Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1976_1 | A_1976_2 | A_1976_3 | B_1976_1 | B_1976_2 | C_1976_1 | C_1976_2 | D_1976 | E_1976_1 | E_1976_2 | F_1976_1 | F_1976_2 | Hak_1976 | PTK_1976_1 | PTK_1976_2 | PTK_1976_3 | PTK_1976_4 |

1: Vuoden 1976
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F2
9: Kirjalliset kysymykset
10: 201-382
11: 
12: 
13: 
14: HELSINKI 1977
15: '.
16: 
17: 
18: 
19: 
20:      Helsinki 1977. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 201 - 382
27: _:_ 201 P. Puhakka ym.: Uusien varusmiestoimikuntien            -   212 Pesälä: Laiminlyöntien ehkäisemisestä varusmies-
28:     toimintaa koskevien määräysten antamisesta                      ten sairaanhoidossa
29: -     202 Koskinen ym.: Tilapäismajoitustolmikunnan eh-         -   213 Suonio ym.: Helsingin keskusvankilan henkilö-
30:       dotusten mukaisten työmaa-asuntojen hankkimisesta             kunnan asuntoraken'nusohjelman käynnistämisestä
31:       valtion työvirastoille
32:                                                                 -   214 Alppi ym.: Nuorten työntekijäin suojelusta an-
33: -     203 Kauppi ym.: Erillisten lukioiden rehtoreiden              netun lain uudistamisesta
34:       ansiotason turvaamisesta
35:                                                                 -   215 S. Westerlund ym.: Veikkausvoittovarojen jako-
36: -     204 Eskelinen ym.: Emäntä-nimikkeen hyväksymi-                suhteen säilyttämisestä ennallaan
37:       sestä itsenäiseksi ammatiksi· myös virallisissa yhteyk-
38:                                                                 -   216 Vilmi ym.:     Metsäverotuksen keventämisestä
39:       sissä
40:                                                                     Pohjois-Suomessa
41: -:- 2Q5 Savola ym.: Valtionverotuksessa noudatettavasta
42:                                                                 -   217 Ekorre ym.: Erään virkamiehen estämisestä hoi-
43:     ns. pääkonttoriosuudesta
44:                                                                     tamasta Jointaan Turun yliopistossa
45: -     206 Majlander ym.: Erään jumalanpilkkaa sisältävän
46:                                                                 -   218 Korhonen ym.: Erään kouluhallituksen yleis-
47:       elokuvan tekemisen estämisestä                ·
48:                                                                     kirjeen lainmukaisuudesta
49: -     207 Vaittinen-Kuikka ym.: Pohjois-Karjalan turve-         -   219 Härkönen ym.: Tupakoinnin kieltämisestä taksi-
50:       varojen käyttöön ottamisesta ja hyödyntämisestä_
51:                                                                     autossa
52: -     208 Tuomaala ym.: Huoltajanlisän myöntämisestä            -   220 Wahlström ym.: Valtion Vaasan korjaamon ra,
53:       päivä- tai äitiysrahaa saaville perheen- ja maatilata-        kennustyön kiirehtimisestä
54:       louksien emännille
55:                                                                 -   221 Tikka: Valtion moottoriajoneuvojen käytöstä
56: -     209 Stenbäck m.fl.: Om avvärjande av vissa miss-              annettujen säännösten ja niiden noudattamisen val-
57:       förhållanden i anslutning tili strandplaner i skärgår-        vonna:n tehostamisesta
58:       den och insjöområdena
59:                                                                 -   222 Alppi ym.: Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoi-
60: -     209 Stenbäck ym.: Eräiden rantakaavoihin sa11ristossa         miston suhtautumisesta vieraileviin ulkomaalaisva:l-
61:       Ja Järvialueilla liittyvien epäkohtien torjumisesta           tuuskuntiin
62: 
63:     --: 210 Rekonen: Linjaliikennevuotojen supistusten eh-      -   223 Rainio ym.: Aseistakieltäytyjän ylentämisestä
64:         käisemisestä Ylöjäivellä                                    reservin luutnantiksi
65: 
66: -     211 Granvik m.fl.: Om tryggande av den inhemska           -   224 Pihlajamäki: Seutukaavoitusta koskevan lainsää-
67:       handskproduktionen                                            dännön .puutteellisuudesta
68: 
69: -      211 Granvik ym.: Kotimaisen käsinetuotannon tur-         -   225 Hokkanen ym.: Ansiolentäjäitä vaadittavasta
70:        vaamisesta                                                   englannin kielen taidosta
71: 
72: 0877001780
73: 4                                                  Sisllllysluettelo
74: 
75: -   226 Ruotsalainen: Säämingin kristillisessä opistossa     -   245 M. Puhakka: Valtion lainoittaman vuokra·asun-
76:     noudatettavista menettelytavoista                            totuotannon ensisijaisrahoituksen turvaamisesta
77: 
78: -   227 Lehtinen: Pääesikunnan kielteisestä suhtautumi-      -   246 M. Puhakka: Lain edellyttämän ohjesäännön
79:     sesta erään elokuvan valmistamiseen                          aikaansaamisesta kaikkiin ammattioppilaitoksiin
80: 
81: -   228 Tikka: Kivisaaren avolaitoksen vartioinoin saat-     -   247 Jokiniemi: Pietarsaaren seudun pääterveyskes-
82:     tamisesta asianmukaiseksi                                    kuksen ja Malmin aluesairaalan laajennuksen raken-
83:                                                                  nustöiden kiirehtimisestä
84: -   229 Salonen: Keravan terveysaseman rakentamisen
85:     aloittamisesta                                           -   248 Perho: Varastokapasiteetin lisäämisestä valtion
86:                                                                  viljavaraston Loimaan varastolla
87: -   230 Salonen: Tuusulan terveyskeskuksen laajenta-
88:     misesta                                                  -   249 Mikkola ym.: Peruskoulun valtionapujärjestel-
89:                                                                  män rationalisoimisesta
90: -   231 Kainulainen ym.: Valmistuneessa valtakunnalli-
91:     sessa asunto-ohjelmassa ilmenneiden epäkohtien kor-      -   250 Jartti ym.: Pyrkiiöiden oikeusturvasta Joensuun
92:     jaamisesta                                                   korkeakoulun lastentarhanopettajain koulutuksen
93:                                                                  valintakokeissa
94: -   232 Vilmi ym.: Peruskorjausta ja laajentamista varten
95:     myönnettävien asuntolainojen lainaehtojen tarkista-      -   251 Siren: Lasialan työllisyyden turvaamisesta
96:     misesta                                                  -   252 P. Puhakka ym.: Fasististen järjestöjen toimin-
97:                                                                  nan estämisestä
98: -   233 Junnila ym.: Puolueettomuuspolitiikan noudatta-
99:     misesta Habitat-konferenssissa Vancouverissa             -   253 Juntumaa ym.: Kouluhallituksen omaksuman
100:                                                                  rangaistuskäytännön vaikutuksesta koulukuriin
101: -   234 M. Tuominen ym.: Sanan-, kokoontumis- ja yh-
102:     distymisvapauden turvaamisesta kouluissa                 -   254 Sinisalo ym.: "Tehostetun suojaamisen suunnitel-
103:                                                                  mien" julkistamisesta ja mitätöimisestä
104: -   235 Taxell: Om en sjösäker båt för Nagu länsmans-
105:     distrikt                                                 -   251 Perho: Yhteismetsien velvollisuudesta asettaa
106:                                                                  vakuus metsänparannuslainan tai ennakkorahoituk-
107: -   235 Taxell: Merikelpoisen aluksen asettamisesta Nau-         sen saamisen edellytyksenä
108:     von nimismiespiirin käyttöön
109:                                                              -   256 Ekorre: Veronkierrosta ns. lähdeverolakia hy-
110: -   236 Taxell: Om transportstöd för orensad fjällfisk           väksi käyttäen
111: -   236 Taxell: Perkaarnauoman suomukalan kuljetus-          -   257 Turunen: Mikkelin puhelinpiirin Savonlinnan
112:     tuesta                                                       Tärynniemessä sijaitsevan työpaikan sosiaalitilojen
113: -   237 Salonen: Hyvinkään kaupungin terveysaseman               saattamisesta asianmukaiselle tasolle
114:     suqnnitelmien mukaisesta toteuttamisesta                 -   258 Hemmi ym.: öljypohjaisen g-strofantin-lääkkeen
115: -   238 Salonen: Kalastajien toimeentulon turvaamisesta          rekisteröimisestä ja valmistuksen aloittamisesta maas-
116:                                                                  samme
117: -   239 Pihlajamäki: Asuinrakennusten rakentamislai-
118:     nojen myöntämisperusteiden erilaisuudesta                -   259 Rainio ym.: Koulujärjestelmälain 14 §:n mukai-
119:                                                                  sen valintaoikeuden toteuttamisesta käytännössä
120: -   240 Juvela: Ns. mustalistajärjestelmän lopettamisesta
121:                                                              -   260 Stenius ym.: Lakko-oikeuden turvaamisesta työn-
122: -   241 Stenius ym.: Riittävän opintotuen saannin tur-           tekijöille
123:     vaamisesta
124:                                                              -   261 Junnila: Ulkomaisten lehtien kirjoituksista ulko-
125: -   242 Stenius ym.: Fasismin vaaran ehkäisemisestä              asiainministeriässä laadittujen lehdistökatsausten
126:                                                                  toimittamisesta kansanedustajain käyttöön
127: -   243 Orrenmaa: Parturin ja kampaajan ammatin har-
128:     joittamista koskevien säännösten tarkistamisesta         -   262 Knuuttila ym.: Postin palvelutason säilyttämi-
129:                                                                  sestä ja parantamisesta
130: -   244 Rekonen ym.: Kuntien kalleusluokituksen epä-
131:     kohtien korjaamisesta                                    -   263 Salolainen: Rautapyynnin kieltämisestä
132:                                                     Sisällysluettelo-                                                   5
133: 
134: -   264 Salonen: Viljaylijäämien sijoittamisesta                 -   280 H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten autokou-
135:                                                                      lunopettajien koulutuksen järjestämisestä
136: -   265 Impiö: Syrjäseutulisän jälkeenjääneisyyden kor-
137:     jaamisesta                                                   -   281 Tiilikainen: Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelernien
138:                                                                      pakkolomautusten estämisestä
139: -   266 .Äikäs ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaik-
140:     kaorganisaation koordinointitoimikunnan ehdotuksiin          -   282 Stenius ym.: Asuntojen korjaamisen tukemis-
141:     sisältyvistä epäkohdista                                         ehtojen kehittämisestä
142: 
143: -   267 Salolainen: Tenttikertojen lisäämisestä Helsingin        -   283 Tikka ym.: Junapalvelutoiminnan uudelleen jär-
144:     kauppakorkeakoulussa                                             jestämisestä
145: 
146: -   268 Vesterinen ym.: Elinkoron ja täydennyselinkoron          -   284 Manninen: Pudasjärven posti- ja teletalon raken-
147:     myöntämisestä sodissa haavoittuneille työkyvyttö-                tamisesta
148:     mille
149:                                                                  -   285 Korhonen ym.: Valtion omistaman kaluston rik-
150: -   269 Tennilä: Rovaniemelle suunnitellun saksalais-                komisesta ennen myyntiä
151:     ajasta kertovan museon perustamisesta
152:                                                               -      286 Ekorre ym.: Kerilonin sukkalankatehtaan toi-
153: -   270 Alppi: Työntekijöiden edustajien lakisääteisestä             minnan jatkamisesta Torniossa
154:     oikeuttamisesta yritysten toimintaa koskevien tietojen
155:                                                               -      287 Asunmaa: Umpipakettiautojen käytön sallimi-
156:     saantiin                                                         sesta syrjäseuduilla tehtäviin työmatkoihin
157: -   271 Tuovinen: Keski-Karjalan terveyskeskuskuntain-        -      288 Perho: Hedelmän- ja marjanviljelyn saattamisesta
158:     liiton sairaalatilanteen parantamisesta                          katokorvausmenettelyn piiriin
159: 
160: -   272 Tenhiälä ym.: Kansanvaltaisuuden lisäämisestä         -      289 Luja-Vepsä ym.: Työeläkkeiden indeksiuudistuk-
161:     kaavoitustoimen keskushallinnossa                                sesta aiheutuvan kansaneläkkeiden alenemisen estä-
162:                                                                      misestä
163: -   273 Knuuttila ym.: Valtionrautateiden tavaraliiken-
164:     nepalvelujen heikentämisen estämisestä harvaan asu-      -       290 Luttinen ym.: Kuljetusten järjestämisestä haja-
165:     tuilla alueilla                                                  asutusalueilla asuville
166: 
167: -   274 Aino Karjalainen ym.: Kudossiirtoja koskevan         -       291 Lattula: Peruskoulun kotitalousopetuksen oppi-
168:     lainsäädännön uudistamisesta                                     mis- ja opettamisedellytysten turvaamisesta
169: 
170: -   275 Korhonen ym.: Koulujen perhekasvatuksessa ii-        -       292 Järvenpää ym.: Jälkiverojen johdosta maksu-
171:     menneiden epäkohtien korjaamisesta                               vaikeuksiin joutuneiden veronmaksumahdollisuuksien
172:                                                                      parantamisesta
173: -   276 Söderman: Om eliminerande av brister som
174:     framkomrnit i fråga om sjösäkerheten och arbetar-        -       293 Juvela ym.: Elatusavun ennakon ja elatustuen
175:     skyddet på vissa skärgårdsfärjor                                 korottamisesta
176: -   276 Söderman: Eräiden saaristolauttojen merikelpoi-      -       294 Luja-Vepsä: Syöpä- ym. kasvainten tutkimiseen
177:     suudessa ja työturvallisuudessa iiroenneidea puut-               soveltuvien ATK-röntgenkartoittimien hankkimisesta
178:     teiden poistamisesta                                             maahamme
179: 
180: -   277 Koivisto: Villateollisuuden toiminnan ja alan        -       295 Louekoski: Asuntopulan helpottamiseen tähtää-
181:     työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta                        vien toimenpiteiden tehostamisesta
182: -   278 M. Tuominen ym.: Kunnallisella lainsäädännöllä       -       296 Louekoski ym.: Valtioneuvoston vahvistaman
183:     tapahtuvan kansalaisten perusoikeuksien rajoittami-              uuden väestö- ja työpaikkasuunnitteen toteuttami-
184:     sen estämisestä                                                  sesta
185: 
186: -   279 Sinisalo: SEV-kaupan informaatio- ja tuotenäyt-      -       297 Suonio: Alkoholin käytön haittojen vähentämi-
187:     telykeskuksen aikaansaamisesta Lappeenrantaan                    seen tähtäävien vaihtoehtojen tutkimisesta
188: -   280 H. Westerlund m.fl.: Om anordnande av svensk-        -       298 Luttinen ym.: PiikkiiDisen saattamisesta tasave-
189:     språkig undervisning för bilskollärare                           roiseen asemaan onkimisen kanssa
190: 6                                                   Sisällysluettelo
191: 
192: ~ 299 Impiö:    Kemira Oy:n Tornion tehtaan lakkaut-          -   317 Stenius ym.: Perhepäivähoitajien työsuhteen eh-
193:     tamispäätöksestä aiheutuvien haittojen ehkäisemi-             tojen parantamisesta
194:     sestä
195:                                                              -    318 Louekoski: Seurakuntien nuoriso-ohjaajien ase-
196: -   300 Salonen ym.: Lisäverojen maksuaikataulun muut-            man parantamisesta
197:     tamisesta
198:                                                              -    319 Impiö: Eduskuntatalon laajennuksessa käytet-
199: -   301 Tikka: Puunjalostusteollisuuden omistamien met-           tävän marmorin hankkimisesta ulkomailta
200:     säalueiden lisääntyneestä rantakaavoituksesta
201:                                                               -   320 Savola: Puhelinliikenteen automarisoinnin yh-
202: -   302 Luja-Vepsä: Uudenmaan kunnille tulevien val-              teydessä työttömiksi jäävien puhelunvälittäjien työlli-
203:     tionapujen maksatuksen jouduttamisesta                        syyden turvaamisesta Kuopion läänissä
204:                                                              -    321 Rekonen: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rau-
205: -   303 Perho: Matalasakolukuisen ns. välivehnän mark-            tatien pakkolunastus- ja haittakorvausten maksami-
206:     kinoinnin turvaamisesta                                       sesta viivytyksittä ja todellisten menetysten mukai-
207: -   304 Tuovinen ym.: Eläkeläisten opiskelijavuokra-              sina
208:     laisiltaan saaman kohtuullisen vuokratulon vapaut-        -   322 Tuomaala ym.: Moottoriajoneuvoveroasetuksen
209:     tamisesta verosta                                             vääristymien oikaisemisesta
210: ~ 305    Knuuttila: Työeläkelakien osaeläkkeitä koske-        -   323 Ekorre ym.: Yhtiöiden, yhtymien ja järjestöjen
211:     vien säännösten soveltamisessa ilmenneiden epä-               vapauttamisesta kirkollisveron suorittamisesta eräissä
212:     kohtien korjaamisesta                                         tapauksissa
213: 
214: -   306 Knuuttila ym.: Kansaneläkkeen tulosidonnais-          -   324 Impiö: Tornionjoen säännöstelystä
215:     ten osien vähenemisen estämisestä opiskelijoilta saa-     -   325 H. Westerlund: Om höjning av omsättnings-
216:     dun vuokratulon vuoksi                                        skatten i syfte att lindra inkomstskatten
217: -   307 Vaittinen-Kuikka ym.: Valtionrautateiden kappa-       -   325 H. Westerlund: Liikevaihtoveron korottamisesta
218:     letavararahtien korotuksista                                  tuloveron alentamiseksi
219: -   308 Tuomaala ym.: Etelä-Pohjanmaan Järviseudun            -   326 Voutilainen ym.: Sairaalahallinnon uudistami-
220:     viljelijöiden saattamisesta lihantuotannon alueellisen        sesta ja siihen liittyvän kokeilutoiminnan käynnistä-
221:     tuen piiriin                                                  misestä Pohjois-Karjalan lääflissä
222: -   309 Tikka ym.: Autonkuljettajien työaikalain yhte-            327 Sinisalo: Asevelvollisuuttaan suorittaville mak-
223:     näisten soveltamisohjeiden aikaansaamisesta                   suunpantujen jälkiverojen maksuhelpotoksista
224: -   310 Suonio ym.: Palvelussuhteessa olevien mustalis-       -   328 Männistö: Suojatyötä tekevien palkkataso)l nos-
225:     taamisen kieltämisestä                                        tamisesta ja palkkausperusteiden selventämisestä
226: -   311 Karhuvaara ym.: Eräiden valtion perhe-eläkela-        -   329 Suonio ym.: Meluntorjunnan tehostamisesta
227:     kien mukaan eläkettä saavien leskien eläkkeistä
228:                                                               -   330 Salolainen: Asunto-osakkeen vuokratulon vero-
229: -   312 Aalto ym.: Jätehuollon ja jätteiden, erityisesti          tuksesta eräissä tapauksissa
230:     jäteöljyn hyväksikäytön tehostamisesta ·
231:                                                               -   331 Kuusio: Työsuojeluviranomaisten ja teknillisen
232: -   313 A.-1. Jokinen: Nuorten työttömyysturvan paran-            tarkastuslaitoksen · kaivostoimiston yhteistoiminnan
233:     tamisesta                                                     tehostamisesta
234: -   314 Luttinen: Erään kuntien kantokykyluokituksessa        -   332 Pohjonen ym.: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiriin
235:     ilmenneen epäkohdan korjaamisesta                             suunniteltujen toimihenkilöiden lomautusten peruut-
236:                                                                   tamisesta
237: -   315 Tikka ym.: Yhtenäisen käytännön aikaansaami-
238:     sesta päivärahojen verottamisessa ja palkansaajille       -   333 Ahde ym.: Siurua-hankkeen lopullisesta hylkää-
239:     myönnettävissä vähennyksissä                                  misestä
240: -   316 Sinisalo: Vatusmiesten käytöstä työntekijöinä         -   334 Juvela: Ylikylän-Tuotilan tien rakennustöiden
241:     työmarkkinoilla                                               aloittamisesta työllisyysvaroin Merikarvialla
242:                                                       Sisällysluettelo                                                7
243: 
244: -       335 Perho ym.: TVL:n kaluston käyttämisestä yksi-       -   352 U. Mäkelä ym.: Sairausvakuutuslain mukaiseen
245:         tyisteiden peruskunnostukseen                               päivärahaan liittyvien epäkohtien korjaamisesta
246: 
247: -       336 J. Mäkelä ym.: Raahen terveyskeskuksen avo-         -   353 Salolainen: Maamme susikannan turvaamisesta
248:         hoidon toimitilojen rakentamisen aloittamisesta
249:                                                                 -   354 Tuomaala ym.: Seinäjoen katsastusaseman ra-
250: -       337 G. Häggblom m.fl.: Om kompensation tili kom-            kentamisesta
251:         munerna för förlust av skatteintäkter i fråga om de
252:         kommuninvånare som erlägger sjömansskatt                ..:._ 355 H. Westerlund m.fl.: Om återupptagande av de
253:                                                                       svenska pressöversikterna i radion
254: -       337 G. Häggblom ym.: Verotulojen menetyksen kor-
255:         vaamisesta kunnille merimiesveroa maksavien kun-        -   355 H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten lehdistö-
256:         nan jäsenten osalta                                         katsausten aloittamisesta uudelleen radiossa
257: 
258: -       338 Alppi ym.: Työllisyysammattikurssien valvonnan      -   356 Poutanen: Lehtikuitupuun markkinointitilanteen
259:         tehostamisesta                                              parantamisesta
260: 
261: -       339 Rekonen ym.: Rauma-Repola Oy:n Lokomon              -   357 Orrenmaa ym.: Kehitysalueiden ammatillisen
262:         tehtaalla toimeenpantujen irtisanomisten peruutta-          koulutuksen edistämisestä annetun lain puutteelli-
263:         misesta                                                     suuksien korjaamisesta
264: 
265: -       340 R. Tuominen ym.: Tartuntataudin leviämisen          -   358 Loikkanen: Asianmukaisen muistomerkin aikaan-
266:         estämiseksi karanteeniin määrätyn taloudellisten me-        saamisesta Presidentti ]. K. Paasikivelle
267:         netysten korvaamisesta
268:                                                                 -   359 Alppi ym.: Vilppulassa olevan valtion varikko-
269: -       341 Stenius ym.: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden         alueen ottamisesta työllisyyttä edistävään käyttöön
270:         viennin lisäämisestä SEV-maihin                         -   360 Friberg: Merenkulkuhallituksen pääjohtajan ni-
271:                                                                     mittämisestä
272: -       342 P. Jokinen ym.: Utin varuskunnan huoltoraken-
273:         nuksen rakentamisesta ja henkilökunnan turvallisuu-     -   361 Söderman: Kalansaaliin hintatuesta annetun lain
274:         den takaamisesta                                            soveltamisesta
275: -       343 Juvela: Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalan ra·        -   362 Luttinen: Eteläisten työvoimapiirien työvoima-
276:         dioaktiivisen pohtojätteen hävittämisestä                   toimistojen henkilökunnan lisäämisestä tarvetta vas-
277:                                                                     taavasti
278: -       344 Rekonen ym.: Asuinkiinteistöjen vapauttamisesta
279:         katujen ja teiden kunnossapidosta                       -   363 Stenbäck m.fl.: Om utvecklande av utbildningen
280:                                                                     av viltvårdspersonal
281:     -   345 Stenius ym.: Valtion henkilöstömenojen supista-
282:         mistoimenpiteistä                                       -   363 Stenbäck ym.: Riistanhoitohenkilökunnan koulu-
283:                                                                     tuksen kehittämisestä
284:     -   346 Kortesalmi ym.: Asuinrakennusten tonttialueiden
285:         kaavoituksen tehostamisesta                             -   364 U. Mäkelä ym.: Ulkomaanliikenteessä olevien
286:                                                                     alusten työsuojelutarkastusten tehostamisesta
287:     -   347 Junnila ym.: Suomen ja Neuvostoliiton yhteisten
288:         60-vuotisjuhlien viettämistä koskevasta ehdotuksesta    -   365 Lattula: Asuntotulon verotuksen epäkohtien
289:                                                                     korjaamisesta
290:     -   348 Friberg ym.: Eläkeläisten oikeuttamisesta VR:n
291:         alennuslippujen käyttöön myös suurina juhlapyhinä       -   366 Tennilä: Pahtavuoman kaivostoiminnan käyn-
292:                                                                     nistämisestä välittömästi
293:     -   349 Tikka ym.: Armeijan ulkopuolisten järjestöjen
294:         osallistumisesta itsenäisyyspäivän valtakunnalliseen    -   367 Junnila ym.: Valtion lääketieteellisen toimikun-
295:         sotilasparaatiin                                            nan nimittämisestä
296:     -    350 A.-L. Jokinen: Hintavalvonnan säilyttämisestä      -   368 Luttinen ym.: Maakaasun tuonnin turvaamisesta
297:                                                                     ja sen käyttöasteen lisäämisestä
298:     -    351 J. Mäkelä ym.: Ammattikouluissa työnopetuksen
299:          tueksi palkattujen ammattimiesten palkkausmenojen      -   369 Salonen ym.: Nastarenkaiden käytön kieltämi-
300:          saattamisesta valtionosuuteen oikeuttaviksi                sestä Etelä-Suomessa
301: 8                                                     Sisällysluettelo
302: 
303: -   )70 Mäki ym.: Yhdenmukaisten toimintaohjeiden an·               väksikäytöstä maataloustuottajien ja osuustoimintajär-
304:     tamisesta kuntiin kuntainliittojen liittohallitusten ko-        jestöjen välisessä markkinaosuuskilpailussa
305:     koonpanosta
306:                                                                -    377 Kainulainen ym.: Eräiden päivälehtien syrjin-
307: -   371 Ahde: Kajaanin postitalon lisärakennustöiden                nästä puolustusvoimissa
308:     aloittamisesta
309:                                                                -    378 Männistö ym.: Asuntolainoituksesta saatavan
310:                                                                     hyödyn kohdentamisesta pienituloisille vuokralaisille
311: -   372 Lehmonen ym.: Raha-automaattiyhdistyksen hal-
312:     lituksen jäsenten asianmukaisen valinnan turvaami-         -    379 Hollming ym.: Koulukyyditystarpeen rajoitta·
313:     sesta                                                           misesta
314: 
315: -   373 Hokkanen ym.: Autonkuljettajien työaikajärjes-          -   380 Melin: Om vått lands och dess näringslivs del-
316:     telmän epäkohtien korjaamisesta                                 tagande i förverkligandet av en ny ekonomisk
317:                                                                     världsordning
318: -   374 Tuovinen: Pohjois-Karjalan vaikean työllisyys·
319:     tilanteen korjaamisesta                                    -    380 Melin: Maamme ja sen talouselämän osallistu-
320:                                                                     misesta uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyk·
321: -   375 Björklund m.fl.: Om tryggande av den fasta                  sen toteuttamiseen
322:     befolkningen i Pellinge
323:                                                                -    381 Lehtinen ym.: Huumerikollisuuden torjunnan
324: -   375 Björklund ym.: Peilingin pysyvän asutuksen tur·             tehostamisesta
325:     vaarnisesta
326:                                                                -    382 Wiio ym.: Tieteen ja taiteen kansainvälisten tun-
327: -   376 Tikka ym.: Markkinointimaksujärjestelmän hy·                nustuspalkintojen verottamisesta
328:                                               1976 vp.
329: 
330: Kirjallinen kysymys n:o 201.
331: 
332: 
333: 
334: 
335:                                   P. Puhakka ym.: Uusien varusmiestoimikuntien toimintaa koske-
336:                                      vien määräysten antamisesta.
337: 
338: 
339:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
340: 
341:    Viime vuoden syksyllä pidetyt varusnuestoi-       uusia säännöksiä tiettävästi valmistellaan, ole
342: mikuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät Ka-      saanut valmiiksi. Samanaikaisesti kuitenkin mm.
343: jaanissa ottivat kantaa varusmiestoimikuntajär-      syrjintätapaukset varusmiestoimikuntien vaa-
344: jestelmän kehittämiseksi. Paikalla olleet varus-     leissa ovat lisääntyneet. Nämä syrjintätapaukset
345: miestoimikuntien      puheenjohtajat     edustivat   ovat olleet mahdollisia nykyisten tulkinnanva-
346: n. 40 000 varusmiestä. Päivillä tehtiin yksimie-     raisten ja epädemokraattisten säännösten
347: linen konkreettinen esitys varusmiestoimikunta-      vuoksi.                        · ·
348: järjestelmän kehittämiseksi. Neuvottelukokoukc          Edellä lausunin. perusteella ja valtiopäiväjär-
349: sen päätöksissä ehdotettiin mm. järjestelmän         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
350: demokratisoimista sekä laajentamista niin~ että      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
351: perustettaisiin. sotilaslääneittäin sotilasläänejä   tattavaksi seuraavan kysymyksen:.
352: kattava organisaatio sekä valtakunnallinen elin.
353: Esityksessä vaadittiin myös varusmiestoimikun-                Milloin Hallitus aikoo antaa varus-
354: tien kokopäivätoimisten työntekijöiden nimit-               miestoimikuntien valtakunnallisten neu-
355: tämistä varusmiestoimikuntiin sekä ··toimikun-              vottelupäivien esityksiin pohjautuvat
356: tien toimintaedellytysten lisäämistä. Kokous                uudet täsmälliset ja. demokraattiset sään-
357: edellytti, että uudet määräykset olisivat tulleet           nökset varusmiestoimikuntien toimintaa
358: voimaan jo 16. 2. 76 lukien. Näitä ei kuiten-               koskeviksi määräyksiksi?
359: kaan pääesikunta ja puolustusministeriö, joissa
360:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1976.
361: 
362:          Pauli Puhakka                  Ensio Laine                    Erkki Liikanen
363:          Unto Ruotsalainen              1.-C. Björklund                Jarmo Wahlström
364:          Helvi Niskanen                 Seppo Tikka                    Sakari Knuuttila
365:          Helge Talvitie                 Esko-Juhani Tennilä            Osmo Vepsäläinen
366: 
367: 
368: 
369: 
370: 819/76
371: 2                                              1'976 vp.
372: 
373: 
374: 
375: 
376:                           E d u s kun n a n H e rr a P u he m i e he 11 e.
377: 
378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oli otettu yhden suuren sotilasläänin toiminnas-
379: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta, jota ei voida kiiyttää muissa kuudessa so-
380: olette toukokuun 20 päivänä 1976 päivätyn             tilasläänissä niiden koon sekä paikallisten olo-
381: kirjeenne n:o 929 ohella toimittanut valtioneu-       suhteiden eroawuden johdosta.
382: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-           Järjestelm.än demokratisoimisesta on todet-
383: sanedustaja Pauli. Puhakan tekemän seuraavan          tava, että varusmiest-oimikunta on joukko-osas-
384: sisältöisen kysymyksen:                               tonsa osa ja näin ~ toiminnasta on vastuussa
385:                                                       ao. joukko-osaston komentaja. Komentajalle on
386:          Milloin Hallitus aikoo antaa varus-          siis säilytettävä oikeus lopulliseen päätöksen
387:        miestoimikuntien valtakunnallisten neu-        tekoon mm. toimikunnan jäsenten nimeiimises-
388:        vottelupäivien esityksiin pohjautuvat          sä, tehtyjen aloitteiden toteuttamisessa jne. Tä-
389:        uudet täsmälliset ja demokraattiset sään-      hän komentajalla on oikeus kaikissa muissakin
390:        nökset varusmiestoimikuntien toimintaa         hänen joukkoaan koskevissa asioissa.
391:        koskeviksi määräyksiksi?                          Varusmiestoimikuntajärjestelmä on vielä suh-
392:                                                       teellisen nuori ja sen toiminnasta saatuja koke-
393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muksia tullaan jatkuvasti kärttiimään hyväksi
394: vasti seuraavaa.                                      sitä kehitettäessä sekä toimmnasta annettuja
395:    Voimassa olevat määräykset puolustusvoi-           määräyksiä tarkistettaessa.
396: mien varusmiestoimikuntatyöstä on puolustus-             Puolustusministeriö on aiemmin tänä vuonna
397: ministeriö vahvistiU\Ut 20. 8. 1974.                  selvittänyt kysymyksen varusmiesliiton jäsenten
398:    Määräykset on todettu käytännössä soveltu-         syrjinnästä varusmiestoimikuntavaalien yhtey-
399: viksi ja ne antavat riittävät mahdollisuudet tuo-     dessä ja todennut, että esimiesten toiminta on
400: da esiin aloitteita, joiden tarkoituksena on          tapahtunut voimassa olevien määräysten mu-
401: pavantaa mm. varusmiesten taloudellisia, sosiaa-      kaisesti ja asianmukaisella tavalla. Vuosittain
402: lisia, oikeudellisia sekä vapaa-ajan viettoon liit-   tapahtuvista noin 200 puheenjohtajan vaalista
403: tyviä kysymyksiä.                                     ja noin 1 000 toimikunnan jäsenen vaaleista ei
404:    Varusmiestoimikuntien puheenjohtajien val-         ole virheellistä menettelyä tullut pääesikunnan
405: takunnallisilla neuvottelupäivillä Kajaanissa syk-    tietoon, joka osoittaa nykyisten määräysten yh-
406: syllä 1975 tehtiin esitys määräysten muuttami-        teistoimintaa ja tasapuolisuutta korostavaa vai-
407: sesta. Esityksen toteuttaminen sellaisenaan ei        kutusta.
408: kuitenkaan ole mahdollista, koska malli siihen
409:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1976.
410: 
411:                                                                 Puolustusministeri Ingvar S. Melin
412:                                              N:o 201                                               3
413: 
414: 
415: 
416: 
417:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
418: 
419:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        lämpas i de övriga sex militärlänen på grund
420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       av dessas storlek och olikheterna i de olika för-
421: nr 929 av den 20 maj 1976 tili vederbörande         hållandena.
422: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-         Angående systemets demokratisering bör det
423: dagsman Pauli Puhalci<:a m. fl. undertecknade       konstateras, att beväringskommitten är en del
424: spörsmåi:                                           av sitt truppförband, och vederbörande trupp-
425:           När ämnar Regeringen ge exakta och        förbands kommendör ansvarar sålunda för dess
426:        demokratiska stadganden innefattande         verksamhet. Rätten tili slutligt beslutsfattande
427:        bestämmelser om beväringskommitt6er-         bör således alltjämt förbehållas kommendören
428:        nas verksamhet på basen av de vid be-        bl. a. i fråga om utnämningen av kommittens
429:        väringskommitteernas     riksomfattande      medlemmar, förverkligandet av väckta motioner
430:        diskussionsdagar framförda förslagen?        osv. Härtill har kommendören rätt även i alla
431:                                                     övriga ärenden som gäller hans trupp.
432:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-           Beväringskommittesystemet är ännu relativt
433: samt anföra följande:                               ungt och erfarenheterna av dess verksamhet
434:    Gällande bestämmelser om beväringskom-           kommer alltjämt att utnyttjas vid dess utveck-
435: mitteernas arbete inom försvarsmakten har fast-     lande samt vid revideringen av bestämmelserna
436: ställts av försvarsministeriet 20. 8. 1974. Be-     rörande verksamheten.
437: stämmeiserna har visat sig vara lämpliga i prak-        Försvarsministeriet har tidigare i år utrett
438: tiken, och de ger tiliräckligt med möjligheter      frågan om diskriminering av beväringsförbun-
439: att väcka motioner, med vilka man avser att         dets medlemmar i samband med beväringskom-
440: förbättra bl. a. beväringarnas ekonomis·ka, so-     mittevalen, och har därvid konstaterat, att för-
441: ciala och rättsliga frågor ävensom frågor, för-     männens verksamhet har ägt rum i enlighet
442: knippade med beväringarnas fritid.                  med gällande bestämmelser och på vederbörligt
443:    Vid beväringskommitteernas ordförandes           sätt. I fråga om de årliga valen av ca 200 ord-
444: riksomfattande diskussionsdagar i Kajana hös-       förande och ca 1 000 kommittemedlemmar har
445: ten 1975 utarbetades ett förslag tili ändring       inga uppgifter om felaktigt förfarande kommit
446: av bestämmeiserna. Det är dock inte möjligt         tili huvudstabens kännedom, viiken omständig-
447: att förverkliga förslaget som sådant, då man        het visar, att de nuvarande bestämmelserna är
448: som modell hade använt ett stort militärläns        ägnade att framhäva samarbetets och jämlik-
449: verhamhet, och modellen sålunda inte kan till-      hetens betydelse.
450:      Helsingfors den 15 juni 1976.
451: 
452:                                                                 Försvarsminister Ingvar S. Melin
453:           •.''
454: 
455: 
456: 
457: 
458: ••' 1 ~
459:                                                  1976 vp.
460: 
461: Kirjallinen kysymys n:o 202.
462: 
463: 
464: 
465: 
466:                                     Koskinen ym.: Tilapäismajoitustoimikunnan ehdotusten mukais-
467:                                        ten työmaa-asuntojen hankkimisesta valtion työvirastoille.
468: 
469: 
470:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
471: 
472:    Maamme elinkeinorakenteen muutoksen ja                1960-luvulla suunnittelemia ja hyväksymiä asun-
473: suurten työkohteiden rakentamisen vuoksi on              toloita.
474: työvoimaa jouduttu siirtämään kotipaikkakuu-                Nykyisten käsitysten mukaan työvoimaminis-
475: naltaan muualle. Työvoiman asumiskysymykset              teriön aikoinaan hyväksymät asuntolat ovat van-
476: on useimmiten ratkaistu tilapäisillä ja epätyy-          hentuneita ja epätarkoituksenmukaisia työmaa-
477: dyttävillä toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveys-         asumiseen. Kyseiset asuntolat eivät vastaa tänä
478: ministeriön vuonna 197 3 asettaman "Tilapäis-            päivänä valmistaloteollisuuden mitta- ja tila-
479: majoitustoimikunnan"       ehdotukset        työmaa-     standardeja. Lisäksi sallitut kuljetusleveydet ja
480: asumista koskevaksi lainsäädännöksi eivät tois-          -pituudet ovat 1960-luvun jälkeen muuttuneet
481: taiseksi ole toteutuneet.                                siten, että ne mahdollistavat leveämpien tila-
482:    Valtion työvirastot joutuvat rakennustoimin-          elementtien kuljettamisen ilman erikoistoimen-
483: nassaan käyttämään runsaasti liikkuvaa työvoi-           piteitä kuin ennen. Johtuen silloisista suunnit-
484: maa ja hankkimaan sen vuoksi siirrettäviä työ-           teluperusteista työvoimaministeriön asuntoloi-
485: maarakennuksia. Suurin osa valtion työvirastojen         den huonealat ovat niin pienet, että niitä ei voi
486: siirrettävästä työmaarakennuskannasta on vanhaa          saneerata tilapäismajoitustoimikunnan esittä-
487: ja heikkokuntoista, minkä vuoksi se joudutaan            mien suuntaviivojen mukaisiksi sen jälkeen, kun
488: lähivuosina uusimaan. Valtion työvirastot ovat           esitetty työmaa-asumista koskeva lainsäädäntö
489: lykänneet uushankintojaan, koska julkisuudessa           on tullut voimaan.
490: on annettu ymmärtää työvoima-asumista koske-                Teollisesti valmistettujen asuntoloiden tuo-
491: van lainsäädännön nopeasti toteutuvan. Koska             tantomenetelmien kehitys on selvästi heijastunut
492: näin ei ole tapahtunut, ja ottaen huomioon               yksityisen sektorin asuntolahankintoihin. Viime
493: paheneva työttömyys, mikä aiheuttaa tavan-               vuosina yksityisten yritysten hankkimat asun-
494: omaista suurempaa painetta uushankintoihin,              tolat ovat miltei poikkeuksetta olleet tilapäis-
495: joutuvat valtion työvirastot hankkimaan asun-            majoitustoimikunnan esittämien suuntaviivojen
496: toiansa nykyisin voimassa olevien säännösten             mukaisia. Hankintapäätökset on tehty sekä ta-
497: perusteella.                                             loudellisin että työvoimapoliittisin perustein,
498:     Siirrettävien työmaarakennusten hankintaa            kuten valtion hankinnoissakin tulisi menetellä.
499: koskevat asiat ovat siirtyneet työvoimaministe-             Tilapäismajoitustoimikunnan ja työvoimami-
500:  riöitä valtiovarainministeriölle. Valtiovarainmi-       nisteriön asuntolatyyppien vuodepaikkakustan-
501: nisteriö on kirjeellään P 4007 (23. 6. 1975) il-         nukset ovat nykyään likipitäen yhtä suuret.
502:  moittanut valtioneuvoston kanslialle ja kaiki1le        Tämä johtuu työmaa-asuntoloita valmistavan
503: ministeriöille sekä niiden a1aisille laitoksille, että   teollisuuden standardisoiunista ja tuotekehityk-
504: hankinnoissa noudatetaan edelleen työvoima-              sestä. Kuitenkin tilapäismajoitustoimikunnan
505: ministeriön ohjeita ja vain sen aikoinaan hyväk-         asuntolatyypin asumisväljyys on 30-50 % suu-
506:  symiä tyyppejä saa ilman eri suostumusta hank-          rempi kuin työvoimaministeriön tyyppien.
507: kia. Valtiovarainministeriössä on kevään 1976            Ottaen huomioon, että tilapäismajoitustoimikun-
508: aikana istunut työryhmä pohtimassa tyypistön             nankin asuntolat ovat huomattavasti tasoltaan
509:  uusimista, mutta kyseinen työryhmä ei ole saa-          alhaisempia kuin suomalaisten keskimääräinen
510:  nut mitään konkreettisia muutoksia aikaan.              asumistaso, ovat työvoimaministeriön vanhentu-
511:  Käytännössä tämä merkitsee sitä, että asunto-           neet asuntolatyypit sopimattomia tämän päivän
512:  loiksi voidaan hankkia vain työvoimaministeriön         työmaa-asumiseen.
513: 852/76
514: 2                                             19.76 .vp.
515: 
516:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että       Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtiopäivä-
517: mikäli valtion työvirastot joutuvat purkamaan järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
518: patoutuneen hankintatarpeensa valtiovarainmi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
519: nisteriön määräysten mukaisesti työvoimaminis- vaksi seuraavan kysymyksen:
520: teriön vanhentuneisiin asuntoloihin, valtiolle
521: aiheutuu näistä hankinnoista miljoonien mark-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
522: kojen. tappiot sen jälkeen kun työmaa-asumista               siin valtiovarainministeriön ohjeiden
523: koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan, mikäli               muuttamiseksi siten, että odotettavissa
524: tällaiset ' hukkainvestoinnit'' eivät, . sitten siirrä.      olevat virheinvestoinnit voidaan välttää
525: koko työmaa-asumislainsäädäntöä hamaan tule-                 ja että valtion virastot voivat hankkia
526: vaisuuteen. Mikäli valtion virastot hankkisivat              tilapäismajoitustoimikunnan esittämien
527: työvoimaministeriön asuntoloita · esim. 5 000                suuntaviivojen · mukaisia työmaa-asun-
528: työntekijälle, aiheutuisi tästä investoinnista val-          toja?
529: tiolle työmaa-asumislainsäädännön voimaantulon
530: jälkeen noin 25 milj. markan tappiot .
531:     . Hel~ingissä 20 päivänä t()ukokuuta 1976.
532: 
533:          Aarne Koskinen                  Esko-Juhani Tennilä .          Marjatta Stenius
534:                                               N:o 202                                                   3
535: 
536: 
537: 
538:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
539: 
540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaa. Kaikista rakennuksista oli hyväkuntoisia
541: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        2 164, tyydyttäväkuntoisia 3 051 ja välttäväkun-
542: olette 20 päivänä toukokuuta 1976 päivätyn           toisia 2 221. Uusien siirrettävien työmaaraken~
543: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nusten hankintatarve oli yhteensä 287 kappa-
544: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        letta, josta määrästä varsinaisten majoitusraken-
545: edustaja Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      nusten osuus oli vain 28 asuntolarakennusta.
546: sesta kysymyksestä n:o 202:                          Virastojen ja laitosten selvitysten mukaan tämän
547:                                                      vuoden toukokuun lopussa majoituskapasitee-
548:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tista oli käyttämättä hieman yli 50 prosenttia.
549:        siin valtiovarainministeriön ohjeiden            Edellä mainitusta siirrettävien työmaaraken-
550:        muuttamiseksi siten, että odotettavissa       nusten kokonaismäärästä oli varsinaisia majoitus-
551:        olevat virheinvestoinnit voidaan välttää      rakennuksia yhteensä 1 666, joista puurakentei-
552:        ja että valtion virastot voivat hankkia       sia 1 386 ja lujitemuovirakenteisia 280. Näistä
553:        tilapäismajoitustoimikunnan esittämien        majoitusrakennuksista oli hyväkuntoisia 438,
554:        suuntaviivojen mukaisia työmaa-asun-          tyydyttäväkuntoisia 779 ja välttäväkuntoisia
555:        toja?                                         449. Vuodepaikkoja näissä majoitusrakennuk-
556:                                                      sissa oli yhteensä 10 088. Toimistorakennusten
557:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yhteyteen oli majoitustilaosaan sijoitettu yh-
558: vasti seuraavaa:                                     teensä 279 vuodepaikkaa. Puurakenteisia rauta-
559:     Valtion rakennustyömailla käytettävien siir-     tieasuntovaunuja oli vuoden lopussa 120, joihin
560: rettävien työmaarakennusten hankinnoissa nou-        oli sijoitettu 602 vuodepaikkaa, joista valtaosa
561: datetaan Valtioneuvoston vuonna 1964 antamaa         oli hyväkuntoisia. Maantieasuntovaunuja oli 61
562: päätöstä ( 47/64) sellaisena kuin se on viimeksi     ja niissä oli 230 vuodepaikkaa, jotka miltei
563: muutettuna 30. 4. 1975 (395/75) sekä mainit-         kaikki olivat hyväkuntoisia.
564: tuun Valtioneuvoston päätökseen perustuen val-          Valtiovarainministeriön palkkaosasto (Valtion
565: tiovarainministeriön 2.3. 6. 1975 antamia siirret-   työmarkkinalaitos) asetti 11 päivänä joulukuuta
566: tävien työmaarakennusten hankintaa koskevia          1975 työryhmän selvittämään, onko mahdollista
567: ohjeita ( N :o P 4007). Soveltuvin osin on han-      löytää sellaiset tilaelementti- ja sosiaalitilavaunu-
568: kinnoissa noudatettava, mitä valtion rakennus-       koot eri rakennustyypeille, jotka tarkoituksen-
569: töiden teettämisestä urakoitsijoilla 29 päivänä      mukaisella tavalla sopisivat kaikkien valtion
570: kesäkuuta 1961 annetussa asetuksessa (385/61)        virastojen ja laitosten käyttöön sekä myöntei-
571: sellaisena kuin se on 15. 11. 1974 muutettuna        sessä tapauksessa tekemään ehdotuksen eri ra-
572:  ( 860/7 4) on säädetty. Valtionvarainministeriö     kennustyyppien tätä tarkoittavaksi ihannekooksi.
573: on valtion rakennustyömailla käytettävien siir-      Asetettu työryhmä tulee selvitystä tehdessään
574: rettävien työmaarakennusten rakennetta ja ma-        kiinnittämään huomiota mm. tilaelementtien"
575: joitustasoa koskevissa ohjeissaan pitäytynyt         leveyteen kuljetusten kannalta katsottuna, tila-
576: Valtioneuvoston 18 päivänä elokuuta 1971 anta-       päismajoitustoimikunnan esityksiin asumisväl-
577: maan valtion työmaiden huolto-ohjesääntöön.          jyyden ja viihtyvyyden osalta sekä työsuojelu-
578:     Vuoden 1975 lopussa valtion virastojen ja        hallituksen päätökseen rakennustyömaiden so-
579: laitosten käytössä oli siirrettäviä työmaaraken-     siaalitilaoh jeiksi.
580: nuksia yhteensä 7 4.36, joista puurakenteisia           Selvityksen valmistuttua valtiovarainminis-
581: 4 036 ja lujitemuovirakenteisia .3 400. Näissä       teriö päättää tarvittavista toimenpiteistä.
582: rakennuksissa oli yhteensä 11 200 vuodepaik-
583:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
584: 
585:                                                                              Ministeri Esko Rekola
586: 4                                             1976 vp.
587: 
588: 
589: 
590:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
591: 
592:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         aktigt skick. Behovet av nya, flyttbara baracker,
593: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som borde anskaffas, uppgick tili sammanlagt
594: av den 20 maj 197 6 tili vederbörande medlem         287 stycken. Av detta antal var endast 28
595: av statsrådet översänt avskrift av följande av       egentliga bostadsbaracker. Enligt utredningar
596: riksdagsman Koskinen m.fl. ställda skriftliga        från ämbetsverk och inrättningar var något
597: spörsmål nr 202:                                     över .50 % av inkvarteringskapaciteten out-
598:                                                      nyttjad i maj detta år.
599:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Av det ovannämnda hela antalet flyttbara
600:        ändring av de anvisningar finansminis-        baracker för arbetsplatser var sammanlagt
601:        teriet har utfärdat därhän, att de felin-     1 666 inkvarteringsbaracker. Av dem var 1 386
602:        vesteringar, som är att emotse, kan und-      tillverkade av trä och 280 av hårdplast. Bland
603:        gås, och så, att statens ämbetsverk kan       dessa baracker var 438 i gott skick, 779 i till-
604:        skaffa arbetsplatsbaracker, vilka mat-        fredsställande skick och 449 i nöjaktigt skick.
605:        svarat de riktlinjer som har dragits upp      Antalet bäddplatser i dessa baracker var sam-
606:        av kommissionen för utredning av frå-         manlagt 10 088. I inkvarteringsavdelningar i
607:        gan om tilifällig inkvartering?               anslutning tili kontorsbaracker hade placerats
608:                                                      sammanlagt 279 bäddplatser. Vid årets slut
609:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stod tili förfogande 120 järnvägsvagnar av trä,
610: samt anföra följande:                                vilka var avsedda för inkvarteringsändamål. I
611:     Vid anskaffning av flyttbara baracker att an-    dem fanns 602 bäddplatser, tili största delen i
612: vändas vid statens byggnadsarbetsplatser till-       gott skick. Bostadsvagnar, avsedda att forslas
613: lämpas statsrådets år 1964 utfärdade beslut          på landsväg, fanns tili ett antal av 61, och de
614: härom ( 47/64), sådant det genom senaste             inrymde 230 bäddplatser, vilka nästan alla var
615: ändring lyder i beslut av den 30 april 197.5         i gott skick.
616:  (39.5/75), samt på grundval av statsrådets              Finansministeriets löneavdelning (Statens ar-
617: nyssnämnda beslut de anvisningar som finans-         betsmarknadsverk) tilisatte den 11 december
618: ministeriet 23. 6. 197.5 har utfärdat om anskaff-    197.5 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag att
619: ning av flyttbara baracker att användas vid          reda ut huruvida det är möjligt att få fram
620: byggnadsarbetsplatser (Nr P 4007). I tillämp-        sådana prefabricerade vagnar av lämplig typ
621: liga · delar skall vid anskaffningarna iakttas vad   och storlek att användas såsom personalutrym-
622: som är stadgat i förordningen den 29 juni 1961       men och för andra ändamål vid byggen av olika
623: om upplåtande av statligt byggnadsarbete på          slag, att de ändamålsenligt skulle kunna ut-
624: entreprenad (38.5/61), sådan den lyder ändrad        nyttjas av alla statliga ämbetsverk och inrätt-
625: i förordning av den 1.5 november 1974 (860/          ningar, samt att, om svaret är jakande, utar-
626: 7 4) . Finansministeriet har i sina anvisningar      beta förslag tili. idealstorlekar, lämpade för
627: om konstruktion och inkvarteringsstandard hos        byggen av olika typ. Arbetsgruppen skall under
628: flyttbara baracker, som används vid statens          sitt utredningsarbete bl.a. ägna uppmärksamhet
629: byggnadsarbetsplatser, följt det reglemente för      åt bredden hos de prefabricerade elementen
630: statens arbetsplatsvård som utfärdades av stats-     med tanke på transporter, åt de framställ-
631: rådet den 18 augusti 1971 (64.5/71).                 ningar soni har gjorts av kommissionen för ut-
632:   · I slutet av år 197 5 förfogade statens ämbets-   redning av frågan om tillfällig inkvartering,
633: verk och inrättningar över sammanlagt 7 436          tili den del de berör rymligheten för boende-
634: flyttbara baracker, avsedda att användas på          ändamål och trivsamheten, samt åt arbetar-
635: arbetsplatser. Av dem var 4 036 tiliverkade av       skyddsstyrelsens beslut om personalutrymmen
636: trä och 3 400 av hårdplast. I dessa baracker         vid byggnadsarbetsplatser.
637: fanns sammanlagt 11 200 bäddplatser. Av samt-            Sedan utredningen har framlagts besluter fi-
638: liga byggnadet befann sig 2 164 i gott skick,        nansministeriet om erforderliga åtgärder.
639: 3 051 i tilifredsställande skick och 2 221 i nöj-
640:      Helsingfors den 22 juni 1976.
641:                                                                              Minister Esko Rekola
642:                                              1976 vp.
643: 
644: Kirjallinen kysymys n:o 203.
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                                  Kauppi ym.: Erillisten lukioiden rehtoreiden ansiotason turvaa-
650:                                     misesta.
651: 
652: 
653:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
654: 
655:    Peruskoulun puitelain henki on se, ettei min-    kanaan pahimmat viat. Sitä odoteltaessa ovat
656: kään työntekijäryhmän ansiotasoa tulisi oleelli-    monet kaupunkikunnat siirtymävaiheessa taan-
657: sesti laskea siirryttäessä peruskoulujärjestel-     neet lukioittensa rehtoreille tietyn lisäkorvauk-
658: mään. Päätettäessä erillisten lukioiden rehto-      sen siihen saakka, kunnes kokonaispalkkarat-
659: reiden palkkauksesta on tästä huolimatta synty-     kaisuun tulee oleellisia muutoksia. Esim. Porin
660: nyt täydellinen työtapaturma, minkä johdosta        kaupunki on tehnyt kunnallisen sopimusvaltuus-
661: lukioiden rehtoreiden palkat alenevat 1000-         kunnan toimistoon noin vuosi sitten ehdotuk-
662: 1 500 mk/klc Mikään ammattiryhmä ei voi             sen virkaehtosopimukseksi, jonka mukaan lu-
663: pitää tällaista oikeana tai hyväksyttävänä. Näin    kion rehtoreille tulisi suorittaa erilliskorvausta,
664: on päässyt tapahtumaan siksi, ettei oletettu lu-    joka osittain vastaisi sitä ansiotason alentumis-
665: kion ja yläasteen joutuvan hallinnollisesti eri     ta, mikä tapahtui peruskoulujärjestelmään siir-
666: johdon alaisiksi. Kun kuitenkin näin kävi ja        ryttäessä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
667: kun rehtorin saama korvaus tehtävästään on          toimisto ei ole suostunut ehdotukseen. Porin
668: riippuvainen koulun koosta, jää se pienissä lu-     kaupunginvaltuusto on sittemmin päättänyt li-
669: kioissa olemattomaksi. Siitä huolimatta työmää-     säpalkkion suorittamisesta, mutta koska asiasta
670: rä ei kouluyksikön koon pienentyessä vähene         on valitettu Turun ja Porin lääninhallitukselle,
671: samassa suhteessa. Lukio toimii kaiken aikaa        palkkioita ei ole maksettu.
672: kiinteässä yhteistyössä yläasteen kanssa, joten        Näin ollen ei kunnilla edes ole - niiden
673: pedagoginen ja muu koulutoiminnallinen suun-        mahdollisesta hyvästä tahdosta huolimatta -
674: nittelu vie entisen ajan.                           edellytyksiä korjata lainsäädännön aukkoja.
675:    Lukion rehtoreiden palkkauksissa esiintyvät         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
676: vääristymät on valtakunnallinen tosiasia, jota ei   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
677: ole vielä lakisääteisesti korjattu. Lukion rehto-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
678: reiden palkkaus määräytyy valtion virkaehto-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
679: sopimuksen mukaan eikä mitään erillispalkkiota
680: tai henkilökohtaista lisää ole mahdollista mak-               Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
681: saa rehtoreille. Myöskään ns. siirtymäsuojaa lu-           litus aikoo ryhtyä turvatakseen erillisten
682: kion rehtoreiden kohdalla ei ole olemassa.                 lukioiden rehtoreiden ansiotason säily-
683: Suunnitteilla oleva rehtoreiden virka-aikaan               misen kohtuullisessa suhteessa työmää-
684: siirtyminen, jonka piti tapahtua 1. 8. 1975, mut-          raan nähden peruskoulujärjestelmään
685: ta joka on toistaiseksi lykkääntynyt, poistaa ai-          siirryttäessä?
686:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1976.
687: 
688:          Eeva Kauppi                   UJla Puolanne                   Lauri Impiö
689:          Matti Jaatinen                Arto Lampinen                   Olavi Majlander
690:          Elsi Hetemäki                 Georg C. Ehrnrooth              Raino Westerholm
691:          Pe11tti Salolainen            Timo Mäki                       Antero Juntumaa
692:          Aili Vaittinen-Kuikka         Impi Muroma                     Elly Sigfrids
693:          Juuso Häikiö                  Ulla Järvilehto                 Mikko Asunta
694:          Pekka Jokinen                 Veikko J. Matikkala             Tuure Junnila
695:          Evkki Pystynen                Sauli Hautala
696: 853/76
697: 2                                             1976 vp.
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
703: 
704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       järjestelmä on sovittu kunnallisella virkaehto-
705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sopimuksella. Näissä rehtorin palkkaus perustuu
706: olette 20 päivänä toukokuuta 197 6 päivätyn          oppilaitoksen toiminnalliseen kokoon. Mikäli
707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         oppilaitoksen toiminnallinen koko suurenee,
708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rehtorin tehtävistä suoritettava lisäpalkkio suu-
709: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kir-        renee ja päinvastoin, kuitenkin siten, että pie-
710: jallisesta kysymyksestä n:o 203:                     nen koulun rehtorin palkkio on suhteellisesti
711:                                                      parempi kuin suuren.
712:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal"         Erillistä korvausta ei suoriteta, jos rehtorin
713:        litus aikoo ryhtyä turvatakseen erillisten    ansiotaso laskee luokkien lukumäärän pienene-
714:        lukioiden rehtoreiden ansiotason säily-       misen vuoksi. Esimerkiksi laissa yksityisoppi-
715:        misen kohtuullisessa suhteessa työmää-        koulun muuttamisesta kunnalliseksi kouluksi
716:        räiin nähden peruskoulujärjestelmään          tarkoitettuna taloudellisena etuna ei ole pidetty
717:        siirryttäessä?                                rehtorin tehtävistä maksettua lisäpalkkiota ja
718:                                                      opetusvelvollisuuden huojennusta.
719:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Myöskään peruskouluun siirryttäessä ei oppi-
720: vasti seuraavaa:                                     koulun rehtorin työmäärästä johtuvaa opetus-
721:     Kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituk-     velvollisuuden huojennusta ja lisäpalkkiota ole
722: sen alaisten koulujen ja oppilaitosten opettajien    voitu katsoa saavutetuksi eduksi.
723: sekä yleensä myös rehtoreiden ja johtajien työ-         Opetusministeriön asettaman työaikatoimi-
724: aika- ja palkkausjärjestelmä rakentuu säädetyn       kunnan rehtorijaosto on 16. 6. 1975 jättänyt
725: tai sovitun opetusvelvollisuuden ja sen lisäksi      selvityksen siitä, mitä mahdollisuuksia on kou-
726: muuhun kuin opettamiseen käytettävän, kestol-        luhallituksen ja ammattikasvatushallituksen
727: taan määrittelemättömän ajan pohjalle. Järjes-       alaisten koulujen ja oppilaitosten rehtoreiden
728: telmä poikkeaa muiden virkamiesten työaika-          ja johtajien siirtämiseen kokonaispalkkaukseen
729: ja palkkausjärjestelmistä.                           ja kokonaistyöaikaan. Jatkotoimenpiteitä koske-
730:     Kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen reh-    va selvitystyö on parhaillaan käynnissä yhdessä
731: toreiden palvelussuhteen ehdot noudattavat val-      asianomaisten virkamiesjärjestöjen kanssa. Mi-
732: tion oppikoulujen palvelussuhteen ehtoja. Val-       käli edellä mainitussa kokonaispalkkauskysy-
733: tion oppikoulujen osalta rehtorin palkkausjär-       myksessä päästään ratkaisuun, muuttunee myös
734: jestelmä on määrätty valtioneuvoston päätök-         yksityisten lukioiden rehtoreiden palkkausjär-
735: sillä ja peruskoulun osalta rehtorin palkkaus-       jestelmä.
736:      Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1976.
737: 
738: 
739:                                                                              Ministeri Esko Rekola
740:                                              N:o 203                                               3
741: 
742: 
743: 
744: 
745:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
746: 
747:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tors avlöningssystem överenskomm~ts genom
748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder .skrivelse     kommunalt tjänstekollektivavtal. I dessa base-
749: av den 20 maj 197 6 tili vederbörande mediem       rar .sig re&tors avlöning på läroa11staltens funk-
750: av statsrådet över.sänt avskrift av föijande av    tionella storlek. Ifall läroanstaltens funktioneHa
751: riksdagsman Eeva Kauppi m.fl. undertecknade        storlek .til1tar, biir det tilläggsarvode som er-
752: spörsmåi nr 203:                                   läggs för rektors uppgifter större och t.värtom,
753:                                                    likväl så, att rektors arvode vid en liten skola
754:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     är proportionellt bättre än vid en större.
755:        taga för att garantera, att rektorernas        Separat ersättning enläggs inte, om rektors
756:        vid de fristående gymnaJsierna förtjänst-   förtjänstnivå sjunker på grund av att antaiet
757:        nivå hibehålls i skälig proportion tHl      klasser minskar. Tilläggsarvode, ISom eriagts för
758:        arbetsmängden vid införandet av grund-      rektors uppgifter, och lättnad i undervisnings-
759:        skoisystemet, och när kommer detta i        skyidighet har inte ansetts såsom sådan ekono-
760:        så faU att ske?                             misk förmån som avses tili exempel i lagen an-
761:                                                    gående ombildande av privat Järoverk till kom--
762:    Såsom svar på detta spörsmåi får j.ag vörd-     munai ·skoia. Ej heller har lälttnad i undervis-
763: samt anföra följande:                              ningsskyidighet och tilläggsarvode •tili fö1jd av
764:    Arbetstids- och avlöningssystemet för lärare    Iäroverksrektors arbetsmängd kunnat anses så-
765: och i allmänhet även för rektorer och förestån-    som uppnådd förmån vid införandet av grund-
766: dare vid 1skolor och läroanstalter som underly-    skoia.
767: der skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen       Den av under.visningsministedet tillsatta ar-
768: bygger på ·Sitadgad eller avtalad undervisnings-   betstidskommissionens rektorssektion framlade
769: skyldighet ooh därtill på den tid som används      16. 6. 1975 en utredning om vilka möj.ligheter
770: för annat än undervisning ooh som inte är tast-    det finlliS att införa tota1avlöning och totalar-
771: ställd i fråga om längden. Systemet avvrker        betstid för rektorerna och föreståndarna vid så-
772: från övriga tjänstemäns arbe1Jstids- och avlö-     dana skolor och läroansta1ter ,som underlyder
773: ningssystem.                                       skoistyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen. Ut-
774:    Anställningsvillkoren för de kommunala och      redningsarbetet rörande fortsatta åtgärder på-
775: privata lärove:vkens rektorer överensstämmer       går för närvarande i samråd med vederbörande
776: med motsvarande villkor vid statens läroverk       tjänstemannaorganisationer. Om en Iösning nås
777: I fråga om statens lämverk har rektorernas av-     i ovan nämnda totaiavlöningsfrågor, torde också
778: löningssystem bestäm1Js genom statsrådsbeslut      de privata Iäroverkens rektorers avlöningssys-
779: och i fråga om grundskolan har angående rek-       •tem ändras.
780:      Helsingfors den 15 juni 1976.
781: 
782: 
783:                                                                             Minister Esko Rekola
784:                                                 1976 vp.
785: 
786: Kirjallinen kysymys n:o 204.
787: 
788: 
789: 
790: 
791:                                     Eskelinen ym.: Emäntä-nimikkeen hyväksymisestä itsenäiseksi
792:                                        ammatiksi myös virallisissa yhteyksissä.
793: 
794: 
795:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
796: 
797:     Viranomaisten ja tuomioistuinten tiedustel-        sa esimerkiksi hotellin, ravintolan, työmaaruo-
798: lessa erilaisilla lomakkeilla taikka suullisesti       kalan tai liikelaitoksen emännästä taikka lento-
799: henkilöltä tämän ammattia on varsin yleistä            tai autoemännästä. Jos emäntäkoulun käynyt on
800: ja jopa tavallista, ettei viranomainen tai tuomio-     esimerkiksi mennyt sairaalaan tai johonkin lai-
801: istuin suostu merkitsemään kysymykseen tule-           tokseen emännän rtehtäv.hln, on emäntä-nimi hy-
802: vaan asiakirjaan ammatiksi emännän ammattia            väksytty myös asiakirjoihin. Viimeksi mainitut
803: eikä hyväksy sitä lomakkeessa vastaukseksi.            ovat kuitenkin varsin uusia emännän ammatin
804: Tällaisissa tapauksissa ilmoittajalta tiedusteliaan    sovellutuksia ja huomattavasti harvinaisempia
805: yleensä hänen miehensä ammattia, mikäli il-            ammatteja kuin emännän ammatti maatilatalou-
806: moittaja on tai on ollut naimisissa ja ammatti-        dessa. Perheenemäntä taas on tullut käyttöön
807: merkintä noudattaa kaavaa maanviljelijän vai-          myöhemmin tarkoittaen perheen ja kodin hoita-
808: mo/maanviljelijän leski, jopa maatalousmiehen          mista ja sopii erittäin hyvin myös asiakirjoissa
809: vaimo kulloinkin miehen ammatin mukaan.                ammattinimikkeenä käytettäväksi.
810:   · Historiallinen .tosiasia on, että meillä emäntä-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
811: nimike on kuul'unut :kaUJtt:a aikojen maatalous-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
812: yrityksen naispuoliselle yrittäjälle. Tätä käsi-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
813:  tystä on suuresti tukenut myös se, että meillä        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
814:  on olemassa monia emäntäkouluja, jotka ovat           sen:
815:  antaneet ammattikoulutuksen emännän tehtä-                       Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
816: vään. Käytännössä kuitenkin emäntäkoulun                       emännän ammattia yleensä hyväksytä eri
817:  käynyt maatalousyritykseen tultuaan ei ole saa-               viranomaisten ja tuomioistuinten asiakir-
818: nut emäntä-ammattiaan hyväksy.tyks1 virao.-                    joissa itsenäiseksi ammatiksi sen ylei-
819:  omaisten taholla asiakirjoihin.                               syydestä ja tärkeydestä huolimatta, ja
820:     Erityisen kummalliseen valoon viranomaisten                jos on,
821: ja tuomioistuinten käytäntö joutuu, kun tietää                    aikooko Hallitus antaa viranomaisille
822: niiden kuitenkin hyväksyvän emännän ammatin                    ja tuomioistuimille yleiset ohjeet sano-
823: eräissä yhteyksissä, nimittäin kysymyksen olles-               tun epäkohdan poistamiseksi?
824:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1976.
825: 
826:          Katri-Helena Eskelinen           Pentti Poutanen            Paavo Vesterinen
827:          Orvokki Kangas                   Matti Maijala              Eino Uusitalo
828:          Sylvi Saimo                      Veikko Pihlajamäki         Lea Sutinen
829:          Saimi Ääri                       Kalevi Mattila             Ahti Karjalainen
830:          Taisto Tähkämaa                  Esko Pekonen               Mikko Kaarna
831:                   Aino Karjalainen                       Mauno Manninen
832: 
833: 
834: 
835: 
836: 849/76
837: 2                                             1976 vp.
838: 
839: 
840: 
841: 
842:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
843: 
844:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vallitsevaan epäkohtaan ovat kiinnittäneet
845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       huomiota mm. naisten omat järjestöt sekä tasa-
846: olette kirjeellänne 20 päivänä toukokuuta 1976      arvoasiain neuvottelukunta ja YK:n naistenvuo-
847: n:o 936 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       den komitea. Ne ovat vaatineet maatalousyri-
848: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Katri-     tyksessä toimivien puolisoiden tunnustamista
849: Helena Eskelisen ym. kirjallisen kysymyksen         tasavertai1liksi ammatinharjoittajiksi ja heille
850: n:o 204:                                            yhtäläistä oikeutta ammattinimikkeen käyttöön.
851:                                                     Myös Maataloustuottajain Keskusliitto on otta-
852:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei      nut kantaa maatalouden ammattinimikekysy-
853:        emännän ammattia yleensä hyväksytä eri       mykseen antaessaan 26. 11. 1975 lausuntonsa
854:        viranomaisten ja tuomioistuinten asia-       tasa-arvoasiain neuvottelukunnan työmarkkina-
855:        kirjoissa itsenäiseksi ammatiksi sen ylei-   jaoston mietinnöstä. Lausunnossa se toteaa seu-
856:        syydestä ja tärkeydestä huolimatta, ja       raavaa: "Jaosto katsoo, että maatilataloutta
857:        jos on,                                      harjoittavalla naisella on oikeus käyttää joko
858:           aikooko Hallitus antaa viranomaisille     emäntä- . tai maanviljelijänimikettä, ottamatta
859:        ja tuomioistuimille yleiset ohjeet sano-     kantaa siihen, kumpi on parempi. MTK esittää,
860:        tun epäkohdan poistamiseksi?                 että yhtenäiseen käytäntöön pääsemiseksi val-
861:                                                     tioneuvoston kanslia ryhtyisi toimenpiteisiin
862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ammattinimikekysymyksen virallistamisel . . ·. seu-
863: vasti seuraavaa:                                    raavalla tavalla:                          ..
864:                                                        1) Maanviljelijä.nimikettä on oikeus lr ·ttää
865:     Hallitus on tietoinen sukupuolen perusteella    sekä miehellä että naisella silloin, kun ha ·· pää-
866: työssä ilmenevästä eriarvoisuudesta, jota vastat-   asiallisesti vastaa maatilayrityksen toimin ~sta.
867: tavakseni annettu kysymyskin osoittaa. Valitet-     Tällöin on ratkaisevana pidettävä sitä, ktnen
868: tavasti varsin usein vielä viranomaisten mutta      nimiin tilan hallintaoikeus on merkitty
869: myöskin naisten oman käsityksen mukaan nai-            2) Muissa tapauksissa maanviljelijän .. uoli-
870: sen asema ja arvo määräytyy ensisijaisesti hänen    sona olevalla naisella on oikeus käyttää ' mat-
871: siviilisäätynsä ja miehen ammatin perusteella.      tinimikettä emäntä. Tämä nimike on p(.L'USteltu
872: Maatalouden piirissä naisen heikommasta ase-        ennen kaikkea perinteiseen käytäntöön nojau-
873: masta mieheen verrattuna ovat osoituksena mm.       tuen ja yhä yleisimpänä puhekielen ilmauksena.
874: tilalla työskentelevän naisen ammattiasemaa            MTK katsoo, että edellä oleva ehdotus pois-
875: ilmoittava nimike "avustava perheenjäsen" ja        taisi nimenomaan emäntien kohdalla pahimmin
876: emäntää syrjivä sääntö tilan työtulon jakami-       koetun eriarvoisuuden, koska loukkaavaksi
877: sesta isännän ja emännän kesken.                    koettu maanviljelijän vaimo-nimitys jäisi koko·
878:     Eriarvoista kohtelua tapahtuu siitäkin huoli-   naan pois käytöstä, vaikkakaan em. jaottelu ei
879: matta, että tavallisesti molemmat puolisot yh-      täysin kata kaikkia maanviljelijäperheen jäse-
880: dessä omistavat tilan ja työskentelevät samalla     ninä maatilataloudessa työskenteleviä henki-
881: tavalla sen hyväksi. Varsin yleistä on jo ny-       löitä."
882: kyään, että nuoremmat yrittäjäpuolisot kumpi-          Maataloudessa toimivan naisen oikeus am-
883: kin osallistuvat tasavertaisesti tilan tuotannol-   mattinimikkeen käyttöön näyttää olevan kiista·
884: liseen toimintaan jakaen myös kodin- ja lasten-     ton. Sen sijaan vaikeutena on tarkoituksenmu
885: hoidon keskenään.                                   kaisen ammattinimikkeen löytäminen kun valit
886:                                               N:o 204                                                3
887: 
888: tavana on kaksi vaihtoehtoa: perinteinen emän-      rinteistä emäntä- ja v'a:st:aavas,ti myös isäntä-
889: tä-nimike tai yrittäjäpuolisoiden ammatillista      nim~kielJtä   käy•tJtää edelli,stä [aaja,aMsemmassa
890: yhdenvertaisuutta ilmentävä maanviljelijäni-        merkityksessä tarkoittamaan kaikkea sitä tuo-
891: mike.                                               tannollisen toiminnan ohessa lasten ja perheen
892:    MTK:n omaksuma kanta merkitsee pääsään-          hyväksi sekä tuotannollisen toiminnan mahdol-
893: töisesti saman ammattinimikkeen hyväksymistä        listamiseksi tehtävää työtä. Tämän työn merki-
894: molempien tilalla toimivien puolisoiden ammat-      tys on tunnustettu mm. YK:n väestökonfe-
895: tinimikkeeksi. Ehdotus vastaa yhä voimistuvaa       renssin hyväksymissä suosituksissa ja Suomen
896: käsitystä ammattinimikkeen neutraalisuudesta        YK:n naistenvuoden komitean valtioneuvos-
897: ja sukupuolesta riippumattomuudesta. Sama           tolle jättämässä tavoiteohjelmassa.
898: ammattinimike merkitsee maatilalla toimivalle          Myös tasa-arvoasiain neuvottelukunnan so-
899: naiselle ja miehelle samoja oikeuksia ja velvol-    siaalipoliittinen jaosto on perheenemäntien so-
900: lisuuksia mikä on välttämätön edellytys tilan       siaaliturvan kehittämistä koskevassa mietinnös-
901: työtulon jakamiseksi tasapuolisesti puolisoiden     sä esittänyt pienten lasten ja sairaiden yms.
902: kesken ja siten myös työtuloon perustuvien so-      hyväksi tehtävän työn rinnastamista kodin ulko-
903: siaaliturvaetuuksien, kuten eläkkeen ja päivä-      puoliseen ansiotyöhön ja yritystoiminnassa teh-
904: rahan yhdenmukaistamiseksi. Siinä tapauksessa,      tävään työhön sosiaaliturvaetuuksiin oikeutta-
905: että emäntä-nimike vahvistettaisiin ammattini-      vana työnä.
906: mikkeeksi, vakiinnutettaisiin tähänastinen val-        Tuotannollisen työn ohessa ja sen välttämät-
907: linnut epävirallinen käytäntö. Emäntä-nimik-        tömänä edellytyksenä tehtävän palkattoman
908: keen vahvistamiseen ammattinimikkeeksi liittyy      työn ~erkitys on .suuri varsinkin lasten, per-
909: kuitenkin sukupuolen eriarvoisuutta ilmentäviä      heen Ja koko yhtetskunnan kannalta, joten pi-
910: piirteitä: ammattinimike on sukupuoleen sidot-      dän sen arvon selvittämistä välttämättömänä
911: tu ja siten se saattaa vaikuttaa sukupuolen mu-     tehtävänä.
912: kaista työnjakoa (isännän työt, emännän työt)          Edelliseen viitaten totean,
913: säilyttävästi ja hidastaa tilan työtulon ja työ-               että maatalouden tuotannolliseen toi-
914: tuloon perustuvien sosiaaliturvaetuuksien jaka-             mintaan osallistuvilla puolisoilla tulee
915: mista nykyistä tasapuolisemmin puolisoiden kes-             olla yhtäläinen oikeus ammattinimik-
916: ken.                                                        keen käyttöön. Tämän käytännössä to-
917:    Mikäli molempien maatalousyrityksessä työs-              teuttamiseksi valtioneuvoston kanslia
918: kentelevien puolisoiden ammattinimikkeeksi                  pyrkii antamaan lähiaikoina sitä koske-
919: vahvistettaisiin maanviljelijä-nimike voidaan pe-           vat ohjeet viranomaisille.
920:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1976.
921: 
922: 
923:                                                                   Kansliaministeri Reino Karpola
924: 4                                           1976 vp.
925: 
926: 
927: 
928: 
929:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
930: 
931:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          B.l.a. kvinnornas egna organisationer samt
932: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     delegationen för jämlikhetsärenden och kom-
933: nr 936 av den 20 maj 1976 till vederbörande        mitten för FN:s kvinnoår har fäst avseende vid
934: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     det rådande missförhållandet. De har krävt att
935: jande av riksdagsman Katri-Helena Eskelinen        makar som arbetar i lantbruksföretag skall er-
936: m.fl. undertecknade spörsmål nr 204:               kännas som jämlika yrkesutövare och att de
937:                                                    skahl erhå1la samma rätt att använda ynkesbe-
938:           Är Regeringen medveten om att lant-      nämning. Även Maataloustuottajain Keskusliitto
939:        husmoderns yrke i allmänhet inte god-       benämnda förbund tog ställning tili yrkesbe-
940:        känns i olika myndigheters och domsto-      nämningsfrågan, då det 26. 11. 1975 avgav ett
941:        1ars handlingar som etlt självständigt      utlåtande om delegationens för jämlikhetsären-
942:        yrke trots att det är så vanligt före-      den arbetsmarknadssektions betänkande. 1 ut-
943:        kommande och viktigt, och om så är          låtandet konstaterar förbundet bl.a.: "Sektionen
944:        fallet,                                     anser, att kvinna som idkar gårdsbruk har rätt
945:           ämnar Regeringen ge myndigheterna        att använda antingen benämningen lanthusmor
946:        och domstolarna allmänna anvisningar        eller benämningen jordbrukare, utan att taga
947:        för avhjälpande av sagda missförhål-        ställning tili frågan om viiken benämning som
948:        lande?                                      är bäst. MTK föreslår, att statsrådets kansli
949:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för uppnående av enhetlig praxis skulle vidtaga
950: samt anföra följande:                              åtgärder för att göra yrkesbenämningsfrågan
951:                                                    officiell, enligt följande:
952:    Regeringen är medveten om ojämlikheten              1) Benämningen jordbrukare har såväl man
953: mellan könen i arbetslivet, vilket det spörsmål,   som kvinna rätt att använda då han eller hon
954: som här besvaras, även visar. Tyvärr bestäms       huvudsakligen ansvarar för lantbruksföretagets
955: kvinnans ställning och rang ännu mycket ofta       verksamhet. Härvid bör det anses som avgöran-
956: enligt myndigheternas men även kvinnans egen       de i vems namn besittningsrätten är angiven.
957: uppfattning i första hand på basen av hennes           2) I övriga fall har kvinna som är hustru
958: civilstånd och mannens yrke. Inom lantbruket       till jordbrukare rätt att använda yrkesbenäm-
959: ådagaläggs kvinnans svagare ställning i jämfö-     ningen lanthusmor. Denna benämning har moti-
960: relse med mannen bl.a. av benämningen "med-        verats framförallt med traditionell praxis och
961: hjälpande familjemedlem" som angivelse för         av att det blivit ett allt allmännare uttryck i
962: kvinnans yrkesställning, då hon arbetar på lä-     talspråket.
963: genheten, och av det stadgande, som diskrime-          MTK anser att ovan nämnda förslag uttryck-
964: rar lanthusmodern vid fördelningen av arbets-      ligen i fråga om lanthusmödrarna skulle avlägs-
965: inkomsten från lägenheten mellan henne och         na den värsta ojämlikheten, då benämningen
966: husbonden.                                         jordbrukarhustru, som har upplevts som krän-
967:    Ojämlikt bemötande förekommer trots att         kande, helt skulle försvinna, även om ovan
968: bägge makarna vanligtvis tillsammans äger lä-      nämnda indelning inte helt täcker alla personer,
969: genheten och arbetar på samma sätt för dess        som arbetar inom lantbruket såsom medlemmar
970: förkovran. Numera är det redan mycket vanligt      av en jordbrukarfamilj."
971: bland yngre makar att vardera deltar på jäm-           lnom lantbruket arbetande kvinnas rätt att
972: bördig lbasis i tägenhetens produktionsverksam-    använda yrkesbenämning förefaller obestridlig.
973: het, och även delar på hem- och barnvårdsupp-      Däremot är det svårt att finna en ändamålsenlig
974: gifterna.                                          yrkesbenämning, då man har att välja mellan
975:                                               N:o 204                                               5
976: 
977: två alternativ: benämningen lanthusmor eller        sätt även benämningen husbonde, användas i
978: benämningen jordbrukare, viiken anger före-         en vidare bemärkelse än den förra för att avse
979: tagarmakarnas jämlikhet i yrket.                    allt det arbete som vid sidan av den produk-
980:     MTK:s ståndpunkt innebär som huvudregel,        tiva verksamheten utförs för barnen och fa-
981: att en och samma yrkesbenämning godkänns            miljen samt för att möjliggöra den produktiva
982: såsom yrkesbenämning för vardera den på lä-         verksamheten. Betydelsen av detta arbete har
983: genheten arbetande maken. Förslaget motsvarar       erkänts bl.a. i de av FN: s befolkningskonferens
984: den allt starkate uppfattningen om yrkesbe-         godkända rekommendationerna och i det betän-
985: nämningens neutralitet och oberoende av kön.        kande som Finlands kommiw! för FN:s kvinno-
986: Samma yrkesbenämning innebär samma rättig-          år avgivit tili statsrådet.
987: heter och skyldigheter för kvinna och man              Ä ven delegationens för jämlikhetsärenden
988: som arbetar på lägenhet, vilket är en nödvän-       socialpolitiska sektionen har i sitt betänkande
989: dig förutsättning för en opartisk fördelning av     rörande utvecklingen av husmödrarnas social-
990: arbetsinkomsten från lägenheten mellan ma-          skydd föreslagit, att det arbete som utförs för
991: karna och sålunda även för ett förenhetligande      små barn och sjuka osv. skulle jämställas både
992: av på arbetsinkomsten baserade socialskyddsför-     med förvärvsarbete som utförs utanför hemmet
993: måner, såsom pension och dagpenning. I det          och det arbete, som utförs i företagsverksam-
994: fall att benämningen lanthusmor skulle fast-        het, samt berättiga tili socialskyddsförmåner.
995: ställas som yrkesbenämning, skulle den inof-
996: ficiella praxis som hittilis iakttagits befästas.      Betydelsen av det oavlönade arbete som ut-
997: Fastställandet av benämningen lanthusmor som        förs vid sidan av det produktiva arbetet såsom
998: yrkesbenämning är emellertid förknippat med         en oundgänglig förutsättning därför, är stor sär-
999: vissa drag som framhäver ojämlikheten mellan        skilt från barnens, familjens och hela samhäl-
1000: könen: yrkesbenämningen är könsbunden och           lets synpunkt, varför jag anser att klarläggandet
1001: på så sätt kan den bidraga tili att bevara          av dess värde är en nödvändig uppgift.
1002: arbetsfördelningen enligt kön (husbondens ar-          Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
1003: beten, husmoderns arbeten) och fördröja en          terar jag,
1004: jämnare fördelning än hittilis av arbetsinkoms-
1005: ten från lägenheten och de på arbetsinkomsten                 att makar, som deltar i produktiv
1006: baserade socialskyddsförmånerna mellan ma-                 verksamhet inom lantbruket, har samma
1007: karna.                                                     rätt att använda yrkesbenämning. För
1008:     Om benämningen jordbrukare skulle fast-                förverkligande av detta i praktiken strä-
1009:  ställas som yrkesbenämning för vardera maken              var statsrådets kansli tili att inom den
1010: som arbetar inom lantbruksföretaget, kan be-               närmaste framtiden ge myndigheterna
1011: nämningen lanthusmor, och på motsvarande                   anvisningar i denna fråga.
1012:      Helsingfors den 16 juni 1976.
1013: 
1014: 
1015:                                                                    Kansliminister Reino Karpola
1016:                                               .197~   vp.
1017: 
1018: Kirjallinen kysymys n:o 205.
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                                  Savola ym.: Valtionverotuksessa noudatettavasta ns. pääkonttori-
1024:                                     osuudesta.
1025: 
1026: 
1027:                          Ed u s kunnan Herra Puhe 111 i e he 11 e.
1028: 
1029:    Vuoden 1960 alusta voimaan tulleen verotus-        kuutusyhtiöt ulottavat toimintansa yleensä ko-
1030: lain ( 482/1958) 61 §:n mukaan, milloin liike-        ko maahan eikä näin ollen ole. perusteltua, että
1031: tulosta on suoritettava kunnallisveroa useam-         yhtiöiden liiketulosta jopa 50 prosenttia vero-
1032: malle kunnalle, on siinä kunnassa, jossa yrityk-      tetaan siinä kunnassa, jossa. yhtiön pääkonttori
1033: sen pääkonttori sijaitsee, verotettava viisi pro-     sijaitsee. Ihmeellisemmäksi tällaisen tulkinnan
1034: senttia tai olosuhteista riippuen suurempi tai        tekee se, että pankkien kohdalla vastaava pro-
1035: pienempi osa. Lääninverolautakunnat päättävät         sentti on vain yksi, vaikka toiminnaltaan näitä
1036: minkä suuruista pääkonttoriosuutta kunkin yri-        laitoksia voitaisiin pitää varsin samanlaisina
1037: tyksen verotuksessa noudatetaan.                      myös ottaen huomioon sijoitustoiminnan.
1038:    Ennen lain voimaantuloa on viiden prosentin           Edellä olevaan viitaten esitämme· valtiopäivä-
1039: osuus pääkonttorikunnalle vallitseva käytäntö.        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
1040: Nykyisinkin     pääkonttoriosuus     noudattelee      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1041: yleensä viiden prosentin linjaa. Tästä poiketen       vaksi seuraavan kysymyksen:                    ·
1042: kuitenkin esim. pankkien kohdalla on käytetty
1043: 1 % :n pääkonttoriosuutta, mutta esimerkiksi                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1044: vakuutusyhtiöiden kohdalla 40-50 prosentin                   siin .valtionverotuksessa noudatettavan
1045: pääkonttoriosuutta.                                          ns. pääkonttoriosuuden määräämisessä
1046:    Vakuutusyhtiöiden kohdalla noudatettua käy-               olevien epäkohtien korjaamiseksi?
1047: täntöä ei voida pitää oikeudenmukaisena. Va-
1048:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 197 6.
1049: 
1050:                Petter Savola                                      Olavi Martikainen
1051:                Juhani Tuomaala                                    Toivo Yläjärvi
1052: 
1053: 
1054: 
1055: 
1056: 854/76
1057: 2                                                 1976 vp.
1058: 
1059: 
1060: 
1061: 
1062:                            Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
1063: 
1064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          kien pääkonttoriosuudeksi arvioitu 1 % liike-
1065: maini~ussa tarkoituksessa Te, Herra   Puhemies,          tulosta.
1066: olette 25 päivänä ·toukokuuta 1976 päivätyn                 Lainkohdan soveltaminen myös vakuutusyhti-
1067: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             öiden verotukseen toteutettiin ensimmäisen ker-
1068: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen · kansan-          ran ~uOdelta 196 3 toimitetussa verotuksessa
1069: edustaja Petter Savolan ym. näin kuuluvasta              sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus oli
1070: kir:j~Hisesta kysymyksestä n:o 205:                      katsonut päätöksessään, että myös vakuutusyh-
1071:                                                          tiöiden pa~kalliset toim~stot saattavll.lt muodos-
1072:            Aik·ooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         taa kiinteän toimipaikan. Koska useimpien va-
1073:         siin v-altionverotuksessa noti<latettavan        kuutusyhtiöiden kotipaikka on Helsingin kau-
1074:         ns. pääkonttoriosuilden määräämisessä            pungissa, tuli Uudenmaan lääninverolautakun-
1075:         olevien epäkohtien korjaamiseksi?                nan tehtäväksi tu!ojetl· jako · pääkolllt.torin ja
1076:                                                          muiden kiinteiden toimipaikkojen välillä. Jako
1077:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tehtiin siten, että henkivakuutusyhtiöiden koo-
1078: vasti seuraavaa:                                         dallla pääkonttorin osuudeksi tuli 40 % ja va-
1079:    .Oikeus saada Hrketulosta suor:i.tertavaa kun-        hinkov$;uutusyhtiöiden kohdalla 50 % liiket.u-
1080: nallisver-oa on kaikiUa ·niillä kunnilla, j:oissa lii-   losta. Loput jaettiin vakuutusten hankintatoi-
1081: kettä  oo     harjoitettu kiinteästä toimipaikasta.      minnan osalle paLkkojen mukaisessa suhteessa.
1082:  fos Miketulosta on suoritettava kunnallis~eroa          Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut useita
1083: 'useammalle kt\nnaile, on verotuslain 61 § :n            vakuutusyhtiöiden tulonjakoa koskevia ·tapauk-
1084: mukaan viisi prosentttia taikka, milloin olosuh-         sia, joissa useimmissa pääkonttorin osuudeksi
1085: teet antavat siihen aihetta, suurempi tai pie-           on katsottu 50 %. Erääissä tapauksessa pää-
1086: netnpi'kin osuus verotettava siinä kunnassa, jossa       konttorin osuutta ei päältäpäin erotettu lain-
1087: pääkonttori sijaitsee ja muu 6Sa niissä kunnissa,        kaan, vaan se tuH oteruksi huomioon kokonais-
1088: joissa muuta kiinteää toimipai<kkaa on käytetty          jaossa, joka suoritettiin :kaikkien ·.~lkkojen mu-
1089: j·aettu~a .lwbtuoden ·mukaisesti eri kunnissa val-       kaisessa suhteessa.            .    .
1090: mistettujen tavaroiden arvon, liikevaihdon suu-             Käytetty jakotapa on kieltämättä arvion va-
1091: ruuden, sijoitettujen varojen määrän, työnteki-          rainen. Se ,perustuu kui,tenkin siihen, että va-
1092: jöiden lukumäärän itai muiden sellaisten perus-          kuutusyhtiöiden toiminta on varsin keskitet-
1093: teiden mukaan, jotka voivat osoittaa eri kun-            tyä. Vakuutusten myöntäminen ja !sijoitusten
1094: nissa saaduksi ka~tavan tulon määrää. Ns.                hoitaminen tapahtuvat nimitrt:äin lähes yksin-
1095: pääkonttoriosuuden verott.ainitlen tulee kysy-           omaan pääkonttorissa. Tässä. suhteessa vakuu-
1096: myheen kunnallisverotukses·sa mutta ei sen si-           tusyhtiöiden toiminta eroaa selvästi esimerkiksi
1097: jaan valtionverotuksessa.                                liikepankkien toiminnasta.
1098:     Verotuslain 61 §: ssä on, kuten edellä ·ole-            Valtiovarainministeriö asettti 16. 1. 1974 toi-
1099: vasta ilmenee, lueteltu eräitä seikkoja, jotka on        mikunnan, jonka tehtävänä on ·verotuslain liike-
1100: otettava huomioon jaettaessa veroäyrejä eri              ja ammattitulojen perusteella kertyvien verotu-
1101: kiinteiden toimipaikikojen kesken. Asian luon-           lojen jakami;sta eri veronsaajien kesken koske-
1102: teesta kuitenkin johtuu, että ·tarkkoja normeja          vien säännösten tarkistaminen ja tarpeellisten
1103: ei voida antaa, vaan kysymys on ratkaistava kus-         muutosehdotusten tekeminen. Toimikunta on
1104: sakin yksityistapauksessa erikseen. PY'kälän sa-         tehtäväänsä suorittaessaan joutunut selvittä-
1105: namuodosta saa tosin viitteen siitä, että pää-           mään myös pääkonttoriosuuden määräämistä
1106: konttoriosuutlta arvioitaessa on luonnollisem-           koskevia ongelmia. Sen jälkeen kun toimikunta
1107: paa )'liittää kuin alittaa 5 %. Oikeuskäytännössä        on saanut tehtävänsä suoritetuksi, voidaan ottaa
1108: on vahvistettu pääkonttorin osuudeksi alempia-           kantaa siihen, onko mahdolliJsta ottaa verotus-
1109: kio prosenttilukuja. Kuten kysymyksen tekijät-           la:kiin nykyistä yksityiskohtaise.mpia säännöksiä
1110: kin ovat todenneet, on muun muassa liikepank-            pääkonttoriosuuden määräämisestä.
1111:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
1112: 
1113:                                                                                Ministeri Esko Rekola
1114:                                                    N:o 205                                                3
1115: 
1116: 
1117: 
1118:                                T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
1119: 
1120:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                Lagrummet tillämpades ·första gången på
1121: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveLse             beskattningen av försäkringsbolag vid den be-
1122: av den 25 maj 197 6 tili vede11börande medlem             skattning som verkställdes för år 1963, sedan
1123: av statsrådet översänt a~skrilft av följande av           högsta förvaltning~sdomstolen i ett beslut hade
1124: riksdagsman Petter Savola m.fl. ställda skrift-           ansett att också försäkringsbolagens lokaJ.a kon-
1125: liga .spörsmål nr 205:                                    tor kan utgöra fasta driftställen. Emedan Hel-
1126:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           singfors stad är hemort för de flesta försäk-
1127:          rättelse <av olägenheterna i bestämman-          ringsbolag, ankom det på länsskattenämnden i
1128:          det av den s.k huvudkontorsandelen               Ny1ands län att fördela inkomsterna mellan hu-
1129:          vid ~tatsbeskattningen?                          vudkontoren och övriga fasta driftställen. För-
1130:                                                           delningen skedde så, att huvudkontorens andel
1131:    Såsom svar på detta sjörsmål får jag vördsamt          hos Hvförsäkringsbolagen blev 40 % och hos
1132: anföra följande:                                          skadeförsäkringsbolagen 50 % av inkomsten
1133:    Rätt att e11hålla kommunalskatt på grund av            av rörelse. Aterstoden slogs ut på försäkrings-
1134: inkomst av rörelse tiUkommer alla de kommu-               ans:kaHningen i relation ,tiH lönerna. Högsta
1135: ner, där rörelse har hedrivits vid fast drift-            förvaltningsdomstolen har avgjort flera f,all,
1136: ställe. Såvida kommunals:katt för inkomst av              som har gällt fördelningen av försäkringshola-
1137: rörelse hör erläggas ,ti11 flere :kommuner, skall         gens inkomster. 1 de flesta av dessa faJ.l har
1138: enligt 61 § beskattningslagen fem procent där-            hu~udkontorens andelar ansetts utgöra 50 %
1139: av eller, då förhållandena det föranleder, en             av inkomsten. 1 ett fall avs:kildes inte huvud-
1140: större eller även en mindre del beskattas i den           kontorets andel övevhuvuduaget överst ,från in-
1141: kommun där huvudkontoret är heläget och                   komsten, utan beaktades vid den totala för-
1142: den övriga delen i de kommuner där annat                  delningen, som verkställdes i relation tili ISamt-
1143: fast drift:Jställe har a:nvänts, skäJigt föl.1delad en-   liga löner.
1144: ligt värdet av de i de olika kommunerna till-                Det tillämpade fördelningssättet är onekligen
1145: vel1kade varorna, omsättningens storlek, storle-          approximativt. Det grundar sig dock på att för-
1146: ken av de investerade tillgångama, arbetarnas             säkringsholagens verksamhet är stavkt centrali-
1147: antai eller andra sådana grunder, som :kan ut-            serad. Försäkringar bevilj.as och investeringar
1148: visa beloppet av den inkomst som bör anses ha             sköts nämHgen nästan uteslutande vid huvud·
1149: erhåhlits i de olika kommunerna. Beskattning              kontoren. Härvidlag avviker försäkringsbola-
1150: av s.k. huvudkontorsandel kommer i fråga vid              gens avbetssätt tydligt från t.ex. affärsbanker·
1151: kommunalbeskattningen men däremot inte vid                nas.
1152: statiSbes:kattningen.                                        Finansministeriet tillsatte 16. 1. 1974 en
1153:    1 61 § beskattnings1agen 1har, såsom framgår           kommission, som fiok i uppdrag att justera de
1154: av det anförda, räknats upp vissa omständighe-            stadganden i beskattningslagen som berör för-
1155: ter, vilka .skall beaktas när skattörena fördelas         delningen av ,shtteintäkter av rörelse eller yrke
1156: mellan oHka fasta driftställen. Av sakens naitur          mellan olika skattetagare och att framlägga er·
1157: följer dock att eXiakta normer inte :kan ges,             forderliga fönslag tili ändringar härvidlag. Kom·
1158: utan saken måste avgöras från fall ti11 falL Pa-          missionen har under utfö11andet av sitt upp-
1159: ragrafens ordalydelse antyder visserligen att             drag ookså fått orsak att reda ut problem som
1160: det, när huvudkontorsandelen upps:kattas, är              gäller bestämmande av huvudkontorsandelen.
1161: naturligare att överskrida 5 % än att under-              När kommissionen har fullgjort s1tt uppdrag
1162: skrida detta belopp. 1 rättspraxis har huvud-             blir det möjligt att ta ställning till frågan om
1163: kontorsandelen också fastställts tili lägre pro-          huruvida det är möjligt att i beskattningslagen
1164: centsatser än den nämnda. SåJsom spörsmåJ.s-              inta mera detaljerade stadganden om bestäm-
1165: stä1larna har noterart, har bl.a. aUärsbankemas           mandet av huvudkontorsandelen än de som nu
1166: huvudkontorsandel beräknats tiU 1 % av in-                gäller.
1167: komsten av .rörelsen.
1168:       Hdsingfors den 22 juni 1976.
1169:                                                                                  Minister Esko Rekola
1170:                                              1976 vp.
1171: 
1172: Kirjallinen kysymys n:o 206.
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 
1177:                                  Majlander ym.: Erään jumalanpilkkaa sisältävän elokuvan teke-
1178:                                     misen estämisestä.
1179: 
1180: 
1181:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1182: 
1183:    Kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen piirissä      Filmin käsikirjoitus on lähtökohdiltaan tosi-
1184: on huolestuneina seurattu historiaa vääristele-     asioihin pohjautumaton. Kaikkina aikoina on
1185: vän ja jumalanpilkkaa sisältävän Jens Jörgen        ollut ihmisiä, jotka ovat pidättäytyneet suku-
1186: Thorsenin käsikirjoitukseen perustuvan eloku-       puolielämästä uskonnollisista syistä. Tämän
1187: van filmaamishankkeita ensin Tanskassa ja sit-      näkökohdan sivuuttaminen osoittaa, että suun-
1188: temmin Ruotsissa. Kummassakin maassa on             nitellulla filmillä pyrittäisiin Jumalaa pilkkaa-
1189: suhtauduttu kielteisesti tällaisiin puuhiin kan-    viin ja uskonrauhaa rikkoviin päämääriin. Käsi-
1190: san voimakkaan reaktion vuoksi.                     tyksemme mukaan viranomaisten tulisi estää
1191:    Nyt on julkisuudessa esiintynyt tietoja, että    tämänlaatuisen, lainsäädäntömme kanssa risti-
1192: Jörn Donner yrittäisi suorittaa edellä mainitun     riidassa olevan elokuvan filmaaminen ·Suomessa.
1193: Kristusta rienaavan elokuvan filmauksen Suo-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
1194: messa. Tässä elokuvassa tultaisiin kuvaamaan        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1195: Kristus, joka Raamatun ilmoituksen mukaan           kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
1196: on jumaluuden toinen persoona, mitä saastai-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1197: simmalla tavalla eläneeksi ihmiseksi, jolla oli
1198: perverssi sukupuolielämä. Elokuva on näin                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1199: ollen jumalanpilkkaa, mikä rikoslain 10 luvun               maassamme suunnitellaan jumalanpilk-
1200: mukaan on rangaistava teko.                                 kaa sisältävän elokuvan filmaamista, ja
1201:    Sitä paitsi elokuvan tekemisellä myös julki-             jos on,
1202: sesti häpäistäisiin sitä, mitä Suomessa toimi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1203: vassa uskontokunnassa muutoin pidetään py-                  ryhtyä filmaamisen estämiseksi?
1204: hänä, mikä myös on mainitussa lainkohdassa
1205: kriminalisoitu.
1206:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1976.
1207: 
1208:          Olavi Majlander               Juhani Saukkonen                Juuso Häikiö
1209:          Eeva Kauppi                   Mauno Manninen                  Pentti Sillantaus
1210:          Antero Juntumaa               Matti Maijala                   Sauli Hautala
1211:          Antero Salmenkivi             Sylvi Saimo                     Kirsti Hollming
1212:          Mikko Asunta                  Lauri Impiö                     Eero Lattula
1213:          Kullervo Rainio               Pentti Rajala                   Raino Westerholm
1214:          Aili Vaittinen-Kuikka         Anna-Liisa Linkola              Veikko J. Matikkala
1215:          P. Mäki-Hakola                Alvar Saukko                    Impi Muroma
1216:          Veikko Pihlajamäki            Jorma Fred                      Erkki Korhonen
1217:          Aino Karjalainen              Taisto Tähkämaa                 Aimo Ajo
1218:                                        Ulla Järvilehto
1219: 
1220: 
1221: 
1222: 
1223: 822/76
1224: 2                                           l976·vp.
1225: 
1226: 
1227: 
1228: 
1229:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
1230: 
1231:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     taen $eutaavaa:
1233: olette kirjeellänne 25 päivältä toukokuuta 1976      Suomen voimassaolevan lainsäädännön mu-
1234: n:o 972 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     kaan ei elokuvan valmistamista voida maassam-
1235: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi    me kieltää elokuvan sisältöön liittyvistä syistä.
1236: Majlanderin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen    Mikäli - elokuvia valmistettaessa tai muutoin
1237: kysymyksen n:o 206:                               - rikoslain 10 luvun 1 §:n säädöksiä Julkisesti
1238:                                                   rikotaan, kuuluu mahdollisten toimenpiteiden
1239:           Onko Hallitus tietoinen snta, että      harkitseminen oikeuslaitoksen tehtäviin.
1240:        maassamme suunnitellaan jumalanpilk-          Suomessa esitettäväksi tarkoitettu elokuva
1241:        kaa sisältävän elokuvan filmaamista, ja    tarkastetaan elokuvien tarkastuksesta annetun
1242:        jos on,                                    lain (299/65) edellyttämällä tavalla. Esittämis-
1243:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    luvan saamisen edellytyksenä on, ettei esitettä-
1244:        ryhtyä filmaamisen estämiseksi?            väksi tarkoitettu elokuva ole voimassaolevan
1245:                                                   lain ja hyvien tapojen vastainen.
1246:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1976.
1247: 
1248:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
1249:                                              N:o 206                                              3
1250: 
1251: 
1252: 
1253: 
1254:                           T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
1255: 
1256:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
1258: nr 972 av den 25 maj 1976 tili vederbörande           Enligt gällande lag i Finland kan framställ-
1259: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    ning av film inte förbjudas av skäl som gäller
1260: dagsman Olavi Majlander m. fl. undertecknade       innehållet. Såvida man vid framställning av
1261: spörsmål nr 206:                                   film ellet på annat sätt offentligt bryter mot
1262:                                                    stadgandena i 10 kap. 1 § strafflagen, ankom-
1263:           Är Regeringen medveten om, att man       mer det på rättsväsendet att överväga, vilka
1264:        i vårt land planerar att inspela en film,   åtgärder som eventuellt skall vidtas.
1265:        i vilken det förekommer hädelse av             Film, som är avsedd att förevisas i Finland,
1266:        Gud, och om så är fallet,                   granskas på sätt som avses i lagen om film-
1267:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     granskning ( 299/65) . En förutsättning för
1268:        ta för att förhindra filmandet?             godkännande tili förevisning är, att filmen inte
1269:                                                    strider mot gällande lag och god sed.
1270:      Helsingfors den 4 juni 1976.
1271: 
1272:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
1273:                                               1976 vp.
1274: 
1275: Kirjallinen kysymys n:o 207.
1276: 
1277: 
1278: 
1279: 
1280:                                   Vaittinen-Kuikka ym.: Pohjois-Karjalan turvevarojen käyttöön
1281:                                      ottamisesta ja hyödyntämisestä.
1282: 
1283: 
1284:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
1285: 
1286:    Pohjois-Karjalan alueella on energiahuollossa     Samalla voimala antaisi runsaasti lisää työtä ja
1287: mal1dollisuus turvautua huomattavassa määrin         työpaikkoja tilapäisesti jo rakennusvaiheen
1288: kotimaiseen energialähteeseen, polttoturpeeseen.     aikana sekä jatkuvasti valmistuttuaan.
1289: Seutukaavaliiton teettämän tutkimuksen mu-              Kuten viime aikoina energiatuotannosta käy-
1290: kaan Pohjois-Karjalan turvevarat mahdollistavat      dyissä keskusteluissa ja tutkimuksissa on to-
1291: maakunnassa noin 3 miljoonan kuutiometrin            dettu, on energiahuolto kokonaisuudessaan siksi
1292: vuotuisen turvetuotannon 30-40:ksi vuodeksi.         tärkeä ja kallis asia, että sen on oltava erityisellä
1293: Turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala         huolella suunniteltua sekä johdonmukaisesti ja
1294: Pohjois-Karjalassa on 26 000 hehtaaria. Näistä       taloudellisesti toteutettua. Meillä olisi erityisesti
1295: on nyt vain vähäinen osa valtion polttoainekes-      pyrittävä lisäämään kaikin keinoin kotimaista
1296: kuksen hallussa.                                     energiatuotantoamme. Kotimaiset energialäh-
1297:    Turpeen olemassaolo ja tuotanto eivät lmi-        teemme kattavat tällä hetkellä vain 30 prosenttia
1298: tenkaan yksin riitä, vaan turve on myös hyö-         kulutuksesta, ja suhteellinen osuus tulee ennus-
1299: dynnettävä energiaa tuottamaan. Jo kuljetusten       teiden mukaan laskemaan siitäkin, ellei ryh-
1300: ja niistä aiheutuvien kustannusten takia käytön      dytä nykyistä voimaperäisempiin toimenpiteisiin
1301: tulisi tapahtua mahdollisimman suuressa määrin       maassamme vielä käyttämättä olevien energia-
1302: omalla alueella. Tässä mielessä on esitetty mm.      lähteiden käyttöön ottamiseksi. Tällaisia käyttä-
1303: turvelämpövoimaloiden ja turvebriketti tehtaiden     jäänsä odottavia energiavarastoja ovat Pohjois-
1304: perustamista maakuntaan. Pisimmällä näistä           Karjalan laajat suoalueet.
1305: aloitteista on Joensuun sähkö- ja lämpövoimala,         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
1306: josta teetetyn suunnitelman Joensuun kaupunki        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
1307: on lähettänyt valtioneuvostolle viime vuoden         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1308: lopulla.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1309:    Joensuun sähkö- ja lämpövoimalalla tulisi
1310: olemaan huomattava merkitys alueen energia-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
1311: omavaraisuuden lisäämisessä. Asiantuntijoiden                tynyt tai aikoo ryhtyä Pohjois-Karjalan
1312: antamien lausuntojen mukaan tällainen yhdis-                 runsaiden turvevarojen käyttöön otta-
1313: tetty sähkön- ja lämmöntuotanto turvepohto-                  miseksi ja hyödyntämiseksi turvaamaan
1314: aineella on Joensuun kokoisessa kaupungissa                  alueen energiahuoltoa ja samalla keven-
1315: sekä alueellisesti että kansantaloudellisesti eräs           tämään alueella vallitsevaa työttömyyttä?
1316: kannattavimpia turpeen hyödyntämismuotoja.
1317:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1976.
1318: 
1319:                   Alli Vaittinen-Kuikka                           Lauri Impiö
1320:                   Eero Lattula                                    Erkki Korhonen
1321: 
1322: 
1323: 
1324: 
1325: 855/76
1326: 2                                             1976 vp.
1327: 
1328: 
1329: 
1330: 
1331:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he II e.
1332: 
1333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Karjalaan ja keventää alueella vallitsevaa työttö-
1334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myyttä.
1335: olette 28 päivänä toukokuuta 1976 päivätyn              Joensuun kaupunki on kaukolämpötoimintaa
1336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suunnitellessaan päätynyt turvetta polttoainee-
1337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        naan käyttävän 15 MW:n lämpötehoisen kauko-
1338: edustaja Aili Vaittinen-Kuikan ym. näin kuulu-       lämmityskeskuksen rakentamiseen, joten omien
1339: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 207:            turvevarojen käyttö alueen energiahuoltoon on
1340:                                                      edistymässä. Lämpökuormien kasvaessa tullee
1341:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      myöhemmin kysymykseen myös Iämmitysvoimac
1342:        tynyt tai aikoo ryhtyä Pohjois-Karjalan       laitoksen rakentaminen. Tällä hetkellä ei sel-
1343:        runsaiden turvevarojen käyttöön otta-         laisen rakentamiseen ole taloudellisia edellytyk-
1344:        miseksi ja hyödyntämiseksi turvaamaan         siä, eikä energiatalouden hoitamisenkaan kan-
1345:        alueen energiahuoltoa ja samalla keven-       nalta tässä vail1eessa tarvetta.
1346:        tämään alueella vallitsevaa työttömyyttä?        Pohjois-Karjalaan on esitetty turvebrikettiteh-
1347:                                                      taiden perustamista turpeen käytön lisäämiseksi
1348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maakunnassa. Maahamme on valmistumassa
1349: vasti seuraavaa:                                     ensimmäinen turvetta käyttävä monitoimilaitos,
1350:    Turpeen käytön lisääminen maassamme vaatii        joka tuottaa turvekoksia, turvebrikettejä ja
1351: paitsi turpeen tuotannon kasvua myös sopivien        myöhemmin mahdollisesti myös sähköä. Vasta
1352: taloudellisesti perusteitujen kulutuskohteiden       sitten, kun nyt rakenteilla oleva laitos valmistuu
1353: löytämistä. Polttoturpeen tuotannosta on valtion     ja sen teknisestä toiminnasta, sen taloudellisuu-
1354: polttoainekeskus huolehtinut lähes yksinomaan        desta sekä sen tuotteiden markkinoinnista on
1355: mm. turvetuotannon vaatimien runsaiden inves-        käytettävissä kokemusperäistä tietoa, voidaan
1356: tointien vuoksi. Valtion polttoainekeskuksen         tehdä päätöksiä tällaisten laitosten mahdolli-
1357: tavoitteena on kuluvana kesänä nostaa jyrsin-        sesta rakentamisesta ja niiden sijoituspaikoista.
1358: polttoturvetta 2,3 milj. m3 koko maassa ja              Kysymyksen esittäjät ovat perusteluissaan
1359: 430 000 m3 Pohjois-Karjalassa. Tuotantokauden        todenneet, että energiahuolto kokonaisuudessaan
1360: aikana turvetuotanto ja soiden valmistelu työllis-   on tärkeä ja kallis asia ja että se on huolella
1361: tävät Vapon Pohjois-Karjalan työmailla yhteensä      suunniteltava sekä johdonmukaisesti ja talou-
1362: 280 henkeä. Valtion polttoainekeskus saa tänä        dellisesti toteutettava. Näin myös on energia-
1363: vuonna valmiiksi Pohjois-Karjalaan turvetuo-         taloudessa turpeen käytön kohdalla meneteltävä.
1364: tantoon soveltuvaa suoalaa n. 750 ha. Vapon          Turve on kotimainen energialähde mikä osaltaan
1365: soiden valmisteluohjelman mukaan Pohjois-            vähentää tuontienergiaa, mutta toisaalta se vaatii
1366: Karjalan soilta olisi mahdollista nostaa turvetta    sekä turpeen tuotannossa että sitä käyttävien
1367: n. 1,5 milj. m3 vuonna 1980.            .            laitosten rakentamisessa suuria pääomia, joista
1368:    Vapolla on Pohjois-Karjalassa hallinnassaan       maassamme on puutetta. Tämän johdosta on
1369: suoalueita 8 500 ha ja lisäsuoalueiden varaami-      pyrittävä ensisijassa rakentamaan sellaisia tur-
1370: nen on käynnissä n. 9 000 ha:lla. Vapon tavoit-      vetta käyttäviä laitoksia, jotka ovat taloudelli-
1371: teena on saada Pohjois-Karjalassa käyttöönsä         sesti edullisia, ja ajoittamaan niiden rakentami-
1372: 15 000 ha tuotantoalaa, jotta tuotanto-ohjelman      nen siten, että ne sopivasti sijoittuvat kokonais-
1373: mukainen vuotuinen turvetuotanto voitaisiin tur-     energian tarpeen tyydyttämiseen.
1374: vata 30-40 vuodeksi.                                    Yleisen rahatilanteen kireyden vuoksi eräät
1375:    Turpeen kulutuskohteita ei Pohjois-Karjalassa     turpeen käytön lisäämiseen tähtäävät energia-
1376: toistaiseksi ole olemassa, minkä vuoksi pohto-       investoinnit ilmeisestikin lykkäytyvät ja samasta
1377: turvetta viedään lähimpiin pohtoturvetta käyt-       syystä on ilmeisesti tarpeen myös sopeuttaa soi-
1378: täviin laitoksiin maakunnan ulkopuolelle. Näin       den valmistelu ja turvetuotanto turpeen käytön
1379: on voitu kuitenkin saada työpaikkoja Pohjois-        lisääntymiseen maassamme.
1380:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1976.
1381:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
1382:                                               N:o 207                                              3
1383: 
1384:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1 m a n.
1385:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Joensuu stad har vid planering av sitt fjärr-
1386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       värmesystem beslutat sig för att bygga en torv-
1387: av den 28 maj 1976 tili vederbörande medlem         brinnande fjärrvärmecentral med en värmekapa-
1388: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-    citet om 15 MW. Framsteg i riktning mot an-
1389: skrift av följande av riksdagsman Aili Vaitti-      vändningen av de egna torvresurserna för den
1390: nen-Kuikka m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr     lokala energiförsörjningen håller a:Htså på att
1391: 207:                                                tagas, och senare ökningar i värmehelastning-
1392:             Vilka åtgärder har Regeringen vidta-    arna torde i sinom tid ge anledning att över-
1393:         git eller ämnar vidtaga för ibruktagande    väga, om det är motiverat att även bygga ett
1394:         och nyttiggörande av Norra Karelens         värmekraftverk i staden. För ögonblicket sak-
1395:         rikliga torvtiligångar för att så bidraga   nas de ekonomiska resurserna för ändamålet
1396:         tili tryggandet av energiförsörjningen      och dessutom finns det i nuskedet med tanke
1397:         och underlättandet av arhetslösheten på     på skötseln av energiförsörjningen inte heller
1398:         området?                                    något behov av sådant kraftverk.
1399:                                                         Det har föreslagits att användningen av torv
1400:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        i Norra Karelen skulle främjas genom att bygga
1401: anföra följande:                                    torvhrikettfabriker i landskapet. En första
1402:    Effektivering av nyttjandet av torv i vårt       mångsidig torvdriven produktionsinrättning
1403: land förutsätter förutom ökad torvproduktion        skall snart bli färdigställd i vårt land. Inrätt-
1404: även det, att man finner lämpliga, ekonomiskt       ningen kommer att framställa torvkoks och
1405: motiverade förhrukningsställen för torven.          torvbriketter och senare kanske även alstra
1406: Bl.a. på grund av de stora investeringar, som       elektricitet. Först sedan denna inrättning har
1407: produktionen av bränntorv förutsätter, har          hlivit färdigställd och erfarenheter av dess
1408: denna produktionsverksamhet nästan helt och         funktioner och lönsamhet samt om marknads-
1409: hållet omhändertagits av statens bränslecentral.    föringen av dess produkter står tili förfogande
1410: I sommar skall bränslecentralen enligt program-     kan beslut om eventuella nya anläggningar av
1411: met producera 2,3 milj. m3 fräsrt bränntorv i       det!ta slag och om deras förläggning fattas.
1412: hela landet, varav 430 000 m3 i Norra Karelen.         Frågeställarna har i sina motiveringar kons-
1413: Under produktionssäsongen sysselsätter själva       taterat, att energiförsörjningen i sin helhet är
1414: produktionsverksamheten och iordningställan-        en viktig och dyr sak, som bör planeras med
1415: det av mossar på statens bränslecentrals områ-      omsorg och förverkligas konsekvent och eko-
1416: den i Norra Karelen sammanlagt 280 personer.        nomiskt. Detta gäller även för nyttjandet av
1417: De för torvproduktion ägnade mossområden,           torv inom vår energiekonomi. Torv är en in-
1418: som statens bränslecentral skall få upparbetade     hemsk energikälla och är som sådan ägnad att
1419: i år, har en sammanlagd areal av ca 750 ha.         minska energiimporten; å andra sidan förutsät-
1420: Enligt bränslecentralens program för iordning-      ter dock såväl torvproduktionen som grundan-
1421: ställande av mossar skulle man år 1980 kunna        det av torvdrivna produktionsinrättningar stora
1422: taga upp c. 1,5 milj. m3 torv i Norra Karelen.      kapitalinsatser, som det råder brist på i vårt
1423:    Statens bränslecentral innehar i Norra Kare-     land. Av denna orsak hör man i första hand
1424: len 8 500 ha mossområden, varjämte ytterligare      söka bygga torvdrivna anläggningar med hänsyn
1425: 9 000 ha håller på att reserveras. Målet för        tili deras lönsamhet och tidsbestämma dem så
1426: bränslecentralen i Norra Karelen är ett produk-     att de är motiverade också inom tillgodoseen-
1427: tionsområde på 15 000 ha, för att de i produk-      det av det totala energibehovet.
1428: tionsprogrammet ingående målsättningarna för           På grund av den allmänna strama finanssitua-
1429: de nästa 30-40 åren skulle kunna uppnås.            tionen blir det antagligen nödvändigt att upp-
1430:    Norra Karelen har tills vidare ingen egen        skjuta vissa av de energiinvesteringar som syf-
1431: förbrukningskapacitet för bränntorv, varför den     tar tili en ökad användning av torv och av
1432: producerade torven forslas tili de närmaste         samma orsak bör man uppenbarligen även an-
1433: torvdrivna anläggningama utanför landskapet.        passa såväl iordningställandet av mossar som
1434: På detta vis har man dock i varje fall kunnat       torvproduktionen efter torvanvändningens till-
1435: skapa arbetsplatser i Norra Katelen och alltså      växt i landet.
1436: underlätta arbetslösheten.
1437:      Helsingfors den 24 juni 1976.
1438:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
1439:                                                            1976 vp.
1440: 
1441: Kirjallinen kysymys n:o 208.
1442: 
1443: 
1444: 
1445: 
1446:                                             Tuomaala ym.: Huoltajanlisän myöntämisestä päivä- tai äitiys-
1447:                                                r~ saavile ~th~ri- ja maatilatak>uksien emänniUe.
1448: 
1449: 
1450:                               Ed u g kunnan Herra Puhe rn i e he 11 e.
1451: 
1452:    Vuoden 1974 piiivä- j~ äitiysrahan saajien                     7 000 sai vuonna 1974 päivärahaansa ja noin
1453: ammattitietojen perusteella voidaan arvioida,                     600 äitiysrahaans« huo!tajan!isää. Näin ollen
1454: että sairausvakuutuslain mukaisia päivä- ta                       ilman 1moltajanlisäa jäi peräti noin 2'5 ÖOO päivä-
1455: äitiysrahoja maksettiin sanottufia vuotena maa-,                 tai äitiysrahaa saanutta emäntää tai perheen-
1456: pien- ja kääpiötilojen emännille sekä perheen-                   emäntää. Viime mainittujen k()hdalla voitaneen
1457: emännille seuraavasti (päivä- tai äfti~srahaa                    olettaa, ettei heistä jullri kukan voi saada päivä-
1458: useammassa kuin yhdessä jaksossa saaneet ovat                    tai äitiysrahaansa huoltajan1isää.
1459: saajien määrässä mukan:t kunkin ja:ks<Sn osalta                     Edeltå olevan perusteella voidaan todeta, että
1460: erikseen):                                                       kyseinen epäkohta koskee hyvin huomattavaa
1461:                  päivärahaa .-iat                                osaa päivä- tai äitiysrabam saav.fsta emännistä tai
1462:                   kpf    ~l!lliSf>UI'JI.
1463:                           vak.piiWI..                            perheenemännistii, Ko, epäkohta koskee kipeästi
1464:                          rallakausfsra
1465:                                                                  myös sellaisia perheenemäntii~ joilht on paljon
1466: Maatilojen                                                       lapsia.
1467: emännät         12'650         4.6·         1920        J.2
1468: Pien· ja                                                            Edellii olevaan vift~tt~ j~ '\'lahl~tyk­
1469:                                                                  sen 37 §:n 1 momentin peru5feetlw e!litäblme
1470: kä~en
1471: ernäimät        17870          6'.5         1 }20       2.2'     valtionellVostcm asianomaisen jäsetren vastatta-
1472: ~een-
1473:                                                                  vaksi seuraavan kysyl!nyks®:
1474: emämråt         37940        U.8           14 88'~     24.1
1475:                                                                                Onko Hal,li,w.s tietoinen, että suurin
1476:     VlllQftna 1974 tehdyn selvityksen mukaan n:af.s..                       osa päivä- tai äitiysiahaa Saavista per.
1477: puolisista· päiv:äraan. saajista vam noin 23 %                              heen1. t&- lllQQtil~ien emännistä ei
1478: sai päiväto*aaasa hlWltäjanlisää, äitiysrahan saa-                          saa niihin liittyvää huoltajaali5äi, ja jos
1479: jist~t vain nom 19 ~ sai· huoltaianlisää.                                   on,
1480:     jOS> olete~n. ctttä mainitut maa-, pieA-- ja                               mihilli tollru!n}?iteisiin Hallitus on,rY.h-
1481: käiipiötilo~ emännät saavat hooltajatili~ sa:.                              tyn.yt tfti aikoo ryhtyä' sanotua epäkohdan
1482: massa suhteessa kuin naisp~t. vakuutetut                                    kot'jslamiseksi?
1483: lreskilnäärin, voi6aan MVieida, etti heistä neitt
1484:            Helsingissä 28 päivänä toukokuuta. 1976.
1485: 
1486:            Juhani Tuomaala                           Ola'Vil MartikaifkR·               J:aisto. Tihkämaa·
1487:            Hannu Tenhiälä                            Pekka Vilm1                        Einari Nieminen
1488:            Ahti Pekkala                              Juhani Saukkonen                   Lasse Åikäs
1489:            Toivo Yläjärvi                            Sylvi Saimo,                       KaleVi Mam~
1490:            Lea Sutinen                               Marjatta Väänänen                  Veikko Pihlajamäki
1491:            Aino- ~tjälainen,                         Mikko Pesälä                       Esko Härkönen
1492:                                                      Veikko Hanhirova
1493: 
1494: 
1495: 
1496: 
1497: 856/76
1498: 2                                             ~976 vp.
1499: 
1500: 
1501: 
1502: 
1503:                         E d u s k u n n a n He i: r a .. P u h e m i e h e 11 e.
1504: 
1505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ritetaan sanottua lisää vain toiselle puolisoista.
1506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Sen suuruus on puolison osalta 15 prosenttia ja
1507: olette 28 päivänä toukokuuta 1976 päivätyn           jokaisen lapsen osalta 10 prosenttia päivärahasta,
1508: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuitenkin yhteensä enintään 50 prosenttia siitä.
1509: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Sairausvakuutuslaissa omaksutun periaatteen
1510: edustaja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     mukaan huoltajanlisää maksetaan siis vain sille
1511: sesta kysymyksestä n:o 208.                          puolisolle, jonka työtulot ovat yhtä suuret tai
1512:                                                      suuremmat kuin hänen puolisonsa. Tämä peri-
1513:           Onko Hallitus tietoinen, että suurin       aate koskee yhtäläisesti kaikkia ammattiryhmiä,
1514:        osa päivä- tai äitiysrahaa saavista per-      joten kysymyksessä mainitut perheen- ja maa-
1515:        heen- tai maatilatalouksien emännistä ei      tilatalouksien emännät eivät ole poikkeusase-
1516:        saa niihin liittyvää huotajanlisää, ja jos    massa. Jos sairausvakuutuslakia muutettaisiin
1517:        on,                                           siten, että huoltajanlisää maksettaisiin nykyisin
1518:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     perustein työtulojen määrästä riippumatta kum-
1519:        tynyt tai aikoo ryhtyä sanotun epäkohdan      malle puolisolle tahansa, tämä aiheuttaisi huo-
1520:        korjaamiseksi?                                mattavia lisäkustannuksia.
1521:                                                         Liikkeessä, ammatissa tai maatilataloudessa
1522:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhdessä aviopuolisonsa kanssa työskentelevien
1523: vasti seuraavaa:                                     osalta on otettava huomioon tulo- ja varallisuus-
1524:    Sairausvakuutuslain 18 §:ssä säädetään päivä-     verolakiin 25 päivänä heinäkuuta 1975 lisätty
1525: rahaan ja äitiysrahaan puolison ja kunkin lapsen     uusi 17 b §. Sanotun pykälän 3 momentin mu-
1526: osalta erikseen suoritettuvasta huoltajanlisästä.    kaan voidaan valtionverotuksessa varsinaisen
1527: Sanottua lisää voidaan suorittaa vakuutetulle,       verovelvollisen tai toisen aviopuolison vaati-
1528: joka sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden          muksesta vahvistaa mainitussa ansiotoiminnassa
1529: alkaessa oli ja edelleen on avioliitossa eikä        saadusta tulosta, jos muuta ei osoiteta, puolet
1530: välien rikkoutumisen vuoksi asu erillään puoli-      viimeksi mainitun puolison ansiotuloksi edel-
1531: sostaan. Myös sellaisella vakuutetulla, jolla        lyttäen, ettei puolison osallistuminen työsken-
1532: edellä mainittuna ajankohtana oli ja edelleen on     telyyn ole vähäistä. Kun pääsääntöisesti huolta-
1533: huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai           janlisän suuruus määrätään verotuksessa vahvis-
1534: puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi, on    tettujen työtulojen mukaan ja maatilataloudessa
1535: oikeus huoltajanlisään. Jos päivärahan saajana       työskentelevä voi edellä sanotun säännöksen
1536: on puoliso, joka ei välien rikkoutumisen vuoksi      perusteella vaatia ansiotulonsa määrättäväksi
1537: asu erillään puolisostaan, suoritetaan hänen         yhtä suureksi kuin puolisonsa ansiotulo, hänellä
1538: päivärahaansa huoltajanlisää vain, jos hänen työ~    on tätä tietä mahdollisuus päästä huoltajaniisästä
1539: tulonsa ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin          osalliseksi.           '                ·
1540: hänen puolisonsa työtulot. Samanaikaisesti suo~
1541:         Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1976:
1542: 
1543:                                                                          Ministeri Pirkko Työläjärvi
1544:                                               N:o 208                                                3
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:                            T i 11 R ri k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1550: 
1551:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den ena av makarna. Tilläggsbeloppet utgår för
1552: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       make med 15 ptocent och för varje barn med
1553: av den 28 maj 1976 till vederbörande medlem          10 procent av dagpenningen, dock sammanlagt
1554: av statsrådet översänt avskrift av följande av      högst 50 procent därav.
1555: riksdagsman Tuomaala m.fl. undertecknade                Enligt den i sjukförsäkringslagen gällande
1556: spörsmål nr 208:                                    prindpen erläggs försörjartillägg sålunda endast
1557:                                                     åt den make, vars arbetsinkomst är lika stor
1558:           Ät Regetingen medveten om, att de         som eller större än hans makes arbetsinkomst.
1559:        flesta husmödtat ellet lanthusmödrat,        Denna princip gäller på samma sätt för olika
1560:        som ethåller dag- ellet modetskaps-          yrkesgrupper, och därför utgör de i spörsmålet
1561:        penning, inte erhållet tili dessa anslutet   nämnda husmödrarna och lanthusmödrarna inte
1562:        fötsötjattillägg, och om så ät fallet,       något undantag. Om sjukförsäkringslagen
1563:           vilka åtgätdet hat Regetingen vidtagit    ändrades så, att försörjartillägg enligt nuva-
1564:        ellet ämnat den vidta för att avhjälpa        rande grunder oberoende av arbetsinkomst-
1565:        sagda missförhållande?                       beloppet skulle erläggas åt vilkendera maken
1566:                                                      som helst, skulle detta medföra betydande
1567:     Såsom svat på detta spörsmål fåt jag vördsamt   tilläggskostnader.
1568: anföta följande:                                        Beträffande personer som tillsammans med
1569:     1 18 § sjukfötsäkringslagen stadgas, att dag-   maken arbetar i rörelse, yrke eller gårdsbruk,
1570: och modetskapspenning utgåt med försötjat-          skall den i lagen om skatt på inkomst och för-
1571: tillägg sepatat föt maken och vatje batn. Sagda     mögenhet den 25 juli 1975 intagna nya 17 b §
1572: tillägg kan erläggas åt fötsäktad, som då av        beaktas. Enligt sagda paragrafs 3 mom. kan
1573: sjukdom fötotsakad arbetsofötmåga inttädde,         vid statsbeskattningen, på den egentlige skatt-
1574: var och fortfarande är gift och makarna inte        skyldiges eller makens yrkande, av den i nämnda
1575: på grund av söndring i äktenskapet lever åt-        förvärvsverksamhet erhållna inkomsten, om
1576: skilda. Även sådan försäkrad, som vid ovan-         annan utredning inte företes, hä1ften fastställas
1577: nämnda tidpunkt hade och fortfarande har att        såsom den sistnämnda makens förvärvsinkomst,
1578: försörja eget ellet makens barn eller adoptiv-      under förutsättning att makens deltagande i
1579: eller fostetbarn undet 16 år, har rätt tili för-    arbetet inte är ringa. Då försörjartilläggsbeloppet
1580: sörjartillägg. Är försäkrad som uppbär dag-         i huvudsak bestäms på basen av de vid beskatt-
1581: penning äkta make, som inte lever åtskild ftån      ningen fastställda arbetsinkomsterna och person
1582: sin make på grund av söndring i äktenskapet,        som arbetar inom gårdsbruket med stöd av det
1583: utgår hans dagpenning med försörjartillägg          ovannämnda stadgandet kan yrka, att hans för-
1584: endast, om hans arbetsinkomst är lika stor som      värvsinkomst skall fastställas tili samma belopp
1585: ellet större än hans makes atbetsinkomst. Sagda     som makens förvärvsinkomst, har han på detta
1586: cillägg erläggs vid S!rutnma ti.dpunkt endast åt    sätt möjlighet att erhålla försörjartillägg.
1587:         Helsingfors den 23 juni 1976.
1588: 
1589:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
1590:                                                 1976 vp.
1591: 
1592: Skriftligt spörsmål nr 209.
1593: 
1594: 
1595: 
1596: 
1597:                                    Stenbäck m.fl.: Om avvärjande av vissa missförhållanden i an-
1598:                                        slutning tili strandplaner i skärgården och insjöområdena.
1599: 
1600: 
1601:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1602: 
1603:     Under de senaste åren har flera strandplaner       skulle tåla den kraftiga nedslitning det skulle
1604: anhängiggjorts i vårt land, vilka förverkligade,       bli fråga om. Inom området är flere yrkesfis-
1605: skulle innebära skapandet av jättelika stugbyar        kare verksamma, men den gällande byggnads-
1606: i skärgårds- eller insjömiljön. Initiativtagare tili   lagstiftningen tycks inte ge möjlighet tili ända-
1607: dessa strandplaner är i de flesta fall stora in-       målsenlighetsprövning (jämför HFD-utslaget
1608: dustriföretag, som i ett tidigare skede av bola-       av den 9. 6. 1975 med anledning av besvär
1609: gets historia införskaffat markområden för t.ex.       över strandplan för Porsö i Vättlax by av Bro-
1610: forstliga ändamål. Samhället har ofta vant sig         marv kommun) trots att det är uppenbart att
1611: att betrakta dessa områden som friluftsområ-           en överdimensionerad strandplan inverkar på
1612: den och den allmänna opinionen har accepterat          yrkesfiskarnas möjlighet att fortsätta sitt yrke
1613:  t.ex. träförädlingsindustrins ofta ansenliga mark-    i området.
1614: innehav mot den bakgrunden. Frågan kommer                  När strandplaneinstitutet på 60-talet infördes
1615:  dock in i ett nytt läge när flere storbolag bör-      i byggnadslagstiftningen kunde man knappast
1616:  jar exploatera sina markområden på ett sätt           förutse en dylik systematisk exploatering av
1617:  som påverkar samhällsutvecklingen. - Också            väldiga arealer med hjälp av kommersiella pla-
1618:  en annan typ av markexploatering i känsliga           neringskonsulter och endel storbolags resurser.
1619:  skärgårdsområden kan noteras då firmor köper          Det har visat sig att detta planeringsarbete i
1620:  upp markområden för att med hjälp av en               vissa fall syftar tili att maximalt utnyttja mark-
1621:  strandplan effektivt utnyttja mark- och vatten-       områdena, vilket är möjligt t.ex. genom att
1622:  områden i vinstsyfte.                                 anvisa impediment m.m. som friområden. Mind-
1623:      Ett gott exempel utgör Oy Predium Ab:s            re skärgårdskommuner kan inte utnyttja sitt
1624:  planer i Ekenäs lkm och Tenala. Predium är            planeringsmonopol i avsaknad av en godkänd
1625:  ett dotterbolag tili Oy Fiskars Ab, vars verk-        generalplan. Vad beträffar Ekenäs lkm är en
1626:  samhetsområde hittills omfattat främst metall-        generalpian under utarbetande. I ett sådant
1627:  bearbetning. Fiskars har tili Predium överfört        fall borde länsstyrelsen kunna uppskjuta fast-
1628:   1128 hektar mark- och vattenområde i ovan-           ställande av strandplan tilis generalplanen är
1629:  nämnda kommuner och låtit uppgöra ett för-            färdig.
1630:  slag tili strandplan i enlighet med byggnads-             Strandplaneinstitutet håller av allt att döma
1631:  lagens bestämmelser. Predium har, efter olika         på att bli ett instrument för ett intensivt kom-
1632:   opinionsyttringar, skurit ner sitt förslag om an-    mersiellt utnyttjande av vissa skärgårdsområ-
1633:   talet fritidsbostäder tili c. 328 samt en mängd      den. Strandplaner kunde vara nyttiga när det
1634:  icke definierad våningsyta.                           gäller att reglera fritidsbebyggelsen på vissa
1635:      I de anmärkningar, som hittills gjorts mot        mindre områden men när de uppmuntrar till-
1636:   denna pian, har kommuninvånarna genomgåen-           komsten av stora semesterbyar, kan de leda
1637:   de understrukit att strandplanen är överdimen-       tili direkt förslumning av en känslig miljö.
1638:   sionerad, att den definitivt förändrar skärgår-          Med anledning härav och med hänvisning
1639:   dens karaktär på ett sätt som står i strid med       tili riksdagsordningen 37 § 1 mom. framställer
1640:   den spridda fritidsbosättning, som gränsar tili      vi följande spörsmål att besvaras av vederbö-
1641:   det föreslagna strandplaneområdet samt att den       rande medlem av statsrådet:
1642:   känsliga skärgårdsnaturen knappast i längden
1643: 889/76
1644: 2                                          1976 vp.
1645: 
1646:         Är Regeringen medveten om att                    vilka åtgärder anser Regeringen lämp-
1647:      byggnadslagens strandplaneinstitut möj-          liga för att skydda skärgårdens befolk-
1648:      liggör uppkomsten av kommersiellt mo-            ning och näringar mot det hot överdi-
1649:      tiverade jättelika semesterbyar utan tidi-       mensionerade stugbyar utgör, samt,
1650:      gare motsvarighet i vår skärgård och                vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1651:      vårt insjölandskap, och om så är fallet,         ta för att begränsa möjligheterna för
1652:         vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          bolag med större enhetliga markområden
1653:      ta med tanke på behovet att bevara               i sin ägo att disponera dem på ett sätt
1654:      stora sammanhängande friområden för              som står i strid med strävanden att
1655:      kommande generationers friluftsbehov,            reservera vissa områden för rörligt fri-
1656:      samt,                                            luftsliv?
1657:     Helsingfors den 28 maj 1976.
1658: 
1659: 
1660:             Pär Stenbäck                                  Christoffer Taxell
1661:                                              N:o 209                                                  3
1662: 
1663: Kirjallinen kysymys n:o 2'09.                                                              Suomennos.
1664: 
1665: 
1666: 
1667: 
1668:                                  Stenbäck ym.: Eräiden rantakaavoihin saaristossa ja järvialueilla
1669:                                     liittyvien epäkohtien torjumisesta.
1670: 
1671: 
1672:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
1673: 
1674:    Viime vuosina maassamme on pantu vireille        päälle tuskin kestäi,sr kysymykseen tulevaa voi-
1675: useita rantakaavoja, jotka toteutettuina mel'kit-   makasta kulutusta. Alueella toimii useita am-
1676: sisivät jättiläismäisten mökkikylien luomista       mattikalastajia, mutta voimassa oleva rakennus-
1677: saaristo- tai järviympäristöön. Näiden rantakaa-    lainsäädäntö ei näytä antavan tarkoituksenmu-
1678: vojen aloitteentekijöitä ovat useimmissa tapauk-    kaisuusharkinnan       mahdollisuutta       (vertaa
1679: sissa suuret teollisuusyritykset, jotka yhtiön      KHO:n päätökseen 9. 6. 1975 valituksesta sen
1680: historian aikaisemmassa vaiheessa ovat hankki-      johdosta, että Bromarvin kunnassa Vättlaxin
1681: neet maa-alueita esim. metsänhoidollisiin tarkoi-   kylässä sijaitsevalle Porsölle oli tehty rantakaa-
1682: tuksiin. Yhteiskunta on usein tottunut tarkas-      va), vaikka on ilmeistä, että ylimitoitettu ran-
1683: telemaan näitä alueita ulkoilualueina ja yleinen    takaava vaikuttaa ammattikalastajien mahdolli-
1684: mielipide on hyväksynyt esim. puunjalostusteol-     suuteen jatkaa ammattiaan tällä alueella.
1685: lisuuden usein huomattavan maanomistuksen              Kun rantakaavainstitutio otettiin 60-luvulla
1686: tätä taustaa vasten. Kysymys tulee kuitenkin        rakennusla1nsäädäntöön, voitiin tuskin ennakoi-
1687: uuteen valoon, kun monet suuryhtiöt alkavat         da sellaista valtavien alueiden järjestelmällistä
1688: käyttää maa-alueitaan tavalla, joka vaikuttaa       käyttöä kaupallisten suunnittelukonsulttien ja
1689: yhteiskuntakehitykseen. Voidaan todeta myös         eräiden suuryhtiöiden resurssien avulla. On
1690: eräs toinen maankäytöntapa herkillä saaristo-       osoittautunut, että tämä suunnittelutyö tähtää
1691: alueilla yritysten ostaessa maa-alueita käyttääk-   eräissä tapauksissa maa-alueiden maksimaaliseen
1692: seen rantakaavan avulla tehokkaasti maa- ja         hyväksikäyttöön, mikä on mahdollista esim.
1693: vesialueita voittotarkoituksessa.                   osoittamalla joutomaata ym. vapaa-alueiksi. Pie-
1694:    Hyvän esimerkin muodostavat Oy Predium           net saaristokunnat eivät voi käyttää hyväkseen
1695: Ab:n suunnitelmat Tammisaaren maalaiskun-           kaavoitusmonopoliaan hyväksytyn yleiskaavan
1696: nassa ja Tenholassa. Predium on Oy Fiskars          puuttumisen vuoksi. Mitä tulee Tammisaaren
1697: Ab:n tytäryhtiö, jonka toiminta tähän saakka        maalaiskuntaan, niin sille laaditaan parhaillaan
1698: on käsittänyt ennen kaikkea metallinjalostusta.     yleiskaavaa. Tällaisessa tapauksessa tulisi läänin-
1699: Fiskars on siirtänyt Prediumille 1 128 hehtaa-      hallituksen voida lykätä rantakaavan vahvista-
1700: ria maa- ja vesialueita edellä mainituissa kun-     mista siihen saakka, kunnes yleiskaava on val-
1701: nissa ja antanut laatia rakennuslain määräysten     mis.
1702: mukaisesti ehdotuksen rantakaavaksi. Predium           Kaikesta päätellen rantakaavainstitutiosta on
1703: on, eri mielipiteenilmauksien jälkeen, supista-     tulossa eräiden saaristoalueiden intensiivisen
1704: nut vapaa~ajanasuntoja koskevan ehdotuksensa        kaupallisen hyväksikäytön väline. Rantakaavat
1705: n. 328:aan asuntoon sekä määrittelemättömäksi       voisivat olla hyödyllisiä vapaa-ajan asutuksen
1706: määräksi kerrospinta-alan.                          sääntelyssä eräillä pienillä alueilla, mutta silloin
1707:    Niissä huomautuksissa, jotka tähän mennessä      kun ne edistävät suurten lomakylien syntymistä
1708: on tehty tätä suunnitelmaa vastaan, kunnan          ne voivat johtaa herkän ympäristön suoranai-
1709: asukkaat ovat kauttaaltaan korostaneet sitä,        seen slummiutumiseen.
1710: että rantakaava on ylimitoitettu, että se ratkai-      Tämän johdosta sekä viitaten valtiopäiväjär-
1711: sevasti muuttaa saariston luonnetta tavalla, joka   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme täten
1712: on ristiriidassa hajallaan olevan vapaa-ajan asu-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1713: tuksen kanssa, joka sijaitsee rantakaava-alueen     vaksi seuraavan kysymyksen:
1714: rajoilla ja että herkkä saaristoluonto pitemmän
1715: 4                                          1976 vp.
1716: 
1717:         Onko Hallitus tietoinen snta, että            suojelemiseksi sitä vaaraa vastaan, jonka
1718:      rakennuslain rantakaavasäännöstö tekee           ylimitoitetut mökkikylät muodostavat,
1719:      mahdolliseksi jättiläismäisten kaupallis-        sekä
1720:      ten lomakylien syntymisen, joita vastaa-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1721:      vaa ei aikaisemmin ole ollut saaristos-          ryhtyä rajoittaakseen suuria yhtenäisiä
1722:      samme ja sisäjärvialueillamme, ja jos on,        maa-alueita omistavien yhtiöiden mah-
1723:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          dollisuutta käyttää näitä alueita tavalla,
1724:      ryhtyä silmällä pitäen tarvetta säilyttää        joka on ristiriidassa niiden pyrkimysten
1725:      suuria yhtenäisiä vapaa-alueita tulevien         kanssa, joiden tarkoituksena on varata
1726:      sukupolvien ulkoilutarvetta varten, sekä         tietyt alueet liikkuvaa ulkoilmaelämää
1727:         mitä toimenpiteitä Hallitus pitää sopi-       varten?
1728:      vina saariston väestön ja elinkeinojen
1729:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1976.
1730: 
1731: 
1732:             Pär Stenbäck                                  Christoffer Taxell
1733:                                              N:o 209                                                5
1734: 
1735: 
1736: 
1737: 
1738:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
1739: 
1740:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa   käytön muutoksista, jotka eivät ole välttämättö-
1741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miä yhtiön toiminnan kannalta.
1742: olette 28 päivänä toukokuuta 197 6 päivätyn            Yhtiöiden kaavoitustoimenpiteet nojautuvat
1743: kirjeenne.n:o 997 ohella toimittanut valtioneu-     vuonna 1969 rakennuslakiin sisällytettyyn ran-
1744: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        takaavasäännöstöön. Säännöstön mukaan pää-
1745: kansanedustaja Pär Stenbäckin ym. kirjallisesta     asiassa loma-asutukseen käytettävien ranta-alu-
1746: kysymyksestä n:o 209, jossa tiedustellaan:          eiden suunnittelu on maanomistajan asiana.
1747:                                                     Rantakaavojen sisältöön kohdistuva yhteiskun-
1748:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       nan valvonta tapahtuu maanomistajan laatimia
1749:        rakennuslain rantakaavasäännöstö tekee       rantakaavaehdotuksia kunnassa hyväksyttäessä
1750:        mahdolliseksi jättiläismäisten kaupallis-    ja lääninhallituksessa vahvistettaessa. Rantakaa-
1751:        ten lomakylien syntymisen, joita vastaa-     va voidaan tarkoituksenmukaisuussyistä jättää
1752:        vaa ei aikaisemmin ole ollut saaristos-      kunnallisvaltuustossa hyväksymättä tai läänin-
1753:        samme ja sisäjärvialueillamme, ja jos on,    hallituksessa vahvistamatta, jos kysymys on ns.
1754:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      taaja-asutuksen muodostamisesta. Tämä merkit-
1755:        ryhtyä silmällä pitäen tarvetta säilyttää    see sitä, että kunnallisvaltuusto voi kuultuaan
1756:        suuria yhtenäisiä vapaa-alueita tulevien     niitä, joiden etua tai oikeutta kaava saattaa kos-
1757:        sukupolvien ulkoilutarvetta varten, sekä     kea, ja hankittuaan tarpeelliset lausunnot olla
1758:           mitä toimenpiteitä Hallitus pitää sopi-   hyväksymättä ja lääninhallitus vahvistamatta
1759:        vina saariston väestön ja elinkeinojen       sellaista rantakaavaa, jossa on liian suuri raken-
1760:        suojelemiseksi sitä vaaraa vastaan, jonka    nuso1keus. Sallittavaa rakennusoikeutta harlkit-
1761:        ylimitoitetut mökkikylät muodostavat,        taessa on kiinnitettävä huomiota myös luontais-
1762:        sekä                                         elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaami-
1763:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      seen ja rakentamatta jäävien alueiden riittävyy-
1764:        ryhtyä rajoittaakseen suuria yhtenäisiä      teen. Huomioon otetaan myös se, missä määrin
1765:        maa-alueita omistavien yhtiöiden mah-        kaavat toteuttavat seutu- ja yleiskaavallisia ta-
1766:        dollisuutta käyttää näitä alueita tavalla,   voitteita mm. virkistyksen osalta.
1767:        joka on ristiriidassa niiden pyrkimysten        Sisäasiainministeriön määräyksestä on kaikis-
1768:        kanssa, joiden tarkoituksena on varata       sa seutukaavaliitoissa käynnistetty virkistys- ja
1769:        tietyt alueet liikkuvaa ulkoilmaelämää       suojelualueita koskevien vaihekaavojen laatimi-
1770:        varten?                                      nen. Vaihekaavoilla pyritään muun ohella ym-
1771:                                                     päristönsuojelua, ulkoilua ja muuta virkistystä
1772:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      varten erityisesti soveltuvien alueiden suojaa-
1773: seuraavaa:                                          miseen sellaiselta rakentamiselta ja eräissä ta-
1774:    Yleispiirteisessä alueiden käytön suunnitte-     pauksissa muultakin maankäytöltä, joka olen-
1775: lussa on yleisesti lähdetty siitä, että mm. suur-   naisesti saattaisi vaikeuttaa alueiden käyttöä
1776: yhtiöiden maa- ja metsätalousalueet jäisivät        suunniteltuihin tarkoituksiin. Sisäasiainministe-
1777: suurelta osin nykyiseen käyttöönsä ja säilyisivät   riö on edellyttänyt, että kaavat alistetaan minis-
1778: siten reservialueina tulevien tarpeiden varalle.    teriön vahvistettaviksi, jolloin ne saavat oikeu-
1779: Tämän vuoksi eräiden yhtiöiden viimeaikaiset        dellisesti maankäyttöä sitovan ja sen suunnit-
1780: toimenpiteet ottaa omistamiaan alueita käyttöön     telua ohjaavan vaikutuksen. Suojelu- ja virkis-
1781: tehokkaan rakentamisen alueina herättävät huo-      tysaluevaihekaavojen laatimiselle on asetettu
1782: lestumista. Siitä huolimatta, että yhtiöillä voi-   seutukaavaliittokohtaiset aikarajat. Kaavojen
1783: massa olevan lainsäädännön nojalla on yleensä       vahvistamisen jälkeen on mahdollista nykyistä
1784: oikeudellinen mahdollisuus määrätyssä laajuu-       tehokkaammin torjua haitalliset maankäytön
1785: dessa toimenpiteiden suorittamiseen, olisi toi-     muutokset luonnonsuhteiltaan arvokkailla tai
1786: vottavaa, että ne pidättyisivät tällaisista maan-   virkistystoimintaan hyvin soveltuvilla alueilla.
1787: 6                                           1976 vp.
1788: 
1789:    Kysymyksessä tarkoitettujen tavoitteiden tur-   puistokomiteassa käsiteltävänä. Komitean työs-
1790: vaamisen kannalta on merkitystä myös valta-        kentelylle asetettu määräaika päättyy 31 päivä-
1791: kunnallisen kansallispuistoverkoston kehittämi-    nä lokakuuta 1976. Komitean ehdotusten val-
1792: sellä. Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan         mistuttua voidaan toimenpiteitä asiassa pyrkiä
1793: vuonna 1973 julkistama ehdotus Suomen kan-         jatkamaan.
1794: sallispuistoverkon kehittämisestä on kansallis-
1795:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1976.
1796: 
1797: 
1798:                                                         Sisäasiainministeri Paavo Tiilikainen
1799:                                               N:o 209                                                  7
1800: 
1801: 
1802: 
1803: 
1804:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1805: 
1806:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Bolagens planläggningsåtgärder stöder sig på
1807: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        det år 1969 i byggnadslagen införda strandpla-
1808: nr 997 av den 28 maj 197 6 tili ,vederbörande        neinstitutet. Enligt detta åligger det markägaren
1809: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-       att uppgöra strandplan över o111råden so111 hu-
1810: jande av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. under-       vudsakligen sikall utnyttjas för se111esterbosätt-
1811: tecknade skril.itliga spörsmåi nr 209:               ning. SamhäHets övervakn1ng av innehållet i
1812:                                                      strandplanerna :sket i 'S:amband med kommunens
1813:           Är Regeringen medveten 0111 att bygg-      godkännande och 1änsstyre1sens fastställande av
1814:        nadslagens strandplaneinstitut möjliggör      matkägarens förslag tili strandplan. Kommuns
1815:        uppko111sten av ko111111ersiellt motive-      full111äktige kan underlåta att godkänna en
1816:        rade jätteHka se111esterbyar utan tidi-       s:trandplan ellet länsstyrelsen kan undetlåta att
1817:        gare motsvarighet i vår skärgård och          fastställa densam111a av ända:må-lsenlighetsskäl,
1818:        vårt insjölandskap, och 0111 så är fallet,    då ftåga ät 0111 uppko111st av s.k. tätbebyggelse.
1819:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Detta innebär att ikom111uns full111äktige, eftet
1820:        ta med tanke på behovet att bevara            att ha hött de111, vilkas intressen ellet tättig-
1821:        stora sa111manhängande frio111råden för       heter strandplanen eventueHt berör och eftet
1822:        ko111mande generationers friluftsbehov,       att ha införskaffat erfotdetliga utlåtanden, kan
1823:        sa111t,                                       undetlåta att godkänna och ~änsstytelsen undet-
1824:           vilka åtgärdet anser Regetingen lä111p-    låta att fastställa sttandplan med allt föt stot
1825:        liga föt att skydda .skätgårdens befolk-      byggnadsrätt. Vid övervägande av i viiken 0111-
1826:        ning och nätingat 111ot det hot övetdi-       fattning byggnadsrätt 1skall tillåtas, skall avseen-
1827:        mensionerade 1stugbyat utgöt, sa111t,         de även fästas vid, att förutsättningarna för
1828:           vilka åtgärdet ä111nat Regetingen vid-     naturbetingat nätingsfång böt tryggas och att
1829:        ta för att begtänsa möjligheterna för         obebyggda o111tåden i fra111tiden skall finnas
1830:        bolag med större enhetliga marko111rå-        i 1tillräoklig utsträokning. Beaktas skall även, i
1831:        den i sin ägo att disponera dem på ett        vilken 111ån planläggningen fötvetkligar de mål,
1832:        sätt som står i strid 111ed strävanden        so111 i tegion- och genetalplanerna uppställts
1833:        att reserveta vissa o111tåden föt rötligt     föt bland annat tekteationen.
1834:        frmuftsliv?                                      Enligt fötordnande från ministeriet föt in-
1835:                                                      rikesärendena hat etapplanläggning, gäliande
1836:    Såsom svat på detta spörs111ål får jag vötd-      skydds- och rekreationso111rådena, inlettJs ino111
1837: samt anföra följande:                                alla tegionplansförbund. Geno111 etapplanerna
1838:    I den generella planeringen av utnyttjandet       strävar 111an bl.a. till att skydda o111tåden, so111
1839: av o111råden hat man al1111änt utgått ifrån, att     lämpar sig speciellt föt 111iljövåtd, ftiluftsliv
1840: bl.a. storbolagens jord- och skogsbrukso111tåden     och annan rekreation, mot sådan byggnadsvenk-
1841: tiU stot del skall kvarstå i sa111111a användning    sa111het och i ,vissa fall även 111ot annan mark-
1842: so111 för tillfä1let och sålunda bevaras so111 te-   användning, so111 i väsentlig grad kunde för-
1843: servo111tåden föt kom111ande behov. Det väoker       svåra utnyttjandet av områdena för avsedda
1844: därför oro, att vissa bolag under senaste tid        ändamål. Ministeriet för inrikesärendena har
1845: vidtagvt åtgärder föt att inleda effektiv bygg-      förutsatt, att planerna underställs ministeriet
1846: nadsverksa111het på o111råden so111 är i dessa       för fastställelse, varefter de har juridiskt bin-
1847: fötetags ägo. Trots att det i all111änhet är juri-   dande effekt på 111arkanvändningen och s:tyr
1848: diskt 111öjligt för bolagen att med stöd av gäll-    planiäggningen. För varje enskilt regionplans-
1849: ande lagstiftning i viss o111fattning vidta dylika   förbund har tidsgränser :fastJställts för uppgö-
1850: åtgärdet, vore det önskvä11t, att de avhåller sig    randet av etapplaner so111 gäller skydds- och
1851: ftån sådana förändringar i 111arkanvändningen,       rekreationso111rådena. Efter det planerna :fast-
1852: so111 inte ät nödvändiga för företagets verk-        ställts är det möjligt att effektivare än hittills
1853: sa111het.                                            förebygga skadliga förändringar i markanvänd-
1854: 8                                               1976 vp.
1855: 
1856: ningen på områden med värdefulla naturför-             nalparkerna som delegationen för miljövård år
1857: håJlanden ellet på områden som är väl lämpade          1973 offentliggjorde, behandlas av national-
1858: för rekreation.                                        parkskommittt!n. Kommittens arbetstid utgår
1859:    Även utvecklandet av det riksomfattande             den 31 oktober 1976. Då kommittens förslag
1860: nationalparksnätet är av betydelse för tryggan-        föreligger, kan man sträva ti11 att vidta ytter-
1861: det av de i spörsmålet avsedda målsättningarna.        ligare åtgärder i frågan.
1862: Det föl.'IS.lag till utvecklande av de finska natio-
1863:       Helsingfors den 14 september 1976.
1864: 
1865: 
1866:                                                    Minister för inrikesärendena Paavo Tiilikainen
1867:                                                1976 vp.
1868: 
1869: Kirjallinen kysymys n:o 210.
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 
1874:                                    Rekonen: Linjaliikennevuotojen supistusten ehkäisemisestä Ylö-
1875:                                       järveHä.
1876: 
1877: 
1878:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1879:     Julkisen liikenteen kehittämisestä ja sen edul-      Vaikka kyseisillä linjoilla ei aina olisikaan
1880: lisuudesta on puhuttu varsin runsaasti. Tästä         perille saakka täyttä määrää matkustajia, niin
1881: huolimatta on ollut viime aikoina havaittavissa,      keskimääräinen matkustajamäärä mainituilla sen
1882: että mm. eräät linja-autoliikennöitsijät ovat ryh-    paremmin kuin muillakaan liikennöitsijä Tiu-
1883: tyneet supistamaan liikennevuoroja sellaisiltakin     ran liikennöimillä linjoilla ei kuitenkaan voine
1884: alueilta, missä väestö kasvaa ja liikennöimisen       olla sen pienempi kuin muidenkaan liikennöit-
1885: tarve lisääntyy. Näin on tapahtumassa Yläjär-         sijöiden matkustajamäärät ovat maassamme. Tä-
1886: ven kunnan alueella liikennöitsijä Artturi Tiu-       män vuoksi liikennöitsijän esittämiä näkökohtia
1887: ran aikoessa lopettaa 30. 5. 1976 lähtien liiken-     liikennevuotojen supistamiseksi ei voitane pitää
1888: nöimisen kokonaan Keijärven kylään ja supis-          perusteltuina ja hyväksyttävinä. Ne ovatkin
1889: taa perinteisiä liikennevuoroja Autaverkkaan ja       mitä ilmeisimmin keino painostaa Ylöjärven
1890: V ahantaniemeen. Lopettamisuhan alaisena on           kunta myöntämään avustusta.
1891: mm. Antaverkasta aamuisin Tampereelle kulke-             Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
1892: nut työvuoro ja samoin aamupäivisin Tampe-            37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
1893: reelta Antaverkaan kulkenut vuoro.                    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1894:     Antaverkan alueella asuu suuri määrä vaki-        seuraavan kysymyksen:
1895:  naista asujamistoa, joka on täysin riippuvainen
1896:  linja-auton kulkemisesta, kuten myöskin kesä-                  Onko Hallitus tietoinen, että liiken-
1897:  asukkaatkin, joita alueella asuu kesäisin varsin            nöitsijä Artturi Tiura uhkaa joko koko-
1898:  paljon. Yleisen liikennöimisen tarvetta alueelle            naan lopettaa tai supistaa Ylöjärven An-
1899:  lisäävät siellä olevat useat yleishyödylliset lai-          taverkan, Vahantaniemen ja Keijärven
1900:  tokset. Näistä laitoksista mainittakoon Tampe-              kylistä Tampereelle suuntautuvia liiken-
1901:  reen Työväenopiston kesäkoti, Antaverkan las-               nevuoroja siten vaikeuttaen suuresti
1902:  tenkoti, Naisten Voimisteluopisto, Pelastusar-              mainittujen alueiden asukkaiden joka-
1903:  meijan nuorisokeskus ja Sokeain yhdistyksen yl-             päiväistä liikennöimistarvetta, ja jos on,
1904: läpitämä sokeain lepokoti.                                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1905:     Kuten edellä olevasta ilmenee, alueen päivit-            ryhtyä mainittujen liikennevuotojen su-
1906:  täisen linja-autoyhteyden turvaaminen vähin-                pistusten ehkäisemiseksi joko niin, että
1907:  täänkin aikaisemmassa laajuudessa on suoranai-              kyseinen liikennöitsijä luopuu supistus-
1908:  nen välttämättömyys Tampereelle, mihin asioi-               suunnitelmista tai siinä tapauksessa, että
1909:  minen ja työssäkäynti suuntautuvat. Ellei lii-              liikennöitsijä Tiura ei liikennettä hoida
1910:  kennöitsijä Tiura sitä· kykene tai halua hoitaa,            aikaisempaan tapaan, antaa liikennelu-
1911:  niin silloin sen hoitaminen olisi annettava sel-            van sellaiselle liikennöitsijälle, joka si-
1912:  laiselle liikennöitsijälle, joka siihen sitoutuu.           toutuu hoitamaan alueen liikennöimis-
1913:     Saadun tiedon mukaan mainittu liikennöitsijä             tarpeen asukkaiden kohtuulliset toivo-
1914:  on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan lii-               mukset ja näkökohdat huomioon ot-
1915:  kennettä mainituilla alueilla aikaisemmassa laa-            taen?
1916: .juudessa, mikäli Ylöjärven ku{!ta ryhtyy maksa-
1917:  maan avustusta liikennöitsijälle.
1918:          Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1976.
1919: 
1920:                                             Heimo Rekonen
1921: 857/76
1922: 2                                              1976 vp.
1923: 
1924: 
1925: 
1926: 
1927:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1928: 
1929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saapumisesta lähettää ne oman ehdotuksensa-
1930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ohella ministeriölle.
1931: olette kirjeellänne 28 päivältä toukokuuta 1976          Ministeriö vahvistaa muutettaviksi esitetyt
1932: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-         aikataulut ennen ajovuoden alkua ottaen huo-
1933: nen vastattavaksi kansanedustaja Rekosen teke-        mioon muut liikenneyhteydet ja valvoen, ettei-
1934: män seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-        vät saman tien liikennevuorot vaikuta häirit-
1935: sen n:o 210:                                          sevästi toisiinsa. Tarvittaessa voi ministeriö
1936:                                                       muuttaa vahvistamaansa aikataulua. Henkilö-
1937:           Onko Hallitus tietoinen, että liiken-       linjaliikenteen ajovuosi lasketaan kesäkuun
1938:        nöitsijä Artturi Tiura uhkaa joko koko-        alusta seuraavan toukokuun loppuun.
1939:        naan lopettaa tai supistaa Ylöjärven An-          Tänä vuonna varattiin ensimmäistä kertaa
1940:        taverkan, Vahantaniemen ja Keijärven           myös kunnille tilaisuus osallistua aikatauluko-
1941:        kylistä Tampereelle suuntautuvia liiken-       kouksiin, käyttää niissä puhevaltaa sekä lähet-
1942:        nevuoroja siten vaikeuttaen suuresti           tää lausuntonsa kokouksen päätöksistä liiken-
1943:        mainittujen alueiden asukkaiden joka-          neministeriölle. V alvontapawn poliisiviran-
1944:        päiväistä liikennöimistarvetta, ja jos on,     omaista kehoitettiin erityisesti kiinnittämään
1945:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        huomiota liikenteen supistuksiin ja liikenteen-
1946:        ryhtyä mainittujen liikennevuotojen su-        harjoittajat määrättiin perustelemaan supistus-
1947:        pistusten ehkäisemiseksi joko niin, että       esityksensä.
1948:        kyseinen liikennöitsijä luopuu supistus-          Tämän vuoden aikataulukokousten perus-
1949:        suunnitelmista tai siinä tapauksessa, että     teella on käsitelty yli 2 000 aikataulumuutos-
1950:        liikennöitsijä Tiura ei liikennettä hoida      hakemusta. Osa niistä on ollut laajmnuksia ja
1951:        aikaisempaan tapaan, antaa liikennelu-         osa supistuksia. Ottaen huomioon samanaikai-
1952:        van sellais.elle liikennöitsijälle, joka si-   sesti vireillä oll.eet uudet liikennelupahakemuk-
1953:        toutuu hoitamaan alueen liikennöimis-          set ja niihin annetut päätökset voidaan todeta,
1954:        tarpeen asukkaiden kohtuulliset toivo-         että linja-autoliikenne kokonaisuutena on kehit-
1955:        mukset ja näkökohdat huomioon ot-              tynyt ja laajentunut.
1956:        taen?                                             Kyselyssä tarkoitettua aikataulun supis~­
1957:                                                       hakernusta käsiteltiin helmikuun 23 päivänä
1958:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-         1976 Tampereen aikataulukpkouksessa, jossa
1959: vaa:                                                  olivat läsnä mm. Tampereen poliisilaitoksen
1960:    Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikentees-        edustaja liikenteen valvont3paikan poliisiviran-
1961: tä annetun asetuksetl 646/70 mukaan on joka           omaisena sekä Yläjärven kunnan edustaja. Ha-
1962: vuosi niiden linjaliikenteenharjoittajien, jotka      kemusta ei kokouksessa vastustettu poliisivi-
1963: aikovat seuraavana ajovuonna harjoittaa hen-          ranomaisen eikä myöskään kunnan edustajan
1964: k:ilölinjaliikennettä, ministeriön kulloinkin erik-   toimesta. Hakemukseen kirjoitetussa lausun-
1965: seen määräämissä aikataulukokouksissa, joissa         nossaan Tampereen poliisilaitos ilmoitti, ettei
1966: myös posti- ja lennätinhallituksen, rautatiehalli-    sillä ole huomauttamista hakemuksen suhteen.
1967: tuksen ja valvontapaikan poliisiViranomaisen          Yläjärven kunta ei käyttänyt mahdollimruttaan
1968: tulee olla edustettuina, esitettävä aikataulunsa      lausunnon antamiseen. Tämin jälkeen, koska
1969: seuraavaa ajovuotta varten. Esitykset muute-          vastustavia lausuntoja ei ollut, ministeriö vah-
1970: tuiksi aikatauluiksi on toimitettava kahden vii-      visti aikataulun aikataulukokouksessa hyväksy-
1971: kon kuluessa aikataulukokouksen päättymisestä         tyssä muodossa. Liikenneministerlo voi tarvit-
1972: valvontapaikan poliisiviranomaiselle, jonka tu-       taessa, mikäli Ylöjärven kunnan tai sen asuk-
1973: lee saman ajan kuluessa aikatauluehdotusten           kaiden toimesta esitetään tarpeellinen selvitys
1974:                                               N:o 210                                               3
1975: 
1976: liikennetarpeesta,   muuttaa       vahvistamaansa   keätä - hoitamaan myös taloudellisesti kan-
1977: edellä tarkoitettua aikataulua.                     nattamatonta liikennettä, jos hänen liikennet-
1978:    Liikenneministeriö voi myös peruuttaa lii-       tään kokonaisuudessaan voidaan pitää kannat-
1979: kenneluvan ammattimaisesta moottoriajoneuvo-        tavana. Tässä tarkoituksessa liikenneministeriö
1980: liikenteestä annettuun asetukseen sisältyvien       on kesäkuun 1 päivästä 1976 alkaen sisällyttä-
1981: säännösten nojalla, jos lupaehtoja ei noudateta     nyt linja-autojen linja- ja tilausliikennelupiin
1982: tahi liikennettä muutoin asianmukaisesti hoi-       luvan peruuttamista koskevan ehdon siltä va-
1983: deta. Jos luvan tarkoittama liikenne on talou-      ralta, että liikenteenharjoittaja ei noudata kaik-
1984: dellisesti kannattamatonta, ei tällä toimenpi-      kien hänelle myönnettyjen henkilölinjaliikenne-
1985: teellä parannusta liikenteen hoidossa voida         tai linja-auton tilausliikennelupiensa lupaehtoja,
1986: kuitenkaan saavuttaa. Nyt puheena olevassa          lopettaa osaksi tai kokonaan niissä tarkoitetun
1987: tapauksessa ei ministeriössä ole edes vireillä      liikenteen luvan voimassaoloaikana saamatta
1988: kenenkään toisen liikenteenharjoittajan ko. lii-    siihen luvan myöntäneen viranomaisen suostu-
1989: kennettä tarkoittavaa liikennelupahakemusta,        musta tai ei muutoin hoida asianmukaisesti
1990: joten uutta liikennelupaa ei tästäkään syystä       niissä tarkoitettua liikennettä. Kun tämä ehto
1991: voitaisi myöntää. Lupaviranomaisen voimassa-        aikanaan on lupien uusimisen yhteydessä saatu
1992: oleviin säännöksiin perustuvat mahdollisuudet       sisällytetyksi kaikkiin liikennelupiin, voidaan
1993: velvoittaa liikenteenharjoittaja hoitamaan su-      liikenteenharjoittajalta peruuttaa myös taloudel-
1994: pistettavaksi anottua ja taloudellisesti kannat-    lisesti kannattavan liikenteen hoitamiseen myön-
1995: tamatonta liikennettä ovat rajoitetut.              netty liikennelupa, jos hän vastoin lupaviran-
1996:     Lupaehtoja on tarkistettu liikenneministeriön   omaisen suostumusta lopettaa tai supistaa hä-
1997: vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, jotta lii-   nen hoidettavanaan olevaa vähemmän kannat-
1998: kenteenharjoittaja voitaisiin velvoittaa - mil-     tavaa tai taloudellisesti kannattamatonta liiken-
1999: loin se on yleisen edun kannalta erittäin tär-      nettä.
2000:         Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1976.
2001: 
2002:                                                                Liikenneministeri Kauko Hjerppe
2003: 4                                              1976 vp.
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 
2008:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
2009: 
2010:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av köråret de tidtabeller, i fråga om vilka
2011: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ändring föreslagits, med beaktande av övriga
2012: av den 28 maj 197 6 tili vederbörande medlem          trafikförbindelser samt tillser diirvid, att tu-
2013: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        rerna längs samma väg inte inverkar störande
2014: Rekonen undertecknade spörsmål nr 210:                på varandra. Vid behov kan ministeriet ändra
2015:                                                       fastställd tidtabell. Körår i personlinjetrafik
2016:           Äx Regeringen medveten om, att              räknas från början av juni tili utgången av
2017:        trafikidkaren Artturi Tiura hotar att          följande maj månad.
2018:        antingen helt nedlägga eller att inskrän-         Under detta år bereddes även kommunerna
2019:        ka körturerna mellan byarna Antaverk-          för första gången tillfälle att delta i tidta-
2020:        ka, Vahantaniemi och Keijärvi i Ylö-           bellsmöten, att begagna sig av yttranderätt vid
2021:        järvi och Tammerfors stad, att de tra-         dessa samt att till trafikministeriet översända
2022:        Hkförbindelser, som dessa orters invå-         sitt utlåtande om beslut som fattats vid mö-
2023:        nare dagligen behöver försvaras betyd-         tena. Polismyndigheten på övervakningsorten
2024:        ligt, och om så är fallet,                     uppmanades att fästa särskild uppmärksamhet
2025:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vid trafikinskränkningarna och trafikidkarna
2026:        ta för att hindra en inskränkning av           ålades att motivera sina framställningar om
2027:        de nämnda körturerna antingen så, att          inskränkningar.
2028:        ifrågavarande trafikidkare avstår från            På basen av tidtabellsmötena under detta
2029:        inskränkningsplanerna ellet, om han            år har över 2 000 ansökningar om tidtabells-
2030:        inte sköter trafiken såsom tidigare            ändringar behandlats. Dessa har dels gällt ut-
2031:        skett, så, att trafiktillståndet överlåts      vidgningar och dels inskränkningar i tidtabell-
2032:        till en sådan trafikidkare, som förbin-        erna. Med beaktande av de nya ansökningar
2033:        der sig att tillfredställa trafikbehovet       om trafiktillstånd som samtidigt varit under
2034:        på området med beaktande av invånar-           behandling och de beslut som fattats beträf-
2035:        nas rimliga önskemål och synpunkter?           fande dessa kan det konstateras, att linjebil-
2036:                                                       trafiken som helhet har utvecklats och ut-
2037:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vidgats.
2038: samt anföra följande:                                    Den i spörsmålet avsedda ansökningen om
2039:    Engligt förordningen om yrkesmässig motor-         inskränkningar i tidtabellen behandlades den
2040: fordonstrafik ( 646/70) skall de idkare av            23 februari 1976 vid tidtabellsmötet i Tam-
2041: linjetrafik, som under följande körår ämnar           merfors, vid vilket möte bl.a. en representant
2042: bedriva personlinjetrafik, årligen vid tidta-         för polisinrättningen i Tammerfors, i egenskap
2043: bellsmöten, om vilka ministeriet förordnar            av polismyndighet på övervakningsorten, samt
2044: särskilt för varje gång och vid vilka även            en representant för Ylöjärvi kommun var när-
2045: post- och telegrafstyrelsen samt järnvägssty-         varande. Varken polismyndigheten eller kom-
2046: relsen ävensom polismyndigheten på övervak-           munens representant vid mötet motsatte sig
2047: ningsorten skall vara företrädda, framlägga sin       ansökningen. I sitt utlåtande i anledning av
2048: tidtabell för det följande köråret. Förslag till      ansökningen uppgav polisinrättningen i Tam-
2049: ändrade tidtabeller skall inom två veckor ef-         merfors, att den inte har något · att invända
2050: ter det tidtabellsmötet avslutats tillställas över-   beträffande ansökningen. Ylöjärvi kommun be-
2051: vakningsortens polismyndighet, som inom sam-          gagnade sig inte av möjligheten att avge ut-
2052: ma tid efter det tidtabellsförslagen inkommit         låtande. Därefter fastställde ministeriet, då av-
2053: vidarebefordrar förslagen jämte eget förslag till     vikande utlåtanden inte förekom, tidtabellen i
2054: ministeriet. Ministeriet fastställer före ingången    den lydelse den godkänts vid tidtabellsmötet.
2055:                                               N:o 210                                                 5
2056: 
2057:    Trafikministeriet kan vid hehov, såvida er-       ningsmäjligheter så, att trafikidkaren kunde
2058: forderlig utredning om trafikbehovet företes         förpliktas att sköta även ekonomiskt olönsam
2059: på åtgärd av Ylöjärvi kommun eller dess in-          trafik, då detta med tanke på det allmänna
2060: vånare, ändra ovannämnda av ministeriet fast-        bästa är synnerligen viktigt och om trafiken
2061: ställda tidtabell.                                   som helhet kan anses vara lönsam. 1 detta
2062:     Trafikministeriet kan även med städ av de        syfte har trafikministeriet från och med den
2063: stadganden, som ingår i färordningen om yr-          1 juni 1976 i de tillstånd, som gäller fär linje-
2064: kesmässig motorfordonstrafik, återkalla trafik-      och beställningstrafik för bussar, in tagi t ett
2065: tillståndet, om villkoren i tillståndet inte iakt-   villkor beträffande återkallande av tillstånd fär
2066: tas eller om trafiken eljest inte skäts på be-       den händelse, att trafikidkaren inte iakttar vill-
2067: hörigt sätt. Om den trafik tillståndet gäller        koren i alla de tillstånd som beviljats honom
2068: inte är ekonomiskt länsam, kan genom denna           fär personlinjetrafik ellet beställningsttafik fär
2069: åtgärd dock inte uppnås någon färbättring i          bussat, under tillståndets giltighetstid helt ellet
2070: skätseln av trafiken. I samband med det ak-          delvis nedlägger däri avsedd ttafik utan begi-
2071: tuella fallet är vid ministeriet inte någon enda     vande av den myndighet som beviljat tillstån-
2072: annan trafikidgares ansäkan om tillstånd be-         det ellet eljest inte på behörigt sätt skätet däri
2073: träffande ifrågavarande trafik anhängig, varav       avsedd ttafik. Då detta villkor i framtiden, i
2074: även fäljer att nytt trafiktillstånd inte kan be-    samband med färnyandet av tillstånd, hat in-
2075: viljas. De mäjligheter myndighet, som beviljar       tagits i alla trafiktillstånd, kan även tillstånd
2076:  trafiktillstånd med städ av gällande stadganden     som beviljats ttafikidkare fär skätande av eko-
2077: har att ålägga trafikidkare att sköta sådan tra-     nomiskt Iänsam trafik återkallas, om trafikid-
2078: fik, som enligt ansäkan skall inskränkas och         karen utan begivande av den myndighet som
2079:  som inte är ekonomiskt länsam, är begränsade.       beviljat tillståndet nedlägget ellet inskränket
2080:     Villkoren i tillståndet har justerats i akt      den trafik han skätet såsom varande mindre
2081:  och mening att öka trafikministeriets ävervak-      Iänsam (eller ekonomiskt olänsam ) .
2082:          Helsingfors den 1 juli 1976.
2083: 
2084:                                                                   Ttafikministern Kauko Hjerppe
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089: 857/76
2090:                                               1976 vp.
2091: 
2092: Skriftligt spörsmål nr 211.
2093: 
2094: 
2095: 
2096: 
2097:                                  Granvik m. fl.: Om tryggande av den inhemska handskproduk-
2098:                                     tionen.
2099: 
2100: 
2101:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e u    Ta 1 m a n.
2102: 
2103:     Den finländska handskmdustrin har gamla         ti!k att importera handskar och sälja dem tili
2104: anor i vårt land och har tidigare helt kunnat       dumpingpriser på den finländska marknaden,
2105: tillgodose den inhemska marknadens behov            när samtidigt de finJändska handskproducen-
2106: på ett tillfredsstäHande sätt. Men under sjuttio-   terna tvingas sluta med sin verksamhet på
2107: talet har importen av handskar i hög grad           grund av olönsamhet.
2108: försvagat den inhemska handskproduktionens              Om man i fortsättningen skall kunna uppe-
2109: lönsamhet. Under åren 1970 tili 1974 minska-        hålla en handskproduktion i Finland, är det
2110: de därför den inhemska produktionen från            nödvändigt at snabba åtgärder vidtas för att
2111: 2,4 milj. par tili ca 1 .mi[j. par och 1975 var     förhindra den osunda utländska 1mporten av
2112: produktionen endast 0,7 milj. par. Exporten         handskar tili vårt land tili dumpingpriser.
2113: har minskat under åren 1970-1974 från 50,5              Med hänvisning tili ovanstående och 37 §
2114: ton tili 43,2 ton. Handskindustrin sysselsatte      1 mom. rilksda;gsordningen framställer under-
2115: 1968 1 500 personer, men 1974 sysselsatte           tecknade vördsamt tili vederbörande medlem
2116: nämnda industri endast ca 700 personer.             av statsrådet följande spörsmM:
2117:     I en tid då det annars också är brist på
2118: arbetsplatser i vårt fund är detta en beklaglig                  .år Regeringen medveten om de svå-
2119: utveckling, som drabbar i synnerhet Öster-                    righeter handskproducenterna i vårt
2120: botten hårt, ty ca 70 % av all handsktillverk-                land hamnat i, och om så är,
2121: ning sker i Österbotten. I Vasa Iän har man                      vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
2122: under sjuttiotalet förlorat ca 300 arbetsplatser              taga för att trygga handskproducenter-
2123: på grund av olönsamhet inom denna bransch.                    nas fortsatta verksamhet i vårt land?
2124:     Man frågar sig om det är klok handelspoli-
2125:      Helsingfors den 1 juni 1976.
2126: 
2127:           Ragnar Granvik                 Håkan Malm                     Elly Sigfrids
2128: 
2129: 
2130: 
2131: 
2132: 886/76
2133: 2                                             1~76   vp.
2134: 
2135: Kirjallinen kysymys n:o 211.                                                               Suomennos.
2136: 
2137: 
2138: 
2139: 
2140:                                   Granvik ym.: Kotimaisen käsinetuotannon turvaamisesta.
2141: 
2142: 
2143:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2144: 
2145:      Suomalaisella käsineteo11isuudella on maas-        Herää kysymys, onko järkevää kauppapoli-
2146:   samme pitkät perinteet ja se on aikaisemmin        tiikkaa tuoda maahan käsineitä ja myydä niitä
2147:  varsin hyvin pystynyt tyydy:ttämään koti-           alihintaan suomalaisilla markkinoilla, kun suo-
2148:  maisten ma~den tarpeen. Mutta seitse-               malaiset käsinetuottajat ovat samanaikaisesti
2149:  mänkymmentäluvulla käsineiden tuonti on suu-        pakotettuja kannattamattomuuden vuoksi iopet·
2150:   resti alentanut kotimaisen käsinetuotannan kan-    tamaan toimintansa.
2151:  nattavuutta. AikaväliJ.lä 1970-1974 kotimai-           Jotta Suomessa voitaisiin vastaisuudessa yl-
2152:   nen tuotanto väheni tämän vuoksi 2,4 miljoo-       läpitää käsinetuotantoa, on välttämätöntä ryh-
2153:   nasta parista n. 1 miljoonaan pariin ja vuonna     tyä nopeisiin toimenpiteisiin epäterveen ulko-
2154:   1975 tuotanto oli vain 0,7 miljoonaa paria.        m:;risen alihinnoin tapahtuvan käsineiden tuon-
2155:   Vienti on: vähentynyt vuosina 1970-1974            nin lopettamiseksi.
2156:   50;5 tcmnista 43,2 tonniin. KäsineteolHsuus           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2157:   työllisti 1968 1 500 henkilöä, mutta 1974 mai-     § :n 1 momenttiin viitaten allekirjoittaneet esit-
2158:   nittu teollisuus työllisti vain n. 700 henkilöä.   tävät kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
2159:      Aikana, jolloin maassamme muutenkin on          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2160:   puutetta työpaikoista, tämä on va!litettavaa ke-   sen:
2161:   hitystä, joka koskee voimakkaasti erityisesti                  Onlko Hail.litus rtietoinen nH>stä vai-
2162:   Pohjanmaata, silfä o. 70 % kaikesta käsine-                keuksista, joihin käsineiden tuottajat
2163: . tuotannosta taPahtuu Pohjanmaalla. Vaasan                  maa:ss,amme ovat .joutuneet, ja jos on,
2164:  läänissä on seitsemänkymmentäluvulla menetet-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2165:   ty n. 300 työpaikkaa tämän alan kannatta-                   ryhtyä käsineiden tuottajien toiminnan
2166:   mattomuuden vuoksi.                                         turvaamiseksi maassamme?
2167:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1976.
2168: 
2169:            Ragnar Granvik                Håkan Malm                     Elly Sigfrids
2170:                                                N:o 211                                               3
2171: 
2172: 
2173: 
2174: 
2175:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
2176: 
2177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yrityskuo!emia on sattunut parikymmentä tällä
2178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosikymmenellä.
2179: olette 1 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-             Hallitus on täysin tietoinen käsineteollisuu-
2180: jeenne n:o 1031 ohella toimittanut valtioneu-         den harjoittajien vaikeuksista, joita esiintyy
2181: voston asianomaiselle ,jäsenelle jäljennöksen         samankai taisina muillakin pienteollisuusaloilla.
2182: kansanedustaja Ragnar Granvitkin ym. näin                 Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen
2183: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:        maahan tuotujen käsineiden perushinnasta syys-
2184:                                                       kuun 23 päivänä 1975. Tässä 20 päivänä jou-
2185:          Onko Hallitus tietoinen nirstä vai-          l.ukuuta 197 4 annetun markkinahäiriöasetuksen
2186:        keuksista, joihin käsineiden tuottajat          ( 946/7 4) nojalla antamassaan päätöksessä val-
2187:        maassamme oVJat äoutuneet, }a jos on,          tiovarainministeriö määräsi maahan tuoduille
2188:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käsineille perushinnat, jotka vaihtelevat käsi-
2189:        ryhtyä käsineiden tuottajien toiminnan         neiden laadusta riippuen 25 markasta 35 mark-
2190:        turvaamiseksi maassamme?                       kaan. Päätös, jota nimiketeknisesti korjattiin
2191:                                                       22 päivänä tammikuuta 1976 on voimassa 25
2192:    Vastauksena kysymyks.een esitän kunnioittaen       päivään syyskuuta 1976 asti. Mainittunn perus-
2193: seuraavaa:                                            hintapäätökseen eivät ole sisältyneet työsor-
2194:    Suomalainen käsineteoillisuus on pienteolli-       mikkaat, koska päätöstä tehtäessä ei ulkomailta
2195: suutta. Alalla toimii n. 50 eri yritystä. Työ-        tuotuj,en työsormikkaiden oltu .havaittu aiheut-
2196: paikkojen taqoajana aila ei valtakunnallisesti        taneen haittaa kotimaiselle teoLlisuudelle. Myö-
2197: tarkasteltuna o1e kovin merkittävä, sen sijaan        hemmin on ala:hla kuitenkin ollut havaittavissa
2198: esimerkiksi ·alueellisesti Vaasan läänissä, jonne     häiriöitä, jotka ovat haitanneet kotimaassa val-
2199: käsineteollisuus pääasiallisesti keskittyy, teolli-   mistettujen työsormikkaiden menekkiä.
2200: suusalan työllistävä vaikutus on huomattava.              Uuden perushintapäätöksen tekeminen tulee
2201: Vuonna 1974 alalfa työskenteli 700 henkeä             harkittavaksi lähiaikoina. Tällöin on vakavasti
2202: vastaavan luvun ollessa vuonna 1968 n. 1 500.         harkittava myös työsormikkaiden liittämistä
2203: Kehitys oo näin ollen ollut sangen huoJestut-         mahdolliseen päätökseen maahan tuotujen kä-
2204: tava, kuten ko. kysymyksen perusteluissa on           sineiden perushinnasta, joskin työrukkasten
2205: todettu. Syynä tämän kalta~seen kehitykseen on        tuonti on selvästi ollut laskemassa viime kuu-
2206: lähinnä pidettävä viime vuosina alalla tapah-         kausien aikana tuonnin keskittyessä lähinnä
2207: tunutta monnin ja hintakilpailukyvyn kehitys-         bilateraalimaiden kanssa käytävään kauppaan.
2208: tä. Käsineiden tuonnin aiheuttama markkina-           Tuleva kehitys käsilleteollisuuden alalla tulee
2209: häiriö on muodostunut ongelmaliliseksi tuon..         lähinnä olemaan riippuvainen niistä yiliei:sistä
2210: ni:n nelinkertaistuessa kuluvana vuosikymme-          toimenpiteistä, joihin ryhdytään ulkomaankaup-
2211: nenä ja viennin vähentyessä vi,idenneksdilä sa-       pamme tasapainottamiseksi ja inflaatiokehityk-
2212: mana aikana. Kun tuonti on määrällisesti kas-         sen jarruttamiseksi. Tässä mielessä kotimaisen
2213: vanut ja Qmien tuotteiden hintakilpailukyky on        käsineteollisuuden hintakilpailu:ltyvyn palautta-
2214: vastaarvasti heikentynyt, ma11Mdnahäiriöti1anne       minen on eräs olennainen tekij:ä monia työn-
2215: on ilmeinen. Työllisyys on laskenut jyrkästi ja       tekijöitä j.a paikkakuntia koskevalla alalla.
2216:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1976.
2217: 
2218: 
2219:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
2220: 4                                           1976 vp.
2221: 
2222: 
2223: 
2224: 
2225:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
2226: 
2227:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       under decenniet har änsålänge stigtt till ett
2228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       tjugotal.
2229: se av den 1 juni 1976 nr 1031 tili vederböran-        Regeringen är fuhlt medveten om handsk-
2230: de mediliem av statsrådet för avgivande av svar    producenternas svårigheter, vhlka är inte utan
2231: översänt avskrift av följande av riksdagsman       analogi med dem som hemsöker även andra
2232: Granv~k m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr       småindustrigrenar.
2233: 211:                                                  Hnansministeriet fattade den 23 september
2234:                                                    1975 ett beslut om grundpriser för importerade
2235:           Är Regeringen medveten om de svå-        handskar. Genom detta med stöd av marknads-
2236:        righeter handskproducenterna i vårt         störningsförordningen av den 20 december
2237:        land hamnat i, och om så är,                1974 ( 946/7 4) utfärdade beslut pålade mi-
2238:           vHka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nis teriet importerade handskar grundpriser,
2239:        taga för att trygga handskproducenter-      vilka varierar mellan 25 och 35 mark beroende
2240:        nas fortsatta verksamhet i vårt land?       av handskarnas beskaffenhet. Beslutet, vilket
2241:                                                    nomenklaturtekniskt justerats den 22 januari
2242:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        1976, förblir gällande ,ti!IJ. den 25 september
2243: anföra följande:                                   1976. Beslutet om grundpriser har uteslutit
2244:                                                    arbetshandskarna, emedan vederbörande import
2245:    Den finländska handskindustrin är en gren       före den tidpunkt, då beslutet utfärdades, inte
2246: av småindustri. Antailiet företag inom branschen   funnits förorsaka men för den inhemska in-
2247: är c. 50. Som en sysselsättare är branschen        dustrin. Senare har man dock kunnat konsta-
2248: ur hela rikets synpunkt inte särskilt betydan-     tera, att störningar inom branschen inverkat
2249: de. Regionalt, t. ex. i Vasa län, tili viJket      menligt även på avsättningen av i hemlandet
2250: handskindustrin främst koncentrerat sig, har       tillverkade arbetshandskar.
2251: den däremot märkvärdig sysselsättande bety-           Frågan om ett nytt beslut om grundpriser
2252: delse. Ar 1974 arbetade inom handskindustrin       skall upptagas till prövning i en nära framtid.
2253: 700 personer, medan antalet år 1968 varit c.       I detta sammanhang bör noga övervägas, om
2254: 1 500. Utvecklingen har al:ltså v,arit rätt be-    inte även arbetshandskar borde intagas i det
2255: kymrande, såsom i motiveringen tili spörsmålet     eventuella beslutet, även om importen av ar-
2256: konstateras. Otsaken tilli tillbakagången bör      betsvootar visat en tydlig minskning under de
2257: närmast ses i den utveclding som under de          senaste månaderna, då importen i ökad ut-
2258: senaste åren skett inom importen och i pris-       sträckning skett inom ramen för vår harrdel
2259: konkurrensförmågan. Den av handskimporten          med bilatera1länderna. Den framtida utveck-
2260: förorsakade marknadsstörningen har blivit ett      Jingen i fråga om handskindustrin kommer att
2261: problem, när importen under innevarande de-        bero närmast på de allmänna åtgärder som
2262: cennium fyrfaldigats, medan exporten minskats      skall vidtugas för förbättrande av balansen i
2263: med en femtedel. Då alltså importen kvanti-        vår utrikesha;ndd och för hejdande av den
2264: tativt ökats och den inhemska produktionens        inflatoriska utvecklingen. I denna mening ut-
2265: priskonkurrenskraft på motsvarande sätt för-       gör återställd konkurrensförmåga inom den
2266: svagats, är det klart fråga om en marknads-        inhemska handskindustrin en väsentlig faktor
2267: störning. Sysselsättningen inom branschen har       som berör talrika arbetstagare på · ett flertal
2268: sjunkit radikalt och antalet nedlagda företag      orter.
2269:      Helsingfors den 15 september 1976.
2270: 
2271:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
2272:                                             1976 vp.
2273: 
2274: Kirjallinen kysymys n:o 212.
2275: 
2276: 
2277: 
2278: 
2279:                                 Pesälä: Laiminlyöntiettl ehkäisemisestä varusmiesten sairaan:hoi-
2280:                                    dossa.
2281: 
2282: 
2283:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2284: 
2285:    Yhteiskuntarakenteen monimutkaistuessa ja       tanut verenpainetautia, mutta joutui jatkuvista
2286: yksilöön kohdistuvien vaatimusten kasvaessa        valitteluistaan huolimatta olemaan rivissä sii-
2287: nuori ihminen joutuu yhä useampia vuosia           hen saakka, kunnes viisi päivää ennen kuole-
2288: opiskelemaan ja valmistumaan ammattiin. Opis-      maansa hakeutui oma-aloitteisesti iltalomallaan
2289: kelu ei kehitä kuitenkaan tasapuolisesti nuoria,   siviilisairaalaan. Tällöin hänen tilansa todettiin
2290: vaan fyysiseltä kunnoltaan esim. korkeakoulu-      kuitenkin niin vakavaksi, ettei häntä ehditty
2291: opiskelijan kunto tutkimusten mukaan vastaa        enää siirtää .seUaiseen sairaalaan, jossa leikkaus
2292: 60-vuotiaan kuntoa.                                olisi välineistön puolesta voitu tehdä. Mikäli
2293:    Varusmiespalvelun aloittava opiskelija joutuu   varusmiehen terveydentila olisi määritelty ai-
2294: huonon fyysisen valmiuden vuoksi usein arvaa-      kaisemmin sotilassairaalassa, olisi ilmeisesti voi-
2295: mattomiin vaikeuksiin ja rasitusvammat ovat-       tu välttyä viime syksynä insinööriksi valmistu-
2296: kin varusmiespalvelun aikana lisääntyneet. Va-     neen varusmiehen kuolemalta.
2297: rusmiespalvelun aikana olisi tehokkaammin tut-        Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
2298: kittava varusmiesten sairauden syyt ja suhtau-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
2299: duttava vakavammin sairaskohtauksiin, jotta        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2300: palveluaikaisilta kuolemantapauksilta vältyttäi-   vaksi seuraavan kysymyksen:
2301: siin.
2302:    Toukokuun 24 päivänä 1976 kuoli Satakun-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2303: nan tykistörykmentissä palvellut tykkimies Sa-            ryhtyä varusmiesten palveluaikaisten sai-
2304: takunnan keskussairaalassa ilmeisen hoidon lai-           raanhoitotoimenpiteiden laiminlyöntien
2305: minlyönnin seurauksena. Varusmies oli Sairas-             ehkäisemiseksi?
2306:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1976.
2307: 
2308:                                           Mikko Pesälä
2309: 
2310: 
2311: 
2312: 
2313: 874/76
2314: 2                                            1976 vp.
2315: 
2316: 
2317: 
2318: 
2319:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
2320: 
2321:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pääomaa olisivat varusmiesten terveydenhoi-
2322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toon ohjattavat voimavarat. Tarvittavat toimen-
2323: olette kirjeenne n:o 1014 ohella kesäkuun 1         piteet on esitetty komiteanmietinnössä 1976:
2324: päivänä 1976 lähettänyt valtioneuvoston asian-      10 ( Puolustuslaitoskomitean mietintö).
2325: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Puolustusvoimien sairaanhoidossa mahdolli-
2326: Mikko Pesäiän tekemän seuraavan sisältöisen         sesti esiintyvien laiminlyöntien ennaltaehkäisyn
2327: kysymyksen:                                         johdosta pääesikunnan lääkintäosasto on kulu-
2328:                                                     van vuoden alusta lähtien järjestänyt tervey-
2329:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      denhoitohenkilökunnan        täydennyskoulutusta,
2330:        ryhtyä varusm1esten palveluaikaisten         jossa on käsitelty mm. odottamattomien, va-
2331:        sairaanhoitotoimenpiteiden laiminlyön-       kavien tautitilojen ehkäisymahdollisuuksia, to-
2332:        tien ehkäisemiseksi?                         teamista, ensiapua ja hoitoa.
2333:                                                        Puolustusministeriö on selvityttänyt kyselys-
2334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sä mainitun tykkimies Jyrki Saurion varusmies-
2335: taen seuraavaa:                                     palveluksen aikana 24. 5. 1976 tapahtunutta
2336:    Puolustusvoimissa palvelevien varusmiesten       kuolemaan edeltänyttä terveydentilaa valaisseet
2337: kuolemantapaukset, niin sairauden kuin väki-        asiakirjat, ja katsoo selvitetyksi, ettei Niini-
2338: valtaisten syiden johdosta, ovat harvinaisempia     salon va:ruskuntasairaalassa tai sen poliklinikalla
2339: kuin vastaavan ikäisillä nuorilla miehillä va-      potilaalle annetussa hoidossa ole tapahtunut
2340: rusmiespalveluksen ulkopuolella. Tämä johtuu        laiminlyöntiä.
2341: kutsuntaikäisten terveystarkastuksen suoritta-         Tykkimies Saurio kävi erilaisten vaivojensa
2342: misesta terveyskeskuksissa (syksyn kutsuntatar-     vuoksi useita kertoja lääkärinvastaanotolla.
2343: kastus), ,aJokkaiden saapumistarkasrtuksesta sekä   Käyntiensä yhteydessä hän sai oireiden mukai-
2344: varusmiesten lääkintäpalvelusten suuresta käy-      sen lääkityksen sekä oli hoidettavana varuskun-
2345: töstä ja toisaalta hoitoon pääsyn helppoudesta.     tasairaalassa, palvelushelpotuksella sekä lähetet-
2346: Lisäksi varusmiespalveluksen erikoisolosuhtei-      tiin edelleen tutkittavaksi Satakunnan keskus-
2347: siin sovelletulla tapaturmatorjunnalla on ollut     sairaalaan. Satakunnan keskussairaalassa hänen
2348: merkittävä osuus väkivaltaisten äkkikuolemien       todettiin 24. 1. 1976 sairastavan viruksen ai-
2349: vähyyteen verrattaessa niitä palveluksen ulko-      heuttamaa aivokalvontulehdusta. Potilaan pääs-
2350: puolella olevien nuorten miesten äkkikuole-         tyä sairaalasta hän sai sairaslomaa 18. 2. 1976
2351: miin.                                               saakka. Toipumisajastaan hän vietti osan varus-
2352:    Varusmiespalvelukseen astuessaan nuoret          kuntasairaalassa.
2353: miehet ovat ikäkaudesta toiseen jatkuvan kan-          Satakunnan keskussairaalan sisätautipoli-
2354: santerveystyön ulottuvilla vaiheessa, jolloin       klinikalla 25. 2. 1976 suoritetussa neurologises-
2355: mainittavia terveydellisiä vaurioita ei vielä ole   sa tutkimuksessa ei todettu mainittavaa poik-
2356: tapahtunut. Tämän ikäkauden tarjoamat mer-          keavuutta, ja keskussairaalan sisätautipoliklini-
2357: kittävät mahdollisuudet ehkäisevän terveyden-       kan toimesta tapahtuneet kontrollitutkimukset
2358: huollon toimenpiteiden jatkamiseksi ja käyn-        lopetettiin mainittuna päivänä. Sairasloman jäl-
2359: nistämiseksi tulisi entistä tehokkaammin käyt-      keen tykkimies Saurio palasi palvelukseen 3. 3.
2360: tää hyväksi Suomen kaltaisessa maassa, jossa        1976. Tykkimies Saurio kävi 4. 3. 1976 Niini-
2361: parhaassa työiässä olevien keski-ikäisten mies-     salon varuskuntasairaalassa jälkitarkastuksessa.
2362: ten sairastuvuus ja kuolleisuus ovat poikkeuk-      Diagnoosi oli aivo- ja aivokalvontulehduksen
2363: sellisen suuret. Tässä mielessä hyvin sijoitettua   jälkitila.
2364:                                                N:o 212                                               3
2365: 
2366:     Potilas sai seuraavien käyntiensä aikana oi-      puoleisessa keskimmäisessä aivovaltimon seinä-
2367: reiden mukaisen lääkityksen sekä palveluhelpo-        mässä sijainneen, noin 1 cm:n läpimittaisen
2368: tuksia ja 8. 4. 19 76 hänet esitettiin siirrettä-     pullistuman repeäminen.
2369: väksi palveluskelpoisuusluokasta A I luokkaan            Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto on ta-
2370: B I. Kliinisessä tutkimuksessa 10. 5. 1976 to-        vallisin kuolinsyy nuorilla aikuisilla Suomessa.
2371: detun lievän poikkeavan löydöksen johdosta            Sen aiheuttaa tavallisimmin aivovaltimon seinä-
2372: Satakunnan tykistörykmentin varusmieslääkäri          miin pullistuman repeäminen. Pullistuma on
2373:  (lääketieteen lisensiaatti) ryhtyi toimenpitei-      tavallisimmin joko synnynnäinen tai syntyy val-
2374: siin potilaan toimittamiseksi erikoislääkärin suo-    timonseinämän synnynnäisen heikkouden joh-
2375: rittamiin neurologisiin tutkimuksiin Keskusso-        dosta. Koti- ja ulkomaiset tutkijat ovat toden-
2376: tilassairaala 1: een. Potilaalle varattiin aika KSS   neet lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon enna-
2377: 1:stä 26. 5. 1976. Lomalla ollessaan potilas sai-     koimisen erittäin vaikeaksi tai mahdottomaksi.
2378: rastui 19. 5. 197 6 äkilliseen sairaskohtaukseen         Puolustusministeriö on kyseisen tapauksen
2379: ja otettiin hoidettavaksi Satakunnan keskussai-       selvitettyään todennut, ettei puolustusvoimien
2380: raalaan, jossa hän kuoli 24. 5. 1976.                 sairaanhoitohenkilökunta ole siinä syyllistynyt
2381:     Tykkimies Saurion kuolinsyyksi todettiin          laiminlyöntiin kyseistä potilasta hoidettaessa.
2382: ruumiinavauksen yhteydessä lukinkalvonalai-           Tykkimies Saurion tapaukseen liittyvät asiakir-
2383: nen aivoverenvuoto ja sen aiheuttajaksi oikean-       jat on lisäksi toimitettu Eduskunnan oikeus-
2384:                                                       asiamiehelle.
2385:       Helsingissä heinäkuun 28 päivänä 1976.
2386: 
2387:                                                           Vt. puolustusministeri Kristian Gestrin'
2388: 4                                           1976 vp.
2389: 
2390: 
2391: 
2392: 
2393:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2394: 
2395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-            vård vara ett väl investerat kapital. Erforder-
2396: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         liga åtgärder har föreslagits i kommittebetän-
2397: skrivelse nr 1014 av den 1 juni 1976 tili ve-      kandet 1976: 10 (Kommitten för förvarsvä-
2398: derbörande medlem av statsrådet översänt föl-      sendet).
2399: jande av riksdagsman Mikko Pesälä underteck-           Med tanke på förebyggandet av försummel-
2400: nade spörsmål:                                     ser, som eventuellt förekommer i försvarsmak-
2401:                                                    tens sjukvård, har huvudstabens sanitetsavdel-
2402:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ning likväl från och med årets början anordnat
2403:        ta för att förhindra försummelser i be-     fortbildning för hälsovårdspersonalen. Därvid
2404:        väringarnas sjukvård under deras tjänst-    har bl.a. behandlats möjligheterna att förebyg-
2405:        göringstid?                                 ga oförutsedda allvarliga sjukdomstillstånd samt
2406:                                                    att konstatera dessa och ge förstahjälp och
2407:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vård.
2408: samt anföra följande:                                  Försvarsministeriet har låtit utreda de hand-
2409:                                                     lingar som belyser den i spörsmålet nämnda
2410:    Dödsfall bland inom försvarsmakten tjänst-      kanonjär Jyrki Saurios hälsotillstånd under be-
2411: görande beväringar, såväl på grund av sjuk-        väringstiden före hans död 24. 5. 1976, och
2412: dom som av våldsorsaker, är sällsyntare än          anser det vara utrett, att ingen försummelse
2413: bland unga män i motsvarande ålder, vilka           skett i den vård han erhöll vid Niinisalo gar-
2414: inte är i aktiv tjänst. Detta beror på att häl-     nisonssjukhus ellet dess poliklinik.
2415: soundersökningar av unga män i uppbåds-                Kanonjär Saurio besökte på grund av olika
2416: åldern utförs vid hälsovårdscentralerna ( un-       besvär flera gånger läkarmottagningen. 1 sam-
2417: dersökningen vid höstens uppbåd), undersök-         band med sina besök fick han medicinering
2418: ningen av 'rekryter vid deras ankomst tili          i enlighet med sina symptom samit vårdades
2419: truppförbandet samt på att beväringarna i stor      på garnisonssjukhuset, hade lättnad i tjänstgö-
2420: omfattning utn)'lttjar sjukvårdstjänsterna och      ringen samt sändes tili Satakunnan keskussai-
2421: att det är Jätt att ·få vård. Vidare har den        raala för undersökning. På Satakunnan keskus-
2422: bekämpning av olycksfa11, som har anpassats         sairaala konstaterades 24. 1. 1976 att han led
2423: efter tjänstgör1ngens specialförhållanden, i hög    av hjärnhinneinflammation, som hade förorsa-
2424: grad bidragit till att antalet våldsamma och        kats av virus. Efter att ha utskrivits från sjuk-
2425: bråda dödsfall är litet jämfört med antalet         huset fick han sjukpermission tili 18. 2. 1976.
2426: bråda dödsfall bland unga män som inte är           Av konvalescenstiden tillbragte han en del på
2427: i aktiv tjänst.                                     garnisonssjukhuset.
2428:    Vid inryckningen befinner sig de unga män-           Vid den neurologiska undersökning som ut-
2429: nen, genom att de är inom räckhåll för det          fördes 25. 2. 1976 på polikliniken vid Sata-
2430: kontinuerliga folkhälsoarbetet, i ett skede då       kunnan keskussairaala konstaterades ingen
2431: inga nämnvärda hälsoskador ännu förekommer.          nämnvärd avvikelse, och de kontrollundersök-
2432: De betydande möjligheter som denna ålder er-         ningar som hade utförts på åtgärd av central-
2433: bjuder för fortsättande och igångsättande av         sjukhusets medicinska poliklinik slutfördes
2434: den preventiva hälsovården borde effektivare         nämnda dag. Efter sjukpermissionen återvän-
2435:  än tidigare utnyttjas i ett land som Finland,       de kanonjär Saurio i tjänst 3. 3. 1976. Kanon-
2436:  där sjukligheten och dödligheten bland medel-       jär Saurio besökte 4. 3. 1976 Niinisalo garni-
2437:  ålders män i den bästa arbetsåldern är ex-          sonssjukhus för eftergranskning. Diagnosen var
2438:  ceptionellt stor. 1 detta hänseende skulle de       följdtillstånd efter hjärn- och hjärnhinneinflam-
2439:  resurser som anvisas för beväringarnas hälso-       mation.
2440:                                              N:o 212                                                 5
2441: 
2442:    Patienten erhöll under sina därpå följande       raknoidal blödning föranledd av en rupturerad
2443: besök medicinering i enlighet med symptomen         aneorysm, som var ca 1 cm i genomskärning
2444: samt lättnader i tjänstgöringen och 8. 4. 1976      och var belägen i den meHersta hjärnartärväg-
2445: föreslogs att han skulle förflyttas från tjänste-   gen på den högra sidan.
2446: duglighetsklass A 1 tili klass B 1. På grund           Subparaknoidal blödning är den vanligaste
2447: av en lindrig avvil~else som konstaterades          dödsorsaken hos unga vuxna personer i Fin-
2448: 10. 5. 1976 vidtog beväringsläkaren (medicine       land. Den förorsakas vanligen av en rupture-
2449: licentiat) vid Satakunnan tykistörykmentti åt-      rad aneorysm i hjärnartärväggen. lnhemska och
2450: gärder för att sända patienten tili en special-     utländska forskare har konstaterat att det är
2451: läkare för neurologiska undersökningar vid          synnerligen svårt eller omöjligt att förutse en
2452: Centralmilitärsjukhuset 1. För patienten reser-     subparaknoidal blödning.
2453: verades tid 26. 5. 1976 vid Centralmilitärsjuk-        Försvarsministeriet har efter att ha utrett
2454: huset 1. Medan patienten var på permission          ifrågavarande fall konstaterat, att försvarsmak-
2455: insjuknade han plötsligt 19. 5. 1976 och intogs     tens sjukvårdspersonal inte har gjort sig skyl-
2456: för vård vid Satakunnan keskussairaala, där         dig tili någon försummelse vid vården av ifrå-
2457: han avled 24. 5. 1976.                              gavarande patient. De handlingar som hänför
2458:    1 samband med obduktionen konstaterades          sig tili kanonjär Saurios fall har även tillställts
2459: otsaken tili kanonjär Saurios död vara subpa-       Riksdagens justitieombudsman.
2460:       Helsingfors den 28 juli 1976.
2461: 
2462:                                                             Tf. försvarsminister Kristian Gestrin
2463: 
2464: 
2465: 
2466: 
2467: 874/76
2468:                                               1976 vp.
2469: 
2470: Kirjallinen kysymys n:o 213.
2471: 
2472: 
2473: 
2474: 
2475:                                   Suonio ym.: Helsingin keskusvankilan henkilökunnan asunto-
2476:                                      rakennusohjelman käynnistämisestä.
2477: 
2478: 
2479:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2480: 
2481:    Helsingin keskusvankila on maan suurin            kunnasta työnjohtotehtäviin käy mahdottomak-
2482: teollisuusvankila. Laitokses~a on vankipaikkoja      si, ellei työnantaja voi auttaa asunnon saan-
2483: 458, mutta vankien määrä on kuluvanakio              nissa.
2484: vuonna noussut yli 600 miehen. Henkilökuntaa            Edellä todettujen vaikeuksien vuoksi onkin
2485: laitoksessa on tai pitäisi olla noin 240. Hen-       uusien vuokra-asuntojen rakentaminen Helsin-
2486: kilökunnan saantia ja pysyvyyttä Helsingin kes-      gin keskusvankilan henkilökunnalle ollut jo
2487: kusvankilassa on haitannut erityisen voimak-         pitkään tavoitteena. Helsingin keskus\·ankila
2488: kaasti seudulla vallitseva ankara asuntopula.        sijaitsee valtion maalla, ja samalla alueella on
2489: Koska vankilan uusi henkilökunta tulee suu-          tilaa myös uudisrakentamiselle. Alueelta voi-
2490: relta osalta Suur-Helsingin ulkopuolelta, on         daan osoittaa useitakin mielekkäitä sijoitus-
2491: vuokra-asuntojen tarve suuri.                        vaihtoehtoja henkilökunnan asunnoille. Uusien
2492:    Helsingin keskusvankilassa on 49 työsuhde-        asuntojen tarpeeksi on arvioitu 40 huoneistoa,
2493: asuntoa sekä pieni vastaanottoasuntoJa poika-        joista valtaosan tulisi soveltua perheasunnoiksi.
2494: miehille. Näiden asuntojen valtaosa on kuiten-       Koska Helsingin keskusvankilassa on jatkuvasti
2495: kin kooltaan ja varustetasoltaan täysin sopi-        pulaa vankityöpaikoista, voitaisiin kustannusten
2496: mattomia perheasunnoiksi ja niiden kokonais-         alentamiseksi ja vankien työllistämiseksi suorit-
2497: määrä on liian pieni. Kahdeksaa huoneistoa           taa rakentaminen vankityönä.
2498: lukuun ottamatta henkilökunnan asunnot sijait-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
2499: sevat puutaloissa, joista 6 hirsitaloa on vuosilta   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esitäm-
2500:  1855, 1877, 1905 ja 1921, minkä lisäksi on          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
2501: 3 parakkimaista lautarakenteista taloa vuosilta      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2502:  1946-1947.
2503:    Kohtuutasoisen ja -hintaisen asumisen järjes-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2504:  tyminen lähellä työpaikkaa on erityisen tärkeää             ryhtyä Helsingin keskusvankilan hen-
2505: niille vankilahenkilökunnan jäsenille, jotka ovat            kilökunnan      asuntorakennusohjelman
2506: vuorotyössä. Vankilan työliikkeessä on todettu,              saattamiseksi käyntiin?
2507: että kilpailu ammattipätevästä erityishenkilö-
2508:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1976.
2509: 
2510:          Kaarina Suonio                 Osmo A. Wiio                   Erkki Tuomioja
2511:          Ralf Friberg                   Anna-Liisa Hyvönen             Pertti Salolainen
2512:          Jacob Söderman                 Aarne Saarinen                 Harri Holkeri
2513:          Pirkko Aro                     Mirjam Tuominen                Olavi Majlander
2514:          Seija Karkinen                 Ele Alenius                    Pekka Tarjanne
2515:          Sinikka Karhuvaara             Georg C. Ehrnrooth
2516: 2
2517: 
2518: 
2519: 
2520: 
2521:                                                                E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2522:  <.vJ·/tt:/~!'i       ··u:,;;:;-;;;~u;~::_~-:~:!:??::;:·:~d:                                  .ui~:;:~~..;l:.:!i<II   : .r::.;w
2523:   Valtiopäiväjärjestyksen }1 <§C::tYi.iL' ;tm~~tissat::!<.t.Yönä:.:<."'.Jli.oistaiseksi ei valtion taloudellinen
2524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tilanne ole kuitenkaan tehnyt mahdolliseksi
2525: olette 1 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir- tämän tehtävän toteuttamista, vaan tärkeäm-
2526: ~~:~ll;Jl~:e~~~tj;ij~Jri~t~if\~h~~~fd=~~ J: '; Te~f~~fffJ~W~~~~~1n, ~nkkeet ovat sijoittuneet
2527: l{_,_ ~a__ r_J~~--. i_~l_8?_.1io!J._._... ~.·.· )_1:_-~lnn_~~J;l~_u_-Y~_s_. ta ,k!rj~~!~
2528: s~~t~·-K>'.si~·~Y~sestä. :~~b·, :7 f:_· ·' ··.··. '.'. · ·
2529:                                               Y·       ..                                 , ~2. . .i_J~~u...s_._~_'ki.l;?is1t;_t_..iön_H_,.J_·~.· ....H.• ~!~iH~in_ .".· ·_-~la. .l,ll?ll11_.. ,g_.i.n
2530:                                                                                          ·~~U;;tåJI~i:\-·. }sKI::h . ~io/ayissit"netivotte uissa: 'on
2531:                                                                                           0
2532: 
2533:                                                                                                •   •   .,.,,
2534: 
2535: 
2536: 
2537: 
2538:     . '
2539:              1
2540:                   '     • ' ••    ·•     .    ' •• .·.            hl1u: t estllä kaupungin pitkän aikavälin sutinni~
2541:                                                                • '.   : ..   '.   '.. :        .. •
2542:               . . Mt~m tou;ne~pttelSlm Halli~us .aikoo            telmat Sörnäisten ranta-alueen tulevasta . käy~
2543:               ·r~~~ya Helstngm . keskusvankila~ hen-              töstä. Nämä suunnitelmat tulevat tödennäköi-
2544:              , kilokun~mn_ . ..asu~to;akennusohJelman             sesti vaikuttamaan myös Helsingin keskusv~n­
2545:                saattamtsekst kayntlm.                             kilan alueeseen. Tontille tulee joka tapauksessa
2546:                                                                   jäämään tilaa henkilökunnan asuntojen. rakenta-
2547: . ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta" miselle, mutta suunnitelmat saattavat aiheuttaa
2548:  vasti; seuraavaa:                                                       k                        . . .           .
2549:                                                                   hank eelle teknisistä syistä viivästystä. ·Aikaisin
2550:   ' ,Va,nkeiilhoitolaitoksen on järjestettävä hen- hankkeen alkam.isajimkohta on vuonna 1978,
2551:  kilökunnalle_ vanhinhoitotyön erityisluonteen edellyttäen että suunnittelu .voidaan aloittaa
2552:  johdosta laitosten välittömään läheisyyteen sekä vuoden 1977 aikana, mutta toteuttamismahdol-
2553: :vitka" että . vuokra~asuhtoja. Tärkeimmät syyt lisuudet saattavat viivästyäkin, jos kaavoituk-
2554:  ~silntojen 'ra:kentamiseen Helsingissä ovat vanc                 sessa esiintyy vaikeuksia. ·
2555:  kiloiden järjestyksen pidon turvaamisen ohella                       Tässä yhteydessä ei voida ottaa kantaa siihen
2556:  'vuorotyö ja uuden henkilöstön saannin turvaa- ·voidaanko Helsingin keskusvankilan ·henkilö-
2557:  minen. He~singin kesku'sva:nkilalla on tällä het- kunnan asuntohanke ottaa valtion jonkin lähi-
2558:  kellä yhteensä 49 asuntoa, jotka ovat pääosil- vuoden rakennusohjelmaan. Oikeusministeriö
2559:  taan hyvin vanhoja; Asuntoja on kuitenkin on kuitenkin. mielipiteenään esittänyt, että
2560:  jatkuvasti kunnostettu min. siten; että ne on 'Vuokra-asuntojen rakentaminen eräisiin ·Etelä-
2561:  kytketty keskuslämmitykseen ja että niihin on Suomessa sijaitseviin laitoksiin kuten juuri
2562:  korjaustqi~en, yhteydessä sijoitettu tilojen salli-              Hel~ingin. keskusvankilaan on välttämätöntä
2563: 'mat 'niuka:vuudet. Asunnot ovat tosin kooltaan ·sekä uykyisen asuntokannan osittaiseksi korvaa-
2564:  niin pi~niä, että iliistä 41 eli suurin' osa on miseksi että, :asuntojen lisäämiseksi uutta hen-
2565:   31.:.:_57 neliömetrin suuruisia ja 'siten ainakin kilökuntaa varten. Vankeinhoitolaitoksessa on,
2566:  osa perheasunnoiksi sdpimattomia; Uusien ja kuten eräillä muillakiri hallinnon aloilla, ha-
2567:  nykyaikaisten asuntojen saanti lähitulevaisuu- vaittu selvästi, että ' asuntojen' 'tarjoaminen on
2568:  dessa Helsingin keskusvankilan alueelle on näin udl,l~n ... ?enkilö~ut;l~~n saami~en , väl~tämätön
2569:  ollen ilmeisen välttämätöntä.                                    e ellytys.                                  ·
2570:      Oikeusministeriöllä . on jo useiden vuosien, , Helsip.gin keskusvankilan, alueen käyttösuun-
2571:  ajan ollut suunnlidffiåt;uusien asuntojen rak~i ..n\ielma on tarkoitus 'vahvistaa ·lähiaikoina.
2572:  tamiseksi ndirt;o.:~ö~jerh~e\lle. Hanke 'on'·rili~s _:,, 'l'ii~Så''yhteydessä ratk~i~~aan myös 'henkilökun-
2573:  esiintynyt m,i.niS.tt~!f'i{>J;i : eJlil~tuksissa tql,c;>:,Ja, , .ria.fl :;t'sU,htojen sijoittaminen -~tltteelle~ Asuntojen
2574:  menoarvioksi'"(viimeksi 'VU.ösille 1976 ja '1977): ·· ._ rakentaminen tullaan mahäollisuuksiep mukaan
2575:  Vankeiilhoitofält6'ks"~h tohri.fnta- ja taloussuun., · .Ja· 'valti~:m rahoitusmahdollisuudet huomioiden
2576:  nitelmissa on keskusvankilan asuntohaiildftfiyös'· . sijoiihmaan vankdnhoitolaitoksen investointi-
2577:  esiintynyt 1970-luvun lopulla toteutettavana ohjelmaan lähivuosina.
2578:             Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1976.
2579: 
2580:                                                                                                                                   Oikeusministeri Kristian Gestrin
2581:                                                N:o 213                                                3
2582: 
2583: 
2584: 
2585: 
2586:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2587: 
2588:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         miska läge dock inte möjliggjort förverkligan-
2589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        det av denna uppgift, utan projekt som visat
2590: av den 1 juni 1976 tili vederbörande medlem          sig vara av större betydelse har ställts i första
2591: av statsrådet översänt avskrift av föliande av       rummet.
2592: riksdagsman Kaarina Suonio m. fl. underteck-            I förhandlingar mellan representanter för
2593: nade spörsmål nr 213:                                justitieministeriet och Helsingfors stad har
2594:                                                      stadens långsiktsplaner gällande den framtida
2595:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             användningen av Sörnäs strandområde varit
2596:        vidta för att få igång personalens vid        uppe tili behandling. Dessa planer inverkar
2597:        Helsingfors centralfängelse bostadsbygg-      troligen även på Helsingfors centralfängelses
2598:        nadsprogram?                                  område. Det kommer i varje fall att finnas
2599:                                                      utrymme för byggande av personalbostäder på
2600:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tomten, men planerna kan av tekniska orsaker
2601: samt anföra följande:                                förorsaka att projektet fördröjs. Den tidigaste
2602:     Fångvårdsväsendet måste på grund av fång-        möjliga tidpunkten för inledande av projektet
2603: vårdsarbetets speciella karaktär ordna med           är 1978, detta under förutsättning att plane-
2604: såväl tjänste- som hyresbostäder i inrättningar-     ringsarbetet kan inledas under år 1977, men
2605: nas omedelbara närhet. De viktigaste orsakema        inledandet av arbetena kan även bli fördröjt
2606: tili bostadsbyggande i Helsingfors är, vid sidan     om det förekommer svårigheter vid planlägg-
2607: av tryggandet av ordningens upprätthållande i        ningen.
2608: fängelsema, skiftesarbetet samt tryggandet av           I detta sammanhang kan man inte ta ställ-
2609: tiligången på ny personal. Helsingfors central-      ning tili huruvida personalens vid Helsingfors
2610: fängelse har för tilifället 49 bostäder som tili     centralfängelse bostadsprojekt kan tas in i
2611: största delen är mycket gamla. Bostäderna har        något av statens bostadsprogram för de när-
2612: dock fortsättningsvis upprustats bl.a. genom att     maste åren. Justitieministeriet har dock som
2613: de har knutits tili centralvärmenätet samt           sin åsikt framfört att byggande av hyresbostä-
2614: genom att man i samband med reparations-             der vid vissa inrättningar i södra Finland, som
2615: arbeten försett dem med de bekvämligheter            t.ex. just vid Helsingfors centralfängelse, är
2616: utrymmena givit möjlighet tili. Bostädema är         nödvändigt håde för att delvis ersätta de nu-
2617: visserligen så små, att 41 stycken av dem,           varande hostäderna samt för att öka antalet
2618: d.v.s. den största delen är på 31-57 kvadrat-        bostäder för ny personal. Inom fångvårds-
2619: meter, och sålunda är åtminstone en del av           väsendet har man, i likhet med vad som även
2620: dem olämpliga som familjebostäder. Nya och           varit fallet inom vissa andra förvaltningssekto·
2621: moderna bostäder på Helsingfors centralfängel-       rer, klart kunnat märka att erbjudande av
2622: ses område måste alldeles uppenbart åstadkom-        bostäder är en nödvändig förutsättning för att
2623: mas inom den närmaste framtiden.                     få ny personal.
2624:     Justitieministeriet har redan under flera år        Avsikten är att dispositionsplanen för Hel-
2625: haft planer på att bygga nya bostäder för            singfors centralfängelses område inom kort
2626: ungefär 40 familjer. Projektet har även före-        skall stadfästas. I samband härmed hesluter
2627: kommit i ministeriets budgetförslag ( senast för     man även om hur personalbostäderna placeras
2628: åren 1976 och 1977). I fångvårdsväsendets            inom området. Byggandet av bostäderna skall
2629: verksamhets- och ekonomiplaner har central-          i mån av möjlighet och med beaktande av
2630: fängelsets byggnadsprojekt även förekommit           statens finansieringsmöjligheter införas i fång-
2631: som ett arbete, vilket skall förverkligas i slutet   vårdsväsendets investeringsprogram under de
2632: av 1970-talet. Tillsvidare har statens ekono-        närmaste åren.
2633:       Helsingfors den 7 juli 1976.
2634: 
2635:                                                                   Justitieminister Kristian Gestrin
2636:                                              1976 vp.
2637: 
2638: Kirjallinen kysymys n:o 214.
2639: 
2640: 
2641: 
2642: 
2643:                                  Alppi ym.: Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain uudiis-
2644:                                     tam.isesta.
2645: 
2646: 
2647:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e h e 11 e.
2648: 
2649:    Työn voimaperäistäminen työvauhtia kiristä-      sittämättömältä, mutta on kylmä tosiasia. Asen-
2650: mällä ja hiostamalla on johtanut työtapatur-        teet työsuojelun parantamiseksi eivät kaikkialla
2651: mien, ammattitautien ja henkisen rasituksen         ole vielä luonnollisen myönteisiä.
2652: lisääntymiseen työssä.                                 Ennaltaehkäisevinä keinoina työntekijöiden
2653:    Suomalaisten runsaan sairastavuuden aikuis-      terveyden ja turvallisuuden vaalimisessa on ko-
2654: iässä voidaan perustellusti todeta johtuvan pit-    rostettava työhöntulotarkastusten, työhön opas-
2655: kälti työstä ja työolosuhteista johtuvista sei-     tuksen ja jatkuvien, säännöllisten terveystar-
2656: koista, sillä varhaisiässä suomalaiset vielä ovat   kastusten merkitystä. Näissä toimenpiteissä on
2657: maailman terveimpien joukossa.                      suuntauduttava mahdollisimman yksilökohtai-
2658:    Työssä sattuvissa tapatunnissa on sen uhrina     seen toteutukseen. Esim. työhönopastusta ei
2659: keskimääräisestä useammin nuori, uusi työnte-       voida kaavamaisesti rajoittaa määrättyihin tun-
2660: kijä. Tilastot osoittavat, että n. 40 % työta-      teihin, päiviin tai viikkoihin. Vastatakseen tar-
2661: patunnista sattuu työntekijöille, joiden työko-     koitustaan on sitä annettava työntekijälle tä-
2662: kemus on alle kuusi kuukautta. Työtapatur-          män henkilökohtaisen oppimiskyvyn tai muun
2663: mien, ammattitautien ja henkisen rasituksen         tarpeen mukaan. Muodollisella työhön opastuk-
2664: lisääntymiseen on erityisesti työntekijäjärjes-     sella ja tetveystarkastuksella ei ole merkitystä.
2665: töissä kiinnitetty vakavaa huomiota, mikä on           Nuori työvoima on maamme kalleinta pää-
2666: johtanut myös konkreettisiin esityksiin työn ja     omaa, jota tulisi vaalia vastuullisesti. Hiljan
2667: työympäristön kehittämiseksi terveellisemmäksi      työelämään siirtyneen tai siirtyvän uuden suku-
2668: ja turvallisemmaksi. On hätkähdyttävää, mil-        polven terveyttä ei enää ole varaa turmella
2669: laisella penseydellä useat työnantajat vielä suh-   piittaamattomuudella. Ensi tilassa tulisi tarkas-
2670: tautuvat näihin esityksiin. Torjumalla työelä-      taa ne puutteet, joita esiintyy laissa nuorten
2671: män vaaratekijät mahdollisimman pitkälle en-        työntekijäin suojelusta. Erityishuomio tulee
2672: nakkoon olisi hyöty yhtä hyvin työnantajan          kiinnittää työn raskauteen, vaarallisten aineiden
2673: kuin työntekijänkin. Taloudelliset investoinnit     käyttöön ja työn mielekkyyteen.
2674: terveelliseen ja turvalliseen työpaikkaan mak-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2675: saisivat itsensä nopeasti takaisin pidemmälle       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2676: työkykyisenä työvoimana, joka pystyisi teknii-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2677: kan kehityksen mukana nostamaan tasaisesti          seuraavan kysymyksen:
2678: työn tuottavuutta. Terveellisen ja turvallisen
2679: työympäristön kehittäminen ei aina ole edes                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2680: suuri taloudellinen kysymys, vaan usein pelkkä             siin nuorten työntekijäin suojelusta an-
2681: järjestelykysymys. Vastustus tällaisissakin ta-            netun lain uudistamiseksi vastaamaan
2682: pauksissa työpaikan kehittämiseksi tuntuu kä-              tämän päivän työelämän vaatimuksia?
2683:          Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1976.
2684: 
2685:          Ulla-Leena Alppi              Helvi Niskanen                 Osmo Vepsäläinen
2686:          Pauli Uitto                   Mikko Ekorre                   1.-C. Björklund
2687:                                        Jarmo Wahlström
2688: 
2689: 
2690: 858/76
2691: 2                                           1976 vp.
2692: 
2693: 
2694: 
2695: 
2696:                         Eduskunnan Herra P.uhemiehelle.
2697: 
2698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työn jääminen lain soveltamisalan ulkopuolelle,
2699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ei voida riittävästi parantaa nuorten työnteki-
2700: olette 1 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-      jäin tekemän työn ja siinä vallitsevien olosuh-
2701: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   teiden terveellisyyttä ja turvallisuutta.
2702: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Hallitusohjelman mukaan uudistetaan työ-
2703: Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      suojelun kannalta keskeinen työturvallisuus-
2704: myksestä n:o 214:                                  laki. Tämän uudistustyön perustana on vuonna
2705:                                                    197 4 valmistunut työsuojelukomitean mietintö,
2706:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     jossa johtavana periaatteena on ennaltaehkäise-
2707:        siin nuorten työntekijöiden suojelusta      vien toimenpiteiden tärkeyden korostaminen.
2708:        annetun lain uudistamiseksi vastaamaan      Samoin hallitusohjelman mukaisesti kehitetään
2709:        tämän päivän työelämän vaatimuksia?         ja lakisääteistetään työterveyshuolto, minkä val-
2710:                                                    mistelussa lähtökohdaksi on otettu työstä ja
2711:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja
2712: vasti seuraavaa:                                   -haittojen torjunnan tehostaminen työpaikoilla.
2713:    Nuorten työntekijäin suojeluun liittyvät on-    Näin pyritään osaltaan terveyspoliittisten toi-
2714: gelmat, joita kysymyksessä on käsitelty, kos-      menpiteiden painopisteen siirtoon sairauksien
2715: kettavat olennaisilta osiltaan kaikkia työnteki-   hoidosta niiden ehkäisyyn. Molemmat . tässä
2716: jöitä ja niiden ratkaisu on siten riippuvainen     mainitut esitykset tulevat siten sisältämään jär-
2717: työturvallisuuden ja työterveyshuollon yleisestä   jestelyjä, joilla voidaan edistää merkittävästi
2718: kohentamisesta. Korjaamalla vain nuorten työn-     kysymyksessä esitettyjen nuorten työntekijöi-
2719: tekijäin suojelusta vuonna 1967 annettuun la-      den suojelussa olevien puutteiden poistamista.
2720: kiin sisältyviä epäkohtia, joista yksi on Iaiva-
2721:         Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1976.
2722: 
2723:                                                                      Ministeri Pirkko Tyiiläiärvi
2724:                                             N:o 214                                               3
2725: 
2726: 
2727: 
2728: 
2729:                          T i 11 R 'i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2730: 
2731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      inte tillräckligt förbättra säkerheten och göra
2732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         förhållandena mera hälsosamma i de unga ar-
2733: velse av den 1 juni 197 6 till vederbörande       betstagarnas arbete.
2734: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Enligt regeringsprogrammet skall den ur ar-
2735: jande av riksdagsman Alppi m.fl. underteckna-     betarskyddssynvinkel centrala lagen om skydd
2736: de spörsmål nr 214:                               i arbete reformeras. Grunden för detta refor-
2737:                                                   meringsarbete utgörs av arbetarskyddskom-
2738:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          mittens betänkande, som blev färdigt år 1974.
2739:        vidta för en revidering av lagen om        1 betänkandet är den ledande principen un-
2740:        skydd för unga arbetstagare så, att den    derstrykandet av vikten av preventiva åtgärder.
2741:        kommer att matsvara de krav dagens         Likaledes enligt regeringsprogrammet skall
2742:        arbetsliv ställer?                         företagshälsovården utvecklas och göras lag-
2743:                                                   stadgad. 1 det förberedande arbetet har man
2744:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     som utgångspunkt tagit ett effektiverat be-
2745: samt anföra följande:                             kämpande av hälsorisker och -men, förorsakade
2746:    De problem i anknytning till skyddet av        av arbetet och arbetsförhållandena. På så sätt
2747: unga arbetstagare som behandlats i spörsmålet     strävar man till att förflytta de hälsopolitiska
2748: berör till sina väsentliga delar samtliga ar-     åtgärdernas tyngdpunkt från behandling av
2749: betstagare, och lösandet av dem är sålunda        sjukdomar till förebyggande av dem. De båda
2750: beroende av ett allmänt förbättrande av ar-       här nämnda framställningarna kommer sålunda
2751: betarskyddet och företagshälsovården. Genom       att inbegripa arrangemang, genom vilka man
2752: att rätta till endast de missförhållanden som     i betydande mån kan eliminera de missför-
2753: förekommer i 1967 års lag om skydd för unga       hållanden i skyddet för unga arbetstagare, som
2754: arbetstagare, av vilka ett är att skeppsarbete    spörsmålet gäller.
2755: lämnats utanför lagens tillämpning, kan man
2756:        Helsingfors den 24 juni 1976.
2757: 
2758:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
2759:                                               1976 vp;
2760: 
2761: Kirjallinen kysymys n:o 215.
2762: 
2763: 
2764: 
2765: 
2766:                                   S. Westerlund ym.: Veikkausvoittovarojen jakosuhteen säilyttä-
2767:                                      misestä ennallaan.
2768: 
2769: 
2770: 
2771:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2772: 
2773:     Julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mu-       jen valtionavun määrän. Liikunta- ja urheilu-
2774: kaan veikkausvoittovarojen jakosuhdetta muu-         määrärahat sen sijaan ovat harkinnanvaraisia
2775: tettaisiin jälleen urheilulle epäedulliseen suun-    siksi, kunnes liikuntalaki saadaan aikaan. On
2776: taan. Veikkausvoittovarat jaetaan nykyisellään       syytä panna merkille myös se, että urheilu- ja
2777: siten, että tiede, taide ja nuorisotyö saavat 55     liikuntatoiminnan tarvitsemat tilat ja laitokset
2778: prosenttia ja urheilu- ja liikuntatoimi 45 pro-      on rahoitettava kokonaisuudessaan veikkaus-
2779: senttia veikkauksen tuotosta.                        voittovaroista.
2780:     Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviota            Liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta on
2781: valmisteltaessa on kuitenkin tehty ehdotus,          ensiarvoisen tärkeätä, että liikunta- ja urheilu-
2782: jonka mukaan urheilun osuutta kavennettaisiin        toiminnan kehitysedellytykset turvataan julki-
2783: viidellä prosenttiyksiköllä eli se alenisi 40 pro-   sen vallan toimenpitein. Kiistämättömästi on
2784: senttiin. Tämä olisi Oy Veikkaus Ab:n toimi-         myös voitu osoittaa, että liikunta ja urheilu
2785: kautena jo kuudes kerta, kun jakosuhdetta muu-       ylläpitävät ja kehittävät ihmisten fyysistä ja
2786: tettaisiin urheilun tappioksi. Kaavailtu viiden      psyykkistä vireyttä, toimintatarmoa ja kansa-
2787: prosentin kavennus tulisi merkitsemään ensi          laiskuntoa. Sitä paitsi urheilu on tehnyt ja tekee
2788: vuoden osalta urheilulle noin 11 miljoonan           maatamme erinomaisella tavalla tunnetuksi
2789:  markan menetystä. Tällöin veikkauksen tuo-          kautta maailman.
2790:  toksi on arvioitu 220 miljoonaa markkaa.                Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
2791:     Veikkauksen tuotto ei nykyisellään riitä kaik-   jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
2792:  kiin menokohteisiin tieteen, taiteen ja nuoriso-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2793:  työn alueella, joita tähän saakka on rahoitettu     vastattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysy-
2794:  veikkausvaroin. Tässä suhteessa kaikki nämä         myksen:
2795:  vapaa-aika- ja kulttuuritoimintamuodot ovat                     Onko Hallituksen tarkoitus säilyttää
2796:  riittämättömän toimintatuen varassa. Kuitenkin               veikkausvoittovarojen jakosuhde nykyi-
2797:  on otettava huomioon, että tieteen, taiteen ja               sellään ja siten turvata urheilu- ja lii-
2798:  nuorisotyön alueella on jo nyt voimassa useita               kuntatoiminnalle riittävät kehitysedelly-
2799:  lakeja, jotka määrittelevät näiden toiminta-alo-             tykset myös vastaisuudessa?
2800:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1976.
2801: 
2802:           Seppo Westerlund               Mauri M1ettinen                Timo Mäki
2803:           Kuuno Honkonen                 Anna-Liisa Jokinen             Eeva Kauppi
2804:           Eino Uusitalo                  Mikko Asunta                   Aili Vaittinen-Kuikka
2805:           Salme Myyryläinen              Tuure Junnila                  Anna-Liisa Linkola
2806:           Matti Ahde                     Antero Salmenkivi              Saara Mikkola
2807:           Eero Lattula                   Juuso Häikiö                   Erkki Pystynen
2808:           Matti Asunmaa                  Irma Koski                     Ulla Puolanne
2809:           Sylvi Saimo                    Ilkka Kanerva                  Toivo T. Pohjala
2810:           Georg C. Ehrnrooth             Lauri Impiö                    Heikki Perho
2811:           J. Juhani Kortesalmi           Pekka Jokinen                  Pertti Salolainen
2812:           Veikko ]. Matikkala            Markku Salonen                 Esko ]. Koppanen
2813:  893/76
2814:                            1976 vp.
2815: 
2816: Arto Lampinen         Lasse Äikäs         Veikko Pajunen
2817: Tapani Mörttinen      Hannu Tenhiälä      Erkki Liikanen
2818: Veikko Vennamo        Petter Savola       Sinikka Luja-Vepsä
2819: Henrik Westerlund     Mikko Jokela        Jorma Rantala
2820: Christoffer Taxell    Paavo Vesterinen    Peter Muurman
2821: Håkan Malm            Esko Härkönen       Aimo Ajo
2822: Ragnar Granvik        Impi Muroma         Risto Tuominen
2823: Orvokki Kangas        Raino Westerholm    Matti Kuusio
2824: Ahti Pekkala          Erkki Korhonen      Lasse Lehtinen
2825: Pentti Poutanen       Antero Juntumaa     Mikko Ekorre
2826: V. J. Sukselainen     Olavi Majlander     Toivo Jokiniemi
2827: Pekka Vilmi          .Sauli Hautala       Unto Ruotsalainen
2828: Veikko Hanhirova      Antti Pohjonen      Pauli Uitto
2829: Taisto Tähkämaa       0 lli Helminen      Siiri Lehmonen
2830: Lea Sutinen           Kaisa Raatikainen   Ulla-Leena Alppi
2831: Aino Karjalainen      Markus Aaltonen     Helge Talvitie
2832: Veikko Pihlajamäki    Jouko Mäkelä        Ensio Laine
2833: Juhani Saukkonen      Helge Siren         Pentti Liedes
2834: Matti Maijala         Jouko Tuovinen      Terhi Nieminen
2835: Mikko Pesälä          Juhani Surakka      Juhani Sipiläinen
2836: Väinö Raudaskoski     Eino Loikkanen      Kerttu Hemmi
2837: Alvar Saukko          Väinö Turunen       Pekka Tarjanne
2838: Toivo Yläjärvi        Uljas Mäkelä        Osmo A. Wiio
2839: Kalevi Mattila        Matti Luttinen      Anneli Kivitie
2840:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
2841: 
2842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       avusta annetun lain ( 117/72) 5 § :n mukaisia
2843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        menoja varten. Tällöin on otettu huomioon,
2844: olette 1 päivänä kesäkuuta 197 6 päivätyn kir-       että tarkoitukseen lisäksi käytettäisiin aikaisem-
2845: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston as·ian-    pina vuosina jakamatta jätetyistä varoista noin
2846: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      1 200 000 mk.
2847: Seppo Westerlundin ym. näin kuuluvasta kir-             Valtiovarainministeriö on valtioneuvoston
2848: jallisesta kysymyksestä n:o 215:                     kansliaan ja eri ministeriöihin asetettavia val-
2849:                                                      tioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia ns.
2850:           Onko Hallituksen tarkoitus säilyttää       säästötyöryhmiä koskevan 1. 4. 1976 päivätyn
2851:        veikkausvoittovarojen jakosuhde nykyi-        kirjeensä liitteessä edellyttänyt selvitettäväksi
2852:        sellään ja siten turvata urheilu- ja lii-     tarvittavia toimenpiteitä veikkausvoittovaroilla
2853:        kuntatoiminnalle riittävät kehitysedelly-     nyt rahoitettavien toimintojen rahoittamiseksi
2854:        tykset myös vastaisuudessa?                   edelleen sekä vuonna 197 6 että vuonna 1977
2855:                                                      veikkausvoittovaroista. Opetusministeriön kans-
2856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        liapäällikön johdolla toiminut ministeriön hal-
2857: vasti seuraavaa:                                     linnonalan säästötoimenpiteitä selvittänyt työ-
2858:    Veikkaustoiminnasta valtiolle tuloutettavan       ryhmä jätti muistionsa 30. 4. 1976. Muistiossa
2859: tuoton ei kuluvan vuoden aikana arvioida riit-       on todettu, että valtiovarainministeriön kirjel-
2860: tävän veikkausvoittovarojen nykyisen jakosuh-        mässä esitetty ehdotus veikkausvoittovaroilla
2861: teen vallitessa urheilun ja nuorisokasvatustyön,     nyt rahoitettavien toimintojen rahoittamisesta
2862: tieteen ja taiteen tukemisesta aiheutuvien me-       edelleen veikkausvoittovaroista vuonna 1977
2863: nojen maksamiseen. Tämän johdosta Eduskun-           olisi toteutettavissa vain muuttamalla veikkaus-
2864: ta lisäsi kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon        voittovarojen jakosuhdetta koskevaa asetusta.
2865: luvun 29.90 kohdalle uuden momentin 29.90.              Opetusministeriö otti asiaan kantaa valmis-
2866: 54 (Musiikkioppilaitosten valtionapu) ja osoitti     tellessaan esitystään hallinnonalansa tulo- ja
2867: momentille 1 000 000 markan määrärahan. Ope-         menoarvioksi vuonna 1977, joka jätettiin valtio-
2868: tusministeriö on tietoisena rahoitustilanteen        varainmini:steriölle 30. 4. 1976. Esityksessä läh-
2869: kehityksestä vuoden 1975 lopulla eri kirjeillään     dettiin siitä, että veikkausvoittovarat jaettaisiin
2870: kehottanut asianomaisia viranomaisia ja laitok-      nykyisen jakosuhteen mukaisesti. Ehdotuksen
2871: sia rajoittamaan musiikkioppilaitosten, yksi-        toteuttaminen edellyttää, että eräiden aikaisem-
2872: tyisluontoisten arkistojen, kunnallisen nuoriso-     min veikkausvoittovaroista rahoitettujen kult-
2873: työn sekä urheiluopistojen lakisääteisten meno-      tuurin ja nuorisotyön valtionapujen suorittami-
2874: jen kasvua. Edellä mainituista toimenpiteistä        seksi voidaan osoittaa valtion tulo- ja menoar-
2875: huolimatta opetusministeriö joutui esittämään        viossa lisärahoitusta veikkausvoittovarojen ul-
2876: kuluvan vuoden toista lisämenoarvioesitystl\         kopuolelta. Tarkoituksena on valtiontalouden
2877: valmisteltaessa siihen sisällytettäväksi 3 700 000   kiristynyt tilanne huomioon ottaen pyrkiä ai-
2878: markan lisämäärärahaa veikkausvoittovarojen          kaansaamaan tyydyttävät taloudelliset edelly-
2879: ulkopuolelta kuntien nuorisolautakunnista ja         tykset urheilun ja nuorisokasvatustyön sekä
2880: kuntien nuorisotyöhön annettavasta Valtion-          tieteen ja taiteen kehittämiselle lähivuosina.
2881:       Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1976.
2882: 
2883:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
2884:                                             1n6 vp.
2885: 
2886: 
2887: 
2888: 
2889:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
2890: 
2891:   ·I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       har man beaktat, att för ändamålet ytterligare
2892: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      skulle användas ca 1 200 000 mk av de medel
2893: av den 1 juni 197 6 till vederbörande medlem       som blivit outdelade under tidigare år.
2894: av ::;tatsrådet översänt följande av riksdagsman      Finansministeriet har i en bilaga till sitt
2895: Seppo Westerlund m.fl. undertecknade spörs-        brev av 1. 4. 1976 angående i ett principbeslut
2896: mål nr 216:                                        av statsrådet avsedda s.k. spararbetsgrupper,
2897:                                                    som skall tillsättas vid statsrådets kansli och
2898:           Ämnar Regeringen bibehålla tipp-         de olika ministerierna, förutsatt, att man skall
2899:        ningsvinstmedlens fördelningsförhållan-     utreda vilka åtgärder som behövs för att de
2900:        de vid det nuvarande, och därmed till-      verksamheter, som nu finansieras med tipp-
2901:        försäkra verksamheten för idrott och        ningsvinstmedel, fortsättningsvis, såväl år 1976
2902:        fysisk fostran tillräckliga utvecklings-    som år 1977, skall kunna finansieras med tipp-
2903:        möjligheter även i framtiden?               ningsvinstmedlen. Den arbetsgrupp som under
2904:                                                    ledning av undervisningsministeriets kanslichef
2905:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har utrett, vilka sparåtgärder som kan vidtas
2906: samt anföra följande:                              inom ministeriets förvaltningsområde, avgav
2907:    De intäkter av tippningsverksamheten som        sin promemoria 30. 4. 1976. I promemorian
2908: skall bokföras som inkomst för staten beräknas,    konstateras att det förslag som framförs i fi-
2909: med beaktande av det fördelningsförhållande        nansminis>teriets brev om a:tt de aktiviteter som
2910: som nu tillämpas, inte räcka för betalningen av    nu finansier·as med tippningsvinstmedel även
2911: de utgifter som föranleds av stödjandet av id-     under år 1977 sbll finansiera:s med dess·a me-
2912: rott och ungdomsfostringsarbete, vetenskap och     del, kan förverkligas endast genom ändring av
2913: konst. På grund härav fogade Riksdagen till        förordningen om fördelningsförhållandet i fråga
2914: kapitel 29.90 i statsförslaget för innevarande     om tippningsvinstmedlen.
2915: år ett nytt moment 29.90.54 ( Statsunderstöd          Undervisningsministeriet tog ställning tili
2916: åt musikläroanstalter) och anvisade ett anslag     frågan när ministeriet beredde sitt förslag till
2917: om 1 000 000 mk under momentet. Undervis-          1977 års budget för sitt eget förvaltningsom-
2918: ningsministeriet har, medvetet om finansierings-   råde. Förslaget lämnades till finansministeriet
2919: situationens utveckling i slutet av år 1975,       30. 4. 1976. I förslaget utgick man från att
2920: med särskilda brev uppmanat vederbörande           tippningsvinstmedlen skulle fördelas i enlighet
2921: myndigheter och inrättningar att begränsa de       med det nuvarande fördelningsförhållandet. Ett
2922: lagstadgade utgifternas tillväxt vid musikläro-    förverkligande av förslaget förutsätter, att man
2923: anstalter, arkiv av privat karaktär och idrotts-   för erläggande av vissa statsbidrag för kultur-
2924: institut samt i det kommunala ungdomsarbetet.      och ungdomsarbete, som tidigare finansierats
2925: Trots ovan nämnda åtgärder nödgades under-         med tippningsvinstmedel, i statsförslaget kan
2926: visningsministeriet vid uppgörandet av den         anslå tilläggsfinansiering utöver tippningsvinst-
2927: andra tilläggsbudgeten för detta år föreslå, att   medel. Avsikten är att med beaktande av stats-
2928: ett tilläggsanslag om 3 700 000 mk skulle intas    hushållningens skärpta läge under de närmaste
2929: i denna utöver tippningsvinstmedlen, för de        åren försöka få till stånd tillfredsställande eko-
2930: u tgifter som avses i 5 § lagen om kommunala       nomiska förutsättningar för utvecklandet av
2931: ungdomsnämnder och om statsunders.töd för det      idrotten och ungdomsfostringsarbetet samt ve-
2932: kommunala ungdomsarbetet ( 117/72). Härvid         tenskapen och kansten.
2933:      Helsingfors den 13 augusti 1976.
2934: 
2935:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
2936:                                                  1976 vp.
2937: 
2938: Kirjallinen kysymys n:o 216.
2939: 
2940: 
2941: 
2942: 
2943:                                     Vilmi ym.: Metsäverotuksen keventämisestä Pohjois-Suomessa.
2944: 
2945: 
2946: 
2947:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2948: 
2949:    Metsäverotuksen pohjana olevat metsäntutki-          Suomen ja Lapin metsänomistaja ei pysty saa-
2950: muslaitoksen laskelmiin ja selvityksiin perustu-        maan metsästään verotusta Vill!staavaa tuloa,
2951: vat metsien tuottoa koskevat vakioneuvoston             koska metsän kasvu on parhaassakin tapauk-
2952: vahvistamat veroperusteet ovat viimeisten vuo-          sessa niin hidasta, että myyntituloja saadaan
2953: sien aikana kohtuuttomasti kohonneet. Lyhyenä           keskimäärin kaksi kertaa miespolven aikana.
2954: aikana on metsien verotus kaksinkertaistunut,           Lapin oloissa myyntituloa saadaan tuskin puol-
2955: ja nytkin on odotettavissa, että kolme vuotta           takaan siitä summasta, josta on joutunut epä-
2956: sitten lyhyeksi aikaa kohonnut kantohintataso           oikeudenmukaisten veroperusteiden mukaan jat-
2957: tulee vielä aiheuttamaan lisää korotusta vero-          kuvasti veroa maksamaan.
2958: kuutiometrin raha-arvoon.                                  Tämä tosiasioihin perustuva esimerkki osoit-
2959:    Metsäverotuksen kohtuuton kohoaminen tun-            taa, että nykyiset verotuksen perusteena olevat
2960: netaan kaikkein kipeimmin erityisesti Pohjois-          metsien tuottoarvot ovat Lapin oloissa liian
2961: Suomessa ja Lapissa, missä ilmastollisista ja           korkeat, joten niitä tulisi tuntuvasti alentaa.
2962: muista luonnonolosuhteista johtuen metsien              Kun otetaan huomioon edellä mainitut kasvua
2963: kasvuaika on 120-160 vuotta, mitä seikkaa               hidastavat tekijät, korkeammat hoito- ja han-
2964: ei ole otettu riittävästi huomioon veroperus-           kintakustannukset, tulisi ainakin kaksi alinta
2965: teita määrättäessä. Tästä johtuu, että metsien          veroluokkaa määrätä verottoman joutomaan
2966: myynnit ja:kaantuvat ~keskimääräistä paljon pi-         asemaan ja muutenkin tuottoarvoja alentaa to-
2967: temmälle aikavälille, ja myyntituloja saadaan           dellisuutta vastaavaksi. Sama epäkohta ja koh-
2968: harvemmin kuin muualla maassa. Kun kasvu-               tuuttomuus koskee myös metsien omaisuus-
2969: olosuhteiden lisäksi otetaan huomioon Pohjois-          verotusta, jossa verotettavan omaisuuden mää-
2970: Suomen pitkät etäisyydet, keskimääräistä kal-           räksi lasketaan puhtaan tuoton verotusarvo 10-
2971: liimmat metsien hoitotoimenpiteet sekä kor-             kertaisena. Lapin osalta omaisuuden verotus-
2972: keammat hankintakustannukset, ei Lapin met-             arvoksi riittäisi tuoton verotusarvo 5-kertaisena.
2973: sänomistajalle jää ,tos~lllsiallista nettotuloa lain-   - Ei voine olla oikein ja kohtuullista, että
2974: kaan. Ainakin se on nykyistä verotusarvoa huo-          Pohjois-Suomen metsänomistajaa verotetaan
2975: mattavasti vähäisempää. - Että näin todella             epäoikeudenmukaisen ja jopa virheellisen las-
2976: on, esimerkkinä mainittakoon verotuksen koh-            kennan perusteella sellaisesta tulosta ja omai-
2977: tuuttomuudesta Lapin läänin alueelta keski-             suudesta, jota hänellä ei ole todellisuudessa
2978: kokoisen tilan metsäverotus vuodelta 1976 toi-          ollut.
2979: mitetussa verotuksessa: Tilan metsäpinta-ala               Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
2980: 88 hehtaaria, jolle voimassa olevin perustein           37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitämme val-
2981: laskettu vuotuinen puhdas tuotto 124 vero-              tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
2982: kuutiometriä, a 32,10 mk, jonka mukaan las-             si seuraavan kysymyksen:
2983: kettu veronalainen puhdas tulo vuoden 1975
2984: verotuksessa oli 3 982,64 mk. Kymmenessä                          Tietääkö Hallitus, että metsäverotus
2985: vuodessa täLlainen tila joutJuu maksamaan veroa                on Pohjois-Suomessa ja erityisesti La-
2986: 39 820 markan tulosta ja sadassa vuodessa                      pissa kohtuuttomasti kohonnut, mikä
2987: 398 200 markan tulosta, vaikka todellisuudessa                 käytännössä merkitsee sitä, että tämän
2988: tuloja ei ole lähellekään tätä määrää. Pohjois-                alueen metsänomistaja joutuu maksa-
2989: 887/76
2990: 2                                           1976 vp.
2991: 
2992:         maan veroja !todellisuutta suuremmasta         alentamiseksf ja oikillsemis~ksi siten,
2993:         tulosta ja omaisuudesta, ja jos tietää,        että Pohjois-Suomen metsien heikommat
2994:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-        kasvuolosuhteet ja heikompi tuotto tule-
2995:         siin nykyiseen laskettuun puhtaaseen           vat nykyistä oikeudenmukaisemmalla ta-
2996:         tuottoon perustuvien veroperusteiden           valla huomioonotetuksi?
2997:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 197 6.
2998: 
2999:                Pekka Vilmi                                 Veikko Hanhirova
3000:                Mikko Jokela                                Väinö Raudaskoski
3001:                                               N:o 216                                             3
3002: 
3003: 
3004: 
3005: 
3006:                         E d u ,s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3007: 
3008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valtakunnan keskit-asoa nopeampaa, mikä näkyy
3009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös metsäverotuksen tuottoperusteiden lieväs-
3010: olette 3 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-       ti keskitasoa voimakkaampana kohoamisena.
3011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Maatilatalouden tuloveroasetuksessa ( 352/
3012: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Vilmin ym.     68) määrätyistä tuottoperusteista metsän kas-
3013: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      vua ilmaisevat metsäveroluvut sekä verokuutio-
3014: 216:                                                metrin rakenne pohjautuvat vuosina 1951-53
3015:            Tietääkö Hallitus, että metsäverotus     suoritetun valtakunnan metsien kolmannen in-
3016:         on Pohjois-Suomessa ja erityisesti La-      ventoinnin aikaisiin olosuhteisiin. Vuosina 1969
3017:         pissa kohtuuttomasti kohonnut, mikä         -70 Pohjois-Suomessa tehty valtakunnan met-
3018:         käytännössä merkitsee sitä, että tämän      sien arviointi osoittaa lievää metsänkasvun
3019:         alueen metsänomistaja joutuu maksa-         tason alenemista lähinnä Lapin läänissä. Myös
3020:         maan veroja todellisuutta suuremmasta       eri puutavaralajien hakkuumahdollisuuksissa on
3021:         tulosta ja omaisuudesta, ja jos tietää,     voitu vodeta .tapahtuneen sellaisia muutoksia,
3022:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-     jotka tekevät tarpeelliseksi verokuutiometrin
3023:         siin nykyiseen laskettuun puhtaaseen        rakenteen tarkistamisen. Tuottoperusteiden
3024:         tuottoon perustuvien veroperusteiden        ajantasalle saattaminen onkin metsäverolukujen
3025:         alentamiseksi ja oikaisemiseksi siten,      ja verokuutiometrin rakenteen osalta valmis-
3026:         että Pohjois-Suomen metsien heikommat       teilla verohallituksessa.
3027:         kasvuolosuhteet ja heikompi tuotto tule-       Verokuutiometrin raha-arvoa määrättäessä
3028:         vat nykyistä oikeudenmukaisemmalla ta-      käytetty keskimääräinen hoito- ja hallintokus-
3029:         valla huomioonotetuksi?                     tannusten vähennys on maatilatalouden tulo-
3030:                                                     veroasetuksessa säädetty koko maassa samaksi
3031:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         eli 13 prosentiksi. Metsänhoidon tehostuessa ja
3032: taen seuraavaa:                                     siihen käytetyn työmäärän vaihdellessa vuosit-
3033:    Valtioneuvoston vuosittain vahvistamat met-      tain ei keskimääräisvähennys voi vastata todel-
3034: sätalouden tuottoperusteet pohjautuvat vero-        lisia kustannuksia. Metsäntutkimuslaitoksessa
3035: lautakuntien esityksiin, sekä lääninhallitusten     tehtyjen tutkimusten mukaan nämä kustannuk-
3036: ja metsäntutkimuslaitoksen asiasta antamiin         set olivat vuonna 1972 yksityisten Pohjois-
3037: lausuntoihin. Metsäntutkimuslaitoksen kerää-        Suomessa omistamien metsien osalta 12-14%
3038: mien kauppahintatietojen mukaan verokuutio-         saaduista kantorahatuloista, mikä ylittää sel-
3039: metrin rakennetta vastaavan puukuutiometrin         västi koko maan keskiarvon 8 %. Puun kasva-
3040: hintataso oli hakkuuvuonna 1974-75 Oulun            tuksen kuluja vuosina 197 3-7 4 selvittävä
3041: läänissä 3,8 kertainen ja Lapin läänissä 3,7        jatkotutkimus on parhaillaan tekeillä ja sen
3042: kertainen verrattuna hakkuuvuoden 1971-72           tulokset saataneen käyttöön tämän vuoden ku-
3043: hintatasoon. Verokuutiometrille vahvistettu         luessa.
3044: keskimääräinen raha-arvo oli vastaavasti vuonna         Kysymyksen perusteluissa ehdotettu kahden
3045: 1975 Oulun läänissä 2,4 kertainen ja Lapin          alimman veroluokan siirtäminen metsämaasta
3046: läänissä 2,5 kertainen vuodelle 1972 vahvistet-     joutomaaksi vähentäisi veronalaisen metsämaan
3047: tuun arvoon verrattuna. Koko maassa oli sa-         alaa noin 50 prosentilla Pohjois-Suomessa.
3048: mana aikana puukuutiometrin arvonmuutos 3,4         Huojennuksesta hyötyisi erityisesti metsähalli-
3049: kertainen ja verokuutiometrin raha-arvon muu-       tuksen harjoittama valtion metsätalous, jonka
3050: tos 2,3 kertainen. Vertailu osoittaa puun hinta-    maksamat kunnallisverot vähenisivät noin vii-
3051: kehityksen olleen Pohjois-Suomessa lievästi         del1lteen osaan nykyisestä määrästä. Huono-
3052: 4                                             1976 vp.
3053: 
3054: tuottoiset ja hyvätuottoiset metsämaat eivät        taan kantohinta-alueittain vuotuisen puun tuo-
3055: muutoinkaan jakaudu tasaisesti eri verovelvolli-    toksen, verokuutiometrin rakenteen ja puun
3056: sille, joten ehdotusta ei voida verovelvollisten    kasvatuskulujen osalta. Tarkistukset tullaan to-
3057: yhdenmukaisen kohtelun kannalta pitää oikeu-        teuttamaan siten, että ne otetaan huomioon
3058: denmukaisena.                                       vuodelta 1977 toimitettavan verotuksen yhtey-
3059:    Vaitioneuvoston eräistä valtiontalouden tasa-    dessä.
3060: painottamista ja suhdanteiden tasaamista koske-        Saman periaatepäätöksen nojalla valtioneu-
3061: vista toimenpiteistä 3. 6. 1976 tekemän periaa-     vosto on 23. 6. 1976 asettanut komitean selvit-
3062: tepäätöksen mukaan tullaan metsäverotuksen          tämään, miten tulo- ja varallisuusverotuksessa
3063: perusteet tarkistamaan ajan tasalle voimassa        noudatettavat metsäverotuksen perusteet voitai-
3064: olevan järjestelmän puitteissa. Tällöin selvite-    siin uudistaa nykyistä paremmin vastaamaan
3065: tään metsämaan puhtaaseen tuottoon vaikutta-        metsän todellista tuottoa ja arvoa siten, että
3066: vat arvioimistekijät ja tuottoperusteet tarkiste-   puuraaka-aineen tasainen saanti turvataan.
3067:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1976.
3068: 
3069: 
3070: 
3071:                                                               Valtiovarainministeri Paul Paavela
3072:                                               N:o 216                                              5
3073: 
3074: 
3075: 
3076: 
3077:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3078: 
3079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kubikmeterns värde 2,3 gånger. högre. Jäm-
3080: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förelsen visar, att prisutvecklingen (ör virke i
3081: av den 3 juni 1976 tili vederbörande medlem          nona Finland Viat något snabbare än i riket i
3082: av statsrådet översänt avskrift av följande av       genomsnitt, vilket även framgår av att avkast-
3083: riksdagsman Vilmi m. fl. undertecknade spörs-        ningsgrunderna för skogsbeskattningen steg
3084: mål nr 216:                                          något över genomsnittsnivån.
3085:                                                         Av de avkastningsgrunder som fastställs i
3086:           Är Regeringen medveten om, att             inkomstskatteförordningen för gårdsbruk (352/
3087:        skogsbeskattningen i norra Finland och        68) bygger skogsskattetalen, som återger sko-
3088:        särskilt i Lappland har skärpts på ett        gens tillväxt, samt skattekubikmeterns struktur
3089:        oskäligt sätt, vilket i praktiken innebär,    på de förhållanden som rådde under den tredje
3090:        att en skogsägare inom detta område           inventering av rikets skogar, som utfördes åren
3091:        måste betala skatt för en större inkomst      1951-53. Den värdering av rikets skogar som
3092:        och förmögenhet än vad som motsvarar          åren 1969-70 utfördes i norra Finland utvisar
3093:        det verkliga förhållandet, och om så är       en lindrig sänkning av skogstillväxtens nivå
3094:        fallet,                                       närmast i Lappiands Iän. Man har även kunnat
3095:           när ämnar Regeringen vidta ?.tgärder       konstatera att det i fråga om avverkningsmöj-
3096:        för att sänka och korrigera de skatte-        ligheterna för olika slag av virke har skett
3097:        grunder som baseras på den nuvarande          sådana förändringar, som gör det nödvändigt
3098:        beräknade nettointäkten så, att de            att justera skattekubikmeterns struktur. En
3099:        svagare växtförhållandena och den             modernisering av avkastningsgrunderna i fråga
3100:        sämre avkastningen i norra Finlands           om skogsskattetalen och skattekubikmeterns
3101:        skogar beaktas på ett mera rättvist sätt      struktur är i själva verket under beredning i
3102:        än för närvarande är fallet?                  skattestyrelsen.
3103:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Det genomsnittliga avdrag för skogsvårds-
3104: samt anföra följande:                                och förvaltningskostnader som har använts vid
3105:                                                      beräkningen av skattekubikmetems penning-
3106:    De avkastningsgrunder för skogsbruket som         värde har i inkomstskatteförordningen för
3107: årligen fastställs av statsrådet bygger på skatte-   gårdsbruk stadgats lika för hela landet, dvs 13
3108: nämndernas försiag, samt på länsstyrelsernas         procent. Då skogsvården effektiveras och den
3109: och skogsforskningsinstitutets udåtanden i ären-     arbetsmängd som används för skogsvård årligen
3110: det. Enligt de prisuppgifter som insamlats av        varierar, kan ett genomsnittligt avdrag inte
3111: skogsforskningsinstitutet var prisnivån för vir-     matsvara de verkliga kostnaderna. Enligt under-
3112: keskubikmeter som motsvarar skattekubikme-           sökningar, som utförts i skogsforskningsinsti-
3113: terns struktur under avverkningsåret 1974-75         tutet, var dessa kostnader år 1972 för de
3114: i Uleåborgs Iän 3,8 och i Lapplands Iän 3,7          skogar i norra Finland, vilka var i privat ägo,
3115: gånger högre än prisnivån under avverknings-         12-14% av de erhållna rotprisinkomsterna,
3116: året 1971-72. Det för skattekubikmetern              en siffra som klart överstiger hela landets
3117: fastställda genomsnittliga penningvärdet var på      medeltal 8 %. En fortsatt undersökning för att
3118: motsvarande sätt i Uleåborgs Iän 2,4 gånger          utreda kostnaderna för skogsskötseln åren
3119: högre och i Lapplands Iän 2,5 gånger högre           1973-74 pågår för närvarande, och dess resul-
3120: än det värde som fastställts för år 1972. I          tat torde kunna utnyttjas under innevarande år.
3121: hela landet blev virkeskubikmeterns värde               Det i spörsmålets motivering gjorda förslaget
3122: under samma tid 3,4 gånger högre och skatte-         om att överföra de två lägsta skatteklasserna
3123: 6                                             1976 vp.
3124: 
3125: från skogsmark tili impediment skulle i norra        dagens läge. Härvid utreds de värderings-
3126: Finland minska den skattepliktiga skogsmar-          faktorer som påverkar nettointäktema av skogs-
3127: kens areal med ca 50 procent. Nedsättningen          mark, och avkastningsgrunderna justeras sär-
3128: skulle vara tili nytta särskilt för statens skogs-   skilt för varje rotprisområde i fråga om den
3129: bruk, som bedrivs av forststyrelsen. Kommu-          årliga virkesavkastningen, skattekubikmeterns
3130: nalskattema för detta skogsbruk skulle minska        struktur och kostnaderna för skogsskötseln.
3131: tili ungefär en femtedel av det nuvarande be-        Justeringarna kommer att genomföras så, att
3132: loppet. Lågproduktiva och högproduktiva              de beaktas i samband med beskattningen för
3133: skogsmarker fördelar sig inte heller i övrigt        år 1977.
3134: jämnt på olika skattskyldiga, och förslaget kan         Statsrådet har på basen av samma princip-
3135: därför inte heller med hänsyn till en opartisk       beslut 23. 6. 1976 tillsatt en kommitte för att
3136: behandling av de skattskyldiga anses rättvist.       utreda, hur de grunder för skogsbeskattningen,
3137:     Enligt det principbeslut statsrådet fattade      som bör iakttas vid inkomst- och förmögenhets-
3138: 3. 6. 1976 om vissa åtgärder rörande balanse-        beskattningen, skulle kunna fömyas så, att de
3139: ring av statshushållningen och utjämnande av         bättre än för närvarande motsvarar skogens
3140: konjunktureroa kommex grunderna för skogsbe-         verkliga avkastning och värde samt så, att en
3141: skattningen att justeras inom ramen för det          jämn tillgång på virkesråvara tryggas.
3142: existerahde' · systemet så, att de motsvarar
3143:     Helsingfors den 14 september 1976.
3144: 
3145: 
3146:                                                                      Finansminister Paul Paavela
3147:                                              1976'v.p.
3148: 
3149: Kirjallinen kysymys n:o 217.
3150: 
3151: 
3152: 
3153: 
3154:                                  Ekorre ym.: Erään virkamiehen estäruisestä hoitamasta tointaan
3155:                                     Turun yliopistossa.
3156: 
3157: 
3158:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
3159: 
3160:    Turun yliopisto siirtyi valtion haltuun 1 pQi-      Useista valituksista ja tiedusteluista huoli-
3161: västä elokuuta 1974 lukien. Valtiollistamisen       matta Tilli ei ole vieläkään saanut aloittaa toi-
3162: yhteydessä upetusministeriölde säädettiin oikeus    mensa hoitamista, minkä johdosta hänelle on
3163: ja velvollisuus nimittää yksityisen yliopiston      aiheutunut huomattava opetusministeriön nimi-
3164: palveluksessa ollut henkilökunta valtion palve-     tyspäätöksen mukaan kuuluvan taloudellisen
3165: lukseen.                                            edun menetys.
3166:    Opetusministeriö onkin 30 päivänä syyskuu-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
3167: ta 197 4 tekemällään päätöksellä nimittänyt noin    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
3168: kymmenen vuotta yliopiston palveluksessa sii-       valtioneuvoston asia.'lomaisen jäsenen vastatta-
3169: hen mennessä toimineen teknikko Henry Ka-           vaksi seuraavan kysymyksen:
3170: lervo Tiliin Turun yliopiston ylimääräisen tek-
3171: nikon toimeen 1 päivästä lokakuuta 1974                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3172: lukien.                                                    Turun yliopiston virkamiehet ovat estä-
3173:    Teknti1cl.<:o Tiliin ilmoittauduttua hoitamaan          neet teknikko Henry Kalervo Tiiliä
3174: tointaan kielsivät Turun yliopiston virkamiehet            hoitamasta Turun yliopiston ylimääräi-
3175: häntä ryhtymästä siihen. Tiliin tiedusteltua               sen teknikon tointa, johon opetusminis-
3176: useaan otteeseen opetusministeriön virkamiehil~            teriö on hänet 1. 10. 1974 lukien nimit-
3177: tä Turun yliopiston virkamiesten menettelyn                tänyt, ja jos on,
3178: lainmukaisuutta, on hänelle vastattu, että Tu-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3179: run yliopistolla olisi oikeus päättää opetusmi-            ryhtyä, jotta teknikko Tilli voi ryhtyä
3180: nisteriön nimittämien virkamiesten virkasuh-               hoitamaan tointaa:n ja saa korvauksen
3181: teen sekä toimeen määrättyjen toimen hoitami-              hänelle aiheutuneesta taloudellisesta va-
3182: sen alkamisesta.                                           hingosta?
3183:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1976.
3184: 
3185:          Mikko .EKQrre                 Anna-Liisa Jekitten .          Arto Merisaari
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190: 868/76
3191: 2
3192: 
3193:                                                                            i:"   ;r
3194: 
3195: 
3196: 
3197: 
3198:                                   r·.-·   ... , ··.•
3199: 
3200: 
3201:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3202: 
3203:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 '§ ::6 1 momentissa           Jo erinen yliopiston siirtymistä valtion hal-
3204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tuun Tillille oli myönnetty virkavapautta kor-
3205: olette kirjeellänne 3 päivältä kesäkuuta 1976            jaamoesimiehen virasta 14 päivästä toukOkuuta
3206: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen,. jäse-          1974 lukien liiäkärintodistuksella osoitetun työ-
3207: nen vastattavaksi kansanedustaja Ekorren ym.             kyvyttömyyden perusteella.. Tämä .virkavapaus
3208: tekemän kirjallisen kysymyksen n: o 217 ~ ..             jatkui yhtäjaksoisesti 28 päivään helmikuuta
3209:                                                          1975 asti. .Tiliin omasta hakemuksesta ja asiafl!o
3210:           Oniko Hallitus tietoinen siitä, ettiä          mukaisen lääkärinlausunnon perusteella valtio-
3211:        Turun yliopiston virkamiehet ovat estä-           konttori myönsi Tillilie vakinaisen työkyvyttö-
3212:        neet' '·teknikko Henry Kalervo Tiiliä             myyseläkkeen 1 päivästä maaliskuuta 1975
3213:        hoitil:rilasta Turun yliopiston ylimääräi-        lukien, mistä lähtien hänen palvelussuhteensa
3214:        sen -teknikon tointa:, johon opetusminis-         Turun yliopistoon on päättynyt. Tilli on siis
3215:        teriö on hänet 1. 10. 1974 lukien nimit-          14 päivästä toukokuuta 1974 lukien ollut ja on
3216:        tänyt, ja jos on,         .                       edelleen työkyvytön. Koko siltä ajalta, jonka
3217:           .mihin toimenpiteisiin ·Hallitus aikoo         hän oli sairauden perusteella virkavapaana, hän
3218:        ryhtyä, jotta teknikko Tilli voi ryhtyä           sai paLkkaa niiden säännösten mukaisesti, . jot-
3219:        hoitamaan ·tointaan ja saa korvauksen             ka koskevat virkamiesten sairausajan palkkaa.
3220:        hänelle aiheutuneesta taloudellisesta va-             Edellä olevan perusteella voidaan todeta, et-
3221:        hingosta?                                         tei Henry Kalervo Tiiliä. ole estetty hoitamasta
3222:                                                          ylimääräisen teknikon tointa Turun yliopistos-
3223:    Vastauksena kysymykseen· esitän kunnioit-            --sa, vaan hänen virkavapautensa· on. perustunut
3224: taen seuraavaa:                                         -lääkärintodistuksella osoitettuun työkyvyttö-
3225:  . Turun· yliopiston asian . johdosta antamasta         -myyteen. Tillilie ei ole myöskään ai,heutunut
3226: selvityksestä ilmenee, että Henry Kalervo Tilli          taloudellista vahinkoa koska . hänelle virka-
3227: oli yksityisen Turun Yliopiston pahreluksessa            vapausajalta suoritettu palkka sa1lloin kuin hä-
3228: korjaamoesimieheniä yliopiston hammaslääketie-           nelle myönnetty työkyvyttömyyseläke ovat voi-
3229: teen laitoksella vuodesta 1965 alkaen. Kun yli-          massa olevien säännösten mukaiset.       ·
3230: opisto siirtyi 1 päivästä elokuuta 197 4 valtion             Edellä selostetusta Turun yliopiston selvi-
3231: haltuun, kysymyksessä oleva korjaamoesiJ:nie:-         :tyksestä ilmenee, että Turun yli()piston virka-
3232: hen virka muuttui ylimääräisen teknikon toi-             miehet eivät ole kysymyksessä olevassa tapauk-
3233: meksi palkkauksen pysyessä emallaan. Tilli               sessa syyllistyneet lainvastaiseen tai muuten
3234: määrättiin suostumuksensa mukaisesti opetus-             virheelliseen menetoolyyn.
3235: ministeriön päätöksellä ylimääräisen teknikon
3236: toimeen 1 päivästä lokakuuta 1974 Jukien.
3237:      Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1976.
3238: 
3239:                                                                     Opetusministeri Paavo Väyrynen
3240: 
3241: 
3242: 
3243: 
3244:                                                                                                    .·: \
3245:                                              N:o 217                                                  3
3246: 
3247: 
3248: 
3249: 
3250:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
3251: 
3252:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        teriets beslut tili den extraordinarie tekniker-
3253: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        befattningen räknat från den 1 oktober 1974.
3254: se av den 3 juni 1976 till vederbörande med-            Redan innan universitetet hade övertagits av
3255: Iem av statsrådet övel'sänt följande av riksdagsc   staten hade Tilli beviljats tjänstledighet från
3256: man Ekorre m. fl. undertecknade spörsmål            reparationsverkstadsförmanstjänsten,          räknat
3257: nr 217:                                             från den 14 maj 1974, på basen av arbets-
3258:            Är Regeringen medveten om att            oförmåga, som ådagaiagts med läkarintyg. Den-
3259:         tjänstemännen vid Åbo universitet har       na tjänstledighet fortgick oavbrutet till den 28
3260:        hindrat tekniker Henry Kalervo Tilli         februari 1975. På egen anhållan av Tilli och
3261:         från att sköta den extraordinarie tekni-    på basen av vederbörligt läkarutlåtande bevil-
3262:        kerbefattning vid Aho universitet, tili      jade statskontoret Tilli ordinarie invalidpension
3263:        vi1ken undervisningsministeriet förol'd-     räknat från den 1 mars 1975, varefter hans
3264:        nat honom räknat från 1. 10. 1974, och       anställningsförhållande tili Åbo universitet
3265:         om så är fallet,                            upphörde. Tilli har således räknat från den 14
3266:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     maj 1974 varit och är fortfarande arbetsoför-
3267:         taga för att tekniker Tilli skaU kunna      mögen. För hela den tid han på grund av sjuk-
3268:         börja sköta sin befattning och erhålla      dom var tjänstiedig erhöll han Iön i enlighet
3269:         ersättning för den ekonomiska förlust       med de stadganden som gäller tjänstemännens
3270:         han lidit?                                  aviöning för sjukdomstid.
3271:                                                         På basen av det ovan anförda kan det kon-
3272:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stateras, att Henry Kalervo TiHi inte har
3273: samt anföra följande:                               hindrats från att sköta den extraordinarie tek-
3274:    Av den utredning som Åbo universitet givit       nikerbefattningen vid Åbo universitet, utan
3275: med anledning av ärendet framgår det att Hen-       hans tjänstledighet har baserat sig på arbetso-
3276: ry Kalervo Tilli var anställd vid det privata       förmåga, som ådagalagts med läkarintyg. Tilli
3277: universitetet Turun yliopisto såsom repara-         har heller inte åsamkats ekonomisk skada,
3278: tionsverkstadsförman vid universitetets odon-       emedan den lön som erlagts åt honom för ti-
3279: tologiska institution från och med år 1965. Då      den för tjänstledigheten ävensom den invalid-
3280: universitetet från och med den 1 augusti 1974       pension som har beviijats honom, motsvarar
3281: övertogs av staten ändrades ifrågavarande re-       gällande stadganden.
3282: parationsverkstadsförrnanJStjänst tili en extra-        Av Åbo universitets ovan anförda utredning
3283: ordinarie teknikerbefattning medan avlöningen       framgår att tjänstemännen vid Åbo universitet
3284: bibehölls oförändrad. Tilli förordnades efter       i ifrågavarande fall inte har gjort sig skyldiga
3285: eget medgivande medelst undervisningsminis-         tili lagstridigt eller eljest felaktigt förfarande.
3286:      Helsingfors den 3 augusti 1976.
3287: 
3288:                                                           Undervisningsminister Paavo Väyrynen
3289:                                                1976 vp.
3290: 
3291: Kirjallinen kysymys n:o 218.
3292: 
3293: 
3294: 
3295: 
3296:                                   Korhonen ym.: Erään kouluhallituksen yleiskirjeen lainmukaisuu-
3297:                                       desta.
3298: 
3299: 
3300:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3301: 
3302:    Kouluhallitus on lähettänyt yleiskirjeen lää-      sa. Ymmärrämme, että maaseudun nuoriso kyl-
3303: ninhallituksille ja koululautakunnille 17. 3.         lä kaipaa opetusta ja valistusta, millä perus-
3304: 1976 n:o 2678, joka koskee tilapäisten tunti-         teella annettua ohjekirjettä voidaan puolustella.
3305: opettajien ottamisesta peruskoulun kerho- ja          Katsomme kuitenkin, että myös maaseudun
3306: nuorisotyönohi aajiksi.                               nuorison ohjamiseen on olemassa kaikki mah-
3307:    Lähetetty ohjekirje laajentaa peruskoulun ker-     dollisuudet voimassa olevien lakien ja ase-
3308: ho- ja nuorisotyön ohjaajaksi kelpaavien henki-       tustenkin puitteissa, kun ottaa huomioon myös
3309: löiden määrää, ja samalla se tulee voimak-            kansalaisopistojen laajentuneet työmahdollisuu-
3310: kaasti laajentamaan myös valtionapuun oikeut-         det.
3311: tavan kerho- ja nuorisotyön opetusta. Annetun            Käsityksemme mukaan valtiontalouden vaikea
3312: ohjeen kaltainen käytäntö oli voimassa 1950-lu-       tilanne huomioon ottaen tulisi pidättäytyä sel-
3313: vulla. Siitä jouduttiin luopumaan siksi, että         laisista toimenpiteistä, jotka lisäävät valtion me-
3314: poliittisten järjestöjen halu tulla kouluille ko.     noja.
3315: kerhotyönohjaajiksi oli paikoitellen hyvin suuri.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3316: Säädettiin laki ja asetukset, joiden mukaan vain      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
3317: kunnan koululaitoksessa palvelevat opettajat          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3318: voivat hoitaa kansa- ja peruskoulun kerho- ja         seuraavan kysymyksen:
3319: nuorisotyöntunteja. Edellä mainittuja lakeja ja
3320: asetuksia ei ole vielä kumottu. Voiko koulu-                    Katsooko Hallitus, että kouluhallituk-
3321: hallitus laajentaa lain ja asetusten tulkintaa niin          sen yleiskirjeen n:o 2678 antama yleis-
3322: yksinkertaisesti, että lähettää vain yleiskirjeen            ohje tuntiopettajana toimimisesta perus-
3323: alaisilleen laitoksille?                                     koulun kerho- ja nuorisotyönohjaajana
3324:    Tiedämme, että yhteiskuntamme on tällä het-               on taloudellisesti perusteltua sekä lakien
3325: kellä erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksis-          ja asetusten mukaista?
3326:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1976.
3327: 
3328:          Erkki Korhonen                  Erkki Pystynen                  Veikko J. Matikkala
3329:          Raino Westerholm                Ulla Puolanne                   Jorma Fred
3330:          Mikko Asunta                    Georg C. Ehrnrooth              Ulla Järvilehto
3331:          Kullervo Rainio                 Veikko Vennamo                  Impi Muroma
3332:          Olavi Majlander                 Antero Juntumaa                 Juhani Saukkonen
3333:          Matti Asunmaa                   Sauli Hautala                   Aili Vaiuinen-Kuikka
3334: 
3335: 
3336: 
3337: 
3338: 863/76
3339: 2                                             1976 vp.
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 
3344:                             E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
3345: 
3346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        tuntiopettajan asemassa ja häneltä vaaditaan
3347: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         luonnollisesti tilapäisen tuntiopettajan kelpoi-
3348: mies, olette kirjeellänne 3 päivänä kesäkuuta        suus. Usein ohjaaja on jonkin toisen koulun
3349: 1976 n:o 1035 lähettänyt valtioneuvoston             opettaja tai kielikerhojen ollessa kysymyksessä
3350: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       ns. syntyperäinen kielenopettaja. Paitsi kieli-
3351: taja Erkki Korhosen ym. tekemän seuraavan            kerhojen myös musiikki-, liikunta- ja askartelu-
3352: kysymyksen n:o 218:                                  kerhojen ohjaajina on etenkin syrjäseuduilla ol-
3353:                                                      lut tarvetta käyttää tilapäisiä tuntiopettajia, kos-
3354:           Katsooko Hallitus, että kouluhallituk-     ka koulun opettajista ei ole kukaan halun-
3355:        sen yleiskirjeen n:o 2678 antama yleis-       nut kerhon ohjaajaksi. Tilapäiset tuntiopetta-
3356:        ohje tuntiopettajan toimimisesta perus-       jat otetaan koulun vuositarkisteella, jonka laatii
3357:        koulun kerho- ja nuorisotyönohjaajana         koulun johtaja yhteistoimin opettajien kanssa.
3358:        on taloudellisesti perusteltua sekä lakien    Näin ollen koulun opettajistolla on mahdolli-
3359:        ja asetusten mukaista?                        suus jo vuositarkisteen laatimisvaiheessa valvoa,
3360:                                                      ettei kerho- ja nuorisotyön ohjaajaksi oteta
3361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tilapäisiä tuntiopettajia, jos koulun opettajien
3362: vasti seuraavaa:                                     keskuudessa on sopivia ja halukkaita ohjaajia.
3363:    Lain tai asetuksen säännökset eivät estä tunti-      Paikallinen nuoriso- ja kerhotyön ohjaus on
3364: opettajan käyttämistä kerho- ja nuorisotyön oh-      sekä kansa- että peruskoulussa koulukohtaisesti
3365: jaajana. Kansakoulua koskevasta valtioneuvos-        rajoitettu. Koulussa, jossa opettajia on enin-
3366: ton ns. nuorisotyöpäätöksestä 11. 12. 1958 kui-      tään neljä, suoritetaan sekä nuoriso- että kerho-
3367: tenkin ilmenee, ettei tuntiopettajalle voida         työn ohjauksesta enintään neljää vuosiviikkoyli-
3368: maksaa kerho- tai nuorisotyöstä mitään palk-         tuntipalkkiota vastaava korvaus. Suurimmissa
3369: kiota. Peruskoulussa asia on toisin. Perus-          kouluissa palkkio voi nousta enintään kahdeksaa
3370: koulun palkkauslain nojalla annetussa opetusmi-      vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaavaan maa-
3371: nisteriön päätöksessä ( 168/72) nimenomaan           rään. Jos nuoriso- ja kerhotyön kustannuksia
3372: määrätään, että myös tuntiopettajalla ja työn-       pyritään supistamaan, olisi edellä esitettyjä
3373: ohjaajalla on oikeus saada säädetty palkkio ker-     säännöksiä muutettava. Todettakoon vielä, että
3374: ho- ja nuorisotyöstä.                                kansalaisopistojen oppilaiden tulee pääsääntöi-
3375:    Kouluhallituksen yleiskirjeessä n:o 2678 to-      sesti olla oppivelvollisuutensa suorittaneita tai
3376: detaan, että peruskoulun kerho- ja nuorisotyön       16 vuotta täyttäneitä, joten koulun kerhotyön
3377: ohjaajaksi voidaan ottaa muukin henkilö kuin         korvaaminen kansalaisopistojen palveluksilla ei
3378: koulun opettaja. Ohjaaja on tällöin tilapäisen       ole mahdollista.
3379:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1976.
3380: 
3381:                                                                   Opetusministeri Paavo Väyrynen
3382:                                               N:o 218                                            3
3383: 
3384: 
3385: 
3386: 
3387:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3388: 
3389:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        krävs naturligtvis samma kompetens som av till-
3390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fällig timlärare. Ofta är ledaren lärare vid en
3391: nr 1035 av den 3 juni 1976 till vederbörande        annan skola eller, i fråga om språkklubbar,
3392: medlem av statsrådet översänt följande av           en s.k. infödd språklärare. Förutom i samband
3393: riksdagsman Erkki Korhonen m.fl. underteck-         med språkklubbar har det även som ledare för
3394: nade spörsmål nr 218:                               musik-, gymnastik- och idrotts- samt fritids-
3395:                                                     klubbar speciellt i avlägsna trakter förelegat
3396:           Anser Regeringen att skolstyrelsens i     ett hehov av att använda tillfälliga timlärare,
3397:        cirkulär nr 2678 givna allmänna direk-       då ingen av skolans lärare har velat bli klubb-
3398:        tiv angående timlärares verksamhet som       ledare. De tillfälliga timlärarna anställs vid
3399:        klubb- och ungdomsarbetsledare i             skolan enligt en årsplan, som skolans förestån-
3400:        grundskolan, är ekonomiskt motiverat         dare uppgör tillsammans med lärarna. Sålunda
3401:        samt att det står i överensstämmelse         har skolans lärarkår redan vid uppgörandet av
3402:        med lag och förordning?                      årsplanen en möjlighet att övervaka, att till-
3403:                                                     fälliga timlärare inte anställs som ledare för
3404:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kluhb- och ungdomsarbetet, ifall det bland
3405: samt anföra följande:                               skolans lärare finns lämpliga och viliiga le-
3406:    Stadgandena i lag och förordning hindrar inte    dare.
3407: användande av timlärare som klubb- och ung-            Det avlönade ledandet av ungdoms- och
3408: domsarbetsledare. I statsrådets s.k. ungdoms-       klubbarbete har såväl inom folk- som grund-
3409: arbetsbeslut av den 11. 12. 1958 angående folk-     skolan begränsats skolvis. I skolör med högst
3410: skolorna, framgår det dock att man inte kan         fyra lärare erläggs för ledning av både ung-
3411: betala lön åt timlärare för klubb- och ung-         doms- och klubbarbete en ersättning, som
3412: domsarbete. I grundskolan är saken en annan.        motsvarar högst fyra årsveckoövertimarvoden.
3413: I undervisningsministeriets beslut ( 168/72),       I de största skolorna kan arvodet uppgå tili
3414: vilket stöder sig på den s.k. grundskolans          högst en summa som motsvarar åtta års-
3415: avlöningslag, stadgas det uttryckligen, att även    veckoövertimarvoden. Om man sträver tili att
3416: timlärare och arbetshandledare har rätt att er-     minska kostnaderna för ungdoms- och klubb-
3417: hålla stadgat arvode för klubb- och ungdoms-        arbete, måste de ovan anförda stadgandena
3418: arhete.                                             ändras. Det kan ytterligare konstateras, att
3419:    I skolstyrelsens cirkulär nr 2678 konstateras,   eleverna vid medborgarinstitut i regel hör vara
3420: att även annan person än lärare vid skolan kan      personer som fullgjort sin läroplikt eller 16
3421: antagas som klubb- och ungdomsarbetsledare          år fyllda, varför ett ersättande av ungdoms-
3422: vid grundskola. Ledaren är då i samma ställ-        och klubharbetet med medborgarinstitutens
3423: ning som en tillfällig timlärare, och av honom      tjänster inte är möjligt.
3424:      Helsingfors den 28 juni 1976.
3425: 
3426:                                                           Undervisningsminister Paavo Väyrynen
3427:                                               1976 vp.
3428: 
3429: Kirjallinen kysymys n:o 219.
3430: 
3431: 
3432: 
3433: 
3434:                                   Härkönen ym.: Tupakoinnin kieltämisestä taksiautossa.
3435: 
3436: 
3437:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3438: 
3439:    Muutama vuosi sitten taksiautoilijat käynnis-        Kuljettajan oikeus tupakoinnin kieltämiseen
3440: tivät kampanjan, jossa vedottiin taksiauton mat-     taksiautossa on välttämätöntä kuljettajalle ter-
3441: kustajiin, että he luopuisivat tupakoimisesta        veydellisistä syistä, palavan tupakan autolle ai-
3442: taksiautoissa. Tämä on tuottanut jossain määrin      heuttamien vahinkojen välttämiseksi, tupakoi-
3443: tuloksia, mutta sen perustuessa kuljetettavien       mattoman asiakkaan matkustusmukavuuden säi-
3444: vapaaehtoiseen pidättäytymiseen tupakoinnista        lyttämiseksi sekä liikenneturvallisuuden kan-
3445: taksiautossa ei kuljettajalla ole lakiin perustu-    nalta.
3446: vaa oikeutta tupakoinnin kieltämiseen taksiao-          Pitkillä ajomatkoilla voidaan pitää ajotau-
3447: tossaan niiltä matkustajilta, jotka eivät noudata    koja, joiden aikana matkustajat voiva:t tupa-
3448: kehotusta.                                           koida auton ulkopuolella, tai kuljettaja voi an-
3449:    Taksiautossa ,tupakoitsevat aiheuttavat mm.       taa matkustajalle luvan autossa tupakoimiseen
3450: seuraavia haittoja:                                  harkintansa mukaan.
3451: - tupakanhaju tarttuu auton sisustukseen ja             Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
3452:     kuljettajan vaatteisiin ja haittaa tupakoima-    37 §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
3453:     toota matkustajaa,                               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3454: - tupakoimaton kuljettaja joutuu joskus työs-        seuraavaan kysymykseen:
3455:     kentelemään hyvinkin vahvassa tupakansa-
3456:     vussa, josta voi olla terveydelle vaaraa ja se             Mitä Hallitus on aikonut tehdä, että
3457:     jopa vaarantaa liikenneturvallisuutta,                  taksinkuljettajat saisivat lakiin perustu-
3458: - tupakoiva alkoholia nauttinut matkustaja                  van oikeuden kieltää taksiautossa mat-
3459:     voi tupakallaan turmella auton verhousta,               kustavalta tupakoimisen matkan aikana?
3460:     josta vahingosta kuljettajan on vaikea saada
3461:     korvausta.
3462:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1976.
3463: 
3464:          Esko Hä1"könen                 Einari Nieminen                 Väinö Raudaskoski
3465: 
3466: 
3467: 
3468: 
3469: 859/76
3470: 2                                             1976 vp.
3471: 
3472: 
3473: 
3474: 
3475:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
3476: 
3477:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
3478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paraikaa myös mainitun ns. tupakkalain perus-
3479: olette 8 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-        teella annettavaa asetusta toimenpiteistä tupa-
3480: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koinnin vähentämiseksi. Asetuksessa tullaan
3481: omai!!elle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     muun ohella täsmentämään, mitä 12 §:ssä mai-
3482: Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       nituilla yleisten kulkuneuvojen sisätiloilla tar-
3483: symyksestä n:o 219:                                  koitetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön käsi-
3484:                                                      tyksen mukaan asetukseen voidaan sisällyttää
3485:            Mitä Hallitus on aikonut tehdä, että      nimenomainen maininta siitä, että taksit on kat-
3486:         taksinkuljettajat saisivat lakiin perustu-   sottava kuuluviksi laissa tarkoitettujen yleisten
3487:         van oikeuden kieltää taksiautossa mat-       kulkuneuvojen piiriin. Tällä tavoin taksinkuljet-
3488:        ~kust~\Valta tupakoimisen matkan aikana?      tajat saisivat lakiin perustuvan oikeuden kieltää
3489:                                                      taksiautossa matkustavalta tupakoimisen mat-
3490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kan aikana.
3491: vasti seuraavaa:                                        Asetus toimenpiteistä tupakoinnin .vähentä-
3492:                                                      miseksi tullaan esittelemään sosiaali- ja terveys-
3493:    Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvi-   ministeriön tpimesta valtioneuvostolle. syyskau-
3494: tyksen mukaan on Eduskunta 16. 6. 1976 hy-           della 1976, ja esityksessä tullaan ottamaan huo-
3495: väksynyt lain töimenpiteistä tupakoinnin vähen-      mioon kirjallisessa kysymyksessä mainitut näkö-
3496: tämiseksi. Lain 12 § kuuluu seuraavasti:             kohdat.                        ·
3497:    "Tupakointi yleisen kulkuneuvon sisätiloissa        Liikenneministeriö puolestaan katsoo, että tu-
3498: on ki,elletty. Yleisen kulkuneuvon haltija voi       pakointi olisi taksiautossa syytä kieltää kuiten-
3499: kuitenkin sallia tupakoinnin varaamaila tähän        kin niin, että kuljettaja voi sen sallia. Mikäli
3500: tarkoitukseen osan kulkuneuvos ta". Selvityksen      edellä mainitut sosiaali- ja terveysministeriössä
3501: mukaan laki pyritään saamaan Tasavallan Pre-         vireillä olevat toimenpiteet eivät johtaisi toivot-
3502: sidentin vahvistettavaksi heinäkuussa 1976, ja       tuun tulokseen, tulee liikenneministeriö harkit-
3503: sen voimaantulon ajankohdaksi tultaneen ehdot-       semaan kyseisen kiellon ottamista tieliikennela-
3504: tamaan 1. 3. 1977.                                   kiin.
3505:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1976.
3506: 
3507:                                                                  Liikenneministeri Kauko Hjerppe
3508:                                             N:o 219                                                 3
3509: 
3510: 
3511: 
3512: 
3513:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3514: 
3515:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
3516: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       för närvarande även en förordning på basen av
3517: av den 8 juni 1976 till vederbörande medlem         nämnda s.k. tobakslag angående åtgärder för
3518: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      inskränkande av tobaksrökning. I förordningen
3519: riksdagsman Härkönen m.fl. undertecknade            kommer man bl.a. att precisera, vad som avses
3520: spörsmål nr 219:                                    med i 12 § nämnda allmänna kommunikations-
3521:                                                     medels inre utrymmen. Enligt social- och hälso-
3522:          Vilka åtgärder har Regeringen ämnat        vårdsministeriets åsikt kan i förordningen intas
3523:        vidta, för att taxichaufförerna skulle få   ett uttryckligt omnämnande om, att taxibilama
3524:        på 1ag grundad rätt att förbjuda pas-        skall anses höra till de i lagen nämnda allmänna
3525:        sagerare i taxibil att röka under färden?    kommunikationsmedlen. På detta sätt skulle
3526:                                                    'taxichaufförerna få på Jag grundad rätt att för-
3527:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bjuda passagerare i taxibil att röka under fär-
3528: samt anföra följande:                               den.
3529:    Enligt en utredning från socia1- och hä1so-         Förordningen angående åtgärder för inskrän-
3530: vårdsministeriet har Riksdagen den 16 juni          kande av tobaksrökning kommer på åtgärd av
3531: 1976 antagit en 1ag angående åtgärder för           social- och hälsovårdsministeriet att föredras för
3532: inskränkande av tobaksrökning. Lagens 12 §          statsrådet under hösten 1976, och i framställ-
3533: 1yder:                                              ningen kommer att beaktas de i det skriftliga
3534:    "Tobaksrökning är förbjuden i allmänna           spörsmålet nämnda synpunktema.
3535: kommunikationsmedels inre utrymmen. Inne-              Trafikministeriet anser för sin del att det
3536: havare av allmänt kommunikationsmedel kan          .vore skäl att förbjuda tobaksrökning i taxibil
3537: dock tillåta tobaksrökning genom att reservera      dock så, att chauffören kan tillåta rökning. Om
3538: en del av kommunikationsmed1et för detta än-       ovannämnda vid social- och hälsovårdsministe-
3539: damål". Enligt utredningen försöker man få          riet pågående åtgärder inte skulle 1eda till
3540: lagen stadfäst av Republikens President i juli     önskat resultat, kommer trafikministeriet att
3541: 1976, och som tidpunkt för dess ikraftträdande     överväga möjligheterna att inta ifrågavarande
3542: torde man föreslå den 1 mars 1977.                 förbud i lagen om vägtrafik.
3543:      Helsingfors den 5 juli 1976.
3544: 
3545:                                                                   Trafikminister Kauko Hjerppe
3546:                                               1976 vp.
3547: 
3548: Kirjallinen kysymys n:o 220.
3549: 
3550: 
3551: 
3552: 
3553:                                   Wahlström ym.: Valtion Vaasan korjaamon rakennustyön kiireh-
3554:                                     timisestä.
3555: 
3556: 
3557:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
3558: 
3559:    TVL:n Vaasan piirin Vaasassa sijaitsevassa        perusteella ohjeet tarkastuksessa todettujen
3560: auto- ja konekorjaamossa esiintyvät epäkohdat        puutteellisuuksien ja epäkohtien poistamiseksi.
3561: ovat lukuisia kertoja lähinnä työntekijöiden            Korjaamon työntekijät ovat erittäin huoles-
3562: taholta tulleet esiin. Konekorjaamolla on työs-      tuneita työpaikkansa jatkuvuudesta, sillä usei-
3563: kennellyt ns. konekorjaamon kehittämistyö-           den kustannuksia vaativien muutosten ja kor-
3564: ryhmä, joka jo 16. 4. 1974 antoi lausunnon ja        jausten tekeminen korjaamolla on työnantajan
3565: selvityksen korjaamon uudistus- ja parannus-         ilmoituksen mukaan epätarkoituksenmukaista.
3566: tarpeista. Työnantajan välinpitämättömyyden          Työntekijät ovat ammattiosastonsa, Vaasanseu-
3567: vuoksi on kehittämistyöryhmä 25. 11. 1975 sel-       dun Tietyöntekijät ry. 173 Vaty, kokouksissa
3568: vittänyt uudelleen korjaamon nykytilannetta,         todenneet, että korjaamo on kustannuksista
3569: jossa yhteydessä havaittiin lukuisia työturvalli-    riippumatta saatettava työturvallisuudesta an-
3570: suuden, työterveyden ja viihtyvyyden kannalta        nettujen asetusten ja ohjeiden mukaiselle ta-
3571: vakavia puutteita.                                   solle. Samoin ovat työntekijät huolestuneita
3572:    Vaasan työsuojelupiirin tarkastaja on 24. 4.      korjaamon vanhanaikaisuudesta kokonaisuudes-
3573: 1976 suorittanut korjaamolla tarkastuksen, jon-      saan ja kiinnittävät huomiota niihin suunnitel-
3574: ka yhteydessä kirjattiin kaikkiaan 19 kohtaa         miin, jotka jo kauan ovat olleet vireillä TVL:n
3575: käsittävä epäkohtien luettelo. Tarkastuksessa        ja PLL:n yhteisen Vaasan konekorjaamon ai-
3576:                                                      kaansaamiseksi. Kyseisen valtion Vaasan korjaa-
3577: todettiin mm. seuraavat epäkohdat:
3578:                                                      mon suunnittelu on jo pitkällä, joten mahdol-
3579: - Koko rakennuskompleksista puuttuvat kun-           lista ja tarkoituksenmukaista olisi rakennus-
3580:     nolliset ilmanvaihtolaitteet.                    hankkeen nopea aloittaminen.
3581: - Autotailista ( asennushuone) puuttuu pako-            Samaan seikkaan ovat kiinnittäneet huomiota
3582:     kaasuimuri ja siihen kuuluva putkisto sekä       myös Postiliiton Vaasan Automiehet ry., sillä
3583:     letkut.                                          Vaasan postiautovarikon tilanpuute on erittäin
3584: - Autotallin ovet ovat huonossa kunnossa.            vakava. Vaasan postiautovarikolla ei ole tällä
3585:     Tämä aiheuttaa työhuoneessa vetoa ja alhai-      hetkellä lainkaan omia tiloja, vaan kaikki ovat
3586:     sia lämpötiloja.                                 yksityisiltä vuokrattuja ja neljässä eri paikassa
3587: - Autotallin viemäröinti on kehnosti järjes-         sijaitsevia tiloja. Lisäksi on mainittava, että
3588:     tetty ja vesi jää lattialle.                     vuokra-aika loppuu vuonna 1977 niiden tilojen
3589: - Pesutilan väliseinä on sellaisessa kunnossa,       osalta, joissa postiautovarikon varsinainen kor-
3590:     että se saattaa sortua.                          jaamo sijaitsee.
3591: - Sorveilta sorvihuoneessa puuttuu hiontapö-            Näin ollen sekä TVL:n että PLL:n kohdalla
3592:     lyn ja koneistuskaasujen imurit.                 erittäin painavat syyt kiirehtivät valtion Vaasan
3593: - Sosiaalitilojen pesuhuoneessa säilytettiin sii-    korjaamon rakentamista. Kun kuitenkin raken-
3594:     vousvälineitä ja -tarvikkeita, ja pesutiloista   nustyö saattaa viedä pitkähkön ajan, olisi välit-
3595:     puuttuvat suihkut.                               tömästi korjattava TVL:n Vaasan piirin kone-
3596:                                                      korjaamolla esiintyvät erittäin vakavat epäkoh-
3597: - Rauta- ja öljyvaraston rakennukset ovat            dat.
3598:     osittain siinä kunnossa, että ne saattavat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3599:     esim. lumikuorman painosta sortua.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3600:    Kyseisessä tarkastuksessa antoi työsuojelu-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3601: viranomainen työsuojelua koskevien säännösten        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3602: 860/76
3603: 2
3604: 
3605:         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           kohtien p~i!lt!PUill~k§i sekä QP~~
3606:      siin tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan         kokonaisratkaisun turvaamiseksi kiireh-
3607:      piirin konekorjaamassa esiintyvien vaka-          tiä valtion Vaasan korjaamon rakennus-
3608:      vien työturvallisuus- ja työterveysepä-           työn aloittamista?
3609:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1976.
3610: 
3611:        Jarmo Wahlström               Toivo Jokiniemi             Helge Talvitie
3612:                                                                                                                3
3613: 
3614: 
3615: 
3616: 
3617:   Valtiopäiviijätjestyksen l? S:n 1 momentissa             detty tarkoituksenmukaiSCina. Nykyisen korjaa.
3618: :mainitu~sa tarkoituksessa Tt!, Herta Puhemjes,            mon tontti muodostuu viidestä osasta ei)lä ole
3619: olette 9 päivänä kesäkuuta, 1976 päivätyn kir.             katsottu perustelluksi tie- ja vesirakennuslaitok·
3620: jeelUlel ohella toimittanut valticmeuvoaton a~jan­         !!<!P ~otm,~:tta sqqJitta~ k~IJ.ijksi tm~via raken-
3621: omaiselle jäsene!W jäljennöksctn kansaaedustaja            t~sia n:wmtoksja. K;<;>rja~~qn tU;tt gv;tt ahtaat
3622: Wahlströmin ym. näin kutlluvasta kirjallisesta             (!ik~ työtiloi~s~ ole rHt!~västf tehokk!lit~ nosto-
3623: kysymyksestä n:o 220:                                      laitteit!l1 jotka ovat ~~elJytyk!i~P~ tl1rvAAUselle ja
3624:                                                            t~qudellisell~ ty<?skept~M.f~. My<?~lciifu:\ sosiaali-
3625:            J\ikPQkg Hallitus ryptyi toimenl)i~ei.          set tilat eivijt v~~tl!a t1ykyis!~ V!Jj:lti,muksia
3626:         :~iin tie- j3 ve!!irakepnqftJ!Utgk~p V~U\S,!Hl     saQlQin ;;~kö-, l~m~-, ve~t- j~ UJlll,l§~Qintilait­
3627:        piirm ko~korjqamos:~a ell®gvien v~a­                teet ovat puutteellisia. Tt~- ja. v~sirakennus­
3628:        vi~n työturvalli~ijijlj·  i3 tyi:ltcrv('ly:le.pä-   laitoksen toiq1e~tta pyritiijin :m~qQlli!iuuksien
3629:        koptien pojsra:misek:li li~k~ ppg~en                mukaan poistama;m Pai?.immat pqutteet määrä-
3630:        lmkon~Ji;;ir~tkaist:tn tuwaami~ksi kii.n:h-         rahojen puitteissa.                  ·
3631:        tiä valtion Vaas11n karj!la:mQn rakf:lnnus-             Posti- ja l~lU1iitin1aitqks,n Vaas;tp ~qtova­
3632:        työn !Uoittawista?                                  rikko toimii nykyisin neljäs~ii eri pa~qs~;t sii!lit·
3633:                                                            sevissa vuokratiloissa, joista maksetaan vuokraa
3634:     Vast*lllkseqa Jrysymyks~n ~sitiin lwnu.ioit-           llfkyisin yli 300 000 markkaa vuodessa. Posti-
3635: tat!Q lieuraavaa:                                          ja lennäiinhallitus on pyrkinyt käytettävissä
3636:     Lilkennen,inisteriö on tietoinen tie. ja vesi-         Qlevi.Jl mahdollisuuksin saatttqnaan Vaasan
3637: rakennuslaitoksen sekä posti- ja lennätihlaitok-           autovarikon toimitil!lt sekä toiminnallisesti ettli
3638: san varikoilla olevista puutteista ja ne on py-            työterveyPen: kannalta nykyiselle vaatimusta·
3639: ritty poistamaan käytettävissä olevien määrä-              solle. Alustavan arvion mukaan tulisi puuttei-
3640: rahojen puitteissa. Vaasan konekorjaamohankt!              den korjaamineq nykyitlissä VIJ.rikon tiloissa
3641: käsittää tie. ja vesirakennusL!itqksen korjaamon           maksam11an posti· ja lepnätinlaitoksellt noin
3642: lisäksi posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto-           400 000 markkaa. :Posti- ja lermätinhallitus oi
3643: varikon ja te~varaston rakennukset. Tie- ja                ole pitijnyt välttämättömiipä kaikkien pputtei·
3644: vesirakennushallituksen sekä posti- ja lennätin-           den välitöntä korjaamista. Kuitenkin tpkoituk.
3645: hallituksen vuosien 1977-1981 koskevissa ta-               sena on korjata vuokratiloissa esiintyvät pahim-
3646: loussuuqnitelmissa hi\Oke op ajoitettu toteutet-           mat puutteet vielä kuluvan vuoden syksyllä.
3647: tavaksi vuosina 1976--.-197l,t Hankkeen toteqt.                Vaasan yhtttil!korjaamohankkeen suuJ1Bitel·
3648: tamista v~ten vuoden 1972 tulo- ja meno.                   mat on jo hyväksytty ja !1lkennushallitukseq
3649: arviossa myönnetyt määri\rahat, 1,4 miljoonaa              ilmoituksen mukaan rakennuslupa saataneen
3650: markkaa momentilla 31.22.74 ja 1,4 miljoanll'l             elo. syyskuun vaihteessa vuonna 19'16. Jos
3651: markkaa mo~Mptilla 31.94.74 ovat vanhentu~                 hankke@llc voidaan järjestää rahoitus, maan.
3652: nect vuoden 1975 lopussa. Jl~n kokonais,                   rakennustyöt voisivat alkaa kulu\Tan woden
3653: kustannusarvio on tiillä hetkellä 28 000 000               elokqun alussa ja pääurakka voitaisiin aloittaa
3654: mk.                                                        maanrakenny§t~n puolesta jgulukuussa 1976.
3655:    Nykyisen tie- ja vesirakennuslaitoksen kor~             Kuluvan woden tulO. ja menoarviossa tarkoi~
3656: jaamon ajanmukaistamista Vaasassa ei ole pi-               tukseen ei ole kuitenkaan esitetty määrl(rahoja.
3657:       Helsingissä, liikenneministeriössä 1 päivänä ~inäkuuta 1976.
3658: 
3659:                                                                         Liikenneministeri Kauko Hjerppe
3660: 4                                            19.76 vp.
3661: 
3662: 
3663: 
3664: 
3665:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3666: 
3667:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        verkstaden är belägen, består av fem delar, och
3668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       det har inte ansetts motiverat att på åtgärd
3669: av den 9 juni 1976 tili vederbörande medlem         av väg- och vattenbyggnadsverket utföra dyra
3670: av statsrådet översänt avskrift av följande av      s.trukturella ändringar. Reparationsverkstadens
3671: riksdagsman Wahlström m. fl. undertecknade          utrymmen är trånga och i arbetsutrymmena
3672: spörsmål nr 220:                                    finns inte tiliräckligt med effektiva lyftanord-
3673:                                                     ningar, vilka utgör förutsättning för. tryggt och
3674:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ekonomiskt sett ändamålsenligt arbete. De so-
3675:        vidta för att avhjälpa de allvarliga miss-   ciala utrymmena motsvarar inte heller moderna
3676:        förhållandena beträffande arbetarskycld      anspråk och även ei-, värme-, vatten- och luft-
3677:        och arbetshygien, som förekommer vid         konditioneringsanordningarna är bristfälliga. På
3678:        maskinreparationsverkstaden i väg- och       åtgärd av väg- och vattenbyggnadsverket för-
3679:        vattenbyggnadsverkets V asa distrikt         söker man i mån av möjlighet inom ramen
3680:        samt för att trygga en helhetslösning        för anslagen eliminera de värsta bristerna.
3681:        av problemen genom att påskynda in-              Post- och telegrafverkets bildepå i Vasa
3682:        ledandet av byggnadsarbetet för statens      arbetar för närvarande på fyra olika ställen i
3683:        reparationsverkstad i Vasa?                  hyresutrymmen, för vilka hyran nu är över
3684:                                                     300 000 mark per år. Post- och telegrafstyrel-
3685:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sen har inom ramen för de möjligheter som
3686: samt anföra följande:                               står tili buds försökt bringa Vasa bildepås
3687:    Vid trafikministeriet är man medveten om         verksamhetsutrymmen såväl i funktionellt hän-
3688: olägenheterna vid väg- och vattenbyggnads-          seende som med tanke på arbetshygien tili en
3689: verkets samt post- och telegrafverkets depåer,      nivå som motsvarar moderna anspråk. Enligt
3690: och man har försökt avhjälpa dem inom ramen         en preliminär kalkyl skulle reparationerna i de
3691: för de disponibla anslagen. Maskinreparations-      nuvarande depåutrymmena kosta post- och tele-
3692: ve,~:kstadsprojektet i Vasa omfattar utövet väg-    grafverket cirka 400 000 mark. Post- och tele-
3693: och vattenbyggnadsverkets reparationsverkstad       grafstyrelsen har inte ansett det nödvändigt att
3694: även post- och telegrafverkets bildepå- och         omedelbart avhjälpa alla brister. Avsikten är
3695: teleförrådsbyggnader. I väg- och vattenbygg-        dock att ännu under hösten innevarande år
3696: nadsstyrelsens samt post· och telegrafstyrelsens    avhjälpa de värsta bristerna i hyresutrymmena.
3697: ekonomiplaner för åren 1977-1981 skall pro-             Planerna för projektet rörande den gemen-
3698: jektet .enligt planerna genomföras under åren       samma reparationsverkstaden i Vasa har redan
3699: 1976-1978. De anslag som beviljades i stats~        godkänts, och enligt uppgift från byggnads-
3700: förslaget för år 1972 för genomförande av           styrelsen torde byggnadslov erhållas vid må-
3701: projektet, 1,4 miljoner mark under momentet         nadsskiftet augusti-september år 1976. Om
3702: 31.22.74 och 1,4 miljoner mark under momen-         projektets finansiering kan ordnas, kunde jord-
3703: tet 31.94.74, återgick vid utgången av året         byggnadsarbetena inledas i början av augusti
3704: 1975. Projektets totala kostnadsförslag utgör       innevarande år och huvudentreprenaden kunde
3705: för närvarande 28 000 000 mk.                       i fråga om jordbyggnadsarbetena inledas i de-
3706:    Det har inte ansetts vara ändamålsenligt att     cember 1976. 1 statsförslaget för innevarande
3707: modernisera väg- och vattenbyggnadsverkets          år har dock inte föreslagits medel för detta
3708: nuvarande reparationsverkstad i Vasa. Den           ändamål.
3709: tomt, på viiken den nuvarande reparations-
3710:      Helsingfors, i trafikministeriet, den 1 juli 1976.
3711: 
3712:                                                                    Trafikminister Kauko Hierppe
3713:                                              1976 vp.
3714: 
3715: Kirjallinen kysymys n:o 221.
3716: 
3717: 
3718: 
3719: 
3720:                                  Tikka: Valtion moottotlaJoneuvojen käytöstä annettujen saan-
3721:                                     nösten ja niiden noudattamisen valvonnan tehostamisesta.
3722: 
3723: 
3724:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3725: 
3726:    Vuonna 1972 annettu valtioneuvoston paa-         peeksi tehokasta. Valtion virka-autojen käyttö
3727: tös valtion moottorikulkuneuvojen ja vuokra-        myös muihin kuin päätöksessä mainittuihin
3728: autojen käytöstä määrittelee varsin tarkkaan        ajoihin tuntuu lisääntyneen huolimatta siitä,
3729: valtion omistamien autojen käytön. Päätöksen        että siinä on varsin tarkat ohjeet ajopäiväkir-
3730: mukaan valtion moottoriajoneuvon käyttö on          jan pitämisestä ja muusta valvonnasta. Julki-
3731: sallittu yksinomaan virkamatkoihin, valtion         suudessakin on esitetty, että nimenomaan kes-
3732: edustustehtäviin tai muuhun virkakäyttöön.          kushallinnon ulkopuolisten autojen yksityis-
3733: Moottoriajoneuvoa ei saa varata valtion palve-      käyttö on lisääntynyt ja tämä tietysti samalla
3734: luksessa olevan henkilön yksinomaiseen käyt-        lisää valtion menoja. Näistä syistä tuntuu tar-
3735: töön ja paikalliset virka-ajot ovat sallittuja      peelliselta, että valtiovarainministeriö, jolle pää-
3736: vain silloin, kun tärkeän virkatehtävän kiireel-    töksen valvonta kuuluu, ryhtyisi tehostettuihin
3737: lisen suorittamisen tai muun siihen verratta-       toimenpiteisiin autojen yksityiskäytön vähen-
3738: van syyn takia yleisten liikennevälineiden käyt-    tämiseksi.
3739: tö tai muu kuljetustapa ei ole mahdollista tai         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3740: tarkoituksenmukaista. Päätöksen mukaan vir-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3741: ka-ajoa eivät ole säännölliset matkat asunnon       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3742: tai virka- tai muun työpaikan välillä. Tämä         vaksi seuraavan kysymyksen:
3743: valtioneuvoston päätös koskee kaikkia valtion
3744: autoja tasavallan presidentin, valtioneuvoston                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
3745: jäsenten, oikeuskanslerin tai eduskunnan käy-               siin, joiden avulla valtion moottorikul-
3746: tössä olevia autoja lukuun ottamatta. Näistä                kuneuvojen ja vuokra-autojen käytöstä
3747: autoista ja niiden käytöstä on olemassa omat                annettua valtioneuvoston päätöstä ja
3748: säännökset.                                                 sen noudattamista kaikissa virkaportais-
3749:    Viime aikoina on yleistynyt epäilys siitä, et-           sa valvottaisiin nykyistä tehokkaam-
3750: tei päätöksen noudattamisen valvonta ole tar-               min?
3751:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1976.
3752: 
3753:                                           Seppo Tikka
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 
3758: 891/76
3759: 2                                              1976 vp.
3760: 
3761: 
3762: 
3763: 
3764:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3765: 
3766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen
3767: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          16 §:n 1 momentin mukaan yleisohjeiden an-
3768: mies, olette 9 päivänä kesäkuuta 1976 päivä-         taminen ja kyseisen päätöksen noudattamisen
3769: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       yleinen valvonta kuuluvat valtiovarainministe-
3770: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       riölle. Varsinainen ajoneuvokohtainen ohjeiden
3771: sanedustaja S. Tikan näin kuuluvasta kirjalli-       antaminen kuuluu asianomaiselle ministeriölle
3772: sesta kysymyksestä n:o 221:                          ja ajoneuvokohtainen valvonta asianomaiselle
3773:                                                      virastolle tai laitokselle.
3774:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Valtiontalouden tarkastusvirasto on muun
3775:        siin, joiden avulla valtion moottorikul-      tarkastustoimintansa yhteydessä jatkuvasti val-
3776:        kuneuvojen ja vuokra-autojen käytöstä         vonut edellä mainitun valtioneuvoston pää-
3777:        annettua valtioneuvoston päätöstä ja          töksen noudattamista. Suoritetuissa tarkastuk-
3778:        sen noudattamista kaikissa virkaportais-      sissa on todettu, että valtion moottoriajoneu-
3779:        sa valvottaisiin nykyistä tehokkaam-          vojen ja vuokra-autojen asiatonta käyttöä on
3780:        min?                                          esiintynyt jonkin verran, mutta että näiden
3781:                                                      ajoneuvojen käyttö muuhun kuin virka-ajoihin
3782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on yleisesti ottaen ollut kuitenkin varsin vä-
3783: vasti seuraavaa:                                     häistä.
3784:    Valtion moottor1kulkuneuvojen ja vudkra-             Näissä yksittäistapauksissa tarkastusvirasto
3785: autojen käytöstä annettu valtioneuvoston pää-        on kiinnittänyt huomiota ajoneuvojen asiatto-
3786: tös ( 482/72) määrittelee suhteellisen tarkasti      maan käyttöön ja edellyttänyt mainitun valtio-
3787: virka-autojen käytön valvonnasta. Päätöksen          neuvoston päätöksen tarkempaa noudattamista.
3788: 3 §: ssä on määräykset ajopäiväkirjasta, joka        Tehdyt havainnot eivät tarkastusviraston mie-
3789: toimii valvonnan pohjana. Ajopäiväkirjaan on         lestä osoita, että valtion moottorikulkuneuvo-
3790: päätöksen mukaan merkittävä jokaisesta ajo--         jen ja vuokra-autojen asiaton käyttö olisi li-
3791: kerrasta kelloaika ja matkamittarin osoitus ajon     sääntynyt ja yleistynyt siinä määrin, että se
3792: alkamis- ja päättymishetkellä sekä ajon tarkoi-      vaatisi erityisiä tarkastustoimenpiteitä. Tarkas-
3793: tus ja ajoreitti. Ajopäiväkirja ja sen liitteet on   tusvirasto ilmoittaa kuitenkin seuraavansa ajo-
3794: puolivuosittain toimitettava asianomaiseen vi-       neuvojen käytön asianmukaisuutta ja ryhtyvän-
3795: rastoon tai laitokseen tarkastettavaksi ( 8 §),      sä tarvittaessa asian edellyttämiin toimenpitei-
3796: mikäli asianomainen ministeriö ei ole niiden         siin.
3797: tarkastuksesta toisin määrännyt. Tarkastukses-          Edellä esitettyyn viitaten katson, että val-
3798: ta on tehtävä merkintä ajopäiväkirjaan. Lisäk-       tion moottoriajoneuvojen ja vuokra-autojen
3799: si valtion moottorikulkuneuvosta on kerättävä        käytöstä annetun valtioneuvoston päätöksen
3800: kustannustiedot ja laadittava kustannuslaskel-       valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Mikäli
3801: mat sen mukaisesti kuin kustannuslaskennasta         valtiontalouden tarkastusviraston toimittamissa
3802: virastoille ja laitoksille annetut ohjeet määrää-    tarkastuksissa tai muutoin ilmenee aihetta val-
3803: vät ( 7 § ) . Perusteet valvonnan suorittami-        vonnan uudelleen järjestämiseen tai tehostami-
3804: selle ovat täten olemassa.                           seen, hallitus tulee ryhtymään tarpeellisiin toi-
3805:                                                      menpiteisiin.
3806:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1976.
3807: 
3808: 
3809:                                                                            Ministeri Esko Rekola
3810:                                              N:o 221                                               3
3811: 
3812: 
3813: 
3814: 
3815:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1m a n.
3816: 
3817:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen           Enligt 16 § 1 mom. i ovan nämnda stats-
3818: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skri-           tådsbes1ut ankommer det på finansministetiet
3819: velse av den 9 juni 1976 tili vedetbötande          att utfätda allmänna anvisningat och sköta den
3820: med1em av statstådet övetsänt avskrift av föl-      ~llmänna konttollen av att iftågavatande beslut
3821: jande av tiksdagsman S. Tikka undettecknade         1akttas. Det ankommet på vedetbötande mi-
3822: spötsmål nt 221 :                                   nistetium att ge egentliga detaljetade anvis-
3823:                                                     ningat föt vatje fotdon och på vederbötande
3824:          Ämnar Regetingen vidtaga åtgätdet,         ämbetsvetk ellet inrättning att konttolleta
3825:        genom vilka statstådets beslut om an-        vatje fordon.
3826:        vändning av statens mototfotdon och             Statens tevisionsvetk har i samband med
3827:        av hytbilat samt iakttagandet av detta       sin övriga tevisionsvetksamhet fortgående övet-
3828:        beslut i alla ämbetsinstanset skulle övet-   vakat att statstådets ovan nämnda beslut iakt-
3829:        vakas meta effektivt än föt nätvatan-        tas. Vid de inspektionet som gjorts hat det
3830:        de?                                          konstatetats, att obehötig användning av sta-
3831:                                                     tens mototfotdon och av hytbilat i någon mån
3832:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-       har fötekommit, men att användningen av
3833: samt anföta fö1jande:                               dessa fotdon föt andta ändamål än tjänste-
3834:    Statstådets bes1ut om användning av statens      kötningat likväl allmänt taget hat fötekommit
3835:                                                               1
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 
3840: mototfotdon och av hytbilat ( 482/72) inne-         i skäligen liten omfattning. I dessa enskilda
3841: hållet tämligen noggranna bestämmelset om           fal1 hat tevisionsverket fäst uppmätksamhet
3842: övetvakning av användningen av tjänstebilat.        vid den obehöriga användningen av fotdonen
3843: I beslutets 3 § ingår bestämmelset om den           och förutsatt att statsrådets nämnda beslut
3844: kötjoutnal, på viiken övetvakningen bygget.         skall iakttas mera noggtant. De iakttagelser
3845: Enligt beslutet skall i kötjoutnalen föt vatje      som gjotts utvisat inte, enligt tevisionsvetkets
3846: kötning antecknas klodks1aget och vägmätatens       mening, att den obehötiga användningen av
3847: ställning nät kötningen bötjat och nät den          statens mototfotdon och av hytbilat har ökat
3848: s1utar samt kötningens ändamå1 ävensom kör-         och blivit allmän i sådan utsttäckning, att den
3849: rutten. Körjoutnal och bilagor tili denna skall     skulle kräva sätskilda inspektionsåtgätdet. Re-
3850: halvårsvis tillstäl1as vederbötande ämbetsvetk      visionsvetket meddelat dock att det följet
3851: ellet intättning föt granskning ( 8 §), såvida      med, att fotdonen används på ett sakenligt
3852: inte vedetbötande ministetium har bestämt           sätt, och att det vid behov vidtat de åtgätdet
3853: annot1unda dätom. Anteckning om gtanskning-         saken ktävet.
3854: en skall götas i kötjoutnalen. Bettäffande             Med hänvisning tili det ovan sagda anser
3855: staten tillhötigt motorfotdon skall dessutom        jag, att övervakningen av statstådets beslut om
3856: kostnadsuppgifter infötskaffas och kostnads-        användning av statens motorfordon och av
3857: kalky1et uppgöras i enlighet med vad 'som ät        hytbilar är otdnad på ett sakenligt sätt. Om
3858: bestämt i anvisningatna föt ämbetsverk och in-      det vid de inspektioner som utförs av statens
3859: tättningar om kostnadsberäkning ( 7 § ) . Det       revisionsverk eller i övrigt visar sig vara skäl
3860: föteligget således gtundet föt genomfötande av      att organisera övervakningen på ett nytt sätt
3861: konttoll.                                           eller att effektivera den, kommer regeringen
3862:                                                     att vidta erforderliga åtgätder.
3863:      Helsingfors den 21 septembet 1976.
3864: 
3865: 
3866:                                                                             Minister Esko Rekola
3867:                                               1976 vp.
3868: 
3869: Kirjallinen kysymys n:o 222.
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874:                                  Alppi ym.: Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston suhtautu-
3875:                                      misesta vieraileviin ulkomaalaisvaltuuskuntiin.
3876: 
3877: 
3878:                             E d u s k u n n a n H c r r a P u h e m i e h e 11 e.
3879: 
3880:    Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto kutsui       miseen ja huomioida vieraiden tulleen nuoresta
3881: 11. liittokokoukseensa 22-23.5. 1976 Ango-          vasta itsenäistyneestä, Suomen tunnustamasta
3882: lan vapautusliikkeen, MPLA:n nuorisojärjestön       valtiosta. SDNL:n käsityksen mukaan ulko-
3883: valtuuskunnan. Valtuuskunta saapui kuitenkin        maalaistoimisto osoitti menettelyllään hämmäs-
3884: vasta myöhään sunnuntai-iltana 6. 6. 1976.          tyttävää joustamattomuutta.
3885:    Suomen       Demokraattinen      Nuorisoliitto      Angolasta tulleen valtuuskunnan käännyttä-
3886: ( SDNL) sai kuulla vieraiden saapumisesta           minen ei ollut myöskään ennakkotapaus, vas-
3887: maanantaiaamuna 7. 6. 1976 n. klo 8.50, jol-        taavantapaisia ongelmia ulkolaisten valtuuskun-
3888: loin Helsingin lentoasemalta soitettiin ja ilmoi-   tien kohdalla on ollut aikaisemminkin. Tällai-
3889: tettiin kahden angolalaisen mieshenkilön ilman      nen menettely tuskin antaa hyvää kuvaa Suo-
3890: asianmukaisia papereita saapuneen lentokentälle,    men suhtautumisesta kansainväliseen kanssakäy-
3891: ja että heidät käännytetään klo 9.00 Pariisiin      miseen ja ystävyyden lujittamiseen mm. ETYK:n
3892: lähtevällä koneella takaisin. SDNL:sta otettiin     päätösten ja hengen mukaisesti.
3893: välittömästi yhteyttä sisäasiainministeriön ulko-      Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3894: maalaistoimistoon ja pyydettiin heitä olemaan       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämmekin val-
3895: panematta täytäntöön kyseistä käännytyspäätös-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3896: tä. SDNL ilmoitti vastaavansa kaikista aiheu-       seuraavan kysymyksen:
3897: tuvista kustannuksista, ja olettavansa vaaditta-
3898: vien järjestelyjen onnistuvan, mikäli asian jär-               Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
3899: jestämiseen annetaan kohtuullinen aika. Tähän               että tulevaisuudessa sisäasiainministeriön
3900: pyyntöön eivät ulkomaalaistoimiston virkailijat             ulkomaalaistoimisto osoittaa mahdolli-
3901: suostuneet, vaan SDNL:n vieraat käännytettiin               sissa vastaavankaltaisissa tilanteissa jous-
3902: lentokentältä takaisin. SDNL:n käsityksen mu-               tavuutta ja myönteisempää suhtautumis-
3903: kaan ulkomaalaistoimiston olisi tullut antaa                ta järjestöjen virallisiksi vieraiksi kut-
3904: mahdollisuus vaadittavien papereiden järjestä-              suttuihin ulkomaalaisiin valtuuskuntiin?
3905:   Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1976.
3906: 
3907:                      Ulla-Leena Alppi                                   Mikko Ekorre
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 933/76
3913: 2                                               1976 vp.
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:                              Eduskunnan· He.rra Puhemiehelle.
3919: 
3920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         haltijaksi ilmoitetun henkilön nimen lisäksi sii-
3921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nä ei ollut mitään muita henkilötietoja, ei mer-
3922: olette kesäkuun 11 päivänä 197 6 päivätyn kir-         kintää voimassaoloajasta eikä takaisinpaluuoi-
3923: jeenne n:o 1134 ohella toimittanut valtioneu-          keudesta. Siinä ei myöskään ollut ainuttakaan
3924: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           viisumia. Maahan tulijoilla ei siis ollut hallus-
3925: kansanedustaja Ulla-Leena Alpin ym. kirjalli-          saan matkustusasiakirjaksi hyväksyttävää asia-
3926: sesta kysymyksestä n:o 222, jossa tiedustellaan:       kirjaa, eikä viisumia.
3927:                                                           Maahan tulonsa syyksi tulijat esittivät asia-
3928:            Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       kirjan, joka koski Suomen Demokraattisen Nuo-
3929:         että tulevaisuudessa sisäasiainministeriön     risoliiton kokousta 22-23. 5. 76, joka kokous
3930:         ulkomaalaistoimisto osoittaa mahdolli-         siis oli jo pidetty. Muuta kutsua ei ole esi-
3931:         sissa vastaavankaltaisissa tilanteissa jous-   tetty.
3932:         tavuutta ja myönteisempää suhtautumis-            Ulkomaalaisasetuksen määräykset ja pohjois-
3933:         ta järjestöjen virallisiksi vieraiksi kut-     maiden välisen sopimuksen velvoitteet. huo-
3934:         suttuibin ulkomaalaisiin valtuuskuntiin?       mioonottaen ei sellaista henkilöä, jolla. ei ole
3935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lainkaan hallussaan matkustusasiakirjaksi hy-
3936: taen seuraavaa:                                        väksyttävää asiakit~aa, voida päästää maahan,
3937:                                                        ellei kyseessä ole esimerkiksi turvapaikkaa pyy-
3938:    Ulkomaalaisasetuksen 23 §:n nojalla passin-         tävä henkilö, siis hätätilanne. Tämän kannan
3939: tarkastusviranomainen voi käännyttää rajalta           on myös oikeuskanslerinvirasto ottanut ja il-
3940: mm. jokaisen ulkomaalaisen, jolla ei ole maa-          maissut sen selvästi erään matkustusasiakirjatta
3941: hant:uloon vaadittavaa voimassaolevaa passia           maahan päästetyn ulkomaalaisen vuoksi ulko-
3942: taikka jolta puuttuu vaadittava viisumi.               maalaistoimistoa vastaan tehdyn kantelun joh-
3943:    Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Is-             dosta antamassaan lausunnossa. Viisumin suh-
3944: lannin välillä passintarkastuksen poistamisesta        teen sensijaan on mahdollisuuksia joustaa, kun
3945: pohjoismaiden välisillä rajoilla tehdyn sopimuk-       siihen on aihetta, esim. osallistuminen kansain-
3946: sen 6 artiklan mukaan sopimusvaltioiden on             väliseen kokoukseen. Sellaisissa tap;mksissa ul-
3947: pohjoismaisilta ulkorajoilta käännytettävä mm.         komaalaistoimisto on joustanut poikkeuksetta.
3948: jokainen ulkomaalainen, jolla ei ole voimassa-            Jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin, sisä-
3949: olevaa passia tai muuta henkilöllisyystodistusta,      asiainministeriö on kiinnittänyt huomiota sii-
3950: jonka sopimusvaltioiden asianomaiset viranomai-        hen, että erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen on
3951: set ovat hyväksyneet·passiksi, taikka jolta puut-      kutsuessaan .ulkomaalaisia vieraakseen etukä-
3952: tuu säädetty maahantulolupa.                           teen varmistuttava siitä, että vieraat ovat sel-
3953:    Sunnuntaina, kesäkuun 6 päivänä 197 6 maa-          villä maahantuloon liittyvistä passi-, viisumi-
3954: han saapuneilla kahdella angolalaisella oli kum-       ym. vaatimuksista. Tarpeettomlen hankaluuk-
3955: mallakin mukanaan MPLA:n kuoressa koneella             sien estämiseksi olisi epäselvissä tapauksissa
3956: kirjoitettu valkoinen paperi, jonka oikeaan ylä-       ennen ulkomaalaisen maahan saapumista otet-
3957: nurkkaan oli kiinnitetty valokuva ilman leimaa.        tava yhteys ulkomaalaistoimistoon. Tästä asias-
3958: Paperin portugalinkielisessä tekstissä sanottiin,      ta sisäasiainministeriö on helmikuun 9 päivänä
3959: että sen haltijalla on oikeus olla poissa Ango-        1976 lähettänyt kirjeen muun muassa myös
3960: lasta määrätty aika ennen määräpäivää. Paperin         Suomen Demokraattiselle Nuorisoliitolle.
3961:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1976.
3962: 
3963:                                                                      Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3964:                                                                                                         ·.;:.1
3965:                                                     N:o 222                                                   3
3966: 
3967: 
3968: 
3969: 
3970:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3971: 
3972:    I det syfte 37 § 1 1110111. ri:ksdagsordningen          inte några andra personalia, vare sig uppgifter
3973: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se              0111 giltighetstiden eller 0111 rätten att återvända.
3974: nr 1134 av den 11 juni 1976 tili vederbörande              Inte heller ·ett enda visu111 fanns. Personetna
3975: medlem av stat·srådet översänt avskrift :av föl-           hade alltså vid anko111sten till landet varken
3976: .jande av riksdagsman Ulla-Leena Alppi m.fl.                någon såso111 resedokument godtagbar handling
3977: undertecknade spörsmål nr 222:                             eller el'fordedigt v~su111.
3978:                                                                Såsom anledning till sin anko111st företedde
3979:            Hur ämnar Regeringen sörja för, att             angolaneroa en handling rörande Finlands De-
3980:         ministeriets för inrikesärendena uclän-             mokratiska Ungdo111sJörbunds r.f. möte den 22
3981:         ningsbyrå i framtiden i eventuella mot-            -23. 5. 76, vilket möte alhså redan hade ägt
3982:         svarande situationer visar smidighet               rum. Någon annan inbjudan har inte förete1lts.
3983:         och fö!'håller sig positivare gentemot                 Med beaktande av bestä111melserna i utlän-
3984:         de utländska delega:tioner som inbjudits           ningsförordningen och föl'pliktelserna enligt
3985:         såsom organisationers officiella gäster?           överensko111melsen mellan de nordiS!ka länderna
3986:                                                            kan en sådan person, •so111 inte innehar någon
3987:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               •so111 helst såso111 resedokument godtagbar hand-
3988: samt anföra följande:                                      ling, inte tillåtas inresa till landet, såvida det
3989:                                                            inte är fråga t.ex. om person so111 begär asyl-
3990:    Med stöd av 23 § udänningsförordningen                  rätt, 111.a.o. nödläge. Denna ståndpunkt har
3991: kan passgranskningsmyndigheten vid gränsen                 äv;en justitiekanslersämibetet intagit och klart
3992: avvisa bl.a. varje utlänning, so111 inte innehar            uttryckt i ett udåtande i samband med ett
3993: för inresa tili Jandet erforderligt giltigt pass           klago111ål so111 anfönts mot utlänningsbyrån med
3994: eller ·S0111 saknar erforderligt visum.                     anledning av att en utlänning tillåtits inresa
3995:    Enligt 6 arti:kdn i överenskommelsen mellan             till landet utan resedokument. Beträffande vi-
3996: Danma:rk, Finland, Island, Norge och Sverige               su111 finns det däre111ot möjligheter att jämka,
3997: om upphävande av passkontrollen vid de inter-              då anledning föreligger, t.ex. i fråga 0111 del-
3998: nordiska gränserna bör de fördragS!slutande                tagande i något internationellt 111öte. I ts.ådana
3999: staterna vid de nordiska yttengränserna avvisa             fall har utlänningsbyrån utan undantag förhål-
4000: bl.a. varje utlänning, so111 inte innehar giltigt pass     lit sig s111idigt.
4001: ellet annan legitimationshandling, :so111 av veder-            För att ovan nämnda situationer skall kunna
4002: börande myndigheter i de fördragsslutande                  undvikas, har 111inisteriet för inrikesärendena
4003: sta:terna godtagitts att gälla ·såsom pa:ss, eller so111   framhållit att då olilka organisationer och sa111-
4004: saknar föreskrivet inresetillstånd.                        fund inbjuder utlänningar såso111 sina gäster,
4005:    De två .angolaner som söndagen den 6 juni               de på förhand skall förs~kra sig 0111, :rutt gäster-
4006: 1976 anko111 tili 1andet, hade vardera ett vitt,           na är 111edvetna 0111 de pasts-, visu111- och övriga
4007: 111askinskrivet, i MPLA-kuvert innes•Lutet pap-            villkor so111 är förknippade med inresa tili lan-
4008: per, på vilket i övre hörnet >tili höger fäst:s ett        det. I osäkra fall bör före utlännings an-
4009: fotografi utan stä111pel. Av den på portugisiska           komst :tili landet utlänningsbyrån kontaktas,
4010: •skrivna texten på papperet fra111gick, att pap-           så att onödiga ·~wårigheter <lmn undvi:kas. I an-
4011: perets innehavare har rätt att vistas utanför              ledning av detta har ministeriet för inrikes-
4012: Angola under en viss tid före ett bestä111t                ärendena den 9 februari 1976 sänt en skrivelse
4013: datu111. Utöver na111net på den person so111               tili bl.a. Finlands Demokmtiska Ungdomsför-
4014: uppgavs vara innehavare av papperet föreko111              bund.
4015:    HelsingfoJJS den 12 oktober 1976.
4016: 
4017:                                                              Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4018:                                              1976 vp.
4019: 
4020: Kirjallinen kysymys n:o 223.
4021: 
4022: 
4023: 
4024: 
4025:                                  Rainio ym.: Aseistakieltäytyjän ylentämisestä reservin luutnan-
4026:                                     tiksi.
4027: 
4028: 
4029:                         Ed usk unn an Herra Puhemiehelle.
4030: 
4031:    Päiväkäskyllä 4. 6. 1976 ylennettiin reservin      EdeHä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4032: hmtnantiksi Jaakko Pekka Blomberg, joka on          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
4033: syntynyt vuonna 1942, suorittanut asevelvolli-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4034: suutensa vuonna 1961 Suomenlinnan Rannik-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4035: kotykistörykmentin II patteristossa ja ylennetty
4036: tämän jälkeen RUK:n suorittaneena reservin                    Onko Hallitus omaksunut reservin
4037: vänrikiksi. Saatuaan kutsun vuonna 1972 ker-               upseerien ylennyksissä uudet perusteet,
4038: tausharjoituksiin hän kuitenkin kieltäytyi asecl-          joiden .mukaan ylennyksistä voivat tulla
4039: lisesta palveluksesta anoen asevelvollisuutensa            osallisiksi yhtä hyvin aseistakieltäytyjät
4040: suorittamista siitä alkaen sivillipalveluna. Tä-           kuin normaalisti asevelvollisuutensa suo-
4041: män anomuksen tutkijalautakunta hyväksyi                   rittaneet, ja .
4042: päätöksellään 441/73. Näin ollen on todet-                    aiotaanko· tällaisia ylennyksiä vast"-
4043: tava, että Suomen puolustusvoimissa on aseista-            edeskin jatkaa?
4044: kieltäytyjä ylennetty upseerina reservin· luut-
4045: nantiksi.
4046:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1976.
4047: 
4048:          Kullervo Rainio               Matti Asunmaa                 Heikki Jartti
4049:          Eero Lattula · ... ·          Pentti Sillantaus             Saara Mikkola
4050:          Matti Jaatinen                Väinö Raudaskoski             Toivo T. Pohjala
4051:          Lauri lmpiö                   Ulla Puolanne                 Erkki Pystynen
4052:          Eeva Kauppi                   Mikko Pesälä                  Sinikka Karhuvaara
4053:          Irma Koski                    Kirsti Hollming               Alli Vaittinen-Kuikka
4054:          Anna-Liisa Linkola            Tuno Mäki                     Erkki Korhonen
4055:          Pekka Vilmi                   Veikko J. Matikkala           Esko Härkönen
4056:          Tuure Junnila                 Veikko Pihlajamäki            Sylvi Saimo
4057:          Esko J. Koppanen              Pentti Mäki-Hakola            Veikko Hanhirova
4058: 
4059: 
4060: 
4061: 
4062: 845/76
4063: 2                                             1976 vp.
4064: 
4065: 
4066: 
4067: 
4068:                         Ed u s kunnan Herra P u h·e m i e he 11 e.
4069: 
4070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Reserviläisten ylentämisessä jo yli kymme-
4071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, . nen vuoden ajan noudatetun menettelyn mu-
4072: olette kesäkuun 10 päivänä 1976 päivätyn kir- kaan on mm. maanpuolustuskurssin suorittami-
4073: jeenne n:o 1135 ohella toimittanut valtioneu- nen Sotakorkeakoulussa rinnastettu kertaus-
4074: vostön asianömaisen jäsenen vastattavaksi kan- harjoituksiin. J'ämä käytäntö on vahvistetw
4075: sanedustaja Kullervo Rainiön ym. tekemän seu- vuonna .1974 . taJMlhtuneessa reserviläisten ylen-
4076: raavan sisältöisen kysymyksen:                      täqnsperusteita .koskevassa järjestelyssä, jolloin
4077:                                                     vahvi,stetut ylentämisperusteet ovat voimassa
4078:            Onko Hallitus omaksunut reservin ja niitä houd~tetaan jatkuvasti.
4079:         upseerien· ylennyksissä uudet perusteet,       I>uheena .olevan kysymyksen aiheena olleesta
4080:         joiden mukaan ylennyksistä vojvat tulla reservin luutnantti. Jaak~o Pekka _Blombergin
4081:         osallisiksi. yhtä hyvin aseistakie.täytyjät 4 päivänä kesäku\lta 197.6 tapahtuneen ylentä~
4082:         kuin normaalisti asevelvollisuutensa suo- misen .perust~is~a totean, e~tä asianomainen on
4083:         rittaneet, ja                   •. . ·.     suorit~nut, Sotakorkeakoulussa maanpuolustus--
4084:          : aiotaanko . tällaisia ylen11yksiä vast'- kurs~~ri, 59. tammi:,helmikuussa 1976, joten
4085:         edeskin jatkaa?                             mainit~. ylentämisperuste oli hänen suhteensa
4086:                                                     olemas~
4087:                                                       . ·' . .
4088:                                                             '."
4089: 
4090:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4091: taen seuraavaa:
4092:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1976.
4093: 
4094:                                                            '· ·'Puolustusmini~terf Ingvar S. Melin
4095: 
4096: 
4097: 
4098: 
4099:              ,:1.                                                            ··i'.
4100:                                              N:o 223                                             3
4101: 
4102: 
4103: 
4104: 
4105:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4106: 
4107:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vid befordran av reservister har enligt det
4108: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          förfarande, som redan har iakttagits under mer
4109: velse nr 1135 av den 10 juni 1976 til1 veder-      än tio år, bl. a. genomgången försvarskurs vid
4110: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     krigshögskolan likställts med fullgjord reserv-
4111: av följande av riksdagsman Kullervo Rainio         övning. Denna praxis har stadfästs vid regle-
4112: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 223:         ringen av grunderna för befordran av reser-
4113:                                                    vister år 1974. De befordringsgrunder som då
4114:           Har Regeringen antagit nya grunder       fastställdes är alltjämt giltiga och tillämpas
4115:        för befordran av reservofficerare så, att   fortfarande.
4116:        både vapenvägrare och de som har av-           I fråga om grunderna för befordringen av
4117:        tjänat sin vämplikt i normal ordning        reservlöjtnanten Jaakko Pekka Blomberg den
4118:        kan bli befordrade, och                     4 juni 1976, viiken har varit orsaken till det
4119:           kommer man också framdeles att           föreliggande spörsmålet, konstaterar jag, att
4120:        fortsätta med befordringar av detta         löjtnant Blomberg har genomgått försvarskur-
4121:        slag?                                       sen nr 59 vid krigshögskolan under tiden
4122:                                                    januari-februari 1976. Ovannämnda beford-
4123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ringsgrund förelåg m.a.o. för hans del.
4124: samt anföra följande:
4125:      Helsingfors den 17 juni 1976.
4126: 
4127:                                                               Försvarsminister Ingvar S. Melin
4128: \\
4129:                                               1976 vp.
4130: 
4131: Kirjallinen kysymys n:o 224.
4132: 
4133: 
4134: 
4135: 
4136:                                   Pihlajamäki: Seutukaavoitusta koskevan lailnsäädännön puutteel-
4137:                                       lisuudesta.
4138: 
4139: 
4140:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
4141: 
4142:    Rakennuslain säännöksiin nojautuen seutu-         tetaan, eikä takeita heille aiheutuvien haittojen
4143: kaavoitus on käynnistetty koko maassa. Tällä          ja vahinkojen korvaamisesta. Tilannetta on li-
4144: hetkellä se muodostaa merkittävän osan mei-          säksi kärjistänyt se, että kaavat jo luonnosas-
4145: dän yhteiskunnallisesta suunnittelustamme. Tä-       teellakin ovat monissa tapauksissa selvästi ra-
4146: hän saakka työn painopiste on ollut selvitysten      johtaneet     maanomistajien      mahdollisuuksia
4147: hankkimisessa ja tutkimusten toimittamisessa.        alueittensa käyttöön.                    .
4148:    Kun nyt seutukaavoituksessa on siirrytty              On selvää, että itse seutukaavoituksen kan-
4149: varsinaiseen kaavoitukseen, on työ suuresti vai-     nalta nykyinen kiihoittunut ilmapiiri .c;m myös
4150: keutunut seutukaavoitusta koskevan lainsäädän-       erittäin hankala. Huono ilmapiiri ei voi olla
4151: nön puutteellisuuden vuoksi. Nimenomaan seu-         vaikuttamatta heikentävästi seutukaavoituksen
4152: tukaavojen toteuttamista ja kaavoituksesta           tasoon, ja näin sen vaikutus jo tälläkin tavoin
4153: maanomistajille aiheutuvia haittoja ja vahinkoja     ulottuu laajalle. Kun juuri nyt maassamme on
4154: koskevia korvauksia käs~ttelevä säännöstö on         tarpeen monenlainen maapoliittinen uudistus-
4155: kovin puutteellista. Tosin rakennuslain 26           työ, tämänhetkisen ilmapiirin vaikutus voi tun-
4156: §:ssä ja 27 §:ssä sekä kaavoitusalueiden jako-       tua hyvin pitkälle eteenkinpäin maamme koko-
4157: lain 24 §: ssä on näistä asioista säännöksiä ja      naisetua vahingoittavalla tavalla.
4158: määräyksiä, mutta ne ovat asian laajuuden huo-          Edellä esit,ettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
4159: mioon ottaen perin vähäisiä ja tulevat pää-          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
4160: asiallisesti kysymykseen vain silloin, kun kaa-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
4161: voituksesta on aiheutunut varsin tulkinnanva-        si seuraavan kysymyksen:
4162: raista "huomattavaa haittaa". Tästä syystä nä-
4163: mä säännökset ovat myös yksipuolisesti maan-                   Onko Hallitus tietoinen siitä huo-
4164: omistajien oikeuksia kaventavia.                            nosta ilmapiiristä ja niistä kielteisistä
4165:    Eri puolilla maatamme ovat valmistumassa                 asenteista, jotka juuri nyt vaikeuttavat
4166: vaihekaavat, joissa on osoitettu mm. erilaisia              seutukaavoitusta, ja
4167: suojelu- ja virkistysalueita. Kyseiset kaavat ovat            mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei
4168: saaneet maanomistajien taholla mahdollisimman               puutteellinen lainsäädäntö aiheuta maan-
4169: huonon vastaanoton, koska heille ei ole kyetty              omistajille oikeusturvan vaarantumista
4170: antamaan selvitystä siitä, miten kaavoja toteu-             ja taloudellisia menetyksiä?
4171:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1976.
4172: 
4173: 
4174:                                         Veikko Pihlajamäki
4175: 
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 890/76
4180: 2                                           1976 vp.
4181: 
4182: 
4183: 
4184: 
4185:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4186: 
4187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kohtuullisuus on selvitettävä kaavaa laadittaes-
4188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa ja hyväksyttäessä.
4189: olette 14 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-        Seutukaavan oikeusvaikutuksia ja toteutta-
4190: jeenne n:o 1137 ohella toimittanut valtioneu-      mista koskevat säännökset ovat olleet voimassa
4191: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vasta vuodesta 1969. Lainsäädännön periaat-
4192: kansanedustaja Veikko Pihlajamäen kirjallises-     teiden tarkistamistarve tulee harkittavaksi siinä
4193: ta kysymyksestä n:o 224, jossa tiedustellaan:      vaiheessa, kun säännöstön soveltamisesta ja
4194:                                                    sen mahdollisesti aiheuttamista epäkohdista on
4195:           Onko Hallitus tietoinen siitä huo-       saatu vahvistetuiksi lähiaikoina tulevien vaihe-
4196:        nosta ilmapiiristä ja niistä kielteisistä   kaavojen osalta käytännön kokemuksia.
4197:        asenteista, jotka juuri nyt vaikeuttavat
4198:                                                       Sisäasiainministeriön ja seutukaavaliittojen
4199:        seutukaavoitusta, ja
4200:          mlta Hallitus a1koo tehdä, ettei          toimesta on lukuisissa eri yhteyksissä selostet-
4201:        puutteellinen lainsäädäntö aiheuta maan-    tu seutukaavoituksen toteuttamis- ja korvaus-
4202:        omistajille oikeusturvan vaarantumista      järjestelmiä. Selkeän tiedon perillemenoa ovat
4203:        ja taloudellisia menetyksiä?                kuitenkin vaikeuttaneet eräiltä tahoilta esitetyt
4204:                                                    kannanotot, joiden tarkoituksena näyttää olleen
4205:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        seutukaavoitustyön vaikeuttaminen harhaanjoh-
4206: taen seuraavaa:                                    tavaa tietoa jakamalla ja kaavasta aiheutuvia
4207:    Seutukaavalla ei pynta suna esitettyje?         rajoituksia suurentelemalla. Vaikka seutukaa-
4208: maankäyttöratkaisujen välittömään toteuttami-      van tavoitteiden ja esimerkiksi maa- ja metsä-
4209: seen, vaan kaava on tarkoitettu ohjeeksi muul-     talouden harjoittamisen välillä ei ole olemassa
4210: le alueiden käytön suunnittelulle. Toteuttami-     sellaisia ristiriitoja kuin eräissä yhteyksissä on
4211: sen on edellytetty tapahtuvan välillisesti, toi-   haluttu väittää, on tällainen toiminta ollut
4212: saalta rakennuslain 26 §:n 1 momentin mu-          omiaan aiheuttamaan tarpeettomia epäluuloja
4213: kaisesti yksityiskohtaisempien kaavojen ja nii-    varsinkin maanomistajapiireissä.
4214: hin liittyvien lunastus- ja toteuttamissäännös-       Ilmenneiden epäselvyyksien poistamiseksi on
4215: ten avulla kaavoituksen edistymisen myötä ja       sisäasiainministeriö 4 päivänä kesäkuuta 197 6
4216: toisaalta ottamalla kaikessa tarkoituksenmukai-    lähettänyt yleiskirjeen (n:o 1701/527/76),
4217: suusharkintaan perustuvassa hallintotoiminnas-     jossa yksityiskohtaisesti selostetaan muun ohel-
4218: sa seutukaavan sisältö rakennuslain 26 §:n 2       la ajankohtaisten, suojelu- ja virkistysalueita
4219: momeritista tarlkemmin ilmeneväHä tavalla huo-     koskevien vaihekaavojen vaikutuksia maankäyt-
4220: mioon.                                             töön. Ohjeiden valmistelussa kiinnitettiin eri-
4221:    Seutukaavassa esitettyjen ratkaisuperiaattei-   tyistä huomiota asiasta esitettyjen erilaisten nä-
4222: den myöhemmän toteuttamisen turvaamiseksi          kemysten yhteensovittamiseen ja toisistaan
4223: seutukaava saattaa kuitenkin eräissä tapauksis-    poikkeavien intressien tasapuoliseen huomioon
4224: sa aiheuttaa maankäytölle suoranaisiakin rajoi-    ottamiseen. Lisäksi sisäasiainministeriö on 1
4225: tuksia. Rajoitusten kohtuullisuus rakentamisen     päivänä syyskuuta 1976 asettanut työryhmän,
4226: osalta on turvattu rakennuslain 27 §:ään sisäl-    jonka tehtävänä on tammikuun loppuun 1977
4227: tyvällä järjestelmällä ja muun maankäytön osal-    mennessä selvittää voimassa olevan lain puit-
4228: ta rakennuslain 135 § :n säännöksellä, jonka       teissa seutukaavan toteuttamiseen liittyviä me-
4229: mukaan seutukaavaan otettavien määräysten          nettelytapoja.
4230:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1976.
4231: 
4232:                                                             Sisäasiainministeri Paavo Tiilikainen
4233:                                               N:o 224                                                 3
4234: 
4235: 
4236: 
4237: 
4238:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4239: 
4240:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de bestämmelser som skall intas i regionplanen
4241: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             är skäliga.
4242: velse nr 1137 av den 14 juni 1976 till veder-            Stadgandena beträffande regionplanens juri-
4243: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        diska verkningar och dess genomförande har
4244: av följande av riksdagsttnan Veikko Pihlaja-          varit i kraft först från och med år 1969. Be-
4245: mäki undertecknade spörsmål nr 224:                   hovet att justera principerna i lagstiftningen
4246:                                                       kommer att övervägas då man konstaterat de
4247:           Är Regeringen medveten om den               praktiska erfarenheterna av stadgandenas till-
4248:        ogynnsamma atmosfär och de negativa            lämpning och eventuella missförhållanden be-
4249:        attityder som för tillfället försvårar         träffande de etapplaner, som inom en nära
4250:        regionplaneringen, och                         framtid blir aktuella.
4251:           vilka åtgärder ämnar Regeringen                På åtgärd av ministeriet för inrikesärendena
4252:        vidta, för att den bristfälliga lagstift-      och regionplansförbunden har man i många
4253:        ningen inte skall medföra fara för mark-       olika sammanhang redogjort för regionplan-
4254:        ägarnas rättsskydd och vålla dem ekono-        läggningens verkställighets- och ersättningssys-
4255:        miska förluster?                               tem. Mottagandet av tydlig information har
4256:                                                       dock försvårats på grund av sådana ställnings-
4257:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          taganden från vissa håll, som genom att de
4258: samt anföra följande:                                 sprider vilseledande information och överdrif-
4259:                                                       ter beträffande de av planen föranledda in-
4260:    Avsikten är att de i regionplanen angivna          skränkningarna uppenbarligen är avsedda att
4261: lösningarna beträffande markdispositionen inte        försvåra regionplaneringen. Även om det inte
4262: skall genomföras omedelbart; planen är avsedd         behöver existera sådana motsättningar som man
4263: att tjäna tili ledning vid annan planering av         i vissa sammanhang gjort gällande, mellan en
4264: markanvändningen. Genomförandet förutsätts            regionplans målsättningar och bedrivandet av
4265: ske indirekt, å ena sidan i enlighet med 26 §         lant- och skogsbruk, har förfarande av det ak-
4266: 1 mom. byggnadslagen med stöd av mera de-             tue1la slaget bidragit tili att speciellt ,i mark-
4267: taljerade planer och därtill anslutna stadganden      ägarkretsar ge anledning till onödig misstro.
4268: om inlösande och genomförande i takt med                 I syfte att avlägsna existerande oklarheter
4269: planläggningens framskridande och å andra si-         har ministeriet för inrikesärendena den 4 juni
4270: dan genom att i all på ändamålsenlighetspröv-          1976 utfärdat ett cirkulär (nr 1701/527/76),
4271: ning baserad förvaltningsverksamhet beakta            i vilket man detaljerat redogör för bl.a. de
4272: regionplanens innehåll på sätt som närmare            verkningar, som de a1ktuella etapplanerna be-
4273: framgår av 26 § 2 mom. byggnadslagen.                 träffande skydds- och rekreationsområden har
4274:    Regionplanen kan dock i: vissa faH även di-        på markdispositionen. Då anvisningarna formu-
4275: rekt begränsa markdispositionen, då de i re-          lerades, fästes speciell vikt vid betydelsen av
4276: gionplanen angivna principerna för genomföran-        att sammanjämka olika synpunkter i saken och
4277: det senare skall tryggas. Det syste:rn, som fram-     att objektivt beakta olika intressen. Vidare har
4278: går av 27 § byggnadslagen, tryggar att de             ministeriet för inrikesärendena den 1 septem-
4279: inskränkningar som gäller byggnadsverksam-            ber 1976 tillsatt en arbetsgrupp, som har tili
4280: heten blir skäliga. I fråga om annan markdis-         uppgift att inom utgången av januari 1977 ut-
4281: position gäller stadgandet i 135 § byggnads-          reda inom ramen för gällande lagstiftning för-
4282: lagen, enligt vilket man vid uppgörandet och          faringssätten i anslutning tili regionplans för-
4283: godkännandet av planen bör utreda, huruvida           verkligande.
4284:      Helsingfors den 14 september 1976.
4285: 
4286:                                                     Minister för inrikesärendena Paavo Tiilikainen
4287:                                                        19J6. vp.
4288: 
4289: Kirjallinen kysymys n:o 225.
4290: 
4291: 
4292: 
4293: 
4294:                                        Hokkanen ym.: Ansiolentäjäitä vaadittavasta englannin kielen
4295:                                           taidosta.
4296: 
4297: 
4298:                             E d u s k unn a n H e r r a P u he m i e h e II e.
4299:     Suomessa on tällä hetkellä runsaat 600 an-              tu määräys englanninkielen pakollistallllisesta
4300: siole11täjää, joilla on voimassaoleva ansiolentä-           myös Suomen ilmatilassa ja pelkästään Suomen
4301: jän lupakirja. Kesäkuun 1976 alussao 201 lupa-              ilmatilassa lennettäessä perin omituiselta. Var-
4302: kirjan · omistajaa oli· ·sellaisia, joiden. kielitaito      sin merkilliseltä tuntuu päätös erityisesti sil-
4303: rajoittuu pelkästään suomenkielen- hallintaan,              loin, kun se on taannehtiva ja koskee niitä len-
4304: kun muut eli runsaat 400~ ovat sellaisia ansio-             täjiä, jotka jo kauan ovat olleet ansiolentäjiä.
4305: lentäjiä, joilla on hyvä englanninkielen taito tai             Tämän johdosta olisikin tehtyjä määräyksiä
4306: joiden kielitaito vähintäänkin.vastaa niitä vaati-          muutettava siten, että mainitut 201 suomenkie-
4307: muksia, joita edellytetään lentäjiltä Jetmettäessä          listä ansiolentäjää vapautetaan tästä kielikurs-
4308: ulkomaiden ilmatilassa .ja. käytettäessä radiokie-          sista sillä edellytyksellä, että he pysyvät valta-
4309: lenä englannin kieltä.                                      kunnan rajojen sisäpuolella, mitä myös heidän
4310:     Mainitut 201 ansiolentäjää lentävät pelkäs-             lentolupaosa edellyttää.
4311: tään Suomen ilmatilas!la ja ·käyttävät suomen-                 Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4312: kieltä pitäessään radioitse yhteyttäJennonjohto-            päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
4313: pisteisiin· valtakunnan alueella. Koska nämä .an-           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
4314: siolentäjät eivät ole suorittaneet englanninkie;.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4315: len tutkintoa, joka .tarvitaan radioliikenteessä
4316: lennettäessä ulkomaisessa .. ilmatilassa,: ei . heillä                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4317: ole myöskään oikeutta lentää lentokon~lla Suo-                            201 ansiolentäjän lupakirjan omaavaa
4318: men rajojen ulkopuolella.          .. _ · .                               ansiolentäjää, jotka käyttävät suomen-
4319:     Lupakirjan suorittaneiden ansiolentäjäin .tu-                         kieltä, ovat joutuneet sellaisen määräyk-
4320: lisi myös vastaisuudessa s~a pitää lupakir-                               sen kohteiksi, että heidän lentolupakir-
4321:  jansa, kun he: lentävät Suomen alueeliaja käyt~                          jansa peruutetaan, mikäli he eivät suo-
4322:  tävät suomenkieltä radiokielenä. Ilmailuviran-                           rita englannin kielen riittävän korkeaa
4323:  Qlllaiset ovat kuitenkin ryhtyneet vaatimaan,                            kielikurssia kahden vuoden kuluessa, ja
4324:  että kaikkien .ansiolentäjien on s1.10>ritett:ava lä~                       katsooko Hallitus, että tämänsisältöi-
4325:  bimpien kahden vuoden kuluessa ~ngla®in,kie­                             nen maarays on sopusoinnussa Suomen
4326:  len kurssi, jonika . aikana saawtetaan hyvä                              perustuslain kanssa, jonka mukaisesti
4327:  engl~nkielen taito ja ;mikäli täll3is.ta kieli~                          kansalaisella tulee olla oikeus käyttää
4328:  kurssia· ja siihen ·liittyvääkoetta ei hyväks}l'tyllii                   omassa maassaan äidinkieltään, joka
4329:      _1.1       •      .   !-l    .....   1 ~.1,.:.,: tul
4330:  ta~Uilla suortteta,. a:ns.l!7.tentaJM ..· .Up~J,a, .. -                  Suomessa virallisesti on suomen- tai
4331:  ban peruuttamaan.                                      _           ·.· . ruotsinkieli, sekä            -
4332:     Kun ansioletitäjät, jptka lentävät ~ainoastaan                   . . ...·mihipkä toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
4333: Suomen ilmatilassa ja käyttävät .tällä: .alueella                         annettu määrays voitäisim kumota edel-
4334:  lentäessään suomenkieltä, voivat · hyvin hallita                         IIL mafnii:tujen . 201:11. ansiolentäjän
4335:  lentokonettaan suomenkielellä; ·tuntuu. ehdQtet~                     osalta?       ·                  ·
4336:                                                '   .
4337: 
4338:       Helsingissä 15 päivän.ä kesäkuuiä'j9t6:
4339: 
4340:           Matti Hokkanen .               · ··· Esko ·uärköt'len:·               ···_ . Matti Asunmaa
4341: 
4342: 
4343: 894/76
4344: 2                                            1976 vp.
4345: 
4346: 
4347: 
4348: 
4349:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4350: 
4351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ilmailutoiminta on kansainvälistä ja eri mai-
4352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den lentäjien samoin kuin lennonvarmistusteh-
4353: olette 15 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-     tävissä palvelevien yleiskieli kautta maapallon
4354: jeenne n:o 1151 ohella toimittanut valtioneu-      on englanti. Myös meillä käytäntö on erityisesti
4355: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ansiolentotoiminnan . kohdalla osoittanut, että
4356: kansanedustaja Matti Hokkasen ym. näin kuu-        tällaisen toiminnan harjoittaja joutuu ja hänellä
4357: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 225:        tulee olla mahdollisuus suorittaa lentoja. myös
4358:                                                    valtakunnan rajojen yli. Sellainen järjestely, jos-
4359:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sa ansiolentäjät yleisesti jaettaisiin kahteen ryh-
4360:        201 ansiolentäjän lupakirjan omaavaa        mään, joista toinen olisi oikeutettu suoritta-
4361:        ansiolentäjää, jotka käyttävät suomen-      maan yksinomaan lentotoimintaa kotimaassa,
4362:        kieltä, ovat joutuneet sellaisen määräyk-   on sekä valvontamielessä että ansiolentotoimin-
4363:        sen kohteiksi, että heidän lentolupakir-    nan harjoittajien oman edun kannalta epätar-
4364:        jansa peruutetaan, mikäli he eivät suo-     koituksenmukaista.
4365:        rita englannin kielen riittävän korkeaa        Englannin kielen taito on kansainvälisessä lii-
4366:        kielikurssia kahden vuoden kuluessa, ja     kenteessä välttämätön, jotta vältyttäisiin eräiltä
4367:           katsooko Hallitus, että tämänsisältöi-   viime vuosien aikana sattuneilta tapauksilta,
4368:        nen maarays on sopusoinnussa Suomen         joissa lentäjän puutteellinen kielitaito on ai"
4369:        perustuslain kanssa, jonka mukaisesti       heuttanut häiriöitä ja vaaratilanteita liikentees-
4370:        kansalaisella tulee olla oikeus käyttää     sä tai jopa vaikuttanut ratkaisevasti lento-
4371:        omassa maassaan äidinkieltään, joka         onnettomuuden tapahtumiseen; kun lentäjä ei
4372:        Suomessa virallisesti on suomen- tai        ole käsittänyt lennonvarmistuspalvelun hänelle
4373:        ruotsinkieli, sekä                          antamia ohjeita~ Edellä tarkoitettu kielitaito ei
4374:           mihinkä toimiin Hallitus ryhtyy, jotta   ole tarpeellinen yksinomaan lennettäessä Suoc
4375:        annettu määräys voitaisiin kumota edel-     men alueen ulkopuolella. Kansainvälisen lento-
4376:        lä mainittujen 201 :n ansiolentäjän         liikenteen osuuden jatikuvasti ·kasvaessa Suomen
4377:        osalta?                                     ilmatilassa tapahtuvassa lentoliikenteessä on
4378:                                                    lentoturvallisuuden kannalta tärkeää, että an-
4379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      siolentäjä, joka on oikeutettu kuljettamaan
4380: vasti seuraavaa:                                   maksavia matkustajia ja rahtia, pystyy seuraa-
4381:    Kysymyksessä tarkoitettaneen ilmailuhalli-      maan myös samaan aikaan ja samalla alueella
4382: tuksen ansiolentäjän lupakirjavaatimuksia kos-     oleville vierasmaalaisille ilma-aluksille annetta-
4383: kevaa 20 päivänä kesäkuuta 1974 tekemää pää-       via englanninkielisiä lennonjohdollisia selvityk-
4384: töstä, johon sisältyy muun ohella määräys sii-     siä.
4385: tä, että ansiolentäjän tulee "osoittaa kykene-        Ansiolentäjän kelpoi'suusehtoi:hin sisällytetyl-
4386: vänsä hallitsemaan suomen- ja englanninkielellä    lä kielitaitovaatimuksella on lentoturvallisuu-
4387: lentotoiminnassa vaadittavan radioliikenteen       den parantamisen kannalta tärkeä merkitys,
4388: sekä tällaisessa liikenteessä käytettävät sanon-   jonka tuleekin olla lupakirjavaatimusten perus-
4389: nat ja lyhenteet".                                 lähtökohta.
4390:    Tällä määräyksellä ei ole vaikutusta suoma-        Kysymyksessä on korostettu kielitaitovaati-
4391: laisen ansiolentäjän oikeuteen käyttää suomen      muksen aiheuttamia hankaluuksia sellaisille an-
4392: kieltä radioliikenteessä Suomen alueella. Mää-     siolentäjille, jotka ovat saaneet lupakirjansa
4393: räyksen ei näin ollen voida katsoa olevan risti-   aikaisempien määräysten voimassa ollessa. An-
4394: riidassa perustuslakimme säännösten kanssa.        siolentäjän lupakirja annetaan vain määräajaksi,
4395:                                                N:o 2-2.5                                             3
4396: 
4397: lupakirjan laadusta riippuen (liikennelentäjä,        pätevyyden hankkimis:een. Ilmailuhallituksen
4398: vanhempi ansiolentäjä, ansiolentäjä jne.) 6-12        lentoturvallisuusosaston päällikkö voi eram
4399: kuukaudeksi kerrallaan ja että lupakirjaa uudis-      edellytyksin yksittäistapauksissa myöntää poik-
4400: tettaessa asianomaisen pätevyys uudelleen tar-        keuksia edellä mainitusta kielitaitovaatimukses-
4401: kistetaan. Kysymyksessä tarkoitetut hankaluu-         ta nimenomaan kysymyksessä tarkoitettujen
4402: det on otettu huomioon siten, että vahvistaes-        ansiolentäjien osalta. Tätä erivapausmenettelyä
4403: saan edellä mainitut lupakirjamääräykset ilmai-       onkin käytetty niin, ettei yhtäkään kysymykses-
4404: luhallitus samalla päätti, että silloin voimassa      sä tarkoitettua ansiolentäjäryhmän lupakirjaa
4405: oleviin lupakirjoihin nähden uusia lupakirjavaa-      ole jäänyt tähän mennessä puuttuvan englan-
4406: timuksia sovelletaan vasta vuoden 1976 alun           ninkielen taidon takia uusimatta.
4407: jälkeen tapahtuvasta kunkin lupakirjan. voimas-         · Lupakirjavaatimukset yleensä eivät voi eivät-
4408: saolon päättymisestä lukien. Näin ollen jo. en-       kä saa olla jatkuvasti samanlaisina pysyviä,
4409: nen nyt puheena olevan·. määräyksen antamista         vaan niitä on pidettävä ilmailun liikenteellisen
4410: lupakirjansa .saaneilla ansiolentäjillä. on katsot~   ja teknisen kehityksen lentoturvallisuudelle
4411:  tava olevan kohtuullinen aika tarvittavan lisä-      asettamien vaatimusten tasolla.
4412:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1976.
4413: 
4414:                                                                  Liikenneministeri Kauko Hjerppe
4415: 4                                             i976 vp.
4416: 
4417: 
4418: 
4419: 
4420:                            T i n R i k s d a g en s He r r Ta lm a n.
4421: 
4422:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        säkerhetsuppgifter är engelska i hela världen.
4423: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Även hos oss har det i praktiken visat sig, att
4424: nr 1151 av den 15 juni 1976 tili vederbörande        person som utövar förvärvsmässig luftfarts-
4425: medlem ·av statsrådet översänt avskrift av föl-      verksamhet, måste utföra och bör även ha möj-
4426: jande av riksdagsman Matti Hokkanen :in. fl.         ligheter att utföra flygningar bl. a; över riks-
4427: undertecknade spörsmål nr 225:                       gränserna. Ett sådant arrangemang, enligt vilket
4428:                                                      förvärvsflygare allmänt skulle indelas i två
4429:           Är Regeringen medveten om, att 201         grupper, av vilka den ena hade rätt att utöva
4430:        finsktalande flygare med förvärvs-            luftfartsverksamhet endast i hemlandet, är
4431:        mässigt flygcertifikat berörs av sådan        oändamålsenligt med beaktande av såväl över-
4432:        bestämmelse, att deras flygcertifikat         vakningen som de personers intressen, som
4433:        återkallas, om de inte inom två år            utövar förvärvsmässig luftfartsverksamhet.
4434:        genomgår en tiliräckligt omfattande              Kunska:per i engelska är nödvändiga inom
4435:        kurs i engelska, och                          internationell kommunikation, för att händelser
4436:           anser Regeringen, att en bestämmelse       som inträffat under de närmaste åren skall
4437:        av nämnda innehåll överensstämmer             kunna undvikas. I de aktuella fallen har en
4438:        med Finlands grundlag, enligt viiken          flygares bristande språkkunskaper medfört
4439:        medborgaren bör ha rätt att i sitt eget       störningar och framkallat farliga situationer i
4440:        land använda sitt modersmål, i Finland        trafiken ellet tili och med på ett avgörande
4441:        officiellt finska eller svenska, samt         sätt bidragit tili en flygolycka, då flygaren inte
4442:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            förstått de direktiv som flygsäkerhetstjänsten
4443:        vidta, för att bestämmelsen skall kunna       givit. Ovan avsedda språkkunskaper behövs
4444:        upphävas i fråga om ovan nämnda 201           inte endast vid flygning, utanför finskt område.
4445:        förvärvsflygare?                              Då den internationella flygtrafiken i Finlands
4446:                                                      luftrum ständigt ökar, är det med hänsyn tili
4447:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flygsäkerheten viktigt, att förvärvsflygare, som
4448: samt anföra följande:                                är berättigad att transportera betalande passa-
4449:                                                      gerare och gods, även kan följa med de instruk-
4450:    I spörsmålet torde avses det av luftfartsty-      tioner, som från kontrolltornet samtidigt med-
4451: relsen den 20 juni 1974 fattade beslutet om          delas på engelska tili utländska luftfartyg inom
4452: fordringarna för förvärvsmässigt flygcertifikat,     samma område.
4453: i vilket bl. a. ingår en bestämmelse om, att för-       Kravet på språkkunskaper som ingår i för-
4454: värvsflygare bör visa sig kunna behärska finska      värvsflygares kompetensfordringar är av s.tor
4455: och engelska som erfordras för radiotrafiken         vikt för ökande av flygsäkerheten, och bör vara
4456: inom luftfartsverksamheten, samt i sådan kom-        en grundförutsättning för utfärdandet av certi-
4457: munikation förekommande uttryck och förkort-         fikat.
4458: ningar.                                                 I spörsmålet betonas de olägenheter, som
4459:    Denna bestämmelse inskränker inte en finsk        kravet på språkkunskaper vållar sådana för-
4460: förvärvsflygares rätt atrt använda finska i radio-   värvsflygare, som erhållit sitt certifikat på
4461: trafiken inom finskt område. Bestämmelsen            basen av tidigare gällande bestämmelser. Yr-
4462: kan av den anledningen inte anses strida mot         kesmässigt flygcertifikat utfärdas, beroende på
4463: stadgandena i vår grundlag.                          certifikatet, ( trafikflygare, äldre förvärvsfly-
4464:    Luftfartsverksamhet utövas internationellt        gare, förvärvsflygare osv.), endast på bestämd
4465: och universalspråket bland flygare i olika Iän-      tid, för 6-12 månader i sänder och veder-
4466: der samt bland personer som handhar flyg-            börande genomgår kompetensprov innan certi-
4467:                                              N:o 225                                                5
4468: 
4469: fikatet förnyas. De i spörsmålet avsedda olägen-    kan under vissa förutsättningar i enstaka fall
4470: heterna har beaktats så, att då luftfartstyrelsen   bevilja undantag från ovan nämnda krav på
4471: fastställde ovan nämnda bestämmelser för ut-        språkkunskaper speciellt för de förvärvsflygare
4472: färdande av certifikat, fattades samtidigt ett      som avses i spörsmålet. Detta dispensförfaran-
4473: beslut om, att de nya fordringarna för certi-       de har använts så, att bristande kunskaper i
4474: fikaten tillämpas på då gällande certifikat först   engelska hittills inte påverkat utfärdande av
4475: från och med ingången av år 1976, då ifråga-        certifikat tili någon av de i spörsmålet avsedda
4476: varande certifikat upphör att vara i kraft. Av      förvärvsfl ygargrupperna.
4477: denna orsak bör de förvärvsflygare, som er-             Fordringarna för certifikat kan och får i all-
4478: hållit sitt certifikat innan den aktuella bestäm-   mänhet inte förbli oförändrade, utan man bör
4479: melsen utfärdades, anses ha rimlig tid att för-     tillse, att de motsvarar de krav, som trafik- och
4480: värva erforderlig ytterligare kompetens. Chefen     teknikutvecklingen inom luftfarten innebär i
4481: för luftfartstyrelsens flygsäkerhetsavdelning       fråga om flygsäkerheten.
4482:      Helsingfors den 22 september 1976.
4483: 
4484:                                                                    Trafikminister Kauko Hjerppe
4485: 
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 894/76
4490:                                              1976 vp.
4491: 
4492: Kirjallinen kysymys n:o 226.
4493: 
4494: 
4495: 
4496: 
4497:                                  Ruotsalainen: Sääruingin kristillisessä opistossa noudatettavista
4498:                                     menettelytavoista.
4499: 
4500: 
4501:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4502: 
4503:     Savonlinnan kaupungissa sijaitseva valtion-        Opiston johtaja Olavi Ronkainen on lähet-
4504: apua nauttiva Sääruingin kristillinen opisto        tänyt allekirjoittamansa kirjeen eräille uskon-
4505: käyttää "opetustyössään" menetelmiä, jotka          vei jilleen v. 1966, jolloin ns. kansanlähetys
4506: tänään ovat suorastaan hätkähdyttäviä. Opistoa      eli voimallista nousua luoden järjestöorgani-
4507: pidetään suljettuna autoritäärisesti johdettuna     saatiota yli maan. "Minusta olisi hienoa, jos
4508: laitoksena, jossa arvovalta hankitaan kerrassaan    saatanalta voitaisiin lohkaista lähettien koulut-
4509: kvseellisin keinoin.                                tamiseen esim. 100 000,- vuodessa."
4510:   ' Opiston oppilaista joka neljäs jätti viimeksi      Niin kuin koko opiston toiminta on myös
4511: kuluneena lukuvuotena opintonsa kesken, sa-         sen laaja keräystoiminta samoin kuin vähäinen
4512: mansuuntaisia ovat tulokset myös edellisiltä        asuntotuotanto saanut omituisia piirteitä, jotka
4513: vuosilta. Osa oppilaista on tarvinnut psykiat-      tulisi ehdottomasti tutkia ja opisto saattaa nou-
4514: rista hoitoa pystyäkseen palaamaan opiston          dattamaan normaaleja menettelyjä opetustyössä
4515: jälkeen normaaliin elämään. Onpa opiston lä-        niin kuin koko toiminnassaankin.
4516: heisyydestä tavattu hysteerisessä tilassa liikku-      Puhtaasti viidennen herätyksen hallitsema
4517: via opistosta paenneita oppilaita.                  kansanopisto on oikeutettu 85 % :n valtion-
4518:     Viidennen herätysliikkeen opetuksen mukai-      apuun.
4519: sesti on opiston opetusmetodeihin kuulunut             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4520: muun muassa pakottaminen juikiseen syntien          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4521: tunnustamiseen. Luokan edessä tällaisia oppi-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
4522: laita on luovutettu pirulle "valitsemalla saat-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4523: teeksi sopiva laulu", näin kertoo eräs opiston
4524: oppilas.                                                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4525:     Kaikki kritiikki opiston johtoa vastaan kui-           valtionapua nauttivassa Säämingin kris-
4526: tataan sanomalla sitä vainoksi Kristuksen täh-             tillisessä opistossa sovelletaan menetel-
4527: den. Opistolla käytetään tehokkaita, joskin                miä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan
4528: usein hienovaraisia menetelmiä hankalien hen-              mielenterveydellisiä haittoja opiston op-
4529: kilöiden vaientamiseksi. Mielisairaaksi ja riiva-          pilaille ja jotka ilmeisestikin loukkaa-
4530: tuksi leimaaminen on yleistä, mutta tehokkain              vat oppilaiden oikeusturvaa, sekä suo-
4531: tapa on uhkaaminen sielunhoitosalaisuuksien                ritetaan laajaa varojen keräystä toden-
4532: ( tippisalaisuuksien) paljastamisella. Sitä on             näköisesti ilman laillista keräyslupaa, ja
4533: käytetty tottelemattomiksi leimattuihin oppi-              mikäli on,
4534: laisiin. Yksinkertaisesti: ensin pakotetaan tun-               mihin toimenpiteisiin Hallitus asian
4535: nustamaan syntejä ja sitten pakotetaan kuu-                johdosta aikoo ryhtyä?
4536: liaiseksi uhkaamalla levittää tunnustuksia mui-
4537: den tietoon.
4538:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1976.
4539: 
4540:                                         Unto Ruotsalainen
4541: 
4542: 
4543: 
4544: 935/76
4545: 2                                             1976 vp.
4546: 
4547: 
4548: 
4549: 
4550:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4551: 
4552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aatteet ja normisto. Kouluhallitus on suoritta-
4553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nut opistossa viimeksi tarkastuksen 25.-27.
4554: olette 15. päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn           10t. 1972 ja todennut tässä yhteydessä opiston
4555: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         opetussuunnitelmat asianmukaisiksi, opettajien
4556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tason korkeaksi, opiston toiminnan kokonai-
4557: edustaja Ruotsalaisen näin kuuluvasta kirjalli-      suudessaan tarkoituksenmukaiseksi ja hyvin
4558: sesta kysymyksestä n:o 226:                          johdietuksi sekä opiskelijat vireiksi ja innostu-
4559:                                                      neiksi. Myöskään Mikkelin lääninhallitus ei
4560:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       ole nähnyt valvontansa perusteella olevan ai-
4561:        valtionapua nauttivassa Säämingin kris-       hetta opetuksen suhteen erityisiin huomautuk-
4562:        tillisessä opistossa sovelletaan menetel-     siin. Myös opiston valtion tuella suorittama
4563:        miä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan           rakennustoiminta on tapahtunut normaalien hy-
4564:        mielenterveydellisiä haittoja opiston op-     väksymis- ja valvontaprosessien kautta.
4565:        pilaille ja jotka ilmeisestikin loukkaavat       Valtionapua Säämingin kristillinen opisto
4566:        oppilaiden oikeusturvaa, sekä suorite-        saa edellä mainitun lain 4 § :n 1 momentin pe-
4567:        taan laajaa varojen keräystä todennäköi-      rusteella rehtorin ja opettajien palkkoihin ja
4568:        sesti ilman laillista keräyslupaa, ja mi-     palkkioihin sekä laissa mainittuihin eläkemak-
4569:        käli on,                                      suihin 90 % ja muihin laissa lueteltuihin me-
4570:            mihin toimenpiteisiin Hallitus asian      noihin 70 % todellisista ja hyväksytyistä me-
4571:        johdosta aikoo ryhtyä?                        noista. Opiston kokonaistaloudessa tämä mer-
4572:                                                      kitsee normaalisti alle 50 % :n valtionapua
4573:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         (41,1% v. 1976).
4574: vasti seuraavaa:·                                       Mitä tulee kansanedustaja Ruotsalaisen ky-
4575:    Kansanopisto on sisäoppilaitos. Käytännössä       symyksen toiseen osaan, Säämingin kristillisen
4576: tämä tarkoittaa sitä, että niin opiskelijat kuin     opiston suorittamaan keräystoimintaan, on to-
4577: opettajatkin asuvat samassa opistoyhteisössä ja      dettava, että opiston kannatusyhdistys on vuo-
4578: joutuvat näin jatkuvaan vuorovaikutussuhtee-         sittain hakenut sisäasiainministeriöitä asian-
4579: seen. Internaattiluonteesta seuraa, että kansan-     omaisen luvan panna toimeen keräys opiston
4580: opistojen ihmissuhteet ja kasvatusmenetelmät         talouden tukemiseksi. Tämän vuoden lupa on
4581: poikkeavat eksternaattioppilaitosten vastaavista     myönnetty numerolla 4720/466/75. Muuta
4582: piirteistä. Eräänä vapaan sivistystyön peruspiir-    varojen keräystä ei opisto tiettävästi ole suo-
4583: teenä on se, että valtio ei rajoita organisaatioi-   rittanut.
4584: den oman henkisen ilmapiirin vaikutusta toi-            Edellä esitetyn perusteella sekä opiston joh-
4585: minnassa, mikäli toiminta muuten on annettu-         don ja kouluhallituksen kuulemisen jälkeen ei
4586: jen määräysten ja ohjeiden mukaista.                 ole voitu todeta, että Säämingin kristillisessä
4587:    Säämingin kristillinen opisto on viidennen        opistossa sovellettaisiin menetelmiä, joilla on
4588: herätysliikkeen opisto, jonka valtionapu mää-        kysymyksessä tarkoitettuja vaikutuksia, .tai suo-
4589: räytyy kansanopistojen valtionavusta annetun         ritettaisiin varojen keräystä ilman asianomaista
4590: lain (556/69) ja asetuksen (4/70) perusteel-         lupaa. Kouluhallitus on kuitenkin ilmoittanut
4591: la. Opiston opetuksen luonteeseen vaikuttavat        tehostavansa opistojen kasvatusmenetelmiin ja
4592: luonnollisesti viidennen herätysliikkeen peri-       varojen käyttöön kohdistuvaa valvontaansa.
4593:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1976.
4594: 
4595: 
4596:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
4597:                                               N:o 226                                               3
4598: 
4599: 
4600: 
4601: 
4602:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4603: 
4604:    I det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-        och skolans verksamhet överhuvudtaget ända-
4605: dagsordningen har Ni, Herr T alman, med Eder        målsenlig och väl ledd samt studerandena vak-
4606: skrivelse av den 15 juni 1976 tili vederböran-      na och intresserade. Länsstyrelsen i St Michels
4607: de medlem av statsråd!et översänt avskrift av       Iän har inte heller på grundval av den tillsyn,
4608: följande av riksdagsman Ruotsalainen ställda        som denna länsstyrelse utövar över skolan,
4609: skriftliga spörsmål nr 226:                         funnit orsak till några särskilda anmärkningar
4610:                                                     i fråga om undervisningen. Också byggnads-
4611:           Är Regeringen medveten om att vid         verksamheten vid folkhögskolan, viiken har
4612:        Sääruingin kristillinen opisto benämnda      skett med statens stöd, har ägt rum inom
4613:        folkhögskola tillämpas metoder som är        ramen för ett normalt förfarandle i fråga om
4614:        ägnade att medföra vådor för elevernas       godkännande och tillsyn.
4615:        mentala hälsa och uppenbarligen krän-            Sääruingin kristillinen opisto benämnda folk-
4616:        ker elevernas rättsskydd samt att där,       högskola får på grundval av 4 § 1 mom. ovan-
4617:        sannolikt utan lagligt tillstånd, för-       nämnda lag i statsunderstöd 90, % av rektorns
4618:        anstaltas en omfattande penninginsam-        och lärarnas löner samt i lagen angivna pen-
4619:        ling, och om så är fallet,                   sionsförsäkringspremier och för övriga i lagen
4620:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           uppräknade utgifter 70 % av de faktiska och
4621:        vidta med anledning av saken?                godtagbara utgifterna. Inom ramen för folk-
4622:                                                     högskolans hela ekonomi innebär detta normalt
4623:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ett statsund'erstöd på mindre än 50 % ( år
4624: samt anföra följande:                               1976 är siffran 41,1 % ).
4625:    En folkhögskola är en internatskola. I prak-         I fråga om den andra delen av riksdagsman
4626: tiken betyder detta, att såväl studerande som       Ruotsalainens spörsmål, viiken berör insam-
4627: lärare bor inom samma skolsamfund och               lingsverksamhet vid Sääruingin kristillinen
4628: därigenom ständigt påverkar varandra. Folk-         opisto benämnda folkhögskola, bör konstateras
4629: högskolornas karaktär av internat medför att        att skolans understödsförening varje år hos
4630: relationerna människor emellan vid dessa sko-       ministeriet för inrikesärendena har inhämtat
4631: lor och likaså uppfostringsmetoderna är annor-      behörigt tillstånd att ordna en insamling tili
4632: lunda än vid externatskolor. Ett grundläggande      stöd för skolans ekonomi. Tillståndet för detta
4633: drag hos det fria bildningsarbetet är att staten:   år har beviljats under nummer 4720/466/75.
4634: inte inskränker den inverkan som organisatio-       Några andra insamlingar av penningmedel har
4635: nernas egna andliga atmosfär har på verksam-        skolan veterligen inte ordnat.
4636: heten, om denna eljest överensstämmer med               På grundval av vad ovan har anförts och
4637: utfärdade bestämmelser och anvisningar.             sedan skolans ledning och skolstyrelsen har
4638:    Sääruingin kristillinen opisto benämnda folk-    hörts i saken har det inte kunnat påvisas att
4639: högskola tillhör den s.k. femte väckelserörel-      vid Sääruingin kristillinen opisto benämnda
4640: sen. Dess statsunderstöd utgår enligt lagen och     folkhögskola skulle tillämpas förfaringssätt
4641: förordningen om statsunderstöd åt folkhög-          med sådana verkningar som avses i spörsmålet
4642: skolor (556/69 och 4/70). Arten av skolans          eller att där skulle ordnas penninginsamlingar
4643: undervisning påverkas givetvis av den femte         utan behörigt tillstånd. Skolstyrelsen har emel-
4644: väckelserörelsens principer och normer. Skol-       lertid meddelat att den kommer att skärpa sin
4645: styrelsen inspekterade senast folkhögskolan         tillsyn över uppfostringsmetoderna och använd-
4646: 25.-27. 10. 1972 och fann härvid att skolans        ningen av penningmedel vid folkhögskolorna.
4647: läroplaner var sakliga, lärarnas standard hög
4648:      Helsingfors den 12 oktober 1976.
4649: 
4650:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
4651:                                              1976 v'p.
4652: 
4653: Kirjallinen kysymys n:o 227.
4654: 
4655: 
4656: 
4657: 
4658:                                  Lehtinen: Pääesikunnan kielteisestä suhtautumisesta erään elo-
4659:                                     kuvan va~mistamiseen.
4660: 
4661: 
4662:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4663: 
4664:    Pääesikunta on kieltänyt apunsa suomalaisil-        "Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet" on
4665: ta elokuvantekijöiltä, joiden tarkoituksena on      esitetty näytelmänä kuukausien ajan Turun
4666: tehdä elokuva kirjailija Alpo Ruuthin näytel-       kaupunginteatterissa. Vielä ei julkisuudessa ole
4667: män "Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet"         nähty merkkejä tai kuultu mittauksista, joiden
4668: pohjalta.                                           mukaan katsojakunnan keskuudessa maanpuo-
4669:    Pääesikunta on käsikirjoitukseen tutustut-       lustustahto olisi oleellisesti heikentynyt.
4670: tuaan ilmoittanut, että aiheen käsittelytapa hal-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4671: ventaa armeijaa ja on omiaan heikentämään           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4672: puolustustahtoa.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4673:    Näytelmän filmisovituksessa tahdottaisiin        jäsenen vastattava1ksi ~seuraavan kysymyksen:
4674: käyttää kuvauspaikkoina Turun laivastoasemaa
4675: ja Hämeenlinnan vanhaa kasarmia ja sen lisäksi                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4676: elokuvan tekijät ovat pyytäneet puolustusvoi-              suurissa tuotantovaikeuksissa olevalta
4677: milta lainaksi erilaista kalustoa.                         kotimaiselta    elokuvatuotannoita    on
4678:    Puolustusvoimat ovat vuosien kuluessa osal-             maanpuolustustahtoa tai muita henkisiä
4679: listuneet tai antaneet materiaalista apua usei-            arvoja punnitsemaan pätemätön pääesi-
4680: den kymmenien kotimaisten elokuvien tekoon.                kunta päättänyt evätä apunsa erästä näy-
4681: Nimenomaan 50-luvun sotilasfarssit filmattiin              telmää filmattaessa, sekä
4682: paljolta autenttisissa ympäristöissä. Näiden elo-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4683: kuvien puolustustahtoa kohentavaa tai alenta-              ryhtyä palaottaakseen pääesikuntaan
4684: vaa vaikutusta ei liene pätevästi arvioitu.                suhteellisuudentajun 1ko. päätöksen osal-
4685:                                                            ta?
4686:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1976.
4687: 
4688:                                           Lasse Lehtinen
4689: 
4690: 
4691: 
4692: 
4693: 895/76
4694: 2                                            1976 vp.
4695: 
4696: 
4697: 
4698: 
4699:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4700: 
4701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Tukea pyydetään alueiden käyttämiseksi sekä
4702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaluston ja henkilöstön saamiseksi. Ratkaisu
4703: olette kirjeenne n:o 1154 ohella 15 päivänä        tehdään anomuksen perusteella joka kerta erik-
4704: kesäkuuta 1976 lähettänyt valtioneuvoston          seen ottaen huomioon toisaalta työvoima-avun
4705: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     yleiset edellytykset ja toisaalta teoksen sisällön
4706: taja Lasse Lehtisen tekemän seuraavan sisältöi-    ja hengen merkityksen puolustusvoimien laki-
4707: sen kysymyksen:                                    sääteisten tehtävien kannalta.
4708:                                                        Kysymyksessä käsitellyn Alpo Ruuthin näy-
4709:           Onko Hallitus tietoinen suta, että       telmän "Tykkimies Kauppalan viimeiset vai-
4710:        suurissa tuotantovaikeuksissa olevalta      heet" valmistamiseksi puolustusvoimilta pyy-
4711:        kotimaiselta    elokuvatuotannoita    on    dettiin lupaa sisä- ja ulkokuvauksiin Turun Lai-
4712:        maanpuolustustahtoa tai muita henkisiä      vastoasemalla ja Suomen-kasarmilla Hämeenlin-
4713:        arvoja punnitsemaan pätemätön pääesi-       nassa. Anomus käsiteltiin pääesikunnan tiedo-
4714:        kunta päättänyt evätä apunsa erästä näy-    tusosastolla ja siihen vastattiin kieltävästi.
4715:        telmää filmattaessa, sekä                      Vastauksen laatimista varten hankitut lau-
4716:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sunnot Merivoimien esikunnalta ja Etelä-Suo-
4717:        ryhtyä palauttaakseen pääesikuntaan         men sotilasläänin esikunnalta olivat varauksel-
4718:        suhteellisuudentajun ko. päätöksen osal-    lisia mm. puolustusvoimien ko. alueilla ulko-
4719:        ta?                                         puolisille henkilöille asettamien oleskelu- ja
4720:                                                    käyttörajoitusten vuoksi. Tämän ohella pääesi-
4721:                                                    kunnassa kat·sottiin, että kyseisen näyteLmän te-
4722:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        levisioinnin tukeminen ei kuulu puolustusvoi-
4723: taen seuraavaa:                                    mien tiedotustoiminnan piiriin.
4724:    Puolustusvoimat antaa apuaan eri tahoilta          Kysymyksen toiseen osaan nähden todetaan,
4725: tulleiden anomusten perusteella vuosittain usei-   ettei puolustusministeriön puolesta ole ilmen-
4726: den elokuvien tai näytelmien valmistamiseen.       nyt aihetta erityisiin toimiin.
4727:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 197 6.
4728: 
4729:                                                               Puolustusministeri Ingvar S. Melin
4730:                                              N:o 227                                                3
4731: 
4732: 
4733: 
4734: 
4735:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4736: 
4737:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varje ansökan, varvid beaktas å ena sidan de
4738: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       allmänna förutsättningarna för hjälp med ar-
4739: nr 1154 av den 15 juni 1976 till vederbörande       betskraft och å andra sidan betydelsen av ver-
4740: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     kets innehåll och anda med tanke på försvars-
4741: dagsman Lasse Lehtinen ställda spörsmå1:            maktens lagstadgade uppgifter.
4742:                                                        För filmningen av Alpo Ruuths skådespel
4743:           Är Regeringen medveten om att             "Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet", som
4744:        huvudstaben, som är inkompetent att          avses i spörsmålet, anhölls hos försvarsmakten
4745:        mäta försvarsvilja och andra andliga         om tillstånd att filma interiörer och exteriörer
4746:        värden, har bes1utat förvägra den in-        vid Turun Laivastoasema benämnda fJott<slt'a-
4747:        hemska filmproduktionen, som har             tion och vid Suomenkasarmi benämnda kasern
4748:        stora produktionssvårigheter, sin hjälp      i Tavastehus. Ansökningen behand1ades på
4749:        vid filmningen av ett skådespel, och         huvudstabens informationsavdelning, och svaret
4750:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           på ansökningen var nekande.
4751:        vidta för återställande av huvudstabens         De utlåtanden av staben för sjöstridskrafter-
4752:        sinne för proportioner med avseende på       na och staben för Södra Finlands militärlän,
4753:        ifrågavarande beslut?                        som inbegärts för avfattandet av svaret, var
4754:                                                     förbehållsamma bl. a. på grund av de restrik-
4755:                                                     tioner för vistelse på och användning av ifrå-
4756:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        gavarande områden som försvarsmakten före-
4757: anföra följande:                                    skrivit för utomstående. Därjämte ansåg man
4758:    Försvatsmakten lämnat årligen på basen av        på huvudstaben att stödjande av televiseringen
4759: ansökningar från olika håll sitt bistånd vid        av ifrågavarande skådespel inte hör till förs-
4760: inspelningen eller framställandet av flera filmer   varsmaktens informationsverksamhet.
4761: och skådespel. Stöd begärs för använding av            Beträffande senare de1en av spörsmålet
4762: områden och erhållande av tekvisita och per-        konstateras, att anledning till särskilda åtgärder
4763: sonal. Särskilt beslut fattas med anledning av      från försvarsministeriets sida inte har yppats.
4764:      Helsingfors den 22 september 1976.
4765: 
4766:                                                                 Försvarsminister Ingvar S. Melin
4767:                                               1976 vp.
4768: 
4769: Kirjallinen kysymys n:o 228.
4770: 
4771: 
4772: 
4773: 
4774:                                  Tikka: Kivisaaren avolaitoksen vartioinnin saattamisesta asian-
4775:                                     mukaiseksi.
4776: 
4777: 
4778:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4779: 
4780:    Konnunsuon keskusvankilan yhteydessä toi-            Vankilavirkailijain liitto on kiinnittänyt oi-
4781: mii Kivisaaren avo-osasto, josta on matkaa           keusministeriön vankeinhoito-osaston huomiota
4782: päävankilaan noin viisi kilometriä. Kivisaaren       Kivisaaren tapaukseen. Liitto huomauttaa, että
4783: avolaitoksen työntekijöiden määrä on noin 60.        ellei parannusta asiaan tule, liitto katsoo ole-
4784: Kivisaaren avolaitoksen henkilökuntaa on vä-         vansa pakotettu harkitsemaan muunlaisia jat-
4785: hennetty niin paljon, että sekä järjestyspuolen      kotoimenpiteitä saattaakseen jäsentensä työs-
4786: että työntekijöiden turvallisuus on vaarantunut.     kentelyolosuhteet vähimmäisvaatimusten edel-
4787: Yövartiointi on jäänyt yhden vartijan vastuul-       lyttämälle tasolle. Liitto on myös sitä mieltä,
4788: le, mikä ei vastaa henkilökunnan eikä työnte-        ettei Kivisaaren ongelmaa voida hoitaa heiken-
4789: kijöiden turvallisuutta eikä ajanmukaista val-       tämällä päälaitoksen vartiointia.
4790: vontaa. Vakavat sairauskohtaukset voivat yl-            Vankeinhoito-osasto on tietoinen Kivisaaren
4791: lättää, ja tulipalonvaara on myös jatkuvasti ole-    tilanteesta, mutta se viittaa siihen, ettei sillä
4792: massa.                                               ole mahdollisuuksia lisätä vartijoiden lukumää-
4793:    Jo laitoksen normaalien, rutiininomaisten toi-    rää. Vankeinhoito-osaston mielestä Kivisaaren
4794: mintojen läpivieminen vaatii useamman kuin           osaston vartiointi tulisi käsitellä yhdessä koko
4795: yhden henkilökuntaan kuuluvan läsnäoloa. Lai-        lääninvankilan vartioinnin kanssa.
4796: toksen henkilökunta on kannanotoissaan kiin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4797: nittänyt huomiota siihen, mitkä olisivat seu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4798: raukset katastrofitilanteissa, jos paikalla on       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4799: vain yksi valvontahenkilöstöön kuuluva. Kivi-        vaksi seuraavan kysymykseen:
4800: saaren avolaitoksen eristyneisyys päälaitoksesta
4801: on myös eräs henkilökuntatarvetta lisäävä teki-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4802: jä. Vankilavirkailijain Pohjoismainen Unioni on              ryhtyä saattaakseen Kivisaaren avo-osas-
4803: jo vuosia sitten lyönyt lukkoon vähimmäisvaa-                ton vartioinnin asianmukaiselle tasolle
4804: timuksena sen, ettei missään laitostyypissä saa              niin, ettei työvoimapulan vuoksi aiheu-
4805: olla minään vuorokauden aikana henkilökuntaa                 tettaisi jatkuvia vaaratilanteita sekä hen-
4806: kahta vähempää.                                              kilökunnalle että työntekijöille?
4807:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1976.
4808: 
4809:                                            Seppo Tikka
4810: 
4811: 
4812: 
4813: 
4814: 864/76
4815: 2                                             1976 vp.
4816: 
4817: 
4818: 
4819: 
4820:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
4821: 
4822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilökuntaa on huomattavasti vähemmän
4823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuin suljetuissa vankiloissa.
4824: olette 16 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-          Kivisaaren avovankilaosastoon SlJOltettujen
4825: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            vankien majoitustilat sijaitsevat tiilestä rakenne-
4826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tussa talossa, joka siten vastaa A-luokan palo-
4827: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-       turvallisuutta. Asuinhuoneista voidaan kutsua
4828: sesta kysymyksestä n:o 228:                          henkilökuntaa, samoin henkilökunta voi ottaa
4829:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       yhteyttä vankeihin mikrofonin välityksellä.
4830:        ryhtyä saattaakseen Kivisaaren avo-osas-         Konnunsuon keskusvankilassa on yön aikana
4831:        ton vartioinnin asianmukaiselle tasolle       päälaitoksella yksi ylivartija ja kuusi vartijaa.
4832:        niin, ettei työvoimapulan vuoksi aiheu-       Kivisaaren osastolla on lisäksi arkipäivisin kello
4833:        tettaisi jatkuvia vaaratilanteita sekä hen-   21.30-7.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin
4834:        kilökunnalle että työntekijöille?             kello 24.00-7.00 välisenä aikana yksi vartija.
4835:                                                      Vankilan johtajan ilmoituksen mukaan Kivisaa-
4836:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen avolaitososaston valvontahenkilökunnan li-
4837: vasti seuraavaa:                                     sääminen edellyttää uusien vartijatoimien pe-
4838:    Konnunsuon keskusvankilassa on vankitiloja        rustamista.
4839: kaikkiaan 255, mistä 205 suljetussa vankila-            Konnunsuon keskusvankilan vartiointia ja
4840: osastossa ja 50 Kivisaaren avovankilaosastossa.      vartiointihenkilöstön määrää on tarkasteltava
4841: Vankeja oli 1. 6. 76 suljetussa osastossa paikal-    kokonaisuutena. Vankilan vartijamäärän huo-
4842: la 310 ja avovankilaosastossa 49. Päätoimisen        mioonottaen ei Konnunsuon keskusvankilalle
4843: henkilökunnan määrä vankilassa oli samaan ai-        ole voitu toistaiseksi ministeriön taholta osoit-
4844: kaan 159, mistä ylivartijoita 11 ja vartijoita 95    taa määrärahoja lisähenkilökunnan palkkaami-
4845: eli yhteensä 106.                                    seen.
4846:    Konnunsuon keskusvankilan Kivisaaren osas-           V ankeinhoitolaitoksen henkilökunnan tehtä-
4847: to on 1. 7. 1975 lukien muutettu avovankila-         vät ja henkilökuntatarve ovat parhaillaan selvi·
4848: osastoksi, jonne pääasiallisesti on sijoitettu       tettävänä     ministeriön    vankeinhoito-osaston
4849: lyhytaikaisia, ensikertaisia vankeja. Kivisaaren     asettamassa työryhmässä, jossa vankeinhoito-
4850: vankilaosasto on jo useita vuosia ennen mainit-      alan pääjärjestöt ovat edustettuina. Tässä yhtey-
4851: tua ajankohtaa toiminut avolaitoksen kaltaisissa     dessä on tarkoitus selvittää mm. henkilökunnan
4852: olosuhteissa. Avovankilaosaston luonteeseen          määrä eri laitoksissa ja eri virkamiesryhmissä,
4853: kuuluu, että rangaistusta suorittavat vangit ovat    jolloin joudutaan määrittelemään myös vanki-
4854: tällaisessa laitoksessa suljettua vankilaa va-       loiden ja niiden osastojen mahdollisesti tarvit-
4855: paammissa olosuhteissa ja tästä johtuen myös         sema lisähenkilökunnan määrä.
4856:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1976.
4857: 
4858:                                                                  Oikeusministeri Kristian Gestrin
4859:                                                 N:o 228                                              3
4860: 
4861: 
4862: 
4863: 
4864:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4865: 
4866:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           ning lever under friare omständigheter än i ett
4867: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          slutet fängelse, och av denna anledning är också
4868: av den 16 juni 1976 tili vederbörande medlem           personalen betydligt mindre än vid de slutna
4869: av statsrådet för avgivande av svar översänt           fängelserna.
4870: avskrift av följande av riksdagsman Seppo                 De fångar som är placerade på Kivisaari
4871: Tikka undertecknade skriftliga spörsmål nr             öppna avdelning är inkvarterade i en tegelbygg-
4872: 228:                                                   nad, viiken sålunda motsvarar brandsäkerhet
4873:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av klass A. Personai kan kallas från bostads-
4874:         ta för att bringa bevakningen vid den          rummen, och personalen kan på samma sätt få
4875:         öppna avdelningen vid Kivisaari till en        kontakt med fångarna genom mikrofon.
4876:         vederbörlig nivå så, att bristen på ar-           Nattetid finns vid Konnunsuo centralfängel-
4877:         betskraft inte skulle medföra fortsatta        ses huvudinrättning en vaktförman och sex
4878:         risksituationer för såväl personai som        vakter. Vid Kivisaari-avdelningen finns ytterli-
4879:         arbetstagare?                                 gare under vardagar kl. 21.30-7.00 samt lör-
4880:                                                       dagar och söndagar kl. 24.00-7.00 en vakt.
4881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Enligt fängelsets direktör skulle en ökning av
4882: samt anföra följande:                                 vaktpersonalen vid Kivisaari öppna avdelning
4883:                                                       förutsätta inrättande av nya vaktbefattningar.
4884:    Vid Konnunsuo centralfängelse finns plats              Bevakningen och vaktpersonalens storlek vid
4885: för inalles 255 fångar, av vilka 205 finns vid        Konnunsuo centralfängelse måste ses som en
4886: den slutna fångavdelningen och 50 vid Kivi-           helhet. Med beaktande av vaktpersonalens stor-
4887: saari öppna avdelning. 1. 6. 1976 var antalet         lek vid fängelset har man inte hittills från mi-
4888: fångar 310 på den slutna avdelningen och 49           nisteriets sida kunnat anvisa Konnunsuo cen-
4889: på den öppna. Den heltidsanställda personalen         tralfängelse anslag för avlönande av tilläggs-
4890: bestod vid samma tidpunkt av 159 personer,            personal.
4891: av vilka 11 var vaktförmän och 95 var vakter,            Personalens vid fångvårdsinrättningar upp-
4892: d.v.s. sammanlagt 106 personer.                       gifter och behovet av personai utreds som bäst
4893:    Kivisaari avdelning vid Konnunsuo central-         av en arbetsgrupp, tillsatt av ministeriets fång-
4894: fängelse har med verkan från 1. 7. 1975 änd-          vårdsavdelning. I denna arbetsgrupp är de vik-
4895: rats till en öppen fångvårdsavdelning, och det        tigaste organisationerna inom fångvårdens om-
4896: är i huvudsak förstagångsfångar med kort              råde representerade. I detta sammanhang har
4897: strafftid som har placerats där. Kivisaari fång-      man för avsikt att utreda bl.a. personalens
4898: avdelning har redan under flera år före ovan          storlek vid olika inrättningar och inom olika
4899: nämnda tidpunkt fungerat under förhållanden           tjänstemannakategorier. Härvid kommer man
4900: som påminner om en öppen inrättning. Till en          också att ange omfattningen av den tilläggs-
4901: öppen fångavdelnings karaktär hör, att de fång-       personal som möjligen behövs vid fängelser
4902: ar som tillbringar sin strafftid i en dylik inrätt-   och dessas avdelningar.
4903:      Helsingfors den 19 juli 1976.
4904: 
4905:                                                                  Justitieminister Kristian Gestrin
4906:                                               1976 vp.
4907: 
4908: Kirjallinen kysymys n:o 229.
4909: 
4910: 
4911: 
4912: 
4913:                                  Salonen: K!eravan terveysaseman rakentamisen a!lohtamisesta.
4914: 
4915: 
4916:                         E d u s k u n n a n H e ·r r a P u h e m i e h e 11 e.
4917: 
4918:     SosiaaJi- ja terveysministeriö on 5. 9. 197.3      Edehlä olevat ,luvut oooi,ttavat sen, että Ke-
4919: hyväksynyt Keravan terveysa~seman ra:kentamis-      ravan terveysa~semam. rakentaminen on kiireelli-
4920: suunnitelman. K!eravan kaupunginvaLtuusto on        nen toimenpide, jouta Keravan kaupunki voisi
4921: 3. 10. 1973 puole~taan hyväksynyt uudisraken-       taata nyikyis:ilhl.e ja tulevillile asukkailleen edes
4922: nuksen huonetilaohjelman, jonka lääkintöhahli-      lain edellyttämät perusprulvelut. Syytä on myös
4923: tus on omasta i]?UoleSitaan hyväksynyt 7. 3.        painottaa sitä, että Keravan kaupungin ja koko
4924: 197 4. Tällä hetkellä rakennushankkeen asiakir-     keskisen Uudenmaan rt:yöllisyysdlaooe on viime
4925: j:at ovat sosiaaH- ja terv•eysministeriössä. Ra-    kuukaruiSien aikana erittäin nopell!sti vaikeutu-
4926: kentam~ssuunnite1man kustannusarvio on n. 20        nut, joten tältäkin kannrulta katsottnna Kera-
4927: milj. markkaJa.                                     van terveysaseman rakentamistyöt pitäisi saada
4928:     Keravan kaupungin sairaoosijatilanne on erit-   alkuun mahdo1Hsimman nopeas:ti.
4929: täin lmono. Tählä hetkeRä kaupunki on vuok-            Edellä sanotun pemsteella j.a viitaten vahio-
4930: rannut Eiran saimaJasta paikkoja. Kaupungin         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
4931: vuokra.amat kymmenen terveyskeskuksen vuo-          kunnio11ltaen va!Ldooeuvos,ton a:si,anomaisen jä-
4932: deosas:topa:itkkaa met'kitsevät 0.5 paikkaa/1 000   senen vastattavaksi kysymy~ksen:
4933: a:suJ.msta, kun normitluku nykyisin on 4 paik-
4934: kaa/ 1 000 'asukasta. Näin ollen vuodeosasto-                  MiMn k.11reelJ1siin toimenpiteisiin Hal-
4935: paikkojen :tarve on 1tällä hetkellä ainakin 80.             litus a1koo ryhtyä Keravan terveysase-
4936: Keravan kaupungin Helsing1n YJiopistollisessa               man mkentamiSien aJoittamiJseksi mah-
4937: KeskusisairaaJas:sa olevien 28 paikan käyttöpro-            dollisimman pian?
4938: senvti oli v. 1974 peräti 124, ja tilanne on sen
4939: jäilikeen jatkuVIasti pahentunut.
4940:       Helsingis,sä 16 päivänä kesäkuuta 1976.
4941: 
4942:                                        M3!rkku Salonen
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 865/76
4948: 2                                              1976 vp.
4949: 
4950: 
4951: 
4952: 
4953:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
4954: 
4955:    Vai1tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mhi:lojen rakentamista koskevan perustamis-
4956: mainitussa ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        !suunnitdman, on JääkintöhaUitus hyväksynyt
4957: oJette 16 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn             esitetyn maa-ailueen terveyskeskuksen toimitilo-
4958: kirjeenne oheNa toimittanut valtioneuvoston           jen rakennuspaikaksi 11. 2. 1974 ja hanketta
4959: asianomaiselle jäseneNe jäljennöksen kansan-          koskevan huonethlaohjdman 7. 3. 1974. Asia-
4960: edustaja Markku Sa[osen näin kuu[uva:sta kir-         kirjat on sen jälkeen toiJm~tettu rakennushalli-
4961: jallisesta kysymyksestä n:o 229:                      tuks>een, joka istoonossaan 16. 12. 1975 on tar-
4962:                                                       kastanut sanotun terveyskeskuksen suunnitel-
4963:           Miron kHreellffiiin toimenpiteisiin Hal-    mat ja kucltuaan asiassa lisätltyä rakennushahli-
4964:        litus aikoo ryhtyä Keravan terveysase-         tusta, 18. 12. 1975 päivätyllä kirjeellään palaut-
4965:        man rakentamisen ll!loittamiseksi mah-         tanut asiakirjat lääkintöhaJlitukseen.
4966:        doLlis>imman pian?                                Keravan ·terveyskeskus kuuluu niihin raken-
4967:   Vas:tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nusiha'11kkei:siin, jotka on tarkoitus aloittaa ku-
4968: vasti seuraavaa:                                      luvana vuonna.
4969:                                                          Sosi:aaH- ja terveysministeriö tulee !!:yhtymään
4970:    Sosiaali- ja >terveysmilnisteriön hyväksyttyä 5.   asian edellyttämi1n toimenpiteisiin saatuaan lää-
4971: 9. 197 3 Keravan terveyskeskuksen uusien toi-         kintöhai1litukse1ta tätä tarkoh>tavan esityksen.
4972:      Hdsing1s;sä 12 päivänä heinäkuuta 1976.
4973: 
4974:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
4975:                                             N:o 229                                                3
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980:                           T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1 m a n.
4981: 
4982:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         samhetsutrymmen, har medicinaJ.styrelsen 11.
4983: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      2. 1974 godkänt det föreslagna området som
4984: av den 16 juni 1976 tili vederbörande mecMem       byggnadsplats för hälsovårdscentraJ.ens ver.k-
4985: av statsrådet .för avgivande av svar översänt      samhetsutrymmen och 7. 3. 1974 rumsprogram-
4986: avskrift av följande av riksdagsman Markku         met för projektet. Handlingarna har därefrter
4987: Salonen undetttecknade spörsmål nr 229:            tiill:ställts byggnadsstyrelsen, som vid plenum
4988:                                                    16. 12. 1975 har granskat planerna för ifråga-
4989:          Vi11ka brådskande åtgärder ämnar          varande hälsovårdscentral och efter att i sak.en
4990:        Regedngen vidta att inleda byggandet        ha hört förstärkta byggnadsstyrdsen medels
4991:        av Kervo hälsovårdscentral så snabbt        skrivelse av 18. 12. 1975 returnerat hand-
4992:        som möjligt?                                lingarna dll medicinalstyrelsen.
4993:                                                         Kervo hälsovårdscentraJ. hör ri1l de bygg-
4994:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nadsprojekt som mrun ämnar in~eda under
4995: samt anföra följande:                              detta år.
4996:                                                        Social- och hälsovårdsministeriet kommer au
4997:    Efter det aJtt social- och hälsovårdsministe-   skrida ti~l vederbörliga åtgärder efter att ha
4998: riet 5. 9. 1973 godkände anJ.äggningsplanen för    evhålli:t medidnalstyrdsens framställning i
4999: byggande av Kervo hälsovårdscentrals nya verk-     saiken.
5000:      Helsingfors den 12 juli 1976.
5001: 
5002:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivan en
5003:                                                  1976 vp.
5004: 
5005: Kirjallinen kysymys n:o 230.
5006: 
5007: 
5008: 
5009: 
5010:                                     Salonen: Tuusulan terveyskeskuksen laajentamisesta.
5011: 
5012: 
5013:                           Eduskunnan Heu a Puhemiehelle.
5014: 
5015:   Sosiaali- ja terveysministeriö on 6. 8. 1975          lan tahoiLta on kirjeellä ~eväählä .1976 ilmoi-
5016: hyväl~synyt Tuusulan terveyskeskuksen uusien            tettu mm. Tuusulan kunnaJ.le, että sairaala ei
5017: toim~tirlojen perustamissuunnitelman. Tuusulan          voi ottaa vastaan ka1kkia potilaita, vaan osa
5018: kunnanva~1tuuston syksyllä 1975 hyväksymä               on hoidettava terveyskeskuksen vuodeosastoi11a.
5019: huoneti:laoh}eihna ja luonnokset ovat eddleen              Edellä olevat tosiasiat osoittavat sen, että
5020: lääkintoha1Htuksessa. Va1tiovarainmiJni,steriö on       Tuusulan llerveys:aseman laajentaminen on kii-
5021: talvehla 1976 11moittanut kunnanhaJJinukseHe            reel1linen toimenpide, jotta Tuusulan klllnta voi-
5022: varanneensa HyryläJn lterveys,as,eman laajennuk-        si taata nyky1si1l:e ja tuleville asukkailleen edes
5023: seen 8 071 000,00 markkaa vuosina 1976-                 lain edellyttämät peruspalvelut. Näin oHen on
5024: 1977.                                                   vi.lli'ttämätöntä, että Tuusu!lan terveyskeskuksen
5025:    Tuusuilan terve}"saseman laajennus sisä1tyy          laaj>entaminen hyväiksytään viipymättä valtion-
5026: hyviVksyttyyn ,vaJltakunnailliseen terveydenhuoJ:to-    apuun oikeuttavoon yleiseen suunniteilmaan.
5027: ohjelmaan. Tuusulan kunnan sairaansijatarve on          Keskisen Uudenmaan erittäin i\no~maik:kaas:ti vai-
5028: tällä hetkeLlä ~erittäin suuci. Terveyskeskuksen        keUituneen työlHsyyS!tilanteen takia Tuusuilarn
5029: 21,paikkaisen vuodeosaston käyttö oli esim.             terveyskeskuks>en 1aa;,jent.amistyöt p~tä1si päåistä
5030: v. 1975 peräti 120.6 %. Hyvinkään seudun                a1o:i'ttamaan viivyttelemättä syksyl>lä 1976.
5031: sa1raalas.sa Tuusulan kunnan omis1tamien 13                Edellä S>anotun perus,tee1la ja viitaten vaatio-
5032: paikan käyttöprosen>tti oli esim. v. 1975 mar-          päiväjärjeS!tyksen 37 §:n 1 momenttib esirtän
5033: raskuu&s,a peräti 183.4. Helsingin YHapis:toHi-         kunnioittaen va1Ltioneuvoston asianoma~sen jä-
5034: s,en Keskus,saiJraalan 40:1!1ä Tuusu[an paikalla        senen V'astattavakSJi kysymyksen:
5035: kä}"ttöprosent>ti oli 101 v. 1975. Helsingin Yli-
5036: opistollisen KeslkussaimaJ.an aJ.ueeMisessa suun-                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
5037: nitelmassa vuosille '1977-1981 todetaan, että                  1itus ahlmo ryhtyä TuusuJan terveyskes-
5038:  10% HYKS:n paikoiS!ta on S!e1lwis>ten potHai-                 kuksen 1aajentamisen aLoittamiseksi mah-
5039: den käytössä, jotka voitaisiin hoi>taa terveys-                dolli:simman pian?
5040: 1\jestkusten vuodeosas:toillila. Ke1lolmstken sairaa-
5041:       He1singi:ssä 16 päivänä kesäkuuta 1976.
5042: 
5043:                                            Markku Salonen
5044: 
5045: 
5046: 
5047: 
5048: 866/76
5049:                                                    1976 vp.
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 
5054:                            Eduskunnan Heua Puhemiehelle.
5055: 
5056:    V~1tiopäiväjärj,est}'lkSieh 37 § :11 1 hi0lhent1ssa    perustämissuunnitelrMn 6. 8. 1975, edellytti
5057: mairutus.sa tavko1tuksessa Te, Herra Puhemies,            kus,tannus,arvion tal'kistamista suunnitelmien
5058: dette 16 päiväm.ä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-            edellyttämälle tasohle ennen hankkeen hyväksy-
5059: jeenne ohella toimDttJanut valtioneuvoston asian-         m~stä valtionavun suodttamis:ta koskevaan ylei-
5060: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           seen suunnitelmaan. LäätkintöhaMitus on 27. 2.
5061: Markku Srulosen näin kuuluvasta kirjrullisesta            197 6 antammlaan päätöksellä palauttanUJt asia-
5062: kysymyksestä n:o 230:                                     kirjat Tuusulan kunvaan huooetmoohjclman
5063:                                                           uudelleen käs1ttelyä val'ten, josta ne on 25. 5.
5064:            Mihin J.ciil,eellisiin toimenpiteisiin Ha:l-   1976 palautettu lääkintöhallitukselJe, jonka tu-
5065:         [itus aDkoo ryhtyä TuusuJ.an terveyskes-          lee asiasta vielä pyytää rakennushrullituksen lau-
5066:         kuksen laajentamisen a:loiaamiseksi mah-          snnto.
5067:         dolHsimman pian?                                     Tuusuilan terveY's:kestkus :kuuluu niihin ra-
5068:   Vastauksena kysymyikseen es:i!tän kunnioitta-           ~ennushankkeisiin,    ,jotka on tarkoitus ail.oittaa
5069: vasti s~euraavaJa:                                        kuluvana vuonna.
5070:                                                              Sosiaali- ja terveysminisiteriö tulee ryhtymään
5071:   SosiUJalli- ja terveysminLs,teriö, hyväksyessään        asian edellyttämiin toimenpiteisiin saatuaan lää-
5072: Tuusulan terveyskeskuksen uusien toim1tilojen             kintöhaLli tuksdta tätä .taDko1ttava!ll esitytks1en.
5073:       HeMngjcs:sä 12 päivänä heinairouta 1976.
5074: 
5075:                                                            Sosiaruli- ja terveysroirusted Irma Toivanen
5076:                                                N:o 230                                                 3
5077: 
5078: 
5079: 
5080: 
5081:                             Tili Riksdagens Herr Talman.
5082: 
5083:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samhets:utrymmen, atrt: kos'1mads!kaJkylen skulle
5084: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skrivelse        justeras så att den motsvarar planerna, innan
5085: av den 16 juni 1976 till vederbörande medlem         projektet godkänfliS för intagande i den all-
5086: av statsrådet för avgivande av svar översänt         männa planen för enläggande av statsbidrag.
5087: avskrift av följande av riksdagsman Mal1kku          MedidMls:tyreJ1sen har genom besh1t av 27. 2.
5088: SailODJen undertecknade spörsmål nr 230:             1976 retumerat handiingarna tili Tusby kom-
5089:                                                      mun för en ny behandling av rumsprogrammet.
5090:          ViJka brådskande åtgärder ämnar             Härifrån har handlingarna återsänts till medici-
5091:        Regecingen vidta för att inleda utvid-        nailstyrelsen, som ännu bör inhämta byggnads-
5092:        gandet av Tusby hälsovårdscentrarl så         styre1sens utlåtande i frågan.
5093:        snabbt som möjligt?                               Tusby häJsovårdscentral hör tili de byggnads-
5094:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         projekt som man ämnar inleda under detta
5095: samt anförar följande:                               år.
5096:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
5097:    Socia:l- och hälsovårdsminis1teriet förutsatte,   skrida tiM vederbörliga åtgärder efter att ha
5098: då minis:teriet 6. 8. 1975 godkände anläggnings-     erhållit medicina!lstyrelsens framstäHning i
5099: planen för Tusby hälsovårdscentrals nya verk-        sak.en.
5100:      Helsingfors den 12 juli 1976.
5101: 
5102:                                                      Social- och hälsovårdsminå.s:ter Irma Toivan en
5103:                                             1976 vp.
5104: 
5105: Kirjallinen kysymys n:o 231.
5106: 
5107: 
5108: 
5109: 
5110:                                  Kainulainen ym.: Valmistuneessa valtakunnallisessa asunto-ohjel-
5111:                                     massa ilmenneiden epäkohtien korjaamisesta.
5112: 
5113: 
5114:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
5115: 
5116:    Työtätekevien asunto-ongelmat ovat huo-         ja pankkien tuottamista asunnoista yhä suurem-
5117: mattavasti kärjistyneet 1970-luvulla. Tähän on     pi osa alkoi jäädä myymättä - yli 10 000
5118: ollut syynä erityisesti asuntojen hintojen ja      asuntoa on seisonut tyhjillään, vaikka vallitsee
5119: vuokrien huima nousu samaan aikaan· kun työ-       asuntopula - ovat ne romahduttaneet asunto-
5120: läisten palkkataso on painettu alas tulopolitii-   tuotantoa alas. Näin luodaan keinotekoisesti
5121: kalla. Asumiskustannusten nousu on ollut Suo-      asuntopulaa ja pidetään näin hinnat korkeina.
5122: messa selvästi voimakkaampaa kuin muissa           Lisäksi asuntotuotantoa on laskettu, jotta suur-
5123: OECD:hen kuuluvissa kapitalistimaissa. Asu-        pääoman tukemiseen riittäisi entistä enemmän
5124: miskustannukset nousivat maassamme vuoden          rahaa ja poljettaisiin rakennustyöläisten palk-
5125: 1972 keskitasosta vuoden 1976 tammikuuhun          koja kasvattamalla työttömyyttä.
5126: mennessä 67 %. Sosialistisissa maissahan eivät        Työtätekevien asunto-ongelmat ovat siis val-
5127: asumiskustannukset kallistuneet lainkaan. Asu-     taisat. Kansalaisten tyytymättömyyden vaimen-
5128: miskustannusten kasvun keskeisenä syynä on         tamiseksi on viime vuosina alituisesti vedottu
5129: ollut harjoitettu gryndereitä, rakennusaine- ja    valmisteilla olleeseen valtakunnalliseen asunto-
5130: tarvikemonopoleja, pankkeja ja yleensä pää-        ohjelmaan, jonka pitäisi nuo ongelmat poistaa.
5131: omapiiriä tukeva politiikka. Juuri 70-luvulla      Nyt on tuo ohjelma valmistunut. Harjoitettu
5132: on asuntotuotanto keskittynyt ja monopolisoi-      propaganda on osoittautunut pelkäksi propa-
5133: tunut voimakkaasti. Erityisesti valtion tukema     gandaksi. Asunto-ohjelma on asunnontarvitsi-
5134: aravatuotanto on toiminut monopolisoitumisen       joiden etujen vastainen, grynderien, pankkien,
5135: ja keskittymisen välineenä. Taloudellisen suun-    pääomapiirien ohjelma. Toteutuessaan se li-
5136: nittelukeskuksen laatiman selvityksen mukaan       säisi kansalaisten asunto-ongelmia.
5137: keskittyi vuosina 1968-1972 aravakerrostalo-           Valtakunnallinen asunto-ohjelma ei puutu
5138: tuotannosta asuntotuotannon painopistealueilla,    työtätekevien asunto-ongelmien pääsyyhyn, pää-
5139: Helsingin, Turun ja Porvoon seudulla, noin         omapiirien valtaan asuntotuotannossa ja -poli-
5140:  70% neljän suurimman kunkin alueen raken-         tiikassa. Ohjelman laatijat ovat hylänneet
5141:  tajan käsiin. Tämän jälkeen keskittyminen on      SKP:n esitykset demokraattisesti johdetun val-
5142:  voimistunut.                                      tion rakennusyrityksen perustamisesta, valtion
5143:     Asuntotuotanto).nonopolit ovat keskinäisillä   lainoittaman ja kuntien tai työtätekevien it-
5144:  sopimuksillaan voineet nostaa asuntojen hin-      sensä tuottaman asuntotuotannon määrän li-
5145:  toja huimasti. Huolimatta aravatuotannon ns.      säämisestä sekä kuntien asuntotuotannon to-
5146:  hintojen valvonnasta ovat monopolit valtion       teuttamisesta kuntien omana ja valtion raken-
5147:  suosiollisella tuella voineet kohottaa arava-     nusyrityksen rakentamana. Asunto-ohjelma ei
5148:  asuntojen hintoja, minkä vuoksi myös aravat       astu askeltakaan murtaakseen asuntotuotanto-
5149:  ovat entistä useammin jääneet työtätekevien       monopolien, rahalaitosten ja yleensä pääomapii-
5150:  saavuttamattomiin. Tätä kielteistä kehitystä on   rien asemaa asuntotuotannossa. Näiden asemaa
5151:  voimistanut vuokra-asuntojen osuuden jatkuva      pyritään päin vastoin vahvistamaan. Ja tähän
5152:  lasku uustuotannosta sekä myös aravavuokra-       suuntaan asunto-ohjelma ei ota vain askelta,
5153:  asuntojen korkeat vuokrat.                        vaan pistää suoranaiseksi juoksuksi. Kyseessä
5154:     Asuntojen hintojen voimakas nousu johti        on vuosikymmenen vaikein hyökkäys asunnon-
5155:  muutama vuosi sitten asuntotuotannon voi-         tarvitsijoita vastaan.
5156:  makkaaseen kasvuun. Kohtuuhintaisten asunto-         Valtakunnallinen asunto-ohjelma ei ota asun-
5157:  jen tuotanto kuitenkin väheni. Kun grynderien     topolitiikan lähtökohdaksi kansalaisten asumis-
5158: 939/76
5159: 2                                             1976 vp.
5160: 
5161: tarvetta, kuten jopa nykyinen asuntotuotanto-        järjestelmää. Sen mukaan asuntoon pääsyn eh-
5162: laki tekee. Asunto-ohjelman mukaan olisi             tona oleva omarahoitusosuus olisi vähävaraisim-
5163: asuntopolitiikan otettava sen sijaan huomioon        milla työtätekevillä nykyistä pienempi, asunto-
5164: muiden yhteiskuntapolitiikan lohkojen, ensi-         lainojen kuoletukset ja korot olisivat heillä
5165: sijaisesti talouspolitiikan, vaatimukset. Asunto-    myös alkuaikoina nykyistä pienemmät ja ne
5166: politiikka alistetaan työväestön vastaiselle ta-     kasvaisivat ajan myötä. Tämä uudistus ei kui-
5167: louspolitiikalle. Asunto-ohjelman mukaan asun-       tenkaan vaikuta lainkaan olennaisimpaan, asun-
5168: totuotannon määrää olisikin vähennettävä, jotta      tojen hintojen ja vuokrien korkeuteen. Sen si-
5169: suurpääomalle kertyisi vastaavasti enemmän           jaan lainauudistuksella tähdätään siihen, että
5170: rahaa. Ohjelman mukaan vuosina 197 6-85              entistä vähävaraisemmat joutuvat omistusasun-
5171: tulisi tuottaa keskimäärin 18 000 asuntoa vä-        toihin ja pakkosäästämisen piiriin. On kuiten-
5172: hemmän kuin vuonna 1974. Nämä pyrkimyk-              kin todettava, ettei tasoituslainajärjestelmässä
5173: set suuntautuvat paitsi asuntopulasta kärsiviä       ole kyse vain näennäisuudistuksesta. Tässäkin
5174: myös rakennustyöläisiä vastaan, joita tällä het-     on kyse uudistuksen valekaapuun puetusta työ-
5175: kellä on runsaasti työttöminä.                       väen vastaisesta hankkeesta. Tasoituslainajär-
5176:     Asunto-ohjelma tosin esittää vastapainoksi       jestelmä merkitsisi mukamas parannusta erityi-
5177: kauniin tavoitteen siitä, että valtion lainoit-      sesti vähävaraisille. On kuitenkin niin, että
5178:  tama tuotanto nousisi 75 prosenttiin uustuo-        heidän asumismenonsa nousevat heti heidän
5179: tannosta vuoteen 1985 mennessä. Tässä voisi          tulotasonsa noustessa. Toisaalta tasoituslaina on
5180:  jo puhua selvästä harhauttamisesta. Aravatuo-       rakennettu niin, että muiden kuin kaikkein
5181:  tannon määrää ei nimittäin aiota nostaa. Ko-        vähävaraisimpien kohdalla asuntolainojen ta-
5182: van rahan tuotannon määrää sen sijaan aiotaan        kaisinmaksuaika lyhenisi ja korko kasvaisi.
5183: laskea. Näin saadaan arava-asuntojen osuus uus-      Näin tapahtuisi myös tulojen kasvaessa. Tasoi-
5184:  tuotannosta nostettua mainittuun 75 prosent-        tuslainajärjestelmän avulla pyritään romutta-
5185:  tiin. Asunto-ohjelma esittää asuntotuotannon        maan aravalainojen pankkilainoja pitempi laina-
5186: laskemista ja kehtaa jopa esittää sen myön-          aika ja alhaisempi korkoprosentti, vaikka laina-
5187:  teisenä asiana!                                     aikaa pitäisi pidentää ja korkotasoa laskea. Jär-
5188:     On valitettavasti todettava, että aravatuo-      jestelmän luonnetta kuvaa hyvin se, ettei se
5189:  tanto on selvästi keskittyneempää kuin ns.          lisäisi lainkaan valtion menoja, päin vastoin.
5190:  kovan rahan tuotanto. Aravatuotannosta on              Tasoituslainajärjestelmällä pyritään myös
5191:  muodostettu asuntotuotannon keskittymisen ja        kiinnittämään kansalaisten huomiota toisarvoi-
5192:  monopolisoitumisen väline. Kun valtakunnalli-       seen, ei asumiskustannusten alentamiseen, vaan
5193:  sen asunto-ohjelman laatijat ovat suhtautuneet      siihen, miten korkeista asumiskustannuksista
5194:  kielteisesti kommunistien ja kansandemokraat-       voitaisiin joten kuten selvitä. Asunto-ohjelma
5195:  tien vaatimuksiin valtion lainoituksen ohjaa-       esittääkin jopa nykyisen hintasäännöstelyn ve-
5196:  misesta valtion rakennusyritykseen ja kuntien       sittämistä. Toisaalta tasoituslainajärjestelmän
5197: itse toteuttamaan asuntorakentamiseen, merkit-       turvin aiotaan aravatuotannon omistusasunto-
5198:  see aravalainoituksen osuuden lisäämisesitys        valtaisuutta lisätä. Ohjelman mukaan vuokra-
5199:  valitettavasti asuntotuotantomonopolien ase-        asuntojen osuutta valtion lainaittamassa asun-
5200:  mien vahvistamista.                                 totuotannossa olisi alennettava huomattavasti
5201:     Valtakunnallinen asunto-ohjelma ei esitä vain    nykyisestään.
5202:  suurpääomaa tukevan talouspolitiikan ja gryn-
5203:  derien aseman vahvistamista asuntopolitiikassa.        Ei ole ihme, että valtakunnallinen asunto-
5204:  Myös pankkipiirejä on muistettu. Asunto-ohjel-      ohjelma on yksiselitteisen kielteinen ohjelma
5205:  ma esittää perustettavaksi asuntorahoituksen        työtätekeville. Ohjelmaa on Sorsan, Liinamaan
5206:  neuvottelukunnan, joka käsittelisi rahalaitosten    ja Miettusen hallitusten siipien suojassa val-
5207:  myöntämää lainoitusta arava-asunnoille. Neu-        mistellut asuntotuotantoneuvottelukunta, joka
5208:  vottelukunta koostuisi pankkien, työeläke- ja       on valtaosaltaan kokoonpantu grynderien,
5209:  vakuutuslaitosten sekä valtionhallinnon edusta-     pankkipiirien, rakennusaine- ja tarvikemonopo-
5210:  jista. Esitys merkitsisi asuntopolitiikan entistä   lien sekä porvarillisista ja sosialidemokraatti-
5211:  välittömämpää alistamista rahalaitosten alaisuu-    sista valtionhallinnon edustajista. Johdonmukai-
5212:  teen.                                               sesti linjalleen neuvottelukunta ei esitäkään
5213:     Valtakunnallisen asunto-ohjelman esityksistä     asuntohallinnon epäkansanvaltaisen luonteen
5214:  on propagoitu ennen muuta ns. tasoituslaina-        muuttamista demokraattiseksi.
5215:                                             N:o 231                                          3
5216: 
5217:    Istuvan Miettusen hallituksen hallitusohjel-       ohjelma ei tule lievittämään työtäteke-
5218: ma toteaa: "Hallitus saattaa eduskuntakäsitte-        vien asunto-ongelmia, vaan päin vastoin
5219: lyyn asuntotuotantoneuvottelukunnan ehdotus-          kärjistää niitä vahvistamalla asuntotuo-
5220: ten pohjalta laadittavat esitykset asuntokysy-        tantomonopolien, rahalaitosten ja yleen-
5221: myksen ratkaisemiseksi."                              sä pääomapiirien valta-asemia sekä alen-
5222:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37       taa asuntotuotantoa aiheuttaen lisäänty-
5223: § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-        vää työttömyyttä rakennustyöntekijäin
5224: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-        keskuudessa, ja
5225: raavan kysymyksen:                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5226:                                                       ryhtyä parlamentaarisen asuntoneuvos-
5227:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          ton perustamiseksi, joka kiireellisesti
5228:        hallitusohjelman mukaan asuntopoliitti-        ryhtyy laatimaan työtätekevien asunto-
5229:        sen uudistustyön pohjana oleva juuri           ongelmien ja työllisyyden todelliseenlie-
5230:        valmistunut valtakunnallinen asunto-           ventämiseen pyrkivää asunto-ohjelmaa?
5231:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1976.
5232: 
5233:               M. Kainulainen                              E.-J. Tennilä
5234:               Pentti Liedes                               Aarne Pulkkinen
5235:               Taisto Sinisalo                             Mirjam Tuominen
5236:               Ensio Laine                                 Heimo Rekonen
5237: 4                                            1976 vp.
5238: 
5239: 
5240: 
5241: 
5242:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5243: 
5244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ole myöskään sellainen valtakunnallinen tietyn
5245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hallinnonalan keskipitkän aikavälin kehittämis-
5246: olette 16 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn           suunnitelma, joita meillä voimassa olevan lain-
5247: kirjeenne n:o 1158 ohella lähettänyt valtio-        säädännön nojalla on eräillä hallinnonaloilla
5248: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-      laadittu ja laaditaan. Valtakunnallinen asunto-
5249: vaksi jäljennöksen kansanedustaja M. Kainu-         ohjelma on käsitettävä laajaa yhteiskunnallista
5250: laisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 231,      ongelmaa selvittäväksi mietinnöksi, samaan
5251: jossa tiedustellaan:                                tapaan kuin merkittävät komitea- yms. mietin-
5252:                                                     nöt yleensäkin. Siihen tuskin tulee otettavaksi
5253:           Onko Hallitus tietoinen snta, että        kokonaisuutena kantaa, mutta se tulee ilmeises-
5254:        hallitusohjelman mukaan asuntopoliitti-      ti olemaan ainakin suurelta osalta pohjana asun-
5255:        sen uudistustyön pohjana oleva juuri         topoliittisen lainsäädäntö-, hallinto- ja muiden
5256:        valmistunut valtakunnallinen asunto-         uudistusten jatkovalmistelulle.
5257:        ohjelma ei tule lievittämään työtäteke-         Valtakunnallista asunto-ohjelmaa on yleisesti
5258:        vien asunto-ongelmia, vaan päin vastoin      pidetty merkittävänä asiakirjana. Siihen on kui-
5259:        kärjistää niitä vahvistamalla asuntotuo-     tenkin kohdistettu myös arvostelua, niin kuin
5260:        tantomonopolien, rahalaitosten ja yleen-     kysymyksen perusteluissakin tehdään. Kun oh-
5261:        sä pääomapiirien valta-asemia sekä alen-     jelmasta pyydetyt lausunnot lähikuukausien ai-
5262:        taa asuntotuotantoa aiheuttaen lisäänty-     kana on saatu ja käsitelty, voidaan paremmin
5263:        vää työttömyyttä rakennustyöntekijäin        kuin vielä tällä hetJkellä muodostaa kokonaiskä-
5264:        keskuudessa, ja                              sitys siitä, mitä kaikkia asuntopoliittisia toimen-
5265:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      piteitä on toteutettava tai ryhdyttävä valmiste-
5266:        ryhtyä parlamentaarisen asuntoneuvos-        lemaan, ottaen tällöin huomioon kysymykseen
5267:        ton perustamiseksi, joka kiireellisesti      tulevat muutkin kuin ohjelmassa käsitellyt tai
5268:        ryhtyy laatimaan työtätekevien asunto-       ehdotetut toimenpiteet. Sisäasiainministeriön ja
5269:        ongelmien ja työllisyyden todelliseen lie-   asuntohallituksen toimesta onkin jo aloitettu
5270:        ventämiseen pyrkivää asunto-ohjelmaa?        tätä tarkoittava kartoitustyö, jotta tarvittavien
5271:                                                     lainsäädäntö-, hallinto- ja muiden uudistusten
5272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jatkovalmistelu tai valmistelu voidaan saattaa
5273: taen seuraavaa:                                     mahdollisimman pian- käyntiin.
5274:    Laajan valmistelutyön tuloksena syntynyt            Tässä valmistelussa tullee keskeinen asema
5275: valtakunnallinen asunto-ohjelma vuosiksi 1976       olemaan parlamentaaristen voimasuhteiden poh-
5276: -1985 sisältää perusteellisen kartoitus-, sel-      jalta kokoonpantavalla asuntoneuvostolla, jota
5277: vitys- ja ehdotusaineiston asuntopoliittisten ky-   koskeva asetus on sisäasiainministeriössä val-
5278: symysten kohdalta maassamme. Tämä ohjelma           misteltavana. Vuoden 1977 tulo- ja menoarvio-
5279: ei ole pelkästään asuntohallituksesta annetussa     esityksessä on jo otettu huomioon asuntoneu-
5280: laissa edellytetty asuntotuotannon valtakunnal-     voston perustaminen sisäasiainministeriön yh-
5281: linen kokonaisohjelma, mutta se ei toisaalta        teyteen.
5282:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1976.
5283: 
5284:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5285:                                                 N:o 231                                              5
5286: 
5287: 
5288: 
5289: 
5290:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5291: 
5292:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         gäller utvecklandet av en viss förvaltningsgren
5293: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             och som i vårt land med stöd av gällande lag-
5294: velse nr 1158 av den 16 juni 1976 till veder-         stiftning har utarbetats och fortfarande utar-
5295: börande medlem av statsrådet översänt av-             betas på vissa förvaltningsområden. Det riks-
5296: skrift av följande av riksdagsman M. Kainu-           omfattande bostadsprogranunet skall betraktas
5297: lainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 231:           som ett betänkande angående ett omfattande
5298:                                                       socialt problem, i likhet med betydande kom-
5299:             Är Regeringen medveten om, att det        mittebetänkande och andra liknande betänkan-
5300:          riksomfattande bostadsprogram som ny-        den överhuvudtaget. Som helhet kommer det
5301:          ligen slutförts och som enligt regerings-    knappast att framkalla ställningstaganden, men
5302:          programmet utgör grunden för det bo-         det kommer uppenbarligen att åtminstone tili
5303:          stadspolitiska reformarbetet, inte kom-      stor del utgöra grunden för en fortsatt bered-
5304:          mer att lindra bostadsproblemen för          ning av bostadspolitiska lagstiftnings- och för-.
5305:          den arbetande befolkningen, utan i           valtningsrefovmer samt övriga reformer.
5306:          stället tillspetsar läget genom att stärka      Det riksomfattande bostadsprogrammet har
5307:          bostadsproduktionsmonopolens,         pen-   allmänt betraktats som ett betydande doku-
5308:          ninginrättningarnas och överhuvud-           ment. Det har dock även kritiserats, såsom
5309:          taget kapitalkretsarnas maktposition         t.ex. i motiveringen tili detta spörsmål. Då
5310:          samt minskar bostadsproduktionen och         utlåtandena om programmet under de när-
5311:          sålunda förorsakar ökad arbetslöshet         maste månaderna har inhämtats och behandlats,
5312:          bland byggnadsarbetarna, och                 kan man bättre än vad som nu är fallet bilda
5313:             vilka åtgärder ämnar Regeringen           sig en helhetsuppfattning om, vilka bostads-
5314:          vidta för inrättande av ett parlamenta-      politiska åtgärder som skall vidtas ellet börja
5315:          riskt bostadsråd, med uppgift att i          beredas, med beaktande även av andra åtgärder
5316:          brådskande ordning uppgöra ett bo-           än de, som föreslagits eller behandlats i pro-
5317:          stadsprogram i syfte att verkligen lindra    grammet. På åtgärd av ministeriet för inrikes-
5318:          den arbetande befolkningens bostads-         ärendena och bostadsstyrelsen har ett kartlägg-
5319:          problem och arbetslöshet?                    ningarbete i detta syfte redan inletts så, att
5320:                                                       en fortsatt utarbetning eller beredning av er-
5321:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         forderliga lagstiftnings- och förvaltningsrefor-
5322: samt anföra följande:                                 mer samt övriga reformer så fort som möjligt
5323:    Det riksomfattande bostadsprogram för              skall kunna inledas.
5324: åren 1976-1985, som uppgjorts efter ett om-              Vid denna beredning torde det på de parla-
5325: fattande utredningsarbete, innehåller ett rikligt     mentariska styrkeförhållandena baserade bo-
5326: kartläggnings-, utrednings- och förslagsmaterial      stadsrådet få en central ställning. En för-
5327: beträffande de bostadspolitiska frågorna i vårt       ordning om detta bereds för tillfället vid mi-
5328: land. Detta program är inte endast det i lagen        nisteriet för inrikesärendena. I statsförslaget
5329: om bostadsproduktion förutsatta riksomfattan-         för år 1977 har inrättandet av bostadsrådet i
5330: de helhetsprogrammet för bostadsproduktionen,         anslutning tili ministeriet för inrikesärendena
5331: men det är å andra sidan inte heller en sådan         redan beaktats.
5332: riksomfattande plan på medellång sikt, som
5333:      Helsingfors den 18 oktober 1976.
5334: 
5335:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
5336: 939/76
5337:                                                  1976 vp.
5338: 
5339: Kirjallinen kysymys n:o 232.
5340: 
5341: 
5342: 
5343:                                     Vilmi ym.: Peruskorjausta ja laajentamista varten myönnettävien
5344:                                        asuntolainojen .Iainaehtojen tarkistamisesta.
5345: 
5346: 
5347:                            E d u s ku nn a n He ·r r a P u he m i e he 11 e.
5348: 
5349:     Asuntojen peruskor.jaamis•een ja ilaajentami-       tulisi myös tällä kohtaa tarkist.aa nykyi,siä
5350: seen tutlisi yhteiskunnan taholta kiinnittää ny-        pinta-alarajoituksia, tai muutoin liian hyviä ra-
5351: kyistä paljon suurempaa huomiota, koska näin            kennuksia joutuu jäämään pois käytöstä.
5352: voitaisiin tuntuvasti halvemmin kustannuksin               Lainoitusmääräyst,en tarkentamista ja korjaa-
5353: vähentää uusien asuntojen tarvetta. Kuitenkin           mista kaivattaisiin myös peruskorjaamista kos-
5354: viime aikoina olemme joutuneet sen vaikean              kevien tlainamäärien kohdalla. Ei kuikarun pysty
5355: tosiasian eteen, että monet omakotitalojen pe-          nykyaikana peruskorjaamaan rakennustaan, jon-
5356: ruskorjausta ja sen yhteydessä vähäistä laajen-         ka kustannusarvio saattaa olla esim. 50 000-
5357: nusta suunnitelleet ovat auttamattomasti jää-           60 000 markkaa, ja siihen myönnetään lainaa
5358: mässä ulos asuntolainoituksen piiristä, koska           vain 7 000-8 000 markkaa. Kun peruskor-
5359: ·tälLöin aina tulee vastaan 120 m2 pinta-alan           jauksessa tulee aina vastaan sellaisia kustan-
5360: rajoitus. Jo sellaisetlkin tapaukset, joissa on         nuksia lisääviä kohteita, ~oita ei me osattu
5361: kyseessä ns. puolitoistaikertxliksinen oma:kotita:lo,   kustannusarviota laskiessa ottaa huomioon, ei-
5362: jossa on alakerrassa :keittiön lisäksi kaksi pie-       vät kustannusarviot ole yleensä koskaan yli-
5363: nehköä huonetta ja yläikerras·sa kaksi huonetta,        mitoitettuja. Tämän vuoksi peruskorjaukseen
5364: kaatvvat edellä mainittuun pinta-alarajoituk-           myönnettäviä Jainrumääriä ei tulisi tähän yli-
5365: se.en. Kuitenkin tä11aisestakin talosta saataisiin      mitoitukseen vedoten alentaa, kuten asuntohal-
5366: nykyaikaisempi asunto laajentamalla sitä niin,          lituksessa 111ykyisin menetelJään. Kun peruskor-
5367: että rakennukseen tulisi saunan ja pesuhuoneen          jaamista koskevat lainat myönnetään olematto-
5368: käsittävät taloustilat ja kattilahuone. Eihän ny-       man pieninä, merkitsee se sitä, että hyviäkään
5369: ikyisin pidetä enää lainkaan sopivana sitä, että        vanhempia rakennuksia ei peruskorjata, vaan
5370:  talon keskuslämmityskattila sijaitsee keittiössä,      mieluummin ryhdytään uuden rakennuksen ra-
5371: joka on tästä syy<S.tä .aina liiaksi lämmin. Täl-       kentamiseen, johon lainat saadaan kustannuk-
5372: laisia viisikymmenluvulla rakennettuja epäkäy-          siin verrattuna huomattavasti suurempina. Kui-
5373: .tännöllisiä ja peruskorjauksen tarpeessa olevia        tenkin yhteiskunnan kannalta kannattaisi ny-
5374:  rakennuksia on erittäin paljon. Kun nämä ra-           kyistä paljon suw:;emmassa määrin tukea jo
5375: kennukset yleensä sen ajan tavan mukaan ra-             olemassa olevien asuntojen kunnostamista, kos-
5376: kennettiin korkea:lle perustulkselle ja ala:]XJhjat     ka se tulee paljon halvemmaksi.
5377: palkswlla muhaeristyJksiJJä, otlisi laajennuksessa         Edel1ä esitettyyn :ja valtiopäiväjärjestyksen
5378: helppo sijoittaa katdlahuone kellaritiloihin.           37 § :n 1 momenttiin nojautuen esitämme val-
5379:  Mutta kun nämäkin tilat ~asketaan rakennuksen          tioneuvoston asianomaisen jä,senen vastattava'ksi
5380: pinta-alaan, ei laajennuksen Ja peruskorjauksen         seuraavan kysymy.lcsen:
5381:  suorittaminen ole l·ainoituskelpoinen.
5382:     Samaan pinta-alarajoituks.een kaatuvat perus-                 Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
5383:  korjaussuunnitelmat myös se1laisi:ssa rakennuk-               siin asum.totuotantolain mukaisten pe-
5384:  sissa, jotka on rakennettu 1950-luvun lopulla                 ruskorj-austa :ja laajentamista !koskevien
5385:  ja 1960-luvun alussa, jolloin asuntojen ra:ken-               lainojen lainaehtojen tarkistamiseksi
5386: ltamiseen Dn saatu aikoinaan maankäyttölain                    pinta-alarajoitusten kohdalla ja laina-
5387: mukaista rakentamislainaa. Asuntohallituksen                   määrien nostami:s·eksi?
5388:       Helsingissä 17 päivänä kesålkuuta 1976.
5389: 
5390:                 Pekka Vilmi                                         Toivo Yläjärvi
5391:                 Veikko Hanhirova                                    Taisto Tähkämaa
5392:                                            Väinö Raudaskoski
5393: 940/76
5394: 2                                              1976 vp.
5395: 
5396: 
5397: 
5398: 
5399:                          E d u 's k u n n a n H e :rr a P u h e m i e h e 11 e.
5400: 
5401:    Valtiopäiväjärj,estyiksen 37 § :n 1 momentissa    olemassa olevia kellaritiloja lueta asuntohahli•
5402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen omaksuman käytännön mukaan huoneis-
5403: olette 17 päivänä kesäkuuta 197 6 päivätyn           toalaan kuuluviksi. Näin menetellään myös sil-
5404: kirjeenne ohella ~toimittanut valtioneuvoston        loin, kun peruskorjaustoimenpiteet kohdistuvat
5405: asianomaiseLle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nä1hinkin tiloihin. Peruskorjaukseen luetaan täl-
5406: edustaja Pekka Vilmin ja muiden näin kuulu-          löin kuuluvaksi myös kattilahuone-, sauna- ja
5407: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 232, jossa      aputilojen rakentaminen. Sen sijaan mikäli ky-
5408: tiedustehlaan:                                       symyksessä on uuden kellaritilan ra!kentaminen
5409:                                                      siten, että se välittömästi palvelee asumista,
5410:           Milloin Haillitus ryhtyy toimenpitei-      kuten sauna ja askartelutilat, Jasketaan näin
5411:        siin asoototuotantolain mukaisten pe-         saatava lisätHa uustuotantoon verra:ttavahla ta-
5412:        ruskorjausta ja laajentam1sta koskevien       vaUa huoneistoalaan kuuluvaksi. Laajennulksella
5413:        iainojen lainaehtojen ,tarkistami~seksi       aikaansaatavaa muuta lisätilaa, kuten kattila-
5414:        pinta-alarajoitusten lkohda:Ha ja laina-      ja kylmiä tai puolikylmiä varastohuoneita ei
5415:        määrien nostamiseksi?                         lueta huoneistoalaan.
5416:                                                          Asuntohallituksen myöntämien omakotitailo-
5417:    Vastauksena kysymyks,een esitän kunnioitta-       jen laajeoous- ~a peruskorjauslainat ovat viime
5418: vasti seuraavaa:                                     vuosina selvästi lisääntyneet: kun esimerkiksi
5419:    Peruskorjauksen ensisijaisena tavoitteena on      vuonna 1972 myönnettiin mainittuja lainoja
5420: hdkkotasoisissa asunnoissa asuvan vähävaraisen       211 kpl vastaten vajaat 2 miljoonaa markkaa,
5421: asumistason parantaminen. Lisäksi tavoitteena        niin vuonna 1975 vastaavia [ainoja myönnet-
5422: on korjaustoimenpiteen aikaansaaminen ja asun-       tiin noin 1 900 kpl vastaten noin 4 3 miljoonaa
5423: non käyttöiän pidentäminen 1samoin kuin se,          markkaa. Kuluvan vuoden asuntolainojen käyt-
5424: että uustuotannon määrään ja laatuun voidaan          tösuunnitelmissa on varattu asooto- ja lisälai-
5425: vaikuttaa myös olemas:sa oleviin asuntoihin          noja omakotitalon laajentamista ja peruskorjaus-
5426: kohdistuvin toimenpitein. Vanhojen asuntojen         ta varten 77 mHjoonaa markkaa, joista tähän
5427: asuttavuutta parantamalla voidaan vähentää           mennessä on myönnetty ~ainoja 1 495 kpl vas-
5428: asuntojen poistumaa, jolloin uustuotannon tarve      tat~en n. 40 miljoonaa markkaa, eli n. 27 000
5429: vastaavasti su:pi<stuu.                              markkaa/peruskorjattava tai laajennettava oma-
5430:    Peruskorjattavan ja laajennettavan omakoti-       kotitalo. Hakemuksia on saapunut asuntohalli-
5431: talon huoneistoalaa koskevista rajoituksista on      tukseen 2 4 31 kappaletta.
5432: säädetty 22 päivänä huhtikuuta 1966 a1nnetun             Laajentamista ja peruskorjausta varten myön-
5433: asuntotuotantolain ( 24 7/66) 4 §: ssä sellaisena    nettävän va11sinaisen asuntolainan enimmäismää-
5434: kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973 anne-          rä on 30 % laajentamis.- ja korjauskustannuk-
5435: tussa laissa ( 5/7 3). Tämän lainkohdan mu-          sista. Vuoden 1974 marraskuussa voimaan astu-
5436: kaan asuntolainan avulla laajennettava:ssa ta-       neen asuntotuotantolain muutoksen jä1keen voi-
5437: lossa olevam. asunnon huoneistoala saa olla          daan asuntolainan lisäksi myös laajentamista ja
5438: enintään 120 neliömetriä. Peruskorjattavassa         peruskorjausta varten saada lisälainaa, jonka
5439: omaikotitalossa saa korjatun asunnon huoneisto-      'Suuruus on hakijan tuloista ja varallisuudesta
5440: ala olla enintään 150 neliömetriä.                    riippuen enintään 30 % hyväksytystä hankinta-
5441:    Kysymyhen johdosta antamassaan lausun-            arvosta. Valtion ~ainan enimmäismäärä on siis
5442: nossa asuntohallitus Oill todennut, ettei laajen-    60 % [aajentamis- ja peruskorjaushankkeen kus-
5443: nettavassa tai peruskorjattavas,sa omaJkotitalossa   tannuksista.
5444:                                                  N:o 232                                                3
5445: 
5446:    Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen perus-           takuunailiseksi asunto-ohjelmaksi vuosille 197 6
5447: korjaukseen voidaan myöntää lainaa asuntotuo-           -1985 sisältyvien selvitysten ja ehdotusten
5448: tantolakiin tehdyn vuonna 1973 voimaan tul-             pohjalta sekä tarpeelliset lisäselvitykset toimit-
5449: leen muutoksen perusteella. Lainan enimmäis-            taen sekä ottaen huomioon asunto~, sosiaali-,
5450: määrä on 60 % peruskorjaushankkeen kustan-              talous- ja työvoimapoliittiset tavoitteet ja kult-
5451: nuksista. Uusi järjestelmä on !kuitenkin käyn-          tuurihistorialliset näkökohdat [aatia ehdotukset
5452: nistynyt hitaasti. Vuonna 1973 voitiin myön-               - asuntojen peruskorjaukseen kohdistuvista
5453: tää vain yksi !laina ja vuoden 1974 aikana              yhteiskunnan ohjaus- ja tukitoimenpiteistä,
5454: näitä lainoja ei myönnetty lainkaan. Vuonna                - alueittaisen peruskorjaustoiminnan järjes-
5455: 1975 oli lainoja vartoo varattu käyttösuunni-           tämisestä kokeiluna kok,emusten hankkimiseksi
5456: telmassa 30 miljoonaa markkaa, josta käytet-            siitä,
5457: tiin vain noin 4,9 mi~joonaa mat:kkaa. Kuluvan
5458: vuoden käyttösuunnitelmasM vastaava määrä-                 - tarpeellisiksi täydennyksiksi ja tarkistuk-
5459: raha on 20 miljoonaa marrokaa. Hakemuksia               siksi voimassa oleviin Jakien ja asetusten s.ään-
5460: on tullut huomattavasti aikaisempia vuosia              nöksiin.
5461: enemmän eli 41 kappaletta. Vuokra- ja asunto-              Koska työryhmän tehtävämäär1ttely on laa-
5462: osuuskuntataloja koskevan järjestelmän laajen-          jahko ja on odotettavissa sen työskentelyn tu-
5463: tumisen esteenä ovat toisaalta olleet hallinnol-        loksien olevan myös peruskorjaustoiminnan pe-
5464: liset ja organisatoriset v,ailkeudet, ~oisaalta lain-   rusteilsiin vaikuttavia, ei tässä vaiheessa liene
5465: säädännön :tulkintaa ~a sen puutteelHsuuksia            syytä erillisinä muutoksina toteuttaa peruskor-
5466: koskevat ongelmat.                                      jausta koskevia Jaimsäädännön osauudistuksia.
5467:    Sisäasiainministeriö on 24. 8. 1976 asettanut           Sisäasiainministeriö tulee työryhmän ehdo-
5468:  työryhmän, jonka tehtävänä on vuoden 1977              tuksien perusteeHa ryhtymään toimenpiteisiin,
5469:  toukokuun loppuun mennessä ehdotukseen varl-           joihin työryhmän ehdotukset antavat aihetta.
5470:       Helsingissä 18 päivänä 1okaikuuta 1976.
5471: 
5472:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5473: 4                                             1976 vp.
5474: 
5475: 
5476: 
5477: 
5478:                             T d 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5479: 
5480:   I det syfte 37 § 1 mom. ri.[Qsdagsordningen        den praxis · bostadsstyrelsen följer inte räknas
5481: anger har Ni, Herr Talmrun, med Eder skrivelse       såsom lägenhetsy,ta. Denna regel tillämpas även
5482: av den 17 juni 1976 till v;ederbörande med-          då grundreparationen görs i de nämnda ut-
5483: ]em av statsrådet översänt avskrHt av fö1jande       rymmena. Grundreparationen anses härvid om-
5484: av riksdagsman Vilmi m.fl. undertecknade             fatta även uppförande av utrymme för pann-
5485: spörsmål nr 232:                                     rum och bastu samt hjä:lputrymmen. Är det
5486:                                                      där,emot fråga om uppförande av nytt källar-
5487:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder        utrymme, som direkt tjänar boendet, såsom
5488:        för att justera lånev~l1koren för lån för     bastu och hobbyutrymmen, räknas. det till-
5489:        grundreparation och utvidgnitng enligt        [äggsutrymme som därmed erhå!l[s såsom lägen-
5490:        lagen om bostadsproduktion, i fråga om        hetsyta på samma sätt som i fråga om ny-
5491:        area!lbegränsningar och med tanke på          produktion. Det övriga tilläggsutrymmen som
5492:        ett ökande av lånebeloppen?                   erhålls genom utvidgning, såsom pannrum och
5493:                                                      kalla eller delvis uppvärmda lagerrum, räknas
5494:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte in i lägenhet,sytan.
5495: samt anföra följande:                                    De lån som bostadss.tyrelsen beviljat för ut-
5496:    Genom grundreparation eftersträvas främst         vidgning odh grundreparation av egnaihemshus
5497: en bättre bostadsstandard för mindre bemeJ-          har under de senaste åren ökat tydligt: då
5498: lade, som bor i dåliga bostäder. En målsätt-         t.,ex. antalet beviljade 1ån av nämnda s'lag år
5499: ning är också att v1dta r~eparationsåtgärder och     1972 var 211, vhlket motsvarar iknappt två
5500: att förlänga användningstiden för bostaden           miljoner mark, var motsvarande antal år 1975
5501: samt att nyproduktionen,s !k.vantitet och kvalitet   ca 1 900, vilket motsvarar ca 43 miljoner
5502: skall ikunna påverkas även genom att åtgärder        mark. I dispositionsplanen för bostadslånen
5503: vidtas i fråga om existerande bostäder. Genom        under innevarande år har 77 miljoner mar'k i
5504: att gamla bostäder görs mera beboeliga kan           bostads- och tilläggslån reserverats för ut-
5505: man minska avgången på bos,täder, varvid be-         vidgning och grundreparation av egnahemshus.
5506: hovet av nyproduktion avtar i motsvarande            Av detta belopp har hitdlls beviljats 1 495
5507: mån.                                                 lån, motsvarande ca 40 mi ljoner mark, m.a.o.
5508:                                                                                  1
5509: 
5510: 
5511: 
5512:    I 4 § lagen den 22 april 1966 om bostads-         om:kring 27 000 ma11k per egnahemshus som
5513: produlktion ( 24 7/66), sådant detta lagrum          grundrepareras ellet utvidgas. Ti11 bostadssty-
5514: lyder i [ag av den 12 januari 1973 (5/73),           relsen har inkommit 2 431 ansökningar.
5515: är st,adgat om de begränsningar som gäller               Det egentJiga bostadslån, som beviljas för
5516: lägenhetsytan i egnahemshus, vilka skall under-      utvidgning och grundreparation, utgör högst
5517: gå grundreparation ellet utvidgas. Enligt detta      30 % av utvidgnings- och reparationskost-
5518: lagrum får bostads lägenhetsyta i ihus, som          naderna. Sedan en ändring av ~agen om bo-
5519: utvidgas med stöd av bostads1ån, inte överstiga      stadsproduktion trätt i kraft i november 1974,
5520: 120 kvadratmeter. I egnahemsnus, som skall           kan utöver bostadslån även för utvidgning och
5521: undergå grundrepar,at1on, får reparerad bostads      grundreparation erhållas tilläggslån, som med
5522: lägenhensyta utgöra högst 150 kvadratmeter.          beaktande av den sö'kandes inkomster och för-
5523:    I sitt utlåtande med anledning av detta           mögen!het utg~r med högst 30 % av det god-
5524: spörsmå!l har bostadsstyrehen konstaterat, att       kända anskaffningsvärdet. Lån från staten
5525: källarutrymmena i ett egnahemshus, 1som skall        utgår alltså med högst 60 % av utvidgnings-
5526: utvidgas ellet undergå grundreparation, enligt       och reparationskostJnaderna för projåten.
5527:                                                 Nr 232                                               5
5528: 
5529:    För gt'l.lltl.dreparation av hyres- och bostads-   slaget till riksomfattande bostadsprogram för
5530: anddsJagshus kan lån heviJ.jas på bas.en av en        åren 1976-1985, och genom att lämna er-
5531: ändring som gjorts i lagen om bostadsproduk-          forderliga tilläggsutredningar s.amt med be-
5532: tion och trädde i kraft år 1973. Lånet utgår          aktande av de bostads-, social-, finans- och
5533: med högst 60 % av kostnaderna för grund-              arbetskraftspoJitiska målsättningarna och kul-
5534: .reparationsprojektet. Det nya systemet har           turhistoriska synpunkter uppgöra förslag tili
5535: dock kommit långsamt igång. År 1973 ikunde               - samhälleliga styrnings- och stödåtgärder
5536: endast ett låin beviljas och under år 1974 be-        för grundreparation av bostäder,
5537: vi1jades dessa lån överhuvudtaget inte. År 1975          - anordnande av regional grundreparations-
5538: hade för dessa lån i dispositionsplanen retser-       verksamhet såsom försöksverksamhet i syfte
5539: verats 30 miljoner mark, varav endast ca 4,9          att samla erfarenheter, samt
5540: miljoner mark användes. I dispositionsplanen             - erforderliga kompletteringar och jus-
5541: för innevarande år är motsvarande anslag 20           teringar av stadgandena i gällande lagar och
5542: miljoner mark. Antalet ansökningar som in-            förordningar.
5543: kommit är 41, vilket är betydligt mera än                Då den ovannämnda arbetsgruppens uppgift
5544:  under tidigare år. Ett hinder för en utvidgning      är 01111fattande och då man kan räkna med att
5545:  av systemet i fråga om hyres- och bostads-           resultaten av dess arbete även påv·erkar själva
5546:  andeJslagshus har utgjorts av både de admi-          bas,en för grundreparationsverksamheten, torde
5547:  nistrativa och organisatoriska svårighetema och      det inte i detta skede vara skäl att såsom
5548:  av problemen i samband med tolkning av lagen         skilda ändringar genomföra delreformer i fråga
5549:  och bristfälligheter i lagstiftningen.               om grundreparationer.
5550:     Ministeriet för inrikesärendena tillsatte 24.        Ministeriet för inrikesärendena kommer på
5551:  8. 1976 en arbetsgrupp, som har tili uppgift         basen av arbetsgruppens förslag att vidta de
5552:  att före utgången av maj 1977 på basen av            åtgärder som arbetsgruppens förslag ger an-
5553:  de utrednitngar och förslag, som ingår i för-        ledning tilL
5554:       Helsingfors den 18 oktober 1976.
5555: 
5556:                                                        Minister för itnrikesärendena Eino Uusitalo
5557:                                              1976 vp.
5558: 
5559: Kirjallinen kysymys n:o 233.
5560: 
5561: 
5562: 
5563: 
5564:                                   Junnila ym.: Puolueettomuuspolitiikan noudattamisesta HabitGt-
5565:                                      konferenssissa Vancouverissa.
5566: 
5567: 
5568:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5569: 
5570:    Vancouverissa Kanadassa pidettiin aikaisem-      tuu, jos on perää niissä julkisuudessa näkyneissä
5571: min tässä kuussa suuri kansainvälinen ns.           tiedoissa, joiden mukaan valtuuskunta toimi
5572: Habitat-konferenssi, jonka tarkoituksena oli kä-    julkilausumasta äänestettäessä Suomen ulkomi-
5573: sitellä asumisen ja asumisympäristön ongelmia.      nisteriöstä saamiensa ohjeiden mukaisesti. Jos
5574: On. herättänyt laajaa kansainvälistä ihmettelyä,    tämä pitää paikkansa, asia muodostuu maan vi-
5575: että tässä tarkoituksessa kokoontunut konfe-        rallista ulkopolitiikkaa koskevaksi. Se merkit-
5576: renssi antoi julistuksen, jossa muun ohessa tuo-    see, että Suomi on virallisesti ottanut yksipuo-
5577: mittiin sionismi rasismina, rotusorron ilmenty-     lisen kannan kiistakysymyksessä, joka on tä-
5578: mänä. Näin tehtiin, vaikka esim. konferenssin       män päivän maailmanpolitiikan kaikkein arim-
5579: isäntämaan Kanadan edustajan sanotaan hyvin         pia aiheita eikä koske suinkaan vain Israelin
5580: voimakkaasti vedonneen siihen, että konferenssi     ja sen arabiaaapureiden vaan myös johtavien
5581: pysyisi julkilausumissaan siinä asiassa, jota       maailmanvaltojen välisiä suhteita. Johdonmu-
5582: varten se oli kokoontunut.                          kainen puolueettomuuspolitiikka olisi edellyttä-
5583:    Täällä Suomessa on herättänyt kiusallista        nyt selkeätä pidättymistä kannanotosta näin tu-
5584: huomiota se, että myös Suomen valtuuskunta          lenarassa kansainvälisessä kysymyksessä.
5585: äänesti tuon kiistellyn julistuksen hyväksymisen       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
5586: puolesta päin vastoin kuin esim. muut pohjois-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
5587: maat, jotka lehtitietojen mukaan joko pidättyi-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5588: vät äänestyksestä tai äänestivät julkilausumaa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5589: vastaan. Suomen valtuuskunnan taholta lienee
5590: tosin annettu jonkinlainen selitys, jonka mu-                 Pitävätkö paikkansa julkisuudessa nä-
5591: kaan se julistuksen hyväksymisen puolesta                  kyneet tiedot siitä, että äänestäessään
5592: äänestäessään ei silti tarkoittanut, että se yh-           ns. Habitat -konferenssissa sionismin
5593: tyisi julistuksen sionismia koskevaan kohtaan.             rotusortona tuomitsevan julistuksen
5594: Tällainen menettely ei kuitenkaan muuta sitä               puolesta Suomen valtuuskunta on toi-
5595: tosiasiaa, että Suomen valtuuskunta äänesti                minut ulkoministeriöltä saamiensa ohjei-
5596: tuon kiistellyn julkilausuman hyväksymisen                 den mukaisesti, ja jos näin on asianlaita,
5597: puolesta.                                                     onko Hallitus sitä mieltä, että yksi-
5598:    Kun Suomen valtuuskunnan johdossa oli                   puolinen kannanotto tällaisessa kansain-
5599: eräs nykyisen hallituksen ministereistä, valtuus-          välisen politiikan kiistakysymyksessä on
5600: kunnan äänestyskäyttäytyminen tässä asiassa                sopusoinnussa sen puolueettomuuspoli-
5601: olisi jo sellaisenaankin ollut vähintäänkin oma-           tiikan kanssa, jota Suomi on ilmoittanut
5602: laatuista. Mutta vielä oudommaksi asia muut-               ulkopolitiikassaan noudattavansa?
5603:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1976.
5604: 
5605:                Tuure Junnila                                    P. Mäki-Hakola
5606:                Mikko Asunta                                     Georg C. Ehrnrooth
5607:                Impi Muroma                                      Raino Westerholm
5608:                Ulla Järvilehto"                                 Aili Vaittinen-Kuikka
5609: 
5610: 
5611: 871/76
5612: 2                                             1976 vp.
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 
5617:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5618: 
5619:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jolloin äänestyksen kohteena oli vain julistus-
5620: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja        ehdotus kokonaisuutena ilman että äänestämi-
5621: Tuure Junnila ym. esittäneet hallituksen asian-      nen sen eri kohdista olisi ollut mahdollista,
5622: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-        Suomen valtuuskunta ulkoasiainministeriön an-
5623: myksen:                                              tamien ohjeiden mukaisesti äänesti julistuksen
5624:                                                      hyväksymisen puolesta. Olisi ollut kohtuutonta
5625:           Pitävätkö paikkansa julkisuudessa nä-      äänestää Suomen näkemysten kannalta merki-
5626:        kyneet tiedot siitä, että äänestäessään       tyksellistä kokonaisehdotusta vastaan tai pidät-
5627:        ns. Habitat -konferenssissa sionismin         tyä siitä äänestettäessä sen takia, että mukana
5628:        rotusortona tuomitsevan julistuksen           oli em. viittaus rotusortoon. Lauseen osalta
5629:        puolesta Suomen valtuuskunta on toi-          esitti Suomen edustaja seuraavan äänestysseli-
5630:        minut ulkoministeriöltä saamiensa ohjei-      tyksen (suomennos):
5631:        den mukaisesti, ja jos näin on asianlaita,        "Suomen valtuuskunta äänesti juuri hyväksy-
5632:           onko Hallitus sitä mieltä, että yksi-       tyn periaateluonnoksen puolesta. Menettelim-
5633:        puolinen kannanotto tällaisessa kansain-      me niin antaaksemme täyden kannatuksemme
5634:        välisen politiikan kiistakysymyksessä on      sen sisältämille perustavaa laatua oleville peri-
5635:        sopusoinnussa sen puolueettomuuspoli-         aatteille. Katsomme niiden olevan mitä tär-
5636:        tiikan kanssa, jota Suomi on ilmoittanut      keimpiä asuinyhdyskuntien kehittämiselle. Vali-
5637:        ulkopolitiikassaan noudattavansa?              tamme syvästi ettei tekstiä voitu hyväksyä yh-
5638:                                                      teisymmärryksellä.
5639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Suomen hallituksen luja vastustusasenne Yh-
5640: taen seuraavaa:                                      distyneiden Kansakuntien yleiskokouksen pää-
5641:    Kysymyksen ensimmäisessä osassa tarkoitettu        töslauselmaa 3379 kohtaan tunnetaan hyvin.
5642: julistus on nimeltään Vancouverin asuinyhdys-        Korostaakseen tämän asenteensa muuttumatto-
5643: kuntajulistus, 1976 ("The Vancouver Declara-         muutta, Suomen valtuuskunta olisi äänestänyt
5644: tion on Human Settlements, 1976"). Tämä ju-          julistuksen II osan 4 kohtaa vastaan, mikäli
5645: listus pyrkii kansainvälisellä tasolla määrittele-   erillisäänestys olisi suoritettu, koska sen muo-
5646: mään sen miten ihmisen asuinpaikkojen olo-           toilu voidaan ymmärtää viittaukseksi sanottuun
5647: suhteita tulee parantaa ja keille kuuluu tästä       päätöslauselmaan. Jos tämä epäonnistunut viit-
5648: vastuu. Julistus käsittää 9 johdanto- ja 46 ope-     taus olisi jätetty pois, kohta olisi saanut kanna-
5649: ratiivista kohtaa. Lukuunottamatta julistuksen       tuksemme."
5650: II osan 4 kohdan toista lausetta, jossa esiintyy        Mitä tulee kysymyksen toiseen osaan, jo
5651: kysyjän tarkoittama viittaus rotusortoon, julis-     edellä olevasta näkyy, ettei Suomen tunnetussa
5652: tuksen periaatteet ovat Suomelle hyväksyttäviä.      kannassa sionismin rinnastamiseen rotusortoon
5653: Todettakoon, että Suomi, toisin kuin eräät           nähden ole tapahtunut muutosta. Kysymyksen
5654: muut läntiset teollisuusmaat, oli varauksitta val-   asettaminen "yksipuolisesta kannanotosta" kan-
5655: mis hyväksymään julistuksen keskeiset viittauk-      sainvälisen politiikan kiistakysymyksessä ja sen
5656: set uuteen kansainväliseen taloudelliseen järjes-    sopusoinnusta       puolueettomuuspolitiikkamme
5657: tykseen. Näin ollen julistuksesta äänestettäessä,    kanssa on jo tämän takia perusteeton.
5658:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1976.
5659: 
5660:                                                                Vt. ulkoasiainministeri Paavo Aitio
5661:                                               N:o 233                                               3
5662: 
5663: 
5664: 
5665: 
5666:                            T i ~ 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5667: 
5668:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nomiskt system. Sålunda röstade Finlands dele-
5669: anger har riksdagsman Tuure Junnila m. fl. till      gation, i enlighet med ministeriets för utrikes-
5670: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-       ärendena instruktioner, för antagande av dekla-
5671: de av svar ·ställt fö1jande spörsmål:                rationen, då endast förslaget till deklaration
5672:                                                      som helhet var föremål för omröstning och det
5673:           Stämmer de uppgifter som förekom-          inte var möjligt att rösta separat om dess olika
5674:        mit i offentligheten om att Finlands de-      punkter. Det hade varit oskäligt att rösta emot
5675:        legation verkade i enlighet med av mi-        ett från Finlands synpunkt sett betydelsefullt
5676:        nisteriet för utriksärendena erhållna         helhetsförslag, eller att avstå vid omröstningen,
5677:        instruktioner, då den vid den s.k.            bara på grund av att det bl.a. innehöll den
5678:        Habitat-konferensen röstade för en dek-       ovan nämnda hänsyftningen på rasdiskrimine-
5679:        laration som fördömer sionismen såsom         ring. I fråga om den aktuella satsen framlade
5680:        varande rasdiskriminering, och om så är       Finlands representant följande röstningsförkla-
5681:        fallet,                                       ring ( översättning) :
5682:           anser Regeringen, att ett ensidigt            "Finlands delegation röstade för det här an-
5683:        ståndpunktstagande i en dylik tviste-         tagna principutkastet. Vi handlade så för att ge
5684:        fråga inom den internationella poHtiken       vårt fulla stöd åt de principer av grundläggande
5685:        harmonierar med den neutralitetspolitik       natur som ingår däri. Vi anser dem vara syn-
5686:        som Finland har uppgivit sig iaktta i sin     nerligen viktiga för utvecklandet av boende-
5687:        utrikespolitik?                               samfunden. Vi beklagar djupt att samförstånd
5688:                                                      inte kunde nås om texten.
5689:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Finlands regerings starka motståndsattityd
5690: samt anföra följande:                                gentemot Förenta Nationernas generalförsam-
5691:    Den i den första delen av spörsmålet avsedda      lings resolution nr. 3379 är väl känd. För att
5692: deklarationen kaUas Vancouver-deklarationen          framhäva denna sin oförändrade attityd, skulle
5693: rörande boendesamfund, 197 6 ( " The Vancou-         Finlands delegation ha röstat emot 4 punkten
5694: ver Declaration on Human Settlements,                i deklarationens II del, om separat omröstning
5695: 1976"). Denna deklaration syftar till att på in-     hade ägt rum, emedan dess formulering kan
5696: ternationell nivå ange, hur förhållandena på         uppfattas som en hänsyftning på sagda resolu-
5697: människornas boendeplatser skall förbättras och      tion. Om denna misslyckade hänsyftning hade
5698: på vem ansvaret i denna fråga ankommer.              utelämnats, skulle punkten ha vunnit vårt un-
5699: Deklarationen omfattar 9 inlednings- och 46          derstöd."
5700: operativa punkter. Med undantag av den 4                Vad den andra delen av spörsmålet gäller,
5701: punktens andra sats i deklarationens II del, där     framgår det redan av det ovan anförda, att
5702: den av frågeställaren avsedda hänsyftningen på       ingen förändring skett i Finlands välkända
5703: rasdiskriminering ingår, kan principerna i dek-      ståndpunkt i frågan om jämställandet av sio-
5704: larationen omfattas av Finland. Det kan              nism med rasdiskriminering. Att framställa ett
5705: konstateras, att Finland, tili skillnad från vissa   spörsmål om "ensidigt ståndpunktstagande" i
5706: andra västliga industriländer, utan förbehåll var    denna tvistefråga inom den internationella poH-
5707: redo att godkänna deklarationens centrala in-        tiken och dess harmoniering med vår neutrali-
5708: nehåll beträffande ett nytt internationellt eko-     tetspolitik är redan av denna orsak omotiverat.
5709:      Helsingfors den 19 juli 1976.
5710: 
5711:                                                      Tf. minister för utrikesärendena Paavo Aitio
5712:                                                1976 vp.
5713: 
5714: Kirjallinen kysymys n:o 234.
5715: 
5716: 
5717: 
5718: 
5719:                                   M. Tuominen ym.: Sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden
5720:                                      turvaamisesta kouluissa.
5721: 
5722: 
5723:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5724: 
5725:    Kouluhallitus on 11. 6. 1976 tekemällään             Kouluhallituksen päätös oo ristiriida6fltll Pa-
5726: päätöksellä, joka on vastaus Heinolan Yhteis-        riisin rauhansopimuksen ja ballitusmuodon ta-
5727: koulun ja Yhteislyseon toveriryhmien tekemäiän       kaamien perusoikeuksien: ~. kokoontumis-
5728: kanteluun, todennut toveriryhmät koulun ulko-        ja yhdistymisvapauden kanssa. Tämä päätös on
5729: puolisiksi yhteisöiksi. Samalla kouluhallitus on     erityisen vahingollinen nykylieisä tilanteessa,
5730: kieltänyt Heinolan Yhteislyseon toveriryhmää         kun vallitsee voimakkaita pyrkimyksiä kaven-
5731: käyttämästä nimensä yhteydessä koulun nimeä.         taa poliittisia oikeuksia sekä työpaikoilla, kun-
5732:    Kouluhallituksen päätös merkitsee käytännös-      nissa että oppilaitoksissa.
5733: sä sitä, että koulujen rehtorit voivat kieltää          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
5734: Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton toiminta-        37 S:n 1 momentin perusteella esitämme val-
5735: ryhmiä käyttämästä koulun tiloja, kalustoa, il-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5736: moitustauLuja jne., toisin sanoen kieltää nuo-       seuraavan kysymyksen:
5737: risoliittolaistoiminnan kouluissa. Perustellessaan
5738: päätöstään toveriryhmien tulkitsemisesta koulun                Mitä Hallitus aikoo tehdä SDNL:n
5739: ulkopuolisiksi yhteisöiksi kouluhallitus on ve-             toimintaryhmien oikeuksia rajoittavan
5740: donnut siihen, että toveriryhmien sääntöjen                 kouluhallituksen päätöksen kumoamisek-
5741: mukaan niiden tarkoituksena on muun muassa                  si sekä sanan·, kokoootumis- ja yhdis-
5742: tehdä tunnetuksi SKP;n j.a SDNL:n politiikkaa               tymisvapauden tutva~i lrouluissa?
5743: ja periaatteita. Kysymys on siis nimenomaan
5744: pyrkimyksestä estää kommunistinen ja muu
5745: edistyksellinen poliittinen toiminta lrouluissa.
5746:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1976.
5747: 
5748:          Mirjam Tuominen                Taisto Sinisalo                 Ensio Laine
5749: 
5750: 
5751: 
5752: 
5753: 899/76
5754: 2                                             1976 vp.
5755: 
5756: 
5757: 
5758: 
5759:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
5760: 
5761:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        netuksi SDNL:n ja SKP:n politiikkaa ja peri-
5762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aatteita sekä sopia koulun ulkopuolella tapah~
5763: olette kirjeellänne 18 päivänä kesäkuuta 1976        tuvasta rahojen hankkimisesta SDNL:n pa1kalli-
5764: n:o 1210 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       sen osaston kanssa, jolle myös toveriryhmien
5765: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mir-        jäljelle jääneet varat on toiminnan loppuessa
5766: jam. Tuomisen ym. tekemän seuraavan kysy-            luovutettava. Sääntöjen perusteella kouluhallitus
5767: myksen n:o 234:                                      on katsonut, että mainitut toveriryhmät liittyvät
5768:                                                      toimintansa tarkoituksen ja taloutensa järjes-
5769:           Mitä Hallitus aikoo tehdä SDNL:n           tämisen suhteen siinä määrin koulun ulkopuoli-
5770:        toimintaryhmien oikeuksia rajoittavan         seen organisaatioon, ettei niitä voida pitää
5771:        kouluhallituksen päätöksen kumoamisek-        kouluyhteisöön kuuluvina. Samalla kouluhallitus
5772:        si sekä sanan-, kokoontumis- ja yhdis-        on Heinolan yhteislyseon ylläpitäjän ominaisuu-
5773:        tymisvapauden turvaamiseksi kouluissa?        dessa kieltänyt Heinolan yhteislyseossa toimivaa
5774:                                                      toveriryhmää käyttämästä nimensä yhteydessä
5775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koulun nimeä.
5776: vasti seuraavaa:                                         Kouluhallituksen päätöksellä ei ole rajoitettu
5777:    Eräät Heinolan yhteiskoulun oppilaat ovat         mainittujen toveriryhmien eikä niiden jäsenten
5778: kannelleet kouluhallitukselle sen johdosta, et-      sanan-, kokoontumis- tai yhdistymisvapautta.
5779: teivät Heinolan yhteiskoulun ja Heinolan yh-         Toveriryhmien toimintaa ei myöskään ole kiel-
5780: teislyseon kouluneuvostot olleet hyväksyneet         letty. Koulun tilojen ja muun omaisuuden käy-
5781: kouluissa toimivien Heinolan yhteiskoulun ta-        tön suhteen toveriryhmät ovat samassa asemassa
5782: veriryhmä ja Heinolan yhteislyseon toveriryh-        kuin muutkin kouluorganisaatioon kuulumatto-
5783: mä -nimisten oppilaiden yhdistysten sääntöjä,        mat yhteisöt. Kun tämänkaltaiset ryhmät on
5784: vaan alistaneet asian lääninhallituksen ratkaista-   katsottu kouluyhteisöön kuulumattomiksi, voi-
5785: vaksi. Samalla toveriryhmiä oli kielletty käyttä-    daan koulun nimen käyttämisen kieltämistä pi-
5786: mästä nimensä yhteydessä koulun nimeä. Kan-          tää perusteltuna.
5787: telun johdosta annetussa kouluhallituksen pää-           Kouluhallituksen päätös vastaa niitä yleis-
5788: töksessä 11. 6. 1976 on todettu, etteivät mai-       ohjeita, joita opetusministeriön ja kouluhalli-
5789: nitut toveriryhmät ole koulujärjestyksen 26 § :n     tuksen toimesta on annettu poliittisesta toimin-
5790: 1 momentissa tarkoitettuja, koulun tehtäviin         nasta kouluissa. Päätös ei rajoita SDNL:n toi-
5791: soveltuvia kerhoja, vaan poliittisia yhdistyksiä,    mintaryhmien oikeuksia sen enempää, kuin vas-
5792: joiden sääntöjen hyväksyminen ei kuulu koulu-        taavassa tapauksessa rajoitettaisiin muiden po-
5793: neuvostolle. Toveriryhmien sääntöjen mukaan          liittisten nuorisojärjestöjen toimintaryhmien
5794: niiden tehtävänä on muun muassa tehdä tun-           oikeuksia.
5795:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1976.
5796: 
5797:                                                                  Opetusministeri Paavo Väyrynen
5798:                                              N:o 234                                               3
5799: 
5800: 
5801: 
5802: 
5803:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5804: 
5805:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Partis politik och principer samt att överens-
5806: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       komma om penningsanskaffning utanför skolan
5807: nr 1210 av den 18 juni 1976 tili vederbörande       tilisammans med Ungdomsförbundets lokalav-
5808: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     delning, till viiken även kamratsgruppernas åter-
5809: dagsman Mirjam Tuominen m. fl. under-               stående medel skall överlämnas om verksam-
5810: tecknade spörsmål nr 234:                           heten upphör. Skolstyrelsen har på grund av
5811:                                                     stadgarna ansett, att de nämnda kamratgrupper-
5812:           Vad har Regeringen för avsikt att         na med hänsyn tili verksamhetens syfte och
5813:        göra för upphävande av skolstyrelsens        ordnandet av ekonomin i sådan grad är anslutna
5814:        beslut, som begränsar Finlands Demo-         tili en utanför skolan stående organisation, att
5815:        kratiska Ungdomsförbunds verksamhets-       de inte kan anses höra tili skolsamfundet. I
5816:        gruppers rättigheter samt för tryggande     sin egenskap av upprätthållare av Heinolan yh-
5817:        av yttrande-, församlings- och förenings-    teislyseo har skolstyrelsen samtidigt för-
5818:        frihet i skolorna?                          bjudit den i Heinolan yhteislyseo verksamma
5819:                                                     kamratgruppen att i samband med sitt namn
5820:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       använda skolans namn.
5821: samt anföra följande:                                   Genom skolstyrelsens beslut har de nämnda
5822:    Vissa elever vid Heinolan yhteiskoulu har       kamratgruppernas och deras medlemmars yttran-
5823: framfört klagomål tili skolstyrelsen, emedan       de-, församlings- och föreningsfrihet inte be-
5824: läroverksråden i Heinolan yhteiskoulu och Hei-     gränsats. Kamratgruppernas verksamhet har inte
5825: nolan yhteislyseo inte hade godkänt stadgarna      heller förbjudits. I fråga om användningen av
5826: för de elevföreningar med namnen Heinolan          skolans utrymmen och övriga egendom är
5827: yhteiskoulun toveriryhmä och Heinolan yhteis-      kamratgrupperna i samma ställning som andra
5828: lyseon toveriryhmä, som verkar i de ifråga-        samfund, som inte hör till skolorganisationen.
5829: varande skolorna, utan underställt länsstyrelsen   Då man har ansett att grupper av detta slag
5830: ärendet för avgörande. Kamratgrupperna hade        inte tillhör skolsamfundet, kan ett förbud mot
5831: samtidigt förbjudits att i anslutning till sitt    användning av skolans namn betraktas som
5832: namn använda skolans namn. I skolstyrelsens        motiverat.
5833: beslut på grund av klagomålet, som gavs 11. 6.         Skolstyrelsens beslut motsvarar de allmänna
5834: 1976, konstateras att de nämnda kamratgrup-        direktiv om den politiska verksamheten i
5835: perna inte är sådana med läroverkets uppgifter     skolorna som har utfärdats av undervisnings-
5836: förenliga klubbar, som avses i skolordningens      ministeriet och skolstyrelsen. Beslutet begränsar
5837: 26 § 1 mom., utan politiska föreningar, varvid     inte Finlands Demokratiska Ungdomsförbunds
5838: godkännande av stadgarna inte ankommer på          rättigheter i högre grad än man i motsvarande
5839: läroverksrådet. Enligt kamratgruppernas stadgar    fall skulle begränsa rättigheterna för andra po-
5840: har grupperna bl. a. tili uppgift att sprida       litiska ungdomsorganisationers verksamhets-
5841: kännedom om Finlands Demokratiska Ung-             grupper.
5842: domsförbunds och Finlands Kommunistiska
5843:      Helsingfors den 27 september 1976.
5844: 
5845:                                                          Undervisningsminister Paavo Väyrynen
5846:                                               1976 vp.
5847: 
5848: Skriftligt spörsmål nr 2.3.5.
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853:                                   Taxell: Om en sjösäker båt för Nagu länsmansdistrikt.
5854: 
5855: 
5856:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5857: 
5858:     Nagu länsmansdistrikt omfattar fyra sikär-       Yttedigare kan konstateras att man sjä1vfallet
5859: gårdskommuner. Distriktet bildas av vårt lands       inte alitid på förhand kan förutspå hurudant
5860: största sikärgårdsområde. Inom distriktet finns      vädret kommer ·att vara under de närmaste
5861: vidsträokta öppna vattenområden.                     timmarna.
5862:     Till 1änsmansdistriktets förfogande står en         Nagu [änsmansdistrikt är aHtså av många
5863: 5, 7 m lång polisbåt, avsedd för inomskärs-          orsaker i stort behov av en sjöduglig båt. Det
5864: trafik. Båten som överlämnades tili di:striktet      är ytterst angeläget att polisen i vårt största
5865: 1972 är i undermåligt skick. Redan hösten            skärgårdsområde, som också omfattar områden
5866: 1973 konstaterades båtens botten vara spräckt.       vars förhållanden står att jämföra med öppet
5867: Motorn är fortsättningsvis i olag trots otahg.1      hav, tili sitt förfogande har en sjöduglig båt,
5868: reparationer. De gånger färderna med båten           som de anstäHda poliserna kan Iita på och som
5869: har sJutat utan missöden är enligt uppgift iätt      fyller sin uppgift också i svåra väderleksför-
5870: räknade. Under denna vår har motorn repa-            hållanden. Den tragedi som för några år sedan
5871: rerats uppvepade gånger, i allmäl!lhet endast        inträffade i detta distrikt just tiH följd av att
5872: efter 2-4 dmmars ikörtider. Distriktet har           polisbåten inte höll för en plötslig storm visar
5873: varit utan båt i v,eoikolånga perioder då motorn     behovet av att skärgårdspolisen är utrustad
5874: förts till Åbo för större reparationer. Båten        med sjöduglig materiel.
5875: anses bland skärgårds·borna int:e vara s.jösäker,       Med hänvisning till ovanstående ber under-
5876: inte ens inomskärs.                                  tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
5877:      Nagu polisen är i stort behov av båt, i         dagsordningen föreskriver till vederbörande
5878: synnerhet sommartid då trafiken i skärgården         medlem av statsrådet få ställa följande s.pörs-
5879: är livlig och antalet ickeortsbor mycket stort.      mål:
5880: Polisen behöver då båt så gott som dagligen.
5881: Den nuvarande, undermåliga båten ger inte                      Är Regeringen medveten om att
5882: möjligheter för polisen att tillräckligt effektivr           Nagu [änsmansdistrikt sa!knar en sjö-
5883:  sköta sina uppgifter.                                       säker båt och att polisen till följd
5884:      Från inrikesministeriet har man hänvisat                härav inte kan utföra sina uppgifter,
5885:  ti<hl att Nagu polisen kan erhålla tjänstehjälp             samt att denna båt inte hel1er ger polis-
5886:  av sjöbeva:kningen för uppdrag i den yttre skär-            männen den arbetstrygghet de kan
5887:  gården och på öppet hav samt vid hårt väder.                kräva, och ifall Regeringen är det,
5888:  Sjöbevakningen har även gett Nagu polisen                      är Regeringen beredd att vidta åt-
5889:  tjänstehjälp, men den har dock sina egna upp-               gärder för att till Nagu · polisens för-
5890:  gifter att sköta och kan sålunda inte alltid                fogande ställs en båt som motsvarar
5891:  stå till förfogande. Dessutom är att märka att              de krav på sjöduglighet man ikan ställa
5892:   tjänstehjälp redan på grund av avstånden inte              på en båt, som skall användas inom
5893:  erhåHs ut.an dröjsmål. De polisiära uppgifterna             det skärgårds- och havsområde Nagu
5894:  kräver för det mesta brådskande åtgärder.                   länsmansdistrikt bildar?
5895:       Helsingfovs den 22 juni 1976.
5896: 
5897:                                          Christoffer TaxeH
5898: 
5899: 
5900:  946/76
5901: 2                                              1976 vp.
5902: 
5903: Kirjallinen kysymys n:o 235.                                                               ·Suomennos.
5904: 
5905: 
5906: 
5907: 
5908:                                    Taxell: Merikelpoisen aluksen asettamisesta Nauvon nimismies-
5909:                                       piirin käyttöön.
5910: 
5911: 
5912:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5913: 
5914:    Nauvop nimismiespiiri käsittää neljä saaristo-     tivat useimmin nopeita toimenpiteitä. Lisäksi
5915: kuntaa. Piirin muodostaa maamme suurin saa-           voidaan todeta, että aina ei luonnollisesti!kaan
5916: ristoalue. Piirissä on laajoja avoimia vesialueita.   etukäteen voi arvata, minkälainen sää tulee
5917:    Nimismiespiirin käytössä on yksi 5,7 metriä        olemaan lähimpien tuntien aika111a.
5918: pitkä polUsivene, joka. on tarkoitettu sisäsaa-          Nauvon nimismiespiiri on siten monista syis-
5919: ristossa tapahtuvaa liikkumista varten. Vene,         tä suuressa merikelpoisen veneen tarpeessa. On
5920: joka luovutettiin piirille 1972, on huonossa          erittäin tärkeää, että suurimman saaristoalueen,
5921: kunnossa. Jo syksyllä 1973 todettiin, että ve-        joka myös käsittää alueita, joiden olosuhteita
5922: neen pohja oli haljennut. Moottori OL.'l jatku-       voi verrata aavaan mereen, poliisi saa käyt-
5923: vasti epäkunnossa huolimatta Jukuisista kor-          töönsä merikelpoisen veneen, johon toimeensa
5924: jauksista. Ne kerrat, jolloin veneellä suoritetut     otetut poliisit voivat luottaa Ja joka täyttää
5925: maukat ovat päättyneet ilman onnettomuuksia,          tehtävänsä myös vaikeissa sääolosuhteissa. Tra-
5926: ovat tietojen mukaan helposti laskettavissa.          gedia, joka sattui juuri tässä piirissä muutama
5927: Tänä keväänä moottoria on korjattu lukuisia           vuosi sitten sen johdosta, että poliisivene ei
5928: kertoja, yleensä jo pelkästään 2-4 tunnin             kestänyt yh:takkiä puhjennutta myrskyä, osoit-
5929: ajon jälkeen. Piiri on ollut ilman venettä viik-      taa sen tarpeellisuuden, että saaristapoliisilla
5930: koja kestäviä kausia, kun .moottori on kulje-         on käytössään merikelpoista välineistöä.
5931: tettu Turkuun suuria korjauksia varten. Saa-             Edellä olevaan viitaten 1sekä valtiopäiväjärjes-
5932: ristolaiset .eivät pidä venettä· inerikelpoisena      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla aUekirjoit-
5933: edes sisäsaaristossa.                                 tanut esittää valtioneuvoston asianomaisen jä-
5934:    Nauvon poliisi on suuressa veneen tarpeessa        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5935: etenkin kesällä, jolloin Wkenne saaristossa on
5936: vilkasta ja muiden kuin paikkakuntalaisten lu:ku                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5937: on erittäin suuri. Poliisi tarvits,ee silloin ve-             Nauvon nimismiespiirillä ei ole merikel"
5938: nettä lähes päivittäin. Nykyinen huono vene                   poista venettä ja että polHsi tästä syystä
5939: ei anna poliisil1e mahdollisuutta hoitaa tehtä-               ei voi täyttää tehtäviään ja että tämä
5940: viään riittävän tehokkaasti.                                  vene ei myöskään anna poliiseille sel"
5941:    Sisäasia1nministeriö on viitannut siihen, että             laista työturvallisuutta, jota he voivat
5942: Nauvon poliisi voi saada virka-apua merivar-                  vaatia, ja jos on,
5943: tiostolta tehtävien suorittamista varten ulko-                   onko HalJitus valmis ryhtymään toi-
5944: saaristossa, aavarlla me11ellä sekä huonon sään               menpiteisiiJn asettaakseen Nauvon polii-
5945: aikana. Merivartiosto on myös antanut Nauvon                  sin :käyttöön veneen, joka vastaa niitä
5946: poliisille virka-apua, mutta sillä on kuitenkin               merikelpoisuuden vaatimuksia, jotka
5947: omat tehtävänsä hoidettavanaan eikä se siten                  voidaan asettaa. veneelle, jota on i<:äy-
5948: voi olla aina käytettävissä. Lisäksi on huomioi-              tettävä Nauvon nimismiespiirin muodos-
5949: tava, että virka-apua ei saada viivytyksettä jo               tamaila saaristo- ja merialueella?
5950: pitkien etäisyyksien vuoksi. Poliisitehtävät vaa-
5951:      Helsingiss.ä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
5952: 
5953:                                          Christoffer TaxelJ
5954:                                                                                                            J,
5955: 
5956: 
5957: 
5958: 
5959:                         Edu~kunfian          Herra·Puheiniehelle.
5960: 
5961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       teistoimintaan ja virka-avun saantiin. · Kaikissa
5962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olosuhteissa käyttökelpoisen venekaluston hank~
5963: olette 22 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-       kiminen, maan. kaikille rannikolla sijaitsevil\~
5964: jeefme n:o 1253 ohella toimittanut valtioneu-        poliisipiireille ei ole ollut käytettävissä olleidev
5965: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         määrärahojen vuoksi mahdoHista eikä edellä.
5966: kansanedustaja Christoffer Taxellin kirjallisesta    mainittuun lähtökohtaan viitaten. venekaluston
5967: kysymyksestä n:o 235, jossa dedustellaan:            tarkoituhenmukaisen ja täysitehoisen käytö.1
5968:                                                      kannalta perusteltavissakaan. Tällainen veneb-
5969:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       lusto toisaalta sopisi varsin huonosti matalil1,l
5970:         Nauvon nimismiespiirillä ei ole meri:kel-    ja ahtailla rannikkoväylillä suoritettaviin lukui-
5971:         poista venettä ja että po!Hsi tästä syystä   siin tehtäviin, jotka kuitenkin muodostavat po-
5972:         ei voi täyttää tehtäviään ja että tämä       liisHle pääosan tehtävistä. Kaluston ja myös
5973:        ·vene ei myöskään anna poliiseille sel-       henkilöstön yhtdskäyttö on siten edelleen näh-
5974:         laista työturvallisuutta, jota he voivat     tävä patihaana keinona parantaa viranomaisten
5975:         vaatia, ja jos on,                           kykyä selviytyä merellä esiintyvistä valvonta-,
5976:            onko HaLlitus valmis ryhtymään toi-       etsintä-, pelastus- ja muista tehtävistä varsinkin,
5977:         menpiteisiin asettaakseen Nauvon polii-      kun on kysymys kahdesta saman ministeriön
5978:         sin käyttöön veneen, joka vastaa niitä       alaisesta viranomaisesta kuteh poliisi ja meri-
5979:         merikelpoisuuden vaatimuksia, jotka          vartiosto.
5980:         voidaan asettaa veneelle, jota on käy-           Mitä erityisesti Nauvon nimismiespiirin käy-
5981:         tettävä Nauvon nimismiespiirin muodos-       tössä olevaan moottoriveneeseen tulee, on to-
5982:         tamaila saaristo- ja merialueella?           dettava, että se on uusimisvuorossa. Nauvon
5983:                                                      piirin nimismies onkin tehnyt kuluvan vuoden
5984:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          syyskuussa esityks.en uuden moottoriveneen
5985: taen seuraavaa:                                      saamiseksi nimismiespiiriin käyttöön, Sisäasiain-
5986:    Hankittaessa eri viranomaisille moottorivene-     ministeriö tulee tutkimaan tämän esityksen to-
5987: kalustoa merialueilla tapahtuvaa vesiliikenteen      teuttamise11 mahdollisuuden myönnettävien
5988: valvontaa ja muita vesillä suoritettavia tehtä-      määrärahojen puitteissa tulevaa purjehduskautta
5989: viä varten on pyritty ottamaan huomioon eri          silmälläpitäen ja ottaen huomioon myös Nau-
5990: viranomaisten mahdo1Hsuudet keskinäiseen yh-         von nimismiespiirin erityi:solosuhteet ..
5991:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1976.
5992:                                                                                       -       -    '-   . ~' -~
5993:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo -
5994: 4                                            1976 vp.
5995: 
5996: 
5997: 
5998: 
5999:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m. a n.
6000: 
6001:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som kan användas under alla väderleksförhål-
6002: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       landen, och inte heller har ett sådant för-
6003: nr 1253 av den 22 juni 1976 tili vederbörande       farande, med hänvisning till ovan nämnda ut-
6004: medlem av statsrådet översänt avskrift av ri<ks-    gångspunkt och med tanke på en ändamåls-
6005: dagsman Christoff.er Taxells s:kriftliga spörsmål   enlig och fullt effektiv användning av båt-
6006: nr 235, som följer:                                 materielen, kunnat motiveras. En dylik båt-
6007:                                                     materiel skulle dessutom rätt illa lämpa sig
6008:           Är Regeringen medveten om att             för de talrika uppdrag i grunda och trånga
6009:        Nagu Jänsmansdi:strikt sa:knar en sjö-       kustfarleder, som dock utgör huvuddelen av
6010:        sålker båt och att po.lisen tili följd       polisens uppgifter. Ett gemensamt utnyttjande
6011:        härav inte kan utföra sina uppgifter,        av materiel och personai kan så1edes fortfa-
6012:        samt att denna båt inte hel1er ger polis-    rande ses som det bästa sättet att förbättra
6013:        männen den arbetstrygghet de kan             myndigheternas möjligheter att klara av över-
6014:        kräva, och ifall Regeringen är det,          vaknings-, spaning- och räddnings- och övriga
6015:           är Regeringen beredd att vidta åt-        uppgifter till havs, i synnerhet då det är frå-
6016:        gärder för att till Nagu polis,ens för-      gan om två under samma ministerium lydan-
6017:        fogande ställs en båt som motsvarar          de myndigheter, som polisen och sjöbevak-
6018:        de krav på sjöduglighet man kan ställa       ningen.
6019:        på en båt, som skall användas inom               Beträffande den just i Nagu länsmans-
6020:        det skärgårds- och havsområde Nagu           di:strikts användning varande motorbåten kan
6021:        länsmansdistrikt bildar?                     det konstateras, att den står i tur att ersät-
6022:                                                      tas med en ny. Länsmannen i Nagu länsmans-
6023:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        distrikt har i september innevarande år gjort
6024: anföra följande:                                    en framställning om, att tili länsmansdistrik-
6025:    Vid anskaffningen av olika myndigheters          tets förfogande måtte ställas en ny motorbåt.
6026: båtmaterie! för övervakning av trafiken på          Ministeriet för inrikesärendena kommer att
6027: havsområdena och övriga uppdrag på sjön, har        undersöka möjligheterna att bifalla denna fram-
6028: man strävat tili att beakta myndigheternas möj-     ställning inom ramen för de anslag som be-
6029: ligheter att bedriva samarbete sinsemellan och      viljas och med tanke på inkommande segla-
6030: erhålla handräckning. Inom ramen för de till-        tionssäsong, samt även med beaktande av de
6031: budsstående anslagen har det inte varit möj-        speciella förhållandena inom Nagu länsmans-
6032: ligt att åt landets samtliga vid kusten lig-        distrikt.
6033: gande polisdistrikt anskaffa motorbåtsmateriel
6034:      Helsingfors den 19 oktober 1976.
6035: 
6036:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6037:                                              1976 vp.
6038: 
6039: Skdhligt 111pörsmål nr 236.
6040: 
6041: 
6042: 
6043: 
6044:                                  Taxell: Om transportstöd för orensad fjäl1fisk.
6045: 
6046: 
6047:                            T i 11 R ik s d a g en s He rr Ta l m a n.
6048: 
6049:     Lagen om prisstöd för fiskfångst ger möj-       uppsamling av fisk med båt i Abolands skär-
6050: lighet för jord· och 6kogsbruksministeriet att      gård. Ifrågavarande trafikidkare har årligen
6051: stöda även tran~Sport av fisk. I det riksdagen      transporterat ca 60 000,-90 000 kg fisk.
6052: godkände lagen antog den även en kläm om               Fjällfisket är av stor betydelse i skärgården,
6053: att lagen bör utstrikkas att gälla även andra       något som gäller i synnerhet den yttre skärgår-
6054: fiskarter än strömming.                             den. För att detta skall kunna bedrivas så att
6055:     I ett svar på ett muntligt spörsmål i februa-   det ger sin utövare sin utkomst är det en
6056: ri detta år meddelade jordbruksministern att        grundförutsättning att transporterna kan skötas
6057: regeringen utreder möjligheterna att utsträcka      effektivt. Detta kan emellertid inte ske utan
6058: fiskprislagens stöd att gälla även fjällfisk.       att dessa transporter får ett tillräckligt stats-
6059:     En arbetsgrupp inom handels- och industri-      stöd. Nu har emellertid den situationen upp-
6060: ministeriet beredde under våren ett statsråds-      stått att för transporter av orensad fjällfisk
6061: beslut om skärgårdens transportstöd. I det          inte beviljas .stöd från något håll.
6062: samman:hanget framfördes för arbetsgruppen            · Med hänvisning tili ovanstående ber under-
6063: att detta transportstöd borde gälla även trans-     tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks"
6064: porter av icke-beredd fisk. Arbetsgruppen           dagsordningen föreskriver tili vederbörande
6065: ansåg emellertid att medel för sådana trans-        medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
6066: porter borde anvisas ur jord- och skogsbruks-       mål:
6067:  ministeriets budgetmedel. Statsrådsbeslutet
6068: följde sedan denna linje. Transportbidrag kan                 År Regeringen medveten om att för
6069:  av handels- och industriministeriet beviljas              transport av orensad fjällfisk inget
6070:  endast för rensad och filead fisk, rökt fisk och          statsstöd har beviljats och att de trafik-
6071:  fisk i konsumtionsförpaclming.                            idkare som idkar transport av fjällfisk
6072:     Jord- och skogsbruksministeriet har emeller-           rkämpar med stora ekonomiska svårig-
6073:  tid nu intagit den ståndpunkten att transport-            heter, och ifall Regeringen är det,
6074:  stöd i stöd av fiskpris1agen inte beviljas för               vilka åtgärder avser Regeringen att
6075:  fjällfisk. Så har t.ex. ministeriet den 18 juni           vidta för att transporten av orensad
6076:     år avs1agit en ansökan om statsbidrag för              fjällfisk skall kunna fortgå?
6077:      Helsingfors den 22 juni 1976.
6078: 
6079:                                          Christoffer Taxell
6080: 
6081: 
6082: 
6083: 
6084: 929/76
6085: 2                                             1976 vp.
6086: 
6087: Kirjallinen kysymys n:o 236.                                                             Suomennos.
6088: 
6089: 
6090: 
6091: 
6092:                                  Taxell: Perkaamattoman suomukalan kuljetustuesta.
6093: 
6094: 
6095:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6096: 
6097:    Laki kalansaaliin hintatuesta antaa maa- ja      hakemuksen kalan keräämiseksi veneellä Tu-
6098: metsätalousministeriölle mahdollisuuden tukea       runmaan saaristossa. Kysymyksessä oleva lii-
6099: myös kalan kuljetusta. Hyväksyessään lain           kenteenharjoittaja on vuosittain kuljettanut n.
6100: eduskunta hyväksyi myös perustelulausuman           60 000-90 000 kg kalaa.
6101: siitä, että laki on ulotettava koskemaan myös          Suomukalastuksella on suuri merkitys saaris-
6102: muita kalalajeja kuin silakkaa.                     tossa ja tämä koskee erityisesti ulkosaaristoa.
6103:    Vastauksessaan suulliseen kysymykseen ku-        Jotta tätä voisi harjoittaa siten, että se antaisi
6104: luvan vuoden helmikuussa maatalousministeri         harjoittajalleen elatuksen, eräänä perusedelly-
6105: ilmoitti, että hallitus tutkii mahdollisuuksia      tyksenä on, että kuljetukset voidaan hoitaa te-
6106: laajentaa kalansaaliin hintatuesta annettu laki     hokkaasti. Näin ei kuitenkaan voi tapahtua il-
6107: koskemaan myös suomukalaa.                          man, että nämä kuljetukset saavat riittävästi
6108:    Kevään aikana eräs työryhmä kauppa- ja           valtionapua. Nyt on kuitenkin syntynyt sellai-
6109: teollisuusministeriössä valmisteli valtioneuvos-    nen tilanne, että perkaamattoman suomukalan
6110: ton päätöksen saariston kuljetustuesta. Tässä       kuljetuksiin ei myönnetä tukea miltään taholta.
6111: yhteydessä esitettiin työryhmälle, että tämän          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
6112: kuljetustuen tulisi koskea myös jalostamatto-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
6113: man kalan kuljetuksia. Työryhmä kuitenkin           joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
6114: katsoi, että varat tällaisiin kuljetuksiin tulisi   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6115: osoittaa maa- ja metsätalousministeriön bud-
6116: jettivaroista. Valtioneuvoston päätös jatkoi sit-              Onko Hallitus tietoinen, että per-
6117: ten samaa linjaa. Kauppa- ja teollisuusministe-             kaarnauoman suomukalan kuljetukseen
6118: riö voi myöntää kuljetustukea vain peratun ja               ei ole myönnetty valtionapua ja että ne
6119: leikatun kalan, savustetun kalan ja kulutuspak-             liikenteenharjoittajat, jotka harjoittavat
6120: kauksissa olevan kalan kuljetukseen.                        suomukalan kuljetusta, taistelevat suur-
6121:    Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin               ten taloudellisten vaikeuksien kanssa,
6122: nyt ottanut sen kannan, että kalansaaliin hinta-            ja jos on,
6123: tuesta annetun lain mukaista kuljetustukea ei                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6124: myönnetä suomukalan kuljetukseen. Siten mi-                 ryhtyä, jotta perkaarnauoman suomu-
6125: nisteriö on esim. 18 päivänä kesäkuuta kulu-                kalan .kulj·etukset voisivat iatkua?
6126: vana vuonna hylännyt valtionapua koskeneen
6127:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
6128: 
6129:                                          Christoffer Taxell
6130:                                               N:o 236
6131: 
6132: 
6133: 
6134: 
6135:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
6136: 
6137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      matkoilta. Kuljetusavustus on ollut keskimää-
6138: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rin 5 p/kg. Vuoden 1976 aikana kuljetettiin
6139: olette 22 päivänä kesäkuuta 1976 päivätyn kir-      kuljetusavustuksen alaista rehusilakkaa n. 17,8
6140: j,eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   milj. kiloa. Korostettakoon tässä vielä, että
6141: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kuljetusavustusta on maksettu vain halvasta
6142: Taxellin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     rehusilakasta. Ihmisravinnoksi käytettävästä ka-
6143: sestä n:o 236:                                      lasta ei kuljetusavustusta ole maksettu.
6144:                                                        Ilmeistä on, että kalan keräily ja kuljetus
6145:           Onko Hallitus tietoinen, että perkaa-     maamme syrjäseuduilla on hankalaa ja muodos-
6146:        mattoman suomukalan kuljetukseen ei          taa kalastuksen harjoittamiselle sellaisen kus-
6147:        ole myönnetty valtionapua ja että ne         tannustekijän, että toiminta käy kannattamat-
6148:        liikenteenharjoittajat, jotka harjoittavat   tomaksi. Eduskunta ei kuitenkaan nyt käsitel-
6149:        suomukalan kuljetusta, taistelevat suur-     tävänä olevan momentin perusteluissa ole edel-
6150:        ten ta:loudell1sten vaikeuksien kanssa, ja   lyttänyt, että kysymyksessä olevia varoja olisi
6151:        jos on,                                      käytettävä laajalti kalan kuljetustuen maksami-
6152:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      seen, eikä laki kalansaaliin hintatuesta mvös-
6153:        ryhtyä, jotta perkaamattoman suomuka-        kään velvoita tähän. Tehokkaan ja laaja-alaisen
6154:        lan kuljetukset voisivat jatkua?             hintatuen maksaminen edellyttäisi ensisijaisesti
6155:                                                     huomattavia määrärahoja tarkoitusta varten.
6156:                                                     Nyt puheena olevassa tapauksessa on Turun
6157:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saaristossa kalan kauppaa ja kuljetusta harjoit-
6158: vasti seuraavaa:                                    tava yrittäjä hakenut avustusta toimintaansa
6159:   Kalansaaliin    hintatuesta  annetun      lain    varten. Tällainen yrittäjän avustaminen poik-
6160: (621/75) 1 §:n mukaan kalan kuljetusta voi-         keaisi kuljetusavustuksen maksamisen yhtey-
6161: daan avustaa tulo- ja menoarvion puitteissa sen     dessä noudatetusta periaatteesta.
6162: mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö              Viitaten kansanedustaja Taxellin suulliseen
6163: määrää. Rehuksi käytettävän, hinnaltaan hal-        kysymykseen n:o 17 annettuun vastaukseen
6164: van kevätsilakan kuljetusta on tietyin edelly-      totean, että kalastuben hintatukineuvottelu-
6165: tyksin tuettu touko-heinäkuun aikana vuodesta       kunta ei ole tehnyt maa- ja metsätalousminis-
6166: 1964 lähtien. Avustus on tapahtunut maksa-          teriölle esitystä kalan kuljetuksen avustamises-
6167: malla avustusta 101-500 kilometrin kuljetus-        ta laajemmissa puitteissa kuin on tapahtunut.
6168:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
6169: 
6170: 
6171:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
6172: 4                                            1976 yp.
6173: 
6174: 
6175: 
6176: 
6177:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6178: 
6179:    I det syfte '7 § 1 mom. riksdagsordningen        sammanhang må understrykas, att tramp<>rt-
6180: det anger har Ni, Hc:rr Talman, med Eder            bidrag har erlagts endast för billig foderström~
6181: skrivelse av den 22 juni 1976 tili vederböran·      ming. För fisk som disponerats för minnisko-
6182: de medlem av statsrådet översänt avskrlft av        föda har transportbidrag inte erlagts.
6183: följande av riksdagsman Taxell eå lydande              Det är uppenbart, att uppsamlingen och
6184: skriftliga spörsmål nr 236:                         transporten av fis·k i vlrt lands glesbygder är
6185:                                                     besvärlig och för bedrivande av fisket innebär
6186:         · Är Regeringen medveten om att för         en sådan kostnadsfaktor, att verksamheten blir
6187:        transport av orensad fjällfisk inget         olönsam. Riksdagen har dock inte i motivering-
6188:        statsstöd har beviljats och att de trafik·   arna till det moment som är aktuellt i detta
6189:        idkare som idkar transport av fjällfisk      sammanhang förutsatt, att ifrågavarande medel
6190:        kämpar med stora ekonomiska svårig-          skall användas för ett omfattande erläggande
6191:        heter, och ifall Regeringen är det,          av transportstöd för fisk, och lagen om pris-
6192:           vllka åtgärder avser Regeringen att       stöd förpliktigar inte heller tili detta. Erläggan-
6193:        vidta för att transporten av orensad         det av ett effektivt och på bred bas upplagt
6194:        fjällfisk sk411 kunna fortgå?                tNnsportstöd för fisk skulle i första hand
6195:                                                     kräva betydande anslag för detta ändamål. I
6196:    Som svar på spörstnålet får jag vördsamt         det nu aktuella fallet är det fråga om en före-
6197: anföra följande:                                    tagare, som bedriver fiskhandel och transport
6198:    Enligt 1 § lagen om prlsstöd för fiskfllngst     av fisk i Abolands skärgård och som anhållit
6199: ( 62' /75) kan transport av fisk understödas        oin understöd för sin verksamhet. Understöd
6200: inom ramen för statsförslaget och pli det sätt      tili en sådan företagare skulle avvika fdn den
6201: jotd· och skogsbruksministeriet bestämmer.          princip, som iakttagits vid erliiggandet av trans-
6202: Prisbillig vlrströmming, som användes för           portbidrag.
6203: foder, har under vissa villkor stötts frln och        . Med hänvisning tili det svar, som lämnats
6204: med Ar 1964 under tiden maj·jull. Stöd har          pl riksdagsman Taxells muntliga spörsmlil nr
6205: lämnats genom att man erlagt bidrag för trans-       17 konstaterar jag, att delegationen för fiskets
6206: portsträckor om 101-.500 km. Transportstö-          prisstöd inte gjort framställning tili jord. och
6207: det har i medeltal varit 5 p/kg. Under år 1976      skogsbruksministeriet om understödandet av
6208: tran!lporterades c. 17,8 milj. kg strömming,        fisktransporter pll bredare bas än vad som
6209: som blev föremål för transportstod. I detta         skett.
6210:      Helsingfors den 5 oktober 1976.
6211: 
6212: 
6213:                                              Jord. och skogsbruksminister Johannes Virolainen
6214:                                                1976. VI:>.
6215: 
6216: Kirjallinen kysymys n:o 237.
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                                    Salonen: Hyvinkään kaupungin terveysaseman suunnitelmien
6222:                                        mukaisest-.t ~toteuuamisesta.
6223: 
6224: 
6225:                           Eduskunnan Heua Pu.hemiehelle.
6226: 
6227:   Hyvinkään <kaupungin .iewey:ske~kuksen toi-         keslkuksen toimintt.lsuunn1telman mukaisesti ja
6228: mintaJsuunmtehna~sa wosi!lle 1976--80 on ter-         sii6 . hyväksyä valtionapuun oi!keu1tetuksi ra!ken-
6229: veysaseman rakentaminen vuodelle 1978. Tä-            rnushan:kkeek!Sli. '                               ·
6230: hän, Hyvinkään kaupungin ,tc;,rveydenhoitopahre-         Edellä sanoa:un perusteella ja v1itaten vaffitio-
6231: luja ~jateJilen vä1ttämätJtömään toimintakeskuk-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenvtiin esitän
6232: seen sijoittui:s1va<t mm. ~ääikärien vas•taanotot,    kunnioitta~n valtioneuvoston asianomrusen jä-
6233: hammaJSilclini!lclm, kotisairaanhoi:to sekä työter-   senen ·vasta<Dtavaksi seuraavan.lky:symyksen:
6234: veyshuotlto samoin •kuin taTvittav~at toim1sto-
6235: tii1at. ·Hat:&keen uusittu· kokon~ku!)ltannusarvio              Mihin ito1menpiteisiin Haillitus aikoo
6236: on 4.6 mi1j. mat1kkaa. Hyv1nkään kaupungin                    ryhtyä, että Hyvinkään kaupungin .ter-
6237: asukkaiden terveydenhoitopalveluja ajatellen                  veYJsasema voidaan toteuttaa suunnitel-
6238: terveysasema pitäi'Si saada toteut•etuksi terveys-            mien mukaan vuonna 1978?
6239:       Hels·1ngissä 22 päivänä kesäkuuta 1976 .
6240: 
6241:                                            .Matkku Salonen
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 
6246: 867/76
6247: 2                                              1976 vp.
6248: 
6249:                                                                                                    '····,'   ,..;
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6255: 
6256:    Va1tiopä1väjäl1jestykseri 37 §!n 1 triomentissa       ·Mainittu suunniiteilma on Hyvilnkään kaupun-
6257: mainitussa <tarkoiJt~sessru Te, Herra Puhemies,       gin kansanterveystyön 'suunniltelm'<liSsa vuosille
6258: olette 22 päivänä lkesäkuUJt~ ,1976 päivätyn lcir-    1976--1980 alunperin es:iltellty ltoteUJtettavak.si
6259: jeenne oheHa toimittanut va~lit:1oneuvoston.aSiian~   vuonna 1977 • Uudenmaan läänilllha~Llituksen so-
6260: omaise1Jie jäsenelle Jäljennaksen kansan<!dustaja     siaiali- ~a terveysosas;ton lausunnon perusteeilla
6261: Markku. Sa!losen •. näin kuuluvasta kirjaHisesta      on Jääki:n!töha~mtus kuitenkin 21. 6. 1976 tehnyt
6262: k)'symyksestä n:o .23 7:                              päätöksen ao. hanadreen a!loittJtamilseksi vuonna
6263:           ··Mihin· itoimenpitei~iin HaaJitus aikoo    1980 '(alustava rahoitusvuosi). Asian käsittdyä
6264:         ryhtyä, että Hyvinkään kaupungin ,ter-        lääkintöhaililituksessa ei olle v.iclä voitu aloittaa,
6265:                                                       koska kuntien ja ikuntainlHttojen valt1onosuuk-
6266:         ve~a voida~ ~oteuttaa suunnitel-
6267:         mien :rnuk~~ V]..liOnna 1978?                 sista aooetun ~ain (35/73) 9 §:n edd.ly:ttämä,t
6268:                                                       asi-alkirjart: eivät Ole vielä s.VLle saapuneet.
6269:  - V!asltauiksena ky~s.ymy~k5een esitän kunnioitta-
6270: vasti seura!Waa: ·
6271: 
6272:      Helsingissä 22 päivänä hein~kuuta 1976.
6273: 
6274:                                                        Sosiaali- ja terveysmmi:steri Irma Toivanen
6275:                                                N:o 237                                                 3
6276: 
6277: 
6278: 
6279: 
6280:                             T i U R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
6281: 
6282:     I det syf.te 37 § 1 mom. riklsdagsordningen          Nämrnda pian har i Hyvinge stads pian
6283: anger har Ni, Herr Tarlman, med Eder skrtirvelse     rörande fo~khälsoa11betet för åren 1976-1980
6284: av den 22 juni 1976 ll'i!l:l vederbörande medlem     urs.prungligen :föreslagits bli förverlcligad år
6285: av .statsrådet över.sänt av,sk.rirh av följande av   1977. På basen av ett uulåtande av social- och
6286: ,rjksdagsman Mad~ku SaGonen underteoknade            häilsovårdsavde1ningen vid Nyloods länsstyrelse
6287: spörsmilJI nr 237:                                   fa.t:tade medicinalstyrelsen emehlerrtid 21. 6.
6288:                                                      1976 ett beslut om a:tt ifrågavarande projekt
6289:           Vi!llka åtgärder ämnar Regeringeh vid-     sl~illle icledas år 1980 ( preliminärt finansie-
6290:        ta för att Hyvinge stads häl·sorvårds-        ringsårr) . Vid medidnSJ1styre1sen har ärendets
6291:        station skahl d<lunna förvetikHgas planen-    behandiling ännu inrte kunnat inäedatS, emedan
6292:        Hgt år 1978?                                  de hand!Hngar som förutsätts i 9 § lagen om
6293:                                                      statsandelar och -undemtöd årt: kommuner och
6294:   Såsom svar på detJta spörsmål får jag vörd-        kommuna]..förbood: (35/73) ännu inte har in-
6295: samt ooföra följande:                                kommit tiU medicinal'styrrelsen.
6296:      Helsingfors den 22 juli 1976.
6297: 
6298:                                                      Sooia'l- och hälisovårdsmin,ister Irma Toivanen
6299:                                               1976 vp.
6300: 
6301: Kirjallinen kysymys n:o 238.
6302: 
6303: 
6304: 
6305: 
6306:                                  Salonen: Kalastajien toimeentulon turvaamisesta.
6307: 
6308: 
6309:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
6310: 
6311:    Yli 78 % ihmisravinnoksi menevästä kalasta         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
6312: on kotimaista ja kalajalostusastetta olisikin py-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
6313: rittävä kohentamaan niin, että korvattaisiin        kunnioittaen va!ltioneuvoston asianomaisen jä-
6314: ulkomailta tuleva yli 20 % kotimaisella kalalla.    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6315: Rehukalla tuodaan melkein kaikki muuailta.
6316:    Tällä hetkellä, parhaana kalastusaikana, jää-              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
6317: dyttämöt ovat kaikki täynnä, joten kalan mark-             litus aikoo ryhtyä kalastajien nykyistä
6318: kinoinnissa on erittäin suuria vaikeuksia. Li-             varmemman toimeentulon turvaamisek-
6319: säksi epävarmuus silakan kilohinnasta on te-               si?
6320: kijä, joka saa aikaan huolta kalastajien keskuu-
6321: dessa.
6322:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
6323: 
6324:                                          Markku Salonen
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 930/76
6330: 2                                             1976 vp.
6331: 
6332: 
6333: 
6334: 
6335:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6336: 
6337:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen-          sa tai oleellisen osan siitä, taikka tällaisten hen-
6338: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        kilöiden kalastuksen harjoittamista varten muo-
6339: hemies, olette 22 päivänä kesäkuuta 1976 päi-        dostamalle yhteisölle taikka yhtymähle suorit-
6340: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        taa myytäväksi toimitetusta kalasta hintatukea.
6341: voston asianomaiselle jäsenelle jäiljennöksen           Valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrä-
6342: kansanedustaja Salosen näin kuuluvasta kir-          rahan turvin voidaan kalatalouden korkotuki-
6343: jallisesta kysymyksestä n:o 238:                     lainoista tammikuun 9 päivänä 1976 annetun
6344:                                                      lain tarkoittamia kalan markkinointilainoja
6345:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   myöntää kalan talteenottoa, säilyttämistä ja
6346:        litus aikoo ryhtyä kalastajien nykyistä       käsittelyä harjoittaville yrityksille kuluvana
6347:        varmemman toimeentulon turvaamisek-           vuonna 4 milj. markkaa.
6348:        si?                                              Kun kalansaaliin hintatukilain nojalla sila-
6349:                                                      ka1le on määrätty minimi- ja tavoitehinnat,
6350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joiden välinen erotus voidaan maksaa hinta-
6351: vasti seuraavaa:                                     tukena valtion varoista ja kun .kalan markki-
6352:    Eduskunta hyväksyi lain kalansaaliin hinta-       nointilainojen avulla kalansaaliin talteenottoa,
6353: tuesta 11 päivänä kesäkuuta 1975. Laki tuli          säilyttämistä ja käsittelyä voidaan tehostaa, on
6354: voimaan tammikuun 1 päivänä 1976. Tämän              katsottava, että näillä toimenpiteillä on hyvät
6355: lain 1 §:n mukaan kalastuksesta saatavan tu-         mahdoHisuudet turvata kalastajille kohtuulli-
6356: lon vakaannuttamiseksi voidaan henkilölle, joka      nen toimeentulo.
6357: harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulon-
6358:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
6359: 
6360: 
6361:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
6362:                                               N:o 238                                                 3
6363: 
6364: 
6365: 
6366: 
6367:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6368: 
6369:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       denna, ellet till samfund ellet sammanslutning,
6370: det anger har Ni, Herr Talman, med Eder             som sådana personer bildat för idkande av
6371: skrivelse av den 22 juni 1976 till vederböran-      fiske, utgå prisstöd för saluförd fisk.
6372: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           .På basen av ett i statsförslaget upptaget
6373: följande av riksdagsman Salonen ställda skrift-     anslag kan under innevarande år i lagen den
6374: liga spörsmål nr 238:                               9 januari 1976 om räntestödslån för fiskerinä-
6375:                                                     ringen avsedda lån för marknadsföring av fisk
6376:           Vilka brådskande åtgärder ämnar           beviJ.jas tili ett belopp av 4 milj. ma~tk för till-
6377:        Regeringen vidta i syfte att tillförsä:kra   varatagande, förvaring och hantering av fisk.
6378:        fiskarna en säkrare utkomst än den nu-          Då det med stöd av lagen om prisstöd för
6379:        varande?                                     fiskfångst stadfästs minimi- och riktpriser för
6380:                                                     strömming, och mellanskillnaden mellan dessa
6381:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-      kan erläggas som prisstöd ur statsmedel, och
6382: föra följande:                                      då med hjälp av lånen för marknadsföring av
6383:    Riksdagen godkände den 11 juni 1975 lagen        fisk tillvaratagandet, förvaringen och hante-
6384: om prisstöd för fiskfångst. Lagen trädde i kraft    ringen av fiskfångsten kan effektiveras, får
6385: den 1 januari 1976. Enligt 1 § i ifrågavarande      det anses, att det föreligger goda möjligheter
6386: lag kan för stabiliserande av inkomsten från        att med dessa åtgärder trygga en skälig ut-
6387: fiske ti11 person, som idkar fiske och därav        komst för fiskarna.
6388: erhåHer sin utkomst eller en väsentlig del av
6389:      Helsingfors den 5 oktober 1976.
6390: 
6391: 
6392:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
6393: n·
6394:                                               1976 vp.
6395: 
6396: Kirjallinen kysymys n:o 239.
6397: 
6398: 
6399: 
6400: 
6401:                                  Pihlajamäki: Asuinrakennusten rakentamislainojen myöntämis-
6402:                                      perusteiden erilaisuudesta.
6403: 
6404: 
6405:                         E duskunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6406: 
6407:    Eri yhteyksissä asianomaiset viranomaiset        sijaan maankäyttölainojen osalta käytäntö on
6408: ovat antaneet ymmärtää, että asuinrakennusten       ollut toinen. Kahden asunnon rakentaminen
6409: rakentamista varten myönnetään maankäyttö-          mainitulla tavalla on muodostunut ehdotto-
6410: lainoja tarkalleen samojen perusteiden mukai-       maksi esteeksi sellaisenkin asunnon lainoittami-
6411: sesti kuin asuntohallitus myöntää vastaavia lai-    selle, joka erikseen rakennettuna olisi saanut
6412: noja. Käytännössä on kuitenkin useissa tapauk-      maankäyttölainaa.
6413: sissa voitu todeta, ettei asia ole näin, vaan          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
6414: yleensä maankäyttölainoihin sovelletaan tiu-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
6415: kempia myöntämisehtoja kuin asuntohallituk-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6416: sen myöntämiin lainoihin. Näin on laita esi-        vaksi seuraavan kysymyksen:
6417: merkiksi silloin, kun rakennetaan kaksi asun-
6418: toa samaan rakennukseen.                                      Onko Hallitus tietoinen siitä erilai-
6419:    Monta kertaa on tarkoituksenmukaista ra-                sesta käytännöstä, joka vallitsee annet-
6420: kentaa samaan rakennukseen saman lämpökes-                 taessa toisaalta asuinrakennusten raken-
6421: kuksen yhteyteen kaksi asuntoa. Tämä tulee                 tamista varten myönnettäviä maankäyt-
6422: kysymykseen mm. silloin, kun vanhemmat ja                  tölainoja ja toisaalta asuntohallituksen
6423: näiden joku lapsi perheineen joutuvat rakenta-             myöntämiä vastaavia lainoja, ja
6424: maan kaksi asuntoa ja vanhempia ja lasta per-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että kah-
6425: heineen sitovat toisiinsa monenlaiset huolto-              den asunnon rakennuksessa voidaan
6426: ym. velvollisuudet.                                        myöntää maankäyttölainaa sen asunnon
6427:    Tällaisissa tapauksissa asuntohallitus on eri-          rakentamista varten, jonka rakentami-
6428: tyisistä syistä myöntänyt lainoja toisen asun-             seen erikseen rakennettaessa on mah-
6429: non rakentamista varten, jos muut lainan saa-              dollisuus saada maankäyttölainaa?
6430: misen edellytykset ovat olleet olemassa. Sen
6431:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1976.
6432: 
6433:                                           Veikko Pihlajamäki
6434: 
6435: 
6436: 
6437: 
6438: 936/76
6439: 2                                          1976 vp.
6440: 
6441: 
6442: 
6443: 
6444:                       E du sku nnan       H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6445: 
6446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Maatilahallituksen nykyisten lainoitusohjei-
6447: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      den mukaan ei maankäyttölain mukaista asun-
6448: mies, olette lähettänyt valtioneuvoston asian-    tolainaa myönnetä enää lainkaan tapauksissa,
6449: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      joissa asuinrakennukseen tulisi rakennettavak-
6450: Veikko Pihlajamäen tekemän seuraavan sisäl-       si useampi kuin yksi huoneisto. Kaksi erillis-
6451: töisen kysymyksen:                                tä huoneistoa käsittävien asuinrakennusten ra-
6452:                                                   kentamisen tukemista lainoin ei nimittäin kat-
6453:           Onko Hallitus tietoinen siitä erilai-   sota asianmukaiseksi huomioon ottaen maan-
6454:        sesta käytännöstä, joka vallitsee annet-   käyttölainoista annetun lain 7 §:n säännökset
6455:        taessa toisaalta asuinrakennusten raken-   ja erityisesti siinä huoneistoalalle säädetyn 140
6456:        tamista varten myönnettäviä maankäyt-      m2 :n enimmäismäärän.
6457:        tölainoja ja toisaalta asuntohallituksen      Maankäyttölain mukaisessa asuntolainoituk-
6458:        myöntämiä vastaavia lainoja, ja            sessa voidaan huolimatta siitä, ettei kahden
6459:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että kah-    erillisen huoneiston rakentamista asuinraken-
6460:        den asunnon rakennuksessa voidaan          nukseen lainoiteta, ottaa tarvittaessa huomioon
6461:        myöntää maankäyttölainaa sen asunnon       myös tilalla asuvan kahden ruokakunnan tar-
6462:        rakentamista varten, jonka rakentami-      peet. Rakennukseen voidaan nimittäin raken-
6463:        seen erikseen rakennettaessa on mah-       taa kaksi keittiötä ja oleskelutilaa, kunhan
6464:        dollisuus saada maankäyttölainaa?          vain rakennuksen kaikki asuinhuoneet ovat
6465:                                                   sisäisessä yhteydessä siten, että ne on katsot-
6466:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-      tava yhdeksi asuinhuoneistoksi.
6467: taen seuraavaa:
6468:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1976.
6469: 
6470:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
6471:                                              N:o 239                                              3
6472: 
6473: 
6474: 
6475: 
6476:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6477: 
6478:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt jordbruksstyrelsens gällande direktiv
6479: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       beträffande utlåning beviljas i jorddispositions-
6480: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    lagen avsedda bostadslån inte längre i sådana
6481: dagsman Veikko Pihlajamäki undertecknade           fall, då bostadsbyggnad skulle omfatta flere
6482: spörsmål:                                          än en lägenhet. Det anses nämligen, med be-
6483:                                                    aktande av stadgandena i 7 § lagen om jord-
6484:           Är Regeringen medveten om den            dispositionslån och speciellt den i lagen stad-
6485:        vacklande praxis som råder beträffande      gade maximala lägenhetsarealen om 140 m2,
6486:        å ena sidan jorddispositionslån för upp-    inte motiverat att genom lån stöda uppföran-
6487:        förande av bostadsbyggnader och å           det av bostadsbyggnader med två skilda lä-
6488:        andra sidan motsvarande av bostads-         genheter.
6489:        styrelsen beviljade lån, och                   Vid bostadsbelåning med stöd av jorddis-
6490:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     positionslagen kan även vid behov, trots att
6491:        ta för att jorddispositionslån i fråga      uppförandet av två skilda lägenheter i bo-
6492:        om byggnad med två bostäder skall           stadsbyggnad inte belånas, på lägenheten bo-
6493:        kunna beviljas för den bostad, för vars     ende två matlags behov beaktas. I byggnad
6494:        uppförande skilt för sig jorddisposi-       kan nämligen uppföras två kök och vistelse-
6495:        tionslån kan erhållas?                      utrymmen, under förutsättning att alla bostads-
6496:                                                    rum i byggnaden ligger i inre anslutning tili
6497:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       varandra så, att de kan anses utgöra en enda
6498: samt anföra följande:                              bostadslägenhet.
6499:      Helsingfors den 14 oktober 1976.
6500: 
6501:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
6502: 1
6503: 1
6504:                                                1976 vp.
6505: 
6506: Kirjallinen kysymys n:o 240.
6507: 
6508: 
6509: 
6510:                                   Juvela: Ns. mustalistajärjestelmän lopettamisesta.
6511: 
6512: 
6513:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6514: 
6515:     Elokuun 20 päivänä 1976 julkaisi Porissa          tekijä mielellään, samantekevästi tai ei lainkaan
6516: ilmestyvä sanomalehti Satakunnan Työ uutisen,         yhtiön palvelukseen työsuhteen purkautumisen
6517: josta kävi ilmi, että valtiojohtoisen Kemira          jälkeen.
6518: Oy:n Vuorikemian tehtailla Porissa oli paljas-           Edellä mainitut Porissa paljastuneet kortitta-
6519: tunut yhtiön työntekijäin ja toimihenkilöiden         miset viittaavat vahvasti siihen, että kysymyk-
6520: kortittamiseen tähtäävä ns. mustalistajärjestel-      sessä ei ole paikallinen vain Satakuntaan liitty-
6521: mä. Lehdessä julkaistiin valokuvajäljennös sat-       vä ilmiö, vaan että kysymys on mitä suurimmalla
6522: tumalta työntekijäin luottamushenkilöiden kä-         todennäköisyydellä maatakäsittävästä järjestel-
6523: siin joutuneesta salaiseksi tarkoitetusta lomak-      mästä, jota ohjataan Helsingin keskuksesta kä-
6524:  keesta, joka osoitti, että kysymys on todellakin     sin. Ennen muuta vaikuttaa siltä, että Suomen
6525: yhtiön työntekijäin ja toimihenkilöiden perus-        Työnantajain Keskusliitolla on merkittävä
6526:  oikeuksia syvästi loukkaavasta lainvastaisesta       osuus tähän häpeälliseen lainvastaiseen menet-
6527: kortittamisesta. Luottamukselliseksi ja vain työn-    telyyn.
6528: antajan tietoon tarkoitettuun kyselylomakkee-            Kun kysymys siis mitä suurimmassa määrin
6529: seen työnantajan edustaja nimittäin merkitsee         sivuaa kansalaisten perusoikeuksia ja kun mus-
6530: työntekijän tai toimihenkilön työsuhteen päät-        talistajärjestelmän käytöstä poliittisena lyömä-
6531:  tyessä asianomaisen käytöksestä, ahkeruudesta        aseena ovat olemassa peloittavat kokemukset
6532: ja 'työtaidosta mahdollisimman tarkan arvion ja       1930-luvun taantumuskaudelta, on välttämä-
6533: lisäksi huomautuksen, että halutaanko kyseinen        töntä, että tämä asia mahdollisimman pian pe-
6534: henkilö ottaa uudelleen vai ei laitoksen palve-       rusteellisesti selvitetään ja ryhdytään toimenpi-
6535: lukseen. Tämän jälkeen lomake tallennetaan            teisiin tämänsuuntaisen lainvastaisen toiminnan
6536: yhtiön henkilötoimistoon. Kortittamisen järjes-       lopettamiseksi ja niiden saattamiseksi oikeudel-
6537:  telmällisyys ja tietokoneluonne viittaavat vah-      liseen vastuuseen, jotka tällaista toimintaa har-
6538: vasti siihen, että se on käytössä Poria laajem-       joittavat.
6539:  malti ja että työntekijä tai toimihenkilö, joka         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
6540:  on osoittautunut kortittajan kannalta esimer-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
6541:  kiksi poliittisesti tai muuten epämieluisaksi, saa   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6542:  lomakkeeseen sellaiset merkinnät, jotka vai-         raavan kysymyksen:
6543:  keuttavat suuresti hänen vastaisia työ- ja toi-
6544: meentulomahollisuukisaan.                                       Mitä Ha:llitus aikoo tehdä kahdessa
6545:     Pian edellisen jälkeen osoittautui myös Ro-              porilaisessa tuotantolaitoksessa äsket-
6546:  senlewin tehtailla Porissa olevan käytössä vas-             täin paljastuneen, mutta kaiken toden-
6547:  taavanlainen henkilökunnan kortitusjärjestelmä.             näköisyyden mukaan Suomen Työnanta-
6548:  Myös Rosenlew-yhtymän lomakkeessa jokaisel-                 jain Keskusliiton toimeksiannosta ylei-
6549:  le työntekijälle ja toimihenkilölle annetaan mää-           sesti maassamme käytössä olevan kansa-
6550:  rätty koodinumero ja lomakkeen kaavakkeessa                 laisten perustuslaillisia oikeuksia syvästi
6551:  määritellään tarkoin asianomaisen henkilön                  Ioukkaavan ns. mustalistajärjestelmän
6552:   ominaisuudet työssään. Tämän lisäksi työnteki-             lopettamiseksi ja tähän toimintaan: syyl-
6553:  jäin ja toimihenkilöiden henkilökohtaista oi-               listyneiden saattamiseksi vastuuseen toi-
6554:  keusturvaa loukaten tässäkin tapauksessa anne-              minnastaan?
6555:  taan lomakkeessa selvä vihje, otetaanko työn-
6556:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1976.
6557: 
6558:                                             Aulis Juvela
6559: 949/76
6560: 2                                             1976 Vp.
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                         E duskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6566: 
6567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den soveltaminen ja toimeenpano käytännössä
6568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1saattavat edellyttää eräiden työntekijöitä koske-
6569: olette 21 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kir-       vien tietojen tallentamista.
6570: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 3 momen-
6571: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tin mukaan työnantajan on kohdeltava työnte~
6572: Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       kijöitään tasapuolisesti, niin ettei ketään perus-
6573: sestä n:o 240:                                       teettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan
6574:                                                      syntyperän, uskonnon, sukupuolen; iän, poliit-
6575:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kahdessa         tisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka
6576:        porilaisessa tuotantolaitoksessa äsket-       muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sään-
6577:        täin paljastuneen, mutta kaiken toden-        nöksen tarkoituksena on estää työnantajaa työn"
6578:        näköisyyden mukaan Suomen Työnanta-           tekijää syrjiväliä tavalla käyttämästä työnteki~
6579:        jain Keskusliiton toimeksiannosta ylei-       iästä saamiaan tietoja, joita on pidettävä niiden
6580:        sesti maassamme käytössä olevan kansa-        luonteesta johtuen luottamuksellisina.
6581:        laisten perustuslaillisia oikeuksia syvästi      Oikeusministeriön asettama työrikostoimi-
6582:        loukkaavan ns. mustalistajärjestelmän         kunta on mietinnössään (komiteanmietintö
6583:        lopettamiseksi ja tähän toimintaan syyl-       1973: 70) esittänyt yleiseen rikoslakiin sisälly-
6584:        listyneiden saattamiseksi vastuuseen toi-      tettäväksi säännökset, joilla muun muassa työ-
6585:        minnastaan?                                   sopimuslain 17 §:n 3 momentin tarkoittamien
6586:                                                      seikkojen perusteeton käyttäminen työhönotos~
6587:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sa ja työnvälityksessä ;samoin kuin syrjinnän
6588: taen .seuraavaa:                                     edistämheksi tehty tietojen hankinta, tallennus
6589:    Voimassa oleva lainsäädäntö ja työehtosopi-       ja luovutus kriminalisoitaisiin.
6590: mukset asettavat työnantajalle velvoitteita, joi-       Oikeusministeriössä on myös erikseen selvi-
6591: den täyttämiseksi työnantaja tarvitsee määrät-       tetty henkilörekisterien pitoon liittyviä tieto-
6592: tyjä tietoja työntekijöistä. Työlainsäädännön li-    suojakysymyksiä. Tarkoituksena on, että yksi-
6593: säksi myös verotusta, asevelvollisuutta, ulosot-     lön integriteetin suojaa koskevia kysymyksiä
6594: toa, väestönsuojelua ja tila:stoja sekä vakuutus-    ·selvittämään lähitulevaisuudessa asetetaan eri~
6595: ja sosiaaliturva-asioita koskeva lainsäädäntö        tyinen komitea.
6596: edellyttää työnantajalta toimenpiteitä, joiden          Tietosuojakysymystä koskevan selvittelytyön
6597: suorittaminen ei ole mahdollista ilman tarpeel-      vireillä ollessa hallitus edelleen seuraa työsopi-
6598: lisia henkilötietoja.                                muslain työntekijöiden syrjintää koskevien sään-
6599:    Työmarkkinaosapuolten välisistä sopimuksis-       nösten soveltamista ja tulee tarvittaessa ryhty~
6600: ta muun muassa irdsanomissuojasopimus, loma-         mään toimenpiteisiin säännösten muuttamiseksi
6601: palkkasopimus, työsuojelusopimus ja luotta-          siten, että syrjintätoimenpiteisiin ryhtyminen
6602: musmiessopimus voidaan katsoa sellaisiksi, joi-      estetään.
6603:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1976.
6604: 
6605:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
6606:                                              N:o 240                                                 3
6607: 
6608: 
6609: 
6610: 
6611:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6612: 
6613:    I det syfte 37 § 1 mom. rirksdagsordningen       och förvaring av vissa uppgifter om arbets-
6614: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       tagarna.
6615: av den 21 september 1976 tili vederbörande              Enligt 17 § 3 mom. lagen om arbetsavtal bör
6616: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-      arbetsgivaren bemöta sina arbetstagare opar-
6617: jande av riksdagsman Juvela undertecknade            t1skt, så att ingen utan fog ges en annan stäl:l-
6618: spörsmål nr 240:                                    ning än andra på grund av börd, religion, kön,
6619:                                                     ålder, politisk verksamhet eller fackförenings-
6620:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           verksamhet ellet någon annan med dem jäm-
6621:        vidta för att aV1skaffa det system med       förlig omständighet. Avsikten med stadgandet
6622:        s. k. svart lista, som nyligen avs1öjades    är att förhindra att arbetsgivaren på ett diskri-
6623:        vid två produktionsanläggningar i            minerande sätt utnyttjar sådana uppgifter som
6624:        Björneborg, men som med all sanno1ik-        han erhållit om arbetstagaren och som på grund
6625:        het på åtgärd av Arbetsgivarnas i Fin-       av sin karaktär måste anses konfidentiella.
6626:        land Centralförbund allmänt förekom-             Den av justitieministeriet tillsatta kommis-
6627:        mer i vårt land och djupt kränker med-       sionen för brott i arbetet har i sitt betänkande
6628:        borgarnas grundlagsenliga rättigheter,        (kommittebetänkande 1973: 70) föreslagit, att
6629:        och för att de tili denna verksamhet         i den allmänna 1strafflagen skulle intas stadgan-
6630:        skyldiga skall kunna ställas till ansvar     den, med stöd av vilka bl. a. ett obefogat ut-
6631:        för sitt hand1ande?                          nyttjande av de i 17 § 3 mom. lagen om arbets-
6632:                                                     avtal avsedda omständigheterna i samband med
6633:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       anställande och arbetsförmedling samt inhäm-
6634: samt anföra följande:                                tande, registrering och överlåtelse av uppgifter
6635:    Gällande lagstiftning och kollektivavtal åläg-   i syfte att främja diskriminering, skulle krimi-
6636: ger arbetsgivaren förpliktelser, för vilkas upp-    naliseras.
6637: fyllande arbetsgivaren behöver vissa uppgifter           Vid justitieministeriet har man även skilt för
6638: om arbetstagarna. Utöver arbetslagstiftningen       !Sig utrett frågor som gäller dataskyddet i an-
6639: förutsätter även beskattnings-, värnplikts-, ut-    slutning till personregistren. Avsikten är, att
6640: söknings-, befolkningsskydds- och statistik-        en särskild kommitte i en nära framtid skall
6641: lagstiftningen samt försäkrings- och social-         tillsättas för utredning av frågorna i anslutning
6642: skyddslagstiftningen att arbetsgivaren vidtar       .tili individens integritetsskydd.
6643: sådana åtgärder, som inte kan genomföras utan           Medan utredningsarbetet i frågan om data-
6644: erforderliga personalier.                           :skyddet pågår, följer r,egeringen fortfarande
6645:    Av avtalen mellan arbetsmarknadsparterna          med tillämpningen av de stadganden i lagen om
6646: kan bl. a. överenskommelsen om uppsägnings-         arbetsavtal som gäller diskriminering av arbets-
6647: skydd, semesterlöneavtalet, avtalet om arbetar-      tagare. Regeringen kommer också vid behov att
6648: skydd och avtalet om förtroendemän anses vara       vidta åtgärder i syfte att ändra stadgandena så,
6649: sådana, att tillämpningen och verkställigheten      att diskriminerande åtgärder förhindras.
6650: av dem i praktiken kan förutsätta registrering
6651:      Helsingfors den 22 oktober 1976.
6652: 
6653:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
6654:                                              1976 vp.
6655: 
6656: Kirjallinen kysymys n:o 241.
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:                                  Stenius ym.: Riittävän opintotuen saannin turvaamisesta.
6662: 
6663: 
6664:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6665: 
6666:    Maamme opintotukijärjestelmä on ajautunut       kelijan saama avustus ja tuki. Valtion opin-
6667: umpikujaan ja siinä esiintyneet puutteet ovat       totukikeskus on elokuussa 1976 päättänyt,
6668: johtaneet opi:skelijat yhä suurempaan taloudel-    että milloin valtioneuvoston päätöksen mukaan
6669: liseen ahdinkoon sekä opiskeluaikana että myös      kehitysalueiden ammatillisten oppilaitosten op-
6670: sen jälkeen. Maamme viimeaikaiset haLlitukset      pilaille on järjestetty ilmainen majoitus ( AsK
6671: eivät ole suuntautuneet opintotukijärjestelmän      195/7 6), tehdään opintolainan enimmäismää-
6672: kehittämiseen, vaan useilla päätöksillä on jopa    rään 20 prosentin ja opintorahaan 100 markan
6673: heikennetty opintotukea.                           vähennys. Valtiovallan piirissä valmistellaan
6674:    Opintorahamuotoista tukea ei ole kehitetty      myös opiskelijan saaman asumistuen vähentä-
6675: lainkaan. Korkeakouluopiskelijoiden opintora-      mistä opintotuesta. Opintotukiuudistuk,sia on
6676: ha, jonka saa vain noin 20 prosentJtia opiske-     siten toteutettu ainoasttaan vähennysten muo-
6677: lijoista, on pysyny:t vuodesta 1971 samansuu-      dossa.
6678: ruisena, 700 markkana. Samaan aikaan on in-            Opintolainojen korot ovat aiheuttaneet yhä
6679: flaation kehitys ollut n. 75 prosenttia.           suurempaa rasitusta opiskelijoiden taloudellisiin
6680:    Eräillä toimenpiteillä on ryhdytty kiristä-     olosuhteisiin. Korot saattavat monelta opiskeli-
6681: mään opintotuen saamisen ehtoja. Valtion opin-     jalta viedä vuosittain lainoista jo tuhansia
6682: totukikeskus antoi viime keväänä opintotuki-       markkoja.
6683: lautakunnille ohjeet, joiden perusteella opinto-       Korkeakouluopiskelijoiden ja keskiasteen
6684: menestys otetaan entistä huomattavasti tiukem-     ophkelijoiden opintotuen emmma1smaar1en
6685: min tuen saannin perusteeksi. Ohjeet suuntau-      eroa on jatkuvasti kasvatettu. Tämä ero oli
6686: tuvat ennen muuta vähävaraisten toimeentu-         vuonna 1972-73 korkeakouluopiskelijana ja
6687: loa vastaan, onhan heillä useimmiten heikoim-      sairaanhoito-opiskelijalla 500 markkaa. Luku-
6688: mat mahdollisuudet suoriutua opinnoistaan oh-      vuonna 1976-77 se on 1100 markkaa. Kui-
6689: jeiden mukaisessa "keskimääräisessä opiskelu-      tenkaan ei ole pystytty osoittamaan, että opis-
6690: ajassa", työssäkäynnin yms. seikkojen vuoksi.      kelukustannukset korkeakoulu- ja keskiasteella
6691:    Valtion t.akaamien opintolainojen reaaliarvo    poikkeaisivat huomattavasti toisistaan.
6692: on laskenut. Toukokuussa maan hallitus ko-            Hallituk'Sen päätöksen mukaan ollaan jo ensi
6693: rotti ainoastaan 3-4 prosenttia lainojen enim-     vuonna toteuttamassa korkeakouluissa ns. tut-
6694: mäismääriä, kun inflaatio on kuluneen vuoden       kinnonuudis:tusta ja sen mukanaan tuomaa 10
6695: aikana edennyt vuositasolla 14.5 prosenttia.       kuukauden lukuvuotta. Mitään suunnitelmia
6696:    Vaitiovallan taholta on lisätty opintotukeen    opintotuen kehittämiseksi tämän johdosta ei
6697: ja sen enimmäismäärHn tehtäviä vähennyksiä.        ole esitetty.
6698: Vanhempiensa luona asuviita vähennetään nyt           Pankkeja edustava Rahalaitosten neuvottelu-
6699: valtioneuvoston päätöksen mukaan 50 prosent-       kunta on tehnyt päätöksen suosittaa jäsenilleen
6700: tia lainan en1mmäismäärästä, kun vähennys          menettelyä, jonka mukaan opintolainoja myön-
6701: oli lukuvuonna 1974-75 30 prosenttia. Ke-          netään enintään 70~80 prosenttia yksittäisen
6702: väällä päätettiin myös ottaa käyttöön uusil-       korkotuki- ja takauspäätöksen edellyttämästä
6703: le opiskelijoiTie tarkoitettu 10 prosentin         enimmäismäärästä. Opiskelijoille päätös, jota
6704: vähennys lainojen enimmäismääriin. Opin-           pankit ovat ryhtyneet jo käytännössä toteutta-
6705: totukiasetukseen keväällä 1974 tehdyn muu-         maan, merkitsee opiskelumahdollisuuksien ro-
6706: toksen mukaan voidaan tuen enimmäis-               mahdusmaista laskua, opintojen viivästymistä
6707: määristä vähentää lähes kaikki muu opis-           ja keskeytymistä. Näin se aiheuttaa kansanta-
6708: 955/76
6709: 2                                                1976 vp.
6710: 
6711: loudellista tappiota ja vaikeuttaa myös työlli-         rahoitettava suuryritysten ja suurituloisten ve-
6712: syystilan:netta.                                        rotusta lisäämällä.
6713:     Valtakunnalli:set opiskelija- ja koululaisjär}es-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6714: töt ovat vaatineet Rahalaitosten neuvottelu-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6715: kunnan päätöksen peruuttamista ja kaikkien              me ;valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6716: valtiontakauksen saaneiden lainojen myöntä-             tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6717: mistä täysimääräisinä viipymättä. Edelleen jär-
6718: jestöt ovat katsoneet, että tulisi säätää opinto-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
6719: tt"ahalaki, jolla turvataan täysimääräinen opinto-             ryhtynyt, jotta Rahalaitosten neuvotte-
6720: raha kaikille opiskelijoille ammatillisissa oppi~              lukunnan päätös voitaisiin peruuttaa ja
6721: laitoksissa ja lukioissa vuoteen 1980 ja kor-                  välittömästi turvata karkille takauksen
6722: keakouluissa 1985 mennessä. Jär}estöt esittävät                saaneille täysimääräinen opintolaina
6723: myös, että jo ensi vuoden valtion tulo- ja me-                 sekä voitaisiin alkaa pikaisesti toteuttaa
6724: noarviossa lisättäisHn opintorahan ja korkoc                   opiskelija- ja koululaisjärjestöjen · muita
6725: tuen määrää, ja katsovat, että opintotuki on                   esityksiä opintorahamuotoiseen tukeen
6726:                                                                siirtymise<ksi?
6727:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1976.
6728: 
6729:           Marjatta Stenius                 Pauli Puhakka                  Heimo Rekonen
6730:                      Ensio Laine                              Taisto Sinisalo
6731:                                               N:o 241                                               3
6732: 
6733: 
6734: 
6735: 
6736:                         Eduskunnan Herra Pu.hemiehelle.
6737: 
6738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opintojen rahoitusjärjestelmän nykyistä kestä-
6739: mainitussa. tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vämmälle pohjalle.
6740: olette 21 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn              Opetusministeriö on saanut opintovuoden
6741: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1976-77 aikana tarrvittavista erityistoimenpi-
6742: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teistä sekä valtion opintotukikeskuksen .. että
6743: edustaja Steniuksen ym. näin kuuluvas,ta kir~       opintotuen kehittämi:stoimikunnan ehdotukset.
6744: jallisesta kysymyksestä n:o 241:                    Tältä pohjalta tu1laan lähiaikoina aloittamaan
6745:                                                     viralliset neuvottelut sekä valtioneuvoston
6746:           Mihin toimenpiteisiin Hailitus on         omassa piirissä että Suomen Pankin ja Raha-
6747:        ryhtynyt, jotta Rahalaitosten neuvotte-      laitosten neuvottelukunnan kanssa. Myös opis-
6748:        lukunnan päätös voitaisiin peruuttaa ja      kelijajärjestöille on varattava tilaisuus näkö-
6749:        välittömästi turvata kaikille takauksen      kantojensa esittämiseen ennen päätösten teke-
6750:        saaneille täysimääräinen opintolaina         mistä.
6751:       ·sekä voitaisiin alkaa pikaisesti toteuttaa      Mikäli asiaan lähiviikkojen aikana löytyy
6752:        opiskelija- ja koululaisjä1iestöjen muita    ratkaisu, ei alkusyksyn vaikea tilanne ilmeisesti
6753:        esityksiä opintorahamuotoiseen tukeen        ehdi aiheuttamaan korvaamattomia menetyksiä.
6754:        siirtymiseksi?                               Välttämätöntä on, että rahalaitosten kanssa
6755:                                                     voidaan sopia niiden osuudesta koko opintojen
6756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rahoitusjärjestelmässä. Opetusministeriön käsi-
6757: vasti ·seuraavaa:                                   tyksen mukaan rahalaitokset myös tämän osuu-
6758:                                                     tensa jatkossa hoitavat sovitulla tavalla. Näin
6759:    Opetusministeriö on välittömästi Rahalaitos-     ollen opintotuen sisältöä edelleen kehitettäessä
6760: ten neuvottelukunnan päätöksen syntymisen           voidaan painopisteet siirtää sekä opintorahojen
6761: jälkeen käynnistänyt valmistavat toimenpiteet,      Hsäyksiin että välillisiin opintotukitoimenpitei-
6762: joiden toteutuminen paitsi turvaisi vähävarais-     siin. Näistä asioista tulee ehdotuksen jättämään
6763: ten opiskelijoiden opintomahdollisuudet opin-       vuoden 1977 tammikuun· loppuun mennes,sä
6764: tovuoden 1976-77 aikana myös saattaisi koko         syyskuussa aset·ettu opintotuen kehittämistoi-
6765:                                                     mikunta.
6766:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1976.
6767: 
6768: 
6769:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
6770: 4                                           1976 vp.
6771: 
6772: 
6773: 
6774: 
6775:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6776: 
6777:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sieringssystemet. Undervisningsministerh!t har
6778: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          såväl av statens studiestödscentral som kom-
6779: ve1se av den 21 september 1976 tili veder-         missionen för utbyggnad av studiestödet mot-
6780: börande medlem av s.tats,rådet översänt avskrift   tagit förslag till erforderliga specialåtgärder
6781: av följande. av riksdagsman Stenius m. fl. un-     under studieåret 1976-77. På basen härav
6782: dertecknade spörsmål nr 241:                       kommer o~ficiella förhandlingar i . en nära
6783:                                                    framtid att Wedas såväl inom statsrådets egen
6784:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       krets som med Finlands Bank och Penning-
6785:        tag~t  för upphävande av Penninginsti-      institutens delegation. Även studentorganisa-
6786:        tutens delegations beslut och för att       tionerna ska1l bereds tillfälle att före besluts-
6787:        alla som erhållit borgen omedelbaTt         fattandet framföra sina synpunkter.
6788:        skall kunna tryggas studielån till fulla       Nås en iösning i ärendet under de närmaste
6789:        beloppet, samt för vidtagandet av snabba    veckorna, kommer den svåra situationen under
6790:        åtgärder för genomförande av student-       förhösten uppenbarligen inte att medföra några
6791:        och elevorganisationernas övriga fram-      oersättliga förluster. Det är nödvändigt att med
6792:        ställningar om öv;ergång tili ett studie-   penninginrättningarna komma ö~erens om deras
6793:        stöd i form av studiepenning?               andel av hela studiefinansieringssystemet. En-
6794:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ligt undervisningsministeriets uppfattning skö-
6795: samt anföra följande:                              ter penninginrättningarna även i fortsättningen
6796:                                                    denna sin andel på överenskommet sätt. Så-
6797:    Uhdervisningsministeriet har omedelbart         lunda kan, vid vidareutvecklandet av studie-
6798: dter det Penninginsti.tutens delegation fattat     stödet, tyngdpunkten överflyttas till en ökning
6799: sitt beslut vidtagit preliminära åtgärder, som     av studiepenningen och indirekta studiestöds-
6800: vid föl"Verkligandet skulle innebära såväl tryg-   åtgärder. Före utgången av januari 1977 kom-
6801: gade studiemöjligheter för mindre bemedlade        mer den i september tillsatta kommissionen
6802: studerande under studieåret 197 6-77 som en        för utbyggnad av studies.tödet att lämna sitt
6803: stabilare grund än Mttills för hela studiefinan-   förslag i ärendet.
6804:      Helsingfors den 20 oktober 1976.
6805: 
6806:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
6807:                                                1976 vp.
6808: 
6809: Kirjallinen kysymys n:o 242.
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814:                                   Stenius ym.: Fasismin vaaran ehkäisemisestä.
6815: 
6816: 
6817:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6818: 
6819:    Tasavallan presidentti sanoi puhuessaan           liikemies Timo-Pekka Olavi Siitoin, joka on
6820: 27. 11.1975 sirlnä dlaisuudessa, jossa "runnat-      julkisesti ilmoittanut olevansa poliittisesti lä-
6821: tiin" Miettusen hallitus: "Henkilö joka on           hellä fasismia. Kun IKR:n toimivaksi jäseneksi
6822: seurannut olojen kehitystä eräissä läntisen          on mahdollista päästä liityttyään ensin Pegasos-
6823: Euroopan maissa, on voinut panna merkille,           Seuraan, on myös viimeksi mainitun jo ole-
6824: että valtioiden johtoelimet kannattavat yleistä      massa olevan järjestön toimintaa pidettävä
6825: lientymispolitiikkaa. Mutta monessa maassa           Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Sunnun-
6826: ovat nostaneet päätänsä fasistiset järjestöt, joi-   taina 12. 9. Tampereelila järjestettyjen työläis-
6827: den toiminta kohdistuu avoimesti demokratiaa         nuorisopäivien mielenosoituskulkueen ajan sei-
6828: vastaan. Tämä sisältää vaaran yleiselle rauhan-      soskeli kolme fasistisin tunnuksin varustautu-
6829: politiikalle. Meidän on ajoissa varauduttava.        nutta miestä Hämeenkadun varrella. Tiedustel-
6830: On tullut tavaksi sanoa, että fasismia on ny-        taessa pai!ka1la olleilta polilseilta he totesivat,
6831: kyään helppo myydä. Sitä vastaan tarvitaan           ettei minkäänlaisia ohjeita ole annettu tämän-
6832: selväpiirteistä toimintaa, jota parhaiten voi joh-   tapaisten esiintymisten varalta.
6833: taa laajojen kansalaispiirien luottamusta nautti-       Syksyllä Siitoimen joukkoineen joutuessa
6834: va enemmistöhallitus." Presidentin sanoihin yh-      Turussa oikeuteen vastaamaan juutalaisten
6835: tyvät erityisesti ne, jotka ovat kerran itse         seurakuntien nostamaan syytteeseen on ilmoi-
6836: saaneet kokea fasismin koko raakuuden, mutta         tettu pyrittävän värväämään paikalle 50-100
6837: myös kaikki muut fasististen ilmiöiden vaaralli-     pamppumiestä. Miettusen hallituksen taholta
6838: suuden tajuavat ihmiset. Fasistiset järjestöt ei-    ei ole osoitettavissa sitä selväpiirteistä toimin-
6839: vät ole nostaneet päätänsä vain ulkomailla,          taa, jota tasavallan presidentti totesi tarvitta-
6840: vaan myös Suomessa on viime aikoina saatu            van. Päin vastoin juuri Miettusen hallituksen
6841: nähdä arvoimia esiintymisiä fasistisin tunnuksin.    aikana uusfasistit ovat alkaneet esiintyä täysin
6842: Elokuun lopuJila neljä natsien juhla-asuun pukeu-    avoimesti.
6843: tunutta pampuin varustautunutta miestä kuljes-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6844: keli pitkin Tampereen katua levittäen myös           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6845: Turun Hengentieteen Seuran julkaisua "Natio-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6846: nalisti-Pasuuna". Julkaisussa ilmoitetaan Turun      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6847: Hengentieteen Seuran, Pegasos-Seuran ja Isän-
6848: maa ja Vapaus -järjestöjen jäsenten päätöksestä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6849: perustaa kansallishenkisellä pohjalla toimiva               ryhtyä fasismin vaaran ehkäisemiseksi ja
6850: puolue "Isänmaallinen Kansanrintama IKR".                   Pariisin rauhansopimuksen kanssa risti-
6851: Julkaisussa ilmoitetaan puoluejohdon jo nimi-               riidassa olevan toiminnan lopettamiseksi
6852: tetyn. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimii                  maassamme?
6853:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1976.
6854: 
6855:                Marjatta Stenius                                  Heimo Rekonen
6856:                Pauli Puhakka                                     Ensia Laine
6857:                                         Taisto Sinisalo
6858: 
6859: 
6860: 
6861: 954/76
6862: 2                                           1976 vp.
6863: 
6864: 
6865: 
6866: 
6867:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6868: 
6869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     astisen se1vityksen mUJkaan mainittua puolueen
6870: m,ainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     perustamista ei olisi todellisuudessa ainakaan
6871: olette 21 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn          vielä tapahtunut. Työläisnuorisopäivien yhtey-
6872: kirjeenne n:o 1270 ohella toimittanut Valtio-      dessä Tampereella viime. syyskuussa tapahtu-
6873: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    nut eräiden henkilöiden esiintyminen on puo-
6874: kansanedustaja Steniuksen ym. kirjallisesta        lestaan ollut erillinen tapahtuma, jonka takana
6875: kysymyksestä n:o 242, jossa tiedustellaan:         ei ole ollut mitään yhdistystä tai yhteel}liitty-
6876:                                                    mää.
6877:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Näiden ja vastaavanlaisten muiden tapausten
6878:        ryhtyä fasismin vaaran ehkäisemiseksi ja    tutkintaa jatketaan.
6879:        Pariisin rauhansopimuksen kanssa risti-
6880:        riidassa olevan toiminnan lopettamiseksi       Hallitus, lähinnä sisäasiainministeriö ja sen
6881:        maassamme?                                  alaiset viranomaiset, tulevat jatkamaan ja tar-
6882:                                                    vittaessa tehostamaankin valvontaa, jonka tar-
6883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        koituksena on vakuuttua siitä, että kaikkien yh-
6884: taen seuraavaa:                                    distysten toiminta on lakiemme ja kanl>ainvä-
6885:                                                    listen sopimustemme mukaista, sekä ryhtymään
6886:    Kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa on      asia~sa muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
6887: poliisin toimesta suoritettu tutkimuksia. Tähän-
6888:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1976.
6889: 
6890:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6891: 
6892: 
6893: 
6894: 
6895:                                                                                              •,•. ·.
6896:                                            N:o 242                                              3
6897: 
6898: 
6899: 
6900: 
6901:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6902: 
6903:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    hittills gjorda utredningar framgår, att något
6904: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        grundande av anförd art av ett parti åtminstone
6905: velse nr 1270 av den 21 september 1976 tili      inte ännu ägt rum i verkligheten. Vissa per-
6906: vederbörande medlem av statsrådet översänt       soners uppträdande i 'samband med arbetar-
6907: avskrift av följande av riksdagsman Stenius      ungdomsdagarna i Tammerfors i september i år
6908: m.fl. ställda spörsmål nr 242:                   var en enstaka tilldragelse. lngen förening eller
6909:                                                  sammanslutning stod bakom händelsen.
6910:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Undersökningarna av dessa och andra liknan-
6911:        ta för att förebygga faran för fascism    de händelser fortsätter.
6912:        och för att i vårt land göra slut på         Regeringen, dvs. främst ministeriet för in-
6913:        sådan verksamhet som strider mot          rikesärendena och de myndigheter som lyder
6914:        fredsfördraget i Paris?                   under detta, kommer att fortsätta och vid be-
6915:                                                  hov skärpa den övervakning som upprätthålls
6916:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     i syfte att se tihl att alla föreningar arbetar
6917: samt anföra följande:                            i överensstämmelse med våra lagar och våra
6918:   1 de fall som avses i spörsmålet har under-    internationella avtal samt att vidta andra er-
6919: sökningar gjorts genom polisens försorg. Av      forderliga åtgärder i saken.
6920:      Helsingfors den 22 oktober 1976.
6921: 
6922:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6923: Kirjallinen kysymys n:o 243.
6924: 
6925: 
6926: 
6927: 
6928:                                    Orrenmaa: Parturin ja kampaajan ammatin harjoittamista koske-
6929:                                       vien säiinnösten Utrkistamisesttt.
6930: 
6931: 
6932:                           E d u s k u n n a n l:{ e r r a P u h e.m. ie h e 11 e.
6933:    Voim.as11a olev~n oppisopimu,;l~kiin nojau-         vaatii aikaa, johon oppisopimuslain edellyttämä
6934: tuen on kauppa. ja teolli~>uu~mini~teriö miiärän-      oppiaikakaan on tuskin riittävin pitkä.
6935: nyt, että oppiaika parturi- ja kampaaja-aloil4 on         Mikäli alan liikkeen perustamisen ehdoksi
6936: 3 vuotta ja päättyy oppiohjelman mukaiseen             asetetaan suoritettu ammattitutkinto tai mää-
6937: ammattitutkintoon.                                     rätty pätevyystutkinto, kuten on laita eräissä Eu-
6938:    Sen estämättä jatkuu uusien alan liikkeiden         roopan maissa, voi yleisökin ~aadå jonkinlaisen
6939: perustaminen kuitenkin myös sellaisten henki-          takuun siitä, että !laatu palve!lu vast$!\ siltä suo-
6940: löiden toimesta, joilta puuttuu amn1attit.aito         ritettua hintaa ja ettei siitä koidu terveydellisiä
6941: kokonaaA tai jotka ovat sitä hankkineet yksi-          haittoja.
6942: tyistä tietä, koska voima~>sa oleva laki sallii alan      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
6943: ammatin harjoittami~en. Tällaista liiketoimin-         sen 37 §:n 1 momentin mukai.l>esti esitän val-
6944: taa harjoitetaan tiloissa, joihin terveyckmhoito-      tioneuvoston asianomarsen jäsenen vastattavaksi
6945: viranomaisten tarkastukset eivät ulotu ja jotka        seuraavan kysymyksen:
6946: eivät vastaa terveydenhoidollisia vaatimuksia.
6947:    On kyseenalaista, miten tällaiset lii:kk~t voi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6948: vat palvella yleisöä ilman vahingon vaaraa, kun                ryhtyä tutkimuksen $Uorittamisebi par-
6949: markkinoille tulee jatkuvasti uusia hiusten kä-                turi~ ja kampaaja-.allltl elinkeinon har-
6950: sittelyyn tarkoitettuja kemiallisia tuotteita. Nii-            joittamista koskevien säännösten tarkis-
6951: den tunteminen ja hallitseminen, samoin kuin                   tamiseksi ja esityksen antamiseksi asiasta
6952: koko monipuolisen ammattitaidon hankkiminen                    eduskunnalle?
6953:       l!elsingissä 21 päivänä syyskuuta 1976.
6954: 
6955:                                           Juhani Orrenmaa
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 
6960:                                                                                                  ·'
6961: 
6962: 
6963: 
6964: 
6965: 950/76
6966: 2                                              1_?76 vp.
6967: 
6968: 
6969: 
6970: 
6971:                          E d u sk u n n a n H    er ra P u h e m i e h e 11 e.
6972:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentis-        terveydellisten vaarojen ja haittojen torjuminen
6973: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tai kuluttajaio suojaaminen taloudellisia väärin-
6974: mies, olette 21. päivänä syyskuuta 1976 päivä-        käytöksiä vastaan.
6975: tyn kirjeenne n:o 1271 ohella toimittanut val-           ·Hallitus pitää asianniukaisena;· että harkitaan
6976: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      sellaisten elinkeinojen saattamista luvanvarai-
6977: sen kansanedustaja Orrenmaan näin kuuluvasta          siksi ja siten julkisen valvonnan alaisiksi, joi-
6978: kirjallisesta kysymyksestä n:o 243, jossa tiedus-     den harjoittamises·sa on ilmennyt huomattavia
6979: tellaan:         ·                                    yleistä laatua olevia epäkohtia. Kampaamotoi-
6980:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      minnassakin saattaa asiakkaalle aiheutua vahin-
6981:          ryhtyä tutkimuksen suorittamiseksi par-      koa, joka ensisijaisesti johtuu kampaajan ammat-
6982:          turi- ja kampaaja-alan elinkeinon har-       tipätevyyden puutteesta. Nämä vahingot, vaik-
6983:          joittamista koskevien säännösten tarkis-     kakin ne asiakkaan kannalta ovat erittäin vali-
6984:          tamiseksi ja esityksen antamiseksi asiasta   tettavia, lienevät tuskin kuitenkaan niin yleisiä
6985:          eduskunnalle?                                tai luonteeltaan sellaisia, että ne riittäisivät pe-
6986:                                                       rusteluina kampaamotoiminnan saattami:seksi
6987:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-          luvanvaraiseksi. Asiakkaalla on usein lisäksi
6988: nioittaen seuraavaa:                                  mahdollisuus etukäteen varmistua kampaajan
6989:    Elinkeinovapauden periaate on meillä ilmais-       ammattipätevyydestä ja tämän saamasta koulu-
6990: tu elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-         tuksesta. Tässä yhteydessä on myös kiinnitettä-
6991: tun lain 1 §:ssä. Tästä periaatteesta on kuiten-      vä huomiota niihin monopolisoinnin vaaroihin,
6992: kin eri syistä tehty poikkeuksia, joista pääosa       joita lupamenettely saattaisi aiheuttaa. Samoin
6993: sisältyy mainitun lain 3 § :n nojalla annettuihin     voidaan todeta, että lupamenettelyn valvontaan
6994: säännöksiin. Elinkeinotoiminta on saatettu lu-        liittyisi suuria vaikeuksia johtuen siitä, että kam-
6995: vanvaraiseksi esim. silloin kun siihen liittyy ter-   paamotoimintaa harjoitetaan varsin monessa
6996: veydellisiä näkökohtia (mm. apteekit) tai kun         eri muodossa. Mahdolliset epäkohdat tulisi halli-
6997: elinkeinonharjoittaja säännöllisesti suorittaa        tuksen käsityksen mukaan korjata koulutuksen
6998: sellaisia liiketoimia, joihin liittyy asiakkaiden     tehostamisella ja alan liittojen toimesta tapahtu-
6999: kannalta olennaisia varallisuusetuja, mutt~ joi-      valla tiedotustoiminnalla.
7000: den suorittamista asiakkaat eivät pysty riittä-           Näin ollen hallitus ei tässä vaiheessa ole har-
7001: västi valvomaan (mm. kiinteistönvälittäjät ja         kinnut toimenpiteitä parturi- ja kampaaja-alan
7002: matkatoimistot). Elinkeinon luvanvaraiseksi           elinkeinon harjoittamista koskevien säännösten
7003: säätämisen tarkoituksena on siis yleensä ollut        tarkistamiseksi.
7004:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1976.
7005: 
7006:                                                                             Ministeri C. G. Aminoff
7007:                                                 N:o 243                                                3
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7013: 
7014:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           förenad med eller skydda konsumentkåren för
7015: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ekonomiska missbruk.
7016: av den 21 september 1976 nr 1271 tili veder-              Regeringen anser det viktigt, att man kan,
7017: börande medlem av statsrådet för avgivande             när skäl härtill prövas föreligga, utsträcka tili-
7018: av svar översänt avskrift av följande av riksdags-     ståndsförfarandet och alltså den offentliga
7019: man Orrenmaa ställda skriftliga spörsmål nr            kontrollen tili att gälla näringar, vid vilka be-
7020: 243:                                                   tydande missförhållanden av allmän natur har
7021:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förekommit. Även i fråga om frisörsyrket kan
7022:         för att revideringsbehovet i fråga om          kunden åsamkas skada, viiken i första hand
7023:         stadgandena angående utövandet av              beror på bristande yrkesskicklighet på personal-
7024:         barberar- och frisörsnäringen skall kunna      hållet. Dessa förluster, även om de ur kundens
7025:         utredas och en proposition i saken av-         synvinkel kan vara ytterst beklagliga, är dock
7026:         låtas tili riksdagen?                          knappast så allmänna eller av sådan natur, att
7027:                                                        frisörsnäringen enbart på grund av dem skulle
7028:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          kunna förklaras beroende av tillstånd. Kunden
7029: anföra följande:                                       har dessutom ofta möjlighet att på förhand
7030:     Näringsfrihetsprincipen är hos oss uttryckt        förvissa sig om frisörens yrkesskicklighet och
7031: i 1 § lagen angående rättighet att idka näring.        utbildning. I detta sammanhang bör uppmärk-
7032: Från denna princip har dock av olika skäl gjorts       samhet även fästas vid de risker för monopoli-
7033: undantag, av vilka huvuddelen ingår i de stad-         sering som ett tillståndsförfarande kunde inne-
7034: ganden som meddelats med 'stöd av nyssnämnda           bära. Ytterligare kan konstateras, att tillstånds-
7035: lags 3 §. Näringsgrenar har gjorts beroende av         förfarandet skulle medföra stora svårigheter av
7036:  tilistånd t.ex. i sådana fall då de är förknippade    den orsaken, att frisörsyrket idkas i rätt många
7037: med hälsosynpunkter (bl.a. apoteken) eller då          former. Eventuella missförhållanden borde en-
7038: näringsidkaren regelbundet utför transaktioner,        ligt regeringens uppfattning avhjälpas genom ef-
7039: som på väsentligt sätt ansluter sig tili kundernas     fektiverad yrkesutbildning samt ökad informa-
7040:  ekonomiska intressen men vilka kundkretsen            tion från förbundens håll.
7041: icke kan i tillräcklig grad övervaka ( t.ex. fastig-      Regeringen har följaktligen icke i detta skede
7042:  hetsförmedlarna och resebyråerna). Genom att          övervägt åtgärder tili en revidering av stadgan-
7043:  förklara en näring beroende av tillstånd har          dena angående näringsidkandet i fråga om bar-
7044:  man alltså i regel önskat antingen förebygga          berare och frisörer.
7045:  de risker och olägenheter som näringen är
7046:       Helsingfors den 19 oktober 1976.
7047: 
7048:                                                                               Minister C. G. Aminoff
7049:                     :1.,:
7050: 
7051: 
7052:               ·;·   V'
7053: 
7054: 
7055: 
7056: 
7057: "'     i.:·
7058: 
7059: 
7060: 
7061: 
7062: • ;~ ' 1
7063:                                                  1:9.76 Vp.
7064: 
7065: Kirjallinen kysymys n:o 244.
7066: 
7067: 
7068: 
7069: 
7070:                                     Rekonen ym.: Kuntien kalleusluokituksen epäkohtien korjaami-
7071:                                        sesta.
7072: 
7073: 
7074:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7075: 
7076:     Eduskunta päätti viime joulukuun 19 päivä-          mansuuruisen tulonsaajan kuin ensimmäisen kal-
7077: nä, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin       leusluokan kunnassa. Kalleusluokka vaikuttaa
7078: kuntien kalleusluokituksen muuttamiseksi siten,         myös kansaneläkkeen asumistukeen, sotavamma·
7079: että mm. kolmas kalleusluokka poistetaan ja siir-       korvaukseen, huoltoavustukseen, työttömyyskor-
7080: retään kolmannessa kalleusluokassa olevat kun-          vaukseen ja moniin muihin asioihin.
7081: nat toiseen kalleusluokkaan ja suoritetaan muut            Kuten havaitaan kalleusluokituksella on mer·
7082: tarpeelliset muutokset 1. 1. 1977 alkaen.               kitystä lähes kaikkien ihmisten elämään ja toi-
7083:     Huolimatta siitä, että kuntien kalleusluokituk-     meentuloon maassamme. Nykyisestä virheelli-
7084: sessa olevia kohtuuttomia epäkohtia ei kukaan           sestä ja epäoikeudenmukaisesta kalleusluokituk-
7085: ole voinut kiistää, niiden poistamista on jarrutet-     sesta johtuen kärsivät palkansaajat, eläkeläiset,
7086: tu vuodesta toiseen. Lupauksia epäkohtien pois-         vammaiset ja työttömät kuluvana vuonna me-
7087: tamiseksi on kyllä annettu, mutta ne ovat yhä           netyksenä arvion mukaan 350 miljoonaa mark-
7088: edelleenkin olemassa. Entä miten tulee käymään          kaa. Ellei eduskunnan tekemää päätöstä kalleus-
7089: nyt. Eduskunta on tehnyt päätöksen ja on vel-           luokituksen epäkohtien korjaamisesta toteuteta
7090: voittanut hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin         ensi vuoden alusta lähtien, menetykset ensi vuon-
7091: asiassa. Entä mitä hallitus on tehnyt. Esitystä         na nousevat jopa lähes 400 miljoonaan mark-
7092: laiksi, jonka perusteella kalleusluokitusta kos-        kaan. On siis kysymys kalleusluokituksessa ole-
7093: kevat muutokset kuntakohtaisesti voidaan suo-           vien vakavien epäkohtien poistamisesta ja suu-
7094: rittaa, ei ole hallituksen toimesta vielä tähän         resta tulonsiirrosta vähävaraisille kansalaisille.
7095: päivään mennessä eduskunnalle annettu. Asial-           Tämän vuoksi on sietämätöntä, mikäli hallitus
7096: la on jo kuitenkin kiire, joten tarpeellisen laki-      aikoo jarruttaa ja jopa mahdollisesti estää ylei-
7097: esityksen antamisen tulee tapahtua ensi tilassa.        sen kalleusluokituksen suorittamista koskevan
7098:     Herättää erittäin suurta ihmetystä hallituk-        eduskunnan päätöksen toteuttamisen.
7099: sen vitkastelu asian suhteen, jolla on erittäin            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
7100: suuri merkitys mm. palkansaajille, eläkeläisille,       1 momentin perusteella esitämme valtioneuvos-
7101: sotavammaisille, työttömyyskorvauksen saajille          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
7102: ja monille muille kansalais- ja väestöpiireille. Kal-   van kysymyksen:
7103: leusluokitus vaikuttaa mm. yksityisen sektorin,
7104: valtion ja kuntien maksamiin palkkoihin. Pal-                     Onko Hallitus tietoinen, että kuntien
7105: kat ovat kolmannen kalleusluokan kunnissa 3-                   yleisellä kalleusluokituksella on erittäin
7106: 5 prosenttia alhaisemmat kuin toisen kalleus-                  huomattava merkitys kansalaisten joka-
7107: luokan kunnissa ja vastaavasti toisen kalleus-                 päiväiseen elämään kuten mm. yksityis-
7108: luokan kunnissa 3-5 prosenttia alhaisemmat                     ten työnantajien, valtion ja kuntien mak-
7109:  kuin ensimmäisen kalleusluokan kunnissa.                      samien palkkojen suuruuteen, kansan-
7110:     Kansaneläkkeen tukiosa on yksityisellä hen-                eläkkeen tukiosaan ja tukilisän saantiin
7111:  kilöllä tällä hetkellä kolmannen kalleusluokan                ja määrään, kansaneläkkeen asumistu-
7112: kunnissa 66 markkaa pienempi kuin ensimmäi-                    keen, sotavammakorvauksiin, työttö-
7113:  sen kalleusluokan kunnissa. Myös tukilisän saan-              myyskorvauksiin ja moniin muihin tär-
7114:  tia koskevat tulorajat merkitsevät sitä, että kol-            keisiin asioihin, ja jos on,
7115:  mannen kalleusluokan kunnissa ei ole mah-                        aikooko Hallitus antaa viivytyksettä
7116: dollisuutta päästä tukilisään oikeutetuksi sa-                 eduskunnan viime joulukuun 19 päivä-
7117: 951/76
7118: 2
7119: 
7120:     nä tekemän päätöksen mukaisen lakiesi-             olevien ku.rrtien •siirtä1ni!le~tti •en~umi­
7121:     tyksen eduskunnalle kaikkien kolman-               seen kalleusluokkaan, jotta vuosia jatku-
7122:     nen kalleusluokan kuntien siirtämisestä            neeseen kuntien epäoikeudenmukaiseen
7123:     toiseen kalleusluokkaan ja tarkistuksen            kalleusluokitukseen saataisiin lopultakin
7124:     suorittamiseksi toisessa kalleusluokassa           parannusta?
7125: 
7126: 
7127:                                                       1.
7128:      Heimo Rekonen                 Marjatta Stenius               Markus Kainulainen
7129:      Aarne Koskinen                Pentti Liedes                  Mirjam Tuominen
7130:                                    Irma Rosnell .
7131:                                     '.,   .   -   i
7132:                           Ed u s kunnan .. He r 1 a ,Puh emi e:h eli e.
7133: 
7134: , , Valuopäiyäjärjestyksen 37' .§:n 1 momentissa         ·Vastauksena:; kysymykseen esitän! '.;kunriioitta-
7135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra:. Puhemies,        :vasti · seutaavaa: c:'  :· ~ ,., , \ j )~ ·i 1:Jf,c.'
7136: qlq~te,)\':pi\iv:~ä.syy~uuta 1~76päivätyn kir-         ·· >Xähte~. ~alleu~Jri~~kian' ··~nrlyhli~ ,i,~?t~-
7137: ~e, p}l(!lJ,~ toimittanutvaltion~uvos~op. .kans-       .tavat· vabntstelut, 'Jblta .Edllsltutrta ·.edfnyfit' j(ft:t-
7138: 1li~le.-y~t,iol;leuvoston .asianomaisen jäsenen tie-    lukuussa ·197:3 vastliuksessaan .n~UlituEcil":'~i­
7139: tooq.. såa~~ttavaksi jäljennöksen .edustaja Reko-       tykseen laiksi kuntien yleisestä killb!smokitn'k-
7140: sen yrq. .. !fäin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     sesta, aloitettiin välittömästi. Valtiovarainminis-
7141: sestä n:o 244:                                          teriö asetti tam1Ililfuussa 1974 toimik'Qnnan mm.
7142:            Onko Halli~us tietoinen, että kuntien        valmistelemaan ehdotusta halfitilk~'en ·b.ityksek-
7143:         yleisellä kalleusluokituksella on erittäin     ·si kuntien yleistä kalleusluokitUstå .'f(:dskevaksi
7144:        .huomattava merkitys kansalaisten joka-          laiksi sekä låatimaan ehdotuksen ktill.tien jaka-
7145:         päiväiseen elämään kuten mm. yksityis-          miseksi kahteen kalleusluokkaån.' ' ':
7146:         t~n työnantajien, valtion ja kuntien mak-          Varsinaisen luökitusehdotuksen pohjana ole-
7147:         samien palkkojen suuruuteen, kansan-            va kuntien kalleqstutkimus viivlf!!t~i jossain
7148:         eläkkeen tukiosaan ja tukilisän saantiin        määrin, mistä syystä myöskään toimikunta ei
7149:         ja määrään, kansaneläkkeen asumistu-            saanut työtään valmiiksi ahwpe#~ varatussa
7150:         keen, sotavammakorvauksiin, työttö-             määräajassa, ja mietintö valmistui. v~~ta loka-
7151:         myyskorvauksiin ja moniin muihin tär-           kuus·sa 1'975. Tämän sekä silloisen 'heikön talou-
7152:         keisiin asioihin, ja jos on,                    dellisen tilanteen. vuoksi hallitus d 'kats:onut voi-
7153:            aikooko Hallitus antaa viivytyksettä         vansa antaa esitystä kahteen ka:Ueusluokkaan
7154:         eduskunnan viime joulukuun 19 päivä-            siirtymiseksi vielä vuoderi 1976 aluSta.
7155:         nä tekemän päätöksen mukaisen lakiesi-             Valtiovarainministeriö !lSetti · tl;ltritnikuussa
7156:         tyksen eduskunnalle kaikkien kolman-            1976 toimikunnan tarkistamaan· ,alkåisemman
7157:         nen kalleusluokan kuntien siirtämisestä         toimikunnan työtä sekä tekemääh' mah~ollisesti
7158:         toiseen kalleusluokkaan ja tarkistuksen         tarpeellisiksi osoittautuvat m.uutok,Set, toimikun-
7159:         suorittamiseksi toisessa kalleusluokassa        nan ehdotukseen. Tarkistamistoimikqpta jätti
7160:         olevien kuntien siirtämisestä ensimmäi-         mietintönsä syyskuussa 1976. Asian. valmistelua
7161:         seen kalleusluokkaan, jotta vuosia jatku-      jatketaan valtiovarainministeriössä i~. hallitus
7162:         neeseen kuntien epäoikeudenmukaiseen            ottaa siihenkannan aivan lähiaikoina. ·.· ·
7163:         k~eusluokitukseen saataisiin lopultakin                                                          l
7164:                                                                                                         . r
7165:         parannusta?
7166:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1976.
7167: 
7168:                                                                      Valtiovarainministeri Esko Rekola
7169: 4                                              1976 vp.
7170: 
7171: 
7172: 
7173: 
7174:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7175: 
7176:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7177: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          anföra följande:
7178: av den 21 september 1976 till vederbörande                De förberedelser för en övergång till två dyr-
7179: medlem. av statsrådet översänt avskrift av riks-       ortsgrupper, vilka Riksdagen i december 1973
7180: dagsman Rekonens m.fl. skriftliga •spörsmål nr         förutsatte i sitt svar på regeringens proposition
7181: 244, som följer:                                       med förslag tili lag om allmän dyrortsklassifice-
7182:                                                        ring av kommunerna, inleddes omedelbart. Fi-
7183:              Är Regeringen medveten om att den         nansministeriet tillsatte i januari 1974 en kom-
7184:          allmänna dyrortsklassificeringen av kom-      mitte med uppgift att bl.a. bereda ett förslag tili
7185:          munerna är av synnerligen avsevärd be-        proposition angående lag om allmän dyrortsklas-
7186:          tydelse för medborgarnas vardagliga liv,      sificering av kommunerna samt att uppgöra ett
7187:         bLa. med tanke på de löner som betalas         förslag om indelning av kommunerna i två dyr-
7188:          av enskilda arbetsgivare, staten och kom-     ortsklasser.
7189:          muri.erna, möjligheten att erhålla un-           Den dyrortsutredning, som låg till grund för
7190:          derstödsdel och understödstillägg till        det egentliga lagförslaget, fördröjdes i någon
7191:          folkpension och dessas storlek, bostads-      mån, varför kommitten inte kunde slutföra sitt
7192:          bidrag till folkpension, krigsinvaliditets-   arbete inom den ursprungligen anslagna tiden
7193:       .·ersättningar,      arbetslöshetsersättningar   och betänkandet följaktligen blev. klart först i
7194:        · och ,ett flertal andra viktiga angelägen-     oktober 1975. På grund härav samt till följd
7195:          heter, och, om så är fallet,                  av den dåvarande svaga ekonomi:ska situationen
7196:            . ämnar Regeringen utan dröjsmål av-        ansåg regeringen, att den inte kunde avlåta en
7197:          låta en i enlighet med riksdagens beslut      proposition om övergång tili två dyrortsklasser
7198:        ' av, .den 19 december senaste år uppgjord      från början av år 1976.
7199:          proposition till riksdagen med förslag till      Finansministeriet tillsatte i januari 1976 en
7200:          lag oni överföring av samtliga kommuner       kommitte med uppgift att justera den före-
7201:          i tredje dyrortsklassen till andra dyrorts-   gående kommittens arbete samt att företa så-
7202:      . klassen samt till en justering i syfte att      dana eventuella ändringar i den föregående
7203:       ' 8verföra kommuner i andra dyrorts-             kommittens förslag, som kunde visa sig behöv-
7204:          klassen till första dyrortsklassen, för att   liga. Justeringskommitten avgav sitt betän-
7205:          på så vis slutgiltigt åstadkomma en för-      kande i september 1976. Beredningen av ären-
7206:          bättring i den orättvisa dyrortsklassifi-     det fortgår i finansministeriet och regeringen
7207:          cering som gällt i åratal?                    kommer att ta ställning till det inom den när-
7208:                                                        maste framtiden.
7209:      Helsingfors den 21 oktober 1976.
7210: 
7211:                                                                          Finansminister Esko Rekola
7212:                                               1976 vp.
7213: 
7214: Kirjallinen kysymys n:o 245.
7215: 
7216: 
7217: 
7218: 
7219:                                   M. Puhakka: Valtion lainoittaman vuokra-asuntotuotannon ensi-
7220:                                      sijaisrahoituksen turvaamisesta.                    .
7221: 
7222: 
7223:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7224: 
7225:    Valtakunnallisen asunto-ohjelman (komitean-       talotuotannon ensisijaisrahoituksel1 puuttuthinen
7226: mietintö 1976: 36) perusteluissa todetaan mm.,       merkitsee twevan työllisyyskauden aikana ilffia-
7227: että valtion lainoittamaa vuokra-asuntotuotantoa     kin noin 200 työpaikan menetystä.
7228: olisi kehitettävä niin, että painopiste on kuntien      Välttämätöntä olisikin, että hallituksen toi-
7229: omistukseen tulevien asuntojen tuotannossa.          mesta ryhdytään pikaisiin toimiin ensisijais-
7230: Samoin mietinnössä edellytetään valtion jo lai-      rahoituksen järjestämiseksi valtion lainoittamalle
7231: noittamien vuokra-asuntojen säilyttämistä vuok-      vuokra-asuntotuotannolle.
7232: rien valvontaa koskevien säännösten alaisena            Yhtenä vaihtoehtona voitaisiin osoittaa osa
7233: valtion lainan enimmäisaikaa vastaavan ajan          työllisyysmäärärahoista vuokra-asuntotuotannon
7234: riippumatta siitä, maksetaanko laina tätä ennen      ensisijaislainoihin ja näin taata vuokra-asuntojen
7235: takaisin.                                            tuotannon jatkuvuus sekä turvata rakennustyö-
7236:    Asuntopoliittisesti vuokra-asuntotuotanto on      paikkojen säilyminen, joka varsinkin kehitys-
7237: nähtävä välttämättömänä, että pystyttäisiin tur-     alueiden työllisyyden kannalta on välttämätöntä.
7238: vaamaan asunto myös sosiaalisesti heikommassa           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
7239: asemassa oleville kansalaisille.                     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
7240:    Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotanto on           neuvoston asianomaisen jäsenen va~tattavaksi
7241: vaarassa pysähtyä ensisijaisrahoituksen puut-        kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
7242: teeseen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa jää tänä
7243: vuonna useita valtion lainoittamia vuokrataJoja                Onko Hallitus tietoinen · siitä; että
7244: rakentamatta, ellei ensisijaisrahoitusta saada              rakennettavaksi suunnitelluista ja valtion
7245: pikaisesti järjestettyä. Yksityiset rahalaitokset           lainoittamista vuokratalohankkeista jää
7246: ovat nähneet oikeammaksi rahoittaa ensisijai-               useita rakentamatta ensisijaisrahoituksen
7247: sesti ns. kovanrahan asuntotuotantoa. Ensisijais-           puuttumisen vuoksi, ja jos on,
7248: rahoituksen puuttuminen merkitsee vähävarai-                   aikooko ·Hallitus ohjata ·esimerkiksi
7249: sille tarkoitetun ja kipeästi tarpeellisen asunto-          osan työllisyysmäärärahoista valtion lai-
7250:  tuotannon pysähtymistä, ja näin jo ennestään               noittaman vuokra-asuntotuotannon ensi-
7251: vaikean asuntotilanteen heikkenemistä.                      sijaisrahoitukseen tai aikooko Hallitus
7252:     Toiseksi vuokra-asuntotuotannon pysähtymi-              ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joilla
7253: nen merkitsee ennestään vaikean työllisyystilan-            ensisijaisrahoituksen järjestäminen pys-
7254:  teen heikkenemistä. Pohjois-Karjalassa vuokra-             tytään turvaamaan rahalaitosten kautta?
7255:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1976.
7256: 
7257:                                            Matti Puhakka
7258: 
7259: 
7260: 
7261: 
7262: 978/76
7263: 2                                              1,76 vp.
7264: 
7265: 
7266: 
7267: 
7268:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7269: 
7270:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       laskelmien mukaan lopulliset talokohtaisten
7271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohteiden rakennuskustannukset jäävät keski-
7272: olette 24 päivänä rsyyskuuta 197 6 päivätyn            määrin runsaat 4% pienemmiksi kuin asunto-
7273: kirjeenne n:o 1281 ohella lähettänyt valtio-          lainamäärärahan käyttösuunnitelmassa asunto-
7274: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-        lainan      määräytymisperustee.ksi     vahvistettu
7275: vaksi    jäljennöksen    kansanedustaja  Matti         1 600 mk/ m2 • Tämän on arvioitu supistavan
7276: Puhakm kirjallisesta kysymyksestä n:o 245,             alkuperäistä ensisijaislainatarvetta noin ·40 mil-
7277: jössa tiedustellaan:                                   joonalla markalla.
7278:                                                           Pohjois-Karjalan läänin osalta asuntohallitus
7279:           Onko Hallitus tietoinen sllta, että          ilmoittaa lausunnossaan, että lääniin on tänä
7280:        rakennettavaksi suunnitelluista ja valtion      vuonna myönnetty ehdolliset talokohtaiset asun-
7281:        lainoittamista vuokratalohankkeista jää         tolainapäätökset yhteensä lähes 1 000 asunnon
7282:        useita rakentamatta ensisijaisrahoituksen       rakentamista varten, markkamääräisesti yhteen•
7283:        puuttumisen vuoksi, ja jos on,                  sä yli 46 miljoonan markan edestä. Viimevuo-
7284:           aikooko Hallitus ohjata esimerkiksi          tiseen verrattuna on Pohjois-Karjalan läänin
7285:        osan työllisyysmäärärahoista valtion lai-       suhteellisessa kiintiössä tapahtunut jonkin ver.
7286:        noittaman vuokra-asuntotuotannon ensi·          ran lisäystä. Koko maan yleistilanteeseen näh•
7287:        sijaisrahoitukseen tai aikooko Hallitus        den on Pohjois-Karjalan läänin ensisijaislaina-
7288:        ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joilla           tilanne verrattain tyydyttävä. Asunto-osakeyh·
7289:        ensisijaisrahoituiksen järjestäminen pys-       tiökohteista on ensisijaisrahoituksen puuttumi-
7290:        tytään turvaamaan rahalaitosten kautta?         sen vuoksi jouduttu peruuttamaan vain yksi
7291:                                                        kohde. Kiinteistöosakeyhtiöiden osalta on tä-
7292:    Vastauk~a kysymykseen esitän kunnioittaen           hän mennessä jouduttu peruuttamaan kolme
7293: seuraavaa:                                             kohdetta. Tällä hetkellä kiinteistöosakeyhtiöi-
7294:    Tiukasta rahatilanteesta johtuen on rahalai-        den ensisijaislainoista on vielä järjestymättä 3
7295: tosten ensisijaislainojen järjestyminen erityisesti    kohteelle. Kaikkien näiden kohteiden osalta
7296: vuokratalokohteille tuottanut tänä vuonna vai-        ovat neuvottelut rahoittajien kanssa kuitenkin
7297: keuksia. Tässä suhteessa tilanne on täysin päin-      vielä kesken.
7298: vastainen viime vuotiseen nähden, jolloin                 Asuntohallitus on omalta osaltaan ollut ak-
7299: suurempi osuus peruutuksista koski asunto-             tiivisesti mukana rahalaitosten kanssa käydyissä
7300: osakeyhtiökohteita.                                   ensisijaislainaneuvotieluissa, ja sen ilmoittaman
7301:    Ensisijaislainatilanne on kuitenkin syksyn          käsityksen mukaan, ajankohdan kireä rahamark~
7302: kuluessa jatkuvasti kohentunut. Viimeisten sel-        kinatilanne huomioiden, ensisijaislainoitus on
7303: vitysten mukaan ensisijaislainan puuttuminen          onnistunut melko hyvin. Kuluvan vuoden
7304: tulee aiheuttamaan asuntolainan peruuntumisen         '<!suntolainojen käyttösuunnitelmassa varattu
7305: asunto-osakeyhtiöiden osalta n. 7-10 milj.             valtion ensisijaislainojen määräraha on asunto-
7306: markan edestä ja vuokratalojen osalta n. 20-          hallituksen toimesta suunnattu juuri kehitys-
7307: 45 milj. markan edestä. Toisaalta on huomat-           alueiden lääneihin.
7308: tava, että ensisijaislainoituksen osalta hyväksyt-        V altakunnallisessa asunto-ohjelmassa vuosille
7309: täviä lainahakemuksia on asuntohallituksessa           1976.:.__1985 (Komiteanmietintö 1976: 36) esi-
7310: ratkaisematta asunto-osakeyhtiökohtais~na n. 80        tettiin vaihtoehtoja asuntotuotannon rahoitus-
7311: milj. markan edestä ja vuokratalokohtaisina n.         järjestelyiksi. Kun sanotusta laajasta selvityk-
7312: 90 milj. markan edestä.                                sestä on saatu lausunnot, voidaan kartoittaa kii-
7313:    Ylimääräisenä, alkuperäisten asuntolainahake-       reelHsimmät tehtävät lainsäädäntö-, ha!Hnto- ja
7314: musten perusteella laskettua kokonaislainatar-        muiden uudistusten osalta. Asuntorahoituksen
7315: vetta supistavana tekijänä on huomioitava myös         neuvottelujärjestelmä tulee tällöin myös harkit-
7316: se, että asuntohallituksen teknillisen osaston         tavaksi.
7317:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1976.
7318:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7319:                                               N:o 245                                                3
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 
7324:                            Tili R.iksdagen's Herr Talman.
7325: 
7326:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         liga byggnadskostnaderna för enskilda huspro-
7327: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            jekt enligt bostadsstyrelsens tekniska avdelnings
7328: velse nr 1281 av den 24 september 1976 till          kalkyler med i medeltal 4 o/o underskrider
7329: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-       det belopp om 1 600 mk/m2 , som i dispositions-
7330: skrift av riksdagsman Matti Puhakkas skrift-         planen för bostadslåneanslaget fastställts såsom
7331: liga spörsmål nr 245, vilket lyder:                  grund för bostadslån. Detta har beräknats in-
7332:                                                      skränka det ursprungliga behovet av primär-
7333:           Är Regeringen medveten om att              Jån med ca 40 milj. mark.
7334:        flera av de hyreshusprojekt som pla-              I fråga om Norra Karelens Iän meddelar
7335:        nerats och statsbelånats icke blir ge-        bostadsstyrelsen i sitt utlåtande, att länet detta
7336:        nomförda på grund av att primärfinan-         år blivit delaktigt av villkorliga bostadslåne-
7337:        siering saknas och, om så är fallet,          beslut avseende enskilda husprojekt, för byg-
7338:           ämnar Regeringen dirigera t.ex. en         gande av sammanlagt närmare 1 000 bostäder,
7339:        del av sysselsättningsanslagen tili pri-      tili en summa som överskrider 46 miJ:j. mark.
7340:        märfinansiering av statsbelånad hyres-        Jämfört med senaste år har Norra Karelens
7341:        bostadsproduktion eller ämnar Rege-           Jäns relativa kvot ökat något. Jämfört med den
7342:        ringen vidta andra åtgärder, genom            allmänna situationen i landet är tillgången tili
7343:        vilka primärfinansiering kan tryggas via      primärlån i Norra Karelens Iän relativt till-
7344:        penninginrättningarna?                        fredsställande. Av de bostadsaktiebolagsprojekt
7345:                                                      som varit aktuella har man på grund av att
7346:     Såsom •svar på detta spörsmål får jag vörd-      primärfinansiering saknats nödgats inställa en-
7347: samt anföra följande:                                dast ett enda. I fråga om fastighetsaktiebolag
7348:     Tili följd av den svåra finansieringssituatio-   har man hittills nödgats inställa 3 projekt.
7349: nen har det under detta år medfört svårighe-         För närvarande finns det 3 projekt, för vilka
7350: .ter att erhålla primärlån från penninginrätt-       primärlån för fastighetsaktiebolag ännu inte
7351: ningarna, i synnerhet för hyreshusprojekt. I         ordnats. Underhandlingar med finansiärerna på-
7352: detta avseende är situationen den rakt motsat-       går fortfarande beträffande alla dessa projekt.
7353: ta jämfört med föregående år, då en större              Bostadsstyrelsen har för ·sin del aktivt del-
7354: del av anslagen gällde bostadsaktiebolagspro-        tagit i de underhandlingar om primärlån som
7355: jekt.                                                förts med penninginrättningarna, och meddelar
7356:     Likväl har situationen i fråga om primärlån      som sin uppfattning, att primärbelåningen,
7357: under höstens lopp fortgående förbättrats. En-       med beaktande av den svåra situationen på
7358: ligt senaste utredningar kommer avsaknaden           penningmarknaden, lyckats rätt väl. Det stat-
7359: av primärlån att medföra en annullering av           liga primärlåneanslag som reserverats i dispo-
7360:  bostadslån tili ett belopp av ca 7-10 milj.         sitionsplanen för detta års bostadslån, har på
7361:  mark i fråga om bostadsaktiebolag och ca            åtgärd av bostadsstyrelsen dirigerats uttryck-
7362:  20-45 milj. mark i fråga om hyreshus. Å             ligen tili Iänen inom utvecklingsområdena.
7363:  andra sidan bör man observera att i bostads-            I det riksomfattande bostadsprogrammet för
7364: styrelsen finns oavgjorda Iåneansökningar, som       åren 1976-1985 (kommittehetänkande 1976:
7365:  ur primärlångivningens synpunkt kan godkän-         36) framlades vissa alternativa arrangemang
7366:  nas, tili ett belopp av 80 milj. mark i fråga       för finansiering av bostadsproduktionen. När
7367:  om bostadsaktiebolag och 90 milj. mark i            utlåtandena som ·sagda, omfattande utredning
7368:  fråga om hyreshus.                                  har erhållits kan man kartlägga de mest bråds-
7369:     Såsom en extra faktor, viiken inskränker         !kande uppgifterna såväl i fråga om lagstiftning,
7370:  det på de ursprungliga bostadslåneansökning-        förvaltning och övriga reformer. Ett förhand-
7371:  arna uträknade totalbehovet av lån, bör man         lingssystem för bostadsHnansiering kommer då
7372:  även beakta den omständigheten, att de slut-        också att tas under övervägande.
7373:       Helsingfors den 27 oktober 1976.
7374:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7375:                                               1976 vp.
7376: 
7377: Kirj~nen kysymys n:o 246.
7378: 
7379: 
7380: 
7381: 
7382:                                   M. Puhakka: Lain edelJlyttämän ohjesäännön aikaansaamisesta
7383:                                      kaik!ki,in ammat:tioppilaitoksii:n.
7384: 
7385: 
7386:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7387: 
7388:     Ammattioppilaitoksista säädetyn lain ( 184/      kausi- ja vuositodistuksen antamisesta määrä-
7389: 25. 4. 1958) 4 § :ssä säädetään:                     tään juuri ohjesäännöllä.
7390:      "Jokaisdla ammattiopp1laitokse11a on johto-        Äskettäin on erään oppilaan lukukausitodis-
7391: kunta, joka vastaa oppi:laitoksen toiminnasta,       tuksen antamismenettelyn yhteydessä valtion
7392: sekä asianmukaisesti vahvistettu ohjesääntö ja       omistaman Pohjois-Karjalan keskusammattikou-
7393: opetussuunnitelma.''                                 lun kanslisti sekä myöhemmin oppilaitoksen
7394:      Puheena olevan lain nojaLla annetun asetuk-     rehtori, koulun ohjesääntöä nähtäväksi pyydet-
7395: sen (3/16. 1. 1959), sellaisena kuin se on           täessä, ilmoittanut, ettei oppilaitoksella ole lain-
7396: muutettuna 23 päivänä maaliskuuta 1962 anne-         kaan ohjesääntöä, vaikka sanottu oppilaitos on
7397: tulla asetuksella (279/62), 10 §:ssä määrä-          toim1nut jo ennen alussa lainatun lain voimaan
7398: tään ohjesääntöön otettavista, koulun sisäistä       tulemista.
7399: hgllintoa koslkevista määräyksistä. Asetuksen           Ohjesäännön puuttuminen merkitsee käytän-
7400: säännöksen mukaan ohjesäännöllä määrätään            nössä sitä, että ohjesäännöllä määrättävät tär-
7401: tarkemmin muun oheHa                                 keät kouluhaHintoon kuuluvat asiat joudutaan
7402:      - oppilaitoksen tarkoitus ja opetuskieli        ratkaisemaan lain tarkoittamien normien rat-
7403:      - osastot ja opintolinjat oppilasmäärineen      kaisuja säätelemättä, mikä asiantila mahdollis-
7404:      - oppilaaks1pääsyvaatimukset                    taa kul1ois1ssilin yksittäistapauksissa subjektii-
7405:      - opphlaiden oikeudet ja velvohlisuudet         visen harkintavallan ja s1ihen perustuvan me-
7406:      - oppHailta perittävien korvausten perus-       nettelyn, joka eri tapauksissa voi vaihdella.
7407: teet                                                 Tämä asiantila on mahdollista vain, koska lain
7408:      - luokalta siirtäminen ja todistusten anta-     ehdottomasti määräämää ohjesääntöä ei ole
7409: m1nen sekä erinäisiä koulun sisäistä haHintoa        asianmukaisesti v:r1misteltu ja voimaan saatettu.
7410: koskevia varsin keskeisiä menettelytapoja.              Lain voimaantuloajankohta huomioon ottaen
7411:      Kun edellä olevan muka1sesti ohjesäännön        on kohtuutonta, että valtion omistama oppi-
7412: merkitys oppilaitoksen sisäisen hallintotoimin-      laitos voi toimia näin pitkän ajan ilman, että
7413: nan kannalta ja erityisesti oppilaiden oikeus-       edes oppilaitosten to1mintaa valvovat viran-
7414: turvan kannalta on erittäin merkittävä, mää-         omaiset, nyttemmin viimekädessä ammattikas-
7415: rätäänhän siinä muun ohella oppiil:aiden oikeu-      vatushaLlitus, eivät ole puuttuneet tähän epä-
7416: det ja velvohlisuudet sekä luoka:lta sHrtäminen      kohtaan. Mikäli oppilaitos ei omin voimin ole
7417: ja todistusten antaminen, ei lainsäätäjä ole         kyennyt laatimaan vahvistus:kelpoista ohjesään-
7418: edeLlä lainatun lainkohdan mukaan katsonut           töä, olisi ollut tarkoituksenmukatsta, että alan
7419: voivansa jättää ohjesäännön olemassaoloa oppi-       opetustoimintaa ohjaava ja valvova keskusvi-
7420: laitoksen tai muun viranomaisen harkintaan,          rasto olisi tuossa tehtävässä oppilaitosta tar-
7421: vaan laissa on sitovasti määrätty, että jokai-       peellisin tavoin avustanut.
7422:  seil:la oppilaitoksella on oltava asianmukaisesti      Edellä esitetty epäkohta tulee korostetum-
7423: vahvistettu ohjesääntö. Oppilaiden kannalta oh-      min esille, kun otetaan huomioon se seikka,
7424:  jesääntö on välttämätön jo senkin vuoksi, ettei     että nyttemmin ollaan ammadllisissa oppilaitok-
7425: asetukseHa ole sitovasti määrätty muun kuin          sissa (yleisissä ammattikouluissa) toteuttamassa
7426: päästätodistuksen antamisesta ja tarkoituksena       jo eduskunnan säätämää bkia oppilaitosneuvos-
7427:  on asetuksen 24 § :n määräykset huomioon ot-        toista ja tämän lain kes-keisiä tavoitteita ovat
7428:  taen ollut, että muun todistuksen kuten liuku-      muun ohella antaa oppila1lle ja opettajiLle mah-
7429: 956/76
7430: 2                                             1976 vp.
7431: 
7432: dollisuus vaikuttaa kou1utyön keh1ttämiseen,                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7433: kehittää opetuksen suunnittelua ja edistää oi-            valtion omistama keskusammattikoulu
7434: keusturvaa kouluyhteisössä. Viimeksi mainitun             on voinut tonma vuoden 1959 alusta
7435: lain ja sen soveltamiseksi annetun asetuksen ta-          luikien ilman, että siill.e olisi vahvistettu
7436: voitteet jäävät toteutumiseltaan erittäin kyseen-         lain määräämällä tavaHa sen sisäistä hal-
7437: alais1ksi, mikäli oppilaitos voi toimia lähes kak-        lintoa ja oppilaiden oikeusturvaa kos-
7438: sikymmentä vuotta iLman, että sillä olisi lain            keva ohjesääntö, ja jos on,
7439: ehdottomasti vaatima, koulun sisäistä hallintoa              mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo
7440: sääntelevä ohjesääntö.                                    ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja am-
7441:    Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-         matillisen oppHaitoksen toiminnan saat-
7442: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojaLla valtio-               tamiseksi IaiHiseen järjestykseen?
7443: neuvoston as~anomaisen jäsenen vastattavaksi
7444: kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
7445:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1976.
7446: 
7447:                                                Matti Puhakka
7448:                                                N:o 246                                                 3
7449: 
7450: 
7451: 
7452: 
7453:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7454: 
7455:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             EdeHä olevat ohjesäännöstä iJ.menevät seikat
7456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         perustuvat viranomaisten yleisohjeisiin taikka
7457: olette kirjeellänne 24 päivänä syyskuuta 197 6        eriHispäätöksiin, jotka kirjataan yhtenäiseksi
7458: n:o 1282 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        kokonaisuudeksi: ohjesääntöihin.
7459: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            Ammattikasvatushallitus on laatinut ammat-
7460: Puhakan tekemän f)drja:llisen kysymyksen n:o          tioppiJlaitoksille malliohjesäännöt, jotka on op-
7461: 246:                                                  pilaitosneuvostosäännösten antamisen johdosta
7462:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että       uusittu seuraavasti:
7463:         valtion omistama keskusammattikoulu               Yleisille ammatdkouluHle toimitettiin uusi
7464:         on voinut toimia vuoden 1959 alusta           malliohjesääntö 10. 6. 1975, kirjeellä numero
7465:         lukien illman, että siHe olisi vahvistettu    50/06/75, jota tarkennettiin rehtorin ja talous-
7466:         lain määräämäl1lä tavalla sen sisäistä hal-   päällikön/taloudenhoitajan toimivallan osalta
7467:         tl:intoa ja oppilaiden oikeusturvaa kos-      29. 6. 1976 kirjeellä numero 17/34/76 toimi-
7468:         keva ohjesääntö, ja jos on,                   tetulla mahliohjesäännöllä. Teollisuuden ammat-
7469:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ti!kouluHile toimitetthln 2. 12. 1975 kirjee1lä nu-
7470:         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja am-         mero 57/34/75 malliohjesääntö sekä lisäksi
7471:         matilHsen oppilaitoksen toiminnan saat-       majoitus-, ravitsemus- ja matkailualan oppiJlai-
7472:         tamiseksi lailliseen järjestykseen?           tosten malliohjesääntö toimitetaan asianomai-
7473:                                                       sille oppilaitoksille ensi dlassa ja invalidien am-
7474:    Vastauksena !kysymykseen esitän kunnioitta-        mattikoulujen malliohjesääntö on ammattikas-
7475: vasti seuraavaa:                                      vatusha:l:lituksessa valmisteilla. Uusien maHioh-
7476:    Ammattioppi!laitoksista annetun asetuksen          jesääntöjen laatimisen seurauksena lähes ka~kis­
7477: 10 §:n nojalla oppilaitokseLle hyväksytystä oh-       sa ammattioppilaitoksissa on tällä hetkelJä vi-
7478: jesäännöstä, joka on aHstettava ammattikasva-         reillä ohjesäännön muuttamisprosessi, minkä jäl-
7479: tushallituksen vahvi:stettavaksi, tulee käydä Hrni    keen ammattioppilaitoksina on voimassa ole-
7480: seuraavat seikat:                                     vien säännösten, oppihitosten laajentamis- ja
7481:     1) oppilaitoksen nimi ja sijaintipaikka,          muutospäätösten selkä haNinnollisten määräys-
7482:     2) omistajan nimi ja kotipaikka,                  ten mukaiset ja sanallisesti ajanmukaiset ohje-
7483:     3) tarkoitus ja opetusikieli,                     säännöt. LuonnoUisesti tämä muutosvaihe ei
7484:    4) osastot ja opintolinjat oppiJlasmäärineen,      voi olla kovin lyhyt, !koska oppilaitosten omis-
7485:    5) opetusajan ja työvuoden pituus, vii:kko~        tajayhteisöjen halHntoeHmien tulee ohjesäännöt
7486: tuntimäärä sekä lukuvuoden alkamisaika,               ennen ammattikasvatushailituksen vahvistetta-
7487:     6 ) oppilaaksipääsyvaatimukset,                   vaksi tapahtuvaa a!lis.tusta hyväksyä ne.
7488:    7) oppHaiden oikeudet ja velvollisuudet,               Kansanedustaja Puhakan kirjallisessa kysy-
7489:     8) oppilaUta perittävien korvausten perus-        myksessä mainitussa oppiJ.aitoksessa ohjesään-
7490: teet,                                                 nön laatiminen on ollut vireillä ammattikasva-
7491:     9) luokalta sHrtäminen ja todistusten anta-       tushaLlituksen 10. 6. 1975 toimittaman mal:Ji-
7492: minen,                                                ohjesäännön saapumisesta lähden. Muun muas-
7493:     10) johtdkunnan jäsenten lukumäärä,               sa oppvlaitoksen rehtoti on toimittanut ammat-
7494:     11) opettajantoimien haettavaksi julistami-       tikasvatushallituksen asianomaisten virkamies-
7495: nen ja täyttäminen, eron myöntäminen opetta-          ten alusta·va:a: tarkastusta varten ohjesääntö-
7496: jille ja irtisanominen, sekä tarvittavan muun         luonnoksen, mikä on palautettu oppilaitokselle
7497: henkilökunnan ottaminen, sekä                         eloimussa 1975. Rehtorin ja talouspäällikkö/
7498:     12) rehtorin val1tsemilnen.                       taloudenhoitai an toimivaLlan tarkentamisesta
7499: 4                                          1976 vp.
7500: 
7501: johtuen ohjesäännön hyväksyminen siirtyi. Reh-    opintolinjavalikoima on voimakkaasti kasvanut.
7502: torin ilmoituksen mukaan ohjesääntö tulee var-    Ohjesäännön puuttumisesta huolimatta ei oppi-
7503: muudella vielä tänä syksynä ammattikasvatus-      laitoksen sisäinen hahlinto taikka oppilaiden oi-
7504: hallituksen vahvistettavaksi. Oppilaitoksen oh-   keusturva ole voinut vaarantua, koska niitä
7505: jesäännön laatiminen on viivästynyt sen vuoksi,   koskevat ohjeet ja määräykset on annettu ja
7506: että koulun toiminta ei ole ehtinyt vakiintua     annetaan erillismääräyksin, joiden aineel1inen
7507: vaan se on ollut koko ajan laajenemassa niin,     sisältö tavanmukaisesti kirjataan myös ohje-
7508: että sHle on perustettu kolme sivukoulua ja       sääntöön.
7509: pääkoulun oppi·lasmäärä ja samalla osasta- ja
7510:      Helsingrssä 22 päivänä lokakuuta 1976.
7511: 
7512:                                                            Opetusmin1steri Marjatta Väänänen
7513:                                              N:o 246                                               5
7514: 
7515: 
7516: 
7517: 
7518:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7519: 
7520:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           12) val av rektor.
7521: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             Ovannämnda, i reglementet angivna uppgif-
7522: velse nr 1282 av den 24 september 1976 tili        ter grundar sig på myndigheternas aUmänna
7523: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-     anvisningar eller på särskilda beslut, vilka sam-
7524: skrift av följande av dksdagsman Matti Pu-         manförs tili en gemensam helhet i reglemen-
7525: hakka ställda skriftliga spörsmål nr 246:          tena.
7526:                                                       Yrikesutbildningsstyrelsen har utarbetat mo-
7527:           Är Regeringen medveten om att en         dellreglementen för yrkesundervisningsanstal-
7528:        statsägd centra1yrkessko1a har kunnat       terna. Dessa modellreglementen har förnyats
7529:        fungera sedan början av år 1959 utan        som följer på grund av de stadganden som har
7530:        att något reglemente för dess inre för-     utfärdats om läroanstaltsråd:
7531:        valtning och elevernas rättsskydd har
7532:        fastställts på lagstadgat sätt, och om så      Till de aililmä:nna yrkessko1orna sändes 10. 6.
7533:        är fallet,                                  1975 med ett brev nr 50/06/75 ett nytt mo-
7534:           viLka åtgärder ämnar Regeringen vid-     dellreglemente, vHket i fråga om de befogen-
7535:        ta för att råda bot på missförhållandet     heter som tiHkommer rektor och ekonomichef/
7536:        och införa :Jagli:g ordning i den berörda   ekonom preciserades genom ett modellreglemen-
7537:        yrkesundervisningsanstal tens arbete?       te, som 29. 6. 1976 översändes med ett brev
7538:                                                    nr 17/34/76. Till industrins yrkesskolor sän-
7539:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      des 2. 12. 1975 ett modellreglementJe med ett
7540: samt anföra fö1jande:                              brev nr 57/34/75. Dessutom kommer ett mo..
7541:                                                    del:lreglemente för undervisningsanstalterna
7542:    Av reglemente, som enligt 10 § förord-          inom inkvarterings-, förplägnads- och turist-
7543: ningen om yrkesundervisningsanstalter har god-     branschen att sändas tiLI de berörda läroanstal-
7544: känts för undervisningsanstalt och som bör un-     terna så snart som möjligt. Ett modellregle-
7545: derställas yrkesunderv~sningsstyrelsen för fast-   mente för yrkesskolor för invalider är under
7546: stäJ:lelse, bör framgå:                            beredning vid yrkesutbitldningsstyrelsen. På
7547:    1 ) undervisrungsanstaltens namn och förlägg.   grund av att nya modellreglementen utarbetas,
7548: ningsort;                                          pågår just nu vid nästan al:la yrkesundervis-
7549:    2) ägarens namn och hemort;                     ningsansta!ter en process som syftar tHl ä:nd-
7550:    3) ändamål och undervisningsspråk;              ring av reglementena. När den är slutförd, kom-
7551:    4) andelningar och studielinjer jämte elevan-   mer ytikesundervisningsanstalterna att ha regle-
7552: talet för envar av dem;                            menten, som överensstämmer med gällande
7553:    5) lärotidens och arbetsårets längd, anta-      stadganden, med besluten om utvidgning och
7554: 1et veckotimmar och tidpunkten för 1äsårets        ombildning av beröroa anstalter samt med de
7555: början;                                            administrativa föreskrifterna, och som är tids-
7556:    6) inträdesfordringarna;                        enliga tflil ordalydelsen. Detta övergångsskede
7557:    7) elevernas rättigheter och skyldigheter;      kan givetvis inte vara helt kort. Förvaltnings-
7558:    8) grunderna för e1evavgifterna;                organen inom de samfund som äger undervis-
7559:    9) uppflyttning från 1dass och utfärdande       ningsansta!lterna måste nämligen godkänna reg-
7560: av betyg;                                          lementena innan dessa underställs yrkesutbild-
7561:     10) antalet medlemmar i direktionen;           ningsstyrelsen för faststä1lelse.
7562:     11 ) lediganslående och besättande av lärar-      Vid den undervisningsanstalt som nämns i
7563: befattningar, beviljande av avsked åt lärare       riksdagsman Puhakkas skriftliga spörsmål har
7564: och uppsägning av dem samt anställande av          frågan om att utarbeta ett reglemente varit
7565: annan erfordevHg personal; samt                    aktueLI aHtsedan det moddlreglemente som yr-
7566: 6                                            1976 vp.
7567: 
7568: kesutbildningsstyrelsen översände 10. 6. 1975       att skolans verksamhet ännu inte har hunnit
7569: kom anstaiten tillhanda. Bl. a. har anstaltens      stadga s1g, utan hela tiden har hållit på att ut-
7570: rektor sänt ett utkast till reglemente tiN ve-      vidgas så, att sko1an har fått tre filialskolor,
7571: derbörande tjänstemän vid yrkesutbhldcingssty-      och ti:Nika har såväl antalet e1ever r den egent-
7572: relsen för förberendande granskning. Detta ut-      1iga skolan som urvalet i fråga om avde1ningar
7573: kast återsändes till undervisningsanstalten i au-   och studielmjer ökats kraftigt. Trots att reg-
7574: gusti 1975. Godkännandet av reglementet upp-        femente saknas har undervisningsanstaltens inre
7575: sköts till följd av en predsering av de be-         förvaltning e1ler elevernas rättsskydd inte kun-
7576: fogenheter som tillkommer rektor och ekonomi-       nat äventyras. Anvisningar och föreskrifter om
7577: chef/ekonom. Rektor uppger att reglementet          dem har nämligen getts och ges :i: form av
7578: med säkerhet kommer att tillstä:Llas yrkesut-       särskilda bestämmelser, vi1Lkas materiella inne-
7579: bildnångsstyrelsen för faststäHelse redan denna     håll på sedvanligt sätt också upptas i regle-
7580: höst. Uta:rbetandet av ett reglemente för un-       mentet.
7581: dervisnmgsanstalten har fördröjts på grund av
7582:      Helsingfors den 22 oktober 1976.
7583: 
7584:                                                         Undervisningsminister Mariatta Väänänen
7585:                                                1976 vp.
7586: 
7587: Kirjallinen kysymys n:o 247.
7588: 
7589: 
7590: 
7591: 
7592:                                    Jokiniemi: Pietarsaaren seudun pääterveyskeskuksen ja Madmin
7593:                                        aluesairaalan laajennuksen rakennustöiden kiirehdmisestä.
7594: 
7595: 
7596:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7597: 
7598:    Vuonna 1974 hyväksyi Pietarsaaren seudun           tössä n)"kyisin olevat tilat ovat :kuitenkin täy-
7599: kansanterveystyön !kuntainliitto ra!kennusohjel-      sin dittämättömät, mikä johtaa palvelun heik-
7600: man, joka edellytti ~terveyskeskuksen rakenta-        kouteen ja lääkärien tiheään vaihtumiseen.
7601: mi:sta kuntainliitoHe yhdessä Malmin aluesairaa-         Kun koko hankkeen, sairaalan laajennuksen
7602: lan kuntainliiton kanssa vuosina 1974-1978.           ja terveyskeskuksen rakentamisen kustannukset
7603: Suunnitelman mukaan Pietarsaaren pääterveys-          ovat verrattain vähäiset, ei hanlclceen lykkää-
7604: keskus rakennetta!si,in Mal'tnin aluesairaalan yh-    mistä voida pitää miele~käänä. Hankkeen vä-
7605: teyteen, mhllä toimenpiteellä vältetään tarpeet-      11tön käynnistäminen on myös perusteltua ei
7606: tomia kustannuksia.                                   ainoastaan :kansanterveystyön näkökulmasta,
7607:    Terveyskeskuksen rakentamisen tarve on hl-         vaan myös työllisyyssyi'llä.
7608: miselvä ja alueen väestöpohja on riittävä em.            Edellä olevan perusteeNa ja valtiopäiväjärjes-
7609: kansanterveystyön kuntainliiton hankkeelle.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7610: Terveyskeskusta ei liioin ole järkevää toteut-        valtioneuvoston asianoma~sen jäsenen vastatta-
7611: taa muuten kuin Malmin aluesairaalan yhtey-           vaksi seuraavan kysymyksen:
7612: teen, jolloin se voi, mikäli hallinnolliset järjes-
7613: telyt sitä edellyttävät, ostaa tai muutrun hank-                Onko Halllitus tietoinen Pietarsaaren
7614: kia osan palveluistaan aluesairaalalta, johon yh-            seudun kansanterveystyön kuntainliiton
7615: täaikaisesti terveyskeskuksen rakentamisen kans-             pääterveyskeskusha:nkkeen ja Malmin
7616: sa rakennettaisiin tarvittavia lisätiloja.                   aluesairaalan laajennushankkeen kiireei-
7617:    Lääkintöhallitus on kuitenkin valmis otta-                lisyydestä ja
7618: maan tämän yhteishankkeen ohjelmaansa siten,                    ~aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-
7619: että rakentaminen alkaisi aikaisintaan vuonna                lempien hankkeiden rakennustöiden
7620:  1979. Pietarsaaren terveyskeskustoiminnan käy-              käynnistämiseksi ennen vuotta 1979?
7621:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1976.
7622: 
7623:                                             Toivo Joki'lliemi
7624: 
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 960/76
7629: 2                                             1976 vp.
7630: 
7631: 
7632: 
7633: 
7634:                          Ed usku nn an Herra P u hem ieheUe.
7635: 
7636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       todlojen rakentamisen aloittamista vuonna
7637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1979. LääkintöhaJlitus on vahvistanut hank-
7638: olette 24 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn            keen toteuttamisen aloittamisen Pietarsaaren
7639: kirie~e ohella toimittanut valtioneuvoston           seudun kansanterveystyön kuntainliitoll. . vuo-
7640: asianomaisehle jäsendle jäljennöksen kansan-         siJen 1976-80 toimintasuunnitelmassa vuodel-
7641: edus~a Toivo Jokiniemen näin kuuluvasta kir-         le 1979.
7642: jaillisesta kysymyksestä n:o 247:                        Myös Vaasan ·lääninhallitus on lausunnossaan
7643:                                                      esittänyt hankkeen toteuttamisen aloittamista
7644:           Onko Hallitus tietoinen Pietarsaaren       vuonna 1979.
7645:        seudun kansanterveystyön kuntainliiton            Aluesairaalan korjaus ei seHaisenaan :myös-
7646:        pääterveyskeskushankkeen ja Malmin            kään ole kiireellinen, vaan sen laajentaminen
7647:        aluesairaalan laajennushankkeen kiireel~      on yhteydessä terveyskeskuksen rakentamiseen,
7648:        lisyydestä, ja                                ja on alustavasti ajoitettu toteutettavaksi sa-
7649:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-        manaikaisesti sen kanssa vuonna 1979.
7650:        lempien hankkeiden rakennustöiden
7651:        käynnistämiseksr ennen vuotta 1979?               Aluesairaalan laajennushanketta koskeva pe-
7652:                                                      rustamissuunnitelma on jätetty lääkmtöhalli-
7653:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tukselle 9. 9. 1976, ja lääkintöhallitus tulee sii-
7654: vasti seuraavaa:                                     hen perehdyttyään lähettämään sen aikanaan
7655:                                                      lausunnollaan varustettuna edel1een sosiaali- ja
7656:    Lääki:ntöhaHitukselta saadun selvityksen mu-      terveysministeriöön käsiteltäväksi.
7657: kaan Pietarsaaressa jo olevasta aluesairaalasta          Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen
7658: voidaan tarjota lääkäl)mprulveluksia merkittäväs-    mukaan pyritään siis kysymyksessä tarkoitetun
7659: ti enemmän kuin on tarjolla monella muulla           hankkeen toteutukseen aikaisintaan woden
7660: pailkkakunnalla. Tämän johdosta Pietarsaaren         1979 aikana.
7661: tervey&keskuksen rakentamista ei ole voitu aset-         Lähivuosina sairaala- ja terveyskeskushank-
7662: taa ··hankkeiden kiireeJ.iliisimmin toteutettavaan   keiden rahoitukseen tulio- ja menoarviossa va-
7663: ryhmään vaan se on ajoitettu toteutettavaksi         ratut määrärahat tulevat luonnollisesti ratkaise-
7664: vuonna 1979.                                         vasti vaNrottamaan. si!ihen, onko edellytyksiä
7665:    Pietarsaaren seudun kansanterveystyön kun-        toteuttaa edeLlä tal'koitettu rakennushanke nyt
7666: tainliitto on esittänyt vuosia 1977-81 koske-        suunnitellun aikataulun muikaisesti.
7667: vassa toimintasuunnitelmassaan uusien avohoi-
7668:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1976.
7669: 
7670:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
7671:                                               N:o 247                                               3
7672: 
7673: 
7674: 
7675: 
7676:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7677: 
7678:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Medicinailstyrelsen har fastställt att projektet
7679: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           stk:aH börja förverkligas år 1979 inom ramen
7680: velse av den 24 september 1976 tili vederbö-        för den vevksamhetsplan, som kommunalför-
7681: rande mecllem av statsrådet översänt avskrift       bundet för folkhälsoarbetet i J akobstadsnejden
7682: av följande av riksdagsman Toivo JoBniemi           har gjort upp för åren 1976-1980.
7683: ställda skriftliga spörsmål nr 24 7:                    Också länsstyrelsen i V:asa Iän har i sitt ut-
7684:                                                     låtande föreslagit, att förverkligandet av pro-
7685:          Är Regeringen medveten om att det          jektet skall påbörjas år 1979.
7686:        brådskar med det viiktigaste hälsovårds-         Det brådskar inte heller i och för sig med
7687:        centralprojektet inom kommunalförbun-        att reparera kretssjukhuset, utan sjukhusets ut-
7688:        det för folkhälsoarbetet i J akobstadsnej-   vidgn1ng hänger samman med byggandet av en
7689:        den Odh med projektet om en utvidg-          hälsovårdscentral och har förber·edelsevis hän-
7690:        ning av Malmska kretssjukhuset, och          förts tilli samma tidpunkt som s1stnämnda byg-
7691:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i         ge, dvs. tili år 1979.
7692:        syfte att sätta i gång byggnadsarbetena
7693:        inom bägge proje!kten före år 1979?              Anläggningsplanen för en utvidgning av
7694:                                                     kretssjukhuset inlämnades tili medidnalstyrel-
7695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sen 9. 9. 1976. Medidnalstyrelsen kommer i
7696: samt anföra följande:                               sinom tid, sedan den har tagit del av planen,
7697:                                                     att sända denna, kompletterad med medicinal-
7698:    Enligt utredn1ng från medicinalstyrelsen kan     styrelsens eget uclåtande, vidare tili sodal~ och
7699: läkarservice ti:llhandahå:llas vid det kretssjuk-   hä:lsovårdsministeriet för behandling.
7700: hus, som redan finns i Jakobstad, i långt stör-         Enligt de uppgifter som står tili buds i det-
7701: re utsträckning än vad som står tilil buds på       ta nu, är avsilkten m.a.o. att det projekt, som
7702: många andra orter. Fördenskull har uppföran-        åsyftas i: spörsmålet, skaH förverkligas tidigast
7703: det av en hälsovårdscentral i Jakobstad inte        under år 1979.
7704: kunnat placeras i den grupp av projekt, som             De anslag, som under de nä1.1maste åren upp-
7705: det är allra mest angeläget att förverkliga,        tas i statsförslagen för Hnansier1ng a<v projekt
7706: utan tidpunkten för bygget har förlagts tili år     oogående sjukhus och hälsovårdscentraler, kom-
7707: 1979.                                               mer givetvis i avgörande grad a.tt inverka på
7708:    Kommunalförbundet för folkhälsoarbetet i         frågan om huruvida bedngelser föreligger för
7709: Ja:kobstadsnejden har i sin verksamhetsplan för     ett förverkligande av det ovan avsedda bygg-
7710: åren 1977-1981 föreslagit att nya utrymmen          nadsprojektet enligt den tidtabell som nu har
7711: för öppen vård skall börjll' byggas år 1979.        planerats.
7712:      Helsingfors den 26 oktober 1976.
7713: 
7714:                                                     Social- och häJ.sovårdsminister Irma Toivanen
7715:                                                 1976 vp.
7716: 
7717: Kirjallinen kysymys n:o 248.
7718: 
7719: 
7720: 
7721: 
7722:                                    Perho: Varastokapasiteetin lisäämisestä valtion viljavaraston Loi-
7723:                                       maan varastolla.
7724: 
7725: 
7726:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
7727: 
7728:     Valtion viljavaraston Loimaan varastopiste         varastoida vain yhtä lajia siementä, on taman
7729: on eräs vanhimmista. Paitsi viljan varastointia        takia huomattava osa siilostosta ollut täynnä
7730: laitoksen yhteydessä toimii siemenenkäsittely-         tyhjää ilmaa.
7731: laitos ja viljalaboratorio. Lisäksi osa valtakun-         Kun viime vuosien maatalouspolitiikkamme
7732: nan hernesadosta käsitellään varaston laitteilla.      eräänä pyrkimyksenä on ollut rehuviljavarasto-
7733:     Valitettavasti varsinainen viljan varastokapa-     jen rakentaminen, voitaisiin tätä pyrkimystä
7734: siteetti on jäänyt vastaavien laitosten pienim-        osaltaan toteuttaa erittäin taloudellisesti luo-
7735: pien joukkoon huolimatta siitä, että ympäristös-       malla edellytykset siilovaraston rakentamiselle
7736: sä on erittäin voimakasta viljan ja siemenen           Loimaan varastopisteeseen. Tällöin vapautuisi-
7737:  tuotantoaluetta. Varsinkin viimeisten vaikeiden       vat varsinaiset, kymmenien miljoonien vilja-
7738: markkinointivuosien aikana varaston vastaanot-         kilojen viljasiilot, samalla kun siemenenkäsitte-
7739:  tomäärät ovat olleet miltei olemattomia lu-           lylaitos saataisiin huomattavasti toimintakykyi-
7740:  kuun ottamatta siementavaraa ja hernettä.             semmäksi ja taloudellisemmaksi. Näyttää siltä,
7741:     Paitsi varastotilojen puute varaston toimintaa     etteivät viljavarastorahastoon vuosittain valtion
7742: on ratkaisevasti heikentänyt siemenenkäsittely-        tulo- ja menoarviossa osoitettavat varat tule
7743:  laitoksen nykyaikaisten varastotilojen puute.         riittämään yllä olevan hankkeen rahoittamiseen.
7744:  Huolimatta siitä, että varsinaiset käsittelylaitok-      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7745:  sen rakennukset ovat jo kymmenisen vuotta             tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
7746:  vanhoja, siltä puuttuvat edelleen siilotilat, joi-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7747:  hin voitaisiin taloudellisesti varastoida erilaa-     vaksi seuraavan kysymyksen:
7748:  tuisia ja kokoisia siemeneriä. Siementen va-
7749:  rastoinnin lisäännyttyä viime vuosina sekä kä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7750:  sittelykoneistojen kapasiteetin kasvettua siilo-             ryhtyä taloudellisten edellytysten tur-
7751:  tilojen puute on tullut entistä huutavammaksi.               vaamiseksi valtion viljavarastolle toteut-
7752:     Edellä kuvattu asiantila on johtanut siihen,              taa kiireellisesti Loimaan varastopisteen
7753:  että siemenerien varastointiin on ollut käytet-              siemenenkäsittelylaitoksen sUlovaraston
7754:  tävä isoja, varsinaisen käyttöviljan varastointiin           rakentamista koskevat summitelmat?
7755:  tarkoitettuja tiloja. Kun yhteen siiloon voidaan
7756:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1976.
7757: 
7758:                                               Heikki Perho
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 992/76
7764: 2                                            1976 vp.
7765: 
7766: 
7767: 
7768: 
7769:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7770: 
7771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sa myös on yksi laitoksen siemenviljan käsittely-
7772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Buhemies,       laitoksista, valmistui erityisesti siemenviljan
7773: olette 24 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kir-      raakaerien säilytystä varten ns. raakaeräsii-
7774: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    losto pari vuotta sitten. Tämän käytöstä saadut
7775: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. On
7776: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     osoittautunut, että kun siemenviljan raaka-
7777: symyksestä n:o 248:                                 erät voidaan varastoida erityisesti tätä tarkoi-
7778:                                                     tusta varten rakennetuissa sopivan kokoisissa
7779:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      siiloissa, säästää se varastotilaa yli 20 % ver-
7780:        ryhtyä taloudellisten edellytysten tur-      rattuna siihen, että raakaerät joudutaan varas-
7781:        vaamiseksi valtion viljavarastolle toteut-   toimaan leipä- ja rehuviljan varastointiin suun-
7782:        taa kiireellisesti Loimaan varastopisteen    nitelluissa suurissa siiloissa, joihin niissä siemen-
7783:        siemenenkäsittelylaitoksen siilovaraston     tavaran raakaeriä varastoitaessa jää väistämättä
7784:        rakentamista koskevat suunnitelmat?          hukkatilaa.
7785:                                                         Valtion viljavarastolla on toistaiseksi jatkuva
7786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tarve rakentaa uutta varastotilaa, sillä omaksut-
7787: vasti seuraavaa:                                    tu tavoite luoda maahan yhden vuoden kaupal-
7788:    Valtion viljavaraston Loimaan varaston va-       lista kulutusta vastaava varastomäärä leipä-,
7789: rastointikapasiteetti on noin 22,5 milj. kg irto-   rehu- ja siemenviljaa, edellyttää nykyisen va-
7790: viljaa. Lisäksi v:arastolla on yksi valtion vil-    rastokapasiteetin kaksinkertaistamista. Parhail-
7791: javaraston kolmesta siemenviljan käsittelylaitok-   laan on valmistumassa valtion viljavaraston uu-
7792: sesta sekä viljavaraston toistaiseksi ainoa her-    sin varasto Perniöön. Sen valmistuttua on lai-
7793: neenkäsittelykoneisto. Slemenviljakäsittely ja      toksen rakennusohjelmassa Loimaan varaston
7794: -varastointi on kieltämättä muodostunut Loi-        siemenviljan raakaeräsiiloston rakentaminen.
7795: maan varaston eniten varastotilaa vieväksi toi-     Tarkoituksena on, että valtion viljavaraston ensi
7796: minnaksi. Myös herneen käsittely ja varas-          vuoden menoarvioon, jonka vahvistaminen tulee
7797: tointi sitovat huomattavasti varastotilaa. Tästä    valtioneuvoston käsiteltäväksi kuluvan vuoden
7798: syystä tavallisen käyttöviljan, leipä- ja rehu-     lopulla, esitetään otettavaksi määräraha Loi-
7799: viljan vastaanottoon ja varas.tointiin on valtion   maan varaston siemenkäsittelylaitoksen siilova-
7800: viljavaraston Loimaan varastolla ollut viime        raston suunnittelemiseksi ja rakennustöiden
7801: vuosina vain hyvin rajoitetut mahdollisuudet.       aloittamiseksi.
7802:    Valtion viljavaraston Risteen varastolle, jos-
7803:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1976.
7804: 
7805:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
7806:                                               N:o 248                                              3
7807: 
7808: 
7809: 
7810: 
7811:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7812: 
7813:    I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen        8pannmål&förråds Jager i Riste, där även en av
7814: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       al1!'8talten'S anläggningar för behandling av ut-
7815: av den 24 september 1976 tili vederbörande          sädesspannmål är belägen, specieRt för uppbe-
7816: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      varing av råpartier av utsädessparinmål en s.k.
7817: jande av riksdagsman HeH{lki Perho underteck-       silogrupp för råpartier. Erfarenheterna av dess
7818: nade spörsmål nr 248:                               användning har varit mycket positiva. Det har
7819:                                                     visat sig, att då råpartier av utsädesspannmål
7820:           Vilka åtgärder ä:mnar Regeringen vid-     kan uppbevaras i lämpligt rymliga, speciellt
7821:        ta, för att trygga de ekonomiska förut-      för detta ändamål uppförda siloanläggningar,
7822:        sättningarna för statens spannmålsför-       inbesparingen av lagerutrymme utgör över
7823:        råd att i brådskande ordning förverkliga     20 % jämfört med det alternativ, enligt viJ-
7824:        planerna på uppförandet av ett silo-         ket råpa11tierna lagras i stora sHoanläggningar
7825:        hger i ansJutning till fröbehandlings-       som planetats för upplagring av bröd- och
7826:        anstalten vid Loimaa upplagringsplatsen      fodersäd, och i vilka vid lagringen av råpartier
7827:        i Loimaa?                                    av frövara outnyttjat utrymme inte !kan und-
7828:                                                     vikas.
7829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Statens spannmålsförråd har tillsvidare ett
7830: samt anföra följande:                               bestående behov av nytt lagerutrymme, ty det
7831:    Upplagringskapaciteten vid statens spann-        uppstälJda målet, att i landet uppnå en sådan
7832: målsförråds lager i Loimaa är cirka 22,5 milj.      mängd lagrad bröd- och fodevsäd ·samt ut-
7833: kg spannmål i lösvikt. Ytterligare finns vid        sädespannmål som motsvarar ett års förbruk-
7834: lagret en av statens spannmålsförråds tre an-       ning inom handeln, förutsätter, att den nuva-
7835: läggningar för behandling av utsädesspannmål        rande lagerkapaciteten fördubb!as. Statens
7836: samt spannmålsförrådets tillsvidare enda ,an-       spannmålsförråds nyaste lager är för tillfäHet
7837: läggning för hantering av ärter. Behandlingen       under byggnad i Bjärnå. Sedan denna byggnad
7838: och upplagringen av utsädesspannmål utgör           färdigstäl1ts följer i byggnadsprogrammet ytter-
7839: onekligen den v•erksamhet, som vid lagret i         ligare uppförandet av en silogrupp för råpar-
7840: Loimaa efter hand upptagit det mesta av Jager-      tier av utsädesspannmål vld lagret i Loimaa.
7841: utrymmet. Ä ven hanteringen och upplagringen        AVisrk!ten är, att i nästa ål"S utgiftsstat för
7842: av ärter upptar ett avsevärt lagerutrymme. För-     statens spannmålsförråd, viiken utgiftsstats
7843: denskull har möjligheterna att vid statens spann-   faststäl:lande före utgången av innevwande år
7844: målsförråds lager i Loimaa motta och lagra          kommer a~tt behandlas i 1statsrådet, skaJ.l fö-
7845: vanligJt bruksspannmål, bröd- och fodersäd, un-     reslås ett anslag för planeringen och inledan-
7846: der de senaste åren varit ytterst begränsade.       det av byggnadsarbetena på fröbehandlings-
7847:    För några år sedan färdigställdes vid statens    ansta1tens ,silo vid lagret i Loimaa.
7848:      Helsingfors den 27 oktober 1976.
7849: 
7850:                                               Jord- och skog~bruk~minister Johannes Virolainen
7851:                                                 1976 vp.
7852: 
7853: Kirjallinen kysymys n:o 249.
7854: 
7855: 
7856: 
7857: 
7858:                                    Mikkola ym.: Peruskoulun valtionapujärjestelmän rationalisoimi-
7859:                                       sesta.
7860: 
7861: 
7862:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7863: 
7864:    Laki koulujärjestelmän perusteista määritte-        pullisissa valtionapuselvityksissä aiheuttavat
7865: lee 26 §:ssä kunnan vuotuiset valtionavut. Ne          työvoiman Iisätarvetta. Samanlainen toimisto-
7866: on määrätty tiettyjen prosenttimäärien puit-           työvoiman lisätarve kasvaa edelleen sekä lää-
7867: teissa tietyistä koulumenoista. Tämän lisäksi 26       nien kouluosastoissa että kouluhallituksessa.
7868: § :n 2 }- kohta esittelee "muut kuin 1 kohdassa        Kouluhallituksessa suuren anomusmäärän ruuh-
7869: tarkoitetut käyttömenot, joiden oppilasta koh-         kautuminen aiheuttaa nykyisin lisäksi kuntien
7870: den lasketun määrän valtioneuvosto vuosittain          valtionavun viivästymisiä.
7871: todellisten keskimääräisten kustannusten perus-           Kouluhallituksessa suoritetuissa laskelmien
7872: teella vahvistaa asutuksen rakenteen puolesta          pennitarkistuksissa ei yleensä havaittane merki-
7873: erityyppisiä kuntia varten ... "                       tystä ansaitsevia epätarkkuuksia, koska nämä
7874:     Tämän harkinnanv:a~raisen valtionavun sdvi-        laskelmat perustuvat tarkoin määrättylliin ja
7875: tykset ovat erittäin monimutkaisia ja suuritöi-        muissa yhteyksissä jo tarkistettuihin ja hyväk-
7876: siä. Oppilaskohtaisesti maksettavaa valtionapua        syttyihin menoihin, esim. kalustoluettelot.
7877: varten on eriteltävä n. 60 erilaista meno- ja tu-         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7878: lokohtaa. Kysymys on sinänsä suhteellisen pie-         § :n 1 momentin perusteella esitämme kunnioit-
7879: nestä loppusummasta. Kun sitten laskelmissa            taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7880: päädytään johonkin tiettyyn markkamäärään              tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7881: oppilasta kohden, käytännössä valtio kuitenkin
7882: maksaa valtakunnallisen keskiarvon mukaan                        Mihin 'toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7883: kantokykyluokittain. Laskelmien rationalisoimi-               ryhtyä peruskoulun valtionapujärjestel-
7884: seksi tuntuisi luontevalta, että vaitionosuurena              män rationalisoimiseksi siten, että se ei
7885:  tässä _kohdassa määrättäisiin vuosittain tietty              aiheuta kuntien ja valtion taloudenhoi-
7886: markkamäärä, jolloin säästyttäisiin täysin tur-               dossa turhaa työtä ja henkilökunta-
7887: haksi jäävältä työltä.                                        lisäyksiä?
7888:    Kuntien koulutoimen taloudenhoidossa mo"
7889:  ninkJrtaiset laskelmat niin ennakko- kuin Jo-
7890:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta_ 1976.
7891: 
7892:            Saara Mikkola                  Heikki Jartti                   Ulla Puolanne _
7893:          --Timo Mäki                      Kirsti Hollming                 Eeva Ka\ll)pi
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 957/76
7899: 2
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 
7904:                         E d u s k u n n a n H e ri: a P u h e m i e h e 11 e.
7905: 
7906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Koska voimassa olevan lain mukaan valtionapu
7907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     näihin menoihin on myönnettävä todellisista
7908: olette 24 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kir-    kustannuksista      laskettavien    keskimääräis-
7909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-  kustannusten perusteella, on valtionapuperus-
7910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   •teiden vahvistamiseksi pakko suorittaa 1~yseis­
7911: Saara .Mikkolan ym. ,tekemästä kirjallisesta ky-  ten .kustannusten selvitys. Opetu~ministeriö
7912: !>ymyksestä n:o 249:                              selvittää parhaillaan mahdollisuuksia siirtyä' jär-
7913:                                                   jestelmään, jossa valtionapuperusteet vahvistet-
7914:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taisiin todennäköisten kustannusten peru'steella.
7915:         ryhtyä peruskoulun valtionapujärjestel- . · Hallitus on tietoinen valtionapumenettelyyn
7916:         män rationalisoimiseksi siten, että se ei liittyvistä vaikeuksista, jotka ovat aiheuttan!'!et
7917:         aiheuta kuntien ja valtion taloudenhoi- valtionapujen viivästymistä kunnalli~talouden
7918:         dossa turhaa työtä ja henkilökunta- kannalta. Opetusministeriö ja kouluhallitus pyr~
7919:         lisäyksiä?                                kivät yhteistyössä kunnallistalouden neuvottelu-
7920:                                                   kunnan kanssa rationalisoimaan peruskoulun
7921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- valtionapujen tilitystä, tarkastusta, maksatusta
7922: taen seuraavaa:                                   ja menojen seurantaa. Kouluhallitukseen ori ku-
7923:                                                   lluvaksi syksyksi otettu ylitarkastaja suimnitte-
7924:    Kysymyksessä viitataan lähinnä koulujärjes- lemaan valtionapujen tilityksen ja maksatuksen
7925: telmän perusteista annetun lain 26 §:n 2 mo- uudistamista. Selvityksen perusteella' valitaan
7926: mentin 2 kohdassa tarkoitettuihin niin sanot- vielä kuluvana syksynä koekunnat, joissa uusi
7927: tuihin peruskoulun muihin käyttömenoihin, tilitys- ja tarkastusmenettely otetaan ~äyttöön.
7928: joihin kunnat saavat valtionapua kantokyky-           Edellä selostettuja menoeriä huomattavasti
7929: luokituksen mukaisena prosenttiosuutena vai- suurempi taloudellinen merkitys on .peruskou-
7930: tioneuvoston vuosittain vahvistamien oppilas- lun opettajien palkkaukseen myönnettävillä val-
7931: kohtaisten keskimääräiskustannusten perus- tionavuilla. Näiden menojen osuus on 5{);.-.70
7932: teella. Ottaen huomioon, että esimerkiksi vuo- prosenttia kokonaismenoista ·sekä valtionapu-
7933: den 1975 tilinpäätöksen mukaan kansa- ja pe- osuus 81-90 prosenttia todellisista hy.väksyt-
7934: ruskoulun käyttömenoihin myönnetyt valtion- tävistä .kustannuksista. Usein muuttuvien vir-
7935: avut olivat yli 1,4 miljardia markkaa ja että kaeht>Qsopimusten vuoksi palkkausmenoj.e~ ,tili-
7936: uusien peruskoulukuntien sekä kustannustason tysten laatiminen ja tarkastaminen on viime
7937: nousun vuoksi kyseiset menot ovat kuluvana vuosina tullut erittäin suuritöiseksi,ja vaikeasel-
7938: vuonna huomattavasti nousseet, on kyseessä koiseksi. Edellä mainitussa kouluhallituksen
7939: olevien menojen valtakunnallista määrää pidet•. selvityksessä tullaan erityistä huomiOita kiin-
7940: tava taloudellisesti ·merkittävänä, vaikkakin· nittämää11 nimenomaan Plllk.kausvaltionapujen
7941: kunnan ja yksittäisten menolajien kannalta kat- tilitys- ja tarkastusmenettelyyn.
7942: sottuna menoerät saattavat näyttää vähäisiltä.
7943:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1976.
7944: 
7945:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
7946: 
7947: 
7948: 
7949: 
7950:                                                                                               i)',
7951:                                              N:o 249                                               3
7952: 
7953: 
7954: 
7955: 
7956:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r Ta I m a n.
7957: 
7958:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       att reda ut dessa kostnader för att grunderna
7959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för statsunderstödet skall kunna fastställas. Vid
7960: av den 24 september 1976 tili vederbörande          undervisningsministeriet utreds just nu möjlig-
7961: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-      heterna att införa ett system, enligt vilket
7962: jande av riksdagsiedamoten Saara Mikkola m. fl.     grunderna för statsunderstödet skulle fastställas
7963: ställda spörsmål nr 249:                            på basen av de sanoolika kostnaderna.
7964:                                                        Regeringen är medveten om de svårigheter
7965:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            som är förknippade med förfarandet i fråga om
7966:        vidta för rationalisering av systemet        statsunderstöden och som har medfört dröjs-
7967:        med statsunderstöd för grundskoian där-      mål med dessa understöd, från kommunaieko-
7968:        hän, att det inte medför onödigt arbete      nomisk synpunkt sett. Undervisningsministeriet
7969:        och personalökningar inom kommuner-          och skoistyrelsen försöker i samarbete med de-
7970:        nas och statens hushållning?                 1egationen för kommunal ekonomi rationalisei"a
7971:                                                     redovisningen, kontrollen och utanordnandet av
7972:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       statsunderstöd för grundskolan samt tillsynen
7973: samt anföra följande:                               över utgiftshushållningen. Vid skolstyreisen
7974:    I spörsmålet hänvisas närmast dll grund-         har för innevarande höst anställts en över-
7975: skoians s.k. tili statsunderstöd berättigande öv-   inspektör med uppgift att planera en reform av
7976: riga driftsutgifter, vilka avses i 26 § 2 mom.      redovisningen och utanordnandet av statsunder-
7977: 2 punkten lagen om grunderna för skoisyste-         stöd. På grundval av den utredning som görs
7978: met. För dessa får kommunerna statsunderstöd        kommer redan denna höst försökskommuner
7979: i form av en procentuell andel enligt bärkraEts-    att utses och i den kommer redovisnings- och
7980: klassificeringen på grundval av de genomsnittli-    korrtrollförfarandet att tas i bruk.
7981: ga kostnaderna per elev, viika årligen fastställs      Statsunderstöden för lärarlönerna vid grund-
7982: av statsrådet. Med hänsyn tili att de beviljade     skoian har en avsevärt större ekonomisk bety-
7983: statsunderstöden för driftskostnader vid folk-      delse än de ovan berörda utgiftsposterna. Stats-
7984: och grundskolor t. ex. enligt bokslutet för år      understöden för lärariönerna uppgår tili 50-
7985: 1975 översteg 1,4 miljarder mark och tili att de    70% av de sammanlagda utgifterna och stats-
7986: berörda utgifterna har stigit betydligt under in-   understödets andel i fråga om dem utgör 81-
7987: nevarande år, emedan grundskoian har införts        90 % av de verkliga godtagbara kostnaderna.
7988: i nya kommuner och kostnadsnivån stigit,            På grund av att tjänstekollektivavtaien ofta
7989: måste beioppet för de berörda utgifterna i hela     ändras har utarbetandet och kontrollen av re-
7990: Iandet anses vara betydeisefullt i ekonomiskt       dovisningarna över lönekostnader under de
7991: avseende, även om utgiftsposterna kan före-         senaste åren blivit mycket arbetsdryga och
7992: falla obetydliga för varje berörd kommun och        svåröverskådliga uppgifter. I skolstyrelsens
7993: med tanke på de enskilda utgiftskategorierna.       ovannämnda utredning kommer speciell upp-
7994: Då enligt gällande lag statsunderstöd för dessa     märksamhet uttryckligen att ägnas förfarandet
7995: utgifter skall beviljas på basen av de faktiska     vid redovisning och kontroll av statsunder-
7996: genomsnittliga kostnaderna, är det nödvändigt       stöden för avlöningar.
7997:      Helsingfors den 25 oktober 1976.
7998: 
7999:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
8000:                                              1976 vp.
8001: 
8002: Kirjallinen kysymys n:o 250.
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 
8007:                                  Jartti ym.: Pyrkijöiden oikeusturvasta Joensuun korkeakoulun
8008:                                      lastentarhanopettajain koulutuksen valintakokeissa.
8009: 
8010:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
8011: 
8012:    Joensuun korkeakoulun lastentarhanopetta-        selta. Herää myös kysymys, ~o yalitsijollla
8013: jain koulutuksen valintakokeiden yhteydessä         tarkoitus asettaa opiskelijat er1arvo1seen ase-
8014: tänä syksynä suoritettujen psykologisten testien    maan poliittisten ja uskonnollisten vakaumus-
8015: kaksi kysymystä ovat senlaatuisia, että niiden      ten tai mieltymysten perusteella. Tällaista ky-
8016: on katsottava loukanneen pyrkijöiden perustus-      symysten asettelua ei voida pitää oikeaan osu-
8017: laillisia oikeuksia.                                neena myöskään minkäänlaisen tutkimuksen
8018:     Kysymykset ovat asiasisällöltään seuraavan-     kannalta, kun otetaan huomioon, että vastauk-
8019: laiset:                                             set annetaan opiskelemaan pyrkivän henkilön
8020:     "';--- Onko hyväksyttävää tarpeen vaatiessa     koko tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa tilan-
8021: käyttää kovia otteita muutoksen aikaansaami-        teessa. Totuudenmukaisten vastausten saaminen
8022: seksi yhteiskunnassa?                               on siis asetettava vähintäänkin kyseenalaiseksi.
8023:     - Kummasta on ihmiskunnalle ollut enem-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8024: män hyötyä, teologiasta vai matematiikasta?         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
8025:     Kun testikaavake myös edellä mainittuja ky-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8026: symyksiä koskevalta osaltaan on pitänyt varus-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8027: taa vastaajan allekirjoituksella ja vastaukset
8028: paljastavat pyrkijän poliittisen, eettisen ja us-            Katsooko Hallitus, että valtion kor-
8029: konnollisen kannan, on mitä vakavimmin ky-                 keakouluun pyrittäessä saadaan tehdä
8030:  syttävä, turvaako perustuslaki enää tässä ta-             hakijan nimellä varustettavalla kaavak-
8031:  pauksessa kyseisten kansalaisten ajatuksen ja             keella kysymyksiä, joihin vastaaminen
8032:  uskonnon vapauden.                                        paljastaa pyrkijän poliittisen, eettisen ja
8033:     Kun pyrkijäillä ei myöskään ole ollut tietoa,          uskonnollisen kannan, ja
8034:  millä tavalla näihin kysymyksiin annetut vas-               millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
8035:  taukset huomioidaan pisteissä tai muuten huo-             ryhtyy tällaisen kansalaisten oikeustur-
8036:  mioidaan oppilaita valittaessa, tuntuu menettely          vaa loukkaavan menettelyn estämiseksi
8037:  tältäkin osin kaikin puolin epäoikeudenmukai-             vastaisuudessa?
8038:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1976.
8039: 
8040:          Heikki Jartti                 Aili Vaittinen-Kuikk:a         Markku Salonen
8041:          Matti Hokkanen                Mauri Miettinen                Toivo T. Pohjala
8042:          Saara Mikkola                 Arto Lampinen                  Ulla Puolanne
8043:          Sinikka Karhuvaara            Kullervo Rainio                Eero Lattula
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048: 958/76
8049: 2                                               1976 vp.
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8055: 
8056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jestettävän lastentarhanopettajien väliaikaisen
8057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koulutuksen opiskelijavalinnoissa. Tarkoitetut
8058: olette 24 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kir-         ohjeet ovat varsin yksityiskohtaiset, ja niissä
8059: j~enne ohella ,toimittanut valtioneuvoston asian-      on kiinnitetty erityistä huomiota pyrkijäiden
8060: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        oikeusturvaan. Ohjeiden mukaan valintakokeis-
8061: fleikki J artin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      sa ei ole mahdollista käyttää asenteiden mit-
8062: ~symyksestä n:o 250:                                   taukseen suunniteltuja psykologisia menetelmiä,
8063:                                                        eikä niitä Joensuun korkeakoulun antamien
8064:            Katsooko Hallitus, että valtion kor-        tietojen mukaan ole sisällytetty myöskään Joen-
8065:          keakouluun pyrittäessä saadaan tehdä          suussa toimeenpantuihin lastentarhanopettajien
8066:       ·· hakijan nimellä varustettavalla kaavak-       koulutuksen valintakokeisiin.
8067:          keella kysymyksiä, joihin vastaaminen            Opetusministeriön hankkimien tietojen mu-
8068:          paljastaa pyrkijän poliittisen, eettisen ja   kaan lastentarhanopettajaksi koulutettavat hen-
8069:          uskonnollisen kannan, ja                      kilöt on Joensuun korkeakoulussa valittu asian-
8070:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus         mukaisella tavalla, eikä pyrkijäiden oikeusturva
8071:          ryhtyy tällaisen kansalaisten oikeustur-      ole missään vaiheessa vaarantunut.
8072:          vaa loukkaavan menettelyn estämiseksi            Valintamenettelyn kehittämistä silmällä pi-
8073:          vastaisuudessa?                               täen valintakokeiden yhteydessä on kuitenkin,
8074:                                                        kuten edellä on todettu, kerätty tutkimustar-
8075:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           koituksessa tietoja eräin valintakokeisiin kuulu-
8076:  tavasti seuraavaa:                                    mattomin psykologisin tutkimusmenetelmin.
8077:     Valittaessa opiskelijoita lastentarhanopetta-      Kysymyksessä ovat Yhdysvalloissa kehitetyt
8078: ,jien koulutukseen Joensuun korkeakoulussa on          Allport-Vernonin ja Cattelin kysymyssarjat,
8079: ,kuluvana vuonna valintakokeiden yhteydessä            joita on laajasti käytetty ammatillisen suuntau-
8080:  käytetty tutkimustarkoituksessa eräitä asen-          tumisen ja ammatinvalinnan psykologisten pe-
8081:  teita mittaavia psykologisia menetelmiä, jotka        rusteiden selvittämiseen. Kysymyssarjoihin kuu-
8082:  eivät öle kuuluneet itse valintakokeisiin. Nii-       luu satamäärin kysymyksiä, eikä yksityisiin ky-
8083: ,den käytöstä on saattanut syntyä käsitys, että        symyksiin annetuilla vastauksilla ole tulosten
8084:  opiskelijavalinnassa olisi pyritty selvittämään       tulkinnassa merkitystä. Nämä menetelmät so-
8085:  pyrkijäiden poliittisia, eettisiä ja uskonnollisia    veltuvat parhaiten psykologikoulutuksen saa-
8086:  suhtautumistapoja. Kyseisiä menetelmiä ei kui-        neen henkilöstön käytettäviksi ja sen. vuoksi
8087:  tenkaan ole käytetty valintakokeiden osana            niitä puheena olevien valintakokeiden yhtey-
8088:  vaan ainoastaan samanaikaisesti niiden: ·kanssa.      dessä käyttivätkin Joensuun työvoimatoimiston
8089:  Kun tutkiml}starkoituksessa . käytettyjen mene-       psykologit. Hankittu aineisto jäi heidän hal-
8090:  telmien tuloksilla ei ole ollut vaikutusta opis~      tuunsa, eikä sitä käytetty hyväksi opiskelijoi-
8091:  kelijavalintaan, pyrkijäiden oikeusturvaa ei .ole     den valinnassa. Opetusministeriö katsoo, että
8092:  loukattu.                                             kyseisten menetelmien käyttö on tutkimustar-
8093:     Opettajankoulutusasetuksen (503/73) 24             koituksessa täysin hyväksyttävää, etenkin, jos
8094:  §:n nojalla opetusministeriö antaa korkeakou-         koehenkilöille tarkoin selvitetään menetelmien
8095:  luille ohjeet opiskelijoiden valinnasta opettajien    käyttötarkoitus sekä kokeisiin osallistumisen
8096:  peruskoulutukseen. Viimeksi tällaiset ohjeet on       vapaaehtoisuus.
8097:  annettu 3. 3. 1976. Varsinaisesti ne koskevat            Puheena olevien valintakokeiden yhteydessä
8098:  opiskelijoiden valintaa peruskoulun ja lukion         pyrkijöille ilmoitettiin samanaikaisesti suoritet-
8099:  opettajien koulutukseen, mutta soveltuvin osin        tavasta tutkimuksesta sekä siitä, että sen tulok-
8100:  niitä on noudatettu myös korkeakouluissa jär-         silla ei ole vaikutusta opiskelijoiden valintaan.
8101:                                                N:o 250
8102: 
8103: Todennäköisesti tätä ei kuitenkaan tehty riit-           Mitä tulee varsinaiseen kysymykseen, hallitus
8104: tävän selvästi, koska saattoi syntyä käsitys, että    ilmoittaa painokkaasti, että se ei hyväksy sel-
8105: menetelmät kuuluvat osana valintamenettelyyn          laisten valintamenetelmien käyttämistä korkea-
8106: ja että kaikki pyrkijät ovat velvolliset osallistu-   koulujen opiskelijavalinnassa, joiden tarkoituk-
8107: maan suoritettavaan tutkimukseen. Tällaisten          sena on pyrkijäiden poliittisten, eettisten tai us-
8108: väärinkäsitysten välttämiseksi hallitus pitää pa-     konnollisten asenteiden selvittäminen tai joita
8109: rempana, että korkeakoulujen valintakokeiden          käytettäessä tällaiset asenteet saattavat paljas-
8110: yhteydessä ei suoriteta sellaisia tutkimuksia,        tua.
8111: joiden tarkoituksena on koehenkilöiden asen-             Edellä esitetyt kannanotot opetusministeriö
8112: teiden selvittäminen.                                 tulee saattamaan korkeakoulujen tietoon. ;
8113:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1976.
8114: 
8115:                                                                 Opetusministeri Marjatta Väänänen •
8116: 
8117: 
8118: 
8119: 
8120:                                                                                                        ·'
8121: 4                                              1976 vp.
8122: 
8123: 
8124: 
8125: 
8126:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8127: 
8128:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid uttagning av studerande :tili interimistisk
8129: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utbildning av barnträdgårdslärare vid högsko-
8130: av den 24 september 1976 till vederbörande            lor. De åsyftade anvisningarna är mycket de-
8131: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        taljerade och i dem har sökandenas rättssäker-
8132: jande av riksdagsman Heikki Jartti m. fl. ställ-      het ägnats särskild uppmärksamhet. Enligt an-
8133: da spörsmål nr 250:                                   visningarna är det inte möjligt att vid urvals-
8134:                                                       proven använda psykologiska metoder som är
8135:           Anset Regeringen att det, när någon         planerade med tanke på attitydmätningar. Så-
8136:        söker inträde vid en statlig högskola, på      dana har, enligt uppgift från Joensuu högskola,
8137:        ett formulär, som förses med sökandens         inte heller innefattats i urvalsproven till barn-
8138:        namn, får ställas frågor, vilkas be-           trädgårdslärarutbildningen i Joensuu.
8139:        svarande avslöjar sökandens ståndpunkt            Enligt de uppgifter undervisningsministeriet
8140:        till politiska, etiska och religiösa frågor,   inhämtat har de personer som utbildas till barn-
8141:        och                                            trädgårdslärare vid Joensuu högskola valts på
8142:           hurudana åltgärder ämnar Regeringen         behörigt sätt, utan att sökandenas rättssäker-
8143:        vidta i syfte att för framtiden förebygga      het har äventyrats i något som helst skede.
8144:        ett dylikt förfarande, som kränker med-            Med sikte på ett utvecklande av urvalsför-
8145:        borgarnas rä ttssäkerhet?                      farandet har emellertid, såsom ovan har påpe-
8146:                                                       kats, i samband med urvalsproven uppgifter för
8147:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         forskningsändamål insamlats med hjälp av vissa
8148: samt anföra följande:                                 psykologiska undersökningsmetoder, som inte
8149:    Vid val av studerande för utbildning till          hör samman med urvalsproven. Det rör sig här
8150: barnträdgårdslärare vid Joensuu högskola har          om Aliport Vernons och Cattels frågeserier,
8151: under innevarande år i samband med urvals-            vilka har utformats i Förenta Staterna och i
8152: proven för forskningsändamål använts vissa            stor utsträckning har använts till att reda ut
8153: psykologiska attitydmätningsmetoder, vilka inte       de psykologiska grunderna för den fackliga in-
8154: har hört till de egentliga urvalsproven. Detta        riktningen och för yrkesvalet. Frågeserierna in-
8155: har kunnat ge upphov tili uppfattningen, att          nehåller hundratals frågor och svaren på en-
8156: försök gjorts att vid valet av studerande utreda      skilda frågor saknar betydelse vid tolkningen
8157: sökandenas inställning i politiskt, etiskt och        av resultaten. De berörda metoderna kan bäst
8158: religiöst avseende. De berörda metoderna har          användas av personai med psykologutbildning.
8159: emelleNid inte använts såsom en del av urvals-        Därför utnyttjades de i ,samba:nd med de här
8160: proven, utan endast samtidigt med dessa. Eme-         aktueHa urvalspro\nen av psykologer vid arbets-
8161: dan resultaten av de för forskningsändamål an-        kraftsbyrån i Joensuu. Dessa behöll det hop-
8162: vända förfaringssätten inte har påverkat valet        bragta materialet utan att detta utnyttjades vid
8163: av studerande, har sökandenas rättssäkerhet           uttagningen av studerande. Undervisningsminis-
8164: inte trätts för när.                                  teriet anser att det är helt acceptabelt att an-
8165:    Undervisningsminis:teriet ger med stöd av 24       vända de berörda metoderna för forsknings-
8166: § förordningen om lärarutbildning (503/73)            ändamål, särskilt om det noggrant görs klart
8167: högskolorna anvisningar om uttagningen av             för försökspersonerna för vilket ändamål dessa
8168: studerande till grundutbildning av lärare. Dy-        tillvägagångssätt används samt att deltagandet
8169: lika anvisningar gavs senast 3. 3. 1976. De gäl-      i experimenten är frivilligt.
8170: 1er egentligen uttagning av studerande till ut-           I samband med de ifrågavarande urvals-
8171: bildning av lärare för grundskolan och gymna-         proven underrättades sökandena om den un-
8172: siet, men de har i tillämpliga delar följts också      dersökning som samtidigt utfördes samt om att
8173:                                               N:o 250                                              5
8174: 
8175: resultaten av denna inte påverkar uttagningen           1 fråga om själva spörsmålet framhåller rege-
8176: av studerande. Sannolikt gavs beskedet dock          ringen uttryckligen att den inte godkänner att
8177: inte tiliräckligt tydligt, eftersom den uppfatt-     sådana urvalsmetoder, som avser att reda ut
8178: ningen kunde uppstå, att metoderna utgjorde          sökandenas politiska, etiska eller religiösa in-
8179: en del av uttagningsförfarandet och att alla         ställning eller vid vilkas användning hithöran-
8180: sökande var skyldiga att medverka i undersök-        de attityder kan avslöjas, används vid val av
8181: ningen. För att missförstånd av detta slag skall     studerande tili högskolorna.
8182: undvikas anser regeringen det bättre att un-            Undervisningsministeriet kommer att under-
8183: dersökningar, som avser att reda ut försöks-         rätta högskolorna om de ståndpunktstaganden
8184: personernas attityder, inte görs i anslutning tili   som ovan har anfötts.
8185: urvalsprov för inträde tili högskolor.
8186:      Helsingforsden 22 oktober 1976.
8187: 
8188:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 
8193: 958/76
8194:                                                1976 vp.
8195: 
8196: Kirjallinen kysymys n :o 251.
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201:                                    Siren: LasiaJan työllisyyden turvaamisesta.
8202: 
8203: 
8204:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8205: 
8206:    Suomalaisella lasitoollisuudella on oHut maas-     myysluvut Riihimäen osalta ovat suhteellisesti
8207: samme jo va!kiintuneet asemansa. Sen tuotanto-        ottaen Etelä-Suomen suurimmat, koska jo täHä-
8208: ala on oilut monipuolinen ja riittävä tyydyttä-       kin hetkellä Riihimäellä on työttömiä noin 200.
8209: mään kotimaan markkinoiden tarpeen. Er:iikoi-            Irtisanottujen asema on muodostumassa erit-
8210: sesti Kanta~Häme.es,sä on lasiteollisuudella oHut     täin vaikeaksi, koska kyseessä olevien työntd<i-
8211: merkittävä vaikutus työllistäjänä ja tällä atlueel-   jöiden keski-ikä on meLkoisen korkea ja koska
8212: la on useita kuntia, joiden teollisista työpai-       toisaalta kysymyksessä ovat suurimmaksi osaksi
8213: koista huomattava osa on lasiooo:Hisuuden pii-        erikoisammattimiehet, joiden uudelleen sijoitta-
8214: rissä.                                                minen työelämään on Riihimäen oloissa lähes
8215:    Talous- ja käyttölasin samoin kuin taide- ja       mahdoton toteuttaa. Huomattava osa irtisano-
8216: koristelasin tuotantoa on jouduttu jatkuvasti         tuista asuu lisäksi työsuhdeasunnoissa, mikii
8217: vähentämään. Tähän on syynä runsas ulkomai-           omalta osaltaan on täs;sä tilanteessa lisäämäs!>~i
8218: sen halvain lasin maahantuonti sekä koti- ja          asianomaisten aseman .turvattomuutta.
8219:  uLkomaisen kysynnän laimentuminen.
8220:    Riihimäelläkin lasiteollisuus työllisti vieLi        EdelJä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
8221: vuoden 197 5 alkupuoHsko1la noin 1 100 hen-           §:n 1 momenttiin viitaten es,itän ku:nnioittaen
8222: kilöä, mutta jo mainitun vuoden loppupuolella         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8223:  joutui Riihimäen Lasi Oy lopettamaan ikkuna-         vaksi s·curaavan kysymyksen:
8224: lasituotantonsa, joka merkitsi :noin 150 työ-
8225:  paikan menetystä. Lisäksi täl•lä hetkellä on tie-              Onko Hallitus tietoinen niistä var-
8226:  dossa, että Riihimäen Lasi Oy on antanut irti-              keu:ks~sta, joihin lasiaJan työntekijät
8227:  sanomisvaroituksen 250 työnt·ekijälle ja 60 toi,            ovat joutuneet työllisyystilanteen hei-
8228:  mihen:kilöNe. Syybi on ilmoitettu talouslasin               kentymisen ja työsuhdeasumiseen Jiittv-
8229:  valmistuksen lopettami:nen, joka yhtiön ilmoi-              vi·en epäkohtien vuoksi, ja jos on,
8230:  tuksen mukaan käsityöläisv:ahaisena tuotanto-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8231:  haarana on käynyt kannattamattomaksi ulko-                  ryhtyä lasialan työntekijöiden työllisyy-
8232:  maisen koneellisesti valmistetun lasin vallattu~l           den turvaamis,eksi ja työsuhdeasuntojen
8233:  markkinat. Irtisanomisen toteuduttua työttö-                irtisanomissuojan parantamiseksi?
8234:       Helsingi:ssä 28 päivänä syyskuuta 1976.
8235: 
8236:                                                Helge Siren
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 
8241:  1021/76
8242: 2                                             1976 vp.
8243: 
8244: 
8245: 
8246: 
8247:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8248: 
8249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tanut kuluvan vuoden elokuun lopulla irtisano-
8250: mainitussa tarkoituksessa: Te, Herra Puhemies,       misvaroituksen 250 työntekijälle ja 60 toimi-
8251: olette 28 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kit:-      henkilöLle. Syyksi on ilmoitettu talouslasin val-
8252: jeenne ohella: toimittanut valtioneuvoston asian-    mistuksen lopettaminen. Yhtiö on irtisanomis-
8253: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      varoituksen antamisen jätkeen sanonut noin
8254: Helge Sirenin näin kuurluvasta kirjallisesta ky-     140 työntekijän työsuhteen irti päättymään vii-
8255: symyksestä n:o 251:                                  meistään 15. 12. 1976 ja ilmoittanut, että irti-
8256:                                                      sanomisuhka: koskee tuleva:Ha talvikaudella vielä
8257:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-        40 työntekijää ja 40 toimihenkilöä.
8258:        keuksi·sta, joihin lasialan työntekijät          Valtioneuvosto on asettanut lasiteollisuusalan
8259:        ovat joutuneet työllisyystilanteen hei-       työlHsyystilannetta tutkimaan ja seuraamaan
8260:        kentymisen ja työsuhdeasumiseen liitty-       toimikunnan, jossa työvoimaministeriöllä oa
8261:        vien epäkohtien vuoksi, ja jos on,            edustus. Toimikunta selvittää, missä määrin la-
8262:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siteollisuudessa nyt työskentelevien työNisyys
8263:        ryhtyä lasialan työntekijöiden työlLisyy-     voidaan turvata tämän teo1lisuuden piirissä.
8264:        den turvaam1s.eksi ja työsuhdeasuntoje::l     Työvoimaviranomaiset seuraavat valppaasti fasi-
8265:        irtisanomissuojan parantami•seksi?            alan työllisyystilanteen kehitystä ja pyrkivät
8266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavanomaisin toimenpitein pitämään huolta niis-
8267: vasti seuraavaa:                                     tä työntekijöistä, joiden työllistäminen ei osoir-
8268:                                                      taudu la:sia:laHa enää mahdoHiseksi. Toimenpi-
8269:    Las:it,eoJlisuudessa työskentelee noin 3 500      teistä mainittakoon vanhempien henkilöiden
8270: työntekijää, joista Lahden Lasi Oy:n ikkuna-         ennenaikainen eläkkeelle siirtäminen, .työmark-
8271: lasitehtaaHa on noin 500-600 :työntekijää ja         kinoilla vielä olevien uudeHeen kouluttaminen
8272: muissa eri tehtaissa lähinnä talouslasia ja taide-   sekä tava,nomaiset työnvälity.stoimenpiteet.
8273: lasia valmistamassa noin 3 000 työntekijää.             Mitä tUJlee kysymyksessä esitettyyn työsuhde-
8274: Riihimäen Lasi Oy:n lopettaessa viime vuoden         a~untojen irtisanomissuojan parantamiseen, niin
8275: lopulla ikkunalasituotantonsa Ri,ihimäellä me-       hallitukseHa on .tarikoitus antaa lakiesitys, jonka
8276: netti noi!11 100 työntekijää työpaikkansa. Kuten     mulkaan työsuhdeasuntojen irtisanom1saika olisi
8277: kyselyssä mainitaan, on Riihimäen Lasi Oy an-        sama kuin muidenkin asuntojen.
8278:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1976.
8279: 
8280:                                                             Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
8281:                                               N:o 251                                               3
8282: 
8283: 
8284: 
8285: 
8286:                            T d 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8287: 
8288:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r~ksdagsordningen        60 funktionärer och tjä:nstemän. Den uppgivna
8289: anger har Ni, Herr Tatlman, med Eder shivelse       otsaken är, att bn&sglasproduktionen kommer
8290: av den 28 september 1976 tili vederbörande          att nedläggas. Företaget har, sedan uppsäg-
8291: medlem av stausrådet för besvarande översänt        ningsvarslet utfärdats, sagt upp ungefär l40
8292: avskrift av följande, av ri:k:sdagsman Helge        anstä:Hda i arbets:avta1sförhållande. Deras ar-
8293: Siren stäUda skrifdiga spörs:mål nr 251:            betsförhåHande upphör senast 15. 12. 1976.
8294:                                                     Företaget har v:idare medde!l:at, att uppsägnings-
8295:           Ar Regeringen medveten om de svå-         hotet under kommande vintersäsong ska:H ut-
8296:        righeter i v1lka glasvarubranschens          sträckas tiLI att gäHa ytterJiigare 40 arbetare
8297:        arbetstagare råkat i på grund av det         och 40 funktionärer och tjänstemän.
8298:        försämrade syssdsättningsJäget och olä-         Statsrådet har tillsatt en kommitte, där
8299:        genheterna i ansautning ti11 arbetsbo-       också arbetskraftsministeriet är representerat,
8300:        städer, och om så är fallet,                 i syfte att undersoka och följa med sysselsätt-
8301:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningsläget inom glasindustrin. Kommitten skall
8302:        ta för att :trygga sysselsättningen för      utreda, i vi<llken mån det är möjligt att också
8303:        glasvarubranschens a·rbetstagare samt        i .fortsättningen trygga sysselsättningen för
8304:        för att förbättra uppsägningsskyddet dä      glasvarubranschens arbetstagare inom den egna
8305:        det gäller arbetsbostäder?                   btanschen. Arbets:k:raftsmyndigheterna följer ak-
8306:   Som svar på detta spörsmål framför jag            tivt med utvedkilingen av sysselsättningsläget
8307: vördsamt följande:                                  inom glasvarubranschen samt strävar tihl att
8308:                                                     med sedvanliga åtgärder ombesörja de al1bets-
8309:    l:nom glasindustrin arbetar cirka 3 500 per-     tagare, viLkas fortsatta sysselsättning inom gla5-
8310: soner, av vi1ka Lahden Lasi Oy:s fönsterglas-       varubranschen inte förefaller möjlig. Bland
8311: fabrik sysselsätter ca 500-600 arbetstagare,        åtgärderna må nämnas: förtidspensionering av
8312: medan omkring 3 000 arbetstagare är verk-           äldre personer, omskolning för nya uppgifter
8313: samma vid andra fabriker som främst tiUverkar       av dem som är ikva:r på arbetsmarknaden samt
8314: konst- och brulksglas.. Då fönsterglasproduk-       sedvanlig arbetsförmedlingsverksamhet.
8315: tionen vid fjolårets s:lut upphörde hos Riihi-         Då det gäJ:fer förbättrandet av det uppsäg-
8316: mäen Lasi Oy i Ri~himäki, innebar detta en          ningsskydd som gäLler arbetsbostäder, vilket
8317: förlust av omkring 100 arbetsplatser. Riihimäen     upptogs i spörsmålet, ämnar Reger~ngen fram-
8318: Lasi Oy har, såsom det mycket riktigt påpeikas      stäHa ett lagförslag, enligt vilket uppsägnings-
8319: i spörsmålet, vid slutet av augusti i år utfärdat   tiden vi<savi arbetsbostäder skulle vara den-
8320: uppsägningsvarsd som gäHer 250 anbetare och         samma som för övdga bostäder.
8321:      Helsingfors den 28 oktober 1976.
8322: 
8323:                                                         Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
8324:                                                1976 vp.
8325: 
8326: Kirjallinen kysymys n:o 252.
8327: 
8328: 
8329: 
8330: 
8331:                                    P. Puhakka ym.: Fasististen järjestöjen toiminnan estämisestä.
8332: 
8333: 
8334:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
8335: 
8336:     Viime heinäkuussa piti Saksan Liittotasaval-      tiset järjestöt maassamme lakkautettava eikä
8337: lasta kotoisin olevan Wiking-Jugend-j.ärjestön,       niiden toimintaa saa maassamme sallia. Vielä
8338: joka tunnetaan paremmin nimeltä Hitlerjugend,         suuremmalla syyllä on ulkomaisten fasististen
8339: 22-henkinen ryhmä leiriä Ilomantsin Tokrajär-         järjestöjen toiminta kielletty.
8340: vellä. Harjoituksiin kuului sulkeisia ja ammun-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8341: toja. Tunnuksina olivat hakaristit ja symbolina       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu.
8342: natsijohtaja Rudolf Hess, joka vieläkin on van-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
8343: gittuna fasistisista teoistaan. Hitlerjugend-jär-     raavan kysymyksen:
8344: jestön toimintaperiaatteet ovat samat kuin nel-
8345: jänkymmenen vuoden takaisen natsijärjestön.                     Onko Hallitus tietoinen, että maas-
8346: Suomessa leirillä olleen ryhmän johtaja Heiko                samme on saanut toimia ulkomainen
8347: Oetker ilmoittaa toiminnan päätavoitteen ole-                fasistinen järjestö, joka rauhansopimuk-
8348: van taistelu kommunismia vastaan, mutta myös                 sen ja myös maamme lakien mukaan
8349: amerikkalaista hapatusta vastaan.                            on kielletty, ja jos on,
8350:    Miten ryhmä on päässyt maahamme poliisi-                     mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
8351: viranomaisten kiinnittämättä siihen huomiota,                tai aikoo ryhtyä asian tutkimiseksi ja
8352: on arvoitus, sillä passiviranomaisille ei olisi pi-          laiminlyönteihin syyllistyneiden viran-
8353: tänyt olla vaikeaa huomata puvuissa olleita                  omaisten rankaisemiseksi ja siitä huo-
8354: merkkejä sekä yhtenäistä fasismin olemukseen                 lehtimiseksi, ettei vastaisuudessa sen
8355: liittynyttä univormua. Kuka viranomaisista on                enempää ulko- kuin kotimaistenkaan
8356: syyllistynyt laiminlyönteihin, on perusteellisesti           fasististen järjestöjen toimintaa maas-
8357: tutkittava.                                                  samme sallita?
8358:    Rauhansopimuksen mukaan oli kaikki fasis-
8359:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1976.
8360: 
8361:          Pauli Puhakka                  M. Kainulainen                 Aarne Koskinen
8362:          Aulis Juvela                   Taisto Sinisalo                Heimo Rekonen
8363:          Ensio Laine                    Irma Rosnell                   Aarne Pulkkinen
8364:          Esko-Juhani Tennilä            Jarmo Wahlström                Siiri Lehmonen
8365:                                         Marjatta Stenius
8366: 
8367: 
8368: 
8369: 
8370: 997/76
8371: 2                                            1976 vp.
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 
8376:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8377: 
8378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       samme turisteina viime kesä-heinäkuussa. Ryh-
8379: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        mään kuului nelj.ä täysi-ikäistä henkilöä, muu-
8380: mies, olette 28 päiv.änä syyskuuta 197 6 päivä-     tama alle kouluikäinen lapsi sekä 15-18-vuo-
8381: tyn kirjeenne n:o 1315 ohella toimittanut val-      tiasta nuorta. Suomeen tullessaan ryhmä ei ole
8382: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    esiintynyt yhtenäisissä asusteissa. Ryhmän toi-
8383: sen kansanedustaja P. Puhakan ym. kirjallisesta     minnasta Suomessa viranomaiset saivat ilmoi-
8384: kysymylksestä n:o 252, jossa tiedustellaan:         tuksia sen jo poistuttua maasta.
8385:                                                        Ainakin osa ryhmän jäsenistä on kuulunut
8386:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-       ulkomaalaiseen Wiking-Jugend-järjestöön, jon-
8387:        samme on saanut toimia ulkomainen            ka tunnuskuvaa jäsenet ovat käyttäneet pai-
8388:        fasistinen järjestö, joka rauhansopimuk-     doissaan. Jossain yhteydessä on ilmeisesti esiin-
8389:        sen ja myös maamme lakien mukaan             tynyt myös hakaristitunnus. Pohjois-Suomessa
8390:        on kielletty, ja jos on,                     oleskelun aikana todennäköisesti leirillä oli har-
8391:           mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt      joitettu tarkkuusammuntaa ilma-aseilla. Sitä
8392:        tai aikoo ryhtyä asian tutkimiseksi ja       vastoin ryhmän ei ole todettu harjoittaneen
8393:        laiminlyönteihin syyllistyneiden viran-      ulospäin suuntautuvaa järjestötoimintaa.
8394:        omaisten rankaisemiseksi ja siitä huo-          Suomalaisten viranomaisten ei tässä asiassa
8395:        lehtimiseksi, ettei vastaisuudessa sen       ole todettu syyllistyneen heille kuuluvien teh-
8396:        enempää ulko- kuin . kotimaistenkaan         tävien laiminlyönteihin.
8397:        fasististen järjestöjen toimintaa maas-         Hallitus, lähinnä sisäasiainministeriö ja sen
8398:        samme sallita?                               alaiset viranomaiset, tulevat jatkamaan ja tar-
8399:                                                     vittaessa tehostamaan valvontaa tarkoituksena
8400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vakuuttua siitä, että myös maassa oleskelevien
8401: taen seuraavaa:                                     ulkomaalaisten toiminta on lakiemme ja kan-
8402:    Selvityksen mukaan kysymyksessä tarkoite-        sainvälisten sopimusten mukaista.
8403: tut ulkomaalaiset saapuivat ja oleskelivat maas-
8404:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
8405: 
8406:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8407:                                             N:o 2.52                                             3
8408: 
8409: 
8410: 
8411: 
8412:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8413: 
8414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       några barn under skolåldern och några ung-
8415: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       domar i åldern 15-18 år. Då gruppen kom
8416: se nr 1315 av den 28 september 1976 tili           tili Finland uppträdde den inte i enhetlig
8417: vederbörande medlem av statsrådet för avgiv-       klädsel. Myndigheterna fick anmälningar om
8418: ande av svar översänt avskrift av följande av      gruppens verksamhet i Finland efter det att
8419: riksdagsman P. Puhakka m.fl. undertecknade         den redan hade avlägsnat sig från landet.
8420: spörsmål nr 252:                                       Atminstone en del av gruppens medlemmar
8421:                                                    hörde tili den utländska Wiking-Jugend-organi-
8422:           Är Regeringen medveten om att en         sationen, vars emblem medlemmarna använt
8423:        utländsk fascistisk organisation, som       på sina skjortor. I något sammanhang har
8424:        enligt fredsavtalet och även vårt lands     uppenbarligen även hakkorset förekommit.
8425:        lagar är förbjuden, har fått verka i vårt   Under vistelsen i norra Finland övade gruppen
8426:        land, och om så är fallet,                  sannolikt precisionsskytte med luftvapen i
8427:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       lägret. Däremot har det inte konstaterats att
8428:        tagit och ämnar den vidtaga för att         gruppen skulle ha utövat organisationsverk-
8429:        undersöka saken och bestraffa de myn-       samhet utåt.
8430:        digheter som gjort sig skyldiga tili för-       Det har inte konstaterats att de finska myn-
8431:        summelser och för att se tili att var-      digheterna i denna sak skulle ha gjort sig skyl-
8432:        ken utländska eller inhemska fascistiska    diga tili försummelser i de uppgifter som an-
8433:        organisationers verksamhet tillåts i vårt   kommer på dem.
8434:        land i framtiden?                               Regeringen, dvs. främst ministeriet för in-
8435:                                                    rikes.ärendena och de myndigheter som lyder
8436:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       under dretta, kommer att fortsätta och vid
8437: samt anföra följande:                              behov skärpa den övervakning som upprätt-
8438:   Enligt utredningen anlände de i spörsmålet       hålls i syfte att se tili att den verksamhet som
8439: avsedda utlänningarna tili vårt land och vista-    utövas av utlänningar i vårt land följer våra
8440: des här i egenskap av turister i juni-juli i år.   lagar och internationella avtal.
8441: Gruppen bestod av fyra fullvuxna personer,
8442:      Helsingfors den 29 oktober 1976.
8443: 
8444:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
8445:                                                1976 vp.
8446: 
8447: Kirjallinen kysymys n:o 253.
8448: 
8449: 
8450: 
8451: 
8452:                                   Juntumaa ym.: Kouluhallituksen omaksuman rangaistuskäytän-
8453:                                      nön vaikutuksesta koulukuriin.
8454: 
8455: 
8456:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8457: 
8458:    Viime keväänä erotettiin Oriveden lukion ns.      omaisten kannanotoille. Tämä voi merkitä sitä,
8459: potkijaiskonventin seurauksena koulusta kuu-         että kuka oppilas tahansa voi riehua juovuk-
8460: kauden ajaksi seitsemän oppilasta, jotka olivat      sissa koulun tilaisuuksissa ilman, että koulusta
8461: esiintyneet koulun tilaisuudessa humalatilassa       vastaavat henkilöt voivat häntä rangaista. Tie-
8462: ja häiritsevästi. Kouluneuvosto antoi asian, sitä    dossahan on, että kouluhallitus kumoaa ran-
8463: ensin käsiteltyään, opettajakunnan ratkaista-        gaistukset. Oriveden tapauksessa tämä johtaa
8464: vaksi.                                               mm. siihen, että mainitunlaiset koulujuhlat
8465:    Yksi erotetuista valitti asiasta kouluhallituk-   kielletään kokonaan.
8466: seen, joka pyysi lääninhallituksen kautta lau-          Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
8467: suntoa kouluneuvostolta, opettajakunnalta ja         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
8468: rehtorilta. Nämä totesivat yhtäpitävästi, että       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8469: koulujärjestyksen mukaan ei tässä tapauksessa        vaksi seuraavan kysymyksen:
8470: ollut muuta mahdollisuutta kuin pysyttää ran-
8471: gaistus voimassa.                                               Tietääkö Hallitus, että kouluhallituk-
8472:    Tämä kiireellisluontoinen asia viipyi sitten              sen menettely, jossa se voi jättää otta-
8473: kouluhallituksessa yli puoli vuotta, jonka jäl-              matta huomioon koulujärjestyksen sään-
8474: keen kouluhallitus kumosi rangaistuksen, koska               nökset sekä kouluviranomaisten päätök-
8475: ao. oppilas oli sillä välin ehtinyt valmistua yli-           set, on omiaan heikentämään koulu-
8476: oppilaaksi ja erota koulusta.                                kuria, ja jos tietää,
8477:    Kysymyksessä on enteellinen tapaus. Siitä                   mitä se aikoo tehdä asian korjaami-
8478: voi päätellä, että kouluhallitus ei anna arvoa               seksi?
8479: koulujärjestykselle eikä paikallisten kouluviran-
8480:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1976.
8481: 
8482:                Antero Juntumaa                                   Raino Westerholm
8483:                Erkki Korhonen                                    Olavi Majlander
8484: 
8485: 
8486: 
8487: 
8488: 993/76
8489: 2                                             1976 vp.
8490: 
8491: 
8492: 
8493: 
8494:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8495: 
8496:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     viä valitusasioita oli ruuhkaantunut kouluhalli-
8497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tukseen syksyllä 1975 ja keväällä 1976, oliva1
8498: olette 29 päivänä syyskuuta 1976 päivätyn kir-       käsittelyajat pitkittyneet. Kyseisessä asiass2
8499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     myös kesälomakausi aiheutti ratkaisun viivästy~
8500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mistä. Kuitenkaan alle puolen vuoden käsittely·
8501: Antero Juntumaan ym. näin kuuluvasta kir-            aikaa valituksen saapumisesta päätöksen anta·
8502: jallisesta kysymyksestä n:o 253:                     miseen ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä,
8503:                                                      joskin luonnollisesti tulee pyrkiä vielä lyhyem-
8504:          Tietääkö Hallitus, että kouluhallituk-      pään käsittelyaikaan. On huomattava, että oi·
8505:        sen menettely, jossa se voi jättää otta-      keusturvanäkökohdat ja oikeusturvan vaatima1
8506:        matta huomioon koulujärjestyksen sään-        menettelymuodot jossain määrin vähentävät hal·
8507:        nökset sekä kouluviranomaisten päätök-        !innon tehokkuutta ja joutuisuutta.
8508:        set, on omiaan heikentämään koulu-               Kun kouluhallituksen päätös on edellä mai·
8509:        kuria, ja jos tietää,                         nituista syistä voitu antaa vasta oppilaan erot·
8510:           mitä se aikoo tehdä asian korjaami-        tua koulusta, ei kouluhallitus ole päätöksessään
8511:        seksi?                                        ottanut kantaa annetun määräaikaisen erotta·
8512:                                                      misrangaistuksen kohtuullisuuteen tai koulujär-
8513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jestyksenmukaisuuteen. Se, että kurinpitoasia
8514: taen seuraavaa:                                      on käsiteltävässä asiassa rauennut muodollisesta
8515:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa ku-      syystä, ei merkitse sitä, etteikö koulujärjestystä
8516: rinpitoasiassa on Oriveden lukion opettajakun-       tulisi noudattaa ja noudatettaisi kouluissa ja
8517: ta päättänyt kurinpitorangaistuksen antamisesta      kouluhallituksen päätöksissä.
8518: helmikuun 17 päivänä 197 6. Valitus opettaja-           Vielä todettakoon, että Kouluneuvostotoimi-
8519: kunnan päätöksestä on kouluhallitukseen saa-         kunta on opetusministeriölle heinäkuun 30 päi-
8520: punut helmikuun 24 päivänä 1976, minkä jäl-          vänä 197 6 luovuttamassaan mietinnössä ( Ko-
8521: keen kouluhallitus noudattaen tavanmukaista          miteanmietintö 1976: 65) tehnyt muutosehdo-
8522: hallintomenettelyä on lähettänyt asiakirjat Hä-      tuksia kurinpitomenettelyyn juuri nopeuden ja
8523: meen lääninhallitukselle selvitysten hankkimista     tehokkuuden, mutta toisaalta myös oikeusvar-
8524: varten. Hämeen lääninhallitus on palauttanut         muuden lisäämiseksi. Toimikunta esittää, että
8525: asiakirjat selvityksineen maaliskuun 11 päivänä      oppikoulussa annetut määräaikaiset ja lopulli-
8526: 1976.                                                set erottamisrangaistukset tulisi aina alistaa
8527:    Kouluhallituksessa asiaa ratkaisua varten val-    piirihallintoviranomaisen vahvistettavaksi. Vali-
8528: misteltaessa on pyydetty vielä koulupsykologi-       tusmahdollisuus olisi piirihallintoviranomaisen
8529: nen asiantuntijalausunto asianomaiselta ylitar-      päätöksestä vain silloin, kun on kysymys lopul-
8530: kastajalta. Kun vastaavia kiireellisinä käsiteltä-   lisesta erottamisesta.
8531:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1976.
8532: 
8533:                                                           Vt. opetusministeri Johannes Virolainen
8534:                                               N:o 253                                                    3
8535: 
8536: 
8537: 
8538: 
8539:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8540: 
8541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den. I det berötda ärendet vållade dessutom
8542: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         semestetperioden dröjsmål med avgörandet.
8543: av den 29 september 197 6 tili vederbörande           Dock kan en behandlingstid på mindre än
8544: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        ett halvt år, räknat ftån den tid då besväret
8545: jande av riksdagsman Antero Juntumaa m.fl.            har inkommit till dess beslutet har avkunnats,
8546: ställda skriftliga spörsmål nr 25 3:                  inte anses vara oskäligt lång, även om en ännu
8547:                                                       kottare behandlingstid bör eftersträvas. Det
8548:           Är Regeringen medveten om att ett           bör beaktas, att rättssäkerhetssynpunkter och
8549:        förfarande från skolstyrelsens sida, vid       de former vid förfatandet, som påkallas av
8550:        viL~et denna kan lämna skolordningens          rättsskyddet, i någon mån minskar förvalt-
8551:        stadganden och skolmyndigheternas be-          ningens effekt och smidighet.
8552:        slut utan avseende, är ägnat att försvaga          Emedan skolstytelsens beslut av ovan nämn-
8553:        skoldisciplinen, och om så är fallet,          da otsaker har kunnat avges fötst sedan den
8554:           vad ämnar Regeringen göra för att           berötda eleven har lämnat skolan, har skol-
8555:        rätta till saken?                              styrelsen inte i beslutet tagit ställning tili
8556:                                                       ftågan huruvida straffet, som innebar relege-
8557:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ring föt viss tid, var skäligt ellet huruvida det
8558: samt anföra följande:                                 övetensstämde med skolordningen. Det fa:k-
8559:    1 det disciplinära ärende, som avses i det         tum, att disciplinsftågan i det föreliggande
8560: skriftliga spörsmålet, har lärarkollegiet vid Ori-    ärendet hade fötfallit av fotmella skäl innebär
8561: veden lukio benämnda gymnasium den 17 feb-            inte, att skolotdningen inte botde följas ellet
8562: ruari 1976 beslutat om ett disciplinstraff. Ett       att den inte följs inom skolotna och i skolsty-
8563: besvär över lärarkollegiets beslut inkom till         telsens beslut.
8564: skolstytelsen den 24 febtuari 197 6. Skolsty-             Y tterligate bör påpekas att läroverkståds-
8565: relsen sände dätefter, under iakttagande av           kommissionen i det betänkande · som den över-
8566: gängse förvaltningsförfarande, handlingarna i         lämnade till undervisningsministeriet den 30
8567: saken tili länsstytelsen i Tavastehus Iän föt in-     juli 1976 (Komiteanmietintö 1976: 65) hat
8568: hämtande av uttedningat. Länsstytelsen i Ta-          ftamlagt fötslag tili ändringar i det discipli-
8569: vastehus län återsände handlingarna jämte ut·         näta förfatandet just för att dels snabbheten
8570: tedningat den 11 mars 1976.                           och effekten häri, dels också tättssäketheten
8571:    Vid betedningen av avgötandet i saken inom         skall ökas. Kommissionen föreslår att sttaff,
8572: skolstyrelsen har ytterligare vedetbörande övet-      som ges i lärovetk och innefattat relegering
8573: inspektör anmodats inkomma med ett skol-              för viss tid ellet slutgiltigt, i samtliga fall botde
8574: psykologiskt sakkunnigutlåtande. Emedan sam-          hänskjutas tili distriktsförvaltningsmyndigheten
8575: ma slags brådskande besvätsätenden hade an-           för fastställelse. Möjlighet att övetklaga dis-
8576: hopats hos skolstytelsen under hösten 1975             triktsförvaltningsmyndighets beslut skulle ges
8577: och våren 1976, drog behandlingen ut på ti-            endast i ftåga om slutgiltig telegering.
8578:       Helsingfots den 27 oktober 1976.
8579: 
8580:                                                      Tf. undervisningsminister Johannes Virolainen
8581:                                                  1976 vp.
8582: 
8583: Kirjallinen kysymys n:o 254.
8584: 
8585: 
8586: 
8587: 
8588:                                     Sinisalo ym.: "Tehostetun suojaamisen suunnitelmien" julkistami-
8589:                                         sesta ja mitätöimisestä.
8590: 
8591: 
8592: 
8593:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8594: 
8595:    Tarkoin lainauksin, y:k:sityiskohtaisin selos-       mainitaan: "Asiaan liittyen pyydetään tekemään
8596: tuksin, jopa valokuvajäljennöksiä koskevin to-          esitys tehokkaan suojaamisen vaatimasta kivää-
8597: distein on Tiedonantaja-lehti julkaissut syys-          riaseistuksen tarpeesta jo rauhan aikana."
8598: kuun aikana materiaalia, josta käy ilmi, että               Poliisi- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä
8599: sotilaspiireistä on lähetetty yksityiskohtaiset         korostetaan monissa eri yhteyksissä ja myös
8600: kirjalliset ohjeet yritysten "suojaamissuunnitel-       koulutus tehtävissä.
8601: mien" valmistamisesta kriisiaikaa silmälläpitäen.           Kriisitilan luonnehdinta antaa laajat mah-
8602:    Näihin ohjeisiin liittyvä suunnitelma jakaan-        dollisuudet "tehostetun suojaamisen suunnitel-
8603: tuu kymmeneen osaan: suojaamisen päämäärä,              man" käyttämiseen muissa kuin sodan olosuh-
8604: suojaamisen yleisjärjestelyt, yhteistoiminta naa-       teissa. Suunnitelmassa puhutaan "mahdollisesta
8605: puriyritysten sekä poliisi- ja sotilasviranomais-       kriisiajasta", toiminnasta "tuholaistoimintaa",
8606: ten kanssa, vartiointi, järjestyksen ylläpito, lähi-    "sabotaashia" ja "tihutöitä" vastaan }}sisäisen
8607: puolustus, suojaamisen tehostaminen laittein ja         tai ulkoisen vaaran uhatessa". Tätä vastaavasti
8608: rakentein, huolto, koulutus ja suunnitelmien toi-       organisaatiota rakennettaessa kehotetaan eri teh-
8609: meenpano.                                               täviin valitsemaan ainoastaan "luottohenkilöi-
8610:    Suunnitelmaan liittyvät yksityiskohtaiset osat       tä".
8611: yhteistoiminnasta poliisi- ja sotilasviranomais-            Armeijan ja yritysten kriisiajan suojaamis-
8612: ten kanssa mm. vartiointi- ja järjestyksen yllä-        suunnitelmat eivät perustu mihinkään nimen-
8613: pitotehtävissä.                                         omaiseen lainsäädäntöön. Niiden olemassaoloa
8614:    Tämän mukaan suojaamisen toimeenpanokäs-             ei voida selittää esimerkiksi väestönsuojelulail-
8615: kyn antaa sotilaspiirin päällikkö. Se voi olla          la. Suunnitelman tekijät operoivat ainoastaan
8616: joko yleinen tai vain jotakin yritystä koskeva.         armeijan yleisen tehtävänmäärittelyn pohjalta.
8617: Yrityksen johto voi myös pyytää toimeenpano-                Paitsi eduskuntaa on myös parlamentaarinen
8618: käskyä.                                                 puolustuskomitea täysin sivuutettu tällaisia
8619:    Suunnitelman mukaan sotilaspiiriitä saadaan          suunnitelmia valmistettaessa eikä niistä ole an-
8620: aseistus ja ampumatarvikkeet, mikäli niitä jo           nettu minkäänlaisia tietoja julkisuuteen.
8621: etukäteen ei ole sijoitettu esimetikiksi tehtaan            "Vastineessaan" pääesikunta ei ole kiistänyt
8622: ullako1le. Sotilaspiiriitä ·saadaan tarpeen vaatiessa   po. suunnitelmien olemassaoloa, vaan päinvas-
8623: apujoukkoja. Pääasia!llisesti kuitenkin edellyte-       toin vahvistanut, että on olemassa asiakirja, jota
8624: ltään po. suunnitelmissa järjestyksen ylläpitäjiksi     koskevia tietoja Tiedonantaja-lehti on käyttä-
8625: kunkin yrityksen omat "turv·ajoukot". Salaiseksi        nyt hyväkseen asiaa uutisoidessaan. Kuitenkin
8626: ja vain lukitussa paikassa säilytettäväksi määrä-       tahdotaan kiistää armeijan yhteys teollisuus- ja
8627: tyn !suunnitelman mukaan: "Laiwksen on han-             liike-elämän suojeluun. Kuten edellä esitetystä-
8628: kittava kaikille ascistettaville henkilöille ampu-      kin käy ilmi on kuitenkin osoitettu tällaisen
8629:  ma-aseiden hallussapitolupa paikallisen nimis-         kiinteän yhteyden olemassaolo.
8630: miespiirin nimismiehehä ja kaupun'kvkunnissa                Maallamme on tunnetut rajoitukset aseelli-
8631: poliisilaitoksclta. Lupa haetaan joko Jaitoksen         sen voiman ylläpitoon ja koulutukseen, minkä
8632:  nimiin lukumääräislupana tai aseiden käyttäjille       vuoksi tällainen salainen sotilaallinen toiminta
8633:  henkilökohtaiseSiti." Edelleen suunnitelmassa          muodostuu vieläkin vakavammaksi.
8634: 999/76
8635: 2                                          1976 vp.
8636: 
8637:    Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-            Millaisiin toimenp1te1s11n Hallitus on
8638: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä julkisuuteen
8639: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-            tulleiden, salaisiksi tarkoitettujen "te-
8640: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                        hostetun suojaamisen suunnitelmien"
8641:                                                         julkistamiseksi ja mitätöimiseksi?
8642:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1976.
8643: 
8644:         Taisto Sinisalo              Marjatta Stenius             Pauli Puhakka
8645:                                              N:o 254
8646: 
8647: 
8648: 
8649: 
8650:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8651: 
8652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eri osa-alueille kuuluvien kohteiden suojaami-
8653: rp:ainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     seen, jotka ovat välttämättömiä maan talous-
8654: olette kirjeenne n:o 1329 ohella 29 päivänä         elämän ja väestön toimeentulon samoin kuin
8655: syyskuuta 1976 lähettänyt valtioneuvoston           sotilaallisen maanpuolustuksenkin turvaamisek-
8656: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      si. Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että puo-
8657: taja Taisto Sinisalon ym. tekemän seuraavansi-      lustusvoimat suojaavat maan puolustuskyvyn ja
8658: sältöisen kysymyksen:                               kansan elinmahdollisuuksien kannalta merkityk-
8659:                                                     sellisimmät yritykset. Puolustusvoimien voima-
8660:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    varojen riittämättömyydestä johtuen varautuvat
8661:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä julkisuuteen       eräät laitokset viranomaisten ohjeiden mukai-
8662:        tulleiden, salaisiksi tarkoitettujen "te-    sesti ja näiden valvomina itse mahdollisimman
8663:        hostetun suojaamisen suunnitelmien"          pitkälle suojaamaan omat toimintamahdollisuu-
8664:        julkistamiseksi ja mitätöimiseksi?           tensa. Tämän suojaamistehtävän suunnitteluun
8665:                                                     osallistuminen kuuluu puolustusvoimien tehtä-
8666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      viin.
8667: seuraavaa:                                             Hallitusmuodon 6 § :n 2 momentin mukai-
8668:    Puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta          sesti tulee valtiovallan turvata kansalaisille mah-
8669: 1974 annetun lain ( 402/1974) mukaan on puo-        dollisuus tehdä työtä. Tämä tulee toteuttaa
8670: lustusvoimien tehtävänä mm. puolustaa valta-        mahdollisuuksien mukaan myös kriisin aikana.
8671: kuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elin-      Yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä
8672: mahdollisuuksia ja perusoikeuksia. Nämä tehtä-      helmikuuta 1951 annetun lain (83/51) ja eräi-
8673: vät ja velvoitteet edellyttävät toiminnan suun-     tä poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudes-
8674: nittelua sekä sen toimintaedellytysten, teolli-     ta sisältävän asetuksen (650/51) mukaisesti
8675: suuden toiminta mukaanluettuna, varmentamis-        ovat salassa pidettäviä yksityiskohtaiset suun-
8676: ta myös kaikenlaatuisten kriisien aikana.           nitelmat valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden
8677:    Poliisi- ja sotilasviranomaisten voimavarat      suojaamiseksi, jotka sisältävät maanpuolustuk-
8678: eivät riitä kaikkien sellaisten maanpuolustuksen    sen etua ja puolustusvoimien toimintoja koske-
8679:                                                     via tietoja.
8680:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1976.
8681: 
8682:                                                            Puolustusministeri Seppo Westerlund
8683: 4                                             1976 vp.
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8689: 
8690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tioner, vilka är nödvändiga för tryggande av
8691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        landets näringsliv och befolkningens försörj-
8692: nr 1329 av den 29 september 1976 till veder-         ning såväl som det militära försvaret. Utgångs-
8693: börande medlem av statsrådet för avgivande           punkten bör därför vara, att försvarsmakten
8694: av svar översänt avskrift av följande, av riks-      skyddar de företag som är viktigast med tanke
8695: dagsman Taisto Sinisalo m.fl. undertecknade          på landets försvarsförmåga och folkets livs-
8696: spörsmål:                                            betingelser. Tili följd av försvarsmaktens otill-
8697:            Vilka åtgärder har Regeringen vid-        räckliga resurser bereder en del av inrättningar-
8698:        tagit ellet ämnar den vidtaga i syfte         na sig enligt myndigheternas anvisningar och
8699:        at!t offentliggöra och upphäva de "pla-       under dessas övervakning själva på att så långt
8700:        ner på effektiverat skydd", vHka varit        som möjligt skydda sina egna verksamhetsför-
8701:        avsedda att vara hemliga men vilka            utsättningar. Deltagandet i planeringen av
8702:        lädkt ut i offentligheten?                    denna skyddsuppgift hör 'tili försvarsmakltens
8703:                                                      uppgifter.
8704:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt 6 § 2 mom. regeringsformen ankom-
8705: samt anföta följande.                                mer det på statsmakten att för medborgarna
8706:    Enligt lagen den 31 maj 1974 om försvars-         anordna möjlighet att arbeta. Detta bör i mån
8707: makten ( 402/197 4) har försvarsmakten bl.a.         av möjlighet förverkligas också när kris råder.
8708: till uppgift att försvara riket och dess rättsord-      I enlighet med lagen den 9 februari 1951
8709: ning samt folkets livsbetingelser och grundläg-      om allmänna handlingarnas offentlighet (83/
8710: gande rättigheter. Dessa uppgifter och skyldig-      51) och författningen innefattande vissa un-
8711: heter förutsätter planering av verksamheten          dantag i fråga om aillmänna handHngars of-
8712: samt tryggande av förutsättningarna för den-         fentlighet (650/51) skall sådana detaljerade
8713: samma, indUJs:trins verksamhet inberäknad, även      planer för skyddande av för riket viktiga funk-
8714: under kriser· av o!Vka slag.                         tioner, vilka innehåller uppgifter som gäller
8715:     Polis- och militärmyndigheternas resurser        försvarets intresse och försvarsmakten, hållas
8716: räcker inte tili för att skydda alla sådana tili     hemliga.
8717: försvarets olika delområden hörande funk-
8718:      Helsingfors den 28 oktober 1976.
8719: 
8720:                                                                Försvarsminister Seppo Westerlund
8721:                                              1976 vp.
8722: 
8723: Kirjallinen kysymys n:o 255.
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                  Perho: Yhteismetsien velvollisuudesta asettaa vakuus metsänparan-
8729:                                     nuslainan tai ennakkorahoituksen saamisen edellytyksenä.
8730: 
8731: 
8732:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eI 1 e.
8733: 
8734:    Maassamme on useita erikokoisia, yleensä lu-     summia, ilman että tähän on asiallista tarvetta.
8735: kuisia osakkaita käsittäviä yhteismetsiä. Ne ovat   Osakkaiden käytössä niillä sen sijaan olisi huo-
8736: kaikki tarkoitetut enimmäkseen kooltaan pien-       mattava taloudellinen merkitys. Jo vuonna 1973
8737: ten osakastilojen taloudelliseksi tueksi. Yhteis-   mietintönsä jättänyt, metsänparannusta tutkinut
8738: metsiä koskevan lainsäädännön ansiosta ne ovat      toimikuntakin on ehdottanut ko. vakuuden
8739: vakavaraisella pohjalla, sekä maksu- että vastuu-   asettamisvelvollisuuden poistamista.
8740: kykyisiä.                                              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8741:    Yhteismetsien luonteen ja taloudellisen val-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
8742: miuden huomioon ottaen tuntuu kohtuuttomal-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8743: ta, etenkin nykyisenä kireän rahan ja maata-        vaksi seuraavan kysymyksen:
8744: loustuotteiden vaikean markkinatilanteen aika-
8745: na se, että myös yhteismetsät veivoitetaan aset-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8746: tamaan vakuus metsänparannusvarojen myöntä-                ryhtyä yhteismetsien vapauttamiseksi
8747: miselle. Osakaskunnan kipeästi tarvitsemia va-             vakuuden asettamisesta metsänparan-
8748: roja on täten jatkuvasti sidottuina huomattavia            nuslainan tai ennakkorahoituksen saa-
8749:                                                            miseksi?
8750:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
8751: 
8752:                                           Heikki Perho
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757: 1004/76
8758: 2                                           1976 vp,
8759: 
8760: 
8761: 
8762: 
8763:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
8764: 
8765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
8766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     seuraavaa:
8767: olette kirjeellänne 1 päivänä lokakuuta 1976         Hallitus antoi 22 päivänä lokakuuta 1976
8768: n:o 1338 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-    eduskunnalle     esityksen   metsänparannuslain
8769: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Per-     muuttamisesta. Tähän esitykseen sisältyy muun
8770: hon tekemän seuraavansisältöisen kysymyk-         muassa ehdotus lain 13 §:n 2 momentin muut-
8771: sen.                                              tamisesta siten, että yhteismetsän osakaskunnal-
8772:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ta ei vaadita metsänparannuslainan tai ennakko-
8773:        ryhtyä yhteismetsien vapauttamiseksi       rahoituksen saamiseksi mitään vakuutta.
8774:        vakuuden asettamisesta metsänparan-
8775:        nuslainan tai ennakkorahoituksen saa-
8776:        miseksi?
8777:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1976.
8778: 
8779:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
8780:                                             N:o 255                                              3
8781: 
8782: 
8783: 
8784: 
8785:                         T i 11   Ri k sd agen s     H err    T a 1 m a n.
8786: 
8787:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8788: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     samt anföta följande:
8789: nr 1338 av den 1 oktober 1976 tili vederbö-          Regetingen avlät den 22 oktober 1976 en
8790: rande medlem av statsrådet för avgivande av       proposition tili riksdagen med förslag tili lag
8791: svar översänt avskrift av följande av riksdags-   angående ändring av lagen om skogsförbättring.
8792: man Perho undertecknade spörsmål:                 I denna proposition ingår bl.a. ett förslag tili
8793:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         ändring av lagens 13 § 2 mom. så, att någon
8794:        vidta för att befria samfällda skogar      säkerhet för erhållande av skogsförbättringslån
8795:        från skyldigheten att ställa säkerhet i    eller förhandsfinansiering inte krävs av samfälld
8796:        syfte att erhålla skogsförbättringslån     skogs delägarlag.
8797:        e1ler förhandsfinansiering?
8798:      Helsingfors den 1 november 1976.
8799: 
8800:                                            Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
8801:                 1
8802:               1
8803:               1
8804:             1
8805:             1
8806:             1
8807:             1
8808:         1
8809:         1
8810:         1
8811:     1
8812:     1
8813: 1
8814: 1
8815:                                                 1976 vp.
8816: 
8817: Kirjallinen kysymys n:o 256.
8818: 
8819: 
8820: 
8821: 
8822:                                     Ekorre: Veronkierrosta ns. lähdeverolakia hyväksi käyttäen.
8823: 
8824: 
8825:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8826: 
8827:     Helpottaakseen ja oikaistakseen Suomessa               Lähdeverolaki tarkoitettiin siis sellaisille, jot-
8828: vain lyhytaikaisesti työssä olevien ulkomaalais-        ka saavat pääasialliset tulonsa ulkomailla, jossa
8829: ten ja maassamme tilapäisiä tehtäviä suoritta-          myös asuvat, mutta jotka saavat tämän lisäksi
8830: vien sekä maastamme osinko-, korko- ja rojalti-         tilapäisesti tuloja myös Suomesta. Verotuksen
8831: tuloja taikka lisenssimaksuja ja muita niihin           piiriin säädettiin kuuluviksi ne Suomessa tuloa
8832: rinnastettavia hyvityksiä saavien ulkomailla            saavat, jotka eivät asu Suomessa. Tulo- ja va-
8833: asuvien verotusta edluskunta sääti vuonna 1972          rallisusverolain ( 1043/31. 12. 1974) 9 §:n
8834: rajoitetusti verovelvollisten valtion- ja kunnai-       mukaan "Suomen kansalaista pidetään kuiten-
8835: Hsverotusta koskevan lain, ns. lähdeverolain            kin Suomessa asuvana, vaikka hän ei jatkuvasti
8836:  (917/29.12.1972). Uudistusta pidettiin tar-            oleskelekaan täällä yli kuuden kuukauden aikaa,
8837: peellisena, koska rajoitetusti verovelvollisella        kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden
8838: voi verovuonna olla huomattavasti muita tuloja          päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt
8839: tai varoja kuin ne, joista häntä Suomessa vero-         maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole
8840: tetaan. Kun rajoitetusti verovelvollisen Suo-           verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen".
8841: mesta saarnat tulot tai Suomessa olevien varo-          Suomesta muuttaneiden, mutta Suomessa asu-
8842:  jen määrä eivät anna kuvaa hänen todellisesta          viksi katsottavien olennaisina siteinä verohal-
8843: veronmaksukyvystään, katsoi eduskunta, ettei            lituksen ohjeiden mukaan on pidetty ensisijas-
8844:  progressiivisten asteikkojen soveltamista näissä       sa vain pysyvää asuntoa.
8845:  tapauksissa voida pitää oikeana eikä perustel-             Lähdeverolain salliman, normaalia tulovero-
8846:  tuna. Lisäksi hallitus oli todennut esityksensä        tusta alhaisemman verokannan etuutta ovat
8847:  perusteluissa, että yleinen verotusmenettely           lain tarkoituksesta poiketen ryhtyneet viime ai-
8848:  saattaisi aiheuttaa "tällaiselle, usein maamme         koina käyttämään eräät muun muassa Kemin
8849:  kieltä taitamattomalle ja sen verotusta tunte-         kaupungissa valdnaisesti työskentelevät suoma-
8850:  mattomalle verovelvolliselle tarpeettomia han-         laiset muuttamalla asumaan Ruotsiin, yleensä
8851:  kaluuksia ja taloudellista menetystäkin".              Haaparannan kuntaan. Tämän on tehnyt mah-
8852:      Säätämässään ns. lähdeverolaissa eduskunta         dolliseksi erittäin hyvät ja nopeat liikenneyhtey-
8853:  määräsi. rajoitetusti verovelvollisen verotuksen       det; onhan matka Haaparannalta Kemiin vain
8854:  määräksi osinkotuloista 25 % ja muista tulois-         vajaa 30 km. Lähdeverotuksen piiriin päästes-
8855:  ta 30 %. Lähdevero maksetaan kokonaisuudes-            sään ovat palkkatuloa tai muuta vastaavaa
8856:   saan valtiolle, koska oikeus verottaa ulkomailla      tuloa saavat henkilöt, joilla on ollut varaa
8857:   asuvaa henkilöä tai ulkomaista yhteisöä kun-          hankkia uusi asunto Ruotsista, voineet alentaa
8858:   nallisverotuksessa niistä tuloista, joista vero pe-   valtion- ja kunnallisverotuksensa alle 30 % :n
8859:   ritään lähdeverona, ei kuulu millekään kunnal-        lähdeveroksi kokonaistuloistaan. Erityisesti
8860:   le. Verovelvollisella ei nimittäin näissä tapauk-     lähdeverolain etuuksilla ovat pystyneet keinot-
8861:   sissa ole Suomessa kotikuntaa. Alhainen vero-          telemaan taloudellisesti hyvin toimeentulevat
8862:   kanta oli eduskunnan mielestä oikein toisaalta         ihmiset, joilla on ollut asunnon hankkimisen li-
8863:   siksi, ettei rajoitetusti verovelvollisten tulosta     säksi taloudelliset mahdollisuudet hankkia no-
8864:   lähdeverolain mukaan tehdä yleisiä, sosiaalisia        peat kulkuvälineet työmatkoja varten. Keinot-
8865:   eikä luonnollisia vähennyksiä sekä toisaalta           telu merkitsee samalla valtion ja kuntien vero-
8866:   siksi, että verokannan määräämisessä on otet-          tulojen tuntuvaa menetystä. Jos henkilön vero-
8867:   tava huomioon se, etteivät lähdeverolain mu-           tettava tulo vuodessa kohoaa esimerkiksi Ke-
8868:   kaisesti verovelvollisten Suomessa verotettavat        min kaupungissa 100 000 markkaan, peritään
8869:    tulot osoita heidän oikeaa veronmaksukykyään.         häneltä lähdeverona noin 30 000 markkaa. Tulo-
8870:  1000/76
8871: 2                                             1976 vp.
8872: 
8873: ja varallisuusverolain mukaan verotettaessa          esimerkiksi muuttamalla tulo- ja varallisuus-
8874: muodostuisi kunnallisveron määrä 17 500 mar-         verolain 9 § :n 1 momentti seuraavaan muo-
8875: kaksi ja valtionveron määrä 3 7 500 markaksi,        toon:
8876: joten kunta menettäisi 17 500 markan ja valtio          "Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos
8877: 7 500 markan verotulot. Vastaavasti peritään         hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti, tai
8878: 200 000 markan verotettavasta vuositulosta           jos hän jatkuvasti täällä oleskelee yli kuuden
8879: lähdeveroa 60 000 markkaa, mutta kunnallis-          kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei
8880: veroa 35 000 markkaa ja valtionveroa 86 500          estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Suomen
8881: markkaa. Tässä tapauksessa kunta menettäisi          kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asu-
8882: 35 000 markan ja valtio 26 500 markan vero-          vana, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelekaan
8883: tulot. Verotuksen alhaisuudesta huolimatta täl-      täällä yli kuuden kukauden aikaa, jollei hän
8884: laiset henkilöt käyttävät kuitenkin kunnan ja        näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut
8885: valtion tuottamia palveluksia osallistumatta         olennaisia siteitä Suomeen, jolloin olennaisilla
8886: täysimääräisesti niiden tuottamiskustannuksiin.      siteillä tarkoitetaan varsinaista asuntoa, pysy-
8887:    Kun lakia rajoitetusti verovelvollisten val-      väisluontoista työ- tai virkasuhdetta sekä muu-
8888: tion- ja kunnallisverosta, eli ns. lähdeverolakia,   ta niihin verrattavaa seikkaa. Suomen kansa-
8889: säädettiin, ei hallituksen esityksessä esitettyjen   laisen kotipaikaksi katsotaan tällöin se kunta,
8890: perustelujen eikä eduskunnan päätöksen mu-           jossa mainittu työpaikka tai muu olennainen
8891: kaan lakia tarkoitettu sovellettavaksi tulovero-     side sijaitsee."
8892: tuksen alaista työtä Suomessa tekevään, mutta           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8893: Suomen rajojen ulkopuolelle muuttaneeseen            § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
8894: henkilöön. Siksi tulisikin verolainsäädäntöä täl-    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
8895: tä osin pikaisesti korjata. Teoriassahan, vaikka-    van kysymyksen:
8896: kaan ei käytännössä, olisi mahdollista, että
8897: kaikki Kemin kaupungissa työskentelevät muut-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8898: taisivat asumaan Ruotsiin, jolloin Kemin kau-               eräät pysyvästi Suomessa työskentele-
8899: punki menettäisi kaikki nyt saamansa kunnal-                vät Suomen kansalaiset ovat muutta-
8900: lisverotulot ja valtio huomattavasti verotulo-              neet asumaan Ruotsiin päästäkseen osal-
8901: jaan. Korjaus pitäisi suorittaa siten, että Ruot-           lisiksi rajoitetusti verovelvollisten val-
8902: sissa asuviin, mutta Suomessa pysyvästi työs-               tion- ja kunnallisverosta säädetyn lähde-
8903: kenteleviin voitaisiin soveltaa progressiivista             verolain tarjoaman progressiivista tulo-
8904: tuloverotusta valtionverotuksessa sekä toisaal-             verotusta huomattavasti alhaisemman
8905: ta siten, että kunnalle, jossa ulkomaille muut-             verokannan eduista sekä vapautuakseen
8906: taneen henkilön pysyvä työpaikka sijaitsee, tur-            kokonaan suorittamasta kunnallisveroa
8907: vattaisiin oikeus toimittaa kunnallisverotus.               vastoin lähdeverolain alkuperäistä tar-
8908: Tämä olisi mahdollista katsomalla ulkomaille                koitusta, ja jos on,
8909: asumaan muuttaneen henkilön kotipaikaksi                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8910: poikkeuksellisesti se kunta, jossa mainittu työ-            siin verolainsäädännön korjaamiseksi si-
8911: paikka taikka muu olennainen side sijaitsee.                ten, että keinottelu lähdeverolain etuok-
8912:    Verolainsäädännön korjaus edellä mainitun                silla estetään turvaamalla samalla myös
8913: tavoitteen saavuttamiseksi voitaisiin suorittaa             kuntien verotulojen säilyminen?
8914:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
8915: 
8916:                                            Mikko Ekorre
8917:                                              N:o 256                                                3
8918: 
8919: 
8920: 
8921: 
8922:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8923: 
8924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyvän olettamuksen verovelvollinen voi siis ku-
8925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mota esittämällä vastanäyttö.ä. Säännöksellä py-
8926: olette 1 päivänä lokakuuta 1976 päiv.ätyn kir-      ritään siihen, että henkilöä, joka koko vero-
8927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vuoden tai suurimman osan siitä oleskelee
8928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Ekorren        ulkomailla säilyttäen kuitenkin vahvat taloudel-
8929: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      liset tai henkilökohtaiset siteet Suomeen, koh-
8930: 256:                                                dellaan edelleen täällä yleisesti verovelvolli-
8931:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sena. Sitä vastoin henkilöä, joka on lähtenyt
8932:         eräät pysyvästi Suomessa työskentelevät     Suomesta ja jolla ei ole olennaisia siteitä tän-
8933:         Suomen kansalaiset ovat muuttaneet          ne, käsitellään maasta lähdön jälkeen Suomes-
8934:         asumaan Ruotsiin päästäkseen osallisiksi    sa rajoitetusti verovelvollisena, jos hän näyttää,
8935:         rajoitetusti verovelvollisten valtion- ja   että hän on katkaissut mainitut siteensä Suo-
8936:         kunnallisverosta säädetyn lähdeverolain     meen. Olennaisten siteiden tarkemman sisällön
8937:         tarjoaman progressiivista tuloverotusta     määrittäminen on jätetty oikeuskäytännön va-
8938:         huomattavasti alhaisemman verokannan        raan. Maasta lähteneen henkilön olosuhteita
8939:         eduista sekä vapautuakseen kokonaan         koskevan kokonaisarvioinnin pohjalta on kus-
8940:         suorittamasta kunnallisveroa · vastoin      sakin tapauksessa tutkittava, onko hänellä olen-
8941:         lähdeverolain alkuperäistä tarkoitusta,     naisia siteitä Suomeen. Sen jälkeen kun kolme
8942:         ja jos on,                                  vuotta on kulunut maastalähtövuoden päättymi-
8943:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sestä, veroviranomaisten on esitettävä selvitys
8944:         siin verolainsäädännön korjaamiseksi si-    siitä, että henkilöllä on olennaisia siteitä Suo-
8945:         ten, että keinottelu lähdeverolain etuuk-   meen, jotta hänen tällä perusteella voitaisiin
8946:         silla estetään turvaamalla samalla myös     vastoin omaa kiistämistään katsoa vielä asuvan
8947:         kuntien verotulojen säilyminen?             Suomessa.
8948:                                                        Jos henkilön ei voida tulo- ja varallisuus-
8949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         verolain 9 §:n mukaan katsoa asuvan Suomes-
8950: taen seuraavaa:                                     sa, hän on siis velvollinen suorittamaan veroa
8951:    Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 5        valtiolle ja kunnalle tulon perusteella vain Suo-
8952: §:n nojalla on luonnollinen henkilö sen mu-         mesta saamastaan tulosta, josta vero tällöin
8953: kaan, asuuko hän Suomessa vai ei, velvollinen       määräytyy rajoitetusti verovelvollisen valtion-
8954: suorittamaan Suomessa veroa tulon perusteella       ja kunnallisverosta annetun lain ( 917/72) eli
8955: sekä täältä että muualta saamastaan tulosta         niin sanotun lähdeverolain mukaan. Lähdevero-
8956:  (yleinen verovelvollisuus) tai ainoastaan tääl-    laissa on pidetty tavoitteena, että tulovero
8957: tä saamastaan tulosta (rajoitettu verovelvolli-     mahdollisimman laajalti voidaan periä jo veron-
8958: suus). Asumista koskevat säännökset ovat lain       alaista määrää maksettaessa toimitettavana pi-
8959: 9 §:ssä, jonka 1 momenttiin sisältyy ed. Ekor-      dätyksenä, joka samalla muodostuu lopulliseksi
8960: ren kysymyksen perusteluissa viitattu niin sa-      veroksi (lähdevero) . Lähdeverotuksen edut,
8961: nottu kolmen vuoden sääntö. Tämän säännön           joihin ed. Ekorren kysymyksen perusteluissakin
8962: mukaan Suomen kansalaisen, joka on lähtenyt         epäsuorasti viitataan, koskevat muun muassa
8963: Suomesta, katsotaan asuvan Suomessa vielä           palkkatulon verotusta silloin kun ulkomailla
8964: kolmen vuoden ajan sen vuoden pä.ättymisestä,       asuva henkilö on tehnyt työn Suomessa. Täl-
8965: jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän     laisen henkilön on suoritettava palkasta, jonka
8966: näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut         hän on saanut Suomessa tekemästään työstä,
8967: olennaisia siteitä Suomeen. Säärinökseen sisäl-     valtiolle lähdeverona 30 prosenttia palkan mää-
8968: 4                                             1976 vp.
8969: 
8970: rästä. Kun palkan määrästä kuitenkin aina saa-       koski Tornion kaupungin palveluksessa olevaa
8971: daan työn suorittamisesta aiheutuneina kustan-       peruskoulunopettajaa, katsonut opettajalla ol-
8972: nuksina vähentää 10 prosenttia tästä määrästä,       leen kaupungin palveluksessa olevana olennai-
8973: lähdeveron suuruudeksi tulee siis 27 prosenttia.     set siteet Suomeen, vaikka hänellä oli asunto
8974:     Suomen ja Ruotsin välillä voimassa olevassa      vain Haaparannassa Ruotsissa, ja siten olevan
8975: verosopimuksessa ( SopS 12/50) on myös asu-          tulo- ja varallisuusverolain mukaan Suomessa
8976: mista koskevia määräyksiä, joiden perusteella        asuvana yleisesti verovelvollinen. Tämän vuok-
8977: ratkaistaan, kumpi sopimusvaltio - Suomi vai         si opettajaan ei ollut sovellettava lähdevero-
8978: Ruotsi - saa käyttää oikeuttaan verottaa, si-        lakia. Uudenmaan lääninhallituksen tässä pää-
8979: käli kuin tämä oikeus riippuu verovelvollisen        töksessään omaksumalla oikeana pidettävällä
8980: verosopimuksessa tarkoitetusta asuinvaltiosta.       tulkinnalla jäävät siis lähdeverotuksesta vero-
8981: Verosopimuksen 8 artiklan mukaan Suomen              velvolliselle muutoin mahdollisesti koituvat
8982: valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön palve-       edut syntymättä niissä tapauksissa, joissa suo-
8983: luksessa tehdystä työstä samoin kuin yksityi-        malaisen julkisyhteisön palveluksessa oleva
8984: sessä palveluksessa Suomessa tehdystä työstä         henkilö on tavoitellut näitä etuja siirtämällä
8985: saadusta palkasta verotetaan vain Suomessa riip-     yksinomaan verotuksellisista syistä asuntonsa
8986: pumatta siitä, asuuko verovelvollinen verosopi-      ulkomaille, mutta säilyttämällä muissa suhteis-
8987: muksen mukaan Suomessa vai Ruotsissa. Se,            sa olennaiset siteensä Suomeen. Kun ed. Ekor-
8988: tapahtuuko verotus tällöin tulo- ja varallisuus-     ren kysymyksen perusteluissa tarkoitetuissa ta-
8989: verolain säännösten mukaan verotuslaissa sää-        pauksissa lähdeverolakia on saatettu virheelli-
8990: detyssä järjestyksessä vai lähdeverolain sään-       sesti soveltaa henkilöihin, jotka kolmen vuo-
8991: nösten mukaan lähdeverotuksena, ratkaistaan          den säännön nojalla olisi katsottava Suomessa
8992: kuitenkin yksinomaan sen perusteella, asuuko         asuviksi ja täällä siis yleisesti verovelvollisiksi,
8993: palkansaaja tulo- ja varallisuusverolain 9 § :ssä    voidaan. toimitettuun verotukseen valtionasia-
8994: tarkoitetulla tavalla Suomessa vai ei. Myöntei-      miehen ja kunnanasiamiehen valituksesta saada
8995: sessä tapauksessa, jolloin henkilö siis on ylei-     näissä tapauksissa muutos lääninoikeudessa. Jos
8996: sesti verovelvollinen Suomessa, vero määrätään       valtionasiamies ja kunnanasiamies katsovat,
8997: hänen tuloansa yleisesti sovellettavan veroas-       että puheena oleviin henkilöihin on sovellettu
8998: teikon ja asianomaiselle kunnalle vahvistetun        virheellisesti lähdeverolakia, vaikka heitä olisi
8999: veroäyrin hinnan mukaan, kun taas kielteises-        pitänyt verottaa tulo- ja varallisuusverolain mu-
9000: sä tapauksessa työnantaja perii palkasta lopul-      kaan, asiamiehet voivat hakea ja heidän olisi-
9001: lisen lähdeveron.                                    kin veronsaajien edun valvojina haettava muu-
9002:     Tulo- ja varallisuusverolakia sovellettiin en-   tosta verotukseen lääninoikeudessa. Hallitus
9003: simmäisen kerran vuodelta 1975 toimitetussa,         seuraa oikeuskäytännön kehitystä ja ryhtyy toi-
9004: kuluvan marraskuun 1 päivänä päättyneessä            menpiteisiin sellaisten ohjeiden aikaansaamisek-
9005: verotuksessa. Näin ollen uuden lain tulkinnasta      si asiassa, että verotuskäytäntö muodostuu oi-
9006: on olemassa vasta vähän oikeuskäytäntöä. Niin        keaksi ja yhdenmukaiseksi koko maassa. Tulo-
9007: sanotun kolmen vuoden säännön tulkinnasta ei          ja varallisuusverolain 9 § :n 1 momentin muut-
9008: tiettävästi ole korkeimman hallinto-oikeuden          tamiseen ei siis ole aihetta.
9009: päätöstä. Kun vielä otetaan huomioon verojoh-            Kysymys, joka koskee nykyisten säännösten
9010: tajien, joille lähdeverotuksen valvonta kuuluu,      mukaan valtiolle suoritettavan kunnallisveron
9011: ja verolautakuntien itsenäinen asema, ei kol-        samoin kuin lähdevetoon sisältyvän kunnallis-
9012: men vuoden säännön soveltamisessa ole vältyt-        veron jakamista kuntien kesken, on valtio-
9013: ty epäyhtenäiseltä verotuskäytännäitä huolimat-      varainministeriön 16. 1. 1974 asettaman kun-
9014: ta verohallituksen antamista suppeista ohjeista,      nallisverotoimikunnan tutkittavana. Toimikun-
9015:  joissa sitä paitsi kaikkien asiaan vaikuttavien     ta saa työnsä valmiiksi kuluvan vuoden lop-
9016:  tekijöiden merkitystä lähdeverolain ja verosopi-    puun mennessä. Tämän jälkeen voidaan ottaa
9017: musten soveltamisen kannalta ei ole riittävästi       kantaa siihen, miten verolainsäädäntöä .on muu-
9018:  selvitetty. Uudenmaan lääninhallitus on erää-        tettava.
9019: seen valitukseen antamassaan päätöksessä, joka
9020:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1976.
9021: 
9022:                                                                 Valtiovarainministeri Esko Rekola
9023:                                                 N:o 256                                              5
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9029: 
9030:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          presumtionen genom att framlägga motbevis.
9031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          Avsikten med stadgandet är att person 'som un-
9032: se den 1 oktoher 1976 tili vederhörande med-          der hela skatteåret eller under den största de-
9033: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       len därav vistas utomlands, medan han dock
9034: av riksdagsman Ekorre undertecknade spörs-            bibehåller starka ekonomiska eller personliga
9035: mål nr 256:                                           förbindelser med Finland, fortfarande skall he-
9036:                                                       handlas här såsom allmänt skattskyldig. Där-
9037:              Är Regeringen medveten om, att vis-      emot skall person som lämnat Finland och som
9038:           sa i Finland varaktigt arbetande finska     inte har väsentliga förbindelser med detta land,
9039:           medborgare bosatt ·sig i Sverige för att    sedan han lämnat landet behandlas såsom be-
9040:           bli delaktiga av de i fråga om begrän-      gränsat skattskyldig i Finland om han visar att
9041:           sat skattskyldigas stats- och kommunal-     han brutit sina nämnda förhindelser med Fin-
9042:           skatt i källskattelagen stadgade förmå-     land. Den närmare definitionen av begreppet
9043:           nerna av en skattesats som är hetydligt     väsentliga förhindelser har lämnats heroende
9044:           lägre än den progressiva inkomstbe-         av rättspraxis. Utgående från en totalbedöm-
9045:           skattningen, samt för att i strid med       ning av den persons förhållanden som lämnat
9046:           källskattelagens ursprungliga syfte helt    landet bör i det enskilda fallet undersökas,
9047:           bli befriade från erläggande av kommu-      huruvida han har väsentliga förhindelser med
9048:           nalskatt, och om så är fallet,              Finland. Sedan tre år förflutit efter utgången
9049:              ämnar Regeringen vidtaga åtgärder i      av det år personeo i fråga lämnat landet, skall
9050:           syfte att få tili stånd sådan rättelse i    skattemyndigheterna förete utredning om att
9051:           skattelagstiftningen att spekulationer i    denna person har väsentliga förbindelser med
9052:           källskattelagens förmåner hindras, vari-    Finland för att han på denna grund mot sitt
9053:           genom även bibehållandet av kom-            eget bestridande fortfarande skall kunna anses
9054:           munernas skatteinkomster tryggas?           vara bosatt i Finland.
9055:                                                          Om person enligt 9 § lagen om skatt på
9056:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inkomst och förmögenhet inte kan anses vara
9057: samt anföra följande:                                 bosatt i Finland, är han således skyldig att tili
9058:    Med stöd av 5 § lagen om skatt på inkomst          stat och kommun erlägga skatt på grund av in-
9059: och förmögenhet (1 04 3/7 4) är fysisk person,        komst endast för inkomst som han erhållit i
9060: beroende på, huruvida han är bosatt i Finland         Finland, på viiken skatten i detta fall utgår
9061: eller ej, skyldig att i Finland erlägga skatt på      enligt Jagen om stats- och kommunalskatt för
9062: inkömst både för här och annorstädes förvär-          begränsat skattskyldig ( 917/72), dvs. den s.k.
9063: vad inkomst ( allmän skattskyldighet) eller en-       källskattelagen. Syftet med källskattelagen är
9064: dast för här förvärvad inkomst (begränsad             att inkomstskatt i så stor utsträckning som
9065: skattskyldighet). Stadgandena om bosättning           möjligt redan då skattepliktigt belopp utbe-
9066: finris i lagens 9 §, vars 1 mom. innehåller den       talas kan uppbäras genom innehållning, som
9067: i motiveringen tili riksdagsman Ekorres spörs-        samtidigt utgör den slutliga skatten ( käll-
9068: mål åsyftade s.k. treårsregeln. Enligt denna          skatt). KäHbeskattningens fördelar, tili vilka
9069: regel anses finsk medborgare, som lämnat Fin-         även i · motiveringen tili riksdagsman Ekorres
9070: land, vara bosatt i Finland tili dess tre år för-     spörsmål indirekt hänvisas, gäller bl.a. beskatt-
9071: flutit efter utgången av det år under vilket          ningen av löneinkomst i fall då person som
9072: han lämnat landet, såvida han icke visar att          är bosatt i utlandet utfört arbetet i Finland.
9073: han icke under skatteåret haft väsentliga för-        Sådan person skall på lön, viiken han erhållit
9074: bindelser med Finland. Skattskyldig kan så-           för arbete som han utfört i Finland, tili staten
9075: ledes omkullkasta den i stadgandet ingående           i källskatt erlägga 30 procent av lönebeloppet.
9076: 1000/76
9077: 6                                               1976 vp.
9078: 
9079: Emedan från lönebeloppet dock alltid såsom             har i ett utslag med anledning av besvär, som
9080: kostnader för arbetes utförande får avdras 10          gällde en grundskollärare i anställning hos
9081: procent av detta belopp, utgör källskatten så-         Torneå stad ansett, att läraren på grund av
9082: ledes 27 procent.                                      anställningen hos staden haft väsentliga för-
9083:     I gällande skatteavtal mellan Finland och          bindelser med Finland, trots att han hade
9084: Sverige (FördrS 12/50) ingår även bestäm-              bostad endast i Haparanda i Sverige, och att
9085: melser om bosättning, med stöd av vilka av-            han således enligt lagen om skatt på inkomst
9086: görs viikendera avtalsslutande staten - Fin-           och förmögenhet var bosatt i Finland och så-
9087: land eller Sverige - får använda sin beskatt-          lunda allmänt skattskyldig. På läraren skulle
9088: ningsrätt, såvitt denna rätt beror på den skatt-       därför inte tillämpas källskattelagen. Genom
9089: skyldiges i skatteavtalet avsedda hemviststat.         den av länsstyrelsens i Nylands Iän utslag fram-
9090: En:ligt artikel 8 i skatteavtalet beskattas lön        gående tolkningen, som bör anses vara dktig,
9091: som erhållits för arbete i anställning hos finska      uppnås således inte de förmåner som skatt-
9092: staten, finsk kommun eller annat offentligrätts-       skyldig eljest möjligen kunde ha fått av källbe-
9093: ligt samfund liksom även för arbete i Finland i        skattningen i de fall där person i anställning
9094: privat anställning, endast i Finland, oberoende        hos finskt offentligrättsligt samfund efter-
9095: av, huruvida den skattskyldige enligt skatte-          strävat dessa förmåner genom att uteslutande
9096: avtalet är bosatt i Finland eller Sverige. Den         av beskattningsskäl flytta sin bostad tili utlan-
9097: omständigheten, huruvida beskattningen härvid          det, men i övriga avseenden bibehållit sina
9098: sker enligt stadgandena i lagen om skatt på            väsentliga förbindelser med Finland. Emedan
9099: inkomst och förmögenhet i den ordning som              källskattelagen i de fall som avses i riksdags-
9100: är stadgad i beskattningslagen, eller i enlighet        man Ekorres spörsmål felaktigt kan ha tilläm-
9101: med stadgandena i källskattelagen såsom käll-          pats på personer, vilka med stöd av treårs-
9102: beskattning, avgörs dock uteslutande på den             regeln borde anses vara bosatta i Finland och
9103:  grunden, huruvida löntagaren på sätt som avses         således allmänt skattskyldiga i detta land, kan
9104: i 9 § lagen om skatt på inkomst och förmö-             i dessa fall ändring fås tili stånd i länsrätten
9105:  genhet är bosatt i Finland eller ej. I jakande        i den velJkställda beskattningen, genom besvär
9106: fall, då personen i fråga således är allmänt            av statsombudet och kommunalombudet. Om
9107:  skattskyldig i Finland, bestäms skatten enligt         statsombudet och kommunalombudet anser, att
9108:  den skatteskala som i allmänhet skall tillämpas        källskattelagen felaktigt tillämpats på ifråga-
9109:  på hans inkomst och enligt den uttaxering per          varande personer, trots att de hade bort be-
9110:  skattöre som fastställts för vederbörande kom-         skattas enligt lagen om skatt på inkomst och
9111:  mun, medan i nekande fall arbetsgivaren upp-           förmögenhet, kan och borde ombuden i ege~
9112:  bär slutlig källskatt på lönen.                        skap av bevakare av skattetagarnas intressen
9113:      Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet          söka ändring i beskattningen hos länsrätten.
9114:  tillämpades första gången vid beskattningen för        Regeringen följer med utvecklingen av rätts-
9115:  år 1975, viiken avslutades den första dagen            praxis och vidtar åtgärder i syfte att åstad-
9116:  innevarande november månad. Under sådana               komma sådana anvisningar i saken att beskatt-
9117:  förhållanden finns endast litet rättspraxis i          ningspraxis blir riktig och enhetlig i hela lan-
9118:  fråga om tolkningen av den nya lagen. Om               det. Det föreligger således inte skäl tili änd-
9119:  tolkningen av den s.k. treårsregeln finns ve-          ring av 9 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst
9120:  terligen inte något utslag av högsta förvalt-          och förmögenhet.
9121:  ningsdomstolen. Då man vidare beaktar skat-               Frågan angående fördelning mellan kommu-
9122:  tedirektörernas, på vilka tillsynen över käll-         nerna av den kommunalskatt som enligt de nu-
9123:  beskattningen ankommer, och skattenämnder-             varande stadgandena skall erläggas tili staten,
9124:  nas självständiga ställning, har man beträffande       och likaså av den kommunalskatt som ingår i
9125:  tolkningen av treårsregeln inte kunnat undvika         källskatten, utreds av kommunalskattekommis-
9126:  en oenhetlig beskattningspraxis, trots de snäva        sionen, viiken finansministeriet tillsatte 16. 1.
9127:  anvisningar skattestyrelsen utfärdat, i vilka          1974. Kommissionen kommer att slutföra sitt
9128:  dessutom den betydelse alla på saken inverkan-         arbete före utgången av innevarande år. Där-
9129:  de faktorer har med tattke på tillämpningen av         efter kan man ta ställning tili frågan, hur
9130:  källskattelagen och skatteavtalen inte blivit till-    skattelagstiftningen borde ändras.
9131:  räckligt utredd. Länsstyrelsen i Nylands Iän
9132:       Helsingfors den 1 november 1976.
9133: 
9134:                                                                          Finansminister Esko Rekola
9135:                                                1976 vp.
9136: 
9137: Kirjallinen kysymys n:o 257.
9138: 
9139: 
9140: 
9141: 
9142:                                   Turunen: Mikkelin puhelinpiirin Savonlinnan Tärynniemessä
9143:                                      sijaitsevan työpaikan sosiaa]itHbjen saattamisesta asianmukai-
9144:                                      selle tasoHe.
9145: 
9146: 
9147:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9148: 
9149:    Posti- ja lennätinhallituksen alaisen Mikkelin        Savonlinnan seudulla on jo pitemmän ajan
9150: puhelinpiirin Savonlinnan alueen puhelinasenta-       vallinnut suuri työttömyys, erikoisesti raken-
9151: jat ja työntekijät ovat lähes neljän vuoden ajan      nusalalla. Tämä johtuu osittain siitä, ettei kau-
9152: yrittäneet saada parannusta Savonlinnan kau-          pungissa eikä lähiympäristössä ole valtion ra-
9153: pungissa Tärynniemessä sijaitsevan työpaikkan-        kennusalan töitä tarjolla. Mikäli tämä työkohde
9154: sa sosiaalisiin oloihin. Epäkohdan olemassaoloon      saataisiin käyntiin helpottaisi se omalta osaltaan
9155: on kiinnittänyt huomiota myöskin Mikkelin työ-        rakennusalan työllisyyden hoitoa.
9156: suojelupiiri, jonka edustajan 28. 2. 1975 suorit-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9157: tamassa tarkastuksessa on todettu kyseiset puut-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
9158: teet, ja antanut tästä lausunnon, jossa kehote-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9159: taan työnantajaa korjaamaan todetut epäkohdat.        vaksi seuraavan kysymyksen:
9160: Erikoisesti sosiaalitilojen osalta pesu-, wc- ja
9161: pukeutumistilat ovat puutteelliset ja riittämät-                 Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo
9162: tömät. Samoin puuttuvat tarpeelliset vaatteiden               ryhtyä posti- ja lennätinhallituksen alai-
9163: kuivatustilat, sekä kokoontumistilat niille, jotka            sen Mikkelin puhelinpiirin Savonlinnan
9164: joutuvat oleskelemaan lyhytaikaisesti tässä työ-              Tärynniemessä sijaitsevan työpaikan so-
9165: pisteessä komennusta odottaessaan linjatöihin.                siaalitilojen saattamiseksi nykyajan ja
9166:    Työn suorittamiselle ei pitäisi olla rahoituk-             viranomaisten esittämiä vaatimuksia
9167: sellisia eikä muitakaan esteitä, joten korjaustöi-            vastaavalle tasolle?
9168: den aloittamisen siirtyminen on ymmärrettävästi
9169: suuresti huolestuttanut kyseisiä työntekijöitä.
9170:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
9171: 
9172:                                             Väinö Turunen
9173: 
9174: 
9175: 
9176: 
9177: 1032/76
9178: 2                                             1976 vp.
9179: 
9180: 
9181: 
9182: 
9183:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9184: 
9185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sosiaalitilaa 205 m2 • Rakennushankkeen suun-
9186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nittelutyö on valmis ja parhaillaan kootaan
9187: olette 1 päivänä lokakuuta 197 6 päivätyn kir-      urakkalasken ta-asi.akirj oja.
9188: jeenne n:o 1380 ohella toimittanut valtioneu-          Savonlinnan kaupungin maistraatti on myön-
9189: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tänyt 9 päivänä kesäkuuta 1976 rakennusluvan
9190: kansanedustaja Väinö Turusen kirjallisesta ky-      edellä mainittua hanketta varten. Naapurikiin-
9191: symyksessä n:o 257, jossa tiedustellaan:            teistön omistaja Kiinteistö Oy Jukolansalo on
9192:                                                     Mikkelin lääninhallitukselle jättämässään vali-
9193:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuskirjelmässä pyytänyt rakennuslupapäätöksen
9194:        ryhtyä posti- ja lennätinhallituksen alai-   kumoamista sillä perusteella, että rakennus on
9195:        sen Mikkelin puhelinpiirin Savonlinnan       sopimaton kyseiseen paikkaan ja että laajennus
9196:        Tärynniemessä sijaitsevan työpaikan so-      pahentaisi maisemallisesti tilannetta. Mikkelin
9197:        siaalitilojen saattamiseksi nykyajan ja      lääninoikeus on 1 päivänä lokakuuta 1976 an-
9198:        viranomaisten esittämiä vaatimuksia          tamallaan päätöksellä hylännyt valituksen. Mai-
9199:        vastaavalle tasolle?                         nittu osakeyhtiö on jatkanut valitustaan kor-
9200:                                                     keimmassa hallinto-oikeudessa.
9201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Koska rakennuslupaa koskeva lääninoikeuden
9202: seuraavaa:                                          päätös ei ole lainvoimainen, kyseisen talonra-
9203:    Liikenneministeriö on 13 päivänä tammikuu-       kennushankkeen rakennustöitä ei voida vielä
9204: ta 1976 vahvistanut Savonlinnan Tärynniemen         aloittaa. Liikenneministeriö on kehottanut pos-
9205: televaraston laajentamisen perustamissuunnitel-     ti- ja lennätinhallitusta selvittämään, voidaanko
9206: man sekä antanut posti- ja lennätinhallitukselle    kirjallisessa kysymyksessä mainittujen sosiaali-
9207: kehotuksen hankkeen suunnittelemisesta ja to-       tilojen parantamisen osalta tehdä väliaikaisia
9208: teuttamisesta. Televaraston yhteyteen on tarkoi-    ratkaisuja.
9209: tus rakentaa myös työhuonetilaa 247 m2 sekä
9210:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
9211: 
9212:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
9213:                                               N:o 257
9214: 
9215: 
9216: 
9217: 
9218:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
9219: 
9220:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         neringen av byggnadsprojektet föreligger fär-
9221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       dig och för tillfället sammanställs entreprenads-
9222: nr 1380 av den 1 oktober 1976 tili vederbö-         beräkningshandlingarna.
9223: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Magistraten i Nyslott har den 9 juni 1976
9224: av följande av riksdagsman Väinö Turunen un-        beviljat byggnadslov för det ovan nämnda pro-
9225: dertecknade spörsmål nr 257:                        jektet. Ägaren tili grannfastigheten, Kiinteistö
9226:                                                     Oy Jukolansalo, har i sin till St Michels läns-
9227:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      styrelse ställda besvärsinlaga anhållit om upp-
9228:        ta för att bringa de sociala utrymmena       hävande av beslutet om byggnadslov med den
9229:        på arbetsplatsen i Tärynniemi, Nyslott,      motiveringen, att byggnaden inte är lämplig
9230:        viiken arbetsplats hör tili det post- och    för ifrågavarande plats och att utvidgningen
9231:        telegrafstyrelsen underlydande St Mi-        skulle inverka störande på landskapsbilden.
9232:        chels telefondistrikt, att motsvara en ni-   Länsrätten i St Michel har genom sitt utslag
9233:        vå som överensstämmer med nutida an-         den 1 oktober 1976 förkastat besvären. Nämn-
9234:        språk och myndigheternas krav?               da aktiebolag har fullföljt sina besvär i högsta
9235:                                                     förvaltningsdomstolen.
9236:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Emedan länsrättens beslut om byggnadslovet
9237: samt anföra följande:                               ännu inte vunnit laga kraft, kan byggnadsarbe-
9238:    Trafikministeriet har den 13 januari 1976        tena på det aktuella husbyggnadsprojektet inte
9239: fastställt anläggningsplanen för utvidgning av      heller inledas. Trafikministeriet har uppmanat
9240: teleförrådet i Tärynniemi, Nyslott, samt upp-       post- och telegrafstyrelsen att utreda, huruvida
9241: manat post- och telegrafstyrelsen att planera       man kan vidta temporära åtgärder för att för-
9242: och genomföra projektet. I anslutning tili tele-    bättra de i spörsmålet nämnda sociala utrym-
9243: förrådet skall enligt planerna byggas 247 m2        mena.
9244: arbetsrum samt 205 m2 sociala uttymmen. Pia-
9245:      Helsingfors den 2 november 1976.
9246: 
9247:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
9248:                                               1976 vp.
9249: 
9250: Kirjallinen kysymys n:o 258.
9251: 
9252: 
9253: 
9254: 
9255:                                   Hemmi ym.: Öljypohjaisen g-strofantin-lääkkeen rekisteröimisestä
9256:                                     ja valmistuksen aloittamisesta maassamme.
9257: 
9258: 
9259:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9260: 
9261:    Sydäninfarktit ja muut sydän- ja verisuoni-       oteta kantaa käyttöön lääkkeenä ja Arstilan
9262: taudit muodostavat maassamme ongelmallisim-          tutkimuksen "pohdinta"-osassa sanotaan: "Tu-
9263: man ja vaarallisimman sairastavuus- ja kuollei-      loksia arvioitaessa on huomattava, että hoito-
9264: suusryhmän suhteessa muihin sairauksiin.             aika kesti täyttä annosta käytettäessä vajaan
9265:    Lääke- ja kansanterveystiede uusine tutki-        viikon. Pitempi hoito olisi saattanut muuttaa
9266: mus- ja hoitomenetelmineen on aivan viime            eräitä tuloksia."
9267: vuosina paneutunut koko voimallaan selvittä-            Vaikuttaa siltä, että viime aikoina ei ole
9268: mään ko. ongelmaa (mm. Pohjois-Karjala -pro-         lääkintöhallituksen taholla oltu lääkkeen suh-
9269: jekti).                                              teen täysin kielteisiä, kuten aikaisemmin. Hel-
9270:    Uudenaikaisen kuntoutus.toiminnan ohella          singin Yliopiston Apteekki valmistaa g-strofan-
9271: lääkehoito muodostaa sydänpotilaiden hoidossa        tiinia, jonka sairausvakuutus korvaa, mutta ei
9272: keskeisimmän alueen. Jo usean vuoden ajan            saksalaista. Potilaiden kokemuksen mukaan
9273: noin 300 sydänpotilasta on saanut lääkehoitoo-       sivuvaikutuksien suhteen kotimaisella g-stro-
9274: sa Stuttgartista Länsi-Saksasta tri Kerniltä.        fantiinilla ja saksalaisella öljypohjaisella on
9275: Lääke on öljypohjainen strofantin ( Strodival).      olennainen ero. Merkittävin ero koetaan lääk-
9276: Ne potilaat, jotka nauttivat ko. lääkettä, to-       keen vaikutuksessa potilaan tilaan.
9277: teavat saaneensa parhaimman avun hoitoonsa.             Kaikilla sydänpotilailla ei ole mahdollisuuk-
9278: Myös ne suomalaiset lääkärit, joiden potilaat        sia matkustaa Länsi-Saksaan lääkäriin saadak-
9279: käyttävät strofantiinia, ovat voineet todeta poti-   seen mainittua sydänlääkettä. Vaikka lääke on
9280: laittensa yleiskunnon selvästi parantuneen, rin-     halpaa, on matkustaminen kallista. Lääkkeen
9281: takipujen vähentyneen ja elämänhalun jälleen         hankkiminen keinottelun kautta, jota myös har-
9282: parantuneen. Nämä lääkärit eivät halua jul-          rastetaan, tulisi voida lopettaa.
9283: kisesti asettua puolustamaan mainittua lääkettä         Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
9284: siitä syystä, että Suomessa ei lääkettä ole re-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
9285: kisteröity käyttöön.                                 tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
9286:                                                      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
9287:    Lääkintöhallitus perustelee maahantuontikiel-     myksen:
9288:  toaan työryhmän LL Pentti Reissellin ym. sekä
9289: työryhmä LKT Matti Arstilan, prof. Niilo                        Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä
9290: Kärjen ym. tutkimuksiin vedoten. Merkille-                   toimenpiteisiin öljypohjaisen g-strofan-
9291: pantavaa molemmille tutkimuksille on, että koe-              tinin rekisteröimiseksi Suomeen tai sen
9292:  henkilöiden määrä oli pieni ja tutkimusaika                 valmistuksen aloittamiseksi lisenssillä
9293:  hyvin lyhyt. Reissellin loppupäätelmässä ei                 Suomes,sa?
9294:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
9295: 
9296:          Kerttu Hemmi                   Sylvi Saimo                     Ilkka Kanerva
9297:          Juhani Sipiläinen              Aimo Ajo                        Lea Sutinen
9298: 
9299: 
9300: 
9301: 
9302: 995/76
9303: 2                                               l976.vp.
9304: 
9305: 
9306: 
9307: 
9308:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9309: 
9310:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           phanthiti Medica on siten lääkärin määräyksestä
9311: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           maassamme saatavana.
9312: mies, olette 1 päivänä lokakuuta 1976 päivä-              Tämän lisäksi on haettu . apteekkitavaralain
9313: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         10 a §:n edellyttämää myyntilupaa StrOdival 3
9314: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         :fug:n kapselille. Lääkeainelautakunta, jonka jä-
9315: sanedustaja Kerttu Hemmin ym. näin· kuulu-             senet edustavat maan johtavaa asiantuntemusta
9316: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:              lääkekysymyksiin, on käsitellyt hakemuksen ja
9317:                                                        päättänyt 8. 4. 1975 esittää hakemuksen hylät-
9318:            Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä          täväksi, koska valmistetta ei ole voitu todeta
9319:         toimenpiteisiin öljypohjaisen g-strofan-       tarkoituksenmukaiseksi.
9320:         tinin rekisteröimiseksi Suomeen tai sen           Lisäksi lääkintöhallituksen kuulemien asian-
9321:         valmistuksen aloittamiseksi . lisenssillä      tuntijoiden mukaan edellä mainittu Strodival
9322:         Suomessa?                                      öljykapselivalmiste ei tämän hetkisen tiedon
9323:                                                        mukaan tarjoa sellaisia etuja angina pectorista
9324:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tai sydäninfarktia sairastaville, joita ei muilla
9325: vasti seuraavaa:                                       otsikkoaineen sukulaisaineilla tai muilla sydän-
9326:    Apteekkitavaralain (454/69) 10 a §:n mu-            lääkkeillä saavutettaisi. Puutteellisen ja vaih-
9327: kaan farmaseuttista erikoisvalmistetta saa maas-       televan imeytymisensä vuoksi valmistetta on
9328: sa myydä tai muutoin kulutukseen luovuttaa             pidettävä tietyissä tapauksissa, kuten sydämen
9329: lääkintöhallituksen annettua siihen luvan. Lupa        toiminnanvajausta sairastaville, epäkelpona jopa
9330: myönnetään, kun valmiste on todettu tarkoi-            vaarallisenakin. Edelleen on todettava, .että
9331: tuksenmukaiseksi eikä sitä sen käyttötarkoituk-        maassamme on tehty useita tutkimuksia, joissa
9332: sen huomioon ottaen voida pitää käyttäjälle            nykyaikaisin menetelmin on selvitetty suun
9333: vaarallisena sekä kun se on asianmukaisesti il-        kautta nautitun g-strofantiinin vaikutuksia ja
9334: moitettu ja täyttää farmakopean tai muut vas-          turvallisuutta sydänlääkkeenä. Nämä ovat yh-
9335: taavat sille asetettavat vaatimukset sekä on           täpitävästi osoittaneet Strodivalin epätarkoituk-
9336: hinnaltaan kohtuullinen.                               senmukaiseksi sydäntautien hoidossa. Toistai-
9337:    Lääkintöhallitus on päätöksellään 11. 1. 1964       seksi lääkintöhallitus on joutunut toteamaan,
9338: myöntänyt myyntiluvan viitekirjeessä mainittua         että öljypohjainen g-strofantiinikapseli ( Strodi-
9339: ainetta g-strofantiinia sisältävälle lääkeruiskeval-   val) ei täytä apteekkitavaralain 10 a §: n edelly-
9340: misteelle. Tämä myyntilupa on edelleen voi-            tyksiä eikä sille niin ollen ole voitu myöntää
9341: massa ja g-strofantiinia kauppanimellä g-Stro-         myyntilupaa maassamme.
9342:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1976.
9343: 
9344:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
9345:                                               N:o 258                                                3
9346: 
9347: 
9348: 
9349: 
9350:                            T i H R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
9351: 
9352:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         erhållas på läkärordination i vårt land under
9353: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        handelsnamnet g-Strophanthin Medica.
9354: se av den 1 ok.tober 1976 till vederbörande             DeSisutom har i 10 a § apoteksvarulagen för-
9355: medlem av statsrådet för avgivande av svar          utsatt tillstånd att sälja Strodival i kapsiat om
9356: översänt avskrift av följande av riksdagsman        3 mg sökts. Läkemedelsnämnden, vars medlem-
9357: Kerttu Hemmi m.fl. undertecknade spörsmål           mar representerar den ledande sakkunskapen
9358: nr 258:                                             i läkemedelsfrågor i vårt land, har behandlat
9359:                                                      ansökningen. Nämnden beslöt 8. 4. 1975 fram-
9360:           Ämnar Regeringen, och i så fall när,       ställa, att ansökan måtte förkastas, emedan
9361:        vidta åtgärder för registrering av g-stro-   ämnet inte konstaterats vara ändamålsenligt.
9362:        fantin i oljebas i Finland ellet för in-         Enligt de sakkunniga 'som medicinalstyrelsen
9363:        Iedande av tillverkning därav på licens      hört i ärendet har de personer som lider av
9364:        i Finland?                                   angina pectoris eller hjärtinfarkt, såvitt man för
9365:                                                     närvarandet vet, ingen sådan nytta, av det
9366:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ovan nämnda Strodival-oljekapselpreparatet,
9367: samt anföra följande:                               som de inte skulle ha av andra ämnen, som
9368:                                                     är besläktade med det aktuella ämnet, ellet
9369:     Enligt 10 a § apoteksvarulagen ( 454/69) får    av andra hjärtmediciner. På grund av sin brist-
9370: farmaceutiskt specialpreparat i landet säljas       fälliga ellet varierande absorptionsförmåga mås-
9371: eller på annat sätt överlåtas tili förbrukning,     te preparatet i vissa fall, t. ex. för dem som
9372: sedan medicinalstyrelsen utfärdat tillstånd där-    lider av hjärtinsufficiens, anses odugligt och tili
9373: till. Tillstånd beviljas då preparatet konsta-      och med farligt. Därjämte bör det framhållas,
9374: terats vara ändamålsenligt och med beaktande        att det i vårt land gjorts flera undersökningar,
9375: av dess användningsändamål icke kan anses           i vilka man med moderna metoder utrett verk-
9376: farligt att nyttja 'Samt då det åtföljs av be-      ningarna av per os intaget g-strofantin ooh
9377: hörig varudeklaration och uppfyller i farma-        ämnets sekuritet som hjärtmedicin. Undersök-
9378: kopen fastställda ellet andra på detsamma ställ-    ningarna har i överensstämmelse med varandra
9379: da motsvarande fordringar samt tili sitt pris är    ådagalagt att Strodival är oändamålsenligt vid
9380: skäligt.                                            behandling av hjärtsjukdomar. Tillsvidare har
9381:     Medicinalstyrelsen har genom sitt beslut av     medicinalstyrelsen varit tvungen att konstate-
9382: 11. 1. 1964 beviljat försäljningstillstånd för en   ra, att en g-strofanvinkapsel i oljebas ( Strodi-
9383: injektionslösning som innehåller i spörsmålet       val) inte uppfyller kraven i 10 a § apoteks-
9384: nämnt g-strofantin. Detta tillstånd är fort-        varulagen, och att försäljningstillstånd således
9385: farande i kraft, och g-strofantin kan således       inte har kunnat beviljas i vårt land.
9386:      Helsingfors den 28 oktober 1976.
9387: 
9388:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivan en
9389: ',
9390:                                                  1976 vp.
9391: 
9392: Kiriallin,n .kysymys n:o 259.
9393: 
9394: 
9395: 
9396: 
9397:                                     Rainio ym.: Koulujärjestelmälain 14 §:n mukaisen valintaoikeu-
9398:                                        . den toteuttamisesta käytännössä.
9399: 
9400: 
9401:                           E d u s k u n n a n · H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9402: 
9403:     Qpettajien AllWlattijärjestö ( 0!\:J) on r.yh- huolimatta pyrkivät jättämään korvaaviksi k.ou-
9404: tynyt painostamaan yklsltyiskotdujen ylläpitäjiä luiksl haluavat koulut koulusuunnitelmansa ul-
9405: opettaiien lakoilla ja toimien. hakukidloiUa sekä kopuole1Ie pelikästään täydellisen sosialisoinnin
9406: -saarroitlla iLmeisenä tarkoituksenaan pakottaa halusta~ Kohdistaessa~n pakotteen'sa yksinomaa:n
9407: nämä koulut luovuttautumaan. kunnan haJtuun. yiksityisten . oppikouJujen y1läpitäji1n on OAJ
9408: Opettajien 1akkoja on o1lut espoolaisissa Haka~ astunut tielle, . jota emme voi hyväksyä."
9409: lehdon ja Viherlaaiklson:. yhteiskol,rl:l,lissa, .haku-     Erityis.en. ajankohtai;rten .on painostuskysymys
9410: kieltoj!l, ja -~ioja edellisten lisäksi Etelä- Espoon Hakalehdon yhJ;ciskoulussa em. 6. 9.
9411: Espoon, KarjalaJ!l, Käpylän, I>ol:liois,Haag!lll ja 1976 aLkaneen ~a,lmn tai mielenosoituksen joh·
9412: Vuosaaren yhteiskouluiss~. Hakaleh<:lon yhteis- dosta .. Sitä ennen ja sen :Yhteydessä on julki-
9413: kou~ussa 6. 9. 1976 alkaneen työnsdsauksen yh-           suuteen saatettu kanqanottoja, joiden.mukaan
9414: teydessä on syntynyt se eriikoi>SLaatuinen tilanne, päätöstä koulun tuleyaisuudes.ta ei olisi voitu
9415: että tyÖStä poisjääneet opettajat ovat alkaneet tehdä tämän k<mll!n yliläpitäjän taholta tai on
9416: antaa. ~räille. koulun oppilaille opetusta maini- muka vehty koulun luovutusta merkitsevä pää-
9417: tuo koulw1 ulikopuolel1a, joten on vaikea sanoa, tös, kuten. esimerkiksi Opettajien Ammattijär-
9418: ooko ky~ymyksesS.ä lakko. vai mielenosoitus. jestö on. olettanut toimeenpannessaan työnsei-
9419:     :Pain~tU:stoimet ovat saal}~t jo niin· räikeitä      sauksen. Kumpikaan väite ei pidä .paikkaansa.
9420: muotoja, etteivät opettajat.· yleisesti voi niitä VoiinasM on nimenomaan 27 <10.1975 kanna,
9421: hY"'irksyit Siitä on ,selvänä·. osoiruksena 435 tusyhdistyksen tekemä päätös .siitä, että Haka-
9422: beLsinlkiJ.äisen .. opettajan allekitjoittilma .. OAJ: n LehdQn yhteiskoulu jatkaa korvaavana koukuia.
9423: hallitukselLe osoiteHu vastalause, joka kuuluu Sen sijaan .koulun luovuttatninen Esi>oon kau·
9424: (leuta.avast:i: ... "Me aillekirjoitllaneet 'Helsingin pl,lf}giUe. edellyttää .k:oulun kannatusyhpistyksen
9425: Opettajien Ammattiyhdistys r.y;:n jäsenet tuo- sääntöjen nnmtosta, Sitä d ole tapahtunut..
9426: mits®ime. jyrkästi OAJm IYcillittikse~ toimen- Painostukst:Q 'kqhteeks:i joutu;tut ~.oulutJ: ka..•v
9427: piteet; ;joilla pyri;tään tekemään .mahdottomaksi natusyhdistybea johto ei lu000oJli~ti oie voi-
9428: lain · salliinilen · korv®vie!l .. koulqjen ·.toiminta. t).ut · ryp.tyä . sääntöjenva•staiseen. ~ettelyyn,
9429: OAJ:n juJistamat hakusaarrot ja sen antamat jota· siltä kqit{!llldn on vaaditt11•: Si~ä vastaan
9430: lakkoluvat eivät käsit)"ksemme mukaan tähtää suuntautooeet painostustoimet ovat siis pakot-
9431: yksilllomaan opettajien työllisyyden turvaami- tami~ta Mhlisteri' sääntöjen· vastais·eeri menett:'!-
9432: seen, vaan selvästi myös puoluepoliiaiseen rat- lyyn.
9433: kaiosruun: koko ·maamme. peruskoulun täydelli~ .... · Se painostus, jota 0tQ. :kohdistettu :Hakaleh-
9434: seen ikunnaJlistainiseen ja :yksityisten· oppikou- ·don yhteiskoulun t)19.nseisauksren - tai mielen-
9435: lujen omaismiden siirtoon ·.kuntien omistuk- osp1tuksen - arkana ~opettt%ta antaviin opet-
9436: s:een. Tällai·nen m:etietrely Otti selvästi amm.atti- tajiin, ~ahentelee dkosoi'ke\ldessa , wääritellyn
9437:  järjestötoiminnalle vierMt.a. · ja ainutlaatuista pakottamisen piirtdtä. Myös }lihetlaa>kson yh-
9438: maassamme. OA.folisi ätvovåillallaan ja järjestö- teiskouh:m lakosta kieltäytynt;itä o~ttajia on
9439:  voimallaan pys:tynyt :tahtoessaan hankkimaan · painostettu. NäiJlle henkilöille on Espoon ja
9440: siirtymäsuojan myös· korvaavien koulujen ·opet- Kauniaisten Opettaiiert Amm.::Ji~iyhdi•styksen ni-
9441:  tajiHe. Ammattijärjestönime . voimatoimenpitei- mi~sä lähetetty kirje, jqhon ~sis.ältyy:dnm. seu-
9442: den olisi pitänyt kohdistua niiden kuntien pääV · t~avaflllll;inen uhkaus: '!}I:a,.rkit~ ~t~:bk:11sti asiaa,
9443:  täviin elimiin, jotka koulutiloj1en puutteesta · . jotta voi:t vastaisuudessakin toimia opettajana.
9444: 1037/76
9445: 2                                              1976 vp.
9446: 
9447: Rikkuri saa osakseen oosaitsemansa kohtelun            kitsisi niiden korvaavina . kouluina lroUJhijärjes~
9448: järjestöpäätöksille solidaarisilta opettajilta."       telmän ulkopuoleLle jättäminen siis vastaan-
9449:    Eräitä kouluviranomaisten toimenpiteitä tässä       sanomattomasti huononnusta kaupungin koulu-
9450: asiassa on pidettävä selvästikin jatkuvana il:aus-     oloilltn, mikä on vastoin eduskunnan tässä
9451: tatuen antamisena painostukselle. Niinpä               asiassa ottamoo kantaa. Uhkauksilla jättää kor-
9452: Uudenmaan lääninhallituksen kouluosaston pääl-         vaavat koulut koulujärjestelmän ulkopuolelle ei
9453: likkö Ketonen on antanut lehdistölle ··lausun"         sHs ole missään vaiheessa ollut toteuttamisen
9454: non, jossa uhataan Hakalehdon yhteiskoulua             ede1lytyksiä. Asiaa tuntemattornissa ne ovat
9455: valtionavun menettämilscllä ja sen johtokuntaa         kuitenkin olleet omiaan herättämään levotto-
9456: lääninhailituksen kouluosaston toimesta tapah-         muU!tta ja väliLlisesti vaikuttaneet myös Opet-
9457: tuvalla erottamisella. Näin menetellessään osas-       tajien Ammattijärjestön päätökseen panna toi-
9458: topäällikkö on selvästi ylittänyt valtuutensa. ·       meen opettajien työnseisaus Hakalehd0111 yh-
9459: Tällaisiin toimiin tarvitaan toki opetusminis-         teiskoulussa, [{oska muka "koulu on jäämässä
9460: teriön päätös ja vahvat perusteet- joita tässä         kokonaan Espoon kaupungin kouluisuunnitel-
9461: tapauksessa ·ei ole olemassa.                          man ulkopuolelle''· -      kuten esitettiin tältä
9462:  · LiSäksi mainitun kouluosaston koul'utoimen-         taho1ta ainoana perusteena työnseisauksdJ.e.
9463: tatlkiastaja Pirilllen on Hakalehdon yhteiskou-        Espoon kouluviranomaisten menettelyllä · on
9464: lussa käydessään kieltänyt koulun rehtoria ja•         siten saattanut olla suor.astaan laukaiseva vai-
9465: kamasta .koulun johtokunnan laatimaa oppilai-          kutus työnseisauksen syntyyn.                 .
9466: den vanhemmi1le osoitettua monistetta - edes              Edellä olevan perusteelkl ja viitaten valtio-
9467: siihen tutustumatta. Tållainen äkillinen puuttu-       päiväjärjestyklsen 37 §:n 1 momenttiilll esirt:äm~
9468: miJnen koulun johtokunnan asiaLlisen tiedotta-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9469: misen oikeuteen on sitäkin oudompaa, kun               tattavaksi seuraavan kysY,myksen:
9470: tiedetään, miten kouluissamme on jatkuvasti
9471: jaettu jopa räikeästi propagandistista poliittista               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9472: materiaalia lääninhallituksen kouluosas1ton puut-             koulujärjestelmälain 14 §:ssä yksityisen
9473: tumatta ruiiaan.                                              oppikoulun Y'Häpitäjä·lle taattu korvaa-
9474:    Espoon kouluviranomaisten eräät toimet ovat                van koulun vaihtoehdon valintaoikeus
9475: niin ikääh merkinneet taustatuen antamista                    on uhattuna sen johdosta, että eräiden
9476: painostuksel1e y!ksityisten opprkoulujen ylläpitä-            koUJlujen kohdalla on harjoitettu painos-
9477: jiä vastaan. Tältä taholta on nimittäin annettu               tusta tätä valintaa vastaoo - painos-
9478: ymmä·rtää, että yksityiset oppikoulut kyhläkin                rtusta, joka on saanut taustatukea jopa
9479: liitetään kaupungin koulujärjestelmään, mikäli                eräiden lrouluviranomaisten menettelys-
9480: ne luovuttautuvat kaupungi.hle, mutta siinä ta-               tä, ja
9481: pau!ksessa, että ne valitsevat korvaavan koulun                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9482: vathtoehd0111, ne jätetään . muka tarpeettomina               ryhtyä mainitun, ii:Mssa taatun valinta-
9483: koulujärjestelmän ulkopuolelle. Koska yksityi-                oikeuden · toteuttamiseksi myös käytän-
9484: set oppikoulut siis ovat Espoon kaupungtlle                   nössä ja koUJluviranomaisten saattami-
9485: tarpeellisia :...... ja se käy ilmi näille kouluille          seksi toimimaan tämän mukaisesti?
9486: ehdoteroista sopimusluonnolk.sistlaikin - , mer-
9487:      Helsingissä 1 päivänä [okakuut·a 1976.
9488: 
9489:           KuMetvo Rainio                 Tuure Junnila                    Raino Westerholm
9490:            Anna-Liisa Linkola            Alli Vaittinen-Kuikka            Kirsti Hollming
9491:           P. Mäki-Hakola                 Timo Mäki                        Arto Lampinen
9492:           Matti Asunmaa                  Pen.tti Sillantaus               Tapani Mörttinen
9493:          . Milkko AsU!n:ta · ·           Sinikka Karhuvaana               Erkki Korhonen
9494:           Eero 'Lattula ·                Eeva Kauppi                      Sarutli Hautala
9495:           Ht;ik:ki Jartti                Antero Juntumaa                  Olavi Majlander
9496:           Toiv<;> T. Pohjala             Veikko J. Matikkad~              Impi Muroma
9497:           Saata Mikkola                  UHa Puolanne                     M. Jaatinen
9498:            Erkl# Pystynen                Jorma Fred                       Georg C. Ehrnrooth
9499:                                          Pekka Jokinen
9500:                                               N:o 259                                                  3
9501: 
9502: 
9503: 
9504: 
9505:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h ell e.
9506: 
9507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lyrtää, että kaikki: peruskouluopetusta antavat
9508: mainitussa tarkoituhes.sa Te, Herra Puhemies,        koulut ovat kunnan ylläpitämiä ja niiden kou-
9509: olette kirjedlätnne 1 päivänä lokakuuta. 197$        lurakennukset lkunnan omistuksessa. Tämän ja
9510: n:o 1386 Jähettänyt valtioneuvoston asianomai-       eräiden kunnan talouteen V'aikuttavien seikko-
9511: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kul-        jen vuoksi koulujärjestelmän perusteista anne-
9512: lervo Rainion ym. tekemän seuraavan kysymyk-         tun !bin 14 §:ää muutettiin 12 päivänä heinä~
9513: sen n:o 259:                                         kuuta 197 4 annetuJla bi1la ( 572/74). Pykälän
9514:                                                      ja sen voimaanpanosää:nnöksen uudesta sana-
9515:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        muodos·ta Hmenee, ettei kunnan tatvitse hv-
9516:        kotclujärjestelmälain 14 §:•s!sä yksityisen   väksyä yksity~sen oppikoulun yHäpitäjän valit-
9517:        oppikoulun yHäpitäjälle taattu korvaa-        semaa korvaavan kourloo vaihtoehtoa. Tämä
9518:        van koulun vaihtoehdon valintaoikeus          lain tarkoitus ilmenee myös selvästi hallituk-
9519:        on uhattuna s·e:n johdosta, että eräiden      sen esityksen .perusteluista ja Jainmuutoksen
9520:        kouJujen kohdalla   on harjoitettu painos-    edusffmntrukäsittely:a yhteydessä syntyneistä asia-
9521:        tusta .tätä valintaa vastaan - painos-        kirjoista. Eduskoonan perusttuslakivaliokuruian
9522:        tusta, joka on saanut taustatukea jopa        lausunnossa muoo muassa todetaan, ettei kun-
9523:        eräiden kouluviranomaisten menettelys-        nalla lakiehdotukSen mukaan ole mitään vel-
9524:        tä, ja·                                       vollisuutta ottaa yksityistä kouJua koulusuun-
9525:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nitelmaan korvaavana kou[una ja että ~yksityis­
9526:        ryhtyä mainitun, :Laissa taatun valinta~      oppikouJun ylläpitäjän valinnal:la näyHää olevan
9527:        oilkeuden toteuttamiseksi myös käytän-        merkitystä vain siinä tapauksessa, että koota
9528:        nössä ja kot!iluviranomaisten saattami-       suostuu sen mukais.een ratkaisuun. Hyväksyes-
9529:        seksi toimimaan tämän mukaisesti?             sään mainitun iainmuutdksen eduskunta on
9530:   Vastauksena kysymykseen .esitän kunnioitta-        muun muassa edellyttänyt, että siirtymävai-
9531: vasti seuraavaa:                                     heessa esiintyvät vaikeudet hoomioon ottaen
9532:                                                      huolehditaan siitä, että lakia sovellettaessa kun-
9533:    Lain mukaan kunta on velvoJlinen huolehti-        nan kouluolot eivät huonone. Tämä ponsi ei
9534: maan perurskouluopetuksen järjestämisestä. Tä-       luonnoHisesti voi vastoin hyv~sytyn lainkoh-
9535: män velvoJlisuutens:a kunta voi täyttää myös         dan sanamootoa ja tarkoitusta velvoittaa kuntaa
9536: käy.ttämäUä apunaan mui:takin kuin kunnaMisia        hyväksymään jossakin yksittäistapauksessa kor-
9537: kouluja. Ykshyinen peruskoulua korvaava kou-         vaavan koulun va1htoehtoa. Sitä vastoin kunnan
9538: lu ei opetussi•säldöltään poi:kkea kunnan perm-      täytyy ryhtyä kaikkiin muihin :toimenpiteisiin
9539: koulusta. Säännösten mukaan sen on noudatet-         kouluolojen huonontum1sen estämiseksi. Näin
9540: tava peruskoulun opetussuunnite1maa. Sitä vas-       ollen kunnan tulis·i moon mua•ssa pyrikiä vuok-
9541: toin korvaavan koulun halJJnto eräihä osin           raamaan yksityisen oppikoulun rakennukset, jos
9542: poikkeaa peruskoulun hallinnosta. Tästä ja           kouluolot muutoin hoonontuisivat.
9543: ennen brkkea korvaavan koulun yksityisestä              Yksityisten oppikoulujen ylläpitäjät ovat
9544: omistussuhteesta johtuu, ettei peruskoulun ja        yleensä ns. yJeishyödyllisiä yhteisöjä, joiden
9545: korvaavan koulun t•hloj<en ja opetusvälineiden       tarkoituksena ei saa olla ta!loudellinen voiton-
9546: yhteiskäyttö ole mahdoLlista. Samoin kouluilla       tavoittelu. Yksityisoppikoulujen menot, pää-
9547: ei voi oila yhteisiä opettajan virkoja, kuten        omamenot mukaan lukien, suoritetaan pääosal-
9548: kahdella tai useammalla peruskoululla.               taan valtion avustuksilla ja osaksi myös kunnan
9549:    Useimmissa tapauksi•ssa kunnan kou.fulaitok-      avustuksilla ja julkisoikeudellisten maksujen
9550: sen tarkoituksenmukainen järjestäminen edel-         kaltaisilla lukukausimaksui1l1a•. Ylläpitäjäyhteisön
9551: 4                                              1976 vp.
9552: 
9553: jäsenten taloudelJinen panos on merkityksetön         muksestaan luovuttaa koulu varoineen ja vel-
9554: koclun menoja ajatellen. Yhteisölainsäädäntöm-        koineen kunnalle koulun toiminnan lakatessa.
9555: me puutteeiDsuudesta johtuen maicittuihln yh-         Espoon kaupungin valtuusto on päättänyt ettei
9556: teisöihin sovelletaan yleensä taJ.oudellisia yhtei-   korvaavia kouluja hyväksytä. Tähän kaupungin
9557: söjä varten annettuja säännöksiä ja määräyksiä.       toimivaltaan kuuluvaan asiaan valtion koulu-
9558: Tämä koskee myös ns. vähemmistösuojasään-             viranomaiset eivät voi puuttua.
9559: nöksiä, joiJlla taloudellisissa yhteisöissä on           Hakalehdon yhteiskoulun johtokunnan ja :toi-
9560: ymmärrettävä tarkoitus. mutta jovka sopivat           saalta koulun opettajien ja oppilaiden vanhem-
9561: usein huonosti koulua ylläpitäviin yleishyödylli-     pien erilaiset näkemyikset koulun asemasta
9562: siin yhteisöihin. Nämä yhteisöthän ovat synty-        uudessa koulujärjestelmässä ovat johtaneet opet-
9563: neet lähinnä sen vuoksi, että aikaisemmin yhteis-     tajajä11jestön tahol'ta ~toimenpiteisiin, jotka ovat
9564: kunta huomatta~assa määrin huolehti oppikou-          estäneet oppi'La·iden säännönmukaisen koulun-
9565: lutoimen hoitamisesta tukemalla yksityisiä kou,       käynnin. Kun oppilaiden koulunkäynnin turvaa-
9566: luja. Kun yhtenäi!SikouJujärjestelmässä on tar-       minen on opetusministeriön mielestä ensiarvoi-
9567: koituksenmukaista, että koko oppivelvolilisuus-       sen tärkeätä, ministeriö on Espoon kaupungin
9568: koulutus hoidetaan kuntien toimesta, olisi luon-      kouluviranomaisten ailoitteesta päättänyt myön-
9569: nollista, että yksityisten oppikoclujen omistajat     tää valtionapua niill.e Tapiolan yhteiskoulun
9570: luovuttaisivat koclunsa yhteiskunnan käyttöön         uusille rinnakkais·luokille, joille Hakrulehdon
9571: omistusoikeuk.sin eivätkä hankaJ.oittaisi koulu-      yhteiskouloo oppi!laat siirtyvät koulunkäyn-
9572: toimen kehitystä kol,ll.urakennusten juridisiin       tiään jat!kamaan.
9573: omistussuhteisiin vedoten. Muutamaa poikkeus-            Uudenmaan lääninhaMituksen Ikoniliuosasto on
9574: ta l~uun ottamatta yksityisten oppikoulujen           läh1n Hakalehdon yhteiskoulua valvova vrultion
9575: omistajat ovatkin ymmärtäneet asian oilkein ja        kowuviranomainen. Sen asiana on muun muas-
9576: loovuttaneet koulunsa kunnan haltuun.                 sa valvoa, että kouJ.un toiminnassa havaitut
9577:    Edcllä sanotusta ilmenee, että Espoon kau-         epäkohdat poistetaan ja ettei oppilaiden kou-
9578: pungilla on lakiin perustuva oikeus päättää,          lunkäyntiä ·vaarannetJa kouluto~melle vieraiden
9579: hyväksyyikä se Hakalehdon yksityisen oppikou-         pyrkimysten takia. Lääninhallituksen koulu-
9580: lun peruskoulua korvaavaksi kouluksi vai ei.          osasto voi myös esittää koclun vaJ.tionavun [ak-
9581: JoLlei kaupunki suostu Hakalehdon oppikoulun          kauttamista tai sen johtokunnan erottamista
9582: mahdolliseen valintaan tulla käytetyiksi korvaa-      sen mukaan kuin ykshyisoppikouluasetu:ksen
9583: vana kouluna, vapautuu koulun omistaja sitou-         60 §:ssä säädetään.
9584:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1976.
9585: 
9586:                                                              Opetusm~nisteri Marialta Väänänen
9587:                                                 N:o 2.59                                                5
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                             T d 1 R [ k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9593: 
9594:   I det syftre 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samtliga de skdlor som meddelar grundskol·
9595: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          undervisning upprätthå11s av kommunen och
9596: nr 1386 av den 1 oktober 1976 tili veder-              att deras skolbyggnader är i kommooens ägo.
9597: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         På grund härav och rtill följd av vissa om-
9598: av följande av riksdagsman Kullervo Rainio             ständigheter som inverkar på kommunens eko-
9599: m.fl. und:evtrecknade skriftliga spörsmål nr 259:      nomi, ändrades 14 .§ iagen om grund:erna för
9600:                                                        skolsystemet ~om en Jag av den 12 juH 1974
9601:            . Är Regeringen medveten om att den          (572/74 ). Av paragrafens och dess ikraft-
9602:          Ii 14 § aagen om grunderna för skol-          trädelsestadgandes nya ordalydelse framgår, att
9603:          systeniet för ägare av privat ~äroverk        kommu:n inte behöver godta ägares av pvivat
9604:          garanterade rätten att välja alternativet     läroverk vai av alternativet ersättande skola;
9605:          ersättande skola är hotad ·på grund av        Lagens syfte härvidlag framgår .tydJligt även
9606:          att vid vissa skrnor bedrivits påtryck-       av motiveringen tili regeringens proposition och
9607:          ning mot et!t dylikt vaa - en påtryck-        av de han&ingar som uppkom i samband med
9608:          ning, som vunnit stöd t.o.m. i vrssa          rrksdagsbehandHngen av Jagändringen. I r~ks­
9609:       · ·skolmyndigheters förfarande, och              dagens groodlagsutskott,s utlåtande koostateras
9610:              vilka åtgärder ämnar Regerittl:gen vid-   bl.a. att :kommoo enligt ~agfömlaget iitte har
9611:          :ta i syfte att förvet1kliga nämnda, i        någon som helst skyadighet att i skolplanen
9612:          :Lagen garanterade rätt att vä:lja även i     medtaga privat skola såsom ersättande skola
9613:          praktiken och för att förmå myndig-           och att det vaJ., som ägare av privat 1äroverk
9614:          ·hetema att verka r enlighet härmed?          träffat, synes ha betydelse endast i det faU;
9615:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           att kommunen samtycker tili en enahanda
9616: samt anföra fäljande:                                  lösniJng. ·I det ri:ksdagen antog nämnda lag-
9617:                                                        ändring förutsatte den bl.a. att man med be-
9618:    Kommun är enligt [ag skyldig att dra för-           aktande av de svårigheter som förekommer i
9619: sorg om anordnande av groodskolunderviSilling.         övergångsskedet drar försorg om a:tt kom-
9620: Denna sin skyldighet kan ikommoo uppfyHa               munens skolförhållanden inte fövsämras i och
9621: jämvä1 genom nyttj:ande av andra än kommu-             med ttillämpningen av lagen. Naturlligtvis kan
9622: nala skolor. Privat ·skola, som ersätter grund-        inte dema lkläm, i strid med det godkända
9623: skolan, avviker i fråga om underviSillingsi.nne-       lagllllmmets ordaJydelse och syfte, förp1ikta
9624: håiiet inte från kommu:nens grundskola. Enaigt         kommun att i enskilt fall godta alternativet er-
9625: lag skall eDSättande skola iaktta grundskolans         sättande skola. Däremot bör kommunen ~idta
9626: läroplan. Däremot avvrker ersättande skolas            alla övriga åtgärder för att förhindra att skol-
9627: förvaltning til!l vissa delar från grundskolans        förhåhlandena försämras. KommUill borde så-
9628: förvaltning. Av detta och framförallt av er-           ledes bl.a. sträva rt·ill att hyra privat läroverks
9629: sättande skolas privata ägandeförhålllande             byggnader, ifa:Ll skrnförhåMandena eljest för-
9630: följer, ·att d:et inte är möjl1gt att ha grund-        sämrllJS.
9631: skola:ns och ersättande skolas utrymmen och               Privata läroverk upprätthålls i allmänhet av
9632: undervisningsmatedel i gemensam användning.            s.k. a:Hmännyttiga samfund, vilka inte får fun-
9633: Inte heller kan dessa skolor ha gemensamma             gexa i syfte att erhåHa ekooomisk vinning.
9634: Iärartjänster, vilket är möjHgt för två eller          Privata läroverks utgiEter, kapitalutgifterna in-
9635: flera grundskolor.                                     beräknade, eruäggs huvudsakligen genom stats-
9636:    I de flesta faM förutsätter en ändamålsernig        understöd och tila en del även kommnnala
9637: organisering av kommunerrs skolväsen, att              understöd och genom rterminsavgifter av typen
9638: 6                                              1976 vp.
9639: 
9640: offentili.grät~s1iga avgifter.Den ekonomiska in-      nyttjas såsom ersättande skala, är skolans ägare
9641: sats som görs. a!V det upprätthållande sam-           fri fråm sin förbindelse att överlåta skolan
9642: fundets medlemmar salmar betydelse med tanike         jämte tHlgångar och slmlder rtill kommunen när
9643: på skolans ut<gifter. På grood av vår brist-          skolans verksamhet upphör. Esbo sllads fuU-
9644: fä1liga lagstrftning om samfund tilläJmpas på         m~rige har beslutat att ersättande skolor inte
9645: nämnda samfund i a1lmämhet de stadganden och          skaM godltas. Statens skolmyndigheter kan inte
9646: bestämmelser som utfärdats för ekonomi,ska            ingripa i denna ti11 stadens befogenheter höran-
9647: samfund. Detta g~1ler också de s.k. minol'itets-      de sak.
9648: skyddsstadgandena, vilkas betydelse i ekono-             De olika synsätt som företräds av å ena
9649: misika samfund är förståelig, men vilka i a11-        sidan direktionen för Hagalids samskola och
9650: mänhet är föga lämpade för :sådana . allmän-          å andra :sid;m sko:lans lärare och elevernas för-
9651: nyttiga samfund som upprätthåller skola. Dessa        äldrar, i fråga om sko1ans ställning i det nya
9652: samfund har ju uppstått närmast på den                skolsystemet, bar f·rån iärarorganisations sida
9653: grunden, att samhäl[et genom att understöda           lett till ~tgärder som hindrat elevernas regel-
9654: privata skolor tid1gare i avsevärd utsräckning        mässiga sk<lllgång. Eftersom det enligt under-
9655: drog försorg om skötseln av ~äroverksväsendet.        visningsministeriets mening är av stfusta vikt
9656: Emedan det ~ ett enhetsskolsystem är ända-            att trygga devernas skolgång, har ministeriet
9657: måJ:setiligt, att hela läropliktsundervisningen       på in1tiativ av Esbo s:tads skolmyndigheter be-
9658: sköts genom kommunernas försorg, vore det             s1utat · bevilja statsunderstöd för de nya pa-
9659: naturligt a.tt ägarna ttihl priva;ta läroverk över-   ratlell:Masser vid Hagalunds samskola, tili vHka
9660: låter sin sk.ola ~ samhäHe~s besittning med           elevetnaJ vid Hagalids samsko:la över~lyttar för
9661: äganderätt och inte lägger hinder i vägen· för        att forts.ätta stn skdlgång.
9662: skolväsendets utveckling genom att hänvisa               Skolavdelningen vid länsstyrelsen i! Nyiands
9663: dll juridiska ägandeförhåillanden i fråga om          län är den sta:uliga skolmyndighet, som närmast
9664: skolbyggnaderna. På några undantag när har            övervakar Hagalids samskola. På avdelningen
9665: äg;Mma tHl privata [ärovel'k uppfattat saken          anikommer bLa. att övervaka, a~tt missförhMlan-
9666: rätt och överdåtit sin skola i kommunens be-          den i 1>kolans verksamhet avhjäLps och att
9667: sittning.                                             elevers skolgång inte äventyms av strävande!l,
9668:    Av det .ovan sagda framgår, att Esbo stad          som är främmande för · skolväsendet. Läns-
9669: har en på [ag grundad rä~t a~t bes1uta, huru-         styr~lsens skolavdelning kan även göra fram-
9670: vida den godtar HagaJ:ids privata läroverk            ställn1ng om indragning av skohns Sltatsunder-
9671: såsom en skola, vilken ersätter grundskolan,          stöd eller om avsättande av dess direktion,
9672: eller ej. Om inte staden samtycker tili ett           i enlighet med vad i 60 § förordriingen om
9673: eventuellt va:1 av Hagalids [ä,roverk att ut-         privata läroverk stadga:s.
9674:       Helsingfors den 3 november 1976.
9675: 
9676:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
9677:                                               1976 vp.
9678: 
9679: Kirjallinen kysymys n:o 260.
9680: 
9681: 
9682: 
9683: 
9684:                                   Stenius ym.: Lakko-oikeuden turvaamisesta työntekijöille.
9685: 
9686: 
9687:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9688: 
9689:    Työläiset joutuvat kaikkialla kapitalistisessa    paikalla olleisiin televisiokameroihin, jolloin hän
9690: maailmassa puolustamaan etujaan yhteisellä voi-      ei havainnut ajoissa väkijoukon takaa kovaa
9691: mallaan. Myös Suomen oikeusjärjestelmä tun-          vauhtia lähestyvää ajoneuvoa ehtiäkseen. pois
9692: nustaa lakko-oikeuden tietyissä rajoissa. Viime      sen alta. Tampereen kaupunginviskaali Ulla-
9693: aikoina on myös Suomessa kiihdytetty suur-           Maija Aho on asettanut Uusitalon syytteeseen
9694: pääoman toimesta hyökkäystä työläisten lakko-        liikenteen estämisestä, mutta ei syytä Mustajär-
9695: oikeutta vastaan.                                    veä päälleajosta. 13. 9. 1976 Tampereen raastu-
9696:    Viimekeväisen laillisen elintarvikelakon aika-    vanoikeuden :istunnosS:a, ·jossa asiaa käsiteltiin,
9697: na esimerkiksi Tampereella työläisten lakko-         totesi eräs tapahtumia työpaikkansa ikkunasta
9698: oikeutta loukattiin toistuvasti. Työnantajien ja     seurannut todistaja, että päälleajo tapahtui
9699: rikkurien toimesta pyrittiin lakolle hyväksytty-     "kuin olisi J;niestä ammuttu suoraan selkään".
9700: jä rajoja rikkomaan jatkuvasti. Tampereella          Syyttäjän toiminta osoittaa kiistattomasti, että
9701: sijaitsevan Maito-Pirkan pihalla osa paikalla        kysymyksessä on pyrkimys tehdä Uusitalon ta-
9702: olleista poliiseista asettui tukemaan rikkuritoi-    pauksesta esimerkki, jolla halutaan pelotella
9703: mintaa kehottaen huudoillaan rikkureita aja-         työläisiä puolustamasta oikeuksiaan keinoilla,
9704: maan lakkovahtien ja paikalle kerääntyneen vä-       jotka laki sallii.
9705: kijoukon päälle. Kokonaisuudessaan poliisien            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9706: toiminnalla ei pyritty torjumaan ilmeistä päälle-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
9707: ajovaaraa.                                           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9708:    Räikein esimerkki pyrkimyksistä evätä työ-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9709: Jäisiltä lakko-oikeus on muodostunut tapahtu-
9710: masarjasta, joka on seurannut Aki Uusitalon                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9711: jäämistä kovalla vauhdilla väkijoukkoon aja-                ryhtyä viranomaisten elintarvikelakkoon
9712: neen maanviljelijä Reijo Mustajärven auton                  liittyvien toimien tutkimiseksi, lakkoja
9713: alle. Päälleajo tapahtui Uusitalon ollessa ylittä-          koskevien ohjeiden antamiseksi viran-
9714: mässä Maito-Pirkan pihaa huomio kiinnitettynä               omaisille sekä lakko-oikeuden turvaami-
9715:                                                             seksi työntekijöille?
9716:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
9717: 
9718:                Marjatta Stenius                                  Heimo Rekonen
9719:                Taisto Sinisalo                                   Toivo Jokiniemi
9720:                Pauli Puhakka                                     Lauha Männistö
9721:                E.-J. Tennilä                                     Aulis Juvela
9722:                Siiri Lehmonen                                    Niilo Koskenniemi
9723: 
9724: 
9725: 
9726: 
9727: 1041/76
9728: 2                                             1976 vp.
9729: 
9730: 
9731: 
9732: 
9733:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
9734: 
9735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Se, että työtaistelujen osapuolet arvostelevat
9736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        poliisin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja
9737: olette 1 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir·        asiallisuutta, on ymmärrettävää.
9738: jeenne n:o 1415 ohella toimittanut valtioneu-            Viralliset syyttäjät ovat syyttäjäntoimessaan
9739: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         itsenäisiä.
9740: kansanedustaja M. Steniuksen .ym. kirjallisesta          Kysymyksen perusteluissa mainitun Tampe-
9741: kysymyksestä n:o 260, jossa tiedustellaan:           reella sattuneen tapauksen oikeuskäsittelyn yh-
9742:                                                      teydessä virallinen syyttäjä asetti viime vaihees-
9743:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sa molemmat osapuolet syytteeseen. Tampe-
9744:        ryhtyä viranomaisten elintarvikelakkoon       reen raastuvanoikeus katsoi 25. 10. 1976 anta-
9745:        liittyvien toimien tutkimiseksi, lakkoja      massaan päätöksessä auton kuljettajan syyllis-
9746:        koskevien ohjeiden antamiseksi viran-         tyneen varomattomuuteen liikenteessä, mutta
9747:        omaisille sekä lakko-oikeuden turvaami-       jätti hänet teon vähäisyyden takia rangaistuk-
9748:        seksi työntekijöille?                         seen tuomitsematta. Toiseen osapuoleen kohdis-
9749:                                                      tunut syyte hylättiin, mutta hänet velvoitettiin
9750:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       korvaamaan puolet auton korjauskustannuksista.
9751: vasti seuraavaa:                                         Yleisten ohjeiden antaminen kaikkiin tapauk-
9752:     Sisäasiainministeriö on selvityttänyt kysymyk-   siin soveltuvina on mahdotonta. Tämänkaltai-
9753: sessä tarkoitetun elintarvikelakon aikaista vi-      silla ohjeilla vaikeutettaisiin tapauskohtaista
9754: ranomaisten toimintaa. Selvityksessä ei ole ha-      joustavaa toimintaa, josta vastuussa olevien hen-
9755: vaittu viranomaisten menetelleen voimassa ole-       kilöiden tulee voida tilanteen mukaisesti päät-
9756: van lainsäädännön vastaisesti.                       tää säännösten puitteissa.
9757:    Poliisin toiminta perustuu poliisilain velvoi-        Työlainsäädännössä olevat lakko-oikeuden
9758: tukseen pitää voimassa yleistä järjestystä ja        turvaamiseen tähtäävät säännökset ovat Halli-
9759: turvallisuutta. Tätä velvoitusta täydetitää po-      tuksen mielestä riittäviä eikä niihin tämän asian
9760: liisiasetus, jossa määritellään poliisitoiminnan     johdosta ole aihetta tehdä muutoksia.
9761: periaatteeksi järjestyshäiriöiden, rikollisuuden,      . Hallitus tulee kuitenkin seuraamaan lakkoi-
9762: tapaturmien ja onnettomuuksien ennakolta eh-         hin liittyvää viranomaisten toimintaa ja mah-
9763: käiseminen.                                          dollisten epäkohtien ilmetessä ryhtymään tar-
9764:                                                      peellisiin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.
9765:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 197 6.
9766: 
9767:                                                                  Sisäasiainmirusteri Eino Uusitalo
9768:                                               N:o 260                                                  3
9769: 
9770: 
9771: 
9772: 
9773:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9774: 
9775:   I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             De allmänna åklagarna utövar självständigt
9776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       'sin åiklagarverksamhet.
9777: nr 1415 av den 1 olctober 1976 :tili veder-             I samband med domstolsbehandlingen av den
9778: börande medlem av statsrådet för avgivande av       händelse i Tammerfors, som nämns i spörs-
9779: svar översoot avsikrift ·av följande av riksdags-   målets motivering, åtalade allmänna åJ.cl.agaren
9780: man M. Stenius m.fl. undertecknade spörnmål         i det sista Slkedet båda partterna. Rådstuvu-
9781: nr 260:                                             rätten i Tammerfors ansåg i s~tt utlsilag av den
9782:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     25. 10. 1976 att bilens chaufför gjort sig ,sky[-
9783:        ta för att undersöka myndigheternas          dig tili ovarsamhet i trafik men underlät på
9784:        åtgärder i 1anslutning till livsmedels-       grund av gärningens ringhet •att döma honom
9785:        strejken, för att ge myndigheterna di-        tili straff. .A!talet mot den andra parten för-
9786:        rektiv rörande strejker samt för att         kastades, men de åtalade ålades ·att el'sätta
9787:         trygga arbetstagarnas strejkrätt?           häHten av bilens reparationskostnader.
9788:                                                         Det är omöjJigt att ge allmänna ilirektiv
9789:    Såsom svar på detta spörsmåJ. får jag vörd-       som sku:1le Jämpa sig för alla situationer. Ge-
9790: samt anföra följande:                                nom direktiv av de~ta !SJag samlle man för-
9791:    Ministeriet för inrikesärendena har utrett       svåra en smidig verksamhet i det enskilda
9792: myndigheternas verksamhet under .tiden för          ifallet. De ansvariga personerna bör inom ramen
9793: den i spörnmålet avsedda livsmedelsstrejken.        för de existerande stadgandena kunna fatta
9794: Vid utredningen har man inte observerat •att         beslut om en sådan verkisamhet i enlighet med
9795: myndighetema skuUe ha förfari't på ett sätt         situationen.
9796: som strider mot gällande lagstiftning.                   De stadganden i arbetslagstiftningen som
9797:    Polisens venksamhet bygger på den i polis-       syftar tili a!tt •trygga strejkrätten är enligt rege-
9798: lagen ingående förpliktelsen att upprätthålla        ringens åsikt tillräckliga, och den inträffade
9799: allmän ordning och säkerhet. Denna förpliktelse      händelsen ger inte anledning tiU ändringar i
9800: kompletteras av polisförordningen, där polisens     dem.
9801: uppgifter anges vara att förebygga störande av           Regeringen kommer Jikväl ·att följa med
9802: ordningen och brottslighet samt olycksfall och       myndigheternas verksamhet vid stl'ejker, och
9803: olyckshändelser.                                    om missförhållanden förekommer ämnar ll'ege-
9804:    Det är förståeligt att partema i en arbets-       ringen vidta erforderliga åtgärder för att åstad-
9805: tvist ikdtiserar ändamåls.enligheten och s~klig­     komma en rättelse.
9806: heten i poHsens vel'ksamhet.
9807:       Helsingfors den 5 november 1976.
9808: 
9809:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9810: ;::
9811:                                                1?76 vp.
9812: 
9813: Kirjallinen kysymys n:o 261.
9814: 
9815: 
9816: 
9817: 
9818:                                   Junnila: Ulkoll1illli!sten Jehtien kirjoituks~s,ta ulkoasiai:nministeriössä
9819:                                      laadittujen Jehdistökatsausten tto,Unittamisesta kansanedusta-
9820:                                      jain kä~toon. ·
9821: 
9822: 
9823:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eU e.
9824: 
9825:     Olen aikaisemmin sekä kirjallisen eduskunta-      ja hyvää tahtoa asian järjestämiseksi. Mutta sitä
9826: kyselyn muodossa että suullisesti parinkin ai~        ei näy löytyvän, johtukoonpl:l se sitten tavan-
9827: kaisemman hallituksen ulkoministereille kohdis-       omaisesta kankeasta byrokratiasta .tai 'jonkin-
9828: tatnissani tiedusteluissa kiinnittänyt huomiota       laisesta epäasia.flisesta kiusanteon haJ:usta.
9829: siihen; että kansanedustajille ei enää lähetetä          Kun hallitus· ja· sen mukana ulkoministeri
9830: ulkoasiainministeriössä laadittuja katsauksia         hyt on jälleen våihtvnut esitän valtiopäiväjärjes-
9831: ulkomaisten sanomalehtien Suomea tai ajan-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitateri vatltio-
9832: kohtaisia kansainvälisen politiikan kysymyksiä        heuvoston asianomaisen jäsenet) vastattavaksi
9833: koskeviin ardkkeleihin. Näitä katsauksia lienee       seuraavan kysymyksen:
9834: tosin eduskuntatalossa jossakin olemassa, mutta
9835: sellaisiin sokkeloihin kätkettynä, että niiden                   Onko Hallitus valmis . o~oittamaan
9836: säännöllinen seuraaminen on käytännössä aivan                 sen verran joustavuutta ja hYt7ää tah-
9837: liian hankalaa. Tämä on valitettavaa ainakin                  toa, että· se •jonkun kansariedust~jan sitä
9838: niiden kansanedustiljien osalta, jotka tuntevat               nimenotnl'iari • halutessii toimitt~a tälle
9839: lciJi.OO:ostusta . kansainvälisen politiikan kysy-            ulkomaisten lehtien ·kirjoituksista ulko-
9840: myksiin.           .                      .                   asiairimini~teti()ssii · laadittUja ·lehdistö-
9841:     Tekemäni eduskuntakysely sen paremmin                     katsauksia, Ja jos Hallitus ei ole tähän
9842: kuin suuUiset tiedustelutkaan eivät ole johta-                valmis,                     ,       ,
9843: neet mihinkään tulokseen. Täniä on sinänsä                       mitkä · ovat ne todelliset·· syYt, joi-
9844: jokseenkin käsittämätöntä. Puheena olevat leh-                den takia Hallitus pyrkii ~tämäari
9845: distökatsaukset eivät tietenkään voi sisältää                 kansanedustajia saamasta tlimlinlaatuista,
9846: mitään· sellaisia valtiosalaisuuksia, JOlta ei                kansanedustajan toimen ·hoitluruselle··tar-
9847: kansanedustajille voitaisi . kertoa. Näin ollen ei            peellista tietoaineistoa?
9848: tarvittaisi muuta kuin hivenen joustavuutta                                                     '_1   \.
9849: 
9850: 
9851: 
9852: 
9853:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
9854: 
9855:                                             Tuure Junnila
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 
9860: 953/76
9861: 2                                            1976 vp.
9862: 
9863: 
9864: 
9865: 
9866:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9867: 
9868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asianomainen jäsen 16. 10. 1974 antanut seu-
9869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       raavan vastauksen:
9870: olette 1 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-          "Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kult-
9871: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tuuriasiaintoimiston laatimat lehdistökatsauk-
9872: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     set "Suomi ulkomaiden lehdistössä" ja
9873: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta        "kansainväliset kysymykset ulkomaiden ~eh­
9874: kysymyksestä n:o 261:                               distössä" on säännöllisesti toimitettu valtiO.:
9875:                                                     päivien ollessa koolla Eduskuntaan, missä ne
9876:            Onko Hallitus valmis osoittamaan         on tarkoitettu olemaan ja tiettävästi ovatkin
9877:         sen verran joustavuutta ja hyvää tah-       olleet kansanedustajien saatavissa lukusalissa.
9878:         toa, että se jonkun kansanedustajan sitä    Katsaukset ovat luettavissa myös Eduskunnan
9879:         nimenomaan halutessa toimittaa tälle        kirjastossa. Lisäksi Eduskunnan ulkoasiain~
9880:         ulkomaisten lehtien kirjoituksista ulko-    valiokunnan jäsenet saavat katsaukset erik-
9881:         asiainministeriössä laadittuja lehdistö-    seen". Nykyisin vallitseva tilanne on sama kuin
9882:         katsauksia, ja jos Hallitus ei ole tähän    tuolloin.
9883:         valmis,                                        Näin ollen ei ole perusteita väitteelle, että
9884:            mitkä ovat ne todelliset syyt, joi-      lehdistökatsaukset eivät ole kansanedustajien
9885:         den takia Hallitus pyrkii estämään          saatavilla tai että Hallitus pyrkisi estämään
9886:        .kansanedustajia saamasta tämänlaatuista,    kansanedustajia saamasta tämäntyyppistä aineis~
9887:         kansanedustajan toimen hoitamiselle tar-    toa.
9888:         veeilista tietoaineistoa?                      Mikäli hitenkin - edellä selostetun lisäksi
9889:                                                     -    joku kansanedustaja nimenomaan haluaa
9890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lehdistökatsaukset    lähetettäviksi   nimellään
9891: taen seuraavaa:                                     ulkoasiainministeriö tulee tämän järjestämään.
9892:    Kansanedustaja Junnilan samaa asiaa aikai-       Asianomaista kansanedustajaa kehotetaan kään-
9893: semmin koskevaan kysymykseen on Hallituksen         tymään tässä asiassa asianomaisen ulkoasiain-
9894:                                                     ministeriön virkamiehen puoleen.
9895:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1976.
9896: 
9897:                                                              Ulkoasiainministeri Keijo Korhonen
9898:                                               N:o 261                                                3
9899: 
9900: 
9901: 
9902: 
9903:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9904: 
9905:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för pressärenden och kulturfrågor inom mi-
9906: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        nisteriet för utrikesärendena och bär rubrikerna
9907: av den 1 oktober 1976 tili vederbörande med-         "Suomi ulkomaiden lehdistössä" och "kansain-
9908: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      väliset kysymykset ulkomaiden lehdistössä"
9909: av riksdagsman Tuure Junnila undertecknade            ("Finland i utländsk press" och "internatio-
9910: spörsmål nr 261:                                     nella frågor i utländsk press") har under riks-
9911:                                                      dagssessionerna regelbundet översänts tili
9912:           År Regeringen heredd att visa så           Riksdagen. Avsikten har varit, att de skall stå
9913:        mycket smidighet ooh god vilja, att den,      tili riksdagsmännens förfogande i läsesalen, och
9914:        då någon riksdagsman uttryckligen så          veterligen har de också funnits där. ÖVersikter-
9915:        önskar, tiliställer denna pressöversikter,    na är bl.a. också tillgängliga i Riksdagsbiblio-
9916:        som på basen av utländska tidningars          teket. Medlemmarna i Riksdagens utskott för
9917:        artiklar sammanställts vid ministerie.t       utrikesärenden erhåller dessutom översikterna
9918:        för utrikesärendena, och om Regeringen        särskilt för sig." Sedan dess har läget inte för-
9919:        inte är beredd härtill,                       ändrats.
9920:           vilka är de verkliga grunder, på               Följaktligen äger påståendet att riksdagsmän-
9921:        vilka Regeringen försöker hindra riks-        nen inte har tillgång tili pressöversikterna eller
9922:        dagsmän från att . erhålla sådant för         att regeringen skulle försöka hindra riksdags-
9923:        handhavande av riksdagsmannauppdrag           männen från att erhålla sådant materia!, ingen
9924:        erforderligt faktamaterial?                   grund.
9925:                                                          Om någon riksdagsman dock uttryckligen
9926:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        önskar, att pressöversikterna - utöver vad
9927: samt anföra följande:                                som ovan nämnts - tillställs honom person-
9928:    Vederbörande medlem av statsrådet har             ligen, kommer ministeriet för utrikesärendena
9929: 16. 10. 1974 avgett följande svar på ett av          att arrangera detta. Riksdagsmannen ombedes
9930: riksdagsman Junnila tidigare ställt spörsmål         i sa fall att i detta ärende vända sig tili veder-
9931: beträffande samma sak:                               börande tjänsteman vid ministeriet för utrikes-
9932:    "De pressöversikter som utarbetas vid byrån       ärendena.
9933:      Helsingfors den 13 oktober 1976.
9934: 
9935:                                                     Minister för utrikesärendena Keijo Korhonen
9936:            . '          ..
9937: 
9938: 
9939: 
9940: 
9941:       ,,
9942: 
9943: 
9944: 
9945: 
9946:                  .. l
9947: 
9948: 
9949: 
9950: 
9951:  ..
9952: ·:
9953:                                               1976 vp.
9954: 
9955: Kirjallinen kysymys n:o 262.
9956: 
9957: 
9958: 
9959:                                   Knuuttila ym.:     Postin palvelutason säilyttämisestä ja paranta-
9960:                                      misesta.
9961: 
9962: 
9963:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9964: 
9965:     Posti- ja lennätinhallituksen toimesta on ii-    tikkoonkantoa laajentamalla. Heidän mielestään
9966: ilmoitettu, että vuoden 1977 loppuun men-            palvelutasoa tulee yhtenäistää poistamalla epä-
9967: nessä on tarkoitus siirtyä postinkannassa asun-      kohtia eikä niitä lisäämällä.
9968: non ovelle tapahtuvan luukkuunkannon sijasta            Valtiovarainministeriön taholta on juuri tuo-
9969: tavallisesti kadun tai tien vieressä sijaitsevaan    tu esille, että yhden henkilön työllistäminen
9970: laatikkoonkantoon noin 200 000 omakoti- ja           tulee valtiolle maksamaan n. 120 000 mk vuot-
9971: rivitaloasunnon osalta. Annettujen määräysten        ta kohti. Tällä perusteella laskien maksaisi laa-
9972: mukaan tätä on jo alettu eräillä paikkakunnilla      tikkoonkantoon siirtymiseksi työttömäksi jää-
9973: toteuttaa vastoin asukkaiden ja jopa kuntien         vien postimiesten työllistäminen 280 henkilön
9974: tahtoa huonotHaen täten oleellisesti postin pal-     osalta 33,6 miljoonaa mk eli moninkertaisesti
9975: velutasoa.                                           sen summan, minkä posti- ja lennätinlaitos ar-
9976:     Tämän suunnitellun muutoksen tultua esille       vioi toimenpiteellä säästettäväksi palkkauskus-
9977: v. 1973 parlamentaarisessa liikennekomiteassa,       tannuksia. Lisäksi on otettava huomioon se ta-
9978: pidettiin tuolloin tärkeimpänä perusteena työ-       loudellinen näkökohta, että yksityisille muodos-
9979: voimapulaa. Nyttemmin on perusteluksi esi-           tuisi 200 000 postilaatikon pystytyksestä ja
9980:  tetty myös vaJltiontalouden säästämistarve. Toi-    kunnossapidosta melko suuri menoerä. Eräät
9981:  menpiteellä säästettäisiin 280 henkilön työpa-      kunnat ovat myös todenneet, että laatikot ovat
9982:  nos, joka posti- ja lennätinlaitoksen ilmoituksen   omiaan rumentamaan katukuvaa.
9983:  mukaan merkitsisi palkkakustannusten alene-            Kunnollinen postin hoito on osa julkista pal-
9984:  mista 8,9 miljoonalla markalla. Perusteena on       velutehtävää, joka laatikkoonkannon myötä
9985:  esitetty myös se, että maassamme ei ole voitu       oleellisesti monessa tapauksessa heikkenisi. Eri-
9986:  luukkuunkantoa toteuttaa mm. haja-asutusalu-        koisesti sairaat ja invalidit kärsisivät siitä eni-
9987:  eilla ja sen vuoksi pitäisi tasapuolisuuden saa-    ten, joiden postin saanti vaikeutuisi. Heidän
9988:  vuttamiseksi alentaa lähinnä taajama-alueiden       saal tamisensa erikoisasemaan palvelun suhteen
9989:  palvelutasoa. Myös jakeluauton käyttämismah-        voisi onnistua vain osaksi, sillä sen määrittele-
9990:  dollisuuden lisääminen on mainittu perusteluna.     minen, kuka milloinkin olisi tämän erikoispal-
9991:     Ensimmäisessä osamietinnössään parlamen-         velun tarpeessa, on kyllä postille ylivoimainen
9992:  taarinen liikennekomitea edellytti suoritetta-      tehtävä.
9993:  vaksi asennetutkimuksen yleisön suhtautumi-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9994:  sesta mm. laatikkoonkantoon siirtymiseen. Sen       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
9995:  perusteella Jyväskylässä suoritetussa tutkimuk-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9996:  sessa osoittautui, että omakotitalojen asukkais-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9997:  ta peräti 71 % ja rivitaloasukkaista 58 % piti
9998:  palvelutason alentamista huonona ratkaisuna jo                Onko Hallitus tietoinen laatikkoon-
9999:  luukkuunkannon piirissä olevista. Tähän pe-                 kannon laajentamisen ·epätarkoituksen-
10000:  rustuen ei komitea tehnytidän esitystä suora-               mukaisuudesta, ja jos on,
10001:  naisesti laatikkoonkantoon siirtymisestä. Sitä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10002:  vastoin komitean vähemmistöön jääneet vasem-                ryhtyä postin palvelutason säilyttämi-
10003:  miston eduswjat vastustivat eriävässä mielipi-              seksi ja parantamiseksi asukkaiden
10004:   teessään suoraan palvelutason alentamista Jaa-             enemmistön haluamalla tavalla?
10005:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1976.
10006: 
10007:            Sakari Knuuttila          Aimo Ajo                        Salme Myyryläinen
10008:                      Uki Voutilainen                       Seppo Tikka
10009:  1038/76
10010: 2                                             1976 vp.
10011: 
10012: 
10013: 
10014: 
10015:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
10016: 
10017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säästö- ja lykkäystoimenpiteisiin valtiontalou-
10018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dessa päättänyt, että rivi-, omakoti- ja vastaa-
10019: olette 1 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-        vien talotyyppien osalta pyritään siirtymään
10020: jeenne n:o 1417 ohella toimittanut valtioneu-        asteittain postin laatikkoonkantoon vuoden
10021: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         1977 loppuun mennessä ja että toimenpiteen
10022: kansanedustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuu-       toteuttamiseksi tarpeelliset järjestelyt selvite-
10023: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 262:          tään 31. 12. 1976 mennessä. Tämän päätök-
10024:                                                      sen johdosta posti- ja lennätinhallitus on vielä
10025:          Onko Hallitus tietoinen laatikkoon-         tutkinut asiaa ja saattanut liikenneministeriön
10026:        kannon laajentamisen epätarkoituksen-         käsiteltäväksi suunnitellut ohjeet postilähetys-
10027:        mukaisuudesta, ja jos on,                     ten jakelun järjestämisestä. Ohjeet noudatta-
10028:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vat valtioneuvoston periaatepäätöstä. Ne on
10029:        ryhtyä postin palvelutason säilyttämi-        laadittu myös niin, että esim. liikuntakyvyt-
10030:        seksi ja parantamiseksi asukkaiden            tömälle posti voidaan toimittaa luukkuunkan-
10031:        enemmistön haluamalla tavalla?                tona talotyypistä riippumatta. Posti- ja lennä-
10032:                                                      tinhallituksen selvityksen mukaan postimiehiä
10033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ei joudu työttömäksi, sillä työvoiman vähentä-
10034: vasti seuraavaa:                                     minen toteutetaan postimieskunnan luonnolli-
10035:    Parlamentaarinen liikennekomitea on osa-          sen vaihtumisen yhteydessä. Lisäksi on todet-
10036: mietinnössään V katsonut muun muassa, että           tava, että taajama-asutuksen laajeneminen ja
10037: omakoti- ja r.ivitaloalueiden postinkannon ke-       palvelutason nostaminen haja-asutusalueilla jat-
10038: hittämisessä olisi tutkittava laatikkokantojärjes-   kuvasti vaatii lisää työvoimaa.
10039: telmän soveltuvuus jakelukustannusten alenta-            Vallitsevassa vaikeassa taloudellisessa tilan-
10040: misen ja toisaalta asukkaiden postipalvelujen        teessa on toteutettava säästötoimenpiteitä. Laa-
10041: tason säilyttämisen kannalta.                        tikkoonkantoon nykyistä laajempi siirtyminen
10042:    Posti- ja lennätinhallitus on suorittanut         on niistä eräs, jolla on myös valtiontaloudellista
10043: asiassa tutkimuksia. Niiden mukaan saavutetaan       merkitystä. Tämän vuoksi on vakavasti har-
10044: noin 10 miljoonan markan vuotuinen säästö,           kittava laatikkoonkantoon siirtymistä, kuiten-
10045: kun laatikkokanto toteutetaan kaikissa taaja-        kin noudattaen asianmukaista joustavuutta sen
10046: missa rivi- ja omakotitalojen osalta. Samalla        toteuttamisessa sekä myös huolehtien asiaan
10047: luodaan edellytykset jakelun motorisoimiseen ja      liittyvien seikkojen riittävästä tiedottamisesta.
10048: vähennetään nyt vallitsevaa eriarvoisuutta taa-          Todettakoon lopuksi vielä, että esim. Ruot-
10049: jamissa, joissa osa asukkaista saa postinsa luuk-    sissa ja Norjassa on omakoti-, rivi- ja vastaa-
10050: kuunkantona ja osa laatikkoonkantona.                vien talojen osalta toteutettu laatikkoonkanto.
10051:    Valtioneuvosto on 10. 6. 1976 tekemässään         Samoin se on toimeenpantu monissa muissakin
10052: periaatepäätöksessä eräistä lisäyksistä menojen      Euroopan maissa.
10053:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1976.
10054: 
10055:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
10056:                                             N:o 262                                                3
10057: 
10058: 
10059: 
10060: 
10061:                           T i 11 R i k s J a g en s He r r T a 1m a n.
10062: 
10063:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen har statsrådet beslutat, att man i fråga
10064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          cm rad-, cgnahems- och motsvarande hustyper
10065: velse nr 1417 av den 1 oktober 197 6 tili ve-      fram tili utgången av år 1977 gradvis skall
10066: derbörande medlem av statsrådet för avgivande      försöka övergå till lådbrevbäring av posten,
10067: av svar översänt avskrift av följande av riks-     och att de arrangemang som är nödvändiga för
10068: dagsman Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade       genomförande av åtgärden skall utredas tili
10069: spörsmål nr 262:                                   den 31 december 1976. Tili följd av detta
10070:                                                    beslut har post- och telegrafstyrelsen ytter-
10071:          Är Regeringen medveten om att en          ligare undersökt frågan och tillställt trafik-
10072:        utvidgning av lådbrevbäringen är oän-       lll111lsteriet dc planerade direktiven för distrl-
10073:        damålsenlig, och om så är fallet,           bution av postförsändelser för handläggning.
10074:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Direktiven följer statsrådets principbeslut. De
10075:        ta för att upprätthålla och förbättra       har även utarbetats så, att posten oberoende
10076:        postens servicenivå på det sätt, som        av hustyp kan distribueras genom hembärning
10077:        majoriteten av medborgarna önskar?          t.ex. tili en person som är oförmögcn att röra
10078:                                                    sig. Enligt post- och telegrafstyrelsens utred-
10079:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning blir inga postmän arbetslösa, ty minskan-
10080: samt anföra följande:                              det av arbetskraften genomförs i samband med
10081:    Parlamentariska trafikkommitten har i sitt      den normala cirkulationen inom postmanna-
10082: delbetänkande V bl.a. ansett, att man vid ut-      kåren. Det kan dessutom konstateras, att den
10083: vecklandet av postutbäringen till egnahems-        utvidgade tätortsbosättningen och höjandet av
10084: och radhusområden borde undersöka lådbrev-         servicenivån i områden med gles bosättning
10085: bäringssystemets lämplighet med tanke på en        fortgående kräver mera arbetskraft.
10086: nedsättning av distributionskostnaderna och å          I den rådande svåra ekonomiska situationen
10087: andra sidan med hänsyn tili bevarandet av den      måste sparåtgärder genomföras. En utvidgad
10088: postservice invånarna erhåller.                    övergång tili lådbrevbäring är en sådan åtgärd,
10089:    Post- och telegrafstyrelsen har undersökt       som har betydelse också för statshushållningen.
10090: ärendet. Enligt dessa undersökningar inbesparas    Man bör därför allvarligt överväga en över-
10091: årligen ca 10 miljoner mark, om man i alla         gång tiU lådbrevbäring, likväl så, att man iakt-
10092: tätorter genomför lådbrevbäring tili rad- och      tar smidighet vid förverkligandet samt även
10093: egnahemshus. Samtidigt skapar man förutsätt-       sörjer för en tillräcklig information om de
10094: ningar för motorisering av disttibutionen och      omständigheter som är förknippade med ären-
10095: minskar den nu rådandc bristen på jämlikhet i      det.
10096: tätorterna, där en del av invånarna får sin post       Det kan ytterligare konstateras, att man i
10097: genom hembärning och en del genom lådbrev-         exempelvis Sverige och Norge har genomfört
10098: bäring. I sitt principbeslut av den 10 juni 1976   lådbrevbäring tili rad-, egnahems- och motsva-
10099: om vissa tillägg till åtgärderna för inbesparing   rande hus. Lådbrevbäringen har likaså genom-
10100: och uppskjutande av utgifter i statshushåll-       förts i många andra europeiska länder.
10101:      Helsingfors den 25 oktober 1976.
10102: 
10103:                                                                 Trafikminister Rägnar Granvik
10104:                                               1976 vp.
10105: 
10106: Kirjallinen kysymys n:o 263.
10107: 
10108: 
10109: 
10110: 
10111:                                   Salolainen: Rautapyynnin kieltäm~sestä.
10112: 
10113: 
10114:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e lJ e.
10115: 
10116:    Maamme luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujär-          Toiseksi rautapyyntt on eläinten kannalta
10117: jestöt ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota      erittäin julma ja kivulias pyyntitapa eikä vas-
10118: si~hen vakavaan epäkohtaan, että maassamme          taa nykyaikaisia metsästyksen moraalinormeja.
10119: edelleen sallitaan eläinten pyytäminen ns. rau-     Tämän vuoksi rautapyynti olisi pikaisesti pois-
10120: tapyynnillä.                                        tettava sallittujen pyyntitapojen joukosta.
10121:    Rautapyynnin sallimisella on lukuisia haital-       Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
10122: Hsia seurauksia. Ensinnäkin rautapyynti on niin     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10123: sattumanvarainen pyyntiväline, että saaHiksi jää    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10124: usein rauhoitettuja ja jopa erittäin harvinaisia    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10125: eläinlajeja. Kun tämä on tosiasia, voidaan sa-
10126: noa, että rautapyynti on ristiriidassa muun lain-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10127: säädännön ja asetusten kanssa.                               ryhtyä rautapyynnin p~kaiseksi kieltämi-
10128:                                                              seksi?
10129:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
10130: 
10131:                                          Pertti Salolainen
10132: 
10133: 
10134: 
10135: 
10136: 1025/76
10137: 2                                             1976 vp.
10138: 
10139: 
10140: 
10141: 
10142:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e lJ e.
10143: 
10144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuunottamatta lupa rautapyyntiin on annettu
10145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vain taitaviksi pyyntimiehiksi tunnetuille hen-
10146: olette ]okaikuun 5 päivänä 197 6 päivätyn kir-       kilö1Ue. Laissa mainittuja petolintujen sekä
10147: jeenne ohella toimittanut vaJ:tioneuvos.ton asian-   merilakin rautapyyntilupia ei ministeriö ole
10148: omaiseHe jäsenelle jälje11111öksen kansanedustaja    antanut. Kun hylkeen rautapyyntiä ei enää har-
10149: Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    joiteta ja kun minkin ja näädän rautapyynti
10150: sestä n:o 263:                                       on sangen vähäistä, rajoittuu rautapyynti käy-
10151:                                                      tännössä piisamin, majavan sekä Pohjois-Suo-
10152:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        messa suoritettavaan ketun pyyntiin.
10153:        ryhtyä rautapyynnin pikaiseksi kieltämi-         Rautapyyntiin liittyviä pyyntitapoja koske-
10154:        seksi?                                        vista määräyksistä on keskeisin metsästyslain
10155:                                                      36 §, jonka mukaan "Metsästystä älköön har-
10156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joitettako niin, . . . että riistalle tuotetaan tar-
10157: vasti seuraavaa:                                     peetonta kärsimystä." Tähän liittyen lain 37 §:n
10158:                                                      mukaan "Viritettyjä pyyntmaitteita, jotka eivät
10159:    Metsästyslain 39 § :n mukaan "Rautoja saa-        heti tapa otusta, on käytävä kokemassa ainakin
10160: daan käyttää villliintyneen mil]kin, näädän, kär-    kerran vuordkaudessa." Samoin on säädöksin
10161: pän, suden, saukon, hylkeen, majavan ja piisa-       pyritty estämään rantojen asettaminen siten,
10162: min pyyntiin sekä riistanhoitopiirin luvalla ke-     että niihin saattaa joutua muu kuin pyydys-
10163: tun ja ahman pyydystämiseen. Niin ikään saa          tettäväksi suunniteltu eläin. Niinpä piisamin
10164: maatalousministeriön riistanhoitopiirin esityk-      metsästyksestä annetun asetuksen ( 174/63)
10165: sestä antamalila luvalla pyydystää petolintuja       mukaan "piisamirautoja älköön asetettako jään
10166: kuvaraudoiUa, joiden sankojen korkeus on vä-         päälle eikä muutoinkaan nHn, että niihin on
10167: hintään kaksikymmentä senttimetriä, ja meri-         vaar~:ssa   joutua vesilintuja." Metsästyslain
10168: lakkia veteen vähintään metrin syvyyteen ase-        40 § :n mukaan " ... rautoja, joilila pyydystetään
10169: tetuiHa raudoHla." Rantoja saadaan käyttää däi-      kettuja tai sitä suurempia petoeläimiä, älköön
10170: men pyydystämiseen hwnnollisesti vain voimas-        pantako kahtasataa metriä lähemmäksi tietä tai
10171: sa olevien säädösten mukaan luvallisena ailkana      viittäsataa metriä lähemmäksi toisen asuin- tai
10172: sekä alueeHa ja tavalla, joka on saHittu.            piharakennusta, ... " Usäiksi rauto~en niin kuin
10173:    Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen          muidenkin pyyntineuvojen käyttäminen edellyt-
10174: (514/76) mukaan kärppä ja saukko ovat ny-            tää, että pyytäjällä on alueella metsästysoikeus
10175: kyisin rauhoitettuja koko vuoden. Samoin on          tai muu lupa.
10176: susi suden rahoittamisesta annetun asetuksen            Rautapyyntiä on 'säädösten lisäksi pyritty
10177: (749/73) mukaan rauhoitettu por:onhoito-             neuvonnan avuHa ohjaamaan siten, että eläi-
10178: alueen eteläpuolella, joten myöskään sen rau-        m~He kärsimystä tuottavien rantojen käyttö jäi-
10179: tapyynti ei mainituHa alueella ole mahdollista.      si mahdoHisimman vähäiseksi. Siten esim. pii-
10180: Päätöksen ketun ja ahman rautapyynnistä te-          samin ja majavan pyynnissä on ns. käpälärau-
10181: kee kukin riistanhoitopiiri vuosittain piirin        dat suositettu asetettavaksi ainoastaan siten, et-
10182: vuosikokouksen yhteydessä. Kuluvana vuon-            tei eläin niihin joutuessaan pääse maalle vaan
10183: na on mairuttu pyynti kielletty Etelä-Hämeen,        välittömästi hukkuu. SamaLla on pyritty kehittä-
10184: Kymen, Pohjois-Hämeen, Ruotsalaisen Pohjan-          mään rautoja, jotka tappavat niihin joutuneen
10185: maan, Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen riis-          eläimen heti sekä toisaalta suosimaan elävänä
10186: tanhoitopiirin alueilla. Muualla maassa on           pyydystävien loukkujen käyttöä, jollaisilla mm.
10187: pyynti sallittu, joskin pohjoisimpia piirejä lu-     minkin pyynti nykyisin pääasiassa tapahtuu.
10188:                                               N:o 263                                              3
10189: 
10190:    Koska rautoja käytetään pääasiassa sell'aisten   ole toistaiseksi mahdoll'ista. Nykyisin käytössä
10191: eläinten kuten piisamin ja majavan pyydystä-        olevat rautamallit on tarkoitus kuitenkin kor-
10192: miseen, joiden vähentäminen eläinkantojen kas-      vata eläimen heti tappaviHa rautamaHeilla ja
10193: vun rajoittamiseksi ja eläinten aiheuttamien va-    tietyn ylimenokauden jälkeen hyväksyä nämä
10194: hinkojen estämiseksi on välttämätöntä ja koska      ainoiksi sallituiksi rautamalleiksi. Ensimmäisek-
10195: rautapyyntiä näiden eläinten kohdalla on vai-       si näin on tarkoitus menetellä majavan metsäs-
10196: kea kokonaan korvata muilla pyyntimenetel-          tyksen kohdalla, jota koskevat säännökset on
10197: mmä, ei rautapyynnin täydellinen kieltäminen        tarkoitus uusia vielä kuluvan vuoden aikana.
10198:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
10199: 
10200:                                               Maa- ja metsätalousminvsteri Johannes Virolainen
10201: 4                                             1976 vp.
10202: 
10203: 
10204: 
10205: 
10206:                            T ill R r k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10207: 
10208:    I det syfte 37 § 1 mom. ritk:sdagsordningen       lagen nämnda tillstånd till saxfångst i fråga
10209: det 'anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-       om rovfåglar och havstrut har ministeriet inte
10210: velse av den 5 oktober 197 6 6H vederbörande         beviljat. Emedan sax inte längre används för
10211: medlem av statsrådet översänt ·avskrift av föl-      fångst av säl och då saxfångst av mink och
10212: jande av riksdagsman Salolainen ställda skrift-      hermelin är tämligen ringa, inskränker sig sax-
10213: tiga spörsmål nr 263:                                fångsten i praktiken ti11 fångst av bisamråtta,
10214:                                                      bäver och i norra Finland räv.
10215:          Viilika åtgärder ämnar Regeringen vid-          Av de bestämmelser som berör s·axfångst in-
10216:        ta i syfte att snarast förbjuda fångst        går den vidctigaste i 36 § jaktlagen, enligt vildcen
10217:        med :sax?                                     "Jakt må ej bedrivas så, att villebrådet tillskyn-
10218:                                                      das onödigt lidande." I anslutning tili detta
10219:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-      ,skall enligt 37 § "Gitlrade fångstredsikap, som
10220: föra följande:                                       ej omedelbart medföra viHebrådets död, böra
10221:     39 § jaktlagen lyder: "Sax må användas för       efterses åtminstone en gång varje dygn." Lika-
10222: fångst av förvildad mink, mård, hermelin, varg,      så har man genom stadganden strävat tili att
10223: utter, säl, bevär och bisamråtta samt med till-      hindra gillrandet av saxar sålunda, att i dessa
10224: stånd av jaktvårdsdistriktet för fångst av räv       kunde fastna andra djur än sådana, som avses
10225: och järv. Likaså må med tiDstånd av lantbruks-       bli fångade. Sålunda stadgas i förordningen om
10226: ministeriet på förslag av jaktvårdsdistriktet rov-   jakt på bi!samråtta (17 4/63) att "reds·~31p för
10227: fåglar fångas med bulvansax, vaJrs bygdhöjd är       fångst av bisamråtta må icke utläggas på isen
10228: minst tjugo centimeter, och havstrut med i           ehler annars så, att sjöfågeil löper fara att fastna
10229: vatten på minst en metlers djup ghllroo sax."        däri." 40 § jaktlagen lyder " ... sax för fångst
10230: För fångst av djur får sax naturligtvis oovän-       av räv eller större rovdjur ä:n räv må ej ut-
10231: das endast enligt gäillande stadganden under         sättas närmare väg än tvåhundra meter ellet
10232: lovlig dd :samt inom område och på sätt, vilka       närmare annans bostads- eller gårdsbyggnad än
10233: är tillåtna.                                         femhundra meter ... " Dessutom förutsätter
10234:     Enligt jord- och skogsbruksministeriets beslut   fångst med sax lika väl som andra fångstred-
10235:  ( 514/76) är hermelin och utter numera frid-        'skap att fångstmannen har jakträtt inom om-
10236: lysta under hela året. Likaså är enligt förord-       rådet eller annat tiHstånd.
10237: ningen om fredning av varg ( 7 49/7 3) vargen            Man har strävat tili att styra saxfångsten
10238: fridlyst söder om renskötselområdet, varför inte     utom med stadgooden även genom instruktion
10239: heller fångst av varg med sax är möjlig inom         :sålunda, ·att användningen av saxar som till'-
10240: nämnda område. Alla jaktvårdsdistrikt besluter        fogar djuren lidande skuHe bli så ringa som
10241: årlligen i samband med distriktets årsmöte om         möjligt. Sålunda har exempelvis för fångst av
10242: saxfångst av räv och järv. Under innevarande         bäver och bisamråua avsedda saxar rekommen-
10243: år är nämnda fångst förbjuden inom jaktvå:rds-        derats bli gi1lrade endas;t så, att villebrådet
10244: distrilkten i södra Tavastland, Kymmene Iän,          rsom fastnar i den inte kan ta sig upp på land
10245: norra Tavastland, svenska Österbotten, Nyland         utan genast druniknar. Ukaså har man strävat
10246: och Egentliga Finland, på övriga håll i landet        dll utveckla saxar, som genast dödar ett djur
10247: är saxfångsten tillåten, även om man med un-         ·som fastnat i dem samt att å andra sidan
10248: dantag av de nordligaste distrikten har läm-          föredra användningen av fällor som fångar dju-
10249: nat tillstånd tili saxfångst endast åt personer       ren levande, vi1ket numera är övervägande vid
10250: som varit kända som skickliga fångstmän. I            fångsten av bLa. mink.
10251:                                             N:o 26.3                                            5
10252: 
10253:    Emedan smmr i huvudsak används för fångst      s1kten att ersätta med annorlunda konstruk-
10254: av sådana djur som bisamråtta och bäver, vil-     tioner av saxar som genast dödar viilebrådet
10255: kas antal måste hå1las nere för begränsning av    och att efter en viss övergångstid godkänna
10256: beståndens storlek och för förhindrande av ska-   endast dessa som de enda tillåtna modellerna
10257: dor och då det i fråga om nämnda djur är          av saxar. I första hand är det meningen att
10258: svårt att helt ersätta saxfångst med andra        så skall ske rörande jakten på bäver, i fråga
10259: fångstmetoder, är det inte tillsvidare möjligt    om vHken det är avs1kten att förnya stadgan-
10260: att helt förbjuda användningen av sax. De sax-    dena ännu under innevarande år.
10261: modeller som nu är i bruk ärr det dock av-
10262:      Helsingfors den 2 november 1976.
10263: 
10264:                                             Jord- och skogsbruiksminister Johannes Virolainen
10265:                                                  1976 vp.
10266: 
10267: Kirjallinen kysymys n:o 264.
10268: 
10269: 
10270: 
10271: 
10272:                                     Salonen: VHjaylilljäämien sijoittamisesta.
10273: 
10274: 
10275:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10276: 
10277:    Olen kuluvan vuoden huhtikuun 23 pä'Ivänä            vät vfljelijät ole vo1neet myydä viltjaa kuin
10278: esittänyt kirjalrLisen kysymyksen, mihin kiireeHi-      po1kkeustapauksessa. Useat maanviilijdijät ovat
10279: siin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vilja-       joutuneetkin kestämättömään talouddliscim ti-
10280: y~ijäämien sijoittamiseksi, jotta vitljelirjät voivat   lanteeseen tuotantotarvikkeiden laskujen erään:
10281: myydä viime vuoden viljasadon ennen ensi sato-          nyttyä ja maatalouden verotuksen voimakkaasti
10282: vuotta. Maa- ja metsätatlousmi,nitsteri Heimo           kiristyessä.
10283: Linna on toukokuun 26 päivänä antamassaan                  Viljan markkinoinnin, viennin ja varastoinoin
10284: vastauksessa ilmoittanut hallituksen selvittä-          hoitaminen kuuluu lakisääteisesti valtion vilja-
10285: vän kaikkien maataloustuotteiden osalta sel-            varastolle. VHjavaraston toiminta on käsityikseni
10286: västi kasvaneiden ylijäämien rahoitus- ja mark-         mukaan olil'ut kuitenkin varsin passiivista. Yh-
10287: kinointimahdalHsuuksi'a. Kun rahoituskysymys            tenä mahdollisuutena viljakaupan joustavam-
10288: ministeri Linnan il'moituksen mukaan saadaan            maNe ·järjestel~lile olisi se, että kaupan keskus-
10289: ratkaistuksi, tuHaan kiireesti .tekemään päätök-        liikkd1le annettaisiin myös vHjanmyyntioikeus
10290: set joko lisäviennistä tai muista toimenpiteistä,       ulkoma:iUe.
10291: jotka merkitsevät sitä, että viJ.jelijä pystyy myy-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10292: mään vil'jan !kuluvan satovuoden [oppuun men-           päiväjä,rjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10293: nessä.                                                  kunnioittaen valtioneuvostOn. asianomaisert jä-
10294:    Viljan markkinatilanne on kuitenkin ajautu-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:        ·
10295: nut tä:Hä hetkellä 'lähes täydeL.Jtiseen umpiku-
10296: jaan siitiikin huolimatta, että maataloustulol'aki                Mihin k1ireel!lisiJn toimenpiteislin HaJ-
10297: velvoittaa valtiovaHan hoitamaan viljan mark-                  Htus aiköo ryhtyä viljamarkkinoiHa vå.I:.
10298: kinoinnin niin, että tavoitehinnat voidaan saa-                litsevan lainvastaisen tillan poistamiseksi,
10299: vuttaa. ValtibvaUan taholta ei ole kuitenkaan                  .
10300:                                                                Ja
10301:                                                                                                   "
10302: 
10303: tehty markkinoinnin kannalta välttämättömiä                       aikooko Hallitus tutki'a mahdoHisuut-
10304: vientipäätöksiä, vaikka vientitilanne esim. rehu·              ta antaa myös kaupan · keskusHikkeiJle
10305: vHjan osalta on oNut erittäin edullinen. Kun                   oikeus käydä viljakauppaa ulkomai!He?
10306: rahamatikkinatHanne vielä on erittäin kireä, ei·
10307:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
10308: 
10309:                                            Ma11kku Salonen
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314: 1026/76
10315: 2                                                1976 vp.
10316: 
10317: 
10318: 
10319: 
10320:                           Edu-skunnan Herra Puhe·m:iehelle.
10321: 
10322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         v. 1977. EdeHeen on neuvottelujen alaisena
10323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           useita kauppoja.
10324: olette 5 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-              Vientiluvut merkitsevät, että noin puolet
10325: jeen.ne ohdla toimittanut valtioneuvoston asian-        syyskuun satoarvion .mukaan laskett;tsta ylijää-
10326: omaiseNe .iäsene1le jä~jennöksen karisanedustaja        mästä tulee hoidetuk~i. LQpuiHset satotulokset
10327: Mar~ku Salosen näin kuuluvasta kirja:Llisesta           ovat käytettävissä marraskuun puolivällissä, jol-
10328: kysymyksestä n:o. ?64; .        ·                       loin voidaan tarkistaa yrtjäämälaskdmat.
10329:                                                            Valtiontaloudellisi!sta syistä on jouduttu vien-
10330:            Mihin rkiiredlisiin to1menpiteisiin Ha:l-    tiviljan osalta kahdessa erässä .tapahtuvaan tili-
10331:       . htus aikoo ryhtyä viljamarkkinoilla val-        tykseen. Jälkimmäi:sen erän osalta tuRaan suo-
10332:         litsevan ·lainvastaisen tilan .poistamiseksi,   dttamaan 8 % :n suuruinen korko. fla1Htus on
10333:         ja                                              tutkinut asiaa eikä pidä viljamarkkinoilla val-
10334:                                                         ~itsevaa tHannetta l'ainvastaisena, vaan pyrkii
10335:            aikooko Hallitus tutkia mahdoH.isuut-
10336:         ta antaa myös kaupan keskusliikkeille           erä1Hä poikkeusjärjestelyi1lä turvaamaan sen,
10337:        ·oikeus käydä viljakauppaa u lkomaHle?
10338:                                        1
10339:                                                         että . mahdol~isimman moni viljelijä voi mark-
10340:                                                         kinoida ain<:tkin osa1;1 ylijäämävHjasta ja. että
10341:                                                         viljaylijääm~kysymys. saadaan hoidettua kuluvan
10342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
10343: seuraavaa:                                              satovuoden aikana.
10344:                                                            HaLl,itus on myös . tutkinut mahdollisuutta
10345:  .. Valtionel,lvosto 9n tehJ;J.yt päätÖkset, joiden     voidaanko kaupan keskus~iikkeille antaa oikeus
10346: mukaan valtion viiljavarastolle on myönnetty            käydä viljan ulkomaanrkauppaa. VoimassaoJevan
10347: vientilupa 200 mHj .. ki1lon vHjamäärä11e kulu-         viljanqs.tolain mukaan tämä ei ole mahdollista.
10348: vaJ;J.. vuoden tQimituksiin ja lOQ milj. kilon          U.siiksi on selvitetty, että varsina~sta vientisata-
10349: vientil:UP:l; v:.ri ~t97T toimitu:k:siin. Lopulliset    m~kapasiteettia omistaa vain yksi viljakauppaa
10350: vkntikaupat on 25.1Q.1976 inenpessä tehty               käyvä keskusHike ja tämä on jo valtion vilja-
10351: 143 tni-lj. ki·lost'a v. 1976 ja 20 mi;tj. kilosta      varaston käytössä .
10352:      . ~dsingissä 2 :päivänä marraskuuta 1976.
10353: 
10354:                                                    Maa- ja metsäta1ousm1t1isteri, Joh"annes Virolainen
10355:                                              N:o 264                                             3
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                           T i 1l R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
10361: 
10362:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Exportlicens,erna innebär, att ca hälften av
10363: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          det enligt september månads skördeprognos be-
10364: velse av den 5 oktober 197 6 tili vederbörande     räknade överskottet bHr placerad. De slutg1ltiga
10365: medlem av statsrådet övers,änt avskritft av föl-   skörderesuhaten finns att tiHgå i medlet av
10366: jande av riksdagsman Markku Salonen under-         november, då man kan justera överskottsbe-
10367: tecknade skdftliga spörsmål nr 264:                räkningarna.
10368:                                                       Av statsekonomiska skäl har man i fråga om
10369:           V~tka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10370:                                                    exportspannmål nödgats ty sig till redovisning
10371:        ta i syfte att rätta tili den lagstridiga   i två etapper. För den senare posten komnier
10372:        situadon som råder på spannmålsmark-        man att erlägga en ränta om 8 %. Regeringen
10373:        naden, och                                  har undersofut saken och anser inve den situa-
10374:           ämnar Regeringen undersöka möjlig-       tion som råder på spannmålsmarknaden vara
10375:        heten att bevilja även handelns central-    lagstridig, utan strävar med tillhjälp av vissa
10376:        affärer rätt att bedriva spannmåishan-      undantagsarrangemang tili att för så många
10377:        del med utlandet?                           odlare som möjligt trygga marknadsföringen av
10378:                                                    åtminstone en del av överskottssäden, samt
10379:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tiH att under i:nnevarande skördeår s1utbehandla
10380: samt anföra följande:                              frågan om spannmålsöverskott.
10381:                                                       Regel'~ngen har även undersökt möjligheten
10382:    Statsrådet har fattat bes,luten, enHgt vilka    att bevHja central'affärerna rätt att idka utri-
10383: statens spannmålsförråd beviljats exportlicens     keshandel med spannmM. EnNgt gä:l1ande lag
10384: för en spannmålsmängd av 200 milj. kg för          om spannmålshandel är detta inte möjHgt.
10385: innevarande års Ieveranser och exportlicens för    Vidare har det utretts, att endast en enda
10386: 100 mHj. kg för 1977 års leveranser. Före 25.      centralaffär som idkar spannmå'lshandei för-
10387: 10. 1976 hade exportköp avslutats om 143 milj.     fogar över egentlig exporthamnskapacitet, och
10388: kg år 1976 och om 20 milj. kg år 1977. För-        denna utnyttjas redan av statens spannmålsför-
10389: handlingar pågår om ett flertal köp.               råd.
10390:       Helsingfors den 2 november 1976.
10391: 
10392:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolaine1Z
10393:                                               1976 vp.
10394: 
10395: Kirjallinen kysymys n:o 265.
10396: 
10397: 
10398: 
10399: 
10400:                                   Impiö: Syrjäseutulisän jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.
10401: 
10402: 
10403:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10404: 
10405:     Syrjäisillä seuduilla työskentelevien virka-     501,40 mk. Käteen jää tästä 821,28 markasta
10406: miesten ja toimihenkilöiden toimeentulon tur-        vain 319,88 mk.
10407: v·aamiseksi on aikanaan tehty päätös syrjäseutuli-      Samana~kaisesti kun verotUJS jo ennakkope-
10408: sän maksamisesta. Syrjäseutulisän avulla on ta-      rintävaiheessa vie valtaosan syrjäseutulisästä, ei
10409: soitettu niitä korkeampia kustannuksia, joita        ole mitään erotusta mm. lapsiperheiden koh-
10410: aiheutuu mm. lämmityksestä, pitkistä matkois-        dalla opintolainojen määrässä riippumatta siitä,
10411: ta, kalliimmista elinkustannushinnoista tahtiku-     onko opiskelija korkeakoulupaikkakunnalla vai
10412: lujen vuoksi, lasten koulutuskustannuksista jne.     500 km:n etäisyydellä siitä. Samanaikaisesti ei
10413: Aikanaan syrjäseutulisällä oli merkittävä vaiku-     julkinen valta tue matkakustannusten tasoitus-
10414: tus aluepoliittiselta kannalta, koska verotus oli    ta, vaikka valtaosaltaan linja-autoliikennettä hy-
10415: alhaisempi, ja lisätulosta jäi käyttöön sellainen    väksi käyttävä opiskelija ei saa alennuksia sa-
10416: osuus, joka merkitsi ainakin jossakin määrin         malla tavalla kuin lähempänä opiskelupaikka-
10417: tasausta valtakunnan eri alueiden kesken.            kuntaa asuva opiskelija, joka voi käyttää rauta-
10418:     Tilanne on muuttunut. Seuraavat esimerkit        tiekuljetuksia.
10419: osoittavat syrjäseutulisän merkityksen vähene-          Edellä kuvattu kehityssuunta on omiaan edis-
10420: misen. Perä-Lapissa Ivalon kylässä V 12 palk-        tämään sitä muuttoliikettä, joka vähentää päte-
10421: kaluokan osalta tilanne on seuraava täysien ikä-     vien virkamiesten ja toimihenkilöiden määrää
10422: lisien ollessa kysymyksessä: Palkka on 2 600         syrjäseuduilla. Kuluvan syksyn aikana on todet-
10423: mk syrjäseutulisän ollessa 624 markkaa eli ko-       tu mm. Lapissa satojen opettajantoimien olevan
10424: konaistulon kohotessa 3 224 markkaan. Ennak-         kelpoisuutta vailla olevien viran- tai toimenhal-
10425: koperinnän yhteydessä vero on koko summasta          tijoiden käsissä.
10426:  1 291,40 mk. Vero 2 600 markasta on 958,90
10427: mk, joten syrjäseutulisäosuudesta menee ennak-          Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtiopäivä-
10428: koperintään 332,50 mk. Lopullinen vero on            järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän valtio-
10429:  asia erikseen, joka määräytyy monien eri näkö-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10430: kohtien perusteella ja lisävero on verrattain        seuraavan kysymyksen:
10431:  yleinen.
10432:     Esimiesasemassa oleva viran- tai toimenhal-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10433:  tija joutuu V 20 palkastaan 3 421,96, jolloin               ryhtyä inflaation ja verotuksen aiheutta-
10434:  syrjäseutulisä on 821,28 mk eli yhteissumma                 man syrjäseutulisän jälkeenjääneisyyden
10435:  4 243,24 mk, maksamaan veroa 1 883,30 mk.                   korjaamiseksi ja syrjäseutulisän saatta-
10436:  Ilman syrjäseutulisää vero olisi 1 381,90 mk,               miseksi sille tasolle, mitä alkuperäinen
10437:  mikä merkitsee sitä, että syrjäseutulisän osuu-             syrjäseutulisäprosentti edellyttää sen
10438:  desta menee vetoon ennakkoperinnässä jo                     saajan omaan käyttöön jäävissä tuloissa?
10439:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
10440: 
10441:                                              Lauri lmpiö
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446: 1033/76
10447: 2                                            1976 vp.
10448: 
10449: 
10450: 
10451: 
10452:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10453: 
10454:    Lokakuun 5 päivänä 1976 päivätyssä ja sa-            Syrjäseutulisää suoritetaan virkamiehelle, mil-
10455: man kuukauden 8 päivänä palkkausasioita kä-         loin hänen toimipaikkansa sijaitsee harvaan asu-
10456: sittelevälle ministerille saapuneessa kirjeessä     tulla, syrjäisellä, valtakunnan rajaan idässä tai
10457: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes-       pohjoisessa rajoittuvalla tai kylmällä alueella
10458: tyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoi-      taikka meren tai järven saaristossa. Syrjäseutu-
10459: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Lauri     lisän suuruus lasketaan syrjäseutupisteiden yh-
10460: Impiön antamasta kirjelmästä, jossa valtioneu-      teenlasketun määrän mukaan siten, että kukin
10461: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi on        syrjäseutupiste vastaa 4 sadalta virkamiehelle
10462: tehty seuraava kysymys:                             suoritettavan peruspalkan tai vuosipalkkion,
10463:                                                     ikälisien, määrävuosikorotusten ja kalliinpaikan-
10464:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lisien yhteenlasketusta määrästä. Syrjäseutupis-
10465:        ryhtyä inflaation ja verotuksen aiheut-      teen suuruus on viimeksi tarkistettu v. 1974,
10466:        taman syrjäseutulisän jälkeenjääneisyy-      jolloin se korotettiin 2,5 prosentista 4 prosent-
10467:        den korjaamiseksi ja syrjäseutulisän         tiin. Edellä mainituin perustein laskettava syr-
10468:        saattamiseksi sille tasolle, mitä alkupe-    jäseutulisän määrä vaihtelee 1-7 pisteeseen
10469:        räinen syrjäseutulisäprosentti edellyttää     ( 4-28 prosenttiin) niissä kunnissa, jotka täyt-
10470:        sen saajan omaan käyttöön jäävissä tu-       tävät syrjäseutulisän saamiselle virkaehtosopi-
10471:        loissa?                                      muksessa mainitut edellytykset.
10472:                                                         Syrjäseutulisää ei veroteta erikseen verovel-
10473:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiova-         vollisen muusta tulosta, vaan ennakonpidätys
10474: rainministeriössä, esitän vastauksena kysymyk-       ja lopullinen vero määräytyvät lopullisen tulon
10475: seen kunnioittavasti seuraavaa:                     perusteella, johon kuuluvat verovelvollisen
10476:    Marraskuun 6 päivänä 1970 annetun valtion        kaikki tulot. Tästä johtuen lopullisen veron
10477: virkaehtosopimuslain ( 644/70) 2 § :n nojalla       määrään vaikuttavat olennaisemmin asianomai-
10478: on valtiovarainministeriö ja toisaalta virkamies-    sen muut 'tulot kuin syjäseutulisä.
10479: yhdistysten keskusjärjestöt ·Akava ry, TVK:n            Syrjäseutulisän korottamisella esim. Lapissa
10480: Virkamiesjärjestöt TVK-V ry ja Virkamiesten          ei näin ollen voitaisi torjua inflaation ja vero-
10481: ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY ry helmi-        tuksen aiheuttamia seurauksia. Kun inflaation
10482: kuun 14 päivänä 1976 tehneet valtion virka-          torjuminen ja verotuksen kiristäminen eivät
10483: miehille suoritettavaa syrjäseutulisää koskevan     myöskään kuulu virkaehtosopimuksilla sovitta-
10484: virkaehtosopimuksen. Mainitun sopimuksen 4          vien asioiden piiriin, ei niiden vaikutuksia voi-
10485: ja 5 §:ssä on lueteltu ne yleiset ja erityiset      da ottaa huomioon virkaehtosopimuksia solmit-
10486: perusteet, joiden mukaan virkamiehille suorite·      taessa.
10487: taan syrjäseutulisää. Virkaehtosopimus on voi-          Vuoden 1977 tuloveroasteikko on ehdotettu
10488: massa 31 päivään tammikuuta 1977 saakka el-          sellaiseksi, että verorasitus säilyisi inflaatio huo-
10489: lei sitä aikaisemmin sanota irti.                    mioon ottaen ennallaan.
10490:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1976.
10491: 
10492:                                                                         Ministeri Jouko Loikkanen
10493:                                                 N:o 265                                                3
10494: 
10495: 
10496: 
10497: 
10498:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10499: 
10500:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          gränsande ellet kallt område ellet i skärgård
10501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vid kusten ellet i insjö. Beloppet av fjärrorts-
10502: av den 5 oktober 1976 tili vederbörande med-          tillägget beräknas enligt det sammanlagda an-
10503: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         talet fjärrortspoäng så, att varje fjärrortspoäng
10504: sänt följande av riksdagsman Lauri Impiö ställ-       motsvarar 4 hundradedelar av det sammanlagda
10505: da spörsmål:                                          beloppet av den grundlön ellet det årsarvode,
10506:                                                       de ålderstillägg, de tidsbestämda höjningar och
10507:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        de dyrortstillägg som erläggs tili tjänstemannen.
10508:        ta för att rätta tili den eftersläpning i      Fjärrortspoängens storlek justerades senast år
10509:        fjärrortstilläggen som inflationen och         1974, då den höjdes från 2,5 procent tili 4
10510:        beskattningen förorsakat, och för att          procent. Fjärrortstillägget som beräknas enligt
10511:        höja fjärrortstillägget tili den nivå, som     ovanstående grunder, växlar mellan 1 och 7
10512:        den ursprungliga fjärrortstilläggsprocent-     poäng ( 4 och 28 procent) i de kommuner, som
10513:        en förutsätter i de inkomster, som kvar-       uppfyller de i tjänstekollektivavtalet nämnda
10514:        står tili inkomsttagarens eget förfo-          förutsättningarna för erhållande av fjärrortstili-
10515:        gande?                                         lägg.
10516:                                                           Fjärrortstillägget beskattas inte separat från
10517:    Då ärendet hör tili mitt verksamhetsområde         den skattskyldiges övriga inkomst, utan för-
10518: i finansministeriet, får jag såsom svar på spörs-     skottsinnehållningen och den slutliga skatten
10519: målet vördsamt anföra följande:                       bestäms på basen av den slutliga inkomsten,
10520:    Med stöd av lagen den 6 november 1970              i viiken ingår den :ska'ttskyldiges alla inkomster.
10521: om statens tjänstekollektivavtal ( 664/70) har        Av denna anledning påverkas den slutliga skat-
10522: finansministeriet å ena sidan och tjänstemanna-       tens belopp i mera väsentlig grad av veder-
10523: organisationernas centralorganisationer Akava         börandes övriga inkomster än av fjärrortstill-
10524: ry, TOC:s Tjänstemannaorganisationer TOC-T            lägget.
10525: och Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö           Genom att höja fjärrortstillägget t.ex. i Lapp-
10526: VTY å den andra sidan den 14 februari 1976            land skulle man således inte kunna motverka
10527: träffat ett tjänstekollektivavtal rörande fjärr-      följderna av inflationen och beskattningen. Då
10528: ortstillägg till statens tjänstemän. I 4 och 5 §§     stävjandet av inflationen och åtsuamningen av
10529: av nämnda tjänstekollektivavtal har uppräknats        beskattningen inte heller hör till de frågor, om
10530: de allmänna och speciella grunder, enligt vilka       vilka man kan komma överens i tjänstekollek-
10531: fjärrortstillägg erläggs tili tjänstemän. Tjänste-    tivavtal, kan deras verkningar inte heller be-
10532: kollektivavtalet gäller tili den 31 januari 1977,     aktas vid ingåendet av tjänstekollektivavtal.
10533: såvida det inte uppsägs tidigare.                         Förslaget till inkomstskatteskala för 1977 är
10534:    Fjärrortstillägg erläggs tili tjänsteman, då       sådant, att skattebördan med beaktande av in-
10535: hans tjänstgöringsort är belägen på glest bebott,     flationen skulle förbli oförändrad.
10536: avlägset, mot riksgränsen i öster eller norr
10537:      Helsingfors den 5 november 1976.
10538: 
10539:                                                                           Minister Jouko Loikkanen
10540: 1
10541: 1
10542: 1
10543: 1
10544:     1
10545:     1
10546:     1
10547:     1
10548:         1
10549:         1
10550:         1
10551:         1
10552:             1
10553:             1
10554:             1
10555:             1
10556:                                                 1976 yp.
10557: 
10558: Kirjallinen kysymys n:o 266.
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 
10563:                                    Äikäs ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkaorganisaation
10564:                                       koordinointitoimikunnan ehdotuksiin sisältyvistä epäkohdista.
10565: 
10566: 
10567:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10568: 
10569:    Posti- ja lennätinhallituksen toimesta asetet-      seikkaa on syytä korostaa sen takia, että postin
10570: tiin 22 päivänä huhtikuuta 1969 toimikunta,            organisaatiouudistussuunnitelmaan liittyy myös
10571: jonka tehtävänä oli kiireellisesti selvittää mm.       jo toteutettu virkojen kelpoisuusehtojen muut~
10572: postin alueellisen lajittelukeskusjärjestelmän         taminen, joka loukkasi virassa ennestään ollei-
10573: luomisen edellytykset sekä selvittää myös mah-         den henkilöiden oikeusasemaa.
10574: dollisuudet nykyisten postin ylitoimipaikkojen            Huolestumista tässä mietinnössä herättää eri-
10575: yhdistämiseksi silmällä pitäen samalla alueelli-       tyisesti se, että suunnitelmien pohjana on tiet-
10576: sen lajittelukeskusjärjestelmän sopeuttamisesta        tävästi käytetty paitsi kuntauudistuksen neu-
10577: talousaluejakojärjestelmään. Tämä toimipaikka-         vottelukunnan ehdotusta, myös seutukaavaliit-
10578: organisaation koordinointitoimikunta on saanut         tojen ja asuntohallituksen ennusteita kuntien
10579: mietintönsä valmiiksi 31 päivänä elokuuta              asuntotuotanto-ohjelmaksi ja väestöpohjan ke-
10580:  1975.                                                 hittymiseksi, joita kaikkia vastaan on julkisuu-
10581:     Toimikunnan esityksen mukaan mm. suurin            dessa esitetty perusteltuja vastaväitteitä ja tor:
10582: osa nykyisistä ylitoimipaikoista liitettäisiin ali-    juttu ne yksipuolisina ja mielipiteitä ohjailevina.
10583: toimipaikkoina läheisiin konttoreihin. Käytän-            Toimikunnan esitykset eivät toteutuessaan
10584: nössä tämä merkitsisi sitä, että lukuisat maa-         merkitsisi· myöskään postin palvelusten lisäänty-
10585: seutukunnat menettäisivät itsenäisen postitöi-         mistä konttoripaikoissa.- Seurauksena olisi edel-
10586: mipaikan, mistä taas johtuisi huomattavaa hait-        lä mainittujen haittojen lisäksi virkamiesten lu-
10587:  taa ja palvelusten vähenemistä. Kauempana ole-        kumäärän lisääntyminen ja toimitilojen laajenta-
10588:  valla konttorin esimiehellä, joka konttorin si-       minen, mitkä kaikki lisäisivät tarpeettomasti
10589:  jainnin mukaan olisi joko kaupungissa tai suu-        valtion menoja.
10590:  rehkossa asutustaajamassa, ei olisi sitä paikallis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10591:  ten asioiden tuntemusta, jota postipalvelujen         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
10592:  asianmukainen ja tasapuolinen hoitaminen ja           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10593:  kehittäminen myös maaseudulla edellyttää. Pää-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10594:  töksenteko siirtyisi yhä kauemmas, virkavaltai-       sen:
10595:  suus lisääntyisi ja jälleen yksi palvelupiste huo-
10596:  nonisi.                                                         Onko Hallitus tietoinen posti- ja len-
10597:     Tämän lisäksi toimikunnan mietintöön sisäl-               nätinlaitoksen toimipaikkaorganisaation
10598:  tyvien ajatusten toteutuminen merkitsisi myös                koordinointitoimikunnan mietintöön si-
10599:  postin palveluksessa olevan henkilökunnan ase-               sältyvistä epäkohdista, ja jos on,
10600:  man huononemista, koska konttorin esimies                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10601:  voisi määrätä henkilökunnan sijoituspaikaksi                 ryhtyä epäkohtien poistamiseksi ja käy-
10602:  muun kuin mitä se oli tointa täytettäessä. Tätä              täntöön soveltamisen estämiseksi?
10603:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1976.
10604: 
10605:                 Lasse Äikäs                                        Toivo Yläjärvi
10606: 
10607: 
10608: 
10609: 
10610: 1039/76
10611: 2                                             1976 vp.
10612: 
10613: 
10614: 
10615: 
10616:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h el Je.
10617: 
10618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lennätinlaitoksen postipuolen hallinto-organisaa-
10619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tion uudistuksen tavoitteista ja toteutuksen
10620: olette 5 päivänä lokakuuta 197 6 päivätyn kir-       suuntaviivoista. Tavoitteena on muun ohella
10621: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     luoda kaikille johtotasoille edellytykset tehok-
10622: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kaalle tavoitejohtamiselle.
10623: Lasse Äikkään ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Postitoimen paikallishallinto jakautuu nykyi-
10624: kysymyksestä n:o 266:                                sin liian moniin pieniin perusyksikköihin, ns.
10625:                                                      ylitoimipaikkoihin, joita nykyisin on yli 500
10626:           Onko Hallitus tietoinen posti- ja len-     kappaletta. Hallinnon tehostamiseksi on tarpeen
10627:        nätinlaitoksen toimipaikkaorganisaation       muodostaa postin paikallishallintotasolle yhden
10628:        koordinointitoimikunnan mietintöön si-        suurkunnan tai useamman pienkunnan käsittä-
10629:        sältyvistä epäkohdista, ja jos on,            viä, suoraan postipiireille vastuussa olevia vas-
10630:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuualueita. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla,
10631:        ryhtyä epäkohtien poistamiseksi ja käy-       että vastuualueita ei muodosteta liian suuriksi.
10632:        täntöön soveltamisen estämiseksi?             Kullakin alueella päävastuu on keskitetty yh-
10633:                                                      delle ylitoimipaikalle, postikonttorille, jonka
10634:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alaisina kaikki muut alueella olevat postitoimi-
10635: vasti seuraavaa:                                     paikat toimivat. Vastuualueita on suunniteltu
10636:    Postitoimen paikallistason hallinnollista uu-      muodostettavaksi noin 200. Tämä uudistus ei
10637: delleen järjestelyä on posti- ja lennätinhallituk-    huononna postin asiakaspalvelutasoa eikä vä-
10638: sessa tutkittu lähes kymmenen viimeisen vuo-          hennä toimipaikkojen lukumäärää. Kaikki posti-
10639: den ajan. Viimeksi on asiaa tutkinut posti- ja        toimipaikat tarjoavat asiakkaille jatkuvasti vä-
10640: lennätinhallituksen asettama toimipaikkaorgani-       hintään samat palvelut kuin tähänkin asti. Uu-
10641: saation koordinointitoimikunta, jonka ehdotuk-        distus ei myöskään huononna henkilökunnan
10642: set perustuvat posti- ja lennätinhallituksen 14.      asemaa.
10643: 3. 1974 tekemään periaatepäätökseen posti- ja
10644:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1976.
10645: 
10646:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
10647:                                                N:o 266                                                3
10648: 
10649: 
10650: 
10651: 
10652:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10653: 
10654:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsorganisationen på post- och telegrafverkets
10655: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        postala sida och riktlinjerna för dess genomfö-
10656: av den 5 oktober 197 6 tili vederbörande med-        rande. En av målsättningarna är bl. a. att på
10657: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      alla ledande nivåer skapa förutsättningar för
10658: av riksdagsman Lasse Äikäs m. fl. underteck-         effektiv målstyrning.
10659: nade spörsmål nr 266:                                    Postväsendets lokalförvaltning är nu uppdelad
10660:                                                      på alltför många små grundenheter, s. k. över-
10661:           Är Regeringen medveten om de miss-         ordnade anstalter, som för närvarande är över
10662:        förhållanden som finns i den inom post-       500 tili antalet. För att effektivera förvaltningen
10663:        och telegrafverket tilisatta samordnings-     är det nödvändigt att på postens lokalförvalt-
10664:        kommissionens för anstalternas organi-        ningsnivå skapa ansvarsområden, som omfattar
10665:        sation betänkande, och om så är fallet,       en storkommun eller flera småkommuner och
10666:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      som står i direkt ansvarsförbindelse tili post-
10667:        för att avskaffa missförhållandena och för    distrikten. Utgångspunkten bör likväl vara att
10668:        att hindra tillämpningen i praktiken?         ansvarsområdena inte görs för stora. Inom var-
10669:                                                      je område har huvudansvaret koncentrerats på
10670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        en överordnad anstalt, postkontoret, som alla
10671: samt anföra följande:                                de övriga postanstalterna på området underly-
10672:    Inom post- och telegrafstyrelsen har i nästan     der. Ansvarsområdena kommer enligt planerna
10673: tio års tid undersökts möjligheterna tili admi-      att vara cirka 200 tili antalet. Denna reform
10674: nistrativ omorganisation på postväsendets loka-      försämrar inte postens kundservicenivå och
10675: la nivå. Senast har saken undersökts av den av       minskar inte heller antalet anstalter. Samtliga
10676: post- och telegrafstyrelsen tillsatta samordnings-   postanstalter erbjuder även i fortsättningen si-
10677: kommissionen för anstalternas organisation,          na kunder åtminstone alla de tjänster som hit-
10678: vars förslag baserar sig på post- och telegraf-      tills erbjudits. Reformen försämrar inte heller
10679: styrelsens principbeslut av 14. 3. 1974 angående     personalens ställning.
10680: målsättningarna för omorganiseringen av förvalt-
10681:      Helsingfors den 20 oktober 1976.
10682: 
10683:                                                                    Trafikminister Ragnar Granvik
10684:                                               1976 vp.
10685: 
10686: Kirjallinen kysymys n:o 267.
10687: 
10688: 
10689: 
10690: 
10691:                                  Salolainen: Tenttikertojen lisäämisestä Helsilfl.gin kauppakorkea-
10692:                                     koulussa.
10693: 
10694: 
10695:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 J e.
10696: 
10697:    Eräs Helsingin kauppakorkeakoulussa opis-        nisteriö. Summan, jolla tenttien normaali kor-
10698: kelemisen epäkohdista on ollut tenttikertojen       jausaika ja tenttikertojen määrä voitaisiin pa-
10699: verrattain vähäinen määrä. Puuttumatta tässä        lauttaa, kerrotaan olevan alle 50 000 markkaa.
10700: yhteydessä tarkemmin asian taustatekijöihin on      Luonnollisesti opiskelun vaikeutuminen aiheut-
10701: kauppakorkeakoulun hallitus ehdottanut tent-        taa yhteiskunnalle välillisesti huomattavasti
10702: tikertojen supistamista puoleen lukuvuonna          suurempia kustannuksia.
10703: 1976-77.                                               Edellä lausutun perusteella ja viitaten val-
10704:    Opiskelijoiden käsityksen mukaan epätietoi-      tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
10705: suus tenttien määrästä ja ajankohdasta aiheut-      tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10706: taa huomattavaa haittaa opiskelun suunnittelul-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10707: le ja viivästyttää opintojen valmistumista. Saa-    sen:
10708: mani selvityksen pohjalta kysymys on talou-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10709: dellinen ja osapuolina assistentit ja opetusmi-             ryhtyä tenttikertojen normalisoimiseksi
10710:                                                             Helsingin kauppakorkeakoulussa?
10711:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1976.
10712: 
10713:                                          Pertti Salolainen
10714: 
10715: 
10716: 
10717: 
10718: 1040/76
10719: 2                                           1976 vp.
10720: 
10721: 
10722: 
10723: 
10724:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10725: 
10726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-    § :n mukaan tulee opetusohjelmaa laadittaessa
10727: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     pitää huolta siitä, että opiskelijat voivat tar-
10728: mies, olette kirjeellänne 7 päivältä lokakuuta   koituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytymät-
10729: 197 6 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen    tä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja. Korkea-
10730: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Salolaisen  koulu katsoo antamassaan selvityksessä, että
10731: tekemän kirjallisen ky-symyksen n:o 267:         vahvistettu kuulustelujärjestys täyttää asetuk-
10732:                                                  sen vaatimuksen. Yksittäisen opiskelijan kan-
10733:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nalta tehdyt muutokset saattavat joissakin ta-
10734:          ryhtyä tenttikertojen normalisoimiseksi pauksissa heikentää mahdollisuuksia kuuluste-
10735:          Helsingin kauppakorkeakoulussa?         lujen suorittamiseen opiskelijan kannalta par-
10736:                                                  haana aikana. Koko korkeakoulun toiminnan
10737:   · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kannalta on korkeakoulun mielestä kuitenkin
10738: taen seuraavan:                                  ollut pakko suorittaa tehdyt tarkistukset, jotta
10739:     Helsingin kauppakorkeakoulu on antamas- keskeiset toiminnot, tutkimus ja opetus, eivät
10740: saan selvityksessä katsonut, että luentokuulus- kohtuuttomasti vaarantuisi.
10741: telujen ja oppijaksojen kuulustelujen järjestä-     Helsingin kauppakorkeakoulun selvityksen
10742: minen kolmasti lukuvuodessa sekä cum laude perusteella voidaan todeta, että korkeakoulun
10743: approbatur ja laudatur -kuulustelujen keskimää-. opiskelijoiden epätietoisuus tenttien määrästä
10744: rin neljästi lukuvuodessa takaa riittävät· mah- ja ajankohdasta on voitu poistaa. Opetusmi-
10745: dollisuudet opintojen harjoittamiseen. Lisäksi nisteriö kehottaa korkeakoulua yhdessä Hel-
10746: korkeakoulun hallitus on edellyttänyt, että mi- singin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan
10747: käli yksittäisissä kuulusteluissa myöhemmin to- kanssa jatkuvasti seuraamaan, aiheutuuko teh-
10748: detaan vahvistetun kuulustelujärjestyksen vaa- dystä tenttikertojen supistamispäätöksestä opis-
10749: rantavan opintojen tarkoituksenmukaisen, kes- kelijoille vaikeuksia. Mikäli myöhemmin havai-
10750: keytymättömän ja tehokkaan harjoittamisen, taan, ettei opintoja tehdyn kuulustelujärjestyk-
10751: korkeakoulun asianomaisen laitoksen tulee vä- sen mukaisesti voida tarkoituksenmukaisessa
10752: littcmästi tehdä tarpeelliseksi katsomansa esi- järjestyksessä, keskeytymättä ja tehokkaasti har-
10753: tys korkeakoulun hallituksen vahvistettavaksi. joittaa, tullaan asiassa ryhtymään tarvittaviin
10754:  - Helsingin kauppakorkeakoulun väliaikaisesta toimenpiteisiin.
10755: hallinnosta annetun asetuksen ( 641/7 4) 67
10756:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1976.
10757: 
10758:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
10759:                                               N:o 267                                             3
10760: 
10761: 
10762: 
10763: 
10764:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10765: 
10766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ( 641/74) skall vid uppgörandet av undervis-
10767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ningsprogram tillses, att studerandena kan be-
10768: velse av den 7 oktober 1976 tili vederbö-           driva studier i ändamålsenlig ordning, utan
10769: rande medlem av statsrådet översänt följande        avbrott och effektivt. Högskolan anser i sin
10770: av riksdagsman Salolainen ställda spörsmål nr       utredning, att den fastställda förhörsordningen
10771: 267:                                                fyller förordningens krav. För den enskilda
10772:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      studeranden kan de företagna ändringarna i
10773:         ta för att normalisera antalet tenta-       endel fall göra det svårare att genomgå för-
10774:         menstillfällen vid Helsingfors handels-     hör under den för den studerande hästa ti-
10775:         högskola?                                   den. Med tanke på hela högskolans verksam-
10776:                                                     het har det enligt högskolans åsikt dock varit
10777:    Såsom svar på detta spörsmål får .jag vörd-      nödvändigt att utföra de justeringar som gjorts,
10778: samt anföra följande:                               för att de centrala funktionerna, forskning
10779:    I den utredning som Helsingfors handels-         och undervisning, inte oskäligt skall äventyras.
10780: högskola lämnat, har högskolan ansett, att till-        På basen av Helsingfors handelshögskolas
10781: räckliga möjligheter till studier garanteras då     utredning kan det konstateras, att man kun-
10782: man ordnar föreläsningsförhör och förhör rö-        nat avlägsna den bristande kännedom, som
10783: rande lärokurs tre gånger per läsår och cum         bland de studerande vid högskolan rått an-
10784: laude approbatur- och laudatur-förhör i ge-         gående antalet tentamina och tidpunkten för
10785: nomsnitt fyra gånger per läsår. Dessutom för-       dem. Undervisningsministeriet uppmanar hög-
10786: utsätter högskolans styrelse, att såvida man i      skolan att i samråd med studentkåren vid
10787: fråga om de enskilda förhören senare konsta-        Helsingfors handelshögskola kontinuerligt följa
10788: terar att den fastställda förhörsordningen även-    med huruvida beslutet att inskränka antalet
10789: tyrar ett ändamålsenligt, oavbrutet och effek-      tentamenstillfällen orsakar svårigheter för de
10790: tivt bedrivande av studierna, skall vederböran-     studerande. Om man senare märker, att stu-
10791: de institution vid högskolan för fastställande      dier enligt den uppgjorda förhörsordningen
10792: omedelbart förelägga högskolans styrelse ett        inte kan bedrivas i ändamålsenlig ordning,
10793: sådant förslag den finner nödvändigt.               utan avbrott och effektivt, kommer erforder-
10794:    Enligt 6 7 § förordningen om Helsingfors         liga åtgärder att vidtas i saken.
10795: handelshögskolas interimistiska       förvaltning
10796:      Helsingfors den 5 november 1976.
10797: 
10798:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
10799:                    j
10800:                   j
10801:                  j
10802:                 j
10803:                j
10804:               j
10805:              j
10806:             j
10807:            j
10808:           j
10809:          j
10810:         j
10811:        j
10812:       j
10813:      j
10814:     j
10815:    j
10816:   j
10817:  j
10818: j
10819:                                               1976 vp.
10820: 
10821: Kirjallinen kysymys n:o 268.
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826:                                   Vesterinen ym.: El·inkoron ja täydennyselinkoron myöntämisestä
10827:                                      sodrssa haavoi ttuneille työkyv)'!ttömHle.
10828: 
10829: 
10830:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
10831: 
10832:    Sodissa vammautuneiden asemaa on monin            jokaiselle sodissa haavoittuneelle tai sairastu-
10833: eri järjestelyin pyritty helpottamaan ja autta-      neelle, joka vasta nyt myöhemmin on tullut työ-
10834: maan. Kuitenkin niiden kohdalla, joilla vammat       kyvyttömäksi, myönnetään hakemuksesta vähin-
10835: ovat vasta vanhentumisen myötä ilmenneet tai         tään 30 % :n invaliditeettia vastaava elinkorko
10836: kehittynet niin vaikeiksi, että seurauksena on       ja heikossa taloudellisessa asemassa oleville sen
10837: ollut työkyvyn menetys, olisi asiassa paljon kor-    lisäksi täydennyselinkorko. Pikaista korjausta
10838: jaamisen varaa.                                      kaipaavat myös aikaisemmin myönnetyt 10-20
10839:    Tapaturmavirasto on viime aikoina antanut         % :n elinkorkopäätökset, joilla ei ole edes oi-
10840: elinkorkohakemuksiin lukuisasti kielteisiä pää-      keutta täydennyselinkoron saamiseen.
10841: töksiä vedoten siihen, että ei ole täyttä var-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10842: muutta siitä, että sodanaikaisilla olosuhteiUa,      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
10843: joissa hakija mainitsee haavoittuneensa tai sai-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10844: rastuneensa, olisi ollut olennainen vaikutus tau-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10845: din •tai liitännäissairauden syntyyn, eikä muu-      sen:
10846: tenkaan ole toteennäytetty, että sotapalvelus oli-              Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
10847: si sairauden tai vamman aiheuttanut.                         menpiteisiin, että sodissa haavoittuneille
10848:    Tapauksissa, joissa vammautunut on vasta                  ja vasta myöhemmin työkyvyttömiksi
10849: myöhempinä vuosina rtulJut työkyvyutömäksi, pi-              tulleille voitaisiin myöntää elinkorko ja
10850: täisi voida noudattaa joustavampaa käytäntöä                 täydennyselinkorko nykyistä joustavam-
10851: ja tulkintaa. Lähtökohtana tulisi olla se, että              min?
10852:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1976.
10853: 
10854:           Paavo Vesterinen              Alvar Saukko                    Veikko Pihlajamäki
10855:           Matti Maijala                 Mauno Manninen                  Esko Pekonen
10856:                                         Mikko Kaarna
10857: 
10858: 
10859: 
10860: 
10861: 1034/76
10862: 2                                             1976 vp.
10863: 
10864: 
10865: 
10866: 
10867:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10868: 
10869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vamma tai sairaus. Korvaukseen oikeuttavan
10870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vamman tai sairauden ja lisävamman tai -sai-
10871: olette 7 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-        rauden välisen syy-yhteyden ollessa vähäisempi
10872: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kuin seurauksen kysymyksessä ollen edellyte-
10873: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tään, tulee kysymykseen lisävamman tai sai-
10874: Vesterisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     rauden korvaaminen liitynnäisenä olosuhteiden
10875: symyksestä n:o 268:                                  mukaan joko kokonaan tai osaksi. Edellytykse-
10876:                                                      nä on tällöin, että lisävamma tai -sairaus ilmei-
10877:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    sesti liittyy korvaukseen oikeuttavan vamman
10878:        menpiteisiin, että sodissa haavoittuneille    tai sairauden synnyttämään poikkeukselliseen
10879:        ja vasta myöhemmin työkyvyttömiksi            alttiuteen tai taipumukseen.
10880:        tulleille voitaisiin myöntää elinkorko ja        Korvausasioihin kuuluvien lääketieteellisten
10881:        täydennyselinkorko nykyistä joustavam-        kysymysten käsittelyä varten on tapaturmaviras-
10882:        min?                                          tossa vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lää-
10883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        käriasiantuntijoita, jotka edustavat korvaustoi-
10884: seuraavaa:                                           men hoidossa kysymykseen tulevia lääketieteen
10885:                                                      erikoisaloja. Ratkaisuja tehtäessä on yleisenä oh-
10886:    Sotapalvelusta suorittaneella on oikeus soti-     jeena, olkoonpa sitten kysymys lääketieteellises-
10887: lasvammalain mukaiseen korvaukseen palveluk-         tä tai muusta asiasta, että tulkinnanvaraisissa
10888: sesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden        rajatapauksissa asia on pyrittävä ratkaisemaan
10889: johdosta. Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan        korvauksenhakijan eduksi.
10890: tuumiinvamma, jonka vahingoittunut on saanut            Korvauksenhakijana on oikeus valittaa kai-
10891: ollessaan tehtäviensä suorittamista varten hä-       kista tapaturmaviraston päätöksistä. vakuutus-
10892: nelle määrätyllä palveluspaikalla tai siihen kuu-    oikeuteen ja sen päätöksistä, jos on kysymys
10893: luvalla alueella, tehtäviinsä kuuluvalla matkalla    siitä, oikeuttaako vamma tai sairaus korvauk-
10894: sekä matkalla välittömästi palvelukseen astu-        seen, edelleen korkeimpaan oikeuteen.
10895: mista tai siitä poistumista varten ja matkalla          Kun kysymyksen perusteluissa lausutaan, että
10896: esimiehensä myöntämälle lomalle tai lomalta          pikaista korjausta kaipaavat myös aikaisemmin
10897: palatessa. Sairaus katsotaan palveluksen aiheut-     myönnetyt 10-20 % elinkorkopäätökset, joil-
10898: tamaksi, jos todennäköisillä syillä voidaan päät-    la ei ole edes oikeutta täydennyselinkoron saa-
10899: tää palvelukseen liittyneiden erikoisten olosuh-     miseen, on syytä todeta, että 19. 02. 1971 teh-
10900: teiden aiheuttaneen sen taikka olennaisesti vai-     dyn lainmuutoksen jälkeen sotainvalidi, jonka
10901: kuttaneen sen ilmaantumiseen tai pahentumi-          työkyvyttömyysasteeksi on vahvistettu vähin-
10902: seen. Jos sairaus ilmaantuu vasta vuoden ku-         tään 20 % voi saada ltäy;dennyskorkoa.
10903: luttua palvelussuhteen päättymisestä, ei sitä kat-      Perusteluissa esitetään myös se ajatus, että
10904: sota palveluksen aiheuttamaksi, jollei sitä ole      jokaiselle sodassa vammautuneelle, joka vasta
10905: pidettävä seurauksena palvelussuhteen aikana         nyt myöhemmin on tullut työkyvyttömäksi, pi-
10906: saadusta ruumiinvammasta tai ilmaantuneesta          täisi myöntää vähintään 30 % :n elinkorko ja
10907: saitaudesta.                                         heikossa taloudellisessa asemassa olevalle sen
10908:    Jos alkuperäisen korvaukseen oikeuttavan          lisäksi täydennyselinkorko.
10909: vamman tai sairauden vaikutuksesta on ilmaan-           Sotilasvammalain mukaan tilanne niissä ta-
10910: tunut lisävamma tai -sairaus, jota on pidettävä      pauksissa, joissa vammautunut vasta vuosia
10911: alkuperäisen vamman tai sairauden seurauksena,       myöhemmin on tullut työkyvyttömäksi, on sel-
10912: korvataan se samalla tavoin kuin alkuperäinen        västi säännelty. Jos myöhempi työkyvyttömyys
10913:                                              N:o 268                                             3
10914: 
10915: aiheutuu korvatuo vamman tai sairauden pa-            Kysymyksessä esitetyn ajatuksen toteuttami-
10916: henemisesta taikka niiden seurauksena tai lii-     nen merkitsisi kokonaan uudenlaisen järjestel-
10917: tynnäisenä korvattavasta lisävammasta tai -sai-    män käyttöönottoa. Sen mukaan oletettaisiin
10918: raudesta, otetaan invalidin korvausasia uudel-     jokaisen sodassa haavoittuneen tai sairastuneen
10919: leen kä!siteltäväksi ja työkyvyttömyysaste vah-    vamman tai sairauden laadusta ja työkyvyttö-
10920: vistetaan vastaamaan korvattujen vammojen ja       myyden syystä riippumatta saaneen vähintään
10921: sairauksien aiheuttamaa lisääntynyttä työkyvyt-    30 %:n invaliditeetin. Tällaista syy-yhteyden
10922: tömyyttä. Jos tämä sen sijaan johtuu muista        katkaisemista sodassa tai sotapalveluksessa saa-
10923: syistä kuin korvatuista tahi korvattavista vam-    tuun vammaan tai sairauteen ei voida pitää
10924: moista ja sairauksista, ei työkyvyttömyysastetta   tarkoituksenmukaisena.
10925: voida sillä perusteella sotilasvammalain nojalla
10926: korottaa.
10927:      Helsingissä 5 päivänä manaskuuta 1976.
10928: 
10929:                                                                    Ministeri Orvokki Kangas
10930: 4                                             1976 vp.
10931: 
10932: 
10933: 
10934: 
10935:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10936: 
10937:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         läggsskada ellet -sjukdom, som måste anses vara
10938: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        en följd av den ursprungliga skadan eller sjuk-
10939: av den 7 oktober 197 6 till vederbörande medlem      domen, ersätts den på samma sätt som den ur-
10940: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sprungliga skadan eller sjukdomen. Då orsaks-
10941: riksdagsman Vesterinen m. fl. ställda spörsmål       sammanhanget mellan skada eller sjukdom som
10942: nr 268:                                              berättigar till ersättning och tillägsskada eller
10943:                                                      -sjukdom inte är så klart, att det kan anses vara
10944:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
10945:                                                      fråga om följd, kommer i fråga ersättning av
10946:        att livränta och tilläggsränta smidigare      tillägsskada eller sjukdom i samband därmed,
10947:        än nu skall kunna beviljas i krigen           efter omständigheterna, antingen helt eller del-
10948:        sårade personer som först senare blivit
10949:                                                      vis. En fötutsättning är då, att tilläggsskadan
10950:        arbetsoförmögna?
10951:                                                      ellet -sjukdomen uppenbarligen har samband
10952:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med sådan ytterlig mottaglighet eller fallenhet
10953: samt anföra följande:                                som framkallats av ktoppsskadan ellet sjuk-
10954:                                                      domen.
10955:    Enligt 1agen om skada, ådragen i militär-             För handläggningen av medicinska frågor i
10956: tjänst har person i militärtjänst rätt till er-      samband med ersättningsärenden finns på
10957: sättning för ktoppsskada eller sjukdom föror-        olycksfallsvetket i försäkringsmedicin be-
10958: sakad av tjänsten. Kroppsskada anses vara or-        vandrade sakkunniga läkare, som representerar
10959: sakad av tjänsten, ifall den drabbat den ska-        de medicinska specialiteter, vilka kan komma
10960: dade, då han för fullgörande av sina tjänste-        i fråga vid handhavandet av ersättningsvärv. En
10961: åligganden befunnit sig på viss för honom be-        allmän regel då avgöranden fattas, det må sedan
10962: stämd tjänstgörings- eller arbetsplats ellet där-    gälla medicinska eller andra frågor, är, att
10963: till hörande område ellet på färd, som hör till      gränsfall som blir beroende av tolkning skall
10964: hans tjänsteåligganden, liksom också då han          försöka lösas till den ersättningssökandes fördel.
10965: företar färd för att omedelbart inträda i tjänst-        Den ersättningssökande har rätt att hos för-
10966: göring eller vidta med arbete eller därifrån av-     säkringsdomstolen anföra besvär i alla olycks-
10967: lägsna sig eller bege sig på permission, som         fallsverkets beslut, och i försäkringsdomstolens
10968: förman beviljat, ellet att återvända från sådan      utslag vidare hos högsta domstolen, ifall fråga
10969: permission. Sjukdom anses vara orsakad av            är om huruvida skada eller sjukdom berättigar
10970: tjänsten, ifall den på sannolika skäl kan anses      till ersättning.
10971: vara orsakad av de med tjänstgöringen eller ar-
10972: betet anslutna särskilda förhållandena eller om          Då det i motiveringen till spörsmålet sägs,
10973: dessa väsentligen inverkat på att sjukdomen          att en snabb justering också av de tidigare be-
10974: framträtt ellet förvärrats. Om sjukdomen yppar       viljade livräntorna om 10-20 %, vilka inte
10975: sig först ett år efter det den sjukes tjänste-       ens berättigar till tilläggsränta, behövs, är det
10976: eller arbetsförhållande upphört, anses den inte      skäl att konstatera, att efter lagändringen
10977: vara orsakad av tjänsten, såvida den inte är         19. 02. 1971 kan krigsinvalid, vars arbetsoför-
10978: att anse såsom en följd av under tiden för           mögenhetsgrad fastställts till minst 20 %, er-
10979: tjänstgöringen eller arbetsförhållandet ådragen      hålla tilläggsränta.
10980: kroppsskada eller sjukdom, som under sagda tid           I motiveringen framläggs även den tanken,
10981: yppat sig.                                           att var och en som skadats i kriget och som
10982:     Om den ursprungliga skada eller sjukdom          först senare blivit arbetsoförmögen, borde be-
10983: som berättigar till ersättningen har orsakat till-   viljas åtminstone en livränta om 30 %, och
10984:                                                N:o 268                                            5
10985: 
10986: person i dålig ekonomisk ställning därtill en        berättigande skador och sjukdomar, kan arbets-
10987: tilläggsränta.                                       oförmögenhetsgraden på denna grund inte höjas
10988:     I lagen om skada, ådragen i militärtjänst är     med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-
10989: tydligt stadgat om de fall, då den skadade blivit    tjänst.
10990: arbetsoförmögen först flere år senare. Om en            Ett förverkligande av den tanke, som fram-
10991: senare arbetsoförmögenhet otsakas av att en et·      ställs i spörsmålet, skulle innebära, att man
10992: satt skada eller sjukdom förvärrats ellet av till·   tog i bruk ett helt nytt system. Enligt detta
10993: läggsskada ellet -sjukdom som ersätts såsom          skulle var och en som under kriget sårats ellet
10994: följd av ellet i samband med dessa, upptas frå-      insjuknat, oberoende av skadans ellet sjuk-
10995: gan om invalidens ersättning ånyo tili behandling    domens art ellet orsakerna till invaliditeten,
10996: och arbetsoförmögenhetsgraden fastställs att         förutsättas ha ådragit sig en åtminstone 30
10997: motsvara den stegrade arbetsoförmögenhetsgrad,       procents invaliditet. Att på detta sätt bortse
10998: som orsakats av de ersatta skadorna och sjuk-        från orsakssammanhanget till i krig ellet mili-
10999: domarna. Otsakas den senare arbetslösheten           tärtjänst ådragen skada ellet sjukdom kan inte
11000: däremot av annat än ersatta ellet till ersättning    anses vara ändamålsenligt.
11001:      Helsingfors den 5 november 1976.
11002: 
11003:                                                                      Minister Orvokki Kangas
11004:                                                  1976 vp.
11005: 
11006: Kirjallinen kysymys n:o 269.
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:                                    Tennilä: Rovaniemelle suunnitellun saksalaisajasta kertovan mu-
11012:                                       seon perustamisesta.
11013: 
11014: 
11015:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
11016: 
11017:    Hitlerin johtama natsiarm.eija· tuhosi perään-      Museoaiheesta, åiotaan tehdä myös turistiahie'
11018: tyessään säälimättömällä tavalla Lappia. Rova-         ja niinpä suuresta bunkkerista aiotaan kunnosc
11019: niemen kaupunki, monet kirkonkylät ja kylät            taa ravintola.                                   '
11020: poltettiin, teitä ja rautateitä sekä siltoja tuhot-       Tällaisenaan museosta muodostuisi vääjää-
11021: tiin, samoin puhelinlinjoja jne. Järjetön hävi-        mättä fasistien rikollista hävitystyötä peittele-
11022: tystyö johti suunnattomiin aineellisiin tappioi-       vä. Siksi hankkeesta, joka ,aiotaan toteuttaa
11023: hin.                                                   julkisin varoin, ohkin luovuttava ja sen sijaan
11024:    Vaikka fasismin rikollinen luonne· myös La-         on ryhdyttävä ·suunnittelemaan museota, joka
11025: pissa paljastui mahdollisimman· selvällä tavalla,      kertoo natsiarmeijan Lapissa 'suorittamasta hävi-
11026: edeUeenkin on kuitenkin voimia, jotka koetta-          tystyöstä ja siitä, että fasismin vaara on edel-
11027: vat peitellä tosiasioita ja muistella fasistien mie-   leenkin olen1assa: Tiihän fasismista , varoitta-
11028: hitysaikaa Lapissa myönteisessä sävyssä.               vaan museoon tulisi luonnollisesti ·liittää m:Yös
11029:    Eräs osoitus tällaisista pyrkimyksistä on suun-     osasto, joka kertoo .·Lapin työläisten suoritta-
11030: nitelma perustaa Rovaniemelle saksalaisaja:;ta         masta Lapin jälleenrakentf}misest.'l.           ii
11031: kertova museo. Tällainen museo rakennettaisiin            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
11032: ns. Kenraalimajan tiloihin. Tämän Kenraalima-          §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneuvos-
11033: jan rakennutti v. 1941 natsikenraali Schultz.          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
11034: Majan alkuperäinen sisustus · aiotaan palaut-          van kysymyksen:
11035: taa ennalleen ja lisäksi majaa ympäriövä alue,
11036: jolla on säilynyt merkkejä saksalaisten varus-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11037: telutoiminnasta, rauhoitettaisiin museoalueeksi.              ryhtyä Rovaniemelle suunnitellun natsi-
11038: Kokonaisuuteen aiotaan liittää vielä Kilpisjär-               armeijan Lapin hävittämistä salailevan
11039: vellä oleva kenraalieversti Dietlin sauna ja muu-             ja saksalaisaikaa ihannoivan museon pe-
11040: ta saksalaisajan ns. sotahistoriallista esineistöä.           rustamisen estämiseksi?
11041:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1976.
11042: 
11043:                                           Esko-Juhani Tennilä
11044: 
11045: 
11046: 
11047: 
11048: 1048/76
11049: 2                                           1976 vp.
11050: 
11051: 
11052: 
11053: 
11054:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11055: 
11056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    toimikunnan suunniteltavana. Opetusministe-
11057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     riön saaman tiedon mukaan mainitun toimi-
11058: olette kirjelmällänne 7 päivänä lokakuuta 197 6   kunnan tehtävänä on muun muassa selvittää,
11059: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-     onko ns. Kenraalimajan kiinteistöllä sotahis-
11060: nen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani      toriallista arvoa sekä voidaanko majan entisöin-
11061: Tennilän kirjallisen kysymyksen n:o 269:          tiin saada avustusta julkisista varoista.
11062:                                                      Kysymyksessä on siten kunnallinen hanke,
11063:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    jota ei ole valtion elimissä käsitelty. Hanke
11064:        ryhtyä Rovaniemelle suunnitellun natsi-    saattaa myöhemmin valtionavustushakemuksen
11065:        armeijan Lapin hävittämistä salailevan     muodossa tulla museoviraston tai opetusminis-
11066:        ja saksalaisaikaa ihannoivan museon pe-    teriön käsiteltäväksi.
11067:        rustamisen estämiseksi?                       Mikäli hankkeeseen tullaan hakemaan valtion
11068:                                                   tukea, opetusministeriössä tutkitaan myös hank-
11069:  . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     keen sisältö ja sen kulttuurihistoriallinen arvo.
11070: vasti seuraavaa:                                  Sotaa ihannoivaan tai Lapin hävittämistä salai-
11071:    Kysymyksessä tarkoitettu museohanke on         lemaan pyrkivään museohankkeeseen ei valtion
11072: Rovaniemen kaupunginhallituksen asettaman         tukea tulla myöntämään.
11073:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
11074: 
11075:                                                             Opetusministeri Marjatta Väänänen
11076:                                             N:o 269                                               3
11077: 
11078: 
11079: 
11080: 
11081:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11082: 
11083:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:ksdagsordningen     styrelsen i Rovaniemi. Enligt vad undervis-
11084: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningsministeriet erfadt har nämnda kommitte
11085: velse av den 7 oktober 1976 1til1 vederhörande     tiU uppgift att bl. a. utreda, om den s:k. Ken-
11086: medlem .av statsrådet för avgivande av 1s.var      raalimaja"fastigheten har krigshistoriskt värde
11087: översänt följande av riksdagsman Esko-Juhani       samt om restaureringen av fastigheten kan verk-
11088: Tennilä undertedknade spörsmål nr 269:             stäHas med hjälp av allmä:nna medel.
11089:                                                       Det är alltså fråga om etit kommunalt projekt,
11090:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     som inte behandlats inom statliga organ. Pro-
11091:        ta för att hindra inrättandet av det i      jektet kan senare i form av ansökan om stats-
11092:        Rovaniemi planerade museet, genom           bidrag komma ti:ll behandling vid museiverket
11093:        viLket naziarmens förstörelse i Lappland    ellet undervisningsministeriet. Såframt man
11094:        hemligs,tämplas och .tyskhetSitiden idea-   kommer att anhålla om statens stöd för pro-
11095:        lisems?                                     jektet, undersöker man vid undervisningsminis-
11096:                                                    teriet även projektets innehåll och dess kultur-
11097:    Såsom svar på detta 'spörsmål får jag vörd-     historiska värde. Statsstöd kommer inte att
11098: samt anföra följande:                              beviljas för något museiprojekt, genom vilke!t
11099:    Det i spörsmålet avsedda museiprojektet         man strävar tili att idealisera kriget eller att
11100: planeras av en kommitte som tillsatts av stads-    hemligstämpla förödelsen i Lappland.
11101:      Helsingfol's den 9 november 1976.
11102: 
11103:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
11104:                                               1976 vp.
11105: 
11106: Kirjallinen kysymys n:o 270.
11107: 
11108: 
11109: 
11110: 
11111:                                   Alppi: TyöntekijöiJden edustajien lakisääteisestä oikeuttamisesta
11112:                                      yritysten toimintaa koskevien tietojen saantiin.
11113: 
11114: 
11115:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11116: 
11117:     Useilta tahoilta on kiinnitetty huomiota         -    lähinnä naistyöntekijöiden -       ikärakenne
11118: työntekijöiden lisääntyneeseen turvattomuuteen       on sellainen, että heidän sijoittumismahdolli-
11119: työelämässä. Tähän ovat olleet vaikuttamassa         suutensa työelämään ovat lähes olemattomat.
11120: suurimittaiset, yllättäen tulleet työntekijöiden     Uudelleenkoulutuskaan ei ratkaise heidän on-
11121: irtisanomiset ja lomauttamiset, jotka on toi-        gelmiaan, sillä ammatinkin omaavan 50 vuotta
11122: meenpantu yritysten konkurssin tai tuotteiden        täyttäneen on erityisen vaikea saada työtä -
11123: menekkivaikeuksien vuoksi. Puuttumatta tässä         etenkin huonossa työllisyystilanteessamme.
11124: yhteydessä lainkaan pien- ja jopa keskisuuren           Tällaisten työntekijöiden kannalta kohta-
11125: teollisuutemme vaikeuksiin johtaneisiin syihin       lokkaiden tilanteiden syntymistä voitaisiin mer-
11126: haluan kiinnittää hallituksen huomiota siihen,       kittävästi eliminoida uudistamalla lainsäädäntöä
11127: että työntekijät joutuvat työpaikan menetyksen       siten, että työnantaja olisi velvollinen antamaan
11128: eteen yhä yllättävämmin.                             työntekijöille näiden omien edustajien välityk-
11129:     Irtisanomisista ja lomautuksista osa on ta-      sellä totuudenmukaiset tiedot yrityksen toi-
11130: pahtunut varsin kevyin perusteluin -          jopa   minnasta ja tulevaisuudennäkymistä niin pit-
11131: avoimen keinotteluluonteisesti. Vain osalle on       källe kuin se on mahdollista.
11132: löytynyt asialliset perusteet.                          Myös ammattiyhdistysliikkeen taholta on ko-
11133:     Niissäkin ·tapauksissa, joissa irtisanomiseen    rostettu sellaisen lainsäädännön aikaansaamista,
11134:  tai 1omauttamiseen on ollut ymmärrettävät syyt,     jolla turvattaisiin laajemminkin työntekijöiden
11135: on työntekijöiden ja heidän järjestöjensä voi-       vaikutusmahdollisuudet ja vähimmäisvaatimuk-
11136: makas kritiikki ollut perusteltua. Olisi koh-        sena tietojen saanti yrityksissä. Näennäisde-
11137:  tuullista edellyttää työntekijöiden saavan riit-    mokratiaa palvelevasta tuotantokomiteajärjestel-
11138: tävän ajoissa tiedot tai ennusteet työn päät-        mästä tulisi luopua ja siirtyä järjestelmään,
11139:  tymisestä tai vähenemisestä. Kohtuutonta sen        jolla olisi todellista asiallista merkitystä työn-
11140: sijaan on edellyttää työntekijöiden pystyvän         tekijöiden turvallisuuden parantamisessa.
11141:  muutaman kuukauden - puhumattakaan vii-                Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
11142:  koista -     varoitusajalla järjestämään työnsä,    3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
11143:  usein myös siihen sidotun asuntonsa, käytän-        taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11144:  nöllisesti katsoen koko elämänsä uude11een.         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11145:     Aivan viime viikoilta on juuri tämänkaltai-
11146:  sista tilanteista useita esimerkkejä, joista kar-              Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
11147:  maisevimpia Hyvonin tuotantolaitosten lopet-                toimenpiteisiin lainsäädännön uudista-
11148:  tamiset. Useihin satoihin nouseva työntekijä-               miseksi siten, että työntekijöiden edus-
11149:  määrä jää nopeasti työttömäksi. Heidän per-                 tajilla on oikeus saada tarpeelliseksi
11150:  heidensä kautta äkilliset lopettamispäätökset               katsomansa tiedot yritysten toiminnasta
11151:  koskettavat tuhansia konkurssiin syyttömiä                  ennen muuta välttyäkseen yllättäviltä
11152:  ihmisiä. Yksin Tampereen tuotantolaitokselta                työpaikan menetyksiltä ja sen mukanaan
11153:  jää työttömäksi n. 250 työntekijää. Näiden                  tuomilta lukuisilta vaikeuksilta?
11154:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1976.
11155: 
11156:                                            Ulla-Leena Alppi
11157: 
11158: 1027/76
11159: 2                                           1976 vp.
11160: 
11161: 
11162: 
11163: 
11164:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11165: 
11166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työpaikkaan ja työolosuhteisiin liittyvistä
11167: mainitussa tarkoituksessa Te,. Herra Puhemies,     asioista.
11168: olette 7 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-         Sekä vuonna 1970 mietintönsä (komitean-
11169: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   mietintö 1970:A 3) jättänyt yritysdemokratia-
11170: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    komitea että yritysdemokratian sovellutuskomi-
11171: Alpin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tea (komiteanmietintö 197 4: 99) esittivät
11172: sestä n :o 270:                                    työntekijän tiedonsaantioikeutta laajennettavak-
11173:                                                    si, viimeksi mainittu nimenomaan siten,. että
11174:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä       yrirykset velvoitettaisiin .määräajoin laatimaan
11175:        toimenpiteisiin lainsäädännön uudista-      erityinen henkilöstösuunnitelma,. josta tulisi il-
11176:        miseksi siten, että työntekijöiden edus-    metä vähintään vuodeksi eteenpäin henkilöstön
11177:        tajilla on oikeus saada tarpeelliseksi      määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muu-
11178:        katsomansa tiedot yritysten toiminnasta     tokset. Valtioneuvoston kansliassa 15. 7. 1976
11179:        ennen muuta välttyäkseen yllättäviltä       valmistuneessa luonnoksessa hallituksen esityk-
11180:        työpaikan menetyksiltä ja sen mukanaan      seksi laiksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuk-
11181:        tuomilta lukuisilta vaikeuksilta?           sien lisäämisestä yrityksen päätöksenteossa on
11182:                                                    tätä säännösehdotusta edelleen täsmennetty si-
11183:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ten, että ennakoidusta kehityksestä poikk~avat
11184: taen seuraavaa:                                    muutokset olisi viipymättä saatettava yhteistyö-
11185:    Joulukuun 30 päivänä 1949 annetun, tuo-         elinten tietoon.
11186: tantokomiteoita koskevan lain (843/49) 3 §:n          Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa ole-
11187: mukaan tuotantokomitean tehtävänä on neuvoa-       vansa tietoinen niistä ongelmista, joita työn-
11188: antavana elimenä muun muassa .käsitellä yri-       tekijälle aiheutuu työpaikkaa koskevien tieto-
11189: tyksen johdon tiedotuksia, jotka on annettava      jen riittämättömyydestä. Työmarkkinajärjestö-
11190: komitealle vuosineljänneksittäin, sekä komitean    jen omaksuma sopimuskäytäntö näyttää toisaal-
11191: jäsenten yrityksen taloudesta ja tuotannosta te-   ta osoittavan, että työelämän ·eri osapuolten
11192: kemiä kysymyksiä. Varsin pitkään vireillä ol-      välillä vallitsee pitkälle menevä yksimielisyys
11193: lut yritysdemokratialainsäädännön valmistelu       siitä, että voimassaolevan lainsäädännön asiaa
11194: osaltaan osoittaa, ettei mainittuun lainsään-      koskevat säännökset ovat työntekijän kannalta
11195: nökseen perustuva tiedonsaantioikeus käytän-       riittämättömiä. Hallituksen käsityksen mukaan
11196: nossa ole riittävästi turvannut työntekijän        on näin ollen olemassa hyvät edellytykset lain-
11197: asemaa. Tämä ilmenee myös eräiden keskeisten       säädännön kehittämiseen tältä osin.
11198: työmarkkinajärjestöjen välillä tehdyistä sisäis-      Työntekijän tiedonsaantioikeutta koskevan
11199: tä tiedotustoimintaa koskevista sopimuksista.      lainsäädännön kehittäminen liittyy keskeisenä
11200: Sopimusten mukaan yritysten tulee muun             osana sosiaali- ja terveysministeriössä parhail-
11201: muassa antaa henkilöstölleen riittävän usein,      laan valmisteltavana olevaan hallituksen esitys-
11202: kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, tie-    ehdotukseen laiksi henkilöstön vaikutusmahdol-
11203: toja yrityksen taloudellisesta tilasta, tuotan-    lisuuksien lisäämisestä yrityksen päätöksenteos-
11204: nosta, työllisyydestä, kannattavuudesta, kustan-   sa. Eräissä valmisteltavana olevan lakiehdotuk-
11205: nusrakenteista ja niiden kehitysnäkymistä. Sa-     sen yksityiskohdissa ei hallituksen käsityksen
11206: moin ·on annettava tietoja myös koko toimialan     mukaan vielä ole saavutettu riittävää valmius-
11207: suhdanteista. Erityisen tärkeää on sopimusten      astetta. Hallitus pyrkii kuitenkin siihen, että
11208: mukaan tiedottaa välittömästi työtehtäviin, nii-   tarvittavat esitykset eduskunnalle voitaisiin an-
11209: den suorittamiseen ja muutoksiin samoin kuin       taa mahdollisimman pian.
11210:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
11211: 
11212:                                                                       Ministeri Orvokki Kangas
11213:                                              N:o 270                                                  3
11214: 
11215: 
11216: 
11217: 
11218:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11219: 
11220:   I det syfte 37 § 1 mom. r~ksdagsordningen             Både företagsdemokratikommitten, som av-
11221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gav sitt betänka:nde år 1970 (Kommittebetän-
11222: av den 7 oktober 1976 tiH vederbörande med-         kande 1970: A 3 ), och kommitten för före-
11223: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     tagsdemokratins förverkligande ( Kommittebe-
11224: av riksdagsledamoten Alppi ställda skriftliga       tänkande 197 4: 99) föreslog a:tt arbetstagarnas
11225: spörsmål nr 270:                                    rätt tili information skarH utvidgas. Den senare
11226:                                                     av de båda kommitteerna föreslog att denna
11227:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta          rätt uttryckligen utvidgas därhän, att företagen
11228:        åtgärder i syfte au reformera lagstift-      skulle Mäggas att vid bestämda tidpunkter
11229:        nitngen så, att företrädare för arbets-      utarbeta en särskild personalpla:n, viiken för
11230:        tagarna får rätt att erhåHa de uppgifter     minst ett år framåt borde ge besked om de
11231:        om företagens verksamhet som de anser        ändringar 1som är att vänta i fråga om perso-
11232:        erfordediga, framför allt för att inte       nalens stodek och sammansättning. I det ut-
11233:        överraskande förlora sina arbetsplatser      kast tili en regeringensproposition med förslag
11234:        och för att undvika de många svårig-         tili lag om ökade möjHgheter för personalen
11235:        heter som är förknippade därmed?             att medvenka vid beslutsfattande inom företag,
11236:                                                     som förelåg färdigt i statsrådets ka:ns>Ii 15. 7.
11237:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1976, har det nyssnämnda förslaget till stad-
11238: samt anföra följande:                               gande ytterligare predserats så, att samarbets-
11239:    Enligt 3 § 1agen den 30 december 1949            organen genas.t borde underrättas om avvikelser
11240: om produktionskommitteer ( 843/49) Migger           från den förutsedda utvecklingen.
11241: det produktionskomitte i dess egen~kap av               Med hänviS!!ling tili det ovan anförda konsta-
11242: rådgivande organ bl.a. att behandla av företags     terar regeringen att den är medveten om de
11243: Jedning lämnade rapporter, vHka bör tillställas     problem som arbetstagarna ställs inför då in-
11244: kommitten kvartalsvis, och av kommittens            formationen om arbetsplatserna inte är tiN-
11245: medlemmar framstirllda frågor angående före-        räcklig. Den avtalspraxis som arbetsmarknads-
11246: tr.gets ekonomi och produktion. Beredningen         organisationerna har omf,a:ttat förefaller ti llika
11247:                                                                                                   1
11248: 
11249: 
11250: av en lagstiftning om företagsdemokra·ti, viiken    ge vid handen, att det mellan parterna inom
11251: har pågått mydket länge, visar för sin del att      arbetslivet råder en lå:ngt gående enighet om
11252: den rätt tHl itnformation, som grundar sig på       att stadgandena om ~sa:ken i gällande ~agstift­
11253: det anförda Iagstadgandet, i praktiken inte har     ning är otillräclcliga från arbetstagarsynpunkt
11254: tryggat al'betstagarnas ställning tiHräckligt.      sett. Regeringen anser att det därför finns goda
11255: Detta framgår också av de avtal om intern           förutsättningar för att lagstiftningen skaiJI
11256: information som ha·r ingåtts meHan vissa            kunna byggas ut härvidlag.
11257: centrala arbetsmarknadsotganisationer. Enligt            Utbyggnaden av lagstiftningen om arbets-
11258: avtalen ska'll företagen bl.a. tillräckligt ofta,    tagares rätt till information utgör en vikrt:ig
11259: dock minst två gånger per år, informera perso-      dd av det förslag tiii proposition med förslag
11260: nalen om respektive företags ekonomi, pro-           till lag om ökade möjligheter för personalen
11261: duktion, sysselsättningssituation och Jönsamhet     att medverl<a vid besiutsfattande inom företag,
11262: samt om kostnadsstrukturen och vederbörande          som just nu är under beredning i social- och
11263: utvecklingsperspektiv. Likaså bör information       hälsovårdsministeriet. Enligt regeringens upp-
11264: ges om konjunkturer:na inom hela den berörda        fattning har en del detaljer i lagförslaget ännu
11265: branschen. Enligt avtalen är det särskilt viktigt   inte hun:nit beredas tillräckligt. Regeringen har
11266:  att meddela om frågor som direkt hör samman        emellertid för avsikt, att så snart som möjligt
11267:  med arbetsuppgifterna samt med utförandet          aV'låta de erforderliga propositionerna tili riks-
11268:  av och ändr1ngar i dem eHer med arbets.platsen     dagen.
11269: och arbetsförhållande11a'.
11270:       Helsingfors de:n 29 oktober 1976.
11271: 
11272:                                                                         Minister Orvokki Kangas
11273:                                              1976 vp.
11274: 
11275: Cirjallinen kysymys n:o 271.
11276: 
11277: 
11278: 
11279: 
11280:                                  Tuovinen: Keski-Karjalan terveyskeskuskuntainliiton sairaalatilan-
11281:                                     teen parantamisesta.
11282: 
11283: 
11284:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11285: 
11286:    Pohjois-Karjalan läänin alue on tutkimusten      kannalta. Myös palloviranomaiset ovat toden-
11287: mukaan Suomen saitainta aluetta, m~kä johtuu        neet rakennuksen erittäin vaaralliseksi ja poti-
11288: ainakin osittain terveyskeskusten pääasemien        laiden pelastusmahdollisuudet huonoiksi. Tal-
11289: puutteesta. Mm. Kiteen, Joensuun ja Lieksan         vella sairaala on kylmä. Kovimpien pakkasten
11290: pääasemi,en rakentaminen pitäisi toteuttaa kii-     aikana potilashuoneiden lämpö6la laski + 12 ·c
11291: reellisesti. Rakentamiset odottavat kuitenkin       arvoon ja pul!kistossa tapahtui jäätymistä, vaik-
11292: läiikintöhallituksen myönteistä päätöstä.           ka kattila oli lämmitetty äärikuumuuteensa.
11293:    Vuoden 1973 toimintasuunnitelmassa Keski-        Tästä syystä jouduttiin järjestämään pakkasten
11294: Karjalan terveyskeskuskuntainliitto esitti ter-     aikana jatkuva palovartiointi. Röntgenkuvia
11295: veySJkeskuksen pääaseman rakentamista Kiteelie      saadaan ottaa vain erikoisluvalla, koska ko.
11296: 1975. Hyväksymispäätöksessään lääkintöhaHitus       huone ei täytä asianmukaisia vaatimuksia, mikä
11297: ~1moitti, että sairaalahanke hyväksytään periaat-   rajoittaa ko. palvelusten saamisen terveyskes-
11298: teessa ja hankkeen toteuttamiseksi on suoritet-     kuksen alueelle. Laitteisto on niin vanhanaikais-
11299: tava asianmukaiset rakennussuunnitelmien kä-        ta, että niiHe on asetettu määrällisiä rajoituk-
11300: sittelyt ja hyväksymiset. Vuoden 1974 toimin-       sia. Edellä olevat puutteet kuvaavat sitä kur-
11301: tasuunnitelman hyväksymispäätöksessä lääkintö-      juutta, m~kä K~teen sairaalassa vallitsee. Tus-
11302: ha1litus ilmoitti, että pääaseman rakentaminen      kin missään maamme sairaalassa joudutaan hoi-
11303: hyväksytään 1977. Kuitenkin lääkintöhallitus        tamaan potilaita näin huonoissa oJosuhteissa.
11304: on kirjeellään 23. 12. 1975 palauttanut vuosien        Näiden puuttdden korjaaminen sairaalassa ei
11305: 1976-80 kansanterveystyön toimintasuunnitel-        ole järkevää, koska rakennus ei kuitenkaan täyt-
11306: man tarkistettavaksi ja i'lmoittanut, että pää-     täisi missään tapauksessa sairaalahoidon ja po-
11307: aseman rakentaminen olisi siirrettävä vuodesta      liklini:kkatoiminnan sille asettamia vähäisem-
11308: 1977 vuoteen 1979.                                  piäkää:n vaatimuksia. Puutteet voidaan poistaa
11309:    Vuoden 1974 alusta lukien siirtyivät Kesä-       ainoastaan rakentamaHa Kiteelle mahdoHisim-
11310: lahden, Kiteen ja Rääkkylän kunna1Hskotien          man pikaisesti uusi sairaala.
11311: sairasosastot terveyskeskuksen vuodeosastoiksi.        Kuntainliitto on esittänyt lääkintöhallituksen
11312: Näiden avulla ei ole tilannetta pystytty paran-     perusteiden mukaisen perustamissuunnitelman.
11313: tamaan, koska sairasosastot ovat olleet täynnä         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
11314: prukäarkaisesd sairaita vanhuksia. Terveyskes-      jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
11315: kuksen ainoa sairaanhoitolaitos on siis edelleen    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11316: Kiteen kunnan vanha 16-paikkainen paikallis-        vaksi seuraavan kysymyksen:
11317: sairaala. Tämä puurakenteinen vuodeosasto on
11318: erittäin ahdas ja käyttöönsä sopimaton. Mm.                   Mihin toimenpiteisiin Ha11itus aikoo
11319: Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri on määrännyt              ryhtyä, jotta Keski-Karjalan terveyskes-
11320: huomattavia parannustöitä työsuojelulliselta               kuskuntainliiton sairaalatilanne pikaises-
11321:                                                            ti paranisi?
11322:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1976.
11323: 
11324:                                           Jouko Tuovinen
11325: 
11326: 
11327: 
11328: 
11329: 1035/76
11330: 2                                               1976 vp.
11331: 
11332: 
11333: 
11334: 
11335:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
11336: 
11337:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kentamisjärjestys perustuu lääninhallitusten
11338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suorittamaan kiiree1lisyysarviointiin. Näin muo-
11339: olette 8 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-          dostuneeseen viisivuotisrakentamisohjelmaan on
11340: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuitenkin jouduttu tekemään varsin paljon muu-
11341: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        toksia siten, että hankkeitten toteuttamista on
11342: Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kirjallisesta           jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan.
11343: kysymyksestä n:o 271:                                  Muutokset ovat pääosin johtuneet valtakunnal-
11344:                                                        Hsessa suunnitelmassa ennakoitujen määräraho-
11345:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jen supistamisista tulo- ja menoarvion käsitte-
11346:        ryhtyä, jotta Keski-Karjalan terveyskes-        lyn yhteydessä sekä rakennuskustannusten ajoit-
11347:        kuskuntainlilliton sairaalatilanne pikaises.-   tain varsin jyrkästäkin noususta.
11348:        ti paranisi?                                       SosiaaJ:t. ja terveysministeriö tuntien Kiteen
11349:                                                        nykyisen 16-paikkaisen sairaalan huonon kun-
11350:    Vastauksena kysymykseen eshän kunnioitta-           non pitää valitettavana, että rakennusohjelmaa
11351: vasti seuraavaa:                                       on Pohjois-Karjalankin läänin osalta jouduttu
11352:    Terveyskeskusten toimitilojen ja sairaansijo-       myöhentämään. Aikaisempien suunnitelmien
11353: jen rakentaminen perustuu valtioneuvoston vuo-         mukaan oli tarkoitus sekä Kiteen että Lieksan
11354: sittain vahvistamaan kansanterveystyön valta-          hankkeet aloittaa jo vuonna 1975. Kuitenkaan
11355: kunnatliseen suunnhelmaan sekä valtion tulo-           näin ei ole voitu tehdä.
11356: ja menoarvioon. Valtakunnallisessa suunnitel-             Sosiaali~ ja terveysmirusteriö katsoo, että
11357: massa Hmoitetaan mm. rakentamiseen käytettä-           Kes·ki-Karjalan kansanterveystyön kuntainliiton
11358: vien määrärahojen suuruus sekä rakennettavien          Kiteen rakennushankkeen toteuttaminen on eh-
11359: sairaansijojen lukumäärä viitenä seuraavana vuo-       dottoman välttämätön, ja että sen toteuttami-
11360: tena. Kuntien ja kuntainliittojen ylläpitämien         nen nopealla aikataululla on perusteltua.
11361: terveyskeskusten toimintasuunnitelmissa lääkin-           Voimavarojen vähäisyydestä huolimatta so-
11362: töhallitus vahvistaa rakennushankkeitten toteut-       siaali- ja terveysministeriö tulee osaltaan kui-
11363: tamisen ajankohdan ja määrärahan valtakun-             tenkin pyrkimään siihen, ettei ko. hanke tulisi
11364: nallisen suunnitelman asettamien määräraha- ja         enää nyt vahvistetusta rakentamisvuodesta siir-
11365: sairaansijakehysten mukaisesti. Hankkeitten ra~        tymään myöhemmiiJksi.
11366:      HelSingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
11367: 
11368:                                                                           Ministeri Orvokki Kangas
11369:                                               N:o 271                                               3
11370: 
11371: 
11372: 
11373: 
11374:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11375: 
11376:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen        gjorda femårsprogrammet för byggnadsverksam-
11377: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             heten göra rätt många ändringar v1lka inne-
11378: relse av den 8 oktober 1976 till vederbörande        burit att man tvingats uppskjuta verkställan-
11379: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       det av projekten tili en senare tidpunkt. Änd-
11380: ande av riksdagsman Jouko Tuovinen under-            ringama har huvudsakligen föranletts av att de
11381: :eclmade spörsmål nr 271 :                           kalkylerade anslagen i den riksomfattande pla-
11382:                                                      nen reducerats i samband med behandlingen av
11383:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       statsförslaget samt av att byggnadskostnaderna
11384:        ta, för att kommunalförbundets för folk-      tidvis stegrats kraft1gt.
11385:        hälsoarbetet i Mellersta Karelen sjukhus-         Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
11386:        situation snabbt skall förbättras?            väl medveten om att Kitee nuvarande sjukhus
11387:                                                      med 16 vårdplatser är i dåligt skick, och mi-
11388:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rusteriet finner det beklagligt att genomföran-
11389: ;amt anföra följande:                                det av byggnadsprogrammet även för Norra
11390:    Inrättandet av hälsovårdscentralernas lokali-     Karelens läns del har måst uppskjutas tili en
11391: teter och vårdplatser baserar sig på den av          tsenare tidpunkt. Enligt de preliminära pla-
11392: ;tatsrådet årligen fastställda riksomfattande pla-   nerna var avsH~ten att genomförandet av pro-
11393: len för folkhälsoarbetet samt på statsförslaget.     jekten såväl i Kitee som 1 Lieksa skulle inledas
11394: [ den riksomfattande planen anges bl.a. anslags-     Tedan år 1975. Detta har dock inte varit möj-
11395: !:>eloppet för byggnadsverksamheten samt anta-       Hgt.
11396: let vårdplatser under de fem närmaste åren.              Social- och hälsovårdsministeriet anser det
11397: [ verksamhetsplanema för de av kommuner och          vara absolut nödvändigt att genomföra kommu-
11398: [ommunalförbund upprätthållna hälsovårdscent-        nalförbundets för folkhälsoarbetet i Mellersta
11399: ralerna fastställer medicinalstyrelsen tidpookten    Karelen byggnadsprojekt i Kitee, och att det
11400: för genomförandet av byggnadsprojekten och           är motiverat att genomföra projektet snabbt.
11401: mslaget, inom t'amen för anslagen och antalet            Trots bristande resurser kommer social- och
11402: vårdplatser i den riksomfattande planen. Pro-        hälsovårdsministeriet för sin del att sträva tili
11403: iekten genomförs enligt den av länsstyrelsema        1att ifrågavarande projekt inte längre skulle
11404: Lippställda prioritetsordningen. Det har likväl      ruppskjutas tili en senare tidpunkt än till det
11405: varit nödvändigt att i det på detta sätt upp-        :nu fastställda byggnadsåret.
11406:      Helsingfors den 4 november 1976.
11407: 
11408:                                                                         Minister Orvokki Kangas
11409:                                                1976 vp.
11410: 
11411: Kirjallinen kysymys n:o 272.
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 
11416:                                   Tenhiälä ym.: Kansanvaltaisuuden lisäämisestä kaavoitustoimen
11417:                                      keskushallinnossa.
11418: 
11419: 
11420:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11421: 
11422:    Maankäytön suunnittelulla seutukaavoituk-          nusasiain neuvottelukuntaa ei ole myöskään
11423: sesta aina yksityiskohtaiseen detaljikaavoituk-       kutsuttu viime vuosina kokoon, joten tämä-
11424: seen asti vaikutetaan laajasti väestön yleisiin       kin kansanvaltaisen kontrollin käyttömahdolli-
11425: elinolosuhteisiin ja muodostuvaan elinympäris-        suus on laiminlyöty.
11426: töön, elinkeinotoimintojen ja työpaikkojen               Ylimmän kaavoitushallinnon päätöksenteko-
11427: alueelliseen sijoittumiseen sekä yleensä kaik-        järjestelmään kaivattaisiin siis uudistusta. Tä-
11428: kien inhimillisten toimintojen puitteiden muo-        män osoittavat ne monet esimerkit huonosti
11429: toutumiseen.                                          suunnitelluista yhdyskunnista ja asuntoalueista,
11430:     Pääasiallisesti maan käytön suunnittelu ta-       joita viimeisten 10-15 vuoden nopean muu-
11431: pahtuu kuntien ja seutukaavaliittojen tasolla.        toksen jäljiltä on eri puolilla maata. Runsas
11432: Laaditut kaavat on kuitenkin ennen vahvista-          uudisrakentaminen yhdistyneenä yhteiskunnan
11433: mista alistettava sisäasiainministeriön tarkastet-    voimakkaaseen rakennemuutokseen ja erityises-
11434: taviksi. Näin ollen yhteiskuntapolitiikan yleis-      ti muuttoliikkeeseen, joiden varaan viime vuo-
11435: tavoitteiden ja eri hallinnon alojen erityista-       sikymmenen taloudellinen kasvu pääasiassa ra-
11436: voitteiden kytkeytyminen maan käytön suun-            kennettiin, on kärjistänyt ongelmia niin väes-
11437: nitteluun tapahtuu paljolti tällä tasolla. Sisä-      töä luovuttavilla kuin sitä vastaanottavilla
11438: asiainministeriön kaavoitus- ja rakennusosastol-      alueilla. Nopean taloudellisen kasvun yksipuo-
11439: la tehtävät päätökset vaikuttavat siten ratkai-       lisen tavoittelun avulla aikaansaatu kehitys on
11440:  sevasti mm. maan eri alueiden yleisiin kehitys-      merkinnyt useiden kansalaistemme kohdalla
11441: edellytyksiin, työpaikkojen alueelliseen sijoittu-    jopa elinolosuhteiden jatkuvaa taantumista.
11442: miseen sekä muodostuvien yhdyskuntien toi-               Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
11443: minnalliseen rakenteeseen ja yleiseen miljöö-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
11444:  seen.                                                me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11445:     Maankäytön suunnittelun käytännön toteutus        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11446:  tapahtuu kuntatasolla verrattain demokraatti-        sen:
11447:  sissa puitteissa. Sen sijaan keskushallintotasolla               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11448:  näitä valtakunnallisesti tärkeitä kaavoituskysy-              ryhtyä kaavoitushallinnon uudistamisek-
11449:  myksiä käsittelevät ja niiden osalta päätöksiä                si siten, että kansanvaltaisuus ja demo-
11450:  tekevät kaavoitus- ja rakennusosastot, joihin                 kraattisesti määritellyt kaavoitus- ja
11451:  kansanvaltainen demokraattinen kontrolli ei                   aluepoliittiset tavoitteet tulevat riittä-
11452:  ulotu käytännössä juuri lainkaan. Tätä tarkoi-                vässä määrin huomioiduksi tehtäessä
11453:  tusta varten perustettua kaavoitus- ja raken-                 päätöksiä keskushallintotasolla?
11454:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1976.
11455: 
11456:            Hannu Tenhiälä                Mikko Pesälä                    Petter Savola
11457:            Juhani Tuomaala               Juhani Saukkonen                Lasse Äikäs
11458: 
11459: 
11460: 
11461: 
11462:  1010/76
11463: 2                                             1976 vp.
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11469: 
11470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Mitä nimenomaan valtion keskushallintoon
11471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulee, niin valtion keskushallintokomitean toi-
11472: olette 8 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-       mitettavana olevassa selvityksessä, joka koskee
11473: jeenne n:o 1435 ohella lähettänyt valtioneu-        tämän hallinnon organisaation ja toimintojen ke-
11474: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     hittämistä, kiinnitetään erityistä huomiota sii-
11475: jäljennöksen kansanedustaja Hannu Tenhiälän         hen, että eduskunnan taholta keskushallintoon
11476: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 272, jossa       kohdistuva ohjaus ja valvonta tulee mahdolli-
11477: tiedustellaan:                                      simman asianmukaisesti järjestetyksi ja että mm.
11478:                                                     ministeriöiden toiminnassa tähän liittyvät näkö-
11479:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kohdat tulevat huomioon otetuiksi. Valtion kes~
11480:        ryhtyä kaavoitushallinnon uudistamisek-      kushallinnon tasolla toimivien neuvottelukun-
11481:        si siten, että kansanvaltaisuus ja demo-     tien ja neuvostojen muodostamaa järjestelmää
11482:        kraattisesti määritellyt kaavoitus- ja       tullaan tässä selvitys- ja valmistelutyössä myös
11483:        aluepoliittiset tavoitteet tulevat riittä-   tarkastelemaan.
11484:        vässä määrin huomioiduksi tehtäessä             Kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunta,
11485:        päätöksiä keskushallintotasolla?             jota voimassa olevissa säännöksissä edellytetään,
11486:                                                     on ollut, sen toimikauden päätyttyä vuonna
11487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         197 4, uudelleen asettamatta. Tämä on johtunut
11488: taen seuraavaa:                                     lähinnä siitä, että selviteltiin kysymystä kaavoi-
11489:    Jo pitemmän aikaa on eri yhteyksissä pyrit-      tus- ja rakennustoimen keskushallinnon mahdol-
11490: ty lisäämään kansalaisten mahdollisuuksia vai-      lisesta uudelleen järjestämisestä, mihin nähden
11491: kuttaa alueidenkäytön ja siihen liittyvään suun-    vuonna 197 5 päädyttiin kielteiseen tulokseen,
11492: nitteluun sekä kehittämään kaavoitustoimen          ja myös siitä, että kaavoitus- ja rakennusosas-
11493: lainsäädäntöä ja hallintoa muutoinkin siten, et-    ton osastopäällikön virka oli pitkään vakinai-
11494: tä kansanvallan periaatteet toteutuisivat siinä     sesti täyttämättä.
11495: n1ahdollisimman hyvin.                                 Vuoden 1975 syksystä lähtien sisäasiainmi-
11496:    Erityisesti mainittakoon kaavoitus- ja raken-    nisteriössä on valmisteltu ministeriön ja asunto-
11497: nustoimen lainsäädännön kokonaisuudistami··         hallituksen yhteydessä ja apuna toimivien neu-
11498: seen kohdistuvasta valmistelutyöstä, jossa seu-     vottelukuntien ja neuvostojen - lähinnä tässä
11499: raavana vaiheena kaavoitus- ja rakennusasiain       vaiheessa asuntotuotantoneuvottelukunnan, kaa-
11500: neuvottelukunnan vuonna 197 4 valmistuneen          voitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan ja
11501: periaatemietinnön ja siitä annettujen lausunto-     ympäristönsuojeluneuvoston -         organisaation
11502: jen pohjalta on työryhmien laadittavina olevien     uudistamista yhtenäisten perusteiden mukaan
11503: lakiehdotusten valmistuminen kuluvan vuoden         siten, että niistä muodostettaisiin ministeriön
11504: lopussa. Todettakoon myös, että uuteen kun-         yhteydessä toimivat parlamentaaristen voima-
11505: nallislakiin sisällytettävät säännökset, mm. kun-   suhteiden mukaan puolueita edustavista hen-
11506: tasuunnitelmaa ja kunnanosahallintoa koskevat,      kilöistä kokoonpannut neuvostot, joissa asian-
11507: voivat osaltaan olla edistämässä edellä mainit-     omaisia viranomaisia ja järjestöjä edustavat
11508: tuja tavoitteita. Väliportaanhallinnon uudista-     virkamiehet ja asiantuntijat olisivat vain jaosto-
11509: misen yhteydessä tullaan keskeistä huomiota         työskentelyyn osallistuvina lisäjäseninä. Ensim-
11510: kiinnittämään siihen, että kansanvallan peri-       mäiseksi tällaisen uudistamisen kohteeksi otet-
11511: aatteet tulevat mahdollisimman hyvin toteutu-       tiin asuntotuotantoneuvottelukunta. Vuoden
11512: maan, ja tämä koskee myös yleisen ja yhteen-        1977 tulo- ja menoarvioesitykseen on nyt sisäl-
11513: sovittavan samoin kuin yleispiirteisen alueiden-    lytetty ehdotus siitä, että sisäasiainministeriön
11514: käyttöön kohdistuvan suunnittelun järjestelmää.     yhteyteen perustetaan tässä tarkoitettu asunto-
11515:                                            N:o 272                                              3
11516: 
11517: neuvosto, jolloin asuntohallituksen apuna toi-   voitus- ja rakennusneuvostosta ja uudeksi ase-
11518: miva asuntotuotantoneuvottelukunta lakkaa.       tukseksi ympäristönsuojeluneuvostosta. Pyrki-
11519:   Sisäasiainministeriössä on valmisteltavina     myksenä on, että asetukset voitaisiin antaa
11520: paitsi ehdotus asetukseksi asuntoneuvostosta     vielä tämän vuoden aikana.
11521: myös samalta pohjalta ehdotus asetukseksi kaa-
11522:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1976.
11523: 
11524:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
11525: 4                                            1976 vp.
11526: 
11527: 
11528: 
11529: 
11530:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11531: 
11532:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       översiktliga planering, som är inriktad på an-
11533: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      vändningen av områden.
11534: nr 1435 av den 8 oktober 1976 tili veder-             Vad uttryckligen statens centralförvaltning
11535: börande medlem av statsrådet för avgivande av      beträffar, fäster man i den utredning, som för
11536: svar översänt avskrifi av följande av riksdags-    närvarande verkställs av statens centralförvalt-
11537: rnan Hannu Tenhiälä m. fl. undertecknade           ningskommitte och som gäller utveckling av
11538: spörsmål nr 272:                                   denna förvaltningsorganisation och dess funk-
11539:                                                    tioner, speciellt avseende vid att den styrning
11540:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     och övervakning, som riksdagen utövar på
11541:        ta i syfte att förnya planläggningsför-     centralförvaltningen, blir så sakenligt ordnad
11542:        valtningen så, att demokratin och de        som möjligt och att de synpunkter, som hän-
11543:        demokratiskt preciserade planläggnings-     för sig härtill, blir beaktade bl.a. i de olika
11544:        och regionalpolitiska målen blir beak-      ministeriernas verksamhet. Systemet av på
11545:        tade i tillräckligt hög grad då beslut      centralförvaltningsnivå verkande delegationer
11546:        fattas på centralförvaltningsnivå?          och råd kommer även att granskas i detta ut-
11547:                                                    rednings- och beredningsarbete.
11548:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Den delegation för planläggnings- och bygg-
11549: samt anföra följande:                              nadsärenden, viiken förutsätts i gällande stad-
11550:    Redan en längre tid har man i olika sam-        ganden, har, efter det att dess mandattid gick
11551: manhang försökt öka medborgarnas möjlig-           ut år 1974, inte blivit tilisatt på nytt. Detta
11552: heter att påverka planeringen av användningen      har närmast berott på att frågan om en even-
11553: av områden jämte därtill ansluten planering        tuell omorganisering av planläggnings- och
11554: samt att även i övrigt utveckla planläggnings-     byggnadsväsendets centralförvaltning utretts, i
11555: väsendets lagstiftning och förvaltning så, att     viiken fråga man år 197 5 kommit till ett ne-
11556: demokratins principer därmed förverkligas på       gativt resultat, och även på den omständig-
11557: bästa möjliga sätt.                                heten, att planläggnings- och byggnadsavdel-
11558:    Speciellt kan man nämna det på en total-        ningen länge var utan en ordinarie avdelnings-
11559: reform av planläggnings- och byggnadsväsende-      chef.
11560: lagstiftningen inriktade beredningsarbetet, där       Från och med hösten 1975 har vid minis-
11561: som följande skede de lagförslag, som för när-     teriet för inrikesärendena beretts en reform av
11562: varande utarbetas av arbetsgrupper på basen av     organisationen för delegationer och råd, som
11563: delegationens för planläggnings- och byggnads-     verkar i samband med ministeriet och bostads-
11564: ärenden år 1974 avgivna principbetänkande,         styrelsen och som biträder dessa - i detta
11565: blir färdiga i slutet av innevarande år. Det kan   skede närmast för bostadsproduktionsdelega-
11566: även konstateras att de stadganden som är av-      tionen, delegationen för planläggnings- och
11567: sedda att ingå i den nya kommunallagen och         byggnadsärenden och miljövårdsrådet - enligt
11568: gäller bl.a. kommunplan och kommundelsför-         enhetliga grunder så, att de skulle ombildas
11569: valtning, för sin del kan främja uppnåendet av     tili råd, som verkar i samband med ministe-
11570: de ovan nämnda målan. I samband med för-           tierna, varvid dessa råd skulle vara samman-
11571: nyandet av mellaninstansförvaltningen kommer       satta av personer som representerar partierna
11572: stort avseende att fästas vid, att demokratins     enligt de parlamentariska styrkeförhållandena.
11573: principer blir förverkligade så väl som möjligt,   I dessa råd skulle de tjänstemän och sakkun-
11574: och detta gäller även systemet för den all-        niga, som representerar vederbörande myndig-
11575: männa och samordnande planeringen och den          heter och organisationer, vara extra medlem-
11576:                                             N:o 272                                              5
11577: 
11578: mar, som deltar endast i sektionsarbetet. Det         Vid ministeriet för inrikesärendena utarbetas
11579: första objektet för denna reform blev bostads-    förutom ett förslag tili förordning angående
11580: produktionsdelegationen. 1 1977 års statsverks-   bostadsrådet, även utgående från samma grund
11581: proposition ingår nu ett förslag om, att i an-    ett förslag tili förordning angående planlägg-
11582: slutning tili ministeriet för inrikesärendena     nings- och byggnadsrådet samt tili en ny för-
11583: skulle inrättas ett bostadsråd av här avsedd      ordning om miljövårdsrådet. Målet är att dessa
11584: typ, varvid bostadsproduktionsdelegationen,       förordningar skulle kunna ges ännu under detta
11585: viiken biträder bostadsstyrelsen, upphör.         år.
11586:      Helsingfors den 1 november 1976.
11587: 
11588:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
11589: 
11590: 
11591: 
11592: 
11593:  1010/76
11594:                                                1976 vp.
11595: 
11596: Kirjallinen kysymys n:o 273.
11597: 
11598: 
11599: 
11600: 
11601:                                   Knuuttila ym.: Valtionrautateiden tavaraliikennepalvelujen hci-
11602:                                      kentämisen estäruisestä harvaan asutuilla alueilla.
11603: 
11604: 
11605:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
11606: 
11607:     Rautatiehallitus on päätöksellään muuttanut      nusvastaavuuskysymyksessä. Komit~a kuiten-
11608: oleellisella tavalla kappaletavaran kuljetus- ja     kin edellytti yksimiehsesti sitä sovellettaessa
11609: tariffijärjestelmää siten, että varsinaisia tava-    otettavaksi huomioon yhteiskuntapoliittiset vai-
11610: raterminaaleja on koko maassa vain 23 ja             kutukset, erikoisesti aluepoliittiset näkökohdat.
11611: aputerminaaleja 10. Esimerkiksi Keski-Suomen         Sitä paitsi komitean toimeksiannossa jo edel-
11612: läänissä tämä merkitsee sitä, että läänin alueel-    lytettiin huolehdittavaksi liikennepalvelujen jär-
11613: la ·tulisi lopullisen järjestelmän puitteissa toi-   jestämisestä alueellisesti tasa-arvoisuuteen pyr-
11614: mimaan vain yksi terminaali Jyväskylässä ja          kien. Myös komitean vasemmistojäsenet ovat
11615: siirtymäaikana jonkun vuoden aputerminaali           eriävässä mielipiteessään erityisesti painottaneet
11616: Haapamäellä. Tämän muutoksen johdosta pal-           tätä näkökohtaa.
11617: velutaso heikkenee ja palveluiden hinta asiak-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11618: kaille monessa tapauksessa huomattavasti ko-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11619: hoaa.                                                nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11620:     Muutoksen johdosta on pelättävissä merkittä-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11621: vien asiakassuhteiden vaarantuvan. On odotet-
11622: tavissa myös, että kappaletavaraliikenteen ohes-                Onko Hallitus tietoinen valtionrau-
11623: sa myös muu tavaraliikenne vähenee. Nämä                     tateiden tavaraliikennepalvelujen heiken-
11624: seikat puolestaan voivat aiheuttaa myös vähen-               tämisestä ja huomattavasta tariffien ko-
11625:  nyksiä henkilökunnassa sellaisilla liikennepai-             rotuksesta eräissä tapauksissa nimen-
11626: koilla, joiden asema uudessa järjestelmässä                  omaan maamme harvaan asutuilla alueil-
11627:  muuttuu.                                                    la, ja jos on,
11628:     Julkisuudessa on päätöstä perusteltu rauta-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11629:  tiehallituksen taholta vetoamalla parlamentaa-              ryhtyä syntyneen epäkohdan korjaami-
11630:  risen liikennekomitean kannanottoihin kustan-               seksi?
11631:    Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1976.
11632: 
11633:           Sakari Knuuttila              Jouko Mäkelä                   Tellervo Koivisto
11634:           Antti Pohjonen                Jermu Laine                    Jacob Söderman
11635:           Seppo Tikka                   Paula Eenilä                   Eino Loikkanen
11636:           Juhani Surakka                Olli Helminen                  Salme Myyryläinen
11637:           Pentti Rajala                 Pirkko Työläjärvi              Lyyli Aalto
11638:           Aimo Ajo                      Helge Siren                    Erkki Tuomioja
11639:           Maija Rajantie                Peter Muurman                  Uki Voutilainen
11640:           Jouko Tuovinen                Sven-Erik Järvinen             Mauno Forsman
11641:           Matti Puhakka                 Risto Tuominen                 Matti Luttinen
11642: 
11643: 
11644: 
11645: 
11646: 1051/76
11647: 2                                            1976 vp.
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 
11652:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11653: 
11654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kappaletavaraliikenteessä on 1. 10. 1976 siir-
11655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rytty uuteen terminaalijärjestelmään. Tämä uu-
11656: olette 8 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-       distus on välitavoite laajemmasta kappaletava-
11657: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian·    raliikenteen kokonaisuudistuksesta, jota tullaan
11658: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     toteuttamaan vaiheittain ja käytössä olevien re-
11659: S. Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     surssien sallimissa rajoissa. Päätavoitteina ovat
11660: kysymyksestä n:o 273:                               kuljetusvarmuuden parantaminen ja kuljetus·
11661:                                                     nopeuden lisääminen. Lisäksi tämän uudistuk-
11662:           Onko Hallitus tietoinen valtionrau·       sen avulla päästään rahdituksessa parempaan
11663:        tateiden tavaraliikennepalvelujen heiken·    kustannusvastaavuusperiaatteen noudattamiseen
11664:        tämisestä ja huomattavasta tariffien k~      ja vähennetään tähän liikenteeseen sidottujen
11665:        rotuksesta eräissä tapauksissa nimen·        vaunujen lukumäärää. Järjestelmä parantaa kap-
11666:        omaan maamme harvaan asutuilla alueil-       paletavaraliikenteen kannattavuutta ja kohottaa
11667:        la, ja jos on,                               kilpailukykyä.
11668:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kappaletavaraliikenteen hoito rautateitse kes-
11669:        ryhtyä syntyneen epäkohdan korjaami-         kitetään suhteellisen vähien terminaalien vä-
11670:        seksi?                                       lille. Tämä luo edellytykset pienentää kisko-
11671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·        kuljetuksen yksikkökustannuksia, koska termi-
11672: vasti seuraavaa:                                    naalien välille muodostuu aikaisempaa voimak-
11673:                                                     kaampia tavaravirtoja. Terminaalien väliset
11674:    Tavaraliikenteessä rautateille parhaiten s~      kuljetukset hoidetaan vaunukuormaliikenteen
11675: veltuvia kuljetuksia ovat raskaat, pitkämatkai-     tapaan. Tavara noudetaan ja jaetaan autoilla
11676: set ja säännölliset kuljetukset sekä myös pie-      sellaisissa tapauksissa, joissa tavaran lähtö- tai
11677: nemmissä erissä tapahtuvat kuljetukset, mikäli      määräpaikka on muu kuin terminaali. Poik-
11678: ne voidaan koota voimakkaiksi tavaravirroiksi.      keuksia mainitusta auton ja junan työnjaosta
11679: Keskittyminen näihin kuljetuksiin on rauta·         voidaan tehdä sellaisissa yksittäistapauksissa,
11680: teiden päämäärän mukaista, koska tämä mah·          joissa esim. kustannussyyt puoltavat käyttä-
11681: dollistaa tuotantopanosten tehokkaan käytön         mään toista kuljetusmuotoa.
11682: sekä rautateiden itsensä että koko liikennesek-         Kuljetusjärjestelmässä tapahtunut yksinker-
11683: torin kannalta.                                     taistaminen nopeuttaa kuljetuksia ja lisää kulje-
11684:    Kappaletavaralähetykset ovat kevyitä eikä        tusvarmuutta. Osoitepaikkoja yhdistämällä nii-
11685: niistä muodostu voimakkaita tavaravirtoja. Täs-     den lukumäärä on vähentynyt. Kuljetusreitit
11686: tä myös johtuu, että tuotantopanoksia joudu-        ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Jakelu-
11687: taan käyttämään epätarkoituksenmukaisella ta·       linjojen varsilla olleista rautatieliikennepaikois-
11688: valla ja että kappaletavaraliikenne on kannatta-    ta on tullut kappaletavaraliikenteessä tavaran-
11689: matonta. Sen tuotot eivät kata edes sen ai·         huolintapaikkoja. Palvelutason paranemisen an-
11690: heuttamia erilliskustannuksia. Vuonna 1975          siosta on ollut jo havaittavissa, että eräät huo-
11691: tämän liikennelajin       tuotot olivat noin        mattavat asiakkaat ovat osoittaneet kiinnos·
11692: 106 000 000 mk ja erilliskustannukset noin          tusta kappaletavarakuljetusten lisäämiseen rau-
11693: 175 000 000 mk, joten tuottojen olisi pitänyt       tateillä. Ei ole myöskään perusteltua syytä olet-
11694: olla noin 65 % suuremmat kattaakseen erillis-       taa, että vaunukuormaliikenne vähenisi kappa-
11695: kustannukset.                                       letavarauudistuksen takia.
11696:                                               N:o 273                                               3
11697: 
11698:    Uusi kappaletavaran kuljetusjärjestelmä on       vasta henkilökuntasäästöstä ja vapautuvan hen-
11699: yhtenäinen koko maassa. Aikaisempaa järjes-         kilökunnan kouluttamisesta ja siirtämisestä mui-
11700: telmää ei pidetty tasapuolisena, sillä tariffi-     hin tehtäviin aiheutuvat kysymykset käsitellään
11701: tasoltaan korkeammalla katkotariffilla rahditet-    rautatiehallituksen asettamassa työryhmässä, jos-
11702: tiin tavaralinjat, joista pääosa on harvaan asu-    sa on edustettuina myös järjestöt.
11703: tuilla alueilla.                                       Kappaletavaraliikenteen rationalisoinnilla ja
11704:    Rautatiehallituksen pyrkimyksenä on ratio-       tariffien korotuksella pyritään liikennelajin kus-
11705: nalisoinnin avulla kehittää kappaletavaran kä-      tannusvastaavuuteen. 1. 10. 1976 voimaan tul·
11706: sittelytyötä niin, että tähän työhön erikoistunut   lut kappaletavaratariffien korotus on keskimää-
11707: henkilökunta tuntee työnsä mielekkääksi. Jär·       rin 26 %, josta osa on tasokorotusta ja osa
11708: jestelmän avulla pitkällä aikavälillä saavutetta·   järjestelmän muutoksesta aiheutuvaa korotusta.
11709:      Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1976.
11710: 
11711:                                                             Liikenneministeri Ragnar Granvik
11712: 4                                            1976 vp.
11713: 
11714: 
11715: 
11716: 
11717:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11718: 
11719:   I det syfte 37 § 1 mom. rrk1sdagsordningen        skall förverldigas ,stegvis och inom gränserna
11720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för de resurser :som står tili buds. Huvud-
11721: av den 8 oktober 1976 tili vederbörande med-        målen är atJt förbättra transportsäkerheten och
11722: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       göra transporteroa snabbare. Vida1:e ikommer
11723: sänt avskrift av följande av ri:ksdagsman S.        ikostnadsansvarighetsprincipen att iakttas bättre
11724: Knuuttila m.fl. undertedknade spörsmål nr 27 3:     i fraktningen tack vare denna reform och sam-
11725:                                                     tidigt minskar antalet vagnar 1som är bundna
11726:           Är Regeringen medveten om att stats-      i denna traHk. Systemet förbättrar ~stycke­
11727:        järnvägarnas godstrafikservice har för-      godstmfikens ~önsamhet och höjer konkurrens-
11728:        svagats och om den avsevärda höjning-        krafren.
11729:        en av tariffema ~ vissa fall, speciellt          Skötscln av ,styokegodstrafiken per järnväg
11730:        inom vårt 1ands glest bebodda områ-          koncentreras ~tili relativlt få terminaler. Detta
11731:        den, och om så är fal1et,                    skapar förutsättningar för ar.t minsika ikostna-
11732:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      derna per enhet i spårtransporten, emedan star-
11733:        taga i sy,fite a:tt avhjälpa det missför-    kate godsströmmar än förut bi1das mellan ,rer-
11734:        hållande som uppstått?                       minalerna. Transportetna meHan terminalerna
11735:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sköts på samma sätt 'som vagnsla:sttrafiken.
11736: samt anföra följande:                               Godset hämJtas och distribueras med bilar i
11737:                                                     sådana fall där godsets avgångs- och bestäm-
11738:     Sådana rtransporter som i godstrafiken läm-     melseort är en annan än terminalen. Undan-
11739: par sig bäst för järnvägarna är tunga regel-        tag från ovan nämJnda arbetsfördelning mellan
11740: bundna transporter på långa sträckor ävensom        bil och tåg kan göras i sådana enstaka fall
11741: transporter i mindre partier, såframt dessa kan     där t.ex. kostnadsorsakerna talar för en an-
11742: samlas upp tili starka godsströmmar. En kon-        nan transportform.
11743: centrering på dessa transporter står i överens-         Den förenkling som skett i transportsystemet
11744: stämmelse med järnvägarnas målsättning, eme-        gör transporteroa snabbare och ökar transpot1t-
11745: dan debta möjliggör ebt effektivt utnyttjande       säkerheten. Genom att förena adressorter har
11746: av produktionsinsatserna såväl moo hänsyn ,tilJ     dessas antal mi:nskat. Transportrutterna har
11747: järnvägarna själva som hela trafiksektorn.          bibehållits nästan oförändrade. De järnvägs-
11748:     Styckegodsförsändelserna är lätta och de bil-    trafikplatser :som funnits vid distributions-
11749: dar inga starka godsströmmar. Av detta följer       linjerna har blivit varuspeditionsplatser i stycke-
11750: odkså, att man är tvungen a:tt använda produk·      godstrafiken. T ack vare den förbättrade ser-
11751: tionsinsatserna på ett oända:målsenligt sätt och    vicenivån har man redan kunnat observera att
11752: a:tt styckegodstrafiken är olönsam. lntä!kterna     vissa betydande kunder har visat intresse för
11753: av denna täcker inte ens de :särkostnader som       att öka styckegodstransporterna på järnvägarna.
11754: den åsa:mkar. År 1975 var intäkterna av detta       Det finns inte :heller någolt motivera:t skM för
11755: trafikslag ca 106 000 000 mk och särkostna-          att antaga, att vagnslasttrafiken skulle minska
11756: derna ca 175 000 000 mk, varför int~kterna          på grund av styckegodsreformen.
11757: borde ha varit ca 65 % större för att täcka             Det nya systemet för transport av stycke-
11758: särkostnaderna. I stydkegodstrafiJken övergick      gods är enhetligt i hela landet. Det ttidigare
11759: man 1. 10. 1976 tili ett nytt terminalsystem.        systemet ansågs inte vara rättvist, ty med den
11760: Denna reform är ett etappmål i en mera om-           brutna tariffen, som låg på en högre tariff-
11761: fattande tota:lreform av styckegodstraf~ken, som     nivå, utfördes frakter på de godslinjer som
11762:                                                 N:o 273                                             5
11763: 
11764: tili största delen Jigger inom glest bebyggda         behandlas i en av järnvägsstyrelsen tillsatt ar-
11765: områden.                                              betsgrupp, där även organisationevna är före-
11766:     JärnvägssJtyrelsen ,strävar lti11 att genom ra-   trädda.
11767: tionalisering utveckla arbetet i ,samband med            Genom a:tt rationalisera styckegodstrafiken
11768: hanteringen av styckegods så, att den personai        och höja tarifferna strävar man rtill kostnads-
11769: som har specialiserat sig på detta arbete känner      ansvarighet för trafikslaget. Den höjning av
11770: att arbetet är meningsfulli. De frågor som            styckegodstarifferna som trädde i baft 1. 10.
11771: uppstår genom den personalinbesparing på              1976 är i genomsnitt 26 %, varav en del ät
11772: lång sirk!t som är en följd av systemet, och          nivåförhöjning och en del förhöjning tili följd
11773: frågorna rörande utbildning och överföring t.hlJ      av ändring i 'systemet.
11774: andra uppgifter av den personai som frigörs,
11775:      Helsingfors den 3 november 1976.
11776: 
11777:                                                               Trafikminister    Ragnar Granvik
11778:                                                1976 vp.
11779: 
11780: Kirjallinen kysymys n:o 274.
11781: 
11782: 
11783: 
11784: 
11785:                                    Aino Karjalainen ym.:      Kudossiirtoja koskevan lainsäädännön
11786:                                       uudistamisesta.
11787: 
11788: 
11789:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11790: 
11791:    Sairaaloidemme potilasjonot ovat vuosi ,vuo-       edistäisi monissa tapauksissa ratkaisevasti leik-
11792: delta pidentyneet. Etenkin erikoisleH<!kaus,ta        kauk:sen onnistumista.
11793: odottavat joutuvat operaatioon pääsemistä odot-          Tällä hetkellä voimassa oleva kudossiirtoja
11794: tamaan useita kuukausia. Monien vaikeiden :sai-       koskeva laki on jo lähes 20 vuotta vanha. Lain
11795: rauksien mm. syövän toteaminen jo alkuvai-            uudistaminen lyhentäisi monia erikoislei:kkaus-
11796: hees,sa on vielä sattumanvaraista. Kun sairau-        jonoja huomattavas,ti.
11797: den diagnostiikka monissa tapauksissa selviää            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
11798: vasta sairauden ehdittyä jo varsin piiikäHe, ai-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
11799: heuttaa phkä leikkausjono monasti ratkaisevaa         tämme kunnio1ttavasti valtioneuvoston asian-
11800: heiJkkenemistä potilaan terveydentilass:a ja tä-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
11801: iten leikkauksen onnistumisen todennäköisyys          myksen:
11802: vähenee.
11803:     Monissa etenkin kudossiirtoleil<Jkauksissa vii-             Onko Hallitus tietoinen, että sakaa-
11804: västyttää leikkauksen suorittamista tarvittavien             loiden 1eikkausjonojen pituus johtuu
11805: kudosten puute. Asiaa voitaisiin helpottaa si-               monessa tapauksessa tarvittavan kudok-
11806: ten, ettei tarv~ttavan kudoksen saantiin tar-                sen saannin vaikeudesta, ja jos on,
11807: vitsisi välttämättä kaikissa tapauksissa vaina-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11808: jan lähiomaisten lupaa tai vainajan omaa tes-                ryhtyä lainsäädännön uudisitamiseksi ny-
11809: tamenttia. Nopea kudoksen saanti vainajalta                  kyajan vaatimuksi'il vastaavaksi?
11810:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1976.
11811: 
11812:                  Aino Karjalainen                                  Kerttu Hemmi
11813:                  Pekka Jokinen                                     Lea Sutinen
11814:                  Heikki Mustonen                                   Alvar Saukko
11815: 
11816: 
11817: 
11818: 
11819: 1036/76
11820: 2                                              1976 vp.
11821: 
11822: 
11823: 
11824: 
11825:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 c.
11826: 
11827:    V altiopäiväjärjestyklsen 37 § :n 1 momen-         tunut muiden pohjoismaiden kanssa yhteiseen
11828: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       Scandiatransplant -toimintaan, jolloin munnai-
11829: mies, olette 8 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn        sen valintamahdolt!isuudet ovat merkiittävästi
11830: kirjeenne ohella toimit;tanut vaitioneuvoston         parantuneet.
11831: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Kudossiirroista on määräyksiä vain kuolleen
11832: edustaja Aino Karjalaisen ym. näin kuuluvasta         henkilön kudosten käyttämisestä sairaanhoidol-
11833: kirjallisesta kytsymyksestä n:o 274:                  lisiin tarkoituksiin annetussa laissa ( 260/57).
11834:                                                       v,aikka sanottu laki on siinä mielessä puutted-
11835:            Onko Hallitus tietoinen, että smraa-       Hnen, ettei se, toisin kuin Ruoltsin kudossiir-
11836:         loiden leikkausjonojen pituus johtuu          toja koskeva laki, sisällä lainkaan määräyksiä
11837:         mones·sa tapauksessa tarvittavan kudok-       kudosten ottamisesta elävältä luovut.taja1ta eikä
11838:         sen saannin vaikeudesta, ja jos on,           myöskään mahdollista kudosten kä~ttämistä
11839:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muuhun läaketieteelliseen tarkoi!tukseen ( esi-
11840:         ryhtyä lainsäädännön uudisitamiseksi ny-      merkiksi lääkkeen valmistami,seen) kuin sairaan
11841:         kyajan vaatimuksia vastaavaksi?               henkilön välitöntä parannustoimenpidettä var-
11842:                                                       ten, sen toimivuus soveltamisalaHaan on oHut
11843:     V astanksena kysymykseen ·eshän kunnioitta-       melko hyvä.
11844: vasti seuraavaa:                                         Puheenaolevan lain 1 §: n säännös kudosten
11845:     Sairaaloiden leikkausjonoissa olevista poti-      irrottamisesta ei edellytä kaikLssa tapatJiksissa
11846: laista kudossiirtoa, lähinnä munuaissiirtoja          vainajan lähiomaisten lupaa ltai vainajan kir-
11847: odottavien potilaiden osuus on tsuhteellisen vä-      jallista, eläessään antamaa nimenomaista suos-
11848: häinen. Vuonna 1970 aseitetun lääkintöha:lli-         tumusta. Tämä käy ilmi jo lainvalmisteluasia-
11849: tuksen munuaissiirtoja pohtineen suunnittelu-         kirjoista ja ko. lainkohdan sanamuodosta, jon-
11850: ryhmän selvityksen mukaan tuolloin oli ma•assa        ka mukaan kudosten irrotta:miseen voidaan ryh-
11851: 82 kroonista dialyyslen varassa elävää poti-          tyä, jollei ole syytä otaksua vainaj.an sellai:sta
11852: lasta ja määrän arveltiin lisääntyvän noin            toimenpidettä vastus1taneen tai :läbiomaisen vas-
11853: 50:1lä vuodessa, kun kaikkiaan sairaaloihin           tustavan.
11854: jonottaa Sairaalaliiton vuonna 197 4 tekemän             Lääkintöhallitus on alussa mainitun suunnit-
11855: tselvi,ty:ksen perusteella noin 70 000 potilasta      telutyöryhmän mietinnön pohjalta antanut ku-
11856: koko maassa. Näisitä potilaista on valtaosa yk-       dossiirtoja koskevia ohjeita yleiskirjeillään, vii-
11857: sinkertaisia kirurgi.sia toimenpitteitä, kuten suo-   meksi vuonna 1971. LääkintöhaHituksessa sel-
11858: nikohju-, tyrä- ja sappilei:kkausta odottavia.        vitellään parhaillaan kudossiirtoja koskevan
11859:     Kudossiirroissa ongelman muodostaa lähinnä        lainsäädännön uudistamisen edellytyksiä edellä
11860: lei,kkausta odottavalle sopivan kudoksen, pää-        mainittujen, elävää Iuovubtajaa sekä kudosten
11861: asiatssa munuaisen löytäminen. Kudoksen tulee         käyttömahdollisuuksia koskevien puutteiden
11862: olla sellainen, jota sen saajan elimisttö ei hylji,   pois tami1seksi.
11863: toi,sin ·sanoen ei muodosta vasta-aindta kyseistä        Edellä olevan perustedla kysymys ei aiheuta
11864: vierasta siirrettyä kudosta vastaan. Tässä mie-       tässä vaiheessa muita toimenpiteiitä.
11865: lessä Suomi on vuodesta 1971 lähtien osa1lis-
11866:      Helsingissä 4 päivänä marraskuut<a 197 6.
11867: 
11868:                                                                           Ministeri Orvokki Kangas
11869:                                               N:o 274                                                3
11870: 
11871: 
11872: 
11873: 
11874:                            T i ll R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11875: 
11876:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagordningen           sammans med de övriga nordiska länderna del-
11877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tagit i den gemensamma Scandiatransplant-
11878: av den 8 oktober 1976 1tiU vederbörande med-         verksamheten, genom vilken möjligheterna a:tt
11879: lem av :statsrådet för avgivande av 'Svar över-      välja njure har förbättrats märkbart.
11880: sänt avskrift ,av ~följande av riksdagsman Aino           Angående vävnadstransplantationer finns be-
11881: Karjalainen m ..fl. undertecknade spörsmål nr        s,tämmelser endast i lagen om användning av
11882: 274:                                                 vävnader från avliden person för sjukvårds-
11883:                                                      ändamål ( 260/57). Även om sagda Iag är
11884:           Är Regeringen medveten om att ,sjuk-       bristfäUi:g såtiHvlda, att den, tili ski:Hnad från
11885:        husens operationsköer i många fall är         Sveriges lag ,rörande vävnads.ttansplantationer,
11886:        långa på grund av aM det är svårt att         inte innehåller några som helst bestämme1ser
11887:        uppbringa erforde1.1lig vävnad, och om        om avskiljande av vävnader .från en levande
11888:        så är fallet,                                 person och ej heller om eventuell användning
11889:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av vävnader för annat medicinskt ändamål
11890:        ta för att revidera ~lagstiftningen så,        ( t.ex. läkemedelstillvetkning) än för åtgärd,
11891:        att den motsvarar dagens krav?                :wrsedd att direkt färbättra sjuk persons hälso-
11892:                                                      tillstånd har den fungerat rela1tivt bra inom
11893:    Såsom svar på detta 1spörsmål får jag völ'd-      sitt tillämpningsområde.
11894: samt anföra följande:                                     Stadgandet i ifrågavarande hgs 1 § angående
11895:    AV de patienter rSOffi köar för operation vid     avskiliande av vävnader förutsätter inte i samt-
11896: sjukhusen utgör patienterna som väntar på            liga f~ll tillstånd av nära anhörig tili den av-
11897: vävnad~transplantation, närmast njurtransplan-       lidne eHer ett uttrycklig!t 1skriftligt medgivande
11898: tationer, en relativt liten deL Enligt ~en ut-       av den avlidne, givet medan han ännu var vid
11899: redning av den planeringsgrupp som medicinal-        liv. Detta framgår redan av lagberedningshand-
11900: styrelsen tillsatte år 1970 med uppgift att dryf.·   iingarna och av ifrågavarande ·lagrums orda-
11901: ta njurt,ransplantationerna, fanns det då i vårt     lydelse, enligt vi1ken vävnader kan avskiljas,
11902: land 82 kroni.ska dialyspaltienter och det beräk-    sMr.amt det inte finns ·skäl att a.•1ta, att den
11903: nades att antalet ökar med ca 50 per år, medan,      a:vlidne motsatt sig en sådan åtgärd ellet a1:t
11904: enligt Sjukhusförbundets utredning år 1974,          hans närmaSite a:nhöriga motsätter sig åtgärden.
11905: inalles ca 70 000 patienter i hela landet köat            Mediclnalstyrelsen har på basen av den i
11906: för att bli intagna på sjukhus. Av dessa är          början nämnda planeringsgruppens betänkande
11907: huvudparten patienter som väntar på en:kla           utfärdat direktiv rörande vävnadstransplanta-
11908: kirurgiska åtgänder såsom t. ex. åderbrådks-,        tioner med sina cirkulär, senast år 1971. I
11909: bråck- och galJstensopera1tion.                      medicinals.tyrels~en utreds för närvarande för-
11910:    Vid vävnads,transplantationer är prob1emet        utsättningarna för en reform av lagstiftningen
11911: närmast det, att det är svå11t att finna vävnad,     rörande vävnadstransplantationer i syfte U~tt
11912: vanligen en njure, som lämpar sig för den 1som       avhjälpa ovan nämnda bris,ter i samband med
11913: väntar på operation. Vävnaden .skall vara så-        frågan om levande övedåtare samt möjligheter-
11914: dan, att den inte avstöts av mottagarens orga-       na att använda vävnaderna.
11915: nism, med andra ord att mot,tagarens orga-                Med hänvisning till vad som ovan anför.ts
11916: nism inte bildar motkroppar mot ifrågavarande        föranleder spörsmålet inga ytterligare åtgärder
11917: trämmande transplaniterade vävnad. I detta           i detta skede.
11918: sytte har Finland från och med år 1971 till-
11919:       He1s.ingfors den 4 november 1976.
11920: 
11921:                                                                          Minislter Orvokki Kangas
11922:                     j
11923: 
11924:                 j
11925: 
11926:                 j
11927: 
11928:             j
11929: 
11930:             j
11931: 
11932:         j
11933: 
11934:         j
11935: 
11936:     j
11937: 
11938:     j
11939: 
11940: j
11941: 
11942: j
11943:                                                 1976 vp.
11944: 
11945: Kirjallinen kysymys n:o 275.
11946: 
11947: 
11948:                                    Korhonen ym.: Koulujen perhekasvatuksessa ilmenneiden epä-·
11949:                                       kohtien korjaamisesta.
11950: 
11951:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11952:    Avioerojen lukumäärä on maassamme kasva-            oppikirjoissa. Valistuksen kustantamissa Kan-
11953: nut jatkuvasti. Kun vuonna 1970r avioeroja             salaistaito-oppikirjoissa annetaan perhekasvatus-
11954: myönnettiin 6 044, on erojen määrä ennakko-            ta, joka lähinnä on tarkoitettu tukemaan avo-
11955: tietojen mukaan vuonna 1974 ollut jo 9 550:.           liittoa tai avioeroa. Ainakin tällainen kuva syn-
11956:    Avioerosta joutuvat lähes säännönmukaisesti         tyy lukijalle, joka joutuu vastaamaan mm. seu-
11957: eniten kärsimään naiset ja lapset, joiden toi-         raaviin kirjassa vastattaviksi tarkoitettuihin ky-
11958: meentulo joutuu vaakalaudalle ja elämänolo-            symyksiin: Keksi syitä, joiden takia kaikki ei-
11959: suhteet muutenkin muuttuvat turvattomiksi.             vät solmi avioliittoa? - Mitkä ovat mielestäsi
11960: Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että häi-       päteviä syitä avioeron saamiseksi? - Keksi
11961: riintyneitten lasten suhteellinen osuus on suu-        pari esimerkkiä sellaisesta perhe-elämästä, jossa
11962: rin juuri rikkoontuneista kodeista tulevien las-       avioero on paras mahdollinen ratkaisu? - Esi-
11963: ten kohdalla. Avioero ja siihen johtanut pro-          tä syitä, joiden takia mies ja nainen eivät halua
11964: sessi aiheuttaa pysyviä henkisiä vammoja var-          solmia avioliittoa, vaan elävät mieluummin
11965: sinkin naisille ja lapsille.                           avoliitossa? - Esitä syitä, joiden takia nainen
11966:    Aviaeroista on pelkästään yhteiskuntaakio           ei solmi avioliittoa lapsensa isän kanssa. Kirjas-
11967: ajatellen useita välittömiä ja välillisiä kielteisiä   sa ei esitetä mitään rakentavaa, joka toisi esille
11968: seurauksia. Valitettavan usein tapahtuva elatus-       aviopuolisoiden vastuun perheen koossapysymi-
11969: velvollisuuden laiminlyöminen siihen tuomitun          sestä ja velvollisuuksistaan toista puolisoa ja
11970: puolison taholta sälyttää ylimääräistä elatusvas-      lapsia kohtaan. Sellaisenaan se mielestämme
11971: tuuta yhteiskunnalle. Kotikasvatuksen häiriin-         onkin täysin sopimaton kouluissa käytettäväksi
11972: tyminen lisää tarvetta yhteiskunnan panoksen           oppikirjaksi.
11973: lisäämiseen kasvatuksessa tulosten jäädessä joka           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11974: tapauksessa vaillinaisiksi. Yhteiskunnalla olisi       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
11975: siis mitä suurin syy ryhtyä tehokkaisiin toimen-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11976: piteisiin avioerojen vähentämiseksi.                   vaksi seuraavan kysymyksen:
11977:     Tällä hetkellä yhteiskuntaamme näytetään
11978: kuitenkin kehitettävän vain miesten ehdoilla.                    Tietääkö Hallitus, että peruskoulussa
11979: Julkisten tiedotusvälineiden ohjelmapolitiikka,               käytettäviksi hyväksytyiss.ä oppikirjoissa
11980: vapaamielinen alkoholipolitiikka ja ns. avoliit-              annettava perhekasvatus tähtää ns. avo-
11981: tojen tuominen avioliittojen rinnalle lainsäädän-             liittoihin ja perheiden hajoamiseen kes-
11982: töön ovat vain eräitä esimerkkejä siitä, että                 tävien tasapainoisten avioliittojen ase-
11983: yhteiskunnan taholta suorastaan opetetaan vas-                mesta, ja
11984:  tuuttomuuteen perheestään ja kevytmielisyy-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11985:  teen.                                                        ryhtyä, jotta kouluopetuksessa ja yhteis-
11986:     Erittäin valitettavaa on, että tämä ohjaus                kunnan toimenpiteissä yleensä otettai-
11987:  vastuuttomuuteen on saanut jalansijaa myös                   siin nykyistä paremmin huomioon nais-
11988:  koululaitoksemme piirissä käytössä olevissa                  ten ja lasten turvallisuus?
11989:    Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1976.
11990:           Erkki Korhonen                  Matti Asunmaa                  Kerttu Hemmi
11991:           Olavi Majlander                 Aili Vaittinen-Kuikka          Lea Sutinen
11992:           Impi Muroma                     Erkki Pystynen                 Aino Karjalainen
11993:           Veikko J. Matikkala             Juhani Saukkonen               Sylvi Saimo
11994:           Ulla Järvilehto                 Mauno Manninen                 Pekka Jokinen
11995:           Jorma Fred                      Pentti Rajala                  Kullervo Rainio
11996:           Sauli Hautala                   Antero Juntumaa                Veikko Vennamo
11997: 1065/76
11998: 2                                            1976 vp.
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he tn' i e h e 11 e.
12004: 
12005:   Valtiopäiväj.ärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Peruskou~ussa annettavan perhekasvatuksen
12006: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        ( ihmissuhde-. ja sukupuolikasvatuksen) tavoit-
12007: mies, olette 8 päivänä lokakuuta 1976 päivä-        teena on .ihmisen kasvaminen ja kasvattaminen
12008: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      omaleimal.seksi ja. tasapainoiseksi, toimiviin ja
12009: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      rakentavii11 ihmissuhteisiin kykeneväksi sekä it-
12010: sanedustaja Erkki Korhosen ym. näin kuulu-          sensä hyv.i\ksyväksi ja suvaitsevaksi yksilöksi ja
12011: vasta ·kirjallisesta kysymyksestä n:o 275:          yhteisön jäseneksi.        _
12012:                                                         Perheka~vatuksen ainesta sisältyy kansalais-
12013:           Tietääkö Hallitus, että peruskoulussa     taidon _lisäksi myös muihin oppiaineisiin. Ar-
12014:        käytettäviksi hyväksytyiss.ä oppikirjoissa   vioitaessa peruskoulun perhekasvatusta tulisi
12015:        annettava perhekasvatus tähtää ns. avo-      aina ottaa huomioon peruskoulun opetussuun-
12016:        liittoihin ja perheiden hajoamiseen kes-     nitelman sisältämä perhekasvatusaines kokonai-
12017:        tävien tasapainoisten avioliittojen ase-     suudessaan. Pelkästään yhden vuosiluokan op-
12018:        mesta, ja                                    pimateriaalien, ja vielä vähemmän yhden oppi-
12019:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     aineen pohjalta on vaikea saada kokonaiskuva
12020:        ryhtyä, jotta kouluopetuksessa ja yhteis-    perhekasvatuksen sisällöstä ja hengestä. Lisäksi
12021:        kunnan .toimenpiteissä yleensä otettai-      opetusjakso, oppitunti, on kokonaistilanne, jo-
12022:        siin nykyistä paremmin huomioon nais-        hon oppim\lteriaali kuuluu vain eräänä tekijänä.
12023:        ten ja lasten turvallisuus?                  Ratkaisevampi merkitys voi olla opettajan per-
12024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        soonallisuudella ja mielipiteillä.
12025: vasti seuraavaa:                                       Kysymyksen kohteena olevasta teoksesta
12026:                                                     kysyjät ovat.. ottaneet yhteyksistään irroitettuja
12027:    Kouluhallitus hyväksyy uudet oppikirjat, ko-     lainauksia, jotka koskevat avioeroja ja avoliit-
12028: keilupainokset ja eräät muut opetuksessa käy-       toja. Kouluhallituksen käsityksen mukaan pyr-
12029: tettävät kirjat hankittujen asiantuntijalausunto-   kii kyseessä olevan perhekasvatusta koskevan
12030: jen perusteella. Lausunnonantajina toimivat         oppijakson sisältö kokonaisuudessaan nimen-
12031: kentällä työskentelevät opettajat, ohjaavat opet-   omaan _-avioliiton merkitystä tähdentävään ja
12032: tajat sekä opettajankoulutuslaitoksissa ja yli-     avioeroja ennakolta ehkäisevään pohdiskeluun
12033: opistojen ainelaitoksissa työskentelevät oppi-      eikä avioeroja ja avoliittoja korostavaan ope-
12034: aineiden asiantuntijat. Lausuntojen pohjalta        tukseeri.
12035: tehdään käsikirjoituksiin tarvittavat muutokset.        Hallituksen käsityk~en. mukaan tulee perhe-
12036: Hyväksyttyihin oppikirjoihin saattaa hyväksy-       kasvatusta koskevia asioita opettaa peruskou-
12037: vistä lausunnoista huolimatta jäädä sellaisia       lussa entistä enemmän myös muiden oppiainei-
12038: seikkoja, jotka aiheuttavat erilaisia mielipitei-   den kuin. kansalaistaidon yhteydessä. Tällöin
12039: tä; tulkintoja ja teosten esitystavan arvostelua.   on mahdollista eri näkökannoilta tarkastella
12040: Tarpeellisiksi katsotut muutokset tehdään teos-     myös lasten · ja naisten turvallisuuteen liittyviä
12041: ten uusien painosten käsikirjoitukseen.             kysymyksiä. ·
12042:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1976.
12043: 
12044: 
12045:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
12046:                                              N:o 275                                              3
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                           T i 11 R i k s d a g e 11 s H e r r T a 1 m a 11.
12052: 
12053:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsord11i11ge11    liga relationer och sexualfostran) i grund-
12054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        skolan är att människan skall växa och fostras
12055: se av den 8 oktober 1976 till vederbörande          till en särpräglad och harmonisk individ och
12056: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      samhällsmedlem, som förmår upprätthålla
12057: jande av riksdagsman Erkki Korhonen m.fl.           fungerande och uppbyggande mänskliga relatio-
12058: ställda skriftliga spörsmål nr 275:                 ner samt accepterar sig själv och är tolerant
12059:                                                     mot andra.
12060:           Är Regeringen medveten om att den             Inslag av familjefostran ingår dels i ämnet
12061:        familjefostran som ges i d!e läroböcker,     medborgarfärdighet, dels i andra läroämnen.
12062:        vilka har godkänts för a11vändning i         Vid bedömning av familjefostran i grundsko-
12063:        grundskolan, syftar till att främja s.k.     lan borde hänsyn alltid tas tili hela det stoff
12064:        sammanboende under äktenskapsliknan-         av familjefostran som ingår i grundskolans
12065:        de förhållande11 och splittting av famil-    läroplan. Det är svårt att enbart på basen av
12066:        jerna i stället för att gagna bestående      l.äromedlen för en årsklass få en helhetsbild av
12067:        och hanneniska äktenskap, och                familjefostrans innehåll och anda, för att inte
12068:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           tala om att försöka skapa sig en helhetsbild
12069:        vidta för att tryggheten för kvinnor         på grundval av ett enda läroämne. Dessutom
12070:        och barn skall bli bättre tillgodosedä       utgör undervisningsavsnittet, lektionen, såsom
12071:        än för 11ärvarande i skolundervisningen      situation en helhet, inom viiken läromedl..::n
12072:        och i samhällets åtgärder överhuvud-         endast är en faktor bland andra. Lärarens per-
12073:        taget?                                       sonlighet och åsiktet kan ha mera avgörande
12074:                                                     betydelse.
12075:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Spörsmålsställarna har från det verk som är
12076: samt anföra följande:                               föremålet för spörsmålet plockat fram citat,
12077:    Skolstyrelsen godkänner nya läroböcker,          som är lösgjorda ur sitt sammanhang och berör
12078: försöksupplagor och vissa andra böcker, som         skilsmässor och sammanboende under äkten-
12079: används i undervisningen, på grundval av in-        skapsliknande förhållanden. Enligt skolstyrel-
12080: hämtade yttranden från sakkunniga. Yttrande-        sens uppfattning är syftet med hela innehållet
12081: na avges av lärare som arbetar på fältet, av        i den berörda lärokursen om familjefostran ut-
12082: handledande lärare samt av sådana sakkun-           tryckligen att dryfta frågorna på ett sätt som
12083: niga i fråga om olika läroämnen, som arbetar        betonar äktenskapets betydelse och förebygger
12084: vid lärarutbildningsinstitutioner och vid uni-      skilsmässor, däremot ingalunda att ge en un-
12085: versitetens ämnesinstitutioner. På basen av         dervisning som framhäver skilsmässor och sam-
12086: yttrandena görs erforderliga ändringar i manu-      manboende under .äktenskapsliknande förhål-
12087: skripten. Godkända läroböcker kan trots posi-       landen.
12088: tiva vttranden alltjämt innehålla sådant som            Enligt regeringens uppfattning bör undervis-
12089: ger U'pphov tili olika åsikter, tolkningar och      ning i frågor, som gäller familjefostran, i
12090: kritik av framställningssättet i de berörda         grundskolan mera än förut ges också i an-
12091: böckerna. Sådana ändringar som anses påkal-         slutning tili andra läroämnen än medborgar-
12092: lade görs i manuskripten till nya upplagor av       färdighet. Härvid blir det också möjligt att
12093: böckerna.                                           bedöma frågor som gäller tryggheten för barn
12094:    Syftet med familjefostran ( fostran i mänsk-     och kvinnor från olika synvinklar.
12095:      Helsingfors den 11 november 1976.
12096: 
12097:                                                     Undervisningsminister Marjatta Väänänen
12098:                                            1976 vp.
12099: 
12100: Skriftligt spörsmål nr 276.
12101: 
12102: 
12103: 
12104: 
12105:                                 Söderman: Om eliminerande av brister som framkommit i fråga
12106:                                    om sjösäkerheten och arbetarskyddet på vissa skärgårdsfärjor.
12107: 
12108: 
12109:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
12110: 
12111:    Statens skärgårdsdelegation avsände den 22     landena icke gjorts vid Bergö eller Replots
12112: maJ 1975 en skrivelse tili ministeriet för tra-   färjor. Dessutom framgick att arbetsförhållan-
12113: fikärenden rörande vissa vajerfärjors sjösäker-   dena och säkerhetsåtgärderna särskilt vid
12114: het och arbetarskydd. Delegationen hade fun-      Bergö färja icke fyller elementära krav, bl. a.
12115: nit, efter att ha hört arbetarskydds- och sjö-    saknas tvättmöjligheter för personalen samt
12116: fartsmyndigheterna, att sjösäkerheten och ar-     färjföraren kan ej via radiotelefon direkt alar-
12117: betarskyddet är bristfälligt ordnat i främsta     mera hjälp ifall av olyckstillbud. Undertecknad
12118: hand på Bergö, Replot och Gustavs färjrutter.     sände ett brev till trafikministeriet den 4
12119: Av dessa ligger de två första i Vasa Iän samt     augusti 1976 i anledning av detta, men något
12120: den tredje i Abo och Björneborgslän.              svar har varken delegationen ellet undertecknad
12121:    Delegationen underströk särskilt att de fak-   erhållit, trots att risk för människoliv t.o.m.
12122: tum att färjorna förs endast med en mans be-      föreligger.
12123: sättning, trots att havsförhållandena ställvis       Med stöd av ovanstående ställer underteck-
12124: motsvarar förhållandena vid öppen sjö, är be-     nad i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-
12125: tänkligt ur säkerhetssynvinkel såväl för passa-   ningen föreskriver till vederbörande medlem
12126: gerarna som för personalen. Man menade att        av statsrådet följande spörsmål:
12127: fara uppstod särskilt vid speciella situationer
12128: såsom då vajern brister eller motorfel uppstår.             Till vilka åtgärder ämnar Regeringen
12129: Delegationen uppmanade ministeriet att skrida            skrida för att upphjälpa de brister i
12130: tili brådskande åtgärder för att avhjälpa miss-          sjösäkerheten och arbetarskyddet, som
12131: förhållandena. Vid delegationens besök i Ös-             Statens delegation för skärgårdsärenden
12132:  terbotten sommaren 1976 framgick att några              påpekat att förefinns vid Bergö, Replot
12133: åtgärder för att upphjälpa dessa missförhål-             och Gustavs färjor?
12134:      Helsingfors den 11 oktober 1976.
12135: 
12136:                                         Jacob Söderman
12137: 
12138: 
12139: 
12140: 
12141: 1052/76
12142: 2                                           1976 vp.
12143: 
12144: Kirjallinen kysymys n:o 276.                                                           Suomennos.
12145: 
12146: 
12147: 
12148: 
12149:                                  Söderman: Eräiden saaristolauttojen merikelpoisuudessa ja työ-
12150:                                     turvallisuudessa ilmenneiden puutteiden poistamisesta.
12151: 
12152: 
12153:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12154: 
12155:    Valtion saaristoasiainneuvottelukunta lähetti   piteisiin ei ollut ryhdytty näiden epäkohtien
12156: toukokuun 22 päivänä 197 5 liikenneministeriöl-    poistamiseksi Bergön ja Raippaluodon lautto-
12157: le eräiden vaijerilauttojen merikelpoisuutta ja    jen osalta. Lisäksi ilmeni, että työolosuhteet
12158: työsuojelua koskevan kirjelmän. Neuvottelu-        ja turvallisuustoimenpiteet erityisesti Bergön
12159: kunta oli todennut kuultuaan työsuojelu- ja        lautalla eivät täytä alkeellisia vaatimuksia, mm.
12160: merenkulkuviranomaisia, että merikelpoisuus ja     henkilökunnan peseytymismahdollisuudet puut-
12161: työsuojelu on puutteellisesti järjestetty ennen    tuvat ja lautan kuljettaja ei voi radiopuheli-
12162: kaikkea Bergön, Raippaluodon ja Kustavin laut-     mella välittömästi hälyttää apua onnettomuus-
12163: tareiteillä. Näistä kaksi ensiksi mainittua si-    tapauksissa. Allekirjoittanut lähetti tämän joh-
12164: jaitsee Vaasan läänissä sekä kolmas Turun ja       dosta elokuun 4 päivänä 197 6 kirjeen liikenne-
12165: Porin läänissä.                                    ministeriölle, mutta mitään vastausta neuvotte-
12166:    Neuvottelukunta korosti erityisesti, että se    lukunta eikä allekirjoittanut ole saanut, vaikka
12167: tosiasia, että lauttoja kuljetetaan yhden hen-     vaara ihmiselämälle on jopa käsillä.
12168: gen miehistöllä, vaikka meriolosuhteet paikka         Edellä olevan perusteella sekä valtiopäivä-
12169: paikoin vastaavat aavan meren olosuhteita, on      järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
12170: turvallisuusnäkökulmasta katsottuna arvelutta-     kirjoittanut esittää valtioneuvoston asianomai-
12171: vaa sekä matkustajien että henkilökunnan kan-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12172: nalta. Oltiin sitä mieltä, että vaaraa syntyi      sen:
12173: erityisesti erikoisolosuhteissa, kuten vaijerin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12174: katketessa tai moottorivian ilmetessä. Neuvot-              ryhtyä poistaakseen ne merikelpoisuutta
12175: telukunta kehotti ministeriötä ryhtymään kii-               ja työsuojelua koskevat puutteet, joiden
12176: reellisiin toimenpiteisiin epäkohtien poistami-             saaristoasiainneuvottelukunta on toden-
12177: seksi. Neuvottelukunnan käydessä Pohjanmaal-                nut olevan Bergön, Raippaluodon ja
12178: la kesällä 197 6 ilmeni, että mihinkään toimen-             Kustavin lautoilla?
12179:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1976.
12180: 
12181:                                          Jacob Söderman
12182:                                              N:o 276                                               3
12183: 
12184: 
12185: 
12186: 
12187:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12188: 
12189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valJemn, vaan se on em. ruoripotkurilaitteiden
12190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ansiosta täysin ohjailtavissa myös vaijerin kat-
12191: olette 11 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-      ketessa tai siitä vapaaehtoisesti irrottaudut-
12192: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    taessa.
12193: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Losseilla (muillakin kuin kysymyksessä tar-
12194: J. Södermanin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     koitetuilla) saatetaan tarvita lisähenkilökuntaa
12195: symyksestä n:o 276:                                 mm. paikalla tehtävien huolto- ja korjaustöiden
12196:                                                     aikana tai liikenteen ohjauksessa tilapäisten
12197:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ruuhkien sattuessa. Näin käytännössä tarpeen
12198:        ryhtyä poistaakseen ne merikelpoisuutta      mukaan menetelläänkin.
12199:        ja työsuojelua koskevat puutteet, joiden        Yhteenveto kyseisten kolmen lautan ja laut-
12200:        saaristoasiainneuvottelukunta on toden-      tapaikan varusteista on oheisena liitteenä. Kiik-
12201:        nut olevan Bergön, Raippaluodon ja           ki ko. lautat- myös Bergön lautta- ovat ra-
12202:        Kustavin lautoilla?                          diopuhelinyhteydessä tiemestaripiiriin. Raippa-
12203:                                                     luodon ja Vartsalan lautoilla on lisäksi varus-
12204:  .. Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teena tutka ja Raippaluodon lautalla on myös
12205: vasti seuraavaa:                                    rannikkoradiopuhelinyhteys. Kaikilla lauttapai-
12206:     Kysymyksessä mainituilla Bergön, Raippaluo-     koilla on myös päivystyshuoneessa tavallinen
12207: don ja Vartsalan (Kustavin) lauttapaikoilla on      puhelin. Näin ollen yhteysvälineitä on riittä-
12208: kaikilla muutettu ns. lautta-alusyhteys lossiyh-    västi myös hätätapauksia ajatellen. Varsinaisten
12209: teydeksi. Tie- ja vesirakennuslaitoksen tavoit-     hätätilanteiden varalta lautoilla on liikennemi-
12210: teena on tällöin ollut liikenneturvallisuudesta     nisteriön päätöksen mukaiset pelastusvälineet,
12211: tinkimättä tarjota ko. lauttojen takana asuville    jotka on näkyvästi sijoitettu ja helposti irroi-
12212: paremmat liikenneyhteydet kustannusten samal-       tettavia.
12213: la pienentyessä. Lossiyhteyden perustamisella          Lauttapaikkojen sosiaalitilat on myös mai-
12214: onkin päästy aikatauluttomaan ympärivuorokau-       nittu liitteessä. Kysymyksessä on kiinnitetty
12215: tiseen liikenteeseen. Aikaisemmat lautta-alukset    huomiota Bergön lauttapaikan tiloissa esiinty-
12216: kulJdvat aikataulun mukaan eikä lainkaan yöllä.     viin puutteisiin. Ko. paikalla on päivystyshuo-
12217: Vartsalan lossi on toiminut jo yli 10 vuotta,       neessa oleskelutila, keittovarusteet ja kuivakäy-
12218: eikä mitään turvallisuuden kannalta hälyttävää      mälä, minkä lisäksi vastakkaisella rannalla n.
12219: ole tullut tänä aikana tieviranomaisten tietoon.    150-200 m päässä vanhan lauttapaikan huolto-
12220:     Bergön, Raippaluodon ja Vartsalan lautat        rakennuksessa on lämpimissä tiloissa sauna,
12221: ovat rakenteeltaan ns. lossialuksia. Lassialukset   pesupaikat ja WC.
12222: on varustettu ruoripotkurikoneistolla, joiden          Lauttojen miehityksen lisääminen yhdellä li-
12223: johdosta ne ovat kaikissa käytännössä esiinty-      säisi laitoksen vuotuisia kustannuksia n.
12224: vissä olosuhteissa täysin ohjailukykyisiä. Ko-      200 000 markalla lauttaa kohti.
12225: neistoja on lisäksi kussakin vähintään kaksi,          Edellä esitetyn perusteella yllä mainittujen
12226: jolloin toisen mahdollisesti rikkoontuessa, los-    lauttojen ja lauttapaikkojen varustetasoa niin
12227: sialusta voidaan kuljettaa täysin normaalisti       merikelpoisuuden, työturvallisuuden kuin sosi-
12228: toisen koneiston avulla.                            aalitilojenkin suhteen voidaan pitää tarkoituk-
12229:     Lossialus on normaaliolosuhteissa "sidottu"     senmukaisena huomioonottaen mahdollisista li-
12230: liikennöimään ns. ohjausvaijerin avulla. Lassi-     sätoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja niis-
12231: aluksen ohjaaminen ei kuitenkaan perustu ko.        tä saatava hyöty.
12232:      Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1976.
12233: 
12234: 
12235:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
12236: 4                                             1976 vp.
12237: 
12238:                                                                                                  Liite
12239: 
12240: 
12241: 
12242: 
12243: Bergön, Raippaluodon ja Vartsalan lauttojen ja lauttapaikkojen varustus.
12244: 
12245: Bergö: 60 t jäävahvistettu lossialus                 60 t jäävahvistettu lossialus
12246:    Varustettu kompassilla ja tiemestariradiopu-        Varustettu kompassilla sekä tiemestari- ja
12247: helimella. Lauttapaikalla mantereen puolella on      rannikkoradiopuhelimella.
12248: päivystyshuone, jossa on oleskelutila, keitto-         Lauttapaikan varustus kuten edellä.
12249: varusteet ja kuiva WC. Lisäksi vastakkaisella
12250: rannalla n. 150-200 m päässä on vanhan laut-         Vartsala: 90 t lossialus
12251: tapaikan huoltorakennus, jossa on lämpimissä
12252: tiloissa sauna, pesupaikat ja WC.                       Varustettu tutkalla, korupassilla ja tiemes-
12253:                                                      tariradiopuhelimella.
12254: Raippaluoto: 130 t lossialus                            Lauttapaikalla Kustavin puolella on pru.vys-
12255:                                                      tyshuone, jossa on oleskelutila, keittiökalusteet
12256:    Varustettu tutkalla sekä tiemestari- ja ran-      ja WC.
12257: nikkoradiopuhelimella. Lisäksi on lossialuksessa        Lisäksi kaikkien em. lauttapaikkojen päivys-
12258: magneettikompassi. Lauttapaikalla on päivys-         tyshuoneissa on tavallinen puhelin.
12259: tyshuone, jossa on oleskelutila, keittiövarusteet,
12260: kuiva WC ja pesuallas.
12261:                                               N:o 276                                               5
12262: 
12263: 
12264: 
12265: 
12266:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12267: 
12268:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        lerutrustningen ske normalt även om vajern
12269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        brister eller lösgörs med avsikt.
12270: av den 11 oktober 1976 tili vederbörande                  På linstyrda färjor ( även ,andra än de i
12271: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-       spörsmålet avsedda) kan tiliäggspersonal be-
12272: jande av riksdagsman J. Söderman underteck-          hövas bl.a. då service- och reparationsarbeten
12273: nade spörsmål nr 276:                                utförs på platsen eller då tillfälliga rusnings-
12274:                                                      perioder inträder i trafiken. Så förfars vid
12275:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen       behov även i praktiken.
12276:        skrida för att upphjälpa de brister i             En förteckning över utrustningen på de
12277:        sjösäkerheten och arbetarskyddet, som         ifrågavarande tre färjorna och vid färjställena
12278:        Statens deiegation för skärgårdsärenden       har bifogats. Alla ifrågavarande färjor- även
12279:        påpekat att förefinns vid Bergö, Repiot       Bergö färja- är i kontakt med vägmästardis-
12280:        och Gustavs färjor?                            trilktet via tadiotelefon. Replot och Vartsala
12281:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd.        färjor är dessutom utrustade med radar och på
12282: samt anföra följande.                                Replot färja finns även kustradioteiefonför-
12283:                                                      bindelse. Vid alla färjstälien finns även vanlig
12284:     Vid alla de i spörsmålet nämnda färjställena     telefon i jourrummet. Det finns alltså tillräak-
12285: i Bergö, Replot och Vartsala ( Gustavs) har          lig förbindelseapparatur även i eventuella nöd-
12286: den s.k. frigående färjförbindelsen utbytts mot      situationer. I enlighet med trafikministeriets
12287: linstyrd fäjrförbindelse. Väg- och vattenbygg-       besiut är färjorna med tanke på egentliga nöd-
12288: nadsverket har härvid strävat tili att erbjuda       situationer, försedda med räddningsredskap,
12289: invånarna bortom färjorna bättre trafikförbin-       vil:ka är placerade på synlig plats och Iätta att
12290: deiser tili lägre kostnader, utan att trafiksäker-   Iösgöra.
12291: heten fördenskull försämras. Genom att den
12292: linstyrda färjförbindelsen upprättats kan tra-            I bilagan har även nämnts de sociala utrym-
12293: f.ikeringen ske utan tidtabell och dygnet runt.      mena vid färjställena. I spörsmåiet har upp-
12294: Tidigare trafikerade de frigående färjorna en-       märksamhet fästs vid de brister som vidlåder
12295: ligt tidtabell och inte alls på natten. Den          utrymmena vid Bergö färjställe. Vid ifrågava-
12296: linstyrda färjan vid Vartsala har redan varit        rande färjställe är jourrummet försett med ett
12297: i bruk över tio år, och ingenting från säker-        egentligt vistelseutrymme, kokutrustning och
12298: hetssynpunkt alarmerande har under denna             torrklosett, samt ytterligare, på motsatta strand
12299: tid kommit tili myndigheternas kännedom.             och på c. 150-200 meters avstånd i service-
12300:     Bergö, Replot och Vartsala färjor är byggda      byggnaden vid det gamla färjstället bastu,
12301: som s.k. styrbara färjor. De styrbara färjorna       tvättutrymmen och WC i uppvärmda utrym-
12302: är utrustade med roderpropellermaskineri och         men.
12303: har därför fullgod styrförmåga under alla i              ökas besättningen på färjorna med en per-
12304:  praktiken förekommande omständigheter. Vi-          son, stiger de årliga kostnaderna för väg- och
12305: dare har varje färja minst två maskineriupp-         vattenbyggnadsverket med c. 200 000 mk per
12306:  sättningar. Råkar det ena maskineriet i oiag,       färja.
12307: kan den styrbara färjan köras fullt normalt              Med stöd av ovanstående kan utrustnings-
12308:  med hjälp av det andra maskineriet.                 nivån på färjorna och vid färjställena med hän-
12309:     En styrbar färja är under normala förhållan-     syn tili sjödugligheten, arbetarskyddet och
12310:  den "bunden" att trafikera med hjälp av s.k.        även de sociala utrymmena betraktas som ända-
12311:  styrvajer. Manövreringen av en styrbar färja        måisenlig med beaktande av de kostnader och
12312:  är dock inte beroende av ifrågavarande vajer,       den nytta, som eventuella tiliäggsåtgärder med-
12313:  utan kan tack vare den ovan nämnda propel-          för.
12314:      Helsingfors den 3 november 1976.
12315: 
12316:                                                                     TraHkminister Ragnar Granvik
12317: 6                                            1976 vp.
12318: 
12319:                                                                                              Bilaga
12320: 
12321: 
12322: 
12323: 
12324: Utrustningen på färjorna och vid färjställena i Bergö, Replot och Vartsala.
12325: 
12326:    Bergö: Isförstärkt styrbar färja med en          med vistelseutrymme, kokutrustning, torrklosett
12327: dräktighet. om 60 ton. Utrustad med kompass         och lavoar.
12328: och vägmästarradiotelefon. Vid färjstället på         Isförstärkt styrbar färja med en dräktighet
12329: fastlandet finns jourrum med vistelseutrymme,       om 60 ton. Utrustad med kompass samt väg-
12330: kokutrustnin.g och torrklosett. Ytterligare finns   mästar- och kustradiotelefon.
12331: på motsatta strand, på c. 150-200 meters av-          Utrustningen vid färjstället såsom ovan.
12332: stånd, servkebyggnaden vid det tidigare färj-
12333: stäUet. me<l .bastu, tvättutrymmen och WC i            Vartsala: Styrbar färja med en dräktighet om
12334: uppvärmda. utrymmen.                                90 ton. Utrustad med radar, kompass och väg-
12335:                                                     mästarradiotelefon.
12336:    Replot: )ityrbar färja med en dräktighet om         Vid färjstället i Gustavs finns jou:rrum med
12337: 1.30 · ton: ..Utrustad med radar samt vägmästar-    vistelseutrymme, kokutrustning och WC.
12338: och kustradiotelefon. Ytterligare har färjan           I jourrummen vid alla ovan nämnda färj-
12339: magnetkqtnpass. Vid färjstället finns jourrum       ställen finns dessutom vanlig telefon.
12340:                                              1976 vp.
12341: 
12342: Kirjallinen kysymys n:o 277.
12343: 
12344: 
12345: 
12346: 
12347:                                  Koivisto: Villateollisuuden t01mmnan ja alan työntekijöiden
12348:                                     työllisyyden turvaamisesta.
12349: 
12350: 
12351:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12352: 
12353:    Hyvilla Oy:n Tampereen ja Hyvinkään teh-         vahingoittavaa villalankojen ja käyttötarkoituk-
12354: taan työntekijät saivat syyskuun alussa vastaan-    seltaan niihin rionastettavien tekokuiduista val-
12355: ottaa ilmoituksen, jonka mukaan mainittu yh-        mistettavien lankojen tuontia, on ymmärrettä-
12356: tiö lopettaa Tampereen tehtaalla kampalanka-        vä. Alan työllisyystilanne on alussa mainittu-
12357: kehräämössä lankojen tuotannon, supistaa kars-      jen supistamis- ja lopettamispäätösten johdosta
12358: talankakehräämön tuotantoa Hyvinkäällä vä-          muodostunut nyt erittäin kriittiseksi. Suuri
12359: littömästi ja myöhemmin lopettaa kokonaan           joukko alan työntekijöitä, joilla ikänsä puoles-
12360: tämän tuotannon. Näiden toimenpiteiden joh-         ta ei ole enää mahdollisuuksia esim. uudelleen-
12361: dosta Tampereen tehtailta joutuu työttömiksi        koulutuksen antamaan turvaan, ei löydä enää
12362: 240 työnt,ekijää sekä Hyvinkään tehtaalla 60-       sijoittumismahdollisuuksia entiseen työhönsä,
12363: 100 työntekijää.                                    villalankoja kehräävään teollisuuteen, koska sel-
12364:     Villateollisuudessa on viimeisinä vuosina ta-   laista ei nyt julkisuuteen tulleitten päätösten
12365: pahtunut voimakasta supistamiskehitystä. En-        jälkeen enää sanottavasti jäisi maahamme. Täs-
12366: sin Villayhtymä lopetti tehtaita toinen toisen-     tä syystä, ja myös viitaten villateollisuuden
12367: sa jälkeen, ja sen jälkeen Villayhtymän toimin-     perustavanlaatuiseen luonteeseen, alan työnte-
12368: nan jatkaja Hyvilla Oy on jatkanut samaa lin-       kijät tuntevat suurta huolestuneisuutta maam-
12369: jaa. Viimeksi vuoden 1975 lopussa Hyvilla lo-       me villateollisuuden jatkuvuuden turvaamises-
12370: petti Turussa toimineen kehräämönsä, jonka          ta.
12371: koneita asennettiin Tampereen tehtaaseen alus-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
12372: sa mainitun uuden lopettamispäätöksen tulles-       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
12373: sa julkisuuteen.                                    tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12374:     Suomessa trikooteollisuus ja villakampalan-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12375: koja käyttävä teollisuus on tilannut lankaosa       sen:
12376: Hyvilla Oy:ltä, mm. sen Tampereen tehtaalta.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12377: Tehtaan työntekijöitä on ihmetyttänyt yhä suu-               ryhtyä turvatakseen maamme villateol-
12378: rempien raakalankaerien tilaaminen ulkomailta                lisuuden jatkamisen mahdollisuudet, ja
12379: samaan aikaan, kun alan kotimaisen teollisuu-                   aikooko Hallitus tällöin turvata alan
12380: den työntekijät ovat joutuneet pitkään ja ene-               työntekijöitten työnsaantioikeudet ja
12381: nevästi työskentelemään vajailla työviikoilla.               toimeentuloturvan erityisesti alalla pit-
12382: Työntekijöiden toivomus siitä, että valtiovalta              kään työskennelleiden, ikääntyneiden
12383: puuttuisi asiaan rajoittamalla alan työllisyyttä             työntekijöiden osalta?
12384:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1976.
12385: 
12386:                                           Tellervo Koivisto
12387: 
12388: 
12389: 
12390: 
12391: 1076/76
12392: 2                                               1976 vp.
12393: 
12394: 
12395: 
12396: 
12397:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
12398: 
12399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          eräänä problemaattisimmista teollisuuden alois-
12400: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          ta.
12401: mies, olette 12 päivänä lokakuuta 1976 päi-               Kysyi11yksen kohdistuessa ensisijassa kehrää-
12402: vätyn kirjeenne n:o 1504 ohella toimittanut           möjen tohnintaah, valaisee tilannetta meillä
12403: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      parhaiten alla oleva asetelma maamme·· villa~
12404: nöksen kansanedustaja Tellervo Koiviston näin         tyyppisten lankojen tuotannosta, tuonnista ja
12405: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 277:        viennistä tonneissa ilmaistuna:
12406:                                                                        Tuotanto      Tuonti      Vienti
12407:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          1972           8988          1314         133
12408:        ryhtyä turvatakseen maamme villateol-            1973           7082           840          22
12409:        lisuuden jatkamisen mahdollisuudet, ja           1974           6569           988          59·
12410:           aikooko Hallitus tällöin turvata alan         1975           6163          1022         137
12411:        työntekijöitten työnsaantioikeudet ja
12412:        toimeentuloturvan erityisesti alalla pit-         Näistäkin luvuista ilmenee, ettei tuotannon
12413:        kään työskennelleiden, ikääntyneiden           alenemisen . syynä sittenkään lähinnä ole tuon-
12414:        työntekijöiden osalta?                         nin kasvu, vaan kysynnän aleneminen. ··
12415:                                                          Hyvilla Oy:n kehräämöjen tuotanto on koh~
12416:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           distunut yrityksen omien kutomojen tarpeisiin
12417: taen seuraavaa.                                       sekä markkinoitavaksi pääasiassa pienelle ja
12418:                                                       keskisuurelle neuleteollisuudelle. Erityisesti vii-
12419:    Villateollisuudessa on yleismaailmallisesti vii-   memaitussa tohninnassa on usein kysymys
12420: me aikoina tapahtunut huomattavaa rakenne-            suhteellisen pienistä toimituseristä, jotka vielä
12421: muutosta. Vapaassa ulkoilmassa tapahtuvien            on kyettävä toimittamaan melko nopeasti. Täl-
12422: työsuoritusten osuuden väheneminen sekä työ-          löin on osoittautunut, ettei langan · valmistus
12423: olojen paraneminen eri elinkeinoissa yhdistet·        alusta alkaen omissa puitteissa ·ole kannatta-
12424: tynä asuntojen keskimääräisen lämpötilan ko-          vaa, vaan sitä .on ostettu valkoisena raaka-
12425: hoamiseen oyat aiheuttaneet siirtymistä ke-           lankana ja suoritettu Hyvilla Oy:n tohnesta
12426: vyempään vaatetukseen. Tämä on aiheuttanut            sen värjäys ja rullaus sekä toimitus-. ja mark-
12427: siirtymistä puhtaista villakankaista kankaisiin,      kinointitoimenpiteet. Ministeriölle antamassaan
12428: joissa yhä huomattavampi osa on erilaisia te-         lausunnossa Hyvilla Oy on osoittanut, kuinka
12429: kokuituja. Viime vuosina voimakkaasti esiin-          tällaisissa tapauksissa oman tuotannon kustan-
12430: tyneen ns. "farkkumuodin" vaikutus villakan-          nukset olisivat nousseet kohtuuttomasti raaka-
12431: kaiden ja seoskankaiden kysyntään on myöskin          langan tuontihintaa korkeammiksi.
12432: merkittävä, koska tämä muoti suosii puuvilla-            Hyvilla Oy:n ilmoituksen mukaan peittää
12433: kankaita.                                             akryylilanka noin 80 % heidän lankatuonnis-
12434:    Edellä olevat muutokset ovat aiheuttaneet          taan. Alla oleva asetelma osoittaa yhtiön ak-
12435: villateollisuudelle vaikeuksia varsin monissa         ryylilangan vuosittaiset tuontimäärät sekä
12436: maissa ja ·sitä voitaneenkin pitää tässä mielessä     omien kampalankakehräämöjen tuotannon:
12437: 
12438:                                            1973            1974       1975         1976
12439: Akryylilankatuonti, tonnia                390            553          308          459
12440: Kampalankatuotanto, tonnia               2276           2145         1998         1082 (1.1.-31.8.)
12441:                                              N:o ·277
12442: 
12443:     Tässäkin tapauksessa näyttää tilanne siltä,     neerauksen jälkeen pystyisi ns. sulkutilanteessa
12444: ettei tuotannon supistuminen ole aiheutunut         kattamaan maan villalankojen ja -kankaiden
12445: lähinnä tuonnista, vaan kysynnän supistumises-      välttämättömimmän tarpeen. Tähän on eräänä
12446: ta.                                                 syynä se seikka, että kyseisessä tilanteessa
12447:     Hyvilla Oy on pyrkinyt jatkamaan toimin-        maamme huomattavan suuri vaatetusvienti jää
12448: taansa mahdollisimman laajana. Seurauksena          pois.
12449: tästä on kuitenkin ollut toiminnan kannatta-           Kysymys ja edellä olevat tiedot koskevat
12450: mattomuus ja velkaantumisen lisääntyminen.          villateollisuutta ja sen piirissä olevia vaikeuk-
12451: Niinpä yhtiön nettotulos on jatkuvasti vuo-         sia. Vaikka vaikeudet ovatkin tekstiiliteollisuu-
12452: desta 1974 alkaen ollut tappiollinen. Velkaan-      dessa merkittävän suuria, heijastavat ne kuiten-
12453: tumista kuvaa se, että kun vieras pääoma            kin tilannetta maan koko teollisuudessa, jonka
12454: vu.onna 1971 oli 48,3 % yhtiön liikevaihdosta,      kansainvälisen kilpailukyvyn kehitys, kannatta-
12455: arvioidaan sen tämän vuoden lopussa olevan          vuus ja velkaantuminen ovat kehittyneet täysin
12456: jo 84,8 %. Ottaen huomioon teollisuusalan           samansuuntaisesti villateollisuuden kanssa. Tä-
12457: Voidaan tällaista velkaantumista pitää erittäin     mä merkitsee toisaalta sitä, että olisi ryhdyttävä
12458: korkeana ..                                         toimenpiteisiin, joilla maan koko teollisuustuo-
12459:     Edellä olevien yhtiön taloutta kuvaavien tie-   tannon toimintaedellytyksiä kyettäisiin paranta-
12460:  tojen johdosta voidaankin yhtiön toiminnan         maan ja toisaalta sitä, ettei valtiolla ole talou-
12461:  saneerausta pitää välttämättömänä toimenpi-        dellisia edellytyksiä ryhtyä subventioilla tai
12462:  teenä. Tämä on ilmeisesti keino, jolla työpaik-    muilla vastaavilla keinoilla tukemaan eri teolli-
12463:  kojen säilyvyys sittenkin voidaan parhaiten        suuden aloja tai yrityksiä niiden joutuessa vai-
12464:  varmistaa suurimmalle osalle yhtiön työnteki-      keuksiin.
12465:  jöistä. Osittain tässä saneerauksessa on kysy-        Hallitus on jo tähän mennessä kiinnittänyt
12466:  mys jo olemassa olevan olotilan tunnustami-        vakavaa huomiota maan tekstiiliteollisuuden
12467:  sesta, sillä kuluvan vuoden syyskuun keskiar-      asemaan ja siinä mielessä asettanut kansliapääl-
12468:  voilla ilmaistuna oli yhtiöön työsuhteessa yh-     likkö Bror Wahlroosin puheenjohdolla toimivan
12469:  teensä .1394 työntekijää ja toimihenkilöä ja       selvitysryhmän, jonka toimintakenttään kuuluu
12470:  heistä 304 kokonaan tai osittain lomautettui-      myös villateollisuuden aseman selvittäminen.
12471:  na. Suunnitelmien mukainen uusi toiminta-aste      Mikäli kehitys jatkuu edelleen sellaiseen suun-
12472:  työllistäisi pysyvästi noin 850-900 henkilöä.      taan, että tekstiiliteollisuudessa joudutaan vä-
12473:  Suunnitelmien toteuttamisen arvioidaan kestä-      hentämään työvoimaa, tulee hallitus kiinnittä-
12474:  vän kesään 1977 asti.                              mään erityistä huomiota tämän ja mahdollisesti
12475:     Ministeriön saaman tiedon mukaan näyttää        muustakin teollisuudesta vapautuvan työvoi-
12476:  siltä, että villateollisuutemme vielä tämän sa-    man toimeentulon jatkuvaan turvaamiseen.
12477:       Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1976.
12478: 
12479:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
12480: 4                                            1976 vp.
12481: 
12482: 
12483: 
12484: 
12485:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
12486: 
12487:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av de mest problematiska branscherna ill?m
12488: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       industrin.
12489: nr 1504 av den 12 oktober 1976 tili veder-            Eftersom spörsmålet i första hand avser
12490: börande medlem av statsrådet för avgivande          spinneriernas verksamhet, belyses situationen
12491: av svar översänt avskrift av följande av riks-      hos oss bäst med nedanstående sammanställning
12492: dagsman Tellervo Koivisto undertecknade             över vårt lands produktion, import och export
12493: spörsmål nr 277:                                    av garn av ylletyp uttryckt i ton:
12494:                                                                      Produktion     lmport     Export
12495:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             1972             8988         1314        133
12496:        vidta i syfte att trygga möjligheterna         1973             7082          840         22
12497:        för vårt lands ylleindustri att fortsätta      1974             6569          988         59
12498:        sin verksamhet, och                            1975             6163         1022        137
12499:           ämnar Regeringen härvid trygga
12500:        branschens arbetstagares rätt tili arbete        Också dessa tai visar att nedgången i pro-
12501:        och utkomstskydd speciellt i fråga om        duktioneo ändå inte i främsta rummet berott
12502:        äldre arbetstagare ,som arbetat länge        på ökad import utan på mindre efterfrågan.
12503:        inom branschen?                                  Produktionen vid Hyvilla Oy:s spinnerier
12504:                                                     har varit inriktad på behovet vid företagets
12505:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       egna väverier samt avsedd att marknadsföras
12506: samt anföra följande.                               huvudsakligen tili små och medelstora trikå-
12507:    Inom ylleindustrin har under senaste tid         industrier. Speciellt i sistnämnda verksamhet
12508: internationellt sett skett en märkbar struktur-     är det ofta fråga om relativt små leverans-
12509: förändring. l och med att andelen av de ar-         partier, som därtill skall kunna levereras täm-
12510: betsprestationer som sker ute i det fria mins-      ligen snabbt. Härvid har det visat sig, att garn-
12511: k:at samt al'bets.förhållandena förbättrats inom    tillverkning ända från början i egen regi inte
12512: olika näringsgrenar och den genomsnittliga          är lönsam, utan garnet har köpts som vitt rå-
12513: temperaturen i bostäderna stigit, har man över-     garn varpå Hyvilla Oy har skött färgningen,·~h
12514: gått till lättare klädsel. Detta har föranlett en   rullningen samt leverans- och marknadsföring~.
12515: övergång från rena ylletyger till tyger, i vilka    I sitt utlåtande tili ministeriet har Hyvilla Oy
12516: en allt större andel består av olika konstfibrer.   påvisat, hur kostnaderna för en egen produk-
12517: Jeansmodet, som framträtt starkt under de se-       tion i dylika fall skulle ha stigit så, att de hade
12518: naste åren, har även haft en anmärkningsvärt        varit oskäligt mycket högre än importpriset på
12519: negativ verkan på efterfrågan av ylletyger och      rågarn.
12520: blandtyger, eftersom detta mode gynnar bom-             Enligt uppgift från Hyvilla Oy täcker akryl-
12521: ullstyger.                                          garnet ca 80 % av bolagets garnimport. Av
12522:    Ovan nämnda förändringar har åsamkat ylle-       sammanställningen nedan framgår bolagets år-
12523: industrin svårigheter i många länder, och ylle-     liga importmängder av akrylgarn samt de egna
12524: industrin kan i detta hänseende anses vara en       kamgarnsspinneriernas produktion:
12525: 
12526:                                                      1973     1974       1975      1976
12527: Akrylgarnsimport, ton ................. .            390      553        308       459
12528: Kamgarnsproduktion, ton . . ............ .          2276     2145       1998      1082 (1.1.-31.8.)
12529:                                               N:o 277                                               5
12530: 
12531:    Ä ven i detta fall förefaller det som om ned-     tuation skulle kunna täcka det viktigaste be-
12532: skärningen av produktioneo inte främst skulle        hovet av yllegarn och ylletyg i landet. En
12533: bero på importen, utan på minskad efterfrågan.       orsak tili detta är att vårt lands omfattande
12534:    Hyvilia Oy har försökt fortsätta sin verk-        beklädnadsexport bortfaller i ifrågavarande si-
12535: samhet i så stor skala som möjligt. En följd         tuation.
12536: härav har emellertid varit att verksamheten             Spörsmålet och ovan nämnda uppgifter gäller
12537: varit olönsam och skuldsättningen ökat. Så har       ylleindustrin och dess svårigheter. Ä ven om
12538: också bolagets nettoresultat hela tiden visat för-   svårigheterna är synnerligen stora inom textil-
12539: lust allt sedan år 1974. Då det främmande ka-        industrin, avspeglar de situationen inom lan-
12540: pitalet år 1971 var 48,3 % av bolagets om-           dets hela industri, som i fråga om internatio-
12541: sättning, beräknas det i slutet av innevarande       nell konkurrensförmåga, lönsamhet och skuld-
12542: år vara hela 84,8 %. Med beaktande av viiken         sättning har utvecklats helt i samma riktning
12543: industribransch det gäller, kan en dyli1c skuld-     som ylleindustrin. Detta innebär å ena sidan
12544: sättning anses synnerligen hög.                      att man borde vidta åtgärder, genom vilka
12545:    Med anledning av ovan stående uppgifter           verksamhetsförutsättningarna för hela landets
12546: om bolagets ekonomi kan en sanering av bo-           industriproduktion skulle kunna förbättras, och
12547: lagets verksamhet anses vara en nödvändig            å andra sidan att staten inte har ekonomiska
12548: åtgärd. Detta är synbarligen trots allt det          förutsättningar för att genom subventionering
12549: medel, med vilket arbetsplatserna bäst kan           eller med andra motsvarande medel börja stöda
12550: tryggas för en stor del av bolagets anställda.       olika industribranscher eller företag då de rå-
12551: Delvis är det i denna sanering fråga om att          kar i svårigheter.
12552: erkänna existensen av ett redan nu rådande              Regeringen har redan hittills fäst allvarligt
12553: förhållande, ty angivet med medeltalen för           avseende vid textilindustrins ställning i vårt
12554: innevarande års september stod sammanlagt            land och har i detta syfte tillsatt en utred-
12555:  1394 arbetstagare och funktionärer i arbets-        ningsgrupp med kanslichef Bror Wahlroos som
12556: förhållande tili bolaget, och av dessa var 304       ordförande. Tili utredningsgruppens uppgifts-
12557: helt eller delvis permitterade. Den nya planen-      fält hör även att klarlägga ylleindustrins ställ-
12558: liga vevksamhetsgraden skulle innebära ett var-      ning. Om utvecklingen alltjämt fortsätter i en
12559:  aktigt sysselsättande av 850-900 personer.          sådan riktning, att man är tvungen att minska
12560: Förverkligandet av planerna beräknas dröja tili      på arbetskraften inom textilindustrin, kommer
12561: sommaren 1977.                                       regeringen att fästa speciellt avseende vid ett
12562:    Enligt den uppgift som .ministeriet erhållit      fortsatt tryggande av utkomsten för den ar-
12563: förefaller det som om vår ylleindustri ännu          betskraft som friställs såväl från denna in-
12564: efter denna sanering i en s.k. avspärrningssi-       dustri som eventuellt från annan industri.
12565:       Helsingfors den 15 november 1976.
12566: 
12567:                                                       Handels- och industriminister Arne Berner
12568: 
12569: 
12570: 
12571: 
12572: 1076/76
12573:                                                       1976 vp.
12574: 
12575: Kirj~ kysymys n:o 278 ...
12576: 
12577: 
12578: 
12579: 
12580:                                           M •. Tuominen ym.: Kunnallisella lainsäädännöllä tapahtuvan kan-
12581:      1       1                            . . . salaisten perusoikeuksien rajoittamisen estämisestä.
12582:  ;   ; '   ':·:. ~ : : '
12583: 
12584: 
12585: 
12586:                                      Edus#:~n~an Herra P-uhemiehelle.
12587:          : ' i·~     l ' . • .   •
12588: 
12589: 
12590: 
12591:    Kunnallinen säädösvalta · S1_1otnessa. ·perustuu        muistettava esimerkiksi, että YK:lle menevaan
12592: pääasiallisesti kunnallislain ( 27. 8. 1948/642;           Rauhanadressiin, jonka allekirjoittajina olivat
12593: KunL) 12 §:ään, jonka mukaan kunnallisval-                 mm. maan hallitus ja eri poliittisten puolueiden
12594: tuusto "voi hyväksyä kunnallissääntöjä siveelli-           johtohenkilöt, suoritettiin Tasavallan presidentti
12595: syyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turval-        Urho Kekkosen suojeluksessa yleinen allekirjoi-
12596: lisuuden, terveydenhoidon.. ja . satamaolojen              tusten keräys, suurelta osalta ovelta ovelle me-
12597: edistämiseksi sekä näiden sääntöjen rikkomi-               netelmää käyttäen. Kerätyt 854 000 allekirjoi-
12598: sesta sopivia uhkasakkoja". Järjestyssäännön               tusta vahvistavat, että tätä toimintaa pidettiin
12599: noudattamisen valvonta on käytännössä poliisin             yleisesti merkittävänä ja arvokkaana. Kaupunki-
12600: toimena. Periaatteessa järjestyssääntöjen ei kui-          liiton esittämän säädöksen mukaan mm. tällai-
12601: tenkaan tule lisätä poliisin toimivaltaa, koska            nen toiminta olisi kiellettyä. Säädös rajoittaisi
12602: poliisi voi jo poliisilain 19 §:n 1 momentin no-           perustuslain turvaamaa sananvapautta kieltäes-
12603: jalla puuttua suoranaisiin järjestyshäiriöihin.            sään sananvapauden käyttöön kuuluvat mielipi-
12604: On myös selvää, että kunnaiiisella säädöksellä             teiden ilmaisumuodot ja vaikeuttaisi samoin pe-
12605: ei voida puuttua kansalaisoikeuksien käyttöön              rustuslain turvaamaa kokoontumis- ja yhdisty-
12606: ja että kunnallisten säädösten on oltava sopu-             misvapautta.
12607: soinnussa perustuslain, eduskuntalakien, asetus-               Kaupunkiliiton esittämä säännös on myös
12608: ten sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden pää-            ilmeisessä ristiriidassa Pariisin rauhansopimuk-
12609: tösten kanssa.                                             sen kanssa. Rauhansopimus on saatettu voi-
12610:    Tähän seikkaan on kiinnitettävä vakavaa                 maan erityisellä eduskunnan hyväksymällä lailla
12611: huomiota Suomen Kaupunkiliiton mallijärjestys-             (18. 4. 1947 /690). Rauhansopimuksen 6. ar-
12612: sääntöehdotukseen liittyvän säännöksen johdos-             tikla vahvistaa perustuslain säännöksen sanan-
12613: ta, joka koskee ovelta ovelle tapahtuvaa toimin-           vapaudesta. Artiklan mukaan "Suomen on ryh-
12614: taa. Sen mukaan olisi kiellettävä mm. kerjää-              dyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
12615: minen, arpojen myynti ja muu kaupustelu, pal-              taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpii-
12616: velusten tarjoaminen, tuotteiden esittely, tilaus-         rissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen,
12617: ten ja nimien kerääminen sekä aatteellinen ja              kieleen ja uskontoon katsomatta oikeuden naut-
12618: uskonnollinen toiminta asunnosta asuntoon pyr-             tia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin si-
12619: kien ... ". Vaikka Kaupunkiliiton suositukset              sältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus,
12620: eivät muodollisesti sido kuntia, asiallisesti malli-       uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipitei-
12621: järjestyssäännöt tulevat yleensä hyväksytyiksi             siin sekä kokoontumisvapaus."
12622: kaikissa kaupungeissa ja kauppaloissa. Asialla                 Kaupunkiliiton esittämää säännöstä on puo-
12623: on siten suuri yleisvaltakunnallinen merkitys.             lusteltu kotirauhan suojaamisella. Hallitusmuo-
12624:    Kaupunkiliiton esittämässä muodossa säännös             dossa säännelty kotirauhan suoja on täsmennet-
12625: pyrkii kieltämään toisaalta oikeusjärjestyksen             ty rikoslain 24 luvun 1 §:ssä seuraavasti: "Joka
12626: sallimaa ja toisaalta yleisesti hyväksyttyä ja ar-         ilman laillista syytä, vastoin toisen tahtoa tun-
12627: vokkaaksi tunnustettua toimintaa. Sen seurauk-             keutuu hänen asuntoonsa ... taikka ilman syy-
12628: sena mm. lehtien tilaushankinta, asukkaiden yh-            tä jättää noudattamatta käskyn lähteä sieltä
12629: teinen järjestäytyminen heitä koskevissa yhtei-            pois . . . rangaistakoon kotirauhan rikkomi-
12630: sissä asioissa, erilaisen informaation saanti ja           sesta ... "
12631:  mm. rauhantyö kävisi varsin vaikeaksi. On                    On selvää, että kotirauhan rikkomisesta ei
12632: 1057/76
12633: 2                                              1976 vp.
12634: 
12635: ole kysymys silloin, kun asunnosta asuntoon ta-      lainsäädännön alaa asettuen sen yläpuolelle, ;mi-
12636: pahtuva toiminta (nimien kerääminen, tiedotta-       tä ei voi pitää sallittuna.
12637: minen, tilausten kerääminen jne.) ei sisällä vas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12638: toin toisen tahtoa tapahtuvaa tunkeutumista tä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12639: män asuntoon. Edellä mainittu toiminta tapah-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
12640: tuu nimenomaan ovelta ovelle eli asunnon ulko-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12641: puolella. Kotirauhan. loukkauks~ssa op kus,sakio
12642: tapauksessa todettava tunkeutuminen asuntoon                  :. •Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12643: tai poistumiskäskyn toteuttamatta jättäminen.              ·· ryhtyä estääkseen Suomen Kaupunkilii-
12644: Mainittu Kaupunkiliiton ehdottama säännös voi                 ton mallijärjestyssäännön mukaisella
12645: johtaa siihen, että sellainenkin toiminta, joka               kunnallisella lainsäädännöllä tapahtuvan
12646: ei varsinaisesti sisälly rikoslaissa ' ·mainittuun          . perustuslain ·ja Pariisin rauhansopimuk-
12647: kotirauhan rikkomiseen, saattaisi tulla virallisen            sen takaamien kansalaisoikeuksien louk-
12648: syytteen alaiseksi. Esitetyssä muodossa kunnalli-          . kaamisen .ja rajoittamisen?      ·~~ , :.
12649: nen järjestyssääntö siten kaventaisi eduskunta-
12650:                                                                                                          \·:'
12651:      Helsingissä 13 päivänä iokakuuta 1976.
12652: 
12653:                Mirjam Tuominen                                   M. Kain~lainen
12654:                                                                                                     .·.:,,.
12655:                                                                                           ·. , . ,,,..
12656:                                                 N:o 278                                                  3
12657: 
12658: 
12659: 
12660: 
12661:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12662: 
12663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ritsee kaupunkilaisten kotirauhaa, minkä vuoksi
12664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tällainen ennalta määräämättömään kansalais-
12665: olette 13 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-         ryhmään kohdistuva toiminta on kiellettävä.
12666: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          On todettava, että poliisijärjestyksen luontei-
12667: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        siin kunnallisiin järjestyssääntöihin sisältyy mel-
12668: Mirjam Tuomisen ym. kirjallisesta kysymyksestä         ko runsaasti määräyksiä, jotka ovat omiaan
12669: n:o 278, jossa tiedustellaan:                          rajoittamaan kansalaisten toimintavapautta. Tä-
12670:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          mänkaltaisia määräyksiä on oikeuskäytäntömme
12671:        ryhtyä estääkseen Suomen Kaupunkilii-           mukaan pidetty laillisina.
12672:        ton mallijärjestyssäännön mukaisella               Toisaalta kunnallislain 12 § :n säännökseen
12673:        kunnallisella lainsäädännöllä tapahtuvan        perustuva kuntien valtuus antaa järjestyssään-
12674:        perustuslain ja Pariisin rauhansopimuk-         nöissään kansalaisten toimintavapautta rajoitta-
12675:        sen takaamien kansalaisoikeuksien louk-         via määräyksiä ei voi ulottua niin pitkälle, että
12676:        kaamisen ja rajoittamisen?                      järjestyssäännöillä voitaisiin täyttää tai suurem-
12677:                                                        massa määrin täydentää yleisen lainsäädännön
12678:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aukkoja. Vaikka rikoslain kotirauhaa koskevaa
12679: vasti seuraavaa:                                       määritelmää on pidettävä suppeampana kuin
12680:    Kunnallislain 12 § :n nojalla kunnilla on rajoi-    Hallitusmuodon 11 §:ssä tarkoitettu kotirauha,
12681: tettu oikeus antaa veivoittavia oikeussääntöjä        on siten tulkinnanvaraista, missä määrin esim.
12682: jäsenilleen ja kunnan alueella oleskeleville.          kotirauhaperustein voidaan kunnallisiin järjes-
12683: Lainkohdassa tarkoitetut kunnallissäännöt voi-         tyssääntöihin ottaa määräyksiä, etenkin jos nii-
12684: daan antaa siveellisyyden, raittiuden, yleisen jär-   hin liittyy rangaistusuhka.
12685: jestyksen ja turvallisuuden, terveydenhoidon ja           Kaupunkiliiton mallijärjestyssääntöön sisälty-
12686: satamaolojen edistämiseksi kunnassa.                  vää määräystä ei sinänsä voitane pitää perustus-
12687:     Säännös antaa kunnalle valtuudet myös po-         lakia ja Pariisin rauhansopimuksen takaamia kan-
12688: liisijärjestyksen tai niiden luonteisten sääntöjen    salaisoikeuksia loukkaavana tai rajoittavana.
12689: hyväksymiseen. Suomen Kaupunkiliiton hallitus         Mahdollista tulkinnanvaraisuutta saattaa kuiten-
12690: on vuonna 1974 hyväksynyt suositukseksi jäsen-        kin esiintyä siinä, olisiko määräyksessä ja vas-
12691: kunnilleen järjestyssäännön mallin, johon sisäl-      tattavana olevassa kysymyksessä tarkoitetusta
12692: tyy kysymyksessä tarkoitettu määräys. Määräys         toiminnasta säädettävä yleisessä lainsäädännössä
12693: sisältyi jo Kaupunkiliiton hallituksen vuonna         kunnallissääntöjen sijasta.
12694: 1966 hyväksymään poliisijärjestyksen malliin ja           Sisäasiainministeriön apuna toimivana poliisi-
12695: se on voimassa ainakin 50 kaupungissa ja kaup-        asiain neuvottelukunta on esittänyt kunnalli-
12696: palassa.                                              sista poliisijärjestyksistä periaatekannanoton,
12697:    Määräyksen mukaan kerjääminen, arpojen             jonka mukaan nykyisen kaltaisista poliisijärjes-
12698: myyminen ja muu kaupustelu, palvelusten tar-          tyksistä tulisi luopua siirtämällä niihin sisälty-
12699: joaminen, tuotteiden esittely, tilausten ja ni-       vät, kunnissa tarpeelliset määräykset yleiseen
12700: mien kerääminen sekä aatteellinen ja uskonnol-        lainsäädäntöön. Neuvottelukunnan kannanotosta
12701: linen toiminta asunnosta asuntoon pyrkien on          on hankittu asianomaisten ministeriöiden, vi-
12702: kielletty. Kaupunkiliiton mallin hyväksymisen         ranomaisten ja kuntien keskusjärjestöjen lausun-
12703: yhteydessä on määräyksen perusteluna tuotu            not. Asia on tässä vaiheessa edelleen neuvot-
12704: esille, että siinä tarkoitettu toiminta usein häi-    telukunnassa selvitettävänä.
12705: 4                                             1976 vp.
12706: 
12707:    Toisaalta on otettava huomioon, että uudes-      asiaa ja yleensäkin sitä, tulisiko ja mitkä kun-
12708: sakin kunnallislaissa todetaan kuntien voivan       nissa tarpeelliset yleistä järjestystä koskevat
12709: antaa järjestyssäännön määräyksiä yleisestä jär-    määräykset antaa kunnallisten järjestyssääntöjen
12710: jestyksestä ja turvallisuudesta. Järjestyssäännöt   sijasta yleisessä lainsäädännössä.
12711: on niin kuin vastaavasti nykyisinkin alistettava       Hallituksen mielestä on tärkeää, että nykyis-
12712: lääninhallituksen vahvistettavaksi.                 ten järjestyssääntöjen määräyksiä käytännössä
12713:    Edellä todetun johdosta on hallituksen mie-      sovelletaan niin, ettei puututa sellaiseen toi-
12714: lestä syytä yhdessä Suomen Kaupunkiliiton           mintaan, joka on hyväksyttävää ja yleisen jär-
12715: kanssa selvityttää kysymyksessä tarkoitettua        jestyksen ja turvallisuuden kannalta haitatonta.
12716:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1976.
12717: 
12718:                                                                 Sisäasiainministeri Eino. Uu~ii~lo
12719:                                                       N:o 218                                                5
12720: 
12721:                                . ' .;    ~   :: - :
12722:                                                             .   -·'•.·.
12723: 
12724: 
12725: 
12726:                                   '.·.,_ .
12727: 
12728: 
12729: 
12730: 
12731:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12732: 
12733:   I elet syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             kommunallagen grundade befogenheten för
12734: anger har Ni, Herr Talman, med Eeler skrivelse            kommunerna att i sina ordningsstadgar antaga
12735: av elen 13 oktober 1976 tili veelerböranele med-          bestämmelser, som begränsar medborgarnas
12736: lem av statsrådet översänt avskrift av riksdags-          handlingsfrihet, inte sträcka sig så långt, att
12737: man Mirjam Tuominen m.fl. ställda skriftliga              luckorna i den allmänna lagstiftningen kunde
12738: spörsmå1 nr 278, vari förfrågas:                          fyllas eller i större utsträckning kompletteras
12739:                                                           meel hjälp av orelningsstadgarna. Trots att
12740:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            strafflagens definition av hemfriel måste anses
12741:        ta för att förhindra den kränkning och             mindre omfattande än den hemfrid som avses
12742:        begränsning av i grunellagen och freds-            i 11 § Regeringsformen, lämnas således rum för
12743:        fördraget i Paris tryggade medborger-              tolkning i viiken utsträckning det t.ex. på hem-
12744:        liga rättigheter som sker genom kom-               fridsgrunder är möjligt att i kommunala ord-
12745:        munal 1agstiftning i enlighet med Fin-             ningsstadgar inta bestämmelser, isynnerhet om
12746:        lands Stadsförbunds modellordnings-                de är förknippade meel straffhot.
12747:        staelga?                                              Bestämmelsen i Stadsförbundets modell-
12748:                                                           ordningsstadga torele inte i sig kunna anses
12749:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            strida mot eller begränsa de medborgerliga
12750: samt anföra följande:                                     rättigheter som tryggas i grundlagen och freels-
12751:     Med stöd av 12 § kommunallagen har kom-               fördraget i Paris. Utrymme för tolkning kan
12752: munerna en begränsael rätt att antaga för-                dock förekomma elärvidlag, huruvida stadgan-
12753: pliktande rättsregler för sina medlemmar och              den om den i bestämmelsen och spörsmålet
12754: personer som vistas på kommunens område. De               åsyftade verksamheten borele ingå i allmän lag-
12755: i lagrummet åsyftaele kommunala staelgarna kan            stiftning istället för i kommunala stadgar.
12756: givas tili befrämjande av sedlighet, nykterhet,              Delegationen för polisärenden, som biträder
12757: allmän ordning och säkerhet, hälsovård samt               ministeriet för inrikesärendena, har ifråga om
12758: hamnförhållanden inom kommunen.                           kotnmunala polisordningar framlagt ett princi-
12759:     Stadganelet ger kommun befogenheter att               piellt ställningstagande, enligt vilket polisord-
12760: också antaga polisordningar ellet stadgar av              ningar av nuvarande karaktär borde slopas ge-
12761: matsvaranele natur. Finlands Stadsförbunds sty-           nom att överflytta i dem intagna för kommu-
12762:  relse har år 197 4 såsom tekommendation för              nerna nödiga bestämmelser tili allmän lagstift-
12763:  sina meellemskommuner godkänt moelell tili ord-          ning. Över delegationens ställningstagande har
12764: ningsstaelgar, vari den i spörsmålet avseelda be-         införskaffats vederbörande ministeriers och
12765: stämmelsen ingår. Bestämmelsen ingick redan               myndigheters samt kommunernas centralorgani-
12766: i den modell till polisordning som Stadsför-              sationers yttranden. Ärendet utreds i detta
12767: bunelets styrelse godkände år 1966 och elen är            skede fortsättningsvis av delegationen.
12768:  i kraft i åtminstone 50 stäeler och köpingar.               Å andra sidan bör beaktas, att också i den
12769:     Det bör konstateras, att ele kommunala ord-           nya kommunallagen har kommunerna konsta-
12770: ningsstadgarna med karaktären av polisordning             terats kunna inta bestämmelser om allmän ord-
12771:  i rätt stor utsträckning innehåller bestämmelser,        ning och säkerhet i ordningsstadga. Ordnings-
12772:  som är ägnade att inskränka medborgarnas                 stadgarna skall, på motsvarande sätt som nu är
12773:  handlingsfrihet. Bestämmelser av elenna art har          fallet, underställas länsstyrelsen för fastställelse.
12774:  i vår rättspraxis ansetts lagenliga.                        Med anledning av det som ovan konstaterats,
12775:     Å anelra sidan kan elen på stadgandet i 12 §          är det enligt regeringens åsikt skäl att i samråd
12776: 1057/76
12777: 6                                          1976 vp.
12778: 
12779: med Finlands Stadsförbund låta utreda det i         Regeringen finner det viktigt, att bestämmel-
12780: spörsmålet avsedda ärendet ävensom i allmän-     serna i nuvarande ordningsstadgar tillämpas så,
12781: het frågan huruvida och i vill{en utsträckning   att ingrepp inte görs i sådan verksamhet som
12782: de i kommunerna nödiga bestämmelserna rö-        är godtagbar och med hänseende till allmän ord-
12783: rande allmän ordning skulle ges i allmän lag-    ning och säkerhet ej är förenad med olägen-
12784: stiftning istället för i kommunala ordnings-     heter.
12785: stadgar.
12786:      Helsingfors den 10 november 1976.
12787: 
12788:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
12789:                                                                   1976 vp.
12790: 
12791: GrjalJinen kysymys n:o 279.
12792: 
12793: 
12794: 
12795: 
12796:                                           Sinisalo: SEV-kaupan informaatio- ja tuotenäyttelykeskuksen ai-
12797:                                               kaansaamisesta Lappeenrantaan.
12798:                                             ~.,..(   ~   :-
12799:                                                               .                                        ...   '
12800:                                                                                                               ;    ·-· ~--     : .   ..;
12801: 
12802: 
12803:  . '~. ,;',._    .
12804:                 .:   ~.
12805: 
12806: 
12807: 
12808: 
12809: " Suomen· ja Neuvostoliiton- ·keskeisen - talouc                           Kun 'Suomen ja Nedvöst9liitöii ja myös mui~
12810: lellfseri. yhieistyöri, 'erikoisesti. rajakitipan,. 'sekä               ta SEV~maita kbskevan taloudellisen· yntelstY-Oil
12811: aajemrilinkiti· :··sEV-k~u@il . kehlttämistä _ hait-                    kehittämisellä on''sourl1nerkii:ys··koko kansa!'\~
12812: :aa' ettei toistaiseksi. ole' pysyV-ää näyttelyä .tai                   talpudelleinm:e ja sillä voitaisiin 'nyk}rista                                                            •Jaa"
12813: nuuta: esittelyä:, jossa Ostajat voisivat -kaydä                        jemniinkin lieventää ma:assanirne vållit~evåa
12814: :Utfisruhl.assa · Atauppaväihdossa tarjolla--- oleviin                  suurta työttömyyttä, on täys~ s~., edellJitifä,
12815: :ltötteisiin. ·:     · :::-:;            . -                            että valtiovalta kiireellisesti selvittää _edellytyk-
12816:  -•EteHi"Kn~ja1an.· alueella, jossa· muuterikih on                      set tällåise.il suuni:iitelmari toteuttahiiseen.
12817:                                                                             F:a~nli sanottuun 1~ $tiöm~n.~jä.'Neuvosto­
12818: ~:t5-f~~~rs~:~~i~~;~r~~~!~~:;t~~~~;                                     liiton keskeisen taloudellisen ''yhteiStyön laajen-
12819: nwnruteltnia, ~että tällaiset·: tiäyt:tely+iiät .såvel-                 tamisen ..ylei(leen ~Qureen m~r}p~yk~~n . sekä
12820: :iiisiwt' hyvfu:' Lappeenramian · vapaa\riu:as:ton                      valtiopaiväjärjestykseri 37 .§;P, J )nomenttiip
12821: rhteyteen, _jossa 'toimii. tiiliä·· hetkellä- .myöskin                  viitaten esitän valtioneuvoston asianoma1seri
12822: 1euvöstoliiftolai$teri . autojen ' maahanfuontikes•                     jäsenen •Västattavaksi'.;·'seuraawfF.; kysymyk8en:
12823: rus · ·.. :
12824:           -··c;_,: •    ·· · ,.,                                           . ·:1 ., ··~_:"./     ~;    .. :.-.'.                           ~   .. -~ .· ~-:··                      ~
12825: 
12826:  ; Tällöin ofi' Iähdei:ij- niyös . siitä, ~tfä infor-                          - -<· ·•-        A'ikooko -· Hallitus: ryhtyä· •toimenpi-
12827: naåtiotöiniinriasså keskus voisi 'toimia yhteis-                                      teisim SEV-k!lupan infortrialitio->ja tti6.
12828: :yössä: Lappeerirarimiii tektilllisen korkeakoulun                                 ·· tetfåyttelykeskuksen ;_,' c;J..äika:ansaamiseksi
12829: rhteydessä· sija:iise\ran · SEV-kaupan tutkimtislai-                                  Lappeenrant.åan? · . •· .·               -
12830: :oksen kanssa. · - ·' · ,.             · ·     ·   ·•'
12831:                 Helsingissä· 19 .päivänä lokakuuta·1976.                                                                     . '··•';•V•
12832: 
12833: 
12834: 
12835:                                                                                                ,;'··
12836: 
12837: 
12838:                                                               · Taisto Sinisalo
12839: 
12840: 
12841: 
12842: 
12843:                                                                                                                                                             .   . : .. ;:,... .
12844: 
12845: 
12846: 
12847: 
12848:                                                                                                                                                ....   ;.,
12849: 
12850: 
12851: 
12852: 
12853: l088/76
12854: 2                                              1976 vp.
12855: 
12856: 
12857: 
12858: 
12859:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12860: 
12861:    Vliltiopäiväjärjestyksen )7 §:n. l momentissa         Rajakaupan piiriin kuuluvista suomalaisist
12862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuotteista muodostavat suurimman ryhmän va2
12863: olette 19 päivänä. lokakuuta 1976 päivätyn            tetusteollisuuden ja metalliteollisuuden tuottee:
12864: kirjeenne n:o UlO .ohella toimitt:aJ:w;t valtio-      Rajakaupan tuonnissa suurimmat tuoteryhmä
12865: neuvoston asiarwmaiselle jäsenelle jäljennöksen       ovat jäte- ja paperipuutavara, tekstiili- ja metri
12866: kansanedt1Staja Sitlisaloo näin kuuluvasta kir-       tavara sekä elintarvikkeet.
12867: jallisesta kysymyksestä n:o 279,. jossa tiedus-          Pääosa rajakauppaa käyvistä suomalaaist
12868: tdlaan:·      .                                       vientiyrityksistä on pieniä tai keskisuuria tue
12869:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-         tantolaitoksia, joista monellakaan ei ole md
12870:          teisUn SEV~kaup.an informaatio- ja tuo-      dolJ.isuuhia .suorittaa vastaostoja Neuvostolii
12871:          tenäyttelykeskuksen     aikaansaamiseksi     tos.ta, eli käyttää hyväkseen Lentintorgin tal
12872:          Lappeem:antaan?                              joamia tuotteita. Rajakaupan kehittyminen tu
12873:                                                       levaisuu.dessa riippuukin paijolti siitä, mitel
12874:     Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-         tehokkaasti toisaalta Lenfintorg ja toisaalt
12875: nioittaen setrraavaa:                                 suomalaiset yritykset pystyvät turvaamaan ny
12876:     Kysyjä. katsoo, että Suomen ja Neuvostolii-       kyisten tuontitavaroiden kysynnän Suomessa j.
12877: ton välisen taloudellisen yhteistyön, erityisesti     lisäämään niiden valikoimaa. Uusien tuontit:s
12878: rajakaupan; sekä laajemminkin. SEV-kaupan ke-         varoiden saaminen rajakaupan piiriin on tät
12879: hittämistä •baithla, ettei toi$taiseksi ole pysyvää   keätä senkin vuoksi, että jo tuontilistoille pääs
12880: näyttelyi tai .muuta esittelyä. jossa ostajat voi-    seiden tuotteiden toimitusten lisääminen useil
12881: sivat käydä tutustumassa kauppavaihdossa tar-         kohtaa huomattavia vaikeuksia. Rajakaupal
12882: jolla oleviin tuotteisiin. Tämän johdosta on          tuotevalikoiman kehitys ja tavaravaihdon kas
12883: todettava, että Suomen ja Neuvostoliiton väli-        vuluvut osoittavat, että uusienkin tuontiartik
12884: nen rajakauppa on viimeksi kuluneiden vuo-            kdeide11 valikoiman lisäämisessä tähän mennes
12885: sien aikana kehittynyt suotuisasti, vuosina           sä on onnistuttu.
12886: 1973 ja 1974 jopa yli 40 prosentin vuotuisella           Mitä tuotenäyttelykeskuksen perustamiseeJ
12887: kasvunopeudella. Maittemme välisen kaupan-            Lappeenrantaan tulee, sen pääasiallisena teh
12888: käynnin myönteinen kehitys on luonut suotui-          tävänä olisi katsottava olevan aktiivista näytte
12889: sat edellytykset myös rajakaupan kasvulle.            lytoimintaa harjoittamalla myötävaikuttaa raja
12890: Kiinnostus tätä kauppaa kohtaan on jatkuvas-          kaupan kehittämiseen. On lähdettävä siitä, etti
12891: ti kasvanut sekä Suomen että Neuvostoliiton           tuotenäyttelykeskuksen palveluja käyttävät yri
12892: puolella ja sen edullisuus molemmille osapuo-         tykset itse osallistuisivat ainakin pääosiltaa:t
12893: lille on yleisesti tunnustettu.                       näyttelykeskuksen perustamisesta ja ylläpitä
12894:     Rajakaupan osapuolina ovat toisaalta yrityk-      misestä aiheutuvien kulujen rahoittamiseen
12895: set Suomessa, toisaalta rajakauppaa yksinoikeu-       Lappeenrannan kaupungin ja Kaakkois-Suomet
12896: della hoitava yleisliittolainen konttori V /K         kauppakamarin toimesta aikaisemmin, vuonn:
12897: Lenfintorg Neuvostoliitossa. On laskettu, että         197 3 suoritettu, kauppa- ja teollisuusministe
12898: rajakaupan suomalainen osapuoli nykyään kä-           riön rahoittama tutkimus on kuitenkin osoit
12899: sittää lähes 200 yritystä.                            tanut, ettei tuotenäyttelyn eikä informaatiokes
12900:     Rajakauppaa käydään, kuten tunnettua, vaih-       kuksen perustamiselle näytä olevan yritystalon
12901: tokauppana, mikä käytännössä merkitsee sitä,          dellisia edellytyksiä. Yritykset ovat yleensä pi
12902: että vientikaupan syntymisen edellytyksenä on,        täneet omia, näyttely- ja muun tiedotustoimin
12903: että samalla myös sovitaan vastaavan suurui-          nan muodossa suoraan ostajapiireihin kohdista
12904: sesta tuonnista.                                      miaan myynninedistämistoimenpiteitä näyttely
12905:                                                N:o 279                                               3
12906: 
12907: keskuksessa tapahtuvaa esiintymistä tehok-           men ja sosialististen maiden välisissä taloudelli-
12908: kaampina. Kauppa- ja teollisuusministeriö on         sissa yhteistyökomissioissa sekä maiden väli-
12909: useissa tapauksissa avustuksia myöntämällä tu-       sissä kauppakamareissa ja talouselämän eri lii-
12910: kenut näitä markkinointitoimenpiteitä.               toissa ja järjestöissä tapahtuvaan monipuoliseen
12911:    Kun sen lisäksi, kuten ed~llä on mainittu,        selvittelytyöhön ja toimintaan.
12912: idänkaupan ja etenkin rajakaupan kehittämi-             Uuden informaatiokeskuksen perustamisen
12913: nen edellyttää uusien, rajakaupan piiriin sovel-     Lappeenrantaan ei täten voida olettaa tuovan
12914: tuvien tuontitavaroiden valikoiman lisäämistä,       merkittävää lisää siihen laajapohjaiseen toimin-
12915: jota tarkoitusta tuotenäyttelykeskus tuskin pys-     taan, jota SEV-kaupan edistämiseksi jo tänä
12916: tyisi käytännössä palvelemaan, ei hallituksen        päivänä harjoitetaan. Kun informaatiokeskuk-
12917: käsityksen mukaan näyttelykeskuksen perusta-         sen ylläpitäminen sen lisäksi todennäköisesti
12918: miselle tässä vaiheessa voida katsoa olevan vä-      edellyttäisi kokonaan valtion varoin tapahtuvaa
12919: litöntä tarvetta.                                    rahoitusta, hallitus katsoo, ettei informaatio-
12920:    SEV-kauppaa koskevan informaatiotoiminnan         keskuksen perustamiselle ole riittäviä perus-
12921: osalta on todettava, että jo nykyisellään mo-        teita.
12922: nella eri taholla tehdään aktiivisesti työtä maal-      Näin ollen hallitus ei tässä vaiheessa katso
12923: lemme tärkeän SEV-kaupan kehittämiseksi.             aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin SEV-kaupan
12924: Tässä suhteessa on aiheellista viitata kauppa-       informaatio- ja tuotenäyttelykeskuksen aikaan-
12925: ja teollisuusministeriössä, ulkoasiainministeriös-   saamiseksi Lappeenrantaan.
12926: sä, Suomen Pankin idänkaupan osastolla, Suo-
12927:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1976.
12928: 
12929:                                                                          Ministeri C. G. Aminoff
12930: 4                                           1976 vp.
12931: 
12932: 
12933: 
12934: 
12935:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12936: 
12937:    I det syfte 37 §. 1 mom. riksdagsordningen      man önskar få export till stånd, bör man också
12938: anger hat Ni, Herr Talman, med Eder skri-          avtala om import med motsvarande värde.
12939: velse av den 19 oktober 1976 nr 1510 tili             Den största individuella produktgruppen
12940: vederbörande medlem . av statsrådet för av-        inom gränshandeln utgöres på finskt håll av
12941: givande av · svar översänt avskrift av följande    kläder och metallvaror. De viktigaste import-
12942: av riksdagsman Sinisalo ställda skriftliga         varugrupperna åter är avfalls- och pappersvirke,
12943: spörsmål nr 279:                                   textil- och metervaror samt livsmedel.
12944:                                                       Huvuddelen av de finska företag som idkar
12945:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-      gränshandel är små e1ler medelstora produk-
12946:        der för åstadkommande av ett för SEV-       tionsanläggningar, bland vilka det icke finns
12947:        handeln avsett informations- och pro-       många som har möjligheter att göm genköp
12948:        duktutstäHningsoentrum        Viliman-      i Sovjetunionen, dvs. nyttja sig av \i1aror på
12949:        strand?                                     Lenfintorglistan. Gränshandelns framtida ut-
12950:                                                    veckling är således i stor grad beroende av
12951:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       hur effektivt dels Lenfintorg, dels de finska
12952: anföra följande:                                   företagen kan trygga efterfrågan på de nuva-
12953:    Frågeställaren anser, att utvecklandet av       rande importvarorna i Finland och därtill ut-
12954: Finlands ekonomiska samarbete, isynnerhet          vidga sortimentet. Att hitta på nya artiklar för
12955: gränshandeln, med SovjetUinionen och i vidare      import inom ramen för gränshandeln är av
12956: bemärkelse med SEV-länderna överhuvud ge-          vikt även dä11för, att det i många fall visat sig
12957: neras av att det änsålänge inte finns någon        rätt svårt att öka 1everans,erna av varor som
12958: permanent utställning eller annat forum, som       redan funnit sin väg på importvarulistan. Pro-
12959: skuUe erbjuda köparkåren möjlighet att bli         dukturvalets utveclding och tillväxtsiffrorna för
12960: närmare bekant med de tillbudsstående varor-       varuutbytet inom gränshandeln ger vid han-
12961: na. Till detta bör konstateras, att den finsk-     den, att man även lyckats i att finna nya
12962: sovjetiska gränshandeln har på senare år visat     importartiklar.
12963: synnerligen positiv utveckling, under åren            Vad iden om inrättande av ett produktut-
12964: 197 3 och 197 4 en ökning om inte mindre än        ställningscentrum i Villmanstrand beträffar, så
12965: drygt 40 procent per år. Handelns positiva ut-     borde huvudsyftet med sådant centrum anses
12966: veckling mellan våra två Iänder har skapat         vara det, att man genom aktiv utställn~ngs­
12967: gynnsamma förutsäuningar även för gräns-           verksamhet skulle kunna bidra tHl gränshan-
12968: handelns tillväxt. Intresset för denna handel      delns utveckling. Man bör gå ut ifrån att de
12969: har fortsättningsvis ökat på både finskt och       företag som skulle anlita centrumets tjänster
12970: sovjetiskt håll och handelns fördelar för båda     borde åtminstone i huvudsak bära ansvaret för
12971: parterna är allmänt erkända.                       finansieringen av de kostnader som inrättandet
12972:    Parterna i gränshandeln utgörs av finska        och upprätthållandet av centrumet skulle
12973: företag å ena sidan och handelskontotet V/K        föranleda. Den av Villmanstrands stad och
12974: Lenfintorg å andra sidan, med ensamrätt till       Sydöstra Finlands handelskammare år 197 3
12975: skötseln av gränshandeln för Sovjetunionens        genomförda, av handels- och industriminis-
12976: del. Det har beräknats att den finska parten       teriet finansierade undersökningen har dock
12977: omfattar för närvarande i det närmaste 200         påvisat att det icke tycks finnas företags-
12978: företag.                                           ekonomiska möjHgheter att få en produkt-
12979:    Gränshandeln försiggår, som känt, såsom         utställning eller ett informationscentrum tili
12980: byteshandel, vilket i praktiken innebär, att om    stånd. Företagen har i allmänhet ansett egna,
12981:                                                 N:o 279                                              5
12982: 
12983: inom ramen för utställnings- och annan infor-         bete som utförs inom handels- och industri-
12984: mationsverksamhet organiserade säljfrämjande          ministeriet, utrikesministeriet, Finlands Banks
12985: åtgärder, som riktas direkt till köparkåren,          östhandelsavdelning, samarbetskommissionerna
12986: vara effekti~are än uppträdande i ett utställ-        mellan Finland och olika socialistiska länder,
12987: ningscentrum. Handels- och industriministeriet        berörda internationella handelskammare och
12988: har i flera fall beviljat finansiellt understöd för   olika ekonomiska förbund och organisationer.
12989: dessa marknadsföringsåtgärder.                           Ett in:formationscentrum i Villmanstrand
12990:    Då östhandelns och isynnerhet gränshandelns        kan således icke förmodas innebära något
12991: fortsatta utveckling dessutom, såsom ovan             väsentligt tillägg till den verksamhet som re-
12992: sagts, förutsätter att urvalet av tili gränshandel    dan idag pågår på en bred bas för främJande
12993: lämpade nya importartiklar skall kunna ökas,          av SEV-handeln. Då upprätthållandet av cen-
12994: vilket mål ett produktutställningscentrum i           trumet dessutom skul:le uppenbarligen i sin
12995: praktiken knappast kunde tjäna, kan inrättan-         helhet komma att finansieras med statens me-
12996: det av ett utstäHningscentrum eniligt rege-           del, anser regeringen, att det icke finns till-
12997: ringens uppfattning i detta skede icke anses          räckliga grunder för inrättande av ett infor-
12998: vara direkt påkallat.                                 mationscentrum.
12999:    Vad informationsverksamhet rörande SEV-               Regeringen finner det alltså icke motiverat
13000: handeln beträffar, så bör man konstatera, att         att i detta skede skrida tili åtgärder för åstad-
13001: aktivt arbete för utvecklande av denna för vårt       kommande av 'ett informations- och produkt-
13002: land viktiga handel pågår redan i dag på flera        utställningscentrum för SEV-handel i Vill-
13003: håll. Här är motiverat att endast påminna om          manstrand.
13004: det mångsidiga utrednings- och annat slags ar-
13005:       Helsingfors den 18 november 1976.
13006: 
13007:                                                                            Minister C. G. Aminoff
13008: 
13009: 
13010: 
13011: 
13012: 1088/76
13013:                                              1976 vp.
13014: 
13015: Skriftligt spörsmål nr 280.
13016: 
13017: 
13018: 
13019: 
13020:                                  H. Westerlund m. fl.: Om anordnande av svensks.pråkig under-
13021:                                     visning .för bilskoHärare.
13022: 
13023: 
13024:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13025: 
13026:    Inom svenska och tvåspråkiga bilskolor i        tresserad av möjligheten att ordna den svenska
13027: vårt land är man bekymrad över återväxten          bilskollärarutbildningen i samarbete med
13028: på svenska bilskollärare. Tidigare ordnade ·An-    Sverige, ifall detta praktiskt och juridiskt kan
13029: stalten för yrkenas främjande även svenska         genomföras.
13030: kurser för bilskollärare, men det har redan gått     · Med anledning härav och med hänvisning
13031: flera år sedan senaste kurs. Arbetsmarknaden       tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
13032: är däremot god, speciellt för tvåspråkiga bil-     ställer undertecknade följande spörsmål att .be-
13033: skollärare.                                        svaras av vederbörande medlem av statstådet:
13034:    Med tanke på trafikundervisningens stora
13035: betydelse i ett modernt samhälle ·vore det                   Är Regeringen medveten om, att ut-
13036: viktigt att få lärarutbildningen inom denna               bildningen av ·svenska .bilskollätare inte
13037: sektor ordnad för .finlandssvenskarnas del.               är ordnad på ett tillfredsställande sätt,
13038:    En möjlighet för att · säkra ett tillräckligt          och om så är,
13039: stort underlag för kurserna kunde vara att                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13040: arrangera svenska bilskollärarkurser för fin-             ta för att rätta tiU detta missför"
13041: landssvenskat och för finskspråkiga som kan               hållande?
13042: svenska. På bilskolhåll är man dessutom in-
13043:      Helsingfors den 19 ok:tober 1976.
13044: 
13045:                Henrik ·Westerlund                              Håkan· Malm
13046:                Christoffer Taxell                              Jutta Zilliacus
13047:                Gunnar Häggblom                                 Ingvar S. Melin
13048:                Elly Sigfrids                                   Pär Stenbäck
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053: 1094/76
13054: 2                                            1976 vp.
13055: 
13056: Kirjallinen kysymys n:o 280.                                                            Suomennos.
13057: 
13058: 
13059: 
13060: 
13061:                                  H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten autokoulunopettajien koulu-
13062:                                     tuksen järjestämisestä.
13063: 
13064: 
13065:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
13066: 
13067:     Maamme ruotsinkielisissä ja ka:ksikielisissä    sille suomenkielisille, jotka osaavat ruotsia.
13068: autokouluissa ollaan huolestuneita ruotsalais-      Autokoulutaholla ollaan lisäksi kiinnostuneita
13069: ten autokoulunopettajien jälkikasvusta. Aikai-      mahdollisuudesta järjestää ruotsinkielinen au~
13070: semmin Ammattienedistämislaitos järjesti myös       tokoulunopettajien koulutus yhteistyössä Ruot-
13071: ruotsinkielisiä kursseja autokoulunopettajille,     sin kanssa, jos tämä on käytännössä ja lain
13072: mutta nyt on jo ehtinyt kulua monta vuotta          mukaan toteutettavissa.
13073: viimeisen kurssin järjestämisestä. Työmarkki-           Tämän johdosta sekä viitaten valtiopäiväjär-
13074: nat ovat sensijaan hyvät etenkin kaksikieli-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin allekirjoittaneet
13075: sillä autokoulunopettajilla.                        esittävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13076:     Liikenneopetuksen suurta. merkitystä ajatel-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
13077: len nykyaikaisessa yhteiskunnassa olisi tärkeä-
13078: tä, että opettajien koulutus tällä alalla saatai-            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13079: siin järjestetyksi suomenruotsalaisten osalta.             ruotsinkielisten     autokoulunopettajien
13080:     Eräs mahdollisuus riittävän suuren oppilas-            koulutusta ei ole järjestetty tyydyttä-
13081: määrän varmistamiseksi kursseille voisi olla               vällä tavalla, ja jos on,
13082: ruotsinkielisten autokoulunopettajien kurssien               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13083: järjestäminen suomenruotsalaisille sekä sellai-            ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
13084:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1976.
13085: 
13086:                Henrik Westerlund                                Håkan Malm
13087:                Christoffer Taxell                               Jutta Zilliacus
13088:                Gunnar Häggblom                                  Ingvar S. Melin
13089:                Elly Sigfrids                                    Pär Stenbäck
13090:                                              N:o' 280                                                3
13091: 
13092: 
13093: 
13094: 
13095:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
13096: 
13097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         tajien koulutus on pyritty järjestämään siten,
13098: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      että jokaiselle liikenneopettajakurssille on va-
13099: hemies, olette kirjeellänne 19 päivänä loka-       littu mahdollisimman monta sekä suomea että
13100: kuuta 1976 n:o 1535 lähettänyt valtioneuvos-       ruotsia puhuvaa oppilasta. Tämän lisäksi on
13101: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     ammattienedistämislaitoksen toimesta, jossa
13102: edustaja Henrik Westerlundin ym. tekemän           liikenneopettajakoulutus meillä annetaan, tutkit-
13103: kirjallisen kysymyksen n:o 280:                    tu mahdollisuuksia kouluttaa .yksinomaan ruot-
13104:                                                    sinkielisiä liikenneopettajia Ruotsissa. Neuvot-
13105:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että       teluissa on selvinnyt, että Tukholmassa sijait-
13106:        ruotsinkielisten     autokoulunopettajien   seva Polhems Gymnasiet, jossa koulutetaan
13107:        koulutusta ei ole järjestetty tyydyttä-     Ruotsin autokouluihin liikenneopettajia, jos-
13108:        vällä tavalla, ja jos on,                   kin hieman suppeammalla ohjelmalla kuin
13109:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     meillä, olisi valmis ottamaan opiskelijoita myös
13110:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?       Suomesta. Käytännön menettelytapojen selvit-
13111:                                                    täminen on kuitenkin vielä tällä hetkellä kes-
13112:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ken.
13113: vasti seuraavaa:                                       Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa,
13114:    Yksinomaan ruotsinkielisten liikenneopetta-     että ruotsinkielisten liikenneopettajien koulu-
13115: jien kurssia ei oppilaiden vähyyden vuoksi ole     tusta koskevat järjestelyt ovat parhaillaan sel-
13116: voitu viime vuosina järjestää. Todettava on        vistettävinä. Mikäli meillä ei saada koulute-
13117: myös, että ruotsinkielisten luennoitsijoiden       tuksi riittävästi ruotsinkielisiä liikenneopettajia,
13118: saaminen tilapäiseen opetukseen on osoittau-       hallitus katsoo, että heidän koulutuksensa tu-
13119: tunut vaikeaksi. Ruotsinkielisten liikenneopet-    lisi järjestää Ruotsissa.
13120:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
13121: 
13122:                                                             Opetusministeri Marjatta Väänänen
13123: 4                                           1976 vp.
13124: 
13125: 
13126: 
13127: 
13128:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13129: 
13130:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        försökt ordna utbildningen av svenskspråkiga
13131: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       trafiklärare så, att man tili varje kurs för tra-
13132: se nr 1535 av den 19 oktober 1976 till ve-         fiklärare har valt så många sådana elever som
13133: derbörande medlem av statsrådet för avgi-          möjligt, vilka talar både finska och svenska.
13134: vande av svar översänt följande av riksdags-       Dessutom har man på åtgärd av anstalten för
13135: man Henrik Westerlund rn. fl. undertecknade        yrkenas främjande, där man hos oss med-
13136: spörsmål ·nr 280:                                  delar trafiklärarutbildning, undersökt möjlig-
13137:                                                    heterna att i Sverige utbilda trafiklärare som
13138:           Är Regeringen medveten om, att ut-       är enbart svenskspråkiga. Vid underhandling-
13139:        bildningen av svenska bilskollärare inte    arna har det framgått, att Polhems Gymna-
13140:        är ordnad på ett tillfredsställande sätt,   sium i Stockholm, där man utbildar trafiklä-
13141:        och om så är,                               rare för Sverige.s bilskolor, ehuru med ett nå-
13142:           vilka åtgärder ärnnar Regeringen vid-    got mera begränsat program än hos oss, skulle
13143:        ta för att rätta tili detta missför-        vara beredd att ta emot studerande även
13144:        hållande?                                   från Finland. Man har dock inte ännu slutfört
13145:                                                    utredningen av det praktiska förfarandet.
13146:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Med hänvisning till vad som ovan anförts
13147: sarnt anföra följande:                             konstaterar regeringen, att arrangemangen be-
13148:    På gtund av det ringa antalet elever har        träffande utbildning av svenskspråkiga trafik-
13149: man under de senaste åren inte kunnat ordna        lärare för närvarande håller på att utredas.
13150: någon kurs enbart för svenskspråkiga trafik-       Om man hos oss inte kan utbilda ett till-
13151: lärare. Det bör även konstateras, att det har      räckligt antal svenskspråkiga trafiklärare, anser
13152: visat sig vara svårt att erhålla svenskspråkiga    regeringen, att deras utbildning borde ordnas
13153: föreläsare för tillfällig undervisning. Man har    i Sverige.
13154:      Helsingfors den 19 november 1976.
13155: 
13156:                                                      Undervisningsminister Marjatta Väänänen
13157:                                                1976 vp.
13158: 
13159: Kirjallinen kysymys n:o 281.
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 
13164:                                   Tiilikainen: Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelemien pakkolomautus-
13165:                                        ten estämisestä.
13166: 
13167: 
13168:                          Ed u s kun n a n He rr a Puh e m i e h e 11 e.
13169: 
13170:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aikoo      hin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin asiassa
13171: valtionenemmistöinen Enso-Gutzeit Osakeyhtiö         on ryhdytty rahoitustilanteen helpottamiseksi.
13172: järjestää lähitulevaisuudessa laajoja lomautuksia.   Turvautuminen niinkin laajoihin lomautuksiin
13173: Tässä yhteydessä on mainittu yli kymmeneen           kuin julkisuudessa on kerrottu ei voine missään
13174: tuhanteen nousevan työntekijän ja toimihen-          tapauksessa olla ensisijainen eikä välittömästi
13175: kilön jäämisestä vaille työtä.                       kysymykseen tuleva keino yhtiön taloudellisen
13176:    On pidettävä erityisen valitettavana sitä, että   aseman parantamiseksi.
13177: valtion omistaman yhtiön toimesta aiotaan ryh-        . Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
13178: tyä . pakkolomautustoimenpiteisiin vaikentuvan       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
13179: työllisyystilanteen aikana. Eräiden tietojen pe-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13180: rusteella on todettavissa, että palkkakustannus-     seuraavan kysymyksen:
13181: ten osuus yhtiön toiminnan kannalta ei ole niin
13182: suuri, että lomautuksilla voitaisiin ·aikaansaada              Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
13183: mainittavia säästöjä.       .                               enemmistöinen Enso-Gutzeit Osakeyhtiö
13184:    Asianomaisen yhtiön taholta on lomaotUspää-              suunnittelee laajoja työntekijöihin ja toi-
13185: töksen yhteydessä viitattu markkinointi- ja ra,             mihenkilöihin kohdistuvia lomautuksia,
13186: hoitusvaikeuksiin. Tämän johdosta joudutaan-                sekä
13187: kin kysymään, onko yhtiö ollut rahoitusvaikeuk-             . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13188: sien vuoksi yhteydessä valtiovaltaan päin tai mi~           ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi ja pak·
13189:                                                             kolomautusten estämiseksi?
13190:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1976.
13191: 
13192:                                           Paavo Tiilikainen
13193: 
13194: 
13195: 
13196: 
13197: 1112/76
13198: 2                                              l976.vp.
13199: 
13200: 
13201: 
13202: 
13203:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13204: 
13205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Kehitysnäkymät kääntyivät sangen synkiksi
13206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        niin, että myös tulevan vuoden alkupuolella ei
13207: olette 20 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-       ollut odotettavissa oleellisia parannuksia tilan-
13208: jeenne n:o 1536 ohella toimittanut valtioneu-        teeseen. Kuluvan lokakuun aikana tilanne on
13209: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         edelleen kehittynyt vaikeammaksi.
13210: kansanedustaja Paavo Tiilikaisen näin kuulu-            Metsäteollisuuden tuotantokoneiston kapasi-
13211: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 281:            teetin käyttöasteen arvioidaan kuluvana vuon-
13212:                                                      na jäävän noin 50~75 %:iin toimialoista riip-
13213:             Onko Hallitus tietoinen, että valtion- puen. Kun lisäksi hintatasossa ei ole voitu saa-
13214:          enemmistöinen Enso-Gutzeit Osakeyhtiö da tarpeellisia korjauksia aikaan ja kustannus-
13215:          suunnittelee laajoja työntekijöihin ja toi- taso on samanaikaisesti noussut, johtaa metsä-
13216:          mihenkilöihin kohdistuvia lomautuksia, teollisuuden lähes kaikkien päätuotteiden val-
13217:          sekä                                        mistus toistaiseksi täysin kannattamattomaan
13218:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tulokseen.
13219:          ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi ja pak-      Teollisuusyritysten työllisyyspolitiikassa on
13220:          kolomautusten estämiseksi?                  kiinteämmin kuin koskaan aikaisemmin pidetty
13221:                                                      tavoitteena sitä, että yrityksen henkilöstölle koi-
13222:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuisi meneillään olevasta lamakaudesta mahdol-
13223:  taen seuraavaa.                                     lisimman vähän haittaa lomautusten tai irtisa-
13224:                                                      nomisten muodossa. Tähän ovat vaikuttaneet
13225:     Tämän kirjallisen kysymyksen tekemisen jäl- yritysten halu toteuttaa yleistä työllisyyspoli-
13226:  keen sain vastattavakseni kansanedustajien tiikkaa nimenomaan valtionyhtiöissä sekä luon-
13227:  Matti Puhakan ja Taisto Sinisalon suulliset nollisesti säilyttää se koulutettu työvoima, joka
13228:  eduskuntakysymykset n:o 231 ja 234. Ottaen ehdottomasti on tarpeen silmälläpitäen täysi-
13229:  huomioon esillä olevan asian huomattavan mer-
13230:                                                      tehoista ja tuottavan toimeliaisuuden kautta
13231:  kityksen pyrin laatimaan 28. 10. 1976 anta-··
13232:                                                      suhdanteiden parannuttua. Keinoina tässä on
13233:  mani vastauksen mahdollisimman täydelliseksi
13234:                                                      käytetty mahdollisuuksien mukaan tuotteiden
13235:  ja esitin sen seuraavassa muodossa:
13236:                                                      varastoonvalmistamista, yrityksen toissijaisia töi-
13237:     ''Metsäteollisuutemme toimintamahdollisuuk- tä sekä koulutustoimintaa. Sekä valtioneuvos-
13238:  sia on rajoittanut kansainvälinen lama jo noin ton että Suomen Pankin taholta on suhtauduttu
13239:  kahden vuoden ajan. Vuoden 1974 lopulla al- myönteisesti yritysten käyttöpääoman rahoitta-
13240:  kaneet metsäteollisuuden tuotteiden menekki- miseen tarvittavien lainavarojen myöntämiseksi
13241:  vaikeudet johtivat vuoden 1975 aikana huo- yritysten kantokyvyn mukaisesti tähän tarkoi-
13242:  mattaviin tuotannon supistuksiin sekä liike- tukseen.
13243:  vaihdon laskuun. Kuluvan vuoden alkupuolella            Metsäteollisuuden toimialoilla on kuitenkin
13244:  ennakoitiin tällä toimialalla yleisesti jo laman varastojen valmistuksessa ehditty siinä määrin
13245:  väistymiseen viittaavia merkkejä. Teollisuus pitkälle, että varastojen kasvu muodostuu kriit-
13246:  kiinnitti odotuksia tällöin markkinointinäky- tiseksi sekä rahoituksen sitoutumisena että laa-
13247:  mien parantumiseen kuluvan syksyn aikana. dun alenemistappioina. Varastojen laajentami-
13248: . Elo-syyskuussa kuluvana vuonna heikkeni nen tässä vaiheessa johtaa huomattavan epäedul-
13249:  markkinatilanne kuitenkin ostajamaissa voimak- liseen markkinointitilanteeseen ja heikon vienti-
13250:  kaasti. Oli myös ilmeistä, että eräiden tuottei- hinnan muodostumiseen. Markkinointivaikeu-
13251:  den osalta suunniteltujen hinnankorotusten to- det, kannattamattomuus sekä rahoituksen sitou-
13252:  teuttamiselle ei ollut lähiaikoina edellytyksiä. tuminen varastoihin ja toissijaisiin tarkoituksiin
13253:                                               N:o 281                                               3
13254: 
13255: tuottavat tällä hetkellä yrityksille voittamatto- aikana. Nämä odotukset eivät ole toteutuneet,
13256: mia vaikeuksia. Toiminnan jatkumisen turvaa- mistä johtuu, että yhtiön on kriittisen selvityk-
13257: miseksi useiden metsäteollisuuden yritysten tuo- sen jälkeen välttämätöntä toimeenpanna tuotan-
13258: tannon supistamiset ovat välttämättömiä ja ne non supistuksia, jotka pyritään ajoittamaan si-
13259: johtavat määräaikaisiin lomautuksiin lähikuu- ten, että niistä koituisi mahdollisimman vähän
13260: kausien aikana.                                      haittaa henkilöstölle. Toisaalta on todettu, että
13261:     Koko yritystoiminnassamme ja erityisesti teol- mikäli näin ei meneteltäisi, tilanne saattaisi
13262: lisuudessamme rahoituksellinen rakenne on vää- kääntyä yhtiölle sekä sen henkilöstölle huomat-
13263: ristymässä runsaasti ylivelkaiseksi. Tilanne on tavasti vakavampaan suuntaan. Yhtiö on koke-
13264: korostunut tällä hetkellä luonnollisesti laman nut edellä tarkoitetut markkinointivaikeudet
13265: vaikutuksesta, mutta voidaan todeta, että kil- sangen raskaasti ja pyrkinyt pitämään työlli-
13266: pailukykyä ja viime aikoina työllisyyttäkin on syyttä yllä kasvattamalla velkojensa määrää
13267: pidetty yllä keinotekoisesti - velkaantumalla. useilla sadoilla miljoonilla markoilla. Ne ovat
13268: Yleinen asenne tähän kysymykseen on ollut san- sitoutuneet tuotevarastoihin, joiden lisäämiseen
13269: gen välinpitämätön. Tuskin kukaan kuitenkaan ei enää ole mahdollisuuksia edellä mainituista
13270: pystyy kieltämään sitä, että yritystoiminnan syistä.
13271: osuus kansantaloudessamme on ratkaiseva.               Hallituksen keskeisenä päämääränä tulee
13272:     Asenteiden muuttuminen on siis välttämä- edelleen olemaan työllisyyden hoitaminen. Tar-
13273:  töntä. Yritystoiminnan ja erityisesti teollisen koituksena on tukea yrityksiä, niin valtion
13274:  yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä on paran- omistamia kuin yksityisiäkin, niiden vaikeuksis-
13275:  nettava ja sille on luotava mahdollisuuksia ny- sa laskusuhdanteen voittamiseksi. Yritystoimin-
13276:  kyisen tuotantokoneiston täysitehoiseen käyt- nan edellytysten parantaminen on keskeinen
13277:  töön, mikä edellyttää kansainvälisen kilpailuky- keino työllisyyden turvaamiseksi. Edellä mainit-
13278:  vyn säilyttämistä. Edelleen on annettava edel- tuun päämäärään päästäkseen hallitus valmiste-
13279:  lytyksiä teollisuuden investointitoiminnan pitä- lee talouspoliittisia ratkaisuja, joilla pyritään
13280:  miseksi mahdollisimman korkealla tasolla. Se helpottamaan edellä tarkoitettuja yritystoimin-
13281:  edellyttää yrityksen liiketaloudellista kannatta- nan vaikeuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriös-
13282:  vuutta, verotuksen ja kaikkien kustannusten sä toimivassa työryhmässä selvitetään mahdolli-
13283:  maltillisuutta, jotta yritystemme velkaantumis- suuksia vaikeuksiin joutuneiden yritysten toi-
13284:  aste saadaan kääntymään parempaan suuntaan. minnan jatkamiseksi. Lähinnä pienen ja keski-
13285:  Yritysten luottokelpoisuus ja investointimahdol- suuren teollisuuden lomautuksia pyritään mah-
13286:  lisuudet riippuvat siten ratkaisevasti velkaantu- dollisuuksien mukaan välttämään myöntämällä
13287:  misesta, jonka tasoa on tarkasteltava kansain- valtion varoista ns. suhdannelainoja, joita voi-
13288:  välisen mittapuun mukaisesti.                       daan soveltaa yritysten työllisyyspoliittisesta
13289:      Yleistilanne ja työllisyyskysymys valtionyh- suhdannelainoituksesta 29. 7. 1976 annetussa
13290:  tiöissä ovat yhtä pulmallisia kuin yleensä teol- laissa sanottuihin toimialoihin sekä laissa edel-
13291:  lisuudessamme pyrittäessä löytämään keinoja lytetyin perustein.
13292:  suhdannelamasta johtuvien haittojen vähentä-           Edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan hal-
13293:   miseen. Valtionyhtiöillä on, paitsi korostunut lituksen mielestä rajoittaa irtisanomisia ja lo-
13294:   moraalinen velvollisuus pyrkiä löytämään kei- mautuksia vallitsevat olosuhteet huomioon ot-
13295:   not keskeytymättömälle toiminnalle, myös sa- taen parhaalla mahdollisella tavalla."
13296:   manlainen tarve pitää kiinni kouluttamastaan          Edellä olevan suullisen vastauksen antamisen
13297:   työvoimasta kuin muillakin yrityksillä, ottaen jälkeen ei tilanne metsäteollisuuden kansainvä-
13298:   huomioon, että noususuhdanteessa tullaan lm- lisillä markkinoilla ole valitettavasti helpottu-
13299:   kemaan työvoimapulaa. Enso-Gutzeit Osakeyh- nut, pikemminkin tilanne on ehkä, toivottavas-
13300:   tiön ilmoitusta siitä, että yhtiön toiminnassa on ti väliaikaisesti, vaikeutunut. Tästä syystä vas-
13301:   välttämätöntä toimeenpanna supistuksia sekä tausta voidaan vielä pitää täysin ajankohtaisena
13302:   huomattavia työntekijöiden ja toimihenkilöiden ja tätä näkemystä tukee myös se seikka, että
13303:   lomautuksia, on edeltänyt varastoon valmistus, useat metsäteollisuusyhtiöt ovat viime aikoina
13304:   yhtiön toissijaisia töitä ja koulutustoimintaa ky- joutuneet antamaan henkilökuunalleen varoituk-
13305:   symyksessä olevien lomautusten siirtämiseksi sia lomautusten johdosta. Näin on tapahtunut
13306:   mahdollisimman pitkälle siinä odotuksessa, että mm. Joutseno Pulp Oy:n, G. A. Serlachius
13307:   yhtiön tuotannon markkinointimahdollisuudet Oy:n, Rosenlew Oy:n, Oy Nokia Ab:n ja
13308:   huomattavasti paranisivat jo kuluvan vuoden Osuuskunta Metsäliiton osalla.
13309: 4                                             1976 vp.
13310: 
13311:    Hallitus pyrkii muokkaamaan talouspoliittiset    vaikeudet mahdollisimman vähin henkilökun~
13312: toimenpiteensä sellaisiksi, että niin valtionjoh-   taan kohdistuvin työllisyyttä heikentävin toi-
13313: toinen kuin yksityinenkin metsäteollisuus sekä      menpitein. Hallitus kiinnittää huomiota myös
13314: muukin teollisuus kykenisi sivuuttamaan pää-        siihen, että kaikki tällaiset toimenpiteet suori-
13315: osin kansainvälisen kysynnän laskun, mutta          tettaisiin siten, etteivät ne aiheuttaisi henkilös-
13316: osin omien toimenpiteittemmekin aiheuttamat         tölle kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä.
13317:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
13318: 
13319:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
13320:                                                N:o 281                                                  5
13321: 
13322: 
13323: 
13324: 
13325:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13326: 
13327:    I ·det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         under den närmaste tiden inte fanns några för-
13328: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utsättningar att förverkliga de prishöjningar som
13329: nr 1536 av den 20 oktober 1976 till vederbö-           planerats för vissa produkter. Utvecklingsper-
13330: rande medlem av statsrådet för avgivande av            spektiven förändrades och blev tämligen dystra,
13331: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       så, att man inte heller i början av nästa år kan
13332: man Paavo Tiilikainen undertecknade spörsmål          vänta sig väsentliga förbättringar i situationen.
13333: nr 281:                                               Under oktober månad har situationen ytterliga-
13334:            Är Regeringen medveten om, att             re försvårats.
13335:         Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, som är ett               Man beräknar att skogsindustrins produk-
13336:         aktiebolag med statlig majoritet, plane-      tionsmaskineri under innevarande år utnyttjas
13337:         rar omfattande permitteringar, vilka be-      tili 50-75 procent av sin kapacitet, beroende
13338:         rör arbetstagare och funktionärer, och        på verksamhetsområde. Då man inte heller har
13339:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kunnat genomföra erforderliga korrigeringar i
13340:         för att trygga sysselsättningen och hind-     prisnivån och då kostnadsnivån samtidigt har
13341:         ra tvångspermitteringarna?                    stigit, leder framställningen av nästan alla de
13342:                                                       viktigaste produkterna inom skogsindustrin
13343:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tillsvidare till ett helt oräntabelt resultat.
13344: samt anföra följande:
13345:                                                           I industriföretagens sysselsättningspolitik har
13346:    Efter det att detta skriftliga spörsmål inläm-     man med större konsekvens än någonsin tidi-
13347: nats fick jag besvara de muntliga riksdagsspörs-      gare strävat till, att den pågående depressions-
13348: mål nr 231 och 234, vilka ställts av riksdags-        perioden skulle vålla företagets personai så liten
13349: männen Matti Puhakka och Taisto Sinisalo.             skada som möjligt genom permitteringar eller
13350: Med hänsyn till det föreliggande ärendets stora       uppsägningar. Denna strävan har påverkats av
13351: betydelse försökte ja göra det svar jag avgav        företagens önskan att förverkliga en allmän
13352: 28. 10. 1976 så fullständigt som möjligt och          sysselsättningspolitik speciellt i statsbolagen,
13353: framställde det i följande form:                      samt naturligtvis av önskan att bevara den ut-
13354:    "Den internationella lågkonjunkturen har          bildade arbetskraft som ovillkorligen behövs
13355: redan i omkring två års tid begränsat vår skogs-      med tanke på en period av full effektivitet och
13356: industris verksamhetsmöjligheter. De svårighe-       produktiv aktivitet då konjunkturerna förbätt-
13357: ter beträffande avsättningen av skogsindustrins      rats. I mån av möjlighet har man härvid be-
13358: produkter, som började i slutet av år 1974,          gagnat sig av framställning av produkter för
13359: ledde under år 1975 tili betydande inskränk-         lagring, arbeten av andrarangsbetydelse för fö-
13360: ningar i produktioneo samt till minskad omsätt-      retaget samt utbildningsverksamhet. Både från
13361: ning. Under den första hälften av innevarande        statsrådets och Finlands Banks sida har man
13362: år tyckte man sig allmänt på detta verksamhets-      förhållit sig positivt till att i enlighet med före-
13363: område redan se teeken som tydde på att de-          tagens bärkraft bevilja de lånemedel som er-
13364: pressionen höll på att lätta. Industrin fäste här-   fordras för att för detta ändamål finansiera fö-
13365: vid sina förhoppningar vid en förbättring av         retagens anläggningskapital.
13366: marknadsföringsutsikterna under innevarande              Inom skogsindustrins verksamhetsområde
13367: höst.                                                har man dock kommit så långt i upprättandet
13368:    I augusti-september innevarande år försva-        av lager, att lagrens tillväxt blir kritisk både
13369: gades marknadssituationen likväl kraftigt i av-      genom att den binder tillgångar och genom för-
13370: nämarländerna. Det var även tydligt, att det         luster på grund av sänkt kvalitet. I detta skede
13371: 6                                              1976 vp.
13372: 
13373: leder utvidgning av lagren tili en anmärknings-      tag, med beaktande av att man under en sti-
13374: värt oförmånlig marknadsföringssituation och         gande konjunktur kommer att lida brist på ar-
13375: tili ett svagt exportpris. Marknadsföringssvå-       betskraft. Enso-Gutzeit Osakeyhtiös meddelan-
13376: righeterna, olönsamheten samt det faktum att         de om, att det är nödvändigt att företa in-
13377: tiligångarna är bundna i lager och för sekun-        skränkningar i bolagets verksamhet samt bety-
13378: dära ändamål medför för närvarande oövervin-         dande permitteringar av arbetstagare och funk-
13379: neliga svårigheter för företagen. Inskränkningar     tionärer, har föregåtts av framställning för lag-
13380: i många skogsindustriföretags produktion är          ring, andrarangsarbeten för bolagets räkning
13381: nödvändiga för att trygga en fortsatt verksam-       och utbildningsverksamhet, allt detta i syfte att
13382: het, och dessa inskränkningar leder under de         så länge som möjligt uppskjuta ifrågavarande
13383: närmaste månaderna tili permitteringar för viss      permitteringar i förhoppning om att marknads-
13384: tid.                                                 föringsmöjligheterna för bolagets produktion i
13385:     Inom hela vår företagsverksamhet och sär-        betydande grad skulle förbättras redan under
13386: skilt inom vår industri håller den finansiella       innevarande år. Dessa förhoppningar har inte
13387: strukturen på att snedvridas så, att skuldbördan     gått i uppfyllelse, vilket är orsaken till att det
13388: blir alltför stor. Läget har naturligtvis i detta    för bolaget, efter en kritisk utredning, har visat
13389: skede framträtt tydligare på grund av lågkon-        sig nödvändigt att genomföra inskränkningar i
13390: junkturen, men det kan konstateras, att man          produktionen. Man försöker förlägga dem till
13391: har upprätthållit konkurrenskraften, och under       en sådan tidpunkt, att de är till så liten skada
13392: den senaste tiden även sysselsättningen, på ett      som möjligt för personalen. Man har å andra
13393:  konstlat sätt - genom skuldsättning. Den all-       sidan konstaterat, att situationen kunde ta en
13394: männa inställningen tili denna fråga hat präg-       för bolaget och dess personai betydligt allvarli-
13395: lats av rätt stor likgiltighet. Det finns dock       gare vändning om man inte skulle förfara på
13396: knappast någon som kan förneka, att företags-        detta sätt. De ovan nämnda marknadsförings-
13397: verksamheten är av avgörande betydelse för vår       svårigheterna har inneburit en mycket tung er-
13398: folkhushållning. En förändring i attityderna är      farenhet för bolaget, som har försökt upprätt-
13399:  således nödvändig. Det gäller att förbättra de      hålla sysselsättningen genom att öka beloppet
13400: allmänna förutsättningarna för företagsverksam-      av sina skulder med flera hundra miljoner mark.
13401: heten och särskilt den industriella företagsverk-    Dessa medel är bundna i produktlagren, vilka
13402: samheten, och möjligheter bör skapas för att         det på grund av de ovan nämnda skälen inte
13403: det nuvarande produktionsmaskineriet skall           längre är möjligt att utöka.
13404: kunna utnyttjas med full effektivitet. Ett vill-        Skötandet av sysselsättningen kommer fort-
13405: kor för detta är, att den internationella kon-       farande att vara regeringens centrala mål.. Av-
13406: kurrenskraften bevaras. Man bör vidare skapa         sikten är att stöda företagen, både de statsägda
13407: förutsättningar för att industrins investerings-     och de privata, i deras svårigheter då det gäller
13408: verksamhet skall kunna hållas på en så hög nivå      att övervinna lågkonjunkturen. Ett centralt me-
13409: som möjligt. För att en vändning till det bättre     del för att trygga sysselsättningen är att för-
13410: i fråga om våra företags skuldsättningsgrad skall    bättra förutsättningarna för företagens verksam-
13411: bli möjlig krävs lönsamhet från företagsekono-       het. För att det skall bli möjligt att nå det ovan
13412: misk synpunkt samt moderation i beskattningen        nämnda målet förbereder regeringen ekonomisk-
13413: och beträffande alla kostnader. Företagens sol-      politiska avgöranden, genom vilka man försöket
13414: vens och investeringsmöjligheter är således i        lindra de ovan avsedda svårigheterna i företags-
13415: avgörande grad beroende av skuldsättningen,          verksamheten. I en arbetsgrupp som verkar
13416: vars nivå bör granskas med internationell mått-      inom handels- och industriministeriet utreder
13417: stock.                                               man möjligheterna att fortsätta verksamheten
13418:     Den allmänna situationen och sysselsättnings-    vid de företag som råkat i svårigheter. Man
13419: frågan är i statsbolagen lika svårlösta som fallet   försöker i mån av möjlighet undvika permitte-
13420: i allmänhet är inom vår industri då man för-         ringar närmast inom småindustrin och den me-
13421: söker finna medel för att minska de skadeverk·       delstora industrin genom att av statens medel
13422: ningar som är en följd av depressionen. Stats-       bevilja s.k. konjunkturlån, vilka kan tillämpas
13423: bolagen har, utom en starkt framträdande mo-         på de verksamhetsområden som nämns i lagen
13424: ralisk skyldighet att söka finna medel för oav-      den 29 juli 1976 om sysselsättningspolitiska
13425: bruten verksamhet, även samma behov att be-          konjunkturlån tili företag, samt på i lagen för-
13426: hålla sin utbildade arbetskraft som andra före-      utsatta grunder.
13427:                                              N:o 281                                              7
13428: 
13429:    Genom de ovan nämnda åtgärderna kan man         Oy Rosenlew Ab, Oy Nokia Ab och Osuuskun-
13430: enligt regeringens uppfattning med beaktande       ta Metsäliitto.
13431: av de rådande förhållandena begränsa uppsäg-          Regeringen strävar tili att utforma sina eko-
13432: ningar och permitteringar på bästa möjliga         nomisk-politiska åtgärder på ett sådant sätt, att
13433: sätt."                                             både den statsledda och den privata skogsin-
13434:    Efter avgivandet av ovanstående muntliga        dustrin samt också den övriga industrin skulle
13435: svar har situationen på skogsindustrins interna-   kunna passera de svårigheter, som främst beror
13436: tionella marknader tyvärr inte blivit lättare,     på en nedgång i den internationella efterfrågan
13437: snarare har_ den försvårats, som man får hoppas    men tili en del även på våra egna åtgärder, på
13438: temporärt. Av denna orsak kan svaret fortfa-       ett sätt som i så liten utsträckning som möj..
13439: rande anses vara helt aktuellt, och denna upp-     ligt försvagar personalens sysselsättning. Rege··
13440: fattning får stöd av den omständigheten, att       ringen fäster även uppmärksamhet vid att alla
13441: flera skogsindustriföretag under den senaste ti-   sådana åtgärder borde förverkligas så, att de
13442: den har varit tvungna att ge sin personai för-     inte medför oskäliga ekonomiska förluster för
13443: handsvarningar om permitteringar. Detta gäller     personaien.
13444: bl.a. Joutseno Pulp Oy, G. A. Serlachius Oy,
13445:      Helsingfors den 19 november 1976.
13446: 
13447:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner
13448:                                                1976 vp.
13449: 
13450: Kirjallinen kysymys n:o 282.
13451: 
13452: 
13453: 
13454: 
13455:                                    Stenius ym.: Asuntojen korjaamisen tukemisehrojen kehittämi-
13456:                                        sestä.
13457: 
13458: 
13459:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
13460: 
13461:     Asuntokysymys on Suomessa edelleen rat-           dyssä julkisessa keskustelussa, jossa asukkaat
13462: kaisematta. Samaan aikaan kun asuntopula yhä          ovat tuoneet mielipiteitään esille.
13463: kärjistyy, kärsitään myös heikosta asumistasos-           Peruskorjaamismahdollisuuden      käyttämistä
13464: ta ja asuinympäristöjen kurjistumisesta eten-         rajoittavat mm. seuraavat epäkohdat:
13465: kin vanhoilla asuinalueilla, jollaisia Suomen             1. Peruskorjauslainaa ei voi saada kaikkiin
13466: vanhoista kaupungeista löytyy runsaasti. Tämä         olemassa oleviin hallintomuotoihin, kuten
13467: on seurausta lähes pelkästään kallista uudis-         asunto-osakeyhtiöihin ja yhteisomistuksessa ole-
13468: rakentamis~a suosivasta, gryndereitä tukevasta        viin taloihin. Kuitenkin tämänlaatuisia hallinto-
13469: asunro- ja kaavoituspolitiikasta, jota valtioval-     muotoja esiintyy varsin runsaasti vanhoilla
13470: ta ja kunnat ovat yhä enenevässä määrin ryh-          asuinalueilla, kuten esim. Pispalassa, jossa
13471: tyneet tukemaan. Vanhojen asuinalueiden rän-          useimmat asukkaat täyttävät vaaditut sosiaali-
13472: sistymistä on jopa tietoisesti joudutettu, jotta      set lainansaantiehdot kuten vuokrataloissakin,
13473: päästäisiin repimään vanhat talot alas, häätä-        joihin lainaa jo saadaan.
13474: mään vanhat asukkaat ja rakennuttamaan gryn-              2. Peruskorjauslainan saantiin liittyvät eh-
13475: dereillä betonislummeja tilalle. Tämänsuuntai-        dot ovat ylimitoitetut eivätkä ota huomioon
13476: sen politiikan ikävät seuraukset ovat nähtä-          niitä erilaisia tarpeita, joita asukkailla mm.
13477: vissä kaikkialla eikä vähiten Tampereella. Tä-        varallisuudesta johtuen on talojensa kunnosta-
13478: män politiikan tuloksena ovat 'SOsiaaliset on-        miseen. Mm. tällaisia liian suuria vaatimuksia
13479: gelmat lisääntyneet, kaupungin asuntojonot            on lämmöneristyksestä ja täydellisestä varuste-
13480: kasvaneet ja viihtyisiä, kulttuuriperinteistä rik-    tasosta, johon peruskorjaamisella pitäisi täh-
13481: kaita asuinalueita on kadonnut ikuisiksi ajo~k­       dätä. Esimerkkinä olevassa Pispalassa ei näillä
13482: si uusien sukupolvien ulottumattomiin.                ehdoilla voisi lainaa saada kuin aniharva.
13483:     Vanhojen asuinalueiden, etenkin pien- ja              3. Nykyisellään ei lainaa voi saada erilaisiin
13484: puutaJovaltaisten alueiden normaalille uusiutu-       kunnostus- ja korjailutoimiin, joilla asumista-
13485: miselle ei edellä kuvatun politiikan aikana ole       soa voidaan asteittain kohentaa. Kuitenkin juu-
13486: annettu riittäviä mahdollisuuksia. Vanhojen ta-       ri tämäntapaisen korjailun rahoittamisen tarve
13487: lojen korjaamiselle ja kunnostamiselle ei ole         on erittäin suuri, sillä suurimmasta osasta van-
13488: vielä ollut riittäviä, sosiaaliset ja taloudelliset   hoja taloja puuttuu lämmin vesi, kylpymahdol-
13489: tekijät huomioon ottavia edellytyksiä; perus-         li:suudet, sisä-wc, minimiasumisltasoon kuuluvat
13490: korjaamisen mahdollisuutta ei myöskään ole            varusteet.
13491: tuotu painokkaasti esille realistisena vaihtoeh-          Näiden keskeisimpien epäkohtien lisäksi pe-
13492: tona uudisrakentamiselle. Peruskorjaamisen            ruskorjaamiseen tarvitaan asiantuntemusta, jo-
13493: mahdollisuus ei ole vielä kaikkien haluavien          ta vähävaraisilla asukkailla ei useinkaan ole va-
13494: ulottuvilla, mikä on käynyt ilmi mm. siinä, että      raa hankkia ja jota kuitenkin asuntohallituksen
13495:  vuosittain ei asuntohallituksen peruskorjaus-        lainansaantiehdoissa edellytetään mm. talon
13496:  lainoja ole haettu läheskään täyttä määrää. Syy-     kuntoa koskevan arvion kohdalla.
13497:  nä ei suinkaan ole tarpeen puuttuminen, vaan             Vertailu muihin maihin, kuten esim. Ruot-
13498:  syynä on peruskorjaamisen toteuttamiseen ja          siin ja moniin Keski-Euroopan maihin, sosialis-
13499:  rahoittamiseen, lainansaantiin liittyvät suuret      ti-sista mai,sta puhumattakaan, osoittaa, että
13500:  epäkohdat. Näitä epäkohtia on tullut esille          vanhojen asuinalueiden säilyttämisestä ollaan
13501:  mm. Tampereen Pispalan saneerauksesta käy-           muualla maailmassa paljon kiinnostuneempia
13502: 1093/76
13503: 2                                            1976 vp.
13504: 
13505: kuin Suomessa. Esim. Tukholmassa kunta val-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-'
13506: voo ja tukee varsin huomattavasti vanhojen         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13507: kulttuuriperintdsten alueiden säilyttävää sanee-
13508: rausta ottaen huomioon myös ne ·sosiaaliset te-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13509: kijät, joita tähän liittyy. Suomessa ei ole so-           ryhtyä peruskorjaamisen ehtojen kehit-
13510: siaalisia tekijöitä juurikaan edes arvioitu. Pe-          tämiseksi siten, että halpakorkoista lai-
13511: ruskorjaamisen epäkohtien korjaamisella ja säi-           naa voivat saada myös asunto-osake-
13512: lyttävän saneerauksen kehittämisellä on kiire,            yhtiöt ja yhteisomistuksessa olevat ta-
13513: sillä tästä riippuu monien jo slummiutuvilla              lot, joiden asukkaat täyttävät vaaditut
13514: asuinalueilla elävien ihmisten tulevaisuus j,a            sosiaaliset ehdot, peruskorjauslainaehto-
13515: näiden alueiden säilyminen ihmiselle sopivana,            jen lieventämiseksi reaalisia olosuhteita
13516: terveellisenä ja viihtyisänä asuinympäristönä.            ja tarpeita vastaaviksi sekä halpakorkoi-
13517:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-          sen lainan saamiseksi myös pienimua-
13518: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-             toisiin asunnon kunnostus- ja korjaiiu-
13519:                                                           toimiin? .
13520:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 197 6.
13521: 
13522:         Marjatta Stenius               Irma Rosnell                 M. Kainulainen
13523:         E.-]. Tennilä                  Ensio Laine                  Tellervo Koivisto
13524:                                              N:o 282                                               3
13525: 
13526: 
13527: 
13528: 
13529:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
13530: 
13531:     Valtiopäiväjärj-estyksen 37 §:n 1 momentis-    mukaan asuntolainaa voidaan myöntää paitsi
13532: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       täydellistä myös osittaista peru-skorjausta var-
13533: mies, olette 20 päivänä lokakuuta 1976 päivä-       ten. Täydellistä peruskorjausta varten on mää-
13534: tytl kirjeenne n:o 1537 ohella toimittanut val-    ritelty tavoitteellinen taso, johon siinä tulee
13535:  tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     pyrkiä. Mikäli peruskorjaus suoritetaan osittai-
13536: nöksen kansanedustaja Marjatta Steniuksen ja       sena edellytetään yleensä noudatettavaksi toi-
13537: muiden näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      menpiteiden tärkeysjärjestystä, jolloin kiinnite·
13538: ·sestä n:o 282, jossa tiedustellaan:               tään huomio asuttavuudeti parantamiseen, ra-
13539:                                                    kennuksen käyttöiän pidentämiseen ja käyttö-
13540:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kustannuksien kohtuullisena pitämiseen.
13541:        ryhtyä peruskorjaami'Sen ehtojen kehit-         Peruskorjaustoimintaa tulisi edistää lainsää-
13542:        tämiseksi siten, että halpakorkoista lai-   dännöllisin, teknillisin ja rahoitukselHsin toi-
13543:        naa voivat saada myös asunto-osake-         menpitein. Sisäasiainministeriö on 24. 8. 1976
13544:        yhtiöt ja yhteisomistuksessa olevat ta-     asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on vuo-
13545:        lot, joiden asukkaat täyttävät vaaditut     den 1977 toukokuun loppuun mennessä
13546:        sosiaaliset ehdot, peruskorjauslainaehto-      ehdotukseen valtakunnallis·eksi asunto-ohjel-
13547:        jen lieventämiseksi reaalisia olosuhteita   maksi vuosille 1976-1985 sisältyvien selvi-
13548:        ja tarpeita vastaaviksi sekä halpakorkoi-   tysten ja ehdotusten pohjalta sekä tarpeelliset
13549:        sen lainan saamiseksi myös pienimua-        lisäselvitykset toimittaen sekä ottaen huomioon
13550:        toisiin asunnon ;kunnostus- ja korjailu-    asunto-, sosiaali-, talous- ja työvoimapoliittiset
13551:        toimiin?                                    tavoitteet ja kulttuurihistorialliset näkökohdat
13552:                                                    laatia ehdotukset
13553:    Vastauksena kysymykseen esitän kwmioit-
13554: tavas ti seuraavaa:                                   - asuntojen peruskorjaukseen kohdistuvis-
13555:                                                    ta yhteiskunnan ohjaus- ja tukitoimenpiteistä
13556:    Peruskorjauksen tavoitteena on heikkotasoi-        - alueittaisen peruskorjaustoiminnan järjes-
13557: sissa asunnoissa asuvan vähävaraisen asumis.ta-    tämisestä kokeiluna kokemusten hankkimiseksi
13558: son parantaminen sekä asuntojen käyttöiän pi-      siitä
13559: dentäminen, mitkä osaltaan vähentävät tarpee-         - tarpeellisiksi täydennyksiksi ja tarkistuk.
13560: tonta vanhoj-en asuntojen poistumaa j.a uustuo-    siksi voimassa oleviin lakien ja asetusten sään-
13561: tannon tarvetta. Peruskorjaustoiminnalla edis-     nöksiin.
13562: tetään lisäksi arvokkaiden miljöökokonaisuuk-         Sisäasiainministeriö tulee työryhmän ehdo-
13563: sien säilyttämistä.                                tuksien perusteella ryhtymään toimenpiteisiin,
13564:    Voimassa olevan asuntotuotantolain mukaan       joihin ne antavat aihetta.
13565: asuntolaina voidaan myöntää vain vuokra- ja           Rakennuslainsäädännöstä on jo nyt johdon-
13566: asunto-osuuskuntatalon sekä omakotitalon pe-       mukaisesti pyritty poistamaan esteet, jotka tar-
13567: tlJSkorjausta . varten. Lainsäädäntöä on ilmei-    peettomasti voivat rajoittaa peruskorjaustoi-
13568: sesti kuitenkin pyrittävä kehittämään niin, et-    mintaa. Viimeksi on 5 päivänä marraskuuta
13569: tä peruskorjaus valtion asuntolainoituksen         197 6 annettu rakennusasetuksen muutoksella
13570: avulla on mahdollista nykyistä laajemmin omis-     mahdollisuus sallia eräitä helpotuksi!ll asetuk-
13571: tusmuodosta ja rakennustyypistä riippumatta.       sen rakennussäännöksissä.
13572:    Asuntohallituksen omaksuman käytännön
13573:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
13574: 
13575:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13576: 4                                          1976 vp.
13577: 
13578: 
13579: 
13580: 
13581:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13582: 
13583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      styrels,en kan bostadslån beviljas både för full-
13584: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 1skri-        ständig och för partiell grundreparation. I frå-
13585: velse nr 1537 av den 20 oktober 1976 till ve-     ga om .fullständig grundreparation har den mål-
13586: derbörande medlem av statsrådet för avgivan-      nivå som man därvid bör försöka uppnå de-
13587: de av svar översänt avskrift av följande av       finierats. Om grundreparationen utförs partiellt
13588: riksdagsman Marjatta Stenius m. fl. under-        förutsätts i allmänhet att man i fråga om åt-
13589: tecknade spörsmål nr 282:                         gärderna iakttar en viktighetsordning, varvid
13590:                                                   uppmärksamheten inriktas på förbättrad bo-
13591:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         stadsstandard, förlängd användningstid för
13592:        vidta för utvecklande av villkoren för     byggnaden och bibehållande av skäliga drifts-
13593:        grundreparationer så, att även bostads-    kostnader.
13594:        aktiebolag och samfällt ägda hus vilkas        Grundreparationsverksamheten borde främjas
13595:        invånare fyller de sociala villkor som     genom lagstiftnings-, tekniska och finansiella
13596:        kräVJs, kan erhålla lån mot låg ränta,     åtgärder. Ministeriet för inrikesärendena har
13597:        för lindrande av lånevillkoren för         24. 8. 1976 tilisatt en arbetsgrupp, som har
13598:        grundreparationer så att de motsvarar      tili uppgift att före utgången av maj månad
13599:        reella förhållanden och behov samt för     år 1977
13600:        att lån mot låg ränta skall kunna er-          på basen av de i förslaget tili riksomfattan-
13601:        hållas även för åtgärder i liten skala     de bostadsprogram för åren 1976-1985 in-
13602:        i syfte att iståndsätta och reparera       gående utredningarna och förslagen och genom
13603:        bostäder?                                  utförande av erforderliga tilläggsutredningar,
13604:                                                   samt med beaktande av bostads-, sociai- och
13605:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     arbetskraftspolitiska och ekonomisk-politiska
13606: samt anföra följande:                             mål och kulturpolitiska synpunkter uppgöra
13607:    Syftet med en grundreparation är att för-      förslag
13608: bättra boendenivån för mindre bemedlade per-          - tihl åtgärder fr:ån samhäHets sida i syfte
13609: soner som bor i bostäder med låg standard         att styra och stöda grundreparation av bostäder
13610: samt att förlänga bostädernas användningstid.         - tili anordnande av regional grundrepara-
13611: Detta leder för sin del tili att ett onödigt       tionsverksamhet i försöksform för vi:nnande av
13612: bortfall i fråga om gamla bostäder minskas        erfarenheter om denna veriksamhet
13613: och likaså till ett minskat behov av nyproduk-        - tili erforderliga kompletteringar och re-
13614: tion. Genom att utföra grundreparationer          videringar av de stadganden som ingår i gäUan-
13615: främjar man dessutom bevarandet av värde-         de lagar och förordningar.
13616: fulla miljöhelheter.                                  Ministeriet för inrikesärendena kommer på
13617:    Enligt gällande lag om bostadsproduktion        basen av arbetsgruppens förslag att vidta de
13618: kan bostadslån beviljas endast för grundrepa-      ål~gärder tiH vilka dessa förshg ger anledning.
13619: ration av hyres- och bostadsandelslagshus samt        Ma:n har redan nu konsekvent försökt av-
13620: egnahemshus. Det är dock tydligt att man bör       lägsna de hinder i byggnadslagstiftningen vilka
13621: sträva till att utveckla lagstiftningen så, att   onödigtvis kan begränsa grundveparationsverk-
13622: grundreparation i större utsträckning än för       samheten. Senast har man genom en ändring
13623: närvarande kan utföras med hjälp av statens        av byggnadsförordningen den 5 november
13624: bostadslån, oberoende av äganderättsform och       1976 gjort det möjligt att tillåta vissa lätt-
13625: byggnadstyp.                                       nader i förordningens byggnadsstadganden.
13626:    Enligt den praxis som tillämpas av bostads-
13627:      Helsingfors den 19 november 1976.
13628: 
13629:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13630:                                                   1976 vp.
13631: 
13632: Kirjallinen kysymys n:o 283.
13633: 
13634: 
13635: 
13636: 
13637:                                      Tikka ym.: Junapalvelutoiminnan uudelleen järjestämisestä.
13638: 
13639: 
13640:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
13641: 
13642:      V aldonrau ta teiden taholta on koko junatar-         Matkaravinto Oy on viime maaHskuussa teh-
13643:  joihitoiniinta annettu yksityisten yhtiöiden hoi-      nyt luottamusmiestasolla sopimuksen itsepal-
13644: dettavaksi vuOkrasopimuksin vuOdeksi kerral-            veluvaunujen miehityksestä ja aikoo nyt räikeäs-
13645: laan; Junatarjoilutoiminnasta vastaavat Maitka-         ti rilklkoa tältä sopimusta. Työturvallisuu~kysy­
13646:  råvJnto Oy ja Suomen Ravintolavaunu Oy.                mykset junissa ovat lähes täysin järjestämättä
13647:      Kaikissa muissa ·pohjoismaissa junatarjoilu-       ja jankuvasti esiintyy myös jäDjestyshäiriöitä.
13648:  toiminnan harjoittaminen on nähty kiinteänä            Palvelubenildlökunnan vähennys tuntuu huomat-
13649:  osana valtibnrautateiden toimintaa ja koko ju-         tavasti junapalvelutoiminnan tasossa, joka ei
13650:  natal"joilutoiminlta on pidetty valtionrautateiden     nykyiselläänkään pienellä 1työvoimalla .täytä koh-
13651:  hoidossa.                                              tuullisia vaatimuksia.
13652:   · .VR asettaa junatarjoi:lutoiminnasta vastaaville       EdeLlä esitetyn perusteella ja vahiopäiväjär-
13653:  yhtiöiLle tiettyjä tasovaatimuksia. Luonnolli-         jest)'lksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13654:  sesti my(;is matkustajilla on· omat vaati1nuksensa     me kunnioittavasti valtioneuvoston åsianomai-
13655:  junatarjoilun !tasosta; · .          .       ·         sen jäsenen vastattavaksi 'seuraavan kysymyk-
13656:     · Matkaravintq Oy:J1 pa:lvelilikses·sa on juna-     sen:.
13657:  tarjoiluhenkilökuntaa yakinaisena 17.0 työnteki-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13658: jä~i ·. ja osa-aikatyöntekijöitä 30~0: ·Mallka-                    siin Markaravinto Oy:n ja Suomen Ra-
13659:  ravinto Oy on ilmoittanut ·28. 9. 1976 Hotelli-                   vintolavaunu Oy:n kanssa tehtyjen sopi-
13660: ·ra Ravintolahenkilökunnan liitolle irtisanovansa               .. musten purkamiseksi sekä irtisanottujen
13661:  40 työntekijää ·ja ~yyksi il1lloite.taan taloudelli-              työntekijöiden työllisyyden turvaatnisek-
13662: ;set ·ja ·tuotannolliset seikat. lrtisanomis~t .·ovat              si, ja .                  . .       ·. .
13663:  tapahwneet nimenomaan h~nki'lökunrtan van-                           aikooko· HaHitus ·ryhtyä toimenpitei-
13664:  himtnast~ päästä jä .useat ·ovat . olleet yhtiön                 siin junapalvelutoiminnan' ·ja valtion
13665:  paJ:v~ltiksessa jo.· yli '. 10 vuotta. . Myöhemmissä           . Jdinte~sltöisisä toimivien: asemaravintoloi-
13666:  n,e.uvdtteluissa irtisailc:)ttujen 111ä~r~ on saatu               den siirtämiseksi ,VR:n tai sen tytär-
13667: I;tsketuksi 25:een j~ lisäksi 9. :koköpäivätoi·mista               yhtiön 'hoidettaviks~? .              ·
13668:  otJ.' siirretty osa-ai:ka~yöntekiji)~bi.      · ·..·
13669:          Helsingissä 21 päivänä Jokakuuta 1976.
13670: 
13671:             Seppo Tikka                     Helge Siren                     Pertti Paasio
13672:             Maija Rajantie                 ·Matti Luttinen                . Markus Aaltonen
13673: 
13674: 
13675: 
13676: 
13677:   . ,.
13678: 
13679: 
13680: 
13681: 1109/76
13682: 2                                              1976 vp.
13683: 
13684: 
13685: 
13686: 
13687:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
13688: 
13689:    Vailtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olemassa olevan ja ammaJttitaitoisen yrittäjän
13690: main~tussa   tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       organisaation puitteissa.
13691: olette 21 päivänä [okakuuta 1976 päivätyn                 Pohjoismaissa junapalvelua hoitavat rautateis-
13692: kirjeenne. oheUa toimittanut valtioneuvoston          tä erilliset organisaatiot. Lisäksi esimerhlksi
13693: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Roo.tsis·sa ei junapalvelutoiminta ole ka1kilta
13694: edustaja S. Tikan ym. näin kuuluvasta :kirjalli-      osin Statens Järnvägar'n •tytäryhtiönlkään . hoi-
13695: sesta kysym~ksestä n:o 283:                           dossa, vaan !toimintaa on luovutettu myös \Nko-
13696:                                                       puolisille yrittäjille.
13697:            Aikooko Hahl1tus ryhtyä toimenpitei-           Kehitys rautateiden junapalvelun osalta on
13698:        siin MatJkaravinto Oy:n ja Suomen Ra-          muissa Euroopan maissa osoittautunut pysy-
13699:        vintolavaunu Oy:n kanssa tehtyjen sopi-        västi tappiolliseksi toiminnaJksi. Samaan suun-
13700:        musten purkamiseksi sekä irtisanottujen        taan on kehittynyt toiminta myös Matlkaravin-
13701:        työntekijöiden .työllisyyden turvaamisek-      to Oy:n junapalvelun osalta, joSikin muihin
13702:        si, ja                                         maihin nähden verrattain myohään. Toiminnan
13703:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kannattamattomuus johtuu rsiitä, että kustan-
13704:        siin junapalvelutoiminnan ja valtion           nukset henkilökunnan palklkaukseri osalta ovat
13705:        tkiinte1Sitöissä toimivien asemaravintoloi-    tässä yritysmuodossa erittäin suuret. Eräänä
13706:        den siirtämiseksi VR:n tai sen tytär-          •tekijänä on myös se, että junapaJvelutoimin-
13707:        yhtiön hoidettaviksi?                          nalle on asetettava nykyään aiempaa korkeampi
13708:                                                       palvelutaso. Suomessa näitä kustannuksia li-
13709:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säävät pitJkät työajat ja se että myös yöaika
13710: vasti seuraavaa:                                      luetaan työajaksi, vaikkei myyntiä srlloin voida
13711:     Vaidonrautatiet ja Matkaravinto Oy sopivat        suorittaa.
13712: v. 1972 keskenään junapalvelua koskevasta                 Rautalteillä on •tutkittu mahdollisuuksia koko
13713: yleissopimuksesta, joka käsitti asemaravintola·       asema· ja junaprulvelutoiminnan uudeileen orga-
13714: ja junapaLvelutoiminnan, kun samanaikaisesti          nisoimiseksi. TäNöin ovat olleet esi:llä eri
13715: muut rautateillä olleet yrittäjät ioopuivat juna-     vaihtoehdot, mm. valtionrautateiden itsensä hoi~
13716: palvelutoiminnastaan sen kannattamart:tomuuden        tama järjestely, mutta etu- ja haittanäkökohdat
13717: vuoksi. Vanhoista yrittäjistä jatkaa edelleen         huomioonottaen on päädyltty siihen, ettei ole
13718: toimintaa Suomen Ravintolavaunu Oy. Sillä             järkevää hoitaa toimintaa valtionrautateiden
13719: on hoidettavanaan 3 ravintolavaunulinjaa. Li-         puitteissa, koska sillä ei ole riittävää ammatti-
13720: säksi mumle yrittäjille on vuokrattu 26 asema-        taitoa eikä organisaatiota.
13721: ravintolaa.                                               Sopimuksessa Matkaravinto Oy:n kanssa on
13722:    Kun Matkaravinto Oy tarvitsi asemaravinto-         lähdetty siitä, että Matkaravinto Oy hoitaa
13723: loita junapalvelun huolto- ja •toimintapisteinä,      itsenäisesti asema- ja junapalve1ua, mutta Val-
13724: oli välttämätöntä, että silloin Matkaravinto          tionrautateillä on oikeus seurata tätä toimintaa
13725: Oy:n hallussa olleet asemaravintolat jäivät edel-     ja kustannusten kehitystä Matkaravinto Oy:n
13726: leen sen hoidettaviksi. Samalla Valtionrauta-         tilinpidosta. Maitikaravinto Oy maksaa myös so-
13727: teiden taholta lähdettiin siitä, että sen toiminta-   pimuksen perusteella vuokraa asemaravintola-
13728: ajatukseen ei kuulunut mainittujen ravitsemus-        toiminnastaan, mutta ottaa samalla kannettavak-
13729: ailan tehtävien hoi!to, vaan sopimuksen tavoit-       seen mahdollisen tappion yrittäjäriskin puitteis-
13730: teena oli taata matkustajille riittävän korkea-       sa. JunapaJ.velun osalta valtionrautart:iet kotvaa
13731: tasoinen palvelu asemaravintoloissa ja junissa.       osan makuuvaunujen ja moottor1kiitojunien ju-
13732: Tämä katsottiin parhaiten voitavan toteuttaa jo       napalvelusta syntyvistä tappioista. Lisäksi on
13733:                                                N:o 283                                                 3
13734: 
13735: huomattava, että Matkaravinto Oy investoi var-        jestelmän pohjalta. Sen puitteissa Valtionrauta-
13736: sin huomattavia summia asemaravin1wloiden va-         tdNä on mahdollisuus seurata ta:tkoin junapal-
13737: rusteluun sekä junapalvelussa tarvittaviin ko-        velun yrittäjän toiminnan kehitystä ja tarvit-
13738: neisiin ja laitteisiin.                               taessa vaatia toimenpitdtä palvelutason paran-
13739:    Valtionrautateiden käsit~ksen mukaan äsket-        tamiseksi.
13740: täin .suoritetuilla henkilökunnan irtisanomisiHa         Mitä tulee työturvallisuuteen ravintolavau-
13741: on pyritty mito1t>tamaan hen1kilökunta siten,         nuissa on todettava, että Vaidonrautatiet omas-
13742: että se vastaa em. vaunuissa tarvittavaa määrää       ta puolestaan on saanut lisättyä piukän matkan
13743: huomioonottaen, että sopimuksen mukainen              juniin poliisivoimia ja toisaalta junissa on kon-
13744: palvelutaso voidaan toteuttaa. Valtionrautaltiet      duktööri, jonka tehtävänä on järjestyksen val-
13745: puolestaan vaLvoo, että palvelutaso •tulee säily-     vonta myöskin ravintolavaunujen osalta. Ylei-
13746: mään sopimukisen mukaisena, mutta se ei voi           sen järjestyksen parantumis,ta tukevat rautatie-·
13747: puuttua itse vuorolistojen osoittamaan henkilö-       hai]Jituksen keräämät poliisiraportit järjestyben
13748: kunnan lukumäärään.                                   pidosta.
13749:    V·a'Ltionrautatiet ei tässä vaiheessa katso tar-      Suomen Ravintolavaunu Oy:n to11nmnan
13750: peelliseksi nykyisten sopimusten purkamista ja        osalta Valtionrautatiet toteaa, että sen harjoitta-
13751: erillisen yhtiön perustamista tai toiminnan otta-     ma toiminta vastaa Valtionrautateiden palvelu-
13752: mista Valtionrautateiden haltuun. Palvelutason        tason vaatimusta ja että tästä toiminnasta Vai-
13753: ja taloudellisuuden kannalta päästään yhtä hy-        donrautatiet perii ja,tkuvasti vuokratuloa.
13754: vään raJtJkaisuun nykyisen kaltaisen sopimusjär-
13755:       Helsingissä marraskuun 19 päivänä 1976.
13756: 
13757:                                                                   Liikenneministeri Ragnar Granvik
13758: 4                                               1976 vp.
13759: 
13760: 
13761: 
13762: 
13763:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r t T a 1 m a n.
13764: 
13765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 de nordiska länderna sköts tågservicen av
13766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ,skri-             organisationer utanför )'arnvägarna. Vidare
13767: velse av den 21 ohober 1976 t111 vederbörande          sköts ·tågserviceverksamheten t.ex. i Sverige
13768: mechlem av ,statsrådet översänt avskr~ft av föl-       inte ti11 ahla delar heller av Statens Järnvägars
13769: jande av riksdagsman S. Dkka m. fl. unde~­             dottettbolag, utan har delvis överlåtits till utom-
13770: tecknade spörsmå!l nr 283:                             stående föreitagare.
13771:                                                           Utvecklingen beträbfand~ järnvägarnas tåg-
13772:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      s~rvice har i de övriga europeiska länderna visat
13773:          ta för att de .avtal som slutits med          sig kons·tant förlust:bringande. I fråga om
13774:          Matkaravinto Oy och Suomen Ravinto-           Matkaravinto Oy:,s tågservice har verksamheten
13775:          -lavaunu Oy skall kunna häv·as ,samlt de      utveoklats i samma riktning, även om detta i
13776:          friställda arbetstagarnas sys,sels·ättning    jämförelse med andra Iänder skett relativ't sent.
13777:          ,tryggas, och                                 Den olönsamma ve~ksamlheten betor på att
13778:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kostnaderna för personalens avlöning i denna
13779:          för att tågserviceverksamheten och sta-       typ av företag är mycket höga. En de1faiktor
13780:      . · tionsrestaurangerna i statens fastigheter     är även, att kravet på servicenivå beträffande
13781:          skall kunna överlåtas till statsjärnvä-       tågservicevel1ksamheten numera är högre än ti-
13782:          garna?                                        digare. I Finland ökas dessa kostnader av de
13783:                                                        långa arbet9tiderna, varvid även natten räknas
13784:    Såsom svar på detta 'spörsmå:l får jag vörd-        som arbetstid, trots att försäljning då inte
13785: samt anföra fö1jande.                                  förekommer.
13786:    Statsjärnvägarna och Matkaravinto Oy träf-              Vid järnvägarna har undersökts frågan om
13787: fade år 1972 ett allmänt avtal rörande tåg-            en eventuell omorganisering av hela stations-
13788: service som omfattade stationsrestaurang- och          och tågserviceverksamheten. Härvid har olika
13789: tågservicevenksamhat, då andra företagare vid          alternativ dryftats, bland annat det, a!tt Stats-
13790: järnvägarna på grund av dålig lönsamhet sam-           järnvägarna s:jalvständigt ~skulle sköta v·etk-
13791: tidigt nedlade sin tågserviceverksamhet. Av            samheten, men med beaktande fördelarna och
13792: de tidigare företagarna har Suomen Ravintola-          nackdelarna har man kommh tili aH det inte är
13793: vaunu Oy fortsatt med verksamheten och skö-            rationellt atJt vetksamheten sköts av Statsjärn-
13794: ter tre restaurangvagnlinjer. Ytterligare har 26       vägarna, som inte besitter den nödiga yttkes-
13795: stationsresltauranger uthyrts till andra företagare.   kunnigheten e11er har den erforderliga organi-
13796:    Då Matkaravinto Oy behövde stationsres-              sationen.
13797: tauranger såsom service- och verksamhetspunk-              1 avtalet med Matkaravinto Oy har man ut-
13798: ter för tågservicen, var det nödvändigt att de         gått från atlt Matkaravinto Oy sjalvständigt
13799: stationsrestauranger, som företaget redan inne-        sköter stations- och tågservicen, men att Stats-
13800: hade, även i fortsäittningen sköttes av samma           järnvägarna har rätt att i Matkaravinto Oy:s
13801: företag. Samtidigt utgick man vid Statsjärn-           bokföring fö1j a med denna verksamhet samt
13802: vägarna från att nämnda uppgifter inom för-            kostnadsuJtvecklingen. Enligt avtal betalar Mat-
13803: plägnadsbranschen inte ingick i statsjärnvägarnas       karavinto Oy även hyra för sin stationsrestau-
13804: verksamhet, utan att syftet med avtalet var att         rangverksamhet, men påtar sig samtidigt en
13805: i stationsrestauranger och på dg 'trygga pas-           eventudl förlust inom ramen för företagarris-
13806: sagerarna service på en tHlräckligt hög nivå.          ken. Beträffande tågservicen gäller, aut Staits-
13807: Man ansåg att detta bäst kunde genomföras               järnvägarna ersätter en del av de förluster
13808: inom ramen för en redan existerande och yr-             som föranleds av tågservicen i sovvagnar och
13809: keskunnig företagares organisation.                     motorexpresståg. Ytterligare bör beaktas, abt
13810:                                                   N:o 283                                               5
13811: 
13812:  Matkaravinto Oy investerar rätJt betydande be-         detta avtarlssystem har Sta:tsjärnvägarna möjlig-
13813:  lopp i utrustning för stationsrestaurangerna           het altt noggrant följa med utvecklingen av
13814:  samt i maskiner och anordningar för tågservi-          den ver'ksamhet som bedrivs av tågserviceföre-
13815:  cen.                                                   tagaren och vid behov kräva, att åtgärder 1skaJJ
13816:     Enligt Statsjärnvägarnas uppfattning har man        vidtas för hö~ande av servicenivån.
13817:  genom de nyligen ve11kställda uppsägningarna               Beträffande skyddet i arbete kan det för
13818:  av personalen strävat till aJtt anpassa antalet        restaurangvagnarna:s del tkonstateras, att Stats-
13819:  anstäJ:lda så, att det motsvarar det antal anstä:H-    järnvägarna i fjärrtågen har få:tt polisstyclcor
13820:  da som behövs i ovan nämnda vagnar, med be-            till sitt förfogande och att det dessutom finns
13821:  aik.tande av att den avtalsenliga servicenivån         en konduktör i tågen, vars uppgift är att över-
13822:  skall uppnås. Statsjärnvägarna övervakar för           vaka ordningen ,även i restaurangvagnarna. De
13823:  sin del, att servicen bi:behålls på den nivå           av järnvägsstyrelsen hopsamlade poHs.ra:pporter-
13824:  avtaleJt förutsätter, men kan inte ta ställning tili   na om överva:kningen av ordningen stöder upp-
13825:  det antal anställda, som enligt turlistorna be-        fattningen atlt den aHmänna ordningen för-
13826:  hövs.                                                  bättrats.
13827:     Statsjärnvägarna anser det inte i det·ta skede          I fråga om Suomen Ravintolavaunu Oy:s
13828:  nödvändigt att gällande avtal !hävs och ett sär-       venksarnhet konstaterar Statsjärnvägarna, att
13829:  skilt bolag grundas, e1ler all:>t venksamheten         den verksamhet som nämnda företag beddver
13830:  överlåts tili Statsjärnvägarna. Med hänsyn tili        motsvarar Stats~ärnvägarnas krav på service-
13831:  servicenivå ocb Jönsamhet kan en lika bra 1ös-         nivå och atlt Statsjärnvägarna .kontinuerligt
13832: .ning uppnås rpå basen av ett avtalssy.stem, så-        uprpbär hyra för denna verksamhet .
13833:  dant som det nuvarande. Inom ramen för
13834:       Helsingfors den 19 november 1976.
13835: 
13836:                                                                      Trafi!kminister Rag11ar Gra11vik
13837: 
13838: 
13839: 
13840: 
13841: 1109/76
13842:                                               1976 vp.
13843: 
13844: Kirjallinen kysymys n:o 284.
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849:                                   Manninen: Pudasjärven posti- ja teletalon rakentamisesta.
13850: 
13851: 
13852:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13853: 
13854:     Pudasjärvellä on jo kauan oll,ut vireillä           Koska Pudasjärven posti- ja teletalon raken-
13855:  uuden posti- ja teletalon rakentaminen. Nykyi-      tamissuunnite1mat ovat tiettävästi pitkälle val-
13856: .set tilat ovat vanhat, ahtaat sekä muutoinkin       miit, voitaneen rakentamistyö aloittaa jo ensi
13857: epätarkoituksenmukaiset. Pudasjärv(m saaminen        talvena.
13858: automaattisen puhelinliikenteen piiriin edellyt-        Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
13859:  tää myöskin uusien tilojen kiireellistä raken-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
13860:  tamista.                                            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13861:     Pudasjärvi on Oulun läänin vaikeimpia            vaksi seuraavan kysymyksen:
13862:  työttömyysalueita, joten tällaisen suurehkon
13863:  rakennuskohteen rakentaminen helpottaisi ensi                 Aikooko Hallitus ,ryhtyä pi:kaisiin
13864:  talven vaikeaa työttömyyttä. Toisaalta voitaisiin          toimenpiteisiin Pudasjärven posti- ja
13865:  jouduttaa automaattisen puhelinliikenteen saa-             teletalon rakentamishankkeen toteutta-
13866:  mista Pudasjätvelle.                                       miseksi?
13867:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1976.
13868: 
13869:                                           Mauno Manninen
13870: 
13871: 
13872: 
13873: 
13874: 1111/76
13875: 2                                            1976 vp.
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 
13880:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13881: 
13882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telua koskevan sopimuksen Arkkitehtitoimisto
13883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Risto Harju Ky:n kanssa. Tähän sopimukseen
13884: olette 21 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn           perustUen ifriainittu arkkitehtitoimisto on laati-
13885: kirjeenne n:o 1551 ohella toimittanut valtio-       nut .esisuunnitelmaluonnbksen yhteistoiminnassa
13886: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       posti- ja ·lennätinha:llituksen sekä rakennus-
13887: sen kansanedustaja Mauno Mannisen kirjalli-         hallituksen kanssa. Esisuunnitelmaa on sen
13888: sesta kysymyiksestä n:o 284, jos·sa tiedustel-      laadinta-aikana jouduttu useasti korjaamaan
13889: laan:                                               ja täydentämään. Työtä on vaikeuttanut ja
13890:            Aikooko Hallitus ryhtyä pi!kaisiin       hidastanut Pudasjärven vanhan postitalon
13891:         toimenpiteisiin Pudasjärven posti- ja       käyttö- ja:· mutitossuunnitehnan kytkeytyminen
13892:         teletalon rakentamishan:kkeen toteutta-     uuden talon esisuunnitelmaan. Posti- ja
13893:         miseksi?                                    lennätinhallitus on 5 päivänä marraskuuta
13894:                                                     1976 lähettänyt esisuunnitelma-asiakirjat ra-
13895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kennushallitukselle tarkastettavilksi sekä to-
13896: taen seuraavaa:                                     teuttrunisaikataulun ja kustannusarvion laati-
13897:                                                     mista varten~
13898:    Liikenneministeriö on 13 pruvana syyskuuta          Posti-    ja lennätinhallitus on        vuosia
13899: 1974 vahvistanut Pudasjärven posti- ja tele-        1978-1982 koskevassa taloussuunnitelma-
13900: taion perustamissuunnitelman sekä kehottanut        ehdotuksessaan ajoittanut Pudasjärven posti-
13901: posti- ja lennätinhallitusta yhteistyössä raken-    ja teletalon rakennushankkeen toteutettavaksi
13902: nushallituksen kanssa laatimaan hankkeen esi-       vuosina 1977-1979. Mikäli esisuunnitelma
13903: suunnitelman.                                       voidaan lähiaikoina vahvistaa ja hankkeelle
13904:    Posti- ja lennätinhallitus on 18 päivänä         antaa suunnittelukehotus, rakennustyöt voidaan
13905: maaliskuuta 1975 tehnyt hankkeen esisuunnit-        aloittaa vuonna 1977.
13906:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1976.
13907: 
13908:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
13909:                                              N:o 284                                                3
13910: 
13911: 
13912: 
13913: 
13914:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13915: 
13916:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       projektet med Arkkitehtitoimisto Risto Harju
13917: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Ky. På basen av detta avtal har arkitektbyrån
13918: nr 1551 av den 21 oktober 1976 till veder-         i samarbete med post- och telegrafstyrelsen
13919: börande medlem av statsrådet för avgivande         samt byggnadsstyrelsen uppgjort ett utkast tili
13920: av svar översänt avskrift av följande av riks-     utbyggnadsplan. Under den tid då utbyggnads-
13921: dagsman Mauno Manninen undertecknade               planen har utarbetats har man flera gånger
13922: spörsmål nr 284:                                   varit tvungen att korrigera och komplettera
13923:                                                    den. Arbetet har försvårats och fördröjts genom
13924:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-         att planen för användning och ändring av det
13925:        gärder för att förverkliga byggnads-        gamla posthuset i Pudasjärvi har kombinerats
13926:        projektet för post- och telehuset i         med utbyggnadsplanen för de.t nya huset. Post-
13927:        Pudasjärvi?                                 och telegrafstyrelsen har den 5 november 1976
13928:                                                    sänt de handlingar som gäller utbyggnadsplanen
13929:    Såsom svar på detta spörsmål får jag            tili byggnadsstyrelsen för granskning samt för
13930: vördsamt anföra följande.:                         uppgörande av en tidtabell för förverkligandet
13931:                                                    och ett kostnadsförslag.
13932:    Trafikministeriet har den 13 september 1974         Post- och ~telegrafstyrelsen har i sitt förslag
13933: fastställt anläggningsplanen för post- och tele-   till ekonomipian för åren 1978-1982 tidsbe-
13934: huset i Pudasjärvi samt uppmanat post- och         stämt projektet för byggande av post- och tele-
13935: telegrafstyrelsen att i samarbete med byggnads-    huset i Pudasjärvi så, att det skall förverkligas
13936: styrelsen uppgöra en utbyggnadsplan för pro-       åren 1977-1979. Om utbyggnadsplanen under
13937: jektet.                                            den närmaste tiden kan fastställas och pro-
13938:    Post- och telegrafstyrelsen har den 18 mars     jekteringsanmaning ges, kan byggnadsarbe.tena
13939: 1975 ingått avtal om utbyggnadsplanen för          inledas år 1977.
13940:      Helsingfors den 16 november 1976.
13941: 
13942:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
13943:                                                1976 vp.
13944: 
13945: Kirjallinen kysymys n:o 285.
13946: 
13947: 
13948: 
13949: 
13950:                                   Korhonen ym.: Valtion omistaman kaluston rikkomisesta ennen
13951:                                      myyntiä.
13952: 
13953: 
13954:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13955: 
13956:    Viime viikkoina ovat pohjoiskarjalaisia ärsyt-    dännön mukaan? Joutuu vakavasti kysymään,
13957: täneet ja jopa järkyttäneet TVL:n tekemät tai        miksi yhteiskunnan omaisuutta vain epäonnistu-
13958: teettämät tuhotyöt käytettyjen TVL:n konei-          neen lainsäädännön vuoksi rikotaan. Tiedämme,
13959: den huutokaupan edellä.                              että koneissa ja laitteissa on sellaisia kulumia,
13960:    Työturvallisuuslain 40 §:n vuoksi ja TVH:n        joiden korjaaminen valtion varoin on kyseen-
13961: antamien ohjeiden mukaan käytetyt koneet on          alaista, mutta yksityiset ammattitaitoiset re-
13962: ensin romutettava ja vasta sen jälkeen ne voi-       monttimieskykyiset käyttäjät niistä saisivat
13963: daan myydä. Siellä oli hitsaamalla poltettu          hyvinkin edullista ja jopa turvallista kalustoa,
13964: poikki yli kymmenen kuormaajan nostoaisat.           kun niitä ei etukäteen rikottaisi.
13965: Nämä koneitten kauhat ja sylinterit oli laitettu        Edellä esitetyn peruste.ella ja valtiopäivä-
13966: eri kasaan ja myytiin romuna. Samoin useista         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
13967: tiehöylistä, joita olisi vielä voitu käyttää yksi-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13968: tyisteiden hoitoon, oli hitsattu rungot poikki.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13969: Nyt yksityiset ostavat ja korjaavat nuo tahalli-
13970: sesti lainsäädännön vuoksi rikotut koneet, ja                  Tietääkö Hallitus, että 'työturvalli-
13971: ottavat ne käyttöönsä. Edelleen oli rikottu                 suuslainsäädäntöön nojaten säretään
13972: suurehko lasikuituvene hakkaamalla kirveellä                tahallisesti romutustarkoituksessa val-
13973: pohjaan ammottavia aukkoja. Veneen myynti-                  tion omistamaa kalustoa ennen myyn-
13974: hinta rikottuna oli saamieni epävirallisten tieto-          tiä, ja
13975: jen mukaan vielä noin 8 000 mk. Kaikista ko-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13976: neista ja laitteista ehjinä myytynä olisi saatu             ryhtyä kyseessä olevan epäkohdan kor-
13977: huomattavasti enemmän. Tämäkö rikkominen                    jaamiseksi?
13978: lisää työturvallisuutta työturvallisuuslainsää-
13979:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1976.
13980: 
13981:           Erkki Korhonen                Ulla Järvilehto                Toivo T. Pohjala
13982:           Antero Juntumaa               Alli Vaittinen-Kuikka          Sinikka Karhuvaara
13983:           Jorma Fred                    Kirsti Hollming                Kullervo Rainio
13984:           Raino Westerholm              Olavi Majlander                Heikki J artti
13985:           Impi Muroma                   Saara Mikkola                  Pertti Salolainen
13986:                                         Georg C. Ehrnrooth
13987: 
13988: 
13989: 
13990: 
13991: 1121/76
13992: 2                                            1976 vp.
13993: 
13994: 
13995: 
13996: 
13997:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13998: 
13999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työryhmä esitti seuraavia nykyisiin maata-
14000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yksiin soveltuvia menettelyvaihtoehtoja:
14001: olette 21 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-          "Työturvallisuussäännösten mukaisessa kun-
14002: jeenne n:o 1569 ohella toimittanut valtio-           nossa olevat käytöstä poistetut koneet, väli-
14003: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     neet ja muut teknilliset laitteet, joita ei enaa
14004: kansanedustaja Erkki Korhosen ym. näin              saada toisen viraston tai laitoksen käyttöön,
14005: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 285:      on myytävä valtiolle mahdollisimman edullisella
14006:                                                      tavalla. Yleensä myynnin tulisi tapahtua huuto-
14007:           Tietääkö Hallitus, että työturvalli-      kaupalla, mutta poikkeustapauksissa ja lähinnä
14008:        suuslainsäädäntöön nojaten säretään          silloin, kun on kysymys vähempiarvoisesta
14009:        tahallisesti romutustarkoitukse.ssa val-     omaisuudesta, saa myynti tapahtua muuten.
14010:        tion omistamaa kalustoa ennen myyn-          Huomattakoon, että teknillinen laite saattaa
14011:        tiä, ja                                      täyttää turvallisuusvaatimukset, vaikka se ei
14012:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      olisi käyttökunnossa.
14013:        ryhtyä kyseessä olevan epäkohdan kor-           Työturvallisuussäännösten kannalta puutteel,
14014:        jaamiseksi?                                  listen koneiden, välineiden tai muiden teknil-
14015:                                                     listen laitteiden luovuttaminen on nykyisten
14016:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säännösten vallitessa rajoitettua. Silloin kun
14017: vasti seuraavaa:                                    laitteen saattaminen säännösten ja ohjeiden
14018:    Tie- ja vesirakennushallituksen valmistellessa   mukaiseen kuntoon ei ole taloudellisesti kan-
14019: irtaimen omaisuuden poisto-ohjeita vuonna           nattavaa, voidaan laitteita myytäessä tai muu-
14020: 197 4 työsuojeluhallitus katsoi kaluston myyn-      ten luovutettaessa noudattaa seuraavaa:
14021: nin ja luovutuksen osalta tie- ja vesirakennus-         1. Siirretään laite siinä kunnossa kuin se
14022: hallituksen menetelleen aikaisemmin virheelli-      luovutushetkellä on, toiselle valtion virastolle
14023: sesti ja uusien suunniteltujen ohjeiden olevan      tai laitokselle (sisäinen siirto). Vastaanottava
14024: työturvallisuuslain 40 §: n vastaisia. Tie- ja      virasto tai laitos on velvollinen huolehtimaan
14025: vesirakennushallitus pysäytti tämän takia käy-      siitä, että laitetta ei käytetä työssä puutteelli-
14026: töstä poistetun kaluston luovutuksen ja myyn-       sena eikä myydä tai muuten luovuteta puutteel-
14027: nin muuna kuin romuna ja pyysi valtiovarain-        lisena ulkopuolisten käyttöön.
14028: ministeriötä antamaan asiasta uudet ohjeet.            2. Myydään laite siinä kunnossa kuin se
14029:    Valtiovarainministeriö    asetti   työryhmän     luovutushetkellä on kunnostettavaksi, osina
14030: 22. 5. 1975 selvittämään valtion käytöstä pais-     käytettäväksi tai romutettavaksi korjaus- tai
14031: tettavien koneiden, välineiden ja muiden tek-       koneliikkeelle taikka muulle sellaista toimintaa
14032: nisten laitteiden luovuttamista. Työryhmä jätti     harjoittavalle. Ennen luovutusta on varmistau-
14033: muistionsa 31. 10. 1975.                            duttava siitä, että laite ei mene työturvalli-
14034:    Työryhmä katsoi nykyisten säännösten ole-        suuden kannalta puutteellisena työkäyttöön.
14035: van eräiltä osin liian jäykät ja käytäntöön            3. Romutetaan laite viraston tai laitoksen
14036: vaikeasti sovellettavat käytössä olevien lait-      toimesta. Kunnossa olevat osat jätetään omaan
14037: teiden luovutuksiin. Työryhmä ehdotti toimen-       käyttöön, siirretään toiselle valtion virastolle
14038: piteitä, jotka koskevat uusien säännösten ja        tai laitokselle tai myydään. Käyttökelvoton
14039: ohjeiden soveltamisen rajoittamista käytössä        romu myydään muun romun yhteydessä."
14040: olevien teknisten laitteiden kohdalla sekä työ-        Tie- ja vesirakennushallitus antoi muistion
14041: turvallisuuslain 40 § :n muuttamista.               pohjalta ohjeensa tie- ja vesirakennuspiireille,
14042:                                                N:o 285                                                3
14043: 
14044: koska poistettua kalustoa oli kerääntynyt niin        olevaa kalustoa. Näitä luovutuksia onkin saatu
14045: paljon, ettei sen säilyttämistä voitu enää koh-       tehdyksi huomattavassa määrin mm. vanki-
14046: tuudella jatkaa.                                      loille, puolustuslaitokselle ja valtion kouluille
14047:    Suurin osa tie- ja vesirakennuslaitoksen           yms.
14048: käytöstä poistamasta kalustosta ja myös van-             Käytännössä nykyisten ohjeiden vallitessa
14049: hempi osa vielä käytössä olevasta konekalus-          on menettelyjärjestys ollut seuraava:
14050: tosta ei täytä näin tulkittuja työturvallisuus-
14051: määräyksiä. Kun poistoon menevä kalusto on               1. Valtion virastoille ja laitoksille on luo-
14052: ollut selvästi yli-ikäistä ja sen kunnostaminen       vutettu heidän haluamansa kalusto.
14053: tulisi siten suhteettoman kalliiksi, on jo tätä          2. Työturvallisuusmääräykset täyttävä ka-
14054: seikkaa pidettävä riittävänä poistoperusteena.        lusto on myyty vapaasti.
14055: Lisäksi suurimmassa osassa paistettua kalustoa           3. Korjaus- ja koneliikkeille on myyty työ-
14056: on o11ut huomattaviakin työturvallisuuspuut-          turvallisuusmääräykset :täyttämätöntä kalustoa
14057: teita, joiden poistaminen olisi tullut tie- ja        siinä määrin kuin on saatu edullisia tarjouksia.
14058: vesirakennuslaitokselle liian kalliiksi. Poistetun       4. Muu osa kalustosta on romutettu jättäen
14059: kaluston kunnostaminen ei ole yleisestikään           itselle käyttökelpoiset komponentit ja myyden
14060: ottaen taloudellista muuta kuin sellaisille, joille   loput romuna. Ainoastaan työturvallisuusmie-
14061: työvoima on poikkeuksellisen halpaa.                  lessä hengenvaaralliset koneet ja laitte.et on
14062:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen suorittaman          rikottu ennen myyntiä. Kyselyssä mainituissa
14063: tutkimuksen mukaan on ainakin tässä vaiheessa         tapauksissa on menetelty tämän ohjeen mukai-
14064: mahdotonta löytää sellaisia korjaus- ja kone-         sesti.
14065: liikkeitä tai vastaavia, jotka olisivat valmiit          Liikenneministeriö pyrkii omalta osaltaan
14066: ostamaan laitoksen kalustoa.                          aikaansaamaan työturvallisuuslain 40 §: ään
14067:    Tie- ja vesirakennuspiirit ovat pyrkineet          sellaisen muutoksen, että kysymyksessä maini-
14068: aktiivisesti löytämään valtion virastoja ja laitok-   tuilta epäkohdilta vältytään. Työturvallisuus-
14069: sia, jotka olisivat valmiit ottamaan vastaan          lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että se sallii
14070: tie- ja vesirakennuslaitoksen käytöstä paistettua     olemassa olevan kaluston kansantaloudellisesti
14071: työturvallisuusmääräysten vastaisessa kunnossa        mielekkään käytön.
14072:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1976.
14073: 
14074:                                                                  Liikenneministeri Ragnar Granvik
14075: 4                                             1976 vp.
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14081: 
14082:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Arbetsgruppen föreslog följande alternativa
14083: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förfaringssätt som kan tillämpas på de nuva-
14084: nr 1569 av den 21 oktober 1976 till veder-           rande bestämmelserna:
14085: börande medlem av statsrådet för avgivande               "Maskiner, redskap och andra tekniska an-
14086: av svar översänt avskrift av följande av riks-       ordningar, vilka utmönstrats och är i ett skick
14087: dagsman Erkki Korhonen m. fl. undertecknade          som överensstämmer med stadgandena om
14088: spörsmål nr 285:                                     skydd i arbete, och vilka inte längre kan tagas
14089:                                                      i bruk av ett annat ämbetsverk eller en annan
14090:           Är Regeringen medveten om, att             inrättning, skall säljas på ett för staten så
14091:        man med stöd av lagstiftningen om             förmånligt sätt som möjligt. Försäljningen
14092:        skydd i arbete avsiktligt i nedskrot-         borde i allmänhet ske genom auktion, men i
14093:        ningssyfte slår sönder statsägd materiel      undantagsfall och särskilt då det är fråga om
14094:        innan den försäljs, och                       egendom av mindre värde får försäljningen
14095:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            ske på annat sätt. Det 'bör observeras, att en
14096:        vidta för att rätta till ifrågavarande        teknisk anordning kan uppfylla säkerhets-
14097:        missförhållande?                              kraven, även om den inte är i användbart skick.
14098:                                                          Överlåtelse av maskiner, redskap eller andra
14099:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tekniska anordningar, som med hänsyn till
14100: samt anföra följande:                                stadgandena om skydd i arbete är bristfälliga,
14101:     Då väg- och vattenbyggnadsstyrelsen år 1974      begränsas av de bestämmelser som gäller för
14102: förberedde direktiv för utmönstring av lösöre,       närvarande. Om det inte är ekonomiskt lön-
14103: ansåg arbetarskyddsstyrelsen att väg- och vat-       samt att sätta en anordning i ett skick som
14104: tenbyggnadsstyrelsen tidigare hade förfarit fel-     överensstämmer med stadganden och direktiv,
14105: aktigt med hänsyn till försäljning och över-         kan, då sådana anordningar säljs eller på annat
14106: låtelse av materiel och att de nya direktiv som      sätt överlåts, iakttagas följande:
14107: planerades stred mot 40 § lagen om skydd i               1. En anordning överförs i det skick den
14108: arbete. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen upp-        vid överlåtelsetillfället är till ett annat statligt
14109: hörde därför med överlåtelse och försäljning         ämbetsverk eller en annan ·statlig inrättning
14110: av utmönstrade inventarier i annan form än           ( intern överföring). Det ämbetsverk eller den
14111: som skrot och anhöll om att finansministeriet        inrättning som är mottagare är skyldigt att
14112: skulle ge nya direktiv i ärendet.                    sörja för, att anordningen inte i arbetet an-
14113:     Finansministeriet tillsatte 22. 5. 1975 en ar-   vänds i bristfälligt skick och att den inte
14114: betsgrupp för att utreda överlåtelsen av maski-      heller i bristfälligt skick säljs eller på annat
14115: ner, redskap och andra tekniska anordningar          sätt överlåts för att användas av utomstående.
14116: som utmönstrats ur statens bruk. Arbets-                 2. En anordning säljs i det tillstånd den vid
14117: gruppen överlämnade en promemoria 31. 10.            överlåtelsetillfället är för att sättas i skick, an-
14118: 1975. Arbetsgruppen ansåg att de nuvarande           vändas i fråga om vissa delar ellet skrotas ner,
14119: stadgandena till vissa delar var alltför osmidiga    tili en reparations- eller maskinaffär eller tili
14120: och att det å. prakti:ken var svårt att tillämpa     någon annan inrättning som bedriver sådan
14121: dem på överlåtelser av anordningar som är i          verksamhet. Före överlåtelsen bör man för-
14122: bruk. Arbetsgruppen föreslog åtgärder, som he·       säkra sig om, att anordningen inte kommer
14123: rör en begränsning av de nya stadgandenas            att användas i arbete i ett skick som är brist-
14124: tillämpning och av direktiven i fråga om tek-        fälligt med hänsyn tili skyddet i arbetet.
14125: niska anordningar som är i bruk, samt en                 3. En anordning nedskrotas på åtgärd av
14126: ändring av 40 § lagen om skydd i arbete.             ett ämbetsverk ellet en inrättning. De delar
14127:                                             N:o 285                                               5
14128: 
14129: som är i skick används för eget bruk, över-        ningar, som skulle vara beredda att ta emot
14130: förs tili ett annat stadigt ämbetsverk eller en    materiel som väg- och vattenbyggnadsverket
14131: annan statlig inrättning eller säljs. Ohrukbart    tagit ur bruk och som är i ett skick, som
14132: skrot säljs tilisammans med annat skrot."          strider mot bestämmelserna om skydd i ar-
14133:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gav på         betet. Man har även i betydande utsträckning
14134: basen av promemorian sina direktiv tili väg-       kunnat arrangera sådana överlåtelser bl.a. tili
14135: och vattenbyggnadsdistrikten, emedan materiel      fängelserna, försvarsväsendet och 'statens skolor
14136: som utmönstrats hade samlats i en sådan            m. fl. liknande mottagare.
14137: mängd, att det inte längre var skäligt att fort-      Under den tid de nuvarande direktiven
14138: sätta uppbevaringen.                               varit i kraft har förfarandet i praktiken följt
14139:     Största delen av den materiel, som väg- och    fö1jande ordning:
14140: vattenbyggnadsverket har tagit ur bruk, och           1. Tili statens ämbetsverk och inrättningar
14141: även den äldre delen av den maskinmateriel,        har överlåtits den materiel de önskat.
14142: som ännu används, uppfyller inte bestämmelser-        2. Man har fr1tt sålt den materiel som upp-
14143: na om skydd i arbetet såsom de här har tolkats.    fyller bestämmelserna om skydd i arbetet.
14144: Då den utmönstrade materielen har varit klart         3. Materiel som inte uppfyller bestämmel-
14145: överårig och det således skulle ha blivit opro-    serna om skydd i arbetet har sålts till repara-
14146: portionerligt dyrt att sätta den i skick, bör      tions- och maskinaffärer i den mån förmånliga
14147: redan denna omständighet betraktas som ett         anbud har erhållits.
14148: tiliräckligt skäl för utmönstringen. Största          4. Den återstående delen av materielen
14149: delen av den materiel som utmönstrats har          har nedskrotats, varvid man har behållit an-
14150: dessutom uppvisat t.o.m. betydande brister         vändbara komponenter och sålt resten som
14151: med hänsyn ,tili skyddet i arbetet. Det skulle     skrot. Endast maskiner och anordningar, som
14152: ha blivit alltför dyrt för väg- och vatten-        med hänsyn tili skyddet i arbetet är livsfarliga,
14153: byggnadsverket att avlägsna dessa brister.         har slagits sönder före försäljningen. I de fall
14154: Iståndsättande av utmönstrad materiel är           som nämns i spörsmålet har man förfarit enligt
14155: allmänt taget inte heller lönsamt, utom i sådana   detta direktiv.
14156: fall, då arbetskraften är exceptionellt billig.       Trafikministeriet försöker för sin del åstad-
14157:     Enligt en av väg- och vattenbyggnadsverket     komma en sådan ändring av 40 § lagen om
14158: utförd undersökning är det åtminstone i detta      skydd i arbete, att man undgår de missför-
14159: skede omöjligt att finna sådana reparations-       hållanden som nämns i spörsmålet. Lagstift·
14160: och maskinaffärer eller motsvarande, som           ningen om skydd i arbetet borde utvecklas så,
14161: skulle vara beredda att köpa verkets materiel.     att den tiliåter en från nationalekonomisk syn-
14162:     Väg- och vattenbyggnadsdistrikten har aktivt   punkt meningsfull användning av existerande
14163: försökt finna statliga ämbetsverk och inrätt-      materiel.
14164:      Helsingfors den 25 november 1976.
14165: 
14166:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171: 1121/76
14172:                                             1976 vp.
14173: 
14174: irjallinen kysymys n:o 286.
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 
14179:                                 Ekorre ym.: Kerilonin sukkalankatehtaan toiminnan jaJtkamisesta
14180:                                    Torniossa.
14181: 
14182: 
14183:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
14184: 
14185:  Torstaina 21 päivänä lokakuuta kerrottiin         tarve nykyisestäänkin kasvaa, koska nykyisen
14186: Jtiojohtoisen Kemira Oy:n Torniossa sijait-        teollisuuden ansiotason vallitessa joutuvat mo-
14187: van Kerilonin sukkalankatehtaan työläisille,       lemmat perheenhuoltajat käymään työssä.
14188: tä yhtiön hallintoneuvosto oli edellisenä päi-        Kemira Oy:n hallintoneuvosto on lehtitieto-
14189: inä tehnyt päätöksen tuotannon lopettamisesta      jen mukaan 20 päivänä lokakuuta 1976 pitä-
14190: aaliskuun loppuun 1977 mennessä. Yllätyk-          mässään kokouksessa perustellut Kerilonin tuo-
14191: nä kerrottu tieto merkitsee .310 työntekijän       tannon lopettamista tuotannon· suurilla tappioil-
14192: ututn1sta . työttömäksi . alueella, jossa ei ole   la ja tuotteiden menekkivaikeuksilla. Tuotan-
14193: rjolla muita naistyöpaikkoja. Päätös oli tehty     non arvoksi muodostui yhtiön kertoman mu-
14194: tllintoneuvostossa täysin työntekijöitä kuule-     kaan vuonna 1975 noin 20 miljoonaa markkaa
14195: atta, vaikka Kemira Oy:n. edustajat olivat         ja tappioiden arvioidaan kohoavan tänä vuonna
14196: ~uvotelleet . asiasta hallituksenkin jäsenten      jopa 13 miljoonaan markkaan. Mitään selvitystä
14197: tnssa.            .        .   .    .              yhtiön johto ei ole antanut työläisille eikä jul-
14198:  Tilanne Torniossa ja koko Kemi-Tornion ta-        kistamissaan tiedotteissa siitä, onko yritetty
14199: usalueella muodostuu tehtaan tuotannon lak-        laajentaa tuotteiden markkinointia. Neuvosto-
14200: mttami~en johdosta . todella ·huolestuttavaksi.    liittoon ja muihin SEV-maihin. Olisihan aina-
14201: aistyöpaikkojen puute . talousalueen kunnissa      kin yritettävä etsiä tuotteille uusia markki~
14202: 1 suuri. Lokakuun 16 päivänä laaditun työt-        noita, jos Euroopan Talousyhteisön kanssa sol-
14203: imyystilaston m~kaan Torniossa oli 444 työ-        mittu vapaakauppasopimus on johtanut mene-
14204: intä, joista naisia 228, Kemissä 500, joista       kin supistumiseen EEC-maissa. Onhan sosialis-
14205: aisia. J70, sekä kaupunkeja ympäröivissä maa-      tisissa maissa ostovoiman lisäksi myös menek-
14206: iskunoissa Ylitorniolla 290 työtöntä, joista       kimahdollisuuksia Kerilonin tehtailla motetulle
14207: aisia. 141, Tervolassa 223 työtöntä, joista        sukkalankatuotannollekin.
14208: 1isia. 130, Kemin .maalaisk1,1nnassa 127 työ-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
14209: intä, joista naisia 92 sekä Sirnossa 63 työ-        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
14210: )ntä, joista naisia 47. Yhtee.Qsä Kemi-Tornion     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14211: tlousltlueen työttömien määrä . kohosi jo          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14212:  647:een naisten os1,1uden ollessa peräti 1 008
14213: (Ötöntä. .          . . ..                                   Mihin· toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14214:   Kun Outok1,1mpu Oy:Q uusi jaloterästehdas               ryhtyä valtiojohtoisen Kemira Oy:n
14215: b vastikään aloittanut tUotantonsa, merkitsee             Torniossa sijaitsevan Kerilonin sukka-
14216: ~ vähiteUeen pysyvien. työpaikkojen määrän                lankatehtaan toiminnan jatkamiseksi ja
14217: ~vua raskaassa metalliteollis11udessa. Tämä               310 työntekijän työpaikan ja toimeen-
14218: fuolestaan joht~ .siihen, että. naistyöpaikkojen          tulon turvaamiseksi?
14219:   ·. H~lsingissii 22 päivänä lokakuuta 1976.
14220: 
14221: 
14222:          Mikko Ekorre                 E.-J. Tennilä                  Niilo Koskenniemi
14223: 
14224: 
14225: 
14226: 151/76
14227: 2                                               ~976.vp.
14228: 
14229: 
14230: 
14231: 
14232:                          E du sku nn an H er r a P         uh e' m i e h e 11 e.
14233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kun tämän alan tuotteiden kysyntä ma~
14234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,·      maiuriarkkirioilla väheni, pyrkivät yritykset j.
14235: olette 22 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-      kamaan toimintaansa hintatasoaan alentamal
14236: jeenne n:o 1603 ohella toimittanut valtioneu-       Hintataso onkin painunut niin alas, että mor
14237: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimi
14238: kansanedustaja Mikko Ekorren ym. näin kuu-          tansa ja Kerilonin toiminta on tullut täy~
14239: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:         kannattamattomaksi.
14240:                                                          Nyt asiaa käsiteltäessä on muistettava myi
14241:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo että. Kemira Oy ei ollut perustamassa Kerilt
14242:           ryhtyä valtiojohtoisen Kemira Oy:n Oy:tä, eikä näin ollen ole vaikuttanut sen tt
14243:           Torniossa sijaitsevan Kerilonin sukka- tantosuunnan valintaan. Kerilon Oy siirtyi :R
14244:           lankatehtaan toiminnan jatkamiseksi ja mira Oy:n omistukseen samalla, kun Kemi
14245:           310 työntekijän työpaikan ja toimeen- Oy osti Säteri Oy:n osakekannan.
14246:           tulon turvaamiseksi?                           Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti jo 2.
14247:                                                     1976, siis yli puolitoista kuukautta enn1
14248:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kemira Oy:n hallintoneuvoston tekemää T<
14249:  taen seuraavaa:                                    ri.iort . tehtaan lopettamispäätöstä, työryhm
14250:    ·Koko tekstiiliteollisuus on huomattavan. riip- selvittämään mainitun yhtiön rahoitukselli!
14251:  puvaista muodin vaihteluista. Niinpä Torniossa ongelmia. Tämä työryhmä kävi läpi Kemi
14252:  sijaitsevan tekstiiliteollisuuden kehitys perustui Oy:n toirill.nnan toimintasuunnittain ja kii
14253:  pääasiassa minihamemuotiin, jonka yhteydessä nitti tässä' yhteydessä erityistä huomiota Ke
14254:  sukkahousut edustivat uutta, voimakasta ky- lonin toimintaan. Tällöin todettiin, että lo
14255:  syntää. Kun tuotantokapasiteetti maailmassa Kerilonin liikevaihto oli v. 1975 ollut 20
14256: .oli ehtinyt kasvaa, muuttui nuorison muoti .milj. mk, oli toiminnan tulos 16,7 milj. n
14257:  puolestaan ns. farkkumuodiksi, joka oli omiaan tappiollista. Tänä vuonna arvioidaan noin ;
14258:  vähentämään sukkahousujen ja niiden raaka- mllj, mk:n liikevaihdon aiheuttavan noin :
14259:  aineiden kysyntää varsin huomattavasti. Näin milj. mk:n tappion, vaikka merkittäviin tuota
14260:  ollen koko maailmassa on tällä alalla tapahtu- non rationalisoimis- ja säästötoimenpiteisiin c
14261:  nut voimakasta kysynnän vähenemistä.               jo ryhdytty. Seuraavien vuosien ennakoinr
14262:     Kysymyksessä on mainittu, että Euroopan osoittavat, että liikevaihto ei nousisi sanottav~
14263:  talousyhteisön kanssa solmittu vapaakauppa- ti, mutta tappio säilyisi vuosittain yli 10 mi
14264: .sopimus olisi johtanut Kerilonin tuotteiden mk:na. Vuosittainen tappiosumma ylittää si
14265: menekin supistumiseen EEC-maissa. Käsitys on tehtaan maksamien palkkojen määrän ja tu
14266: .erheellinen, koska näidenkin tuotteiden osalta tannon jatkaminen tällaisissa olosuhteissa ei o
14267:  ko. sopimus merkitsi EECmaiden trillisuojan ·mielekästä yhtiön ja siihen veronmaksajien t
14268:  heikkenemistä Suomesta tapahtuvaa vientiä holta jo · nyt kiinnitettyjen sekä mahdollise!
14269:  vastaan ja näin ollen ko. sopimus vaikutti pi- edelleeri · tarvittavien varojen kannalta.             ·
14270: kemminkin vientimahdollisuuksien paranemi-             .·Kun yhtiö. 01:1 tehnyt varsin _laajat selvityks
14271:  seen. Kysymyksessä on edelleen mainittu mark- mahdollisuuksista parantaa ko. tuotantoiaito
14272: kinointimahdollisuudet SEV-maihin. Tässä koh- sen kannattavuutta, on todennäköistä, ett
14273:  din voidaan todeta näissä maissa olevan huo- myöskään kauppa- ja teollisuusministeriön ase
14274:  mattavaa saman alan teollisuutta ja niinpä ne'· tama työryhmä, jonka toiminta jatkuu vuodt
14275: kilpailevat eräillä ulkomaanmarkkinoilla Keri- loppuun, voi tässä tilanteessa löytää paremp:
14276:  lonin tuotteiden kanssa.                           ratkaisua.
14277:                                              N:o 286                                              3
14278: 
14279:    Edellä olevan perusteella katson, ettei Ke-     la toimenpiteillä. Tässä suhteessa hallitus tulee
14280: mira Oy:n Tornion tehtaiden toiminnan jatka-       seuraamaan tilannetta, jottei keväällä tapahtuva
14281: minen ole kansantaloudellisesti mielekästä, vaan   tuotannon lopettaminen aiheuttaisi työntekijä-
14282: että teollisuuslaitoksen palveluksessa olevan      kunnalle kohtuuttomia vaikeuksia.
14283: henkilökunnan toimeentulo on turvattava muil-
14284:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1976.
14285: 
14286: 
14287:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Bemer
14288: 4                                           1976 vp.
14289: 
14290: 
14291: 
14292: 
14293:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
14294: 
14295:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då efterfrågan på produkter inom denna
14296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     bransch minskade på världsmarknaden, för-
14297: nr 1603 av den 22 oktober 1976 tili veder-        sökte företagen fortsätta sin verksamhet genom
14298: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    att sänka prisen. Prisnivån har nu sjunkit så
14299: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre           lågt, att många företag har blivit tvungna att
14300: m. fl. ställda spörsmål nr 286:                   upphöra med sin verksamhet. Vid Kerilon har
14301:                                                   den blivit helt olönsam.
14302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Då man nu behandlar frågan måste man
14303:        vidta för fortsättande av verksamheten     även hålla i minnet, att Kemira Oy inte var
14304:        vid det statsägda aktiebolaget Kemira      med om att grunda Kerilon Oy, och således
14305:        Oy:s Kerilon strumpgarnsfabrik i Tor-      inte har påverkat dess vai av produktionsin-
14306:        neå och för tryggande av arbetsplat-       riktning. Kerilon Oy övergick i Kemira Oy:s
14307:        serna och utkomsten för fabrikens 310      ägo samtidigt då Kemira Oy köpte aktie-
14308:        arbetstagare?                              stocken i Säteri Oy.
14309:                                                      Handels- och industriministeriet tillsatte
14310:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     redan 2. 9. 1976, alltså mer än en och en halv
14311: samt anföra följande:                             månad innan Kemira Oy:s förvaltningsråd
14312:    Hela textilindustrin är i hög grad beroende    fattade beslut om att fabriken i Torneå skulle
14313: av modets växlingar. Sålunda baserade sig         upphöra, en arbetsgrupp för att utreda bolagets
14314: textilindustrins utveckling i Torneå i huvud-     finansieringsproblem. Denna arbetsgrupp gick
14315: sak på minikjolsmodet, genom vilket det upp-      igenom Kemira Oy:s verksamhet per verksam-
14316: stod en ny kraftig efterfrågan på strumpbyxor.    hetsinriktning och fäste då särskild uppmärk-
14317: Då produktionskapaciteten i världen hunnit        samhet vid Kerilons verksamhet. Härvid
14318: öka svängde ungdomens mode om tili det s.k.       konstaterades, att då Kerilons omsättning år
14319: jeansmodet, vilket var ägnat att i hög grad       1975 hade uppgått tili 20,2 miljoner mk, gick
14320: minska efterfrågan på strumpbyxor och rå-         verksamheten med en förlust på 16,7 miljoner
14321: material tili dem. Under sådana förhållanden      mk. 1 år beräknas en omsättning på ca 20
14322: har efterfrågan inom denna bransch minskat        miljoner mk förorsaka en förlust på ca 12
14323: kraftigt i hela världen.                          miljoner mark, trots att man redan vidtagit
14324:    1 spörsmålet nämns, att frihandelsavtalet      betydande rationaliserings- och sparåtgärder.
14325: med den Europeiska ekonomiska gemenskapen         Prognoserna för de följande åren utvisar, att
14326: skulle ha lett tili en minskad avsättning för     omsättningen inte skulle öka nämnvärt, men
14327: Kerilons produkter i EG-länderna. Denna upp-      den årliga förlusten skulle alltjämt vara över
14328: fattning är oriktig, ty också i fråga om dessa    10 miljoner mk. Arsförlustens summa över-
14329: produkter innebar sagda avtal ett minskat tull-   stiger alltså de belopp fabriken utbetalar i
14330: skydd mot exporten från Finland. Avtalet in-      löner, och under sådana omständigheter är det
14331: verkade alltså snarare gynnsamt på export-        inte meningsfullt att fortsätta produktionen,
14332: möjligheterna. 1 spörsmålet nämns ytterligare     varken för bolaget ellet med tanke på de
14333: möjligheterna att marknadsföra produkterna i      skattemedel som redan insatts i det och som
14334: SEV-länderna. Tili detta kan konstateras, att     kanske ytterligare måste insättas.
14335: det i dessa Iänder finns en betydande industrl       Då bolaget gjort omfattande utredningar
14336: inom samma bransch, och de konkurrerar alltså     angående möjligheterna att förbättra lönsam-
14337: med Kerilons produkter på en del av utrikes-      heten vid ifrågavarande produktionsanläggning,
14338: marknaden.                                        är det sannolikt, att inte heller den arbets-
14339:                                             N:o 286                                               5
14340: 
14341: grupp, som tillsatts av social- och hälsovårds-   Kemira Oy:s fabriker i Tornell, utan att ut-
14342: ministeriet och vars verksamhet fortgllr tiil     komsten för den vid industrianläggningen an-
14343: årets slut, kan finna en bättre lösning i detta   ställda personalen måste tryggas genom andra
14344: läge.                                             åtgärder. 1 detta avseende kommer regeringen
14345:    På basen av det ovan anförda anser jag, att    att följa med situationen, med tanke på att
14346: det frlln nationalekonomisk synpunkt inte är      arbetstagarna inte skall åsamkas oskäliga svllrig-
14347: meningsfullt att fortsätta verksamheten vid       heter då produktionen upphör pä våren.
14348:      Helsingfors den 24 november 1976.
14349: 
14350: 
14351:                                                    Handels- och industriminster Arne Berner
14352: 
14353: 
14354: 
14355: 
14356: 1151/76
14357:                                                   1976 vp.
14358: 
14359: Kirjallinen kysymys n:o 287.
14360: 
14361: 
14362: 
14363: 
14364:                                      Asunmaa: Umpipakettiautojen käytön sallimisesta syrjäseuduilla
14365:                                         tehtäviin työmatkoihin.
14366: 
14367: 
14368:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14369: 
14370:    Työmatkat muodostavat syrjäisillä seuduilla            esimerkki. Kyseinen asia olisi työpaikkakohtai-
14371: olevilla työpaikoilla melko vaikean· kysymyk-             sin kuljetuslupamenetelmin hoidettavissa yksin-
14372: sen. Kun työpaikka on syrjässä suurista liiken-           kertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Nykyisillä
14373: nreväyJistä vaiMa ilinja"alilto- ja: junayhteyhiä, 0::1   määräyksillä valtiovalta vaikeuttaa syrjäisten
14374: tällaisissa paikoissa pakko tehdä työmatkat               seutujen työllisyyden hoitoa ja yritystoimintaa
14375: työntekijöiden tai työnantajan kulkuvälineillä,           samanaikaisesti, kun se julkisesti väittää helpot-
14376: polkupyörillä, mopoilla, autoilla ja traktoreilla.        tavaosa ja edesauttavaosa niitä monin eri kei-
14377: Tällaisessa tilanteessa sovitaan usein yhteismat-         noin. Edellä mainitusta määräyksestä on syrjäi-
14378: koista mahdollisuuksien mukaan. Monissa ta-               sen työmatkan takana oleville muodostunut erit-
14379: pauksissa myös työnantaja osallistuu matkajär-            täin hankala kiusa ja kustannus juuri niille,
14380: jestelyihin autokuljetusten tai erilaisten kor-           joille se muutenkin on erittäin vaikea. Useim-
14381: vausten muodossa.                                         miten yrityksen pakettiautojen käyttö työmat-
14382:    Työnantajilla on usein pakettiautoja, joita            kakuljetuksissa on ainoa asiallinen keino, mikä
14383: voitaisiin erittäin hyvin käyttää tällaisiin tarkoi-      olisi jo valmiina käytettäväksi, eikä aiheuttaisi
14384: tuksiin ja on paljon käytetty, koska työmatko-            turhia kustannuksia, kunhan valtion asiattomat
14385: jen käyttöaika ajoittuu sopivasti ulkopuolelle            määräykset eivät olisi esteenä.
14386: autokaluston varsinaisen työtarpeen aamulla en-              Edellä mainittuun viitaten esitän valtiopäivä-
14387: nen töiden alkua ja illalla töiden päätyttyä.             järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
14388:     Yritysten autokaluston käytön esteeksi on             neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14389: kuitenkin muodostunut Mikenneminis:teriön al-             seuraavan kysymyksen:
14390:  lekirjoittama määräys n:o 11329/770 1971,
14391:  1025/770 1973. Tällainen määräys on täysin                          Onko Hallitus tietoinen, miksi liiken-
14392:  käsittämätön, kun syrjäseutujen työmatkoilta                     neministeriö on antanut määräyksen sii-
14393:  erittäin ankarin sakko- ja veroseuraamuksin                      tä, että autoa on pidettävä henkilöauto-
14394:  kielletään pakettiautojen käyttö työmatkoihin.                   na, milloin sen tavarakantavuus täydellä
14395:     Viranomaisten selitys siitä, että autoverotuk-                henkilökuormalla on alle kolmannes sen
14396:  sen selkeyden takia on mentävä vääriinkin koh-                   tavarakantavuudesta, ja
14397:  teisiin kohdisvuv~i!n määräyksiåin, tuntuu avutto-                  mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
14398:  malta taitamattomuudelta. Nykyiset määräykset                    litus aikoo ryhtyä umpipakettiautojen
14399:  pakettiautojen verosta ja verovapaudesta ovat                    käytön sa:llimiseksi syrjäseuduilla tehtä-
14400:  sekavuudessaan ja epätarkoituksenmukaisuudes-                    viin työmatkoihin ilman, että se aiheut-
14401:  saan oikea byrokratian ja sekavuuden huippu-                     taa kalliita vero- ja sakkoseuraamuksia?
14402:        Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1976.
14403: 
14404:                                                Matti Asunmaa
14405: 
14406: 
14407: 
14408: 
14409:  1136/76
14410: 2                                            1976 vp.
14411: 
14412: 
14413: 
14414: 
14415:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14416: 
14417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hinnasta johtuen nopeasti yleistyneet ja mlta
14418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytettiin vastoin verovapauden perustetta suu-
14419: olette kirjeellänne 26 päivältä lokakuuta 1976      relta osin henkilökuljetuksiin.
14420: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         Em. verolain muutosten jälkeen muuttuu siis
14421: vastattavaksi kansanedustaja Matti Asunmaan         verovapaa, omalta painoltaan alle 1 800 kilon
14422: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-     pakettiauto verolliseksi, jos siihen· asennetaan
14423: myksen n:o 287:                                     istuimet. Sen sijaan pakettiauto, jonka oma pai-
14424:            Onko Hallitus tietoinen, miksi liiken-   no on vähintään 1 800 kiloa, pysyy verovapaa-
14425:         neministeriö on antanut määräyksen sii-     na, vaikka siihen asennettaisiinkin istuimet.
14426:         tä, että autoa on pidettävä henkilöauto-        Kun viimemainittu mahdollisuus johti siihen,
14427:         na, milloin sen tavarakantavuus täydellä    että omalta painoltaan 1 500-1 8ÖO kilon pa-
14428:         henkilökuormalla on alle kolmannes sen      kettiautojen omaa painoa pyrittiin keinotekoi-
14429:         tavarakantavuudesta, ja                     sesti korottamaan erilaisin varustein tai sisus-
14430:            mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-    tuksin yli 1 800 kilon, liikenneministeriö il-
14431:         litus aikoo ryhtyä umpipakettiautojen       moitti 1973 huhtikuun 16 päivänä kysyjän mai-
14432:         käytön sallimiseksi syrjäseuduilla tehtä-   nitsemalla kirjeellä n:o 11329/770 1971,
14433:         viin työmatkoihin ilman, että se aiheut-    1025/770 1973, että tällaista autoa on pidet-
14434:         taa kalliita vero- ja sakkoseuraamuksia?    tävä henkilöautona, milloin sen tavarakantavuus
14435:                                                     täydellä henkilökuormalla on alle kolmannes
14436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·       sen koko kantavuudesta. Autoa, jonka tavara-
14437: vasti seuraavaa:                                    kantavuus on alle kolmannes sen koko kanta-
14438:    Autoverolain (482/1967) 1 §:n mukaan on          vuudesta, ei enää voida pitää autoverolain tar-
14439: jokaisesta henkilöautosta ja mm. pakettiautosta,    koittamana yksinomaan tavarankuljetukseen
14440: jonka oma paino on alle 1 800 kiloa, suoritet·      tavkoitettuna pakettiautona.
14441: tava valtiolle autoveroa. Lain 6 § :n mukaan,           Mainittu kirje ei luonnollisestikaan estä käyt-
14442: sellaisena kuin se on muutettuna lailla 352/71,     tämästä työnantajan toimesta tapahtuviin työn-
14443: autoverosta on kuitenkin vapaa sellainen yksin-     tekijöiden kuljetuksiin verotonta pakettiautoa,
14444: omaan tavarankuljetukseen tarkoitettu paketti-      jonka omapaino on vähintään 1 800 kiloa ja jo-
14445: auto, jon:ka tavaratilan tilavuus on vähintään 3    hon täydellä henkilökuormituksella vielä jää
14446: m3 ja sisäkorkeus vähintään 130 cm tai jonka        riittävästi tavarakantavuutta, ei myöskään omal-
14447: avoimen tavaratilan pituus on vähintään 150         ta painoltaan alle 1 800 kilon pakettiautoa va-
14448: cm. Pakettiauton .tavaratilan varustamista istui-   rustamalla se istuimin ja maksamalla autoveron.
14449: min tai istuinten asentamiseen tarkoitetuin lait-   Samoin saa näihin kuljetuksiin. k~yttää pa~ketti­
14450: tein pidetäänautoverolain 8 ~:n mukaan, sellai-     autoa, jossa ei ole istuim4l~ jolloin matkustajien
14451: sena kuin se on lailla 352/71 muutettuna, au-       edellytetään istuvan auton lattialla.
14452: ton muuttamisena veronalaiseksi pakettiautoksi.          Kun viimemainittu mahdollisuus ei työsuoje-
14453:    Ennen autoverolain muutosta verosta oli va-      lumielessä ole tarkoituksenmukainen, on valtio-
14454: paa pakettiauto, jonka kokonaispaino oli vähin-     varainministeriössä suunniteltaessa parhaillaan
14455: tään 1 700 kiloa. Verovapaan pakettiauton ta-       autoverojärjestelmän uudistamista, tiettävästi
14456: varatilaan sai tällöin asentaa pehmustamatto-       eräänä vaihtoehtona harkittu sellaista mah-
14457: mat, seinälle käännettävät tilapäisistuimet.        dollisuutta, että omalta painoltaan alle 1 800 ki-
14458:    Sanottu muutos autoverolakiin tehtiin sen        lon verovapaassa pakettiautossa, milloin sen
14459: vuoksi, että ns. piilofarmarimalliset pakettiau-    omistaa julkinen palvelulaitos, kuten esim. pos-
14460: tot olivat niiden verottomuudesta ja halvasta       ·ti, sähkö-, !kaasu-, puhelin- ja ves~laitos tai kun-
14461:                                               N:o 287                                             3
14462: 
14463: ta, työnantajan toimesta tapahtuva työväestön        telmän luomista eivätkä nam ollen tule kysy-
14464: kuljetus olisi mahdollista. Kysyjän mainitsemat      mykseen, varsinkin koska nykyisinkin työväen
14465: työpaikkakohtaiset kuljetusluvat edellyttäisivät     kuljetuksiin jopa pakettiautoillakin on useita
14466: monimu1Jkaisen ja kalliin lupa- ja valvontajärjes-   mahdollisuuksia.
14467:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1976.
14468: 
14469:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
14470: 4                                             1976 vp.
14471: 
14472: 
14473: 
14474: 
14475:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
14476: 
14477:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen          av s.k. smygfarmartyp på gtund av skatte-
14478: anget hat Ni, Hett Tahnan, med Edet sktivelse        friheten och det låga ptiset snabbt hade ökat
14479: av den 26 oktobet 197 6 tili vedetbötande med-       i antal och till stot del användes föt petson-
14480: 1em av statstådet övetsänt fö1jande av tiksdags-     befotdtan, vilket sttidet mot grundetna föt
14481: man Matti Asunmaa undettecknade spötsmå1             skattefriheten.
14482: nr 287:                                                 Eftet de ovan nämnda ändringarna i skatte-
14483:                                                      lagen blit skattefri paketbil, vats egenvikt ät
14484:           Ät Regetingen medveten om ot-              undet 1 800 kg, sålunda fötemål föt beskatt-
14485:        saketna tili att ttafikministeriet utfätdat   ning om säten installeras i den. Dätemot föt-
14486:        en bestämmelse om att bil skall anses         blit paketbil, vats egenvikt ät minst 1 800 kg,
14487:        som petsonbil, då dess bärfötmåga med         skantefti även med installlerade säten.
14488:        stötsta petson1ast ät mindre än en tted-         Då den sistnämnda möjligheten ledde tili att
14489:        jedel av dess hela bärfötmåga, och            man genom olika slag av uttustning och inted-
14490:           vilka åtgärdet ämnat Regetingen vld-       ning fötsökte att på konstlad väg öka egen-
14491:        ta föt att användningen av täckta paket-      vikten i paketbilat med en egenvikt om 1 500
14492:        bilat skulle kunna tillåtas undet atbets-     -1 800 kg så, att den övetsteg 1 800 kg, med-
14493:        tesot på fjättottet utan att detta fötan-     delade ttafikministetiet genom den i spötsmålet
14494:        1edet tunga påföljder i form av skattet       nämnda sbivdsen nt 11329/770 1971, 1025/
14495:        och bötet?                                    770 1973 av den 16 april 1973, att sådan bil
14496:                                                      skaU anses såsom personbitl, da dess bätföt-
14497:     Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vörd-       måga med största petsonlast undetstiget en
14498: samt anföra följande:                                tredjedel av dess hela bärfötmåga. Bil vats vatu-
14499:     Enligt 1 § 1agen om bil- och mototcykelskatt     bätförmåga ät mindte än en ttedjedel av dess
14500:  ( 482/67) skall på vatje personbil och bl.a. pa-    hela bärförmåga, kan inte längte anses såsom
14501: ketbil, vars egenvikt ät undet 1 800 kg, till        i lagen om bil- och mototcykelskatt avsedd pa-
14502: staten erläggas bilskatt. Enligt 1agens 6 §, sådan   ketbil föt enbatt vatuttanspott.
14503: den lydet ändtad genom lagen 352/71, är ftån            Nämnda skrivelse utgöt natutligtvis inte hin-
14504: bilskatt dock fri sådan endast föt varutransport     det föt befotdtan av atbetate, på åtgätd av ar-
14505: avsedd paketbil, vars lastuttymme hat en volym       betsgivaten, med skattefti paketbil, vats egen-
14506: av minst 3 m3 och en inte höjd av minst 130          vikt är minst 1 800 kg och vars bätfötmåga
14507: cm ellet vats öppna lastuttymme hat en längd         med stötsta personlast ännu ät tilltäcklig, och
14508: av minst 150 cm. Enligt 8 § lagen om bil- och        inte hellet med paketbil, vars egenvikt ät un-
14509: mototcykelskatt, sådan den lydet ändtad genom        det 1 800 kg, genom att uttusta den med säten
14510: lagen 352/71, anses paketbil, vars lastuttymme       och erlägga bilskatten. På samma sätt fåt föt
14511: fötses med sitsat ellet med föt inmontering av       dessa ttanspottet användas paketbil som saknar
14512: sitsat avsedda anotdningat, såsom skattepliktig      säten, vatvid passagetarna fötutsätts sitta på
14513: paketbil.                                            bilgolvet.
14514:     Föte ändringen av lagen om bil- och motot-          Då den sistnämnda möjligheten inte ät ända-
14515: cykelskatt vat paketbil, vats totalvikt vat minst    målsenlig med hänsyn tili atbetarskyddet, har
14516: 1 700 kg, fri ftån skatt. I skattefti paketbils      man vid finansministeriet i samband med den
14517: lastuttymme fick då installetas ostoppade mot        pågående planeringen av bilskattesystemets föt-
14518: väggen uppfällbata ptovisoriska säten.               nyande vetetligen som ett altetnativ övetvägt
14519:     Sagda ändring i lagen om bi11- och mototcykel-   sådan möjlighet att befotdran av atbetare på
14520: skatt gjotdes av den anledningen, att paketbilar     åtgärd av atbetsgivaten i paketbil med mindre
14521:                                             N:o 287                                               5
14522: 
14523: egen~iikt  än 1 800 kg skuJle vara möjlig, då      ett komplicerat och dyrt tillstånds- och över-
14524: bilen ägs av offentlig serviceinrättning, såsom    vakningssystem och kommer sålunda inte i frå-
14525: t.ex. posten, elektricitets-, gas-, telefon- och   ga, sätskiLt :inte då det numera tinns Elera möj-
14526: vattenledningsverk. De i spörsmålet nämnda         ligheter att befordra arbetare även med paket-
14527: tillstånden för befordran av arbetare särskilt     bilar.
14528: för varje enskilt arbetsställe skulle förutsätta
14529:      Helsingfors den 26 november 1976.
14530: 
14531:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
14532: 
14533: 
14534: 
14535: 
14536: 1136/76
14537: ·, r
14538:                                             1976 vp.
14539: 
14540: Kirjallinen kysymys n:o 288.
14541: 
14542: 
14543: 
14544: 
14545:                                  Perho: Hedelmän- ja marjanviljelyn saattamises•ta katokorvaus-
14546:                                     menettelyn piiriin.
14547: 
14548: 
14549:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
14550: 
14551:    Hedelmän- ja marjanviljely on viime vuosina     olleet pilaamassa sadon laatua sekä osin myös
14552: vähitellen kasvamassa maassamme. Tähän on          pienentämässä. On selvää, etteivät toisiaan seu-
14553: vaikuttanut mm. hedelmien kaupan järjestäy·ty-     raavat huonot vuodet ole vaikuttamatta vil-
14554: minen ja tuotteiden laadun paraneminen sekä        jely- ja sopimusinnostukseen, kun riski vilje-
14555: toisaalta teollisuuden harjoittama sopimusvilje-   lystä on pelkästään viljelijän. Siksi olisikin
14556: lytoiminta. On myös todistettavasti osoitettu      huomioon ottaen tämän viljelyn huomattavan
14557: meidän maamme ilmastossa saatavan tavallista       kansantaloudellisen merkityksen syytä saattaa
14558: vitamiini- ja atomirikkaampia tuotteita. Vilje-    se katokorvausmenettelyn piiriin.
14559: lyHä on myös kauppatasetta parantava vaiku-           Edellä esiteNyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14560: tus, millä on nykypäivinä ja tulevaisuudessa en-   tyksen 37 §:n 1 momentin mukaises.ti esitän
14561: tistä suurempi merkitys.                           vai tieneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14562:    Avomaalla kasvavina sekä hedelmät että puu-     vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
14563: tarhamarjat ovat alttiina säiden vaikutuksille.
14564: Etenkin pari viime vuotta ovat •koetelleet vil-              Onko Hallituksessa harkittu, millä ta-
14565: jelmiä erikoisen voimakkaas,ti. Vuonna 1975               valla hedelmän- ja marjanviljely voitai-
14566: voimakkaat keväthallat tuhosivat laajoilta alu-           siin saattaa katokorvausmenettelyn pii-
14567: eilta miltei koko hedelmäsadon. Kuluvana                  riin viljelyn jatkumisen ja kehittymisen
14568: vuonna paikoin kevät- paikoin syyshallat ovat             turvaamiseksi maassamme?
14569:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1976.
14570: 
14571:                                           Heikki Perho
14572: 
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 1137/76
14577: 2                                              1976 vp.
14578: 
14579: 
14580: 
14581: 
14582:                           Ed u s kunnan He r r a P u he 111 i e he 11 e.
14583: 
14584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tenkin ollut vakiintumatonta ja vailla yhtenäis-
14585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tä säännöstöä, asetti maa- ja metsätalousminis-
14586: olette 26 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-         teriö 19. 11. 1973 toimikunnan tekemään kii-
14587: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       reellisesti ehdotuksen pysyväksi ·satovahinkojen
14588: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        korvausjärjestelmäksi ottaen huomioon myös
14589: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        viljeHjän omavastuukysymys ja satovahinkojen
14590: 6ymyksestä n:o 288:                                    korvausjärjestelmän sovittaminen yhteen maa-
14591:                                                        taloustulon .turvaamista tarkoittavien järjestel-
14592:            Onko Hallituksessa harkittu, millä ta-      mien kanssa. Ko. toimikunta jätti 31. 7. 1974
14593:         valla hedelmän- ja marjanviljely voitai-       mietintönsä, missä mm. esitetltiin lakiehdotus
14594:         siin saattaa katokorvausmenettelyn pii-        pysyväksi satovahinkojen korvausjärjestelmäksi
14595:         riin viljelyn jatkumisen ja kehittymisen       (Komiteanmietintö 197 4: 104). Tämän perus-
14596:         turvaamiseksi maassamme?                       teella 4. 7. 197 5 annettiin laki satovahinkojen
14597:                                                        korvaamisesta ( 5 30/7 5). Myöhemmin anne-
14598:    Vastauksena kysym)llkseen esitän kunnioitta-        tulla asetuksella säädettiin korvauksen piiriin
14599: vasti seuraavaa:                                       kuuluvat viljelykasvh; näihin ei sisältynyt puu-
14600:    Puutarhakasvien viljelyn luonteeseen liittyy        tarhakasveja. Toimikunta ei pitänyt tarkoituk-
14601: niin Suomessa kuin monissa muissakin mais,sa           senmukaisena ottaa puutarhakasveja niiden kas-
14602: tietty riski, mikä on tullut erityisen selvästi        vilajien joukkoon, joista korvauksia tämän jär-
14603: ilmi säätiloiltaan normaalista huomattavasti poi-      jestelmän mukaan suoritettaisiin, koska puutar-
14604: kenneina kahtena viime vuotena. Puutarhatuo-           hakasvien tuotanto-olosuhteet poikkeavat huo-
14605: itannon luontaiset edellytykset vaihtelevat erit-      mattavasti varsinaisesta maataloudesta. Kun li-
14606: täin suuresti eri osis,sa maatamme. Paikallis-         säksi korvausjärjestelmän rahoitus suunniteltiin
14607: ilmastollisista, maaperällisistä ym. tekijöistä joh-   toteutettavaksi maataloustulojärj·e!>telmään liit-
14608: tuen vi1jelyriski vaihtelee jo varsin pienen           tyväksi, katsottiin puutarhakasvien mukaanot-
14609: alueen, jopa saman viljelmänkin puitteissa suu-        tamisen saattavan tuottaa hankaluuksia kustan-
14610: res.ti. Tämä aiheuttaa monia, lähinnä teknisiä         nusosuuksien määrittämisessä. Satovahinkojär-
14611: vaikeuksia korvausjärje,stelmän laatimiselle.          jestelmätoimikunta katsoikin, että erikoi,salojen,
14612:    Peltokasvien satovahinkoja on arvioitu ja           kuten puutarhatuotannon, sa,tovahinkojen ar-
14613: osittain korvattukia maassamme jo yli kahden           vioimiseen ja korvaamiseen tulisi pyrkiä erillis-
14614: vuosikymmenen ajan. Kun käytäntö on kui-               järjestelyin, esimerkiksi tarkoituksenmukaisen
14615:                                                        vakuutusjärjestelmän avulla.
14616:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1976.
14617: 
14618:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
14619:                                               N:o 288                                               3
14620: 
14621: 
14622: 
14623: 
14624:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14625: 
14626:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        enhetliga stadganden, tillsatte jord- och skogs-
14627: anger har Ni, Herr Talman, med Eder srkrivelse      bmksministeriet 19. 11. 197 3 en kommission
14628: av den 26 oktober 1976 till vederbörande            med uppgift att i brådskande ordning göra
14629: med1em av statsrådet tör avgivande av svar          upp ett förslag till eH bestående system för
14630: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman        ersättande av skördeskador, med beaktande
14631: Hdkki Perho m.fl. undertecknade spörsmål nr         även av frågan om odlarens självri:sk och an-
14632: 288.:                                               passandet av systemet för skördeskadors er-
14633:           Har man inom Regeringen övervägt          sättande till de system som avser tryggande
14634:        på vilket sätt frukt- och bärodlingen        av lantbruksin:komsten. Ifrågavarande kommis-
14635:        skuUe kunna anslutas till systemet för       sion avgav 31. 7. 197 4 ett betänkande, vari den
14636:        skördeskadol"s ersättande så, att od-        bl. a. framlade ett förslag tili Jag om ett
14637:        lingens fortbestånd och utveckling kan       bestående 1system för ersättande av skördeska-
14638:        tryggas i vårt Jand?                         dor (Kommittebetänkande 1974: 104). På ba-
14639:                                                     sen av detta gavs 4. 7. 1975 en Iag om ersät-
14640:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      tande av skördeskador (530/75). Genom en
14641: samt anföra följande:                               förordning, som gavs senare, stadgades vilka
14642:                                                     odlingsväx·ter som berörs av ersättningen; i
14643:     Såväl i Finland som i många andra Iänder        dessa ingick inga trädgårdsväxter. Kommissionen
14644: är odlingen av trädgårdsväxter förknippad med       ansåg det inte vara ändamålsenligt att .ta med
14645: en viss risk, som speciellt 1tydligt har kommit     trädgårdsväxter bland de växtarter, för vilka
14646: tili uttryck under de två senaste åren, vilka       ersättningar enligt denta system ·skulle utgå,
14647: avvikit avsevärt från det norma1a i fråga om        emedan produktionsförhållandena för trädgårds-
14648: väderleken. De natmliga förut,sättningarna för      växter avviker avsevärt från det egendiga lant-
14649: trädgårdsproduktionen varierar i mycket hög         bruket. Då det därtill planerades, att ersätt-
14650: grad i olika delar av vårt 1and. Tili följd av      ningssysteme>t skuHe finansieras i anslutning tili
14651: lokalklimatologiska, mark- m. fl. faktorer varie-   lantbru:ksinkomstsystemet, ansåg man att det
14652: rar odlingsrisken redan inom ramen för ett          skulle kunna uppstå svårigheter vid bestäm-
14653: mycket litet område, tili och med inom samma        mandet av kostnadsandelarna, om trädgårds-
14654: brukningsenhet. Detta föranleder många, när-        växter togs med. Kommissionen för uppgöran-
14655: mast teknisika svårigheter för uppgörandet av       de av system för skördeskadors ersättande
14656: ett ersättningssystem.                              ansåg också att uppskattandet och ersättandet
14657:     Redan under en tid av mer än två årtionden      av skördeskador inom specialområden, såsom
14658: har åkerväxternas s~kördeskador uppska,ttats och    trädgårdsproduktionen, borde fås tili stånd med
14659: delvis även ersatts i vårt land. Då praxis emel-    specialarrangemang, t. ex. med hjälp av ett än-
14660: lertid inte varit vedertagen och det inte funnits   damMsenligt försäkringssystem.
14661:      Helsingfors den 26 november 1976.
14662: 
14663:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
14664:                                                1976 vp.
14665: 
14666: Kirjallinen kysymys n:o 289.
14667: 
14668: 
14669: 
14670:                                    Luja-Vepsä ym.: Työeläkkeiden indeksiuudistuksesta aiheutuvan
14671:                                       kansaneläkkeiden alenemisen estämisestä.
14672: 
14673:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14674: 
14675:    Viime kesäkuussa eduskunta hyväksyi lakien         valiokunta edellyttää, että hallitus ilmoituk-
14676: muutokset, joiden mukaan työeläkkeiden tar-           sensa mukaisesti antaisi viipymättä ja hyvissä
14677: kistukset tul:1aan suorittamaan ensi vuoden           ajoin ennen laikien voimaantulba ensi vuoden
14678: alusta kaksi kertaa vuodessa. Samassa yhtey-          alussa esityksen kansanelräkkeiden a:lenemisen
14679: dessä korotettiin pienempien työdäkkeiden             estämisestä indeksiuudistuksen ,johdosta."
14680: tasoa siten, että eri ai:koina myönnetyt aJ:im-          Sosiaalivaliokunnan edellytyksen mukaan,
14681: mat työeläkkeet nousevat ens~ vuoden alusta           jonka on katsottava tuJrleen eduskunnan tah-
14682: 2 o/o :lla.                                           doksi, ei ha111tus kuitenkaan vielä ole antanut
14683:    Antaessaan esitystään haHitus esityksensä pe-      tarvittavia esityksiä edusikunnaHe. Tämän vä-
14684: rustelurssa ihnoitti, koska lakien muutoksen          linpitämättömyyden seurauksena kansaneläke-
14685: seurauksena olis1 eläk:keensaajan kansaneläk:keen     lakeja saatetaan soveltaa ensi vuoden a:lusta
14686: mahdolJinen pieneneminen, että ha:Hitus. tulee        niin; että työeläkkeiden korotus mitätöidään
14687: myöhemmin antamaan muutosesitykset kansan-            a:lentama;lla kansaneläkettä siihen litttyvien tu-
14688: eläkelakeihin, jotta kansandäke siihen mahdolli-      lbsidonnaisten osien osa.Jita, ellei hal1itus kii-
14689: sesti kuuluvine l!isine·en ei näiden korotusten       reellisesti anna tarvittavia esityksåä eduslwn-
14690: vuohi alentuisi.                                      naHe.
14691:    Lakien eduskuntakäsittelyn aikana myös                Kun mielestämme viivyttdyyn ei enää ole
14692: Elä]{ikeensaajien :Eeeskusli:i:tto antamassaan lau-   aikaa, k:iirehdimme haHitusta antamaan edus-
14693: sunnossa esitti sosiaalivaliokunnan edel!lyttävän     kunnalle hwatut esitykset, ettei vähävaraisten
14694: mietintönsä pemstduissa, että hallitus antaa          eläkkeensaajien taloudellinen turvallisuus enti-
14695: kiireellisesti eduskunnaHe sellaiset kansaneläke-     sestäänkin vaarannu ensi vuodenvaihteen jäl-
14696: lain muutoseshykset, ettei kansaneläke siihen         keen.
14697: mahdoHisesti kuu1uvine lisineen a1ene työelä-            Edellä Iausutun pemsteeHa ja viitaten va:Wtio-
14698: kelakien muutoksen seurauksena.                       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
14699:    EdeHä mainittuihin näkökohtiin yhtyen so-          tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
14700: siaarlivalinkunta mietintönsä perusteluissa n:o       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14701:  12/1976 vp. :lausui: "Kansaneläkdainsäädän-          sen:
14702: nön mukaan edellyttävät haHituksen esitykseen                     Aikooko Hallitus kii:ree]lisesti antaa
14703: sisältyvät työe]äkkeiden vähimmäismäärien ko-                  eduskunnalle sellaiset kansancläkela:kien
14704:  rotukset kansaneläkkeen tarkistamista. Useissa                muutosesritykset, jotka takaavat sen,
14705: tapauksissa tämä saattaisi johtaa kansaneläkkeen               ettei ensi vuoden alussa tapahtuva työ-
14706:  pienenentiseen ja käytännössä ehdotetun koro-                 eläkkeiden korotus alenna elär~keensaa­
14707:  tuksen mitätöitymiseen. Tämän vuoksi sosiaaJ'i-               jien kansaneläkettä?
14708:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1976.
14709:            Sinikka Luja-Vepsä            Eino Grönholm                  Paula Eenilä
14710:            Jouko Mäkelä                  Salme Myyryläinen              Veikko Pajunen
14711:            Pertti Paasio                 Matti Louekoski                Pentti Rajala
14712:            Olli Helminen                 Reino Breilin                  Arvo Ahonen
14713:            .Juhani Surakka               Väinö Turunen                  Seppo Tikka
14714:            Markus Aaltonen               Sakari Knuuttila               Lyyli Aalto
14715:            Risto Tuominen                Maija Rajantie                 Matti Kuusio
14716:            Sven-Erik Järvinen            Matti Luttinen                 Erkki Tuomioja
14717:            Jorma Rantala                 Lasse Lehtinen                 Paavo Tiilikainen
14718:            Mauno Forsman                 Peter Muurman                  Jermu Laine
14719:  1122/76
14720: 2                                            1976 vp.
14721: 
14722: 
14723: 
14724: 
14725:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he He.
14726: 
14727:    Valtiopä:~vä:järjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tulon arvioimisesta eräissä tapauksissa kansan-
14728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläkettä ja er:äitä muita dä:kkeitä määrättäessä.
14729: olette 26 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-      Esityksen mukaan, koska työeläkkeiden vähim-
14730: jeenne ohdla toimi!ttanut valtioneuvoston asian-    mäismäärien korottaminen 29. päivänä heinä-
14731: omaiselle jäsenelle .jäl'jennöksen kansanedustaja   kuuta 197 6 annettujen työeläkelakien muutos-
14732: Luja-V,epsän ym. näin kuuluvasta kirjalilisesta     ten ( 659--662/76) seurauksena saattaisi joh-
14733: kysymyksestä n:o 289:                               taa 'kansaneläkelain mukaisen kokonaiseläketur-
14734:                                                     van alenemiseen, suojattaisUn kansaneläkkeen
14735:           Aikooko Hallitus ki~redlisesti antaa      tulosidonnaiset osat tämän korotuksen ai:heut-
14736:        eduskunnalle sel'laiset kansaneläkelakien    tavHta kansaneläkkeen tarkistuksJ1ta. Suoja u!lo-
14737:        muutoseslitykset, jotka takaavat sen,        tettaisiin koskemaan myös kansaneläkkeeseen
14738:        ettei ensi vuoden a~lussa tapahtuva työ-     suoritettavasta tukli~isästä ja asumistuesta anne-
14739:        eläkkeiden korotus alenna eläkkeensaa-       tun lain (446/69), perhe-eläkelain (38/69)
14740:        jien kansaneläkettä?                         ja rintamasotilaseläkk.eestä annetun lain ( 294/
14741:                                                     71) mukai'S,ia etuuksia. Lakiehdotuksen mu-
14742:   Vastauksena :kysymyikseen esitän kunnioitta-      kaan työdäkikeen katsottaisiin näitä kansanelä-
14743: vasti seuraavaa:                                    kelainsäädäntöön kuuluvia :lakeja soveHettaessa
14744:                                                     jatkuvan entisin perustein siitä riippumatta,
14745:   Eduskunnalle on 12 päivänä kuluvaa marras-        että sen määrä on tar:kistettu edellä selosterun
14746: ktmta annettu hallituksen esitys laiksi· vuosi-     työe~äkelak~en muutoksen seurauksena.
14747: 
14748:      Hdsingissä 25 pä:~vänä marraskuuta 1976.
14749: 
14750: 
14751:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
14752:                                                N:o 289                                              3
14753: 
14754: 
14755: 
14756: 
14757:                             T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14758: 
14759:    I det syfte 37 § 1 mom. r~ksdagsordningen         pension och vissa andra pensioner. Eftersom
14760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förhöjandet av arbetspensionernas minimibe-
14761: av den 26 o:ktober 1976 till vederbörande med-       lopp som en följd av ändringarna den 29 juli
14762: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett av     1976 av arbetspensionslagarna ( 659-662/7 6),
14763: riksdagsledamot Luja-Vepsä m.fl. undertecknat        skulle kunna leda till att det totala pensions-
14764: skriftligt spörsmM nr 289 av följande lryddse:       skydd som grundar sig på folkpens1onslagen
14765:                                                      minskar, 'skulle enligt förslaget de inkomst-
14766:             Ämnar Regeringen i brådskande ord-       bundna delarna av folkpensionen skryddas mot
14767:        ning avge nill riksdagen sådana förslag       av denna förhöjning förorsahde justeringar av
14768:        ti!ll ändring av fo1kpensionslagarna, vilka   fo]kpensionen. Skyddet skulle utsträckas tili
14769:        garanterar att den förhöjning av arbets-      att gälla även de förmåner vilka utgår enligt
14770:        pensionerna, som inträffar vid tingången      lagen om understödstillägg och bostadsbidrag
14771:        av nästa år, inte minskar pensionstagar-      tili folikpension ( 446/69), familjepensionslagen
14772:        nas folik:pension?                             (38/69) och lagen om fmntmannapension
14773:   Såsom svar på detta spövsmål får jag vörd-          ( 294/71). V~d tillämpningen av dessa tili
14774: samt anföra fö1jande:                                folkpensions1agstiftningen hörande lagarna,
14775:                                                      skUille arbetspensionen enligt lagförslaget be-
14776:    Tili riksdagen har den 12 innevamnde no-          tmktas såsom fortgående enligt tidigare grun-
14777: vember avgivits regeringens proposition med          der, oberoende av om dess belopp justerats
14778: förslag till lag angående uppskattning av års-       som en följd av ovan relaterade ändring av
14779: inkomsten i vissa fall vid faststäillande av folk-   arbetspensionslagarna.
14780:      Helsingfors den 25 november 1976.
14781: 
14782: 
14783:                                                      Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
14784:                                               1976 Vp.
14785: 
14786: Kirjallinen kysymys n:o 290.
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:                                   Luttinen ym.: Kuljetusten järjestämisestä haja-asutusalueilla asu-
14792:                                      viUe.
14793: 
14794: 
14795:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
14796: 
14797:    Viime vuosina jakelukaupan mahdollisuudet            Yhteiskunta korvaa tänä päivänä koululais-
14798: kannattavaan liiketoimintaan ovat huomatta-         ten kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. Sai-
14799: vasti heikentyneet. Kaupan tuottojen ja kulujen     rausvakuutuslain nojalla korvataan puolestaan
14800: ero on -pienentynyt, koska kustannukset ovat        lääkärissä käynnit.
14801: kasvaneet tuottoja enemmän.                             Sen sijaan haja-asutusalueilla asuville, jotka
14802:    Tutkimusten mukaan myymälän saama osuus          ovat suuressa määrin jo ikääntyneitä ihmisiä,
14803: liikevaihdosta kasvaa siirryttäessä pienistä myy-   ei ole järjestetty kuljetuksia kuntakeskuksiin
14804: mälöistä suurempiin. Samalla palkka- ja sosiaali-   suorittamaan ostoksia ja asiointeja virastoihin.
14805: kustannusten osuudet kasvavat suhteessa vä-         Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä mm. siksi,
14806: hemmän suurissa myymälöissä kuin pienissä           että julkiset liikennepalvelut haja-asutusalueilla
14807: myymälöissä.                                        ovat erittäin heikot. Onpa sellaisiakin haja-asu-
14808:    Nämä tekijät ovat synnyttäneet yhä suurem-       tusalueita, joihin ei ole järjestetty laisinkaan
14809: pia myymälöitä, koska niissä päästään parem-        linja-autopalveluja.
14810: paan kannattavuuteen ja siten turvataan yri-            Jotta palvelusten turvaaminen haja-asutus-
14811: tyksen toiminnan jatkuvuus.                         alueiden asukkaille ei aiheuttaisi yhteiskunnalle
14812:    Lisäksi kylmälaitteiden yleistyminen, tervey-    kohtuuttomia kustannuksia, saattaisi olla tar-
14813: denhoitolain ja . ~asetuksen määräykset sekä        peellista selvittää, miten olemassa olma jär-
14814: eräät muut määräykset ja autoistuminen ovat         jestelmiä . ( koululaiskuljetukset, sairausvakuu-
14815: edistäneet kauppakuolemia ja lisänneet asutus-      tus) voitaisiin käyttää hyväksi kuljetusten suo-
14816: keskuksiin suurmyymälöitä.                          rittamisessa.
14817:    l\1yymäläautopalvelujen jatkuvuus on joutu-          Edellä olevaan viitaten ja valti<>påiväjärjes-
14818: nut myös uhanalaiseksi. Enää ei kannata hank-       tyksen 37 §:n 1 rnomentin perusteella esitäm-
14819: kia uutta myymäläautoa, jopa käyttökelpoisia        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
14820: vanhoja myymäläautoja on poistettu käytöstä         tavaksi seuraavan    kysymyksen:       ,·
14821: niiden tappiollis:uuden vuoksi. Valtion pieni                  '            .. ··::··.
14822: 
14823: 
14824: tuki haja-asutusalueiden kauppapalvelujen tur-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14825: vaamiseksi ei ole pysäyttänyt kauppakuolemia.              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuljetusten
14826:    Tällä hetkellä on pahin tilanne maaseudun               järjestämiseksi haja-asutusalueilla · asu-
14827: haja~~sutusalueilla, joista on vaarassa . loppua           ville .Siten, että mainituilla alueilla aSU"
14828: kaikki. kaupalli~et palvelut. Ja nälllä alueilla           vat v<>isi\7at ·su<>rittaa kuntakeSkuksissa
14829: asuvilla 011 vain harvoilla käytettä\7issään oma           olevista myymälöistä välttämättömät.· os~
14830: auto' ostosmatkojen tekoon keSkustaajamista.               tokset sekä asiöinrtit vimstoisu?
14831:      Helsirt~is,sä   .26 päivänä lokakuuta 1976.
14832: 
14833:           Matti Luttinen                Sini~ka Luja-Vepsä         Kaisa ·Raatikainen
14834:           Sven-Erik Järvinen            Reino· Breilin             Pirkko··Aro
14835:           Jermu Laine                   Juhani Surakka             Salme Myyryläinen
14836:           Matti Kuusio                  Pertti Paasio              Helge Siren
14837:                      Väinö Turunen                       Sakari Knuuttila
14838: 
14839: 
14840: 1098/76
14841: 2                                                1976 vp.
14842: 
14843: 
14844: 
14845: 
14846:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14847: 
14848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tää kuljetuskalustoa uuden tilanteen mukai-
14849: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra· Puhemies,         seksi. Koululaisliikenteessä käytettävän kalus-
14850: olette 26 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-          ton paikkamäärää on jonkin verran lisättävä.
14851: jeenne. n:o .1608 ohella toimittanut valtioneu-            Liikenneministeriö on ollut .yhteistyössä· sisä-
14852: voston . Jl!5ianomaisdle. jäsenelle jäljennöksen        asiainministeriön ·kanssa laadittaessa -erilaisia
14853: kansanedustaja Matti Luttisen ytn. näin kuulu~          maaseutualueiden suunnittelu6hjeita, joissa lii-
14854: vasta kirjallisesta kysymyksestä n;o 290:               kenteen osalta on paneuduttu 'erityisesti har-
14855:          ' Mihin t~imenpitdsiin Hallitus on             vaan asuttujen alueiden palvelusten saannin
14856:          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuljetusten          turvaamiseen.
14857:          jijrjestämisekSi haja-asutusalueilla asu-         Liikenneministeriö on myös asettanut vuoden
14858:          ville siten, että mainituilla alueilla. asu-   197 4 lopulla toimikunnan, jonka tehtävänä oli
14859:          vat voisivat suorittaa ·kuntakeskuksissa       laatia malli alueellisten henkilöliikenteenhoito-
14860:          olevista myymälöistä välttämättömät os-        suunnitelmien laadinnalle. Näissä liikenteen-
14861:        . tokset sekä asioinnit virastoissa?             hoitosuunnitelmissa tehdään ehdotus liikenteen
14862:                                                         järjestämisestä niin, että asukkaat voivat mah-
14863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           dollisimman pienin kustannuksin sekä · mah-
14864: seuraavaa:                                              dollisimman joustavasti suorittaa päivittäiset
14865:     Liikenneministeriön toimesta on ryhdytty            työ- ja asiointimatkat kuntakeskuksiin tai' ylem-
14866: toimenpiteisiin haja-asutusalueiden henkilölii-         piin keskuksiin. Tämä toimikunta ori laatinut
14867: kenteen kehittämiseksi. Niinpä liikenneministe-         mallisuunnitelman Pohjois-Karjalan alueelle.
14868: riö on parlamentaarisen liikennekomitean kans-          Liikenneministeriö on tehnyt periaatepäätöksen
14869: sa suorittanut joukkoliikennekokeiluja eri puo-         tämän suunnittelujärjestelmän laajentaqlisesta
14870: lilla maatamme. Erityisesti haja-asutusalueen           asteittain koko maata kattavaksi. Tätä tarkoi-
14871: liikenneongelmien selvittämiseksi suoritettiin          tusta varten on ehdotettu määräraha valtion
14872: joukkoliikennekokeiluja ·Kainuussa ja TutUn             tulo- ja · menoarvioesityksessä vuodelle 1977
14873: saaristossa. Liikenneministeriö ori myös asetta-        sekä ryhdytty valmisteleviin toimenpiteisiin
14874: nut työryhmän selvittämään ·parlamentaarisen            määrärah(Ul käytön suhteen. Koko maa pyri-
14875: liikennekomitean ehdotusten toteJ,tttamiskelpoi-        tään saattamaan· ·suunnittelujärjestelmän piiriin
14876: suutta ja. toteuttamisaikataulua.                       tämän vuosikymmenen kuluessa.
14877:     No~immin suoritettavissa 9leva liikenteen              Todettakoon vielä lopuksi, .että . liikennemi-
14878: rationalisointitapa · on koululajskuljetuksiin va-      nisteriö .on asettanut . 25. 8. 1976 työcyhinän,
14879: ranm· ··tilausliikenteen· · muuttaminen- mahdolli-      jonka · tehtä;Väriä on kysymyksessä mainittujen
14880: simman. ·lMj~tsti yleiseksi linjaliikenteeksi. Tä-      koUlulaiskuljetusten, sairausv~ku\ltuslain ;perus-
14881: mä muut~ tuo hu()ntatt.avllil lisäyksen hen-            teella korvatt!lvieri kuljetusten·. sekä 'J11uiq~n
14882: kilöliikennepalvelusten tarjontaan. Toisaalta           valtion tukemien kuljetusten koordinointi niih,
14883: voidaan jossakin määrin vähentää liikennesuo-           että tällä niaksettavalla · tuella :voitaisiin .·hoitaa
14884: ritetta yhdistämällä tilausliikennevuoroja linja-       mahdollisimman paljon henkilökuljetuksia.
14885: liikennevuoroiksi. Siirryttäe!5Sä tilausliikenteestä    Saavutettava hyöty tulisi kohdist\lmaan lähinnä
14886: osittain linjaliikent:eeseeP:-syntyy tarvetta keh~~~    haja-asutusalueiden
14887:                                                               .. -. .
14888:                                                                              _asukkaislip_..
14889:                                                                                 . ' . . . ! ... ' : .
14890:                                                                                              ~·
14891:                                                                                                       ·· -
14892:      Helsingissä 9. _päiv!inä marraskuuta 1976:
14893: 
14894:                                                                    Liikenneministeri Ragnar Granvik
14895:                                                N:o 290                                               3
14896: 
14897: 
14898: 
14899: 
14900:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
14901: 
14902:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         görs tili turer i linjetrafiken. Då man från be-
14903: anger Har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             ställningstrafik delvis övergår tili linjetrafik
14904: velse nr 1608 av den 26 oktober 1976 till             blir det nödvändigt att utveckla transportmate-
14905: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-           rielen i enlighet med den nya situationen. An-
14906: vande av svar översänt avskrift av följande av        talet platser i de fordon som används för skol-
14907: riksdagsman Matti Luttinen m.fl. underteck-           elevstrafiken bör i någon mån ökas.
14908: nade spörsmål nr 290:                                    Trafikministeriet har samarbetat med minis-
14909:                                                       teriet för inrikesärendena då man för områ-
14910:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-          den på landsbygden har utarbetat olika plane-
14911:        tagit ellet ämnar den vidta för att för        ringsdirektiv, i vilka man beträffande trafiken
14912:        dem som är bosatta i områden med               särskilt har gått in för att trygga tillgången på
14913:        glesbebyggelse ordna transporterna så,         service inom glest bebodda områden.
14914:        att de som är bosatta i dessa områden             Trafikministeriet har också i slutet av år
14915:        skulle kunna göra sina nödvändiga in-          1974 tillsatt en kommission, vars uppgift har
14916:        köp i affärerna i kommunens centrum            varit att utarbeta en modell för uppgörandet
14917:        samt uträtta sina ärenden i ämbetsver-         av regionala planer för, hur persontrafiken
14918:        ken?                                           borde skötas. I dessa planer för skötandet av
14919:                                                       trafiken föreslås att trafiken skall ordnas så,
14920:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att invånarna tili så små kostnader som möjligt
14921: samt anföra följande.                                 och så smidigt som möjligt kan göra sina dag-
14922:                                                       liga resor tili kommunernas centra eller tili
14923:    På uppdrag av trafikministeriet har man            högre centra för att arbeta och sköta sina an-
14924: vidtagit åtgärder för att utveckla persontrafiken     gelägenheter. Kommissionen har uppgjort en
14925: inom områden med glesbebyggelse. Sålunda har          modellplan för Nord-Karelen. Trafikministeriet
14926: trafikministeriet och parlamentariska trafik-         har fattat ett principbeslut om att detta plane-
14927: kommitten tilisammans utfört experiment med           ringssystem gradvis skall utvidgas så, att det
14928: kollektivtrafik i olika delar av vårt land.           täcker hela landet. För detta ändamål har man
14929:    Speciellt för att utreda trafikproblemen i glest   i statsverkspropositionen för år 1977 föreslagit
14930: bebyggda områden utfördes experiment med              ett anslag samt vidtagit förberedande; åtgärder
14931: kollektivtrafik i Kainuu och i Abolands skär-         för användningen av anslaget. Man vinnlägger
14932: gård. Trafikministeriet har också tillsatt en         sig om att under förloppet av detta årtionde
14933: arbetsgrupp för att klarlägga möjligheterna att       utsträcka planeringssystemet tili hela landet.
14934: genomföra den parlamentariska trafikkommit-              Det kan sludigen konstateras, att trafikmi-
14935: tens förslag och tidtabellen för dessa.               nisteriet 25. 8. 1976 har tillsatt en arbetsgrupp
14936:    Det sätt att rationalisera trafiken som snab-      med uppgiften att koordinera de i spörsmålet
14937: bast kan genomföras är att i så stor utsträck-        nämnda elevtransporterna, de transporter som
14938: ning som möjligt omorganisera den beställnings-       sk'all ersättas med stöd av sjukförsäkrings-
14939: trafik, som reserverats för transport av skol-        lagen samt andra ~av staten stödda transporter
14940: elever, tili allmän linjetrafik. Denna ändring        så, att man med det stöd som utbetalas skulle
14941: medför en betydande ökning av serviceutbudet          kunna sköta så många persontransporter som
14942: i fråga om persontrafiken. A ru1dra sidan kan         möjligt. Den nytta som uppnås skulle närmast
14943: man i någon mån minska trafikinsatsen genom           beröra invånarna i områden med glesbebyg-
14944: att turer i beställningstrafiken kombineras och       gelse.
14945:      Helsingfors den 9 november 1976.
14946: 
14947:                                                                    Trafikminister Ragnar Granvik
14948:                   .·,.
14949: 
14950: 
14951: 
14952: 
14953:      :,._,,.
14954: 
14955: 
14956: )i
14957: 
14958: 
14959: 
14960: 
14961:           . ':i   i /:   j
14962:                                              1976 vp.
14963: 
14964: Kirjallinen kysymys n:o 291.
14965: 
14966: 
14967: 
14968: 
14969:                                  Lattula: Peruskoulun kotitalousopetuksen oppimis- ja opettamis-
14970:                                      edellytysten turvaamisesta.
14971: 
14972: 
14973:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14974: 
14975:    Peruskoulun kotitalouden opetuksen keskei-          1. valionaisten kotitaloustuntien määrä 8.
14976: simmät kasvatukselliset tavoitteet jäävät nykyi-    ja 9. luokalla olla 3 vvh.,
14977: sin toteutumatta.                                      2. tulisi 9. luokan kokonaistuntimäärään
14978:    Erilaisilla kuristuspäätöksillä on opetusryh-    lisätä 1 tunti koritaloutta perhekasvatuksen
14979: mien kokoa ratkaisevasti suurennettu välittä-       opetuksen toteuttamiseksi.
14980: mättä oppilaiden työturvallisuudesta. Edelly-          Jotta kotitalouden opetussuunnitelmaa voi-
14981: tykset tehokkaille oppimistilanteille on samalla    daan noudattaa, tulee jokaisella oppilaalla olla
14982: poistettu.                                          paikka ja välineet luokassa. Samoin tulee taata
14983:    Esteet terveellisten ravitsemusasenteiden        oppilaiden oppimismahdoilisuudet sekä työtur-
14984: muokkaamiseksi ovat ylitsepääsemättömät. Oi-        vallisuus. Näistä syistä kotitalousryhmän koon
14985: keilla ruokatottumuksilla luotaisiin vahva pe-      tulisi olla enintään 16 oppilasta ja ryhmän,
14986: rusta kansanterveydelle. Nykyisissä olosuh-         johon kuuluu apukoulun tai erityisluokkien
14987: teissa ei pystytä antamaan riittävää valmen-        oppilaita, enintään 12 oppilasta.
14988: nusta kodin taloudellisten ratkaisujen tekemi-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14989: seksi. Yksityisten perheiden virheelliset rat-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
14990: kaisut heijastuvat välittömästi kansantaloudessa.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14991: Yhteiskunta vaatii kotitalousopetukselta entistä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14992: enemmän, mutta samanaikaisesti se lamauttaa
14993: oppimisen mahdollisuudet.                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14994:    Jotta kaikille kansalaisille välttämättömät             siin turvatakseen peruskoulun kotita-
14995: perustiedot terveeilisestä ravitsemuksesta, kodin          lousopetukselle nykyistä suotuisarumat
14996: taloudesta ja kulutuksesta, asumisesta ja ympä-            oppimis- ja opettamisedellytykset pie-
14997: ristöstä sekä perhekasvatuksesta ja lastenhoi-             nentämällä opetusryhmien kokoa ja
14998: dosta voitaisiin antaa peruskoulussa, tulisi               lisäämällä kotitaloustuntien määrää?
14999:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1976.
15000: 
15001:                                             Eero Lattula
15002: 
15003: 
15004: 
15005: 
15006: 1149/76
15007: 2                                             1976 vp.
15008: 
15009: 
15010: 
15011: 
15012:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15013: 
15014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan taloudellisuutta paikalliset olot huomioon
15015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ottaen. Odotettavissa olevan peruskoulumeno-
15016: olette 27 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-       jen kasvupaineen johdosta ei tässä vaiheessa
15017: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ole taloudellisia mahdollisuuksia opetusryhmien
15018: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      enimmäiskokojen pienentämiseen.
15019: Lattulan kirjallisesta kysymyksestä n:o 291:            Vaitioneuvoston 13 päivänä maaliskuuta
15020:                                                      197 5 antamissa ohjeissa peruskoulun toimin-
15021:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nallisen rakenteen muuttamisesta suositeltiin,
15022:        siin turvatakseen peruskoulun kotita-         että kotitaloutta opetetaan VII luokalla kai-
15023:        lousopetukselle nykyistä suotuisammat         kille pakollisena aineena .3 tuntia viikossa sekä
15024:        oppimis- ja opettamisedellytykset pie-        VIII ja IX luokalla valionaisena aineena 2 tun-
15025:        nentämällä opetusryhmien kokoa ja             tia viikossa. Aineen tuntimäärän lisääminen
15026:        lisäämällä kotitaloustuntien
15027:                     .           .   määrää?          kysymyksessä edellytetyllä tavalla aiheuttaisi
15028:                                                      joko oppilaiden kokonaistuntimäärän lisäyksen
15029:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tai muiden aineiden tuntimäärän supistamisen.
15030: taen seuraavaa:       -      -                       Tällä hetkellä oppilaiden kokonaistuntimäärä
15031:    Mitä ensinnäkin tulee kysymyksessä väitet-        on 30 tuntia viikossa, mitä määrää on vaikea
15032: tyyn opetusryhmien suurentamiseen, niin on to-       lisätä, koska erityisesti pitkämatkaisten oppi-
15033: dettava, että peruskoulun opetusryhmien enim-        laiden koulurasitus tulisi kohtuuttomaksi. Myös-
15034: mäiskokoa koskevia säännöksiä ei ole kustan-         kään eri aineiden keskinäisen painotuksen
15035: nusten kasvun rajoittamisen yhteydessä miltään       muuttamista valinnaisaineena opetettavan koti-
15036: osin muutettu. Peruskouluasetuksen 22 §:n            talouden tuntimäärän lisäämiseksi ei· tässä vai-
15037: mukaan mm, kotitalouden työharjoituksissa            heessa voida suorittaa, koska se rajoittaisi mui-
15038: yhdessä. opeteft:avan ryhtnän. enimmäiskoko on       den valinnaisaineiden opiskelua tai vähentäisi
15039: 20 oppilasta. Mainittu säännös on ollut tämän-       pakollisena aineina opetettavien aineiden ope-
15040: sisältömeri koko. säännöksen voimassaoloajan.        tusaikaa. Tämä on toisaalta valitettavaa, koska
15041: Opetusministe):iö on antllt1ut ohjeita siitä, että   hyvin hoidetulla kotitaloudella ori varsin. suuri
15042: olemassa olevien säännösten sallimissa rajoissa      myönteinen merkitys kansalaisten ja perheitten
15043: pyritään ryhmien muodostamisessa noudatta-           terveydelle, hyvinvoinoille ja viihtyvyydelle.
15044:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1976.
15045: 
15046:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
15047:                                               N:o 291                                             3
15048: 
15049: 
15050: 
15051: 
15052:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15053: 
15054:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       iaktta sparsamhet vid bildandet av grupper,
15055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           med beaktande av de lokala förhållandena. På
15056: velse av den 27 oktober 1976 tili vederböran-       grund av den tendens tili ökning av grundskole-
15057: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       utgifterna, som kan emotses, finns det i detta
15058: översänt avskrift av följande av riksdagsman        skede inga ekonomiska möjligheter att minska
15059: Lattula undertecknade spörsmål nr 291:              undervisningsgruppernas maximistorlek.
15060:                                                         I statsrådets den 13 mars 1975 utfärdade
15061:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       direktiv angående ändring av grundskolans
15062:        att genom en minskning av undervis-          funktionella struktur rekommenderades, att
15063:        ningsgruppernas storlek och en ökning        huslig ekonomi i årskurs VII undervisas som
15064:        av antalet timmar i huslig ekonomi           ett för alla gemensamt ämne under 3 timmar
15065:        trygga mera gynnsamma inlärnings- och        per vecka samt i årskurserna VIII och IX som
15066:        undervisningsförutsättningar för under-      ett valfritt ämne under 2 timmar per vecka.
15067:        visningen i huslig ekonomi i grund-          En ökning av ämnets timantal på det sätt som
15068:        skolan?                                      förutsätts i spörsmålet skulle antingen leda
15069:                                                     tili en ökning av elevernas totala timantal
15070:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       eller tili en inskränkning av timantalet i andra
15071: samt anföra följande:                               ämnen. För närvarande är elevernas totala tim-
15072:    Vad gäller den förstoring av undervisnings-      antal 30 timmar per vecka. Detta antal är
15073: grupperna som i spörsmålet påstås ha skett,         svårt att öka, emedan den belastning skolan
15074: bör det för det första konstateras, att stad-       medför särskilt för elever med lång skolväg
15075: gandena om maximistorleken för undervisnings-       då skulle bli oskäligt stor. Inte heller kan en
15076: grupperna i grundskolan inte i något avseende       ändring av den inbördes vikt man ger olika
15077: har ändrats i samband med begränsningen av          ämnen i syfte att öka timantalet för huslig
15078: kostnadsökningen. Enligt 22 § grundskolför-         ekonomi som valfritt ämne i detta skede ge-
15079: ordningen består den grupp, som vid arbets-         nomföras, emedan den skulle begränsa studiet
15080: övningar bl. a. i huslig ekonomi undervisas tili-   av andra valfria ämnen eller minska under-
15081: sammans, av högst 20 elever. Nämnda stad-           visningstiden för de ämnen där undervisningen
15082: gande har haft detta innehåll under hela den        är obligatorisk. Detta är ur en synpunkt be-
15083: tid det har varit i kraft. Undervisningsminis-      klagligt, emedan ett välskött hushåll har en
15084: teriet har gett direktiv om att man inom de         rätt stor positiv betydelse för medborgarnas
15085: av gällande stadganden tiliåtna gränserna bör       och familjernas hälsa, välstånd och trivsel.
15086:      Helsingfors den 26 november 1976.
15087: 
15088:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
15089:                                              1976 vp.
15090: 
15091: :irjallinen kysymys n:o 292.
15092: 
15093: 
15094: 
15095: 
15096:                                  Järvenpää ym.: Jälkiverojen johdosta maksuvaikeuksiin joutunei-
15097:                                      den veronmaksumahdollisuuksien parantamisesta.
15098: 
15099: 
15100:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15101: 
15102:   Lopullinen verotus vuodelta 1975 on vero-         heitten jokapäiväistä toimeentuloa puhumatta-
15103: lUtakunnissa valmistunut. Siitä ilmenee, että       kaan lisäverojen maksamisesta selviytymistä
15104: rityisesti yhteisverovelvollisille on tullut huo-   juuri joulun edellä. Sen vuoksi hallituksen olisi
15105: tattavan suuria jälkiveroja maksettavaksi, jois-    ryhdyttävä toimenpiteisiin suuria jälkiveroja
15106: l ensimmäiset erät tulee maksaa jo joulukuun        saaneiden pieni- ja keskitu.1oisten veronmaksu-
15107: lussa. Kun jälkiverotus johtuu valtiovallan ve-     mahdollisuuksien parantamiseksi.
15108: >politiikasta ja verohallituksen ohjeista siten,       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15109: ttä pieni- ja keskituloistenkin osalta on vero-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15110: mlukoita voimakkaasti kiristetty eikä enna-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15111: ot ole vastanneet todellisuutta, niin nyt olisi     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15112: ieni- ja keskituloisten maksumahdollisuuksia
15113: arannettava. Kun valtiovalta on siirtänyt pa-                 Onko Hallitus tietoinen pieni- ja
15114: lutusten maksamisen joulukuulta maaliskuulle,              keskituloisten yhteisverovelvollisten saa-
15115: iin yksi mahdollisuus olisi myös jälkiverojen              mista järkiveroista, ja
15116: 1aksamisen siirtäminen. Siirto olisi tässä vai-               mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
15117: eessa perusteltua, sillä työttömyys ja pakko-              jälkiverojen johdosta maksuvaikeuksiin
15118: >mautukset ovat vaikeuttaneet lukuisten per-               joutuneiden maksumahdollisuuksien pa-
15119:                                                            rantamiseksi?
15120:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
15121: 
15122:               Matti Järvenpää                                   Pauli Uitto
15123:               Osmo Vepsäläinen                                  Toivo Jokiniemi
15124: 
15125: 
15126: 
15127: 
15128: 113/76
15129: 2
15130: 
15131: 
15132: 
15133: 
15134:                         Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
15135: 
15136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teriön päätöksellä (315/76) edellä ma1rutt1
15137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,,       kantomenettelyä on muutettu siten, että . j
15138: olette 29 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn            kannossa perittävä määrä on pienempi · k,u
15139: kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuvoston       .400 markkaa mutta vähintään 200 markk~
15140: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edust8,ja      se on maksettava ensimmäisen ja toisen eri
15141: Järvenpään ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         kannossa, ja jos se on pienempi kuin 2(
15142: kysymyksestä n:o 292:                                markkaa, se on maksettava ensimmäisen eri
15143:                                                     kannossa. Jos kannossa maksettava määrä t
15144:           Onko Hallitus tietoinen pieni- ja          400, markkaa tai enemmän, se voidaan maks
15145:        keskituloisten yhteisverovelvollisten saa-    kolmessa· erässä.               ·
15146:        mista jälkiveroista, ja                          Valmisteltaessa viimeksi mainittua valtio'li
15147:           mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä      rainministeriön .päätöstä oli perusteellisl!sti. ru
15148:        jälkiverojen johdosta maksuvaikeuksiin        kittavana, olisiko mahdollista ryhtyä erityistc
15149:        joutuneiden maksumahdollisuuksien pa-         menpiteisiin vuodelta 1975 toimitettavassa 'Ii
15150:        rantamiseksi?                                 rotuksessa määrättävien verojen· ja maksuj4
15151:                                                      kannon osalta. Jo tuolloin oli näet käynyt
15152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          meiseksi, että vuodelta 1975 toimitettavas
15153: taen seuraavaa:                                      verotuksessa tulee varsinkin yhteisverotetl
15154:    Tulojen ja varallisuuden verotus toteutetaan      vien aviopuolisoiden osalta aikaisempaa enet
15155: meillä verojen kannon osalta siten, että verot       män veroja jälkikäteen maksettavaksi. Hark
15156: pyritään mahdollisuuksien mukaan perimään jo         taessa mahdollisuutta joko lykätä kannos
15157: verovuoden aikana toimittamalla palkasta enna-       maksettavien erien suorituspäiViä tai jakaa ka
15158: konpidätys ja kantamalla muunlaisesta tulosta        nossa maksettavat verot suoritettavaksi useat
15159: sekä omaisuudesta vero ennakkoverolipulla.           massa, esimerkiksi neljässä erässä, todetti
15160:    Jos verovelvolliselta verovuotena pidätetyt       muun muassa, että kannossa maksettavan mii
15161: ja kannettavaksi määrätyt ennakot eivät nouse        rän neljään erään jakaminen olisi vähentän
15162: niiden verojen ja kansaneläke- sekä sairaus-         valtion verotulojen kertymää kuluvan vuodt
15163: vakuutusmaksujen yhteismäärään, joiden suo-          joulukuussa vajaalla 100 milj. markalla. Kt
15164: ritukseksi ne on käytettävä, peritään puuttuva       samalla todettiin nimenomaan joulukuun tul
15165: osa jälkikäteen verolipulla. Verotuslain 112 §:n     van muodostumaan valtion maksuvalmiudt
15166: mukaan kanto toimitetaan yhdessä tai useam-          kannalta erittäin kriittiseksi, jouduttiin edel
15167: massa erässä, sen mukaan kuin valtiovarain-          tarkoitetuista toimenpiteistä luopumaan. H<
15168: ministeriö määrää. Valtiovarainministeriö on         kentyneen maksuva>lmiuden vuoksi joudutti
15169: 19 päivänä elokuuta 1970 tekemällään päätök-         myös joulukuulle 197 6 ajoittuvat veronpala
15170: sellä määrännyt, että kanto toimitetaan kol-         tukset lykkäämään vuoden 1977 puolelle. Täl
15171: messa erässä siten, että ensimmäinen erä suo-        hetkellä käytettävissä olevien valtion kassa
15172: ritetaan viimeistään joulukuun 10 päivänä, toi-      lannetta koskevien tietojen perusteella voida1
15173: nen ·erä viimeistään helmikuun 6 päivänä ja          todeta, että viime keväänä joulukuun kass
15174: kolmas erä viimeistään maaliskuun 6 päivänä.         tilanteesta esitetyt arviot ovat olleet jopa liil
15175: Jos kannossa perittävä määrä oli pienempi            optimistisia. Tämän hetken ti:lanne huomiO<
15176: kuin 60 markkaa, se oli maksettava yhdellä           ottaen ei siten ole mitään mahdollisuuksia k
15177: kertaa ensimmäisen erän kannossa. Huhtikuun          luvan vuoden joulukuussa suoritettavaksi erää
15178: 12 päivänä 1976 annetulla valtiovarainminis-         tyvän maksuerän maksuajan pidentämisee
15179:                                              N:o 292                                              3
15180: 
15181: Valtiovarainministeriössä selvitellään kuitenkin   tarkoitettujen erttytsten edellytysten vallitessa
15182: parhaillaan, onko mahdoHista myöntää maksu-        lykkäystä. Siten viranomaiset voivat niissä ta-
15183: ajan pidennystä helmi- ja maaliskuussa 1977        pauksissa, joissa verojen periminen asetetussa
15184: erääntyville veroerille.                           määräajassa olisi olosuhteet huomioon ottaen
15185:    Verotuslain 125 §:n perusteella voidaan ve-     ilmeisen kohtuutonta, myöntää veron maksuun
15186: ronmaksuun myöntää sanotussa lainkohdassa          lykkäystä.
15187:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1976.
15188: 
15189:                                                                      Ministeri Jouko Loikkanen
15190: 4                                            1976 vp.
15191: 
15192: 
15193: 
15194: 
15195:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1m a n.
15196: 
15197:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen       aptil 197 6 hat ovannämnda uppbötdsfötfatan-
15198: anget hat Ni, Hett Ta1man, med Edet skrive1-       de ändtats så, att om det belopp som skall
15199: se av den 29 oktobet 197 6 tili vedetbötande       erläggas vid uppbötd ät mindre än 400 mark
15200: med1em av statstådet övetsänt avsktift av fö1-     men minst 200 matk, skall det betalas vid
15201: jande av tiksdagsman Järvenpää m. fl. undet-       uppbötden av fötsta och den andra taten, och
15202: tecknade spötsmål nt 292:                          om det ät mindte än 200 mark, skall det be-
15203:                                                    talas vid uppbörden av den fötsta raten. Om
15204:           Ät Regeringen medveten om den            det belopp som skall betalas vid uppbörd ät
15205:        eftetbeskattning som sambeskattade          400 mark ellet mera, kan det beta1as i tre
15206:        skattsky1diga med små och medelstota        tatet.
15207:        inkomstet dtabbats av, och                     Vid beredningen av finansministetiets sist-
15208:           vilka åtgätdet ämnat Regeringen vid-     nämnda beslut blev det nödvändigt att grund-
15209:        ta föt att de som på grund av eftet-        ligt överväga, om det fanns möjlighetet att
15210:        beskattning tåkat i betalningssvåtighe-     vidta specialåtgätder bettäffande uppbörden av
15211:        tet skall få bättte beta1ningsmöjlighe-     de skattet och avgiftet som bestäms vid be-
15212:        tet?                                        skattningen föt åt 1975. Det vat nämligen
15213:                                                    redan då uppenbart, att speciehlt sambeskattade
15214:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-      makar måste betala mera skatt i efterskott vid
15215: samt anföta fö1jande:                              beskattningen föt åt 1975 än vad som tidigate
15216:                                                    varit fallet. Då man övervägde möjligheten att
15217:    Beskattningen av inkomst och förmögenhet        antingen uppskjuta betalningsdagarna föt de
15218: vetkställs hos oss i ftåga om skatteuppbötden      tater som skulle erläggas vid uppbötden ellet
15219: så, att skatterna i mån av möjlighet uppbäts       att dela upp de skatter som vid uppbörden
15220: tedan under skaueåtet genom att fötskotts-         skulle erläggas i fleta, t. ex. fyta tater, konsta-
15221: innehållning vetkställs på 1ön och genom att       terades bland annat, att en uppdelning i fyta
15222: skatt uppbäts med fötskottsdebetsedlat föt         ratet av det belopp som skulle erläggas vid
15223: annan inkomst samt föt fötmögenhet.                uppbörden skulle ha minskat statens skatte-
15224:    Uppgåt inte det fötskott som undet skatte-      intäkter under decembet i år med inemot 100
15225: året skall innehållas och uppbätas hos den         milj. mark. Då man samtidigt konstaterade,
15226: skattsky1dige tili det sammanlagda beloppet        att speciellt december kommer att vara yttetst
15227: av de skattet och fo1kpensions- samt sjukföt-      kritisk med tanke på statens likviditet, måste
15228: säktingsptemiet, som därmed skall erläggas,        man avstå från ovannämnda åtgärder. På grund
15229: uppbäts det åtetstående beloppet med debetse-      av den försvagade likviditeten nödgades man
15230: de1 i efterskott. Enligt 112 § beskattnings-       även uppskjuta beta1ningen av de skatteåtet-
15231: 1agen sker uppbötden i en ellet flere tatet,       bäringat som skulle utbetalas i decembet 1976
15232: enligt vad finansministetiet fötordnat. Finans-    tiH år 1977. På basen av de uppgifter som
15233: ministeriet hat genom sitt beslut den 19 au-       för tillfället står tili fötfogande om statens
15234: gusti 1970 fötotdnat, att uppbörden sket i tte     kassasituation kan man konstatera, att de be-
15235: rater så, att fötsta taten erläggs senast den 10   dömningat som framfördes senaste vår om kas-
15236: decembet, andra raten senast den 6 febtuari        sasituationen föt december månad hat varit
15237: och tredje taten senast den 6 mats. Om det         tentav föt optimistiska. Med beaktande av
15238: belopp som vid uppbörden skulle etläggas var       nuläget finns det sålunda inte möjlighetet att
15239: mindte än 60 mark, skulle det beta1as på en        förlänga betalningstiden föt den tat som föt-
15240: gång vid uppbörden av fötsta taten. Genom          fallet tili betalning i decembet innevarande
15241: finansministeriets bes1ut ( 315/7 6) den 12        år. Vid finansministetiet utreder man dock
15242:                                               N:o 292                                            5
15243: 
15244: för tillfället huruvida det finns möjligheter att   under sådana särskilda förutsättningar som
15245: bevilja förlängd betalningstid för de skatte-       avses i sagda lagrum. Fördenskull kan myndig-
15246: rater, som förfaller tili betalning i februari      heterna i sådana fall, då skatteuppbörden inom
15247: och mars 1977.                                      fastslagen tid med beaktande av omständig-
15248:    Med stöd av 125 § beskattningslagen kan          heterna är uppenbart oskälig, bevilja anstånd
15249: anstånd beviljas i fråga om skattebetalning         med skattens erläggande.
15250:      Helsingfors den 22 november 1976.
15251: 
15252:                                                                      Minister Jouko Loikkanen
15253: ';   ..
15254:                                                  1976 vp.
15255: 
15256: Kirjallinen kysymys n:o 293.
15257: 
15258: 
15259: 
15260: 
15261:                                     Juvela ym.: Elatusavun ennakon ja elatustuen korottamises,ta.
15262: 
15263: 
15264:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
15265: 
15266:     Elatusavun ennakosta annetun lain tarkoi-            olleet kohtuuttoman pienet eivätkä .~ie vastan-
15267: tuksena on turvata elatusmaksujen suoritus nii-         neet läheskään yksinhuoltajien laille asettamia
15268: den lasten osalta, joiden vanhemmat ovat elos-          toiveita ja odotuksia.
15269: sa, mutta elatusturva on epätyydyttävästi jär-              Kun asia on näin, pitäisimme viVLttämättö.-
15270: jestetty. Ennakkojärjestelmän tavoitteena on             mänä, että hallitus kiireellisesti valmistelisi
15271: ensisijaisesti se, että avioerolasten ja aviottomien    eduskunnalle esityksen elatusavun ennakon ja
15272: lasten. isät saataisiin entistä suuremmassa mää-         elatustuen markkamäärien korottamiseksi vä-
15273: rin osallistumaan lasten elatukseen. Kun elatus-         hintään 200 markkaan · kuukaudessa ja että
15274: avun periminen elatusvelvolliselta saattaa olla          määrä vuosittain i:arkistettaisiin elinkustannus-
15275:  toisinaan hyvinkin hankalaa ja hidasta, voidaan         ten indeksiä vastaavasti. Taloudellisesti tämän
15276: lapsen äidillLe suor.ilttaa vaJtion varoi:sta elatus-    ryhmän elatusturvan järjestäminen ei ole yhteis-
15277: avun ennakkoa. Sosiaaliviranomaiset perivät sit-         kunnalle ylivoimainen tehtävä, sl11ä toisaalta
15278:  ten myöntämänsä ennakon elatusvelvolliselta.           valtio kerää mm. lapsilisälailla varoja valtiolle
15279: Lapsi ei siis saa joutua kärsimään siitä, että           huomattavasti enemmän mitä vuosittain lapsi-
15280: lapsen isä on laiminlyönyt tai jostain muusta            lisinä jaetaan. Oikein ei ole myöskään se, että
15281:  syystä jättänyt hoitamatta maksuvelvollisuu-           osa lapsista on elatusturvan suhteen jatkuvasti
15282:  den.                                                   jyrkästi huonommassa asetrul!SISiai kuin muut.
15283:     Elatustukea taas maksetaan lain mukaan sel-
15284:  laisesta avioliiton ulkopuolella syntyneestä 16           Edellä olevan perusteella sekä valtiopäiväjär-
15285:  vuotta nuoremmasta lapsesta, jonka elatusvel-          jestyksen 37 § :n 1 momenttim. viitaten. esi~
15286:  vollinen on kuollut tai jolle ei ole elatusapua        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsen~t:t
15287:  vahvistettu ja joka siis ei voi saada elatusavun       vastattavaksi ·seuraavan kysymyksen:
15288:  ennakkoa.
15289:     Elatusavun ennakon ja elatustuen suuruus                      .Tietääkö Hallitus, että lasten elatus-
15290:  on tällä hetkellä 105 markkaa kuukaudessa.                     avun ennakon ja elatustuen markka-
15291:     Kun ottaa huomioon viime aikoina tapahtu-                   määrät ovat ·jatkuvien hintojen, maksu-
15292:  neen nopean elinkustannusten kallistumisen                     jen ja verojen korotusten seurauksena
15293:  hintojen, maksujen ja verojen korotusten seu-                  jääneet tuntuvasti jälkeen, ja jos tietää,
15294:  rauksena, ovat elatusavun ennakon ja elatus-                      aikooko Hallitus ensi tilassa antaa
15295:  tuen määrät jääneet melkoisesti jälkeen. Jäl-                  eduskunnalle esityksen elatusavun en-
15296:  keenjääneisyys on sitäkin tuntuvampi kun ote-                  nakon ja elatustuen korottamisesta vä-
15297:  taan huomioon, että alunperinkin summat ovat                   hintään 200 markkaan kuukaudessa?
15298:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
15299: 
15300:                  Aulis Juvela                                       Ulla-Leena Alppi
15301:                  Jarmo Wahlström                                    Lauha Männistö
15302: 
15303: 
15304: 
15305: 
15306: 1127/76
15307: 2
15308: 
15309: 
15310: 
15311: 
15312:                            E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
15313:                               . .                 . ..
15314: 
15315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §":n 1 momentissa           voimaantulohetkellä 'eli 1 päivänä tammikuuta
15316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             1977 määrältään 120 markasta 150 markkaan
15317: 6lette 29 päivänä 1ok1ikuuta 1976 päivätyn kir-           kuukäudessa. .Tämän lakiehdotuksen peruste-
15318: jeenne ohella toimitt-anut valtioneuvoston asian-         luissa todetaan lisäksi, ·että hallitus. edellyttää,
15319: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           että elatustukien määriä kcirotetrum . riittävikSi
15320: Jl1velan ym. ~äin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          asteittain kahden seuraavan vuoden kuluessa.
15321: 1IJY~tii n:o 293:                                             Hallitus on edellämainittuun lakiehdotukseen
15322:                                                           liittyen antanut 15 päivänä lokakuuta 197:6
15323:             · Tietääkö Hallitus, että lasten elatus-      esityksen laiksi eräiden elatusapujen sitomi-
15324:           avun ennakon ja · elatustuen markka-            sesta elinkustannuksiin annetun lain muutta-
15325:         . määrät ovat jatkuvien hintojen, maksu-          misesta. Tämän ehdotuksen mukaan lapsen ela•
15326:           jen ja verojen korotusten seurauksena           tuksen turvaamisesta. annetun lain mukaisia
15327:           jaiili.eet tuntuvasti jälkeen, ja jos tietää,   elatustukia · tullaan . ensi kerran korottamaan
15328:          · ·· aikooko H1illitus ensi tilassa antaa        vuoden 1978 alusta lukien vuoden 1976 loka·
15329:        · edUskunnalle esityksen elatusavun en-            kuun ja vuoden 1977 lokakuun välillä tapah-
15330:           nakori ja ·elatustuen korottamisesta vä-        tunutta .elinkustannusten muutosta vastaavasti.
15331:           hintään 200 markkaan kuukaudessa?               Tämän jälkeen elatqstukien määriä tultaisiin
15332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              vuosittain tanldstamaan elktJ..ustan:nusten nou-
15333: vasti . seuraavaa:                                        sun johdosta.
15334:                                                             · Jos edellä mainitut lakiehdotukset ehdote-
15335: · Hallitus antol 21 päivänä toukokuuta 1976               tulla tavalla eduskunnassa hyväksytään, elatus-
15336: esityksen Eduskunnalle laiksi ·la:psen elatuksen          tuen saajien asema paranee merkittävästi. Hal-
15337: tutvaåmisesta. Uusi laki tulisi muun muassa               litus tulee kuitenkin jatkuvasti seuraamaan
15338: kumoamaan elatusavun · eimakosta ja elatus-               tilannetta ji jos ehdotetut uudistukset eivät
15339: tuesta 7 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain              osoittaudu riittäviksi, tullaan harkitsemaan
15340: { 281/63) . Elatustuet olisivat lakiehdotuksen            uusia. toimenpiteitä.
15341:     _ Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1976.
15342: 
15343: 
15344:                                                                               Ministeri Orvokki Kangas
15345: 
15346: 
15347: 
15348: 
15349:                                                                                        . .J~ •• ~
15350:                                               N:o 293                                               3
15351: 
15352: 
15353: 
15354: 
15355:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15356: 
15357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skulle vid tiden för lagens ikraftträdande, dvs.
15358: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      den 1 januari 1977, vara mellan 120 mk och
15359: av den 29 oktober 1976 :til11 vederbörande meJ-      150 mk per månad. 1 propositionens moti-
15360: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       vering konstateras vidare, att regeringen för-
15361: sänt avskrift av följande av riksdagsman Juvela     utsätter, att underhållsstödens belopp under
15362: m. fl. undertecknade spörsmål nr 293:               1två år gradvis höjs ti:ll ett belopp som är till-
15363:                                                     räckligt stort.
15364:           Är Regeringen medveten om att                 Regeringen har i anslutning tili ovan nämnda
15365:        markbeloppen av förskotten på under-         proposition den 15 oktober 1976 avlåtit en
15366:        hållsbidrag för barn och underhålls-         proposition med förslag tili lag angående
15367:        stödet kännbart släpar efter som en          ändring av wa~gen om vissa undellhållsbidrags
15368:        följd av fortlöpande höjningar av priser,    bindande vid levnadskostnaderna. Enligt detta
15369:        avgifter och skaJtter, och om så är faHet,   förslag kommer de underhållsstöd, som avses
15370:            ämnar Regeringen vid första tilifälle    i lagen om tryggande av underhåll för barn,
15371:        tili riksdagen avlåta en proposition med     att första gången höjas räknat från början av
15372:        förslag tili höjande av förskottet på        år 1978, i motsvarighet tili de ändringar i lev-
15373:        underhållsbidrag och underhållsstödet        nadskostnaderna som skett mellan oktober
15374:        tili minst 200 mk per månad?                  197 6 och oktober 1977. Därefter skulle un-
15375:                                                     derhållsstödens belopp årligen justeras i enlig-
15376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        het med stegringen av levnadskostnaderna.
15377: samt anföra följande:                                  Om ovan nämnda propositioner godkänns
15378:                                                     i riksdagen på föreslaget sätt, förbättras ställ-
15379:    Regeringen avlät den 21 maj 1976 en pro-         ningen avsevärt för dem som erhåller under-
15380: position tili riksdagen med förslag tili lag om     hållsstöd. Regeringen kommer likväl fortlöpan-
15381: tryggande av underhåll för barn. Den nya            de att följa med situationen och om de före-
15382: lagen skulle bl. a. upphäva lagen den 7 juni        slagna reformerna inte visar sig vara tiliräck-
15383: 1963 om förskott på underhållsbidrag och om         liga, kommer man att ta nya åtgärder i över-
15384: underhållsstöd ( 281/63) . Underhållsstöden         vägande.
15385:      Helsingfors dJen 15 november 1976.
15386: 
15387: 
15388:                                                                        Minister Orvokki Kangas
15389:                                               1976 vp.
15390: 
15391: Kirjallinen kysymys n:o 294.
15392: 
15393: 
15394: 
15395: 
15396:                                  Luja-Vepsä: Syöpä- ym. kasvainten tutkimiseen soveltuvien ATK-
15397:                                      röntgenkartoittimien hankkimisesta maahamme.
15398: 
15399: 
15400:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15401: 
15402:    Lääketieteellisen röntgentutkimuksen alalla         Tieteellisessä tutkimuksessa ja käytännön
15403: on parin viime vuoden aikana julkaistu tietoja      potilastyössä ATK-kartoitinlaitteiden merkitys
15404: käänteentekevästä uudesta teknisestä keksin-        tulee olemaan suuri. Ensimmäinen kiintoisa
15405: nöstä. Kyseessä on laite, jonka käytännön to-       peruskysymys on varsin laajaksi ja syvälliseksi
15406: teutuksessa on yhdistetty jo aikaisemminkin        paisuneen röntgendiagnostiikan yhdistäminen
15407: tunnettuja laitteita. Nämä uudet ns. ATK-kar-       uuteen menetelmään. Huomattavat osat aikai-
15408: toitinlaitteet tulivat mahdollisiksi sen jälkeen    sempaa diagnostiikkaa saavat nyt väistyä syr-
15409: kun menetelmän vaatimat lukuisat laskutoimi-       jään. Odotettavissa on myös huomattavia kus-
15410: tukset voitiin laskukoneilla suorittaa riittävän    tannussäästöjä. Aikaisempia menetelmiä voi-
15411: nopeasti. Yhtä kuvaa varten näitä laskutoimi-       daan edelleen käyttää muutosten alustavaan
15412: tuksia tarvitaan nyt noin 50 000-100 000           etsintään, mutta tarkempi selvittely tulee ta-
15413: kappaletta. Kun yhteen tutkimukseen sisältyy       pahtumaan ATK-kartoitinmenetelmillä.
15414: useita kuvia, nykyisessä vaiheessa 6-8, vaadi-         ATK-kartoitinlaitteiden suuri merkitys on
15415: taan jokaisessa tutkimuksessa 300-800 000           siinä, että tähän asti poikittaiskuvien saaminen
15416: laskua. Näiden laskujen nopea suorittaminen         tutkimuksia varten on ollut teknisesti hankalaa
15417: on mahdollista vain ATK-menetelmin. Ensim-          ja kuvat ovat olleet laadultaan heikkoja.
15418: mäinen laitteisto kehiteltiin kallon ja aivojen    Scanner-menetelmä täydentää ratkaisew.sti tä-
15419: radiologisia tutkimuksia varten. Alun perin oli     hänastisia tutkimusmenetelmiä.
15420: selvää, että uusi tekniikka olisi laajennettuna        Nyt tutkittavista kehon pehrnytosien pahan-
15421: käytettävissä koko kehon tutkimuksiin eikä         laatuisista kasvaimista todettakoon nielun ja
15422: vain kallon ja aivojen alueella. Kehitystyötä      kurkunpään sekä kilpi- ja lisäkilpirauhasten kas-
15423: on tehty monissa maissa ja tieteellisessä kir-     vaimet, kaulan alueen ja selkäytimen muutok-
15424: jallisuudessa on keksinnöstä jo julkaisujakin      set, keuhkojen kasvaimet, välikarsinan pahan-
15425: olemassa.                                          laatuiset muutokset, lukuisat vatsan alueen kas-
15426:    Menetelmä perustuu röntgensäteiden, radio-      vaimet, munuaisten syöpä sekä rakon ja sisä-
15427: isotooppimenetelmien sekä ATK-laitteistojen        synnyttimien syöpä. Luita ja niveliä on jo ai-
15428: yhdistelmään. Kyseessä ei siis enää ole aikai-     kaisemmin voitu tutkia luotettavasti, mutta
15429: semman röntgentekniikan mukainen säteiden          poikittaiskuvauksilla voidaan nyt saada arvo-
15430: kohdistuminen röntgenfilmiin, filmin kehittä-      kasta lisätietoa.
15431: minen ja löydöksen näin tapahtuva rekiste-             Edellä sanottu jo osoittaa uuden menetelmän
15432: röinti. Uuden menetelmän kartoituskuvissa ovat     tekniset ominaisuudet. Monet tähän asti visai-
15433: kohteen eri pisteiden imeytymiserot jopa noin      set diagnostiset ongelmat voidaan nyt käsitellä
15434: 100 kertaa suuremmat kuin aikaisemmin. Ai-         uudella ja aikaisempaa paljon tarkemmalla ja
15435: kaisemmin varsin vaivalloisesti kuvattavat peh-    täsmällisemmällä tavalla.
15436: rnytosat tulevat nyt erikoisen hyvin näkyviin.         Nykyvaiheessa laitteistot ovat melko kalliita:
15437: Niiden aiheuttamat heikot röntgenvarjot voi-       hinta on 2-3.5 miljoonaa markkaa. Tähän tu-
15438: daan saada esiin monikymmenkertaisina. ATK-        levat lisäksi tavanomaiset asennus- ja huolto-
15439: tekniikan aikakaudella on myös mahdollista         kustannukset. Vaikka hinta vaikuttaakin kor-
15440: suurentaa tai pienentää valittuja imeytymis-       kealta, suurimmat sydän- ja verisuonitutkimus-
15441: eroja tai tarkastella jotakin löydöksen kohtaa     röntgenlaboratoriot maksavat nykyisin yhtä
15442: ns. "ikkunan" kautta.                              paljon. ATK-kartoitinlaitteille on osoitettavissa
15443: 1159/76
15444: 2                                             1976 :vp.
15445: 
15446: paljon laajempi käyttöalue kuin pelkästään sy-      kartoittimien käyttömahdollisuudet röntgentut-
15447: dämen ja verisuonten erikoistutkimukset.            kimuksen alalla sekä ryhtyvän tarpeellisiin toi-
15448:    Vuoden 1976 tulo- ja menoarvioon esitettiin      menpiteisiin näiden laitteiden saamiseksi maa-
15449: raha-asia-alaitteessa 10 miljoonan markan mää·      hamme." - Eduskunta on hyväksynyt lausu-
15450: rärahaa yliopistollisille keskussairaalaliitoille   man yksimielisesti.
15451: ATK-röntgenkartoitinlaitteiden hankkimiseksi           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15452: yliopistollisiin keskussairaaloihin käytettäväksi   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15453: käytännön potilastyössä ja tieteellisessä tutki-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15454: muksessa.           Valtiovarainvaliokunta totesi   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15455: aloitteen johdosta "ns. ATK-röntgenkartoitti-
15456: men osoittautuneen parin viime vuoden aikana                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15457: varsin käänteentekeväksi keksinnöksi lääketie-             tynyt erityisesti kehon pehrnytosien ja
15458: teellisen röntgentutkimuksen alalla. Laite so-             niissä ilmenevien syöpä- ym. kasvainten
15459: veltuu erityisesti kehon pehrnytosien ja niissä            tutkimiseen soveltuvien ATK-röntgen-
15460: ilmenevien syöpä- ym. kasvaimien tutkimiseen,              kartoittimien hankkimiseksi maahamme,
15461: joka tähän asti on ollut huomattava radiologi-             kuten eduskunta on yksimielisesti edel-
15462: nen ongelma. - Valiokunta edellyttää hallituk-             lyttänyt?
15463: sen kiireellisesti selvittävän lähemmin kyseisten
15464:         Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
15465: 
15466:                                            Sinikka Luja-Vepsä
15467: 
15468: 
15469: 
15470: 
15471:     .   .. ~ ;- ..
15472:                                                  N:o 294                                                3
15473: 
15474: 
15475: 
15476: 
15477:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15478: 
15479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huomioon myös valtakunnallisissa suunnitelmis-
15480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa koskien sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
15481: olette 29 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-         jestelyä viisivuotiskaudella 1977-1981 siten,
15482: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       että röntgentutkimusten porrastuksen kehittä-
15483: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        miseksi selvitetään, onko tarkoituksenmukaista
15484: Sinikka Luja-Vepsän näin kuuluvasta kirjalli-          nykyistä suuremmassa määrin keskittää vaati-
15485: sesta kysymyksestä n:o 294:                            vammat ja harvemmin tarvittavat tutkimukset.
15486:                                                        Edellä mainittujen suunnitelmien mukaisesti py-
15487:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        ritään kehittämään myös syöpäsairauksien
15488:        tynyt erityisesti kehon pehrnytosien ja         diagnostista tasoa hoidollisen tason sekä alueel-
15489:        niissä ilmenevien syöpä- ym. kasvainten         lisen syöpäsairauksien hoidon organisaation
15490:        tutkimiseen soveltuvien ATK-röntgen-            ohella.
15491:        kartoittimien hankkimiseksi maahamme,              Kysymyksessä matmttu ATK-röntgenkartoi-
15492:        kuten eduskunta on yksimielisesti edel-         tinlaitteisto ( tietokonetomograafi), on osoittau-
15493:        lyttänyt?                                       tunut merkittäväksi tekniseksi keksinnöksi syö-
15494:                                                        pä- ym. kasvainten diagnostiikassa, soveltuen
15495:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kallon, luuston sekä kehon pehrnytosissa sijait-
15496: vasti seuraavaa:                                       sevien kasvainten diagnostiikkaan. Koska mai-
15497:    Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän             nitun laitteiston hinta sekä sen käyttökustan-
15498: mietinnön (vuodelta 1975) mukaisesti koskien           nukset ovat korkeat, sosiaali- ja terveysminis-
15499: valtakunnallista syöpätautien torjuntatyön yleis-      teriö katsoo, että kyseinen laitteisto tulisi
15500: suunnitelmaa, syöpätautien tutkimus ja hoito           hankkia -alkuvaiheessa kokeiltavaksi yhteen yli-
15501: tulisi ensisijaisesti keskittää viiteen valtakunnal-   opistolliseen keskussairaalaan ja vasta myöhem-
15502: liseen keskukseen, joina toimisivat yliopistolli-      min mahdollisesti - jos kokeilut antavat ai-
15503: set keskussairaalat sekä Tampereen keskussai-          hetta - muihinkin keskussairaaloihin, joiden
15504: raala. Kyseisessä mietinnössä lausuttu on otettu       väestöpohja on riittävän suuri.
15505:       Helsingissä marraskuun 30 päivänä 1976.
15506: 
15507:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
15508: 4                                            1976 vp.
15509: 
15510: 
15511: 
15512: 
15513:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
15514: 
15515:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i de riksomfattande planerna rörande organise-
15516: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ringen av sjukvårdsinrättningarnas verksamhet
15517: av den 29 oktober 1976 tili vederbörande med-       under femårsperioden 1977-1981 så, att man
15518: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       i syfte att utveckla avtrappningen av töntgen-
15519: sänt avskrift av följande av riksdagsman Sinik-     undersökningarna utreder, huruvida det är
15520: ka Luja-Vepsä undertecknade spörsmål nr 294:        ändamålsenligt att i större omfattning än för
15521:                                                     närvarande centralisera de mera krävande och
15522:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        sällan erforderliga undersökningarna. I enlighet
15523:        tagit i syfte att tili vårt land anskaffa    med ovan nämnda planer strävar man tili att
15524:        datorkopplade     tomografer,    speciellt   för cancersjukdomarnas del utveckla även den
15525:        lämpliga för undersökning av kroppens        diagnostiska standarden, vid sidan av hehand-
15526:        mjukdelar och där förekommande can-          lingsstandarden och den regionala organisa tio-
15527:        cer- m. fl. tumörer, såsom riksdagen en-     nen för behandling av cancersjukdomar.
15528:        hälligt har förutsatt?                           Den i spörsmålet nämnda datorkopplade to-
15529:                                                     mografen har visat sig vara en betydelsefull
15530:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        teknisk uppfinning inom diagnosticeringen av
15531: samt anföra följande:                               cancer- o.a. tumörer, och den lämpar sig spe-
15532:    Enligt ett betänkande ( från år 197 5 ) , som    ciellt för diagnosticering av tumörer i skallen,
15533: en av medicinalstyrelsen tillsatt arbetsgrupp av-   benbyggnaden samt kroppens mjukdelar. Då
15534: givit angående en riksomfattande allmän pian        priset och driftskostnaderna för nämnda appa-
15535: för hekämpning av cancersjukdomar, borde             rater är höga, anser social- och hälsovårdsmi-
15536: undersökningen och behandlingen av cancer-           nisteriet att ifrågavarande apparatur i begyn-
15537: sjukdomar i första hand koncentreras till fem        nelseskedet borde anskaffas på prov tili ett
15538: riksomfattande centraler, vilka skulle utgöras       universitetscentralsjukhus och först senare -
15539: av universitetscentralsjukhusen och centralsjuk-     om experimenten ger anledning därtill - even-
15540: huset i Tammerfors. Den princip, som uttalats        tuellt även till övriga centralsjukhus med ett
15541:   ifrågavarande betänkande, har heaktats även        tillräckligt stort hefolkningsunderlag.
15542:      Helsingfors den 30 novemher 1976.
15543: 
15544:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
15545:                                               1976 vp.
15546: 
15547: Kirjallinen kysymys n:o 295.
15548: 
15549: 
15550: 
15551: 
15552:                                   Louekoski: Asuntopulan helpottamiseen tähtäävien toimenpitei-
15553:                                      den tehostamisesta.
15554: 
15555: 
15556:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15557: 
15558:    Kuluvalle vuodelle vahvistetussa valtion tulo-       Hallituksen säästötoimet merkitsevät käy-
15559: ja menoarviossa on momentilla 26.14. osoitettu       tännössä valtion tuen vähentämistä erityisesti
15560: asumistukeen kaikkiaan 273 miljoonaa markkaa.        niiltä asunnontarvitsijoilta, jotka ovat kaikkein
15561: Viime vuonna vastaava määräraha oli 98 mil-          heikoimmassa asemassa - asumistuen ja ns.
15562: joonaa markkaa. Jo viime vuoden määrärahas-          aravavuokra-asuntojen tarvitsijoilta. Samalla
15563: ta jäi osa käyttämättä. Tänä vuonna käyttä-          on ilmennyt valmiutta muuttaa aikaisemmin
15564: mättä näyttää - julkisuuteen tulleiden tieto-        tarveharkinnan perusteella tehtyjä lainapäätök-
15565: jen mukaan - jäävän n. 70 miljoonaa mark-            siä sen mukaan, kuinka yksityiset rahalaitokset
15566: kaa. Tällä kertaa säästö aiheutuu ainakin osit-      omien näkökohtiensa mukaan ovat halunneet
15567: tain liian ahtain perustein vahvistetuista asu-      käytössään olevia, asuntolainoihin tarkoitta-
15568: mistuen jakamisen edellytyksistä. Asumistuen         miaan varoja surunnata.
15569: myöntämisen perusteita vahvistaessaan hallitus          Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
15570: ei ole ottanut huomioon edellisen vuoden ai-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
15571: kana saatuja kokemuksia ja tietoja, vaan on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15572: edelleen pitänyt mahdollisena jäädyttää edus-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15573: kunnan asumistuen tarpeessa olevien vähäva-
15574: raisten kansalaisten tukemiseen osoittamia va-                 Kuinka Hallitus aikoo tehostaa toi-
15575: roja.                                                       meopiteitään taloudellisen laman aikana
15576:    Taannoin julkisuuteen tulleiden tietojen mu-             muutenkin vaikeuksiin joutuneiden pie-
15577: kaan hallitus aikoo asumistukivarojen ohella                nituloisten asunnontarvitsijain asunto-
15578: säästää myös asuntotuotannon· tukemiseen val-               pulan helpottamiseksi, kun se ei aio
15579: tion tulo- ja menoarviossa osoitettuja määrä-               käyttää eduskunnan tähän tarkoituk-
15580: tahoja. Näistä varoista ollaan jäädyttämässä yli            seen hyväksymiä määrärahoja täysi-
15581: 150 miljoonaan markkaan nousevaa summaa.                    määräisesti, sekä
15582: Syynä tähän toimenpiteeseen on hallituksen ta-                 kuinka Hallitus aikoo menetellä, et-
15583: holta esitetty valtion yleinen rahapula, jonka              tei asuntotuotantovarojen käyttäminen
15584: lievittämiseksi yritetään käyttää kaikkia keinoja.          eduskunnan hyväksymässä laajuudessa
15585: Samalla on mainittu yksityisten rahalaitosten               ja asuntohallituksen hyväksymiin koh-
15586: haluttomuus myöntää tarvittavia ensisijaislainoja           teisiin olisi vastaisuudessa riippuvainen
15587: asuntohallituksef1 lainoituksen kohteiksi hyväk-            yksityisten rahalaitosten lainoitushalut-
15588: symiin hankkeisiin. Erityisen huolestuttavaa                tomuudesta ja pyrkimyksestä suunnata
15589: ön, että säästökohteiden painopiste on vuokra-              asuntolainansa yksin niitä miellyttäviin
15590: -asuntotuotannon puolella, opiskelija- ja muissa            rakennuskohteisiin?
15591: vuokra-asunnoissa, siis sillä asuntotuotannon
15592: lohkolla, jossa vaikeudet muutenkin ovat suu-
15593: rimmat.
15594:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1976.
15595: 
15596: 
15597:                                            Matti Louekoski
15598: 
15599: 1181/76
15600: 2                                              1976 vp.
15601: 
15602: 
15603: 
15604: 
15605:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15606: 
15607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta toukokuussa. Muun muassa tästä syystä asu-
15608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mistukea varten kuluvalle vuodelle varattua
15609: olette 29 päivänä lokakuuta 1976 päivätyn kir-        määrärahaa jää käyttämättä. Määrärahaa jää
15610: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käyttämättä myös sen vuoksi, että asumiskus-
15611: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tannukset ovat kuluvan vuoden aikana suhtees-
15612: Louekosken kirjallisesta kysymyksestä n:o 295,        sa ansiotason kehitykseen laskeneet. Kun asu-
15613: jossa tiedustellaan:                                  mistuen määräytymisen perusteena olevat asu-
15614:             Kuinka Hallit~s aikoo tehostaa toi-       miskustannusten perusomavastuuosuus ja asu-
15615:         meopiteitään taloudellisen laman aika-        mistukiprosentti riippuvat molemmat tuensaa·
15616:         na muutenkin vaikeuksiin joutuneiden          jan ja hänen perheenjäsentensä tuloista, vaikut-
15617:         pienituloisten asunnonta:rvits1jain asun-     taa tällainen kehitys vähäisenäkin yksittäista-
15618:         topulan helpottamiseksi, kun se ei aio        pauksissa asumistuen määrään. ·
15619:         käyttää eduskunnan tähän tarkoitukseen            Tehdessään periaatepäätöksen eräistä lisäyk-
15620:         hyväksymiä määrärahoja täysimääräises~        sistä menojen säästö- ja lykkäystoimenpiteisiin
15621:          ti, sekä                                     valtiontaloudessa sekä eräistä määrärahojen
15622:             kuinka Hallitus aikoo menetellä, et~      käyttöä vuonna 1977 koskevista toimenpiteistä
15623:         tei asuntotuotantomäärärahojen käyttä-        ja tarkistaesssaan sitä 4 päivänä marraskuuta
15624:         minen eduskunnan hyväksymässä laa-            tänä vuonna, valtioneuvosto päätti, että kulu-
15625:         juudessa ja asuntohallituksen hyväksy:        van vuoden asuntolainojen myöntämisvaltuutta
15626:         miin kohteisiin olisi vastaisuudessa riip-    jätetään käyttämättä ja ensi vuoden myöntämis-
15627:         puvainen yksityisten rahalaitosten lai-       valtuuden ennakkokäyttöoikeudesta luovutaan
15628:         noitushaluttomuudesta ja pyrkimyksestä        yhteensä 120 milj. markkaa vastaavalta osalta.
15629:         suunnata asuntolainansa yksin niitä           Päätöksen perusteena oli tältä osin tiedossa ol-
15630:          miellyttäviin rakennuskohtdsiin?             lut mahdollisuus vuoden 1976 valtion tulo. ja
15631:                                                        menoarviossa määriteltyä tuotantotavoitetta
15632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alittamatta luopua 23 milj. markan käyttämättä
15633: vasti seuraavaa:                                       olevasta vuoden 1977 myöntämisvaltuuden en-
15634:    Vahvistaessaan viimeksi asumistuen määräy-          nakkokäytöstä, rakennuskUstannusten ennakoi·
15635: tymisperusteet kuluvan vuoden toukokuun 27             tua alhaisemman tason johdosta palautuvan 30
15636: päivänä, valtioneuvosto asetti tavoitteekseen          milj. markan myöntämisvaltuuden käyttämises~
15637: saada alennettua asumiskustannusten osuuden            tä, hakemusten puuttumisen vuoksi henkilökoh-
15638: käytettävissä olevista tuloista asumistukikomi-        taisiin osakelainoihin ja peruskorjauslainoihin
15639: tean aikanaan järjestelmän tavoitteeksi määrit-        varatusta myöntämisvaltuudesta jakamatta jää~
15640: telemälle tasolle. Vuoden 1976 valtion tulo- ja        vän 55 milj. markan käyttämisestä sekä opiske-
15641: menoarviossa asumistukeen osoitettu määräraha          lija-asuntoloitten ja lämmityslaitosten lainoitta-
15642: arvioitiin tulo- ja menoarviota laadittaessa siten,    miseen varatusta myöntämisvaltuudesta jaka-
15643: että asumistuen suuruuden määräytymisperus-            matta jäävän 12 milj. markan käyttämisestä.
15644: teet olisi tarkistettu kuluvan vuoden alussa.             Vuokrataloille on näiden toimenpiteiden es-
15645: Asumistukilain ensimmäisenä myöntämisvuon-             tämättä voitu asuntohallituksen ilmoituksen
15646: na saadut kokemukset kuitenkin osoittivat, et-         mukaan myöntää valtion asuntolainat hakemus-
15647: tä asumistuen myöntäminen tarkoituksenmukai-           ten mukaisesti sikäli kuin se asuntolainojen
15648: sesti ja oikeudenmukaisesti eri tuensaajien kes-       alueellisen jaon puitteissa on ollut mahdollista.
15649: ken edellytti asumistukilain muuttamista. Tä-             Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1977
15650: män vuoksi vuoden 1976 asumistuen suuruu-              tulo- ja menoarvioksi sisältyy 1 900 milj. mar-
15651: den määräytymisperusteet voitiin vahvistaa vas-        kan lainanmyöntämisvaltuus asuntotuotannon
15652:                                             N:o 295                                               3
15653: 
15654: tukemiseksi. Tämän avulla voidaan ylläpitää          Rahoituslaitosten lainoituksen varmistami-
15655: n. 28 000 uuden asunnon ja n. 3 000 perus-        sesta asuntohallituksen hyväksymiin kohteisiin
15656: korjattavan asunnon suuruista tuotantoa.          on vuosittain sovittu rahoituslaitosten ja asun-
15657:    Asuntolainoitusjärjestelmää on pyrittävä ke-   tohallituksen välisin neuvotteluin. Hallituksen
15658: hittämään niin, että oman asunnon voisi saada     tarkoituksena on kehittää neuvottelujärjestel-
15659: hankituksi nykyistä pienemmällä omarahoitus-      mää ottaen huomioon mm. valtakunnallisessa
15660: osuudella ja että myös riittävä vuokra-asunto-    asuntotuotanto-ohjelmassa esitetyt ehdotukset
15661: jen tuotanto tulee turvatuksi.                    ja niistä annetut lausunnot.
15662:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1976.
15663: 
15664: 
15665:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15666: 4                                           1976 vp.
15667: 
15668: 
15669: 
15670: 
15671:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15672: 
15673:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen        rättvist förfarande vid beviljandet av bostads-
15674: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skri-         bidrag till olika bidragsmottagare var en änd-
15675: velse av den 29 oktober 197 6 till vederbörande    ring av lagen om bostadsbidrag. Fördenskull
15676: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kunde grunderna för bestämmandet av bostads-
15677: jande av riksdagsman Louekoski undertecknade       bidragets storlek för år 197 6 fastställas först
15678: spörsmål nr 295:                                   i maj. Av bl.a. den anledningen blir det an·
15679:                                                    slag, som för innevarande år reserverats för
15680:           Hur ämnar Regeringen effektivera         bostadsbidrag, delvis oanvänt. En del av an-
15681:        sina åtgärder för att bostadsläget skall    slaget blir oanvänd även på grund av att bo-
15682:        kunna underlättas för de bostadsbehö-       endekostnaderna under innevarande år har
15683:        vande lågavlönade personers del, som        sjunkit i förhållande till förtjänstnivån. Då så-
15684:        under den ekonomiska recessionen råkat      väl bassjälvriskandelen som bostadsbidragspro-
15685:        i svårigheter, då den inte ämnar använ-     centen av boendekostnaderna är beroende av
15686:        da till fullt belopp de medel som av        bidragstagarens och hans familjs in:komster, in-
15687:        riksdagen anslagits för detta ändamål,      verkar en sådan, även obetydlig, utveckling på
15688:        samt                                        bostadsbidragets storlek i enstaka fall.
15689:           hur ämnar Regeringen förfara, för           Då statsrådet fattade sitt principbeslut om
15690:        att användandet av bostadsproduktions-      vissa tillägg till spar- och uppskovsåtgärderna
15691:        anslagen, i den omfattning riksdagen        beträffande statens utgifter samt om vissa
15692:        godkänt och för de ändamål bostads-         åtgärder beträffande användningen av anslag
15693:        styrelsen godkänt, i framtiden inte skall   under år 1977, och då beslutet den 4 no-
15694:        vara beroende av de enskilda penning-       vember i år justerades, beslöt statsrådet
15695:        inrättningarnas ovilja mot belåning och     att bevillningsbemyndigandet i fråga om in-
15696:        deras strävan att koncentrera bostads-      nevarande års bostadslån inte helt utnytt-
15697:        lån endast till sådana objekt, som faller   jas och att från förhandsutnyttjande av be-
15698:        sagda penninginrättningar själva i          villningsbemyndigandet för nästa år avstås
15699:        smaken?                                     tHl en del, som motsvarar sammanlagt 120
15700:                                                    milj. mark. Beslutet grundade sig dll den-
15701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      na del på en känd möjlighet att utan un-
15702: samt anföra följande:                              derskridande av det i statsförslaget för år
15703:    Då statsrådet senast den 27 maj innevarande     1976 fastslagna produktionsmålet avstå från
15704: år fastställde grunderna för bestämmandet av       förhandsutnyttjandet av 23 milj. mark av det
15705: bostadsbidraget, uppställdes det som mål att       för år 1977 återstående bevillningsbemyndigan-
15706: nedbringa boendekostnadernas andel av de dis-      det, att avstå från utnyttjande av bevillnings-
15707: ponibla inkomsterna till den nivå som bostads-     bemyndigandet i fråga om 30 milj. mark i
15708: bidragskommitten en gång fastslagit som mål        återbäring på grund av de oväntat låga bygg-
15709: för svstemet. I statsförslaget för år 1976 be-     nadskostnaderna, att avstå från utnyttjandet av
15710: räknades det anslag, som vid uppgörandet av        bevillningsbemyndigandet i fråga om 55 milj.
15711: statsförslaget anvisats för bostadsbidrag så,      mark som reserverats för personliga aktielån
15712: att grunderna för bestämmandet av bostadsbi-       och grundreparationslån och som på grund av
15713: dragets storlek skulle ha justerats i början av    uteblivna ansökningar inte används, samt att
15714: innevarande år. Erfarenheterna från det år bo-     avstå från bevillningsbemyndigandet i fråga om
15715: stadsbidrag med stöd av lagen om bostadsbi-        12 milj. mark som reserverats för belåning av
15716: drag för första gången beviljades visade dock,     studentbostäder och värmeanläggningar och
15717: att en förutsättning för ett ändamålsenligt och    som inte används.
15718:                                              N:o 295                                               5
15719: 
15720:    Enligt uppgifter från bostadsstyrelsen har,      låningssystemet så, att anskaffning av egen bo-
15721: utan hinder av dessa åtgärder, statens bostads-     stad vore möjlig med en mindre självfinansie-
15722: lån tili hyreshus kunnat beviljas i enlighet med    ringsandel än för närvarande och att en tili-
15723: ansökningarna i den utsträckning detta varit        räcklig produktion av hyresbostäder kan
15724: möjligt inom ramen för den regionala fördel-        tryggas.
15725: ningen av bostadslån.                                  Vid förhandlingar mellan penninginrättning-
15726:    I regeringens proposition tili riksdagen an-     arna och bostadsstyrelsen har man årligen kom-
15727: gående statsförslaget för år 1977 ingår ett låne-   mit överens om att penninginrättningarnas be-
15728: beviliningsbemyndigande tili ett belopp av          låning av de av bostadsstyrelsen godkända pro-
15729: 1 900 milj. mark för stödjande av bostadspro-       jekten säkerställs. Regeringens avsikt är att ut-
15730: duktionen. Med tillhjälp härav kan en pro-          veckla förhandlingssystemet med beaktande av
15731: duktion, omfattande c. 28 000 nya bostäder          bl.a. de i det riksomfattande bostadsproduk-
15732: och c. 3 000 grundreparationer av bostäder,         tionsprogrammet framförda förslagen och de
15733: upprätthållas.                                      om dessa förslag avgivna utlåtandena.
15734:    Man bör sträva tili att utve&la bostadsbe-
15735:      Helsingfors den 1 december 1976.
15736: 
15737: 
15738:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
15739: 
15740: 
15741: 
15742: 
15743: 1181/76
15744:                                               1976 vp.
15745: 
15746: rjallinen kysymys n:o 296.
15747: 
15748: 
15749: 
15750: 
15751:                                  L~uekoski 'ym.: Valtioneuvoston vahvistaman uuden väeitö- ja
15752:                                      työpaikkasuu.nn;itteen toteuttamisesta .
15753: 
15754: 
15755:                       . Ed u s k 11 n_ n a n Herra Puhe m ·i e he 11 e ..
15756: c<       •
15757: 
15758: 
15759: 
15760: 
15761: Halhtu~ ·.on. päätöksellään Iokitkt:Iun • 1.3 päi- nisterlöissä, olisivat· voineet helposti tarkistaa
15762: Jtä., 1?7 6 muuttanut .pääministeri .Keijo Lii-    suunnitteen titop1stisuuden.
15763: tm:alul :virkamieshallituksen vahyistamia väes- · :Pelkkä päätös suunnitteen sisällöstä saattaisi
15764:  ~ ·jä työpäikkasuunnitteen lukiuj~· olennaisesti olla p<>liittisenå toimenpiteenä -       erityisesti
15765: m. all{utuotantoväestön määriä .. osoittavalta vähemmistöhallituksen tekemänä - jotenkin
15766: ,aita. Kyseinen ·muutospäät(js kohdistuu nii- ymmärrettävissä, ellei· päätöksen toteuttamisek-
15767: 1:1. 'tavoitteisiin, joihin hallitus. sanoo pyrki- si olisi samalla vahvistettu toimenpideohjel-
15768: ins~ :-väestön ja työpaikkojen kehityksessä        maa, jolla voi olla kohtalokkaita seurauksia
15769: 1oteen 1985 mennessä. Tuon1:1. ajankohtana toimenpiteiden kohteiksi ninietyillä alueilla.
15770:  isi ·suunnitteen mukaan ·alkutuotannon piiris- Epärealistiset surinni.teluvut olisi nimi,ttäin hal-
15771: ' toimivan: väestön määrä n. 200.000: henkeä. lituksen mielestä voitava .toteuttaa. miri. supis-
15772: a8taava määrä ·pääministeri Liitlamaan halli- tamalla· teollisturieiden kasvualueiden palvelui-
15773: tksen vahvistaman suunnitteen ,mukaan olisi den kehittämistä: karsimalla asuntotuotannon,
15774: lut 165 000 henkeä.             ·                  koulutuksen ja muiden vastaavieri peiuspalve-
15775:   Pääministeri Liinamaan hallituksen suunni-       luiden   kehittämisen .määrärahoja.
15776: 1uvuissa oli otettu huomioon sekä a:Ikutuo-           Asuntotuotannon tukemiseen osoitetut mää-
15777: mnon oman tarpeen mukainen että my()s rärahat valtion tulo- ia menoarviossa jaetaan
15778: tuiden elinkeinoalojen tarpeiden vaatima työ- . tarkoituksenmukaisuusharkinnan - tarpeen -
15779: :>imamäärä. Näissä luvuissa oli lähdetty siitä, mukaan. Lisäksi määrärahojen jaossa otetaan
15780: :tä yhteiskuntamme ·rakennemuutos jatkuu huomioon ns. alueelliset kiintiöt, jorl;<:a vahvis-
15781: mkinasteisena ja että a!lkutuotannon piiristä tetaan eri alueiden väestömäärien pohjalta.
15782: mualle siirtyvää muuttoa· hidastetaan noin Asuntotuotantovarojen jakaminen tarveharkin-
15783: uoleen tämänhetkisestä kehitysvauhdista. On nan mukaisesti merkitsee sosiaalisten näkökoh-
15784: xlettava, että näiden lukujen perusteina oli tien tarkkaa seuraamista varojen käytössä. Va-
15785: äytetty perusteellisia selvityksiä todennäköi- rakkaat kansalaiset eivät valtion asuntotuki-
15786: ~stä kehityksen vauhdista ja mm. eri alojen        varoja. iuonnollisestikaan voi saada. Asuntotuo-
15787: rövoimatarpeen kehittymisestä.                     tantovarojen jakaminen muulla kuin tarvehar-
15788: 1Pääministeri Martti Miettusen III hallituk-       kintaperusteella   merkitsee ankaraa iskua vähä-
15789: ~n muutospäätös on laadittu ottamatta huo-         varaisten asunnontarvitsijain tilanteen helpot-
15790: roon talouspolitiikan näkökohtia. Päätös läh- tamiseksi tehdylle työlle. Ha:llituksen päätök-
15791: fe varsin selvästi puoluepoliittisista tavoitteis- sen mukainen aluepoliittinen kehityksen ohjaa-
15792: ~' jotka nekin on kärjistetty alkutuotannon        minen tapahtuisi tämän väestönosan kustan-
15793: ~unnitelukuihin. Kärjistystä kuvaa hyvin asian-    nuksella.
15794: ~ntija-arvio uusien suunnitelukujen toteutumi-        Koulutuksen kehittäminen kärsisi samalla
15795: en vaikutuksesta kehitykseen. Arvion mukaan tavalla kuin asuntotuotantakin muiden kuin
15796: usi suunnite merkitsisi toteutuessaan koko tarveperusteiden tullessa kysymykseen koulu-
15797: akennemuutoksen pysäyttämistä. Sellainen tukseen osoitettavien varojen jakamisen edel-
15798: iluutos ei voi olla todellisuuteen perustuva. lytyksenä. Muut vastaavat palvelut, joihin hal-
15799: l.inakin valtioneuvoston ne jäsenet, jotka toi- litus niin ikään päätöksessään viittaa, saatta-
15800: ilivat nykyisissä tehtävissään elinkeino- ja teol~ vat merkitä mm. terveydenhuollon kehittämi-
15801: lsuussektoreiden kehittämisestä vastaavissa mi- seen tarvittavia toimenpiteitä. Näiden tervey-
15802: 212/76
15803: 2                                            1976 vp.
15804: 
15805: denhuoltotoimien supistaminen varojen ohjau-        asumaan. Muutto · tapahtuu toimeentulmyi'
15806: tuessa muun kuin tarveharkinnan perusteella         ja työn haun takia. Siitä aiheutuvaa asunr.
15807: muualle kohdistuisi samaan vähäväkiseen väes-       tarvetta on helpotettava - jos muuttoa
15808: töön kuin asuntotuotantovarojenkin supistus.        muuten voida estää - eikä uusilla toime11
15809: Se olisi myös kohtuutonta asutuskeskusten pal-      teillä luoda lisää ongelmia.
15810: velutason alentamista.                                 Edellä. sanottuun viitaten ja valtiopäiväj
15811:     K\ln hallitus on halunnut keinovalikoinnil-     jestyksen '37 §:n 1 momentin perusteella c
15812: faan korostaa aluepolitiikan ensisijaisuutta yh-    tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asi
15813: teislrunnan tasapuolisessa kehittämisessä, se on    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky
15814: liian kevyesti ohittanut ne toimenpiteet, joilla    myksen:
15815: tähän kehitykseen välittömimmin voitaisiin vai-                   Kun alkutuotannon - moo- ja m
15816: kuttaa. Pääomien sijoittumisen ohjaaminen                    sätalouden - eräs keskeinen ongel:
15817: työpaikkojen entistä tehokkaamman perusta-                   on ylituotanto ja kun Hallituksep. vä
15818: misen takia kehitysalueille on keinoista ensim-              t().; ja työpaikkasuunnitetta koskeva· p
15819: mäinen. Sitä hallitus ei kuitenkaan ole päätök-              tös .on •ongelmaa omiaan.. vain • pah
15820: sessään riittävästi korostanut ilmeisestikään ha-            tamaån; kuinka Hallitus aikoo mtn1t1
15821: luttomuudesta rajoittaa yksityisen pääoman liik-             maatall:>liden rukipolitiikkaa, jotta • "~~
15822: kuvuutta ja vapautta. Sen sijaan hallitus pitää             .tiontalous. voisi selviytyä. suunnittet:
15823: mahdollisena asutuskeskusten palvelutason alen-              enrtakoidun kehityksen toteutuessa,·~
15824: tamista, mikä kohdis1JUu välittömästi köyhien                     kuinka ffallitus aikoo huolehtia å
15825: kansalaisten eline:htoihin. On korostettava, että            tuskeskusten - ennen kaikkea Ete
15826: vinoutuneen aluepoliittisen kehityksen suuntaa              Suomen ~· peruspalveluide:n' tason :)
15827: ei voida kääntää kiinnittämällä huomiota seu-                hottamisesta, jos sen tarkoituksena
15828: rausvaikutuksiin. On puututtava vinoutumista                 käyttää asuntotuotannon ja koulun
15829: aiheuttavien ongelmien syihin. Harva kehitys-                sen kehittiimisen määrärahojen muu~
15830: alueella elävä muuttaa asutuskeskukseen vain                 ohjaamista aluepoliittisten tavoitteid
15831:                                                              toteuttamisen välineenä?         ·'
15832:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
15833: 
15834:          Matti Louekoski               Pirkko Tyo1äjärvi                 Pauli Uitto
15835:          Paavo Tiilikainen             Antti Pohjonen     c   •        · Matti Luttinen
15836:          Pertti Paasio                 Kaisa Raatikainen                 Helge Siren          .
15837:          Sven-Erik Järvinen            Peter Muurman                     Sinikka Luja-Vepsä
15838:          Seppo Tikka                   Matti Kuusio                      Reino Breilin      ·
15839:          Pentti Rajala                 Risto Tuominen                    Tellervo Koivisto
15840:          KMrina Suonio                 Juhani Surakka                    Eino Grönholm
15841:          Olli Helminen                 Salme Myyryläinen              •. Veikko Pajunen
15842:                                        Helge Talvitie
15843:                                                N:o 296                                              3
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15849: 
15850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusien tilastotietojen pohjalta. Oulun ja Vaa-
15851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        san läänien väestösuunnitetta on myös alue-
15852: olette kirjeeilänne 2 päivältä marraskuuta 1976      poliittisen neuvottelukunnan lausunnon mukai-
15853: n:o 1681 lähettänyt valtioneuvoston asian-           sesti tarkistettu niiden viime vuosien suotui-
15854: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         san väestökehityksen pohjalta hieman tavoit-
15855: Matti Louekosken ym. tekemän seuraavansisäl-         teellisemmaksi kuin aikaisempi läänien väestö-
15856: töisen kirjallisen kysymyksen 111:0 296:             määrän ennallaan säilyttävä lukusarja edellytti.
15857:                                                         Kolmas merkittävä tarkistus koski alkutuo-
15858:           Kun alkutuotannon - maa- ja met-           tannon ammatissatoimivan väestön kehitystä.
15859:        sätalouden - eräs keskeinen ongelma           Aikaisemman suunnitteen mukaan alkutuotan-
15860:        on ylituotanto ja kun Hallituksen väes-       non työvoiman määrä olisi vähentynyt lähes
15861:        tö- ja työpaikkasuunnitetta koskeva pää-      puoleen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
15862:        tös on ongelmaa omiaan vain pahen-            Erityisesti tätä kohtaa suunnitteessa on siitä
15863:        tamaan, kuinka Hallitus aikoo muuttaa         annetuissa lausunnoissa arvosteltu hyvin voi-
15864:        maatalouden rukipolitiikkaa, jotta val-       makkaasti. Näin nopeaa alkutuotannon työvoi-
15865:        tiontalous voisi selviytyä suunnitteessa      man vähenemistä ei ole pidetty mahdol1isena
15866:        ennakoidun kehityksen toteutuessa, sekä       eikä suotavana annetuissa lausunnoissa. Näissä
15867:           kuinka Hallitus aikoo huolehtia asu-       kiinnitettiin huomiota erityisesti alkutuotanto-
15868:        tuskeskusten - ennen kaikkea Etelä-           suunnitteen laskentatapaan. Se ei ollut jalostus-
15869:        Suomen - peruspalveluiden tason ko-           elinkeinoja ja eräitä palvelualoja koskevien lu-
15870:        hottamisesta, jos sen tarkoituksena on        kujen tapaan yhteiskuntapoliittiset tavoitteet
15871:        käyttää asuntotuotannon ja koulutuk-          ja tarpeet huomioon ottava, vaan perustui
15872:        sen kehittä..'llisen määrärahojen muualle     menneen kehityksen mukaiselle demografiselle
15873:        ohjaamista a:luepoliittisten tavoitteiden     trendilaskelmalle. Suunnitteessa ei siten vielä
15874:        toteuttamisen välineenä?                      tällöin ollut otettu huomioon alkutuot,annon
15875:                                                      omia tulevia työvoimatarpeita.
15876:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Alkuperäisen sruunnitteen mukainen erittäin
15877: taen seuraavaa:                                      nopea maatilatalouden koneellistammen tulisi
15878:    Valtioneuvosto suositti 20. 11. 1975 valtio-      ilmeisesti mm. työllisyyden osalta vaikeutta-
15879: neuvoston kanslian laatimaa alustavaa työpaik-       maan kansantaloutemme tasapainottamista edel-
15880: ka- ja väestösuunnitetta käytettäväksi ohjeel-       lyttäessään tuleviin voimavaroihimme nähden
15881: lisena tausta-arviona va:ltion viranomaisten         huomattavien varojen suuntaamista maatalou-
15882: alueelliseen kehitykseen vaikuttavien toimen-        den ja muiden alojen piirissä toteutettaviin li-
15883: piteiden va:lmistelussa. Asiaa koskevassa kirjel-    säinvestointeihin sekä kasvaviin yhdyskunta-
15884: mässä jo todetaan, että suunnite tullaan tar-        kustannuksiin. Siten tarkistus osaltaan pyrkii
15885: vittaessa tarkistamaan tapahtuneen kehityksen        mitoittamaan yhteiskuntamme rakennemuutok-
15886: ja aluepoliittisen suunnittelutyön pohjalta. Val-    sen realistisia edellytyksiämme vastaavaksi, ei
15887: tioneuvoston suunnitteeseen 13. 10. 1976 teke-       pysähdyttämään sitä.
15888: män tarkistuksen perusteena ovat uusimmat ti-           Maatil.atalouden työpaikkojen liiallisen vä-
15889: lastotiedot sekä lääninhallitusten ja seutukaa-      hentämisen on katsottu myös uhkaavan kan-
15890: valiittojen ja erityisesti aluepoliittisen neuvot-   santaloudenemme tärkeän metsätalouden jär-
15891: telukunnan antamat lausunnot.                        kevää hoitoa tulevaisuudessa. Suunnitteen mu-
15892:    Suunnitetta on useilta kohdin tarkistettu         kainen alkutuotannon vähenemisvauhdin hidas-
15893: lähtötasona olevaa vuotta 1975 koskevien             taminen ei sen sijaan vaikuttane mainittavasti
15894:  4                                            1976 vp.
15895: 
15896: , maataloustuotannon maaraan. Hidastuminen              Verrattain yleisesti on jo hyväksytty alueel-
15897:   tapahtuu lähinnä kehitysalueilla, eikä Etelä-      lisen kehityksen edistämislakiinkin sisältyvä
15898:   Suomessa, jossa on maataloustuotannon pää-         ajatus siitä, että mahdollisuus työpaikkaan ja
15899:   paino. Toisaalta maatalouden koneellistamisen      tärkeät palvelut tulisi tarjota kunkin alueen
15900:   on katsottu hidastuvan lähivuosina mm. pää-        puitteissa sen väestölle. Mikäli työpaikkakehi-
15901:   omapulan vuoksi, mikä edellyttää siten aikai-      tys ei ole alueellisesti tasapainoista, on seu-
15902:   semmin arvioitua suurempaa työpanosta elin-        rauksena muuttoliikkeen kasvu. Suunnitteen
15903:   tarvikkeidemme tuottamiseen.                       mukainen aikaisempaa tasapainoisempi alueel-
15904:       Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on esi-   linen väestökehitys antaa mahdollisuuden myös
15905:   tetty virheellinen väite tarkistuksen yhteydessä   Etelä-Suomen keskuksissa suunnata investoin-
15906:   vahvistetusta toimenpideohjelmasta, jolla kar-     teja entistä enemmän siellä jo asuvan väestön
15907:   sittaisiin vastoin tarveperusteita mm. asunto-     asumisen ja elinolosuhteiden kehittämiseen.
15908:    ja koulutusvaroja joihain alueilta. Tämä väite    ElinympäristÖh laadun kehittäminen saattaa
15909:   viittaa työpaikka- ja väestösuunnitetyön lähtö-    työllisyyden turvaamisen ohella tarjota parhaat
15910:   kohtien vääri.tnymmärtämiseen.                     mahdollisuudet myös maastamuuton tasapai-
15911:       Suunnitteiden laatimisen eräs keskeinen läh-   nottamiseen. Kaikkien edun mukaista on, et-
15912:   tökohta on ollut se, että eri viranomaiset voi-    tei maan eri osien tasapainoista alueellista ke-
15913:   vat käyttää samoja väkilukutietoja omassa          hitystä jälleen järkytetä liiallisella muuttoliik-
15914:   suunnittelu- ja toimintapolitiikassaan. Aikai-     keellä.
15915:   :semmin tällaista yhtenäistä käytäntöä ei ole         Edellä esitetyn perusteella haUitus toteaa, et-
15916:   ollut. Lienee perusteltua, että asuntohallituk-    tei suunnitteessa ennakoitu kehitys maatalou-
15917:    sen lainajakojen valmistelussa käytetään sa-      den osalta lisää valtiontalouden rasitusta. Toi-
15918:    moja väkilukutietoja kuin esim. työvoima- ja      saalta hallitus katsoo suunnitteiden mukaisen
15919:   koulutusviranomaisten toimenpiteiden valmis-       kehityksen parantavan edellytyksiä myös asu-
15920:    telussa. Näin vältetään mm. se rakennettujen      tuskeskusten peruspalvelujen tason kohottami-
15921:    asuntojen alueellinen väärinsijoittuminen, jota   seen Etelä-Suomessakin.
15922:    nyt jo on jossakin määrin havaittavissa.
15923:        Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
15924: 
15925:                                                                        Ministeri Ahti Karjalainen
15926:                                                N:o 2.96.                                               5
15927: 
15928:                                                                                  . : ·~·
15929: 
15930: 
15931:                                                                             •.; ,:
15932: 
15933: 
15934: 
15935: 
15936:                                                                  '-!   ,,
15937: 
15938: 
15939: 
15940: 
15941:                                                                             '·   .'
15942: 
15943:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
15944: 
15945:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1976 gjorde i pianeringstalet utgörs av de
15946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivei-          nyaste statistiJska uppgifterna samt länsstyre1ser-
15947: se nr 1681 av den 2 november 1976 till. ve-           nas, regionplansförbundens och speciellt re-
15948: derbörande medlem av statsrådet för avgivande         gionalpolitiska delegationens utlåtanden.
15949: av svar översänt föijande av riksdagsman Matti           Pianeringstalet har justerats i flera ·punkter
15950: Louekoski m. fl. undertecknade spörsmåi nr            utgående från de nya 'statistiska uppgifterna
15951: 296:                                                  rörande år 1975, vilket år utgör utgångsnivån.
15952:           Överproduktion är ett centralt prob-        På basen av den gynnsamma befolkningsut-
15953:        lem inom primärproduktionen -            i     veckling som under de senaste åren ägt rum
15954:        jord- och skogsbruket - och Regering-          i Uleåborgs och Vasa Iän har folkplanerings-
15955:        ens besiut rörande folk- och arbets-           talet för dessa Iän, i etilighet med regional-
15956:        piatsplaneringstalet är ägnat att endast       politiska delegationens utlåtande, justerats så,
15957:        förvärra problemet. Hur ämnar Rege-            att det blir något mera målinriktat än vad
15958:        ringen följaktligen ändra Iantbrukets          som förutsattes i den tidigare sifferserien,
15959:        stödpolitik så, ·att statshushållnitigen       viiken bibehöll länens folkmängd oförändrad.
15960:        kan klara sig då den utveckling som               En tredje 'betydelsefull justering gällde ut-
15961:        förutsetts i pianeringstalet förverkligas,     vecklingen inom ·kategorin primärproduktionens
15962:           och                                         yrkesverksamma befolkning. En:ligt det tidigare
15963:              hur ämnar Regeringen dra försorg         planeringstalet skulle arbetskraften inom pri-
15964:           om höjningen av nivån för den funda-        märproduktionen ha minskat tili närapå hälften
15965:           mentala servken. inom bosättningscent-      under de följande tio åren. Speciellt denna
15966:           ra, framför. allt i södra Finland, om       punkt i planeringstalet har kritiserats mycket
15967:           den har för avsikt att använda styr-        skarpt i de avgivna utlåtandena. En så snabb
15968:           ningen av anslagen för utvecklande av       minskning av .primärproduktionens arbetskraft
15969:           bostadsproduktionen och utbildningen        har i utlåtandena inte ansetts möjUg och · ej
15970:           åt annat håll såsom ett medel i syfte       heller önskvärd. I utlåtandena fästes speciellt
15971:           att förverkliga de regionalpolitiska        avseende vid sättet för beräknande av primär-
15972:           målen?                                      produktionens planeringstal, Detta beaktade
15973:                                                       inte, i motsats tili beräkningaroa rörande för-
15974:                                                       ädlingsnäringarna och vissa servicebransoher,
15975:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-         de samhällspolitiska målen och behoven, utan
15976: samt anföra föijande:                                 grundade sig på en demografisk trendkalkyl
15977:    Statsrådet rekommenderade 20. 11. 1975 att         enligt den tidigare utvecklingen. Primärproduk-
15978: det preliminära arbetsplats- och befolknings-         tionens egna framtida arbetskraftsbehov hade
15979: pianeringstal som uppgjorts av statsrådets            sålunda inte ännu i detta skede beaktats i pla-
15980: kansli skulle användas som en riktgivande             neringstalet.
15981: bakgrundskalkyl vid förberedandet av sådana              Gårdsbrukets synnerligen snabba mekanise-
15982: åtgärder från de statliga myndigheternas sida,        ring, viiken följer det ursprungliga planerings-
15983: som inverkar på den regionala utvecklingen.           talet, skulle uppenbarligen bl. a. i fråga om
15984: Redan i en skrivelse i ärendet konstateras att        sysselsättningen försvåra balanseringen av vår
15985: planeringstalet vid behov kommer att justeras         nationalekonomi i och med att den med hän-
15986: utgående från den utveckling som skett och            syn tili våra framtida resurser förutsätter, att
15987: det regionalpolitiska planeringsarbetet. Grun•        ansen:liga medel styrs tili de tiliäggsinvestering-
15988: den för de justeringar som statsrådet 13. 10.         ar, som förverkligas inom lantbruket och de
15989: 1212/76
15990: 6                                            1976 vp.
15991: 
15992: övriga branschema samt de växande ortskost-         beredandet av bostadsstyrelsens fördelning av
15993: naderna. Sålunda är justeringen för sin del         lån använder samma befolkningssiffror som
15994: avsedd att dimensionera vårt samhälles struk-       t. ex. i förberedandet av arbetskrafts- och ut-
15995: turförändring i motsvarighet tili våra realistis-   bildningsmyndigheternas åtgärder. Sålunda und-
15996: ka förutsättningar, inte att stoppa den.            viks bl. a. den regionala felplacering av byggda
15997:    En alltför stor minskning av arbetsplatserna     bostäder, som nu i någon mån kan märkas.
15998: inom gårdsbruket har ansetts hota även en              Relativt allmänt har man redan godkänt den
15999: framtida förnuftig skötsel av det för vår na-       även i lagen om främjande av den regiona:la
16000: tionalekonomi så viktiga skogsbruket. Den i         utvecklingen uttryckta tanken, att för befolk-
16001: planeringstalet avsedda inbromsningen av den        ningen inom varje område borde erbjudas möj-
16002: fart, som primärproduktionens minskning har,        lighet till arbetsplats och tillgång tili viktig
16003: torde d.äremot inte nämnvärt inverka på lant-       service. Om arbetsplatsutvecklingen inte är
16004: bruksproduktionens kvantitet. Inbromsningen         regionalt balanserad, är följden den, att flytt-
16005: sker närmast inom utvecldingsområdena och           ningsröre:lsen tilltar. En regional befolknings-
16006: inte i södra Finland, där lantbruk.sproduktio-      rutveckling som överensstämmer med plane-
16007: nen har sin tyngdpunkt. A andra sidan har           ringstalet och som är mera balanserad än den
16008: mekaniseringen av lantbruket förmodats bli          tidigare erbjuder möjlighet att även i södra
16009: långsanunare under de nännaste åren, bl. a. på      Finlands centra mera än förut inrikta investe-
16010: grund av ·kapitalbristen, vilket sålunda förut-     ringarna på utvecklandet av boendet och lev-
16011: sätter en större arbetsinsats än tidigare i vår     nadsförhållandena för den befolkning som
16012: livsmedelsproduktion.                               redan bor där. Utvecklandet av livsmiljöns kva-
16013:    I motiveringen tili det skriftliga spörsmålet    litet torde vid sidan av tryggandet av syssel-
16014: ingår ett felaktigt påstående om ett åtgärds-       sättningen kunna erbjuda de bästa möjligheter-
16015: program som skuHe ha fastställts i samband          na för en balansering även av emigrationen.
16016: med justeringen och varmed man i strid med          Det är i allas intresse, att en balanserad re-
16017: behovsgrunderna skulle gallra bort bl. a. bo-       gional utveckling av landets olika delar inte
16018: stads• och utbildningsmedel från en del om-         återigen rubbas genom e:n för stor flyttnings-
16019: råden; Detta påstående tyder på att utgångs-        rörelse.
16020: punkterna för arbetsplats- och folkplanerings-         Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
16021: talsarbetet missförståtts.                          regeringen, att den i planeringstalet förutsedda
16022:    En central utgångspunkt i uppgörandet av         utvecklingen inte ökar påfrestningarna på
16023: planeringstalen har varit att olika myndigheter     statshushållningen för lantbrukets del. A andra
16024: kan · använda samma befolkningssiffror i sin        sidan anser regeringen att den utveckling, som
16025: egen planerings- och verksamhetspolitik. Tidi-      fö1jer planeringstalen, förbättrar förutsättning-
16026: gare farms det inte någon sådan enhetlig praxis.    ama även för höjandet av grundservicens nivå
16027: Det torde vara motiverat, att man vid för-          i bosättningscentra, också i södra Finland.
16028:      H~lsingfors den 8 december 1976.
16029: 
16030:                                                                       Minister Ahti Karialainen
16031:                                              1976 vp.
16032: 
16033: Kirjallinen kysymys n:o 297.
16034: 
16035: 
16036: 
16037:                                  Suonio: Alkoholin käytön haittojen vähentämiseen tähtäävien
16038:                                     vaihtoehtojen tutkimisesta.
16039: 
16040: 
16041:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16042: 
16043:     Helsingin Sanomat julkisti 28.10. 1976 Gal-        Alkoholipoliittisesti ja palvelupoliittisesti pe-
16044: lup-tutkimuksensa, jonka mukaan 55 % Suo-           rusteltu vaihtoehto keskioluen myynnin siirtä-
16045: men kansaa edustavista haastatelluista katsoi,      miselle Alkoon olisi keskioluen alkoholipitoi-
16046: että keskioluen myynti olisi palautettava Al-       suuden alentaminen. Alkoholilain ja keskiolut-
16047: kon myymälörhin tai kokonaan lopetettava. Tä-       lain mukaan keskioluella tarkoitetaan alkoholi-
16048: män jälkeen on julkisessa sanassa peräänkou-        juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2.25, mut-
16049: lutettu vaihtoehtoja keskioluen myynnin rajoit-     ta vähemmän kuin 3. 7 painoprosenttia etyyli-
16050: tamiselle. Vaihtoehtojen selvittämisen tarve on-    alkoholia. Käytännössä panimot valmistavat lain
16051: kin ilmeinen, sillä keskioluen myynnin palaut-      sailiman ylärajan vahvuista keskiolutta. Alen-
16052: tamisella Alkoon saattaa olla seurauksia, jotka     tamalla tätä ylärajaa esimerkiksi 3.0 paino-
16053: vaikuttavat alkoholin kokonaiskulutuksen ke-        prosenttiin, voitaisiin vähentää keskioluen hait-
16054: hitykseen aivan toisin kuin toivotaan.              toja ja keskioluen käyttöä päihdetarkoituksiin.
16055:     Alkoholinkulutuksen kehitys 1970-luvulla        Tämä uudistus vastaisi myös asiallisesti Ruot-
16056: osoittaa, että viinien ja ennen kaikkea väke-       sissa tapahtuvaa kehitystä. Kun Ruotsin valtio-
16057: vien juomien kulutus on kasvanut huomatta-          päivät päättivät 26. 5. 1976 lopettaa keskioluen
16058:  vasti. Sen sijaan keskioluen kulutus on pysy-       (II B-oluen) valmistuksen ja kaupan 1. 7.
16059: nyt käytännöllisesti katsoen aloillaan. Jos kes-    1977 alkaen, jää Ruotsissa edelleen vapaaseen
16060: kioluen myynti siirrettäisiin Alkoon, tulisi to-    myyntiin pilsneriä vahvempi II A-olut, jonka
16061:  dennäköisesti vakevämpien juomien myynti sa-       alkoholipitoisuus on hieman alle 3.0 painopro-
16062:  malla lisääntymään. Vaikka oletettaisiin, että     senttia. Ruotsissakaan siis ei vapaasta myynnis-
16063: vapaan vähittäiskaupan lopettaminen vähentäisi      tä poisteta olutalkoholia kokonaan, vaan mie-
16064:  keskioluen menekkiä puolella, lisääntyisivät       doin aste, jota vastaavaa meillä ei Suomessa
16065:  Alkon myymälöistä ostetut olutpullot noin 85       vielä valmisteta, jää jäljelle.
16066:  miljoonasta pullosta noin 290 miljoonaan pul-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio•
16067:  loon vuodessa. Näin suurta pullomäärää ei ny-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16068:  kyinen myymäläkapasiteetti kestäisi. Verkostoa     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
16069:  olisi tihennettävä ja tällöin myös muiden alko-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16070:  holijuomien saatavuus todennäköisesti lisään-
16071:  tyisi.                                                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16072:     Merkitystä on myös sillä, että keskioluen               keskioluen myynnin palauttaminen Al-
16073:  poisvetäminen heikentäisi haja-asutusalueiden              kon myymälöihin saattaisi lisätä alko-
16074:  myymälöiden ja lähimyymälöiden kannattavuut-               holijuomien kokonaiskulutusta ja nykyi7
16075:  ta, mikä puolestaan heikentäisi yleistä palvelu-           sestään vinouttaa vähittäiskaupan pal~
16076:  tasoa juuri niillä alueilla ja niissä kuluttaja-           velurakennetta, ja
16077:  piireissä, jotka jo nykyisellään ovat heikoim-                aikooko Hallitus vaihtoehtona myyn-
16078:  massa asemassa. Jos keskiolut siirretään Al-               nin rajoituksille ja alkoholin käytön
16079:  koon, vähittäiskauppa menettää oluesta saa-                haittojen vähentämiseksi tutkia mahdol-
16080:  mansa palkkiot, jotka vuonna 1974 olivat 81                lisuutta keskioluen alkoholipitoisuuden
16081:  miljoonaa markkaa, josta maaseudun osuus oli               alentamiseen?
16082:  33 miljoonaa markkaa.
16083:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
16084: 
16085:                                            Kaarina Suonio
16086: 1179/76
16087: 2                                             1976 vp.
16088: 
16089: 
16090: 
16091: 
16092:                         E d u s k u .n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 i e.
16093: 
16094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      katetaan keskioluen myynnistä aiheutuvat eril-
16095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liskustannukset. Keskioluen myynnistä saatava
16096: olette 2 päivänä marraskuuta 197 6 päivätyn         palkkio on luonnollisesti mahdollistanut eräi-
16097: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den marginaalisten kauppaliikkeiden toiminnan
16098: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jatkuvuuden. Näiden kauppaliikkeiden määrää
16099: edustaja Kaarina Suonion näin kuuluvasta kir-       ei voida tarkasti arvioida, mutta keskimääräis-
16100: jallisesta kysymyksestä n:o 297:                    tä useammin ne sijaitsevat maaseudulla ja
16101:                                                     muilla haja-asutusalueilla.
16102:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Edustaja Suonion kysymyksessä tiedustel-
16103:        keskioluen myynnin palauttaminen Al-         Iaan myös, aikooko Hallitus vaihtoehtona myyn-
16104:        kon myymälöihin saattaisi lisätä alko-       nin rajoituksille ja alkoholin käytön haittojen
16105:        holijuomien kokonaiskulutusta ja nykyi-      vähentämiseksi tutkia mahdollisuutta keski-
16106:        sestään vinouttaa vähittäiskaupan pal-       oluen alkoholipitoisuuden alentamiseen.
16107:        velurakennetta, ja                              Keskioluen valmistussopimuksen mukaan Al-
16108:           aikooko Hallitus vaihtoehtona myyn-       ko määrää valmistettavat olutlajit ja niiden al-
16109:        nin rajoituksille ja alkoholin käytön        koholipitoisuuden siitä voimassaolevien sään-
16110:        haittojen vähentämiseksi tutkia mahdol-      nösten edellyttämissä rajoissa. Huomioon ot-
16111:        lisuutta keskioluen alkoholipitoisuuden      taen tällä hetkellä keskioluen osalta voimassa-
16112:        alentamiseen?                                olevat säännökset tulee oluen alkoholipitoisuu-
16113:                                                     den olla enemmän kuin 3,0 mutta vähemmän
16114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuin 3,7 painoprosenttia. Keskioluen keskimää-
16115: taen seuraavaa:                                     räinen alkoholipitoisuus on 3,5 painoprosent-
16116:    Keskioluen prosentuaalista osuutta alkoholi-     tia, jolloin 1/3 litran vetoisessa olutpullossa
16117: juomien kokonaiskulutuksesta tarkasteltaessa        on alkoholia 11,7 grammaa. Siinä tapauksessa,
16118: voidaan havaita, että keskioluen osuus on vä-       että alkoholipitoisuus alennettaisiin 3,0 paino-
16119: hentynyt vuoden 1969 jälkeen. Tällöin keski-        prosenttiin, olisi 1/3 litran vetoisessa olutpul-
16120: oluen osuus oli 38,4 % absoluuttiseksi alko-        lossa alkoholia 10,0 grammaa.
16121: holiksi lasketusta kokonaiskulutuksesta. Vuon-         Keskioluen alkoholipitoisuuden alentaminen
16122: na 1975 vastaava luku oli enää 26,3 %.              on alkoholipoliittisesti eräs vaihtoehto keski-
16123:    On kuitenkin huomattava, että tämä suh-          oluen myynnin rajoituksille. Kun alkoholi ei
16124: teellinen vähentyminen ei ole johtunut keski-       kuitenkaan ole ainoa ainesosa, joka tekee juo-
16125: oluen suosion vähenemisestä vaan muitten al-        masta oluen, on tämän vaihtoehdon osalta erik-
16126: koholijuomien entistä nopeammasta kasvusta.         seen selvitettävä, mikä vaikutus alkoholipitoi-
16127:    Mikäli keskioluen myynti palautettaisiin yk-     suuden alentamisella on mm. keskioluen ma-
16128: sinomaan Alkon tehtäväksi, hakeutuisi luon-         kuominaisuuksiin.
16129: nollisesti osa nykyisistä keskiolutasiakkaista         Lopuksi on syytä todeta, että sosiaali- ja
16130: Alkon myymälöihin. On kuitenkin erittäin vai-       terveysministeriössä on valmisteltu eri vaihto-
16131: keata arvioida yksityiskohtaisesti, mitä tällai-    ehtoihin pohjautuvia esityksiä keskiolutkaupan
16132: nen muutos vaikuttaisi toisaalta keskioluen ja      hillitsemiseksi. Hallitus on iltakoulussaan kah-
16133: toisaalta muiden alkoholijuomien menekkiin ja       teenkin otteeseen käsitellyt keskiolutkysymys-
16134: sitä kautta alkoholin kokonaiskulutukseen.          tä ja päättänyt pyytää ministeriön esityksistä
16135:    Vähittäiskaupan saama keskioluen myynti-         parlamentaarisen alkoholikomitean lausunnon,
16136: palkldo liikevaihtoverona vähennettynä on vuo-      jonka jälkeen asia otetaan uudelleen hallituk-
16137: dessa noin 80 milj. markkaa. Tällä summalla         sessa käsiteltäväksi.
16138:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1976.
16139: 
16140:                                                                         Ministeri Orvokki Kangas
16141:                                             N:o 297                                               3
16142: 
16143: 
16144: 
16145: 
16146:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16147: 
16148:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ca 80 milj. mark i året. Med denna summa
16149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          täcks de särkostnader som föranleds av mel-
16150: velse av den 2 november 1976 tili vederbö-         lanölsförsäljningen. Provisionen av mellanöls-
16151: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       försäljning har naturligtvis gjort det möjligt
16152: av riksdagsman Kaarina Suonies skriftliga          för vissa marginala affärsrörelser att fortsätta
16153: spörsmål nr 297, som följer:                       sin verksamhet. Antalet dylika affärsrörelser
16154:                                                    kan inte bedömas exakt, men de är för det
16155:           Är Regeringen medveten om att en         mesta belägna på landsbygden och inom and-
16156:        återföring av mellanölsförsäljningen tili   ra glesbygdsområden.
16157:        Alkos butiker kunde vara ägnad att             1 sitt spörsmål ställer riksdagsman Suonio
16158:        öka totalkonsumtionen av alkoholdryc-       även frågan, huruvida regeringen som ett al-
16159:        ker och att snedvrida minuthandels nu-      ternativ tili försäljningsbegränsningar och för
16160:        varande servicestruktur, och                att minska olägenheterna i samband med al-
16161:           ämnar Regeringen såsom ett alter-        koholbruk ämnar undersöka möjligheten att
16162:        nativ tili försäljningsbegränsningar och    sänka alkoholhalten i mellanöl.
16163:        för att minska olägenheterna i samband         Enligt tiliverkningsavtalet för mellanöl be-
16164:        med alkoholbruk undersöka möjlighe-         stämmer Alko vilka ölsorter som tiliverkas
16165:        ten att sänka alkoholhalten i mellanöl?     och dessas alkoholhalt, inom de gränser som
16166:                                                    förutsätts i gällande stadganden. Enligt de be-
16167:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      stämmelser som för närvarande gäller om mel-
16168: samt anföra följande:                              lanöl, skall dess alkohoihait vara högre än
16169:                                                    3,0 men lägre än 3,7 viktprocent. Den ge-
16170:    Vid en granskning av mellanölets procen-        nomsnittliga alkoholprocenten i mellanöl är
16171: tuella andel av den totala konsumtionen av         3,5 viktprocent, vil!ket innebär att en flaska,
16172: alkoholdrycker observerar man, att mellanölets     som rymmer 1/3 liter, innehåller 11,7 gram
16173: andel nedgått efter år 1969. Härvid utgjorde       alkohol. I det fall att alkoholhalten sänks
16174: mellanölets andel 38,4 % av den i absolut          tili 3,0 viktprocent, skulle en 1/3 liters flas-
16175: alkohoi uttryckta totalkonsumtionen. Ar 1975       ka innehålla 10,0 gram alkohol.
16176: var motsvarande tai inte större än 26,3 %.            En sänkning av alkoholhalten i mellanöl
16177: Det bör dock även observeras, att denna re-        är ett alkoholpolitiskt alternativ tili begräns-
16178: lativa nedgång inte berott på en nedgång i         ning av mellanölsförsäljningen. Då alkoholen
16179: mellanölets popularitet utan på att konsum-        likväl inte är den enda beståndsdelen som
16180: tionen av övriga alkoholdrycker ökat snabba-       gör en dryck tili öl, måste man i fråga om
16181: re än tidigare.                                    detta alternativ särskilt utreda viiken inverkan
16182:     Såvida mellanöl åter skulle få säljas ute-     en sänkning av alkoholhalten har bl.a. på mel-
16183: slutande av Alko, skulle en del av de nuva-        lanölets smakegenskaper.
16184: rande mellanölskunderna naturligtvis söka sig          Slutligen är det skäl att konstatera, att vid
16185: tili Alkos butiker. Det är dock synnerligen        sodal- och hälsovårdsministeriet beretts på oli-
16186: svårt att i detalj bedöma hur en dylik för-        ka alternativ baserade förslag tili dämpande
16187: ändring skulle inverka dels på mellanölets         av mellanölshandeln. Regeringen har i sin
16188: och dels på övriga alkoholdryckers åtgång,         aftonskola i två repriser behandlat mellanöls-
16189: och sålunda även på den totala alkoholkon-         frågan och beslutat inbegära parlamentariska
16190: sumtionen.                                         alkoholkommiw!ns utlåtande om ministeriets
16191:     Minuthandelns försäljningsprovision av me!-    förslag, varefter ärendet ånyo upptas tili be-
16192: lanölet är, rninskad med omsättningsskatten,       handling i regeringen.
16193:      Helsingfors den 30 november 1976.
16194: 
16195:                                                                      Minister Orvokki Kangas
16196:                                                 1976 vp.
16197: 
16198: Kirjallinen kysymys n:o 298.
16199: 
16200: 
16201: 
16202: 
16203:                                     Luttinen ym.: PiHcldmisen saattamisesta tasaveroiseen asemaan
16204:                                        onkimisen kanssa.
16205: 
16206: 
16207:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h d 1 e.
16208: 
16209:     Vapaa-ajan virkistyskalastus on Suomessa laa-      kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole
16210: jojen kansalaispiirien suosiossa. Tämän harras-        piikki, uistin, perho tai keinotekoinen laite.
16211: tuksen parissa toimii lähes kaksi miljoonaa kan-          Nykyisin hyvin suosittu ja vesienhoidollisesti
16212: salaista, jotka edustavat kaikkia yhteiskuntapii-      tarpeellinen piikkionginta on eri asemassa kuin
16213: rejä.                                                  kesäisin luonnollista syöttiä käyttäen tapahtuva
16214:     Vapaa-ajankalastus on ulkoilua ja kuntoilua,       onginta oman kunnan alueella. Kalastustavat
16215: jossa saalis ei ole ensisijainen tavoite, vaan         ovat kuitenkin täysin toisiinsa rinnastettavia ja
16216: luonnossa liikkuminen, virkistyminen ja kunnon         harrastelijalleen mieluisia ja terveellisiä.
16217: kohottaminen. Vesistömme tarjoavat erinomai-              Sekä piikkionginta että kesäisin luonnollista
16218: set edellytykset tälle harrastukselle ja sen yh-       syöttiä käyttäen tapahtuva onginta tulisi saada
16219: teydessä hyödynnetään osaltaan myös vesiemme           tasaveroiseksi siten, että molempia voisi suo-
16220: luonnonvaroja.                                         rittaa vapaasti muuallakin kuin oman kunnan
16221:     Onginta luonnollista syöttiä käyttäen ja piik-     alueella.
16222: kionginta ovat suosituimmat kalastustavat va-             Mainittakoon, että Suomen Kalamiesten Kes-
16223: paa-ajankalastajien keskuudessa. Suurimmat han-        kusliitto kiinnitti tähän asiaan vakavaa huo-
16224: kaluudet näiden kalastustapojen käyttäjille ai-        miota 4. 5. 1976 jättämällä Eduskunnan Herra
16225: heutuu siitä, että voimassa oleva kalastuslain-        Puhemiehelle vetoomuksen, jonka oli allekirjoit-
16226: säädäntö rajoittaa kansalaisten harrastusmahdol-       tanut 80 000 kansalaista- mukaan lukien 104
16227: lisuuksia huomattavasti. Kansalaisten harrastus-       kansanedustajaa.
16228: halukkuuden ja vesistöjemme kalastusedellytys-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16229: ten sekä toisaalta kalastuslainsäädäntömme vä-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
16230: lillä on ristiriita, joka tulisi pikaisesti poistaa.   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16231: Voimassa olevan vuonna 1951 annetun kalas-             tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16232: tuslain 4 § :n mukaan on kunnassa olevalla vesi-
16233: alueella jokaisella kunnassa asuvalla oikeus eräin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
16234: poikkeuksin harjoittaa onkimista.                              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kalastuslain-
16235:     Tämä perustuu samana vuonna annetun ylei-                 säädännön muuttamiseksi, jotta piikki-
16236: sen kalastusoikeuden laajentamista koskevan                   onginta ja onginta luonnollista syöttiä
16237: lain säännöksiin. Näissä ei ole määritelty onki-              käyttäen saataisiin tasaveroiseksi siten,
16238: mista, josta on säädetty asetuksella. Sen mukaan              että kansalaiset voisivat niitä vapaasti
16239: onkimisena on pidettävä sellaista onkimista,                  harrastaa maamme laajoilla vesillä?
16240: jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan
16241:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
16242: 
16243: 
16244:           Matti Luttinen                  Sven-Erik Järvinen             Paula Eenilä
16245:           Antti Pohjonen                  Olli Helminen                  Matti Puhakka
16246:           Salme Myyryläinen               Pentti Rajala                  Kaarina Suonio
16247: 
16248: 1183/76
16249: 2                                            1976 vp.
16250: 
16251: 
16252: 
16253: 
16254:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16255: 
16256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tettiin 12. 4. 1973 eri intressipiirejä edustava
16257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       komitea, jonka tehtäväksi annettiin kalastus-
16258: olette 2 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          lainsäädännön tarkistaminen nykyisiä olosuhtei-
16259: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ta vastaavaksi 31. 12. 1974 mennessä. Komitean
16260: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Luttisen    määräaikaa on sittemmin jatkettu 30. 4. 1977
16261: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        saakka.
16262: 298:                                                    Komitea on hankkinut sekä asianomaisilta vi-
16263:                                                     ranomaisilta että järjestöiltä perusteelliset lau-
16264:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         sunnot, joissa nämä ovat tuoneet esiin kalas-
16265:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kalastuslain-      tuslaissa ja siihen liittyvässä lainsäädännössä
16266:       säädännön muuttamiseksi, jotta piikki-        havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia sekä teh-
16267:       onginta ja onginta luonnollista syöttiä       neet esityksiä niiden korjaamiseksi. Komitea
16268:        käyttäen saataisiin tasaveroiseksi siten,    on todennut kalastuslainsäädännön uudistamis-
16269:        että kansalaiset voisivat niitä vapaasti     tarpeen laajaksi ja laatinut runsaasti perussel-
16270:        harrastaa maamme laajoilla vesillä?          vityksiä mm. kalastusoikeuteen, kalavesien hoi-
16271:                                                      toon, eri viranomaisten toimivaltaan ja jakolain-
16272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säädäntöön liittyvistä kysymyksistä. Tässä yh-
16273: vasti seuraavaa:                                     teydessä on selvitetty perusteellisesti myös laa-
16274:    Voimassa oleva kalastuslaki on vuodelta           jaa mielenkiintoa herättänyttä pilkkimisoikeu-
16275: 1951. Vaikka lakia on lukuisin muutaksin py-        den laajentamista. Koska koko kalastuslainsää-
16276: ritty pitämään ajan tasalla, ei se kuitenkaan       däntö on laajan ja verrattain pian valmistuvan
16277: enää vastaa toisaalta alalla tapahtunutta nopeaa     uudistamistyön alaisena, hallitus ei katso tar-
16278: kehitystä ja toisaalta vesistöolosuhteissa tapah-    koituksenmukaiseksi antaa erillistä esitystä pilk-
16279: tuneita suuria muutoksia. Tämän vuoksi ase-          kimisoikeuden laajentamisesta.
16280:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1976.
16281: 
16282: 
16283:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
16284:                                              N:o 298                                              3
16285: 
16286: 
16287: 
16288: 
16289:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16290: 
16291:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      uppdrag att före 31. 12. 1974 granska fiskeri-
16292: det anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-      lagstiftningen så, att den skulle motsvara nu
16293: velse av den 2 november 1976 tili vederböran-      rådande förhållanden. Kommittens mandat har
16294: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       sedan förlängts tili 30. 4. 1977.
16295: följande av riksdagsman Luttinen m.fl. ställda         Kommitten har av såväl vederbörande myn-
16296: skriftliga spörsmål nr 298:                        digheter som av organisationer införskaffat ut-
16297:                                                    förliga utlåtanden, i vilka dessa har fört fram
16298:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     de observerade bristerna och missförhållandena
16299:        git eller avser att vidta för förnyandet    i lagen om fiske och annan lagstiftning i anslut-
16300:        av fiskerilagstiftningen så, att mete med   ning tili denna samt gjort förslag om tilirätta-
16301:        pilk och mete med naturligt bete skulle     lägganden. Kommitten har konstaterat att re-
16302:        jämställas så, att medborgarna fritt        formbehovet i fråga om fiskerilagstiftningen är
16303:        kunde utöva dessa på de vidsträckta         omfattande och har uppgjort åtskilliga grund-
16304:        vattendragen i vårt land?                   läggande utredningar i frågor i anslutning tili
16305:                                                    bl.a. rätten tili fiske, fiskevården, olika myn-
16306:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-     digheters befogenhet och lagstiftningen i fråga
16307: föra följande:                                     om skifte. I detta sammanhang har även grund-
16308:    Den gällande lagen om fiske stiftades år        ligt utretts frågan om en utvidgning av rätten
16309: 1951. Fastän man genom många ändringar för-        tili pilkfiske, som väckt en bred uppmärksam-
16310: sökte hålla lagen tidsenlig, motsvarar den inte    het. Emedan hela fiskerilagstiftningen är före-
16311: längre å ena sidan den snabba utvecklingen på      mål för ett omfattande förnyelsearbete, vilket
16312: området och å andra sidan de snabba föränd-        rätt snart kan färdigställas, anser regeringen
16313: ringar som skett i vattendragens situation. Där-   det inte motiverat att avlåta en separat propo-
16314: för tillsattes den 12. 4. 1973 en kommitte med     sition om utvidgning av rätten tili pilkfiske.
16315: företrädare för olika intressegrupper och med
16316:      Helsingfors den 2 december 1976.
16317: 
16318: 
16319:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
16320:                                                1976 vp.
16321: 
16322: Kirjallinen kysymys n:o 299.
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327:                                  Impiö: Kemira Oy:n Tornion tehtaan lakkauttamispäätöksestä
16328:                                     aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä.
16329: 
16330: 
16331:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16332: 
16333:   · Kemira Oy:n hallintoneuvosto on 20. 10 remmin taata, koska markkinointi olisi tasaista
16334: 1976 päättänyt, että tuotanto yhtiön Tornion ympäri vuoden. Yhtiö varoitti siitä, että muu-
16335: tehtaalla, ent. KerHon, lopetetaan ensi vuoden toin työntekijöitä joudutaan sanomaan irti ja
16336: alkupuolella, todennäköisesti 31. 3. 1977 men- yhtiön menetykset ovat ainakin 90 milj. markan
16337: nessä. Perusteluksi Kemira Oy esittää vuosi- luokkaa v. 1976 samanaikaisesti kuin valtio saa
16338: kausia tappiollisena jatkuneen toiminnan, jota korkeintaan 30 milj. mk. Kemira Oy:n taholta
16339: ei näköpiirissä. olevin toimenpitein ole mahdol- epäiltiin, että valtiolle tuleva verotuotto jää
16340: lisuus saada edes· jossakin määrin kannattavaksi. puoleen arvioidusta.
16341:     Tehtaan työntekijöille, n. 315 henkilöä, tieto    Eduskunnan suurin oppositiopuolue, kokoo-
16342: työpaikan menetyksestä on saapunut yllätyksenä mus, esitti lain hylkäämistä, koska sillä arveltiin
16343: kuten Tornion kaupungillekin, joka näin joutuu edellä sanotun lisäksi olevan erittäin voimakas
16344: toteamaan, että kaupungissa tulee tapahtumaan seurannaisvaikutus lannoitteiden hintojen ko-
16345: vajaan kolmen vuoden sisällä yli 800 työpaikan hoamisessa. Arvelu on osoittautunut täysin ai-
16346: menetys, lähes kaikki naistyöpaikkoja.             heelliseksi. Allekirjoittanut kansanedustaja teki
16347:     Tornion kaupungin antaman tiedotteen mu- rinnakkaislakialoitteen, jonka pääsisältö täysin
16348: kaan Kemira Oy:n taholta on epävirallisesti il- vastasi Kemira Oy:n edellä esitettyä linjaa.
16349: moitettu, että tehtaan toiminnan jatkaminen Rinnakkaislakiesitys hylättiin ja laajapohjaisen
16350: saattaa tulla kysymykseen 31. 5. 1977 saakka, hallituksen takana olevien eduskuntaryhmien
16351: mikäli valtiovalta osallistuu tehtaan toiminnan toimesta ajettiin laki eduskunnassa läpi halli-
16352: kustannuksiin. Tämä yhdessä sen kanssa, mitä tuksen esityksen muodossa siitä huolimatta, että
16353: seuraavassa todetaan lannoitteiden valmisteve- kokoomus esitti laajasti perustellen lain hylättä-
16354: ron vaikutuksesta Kemira Oy:n toimintaan, väksi. Asianomaisen valiokunnan mietintöön si-
16355: saattaa merkitä sitä, että hallituksella ja edus- sältyvässä kokoomuksen vastalauseessa painotet-
16356: kunnalla on huomattava vastuu tilanteen ajau- tiin työpaikkojen säilyttämisen merkitystä nyky-
16357: tumisessa juuri laman aikana nykyiseen tehtaan tilanteessa. Valtionyhtiön tulisi myös näyttää
16358: lopettamispäätökseen saakka.                       esimerkkiä vastuullisessa työpaikkojen säilyttä-
16359:     Kesäkuussa 1976 eduskunta sai Kemira Oy:n misessä.
16360: taholta perusteellisen selvityksen lannoitteiden      Kemira Oy:n taholta on viime aikoina an-
16361: valmisteveron vaikutuksesta yhtiön rahoitus- nettu tietoja, joiden mukaan lannoitteiden me-
16362: mahdollisuuksiin. Tuolloin viiden puolueen hal- nekki vuoden 1976 aikana laskee n. 30 %
16363: lituksen taholta oli eduskunnassa käsiteltävänä edellisen vuoden tuotannosta. Rahallisesti se
16364: lannoitteiden valmisteverolakiesitys, jonka tuot- merkitsee kaiketi n. 300 milj. markan menetys-
16365: to hallituksen toimesta arvioitiin 30 milj. mar- tä. Merkittävänä syynä tuotannon ja markkinoi-
16366: kaksi. Valmisteveronmaksajaksi joutui valtion- den supistumiseen on lannoitteiden valmiste-
16367: enemmistöinen yhtiö, Kemira. Yhtiön taholta veron vaikutus.
16368: perusteltiin seikkaperäisesti sekä työllisyyspo-     On selvää, että niissä taloudellisissa oloissa,
16369: liittisista näkökohdista käsin että yhtiön rahoi- joissa ·elämme, ei edes valtionyhtiö voi ottaa
16370: tusvaikeuksien taustaa vasten se, miten laki on kannettavakseen rasitteita, jotka ovat sitä suu-
16371: säädettävä koko lannoitusvuotta koskevaksi, ruusluokkaa, mitä edellä on kerrottu. Saattaa
16372: mikäli laki ylipäätänsä on säädettävä. Tällöin olla paikallaan todeta, että luonnollinen tie
16373: voitaisiin lannoitteiden tuotannon tasaisuus pa- puuttuvan rahoituksen etsimiseksi on monilla
16374: 1271/76
16375: 2                                            1976 vp.
16376: 
16377: aloilla to1m1van yhtiön kohdalla heikoimmin mira Oy:n toimintaan olisivat olleet pieneriimät
16378: kannattavan renkaan poistaminen ensimmäisek- jatkuvien markkinoiden takia.
16379: si. Ehkä tästä syystä lakkauttamispäätös on osu-  Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
16380: nut Tornion ent. Kerilonin tehtaaseen, jonka päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16381: tappio Kemira Oy:n ilmoituksen mukaan on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16382: 13 milj. markan suu.ruusluokkaa v .. 1976. Sa: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16383: malla on aihetta kysyä sekä työntekijäin turva" ,
16384: ton asema huomioon ottaen että Torniori kau~ ·            Onko !Hallitus tietoinen siitä, että
16385: pungille aiheutuvat menetykset todeten, olisiko        kesäkuussa 1976 säädetty lannoitteiden
16386: Kemira Oy:n piirissä ollut aiheellista ja nimen-       valmistevero on osaltaan heikentänyt
16387: omaan ajankohtaista juuri laman syvimmällä             Kemira Oy;n rahoitusmahdollisuuksia ja
16388: hetkellä ryhtyä tehtaan lakkauttamisen ikäviin         pakottanut yhtiön etsimään näin mene-
16389: toimenpiteisiin, ellei hallitus ja sitä tukeva         tettyjen tulojen osalta lisärahoitusta tap-
16390: eduskunnan enemmistö olisi.säätänyt lannoittei-        piota .tuot~avan ent. Kerilonin. tehtaan
16391: den valmisteveroa, jonka vaikutukset raskaim-          lakkauttamisp~ätöksellä; ja jos on,       .
16392: niin iskivät taloudellisessa mielessä juuri Tor-          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16393: niossa toimintaa ylläpitävän Kemira Oy:n toi~          siin asiaintilan korjaamiseksi niin, ettei.
16394: minnan erääseen merkittäviä työpaikkoja anta-          vät siitä joudu kärsimään Kemira Oy:n
16395: neeseen lohkoon.                                       Tornion tehtaan työntekijät kehitys-
16396:    Hallitus aikoo jatkaa lannoitteiden valmiste-     · alueen ykkösvyöhykkeellä, alueella mis~
16397: veroa ensi vuonna lisäten veron suuruutta. Sen         sä ilman yhteiskunnan tukitoimenpiteitä
16398: hallitus . oh ilmoittanut vasta syksyllä 197 6,        ei nop~asti. saada uusia työpaikkoja vai-
16399: vaikka edellä sanotun mukaan olisi ollut mielek-       tiqnyhtiön. työttömiksi · jääville työn·
16400: käämpää tehdäjo keväällä 1976 1llainittu vero          tekijöille?
16401: ~okovuotiseksi; . jolloin häiriövaikutukset Ke-
16402: 
16403:      Helsingissä ·2 ·.päivänä ·marraskuuta 1976.
16404: 
16405: 
16406:                                             Lauri lmpiö ·
16407:                                              N:o 299                                                3
16408: 
16409: 
16410: 
16411: 
16412:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16413: 
16414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         "Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti JO
16415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       2. 9. 1976, siis yli puolitoista kuukautta ennen
16416: olette 2 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          Kemira Oy:n hallintoneuvoston tekemää Tor-
16417: k~tj,eenne n:o 1684 dhella toim1ttanut vaitio-      nion tehtaan lopettamispäätöstä, työryhmän sel-
16418: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     vittämään mainitun yhtiön rahoituksellisia on-
16419: kansanedustaja Lauri lmpiön näin kuuluvasta         gelmia. Tämä työryhmä kävi läpi Kemira Oy:n
16420: kirjallisesta kysymyksestä n:o 299:                 toiminnan toimintasuunnittain ja kiinnitti tässä
16421:                                                     yhteydessä erityistä huomiota Kerilonin toimin-
16422:            Onko ;Hallitus tietoinen sllta, että taan. Tällöin todettiin, että kun Kerilonin liike-
16423:        kesäkuussa 1976 säädetty lannoitteiden vaihto oli v. 1975 ollut 20,2 milj. mk, oli toi-
16424:        valmistevero on osaltaan heikentänyt minnan tulos 16,7 milj. mk tappiollista. Tänä
16425:        Kemira Oy:n rahoitusmahdollisuuksia ja vuonna arvioidaan noin 20 milj. mk:n liike-
16426:        pakottanut yhtiön etsimään näin mene- vaihdon aiheuttavan noin 12 milj. mk:n tap-
16427:         tettyjen tulojen osalta lisärahoitusta tap- pion, vaikka merkittäviin tuotannon rationali-
16428:         piota tuottavan ent. Kerilonin tehtaan soimis- ja säästötoimenpiteisiin on jo ryhdytty.
16429:         lakkauttamispäätöksellä, ja jos on,         Seuraavien vuosien ennakoinnit osoittavat, että
16430:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- liikevaihto ei nousisi sanottavasti, mutta tappio
16431:         siin asiaintilan korjaamiseksi niin, ettei- säilyisi vuosittain yli 10 milj. mk:na. Vuosittai-
16432:         vät siitä joudu kärsimään Kemira Oy:n nen tappiosumma ylittää siis tehtaan maksamien
16433:         Tornion tehtaan työntekijät kehitys- palkkojen määrän ja tuotannon jatkaminen täl-
16434:         alueen ykkösvyöhykkeellä, alueella mis- laisissa olosuhteissa ei ole mielekästä yhtiön ja
16435:         sä ilman yhteiskunnan tukitoimenpiteitä siihen veronmaksajien taholta jo nyt kiinnitetty-
16436:         ei nopeasti saada uusia työpaikkoja val- jen sekä mahdollisesti edelleen tarvittavien va-
16437:         tionyhtiön työttömiksi jääville työn- rojen kannalta.
16438:         tekijöille?                                    Kun yhtiö on tehnyt varsin laajat selvitykset
16439:                                                     mahdollisuuksista parantaa ko. tuotantolaitok-
16440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sen kannattavuutta, on todennäköistä, ettei
16441: seuraavaa:                                           myöskään kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
16442:    Vastauksessani kansanedustaja Mikko Ekor- tama työryhmä, jonka toiminta jatkuu vuoden
16443: ren ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 286, joka loppuun, voi tässä tilanteessa löytää parempaa
16444: koski Kemira Oy:n Tornion tehtaan toiminnan ratkaisua.
16445: jatkamista esitin, kuinka kyseessä oleva ala on        Edellä olevan perusteella katson, ettei Kemira
16446: yleismaailmallisesti joutunut vaikeuksiin huo- Oy:n Tornion tehtaiden toiminnan jatkaminen
16447: mattavalta osaltaan muodin muutosten johdos- ole kansantaloudellisesti mielekästä, vaan että
16448: ta. Kysynnän ollessa muutamia vuosia sitten teollisuuslaitoksen palveluksessa olevan henkilö-
16449: hyvä investoitiin maailmalla huomattavasti tä- kunnan toimeentulo on turvattava muilla toi-
16450: män alan yrityksiin. Kysynnän laskettua pyrki- menpiteillä. Tässä suhteessa hallitus tulee seu-
16451: vät yritykset jatkamaan toimintaansa hintata- raamaan tilannetta, jottei keväällä tapahtuva
16452: soaan alentamalla. Hintataso onkin painunut tuotannon lopettaminen aiheuttaisi työntekijä-
16453: niin alas, että monet yritykset ovat joutuneet kunnalle kohtuuttomia vaikeuksia."
16454: lopettamaan toimintansa ja Kemira Oy:n Tor-             Mitä tulee esitetyn kysymyksen lannoitteiden
16455: nion tehtaiden toiminta on tullut täysin kan- valmisteveroa koskevaan osaan, voin todeta sen
16456: nattamattomaksi. Vastauksen loppuosa, joka si- kohdistuvan lähinnä edellisen hallituksen toi-
16457: sälsi tarkemmat tiedot kannattamattomuudesta menpiteisiin sen päättäessä keväällä 1976 lan-
16458: ja kannasta toiminnan jatkamiseen nähden, oli noitteiden valmisteverosta. Minulla ei ole tie-
16459: seuraavan sisältöinen:                               toa kaikista niistä perusteista, mitkä tähän pää-
16460: 4                                           1976 vp.
16461: 
16462: tökseen johtivat. Kun päätös tehtiin eräiden       tekijä. Kun lisäksi muutoinkaan ei voida pitää
16463: muiden valtion tulojen lisäämistä tarkoittavien    sen paremmin liiketaloudellisesti kuin kansan-
16464: päätösten kanssa samanaikaisesti, lienee pääta-    taloudellisestikaan tarkoituksenmukaisena, että
16465: voitteena ollut valtion tulojen lisääminen. Nyt-   yhtiöt ylläpitäisivät täysin kannattamatonta tuo-
16466: temmin voidaan todella todeta, että valmiste-      tantoa niin kauan kuin ne kykenevät sen ra-
16467: verona on ollut lannoitteiden kysyntää huomat-     hoituksen järjestämään, ei Tornion tehtaiden
16468: tavasti alentava vaikutus. Näin syntynyt talou-    tuotannon lopettamiskysymystä ole kytkettävä
16469: dellinen rasitus on kuitenkin vain eräs Kemira     yhteen lannoitteiden valmisteveroa koskevan
16470: Oy:n vaikeaan rahoitustilanteeseen vaikuttava      päätöksen kanssa.
16471:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
16472: 
16473: 
16474:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
16475:                                                 N:o 299                                               5
16476: 
16477: 
16478: 
16479: 
16480:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16481: 
16482:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             Svarets senare del, som innehåller närmare
16483: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         uppgifter om olönsamheten och synpunkter be-
16484: nr 1684 av den 2 november 1976 tili veder-            träffande den fortsatta verksamheten, har föl-
16485: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        jande lydelse:
16486: av följande av riksdagsman Lauri Impiö under-             Handels- och industriministeriet tilisatte re-
16487: tecknade spörsmål nr 299:                             dan 2. 9. 1976, alltså mer än en och en halv
16488:                                                       månad innan Kemira Oy:s förvaltningsråd fat-
16489:              År Regeringen medveten om, att den       tade beslut om att fabriken i Torneå skulle
16490:           i juni 1976 stiftade lagen om accis på      upphöra, en arbetsgrupp för att utreda bolagets
16491:           gödselmedel bidragit tili att försämra      finansieringsproblem. Denna arbetsgrupp gick
16492:           Kemira Oy:s finansieringsmöjligheter        igenom Kemira Oy:s verksamhet per verksam-
16493:           och tvingat bolaget att för de därigenom    hetsinriktning och fäste då särskild uppmärk-
16494:           uteblivna inkomsternas del söka till-       samhet vid Kerilons verksamhet. Härvid konsta-
16495:           läggsfinansiering genom beslut om ned-       terades, att då Kerilons omsättning år 1975
16496:           läggning av den förlustbringande f.d.       hade uppgått tili 20,2 miljoner mark, gick
16497:           fabriksanläggningen Kerilon, och om så      verksamheten med en förlust på 16,7 miljoner
16498:           är fallet,                                  mark. I år beräknas en omsättning på ca 20
16499:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     miljoner mark förorsaka en förlust på ca 12
16500:           ta för att avhjälpa situationen så, att     miljoner mark, trots att man redan vidtagit be-
16501:           arbetstagarna vid Kemira Oy:s fabrik        tydande rationaliserings- och sparåtgärder.
16502:           i Torneå inom utvecklingsområdets           Prognoserna för de följande åren utvisar, att
16503:           första zon inte blir lidande, särskilt      omsättningen inte skulle öka nämnvärt, men
16504:           som detta är ett område, där nya arbets-    den årliga förlusten skulle alltjämt vara över
16505:           platser utan samhällets stödåtgärder inte   10 miljoner mark. Årsförlustens summa över-
16506:           snabbt kan skapas för de arbetstagare       stiger alltså de belopp fabriken utbetalar i
16507:           som blir arbetslösa vid statsföretaget?     löner, och under sådana omständigheter är det
16508:                                                       inte meningsfullt att fortsätta produktionen,
16509:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          varken för bolaget eller med tanke på de skatte-
16510: samt anföra följande: ·                               medel som redan insatts i det och som kanske
16511:    I mitt svar på det av riksdagsman Mikko Ek-        ytterligare måste insättas.
16512: orre m. fl. undertecknade spörsmål nr 286 som             Då bolaget gjort omfattande utredningar an-
16513: gällde fortsatt verksamhet vid Kemira Oy:s            gående möjligheterna att förbättra lönsamheten
16514: fabrik i Torneå pekade jag på, hur den ifråga-        vid ifrågavarande produktionsanläggning, är det
16515: varande branschen i hela världen råkat i svårig-      sannolikt, att inte heller den arbetsgrupp, som
16516: heter tili stor del på grund av modeväxlingarna.      tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet och
16517: Då efterfrågan för några år sedan var god,            vars verksamhet fortgår tili årets slut, kan finna
16518: gjordes överallt märkbara investeringar i olika       en bättre lösning i detta läge.
16519: företag inom denna bransch. Sedan efterfrågan             På basen av det ovan anförda anser jag, att
16520: blivit sämre, försökte företagen fortsätta sin        det från nationalekonomisk synpunkt inte är
16521: verksamhet genom att sänka prisen. Prisnivån          meningsfullt att fortsätta verksamheten vid Ke-
16522: har nu sjunkit så lågt, att många företag har         mira Oy:s fabriker i Torneå, utan att utkoms-
16523: blivit tvungna att upphöra med sin verksamhet.        ten för den vid industrianläggningen anställda
16524: Vid Kemira Oy:s fabriker i Torneå har den             personalen måste tryggas genom andra åtgärder.
16525: blivit helt olönsam.                                  I detta avseende kommer regeringen att följa
16526: 1271/76
16527: 6                                           1976 vp.
16528: 
16529: med shuationen, med tanke på at:t arbets-          uppenbart att efterfrågan på gödselmedel till
16530: tagarna inte skall åsamkas oskäliga svårigheter    följd av accisen sjunkit betydligt. Den ekono-
16531: då produktioneo upphör på våren.                   miska belastning som härigenom uppstått är
16532:    Beträffande den del av spörsmålet som berör     dock endast en av de faktorer som bidragit
16533: accis på gödselmedel kan jag konstatera, att       till det svåra finansieringsläget för Kemira Oy.
16534: den närmast åsyftar den föregående regeringens     Då det inte heller i övrigt, med hänsyn till
16535: åtgärder då den våren 1976 fattade beslut om       såväl företags- som nationalekonomiska syn-
16536: accis på gödselmedel. Jag känner inte till alla    punkter, kan anses vara motiverat, att bolagen
16537: de motiv som ledde till detta beslut. Då be-       upprätthåller en helt olönsam produktion så
16538: slutet fattades samtidigt med vissa andra beslut    fänge den kan finansieras, bör frågan om ned-
16539: i avsikt att öka statens inkomster, torde den      läggning av produktioneo vid fabrikerna i
16540: huvudsakliga avsikten ha varit en ökning av        Torneå inte sammankopplas med beslutet om
16541: statens inkomster. Numera är det faktiskt          accis på gödselmedel.
16542:      Helsingfors den 8 december 19T6.
16543: 
16544: 
16545:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
16546:                                                 1976 vp.
16547: 
16548:   Kirjallinen kysymys n:o 300.
16549: 
16550: 
16551: 
16552: 
16553:                                     Salonen ym.: Lisäverojen maksuaikataulun muuttamisesta.
16554: 
16555: 
16556:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16557: 
16558:      Lisäveroja kannetaan tänä vuonna ns. luon-           Veronpalautusten maksamista on lykätty jou-
16559:   nollisilta henkilöiitä yli 1,3 miljardia markkaa.    lukuusta maaliskuun alkuun ja lykkäyksestä
16560:   Yhteissumma lisämaksusta on runsaat 2,1 mil-         maksetaan 2 % :n hyvitys. Tasapuolisuus vero-
16561:   jardia markkaa, mikä on noin 50 o/o enemmän          velvollisia kohtaan edellyttäisi, että lisäverojen
16562:   kuin viime vuonna. Lisää maksamaan joutuvien         maksuaikoja siirrettäisiin, jolla toimenpiteellä
16563:   kokonaismäärä on 1 331 000 verovelvollista ja        helpotettaisiin lisäverovelvollisten elinolosuhtei-
16564:   heidän keskimääräinen lisämaksunsa 1 587 mk.         ta. Verotuslain 112 § :n mukaan valtiovarain-
16565:      Lisäverot on maksettava valtiovarainministe-      ministeriön päätöksellä voidaan muuttaa vuon-
16566:   riön vuonna 1958 tekemän päätöksen mukai-            na 1958 tehtyä päätöstä esimerkiksi niin, että
16567:   sesti niin, että ensimmäinen erä on maksettava       lisäverojen maksuaikataulua siirretään yhdellä
16568:   viimeistään 10 päivänä joulukuuta, toinen 6          kuukaudella tai niin, että nyt maksuun ilmoi-
16569:   päivänä helmikuuta ja kolmas erä 6 päivänä           tetut erät jaetaan kahteen erään ja aikataulua
16570:   maaliskuuta. ·                                       pidennetään. Jotta tämän vuoden suuruisia li-
16571:      Monet veronmaksajat joutuvat suorittamaan         säveromääriä ei tulisi, olisi valtioneuvoston kii-
16572:   odottamattoman suuria lisäveroja. Tämä ai-           reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, että vuo·
16573:   heuttaa ylivoimaisia vaikeuksia selviytyä jatku-     den 1977 verotaulukot tulevat myös voimaan
16574:   vasti lisääntyvien maksujen kera yllättävän suu-     heti vuoden 1977 alusta.
16575:   rista lisäverojen maksamisesta. Monet joutuvat          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
16576:   myymään omaisuuttaan pystyäkseen selviyty-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16577:   mään niistä. Tämä ei saa olla verotuksen tar-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
16578:   koitus. Niillä, joilla ei ole varsinaista omai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16579:   suutta tai ei myyntiin irroitettavaa omaisuutta
16580:   tilanne on vieläkin vaikeampi. Kun verovelvol-                 Mihin kiireellisiin >toimenp1te1snn
16581:   liset eivät rpysty maksamaan lisäverojaan aika-              Hallitus a1koo ryhtyä lisäverojen maksu-
16582: , naan, seurauksena on verorästien voimakas kas-               aikataulujen siirtämiseksi ainakin yhdel-
16583:   vu. Tämä taas aikaansaa lisäkierrettä maksa-                 lä kuukaudella tai maksuerien lisäämi-
16584:   mattomien lisäverojen korkoprosentin noustessa               seksi?
16585:   jopa 18 o/o :iin.
16586:         Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
16587: 
16588:                  Matikku Salonen                                    Toivo T. Pohjala
16589:                  Heikki J artti                                     Kirsti Hollming
16590: 
16591: 
16592: 
16593: 
16594:   1114/76
16595: 2
16596: 
16597: 
16598:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1fe:
16599: 
16600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa settava määrä on 400 markkaa tai enemmän,
16601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, se voidaan maksaa kolmessa erässä.
16602: olette 2 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           Valmisteltaessa viimeksi mainittua valtiova-
16603: kirjeenne ohell~ toimittaput valtioneuvos~<;m . taimninisteriön· päätöstä oli perusteellisesti har-
16604: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja kittavana, olisiko mahdollista ryhtyä erityis-
16605: Salosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- toimenpiteisiin vuodelta 197 5 toimitettavassa
16606: myksestä n:o 300:                                 verotuksessa määrättävien verojen ja maksujen
16607:                                                   kannon osalta. Jo tuolloin oli näet käynyt il-
16608:           Mihin kiireellisiin toimenp1te1s11n meiseksi, että vuodelta 197 5 toimitettavassa
16609:         Hallitus ai:koo ryhtyä lisäverojen maksu- verotuksessa· tulee varsinkin yhtdsverotethivien
16610:         aikataulujen siirtämiseksi ainakin yhdel- aviopuolisoidet1 · osalta aikaisempaa enemmän
16611:         lä kuukaudella tai maksuerien lisäämi- veroja jälkikäteen maksettavaksi. Harkittaes-
16612:         seksi?                                    sa mahdollist'tutta joko lykätä kannössa makset-
16613:                                                   tavien erien suorituspäiviä tai jakaa kannossa
16614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- maksettavat verot suoritettavaksi useammassa,
16615: taen seuraavaa:                                   esimerkiksi neljässä erässä, todettiin muun
16616:    Tulojen ja varallisuuden verotus toteutetaah muassa, että kannossa maksettavan määrän nel-
16617: meillä verojen kannon osalta siten, että verot jään erään jakaminen olisi vähentänyt valtion
16618: pyritään mahdollisuuksien mukaan perimään jo verotulojen kertymää kuluvan vuoden' joulu-
16619: verovuoden aikana toimittamalla palkasta en- kuussa v~jaalla 100 milj. markalla. Kun sa-
16620: nakonpidätys ja kantamalla muunlaisesta tulosta malla todettiin nimenomaan joulukuun tulevan
16621: sekä omaisuudesta vero ennakkoverolipulla.        muodostumaan valtion maksuvalmiuden kan-
16622:    Jos verovelvolliselta verovuotena pidätetyt ja nalta erittäin kriittiseksi, jouduttiin edellä tar-
16623: kannettavaksi määrätyt ennakot eivät nouse nii- koitetuista toimenpiteistä luopumaan. Heiken-
16624: den verojen ja kansaneläke- sekä sairausvakuu- tyneen maksuvalmiuden vuoksi jouduttiin myös
16625: tusmaksujen yhteismäärään, joiden suorituksek- joulukuulle 197 6 ajoittuvat veronpalautukset
16626: si ne on käytettävä, peritään puuttuva osa jäl- lykkäämään vuoden 1977 puoklle. Tällä het-
16627: kikäteen verolipulla. Verotuslain 112 § :n mu- kellä käytettävissä olevien valtion kåssatilari~:
16628: kaan kanto toimitetaan yhdessä tai useammassa netta koskevien tietojen perusteella voidaan
16629: erässä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö todeta, että viime keväänä joulukuqn kassa-
16630: määrää. Valtiovarainministeriö on 19 päivänä tilanteesta esitetyt arviot ovat. olleet jopa l-iian
16631: elokuuta 1970 tekemällään päätöksellä määrän- optimistisia. Tämän hetken tilanne huomioon
16632: nyt, että kanto toimitetaan kolmessa erässä si- ottaen ei siten ole mii:ään mahdollisuuksia ·ku.:..
16633: ten, että ensimmäinen erä suoritetaan viimeis- luvan vuoden joulukuussa suoritettavaksi erään-
16634: tään joulukuun 10 päivänä, toinen erä viimeis- tyvän maksuerän maksuajan pidentämiseen.
16635: tään helmikuun 6 päivänä ja kolmas erä viimeis- Valtiovarainministeriössä selvitellään kuitenkin
16636: tään maaliskuun 6 päivänä. Jos kannossa perit- parhaillaan, onko mahdollista myöntää maksu~
16637: tävä määrä oli pienempi kuin 60 markkaa, se ajaq pidennystä helmi- ja maaliskuussa . 1977
16638: oli maksettava yhdellä kertaa ensimmäisen erän erääntyville veroerille.
16639: kannossa. Huhtikuun 12 päivänä 1976 anne-            Verotuslain 125 §:n perusteella voidaan
16640: tulla valtiovarainministeriön päätöksellä (315 / veronmaksuun myöntää sanotussa lainkohdassa
16641: 76) edellä mainittua kantomenettelyä on muu- tatkoitettujen erityisten edellytysten vallitessa
16642: tettu siten, että jos kannossa perittävä määrä lykkäystä. Siten viranomaiset voivat niissä
16643: on pienempi kuin 400 markkaa mutta vähin- tapauksissa, joissa verojen periminen asetetussa
16644: tään 200 markkaa, se on maksettava ensim- määräajassa olisi olosuhteet huomioon ottaen
16645: mäisen ja toisen erän kannossa, ja jos se on ilmeisen kohtuutonta, myöntää veron maksuun
16646: pienempi kuin 200 markkaa, se on maksettava lykkäystä.
16647: ensimmäisen erän kannossa. Jos kannossa mak-
16648:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1976.
16649: 
16650:                                                                        Ministeri Jouko Loikkanen
16651:                                               N:o 300                                                3
16652: 
16653: 
16654: 
16655:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16656: 
16657:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        som skall betalas vid uppbörd är 400 mark
16658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-·           eller mera, kan det betalas i tre rater.
16659: velse av den 2 november 197 6 tili veder-                Vid beredningen av finansministeriets sist-
16660: börande medlem av statsrådet översänt av-            nämnda beslut blev det nödvändigt att grund-
16661: skrift av följande av riksdagsman Salonen m. fl.     ligt överväga, om det fanns möjligheter att
16662: undertecknade spörsmål nr 300:                       vidta specialåtgärder beträffande uppbörden av
16663:                                                      de skatter och avgifter som bestäms vid be-
16664:           Vilka brådskande åtgärder ämnar            skattningen för år 1975. Det var nämligen
16665:        Regeringen vidta för att tidpunkterna         redan då uppenbart, att speciellt sambeskattade
16666:        för tilläggsskatternas erläggande skall       makar måste betala mera skatt i efterskott vid
16667:        kunna uppskjutas med minst en månad           beskattningen för år 1975 än vad som tidigare
16668:        eller för att antalet betalningsrater skall   varit fallet. Då man övervägde möjligheten att
16669:        kunna utökas?                                 antingen uppskjuta betalningsdagarna för de
16670:                                                      rater som skulle erläggas vid uppbörden ellet
16671:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att dela upp de skatter som vid uppbörden
16672: samt anföra följande:                                skulle erläggas i flera, t.ex. fyra rater, konsta-
16673:                                                      terades bland annat, att en uppdelning i fyra
16674:    Beskattningen av inkomst och förmögenhet          rater av det belopp som skulle erläggas vid
16675: ve11kställs hos oss i fråga om skatteuppbörden       uppbörden skulle ha minskat statens skattein-
16676: så, att skatterna i mån av möjlighet uppbärs re-     täkter under december i år med inemot 100
16677: dan under skatteåret genom att förskottsinne-        milj. mark. Då man samtidigt konstaterade,
16678: hållning verkställs på lön och genom att skatt       att speciellt december kommer att vara ytterst
16679: uppbärs med förskottsdebetsedlar för annan           kritisk med tanke på statens likviditet, måste
16680: inkomst samt för förmögenhet.                        man avstå från ovannämnda åtgärder. På
16681:    Uppgår inte det förskott som under skatte-        grund av den försvagade likviditeten nödgades
16682: året skall innehållas och uppbäras hos den           man även uppskjuta betalningen av de skatte-
16683: skattskyldige tili det sammanlagda beloppet av       återbäringar som skulle utbetalas i december
16684: de skatter och follkpensions- samt sjukförsäk-       1976 tili år 1977. På basen av de uppgifter
16685: ringspremier, som därmed skall erläggas, upp-        som för tillfället står tili förfogande om statens
16686: bärs det återstående beloppet med debetsedel         kassasituation kan man konstatera, att de be-
16687: i efterskott. Enligt 112 § beskattningslagen         dömningar som framfördes senaste vår om
16688: sker uppbörden i en eller flere rater, enligt        kassasituationen för december månad har varit
16689: vad finansministeriet förordnar. Finansmini,ste-     rentav för optimistiska. Med beaktande av
16690: riet har genom sitt beslut den 19 augusti 1970       nuläget finns det sålunda inte möjligheter att
16691: förordnat, att uppbörden sker i tre rater så, att    förlänga betalningstiden för den rat som för-
16692: första raten erläggs senast den 10 december,         faller tili betalning i december innevarande år.
16693:  andra raten senast den 6 februari och tredje        Vid finansministeriet utreder man dock för
16694: raten senast den 6 mars. Om det belopp som            tillfället huruvida det finns möjligheter att
16695: vid uppbörden skulle erläggas var mindre än          bevilja förlängd betalningstid för de skatte-
16696:  60 mark, skulle det betalas på en gång vid          rater, som förfaller tili betalning i februari
16697:  uppbörden av första raten. Genom finansmi-          och mars 1977.
16698:  nisteriets beslut (315/76) den 12 april 1976             Med . stöd av 125 § beskattningslagen kan
16699: har ovannämnda uppbördsförfarande ändrats            anstånd beviljas i fråga om skattebetalning un-
16700:  så, att om det belopp som skall erläggas vid        der sådana särskilda förutsättningar som avses
16701:  uppbörd är mindre än 400 mark men minst             i sagda lagrum. Fördenskull kan myndigheter-
16702:  200 mark, skall det betalas vid uppbörden av        na i sådana fall, då skatteuppbörden inom
16703:  första och den andra raten, och om det är           fastslagen tid med beaktande av omständig-
16704:  mindre än 200 mark, skall det betalas vid upp-      heterna är uppenbart oskälig, bevilja anstånd
16705:  börden av den första raten. Om det belopp           med skattens erläggande.
16706:       Helsingfors den 24 november 1976.
16707: 
16708:                                                                         MiniSiter Jouko Loikkanen
16709:                                              1976 vp.
16710: 
16711: Kirjallinen kysymys n:o 301.
16712: 
16713: 
16714: 
16715: 
16716:                                  Tikka: Puunjalostusteollisuuden omistamien metsäalueiden lisään-
16717:                                     tyneestä rantakaavoituksesta.
16718: 
16719: 
16720:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16721: 
16722:    Useat puunjalostusyhtiöt, etupäässä Kymi-           Yhtiöt ovat hankkineet ranta-alueet omis-
16723: Kymmene ja Enso-Gutzeit ovat viime vuosien          tukseensa yleensä jo vuosikymmeniä sitten ja
16724: aikana suunnitelleet useiden rantakaavojen laa-     yhtiöitten maanomistuksen päätarkoituksena on
16725: timista om~stamiensa metsäalueiden vesistöran-      ollut puun tuottaminen omia teollisuuslaitoksia
16726: noille. Rantakaavojen laatimisesta on käyty vil-    varten. Yhtiöiden tarkoituksena on nyt muut-
16727: kasta keskustelua eri paikkakunnilla, koska         taa täysin puunjalostustehtaiden maanomistuk-
16728: rantojen kaavoittamisen ei yleisesti katsota        sen luonnetta.
16729: kuuluvan puunjalostusteollisuuden tehtäviin.           Asetus, joka koskee rajoituksia eräänlaatuis-
16730:    Yksi suurimpia suunnitelmia on Kymi-Kym-         ten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen kiin-
16731: menen suunnitelma Valkealan kunnassa. Yhtiö         teistön hankintaan maalla (15.1.1915/4} si-
16732: suunnittelee parastaikaa noin 300 loma-asunnon      sältää melko tarkat rajoitukset siitä, millä pe-
16733: rantakaavaa usean järven rannalle. Yhtiön maat      rusteilla puutavarayhtiöt saavat hankkia omak-
16734: Valkealassa sijaitsevat tunnetun erämaa-alueen      seen maalla olevaa kiinteätä omaisuutta. Tämän
16735: keskellä ja rantakaavan toteuttaminen uhkaa         asetuksen avulla puunjalostusteollisuuden ja
16736: turmella eteläisen Suomen suurimman yhtenäi~        puutavarayhtiöiden maanomistus sidotaan mel-
16737: sen erämaa-alueen. .                                ko tiukkaan siihen periaatteeseen, että yhtiöt
16738:    Enso-Gutzeitin Luumäen Huopaisissa vireillä      saavat hankkia omistukseensa maata vain raaka-
16739: oleva suunnitelma keskittyy Huopaistenvirran        aineiden hankkimista varten.
16740: jälkeen avautuvan Ala-Kivijärven rannalle.             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes~
16741: Tästä reitistä· on mm. vesihallituksen lausun-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
16742: noissa kaavailtu läänin ulkopuolisiakin tarpeita    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16743: palvelevaa kanoottiretkeilyreittiä ja rantakaava    vaksi seuraavan kysymyksen:
16744: heikentäisi suuresti reitin maisemallista arvoa.
16745:    Molemmat. yhtiöt perustelevat rantakaavojen                Aikooko Hallitus selvittää, onko
16746: laatimista sillä, että ne näin turvaavat työn-             puunjalostusteollisuuden lisääntyvä ran-
16747: tekijöilleen mahdollisuuden loma-asunnon ra-               takaavojen laatiminen ristiriidassa nii-
16748: kentamiseen. Tähänastiset kokemukset kuiten-               den maanomistusta koskevan lainsäädän-
16749: kin osoittavat, että yhtiöiden omat työntekijät            nön kanssa, ja
16750: varsin vähän ovat tulleet mukaan varaamaan                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16751: kesämökkitonttia, koska yhtiöiden maasta peri-             ryhtyä, jottei puunjalostusteollisuuden
16752: mät hinnat ovat olleet vähintään käypää tasoa.             omistamia laajoja ranta-alueita kaavoi-
16753:  Ilmeistä on, että kaikki suuremmat rantakaava-            teta kaikkialla ranta-asutuksen käyttöön
16754:  alueet tulevat muodostumaan pääkaupunkiseu-               ja näin estetä maata omistamattomien
16755:  dun asukkaiden kesämökkialueiksi.                         mahdollisuuksia retkeilyyn ja muuhun
16756:                                                            virkistystoimintaan?
16757:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1976.
16758: 
16759:                                            Seppo Tikka
16760: 
16761: 
16762: 
16763: 1168/76
16764: 2                                             1976 vp.
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 
16769:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16770: 
16771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täessä ja lääninhallituksessa vahvistettaessa.
16772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Rantakaava voidaan tarkoituksenmukaisuus-
16773: olette 2 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           syistä jättää kunnallisvaltuustossa hyväksymättä
16774: kirjeenne n:o 1686 ohella toimittanut valtio-        tai lääninhallituksessa vahvistamatta, jos kysy-
16775: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      mys on ns. taaja-asutuksen muodostamisesta.
16776: kansanedustaja Seppo Tikan kirjallisesta kysy-       Tämä merkitsee sitä, että kunnallisvaltuusto voi
16777: myksestä n:o 301, jossa tiedustellaan:               olla hyväksymättä ja lääninhallitus vahvista-
16778:                                                      matta sellaista rantakaavaa, jossa on liian suuri
16779:           Aikooko Hallitus selvittää, onko           rakennusoikeus. Sallittavan rakennusoikeuden
16780:        puunjalostusteollisuuden lisääntyvä ran-      määrää ja sen sijoitusta harkittaessa on kiin-
16781:        takaavojen laatiminen ristiriidassa nii-      nitettävä huomiota myös yleisen virkistyskäytön
16782:        den maanomistusta koskevan lainsäädän·        turvaamiseksi tarvittavien, rakentamatta jää-
16783:        nön kanssa, ja                                vien alueiden riittävyyteen.
16784:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Sisäasiainministeriön määräyksestä on kai-
16785:        ryhtyä, jottei puunjalostusteollisuuden       kissa seutukaavaliitoissa käynnistetty virkistys-
16786:        omistamia laajoja ranta-alueita kaavoi-       ja suojelualueita koskevien vaihekaavojen laati-
16787:        teta kaikkialla ranta-asutuksen käyttöön      minen. Vaihekaavailla pyritään muun ohella
16788:        ja näin estetä maata omistamattomien          ympäristönsuojelua, ulkoilua ja muuta virkis-
16789:        mahdollisuuksia retkeilyyn ja muuhun          tystä varten erityisesti soveltuvien alueiden
16790:        virkistystoimintaan?                          suojaamiseen sellaiselta rakentamiselta ja eräis-
16791:                                                      sä tapauksissa muultakin maankäytöltä, joka
16792:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          olennaisesti saattaisi vaikeuttaa alueiden käyt-
16793: taen seuraavaa:                                      töä suunniteltuihin tarkoituksiin. Laajoja maa-
16794:    Yleispiirteisessä. alueiden käytön suunnitte·     alueita omistavien yhtiöiden alueiden osoitta-
16795: lussa on yleisesti lähdetty siitä, että mm. suur·    minen tarpeellisessa määrin tällaisiin tarkoi-
16796: yhtiöiden maa- ja metsätalousalueet jäisivät         tuksiin on yleensä mahdollista ilman, että
16797: suurelta osin nykyiseen käyttöönsä ja säilyisivät    niille siitä aiheutuisi kohtuutonta haittaa.
16798: siten reservialueina tulevien tarpeiden varalle.     · Sisäasiainministeriö on edellyttänyt, että vai-
16799: Tämän vuoksi eräiden yhtiöiden viimeaikaiset         hekaavat alistetaan ministeriön vahvistettaviksi,
16800: toimenpiteet ottaa omistamiaan alueita käyt·          jolloin ne saavat maankäyttöä ja vastaista kaa-
16801: töön tehokkaan rakentamisen alueina herättä·         voitusta sitovan vaikutuksen. Suojelu- ja virkis-
16802: vät huolestumista. Siitä huolimatta, että toi-       tysaluevaihekaavojen laatimiselle on asetettu
16803: menpiteet eivät ole ristiriidassa yhtiöiden maan-    seutukaavaliittokohtaiset aikarajat. Kaavojen
16804: omistusta koskevan lainsäädännön kanssa, olisi       vahvistamisen jälkeen on mahdollista nykyistä
16805: toivottavaa, että yhtiöt pidättyisivät tällaisista   tehokkaammin torjua maankäytön muutokset
16806: maankäytön muutoksista, jotka eivät ole vält-        virkistystoimintaan hyvin soveltuvilla alueilla.
16807: tämättömiä niiden toiminnan kannalta.                    Kysymyksessä tarkoitettujen tavoitteiden tur-
16808:   .Yhtiöiden kaavoitustoimenpiteet nojautuvat        vaamisen kannalta on merkitystä myös valta-
16809: vuonna 1969 rakennuslakiin sisällytettyyn ran-       kunnallisen kansallispuistoverkoston kehittämi-
16810: takaavasäännöstöön. Säännöstön mukaan pää-           sellä. Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan
16811: asiassa loma-asutukseen käytettävien ranta·          vuonna 1973 julkistama ehdotus Suomen kan-
16812: alueiden suunnittelu on maanomistajan asiana.        sallispuistoverkon kehittämisestä on kansallis-
16813: Rantakaavojen sisältöön kohdistuva yhteis-           puistokomiteassa käsiteltävänä. Komitean ehdo-
16814: kunnan valvonta tapahtuu maanomistajan laati-        tuksen valmistuttua tullaan harkitsemaan tarvit-
16815: mia rantakaavaehdotuksia kunnassa hyväksyt-          tavia jatkotoimenpiteitä.
16816:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1976.
16817: 
16818:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
16819:                                              N:o 301                                               3
16820: 
16821: 
16822: 
16823: 
16824:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16825: 
16826:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen        hållet i strandplanerna sker i samband med
16827: anger har Ni, Hen Talman, med Eder skrivelse       kommunernas godkännande och länsstyrelsens
16828: nr 1686 av den 2 november 1976 tili veder-         fastställande av markägarens förslag till strand-
16829: börande medlem av statstådet för avgivande av      plan. Kommuns fullmäktige kan underlåta att
16830: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    godkänna en strandplan ellet länsstyrelsen kan
16831: man Seppo Tikka ställda spörsmål nr 301:           underlåta att fastställa densamma av ändamåls-
16832:                                                    enlighetsskäl, då fråga är om uppkomst av
16833:           Ämnar Regeringen utreda, huruvida        s.k. tätbebyggelse. Detta innebär, att kommuns
16834:        det står i strid mot gällande lagstift-     fullmäktige kan underlåta att godkänna och
16835:        ning om äganderätt till stränder, att       länsstyrelsen underlåta att fastställa strandplan
16836:        träförädlingsindustrin uppgör allt fler     med alltför stor byggnadsrätt. Vid övervägande
16837:        strandplaner, och                           av i viiken omfattning och på vilka områden
16838:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          byggnadsrätt skall tillåtas, bör avseende även
16839:        vidta för att de vidsträckta strandom-      fästas vid att så stora områden skall förbli
16840:        råden som ägs av träförädlingsindustrin     obebyggda, att de allmänna rekreationsbehoven
16841:        inte överallt skall planeras för strand-    kan tillgodoses.
16842:        bebyggelse så, att de som inte äger             Enligt förordnande från ministeriet för in-
16843:        jord berövas möjligheterna till utflykter   rikesärendena har etapplanläggning, gällande
16844:        och annan rekreation?                       skydds- och rekreationsområdena, inletts inom
16845:                                                    alla regionplansförbund. Genom etapplanerna
16846:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     strävar man bl. a. till att skydda områden, som
16847: samt anföra följande:                              lämpar sig speciellt för miljövård, friluftsliv
16848:     I den generella planeringen av utnyttjandet    och annan rekreation, mot sådan byggnads-
16849: av områden har man allmänt utgått ifrån, att       verksamhet och i vissa fall även mot annan
16850: bl. a. storbolagens jord- och skogsbruksområden    markanvändning, som i väsentlig grad kunde
16851: ti11 stor del skall kvarstå i samma användning     försvåra utnyttjandet av områdena för avsedda
16852: som för tillfället och sålunda bevaras som         ändamål. Det är i allmänhet möjligt att anvisa
16853: reservområden för kommande behov. Det              tillräckligt med mark, som ägs av bolag med
16854: väcker därför oro, att vissa bolag under senaste   stora jordområden i sin ägo, utan att bolagen
16855: tid vidtagit åtgärder för att inleda effektiv      därav förorsakas oskäligt men.
16856: byggnadsverksamhet på områden som är i                 Ministeriet för inrikesärendena har förutsatt,
16857: dessa bolags ägo. Trots att dessa åtgärder         att planerna underställs ministeriet för fast-
16858: inte står i strid med lagstiftningen om före-      ställelse, varefter de har bindande effekt på
16859: tags rätt att äga jord vore det önskvärt, att      markanvändningen och styr den framtida plan-
16860: företagen avhåller sig från sådana förändringar    läggningen. För varje enskilt regionplansför-
16861: i markanvändningen, som inte är nödvändiga         bund har tidsgränser fastställts för uppgöran-
16862: för deras verksamhet.                              det av etapplaner som gäller skydds- och
16863:     Bolagens planläggningsåtgärder stöder sig på   rekreationsområdena. Efter det planerna fast-
16864: det år 1969 i byggnadslagen införda strand-        ställts är det möjligt att effektivare än hittills
16865: planeinstitutet. Enligt detta åligger det mark-    förebygga förändringar i markanvändningen på
16866: ägaren att uppgöra strandplan över områden         områden som är väl lämpade för rekreation.
16867: som huvudsakligen skall utnyttjas för semester-        Även utvecklandet av det riksomfattande
16868: bosättning. Samhällets övervakning av inne-        nationalparksnätet är av betydelse för tryggan-
16869: 4                                         1976 vp.
16870: 
16871: det av de i spörsmålet avsedda målsättningar-   nationalparkskommittt!n. Då kommiw!ns för-
16872: na. Det förslag tili utvecklande av de finska   slag föreligger, kommer man att överväga even-
16873: nationalparkerna som delegationen för miljö-    tuellt erforderliga tilläggsåtgärder.
16874: vård år 1973 offentliggjorde, behandlas av
16875:      Helsingfors den 1 december 1976.
16876: 
16877:                                                 Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 
16882:          ,i
16883:                                              1976 vp.
16884: 
16885: :irjallinen kysymys n:o 302.
16886: 
16887: 
16888: 
16889: 
16890:                                  Luja-Vepsä: Uudenmaan kunnille tulevien valtionapujen maksa-
16891:                                     tuksen jouduttamisesta.
16892: 
16893: 
16894:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16895: 
16896:     Uudenmaan kunnat ovat olleet huolestuneita      täin vabwa asia. Uudenmaoo kunniila on val-
16897: eiitä, että va!ltionapujen mwksatusjärjeste1mässä   tionapusuodtuksia saamatta vuodelta 1974 yh-
16898: m edelleen ollut suuvia epäkohtia siitä huoil.i-    teensä 12 296 252,11 markkaa, vuodelta 1975
16899: natta, että eduskuooaS>Sa on asiaan kiinnitetty     yhteensä 35 974 638,34 markkaa ja a1kaisem-
16900: 1seaan otteeseen vakavaa huomiota. - Edus-          mHta vuosilta yhteensä 11 058 402,38 markkaa.
16901: mnnan perustuslakiva!liokunta on mietinnös-         -    Kaikkiaan oli UudenmaJan kunnilla saa-
16902: ;ään n:o 5 (1967 vp.) ja n:o 7 (1973 vp.J           matta valtionapuja 31. 12. 1975 mennessä
16903: 1allituksen kertomuksen johdosta toimenpiteis-      59 329 292,83 markkaa. Suurimmat kaupungit
16904: tään kiinnittänyt huomiota siihen, että järjes-     Espoo ja Vantaa oliVIat myös saamassa eniten
16905: belmässä on jatkuvasti oMut havaittavissa va-       var1tionapuja: Espoo 11 938 176,90 markkaa
16906: kavia puutteehli:suuksia. Valtioneuvoston v.        ja Vantaa 10 497 811,72 markkaa. Molemmat
16907: 197 3 tekemän yldspäätöksen nojlaJla on asian-      kaupungit ovat suuvissa vaikeuksiSisa, !koska ne
16908: omaisten ministeriöiden huomiota kiinnitetty        k1eh1ttyvät nopeas:t~ ja palvelujen on vastattava
16909: valtionosuuksien ja ~avustusten maksamisen no-      kehitystä.
16910: peuttamiseen. Samana vuonna oonettiin myös             EdeHä olevan pevusteeJJ.a ja viitaten va!ltio·
16911: laki kuntien ja kuntainliittojen vahionosruuk-      päiväjärjesty:fusen 37 § :n 1 momenttiin es1tän
16912: ~ista ja -avustuksista ( 35/73). Perustuslaki-      va1tioneuvos:ton asianomaisen jäsenen vastatta·
16913: valiokunnan mietinnössä n:o 15 hallituksen ltoi-    va:ksi seui'aavlllll kysymyksen:
16914:    'enpiteistään. v.. 1973 antaman kertomuksen
16915: ·ohdosta mailnitaan, että kunnilla ja kuntain-                 Tietääkö Hallitus Uudenmaan kun-
16916:  iitoiila on kertomusvuoden päättyessä ylds:esti           ·tien oLevan suurissa vaikeuksissa val-
16917: saamatta valtionapuja. kahdelta ja useammalta-             tionapujen viivästymisen woksi, ja jos
16918: kin eddlisdtä vuodelta arviolta n. 500 mHj.                tietää, ·
16919: mk eli n. 20 % valtionapujen koikona1smää-                     mihin toimenpiteisiin HaHitus aikoo
16920: rästä.                                                     ryhtyä tämän vakavasti ku:ntien tailoutta
16921:     Valtionosuu'ksien ja -avustusten viivästymi-           rasittavan epäikohdoo poistamiseksi?
16922: nen on kuntien maiksuva:lmiuden krunna:lta erit-
16923:      Helsingissä 3 päivänä marraskuru:ta 1976.
16924: 
16925:                                        Sinik!ka Luja-Vepsä
16926: 
16927: 
16928: 
16929: 
16930: 1192/76
16931: 2                                              1976 vp.
16932: 
16933: 
16934: 
16935: 
16936:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16937: 
16938:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           kuntien ja ik.untainllittojen vaJ.tionosuuksista
16939: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       -:avustuksista. Tämän lain piiriin kuuluvilla teJ
16940: mies, oletue 3 päivänä marraskuuta 1976 päi-          täväatloilhla on :selkä vaJ:tionosuusennakoiden mä
16941: vätyn kirjeenne n:o 1687 ohella lähettänyt            rä kasvanut eutä J.oppusuoritukset nopeutUltlee
16942: vaJltioneuvoston asilll!10maiselle jäsenelle toimi-   Niihlä tehtäväailoilla, missä s:e on oHut mal
16943: tettavaksi ·jäl}ennöksen kansanedustaja Sinikka       do1J.ista, on jo ennen edcllä mainitun !lain vo
16944: Luja-Vepsän kh-jalHsesta kysymyksestä n:o 302,        maantuloa valtionosuuksien ja -avustusten maJ
16945: jos:s:a tiedusteliaan:                                satusta joudu:tettu mm. maksamalla titlinpäätö
16946:                                                       tietojen nojal.J.a osasuorituksia silloin, ikUltl va
16947:            Tietä~kö Hail:litus Uudenmaan kun-         donapuhakemuksen myöhäi:sen saapumisen t:
16948:         tien olevan suurissa vaikeuksissa val-        lisäselvitysten hankkimisen vuoksi hakemust
16949:         tionapujen viivästymisen vuoksi, ja jos       ei oJ.e voitu riilttävåin nopeasti ratkaista. VU<
16950:         tietää,                                       den 1975 aJ.usta muutetDiin kansakoulu-, peru:
16951:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koulu- ja kirjastoasetusta niin, että kunnille o
16952:         ryhtyä tämän vakavasti kootien taloutta       voitu suorittaa entistä suurempi os:a valtior
16953:         rasittavan ep~kohdan poistamiseksi?           osuuksista näRlä aloiNa ennaikkona.
16954:                                                           Kunnatllistalouden neuvottelukUltlnan tekemä
16955:                                                       vuonna 197 4 va!tlmistuneen selvityksen mukaa
16956:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-        kunnat ja kuntainli1tot olivat vuosittJain saanee
16957: vasti seuraavaa:                                      keskimäärin 80 prosenttia asianomaiseen vuc
16958:    HaLlitus pitää tärkeänä kuntien ja kun-            .teen kohdilstuvista vatltionosuuksista ja -avu1
16959: tainliittojen valtionosuuksien ja -avustusten         tuksista ennakkona. Lähinnä vuotta 1975 ik.o~
16960: maksamisen jouduttamista. Ne ongelmat, joita          kevat arviot näyttävät vi,htaavan siihen, ett
16961: valtionosuussuoritusten viivåistymisestä kunnil-      ennakkosuoritusten suht:eehlinen osuus lähe
16962: le, suoritetu1sta to1menpiteistä huolimatta, vielä    kai!kiHa haHit1111onaloilla on selvästi noussut
16963: nytkin . aiheutuu, eivät koske yksinomaan                 Hallitus :tullee edetltleen käytettävissä oJ.evit
16964: Uudenmaan kuntia, vaan maan kaikkia osia.             keinoin jouduttamaan valtionosuuksien ja -avus
16965: Valtioneuvoston marraskuussa 1973 tekemän             tus:nen maksamis,ta. Tähåin pyritään mm. tehos
16966: päätöksen perusteella on maksatusta jatkuvasti        tamahla valtionosuus- ja -avustusjärjestelmät
16967: pyritty kaikin tavoin tehostamaan. Suoritetuista      laajempaan uudistamiseen tähtäävää selvi:tys- j!
16968: toimenpiteistä johtuen kunnille ja kuntainlii··       valmistelutyötä, joHoin klinnitetään erityist~
16969: toi& maksetut valtionosuudet ja -avustukset           huomiota sellaisiin t:oimenpiteisiin, joilla järjes
16970: ovat Hsääntyneet tnopeasti. Vuonna 1975 lisäys         telmää lyhyeUä tähtäyksellä voidaan kehittä"
16971: oli yli 40 prosenttia edellisestä vuodesta, mikå      n)nkyistä yksinkertaisemmaksi. Tämän ohell
16972: ,johtui suurelta osalta aikais:emmilta vuosilta       pyritään ni1llä hallinnon- ja ·t:ehtäväaJ.oilla, joit
16973: periytyneiden valtionosuUJssuoritus:ten maksami-      [aki !kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk
16974: sesta sekä ennakkojen maksaruisjärjestelmän laa-      sista ja -avustuksista ei toistaiseksi koske, muil
16975: jentumisesta. Mainittuna vuonna annetuissa val·       la tavoin nopeuttamaan valtionosuuksien jJ
16976: tion lisämenoarvioissa Hsättiin määrärahoja vai-      -avustusten maksamista. PeruskouJ.un osalta 01J
16977: tionosruus- ja avustusmomenteilla kaikkiaan           vireillä kokeilu- ja selvitystoimilntaa, jonka pää·
16978: noin 300 miljoonalla markaLla.                        määränä on edtyises>ti opettajien pa1kkaukseen
16979:    Tiloonetta on oleellises,ti parantanut osittain    suoritettavan valtionosuuden määräämis- ja
16980: jo vuoden 1975 alusta voimaan rocllut laki            maksami,smenettelyn yksinkertaistaminen ja jou·
16981:                                               N:o 302                                                 3
16982: 
16983: duttaminen. Vuoden 1977 tu1o- ja menoarvioon            Ensi vuoden aJussa on .tarkoitus selvittää,
16984: liittyen on •tarkoitus. antaa eduskunnalle haJlli-   miten jo toteutettujen ~toimenpiteiden avUJlla
16985: tuksen esitys :kouiujärjestelmän perusteista an-     vaLtionosuuksien suorittami•sta kunnille ja kun-
16986: netun lain 26 § :n muuttamisesta. Tämän muu-         tainli1toil11e erityisesti vuosina 1974, 1975 ja
16987: wksen perus,teella vo1daan mm. nykyisestään          1976 on voitu parantaa. Selvitys on osaltaan
16988: yksinkertai:sta:a ja nopeuttaa peruskoulun ns.       pohjana kannan ottamiseLle, mitkä li:sätoimen-
16989: oppilaslmihtaisten käyttömenojen valtionosuuk-       piteet vidä ovat tarpeen puheena olevan on-
16990: sien maksamista.                                     gelman hoit:amiseksi.
16991:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
16992: 
16993:                                                                  Sisäa:siainm1nisteri Eino Uusitalo
16994: 4                                            1976 vp.
16995: 
16996: 
16997: 
16998: 
16999:                            T i U R i k s d a g e n :s H e r r T a 1 m a n.
17000: 
17001:   1 det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordni:ngen         har vä:s:entligt förbättrat situationen. Inom de
17002: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skrivelse       uppgiftsområden som faUer 1nom ra:men för
17003: nr 1687 av den 3 november 1976 1111 veder-          denna 1lag har beloppet av förskott på stats-
17004: böramde medllem av s;tats:rådiet för avgivande      andelar ökat och erläggamdet av slutrater blivit
17005: av s:var översänt avskrift av följande av riks-     snabbal:'e. På de uppgif.tsområden, där det varit
17006: dagsman Sinikka Luja-Vepsä ställda spörsmål         mö.jligt, har utbetalningen av sta:tsandelar och
17007: nr 302:                                             -unders·töd påskyndats redan före lagens ikr:aft-
17008:            Är Regedngen medv,eten om att de         trädande, bl.a. genom att utbetala delrater på
17009:         nyiändska kommunema är i. stom svå-         basen av bohlutsuppgifter, då ansökan om
17010:         n1gheter på grund av de försenade stats-    statsbidmg på grund av att den anlänt sent
17011:         bidragen och om så är fal1et,               e1ler att ma:n inhämtar rtilläggsuppgifter inte
17012:            v11ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     kunnat avgöras. ti:Hräckligt snabbt. Från början
17013:         taga för att avlägSina denna olägenihet,    av år 1975 ändrades folhkol-, grundskol- och
17014:         som al'lvanligt anstränger kommunernas      biblioteksförordningarna så, att inom dessa
17015:         ekonomi?                                    områden en större del av statsandelarna än
17016:                                                     ddigare ,kunnat erlägga:s tili kommunerna såsom
17017:                                                     förskott.
17018:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt en undersökning som gjorts av dele-
17019: samt anföra följande:                               gatiooen för kommunal eikooomi och som blev
17020:    Regeringen finner det v1ktigt att påskynda       färdig år 1974, har kommunerna och kommu-
17021: utbetalningen a:v kommu[]ernas. och kommunal-       nalförbunden årligen erhåHit i genomsnitt 80
17022: förbundens statsandelar och -understöd. De          pmcent av statsanddarna och -understöden för
17023: problem som kommunerna, trots de åtgärder           vederbörande år i förskott. Närmast rtycks upp-
17024: som vidtagits, åsamkas a:v dröjsmå1et med           slmttningarna för år 1975 tyda: på, att den
17025: s.tatsandelsutbetalningarna, berör inte enbart de   relativa andelen aJV förskottsutbetalningarna '
17026: nyländska kommunerna, utan hela landet. På          tydligt har ökat fnom nästa:n alla förvahnings-
17027: ba,sen av det besJut statsrådet fattade i no-       områden.
17028: vember 197 3 har man hela tiden på a1lt sätt            Regeringen kommer fornsättningsv1s att med
17029: försökt effektivera utbeta1ningen. På grund av      tillbudsstående medel påskynda utbeta,lningen
17030: åtgärder som :vidtagits har de statsandelar och     av s:tatsandelarna och -understödoo. Härtill
17031: -understöd som betrulats tHl kommuner och           strävar 1nan bl.a. genom att eHektivera det
17032: kommunaiförbund snabbt okat. År 1975 :var           utrednings- och beredningsarbete som siktar till
17033: ökningen ö:ver 40 procent jämfört med före-         en mera omfattande reform av systemet med
17034: gående år, :vitlket tHl stor del berodde på ut-     stats:andel och -understöd, och man kommcr
17035: beta~lning a:v statsandelar som hänför sig tiU      då att fäs:ta särsikHd uppmärks.amhet v1d sådana
17036: tidigar'e år samt av det utvidgade systemet för     åtgärder, gooom vHka syst:emet på kort sikt
17037: utbetalning av för~kott. I de tiUäggsbudgeter       kan göras enkJare än nu. Dessutom försöker
17038: för staten som gavs 111ämnda år ökades ans,lagen    man inom de förval,tnings- och uppgiftsområ-
17039: under momenten för s;tatsandelar och -under-        den, som inte ännu berörs av lagen om stats-
17040: stöd med ;sammanlagt cir~a 300 miljoner ma'l'k.      andelar och -understöd åt kommuner och kom-
17041:    Lagen om statsandelar och -understöd åt          munrulförbund, på amdra sätt göra utbetaln1ngen
17042: kommuner och kommunförbund, vilken lag del-         av s:tatsandelar och -understöd snabbare. För
17043: vis trädde i kraft redan från början av år 1975,     gl'undskolans del hå11er man på med försöks-
17044:                                             N:o 302                                              5
17045: 
17046: och utredningsvevksamhet, vars ändamål är att        I början av nästa år har man för avsikt att
17047: förenkla och försnabba förfa,randet för fast-     utl'eda hur man genom redan förverkligade
17048: stäUande och utbetaJni:ng av statsandel som       åtgärder har !kunnat förbättra utbetalningen av
17049: erläggs för lärarlöner. I samband med statsför-   statsandelar och -unders:töd tili kommuner och
17050: slaget för år 1977 har man för avsrukt att av-    kommunaJförbund i synnerhet under åren
17051: låta en regeringsproposition angående ändring     1974, 1975 och 1976. Denna utl.'edning kom-
17052: av 26 § lagen om grunderna för skolsystemet.      mer i sin tur att utgöra en grund för ställ-
17053: Genom denna ändring kan man bl.a. förenkla        nilngs,taganden beträffande frågan om vilka tiH-
17054: och försnabba utbetalningen a:v statsandelen      läggsåtgärder som ännu behövs för att sköta
17055: av de s.k. ddftskostnaderna per elev.             ifrågavarande problem.
17056:      Helsingfors den 3 december 1976.
17057: 
17058:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17059:                                               1976 vp.
17060: 
17061: Kirjallinen kysymys n:o 303.
17062: 
17063: 
17064: 
17065: 
17066:                                   Perho: Matalasakolukuisen        ns.    välivehnän    markkinoinnin
17067:                                      turvaamisesta.
17068: 
17069: 
17070:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17071: 
17072:    Kuluneen kasvukauden oikulliset sääsuhteet        tilanteessa. Tämä olisi autettavissa sijoittamalla
17073: aiheuttivat sen, että monin paikoin lupaavat         ko. tavara esimerkiksi leipäviljaa käyttävän
17074: kasvustot joko suurelta osin tuhoutuivat kor-        muun kuin myllyteollisuuden tarpeisiin tai kor-
17075: juukauden hallojen ja sateiden takia tai aina-       kealuokkaista vehnää tarvitseviin rehuihin esi-
17076: kin kärsivät laadunmenetyksiä. Pahiten näyttää       merkiksi minkeille. Kun kysymyksessä on kui-
17077: kärsineen kevätvehnä, josta ensiluokkaista sa-       tenkin vähintään kymmeniin miljooniin kiloi-
17078: toa on saatu vain kapealla kaistalla Etelä-Suo-      hin nouseva kevätvehnämäärä, tarvitaan val-
17079: men rannikolla, ja sielläkin vain osittain. Huo-     tiovallan taholta muitakin voimakkaita toimen-
17080: mattava osa on jo nyt käytettävissä olevien tie-     piteitä, jotta viljelijöiden tulotaso ei tämänkin
17081: tojen perusteella mennyt täysin rehuviljan ta-       tosiasian vuoksi muiden vaikeuksien lisäksi
17082: solle. Toinen osa täyttää leipäviljan voimassa       alentuisi.
17083: olevat laatuvaatimukset, mutta sakoluku on              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17084: jäänyt arvojen 80 ja 150 välille.                    tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
17085:    Viljelijöiden taloudellisia vaikeuksia on tällä   kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17086: kerralla edellisestä johtuen lisäämässä se, että     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17087: viljakaupan käydessä muutoinkin kovin hitaas-
17088: sa tempossa, edellä kuvatun ns. välivehnän                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus· aikoo
17089: kauppa on ollut täysin pysähdyksissä. Pitkään               ryhtyä matalasakolukuisen ns. väliveh-
17090: jatkuessaan tilanne pakottaa viljelijät myymään             nän kaupan käynnistämiseksi ja siitä
17091: tavaransa rehuksi alihintaan rahan puutteessa               kaupassa saatavan hinnan turvaamiseksi
17092: tai tavara jää varastoon aiheuttaen myöhem-                 voimassa olevan viljan laatuvaatimus-
17093: mässä vaiheessa suuria vaikeuksia koko vilja-               päätöksen. mukaisena?
17094:   Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1976.
17095: 
17096:                                                  Heikki Perho
17097: 
17098: 
17099: 
17100: 
17101: 1228/76
17102: 2                                            1976 vp.
17103: 
17104: 
17105: 
17106: 
17107:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
17108: 
17109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rehuvehnän määrä olevan noin 30 % kevät-
17110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vehnäsadosta eli noin 130 milj. kg, hyvälaa-
17111: olette 3 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn         tuisen leipävehnän osuus noin 42% eli noin
17112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       185 milj. kg ja heikompilaatu.isen mutta vielä
17113: asianomaiselle j-äsenelle j.äljennöksen kansan-    maa- ja metsätalousministeriön laatuvaatimus-
17114: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjal-     päätöksen mukaiset leipävehnän laatuvaatimuk-
17115: lisesta kysymyksestä n:o 303:                      set täyttävän {sakoluku 8Q-180, hehtolitran-
17116:                                                    paino 74-78 kg) ns. välivehnän määrä noin
17117:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     2.8 % eli 120 milj. kg. Välivehnästä noin
17118:         ryhtyä roatalasakolukuisen ns. väliveh-    35 % eli noin 41 milj. kg on sellaista, jonka
17119:         nän kaupan käynnistiimiseksi ja siitä      sitko on syyshallojen johdosta vikuuntunut
17120:         kaupassa saatavan hinnan turvaamiseksi     leivontakelvottomaksi.
17121:         voimassa olevan viljan laatuvaatimus-         Kauppakelpoisen viljan määrästä {hyvälaatui-
17122:         päätöksen mukaisena?                       nen leipävehnä ja välivehnä yhteensä) valtion
17123:                                                    viljavarasto arvioi tulevan kauppaan noin 85 %
17124:     Vastooksena kysymykseen esitän kunnioitta-     eli 231-250 milj. kg. Välivehnän kauppaan-
17125: vasti seuraavaa:                                   tuleva määrä lienee noin 100 milj. kg. T'åmä
17126:     Kuluvan vuoden syysvehnäsadosta on maa-        määrä muodostuu ja on jo muodost].lnut vilja-
17127: tilahallituksen tilastotoimiston sekä valtion      kaupassa ongelmaksi, sillä on käynyt ilmi,
17128: viljavaraston ja viljantutkimustoimikunnan yh-     että myllyt eivät halua sitä käyttää. Koska
17129: teistyönä suorittamoo. leipäviljaotantatutkimuk-   välivehnä täyttää leipäviljan laatuvaatimukset
17130: sen mukaan tullut laatuominaisuuksiensa puo-       ja se tulee kauppaan leipäviljan hinnoilla ei
17131: lesta lähes moitteeton eikä siitä näin ollen       sitä näin ollen taloudellisista syistä voi ilman
17132: ole muodostunut ns. väl.ivehnää. Valtion vil-      hinnanalennustoimenpiteitä käyttää rehuksi..
17133: javaraston saaman tiedon mukaan myllyt os-            Teknisten ominaisuuksiensa puolesta sitä voi-
17134: tavatkin nyt syysvehnää tarvettaan vastaavas-      daan käyttää lähinnä esim. alkoholin valmis-
17135: ti.                                                tukseen ja turkiseläinten rehuksi. Kun alko-
17136:     Kevätvehnäsadon laatu ei yllämainittujen       holin valmistukseen käytetään vuosittain 20-
17137: selvitysten mukaan ole yhtä moitteeton. Ke-        30 milj. kg viljaa etupäässä vehnää sekä tur-
17138: vätvehnän kokonaissato on maatilahallituksen       kiseläinten rehuksi 16-22 milj. kg (viime
17139: arvion mukaan noin 435 milj. kg, josta kaup-       vuosien vaihtelu), ei koko välivehnämäärää
17140: pakuntoista on noin 67 % eli 291 milj. kg          saada aivan lyhyessä ajassa näihin tarkoituk-
17141: ja loppu 144 milj. kg rehuvehnää. Toisaalta        siin käytetyksi. Tästä syystä ns. välivehnä tulisi
17142: leipäviljaotantatutkimuksen mukaan näyttäisi       ostaa varastoon myöhempää käyttöä varten.
17143:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
17144: 
17145:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
17146:                                              N:o 303                                              3
17147: 
17148: 
17149: 
17150: 
17151:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17152: 
17153:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      god kvalitet ca 42 % eller ca 185 milj. kg
17154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          och mängden s.k. mellanvete av sämre kvali~
17155: velse av den 3 november 197 6 tili veder-          tet som dock uppfyller kvalitetsfordringarna
17156: börande medlem av statsrådet översänt av-         på brödvete enligt jord- och skogsbruksmi-
17157: skrift av följande av riksdagsman Heikki Per-     nisteriets beslut om kvalitetsfordringarna (fall-
17158: ho undertecknade spörsmål nr 303:                 tal 80-180, hektolitervikt 74-78 kg} ca
17159:                                                   28 % eller 120 milj. kg. Mellanvetet består
17160:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          tili ca 35%, dvs. ca 41 milj. kg, av spann-
17161:        vidta för att s.k. mellanvete med lågt     mål, vars glutenhalt tagit skada av höstfrosten
17162:        falltal skall kunna saluföras och dess     och inte lämpar sig för bakning.
17163:        pris i handeln tryggas enligt gällande         Av mängden handelsduglig spannmål (bröd-
17164:        beslut om kvalitetsfordringarna på         vete av god kvalitet och mellanvete samman-
17165:        spannmål?                                  lagt) kommer enligt statens spannmålsförråds
17166:                                                   uppskattning ca 85 %, dvs. 231-250 milj.
17167:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kg, ut i handeln. Den mellanvetemängd som
17168: samt anföra följande:                             kommer ut i handeln torde uppgå tili ca 100
17169:    Enligt den stickprovsundersökning på bröd-     milj. kg. Denna mängd utgör redan ett pro-
17170: säd som i fråga om innevarande års höst-          blem inom spannmålshandeln, och så kommer
17171: veteskörd gjorts av jordbruksstyrelsens statis-   det att vara även i fortsättningen, ty det har
17172: tikbyrå i samarbete ;med tstatens spannmåls-      visat sig, att kvarnarna inte vili använda den.
17173: förråd och spannmålsforskningskommissionen        Då mellanvetet uppfyller kvalitetsfordringarna
17174: är skörden med hänsyn tili sina kvalitetsegen-    på brödsäd och kommer ut i handeln tili
17175: skaper så gott som felfri och innehåller så-      samma pris som brödsäden, kan det av eko-
17176: lunda inte s.k mellanvete. Enligt vad statens     nomiska skäl sålunda inte användas som fo-
17177: spannmålsförråd erfarit köper kvarnarna också     der utan prissänkningsåtgärder.
17178: för tilifället hös tvete efter behov.                 Med hänsyn tili de tekniska egenskaperna
17179:    Kvaliteten på vårveteskörden är enligt de      lämpar det sig närmast för användning vid
17180: ovan nämnda utredningarna inte lika bra. To-      t.ex. alkoholtillverkning och som foder åt
17181: talskörden av vårvete är enligt jordbrukssty-     pälsdjur. Då det vid alkoholtillverkningen
17182: relsens uppskattning ca 435 milj. kg, varav       årHgen används 20-30 milj. kg spannmål,
17183: ca 67 % eller 291 milj. kg är handelsduglig       huvudsakligen vete, samt 16-22 milj. kg
17184: vara och resten, 144 milj. kg, fodervete. A       som foder åt pälsdjur ( variation under de se-
17185: andra sidan verkar fodervetemängden enligt        naste åren), kan hela mellanvetemängden inte
17186: stickprovsundersökningen på brödsäd utgöra        inom en alldeles kort tid användas för dessa
17187: ca 30 % dvs. ca 130 milj. kg, av vårvete-         ändamål. Fördenskull bör s.k. mellanvete kö-
17188: skörden, den del som utgörs av brödvete av        pas i lager att användas senare.
17189:   Helsingfors den 8 december 1976.
17190: 
17191:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
17192:                                                1976 vp.
17193: 
17194: Kirjallinen kysymys n:o 304.
17195: 
17196: 
17197: 
17198: 
17199:                                    Tuovinen ym.: Eläkeläisten opiskelijavuokralaisiltaan saaman
17200:                                       kohtuullisen vuokratulon vapauttamisesta verosta.
17201: 
17202: 
17203:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17204: 
17205:    Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan             suuruus, jonka tulisi olla e h d o t t o m a s t i
17206: määrän varoja asuntotuotannon tukemiseen luo-         k o h t u u 11 i n e n. Tämä lomake liitettäisiin
17207: malla myös mahdollisuuksia opiskelija-asunto-         vuokranantajan veroilmoitukseen ja se oikeut-
17208: jen rakentamiseen. Tästä huolimatta opiskelija-       taisi opiskelijalta saatujen vuokratulojen verot-
17209: asunnoista on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat        tomuuteen verotusta toimitettaessa.
17210: joutuvat usein maksamaan välttämättämistä                Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin
17211: asunnoista kohtuutonta vuokraa.                       ainakin jossain määrin vähentää oppilasasun-
17212:    Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaa-          toloiden rakentamista ja kohdistaa asuntomää-
17213: jan olevan valmis majaittamaan luokseen opis-         rärahat entistä tarkoituksenmukaisemmin asun-
17214: kelijoita, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidon-       totuotannon tukemiseen. Verolainsäädännön
17215: naisten osien alenemismahdollisuus että vähäi-        muutos tulisi siten hyötynä yhteiskunnalle se-
17216: sistäkin vuokratuloista valtiolle ja kunnalle me-     kä myös eläkkeensaajille ja opiskelijoille.
17217: nevät verot ovat esteenä vuokrasopimusten                Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17218: syntymiseen.                                          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momerittiin ·. esi-
17219:    Helpottaakseen opiskelijoitten asuntotilannet-     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai~
17220: ta olisi yhteiskunnallekin edullista vapauttaa        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan · kysymyk-
17221: veronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tu-      sen:
17222: levat k o h t u u II i s e t vuokratulot, joita hän              Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
17223: voi saada vuokratessaan osan asunnostaan opis-                toimenpiteisiin, että verotuslainsäädän-
17224: kelijalle. Käytännössä ja väärinkäytösten estä~               töön tehtäisiin muutokset vapauttamal~
17225: miseksi tämä voisi tapahtua niin, että opiske-                la valtion- ja kunnallisverotuksen alai-
17226: lija saisi koulustaan erikoislomakkeen, johon                 suudesta ne kohtuulliset vuokratulot,
17227: merkittäisiin opintojaan suorittavan koulun ni-               jotka eläkkeensaajalla on mahdollisuus
17228: mi, vuokranantaja, asunnon koko ja siihen kuu-                saada ottaessaan opiskelijan vuokralai-
17229: luvat mukavuudet ja ennen kaikkea vuokran                     sekseen?
17230:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1976.
17231: 
17232: 
17233:           Jouko Tuovinen            Matti Louekoski            Sven-Erik Järvinen
17234:           Jouko Mäkelä              Matti Luttinen             Paavo Tiilikainen
17235:           Sinikka Luja-Vepsä        Helge Siren                Jorma Rantala
17236:           Sakari Knuuttila          Eino Grönholm              Meeri Kalavainen
17237:           Pirkko Aro                Pentti Rajala              Salme Myyryläinen
17238:                         Väinö Turunen             Uljas Mäkelä
17239: 
17240: 
17241: 
17242: 
17243: 1226/76
17244: 2                                             1976 vp.
17245: 
17246: 
17247: 
17248: 
17249:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17250: 
17251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         tuloverotuksessa, olisi veronalaisen tulon kä-
17252: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         sitteen oltava mahdollisimman laaja. Normaa-
17253: mies, olette 3 päivänä marraskuuta 1976 päi-         lien tulojen säätäminen verovapaiksi rikkoo tä-
17254: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        tä periaatetta. Hallituksen esityksessä Edus-
17255: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kunnalle tulo- ja varallisuusverolaiksi olikin
17256: kansanedustaja Jouko Tuovisen ym. näin kuu-          nimenomaan todettu, että verovapaita tuloja
17257: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:          olisi pyrittävä supistamaan eikä missään ta-
17258:                                                      pauksessa niiden määrää saisi lisätä.
17259:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin            Vaikka kysymyksessä onkin viitattu kansan-
17260:        toimenpiteisiin, että verolainsäädäntöön      eläkkeen tukiosan saajien erityisolosuhteisiin,
17261:        tehtäisiin muutokset vapauttamalla val-       siinä on kuitenkin esitetty, että kaikki eläk-
17262:        tion• ja kunnallisverotuksen alaisuudesta     keensaajat olisi vapautettava opiskelijoilta saa-
17263:        ne kohtuulliset vuokratulot, jotka eläk-      dusta vuokratulosta. Kun eläkkeensaajien ta-
17264:        keensaajalla on mahdollisuus saada ot-        loudelliset olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat,
17265:        taessaan opiskelijan vuokralaisekseen?        koituisi ehdotettu verovapaus monessa tapauk-
17266:                                                      sessa sellaisten verovelvollisten hyväksi, jotka
17267:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       eivät ole tällaisen veronhuojennuksen tarpees-
17268:  vasti seuraavaa:                                    sa. Sillä, että eläkkeensaajat vapautettaisiin
17269:     Tulo- ja varallisuusverolain mukaan velvol-      opiskelijoille vuokratuista asunnoista· saadusta
17270:  linen suorittamaan veroa on verovuonna Suo-         vuokratulosta, olisi myös ilmeisesti vain vä-
17271:  messa· asunut henkilö täältä ja muualta saa-        häinen merkitys opiskelijoiden asuntopulan hel-
17272:  mastaan tulosta. Verovelvollisia ovat kaikki        pottumiselle. Ratkaisut opiskelijoiden asunto~
17273:  luonnolliset henkilöt iästään, sukupuolestaan ja    kysymykseen ja eläkkeensaajien taloudellisiin
17274:  terveydentilastaan riippumatta. Veronalaiseksi      ongelmiin on niin öllen tehtävä muita keino-
17275:  tuloksi katsotaan taas laissa mainituin poik-       ja käyttäen.
17276:  keuksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoi-         Verolakiin ei ole asianmukaista ottaa sel-
17277:  sena etuutena saarnat tulot. Laissa on luetel-      laista säännöstä, että jokin tulo olisi verova-
17278:  tu eräitä suorituksia, joita ei pidetä tulona ja    paata tietyn verovelvollisryhmän saamana, mut-
17279:  jotka niin ollen ovat verovapaita. Tällaisia ovat   ta muiden saamana veronalaista. Edellä esite-
17280:  muun muassa korvaukset kustannuksista, va-          tyillä perusteilla katson, että kysymyksessä tar-
17281:  hingonkorvaukset tai sellaiset sosiaaliset etuu-    koitetun muutoksen ehdottaminen verolainsää-
17282: .det, joista ei katsota tarkoituksenmukaiseksi       däntöön ei ole perusteltua .
17283: periä veroa. Jotta veronmaksukyky toteutuisi
17284:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
17285: 
17286: 
17287:                                                               Valtiovarainministeri Esko Rekola
17288:                                              N:o .304                                             3
17289: 
17290: 
17291: 
17292: 
17293:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17294: 
17295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-        pliktig inkomst vara så vidsträckt som moJ-
17296: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             ligt. Det strider mot denna princip att genom
17297: skrivelse av den 3 november 1976 tili ve-          lagstiftningsåtgärder befria normala inkomster
17298: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       från skatt. I regeringens proposition tili riks-
17299: skrift av följande av riksdagsman Jouko Tuo-       dagen med förslag tili lag om skatt på in-
17300: vinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 304:         komst- och förmögenhet konstaterades uttryck-
17301:                                                    ligen, att man bör sträva tili att begränsa
17302:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        och definitivt inte tili att öka de skattefria
17303:        gärder, att skattelagstiftningen ändras     inkomsterna.
17304:        genom att de skäliga hyresinkomster,           Trots att man i spörsmålet hänvisat till
17305:        som pensionstagare har möjlighet att        exceptionella förhållanden som gäller för mot-
17306:        erhålla då han tar studerande som hy-       tagarna av folkpensionens understödsdel, har
17307:        resgäst, befrias från stats- och kommu-     man dock anfört, att alla pensionstagare borde
17308:        nalskatt?                                   befrias från skatt på hyresinkomster av stu-
17309:                                                    derande. Då pensionstagarnas ekonomiska för-
17310:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hållanden starkt varierar, skulle den föreslag-
17311: samt anföra följande:                              na skattefriheten i många fall komma sådana
17312:    Enligt lagen om inkomst- och förmögenhets-      skattskyldiga tili godo, som inte är i behov
17313: skatt är person som under skatteåret varit         av en sådan skattelättnad. Det skulle uppen-
17314: bosatt i Finland skyldig att erlägga skatt för     barligen inte heller i någon nämnvärd om-
17315: såväl här som annorstädes förvärvad inkomst.       fattning hjälpa upp bostadssituationen för stu-
17316: Skattskyldiga är alla fysiska personer oberoen-    derande, om pensionstagarna befriades från
17317: de av ålder, kön och hälsotilistånd. Som skat-     skatt på hyresinkomster av bostäder som ut-
17318: tepliktig inkomst betraktas åter, med undan-       hyrts tili studerande. Studerandenas bostads-
17319: tag av de i lagen nämnda begränsningarna,          fråga och pensionstagarnas ekonomiska pro-
17320: den skattskyldiges intäkter i penningar eller      blem måste sålunda lösas på annat sätt.
17321: penningars värde. I lagen har uppräknats vis-         Det är inte motiverat att i skattelagstift-
17322: sa prestationer som inte betraktas som inkoms-     ningen inta ett stadgande, enligt vilket en
17323: ter och som sålunda är skattefria. Tili dessa      inkomst är skattefri då den förvärvats av en
17324: hör bland andra ersättningar för kostnader,        viss grupp skattskyldiga, men skattepliktig i
17325: skadeersättningar eller sådana sociala förmå-      fråga om andra inkomsttagare. På ovan an-
17326: ner, som det inte anses vara motiverat att         förda grunder anser jag, att det inte är mo-
17327: beskatta. För att syftet med begreppet skat-       tiverat att föreslå den i spörsmålet avsedda
17328: tebetalningsförmåga skall kunna uppnås vid         ändringen i skattelagstiftningen.
17329: inkomstbeskattningen, bör begreppet skatte-
17330:      Helsingfors den 8 december 1976.
17331: 
17332: 
17333:                                                                    Finansminister Esko Rekola
17334:                                                  1976 vp.
17335: 
17336: Kirjallinen kysymys n:o 305.
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                     Knuuttila: Työeli&clakien osaeläkkeitä koskevien säännösten so-
17342:                                        veLtamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaamisesta.
17343: 
17344: 
17345:                           E d u s k u n 111 a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
17346: 
17347:     A1lekirjruttanut ja joukko muita teimme iki.r-      1. 7. 1975 voi-maan tuilileeHa työeläkelakien
17348: j,allisen kysymyksen 18. 5. 1976 koskien työ-           muutOkseLLa parannetJtiln eläkeprosenttia.
17349: eläkelail.den mukaisia osaeläkkeitä myönnettäes-           Koska eduskunnan ilmeisenä tarkoituksena
17350: sä Hmenneitä epäkohtia ja niiden korjaamista.           on täytynyt o11a säätäessään osaeläkkeitä kos·
17351: Vastauksessaan 10. 6. 1976 sosiaali.- ja terveys-       kevlllt säädökset työntekijän aseman parantami-
17352: mm1steri kuitenkin päätyi toteamukseen, ettei           nen kaikissa tapauksissa eikä missään tapauk-
17353: ole iJ.mennyt seLlaista, joka aliHaisi aihetta kor-     sessa myöskään vielä työssäoloaikana tulevien
17354: jauksiin itse :lain säännöksiin. Lisäksi vastauk-       elåike-etuisuuiksien poistamimen, iilin nykyistä
17355: sessa kiistettiin, että osaeläkesäännöksiUä olisi       osaeläikela~kien soveltamiJsta ei voi pitää tarkoi-
17356: huononnet:tu työntekijän asemaa. Kuitenkin              tuksen:mukais,ena eikä edes säädettyjen lakien
17357: ovat Jd1stänilittä eräät osaeläkettä saaneet jou-       hengen mukaisena.
17358: tuneet tillanteeseen, että hei:hle olisi ollut edrul-      Edellä mainittuun vi1taten ja vahiopäivä-
17359: Hsempaa o1la ai!kanaan kokonaan anomatta osa-           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
17360: eläkettä, sillä n)l'kyisten eläkkeiden myöntämis-       es·itän kunniointaen valtioneuvoston asianomai-
17361: perusteiden mukaan, ja vaikka eläke lasketaan           sen jäsenen vas1tattava!ksi s'eutcaavan kysymyk-
17362: työkyvyn heikentymisen johdosta alentuneesta            sen:
17363: palkasta, olisi näin tuleva työeläke niin paljon
17364: suurempi. Hddän kohdaNaan voidaan sanoa,                          Ai-kooko Hallitus ryhtyä toi-menpitei-
17365: että näillä osacläikesäärmöksiililä on huononnettu             siin työeläkelakien osaeläkkeitä koske-
17366: työnteildjäin as1emaa yililä main1ttuun kirjalliseen           vien säännösten soveltamisessa eräiden
17367: kysymykseen annetun vastauksen vastaisesti.                    työntekijöiden osalta i'lmenneiden epä-
17368: Syynä tähän on ·tietysti ensiJsijaiJsesti se, että             kohtien korjaamiseksi?
17369:       Helsingi-ssä 3 päivänä marraskuuta 1976.
17370: 
17371: 
17372:                                               Sakari Knuuttila
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377: 1189/76
17378: 2                                            1976 vp.
17379: 
17380: 
17381: 
17382: 
17383:                         Ed u s ik u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17384: 
17385:    VaLtiopäiväjärjestyksen 37 § :n l moment~ssa     jo ennen muutoksen voimaantuloa aJkaneita
17386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eliil&eitä, olisivat siitä aiheutuneet lisäkustan-
17387: olette 3 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          nukset olileet noin 500 miljoonaa martkkaa vuo-
17388: kir,jeenne · ohella toimittanut valtioneuvoston     dessa. Näin suureen Hsäykseen jo muutoinkin
17389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ~ansan­       huomattaviin kohoavan uudistuksen yhteydessä
17390: edustaja Knuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta   ei ollut mahdo.hlisuuksia.
17391: kysymy~sestä n:o 305:                                  On sanomattakin selvää, että edeMä sanotun
17392:                                                     tapaisesta rajrutuksesta syntyy kynnysongelmia.
17393:           Aikooko HaJJitus :ryhtyä tonenpitei-      Ne koskevat yhtä hyvin osaeläkkeitä kuin kaik-
17394:        siin työdä~akien osaeläkkeitä koske-         kia muitakin elä!kkeitä. Osaelälkkeessä tämä
17395:        vien säännösten soveltamisessa eräiden       ilmenee sikäli selvemmin, että simä on kysy-
17396:        työntekijöiden osa:1ta i1lmenneiden epä-     mys Jailla toteutetusta muutoksesta, joJJ.a lisät-
17397:        kohtien korjaamiseksi?                       tiin työkyvyttömyyselä~n saamisen maihdol-
17398:                                                     11suuksia ja shen siirrettiin eläketapahtumaa
17399:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikaisemmaksi. Samalla tavoin ovat !lruitenk1n
17400: vasti seuraavaa:                                    voineet vaikuttaa monet muutkin seikat esi-
17401:    Kuten myös vastauksessani kansanedustaja         merkilksi työkyvyttömyyden arvosteluperustei-
17402: Knuutthlan ym. ikuluvan vuoden toukokuun 18         den ~ievennys tai eläikeiän alentuminen. Jos
17403: päivänä tekemään kirjalliseen kysymykseen olen      halutaan johdonmukaisesti ja tasapuolisesti va-
17404: todennut, työeläa.eidetn 1 päivänä heinäkuuta       rautua kaikkia epäedullisia tuloksia vastaan, on
17405: 1975 voimaan tuMut tasokorotus mjattiin kos-        loppujen lopuksi olemassa vain yksi keino:
17406: kemaan lähinnä niitä eläkkeitä, jotka perustu-      pois1taa koko kynnys. Mutta silloin joudutaan-
17407: vat lain voimaanthlon jälkeen sattuneeseen el:i-    kin juuri alussa mainitut lisäkUistam.ukset ma!k-
17408: ketapahtumaan. Rajoitus johtui kustannusteiki-      samaan. Tämä ei ku1tenkaan nytkään ole mah-
17409: jöistä. Jos tasokorotus olisi ulotettu koskemaan    dohlista.
17410:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1976.
17411: 
17412: 
17413:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivan en
17414:                                                N:o 30.5                                                 3
17415: 
17416: 
17417: 
17418: 
17419:                             T H 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17420: 
17421:    I det synte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tihl att gätla pensioner som begynt redan före
17422: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse         ändrilngens .i!kraf<1lträdande, skulle därav föran-
17423: av den 3 november 1976 till vederböronde              [edda tilläggskostnader ha uppgått tili ca 500
17424: medlem av statsrådet översänt en avskrHt av           miljoner malik om ål1et. Till ett rtil1lägg av denna
17425: ett av riksdagsman Knllill'ttila oodertecknat         storlek ~ samband med en reform som redan
17426: skriftHgt spörsmål nr 305 av följande lydelse;        var avsevärd, förclåg inte möjligheter.
17427:                                                          Det är u:tan vidare Matt att det uppstår
17428:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder           tröskelproblem vid begränsningar av ovan
17429:        för att korrigera de bri,stfälligheter som     nämnda silag. De berör ll.i!ka vä1 dclpensioner
17430:        framkomm1t i ttåga om vissa arbets-            som alla anilla pensioner. I delpensionen fram-
17431:        tagare vid tillämpandet av stadlgandena        går problemet såtillvida k!larare att det här är
17432:        angående de dleLpensioner som baserar          fråga om en 'änc:king som förverkligats genom
17433:        sig ;på arbetspensionsJagarna?                 en lag, va11111ed möj1i:gheter a1Jt erhålJa inwlid-
17434:                                                       pension utökades och sålunda överfördes tili
17435:     Såsom svaT på detta spö11smål får jag vörd-       en tid före pensionsfahlet. Även många andra
17436: samt ooföra följande:                                 omständigheter har tl.ikväJl !kunnat itnverka på
17437:    Såsom jag även konstaterade i mitt svar på         samma såitt, till exempel en ilinillilllg i pröv-
17438: det ~rifd1ga spörsmål som riksdagsmoo Knuut-          ningsgrunderna för invaliditet ellet en sänkning
17439: thla m.fl. ställt den 18 maj innevaroode år,          av pensionsåldem. Om man ändamålsenligt och
17440: begräll!Sades den nivåförhöjning av arbetspen-        opartiskt vill. gardera sig mot alla ofördela~tiga
17441: sionerna, som 1lrädde i kratt d~ 1 juli 1975,         resultat, Hnns de i själva verket endast en
17442: tilJ att beröra främst de pensioner villlro grundar   metod att tillgå: att slopa hela tröskeln. Men
17443: sig på pensionsfaN. som inträffat efter lagens        då blir man just tV'Ull!gen arot betala ovan
17444: ikraftträdande. Begränsningen berodde på kost-        !nämnda tHläggskostnader. Detta är dock inte
17445: nadsfaktorer. Hade nivåförhöjningen utsträokts        möjligt i dagens [äge heller.
17446:      He1s1ngfors den 1 december 1976.
17447: 
17448: 
17449:                                                       Soci!lll- och häloovårdsminister Irma Toivanen
17450:                                               1976 vp.
17451: 
17452: Kirjallinen kysymys n:o 306.
17453: 
17454: 
17455: 
17456: 
17457:                                   Knuuttila ym.: Kansaneläkkeen tulosidonnaisten osien vähene-
17458:                                      misen estämisestä opiskelijoilta saadun vuokratulon vuoksi.
17459: 
17460: 
17461:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17462: 
17463:    Monissa maamme suurissa koulukaupungeissa         me valmistella niin, etteivät ne johtaisi vuokra-
17464: on puutetta opiskelija-asunnoista ja yhteiskunta     keinotteluun, eikä mahdollisesti asunnon nykyi-
17465: uhraa ~aroja opiskelija-asuntojen rakentami:seen.    sen vuokraajan vaihtamiseen opiskelijaan. Li"
17466: Vastaavasti monet eläkkeensaajat perheen pie-        saksi lainmuutosten tulisi koskea vain omistus-
17467: nentyessä ja jopa yksin jäätyään elävät suhteel-     asuntoja, eikä vuokra-asuntoja saisi kytkeä lain-
17468: lisen tilavissa asunnoissa.                          muutosten alaisuuteen.
17469:     Useassa tapauksessa eläkkeensaajat olisivat         Esittämästämme ratkaisusta hyöty tulisi opis-
17470: valmiit majoittamaan luokseen kohtuullista           kelijan ja eläkkeensaajan lisäksi yhteiskunnalle,
17471: vuokraa vastaan opiskelijoita ja siten helpotta-     sen voidessa kohdistaa vaitionkin varoista suo-
17472: maan opiskelijoitten vaikeaa asuntotilannetta        ritettavat asuntomäärärahat tarkoituksenmukai-
17473: sekä samalla lisäämään omaa asumisviihtyisyyt-       sesti asuntotuotannon tukemiseen maamme kun-
17474: tään ja turvallisuuttaan. Tämän järkevän aja-        nissa.
17475: tuksen esteeksi muodostuu kuitenkin se, että            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17476: eläkkeensaaja useissa tapauksissa saadessaan         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17477: vähäisiä vuokratuloja, tulee menettämään osan        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
17478: kansaneläkkeen tukiosasta sekä kansaneläkelain-      j~senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17479: säädäntöön läheisesti liittyvien lakien muistakin
17480:  tulosidonnaisista osista.                                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
17481:     Kun kysymystä ajatellaan kokonaisvaltaisesti            sellaiset kansaneläke- ja siihen liittyvään
17482: ja yhteiskunnan ,edun mukaisesti, olisi mieles-             lainsäädäntöön kohdistuvat muutosesi-
17483: tämme järkevää muuttaa kansaneläke- ja siihen               tykset, joiden mukaan edellä mainittujen
17484: läheisesti liittyvää lainsäädäntöä siten, etteivät          eläkkeiden osalta eläkkeensaajien tulosi-
17485: eläkkeensaajan tulosidonnaiset osat vähenisi hä-            donnaiset osat eivät vähene heidän ot-
17486: nen vuokratessaan osan asunnostaan opiskeli-                taessaan opiskelijan vuokralaisekseen?
17487: jalle. Lainsäädäntömuutokset tulisi mielestäm-
17488:    Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1976.
17489: 
17490:           Sakari Knuuttila              Kaarina Suonio                 Paula Eenilä
17491:           Matti Louekoski               Jouko Tuovinen                 Jouko Mäkelä
17492:           Riitta Järvisalo-Kanerva      Juhani Surakka                 Pirkko Aro
17493: 
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 1195/76
17498: 2                                              1976 vp.
17499: 
17500: 
17501: 
17502: 
17503:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17504: 
17505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
17506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laan valmisteltavana laajakantoinen eläkeuudis-
17507: olette 3 päivänä marraskuuta 197 6 päivätyn           tus, jonka tarkoituksena on poistaa nykyisessä
17508: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläketurvassa olevat puutteet. Tavoitteena on
17509: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         yksinkertaistaa kansaneläkkeen määräytymis-
17510: edustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta        säännöksiä muun muassa luopumalla asteittain
17511: kirjallisesta kysymyksestä n:o 306:                   tarveharkinnasta. Tämä aloitettaisiin laajenta-
17512:                                                       malla työtulojen nykyistä etuoikeutta. Loppu-
17513:            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        tavoitteen mukaiseen kansaneläkkeen määrään
17514:         sellaiset kansaneläke- ja siihen liittyvään   eivät enää vaikuttaisi muut kuin eläketulot.
17515:         lainsäädäntöön kohdistuvat muutosesi-            Uudistussuunnitelmaa ei voida toteuttaa yh-
17516:         tykset, joiden mukaan edellä mainittujen      dellä kertaa, vaan se toimeenpannaan vaiheit-
17517:         eläkkeiden osalta eläkkeensaajien tulosi-     tain, joka edellyttää pitkäiänteistä ja johdonmu-
17518:         donnaiset osat eivät vähene heidän ot-        kaista noudattamista. Uudistuksen toteuttamista
17519:         taessaan opiskelijan vuokralaisekseen?        häiritsisivät sellaiset yksittäiset muutokset, jot-
17520:                                                       ka kohdistuisivat tässä yhteydessä muutettaviin
17521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lainkohtiin. Näin ollen kysymyksessä tarkoitet-
17522: vasti seuraavaa:                                      tuun muutokseen ei ole aihetta. Sitä paitsi voi-
17523:    Kansaneläkkeiden tulosidonnaisia osia mää-         daan todeta, että opiskelijoilta saatujen vuokra-
17524: rättäessä on pääsääntöisesti otettava huomioon        tulojen tekeminen etuoikeutetuksi johtaisi sii-
17525: kaikki eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa tulot.      hen, että eri paikkakunnilla asuvat eläkkeen-
17526: Poikkeuksena ovat olleet lähinnä eläkkeet tai         saajat joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Opiske-
17527: eläkkeenluonteiset tulot, jotka ovat olleet etu-      lijakäsitteen määritteleminen samoin kuin muut-
17528: oikeutetussa asemassa eläkkeensaajan vuositu-         kin tähän liittyvät seikat, kuten keinottelun es-
17529: loja määrättäessä. Etuoikeutta koskevien sään-        täminen, tuottaisi huomattavia hallinnollisia vai-
17530: nösten pääasiallisena tehtävänä on ollut aikaan-      keuksia, joita tuskin voitaisiin hoitaa kohtuulli-
17531: saada yhteensovitus eri lähteistä saatujen eläke-     sin kustannuksin.
17532: tulojen välille. Viime vuosina on myös saatettu
17533: eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa työtulo osit-
17534: tain etuoikeutetuksi tuloksi.
17535:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
17536: 
17537:                                                                            Ministeri Orvokki Kangas
17538:                                              N:o 306                                                3
17539: 
17540: 
17541: 
17542: 
17543:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17544: 
17545:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 social- och hälsovårdsministeriet förbereds
17546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        som bäst en vittomfattande pensionsreform,
17547: se av den 3 november 1976 tili vederbörande         som syftar tili att avlägsna bristerna i det gäl-
17548: med1em av statsrådet översänt en avskrift av        lande pensionsskyddet. Målet är att förenkla
17549: ett av riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl.           stadgandena angående bestämmandet av folk-
17550: undertecknat skriftligt spörsmål nr 306 av          pensionen, bland annat genom att successivt
17551: följande lydelse:                                   avstå från behovsprövningen. Detta skulle på-
17552:                                                     börjas genom att utvidga arbetsinkomsternas
17553:           Ämnar Regeringen avge tili riksdagen      nuvarande prioritet. Folkpensionsbeloppet en-
17554:        sådana förslag tili ändringar av folkpen-    ligt slutmålsättningen skulle inte längre på-
17555:        sions1agen och därtill ansluten lagstift-    verkas av andra än pensionsinkomsterna.
17556:        ning, enligt vilka pensionstagarnas in-          Reformplanen kan inte förverkligas på en
17557:        komstbundna delar vad ovannämnda             gång, utan den verkställs successivt, vilket för-
17558:        pensioner beträffar inte minskar då pen-     utsätter ett långsiktigt och ändamålsenligt efter-
17559:        sionstagarna hyr ut rum tili studerande?     följande. Förverkligandet av reformen skulle
17560:                                                     störas av enstaka ändringar, vilka skulle hän-
17561:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        föra sig tili lagrum som skall ändras i detta
17562: samt anföra följande:                               sammanhang. Sålunda föreligger det inte skäl
17563:   Vid bestämmandet av folkpensionens in-            tili en i spörsmålet avsedd ändring. Däremot
17564: komstbundna delar bör såsom huvudregel be-          kan man konstatera, att ifall av studerande er-
17565: aktas samtliga inkomster som pensionstagaren        hållna hyresinkomster skulle göras tili priorite-
17566: och hans make har. Undantag har i allmänhet         rad inkomst, skulle detta leda tili att pensions-
17567: utgjort främst de pensioner eller inkomster av      tagare kommer i olika ställning beroende på
17568: pensionskaraktär, vilka varit prioriterade vid      boningsorten. Definitionen av begreppet stude-
17569: bestämmandet av pensionstagarens årsinkomster.      rande, såväl som andra härtill anslutna frågor,
17570: Den huvudsakliga avsikten med stadgandena an-       såsom förhindrandet av spekulation, skulle för-
17571: gående prioriteten har varit att åstadkomma         anleda avsevärda förvaltningssvårigheter, vilka
17572: en samordning mellan pensionsinkomster som          knappast skulle kunna handhas med skäliga
17573: erhålles från olika källor. Under de senaste åren   kostnader.
17574: har även pensionstagarens och hans makes ar-
17575: betsinkomst delvis blivit priorit:erad inkomst.
17576:   Helsingfors den 3 december 1976.
17577: 
17578:                                                                         Minister Orvokki Kangas
17579:                                                   1976 vp.
17580: 
17581: Kirjallinen kysymys n:o 307.
17582: 
17583: 
17584: 
17585: 
17586:                                      Vaittinen-Kuikka ym.: Valtionrautateiden kappaletavararahtien
17587:                                         korotuksista.
17588: 
17589: 
17590: 
17591:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
17592: 
17593:    Vaidonrautateiden kappaletavaraliikenteen ta-         sin tuen ulkopuolella. Koska sinne tulee huo-
17594: riffeja korotettiin 1. 10. 1976 alkaen 15-25             mattavasti enemmän ka:ppaleta:varaa kuin täältä
17595: prosentilla. Samassa yhteydessä valtionrautatei-         lähtee, ei kuljetustuesta nykyisessä muodossa
17596: den kuljetus- ja ·rahditusjärjestelmään tehtiin          ole riittävästi apua syrjäseudui.l:le. Tehty pää-
17597: muutos. Tehty järjestelmämuutos aiheuttaa sen,           tös merkitsee siten huomattavaa tulonsiirtoa
17598: että korotus ei pysähdy\kään mainittuihin pro-           pois kehitysalueilta. Nähdäksemme kehitysalue-
17599: senttlmääriin, vaan nousee erä:Hlä kuljetusvä-           näkökohdat pitäi:si ottaa huomioon jo tariffeis-
17600: leiHä huomattavasti suuremmaksi, jopa joissa-            :Sa ja tuki olis1 maksettava suoraan VR:lle.
17601: kin ääritapauksissa yli 300 pros•entin.          ' ·         Päinvastaisista väitteistä huolimatta yritykset
17602:     Kappaletavarain rahtien ylisuuret korotukset         ovat lähettäneet kappaletava:ra:na huomattavia
17603: johtuvat siitä, että uuden rahditus.järjestelmän         määriä, mutta jos systeemi ei muutu, rauta-
17604: mukaan laskettuna välimarka, jonka perusteella           teiden osuus kappaletavaran ku1jettamises.sa su-
17605: rahdin suuruus määrätään, tulee useissa tapauk-          pistuu huomattavasti.
17606: sissa monin verroin pitemmäks·i kuin se todel-               Onko esimer!kki oikea, kun kappaletavara
17607: lisuudessa on ja minkä mukaan rahdin suuruus             kuljetetaan Heinävedeltä Vwkauteen, niin rahti
17608: on määrätty ennen tätä uutta järjestelmää.               la:sketaan kuljetusreitin Heinävesi-Joensuu-
17609: Rahd.in suuruuden määrittävä matka uudessa               Pieksämäki~Varkaus mukaan, vaiikka tavara
17610: järjestelmässä lasketaan nimittäin keskustermi-          ku1kee suoraan Heinävede1tä Va:rkauteen. Sa-
17611: naalista toiseen terminaaliin ja siitä jatkona           moin kun kappaletavara kuljetetaan Mäntästä
17612: lähtö- ja määräpaikalle, vaikka tavara kuljetet-         Raumalle, niin rahti lasketaan reitin Mänttä-
17613: taisiinkin ·suoraan lähtöasemalta määräasemalle,         Haa:pamäki~Pori-Rauma mukaan, vaikka ta-
17614: kuten useissa tapauksissa on asian laita.                vara kulkee suoraa:n Mäntästä Raumalle käy-
17615:     On olemas•sa laskelmia VR:n kappaletavara-           mättäkään sen enempää Haapa:mäellä kuin Po-
17616: rahtien nousuista keskusterminaalijärjestelmään          rissa:kaan. Vastaavia esimerkkejä •löy·tyy useita.
17617: siirtymisen tapahduttua. Nämä koskevat syrjä-
17618: seudun kuljetuksia. Samanlainen on tila:nne                  Jos taas kappaletavara kuljetettaisiin tahti-
17619: luonnollisesti muuallakin, ts. rahti tulee sitä          laskelmissa esHntyvien terminaaliasemien kaut-
17620: korkeammaksi, mitä kauemmaksi keskustermi-                ta, aiheutuisi siitä tava:rantoimituksiin turhia
17621: naalis·ta mennään, koska autokuljetuksen osuus           edestakaisia kuljetuksia, viivästymisi·ä ja monia
17622: on kalliimpi kuin rautatiekuljetuksen. Vaikeim-          muita vai:keuksia, mikä ei liene ollut tarkoi-
17623: pien alueiden kannalta järjestelmään olisi saa-          tuksena uuteen järjestelmään siirryttäessä.
17624:  tava korjaus, joka voisi tapahtua joko termi-               Kun tällä tavalla kappaletavaroiden kuljetus
17625:  naa:leja lisäämällä tai kehitysalueiden kuljetus-       vähenee, on ·seuraava:na toimenpiteenä rautatei-
17626:  tukijärjestelmää kehittämällä ja ulottamalla se         den henkilökunnan supistaminen ja rautateiden
17627: entistä enemmän autoku~jetuksHn syrjäseuduilla.          palvelusten huonontaminen edeHeen.
17628:     Siis uusi järjestelmä on äärettömän epäystä-             Varmastikaan valtioneuvosto ei myöskään
17629:  vällinen kehitysalueille ja vaikeuttaa uusien yri-       ta:rkoittanut tällaista rahtien kiertoteitse tapah-
17630: tysten saamista. Kiinnittäisimme huomiota vielä           tuvaa ylisuurta korotta:mista antaessaan kap-
17631:  seuraaviin näkökohtiin:                                 paletavaraliikenteen uuden tariffipäätöksen. Va-
17632:     Kuljetustukea ei •saa ka:~kille tuotteille ja kul-   litettavinta asiassa on se, että uudesta järjestel-
17633:  jetukset Etelä-Suomesta kehitysalueille ovat täy-       mästä aiheutuvat ylisuuret korotukset kohdis-
17634: 1244/76
17635: 2                                            1976 vp.
17636: 
17637: tuvat useissa tapauksissa muuten!kin vaikeim-             rahditusjärjestehnässä tehdyistä muutok-
17638: massa taloudellisessa asemassa olevien syrjä-             sista, joiden seurauksena kappaletava-
17639: seutupailkkakumien tavarantoimituksiin vaikeut-           rain rahdit eli kuljetusmaksut nousevat
17640: taen s1ten entisestäänikin syrjäseuduilla asuvien         useissa tapauksissa valtioneuvoston 1.
17641: kansalaistemme elinehtoja.                                10. 1976 toteuttamia tariffeja suurem-
17642:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-         rniiksi kohdistuen pääasiassa syrjäseutu-
17643: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-             jen tavarantoimituksiin ja vaikeuttaen
17644: me kunnioittaen valtioneuvoston as·ranomaisen             siten entisestäänkin syrjäseutujen asuk-
17645: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               kaiden elinehtoja, ja jos on,
17646:                                                              mihin tohnenpitdsiin Ha:llitus on ryh-
17647:           Oniko Hallitus tietoinen niistä val-            tynyt tai aikoo ryhtyä tilanteen korjaa-
17648:        tionrautateiden kappaletavaraliikenteen            miseksi?
17649:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
17650: 
17651:          Aili Vaitti:nen-Kuikka        Heikki Jartti                ]. Juhani Kortesalmi
17652:          Reino Karpola                 Ki·rsd Hollming              Veikko Vennamo
17653:          Lea Sutinen                   Matti Puhakka                Saara Mikkola
17654:          Eero Lattula                  Et~kki Korhonen              Ulla Puolanne
17655:          Pauli Puhakka                 Eeva Kauppi                  Kerttu Hemmi
17656:          P. Mäki-Hakola                Lauri Impiö                  Jouko Tuovinen
17657:                                        Toivo T. Pohjala
17658:                                              N:o 307                                                 3
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 
17663:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17664: 
17665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vuonna 1975 tämän tliikennelajin tuotot olivat
17666: mainitussa tarkoi•turksessa Te, Herra Puhemies,     noin 106 milj. mlk ja erilliskustannuikset 175
17667: olette 4 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          milj. mk, joten tuottojen olisi pitänyt olla
17668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        65% suuremmat kattaaikseen välittömät kus-
17669: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tannukset.
17670: edustaja A. Vaittinen-Ku~kan ym. näin kuulu-           Rautatiehallituksen mukaan rautatiet ei o!e
17671: vasta kirjaUisesta kysymyksestä n:o 307:            pystynyt säilyttämään kuljetusosuuttaan kappa-
17672:                                                     letavaralHkenteessä, vaikka siHä on ollut mui-
17673:           Onko Hallitus tieto~nen niistä val-       hin kuljetusmuotoihin nähden alhaisempi tariffi-
17674:        tionrautateiden kappaletavaraliikenteen      taso. 196()-,luvun alusta 1ähtien kuljetettu tonni-
17675:        rahdiwsjärjestelmässä tehdyistä muutok-      määrä on jatkuvasti laskenut. Vuonna 1975
17676:        sista, joiden seurauksena kappaletava-       kappaletavaran tonnimäärä oli 33 % pienempi
17677:        rain rahdit eli kuljetusmaksut nousevat      kuin vuonna 1961, kun sen sijaan vaunutkuor-
17678:        useissa tapauksissa valtioneuvoston 1.       maliikenteessä tonnimäärä kasvoi vastaavana ai-
17679:        10. 1976 toteuttamia tariffeja suurem-       kana 23 % (Liite 1 ) . Vanhaa kuljetus- ja tarif-
17680:        miksi kohdistuen pääasiassa syrjäseutu-      fijärjestelmää jankamalia olisi t~lanne edelleen
17681:        jen tavarantoimituksiin ja vaikeuttaen       pääss)'t huononemaan. Kuljetusosuuden säilyt-
17682:        siten entisestäänkin syrjäseutujen asuk-     tämisebi on päästävä tehokkaaseen ja nyky-
17683:        kaiden elinehtoja, ja jos on,                aihiseen kuljetusjärjestelmään ja samalla lii-
17684:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    kenteen :kehittämisen avuHa parantamaan sen
17685:        tynyt tai a~koo ryhtyä tilanteen korjaa-     kannattavuutta.
17686:        miseksi?                                        Pää.tavoitteena on kuljetusvarmuuden paran-
17687:                                                     taminen ja kuljetusnopeuden lisääminen. Nåitä
17688:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tavoitteita pitävät ·rautateiden asiaik:kaat ensi-
17689: taen seuraavaa:                                     arvoisen tärkeinä. Kannattavuutta parannetaan
17690:    Parlamentaarisen liikennekomitean mukaan         kustannuksia supistavalla järjestelmällä ja ko-
17691: tavaraliikenteessä rautateille parhaiten soveltu-   rottamalla tariffeja.
17692: via kuljetuksia ovat raskaat, pitkämatrkaiset ja       Edellä mainitut tavohteet on pyritty toteut-
17693: säännölliset kuljetukset sekä myös pienemmissä      tamaan siten, että kappaletavaraliikenteen hoito
17694: erissä tapahtuvat lruljetukset, mikäli ne voidaan   rautateitse on 1. 10. 1976 -lukien keskitetty
17695: koota voimakUmiksi tavaravirro1ksi. Keskittymi-     suhteellisen harvojen terminaalien välille. Tämä
17696: nen näihin kutljetuksiin on rautateiden päämää-     on .luonut edellytykset pienentää ki!Sik:okuljetuk-
17697: rän mukaista, koska tämä mahdollistaa liiken-       sen kustannuksia ikuljetettua yksikköä kohti,
17698: teeseen sidottujen voimavarojen tehokkaan käy-      koska terminaalien väliJ.le muodostuu aikaisem-
17699: tön sekä rautateiden itsensä että koko liikenne-    paa voimakkaampia tavaravirtoja ja siirtokuor-
17700: sektorin !kannalta.                                 maustyö vähenee entiseen järjestelmään verrat-
17701:    Kappaletavaralähetykset ovat kevyitä, eilkä      tuna. Terminaalien väliset kuljetukset hoidetaan
17702: .niistä ole muodostunut vonakkaita tavaravir-       vaunukuormaliikenteen tapaan. Tavara kuljete-
17703: toja. Tästä on johtunut, että tähän liikentee-      taan terminaaliin tai jaetaan sieltä autoilla, mi-
17704: seen sidottuja voimavaroja on jouduttu käyttä-      käli asiakas ei itse suorita tätä tehtävää.
17705: mään epätarkoituksenmukaisella tavalla ja näin         Poi'kkeuksia main1tus'ta auton ja junan työn-
17706: kappaletavaraliikenne on ollut erittäin kannatta-   jaosta voidaan tehdä sellaisissa yksittäistapauk-
17707: matonta. Tuotot eivät ole kattaneet edes lii-       sissa, jois,sa esim; kustannussyyt puoltavat käyt-
17708: kenteen .aiheuttamia välittömiä kustannuksia.       tämään toista ikuljetusmuotoa.
17709: 4                                                1976 vp.
17710: 
17711:    Kul'j<etusjärjestelmän uusimiseen liittyy tariffi-   Lokakuun alussa voimaan astuneen tariffijärjes-
17712: uudistus katkotariffipohjalle todellisen kuljetus-      telmän yhteydessä kappaletavaraliikenteen tarif-
17713: tavan mukaisesti.                                       fit nousivat kesk~määrin 26 %, josta katko-
17714:    Terminaa1ien väliset kuljetukset rahditetaan         tariffijärjestelmän aiheuttama osuus oli noin 10
17715: kiskotarrffin mukaisesti ja nirhin liittyvät nouto-     prosenttiyks~k!köä.
17716: ja jakelulruljetukset liitäntätarHfin muka~sesti.
17717: 
17718:   Hintavertailuesimerkkejä kappaletavaran perusrahtitariffin ja llitäntätariffin tariffitasosuhteista
17719: kuljetusvälimatkaltaan ja palvelutasoltaan toisiinsa rinnastettavissa kuljetuksissa.
17720: Esimerkki 1                                          Tariffi.              Lähetyksen pain<>
17721:                                                          välimatka      100 kg         300 kg       1 000 kg
17722:                                                             km                   kuljetusmaksu mk
17723: Perusrahtikuljetus Rovaniemi-Kemi . . . . . . . .          114        18,00         38,10            96,30
17724: Linjaliitäntäkuljetus Rovaniemi-Alakylä . . . .            114        11,60         33,10            82,40
17725: Viimeksi mainittu kuljetus on halvempi                                36%           13%              14%
17726: Esimerkki 2
17727: Perusrahtikuljetus Lahti-Riihimäki . . . . . . . .          59        18,00          28,80           72,10
17728: Linjaliitäntäkuljetus Lahti-Padasjoki . . . . . . .         53         9,50          27,00           66,70
17729: Viimeksi mainittu kuljetus on halvempi                                47%             6%              7%
17730: Esimerkki 3
17731: Perusrahtikuljetus Lahti-Kouvola . . . . . . . . . .        62        18,00          33,80           85,20
17732: Linjaliitäntäkuljetus Lahti-Sysmä . . . . . . . . . .       70         9,50          27,00           66,70
17733: Viimeksi mainittu kuljetus on halvempi ..... .                        47%            20%             22%
17734:   Perus- ja linjaliitäntäkuljetusten palvelutasosuhteen tasaamiseksi on edellä mainittuihin perus-
17735: rahtihintoihin sisällytetty paikallisliitäntämaksu määräpaikkakunnalla asiakkaalle suoritettavasta
17736: kotiinkuljetuksesta.
17737: 
17738: 
17739: 
17740:    Kysymyksen perusteluissa on mamlttu esi-             va:lla kotiinkuljetusma:ksulla on jokseenkin yhtä
17741: merkki ka:ppaletavatan kuljetuksesta Heinäve-           suuri kuin ra:hti samanpituiJSesta Wtäntrukulje-
17742: deltä Varkauteen. Tällaisissa tapauksissa rauta-        twksesta liitäntäHnjan varrella olevalle asiak-
17743: tie ei ole kuitenkaan sopiva kuljetusmuoto sa-          kaalle. Liitteessä 2 on esitetty sekä kuvioiden
17744: tunnaisil1e kappa1etavaralähetyksille. Mikäli ky-       että taulukon avulla kisko. ja Hitäntätahtien
17745: symyksessä taas ovat suuret tavaraerät, kuljetus        vertailu. Rautateiden linjaliitäntärahdit ovat
17746: hoidetaan vaunukuormaliikenteenä lyh~ntä tietä          huomattavasti a1ha~semmat kuin elinkeinohalli-
17747: kiskotariffina.                                         tuksen hyvälksymät ammattimaisen kuorma-
17748:    Uusi kappaletavaran kuljetus- ia tarifHjärjes-       autoliikenteen kappaletavararahdit.
17749: telmä on yhtenäinen koko maas'sa, joten se ei              Uudesta järjestelmästä saawtettava hyöty
17750: periaatteessa ole kehitysalueita syrjivä. Kuiten-       kohdistuu sekä asiakkaHle että rautateille. En-
17751: kin on ilmennyt eräitä epäkohtia varsinkin haja-        tiseen sekavaan kuljetus- ja tariffijärjestelmään
17752: asutusalueil1a, joilla välimatkat terminaaldhin         verrattuna %sinkertaistaminen nopeuttaa kul-
17753: ovat suhteelHset pirrkät. Aikaisempikaan järjes-        jetuksia ja lisää kuljetusvarmuutta. Kuljetusvar-
17754: telmä ei oll~l't tasapuolinen, sillä tariffitasoltaan   muudeHa tarkoitetaan sitä, että tavara kulkee
17755: korkeammalla katkotariffilla rahditettiin jatko-        suunnitellun aikataulun mukaisesti ja käsittely-
17756: kuljetukset tavara1injoi1la, jotka olivat autoilla      kertojen väheneminen p1enentää tavaran vahin-
17757: tapahtuvaa yhdysmkennettä rautateille. Näistä           goittu·mista. Lähecysten kuljettamismahdo1Hsuu-
17758: pääosa oli juuri kehitysalueella.                       det ovat pysyneet ennallaan, vaikka osoitepaik-
17759:    Autoilla tapahtuvien liitäntäkuljetusten tah-        kojen lukumäärää on vähennetty yhdistämällä
17760: dit eivät ole kiskorahteja korkeammat. Kisko-           entisiä osoitepail&oja, sillä kuljetusreitit ovat
17761: kuljetus lisättynä määräterminaalissa tapahtu-          pysyneet :Hihes muuttumattomina. Jakelulinjo-
17762:                                                N:o 307                                               5
17763: 
17764: jen varsHla oHeista rautatieliiJkennepailkoista on   vat kysymykset käsitellään rautatiehallituksen
17765: tullut kappaletavaraliikenteessä tavaranhuolinta-    asettamassa työryhmässä, jossa ovat edustettui-
17766: patkkoja.                                            na myös henkilökuntajärjestöt.
17767:    Rautatiehallituiksen mukaan uudistus on luo-         Uusi järjestelmä on tuonut mukanaan teki-
17768: nut edellytykset rationalisoinnin avulla kehittää    jöitä, jotka varsinkin haja-asutusalueilJa ilmene-
17769: kappaletavaran käsittelytyötä tet'mi.narueissa si-   vät kustannusnousuina ja palvelutason heikke-
17770: ten, että tähän työhön erilkoistunut henki1ökun-     nemisenä. LHkenneministeriö tulee tutkimaan
17771: ta tuntee työnsä mielekkääksi. Uudistuksen           järjestelmän haittavaikutukset !kun se on ollut
17772: avulla pitkällä aikaväliHä saavutettavasta hen-      voimassa niin kauan, että siitä voidaan saada
17773: kilökuntasäästöstä ja vapautuvan henkilökun-         selvä kdkonaiskuva, minkä jälkeen ryhdytään
17774: nan kouluttam~sesta mu1hin tehtäviin aiheutu-        toimenpiteisiin haittatekijöiden poistamiJseksi.
17775:      Helsingissä joulukuun 8 päivänä 1976.
17776: 
17777:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
17778: 6
17779: 
17780:                                                                     LIITE 1
17781: 
17782: 
17783: 
17784:                 KAUPALLISEN TAVARALIIKENTEEN TONNIEN KEHITYS
17785:                               VUOSINA 1961-1975
17786: INDEKSI
17787: 160
17788: 
17789: 
17790: 140
17791: 
17792: 
17793: 120
17794: 
17795: 
17796: 
17797: 
17798:     80
17799:                                            KAPPALETAVARA
17800:     60
17801: 
17802: 
17803:     40
17804: 
17805: 
17806:     20
17807: 
17808: 
17809:          1961   63       65       67       69      71          73      75
17810:                                                                                                          7
17811: 
17812:                                                                                                  LIITE 2
17813:                    KAPPALETAVARATARIFFI 1. 10. 1976, YKSIKKÖHINNAT
17814:                 LIIT ÄNTÄRAHTI/PERUSRAHTI + PAIKALLISLIITÄNTÄRAHTI
17815: MK/100 KG
17816: 
17817: 24                                                                             .---------------
17818: 
17819: 22                                                                KÄYR.ii. 1
17820: 
17821: 
17822: 20
17823:                                                    r-----
17824:                                                    '
17825:                                                    1
17826:                                                    1
17827:                                                    1
17828: 18                                                 1
17829:                                                    1
17830:                                                    1
17831:                                                    1
17832:                                                    1
17833:                                                    1
17834: 16                                                 1
17835:                                       r-- ---------~
17836:                                       1
17837: 
17838: 
17839: 
17840: 
17841: 14                                    1
17842:                                       1
17843:                                       1
17844:                             r- -------'
17845:                             1
17846:                                                                KÄYRÄ
17847: 12                          1
17848:                             1                                                  1
17849:                             1                                                  1
17850:                             1                                                 1
17851:                             1                                                 1
17852:             r----F""'- -- ..J                                                 1
17853:                                                           - - - - - - ______ .J
17854:                   1
17855: 10                1
17856:                   1
17857:                                                r--+-J
17858:                   1
17859:                   1
17860:                                                    1
17861:                   1
17862:             ,--.l                                  1
17863:                                                    1
17864: 
17865:  8
17866:             1
17867:             1
17868:                                       r-----------.l
17869:                                       1
17870:             1                         1
17871:             1                         1
17872:        ,-...J                         1
17873:                                       1                  PERUSRAHTt + PAIKALLIS-
17874:        1
17875:        1
17876:                             r-------.J             - - - LI I TÄNTÄ ( KOT, KULJETUS)
17877:                             1
17878:  6 _j                       1
17879: 
17880:                   r-----l
17881:                             1
17882:                                                                        LINJALIITÄNTÄRAHTI
17883:                   1
17884:                   1
17885:             r--.J                                      K.ÄYRÄ 1        PAINOLUOKKA 0 - 164 KG
17886:  4          1
17887: 
17888:        r--"
17889:             1                                          KÄYRÄ 2 PAINOLUOKKA 3100 -
17890:        1
17891:      _.J                                                                   4899 KG
17892:  2
17893: 
17894: 
17895:                                                                    1    1 1    1    1    1   1   1   1
17896:                                                                        250         300       350 KM
17897: 8
17898: 
17899:         RAHTIVERTAILUJA INDEKSILUKUINA       KISKORAHTI     = 100
17900:                            VALTIMO                     AUTOKULJETUS
17901:                                                        KOTIINKULJETETTUNA
17902: 
17903: 
17904: 
17905: 
17906:           AUTOKULJETUS
17907:           KOTIINKULJETETTUNA         100 KG LÄHETYS, RAHTI 95
17908:           KEMI -
17909:                                     4000 n         n          n          92
17910:           KARESUVANTO
17911:           383 KM
17912: 
17913: 
17914: 
17915: 
17916:                  KEMI
17917: 
17918: 
17919: 
17920:     KISKOKULJETUS                         100 KG LÄHETYS, RAHTI 100
17921:                                          4000 II        H       100 II
17922:     KOTIINKULJETETTUNA
17923:     KEMI - IISALMI
17924:     381 Kt1
17925: 
17926:                                11SALMI
17927:                                                  N:o 307                                                 9
17928: 
17929: 
17930: 
17931: 
17932:                              T i U R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
17933: 
17934:   I det syfte 3 7 § 1 mom. rirksdagsordningen           vara 65 % större för att täcka de direkta
17935: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skrivelse           kostnaderna.
17936: av den 4 november 1976 tili vederbörande                   Enligt järnvägsstyrelsen har järnvägarna inte
17937: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-         förmått b1behålla sin transportandel av stycke-
17938: dags.man A. Vaittinen-Kuikkas m.fl. sikriftliga         godstraJiken, även om de haft en i jämförelse
17939: spörsmål nr 307, som följer:                            med andra transportformer lägre tari.ffnivå.
17940:                                                         Sedan början av 1960•talet har den transpor-
17941:            Är Regeringen medveten om de i               terade mängden uttrydkt i ton, ständigt
17942:         statsiämvägarnas befraktningssystem för         minskat. År 1975 var antalet ton för stycke-
17943:         styckegodstrafik företagna ändringar,           godsets del 33 % mindre än år 1961, med'<ln
17944:         viLka medfört att frakterna e11er trans-        antalet ton för vagnslasttrafikens del under
17945:         portavgifterna för styckegods i flere fall      motsvarande tid däremot steg med 23% (Bi-
17946:         överstiger de tariffer som sta:tsrådet in-      laga 1 ) . Genom fortsatt anväJndning av det
17947:         förde 1. 10. 1976 och i huvudsak drab-          ga:mla transport- och tariffsystemet skulle si-
17948:         bar fjärrorterna:s godsleveranser s-amt         tuationen ytterligare ha förvärrats. För att bi-
17949:         därigenom ytterligare försvårar levnads-        behålla transportandelen bör man komma fram
17950:         viHkoren för befo1kningen i avlägset be-        till ett effektivt och modernt transportsystem
17951:         lägna tra:kter och, om så ä:r fallet,           och samtidigt genom a:tt utveckla trafirken för-
17952:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       bättra dess lönsamhet.
17953:         ellet ämnar den vidtaga för illtt rätta tili
17954:         denna situation?                                   Den viktigaste målsättningen är att förbättra
17955:                                                         trans.portsäkerheten och öka transportsnahbhe-
17956:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ten. Järnvägarna:s ikunder anser dessa mål:sätt-
17957: samt anföra följande:                                   ningar vara av pri1t11är betydelse. Lönsamheten
17958:                                                         förbättras genom ett system som minskar kost-
17959:    Enligt parlamenta:riska trafikkommitten är de        naderna och genom att höja tari.fferna.
17960: transporter inom godstrafiken, som bäst lämpar
17961: sig för järnvägarna 'tunga, långa och regel-               Man har strävat tiJll att förverkliga ovan
17962: bundina transporter ·samt även tra:nsporter som         nämnda målsättningar så, att skötseln av sty<:ike-
17963: sker i mindre partier, såvida de ka:n koncentre-        godstrafiken per järnväg efter 1. 10. 1976 har
17964: ras till kraftiga varuströmmar. Det är förenligt        koncentrerats tili sträckorna mellan relativt få
17965: med järnvägarnas målsäuning att koncentrera             terminaler. Detta har 'S'kapat förutsättn1:ngar för
17966: sig på dessa transporter, emedan man på så              en minskning av kostnaderna för järnvägstrans-
17967: sätt effektivt ka:n utnyttja de resurser som är         port per transporterad enhet, emeda:n det mel-
17968: bundna vid trafiken, med ta:nike på såväl järn-         lan terminaieroa uppkommer kra:ftigare varu-
17969: vägarna själva som hela trafiiksektorn.                 strömmar än tidigare och omlastningsarb«;:tet
17970:    Styckegodsförsändelser är lätta och har inte         mrnskar jämfört med det tidigare systemet.
17971: bi1dat några kraftiga varuströmmar. Detta har           Transporteroa mellan terminaieroa sköts i form
17972: medfört, att man nödgats nyttja de vid den-             av vagnslasttrafik Godset transporteras till en
17973: na :trafik bundna resurserna på ett oändamåls-          terminai e1ler distribueras vidare med bHar, .så-
17974: enligt sätt, vilket lett tili att styckegodstrafiJken   vida inte kunden själv sköter denna del av
17975: varit synnerligen olönsam. Intäkterna har inte          transporten.
17976: ens tädkt de direkta kostnaderna för .trafiken.            Undantag från nämnda arbetsfördelning mel-
17977: År 1975 var intäkterna av denna tra.fi<kform            lan bil och tåg kan göras i sådana enstaka fall,
17978: ca 106 milj. mk och särkostnadema 175 milj.             där t.ex. kostnadsskäl talar för en annan trans,
17979: mk, virket innebär att intäkterna hade bort             portform.
17980: 2 1244/76
17981: 10                                                1976 vp.
17982: 
17983:    T:ill förnyandet av transportsystemet ansluter        ningstariff. I sa:mband med det tariffsystem
17984: sig en tariffreform på avsnittstariffbas1s, i en-        som trädde i kraft i början av oktober steg
17985: lighet med det faktiska transportsättet.                 styckegodstrafikens tariHer i genomsnitt 26 %,
17986:    T ransporterna mellan termi:nalerna betrwktas         varav avsnittsta:riffsystemets andel utgjorde ca
17987: enligt järnvägsta:riff och ti!ll dem a:nslutna hämt-     10 procentenheter.
17988: nings- och distr1butionstra:nsporter enligt anslut-
17989: 
17990:    Prisjämförelseexempel på tariffnivåförhållandena mellan styckegodsets grundfrakttariff och
17991: anslutningstariff för sådana transporter, som till sin transportsträcka och servicenivå kan jäm-
17992: föras sinsemellan.
17993: Exempel 1                                            Tariff·             Försändelsens vikt
17994:                                                      srräcka      100 kg       300 kg       1000 kg
17995:                                                             km                   transportavgift mk
17996: Grundfrakttransport Rovaniemi-Kemi                         114         18,00         38,10            96,30
17997: Linjeanslu tningstransport Rovaniemi-Alaky lä              114         11,60         33,10            82,40
17998: Den senare transporten är billigare . . . . . . . . ..                 36%           13%              14%
17999: Exempel 2
18000: Grundfrakttransport Lahti-Riihimäki ..... .                  59        18,00         28,80            72,10
18001: Linjeanslutningstransport Lahti-Padasjoki ..                 53         9,50         27,00            66,70
18002: Den senare transporten är billigare ......... .                        47%            6%               7%
18003: Exempel 3
18004: Gmndfrakttransport Lahti-Kouvola ....... .                   62       18,00          33,80            85,20
18005: Linjeanslutningstransport Lahti-Sysmä ..... .                70        9,50          27,00            66,70
18006: Den senare transporten är billigare . . . . . . . . .                 47%            20%              22%
18007:     För att utjämna servicenivåförhållandet mellan grund- och linjeanslutningstransporterna har
18008: i förutnämnda grundfraktpriser inberäknats den lokala anslutningsavgiften för hemtransport
18009: tili kunden på destinationsorten.
18010: 
18011: 
18012: 
18013:     I motiveringen tili spörsmålet har som                  Fraiktema för anslutningstransporter per bil '
18014: exempel nämnts transport av styckegods från              är inte dyrare än järnvägsfmkterna. Jämvägs-
18015: Heinävesi t~ll Varkaus. I dylika fall är järnväg         transportkostnaden utökad med hemtransport-
18016: dock inte en lämplig transportform för spora-            avgift vid bestämmelsetermina:len är ungefär
18017: diska styokegodsförsändelser. Såvida det åter            Hka stor som fmkten för en lika lång ans1ut-
18018: är frågan om stora varupartier, sköts trans-             ningstransport tili kund, som befinner Slig i
18019: porten ,såsom vagnslasttrafik den kortaste vägen         närheten av anslutningslinjen. I bhlaga 2 ingår
18020: mot järnvägstariff.                                      jämföre1se mel:lan järnvägs- och anslutnings-
18021:     Det nya transport- och tariffsystemet för            frakter, viliken framställts med t1llhjä1p av figu-
18022: stydkegods är enhetligt i hela landet, varför det        rer och en tabell. Järnvägarnas linjeanslutnings-
18023: i principen inte drstkriminerat utvecklingsom-           frakter är. avsevärt biHigare än de styckegods-
18024: rådena.                                                  fraikter inom ramen för yrkesmässig lastbils-
18025:     Det har dock framkommit en del missför-              trwHk, vi1ka godkänus av näringsstyrelsen.
18026: hållanden i synnerhet på glesbebyggda områden,              Såväl järnvägar:na som dess kunder drar.nytta
18027: där avstånden tili terminaler är relatirvt långa.        av det nya systemet. Jämfört med det tidigare
18028: Det tidigare systemet var inte heller rättvist,          broki:ga transport- och tarHfsystemet gör denna
18029: ty mot avsnittstariffer som dll sin tariffnivå           förenkling tran&porterna snabbare och trans-
18030: var högre befmktades anslutningstransporter på           portsälkerheten större. Med transportsäkerhet
18031: godslinjer, vi1ka innebar förbindelsetrafi:k per         avses att godset rör sig emigt en planerad tid-
18032: bill tiLI järnvägarna. Huvuddelen av dessa fanns         tabeU och att ett m1ndre antal behandlings-
18033: uttryckligen inom utvecklingsområdet.                    gånger medför minskade skador på godset.
18034:                                                 N:o 307                                              11
18035: 
18036: Tran:sportmöjligheterna är oförändrade trots att       men kommer att åstadkomma på lång sikt,
18037: antalet adres,sorter minskats genom samman-            samt med utbildning arv den friställda persona-
18038: slagning av tidigare adressorter, ernedan trans-       len för andra uppgifter, behandlas i en av järn-
18039: por.trutterna bibehållits nästan oförändrade. De       vägsstyrelsen til1satt arbetsgrupp, där även per-
18040: järnvägstrafikplatser som legat invid distr1bu-        sonalorganisationerna är representerade.
18041: tionslinjer har blivit godsexpeditioner för               Det nya systemet har medfört konsetk:venser
18042: styckegodstrafitk:en.                      ·           som särsUt i glesbygder tagit sig uttryck i
18043:    Enligt järnvägsstyrelsen har reformen skapat        kostnadsökningar och försvagning av service-
18044: förutsättningar för ,att med tillhjälp av rationali-   nivån. TrafiJkministeriet lkommer att gra:nska
18045: sering utvedlda styckegodsbehandlingen vid ter-        de negativa konsekvenserna när det nya syste-
18046: minalerna så, att på detta arbete specialiserad        met varit i kra~ft så länge att man kan f<å en
18047: personai finner sitt arbete meningsfullt. De           helhetsbild av det, och därefter vidta åtgärder
18048: frågor som sammanhänger med den personal-              för att avlägsna de negati:va konsekvenserna.
18049: inbesparing, som man med ,tillhjälp av refor-
18050:       Hds~ngfovs den 8 december 1976.
18051: 
18052:                                                                       Trafikminister Ragnar Granvik
18053: 12
18054: 
18055:                                                              BILAGA 1
18056: 
18057: 
18058: 
18059:      UTVECKLINGEN AV TONMÄNGDEN I DEN KOMMERSIELLA GODSTRAFIKEN
18060:                            ÅREN 1961-1975
18061:  INDEX
18062: 
18063: 160
18064: 
18065: 
18066: 140
18067: 
18068: 
18069: 120
18070: 
18071: 
18072: 
18073: 
18074:      30
18075: 
18076: 
18077:      60
18078: 
18079: 
18080:      40
18081: 
18082: 
18083:      20
18084: 
18085: 
18086:           1961 63      65      67      69       71      73         75
18087:                                                                                                                       13
18088: 
18089:                                                                                                                BILAGA 2 ·
18090:                  STYCKEGODSTARIFF FR. 0. M. 1. 10. 1976, ENHETSPRISER
18091:                  ANSLUTNINGSFRAKT /GRUNDFRAKT + LOKALANSLUTNINGSFRAKT
18092: MK/100 KG
18093: 
18094: 24~                                                                                                    r------ ---------
18095:                                                                                                        1
18096:                                                                                                        1
18097: 
18098:      ~
18099:                                                                                                        1
18100:                                                                                                        1
18101:                                                                                                        1
18102: 
18103:      ~
18104:                                                                                                        1
18105: 
18106: 22                                                                                       FIGUR 1 :
18107:      1
18108: 
18109: 
18110:      l
18111: 20~
18112:      ~
18113: 18t
18114: 161-                                               r--
18115:                                                    1
18116:                                                    1
18117: 
18118: 
18119: 
18120: 
18121: 14l                                   r- ---- ___ J
18122:                                                    1
18123: 
18124: 
18125:                                       1
18126: 
18127: 
18128: 12t                                   1
18129:                                       1
18130:                                       1
18131:                                       1
18132:                                                                                                         1
18133:                                                                                                         i
18134:                                                                                                         1
18135:                                       1
18136:                                                                                                         1
18137:                  ,.---____.::::=---...)                                       _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ .J1
18138: 101
18139:      r                                                         ,...--._J_-J
18140: 
18141: 
18142: 
18143: 
18144:                                                                       1
18145:                                                     r-- ------ __ _,
18146:                                                     1
18147:                                                     1
18148:                                                     1
18149:                                       r- ______ 1...~
18150:                                                                                           GRUNDFRAKT + LOKAL-
18151:                                                                                           ~NSLUTNINGSFRAKT
18152:                                       1                                                     HEMKÖRNING)
18153:                                       1
18154:                          r----.J
18155:                                       1                               ------- LINJEANSLUTNINGSFRAKT
18156:                          1
18157:                          1                                             FIGUR 1            VIKTKLASS 0 - 164 KG
18158:                  r--.J
18159:                  1
18160:                  1                                                     FIGUR 2            VIKTKLASS. 3100 - 4899 KG
18161:              r--'
18162:          _
18163:          _;
18164:              1
18165: 
18166: 
18167: 
18168: 
18169:  2
18170: 
18171: 
18172: 
18173:                                                                                                                  350 KM
18174: 14
18175: 
18176:             INDEXJÄMFÖRELSER AV FRAKTER        RÄLFRAKT = 100
18177:                                   VALT1 MO                BI LTRANSPORT
18178:                                                           MED HEMKÖRNING
18179:  FÖRSÄNDE[SENS VIKT        100 KG, FRAKT 79                      JOENSUU -
18180:         "           "     4000 "     "   82                      VALTIMO
18181:                                                                  178 KM
18182:  FÖRSÄNDELSENS VIKT        100 KG, FRAKT 100
18183:         "           "     4000 "     " 100
18184: 
18185:                                                   RÄLTRANSPORT
18186:                                                   MED HEMKÖRNING
18187:                                                   JOENSUU- PIEKSÄMÄKI
18188:              PIEKSÄMÄKI                           183 KM
18189: KARESUVANTO
18190: 
18191:               BILTRANSPORT
18192:               MED HEMKÖRNING      FÖRSÄNDELSENS VIKT        100 KG, FRAKT 95
18193:               KEMI -                       "          u    4000 u     u   92
18194:               KARESUVANTO
18195:               383 KM
18196: 
18197: 
18198: 
18199: 
18200:                                  FÖRSÄNDELSENS VIKT        100 KG, FRAKT 100
18201:      RÄLTRANSPORT                      u          u       4000 u     ff  100
18202:      MED HEMKÖRNING
18203:      KEMI - 1 I SALMI
18204:      381 KM
18205: 
18206: 
18207: 
18208:                                   IISALMI
18209:                                                    1976; -V:p.
18210: 
18211: Kirjallinen kysymys n:o 308.
18212: 
18213: 
18214: 
18215: 
18216:                                      Tuomaala ym.: Etelä-Pohjanmaan Järviseudun vHjelijöiden saatta-
18217:                                         misesta lihantuotannon alueellisen tuen piiriin.
18218: 
18219: 
18220:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18221: 
18222:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti syyskuus-         saamatta arviolta yli 1,5 milj. mk a:luetukea. Si-
18223: sa 1973 toimikunnan selvittämään, miten maa-              tä on pidettävä suurena epäoikeudenmukaisuu-
18224: talouden hintapohittisen tuen jakoperusteita              tena järviseutulaisten lihantuovtajien kannalta,
18225: olisi tarkistettava, jotta se mahdollisimman tar-         koska he joutuvat harjoittamaan elinkeinoaan
18226: koitukisenmukaisesti tukisi pienten tilojen vilje-        olosuhteissa, jotka täysin vastaavat oloja niiilä
18227: lijöiden ja kehitysalueiden viljelijäväestön toi-         alueiHa, }ot:ka ovat oikeutettuja aJuetuen saami-
18228: meentuloa huomioon ottaen maatalouden alueel-             seen myös lihan osalta.
18229: Hsten ja sisä1sten tuloerOtjen tasoivtamistarpeen.           Kun lihantuotanto on Etelä-Pohjanmaan Jär-
18230:     Sanotun toimikunnan, ns. Muuramon toimi-              viseudulla maidon- ja perunantuotannon ohella
18231: kunnan mietinnön pohjalta valtioneuvosto teki             tärkein tuotantosuunta, esitämme edellä ole-
18232: kesäkuussa 1976 päätöksen, jonka pohjalta Ete-            vaan viitJaJten ja valttiopäiväjä:rjes:tyksen 37 § :n
18233: lä-Pohjanmaan Järviseudun seitsemän kuntaa                1 momentin perusteella valtioneuvoston asian-
18234: Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Vim-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
18235: peli, Lehtimäki ja Soini siirrettiin maidontuo-           myksen:
18236: tannon oStallta neljännestä tukialueesta kolman-
18237:  teen b-tukialueeseen, mikä merkitsi korotusta                       Pitääkö Hallitus tarpeellisena lihan-
18238: maidon tuottajahintaan Järviseudun kunnissa.                      tuotannon alueellisen tuen ulottamista
18239:  Näin ollen järviseutulaiset maidontuottajat pää-                 Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle Alajär-
18240: sivät vihdoin oikeudenmukaiseen asemaan ver-                      ven, Evijärven, Kortesjärven, Lappajär-
18241:  rattuna muiden vastaavien alueiden maidontuot-                   ven, Vimpelin, Lehtimäen ja ·Soiriin
18242:  tajiin.                                                          kuntien lihaa tuottaville viljelijöille, ja
18243:     Tästä kauan kaivatusta uudistuksesta jäivät                   jos pitää,
18244:  kuitenkin osattomi:ksi Etelä-Pohjanmaan Järvi-                      milloin Hallitus aikoo korjata sano-
18245:  seudun lihantuottajat, sillä Järviseudun kunnat                  tun epäkohdan ja saattaa Etelä-Pohjan-
18246: eivät jostain syystä vielä 'tulleet lihantuotannon                maan Järviseudun oikeudenmukaiseen
18247: osalta aluetuen piiriin. Tämä merkitsee sitä, että                asemaan lihantuotannon 1tuen osalta
18248:  järviseutulaisilta lihaa tuottavilta viljelijöiltä jäi           muihin vastaaviin alueisiin nähden?
18249:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
18250: 
18251:           Juhani Tuomaala                   Antti Pohjonen                   Bror Lillqvist
18252:           Veikko Pihlajamäki                                                 Toivo Jokiniemi
18253: 
18254: 
18255: 
18256: 
18257: 1339/76
18258: 2                                                1976 \ip.
18259: 
18260: 
18261: 
18262: 
18263:                         · E d u s k Li n n a n· · H e l: { a P u h e m i e h e 11 e.
18264: 
18265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momendssa                      Maataloustuen jakoperustetoimikunta tutki
18266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                  varsin perusteellisesti aluetuen jakoperusteita ja
18267: olette 4 päivänä marraskuuta 197 6 päivätyn kir-               sen tekemän ehdotuksen pohjalta valtioneuvos-
18268: jeenne ohe1la toimittanut valtioneuvoston asian-               to .on tehnyt !lmluvaa vuotta Jcoskevat päätök-
18269: omaiselle jäsenelle jäljennäkiSen kansanedustaja               set. Maidon tuotantoavustuksen osalta aikai-
18270: Juhani Tuomaalan yin. näin kuuluvasta kirjalli-                s~mmatii ja III tukialueet jaettiin kahtia. Toi-
18271: sesta kysymytksestä n:o 308:                                   mikunta esitti lihan tuotantoavustuksen osalta
18272:                                                                aluejaon pidettäväksi ennallaan ja näin myös
18273:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena lihan-                valtioneuvosto päätti.                        .
18274:        tuotannon alueellisen tuen ulottamista                      Perusteluna tälle oJ.i se, etJtä maidon tuotanto-
18275:        Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle Alajär-                  avustusalueiden jakamisella lievennettiin varsin
18276:        ven, Evijärven, Kortesjärven, Lappajär-                 korkeiksi muodostuneita eroja eri alueiden vä-
18277:        ven, Vimpelin, Lehtimäen ja Soinin                      lillä i·a kun lihan osalta ei aluejakoa tehty, ei
18278:        kuntien lihaa tuottaville viljelijöille, ja             synny heti uusien alueiden osalta kovin suuria
18279:        jos pitää,                                              eroja rajan eri puolella oleVlien kuntien välillä.
18280:           milloin Hallitus aikoo korjata sano-                 Edelleeri on todettava, että aluetuen lisäykseen
18281:        tun epäkohdan ja saattaa Etelä-Pohjan-                  käytettäv1ssä ollut rahamäärä oli otettava huo-
18282:        maan Järviseudun oikeudenmukaiseen                      riiioon ]a se e1· sallinut rajamuutoksia. Seuraavan
18283:        asemaan lihantuotannon 'tuen osalta                     maataloustuloratkaisun yhteydessä .on mahdol-
18284:        muihin vastaaviin alueisiin nähden?                     lista lihan :tuotantoavustuksen jakoperusteet ot-
18285:                                                                taa uudelleen esille.
18286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18287: vasti seuraavaa:
18288:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1976.
18289: 
18290:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
18291: 
18292: 
18293: 
18294: 
18295:                                                 ·.!'   :.=.:
18296:                                               N:o 308                                               3
18297: 
18298: 
18299: 
18300: 
18301:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18302: 
18303:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        dets fördelningsgrunder har ingående undersökt
18304: anger ha Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        grunderna för fördelningen av det regionala
18305: av den 4 november 1976 'tili vederbörande            stödet och utgående från dess förslag har stats-
18306: med1em av statsrådet översänt avskrift av            rådet fattat de beslut som gäller innevatande
18307: följande av riksdagsman Juhani Tuomaala              år. Beträffande produktionsunderstödet för
18308: m. fl. undertecknade spörsmål nr 308:                mjölk tudelades de tidigare II och III stöd-
18309:                                                      områdena. Kommissionen föreslog att distrikts-
18310:           Ans1er Regetriingen a:tt det finns behov   inde1ningen skulle förbli oförändrad beträffan-
18311:        att utsträcka det regionala stödet för        de produktionss'tödet för kött och så beslöt
18312:        köttprodukdoo tiH de köttproduceran-          även s•tatsrådet.
18313:        de lantbrukarna i det sydösterbottniska          Motiveringen härtill var, att man genom
18314:        sjödistriktets kommuner Alajärvi, Evi-        att de1a produktionsunderstödsområdena för
18315:        järvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Vindala,      mjölk lindrade de regionala skillnader, som
18316:        Lehtimäki och Soini, och om så är fallet,     blivit räH stora, och att det, då distriktsinde1-
18317:           när ämnar Regeringen rätta •tili sagda     ning inte gjordes för kött, inte genast uppstår
18318:        missförhållande och försätta sydöster-        särskilt stora skillnader mellan kommuner på
18319:        bottens sjödistrikt i en med tanke på         olika sidor av gränsen. Y tterligare måste man
18320:        andra motsvarande områden rättvis si-         konstatera, att man var ,tvungen att beakta det
18321:        tuation beträffande stödet för köttpro-       belopp som stod tiJl buds för ökning av de
18322:        duktion?                                      regionala stöden och att detta be1opp inte tillät
18323:                                                      gränsjusteringar. I samband med nästa Iant-
18324:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bruksinkomstavtal är det möjligt att på nytt
18325: samt anföra följande:                                överväga grundetna för fötdelningen av pro-
18326:   Kommissionen för översyn av lantbrukss•tÖ-         duktionsunderstödet för kött.
18327:      Helsingfors den 16 december 1976.
18328: 
18329:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
18330:   ..
18331: ~.'
18332:                                              1976 vp.
18333: 
18334: Kirjallinen kysymys n:o 309.
18335: 
18336: 
18337: 
18338: 
18339:                                  Tikka ym.: Autonkuljettajien työaikalain yhtenäisten soveltamis-
18340:                                     ohjeiden aikaansaamisesta.
18341: 
18342: 
18343:                         Ed u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
18344: 
18345:   Eduskunta hyväkisyi marraskuussa 1975 lain        lanne, että autonkuljettaja ajaa viikori ailcana
18346: työa~kalairi muuttamisesta; ns. aut~nkuljetta­      jopa 80 tuntia. Kun jokaisen 10 tunnin vuoro-
18347: jien työa~kalain. Tämän lain määräysten mu-         kautisen lepoajan jä~keen alkaa uusi vuoro-
18348: kaan moot:toriajoneuvon kuJjettajan pis1n vuo-      kausi, on työaika koko viikoksi järjestettävissä
18349: rokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia nii-    niin, että on 10 tunnin lepo, 11 tunnin työ-
18350: den 24 perättä1s,en tunnin aikana, jorka seu-       aika, 10 tunnin lepo, 11 tunnin työ jne. Vuo-
18351: raavat vuorokautista lepoaikaa. Saman lain mu-      rokautinen lepoaika voidaan myös lyhentää 7
18352: kaan moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtä-      tunniksi kahtena 24 tunnin jaksona viikon ai-
18353: m1ttai.nen työaika saa olla .enintään 5,5 tuntia.   kana. Tällöin voi syntyä jopa sellainen työviik-
18354: Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on     ko, että autonkuljettaja on työssä 83 tuntia.
18355: kuljehajalle annettava vähintään 30 minuutin           Työsuojeluhallituksen päätös vesittää lain
18356: pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.         tatikoitu!ksen. Valtion sektodlla ja kunnaJlisella
18357:    Työsuoje1uhaHitus on antanut .1 päivänä mar-     puolella on lain soveltamisesta annettu ohjeet
18358: raskuuta 1976 lain soveltamisesta uudet ohjeet.     jo aikaisemmin ja ne eroavat ratkaisevasti työ-
18359: Näiden sovellutusohjeiden mukaan lain tavoit-       suo1eluhallituksen nyt tekemistä sovellutusoh-
18360: teita oleellisesti muutetaan.                       jeista. Samaa lrukia sovelletaan nyt yksityisellä
18361:    Työsuojeluhallituksen ohjeessa todetaan mm.:     puolella toisin kuin julkisella sektorilla.
18362: "Lain 5 a §: ssä säädetään moottoriajoneuvon           Edellä olevan perusteeLla ja val'tiopäiväjärjes-
18363: kuljettajan vuorokautisesta työajasta. Sen mu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18364: kaan !kuljettajan pisin vuorokautinen työaika       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18365: ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 perättäisen      vaksi seuraavan kysymyksen:
18366: tunnin a1kana, jotka seuraavat vuorokautista
18367: lepoa~kaa.                                                     Onko HalHtus tietoinen siitä, että
18368:    Em. säännöksessä tarkoitettaneen vuorokau-               työsuojeluhallituksen autonkuljettajien
18369: tise1la työajalla kahden lain 16 a § :'ssä sään-            työailkalakia koskevat sovellutusohjeet
18370: nellyn vuorokautisen lepoajan välisenä aikana               on laadittu nHn, ettei eduskunnan ilmai-
18371: olevaa työaikaa. Vuorokautisen lepoajan jäl-                sema tahto autonkuljettajien työajan jär-
18372: keen aLkavan vuorokaudsen työajan enimmäis-                 jestämisestä toteudu, ja
18373: pituutta laskettaessa ei siten oteta huomioon                  mihin to1menp1teisiin HalHtus a1koo
18374: vuorokausilepoa edeltäneeseen työavkaan kuu-                ryhtyä, jotta autonkuljettaj1en työaika-
18375: luvia työtunteja."                                          lakia sovelletaan kaiki-lla sektoreilla yh-
18376:     Tällainen lain tulkinta tekee yhden lain pää-           tenäisten, edusJkunnan ilmaiseman tah-
18377: tavoitteista, liikenneturvalli:suuden parantami-            don mukaisten sovellutusohjeiden avul-
18378: sen, täysin mahdottomaksi, koska tämän tul-                 la?
18379: kinnan mukaan voi syntyä jopa sellainen ti-
18380:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
18381: 
18382:                    Seppo Ti~ka                                      Erkki Tuomioja
18383: 
18384: 
18385: 
18386:  1227/76
18387: 2                                               1976 vp.
18388: 
18389: 
18390: 
18391: 
18392:                           E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he He.
18393: 
18394:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        laskea. La:kia valmistel1een tieliikenteen työolo-
18395: mainitussa tat:lkoi:tuksessa Te, Herra Puhemies,       komitean mietinnöstä (komiteanmietintö 1971:
18396: olette 4 rpäivänä marraskuuta 1976 päivätyn            B 89) sen paremmin kuin muistakaan lainval-
18397: kirjeenne ohell.a toimittanut valtioneuvoston          misteluasiakirjoista ei saa yleisperusteluja tar-
18398: asianomaiselle jäsenelle jälj,ennöksen kansan-         kempaa selvitystä mainitun säännöksen tul!kin-
18399: edustaja T~kan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       taan. Sekä komiteanmietinnön yksityiskohtai-
18400: kysymyksestä n:o 309:                                  sissa perusteluissa että edellä mainitrussa halli-
18401:                                                        tuksen esityksessä eduskunnahle laiksi työaika-
18402:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          lain muuttamisesta on lähes sama sanamuoto
18403:        työsuoj etuhallituksen autonkuljettajien        kuin 5 a §:ssä.
18404:        työaiik.alalkia koskevat sovel1uwsohjeet           Työaikalain soveltamisessa ja tulkinnassa on
18405:        on laadittu niin, ettei eduskunnan ilmai-       ilmennyt epäselvyyttä paitsi vuorokautisen työ-
18406:        sema tahto aut;o:nkuljettajien työajan jär-     ajan osalta, myös eräistä muista kysymyksistä.
18407:        jestämisestä toteudu, ja                        Lain noudattamista valvova työsuojeluhallitus
18408:           mihin toimenpiteisiin HaNitus aikoo          on neuvotellut laajasti eri työmarkkinajärjestö-
18409:        ryhtyä, jotta autonkuljettajien työaika-        jen kanssa. Lisaksi tulkintakysymyksiä on käsi-
18410:        lakia sovelletaan kaikilla sektoreilla yh-      telty valtioneuvoston 17. 6. 1976 asettamassa
18411:        tenäisten, eduskunnan ilmaiseman tah-           kuljetusalan työsuojeluneuvottelukunnassa, jos-
18412:        don mukaisten sovellutusohjeiden avul-          sa ovat edustettuina viranomaisten ja työmark-
18413:        la?                                             kinajärjestöjen ohella kuljetusten suorittajia
18414:                                                        edustavat Suomen kuorma-autoliitto r.y., Tava-
18415:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ralinjat r.y. ja Linja-autoliitto r.y.
18416: taen seuraavaa:                                           Kaikkia !kysymyksiä ei eri tahojen kesken
18417:    Työatkalain ( 604/46) muuttamista koskeva           käydyissä neuvotteluissa ole vielä ehditty käsi-
18418: laki (189/76), joka pohjautui vuoden 1972              tellä niin pitkälle, että tu~kinnoista olisi päästy
18419: valtiopäiville annettuun hallituiksen esitykseen       yksfmielisyyteen. Tällainen näissä neuvotteluis-
18420:  (hall. es. n:o 145/1972 vp.) ja jolla työaika-        sa edelleen avoimeksi jäänyt iky,symys on 5 a
18421: lain soveltamisala ulotettiin koskemaan myös           § :ssä säännelty vuorokautinen työa~ka.
18422: moottoriajoneuvon kuljettajia, vahvistettiin 20.          Työsuojeluviranomaisten tarkastustoiminnan
18423: 2. 1976. Mainittua työaikalain muuttamista             ohjaamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi työsuo-
18424: koskevaa lakia, joka oli jätetty lepäämään en-         jeluhallitus on antanut 1 päivänä marraskuuta
18425: simmäisiin vaalien jäljestä pidettäv1in varsinai-       197 6 alustavat ohjeet as>ianomaisi1le kuljetus-
18426: siin valtiopäiviin ja joka siten oli hyväksyttävä      alan tarkaJstajille työa~kalain muutosten sovelta-
18427: sellaisenaan, muutettiin 9. 7. 197 6 vahvistetul-      misesta. Ohjeiden alustavan luonteen johdosta
18428: la laUla ( 620/7 6) niin, että sosiaali- ja terveys-   niissä ei ole epäselvyyttä aJiheuttaneiden kysy-
18429: min1steriölle alunperin tarkoitetut lain toimeen-      mysten kohdalla otettu ehdotonta lopullista
18430: panotehtävät siirrettiin työsuojeluhal<linnon or-      kantaa.
18431: ganisaatioralkenteessa tapahtuneiden muutosten            Työneuvostosta annetun lain ( 608/46) 9 § :n
18432: mukaisesti työsuojeluhallitukseHe. Molemmat            mukaan työneuvoston tehtävänä on muun
18433: työaikalain muutokset tulivat voimaan 1 päivä-         muassa antaa lausuntoja työaikalain soveltamis-
18434: nä lokakuuta 1976.                                     ta koskevista kysymyksistä, jos sosiaali- ja ter-
18435:    Kysymyksessä tru:lkoi:tettu työaikalain 5 a §       veysministeriö, tuomioistuin tai työnantajien
18436: sisältää säännöksen VUorokautisesta työajasta.         taikka työntekijöiden ,keskusjärjestö on sitä
18437: Säännöksestä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti      pyytäny,t. Muutamia ko. laiJn muutoksen muka-
18438: ilmi, miten vuorokautisen työajan pituus tulee         naan tuomia ongelmia on jo !käsitelty työneu-
18439:                                             N:o 309
18440: 
18441: vostossa. Työneuvosto on antanut lausunnot        kemään lausuntopyyntöön on työneuvoston toi-
18442: autonkuljettajien lepoajasta ja moottoriajoneu-   mesta vastattu, hallituksella ei ole aihetta aina-
18443: von kuljettajakäsitteen soveltamisesta. Suomen    kaan vielä tässä vaiheessa ryhtyä enempiin toi-
18444: Ammattiliittojen KeSikusjärjestö SAK r.y. on      menpiteisiin asiassa. H yväiksyessään edellä mai-
18445: 12. 11. 1976 pyytänyt lisäksi työneuvostoa an-    nitut työaikalain muuttami,sta koskeneet lait
18446: tamaan lausunnon muun muassa eddlä maini-         eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tarkoin
18447: tun työaikalain 5 a § :n 1 momentin soveltami-    seuraa työaikalain soveltamisen yhteydessä niin
18448: sesta.                                            hyvin työnantajil>le kuin 'työntekijöiUe mahdolli-
18449:    Kun mainittujen työsuojeluhallituksen ohjei-   sesti syntyviä epäkohtia. Eduskunnan lausuman
18450: den mahdolliseksi uudelleen arvioWiseksi ja       mukaisesti hallitus tulee tarkasti seuraamaan
18451: yhteensovittamiseiksi on saatavissa uusia pems-   lain soveltamista käytännön työelämässä ja ryh-
18452: teita ja näkökohtia sen jälkeen kun Suomen        tymään tarvittaessa toimenpiteisiin asiassa.
18453: AmmattiHittojen Keskusjärjestö SAK x.y.:n te-
18454:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
18455: 
18456:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
18457: 4                                            1976 vp.
18458: 
18459: 
18460: 
18461: 
18462:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18463: 
18464:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        'klart ooh entydigt hur längden av arbetstiden
18465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       per dygn skall beräknas. V arken ur det be-
18466: av den 4 november 1976 tili vederbörande             tänkande som fra:mlagts av kommitten för
18467: med!em av stats·rådet översänt avskrift av           undersökning av arbetsförhållandena inom väg-
18468: följande av riksdagsman T1kka m. fl. ställda         trafiken (kommittebetänkande 1971: B 89),
18469: spörsmål nr 309:                                    vilken kommitte berett lagen, eller ur övriga
18470:                                                     lagberedningshandlingar framgår tydligare än
18471:           Är Regeringen medveten om att de           ur den ahlmänna motiveringen hur nämnda
18472:        tillämpningsdirektiv, som arbetars:kydds-    stadgande skall tolkas. Både i kommittebetän-
18473:        styrelsen utarbetat, beträffande arbets-     kandets detaljerade motivering och i regeringens
18474:        tidslagens bestämmelser om bHförare är        ovannämnda proposition med förslag till lag
18475:        uppgjorda så, att riksdagens uttryckta        om ändring av arbetstidslagen är orda:lydelsen
18476:        önskemål i fråga om ordnandet av bil-         nästan densamma som i 5 a §.
18477:        förarnas arbetstider inte förverkligas,           I tillämpningen och tolkningen av arbetstids-
18478:        och                                           lagen har förekommit oklarheter, både be-
18479:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       träffande arbetstiden per dygn och vissa andra
18480:        ta för att lagen om bHförarnas arbets-        frågor. Arbetarskyddsstyrelsen, som övervakar
18481:        tid inom alla sektorer skall tillämpas        tillämpningen av Jagen, har fört omfattande
18482:        med hjälp av enhetliga tillämpnings-          underhandlingar med olika arbetsmarknadsorga-
18483:        direktiv som står i överensstämmelse          nisationer. Dessutom har to1kningsfrågorna be-
18484:        med riksdagens önskemål?                      handlats i arbetars1kyddsdelegationen i trans-
18485:                                                      portbranschen, viiken tillsatts av statsrådet 17.
18486:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        6. 1976 och i vi1ken förutom myndigheterna
18487: samt anföra följande:                                och arbetsmar!knadsorganisationerna även Suo-
18488:    Lagen (189 /7 6) om ändting av arbetstids-        men kuorma~autoliitto r.y., Tavaralinjat r.y.
18489: lagen ( 604/46), vilken grundade sig på rege-        och Linja-autoliitto r.y. är företrädda såsom
18490: ringens proposhion tHl 1972 års riksdag (reg.        representanter för dem, som utför transporter-
18491: prop. nr 145/1972 rd.) och genom vilken till-        na.
18492: lämpningen av arbet:stidslagen utsträcktes att           Alla frågor har ännu inte i underhandlingar-
18493: gälla även motorfordonsförare, stadfästes 20.        na mellan de olika instanserna hunnit behandlas
18494: 2. 1976. Nämnda lag om ändring av arbets-            så långt, att man sllmlle ha uppnått enighet om
18495: tidslagen vilken hade lämnats vHande till första     tolkningarna. En fråga som ännu står öppen är
18496: lagtima dksdag efter nyval och vilken följakt-       arbetstiden per dygn, om vilken är stadgat i
18497: ligen måste godkännas som sådan, ändrades            5 a §.
18498: gen:om en lag, stadfäst 9. 7.1976 (620/76),              I avs~kt att styra och förenhetliga arbetar-
18499: så, att tlagens verkställighetsåtgärder, vilka       skyddsmyndigheternas kontrollverksamhet har
18500: ursprungligen avsetts för social- och hälsovårds-    arbetarsikyddsstyre1sen den 1 november 197 6
18501: ministeriet, i enlighet med de strukturella änd-     tili vederbörande inspektörer inom ,transport-
18502: ringar som företag1ts inom arbetarskyddsför-         branschen utfärdat preli:minära direktiv angåen-
18503: valtningen överfördes till arbetarskyddsstyrel-      de tillämpningen av ändringarna av arbetstids-
18504: sen. Båda ändringarna av arbetstids1agen trädde      lagen. Då direktiven är prelilminäm har man
18505: i !kraft den 1 oktober 1976.                         inte tagit någon defini:tiv ehler absolut ställning
18506:    Arbetstidslagen 5 a §, vilken paragraf avses      tili de frågor som är oklara.
18507: i spörsmålet, innehåller ett stadgande om ar-            Enligt 9 § lagen om arbetsrådet ( 608/46)
18508: betstiden per dygn. Av stadgandet framgår inte       har arbetsrådet bland annat till uppgift att ge
18509:                                              N:o 309                                               5
18510: 
18511: utlåtanden i frågor om tillämpning av arbets-        ooh sa:mmanjämkning av arbeta:rsikyddsstyrelsens
18512: tidslagen, om socia:I~ och hälsovårdsministeriet,    ovannämnda direktiv sedan a:rbetsrådet svarat
18513: domstol eller arbetsgivarnas ellet arbetstagarnas    på Finlands Fackförbunds Centralorganisation
18514: oentra:lorganisation anhållit därom. Vissa prob-     FFC r.f.:s begära:n om utlåtande, finns det åt-
18515: lem som förarrl.etts av ändringen av ifråga-         minstone inte i detta skede skäl för regeringen
18516: varande lag har redoo behandlats i arbetsrådet.      att vidta vidare åtgärder i saken. Då riksdagen
18517: Arbetsrådet har gett utlåtanden om bilföramas        antog de ovannämnda lagarna om ändring av
18518: vilotider och om tillämpningen av begreppet          arbetstidslagen, förutsatte den att regeringen
18519: motorfordonsförare. Finlands Fackförbunds            noggrant följer med, huruvida olägenheter upp-
18520: Gentralorganisation FFC r.f. har dessutom 12.        står för arbetsgivare eller arbetstagare då ar-
18521: 11. 1976 bett arbetsrådet ge ett utlåtande om        betstidslagen tillämpas. I enJ.ighet med riks-
18522: bland annat til:lämpningen av 5 a § 1 mom. i         dagens utta:lande kommer regeringen noggrant
18523: arbetstidslagen.                                     att följa med tillämpningen av lagen i det
18524:    Då det kan komma att föreligga nya grunder        praktisika arbetslivet och vid behov vidta åt-
18525: för och synpun:kter på en eventuell nyvärdering      gärder i saken.
18526:      Helsingfors den 8 december 1976.
18527: 
18528:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
18529: 
18530: 
18531: 
18532: 
18533: 1227/76
18534:                                                 1976 vp.
18535: 
18536: Kirjallinen kysymys n:o 310.
18537: 
18538: 
18539: 
18540: 
18541:                                      Suonio ym.: Palvelussuhteessa olevien mustalistaamisen kieltä-
18542:                                         misestä.
18543: 
18544: 
18545:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18546: 
18547:      Korkeakouluissa työskentelevien tuntiassis-     Salmisen allekirjoittamana opetusministeriölle
18548: tentt~en ja mui~7n     tuntiopettajien palkkauspe-   kirjeen, jossa pyydetään opetusministeriötä sel-
18549:  rusteita muutettun opetusministeriön yksipuo-       vittämään niiden tuntiopettajien ja assistent-
18550:  lisella päätöksellä 1. 6. 1975 alkaen. Muutos       tien nimet, jotka ovat osallistuneet tai aikoneet
18551:  merkitsi huomattavia heikennyksiä näiden opet-      osallistua tuntiopetustehtävien boikottiin, jotta
18552:  tajien palkkauksessa. Eräissä yksittäistapauk-      opetusministeriö voisi ryhtyä toimenpiteisiin
18553:  sissa opettajan palkka aleni jopa 40 prosenttia     ao. opettajien määräyskirjan peruuttamiseksi.
18554:  aikaisemmasta määrästään työmäärän pysyessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18555:  ennallaan.                                          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
18556:      Palkkausmuutokset toteutettiin siten, että      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18557:  useat kuulustelu-, korjaus-, valvonta- ja muut      vaksi seuraavan kysymyksen:
18558:  opetukseen liittyvät tehtävät on joko luokiteltu
18559: 'huonompaan palkkausryhmään tai katsottu,                      Tietääkö Hallitus, että työsopimus-
18560: ;että palkkio niistä sisältyy ns. kateederitunti-           lain 17 § :n 3 momentissa mainitun
18561:  palkkioon. Useat yliopistoilla ja korkeakouluissa          periaatteen ja vallitsevan työmarkkina-
18562:  toimivat ammattiosastot ovat julistaneet boi-              käytännön vastaisesti eräät valtiovarain-
18563:  kottiin sellaiset tuntiopettajan tehtävät, joiden          ministeriön virkamiehet ovat ryhtyneet
18564:  palkkausta on edellä sanotun päätöksen perus-              toimenpiteisiin laatiakseen yliopistojen
18565:  teella huononnettu.                                        ja korkeakoulujen opettajista mustan
18566:      Työntekijäosapuoli ei myöskään ole voinut              listan, ja
18567:  käyttää tavanmukaista oikeussuojakoneistoa,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18568:  koska työnantajatahon ilmoituksen mukaan                   ryhtyä estääkseen mainitunlaisen listan
18569:  tuntiopettajat ovat työ- ja virkasuhteen ehtoja            laatimisen ja turvatakseen virka- ja työ-
18570:  koskevien sopimusjärjestelmien ulkopuolella.               ehtosopimusjärjestelyjen    ulkopuolella
18571:  Tämä merkitsee, että he ovat vailla vuosiloma-             olevien lainmukaisen työtaisteluoikeu-
18572:  oikeutta, lomaltapaluurahaa, palvelusvuosilisää,           den sekä valmistellakseen hallituksen
18573:  paikallista sairausloma- ja äitiyslomaoikeutta,            esityksen eduskunnalle uudeksi lainsää-
18574:  irtisanomissuojaa ynnä muita työntekijöille ta-            dännöksi, jossa yksiselitteisesti kielle-
18575:  vanmukaisesti kuuluvia oikeuksia.                          tään kaikkien palvelussuhteessa olevien
18576:      Valtiovarainministeriö on 29 päivänä syys-             mustalistaaminen?
18577:  kuuta 1976 lähettänyt hallitusneuvos Kalevi
18578:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
18579: 
18580:           Kaarina Suonio                  Maija Rajantie               Kuuno Honkonen
18581:           Markus Aaltonen                 Eino Grönholm                Marjatta Stenius
18582:           Pirkko Aro                      Mikko Ekorre                 Ulla-Leena Alppi
18583:           Riitta Järvisalo-Kanerva        Mirjam Tuominen
18584: 
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 1180/76
18589: 2
18590: 
18591: 
18592: 
18593: 
18594:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
18595: 
18596:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päätöksellä 1. 6. 1975 lukien. Uusitun palkkio
18597: .mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, järjestelmän hyväksyi keväällä 197 5 käydyissi
18598: .olette 4 päivänä marraskuuta 1976 päiväiyn neuvotteluissa               TVK:n       Virkamiesjärj.estö1
18599: .kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston TVK-V ry sekä Virkamiesten ja Työntekiiäii:
18600:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Yhteisjärjestö VTY ry. Tuntiopetuspäätöstä lie·
18601:  edustaja Suonion ym. näin kuuluvasta kirjalli- .vennettiin korjaustehtävien osalta .opetusminis·
18602: 'sesta kysymyksestä n:o 310:              ·          teriön päätöksellä 23. 8. 1976. Lisäksi korkea·
18603:                                                      koulujen palkkaus- ja työsuhdeasiain neuvotte·
18604:             Tietääkö Hallitus, että työsopimus- lukunta asetti keväällä 197 6 jaoston selvittä·
18605:          lain 17 § :n 3 momentissa mainitun mään tuntiopetuspalkkiojärjestelmässä mahdol
18606:          periaatteen ja vallitsevan työmarkkina- lisesti olevia epäkohtia.                  ·
18607:          käytänn'ön. vastaisesti eräät valtiovarain-    Korkeakoulujen tuntiopettajille km~luvat
18608:          ministeriön ·virkamiehet ovat ryhtyneet tuntiopetusmääräyksen mukaisesti opetustunnin
18609:          toimenpiteisiin laatiakseen yliopistojen pitäminen sekä kokeiden järjestäminen Ja kOJ:·
18610:          ja ·korkeakoulujen opettajista mustan Jaaminen. TVK-V:n. ja VTY:n kuuluvat tunt~­
18611:          listan, ja                                  opettajat julistivat ·Helsingin Yliopistossa ja
18612:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo .teknillisessä korkeakoulussa korjaustehtävät
18613:          ryhtyä estääkseen mainitunlaisen listan boikottiin 1. 9. 1976 lukien ja jättivät sen jäl-
18614:          laatimisen ja turvatakseen virka- ja työ- _keen kokeet koijaamatta. Koska valtion. virka-
18615:          ehtosopimusjärjestelyjen      ulkopuolella ehtosopimuslain 1 § :n mukaan korkeakoulujen
18616:          olevien lainmukaisen työtaisteluoikeu- tuntiopettajien palkkauksesta ei voida sopiaj
18617:          den sekä valmistellakseen hallituksen työnantaja ei voinut käyttää boikotissa olevi"
18618:          esityksen eduskunnalle uudeksi lainsää- tuntiopettajiin valtion virkaehtosopimuslain työ
18619:          dännöksi, jossa yksiselitteisesti kielle- taisteluista · säätärniä sej.lraamuksia. . .        .
18620:          tään kaikkien palvelussuhteessa olevien        Valtion työmarkkinalaitos. ·esitti keskusjäl:
18621:          mustalistaaminen?                           jestöille neuvottelutarjouksen boikotin purka
18622:                                                      miseksi. Keskusjärjestöt eivät hyväksyneet esi
18623:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- .tystä eivätkä ryhtyneet toimenpiteisiin hoikoti
18624:  taen seuraavaa:                                     lopettamiseksi. Tämän johdosta valtiovarainmi
18625:     Opiskelijoilta perittävistä kuulustelumaksuis- nisteriö lähetti kirjeen, jonka tarkoituksena o
18626:  ta luovuttiin keväällä 1973. Kuulustelumaksu- palkkausten pidättäminen peruuttamaila mää
18627:  jen poistamisen johdosta perustettiin yliopis- räyskirjoja. Yleisen työmarkkinakäytännön mu
18628:  toihin ja korkeakouluihin 22 uutta opettajan- kaisesti lakossa olevalta henkilöltä pidätetä""
18629:  virkaa, joilla opettajien työmäärää tasattiin. Sa- palkkaus. Jos virkamies osallistuu valtion virka
18630:  malla korotettiin tuntiopettajien ja assistenttien ehtosopimuslain tarkoittamaan työtaisteluun e
18631:  palkkioita Helsingin teknillisessä korkeakoulus- hänelle suoriteta palkkausta eikä muita talou
18632:  sa 200:lla prosentilla ja muissa korkeakouluis- dellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko o
18633:  sa 100:lla prosentilla.                             estynyt. Niitä ei myöskään suoriteta valtio
18634:     Voimassa oleva yliopistojen ja korkeakoulu- toimeenpaneman työsulun piiriin kuuluvall
18635:  jen tuntiopettajia koskeva tuntiopetuspalkkio- virkamiehelle. Kun tuntiopettajien boikotiss
18636:  päätös perustuu kuulustelumaksujen korvaus- on kyseessä osittainen työstä kieltäytyminen,~
18637:  toimikunnan 17. 6. 197 4 antamaan mietintöön, koska ko. tehtävien on katsottava muodostavan
18638:  jonka ehdotukset toteutettiin opetusministeriön yhtenäisen kokonaisuuden, ja kun kieltäytymi-
18639:                                              N:o · 310                                               3
18640: 
18641: sen kohteena olevien tehtävien osuutta koko         vottelutulos, jonka AKAVA ry:tä, TVK-V
18642: palkkauksesta ei voida selvittää, on toimitet-      ry:tä ja VTY ry:tä edustaneet neuvottelijat
18643: tava koko palkkauksen pidättäminen. Valtio-         hyväksyivät ja tulevat suosittelemaan jäsenjär-
18644: varainministeriö ei laadi "mustaa listaa" yli-      jestöilleen boikottipäätöksen purkamista.
18645: opistojen ja korkeakoulujen opettajista, vaan          Koska sellaisia toimenpiteitä, jotka voitaisiin
18646: boikottiin osallistuvien tuntiopettajien yksilöi-   katsoa "mustan listan laatimiseksi", ei ole
18647: mineo on käytännön sanelema toimenpide,             esiintynyt, ei hallitus ole ryhtynyt valmistele-
18648: jotta palkkauksen pidättäminen ei kohdistuisi       maan hallituksen esitystä eduskunnalle uudeksi
18649: boikottiin osallistumattomUn tuntiopettajiin.       lainsäädännöksi, jossa yksiselitteisesti kielletään
18650:    Valtion työmarkkinalaitoksen 15. 10. 1976        kaikkien palvelussuhteessa olevien "mustalistaa-
18651: tekemän esityksen pohjalta on saavutettu neu-       minen".
18652:      Helsingissä marraskuun 22 päivänä 1976.
18653: 
18654:                                                                    Ministeri Jouko Loikkanen
18655: 4                                             1976 vp.
18656: 
18657: 
18658: 
18659: 
18660:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18661: 
18662:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avgifter. Förslagen i betänkandet förverkligades
18663: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-           räknat från 1. 6. 197.5 genom ett beslut av
18664: velse av den 4 november 197 6 till vederbö-          undervisningsministeriet. Det förnyade arvodes-
18665: rande medlem av statsrMet för avgivande av          systemet godkändes vid underhandlingar som
18666: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     fördes våren 1975 av TOC:s tjänstemanna-
18667: man Suonio m.fl. undertecknade spörsmål nr          organisationer TOC-T rf och Virkamiesten ja
18668: 310:                                                Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY ry. Beslutet
18669:           Är Regeringen medveten om, att            rörande timundervisningen modererades i fråga
18670:        vissa tjänstemän vid finansministeriet i     om korrigeringsuppgifterna genom undervis-
18671:        strid med den i 17 § 3 mom. lagen om          ningsministeriets beslut 23. 8. 1976. Delegatio-
18672:        arbetsavtal nämnda principen och rå-         nen för högskolornas löne- och arbetsavtals-
18673:        dande arbetsmarknadspraxis har vid-          frågor tillsatte dessutom våren 1976 en sek-
18674:        tagit åtgärder för att uppgöra en svart       tion för att utreda eventue1la missförhållanden
18675:        lista över universitetens och högsko-        i systemet för timundervisningsarvoden.
18676:        lornas lärare, och                               I enlighet med bestämmelsen om timunder-
18677:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           visning åligger det högskolornas timlärare att
18678:        vidta i syfte att hindra uppgörandet av      hå11a lektioner samt att anordna och korrigera
18679:        en sådan lista och i syfte att för den       prov. De timlärare, som tillhör TOC-T och
18680:        som står utanför de arrangemang, som         VTY, förklarade vid Helsingfors universitet
18681:        betingas av tjänste- och arbetskollektiv-    och tekniska högskolan i Helsingfors korrige-
18682:        avtal, trygga den lagenliga rätten till      ringsuppgifterna i bojkott räknat från 1. 9.
18683:        arbetsstrid, samt för att förbereda en       1976, och underlät därefter att korrigera pro-
18684:        regeringsproposition till riksdagen med      ven. Då enligt 1 § lagen om statens tjänste-
18685:        förslag till ny lagstiftning, som entydigt   ko1lektivavtal avtru inte kan ingås om avlöning-
18686:        förbjuder svartlistning av alla dem som      en för högskolornas timlärare, kunde arbets-
18687:        star i anställningsförhållande?              givaren inte i fråga om de timlärare som del-
18688:                                                     tog i bojkotten tillämpa de påföljder, vilka i
18689:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen om statens tjänstekollektivavtal stadgas
18690: samt anföra följande:                               beträffande arbetsstrider.
18691:    Man avstod våren 1973 från att uppbära               Statens arbetsmarknadsverk framförde till
18692: förhörsavgifter av studerandena. På grund av        centralorganisationerna ett erbjudande om un-
18693: att förhörsavgifterna slopades, inrättades vid      derhandlingar för att häva boj,kotten. Central-
18694: universiteten och högskolorna 22 nya lärar-         organisationerna godkände inte förslaget och
18695: tjänster, varigenom lärarnas arbetsbörda utjäm-     vidtog inte hehler några åtgärder för att få
18696: nades. Samtidigt höjdes timlärarnas och assis-      ett slut på bojkotten. Av denna orsak av-
18697: tenternas arvoden vid tekniska högskolan i          sände finansministeriet en skrivelse, vars
18698: Helsingfors med 200 procent och vid övriga          syfte var innehållande av avlöningarna genom
18699: högskolor med 100 procent.                          att förordnandena återka1las. Enligt allmän
18700:    Det gällande beslut om timundervisnings-         arbetsmarknadspraxis innehåhls avlöningen för
18701: arvode som berör timlärarna vid universitet         person som är i strejk. Om en tjänsteman
18702: och högsko1or bygger på det betänkande, vilket      deltar i arbetsstrid som avses i lagen om sta-
18703: 17. 6. 1974 avgavs av kommissionen för ut-          tens tjänstekollektivavtal, utgår till honom inte
18704: redning av frågan om ersättning för förhörs-        avlöning ellet andra ekonomiska förmåner för
18705:                                             N:o 310                                               5
18706: 
18707: den tid arbetet ligger nere. Dessa utgår inte         På basen av en framställning som 15. 10.
18708: heller tili tjänsteman som omfattas av lockout,    1976 gjordes av statens arbetsmarknadsverk
18709: viiken utlysts av staten. Då det vid timlärarnas   har man uppnått ett förhandlingsresultat, som
18710: bojkott är fråga om en partiell vägran att ut-     godkändes av de förhandlare, vilka represen-
18711: föra arbete, emedan ifrågavarande uppgifter        terade AKAVA rf, TOC-T rf och VTY ry,
18712: bör anses utgöra en enhetlig helhet, och då det    och dessa representanter kommer att för sina
18713: inte är möjligt att utreda den andel av hela       medlemsorganisationer rekommendera ett upp-
18714: avlöningen som representeras av de uppgifter,      hävande av bojkotten.
18715: vilka är föremål för vägran, måste hela av-          Då några sådana åtgärder, som kunde be-
18716: löningen innehållas. Finansministeriet uppgör      traktas som "uppgörande av svart lista", inte
18717: inte någon "svart lista" över universitetens och   har förekommit, har regeringen inte börjat
18718: högskolornas lärare, utan individualiseringen      förbereda någon proposition tili riksdagen med
18719: av de t1m1ärare som deltar i bojkotten är en       förslag tili ny lagstiftning, som entydigt skulle
18720: av praktiska omständigheter betingad åtgärd,       förbjuda en "svartlistning" av alla som står i
18721: för att innehållandet av avlöningen inte skall     anställningsförhållande.
18722: drabba de timlärare som inte deltar i bojkotten.
18723:      Helsingfors den 22 november 1976.
18724: 
18725:                                                                   Minister Jouko Loikkanen
18726:                                                 1976 vp.
18727: 
18728: Kirjallinen kysymys n:o 311.
18729: 
18730: 
18731: 
18732: 
18733:                                    Karhuvaara ym.: Eräiden valtion perhe-eläkelakien mukaa.'1 elä-
18734:                                       kettä saavien leskien eläkkeistä'.
18735: 
18736: 
18737:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18738: 
18739:    Valtion eläkejärjestelmiä uudistettaessa eläk-      jestelmän piiriin. Kun edunjättäjä ei ole ennen
18740: keet on aina pyritty pitämään keskenään oikeu-         kuolemaansa peruuttanut ilmoitustaan pysyä
18741: denmukaisessa suhteessa. Tämä merkitsee muun           vanhassa järjestelmässä, ei hänen leskellään ja
18742: muassa sitä, että palvelusajan ja palkan suhteen       muilla edunsaajillaan ole mitään mahdollisuuk-
18743: samoissa olosuhteissa eläkkeelle jääneiden eläk-       sia siirtyä uuteen järjestelmään eikä päästä osal-
18744: keet samoin kuin heidän jälkeensä maks~ttavat          lisiksi nyt puheena olevan lain suomis,ta
18745: perhe-eläkkeet ovat yhtä suuret. Tämän periaat-        eduista.
18746: teen mukaisesti säädettiin muun muassa "Laki              Laissa esiintyviin puutteisiin kiinnitettiin
18747: eräiden valtion varoista suoritettavien perhe-         huomiota jo eduskunnassa lakiesityksen käsit-
18748: eläkkeiden järjestelystä" (Ak. 329/30.4.1974),         telyvaiheen aikana. Samasta asiasta tehtiin
18749: kun oli todettu ns. vanhojen perhe-eläkkeiden          myös vuoden 1975 II valtiopäivillä kirjallinen
18750: jääneen huomattavasti pienemmiksi kuin val-            kysymys (n:o 30/4. 11. 1975). Tähän kysy-
18751: tion uuden 1 päivänä tammikuuta 1969 voi-              mykseen antamassaan vastauksessa valtiovarain-
18752: maan tulleen valtion perhe-eläkelain (VPEL)            ministeriö myöntää, että eräissä tapauksissa laki
18753: mukaan määräytyvät perhe-eläkkeet.                     on johtanut edunsaajan kannalta kohtuutta-
18754:    Mainittu laki toikin parannuksen vanhoihin          maan tulokseen. Samassa vastauksessa luvataan
18755: perhe-eläkkeisiin saattaen ne suurin piirtein oi-      selvittää asia ja ryhtyä sen jälkeen tarvittaviin
18756: keaan suhteeseen eli saman suuruisiksi uusien          toimenpiteisiin. Tähän mennessä näistä selvityk-
18757: perhe-eläkkeiden kanssa. Laki jäi kuitenkin si-        sistä ja luvatuista toimenpiteistä ei ole saatu mi-
18758: sällöltään sellaiseksi, että kaikki laissa tarkoite-   tään tietoja.
18759: tut edunsaajat eivät pääse lain edellyttämistä             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
18760: parannuksista osallisiksi. Tällaisia "väliinputoa-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
18761: jia" on nyt lain oltua voimassa parisen vuotta         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
18762: tullut esiin useita. "Mistä syystä minun saamani       jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
18763: eläke on paljon pienempi kuin toisen lesken,
18764: vaikka aviomiehemme palvelivat aikanaan yhtä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18765: kauan samanlaisessa virassa?", tämän sisältöi-                 ryhtyä eräiden valtion varoista suoritet-
18766: siä kysymyksiä esiintyy runsaasti julkisen sanan               tavien perhe-eläkkeiden järjestelystä 30
18767: palstoilla ja yksityisesti niitä tehdään vielä run-            päivänä huhtikuuta 1974 annetussa lais-
18768: saammin.                                                       sa (329 /7 4) esiintyvien puutteiden
18769:    Useimmat näistä "väliinputoajista" ovat les-                poistamiseksi, jotta kaikki valtion per-
18770: kiä, joiden aviomies, edunjättäjä, on kuollut                  he-eläkettä nauttivat saatettaisiin keske-
18771: 1. 1. 1969 jälkeen ja on kuulunut vanhan jär-                  nään oikeudenmukaiseen asemaan?
18772:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
18773: 
18774:           Sinikka Karhuvaara              Aino Karjalainen                Pekka Jokinen
18775: 
18776: 
18777: 
18778: 
18779: 1248/76
18780: 2                                            1976 vp.
18781: 
18782: 
18783: 
18784: 
18785:                         Ed us kunnan Herra Puhemiehelle.
18786: 
18787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ne vanhan perhe-eläkelain mukaiset perhe-
18788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläkkeet, jotka oli myönnetty ennen vuotta
18789: olette 4 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn kir-     1967 sattuneen edunjättäjän kuoleman johdos-
18790: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ta, saatettiin eräiden valtion varoista suoritetta-
18791: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     vien perhe-eläkkeiden järjestelystä 30. 4. 1974
18792: Karhuvaaran ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       annetulla lailla (329 /7 4) heinäkuun 197 4 alus-
18793: kysymyksestä n:o 311:                               ta eduskunnan edellyttämään oikeudenmukai-
18794:                                                     seen suhteeseen valtion perhe-eläkelain perus-
18795:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      teella määräytyvien eläkkeiden kanssa. Lakia
18796:        ryhtyä eräiden valtion varoista suoritet-    valmisteltaessa lähdettiin siitä, ettei vuoden
18797:        tavien perhe-eläkkeiden järjestelystä 30     1966 jälkeen sattuneisiin kuolemantapauksiin
18798:        päivänä huhtikuuta 197 4 annetussa lais-     perustuvia vanhan lain mukaisia perhe-eläkkei-
18799:        sa (329 /7 4) esiintyvien puutteiden         tä ole syytä saattaa järjestelyn piiriin, koska
18800:        poistamiseksi, jotta kaikki valtion per-     ne perustuvat edunjättäjän, tai milloin edun-
18801:        he-eläkettä nauttivat saatettaisiin keske-   jättäjä on kuollut vuosina 1967-1968, edun-
18802:        nään oikeudenmukaiseen asemaan?              saajan omaan valintaan vanhan ja uuden jär-
18803:                                                     jestelmän välillä.
18804:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Valintasäännöksiä perhe-eläkeuudistuksen yh-
18805: taen seuraavaa:                                     teydessä valmisteltaessa lähdettiin siitä periaa:t-
18806:     Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin    •teesta, että perhe-eläketurva on sellainen palve-
18807: vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion        lussuhteeseen liittyvä etu, josta vain viranhal-
18808: perhe-eläkelailla. Lakia sovelletaan määrätyin      tija tai työntekijä itse voi määrätä, minkä vuok- '
18809: edellytyksin myös taannehtivasti. tapauksiin,       si edunjättäjän jälkeen jääville edunsaajille ei
18810: joissa edunjättäjä on kuollut vuosina 1967-         enää varattu mahdollisuutta peruuttaa edunjät-
18811: 1968. Niillä edunsaajilla, jotka näinä vuosina      täjän aikanaan tekemää valintaa. Koska eräissä
18812: sattuneen edunjättäjän kuoleman johdosta saa-       esiin tulleissa tapauksissa mainittu periaate on
18813: vat vanhan perhe-eläkelainsäädännön mukaista        kuitenkin johtanut edunsaajan kannalta katsot-
18814: perhe-eläkettä, on oikeus siirtyä saamaan val-      tuna kohtuuttomana pidettävään tulokseen, val-
18815: rtion perhe-eläkelain mukaista eläkettä ilmoitta-   tiovarainminis teriötä eläkeasioissa avustavan
18816: malla tästä kirjallisesti valtiokonttorille.        valtion eläkeneuvottelukunnan jaosto on selvit-
18817:     Niiden valtion virkamiesten, jotka valtion      tänyt, olisiko mahdollista ja missä laajuudessa
18818: perhe-eläkelain voimaan tullessa olivat vanhan      tällaisissa ehkä parhaiten edunjättäjän virheva-
18819: perhe-eläkelain mukaisia edunjättäjiä ja jotka      linnoiksi luonnehdittavissa tapauksissa edunsaa-
18820: halusivat jälkeensä tulevien etuuksien edelleen-    jille varata tilaisuus siirtyä saamaan perhe-elä-
18821: kin määräytyvän vanhan perhe-eläkelain mukai-       kettä valtion perhe-eläkelain nojalla. Jaoston
18822: sesti, oli tehtävä tätä tarkoittava ilmoitus vuo-   selvitys tulee lähiaikoina eläkeneuvottelukun-
18823: den 1969 loppuun mennessä. Edunjättäjä voi          nan käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtiovarain·
18824: peruuttaa ilmoituksensa määräajasta riippumat-      ministeriössä tulee ratkaistavaksi, mihin toimen-
18825: ta, jolloin hänen jälkeensä tulevat etuudet mää-    piteisiin asia mahdollisesti antaa aihetta ryhtyä.
18826: räytyvät valtion perhe-eläkelain mukaisesti.
18827:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1976.
18828: 
18829:                                                                      Ministeri Jouko Loikkanen
18830:                                               N:o 311                                              3
18831: 
18832: 
18833: 
18834: 
18835:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18836: 
18837:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           De familjepensioner enligt den gamla familje-
18838: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       pensionslagen, som hade beviijats på grund av
18839: av den 4 november 1976 till vederbörande med-       förmånslåtares död före år 1967, ställdes genom
18840: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       lagen den 30 aprii 1974 om reglering av vissa
18841: sänt avskrift av följande av riksdagsman Karhu-     av statsmedel utgående familjepensioner (329 /
18842: vaara m. fl. undertecknade spörsmål nr 311:         74) från och med ingången av juli månad 1974
18843:                                                     i en av riksdagen förutsatt rättvis relation tili
18844:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- de pensioner som utgår på grundvalen av lagen
18845:         ta för att aviägsna bristfälligheterna i om statens familjepensioner. När lagen förbe-
18846:         lagen den 30 april 1974 om reglering reddes var utgångspunkten den, att skäl inte
18847:         av vissa av statsmedel utgående familje- förelåg att i systemet inordna sådana familje-
18848:         pensioner (329 /7 4) så, att alla, som er- pensioner enligt den gamla lagen som grundar
18849:         håller statens familjepension, på ett rätt- sig på dödsfall efter år 1966, emedan dessa
18850:         vist sätt kommer att bli sinsemellan familjepensioner baserat sig på förmånsiåtarens
18851:         likställda?                                 eller, om förmånsiåtaren har avlidit något av
18852:                                                     åren 1967-1968, på förmånstagarens eget vai
18853:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mellan det gamia och det nya systemet.
18854: samt anföra följande:                                  När de valbara stadgandena bereddes i sam-
18855:                                                     band med famiijepensionsreformen utgick man
18856:     Lagstiftningen om statens familjepensioner från den principen, att famiijepensionsskyddet
18857: förnyades genom den lag om statens familje- är en sådan med anstäilningsförhållandet för-
18858: pensioner, som trädde i kraft vid ingången av knippad förmån, om viiken endast tjänsteinne-
18859: år 1969. Under vissa förutsättningar tillämpas havaren eller arbetsgivaren själv kan bestämma,
18860: denna lag också retroaktivt i sådana fall, där varför förmånsiåtarens efterlämnade förmåns-
18861: förmånslåtaren har avlidit något av åren 1967 tagare inte längre bereddes möjlighet att åter-
18862: -1968. De förmånstagare, som på grund av taga det vai som förmånsiåtaren en gång hade
18863: förmånslåtarens död under något av dessa år gjort. Då denna princip dock i en del fall har
18864: lyfter familjepension enligt den gamla lagstift- Iett tili ett resultat, som ur förmånstagarens
18865: ningen om familjepensioner, har rätt att övergå synvinkei sett måste anses vara orimligt, har en
18866: tili att lyfta pension enligt lagen om statens sektion inom statens deiegation för pensions-
18867: familjepensioner genom att skriftligen informe- ärenden, viiken biträder finansministeriet i pen-
18868: ra statskontoret därom.                             sionsärenden, utrett frågan om huruvida det
18869:    De statstjänstemän, som var förmånslåtare kunde vara möjligt, och i så fall i viiken ut-
18870: enligt den gamla familjepensionslagen när Iagen sträckning, att i sådana ärenden som bäst kan
18871: om statens familjepensioner trädde i kraft och karaktäriseras som förmånsiåtarens felaktiga
18872: som önskade att förmånerna efter dem fort- vai, bereda förmånstagaren möjlighet att över-
18873: farande skulle beräknas enligt den gamla fa- gå tili familjepension enligt lagen om statens
18874: miljepensionslagen, måste meddela därom före famiijepensioner. Sektionens utredning kommer
18875: utgängen av år 1969. Oberoende av den utsatta inom kort att behandlas i delegationen för pen-
18876: tiden kan förmånslåtaren återtaga sitt medde- sionsärenden. Därefter avgör finansministeriet
18877: lande, varvid förmånerna efter honom fastställs vilka åtgärder som eventuellt behöver vidtas i
18878: enligt lagen om statens familjepensioner.           ärendet.
18879:      Helsingfors den 9 december 1976.
18880: 
18881:                                                                        Minister Jouko Loikkanen
18882:                                               1976 vp.
18883: 
18884: Kirjallinen kysymys n:o 312.
18885: 
18886: 
18887: 
18888: 
18889:                                   Aalto ym.: Jätehuollon ja jätteiden, erityisesti jäteöljyn hyväksi-
18890:                                       käytön tehostamisesta.
18891: 
18892: 
18893: 
18894:                          E d u s kun n a n Herra P u h e m i e h e 11 e.
18895: 
18896: Jäteöljyn kertymä ja käyttö                          Jäteöljyn ympäristöhaitat
18897: 
18898:    Suomeen tuodaan vuosittain raakaöljyä ja              Joutuessaan maaperään ja sitä kautta vesis-
18899: sen jalosteita yhteensä noin 13 miljoonaa ton-        töihin ja pohjavesiin jo hyvin vähäiset öljymää-
18900: nia. Valtaosa raakaöljystä valmistetaan poltto-      rät saattavat aikaansaada huomattavia ja pitkä-
18901: öljyiksi, joita käytetään energianlähteenä. Vä-      aikaisia haittoja. Tutkimusten mukaan 1 mg
18902: hän yli 100 000 tonnia koko öljymäärästä on          öljyä litrassa vettä riittää tekemään veden juota-
18903: erilaisia voiteluöljyjä, joista suurin osa voitai-   vaksi kelpaamattomaksi. Öljyn haju ja maku on
18904: siin käyttää uudelleen. SITRAn vuonna 1973            todettavissa vielä tätäkin pienemmistä pitoi-
18905: julkaiseman jäteöljyselvityksen mukaan tällaisia     suuksista. Öljy on luonnollisesti vahingollista
18906: voiteluöljyjä oli 55 000 tonnia. Kun samaan          myös vesikasveille ja -eläimille.
18907: aikaan voiteluöljyjen kokonaiskäyttö oli noin            Veden pinnalla oleva öljy likaa aluksia ja
18908: 90 000 tonnia, luontainen käyttöhävikki oli          vesirakenteita sekä liuottaa niiden päällysteitä.
18909: noin 35 000 tonnia. Mainitusta 55 000 tonnin         Se estää myös vesialueen uinti- ja muunkin vir-
18910: jäteöljymäärästä                                     kistyskäytön. Vesilinnuille öljy merkitsee tu-
18911:                                                      houtumista. Matalissa vesissä saattaa veden pin-
18912: uudistettiin ................ 3 000 tonnia           nalla oleva öljykalvo estää hapen liukenemisen
18913: käytettiin toisarvoisiin voitelu-                    veteen niin tehokkaasti, että happikato johtaa
18914:   kohteisiin ............... 4 000 ,                 kalakuolemiin.
18915: käytettiin polttoaineena ...... 14 000 ,                 Maaperään joutuessaan öljy tuhoaa kasvilli-
18916: poltettiin kasvihuoneissa, huol-                     suuden välittömältä vaikutusalueeltaan ja ai-
18917:   toasemilla, kiinteistöillä jne. 9 000              heuttaa vaurioita maanalaisille rakenteille. Pa-
18918:                                            "         hin ja pitkäaikaisin haitta aiheutuu kuitenkin
18919:                              noin 30 000 tonnia
18920:                                                      öljyn suotautumisesta maaperästä pohjavesiin.
18921:                                                      Pohjavedessä arvioidaan voiteluöljyn voivan säi-
18922:    Jäljelle jäävästä 25 000 tonnin jäteöljymää-      lyä jopa 70 vuotta. Kun maamme pohjavesiva-
18923: rästä arvioitiin joutuvan maahan ja vesistöi-        rojen käyttömahdollisuudet ovat suunnilleen 1
18924: hin ainakin 10 000 tonnia. Loput 15 000 ton-         miljardi m3/v, riittäisi niiden pilaamiseen vuo-
18925: nia arvioitiin varastoitavan kaatopaikoille, teol-   sittain vain 1 000 m3 öljyä. Vuosittain ympäris-
18926: lisuuslaitosten pihamaille ym.                       töön joutuva voiteluöljyjätteiden määrä on kym-
18927:    Tilanne ei tutkimusajankohdan jälkeen ole         menkertainen.
18928: olennaisesti muuttunut. Ainoastaan polton
18929: osuus on öljyn hinnannousun johdosta kenties
18930: jonkin verran lisääntynyt. Laki maa-alueilla ta-     Jäteöljyn uudistamisen kansantaloudellinen
18931: pahtuvien öljyvahinkojen torjunnasta ( 378/74)       merkitys
18932: ja sen nojalla annettu asetus ovat parantaneet
18933: öljyn varastoinnin, säilyttämisen ja käsittelyn        Vuonna 1974 tuotiin Suomeen voiteluöljyjä
18934: tasoa. Sen sijaan öljyn uudelleen käyttöön näil-     noin 100 000 tonnia. Tuonnin arvo oli noin
18935: lä säännöksillä ei ole voitu vaikuttaa.              75 miljoonaa mk. Samaan aikaan joutui voitelu-
18936: 1202/76
18937: 2                                            1976 vp.
18938: 
18939: öljyjä jätteeksi noin 60 000 tonnia, kun luon-      jo ns. öljykriisinkin aikana havaittavissa, voite-
18940: tainen käyttöhävikki otetaan huomioon. Teo-         luöljyn uudistaminen lieventäisi huomattavasti
18941: riassa tämä määrä olisi voitu teknisin mene-        tällaisten häiriöiden haittavaikutuksia.
18942: telmin uudistaa täysin uutta vastaavaksi voitelu-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
18943: öljyn perusöljyksi. Käytännössä jäteöljystä uu-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
18944: distettiin kuitenkin vain 3 000 tonnia. Ulko-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18945: maanvaluutan säästössä menetettiin siten lähes      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18946: 45 miljoonaa mk, mistä noin 90 prosenttia on        sen:
18947: vaihdettavia valuuttoja. Tämä ei ehkä vaikuta                   Onko Hallitus tietoinen jäteöljyjen
18948: suurelta summalta, jos sitä verrataan esimer-                ympäristölle aiheuttamista vakavista hai-
18949: kiksi kauppataseen koko vajeeseen, mutta pit-                toista ja niistä kansantaloudellisista me-
18950: källä tähtäyksellä tästä vuosittain toistuvasta              netyksistä, jotka ovat seurausta tällais-
18951: erästä koostuu huomattava summa. Erittäin tär-               ten öljyjen, kuten yleensäkin jätteiden,
18952: keänä on myös pidettävä sitä, että uudistustoi-              talteenoton ja hyväksikäytön puutteelli-
18953: minta voitaisiin järjestää kokonaan kotimaisin               sesta järjestämisestä maassamme, ja jos
18954: voimavaroin kotimaisena tuotantona, jolloin                  on,
18955: tuotannon tulovaikutukset kerrannaisineen jäi-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18956: sivät kotimaahan. Vailla merkitystä ei ole myös-             jäteöljyn talteenoton ja uudistamisen
18957: kään se, että voiteluaineiden normaalin tuon-                sekä yleensä jätehuollon ja jätteiden hy-
18958: nin syystä tai toisesta häiriintyessä, mikä oli              väksikäytön tehostamiseksi?
18959:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
18960: 
18961:                Lyyli Aalto                                      Matti Hokkanen
18962:                Helge Talvitie                                   Timo Mäki
18963:                Kauko Tamminen                                   Saara Mikkola
18964:                Eino Grönholm                                    Matti Maijala
18965:                Aarne Koskinen                                   Hannu Tenhiälä
18966:                Helge Siren                                      Tapani Mörttinen
18967:                Marjatta Stenius                                 Ulla Järvilehto
18968:                Lasse Äikäs                                      Salme Myyryläinen
18969:                                                N:o 312                                                 3
18970: 
18971: 
18972: 
18973:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18974: 
18975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhtiöt, jolloin laitoksen tuottaman uudistetun
18976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         perusöljyn markkinointi olisi turvattu. . ·
18977: olette 4 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn               Käytetyn öljyn uudistamistaimikunnan suosi-
18978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tuksia kauppa- ja teollisuusministeriö on toteut-
18979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tanut mm. rahoi:ttamalla tutkimuksen maassam-
18980: edustaja Lyyli Aallon ym. näin kuuluvasta             me syntyvien jäteöljyjen luonteesta ja käyttö-
18981: kirjallisesta kysymyksestä n:o 312:                   kelpoisuudesta regenerointiin sekä tutkimuksen
18982:                                                       jäteöljyjen, regeneroitujen perusöljyjen ja voi-
18983:           Onko Hallitus tietoinen jäteöljyjen         teluöljyjen lisäaineiden varastoimiskelpoisuu-
18984:        ympäristölle aiheuttamista vakavista hai-      desta. Lisäksi Valtion hankintakeskus on äsket-
18985:        toista ja niistä kansantaloudellisista me-     täin tehnyt uuden hankintasopimuksen kotimai-
18986:        netyksistä, jotka ovat seurausta tällais-      sen regeneroijan kanssa 2 vuodeksi uudistetun
18987:        ten öljyjen, kuten yleensäkin jätteiden,       öljyn hankinnasta valtion laitoksille.
18988:        talteenoton ja hyväksikäytön puutteelli-          Toimikunnan pääehdotus eli lisäkapasiteetin
18989:        sesta järjestämisestä maassamme, ja jos        rakentaminen ei ole kuitenkaan toteutunut. Toi-
18990:        on,                                            mikunnan työn aikana öljyalalla ilmeni mielen-
18991:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kiintoa jäteöljyn regenerointia kohtaan. Tällä
18992:        jäteöljyn talteenoton ja uudistamisen          hetkellä ei öljy-yhtiöillä kuitenkaan ole vireillä
18993:        sekä yleensä jätehuollon ja jätteiden hy-      tällaista hanketta. Syynä tähän saattaa olla mm.
18994:        väksikäytön tehostamiseksi?                    yleinen taloudellinen tilanne, jossa investointei-
18995:                                                       hin ei ole halukkuutta, varsinkin kun uudiste-
18996:                                                       tun perusöljyn tuottaminen nykyiselläkään
18997:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuontiperusöljyn hintatasolla ei ole taloudelli-
18998: en ·seuraavaa:                                        sesti erittäin houkuttelevaa. Kun regenerointi-
18999:    Käytetyn öljyn uudelleenkäyttöön liittyviä         alaa on pidettävä toimintana, joka sisältää nor-
19000: ongelmia selvitti kauppa- ja teollisuusministe-       maalia liiketoimintaa huomattavasti enemmän
19001: riön asettama käytetyn öljyn uudistamistoimi-         riskejä useiden epävarmuustekijöiden, kuten
19002: kunta, joka sai työnsä valmiiksi toukokuussa          raaka-aineen hintatason ja saatavuuden sekä
19003: 1975. Toimikunnan käsityksen mukaan uudis-            tuotteesta saatavan hinnan vuoksi, päätyi toimi-
19004: tettua perusöljyä ei voida markkinoida ilman          kunta ehdottamaan takuuluontoista lakia käyte-
19005: öljy-yhtiöiden apua, mikäli pääosa regeneroita-       tyn öljyn uudistamisen edistämiseksi. Nykyti-
19006: vissa olevasta käytetyn öljyn n. 35 000 tonnin        lanteessa tämä lakiesitys koskisi kuitenkin vain
19007: suuruisesta vuosikertymästä halutaan uudistaa         yhtä yrittäjää maassamme. Lakiesityksen teke-
19008: ja käyttää uudelleen voiteluaineena. Regeneroin-      minen yhden yrityksen tarpeita varten ei tunnu
19009: tiyrityksen mahdollisuudet uudistamisen lisäksi       tarkoituksenmukaiselta, vaan tässä muuttunees-
19010: vielä suoraan kuluttajalle markkinoida 20 000         sa tilanteessa on tarvittavan tuen muoto harkit-
19011: -35 000 tonnia vuodessa uudistettua voitelu-          tava uudelleen.
19012: öljyä ovat vähäiset markkinointikanavien puut-         . Yleensä jätteiden hyötykäytöstä on todettava,
19013: tumisen vuoksi. Käytetyn öljyn uudistamistai-         että niiden tarkempaa hyödyntämistä on ilmei-
19014: mikunta ehdottikin, että maahamme tulisi saa-         sesti viivästyttänyt se, ettei jätteiden keräilyyn
19015: da nykyaikaisia regenerointimenetelmiä käyttävä       voimakkaasti vaikuttava jätehuoltolaki ole saa-
19016: laitos, jonka vuosituotanto olisi 20 000 tonnia       nut lopullista muotoaan eduskunnassa.
19017: uudistettua perusöljyä. Perusöljyyn voiteluaine-         Lisäksi tämänhetkinen taloudellinen tilanne
19018: myyjät lisäisivät omissa tuotantolaitoksissaan        ei ole erityisen otollinen jätteiden hyötykäytön
19019: tarvittavat lisäaineet, jolloin saataisiin valmista   lisäämiseksi tarvittavien lisäinvestointien suorit-
19020: voiteluöljyä. Tällaisessa suurehkossa regeneroin-     tamiseen teollisuudessa, kun samanaikaisesti ta-
19021: tilaitoksessa tulisi olla osakkaina lähinnä Öljy-     vanomalSla tuotantomenetelmiäkin käyttävät
19022:                                                       prosessit toimivat vajaalla kapasiteetilla.
19023:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
19024: 
19025:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
19026: 4                                            1976 vP·
19027: 
19028: 
19029:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19030: 
19031:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av den · producerade basoljan.
19032: anger,::har Ni, Herr Talman, med Eder skri·             Handels~ och industriministeriet har ~enom­
19033: velse av. den 4 november 1976 till vederbö-         fört vissa av kommissionens rekommendationer
19034: rande medlem av statsrådet för avgivande av         t.ex. genom att finansiera en undersökning om
19035: svar översänt avskrift av riksdagsman Lyyli         arten och regenererbarheten av i vårt land upp-
19036: Aalto m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 312:     kommande avfallsoljor samt en undersökning
19037:                                                     om upplagringsmöjligheterna i fråga !)m de till-
19038:           Är Regeringen medveten om den all-        satser som regenererade basoljor och smörj-
19039:        varliga miljöförsämring som avfallsoljor     oljor förutsätter. Statens upphandlingscentral
19040:        orsakar och de nationalekonomiska för-       för sin del har nyligen ingått ett nytt upphand-
19041:        luster som den bristfälliga organisatio-     lingsavtal för två år med den inhemska regene-
19042:        nen i landet i fråga om tillvaratagandet     reringsfirman om leverans av regenererad olja
19043:        och utnyttjandet av dessa oljor, och av-     till statens inrättningar.
19044:        fall överhuvud, innebär, och om så är            Kommissionens viktigaste förslag om byggan-
19045:        fallet,                                      de av tilläggskapacitet har däremot icke för-
19046:        . vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       verkligats. Under kommissionens mandattid var
19047:        ta för att tillvaratagandet och regene-      oljebranschen intresserad av regenerering av
19048:        reringen av avfallsoljor och avfallshan-     avfallsolja. För ögonblicket har oljebolagen
19049:        ·teringen och avfallsnyttiggörandet i all-   dock inga projekt av detta slag i gång. Orsa-
19050:        mänhet skall kunna effektiveras?             ken kan vara t.ex. det allmänna svaga ekonomis-
19051:                                                     ka läget, vilket karaktäriseras av .en obenägen-
19052:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        het att investera, isynnerhet då å.tervinning
19053: anföra följande:                                    av basolja ens med dagens prisnivå för impor-
19054:    Problein i samband med nyttiggörandet av         terad basolja icke är ekonomiskt speciellt lock-
19055: använda oljor har utretts av den av handels-        ande. Då oljeregenerering i jämförelse med deri
19056: och industriministeriet tillsatta kommissionen      hormala affärsverksamheten bör anses som
19057: för regenerering av använd olja, viiken slut-       en synnerligen riskfylld industri t.ex. på grund
19058: förde sitt arbete i maj 1975. Enligt kommissio-     av de många ovisshetsmoment som den inne-
19059: nens uppfattning kan regenererad basolja icke       bär i fråga om råvaruprisnivån, tillgången på
19060: marknadsföras -utan oljebolagens medverkan,          råmaterial och det pris som kan fås för pr~
19061: om meningen är att huvuddelen av de c.              dukten, beslöt sig kommissionen för en lag
19062: 35.000 ton regenererbara oljor, som uppstår         om främjande av regenerering av använd olja,
19063: årligen i landet, skall kunna upparbetas och         viiken skulle bygga på ett garantisystem. I nu-
19064: användas på nytt som smörjämnen. Ett rege-          läget skulle en dylik lag dock komma att gälla
19065: nereringsföretags möjligheter att förutom sitt      en enda företagare i landet. Att utarbeta ett
19066: regenereringsuppdrag årligen marknadsföra           lagförslag för bara ett företag torde, icke vara
19067: 20.000 a 35.000 ton genom regenerering er-          ändamålsenligt, utan den erforderliga stödfor-
19068: hållen smörjolja direkt till avnämare är, i         men bör i den ändrade situationen omprövas.
19069: avsaknad av marknadsföringskanaler, ringa.              Beträffande nyttiggörandet av avfall i vidare
19070: Kommissionen för regenerering av använd olja        bemärkelse bör konstateras, att framstegen i
19071: föreslog därför, att i landet skulle inrättas       detta avseende har uppenbarligen fördröjts av
19072: en · anläggning, som genom tillämpning av           att lagen om avfallshantering, viiken skulle
19073: tidsenliga metoder skulle kunna producera           starkt påverka tillvaratagandet av avfall, icke
19074: 20.000 ton regenererad basolja i året'. De för      har fått slutlig form i riksdagen. Det nuvaran-
19075: den färdiga smörjoljan erforderliga tillsatserna    de ekonomiska läget är dessutom icke särskilt
19076: skulle tillföras av smörjmedelsförsäljarna i        gynnsamt för utförande av de tilläggsinveste-
19077: sina egria produktionsinrättningar. Aktierna i      ringar, som ett ökat nyttiggörande av avfall
19078: en dylik' storanläggning skulle främst ägas av      skulle innebära inom industrin, då även på
19079: oljebolag, vilket skulle garantera avsättningen     konventionella produktionsmetoder baserade
19080:                                                     processer fungerar med lågkapacitet.
19081:      Helsingfors den 7 december 1976.
19082: 
19083:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
19084:                                                   1976 vp.
19085: 
19086:  Kirjallinen kysymys n:o 313.
19087: 
19088: 
19089: 
19090: 
19091:                                      A.-L. Jokinen: Nuorten työttömyysturvan parantamisesta.
19092: 
19093: 
19094:                             E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
19095: 
19096:      Työttömyyden voimakkaasti lisääntyessä pai-         vittavaa ammatillista järjestäytymistä ja nam
19097:   ne työttömyyskorvauksiin ja -avustuksiin näh-          ollen epävarmuus työttömyysajan turvast'a on
19098:   den on myös lisääntynyt. Lyhytaikaisten työ-           heidän osallaan valitettavan suuri.
19099:   suhteiden ja paikkakunnan vaihdon aiheutta-               Kaikissa työvoimapiireissä tulisi päästä yhte-
19100:   mat tekijät johtavat erilaisiin tulkintoihin eri       näiseen ja selkeään tulkintaan työttömyyskor-
19101:   työvoimapiireissä. Varsinkin nuoret työnhakijat,       vauksia ja -avustuksia maksettaessa, mutta ni-
19102:   joilla ei ole ammattitaitoa tai jotka eivät ole        menomaan siten, että työttömät eivät joutuisi
19103:   ammatillisesti järjestäytyneitä, ovat kaikkein         kohtuuttomiin taloudellisiin ja muihin vaikeuk-
19104:   suurimmissa vaikeuksissa työttömäksi joudut-           siin.
19105:   tuaan. Heillä on vaikeuksia työn löytämisessä             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19106:   varsinkin silloin, kun lisäksi on kyseessä siirty-     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
19107:   minen uudelle paikkakunnalle. Asunnon saanti           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
19108: ' puolestaan on varsin kyseenalainen, kun haki-          si seuraavan kysymyksen:
19109:   jalla ei ole osoittaa säännöllistä työpaikkaa.
19110:       Työttömyyskorvauksia maksettaessa tulisi nä-                 Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-
19111:   mä edellä mainitut ja myös paikkakunnalle                     matoimistojen ja työnvälitystoimistojen
19112:   muuttaneen työtä etsivän erityisvaikeudet ottaa               erityisesti nuorille työnhakijoille anta-
19113:   huomioon. Heille ei tarvittavassa määrin selvi-               mat ohjeet ovat riittämättömiä ja vai-
19114:    tetä niitä perusteita, joilla korvauksia makse-              keaselkoisia aiheuttaen näin nuorille tar-
19115:    taan. Lisäksi korvausten tulkinta ja perusteiden             peettomia hankaluuksia, ja
19116:   selvittely ei ole kyllin yhtenäinen. Tämä osal-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19117:    taan on epävarmuutta herättävä tekijä.                       ryhtyä nuorten työttömäksi joutuneiden
19118:       Viime aikoina on ollut myös loppututkinnon                ja työtä etsivien jo opiskelunsa päättä-
19119:    suorittaneita ja ylioppilaita runsaasti työtä vail-          neiden aseman parantamiseksi ja työttö-
19120:   la. Kuitenkaan heilläkään ei ole takanaan tar-                myysturvan tehostamiseksi?
19121:         Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1976.
19122: 
19123:                                              Anna-Liisa Jokinen
19124: 
19125: 
19126: 
19127: 
19128:   1340/76
19129: 2                                             1976 vp.
19130: 
19131: 
19132: 
19133: 
19134:                         E d u •s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19135: 
19136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pilaspaikalla. Sama tavoite on asetettu myös
19137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       v:lle 1977.
19138: olette 4 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn              3. Vapaaehtoisina      varusmi<::spalvelukseen
19139: kirjeenne ohella 'toimittanut valtioneuttoston      otettavien määrää on kuluvan vuoden aikana
19140: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tilapäisesti korotettu 2 000 varusmiehellä.
19141: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta             4. Työvoimapiirien toiroistoille on annettu
19142: kirjallisesta kysymyksestä n:o 313:                 ohjeet pyrkiä kuntien työllistänlistukea myön-
19143:                                                     täessään vaikuttamaan siihen, että tuen avulla
19144:           Onko Hallitus tietoinen, että työvoi-     v?idaan helpottaa nuorisotyöttömyyttä ja kun-
19145:        matoimistojen ja työnvälitystoimistojen      mlle on annettu kesäaikaisen työvoimavahvuu-
19146:        erityisesti nuorille työnhakijoille anta-    den lisäämiseen poikkeuslupia, kun kysymyk-
19147:        mat ohjeet ovat riittämättömiä ja vai-       sessä on ollut opiskelijoiden 1tai koululaisten
19148:        keaselkoisia aiheuttaen näin nuorille tar-   !työllistäminen.
19149:        peettomia hankaluuksia, ja
19150:           mihin 'toimenpiteisiin Hallitus aikoo         5. Lisäksi opetusministeriölle on tehty esi-
19151:        ryhtyä nuorten työttömäksi joutuneiden       tys ammattikoulutuksen luokkien suurentämi-
19152:        ja työtä etsivien jo opiskelunsa päättä-     sesta tilapäisesti. Samoin opetusministeriölle on
19153:        neiden aseman parantamiseksi ja •työttö-     tehty aloitteita oppisopimuskoulutuksen kehit-
19154:        myysturvan tehostamiseksi?                   tämisestä ja lisäämisestä.
19155:                                                         Nuorten työllisyystilanteen parantamiseen
19156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tähtäävien lisätoimenpiteiden valmistelemiseksi
19157: vasti seuraavaa:                                    työvoimaministeriöön on asetettu työryhlllä sel-
19158:    Vaikeutunut työllisyystilanne on kohdistunut     vittämään nopeasti mitä nuortert henkilöiden
19159: voimakkaasti nuoriin työntekijöihin. Noin 1/3       työllisyyden parantamiseksi olisi tehtävä sekä
19160: kaikista työttömistä on alle 25-vuotiaita. Huo-     tulevan talven aikana että pitemmällä aikavä-
19161: mattava osa nuorten .työttömyydestä on kestol-      lillä. Toimeksiautonsa mukaan työryhmä sel-
19162: taan lyhytaikaista kitkatyöttömyyttä. Kuitenkin     vittää mm.:
19163: erityisesti rakenteellisen työttömyyden alueilla        - voitaisiinko lähellä eläkeikää olevia huo-
19164: nuoret ovat joutuneet kärsimään myös pitkäai-       nokuntoisia, eläkkeelle haluavia työntehljöitä
19165: kaisesta työttömyydestä. Etenkin alle 18-vuo-       ohjata eläkkeelle siten, että tilalle voitaisiin si-
19166: tiaiden työnsaantimahdollisuudet ovat olleet        joittaa nuoria työttömyydestä kärsiviä työnteki-
19167: hyvin huonot.                                       jöitä,
19168:    Parannuskeinoja nuorisotyöttömyyteen on              - voitaisiinko nuorten sijoittumista työ-
19169: pohdittu työvoimaministeriössä eri työryhmis-       markkinoille edistää maksamalla työnantajalle
19170: sä. Tähän mennessä tilannetta on pyritty hel-       jokin korvaus tämän sijoittaessa pysyväisluon-
19171: pottamaan mm. seuraavin ;toimenpitein:              teisesti työhön nuoren ammattita1to1sen työttö-
19172:    1. Työllisyyskoulutusta on kuluvan vuoden        män työntekijän,
19173: aikana huomattavasti lisätty. Yli 20-vuotiaiden         - voitaisiinko sukupolven vaihdosta lähin-
19174: nuorten osuutta koulutettavista on 'samalla li-     nä maataloudessa tilapäisesti kiihdyttää säädök-
19175: sätty.                                              siä väliaikaisesti muuttamalla,
19176:    2. Ammatillisten oppilaitosten koulutuska-           - voitaisiinko jo annettua ammatillista kou-
19177: pasiteettia on lisätty. Kehitysalueille on muo-     lutusta jatkaa pidemmälle,
19178: dostettu 900 uutta pysyvää ammattikoulutus-             - voitaisiinko oppisopimusjärjestelmää ke-
19179: paikkaa. Lisäksi on kuluvan vuoden aikana laa-      hittämällä helpottaa nuorten siirtymistä työelä-
19180: jennettu tilapäistä ammattikoulutusta 3 000 op-     mään,
19181:                                               N:o 313                                                   3
19182: 
19183:    - voitaisiinko nuorten ohjautumista suorit-       ja työvoimahallinnon palveluista annetaan sekä
19184: tamaan vapaaehtoisesti asepalvelusta laskukau-       kouluissa että työvoimatoimistoissa. Perus-,
19185: den aikana vieläkin lisätä.                          kansalais- ja keskikoulujen päätösluokkien oppi-
19186:    Työryhmän on määrä jättää raporttinsa             laiden tiedon saannista huolehditaan opinto-
19187: 21. 12. 1976.                                        ohjaaja- ja yhdysopettajaverkoston kautta. Am-
19188:    Kokonaisuutenaan nuorten työttömyydenajan         matillisten oppilaitosten osalta toiminta on jää-
19189: toimeentuloturva ja sen kehittäminen tulee näh-      nyt puutteellisemmaksi henkilöstöresurssien
19190: dä oleellisena osana yleistä kaikkia ikäryhmitty-    riirt:tämättömyyden vuoks1.
19191: miä koskevaa toimeentutloturvajärjestelmää ja            Työvoimatoimistojen taholta annettavasta in-
19192: sen uudistamista. Miettusen II hallituksen oh-       formaatiosta osa on kohdistettu erityisesti nuo-
19193: jelma·an sisältyi lausuma siitä, että pyritään ke-   rille. Nuorten työvoimapalvelujen tason varmis-
19194: hittämään ja yhtenäistämään työttömyydenajan         tamiseksi toimii suurehkoissa työvoimatoimis-
19195: toimeentuloturvajärjestelmää. Tämän laajapoh-        toissa nuorten palveluun erikoistundta työn-
19196: jaisesti hyväksytyn pyrkimyksen toteuttami-          välittäjiä. Nuorille tarkoitetun tietomateriaalin
19197: seksi tullaan hallituksen toimesta asettamaan        parantamiseksi on työvoimaministeriössä suun-
19198: asiaa kehittämään komitea. Samassa yhteydessä        nitteilla erityisesti 'työtä vailla oleville nuorille
19199:  selvitetään nuorten asema ja siinä mahdollisesti    tarkoitettu opas, joka valmistuu ensi vuoden
19200: esiintyvät epäkohdat.                                keväällä.
19201:     Nuorille suunnattua tietoa työmarkkinoista
19202:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1976.
19203: 
19204:                                                                Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
19205: 4                                              1976 vp.
19206: 
19207: 
19208: 
19209: 
19210:                             T i 11 R i k s d a g en s H 'e r r T a 1m a n.
19211: 
19212:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dena. Den tillfälliga yrkesutbildningen har dess-
19213: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utom utvidgats med 3 000 elevplatser under in-
19214: den 4 november 1976 till vederbörande med-            nevarande år. Samma målsättning gäller också
19215: lem av s'tatsrådet översättllt avskrift a~ följande   för år 1977.
19216: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen ställda                3. Antalet personer som får fullgöra sin
19217: skriftliga spörsmål nr 313:                           värnplikt såsom frivilliga har under innevaran-
19218:                                                       de år höjts med 2 000 värnpliktiga.
19219:           Är Regeringen medveten om, att de              4. Till arbetskraftsdistriktens byråer har
19220:        anvisningar och råd som arbetskrafts-          getts direktiv om att de vid beviljande av sys-
19221:        byråerna och arbetsförmedlingarna ger,         selsättningsstöd till kommuner skall försöka
19222:        särskilt till unga arbetssökande, är otill-    medverka till att man med hjälp av stödet kun-
19223:        räckliga och svårtydda och därför vållar       de lindra arbetslösheten bland ungdomen. Kom-
19224:        de unga onödigt besvär, och                    muner har beviljats undantagstillstånd för ut-
19225:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ökande av arbetsstyrkan under sommarsäsong-
19226:        taga för att förbättra de ungdomars            en, då det gällt att sysselsätta studerande och
19227:        ställning, vilka slutfört sina studier, men    skolelever.
19228:        blivit arbetslösa och söker arbete samt
19229:        för att förbättra dessa ungdomars skydd           5. Dessutom har hos undervisningsministe-
19230:        mot arbetslöshet?                              riet gjorts en framställning om att yrkesskol-
19231:                                                       klassernas storlek tillfälligt borde ökas. Likaså
19232:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-           har hos undervisningsministetiet förelagts
19233: samt framföra följande:                               initiativ, som avser utvecklande och utökande
19234:                                                       av läroavtalsutbildningen.
19235:    Det försvårade sysselsättningsläget har i hög
19236: grad drabbat de unga arbetstagarna. Ungefär              För att bereda tilläggsåtgärder i syfte att för-
19237: 1/3 av samtliga arbetslösa är personer under          bättta de ungas sysselsättningsläge har inom ar-
19238: 25 år. En betydande del av arbetslösheten             betskraftsministetiet tillsatts en arbetsgrupp
19239: bland ungdomarna, i fråga om varaktigheten,           med uppdrag att skyndsamt utreda, vilka åt-
19240: är kortvarig friktionsarbetslöshet. Det oaktat        gärder man borde vidtaga i syfte att kunna
19241: har de unga, särskilt inom områden, där sttuk-        förbättra sysselsättningsläget för unga personer
19242: turell arbetslöshet förekommer, även drabbats         både under den kommande vintern och på
19243: av långvarig arbetslöshet. Särskilt dåliga har        längre sikt. Enligt sitt uppdrag skall arbets-
19244: möjligheterna att få arbete varit för dem som         gruppen bl.a. utreda:
19245: inte har fyllt 18 år.                                    - om sådana äldre, sjukliga arbetstagare,
19246:                                                       som är nära pensionsåldern och som är villiga
19247:    Olika arbetsgrupper inom arbetskraftsminis-        att avgå med pension, kunde pensioneras, så
19248: tetiet har övervägt medel för att kunna råda          att man i deras ställe kunde placera sådana
19249: bot på arbetslösheten bland de unga. Hittills         yngre arbetstagare, som drabbats av arbetslös-
19250: har man försökt underlätta situationen bl.a.          het,
19251: genom följande åtgärder:                                 - om de ungas placeting på arbetsmark-
19252:    1. Sysselsättningsutbildningen har under in-       naden kunde underlättas genom att betala tili
19253: nevarande år avsevärt utökats. Inslaget av ung-       arbetsgivaren någon form av ersättning, om
19254: domar över 20 år bland de utbildade har sam-          denne varaktigt placerar i arbete en ung yrkes-
19255: tidigt ökats.                                         kunnig arbetstagare som är utan arbete,
19256:    2. Yrkesläroans~talternas utbildningskapaci-          - om generationsväxlingen, närmast inom
19257: tet har utökats. 900 nya bestående yrkesutbild-       jordbruket, tillfälligt kunde påskyndas genom
19258: ningsplatser har skapats inom utvecklingsområ-        en provisorisk änddng av stadga:ndena härom,
19259:                                                N:o .313                                              5
19260: 
19261:     - om den redan givna yrkesutbildningen            lande. Samtidigt utredas de ungas situation och
19262: ytterligare kunde påbyggas,                           eventuella missförhållanden däri.
19263:     - om de ungas övergång till arbetslivet              För ungdomar avsedd information om arbets-
19264: kunde underlättas genom att läroavtalssystemet        marknader och arbetskraftsförvaltningens servi-
19265: skulle utvecklas,                                     ceformer ges både i skolorna och vid arbets-
19266:     - om de ungas benägenhet att såsom fri-           kraftsbyråerna. Eleverna i grund-, medborgar-
19267: villiga fullgöra sin värnplikt under lågkonjunk-      och mellanskolornas avgångsklasser får sin in-
19268: turen ytterligare kunde stimuleras.                   formation genom ett nät av studiehandledare
19269:     Arbetsgruppen skall avlämna sin rapport           och kontaktlärare. Motsvarande informations-
19270: 21. 12. 1976.                                         verksamhet i yrkesläroanstalterna har på grund
19271:     På det hela taget bör man 'Se ett säkerställan-   av otillräckliga personalresurser kunnat skötas
19272: de av de ungas utkomst under den tid de är            på ett mindre tillfredsställande sätt.
19273: arbetslösa och utvecklandet av detta säkerstäl-          En del av den information som arbetskrafts-
19274: lande som en väsentlig del av det allmänna            byråerna ger är särskilt riktad till de unga. För
19275: system av skydd för utkomsten som gäller för          att kvaliteten hos arbetskraftsservicen för de
19276: alla åldersgrupper och av detta systems förnyan-      unga skall kunna garanteras, tjänstgör vid stör-
19277: de. I programmet för Miettunens II regering           re arbetskraftsbyråer särskilda ungdomsarbets-
19278: ifl.giok ett uttalande om art:t försöka utveckla      förmedlare. I syfte att förbättra det informa-
19279: och förenhetliga systemet i fråga om skydd för        tionsmaterial som är avsett för de unga har
19280: utskomsten under tider av arbetslöshet. För           arbetskraftsministeriet planer på aott utge en
19281: förverkligande av detta på bred basis godkända        broschyr enkom för unga arbetslösa. Broschyren
19282: strävande kommer genom regeringens försorg            borde vara färdig på våren 1977.
19283: en kommitte att tillsättas för ärendets utveck-
19284:       Helsingfors den 16 december 1976.
19285: 
19286:                                                              Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
19287: 
19288: 
19289: 
19290: 
19291: 1340/76
19292:                                               1976 vp.
19293: 
19294: Kirjallinen kysymys n:o 314.
19295: 
19296: 
19297: 
19298: 
19299:                                   Luttinen: Erään kuntien kantokykyluokituksessa ilmeuneen epä-
19300:                                       kohdan korjaamisesta.
19301: 
19302: 
19303:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i ·e h e 11 e.
19304: 
19305:    Tilastokeskus on kuntien vuoden 1977 alus-        valtionosuuden huomioimisen osalta siitä riip-
19306: tavissa kantokykyluokituslaskelmissa tulkinnut       puen, suorittaako rakennuttamisen valtio vai
19307: voimassa olevaa kuntien kantokykyluokitusla-         kuntainliitto.
19308: lda siten, ettei Lahden keskussairaalan raken-          Tilastokeskuksen tänä vuonna ottama tulkin-
19309: tamiskustannusten valtionosuus ole sanotun           ta poikkeaa tiettävästi edellisvuotisista.
19310: lain 2 § :n 2 kohdassa tarkoitettua kuntien yh-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
19311: teistoiminnan menoihin myönnettävää valtion-         sen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän val-
19312: osuutta, joten tätä valtionosuutta ei esitetyn       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19313: tulkinnan mukaan oteta huomioon kantokyky-           seuraavan kysymyksen:
19314: luokituksessa. Perusteena Tilastokeskus on to-
19315: dennut, että Lahden keskussairaalan on raken-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19316:  nuttanut valtio, jolle kunnat suorittavat kun-              ryhtyä kuntien kantokykyluokituslain
19317:  nallisista yleissairaaloista annetun lain mukai-            harkintaperusteiden ja tarvittaessa mui-
19318:  sesti perustamiskustannusosuutensa.                         denkin säännösten muuttamiseksi niin,
19319:     Keskussairaalan rakentaminen voi tapahtua                että rakentamiskustannuksiin myönnetty
19320:  myös kuntainliiton toimesta. Näissä tapauksissa             valtionosuus otettaisiin huomioon kun-
19321:  kuntainliiton saama valtionosuus luetaan jäsen-             tien kantokykyluokituksessa myös niissä
19322:  kuntien hyväksi kantokykyluokituksessa.                     tapauksissa, jolloin kuntainliiton käyt-
19323:     Edellä olevasta ilmenee, että kunnat tulevat             töön luovutetaan valtion rakennuttama
19324:  kantokykyluokituksessa eriarvoiseen asemaan                 laitos?
19325:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
19326: 
19327: 
19328:                                             Matti Luttinen
19329: 
19330: 
19331: 
19332: 
19333:  1193/76
19334: 2                                             1976 vp.
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
19340: 
19341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrään lisätään kunnallislain ( 642/48) 136
19342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        § :n edellyttämän kuntien yhteistoiminnan me-
19343: olette 9 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           noihin myönnettävästä valtionosuudesta tai
19344: kirjeenne n:o 1733 ohella lähettänyt valtioneu-      -avustuksesta kunnan hyväksi laskettava osa si-
19345: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      ten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään."
19346: jäljennöksen kansanedustaja Matti Luttisen kir-          Kuntainliiton saadessa keskussairaalaa koske-
19347: jallisesta kysymyksestä n:o 314, jossa tiedus-       vaan rakennushankkeeseensa valtionosuutta ky-
19348: tellaan:                                             seessä on selvästi kantokykyluokituslain 2 § :n
19349:                                                      2 kohdassa tarkoitettu yhteistoiminta, josta kun-
19350:          Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo         nan menoiksi luetaan sekä kunnan osuus että
19351:        ryhtyä kuntien kantokykyluokituslain          sitä vastaava (2/3) valtionosuus. Valtion to-
19352:        harkintaperusteiden ja tarvittaessa mui-      teu ttaman keskussairaalan rakennushankkeen
19353:        denkin säännösten muuttamiseksi niin,         kohdalla valtio ei anna suoraan rahaa kunnille
19354:        että rakentamiskustannuksiin myönnetty        tai kuntainliitoille, mutta sen sijaan luovuttaa
19355:        valtionosuus otettaisiin huomioon kunr        valtion rahoituksella toteutetun sairaalan kun-
19356:        tien kantokykyluokituksessa myös niissä       nille perimällä kunnilta 1/3 todellisista raken-
19357:        tapauksissa, jolloin kuntainliiton käyt-      nuskustannuksista.
19358:        töön luovutetaan valtion rakennuttama            Koska Lahden keskussairaalan rakentamisessa
19359:        laitos?                                       ei ole kysymys kunnallislain 136 § :n mukaisesta
19360:                                                      kuntien yhteistoiminnasta vaan keskussairaalan
19361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on rakentanut valtio, ei valtion kustannettavak-
19362: vasti seuraavaa:                                     si jäävää osuutta sairaalan perustamiskustan-
19363:    Kunnallista keskussairaalaverkostoa luotaessa     nuksista voida laskelmissa ottaa huomioon kan-
19364: oli tarkoituksena, että uudet keskussairaalat ra-    tokykyluokituslain 2 §:n 1 momentin 2 koh-
19365: kentaa valtio, joka sitten luovuttaa sairaalat       dassa tarkoitettuna valtionosuutepa tai -avus-
19366: kuntainliitoille. Myöhemmin sairaaloissa tarpeel-    tuksena.
19367: lisiksi katsottavat perustamiskustannushankkeet         Kysymyksessähän ei ole kuntainliiton tilin-
19368: tuli toteuttaa kuntainliittojen toimesta.            pidossa edes avustuksena esiintyvä erä vaan
19369:    Valtion rakentamista sairaaloista kuntien tu-     päinvastoin suoritus valtiolle. Sensijaan kun-
19370: li maksaa valtiolle 1/3 aiheutuneista kustannuk-     tainliiton mahdollisesti myöhemmin suorittami-
19371: sista. Kuntainliittojen toteuttamiin hankkeisiin     en rakennushankkeiden valtionavut tulevat otet-
19372: valtio suoritti valtionapua 2/3. Näin ollen kun-     taviksi huomioon samalla tavalla kuin muissakin
19373: tien rahoitusosuus oli 1/3 ja valtion 2/3 riip-      tapauksissa. Käyttökustannusten kohdalla ei ole
19374: pumatta siitä toteuttiko perustamiskustannuksia      mitään ongelmaa.
19375: aiheuttavat hankket valtio vai kuntainliitto.           Tiedot kuntien yhteistoimintaan saaduista
19376:    Edellä esitettyä menettelyä jatkettiin, kunnes    valtionosuuksista ja -avustuksista samoin kuin
19377: lain muutoksella valtion rakennustehtävät siir-      muutkin kantokykyluokituslaskelmissa käytettä-
19378: rettiin kuntainliitoille. Viimeiset valtion raken-   vät kuntien taloutta koskevat tiedot perustuvat
19379: tamat keskussairaalat ovat Oulun yliopistollinen     kuntien tilastokeskukselle antamiin ilmoituksiin.
19380: keskussairaala ja Lahden keskussairaala.             Kantokykyluokituslain mukaan tilastokeskus
19381:    Kuntien kantokykyluokituksen kannalta kes-        suorittaa tarpeelliset luokituslaskelmat. Koska
19382: keinen säännös keskussairaaloiden rakentami-         tilastokeskuksella ei ole mahdollisuutta yksi-
19383: seen liittyvissä yhteistoimintamenoissa on kan-      tyiskohtaisesti tarkastaa kuntien ilmoittamien
19384: tokykyluokituslain 2 §:n 2 kohdassa, säännök-        tietojen oikeellisuutta, kävi vasta vuoden 1977
19385: sen mukaan ". . . kunnan menojen kokonais-           luokituslaskelmia valmisteltaessa ilmi, että 3-4
19386:                                               N:o 314                                              3
19387: 
19388: kuntaa oli edellisten vuosien yhteistoimintail-     tamiskustannuksiin ei tulla käsittelemään kan-
19389: moituksiin sisällyttänyt arvioituja valtionosuuk-   tokykyluokituslain 2 § :n 1 momentin 2 koh-
19390: sia Lahden keskussairaalan perustamiskustan-        dassa tarkoitettuina valtionosuuksina tai -avus-
19391: nuksiin. Ennen vuoden 1977 alustavien luoki-        tuksina. Väitetty laintulkinnan muutos ei siten
19392: tuslaskelmien suorittamista tilastokeskus ilmoit-   ole tapahtunut.
19393: ti kantokykyluokitustoimikunnalle edellä mai-          Kysymys     kuntien     kantokykyluokituslain
19394: nituista, vuoden 1976 luokituslaskelmien perus-     muuttamisesta on ollut kauan vireillä. Tarkoi-
19395: tiedoissa haivaituista virheistä ja näiden vaiku-   tus on, että mahdolliset lainmuutokset tehdään
19396: tuksesta luokituslaskelmiin ja ilmoitti samalla,    eduskunnan kevätistuntokauden aikana. Tässä
19397: että vuodelle 1977 suoritettavissa laskelmissa      yhteydessä tulee esiin myös nyt kysymyksessä
19398: kuntien osuuksia Lahden keskussairaalan perus-      oleva ongelma.                      ·
19399: 
19400:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
19401: 
19402: 
19403:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19404: 4                                           1976 vp.
19405: 
19406: 
19407: 
19408: 
19409:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a J m a n.
19410: 
19411:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      det av centtalsjukhus ingår i 2 § 2 punkten la-
19412: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse    gen om bärktaftsklassificeting av koinmunerna,
19413: nr 17 33 av den 9 november tili vederbörande     enligt vilket lagrum ". . . tili totalbeloppet av
19414: med1em av statsrådet för avgivande av svar       kommunens utgifter lägges den del av statsan-
19415: översänt avskrift av följande av riksdagsman     del eller -understöd, beviljat för i 136 § kom-
19416: Matti Luttinen undertecknade spörsmål nr 314:    munallagen ( 642/48) förutsatt samarbete mel-
19417:                                                  lan kommuner, viiken skall räknas kommunen
19418:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- till godo, på sätt i förordning närmare stad-
19419:          ta för att ändra prövningsgrunderna och gas."
19420:         vid behov även andra stadganden i lagen     Då kommunalförbund erhåller statsandel för
19421:         om bärkraftsklassificering av kommu- ett centtalsjukhusbyggnadsprojekt, är det otvi-
19422:          nerna så, att den statsandel som bevil- velaktigt fråga om det samarbete som avses i
19423:          jats för byggnadskostnaderna skulle be- 2 § 2 punkten lagen om bärkraftsklassificering
19424:          aktas vid bärkraftsklassificeringen av av kommunerna, varvid såsom kommunens ut-
19425:          kommunerna även i de fall, då inrätt- gifter räknas såväl kommunens andel som mot-
19426:          ning som uppförts av staten överlåts svatande statsandel ( 2/3 ) . Då det gäller cen-
19427:         till kommunalförbund?                    tralsjukhusbyggnadsprojekt som staten genom-
19428:                                                  fött, ger staten inte pengat direkt till kommu-
19429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nerna ellet kommunalfötbunden, men överlå-
19430: samt anföra följande:                            ter däremot det av staten finansierade sjukhu-
19431:    A vsikten med skapandet av det kommunala set tili kommunerna genom att av kommunetna
19432: centra1sjukhusnätet var, att staten skulle upp- uppbära 1/3 av de verkliga byggnadskostnader-
19433:                                                   na.
19434: föra de nya centralsjukhusen och sedan över-
19435: låta dem till kommunalförbunden. De anlägg-          Då det beträffande uppförandet av central-
19436: ningskostnadsprojekt som senare visar sig vara sjukhuset i Lahti inte är fråga om samarbete
19437: erforderliga vid sjukhusen skulle genomföras på mellan kommuner enligt 136 § kommunallagen,
19438: åtgärd av kommunalförbunden.                      utan centtalsjukbuset har uppförts av staten,
19439:                                                   kan den del av sjukhusets anläggningskostna-
19440:    För de av staten uppförda sjukhusen skulle der som faller på staten inte beaktas i kalky-
19441: kommunerna till staten erlägga 1/3 av kostna- lerna såsom i 2 § 1 mom. 2 punkten lagen om
19442: derna. För de projekt kommunalförbunden bärkraftsklassificering av kommunerna avsedd
19443: verkställt har staten erlagt 2/3 i statsundet- statsandel ellet i sagda lag avsett statsunder-
19444: stöd. Kommunetnas finansieringsandel vat så- stöd.
19445: lunda 1/3 och statens 2/3 obetoende av om
19446:                                                      I kommunalförbundets räkenskapsföring är
19447: staten ellet kommuna:lförbundet genomfötde de
19448: ptojekt som fötanledde anläggningskostnadetna.    det  ju inte heller fråga om en understödspost
19449:                                                   utan en prestation tili staten. Dätemot kommer
19450:    Ovannämnda förfarande fortgick tili dess de statsandelat, som erläggs för kommunalför-
19451: statens byggnadsprojekt genom en lagändring bundets eventuella senare byggnadsprojekt, att
19452: överfördes på kommunalförbunden. Uleåborgs bli beaktade på samma sätt som i övtiga fall.
19453: universitetscentralsjukhus och centralsjukhuset Beträffande driftskostnadetna finns inte några
19454: i Lahti är de sista av staten uppfötda central- problem. Uppgifterna om de statsandelar och
19455: sjukhusen.                                        -understöd som erhållits för samarbete mellan
19456:    Ett med hänsyn tili bärkraftsklassificeringen kommunerna ävensom de övriga uppgiftet om
19457: av kommunerna centralt stadgande beträffande kommunetnas ekonomi, vilka används i kalky-
19458: samarbetsutgifterna i anslutning till uppföran- lema rörande bärkraftsklassificeringen, baserat
19459:                                                 N:o 314                                               5
19460: 
19461: sig på de uppgifter kommunerna tillställt sta-         täckta fel och dessa fels inverkan på klassifi-
19462: tistikcentralen. Enligt lagen om bärkraftsklassi-      cering·skalkylerna, och meddelade samtidigt, att
19463: ficering av kommunerna uppgör statistikcentra-         i de kalkyler, som uppgörs för år 1977, kom-
19464: len de erforderliga klassificeringskalkylerna. Då      munernas andelar i anläggningskostnaderna för
19465: statistikcentralen inte har möjlighet att i detalj     centralsjukhuset i Lahti inte kommer att be-
19466: kontrollera riktigheten av kommunernas upp-            handlas såsom i 2 § 1 mom. 2 punkten lagen
19467: gifter, framgick det först vid beredandet av           om bärkraftsklassificering av kommunerna av-
19468: klassificeringskalkylerna för år 1977, att 3-4         sedda statsandelar ellet -understöd. Tolkningen
19469: kommuner i meddelandena om samarbete un-               av lagen har sålunda inte ändrats på denna
19470: der tidigare år intagit uppskattade statsandelar       punkt, även om så påståtts.
19471: för centralsjukhusets i Lahti anläggningskostna-          Frågan om ändring av lagen om bärkrafts-
19472: der. Före uppgörandet av de preliminära kalky-         klassificering av kommunerna har länge varit
19473: lerna över klassificeringen för år 1977 under-         aktuell. Avsikten är, att genomföra eventuella
19474: rättade statistikcentralen bärkraftsklassificerings-   lagändringar under riksdagens vårsession. I
19475: kommissionen om ovan nämnda, i grunduppgif-            detta sammanhang aktualiseras även ifrågava-
19476: terna för 197 6 års klassificeringskalkyler upp-       rande problem.
19477:       Hesingfors den 3 december 1976.
19478: 
19479: 
19480:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19481: 
19482: 
19483: 
19484: 
19485:  1193/76
19486:                                               1976 vp.
19487: 
19488: Kirjallinen kysymys n:o 31.5.
19489: 
19490: 
19491: 
19492: 
19493:                                   Tikka ym.: Yhtenäisen käytännön ,aikaansaamisesta päivärahojen
19494:                                      verottamisessa ja palkansaajille myönnettäviJssä vähennyksissä.
19495: 
19496: 
19497:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19498: 
19499:    Päivärahojen verottamisesta on käyty tämän        ty vain linja-auton taksojen mukainen summa,
19500: vuoden aikana laajaa keskustelua ja tämä on          toisissa taas on hyväksytty oman auton käyttö,
19501: ollut omi,aan aiheuttamaan epätietoisuutta sii-      vaikka työmatka on ollut molemmissa tapauk-
19502: tä, millä tavalla päivärahoja vuoden 197.5 vero-     sissa suurin piirtein sama.
19503: tuksessa verotetaan. Tästä huolimatta on pidet-         Epäyhtenäisyyden lisäksi on olemassa lukui-
19504: tävä kohtuuttomana sitä, että käytännöt vaih-        sia esimerkkejä siitä, että palkansaajan verotuk-
19505: televat eri verolautakuntien alueella melkoisesti.   sen vähennyksiä myönnetään useissa kunnissa
19506: Esimerkiksi Kymen läänin kunnista löytyy aina-       huomattavasti vähemmän kuin mitä eduskun-
19507: kin neljää eri käytäntöä, vaikka kysymys on          nan päätökset, verohallituksen antamat yleisoh-
19508: samaa työtä tekevien ja saman työnantajan pal-       jeet ja varsinkin verohallituksen pääjohtajan jul-
19509: veluksessa olevien työntekijöiden päivärahojen       kisuudessa esittämät kannanotot edellyttävät.
19510: verottamisesta.                                         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19511:    Karhulan kauppalassa on hyväksytty matka-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19512: kustannusten korvaukset vähennyskelpoisiksi ja       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
19513: kaksi päivärahaa on lisätty tuloon sellaisissa ta-   tavaksi seuraavan kysymyksen:
19514: pauksissa, joissa päivärahaa on maksettu seitse-
19515: mästä vuorokaudesta. Kotkassa vastaavisssa ta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19516: pauksissa ei matkakustannuksia ole katsottu vä-             ryhtyä, jotta kaikki: verolautakunnat
19517: hennyskelpoisiksi. Eräissä muissa kunnissa päi-             noudattaisivat nykyistä tarkemmin vero-
19518: värahoista on ensin vähennetty 20 markkaa ja                hallituksen antamia ohjeita päivärahojen
19519: loput on lisätty verotettavaan tuloon. Matka-               verottamisesta ja palkansaajalle myönnet-
19520:  kustannuksiksi on toisissa tapauksissa hyväksyt-           tävistä vähennyksistä?
19521:   Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
19522: 
19523:           Seppo Tikka                   Juhani Surakka                 Matti Kuusio
19524: 
19525: 
19526: 
19527: 
19528: 1299/76
19529: 2                                             1976 vp.
19530: 
19531: 
19532: 
19533: 
19534:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19535: 
19536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Verohallitus on 9. 1. 1976 antanut päätök-
19537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa
19538: olette 9 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           verosta vapaaksi katsottavien matkakustannus-
19539: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten korvausten perusteista ja määristä. Tällä
19540: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       päätöksellä on kumottu verohallituksen vuodel-
19541: Tikan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        ta 1975 toimitettavaa verotusta vanten antama
19542: myksestä n:o 315:                                    aikaisempi päätös ( 1125/74). Verohallituksen
19543:                                                      päätös sisältää perusteet matkakustannusten kor-
19544:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vauksesta muun selvityksen puuttuessa verosta
19545:         ryhtyä, jotta kaikki verolautakunnat         vapaaksi katsottavan määrän ratkaisemiseksi.
19546:         noudattaisivat nykyistä tarkemmin vero-      Esitetyn selvityksen perusteella voidaan vero-
19547:         hallituksen antamia ohjeita päivärahojen     vapaaksi hyväksyä suurempia ja myös muita
19548:         verottamisesta ja palkansaajalle myönnet-    kuin verohallituksen päätöksessä mainittuja
19549:        .tävistä vähennyksistä?                       matkakustannusten korvauksi:a. Tämä edellyttää
19550:                                                      selvitystä todellisista erityisistä menoista.
19551:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten
19552: vasti seuraavaa:                                     korvausten suuruus on verohallituksen päätök-
19553:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 1 momen-     sessä enimmäismäätäisenä. Mikäli työnantajan
19554: tin 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei        maksamat päivärahat ja muut matkakustannus-
19555: katsota ,työn tai tehtävän suorittamiseksi ·saatua   ten korvaukset ovat perusteiltaan ja määriltään
19556: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa,       verohallituksen päätöksen mukaisia, ne verohal-
19557: ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatka-      lituksen ohjeiden mukaan katsotaan verovapaik-
19558: rahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettua       si. Veronalaiseksi tuloksi korvaukset katsotaan
19559: matkakustannusten korvausta, niin myös ulko-         siltä osin kuin ne maksuperusteiltaan tai määril-
19560: maalla tehdystä työstä tai tehtävästä aiheutunei-    tään poikkeavat verohallituksen päätöksestä,
19561: den erityisten menojen peittämiseksi saatua kor-     ellei verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että
19562: vausta, siltä osin kuin ·sanottujen korvausten       ne myös näiltä osin ovat kuluneet työstä aiheu-
19563: on katsottava kuluneen työstä tai tehtävästä         tuneiden erityisten menojen peivtämiseen.
19564: aiheutuneiden erityisten menojen peittämiseen.          Verohallitus on kirjeellään 5. 12. 1975 n:o
19565: Saman pykälän toisen momentin, sellaisena kuin       152/31/75 kiinnittänyt verolautakuntien huo-
19566: sanottu lainkohta kuuluu 25. 7. 1975 annetussa       miota erityisesti päivärahojen ja muiden mat-
19567: laissa (607/75), mukaan edellä tarkoitetusta         kustamiskustannusten korvausten verottamista
19568: korvauksesta katsotaan muun selvityksen puut-        koskeviin muuttuneisiin säännöksiin. Po. kir-
19569: tuessa kuluneen työstä tai tehtävästä aiheutunei-    jeen mukaan verohallituksen päätöksen mukai-
19570: den menojen peittämiseen määrä, jonka perus-         set päivärahat on verotuksessa hyväksyttävä ve-
19571: teet ja suuruuden verohallitus vuosittain vahvis-    rovapaaksi tuloksi. Verolautakunnat eivät kir-
19572: taa. Verosta vapaaksi katsottavien matkakus-         jeen mukaan voi muuttuneen lainsäännösten mu·
19573: tannusten korvausten perustdta ja määriä vah-        kaan arvioida korvauksia veronalaiseksi tuloksi
19574: vi:staessaan verohallituksen tulee ottaa huomioon    silloin, kun päiväraha tai muu matkustamiskus-
19575: edustaviromiksi katsottavissa valtakunnallisissa     tannusten korvaus on maksettu niiden perustei-
19576: työ- ja virkaehtosopimuksissa oleva työ- tai         den mukaan, jotka päätöksessä on lausuttu ja
19577: virkamatkasta suoritettavaa matkakustannusten        sen määräisenä kuin päätöksessä päivärahoista
19578: korvausta ja päivärahaa koskevat määräykset.         tai matkakustannuksista on säädetity. Laskelma-
19579:                                                 N:o 315                                                  3
19580: 
19581: verotuksin voidaan verovelvollisen tuloon pa-          lisen yöpyessä kotonaan siten, että päivärahois-
19582: lauttaa päivärahaa tai matkustamiskustannusten          ta on katsottu 10 mk/pv, kuitenkin enintään
19583: korvausta vain silloin, kun verolautakunta voi         230 päivältä, verovapaaksi tuloksi, jos työpaik-
19584: osoittaa, että päiväraha 1tai matkustamiskustan-       ka on ollut veropiirin alueella. Jos työpa1kka
19585: nusten korvaus on maksettu virheeliisin perus-          on oHut veropiirin ulkopuolella ja työntekijä on
19586: tein ilman, että on ollut olemassa verohallituk-       yöpynyt kotonaan, on hyväksytty 26 mk/pv ve-
19587: sen päätöksessä mainittuja työmatkan suoritta-          rovapaaksi tuloksi.
19588: m~sen edellytyksiä tai milloin päiväraha tai mat-          Eräässä toisessa verolautakunnassa on päivä-
19589: kustamiskustannusten korvaus on maksettu työ-           rahoja epäsuorasti verotettu siten, että päivära-
19590: ·tai virkaehtosopimuksista niin poiketen, että ne      hoilla on katettu asunnon ja työpaikan välisiä
19591: ylittävät verohallituksen päätöksessä ma~nitut         matkakuluja. Mikäli päivärahat ovat yli<ttäneet
19592: määrät. Milloin verovelvollisen tuloon osittain        asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, on ve-
19593:  tai kokonaan palautetaan päiväraha- tai matkus-       rolautakunnan harkitsema kohtuullinen osa päi-
19594: tam~skustannusten korvaukset, pidetään verohal-        värahoista lisätty tuloon.
19595: lituksen em. kirjeessä suotavana, että asiassa            Milloin verovelvollinen on saanut päivärahaa
19596:  kuullaan verovelvollista.                             siltä ajalta, jolloin hän on ollut käymässä koto-
19597:     Verohallitus on myös toimittanut verotoimis-       naan, on eräissä verolautakunnissa päivärahat
19598: ,toille ohjeet, jotka koskevat edellä mainitun ve-     katsottu kokonaisuudessaan veronalaisiksi tu·
19599: rotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matka-        loiksi. Matbkustannukset on tällöin yleensä vä-
19600:  kustannusten korvausten perusteista ja määris-        hennetty julkisten kulkuneuvojen taksojen mu-
19601: tä annetun verohallituksen päätöksen sovelta-          kaan. Eräässä verolautakunnassa viikonlopuilta
19602:  mista.                                                maksetut päivärahat on verotettu epäsuorasti
19603:     Verohallituksen toimesta kysyttiin esimerkin-      siten, että päivärahojen on katsottu korvaavan
19604:  omaisesti muutamista verotoimistoista syksyllä        viikonloppuisin tehdyistä kotimatkoista aiheu-
19605:  197 6 kuinka niissä oli verotettu matkakustan-        tuneet kustannukset halvinta kulkuneuvoa käyt-
19606:  nusten korvauksia. Kyselyyn saatujen vastaus-         täen. Eräässä toisessa veropiirissä on taas tark-
19607:  ten perusteella voitiin todeta, että päivärahoja      kaan laskettu kotona oloajalta saatu päiväraho-
19608:  oli eri verolautakunnissa käshelty jossain mää-       jen määrä. Tästä on vähennetty matkoista aiheu-
19609: rin epäyhtenäisesti. Yleensä tapaukset, joissa          tuneet kulut. Jos päivärahoista vielä on jäänyt
19610: päivärahoja oli luettu tuloksi, voitiin jakaa kol-     säästöä, siitä on veronalaiseksi tuloksi luettu har-
19611:  meen ryhmään:                                         kinnan mukainen kohtuullinen osa.
19612:     1) Maksettu päiväraha on suurempi kuin                Verotuslain mukaan jokaisessa kunnassa on
19613:  verohallituksen päätöksessä mainittu päivärahan       verolauta;kunta, joka voi >toimia jaostoihin ja-
19614: enimmäismäärä 44 mk.                                   kaantuneena. Verolautakunta tai sen jaosto on
19615:     2) Päivärahansaaja on yöpynyt varsinaisessa        itsenäinen verotuspäätöksen tekijä. Verolauta-
19616:  asunnossaan sinä aikana, jolloin hän on saanut        kunta tekee kussakin yksittäistapauksessa pää-
19617: päivärahaa.                                            töksen ottaen huomioon lain määräykset ja muut
19618:     3) Verovelvollinen on saanut päivärahaa sil-       säännökset, annetut soveltamisohjeet sekä asiaan
19619:  tä ajalta, jolloin hän on ollut käymässä varsi-       vaikuttavat tosiseikat. Verolautakuntien itsenäi-
19620:  naisella asunnollaan eli ns. viikonloppumat-          nen päätöksenteko-oikeus johtaa 1siihen, ettei
19621:  koilta.                                               käytännön vetotusta voida toimittaa aivan sa-
19622:     Verohallituksen päätöksessä olevan päivära-        malla tavoin maan eri verolautakunnissa, vaik-
19623: han enimmäismäärän ylittäviä päivärahoja on            ka verohallitus toiminnallaan tähän pytkiikin.
19624: verotuksessa esiintynyt kuitenkin jokseenkin vä-       Verohallitus on antanut lain mukaisen päivä-
19625:  hän. Sitä vastoin sellaisia tapauksia, joissa vero-   rahojen verovapautta koskevan päätöksensä
19626:  velvollinen on kulkenut varsinaiselta asunnol-        TVL:n 22 §:n normien mukaisesti sekä anta-
19627:  taan työpaikalle ja ,takaisin päivittäin ja on saa-   nut lain ja päätöksen soveltamisesta em. oh-
19628:  nut päivärahaa, on muutamia. Eräät verolauta·         jeita, mutta se ei voi antaa sitovia määräyksiä
19629:  kunnat ovat näissä tapauksissa katsoneet päivä-       miten verolautakunnan tulee päätöstä tehdes-
19630:  rahat kokonaan veronalaiseksi tuloksi. Asunnon        sään yksittäistapauksissa menetellä.
19631:  ja työpaikan väliset matkakustannukset on täl-           Valtiovarainministeriö on asertanut toimikun-
19632:  löin hyväksytty vähennykseksi. Eräässä verolau-       nan, jonka tehtävänä on selvittää 3l. 12. 1976
19633:  takunnassa on päivärahoja verotettu verovelvol-       mennessä
19634: 4                                             1976 vp.
19635: 
19636:     1 ) työmatkasta aiheutuvien erityisten meno-    miseksi saatua korvausta, tehdä ehdotuksensa
19637: jen määrät                                          määräyks1ksi vuosilta 1976 ja 1977 toimi,tetta-
19638:     2) edustavimmiksi katsottavissa valtakunnal-    vissa verotuksissa noudatettavista verosta va-
19639: lisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa olevien       paiksi katsottavien matkakustannusten perus-
19640: ,työ- tai virkamatkasta suoritettavien matkakus-    teista ja määristä.
19641:  tannusten korvausta ja päivärahaa koskevat mää-       Toimikunnan jätettyä 29. 11. 1976 mietintön-
19642:  räykset                                            sä valtiovarainministeriölle hallitus harkitsee,
19643:     3) sekä huomioon ottaen sen, että verova-       voidaanko päivärahojen verotus yhtenäistää mie-
19644: paana tulona voidaan pitää vain työstä tai teh-     tinnössä ehdotetulla tavalla.
19645:  tävästä aiheutuneiden erityisten menojen peittä-
19646:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
19647: 
19648:                                                                         Ministeri Jouko Loikkanen
19649:                                               N:o 315                                                 5
19650: 
19651: 
19652: 
19653: 
19654:                           T i 11   Rik sd agen s       H err    T a 1 m a n.
19655: 
19656:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Skattestyrelsen har 9. 1. 197 6 utfärdat ett
19657: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       beslut om grunderna för och beloppen av rese-
19658: av den 9 november 197 6 tili vederbörande med-       kostnadsersättningar som skall anses såsom
19659: lem av statsrådet översänt avskrift av riksdags-     skattefria vid beskattningen för åt 1975. Ge-
19660: man Tikkas m. fl. skriftliga spörsmål nr 315,        nom detta beslut upphävs skattestytelsens ti-
19661: som följer:                                          digare beslut törande beskattningen för åt 1975
19662:                                                      ( 1125/7 4). Skattestyrelsens beslut innehållet
19663:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            grunder föt fastställande av det belopp av tese-
19664:        vidtaga för att förmå samtliga skatte-        kostnadsersättning, som, då annan utredning
19665:        nämnder att striktare än för närvarande       saknas, skall anses såsom skattefritt. På basen
19666:        iakttaga skattestyrelsens direktiv om         av framlagd utredning kan såsom skattefria
19667:        beskattning av dagtraktamenten och om         godkännas större och även andra resekostnads-
19668:        avdrag som beviljas löntagare?                ersättningar än de som nämnts i skattestyrelsens
19669:                                                      beslut. Detta förutsätter en utredning av de
19670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        faktiska särskilda utgifterna.
19671: samt anföra följande:                                   De resekostnadsersättningar som skall anses
19672:    EnHgt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt        såsom skattefria upptas i skattestyrelsens beslut
19673: på inkomst och förmögenhet anses såsom skatte-       tili maximibelopp. Såvida av arbetsgivare utbe-
19674: pliktig inkomst inte resekostnadsersättning, dag-    talda dagtraktamenten och övriga resekostnads"
19675: traktamente, måltidsersättning, logiersättning,      ersättningar tili sina grunder och belopp över-
19676: övernattningspenning och såsom gottgörelse           ellsstämmer med skattestyrelsens beslut, skall de
19677: under annat namn erlagd resekostnadsersätt-          enligt skattestyrelsens direktiv anses såsom
19678: ning, ej heller ersättning, som erhållits för ut-    skattefria. Såsom skattepliktig inkomst anses et"
19679: förande av arbete eller uppdrag utomlands tili       sättningarna till den del de i fråga om sina be-
19680: täckande av de härav föranledda särskilda ut-        talningsgrunder eller belopp avviker från skatte-
19681: gifterna, till den del sagda ersättningar bör an-    styrelsens beslut, såvida inte den skattskyldige
19682: ses ha åtgått för täckande av de särskilda ut-       framlägger utredning om att de även tili dessa
19683: gifter, som föranletts av arbetet eller uppdra-      delar åtgått tili täckande av de särskilda utgif-
19684: get. Enligt andra momentet i samma paragraf,         tet, som fötanletts av atbetet.
19685: sådant det lyder i lag av den 25 juli 1975 ( 607/        Skattestytelsen hat i sin sktivelse 5. 12. 1975
19686: 75), skall av ovan avsedd ersättning, om annan       nt 152/31/75 fäst skattenämndernas uppmätk-
19687: utredning saknas, till täckande av arbete eller      samhet i synnethet vid de ändtade stadganden
19688: uppdrag föranledda kostnader anses ha åtgått         som gället beskattning av dagttaktamenten och
19689: ett belopp, vars grunder och storlek skattesty-      övriga tesekostnadsetsättningat. Enligt ifråga-
19690: relsen årligen fastställer. Vid fastställandet av    vatande skrivelse skall de dagttak_tamenten, som
19691: grunderna och beloppen för de såsom skatte-          avses i skattestytelsens beslut, vid beskattningen
19692: fria ansedda resekostnaderna skall skattestyrel-     godkännas såsom skattefri inkomst. Enligt skri-
19693: sen beakta de i de riksonifattande arbets- och       velsen kan skattenämnderna på basen av de
19694: tjänstekollektivavtal, vilka bör anses såsom         ändtade lagstadgandena inte bedöma etsättning-
19695: mest representativa, ingående bestämmelserna         arna såsom skattepliktig inkomst i ·det fall, att
19696: angående de resekostnadsersättningar och dag-        dagttaktamente ellet. annan tesekostnadsetsätt-
19697: traktamenten som skall el'läggas för arbets- eller   ning erlagts enligt de grundet som avses i beslu-
19698: tjänsteresor.                                        tet och tili det belopp som i beslutet stadgats i
19699: 6                                              1976 vp.
19700: 
19701: ftåga om dagttaktamenten ellet tesekostnadet.         skyldige övernattat hemma beskattats så, att av
19702: Genom beskattning enligt betäkning kan till           dagtraktamentena 10 mk/ dag, dock högst föt
19703: skattskyldigs inkomst åtetfötas dagttaktamente        250 dagat, ansetts utgöra skattefri inkomst ifall
19704: ellet tesekostnadsetsättning endast i det fall, att   atbetsplatsen vatit belägen inom skattedistrik-
19705: skattenämnden kan påvisa, att dagttaktamente          tets omtåde. Hall atbetsplatsen legat utanför
19706: ellet tesekostnadsetsättning erlagts på felakti-      skattedistriktet och arbetstagaren övernattat
19707: ga gtundet utan att i skattestytelsens beslut         hemma, har 26 mk/ dag godkänts som skattefri
19708: nämnda atbetstesefötutsättningat fötelegat, ellet     inkomst.
19709: då dagtraktamente ellet tesekostnadsetsättning            I en annan skattenämnd har dagtraktamenten
19710: erlagts sålunda avvikande ftån atbets- ellet          indirekt beskattats så, att med dagtraktamen-
19711: tjänstekollektivavtalen, att de övetskridet de i      ten täckts resekostnader mellan bostad och at-
19712: skattestytelsens beslut nämnda beloppen. Då tili      betsplats. Såvida dagtraktamentena överskridit
19713: skattskyldigs inkomstet delvis ellet i sin hel-       kostnaderna för resorna mellan bostad och ar-
19714: het åtetföts dagttaktamenten ellet tesekost-          betsplats, har enligt skattenämndens prövning
19715: nadsetsättningat, anses det i skattestytelsens        en skälig del av dagtraktamentena lagts till in-
19716: ovan nämnda sktivelse vara rekommendabelt,            komsten.
19717: att den skattskyldige höts i saken.                       Då skattskyldig erhållit dagtraktamente för
19718:     Skattestytelsen har även tillställt skatteby-     tid, under viiken han besökt sitt hem, har dag-
19719: tåetna ditektiv angående tillämpningen av skat-       traktamentena av vissa ·skattenämnder helt och
19720: testyrelsens ovan nämnda beslut om grundetna          hållet ansetts utgöta skattepliktiga inkomster.
19721: föt och beloppen av tesekostnadsetsättningat          Resekostnaderna har hätvid i allmänhet avdra-
19722: som skall anses såsom skatteftia.                     gits enligt de offentliga fortskaffningsmedlens
19723:     På åtgätd av skattestytelsen fötetogs hösten      taxot. Vid vissa skattenämnder har för vecko-
19724:  1976 en stickptovsförftågan hos någta skatte-        slut erlagda dagtraktamenten beskattats indi-
19725:  bytået, vatvid ftågan gällde hut man vid dessa       rekt så, att dagtraktamentena hat ansetts täcka
19726: beskattat tesekostnadsetsättningat. På basen av       kostnaderna för under veckoslut företagna hem-
19727:  de ethållna svaten kunde man konstateta, att         resor, med användning av billigaste fortskaff-
19728:  dagttaktamenten behandlats i någon mån oen-          ningsmedel. I ett annat skattedistrikt har man
19729:  hetligt avolika skattenämndet. De fall, där dag-     i stället noggrant uträknat det dagtraktamentes-
19730:  ttaktamenten räknats som inkomst kunde i all-        belopp, vilket erhållits under den tid, som till-
19731:  mänhet indelas i tre gruppet:                        bringats hemma. Från detta har avdragits kost-
19732:     1 ) Erlagt dagttaktamente är stötte än det        nader som föranletts av resot. Av den even-
19733:  i skattestyrelsens beslut nämnda maximibelop-        tuella återstoden av dagtraktamentena har en-
19734:  pet för dagttaktamente, dvs. 44 mk.                  ligt prövning en skälig del täknats som skatte-
19735:     2) Den som ethållit dagttaktamente har övet-      pliktig inkomst.
19736:  nattat i sin egentliga bostad under den tid, för          Enligt beskattningslagen finns i vatje kom-
19737:  viiken han ethållit dagttaktamente.                   mun en skattenämnd, som kan verka uppdelad
19738:     3) Skattskyldig hat ethållit dagttaktamente       på sektionet. Skattenämnd ellet dess sektion
19739:  föt tid, under viiken han besökt sin egentliga       skall självständigt fatta beskattningsbeslut.
19740:  bostad, dvs. under s.k. veckoslutstesot.              Skattenämnden skall i varje enskilt fall fatta
19741:     Vid beskattningen har dock i tämligen liten       beslut med beaktande av lagens bestämmelser
19742:  utsttäckning fötekommit sådana dagttaktamen-         och övriga stadganden, givna tillämpningsdirek-
19743:  ten som övetskridit det i skattestytelsen beslut     tiv samt på 'saken invetikande fakta. Skatte-
19744:  unptagna maximibeloppet. Dätemot fötekommer          nämndernas självständiga beslutanderätt leder
19745:  någta sådana fall, dät den skattskyldige dagli-       tili, att beskattningen i ptaktiken inte kan verk-
19746:  gen fätdats ftån sin egentliga bostad tili atbets-    ställas på helt enahanda sätt i landets olika skat-
19747:  platsen och tilihaka samt dätvid erhållit dag-        tenämnder, även om skattestyrelsen genom sin
19748:  traktamente. Vissa skattenämndet hat i dessa fall    verksamhet strävat till detta. Skattestyrelsen hat
19749:  ansett dagtraktamentena i sin helhet utgöra           utfärdat sitt enligt lagens bestämmelser avfatta·
19750:  skattepliktig inkomst. Kostnaderna föt resor         de beslut om dagtraktamentens skattefrihet i
19751:  m~llan hostaden och atbetsplatsen har i dessa         enlighet med normerna i 22 § lagen om skatt
19752:  fall godkänts som avdtag. Vid vissa skattenämn-      på inkomst och förmögenhet samt givit ovan
19753:  det har dagttaktamenten i det fall att den skatt-     nämnda direktiv om tillämpningen av lagen och
19754:                                              N:o 315                                             7
19755: 
19756: beslutet, men den kan inte meddela bindande            3) samt med beaktande av, att såsom skatte-
19757: bestämmelser om hur skattenämnd i enskilda fall     fri inkomst endast kan anses ersättning som er-
19758: skall förfara då den fattar beslut.                 hållits till täckande av särskilda utgifter som
19759:                                                     föranletts av arbete eller uppdrag, framlägga
19760:   Finansministeriet har tillsatt en kommission      sitt förslag till bestämmelser om grunderna för
19761: med uppgift att före 31. 12. 1976 utreda:           och beloppen av resekostnadsersättningar som
19762:    1 ) de särskilda utgifter som föranleds av ar-   skall anses såsom skattefria vid beskattningen
19763: betsresor,                                          för år 1976 och år 1977.
19764:    2) de i de riksomfattande arbets- och tjänste-      Sedan kommissionen 29. 11. 1976 avgivit sitt
19765: kollektivavtal, vilka bör anses som mest repre-     betänkande till finansministeriet övervägar re-
19766: sentativa, ingående bestämmelserna angående de      geringen, huruvida man kan förenhetliga be-
19767: resekostnadsersättningar och dagtraktamenten,       skattningen av dagtraktamenten på det sätt som
19768: som skall erläggas för arbets- eller tjänsteresor   föreslås i betänkandet.
19769:   Helsingfors den 10 december 1976.
19770: 
19771:                                                                          Minister Jouko Loikkanen
19772:                                               1976 vp.
19773: 
19774: Kirjallinen kysymys n:o 316.
19775: 
19776: 
19777: 
19778: 
19779:                                   Sinisalo: Varusmiesten käytöstä työntekijöinä työmarkkinoilla.
19780: 
19781: 
19782:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
19783: 
19784:    Kymin Oy:n selluloosatehtaan ~aa.jennustyö­       asioihin sellaista, joka tulisi yksityiskohtaisesti
19785: maalle Kuusankoskelle komennettiin marras-           selyittää. Onhan yleensäkin, ja erikoisesti vai-
19786: kuun 2 päivänä 1976 _yksityisen urakoitsijan         kean työttömyyden oloissa vähintäänkin outoa,
19787: töihin 40 sotilasta Korian varuskunnasta.            että sotilaita käytetään tällaisiin asevelvolli-
19788:    Asian swun$11 julkisen huomion joihdos.ta on      suustehtävästä poikkeaviin tarkoituksiin. Lisäk-
19789: niin ao. pioneeripataljoonan kuin työtä suorit-      si on selvitettävä, ovatko varusmiehet saaneet
19790: taneen rakennusliikkeen. taholta annettu asiasta     tällaisissa tapauksissa työstään asiaankmrluvan
19791: julkisuuteen selvityksiä, joista käy ilmi, että      korvauksen tai voineet ainakin itse myötävai-
19792: Kymin Oy on usein saanut apua pioneeripatal-         kuttaa siihen, mihin heidän työllään kootut
19793: joonalta ja tiettävästi pataljoona on tehnyt esi-    varat käytetään vai onko varusmiesten työsuo-
19794: tyksiä Kouvolan seudun laitoksille töiden suo-       rituksilia kootut varat käytetty joihinkin tar-
19795: rittamisesta sotilasvoimin ja näin koottujen         koituksiin, jotka eivät liity puolustuslaitoksen
19796: varojen käyttämisestä sotilaspiirien osoittamaan     toimintaan.
19797: tarkoitukseen.                                          Edel)ä sanottuun ja va1tiopiiväjätjesty'ksen
19798:    Perusteina marraskuun 2 päivänä tapahtu-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
19799: man yhteydessä on mainittu työvoiman puute,          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19800: mutta Kymin Oy puolestaan on eräiden lehti-          seuraavan kysymyksen:
19801: tietojen mukaan ilmoittanut eräänä pettrSteena
19802: olleen normaalin työvoiman käytöstä aiheutu-                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
19803: '"at koht'Uuttomat kustannukset esim. mahdol-                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä selvittääk-
19804: lisen komennusrahan muodossa.                                seen asevelvollisten käyttämiseen yksi.
19805:    Sähk&tlan työntekijäin liitto on tuominnut                tyisten liikelaitosten töissä mahddli-
19806: jyrkästi wrusmiesten käytön po. 'kaapelinve-                 sesti liittyvät puolustuslaitoksen toimin-
19807: toon liittyneessä työssä.                                    nan ja varusmiespalvelun kanssa risti-
19808:    Vaikka sotilaiden käyttö työmarkkin*äy-                   riitaiset ilmiöt ja estääkseen varusmies-
19809: tänoon kanssa täysin ristiriitaisella tavalla on-            ten käytön työntekijöinä työmarkkiooil-
19810: kin Kymin Oy:n selluloosatehtaan laajennus-                  la?
19811: työmaalla päättynyt, sisältyy nyt esiin tulleisiin
19812:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
19813: 
19814:                                            Taisto Sinisalo
19815: 
19816: 
19817: 
19818: 
19819: 1245/76
19820: 2                                                1976 vp.
19821: 
19822: 
19823: 
19824: 
19825:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19826: 
19827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rittaneet työn arvoa vastaavan korvauksen lah-
19828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joituksena pääesikunnan ohjeiden mukaan suo-
19829: olette kirjeenne n:o 1754 ohella 9 päivänä              raan paikallisen sotainvalidien piirin asianomaic
19830: marraskuuta 1976 lähettänyt va1tioneuvoston             selle keräystilille.
19831: asianomaisen ·jäsenen vastattavaksi kansanedus-            Kuusankoskella kysymyksessä esitetyssä ti-
19832: taja Taisto Sinisalon tekemän seuraavan sisäl-          lanteessa tapahtunut varusmiestyövoiman käyt-
19833: töisen kysymyksen:                                      tö selluloosatehtaan laajennustyömaallQ aliura-
19834:                                                         koineen yrityksen töihin oli "Sairaala sotavam-
19835:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on       maisille'' -keräykseen liittyvä työsuoritus. So-
19836:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä selvittääk-           pimus työn suorituksesta tehtiin normaalia me-
19837:         seen asevelvollisten käyttämiseen yksic         nettelyä noudattaen aikaisemmin esitettyjen pe-
19838:         tyisten liikelaitosten töissä mahdolli-         riaatteiden mukaisesti. Työn suoritusta suun-
19839:         sesti liittyvät puolustuslaitoksen toimin-      niteltaessa varmistettiin tilaajalta, ettei työ-
19840:         nan ja varusmiespalvelun kanssa risti-          markkinatilanne ole esteenä toimeenpanolle.
19841:         riitaiset ilmiöt ja estääkseen varusmies-       Heti ensimmäisenä työpäivänä,· kun havaittiin
19842:         ten käytön työntekijöinä työmarkkinoil-         työn olevan työriidan kohteena, se lopetettiin.
19843:         la?                                             Samalla peruutettiin myös seuraavalle päivälle
19844:                                                         aiottu työsuoritus.
19845:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa.
19846:    Puolustusvoimien toimesta on koko sotien                Varusmiesten työsuoritukset sotavammaistep
19847: jälkeisen ajan tuettu sotavammaisia sekä ra-            hyväksi eivät ole määrällisesti eivätkä usein
19848: hankeräyksiin osallistumisen että työsuoritus-          myöskään laadullisesti rinnastettavissa työsuo-
19849: ten muodossa. Tästä toiminnasta on puolustus-           rituksiin yleisiNä työmarkkinoilla.
19850: ministeriö antanut viimeisimmät määräykset 7.               Asevelvdllisuuslain 47 §:ään sellaisena kuin
19851: 1. 1972, joiden mukaan avustustoiminta voi-             se on laissa 21 päivänä toukokuuta 1971
19852: daan suorittaa puolustusvoimien toimin pää-             ( 387/71) ja asevelvollisuuslain soveltamisesta
19853: esikunnan johdossa. Pääesikunta on antanut              annetun asetuksen 111 § :ään sellaisena kuin
19854: yllä mainittuihin puolustusministeriön määräyk-         se on asetuksessa 11 päivänä kesäkuuta 1971
19855: siin perustuen omat ohjeensa, joiden mukaan             ( 479/71 ) nojauuuen on: puolustusministeriö an-
19856: sotavammaisten avustaminen on nähtävä mm.               tanut 19. 12. 1974 määräykset varsinaisesta
19857: myös varusmiesten kasvatuskohteena.                     työvoima-avusta. Näiden määräysten mukaan
19858:    Sotavammaisten tukemistoimintaan liittyen            voivat puolustusvoimat ottaa tarvittaessa suo-
19859: puolustusvoimat on osallistunut "Sairaala sota-         rittaakseen seHaisia puolustusvoimien ulkopuo-
19860: vammaisiile'' ·keräykseen. Perinteellisten rahan-       lella tapahtuvia sotilaskoulutusta, maanpuolus-
19861: keräysten lisäksi on keräystä pyritty tukemaan          tustahtoa sekä kansalaisten ruumiillisen kuMon
19862: myös siten, että puolustusvoimien palvelukses-          kohottamista edistäviä töitä, jotka soveltuvat
19863: sa olevat ovat tehneet työtä yksityisille hen-          sen tehtäviin ja koulutustavoitteisiin. Määräys-
19864: kilöille ja liikelaitoksille. Periaatteena ja tavoit-   ten 9 §:ssä on lisäksi todettu, että työvoima-
19865: teena on pidetty sitä, että kukin varusmies             apua annettaessa on otettaw huomioon, ettei
19866: käyttäisi yhden palveluspäivän sotavammaisten           sillä suosita jotain liikkeenharjoittajaa eikä
19867: tukemiseen. Tämän toiminnan on katsottu ole-            myöskään kilparll'.l vapailla markkinoilla. Li-
19868: van sopusoitmussa puolustusvoimien tehtävien            saksi sisältyy pykälään määräys tarvittaessa
19869: kanssa, eikä sen määrä ole ollut esteenä varus-         hankkia työvoimaviranomaisten lausunto siitä,
19870: mieskoulutuksen tavoitteiden saavuttamiselle.           ettei työvoima-avun antamisella vaikeuteta paik-
19871:    Yksityiset henkilot ja Hikelaitokset ovat suo-       kakunnan työmarkkinatilannetta.
19872:                                             N:o 316                                             3
19873: 
19874:    Sotavammaisten hyväksi tehtävien työsuori-      sotavammaisten tukemiseksi tehtävää varsinai-
19875: tusten j~ärjestelyjen sekä myös varsinaisen työ-   seen työvoima-apuun rinnastettavaa työsuori~
19876: voima-avun suunnittelun selventämiseksi on         tusta on suorittavan joukko-osaston otettava
19877: puolustusministeriö antanut kuluvan vuoden         yhteys työvoimaviranomaisiin työmarkkinatilan-
19878: marraskuussa pääesikunnaHe täsmentävät ohjeet      teen selvittämiseksi. Lisäksi jos työmarkkina-
19879: yleisen työmarkkinatilanteen huomioonottami-       tilanne niin edellyttää otetaan yhteys myös
19880: seksi. Näissä edellytetään, että myös ennen        työntekijäjärjestöihin.
19881:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1976.
19882: 
19883:                                                           Puolustusministeri Seppo Westerlund
19884: 4                                           1976 vp.
19885: 
19886: 
19887: 
19888: 
19889:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
19890: 
19891:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vända en tjänstgöringsdag till att hjälpa dem
19892: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          som drabbats av krigsskador. Denna verksam-
19893: velse nr 17 54 av den 9 november 197 6 till        het har ansetts överensstämma med försvars-
19894: vederbörande medlem av statsrådet översänt         maktens uppgifter och dess omfattning har
19895: avskrift av föliande av riksdagsman Taisto         inte hindrat beväringsutbildningen.
19896: Sinisalo ställda skriftliga spörsmål:                  De enskilda personerna och affärsföretagen
19897:                                                    har i enlighet med huvudstabens anvisntingar
19898:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       såsom donation betalat in ,en ersättning, som
19899:        tagit ellet ämnar den vidta för att reda    motsvarar det utförda arbetets värde, direkt
19900:        ut företeelser, som möjligen ansluter       på det lokala krigsinvaliddistdktets vederbö-
19901:        sig tili utnyttjande av värnpliktiga i      rande insamlingskonto.
19902:        enskilda affärsföretags arbeten och står        Det i spörsmålet berörda anlitandet av be-
19903:        i strid med verksamheten inom för-          väringar såsom arbetskraft i Kuusankoski för
19904:        svarsmakten samt med beväringstjänst-       arbeten hos ett företag, som var underentre-
19905:        göringen och för att hindm att be-          prenör vid utvidgningen av en cellulosafabrik,
19906:        väringar anlitas såsom arbetstagare på      utgjorde en arbetsprestation i anslutning tili
19907:        arbetsmarknaden?                            "lnsamlingen Sjukhus för krigsinvalider". Ett
19908:                                                    avtal om arbetets utförande 1ngicks med iaktta-
19909:    Såsom svar på detta spörsmM ,får jag vörd-      gande av normalt förfarande i enlighet med
19910: samt a:nföra följande:                             tidigare anförda principer. När arbetet plane-
19911:    Genom försvarsmaktens försorg har de som        rades, kontroHerades det hos beställaren att
19912: drahbats av krigsskador understötts under hela     läget på arbetsmarknaden inte lade hinder i
19913: efterkrigstiden, antingen genom att försvars-      vägen för åtgärdens verkställande. Genast un-
19914: makten har medverkat vid penninginsamlingar        der den första arbetsdagen, då det konstate-
19915: ellet genom att den har tillhandahållit arbets-    rades att det berörda arbetet var föremål för
19916: prestationer. Härom har försvarsministeriet se-    arbetstvist, stoppades det. Samtidigt annulle-
19917: nast utfärdat föreskrifter 7. 1. 1972. Enligt      rades också den arbetsprestation som skulle
19918: dessa föreskrifter kan hjälp ges genom åtgärder    ha utförts nästa dag.
19919: av försvarsmakten under huvudstabens led-              Beväringarnas arbetsprestationer till förmån
19920: ning. Huvudstaben har på basen av försvars-        för dem som drabbats av krigsskador kan inte
19921: ministeriets ovannämnda föreskrifter i sin tur     tili omfattningen och ofta inte heller tiH kva-
19922: utfärdat anvisningar, enligt vilka bistånd tili    liteten likställas med arbetsinsatser på den
19923: dem som drabbats av krigsskador bl. a. också       allmänna arbetsmarknaden.
19924: bör betraktas som en form av beväringsupp-             Försvarsministeriet utfärdade 19. 12. 1974
19925: fostran.                                           med stöd av 47 § värnpHktslagen, sådant detta
19926:    1 anslutning till arbetet till fromma för dem   lagrum lyder i lag av den 21 maj 1971 (387 /
19927: som drabbats av krigsskador har försvars-          71), och 111 § förordningen angående tiH-
19928: makten medverkat vid "lnsamlingen Sjukhus          lämpning av värnpliktslagen, sådan denna para-
19929: för krigsinvalider". Vid sidan av penninginsam-    graf lyder i förordning av den 11 juni 1971
19930: lingar i hävdvunnen form har nämnda insam-          ( 4 79/71 ) , bestämmelser om egentlig arbets-
19931: ling i mån av möjlighet understötts också          handräckning. Enligt dessa bestämmelser kan
19932: genom att de som tjänstgör inom försvars-          försvarsmakten vid behov åtaga sig att utföra
19933: makten har utfört arbete för enskilda personers    sådana arbeten utanför försvarsmakten som
19934: och affärsföretags räkning. Principen och målet    främjar den militära utbildningen, försvars-
19935: har härvid varit att varje beväring skulle an-     viljan och förkovran av medborgarnas fysiska
19936:                                             N:o 316                                             5
19937: 
19938: kondition samt låter sig anpassa tiH försvars-    band med ordnandet av arbetsprestationer tili
19939: maktens uppgifter och tili målen för dess ut-     fromma för dem som drabbats av krigsskador,
19940: bildning. I 9 § av bestämmelserna har dess-       dels planeringen av egenclig arbetshandräck-
19941: utom påpekats :att det, när arbetshandräckning    ning, gett huvudstaben exaktare anvisningar
19942: ges, bör ses till att icke någon aHärsidkare      om beaktandet av läget på den allmänna ar-
19943: därigenom gynnas och att konkurrens på den        betsmarknaden. I anvisningarna förutsätts att
19944: fria marknaden ej heller äger rum. Paragrafen     truppavdelning även före arbetsinsats, som
19945: innefattar dessutom en föreskrift om att ar-      skall göras till fromma för dem som drabbats
19946: betskraftsmyndigheternas utlåtande vid behov      av krigsskada och som kan likställas med
19947: bör inhämt,as om att syssdsättningsläget på       egentlig arbetshandräckning, skall konnakta
19948: orten inte försvåras genom att arbetshandräck-    arbetskraftsmyndigheterna för att klarlägga si-
19949: ning ges.                                         tuationen på arbetsmarknaden. Om läget på
19950:    Försvarsministeriet har i november detta år,   arbetsmarknaden det påkallar, bör kontakt
19951: för att förtydliga dels arrangemangen i Sam-      också tas med arbetstagarorganisationerna.
19952:      Helsingfors den 9 december 197 6.
19953: 
19954:                                                            Försvarsminister Seppo Westerlund
19955: 
19956: 
19957: 
19958: 
19959: 1245/76
19960:                                               1976 vp.
19961: 
19962: Kirjallinen kysymys n: o 317.
19963: 
19964: 
19965: 
19966: 
19967:                                   Stenius ym.: Perhepäivähoitajien työsuhteen ehtojen parantami-
19968:                                       sesta.
19969: 
19970: 
19971:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19972: 
19973:     Lasten päivähoidon järjestämistä koskevissa      tipalkalla ja palkka maksetaan vasta seuraavan
19974: valtakunnallisissa suunnitelmissa on toistuvasti     kuukauden puolivälissä. Yöhoidosta perhepäi-
19975: todettu, että lasten päivähoidon yleisenä pää-       vähoitajille ei makseta palkkaa kuin korkeintaan
19976: määränä on turvata lapsen hyvä hoito ja edis-        4,5 tunnin ajalta. Tavallisesti yötyöstä makse-
19977: tää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia       taan normaalipalkan lisäksi erillinen vuorolisä,
19978: kodinomaisessa ympäristössä. Käytännössä edel-       joka yksin on jo yhtä suuri kuin perhepäivähoi-
19979: lytyksiä näiden tavoitteiden toteuttamiseen on       tajan tuntipalkka. Ylityökorvauksia aletaan per-
19980: viime aikoina jatkuvasti heikennetty. Pelkästään     hepäivähoitajalle maksaa vasta, kun työtuntien
19981: päivähoitopaikkojen määrällisissä tavoitteissa       määrä ylittää kahden viikon jaksolla 90 tuntia.
19982: on jääty huomattavasti jälkeen alkuperäisistä           Työsuhteen jatkuvuus on myös epävarma.
19983: suunnitelmista. Jälkeenjääneisyys on tapahtunut      Jos lapsia ei riitä hoitoon tai alueelle valmistuu
19984: nimenomaan päiväkotipaikkojen osalta. Päivä-         päiväkoti ei perhepäivähoitajaa enää tarvita.
19985: hoitolain voimaantullessa oli perhepäivähoito-       Jos lapsen vanhemmat ilmoittavat kahta viik-
19986: paikkoja vajaa 10 % kaikista paikoista. Vuonna       koa aikaisemmin tulevasta poissaolasta ei perhe-
19987:  1975 niiden osuus oli noussut 25 %:iin ja vuo-      päivähoitaja saa poissaoloajalta palkkaa_ Päivä-
19988: den 1981 loppuun mennessä suunnitellaan nii-         hoitopaikkojen uudelleenjärjestelyjen yhteydes-
19989: den osuuden nostamista 31 % :iin.                    sä saatetaan perhepäivähoitajalta ottaa entiset
19990:     Tähän mennessä perhepäivähoitoa on mark-         hoidettavat lapset pois ja uusia hoitaja on jou-
19991: kinoitu kustannuksiltaan päiväkoteja halvempa-       tunut odottamaan viikkoja, jopa kuukausia.
19992: na ratkaisuna. Sosiaalihallituksessa tehtyjen ar-    Myöskään työsuojelu- ja tapaturmavakuutus-
19993:  vioiden mukaan perhepäivähoitopaikka maksaisi       säännökset eivät usein koske perhepäivähoita-
19994:  kuitenkin valtiolle tänä vuonna 350 markkaa         jia.
19995: enemmän kuin päiväkotipaikka. Tehtyjen selvi-           Palkan lisäksi maksettava 8 markan korvaus
19996:  tysten mukaan perhepäivähoitopaikka on myös         päivässä hädin tuskin riittää kattamaan ruoka-
19997:  kunnille kalliimpi, vaikka päiväkotikustannuk-      menot puhumattakaan asunnon kulumisesta ai-
19998:  siin lasketaan investointikustannukset mukaan.      heutuvien kustannusten korvaamisesta. Lasten
19999:  Perhepäivähoito tulee siis sekä kunnille että       leikkikalu- tai kirjahankintoihin tai muuhun vi-
20000:  valtiolle kalliimmaksi silloin, kun nämä hoito-     riketoimintaan ei tästä rahasta myöskään liike-
20001:  muodot toteutetaan kunnallisina.                    ne.
20002:     Näin on siitä huolimatta, että perhepäivähoi-       Kun perhepäivähoito on yhteiskunnalle päi-
20003:  tajien palkkaus on heikko ja heille aiheutuvien     väkotitoimintaa kalliimpaa, pyritään perhepäi-
20004:  muiden kulujen korvaus on mitätön. Työpäivä         vähoidon kustannukset painamaan mahdollisim-
20005:  perhepäivähoitajalla venyy kuitenkin säännöl-       man alhaisiksi. Tämä säästö tapahtuu perhepäi-
20006:  lisesti yli normaalin 8 tunnin työpäivän. Mo-       vähoitajien kustannuksella polkemalla heidän
20007:  nella hoitajalla on lähes jatkuvasti lapsia luo-    palkkaansa ja muita työehtojaan. Loppujen lo-
20008:  naan 15-16 tuntia vuorokaudessa. Perhepäivä-        puksi seuraukset maksaa luonnollisesti lapsi,
20009:  hoitajien työaikaa ei säätele mikään työaikalaki.   jonka hoidon laadusta pyritään tinkimään.
20010:  Työehtosopimus on hankala sekä hoitajan että           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20011:  palkanlaskijan kannalta. Lukuun ottamatta jois-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
20012:  sakin yksittäisissä kunnissa toteutettua kuukau-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20013:  sipalkkaa perhepäivähoitajat työskentelevät tun-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20014: 1203/76
20015: 2                                         1976 vp.
20016: 
20017:         Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo          den työsuhteissa noudatettavalle tasolle
20018:      ryhtyä perhepäivähoitajien palkkaetujen         lasten päivähoidolle asetettujen tavoit-
20019:      parantamiseksi ja muiden työsuhteen eh-         teiden toteuttamisen mahdollistamisek-
20020:      tojen korjaamiseksi yleensä työntekijöi-        si?
20021:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
20022: 
20023: 
20024:        Marjatta Stenius             M. Kainulainen             Ulla-Leena Alppi
20025:        Mirjam Tuominen              Heimo Rekonen              Helge Talvitie
20026:        Taisto Sinisalo              E.-J. Tennilä              Toivo Jokiniemi
20027:        Ensio Laine                                             Siiri Lehmonen
20028:                                               N:o 317                                                3
20029: 
20030: 
20031: 
20032: 
20033:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20034: 
20035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nan laajentuessa koko maan kattavaksi, yhä
20036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        useammille perhepäivähoitajille tulee mahdolli-
20037: olette 9 päivänä marraskuuta 1976 kirjatun kir-      seksi saada edellä mainittua korkeampaa palk-
20038: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaa.
20039: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Mitä tulee perhepäivähoitajien palkkaukseen
20040: Marjatta Steniuksen ym. näin kuuluvasta kirjal-      yleensä, on todettava, että palkkauksen järjes-
20041: lisesta kysymyksestä n:o 317:                        telyt ovat kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
20042:                                                      ja alan työntekijäjärjestöjen välillä sovittavia
20043:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       asioita. Samoin on perhepäivähoitajille palkan
20044:        ryhtyä perhepäivähoitajien palkkaetujen      lisäksi suoritettavasta kulukorvauksesta sovit-
20045:        parantamiseksi ja muiden työsuhteen eh-       tu työehtosopimusteitse. Työehtosopimuksessa
20046:        tojen korjaamiseksi yleensä työntekijöi-      on tehty sitovaksi kunnallisten keskusjärjestö-
20047:        den työsuhteissa noudatettavalle tasolle      jen kulukorvaussuositusten noudattaminen. Suo-
20048:        lasten päivähoidolle asetettujen tavoit-      situksia on korotettu viimeksi heinäkuussa
20049:        teiden toteuttamisen mahdollistamisek-        1976.
20050:        si?                                              Kysymyksessä olevan työsuhteen muista eh-
20051:                                                     doista on syytä todeta, että perhepäivähoitajien
20052:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       työajasta ei ole määräystä laissa, koska työaika-
20053: seuraavaa:                                          lain (604/46) 1 §:n mukaan työ, jota työnte-
20054:    Lainsäädännössä perhepäivähoito on säännelty      kijä tekee kotonaan, ei ole työaikalain alaista.
20055: ensimmäisen kerran vasta 1. 4. 1973 voimaan         Perhepäivähoitajien normaalityöaika on kuiten-
20056: tulleessa lasten päivähoidosta annetussa laissa.    kin määritelty voimassa olevan työehtosopimuk-
20057: Vaikka perhepäivähoidon kehitys valtionosuu-         sen liitteessä 90 tunniksi kahden viikon jak-
20058: teen oikeuttavana hoitomuotona lain voimassa-       sossa.
20059: oloaikana on ollut varsin voimakasta, on luon-          Työturvallisuuslain (299/58) 3 §:n mukaan
20060: nollista, ettei tänä runsaan kolmen vuoden ai-      ei mainitun lain säännöksiä lukuunottamatta
20061: kana perhepäivähoito ole voinut kehityksessä        39 §:ää sovelleta työhön, jota työntekijä teke.e
20062: täysin saavuttaa päiväkotitoimintaa. Päiväkoti-     kotonaan tai muuten sellaisissa olosuhteissa,
20063: toiminnanahan on takanaan vuosikymmenien            ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa
20064: perinne, sillä sitä koskevaa lainsäädäntöä on       sen järjestelyjä. Lasten päivähoidosta annetun
20065: ollut jo vuodesta 1927 lähtien. Perhepäivähoi-      lain 6 §:n mukaan perhepäiväkodin tulee kui-
20066: dolla on kuitenkin oma vakiintunut paikkansa        tenkin terveydellisiltä ja muiltakin olosuhteil-
20067: päivähoitojärjestelmässämme ja sitä tullaan edel-   taan olla lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopi-
20068: leen kehittämään.                                   va. Näin ollen voitaneen katsoa, että työturval-
20069:    Perhepäivähoitajia on koulutettu 150 tuntia      lisuusvaatimukset tulevat tätä tietä ainakin suu-
20070: kestävillä kouluhallituksen ja ammattikasvatus-     rimmaksi osaksi toteutetuksi.
20071: hallituksen vahvistaman opetussuunnitelman              Tapaturmavakuutuslain ( 608/48) säännökset
20072: mukaisilla koulutuskursseilla. Tämän koulutuk-      tulevat sen sijaan normaalisti noudatettavaksi
20073: sen tarpeellisuuteen ja lisäämiseen on sosiaali-    perhepäivähoitajiin, kunnallisina työntekijöinä.
20074: ja terveysministeriön vahvistamissa lasten päi-         Lasten päivähoidosta annetun lain voimassa-
20075: vähoidon valtakunnallisissa suunnitelmissa kiin-    oloaikana on perhepäivähoitajien työehdoista
20076: nitetty erityistä huomiota. Mainitun kurssin        sovittu vasta kahdella sopimuskaudella. Toimin-
20077: käyneet perhepäivähoitajat ovat olleet oikeutet-    nan jatkuessa voidaan myös työehtosopimus-
20078: tuja korkeampaan palkkaukseen kuin kurssia          teitse päästä nykyistä tyydyttävämpään ratkai-
20079: käymättömät perhepäivähoitajat. Kurssitoimin-       suun perhepäivähoitajien työsuhteen ehdoista.
20080: 4                                              1916 vp.
20081: 
20082:    Tällä hetkellä vain noin 40 % päivähoidon          päivähoitajat lakien soveltamisalojen ulkopuo-
20083: tarpeesta tyydytetään kunnallisilla päivähoito-       lelle. Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista
20084: palveluilla. Väite työsuhteen jatkuvuuden epä-        ratkaista kysymystä vain yhden kotona työtä-
20085: varmuudesta pitänee paikkansa vain hyvin har-         tekevän työntekijäryhmän osalta erikseen, kun
20086: voissa, lähinnä alueellisista seikoista jobtuvissa    otetaan lisäksi huomioon, että työehtosopimuk-
20087: tapauksissa. Sen sijaan perusteluissa esitetty väi-   sin voidaan sopia muun muassa perhepäivähoi-
20088: te, että yhteiskunta pyrkisi polkemaan perhepäi-      tajien työaikakysymyksistä.
20089: vähoitajien palkkausta ja muita työehtoja kus-           Perhepäivähoitajien koulutukseen, ohjaustoi-
20090: tannusten alentamiseksi, ei missään tapauksessa       minnan kehittämiseen, mahdollisuuk&iin tarjota
20091: pidä paikkaansa.                                      virikepalveluita päiväkodeista myös. perhepäivä-
20092:    Työaika- ja työturvallisuuslakien sov.eltamis-     hoitajien hoidettavana oleville lapsille ja leikki-
20093: alojen laajentaminen edellyttää selvitystyötä         välinelainaamotoiminnan kehittämiseen pyritäijn
20094: kaikkien niiden työntekijäryhmien kohdalta,           kiinnittämään huomiota seuraavassa valtakun-
20095: jotka ovat jääneet samasta syystä kuin perhe-         nallisessa suunnitelmassa.
20096:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
20097: 
20098: 
20099:                                                                          Ministeri Orvokki Kangas
20100:                                                N:o 317                                                5
20101: 
20102: 
20103: 
20104: 
20105:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20106: 
20107:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         gått kursen. Då kursverksamheten utsträcks att
20108: anger har Ni, Herr Talmah, med Eder skrivelse         omfatta hela landet kommer det att bli möjligt
20109: av den 9 november 1976 till vederbörande              för allt flera familjedagvårdare att erhålla ovan·
20110: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        nämnda högre lön.
20111: jande av riksdagsman Marjatta Stenius m.fl.               Beträffande familjedagvårdarnas avlöning i
20112: ställda spörsmål nr .317:                             allmänhet kan man konstatera, att löneregle-
20113:                                                       ringen är en fråga, om viiken överenskoms mel-
20114:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     lan kommunala avtalsdelegationen och bransch-
20115:           ta i avsikt att förbättra familjedagvår-    ens arbetstagarorganisationer. Likaså har man
20116:           darnas löneförmåner och att upphjälpa       genom kollektivavtal kommit överens om om-
20117:           övriga villkor i deras arbetsförhållande    kostnadsersättning utöver lönen. Genom kollek-
20118:           till den nivå, som allmänt gäller för       tivavtal har man förbundit sig att tillämpa kom-
20119:           arbetstagares arbetsförhållande, för att    munernas centralorganisationers rekommenda-
20120:           på så vis möjliggöra förverkligandet av     tioner angående omkostnadsersättningar. Re-
20121:           de må1 som uppställts för barndagvår-       kommendationerna har senast höjts i juli 1976.
20122:           den?                                            Beträffande ifrågavarande arbetsavtals övriga
20123:                                                       villkor kan man konstatera, att det i lagen inte
20124:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ingår något stadgande om familjedagvårdarnas
20125: samt anföra följande:                                 arbetstid, eftersom arbete som arbetstagaren
20126:    I lagstiftningen stadgades första gången om        utför i hemmet enligt 1 § arbetstidslagen ( 604/
20127: familjedagvård i lagen om barndagvård, viiken         46) inte är underställt arbetstidslagen. Den
20128: trädde i kraft så nyligen som 1. 4. 197 3. T rots     norma1a arbetstiden för familjedagvårdare har
20129: att familjedagvårdens utveckling som en till          dock i en bilaga till det gällande kollektivavta-
20130: statsandel berättigande vårdform har varit syn-       let fastställts till 90 timmar under en period
20131: nerligen snabb under den tid 1agen varit i kraft,     av två veckor.
20132: är det naturligt, att familjedagvården under              I enlighet med 3 § lagen om skydd i arbete
20133: denna tid av drygt tre år inte i utvecklings-          ( 299/58) tillämpas lagens stadganden, med un-
20134: hänseende helt kunnat hinna ifatt daghemsverk-        dantag av 39 §, inte på arbete som arbetstaga-
20135: samheten. Daghemsverksamheten grundar sig ju          ren utför i hemmet ellet annars under sådana
20136: på årtiondens tradition, eftersom lagstiftning        omständigheter att det inte kan anses ankomma
20137: om den har funnits redan från och med år              på arbetsgivaren att övervaka dess anordnande.
20138: 1927. Familjedagvården har trots allt sin egen        Enligt 6 § lagen om barndagvård skall dock
20139: vedertagna plats i vårt dagvårdssystem, och           familjedaghem i fråga om sanitära och övriga
20140: man kommer ytterligare att utveckla den.              förhållanden vara lämpligt för vård och fostran
20141:    Man har utbildat familjedagvårdare vid kur-        av barn. Sålunda kan man anse, att kraven på
20142: ser, omfattande 150 timmar. Dessa kurser har          skydd i arbete på detta sätt åtminstone till
20143: anordnats i enlighet med en läroplan, fastställd      största delen blir förverkligade.
20144: av sko1styrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen.           Stadgandena i lagen om olycksfallsförsäkring
20145: I de riksomfattande planerna för barndagvård,         ( 608/48) skall däremot tillämpas normalt på
20146: vilka fastställts av social- och hälsovårdsministe-   familjedagvårdare i deras egenskap av kommu-
20147: riet, har man fäst särskild uppmärksamhet vid         nala arbetstagare.
20148: nödvändigheten och utökaudet av denna utbild-             Under den tid lagen om barndagvård varit i
20149: ning. Familjedagvårdare som genomgått nämn-           kraft har man bara under två avtalsperioder
20150: da kurs har varit berättigade till en högre av-       överenskommit om arbetsvillkor för familje-
20151: löning än familjedagvårdare som inte genom-           dagvårdare. Då verksamheten fortgår kan man
20152: 1203/76
20153: 6                                             1976 vp.
20154: 
20155: också genom kollektivavtal uppnå en mera till-       utsätter detta att man företar utredningar be-
20156: fredsställande lösning än för närvarande på frå-     träffande alla de grupper av arbetstagare som
20157: gan om villkoren i familjedagvårdarnas arbets-       blivit utanför lagarnas tillämpningsområde av
20158: förhållande.                                         samma orsak som familjedagvårdarna. Det är
20159:    För närvarande tillfredsställs bara ca 40 %       sålunda inte ändamålsenligt att lösa frågan se-
20160: av behovet av dagvård med kommunala dag-             parat och endast för en grupp arbetstagare som
20161: vårdstjänster. Påståendet om osäkerhet beträf-       arbetar i hemmet, särskilt då man därtill tar
20162: fande arbetsförhållandets kontinuitet torde va-      i betraktande, att man genom kollektivavtal
20163: ra relevant endast i ytterst få fall, och då. när-   kan komma överens om bland annat familje-
20164: mast beroende på regionala förhållanden. Där-        dagvårdarnas arbetstider.
20165: emot stämmer inte. det i motiveringen fram-             I nästa riksomfattande pian kommer man
20166: förda påståendet, att samhället skulle försöka       att försöka fästa uppmärksamhet vid familje-
20167: tvinga ner familjedagvårdarnas löner och andra       dagvårdarnas utbildning, utvecklandet av led-
20168: arbetsvillkor i avsikt att sänka kostnaderna, i      ningsverksamheten, möjligheterna att erbjuda
20169: någon händelse.      .                               även barn i vård hos familjedagvårdare impuls-
20170:    Om tillämpningsområdet för arbetstidslagen        tjänster från daghem samt utvecklandet av lek-
20171: och lagen om skydd i arbete skall utvidgas, för-     saksutlåningen.
20172:      Helsingfors den 3 december 19 76.
20173: 
20174: 
20175:                                                                        Minister Orvokki Kangas
20176: Kirjallinen kysymys n:o 318.
20177: 
20178: 
20179: 
20180: 
20181:                                    Louekoski: Seurakuntien nuoriso-ohjaajien aseman parantamisesta.
20182: 
20183: 
20184:                          Ed 4 s kunnan Herra              Pub e miehelle.
20185:    S~urakunnan nuoriso-ohjaajan viran ·perusta~        kauskirjeillä .. On perust~slakiemQJ.e ja työmark-
20186: minen ja, lakkauttaminen ovat yksityisen seura-       kinapolitiikkamme periaatteen kanssa iäysin ri~~
20187: kunnan kirkkovaltuuston päätettävissä. Kirkko-         tiriidassa, jos seurakunnan työntekijä voidaari
20188: laki tai mikään muu säännös ei velvoita seura-        erottaa sen tähden, että hänellä on poliittinen
20189: kuntaa perustamaan virkaa. Seurakunnan. hal-          kanta ja nimenomaan erilainen kanta kuin kirk~
20190: lintoelimet tekevät tässä kuten parhaaksi näke.       kovaltuuston enemmistöllä. Pekka Mäki-Latikan
20191: vät. Myös viran lakkauttamiseen vaaditaan vain         tapauksessa tämä on johtanut suoranaiseen vai-
20192: enemmistöpäätös kirkkovaltuustossa. Lakkautta-        noon toisin ajattelevaa kohtaan. Pandksena on
20193: mispäätöstäkään ei voida hakemuksella muuttaa,        tässä isän elämäntehtävä ja perheen toimeentu-
20194: jos se on laillisessa järjestyksessä tehty.           lo. Jokaisella seurakunnan nuoriso-ohjaajalla pi-
20195:    Nykyisestä viranperustamismenettelystä joh-        tää olla oikeus mielipiteen vapauteen ja sen il-
20196: tuen seurakuntien nuoriso-ohjaajat tuntevat ase-      maisemiseen. Voidaanko kirkon piirissä vielä
20197: mansa erittäin turvattomiksi. Onhan teoriassa         1970-luvullakin poiketa perustuslakiemme ja
20198: mahdollista, että he voisivat toimia kussakin         työmarkkinapolitiikkamme hengestä?
20199: seurakunnassa vain yhden vuoden ja joutuisivat            Nykyinen hallitus on ilmoittanut olevansa
20200: kiertämään elämänsä aikana 30-40 seurakun-            innokas varhaiskasvatuksen turvaamiseen ja ke-
20201: nan virassa. Orimattilan seurakunnassa parhail-       hittämiseen. Eivätkö kirkon nuoriso-ohjaajien
20202: laan esillä olevan tapauksen johdosta on huomio       virat ole tässä työssä tärkeänä apuna. Tässä va-
20203: kiintynyt tähän vakavaan epäkohtaan.                  lossa tuntuu käsittämättömältä, että Orimattilan
20204:    Orimattilan seurakunnassa on noin 13 000           seurakunnan suuruisessa paikassa voitaisiin kym-
20205: jäsentä. Seurakunnalla on kaksi nuorisotyönte-        menen vuoden jälkeen lakkauttaa poikatyönte-
20206: kijää, toinen tyttö- ja toinen poikatyössä. Tyt-      kijän virka.
20207: tötyöntek\jän virka on ollut. noin 15 vuotta.             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
20208: Poikatyöntekijän virka on perustettu 10 vuotta        sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän kun-
20209: sitten. Perustamisesta lähtien, virkaa on hoi ta,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20210: nut nuoriso-ohjaaja Pekka Mäki-Latikka. Mo-           nen ~astattavaksi seuraavan_ kysymyksen:
20211: lempien työmuotojen piirissä on. viime vuosina
20212: ollut noin 400 tyttöä ja 400 poikaa. Nyt esite-                  Onko. Hallitus tietoinen kirkon pii-
20213: tään tiistaina 23 päivänä marraskuuta 1976 ko-                rissä esiintyvistä nuoriso-ohjaajien ot-
20214: koontuvalle Orimattilan kirkkovaltuustolle poi-               keusturvaan liittyvistä epäkohdista, ja
20215: katyössä toimineen nuoriso-ohjaajan viran lak-                jos on,
20216: kauttamista. Tämä· merkitsisi käy.~ijnnö.ssä palaa-              mihin toi.'!lenpiteisiin Hallitus aikoo
20217: mista 10 vuoden takaiseen tilanteeseen.                       omalta osaltaan ryhtyä seurakuntien
20218:    Nuoriso-ohjaaja Pekka Mäki-Latikka ja hänen                nuoriso-ohjaajien aseman parantamiseksi
20219: vaimonsa valittiin lokakuun kunnallisvaaleissa                ja Orimattilan seurakunnan nuoriso-oh-
20220: molemmat Orimattilan kunnanvaltuustoon. Ko-                   jaajan Pekka Mäki-Latikan nuoriso-oh-
20221: ko Mäki-Latikan perhe on joutunut mielipide-                  jaajan viran lakkauttamisen estäm~seksi?
20222: terrorin kohteeksi mm. uhkaussoitoilla ja uh-
20223:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1976.
20224: 
20225:                                            Matti Louekoski
20226: 1282/76
20227: 2
20228: 
20229:                                                                            {-,
20230: 
20231: 
20232: 
20233: 
20234:                                                              .,'>:;:   >
20235: 
20236: 
20237: 
20238: 
20239:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20240: 
20241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pl.uittua. Seurakunti~n nuoriso-ohjaajat samoin
20242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuin muutkin seurakuntien viranhaltijat sekä
20243: olette 9 päivänä niarraskuuia·1976 päivätyn kir~    työntekijät palkataan seurakuntien varoilla.
20244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Kirkolla on oma palvelussuhteen ehtoja kos-
20245: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     keva sopimusjärjestelmänsä ja sen työmarkkina'
20246: Matti Louekosken näin kuuluvasta kirjallisesta      kentässä vaikuttavat myös henkilöstön etujär-
20247: kysymyksestä n:o 318:                               jestöt. Mikäli tässä suhteessa säännöksissä olisi
20248:                                                     havaittavissa epäkohtia, tulisi yhtäältä kirkon
20249:           Onko Hallitus tietoinen kirkon pii-       jäsenten ja toisaalta mainittujen järjestöjen
20250:        rissä esiintyvistä nuoriso-ohjaajien oi-     käyttää kirkon sisäisiä vaikuttamiskeinoja. Hal-
20251:        keusturvaan liittyvistä epäkohdista, ja      litus katsookin, että kysymyksessä tarkoitetun
20252:        jos on,                                      tapauksen kaltaiset asiat tulisi ratkaista näitä
20253:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vaikutuskanavia käyttäen kuten vastaavasti mui-
20254:        omalta osaltaan ryhtyä seurakuntien          denkin yhteisöjen piirissä tapahtuu. Kirkon asi-
20255:        nuoriso-ohjaajien aseman parantamiseksi      oihin vaikuttamiseen on laajoilla kansalaispii-
20256:        ja Orimattilan seurakunnan nuoriso-oh-       reillä mahdollisuus, kuuluuhan pääosa kansas-
20257:        jaajan Pekka Mäki-Latikan nuoriso-oh-        tamme kirkkoon.
20258:        jaajan viran lakkauttamisen estämiseksi?        Valtio huolehtii tahollaan nuorisotyöstä tätä
20259:                                                     varten luodun organisaation puitteissa. Nuoriso-
20260:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työstä keskushallintotasolla vastaa opetusminis"
20261: vasti seuraavaa:                                    teriö apunaan valtion nuorisoneuvosto. Jokai-
20262:    Kysymyksessä tarkoitettu Orimattilan seura-      sessa läänissä toimii opetusministeriön ja läänin-
20263: kunnan nuoriso-ohjaajan viran lakkauttaminen        hallituksen alainen läänin nuorisolautakunta.
20264: ei hallituksen mielestä anna aihetta nuoriso-       Esim. vuonna 197 5 valtio käytti nuorisotyön
20265: ohjaajien asemaa koskevien yleistävien johtopää-    tukemiseen varoja 28 530 000 markkaa.
20266: tösten tekemiseen. Seurakuntien henkilöstöhal-         Mitä tulee kysymyksessä erityisesti mainitun
20267: lintoon kuuluvat asiat ovat .seurakunnan asian-     nuoriso-ohjaaja Pekka Mäki-Latikan viran lak-
20268: omaisten toimielinten päätettäviä eikä valtioval-   kauttamiseen hallitus edellä lausuttuun viitaten
20269: ta kirkon asemaa koskevien säädösten perusteel-     ilmoittaa katsovansa, ettei asia anna aihetta
20270: la voi seurakuntien tämänlaatuisiin asioihin        toimenpiteisiin sen taholta.
20271:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
20272: 
20273:                                                              Opetusministeri· Marjatta Väänänen •
20274:                                               N:o 318                                              3
20275: 
20276: 
20277: 
20278: 
20279:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20280: 
20281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         havare och arbetstagare, med församlingarnas
20282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       medel.
20283: av den 9 november 1976 tili vederbörande               Kyrkan har sitt eget avtalssystem rörande
20284: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-     anställningsvillkor och även inom dess arbets-
20285: dagsman Matti Louekoskis skriftliga spörsmål        marknadsfält verkar intresseorganisationer för
20286: nr 318 som föijer:                                  personalen. Såvida stadgandena i detta avseende
20287:                                                     är behäftade med missförhållanden, borde å ena
20288:           Är Regeringen medveten om de              sidan kyrkans medlemmar och å andra sidan
20289:        olägenheter i anslutning tili ungdoms-       nämnda organisationer använda sig av kyrkans
20290:        :ledarnas rättss:kydd ;som förekommer        interna influensmöjligheter. Regeringen anser
20291:        inom kyrkan och, om så är fallet,            såiedes, att ärenden av den typ som avses i
20292:           vilka åtgärder ämnar Regedngen för        spörsmålet borde avgöras med tillhjäip av dessa
20293:        sin del vidta för att förbättra för-         kanaier, såsom sker också inom andra samfund.
20294:        samlingarnas ungdomsiedares ställning        Vidsträckta medborgatkretsar har möjlighet att
20295:        och för att förhindra att ungdoms-           inverka på kyrkans angelägenheter, då buvud-
20296:        ledaren Pekka Mäki-Latikkas tjänst i         delen av vårt foik som känt hör till kyrkan.
20297:        Orimattila församling indrages?                 Staten drar å sin andra försorg om ung-
20298:                                                     domsarbetet inom ramen för en enkom för
20299:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        detta ändamåi skapad organisation. För ung-
20300: samt anföra följande:                               domsarbetet svarar på centralförvaltningsnivån
20301:                                                     undervisningsministeriet med bistånd av sta-
20302:    Ifrågavatande indragning av ungdomsledarens      tens ungdomsråd. 1 varje Iän fungerar en ung-
20303: i Orimattila församling tjänst ger enligt rege-     domsnämnd som är underställd undervisnings-
20304: ringens mening inte anledning tili generaliseran-   ministeriet och Iänsstyreisen. T.ex. år 1975 an-
20305: de slutsatser om ungdomsledarnas ställning.         vände staten 28 530 000 mark för stödjande av
20306: Ärenden som hänför sig till församlingarnas         ungdomsarbetet.
20307: personalförvaltning avgörs av vederbörande för-        Beträffande indragningen av den i spörsmålet
20308: samlingsorgan, varför statsmakten inte på basen     särskilt nämnde ungdomsledaren Pekka Mäki-
20309: av stadgandena om kyrkans ställning kan be-         Latikkas tjänst, meddelar regeringen med hän-
20310: fatta sig med församlingsangelägenheter av          visning till ovanstående som sin ståndpunkt,
20311: detta slag. Församlingarnas ungdomsiedare av-       att ärendet inte ger anledning tili åtgärder från
20312: lönas liksom församlingarnas övriga tjänsteinne-    regeringens sida.
20313:      Helsingfors den 10 december 1976.
20314: 
20315:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
20316: -~- .'
20317:                                               1976 vp.
20318: 
20319: Kirjallinen kysymys n:o 319.
20320: 
20321: 
20322: 
20323: 
20324:                                   Impiö: Eduskuntatalon 1aaj,ennuksessa käytettävän marmorin
20325:                                      hankkimisesta ulkomailta.
20326: 
20327: 
20328:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20329: 
20330:    Kotimainen teollisuus on viime aikoina jou-       marmorin väri. Tuntuu oudolta, ettei Tervolan
20331: tunut lomauttamaan työntekijöitä tuotteiden          marmori värinsä puolesta kelpaa eduskuntata-
20332: menekkivaikeuksien vuoksi. Näin on tapahtu-          lon laajennuksessa käytettäväksi, vaikka värejä
20333: nut aivan äskettäin myös Lapissa ja tiedossa         on saatavissa useita eri lajeja, · jotka sopivat
20334: on lisää pakkolomautuksia. Tervolan kunnan           sisustukseen. Sitä osoittavat mm. viime aikoina
20335: alueella toimii Lapin Marmori Oy, jonka työn-        rakennetut huomattavat rakennukset, joissa po.
20336: tekijämäärä on vain runsaat parikymmentä hen-        marmoria on onnistuneesti käytetty kuten esim.
20337: keä, mutta yritys on samalla lähes ainoa teol-       Lappia-talo Rovaniemellä, Marina Palace ja
20338: linen yritys paikkakunnalla. Lähipäivinä uhkaa       Turun Työväen Säästöpankki Turussa, kansan-
20339: mainitun yrityksen piirissä pakkolomautus noin       eläkelaitoksen toimitalo Seinäjoella sekä Ter-
20340: kymmentä työntekijää sen johdosta, ettei ole         volan virastotalo, seurakuntatalo jne.
20341: riittävässä määrin tilauksia lähiajan toimituksia       Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksetli
20342: ajatellen.                                           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20343:    JUlkisuudessa on Lapissa lehtiuutisia, jotka      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20344: kertovat, ettei lappilainen marmori kelvanne         raavan kysymyksen:
20345: edes eduskunnan laajennushankkeen rakennus-
20346: materiaaliksi. Tarvittava marmori hankittaneen                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20347: näiden uutisten mukaan Ekebystä Ruotsista.                   eduskuntatalon laajennushankkeen to-
20348: Asialla on käsitykseni mukaan suuri periaat-                 teuttamisessa suunnitellaan käytettäväk-
20349: teellinen merkitys samalla kun tämä verrat-                  si kotimaisen marmorin asemästa ulko-
20350: tain pieni tilaus sinänsä jo turvaisi töiden jat-            laista tuotetta, ja jos on,
20351: kumisen kaikille Lapin Marmori ·oy:n työnte-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20352: kijöille toistaiseksi.                                       ryhtyä, ettei suunnitelman toteuttami-
20353:     Saamieni tietojen mukaan syynä kotimaisen                nen aiheuta työntekijäin pakkolomao-
20354: marmorin jäämiseen kilpailussa toiseksi on                   tuksia Lapin Marmori Oy:ssä Tervo-
20355:                                                              lassa?
20356:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1976.
20357: 
20358:                                              Lauri Impiö
20359: 
20360: 
20361: 
20362: 
20363: 1249/76
20364: 2                                            l976 vp.
20365: 
20366: 
20367: 
20368: 
20369:                          Eduskunnan Heu a Puhemiehelle.
20370: 
20371:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Eduskuntatalon laajennushankkeessa on mar-
20372:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      moria suunniteltu käytettäväksi eräissä lisära-
20373: olette 11 päiv~nä marraskuuta 1976 päivätyn         kennuksen lattioissa, jotka uuden avoimen por-
20374:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       taan välityksellä tulevat liittymään pääraken-
20375: .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nuksen ensimmäisen kerroksen eteishalliin. Ra-
20376:  edustaja Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjal-      kennushallituksen ilmoituksen mukaan marmo-
20377: lisesta kysymyksestä n:o 319:                       roitavan lattian ala on noin 200 m2 ja mate-
20378:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että     riaalikustannus suuruusluokkaa 40 000 mark-
20379:          eduskuntatalon laajennushankkeen to-       kaa. Näin ollen marmorin tilaus sellaisenaan
20380:          teuttamisessa suunnitellaan käytettäväk-   on vain varsin vähäinen osa rakennuksen kus-
20381:          si kotimaisen marmorin asemasta alko-      tannuksista.
20382:          laista tuotetta, ja jos on,                   Hallitus pitää tärkeänä, että eduskuntata-
20383:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    lon lisärakennustyössä käytetään kotimaisia
20384:          ryhtyä, ettei suunnitelman toteuttami-     tuotteita. Ylin ratkaisuvalta kuuluu kuitenkin
20385:          nen aiheuta työntekijäin pakkolomao-       eduskunnan asettamalle rakennushanketta val-
20386:          tuksia Lapin Marmori Oy:ssä Tervo-         vovalle neuvottelukunnalle, joka hallituksen
20387:          lassa?                                     saaman tiedon mukaan on jo tehnyt päätöksen
20388:                                                     asian suhteen.
20389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
20390: taen seuraavaa.
20391:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1976.
20392: 
20393:                                                              Valtiovarainministeri Esko Rekola
20394:                                               N:o 319                                              3
20395: 
20396: 
20397: 
20398: 
20399:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a [ m a n.
20400: 
20401:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           I fråga om riksdagshusets utvidgningspro-
20402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         jekt har man för avsikt att använda marmor
20403: se av den 11 november 197 6 tili vederbörande        för vissa golv i tilibyggnaden, som genom en
20404: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ny öppen trappa kommer att anslutas tili vesti-
20405: jande av riksdagsman Lauri Impiö underteck-          bulen i huvudbyggnadens första våning. Enligt
20406: nade spörsmål nr 319:                                uppgifter från byggnadsstyrelsen är den golv-
20407:            Är Regeringen medveten om planer-         yta som skall beläggas med marmor cirka 200
20408:        na att vid verkställandet av riksdags-        m2 och materialkostnaden i storleksklass 40 000
20409:        husets utvidgningsprojekt i stället för       mk. Marmorbeställningen som sådan utgör så-
20410:        inhemsk marmor använda utländsk pro-          lunda endast en mycket obetydlig del av bygg-
20411:        dukt, och om så är fallet,                    nadskostnaderna.
20412:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Regeringen finner det angeläget att inhemska
20413:         ta, för att förverkligandet av denna         alster kommer tili användning vid tilibygg-
20414:         pian inte skall leda tili tvångspermitte-    naden av riksdagshuset. Rätten tili avgörande
20415:         ringar av arbetstagare vid Lapin Mar-        härvidlag tilikommer emellertid i sista hand
20416:         mori Oy i Tervola?                           den av riksdagen tilisatta delegation som över-
20417:                                                      vakar förverkligandet av byggnadsprojektet,
20418:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och enligt vad regeringen har inhämtat har
20419: samt anföra följande:                                delegationen redan fattat sitt beslut i saken.
20420:      Helsingfors den 9 december 1976.
20421: 
20422:                                                                       Finansminister Esko Rekola
20423: Kirjallinen kysymys n:o 320.
20424: 
20425: 
20426: 
20427: 
20428:                                             Savola: Puhelirili,ikenteen automadsoi:nni:n yhteydessä työttömiksi
20429:                                                jäävien puheloovälittäjien työllisyyden turvaamisesta Kuopion
20430:                                 .   .~·   .
20431:                                                läänissä.
20432: 
20433: 
20434:                           E.dus~un.n an Herra Puhemiehelle .
20435: 
20436:  . ·Puhelinllilkenteen. automat:i$0innin yhreyd.ess.ä        vaikeaa. Yhtenä radcaisuvaiht~ona voisi ollil
20437: joudutaan u:se.in.. vaikeisim ongelmiin käsivälit-           &e, että v:altio ~aisi kunnille tyOllisyysavus-
20438: teisissä ~- toimivien puhelinvälittäjien                     tusta työtilaisuuksien järjestä11'1isdtsL Monilla
20439:  työl!lisyyden· turv-.n:isebi. .. ·. · .                     kunniHa on työvoimatarvetta, ·mutta rahojen
20440:    . Ensi vuoden ·alusta t«eutuva puheiinliiken-             puutteen vuoksi ei henkilökuntaa ole voitu li-
20441: .teen ··aat~t:i ~ liänissä f:liheuttaa                       sätä. Valtion työllisyysavu1ltuiQ!en turvin kun-
20442: sen,· että Kaavin keskuksen 14, Rilistaveden                 nat voisivat työllisWi ainakin osan toimensa
20443: keskuksen 11, Säyneu ~ben 8 ja Tuu:s-                        menettiivistä puhdinv:älittäjl.$tä.
20444: niemen keskuksen 17 ·puhelinvällitäjää jäi työt-                Edellä esitettyyn viitaten .esi,ciin v~ltiopäivä­
20445: tömäbi. Vuosina 1978..._.79 toteutettava Jww-                järjestyksen 37 ):n 1 momentin penss~lla val-
20446: lrosken ja. Muuruveden. ·keskusten wto:Jnatisoin-            tioneuvoston asianoma1sen jäsenen vastattavaksi
20447: ti .uheuttaa JtW.lkm;kclla 24 ja. Mouruvedellii              seuraav'llfi ky~my;ksen: .
20448: 6 puhelinvalittäjäa työttömyyden. Työtromibi
20449: j:ääViä puhdioväuttiijiä tulee siis ~an kaik-                           Mihin t:OO'nenpiteisiin Hallitui aikoo
20450: kiaan 80, eikä t:oistaisebi ok ihnennyt beiHe                        ryhtyä ~1i1'11iikenteen auOOf:rultisoin-
20451: mitään vasuav~ työtä.                                                nin yhteydessä tf{>tromib.i jiilivi~ pu-
20452:    Koska Ku~ lääni oo alityöjlliyysal.uetta,                         helimrälitttij.i;en tyOllisyyden turvaami·
20453: tu~ · puh~tiijien työllist.imi1tm olemaan                            ~ Kuo~ioo läänis'Sä?
20454: 
20455:    Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1976.
20456: 
20457:                                                           Petter Savola
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462:  lJJ0/76
20463:  2                                               1976 vp.
20464: 
20465: 
20466: 
20467: 
20468:                            Ed u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he He.
20469: 
20470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuitenkin on kuudella puhelunvälittäjällä mah-
20471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            dollisutis'sih'tyä Juankosken keskukseen, sano-
20472: olette 12 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn              tun keskuksen automatisointiin saakka v. 1979,
20473: kirjeenne ohella toimittanut va[tioneuvoston             ja kahdelle puhelunvälittäjälle ~on tarjoHa·.muu-
20474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ta osapäivätyöt~ posti~ .. ja •· ·lennätinlaitoksesta.
20475: edustaja Petter Savolan näin kuuluvasta kir-             Elärokeelle .S.iii:tyy, kolme puhelunvälittäjää;
20476: jallisesta kysymyksestä n:o 320:                            Vuoden 197 6 kolmannessa· lisämenoarviossa
20477:                                                          ehdotetaan puolustusvoimien· paUclmusmenoihin
20478:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ala:momentille. 27.12.0L~, ti:lapäisten paLkkiot
20479:         ryhtyä, puhelinliikenteen automatisoin-          ja työsuhdepalkat, .tilapäisten palkkioihin posti-
20480:         nin yhteydessä työttömiksi jäävien pu-           ja lennätinlaitokSen palveluksesta vapautuvan
20481:         helinvälittäjien työllisyyden turvaami-          60 puhelunvälittäjän paikkaamista varten 16.
20482:         seksi Kuopion läänissä?                          12. 1976 lukien ·lisäystä 60 000 mk. Kuopion
20483:                                                          läänin osalta · eddlä selostettu me11kitsisi ··sitä,
20484:      Vastauksena kysym)'lkseen esitän kunnioitta-        että 16 posti..: ja lennätinlåitok8en puhelinlii-
20485:   vasti seuraavaa:                                       kennetehtävistä · vapautuvalla ·. puhelunvälittäjäl-
20486:      Vuosina 1977-1979 Kuopion läänin alueel-            lä olisi mahdollisuus siirtyä.· puolustuslaH:01ksen
20487:  la käsivälitteisten puhelinkeskuksien automati-         palvelukseen· puhelunvälitystehtäviin.
20488:   soinnin johdosta vapautuu puhelinliikenneteh-             Lisäksi posti- ja l~nätinlaitoksen edustajat
20489: . tävistä yhteensä 124 puhelunvälittäjää. Lisäksi       ovat neuvotelleet Kuopion läänin kUntien k~ns­
20490:   automatisoinnin edistyminen aiheuttaa käsivä-          sa järjestelyistä, jotka mahdollistaisivat 5~10
20491:  litteisen liikenteen vähenemistä, joten tämän          puhelunvälittäjän siirtymisen eri tehtäviin.
20492:  seurauksena joudutaan henkilökuntaa vähentä-               Tähän· mennessä suoritettujen sijoitustoimen-
20493:  mään myös Kuopion ja Iisalmen kaukokeskuk-              piteiden jälkeen jää vuoden 1977 aikana auto-
20494:  sista arviolta noi:n 15-20 henkilöä..                  matisoitavien keskuksien henkilökunnasta vielä
20495:      Posti- ja lennätinlaitoksessa toimivan sijoitus-   noin 40 henkilöä työttömyyskassa-avustuksen
20496:  organisaation avulla yhteistyössä työvoimaviran-       piiriin, ellei maan yleinen työllisyystilanne pa-
20497:  omaisten ~kanssa haetaan automatisoinnin joh-          rane ja sijoittuminen työmaDkkinoille näinol1en
20498:  dosta puhelinliikennetehtävistä vapautuville pu-       helpotu. On kuitenkin huomattava, että edellä
20499:  helunvälittäji1le jatkuvasti työkohteita posti~ ja     mainitusta henkilöstöstä. suuremmalle osalle on
20500:  lennätinlaitoksen, muiden valtion virastojen,          jo laitoksen palveluks·een tullessa iLmoitettu sii-
20501:  kuntien sekä yksityisten työnantajien piiristä.        tä, että työ kestää ainoastaan keskuksen auto-
20502:  Puhelunvälittäjien 1sijoitustoimenpiteet Kuopion       matisointiajankohtaan saakka.
20503:  läänin alueella ovat tässä vaiheessa kohdistu-             Kysymyksen esittäjä on eräänä ratkaisuvaih-
20504:  neet ensisijaisesti vuoden 1977 aikana automa-         toehtona puhelinliikenteen automatisoinnin joh-
20505:  tisoitavien keskuksien henkilöstöön, jota on yh-       dosta Kuopion läänin alueella vapautuvien pu-
20506:  teensä 84.                                             helunväli:ttäjien työllistiimiseksi esittänyt, että
20507:     Kuopion läänin alueella ei posti- ja lennätin-      valtio maksaisi kunnille työllisyysavustusta työ-
20508:  laitoksen piirissä ole monia työtilaisuuksia tar-      tilaisuuksien järjestämiseksi. Tämän johdosta
20509:  jolla vapautuviHe puhelunvälittäjille, sillä lai-      työvoimaministeriö on antamassaan lausunnos-
20510:  toksen suomat sijohtumismahdollisuudet tele-           sa todennut, että kunniUe voidaan vuoden 1977
20511:  alan muihin tehtäviin on jo käytetty Kuopion           tulo.. ja menoarvioesitykseen sisältyvien määrä-
20512:  puhelinpiirin alueella aikaisemmin automatisoi-        rahojen puitteissa myöntää "työllisyysavustusta"
20513:  tujen kesklliksien puhelunvälittäjiä sijoitettaessa.   esime11kiksi kuntien työllistämistukena tai viras-
20514:                                                   N:o 320·                                              3
20515: 
20516: totyöjärjesteLmän mukaisena palkkakustannus-           m~ksi  jäävät puhelunvälittäjät voidaan koulut-
20517: ten korvauksena. Avustusmuodot on tarkoitet-           taa seHaiseen ammattiin, joka mahdollistaa hei-
20518: tu käytettäväksi työttömien henkilöiden tila-          dän sijoittumirsensa ttyömal'kkinoiila.
20519: päisluontoiseen työllistämiseen ja niiden käyttä-         Puhelinliikenteen automatisoinnista aiheutu-
20520: misestä päättää asianomainen työvoimapiirin            v1en haittll!vaikutusten ohella on lopuksi syytä
20521: toimisto, jolle kuntien tulee esittää yks.Höi-         tuoda esiin myös sen suuri yhteiskunna!llinen
20522: dyt hakemukset. Työvo1maministeriö katsoo              ja kansantaloudellinen merkitys. Välillisesti au-
20523: kuitenkin, että pysyvämmän ratkaisun kysy-             tomatisoinnin työllistävä merkitys on suuri,
20524: myksen tarlmittamaan tilanteeseen tarjoavat            usein moninkertainen verrattuna vähennettävien
20525: työllisyysammatdkurssit, joiden avulla työttö-         puhelunvälittäjien määrään.
20526:   Helsingissä 10 päivänä joulukuuta .·197.6 ..·
20527: 
20528:                                                                 ·' Li~ketitieministeri Ragnar Granvik
20529: 4                                              1976 vp.
20530: 
20531: 
20532: 
20533: 
20534:                                              a
20535:                             T i U R i k s d g e n s H e rr T a 1 m a n.
20536: 
20537:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de centraler som · tidigare automatiserats inom
20538: anger har Ni, Herr Talman, med Eder shivelse          Kuopio telefondistrikts· område. Sex telefonis-
20539: av den 12 november 197 6 till vederbörande            ter har dook en möjlighet att f,lytta till Juan-
20540: medlem av statsrådet för avgivande av svar            koski central till dess denna central år 1979
20541: översänt avskrift av följande av riksdagsman          automatiseras, och post- och telegrafverket kan
20542: Petter Savola undertecknade spörsmål nr 320:          erbjuda två andra te1efonister annat deltids-
20543:                                                       arbete. Tre telefonister pensioneras.
20544:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           I den tredje tilläggsbudgeten för år 197 6
20545:         ta för att i Kuopio län trygga sysselsätt-    föreslås i avlöningsutgifter vid försvarsmakten
20546:         ningen för de telefonister som i sam-         under undermomentet 27.12.01.2, tillfälliga
20547:         band med automatiseringen av telefon-         funktionärers arvoden och löner i arbetsförhål-
20548:         trafiken blir arbetslösa?                     lande, till tillfälliga funktionärers arvoden ett
20549:                                                       tillägg av 60 000 mk för avlönande, räknat från
20550:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        16. 12. 1976, av 60 telefonister som frigörs vid
20551: samt anföra följande:                                 post- och telegrafveJ.iket. För Kuopio läns del
20552:     På grund av att de manuellt skötta telefon-       skulle det ovan sagda innebära, att 16 telefo-
20553: centralerna inom Kuopio läns område automati-         nister som frigörs från uppgifter inom telefon-
20554: seras under åren 1977-1979, frigörs samman-           trafiken vid post- och .telegrafvevket skulle ha
20555: lagt 124 tdefonister från uppgifter inom telefon-     möjlighet att anställas i telefonistuppgifter
20556: trafiken. Den fortskridande automatiseringen          inom försvarsväsendet.
20557: föranleder dessutom en minskning av den ma-               Representanter för post- och telegrafverket
20558:  nuellt skötta trafilken, och som en följd härav      har vidare med Kuopio Jäns kommuner under-
20559: måste personalen också vid fjärrcentralerna i         handlat om arrangemang, som skuUe möjliggöra
20560: Kuopio och Iisalmi minskas med uppskattnings-         att 5-10 telefonister övergår tili oHka upp-
20561: vis 15-20 personer.                                   gifter.
20562:     Med hjälp av den inom post- och telegra.f-            Efter de placeringsåtgärder som hittills ut-
20563: verket fungerande placeringsorganisationen för-       förts kommer ännu omkring 40 personer, vilka
20564:  söker man i samarbete med arbetskraftsmyn-           tillhör personalen vid de centraler som auto-
20565:  digheterna fortgående finna arbetsobjekt för de      matiseras under år 1977, att bli beroende av
20566:  telefonister som frigörs från uppgifter inom         understöd från arbetslöshetskassor, om det aU-
20567:  telefontrafiken. Man söker dessa arbetsobjekt        männa sysselsättningsläget i landet inte förbätt-
20568:  inom post- och telegrafverket och inom andra         ras och placeringen på arbetsmarknaden däri-
20569:  statliga ämbetsvevk, hos ikommunerna samt hos        genom underlättas. Det bör dock beaktas, att
20570:  privata arbetsgivare. Inom Kuopio läns om-           man redan vid anställningstillfället meddelat
20571:  råde har åtgärderna för placering av telefonis-       största delen av den ovan nämnda personalen,
20572:  terna i detta skede i första hand berört per-        att arbetet fortgår endast fram till den tid-
20573:  sonalen vid de centraler som automatiseras un-       punkt då centralen automatiseras.
20574:  der år 1977, dvs. sammanlagt 84 personer.                Spörsmålsställaren har som ett ~lternativ för
20575:     Inom Kuopio ~äns område erbjuder post-            lösande av problemet om sysselsättning för de
20576:  och telegrafverket inte många arbetstillfällen        telefonister som frigörs på grund av att telefon-
20577:  för de telefonister som kommer att frigöras, ty       trafiken inom Kuopio läns område automati-
20578: de möjligheter till placer:iing i andra uppgifter i    seras föreslagit, att staten till kommunerna
20579:  telebranschen som finns inom verket har redan         skulle utbetala sysselsättningsunderstöd för an-
20580:  utnyttjats vid placeringen av telefonister från      ordnande av ·ar:betstillfällen. Av denna orsåk
20581:                                                N:o 320                                             5
20582: 
20583: har arbetskraftsministeriet i ett utlåtande kons-    varaktig lösning i fråga om den situation som
20584: taterat, att man inom ramen för de anslag som        avses i spörsmålet. Med hjälp av dessa kurser
20585: ingår i statsverkspropositionen för år 1977 kan      kan de telefonister som blir arbetslösa utbildas
20586: bevilja kommunerna "sysselsättningsunderstöd"        för ett yt'ke som möjliggör deras placering på
20587: t.ex. i form av sysselsättningsstöd titl kommu-      arbetsmal'knaden.
20588: nerna eller som ersättning för lönekostnader i           Det är slutligen skäl att vid sidan av de
20589: enlighet med systemet för tillfälligt arbete i äm-   olägenheter, 'SOm förorsakas av telefontrafikens
20590: betsverken. Dessa understödsformer är avsedda        automatisering, framhålla även dess stora so-
20591: att användas för att temporärt sysselsätta ar-       ci:ala och nationalekonomiska betydelse. Auto-
20592: bets[ösa personer, och beslut om användningen        matiseringen är indirekt av stor betydelse för
20593: av dem fattas av vederbörande arbetskrafts-          sysselsättningen, och denna betydelse är ofta
20594: distrikts byrå, tili vilken kommunerna skall in-     många gånger större än den nedgång i syssel-
20595: sända individualiserade ansökningar. Arbets-         sättningen som anges av det minskade antalet
20596: kraftsministeriet anser dock, att de sysselsätt-     telefonister.
20597: ningsfrämjande yrkeskurserna erbjuder en mera
20598:   Helsingfors den 10 december 1976.
20599: 
20600:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
20601:                               f,.''
20602: 
20603:                               ·~.'.   ..
20604: -..: <.:,' '~. 'r. :.:'; ("
20605:                                                1976 vp.
20606: 
20607: Kirjallinen kysymys n:o 321.
20608: 
20609: 
20610: 
20611: 
20612:                                    Rekonen: Tampereen- Parkanoo- Seinäjoen rautatien pakko-
20613:                                       lunastus- ja haittakorvausten maksamisesta viivytytksittä ja
20614:                                       todellisten menetysten mukai.Sina.       ·
20615: 
20616: 
20617: 
20618:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 1 ~ e.
20619: 
20620:     Tampereen - Parkanon - Seinäjoen rauta-           metystä herättää se, että ehdotettu korvaus
20621: tien rakennustyöt aloitettiin YJöjärven kunnan        alenee runsaan puolen kHometrin matkaUa 14
20622: alueella vuoden 1967 syiksyllä. Samaan aikaan         markasta 1,5 markkaan neliömetri<hä, vaikka
20623: tapahtui myös rautatiealueeksi tulevien maa-          kysymyksessä on Ylöjärven kirkonkylän keskus-
20624: alueiden haltuunott:o ja tehtiin asiaan lruuluvat     ta. Syntyy pakostakin vaikutelma, että nii11e,
20625: haltuunottosopimukset. Nyt tuosta ajankohdas-         jotka menettävät joko kokonaan tilansa tai huo-
20626: ta on kulunut kymmenen vuotta, eivätkä maan-          mattavan osan tiloistaan, esitetään suhteellisesti
20627: omistajat ole vielä saaneet lopulHsia korvaus-        alhaisempaa korvausta kuin suuremmille tiloHle.
20628: päätöksiä asiasta.                                    Pienille tilo11le, joista muodostuu rautatie-
20629:     Ylöjärven kuntaan asetettu paikkolunastustoi-     alueeksi menetetyn alueen ja tilan pirstoutumi-
20630: mikunta on tosin saanut työnsä päätökseen ja          sen seurauksena täysin elinkelvottomia, haitta-
20631: on esittänyt lausuntonsa tilojen maa-alueiden         korvaus on lähes olematon.
20632: ja muista asianomistaji!hle maksettavista kor-           YJöjärven kirkonkylästä pohjoiseen Taka-
20633: vauksista. Rautatiealueeksi hmastettujen aluei-       maalla Viljakkalan rajaan saakka käsittävällä
20634: den omistajissa on herättänyt erittäin suurta         alueeHa menetetyn maapohjan hinnaksi on esi-
20635: tyytymättömyyttä se, että korvauspäätökset ovat       tetty jopa vajaat 5 000 markkaa hehtaarilta,
20636: viipyneet jo kymmenen vuotta, eikä vieläkään          eikä edes tonttimaaksi astetulta palstalta mene-
20637: ole tarkkaa aikamäärää, koska Hämeen läänin-          tety.stä alueesta ole otettu huomioon vähäisin-
20638: hailitus tekee niitä koskevat päätöksensä. Toi-       täkään tonttimaan arvoa.
20639: seksi suoranaista närkästystä ja jopa suuttumus-         Ede1lä lyhyesti eräitä Tampereen- Parka-
20640: ta on herättänyt se, että omakotitalon tontin         noo - Seinäjoen rautatiealueeksi ostetun alueen
20641: tai pientilan korvaukset pa[cl(ohmastuslauta-         korvauskysymyksiin <liittyvistä näkökohdista
20642: kunta esittää huomattavasti käypää hintaa al-         Ylöjärven kunnasta. Ne osoittavat, että pää-
20643: haisemmiksi.                                          tökset lunastushaitta- ym. korvauksista ovat vii-
20644:     Ei voine olla oikein eikä pakkolunlistuslain-     västyneet luvattoman kauan. Korvausten viiväs-
20645:  säädäntökään voine tarkoittaa sitä, että rauta-      tyminen on aiheuttanut, vaikka otetaan huo-
20646:  tiealueeksi pakolla otettavasta alueesta tai näin    mioon joillekin tiloihle maksetut vähäiset en-
20647:  syntyneestä haitasta ja vahingosta ei suoritet-      nakkokorvaukset, kohtuuttoman kauan. Tästä
20648:  taisi täyttä korvausta asianomaisille. Mikäli Hä-    ovat joutuneet kärsimään eniten vähävaraiset
20649:  meen lääninhallitus vahvistaa kyseisen pakko-        ja pienituloiset tontin ja muut pienomistajat
20650:  lunastusJ.autakunnan tekemät esitykset korvauk-      sekä pienviljelijät. Karken lisäksi pakkolunas-
20651:  sista, niin näin valitettavasti tulee kuitenkin      tuslautakunnan esittämät korvaukset ainakin
20652:  tapahtumaan.                                         pienomistajille ovat suhteettoman vähäiset me·
20653:     Esimerkkinä mainittakoon vain Ylöjärven           netyhiin verrattuna.
20654:  kunnan Ylöjärven kylässä Rotikon a<lueella rau-         EdeUä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20655:  tatiealueeksi maata menettäneilJe pienviljelijöil-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteeHa esitän
20656:  le esitetyt korvaukset, jotka ovat maapohjan         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
20657:  osalta tuskin puoltakaan käyvästä hinnasta. Ih-      vaksi seuraavan kysymyksen:
20658: 
20659: 
20660: 1341/76
20661: 2                                         1976 vp.
20662: 
20663:         Onko HalHtu:s tietoinen, että Tampe-            mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
20664:      reen - Parkanon - Seinäj,oen rautatie-          ryhtyä mainittujen korvausten ja hait~
20665:      alueiden lunastus- ja haittakorvaukset          jen maksamiseksi viivytyksittä, ja
20666:      ovat vielä suorittamatta Y[öjärven kun-            aikooko Ha1litus huolehtia siitä, että
20667:      nan alueeNa siitä huolimatta, että ko.          korvaukset ja haitat suoritetaan käyvän
20668:      rautatien rakennustyöt aloitettiin jo           arvon ja todellisten, aiheutuneiden hait-
20669:      kymmenen vuotta sitten ja että tästä on         tojen ja menetysten mukaisina myös
20670:      aiheutunut kohtuuttoman suuria vai-             pienomistajille ja p1envHjelijöi:Ne?
20671:      keuksia tontin ja muille pienomistajille
20672:      sekä pienvhljelijöi!He, ja jos on,
20673:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1976.
20674: 
20675: 
20676:                                     Heimo Rekonen
20677:                                                 N:o 321                                                3
20678: 
20679: 
20680: 
20681: 
20682:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
20683: 
20684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pakkoJunastuskorvauksen ennakkoa, millbin se
20685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erityisestä syystä on ollut tarpeen.
20686: olette 12 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn              Tampereen- Parkanoo- Seinäjoen rauta-
20687: kirjeenne n:o 1779 ohella toimittanut valtio-         tien pakkolunastuskorvaukset Ylöjärven kunnan
20688: neuvosron asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       osalta vahvistaa pa:kkolunastuslai'ssa :säädetyssä
20689: kansanedusfaja Hdmo Rekosen kirjallisesta ky-         järjestyiksessä Hämeen läänin Jäänlnhalli:tus,
20690: symyksestä n:o 321, jossa v~edustellaan:              jonka toimivaltaan asia kuuluu. Lain mukaan
20691:                                                       korvaukset maksetaan kolmen kuukauden ku-
20692:           Onko Hallitus tietomen, että T ampe-        luessa sen ,jälJkeen, kun J.ääninhaJli:tus on anta-
20693:        reen .~ Parkanon - Seinäjoen rautatie-         nut päätöksensä. Päätöstä nyt kysymyksessä
20694:        alueiden lunastus- ja haittakorvaukset         olevista pakkolunastuskorvauksi~ta ei ole vielä
20695:        ovat vielä suor~ttamatta Ylöjärven kun-        annettu.
20696:        nan alueeNa siitä huolimatta, että ko.            Pakkolunastuslain mukaan kiinteästä omaic
20697:        rautatien rakennustyöt alo1tettiin jo          suudesta, joka luovutetaan yleiseen tarpeeseen,
20698:        kymmenen vuotta sitten ja että tästä on        on omistaja11e suoritettava korvaus määrättävä
20699:        aiheutunut kohtuuttoman suuria vai~            kiinteistön kalliimman käyvän hinnan mukaan.
20700:        keuksia tontin ja muil1e pienomistajiJ.J.e     Siten lunastettavista alueista tuleva korvaus
20701:        sekä pienviljelijöhlle, ja jos on,             määräytyy nykyhevken hintatason mukaan, eikä
20702:           mihin. toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen hinnan mukaan, mitkä aluei:l:la on oHut sil-
20703:        ryhtyä mainittujen korvausten ja haitto-       loin, kun ne on otettu valtionrautateiden hal~
20704:        jen maksamiseksi viivytyiksittä, ja            limaan. Lisäksi luovuttajiHa on mainitun pak-
20705:           aikooko Hahlitus huolehtia siitä, että      kolunastusJain mukaan oikeus saada alueistaan
20706:        korvauks,et ja haitat suoritetaan käyvän       määrättäväHe korya'lllkseHe 6 % korko siitä päi-
20707:        arvon ja todellisten, aiheutuneiden hait-      västä lukien, jolloin ko. alueet on otettu val-
20708:        tojen ja menetysten mukaisina myös             tionrautateiden hallintaan. Luovuttajiilila on vie-
20709:        pienomistajille ja pienviljelijöille?          lä oikeus saada korvaus mahdoLlisista vahin-
20710:   Vastau:ksena kysymykseen esitän kunnioittaen        goista ja haitoista.
20711: seuraavaa:                                               Korvauskysymyksiä käsittelemään asetettu
20712:                                                       paktkolunastuslautakunta on lain mukaisessa jär-
20713:    Uusia rautateitä varten tarvittavien alueiden      jest:%sessä ja sen korvausperiaatteiden mukai-
20714: pakkolunastukset ovat laajoja toimituksia, joi-       sesti arvioinut suoritettavat korvaukset ja esit-
20715: den läpivieminen jo tästä syy>stä vaatii runsaasti    tänyt niistä lausuntonsa. MikäH asianosainen ei
20716: aikaa. Kun pakkolunastuksen täytäntöönpane            tyydy ehdotettuun tai määrättyyn korvaukseen,
20717: lisäksi käsittää useita erillisiä vaihei:ta, ei ole   on pakkolunastuslain mukaisina oikeussuojakei~
20718: poi:kkeuksehlista, että rakennustöiden aloittami-     no1na käytettävissä korvausehdotuksen ·· osallta
20719: sesta saattaa kulua huomattavankin pitkiä aiko-       lääninhaHitukselle tehtävä muistutus ja ·Jäänin-
20720: ja, ·ennenkuin korvaukset voidaan suorittaa.          haJ>lituksen määräämän tkorvauk:sen osalta oi-
20721: Korvausten· viJiipymisestä aiheutuvien vaikeuk-       keus haasteen noialla oikeudessa hakea kor-
20722: sien välttämiseksi· on iuovuttajiUe suoritettu        vauksen korottamista.
20723:      Helsingissä 7 päivänä joulutkuuta 1976.
20724: 
20725: 
20726:                                                                 LHkenneministeri Ragnar Granvik
20727: 4                                                1976 vp.
20728: 
20729: 
20730: 
20731: 
20732:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20733: 
20734:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             på expropriationsersättningen, då · det av sär-
20735: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skrivelse          skilda skäl varit erforderligt.       .
20736: nr 1779 av den 12 november 1976 tili veder-                Expropriationsersättninga:rna för järnvägen
20737: börande medlem av statsrådet för avgivande av           Tammerfors- Parkano- Seinäjoki faststäNs
20738: svar övensänt avskrift av följande av riksdags-         för Ylöjärvi kommuns del i den ordning, om
20739: man Heimo Rekonen ställda spörsmål nr 321:              viD:ken stadgas i lagen om expropriation, av
20740:                                                         länsstyrelsen i Tavastehus län, som är behörig
20741:            Är Regeringen medveten om att ex-            i salken. Enligt 1agen betalas ersättningama
20742:         propdations- och olägenhetsersättningar-        inom tre månader efter det länsstyrelsen avgett
20743:         na för järnvägsområdena Tammerfors -            sitt beslut. Beslut om nu ifrågavarande expro-
20744:         Parkano - Seinäjoki ännu inte erlagts           priationsersättning har inte ännu utfärdats.
20745:         på Y,löjärvi kommuns område, trots att             Eriligt lagen om expropriation skaM ägarens
20746:         byggnadsarbetena på ifrågavarande jäm-          ersättning för fast egendom som avstås för all-
20747:         väg inleddes redan för tio år sedan, och        mänt behov bestämmas efter fastighetens
20748:         att detta har åsamkat tomt- och andra           högsta gångbara pris. Ersättningen för de expro-
20749:         smaagare sa:mt småbrukare oskäliga              prierade områdena faststäHs således eriligt rå-
20750:         svårigheter, och om så är fallet,               dande prisläge, och inte enligt det pris som
20751:            viLka åtgärder ämnar Regeringen vid-         områdena betingade då de övertogs av stats-
20752:         ta för att ofördröjligen utbetala nämnda        järnvägarna. Avträdarna har dessutom enligt
20753:         ersättningar, och                               nämnda lag om expropriation rätt att erhålla
20754:             ämnar Regeringen tillse, att ersätt-        en ränta om 6 % på den ersättning som fast-
20755:         ningarria erläggs till gängse värde och         stä:llts för deras områden, räknat från den dag
20756:       · enligt verkliga men och förluster också         då ifrågavarande områden övertagits av stats-
20757:         till.småägare och småbrukare?                   järnvägarria. Dessutom har avträdarna rätt tihl
20758:                                                         ersättning för eventuella skador och olägen-
20759:                                                         heter.
20760:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Expropriationsnämnden, som tillsatts för att
20761: samt anföra följande:                                   behand~a ersättningsfrågor, har i laga ordning
20762:    Det är en stor förrättning att expropriera de        och i erilighet med lagens ersättningsprinciper
20763: områden som behövs för byggandet av nya                 uppskattat de ersättningar som skall. erläggas
20764: järnvägar, och genomförandet :kräver redan av           och avgett sitt utlåtande om dem. Om sakäga-
20765: denna anJedning mycket tid. Då ver<kställandet          ren inte är nöjd med den förestagna eller fast-
20766: av · expropriationen dessutom omfattar flere            stäHda ersättningen, står som rättsskyddsmedel
20767: olika, skeden, är det inte ova:nligt att det :kan gå    i enlighet med lagen om expropriation till buds
20768: en av:sevärd tid efter det bygget påhörjats in-         beträffande ersättningsförslag anmärkning tili
20769: nan. ersättningarna kan er1äggas. För att und-          länsstyrelsen och beträffande av länsstyrelsen
20770: vih svårigheter på grund av dröjsmål med er-            fastställd etsättning rätt att genom stämning
20771: sättningarna har tiJ:l avtr~t:larna e:rlagts förskott   vid domstol söka höjning av ersättningen.
20772:       Helsingfors den 7 december 1976.
20773: 
20774: 
20775:                                                                     Trafi!kminister Ragnar Granvik
20776:                                                  1976 vp.
20777: 
20778: Kirjallinen kysymys n:o 322.
20779: 
20780: 
20781: 
20782: 
20783:                                    Tuomaala ym.: Moottoriajoneuvoveroasetuksen vääristymien oi-
20784:                                       kaisemisesta.
20785: 
20786: 
20787:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20788: 
20789:    Liikenteenharjoittaminen kuuluu niihin yritys-         Siihen taas on parlamentaarisen liikennekomi-
20790: muotoihin, joihin talouselämän suhdannekierto          tean mukaan pyrittävä asteittain riittävän pitkän
20791: heijastuu konkreettisesti ja välittömästi. Sen         siirtymävaiheen kuluessa ja eri liikennemuotojen
20792: vuoksi tälläkin hetkellä monet liikenteenharjoit-      osalta samassa suhteessa. Näin ollen em. toimi-
20793: tajat ja erityisesti sanotun alan pienyrittäjät jou-   kunta pyrkii korjaamaan nykyisen verotuksen
20794: tuvat toimimaan suurissa taloudellisissa vai-          vääristymiä.
20795: keuksissa.                                                Kun toimikunnalle annettu määräaika päät-
20796:    Vaikeuksia on omiaan lisäämään myös se, että        tyy tammikuun lopussa 1977 ja kun liikennemi-
20797: asiaan vaikuttavat julkisen vallan toimenpiteet        nisteriön liikennesuunnitteluosaston laskelmien
20798: ovat ajoittain vailla suunnitelmallisuutta ja että     perusteella voidaan sanottujen veronkorotusten
20799: jotkin valtion toimenpiteet ovat ristiriidassa val-    arvioida aiheuttavan lisää vääristymiä moottori-
20800: tion joidenkin muiden toimenpiteiden kanssa.           ajoneuvoverotukseen, esitämme valtiopäiväjär-
20801: Viimemainittuihin kuuluvat mm. kaavailut auto-         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
20802: liikenteen verojen korotuksista (ajoneuvovero,         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20803: polttoainevero ja perävaunuvero).                      seuraavan kysymyksen:
20804:    Kyseisiin kaavailuihin on ryhdytty siitä huo-
20805: limatta, että moottoriajoneuvoverotuksen koko-                   Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaisi-
20806: naisuudistus on parhaillaan valtiovarainministe-              na perävaunuveron, moottoriajoneuvo-
20807: riön asettaman moottoriajoneuvotoimikunnan                    veron perusosan ja dieselöljyn valmiste-
20808: selvitettävänä.                                               veron korotuksia vastoin parlamentaari-
20809:    Moottoriajoneuvoverotoimikunta on pitänyt                  sen liikennekomitean kannanottoja sekä
20810: lähtökohtanaan parlamentaarisen liikennekomi-                 ennen moottoriajoneuvoverotoimikun-
20811: tean kannanottoa, jonka mukaan liikennettä kos-               nan työn valmistumista, ja jos ei pidä,
20812: kevan vero-, maksu- ja tariffipolitiikan on pe-                  miten Hallitus aikoo huolehtia vero-
20813: rustuttava kustannusvastaavuuden periaattee-                  poliittisin ja muin ratkaisuin moottori-
20814: seen, jolloin kunkin liikennemuodon tulee vas-                ajoneuvoverotuksen vääristymien oikai-
20815: tata pitkällä tähtäyksellä yhteiskunnalle aiheut-             semisesta?
20816: tamistaan kustannuksista.
20817:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1976.
20818: 
20819:                 Juhani Tuomaala                                    Veikko Hanhirova
20820:                 Hannu Tenhiälä                                     Olavi Martikainen
20821:                                              Toivo Yläjärvi
20822: 
20823: 
20824: 
20825: 
20826: 1428/76
20827: 2                                              1976 vp.
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 
20832:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20833: 
20834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuneesta kokonaispainon lisäyksestä on mootto-
20835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riajoneuvovero 35 markkaa kultakin ajoneuvon
20836: olette 18 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           kokonaispainon 100 kilogramman määräitä tai
20837: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sen osalta. Kokonaispainon muulta osalta kuor-
20838: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ma- ja erikoisautojen sekä linja- ja pakettiauto-
20839: edustaja Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvasta         jen vero on 9 markkaa kultakin kokonaispainon
20840: kirjallisesta kysymyksestä n:o 322:                    100 kilogramman määräitä tai sen osalta. Nämä
20841:                                                       9 markan veromäärät samoin kuin po. laissa
20842:           Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaisi-       mainitut muut veromäärät ovat edellä mainittua
20843:        na perävaunuveron, moottoriajoneuvo-           korotusta lukuun ottamatta pysyneet muuttu·
20844:        veron perusosan ja dieselöljyn valmiste·       mattomina vuoden 1965 alusta lukien. Jos ve·
20845:        veron korotuksia vastoin parlamentaari-        roa olisi korotettu esim. kustannustason nousua
20846:        sen liikennekomitean kannanottoja sekä         vastaavasti, tulisi 9 markan veron tällä hetkellä
20847:        ennen moottoriajoneuvoverotoimikun-            olla yli 22 markkaa.
20848:        nan työn valmistumista, ja jos ei pidä,           Kuorma-autojen perävaunuista ei voimassa
20849:           miten Hallitus aikoo huolehtia vero-        olevan lain mukaan kanneta moottoriajoneuvo-
20850:        poliittisin ja muin ratkaisuin moottori-       veroa. Tällaisen järjestelmän on hallituksen esi·
20851:        ajoneuvoverotuksen vääristymien oikai-         tyksen perusteluissa todettu suosivan niitä kuor·
20852:        semisesta?                                     ma-autoja, jotka käyttävät perävaunuja. Esityk·
20853:                                                       sen mukaan perävaunun tietä kuluttava vaiku-
20854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tus on kuitenkin yleisesti ottaen yhtä suuri kuin
20855: vasti seuraavaa:                                      vetoautonkin. Kun akseli-, teli- ja kokonaispaino-
20856:    Eduskunnalle on annettu 15 päivänä loka-           jen korottaminen ja samassa yhteydessä toteutet-
20857: kuuta hallituksen esitys laiksi moottoriajoneu-       tu ajoneuvoyhdistelmien suurimman sallitun pi-
20858: voverosta annetun lain muuttamisesta n:o              tuuden lisääminen ovat koituneet erityisesti pe-
20859: 145/1976. Tässä esityksessä ehdotetaan hen-           rävaunuja käyttävien kuorma-autojen hyväksi,
20860: kilö-, paketti-, kuorma- ja erikoisautojen sitä       hallitus on edellä mainitussa esityksessään eh·
20861: varsinaista ajoneuvoveroa, joka nykyisin on 9         dottanut, että perävaunut on saatettava moot-
20862: markkaa kultakin kokonaispainon 100 kilogram-         toriajoneuvoveron alaisiksi. Eduskuntakäsitte·
20863: malta tai sen osalta, korotettavaksi vastaavasd       lyssä lakiehdotusta on kuitenkin siten muutettu,
20864: 15 markkaan. Kuorma-autojen perävaunut, jois-         että perävaunut j,äävät edelleen pois veronalais-
20865: ta voimassa olevan lain mukaan ei kanneta moot-       ten ajoneuvojen piiristä.
20866: toriajoneuvoveroa, ehdotetaan saatettavaksi ve-          Viime aikoina on jurkisuudessa esitetty liiken-
20867: ronalaisiksi.                                         neministeriön suunnitteluosaston laskelmiin pe-
20868:    Kuorma-, linja- ja erikoisautojen suurimpia        rustuvia lukuja, joiden mukaan kaikki ajoneuvo-
20869: sallittuja akseli-, teli- ja kokonaispainoja on ko-   ryhmät henkilöautosta kuorma-auton ja varsi-
20870: rotettu moottoriajoneuvoasetuksen muuttamises-        naisen perävaunun yhdistelmään saakka katta·
20871: ta annetulla asetuksella (142/75) vuoden 1975         vat valtiolle aiheuttamansa kuSitannukset. Sa.
20872: heinäkuun alusta lukien.                              nottuja laskelmia laadittaessa on otettu kuiten-
20873:    Tämän vuoksi moottoriajoneuvoverosta an-           kin hillmun liikevaihtovero ja erä1tä yleiJSilnä ve·
20874: nettua lakia (722/ 66) muutettiin 20 päivänä          roina pidettäviä välillisiä veroja. Parlamentaari·
20875: joulukuuta 1974 annetulla lailla (957 /74) si-        nen liikennekomitea on III osamietinnössään
20876: ten, että kuorma- ja erikoisautojen suurimpien         (KM 1975: 10) todennut, että tieliikennettä
20877: sallittujen painojen korotuksen perusteella tapah-    koskevan vero-, maksu- ja tariffipolitiikan tulee
20878:                                               N:o 322                                                3
20879: 
20880: perustua kustannusvastaavuuden periaatteeseen.       tyisveroina pidetty auto- ja moottoripyöräveroa,
20881: Tämän mukaisesti tieliikenteestä perittävillä eri-   polttoaineiden valmisteveroa ja moottoriajoneu-
20882: tyisveroilla ja -maksuilla tulee pyrkiä pitkällä     voveroa. Nämä verot on moottoriajoneuvovero-
20883: aikavälillä kattamaan tieliikenteestä julkiselle     toimikunta katsonut kiistattomasti erityisve-
20884: vallalle aiheutuvat liikenneväylä- yms. kustan-      roiksi.
20885: nukset. Koska tieliikenteestä eri ajoneuvoryh-          Jos puhutaan kustannusvastaavuudesta, on
20886: mistä aiheutuvat kustannukset poikkeavat huo-        otettava huomioon kulujen lisäksi pääomakus-
20887: mattavasti toisistaan, on edellytettävä, että pe-    tannukset, eli poistot ja korot. Jos korko laske-
20888: rittävät erityisverot ja -maksut vastaavat ajo-      taan 6 prosentin korkokannan mukaan ja poistot
20889: neuvoryhmittäin keskimäärin aiheutuvia erillis-      tehdään indeksikorjattuina, koko tieliikenteen
20890: kustannuksia. Samalla näiden verojen ja maksu-       kustannusvastaavuus vuonna 1976 on 101 pro-
20891: jen kokonaistuoton tulee parlamentaarisen liiken-    senttia. Vastaavasti saadaan eri ajoneuvoryhmien
20892: nekomitean mukaan kattaa tieliikenteestä julki-      kustannusvastaavuudeksi seuraavat prosenttilu-
20893: selle vallalla aiheutuvat kokonaiskustannukset.      vut: linja-autot 68, kuorma-autot ilman perävau-
20894:    Saadun tiedon mukaan moottoriajoneuvove-          nua 63, kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdis-
20895: rotoimikunta on tehnyt yksimielisesti periaate-      telmät 56 sekä kuorma-auton ja varsinaisen pe-
20896: päätöksen siitä, että kustannusvastaavuuslaskel-     rävaunun yhdistelmät 44. Tällöinkin on erityis-
20897: miin ei voida sisällyttää yleisiä veroja ja mak-     veroiksi katsottu ne verot, joita moottoriajo-
20898: suja, vaan tieliikenteestä julkiselle vallalle ai-   neuvoverotoimikunta on pitänyt erityisveroina.
20899: heutuvat kustannukset tulee kattaa erityisve-        Lisäksi mukaan on laskettu eräitä autorekisteri-
20900: roilla.                                              keskuksen ja tie- ja vesirakennuslaitoksen tuloja.
20901:    Jos tieliikenteen julkiselle vallalle aiheutta-      Edellä selostettujen lukujen valossa voidaan
20902: mia menoja verrataan tieliikenteestä saatuihin       hallituksen esityksiä moottoriajoneuvojen eri
20903: julkisen vallan tuloihin siten, että vertailussa     verojen korotuksista pitää aiheellisina jo ennen
20904: yleisiä veroja ei oteta huomioon, voidaan todeta,    moottoriajoneuvoverotoimikunnan . ehdotusten
20905: että esim. vuonna 1975 linja-autot kattoivat me-     valmistumista.
20906: noistaan 95 prosenttia, perävaunuttomat kuor-           Ehdotusten hyväksyminenkään ei toteuttaisi
20907: ma-autot niin ikään 95 prosenttia, kuorma-auton      tieliikenteen kustannusvastaavuutta, joten ehdo-
20908: ja puoliperävaunun yhdistelmät 73 prosenttia         tuksia ei voida katsoa parlamentaarisen liiken-
20909: sekä kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun          nekomitean kannan vastaisiksi. Moottoriajoneu-
20910: yhdistelmät 60 prosenttia. Koko tieliikenteen        voverotoimikunnan ehdotusten valmistuttua on
20911: tulo-menovastaavuus oli sanottuna vuonna 142         aihetta harkita, onko moottoriajoneuvovero-
20912:  prosenttia. Edellä sanotussa vertailussa on eri-    tusta uudistettava.
20913:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1976.
20914: 
20915: 
20916:                                                                 Valtiovarainministeri Esko Rekola
20917: 4                                             1976 vp.
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20923: 
20924:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          cialbilar, är motorfordonsskatten 35 mark för
20925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        varje vikt av 100 kilogram eller del därav av
20926: av den 18 november 1976 tili vederbörande            fordonets totalvikt. I fråga om den övriga delen
20927: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-      av totalvikten är skatten på last- och special-
20928: dagsman Juhani Tuomaalas m. fl. skriftliga           bilar samt på bussar och paketbilar 9 mark för
20929: spörsmål nr 322, som följer:                         varje 100 kilogram eller del därav av fordonets
20930:                                                      totalvikt. Dessa 9 marks skattebelopp och likaså
20931:            Anser Regeringen att förhöjningar av      de övriga skattebelopp som nämns i den ifrå-
20932:        släpvagnsskatten, grunddelen av motor-        gavarande lagen har med undantag av ovan
20933:        fordonsskatten och accisen på dieselolja      nämnda förhöjning varit oförändrade fr. o. m.
20934:        är ändamålsenliga, då dessa sker i strid      början av år 1965. Om skatten hade höjts t. ex.
20935:        med parlamentariska trafikkommittens          i överensstämmelse med den stegrade kostnads-
20936:        ställningstaganden samt innan kommis-         nivån, borde skatten om 9 mark för närvarande
20937:        sionen för       motorfordonsskattefrågor     vara över 22 mark.
20938:        slutfört sitt arbete och, om så inte är          Enligt gällande lag uppbärs ingen motor-
20939:        fallet,                                       fordonsskatt för lastbilars släpvagnar. Detta
20940:            på vilka sätt ämnar Regeringen med        arrangemang har i motiveringen tili regeringens
20941:        tillhjälp av skattepolitiska och andra lös-   proposition konstaterats gynna lastbilar med
20942:        ningar dra försorg om att snedvridningar      släpvagnar. Enligt propositionen är en släpvagns
20943:        i motorfordonsbeskattningen rättas tili?      vägförslitande verkan dock allmänt taget lika
20944:                                                      stor som dragbilens. Emedan förhöjningen av
20945:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       axel-, boggie- och totalvikterna och den i sam-
20946: samt anföra följande:                                manhanget förverkligade ökningen av motor"
20947:    Tili riksdagen har den 15 oktober avlåtits        fordonskombinationers största tillåtna längd har
20948: regeringens proposition nr 145/1976 med för-         kommit att gynna i synnerhet lastbilar med
20949: slag tili lag angående ändring av lagen om skatt     släpvagnar, har regeringen i sin ovan nämnda
20950: på motorfordon. I detta proposition föreslås,        proposition föreslagit, att släpvagnar beläggs
20951: att den egentliga motorfordonsskatt för person-,     med skatt. Under riksdagsbehandlingen har lag-
20952: paket-, last- och specialbilar, som för närvaran-    förslaget dock ändrats så, att släpvagnar fort-
20953: de är 9 mark per 100 kilogram eller del därav        farande inte hänförs till de skattebelagda for-
20954: av fordonets totalvikt, skall höjas tili 15 mark.    donen.
20955: Det föreslås även, att lastbilars släpvagnar, för       På senaste tid har i offentligheten presente-
20956: vilka enligt gällande lag inte uppbärs motor-        rats siffror som baserar sig på beräkningar, ut-
20957: fordonsskatt, beläggs med skatt.                     förda av trafikministeriets planeringsavdelning
20958:     Lastbilars, bussars och specialbilars största    och enligt vilka samtliga motorfordonsgrupper,
20959: tiliåtna axel-, boggie- och totalvikter har genom    ända från personbil tili egentlig kombination av
20960: en förordning om ändring av motorfordonsför-         lastbil och släpvagn, täcker de kostnader de
20961: ordningen ( 142/75) höjts, räknat från början        åsamkar staten. Vid uppgörandet av sagda be-
20962: av juli år 1975.                                     räkningar har man likväl räknat med omsätt-
20963:    Fördenskull ändrades lagen om skatt på mo-        ningsskatten och vissa såsom allmänna skatter
20964: torfordon ( 722/66) genom en lag den 20 de-          betraktade indirekta skatter. Parlamentariska
20965: cember 1974 ( 957/74) så, att för ökning av          trafikkommitten har i sitt II! delbetänkande
20966: totalvikten, som skett på basen av förhöjning         (KM 1975: 10) konstaterat, att skatte-, avgifts-
20967: av de största tillåtna vikterna för last- och spe-   och Jtariffpolitiken i fråga om vägtrafik bör ba-
20968:                                               N:o 322                                                 5
20969: 
20970: sera sig på kostnadsansvarighetsprincipen. En-       accis på bränslen och motorfordonsskatt. Även
20971: ligt denna princip skall man med tillhjälp av        kommissionen för motorfordonsskattefrågor har
20972: specialskatter och -avgifter som uppbärs för         ansett att dessa skatter obestridligen är special-
20973: vägtrafik sträva tili att på lång sikt täcka de      skatter.
20974: trafikleds- m. fl. kostnader som vägtrafiken            Då det är fråga om kostnadsansvarighet bör
20975: åsamkar den offentliga makten. Emedan de             man utöver omkostnader beakta även kapital-
20976: kostnader för vägtrafik, som olika motorfor-         kostnader, dvs. avskrivningar och räntor. Hall
20977: donsgrupper åsamkar, uppvisar avsevärda skill-       räntan uträknas enligt en räntefot om 6 procent
20978: nader måste man förutsätta, att de special-          och avskrivningarna företas i indexkorrigerad
20979: skatter och -avgifter som uppbärs motsvarar de       form, är överensstämmelsen mellan inkomster
20980: särkostnader som de olika fordonsgrupperna i         och utgifter för hela vägtrafikens del 101 pro-
20981: genomsnitt åsamkar. Samtidigt bör den totala         cent år 1976. På motsvarande sätt erhålls så-
20982: avkastningen av dessa skatter och avgifter en-       som s. k. kostnadsmotsvarighet för olika for-
20983: ligt parlamentariska trafikkommitten täcka de        donsgrupper följande procenttal: bussar 68,
20984: totalkostnader som den offentliga makten åsam-       lastbilar utan släpvagn 63, kombinationer av
20985: kas av vägtrafik.                                    lastbil och påhängsvagn 56 samt kombinationer
20986:    Enligt uppgift har kommissionen för motor-        av lastbil och egentlig släpvagn 44. Även i fråga
20987: fordonsskattefrågor fattat ett enhälligt princip-    om dessa siffror har såsom specialskatter be-
20988: beslut om att i kostnadsansvarighetsberäkningar      traktats de skatter, vilka kommissionen för mo-
20989: inte kan medtas allmänna skatter och avgifter,       torfordonsskattefrågor betraktat såsom special-
20990: vilket innebär att de kostnader som den offen,t-     skatter. Vidare har medräknats vissa inkomster
20991: liga makten åsamkar av vägtrafik bör täckas          från bilregistercentralen samt väg- och vatten-
20992: med specialskatter.                                  byggnadsväsendet.
20993:    Hall de utgifter vägtrafiken åsamkar den             I skenet av ovan återgivna siffror kan rege-
20994: offentliga makten jämförs med de inkomster           ringens propositioner rörande höjning av olika
20995: den offentliga makten erhållit från vägtrafiken      skatter på motorfordon anses vara behörliga
20996: på ett sådant sätt, att allmänna skatter inte        redan innan kommissionen för motorfordons-
20997: beaktas i jämförelsen, kan det konstateras, att      skattefrågor färdigställt sina förslag. Inte heller
20998: bussar t. ex. år 1975 täckte 95 procent av sina      ett antagande av dessa lagförslag skulle inne-
20999: utgifter, lastbilar utan släpvagnar likaså 95 pro-   bära kostnadsmotsvarighet för vägtrafikens del,
21000: cent, kombinationer av lastbil och påhängsvagn       varför förslagen inte kan anses stå i strid med
21001: 73 procent samt kombinationer av lastbil och         parlamentariska trafikkommittens ståndpunkt.
21002: egentlig släpvagn 60 procent. Överensstämmel-           Efter det att kommissionen för motorfor-
21003: sen mellan inkomster och utgifter för hela väg-      donskattefrågor färdigställt sina förslag är det
21004: trafikens del var under sagda år 142 procent. I      skäl att överväga huruvida motorfordonsbe-
21005: ovan nämnda jämförelse har såsom special-            skattningen bör revideras.
21006: skatter betraktats bil- och motorcykelskatt,
21007:      Helsingfors den 20 december 1976.
21008: 
21009: 
21010:                                                                       Finansminister Esko Rekola
21011:                                                 1976 Vp.
21012: 
21013: Kirjallinen kysymys n:o 323.
21014: 
21015: 
21016: 
21017: 
21018:                                    Ekorre ym.: Yhtiöiden, yhtymien ja järjestöjen vapauttamisesta
21019:                                       ki!rkol11sveron suor~ttamisesta erätssä tapauksissa.
21020: 
21021: 
21022:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21023: 
21024:    Maamme uskonnollisille yhdyskunnille on             kommandiittiyhtiöihin, osakeyhtiöihin, yhty-
21025: säädetty lailla oikeus periä menojensa suoritta-       miin tai muihin yhteisöihin taikka työväenjär-
21026: miseen muiden tulojen lisäksi kirkollisveroa           jestöihin, joutuvat suorittamaan kirkollisveroa
21027: kunnallisverotuksessa taksoitettujen tulojen mu-       evankelisluterilaiselle seurakunnalle, va1kka he
21028: kaisesti. Yleisenä periaatteena on, että kukin         eivät olisikaan liittyneet sen jäseniksi. Jos hal-
21029: suorittaa kirkollisveronsa sille uskonnolliselle       -lituksen mielestä uskonnollisiin yhdyskuntiin
21030: yhdyskunnalle, jonka jäsen hän on. Poikkeuk-           kuulumattomien kommandiittiyhtiöiden, osake-
21031: sena ovat muut kunnallisverovelvolliset kuin           yhtiöiden, yhtymien tai muiden yhteisöjen taik-
21032: luonnolliset henkilöt. Lain evankelis1uterilaisten     ka työväenjärjestöjen osakkaiden ja jäsenten
21033: seurakuntien virkataloista ja rahastoista (Laki        vapauttaminen kirkollisveron suorittamisesta ei
21034: 106/25. 2. 1966 ) 13 §: ssä nimittäin säädetään,       olisi verotusteknisistä tai muista syistä tässä
21035: että kirkollisveron suorittamiseen "ottavat osaa       vaiheessa mahdollista, olisi lakeja ainakin siten
21036: kunnallisverotuksessa taksoitettujen tulojen mu-       muutettava, että ortodoksisesta seurakunnasta
21037: kaan kaikki, joiden maksettavaksi on pantu             eronneet suorittaisivat kommandiittiyhtiöiden,
21038: kunnallisvero, ei kuitenkaan henkilö, joka ei          osakeyhtiöiden, yhtymien tai muiden yhteisö-
21039: ole evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, ei:kä     jen taikka työväenjärjestöjen osakkaina ja jäse-
21040: muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen seura-             ninä heiltä perittävän kirkollisveron ortodoksi-
21041: kunta." Tämän mukaisesti kommandiittiyhtiöt,           selle seurakunnalle, josta ovat eronneet.
21042: osakeyhtiöt, yhtymät ja muut yhteisöt sekä                 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21043: useat työväenjärjestöt, joille määrätään kunnal-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
21044: lisveroa, joutuvat maksamaan myös kirkollisve-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21045: roa evankelisluterilaiselle seurakunnalle riippu-       raavan kysymyksen:
21046: matta si1tä, ovatko kyseisten yhtiöiden ja yhty-
21047: mien osakkaat ja jäsenet kirkollisveron saavan                    Aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-
21048: evankelisluterilaisen tai muunkaan uskonnolli-                 siin uskonnollisista yhdyskunnista sää-
21049:  sen yhdyskunnan jäseniä sekä riippumatta siitä,               dettyjen lakien muuttamiseksi siten,
21050:  käyttävä1lkö he uskonnollisten yhdyskuntien                   että sellaiset yhtiöt ja yhtymät sekä jär-
21051:  kustantamia palveluja.                                        jestöt, joiden osakkaat ja jäsenet, taikka
21052:     Oikeudenmukaisen kirkollisverotuksen to-                   osa heistä, eivät ole uskonnollisten yh-
21053:  teuttaminen edellyttääkin mainittujen uskonnol-               dyskuntien jäseniä, vapautettaisiin kir-
21054:  listen yhdyskuntien verotusoikeutta koskevien                 kollisveron. suorittamisesta joiko koko-
21055:  lakien muuttamista. Se olisi mahdollista esimer-              naan tai osittain sen mukaan, kuinka
21056:  kiksi siten, että sellaiset yhtiöt ja yhtymät, joi-           suuri osa osakkaista tai jäsenistä on us-
21057:  den osakkaat ja jäsenet, taikika osa heistä, eivät            konnollisten yhdyskuntien jäseniä, ja jos
21058:  ole uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä, vapau-               se ei ole mahdollista,
21059:  tettais1in kirkollisveron suorittamisesta joko                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21060:  kokonaan tai siltä osin kuin osakkaat ja jäsenet              siin mainittujen lakien muuttamiseksi
21061:  eivät ole uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä.                siten, että yhtiöiden ja yhtymien sekä
21062:      Suurta tyytymättömyyttä on lisäksi aiheutta-              järjestöjen osakkaat ja jäsenet sellaisissa
21063:  nut se, että ortodoksisesta seurakunnasta eron-               tapauksissa, jolloin he ovat aikaisemmin
21064:  neet henkilöt kuuluessaan osakkaina tai jäseninä              olleet jonkin uskonnollisen yhdyskunnan
21065:  1448/76
21066: 2                                           1976 vp.
21067: 
21068:       jäseniä, voisivat suorittaa uskonnollisiin        tai jäseninä iJ.drkollisveronsa sille uskon'-
21069:       yhdyskuntiin kuulumattomina yhtiöiden             nolliselle yhdyskunnalle, jonka jäseniä
21070:       ja yhtymien taikka järjestöjen osakkaina          he ennen eroomistaan ovat olleet?
21071:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1976.
21072: 
21073:        Mikko Ekorre                   Jarmo Wahlström              E.-J. TennHä
21074:                                                  N:o 32.3                                              3
21075: 
21076: 
21077: 
21078: 
21079:                           E d u s k u n tn a n H e r r a P u h e m i e h e 1 [ e.
21080: 
21081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          doksiset seurakunnat verotusoikeuden sellaisten
21082: mainitussa tarlkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtymien tuloista, joiden osakkeista tai osuuk-
21083: olette 18 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn             sista ortodoksit omistavat enemmän kuin puo-
21084: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            iet sekä sellaisten yhdistysten tuloista, joiden
21085: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           jäsenistä enemmän kuin puolet ovat ortodok-
21086: edustaja Mikko Ekorren ym. näin kuuluvasta              seja.
21087: kirjallisesta kysymyksestä n:o 323:                        Oikeushenkilöiden velvollisuus maksaa kir-
21088:            A~kooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21089:                                                         ko1lisveroa on ~aajakantoim.en kysymys, jota ei
21090:         siin uskonnollisista yhdyskunnista sää-         voida käsitdlä erillisenä. Siihen >liittyy joukko
21091:         dettyjen lakien muuttamiseksi siten,            muita kysymyksiä, joita on vaikea sivuuttaa. Jos
21092:         että sellaiset yhtiöt ja yhtymät sekä jär-      ,kirkolta poistettaisiin yhteisöjen verotusoikeus
21093:         jestöt, joiden osakkaat ja jäsenet, taikka      kokonaisuudessaan, olisi tutkittava myös hau-
21094:         osa heistä, eivät ole uskonnollisten yh-        tausmaiden, väestörekisterin pidon, eräiden mui-
21095:         d)IISkuntien jäseniä, vapautettaisiin kir-      naismuistojen ja sosiaalisten laitosten ylläpidon
21096:         kollisveron suorittamisesta joiko koko-         siirtämistä vaitiolle tai kunnille.
21097:         naan tai osittain sen mukaan, kuinka               Toisaalta on tapauksia, joissa kirkollisveroa
21098:         suuri osa osakkaista tai jäsenistä on us-       ei olisi maksuunpantava yhtymäHe, jonka jäse-
21099:         konnolliSiten yhdyskuntien jäseniä, ja jos      net eivät kuulu evankelis~luterilaiseen kirkkoon.
21100:         se ei ole mahdollista,                          Näin on laita lähinnä niissä yhtymissä, joiden
21101:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         osakkaitten lukumäärä on pieni ja joissa yhty-
21102:         siin mainittujen lakien muuttamiseksi           män omistajat ovat läheisessä henkilökohtaises-
21103:         siten, että yhtiöiden ja yhtymien sekä          sa suhteessa yhtymään. Laajennetun piispainko-
21104:         järjestöjen osakkaat ja jäsenet sellaisissa    kouksen vuonna 1966 asettama, kirkon taholta
21105:         tapauksissa, jolloin he ovat aikaisemmin       kirkon ja valtion suhteita tutkinut komitea val-
21106:         olleet jonkin uskoonoHisen yhdysikunnan        misti kirklkolain muutosehdotuksen, jonka mu-
21107:         jäseniä, voisivat suorittaa uskonnollisiin     kaan seurakunnalla olisi mahdollisuus hakemuk-
21108:         yhdyskuntiin kuulumattomina yhtiöiden          sesta vapauttaa kirkollisverosta yhtymä, jonka
21109:         ja yhtymien taikka järjestöjen osakkaina       osakkeista enemmän kuin puolet kuuluu sellai-
21110:         tai jäseninä kirkollisveroosa sille uskon-     siHe [uonno.HisiHe henkilöiHe, jollka eivät kuuilu
21111:         nolliselle yhdyskunnalle, jonka jäseniä        evankelis-[uterHaiseen kirkkoon. Vailtioneuvos-
21112:         he ennen eroamistaan ovat olleet?              ton asetettua vuonna 1972 parlamentaarisen
21113:                                                        kirkko- ja valtio -komitean, ei edellä mainitun
21114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            laajennetun piispainkokouksen asettaman komi-
21115: taen seuraavaa:                                        tean ehdotuksia ole ryhdytty toteuttamaan,
21116:    Uskonnonvapauslain 12 §:ssä edellytetään,           vaan on jääty odottamaan valtioneuvoston aset-
21117: että evankelis~luteri!aisella ja ortodoksisella kir-   taman komitean kannanottoja.
21118: kolla on yleinen verotusoikeus. Vapautettuja               HaUitus toteaa, että tehdyssä kysymyksessä
21119: kirkollisverosta ovat tämänkin säännöksen mu-          hahmotelluu järjestelmän toteuttaminen käytän-
21120: kaan luonnolliset henkilöt, jotka eivät kuulu          nössä on ilmeisesti erittäin hankalaa. Verotuk-
21121: Hrkkoon, sekä muut uskonnolliset yhdyskun-             sesta huolehtiminen kuuluu nykyisin kokonaan
21122: nat ja niiden seurakunnat.                             valtion viranomaisille, joskin mm. kunnat ja
21123:    Ortodoksisen kirkon aloitteesta säädettiin          seurakunnat osallistuvat verotuskustannuksiin
21124: vuonna 1935 laki eräiden yhtymäin verovelvol-          tiettyjen laskuperusteiden mukaisesti. Verolau-
21125: lisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnille        takunnille aiheutuisi runsaasti lisätyötä ja hal-
21126:  (191/1935). Tämän lain mukaan saivat orto-            lintokulujen kasvua eri yhteisöjen omistajien
21127: 4                                                1976 vp.
21128: 
21129: uskontokunnan selvittämisestä ja verotulojen                Kun kirkko- ja valtio -komitean työ, johon
21130: jakamisesta niiden kesken. Vielä voidaan tässä           sisältynee myös kirkollisverotusta koskeva kan-
21131: yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että mi-          nanotto, ei vielä ole loppuunsaatettu, hallitus
21132: käli kysymyksessä mainittu järjestelmä toteutet-         katsoo, ettei tässä vaiheessa ole aihetta kysy-
21133: taisiin, :tulisi myös harkittavaksi evankelis-luteri-    myksessä tarkoitettuihin iainsäädännöllisiin toi-
21134: laisen kirkon seurakuntien oikeuttaminen yhte-           menpiteisiin.
21135: nä huomattavana veronsaajaryhmänä valitse-
21136: maan jäseniä vero- ja tutkijalautakuntiin.          ··
21137:       Helsingfssä 23 päivänä joulukuuta 1976.
21138: 
21139: 
21140:                                                                   Opetusministeri Marjatta Väänänen
21141:                                                N:o .323                                                   5
21142: 
21143: 
21144: 
21145: 
21146:                              T i U R i k s d a g e n s H e r r T.a 1 m a n.
21147: 
21148:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        de ortodoxa försanrlingarna rätt att beskatta
21149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         intäkterna från sådana sammanslutningar, av vil-
21150: av den 18 novemiber 1976 tili vederbörande            kas aktier eller andelar mer än hälften ägs av
21151: medlem av statsrådet översänt avskrift av             ortodoxa, eller intäikterna från sådana före-
21152: följande av Tiksdagsman Mikko Ekorre m. fl.           ningar, av vilkas medlemmar mer än hä:Iften är
21153: undertecknade spörsmål nr 323:                        ortodoxa.
21154:                                                          Juridiska personers skyldighet att betala
21155:              Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      ikyrkoskatt är en vi:ttbärande fråga, som inte
21156:           att ändra de lagar, som stadgats om         kan beha111dlas s~parat. Den är förknippad med
21157:           religionssamfund, så att sådana bolag       en mängd andra frågor, som det är svårt att
21158:           och sammanslutningar samt sådana orga-      lämna utan beaktande. Om ikyrkan helt skulle
21159:           nisationer, vilkas delägare och medlem-     fråntas ·rätten att beskatta samfund, borde man
21160:           mar, eller en del av dessa, inte är med-    också undersöka om upprätthåHandet av be-
21161:           lemmar av religionssamfund, slkulle be-     gravningsplatser, förandet av lbefolkningsregis-
21162:           frias från erläggande av kyrkoskatt an-     ter, bevarandet av vissa fornminnen och upp-
21163:           tingen helt eller delvis beroende på, hur   rätthållandet av vissa sociala inrättningar borde
21164:           stor del av delägarna eller medlemmar-      överföras tili staten eHer kommunerna.
21165:           na som är medlemmar av religionssam-            Det finns å andra sidan fall, där ikyrkoskatt
21166:           fund, och om detta rnte är möjligt,         inte borde debiteras av sammanslutning, vars
21167:              ämnar Regeringen vidta åtgärder för      medlemmar inte tillhör den evangelisk-lutherska
21168:           att ändra de nämnda lagarna så, att         lkyrkan. Detta är fallet särskil.t i fråga om sam-
21169:           delägarna och medlemmarna i bolag och       manslutningar, där antalet delägare är litet och
21170:           sammanslutningar samt organisationer i      där ägarna står i ett nära personligt förhållande
21171:           sådana fall, då de tidigare har varit       tili sammanslutningen. Den av förstätikta
21172:           medlemmar av något religionssamfund,        biskopsmötet år 1966 ti!llsatta kommitte, som
21173:           såsom delägare eller medlemmar i bolag,     från kyrkans sida undersökte re1ationerna mel-
21174:           sammanslutningar eller organisationer,      lan kyrkan och staten, beredde ett förslag tili
21175:           men icke anslutna tili något religions-     ändring av ikyrkolagen. Enligt detta förslag
21176:           samfund, skulle kunna erlägga sin kyr-      skulle en församling ha möjlighet att på an-
21177:           koskatt till det religionssamfund, vars     hållan från kyrikoskatt befria en sammanslut-
21178:           medlemmar de varit innan de lämnade         ning, av vars aktier mer än hälften innehas av
21179:           ifrågavarande samfund?                      sådana fysiska personer, vilka inte tillhör den
21180:                                                       evangelis:k-'lurthersik:a ikyrkan. Sedan statsrådet år
21181:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1972 tillsatt den parlamentariska ikommitten
21182: samt anföra följande:                                 kyrkan och staten, har man inte börjat förverk-
21183:    I 12 § religionsfrihetslagen förutsätts, att       liga de förslag som gjorts av den ovan nämnda
21184: evangeHs:k-lruthers:ka och ortodom kyrkan har         av det förstärkta biskopsmötet tillsatta kom-
21185: allmän beskattningsrätt. Befriade från kyrko-         mitten, utan man inväntar den av statsrådet
21186: skatt är även enligt stadgande fysiska personer,      tillsatta kommittens ställningstaganden.
21187: vHka inte är medlemmar av kyrkan, samt andra              Regeringen konstaterar, att det tydligen är
21188: religionssamfund och deras församlingar.              synnerli:gen besvärligt att i praktiken förverk-
21189:    På ini:tiativ av den ortodoxa kyrkan stiftades     Hga det system som skisseras i spörsmålet. För
21190: år 1935 lagen angående särskilda sammanslut-          närvarande ankommer det helt och hållet på de
21191: ningars skattskyldighet tili grekisk-katolska för-    statliga myndigheterna att ombesörja beskatt-
21192: samlingar ( 191/1935 ) . Enligt denna lag fick        ningen, ehuru bl. a. !kommunerna och försam-
21193: 1448/76
21194: 6                                          1976 vp.
21195: 
21196: lingarna deltar i beskattningskostnadema i en-    evangelisk-lutherska ikyrikans församlingar, så-
21197: Hghet med vissa beräkningsgrunder. En utred-      som varande en betydande sikattetagargrupp,
21198: ning av vilka religionssamfund ägarna av olika    rätt att v$~a medJ.emmar Ii slkatte- och pröv-
21199: sammanslutningar tilllhör och en fördeilning av   ningsnämnderna.
21200: skatteintäkterna mellan dem skulle för slrotte-      Då kommitten kyrkan och staten ännu inte
21201: nämnderna medföra en mängd extra arbete och       har slutfört sitt arbete, vilket även torde inne-
21202: en ökning av förva1tningskostnaderna. I detta     håila ett ställningstagande rörande den ikyrkliga
21203: sammanhang kan man ännu beakta, att man,          beskattningen, anser regeringen, att det i detta
21204: om det i spörsmålet nämnda systemet skulle        skede inte finns något skäl till de i spörsmålet
21205: förvei_lkligas, också borde överväga att ge den   avsedda lagsdftningsåtgärdema.
21206:      Helsingfors den 23 december 1976.
21207: 
21208: 
21209:                                                     Undervisningsminister Marjatta Väänänen
21210:                                                1976 vp.
21211: 
21212: Kirjallinen kysymys n:o 324.
21213: 
21214: 
21215: 
21216: 
21217:                                    Impiö: Tornionjoen säännöstelystä.
21218: 
21219: 
21220:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
21221: 
21222:    Tornionlaakson väestön keskuudessa on vii- jakokunnan taholta esitys, jonka tarkoituksena
21223: me vuosina hämmästellen kyseLty, mistä johtuu on ohjata Tornionjoen vesien virtausta Kalix-
21224: Tornionjoen vesivarojen silminnäkyvä vähenty- jokeen, jotta väLtyttäisiin Tornionjoen kevät-
21225: minen vuosi vuodelta. Syitä on etsitty lähinnä wlvilta. Tulvien väitetään haittaavan ruotsin-
21226: kolmelta taholta. Sademäärä on ollut monen puoleisen Tornionjoen maataloutta. Norrbot-
21227: vuoden aikana alhainen ja sateet ovat tulleet tenin läänintalousseura on saanut ajettavakseen
21228: epätasaisesti eri vuodenaikoina. Edelleen on aloitteen, jolla saattaa olla toteutumismahdolli-
21229: epäilty, että runsas metsäojien kaivaminen olisi suuksia, mikäli siihen laajemmin yhdytään
21230: osasyyllisenä keskikesän ja syksyn vähäiseen Ruotsin puolella. Toisena mahdollisuutena on
21231: joen vesimäärään. Huomattavimpana epäilyn esitetty Tornionjoen sellaista säännöstelyä, joka
21232: kohteena on aivan ilmeisesti ollut se vuosikau- edellyttää voimalaitosten rakentamista Tornion>-
21233: sia jatkunut keskustelu, missä on väitetty Tor- jokeen, mitä toimenpidettä yleisesti vastustte-
21234: nionjoen veden virtausta suunnatun joko tar- taan Tornionlaaksossa Suomen puolella.
21235: koituksellisesti tai tahattomasti Ruotsin Kalix-      Ruotsalaisten tekemä esitys on herättänyt ih-
21236: joen suuntaan. Kuten tunnettua, on Rajajoki- metyS!tä Suomen puolella mm. siksi, että juuri
21237: komissiolla parhaillaan tutkittavana kysymys viime vuosina on esiintynyt poikkeuksellisen
21238: siitä, onko Tornionjoen latvavesien vesistöjär- vähän haittaa kevättulvista sille maatalouden
21239: jestelyillä eli ns. bifurkaatiolla osuutta rajajoen osalle, joka on aiemmin kärsinyt enemmänkin
21240: Vieden vähenemiseen. Rajajokikomissio odotte- Tornionjoen kevättulvista. Erityisesti esitys on
21241: lee vuoden vaihteessa selvityksiä Tärännönjoen hämmästyttänyt Suomen puolella asuvia sen
21242: bifurkaatiotutkimuksista. Tutkimus on pantu johdosta, että Tornionjoen veden vähyydestä on
21243: käyntiin sen johdosta, että Tornionjoesta haa- aivan selvästi kärsinyt joen kalakanta. Viimei-
21244: rautuvan Tärännönjoen haarautumakohdassa on simmät kielteiset kokemukset ovat koskeneet
21245: talvisin ollut suuria puuvarastoja, joiden arvel- nahkiaisen pyyntiä, mistä mm. tänä vuonna
21246: laan aiheuttaneen Tärännönjoen lähtökohdassa juuri veden vähyyden takia on runsaasti näyt-
21247: joen pohjassa maan siirtymiä, jotka olisivat aut- .töjä joen a~lajuoksulla. Mitä tulee sitten villjelys-
21248: taneet veden virtauksen siirtymistä Tornion- maiden osalta tulvavahinkoihin, ne ovat olleet
21249: joesta Tärännönjoen kautta Kalix-jokeen. Tor- myös joen keskijuoksulla vähäisiä ja lähes ole-
21250: nionlaakson asukkaat ovat kärsivällisesti odot- mattomia nimenomaan tämän vuosikymmenen
21251: taneet tutkimuksen tuloksia aina näihin päiviin aikana. Eräiden asiantuntijain mukaan joen
21252: saakka. Väestön keskuudessa on pidetlty selviö- keskijuoksulla juuri kevättulvat toivat !tarvitta-
21253: nä, että Tornionjoen nykyistä vesimäärää tul- van lietteen niille niittysaarille, joista koottiin
21254: laan lisäämään, jos tutkimustulokset osoittavat heinää karjan rehuksi. Viime aikoina on tehty
21255: vesimäärän vähentymisen johtuneen veden ku- havainto, miten pajukot pääsevät mainituilla
21256: lun ohjailemisesta Kalix-jokeen, jonka valjasta- niittysaarilla kasvamaan osaksi veden vähyyden
21257: misesta on vuosikausia puhuttu ja jossa mie- takia ja osaksi siksi, että maatalouden piirissä
21258: lessä veden ohjaaminen olisi ollut ruotsalaisten ei heinämailla ole enää entistä käyttöä. Kalas-
21259: naapureiden kannalta tarkoituksenmukaista jos- tuksen merkitys on selvästi kasvanut samalla
21260: kaan ei hyväksyttävää, kun Tornionjoki on kah- kun maatalouden piirissä yhä vähemmän on
21261: den valtakunnan rajajoki.                           käytetty sinänsä hyväkasvuisia jokilaakson saa-
21262:    Viime päivinä on käynyt ilmi, että Tornion- ria.
21263: joen Ruotsin rannalla oo tehty Kuivakankaan           Rajajokikomissio on saanut tehtäväkseen ra-
21264: 1431/76
21265: 2                                                1976 vp.
21266: 
21267: jajokisopimuksen mukaisesti kiinnittää erttyl-          kä on joen virtaaman keskiarvo pitkällä arka-
21268: sesti huomiota Tornionjoen kalakannan säilymi-          välillä, koska sillä ei ole havaittu olevan haitta-
21269: seen. Viime aikoina on vilkastunut keskustelu           vaikutuksia Suomen puolen maataloudelle ta-
21270: jokilaaksossa kalakannan säilyttämisen puolesta         valla, joka estäisi ammatin harjoittamisen,
21271: ja useita toimenpiteitä on vireillä kalakannan          mutta jolla on turvattu itse Tornionjoen osalta
21272: hoitamisen tehostamiseksi. Aloitteita kalanvil-         kalan nouseminen jokeen. Tämä on sitäkin täh-
21273: jelylaitoksen 'saamiseksi Tornionla,a:ksoon .on vi-     dellisempää, koska kalakannan, etenkin lohen
21274: reillä. On selvää, ettei kalakannan kehittämi-          osa1ta on havaittu erittäin suuria ongelmia sen
21275: seen ole edell)lltyksiä, jos Tornionjoen vesimää-       lisääntyneen kalastuksen takia, mitä harjoite-
21276: rää nykyisestään lasketaan. Eri yhteyksissä on          taan Itämerellä, Ahvenanmerellä, Pohjanlah-
21277: oltu huolissaan jo siitä tilanteesta, mikä on tosi-     della, vieläpä Perämerellä Tornionjokisuulla,
21278: asia nykyisellään veden virtauman vähentyessä           missä kalankulkuväylät eivät aivan ilmeisesti
21279: kenen tahansa jokilaakson asukkaan silmin kat-          ole siinä määrin avoinna, mitä Tornionjoen ka-
21280: seltuna.                                                lakannan säilyminen edellyttää.
21281:    Tornionlaakson väestö Suomen puolella ja                Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
21282: erityisesti kalastajat, urheilukalastajat ja turis-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21283: min laajentumismahdollisuuksia suunnittelevat           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21284: ovat panneet toivonsa siihen, että rajajokiko-          raavan kysymyksen:
21285: missio, jonka tehtäväkenttään kuuluu kalakan-
21286: nasta huolehtiminen, ryhtyy välittömästi tosi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ra-
21287: toimiin kalakannan elvyttämiseksi sen jälkeen,                  jajokena olevan Tornionjoen veden sään-
21288: kun edellä mainittu bifurkaatiokysymys on sel-                  nöstelystä ja veden ohjaamisesta Ruot-
21289: vitetty. Aivan keskeisellä tilalla on ollut kulu-               sin voimatalouden käyttöön on tehty
21290: van vuoden monissa kalataloutta koskevissa                      aloite Ruotsin viranomaisille, ja jos on,
21291: kokouksissa vaelluskalan lisäämisen mahdolli-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21292: suus 1ja .tätä si:LmäJ:lä pitäen kaJ:anV'iljdylaitok-           ryhtyä turvatakseen Tornionjoen veden
21293: sen saaminen Tornionlaaksoon. Nyt julkisuu-                     virtaaman säilyttämisen sellaisena kuin
21294: teen tullut tieto Ruotsin puolelta on siinä mää-                se on ollut pitkällä aikavälillä, jotta Tor·
21295: rin merkittävä, että Suomen puolella on ryh-                    nionjoki voidaan säilyttää luonnontilassa
21296: dyttävä määrätietoisiin toimenpiteisiin Tornion-                kalakannan, luonnonsuojelun ja muun
21297: joen vesimäärän turvaamiseksi sillä tasolla, mi-                moninaiskäytön osalta?
21298:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1976.
21299: 
21300:                                                Lauri Impiö
21301:                                                N:o 324                                              3
21302: 
21303: 
21304: 
21305: 
21306:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21307: 
21308:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa kaudella 1968-1976 vuotta 1974 lukuun
21309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ottamatta on myöskin ollut keskimäärin ainoas-
21310: olette kirjeellänne 18 päivältä marraskuuta           taan noin 68% vuosien 1941-1970 vastaa-
21311: 1976 n:o 1829 lähettänyt valtioneuvoston asi-         vien kuukausien keskiarvosta.
21312: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Vesihallituksen hydrologian toimisto ja Sve-
21313: Lauri Impiön tekemän seuraavan sisältöisen            riges meteorologiska och hydrologiska institut
21314: kysymyksen:                                           selvittävät parhaillaan, onko Tornionjoen ja Tä-
21315:                                                       rännönjoen V'esijako viime aikoina muuttunut
21316:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ra-     niin, että Tärännönjoen kautta virtaisi Kalix-
21317:        jajokena olevan Tornionjoen veden sään-        jokeen enemmän vettä kuin ennen. Lopullinen
21318:        nöstelystä ja veden ohjaamisesta Ruot-         selvitys asiasta valmistuu vuoden 1977 alussa.
21319:        sin voimatalouden käyttöön on tehty            Selvää on jo nyt, että vaikka muutoksia virtaa-
21320:        aloite Ruotsin viranomaisille, ja jos on,      man jakautumisessa olisi tapahtunutkin, niiden
21321:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaikutus Tornionjoen alajuoksun virtaamaan ei
21322:        ryhtyä turvatakseen Tornionjoen veden          vähäisyytensä vuoksi riitä selittämään Tornion-
21323:        virtaaman säilyttämisen sellaisena kuin        joen virtaaman pienuutta. kesällä ja syksyllä
21324:        se on ollut pitkällä aikavälillä, jotta Tor-   vuosina 1968-1973 ja 1975-1976.
21325:        nionjoki voidaan säilyttää luonnontilassa         Huolestuminen Ruotsin puolella tehdystä
21326:        kalakannan, luonnonsuojelun ja muun            Tornionjoen veden· säännöstelyä ja voimatalou-
21327:        moninaiskäytön osalta?                         den käyttöön ohjaamista koskevasta aloitteesta
21328:                                                       on ennen11ikaista, koska hankkeeseen ryhtymi-
21329:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen voi tapahtua vain 16. 9. 1971 tehdyn Suo-
21330: vasti seuraavaa:                                      men ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen aset-
21331:    Lukuun ottamatta poikkeuksellisen runsasve-        tamin ehdoin. Yksi niistä on se, että asia on
21332: tistä vuotta 1974 on heinä-lokakuussa vuo-            käsiteltävä rajajokikomissiossa, johon kumm::m-'
21333: sina 1968-1976 Tornionjoen virtaama ollut             kin valtion hallitus määrää kolme kvalifioitua
21334: keskimäärin vain noin 68 % vertailujakson             jäsentä ja jonka lupapäätöksiltä edellytetään
21335: 1941-1970 vastaavien kuukausien keskiarvos-           varsin pitkälle menevää yksimielisyyttä (sopi-
21336: ta. Verrattaessa Tornionjoen virtaamaa vastaa-        muksen 2 luvun 2 artikla ja 8 luvun 13 ar-
21337: van ajan sateisiin, haihduntaan ja muiden jo-         tikla). Kun maamme etujen vastaisiin hank-
21338: kien virtaamiin ei kuitenkaan ole pääteltävissä,      keisiin ryhtyminen Tornionjoessa on siten jo
21339: että Tornionjoen virtaamaolot olisivat muut-          estetty, hallitus katsoo, ettei tehty kysymys an-
21340: tuneet luonno1l!lllukaisista. Merkille pantavaa       na aihetta enempiin toimenpiteisiin.
21341:  on, että heinä-lokakuun virtaama Ounasjoes-
21342:    Helsingissä 17 päivänä joulukuwta 1976.
21343: 
21344:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
21345: 4                                             1976 vp.
21346: 
21347: 
21348: 
21349: 
21350:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21351: 
21352:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          också i genomsnitt har varit endast ca 68 % av
21353: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse       medeltalet för motsvarande månader under
21354: nr 1829 av den 18 november 1976 till veder-          åren 1941-1970.
21355: börande medlem av statsrådet för avgivande av           Hydrologiska byrån vid vattenstyrelsen och
21356: svar översänt fö1jande av riksdagsman Lauri          Sveriges meteorologiska och hydrologiska insti-
21357: Impiö undertecknade spörsmål:                        tut utreder för närvarande huruvida bifurka-
21358:                                                      tionen i Torne ä1v och Tärännönjoki på senare
21359:             Är Regeringen medveten om att hos        tid. ändrats så, att mera vatten än förut ström-
21360:          de svenska myndigheterna väckts en          mar via Tärännönjoki till Kalix älv. En slutlig
21361:          motion om att vattnet i Torne ä1v, som      utredning i ärendet blir färdig i början av år
21362:         är gränsälv, skulle reg1eras och av1edas      1977. Det är redan nu klart, att också om
21363:          för krafthushållningen i Sverige, och om    ändringar i vattenföringens fördelning har skett,
21364:         så är fallet,                                dessa ändringars inverkan på vattenföringen i
21365:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    Torne älvs nedre 1opp är så obetydlig, att den
21366:         'ta för att garantera, att vattenföringen    inte räcker till för att förklara varför Torne älvs
21367:         på lång sikt bibehålls sådan den varit       vattenföring varit så liten under sommaren och
21368:          så, att Torne älv kan bevaras i naturligt   hösten åren 1968-1973 och 1975-1976.
21369:          tillstånd med tanke på fiskbeståndet,          Det är för tidigt att bekymra sig om den mo-
21370:          naturskyddet och annan varierande an-       tion, som på den svenska sidan väckts om att
21371:         vändning?                                    Torne älvs vatten skulle regleras och avledas för
21372:                                                      att användas inom krafthushållningen i Sverige,
21373:  . Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        eftersom projektet kan inledas endast på de
21374: samt anföra följande:                                villkor som uppställts i den 16. 9. 1971 in-
21375:    Med undantag av det exceptionellt vattenrika      gångna gränsälvsöverenskommelsen mellan Fin-
21376: året 1974 har vattenföringen i Torne älv under       land och Sverige. Ett villkor är, att ärendet skall
21377: åren 1968-1976 i genomsnitt varit endast ca          behandlas i gränsälvskommissionen, till viiken
21378: 68 % av medeltalet för motsvarande månader           regeringen i vardera staten utser tre kvalifice-
21379: under . jämförelseperioden 1941-1970. Om             rade medlemmar och i fråga om vars tillstånds-
21380: Torne älvs .vattenföring jämförs med de regn         beslut förutsättes en mycket långtgående enig-
21381: s<im fallit under motsvarande tid och vattenfö-      het (kapitel 2 artikel 2 och kapitel 8 artikel 13
21382: ringen i andra älvar kan man dock in te dra den      i överenskommelsen). Då det redan föreligger
21383: slutsatsen att vattenföringsförhållandena i Tor-     hinder för inledandet av ett projekt som strider
21384: ne älv skulle ha förändrats i jämförelse med de      mot vårt 1ands intressen, anser regeringen att
21385: naturliga förhåhlandena. Betecknande är att vat-     spörsmålet inte ger anledning till vidare åtgär-
21386: tenföringen i juli-oktober i Ounasjoki under pe-     der.
21387: rioden 1968-1976, med undantag av år 1974,
21388:     Helsingfors den 17 december 197 6.
21389: 
21390:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
21391:                                              1976 vp.
21392: 
21393: Skrifdigt spörsmål nr 325.
21394: 
21395: 
21396: 
21397: 
21398:                                  H. Westerlund: Om höjning av omsättningsskatten           syfte att
21399:                                     lindra inkomstskatten.
21400: 
21401: 
21402:                            T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
21403: 
21404:     Regeringens förslag om en förhöjning av         statsförslag beaiktade 2 procentiga förhöjningen
21405: omsättningsskatten med 2 procent och infla-         av omsättningsskatten har genomförts, kommer
21406: tionsjusteringar i skattetabellerna under 1977      vi i Finland att h~ en omsättningsskatt på
21407: utgör konkreta belägg för att ett visst nytän-      13%.
21408: kande vunnit insteg i beskattningspolitiken.            En förhöjning av omsättningsskatten med
21409: Intäkterna av den föreslagna omsättnings-           ytterligare 3 procentenheter i detta första
21410: skatteförhöjningen kan dessvärre inte direkt        skede skulle möjliggöra en sänkning av den
21411: utnyttjas tili en sänkning av inkomstskatten,       direkta inkomstskatten med ca 22 % utan in-
21412: då man, som väl är, bl.a. inte upprepar den         komstbortfall för staten. En absolut förutsätt-
21413: extra skärpta förmögenhetsskatten, låneskatten      ning är självfallet att intäkterna från en sådan
21414: och bruksavgiften för bilar. Därtili kräver de      omsättningsskatteförhöjning i sin helhet skulle
21415: tidigare faSitsJagna socialpolirt:iska reformerna   få kompensera inkomstskattesänkningens minsk-
21416: och tryggandet av sysselsättningen mera anslag      ning likartat proportionellt inom samtliga in-
21417: för nästa år.                                       komstklasser. De s.k. baslivsmedlen bör även
21418:     Ytterligare åtgärder är dock nödvändiga för     i fortsättningen behandlas enligt samma un-
21419: åstadkommandet av bättre balans i det sned-         dantagsprincip beträffande omsättningsbeskatt-
21420: vridna förhållandet mellan statens skatteintäk-     ningen som hitintilis, vilket innebär att de i
21421: ter från den direkta och den indirekta beskatt-     inkomsthänseende svagaste icke drabbas av en
21422: ningen. Målsättningen bör vara högre beskatt-       ytterligare förhöjning av omsättningsskatten.
21423: ning av konsumtion och en samtidigt genom-          Vidare borde i skyndsam ordning utredas på
21424: förd lindring av den direkta inkomstbeskatt-        vilket sätt omsättningsskatten på näringslivets
21425: ningen. Utvecklingen under den senaste tio-         investeringsvaror kunde elimineras från pro-
21426: årsperioden har dessvärre gått i en rakt mot-       duktpriserna med syfte att förbättra de fin-
21427: satt riktning. Skattestatistiken påvisar att be-    ländska företagens internationella konkurrens-
21428: skattningens tyngdpunkt i vårt land utvecklats      kraft.
21429: mot en allt större andel direkta och en mindre          Ytterligare kan konstateras att kostnaderna
21430: andel indirekta skatter. Som konkreta belägg        för administrationen av den indirekta beskatt-
21431: härför kan konstateras att då konsumtions-          ningen är väsentligt mindre än för den di-
21432: beskattningens andel av den totala beskatt-         rekta beskattningen. Vi har otvivelaktigt redan
21433: ningen år 1965 var 42,9 %, utgjorde den år          klart överskridit toleransgraden av det direkta
21434:  1975 endast 33,4 %. Under samma tidspe-            skattetrycket, varför även medborgarnas s.k.
21435: riod i beskattningsrelationen hade däremot in-      beskattningströtthet, som ger sig uttryck i
21436: komstbeskattningens intäkt stigit från 40,3 %       många former, synes förståelig. Den alltmera
21437:  tili 48,6 %, alltså med 8,3 procentenheter.        tilitagande uppfattningen att flit och företagar-
21438: Vid en jämförelse med övriga västeuropeiska         aktivitet bestraffas, måste med det snaraste
21439: Iänder kan konstateras att Finland för närva-       elimineras genom en mera meningsfylld och
21440: rande har en inkomstbeskattningsandel som           följaktligen bättre omfattad beskattningspoli-
21441:  är en av de högsta.                                tik.
21442:      Omsättningsskatten är återigen i interna-          Med hänvisning tili ovanstående ber under-
21443:  tionell jämförelse relativt låg i Finland. Efter   tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
21444:  det att den nu planerade och i nästa års           dagsordningen föreskriver tili vederbörande
21445: 1432/76
21446: 2                                          1976 vp.
21447: 
21448: tnedlem av statsrådet få ställa följande spörs-        höja omsättningsskatten och använda
21449: tnål:                                                  alla de intäkter sotn på detta sätt fås
21450:          Har Regeringen för av~s~kt att vidta          för en lindring av den direkta in-
21451:        behövliga åtgärder för att ytterligare          komstskatten?
21452:      Helsingfors den 19 november 1976.
21453: 
21454:                                          Henrik Westerlund
21455:                                               N:o 325                                                 3
21456: 
21457: Kirjallinen kysymys n:o 325.                                                                 Suomennos.
21458: 
21459: 
21460: 
21461:                                   H. Westerlund:        Liikevaihtoveron    korottamisesta     tuloveron
21462:                                      alentamiseksi.
21463: 
21464:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
21465:     Hallituksen esitykset liikevaihtoveron korot-     meillä Suomessa olemaan 13 % :n liikevaihto-
21466: tamisesta kahdella prosentilla ja verotaulukois-      vero.
21467: sa toteutettavista inflaatiotarkistuksista vuon-          Liikevaihtoveron kolmen prosenttiyksikön
21468: na 1977 ovat konkreettinen osoitus siitä, että        lisäkorotus tässä ensivaiheessa tekisi mahdolli•
21469: tietty uusi ajattelutapa on saanut jalansijaa         seksi alentaa välitöntä tuloveroa n. 22 % n~
21470: vetotuspoJitiikas1sa. Esitetyn liikevaihtoveronko-    man, että valtio menettäisi tuloja. Ehdottoma-
21471: rotuksen tuottoa ei kuitenkaan valitettavasti         na edellytyksenä luonnollisesti on, että sellai-
21472: voi välittömästi käyttää tuloveron alentami-          sen liikevaihtoveronkorotuksen tuotoilla koko-
21473: seen, koska, mikä on hyvä, ei mm. toisteta            naisuudessaan kompensoitaisiin tuloverotulojen
21474: ylimääräistä korotettua omaisuusveroa, laina-         väl1ennys samalla tavalla suhteellisesti kaikissa
21475: veroa ja autojen käyttömaksua. Lisäksi aikai-         tuloluokissa. Ns. peruselintarvikkeet on myös
21476: semmin lukkoonlyödyt sosiaalipoliittiset uudis-       jatkossa käsiteltävä saman poikkeusperiaatteen
21477: tukset ja työllisyyden turvaaminen vaativat           mukaan liikevaihtoverotuksessa kuin tähänkin
21478: ensi vuonna korotettuja määrärahoja.                  saakka, mikä merkitsee sitä, että lisäkorotus
21479:     Lisätoimenpiteet ovat kuitenkin välttämät-        ei koskisi heikkotuloisimpia. Lisäksi pitäisi
21480: tömiä paremman tasapainon aikaansaamiseksi            kiireellisesti selvittää, millä tavalla elinkeino-
21481: valtion välittömän ja välillisen verotuksen           elämän investointihyödykkeiden liikevaihtovero
21482: kautta saamien verotulojen välillä. Päämääränä        voitaisiin poistaa tuotteiden hinnoista suoma-
21483: pitää olla kulutuksen korkeampi verotus sekä          laisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn
21484: samanaikaisesti toteutettava välittömän tulo-         parantamiseksL                      ·
21485:  veron huojennus. Kehitys viimeisten kymme-               Lisäksi voidaan todeta, että välillisen vero-
21486: nen vuoden aikana on valitettavasti kulkenut           tuksen hallintokulut ovat oleellisesti vähäi-
21487: päinvastaiseen suuntaan. Verotilasto osoittaa,        semmät kuin välittömän verotuksen. Olemme
21488: että verotuksen painopiste maassamme on ke-           epäilemättä jo selvästi ylittäneet :välittömän
21489: hittynyt kohti yhä suurempaa välittömien ve-          veropaim~en sietoasteen, josta syystä myös kan-
21490:  rojen osuutta ja välillisten verojen pienempää       salaisten n:k. verovä~ymys, joka ilmenee. mo-
21491:  osuutta. Konkreettisena todisteena tästä voi-        nissa muodoissa, näyttää ymmärrettävältä. Yhä
21492:  daan ·todeta, että kulutusverotuksen osuuden         laajeneva käsitys, että ahkeruutta ja yrittäjä-
21493:  koko verotuksesta oltua vuonna 1965 42,9 %,          aktiviteettia rangaistaan, on mitä pikimmin
21494:  se oli vuonna 1975 vain 33,4 %. Samana ai-           eliminoitava mielekkäämmällä ja siten parem-
21495:  kana verotussuhteessa tuloverotuksen tuotto oli      malla verotuspolitiikalla.
21496:  sitävastoin noussut 40,.3 % :sta 48,6 % :iin eli         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
21497:  8,3 prosenttiyksiköllä. Verrattaessa muihin län-      jestyksen 3 7 § :n 1 tnomentin nojalla allekir-
21498:  sieurooppalaisiin maihin voidaan todeta, että        joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
21499:  Suomella on tällä hetkellä korkeimpiin kuu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21500:  luva tulovero-osuus.
21501:     Liikevaihtovero Suomessa on taas 'suhteel-                  Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
21502:  lisen alhainen kansainvälisessä vertailussa. Kun            toimenpiteisiin korottaa'kseen · lisää lii-
21503:  nyt suunniteltu ja ensi vuoden tulo- ja meno-               kevaihtoveroa ja käyttääkseen kaikki
21504:  arviossa huomioon otettu liikevaihtoveron kah-              tällä tavalla saadut tulot välittömän tu~
21505:  den . prosentin korotus on toteutettu, tulee                loveron alentamiseen?
21506:    Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
21507: 
21508:                                            Henrik Westerlund
21509: 4                                            1976 vp.
21510: 
21511: 
21512: 
21513: 
21514:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21515: 
21516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      kuuluvaksi, osuus on Suomessa 1970-luvulla
21517: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        selvästi noussut. Sen sijaan erityisiin tavaroi-
21518: mies, olette 19 päivänä marraskuuta 1976            hin ja palveluksiin kohdistuvien verojen, esim.
21519: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       valmisteverot ja tullit, osuudessa on havaitta-
21520: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     vissa jatkuvaa laskua. Vuonna 1965 erityisten
21521: eduslta~j~ H. Westerlundin näin kuuiuvasta ikir-    kulutusverojen osuus oli 11,8 prosenttiyksik-
21522: jalHsesta kysymyksestä n:o 325:                    köä yleisten kulutukseen kohdistuvien verojen
21523:                                                     osuutta suurempi. Vuonna 1975 tilanne oli
21524:           Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin     päinvastainen. Yleisten kulutusverojen osuus
21525:        toimenpiteisiin korottaakseen lisää lii-     oli 10,2 prosenttiyksikköä erityisten kulutus-
21526:        kevaihtoveroa ja käyttääkseen kaikki        verojen osuutta suurempi.
21527:        tällä tavalla saadut tulot välittömän tu-       Kansainvälisessä vertailussa Suomen liike-
21528:        loveron alentamiseen?                       vaihtoveroprosentti on keskimääräistä alhai-
21529:                                                    sempi. Tosin mm. Englannissa ( 10% ), Sak-
21530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      san Liittotasavallassa ( 11 %) ja Italiassa ve-
21531: vasti seuraavaa:                                   rokanta on samalla tasolla. Pelkän liikevaihto-
21532:    Eri verotusmuotojen keskinäistä merkitystä      veroprosentin perusteella ei kuitenkaan voida
21533: voidaan kuvata niiden tuotto-osuuksina koko-       tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kulutus-
21534: naisverotuloista. Tällä tavoin kuvatussa vero-     verotuksen tasosta eri maissa. Kulutusvero-
21535: tuksen rakenteessa on viime vuosina ollut ha-      tuksen taso ja kehitys riippuvat kulutusvero-
21536: vaittavissa samansuuntaisia muutoksia monis-        tuksen rakenteen ohella mm. kansantalouden
21537: sa maissa. Tavaroista ja palveluksista makset-      tuotannon ja tavaroiden sekä palvelusten ko-
21538: tujen verojen osuus on 1970-luvulla pienen-        konaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteesta ja
21539: tynyt paria poikkeusta lukuunottamatta kai-        kehityksestä.
21540: kissa OECD-maissa. Suomessa näiden verojen             Hallitus on vuoden 1977 tulo- ja menoar-
21541: osuus kokonaisverotuloista pieneni noin 5 pro-     vion yhteydessä pyrkinyt toteuttamaan vero-
21542: senttiyksikköä vuodesta 1970 vuoteen 1974.         politiikan linjaa, jonka mukaan välittömien
21543: Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa tämä ke-       V!erojen osuutta kokonaisverotuksesta pienen-
21544: hitys on ollut vielä jonkin verran voimak-         nettäisiin ja välillisten verojen osuutta suuren·
21545: kaampaa kuin Suomessa. Ruotsissa näiden ve-        nettaisiin. Tämä linja on Eduskunnassa esillä
21546: rojen osuus pieneni samana aikana sen sijaan       olleiden vuoden 1977 verotusta koskevien rat-
21547: vain noin puolitoista prosenttiyksikköä.           kaisujen yhteydessä vielä korostunut. Liike-
21548:    Kotitalouksien tuloverojen osuus kokonais-      vaihtoveroa korotettaneen 3 prosenttiyksiköllä
21549: verotuloista on useimmissa OECD-maissa kas-        vuoden 1977 alussa ja ensi vuoden valtion
21550: vanut 1970-luvulla. Suomessa näiden verojen        tuloveron perusteissa toteutetaan 16 % :n mu-
21551: osuus kasvoi vajaat 5 prosenttiyksikköä vuo-       kainen inflaatiotarkistus.
21552: desta 1970 vuoteen 1974. Pohjoismaista Tans-           Hallituksen mielestä verotuksen rakenteen
21553: kassa kotitalouksien tuloverojen osuuden kas-      muuttaminen on toteutettava pitkän ajan ku-
21554: vu oli samana ajanjaksona voimakkainta, yli 8      luessa välttäen yhtäkkisiä suuria muutoksia.
21555: prosenttiyksikköä.                                 Tällöin on otettava mm. huomioon, että liike-
21556:    Tavaroista ja palveluksista ma:ksettavien ve-   vaihtoveron korotuksella on aina hintatasoa
21557: rojen osuuden pieneneminen on johtunut pää-        nostavia vaikutuksia, vaikka peruselintarvikkeet
21558: osin kulutusverotuksen sisäisessä rakenteessa      pidettäisiinkin verotuksen ulkopuolella. Liike-
21559: tapahtuneesta muutoksesta. Yleisten kulutus-       vaihtoveron korotus vaikuttaa myös suoma-
21560: verojen, joihin myös liikevaihtovero lasketaan     laisten yritysten kilpailukykyyn, koska mm.
21561:                                             N:o 32.5                                             5
21562: 
21563: investointitavaroiden hintoihin sisältyvä liike-   korotusten tuomia valtion lisätuloja voitaisiin
21564: vaihtovero jää rasittamaan yrityksiä. Tämän        käyttää tuloverotuksen keventämiseen, on
21565: ns. piilevän liikevaihtoveron poistaminen puo-     myös aina otettava huomioon valtiontalouden
21566: lestaan vähentäisi merkittävästi liikevaihtove-    kokonaisrahoitustarpeet ja näiden toimenpitei-
21567: ron tuottoa ja vaikenttaisi siten tuloverotuksen   den yhtdsvaikutus :kansantaJouden kokonais-
21568: lieventämistä. Arvioitaessa sitä, missä määrin     veroasteeseen.
21569: liikevaihtoveron ja muiden välillisten verojen
21570:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1976.
21571: 
21572:                                                              Valtiovarainministeri Esko Rekola
21573: 6                                          1976 vp.
21574: 
21575: 
21576: 
21577: 
21578:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21579: 
21580:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av de totala skatteintäkterna, dvs. med mera
21581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         än 8 procentenheter.
21582: velse av den 19 november 197 6 tili veder-            Nedgången i den andel av betalade skatter
21583: börande medlem av statsrådet översänt av-         som hänför sig tili varor och tjänster har
21584: skrift av föliande av riksdagsman H. Wester-      främst berott på en förändring av konsum-
21585: lund ställda skriftliga spörsmål nr 325:          tionsbeskattningens inre struktur. De allmän-
21586:                                                   na konsumtionsskatterna, dit också omsätt-
21587:           Ämnar Regeringen vidta erforderliga     ningsskatten räknas, har under 1970-talet tyd-
21588:        åtgärder för att ytterligare höja om-      ligt kommit att utgöra en allt större del av
21589:        sättningsskatten och för att använda       beskattningen i Finland. Däremot kan en
21590:        alla härigenom erhållna inkomster till     kontinuerlig minskning iakttas i fråga om den
21591:        att sänka den direkta inkomstskatten?      del av skatterna som berör särskilda varor
21592:                                                   och tjänster, såsom t.ex. acciser och tullar.
21593:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     År 1965 översteg de speciella konsumtions-
21594: samt anföra följande:                             skatterna de allmänna skatterna på konsum-
21595:    De olika beskattningsformernas inbördes        tion med 11,8 procentenheter. År 1975 var
21596: betydelse återspeglas i deras andelar av den      situationen den motsatta. Den del av skatterna
21597: sammanlagde beskattningens avkastning. I den      som bestod av aililmänna konsumtionsskatter
21598: härigenom återgivna beskattningsstrukturen        översteg de speciella konsumtionsskatterna med
21599: har under de senaste åren kunnat iakttas pa-       10,2 prosentenheter.
21600: rallella förändringar i många Iänder. Den andel       En internationell jämförelse visar att om-
21601: av de sammanlagda skatteintäkterna som be-        sättningsskatteprocenten i Finland är lägre än
21602: löper sig på betalade skatter för varor och       genomsnittet. Visserligen befinner sig skatte-
21603: tjänster har under 1970-talet, bortsett från      foten på samma nivå i bl.a. England ( 10 %) ,
21604: ett par undantag, minskats i samtliga OECD-       Förbundsrepubliken Tyskland ( 11 %) och Ita-
21605: länder. I Finland minskades den andel av de       lien. Enbart på grund av omsättningsskatte-
21606: sammanlagda skatteintäkterna som utgörs av        procenten kan dock inga långt gående slut-
21607: skatter av detta slag med ca 5 procentenheter     satser dras om konsumtionsbeskattningens
21608: mellan år 1970 och år 1974. När det gäller        nivå i olika länder. Konsumtionsbeskattningens
21609: de övriga nordiska länderna har den berörda       nivå och utveckling beror dels på hur denna
21610: utvecklingen varit ytterligare något kraftigare   beskattning är uppbyggd, dels bl.a. på hur
21611: i Danmark och Norge än i Finland. I Sverige       den totala efterfrågan och det totala utbudet
21612: minskades däremot under samma tid den an-          på produktion och varor samt tjänster inom
21613: del som hänför sig tili nämnda skatter med        folkhushållet är uppbyggda och utvecklas.
21614: endast omkring en och en halv procentenhet.           Regeringen har i anslutning till budgeten
21615:    Den andel av de sammanlagda skatteintäk-        för år 1977 bemödat sig om att genomföra
21616: terna som belöper sig på hushållens inkomst-       en skattepolitisk linje, som syftar till att
21617: skatt har under 1970-talet stigit i de flesta      minska de direkta skatternas andel i den to-
21618: OECD-länder. I Finland ökades den andel            tala beskattningen och öka de indirekta skat-
21619: som hänför sig till dessa skatter med knappt       ternas andel. Denna linje har yttermera be-
21620: 5 procentenheter mellan år 1970 och år 1974.       tonats inom riksdagen i samband med avgö-
21621: Bland de nordiska länderna kunde Danmark           randena i fråga om beskattningen för år 1977.
21622: under samma period notera den kraftigaste          Omsättningsskatten torde komma att höjas
21623: ökningen i hushållens inkomstskatters andel        med 3 procentenheter i början av år 1977
21624:                                            N:o 325                                             7
21625: 
21626: och i fråga om grunderna för den statliga         belastar priserna på bl.a. investeringsartiklar
21627: inkomstskatten för nästa år görs en inflations-   alltjämt måste bäras av företagen. Ett av-
21628: justering på 16 %.                                skaffande av denna s.k. dolda omsättningsskatt
21629:    Regeringen anser att förändringen av be-       skulle i sin tur i hög grad minska avkast-
21630: skattningens struktur bör förverkligas på lång    ningen av omsättningsskatten och skulle där-
21631: sikt och med undvikande av stora, plötsliga       med försvåra en lindring av inkomstbeskatt-
21632: ändringar. Härvid bör bl.a. beaktas att en        ningen. När man bedömer i viiken mån de
21633: höjning av omsättningsskatten alltid får verk-    merinkomster för staten som omsättnings-
21634: ningar som höjer prisnivån, även om bas-          skatten och andra indirekta skatter medför,
21635: livsmedlen skulle hållas på sidan om beskatt-     måste man också alltid beakta statshushåll-
21636: ningen. En höjning av omsättningsskatten på-      ningens totala finansieringsbehov och den
21637: verkar också finländska företags konkurrens-      sammanlagda verkan som dessa åtgärder får
21638: förmåga, emedan den omsättningsskatt som          för hela skattegraden inom folkhushållet.
21639:      Helsingfors den 23 december 1976.
21640: 
21641:                                                                   Finansminister Esko Rekola
21642:         1
21643:         1
21644: 
21645: 
21646: 
21647: 
21648:     1
21649:     1
21650: 
21651: 
21652: 
21653: 
21654: 1
21655: 1
21656:                                               1976 vp.
21657: 
21658: Kirjallinen kysymys n:o 326.
21659: 
21660: 
21661: 
21662: 
21663:                                   Voutilainen ym.: Sairaalahallinnon uudistamisesta ja siihen liitty-
21664:                                      vän kokeilutoiminnan käynnistämisestä Pohjois-Karjalan lää-
21665:                                      nissä.
21666: 
21667: 
21668:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21669: 
21670:     Viime vuosina on käyty laajaa keskustelua        ka selvitykset ovat valmistuneet ja esitykset
21671: eri asteisesta väliportaan hallinnon uudistami-      on jätetty ministeriölle, d mitään asiassa ole
21672: sesta ilman mainittavampia tuloksia. Olosuh-         kuitenkaan tapahtunut, vaan ilmeisesti on jää-
21673: teet ovatkin tässä suhteessa erittäin kirjavat       ty odottamaan kokonaisuudistusta. Sitä koske-
21674: ja myös käsitykset etenemistiestä hyvin paljon       vaa esitystä ei kuitenkaan ministeriö näytä
21675: toisistaan eroavat.                                  rohkenevan antaa eduskunnalle, koska selvä
21676:     Eräänä osauudistuksena, tosin· varovaisena       kuva kokonaistilanteesta puuttuu.
21677: askeleena, suoritettiin viime keväänä sosiaali-          Pohjois-Karjalassa on valmiutta edessä olevan
21678: ja terveysministeriön hallinnonalan päätösvallan     uudistuksen kokeilemiseen. Nythän valmisteilla
21679: delegointia lääninhallitustasolle. Toimenpide        olevan sairaanhoitolain hallinnollisen jaon poh-
21680: sinänsä. ei ·suinkaan merkinnyt lääninhallitus-      jana ovat tiettävästi keskussairaalapiirit. Poh-
21681: tason demokratisoitumista, mutta vei . ainakin       jois-Karjala eri sairaalapiireineen muodostaa
21682: päätöksenteon .lähemmäksi tavallista kansalaista.    tässä suhteessa ehjän kokonaisuuden, eli eri
21683:     Uudistuksia tulisi jatkaa esimerkiksi sairaan-   sairaaloiden toiminta-alueet ja toisaalta läänin-
21684: hoitolain, samoin· kuin sosiaalihuollon hallinto-    rajat ovat yhteneväiset.
21685: lain uudistamisen merkeissä. Tähän kysymyk-            . Jotta "seisova vesi" lähtisi liikkeelle, on ai-
21686: seen mm. talousvaliokunta ja eduskunta kiin-         hetta toivoa sairaanhoitolain uudistamisen liik-
21687: nitti huomiota viime keväänä. Nämä toimen-           keelle lähtöä vaikka kokeilunkin tiellä.
21688: piteet joka tapauksessa olisivat omiaan täyden-          Tässä mielessä ja edellä olevaan viitaten esi-
21689: tämään jo aloitettua sosiaali- ja· terveyshallin-    tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo-
21690: non väliportaan päätöksentekoa.                      menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
21691:   . Uudistukset voisi aloittaa esimerkiksi· sai-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21692: raanhoitolain osalta. Jotta vältyttäisiin pahem-
21693: milta virheratkaisuilta asian laajuuden .ja myös               Aikooko ja milloin Hallitus antaa
21694: olosuhteiden erilaisuuden takia, olisi hyödyllistä          eduskunnan käsiteltäväksi esityksen sai-
21695: saada kokeilun tietä tästä uudistuksesta koke-              raalahallinnon uudistamisesta, ja jos ai-
21696: muksia.                                                     koo,
21697:     Lääkintöhallitus kehoitti vuonna 1975 Poh-                 onko mahdollista ja Hallituksen mie-
21698: jois-Karjalan lääninhallitusta ja sairaalaviran-            lestä tarkoituksenmukaista suorittaa sai-
21699: omaisia laatimaan .. kokonaisselvityksen .läiinin           raanhoitopiirin ja sen hallinnon kokei-
21700: alueella olevien sairaaloiden sairaansijatilan-             lua käytännössä, esimerkiksi Pohjois-
21701: teesta sekä tekemään tarpeelliset ehdotukset                Karjalan läänissä?
21702: hallinnollisiksi ja muiksi toimenpiteiksi. Vaik-
21703:   Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
21704: 
21705:           Uki Voutilainen               Pauli Puhakka                   Lea Sutinen
21706:                                         Aili Vaittinen-Kuikka
21707: 
21708: 
21709: 
21710: 1414/76
21711: 2                                              1976 vp.
21712: 
21713: 
21714: 
21715: 
21716:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21717: 
21718:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       lytyksiä ratkaista kysymystä sairaalahallinnon
21719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         uudistamisesta erilliskysymyksenä ottaen huo-
21720: olette 19 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           mioon sairaalalaitoksen sekä sen palveluksessa
21721: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          olevan henkilökunnan määrällä ja käyttökus-
21722: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tannuksilla mitattuna suuren painoarvon.
21723: edustaja Uki Voutilaisen ym. näin kuuluvasta             Edellä sanotusta johtuen sosiaali- ja terveys-
21724: kirjallisesta kysymyksestä n:o 326:                   ministeriö on joutunut valmistelemaan erillisiä
21725:                                                       osittaismuutoksia sairaalalainsäädännössä olevien
21726:              Aikooko· ja milloin Hallitus antaa       ilmeisimpien epäkohtien korjaamiseksi. Tällai-
21727:           eduskunnan käsiteltäväksi esityksen sai-    sia osittaismuutoksia on viime vuosina ollut
21728:           raalahallinnon uudistamisesta; ja jos ai-   muun muassa valtakunnallisen ja alueellisen
21729:           koo,                                        suunnittelujärjestelmän liittäminen sairaalahal-
21730:              onko mahdollista ja Hallituksen mie-     lintoon, valtionosuuslain voimaantuloon liitty-
21731:           lestä tarkoituksenmukaista suorittaa sai-   vät sairaalalakien muutokset, toimivallan siir-
21732:           raanhoitopiirin ja sen hallinnon kokei-     toon lääninhallituksille liittyvät kuluvana vuon~
21733:        .· lua käytännössä, esimerkiksi Pohjois-       na toteutetut lainmuutokset sekä eduskuntakä-
21734:           Karjalan läänissä?                          sittelyssä nyt oleva. mielisairaslain muutos. Mi-
21735:                                                       nisteriössä valmistellaan niin ikään säännös-
21736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muutoksia, minkä perusteella olisi mahdollista
21737: vasti seuraavaa:                                      kokeiluluontoisesti, alueen sairaalakuntainliitto-
21738:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on usean         jen vapaaehtoisuuteen perustuen yhdistää ha:l-
21739: vuoden , ajan ollut valmiina esitys sairaalahal-      linnollisesti alueella toimivat eri sairaanhoito-
21740: linnon uudistamisesta. Saman aikaisesti on vale       laitoksia ylläpitävät kuntainliitot. Valmistelu-
21741: tioneuvostossa kuitenkin myös. vireillä selvitys-     työn varhaisesta vaiheesta johtuen asiaa ei ole
21742: työ laajemmasta väliportaan hallinnon uudista-        toistaiseksi voitu käsitellä hallituksen piirissä,
21743: misesta. Toistaiseksi ei ole päästy yksimieli-        joten tässä vaiheessa ei ole mahdollista sanoa,
21744: syyteen, minkä vaihtoehdon rpohjalta välipor-         onko olemassa edellytyksiä sanotunlaisen laki-
21745: taan hallintoa tulisi tulevaisuudessa kehittää.       esityksen antamiselle lähiaikoina.
21746: Tällöin on myös katsottu, että ei ole ollut edel-
21747:     .Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1976.
21748: 
21749:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
21750:                                             N:o 326                                               3
21751: 
21752: 
21753: 
21754: 
21755:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a J m a n.
21756: 
21757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     av frågan om en reform av sjukhusförvalt-
21758: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    ningen separat, då man beaktar sjukhusväsen-
21759: av den 19 november 1976 till vederbörande        dets stor.a betydelse i ljuset av det stora antalet
21760: medlem av svatsrådet översänt avskrift av föl-   anställda och driftskostnaderna.
21761: jande av riksdagsman Uki Voutilainen m.fl.          Av ovanstående orsaker har sodal- och häl-
21762: ställda spörsmål nr 326:                         sovårdsministeriet var1t tvunget att bereda se-
21763:                                                  parata delreformer i avsikt att korrigera de
21764:            Ämnar Regeringen ltill riksdagen av- mest uppenbara missförhållandena i sjukhus-
21765:        Jåta en proposition angående reform av lagstiftningen. Sådana delreformer, som för-
21766:         sjukhusförvaltningen, ooh i så fall när, velikligats under de senaste åren, har bland
21767:         och om så är fallet,                     annat varit anslutandet av det riksomfattande
21768:            är det möjligt och enligt Regeringens och regionaLa planeringssystemet till sjukhus-
21769:         åsikt ändamålsenligt att experimentern förvaltningen, ändringar i sjukhuslagarna då
21770:         med sjukvårdsdistrikt ooh dess förvalt- lagen om statsandelar trädde i kraft, under
21771:         ning i praktiken, t.ex. i Norra Karelens detta år genomförda lagändringar i anslutning
21772:         Iän?                                     till överförandet ,av befogenhet,er på länsstyrel-
21773:                                                  serna och den ändring av sinnessjuklagen som
21774:    Såsom s,var på detta 'spörsmål får jag vörd- nu behandlas i riksdagen. I ministeriet för-
21775: samt anföra följande:                            bereds också ändringar i de olika stadgandena,
21776:    På social- och hälsovårdsministeriet har i på basen av vilka ändringar det skulle vara
21777: flera år funnits ett färdigt förslag till reform möjligt att i försökssyfte, bland frivilliga sjuk-
21778: av sjukhusförvaltningen. Samtidigt håller man huskommunalförbund admini,sttativt förena de
21779: dock i statsrådet också på med ett utrednings- kommunalförbund som på området upprätt-
21780: arbete beträffande en mera vidsträckt reform håller olika sjukvårdsanstalter. Då beredningar
21781: av förvaltningen i mellaninstans. Tills vidare ännu är i ett tidigt skede, har det tills vidare
21782: har man inte uppnått enighet i frågan om inte varit möjligt att behandla ärendet i rege-
21783: vilket alternativ som 1skall ligga till grund då ringen, och det är i detta skede inte möjlig•
21784: förvahningen i melLaninstans i framtiden ut- att säga huruvida det finns förutsättningar att
21785: vecklas. Härvid har man också ansett, att det avlåta en dylik lagproposition inom den när·
21786: inte existerat förutsättningar för ett lösande maste tiden.
21787:    Helsingfor.s den 17 december 1976.
21788: 
21789:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
21790: Kirjallinen kysymys n:o 327.
21791: 
21792: 
21793: 
21794: 
21795:                                    Sinisalo: Asevelvollisuuttaan suorittav.i!lle maksuunpantujen jälki-
21796:                                        verojen maksuhelpotuksista.
21797: 
21798: 
21799:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21800: 
21801:    ~ii~e vuode:O .. tl1lojen. verotuksen johdosta     senet omien verojensa lisäksi joutlrlsivat maksa-
21802: ovat! yhä ~ammat kansalaiset joutuneet ras-           maan asevelvollisuu~taan suorittav~ jälkiverot
21803: kaan; jii}kiveron kohteeksi.          .               ja asevelvolliset taas eivät tähän päivärahatulois-
21804:    Ve,ro~sesta kansanjoukoille aiheutuvia on-         taan ymmärrettävästi pysty. Jos maksu taas }yk-
21805: gel!W.arj~ · ~vallistc:n kansalaisten verQtusta tu-   kääntyy, aiheutuu siitä huomattava lisäys jälki-
21806: lisi yleisesti lieventää.                             vetoon.
21807:    witylsen .vaikeaksi jälkiverojen suorittaminen        Samalla kun verorasituksen yleistä keventä-
21808: miio~tuu uscillekin väestöryhmille, Erään             mistä ja jälkiverotuksen lieventämistoimia val·
21809: heiS.tä muodostavat asevelvolliset.      .            mistellaan, olisikin erityinen huomio kohdistet-
21810:    ,48epalvelukseen . määrätyt joutuvat elämään       tava myös edellä mainittuun asevelvollisten jäl-
21811: po. ·ajan· hyvin vaatimattomien "tulojen" varas-      kiverotuskysymykseen.
21812: sa. N~ yleisesti varusmiesten vanhemmat                  Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
21813: tai }?l'!rheet joutuvat varusmiespalveluksesta ai-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21814: heutuviin ylimääräisiin rasi!tuksiin. Huomatta-       voston Q.SUtnomaisen jäsenen vas1tattavaksi seu-
21815: van menoerän useille asevelvollisten .perheille       raavan kysymyksen:
21816: muQdost;rui myös esimerkiksi lainojen. lyhennys-
21817: ten ja kuoletusten suorittaminen.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21818:    Er1ttäin hw:>mattavaksi ongelmaksi asevelvol-               siin asevelvollisuuttaan suorittaville
21819: listen pet;heen jasenille muodostuu nyt. myös lu-              maksuunpantujen jälkiverojen perinnäs-
21820: kuisille ,aSepalveluksessa oleville maksettavaksi              tä lnopumiseksi tai ainakin perinniin
21821: ~~tujen jilkiverojen suoritus. Kun jälkivero-                  siirtämiseksi asevelvollisuuden jälkeiseen
21822: tus on raskas siviilissä olevillekin, saa~taa muo-             aikaan?
21823: dostua. tiiysin ylivoimaiseksi se, että perheen jä-
21824:   Helsin,gissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
21825: 
21826:                                             1raisto Sinisalo
21827: 
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 1410/76
21832: 2                                              1976 vp.
21833: 
21834: 
21835: 
21836: 
21837:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21838: 
21839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momel1Jtissa     siten, että jos kannassa perittävä määrä on pie-
21840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra J;>uhemies,      nempikuin 400 markkaa mutta vähintään 200
21841: olette '19: ·päivähä inarraskimta · 197 6 päivätyn   markkaa, se on maksettava ensimmäisen ja toi-
21842: kirjeenne; ohella toimittanut valtioneuvoston        sen erän kannassa, ja jos se on pienempi' kuin
21843: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Si-   200 markkaa, se on maksettava· ensimmäisen
21844: nisalon· näin •kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     erän kannassa. Jos kannossa maksettava · määrä
21845: sestä ri:o 327:                                      on 400 markkaa tai enemmän, se voidaan mak-
21846:                                                      saa kolmessa erässä.
21847:             AikoOkO: Hallitus ryhtyä toimenpitei-       Valtiovarainministeriössä on selviteLty, voi-
21848:          siin asevelvollisuuttaan suorittaville daanko vuodelta 1975 toimitetussa verotukses-
21849:          ma:ksuuhpantujen jälkiverojen.· perinnäs~ sa määrättyjen verojen ja maksujen kannon osal-
21850:          tä itiopumiseksi tai ainakin perinriän ta ryhtyä erityistoimenpiteisiin, esimerkiksi
21851:          siirtämj~ek~i asevelvollisuuden ·jälkeiseen myöntää ·. kannassa maksettavaksi määrätyille
21852:          aikaan~                                     erille lisää maksuaikaa. K"åytettävissä oleväf val-
21853:                                                      tion tämän hetken kassatilannetta ·koskevat tie-
21854:   · Vastimkseria kysymykseen esitän km:mioittä~ dot ja vuoden 1977 alkukuukausina koskevat
21855: vasti seuraavaa:                                     arviot osoilttavat kuitenkin, ettei ·nopeasti hei•
21856:     Tulojen ja varallisuuden verotus toteutetaan kerttynyt valtion kassatilanne salli yleistämaksu-
21857: meillä verojen , kannon osalta siten, että verot ajan. lykkäystä. Hallituksen käsityksen mukaan
21858: pyritään inahdgllisuuksien mukaan perimään jo kaikkia verovelvollisryhmiä on pyrittävä kohte-
21859: verovuoden aikaha . toimittamalla palkasta en- lemaan samojen periaatteiden mukaisesti harkit-
21860: nakonpidåitys ja · kantamalla muunlaisesta tulos- taessa toimenpiteitä verojen ja maksujen kan-
21861: ta sekä omaisuudesta vero etihakkoverolipuilla. nassa perittävän määrän yleiseksi lykkäämisek-
21862:     Jos verovelvolliseLta verovuotena pidätetyt ja si. Näin ollen ei asevelvollisuuttaan suorittavia
21863: kannettavaksi määrätyt ennakot eivät nouse nii- voida tässä suhteessa saattaa erityisasemaån, jo-
21864: den verojen ja kansaneläke- sekä sairausvakuu- ten myöskään heidän osaltaan ei ole mahdollista
21865: tusmaksujen yhteismäärään, joiden suorituksek- yleisesti luopua kannassa perittävien verojen ja
21866: si ne on käytettävä, peritään puuttuva osa jälki- maksujen perimisestä tai yleisesti siirtää perin-
21867: käteen verolipulla. Verotuslain 112 §:n mukaan , tää asevelvollisuusajan jälkeen tapahtuvaksi.
21868: kanto toimitetaan yhdessä tai useammassa eräs-          Verotuslain 125 §:n mukaan voidaan mm.
21869: sä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö silloin, kun verovelvollisen luonnollisen henki-
21870: määrää. VaLtiovarainministeriö on 19 päivänä lön veronmaksukyky on oman tai läheisen hen-
21871: elokuuta 1970 tekemällään päätöksellä mää- kilön sairauden, ·tapaturman tai muun sellaisen
21872: rännyt, että kanto toimitetaan kolmessa erässä syyn tähden olennaisesti vähentynyt tai milloin
21873: siten, että ensimmäinen erä suoritetaan viimeis- veron periminen on muusta erityisestä syystä
21874: tään joulukuun 10 päivänä, toinen erä viimeis- ilmeisesti kohtuutonta, myöntää veron suoritta-
21875: tään helmikuun 6 päivänä ja kolmas erä viimeis- miseen lykkäystä tai siitä voidaan kokonaan va-
21876: tään maaliskuun 6 päivänä. Jos kannassa perit- pauttaa. Sanotussa lainkohdassa on lisäksi tar-
21877: tävä määrä oli pienempi kuin 60 markkaa, se kemmin määritelty, mikä viranomainen missä-
21878: oli maksettava yhdellä kertaa ensimmäisen erän kin 'tapauksessa vapauttaa veron suoritJtamises-
21879: kannossa. Huhtikuun 12 päivänä 1976 annetul- ta tai myöntää suorittamiseen lykkäystä. Ase-
21880: la valtiovarainministeriön päätöksellä (315/76) velvollisuuden suorittamista voidaan pitää sel-
21881: edellä mainittua kantomenettelyä on muutettu laisena perusteena, joka saattaa tulla kysymyk-
21882:                                              N:o 327                                                3
21883: 
21884: seen vapautuksesta tai lykkäyksestä päätettäes-     asevelvollisuuttaan suorittavalle verovelvollisel-
21885: sä. Siten viranomaiset voivat niissä tapauksissa,   le vapautuksen veron suorittamisesta tai myön·
21886: joissa verojen periminen olisi olosuhteet huo-      tää maksuun ly~käystä.
21887: mioon ottaen ilmeisen kohtuutonta, myöntää
21888:   Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1976.
21889: 
21890:                                                               Ministeri Jouko Loikkanen
21891: 4                                             1976 vp.
21892: 
21893: 
21894: 
21895: 
21896:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21897: 
21898:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mark men minst 200 matk, skall det betalas
21899: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vid uppbötden av den föts'ta och den andra
21900: av den 19 november 197 6 till vedetbörande           taten, och om det ät mindre än 200 mark skall
21901: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       det betalas på en gång vid uppbötden av den
21902: jande av riksdagsman Sinisalo ställda skriftliga     fötsta taten. Om det belopp, som skall betalas
21903: spörsmål nr 327:                                     vid uppbörd uppgåt tili 400 mark eller mera
21904:                                                      kan det betalas i tre ratet.
21905:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            lnom finansministeriet hat utreHs huruvida
21906:        efterskänkande av restskatter, som hat        speciella åtgärdet kan vidtas i ftåga om uppböt-
21907:        påfö11ts dem som avtjänar värnplikt,          den av skaittet och avgiftet som har påförts vid
21908:        eller åtminstone för uppskov med upp-         beskattningen föt åt 1975, t. ex. genom att
21909:        börden av dessa skatter till tiden efter      yttetligate betalningstid skulle beviljas föt de
21910:        värnpliktstjänstgöringen?                     ratet som skall betalas vid uppbötden. Till-
21911:                                                      gängliga uppgifter om statens aktuella kassa-
21912:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       s1tuation och kalkylet som har uppgjotts föt de
21913: samt anföra följande:                                fötsta månaderna år 1977 visat emellertid, att
21914:    När det gäller uppbörden av skatltet sker be-     statens snabbt försämtade kassasituation inte
21915: skattningen av inkomst och förmögenhet hos           tillåter något allmänt uppskov i fråga om betal-
21916: oss 1så, atJt skatterna såvitt möjligt uppbärs re-   ningstiden. Enligt tegeringens uppfattning bot-
21917: dan under skatteåret genom förskottsinnehåll-        de alla gruppet av skattskyldiga såvitt möjligt
21918: ning på lön och genom att skatt på annan in-         bemötas enligt enahanda principer nät åtgätder
21919: komst och på förmögenhet uppbärs med för-            övervägs i syfte att bevilja ett allmänt uppskov
21920: skottsdebetsedel.                                    med betalningen av det belopp som böt inkasse-
21921:    Uppgår hos den skattskyldiga under skatte-        ras genom uppbötd av skatter och avgifter.
21922: året innehållna och honom påförda förskott inte      Värnpliktiga kan därföt inte ges någon sätställ-
21923: tili det sammanlagda beloppet av de skatter och      ning härvidlag. Det ät fötdenskull inte hellet
21924: folkpensionspremier till vilkas erläggande de        möjligt att ifråga om dem övet lag avstå från
21925: skall användas, skall det bristande beloppet upp-    atlt uppbära sådana skattet och avgiftet, som
21926: bäras i efterskott med debetsedel. Enligt 112 §      skall uppbäras vid uppbötden eller att genetel1t
21927: beskatltningslagen sker uppbörden i en eller flere   uppskjuta uppbörden tili tiden efter vätnplikts-
21928: tater enligt vad finansministeriet förordnat. Fi-    tiden.
21929: nansministeriet har genom beslut den 19 au-              Enligt 125 § beskattningslagen kan anstånd
21930: gusti 1970 förordnat att uppbörden sket i tre  1     med betalning av ~skaitt eller total befrielse däri-
21931: rater så, a1lt den första raten erläggs senast den   från beviljas, om skattskyldig fysisk persons
21932: 10 decembet, den andta raten senast den 6            skattebetalningsfötmåga tili följd av sjukdom
21933: februari och den tredje taten senast den 6 mars.     ellet olycksfall, som drabbat honom ellet honom
21934: Om det belopp som skulle erläggas vid uppbötd        närstående person, ellet av annan dylik otsak
21935: var mindre än 60 matk, skulle det betalas på         väsentligen nedgått ellet om det av annan sät-
21936: en gång vid uppbötden av den fötsta raten.           skild ol'sak vore uppenbant oskäligt att indriva
21937: Genom finansministeriets beslut den 12 aptil         skatt. 1 anfötda lagrum har dessutom närmate
21938: 197 6 (315 /7 6) ändrades det ovannämnda upp-        definietats, viiken myndighet som i olika fall
21939: bötdsfötfatandet så, att om det belopp, som          beftiat skattskyldig från att betala skatt ellet
21940: skall etläggas vid uppbötd, ät mindte än 400         beviljar uppskov med betalningen. AVItjänande
21941:                                              N:o 327                                               5
21942: 
21943: av värnplikt kan anses vara en sådan grund,         dande förhållanden vore uppenbart oskäligt att
21944: som kan komma ifråga när det gäller att besluta     indriva skatt, bevilja skattskyldig, som avtjänar
21945: om befrielse från skyldighet att betala skatt       vämrplikt, befrielse från skyldigheten att betala
21946: eller uppskov med betalningen. Myndigheterna        skatl;t eller uppskov med denna betalning.
21947: kan därför i de fall, då det med hänsyn .tili rå-
21948:   Helsingfors den 15 december 1976.
21949: 
21950:                                                               Minister Jouko Loikkanen
21951:                                                1976 vp.
21952: 
21953: Kirjallinen kysymys n:o 328.
21954: 
21955: 
21956: 
21957: 
21958:                                   Männistö: Suojatyötä tekevien palkkatason nostamisesta j.a palk-
21959:                                     kausperusteiden selventämisestä.
21960: 
21961: 
21962: 
21963:                          E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21964: 
21965:    Hallituksen esitys laiksi invaliidihuoltolain                            1973      1974     1975
21966: 22-22 e § :n voimassaoleajan jatkamisesta               vartio-osasto       5,58     7,84      8,20
21967: (HE 158/76) sisältää maininnan siitä, että              verhoemo
21968: suojatyötoiminnan kokeilukautena on saatu hy-                               4,63     6,22      6,69
21969:                                                         maalaamo            4,16     4,84      6,25
21970: viä 'tuloksia suojatyön tarpeellisuudesta, mutta        puutyö              3,62     3,79      4,89
21971: pysyvän lainsäädännön aikaansaamisen esteenä            ompelimo
21972: on valtion vaikea taloudellinen tila ja eräät                                        3,84      4,80
21973:                                                         kutomo                       2,30      2,58
21974: puuttuvat selvitykset suojatyön liittymisestä           postitus
21975: kuntoutukseen ja eläkejärjestelmiin. Eduskun-                                                  3,48
21976: nan sosiaalivaliokunta edellyttää mainittua halli-      Vuoden 1975 keskituntiansioksi muodostuu
21977: tuksen esitystä koskevassa mietinnössään, että        5,93 markkaa.
21978: hallitus antaisi mahdollisimman pian esityksen
21979: uudesta suojatyölaista ja ehdottaa nykyisten             Nykyisen lainsäädännön perusteella suojatyö-
21980: säännösten voimassaolon jatkamista vain vuo-          tä tekevien palkkauksen järjestely jää epämää-
21981: della, hallituksen esittämän kahden vuoden            räiseksi. Sen perusteella, että suojatyöläisen
21982: sijasta.                                              edellytetään työllään turvaavan omaa ja per-
21983:    Suojatyössä olevat työntekijät ovat pettynei-      heensä ·toimeentuloa, tulisi häntä koskea työ-
21984: tä sen suhteen, että pysyvään lainsäädäntöön ei       sopimuslain ( 320/70) määräykset myös vähim-
21985: ole päästy. Muun ohella suojatyön palkkausky-         mäistyöehtoja koskevalta osin. Mainitun lain
21986: symyksiin odotetaan uuden lain saavan korjaus-        17 § :ssä säädetään: "Työnantajan on työsopi-
21987: ta aikaan. On vaikea kokea työniloa, jos tehty        muksessa tai työsuhteessa muuten noudatetta-
21988: työ ei anna vähäisintäkään taloudellista turvalli-    va vähintään palkka- ja muita ehtoja, jotka ky-
21989: suutta. Ensimmäisenä vaatimuksena suojatyön-          seessä olevasta .tai siihen lähinnä rinnastetta-
21990: tekijät pitävät huonon palkkauksen korjaamis-         vasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsot-
21991: ta, sillä palkat jäävät huomattavasti alle mini-      tavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa
21992: mipalkkojen. Joillakin olevasta pienestä osaeläk-     on noudatettavaksi määrätty." Toisaalta, mikäli
21993: keestä huolimatta toimeentulo ei tule turva-          työntekijän työteho on perehdyttämisvaiheessa
21994: tuksi. Esimerkiksi Kuopion Invaliidien Työkes-        jonkin vammautumisen vuoksi määrättyyn :teh-
21995: kuksen työntekijät tulee ottaa ensisijaisesti työ-    tävään heikentynyt, voidaan tämä palkkausta
21996: voimatoimiston osoittamista invaliidihuoltolain       määriteltäessä ottaa väliaikaisesti soveltuvin
21997: 22 b pykälässä tarkoitetuista hakijoista, joilla on   osin huomioon, esim. siten, että hänen suorit-
21998: parhaat edellytykset tämän huollon hyväksi-           tamaansa työtulosta verrataan aikapalkalla
21999: käyttämiseen, tai joille sanotun huollon kiireel-     työskentelevän työkuntoisen työsuoritukseen.
22000: linen antaminen on välttämätöntä heidän itsen-           Tulkinnanvaraisten palkkaperusteiden lisäksi
22001: sä ja perheensä huollon kannalta. Kuitenkin           suojatyötä 1tekevien palkkatasoa heikentää urak-
22002: palkat mainitussa työkeskuksessa ovat olleet          katyön teettäminen, koska vammautuneet eivät
22003: seuraavat:                                            voi kilpailla työsuorituksen määrässä terveiden
22004: 1429/76
22005: 2                                             1976 vp.
22006: 
22007: kanssa. Urakkatyötä ei pidetä sopivana lterveel-        Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22008: lekään työläiselle, ja on täysin väärin, että suo-   37 §:n 1 momenttiin viita:ten esitän valtioneu-
22009: jatyötä tekevä joutuu hiostuksen kohteeksi           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22010: pyrkiessään urakkatyössä saavut;tamaan edes          raavan kysymyksen:
22011: siedettävän palkkauksen.
22012:    Ottaen huomioon ne myönteiset kokemuk-
22013: set, joita suojatyöstä on saatu, tulisi suojatyö-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22014: ltoimintaa kehittää edelleen siten, että jatkossa           ryhtyä suojatyötä tekevien työläis1ten
22015: tuettaisiin suojatyöpaikkojen mahdollisuuksia               palkkatason nostamiseksi ja palkkaus-
22016: suorittaa työntekijöille oikeudenmukainen palk-             perusteiden selventämiseksi?
22017: kaus.
22018:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
22019: 
22020:                                            Lauha Männistö
22021:                                               N:o 328                                               3
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22027: 
22028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että työtoiminnan wlot kattavat m~ut kuin val-
22029: mainitussa ;tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tionavun piiriin kuuluvat menot eli lähinnä suo-
22030: olette 19 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          jatyöntekijäin palkoista ja sosiaaliturvamenoista
22031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sekä raaka-aineista aiheutuvat kustannukset.
22032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Valtionavun piiriin kuuluvista menoryhmistä
22033: edustaja Männistön näin kuuluvasta kirjalli-         taas valtionapu on 55 % ja loppu katetaan
22034: sesta kysymyksestä n:o 328:                          yleensä kuntien avustuksella tai järjestöjen ra-
22035:                                                      hoituspanoksella.
22036:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Sosiaalihallituksen käytössä olevien viimeis-
22037:        ryhtyä suojatyötä tekevien työläis,ten        ten palkkatietojen mukaan suojatyökeskusten
22038:        palkkatason nostamiseksi ja palkkaus-         keskimääräinen tuntiansio vuonna 1975 oli 6,25
22039:        perusteiden selventämiseksi?                  mk. On kuitenkin todettava, että keskimääräi-
22040:                                                      nen tuntiansio mahdollistaa niin kuin luonnol-
22041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lista on, tuntiansioiden huomattavan vaihtelu-
22042: vasti seuraavaa:                                     välin. Osa suojatyöntekijöistä on yltänyt työ-
22043:    Invaliidihuoltolaissa tarkoitettuihin suojatyö-   ehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen. Osa
22044: keskuksiin voidaan työntekijäksi ottaa sanotus-      on ollut työkyvyltään niin heikkoa, että heidän
22045: sa laissa tarkoitettu henkilö tai poikkeukselli-     palkkauksensa on jäänyt varsin alhaiseksi. Yk-
22046: sesti muukin vajaakuntoinen, työikäinen henki-       silöllisiä palkkoja määriteltäessä pyritään otta-
22047: lö, joka henkilökohtaisen työesteen takia ei ole     maan huomioon asianomaisen työsuoritus.
22048: saanut muuta ansiotyötä. Työntekijät tulevat            Suojatyötoiminnassa noudatetaan yleensä työ-
22049: työkeskuksiin työvoimatoimistojen, lähinnä           suhteeseen li1ttyviä normeja, ottaen huomioon
22050: neuvontaosastojen osoittamina. Heidät osoite-        erinäiset suojatyön luonteesta johtuvat rajoituk-
22051: taan suojatyökeskukseen nimenomaan siksi, että       set. Suojatyön kokeilutoiminnan tuloksia selvi-
22052: heillä on henkilökohtainen :työeste, joka vai·       telleessä toimikunnassa todettiin, ettei työehto-
22053: keuttaa avoimille työmarkkinoille pääsyä eikä        sopimusjärjestelmä nykyisellään ole sovelletta-
22054: siksi, ettei paikkakunnalla ole työtä tarjolla.      vissa jokaiseen suojatyöntekijään.
22055: Vajaakuntoisina he useimmiten saavat eri la-            Uuden suojatyölain valmistelussa sosiaali- ja
22056: kien nojalla työkyvyttömyyseläkettä, elinkorkoa      terveysministeriö pyrkii mahdollisuuksien mu-
22057: tai invalidirahaa. Suojatyökeskuksen palkkataso      kaan suojatyötä tekevien palkkatason nostami-
22058: määräytyy yleensä sen periaatteen mukaisesti,        seen ja palkkausperusteiden selventämiseen.
22059:   Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1976.
22060: 
22061:                                                                         Ministeri Orvokki Kangas
22062: 4                                           1976 vp.
22063: 
22064: 
22065: 
22066: 
22067:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22068: 
22069:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     sätts med statsbidrag, dvs. närmast kostnaderna
22070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     för löner och socialskyddsutgifter för arbets-
22071: av den 19 november 1976 tili vederbörande         tagarna i skyddat arbete samt kostnader för rå-
22072: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    material. För de utgiftsposter som finansieras
22073: jande av riksdagsman Männistö undertecknade       med statsbidrag utgör statsbidraget åter 55 %
22074: spörsmål nr 328:                                  och resten täcks i allmänhet med understöd
22075:                                                   från kommuner eller finansieringsinsatser från
22076:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vederbörande organisationer.
22077:         vidta för att höja lönenivån och klar-       Enligt de senaste löneuppgifter som social-
22078:         lägga avlöningsgrunderna för arbets- styrelsen förfogar över var under år 1975 me-
22079:         tagarna i skyddat arbete?                 deltimförtjänsten vid centraleroa för skyddat
22080:                                                   arbete 6,25 mark. Det måste dock konstateras,
22081:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- att en medeltimförtjänst helt naturligt möjlig-
22082: samt anföra följande:                             gör en betydande variation i timförtjänsterna.
22083:    Tili centraler för skyddat arbete, vilka avses En del arbetstagare i skyddat arbete har upp-
22084: i lagen om invalidvård, kan såsom arbetstagare nått en kollektivavtalsenlig avlöning. Andra har
22085: antas i sagda lag avsedd person eller i undan- i fråga om arbetsförmåga varit så svaga, att
22086: tagsfall även annan handikappad person i ar- deras avlöning stannat flå en rätt låg nivå. Vid
22087: betsför ålder, viiken på grund av personligt ar- bestämmandet av individuella löner strävar man
22088: betshinder inte fått annat förvärvsarbete. Ar- tili att beakta vederbörandes arbetsprestation.
22089: betstagarna hänvisas tili arbetscentralerna från     1 skyddat arbete iakttas i allmänhet de nor-
22090: arbetskraftsbyråerna, närmast från informations- mer som gäller för arbetsförhållande, likväl med
22091: avdelningarna. De hänvisas tili en central för beaktande av vissa begränsningar på grund av
22092: skyddat arbete uttryckligen på grund av person- arbetets art. lnom den kommitte som utrett
22093: ligt arbetshinder, som försvårar deras möjlig- resultaten av försöksverksamheten med skyddat
22094: heter att klara sig på den öppna arbetsmarkna- arbete konstaterades, att det nuvarande kollek-
22095: den, och inte på grund av att det inte finns ar- tivavtalssystemet inte kan tiliämpas på varje
22096: bete på orten. Som handikappade erhåller de arbetstagare i skyddat arbete.
22097: oftast invalidpension, livränta eller invalidpen-    Vid utarbetandet av en ny lag om skyddat
22098: ning med stöd av olika lagar. Lönenivån vid arbete strävar social- och hälsovårdsministeriet
22099: centraleroa för skyddat arbete fastställs i all- i mån av möjlighet tili att höja lönenivån och
22100: mänhet enligt den principen, att arbetsin- klarlägga avlöningsgrunderna för arbetstagarna
22101: komsterna täcker alla utgifter utom de som er- i skyddat arbete.
22102:     Helsingfors den 22 december 1976.
22103: 
22104:                                                                        Minister Orvokki Kangas
22105:                                               1976 vp.
22106: 
22107: Kirjallinen kysymys n:o 329.
22108: 
22109: 
22110: 
22111: 
22112:                                   Suonio ym.: Meluntorjunnan tehostamisesta.
22113: 
22114: 
22115: 
22116:                        Ed u s k u n n a n    Herra        Puhe m i e he II e.
22117: 
22118: 
22119:    Melu on yleisimpiä ja jokapäiväisen elämän         tyksen. Myös olemassa olevien asuntojen aam-
22120: kannalta häiritsevimpiä ympäristöhaittoja. Haas-     eristystä on voitava parantaa. Tarvittaviin kor-
22121: tattelututkimuksissa on todettu, että erityisesti    jauksiin tulee saada yhteiskunnan tukea, jotta
22122: vähävaraiset ja yleensä huonossa yhteiskunnalli-     parannukset olisivat mahdollisia myös puutteel-
22123: sessa asemassa olevat ihmiset kokevat melun          lisimmin rakennetuissa vähävaraisten ihmisten
22124: huomattavana, jopa pahimpana, ympäristöhait-         ja perheiden asunnoissa. Asunnontarkastuksessa
22125: tana. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että juuri   on tavoitteellisesi pyrittävä heikon äänieristyk-
22126: vähäväkiset ihmiset joutuvat eniten alttiiksi me-    sen ja muiden asuinympäristöä huonontavien ra-
22127: lulle työssään, työmatkallaan ja asunnossaan,        kenteellisten epäkohtien toteamiseen sekä pa-
22128: joka usein ei täytä välttäviäkään ääneneristyk-      rannusten etsimiseen ja vaatimiseen. Liikenteen
22129: sen vaatimuksia. Vuorotyötä tekevien ja ns. epä-     suunnittelussa on erääksi päätavoitteeksi otet-
22130: mukavana työaikana työssä olevien suojaamises-       tava asuinympäristön, kevyen liikenteen väylien
22131: ta melulta lepo- ja muuna vapaa-aikana ei tois-      ja virkistysalueiden suojeleminen melulta. Myös
22132: taiseksi ole lainkaan huolehdittu.                   yksittäisten liikennevälineiden, kuten autojen,
22133:    Ihmisten suojaaminen melulta vaatii yhteis-       meluun on puututtava. Melun kantautumista
22134: kunnan toimia. Meluntorjunta edellyttää tutki-       teollisuudesta ja muusta melua synnyttävästä
22135: musta, suunnittelua, lainsäädäntöä ja tehokasta      elinkeinotoiminnasta ympäristöön ei tule vastai-
22136: valvontaa. Ympäristönsuojelun kehitys maas-          suudessa sallia.
22137: samme yleensä ja meluntorjunnan kehitys eri-            Edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa
22138: tyisesti näyttävät kuitenkin puuroutuneen siinä      vain luomalla lainsäädäntö, joka velvoittaa otta-
22139: määrin, että kansalaiset alkavat menettää uskon-     maan huomioon meluntorjunnan edellyttämät
22140: sa yhteiskunnan kykyyn ja haluun edistää ym-         ratkaisut työtilojen ja -koneiden, asuntojen sekä
22141: päristöhaittojen torjuntaa ja kansalaisten suoje-    liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa.
22142: lua häiriöiltä ja terveyden vaurioilta. Niinpä me-   Meluntorjunnan tutkimusta, suunnittelua ja to-
22143: luntorjunnan tutkimuksista vain harvoin on jul-      teutusta voidaan tehostaa ainoastaan luomalla
22144: kisuudessa näkynyt tietoja ja meluntorjunnan         niille riittävät hallinnolliset ja lainsäädännölli-
22145: suunnittelu on ilmeisesti varsin sattumanvarais-     set puitteet osana ympäristöasioiden hoidon ko-
22146: ta. Suomessa ei ole varsinaista meluntorjuntala-     konaisuutta. Yhtenäinen meluntorjuntalaki on
22147: kia. Muussa lainsäädännössä olevat hajanaiset        aikaansaatava kiireellisesti omana kokonaisuute-
22148: melua koskevat säännökset säätelevät meluhait-       naan riippumatta muun ympäristönsuojelulain-
22149: toja puutteellisesti ja niiden noudattamisen val-    säädännön kehittämisen aikataulusta.
22150: vonta on tehotonta.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22151:    Ollakseen tehokasta meluntorjunnan on koh-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
22152: distuttava meluun työpaikalla, asunnossa, lii-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22153: kenteessä ja vapaa-ajan ympäristöissä. Työkonei-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22154: den ja -menetelmien melutasoa on alennettava ja
22155: työhuoneet on tehtävä melua vaimentaviksi.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22156: Uudet asunnot tarvitsevat kunnollisen äänieris-              ryhtyä kansalaisten suojelemiseksi melun
22157: 1434/76
22158: 2                                            1976 vp.
22159: 
22160:       aiheuttamUta haitoilta, häiriöiltä ja ter-          milloin meluntorjuntalaki on tarkoitus
22161:       veysvaarailta ja                                  saattaa eduskunnan käsiteltäväksi?
22162:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1976.
22163: 
22164:       Kaarina Suonio                  Tellervo Koivisto          Jermu Laine
22165:       Kaisa Raatikainen               Petter Savola               Terhi Nieminen
22166:       Matti Louekoski                 Juhani Surakka              Olli Helminen
22167:       Pertti Paasio                   Anna-Liisa Hyvönen         Juhani Saukkonen
22168:       Matti Luttinen                  Sylvi Saimo                1.-C. Björklund
22169:       Aino Karjalainen                Maija Rajantie             Mauno Forsman
22170:       Unto Ruotsalainen               Kuuno Honkonen             Lyyli Aalto
22171:       Kauko Hjerppe                   Eino Grönholm              Reino Breilin
22172:       Sinikka Luja-Vepsä              Pentti Rajala              Lasse Äikäs
22173:       Peter Muurman                   Jacob Söderman             Sven-Erik Järvinen
22174:       Risto Tuominen                  Jouko Mäkelä               Matti Puhakka
22175:       Mauno Manninen                  Aimo Ajo                   Jorma Rantala
22176:       Riitta Järvisalo-Kanerva        Pirkko Työläjärvi          Matti Kuusio
22177:       Lasse Lehtinen                  Salme Myyryläinen          Jouko Tuovinen
22178:       Markus Aaltonen                 Ralf Friberg               Matd Ahde
22179:       Eino Loikkanen                  Uljas Mäkelä               Paavo Tiilikainen
22180:       Seppo Tikka                     Paula Eenilä               Helge Siren
22181:       Arvo Ahonen                     Osmo Vepsäläinen           Ensio Laine
22182:       Kalevi Kivistö                  Anna-Liisa Jokinen         Lea Sutinen
22183:       Ulla-Leena Alppi                Ulf Sundqvist              Mirjam Tuominen
22184:       Hannu Tenhiälä                  Erkki Liikanen             Ilkka Kanerva
22185:       Jarmo Wahlström                 Ele Alenius                Siiri Lehmonen
22186:       Sakari Knuuttila                Veikko J. Matikkala        Bror Lillqvist
22187:       Jutta Zilliacus                 Anneli Kivitie             Mikko Ekorre
22188:       Marjatta Stenius                Kalevi Sorsa               Antti Pohjonen
22189:       Meeri Kalavainen                Väinö Turunen              Georg C. Ehrnrooth
22190:       Juhani Orrenmaa                 Ulla Järvilehto            Impi Muroma
22191:       Pekka Tarjanne                  Olavi Majlander            Raino Westerholm
22192:       Antero Juntumaa                 E.- J. Tennilä             M. Kainulainen
22193:       Taisto Sinisalo                 Aarne Saarinen             J. Juhani Kortesalmi
22194:       Erkki Tuomioja                                             Juhani Sipiläinen
22195:                                                  N:o 329                                                3
22196: 
22197: 
22198: 
22199: 
22200:                          Ed u s k u n n a n     Herra        Puhe m i e he II e.
22201: 
22202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                    Meluntorjuntalainsäädännön
22203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                            nykytilanne
22204: olette 19 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn                Meluntorjuntaa koskeva lainsäädäntö koostuu
22205: kirjeenne n:o 1834 ohella toimittanut valtioneu-        useista erityislaeista hajallaan olevista melua
22206: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       koskevista säännöksistä. Yleisistä tavoitteista ei
22207: sanedustaja Kaarina Suonion ym. kirjallisesta           ole olemassa säännöksiä. Erityislaeissa olevat
22208: kysymyksestä n:o 329, jossa tiedustellaan:              säännökset rakentuvat osittain sille periaat-
22209:                                                         teelle, että epäkohtiin voidaan puuttua vasta sit-
22210:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ten, kun ne on käytännössä riittävän selvästi to-
22211:         ryhtyä kansalaisten suojelemiseksi melun        dettu. Nykyiset säännökset tai säännöstöt eivät
22212:         aiheuttamUta haitoilta, häiriöiltä ja ter-      siten ole tavoitteellisia eivätkä turvaa riittävää
22213:         veysvaarailta ja                                melun ennaltaehkäisyä.
22214:            milloin meluntorjuntalaki on tarkoitus          On kuitenkin todettava, että eräiltä osin
22215:         saattaa eduskunnan käsiteltäväksi?              olisi jo voimassaolevan lainsäädännön nojalla-
22216:                                                         kin mahdollista edistää meluntorjuntaa verraten
22217:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          pitkälle. Meluntorjunnasta työympäristössä on
22218: seuraavaa:                                              työturvallisuuslain nojalla annettu valtioneuvos-
22219:    Melulla on sen ylittäessä tietyt rajat selviä vai-   ton päätös työssä vallitsevan melun torjunnas-
22220: kutuksia ihmisen terveyteen. Melun voimakkuu-           ta ( 730/7 4). Asuinympäristön meluntorjunta
22221: den, keston ja muiden melun häiritsevyyteen             perustuu rakennuslakiin ja -asetukseen, joissa
22222: vaikuttavien ominaisuuksien heiketessä melun            on useita ääneneristystä koskevia säännöksiä ja
22223: ja yksilön eri sairauksien välinen riippuvuus           määräyksiä. Uudisrakennuksia koskevat lisäksi
22224: käy vähemmän selkeäksi. Silti on täysin ilmeis-         Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, joka on
22225: tä, että verraten vähäinenkin melu on ihmi-             tullut voimaan 1. 7. 197 6 siitä annetun sisä-
22226: selle haitallista.                                      asiainministeriön päätöksen (86 7/7 5) mukaises-
22227:    Ympäristönsuojelun yleinen tavoite on mm.            ti, sisältyvät ääneneristysmääräykset. Yksittäi-
22228: ympäristön puhtauden, terveellisyyden ja viihtyi-       siin melutapauksiin voidaan puuttua terveyden-
22229: syyden säilyttäminen tai niiden palauttaminen,          hoitolain ja -asetuksen nojalla sekä käyttäen
22230: jos ympäristö on pilaantumisen takia huonon-            apuna lääkintöhallituksen yleiskirjeessään n:o
22231: tunut. Asetettujen tavoitteiden mukaan melun-           1551 vuonna 1973 antamia melua koskevia ter-
22232: torjunnassa tulee kuulon heikkenemisvaaran li-          veydellisiä suosituksia. Lakiin perustuvia, melu-
22233: säksi pyrkiä poistamaan myös melun muut hai-            päästöjä rajoittavia määräyksiä on annettu mm.
22234: tat. Viihtyisän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympä-        moottoriajoneuvoista ja perämoottoreista.
22235: ristön saavuttamiseksi on otettava tavoitteeksi
22236: huomattavasti matalampi melutaso kuin kuulon                     Suunnitelmat meluntorjunnan
22237: suojelemisen kannalta olisi välttämätöntä. Kos-                         kehittämiseksi
22238: ka suhteellisen vähäiselläkin melulla on mielen-           Ilmansuojelu- ja meluntorjuntatoimikunnan
22239: terveydellisesti haitallisia vaikutuksia, on tällä      mietintöön (Komiteanmietintö 1973: 6) sisäl-
22240: menettelyllä myös terveydellisiä perusteita.            tyy ehdotus meluntorjuntalaiksi sekä meluntor-
22241:    Meluntorjunnassa pidetään ensisijaisena kei-         junnan hallintoa koskevaksi laiksi. Lakiehdotuk-
22242: nona melunlähteen vaimentamista eli melupääs-           sen mukaan melua olisi ensi sijassa rajoitettava
22243: töjen pienentämistä. Toissijaisesti pyritään vai-       melunlähteissä esimerkiksi ottamalla huomioon
22244: kuttamaan ehkäisevästi melun leviämiseen eri-           meluntorjunta teollisuuden prosesseja ja konei-
22245: laisten toimintojen sijoittamisella. Kolmantena         ta suunniteltaessa ja huollettaessa. Tärkeä väli-
22246: keinona on melun kohteen suojaaminen.                   ne meluntorjunnan edistämiseksi olisivat melua
22247: 4                                              1976 vp.
22248: 
22249: aiheuttaville liikennevälineille, työkoneille yms.    yhtäältä työpaikkoja sekä toisaalta yhdyskun-
22250: asetettavat päästönormit. Melua jatkuvasti            tia ja asuinrakennuksia. Saneeraus edellyttää
22251: aiheuttavien laitosten toiminta olisi tältä osin      väistämättä useissa tapauksissa ääneneristyksen
22252: tehtävä luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi. Ilman-      parantamista, joka vaatii huomattavia investoin-
22253: suojelu- ja meluntorjuntatoimikunnan mietinnön        teja. Se voidaan yleensä suorittaa, mitä työpaik-
22254: sekä siitä annettujen lausuntojen perusteella val-    kameluun tulee, koneistojen uusimisen tai teol-
22255: mistellaan sisäasiainministeriössä hallituksen esi-   lisuuden prosessinmuutosten yhteydessä ja, mi-
22256: tystä meluntorjuntalaiksi.                            tä asuinrakennuksiin tulee, rakennusten perus-
22257:    Sisäasiainministeriön asettama lentomelutoi-       korjauksen yhteydessä.
22258: mikunta on mietinnössään (Komiteanmietintö               Meluntorjuntalakiesityksen antamista on pi-
22259: 1976: 7) selvittänyt lentomelun aiheuttamia           dettävä kiireellisenä tehtävänä. Meluntorjunta
22260: haittoja ja niiden torjuntakeinoja erityisesti        on kuitenkin erittäin monitahoinen kysymys ja
22261: maankäytön ja siihen liittyvien ympäristönäkö-        lainsäädännön kehittäminen varsinkin liikenne-
22262: kohtien kannalta. Meluntorjuntalain säätäminen        meluu torjuntaa varten vaatii laajakantoista sel-
22263: ei yksistään luone riittäviä keinoja meluntorjun-     vitystyötä ja suunnittelua. Lain valmistelussa on
22264: nan riittäväksi edistämiseksi. Meluntorjunta          tarkoitus käyttää osin hyväksi ilmansuojelulain
22265: edellyttää pitkän tähtäyksen toimintaa erityises-     säännöksiä, joiden valmistelu on myös vielä kes-
22266: ti yhdyskuntasuunnittelussa ja liikennepolitii-       ken. Pyrkimyksenä on valmistaa ja antaa me-
22267: kassa. Mm. roduntorjunnan kannalta on välttä-         luntorjuntalakiesitys mahdollisimman nopeasti
22268: mätöntä, että ympäristöhallintoa kehitettäessä        ottaen huomioon ympäristöhallinnon alalla vi-
22269: säilytetään läheinen yhteys ympäristönsuojelua        reillä olevat uudistushankkeet ja niihin kytkey-
22270: koskevia asioita käsittelevän hallinnon sekä kaa-     tyvän kysymyksen ympäristönsuojelun lupa- ja
22271: voitus- ja rakennushallinnon välillä.                 ilmoitusjärjestelmästä ja pitäen tavoitteena lain
22272:    Vaikeimman ongelman roduntorjunnassa               voimaantuloa vielä tämän vuosikymmenen puo-
22273: muodostaa olemassa olevien, meluhaittojen vai-        lella.
22274: vaamien ympäristöjen saneeraus. Tämä koskee
22275:       Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1976.
22276: 
22277:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22278:                                                 N:o 329                                                  5
22279: 
22280: 
22281: 
22282: 
22283:                             T i 11   R i k s da g en s     He r r    Ta 1m a n.
22284: 
22285:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             bullerkällan, dvs. minska bulleremissionerna.
22286: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se            I andra hand försöker man hindra spridningen
22287: nr 1834 av den 19 november 1976 till veder-              av buller genom åtgärder i samband med place-
22288: börande med1em av statsrådet för avgivande               ringen av olika verksamhetsformer. En tredje
22289: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks-           metod är att skydda det objekt som utsätts för
22290: dagsman Kaarina Suonio m. fl. undertecknade              buller.
22291: spörsmål nr 329:
22292:                                                          Den rådande situationen beträffande lagstift-
22293:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta              ningen om bullerbekämpning
22294:           i syfte att skydda medborgarna för de
22295:           olägenheter, störningar och faror för              Lagstiftningen om bullerbekämpning består
22296:           hälsan, som förorsakas av buller, och           av ett flertal stadganden om buller, vilka före-
22297:              när är det meningen att för behand-         kommer spridda i särskilda lagar. Det finns
22298:           ling i riksdagen avlåta en 1ag om be-          inga stadganden om de allmänna målen. De
22299:           kämpning av buller?                            stadganden som ingår i de särskilda lagarna
22300:                                                          bygger delvis på principen, att man kan ingripa
22301:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            i missförhållanden först då de i praktiken har
22302: samt anföra följande:                                    blivit tillräckligt klart konstaterade. De nuva-
22303:                                                          rande stadgarna eller statuterna är således inte
22304:    Buller som överskrider vissa gränser inverkar         målinriktade och säkerställer inte i tillräcklig
22305: tydligt på människans hälsa. Om bullrets styr-           grad förebyggandet av buller.
22306: ka, varaktighet och andra drag som inverkar på               Det bör dock konstateras, att det tili vissa
22307: dess störande karaktär försvagas, framstår sam-           delar redan med stöd av den nu gällande lagstift-
22308: bandet mellan bullret och individens olika sjuk-          ningen skulle vara möjligt att i relativt stor
22309: domar mindre k1art. Det oaktat är det upp-               utsträckning främja bullerbekämpningen. Stats-
22310: enbart, att även relativt obetydligt buller är            rådets beslut om bekämpande av buller i arbete
22311: skadligt för människan.                                   ( 730/74), som utfärdats med stöd av lagen
22312:    Det allmänna må1et för miljövården är bl. a.           om skydd i arbete, berör buHerbekämpning i
22313: att bevara en ren, hälsosam och trivsam miljö,            arbetsmiljö. Bullerbekämpningen i boende-
22314: eller att återställa en miljö som försämrats på          mi1jön bygger på byggnadslagen och -förord-
22315: grund av förorening eller annan förstöring. En-          ningen, som innehåller flera stadganden och be-
22316: ligt de uppställda målen bör man vid bullerbe-           stämmelser om ljudisolering. Nybyggnader be-
22317: kämpningen försöka av1ägsna både faran för               rörs dessutom av ljudisoleringsbestämmelserna
22318: nedsatt hörsel och övriga o1ägenheter som för-           i Finlands byggbestämmelsesamling, som har
22319: orsakas av buller. För att kunna skapa en triv-          trätt i kraft genom ministeriets för inrikes-
22320: sam boende-, arbets- och fritidsmiljö bör man            ärendena beslut därom (867/75). Ingripanden
22321: som må1 uppställa en betydligt lägre bullernivå          i ensikilda fall av buller kan göras med stöd av
22322: än vad som skulle vara nödvändigt med tanke              hälsovårdslagen och -förordningen samt med
22323: på skyddande av hörseln. Då även ett relativt            hjälp av de sanitära rekommendationer rörande
22324: obetydligt buller har verkningar som i mental-           buller som medicinalstyrelsen har meddelat i
22325: hygieniskt avseende är skadliga, kan ett sådant          sitt cirkulär nr 1551 år 1973. På lag baserade
22326: förfarande motiveras även från hälsosynpunkt.            bestämmelser som begränsar bulleremissioner
22327: Den metod, som i första hand skall användas              har utfärdats bl. a. beträffande motorfordon
22328: vid bullerbekämpning, anses vara att dämpa               oeh utombordsmotorer.
22329: 1434/76
22330: 6                                            1976 vp.
22331: 
22332:       Planer för utvecklande av bullerbe-           Bl.a. med hänsyn tili bullerbekämpningen är det
22333:                   kämpningen                        nödvändigt, att man vid utvecklandet av miljö-
22334:                                                     förvaltningen upprätthåller en nära kontakt
22335:    Det betänkande som avgivits av kommis-           mellan miljövårdsförvaltningen och planlägg-
22336: sionen för luftvård och bullerbekämpning ( Ko-      nings- och byggnadsförvaltningen.
22337: m1teanmietintö 1973: 6) innehåller ett .förs,Jag
22338: till lag om bullerbekämpning samt tiU lag rö-          Saneringen av redan existerande miljöer som
22339: rande förvaltning av bullerbekämpningen. En-        besväras av buller utgör det svåraste problemet
22340: ligt lagförslaget borde bullret i första hand be-   vid bullerbekämpningen. Detta gäller å ena
22341: gränsas vid bullerkällorna, t.ex. genom att be-     sidan arbetsplatser och å andra sidan samhällen
22342: kämpningen av buller beaktas vid planeringen        och bostadsbyggnader. En sanering förutsätter
22343: och underhållet av industriella processer och       i de flesta fall oundvikligen en förbättrad ljud-
22344: maskiner. Ett viktigt medel för främjande av        isolering, som kräver betydande investeringar.
22345: bullerbekämpningen vore emissionsnormer som         Beträffande buller på arbetsplatserna gäller, att
22346: skulle fastställas för trafikmedel, arbetsma-       isoleringen i allmänhet kan utföras i samband
22347: skiner m.m.dyl. som förorsakar buller. Verk-        med att maskinerierna förnyas eller de in-
22348: samheten vid anläggningar som fortgående för-       dustriella processerna förändras, och beträffande
22349: orsakar buller borde i detta avseende göras be-     bostadsbyggnaderna, att isoleringen kan utföras
22350: roende av tillstånd eller anmälan. Inom minis-      i samband med grundreparation av byggnaderna.
22351: teriet för inrikesärendena bereder man, på bas-        Avlåtandet av en proposition med förslag tili
22352: en av det betänkande som avgivits av kom-           lag om bullerbekämpning bör betraktas som en
22353: missionen för luftvård och bullerbekämpning         brådskande uppgift. Bullerbekämpningen är dock
22354: samt utlåtandena om betänkandet, en rege-           en synnerligen mångfasetterad fråga, och ut-
22355: ringsproposition med förslag tili lag om buller-    vecklandet av lagstiftningen, särskilt med hän-
22356: bekämpning.                                         syn till bekämpningen av trafikbuller, kräver
22357:     Den av ministeriet för inrikesärendena till-    ett omfattande utredningsarbete och planering.
22358: satta flygbullerkommissionen har i sitt betän-      Avsikten är att vid lagberedningen delvis ut-
22359: kande (Komiteanmietintö 1976: 7) utrett de          nyttja stadgandena i luftvårdslagen, vilkas be-
22360: olägenheter som förorsakas av flygbuller samt       redning ännu inte är slutförd. Avsikten är att
22361: metoderna att bekämpa dem, särskilt med hän-        så snabbt som möjligt bereda och avlåta en pro-
22362: syn till mat4kdispositionen och därtill anslutna    position med förslag tili lag om bullerbekämp-
22363: miljösynpunkter. Enbart stiftande av en lag om      ning, med beaktandet av de reformprojekt som
22364: bullerb~kämpning torde inte erbjuda tillräckliga    är aktuella på miljöförvaltningens område och
22365:  medel för ett effektivt främjande av bullerbe-     den tili dem anslutna frågan om ett tilistånds-
22366: kämpningen. Bullerbekämpningen förutsätter          och rapportsystem inom miljövården. Målet är
22367: en verksamhet som bedrivs på lång sikt, särskilt    att lagen skall träda i kraft ännu under detta
22368:  inom samhällsplaneringen och trafikpolitiken.      årtionde.
22369:      Helsingfors den 23 december 1976.
22370: 
22371:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
22372:                                              1976.vp.
22373: 
22374: Kirjallinen kysymys n:o 330.
22375: 
22376: 
22377: 
22378: 
22379:                                  Salolainen: Asunto-osakkeen vuokratulon verotukseSita eräissä ta-
22380:                                      pauksissa.
22381: 
22382: 
22383:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22384: 
22385:    Jos eläkkeen varassa oleva henkilö asuu lähi-       Edellä kuvatut tapaukset ovat erittäin yleisiä
22386: omaisen omistamassa huoneistossa ja suorittaa       ja voidaan puhua varsin vakavasta epäkohdasta
22387: vain vuokranvastikkeen, verottaa verottaja kui-     verotusjärjestelmässämme, joka olisi pikaisesti
22388: tenkin omistajaa olemattomasta vu()kratulosta       korjattava.
22389: 3 % asunnon verotusarvosta. Tällaisessa tilan-         Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
22390: teessa eläkeläinen joutuu anomaan lisää asumis-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22391: tukea voidakseen maksaa korkeammlln! vuokran,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22392: minkä lähiomainen joutuu perimään verotusta         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22393: varten.
22394:    Sama on tilanne, jos kysymyksessä on opis-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22395: kelija, jonka vuokranmaksukyky on olemad:on.                 ryhtyä poistaakseen verovelvollisen epä-
22396: Jos hänkin maksaa lähiomaiselleen vain vastike-              oikeudenmukaisen kohtelun silloin, kun
22397: vuokran, verotetaan huoneiston omistajaa kuten               hän on antanut lähiomaiselleen asunnon
22398: em. eläkeläisen tapauksessa.                                 vain vuokranvastiketta vastaan?
22399:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1976.
22400: 
22401:                                          Pertti Salolainen
22402: 
22403: 
22404: 
22405: 
22406:                                                                         t, . . .
22407: 2                                                    l976'\tp:
22408: 
22409: 
22410: 
22411: 
22412:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22413:                                ''!•   ;'·'•".'
22414: 
22415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          säännöksellä saada aikaan poikkeusta lain sovel-
22416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lutusalaan eikä saada myöskään aikaan mitään
22417: olette 23 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn             uutta harkintaverotusmuotoa, jolla asuntotulon
22418: kirjeenne ohella toimittanQit · valtioneuvoston         piiriin tulisivat sellaisetkin asunnot, jotka eivät
22419: asianomaiselle jäsenelle · jäljennöksen kansan-         ole omistajansa käytössä. Tästä on osoituksena
22420: edustaja J>ertti Salolaisen näin kuuluvasta .kir-       sekin, että säännöstä ehdotettiin sovellettavaksi
22421: i'amsesta kysymyksestä n:o ,330: '.          ·          jo vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa,
22422: \ ...
22423:     "-'-                              . .;,      ~
22424:                                                         vaikka. lakiesitys annettiin Eduskunnalle·· vasta
22425: ·. · · ··· · :Mihin toilnenpiteisiin Hallitus aikoo huhtikuussa 1975 ja laki· vahvistettiin ·heinä:
22426:              ryhtyä poistaakseen verovelvollisen epä~ kuussa 1975.                                          ·. ·
22427:             oikeudenmukaisen kohtelun silloin, kun         Verohallitus on kuitenkin verotoimistoille
22428:              hän on antanut lähiomaiselleen asunnon antamissaan ohjeissa tulkinnut asuntotulovero-
22429:              yain vuokranvastiketta vastaan?            lain 10 §:ri säännöstä toisin kuin edellä on esi~
22430:         Vasta~ksena kysymykseen esitän kunnioitta- tetty. Verohallitus on säännöstä tulkitessaan
22431: W;asti seura~:tyaa:                                     katsonut,.että
22432:                                                                 · ·      asuntotuloverolain 10 §:n· sään~
22433:                                                         n8s koskisi    yleisesti sell,aisia tapauksia, ·joiss~
22434:       . Asunfot*lon . verottamisesta _eräissä ' tapauk- asunto on. luovutettu toisen käyttöön. joko ko-
22435: sissa annettuun lakiin ( 505/73)' joti jäljem- konaan vastikkeetta tai selvästi käypää vuokiaa
22436: pliiii~ ·kutsUtaan asuntotuloverolaiksi,. tehtiin 4 alemmasta vastikkeesta, · esimerkiksi yhtiövas~
22437: päivänä hel:nälöiutå 1975 anhetull~ lailia (526/ tikkeesta. Verohallituksenohjeissa on kuitenkin
22438: 75) eräitä muutoksia. Tässä yhteydessä lisät- mail}ittu, että jos asunnosta saadun tulon. vähäi-
22439: tiin lain 10 §:ään, jonka mukaan asunnosta syys on johtumit esimerkiksi suurista vuosikor-
22440: saatu muu tulo vahvistetaan erikseen, y~p:m:, .. jau(lmenoista tai siitä syystä, etitä vuokra on
22441: kierron estämistä tarkoittava 'säännös. s&l'triu~ · ..:jääfiyl>saamatta vuokralaisen maksukyvyttömyy-
22442: kaan verotettava tulo asunnosta on vahvistet- den vuoksi, tätä ns. takuutuloa ei määrätä. Li-
22443: tava aina vähintään asuntotulon suuruiseksi, säksi verohallitus on ohjeissaan katsonut, että
22444: jos muu tulo asunnosta on ollut pienempi kuin sovellettaessa lain 10 §:n säännöstä asuntotulo-
22445: asuntotulo samalta ajalta laskettuna tai jos verolaissa säädettyjä 150 000 ja 50 000 markan
22446: asunto on luovutettu toisen asunnoksi korvauk- verovapaita määriä ei oteta huomioon, vaan
22447: setta. Lainmuutoksen tarkohuksena oli, kuten tulo määrätään asunnon koko verotusarvon pe-
22448: hallituksen esityksen perusteluistakin selvästi rusteella, koska kysymyksessä ei ole veroveivoi-
22449: käy ilmi, estää mahdollisuus kiertää asuntotulo- lisen tai hänen perheensä käytössä oleva asunto.
22450: verolain säännöksiä siten, että verovelvollinen            Kun verohallituksen verotoimistoille auta-
22451: antaisi omassa käytössään olevan asuntonsa missa ohjeissa asuntotuloverolain 10 §:n sään-
22452: osaksi vuotta vuokralle vain nimellisestä vastik- nöstä on tulkittu edellä esitetyllä tavalla, on
22453: keesta välttääkseen maksamasta asuntotulove- tämä !tapauksissa, joissa kysymyksessä useinkin
22454: roa tältä ajalta. Tällainen mahdollisuushan on on ollut lähiomaiselle vain yhtiövastikkeesta
22455: olemassa lähinnä kesäasuntoina käytettävien va- vuokralle annettu asunto, johtanut po. tulon ve-
22456: paa-ajan asuntojen kohdalla. Asuntotuloverolain rotukseen. Näiden verotuksien perustana oleva
22457: mukainen asuntotulo vahvistetaan vain sellai- asuntotuloverolain 10 §:n tulkinta on monissa
22458: sesta asunnosta, jota verovelvollinen käyttää tapauksissa saatettu valitusteitse lääninoikeuk-
22459: omaan tai perheensä asumiseen tai vapaa-ajan sien ratkaistavaksi. Hallitus seuraa oikeuskäy-
22460: viettoon sekä sellaisesta asunnosta, joka on ol- tännön kehitystä ja samalla selvitJtää, onko
22461: lut varattuna sanottuun käyttöön. Lainmuutok- asiassa ryhdyttävä toimenpiteisiin pykälän sana-
22462: sen •tarkoituksena ei suinkaan ollut lain 10 §:n muodon selventämiseksi.
22463:            Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1976.
22464: 
22465:                                                                               Ministeri Jouko Loik~t-t
22466:                                                N:o 330                                                3
22467: 
22468: 
22469:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22470: 
22471:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         tillämpningsområde eller någon ny form av be-
22472: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         skaittning enligt prövning, genom viiken bo-
22473: av den 23 november 1976 tili vederbörande             stadsinkomst skulle beräknas också för sådana
22474: medlem av staitsrådet översänt avskrift av föl-       bostäder som inte används av ägarna. Detta
22475: jande av riksdagsman Pertti Salolainen ställda        framgår även av att stadgandet föreslogs bli
22476: skriftliga spörsmål nr 330:                           tiliämpat redan vid beskat:tningen för år 1975,
22477:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ehuru lagpropositionen avläts rtili riksdagen
22478:          ta för att göra slut på det orät:tvisa be-   först i april1975 och lagen stadfästes i juli sam-
22479:          mötande som skattskyldig utsätts för         ma år.
22480:          när han har överlåtit en bostad 'tili en         Skattestyrelsen har emellertid i sina anvis-
22481:          nära anhörig uteslutande mot hyres-          ningar tili skattebyråerna tolkat stadgandet i
22482:          vederlag?                                    10 § lagen om skatt på bostadsinkomst annor-
22483:                                                       lunda än vad som har anförts i det föregående.
22484:     Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-        Skattestyrelsen har i sin tolkning av stadgandet
22485: samt anföra följande:                                 ansett att detta i allmänhet skulle gälla sådana
22486:     I lagen om beskattning av bostadsinkomst i        fall då bostad har ställts tili annans förfogande,
22487: vissa fall ( 505/73), nedan kallad lag om skatt       antingen he1t vederlagsfritt eller mot ett veder-
22488: på bostadsinkomst, gjordes vissa ändringar            lag som klart understiger gängse hyra, t.ex.
22489: genom en lag av den 4 juli 1975 (526/75).             mot bolagsvederlag. I skattestyrelsens anvis-
22490: Härvid fogades tili 10 § i den förstnämnda            ningar har emellertid nämnts, att såvida in-
22491: lagen, enligt vilken annan inkomst av bostad          komst av bostad har blivit obetydlig t.ex. tili
22492: än bostadsinkomsten fastställs särskilt, ett stad-    följd av stora utgifter för årsreparationer eller
22493: gande som syftar tili att förebygga kringgående       på grund av att hyra inte har influtit emedan
22494: av skatt. Enligt nämnda stadgande skall den           hyresgästen har varit oförmögen aut betala den-
22495: beskattningsbara inkomsten av bostaden alLtid         na, bestäms intet dylikt s.k. garantibelopp.
22496: fastställas åtminstone tili beloppet av bostads-      Dessutom har skattestyrelsen i sina anvisningar
22497: inkomsten, om annan inkomst av bostaden un-           ansett, aut när stadgandet i 10 § lagen om skatt
22498: der skatteåret har varit mindre än motsvarande,       på bostadsinkomst tiliämpas, de skattefria be-
22499: för samma tid beräknade bostadsinkomst ellet          lopp av 150 000 och 50 000 matk, om vilka är
22500: om bostaden vederlagsfritt har överlåtits som         stadgat i samma lag, inte bör beaktas, utan in-
22501: bostad åt annan. Syftet med lagändringen var,         komsten bestäms på grundvalen av bostadens
22502: såsom tydligt framgår av regeringens proposi-         hela beskattningsvärde, då det inte rör sig om
22503: tion i saken, att förebygga ett eventuellt kring-     en bostad som används av den skattskyldiga
22504: gående av stadgandena i lagen om skatt på bo-         eller hans familj.
22505: stadsinkomst så att skattskyldig måhända för              Då stadgandet i 10 § lagen om skatt på bo-
22506: en del av åtet hyr ut en bostad, som han själv        stadsinkomst har rtolkats på ovan anfört sätt i
22507: disponerar, mot ett enbal1t nominellt vederlag        de anvisningar som skattestyrelsen har utfärdat
22508: för att inte behöva betala skatt på bostads-          tili skattebyråerna, har detta i månget fall, då
22509: inkomst för nämnda tid. En dylik möjlighet            det rört sig om uthyrande av bostad tili nära
22510:  står som känt närmast tili buds i fråga om så-       anhörig enbart mot bolagsvederlag, lett tili att
22511: dana fritidsbostäder som används såsom som-           berörda inkomst har blivit beskattad. Frågan
22512: marbostäder. Enligt lagen om skatt på bostads-        om den tolkning av 10 § lagen om skaut på
22513: inkomst fastställs bostadsinkomst endast föt          bostadsinkomst, som härvid har legat tili grund
22514: sådan bostad, som skattskyldig eller hans familj      för beskattningen, har i flera fall genom be-
22515: använder för boende eller fritidsvistelse, samt       svär hänskjutits tili länsrätterna för avgörande.
22516: för sådan bostad, som har varit reserverad för        Regeringen följer med hur rättspraxis utvecklar
22517:  dylikt bruk. Avsikten med lagändringen vat           sig och utreder samtidigt huruvida åtgärder bor-
22518:  ingaluoda att genom stadgandet i lagens 10 §         de vidtas i syfte att förtydliga paragrafens or-
22519:  åstadkomma något undantag i fråga om lagens          dalydelse.
22520:       Helsingfors den 21 december 1976.
22521:                                                                          Minister Jouko Loikkanen
22522:                                                    1976 vp.
22523: 
22524: Kirjallinen kysymys n:o 331.
22525: 
22526: 
22527: 
22528: 
22529:                                      Kuusio: Työsuojeluv,iranomaisten ja tekinillisen tarkastuslaitok-
22530:                                         sen kaivostoimiston yhteistoiminnan tehostamisesta.
22531: 
22532: 
22533:                            E d u s k u n n a :n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22534: 
22535:      Työsuojclun valvoonaista HeLsingissä 16 päi-         ritetun ta'11kastu:ksen yhteydessä ei Ole puututtu
22536: vänä helmikuuta 1973 annettu [aki ( 131/73)               kyseisiin työsuojeluviranomaisten · pöytäkirjassa
22537: on. mää,ritellyt työsuojeluviranomaisten tehtä-           mainitsemiin epäkohtiin.
22538: väksi valvoa 28 päivänä kesäkuuta 1958 anne-                 Kuolemaan johltlaneen tapatocman ailustavassa
22539: tun työturvalHsuuslain ( 299/58) noudattamis-             selv1~telyssä on voitu todeta, että työsuojelu-
22540: ta. TyöSIUojeluva.lvontailain selkä työturvlill:lisuus-   piirin pöytäkirjassaan mainitsemilla korjauseh-
22541: lain perusteella on myös työsuoje1uviranomai-             dotuksiJ!ta oHsi !kyseinen onneuomuus voitu
22542: s1lila oikeus suorittaa tarkastuksia~ kai'VoksJssa        väLttää.
22543: ja muissakin vastaavissa työkohte1ssa, jotka toi-            Ny:kyinen tillanne kahden eri viranomaisen
22544: saalta on säädetty tkauppa- ~a teoJJ:isuusminis-          tarkastajan eri.laisesm suhtautumisesta työtur-
22545: teriön ruaisen tekni1Hsen tarkastmda1toksen val-          vallisuuteen on vaarantanut ratkaisevasti kai-
22546: vontaan.                                                  vostyöturvallisuutta. Siksi olisi selvitettävä
22547:      Marraskuun 8 päivänä 1976 sattui kuole-              miiLlä tavoin eri viranomaisten yhteistoimintaa
22548: maan johtanut ~tapaturma Mylilykoski Oy:n Lui-            voidaan edelleen kehittää.
22549: konlahden kaivoksessa.                                       Edellä olevaan viitaten esitän va1tiopäiväjär-
22550:  · . Kuopion työsuoje.lupiirri on suorittanut pu-         jest)'lksen 37 §:n 1 momentin noja1Jl.a valtio-
22551: heena olevassa ikaivotksessa rtarkastuikset 18. 4.        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22552: ja 22. 5. 1975 (pöytäikirja n:o 296). Tarkas-             seumava:n iky,symyiksen:
22553: tttrksen yhneydessä on nodlettu mm. seuraavaa:
22554: "Henk1lökuljetukseen tarkoitettujen hissien ve-                     Onko Hallit~s tietoitllen suta, että
22555: räjät tulee vamstaa Jaittein, jotka estävät hissin               kaivosten työturvaillisuuden tarkastustoi-
22556: liil\Jkeellelähdön, :miJkåili verä.jä ei ole !kiinni.            m~nna:ssa on esiintynyt puutteita ja si-
22557: Hissikor1t tuiee ViaJtUSJtaa suojapuomilla, jdka                 ten vaarantanut kaivostyön turvatlisen
22558: estää työnnekij·än horjahta1111isen kuilun seinä-                jatkamisen, ja jos on,          ,
22559: mää vasten. Työturvahlisuuslaki ( 299/58) 28                        aikooko Hadlitus ohjata esimerkiksi
22560: §. Räjähdysainedumpperh on varustettava suo-                     työturva11isuus:lain valvonnan yksin-
22561: jakatoksella. Va:laisimet on järjestettävä ja käsi-              omaan työsuojeluviranomaisten suor1tet-
22562: jarru on kunnostettava. Työturvallisuuslaki                      tava'ksi tai aikooko Hallitus ryhtyä mui-
22563:  (299/58) 29 §."                                                 hin ·to1tnenpiteisiin, joilla työsuojeluvi-
22564:      Tämän työsuojelupiirin na:rikaJstuksen jä~keen              ranomaisten ja .tekniihlisen tat1bstuslai-
22565: on teknillisen tarkastuslaitoksen kaivostoimis-                  toksen kaivostoimiston yhtcisto1tnintaa
22566: to suor1ttanut tarikll!Stuksen Luikortiahden kai~                voidaan ~tehostaa?
22567: vokses,sa 19. 8. 1976 (n:o 2150/381/76). Suo-
22568:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1976.
22569: 
22570:                                                 Matti Kuusio
22571: 
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 1435/76
22576: 2                                              1976 vp.
22577: 
22578: 
22579: 
22580: 
22581:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22582: 
22583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen tehtäviin. Kaivostyön turvailiHsuutta koske-
22584: mainitussa ·uatikoi:tuksessa Te, Herra Puhemies,      vat säännökset edellyttävät näin ollen sekä työ-
22585: olette 23 päi~änä marraskuuta 197 6 päivätyn          suojeluviranomaisten että kauppa. ja teollisuus-
22586: ki11jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ministeriön alais.ren tarkastusviranomaisten lciin-
22587: asianomaisell.e jäsene1le jäljennöksen kansan-        teää .yhteistyötä.
22588: edustaja Kuusion näin kuuluvasta kirjallisesota           Työsuojelun piirihaJtl:into suoritti malmikai·
22589: kysymyksestä n:o 331:                                 voksissa tarkastuksia vuonna J 97 4 kolmetoista
22590:                                                       kertaa jlt- vuonna 1975 seitsemäntoista kertaa.
22591:            Onko HaJ:litus tietoinen si:itä, että      Teknillisen tarkastuslaitoksen suorittama kai-
22592:        kaivosten työturvallisuuden tark~tustoi­       vosten työturvaMisuusvalvonta kohdistuu noin
22593:        mi:nnassa on esiintynyt puutteita ja si-       1 600 maan a!lla tari avolouooksillla ,työskente-
22594:        ten vaarantanut kaivostyön turvaHisen          levän kaivosmiehen työturvallisuuteen. Teknil-
22595:        ,jatkamisen, ja jos oo,                        lisen tal'ikastuslaitoksen vailvonnan uillkopuolelle
22596:           aikooko· Hallitus ohjata esimerkiksi        jää noin 6 000 muuta kai~osteohlisuudessa työs-
22597:        työturva1lisuusJain valvonnan yksin-           kentelevää työntekijää kuten esimerkiksi maan~
22598:        omaan työsuojeluviranomaisten suoritet-        pääilisten korjaamo~den, rikaSitalmoiden ja vas-
22599:        tavaksi tai aikooko Ha1litus ryihtyä mui-      taavien [aitoksien työntekijät. Teknillisen ll:arc
22600:        hin toimenpiteisiin, joilla työsuojeluvi-      kastuslaitoben valvontatoiminta ei myöskään
22601:        ranomaisten ja tekniiliHsen tatibstushi-       koske maan a!lla eikä maan pääHä tapahtuva5sa
22602:        toksen kaivostoimiston yhteistoimintaa         työssä muun muassa työsopimuslain (320/70),
22603:        voidaan tehostaa?                              työaikalain ( 604/46), vuosiilomalain ( 272/
22604:                                                       73), nuorten työntekijäin suojelusta annetun
22605:     Vastaurosena k)llsymykseen esitän kunnioitta-     lain '( 669/6 7) elkä työsuojelun va!lvonnasta
22606: vasti seuraavaa:                                      annetun ~ain ( 131/73) noudattamista.
22607:     Työturva!Hsuuslain ( 299/58) säännökset               Kun kysymyksessä tarkoitettuun onnetto-
22608: ikoskevat ,tietyin poi!kikeuksin kaikkea työ- ja      muuteen johtaneiden syiden selvittely on vielä
22609: virkasuhteessa tehtävää työtä. Lain 8 §:ssä on        lresken, ei onnettomuuden syis.tä voida sanoa
22610: Hsäksi säädetty: "Jos !l:yöturval!lisuudesta iossa-   ehdottoman varmaa. Syiden selvittyä tullaan
22611: kin työssä on voLmassa erityisiä säännöksiä,          niiden johdosta ryhtymään ta:rpeel!lisiin .toimen-
22612: noudatettakoon sdlaisessa työssä tämän bin            piteisiin vastaavanlaisten onnettomuuksien vält-
22613: ohella myös niit'ä." Kaivoslain (503/65) 56           tämiseksi. Seuraavassa tarkastellaan viranomais-
22614: § :.ssä on vastaavasti säädetty, että kaivostyön      ten yhte~styön lrehittämis:tarvetta.
22615: harjoittajan velvo1Hsuus on järjestää ,fyöturval-         HaMituksen saamien selvitysten mukaan ky-
22616: Hsuus noudattaen ikaivos•lain ja työturvallisuus-     symyksessä tarkoiuetussa tapauksessa sekä työ-
22617: lain säännöksiä. Työturvrullisuus[ain 8 . § :n tar-   suojelup1irin piiritoimisto että teknillisen tar-
22618: ko1ttamia 'säännöksiä sisältyy· !kaivos'laLn ohella   kastus•laitoksen kaivostoimisto ovat suorittaneet
22619: muun muassa myös sätehlysuojausfakiin (17 4/          turva1Hsuustarkastuksi1a !kaivokses1sa. Työsuoje-
22620: 57), paineast·ialakiin ( 98/73), myrkkylakiin         lupiirin ,tarkastukset suoritettiin noin :puolitois-
22621: ( 309/69) .ja lakiin räjähdysvaarahlisista aineista   ta vuotta ennen onnettomuutta. Teknillisen
22622: (263/53 ).                                            tarkastuslaitoksen ikaivostarika:staja on suoritta-
22623:     Työturvallisuuslain noudattamista valvovai:       ii.ut ;tarkastuksia sekä vähän ennen edellä mai-
22624: työsuojduviranomaiset ja kaivos[ain noudatta-         niutua .työsuojei1upHrin ta11kastusta että ·tämän
22625: misen valvonta kuuluu kauppa- ja teollisuus-          vuoden tammikuus,sa ja elOkuussa. Saatujen sel-
22626: ministeriön alaisen tdmi:Hisen tarkastus1aitok-       vitysten mukaan asianomaiset viranomaiset ei-
22627:                                                  ·N:o -.331                                             3
22628: 
22629: vät ole riittävässä määrin tiedottaneet toisi.tlleen   ranomaisten yhteistyö tavkastustoimiooan osalta
22630: suor1ttamistaan tarkastuksista ja antamistaan          on oJilut ~säännösten tarkoituksen huomioon ot-
22631: ohjei:sta. Usäksi viranomaiset ovat antaneet           taen purutteeiliista.
22632: samoista asioista jossakin määrin toisistaan              Hatlituksen lkäsitytksen mukaan on mahdol-
22633: poikkeavia ohjeita epäkohtien ja puutteel:Hsuuk-       lista ja tarpeen nopeasti saada aikaan seihlaiset
22634: sien korjaami,seksi. Vaikka ohjeiden ja neuvo-         ohjeet ja menetooly:tapamääräykset, joiLla kysy-
22635: jen erilaisuus osittain 'Selhltyykin a~sianomaisen     myksessä rt:arkoiitetut puutteet ja työn ·turvalli-
22636: lainsäädännön sisäHöstä, 01t1 haldituksen käsityk-     suuden valvoMan !kannalta haitalHset epäsel-
22637: sen mukaan ilmeistä, että kyseess,ä olevien vi-        vyydet voidaan po1staa.
22638:       HeiJsingissä 22 päivänä joulukuuta 1976.
22639: 
22640:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
22641: 4                                            1976 vp.
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646:                           T i11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
22647: 
22648:   I det :syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnmgen        digheterna och tillsynen över efterlevnaden av
22649: anger har Ni, Herr T.atl.man, med Eder skrive1se   gruvlagen ankommer på tekniska inspektoratet,
22650: av den 23 november 197 6 tiU vederbörande          som underlyder handels- och industriministe-
22651: medlem av statsrådet för avgivande av svar         det. Stadgandena rörande säkerheten vid gruv-
22652: översänt avskrift av följande av dksdagsman        arbete förutsätter således ett intimt samarbete
22653: Kuusio underteoknade spörsmM nr 331:               meUan arbetarskyddsmyndigheterna och de
22654:                                                    inspdktionsmyndigheter som underilyder han·
22655:           Ar Regeringen medveten om ant det        dels- och industriministeriet.
22656:        förekommit brister i fråga om inspek-           Arbetarskyddets distriktsförvaJtning verk-
22657:        tionen rörande säkerheten vid arbete i      ställde ins:pehioner i ma!tmgruvor tretton gån-
22658:        gruvor, vnket har äv,entyrat möjlighe-      ger år 1974 och s,jutton gånger år 1975. Den
22659:        J)erna att tryggt fortsätta gruvarbetet,    tillsyn över arbetarskyddet i gruvor som utövas
22660:        och om så är f,aJllet,                      av tekni~ka inspeiktoratet är indktad på 1 600
22661:           ämnar Regeringen ordna ti1lsynen         under markytan el:ler i dagbrott arbetande
22662:        över efterlevnaden av lagen om skydd        gruvarbetares säkerhet vid arbetet. Utanför
22663:        i arbete så, att den ankommer endast        teknisika inspeiktoratets rtillsyn står ca 6 000
22664:        på arbeta1.1s:kyddsmyndigheterna, eller     andra arbetare inom gruvindustrin, såsom t.ex.
22665:        ämnar Regeringen vidtaga andra åt-          arbetstagarna i re;parationsverkstäder, anrik-
22666:        gärder, 'genom vilka samarbetet mel!lan     n1ngs:verrk och andra motsvarande anläggningar
22667:        arbetarskyddsmyndigheJ)erna och gruv-       O\Canför markytan. Tekn~ska inspdktoratets till-
22668:        byrån vid Tekn~ska inspektoratet kan        syns:v·erksamhet avser inte heiler, varken i ar-
22669:        effekti veras?                              bete under eller ovanför markytan, efterlev-
22670:                                                    naden av bl.a. [agen om arbetsavtal (320 /70),
22671:     Såsom svar på deuta spörsmål får jag vörd-     arbetstids'tagen ( 604/46) , semesrerlagen ( 272/
22672: samt anföra föl:jande:                             7 3 ) , lagen om skydd för ungru arbetstagare
22673:     Stadgandena i 1-agen om s:kydd i a11bete       ( 669/6 7 ) och ej heller hgen om tillsynen över
22674:  ( 299/58) avser på vi,ssa undantag när al:lt      arbetars:kyddet ( 131/7 3 ) .
22675: arbete som uttörs i arbets- och tjänsteförhål-         Då undersökningarna beträffande den i
22676: lande. I lagens 8 § har därtihl stadgats: "Äro     spörsmålet avsedda olyckan ännu inte är slut-
22677: särski'lda stadganden gällande angående arbet,s-   förda, kan ingenting absolut säkert sägas om
22678: s:kyddet i visst arbete, :skola i sådant arbete    orsakerna tili olyckan. Efter det orsakerrta bli-
22679: vid sidan av denna lag även des,sa iända tHl       vit utredda kommer erforderliga åtgärder att
22680: efterrättelse." I 56 § gruvlagen (503/65) har      vidtas for undvikande av olyckor av motsva-
22681: på motsvarande sätt stadgats, att idkare av        rande slag. I det följande granskas behovet
22682: gruvdrift M~gger att ordna säkerheten vid ar-      av ett utvecklande av samarbetet mellan myn-
22683: bete med iahtagande av stadgandena i gruv-         digheterna.
22684: :lagen och arbetsskyddslagen. De stadganden            Enligt utredningar som regeringen inhämtat
22685: som avses i 8 § lagen om skydd i arbete ingår      i det i spörsmålet avsedda fallet har såväl
22686: utom i gruv:lage:n bl.a. även i lagen om strål-    arbetarskyddsdistriktets distriktsbyrå som gruv-
22687: ningsskydd (17 4/57) , 1agen om tryckkärl          byrån vid tekniska inspektoratet verkställt sä-
22688:  (98/73 ), lagen om gifter (309/69) och Iagen      kerhetsinspektioner i gruvan. Arbetarskydds-
22689: om exP'losionsfar:1iga ämnen (263/53 ).            distriktets inspektioner verkställdes ca ett och
22690:     Tillllsynen över efterlevnaden av lagen om     ett halvt år före olyckan. Gruvinspektören vid
22691: skydd i arbete handhas av arbeta11skyddsmyn-       tekniska inspektoratet har verkställt inspek-
22692:                                              N:o 331                                              5
22693: 
22694: tioner såväl något före arbetarskyddsdistriktets   ligt regeringens uppfattning uppenbart, att sam-
22695: ovan nämnda inspektion som i januari och           arbetet mellan ifrågavarande myndigheter be-
22696: augusti innevarande år. Enligt de erhållna ut-     träffande inspektionsverksamheten varit brist-
22697: redningarna har vederbörande myndigheter           fälligt med beaktande av ändamålet med stad-
22698: inte i tillräcklig mån informerat varandra om      gandena.
22699: de inspektioner de verkställt och de direktiv         Enligt regeringens uppfattning är det möj-
22700: de givit. Vidare har myndigheterna angående        ligt och nödvändigt att få tili stånd direktiv
22701: samma frågor givit sinsemellan i någon mån         och procedurbestämmelser, medelst vilka de
22702: avvikande direktiv om hur olägenheterna och        i spörsmålet avsedda bristerna kan avhjälpas
22703: bristerna skall avhjälpas. Fastän olikheterna i    och de med hänsyn tili tillsynen över säker-
22704: direktiven och råden delvis förklaras av inne-     heten betungande oklarheterna kan avlägsnas.
22705: hållet i vederbörande Iagstiftning, är det en-
22706:      Helsingfors den 22 december 1976.
22707: 
22708:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
22709: ..   .~   ..   ·;.:..
22710:                                                  1976 vp.
22711: 
22712: Kirjallinen kysymys n:o 332.
22713: 
22714: 
22715: 
22716: 
22717:                                     Pohjonen ym.: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiriin suunniteltujen
22718:                                        toimihenkilöiden lomautusten peruuJttamisesta.
22719: 
22720: 
22721:                           Ed u s kun il1 a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
22722: 
22723:     Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri oo kirjeellä           Lomautusuhan alaiseksi joutuneet toimihen-
22724: n:o 2702/R-504 24. 8. 1976 iJmo1ttanut toimi-           kilöt ovat palvcllleet va1tiota hyvin pitkään,
22725: henkilöiden sy>ksyn iomauttamistavpeen olevan           Keskimääräinen tPllllvelusai:ka oo [ähes 20 vuot-
22726: 34 työnjohtajaa, 6 ikirjuria ja 5 varastonhoitajaa      ta. Kun Hsäksi heidän keski-ikänsäkin on yli 50
22727: eli yhteensä 45 toim1henki!löä.                         vuotta, heidän sijoittumisens.a yksityisille työ-
22728:     Edellä mainitun jälkeen on laadittu lisätyö-        markkinoille on erittäin vaikeaa. Lomautusuhoo
22729: ohjelmia, jovka J..iilkeooeministeriöstä saatujen       alaisena olevat toimihen!khlöt asuvat [ähes kaik-
22730: ,tietojen mukaan ovat johtaneet sJihen, että            H maaseutualuei'lia, joissa työH.Lsyystilanne on
22731: TVL:n Vaasan piiril1le oo tu[ossa ko!l!mannessa         tiiHä hetikellä hyvin huolestuttava.
22732: 1isätyöohjelmassa 2.8 mmk marras-joulukuun                  Kun TVL:n Vaasan piirissä on useita työ-
22733: ajaksi.                                                 kohteita, joiden avulla tyällisyy~kysymys voi-
22734:     Ra:kennustoimiruailla suoritettujen tlaskelmien     daan hoitaa lomautusuhan alaisena o1evien kan-
22735: mukaan edellä mam1ttu lisätyöohjelma työllistää         nalta parhaailla ma:hdohlise:lla tavailila, tuntuu
22736:  15 työnjohtajaa, 4 tlcirjuria ja 3 varastonhoita-      tämäntapaisen [omautusuhan anto suorastaan
22737: jaa. KU!ll toimialan saamien tietojen mukaan            epäinhimiHiseltä ja valtion ollessa työnantajana
22738: tlisätyöohjelman rahoituksen yhteydessä tullaan         tuomilttava!lta.
22739: toteamaan, ettei toimihenkitlöitä saa irtisanoa             Lomautusuhan ahi~sena olevat tietävät, m1ten
22740: eikä 1omauttaa, jää siten yli tarpeen sijoitetta-       paljon tieoloja olisi vielä korjattava TVL:n
22741: vaksi 19 työnjohtajaa, 2 ikirjuria ja 2 varaston-       Vaasan piirin aJueeilla, jotta ne saataisiin edes
22742: hoitajaa eli yhteensä 23 toimihook~löä.                 tyydyttävähle tasoHe. Sen vuoksi on hyvin
22743:     Kolmannen Hsätyöohjei1man 2.8 mmk korjaa            ymmärrettävää se katkeruus, joka heidän kes-
22744: tilanteen edehlä_ mainitum tavoin vain kuJuvan          kuudessaan täUä hetkeHä vallitsee. M~äii tode-
22745: syksyn os·alta. Raikennustoimiala11a on suori-          taan, että lii:kaa työvoimaa on olemassa, tulisi
22746: 'tethi toi<mihenkilöiden tarvelaskelma vuodelle         sen vähentämi,sen tapahtua ns. luonnoililista tietä
22747:  1977 tammi-toukokuun ajaHe. Tä!l!löm on pää-           eikä ainakaan siMoin, kun yksityisdlä puolella
22748: dytty seuraavaan tarpeeseen: työnjohtajia 57'           vaHitsee ankara työttömyys.
22749: kirjureita ja aarborantteja 37' val'astonhoitajia          Ede1lä olevaan !Stekä vahiopäiväjärj~estyksen
22750:  12 eli yhteensä 106. Kun pi~rissä on rtäHä het-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
22751: ikeHä työnjohtajia 88, ::(cirjureita ja ia!horantteja   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22752:  41, varastonhoitajia 17 eli yhteensä 146 toimi-        seuraavan kysymyksen:
22753: henkHöä, tulee vuodenvaihteen lomautustar-
22754: peeksi siten yhteensä 40 toimihenki[öä jakau-                     Onko HaiHtu:s tietoinen Vaasan de-
22755:  tuen seuraavasti: 31 rtyönjohtajaa, 4 kirjuda,                ja vesirakennuspiiriin suunnitehluista
22756: 5 varastonhoitajaa. Suoritettujen hske1mien                    ·toimihenkilöiden lomautuksista ja jos
22757: mukaisesti [omautusuhan poistamiseksi tarvit-                  on,
22758:  tava rahoitus on 2.2 mmk/tkik, joten tammi-                      mihin toimenpiteisiin Hahlitus ai!koo
22759: ,toukokuuksi tarvittaisiin Hsärahoi:tu:sta 11                  ryhtyä :iJimoitetun Jomautusuhan peruut-
22760: mmk.                                                           tamiseksi?
22761:   Helsingi1ssä 23 päivänä marra~kuuta 1976.
22762: 
22763:           Antti Pohjonen                  Bror LiUqvist                    Markus Aahonen
22764: 1445/76
22765: 2                                             1976 vp.
22766: 
22767: 
22768: 
22769: 
22770:                         E d u s k u n 111 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22771: 
22772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uuden~~ piiri . . . . . . . . . . . . . . . 6.6
22773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Turun plt:rl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.9
22774: olette 23 päivänä marra~kuuta 1976 päivätyn             Hämeen piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.4
22775: kir:joonne n:o 1857 ohella toimittanut valtio-          Kymen piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.6
22776: neuvoston aJSianomaisdle jäsenelle jäljennöksen         Mikkelin piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.7
22777: kansanedustaja Antti Pohjosen ym. näin kuu-             Pohjois-Karjalan piiri . . . . . . . . . . . . 4.2
22778: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 332:             Kuopion piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.6
22779:                                                         Keski-Suomen piiri . . . . . . . . . . . . . . 2.9
22780:           Onko Hallitus tietoinen Vaasan tie-           Vaasan piiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.7
22781:        ja vesirakennuspiiriin suun.nlte!hluista         Keski-Po~j?nmaan piiri . . . . . . . . . . 4.6
22782:        ,toimihenkilöiden lomautuksista ja jos           Ou.[un pur~. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.7
22783:        on,                                              Kau;mun.. ~url . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.2
22784:           mihin toimenpiteisiin Hahlitus aikoo          Lapl!tl pun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.6
22785:        ,ryhtyä iLmoitetun iomautusuhan peruut-          Koko maassa ike~kimäärin suhde on 4.9.
22786:        tamiseksi?                                       Vaasan tie- ja vesirakennuspiirissä ongelma
22787:                                                      on pahin, mutta iähes yhtä huono ti1anne on
22788:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Keski-Suomen piiris1sä.
22789: vasti seuraavaa:                                        Työntekijöihin kuuluvat ammattimiehet, se-
22790:    Kysymyksessä mainitut [uvut ovat oikeaa           katyömiehet, auto®uljettajat sekä toimisto- ja
22791: suuruusluokkaa.                                      varastohenkilöstö sekä lisäksi Uudenmaan pii-
22792:    Mainittujoo henkiiöryhmien työLlistäminen         rissä varrgit ja työleiriläiset.
22793: riippuu sekä määrärahoista että hankkeiden lu-          Työnjohdolle pyritään aikaansaamaan järke-
22794: kumäärästä.                                          viä töitä, 1oista aiheutuisi mahdollisimman vä-
22795:    Tulo- ja menoarvioes1tyksessä olevHla määrä-      hän lisäkustannuksia, esim. jokaise:hle suureh-
22796: rahoi:Lla ei juuri voida aloittaa keväällä uusia     kolle työkoneeLle ,työnjohtaja vaivomaan koneen
22797: hankkeita, koska määrärahat sitoutuvat aikai-        työskentelyä. Lisäksi on :tarkoitus edelleen pie-
22798: semmin aloitettuihin ja vuoden 1977 aikana           niä työkohteita vaHtsemalla - ja yleensäkin
22799: vailmistuviin hanlclceisiin. Hankkeiden lukumää-     kohdevalinnalla - työllistää työnjohtajakuntaa.
22800: rä siten vähenee pienehköjen siltatöiden vai-        Mikäli tässä onnistutaan, tulee va1keuksia sitten
22801: mistuessa, mistä seuraa työllistämisongelman         puolestaan liian suuren kesäaika~sen työntekijä-
22802: vaikeutuminen.                                       määrän osailta. Työnjohtajaryhmän uudelleen-
22803:    Piirittäistä ongelmaa rakennustoimia:lalla ku-    koulutus ei näy käyvän päinsä.
22804: vaa työntekijöiden määrän suhde työnjohdon              LHkenneministeriö ei aio sallif,l kysymyksessä
22805: määrään. Seuraavat Juvut on laskettu tie- ja         tadwitJettujen lomautusten toitneenpa:noa, vaan
22806: vesiraikennushallituhen tekemästä työohjelma-        tulee pyrkimään työvoiman tal'koituksenmukai-
22807: esityksestä ja henkilöstön määrää koskevasta         seen vähentämiseen [uonnollisen poistuman
22808: selvityksestä.                                       yhteydes,sä. Liikenneministeriö pyt1kii myös
22809:    Työntekijät/ työnjohto                            työ1lisyyden taJkaavan rahoituksen tu:rvaamiseen.
22810:    ( taiviikausi 1976-1977 keskimäärilll)
22811:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1976.
22812: 
22813:                                                               Liikenneministeri Ragnar Granvik
22814:                                                     N:o 332                                                       3
22815: 
22816: 
22817: 
22818: 
22819:                                T B 1 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
22820: 
22821:   1 det syftJe 37 § 1 mom. rilksdagsordningen                 Tavastlands distri:kt . . . . . . . . . . . . . 4.4
22822: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelise                Kymmene distri:kt . . . . . . . . . . . . . . 4.6
22823: nr 1857 av den 23 november 1976 tili veder-                   St. Miche1s distrilkt . . . . . . . . . . . . . . 3.7
22824: börande medlem av statsrådet översänt avskrift                Norra Karelens distr.i!kt . . . . . . . . . . 4.2
22825: av fö1jande aJV riksdagsman Antti Pohjonen                    Kuopio distrikt . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.6
22826: m.fl. undertJeoknade spörsmåil nr 332:                        Mellersta Fin!lands distrilkt . . . . . . . . 2.9
22827:                                                               Vasa distdkt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.7
22828:            Är Regeringen medveten om de i                     Me11ersta Österbottens distdkt . . . . 4.6
22829:         Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt                  Uleåborgs di>&trikt . . . . . . . . . . . . . . 4.7
22830:         planerade permittermgama av funktio-                  Kainuu distrikt . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.2
22831:         nä:rer, och om så är fa:Het,                          Lapplands distrikt . . . . . . . . . . . . . . 6.6
22832:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-               I hela landet är förhåHandet i medeltal 4.9.
22833:         ta för att det vars:lade permitterings-               Problemet är stövst i Vasa väg- och vatten-
22834:         hotet skaJ!l kunrna upphävas ?                     byggnadsdistrikt, men läget är nästan liika svårt
22835:                                                            i Mellersta Finlands distri:kt.
22836:    Såsom svar på detta spö11små1 får jag vörd-                T,hlJ. arbetstagarna räknas y11kesmän, diverse-
22837: samt anföra följande:                                      arbetare, chaufförer samt byrå- och lagerper-
22838:    De i spörsmålet nämnda talen är av riktig               sonal 'samt i Nylands distrilkt ytterligare fångar
22839: storleksordning. Syssdsättningen av de nämnda              och arbetare vid arbetsläger.
22840: persongrupperna ,beror på såväl anslag som                    Avsikten är att erbjuda anbetsledniJngen för-
22841: anta:let projekt.                                          nuftig sysselsättning med så små tillläggskost-
22842:    Med de i statsverkspropositionen upptagna               nader som möjligt t.ex. genom att för varje
22843: anslagen kan nya projekt tknappast imJledas på             större maskin ha en arbetsledare som över-
22844: våren, då anslagen är bundna vid rtidigare på-             vakar maskinens funiktion. Avsikten är ytter-
22845: började projekt och projekt som ooder år 1977              ligare att sysselsätta al.'betsledarna genom att
22846: blir färdiga. Antalet rprojekt minskar sålunda då          välja små arbetsobjekt och i aUmänhet genom
22847: mindre broarheten blir färdiga, v.iilket [eder tHl         vai av objekten. Lyckas man med detta, upp-
22848: att sysselsättningsproblemet försvåras.                    står svårigheter sedan i stählet på grund av
22849:    Distriktsvis framgår problemet inom bygg-               för stott antal arbetsta~gare sommartid. Om-
22850: nadsbranschen av antalet arbetstagare i för-               skolning av arbetsledare verkar inte att kunna
22851: hållande till antatl.et arbetsledare. Följande tai         genomföras.
22852: har uträknats på basen av väg- och vatten-                    TraHkministeriet ämnar inte tillåta att de i
22853: byggnadsverkets förslag thll arbetsprogram och             spörsmåilet avsedda permitteringarna verkställs,
22854: utredning av personalens stol'lek.                         utan strävatt tili att på ett ändamåls.enligt sätt
22855:    Arbetstagare / arbetsledning                            reducera arbetskraften i sambmd med den
22856:    (vintersäsongen 1976-1977 i medeltal)                   naturliga avgången. Traf.Ukministeriet strävar
22857:    NY'lands distrikt . . . . . . . . . . . . . . . . 6.6   även tili att trygga en finansiering som garan-
22858:    Aho distdkt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.9   terar sysselsättningen.
22859:       Helsingfons den 29 december 1976.
22860: 
22861:                                                                        Trafikminister Ragnar Granvik
22862: Kirjallinen kysymys n:o 333.
22863: 
22864: 
22865: 
22866: 
22867:                                   Ahde ym.: Siurua-hankkeen lopullisesta hylkäämisestä.
22868: 
22869: 
22870:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
22871: 
22872:    Siuruan allashanketta on maassamme tutkittu        neet lopullisten päätösten tekemistä. Asukkai-
22873: jo vuodesta 1960 lähtien. Vaitioneuvosto päätti       den samoin kuin myös alueen kuntien kanta on
22874: perusteellisen selvityksen jälkeen vuonna 1969,       täysin ymmärrettävä, sillä alue on epätietoisuu-
22875: ettei Siuruan hanketta varten myönnetä pitkä-         den takia jäänyt ilman niitä ,tukitoimenpiteitä,
22876: aikaista lainaa, jota oli pidetty edellytyksenä       jotka muutoin olisivat tulleet kysymykseen jo
22877: hankkeen toteuttamiselle. Tässä vaiheessa kat-        useiden vuosien aikana.
22878: sottiin olevan selvää, että suunnitelmat altaan          Ratkaisun viivästyminen on jo aiheuttanut
22879: rakentamisesta raukeavat.                             alueen pääelinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle
22880:     Vesihallitus ryhtyi kuitenkin yllättäen selvit-   suuria vahinkoja, jotka tulisi korvata siten, että
22881: tämään uudelleen allaskysymystä vuonna 1974.          valtio ryhtyisi erityistoimenpiteisiin esimerkiksi
22882: Vesihallituksen valmistaman mietinnön johdosta        tietyille erikoisaloille keskittyvän puunjalostus-
22883: antamissaan lausunnoissa ovat sisäasiainministe-      teollisuuden perustamiseksi Pudasjärven kunnan
22884: riö, valtiovarainministeriö sekä kauppa- ja teol-     alueelle.
22885: lisuusministeriö asettuneet sille kannalle, että         Siuruan tekoaltaan rakentamisen ympärillä
22886: valtioneuvoston tulisi tehdä päätös Siurua -hank-     käyty keskustelu on osoittanut, että maamme
22887: keen lopullisesta hylkäämisestä. Erityisesti          energianhuoltoa ja ympäristönsuojelua koske-
22888: kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnossa on       vassa päätöksenteossa on eräitä vakavia puuttei-
22889:  korostettu sitä, ettei uusilla jatkoselvityksillä    ta. Välittömästi olisi voitava tarkistaa vesihalli-
22890:  voida tuoda enää esille mitään olennaisesti          tuksen toimialaa erityisesti siltä osin kuin on
22891:  uutta ratkaisun tekemistä varten. Samassa lau-       kysymys vesistöjen suojelemisesta ja sellaisista
22892:  sunnossa on viitattu myös siihen, että allas-        hankkeista, joilla on merkitystä energian tuotan-
22893:  hanke on erittäin kallis ja merkitsee ulkomais-      nolle.
22894:  ten lainojen tarpeen kasvamista ja valuuttame-          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22895:  nojen huomattavaa lisääntymistä. Lausunnossa         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22896:  on vielä todettu, että Siuruan altaan merkitys       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
22897:  maan energiahuollon kannalta on varsin vähäi-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22898:  nen.
22899:     Siurua-hankkeen ottaminen uudelleen selvit-                 Milloin Hallitus aikoo tehdä päätök-
22900:  telyn kohteeksi merkitsee sen epävarmuustilan               sen Siurua-hankkeen lopullisesta hyl-
22901:  jatkumista, joka alueen väestön keskuudessa on              käämisestä, sekä
22902:  jo pitkän aikaa vallinnut. Allasalueen asukkaat                tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
22903:  ovatkin kääntyneet asiassa niin eduskuntaryh-               teisiin alueen väestön kärsimien talou'-
22904:  mien kuin viranomaistenkin puoleen ja pyytä-                dellisten menetysten korvaamiseksi?
22905:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1976.
22906: 
22907:                 Matti Ahde                                         Jouko Mäkelä
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 
22912:  1433/76
22913: 2
22914: 
22915:                                                                                                  ~.   -   1   <   '.   '>
22916: 
22917: 
22918: 
22919: 
22920:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22921: 
22922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koa kärsimään joutuvien asemaa vaiottaneet sel-
22923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vitykset. Näiden selvitysten yhteenvedosta on
22924: olette kirjeellänne 23 päivältä marraskuuta 1976        pyydetty lausunnot kaikilta, joita asian katsot-
22925: n:o 1858 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          tiin koskevan. Lausuntonsa antaneiden joukossa
22926: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustajien Matti        on useita ministeriöitä, ja asiaa käsitellään par-
22927: Ahteen ja Jouko Mäkelän tekemän seuraavan               haillaan maa- ja metsätalousministeriön apuna
22928: sisältöisen kysymyksen:                                 toimivassa vesiasiain neuvottelukunnassa.
22929:                                                            Suoritettujen selvitysten mukaan enempää
22930:            Milloin Hallitus aikoo tehdä päätök-         ympäristölliset näkökohdat kuin allasalueen väes-
22931:         sen Siurua·hankkeen lopullisesta hyl-           töön kohdistuvat vahingotkaan eivät muodosta
22932:         käämisestä, sekä                                ylipääsemätöntä estettä altaan rakentamiselle.
22933:            tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-         Hankkeen toteuttamisen tai toteuttamatta jättä-
22934:         teisiin alueen väestön kärsimien talou-         misen kannalta ovat pääasiallisiksi ongelmiksi
22935:         dellisten menetysten korvaamiseksi?             nousseet nykyinen taloudellinen tilanne ja mieli-
22936:                                                         pide-erot vesivoiman asemasta maamme ener-
22937:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-            giapolitiikassa.
22938: vasti seuraavaa:                                           Kysymyksen perusteluissa viitataan kauppa-
22939:     Vuonna 1969 esitti Pohjolan Voima Oy kaup-          ja teollisuusministeriön Siurua-hankkeesta anta-
22940: pa- ja teollisuusministeriölle, että yhtio olisi val-   man lausunnon siihen kohtaan, jonka mukaan
22941: mis rakentamaan Siuruan tekoaltaan ehdolla,             jatkoselvityksillä ei voitaisi tuoda enää esille mi-
22942: että valtio järjestäisi sille tarvittavan pääoman       tään olennaisesti uutta ratkaisun tekemistä var-
22943: 25 vuoden ajaksi 5 % :n korolla. Tämä esitys            ten. Jo pelkästään se seikka, että kauppa- ja
22944: ei kuitenkaan johtanut tulokseen, ja hanke rau-         teollisuusministeriö kiistää Siurua-toimikunnan
22945: kesi toistaiseksi. Kun kuluvan vuosikymmenen            tekemät selvitykset väittäen hanketta kannatta-
22946: alun energiakriisi oli ulottanut vaikutuksensa          mattomaksi, vaatii täydentäviä jatkoselvityksiä.
22947: myös Suomeen, oltiin maassamme useilla tahoil-          Tilanteen laukaisen:iiseksi olisikin aihetta asettaa
22948: la valmiita energiapolitiikkamme uudelleen ar-          ministeriötasoinen työryhmä, jonka tehtäväksi
22949: viointeihin. Energiapolitiikan omavaraisuusta-          annettaisiin mahdollisimman täydellisen selvyy-
22950: voitteiden myötä nousi tuolloin myös Siuruan            den hankkiminen Siurua-hankkeen kansantalou-
22951: tekoallashanke jälleen esiin.                           dellisista, energiapoliittisista, työllisyyspoliitti-
22952:     Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden antamien         sista ja aluepoliittisista vaikutuksista sekä alueen
22953: kokemusten turvin suoritettiin Siuruan tekoal-          väestön kärsimien taloudellisten menetysten
22954: ·taan suunnitteluun liittyen erittäin laajat hank-      mahdollisesta korvaamisesta. Vasta tämän jäl-
22955: keen ympäristövaikutuksia ja hankkeesta vahin-          keen. asia on ratkaistavissa.
22956:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1976.
22957: 
22958: 
22959:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
22960:                                                                                                      3
22961: 
22962: 
22963: 
22964: 
22965:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22966: 
22967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som blir lidande av projektet. Utlåtanden om
22968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ett sammandrag av dessa utredningar inbegärdes
22969: nr 1858 av den 23 november 1976 tili veder-          av alla som saken ansågs beröra. Bland dem som
22970: börande medlem av statsrådet för avgivande av        avgivit utlåtande finns flere ministerier och
22971: svar översänt följande av riksdagsmännen Matti       ärendet behandlas för närvarande i delegationen
22972: Ahde och Jouko Mäkelä undertecknade spörs-           för vattenärenden, som bistår jord- och skogs-
22973: mål:                                                 bruksministeriet.
22974:           När ämnar Regeringen fatta beslut om           Enligt de utredningar som verkställts utgör
22975:        ett s:lutgiltigt förkastande av Siurua-       varken miljösynpunkterna eller de skador som
22976:        projektet, samt                               tillskyndas befolkningen på bassängområdet nå-
22977:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     got oöverstigligt hinder för byggandet av bas-
22978:        te att ersätta de ekonomiska förluster        sängen. De huvudsakliga problemen i samband
22979:        som tillskyndats områdets befolkning?         med frågan om huruvida projektet skall för-
22980:                                                      verldiga:s eller icke, är den nuvarande ekono-
22981:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        miska situationen och meningsskiljaktigheterna
22982: samt anföra följande:                                om vattenkraftens ställning i vårt lands energi-
22983:    År 1969 förelade Pohjolan Voima Oy han-           politik.
22984: dels- och industriministeriet ett förslag vari bo-       1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas till
22985: laget förklarade sig redo att bygga en konst-        den punkt i handels- och industriministeriets ut-
22986: gjord bassäng i Siurua på villkor att staten         låtande beträffande Siurua-projektet, enligt vii-
22987: skulle uppbringa det erforderliga kapitalet för      ken man med fortsatta utredningar inte skulle
22988: 25 år med 5 % :s ränta. Detta förslag ledde          kunna få fram någonting med tanke på ett av-
22989: emellertid inte tili något resultat och projektet    görande väsentligt nytt. Redan det faktum att
22990: förföll tillsvidare. Då energikri:sen i början av    handels- och industriministeriet bestrider Siu-
22991: innevarande årtionde hade utsträckt sin verkan       rua-kommissionens utredningar, i och med att
22992: även tili Finland, var man i vårt land på flera      det anser projektet olönsamt, kräver komplette-
22993: håll redo att omvärdera vår energipolitik. Med       rande utredningar. För att lösa situationen vore
22994: energipolitikens självförsörjningsmål aktualise-     det följaktligen skäl att tillsätta en arbetsgrupp
22995: rades då även Siurua-projektet på nytt.              på ministerienivå med uppgift att så uttömman-
22996:    Med stöd av erfarenheter av de konstgjorda        de som möjligt klarlägga Siurua-projektets na-
22997: bassängerna i Lokka och Porttipahta verkställ-       tionalekonomiska, energipolitiska, S)'isselsätt-
22998: des i anslutning tili planeringen av den konst-      ningspolitiska och regionalpolitiska verkningar
22999: gjorda bassängen i Siurua mycket omfattande          samt frågan om ett eventuellt ersättande av de
23000: utredningar om projektets verkningar på miljön       ekonomiska förluster som områdets befolkning
23001: och utredningar ·som belyste ställningen för dem     åsamkats. Först därefter kan ärendet avgöras.
23002:      Helsingfors den 17 december 1976.
23003: 
23004: 
23005:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
23006:                                              1976 vp.
23007: 
23008: Kirjallinen kysymys n:o 334.
23009: 
23010: 
23011: 
23012: 
23013:                                  Juvela: Ylikylän-Tuorilan tien rakennustöiden aloittamisesta
23014:                                     työllisyysvaroin Merikarvialla.
23015: 
23016: 
23017:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23018: 
23019:    Pomarkun jälkeen Merikarvia on Satakunnan        merkitys myös Merikarvian kunnan tulevan
23020: vaikeimpia alityöllisyyskuntia. Tällä hetkellä      kehityksen kanna:lta ja kun työllisyystilanne.,on
23021: Merikarvialla on työttömänä jo noin 8 pro-          kunnan alueella erittäin vaikea, olisi välttämä-
23022: senttia kunnan kokonaistyövoimasta. Ja tilanne      töntä, että Ylikylän-Tuotilan tien rakennus-
23023: pahenee nopeasti .keskitalvea lähestyttäessä.       työt päästäisiin aloittamaan mahdollisimman
23024: Tällöin on arvioitu yksistään kunnan raken-         pian työllisyysvarojen turvin.
23025: nustyöläisiä olevan jo no1n 95 prosenttia työt-      · Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
23026: tömänä. Kun tilanne on näinkin vakava, olisi        § :n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtioneu-
23027: valtiovallan työllisyyskohteista paattaessaan       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23028: otettava tämä huomioon. Eräs merkittävä työ-        raavan kysymyksen:
23029: kohde, josta suunnitelma on jo valmiina, on
23030: Porin-Vaasan tieltä johtavan Ylikylän·-Tuo-                   Tietääkö Hallitus, että Merikarvia on
23031: rilair tien rakennustöiden aloittaminen.                   Satakunnan vaikeimpia alityöllisyysaluei-
23032:    Mainittu tie muodostaa sitäpaitsi erittäin va-          ta, ja jos tietää,
23033: kavan esteen Merikarvian kunnan kehitykselle.                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
23034: Näin siksi, että tie nykyisellään ei läheskään             Ylikylän-Tuoriian välisen tien raken-
23035: vastaa liikenteelle asetettavia vaatimuksia. Kun           nustyöt aloitetaan työllisyysvar9jen tur-
23036: ko. tien rakentamisella on siishyvin keskeinen             vin mahdollisimman pian?
23037:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1976.
23038: 
23039:                                             Aulis Juvela
23040: 
23041: 
23042: 
23043: 
23044: 1446/76
23045: 2                                              1976 vp.
23046: 
23047: 
23048: 
23049: 
23050:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23051: 
23052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laadittu tien suuntauksen parantamissuunnitel-
23053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ma 6,5 kilometrin matkalle. Suunnitelman to-
23054: olette 25 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           teuttamisen kustannusarvio on 4,0 mmk.
23055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Hallituksen esityksessä Eduskunnalle vuoden
23056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         1977 tulo- ja menoarvioksi on Uudenmaan,
23057: edustaja A. Juvelan näin kuuluvasta kirjalli-         Turun, Hämeen ja Kymen tie- ja vesiraken-
23058: sesta kysymyksestä n:o 334:                           nuspiireille esitetty yhteensä jakamattomana
23059:                                                       työllisyysrahaa 14,5 mmk. Tie- ja vesiraken-
23060:           Tietääkö Hallitus, että Merikarvia on       nushallituksen työohjelmaesityksessä em. määrä-
23061:        Satakunnan vaikeimpia alityöllisyysaluei-      raha on suunniteltu kokonaisuudessaan käytet-
23062:        ta, ja jos tietää,                             täväksi seuraaviin aikaisemmin työllisyysrahoin
23063:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      aloitettuihin tietyökohteisiin.
23064:        Ylikylän-Tuorilan välisen tien raken-
23065:        nustyöt aloitetaan työllisyysvarojen tur-
23066:        vin mahdollisimman pian?                       Uudenmaan läänissä:
23067:                                                       Hyvinkää-Mäntsälä                    4,30 mmk
23068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Orimattila-Levanto                   1,20
23069: vasti seuraavaa:                                                                                   "
23070:    Merikarvian-Tuorilan tie on nykyisin öljy-         Turun ja Porin läänissä:
23071: sorapäällysteinen ja noin 6 metrin levyinen.          Loimaa-Palikkala . . ........ .      1.,05
23072: Tienopeus on 65 km/h. Tien keskimääräinen             Äetsä-Vammala ........... .          1,55    "
23073: !Hkennemäärä vuonna 1975 oli 950 autoa/vrk.           Kankaanpää-Susikoski . . .... .      1,40    "
23074:    Tie on toistaiseksi pidettävissä tyydyttävässä                                                  "
23075: kunnossa kunnossapitotoimenpitein. Turun tie-         Hämeen läänissä:
23076: ja vesirakennuspiirissä on tällä hetkellä noin
23077:  150 km sellaisia öljysorapäällysteisiä teitä, joi-   Kukkola-Holja ............ .         1,90
23078:                                                       Virrat-Keski-Suomen piirin raja      0,60    "
23079: den liikennemäärä on yli 1 500 autoa/vrk ja                                                        "
23080: noin 500 km sellaisia sorapäällysteisiä teitä, joi-
23081: den liikennemäärä on yli 500 autoa/vrk. Tie-          Kymen läänissä:
23082: viranomaiset pitävät näiden sorateiden paran-         Lemi-Iitiä ............... .     2,30
23083: tamista Merikarvian-Tuoriian tien - joka              Kymen piirin suunnittelu .... .  0,20  "
23084: on öljysorapäällysteinen - parantamista kii-
23085:                                                                            ~~------~~~~      "
23086:                                                                              Yhteensä 14,50 mmk
23087: reellisempänä. Lisäksi on runsaasti liikennetur-
23088: vallisuuskohteita, jotka tulisi toteuttaa kiireel-
23089: lisesti.                                                 Edellä mainitulla työllisyysrahoituksella nä-
23090:    Merikarvian-Tuoriian tien parantaminen ei          mäkin hankkeet keskeytyvät keväällä 1977 lu-
23091: tämän vuoksi sisälly tienpidon toimenpideohjel-       kuunottamatta hankkeita Virrat-Keski-Suomen
23092: maan vuosiksi 1978-82. Lisäksi syynä siihen,          piirin raja ja Lemi-Iitiä, jotka jatkuvat varsi-
23093: että iko. tie ei ole mahtunut toimenpideohjel-        naisilla tiemäärärahoilla.
23094: maan on se, että teiden tekemisen määrärahat             Liikenneministeriön käsityksen mukaan ei
23095: -     työllisyysmäärärahat mukaanluettuina -          tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia aloittaa
23096: näillä näkymillä vähenevät vuoteen 1978 men-          Merikarvian-Tuorilan tien parantamista ny-
23097: nessä n. 40 % kuluvaan vuoteen verrattuna.            kyisillä työllisyysvaroilla, koska Etelä-Suomen
23098: Merikarvian kunnan toimesta ja Turun tie- ja          keskeneräisilläkin työllisyyshankkeilla on vuo-
23099: vesirakennuspiirin valvonnassa on kuitenkin           den 1977 osalta niin suuri rahoitusvajaus, että
23100:                                            N:o J34                                              3
23101: 
23102: jo käynnissä olevatkin työllisyyskohteet joudu-   vialla on liikenneministeriön käsityksen mu-
23103: taan keskeyttämään, ellei lisärahoitusta saada.   kaan niin heikko, että valtion toimenpiteitä sen
23104: Uuden kohteen aloittaminen vaatii entistä suu-    parantamiseksi tarvittaisiin, mutta tietöiden
23105: remman lisärahoituksen. Toisaalta minkään         ja niiden rahoituksen osalta tilanne on vali-
23106: suuruisesta lisämäärärahasta tietöihin vuonna     tettavasti seLlainen kuin edeHä on selostettu.
23107: 1977 ei ole tietoa. Työllisyystilanne Merikar-
23108:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
23109: 
23110:                                                             Liikenneministeri Ragnar Granvik
23111: 4                                           1976 vp.
23112: 
23113: 
23114: 
23115: 
23116:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23117: 
23118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       detta år. På åtgärd av Merikarvia kommun
23119: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      och under övervakning av Aho väg- och vatten-
23120: av den 25 novemher 1976 tili vederhörande          hyggnadsdistrikt har man dock gjort upp en
23121: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     pian för förhättrande av vägsträckningen på en
23122: jande av riksdagsman A. Juvela ställda spörs-      sträcka av 6,5 ~m. Kosnnadsheräikningen för
23123: mål nr 334:                                        genomförandet av planen är 4,0 miljoner mk.
23124:                                                       1 regeringens proposition tili riksdagen an-
23125:           Är Regeringen medveten om, att           gående statsförslaget för år 1977 har som oför-
23126:        Merikarvia hör tili de i sysselsättnings-   delat sysselsättningsanslag för Nylands, Aho,
23127:        hänseende mest utsatta områdena i           Tavastlands och Kymmene väg- och vatten-
23128:        Satakunta, och om så är fallet,             hyggnadsdistrikt föreslagits sammanlagt 14,5
23129:           ämnar Regeringen tillse, att hygg-       miljoner mark. 1 väg- och vattenhyggnadssty-
23130:        nadsarhetena på vägen mellan Ylikylä        relsens förslag tili arhetsprogram har man pla-
23131:        och Tuorila påhörjas så snart som           nerat, att ovannämnda anslag i sin helhet
23132:        möjligt genom användning av syssel-         skulle användas för följande vägarhetsprojekt,
23133:        sättningsmedel?                             vilka redan tidigare påhörjats med sysselsätt-
23134:                                                    ningsanslag:
23135:    Sås.om svar på detta spörsmål får jag vörd-
23136: samt anföra följande:                              Nylands län:
23137:    Vägen mellan Merikarvia och Tuorila är för      Hyvinge-Mäntsälä ......... .             4,30 mmk
23138: närvarande helagd med oljegrus och ca 6 meter      Orimattila-Levanto ........ .            1,20
23139: hred. Väghastigheten är 65 km/h. Den ge-                                                           "
23140: nomsnittliga trafikmängden på vägen år 1975        Åbo och Björneborgs län:
23141: var 950 hilar per dygn.
23142:    Vägen kan tilisvidare hållas i tilifredsstäl-   Loimaa-Palikkala .......... .            1,05
23143: lande skick med underhållsåtgärder. 1 Aho          Äetsä-Vammala ........... .              1,55   "
23144: väg- och vattenhyggnadsdistrikt finns för när-     Kankaanpää-Susikoski . . .... .          1,40   "
23145: varande ca 150 km sådana oljegrushelagda
23146:                                                                                                    "
23147: vägar, på vilka trafikmängden överstiger 1 500     Tavastehus län:
23148: hilar per dygn, och ca 500 km sådana grus-         Kukkola-Holja ............ .             1,90
23149: helagda vägar, på vilka trafikmängden över-        Virdois-gränsen tili mellersta                  "
23150: stiger 500 hilar per dygn. Vägmyndigheterna          Finlands distrikt . . . . . . . . ..   0,60
23151: anser det vara mera brådskoode a~tt förhättra                                                      "
23152: dessa grusvägar än att förhättra den väg mel-      Kymmene län:
23153: lan Merikarvia och Tuorila, som redan är olje-
23154: grushelagd. Dessutom finns det en mängd tra-       Lemi-litiä . . . . . . . . . . . . . . . . 2,30
23155: fiksäkerhetsmål som snahht horde förverkligas.     Kymmene läns planering                     0,20 ,"
23156:                                                                                ~--------~--~-
23157:    Förhättrandet av vägen mellan Merikarvia                                       Summa 14,50 mmk
23158: och TuorHa ingår därför 1nte i väghMlningens
23159: åtgärdsprogram för åren 1978-82. Ett ytter-          Med ovannämnda sysselsättningsfinansiering
23160: ligare skäl tili att ifrågavarande väg inte fått   kommer också dessa projekt att avhrytas våren
23161: plats i åtgärdsprogrammet är, att ansl!llgen för   1977, likväl med undantag av projekten Virdois
23162: väghygge - inklusive sysselsättningsanslagen       -gränsen tili mellersta Finlands distrikt och
23163: - enligt nuva:rande utsi,kter fmm til11 år 1978    Lemi-litiä, vilb fortsätts med egendiga väg-
23164: kommer att minska med ca 40 % jämfört med          anslag.
23165:                                               N:o 334                                             5
23166: 
23167:    Enligt trafikministeriets åsikt finns det i      större tilläggsfinansiering än tidigare. A andra
23168: detta skede inte möjligheter att börja förbättra    sidan vet man ~nte om några som he1st till-
23169: vägen mellan Merikarvia och Tuorila med nu-         läggsanslag för vägarbeten år 1977. Sysselsätt-
23170: varande sysselsättningsmedel, eftersom finansie-    ningssituationen i Merikarvia är enligt trafik-
23171: ringsunderskottet för t.o.m. 1977 års halv-         ministeriets uppfattning så svår, att det skulle
23172: färdiga sysselsättningsprojekt i södra Finland      behövas statliga åtgärder för att förbättra den,
23173: är så stort, att man kommer att bli tvungen         men beträffande vägarbetena och deras finan-
23174: att avbryta också redan påbörjade sysselsätt-       siering är situationen tyvärr sådan, som ovan
23175: ningsprojekt om tilläggsfinansiering uteblir. På-   beskrivits.
23176: börjandet av e,tt nytt projekt kräver ännu
23177:      Helsingfors den 10 december 1976.
23178: 
23179:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
23180:                                                1976 vp.
23181: 
23182: Kirjallinen kysymys n:o 335.
23183: 
23184: 
23185: 
23186: 
23187:                                    Perho ym.: TVL:n kaluston käyttätmsestä yksityisteiden perus-
23188:                                       kunnostuikseen.
23189: 
23190: 
23191: 
23192:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 J e.
23193: 
23194:    Val!tion tulo- ~a menoarvioesityksessä vara-       käyttää vai!kkapa vain kerran vuodessa tapah-
23195: taan vuosittain mä~äraha sekä yksityisteiden          tuvaan tienpinnan perusmuotoiluun. Tä>Hä het-
23196: kunnOSISapitoon ja rakentamiseen että tie- ja         keLlä tieviranomaisten toimesta on tällainen toi-
23197: vesirakennuslaitoksen toimesta Wkopuoli.s1lle         m.iJnta ainakin os1ssa maata ikielletty. Mikäli
23198: suoritettavia töitä varten. Tälilä toimenpiteellä     tämä ikielto voitaisiin kumota, voitaisiin va'l-
23199: onkin voitu huomattavasti parrantaa maaseudun         tiontalouden siitä kärsimättä saada pailjon pa-
23200: tieoloja sekä tasoittaa syrjäseutujen väestön         rannusta aikaan, kun valtion kaluston käyttä-
23201: eriarvoisuutta valtion teiden varrella asuviin.       misestä pedttä1siin kustannuksia vastaavat käyt-
23202:    Liikenteen ja ajoneuvojen koon kasvaessa           tömaksut tienpitäjiltä. Työ olilsi tietenkin teh-
23203: myös yksityciJSet, varsinkin läp1kulilrutiet joutu-   tävä häiritsemättä vaLtion teiden norm:aalia
23204: vat ankaran rasitutksen arlaiseksi. Til.annetta pa-   irunnossapitoa.
23205: hentaa vielä riittävän 'tehokkaan kunnoS~saJp1to­        Edel!lä olevaan viitaten ja vailtiopäiväjär,jes-
23206: kaJ.us:ton puuttuminen tiekunniJta. Erikoisesti       tyben 37 §:n 1 momentilll perustee1Jla esitäm-
23207: tämä n~kyy ,tienpintojen peruskunnostubessa           me kunnioittaen valtioneuvostOtll asianomaisen
23208: tarvittavan kaluston osaJta. Puutteesta johtuen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23209: tiet pysyvät 1ruoppa1sina, kun ajoradan muotoa
23210: ei voida saada sel:la1seksi, että pintavesi pääsisi             Mitä Hallitus ailkoo tehdä tie- ja vesi-
23211: virtaamaan ojiin.                                            xakennusJ.aitoksen kaluston käytön s·al-
23212:    TdJannetta voitaisiin ainakin osiittalin paran-           [imiseksi rajoitetussa määrin yksityistei-
23213: taa, jos TVL:n kalustoa voitaisiin rajoitetusti              den peruslkunnostuOOs.een?
23214:      Helisingissä 25 päivänä marraskuuta 1976.
23215: 
23216:           Heikki Perho                   Toivo Yläjärvi                  Petter Savola
23217: 
23218: 
23219: 
23220: 
23221: 1447/76
23222: 2                                                  1976 vp.
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23228: 
23229:    v,llllitiopä1väjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      ii'UJ11ikoon, rumpuihin ~a sihoihin. Tarkoitulkseen
23230: mainitussa ,tarkoituiklses,sa Te, Herra Puhemies,         sopivaa kevyempää kalustoa, esim. tielanoja on
23231: olette 25 päivänä marrasikuuta 1976 päivätyn              laitokseLla vähän. Sopivan sään tuMessa nämä
23232: k1rjeenne n:o 1863 ohel!la toimittanut vailtio-           ovat, kuten edel!lä on esitetty, käytössä yldsillä
23233: neuvoston a:sianomaisehle jäsenelile jäljennöksen         teillä. Toisaalta voidaan todeta, että ticlana
23234: ikansooedustaja Heilkiki Pevhon ym. näin kuu-             on hankintahinna;a;taan suhtoollisen huokea ja
23235: luvas~a kirjallisesta k_y,symylksestä n:o 335:            näin tiekuntien hankittavissa. Vetokoneeksi so-
23236:                                                           veltuu 'tavalilinen · maataloustraiktori.
23237:             Mitä Hallitus aikoo tehdä tie- ja vesi-           Ybityisteiden kulutuskerros on yleensä mel-
23238:         rakennusJaitoiklsen kaluston käytön sai~          ko ohut ja itse tierunko saattaa s~sältää isoja
23239:         llinisetksi rajoitetussa määrin yksityistei-      kiviä, jotka esiin tuJlessaan helposti aiheuttava~t
23240:         den perusk.unnost~seen?                           vaurioita kalusroillle.
23241:                                                               Ainakin yhteen talouskeskukseen johtavia,
23242:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              autolla-ajokelpois1a yksityisiä teitä on nykyisin
23243: vasti Seu.raava:a:                                        noin 90 000 km. Näin [aajan tiestön osittai-
23244:    Tie~ ja vesir:&ennuslaitoksesta annetun ase-           nenkin hoitaminen tie- ja vesirakennus~aitoksen
23245: tuksen (721/75) 52 §:n 1 momentin mukaan                  kalustoll.a ei kaluston riittämättömyyden takia
23246: tie~ j.a vesirakennusha:llituksdla on oikeus, joLlei      ole mahdoffi~ta. Vertailun vuoksi mainittakoon,
23247: muualla oi1e toisin säädetty tai määrätty mm.             että yleisten teiden pituus on nykyisin noin
23248: harkitsemillaan ehdoiJ:la lainata tai vuokrata            73 300 km.
23249: muiJlle valtion virastoille ja laitoklsi.!Lle tahi muu-       T odettaikoon viclä, että v:altio myöntää a!Vm-
23250: toin yleishyödylli:siin tarkoituksiin ajoneuvoja,         tusta y~sityisten teiden kunnossapitoon ja te-
23251: koneita, laitteita ja muita vaoostoesineitä, jollei       kemiseen yksityisistä teistä annetun lain (358/
23252: niitä tarvita tie- ja ves1taikennuslaitoksen omaan        62), yksityisistä teistä annetun asetuksen
23253: käyttöön. Vuoden 1974 a:lusta tie- ja vesira-              ( 690/62) sekä kuililmlaitosten ja yleisten töiden
23254: kennusilaitos oli vuokrannut kalus,toa yksityis-          ministeriön valtion avustamien yksityisten tei·
23255: ten teiden talviaukipitoa varten kehitysalueilla          den tekemisestä ja kunnossapidosta sekä niiden
23256: ja syrjäseuduilla tapauksissa, joissa muuta ka-           valtionavustuksesta antaman päätöksen ( 218/
23257: lustoa ei kohtuuil.isin kustannuksin ole oll.ut           63) mukaisesti. Yksityisten teiden kunnossa-
23258: saatavissa.                                               pidosta aiheutuvista kustannuksista valtionavus-
23259:    Kysymyksessä esitetty ~aitoksen kaluston               tusta saavien y:kskyi!sten teiden yhteispituus on
23260: käyttäminen yksityisteiden tienpinnan perus-              vuonna 1976 o1lut noin 32 000 km. Liikenne-
23261: muotoiluun ei ole mahdollista, koska toimenpide           ministeriössä on vw1mistunut luonnos hallituk-
23262: on suoritettava sateen jälkeen tienpinnan ol-             sen esitykseksi Eduskunnalle laiksi yksityisistä
23263: lessa kostea. Tällöin on laitoksen kalusto si-            teistä annetun lain muuttamisesta sekä siihen
23264: dottu yLeisillä teillä suoritettaviin vastaaviin          Hittyvät tarpeelliset asetuksen ja ministeriön
23265: toimenpiteisiin. Keinotekoisen kastelun avulla            päätöksen muutosesity:het. Näillä pyritään hel-
23266: suoritettuna työ tulisi suhteettoman kalliiksi.           pottamaan yksityi,sten teiden tienpidosta yksi-
23267: Laitoksen käytössä oleva kalusto ei myöskään              tyisi!Ue henkilöille aiheutuvaa tienpitorasitusta
23268: mitohltaan ja korutaan sovellu yksityisteillä suo-        [ähinnä nykyistä valtionavustusjärjestelmää laa-
23269: ritettaviin tehtäviin. Mm. tiehöylät saattavat            j,entamalla ja valtionavustuben osuutta lisää-
23270: painollaan aiheuttaa vaurioita yksityisteiden             mällä.
23271:       Helsingissä 29 päi!Vänä joulukuuta 1976.
23272: 
23273:                                                                   Liikenneministeri Ragnar Granvik
23274:                                               N:o 335                                              3
23275: 
23276: 
23277: 
23278: 
23279:                            T 1[ 1 R i k s d a g e n s H e rtr T a [ m a n.
23280: 
23281:    I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordnmgen        och broar. Vetiket ihar endast i ringa må:.1
23282: anger har Ni, Herr Tailman, med Eder skrivelse      lättare, för ändamålet lämpilig materiel, t.ex
23283: nr 1863 av den 25 november 1976 tiLl veder-         vägsladdar. Vid rtjänlig väderilek är dessa, som
23284: börande medlem av statsrådet översänt mnskrift      ovan förklarats, i brulk på de ahlmänna vägarna.
23285: av följande av riksdagsman He.i!lclå. Perho m.fL    A andra sidan kan man konstatera att en
23286: stäN.da spörsmå:l nr 335:                           vägsladd är relat·ivt bil!lig att införskaffa och
23287:                                                     sålunda tihlgänglig för väglagen. Som drag-
23288:           Vad ämnar Regeringen göra för att         maskin [ämpar sig en vanil.ig lantbrulkstraktor.
23289:        i begränsad utsträckning ti!hlåta använd-       Slitlagret på ensildlda vägar är i aillmänhet
23290:        ning av väg- och vattenbyggnads.verkets      rätt tunt och själva vägkroppen kan innehå1la
23291:        maJter1el för grundförbättritng av en-       stora stenar, som när de kommer fram iätt
23292:        slcilda vä!gar?                              åsamkar skador på materielen.
23293:                                                        Det finns för närvarande ca 90 000 km
23294:    Såsom svar på d~tta spörsmål får jag vörd-       enskilda vägar som leder ti:H åtminstone ett
23295: samt anföra fö~oode:                                driftscentrum och är farbara med bil. Då väg-
23296:    Enligt 52 § 1 mom. förordningen om väg-          och \Cattenbyggnadsveriket inte har tillräckligt
23297: och vatt:enbyggnadsverket (721/75) har väg-         med materieil är det inte möjJ.igt att ens delvis
23298: och vattenbyggnadsstynelsen rätt att, såfmmt        sköta ett så vidstäckt vägnät med dess mate-
23299: inte annat annorstädes är stadgat eHer bestämt,     riel. Som jämföre1se kan nämnas, atlt de all-
23300: bl.a. på vil1kor, 1som beror på dess prövning,      männa vägarnas sammanlagda ilängd för när-
23301: tihl andra stacl.iga ämbetsverk och inrättninga:r   varande är cilika 73 300 km.
23302: eller eljest för ahlmännyttiga ändamål utlåna          Det kan ytterligar.e ~onstateras, att staten
23303: eller uthyra fordon, maskiner, anordningar och      bevi~ar nnderstöd för underhåH och byggande
23304: andra .förrådsartiklar, såvida dessa inte er-       av enski1da vägar ·i enlighet med lagen om
23305: fordras för väg- och vatuenbyggnadsverkets eget     enskilda vägar (3 58162), förordningen om
23306: bruk. Från början av år 1974 har väg- och           enskilda vägar ( 690162) samt ministeriets för
23307: vattenbyggnadsverket hyrt ut materiel för           kommunikationsväsendet och arllmänna arbetena
23308: öppethå!hlande av enskilda vägar under vintern      beslut om byggande och underhåhl av samt
23309: i utvecklingsområdena och i avsides belägna         stanshidraget för statsunderstödda enskilda
23310: områden i de fall, då annan materiel inte           vägar ( 218/63) . Den sammanlagda 1ängden av
23311: funnits att tillgå t1hl skälig kostnad.             de enskilda vägar, som erhåHit statsbidrag för
23312:    Den i spörsmålet föreslagna användningen         kostnader för underhåll av enskilda vägar, har
23313: av verkeus materiel för grundformning av väg-       år 1976 varit ca 32 000 km. I trafikmini.steriet
23314: ytan på enskilda vägar är inte möjlig, eftersom     har man färdigställt ett utkast tili regerings-
23315: denna åtgärd måste vidtas efter regn då väg-        proposition tili riksdagen med förslag till lag
23316: ytan är fuktig. Verkets materiel är då upptagen     angående ändring av lagen om enskilda vägar
23317: med motsvarande åtgärder på allmänna vägar.         samt därtilll anslutna behövliga förslag till
23318: Utfört med tillhjälp av konstgjord fuktning         ändring av förordningen och ministeriets be-
23319: skul1e arbetet bli oproportionerligt dyrt. Den      slut. Genom dessa försöker man underlätta den
23320: materiel som används av verket är inte heller       börda väghå1lningen a'V enskilda vägar åsamkar
23321: tili ·sina dimensioner lämplig för uppgifter på     privatpersoner närmast genom att utvidga
23322: enskilda vägar. Bl.a. väghyvlarna kan genom         systemet med statsbidragens andel.
23323: sin tyngd skada enskilda vägars kropp, trummor
23324:       Helsingfors den 29 december 1976.
23325: 
23326:                                                               Trafikminist,er Ragnar Granvik
23327:                                                 1976 vp.
23328: 
23329: Kirjallinen kysymys n:o 336.
23330: 
23331: 
23332: 
23333: 
23334:                                    J. Mäkelä ym.: Raahen terveyskeskuksen avohoidon toimitilojen
23335:                                        rakentamisen aloittamisesta.
23336: 
23337: 
23338:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23339: 
23340:     Raahen aluesairaal'cll, 120 sairaansijaa käsit-    kapa suunnitellut tilat •tarvitaan siitä riippu-
23341: tävä sairaanhoidon palveluyksikkö, aloitti toi-        matJta, säilyykö aluesairaala tulevaisuudessa it-
23342: mintansa v. 1967. Kansanterveyslain voimaan-           senäisenä yksikkönä vai kytketäänkö se terveys-
23343: tulon jälkeen aluesairaalaa ylläpitävä kuntain-        keskuksen osaksi. Rakennushankkeen toteutuk-
23344: liitto päätti ottaa huolehtiakseen myös kansan-        sella voitaisiin tehostaa sekä aluesairaalan että
23345: terveyslain mukaisista terveyden- ja sairaanhoi-       ·terveyskeskuksen toimintaa ja nimenomaisesti
23346: don palveluista. Tämä rohkea ratkaisu merkitsi         yhtenäistää ja tarkoituksenmukaistaa terveys-
23347: edelläkävijän asemaa maassamme pyr1ttäessä             keskuksen avohoitopalveluja.
23348: luomaan sairaalatoimen ja terveyskeskusjärjes-            Raahen alueella on erityisesti rakennustyö-
23349: telmän .kiinteää ja tehokasta yhteistoimintaa.         väen työtJtömyys muodostumassa vaikeaksi on-
23350:     Toimittaessa saman hallinnon alaisuudessa          gelmaksi. Rautaruukki Oy:n Raahen Rautateh-
23351: voidaan asiat pyrkiä ratkaisemaan mahdollisim-         taalla on päättymässä mittava uudisrakennus-
23352: man tarkoituksenmukaisesti, mutta myös talou-          ja laajennustyö. Rautatehtaan masuunien ra-
23353: dellisesti. Tästä tavoitteesta lähtien on Raahessa     kennus- ja korjaustyöt sekä terässulaton ja vals-
23354: aikaansaatu käytännön yhteistoimintaa aluesai-         silaitoksen laajennus ovat parhaimmillaan työl-
23355: raalan ja terveyskeskuksen välille mm. siJten,         listäneet yli 2 000 ·työntekijää rakennus- ja
23356: että terveyskeskus saa aluesairaalalta laborato-       asennustöihin. Rakentamisen piti päättyä kulu-
23357: rio-, röntgen-, ruöka- ja lämpötalouspalvelut          van vuoden aikana, mutta se jatkuu ilmeisesti
23358: sekä varsin pitkälle myös apteekkitavarain ja-         helmikuuhun 1977. Tätä nykyä rakentamistoi-
23359: kelupalvelut. Lääkäripäivystys hoidetaan yhteis-       minnan piirissä on vielä n. 800 työntekijää,
23360: pliivystyksenä, mitä on pidettävä erityisen mer-       joista Rautaruukki Oy työllistänee n. 300 tarvi-
23361: kittävänä asiana.                                      tessaan toiminnan laajenemisen vuoksi lisätyö-
23362:     Raahen terveyskeskuksen toiminta tapahtuu          voimaa. N. 500 !työntekijää jää siten helmikuu-
23363: /tätä nykyä monilta osin epätarkoituksenmukai-         hun 1977 mennessä työttömäksi. Oulun työvoi-
23364: sesti, hajallaan ja sijoitettuna tilapäisiin toimi-    mapiirin marraskuun tilannekatsauksen mukaan
23365: pisteisiin. Kuntainliitto on tämän vuoksi suun-        työttömyysaste on Raahessa 4,8 % ja Pyhä-
23366: nitellut aluesairaalan kupeeseen rakennettavaksi       joella 5,7 %.
23367: avohoidon toimitilojen kokonaisuuden, jonka               Raaheen suunniteltujen terveyskeskuksen
23368: tilantarve on n. 7 310 m3 ja arvioidut rakenta-        avohoitotilojen rakentamisen pikaisella toteut-
23369: miskustannukset noin 4,33 milj. matkkaa. Ra-           tamisella voitaisiin ratkaisevalla tavalla kohen-
23370: kentamista puoltavat sekä aluesairaalan etJtä ter-     taa rakennustyöväen erittäin vaikeaksi muodos-
23371: veyskeskuksen esittämät perustelut. Myöskin            tuvaa työttömyytJtä Raahessa ja sen ympäris-
23372: Oulun lääninhallitus on pitänyt tätä uudisraken-       •tössä.
23373: nusta kiireellisyysjärjestyksessä ensisijaisten ryh-      Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopliiväjärjes-
23374: mään kuuluvana.                                        ty<ksen 37 §:n 1 momentin perusteella eskäm-
23375:     Tämä rakennushanke näyttää sittemmin val-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23376:  tion viranomaisten käsittelyssä punoutuneen yh-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23377: teen aluesairaaloiden toiminnan tulevan koko-          sen:
23378:  naisratkaisun viivästymisen kanssa. Tämä kyt-
23379: kentä pitäisi kuitenkin voida irroittaa ja val-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23380:  miiksi suunniteltu rakennustyö toteuttaa, kos-                Raahen terveyskeskuksen avohoidon toi-
23381: 1415/76
23382: 2                                        1976 vp.
23383: 
23384:      mitilojen rakentamisen aloittaminen on            mihin toimenp1te1sun Ballitus aikoo
23385:      erityisen kiireellinen asia myöskin alu-       ryhtyä, jotta tämä rakennushanke voi-
23386:      eelliset  työttömyysnäkökohdat      huo-       taisiin 1toteuttaa mahdollisimman pikai-
23387:      mioon ottaen, ja jos on,                       ses,ri>?
23388: 
23389:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1976.
23390: 
23391: 
23392:             Jouko Mäkelä                                  Matti Ahde
23393:                                              N:o 336                                                3
23394: 
23395: 
23396: 
23397: 
23398:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23399: 
23400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     totilojen rakentamista tärkeämmiksi mm. Ou-
23401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lun lääninsairaalan, Puolangan avohoitotilojen
23402: olette 26 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn        ja Ylivieskan terveysaseman· rakentamisen. Nä-
23403: kirjeenne ohella !toimittanut valtioneuvoston      mä kolme muuta mainittua on myös toteutettu
23404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan.      asianmukaisessa järjestyksessä. Raahen terveys-
23405: edustaja Jouko Mäkelän ym. näin kuuluvasta         keskuksen avohoitotilojen rakentamista koske-
23406: kirjallisesta kysymyksestä n:o 336:                van. perustamissuunnitelman lääkintöhallitus
23407:                                                    käsitteli 11. 2. 1976. Rakennusasiainneuvottelu-
23408:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kunta käsitteli perustamissuunnitelmaa 20. 4.
23409:        Raahen terveyskeskuksen avohoidon toi-      1976 ja päätti olla puoltamatta perustamissuun-
23410:        mitilojen rakentamisen aloittaminen on      nitelman vahvistamista ennenkuin Raahen alue-
23411:        erityisen kiireellinen asia myöskin alu-    sairaalan mahdollinen liittäminen terveyskes-
23412:        eelliset    työttömyysnäkökohdat huo-       kuksen osaksi on selvitetty. Perustamissuunni-
23413:        mioon ottaen, ja jos on,                    telman näin jäätyä vahvistamatta lääkintöhalli-
23414:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tus .palautti asiakirjat 19. 5. 1976. Kuntainliitto
23415:        ryhtyä, jotta tämä rakennushanke voi-       palautti asiakirjat selvitysten ohella 17. 6.
23416:        taisiin !toteuttaa mahdollisimman. pikai-   1976. Tällöin oli lääkintöhallitus kuitenkin jo
23417:        sesti?                                      katsonut hankkeen toteuttamisen suunniteltuna
23418:                                                    vuotena, 1976, lähes mahdottomaksi ja päättä-
23419:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta•     nyt siirtää toteuttamisen vuodelle 1977. Päätös
23420: vasti seuraavaa:                                   näkyi 16.8. 1976 vahvistetussa vuosia 1976--
23421:     LääkintöhalHtus on laatiessaan terveyskes-     1980 ·koskevassa kuntainliiton <toimintasuunni-
23422: kusten rakentamisohjelmaa kä)llttänyt hank-        <telmassa. Vuosien 1977-1981 toimintasuunni-
23423: keitten läänikohtaisen tärkeysjärjestyksen pe-     telmia ei toistaiseksi Oulun läänin osalta ole kä-
23424: rusteluina lääninhallitusten kansanterveystyön     sitelty, mutta jo tätä suunnitelmakautta koske-
23425: toimintasuunnitelmista antamia lausuntoja. Vain    vassa lausunnossaan on Oulun lääninhallitus
23426: poikkeustapauksissa lääninhallituksen esittämää    esittäny,t Raahen hanketta kiireellisemmiksi Sot-
23427: tärkeysjärjestystä on muutettu; tällöin on ollut   kamon ja Kuhmon hankkeet. Lääkintöhallituk-
23428: useimmiten kysymys sairaansijallisista hank-       sen antaman ilmoituksen mukaan Raahen ter-
23429: keista, joiden rakentaminen on ollut vuosittain    veyskeskuksen avohoitotilojen rakentamista kos-
23430: kiintiöity, tai toisaalta ollut kysymys hankkeen   keva perustamissuunnitelma tulee lähiaikoina
23431: omasta valmiusasteesta.                            uudelleen käsittelyyn lääkintöhalHtuksessa.
23432:     Mitä tulee kirjallisen kysymyksen kohteena        Ottaen huomioon vuoden 1977 tulo- ja me-
23433: olevan. Raahen terveyskeskuksen avohoitotilo-      noarvioesityksessä terveyskeskusten rakentami-
23434: jen rakentamiseen on se kuulunut kiireellisesti    seen varatut määrärahat, on tällä hetkellä epä-
23435: rakennettavien joukkoon. Vuosia 1975-1979          selvää onko edell)lltyksiä aloittaa vuonna 1977
23436: koskevassa kansanterveys•työn toimintasuunni-      Oulun läänin alueella kolme suurehkoa hanket-
23437: •telmassa lääkintöhallitus oli vahvistanut hank-   ta, kun koko maassa voidaan esitetyn määrä-
23438: keen suorittamisen vuodelle 1976. Tällöin Ou-      rahan turvin aloittaa ainoastaan kolmetoista
23439: lun lääninhallitus oli esittänyt Raahen avohoi-    hanketta.
23440:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1976.
23441: 
23442: 
23443:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
23444: 4                                            1976 vp.
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23450: 
23451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hälsovårdsstation än Uitrymmen för den öppna
23452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vården i Brahestad. Dessa tre övriga nämnda
23453: av den 26 november 1976 tili vederbörande            projekt har också förverkligats i vederbörlig
23454: medlem av Statsrådet översänt avskrift av föl-       ordning. 1y.ledicinalstyrelsen behandlade 11. 2.
23455: jande av riksdagsman Jouko Mäkelä m. fl. ställ-      1976 anläggningsplanen för byggandet av ut-
23456: da spörsmål nr 336:                                  rymmena för den öppna vården i Brahestad.
23457:                                                      Delegationen för byggnadsärenden behandlade
23458:           Är Regeringen medveten om att på-          planen 20. 4. 1976 och beslöt att inte förorda
23459:        börjandet av byggandet av verksamhets-        fastställandet av den förrän man hade utrett
23460:        utrymmena för den öppna vården vid            möjligheten att ansluta Brahestads distriktssjuk-
23461:        hälsovårdscentralen i Brahestad är syn-       hus som en del tili hälsovårdscentralen. Då an-
23462:        nerligen brådskande också med tanke på        läggningsplanen sålunda inte blivit fastställd,
23463:        den regionala arbetslösheten, och om så       retumerade medicinalstyrelsen handlingama
23464:        är fallet,                                    19. 5. 1976. Kommunalförbundet returnerade
23465:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       handlingama med utredningar 17. 6. 1976. Vid
23466:        'ta för att detta byggnadsprojekt skall       det laget hade medicinalstyrelsen dock redan
23467:        kunna förverkligas så snabbt som möj-         ansett det i det närmaste omöjligt att förverk-
23468:        ligt?                                         liga projektet under det planerade året, 1976,
23469:                                                      och beslutat uppskjuta förverkligandet tili år
23470:    Såsom svar på dellta spörsmål får jag vörd-        1977. Beslutet kom tili synes i den verksam-
23471: samt anföra följande:                                 hetsplan för kommunalförbundet för åren 1976
23472:    Vid uppgörandet av byggnadsprogrammet             -1980 som fastställdes 16. 8. 1976. Verksam-
23473: för hälsovårdscentraler har medicinalstyrelsen       hetsplanema för åren 1977-1981 har för
23474: som grund för proje~tens prioritetsordning           Uleåborgs läns del inte ännu behandlats, men
23475: länsvis använt de utlåtanden länsstyrelsema av-      redan i ·Sitt utlåtande beträffande denna plane-
23476: givit om verksamhetspijnerna för folkhälso-           ringsperiod har länsstyrelsen i Uleåborgs Iän
23477: arbetet. Endast i undantagsfall har man ändrat       anfört att projekten i Sotkamo och Kuhmo är
23478: på den prioritetsordning länsstyrelsen före-          mera brådskande än projektet i Brahestad. En-
23479: slagit; härvid har det oftast varit fråga antingen    ligt uppgifit från ·medicinalstyrelsen kommer an-
23480: om projekt som inkluderat vårdplatser, för vil-      läggningsplanen för byggandet av utrymmen
23481: kas byggande det funnits en årlig kvot, eller om     för den öppna vården vid hälsovårdscentralen
23482: projekitets eget byggskede.                           i Brahestad inom kort att tas upp tili ny be-
23483:     Vad beträffar byggandet av de i spörsmålet        handling i medicinalstyrelsen.
23484: avsedda utrymmena för den öppna vården vid               Med beaktande av de anslag som i stats-
23485: hälsovårdscentralen i Brahestad har de räknats        förslaget för år 1977 reserverats för byggande
23486: tili de brådskande fallen. I sin verksamhetsplan      av hälsovårdscentraler, är det för närvarande
23487: för folkhälsoarbetet för åren 1975-1979 hade          oklart huruvida det finns förutsättningar för
23488: medicinalstyrelsen faststäl1t att projektet skulle    att under år 1977 i Uleåborgs Iän påbörja tre
23489: genomföras år 1976. Härvid hade länsstyrelsen         större projekt, då man i hela Jandet med det
23490: i Uleåborgs Iän anfört, att det var viktigare att     föreslagna anslaget endast kan påbörja tretton
23491: bygga bl.a. länssjukhuset i Uleåborg, utrymmen        projekt.
23492: för den öppna vården i Puolanka och Ylivieska
23493:      Helsingfors den 17 december 1976.
23494: 
23495: 
23496:                                                      Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
23497:                                               1976 vp.
23498: 
23499: Skriftligt spörsmål nr 337.
23500: 
23501: 
23502: 
23503: 
23504:                                   G. Häggblom m.fl.: Om kompensation till kommunerna för för-
23505:                                      lust av skatteintäkter i fråga om de kommuninvånare som
23506:                                      erlägger sjömansskatt.
23507: 
23508: 
23509:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23510: 
23511:    Enligt de för de nordiska länderna enhetliga         Problemet måste lösas utan att sjömännens
23512: sjömansskattelagarna skall sjöman erlägga skatt      ställning försämras. Åtminstone följande t'lå
23513: tili. den stat i vars fartygsregister vederbörande   lösningsmodeller syns föreligga:
23514: fartyg är infört. Detta innebär att kommunan-        - Kommunandelama av sjömansskatteintäk-
23515: delien av den sjömaniSlS!katt som erläggs av på           terna utbetalas tili sjömans heinkommun
23516: utländskt fartyg påmönstrad sjöman inte till-             även beträffande sjöman, söm är bösatt i
23517: faller hans hemkommun, den kommun vars                    annat nordiskt land än fartygets hemland,
23518: tjänster ifrågavarande person och hans familj        - kompensation utgår .från staten tili de av
23519: utnyttjar. Kommunandelen tillfaller staten i             landets kommurier, vilkas skatteinkomster
23520: fartygets hemland.                                        blir reducerade på grund av gällande regler
23521:    Ett icke obetydligt antal finländlska sjömän           om beskattning av sjömansinkomster. Mel-
23522: tjänar på utländska, framför allt svenska far-            lan de enskilda nordiska staterna kan sedan
23523: tyg. För de kommuner i vårt land varifrån                utjämning verkställas.
23524: sjömän sökt sig i tjänst på utländska fartyg
23525: innebär detta ofta betydande inkomstbortfall.           Då problemet med kommundelen av siö-
23526: Det gäller framför allt kommuner på Aland            mansskatten främst gäller mellan Finland och
23527: och i Aboland men också många andra gles-            Sverige borde det åtminstone för dessa länders
23528: bygdskommuner i vårt land. Så beräknades de          del lösas. Underhandlingar torde tidigare h~
23529: åländska kommunerna redan för år 1967 ha             förts i saken, emellertid utan synliga resultat.
23530: förlorat ca 500 000 mark i frångången kom-           I dagens läge .finns det dock skäl att ånyo
23531: munandel. I dag torde inkomstbortfallet röra         uppta förhandlingar för att äntligen bringa
23532: sig om ännu större summor, enligt vissa bc-          denna segslitna fråga från dagordningen.
23533: r.äkningar har Alands kommuner undk:!r den tid          Med hänvisning till ovanstående ber under-
23534: detta system vadt i kraft förlorat närmare 10        tecknade att i den or&ing 37 .§ 1 mom. riks-
23535: miljoner mark i uteblivna inkomster.                 dagsordningen föreskriver till vederbörande
23536:     Statsrådet. tillsatte redan den 22. 9. 1966 en   medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
23537: kommitte som utrett ärendet och som avläm-           mål:
23538: nade sitt betänkande den 9. 10.1968. Be~än­                     Vilka åtgärder avser Regeringen att
23539: kandet utmynnade i en rekommendation om                      vidta för att kommun skall erhWa kom-
23540: att underhandlingar med Sveriges . regering                  pensation för att den kommunala ande-
23541: borde upptas för att nå en överenskommelse                   Ien av . den sjömansskatt som erläggs
23542: i .saken. Frågan har även under årens lopp i                 av på i annat nordiskt land registrerat
23543: riksdagen uppmärksammats ett flertal gånger,                 fartyg påmönstrad sjöman enligt sjö-
23544: bl.a. .i motioner. Landskapet Aland har även                 mansskattelagen inte tillfaller den kom-
23545: gjort flera framställningar i saken.                         mun i viiken ifrågavarande sjöman är
23546:                                                              bosatt?
23547:      Helsingfors den 26 november 1976.
23548: 
23549: 
23550:           Gunnar Häggblom               Christoffer Taxell            Pär Stenbäck
23551: 1442/76
23552: 2                                                1976 vp.
23553: 
23554: Kirjallinen kysymys n:o 337.                                                                Suomennos.
23555: 
23556: 
23557: 
23558: 
23559:                                     G. Häggblom ym.: Verotulojen menetyksen korvaamisesta kun-
23560:                                        nille merimiesveroa maksavien kunnan jäsenten osalta.
23561: 
23562: 
23563:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23564: 
23565:    Pohjoismaiden yhtäpitävien merimiesvero-               Ongelma on ratkaistava merimiesten ase-
23566: lakien mukaan merimiehen on maksettava                  maa huonontamatta. Näyttää olevan ainakin
23567: veroa. sille valtiolle, jonka alusrekisteriin asian-    seuraavat. kaksi ratkaisumallia:
23568: omainen alus kuuluu. Tämä merkitsee sitä, että          - Merimiesverotulojen kunnanosuudet makse-
23569: ulkomaalai1seen ah.tkse,en pestatun medmiehen               taan merimiehen kotikunnalle myös sellai"
23570: merimiesveron kunnallisvero-osuus ei tule hä-               sen merimiehen osalta, joka asuu muun
23571: nen .kotikunnalleen eli sille kunnalle, jonka               :pohjoismaan ku±n aluksen kot~maan kun-
23572: palveluja kysymyksessä oleva henkilö ja hänen               nassa,
23573: perheensä käyttävät. Kunnan osuudlen saa aluk               valtio maksaa .korvausta niille maan kun-
23574: sen kotivaltio.                                             nille, joiden verotulot vähenevät merimies-
23575:    Merkittävä määrä suomalaisia merimiehiä                  tu1ojen verotuksesta voimassa olevien sään-
23576: palvelee · ulkomruaJlaisillla - · etenkin ruot,salai-       nösten johdosta. Eri :pohjoismaiden välillä
23577: siHa - aluksihla. Nillile maamme kunnille, jois-            voidaan sen jälkeen panna toimeen ~asoi­
23578: ta· merimiehet ovat hakeutuneet ulkomaalais-                ttis.
23579: ten alusten .palvelukseen tämä merkitsee usein
23580: merkittävää tulojen menetystä. Tämä koskee                 Merimiesveron kunnan osuuden ongelman
23581: ennen kaikkea kuntia Ahvenanmaalla ja Turun-            koskiessa ennen muuta Suomea ja Ruotsia tuli-
23582: maalla, mutta myös monia muita harvaan asut-            si se ainakin näiden maiden·· osalta ratkaista.
23583: tuja kuntia maassamme. Laskelmien mukaan                Asiassa lienee aikaisemmin käyty neuvotteluja,
23584: ahvenanmaalaiset kunnat menettivät jo vuonna            kuitenkin ilman näkyviä tuloksia. Tämä...'l päi-
23585: 1967 n. 500 000 markkaa saamatta jääneinä               vän tilanteessa on kuitenkin syytä ryhtyä uudel-
23586: kuntien osuuksina. Tänä päivänä tulojen me-             leen neuvotteluihin tämän sitkeän kysymyksen
23587: netys liikkunee vieläkin suuremmissa summis-            saattam~serosi vihdoinkin :poi!s päiväjärjestyk-
23588: sa, eräiden laskelmien mukaan Ahvenanmaan               sestä.                                         ·
23589: kunnat . ovat järjestelmän voimassaoloaikana               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
23590: menettäneet lähes 10 miljoonaa markkaa saa-             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle!dr-
23591: matta jääneinä tuloina.                                 joittaneet esittäv.ät valtioneuvoston asianomai-
23592:     Valtioneuvosto asetti jo 22. 9. 1966 komi-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23593:  tean, jo~a sdvitti as~an ja jätti! mi:etintönsä        sen:
23594: 9. 10. 1968. Mietintö päättyi suositukseen,                        Mihin toimenpiteisiin l-Iallitus aikoo
23595: että olisi ryhdyttävä neuvotteluihin Ruotsin                    ryhtyä, jotta kunta saisi korvausta sen
23596: hallituksen kanssa- sopimuksen aikaansaami-                     johdosta, että toisessa pohjoismaassa
23597: seksi tässä asiassa. Vuosien kuluessa kysymyk-                  rekisteröityyn alukseen pestatun meri-
23598: seen on lukuisia ·kertoja kiinnitetty huomiota                  miehen . merimiesveron kunnan. 03tlUS
23599: edusktinnåssa mrn. aloitteissa. Myös Ahvenan-                   merimiesverolain mukaan ei tule sille
23600:  maan maakunta on t~hnyt ·asiasta moni1a esi-                   kunnalle, jossa kysymyksessä oleva me:
23601: tyksiä.                                                         rimies asuu?
23602:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1976.
23603: 
23604: 
23605:           Gunnar Häggblom                  Christoffer Taxell             Pär Stenbäck
23606:                                                N:o 337                                                3
23607: 
23608: 
23609: 
23610: 
23611:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
23612: 
23613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä voi-
23614: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         massa olevien verosopimusten mukaan verote-
23615: olette 26 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn           taan Suomessa asuvaa merimiestä erityisten
23616: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          merimiesverolakien säätämisen jälkeen palkas-
23617: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. G.          ta, jonka hän on saanut pohjoismaisessa aluk-
23618: Häggblomin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          ses1sa tekemästään työstä, yiksinomaan asian-
23619: kysymyksestä n:o 337:                                 omaisen pohjoismaan mer1miesverolain mu-
23620:                                                       kaan. Vastaav,asti muussa pohjoiJsmaassa kuin
23621:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus 11ikoo      Suomessa asuvaa merimiestä, joka pahrelee suo-
23622:         ryhtyä, jotta kunta saisi korvausta sen       malai,sessa alluksessa, verotetaan merimiestuJos-
23623:         johdosta, että toisessa pohjoismaass.l re-    taan vain Suomen merimiesverolain mukaan.
23624:         kisteröityyn alukseen pestatun merimie-          Ruotsin valtiovaraindepartementin ( nyttem-
23625:         hen merimiesveron kunnan osuus meri-          min budjettidepartementti) kanssa käydyissä
23626:         miesverolain mukaan ei tule sille kun-        keskustdui'ssa on esi~l'ä o:W:ut mahdoHisuus, että
23627:         nalle, jossa kysymyksessä oleva meri-         Ruotsin valtio korvaisi Ahvenanmaan maakun-
23628:         mies asuu?                                    taan kuuluville kunnille sen verotulojen mene-
23629:                                                       tyksen, joka näille kunniJfe koituu siliitä, että
23630:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          siellä asuvat merimiehet palvelevat ruotsalai-
23631: ,taen seuraavaa:                                      sissa aluksissa. Ruotsin taholta tällaiseen kor-
23632:     Palkkatulon verotuksessa noudatetaan ylei-        vausjärjestelmään on suhtauduttu kielteisesti.
23633:  sesti eri maissa periaatetta, jonka mukaan täl-      Eräs Ruotsin nykyisen hallituksen jäsen on
23634:  laisesta tulosta verotetaan siinä valtiossa, jossa   vuonna 1974 valtiopäivien jäsenenä tehnyt
23635:  työ tehdään. Tämä periaate on omaksuttu myös         aloitteen, että valtiopäivät päättäisivät esittää
23636:  Suomen tuloverolainsäädännössä. Aluksessa            hallitukselle merimiesverotuksen tarkistamista
23637:  palvelevan henkilön osalta tätä periaatetta on       tarkoituksella maksaa Ahvenanmaan kunnille
23638:  kuitenkin vaikea soveltaa kirjaimellisesti ta-       korvausta Ruotsissa suoritetusta merimiesveros-
23639:  pauksissa, joissa alus kulkee eri valtioiden alue-   ta. Tämänkin huomioon ottaen valtiovarainmi-
23640:  vesillä ja ehkä myös kansainvälisillä vesillä.       nisteriö tulee uudelleen kääntymään asiassa
23641:  Pohjoismaissa merimiesten verot;uksessa ne käy-      Ruotsin budjettidepartementin puoleen.
23642:  tännön vaikeudet, jotka muutoin esiintyisivät,          Suomesta siirtyy vuosittain huomattava mää-
23643:  voidaan välttää yhdenmukaisille pääperiaatteil-      rä henkilöitä työskentelemään tilapäisesti ulkc-
23644:  le rakentuvilla merimiesverolaeilla. Eräänä näi-     maille siten, että heidän edelleen katsotaan
23645:  den lakien johtavana periaatteena on, että me-       asuvan Suomessa ulkomailla oleskelunsa ajar...
23646:  rimiesvero menee sille valtiolle, jonka kansalli-    Tällöinkin henkilön kotikunta tavallaaa menet·
23647:  suus aluksella on. Tämän valtion sisäinen asb        tää verotulojaan esim. siinä tapauksessa, että
23648:  tietysti on, jakaako se veron tuoton tai osan        tämän henkilön ulkomailla tekemästäan työstä
23649:  siitä kunnilleen, ja myönteisessä tapauksessa,       saama palkkatulo on Suomessa verovapaa tulo-
23650:  mitä jakoperusteita se noudattaa. Pohjoismai-        ja varallisuusverolain 22 § :n 1 momentin 6
23651:  sissa merimiesverolaeissa omaksuttu merimies-        kohtaan sisältyvän niin sanotun yhden vuoden
23652:  ten verotusta koskeva sääntely vastaa kansain-       säännön nojalla. Kunnille näin syntyvää vero-
23653:   väilisesti vakHntunutta verosopimuskäytäntöä,       tulojen menetystä ei nykyisten säännösten mu-
23654:   jota myös Suomi noudattaa sopimuksissaan.           kaan myöskään korvata kunnille. Edellä ole-
23655: 4                                          1976 vp.
23656: 
23657: vasta käy ilmi, että kysymys korvauksen suo-     mahdollista harkita korvauksen suorittamista
23658: rittamisesta Suomen valtion varoista on laa-     kunnille valtion varoista kysymyksessä tarkoi-
23659: jempi kuin vain eräitä Suomen kuntia ja meri-    tetusta verotulon menettämisestä merimiesten
23660: miesten verotusta koskeva, minkä vuoksi ei ole   osalta.
23661:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1976.
23662: 
23663: 
23664:                                                            Valtiovarainministeri Esko Rel~ola
23665:                                                 N:o 337
23666: 
23667: 
23668: 
23669: 
23670:                             Ti,ll R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
23671: 
23672:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          och de övriga nordiska länderna beskattas, se-
23673: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivd-            dan särskilda sjömansskattelagar införts, person
23674: se den 26 november 1976 till vederbörande              bosatt i Finland för 1lön som han uppburit för
23675: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         arbete ombord på nordiskt fartyg uteslutande
23676: jande av riksdagsman G. Häggblom m.fl. ställ-          enligt sjömansskattelagen i vederbörande nor-
23677: da skriftliga spörsmål nr 3 37:                        diskt land. I motsvarande mån beskattas sjö-
23678:                                                        man bosatt i annat nordiskt land än Finland,
23679:              Vilka åtgärder avser Regeringen att       viiken är anställd på finskt fartyg, för sjömans-
23680:           vidta för att kommun skall erhålla kom-      inkomst endast enligt den finska lagen om
23681:           pensation för att den kommunala ande-        sjömansskatt.
23682:           len av den sjömansskatt som erläggs av          Vid överläggningar med svenska finans-
23683:           på i annat nordiskt land registrerat far-    departementet ( numera budgetdepartementet)
23684:           tyg påmönstrad sjöman enligt sjömans-        har den möjligheten framkastats att svenska
23685:           skattelagen iinte tiHfaller den !kommun i    staten skulle ersätta kommunerna inom land-
23686:           viiken ifrågavarande sjöman är bosatt?       skapet Åland för den förl'ust av skatteinkoms-
23687:                                                        ter vr]ken uppstått för dessa kommuner därav
23688:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att där bosatta sjömän är anställda på svensika
23689: samt anföra följande:                                  fartyg. På svenskt håll har man ställt sig nega-
23690:     Vid beskattning av löneinkomst iakttas all-        tivt till ett sådlant ersättningssystem. En av
23691: mänt i olika Iänder den princip enligt viiken          medlemmarna i den nuvarande svenska rege·
23692: sådan inkomst beskattas i den stat där arbetet         ringen har år 197 4 såsom riksdagsledamot
23693: utförs. Denna princip har omfattats även i             väckt en motion att riksdagen måtte besluta
23694: finsk inkomstskattelagstiftning. Beträffande           hemstäHa om en översyn av sjömansbeskatt-
23695: person som är anställd på fartyg är det emcl-          ningen i syfte att kompensera kommunerna på
23696: lertid svårt att tillämpa dlenna princip b::Jk-        Å'land för i Sverige edagd s.jömanssbtt. Med
23697: stavligen i fall då fartyget går på olika staters      beaktande jämväl av detta kommer finansminis-
23698: territorialvatten och möjligen även på inter-          teriet på nytt att hänvända sig till svenska
23699: nationella vatten. I de nordiska länderna kan          budgetdepartementet.
23700: vid beskattning av sjömän de prakti'ska svårig-           Ett betydande antal personer lämnar årligen
23701: heter som annars skulle förekomma undvikas             Finland för att tillfälligt arbeta i utlandet så-
23702: genom sjömansskattelagar vilka baserar sig på          lunda att de fortfarande anses vara bosatt1 i
23703: enhetliga huvudprinciper. En av de ledande             Finland undler sin utlandsvistelse. Även under
23704: principerna i dessa lagar är att sjömansskattc:-n      dessa förhållanden mister personens hemkom-
23705:  tillfaller den stat vars nationalitet fartyget har.   mun i viss mening skatteinkomster t.ex. i cet
23706: En intern angelägenhet för denna stat iir na-          fall att den löneinkomst som personen i fråga
23707:  tutiligtvis huruvida staten i fråga fördelar intäk-   uppburit för arbete i utlandet är skattefri i
23708: ten av skatten ellet del därav på sina kommu-          Finland med stöd av den s.k. ettårsregeln, <om
23709: ner, och i jakande fall, vilka fördelningsgrun-        ingår i 22 § 1 mom. 6 punkten lagen om
23710:  der den iakttar. Den reglering i sjömanssb.tte-       skatt på inkomst och förmögenhet. För den
23711: lagama i de nordiska länderna rörande beskatt-         förlust av skatteinkomster som sålunda upp-
23712: ning av sjömän motsvarar internationellt veder-        kommer för kommunerna utgår enligt nuva-
23713: tagen avtalspraxis, som även Finland i sina            rande stadganden icke heHer ersättning tiH
23714: avtal följer.                                          kommunerna. Av det ovanstående framgår att
23715:      Enligt gällande skatteavtal mellan Finland        frågan om erläggande av ers.ättning av Hnska
23716: 1442/76
23717: 6                                           1976 vp.
23718: 
23719: statens medel sträcker sig vidare än till endast   tili kommunerna för den förlust av skatt~in­
23720: vissa finska kommuner och beskattningen sv         komster beträffande sjömän viiken avses i
23721: sjömän, varför ellet icke är möjligt att över-     spörsmålet.
23722: väga erläggande av ersättning av statsmedel
23723:      Helsingfors den 28 december 1976.
23724: 
23725: 
23726:                                                                   Finansminister Esko Rekola
23727:                                                   1976 vp..
23728: 
23729: Kirjallinen kysymys n:o 338.
23730: 
23731: 
23732: 
23733: 
23734:                                      Alppi ym.: Työllisyys.ammat'tikurssien valvonnan tehostamises,ta.
23735: 
23736: 
23737:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23738: 
23739:     Työvoimaminis teri'Ön ja OOlmattikasvatusha:l-       eikä jo kurssiaikana · t~rvi·ttaväa rtyösuojel'utie-
23740: lituksen yhteisvoimin järjestämiltä, vahion kus-         toutta.
23741: tantamilta työHisyysammattikursseHta valmis-                 TyöllisyysammattikursseiUa. on suuntauduttu
23742: tuu vuosittain yli 10 000 koulutettua. Ta-               niiden määrälliseen kehittämiseen. Kun kuiten-
23743: voite koulutettavi•en määräksi tälle vuodelle            kin meidän oloissamme "hyvänäk,in" työllisyys-
23744: on 24 000 ja se tulee :epäilemättä toteutu-              vuonna (:tarkoittaa n. 40 000 työtöntä työn-
23745: maankin, mikäli haHituksen esittämä pakko-               hakijaa) noin joka viides kurss;in suorittaneista
23746: kurssitushki eduskunnassa hyväksytään. Tä-               jää sijoittumatta koulutustMn ·vastaavaan am-
23747: mä epätarkoitu:ksenmukainen esitys on perus-             mattiin, puhuu s·e koulutuksen monipuolista-
23748: tellusti saoout työntekijöiden, ammattiyhdistys-         misen välttämättömyydestä. Luonnoii~sesti huo-
23749: liikkeen ja tähän mennessä ainakin SKDL:n                no työllisyystilanne on suurin vaikutta~a työ-
23750: eduskuntaryhmän tuomion, mutta jos kyseinen              hön sijoittumattomuuteen, mutta sitä on. te-
23751: työttömyyskassalain muutos tulee hyväksytyksi,           hokkaasti edesauttamassa koulutuksen suppea
23752: on entistäkin suuremmalla syyllä kiinnitettävä           sisältö.
23753: huomiota työllisyyskurssien 1uonteeseen, ope-
23754: tussisältöön j.a kurssilaisten :asemaan.                      Havainnohlisimpia esimerkkejä täs·tä ovat ta-
23755:     Tähänastinen amma;ttikurss~muotoinen työl-           paukset, joissa sama henkilö on suorittanut
23756: lisyyskoulutuksemme ei tosiasiassa~ ole tarkoi-          useha kursseja sijoi<ttumatta työmarkkinoille.
23757: tuksenmukaisesti palvellut työllisyys- ja työvoi-        Tämänkaltaisessa tila!lliteessa on mahdotonta
23758: mapoliittista tavoitettaan. Se ei ole toiminut           välttyä ajatukselta, että valtiovalta tyytyy kus-
23759: ensli'Sijaisesti :lisä- ja uudelleenkoulutus:muotona,    tantamaan ja valvomaan työll:isyyskurssitoimin-
23760: se ei ole perustunut yhteiskunnan mkenne-                taa varsin leväperäisesti ponnistelematta riittä-
23761: muutosten aiheuttamien koulutus·tarpeiden pal-           västi tämän toiminnan tavoitteiden saavutta-
23762: velemiseen ja onkin osalta1an ollut jarruna jär-         miseksi.
23763: kevän, kokonaisvaltaisen ammattikoulutuksen                  Työ1Iisyyskutssituksen luonteen ja opetussi-
23764: suunnitteluHe ja kehittämiselle.                         sällön lisäksi on nopeasti kiinnitrettävä huo-
23765:     Asetuksessa työllisyyskurssitoimintaa edistä-        miota nykyisten ja tulevien kurs!Silaisten heik-
23766: västä ammllittikurssitoiminnasta todet,aan, ettei        koon asemaan. Hehän ovat muodoiiisesti niin
23767: kurssia järjestetä taloudellisen edun tavoitte-          työ- kuin oppisopimustenkin ulkopuolella ja
23768: Lemiseksi. On julkinen salaiisuus, että tätä             näin kuts'sien johdon armoilla. Toki kaikkien
23769: säännöstä ·rikotaan yleisesti. Koulutettavien ja         kurssikeskusten ja ku11ssien osalta ei Hene huo-
23770: yhteiskunnan etu on alistettu työnantajien ta-           mauttamista, mutta eräissä trapauksissa on men-
23771: louden1sen edun tavoittelulle.                           ty jopa lahelie midivaltaa oppilaiden taloudel-
23772:     Kurssin sqodttaneiden varsin yksimielisen ar-        ·lirsten, sosiaaHs:ten ja morawListen oikeuksien
23773: vion mukaan lmpea-alaisuus on koulutuben                 loukkaamisessa!. Hsim. Tampereen ammatti-
23774: keskeinen, huutava epäkohta. Koulutus on ol-             kurss.il~eskuksessa on voimakkaasti rprotestoitu
23775: lut aivan liian tehtäväsidonnaista, palvellut            oppilaiden koulutustuen mak,s·amisten myöhäs-
23776: usein yhden työnantajan <lyhyen ai'kavälin työ-          tymisestä ~lähes säännölli:sesti. Ilman tätä mie-
23777: voimatarpeita pyrkimättäkään täysitehois,esti            Hvaltaista maksujärjes:telmääkin oppilaat ovat
23778: laissa ja as,etu:ksissa määriteltyihin tavoittei-        suuri'ssa vaikeuksissa määräaikoina errääntyvien
23779:  siinsa. Koulutus >ei sisällä riittävästi' yleissivis-   maksujensa ja jokapäiväisen toimeentulonsa
23780:  tävää tietoutta, ei ammattiyhdistystietoutta,           kanssa.                  .
23781: 1443/76
23782: 2                                             1976 vp.
23783: 
23784:    OppHaiden m1elivaltaiset erottamiset ja pai-      osaltaan ~sää oppilaiden irrallisuuden ja tur-
23785: nostus esim. poliittisten midipiteiden perus-        vattomuuden tunnetta.
23786: teeLla kuuluvat niin ikään kurs:sikeskusten ar-        Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
23787: k:een. Mainitun:ka,haiset loukkaukset ovat eri-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
23788: ty~sen painavia työllisyyskursseilla, joiden op-     ruoittaen valtioneuvoston ,asiooomaisen jäsenen
23789: pilaista suurin osa on työelämän kokemuksia          vastattavaks:i ·seu·raavan kysymyksen:
23790: vailla olevia, usein kehitysalueilta tulleita nuo-
23791: ria, jöiden inyöhäisempään työskentelyyn ja                     Mitä Hailitus aikoo tehdä työllisyys-
23792: sosiaaliseen käyttäytymis:een kur:s:siajalla saat-          amm::~:ttikurssien  saattamiseksti palvele-
23793: taa ol~a voimakkaita vaikutuksia - etenkin,                  maan nykyistä paremmin niille laissa
23794: kun •s:iihen usein ·liittyy asuminen epäi'nhimil-            asetettuja tavoitteita ja ammattikasva-
23795: lisissä parakkiasuntoloi:ssa.                               'tushaU:lituksen valvonnan tehostamiseksi
23796:     AmmattikasvatushaJJ:i:tuksessa vi11anomaisten            oppilaiden ta:loudellisten, ·sosiaalisten ja
23797: vaJlvon:nan .tehottomuus ja ammattiyhdistysliik-             moraalisten oikeubien parantamiseksi?
23798: keen vaikutuksen ulottumattomuus kursseille
23799:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1976.
23800: 
23801:                Ulla-Leena AJ:ppi                                 Pauli Uitto
23802:                Helge Talvitie                                    Ni,iJlo Koskenniemi
23803:                                            Mikko Ekorre
23804:                                               N:o 338                                                 3
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23810: 
23811:   V alti!opä'iväjärjesty~sen 37 § :n 1 momentis-     Nykyitsen laman vallitessa on pideoty tarkoi-
23812: sa mainitussa tarrlmit$sessa Te, Herra Puhe-         tuksenmukais.ena ohjata mahdollisimman moni
23813: mies, ole1tte 30 Päivänä marraskuuta 1976 päi-       :työllisyy,skoulutukseen, va:i:kka koulutusvaiheen
23814: vätyn kir}eenne ohella toimittanut v,aJtioneu-       päättyessä ei työpaiilckaa olisi viilittömästi tar-
23815: voston asianomaiselle jäsenelLe jäljennöksen          jollrukaan. Ammattitaidon hankkiminen tai sen
23816: kansanedustaja um~-Leena Alpin ym. nä'in kuu-        parantaminen työttömänä ollessa en katsottava
23817: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 338:           tulevaisuutta silmäBäpitäen kuitenkin parem-
23818:                                                      mabi vaihtoehdoksi. Työllisyyskoulutuksen ar-
23819:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työllisyys-      vostus on jatkuv,a,sti lisääntynyt. Siitä eräänä
23820:        ammattikurss~en   sMttamisd~si palvele-        osoituks.ena on se, että vaån noin puolet ha-
23821:        maan nykyistä paremmin niiJ.le lais·sa        lukkaista voidaan ottaa koulutukseen.
23822:        asetettuja tavoitteita ja ammattikasva-           Työllisyyskoulutus on pyritty suuntaamaan
23823:        tushaJ11tuben valvonnan tehostamiseksi         jatko-, täydennys- ja uudel:leenkoulutukseen
23824:        oppHaiden truloudellis:ten, sosiaalisten ja   sekä vastaavas,ti vähentämään peruskoulutusta.
23825:        moraalisten oikeuksien parantamiseksi?        Ammattikoulupaikkojen            riittämättömyyden
23826:                                                       vuoksi on työmsyyskoulutukseen jouduttu ot-
23827:    Vra:stauksena kysymykseen es·i:tän kUlmioit-      tamaan jonkun vermn all:e 20-vuotiaåta nuoria
23828: tavasti seuna,ava,a:                                  peruskoulutusta varten vaikean nuoriisotyöttö-
23829:     Työllisyyskoulutuksesta annetun lain ( 31/       myyden lieverntämdseksi. Muutoin lain säätämä
23830: 76) ja asetuksen (206/76) nojaJ.la torteutta-         20 vuoden ikäraja varmistaa sen, että nuorten
23831: vat työvoimaminis,teriö ja ammattikasvatushal-        ammatillinen peruskoulutus hoidet.a:an ammatti-
23832: litus työlli:syyskoulutusohjelmaa, jonka t·a:voit-   :lmuhlljen toimesta. Ammatt1koulupai!kkojen li-
23833: teet vuoSiittaiin ennakkoon käsiteLlään ammat-       säänt}'lessä tarvetta va'Staavaksi työllisyyskoulu-
23834: .tikurssdasiailn neuvottelukunnrussa. Kuluvan vuo-   tus vo1daa:n kokonaisuudessaan ohjata palvele-
23835: den määrälhlnen 1tavoi:te on 24 000 henkHön           maan jatko-, täydennys- ja uudeHeenkoulu-
23836: a:mmathl:Iinen kouluttaminen. Lokakuun lop-           tuksen tarpe:i,ta.
23837: puun me,nnessä oli 15 000 koulutettu ja vuo-             Työll1syyskoulutuksen laadulliseen tasoon on
23838: den loppuun arvioidaan määrän nousevan lä-           ryhdytty kriinnittämään entistä suurempaa huo-
23839: hes 20 000 henkeen.                                   miota. Ammat·tikasva:tushalUtuksen toimesta on
23840:     Aktiivisen työ:voimapol·~Diika1n päämääränä      käynnistetty opetus:suunniteilmien tarMstus- ja
23841: on tasapainottaa työvoiman kysyntää ja taT-          laa:timistyö. Työ saada,an useimpien ammatti-
23842:  jontaa rse'kä yHäpitää mahdolli·simman korkeata     alojen osalta päätökseen kuluvan vuoden iop-
23843: •työllisyyttä. Työllisyyskoulutus on osoittautu-      puun mennessä. Samanaikai·sesti on ryhdytty
23844: nut hyväksi työvoimapolitiikru.'l hoitokdnoksi.       valmistamaan tarkoitukseen sopivaa oppimate-
23845:  Työllisyyskoullutu:kseen osoitetut ovat olleet      drualia. Sen arvioidaan pääosiLtaan tulevan val-
23846:  työttömiä tai riittämättömän toimeentulon           miiksi vuoden 1977 aikana. Edellä mainitut
23847: omaavia ihmisiä. Koulutetuisrta on voitu työl-       toimet mahdoLlistavat paitsi opetuksen tehosta-
23848: 1istää 75-80 %, mikä viime vuosina on mer-            misen ja koulutuksen ~aadun parantami8en myös
23849: lcinny:t keskimäärin 15 000 henkilön työlHs.tä-       nykyistä 1aaja-a:larsemman ja useampia vaihto-
23850:  mistä vuodessa työHisyyskoulutuks.en avulla.        ehtoja sisältävän koulutuksen antamisen.
23851:  Tulosta on pidettävä eriittäin hyvänä. 01i ky-           Yleisaineiden osuutta uusissa opetussuunni-
23852:  symyks~$Sä mikä tahansa ammatillittren koulu-        tdmi,~sa on tuntuvasti lisätty. Niiden osuus
23853:  tusmuoto, on koulutetu1s.sa aina nim1ttäin s.el-     on 15-18 % opetuksen kokona~srtuntimää­
23854:  laisiakin, joiden ·taipumukset, kyvyt tai toiveet    rästä ollen aikaisemmin 8-1 0 % . Varsin
23855:  eivät käy yksi-in ammatin vaatimusten kanssa.        merkittävästi on lisätty yldsaindsiin kuulu-
23856: 4                                                 1976 vp.
23857: 
23858: vien yhteiskunta- j·a työmarkkinaopin sekä työ-          tuisi kurssin alkaessa voittamattomiin vaikeuk-
23859: suojeloo tuntimääriä. Lisäksi oppilailla on mah-         siin, myönnetään heille enna:kkoa, jonka suu-
23860: do1Hsuus työpäivän jälkeen opiskel'la vapaa-             ruus on perheelJisille 250 mal1kkaa ja perheet-
23861: ehtoi,sia aineita, kuten <ammattiyhdistystietout-        tömH1e 150 mankkaa.
23862: ta, yhteiskuntaoppia ja kieliä. Kiinnostus yh-              Yksliittäisissä tapauks.issa, kuten mainitussa
23863: veiskunnallisillin aiJ:l!eisiin on kuitenkin vähäistä.   Tampereen ammatillisessa kuDssikeskuksessa,
23864: Atnma~ttik·a'svatushallituksen        kurssikeskuksiin   ma:ksuluettdoiden toimittaminen työvoilmatoi-
23865: suotittaman vapaaehtoisia aineita koskevan ky-           mistolle on vHvästyny~t työharjoi:ttelusta tms.
23866: selyn vastaukset osoittivat, että 51 % oppi-             syystä johtuen muutamia piliviä. Siitä on seu-
23867: laista kannatci urheilua <tai muuta liikuntakas-         rannut näiden oppilaiden kohdirulla vastaava vii-
23868: V<rutusta, 38 % vieraita kieliä ja \'adn 7 %             västys koulutustuen maksamises;sa, mitä tule-
23869: oppilal~ta osoitti kHnnostusta yhteiskunnalli-
23870:                                                          vaisuudessa pyritään kaikin keinoin välttä-
23871: s<Hn aineis<iin ja .amma:ttiyhdis!tystietouteen.         mään.
23872:     Työl:lisyyskorulutus·ta ei järjestetä jonkun
23873: työnantajan taloudellisen edun tavoittelua sil-             Väitetyis,tä oppilaiden mieliv.altawsista erotta-
23874: mälläpitäen, vaan koulutettavien tarpeita ja             misista ja painostustoimista d ole va:l:itettu
23875: etua ajatdlen. Koulutus toteute<ta,an etupäässä          työvoimaministeriöön eikä ammattikirusva;tushal-
23876: 41 ammatillisen kurssikeskuksen ti~oissa. Jon-           litukseen ja suoritetuissa tarka,s:tuksissa ei niitä
23877: kun verran koulutusta järjestetään myös am-              o1e myöskään todettu tapahtuneen. Opp1laiden
23878: mati1lristen oppila1itosten ·dlodssa. Eräillä aloilla    oikeusturvan varmistamiseksi on kms·s~keskuk­
23879: toimeenpantavien eri:lliskurssien työnopetus ta-         sissa lain mukaan oLtava kuDs:sikeskusneuvostot
23880: pahtuu tarkoituks·enmukaisuus;sy1stä yritysten           oppilai:m kokevien asioiden käsittelyä varten.
23881: tiloissa, silloinkin kurssikeskusten halLinnassa         Neuvostojen toJminta käynnistyy vuoden 1977
23882:  ja vrufvonnfl'ssa. Mikäli oppi·laat työnoperuksensa     puo1eUa. Oppi~askunnan edustaja:Ha on lisäksi
23883: puittdssa suorittavat tuotannollisia :tehtäviä,          oikeus olla läsnä kurss~keskuksen johtokunnan
23884: hinnoitcllaan työnantajan näin saama hyöty op-           kokouksessa ja käyttää siinä puhev~taa.
23885: pilaan nopeuden ja taitoasteen mukaan sekä                  Ammattikasvatushallituksen toimesta suorite-
23886: tuloutetaan se kurssikeskukselle. Hinnoi>ttelu-          truan jatkuvasti opetukseen, hallintoon ja val-
23887:  normit on ammattikasvatushalHtuksen toimesta            tionavun käyttöön 1iiutyviä tarkastuiks·ia. Lruci
23888: vast'ikään tarkistettu.                                  työllisyyskoulutuksesta velvoittaa myös työvoi-
23889:     Oppi:laiden koulutustuki maksetaan työvoi-           maviranomaisen osaltaan huolehtimaJan kurssien
23890: maviranomaisten toimesta :kerran kuussa jälki-           toimeenpanon valvonnasta. Ta1rkastuksia tul-
23891:  käteen viimeistäiän seuraavan kuukauden 10.             laan suorittamaan sekä työvoimaministeriön
23892: arHpäivään mennessä. Jotta oppilaat eivät jou-           että paikaUisen työvoimahallinnon toimesta.
23893:       Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1976.
23894: 
23895: 
23896:                                                                    Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
23897:                                                 N:o 338                                               5
23898: 
23899: 
23900: 
23901: 
23902:                              T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
23903: 
23904:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           eller önskemål inte överensstämmer med de
23905: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              krav yrket ställer. Under nuvarande lågkon-
23906: velse den 30 november 1976 till vederbörande           junktur har det ansetts ändamå1senligt att ge
23907: medlem av statsrådet för besvarande. översänt          så många som möjligt sysselsättningsskolning,
23908: avskrift av följande, av riksdagsman Alppi             även om alla inte kan erbjudas arbe.te efter
23909: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 338:             avslutad utbildning. Med tanke på framtiden
23910:                                                        är det trots allt mest ändamålsenliga alterna-
23911:              V ad ämnar Regeringen göra för att        tivet för en person att förvärva yrkesskicklig-
23912:           sysselsättningsyrkeskurserna skulle bätt-    het eller förbättra sin yrkesskicklighet under
23913:           re komma att betjäna de målsättningar        den tid han/hon är arbetslös. Sysselsättnings-
23914:           som lagen förutsätter samt för att ef-       skolningen uppskattas allt mera, vilket bland
23915:           fektivera den övervakning som handhas        annat illustreras av att endast hälften av de
23916:           av yrkesutbildningsstyrelsen och vars        hågade kan antas som elever.
23917:           syfte är att förbättra elevernas ekono-         Man har strävat tili att dirigera sysselsätt-
23918:           miska, sociala och moraliska rättig-         ningsskolningen mot fortbildning, komplette-
23919:           heter?                                       rande utbildning och omskolning, medan man
23920:                                                        samtidigt strävat tili att minska grundutbild-
23921:     Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-       ningens andel. På grund av de.t otillräckliga
23922: samt följande.:                                        antalet elevplatser vid yrkesskolorna har man
23923:     Arbetskraftsministerie.t och yt'kesu tbildnings-   för att lindra den svåra arbetslösheten bland
23924: styrelsen genomför ti1lsammans i enlighet med          de unga blivit tvungen att ta emot ett antal
23925: lagen (31/76) ochförordningen (206/76) om              ungdomar under 20 år för grundutbildning.
23926: sysselsättningsfrämjande utbildn1ng ett syssel-        I övrigt garanterar de.n i lagen fastställda 20
23927: sättnings.skolningsprogram, vars mål delegatio-        års åldersgränsen, att de ungas fackliga grund-
23928: nen för yrkeskursärenden varje år behandlar            utbildning handhas av yrkesskolorna. Då yrkes-
23929: på förhand. Målet för innevarande år är att ge         skolornas kapacitet fås att motsvara behovet,
23930: yrkesutbildning åt 24 000 personer. I slutet           kommer sysselsättningsskolningen att kunna
23931: av oktober hade 15 000 personer erhållit ut-           dirigeras tili att endast betjäna fortbildning,
23932: bildning och antalet personer förväntas stiga          kompletterande utbildning och omskolning.
23933: tili närmare 20 000 vid årsskiftet.                       Sysselsättningsskolningens kvalite.t har under
23934:     Syftet med den aktiva arbetskraftspolitiken        senaste tid fått allt mer uppmärksamhet till
23935: är att bringa efterfrågan på och utbudet av            del. Yrkesuvbildningss.tyrelsen har vidtagit åt-
23936: arbetskraft i balans samt att vidmakthålla så          gärder för revidering av läroplanerna och
23937: god sysselsättning som möjligt. Sysselsättnings-       bö~ja,t utavbe.ta nya. För ele Hesta btanschers
23938: skolningen har visat sig vara ett gott sätt att        del kommer arbetet att kunna avslutas under
23939: sköta arbetskraftspolitiken. De, som anvisats          år 1976. Man har samtidigt börjat producera
23940: sysselsäuningsskolning, var arbetslösa eller per-      lämpliga undervisningsmedel. Dessa torde tili
23941: soner vilkas utkomst var otillräcklig. Mellan          sina huvuddelar bli färdiga under år 1977. De
23942: 75 och 80 % av de utbildade har kunnat be-             ovannämnda åtgärderna gör det inte endast
23943: redas sysselsättning; detta har under de senaste       möjligt att göra undervisni:ngen effektivare och
23944: åren inneburit, att man med hjälp av syssel-           höja utbildningens kvalitet, utan även att ge ut-
23945: sättningsskolningen årligen kunnat sysselsätta         bildning som är mera omfattande och som ger
23946: i genomsnitt 15 000 personer. Resultatet kan           flera alternativ än nu.
23947: anses vara gott. Oavsett viiken form av yl'kes-           De allmänna ämnenas andel i läroplanerna
23948: utbildning det gäller, finns det bland de ut-          har ökats avsevärt. De utgör nu 15-18 % av
23949: bildade alltid personer vilkas anlag, förmåga          undervisningens totala timantal, medan de tidi-
23950: 1443/76
23951:                                               1976 vp.
23952: 
23953: gare utgjorde 8-10 %. Då det gäller sam-             delas de ett förskottsbelopp som är 250 mk
23954: hälls- och arbetsmarknadslära samt arbetar-          för familjeförsörjare och 150 mk för ensam-
23955: skydd, vilka alla ingår i gruppen allmänna           stående.
23956: ämnen, har timantalet utökats rätt betydligt.            I enskilda fall händer det - Iiksom då det
23957: Eleverna kan dessutom ·efter arbetsdagen stu-        gäller det aktuella fallet vid Tammerfors kurs-
23958: dera frivilliga ämnen såsom fackför~ningskun­        centra:l - att översändandet av utbetalnings-
23959: skap, samhällslära och språk. Iritresset för sam-    listari till arbetskraftsbyrån försenas några
23960: hällsinrilktade ämnen är dock litet. En enkät        dagar p.g.a. arbetsträning el. dyl. Detta har i
23961: om frivilliga ämnerr, som yrkesutbHdningssty-        sin tur lett till att utbetalnin:gen av utbildn:ings-
23962: relsen skiCkade tili kurscentralerna, visar att      understöd tili dessa elever försenats i · samma
23963: 51 % av eleverna föredrog idrott eller mot-          mån. I framtiden kommer alla tänkbara åt-
23964: svarande, 38 % språk medan endast 7 % var            gärder att vidtas för att dylika förseningar inte
23965: intresserade av samhällsinriktade ämnen och          skall uppre.pas.
23966: fackföreriingskunskap.                                   Det har framkastats att elever skulle ha
23967:     Sysselsättningsskolningen arrangeras ·inte för   relegerats godtyckligt och utsatts för påtryck-
23968: en arbetsgivares ekonomiska vinnings skull,          ningar; Varken arbetskraftsministeriet eller
23969: utan med tanke på eleve.rnas behov och in-           yrkesutbildningsstyrelsen har emottagit klago-
23970: tressen. Skolningen ges främst i 41 yrkes-           mål om något dylikt. Det har inte heller vid
23971: kurscentralers ·utrymmen. Skolning attangeras        de undersökningar som vidtagits framkommit
23972: också i någon mån vid fackliga läroinrättningar.     att sådana orättvisor skulle ha förekommit.
23973: Då det gäller specialkurser inom vissa branscher     Enligt lagen bör det för tryggandet av elever-
23974: sker · arbetsträningen av praktiska skäl i före-     nas rättsskydd vid varje kurscentral finnas ett
23975:  tagens egna utrymmen. Även i dylilka fall ges       kurscentralråd som behandlar ärenden som
23976: skolningen i arbetskraftsmyndigheternas regi         gäller elever. Råden inleder sin verksamhet
23977: och under deras övervakning. Hall eleverna vid       under år 1977. Elevrådet har dessutom rätt att
23978: arbetsträningen utför produktivt arbe.te, pris-      sända en -represental11lt tiH ikurscentra1ens sty-
23979: sätts den ekonomiska nytta arbetsgivaren får         relsemöte. Representanten har yttranderätt.
23980: och kurscentralen debiterar arbetsgivaren.               Yrkesutbildningsstyrelsen vidtar fortlöpande
23981: Priset bestäms av elevens skicklighet och            justeringar som rör undervisning, administra-
23982: snabbhet. Yrkesutbildningsstyrelsen har nyligen      tion och användandet av statsunderstöd. Lagen
23983: justerat normerna för prissättningen.                om sysselsättningsfrämjande utbildning ålägger
23984:     Arbetskraftsmyndigheterna sörjer för att          dessutom at'betskraftsmyndigheterna att delta
23985: eleverna erhåller utbildningsunders.töd i efter-     i övervakandet av kursernas genomförande.
23986: skott en gång per månad före månadens tionde         Både arbetskraftsministeriet och de lokala
23987: vardag. För att eleverna inte skulle ställas inför   arbetskraftsmyndigheterna kommer att företa
23988: oöveistigliga svårigheter då kursen inleds, till-    inspektioner.
23989:      Helsingfors den 27 decemb-er 1976.
23990: 
23991: 
23992:                                                              Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
23993:                                                1~76. ~·
23994: 
23995: JWrjaUinm kysymys. n:& 339.
23996: 
23997: 
23998: 
23999: 
24000:                                   Rekonen ym.: Rauma-Repola Oy:n Lokomon tehtaalla toimeen-
24001:                                      pantujen irtisanomisten peruuttamisesta.
24002: 
24003: 
24004:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24005: 
24006:    Rauma-Repola Oy:n Lokomon tehdas Tam-                 Tänä vuonna yhtiö jakoi osakkailleen osin-
24007: pereelta on irtisanonut tai siirtää ennenaikai-       koa 21 miljoonaa markkaa, jätti jakamatta voit-
24008: selle eläkkeelle 230 työntekijää ja 100 virkai-       tovaroja 12 miljoonaa markkaa ja korotti
24009: lijaa. Näistä 179 työntekijää ja n. 70 virkaili-     osakepääomaansa 211 miljoonasta markasta
24010: jaa irtisanotaan ja loput siirretään ennenaikai-      340 miljoonaan markkaan. Yhtiö jakoi viittä
24011: selle eläkkeelle. Irtisanomiset astuvat voimaan      vanhaa osaketta kohti yhden ilmaisosakkeen ja
24012: ensi vuoden alusta ja eläkkeelle siirtyminen          kaksi hintaan 12 markkaa kappale eli alle
24013: tapahtuu 1. 4. 1977 lähtien. Lisäksi tehdas on       pörssihintojen. Pelkästään ilmaisosakeantina
24014: ilmoittanut siirtymisestä nelipäiväiseen työviik-    osakkaille siirrettiin 42 miljoonaa markkaa
24015: koon ensi vuodeksi ja kesäloman ohella 1omaut-       voittovaroja.
24016: tavaosa kaikki työntekijät ja virkailijat kahden         Lomautusten estämiseksi yhtiön olisi tarvin-
24017: kuukauden ajaksi. Jo kuluvan vuoden aikana           nut vain alentaa osinkoprosentti kymmenestä
24018: on tapahtunut pakkolomia ja on tehty lyhen-           seitsemään tai käyttää vajaa puolet jakamatto-
24019: nettyä työviikkoa.                                    mista voittovaroista tai periä runsas markka
24020:     Irtisanomisia ja pakkolomia perustellaan          ilmaisosakkeista tai käyttää viitisen prosenttia
24021: mm. varastojen paisumisella ja kustannustason        käyttörahastoon varaamistaan rahoista.
24022: nousulla. Kukaan ei kiistä kapitalistisissa maissa       Tänä vuonna yhtiö saanee K-takuita valtiolta
24023: vallitsevaa taloudellista lamaa, joka johtuu lä-      vähintään saman määrän eli 105 miljoonaa
24024: hinnä siitä, ettei tavallisilla kansalaisilla ole     markkaa ja saa myös ensi vuonna, ellei K-
24025: rahaa, millä ostaisi tuotteita itselleen. Myös        takuista suurteollisuuden tukemiseksi luovuta.
24026: meillä Suomessa on tilanne samoin kulutus-               Lokomon tehdas on irtisanonut 330 työn-
24027: kysynnän kasvua rajoittaneen talouspolitiikan         tekijää. Yhtiön maksamat palkka-, sosiaali- ja
24028: seurauksena samanlainen.                              muut menot tekevät työntekijää kohden noin
24029:                                                       50 000 markkaa vuodessa. Se merkitsisi yh-
24030:     Maamme suuryhtiöt pyrkivät siirtämään ta-         teensä 16,5 miljoonan markan kokonaiskustan-
24031: loudellisen laman rasitukset työläisten ja mui-      nusta yhtiölle ensi vuonna, jos irtisanomiset
24032: den työtätekevien kannettavaksi turvatakseen         peruutettaisiin. Kysymys on vain siis noin seit-
24033: voittojensa kasvun lamankin oloissa. Siksi ne         semännestä osasta siitä, mitä yhtiö sai viime
24034: pyrkivät alentamaan työläisten palkkoja, kiih-       vuonna avustusta valtiolta.
24035: dyttämään työvauhtia ja irtisanovat ja pakko-            Kuten edellä olevasta ilmenee Rauma-Repola
24036: 1omauttavat työläisiä ja virkailijoita. Tarkastel-   on jakanut tänä vuonna osakkailleen enemmän
24037: taessa Rauma-Repolan kehitystä viime vuosilta        osinkoa kuin mitä 330 työntekijän ja viran-
24038: ja tällä hetkellä ei voi tulla muuhun kuin sii-      haltijan palkat ja muut menot tekevät vuodessa.
24039: hen johtopäätökseen, että turvatakseen voitto-       Lisäksi yhtiö jätti jakamatta voittovaroja 12
24040: jensa kasvun yhtiö irtisanoo ja pakkolomauttaa       miljoonaa ja siirsi ilmaisosakeantina osakkail-
24041: työntekijäitään ja virkailijoitaan.                  leen 42 miljoonaa ja saa valtiolta 105 miljoo-
24042:     Todettakoon, että yhtiö sai viime vuonna         naa markkaa K-takuita samaan aikaan.
24043: valtiolta avustusta K-takuina 105 miljoonaa             Ei voi olla oikein, että valtio avustaa suur-
24044: markkaa, mikä oli noin puolet yhtiön metalli-        firmaa sitä varten, että se voi jakaa suunnat-
24045: teollisuuden maksamista palkoista. Lomautuk-         tomia voittoja osakkailleen, mutta suhtautuu
24046: sissa yhtiö säästänee tänä vuonna noin viisi         täysin piittaamattomasti työntekijöittensä työn
24047: miljoonaa markkaa.                                   turvaamiseen irtisanomalla.
24048: 087700015R
24049: 2                                               1976 vp.
24050: 
24051:     Kyseessä on häikäilemätön ja moraaliton me-                 Onko Hallitus tietoinen, että Rauma-
24052:  nettely työntekijöitä ja virkailijoita kohtaan,            Repola Oy:n Lokomon tehtaalta Tampe-
24053:  sillä yhtiöllä ei olisi ollut pakkoa irtisanomisten        reelta on yhtiön taloudellisiin vaikeuk-
24054:  suorittamiseen, jos vain osakkeenomistajat tyy-            siin viitaten irtisanottu 330 työntekijää
24055:  tyisivät hivenen pienempään voittoon. Tätä                 ja virkailijaa, joista osa aiotaan siirtää
24056:  eivät osakkeenomistajat tee, vaan ovat val-                ennenaikaiselle eläkkeelle, että ko. yhtiö
24057:  miita lopputilin antamiseen lainkaan vähääkään             sai viime vuonna valtiolta avustusta
24058: välittämättä, miten ihmiset pärjäävät ja tulevat            K-tukena 105 miljoonaa markkaa ja saa
24059: toimeen työttömiksi joutuessaan.                            edelleenkin valtiolta K-tukea ja muuta-
24060:     Työsuhdeasunnoissa asuville tehdas ilmoittaa            kin avustusta ja että yhtiö jakoi tänä
24061:  irtisanomisen ja häädön olevan edessä ensi vuo-            vuonna osakkailleen osinkoa 21 miljoo-
24062:  den lopussa. Kysymys on heidän osaltaan, ei                naa markkaa, jätti jakamatta voitto-
24063:  ainoastaan työpaikan, mutta myös asunnon me-               varoja 12 miljoonaa markkaa ja antoi
24064: nettämisestä. Voiko olla häikäilemättömämpää                iJmaisosakeantina osakkailleen 42 mil-
24065:  ja röyhkeämpää menettelyä kuin mitä on ta·                 joonaa markkaa voittovaroja, ja jos on,
24066: pahtunut Rauma-Repola Oy:n Lokomon tehtaan                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24067: työntekijöitä ja virkailijoita kohtaan.                     ryhtyä Lokomon tehtaalta irtisanottujen
24068:     Näin ei voi eikä saa tapahtua. Valtiovallalla           työntekijäin ja virkailijain irtisanomisten
24069:  täytyy olla ja on keinot, jos niitä halutaan               peruuttamiseksi ja heidän työnsaannin
24070: käyttää, työnantajan saattamiseksi järjestykseen.           ja toimeentulon turvaamiseksi ja, ellei
24071: Jollei muu auta niin hallituksen tulisi esimer-             irtisanomisia peruuteta,
24072: kiksi ryhtyä toimenpiteisiin K-takuiden ja mui-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei·
24073: den valtion tukitoimenpiteiden lopettamiseksi.              siin Rauma-Repolan valtiolta saamien
24074: Rauma-Repolalta ja kaikilta muiltakin yhtiöiltä,            K-takuiden ja muiden tukitoimenpitei-
24075: jotka irtisanovat työntekijöitään. Toisena vaih-            den lopettamiseksi ja aikooko Hallitus
24076: toehtona on suuryhtiöiden ottaminen yhteis-                 esittää Rauma-Repolan ja kaikkien mui-
24077: kunnan hallintaan.                                          denkin suuryhtiöiden yhteiskunnan hal-
24078:     Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37            tuun ottamista, jotka irtisanovat työn-
24079: § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-                tekijäitään tai viranhaltijoitaan?
24080: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24081: seuraavan kysymyksen:
24082:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1976.
24083: 
24084:           Heimo Rekonen                   Mirjam Tuominen              Marjatta Stenius
24085:           Pentti Liedes                   Ensio Laine                  Pauli Puhakka
24086:           Irma Rosnell                    Aarne Pulkkinen              E.-J. Tennilä
24087:                                           M. Kainulainen
24088:                                               N:o }39                                                    3
24089: 
24090: 
24091: 
24092: 
24093:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
24094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päättymisiä yhtiön ilmoituksen mukaan voitu
24095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vähentää siten, että ne koskevat kaikkiaan 249
24096: olette 30 päivänä marraskuuta 1976 päivätyn          henkeä, kun kysymyksessä oli mainittu 330
24097: kirjeenne n:o 1920 ohella toimittanut valtio-        henkeä. Eläkkeelle näistä jää 87 henkeä täysin
24098: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      eläke-eduin. Tilanne on siis jonkin verran pa-
24099: kansanedustaja Heimo Rekosen ym. näin kuu-           rempi kuin kysymystä tehtäessä on otaksuttu,
24100: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 339:          mutta kuitenkin varsin valitettava.
24101:                                                         Kun kysymyksessä mainitaan, "ettei tavalli-
24102:           Onko Hallitus tietoinen, että Rauma-       silla kansalaisilla ole rahaa, millä ostaisi tuot-
24103:        Repola Oy:n Lokomon tehtaalta Tampe-          teita itselleen", ei tämä suoranaisesti vaikuta
24104:        reelta on yhtiön taloudellisiin vaikeuk-      tilanteeseen Lokomon tehtaiden osalta, koska
24105:        siin viitaten irtisanottu 330 työntekijää     ko. tehdas valmistaa pääasiassa tienrakennus-,
24106:        ja virkailijaa, joista osa aiotaan siirtää    maansiirto-, metsätyö- ym. koneita. Näidenkin
24107:        ennenaikaiselle eläkkeelle, että ko. yhtiö    koneiden kysyntä on kuitenkin yleisen talou-
24108:        sai viime vuonna valtiolta avustusta          dellisen lamatilanteen johdosta voimakkaasti
24109:        K-tukena 105 miljoonaa markkaa ja saa         supistunut sekä kotimaassa että Lokomon tär-
24110:        edelleenkin valtiolta K-tukea ja muuta-       keimmässä vientimaassa, Ruotsissa. Tämänlaa-
24111:        kin avustusta ja että yhtiö jakoi tänä        tuisten koneiden kokonaismarkkinat olivat Suo-
24112:        vuonna osakkailleen osinkoa 21 miljoo-        messa v. 1975 70 % ja niiden arvioidaan olleen
24113:        naa markkaa, jätti jakamatta voitto-          v. 1976 vain 40% v. 1974 markkinoista. Vas-
24114:        varoja 12 miljoonaa markkaa ja antoi          taavasti Ruotsissa v. 197 5 markkinat olivat
24115:        ilmaisosakeantina osakkailleen 42 mil-        90 % ja arvioidaan niiden v. 1976 olleen
24116:        joonaa markkaa voittovaroja, ja jos on,       75% mainitun vertailuvuoden markkinoista.
24117:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Lokomo on kotimaassa kyennyt nostamaan
24118:        ryhtyä Lokomon tehtaalta irtisanottujen       markkinaosuuttaan viimeksi kuluneiden kahden
24119:        työntekijäin ja virkailijain irtisanomisten   vuoden aikana 21 % :sta noin 30 % :iin. Ruot-
24120:        peruuttamiseksi ja heidän työnsaannin         sissa vastaava nousu on 12:sta noin 15 %:iin.
24121:        ja toimeentulon turvaamiseksi ja, ellei       Lokomon tehtaiden kolmen viimeisen vuoden
24122:        irtisanomisia peruuteta,                      valmistuksen, myynnin ja tuotevaraston kehitys
24123:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ilmenee alla olevasta asetelmasta.
24124:        siin Rauma-Repolan valtiolta saamien
24125:        K-takuiden ja muiden tukitoimenpitei-              Konemäärät kpl            1974   1975   1976
24126:        den lopettamiseksi ja aikooko Hallitus        Valmistus . . . . . . . . .    510    620    670
24127:        esittää Rauma-Repolan ja kaikkien mui-        Myynti . . . . . . . . . . .   585    655    440
24128:        denkin suuryhtiöiden yhteiskunnan hal-        Tuotevarasto . . . . . .       130    140    275
24129:        tuun ottamista, jotka irtisanovat työn-
24130:        tekijöitään tai viranhaltijoitaan?               Tässä yhteydessä on huomattava, että varas-
24131:                                                      toon valmistettaessa ei sinne sitoudu pelkästään
24132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          palkkamenoja, vaan myös raaka-aineita, ostet-
24133: taen seuraavaa:                                      tavia komponentteja, energiaa ym. kustannuk-
24134:    Rauma-Repola Oy:n Lokomon tehtailla suo-          sia. Näin ollen kysymyksessä esitetty arvio,
24135: ritettujen toimenpidetarkistusten ja luottamus-      että tehdas ko. irtisanomisten kautta säästäisi
24136: henkilöiden kanssa käytyjen neuvottelujen jäl-       kokonaiskustannuksissa vain 16,5 milj. mk vuo-
24137: keen ön kysymyksessä mainittuja työsuhteen           dessa, ei valitettavasti pidä paikkaansa, vaan
24138: 4                                              1976 vp.
24139: 
24140: varastoihin sitoutuisi huomattavasti enemmän          kohdistuen paaas1assa öljynporauslautt0ihin ja
24141: varoja.                                               laivoihin. Näiden takuiden johdosta onkin yhtiö
24142:    Rauma-Repola Oy on taloudellisen tilanteen-        kyennyt hankkimaan siinä määrin tilauksia,
24143: sa vahvistamiseksi toteuttanut osakeannit vuo-        että työllisyys näillä tuotantolaitoksilla on tässä
24144: sina 1972, 1973, 1974 ja 1975. Näitten osake-         vaiheessa parempi kuin Lokomon tehtailla.
24145: antien puitteissa on yhtiö saanut osakkailta          Lokomon tehtaiden tuotevalikoima on sellainen,
24146: käyttöönsä lisäpääomia noin 258 milj. mk. Kun         ettei K-takuiden käyttö niiden yhteydessä ole
24147: tämä omien pääomien lisäys on vahvistanut             tullut sanottavasti kysymykseen.
24148: yhtiön rahoitusrakennetta, on se merkinnyt               Edellä olevan perusteella voin todeta, että
24149: myös entistä parempia mahdollisuuksia luotto-         Rauma-Repola Oy:n Lokomon tehtaiden työ-
24150: varojen saantiin. On luonnollista, etteivät osak-     voiman vähentäminen ja siirtyminen lyhennet-
24151: kaat olisi valmiita sijoittamaan tällaisia pää-       tyyn työviikkoon johtuvat kansainvälisestä la-
24152: omia yhtiöön, elleivät he saisi siitä jonkinlaista,   matilanteesta ja että sanotun teollisuuslaitoksen
24153: muihin talletusmuotoihin verrattavissa olevaa         ei tässä yhteydessä voida katsoa toiminnallisesti
24154: korkotuottoa. Vain se, että yhtiö on jakanut          onnistuneen alan muita tuotantolaitoksia hei-
24155: jatkuvasti osinkoa osakkailleen, on näin ollen        kommin. Myös voidaan todeta, että yhtiö on
24156: mahdollistanut edellä mainitun suuruisen pää-         pyrkinyt voimakkaasti vahvistamaan pääoma-
24157: omien lisäyksen, mikä omalta osaltaan on luo-         tilannettaan, jotta se kykenisi ylittämään tämän
24158: nut pohjaa yhtiöiden tuotantolaitosten käyn-          lamakauden vaikeudet sekä että valtiolla ei
24159: nissä pitämiseksi mahdollisimman pitkälle täy-        valitettavasti nykyisessä taloudellisessa tilan-
24160: dellä tuotantoteholla. Mitä tulee yhtiön jaka-        teessaan ole mahdollisuuksia sellaisen tuen
24161: miin yhteensä 42 milj. mk:n ilmaisosakkeisiin,        myöntämiseen, joka helpottaisi Lokomon tehtai-
24162: on syytä todeta, että tämä rahamäärä on jäänyt        den työllisyystilannetta. Ryhtyminen Rauma-
24163: edelleen yhtiön käyttöön eikä näin ollen ole          Repola Oy:n kohdalla valtion tukitoimenpitei-
24164: heikentänyt yhtiön rahoitustilannetta.                den lopettamiseen vaikuttaisi päinvastoin sen
24165:    Kun kysymyksessä viitataan K-takuiden käyt-        toimintamahdollisuuksia kaventavasti ja siten
24166: töön Rauma-Repola Oy:n osalla, voidaan todeta         vaarantaisi yhtiön mahdollisuuksia työllisyyden
24167: niiden keskittyneen pääasiassa Rauma-Repola           ylläpitoon huomattavasti nykyisestään.
24168: Oy:n Porin ja Rauman tuotantolaitosten osalle
24169:     Helsingissä tammikuun 3 päivänä 1977.
24170: 
24171:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
24172:                                             N:o 339                                                  5
24173: 
24174: 
24175: 
24176: 
24177:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24178: 
24179:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn!ngen       från bolaget kunnat reducera antalet fall, då
24180: anger har Ni, Herr Talman, med Eder .sknvelse      arbetsförhållande upphör, så att dessa fall berör
24181: nr 1920 av den 30 november 1976 ull veder-         sammanlagt 249 personer och inte 330, vilket
24182: börande medlem av statsrådet för avgivande av      tai nämns i spörsmålet. Av dessa pensioneras
24183: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    87 personer med fulla pensionsförmåner. Si-
24184: man Heimo Rekonen m. fl. undertecknade             tuationen är således något ljusare än man har
24185: spörsmål nr 339:                                   antagit då spörsmålet ställdes, även om den är
24186:                                                    synnerligen beklaglig.
24187:           Är Regeringen medveten om att man           Då det i spörsmålet nämns, "att vanliga
24188:        med hänvisning tili ekonomiska svårig-      medborgare inte har pengar för vilka de skulle
24189:        heter vid Rauma-Repola Oy:s Lokomo-         kunna köpa produkter", inverkar ·detta inte
24190:        fabrik i Tammerfors sagt upp 330 ar-        direkt på situationen för Lokomo-fabrikernas
24191:        betstagare och tjänstemän, av vilka en      del, eftersom ifrågavarande fabrik huvudsak-
24192:        del kommer att förtidspensioneras, att      ligen tiliverkar vägbyggnads-, jordtransport-,
24193:        ifrågavarande bolag i fjol av staten i      skogsarbets- m.m. maskiner. Efterfrågan även
24194:        K-sföd fick 105 miljoner mark och fort-     på dessa maskiner har likväl minskat kraftigt
24195:        farande erhåller K-stöd och andra under-    på grund av det allmänt rådande ekonomiska
24196:        stöd av staten samt att bolaget i år tili   läget såväl i hemlandet som i Lokomos vikti-
24197:        sina aktieägare i dividender utdelade       gaste exportland, Sverige. Den totala mark-
24198:        21 miljoner mark, underlät att utdela       naden för maskiner av denna art var i Finland
24199:        12 miljoner mark vinstmedel och som         år 1975 70 % och den uppskattas år 1976 ha
24200:        gratisemission tili sina aktieägare ut-     utgjort endast 40 % av marknaden år 1974.
24201:        delade 42 miljoner mark i vinstmedel,       På motsvara:nde sätt var marknaden i Sverige
24202:        och om så är fallet,                        år 1975 90 % och den uppskattas år 1976 ha
24203:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    varit 75% av marknaden under nämnda jäm-
24204:        för att annullera uppsägningen av ar-       förelseår. Lokomo har i hemlandet förmått
24205:        betstagarna och tjänstemännen vid Lo-       höja sin marknadsandel under de senaste två
24206:        komos fabrik och för att trygga deras       åren från 21 % tili ca 30 %. I Sverige gäller
24207:        möjligheter att erhålla arbete samt deras   motsvarande stegring från 12 tili 15 %. Ut-
24208:        utkomst och, om uppsägningarna inte         vecklingen av Lokomo-fabrikernas tiliverkning,
24209:        annulleras,                                 försäljning och färdigvarulager under de senaste
24210:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tre åren framgår av nedanstående uppställning.
24211:        att upphöra med K-garantierna och
24212:        andra statliga stödåtgärder tili Rauma-        Antal maskiner st        1974   1975    1976
24213:        Repola och ämnar Regeringen föreslå         Tiliverkning . . . . . ..   510    620    670
24214:        att Rauma-Repola och alla andra stor-       Försäljning ........        585    655    440
24215:        bolag som säger upp arbetstagare och        Färdigvarulager ....        130    140    275
24216:        tjänstemän skall övertas av samhället?
24217:                                                        I detta sammanhang bör det beaktas, att vid
24218:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tiliverkning för lager däri inte binds enbart
24219: samt anföra följande:                              löneutgifter utan även kostnader för råmaterial,
24220:   Efter åtgärdsjusteringar och underhandlingar     komponenter som skall köpas, energi o.a.dyl.
24221: med förtroendemännen vid Rauma-Repola Oy:s         Sålunda stämmer den i spörsmålet anförda upp-
24222: Lokomo-fabriker har man enligt meddelande          skattningen att fabriken genom ifrågavarande
24223: 6                                            1976 vp.
24224: 
24225: uppsägning i totalkostnader skulle spara endast     varit inriktade på oljeborrningsplattformar och
24226: 16,5 milj. mk per år tyvärr inte, utan avsevärt     fartyg. Genom dessa garantier har bolaget
24227: mycket mera medel skulle bindas i lagren.           kunnat ta upp order i en sådan utsträckning,
24228:    I syfte att stärka sin ekonomiska situation      att sysselsättningen vid dessa produktionsinrätt-
24229: har Rauma-Repola Oy företagit aktieemissioner       ningar i detta skede är bättre än vid Lokomo-
24230: under åren 1972, 1973, 1974 och 1975. Inom          fabrikerna. Produkturvalet vid Lokomo-fabri-
24231: ramen för dessa aktieemissioner har bolaget av      kerna är sådant, att användningen av K-garan-
24232: aktieägarna erhållit ca 258 milj. mk i tiliäggs-    tier i samband med dessa inte har kommit i
24233: kapital. Då denna ökning av det egna kapitalet      fråga i nämnvärd grad.
24234: har stärkt bolagets finansieringsstruktur, har         Med stöd av det ovan anförda kan jag
24235: den även medfört bättre möjligheter att erhålla     konstatera, att minskningen av arbetskraften
24236: kreditmedel. Det är naturligt, att aktieägarna      vid Rauma-Repola Oy:s Lokomo-fabriker och
24237: inte är redo att placera dylika kapital i bolaget   övergången tili förkortad arbetsvecka beror på
24238: om de inte .får någon som helst, med andra          den internationella recessionen och att sagda
24239: depositionsformer jämförbar ränteavkastning.        industriinrättning inte i detta sammanhang kan
24240: Enbart det, att bolaget kontinuerligt har ut·       anses ha lyckats sämre i sin verksamhet än
24241: delat dividend tili sina aktieägare har således     andra produktionsinrättningar inom branschen.
24242: möjliggjort den ovan nämnda kapitalökningen,        Det kan även konstateras, att bolaget försökt
24243: viiken .för sin del har skapat en grund för att     stärka sin kapitalsituation kraftigt med tanke
24244: hålla i gång bolagens produktionsinrättningar       på att kunna övervinna svårigheterna under
24245: så långt som möjligt med full produktions-          sagda ekonomiska recession och att staten i
24246: effekt. I fråga om de gratisaktier för 42 milj.     nuvarande ekonomiska situation ·tyvärr inte har
24247: mk som bolaget utgivit är det skäl att konsta-      möjligheter att bevilja sådant stöd, som skulle
24248: tera, att denna penningsumma fortsättningsvis       underlätta Lokomo-fabrikernas sysselsättnings-
24249: kvarstått tili bolagets förfogande och således      läge. Om statens stödåtgärder indras för Rau-
24250: inte försvagat bolagets finansieringssituation.     ma-Repola Oy:s vidkommande, skulle detta
24251:    Då i spörsmålet hänvisats tili användningen      tvärtom inskränka dess verksamhetsmöjligheter
24252: av K-garantier för Rauma-Repola Oy, kan det         och sålunda i avsevärt högre grad än för när-
24253: konstateras ,att dessa huvudsakligen koncentre-     varande äventyra bolagets möjligheter att upp-
24254: rats tili Rauma-Repola Oy:s produktionsinrätt-      rätthålla sysselsättningen.
24255: ningar i .Björneborg och Raumo och främst
24256:     Helsiqgfors den 3 januari 1977.
24257: 
24258:                                                       Handels- och industriminister Arne Berner
24259:                                                1976 vp.
24260: 
24261: Kirjallinen kysymys n:o 340.
24262: 
24263: 
24264: 
24265: 
24266:                                    R. Tuominen ym.: Tartuntataud!in leviämisen estämiseksi karan-
24267:                                       teeniin määrätyn taloudellisten menetysten korvaamisesta.
24268: 
24269: 
24270:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
24271: 
24272:    Terveydenhoitolain 43 §:n (29. 11. 1974/           vakuutuksen päivärahojen vähentämisen jälkeen
24273: 885) tarkoituksena on määritellä perusteet,           2 168,14 markkaa. Perusteluina siihen, että
24274: joiden mukaan henkilöllä, joka vaarallisen tai        koko summaa ei korvattu, olivat perheen ( mui-
24275: valvottavan tartuntataudin leviämisen estämi-         den perheenjäsenten) muut tulot eristysaikana.
24276: seksi määrätään olemaan poissa työstä tai eris-       Tiedossa on, että lääninhallitus on tehnyt ko-
24277: tettäväiksi, on oikeus saada hänetlle aiheutooees-    konaan kielteisiä päätöksiä, samoin on tiedossa
24278: ta ansion menetyksestä tai muusta taloudelli-         sellaisia päätöksiä maan lääninhallituksissa,
24279: sesta vahingosta korvausta. Sairausvakuutus-          joilla on korvattu koko menetetty ansio.
24280: lain mukaisen päivärahan lisäksi tällaisella hen-        Kun asianomaiset henkilöt, jotka lain vel-
24281: kilöllä on erityisestä syystä oikeus saada val-       voituksella eristetään tietyksi ajaksi normaalis-
24282: tion varoista korvausta ansion menetyksestä tai       ta elämänmenosta, joutuvat jo muutoinkin kär-
24283: taloudellisesta vahingosta, jolloin sairausvakuu-     simään, olisi kohtuullista, että kyseistä lakia
24284: tuksen päiväraha otetaan vähennyksenä huo-            tulkittaisiin ko. korvauksen hakijan kannalta
24285: mioon.                                                mahdollisimman edullisesti. Joka tapauksessa
24286:    Kyseinen lainkohta ( 43 §) on kuitenkin            on pidettävä välttämättömänä, että ma-ahm
24287: käytännössä johtanut erilaisiin tulkintoihin,         saadaan aikaan tämän asian osalta yhtenäinen
24288: mistä johtuu, että lääninhallituksien päätökset       käytäntö päätöksiä tehtäessä.
24289: korvausten perusteista ja siten myös määristä            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24290: ovat muodostuneet erilaisiksi. Varsinkin tulkin-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24291: nat siitä, mitkä on katsottava korvaukseen oi-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24292: keuttaviksi "erityisiksi syiksi", ovat aiheutta-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24293: neet hämmennystä korvausta hakeneiden ja
24294: myös terveydenhoidon kenttätyössä toimivien                     Onko Hallitus tietoinen, että tervey-
24295: alan viranhaltijoiden keskuudessa. Toisistaan                denhoitolain 43 §:ssä mainittu "erityi-
24296: poikkeavien tulkintojen vuoksi on korvausano-                nen syy" on aiheuttanut epäoikeuden-
24297: muksia hylätty kokonaan, maksettu vain osa                   mukaisia korvauspäätöksiä ja että käy-
24298: tai sitten anoja on saanut korvauksena koko                  täntö korvauspäätöksiä tehtäessä ei ole
24299: menettämänsä summan.                                         yhtenäinen maassa, sekä
24300:    Esimerkiksi Kymen lääninhallituksen päätök-                  aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
24301: seHä (20. 10. 1976) lkorvatttiiln Spantax-Iennol-            menpiteisiin, että kyseisen lainkohdan
24302: la hiirilavantautiin sairastuneelle karhulalaiselle          tarkoittamaan karanteeniin määrätylle
24303: opettajalle vain 1 000 markkaa, vaikka hänen                 aina maksettaisiin hänen menettämänsä
24304: ansionmenetyksensä karanteeniajalta oli Sairaus-             ansiotulo tai kärsimänsä taloudellinen
24305:                                                              vahinko kokonaisuudessaan?
24306:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1976.
24307: 
24308:                Risto Tuominen                                     Antti Pohjonen
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313: 1449/76
24314: 2                                             1976 vp.
24315: 
24316: 
24317: 
24318: 
24319:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24320: 
24321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aiheutuneesta ansion menetyksestä tai muusta
24322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taloudellisesta vahingosta. Tällöin sairausvakuu-
24323: olette 2 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn kir-       tuslain nojall'ai maksettu päiväraha otetaan huo-
24324: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mioon vähennyksenä.
24325: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Tämän korvauksen myöntämisestä päättää
24326: R. Tuomisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        asianomainen lääninhallitus, jolta korvausta on
24327: kysymyksestä n:o 340:                                haettava. Kun korvaus myönnetään sairausva-
24328:                                                      kuutuslain mukaisen päivärahan lisäksi, on
24329:         . Onko Hallitus tietoinen, että tervey-      myönnetty päiväraha korvauksen saamisen
24330:         denhoitolain 43 § :ssä mainittu ''erityi-    edellytys. Korvausta ei myönnetä siis esimer-
24331:       , nen syy" on aiheuttanut epäoikeuden-         kiksi sairausvakuutuslaissa säädetyltä karenssi-
24332:         mukaisia korvauspäätöksiä ja että käy-       ajalta. Lisäksi on huomattava, että ansiotyös-
24333:         täntö korvauspäätöksiä tehtäessä ei ole      tä poissaolon ja eristyksen tulee perustua ter-
24334:         yhtenäinen maassa, sekä                      veyslautakunnan päätökseen.
24335:            aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-      Korvausta myönnetään vain er~tyisestä syys-
24336:         menpiteisiin, että kyseisen lainkohdan       tä. Siihen rtäytyy siis ol:la tavallista painavampi
24337:         tarkoittamaan karanteeniin. määrätylie       peruste. Tällaisena lienee [ähinnä pidettävä ta-
24338:         aina maksettaisiin hänen menettämänsä        loudehlisriin vaitkeuksiin joutumista ansiotyöstä
24339:         ansiotulo tai kärsimänsä taloudellinen       po1ssaolon tai er1styksen vuoksi.                  ·
24340:         vahinko kokonaisuudessaan?                      Edellä olevasta selvinnee, että oikeus valtion
24341:                                                      varoista maksettavaan korvaukseen on monella
24342:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tavalla rajoitettu. Korvauksesta päätettäessä ei
24343: vasti seuraavaa:                                     edes "erityisen syyn" harkinta voine antaa ko-
24344:    Terveydenhoitolain 43 §:n 1 momentin mu-          vin laajaa liikkuma-alaa.' Eri lääninhallitusten
24345: kaan henkilöllä, joka on erittäin vaarallisen,       käytännön ei siis tosiasiassa pitäisi olla kovin-
24346: yleisvaarallisen tai valvottavan tartuntataudin      kaan epäyhtenäinen.
24347: leviämisen estämiseksi terveydenhoitolain no-           Jos halutaan, että henkilölle, joka on mää-
24348: jalla määrätty olemaan poissa ansiotyöstään          rätty olemaan poissa ansiotyöstään tai eristet-
24349: taikka eristettäväksi, vaikka hän ei ole tautiin     tynä, korvataan .aina hänen menettämänsä an-
24350: sairastunut tai on jo siitä parantunut, on oi-       siotulo tai muu kärsimäns,ä taloudellinen vahin·
24351: keus saada hänelle aiheutuneesta ansion mene-        ko kokonaisuudessaan, on terveydenhoitolain
24352: tyksestä tai muusta taloudellisesta vahingosta,      43 §:ää muutettava. Pykälän 1 momentin toi-
24353: mitä hän ei ole kyennyt välttämään toimenpi-         sesta lauseesta on poistettava sanat "erityisestä
24354: tein, joita häneltä kohtuudella on voitu edel-       syystä". Samalla momentin jälkiosa on muotoil-
24355: lyttää, sairausvakuutuslain ( 364/63) mukaista       tava niin, että taloudellista vahinkoa kärsineelle
24356: päivärahaa.                                          annetaan oikeus saada valtion varoista korvaus
24357:    Saman lainkohdan mukaan tällaisella henki-        näyttämistään taloudellisista menetyksistä siltä
24358: löllä on päivärahan lisäksi erityisestä syystä       osin kuin sairausvakuutuslain mukainen päivä-
24359: oikeus saada valtion varoista korvausta hänelle      raha ei niitä korvaa.
24360:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1976.
24361: 
24362:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanetz
24363:                                              N:o 340                                                  3
24364: 
24365: 
24366: 
24367: 
24368:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24369: 
24370:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stöd av sjukförsäkringslagen erlagda dagpen-
24371: anger har Ni, Herr Talman, med Edler skrivel-        ningen såsorn avdrag.
24372: se av den 2 december 1976 tili vederbörande               Orn beviljande av denna ersättning besluter
24373: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vederbörande länsstyrelse, hos viiken anhållan
24374: jande av riksdagsman R. Tuominen m.fl. un-          om ersättning skall göras. Då ersättning bevil-
24375: dertecknade spörsmål nr 340:                         jas utöver dagpenningen med stöd av sjukför-
24376:           Är Regeringen medveten om, att i           säkringslagen, utgör beviljad dagpenning en
24377:        4 3 § hälsovårdslagen nämnda "synner-        förutsättning för att ersättning skall kunna
24378:        liga skäl" varit orsaken tili orättvisa      erhållas. Ersättning beviljas sålunda inte för
24379:        ersättningsbeslut och att praxis beträf-     t.ex. den i sjukförsäkringslagen stadgade ka-
24380:        fande ersättningsbesluten inte är enhet-     renstiden. Ytterligare bör beaktas, att frånvaro
24381:        lig i landet, samt                           från förvärvsarbete och isolering bör basera
24382:           ämnar Regeringen vidta sådana åt-         sig på hälsovårdsnämndens beslut.
24383:        gärder, att den, som enligt ifrågava-              Ersättning beviljas endast av synnerliga skäl.
24384:        rande lagrum förord!nats att bli iso-        Förutsättningen är sålunda förekornsten av ex-
24385:        lerad, alltid får full ersättning för den    ceptionella grunder. Ekonomiska svårigheter
24386:        förlust av förvärvsinkomst eller den         på grund av frånvaro från förvärvsarbete eller
24387:        ekonomiska skada som åsamkats ho-            isolering torde närmast kunna betraktas som
24388:        nom?                                         sådana skäl.
24389:                                                          Av det ovan anförda torde framgå, att rätten
24390:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       t.illl ersätuning av statens medel ät' begränsad på
24391: samt anföra följande:                               många sätt. Då beslut fattas om ersättning,
24392:    Enligt 43 § 1 mom. hälsovårdslagen har           kan rnan iknappast i någon större utsträokning
24393: den, som för fötebyggande av spridning av           överväga ens om "synnerliga skäl" föreligger
24394: synnerligen farlig, allmänfarlig eller kontroll-    eller inte. De olika länsstyrelsernas praxis bor-
24395: krävande smittsam sjukdom med stöd av hälso-        de i själva verket inte vara märkbart oenhetlig.
24396: vårdslagen förordnats att utebli från sitt för-          Om person, som förordnats att utebli från
24397: värvsarbete eller bli isolerad, ehuru han inte      sitt förvärvsarbete eller att vara isolerad, all-
24398: insjuknat i eller om han redan tillfrisknat         tid skall erhålla full ersättning för den förlust
24399: från sjukdomen, berättigad att för honom            av förvärvsinkomst eller den ekonomhka ska-
24400: åsamkad förlust av förvärvsinkomst eller annan      da som åsamkats honom, måste 43 § hälso-
24401: ekonomisk skada, som han inte genom åtgär-          vårdslagen ändras. Ur paragrafens 1 mom.,
24402: der, vilka man av honom skäligen kunnat för-        andra satsen, bör orden "synnerliga skäl" i
24403: utsätta, förmått undgå, erhålla &tgpenning          såfall avlägsnas. Samtidigt bör momentets se-
24404: med stöd av sjukförsäkringslagen ( 364/63}.         nare avsnitt formuleras så, att den som åsam-
24405:    Enligt samma lagrum har sådan person rätt        kats ekonomisk skada skall få rätt att av sta-
24406: att utöver dagpenningen på särskilda grunder        tens rnedel erhålla ersättning för påvisbara
24407: av statens medel erhålla ersättning för honom       ekonorniska förluster tili den del den dagpen-
24408: åsamkad förlust av förvärvsinkomst eller an-        ning som erläggs rned stöd av sjukförsäkrings-
24409: nan ekonomisk skada. Härvid beaktas den med         lagen, inte ersätter dessa.
24410:      Helsingfors den 29 december 1976.
24411: 
24412:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
24413:                                                   1976 vp.
24414: 
24415: Kirjallinen kysymys n:o 341.
24416: 
24417: 
24418: 
24419: 
24420:                                      Stenius ym.: Tekstiili- ja vaa~tetusted1lisuuden vi:ennin lisäämrsestä
24421:                                          SEV·maihin.
24422: 
24423: 
24424:                            E d u s k u n tn a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
24425: 
24426:     Viime aikoina on maamme tekstiili- ja vaate-         Suomen välisessä kauppavaihtosopimukses.sa
24427: tusteollisuudessa tapahtunut useita konkursseja          vahvistett1in tekstiili- ja vaatetusviennin taso
24428: ja tuotannon supistamisia. Nämä ovat merkin-             ensi vu00111a suurin pUrtein tämän vuoden ta-
24429: neet työttömyyttä tuhansille työntekijöille.             solle eli noin 300 miljoonan markan suurui-
24430:     Alhaisten pallk:kakustannusten vuoksi ilmaa111-      seksi. Neuvostoliitto on toistuvasti ilmoitta:nut
24431: tui viime vuosikymmenen jäJkipuoliskolla alalle          halu1kkuutensa maidemme välisen kaupan lisää-
24432: runsaasti uusia yrittäjiä. Erityisesti va·atetusail.an   miseen myös kulutustavaraviennin osa:lta. Est1ee-
24433: yrityksiä syntyi tiheään tuotannon vaivattoman           nä kaup~n llllajenemiselle on kuitenkin se, ettei
24434: käynnistämisen vuoksi. Tämä merkitsi myös                suomailamen osapuoJi ha:lua lisätä pitemmälle
24435: ruotsalaisten ilmestymistä työma:rkkinoillemme.          ja:lostettujen tuotteiden kuten :koneiden ja lait·
24436: Monet nä~stä yrityksistä ovat jo lopettaneet             teiden tuontia.
24437: to1mintansa ja jättäneet jälkeensä joukon val-               Sosia:li:stisis.sa mailssa, esimerki!ksi perintedli-
24438: tion varoilla kouluvettuja työntekijöitä työttö-         sessä te!kstiiHteolHsuuden maassa Tshekko-
24439: miksi ja kuntien vavoilla rakennettuja teolli-           slovakilllssa samoin kuin DDR:ssä, on :kehitetty
24440: suushru1Leja tyhjiksi. Kustannukset ovat sUs lan-        lukuisia uus,ia tuotantomenetelmiä ja konetyyp-
24441: genneet kootalaisten maksettaviksi. Tuotanto             pejä. ALkuperämaissa valmistetut koneet ja lait-
24442: ei oLe tloppnnut vain uusiJSsa yrityksissä, viri-        teet eivät kuitenkaa111 kelpaa Suomen teoHisuru-
24443: meisimmistä ja suurimmista lopettamisi:sta ovat          de11e, vaan ha:nkitallln kopioita kauppavajetta
24444: ilmoittaneet jo 1äkkäämmät yritykset. Tuotanto           kasvattavista maistlll, kuten Saksan Liittotasa-
24445: on loppumassa .tai sitä ruiotaan supistaa voi-           vlllhlas,ta, Japan~sta, Sveitsistä ja USA:sta. Mi-
24446: makkaasti Hyvon-Kudeneule Oy:n tuotantolai-              käLi kone- ja laitehankintoja suunnattaisun so-
24447: toksilssa, Keri:lonin Tornion tehtaaHa, HyvHla           sialistilsiin maihin, 1öytyisi tekstiili- ja vaatetus-
24448: Oy:n Tampereen ja Hyvi:nkäätn •tJehtailla, A.            teollisuuden tuoHeil:le varmasti entistä enem-
24449: Fredriksson Oy:ssä Jyväskylässä. Luetteloa voi-          män sijaa näiden maiden markkinoiUa. Näin
24450: s.i jatkaa vidä useilla pienemmi:lllä yr1tyksiJlä.       voitaisiin turvata: työtä kotimaassa malllmme
24451:     Tuota111tnon määräytyminen muodin mukaan             ammattitaitoisille tekstiili- ja vaatetuslllla111 työn-
24452:                                                          teki~ö11le.
24453: merkitsee hyvin [yhytjännitteis.tä toimintaa.
24454: Sosialistisuen maiden kanssa käyty kauppa, jdka             Edellä ol1evan perus,teeHa ja viitaten vaitio-
24455: ei määräydy muutaman kuukauden mitt.a1sen                päiväjärjes:tytksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24456: sesongin mukaan, on oHut tervetuJllutta antaes-          me valtioneuvoston asillJnomaisen jäsenen vas-
24457: saal11 mahdolHsuuden 1:uota·nnon aja:Uis.een tasa-       tattavaksi seuraava111 kysymylksen:
24458: painottamis·een. TekstiiliteoHisuuden viennistä                       Mihin toimen:piteisii:n Haltitus aikoo
24459: on tänä vuonna suuntautunut noin 17 % ja                         ryhtyä lisätäks·een tekstiili- ja vaatetus-
24460: vaatetusteol.lisuuden viennistä noin 22 % SEV-                   ;tJeoilisuuden viendä SEV-marhin teks-
24461: maihin, pääas1iassa NeuvostotlHttoon.                            :tiili" ja vaatetusteoLlisuuden työntekijöi-
24462:     Äskettäin aJ!lekirjoitetussa Neuvostoliiton ja               den .työllisyyden turvaamiseksi?
24463:       Helsingis•sä 2 päivänä joulukuuta 197 6.
24464: 
24465:          Marjatta Stenius                  P. Puhakka                     Pauli Uitto
24466:          Heimo Rekonen                     E.-}. Tenn~lä                  Helge Talvitie
24467:                   M. Kainulainen                               Matti Järvenpää
24468: 087700022Y
24469: 2                                              1976 vp.
24470: 
24471: 
24472: 
24473: 
24474:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24475: 
24476:    Va1tiopäiväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa       tilanteesta, osittain myös siitä, että eräät muut
24477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuotteet ovat sijoittuneet korkeammalle Neu-
24478: olette 2 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn             vostoliiton tuonnin tärkeysjärjestyksessä.
24479: kirjeenne n:o 1926 ohella rtoimittanut valtio-           Maassamme wimitaan tunnetusti aktiivisesti
24480: neuvoston asiooomaiselle jäsenelLe jäliennöksen       Suomen ja Neuvostoiliiton välisen kaupan ke-
24481: kansanedustaja Steniuksen ym. kirjallisesta rky-      hittämiseksi ja etenkin myös Neuvostoliitosta
24482: symyks.estä n:o 341, jossa tiedustellaan:             tapahtuvan tuonnin tavaravalrkoiman laajenta-
24483:                                                       miseksi. Mitä erityisresti Neuvostoliitosrta tapah-
24484:             Mihin toimenpiteisiin H~itus aikoo        tuvan koneiden ja ~a:itteiden tuonnin lisäämi-
24485:        ryhtyä lisätäkseen tekstiili- ja vaatetus-     seen tulee, on va:rsirnkin maittemme välisen
24486:        rtJeollisuuden vientiä SEV-marhin teks-        taloudelliJs,en yhteistyökomission !kone- ja laite-
24487:        tii:li- ja vaatetusteol1isuuden työntekijöi-   työryhmän panos. ollut merkivtävä. Kuluvan
24488:        den työllisyyden turvaamiseksi?                vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskoilila ko-
24489:    Käs~te1lessään maamme tekstiiJi- ja vaatetus-
24490:                                                       hosi konetuonnin arvo jo Jähes 1 mrd mark-
24491: viennin rkJehi:tystä SEV-maihin, em. kyselyn aHe-     kaan eli kolminkertaiseksi vuosien 1966-7 0
24492: kirjoittajat iausuvat käsityksenään, että SEV-        runkosopimuksen vastaavaan tuontiin verrattu-
24493: maihin suuntautuvan tämän alan viennin edel-          na. Tapahtuneen kehirtyrksen myötä Suomi on
24494: leen kasvattam~sta j.arruttaa kyseHjöiden mie-        viime vuosina oHut selväs,ti suurin neuvosto-
24495: lestä pieneksi jäänyt jalosrtettujen tuotteiden,      liittolaisten koneiden osrtaja länsimaista. Vuo-
24496: kuten koneiden ja laitteiden tuonti SEV-maista,       den 1976 tammi-syyskuun aikana Neuvostolii-
24497: minkä kyseHjät katsovat johtuvan suomalaisen          tosta tapahtnneen koneiden, laittreiden ja kul-
24498: osapuolen haluttomuudesta ilisätä näiden tuot-        ietusvälindden tuonti nousi 287 milj. mal'k-
24499: teiden ostoja.                                        kaan, mi'kä merkitsee yli 33 % :n nousua ede'l-
24500:    Vastauksena yllä mainittuun kyselyyn esitän        lisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrat-
24501: kunnioittavasti seuraavaa:                            tuna.
24502:                                                           Neuvosrtolirittoa [ukuunottamrutta tekstiili- ja
24503:    Tekstiilri- ja vaatetusteo1lisuutemme on vuo-      vaatetusteoJlisuutemme vienti muihin Itä-
24504: sina 1974 ja 1975 onnistunut voimakkaasti             Eurooprun sosialistisiin maihin on tämän alueen
24505: kasvattamaan vientiään Neuvostoliittoon. Tä-          voimakkaan oman tuotannon vuoksi ollut ko-
24506: måin viennin arvon lisäys oli v. 1974 87%             vin vähäistä. KEVSOS-sopimusten mahdollisesti
24507: ja vuonna 1975 42 %. Neuvostoliittoon suun-           avaamien vientimahdollisuuksien kartoittami-
24508: tautuneen tekstiili- ja vaatetustuotteiden vien-      seksi on suomala1sten valmistajien taholla viime
24509: nin osuus maamme näiden tuotteiden kokonais-          vuosina esiintynyt lisääntyvää ruktiviteettia
24510: viennistä oli v. 1975 runsaat 24 %. Neuvosto-         myyndmatkojen, delegaa:tiovLerailuien ym. toi-
24511: liittoon suuntautuneen viennin voimakkaan kas-        menpiteiden muodossa. Ko. SEV-maat ovat
24512: vun teki mahdoiHseksi tuontimme arvon nopea           muista sosialistisista maista tapahtuvan tuonnin
24513: kasvu ja tekstiili- ja vaatetusteollisuutemme         lisäksi suunnanneet ostonsa kehitysmaihin, joi-
24514: sekä halu että mahdoJJ.isuudet lisätä vientiään       den kanssa Suomella ei ole ollut mahdollisuuk-
24515: Neuvostoliittoon.                                     sia kilpailla. Eräiden sosialististen maiden viisi-
24516:     Edellä mainitun viennin kasvu pysähtyi vuon-      vuotissuUinnitelmista voidaan lisäksi päätellä,
24517: na 1976 ko. alan yritysten ponnisteluista huo-        että kulutustavaroiden tuotantoa näi!ssä maissa
24518: limatta. Tämä johtuu osittain Neuvostoliiton          tullaan Hsäämään enemmän kuin ko. tuottei-
24519: kaupassa tällä hetkellä vallitsevasta tasapaino-      den kulutuksen arvioidaan kasvavan samana
24520:                                               N:o 341                                                    3
24521: 
24522: aikana. Tämän voidaan katsoa viittaavaan sii-        kehittely on Suomessa ja kansainväil.is,esti tun-
24523: hen, että ko. tuotteiden tuonJtia ei ole suunni-     nettua. Erityisesti Tshekkos:lovakiassa on kehi-
24524: teltu lisättäväksi.                                  tetty uusia tuotantokoneita ja -menetelmiä.
24525:    SuomaJaiset viranomaiset antavat kuitenkin        Tshekkoslovakia on kuitenkin myynyt moniin
24526: kaiken tukensa tekstiili- ja vaatetusalan viennin    tällaisiin koneisiin ja valmistusmenetelmiin liit-
24527: kehittämiselJ.e ja mm. KEVSOS-sopimusten to·         tyvät patentti- ym. oilkeudet useille länsimai-
24528: teutumista valvovien sekakomissioiden kautta         si1le yrityksille. Tämän vuoksi tshekkos,lovakia-
24529: pyr1tään myötävaikuttamaan ko. viennin kehit-        la1sehla l1senssillilä muuaJla vaJ.mis,tettuja koneita
24530: tymiseen.                                            on tarjolla varsin runsaasti. Monet lisenssin-
24531:    M1tä uekstiilited1liisuuden koneiden hankin-      haJtijat ovat tämän lisäksi ikeh1ttäneet mene-
24532: toihin tulee, näihin vaikuttavat varsin monet        telmiä edeHeen ja ,tällä tavoin yhdistäneet kai-
24533: tekijät. Hankintoja suo:ritettaessa on mm. huo-      ken käytettävissä olevan teknologian mahdol-
24534: mioitava sen koneiston kokonaisuus, jota aio-        lis:imman p1tkäJJe kehitettyjen tuotantolaitteiden
24535: taan laajentaa, korvata tai muutoin muuttaa.         aikaansaamiseksi.
24536: Hanbttavien koneiden tulee ominaisuuksil.taan            Sekä työllisyytemme että kauppataseemme
24537: vastata kokonaisuuden tarpeita.                      alijäämän supistami's,en kannalta tekstiili- ja
24538:    Hallituksen käsityksen mukaan maamme              vaatetusteoHisuuden tuotannon kasvun turvaa-
24539: tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimesta seura-   minen on tärkeätä. HaHitus tulee tarkoin seu-
24540: taan tarlkoin aJan tuotantokoneiston kansain-        raamaan tämän alan tuotannon ja viennin kehi-
24541: välistä kehitystä ja hankinnoista päätettäessä       tystä sekä mahdollisuuksiensa mukaan myötä-
24542: otetaan huomioon kaikki hankintaliihteet. So-        vaikuttamaan viennin Jisäämiseen myös sosia-
24543: sialistiJsi,ssa maissa tapahtnnut tuotantokoneiden   lis,timaihin.
24544:      Helsing~ssä 6 päivänä tammikuuta 1977.
24545: 
24546: 
24547: 
24548:                                                                           Ministeri C. G. Aminoff
24549: 4                                            1976 vp.
24550: 
24551: 
24552: 
24553: 
24554:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
24555: 
24556:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         oodra varor vunnit inom Sovjetunionens im-
24557: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       portprioriteringar.
24558: av den 2 december 1976 m 1926 tili veder-               Det är bekant att i vårt land strävas aktivt
24559: börande medlem av statsrådet för avgivande          tili att främja handeln med Sovjetu:nionen och
24560: av svar översän1t avskrift av följande av riks-     att man särskilt önskar även öka produktskalan
24561: dagsman Stenius m.fl. ställda skriftliga spörs-     för vår import från detta land. Vad specieHt
24562: mål nr 341:                                         maskilner och apparater beträffar, har den finsk-
24563:                                                     sovjetiska ekonomiska samarbetskommissionens
24564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      arbetsutskott för maskiner och apparater vevkat
24565:        ;ta för att exporten av textil- och be-      för ökning av vår import från Sovjetunionen
24566:        lclädnadsilndu:strins produkter till SEV-    på e1Jt vä~rcLefullt sätt. Under 1970-ta:lets första
24567:        länder ska:ll kunna ökas och sysselsätt-     hälft uppgick importvärdet för maskiner vedan
24568:        ningen för arbetstagarna inom sagda          ti11 närmare 1 mrd mark eller var a:lltså tre
24569:         bransch på detta sätt tryggas?              gånger så högt som man förverkligat enJigt
24570:     De som Ul11dertecknat ovannämnda spörsmål       ramavtalet för åren 1966-70. Tack vare denna
24571: har vid behandling av den finska textil- och        utveckling har Finland blivit obestritt största
24572: beklädnadsexportens utveclding i fråga om           köparen av sovjetma:skiner i västerlancLet. Un-
24573: SEV..Jänderna anfört som sin uppfattning, att       der tiden januari-september 1976 uppgick
24574: denna exports expansion obstr:ueras av vår en-      importen av i Sovjetunionen tillverkade ma-
24575: ligt frågestärllarna rilnga 1mport av förädlings-   skiner, apparater och transportmedel tili 287
24576: varor, såsom maskiner och apparater, från           miljoner mark, vi1ket innebär en stegring om
24577: SEV-området, viiken de ans~er bero på den           drygt 33 % i förhållande tHI motsvarande tid-
24578: filnska partens bristande intresse för att öka      avsnitt ett år tidigare.
24579: inköp av dessa produk1ler.                              Frånsett Sovjetunionen har vår expoot av
24580:     Såsom svar på spörsmå1et får Jag vördsamt       texdl- och beklädnadsindustrins produkter till
24581: anföra följande:                                    de övriga östeuropeiska socia:listiska länderna
24582:                                                     på grund av dessas viktiga egen produktion
24583:    Vår 1Jextil- och beklädnadsindustri har under    inom sektorn varilt rätt begränsad. För att
24584: åren 1974 och 1975 lyclmts starkt öka sin           kunna kartlägga de möjligheter som de s.k.
24585: export titll Sovjetunionen. Värdemässigt vat        KEVSOS-avtaJen ( syftande tili ömsesidig
24586: ökningen år 1974 87% och år 1975 42 %.              minskning av handelshinder) kan erbjuda för
24587: Denna export tiM Sovjetunionen utgjorde år          ökning av exporten till dessa Iänder har fin:ska
24588: 1975 drygt 24% av FimJ.ands hela export av          tillverkare dbdk under de senaste åren visat
24589: ifrågavarande varor. Dess starka expansion          ökad arktiv1tet i form av försäljningsresor, de-
24590: möjliggjordes av vår 1mports snabbt växande         Jegationsbesök m.m. Berörda SEV-länder har
24591: värde ävensom den omständigheten, att vår           gjort sina anskaffningar, förutom från de övriga
24592: textil- och beklädnadsindustri både ville öka       socialistiska länderna, främst från u-länder,
24593: sin export tihl Sovjetunionen och hade möjlig-      som Finland kke kunnat konkurrera med. Av
24594: h:eter ti:H det,ta.                                 vissa sociali1stiska länders femårsplaner att
24595:    Expansionen stannade under år 1976 trots         döma ska:ll konsumentvaruproduktionen i dessa
24596: ansträngningarna på företagshåU. Detta har          Iänder dessutom ökas mera än vad konsum-
24597: berott på den jämv1kt som råder för ögon-           tionen av dessa varor ber~nas stiga där under
24598: blidket inom vår handel med Sovjetunionen,          samma tid. Detta ikan anses tyda på att man
24599: dels också på den högre stiillning som vi,ssa       icke tänker öka importen av dessa varor.
24600:                                                N:o .341                                            5
24601: 
24602:    De finska myndigheterna ger dock sirtt ode-       bekanta både ti Finland och internationellt.
24603: lade stöd åt utvecklandet av vår textil- och         Isynnerhet i Tjeckoslovakien har nya produk-
24604: beklädnadsexport och man söker bidra tili            tionsmaskiner och -metoder utvecklats. Tjecko-
24605: denna utveckling bl.a. via de blandade kotn-         slovakien har dock försålt patent- och andra
24606: missioner som har tiLI. uppgift att övervaka         rättigheter <thll dylika maskiner och metoder
24607: KEVSOS-avtalens genomförande.                        tili olika västevländska företag. Med tjeckisk
24608:    V ad maskinköp för textilindustrin beträffar,     1icens annanstans byggda maskiner finns också
24609: så är dessa beroende av rätt många faktorer.         ganska rikligt till buds. Många licenstagare hat
24610: Vid planering av dylika anskaffningar bör hän-       dessutom utvecklat metoder vidare och har på
24611: syn tagas tili bl.a. det maskineri, som varje        detta si:UH utnyttjat den tiilbudsstående telmo-
24612: gång skall utvidgas, ersättas ellet eljest ändras.   login i sin helhet för åstadkommande av så
24613: De tilltänkta mask1nerna skalll alltså till sina     fuUändade produktionsmaskiner som möjligt.
24614: egenskaper matsvara de krav som helheten                Det är viktigt för såväl sysselsättningen i
24615: uppställer.                                          vårt land som nedskärningen av underskottet
24616:    Regeringen har den uppfattningen att den          i vår handelsbalans att produktionens tillväxt
24617: internationeHa utveckling som sker i fråga om        lnom texti1- och beklädnadsindustrin skall
24618: produktionsmaskineri följes inom vår textil-         kunna tryggas. Regeringen kommer att noga
24619: och belclädnadsindustri och att när det gäller       medfölja importens och exportens utveckling
24620: att fatta beslut om anskaffningar, alla anskaff-     inom branschen samt allt efter möjligheterna
24621: ningskällor blir iaJkttagna. De socialistiska län-   medverka för ökningen av vår export även tili
24622: dernas insatser tHl detta utvecklingsarbete är       de socialistiska Iänderna.
24623:      Helsingfors den 6 januari 1977.
24624: 
24625: 
24626:                                                                          Minlster C. G. Aminoff
24627: 
24628: 
24629: 
24630: 
24631: 087700022Y
24632:                                                   1976 vp.
24633: 
24634:     Kirjallinen kysymys n:o 342.
24635: 
24636: 
24637: 
24638: 
24639:                                       P. Jokinen ym.: Utin varuskunnan huoltorakennuksen rakenta-
24640:                                          misesta ja henkilökunnan turvallisuuden takaamisesta.
24641: 
24642: 
24643:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24644: 
24645:        Utin varuskunnan rakennukset ovat peräisin        keaa. Työturvallisuus ja viihtyvyys on varsin
24646:     1910-1930-luvuilta. Ne ovat kunnoltaan huo-          kyseenalainen.
24647:     noja, osa rakennuksista on jouduttu poista-             Varsin pitkään Utissa on pelätty jo suur-
24648: ~   maan asumiskäytöstä. Asunnot ovat uuniläm-           katastrofia. Noin 500 ihmistä sijaitsee lento-
24649:     mitteisiä, samoin julkisista rakennuksista Las-      kentän riskialueella ja ovat päivittäin lähes hen-
24650:     kuvarjojääkärikoulun esikunta, vientikorjaamo,       genvaarassa Utin varuskunta-alueella. Vaara-
24651:     päävartio ja ajotoimisto. Päävartiossa on aresti-    alueella on lisäksi kaistale siviilialuetta, jolla
24652:     laisten säilyttäminen kielletty rakennuksen ala-     on suuri huoltoasema, ravintola, posti ja asuin-
24653:     arvoisen kunnon takia. Ruokalarakennuksesta          rakennus. Päivittäin tapahtuu näiden rakennus-
24654:     ei saada korjaamallakaan kunnollista. Kasarmi-       ten yli kymmeniä nousuja ja laskuja. Lähesty-
24655:     rakennus on eräs kurjimmista koko valtakun-          mislinjan sisässä on lentokentällä sektori, jonka
24656:     nassa. Varastotilanne on erittäin huono. Huo-        sisällä ei saisi olla mitään rakennuksia. Utissa
24657:     lestuttavinta on, että Laskuvarjojääkärikoulun       kaikki edellä mainitut rakennukset myös sivii-
24658:     esikunta, kuljetuslentolaivueen kasarmi, ruoka-      litalot jäävät reilusti tämän sektorin sisään.
24659:     la, varusmiesten luokka/elokuvateatteri ja so-       Muun muassa edellä mainitut rakennukset ovat
24660:     tilaskotirakennus sijaitsevat vaaravyöhykkeellä      aivan suoraan pääkiitoradan jatkeella. Lento-
24661:     suoraan kiitotien jatkeelia 150-250 metrin           kentän valoin merkitty ns. liukupolku jatkuu
24662:     etäisyydellä radan päästä mitattuna.                 pitkälti ohi sotilaskodin ja ruokalan. Jos ko-
24663:        Kuljetuslentolaivueen lentokoneiden säilytys-     neen lentoonlähtö epäonnistuu tai laskeutuessa
24664:     ja korjaustilat ovat puutteelliset. Lentokonei-      sen jarrutusjärjestelmään tulee vika, on onnetto-
24665:     den huolto- ja korjaamohalliksi soveltuva ra-        muus väistämätön. Lisäksi koneesta voi sen
24666:     kennus puuttuu tyystin. Näin ollen keskitetty        noustessa pudota jotakin. Toistaiseksi on Utis-
24667:     huolto- ja korjaamotoiminta ei ole mahdollis-        sa hyvällä onnella ja käytännön järjestelyin
24668:     ta. Lentokoneiden säilytystilat käsittävät kaksi     suuronnettomuuksista selvitty. 30. 11. 1976
24669:     vanhaa kunnostettua hallirakennusta sekä yh-         kello 13.49 Utissa tapahtui Iljusin-koneen las-
24670:     den lentokoneen sääsuojan. Näissä tiloissa, jois-    kussa ns. pitkä lasku. Koneen laskeutumishet-
24671:     ta osasta puuttuvat sosiaaliset ja työskentelyti-    kellä asfaltoitu kiitotie oli sateesta märkä ja
24672:     lat, huolletaan ja säilytetään lentokalustoa, jos-   tämän seurauksena ns. vesiliitto vei jarrutuk-
24673:     ta sisään mahtuu yhtäaikaisesti: kuljetuslento-      sesta tehon pois. Kone törmäsi ensimmäiseksi
24674:     koneista 3 eli 40 prosenttia, maalihinauskoneis-     kiitoradan päässä asfaltoidun ajotien penkkaan.
24675:     ta 1 eli 25 prosenttia, helikoptereista 4 eli 33     Tällöin kone menetti nokkapyörän ja toisen
24676:     prosenttia. Valtaosa kalustosta seisoo ympäri        laskutelineensä. Kone jatkoi tämän jälkeen
24677:     vuoden ulkosalla sään armoilla. Tilanne on kä-       syöksyä noin 100 metriä ja pysähtyi pehmeälle
24678:     sittämätön ottaen huomioon, että yksinomaan          sorakankaalle parin sadan metrin päähän va-
24679:     valtakunnan ainoan keskiraskaan helikopteri-         ruskunnan rakennuksista. Pitkäksi menneen las-
24680:     kaluston arvo on noin 30 miljoonaa nyky-             kun seurauksena Iljusin-kone pysähtyi nenäl-
24681:     markkaa. Viestihuoltotilat, jossa säilytetään        leen ja poikittain kääntyneenä rakennuksesta
24682:     kymmenien tuhansien arvoisia mitta- yms. lait-       vain parin sadan metrin päähän. Kovaksi jää-
24683:     teita, ovat täysin ala-arvoiset. Autokorjaamo-       tyneellä kentällä tai vauhdikkaamman ulosajon
24684:     ja säilytystilat puuttuvat. Valtaosa noin 30 ajo-    tapahtuessa tämä matka ei painavalle koneelle
24685:     neuvosta on ulkona. Huoltotyöskentely on vai-        merkitsisi juuri mitään. Tällä kerralla oli onni
24686:     087700016S
24687: 2                                            1976 vp.
24688: 
24689: vielä mukana. Voi vain kuvitella, mitä olisi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24690: saattanut tapahtua rämäkämmän ulosajon tai          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24691: esimerkiksi ohjaajan väärien tilanneratkaisujen
24692: seurauksena. Tällä kerralla pehmeä sorakangas                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24693: toimi tehokkaana jarruna.                                  ryhtyä Utin varuskunnan huoltoraken-
24694:    Tällä kerralla vielä Utissa selvittiin hyvällä          nuksen rakentamiseksi, varuskunnan
24695: onnella taitavien lentäjien avulla ja sääolosuh-           muiden epäkohtien poistamiseksi ja
24696: teista riippuen.                         .                 henkilökunnan turvallisuuden takaami-
24697:    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen            seksi?
24698: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24699:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1976.
24700: 
24701:           Pekka Jokinen                Mauri Miettinen ·             Erkki Häkämies
24702:                                        Lauri Impiö
24703:                                             N:o 3.42                                             3
24704: 
24705: 
24706: 
24707: 
24708:                        E d u s k u n n a n H e a a P u h e m i e h e 11 e.
24709: 
24710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     valmiiksi, ei tehokasta rakentamis- ja peruspa-
24711: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      rannustyötä Utissa ole toistaiseksi voitu aloit-
24712: mies, olette joulukuun 2 päivänä 1976 päivä-      taa. Viime vuosien aikana on Utissa toteutettu
24713: tyn kirjeenne n:o 1923 ohella toimittanut val-    ainoastaan toiminnan kannalta välttämättömät
24714: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-    rakennushankkeet kuten kiitotien päällystämi-
24715: si kansanedustaja P. Jokisen ym. tekemän seu-     nen, lennonjohtorakennus, laskuvarjopakkaamo,
24716: raavan sisältöisen kysymyksen:                    lentokonehalli, helikopterihalli sekä laskuvarjo-
24717:                                                   jääkärikoulun eräät opetustilat.
24718:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Puolustusministeriö on tehnyt selvityksen
24719:        ryhtyä Utin varuskunnan huoltoraken-       Utin varuskunnan maankäytöstä ja rakentamis-
24720:        nuksen rakentamiseksi, varuskunnan         tarpeesta. Puolustusministeriö tulee esittämään
24721:        muiden epäkohtien poistamiseksi ja         Utin varuskunnan rakennustöiden aloittamista
24722:        henkilökunnan turvallisuuden takaami-      vuonna 1978. Lämpökeskuksen ja muun vält-
24723:        seksi?                                     tämättömän kunnallistekniikan jälkeen uuden
24724:                                                   huoltorakennuksen rakentamista alueelle on pi-
24725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       dettävä kiireellisimpänä rakennuskohteena.
24726: taen seuraavaa.                                      Henkilökunnan turvallisuuden lisäämiseksi
24727:    Utti, samoin kuin muutkin Etelä-Suomen         pääesikunta ja ilmavoimat tutkivat mahdolli-
24728: vanhat varuskunnat ovat jääneet työllisyyssyis-   suutta pysäyttämisverkon hankkimiseksi kiito-
24729: tä rakennus- ja työllisyysmäärärahojen saannis-   tien päähän. Jo aikaisemmin puolustusministe-
24730: sa jälkeen maamme muista varuskunnista. Sa-       riö on kieltänyt koneiden nousun ja laskun
24731: masta syystä Valkealan kunnassa olevan toisen     niinä aikoina, jolloin kiitotien jatkeella oleva
24732: varuskunnan, Vekaranjärven, lopullinen val-       ruokalarakennus on varusmiesten ruokailukäy-
24733: mistuminen on viivästynyt. Koska tämä varus-      tössä. Vuoden 1977 aikana tullaan myös heli-
24734: kunta on tarkoitus rakentaa ensiksi pääosin       kopterikenttä korjaamaan ja päällystämään.
24735:   Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1977.
24736: 
24737:                                                          Puolustusministeri Seppo Westerlund
24738: 4                                            1976 vp.
24739: 
24740: 
24741: 
24742: 
24743:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
24744:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       grundreparationsarbete ännu inte kunnat inle-
24745: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          das i Utti. Under de senaste åren har endast
24746: velse nr 1923 av den 2 december 1976 till ve-      de med tanke på verksamheten nödvändiga
24747: derbörande medlem av statsrådet översänt föl-      byggnadsprojekten, såsom beläggningen av
24748: jande av riksdagsman P. Jokinen m.fl. under-       startbanan, flygledningsbyggnaden, fallskärms-
24749: tecknade spörsmål nr 342:                          verkstaden, flygplanshallen, helikopterhallen
24750:                                                    samt vissa utrymmen vid fallskärmsjägarskolan
24751:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen         genomförts i Utti.
24752:         vidta, för att underhållsbyggnaden vid        Försvarsministeriet har gjort en utredning
24753:         Utti garnison skall kunna uppföras,        om markanvändningen och byggnadsbehovet
24754:         övriga missförhållanden vid garnisonen     vid Utti garnison. Försvarsministeriet kommer
24755:         avhjälpas och personalens säkerhet         att framställa, att byggnadsarbetena vid Utti
24756:         tryggas?                                   garnison inleds år 1978. Närmast efter värme-
24757:                                                    centralen och annan nödvändig kommunal-
24758:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      teknik måste uppförandet av en ny underhålls-
24759: samt anföra följande.                              byggnad på området anses vara det mest
24760:    Utti har, i likhet med andra gamla garni-       brådskande byggnadsobjektet.
24761: soner i södra Finland, i jämförelse med de            I syfte att öka personalens säkerhet under-
24762: övriga garnisonerna i vårt land blivit efter vid   söker huvudstaben och luftstridskrafterna
24763: beviljandet av byggnads- och sysselsättnings-      möjligheten att för slutet av startbanan an-
24764: anslag. Av samma anledning har det slutliga        skaffa ett bromsnät. Försvarsministeriet har
24765: genomförandet av byggnadsarbetena försenats        redan tidigare förbjudit pian att lyfta och lan-
24766: vid Vekaranjärvi, den andra garnisonen i Val-      da vid de tider då kosthållsutrymmena i när-
24767: keala kommun. Då avsikten är att denna gar-        heten av startbanans slut nyttjas av beväringar-
24768: nison först till övervägande del skall byggas      na. Under år 1977 kommer även helikopter-
24769: färdig, har något effektivt byggnads- och          fältet att förbättras och förses med beläggning.
24770:     Helsingfors den 4 januari 1977.
24771: 
24772:                                                              Försvarsminister Seppo Westerlund
24773:                                               1976 vp.
24774: 
24775: Kirjallinen kysymys n:o 343.
24776: 
24777: 
24778: 
24779: 
24780:                                   Juvela: Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalan radioaktiivisen pohto-
24781:                                      jätteen hävittämisestä.
24782: 
24783: 
24784:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24785: 
24786:    Eurajoen Olkiluotoon rakenteilla olevan              Koska kysymys myös Olkiluodon kohdalla
24787: Teollisuuden Voima Oy: n ydinvoimalan en-            on hyvin vakavasta turvallisuusongelmasta, on
24788: simmäinen vaihe aloittaa suunnitelmien mu-           varsin ymmärrettävää, että alueen asukkaita
24789: kaan sähköenergian tuottamisen vuoden 1978           kiinnostaa se, mihin täältä tullaan radioaktii-
24790: loppupuoliskolla. Toinen rakennusvaihe saata-        vinen jäte siirtämään. Kysymys on joka tapauk-
24791: neen päätökseen vuoden 1980 syksyllä. Ensim-         sessa ratkaistava vuoteen 1978 mennessä, jol-
24792: mäisen vaiheen osalta on siirrytty jo varsinaisiin   loin ydinvoimalan ensimmäinen vaihe aloittaa
24793: asennustöihin.                                       toimintansa. Loviisan ydinvoimalan kohdalla
24794:    Oli ymmärrettävää, että alkuaan esiintyi          tiettävästi Neuvostoliitto on sitoutunut hävit-
24795: Rauman seudulla tiettyä pelkoa ja ennakkoluu-        tämään syntyvän polttojätteen.
24796: loja ydinvoimalahanketta kohtaan. Tilanne on            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen }7
24797: kuitenkin selkiintynyt sitä mukaa kun asiasta        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
24798: on saatu luotettavaa informaatiota. Tämä ei          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi , seuraa-
24799: merkitse kuitenkaan sitä, etteikö ongelmia olisi     van kysymyksen:
24800: edelleenkin olemassa. Eräs ongelma -         eikä
24801: suinkaan vähäinen - on se, että tähän men-                     Onko Hallitus tietoinen, mihin ja
24802: nessä ei ole vielä saatu täsmällistä tietoa siitä,          miten Eurajoen Olkiluodon ydinvoima-
24803: mihin Olkiluodon ydinvoimalan kohdalla tul-                 lan osalta tullaan laitoksen käymisen
24804: laan siirtämään laitoksen käymisen yhteydessä               yhteydessä syntyvä radioaktiivinen poh-
24805: syntyvä vaarallinen radioaktiivinen jäte. Ydin-             tojäte hävittämään ja onko asiassa otet-
24806: voimaloiden pohtojätteen hävittäminen on                    tu kaikki turvallisuustekijät tarkoin
24807: toistaiseksi yleismaailmallinen ongelma ja tiet-            huomioon?
24808: tävästi tähän mennessä ei ole keksitty muuta
24809: keinoa kuin upottaa jäte syvälle peruskallioon
24810: tarkan valvonnan alaisena.
24811:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
24812: 
24813:                                             Aulis Juvela
24814: 
24815: 
24816: 
24817: 
24818: 087700017T
24819: 2                                                 1976 vp.
24820: 
24821: 
24822: 
24823: 
24824:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24825: 
24826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           voimalaitoksella tätä tarkoitusta varten raken-
24827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            netuissa erityistiloissa. Varastoitavan jätteen
24828: olette 3 päivänä joulukuuta 197 6 päivätyn               määräksi arvioidaan 300-450 kpl 200 litran
24829: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             jätetynnyriä vuodessa yhtä Olkiluodon reak-
24830: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            toriyksikköä kohti. Olkiluodon laitoksessa on
24831: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta           tällä hetkellä rakenteilla varastotilaa n. 5 vuo-
24832: kysymyksestä n:o 343:                                    den tarvetta silmälläpitäen. Varastotilaa voi-
24833:                                                          daan tarpeen mukaan laajentaa. Tietyn varas-
24834:            Onko Hallitus tietoinen, mihin ja             tointiajan kuluttua osa tästä iätteestä voidaan
24835:         miten Eurajoen Olkiluodon ydinvoima-             hävittää normaalitavoin.
24836:         lan osalta tullaan laitoksen käymisen                Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut
24837:         yhteydessä syntyvä radioaktiivinen poh-          erityisen työryhmän valmistelemaan valtakun-
24838:         tojäte hävittämään ja onko asiassa otet-         nallisella pohjalla radioaktiivisten jätteiden kä-
24839:         tu kaikki turvallisuustekijät tarkoin            sittelyyn liittyviä kysymyksiä. Tässä selvityk-
24840:         huomioon?                                        sessä tullaan ottamaan huomioon myös Olki-
24841:                                                          luodon ydinvoimalaitoksen jätehuoltoon liitty-
24842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vät kysymykset.
24843: vasti seuraavaa:                                             Toisen ryhmän ydinvoimalaitoksissa synty-
24844:    Kaikissa ydinvoimalaitoksissa syntyy käytön           vistä jätteistä muodostavat ne uraanin hajoamis-
24845: yhteydessä erilaisia ja erilaista käsittelyä vaati-      tuotteet ja eräät uraania raskaammat aineet,
24846: via radioaktiivisia jätteitä, joiden käsittelyssä on     joita syntyy käytön yhteydessä polttoaine-ele-
24847: noudatettava tiettyjä turvallisuusvaatimuksia.           mentteihin. Reaktorin sydämessä olevasta polt-
24848:    Kauppa- ja teollisuusministeriö vaatii ylim-          toaineesta vaihdetaan vuosittain noin viiden-
24849: pänä turvallisuusviranomaisena, että ydinvoi-            nes. Olkiluodon laitoksen yhdestä yksiköstä
24850: malaitostoiminnan harjoittaja toimii kaikissa            poistetaan polttoainevaihdon yhteydessä vuosit-
24851: olosuhteissa siten, että voimalaitoksesta tai sen        tain keskimäärin 100 polttoainenippua, joista
24852: käytöstä tahi siellä olevista ydinaineista tai           kukin painaa 257 kg eli yhteensä n. 25 t.
24853: muista radioaktiivisista aineista tai niiden käy-            Elementteihin syntyy käytön aikana myös
24854: töstä aiheutuva henkilö-, omaisuus- ja ympäris-          plutoniumia, joka käyttämättä jääneen uraanin
24855: tövahingon vaara pysyy niin pienenä kuin koh-            ohella on edelleen käyttökelpoista esimerkiksi
24856: tuudella on mahdollista. Tämä on ehto, josta             reaktoripolttoaineeksi. Nämä suljetun poltto-
24857: ei saa tinkiä jätteidenkään osalta.                      aine-elementin sisällä olevat aineet eivät kuiten-
24858:    Ydinvoimalaitoksissa       syntyvistä     jätteistä   kaan ole käytettävissä ennen elementin avaa-
24859: muodostaa erään ryhmän ns. laitosjätteet ts.             mista. Se tapahtuu erityisessä jälleenkäsittely-
24860: jätteet, jotka eivät sisälly reaktorista aika ajoin      laitoksessa, jossa myös elementeissä olevat eri
24861: poistettaviin käytettyihin polttoaine-element-           aineet erotetaan toisistaan. Tällaisia laitoksia,
24862: teihin. Tällaisia jätteitä ovat mm. erilaiset käy-        jotka ovat tehneet kaupallisia sopimuksia, on
24863: tetyt pyyhkeet, suojavaatteet ym., erilaiset kor-        mm. Englannissa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa.
24864: jaustoimenpiteiden yhteydessä vaihdetut sätei-               Toiminnassa jälleenkäsittelylaitoksista on kui-
24865: lyn alaiseksi joutuneet osat, aktiivisista vesistä       tenkin vain eräät lähinnä sotilastarkoituksiin
24866: haihduttamalla saatu samoinkuin ionivaihto-               käytettävät yksiköt.
24867: massoihin jäänyt monesti varsin korkea-aktiivi-              Olkiluodon reaktorisydän on suunniteltu
24868: nenkin jäte. Nämä laitosjätteet käsitellään voi-          alunperin myös plutoniumseostettujen element-
24869: malaitoksessa tiivistämällä ja varastoidaan esi-          tien käyttöä silmälläpitäen. Toistaiseksi Olki-
24870: merkiksi sekoittamalla bitumiin ainakin aluksi           luodon reaktoreiden ja polttoaine-elementtien
24871:                                                 N:o 343                                               3
24872: 
24873: valmistaja AB Asea-Atom ei ole kuitenkaan              sen lupaa ei ole sallittua. Suomen ja Kanadan
24874: vielä kaupallisessa mittakaavassa ryhtynyt plu-        välinen ydinenergia-alan sopimus sisältää tällai-
24875: toniumseostettujen elementtien valmistukseen           sen ehdon samoinkuin ehdon jälleenkäsittelystä.
24876: tai käyttöön.                                             Olkiluodon käytetyn polttoaineen kohdalla
24877:    Jälleenkäsittelyyn liittyvistä kansainvälisistä     tilanne on siten sama kuin lähes kaikkien mui-
24878: kysymyksistä osa on siten luonteeltaan teknis-         denkin ydinvoimaa käyttävien valtioiden, että
24879: taloudellisia, kuten sellaisten reaktoreiden ja        käytetty polttoaine on varastaitava kunnes jäl-
24880: polttoainevalmistuslaitosten rakentaminen, jotka       leenkäsittelykysymys on saanut kansainvälisesti
24881: voivat käyttää ja valmistaa plutoniumia sisäl-         ratkaisunsa. Tähän ratkaisuun sisältyy myös ky-
24882: täviä polttoaine-elementtejä ja osa liittyy ydin-      symys elementeistä erotetun jätteen käsittelystä.
24883: aseiden leviämisen estämiseen. Mm. näistä                 Teollisuuden Voima Oy:lle ei ole vielä myön-
24884: syistä ei jälleenkäsittelypalveluja ole vielä juuri-   netty atomienergialain edellyttämää lupaa polt-
24885: kaan saatavissa.                                        toaineen maahantuontiin. Lupakäsittely on vielä
24886:    Kuluneen vuoden aikana eräät suurimmat              kesken sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä
24887: ydinenergia-alan tuottajavaltiot, mukaanlukien         että säteilyturvallisuuslaitoksessa, joten lopul-
24888: mm. Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Englanti,           lisia päätöksiä myöskään jätteiden käsittelystä
24889: ovat sopineet myös siitä, että näistä maista           ei vielä ole tehty. Edelläesitetty on siten tar-
24890: toimitettuihin materiaaleihin, laitteisiin ja pal-     koitettu vain valaisemaan sitä taustaa, jolle
24891: veluksiin liitetään ehtoja, joiden perusteella mm.     mm. sanottu lupapäätös on perustettava.
24892: jälleenvienti ilman toimittajamaiden hallituk-
24893:       Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1977.
24894: 
24895:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
24896: 4                                            1976 vp.
24897: 
24898: 
24899: 
24900: 
24901:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1m a n.
24902: 
24903:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen        genom indunstning och lagras till exempel
24904: anget hat. Ni, Hett Talman, med Edet skri-          genom att inblandas i bitumen i speciella ut-
24905: velse av den 3 decembet 197 6 tili vedetbö-         rymmen som föt ändamålet inrättats vid kraft-
24906: tande medlem av statstådet föt avgivande av         verket. Det lagrade avfallets mängd kan be-
24907: svat övetsänt avsktift av följande, av riksdags-    räknas till 300-450 st. 200-liters avfallstunnot
24908: man Juvela ställda skriftliga spörsmål nt 343:      per reaktorenhet i Olkiluoto. Vid Olkiluoto
24909:                                                     kraftverk byggs för närvarande lageruttymme
24910:           Ät Regeringen medveten om, varthän        för ca 5 års behov. Lagerutrymmet kan vid
24911:        och vilket sätt ellet vid dtiften av kärn-   behov utökas. Eftet viss lagringstid kan en del
24912:        kraftverket i Euraåminne, Olkiluoto          av detta avfall förstöras på normalt sätt.
24913:        uppkommande tadioaktiva fötbrännings-           Handels- och industriministeriet hat tillsatt
24914:        avfallet kommet att förstöras och har        en särskild arbetsgrupp för att på riksomfat-
24915:        alla säkethetsfaktorer i ärendet noga        tande grunder bereda frågot i anslutning till
24916:        beaktats?                                    hantering av radioaktivt avfall. Härvid kommer
24917:                                                     även frågot i samband med avfallshanteringen
24918:    Såsom svat på spötsmålet får jag vötd-           vid Olkiluoto kraftverk att beaktas.
24919: samt anföra följande:                                  En annan grupp avfallsprodukter, som upp-
24920:    Vid alla kätnkraftverk uppkommer i sam-          kommer i kärnkraftverk, utgör de sönderfalls-
24921: band med driften olika slag av radioaktiva av-      produkter av uran och en del ämnen tyngre
24922: fallsptoduktet, vilka kräver olika hantering        än uran, vilka uppstår i bränsleelementen i
24923: varvid vissa säkerhetskrav böt uppfyllas.           samband med driften. Av bränslet i reaktor-
24924:    Såsom högsta säkethetsmyndighet krävet           härden utbytes årligen en femtedel. Från den
24925: handels- och industriministeriet, att idkare av     första enheten i Olkiluoto kraftverk avlägsnas
24926: kärnkraftverksvetksamhet i alla förhållanden        årligen i samband med bränsleutbytet i medel-
24927: verkat så, att fara föt person-, egendoms- och      tal 100 bränsleelement, som väger 257 kg vat,
24928: miljöskada, som otsakas av ktaftvetket ellet        eller sammanlagt ca 25 ton.
24929: drift dätav ellet av däri befintliga kärnmatetial      I elementen uppstår under driften även plu-
24930: ellet andra tadioaktiva ämnen ellet bruk av         tonium, som jämte det oanvända uranet är an-
24931: dessa, hålls så liten som det bata rimligen är      vändbart såsom till exempel reaktorbränsle.
24932: möjligt. Detta är ett villkot, som det inte         Dessa ämnen uppstår inne i det slutna bränsle-
24933: hellet kan ges avkall på föt avfallsprodukter-      elementet och kan inte användas förrän ele-
24934: nas del.                                            mentet öppnas. Detta sker i speciella uppar-
24935:    Av det avfall, som uppkommet i kärnkraft-        betningsanläggningar, där de olika ämnena i
24936: verken, utgöts en grupp av det så kallade ktaft-    bränsleelementen separeras. Sådana anläggning-
24937: verksavfallet, det vill säga avfallsprodukter,      ar, som träffat kommersiella avtal om upp-
24938: som inte innehålls i de använda bränsleelemen.      arbetning, finns bl.a. i Storbritannien, Fö-
24939: ten, vilka med bestämda tidsmellanrum uttages       renta staterna och Frankrike.
24940: ut teaktorn. Sådana avfallsproduktet ät bl.a.          Av upparbetningsanläggningarna är för när-
24941: olika använda handdukat, skyddsklädet och så        varande i drift dock endast vissa enheter, som
24942: vidare, i samband med olika teparationsåtgät-       närmast används för mili tära ändamål.
24943: det utbytta delar som bestrålats, avfall som           Reaktorhärden i Olkiluoto har från början
24944: indunstats ftån aktivt vatten samt i jonbytar-      planerats även med tanke på drift med pluto-
24945: massot upptaget ofta mycket högaktivt avfall.       niumhaltiga bränsleelement. Hittills har dock
24946: Detta kraftverksavfall hanteras vid ktaftvetket     inte tillverkaren av reaktorerna och bränsle-
24947:                                              N:o 343                                                5
24948: 
24949: elementen i Olkiluoto, AB Asea-Atom, inlett         angående kärnenergi innehåller ett dylikt vili-
24950: framställning eller användning av plutonium-        kor liksom även ett villkor angående upp-
24951: haltiga element i kommersiell skala.                arbetning.
24952:    En del internationella frågor i samband med         När det gäller det använda bränslet i Olli-
24953: upparbetning är tili sin natur tekniskt-ekono-      luoto är situationen sålunda densamma som i
24954: miska, såsom uppförande av sådana reaktorer         så gott som alla stater, det vill säga det an-
24955: och bränslefabriker, som kan använda och till-      vända bränslet skall lagras tilis upparbetnings-
24956: verka bränsleelement innehållande plutonium         frågan internationellt blivit avgjord. I detta av-
24957: och en del frågor som ansluter sig tili för-        görande ingår även frågan om hantering av det
24958: hindrandet av spridning av kämvapen. Bland          avfall som avskiljts ur elementen.
24959: annat av dessa skäl kan upparbetningsavtal i           At Industrins Kraft Ab har ännu inte be-
24960: allmänhet ännu inte fås.                            viljats det av atomenergilagen förutsatta till-
24961:     Under det gångna året har några av de           ståndet för import av bränsle. Tiliståndsbe-
24962: största producentstaterna på kärnenergiområ-        handlingen pågår ännu såväl inom handels-
24963: det, medräknat bland annat Sovjetunionen, Fö-       och industriministeriet som inom strålsäker-
24964: renta staterna och Storbritannien, avtalet även     hetsinstitutet, varför slutliga beslut i ärendet
24965: därom, att tili materia!, utrustning och tjänster   ännu inte träffats. Det ovan anförda är så-
24966: som levererats från dessa Iänder fogas villkor,     lunda endast avsett att belysa den bakgrund,
24967: enligt vilka bland annat vidare export utan         på viiken bland annat beslutet om detta tili-
24968: tillstånd av avsändarlandets regering är för-       stånd skall grunda sig.
24969: bjuden. Avtalet mellan Finland och Kanada
24970:      Helsingfors den 3 januari 1977.
24971: 
24972:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
24973: 
24974: 
24975: 
24976: 
24977: 087700017T
24978:                                                1976 vp.
24979: 
24980: Kirjallinen kysymys n:o 344.
24981: 
24982: 
24983: 
24984: 
24985:                                    Rekonen ym.: Asuinkiinteistöjen vapauttamisesta katujen ja tei-
24986:                                       den kunnossapidosta.
24987: 
24988: 
24989:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24990: 
24991:    Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat          katujen kunnossa- ja puhtaanapitorasitukset
24992: määräykset sisältyvät kaupunkien rakennusjär-         ovat yhä edelleenkin mm. Tampereen keskus-
24993: jestyksiin. Rakennusjärjestysten mukaan kadun         tan vaJ.taväylienkin osaha omakoti- ja muiden
24994: kunnossa- ja puhtaanapitäminen kuuluu tontin-         asumiskiinteistöjen rasituksena. Parhainaan
24995: omistajalle tai muulle sen haltijalle, jonka vel-     eduskunnassa oleva kadun kunnossa- ja puhtaa-
24996: voHisuutena on mm. kadun puhtaanapitäminen,           napitoa koskeva lakiehdotus ja siihen liittyvä
24997: hiekotus, lumen poistaminen ja kadun uudel-           katumaksua koskeva lakiehdotus ovat maanneet
24998: leen päällystäminen, jos se rikkoutuu.                laki- ja talousvaliokunnassa jo runsaan vuoden
24999:    Kyseiset määräykset ovat johtaneet etenkin         ajan eikä niiden käsittely näy edistyvän. Toi-
25000: vilkasliikenteisten katujen ( valtateiden) varrel-    sekseen edellä mainittujen lakiesitysten mukai-
25001: la olevat pienkiinteistöjen haltijat kohtuutto-       sesti katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta ai-
25002: mien velvoitusten ja jopa ylitsepääsemättömien        heutuvat kustannukset jäisivät lähes kokonai-
25003: vaikeuksien eteen. On kohtuutonta, että esi-          suudessaan tontinomistajien tai -haltijoiden
25004: merkiksi Tampereen kaupungi:ssa, Kangasalta           maksettavaksi. Tällainen lähtökohta ei luonnol-
25005: Messukylän halki kaupunkiin ja edeHeen Pispa-         lisesti voi olla oikein, koska se edelleenkin jät-
25006: lan kannaksen halki Nokialle tulevien suurten         täisi tie- ja katurasitukset lähes yksinomaan
25007: yleisten l~ikenneväylien varrella olevat asunto-      asuinkiinteistöjen maksettavaksi.
25008: tonttien haltijat joutuvat vastaamaan näiden tei-        Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat
25009: den kunnossapidosta. Tien päällystäminen saat-        määräykset ovat rakennusirun ( 370/58) 14 ja
25010: taa tull'a maksamaan useita tuhansia markkoja         15 §:iin sisältyvien valtuutusten nojalla kuntien
25011: vuodessa, joten tällaisia tiemaksuja ei voi pitää     rakennusjärjestyksissä. Eräissä kaupungeissa ku-
25012: miNään perusteella oikeina ja hyväksyttävinä.         ten mm. Imatralla, Riihimäellä, Porissa ja Tam-
25013:    Ti'lanne on muodostunut suorastaan kestä-          pereeHa on tehty esityksiä rakennusjärjestyksen
25014: mättömäksi. Ellei pikaisesti ryhdytä toimenpi-        muuttamiseksi niin, että kaupunki ottaisi hoi-
25015: teisiin, niin vähävaraisille ja pienituloisiHe muo-   taakseen ja tkustannettavakseen pienkiinteistö-
25016: dostuu ylivoimaiseksi selvitä niistä menoista,        jen rasitteena olevan tien tai kadun kunnossa-
25017: joita kadun kunnossapidosta esim. Tampereella         ja puhtaanapidon. Ai:natkin Imatran ja Riihi-
25018: edeN'ä mai,nitun kadun varrella asuviUe aiheu-        mäen kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet ra-
25019:  tuu. Saattaa käydä niin, että esim. pelkän kan-      kennusjärjestykseensä ede~lä mainitut määräyk-
25020: saneläkkeen varassa elävät eläkeläiset joutuvat       set, mutta sisäasiainministeriö on kieltäytynyt
25021: menettämään asuntonsa kadun kunnossa- ja              vahvistamasta mainitunlaista rakennusjärjestystä
25022: puhtaanapidosta aiheutuvien kohtuuttomiksi            tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvilla
25023: muodostuneiden menojen seurauksena.                   näkökohdilla.
25024:     Kyseisen epäkohdan poistamiseksi ovat oma-           Laki ei siis kieliä rakennusjärjestykseen otta-
25025: kotiyhdistykset tehneet lukemattomia esityksiä.       masta tätUäkään herkellä määräystä, jonka mu-
25026:  Kaikki puolueet ovat luvanneet toimia lainsää-       kaan teiden ja katujen kunnossa- ja puhtaana-
25027:  dännön uudistamiseksi. Samoin useimmat               pito on kaupungin asia. Sisäasiainministeriö
25028:  maamme hallitukset ovat luvanneet kiireellisiä       kieltäytymäUä vahvistamasta mainitunlaista ra-
25029:  toimenpiteitä, jotta kohtuuttomat tie- ja katu-      kennusjärjestystä on lähtenyt erittäin arvelutta-
25030:  kustannukset voidaan poistaa pienkiinteistöiltä.      valle tielle ja on mitä :i!lmeisimmin ylittänyt toi-
25031:  Huolimatta kaikista näistä lupauksista teiden ja     mintavaltuutensa. Jopa eduskunnan oikeusasia-
25032: 087700018U
25033: 2                                             1976 vp.
25034: 
25035: miies on kiinnittänyt huomiota sHhen, että yksi-                  Onko HaH!jltus tietoinen, että eten-
25036: tyisen tontinhaLtijan velvollisuus yleiseen tiehen         kin vil1kasliikenteisten katujen (valtatie-
25037: verrattavan tien kunnossapitämiseksi on koh-                hen verrattavien teiden) varrella olevat
25038: tuutnn ja perustuslain vastainen.                           pienkiinteistöjen haltijat mm. Tampe-
25039:    Tampereen kaupungin lakimiesosasto anta-                 reella ovat joutuneet kohmuttomien tien
25040: massaan lausunnossa valtuutettu Onni Suonpe-               kunnossa- ja puhtaanapitorasitusten alai-
25041: rän aloitteeseen, jossa esitettiin rakennusjärjes-         seksi nykyisen tilanteen ollessa kestä-
25042: tyksen 10 luikuun muutosta, jotta kohtuuton                mättömän ja jopa perustuslain vastai-
25043: velvoite yleisen tien kunnossapidosta poistetaan            sen, ja jos on,
25044: tontinhaltijalta, toteaa, ettei täl:lainen muutos              aikooko Ha~litus ryhtyä kiireellisesti
25045: dle mahdollinen s~säasiainm~n~steriön kannan                sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki
25046: vuoksi. Näin ollen voidaan todeta .si.säasiainmi-         . asuinkiinteistöt vapautetaan katujen ja
25047: nisteriön lakiin perustumattoman tarkoituksen-              teiden kunnossapidosta, ja
25048: muikai,suusharkinnan rajoittavan myös kunnal-                  onko Bal1.itus vail:mis hyväksymään
25049: lista itsehallintoa ja vaikuttavan kunnan sisäi-           kaupungin r~ennusjärjestykseen sellai-
25050: seen asioiden käsittelyyn, joten tältäkin osin             sen muutoksen, jolla pienkiinteistöjen
25051: s~säas1ainminis!)eriön voitaneen katsoa ylittä-            haltijat vapautetaan kadun kunnossapi-
25052: neen toimivaltansa.                                         dosta tai mihin muihin toimenpiteisiin
25053:    Edellä .olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-           Hallitus a11mo. ryhtyä mainitun epäkoh-
25054: tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitäm-               dan po~stamfseksi?
25055: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25056: tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25057:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
25058: 
25059:          Heimo Rekonen                  Ensio Laine                   P. Puhakka
25060:        · Taist~ Sinisalo                Mirjam Tuominen               Marjatta Stenius
25061:                                                    1976 vp.
25062: 
25063: 
25064: 
25065: 
25066:                            Ed~skunnan Herra PuhemieheUe.
25067: 
25068:    Valti:opäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa         v~si. Sen sijaan töiden nopean ja .t~hOikdqtan
25069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              suorittamisen takaamiseksi on Jaikididotuksessa
25070: olette 3 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn kir-             katsottu tarko1tuksenmukaiseksi jättää kiinteis-
25071: jeenne n:o 1944 ohella toimittanut valtioneu-              tönomistajan tehtävä>l<si kiinteistön kohdalla
25072: voston asianoma1seHe jäsendle jäljennoksen                 olevan ialik:~äytävän ja .ajoxadan puht::tanapito,
25073: kansanedustaja Heimo Rekosen ym. kirja!llisesta           jatkakäytävän kunnossapi!to sekli. ajoradalta aura-
25074: kysym~sestä n:o 344, jossa dedustellaan:                   tun l'Wnen poi:srlrul:jettaminen.                    ·             ·
25075:                                                              .Katuje11. kunnos•s.~pidostf! samoin kuin raken-
25076:                Onko Haatl:irt:us tietoinen, että eten-     tamisesta .kunnalle · aiheutuvien · kustannusten
25077:         kin villikas.lii!kenteisten katujen (valtatie-    kattamiJseksi. ehdot~taan kiinteistöjen · &llstaji:l-
25078:         hen verrattavien teiden) varrella olevat           ta peti!ttäyäksi katuma!ksu, joka määräytyisi
25079:         pienikiinteistöjen haltijat mm. Tampe-             kunnan . keskimäärltisten kådun kunnossapito-
25080:         reehla ovat joutuneet kohtuuttomien tien           ja raken~~iSikustarin:usten perusteella, Kiinteis-
25081:         tkunnossa- ja puhtaanapitorasitusten alai-        töjen ~esken kustannykset jaettaisiin nJ'iden ve-
25082:         seksi nykyisen tilanteen ollessa kestä-           rol'usrar.v:ojen suhteessa ottaen r!hifksi ~uomioon
25083:         mättömän ja jopa perustuslain vastai-             k1intdstÖn ikohdaH:a ·ofevän 1bdttn ~ lliatb. Kysy-
25084:         sen, ja jos on,                                    mystä valtion.· ja moottori,ajoneuv:olilikenteen
25085:             aikooko Hallitus ryhtyä kiireel:LiJsesti       osallistumisesta ikatujert kun~noss,äp1to. ja raken-
25086:         sel'laisiin toimenpiteisiin, että kaikki          tamiskttstantnJJksiiin sdvåtettim ennen katumak-
25087:         asuinikiintdstöt vapautetaan katujen ja           sua koskeviin lakiehdotuksen ·antami:sJtrt, mutta
25088:          teiden kunnossapidosta, ja·                      valtiovarainministeriön ·lausunnon j()ihdosta ei
25089:             onko Halllitus vailtrus hyväksymään            si~hen sisäl!ly näita s~ännöksiä. ••.· · : .
25090:         kaupung~n rakennusjärjestykseen seHai-                  Eduskunnan käsiteltä~in[ · ol'evien. tMciehdo"
25091:         sen muutoksen, jol:la pienkiinteistöjen            rusten ~toteiltimlineri •metfitsis~ katujen 'kunnos-
25092:         haltijat vapautetaan kadun kunnossapi-            sapidostå! aih~tuvan ·.rasitUksen. nykyistä tasai-
25093:         dosta tai mihin muihin toimenpiteisiin            sempaa jabutumista ert ki<inteistöjen ·kesken.
25094:         Hallitus a1koo ryhtyä mainitun epakoh-            Pienikiinteistöjen kohdaHa katutria"ksu muodos-
25095:         dan poiJstarn~seksi?                              tuisi pääsä.äntöisesti nykyistä ållhl1Isemmaiksi.
25096:                                                           Myös kat:ujC:n HiJkennemää!'äs~ä johtuvat .huo-
25097:   Vastauksena kysymykseen esirt:än kunni:oittaen          mattavat efut lkunnoss.apitokus.färii:nisteri osalta
25098: seuraavaa:                                                poistuisivat. Sen s.1jaan rasitti~s saattaisi kohbta
25099:                                                           keskusta,~'ueiden l•ii'ketontti~n samoin ~ui.:nmui­
25100:     Katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat           den verotusarvoltaan arvokkaiden kiiri!teis.tÖje,n
25101: mää,l1äykset ovat nykyisin rakennuslain (370/             osalta. . · .·· , . · . · · . : ..: · . ' . ·. ·· " > · .'
25102: 58) 14 ja 15 §:1m sisältyvien vahuutursten no-                Sisä.asiaitUJJlhlstenöori ..~ .. ali11tettu · vabvi~tei:.
25103: jaala kuntien rakennusjärjestyksissä. Asian 1ain-         tavaksi er~id~ ~!;lgp:u1;1kien rakenqusjärjyst)r~teq
25104: säädännöUiseksi järjestämiseksi on Eduskunnal-            rn:uutoksifl ..bt\l;jen ·kynn?sro~ i~: •. puh~an.a~itp,;
25105: k 10 päivänä 1okakuuta 1975 ann<;!'ttu Halli"             kysymyst;eJ,l,·. utidelleeri . jfu:j~stämi~si .s~t~ •..~it~
25106: t~sen ,esitykset hciksi kadun ja eräiden yleisten         kunta ottaisi ililoleht~wks~n 'kiintd~:tQn,owista~
25107: iludden kunnossa- ja puhtaanapidorsta (n:o                jhl1e . 'lm~uvfuta tehtäv~stä: Ottaen huomi<>on
25108: 34 II vp 1975) seikä 1aiksi kunna1le suorit~tta­          vireilliNi ~,ev~n ~ain~ijädä.m.9JJudistut~sen .. ~ .a . ser.,
25109: vasta katumaksusta (n:o 3.3 II vp 1975). ,La:kr-          ettei kwi~n .tulisi ·t~ssä vaih~~ssa. xyht}rä el'A~
25110: ehdatusten tal1koituksena on sllrtää asemakaava~          lisratJkaill~n,. .• i?rjestämään. katUi~ . k,unJ.Ws~~: •. j~
25111: fa .räkennuskaava-alueiJ!la ·. rsijåitseyien. yld~~n      t>uh,taarian~tQI{ysymystii, sisäasiaitirninis~~riö ..· ei
25112: kliyt:FÖÖn Juovl1tettu,jen ka,t,ujen. ja iakennusk!l!l-   ol~ pitä,nyt .tavkoituikse,runlik~setla vllhvitstaa
25113: vatdden ajor.~dan kunno~s.apito kuoria.~ tehtä~           hwinittuji' /. •
25114:                                                                            ·~~ilc<ml0il~jä.rfes,tysJ:ep,
25115:                                                                             ...  l: . ' . '· .   •
25116:                                                                                                 -~   1
25117:                                                                                                          ffiP;l.ltol}{si~, .· · · '·
25118:                                                                                                          • '   •   1   •   '   '-:   ~   "   '   •
25119: 
25120: 
25121: 
25122: 
25123:       Hel'singissä 5 päivänä tammikuuta 1977.
25124: 
25125:                                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25126: 4                                             N:o 344
25127: 
25128: 
25129: 
25130: 
25131:                            T i 11 R i :k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25132: 
25133:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          positionen, för att säkerställa att arbetena ut-
25134: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förs snabbt och effektivt, ansetts ändamålsen-
25135: nr 1944 av den 3 december 1976 till veder-           ligt att fortfarande låta renhållningen av
25136: börande medlem av statsrådet för avgivande           trottoaren och körbanan invid fastigheten samt
25137: av svar översänt avskrift av följande av riks-       underhållet av trottoaren och bortforslingen av
25138: dagsman Heimo Rekonen m. fl. undertecknade           från körbanan plogad snö åligga fastighets-
25139: spörsmål nr 344:                                     ägaren.
25140:                                                         Föreslås, att för att täcka de :kostnader som
25141:            Är Regeringen medveten om att in-         kommunen förorsakas av gatuunderhållet samt
25142:         nehavarna av främst invid livligt trafike-   byggandet av gator, hos fastighetsägarna upp-
25143:         rade gator ( med riksväg jämförbara          bärs en gatuavgift, viiken skulle fastställas på
25144:         vägar) belägna småfastigheter, bl. a. i      grundval av de genomsnittliga kostnaderna för
25145:         Tammerfors, blivit belastade med oskä-       underhåll och byggande av gata. Kostnaderna
25146:         liga underhålls- och renhållningsåliggan-    skulle fördelas mellan fastigheterna i proportion
25147:         den så, att deras nuvarande situation är     till deras beskattningsvärde, varvid jämväl be-
25148:         ohållbar och rent av står i strid med        a:ktas den vid fastigheten belägna gatans art.
25149:         grundlagen, och om så är fallet,             Frågan om statens och motorfordonstrafikens
25150:            ämnar Regeringen skyndsamt vidtaga        delaktighet i underhålls- och byggnadskost-
25151:         sådana åtgärder, att alla bostadsfastig-     naderna för gator utreddes innan propositionen
25152:         heter befrias från gatu- och vägunder-       om gatuavgift avläts, men till följd av finans-
25153:         hållsskyldighet, och                         ministeriets utlåtande ingår inga sådana be-
25154:            är Regeringen redo att godkänna en        stämmelser i propositionen.
25155:         ändring av stadens byggnadsordning,              Om de propositioner, som är under behand-
25156:         vilken skulle medföra att innehavare av      ling i ri:ksdagen, förverkligas, innebär detta att
25157:         småfastigheter befrias från gatuunder-       den av gatuunderhållet förorsakade belastningen
25158:         håll, eller vilka andra åtgärder ämnar       skulle fördelas jämnare än hittills mellan de oli-
25159:         Regeringen vidtaga för att avhjälpa          ka fastigheterna. För småfastigheterna bleve
25160:         nämnda missförhållande?                      gatuavgiften i regel mindre än för närvarande.
25161:                                                      Också de av trafiktätheten på gatorna föranled-
25162:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         da avsevärda skillnaderna i underhållskostnader
25163: samt anföra följande:                                skulle elimineras. Däremot kunde belastningen
25164:                                                      öka för affärstomter i centrumområden samt
25165:   Bestämmelser om underhåll och renhållning          för andra med hänsyn till beskattningsvärdet
25166: av gator ingår numera, med stöd av bemyn-            värdefulla fastigheter.
25167: diganden i 14 och 15 §§ byggnadslagen (370/              Vissa ändringar av städernas byggnadsord-
25168: 58) i kommunernas byggnadsordningar. För att         ningar i avsikt att nyordna frågorna om gatu-
25169: ordna saken på lagstiftningsväg har den 10 ok-       underhåll och renhållning så, att kommunen
25170: tober 1975 till riksdagen avlåtits regerings-        skulle åtaga sig skötseln av på fastighetsägarna
25171: propositioner med förslag till lag om underhåll      ankommande uppgifter, har underställts minis-
25172: och renhållning av gata och vissa a:llmänna om-      teriet för inrikesärendena för fastställelse. Med
25173: råden (nr 34 II rd 1975) samt tili lag om            beaktande av den pågående lagstiftningsrefor-
25174: ga:tuavgift till kommun ( nr 33 II rd 1975).         men och det, att kommunerna inte i detta ske-
25175: Avsikten med propositionerna är att överföra         de borde tillgripa enskilda lösningar för att
25176: uppgiften att underhålla på stadsplane- eller        ordna frågan om gatuunderhåll och -renhåll-
25177: byggnadsplaneområden belägna, till allmänt           ning, har minis·teriet för inrikesärendena inte
25178: bruk överlåtna gators och byggnadsplanevägars        ansett det ändamå1senligt att fastställa nämnda
25179: körbana på kommunen. Däremot har det i pro-          ändringar av byggnadsordningarna.
25180:     Helsingfors den 5 januari 1977.
25181:                                                          Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25182:                                             1976 Vp.
25183: 
25184: Kirjallinen kysymys n:o 345.
25185: 
25186: 
25187: 
25188: 
25189:                                 Stenius ym.: Valtion henkilöstömenojen supistamistoimenpiteistä.
25190: 
25191: 
25192:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25193: 
25194:    Valtioneuvosto antoi 12. 11. 1976 asetuksen      yhteensä 1 500 täyttämättä jätettävää virkaa,
25195: valtion henkilöstömenoja koskevista eräistä ,       tointa tai tehtävää. Edelleen muistiossa tode-
25196: väliaikaisista toimenpiteistä. Asetuksen mukaan     taan, että valtion virkojen ja toimien järjestely-
25197: avoinna olevaa tai avoimeksi tulevaa valtion        valtuuslaki tarjoaa osittain mahdollisuudet vir-
25198: petospaikkaista tai sopimuspaikkaista virkaa,       kajärjestelyihin.
25199: tointa tai ylimääräistä tointa ei saada julistaa       Valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuus-
25200: haettavaksi eikä muutoinkaan saada ryhtyä toi-      lain yleisperusteluissa sanotaan, että " ... jär-
25201: menpiteisiin sen täyttämiseksi vakinaisesti tai     jestelyvaltuusasiat valmistellaan ja esitellään
25202: väliaikaisesti ennen kuin valtioneuvoston kans-     keskitetysti valtiovarainministeriön toimesta
25203: lialta, asianomaiselta ministeriöitä tai eräissä    sekä, että vakinaisten virkojen ja toimien jär-
25204: tapauksissa valtiovarainministeriöltä on saatu      jestelyä tarkoittavat asetukset ja valtioneuvos-
25205: lausunto siitä, onko virka, toimi tai ylimääräi-    ton päätökset on alistettava eduskunnalle ja
25206: nen toimi, ottaen huomioon kyseessä olevan          kumottava, jos eduskunta niin päättää".
25207: viraston tai laitoksen välttämättömän toiminnan        Koska edellä sanottu asetus koskee myös
25208: edellyttämä henkilöstömäärä, valtionhallinnon       valtion vakinaisten virkojen ja toimien järjes-
25209: henkilöstömenojen säästämistavoitteiden toteut-     telyä, olisi asetus järjestelyvaltuuslain mukai-
25210: tamiseksi jätettävä määräajaksi tai toistaiseksi    sesti tullut saattaa eduskunnan käsiteltäväksi.
25211: täyttämättä ja jälkimmäisessä tapauksessa lak-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25212: kautettava.                              ·          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
25213:   . Asetuksen mukaan ei avoimena olevaan tai        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25214: avoimeksi tulevaan tilapäiseen tai kuukausipalk•    \taksi seuraavan kysymyksen:
25215: kaiseen työsopimussuhteiseen tehtävään saada
25216: ottaa henkilöä ennen edellä sanotun lausunnon                  Aikooko Hallitus järjestelyvaltuusla-
25217: antamista.                                                  kiin ja sen yleisperusteluihin nojaten
25218:     Suoritettavat henkilökunnan supistukset joh-            alistaa valtion henkilöstömenoja koske-
25219: tavat ·useimmissa tapauksissa joko jäljelle.jää-            vista eräistä väliaikaisista toimenpiteistä
25220: \rän henkilökunnan työmäärän kasvuun tai vas~               12. 11. 1976 annetun asetuksen edus-
25221: taavaan valtionhallinnon tarjoamien palvelujen              kunnalle, ja
25222: vähentymiseen. Valtion palveluksessa olevat                    mihin toimenpiteisiin Hallitus. on
25223: ovat huolestuneita myös siitä, että asetus saat-            ryhtynyt, jotta valtion palveluksessa
25224: taa johtaa tilapäisen ja vt-määräyksellä . virkaa         . olevan henkilökunnan työmäärä ei su-
25225: tai tointa hoitavan henkilökunnan irtisanomi-               pistusten johdosta lisäänny eivätkä vai~
25226: seen.                                                       donhallinnon tarjoamat palvelut vähene,
25227:     Asetukseen liittyvässä 12. 11. 1976 päivä-              ja jotta asetus ei johtaisi •valtion •. palve-
25228: tyssä neuvotteleva virkamies Erkki Määttäsen                luksessa olevan tilapäisen ja vt-määräyk-
25229: muistiossa todetaan; että tavoitteena on, että              sellä virkaa tai tointa hoitavan henkilö~
25230: vuoden 1977 loppuun mennessä ehdotetaan                     kunnan irtisanomiseen?
25231:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1976.
25232: 
25233:          Marjatta Stenius             Pentti Liedes                    Arto Merisaari
25234:          Erisio Laine                 Kaarina Suohlo                   Pirkko Aro
25235:          M. Kainulainen               Anna-Liisa Hyvönen               Esko-Juhåni Terinilä
25236: 0877000230
25237: 2                                              1976 vp.
25238: 
25239: 
25240: 
25241: 
25242:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25243: 
25244:    Joulukuun 3 päivänä 1976 päivätyllä ja             menpiteistä annetun asetuksen ( 886/76, jäl-
25245: sanian kuukauden 9 päivänä palkkausasioita            jempänä virkojen ja toimien täyttämislupatne-
25246: käsittelevälle ministerille saapuneessa kirjeessä     nettelyasetus) sekä valtion virkojen ja toimien
25247: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes-         järjestelyvaltuuslain ( 767/7 6) väliseen riippu-
25248: tyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoi-         vuussuhteeseen, joten on paikallaan selostaa
25249: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Ste-        näiden säädösten keskeiset periaatteet.
25250: niuksen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Valtion virkojen ja toimien täyttämislupa-
25251: myksestä n:o 345:                                     menettelyasetuksen säätämisen eräänä päätarkoi-
25252:                                                       tuksena oli valtion kulutusmenojen kasvun hil-
25253:           Aikooko Hallitus järjestelyvaltuusla-       litsemiseksi käyttää hyväksi henkilöstön nor-
25254:        kiin ja sen yleisperusteluihin nojaten         maalia vaihtuvuutta siten, ettei kaikkia vaihtu-
25255:        alistaa valtion henkilöstömenoja koske-        vuuden seurauksena vapautuvia virkoja ja toi-
25256:        vista eräistä väliaikaisista toimenpiteistä    mia täytetä, vaan osa niistä jätetään täyttä-
25257:        12. 11. 1976 annetun asetuksen~ edus-          mättä määräajaksi tai toistaiseksi ja jälkimmäi-
25258:        kunnalle, ja                                   sessä tapauksessa mahdollisesti lakkautetaan.
25259:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on              Asetuksen mukaista menettelyä noudattaes-
25260:        ryhtynyt, jotta valtion palveluksessa          saan valtioneuvoston kanslian ja eri ministeriöi-
25261:        olevan henkilökunnan työmäärä ei su-           den tulee lausunnossaan ottaa kantaa siihen,
25262:        pistusten johdosta lisäänny eivätkä val-       onko virka, toimi tai tehtävä, ottaen huomioon
25263:        tionhallinnon tarjoamat palvelut vähene,       kyseessä olevan viraston tai laitoksen välttä-
25264:        ja jotta asetus ei johtaisi valtion palve-     mättömän toiminnan edellyttämä henkilöstö-
25265:        luksessa olevan tilapäisen ja vt-määräyk-      määrä, valtionhallinnon henkilöstömenojen sääs-
25266:        sellä virkaa tai tointa hoitavan henkilö-      tämistavoitteiden toteuttamiseksi jätettävä mää-
25267:        kunnan irtisanomiseen?                         räajaksi tai toistaiseksi täyttämättä ja jälkim-
25268:                                                       mäisessä tapauksessa mahdollisesti lakkautet-
25269:   Kun kysymys kuuluu toimialaani valtio-              tava.
25270: varainministeriössä, esitän vastauksena kysy-             Viran, toimen tai tehtävän määräaikaista,
25271: mykseen kunnioittaen seuraavaa:                       joko asetuksen voimassaolon (vuoden 1978
25272:    Kysymyksen voidaan katsoa sisältävän kaksi         loppuun) tai erityisestä syystä lyhyemmän ajan
25273: osaa:                                                 kestävää täyttämättä jättämistä tarkoittava lau-
25274:                                                       sunto tulee kysymykseen silloin, kun ministeriö
25275:    1. Valtion henkilöstömenoja koskevista             katsoo, että ao. tehtävien hoitaminen voidaan
25276: eräistä väliaikaisista toimenpiteistä 12. 11. 1976    viraston tai laitoksen välttämätön toiminta huo-
25277: annetun asetuksen mahdollinen alistaminen             mioon ottaen keskeyttää tai toistaiseksi siirtää.
25278: eduskunnalle sekä                                         Täyttämättä jättäminen toistaiseksi ja tähän
25279:    2. hallituksen toimenpiteet sen ehkäisemi-         liittyvä lakkauttaminen tarkoittaa tapauksia,
25280: seksi, ettei valtion palveluksessa olevan henki-      joissa viran, toimen tai tehtävän on ministeriön
25281: lökunnan työmäärä supistusten johdosta lisään-        käsityksen mukaan tehtävien tosiasiallisen mää-
25282: tyisi, eivätkä valtionhallinnon tarjoamat palve-      rän muuttamisen tai sisäisen rationalisoinnin
25283: lut vähenisi ja ettei asetus johtaisi tilapäisen ja   johdosta taikka jostain muusta näihin verrat-
25284: vt-määräyksellä virkaa tai tointa hoitavan hen-       tavasta syystä katsottava käyneen tarpeetto-
25285: kilökunnan irtisanomiseen.                            maksi.
25286:    1. Kysymyksessä puututaan valtion henki-               Asetuksen 6 § :ssä on säädetty toimenpiteistä
25287: löstömenoja koskevista eräistä väliaikaisista toi-    lausuntomenettelyn jälkeen. Siinä tarkoitettuina
25288:                                                 N:o 345                                               3
25289: 
25290: lakkauttamis- ja muina asianmukaisina toimen-         riltään muutetaan taikka siirretään virkoja ja
25291: piteinä tulevat kysymykseen viran tai toimen          toimia, esitellään valtiovarainministeriön toi-
25292: lakkauttamisesityksen sekä tilapäisten ja työ-        mesta.
25293: sopimussuhteisten tehtävien osalta määrärahan             Edelleen 6 §:ssä on säännökset siitä, että
25294: pienentämisesityksen tekeminen seuraavan tulo-        5 §: ssä tarkoitetut asetukset ja valtioneuvoston
25295: ja menoarvioehdotuksen yhteydessä taikka jär-         päätökset on alistettava eduskunnalle ja ku-
25296: jestelyvaltuuksien käyttö, mihin valtion virko-       mottava, jos eduskunta niin päättää. Vastaava
25297: jen ja toimien järjestelyvaltuuslaki antaa mah-       asia on sanottu myös hallituksen esityksen
25298: dollisuuden. On siis huomattava, ettei täyttä-        perusteluissa.
25299: mislupamenettelyasetuksen nojalla voida vielä            Näin ollen on selvää, että eduskunnalle alis-
25300: lakkauttaa virkoja ja toimia, vaan se vaatii          taminen voi koskea vain edellä mainittuja
25301: erillisen lakkauttamismenettelyn tai virkajärjes-     virkajärjestelylain mukaisia virkajärjestelyase~
25302: telyvaltuuslaissa säännellyn virkajärjestelyn toi-    tuksia, joita voi olla vain neljää tyyppiä. Alussa
25303: meenpanemista.                                        mainittua virkojen ja toimien täyttämislupa-
25304:     Valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuus-    menettelyasetusta ei ole annettu eikä ole voitu-
25305: lain (jäljempänä: järjestelyvaltuuslaki) säätämi-     kaan antaa virkajärjestelyvaltuuslain nojalla
25306: nen katsottiin tarpeelliseksi mm. sen vuoksi,         eikä siinä säädellä mitään niistä edellä maini-
25307: koska virastoissa ja laitoksissa ilmenee toimin-      tuista neljästä virkajärjestelyvaltuuslain mukai-
25308: nan kehittymisestä johtuen jatkuvasti koulutuk-       sesta asiasta. Näinollen hallitus ei aio, eikä
25309: seltaan tai laadullisesti aikaisemmasta poikkea-      voimassaolevien säännösten mukaan voisikaan
25310: vaa henkilökunnan tarvetta. Samanaikaisesti           alistaa mainittua valtion henkilöstömenoja kos-
25311:  saattaa viraston tai laitoksen viroista tai toi-     kevista eräistä väliaikaisista toimenpiteistä 12.
25312: mista osa osoittautua tarpeettomiksi tai ainakin      11. 1976 annettua asetusta eduskunnalle. Sen-
25313: vähemmän tärkeiksi eikä niille myöskään saada         sijaan, jos asetuksen aiheuttamina jälkitoimen-
25314: hoitajaa. Lähtökohtana on pidettävä, että viras-      piteinä virkoja ja toimia lakkautetaan, nämä
25315:  tojen ja laitosten uudet tai lisääntyneet tehtävät   toimenpiteet tulevat eduskunnan käsiteltäväksi
25316: on ensisijaisesti pyrittävä hoitamaan viraston        joko tulo- ja menoarvioesityksen tai sitten vir-
25317:  tai laitoksen jo olemassa olevan henkilökunnan       kajärjestelyasetuksen muodossa.
25318:  sijoitusta ja käyttöä tarpeen mukaan uudelleen
25319: järjestelemällä ja sen työskentelyä tehostamalla,        2. Hallitus lähtee siitä, että valtionhallinnon
25320:  mutta myös virkojen ja toimien sekä ylimääräis-      sopeuttamiseksi täyttämään tehtävänsä henki-
25321:  ten toimien lukumäärä ja laatu olisi voitava         löstöresurssien niukkuuden vallitessa on muun-
25322: virastoissa ja laitoksissa joustavasti sopeuttaa      muassa henkilöstönkäytön tuottavuutta pyrit-
25323: kulloinkin ilmenevää tarvetta vastaavaksi ja siis     tävä kohottamaan. Tämä päämäärä voidaan saa-
25324: pienehköt organisatoriset muutokset toteuttaa         vuttaa käyttämällä hyväksi esimerkiksi edellä
25325:  nopeasti ja tehokkaasti.                             mainittuja virkajärjestelyitä, muita sisäisiä hen-
25326:     Virkajärjestelyvaltuuslain mukaan virkajärjes-    kilöjärjestelyitä sekä kiinnittämällä vakavaa
25327:  telyitä on seuraavia neljää tyyppiä, joiden edel-    huomiota työmenetelmien tuottavuuden paran-
25328:  lytykset ja toteuttaminen on tarkoin määritelty      tamishankkeisiin.
25329:  laissa:                                                 Tässä tarkoituksessa on käynnistetty koko
25330:     1. Virkojen ja toimien lakkauttaminen ja          valtionhallintoon ulottuva tuottavuuden kehit-
25331:  perustaminen,                                        tämisohjelma, jota valvotaan ja seurataan eri-
25332:                                                       tyisen seurantaryhmän toimesta. Tällä ohjelmal-
25333:     2. virkanimen muuttaminen,                        la pyritään kartoittamaan ja poistamaan sellai-
25334:     3. opetusalan tai tehtäväpiirin muuttaminen       set valtionhallinnon tehtävien hoitamisessa
25335:  sekä                                                 esiintyvät epäkohdat, päällekkäistä työtä aiheut-
25336:     4. virkojen ja toimien siirtäminen.               tavat menettelyt sekä muut puutteellisuudet,
25337:     Virkajärjestelyiden toimeenpano ja sitä tar-      joista aiheutuu tmhaa työtä sekä ajanhukkaa.
25338:  koittavien asetusten ja valtioneuvoston päätös-      Tässä selvitystyössä on saavutettu jo tässä vai-
25339:  ten esitteleminen on keskitetty valtiovarain-        heessa hyviä tuloksia.
25340:  ministeriölle. Lain 5 §:ssä mainitaan, että ase-        Edellä mainitun perusteella voitaneen lähteä
25341:  tukset ja valtioneuvoston päätökset, joilla edellä   siitä, että täyttämislupamenettelyasetuksen ai-
25342:  tarkoitetuin tavoin lakkautetaan ja perustetaan      heuttamat supistukset eivät merkittävällä ta-
25343:  tai nimeltään, opetusalaltaan tahi tehtäväpii-       valla vaikuta jäljelle jäävän henkilökunnan työ-
25344: 4                                             1976. vp.
25345: 
25346: määrän kasvuun. Edelleen voidaan lähteä siitä,       Näissä työryhmissä on yleensä lähdetty siitä,
25347: ettei tämän asetuksen perusteella valtionhallin-     että viran ja toimen täyttämislupa on annettu,
25348: non tarjoamat asialliset ja tarpeelliset palvelut    milloin on nähtävissä, että kielto jossain vai-
25349: vähene. Aivan eri asia on kuitenkin sitten           heessa johtaisi henkilöstön irtisanomisiin. Tätä
25350: yleisen taloudellisen tilanteen vaikutukset yh-      linjaa pyritään jatkamaan. On kuitenkin huo-
25351: teiskunnan tarjoamien palvelujen laatuun ja          mattava, että valtionhallinnossa on eräissä ta-
25352: määrään.                                             pauksissa palkattu henkilökuntaa määräaikaisiin
25353:    Mitä sitten tulee tilapäisen ja vt-määräyksellä   ja tilapäisiksi tarkoitettuminkin suunnittelu-,
25354: virkaa tai tointa hoitavan henkilöstön irtisano-     tutkimus- ym. sellaisiin projekteihin. Asian ja
25355: miskysymykseen, niin tältä osin totean, että         työtehtävien luonteenkin vuoksi tällaisen tut-
25356: täyttämislupamenettelyasetuksen       soveltamista   kimus- ja suunnitteluhenkilöstön asema on mää-
25357: valvotaan jokaisen ministeriön yhteyteen asete-      räaikainen ja voi jatkua tulo- ja menoarvion
25358: tuissa hallinnonalakohtaisissa työryhmissä, jois-    soveltamisperiaatteista johtuen korkeintaan vuo-
25359: sa on mukana valtiovarainministeriön edustus.        den kerrallaan.
25360:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1976.
25361: 
25362:                                                                        Ministeri Jouko Loikkanen
25363:                                               N:o 345                                                5
25364: 
25365: 
25366: 
25367: 
25368:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25369: 
25370:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       76, nedan personalutgiftsförordningen) samt
25371: anger har Ni, Herr Talman, med Eder shivelse        lagen om befogenhet att reglera statens ·tjänster
25372: av den 3 december 1976 tili vederbörande med-       och befattningar (767 /76), varför det är moti-
25373: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     verat att utreda de centtala prindperna i dessa
25374: av riksdagsman Stenius m. fl. undertecknade         stadganden.
25375: spörsmål nr 345:                                       Ett centralt syfte med personalutgiftsfötord-
25376:                                                     ningen var att för uppbromsande av statens
25377:           Ämnar Regeringen med stöd av lagen        ökade konsumtionsutgifter utnyttja den nor-
25378:        om befogenhet att reglera statens tjäns-     mala personalomsättningen så, att alla de
25379:        ter och befattningar och med stöd av         tjänster och befattningar, som tili följd av
25380:        den allmänna motiveringen för denna          sagda omsättning blir vakanta, inte besätts,
25381:        lag tili riksdagens kännedom bringa          utan att en del av dem lämnas obesatta för en
25382:        förordningen den 12 november 1976            bestämd tid eller tillsvidare och i det senare
25383:        om vissa temporära åtgärder rörande          fallet eventuellt indras.
25384:        statens personalutgifter, och                   Då de iakttar av det fötordningsenliga för-
25385:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        fatandet, bör statsrådets kansli och de olika
25386:        tagit, för att den statsanställda perso-     ministerierna i sina utlåtanden ta ställning tili
25387:        nalens arbetsmängd på grund av in-           huruvida tjänsten, befattningen eller uppgiften,
25388:        skränkningarna inte skall öka och stats-     med hänsyn tili den personalmängd som ifråga-
25389:        förvaltningens tjänster inte minska, och     varande ämbetsverks eller inrättnings ound-
25390:        för att förordningen inte skall leda tili    gängliga verksamhet förutsätter, för förverk-
25391:        uppsägning av den statsanställda per-        ligande av sparsamhetssyften i fråga om stats-
25392:        sonal, som såsom tillfällig eller tjänst-    förvaltningens personalutgifter bör lämnas obe-
25393:        förrättande förordnats att handha tjänst     satt för en bestämd tid ellet tillsvidare och i
25394:        eller befa ttning?                           det senare fallet eventuellt indras.
25395:                                                        Utlåtandet om huruvida tjänst, befattning
25396:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ellet uppgift bör lämnas obesatt för en bestämd
25397: samt anföra följande:                               tid, antingen under den tid förordningen är i
25398:    Spörsmålet kan anses sönderfalla i två delar:    kraft (tili utgången av år 1978) eller av sär-
25399:                                                     skilt skäl för kortare tid, kommer ·i fråga i de
25400:    1. Ett eventuellt bringande tili riksdagens      fall, då ministeriet anset att handhavandet av
25401: kännedom av förordningen den 12 november            iftågavarande uppgifter med beaktande av äm-
25402: 1976 om vissa temporära åtgärder törande            betsverkets eller inrättningens oundgängliga
25403: statens personalutgifter, och                       verksamhet kan avbrytas eller tillsvidare över-
25404:    2. regeringens åtgärdet för hindrande av         föras.
25405: den statsanställda personalens arbetsmängd             Tjänst, befattning ellet uppgift lämnas tillsvi-
25406: ökar på grund av inskränkningarna och stats-        dare obesatt och indras i anslutning i de fall,
25407: förvaltningens tjänster minskar, samt för att       då den enligt ministeriets uppfattning måste
25408: förordningen inte skall leda tili uppsägning av     anses ha blivit överflödig på grund av att det
25409: den statsanställda personal, som såsom tilifällig   faktiska antalet uppgifter ändrats eller intern
25410: ellet tjänstförrättande förordnats att handha       rationalisering ägt rum eller av någon annan
25411: tjänst eller befattning.                            därmed jämförlig anledning.               ·
25412:    1. · I spörsmålet betörs avhängighetsförhål-        I förordningens 6 § hat stadgats om åtgär-
25413: landet mellan förordningen om vissa tempotäta       derna efter utlåtandeförfarandet. Soin i sagda
25414: åtgärder rörande statens personalutgifter ( 886/    paragraf avsedda indragningsåtgärder och andra
25415: 6                                              19'76 vp.
25416: 
25417: av saken påkallade åtgärder kommer beträffan-         ningar och beslut av statsrådet, varigenom
25418: de framställningen om indragandet av tjänst           tjänster eller befattningar på ovan åsyftat sätt
25419: eller befattning samt beträffande tillfälliga upp-    indras, inrättas eller överförs ellet deras be-
25420: gifter och uppgifter i arbetsavtalsförhallande        nämningar eller och undervisningsområdet eller
25421: i fråga, att i samband med följande proposition       uppgifterna för dem ändras, föredras genom
25422: angående statsförslaget göra framställning om         försorg av finansministeriet.
25423: minskat anslag eller att utnyttja reglerings-            Vidare finns i 6 § stadganden om, att de i
25424: befogenheten, vilket lagen om befogenhet att          5 § avsedda förordningarna och statsrådsbeslu-
25425: reglera statens tjänster och befattningar ger         ten skall bringas tili riksdagens kännedom och
25426: möjlighet till. Man bör alltså beakta, att tjänster   upphävas, om riksdagen så besluter. Motsva-
25427: och befattningar inte kan indras endast med           rande sak har även nämnts i motiveringen till
25428: stöd jly personalutgiftsförordningen, utan att        regeringspropositionen.
25429: det för indragandet erfordras ett särskilt för-          Det är sålunda klart, att tili riksdagens kän-
25430: farande eller verkställande av tjänstereglering       nedom kan bringas endast ovan nämnda, med
25431: i enlighet med vad som stadgats i tjänstereg-         stöd av tjänsteregleringslagen givna tjänste-
25432: leringslagen.                                         regleringsförordningar, av vilka kan förekomma
25433:     Det ansågs vara nödvändigt att stifta en lag      endast fyra typer. Den tidigare nämnda perso-
25434: om befogenhet att reglera statens tjänster och        nalutgiftsförordningen har inte givits och inte
25435: befattningar ( nedan tjänsteregleringslagen) bl.a.    heller kunnat givas med stöd av tjänsteregle-
25436: av den anledningen, att det vid ämbetsverk            ringslagen, och innehåller heller inte något stad-
25437: och inrättningar på grund av verksamhetens            gande beträffande de ovan nämnda fyra punk-
25438: utveckling t>tändigt finns behov av personal,         terna i tjänsteregleringslagen. Sålunda ämnar
25439:  som med hänsyn tili utbildning och typ avviker       regeringen inte tili riksdagens kännedom bringa
25440: från den tidigare. Samtidigt kan en del av            den ovan nämnda förordningen den 12 novem-
25441: tjitnst~rna och befattningarna vid ämbetsverken       ber 1976 om vissa temporära åtgärder rörande
25442: och inriittningarna visa sig vara överflödiga         statens personalutgifter, vilket med stöd av
25443: ellet åtminstone mindre viktiga och även svåra        gällande stadganden inte heller vore möjligt.
25444: att besätta. Man måste utgå från att de nya           Om förordningen däremot leder tili sådana
25445: eller ökade uppgifterna vid ämbetsverken och          åtgärder, att tjänster och befattningar indras,
25446: inrättnlngarna i mån av möjlighet främst bör          kommer dessa åtgärder att behandlas av riks-
25447:  skötas genom att efter behov omorganisera            dagen i form av antingen statsverksproposition
25448: placeringen och utnyttjandet av den nuvarande         eller tjänsteregleringsförordning.
25449: person~en och genom att effektivera dess                  2. Regeringen utgår från att man skall
25450:  arbete, men även antalet och arten av tjänster,      sträva tili att bl.a. höja effektiviteten beträffan-
25451: befattningar och extraordinarie befattningar vid      de personalanvändningen för att statsförvalt-
25452:  ärnbetsverk och inrättningar bör smidigt kunna       ningen skall kunna anpassas tili att fylla sin
25453: anpas&as till att motsvara det aktuella behovet,      uppgift även med knappa personalresurser.
25454: ocb mindre organisatoriska ändringar bör så-          Detta mål kan uppnås genom att t.ex. utnyttja
25455: lunda kunna genomföras snabbt och effektivt.          ovan nämnda tjänsteregleringar, andra interna
25456:     Enligt tjänsteregleringslagen förekommer föl-     personalarrangemang samt genom att fästa all-
25457:  jande fyra typer av tjänstereglering, beträffande    varlig uppmärksamhet vid projekt som syftar
25458: vilka förutsättningarna och verkställandet nog-       tili att förbättra arbetsmetoderna.
25459: grant angivits i lagen:                                   I detta syfte har inletts ett progl1lm för
25460:     1. Indragande och inrättande av tjänster          utvecklandet av produktiviteten, omfattande
25461: och befattningar,                                     hela statsförvaltningen. Programmet övervakas
25462:     2. ändring av benämning på tjänst,                och följs upp av en särskild uppföljningsgrupp.
25463:                                                       Genom detta program strävar man tili att kart-
25464:     3 .. ändring av undervisningsområde eller         lägga och avhjälpa sådana missförhållanden som
25465: uppgifter samt                                        förekommer vid handhavandet av uppgifterna
25466:     4. överföring av tjänster och befattningar.       inom statsförvaltningen, förfaringssätt som för-
25467:     Verkställandet av tjänsteregleringarna och        anleder dubbelt arbete samt andra bristfällig-
25468: föredragningen av vederbörande förordningar           heter som förorsakar överflödigt arbete och
25469: och statsrådsbeslut har koncentrerats tili finans-    tidsförlust. Detta utredningsarbete har uppvisat
25470: ministeriet. I lagens 5 § nämns, att förord-          goda resultat redan i detta skede.
25471:                                                 N:o 345                                              7
25472: 
25473:    På grund av det ovan anförda torde man             satts i anslutning tili varje mtrusterium och
25474: kunna utgä från, att de begränsningar som             finansministeriet är representerat i dem. I dessa
25475: personalutgiftsförordningen medför, inte inver-       arbetsgrupper har man i allmänhet utgått från
25476: kar nämnvärt på tiliväxten av den återstående         att tilistånd att besätta tjänst och befattning
25477: personalens arbetsmängd. Vidare kan man utgå          utfärdas då det varit uppenbart, att förbud i
25478: från att ändamålsenliga och erforderliga tjänster     något skede kunde leda tili uppsägningar av
25479: inom statsförvaltningen inte minskar som en           personalen. Man strävar tili att följa denna
25480: följd av denna förordning. Det är sedan en            linje i fortsättningen. Det bör dock beaktas,
25481: helt annan sak, hur det allmänna ekonomiska           att man inom statsförvaltningen i vissa fa:ll
25482: läget påverkar kvaliteten och kvantiteten i           avlönat personai även för planerings-, forsk-
25483: fråga om de tjänster som samhället erbjuder.          nings- o.dyl. projekt, som är avsedda att genom-
25484:    Beträffande uppsägning av personal, viiken         föras såsom tilifälliga under en bestämd tid.
25485: såsom tillfällig eller tjänstförrättande förordnats   På grund av sakens och arbetsuppgifternas
25486: att handha tjänst eller befattning konstaterar        natur är forsknings- och planeringspersonalens
25487: jag, att tiliämpningen av personalutgiftsförord-      anställning tidsbestämd och kan tili följd av
25488: ningen övervakas av arbetsgrupper för de olika        statsförslagets tiliämpningsprinciper gälla högst
25489: förvaltningsområdena. Arbetsgrupperna har tili-       ett år i sänder.
25490:       Helsingfors den 30 december 1976.
25491: 
25492:                                                                         Minister Jouko Loikkanen
25493:                                              1976 vp.
25494: 
25495: Kirjallinen kysymys n:o 346.
25496: 
25497: 
25498: 
25499: 
25500:                                  Kortesalmi ym.: Asuinrakennusten tonttialueiden kaavoituksen
25501:                                     tehostamisesta.
25502: 
25503: 
25504:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25505: 
25506:    Maa-alueiden kaavoitus asuntorakennustuo-        omakotiasutuksen mutta myös kerrostaloasu-
25507: tantoa varten ei ole ollut riittävää. Vaikka ra-    tuksen lisäämistä vastaan. T'åmä ei ole tasapuo-
25508: kentamishalukkuutta on, ei ole valmiita kaa-        lista ja loukkaa rakentajien valinnan vapautta
25509: voja, mikä puolestaan on järkevän rakentami-        sekä on oikeusturvan kannalta hyvin kyseen-
25510: sen esteenä. Merkillisintä asiassa on, että vaik-   alaista. Kaavoitusmonopoli estää rakentajien
25511: ka yksityinen maanomistaja tarjoaa kaavoitus-       omatoimisuuden ja on esteenä asuntopulan
25512: apua, sitä ei oteta vastaan, vieläpä sitä virhed-   poistamisessa.
25513: lisin tiedoin viranomaiset estävät, niin kuin          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
25514: kysyjän tiedossa oleva jo valmiiksi suunniteltu     järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla val-
25515: esimerkkitapaus Hollolan kunnasta osoittaa          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25516:  (Hollolan kunta, Pyhäniemen, Pappilan, Parin-      seuraavan kysymyksen:
25517: pellon, Kutajoen ja Uskilan kylät, Paakkunai-
25518: sen asuntoalueet, joihin on veronmaksajien eli                 Aikooko Hallitus ryhtyä totrnun
25519: valtion varoilla jo vuonna 1974 laadittu maan-              asuinrakennusten tonttialueiden kaavoi-
25520: mittaushallituksen asemakaavamittaustoimiston               tuksen tehostamiseksi ja erityisesti sil-
25521: toimesta rakennuskaavan pohjakartta).                       loin, kun yksityinen maanomistaja on
25522:     Jarrutus on selvästikin kohdistunut lähinnä             mukana maan käytön suunnittelussa?
25523:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
25524: 
25525:                                        J. Juhani Kortesalmi
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 
25530: 087700012M
25531: 2                                                 1976'-Vp.
25532: 
25533: 
25534: 
25535: 
25536:                      ;':·   E d u s k u n n a n. H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25537: 
25538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen perustelussa mainitussa esimerkkitapauk·
25539: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sessa. Vaitiovallan mahdOllisuus pakkokeinojen
25540: olette 7 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn kir-          käyttämiseen on oikeudellisesti kuitenkin ra-
25541: jeenne n:o 1946 ohella toimittanut valtioneu-           jattu niihin tilanteisiin, joissa kunta ei ole
25542: voston asianomaiselle jäsenelle , jäljennöksen          huolehtinut kaavoituksesta . kehityksen vaati-
25543: ~a,nsariedustaja J. Juha11i Kortesalmen kirjalli~       malla · tavalla. Sisäasiainministeriö katsoi asian
25544: sesta kysymyksestä n:() 346, jossa tiedustel-           johdosta 25 päivänätoukokuuta 1975 antamas-
25545: iaan:                                                   saan päätöksessä, ettei alueen sijainti ja kun-
25546:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin             nan. yleiskaavalliset suunnitelmat huomioon ot-
25547:          asuinrakennusten tonttialueiden kaavoi-        taen. kehityksen .voitu katsoa vaativan kunnan
25548:          tuksen· tehostamiseksi ja erityisesti 'sil-    veivoittamista ·kaavan laatimiseen mainitulle
25549:          loin, kun yksityinen maanomistaja on           alueelle eikä pakkokeinojen käyttäminen niin
25550:          mukana maa.n .käyt?n suunnittelussa?           ollen ollut mahdollista. ·~orkein hallinto,oikeus
25551:                                                         on sittemmin 5 päivänä marraskuuta 197 5 te-
25552: >vastauksena kysymykseen esitan kunnioit-               kemälläijn päätöksellä ·todennut ministeriön
25553: taen seuraavaa:                                         menettelyn lainmukaiseksi.                 ·
25554:     Kunnallisen itsehallinnon eraana tärkeänä              Hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin kun-
25555: ih1J.enemismuotona on rakennuslakiin perustuva          tien kaavoitusoikeuden supistamiseksi. Niinpä
25556: kunnan oikeus itse kaavoittaa alueensa. Kun-            sisäasiainministeriössä valmisteltavana olevassa
25557: pat saav~t päätt~ä minne ja miten taaja-asutus-         uudessa· kaavoitusta koskevassa lainsäädännössä
25558: ta· -kunnassa saadaan muodostaa. Kunnallista            tultaneen. kunnilla säilyttämään· varsin · pitkalle
25559: päätökSentekoa kaavoitusasioissa. valvotaan kaa-        menevä oikeus päättää alueiden tulevasta käy-
25560: vojen hyväksymistä koskevien päätösten alista-          töstä ... Sen sijaan sisäasiainministeriössä on kaa-
25561: mismenettelyn puitteissa. Sisäasiainministeriön         voituksen sisaltöä ja kaavoitusmenettelyä kos-
25562: ja lääninhallitusten vaikutusmahdollisuudet alis-       kevaa yleisohjausta lisäämällä pyritty luomaan
25563: tusmenettelyssä rajoittuvat kuitenkin siihen,           edellytykset kaavoituksen nykyistä tehokkaam-
25564: että kaava voidaan joko vahvistaa taikka, mil-          malle ja joustavammalle hoitamiselle. Erityises-
25565: loin laillisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden           ti pientaloalueiden kaavoituksen osalta on sisä-
25566: kannalta siihen on aihetta, jättää vahvistamat-         asiainministeriön toimesta korostettu tarvetta
25567: ta. Sisäasiainministeriö tai lääninhallitus ei siis     kaavoituksen sisällölliseen keventämiseen riit-
25568: voi suoranaisesti puuttua kaavoituksen sisäl-           tävien, pientalorakentamiseen kaavoitettujen
25569: töön taikka siihen, minne kaavoja laaditaan.            alueiden turvaamiseksi. Eduskunnan käsiteltä-
25570:     Kuntien kaavoitusoikeudelle aiheutuu kuiten-        vinä olevat ns. maapoliittiseen pakettiin sisäl-
25571: kin rajoituksia rakennuslain 143 §:n säännök-           tyvät lakiehdotukset tullevat omalta osaltaan
25572: sestä, jonka mukaan sisäasiainministeriö voi            lisäämään mahdollisuuksia kaavoituksen suun-
25573: eräissä tapauksissa velvoittaa kunnan kaavan            taamiseksi yksityisten omistuksessa oleville
25574: laatimiseen. Tällaisia velvoittamistoimenpiteitä        alueille.
25575: on maanomistajan toimesta esitetty kysymyk-
25576:         Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1976.
25577: 
25578: 
25579:                                                                       Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25580:                                               N:o 346                                                3
25581: 
25582: 
25583: 
25584: 
25585:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25586: 
25587:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        pliktelse, har jordägaren gjort framställning i
25588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       det i spörsmåismotiveringen nämnda exemplet.
25589: nr 1946 av den 7 december 1976 tili veder-          Statsmaktens möjlighet att tillgripa tvångsme-
25590: hörande medlem av statsrådet för avgivande          del är likväi rättsligt begränsad tili situationer,
25591: av svar översänt avskrift av följande av riks-      där kommunen inte har dragit försorg om pian-
25592: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade          Iäggningen på det sätt som utvecklingen krä-
25593: spörsmål nr 346:                                    ver. Ministeriet ansåg i sitt besiut med anled-
25594:                                                     ning av ärendet den 25 maj 1975, att ut-
25595:          Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder          vecklingen med heaktande av områdets Iäge
25596:        i syfte att effektivera planläggningen       och kommunens planer rörande generalpianeo
25597:        av tomtområden för bostadsbyggnader,         inte kunde anses kräva, att kommunen för-
25598:        speciellt då den privata markägaren är       pliktades att uppgöra pian för nämnda om-
25599:        med om att planera markanvändningen?         råde. Tvångsmedel var således inte möjliga.
25600:                                                     Högsta förvaltningsdomstoien har sedermera
25601:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       genom sitt besiut den 5 november 1975 kon-
25602: samt anföra följande:                               staterat att ministeriets förfarande var lagen-
25603:    En viktig uttrycksform för den kommunala         ligt.
25604: självstyrelsen är den på byggnadslagen grun-           Regeringen ämnar inte vidta åtgärder i syfte
25605: dade rätten för kommun att själv planlägga          att inskränka kommunernas pianläggningsrätt.
25606: sitt område. Kommunerna får bestämma var            Således torde kommunerna genom den nya
25607: och hur täthebyggelse får bildas i kommunen.        pianläggningsiagstiftning, som är under bered-
25608: Det kommunala besiutsfattandet i planlägg-          ning i ministeriet för inrikesärendena, få he-
25609: ningsärenden övervakas inom ramen för ett un-       hålla den synnerligen långt gående rätten att
25610: derställningsförfarande för besiut som avser        besiuta om den kommande användningen av
25611: godkännande av pian. Ministeriets för inrikes-      områden. Däremot har man i ministeriet för
25612: ärendena och Iänsstyrelsernas påverkningsmöj-       inrikesärendena genom att öka den allmänna
25613: ligheter i underställningsförfarandet begränsas     handledningen rörande pianläggningens inne-
25614: likväl tili att planen antingen kan fastställas     håll och pianläggningsförfarandet strävat tili att
25615: ellet, då det från laglighets- eller ändamåls-      skapa förutsättningar för en effektivare och
25616: enlighetssynpunkt finns orsak därtill, Iämnas       smidigare planläggning. Speciellt i fråga om
25617: utan fastställelse. Ministeriet för inrikesären-    planiäggningen av småhusområden har minis-
25618: dena eller länsstyrelsen kan således inte direkt    teriet för inrikesärendena poängterat behovet
25619: ingripa i planläggningens innehåll eller i frågan   av att Iätta upp pianläggningens innehåll i
25620: om vilka områden som planläggs.                     syfte att trygga tillräckliga, för småhusbebyg-
25621:    Kommunernas pianläggningsrätt begränsas          geise pianlagda områden. De lagförslag, som
25622: likväi av ett stadgande i 143 § byggnadsiagen,      ingår i det s.k. markpolitiska paket, vilket för
25623: enligt vilket ministeriet för inrikesärendena i     närvarande behandlas i riksdagen, torde för sin
25624: vissa fall kan förplikta kommun att uppgöra         egen del komma att öka möjligheterna att
25625: pian. Om dylika åtgärder, vilka innebär för-        inrikta planläggningen på områden i privat ägo.
25626:      Heisingfors den 31 december 1976.
25627: 
25628: 
25629:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25630:                                                  1976 vp.
25631: 
25632: Kirjallinen kysymys n:o 347.
25633: 
25634: 
25635: 
25636: 
25637:                                     Junnila ym.: Suomen ja Neuvostoliiton yhteisten 60-vuotisjuhlien
25638:                                         viettämistä koskevasta ehdotuksesta.
25639: 
25640: 
25641:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25642: 
25643:     Helsingin Sanomat julkaisi 5. 12. 1976 uuti-        leviäminen maailmalle olisi ainakaan Suomen
25644: sen, jonka mukaan Neuvostoliiton Suomen suur-           etujen mukaista. Tuskinpa se olisi myöskään
25645: lähettiläs V. S. Stepanov olisi Suomi-Neuvosto-         Neuvostoliiton etujen mukaista nykyisissä ETY-
25646: liitto-Seuran valtuuskunnan kokouksessa pitä-           konferenssin jälkeisissä olosuhteissa, jolloin tar-
25647: mässään puheessa esittänyt, että "Suomi ja              koin seurataan suurvaltojen ja niiden pienten
25648: Neuvostoliitto voisivat yhdessä viettää ensi            naapurimaiden välisten suhteiden kehittymistä.
25649: vuonna Lokakuun vallankumouksen ja Suomen                  Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25650: itsenäisyyden 60-vuotisjuhlia".                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
25651:     Lokakuun vallankumous Venäjällä vuonna              kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25652: 1917 oli maailmanhistoriallinen tapahtuma. Se           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25653: oli samalla erittäin merkityksellinen tapahtuma
25654: myös Suomen historian kannalta. Se tilapäinen                     Näyttääkö Hallituksen tiedossa ole-
25655: heikkouden ja sekasorron tila, johon Venäjän                   vien tosiasioiden nojalla olevan perää
25656: valtakunta joutui ensimmäisessä maailmansodas-                 sanomalehtiuutisessa, jonka mukaan Neu-
25657: sa kärsimiensä sotilaallisten vastoinkäymisten                 vostoliiton täkäläinen suurlähettiläs olisi
25658: ja sitten vuoden 1917 vallankumouksellisten                    esittänyt, että Suomi ja Neuvostoliitto
25659:  tapahtumien johdosta, loi eräältä osaltaan poh-               viettäisivät ensi vuonna yhdessä Loka-
25660:  jaa Suomen itsenäistymiselle.                                 kuun vallankumouksen ja Suomen itse-
25661:     Mutta näiden tapahtumien välinen yhteys                    näisyyden 60-vuotisjuhlia, ja jos on,
25662: ei ole sellainen, että se edellyttäisi niiden yh-                 aikooko Hallitus kohteliaasti mutta
25663:  teistä juhlintaa. Jos tällaisia yhteisiä juhlatilai-          selkeästi ilmoittaa, ettei se pidä tällaisia
25664: suuksia ryhdyttäisiin järjestämään, se antaisi                 yhteisiä juhlia Suomen kannalta tarkoi-
25665: helposti kuvan Suomesta jonkinlaisena Neuvos-                  tuksenmukaisilla?
25666:  toliiton seurailijavaltiona, eikä tällaisen kuvan
25667:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
25668: 
25669:           Tuure Junnila                P. Mäki-Hakola                     Georg C. Ehrnrooth
25670:           Aili Va:ittinen-Kuikka       Mikko Asunta                       Veikko Vennamo
25671:                        Kullervo Rainio                           J. Juhani Kortesalmi
25672: 
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 0877000241
25677: 2                                              1976 vp;
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25683: 
25684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ajallinen yhteys. Suomen itsenäisyyden 60-
25685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuotisjuhlapäivää tullaan viettämään 6. 12. 1977
25686: olette 7 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn kir-        eli miltei tasan kuukausi Lokakuun vallanku-
25687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             mouksen 7. 11. 1977 vietettävän kuusikymmen-
25688: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vuotisjuhlan jälkeen. Edelleen näillä merkki-
25689: edustaja Tuure Junnilan ym. näin kuuluvasta           päivillä on myös läheinen historiallinen yhtey-
25690: kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:                   tensä, mitä korostaa lisäksi se, että 31. 12. 1977
25691:                                                       tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun Neuvosto-
25692:           Näyttääkö Hallituksen tiedossa ole-         liitto tunnusti Suomen itsenäisyyden. Lisäksi
25693:        vien tosiasioiden nojalla olevan perää         voidaan, kuten itse kysymyksessäkin todetaan,
25694:        sanomalehtiuutisessa, jonka mukaan Neu-        oikeutetusti sanoa Lokakuun vallankumouksen
25695:        vostoliiton täkäläinen suurlähettiläs olisi    Venäjällä vuonna 1917 olleen erittäin merki-
25696:        esittänyt, että Suomi ja Neuvostoliitto        tyksellinen tapahtuma myös Suomen historian
25697:        viettäisivät ensi vuonna yhdessä Loka-         kannalta.
25698:        kuun vallankumouksen ja Suomen itse-              Yleisesti tunnettua on, että vuodesta 1950
25699:        näisyyden 60-vuotisjuhlia, ja jos on,          lähtien on Lokakuun vallankumouksen ja Suo-
25700:           aikooko Hallitus kohteliaasti mutta         men itsenäisyyspäivän väliin jäävää kuukautta
25701:        selkeästi ihnoittaa, ettei se pidä tällaisia   vietetty säännöllisesti ns. ystävyyskuukauden
25702:        yhteisiä juhlia Suomen kannalta tarkoi-        merkeissä, jolloin molemmissa maissa on järjes-
25703:        tuksenmukaisina?                               tetty lukuisia juhlatilaisuuksia, ystävyysvierai-
25704:                                                       luja jne. Puolin ja toisin on tämän kuukauden
25705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vieton yhteydessä vaihdettu ystävyysvaltuuskun-
25706: vasti seuraavaa:                                      tia, joita on tavallisesti johtanut hallituksen
25707:                                                       jäsen. Molempien juhlien yhteydessä Helsin-
25708:    Puhuessaan Suomi-Neuvostoliitto-seuran val-        gissä ja Moskovassa järjestetyissä juhlatilaisuuk-
25709: tuuston kokouksessa Kuhmoisissa 4.12.197 6            sissa ovat edellä mainittujen valtuuskuntien joh-
25710: Neuvostoliiton Suomessa oleva suurlähettiläs          tajat pitäneet juhlapuheen. Tämän edellä maini-
25711: Stepanov kiinnitti huomiota Lokakuun suuren           tun ystävyyskuukauden järjestelyistä on vas-
25712: sosialistisen vallankumouksen 60-vuotisjuhlaan        tannut Suomessa Suomi-Neuvostoliitto-seura ja
25713: ja Suomen hsenä~syyden 60-vuotisjuhlaan vuon-         Neuvostoliitossa Neuvostoliitto-Suomi-seura.
25714: na 1977. Täliöin hän totesi:                              Hallitus katsoo että edellä kuvattua hyväksi
25715:    "Tulevana vuonna meillä on mainio tilaisuus        havaittua käytäntöä on syytä jatkaa. Ottaen
25716: viettää yhdessä näitä kahta merkkipäivää, jotka       huomioon 60-vuotispäivien tavanomaista suu-
25717: itse historia on kiinteästi liittänyt toisiinsa.      remman merkityksen ensi vuonna on aiheellista
25718: Siksi yhteisten neuvostoliittolais-suomalaisten       antaa ystävyyskuukauden vietolle asianmukaiset
25719: toimien järjestämisessä tulee olemaan kuten           juhlavat puitteet.
25720: usein ennenkin mitä tärkein osuus meidän ystä-            Mitä tulee Suomen itsenäisyyden 60-vuotis-
25721: vyysseuroillamme, Neuvostoliitto-Suomi-seuralla       päivän viettoon Suomessa, on tätä tarkoitusta
25722: ja Suomi-Neuvostoliitto-seuralla. Meidän näh-         varten 1.9.1976 asetettu valtioneuvoston toi-
25723: däksemme vahnisteltavien toimenpiteiden tu-           mesta 15-jäseninen toimikunta, joka sai tehtä-
25724: lee laajuudeltaan ja tasoltaan vastata vietettä-      väkseen kansliapäällikkö Lindroosin johdolla
25725: viä juhlapäiviä."                                     suunnitella Suomen 60-vuotisitsenäisyyspäivän
25726:    Suomen itsenäisyyspäivän ja Lokakuun val-          viettoa. Toimikunta on vastikään julkistanut
25727: lankumouksen vuosipäivän välillä on läheinen          ehdotuksensa tämän juhlapäivän viettämiseksi.
25728:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1977.
25729: 
25730:                                                                 Ulkoasiainministeri Keiio Korhonen
25731:                                               N:o 347                                                  3
25732: 
25733: 
25734: 
25735: 
25736:                             T i 11 R i k s d a g e n 's H e r r T a 1m a n.
25737: 
25738:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dagen för Oktober-revolutionen. Finlands själv-
25739: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ständighets 60 årsjubileumsdag kommer att
25740: av den 7 december 197 6 till vedevbörande med-         firas 6. 12. 1977 eller nästan jämnt en månad
25741: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        efter Oktober-revolutionens sextioårsjubileum,
25742: av riksdagsman Tuure Junnila m.fl. ställda             som firas 7. 11. 1977. Vidare har dessa märkes-
25743: skriftliga spörsmål nr 34 7:                           dagar också sitt nära historiska samband, vilket
25744:                                                        dessutom betonas av att det den 31. 12. 1977
25745:           Förefaller det med stöd av de fakta,         kommer att ha förflutit 60 år sedan Sovjet-
25746:        som Regeringen har vetskap om, vara             unionen erkände Finlands självständighet. Dess-
25747:        fog för den tidningsnotis, enligt viiken        utom kan man, såsom också i själva spörsmå-
25748:        Sovjetunionens härvarande ambassadör            let konstateras, berättigat säga att Oktober-
25749:        skulle ha framställt, att Finland och           revolutionen i Ryssland år 1917 har varit en
25750:        Sovjetunionen nästa år tillsammans skul-        ytterst betydande händelse i Finlands historia.
25751:        le fira Oktober-revolutionens och Fin-             Det är allmänt känt, att från och med år
25752:        Jands sjä1vständighets 60-årsjubileer, och      1950 har månaden mellan årsdagen för Oktober-
25753:        om så är,                                       revolutionen och Finlands självständighetsdag
25754:           avser Regeringen artigt men klart            regelbundet firats i den s.k. vänskapsmånadens
25755:        meddela, att den inte anser sådana ge-          tecken, varvid det i vartdera landet ordnats
25756:        mensamma fester ur finländsk synpunkt           talrika festtillfällen, vänskapsbesök osv. I sam-
25757:        ändamålsenliga?                                 band med firandet av denna månad har man
25758:                                                        ömsesidigt utbytt vänskapsdelegationer, vilka
25759:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           vanligen 1etts av en regeringsmedlem. I sam-
25760: samt anföra följande:                                  band med bägge jubileerna har ledarna för de
25761:                                                        ovan nämnda delegationerna hållit festtal vid
25762:    Vid sitt tai på fullmäktiges för samfundet          festtillfällen som arrangerats i Helsingfors och
25763: Finland-Sovjetunionen möte i Kuhmois 4. 12.            Moskva. I Finland har samfundet Finland-Sov-
25764: 1976 fäste Sovjetunionens ambassadör i Fin-            jetunionen och i Sovjet samfundet Sovjet-
25765: land Stepanov uppmärksamhet på den stora               unionen-Finland svarat för arrangemangen under
25766: socialistiska Oktober-revolutionens 60-årsjubi-        den ovan nämnda vänskapsmånaden.
25767: leum och på Finlands självständighets 60-års-             Regeringen anser, att det är skäl att fort-
25768: jubileum år 1977. Härvid konstaterade han:             sätta ovan skildrade såsom god funnen praxis.
25769:    "Under det kommande året har vi ett ypper-          Med beaktande av att 60-årsdagarna nästa år
25770: ligt tillfälle att tillsammans fira dessa två mär-     har en större betydelse än vanligt är det skäl
25771: kesdagar, vilka historien själv fast har förenat.      att ge firandet av vänskapsmånaden tillbörliga
25772: Därför kommer såsom också ofta förr våra               festliga ramar.
25773: vänskapssamfund, samfundet Sovjetunionen-                 Vad beträffar Eirandet av Finlands själv-
25774: Finland och samfundet Finland-Sovjetunionen,           ständighets 60-årsjubileum i Finland, har för
25775: att ha den allra viktigaste andel vid anordnan-        detta ändamål av statsrådet den 1. 9. 1976 till-
25776: det av gemensamma sovjetisk-finländska funk-           satts en kommitte med 15 medlemmar, viiken
25777: tioner. Såvitt vi kan se bör de förberedande           fick i uppdrag att under ledning av kanslichef
25778: åtgärderna tili sitt omfång och tili sin nivå          Lindroos planera Eirandet av Finlands 60-års
25779: matsvara de märkesdagar som skall firas."              självständighetsdag. Kommitten har helt ny-
25780:    Det existerar ett nära tidsmässigt samband          ligen offentliggjort sitt förslag tili Eirandet av
25781: mellan Finlands självständighetsdag och års-           denna festdag.
25782:   Helsingfors den 6 januari 1977.
25783: 
25784:                                                      Ministern för utriikesärendena Keiio Korhonen
25785:                                                1976 vp.
25786: 
25787: Kirjallinen kysymys n:o 348.
25788: 
25789: 
25790: 
25791: 
25792:                                    Friberg ym.: Eläkeläisten oikeuttamisesta VR:n alennuslippujen
25793:                                        käyttöön myös suuråina juhlapyhinä.
25794: 
25795: 
25796:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
25797: 
25798:     Valtionrautatiet tarjoaa eräitä etuja tietyille   miskehityksen myötä ovat nimenomaan eri su-
25799: väestöryhmille. Näin pyritään takaamaan VR:n          kupolvet hajaantuneet ympäri Suomea ja yh-
25800: henkilöliikenteen tasainen kuormitus ja henkilö-      teyksien ylläpitoa harrastetaan juuri suurten ja
25801: liikenteen palvelujen käyttö. Samoin voidaan          pitkien pyhien aikana.
25802: olettaa sosiaalisten palvelunäkökohtien ohjaile-         Tuskin voi olettaa VR:n kärsivän taloudel-
25803: van VR:n lippupolitiikkaa näiltä osin.                lisia tappioita, vaikka alennusetu olisi voimassa
25804:     Tällaisia palvelumuotoja ovat ns. 65-kortti       myös pyhien aikana. Silloinhan VR muutoin-
25805: ja i-kortti. Lunastamalla 3 markan hintaan täl-       kin lisää vaunukantaansa ja erikoisvuoroja, jol-
25806: laisen kortin voi 65-vuotias henkilö tai työ-         loin samat näkökohdat, mitkä muutoin ovat
25807: kyvyttömyyseläkkeellä oleva täyttä kansanelä-         mahdollistaneet alemman tariffipolitiikan nou-
25808: kettä nauttiva henkilö matkustaa VR:n junissa         dattamisen eläkeläisten suhteen, soveltuvasti
25809: halvemmalla. Kortti oikeuttaa kuuteen alennet-        ovat voimassa myös pyhien aikana.
25810:  tuun matkaan. Alennus on 50 prosenttia.                  Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
25811:     Kortin hyödyllisyyttä rajoittaa kuitenkin seu-    väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
25812:  raava sääntö: "Näin ostettu matkalippu ei oi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25813: keuta matkustamaan jouluaattona, pitkäperjan-         vaksi seuraavan kysymyksen:
25814:  taina ja juhannusaattona eikä niitä edeltävänä
25815:  kolmena päivänä."                                              Aikooko Hallitus pyrkiä muuttamaan
25816:     Tämä rajoitus on kohtuuton ja eläkeläisiä                VR:n tariffipolitiikkaa siten, että suur-
25817:  vahvasti diskriminoiva. Ovathan juuri nämä                  ten juhlapyhien aikana ei erityismää-
25818:  pyhät ja niiden aluspäivät sellaisia juhlapyhiä,            räyksin pyrittäisi syrjimään eläkeläisiä,
25819:  jolloin voidaan olettaa esim. 65-kortin halti-              jotka ns. 65-kortin tai i-kortin nojalla
25820:  joiden haluavan matkustaa muualle Suomeen                   muutoin saisivat lunastaa matkalippun-
25821:  omaistensa luokse. Voimakkaan kaupungistu-                  sa alennettuun hintaan?
25822:    Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
25823: 
25824:          Ralf Friberg                    Eino Grönholm                  Salme Myyryläinen
25825: 
25826: 
25827: 
25828: 
25829: 087700014P/77
25830: 2                                            1976 vp.
25831: 
25832: 
25833: 
25834: 
25835:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
25836: 
25837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lä samankaltaista korttia vastaan saman alen-
25838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nuksen kuin 65-kortin saajat. Tämän päätök-
25839: olette 7 päivänä joulukuuta 197 6 päivätyn kir-     sen perusteella otettiin käyttöön i-kortti, jolla
25840: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ostettujen lippujen matkustusrajoitukset ovat
25841: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     samat kuin 65-kortillakin.
25842: R. Fribergin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Edellä olevasta käy ilmi, että 65-kortin alen-
25843: kysymyksestä n:o 348:                               nus myönnettiin alunperin lii<ketaJoudellisin pe-
25844:                                                     rustein ja alennus koski vain hiLjaisia matkus-
25845:            Aikooko. Hallitus pyrkiä muuttamaan tuskausia. Nykyisin, matkustajamäärien nous-
25846:         valtionrautateiden · tariffipolitiikkaa si- tua vuoden 1964 n. 2 milj. henkilökilomet-
25847:         ten, että suurten juhlapyhien aikana ei ristä vuoden 1975 n. 3 milj. henkilökilomet-
25848:         erityismääräyksin pyrittäisi syrjimään riin, ei alennuksen laajentamista voida ainakaan
25849:         eläkeläisiä, jotka ns. 65-kortin tai i- valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä pe-
25850:         kortin nojalla muutoin saisivat lunastaa rusteista annetun lain perusteella liiketaloudel-
25851:         matkalippunsa alennettuun hintaan?          lisin perustein puoltaa. Nimenomaan näiden
25852:                                                     harvojen rajoitusten alaisina aikoina ovat mat-
25853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kustajaruuhkat suurimmillaan ja lisäksi po.
25854: vasti seuraavaa:                                    matkustajaryhmät voinevat useimmiten jonkin-
25855:    Liiketaloudellisin perustein otettiin 15. 1. verran muita matkustajia helpommin sovitella
25856: 1964 rautatiehallituksen päätöksellä käyttöön matkojensa ajankohtaa.
25857: 65 vuotta täyttäneille henkilöille myytävät 65-        1-korteista myönnetystä alennuksesta valtion-
25858: kortit, jotka oikeuttavat 50 % :n alennukseen rautatiet saa budjettivaroista korvauksen, mikä
25859: yli 50 kilometrin pituisten ma~kO!jen meno- tai vuonna 1976 oli noin 2 800 000 mk. Koska
25860: meno-paluulipuista; Kortilla ostetut liput oi- alennuksen myöntämisen edellytykset kuitenkin
25861: keuttivat matkustamaan hiljaisina kausina vain ovat samat kuin 65-kortillakin, ei niidenkään
25862: 15. 1.-15. 6. ja 15. 9.-15.12. välisinä aikoi- osalta voitane tehdä po. laajennusta.
25863: na. Tämän lisäksi ei lipuilla saanut matkustaa         Muissakin Pohjoismaissa on vastaavien elä-
25864: joulunpyhien, pääsiäisen, helluntain eikä pyhäin- keläislippujen käyttöä rajoitettu ruuhka-aikoi-
25865: päivän vilkaan liikenteen vuoksi erikseen mää- . na. Juhlapyhien rajoitusten lisäksi on esim.
25866: rättynä rajoittisaikana: Ajan kuluessa vähemi.et- Ruotsissa alennuslipuilla matkustaminen kiel-
25867: tiin matkustusrajoitukset nykyiselleen, jolloin letty viikonloppuisin penjantaista sunnuntaihin
25868: rajoitukset koskevat vain jouluaattoa, pitkäper- hiihtolomakauden ja heinä--elokuun aikana.
25869: jantaita ja juhannusaattoa sekä niitä edeltävää        Edellä olevan perusteella liikenneministeriö
25870: kolmea arkipäivää.                                  katsoo, ettei tällä hetkellä ole edellytyksiä
25871:    Valtioneuvosto päätti 29. 1. 1970, että kaik- muuttaa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla val-
25872: ki työkyvyttömät henkilöt, joille on myönnetty tionrautateiden tariffipolitiikkaa.
25873: kansaneläkkeen tukiosa, saavat valtionrautateil-
25874:     Helsingissä tammikuun 3 päivänä 1977.
25875: 
25876:                                                               Liikenneministeri Ragnar Granvik
25877: 
25878: 
25879: 
25880:                                                                                        ,. ~· ·. ('· '. ; r '
25881:                                                                                         '    '··;    .c
25882:                                              N:o 348                                               3
25883: 
25884: 
25885: 
25886: 
25887:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
25888: 
25889:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         65-kortets innehavare. Med stöd av detta be-
25890: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-           siut infördes ett i-kort, vilket berättigar tili
25891: velse av den 7 december 1976 tili vederbö-          inköp av biljetter med samma resebegränsning-
25892: rande mediem av statsrådet för avgivande av         ar som de, vilka gäller för biijetter som köpts
25893: svar översänt avskrift av föijande av riksdags-     med 65-kortet.
25894: man R. Friberg m.fl. undertecknade spörsmåi            Av det ovan anförda framgår, att 65-kortets
25895: nr 348:                                             rabatt ursprungligen beviljades på företagseko-
25896:                                                     nomiska grunder och att rabatten gälide en-
25897:           Ämnar Regeringen försöka ändra            dast Iugna reseperioder. Numera, då antaiet
25898:        statsjärnvägarnas tariffpolitik så, att      resenärer stigit från 2 mi1j. personkilometer
25899:        man inte Iängre under stora högtider         år 1964 tili ca 3 milj. personkiiometer år
25900:        med speciaibestämmelser försöker di-         1975, kan en utvidgning av rabatten åtminsto-
25901:        skriminera pensionärer, som med s.k.         ne inte på grundvaien av Iagen om de allmän-
25902:        65-kort eller i-kort eljest skulle få kö-    na grunderna för statsjärnvägarnas hushållning
25903:        pa sina resebiljetter tili nedsatt pris?     förordnas på företagsekonomiska grunder. Just
25904:                                                     under dessa få tider, som är underkastade be-
25905:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       gränsningar, är passageraranhopningarna störst,
25906: samt anföra föijande:                               och dessutom torde ifrågavarande passagerar-
25907:    På företagsekonomiska grunder infördes ge-       kategorier oftast kunna anpassa tidpunkten för
25908: nom järnvägsstyrelsens besiut 15. 1. 1964 65-       sina resor något Iättare än andra passagerare.
25909: kortet, som säijs tili 65 år fyllda personer           För rabatt som beviljats för i-korten får
25910: och som berättigar tili 50 % :s rabatt på tur-      statsjärnvägarna ersättning av budgetmedel.
25911: och returbi1jetter på sträckor över 50 kilo-        Denna ersättning utgjorde år 1976 ca 2 800 000
25912: meter. De biljetter som köptes med kortet           mk. Eftersom förutsättningarna för beviljande
25913: berättigade tili resor under Iugna perioder en-     av rabatt likväi är desamma för 65-kortets
25914: dast under tiden 15. 1.-15. 6. och 15. 9.-          del, torde man inte heller för dessas vidkom-
25915: 15. 12. På grund av den livliga trafiken un-        mande kunna företa ifrågavarande utvidgning.
25916: der juihelgerna, påsk, pingst och alla helgons         Ä ven i de övriga nordiska Iänderna har an-
25917: dag berättigade biljetterna inte heller tili re-    vändningen av motsvarande pensionärsbiljetter
25918: sor under en s·eparat bestämd tidsperiod. Med       begränsats under rusningstider. Utöver de be-
25919: tiden minskades begränsningarna i fråga om          gränsningar som gäller högtider är det t.ex.
25920: resorna så, att de för närvarande gäller en-        i Sverige förbjudet att resa med rabattbiijet-
25921: dast juiafton, Iångfredag och midsommarafton        ter under veckosiuten från fredag tili söndag
25922: samt tre vardagar före dessa.                       under sportlovsperioden och juli-augusti.
25923:    Statsrådet besiöt 29. 1. 1970 att alla arbets-      Med stöd av vad ovan anförts anser tra-
25924: oförmögna personer, vilka beviljats foikpensio-     fikministeriet, att det för närvarande inte finns
25925: nens understödsdel, mot ett kort likt 65-kor-       förutsättningar för att ändra statsjärnvägarnas
25926: tet får samma rabatt på statsjärnvägarna som        tariffpolitik på i spörsmåiet avsett sätt.
25927:   Helsingfors den 3 januari 1977.
25928: 
25929:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
25930:                                               1976 vp.
25931: 
25932: Kirjallinen kysymys n:o .349.
25933: 
25934: 
25935: 
25936: 
25937:                                  Tikka ym.: Armeijan ulkopuolisten järjestöjen osallistumisesta
25938:                                     itsenä1syyspäivän valtakunnalliseen sotilasparaatiin.
25939: 
25940: 
25941:                         E d u s kunnan Herra Puh e m i e he 11 e.
25942: 
25943:    Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati       puoliset järjestöt tulevat nalll tiiviisti mukaan
25944: pidettiin vuonna 1976 Kouvolassa ja paraatiin       armeijan toimintaan, voi syntyä vääriä käsi-
25945: osallistui runsaat 3 000 sotilasta taistelukalus-   tyksiä koko armeijan rauhanajan miehistövah-
25946: toineen. Sotilaiden lisäksi olivat paraatissa mu-   vuudestakin.
25947: kana myös reservin aliupseerit ja reservin up-         Valtakunnallisen paraatin vastaanottaja, ken-
25948: seerit sekä veteraanijärjestöt omine lippuineen.    raaliluutnantti Erkki Setälä esitti lisäksi puhees-
25949: Paraati on tiettävästi ensimmäistä kertaa laa-      saan käsityksiä, jotka ovat omiaan asettamaan
25950: jennettu käsittämään muita ryhmiä kuin varsi-       kyseenalaiseksi sen, millä tavalla armeija ny-
25951: naisia sotilashenkilöitä.                           kyisellään nivoutuu koko yhteiskuntajärjestel-
25952:    Itsenäisyyspäivän paraatin tehtävänä on toi-     määmme.
25953: saalta antaa paraatiin osallistuville varusmie-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
25954: hille kunniatehtävä, jonka muisto säilyy kauan,     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
25955: ja toisaalta paraatin tarkoituksena on esitellä     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25956: itsenäisyyspäivänä puolustuslaitosta osana Suo-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25957: men kansaa. Armeijan ulkopuolisten järjestöjen
25958: mukaantulo paraatiin on sen vuoksi hämmentä-                  Onko Hallituksen mielestä oikein,
25959: vää. Suomen armeijan vahvuus on lisäksi Parii-             että valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän
25960: sin rauhansopimuksessa vahvistettu noin 40 000             sotilasparaatiin osallistuu omien lippu-
25961: mieheksi ja varusmiesikäluokat yhdessä kanta-              jensa kanssa myös armeijan ulkopuolisia
25962: henkilökunnan kanssa sopivat tähän vahvistet-              järjestöjä?
25963: tuun miehistövahvuuteen. Jos armeijan ulko-
25964: 
25965:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
25966: 
25967:                Seppo Tikka                                      Pauli Uitto
25968:                Kaisa Raatikainen                                Matti Puhakka
25969:                                            Toivo Jokiniemi
25970: 
25971: 
25972: 
25973: 
25974: 0877000285
25975: 2                                            1976 yp.
25976: 
25977: 
25978: 
25979: 
25980:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25981: 
25982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maanpuolustusjärjestöille. Mukana oli lippu ja
25983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lippuvartio Sotainvalidien Veljesliiton Kymen
25984: dlette kirjeenne n:o 1687 ohella 7 päivänä          piiristä, Kymenlaakson Sotaveteraanipiiristä,
25985: joulukuuta 1976 lähettänyt valtioneuvoston          Rintamamiesveteraanien Kymen piiristä sekä
25986: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      Kymenlaakson Reservinupseerien ja Reservin-
25987: taja Seppo Tikan ym. tekemän seuraavan si-          aliupseerien piireistä ja niiden jäsenyhdistyk-
25988: sältöisen kysymyksen:                               sistä.
25989:                                                        Maanpuolustusjärjestöjen osallistumista puo-
25990:           Onko Hallituksen mielestä oikein,         lustusvoimien eri joukko-osastojen järjestämiin
25991:        että valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän     paraatitilaisuuksiin on tapahtunut viiden sotilas-
25992:        sotilasparaatiin osallistuu omien lippu-     läänin alueella vuodesta 1968 alkaen. Edellä
25993:        jensa kanssa myös armeijan ulkopuolisia      tarkoitetun toiminnan on katsottava olevan
25994:        järjestöjä?                                  puolustusvoimista annetun lain edellyttämien
25995:                                                     puolustusvoimien tehtävien mukaista puolustus-
25996:   Vastauks.ena kysymykseen esitän seuraavaa.        voimien asemaa yhteiskunnan osana osoittavaa
25997:    Sotilasparaatitilaisuuden tarkoitus on paitsi    ja näin maanpuolustustahdon kohottamista ja
25998: joukon yhtenäisyyden ja yhteishengen kohotta-       ylläpitämistä tarkoittavaa työtä.
25999: minen sekä kouluttaminen myös puolustusvoi-            Yleisesti hyväksytty ja arvostettu tapa mo-
26000: mien esittely yleisölle ja maanpuolustustahdon      nissa maissa on veteraanijärjestöjen osallistu-
26001: edistäminen. Lain puolustusvoimista 2 § :n mu-      minen juhlallisiin sotilasparaateihin. Tällä toi-
26002: kaan puolustusvoimien eräänä tehtävänä on           minnalla katsotaan meilläkin olevan suuri mer-
26003: juuri osaltaan edistää puolustustahtoa. Tämän       kitys myös joukkojen perinteiden säilyttämi-
26004: tehtävän eräs suoritusmuoto on valtakunnalli-       sessä ja yhteishengen kohottamisessa.
26005: nen sotilasparaati, joksi itsenäisyyspäivänä ja        Puolustusvoimien ulkopuolisten järjestöjen
26006: puolustusvoimain lippujuhlapäivänä määrätään        osallistuminen sotilaspataateihin ei ole kos-
26007: vuorollaan jonkun varuskunnan paraatitilaisuus.     kaan aiheuttanut väärinkäsityksiä armeijan rau-
26008:    Maanpuolustustahdon kohottamiseen tähtää-        han ajan miesvahvuuden suhteen. Järjestöjen,
26009: vänä toimenpiteenä mahdollistettiin tänä vuon-      edustajat ovat esiintyneet paraateissa siviili-
26010: na Kouvolan varuskunnassa valtakunnalliseksi        asuisina ja selvästi varsinaisista paraatijoukoista
26011: määrättyyn itsenäisyyspäivän paraatiin osallis-     erillisenä ryhmänä.
26012: tuminen eräille puolustusvoimien ulkopuolisille
26013:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1977.
26014: 
26015: 
26016:                                                         Puolustusministeri Seppo Westerlund
26017:                                                N:o 349                                             3
26018: 
26019: 
26020: 
26021: 
26022:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
26023: 
26024:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som var utsedd tili riksparad. I paraden ingick
26025: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sålunda fana och fanvakt från Krigsinvalidernas
26026: m 1687 av den 7 december 1976 tili veder-            brödraförbunds Kymmenedistrikt, Kymmene-
26027: börande medlem av statsrådet för avgivande av        dalens Krigsveterandistrikt, Frontmannavetera-
26028: svar översänt följande av riksdagsman Seppo          nernas Kymmenedistrikt samt från Kymmene-
26029: Tikka m. fl. undertecknade spörsmål:                 dalens Reservofficers- och Reservunderofficers-
26030:                                                      distrikt och dessas medlemsföreningar.
26031:           Är det enligt Regeringens åsikt rätt          Försvarsorganisationer har sedan år 1968
26032:        att också utanför armen stående orga-         inom fem militärlän deltagit i parader, arrange-
26033:        nisationer med egna fanor deltar i            rade av försvarsmaktens olika truppförband.
26034:        självständighetsdagens riksmilitärparad?      Ovan avsedda aktivitet bör betraktas som för-
26035:                                                      enlig med de uppgifter som enligt lagen om
26036:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        försvarsmakten ankommer på försvarsmakten
26037: samt anföra följande.                                - att framhäva försvarsmaktens ställning som
26038:    Avsikten med militärparader är, förutom att       en del av samhället och sålunda verka för att
26039: fostra och höja truppens känsla av samhörighet       stärka och upprätthålla försvarsviljan i landet.
26040: och gemenskap, också att presentera försvars-           En allmänt accepterad och uppskattad sed-
26041: makten för allmänheten och att främja för-           vana i många Iänder är att veteranorganisatio-
26042: svarsviljan i landet. Enligt 2 § lagen om för-       ner deltar i högtidliga militärparader. Också
26043: svarsmakten är en av försvarsmaktens upp-            hos oss anses en sådan aktivitet ha stor be-
26044: gifter just att stärka försvarsviljan. En av         tydelse när det gäller att värna truppernas
26045: prestationsformerna för denna uppgift är den         traditioner och stärka samhörighetsandan.
26046: riksmilitärparad, vartill på självständighets-          Utanför försvarsmakten stående organisatio-
26047: dagen och dagen för försvarsmaktens flaggfest        ners deltagande i militärparader har aldrig gett
26048: i tur och ordning utses någon garnisons parad.       upphov tili något missförstånd beträffande
26049:    Som en åtgärd för att stärka försvarsviljan       armens numerär i fredstid. Organisationernas
26050: bereddes i år vissa utanför försvarsmakten           representanter har i paraderna uppträtt civil-
26051: stående försvarsorganisationer tillfälle att delta   klädda och från de egentliga paraderande
26052: i Kouvola garnisons självständighetsdagsparad,       trupperna helt skilda grupper.
26053:      Helsingfors den 7 januari 1977.
26054: 
26055: 
26056:                                                            Försvarsminister Seppo Westerlund
26057: Kirjallinen kysymys n:o 350.
26058: 
26059: 
26060: 
26061: 
26062:                                   A.-L. Jokinen: Hintavalvonnan säilyttämisestä.
26063: 
26064: 
26065:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26066: 
26067:    Hintavalvontajärjestelmä on ollut merkittävä      henkilökunta tällöin vähenee lähes puolella,
26068: tekijä hintatarkkailussa, vaikka sen mahdolli-       halvaantuu maassamme hintavalvonta miltei
26069: suudet laajaksi paisuneen hintojen tarkkailu-        kokonaan.
26070: tarpeen tyydyttäjinä eivät olekaan olleet riit-         Hinnantarkastustoiminta on palvellut myös
26071: tävät. Nyt tämäkin tavallista kuluttajaa ja kan-     työehtosopimusneuvotteluja selvittämällä kul~
26072: salaista suojaava toiminta on romuttumassa.          loisenkin tilanteen hintojen osalta. Kun tarve
26073: Hallituksen viimeaikaiset toimenpiteet hinta-        työvoiman lisäämiseen ensi vuodelle olisi ole-
26074: tarkastustoiminnan supistamiseksi ovat erittäin      massa, herättävät tarkastajan tehtävien lopetta-
26075: huolestuttavia. Valvontaa ollaan nyt heikentä-       miset suurta huolestuneisuutta ammattijärjes-
26076: mässä, vaikka jatkuva hintavyöry ja lainsäädän-      töissä kautta maan.
26077: nön muutokset edellyttävät aikaisempaa tehok-           Edelliseen viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
26078: kaampaa hintojen valvontaa.                          37 § :n 1 momentin nojalla esitän valtioneu-
26079:    Lääninhallitusten alaisissa hinnanvalvonta-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
26080: pisteissä on vallinnut varsin omalaatuinen ti-       raavan kysymyksen:
26081: lanne. Vuodesta 1967 alkaen määräaikaisten
26082: tarkastajien lisäksi on otettu ns. tilapäisiä hin-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26083: tatarkastajia. Tämä tehtävä on kuitenkin muo-               hintavalvonnan säilyttämiseksi ja aikoo-
26084: dostunut vakinaiseksi tehtäväksi sen jatkuessa              ko Hallitus romuttaa hintavalvontajär-
26085: vuodesta toiseen. Nyt näiden tilapäisten tar-               jestelmän tarkastajien määrää vähentä-
26086: kastajien tehtävät, näitä tarkastajia on koko               en?
26087: maassa kaikkiaan 21, aiotaan lakkauttaa. Kun
26088:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1976.
26089: 
26090:                                         Anna-Liisa Jokinen
26091: 
26092: 
26093: 
26094: 
26095: 0877000252/77
26096: 2                                           1976 vp.
26097: 
26098: 
26099: 
26100: 
26101:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26102: 
26103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Hallituksen toimesta on jo vuoden 1976
26104: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       puolella käynnistetty neuvottelut silmällä pi-
26105: mies, olette 7 päivänä joulukuuta 1976 päivä-      täen meneillään olevan sopimuskauden jälkeen
26106: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     noudatettavaa hintapolitiikkaa. Hallitus seuraa
26107: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     myös kiinteästi työmarkkinajärjestöjen kesken
26108: sanedustaja A.-L. Jokisen näin kuuluvasta kir-     käytäviä neuvotteluja ja on omalta osaltaan
26109: jallisesta kysymyksestä n:o 350:                   valmis myötävaikuttamaan sovittavan laajuisen
26110:                                                    tuloratkaisun syntymiseen myös sikäli kuin ky-
26111:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      symys on uudella sopimuskaudella noudatetta-
26112:        hintavalvonnan säilyttämiseksi ja aikoo-    vasta hintapolitiikasta.
26113:        ko Hallitus romuttaa hintavalvonta-            Lääninhallituksissa toimivien tilapäisten hin-
26114:        järjestelmän tarkastajien määrää vähen-     tatarkastajien osalta todettakoon, että kauppa-
26115:        täen?                                       ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan lää-
26116:                                                    ninhallitusten tilapäiset hintatarkastajat, joiden
26117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       määräys olisi päättynyt 31 päivänä joulukuu-
26118: vasti seuraavaa:                                   ta 1976, jatkavat edelleen entisissä tehtävis-
26119:                                                    sään kuluvan vuoden alusta lukien.
26120:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1977.
26121: 
26122: 
26123:                                                                        Ministeri C. G. Aminoff
26124:                                              N:o 350                                                  3
26125: 
26126: 
26127: 
26128: 
26129:                           T i 11 R i k s d a g e n .s H e r r T a 1 m a n.
26130: 
26131:   I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen har redan år 1976 startat för-
26132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          handlingar med sikte på den prispolitik som
26133: velse av den 7 december 1976 tili vederbö-         skall föras efter utgången av den pågående av-
26134: rande medlem av statsrådet för avgivande av        talsperioden. Regeringen iakttar även noga för-
26135: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    handlingskontakterna mellan de olika arbets-
26136: man A.-L. Jokinen ställda skriftliga spörsmål      marknadsorganisationerna och är för sin del
26137: nr 350:                                            redo att medverka tili åstadkommande av en
26138:                                                    inkomstuppgörelse av sådan omfattning, som
26139:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     man vid dessa kontakter kan enas om, även
26140:        ta för att priskontrollen skall kunna       för så vitt gäller prispolitiken under den nya
26141:        vidmakthållas i landet, och har Rege-       avtalsperioden.
26142:        ringen för avsikt att genom minskning          Beträffande vid länsstyrelser verkande till-
26143:        av antalet kontrollörer nedskrota pris-     fälliga priskontrollörer må konstateras, att i
26144:        kontrollsystemet?                           enlighet med ett av handels- och industrimi-
26145:                                                    nisteriet avgivet beslut skall de tillfälliga pris-
26146:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        kontrollörer, vilkas förordnande skulle ha ut-
26147: anföra följande:                                   gått den 31 december 1976, alltjämt handha
26148:                                                    sin uppgift efter början av året 1977.
26149:      Helsingfors den 6 januari 1977.
26150: 
26151: 
26152:                                                                              Minister C. G. Aminoff
26153:                                                1976 vp.
26154: 
26155: Kirjallinen kysymys n:o 351.
26156: 
26157: 
26158: 
26159: 
26160:                                   J. Mäkelä ym.: Ammattikouluissa työnopetuksen tueksi palkat-
26161:                                        tujen ammattimiesten palkkausmenojen saattamisesta valtion-
26162:                                        osuuteen oikeuttaviksi.
26163: 
26164: 
26165:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26166: 
26167:    Maassamme annettavan ammattikoulutuksen                 - Oppilaiden ikä, 15-17 vuotta, aiheuttaa
26168: laajetessa ja kehittyessä on käynyt yhä ilmei-         omat pulmansa. Pitkäjännitteisyyden puute op-
26169: semmäksi, että ainakin yleisten ammattikoulu-          pimistapahtumassa ja vallankin työnopetukses-
26170: jen kohdalla työnopetukselle nykyisin asetetta-        sa vaikeuttaa opetustavoitteiden saavuttamista.
26171: vat vaatimukset edellyttävät entistä useammin .            ~ Tilanne on erityisen ongelmallinen niillä
26172: menettelyä, jan!ka: puitteissa työnopetuksen/          ammattikoulujen osastoilla, jotka suorittavat
26173: opetta:jan tukena käytetään ammattinsa hyvin            tilaustöitä koulun ulkopuolella, usein urakka-
26174: hallitsevaa ammattimiestä. Näiden ammattimies-         luontaisesti ( esim. sähkö-, putki- tai rakennus-
26175: ten palkikaUJs i!JitäisFsaattaa valtionavun piiriin.   työt). Tällöin ammattimies on suorastaan vält-
26176:    Ammattimiehiä tarvitaan yleisten ammatti-            tämätön, jotta sekä työn laatutaso että oppi-
26177: koulujen työnopetuksessa lähinnä seuraavista           laiden työturvallisuus voidaan taata.
26178: syistä:                                                    Lähinnä edellä luetellut tekijät ovat aiheut-
26179:    - Opetettavan ryhmän koko on useasti opit-          taneet sen, että yleiset ammattikoulut ovat ryh-
26180: tavaan työnsuoritukseen tai tehtävään nähden           tyneet palkkaamaan ammattimiehiä koulujensa
26181: suuri, ellei liiankin suuri, mistä opetuksen teho      osastoille     työnopetuksen/opettajien    tueksi.
26182: kärsii. Yleisesti yhdellä työnopettajalla on 16        Oulun ympäristössä suoritettu tiedustelu antoi
26183: oppilasta. Tällä hetkellä ammattikoulutustoi-          tulokseksi sen, että tällaisia ammattimiehiä on
26184: minnan lisäämisen seurauksena ja säästämis-            Raahen ammattikoulussa 1, Haapaveden am-
26185: pyrkimykset huomioon ottaen oppilasmäärä on            mattikoulussa 2, Haukiputaan ammattikoulussa
26186: monasti jopa 18.                                       2, Oulun ammattikoulussa 11 ja Pohjois-Poh-
26187:    - Varsin monilla koulutusaloilla on tapa-           janmaan keskusammattikoulussa 2.
26188: turmavaara erittäin suuri, kuten esimerkiksi               Kun valtion omissa ammattioppilaitoksissa,
26189: metalli-, kone-, sähkö- ja rakennusosastoilla.         keskusammattikouluissa, on todettu välttämät-
26190:    - Työsuojelua koskevat määräykset ovat              tömäksi palkata ammattimiehiä opetusosastojen
26191: tiukentuneet myös ammattikoulutuksen kohdal-           käyttöön, ei voida pitää kohtuullisena sitä, että
26192: la, mikä sinänsä on oikein ja hyvä asia, mutta         kunnat ja kuntainliitot vastaavassa tilanteessa
26193: edellyttää luonnollisesti tehostettua valvontaa        eivät saa palkkaukseen lainkaan valtionapua.
26194: ja huolenpitoa opettajan taholta.                      Laki ammattioppilaitoksista ( 184/58) tai val-
26195:    - Sähköturvallisuusmääräykset ovat tiuken-          tionosuuslaki (1 07 5/7 5) eivät estä kyseessä
26196: tuneet, joten opettajan vastuu valvonnasta on          olevien ammattimiesten palkkauksen hyväksy-
26197: lisääntynyt.                                           mistä valtionavun piiriin. Nykyaikaisen ammat-
26198:    - Ulkopuolisten tilaustöiden vastaanotto,           tikoulutuksen kannalta on täysin selvää, että
26199: suoritus, osien ja raaka-aineiden tilaus sekä          työnopetuksen tukena käytettävien ammatti-
26200: yleensäkin asiakaspalvelua vaativat tehtävät vie-      miesten paikkaaminen kuuluu "muihin tarpeel-
26201: vät merkittävän osan työnopettajan varsinaises-        lisiksi katsottuihin toimiin" (asetus 3/59
26202:  ta opetusajasta.                                      § 14).
26203:     - Opetettavat asiat ovat lisääntyneet ja               Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
26204: monipuolistuneet, joten työnopetukseen tarkoi-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
26205: tettu aika pitäisi voida käyttää nimenomaisesti        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
26206: opetukseen.                                            si kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
26207: 0877000263
26208: 2                                            1976 vp.
26209: 
26210:            Onko Hallitus tietoinen sllta, että           kaukseen lainkaan valtionapua, ja jos
26211:         valtion keskusammattikouluissa on to-            on,
26212:         dettu välttämättömäksi palkata ammatti-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26213:         miehiä opetusosastojen käyttöön työn-            ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja am-
26214:         opetuksen tueksi ja että kuntien ja              mattikouluissa työnopetuksen tueksi
26215:         kuntainliittojen ammattikouluissa on             palkattujen ammattimiesten palkkauksen
26216:         jouduttu niin ikään palkkaamaan vas-             saattamiseksi  valtionosuusjärjestelmän
26217:         taavia ammattimiehiä saamatta palk-              piiriin?
26218:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1976.
26219: 
26220:          Jouko Mäkelä                 Riitta Järvisalo-Kanerva     Matti Luttinen
26221:          Bror LiUqvist                Tellervo Koivisto            Juhani Surakka
26222:          Sinikka Luja-Vepsä           Kaisa Raatikainen            Matti Kuusio
26223:          Pirkko Aro                   Jorma Rantala                Sven-Erik Järvinen
26224:          Uljas Mäkelä                 Peter Muurman                Jermu Laine
26225:          Lyyli Aalto                  Aimo Ajo                     Matti Puhakka
26226:          Arvo Ahonen                  Erkki Liikanen               Olli Helminen
26227:          Meeri Kalavainen             Maija Rajantie               Pertti Paasio
26228:          Uki Voutilainen              Veikko Pajunen               Jouko Tuovinen
26229:          Väinö Turunen                Lasse Lehtinen               Paula Eenilä
26230:          Salme Myyryläinen            Seppo Tikka                  Markus Aaltonen
26231:          Eino Loikkanen               Helge Siren                  Matti Ahde
26232:                                                N:o 351                                                  3
26233: 
26234: 
26235: 
26236: 
26237:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
26238: 
26239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palkattu työsopimussuhteisia ammattimiehiä en-
26240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sisijaisesti oppilaitosten suorittamia vaativia ti-
26241: olette kirjeellänne 8 päivänä joulukuuta 1976        laustöitä varten.
26242: n:o 1692 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           Valtion oppilaitoksissa tarkoitettujen henki-
26243: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja ]. Mä-      löiden palkkaus suoritetaan valtion varoista,
26244: kelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 351:            mutta palautetaan tilaustyön hintana tulomo-
26245:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        mentille, joka ei ole oppilaitosten käytettävissä.
26246:        valtion keskusammattikouluissa on to-         Eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion-
26247:        dettu välttämättömäksi palkata ammatti-       osuuksista ja valtionosuuksista ja -avustuksista
26248:        miehiä opetusosastojen käyttöön työn-         sekä korkotukilainoista annetun lain (1 07 5/
26249:        opetuksen tueksi ja että kuntien ja           75) 8 §:n mukaan muiden kuin valtion omis-
26250:        kuntainliittojen ammattikouluissa on          tamien ammattikoulujen työtoiminnan tuloja
26251:        jouduttu niin ikään palkkaamaan vas-          ei oteta huomioon vähennyksenä valtionosuutta
26252:        taavia ammattimiehiä saamatta palk-           määriteltäessä. Tämän takia tuotannollisesta
26253:        kaukseen lainkaan valtionapua, ja jos         työtoiminnasta aiheutuvat erityiset menot eivät
26254:        on,                                           kuulu valtionosuuteen oikeuttaviin kustannuk-
26255:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siin. Oppilaitosten tulee ottaa tarkoitettujen
26256:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja am-         ammattimiesten palkat huomioon tilaustöiden
26257:        mattikouluissa työnopetuksen tueksi           hinnoittelussa.
26258:        palkattujen ammattimiesten palkkauksen            Erittäin vaikean taloudellisen tilanteen takia
26259:        saattamiseksi   valtionosuusjärjestelmän      ja siksi, että ammattikoulujen työnopetuksen
26260:        piiriin?                                      sisältö ja järjestelyt joudutaan käynnissä olevan
26261:                                                      keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä ar-
26262:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vioimaan uudelleen, hallitus katsoo, ettei tällä
26263: vasti seuraavaa:                                     hetkellä ole aihetta tarkoitetulta osin muuttaa
26264:                                                      valtionapulainsäädäntöä.
26265:    Hallitus on tietoinen siitä, että valtion, kun-
26266: tien ja kuntainliittojen ammattikouluissa on
26267:   Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1977.
26268: 
26269:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
26270: 4                                            1976 vp.
26271: 
26272: 
26273: 
26274: 
26275:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26276: 
26277:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     yrkesskolor har anställt yrkesmän i arbetsav-
26278: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    talsförhållande, i första hand för krävande be-
26279: nr 1692 av den 8 december 1976 till veder-       ställningsarbeten som utförs vid läroanstalterna.
26280: börande medlem av statsrådet för avgivande av        I statens läroanstalter erläggs avlöningen till
26281: svar översänt följande av riksdagsman J. ·Mä-    de här ~vsedda personeroa ur statens medel,
26282: kelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 351:        men restltueras som pris för beställningsarbete
26283:           Är Regeringen medveten om, att man     till ett inkomstmoment, som inte står tillläro-
26284:        vid statens centralyrkesskolor har kons-  anstalternas    förfogande. Enligt 8 § lagen om
26285:        taterat det vara nödvändigt att för un- statsandelar och -understöd samt räntestödslån
26286:        dervisningsavdelningarnas behov anställa åt vissa läroanstalter (1075 /75 j räknas in-
26287:        yrkesmän som stöd för arbetsunder- komsterna av arbetsverksamhet vid andra än
26288:        visningen, och att man i yrkesskolor som av staten ägda yrkesskolor ej såsom i!vdrag vid
26289:        innehas av kommuner och kommunal fastställande av statsandel. Av denna orsak hör
26290:        förbund likaså har varit tvungen att de särskilda utgifter som föranleds av produk-
26291:        anställa motsvarande yrkesmän utan att tiv arbetsverksamhet inte till de kostnader som
26292:        få något som helst statsbidrag för av- berättigar. till statsandel. Läroanstalterna bör
26293:        löningen, och om så är fallet,            beakta de här avsedda yrkesmännens löner vid
26294:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- prissättningen av beställningsarbeten.
26295:        ta för att korrigera detta missförhållan-     Till följd av den synnerligen svåra ekonomis-
26296:        de och för att avlöningen till de yrkes-  ka   situationen och emedan man i samband med
26297:        män, som i yrkesskolorna har anställts den pågående reformen av utbildningen på
26298:        som stöd för arbetsundervisningen, skall- mellanstadiet måste omvärdera innehållet och
26299:        innefattas i statsbidragssystemet?        arrangemangen i fråga om arbetsundervisningen
26300:                                                  i yrkesskolorna, anser regeringen, att det för
26301:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- närvarande inte finns någon orsak att på de
26302: samt anföra följande:                            punkter som avses ändra lagstiftningen om
26303:                                                  statsbidrag.
26304:    Regeringen är medveten om, att man i sta-
26305: tens, kommunernas och kommunalförbundens
26306:     Helsingfors den 7 januari 1977.
26307: 
26308:                                                         Undervisningsminister Mariatta Väänänen
26309:                                              1976 vp.
26310: 
26311: Kirjallinen kysymys n:o 352.
26312: 
26313: 
26314: 
26315: 
26316:                                  U. Mäkelä ym.: Sairausvakuutuslain mukaiseen päivätahoon liit-
26317:                                     tyv~en epäkohtien korjaamisesta.
26318: 
26319: 
26320: 
26321:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26322: 
26323:    Sairausvakuutuslain epäkohtana on, että päi-     oteta huomioon sitä työtuilojen osaa, joka ylit.
26324: väraha on edelleenkin toissijainen korvaus mui-     tää 25 500 markkaa vuodessa. Kun tätä määrää
26325: den lakien mukaisiin !korvauksiin nähden, vaik-     ei ole korotettu vuoden 1971 jälkeen,· ylittävät
26326: ka sen ens~sijaiseksi saattamiseen on useaan        työtulot yhä useammassa tapauksessa main1tun
26327: otteeseen eduskunnankin taholta kiinnitetty         markkamäärän. Tällainen tilanne ei vastaa lain
26328: huomiota. Päivärahan toissijaisuudesta johtuu       tarkoitusta, koska päivärahan tarkoituksena on
26329: korvauksien viivästymistä, koska kansaneläke-       työkyvyttömyydestä aiheutuvien ansionmenetys-
26330: laitoksen paika:llistoimiston on jokaisessa ta-     ten korvaaminen. Päivärahan pienin määrä,
26331: pauksessa selvitettävä, onko va:kuutetulla oikeus   joka tällä hetkellä on 15 markkaa päivää kohti,
26332: korvauik:seen myös jonik:in muun lain, esim.        on niin .i!kään jäänyt däJkeen ansiotason kehi-
26333: tapaturma- tai liikennevakuutuslain taikka eri      tyksestä.
26334: työelwkelakien perusteella. Kun sairausvakuutus-       Edellä olevaan vhltaten es1tämme valtiopäivä-
26335: laki on yleinen koko kansaa koskeva järjestelmä,    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
26336: aiheutuu tästä selv1ttelystä kohtuutonta työn       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26337: lisäystä ja vakuutettujen kannalta on epäkoh-       seuraavan kysymyksen:
26338: tana v1elä se, että he joutuvat hakemaan kor-
26339: vauksia useasta eri laitokses,ta. Edelleen on                 Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-
26340: kuntoutustoimenpiteiden yhteen niveltäminen                tuslain päivärahaan liittyvistä epäkoh-
26341: päivärahaan ja murhin sosiaalivakuutusetuuksiin            dista, ja
26342: nähden tällä hetkeHä puutteellisesti järjestetty.             mihin toimenp1teisiin Hallitus aikoo
26343:    Sairausvakuutuben päivärahaa laskettaessa ei            ryhtyä asian pikaiseksi korjaamiseksi?
26344:      Helsingis1sä 8 päivänä joulukuuta 1976.
26345: 
26346:          Uljas Mäkelä                  Antti Pohjonen                 Matti Kuusio
26347:          Sinikka Luja-Vepsä            Jru:ma Rantala                 Matti Puhakka
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 0877000296
26353: 2                                              1976 vp.
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 
26358:                          E d u s k u n 111 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26359: 
26360:    Va!ltiopäiväjäri'estyiksen 37 §:n 1 momentissa     sektordlla. Samaan aiikaoo pyritään sdv1ttämään
26361: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisuudet edehlä käsiteltyjen sosiaaliva-
26362: olette 8 päivänä jouJukuuta 197 6 päiväJtyn           kuutusetuuksien saattamiseksi keskenään vero-
26363: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvostoo          tuksessa samanarvoiseen asemaan vaikuutettujen
26364: asiooomaisetl.le j.äs·enelle jäljennöksen kansan-     etuja kuitenkaan vaarantamatta. Näiden selvi-
26365: edustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta            tysten valmistuttua näyttä~si ensisijaisuuskysy-
26366: kirjallises'ta kysymyksestä n:o 352:                  myksen ratkaisu olevan verraven yksmkertai-
26367:                                                       ses:ti toteutettav.iJ~sa.
26368:           Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-          KuntoutuSitoiminnan !kokonaisuudistuksesta
26369:        tu!Slain päivärahaml liittyvistä epäkoh·       on sosiaali- ja terveystninisteriössä valmistu:nut
26370:        dista,, ja                                     selvitys, joka tähtää kuntoutuspalvelujen ja
26371:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuntoutusajan toimeentuloturvaa toteuttavien
26372:        ryhtyä asian piikaiseksi korjaamiseksi?        toim1ntojen koordinoi:ntiin. Selvitys käsittää toi-
26373:                                                       saalta ·terveydenhoitoviranomaisten ja toisaa1ta
26374:     Vastauksena: ikysymykseen es1tän koonioitta-      sosiaalivakuutusta sekä muita soslaalipa1velu}a
26375: vasti seuraavaa:                                      toteuttavien [aitosten ja työvoimaviranomaisten
26376:    Kysymystä sairausvakuutuslain mukaisen päi-        tJehtävkn koordinoiooln. Ministeriön selvitys
26377: värahan saattamisesta ensisijaiseksi korvauksek-      on toim~tettu asianomaisven laitosten käsiteLtä-
26378: si on tutkittu kansaneläkeJ.a~toksen ja asian-        väksi ja tarkoitus on aJoittaa lähitulevaisuudessa
26379: omaisten muiden sosiaaliva:kuutus:laitosten väli-     neuvottelut kokooailsuudistuiks:en toteuttamisek-
26380: siss.ä työryhmissä. Näiden esittämien teknisten       si. Tässä yhteydessä tulee harkittavaksi myös
26381: raukaisujen pohjalta on sosiaali- ja terveysmi-       kuntoutusajan toimeentuloturvan ja muiden
26382: nisteriössä parhaillaan selviteltävänä muutosten      mahdollisten erityiskustannusten korvaaminen
26383: to1meenpanomahdollisuudet. Selvityksessä on           sekä edehleen kysymys kuntoutuksen avulla saa-
26384: käynyt ilmi, ettei tapaturma- ja liikennevakuu-       vutletun ansiokyvyn sekä eläkkeiden j,a sosiaali-
26385: tuskorvausten osa1ta ensisijaisuuden toteutta·        vakuutuksen muiden toimeentuloetuuksien
26386: miselle ole mtkaisevi:a esteitä. Sen sijaan vero-:    yhteensovittamisesta muun muassa sairausva-
26387: vapaan sairausvakuutuskorvauksen muodostami-          kuutusjärjestelmän osalta. Koska kuntoutustoi-
26388: nen ensisijaiseksi korvaukseksi veronalaiseen         mitrman kehittämises,sä on otettava lähtökoh-
26389: työ- tai virkaeläkkeeseen nähden sisältää vielä       daksi kuntoutustoiminta kokonaisuutena, ei täs-
26390: ravkaisematta olevia ongelmia. Julkisen sekto-        sä v~aiheessa ole mahdollisuuksia irrottaa sai-
26391: rin eläkejärjestelmät olivat jääneet kokonaan         rausvakuutuslain mukaisen päivärahan osalta
26392: edehlämainittujen teknisten selvitysten ulkopuo-      tehtävää ratkaisua muus:ta kokonaisuudesta eril-
26393: lell:e. Kun sosiaali- ja terv·eysministeriön sel-     leen.
26394: vitysten mukaan juuri virkamieseläkkeiden osal-          Sosiaali- ja terveysministeriössä oo parhail-
26395: ta ensisijaisuuden toteuttamisessa kohdattaneen       laan käsit.eltävänä myös kansaneläkelaitoksen
26396: suurimmat va1keudet, ministeriön taholta on           tekemä esitys sairausvakuutuslain 76 §:n muut-
26397: mu&lle osapuolhlle esitetty, että nämä, siis kan-     tamiseksi siten, että valtioneuvostolle annettai-
26398: saneläkelaitos, va1tiovarainministeriö ja kunnal-     siin oikeus korottaa päivärahaan oi!keuttavan
26399: linen eläkelaitos ryhtyisivät kiireesti ensisijai-    työtulon ylärajaa maan yleistä palkkatason nou-
26400: suuskvsymystä selvittämään, jotta työ tällä           sua vastaavasti eli samalla tavoin kuin vähim-
26401: alueella s:aatettaisiin samaoo valmisteluvaihee-      mäispäivärahaan o~keuttavaa alarajaakin. Kysy-
26402: seen kuin muilJ.a eläke- ja sosiaalivakuutuksen       mystä selvitettäessä on kuitenkin käynyt ilmi,
26403:                                              N:o 352                                             3
26404: 
26405: että isaimusvakuutuks.en päiväraha nykyisellään     sen yhteydessä mmttu verotusongelma selvi-
26406: verovapaana antaa suuremman edun edellä mai-        tetääin. Kansaneläkelaitos on työtulon ylärajan
26407: nitun tuloalueen yläpäässä kuin sen alapäässä.      korotusehdotuksen yhteydessä ehdottanut, että
26408: Tulorajan korottammen saattaiJsi johtaa jopa        päivärahan vähimmäismäärä koro!letaalll 20 mar-
26409: siihen, että tällä alueeLla tulo sairausaikana      kaksi ja siihen oikeuttavan työtulon alaraja
26410: nousisi suuremmaksi kuin ansiotyön aikana.          13 400 markaksi. Tämä uudistus on tarkoitus
26411: Näin ollen tämänkin kysymyksen ratkaisemi-          panna toimeen niin pian kuin siihen on talou-
26412: nen edellyttää, että edellä ensisijaisuuskysymyk-   dell1set eddlytyikset olemasrsl!'.
26413:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1977.
26414: 
26415: 
26416:                                                                     Milllisteri Orvokki Kangas
26417: 4                                                1976 vp.
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                              T i U R i ik s d a g e n ·s H e r r T a [ m a n.
26423: 
26424:    I det syEte 37 § 1 mom. dksdagsordnmgen              bötja utreda frågan om pr1mär- ersättning, tför
26425: anger har Ni, Herr- T ahnan, med Eder skrivelse         att arbetet på detta område slru11e kU111tla
26426: arv den 8 derember 197 6 tili vederbörande              bringas tilJ. samma utredningsskede som i de
26427: medlem av statsrådet översänt en avskrift arv           övriga pensions- och socia~lfötsäikringssektorerna.
26428: ett av riksdagsman Uljas Mäkelä m.H. under-             Samtidigt .sträVIa:r man .tili att utreda möN1g-
26429: tecknat skriftligt spörsmål nr 352 av följande          heterna att bringa ovan behoodlade socialför-
26430: lydelse:                                                säkringsförmåner i Hkvärdig inbördes stäillning
26431:                                                         vid beskattningen, dook utan att äventyra de
26432:            Är Regeringen medveten om de brist-          fötsäkrades förmåner. Ettet att dessa utred-
26433:         fä!IDgheter som vidtlåder dagpenni:ngen         ningar färdigstälJ:t:s förefaJler det som om
26434:         eruigt s~ukfö1:säkringslagen, och               lösningen arv frågan om att göra ers.ättningen
26435:            villka åtgärder ämna:r Regeringen vid-       tillil primär vore enikel att förverkliga.
26436:         taga för aJtt i brådsikande o11dning korri-          Vid social- och hälsovårdsministeriet har
26437:         gera saken?                                     fär.digstälhlts en utredning angående en helhets-
26438:                                                         revision av rehabi:literingsverksamheten, viiken
26439:     Såsom S\na:t på detta spörsmål får jag vörd-        går ut på en koordinering av de funktioner
26440: samt anföra fö~ande:                                    som crealiserar 11ehabitliterilngsservice och ut-
26441:     Frågan om atJt göra dagpenningen enligt             komstskyddet under :rehabitliterings.tiden. Ut-
26442: sjukffusäkringslagen tiJLl pritmär ersättning ha:r      redningen omfattar en koordmering av å ena
26443: UJndetsökts i arbetsgrupper som bildats mel:loo         sidan de uppgiEter som socialförsäkringen s·amt
26444: folkpensionsanstatl:ten och andra behöriga social-      a:nsta1ter, som förve1.1kl1gar altlnan socialservice,
26445: försälkringsoostalter. På basen av de teknisika         och arbetsikraftJsmyndigheterna ombesörjer. Mi-
26446: lösningar som dessa framlagt föreligger för             niisteriets utvedning har tillstäl:lts de behöriga
26447: närva:rande en utredning vid social- och hälso-         inrättningarna för behandling och avsikten är
26448: vårdsminilsteriet angående möjligheteroa att            aH i en nära framtid på:börja underhandllngar
26449: verkstäilla ändringarna. Vid utredningen har            om förverkligandet av en helhetsrevision. I
26450: framgått, att det inte förefinns något avgörande        detta sammanhang uppkommer även utkoms,t-
26451: hinder för att göm oilyciksfailils- och trafikffu-      skyddet under tehabilheriltl.gstiden och ersättan-
26452: säkringsersättningaJrna ,thll pritmära ersättJningar.   det av andra evemuehla specialikostnader till
26453: Däremot erbjuder den slmttefria sjuikförsäik-           prövning, samt vidare frågan om den förvärvs-
26454: :ri:ngsersättningens ombitldning ti11 pritmär er-       förmåga, som uppnåtts med hjälp av rehabi!li-
26455: sättning beträffande avbets- e1ler tjänstepen-          teringen, s.amt koordinedngen av pensioner och
26456: sionen, som är besikattniJngsba:r, många problem.       andra utkomstförmåner inom socialförsäkrilngen
26457: Den offentliga sektorns poosionssystem blev             bland annat beträffande sjuikförsäkringssyste-
26458: helt utanför ovannämnda rtekniska utredningar.          met. Eftersom utgångspunikten vid utvecklandet
26459: Då enligt soci:al- och hälsovårdsministeriets ut-       arv rehabiliteringsverksamheten bör utgöra reha-
26460: redninga:r de ,största svårigheteroa just torde         bilkerilngsverks,amheten i sin helhet, finns det
26461: hänföra s~g tili förverkdigandet av primärer-           inte i detta skede möjligheter att från den
26462: sättningama beträffand~ tjänstemannapensioner-          övriga helheten arvsikitlja det avgörande som
26463: na, har man från ministeriets sida förelagt             s:kall träffas om dagpenningen enllgt s'jukför-
26464: de andra pal."t~erna att dessa, således folkpen-        säkringslagen.
26465: sionsanstalten, finansministeriet och den kom-               Vid social- och häl:sovå:rdsmirusteriet be-
26466: munail.a pensionsaostalten, SlkyndsaJmt må:tte          handla:s för närvarande även ett förslag till
26467:                                              N:o .352                                             5
26468: 
26469: änddng av 76 § sjukförsä:kritngslagen så, att       under sjuWomstiden i denna sektor sarulle stiga
26470: stats:rådet ~uJJe berättigas att höja den övre      ti1l ett större belopp än under förvärvstiden.
26471: .inkomstgräntsen som berättigar tili dagpenn.ing    Sålunda förutsätter avgömndet även av denna
26472: så, att den skul:le motsvara den a.Hmänna löne-     fråga, att beskattmingsprob1emet, som nämnts
26473: nivån i landet, eller med andra ord på samma        i samband med frågan om primär e.tsättning,
26474: sätt som den nedre gränsen för inkomst som          UJtredes. Folkpensionsansta1ten har i sambarul
26475: berättiga1" till minim.idagpenningen. Vid be-       med förs:laget om förhöjning av övre gränsen
26476: hmdlingen av ärendet har det likväl framgått        föreslagit, att micimibeloppet för dagpeooingen
26477: att dagpenningen enligt sjukförsä:kringen, som      höjes till 20 mark och att nedre gränsen för
26478: är skattefri, för tillfället ger en större förmån   därilll berättigande arbetsinkomst tiJJl 1.3 400
26479: i övre delen av ova:nnämnda illlkomstsektor än      ma1"k. Denna revision är avsedd att träda i
26480: i den nedre. Förhöjningen av inkomstgränsen         kraft så fort ekonomisb förutsättning:ar härför
26481: skuMe kans.ke t.o.m. leda till att inkomsten        förefioos.
26482:      He1singfom den 10 jaooari 1977.
26483: 
26484: 
26485:                                                                     Minister Orvokki Kangas
26486:                                               1~76:'9l).
26487: 
26488: Kirjallinen kysymys n:o 353.
26489: 
26490: 
26491: 
26492: 
26493:                                   Salolainen: Maamme· susikannan turvaamiseSta.
26494: 
26495: 
26496:                          E d u sk u n n an H e r r   a P u h e m i e h e 11 e.
26497:    Viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet,      hen, paljonko koiria menehtyy autoie~l alle joka
26498: ~ttä  maassamme on päästetty valloilleen hilli-      päivä.                         ·
26499: tön susihysteria, joka valitettavasti on johtanut       Viranomaisten tulisi tietää, että kansalaisten
26500: viranomaisten toimesta aivan liian kevein pe-        suuri enemmistö ei ole suinkaan katsonut suo-
26501: rustein myönnettyihin susien kaatolupiin.        ·   peasti viime päivien toimia susikannan tuhoa-
26502: · Kuvaavaa tilanteelle on, että valtakunnan          miseksi sukupuuttoon maastamme. Harvat su-
26503: virallinen mainontakin, ns. energiansäästömai-       temme asuvat itärajan molemmin puolin sijait-
26504: nonta, on valjastettu peitetyn susihysterian pal-    sevilla alueilla ja ovat siis maassamme. monessa
26505: velukseen. "Hirvittävä energiahukka karvaisen        tapauksessa vain vierailijoita.            .
26506: kavalana uhkaa suomalaista yhteiskuntaa!"               Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
26507:    Asia on oikea, symboliikka väärä.                 päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
26508:    Jossain määrin on vielä ymmärrettävää, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26509: poronhoitoalueella on vaadittu susien vähentä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26510: mistä, mutta täysin käsittämätöntä on, että
26511: Pohjois-Karjalassa susilta halutaan kieltää jo                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26512: hirvienkin käyttäminen ravintona. Jokunen koi-                ryhtyä aiheettoman susihysterian lopet-
26513: ra siellä täällä on mennyt suden suuhun, mutta                tamiseksi ja maamme viimeisten susien
26514: määriä ei voi millään tavoin edes verrata sii-                suojelemiseksi?               ·
26515:        Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1976.
26516: 
26517: 
26518:                                           Pertti Salolainen
26519: 
26520: 
26521: 
26522: 
26523: 087700043M
26524: 2
26525: 
26526: 
26527: 
26528: 
26529:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26530: 
26531:    Valtiopäiväjärjestykstn )7 S:n 1 momentissa      petoyksilöiden tappamiseksi. Luvan nojalla ta-
26532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pettiin yhteensä kuusi sutta ja kaksi ahmaa.
26533: olette joulukuun 9 päivänä 1976 päivätyn kir-       Lupia poronhoitoalueen eteläpuolella esiintynei-
26534: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    den susien tappamiseksi ei, lukuisista anomuk-
26535: omaiselle jäsenelle jäljertfiöksen kansanedustaja   sistä huöllmattä, annettu.
26536: Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Kuluvana talvikautena on poronhoitoalueena
26537: mykse~tlt h:t> l5):                                 olevien ~töjen määrän sekä niiden aiheutta-
26538:                                                     mien . vahihkolen seutaä.tbista varten 11setettu
26539:             Mihin toinienpitei!5iirt Hallitus aikoo uudelleen toimikunta. Tämän toimikttilllan esi-
26540:         eyhtylt aiheettoman ~usihysteriart lo)?et· tyksestä on myöskin poliisin johdolla tapahtu-
26541:         tl:l1iliseksi ja mMrtune viitneisten susien vaa rhOöttorikelkan käyttöä susien vähefitämi-
26542:         suojelemiseksi?                             sessä jatkettu. Pyynti on tällöin rajoitettu nii-
26543:                                                     hin yksilöihin, joiden tappamista mainittu toi-
26544:    Vast!mkseM kysymykseen e!litän kunnioitta- mikunta on sekä vahinko· että luOtlhonsuojelu-
26545: vasti seuraavaa:                                    fiäkökohclat huomioonottaen pitänyt tatkoituk-
26546: c ·Susi rauhoitettiin suden rauhoittamisesta an- senmukaisenå, Toistaiseksi on moottorikeikkaa
26547: netulla asetuksella (749/73) vuonna 1973 apuna käyttäen tapettu kuusi sutta. Kuluvana
26548: koko maassa poronhoitoaluetta lukuunottamat- talvikautena ön susien määrä myöskin poron-
26549: ta vuoden 1977 loppuun. Asetuksen mukaan hoitoalueen eteläpuolella, erityisesti Pöhjois-
26550: saadaan susi eräissä poikkeustapauksissa kuiten- Katjalassa Hsääntynyt siinä määrifl, että maa-
26551: ldri vahinkojen estämiseksi tappaa, minkä li- ja metsätalousministeriö on vähinkoien estämi·
26552: saksi maa-. ja filetsätalousministeriö voi myön- seksi pitänyt tatpeellis,ena susien vähentämistä.
26553: taä rauhoituksesta poikkeuksia, mikäli susi on Tätä varten on Pohjois-Karjalassa oleville eräU~
26554: jollakin paikkakunnalla liiallisesti lisääntynyt Ie metsästysseuroille myönnetty lupa yhteensä
26555: tai osoittautunut erityisen vahingolliseksi.        kahdeksan suden tappamiseksi. Toistaiseksi ei
26556:    Vaikka sutta edellä olevan mukaan saadaan näistä ole yhtään sutta saatu. Maan muissa
26557: poronhoitoalueena metsästää normaalein met- osissa esiintyneiden susien tappamiseksi ei lu-
26558: sästyslaissa ja sen nojalla annetussa metsästys- pia ole myönnetty.
26559: asetuksessa sallituin keinoin, ovat susien määrä       Edellä selostettujen toimenpiteiden tarkoi-
26560: sekä niiden porotaloudelle aiheuttamat vahin- tuksena on sella1sen susikannan säilyttäminen
26561: got viime vuosien aikana selvästi lisääntyneet. maassamme, joka on elinkykyinen mutta siinä
26562: Tämän johdosta maa- ja metsätalousministeriö määrin harva, etteivät sen aiheuttamat haitat
26563: asetti vuoden 1975 lopulla toimikunnan seuraa- muodostu kohtuuttomiksi millekään väestöryh-
26564: maan petokantojen sekä niiden aiheuttamien mälle. Koska tällaisen kannan säilyttäminen
26565: vahinkojen kehittymistä poronhoitoalueena se- edellyttää sekä suojelutoimenpiteiden jatkamis-
26566: kä lisäksi harkitsemaan, tulisiko petojen pyyn- ta että toisaalta huomattavaa vahinkoa aiheutta-
26567: nissä käyttää poikkeuksellisia pyyntimenetelmiä vien tai muutoin liiallisten yksilöiden poista-
26568: vahinkojen vähentämiseksi. Tämän toimikun- mista, on suden metsästystä tarkoitus myös
26569: nan, johon kuuluivat poliisin, porotalouden, vastaisuudessa säädellä lupamenettelyn avulla.
26570: tutkimuksen, riistanhoidon sekä ympäristönsuo- .       Susihysteria, jota susien vähentämistoimen-
26571: jelun edustajat, esityksestä maa- ja metsätalous- piteisiin on mainittu liittyneen, on uutisten
26572: ministeriö antoi kokeilutarkoituksessa luvan puutteessa olevien sensaatiolehtien liioittelua,
26573: käyttää moottorikeikkaa poliisin johdolla eräi- eikä sitä käytännössä ole esiintynyt.
26574: den erityis,en vahingollisiksi osoittautuneiden
26575:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1977.
26576: 
26577:                                             Maa- ja metsätalousministeri        Johannes Virolainen
26578:                                                                                                       ,:.i
26579:                                               N:o 353                                               3
26580: 
26581: 
26582: 
26583: 
26584:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26585: 
26586:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         detta tillstånd dödades sammanlagt sex vargar
26587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            och två järvar. Många framställningar tili trots
26588: velse av den 9 december 1976 tili vederböran-        beviljades inte tilistånd att döda vargar, som
26589: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         uppträtt söder om renskötselområdet.
26590: följande av riksdagsman Salolainen ställda              Under innevarande vinterperiod har åter en
26591: skriftliga spörsmål nr 353:                          kommission tillsatts för att följa med antalet
26592:                                                      :rovdjur som uppträder inom renskötselområdet
26593:           VUka åtgärder avser Regeringen vidta       och de skador som dessa föranleder. På fram-
26594:        för att få slut på den omotiverade hys-       ställning av denna kommission har också fort-
26595:        terin i fråga om vargen samt tili skydd       satt tillstånd beviljats tili användningen av mo-
26596:        av de sista vargarna i vårt land?             torsläde vid vargjakt under polisbefäl. Fångsten
26597:                                                      har härvid inskränkts tili att gälla de individ,
26598:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           vars dödande nämnda kommission ansett vara
26599: anföra följande:                                     ändamålsenligt med beaktande av skadegörelse
26600:    Vargen fridlystes år 1973 medels förord-          och naturvårdssynpunkter. Tilisvidare har sex
26601: ningen om fredning av varg (749/73) i hela           vargar dödats vid jakt med hjälp av motor-
26602: landet med undantag av renskötselområdet tili        kälke. Under innevarande vinter har antalet
26603: utgången av år 1977. Enligt förordningen får         vargar också söder om renskötselområdet, och
26604: vargen dock i vissa undantagsfall dödas i syfte      speciellt i norra Karelen, öka:t i så hög grad,
26605: att förebygga skador, och dessutom kan jord-         att jord- och skogsbruksminfisteriet ansett det
26606: och skogsbruksministeriet medge undantag             vara behövligt att minska antalet vargar i syfte
26607: från fredningen ifall vargen på någon ort            att minska skadegörelsen. I detta syfte har
26608: förökats alltför kraftigt eller visat sig särskilt   några jaktvårdsföreningar i norra Karelen he-
26609: skadlig.                                             viljats tilistånd att döda sammanlagt åtta var-
26610:    Fastän vargen enligt det ovan anförda får         gar. Tilisvidare har ingen enda av dessa ned-
26611: jagas på vanligt sätt med de medel, som är           lagts. Tilistånd har inte beviljats att döda de
26612: tillåtna i jaktlagen och i den med stöd av den-      vargar, som uppträtt i andra delar a:v landet.
26613: na utfärdade jaktförordningen, har antalet var-         Avsikten med de ovan beskrivna åtgärdema
26614: gar och de skador som dessa åstadkommit              är att uppehålla ett sådant bestånd av varg i
26615: klart ökat under de senaste åren. Av denna           vårt land, som är livskraftigt men ändå såpass
26616: anledning tillsatte jord- och skogsbruksminis-       glest, att de skador som åstadkommes inte blir
26617: teriet i slutet av år 1975 en kommission för         oskäliga för någon befolkningsgrupp. Emedan
26618: att följa med utvecklingen av rovdjursbestån-        bibehållandet av en sådan stam förutsätter
26619: den och de skador som dessa åstadkommer              både att skyddsbestämmelsema vidmaktshålles
26620: inom renskötselområdet samt för att därutöver        och att individ som åstadkommer betydande
26621: överväga, huruvida man vid fångsten av               skadegörelse eller som av annan orsak är över-
26622: rovdjur borde tillåta exeptionella fångstmetoder     flödiga elimineras, är det även i fortsättningen
26623: i syfte att nedbringa skadorna. På framställning     meningen att jakten på varg skall regleras
26624: av denna kommission, som är sammansatt av            medels tiliståndsförfarande.
26625: representanter för polisen, renskötseln, forsk-         Varghysterin, som uppgetts ha haft anknyt-
26626: ningen, viltvården och miljövården, har jord-        ning tili åtgärderna för minskning av varg-
26627: och skogsbruksministeriet i försökssyfte lämnat      stammen, är en överdrift som sensationstid-
26628: tillstånd tili användningen av motorsläde vid        skrifter med brist på nyhetsmaterial gett sprid-
26629: dödandet av några särskilt skadliga rovdjurs-        ning åt och som saknar täckning i praktiken.
26630: individ under poliseos ledning. Med stöd av
26631:       Helsingfors den 11 januari 1977.
26632: 
26633:                                              Jord- och skogsbruksminister     Johannes Virolainen
26634: . '
26635:                                                  1976 yp.
26636: 
26637: Kirjallinen kysymys n:o 354.
26638: 
26639: 
26640: 
26641: 
26642:                                     Tuomaala ym.: Seinäjoen katsastusaseman rakentamisesta.
26643: 
26644: 
26645:                            E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he II e.
26646:                                                                                                         ,,   •','
26647: 
26648: 
26649: 
26650:    Seinäjoen · ht:sastus:konttorH:ki' :sttoriretruiil      Lisäksi 6~ todettava, 'e:ttir Sdnäj'oeii 'kåtsas~
26651: 1:976 noin ''34 OOO·'katsastust~·· ja· noin 4:000       ttiskonttörirt .· t)to~kentelykehtäfle: on •. liff{enriöiri~
26652: kuljettajatdtkinioa. Siren· · Seinäjoen konttori        ti råS'kailla peravaunuybdistelrrlilla ·lähes mah-
26653: kuuluu maamme vilkkaimpiin katsastuskontto-             dotonta. Edelleen on muistettava, että katsas-
26654: rei:hin; sen edellä on ajotutkintojen määrässä          tusmaksuissa on jo 1971 alkaen ollut 5 mk:n
26655: vain neljä ja katsastusten määrässä .vain seitse-       ylimääräinen maksu asemien rakentamiseksi.
26656: män katsastuskonttoria. Seinäjoen kat:JSastus-          Vuoden 1977 alusta ko. maksuja korotetaan
26657: konttori tulouttaa valtiolle kuluvan vuoden ai-         jälleen 5 mk:lla.
26658: kana noin 1,1 milj. mk.                                    Kun Seinäjoen katsastuskonttorin rakentami-
26659:    Edellä mainitusta huolimatta ainakin 30-40           nen on sivuutettu jo aiemminkin eikä auto-
26660: katsastuspaikkaa toimii paremmissa olosuhteis-          rekisterikeskuksen määrittelemää katsastusase-
26661: sa kuin Seinäjoen katsastuskonttori, jos otetaan        mien rakentamisjärjestystä siten ole noudatet-
26662: huomioon työskentelytilat (hallissa, katoksen           tu, esitämme edellä mainittuun viitaten ja ot-
26663: alla vai taivasalla, sosiaaliset tilat jne.)            taen huomioon myös sen, että valtio on os-
26664:    Erityisen vaikeiksi Seinäjoen katsastuskont-         tanut uuden aseman rakentamista varten ton-
26665: torin työolot tekee se, että työntekijöiltä puut-       tinkin Nurmon kunnasta, valtibheuvoston asian~
26666: tuvat kunnolliset pukeutumis-, ruokailu-, pe-           omaisen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärjes-
26667: seytymis- ja WC-tilat. Samoin kalusto- ja va-           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella seu-
26668: rustejärjestelyt ja valaistusolot ovat puutteelli~      raavan kysymyksen: .
26669: set. Edelleen katsastuspaikalla syntyy työnte-
26670: kijöiden terveydelle vaarallista pölyä. Kaikesta                   Milloin Hallitus aikoo toteuttaa Sei-
26671: mainitusta työsuojeluhallinnon tarkastajat ovat                  näjoen katsastusaseman rakentamisen?
26672: antaneet huomautuksia.
26673:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1976.
26674: 
26675:                 Juhani Tuomaala                                        Veikko Pihlajamäki
26676: 
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 087700040]
26681: 2
26682: 
26683: 
26684: 
26685: 
26686:                              -!J;._
26687: 
26688: 
26689: 
26690: 
26691:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26692:                                        -_;,,                                   ...
26693:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-               teet taikka mahdollisuus rakentaa katsastusase-
26694: sa, ..ll)ajnit\l~sa, t,arkoituks.ess~. T e1 I-Ierra; Puhe-   ma jonkin muun virastQJ;l . :uudisrakennu~>hank­
26695: mies,, oktie. kir~elläftp.e . 9 . pä~vältä, jou),Iili;uu."   keeseen . HittyväQä ~ ,o~~t edel!Ytläneet~. aseman
26696: t~ .197 6 Iähettiluyt yallioueuwstori . asianomåi~           varhaisempaa rakentantista. S.e.inäjokea . ei ole
26697: seii jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha-              sivuutettu katsastusasemien räkentamista to~
26698: ni Tuomaalan ym. tekemän seuraavan. sisältöi-                teutettaessa, mutta koko rakennushankkeen ai-
26699: sen kirjallisen kysyinyksen n:o 354:                 ·       kataulu on viivästynyt johtuen osin taloudel-
26700:                                                              listen mahdollisuuksien riittämättömyydestä ja
26701:            Milloin Hallitus aikoo toteuttaa Sei-             osin asemien rakennusk,ustannusten .ennalta ar'
26702:          näjoen katsastusaseman rakentamisen?                vaamattom.an suuresta noususta.                   .
26703:                                                                 Vuoden 1977 menoarvioon on . ehdotettu
26704:   Vastauksena kysy1nykseen esitän kunnioitta"                määräraha rakenteilla olevien seitsemän katsas~
26705: vasti seuraavaa:       .           .
26706:                                                              tusaseman valmiiksi saattamiseen. Seinäjoen
26707:    Seinäjoen kastastuskorittoriri toimiti,lat ovat,          katsastusasema .on rakennusjärjestyksessä seu-
26708: kuten kysyjäkin toteaa, toiminnan laajtmteen                 raavalla sijallå. Koska Seinäjoenasema voidaan
26709: nähden puutteelliset ja katsastusolosuhteet huo-             rakentaa käyttäen suunnittelun pohjana raken-
26710: not. Täq~än johdosta Seinäjoki on sijoitettu                 teilla olevien Jyväskylän jaJoensuun katsas-
26711: maan 4.5 katsastusaseman rakennusjärjestykses-               tusasemien suunnitelmia ja kun tontti asemaa
26712: sä 11 sijalle. Katsastu~toimipaikat, joille . ase-           varten on jo valmiina, voitaneen rakennustyö
26713: ma jo on rakennettu tai tu)laan rakentamaan                  aloittaa ja saada valmiiksi vuoden 1978 aika"
26714: ennen Seinäjoen katsastusasemaa, joko ovat                   na. Aseman suunnittelutyö voitaneen käynni~­
26715: tpimineet tai toimivat vielä puutteellisemmissa              tää jo vuoden 1977 puolella käyttäen yleen-
26716: olosuhteissa kuin ·se~riäjö~n katsastuskonttori              sä ~atsastusaseinlen suunnitteluun myönnettyä
26717: tahi näiden paikkakuritien ilmastolliset olosuh-             määrärahaa.
26718:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1977.
26719: 
26720: 
26721:                                                                     Liikenneministeri Ragnar Granvik
26722:                                              N:o 354                                                  3
26723: 
26724: 
26725: 
26726: 
26727:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26728: 
26729:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ellet möjligheten att bygga en besiktningssta-
26730: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tion i anslutning tili något annat ämbetsverks
26731: velse av den 9 december 1976 tili vederbö-          nybyggnadsprojekt förutsatt att stationen byggs
26732: tande medlem av statsrådet för avgivande av         tidigare. Seinäjoki har inte förbigåtts i sam-
26733: svar översänt följande av riksdagsman Juhani        band med förverkligandet av byggandet av
26734: Tuomaala m.fl. undertecknade spörsmål nr 354:       besiktningsstationer, men tidtabellen för hela
26735:                                                     byggnadsprojektet har fördröjts dels tili följd
26736:           När ämnar Regeringen förverkliga          av att de ekonomiska förutsättningarna inte
26737:        byggandet av Seinäjoki besiktningssta-       varit tillräckliga, dels tili följd av att byggnads-
26738:        tion?                                        kostnaderna för stationerna stigit mera än man
26739:                                                     på förhand kunnat ana.
26740:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          I utgiftsstaten för år 1977 har föreslagits
26741: samt anföra följande:                               ett anslag för färdigställande av de sju be-
26742:    Seinäjoki besiktningskontors verksamhetsut-      siktningsstationer som är under byggnad. Sei-
26743: rymmen är, såsom frågeställaren konstaterar,        näjoki besiktningsstation står på följande plats
26744: bristfälliga med hänsyn tili verksamhetens om-      i prioritetsordningen. Eftersom Seinäjoki sta-
26745: fattning, och besiktningsförhållandena är dåli-     tion kan byggas utgående ftån planerna för
26746: ga. Därför har Seinäjoki i byggnadsprioritets-      Jyväskylä och Joensuu besiktningsstationer,
26747: ordningen för landets 4 5 besiktningsstationer      vilka är under byggnad, och då det redan
26748: placerats på elfte plats. De besiktningsställen,    finns en tomt för stationen, torde byggnads-
26749: där en station antingen redan har byggts ellet      arbetet kunna inledas och slutföras under år
26750: kommer att byggas före Seinäjoki besiktnings-       1978. Planeringsarbetet torde kunna inledas
26751: station, har verkat i ännu bristfälligare för-      redan under år 1977 med det allmänna anslag
26752: hållanden än Seinäjoki besiktningskontor, ellet     som beviljats för planering av besiktningssta-
26753: också har klimatförhållandena på dessa orter        tioner.
26754:      Helsingfors den 13 januari 1977.
26755: 
26756: 
26757:                                                                Trafikminister Ragnar Granvik
26758:                                              1976 vp.
26759: 
26760: Skriftligt spörsmål nr 355.
26761: 
26762: 
26763: 
26764: 
26765:                                  H. Westerlund m.· fl.: Om återupptagande av de svenska prests-
26766:                                     översikterna i radion.
26767: 
26768: 
26769:                           Tili Riksdagens Herr Ta[man.
26770: 
26771:    För att få information om aktudla dagshän-      därför att Rwndradion med det snaraste börjar
26772: delser är de synskadade i vårt land s.g.s helt     sända dagliga, objektiva och innehållsrika press-
26773: beroende av den nyhetsförmedling som sker          översikter på svenska samt dessutom en svensk
26774: via radion. För vålit lands svenska synskadade     tidskriftsöversikt i veckan och att Rundradion
26775: utges vissevligen en tarltidning, men dess inne-   och de synskadades organisation närmare över-
26776: håll är ibegränSät och itidningen når inte aJla.   enskommer om programmens utformning och
26777:    På svenskt håll efterlyser de synskadade dag-   sändningstider.
26778: liga pressöversikter i radion, som ·· skulle ge       Hänvisande · till ovanstående och tili 3 7 §
26779: en klar bild av innehållet i den finländska        1 mom. riksdagsordningen ställer underteck-
26780: tidningspressen. Tidigare har dylika pressöver-    nade völ'dsamt til!l vederbörande medlem av
26781: sikter sänts i radion.                             statsrådet följande spörsmål:
26782:    Finlands svenska synskadade r .f; har nyligen
26783: i en resolution påtalat detta missförhållande.               Vilka åtgärder ämnar Regeringen
26784: Organisationen konstaterar, att de svensk-                vidta för att .sändningen av de svenska
26785: språkiga pressöversikterna trots upprepade för-           pressöversikterna skall återupptas
26786: frågningar inte har återupptagits. Man kräver             radion?
26787:      Helsingfors den 9 december 1976.
26788: 
26789:                Henrik Westerhmd                                Christoffer Taxell
26790:                Håkan Malm                                      Elly Sigfrids
26791:                Ingvar S. Melin                                 Pär Stenbäck
26792:                                        Gunnar Häggblom
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 
26797: 087700034B
26798: 2                                               1976 vp.
26799: 
26800: Kirjallinen kysymys n:o 355.                                                                Suomennos.
26801: 
26802: 
26803: 
26804: 
26805:                                    H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten lehdistökatsausten aloitta-
26806:                                       misesta uudelleen radiossa.
26807: 
26808: 
26809:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e .
26810: 
26811:    .Informaation saamisessa ajankohtaisista päi-       vaaditaan, että Yleisradio mitä pikimmin alkaa
26812: väntapahtumista maamme näkövammaiset ovat              lähettää päivittäisiä, objektiivisia ja sisältö-
26813: riippuvaisia lähes yksinomaan radion välityk-          rikkaita ruotsinkielisiä lehdistökatsauksia sekä
26814: sellä tapahtuvista uutislähetyksistä. Maamme           tämän lisäksi yhtä ruotsinkielistä aikakauslehti-
26815: ruotsinkielisiä näkövammaisia varten tosin jul-        katsausta viikossa ja että Yleisradio ja näkö-
26816: kaistaan puhelehteä, mutta sen sisältö on rajoi-       vammaisten yhdistys sopivat lähemmin ohjel-
26817: tettu eikä lehti saavuta kaikkia.                      man muotoilusta ja il~tysajoista.
26818:     Ruotsinkieliseliliä 1tahol1a näkövammaiset rtoi-      Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
26819: vovat päivittäisiä lehdistökatsauksia radiossa,        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
26820: jotka antaisivat selvän kuvan suomalaisen leh-         taneet esittävät kunnioittaen valtioneuvoston
26821: distön sisällöstä. Aikaisemmin tällaisia lehdistö-     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
26822: katsauksia on lähetetty radiossa.                      kysymyksen:
26823:     Finlands svenska synskadade r.f. on äsket-
26824: täin eräässä julkilausumassa valittanut tätä epä-                Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
26825: kohtaa.. Järjestö toteaa, että ruotsinkielisiä                ryhtyä ruotsinkielisten lehdistökatsaus-
26826: lehdistökatsauksia ei lukuisista tiedusteluista               ten lähettämisen aloittamiseksi uudel-
26827: huolimatta ole aloitettu uudelleen. Tämän takia               leen radiossa?
26828:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 197 6.
26829: 
26830:                 Henrik W sterlund                                  Christoffer Taxell
26831:                 Håkan Malm                                         Elly Sigfrids
26832:                 Ingvar S. Melin                                    Pär Stenbäck
26833:                                           Gunnar Häggblom
26834:                                               N:o 355                                             3
26835: 
26836: 
26837: 
26838: 
26839:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26840: 
26841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Oy Yleisradio Ab:n käsityksen mukaan pa-
26842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rannuksia on saatu aikaan. Yhtiö ilmoittaa
26843: olette 9 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn kir-      olevansa valmis tekemään perusteellisia tutki-
26844: jeenne n:o 1755 dhella rtJoimittanut valtio-        muksia siitä, miten ruotsinkielisten näkövam-
26845: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     maisten palvelua voitaisiin parantaa ottaen
26846: kansanedustaja Henrik Westerlundin ym. näin         huomioon käytettävissä olevat taloudelliset ja
26847: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 355:      henkilöstövoimavarat.
26848:                                                        Ohjelmapoliittiset kysymykset eivät periaat-
26849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      teessa kuulu hallitukselle, vaan ensi sijassa
26850:        ryhtyä ruotsinkielisten lehdistökatsaus-     eduskunnan valitsemalle hallintoneuvostolle ja
26851:        ten lähettämisen aloittamiseksi uudel-       hallintoneuvoston valitsemille ohjelmaneuvos-
26852:        leen radiossa?                               toille.
26853:                                                        Kysymys näkövammaisten paivelemisesta on
26854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kuitenkin periaatteessa tärkeä ja kuuluu oikeu-
26855: vasti seuraavaa:                                    tetusti laajaan tiedotustoimintaan. Liikenne-
26856:    Näkövammaisilla on suuria vaikeuksia tieto-      ministeriö on tämän vuoksi kääntynyt Yleis-
26857: jen vastaanottamisessa. Erikoisen suuria ovat       radion puoleen ja esittänyt, että lehdistökat-
26858: vaikeudet kielelliselle vähemmistölle, jolle mah-   saukset toteutettaisiin kysymyksessä tarkoite-
26859: dollisuus tietojen saamiseen myös muuten on         tulla tavalla.
26860: rajoitettu. Ruotsinkieliset näkövammaiset ovat
26861: vähemmistö vähemmistössä ja heidät unohde-
26862: taan siten helposti kokonaan.
26863:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1977.
26864: 
26865: 
26866:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
26867: 4                                           1976 vp.
26868: 
26869: 
26870: 
26871: 
26872:                           T i U R i k s d a g en s He n     T a 1m a n.
26873: 
26874:  . I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Oy Yleisradio Ab meddelar att förbättringen
26875: ·anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    enligt dess uppfattning fåtts tili stånd. Bolaget
26876:  nr 1755 av den 9 december 1976 tili veder-       meddelar vidare att man är beredd att göra
26877:  bÖrande medlem av statsrådet översänt avskrift   grundliga utredningar om huru servicen för
26878:  av följande av riksdagsman Henrik Westerlund     de svenska synskadade skall kunna förbättras,
26879:  m . .fl. ställda skriftliga spörsmål nr 355:     med beaktande av de personelia och ekono-
26880:                                                   miska resurser som står till förfogande.
26881:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            De programpolitiska frågorna ankommer i
26882:        vidta för att sändningen av de svenska     princip inte på regeringen. I första hand sköts
26883:        pressöversikterna skall återupptas         frågor av det slaget av det av riksdagen valda
26884:        radion?                                    förvaltningsrådet och av de av förvaltnings-
26885:                                                   rådet utsedda programråden.
26886:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Frågan om service för de synskadade är
26887: samt anföra följande:                             dock av principiellt viktig art och samman-
26888:    De synskadade har stora problem när det        hänger med rätt till bred information. Trafik-
26889: gäller information. Särskilt stora är problemen   ministeriet har därför hänvänt sig tili radio-
26890: för en språklig minoritet, vars tillgång tili     bolaget med en framställning om att press-
26891: information .också i övrigt är begränsad. De      översikter, sådana de efterlyses i spörsmålet,
26892: svenska synskadade är en minoritet i minori-      skall förverkligas.
26893: teten och glöms därför lätt bort.
26894: 
26895:     ·Helsingfors den 11 janauri 1977.
26896: 
26897: 
26898:                                                                Trafikminister Ragnar Granvik
26899:                                             1976 ~.
26900: 
26901: Kirjaiiinen kysymys n:o 3.56.
26902: 
26903: 
26904: 
26905: 
26906:                                 Poutanen: Lehtikuitupuun markkinointitilanteen parantamisesta.
26907: 
26908: 
26909:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26910: 
26911:    Lehtikuitupuun vaikea markkinointitilanne       let tilan metsistä Ot\ vaiaatuottQi$1; tai ylis~
26912: vaarantaa uhkaavasti vajaatuottoisten metsiem-     puuhakkuualuetta, jossa lehtikuituptiu on $oa
26913: me uusiutumista ja taimikoiden hoitamista. Tä~     hakattavissa oleva puu.
26914: rnän seurauksena saattaa lähivuOsina esiintyä         Lehtikuitupuun mar.kkinointitila.rme , vaikut-
26915: puun tuotannossamme häiriöitä. Varsinkin Itä-      taa myös suuresti työllisyyteen . ja aiheuttaa
26916: Savon alueella ongelma tunnetaan vakavana.         taimituotannossa vakavia taloudellisia mene-
26917:    Itä-Savon yksityismetsissä arvioidaan olevan    tyksiä. Välittömästi haklmuta kaip#va, puusto
26918: vajaatuottoisia hieskoivikoita noin 54 000 heb.-   on määrältään noin 10 miljoonaa kuptiomet-
26919: taaria. Näiden metsien uudistaminen vaatii         riä. Jos edes osa tuosta määrästä voitaisiin lähi-
26920: alueelta kertyvän lehtikuitupuun hakkruunista.     aikoina tn!,U"kkinoida) tulisi ~ , v~tjkutt~aan
26921: Vajaatuottoisia leppävaltaisia metsiä arvioidaan   oleellisesti Itä-Savon työllisyys tilanteeseen.
26922: olevan Itä-Savossa 17 000 hehtaaria. Myös näi-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
26923: den alueiden uudistaminen olisi kiireellinen       tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella ·esitäp
26924: tehtävä. Näiden lisäksi on ylispuustoa 37 000      valtioneuvoston asianomaisen jäsen~ vaStatta-
26925: hehtaarin alueella taimikon päällä ja suurin osa   vaksi seuraavan kysymyksen: ·
26926: ylispuustosta on lehtipuuta. Taimikon tuhoutu-
26927: misen estämiseksi pitäisi kiireellisesti suorit-              Mihin toimenpit~isiin Hallitus ~koo
26928: taa ylispuuston hakkaus.                                   ryhtyä lehtikuitupuun markkinointiti-
26929:    Edellä mainitut alueet ovat noin 25 % koko              lanteen parantamisek~ siten, että ~r.Va­
26930: Itä-Savon yksityismetsien pinta-alasta. Nämä               taan vajaatuottoisten metsien uudistruni-
26931: ovat kaikkein rehevimpiii metsäalueita ja tila-            nen, taimikon hoitotyöt ja tarpeellisten
26932: kohtaisesti voi olla tapauksia, joissa yli puo-            kasvatushakkuiden suoritt$1ninen?
26933:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
26934: 
26935:                                          Pentti Poutaneo
26936: 
26937: 
26938: 
26939: 
26940: 0877000421
26941: 2
26942: 
26943: 
26944: 
26945: 
26946:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26947: 
26948:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momeO:tissa lisää vielä tuhoa. Vajaatuottoisten metsämai-
26949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den metsänviljelyn estymisen seurauksena on
26950: olette kirjeellänne 10 päivänä jo1;1lukuuta 1976 . myös, että . taimitarhoilla jouduttaneen ttihoa-
26951: n:o 1756 lähettänyt valtioneuvoston asianomai~ . maan. menekin puutteessa istutuskelpoisia tai-
26952:  sen. j~s!'!n~Ji.: vastattavaksi kansanedustaja Pou,- mia.
26953:  taSen }ek~rri.än seuraavan sisältöisen kysymyk-            Lehtikuittipuun menekkivaikeudet . johtuvat
26954: sen:::· .. ·; ~--, ·      ·                             .muun muassa seuraavista syistä:                .'
26955:          r     Mihin toimenpiteisiin ·.Hallitus aikoo       - lehtikuitupuuta käyttävän teollisuuden
26956:            ryhtyä . lehtikuitupuun markkinointiti~ vaikeuksista saada tuotteensa markkinoiduksi,
26957:            l,anteen parantattliseksi siten, että turva-
26958:            t~an vajaat.uottoisten metsien uudista:mi-       - halkojen ja lehtipuuhakkeen vähentynees~
26959:                                                         tä kotimaisesta käytöstä lämmitykseen ja muun
26960:            ne.1l, taimikoti. hoitotyöt ja tarpeellisten energian
26961:            kasvatushakkuiden suorittaminen?                           tuottamiseen ja
26962:                                                           . ---'- lehtikuitupuun tuonnista.
26963:    · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Ensiksi mainittuun syyhyn ei kotimaisin kei-
26964:  seuraavaa:                                             noin     voitane paljonkaan vaikuttaa. Metsäteolli-
26965:                                                         suustuotteiden markkinointinäkymät ovat huo~
26966:      KysymykSessä esiintuodut pinta-alatiedot Itä- not ja korostetusti vaikea tilanne vallitsee lehti-
26967: Savon ·piirimetsälautakunnan toimintapiirin v!l~ kuitupuuhun perustuvien teollisuustuotteiden
26968:  jaatuottoisista metsistä ja ylispuuhakkuuta kai~ markkinoinnissa.                                        ·
26969:  paavista taimikoisi:a -          eli yhteensä noin ·. Öljyä korvaavan pienlehtipuun käytön lisää•
26970: 108 000 hehtaaria - täsmäävät valtakunnan minen energian tuotantoon ja lämmitystarkoi•
26971: metsien VI inventointitietojen kanssa. Hakkuu- tuksiin on johonkin määrään saakka kannatta-
26972: Ja kaipäavan puuston määrä, 10 milj. m3, on vaa. Tällöin mahdollisia toimenpiteitä on har-
26973: .ärv1oitu' ilmeisesti runsaanpuoleiseksi, sillä kes- kittava kylläkin pitemmän kuin muutaman vuo-
26974:  kimäärin' se tekisi 93 kuutiometriä hehtaaria den ajanjaksoa silmällä pitäen ja otettava huo-
26975:  kohden. ·Mikäli ·lehtikuitupuulla olisi hyvä me- mioon, että . viime vuosina on turvetuotant()a
26976:  nekki, olisi· kyseisten alueiden hakkuu Itä-Sa- ja turpeen käyttöä lisätty öljyä korvaavana
26977:  vossa mahdollista 7-8 vuoden aikana työvoi- energianlähteenä:                               ·    ··
26978:  man yms. tekijöiden puolesta.                              Tullitilaston mukaan lehtikuitupuun tuonti
26979:      Lehtikuitupuun menekin vaikeutumisen seu- on vUOsina 1974-76 ollut 1,7-1,8 milj. m3
26980:  rausvaikutuksena ovat metsänhoitotöiden to- vuodessa. Pääasiassa tuonti tapahtuu Neuvosto-
26981:  teuttamismahdollisuudet heikentyneet Itä-Sa- liitosta ja jakautuu etupäässä Kaakkois- ja Itä-
26982: vossa. Vajaatuottoisia hieskoivikoita ja harmaa- Suomen tehdaslaitoksille. Tuonti on osa Neu-
26983: lepikoita ei voida uudistaa tarpeellisessa laa- vostoliiton kanssa käytävää kauppaa, joka ta-
26984:  juudessa. Niinikään huomattavaa vahinkoa ai- pahtuu useamman vuoden kattavien kauppa·
26985: heutuu siitä, että lepikon tai koivikon alle jo sopimusten puitteissa.
26986: tehdyt istutukset saattavat lehtikuitupuun huo-             Lehtikuitupuun vaikea markkinointitilanne
26987: non menekin takia tuhoutua suurelta osin. on olemassa. Hallitus seuraa tilannetta ja pyrkii
26988: Muutaman vuoden viivästyminen ylispuun hak- turvaamaan vajaatuottoisten metsien uudista-
26989: kuussa hyväpohjaisilla mailla tekee taimikon misen, taimikonhoitotyöt ja tarpeellisten kasva-
26990: aukkoiseksi ja viivästynyt koneellinen korjuu tushakkuiden suorittamisen.
26991:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1977.
26992: 
26993: 
26994:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
26995:                                             N:o 356                                            3
26996: 
26997: 
26998: 
26999: 
27000:                           T ill R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
27001: 
27002:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fördröjd maskinell utdrivning ökar ytterligare
27003: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         skadan. En följd av att skogsodlingen för-
27004: velse nr 1756 av den 10 december 1976 tili        hindras på skogsmarker med underproduktion
27005: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       är även, art:t plantskolorna är tvungna att på
27006: vande av svar översänt följande av riksdags-      grund av den dåliga avsättningen förstöra
27007: man Poutanen undertecknade spörsmål:              planteringdugliga plantor.
27008:                                                      Avsättningssvårigheterna för lövmassaved
27009:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         har bl.a. följande orsaker:
27010:        vidtaga för att förbättra lövmassave-
27011:        dens marknadsföringssituation så, att         - svårigheterna för den industri som an-
27012:        fömyelsen av skog med underproduk-         vänder lövmassaved att få sina produkter mark-
27013:        tion, plantbeståndsvården och utföran-     nadsförda,
27014:        det av beståndsvårdande avverkning            - mins1kad inhemsk användning av vedträ
27015:        tryggas?                                   och lövträdsflis för uppvärmning och annan
27016:                                                   energiproduktion och
27017:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        - import av lövmassaved.
27018: samt anföra följande:                                Den förstnämnda orsaken torde inte i högre
27019:                                                   grad kunna påverkas med inhemska medel.
27020:    De i spörsmålet anförda arealuppgifterna om    Marknadsföringsutsikterna för skogsindustri-
27021: skogar med underproduktion och plantbestånd       produkter är dåliga och en avgjort svår situa-
27022: som kräver överståndaravverkning inom Östra       tion råder i marknadsföringen av industripro-
27023: Savolax distrikts,skogsnämnds verksamhetsdist-    dukter som är baserade på lövmassaved.
27024: rikt -     dvs. inalles ca 108 000 hektar -          I en viss utsträckning lönar det sig att öka
27025: stämmer överens med de VI inventeringsupp-        användningen av klenved av lövträd, i stället
27026: giftema rörande landets skogar. Mängden av        för olja, för energiproduktion och uppvärm-
27027: det trädbestånd som kräver avverkning, 10         ningsändamål. Härvid borde man visserligen
27028: milj. m3 , har uppenbart beräknats i överkant,    överväga eventue1la åtgärder för en längre tid
27029: ty i genomsnitt skulle det utgöra 93 kubik-       än något år och beakta, att torvproduktionen
27030: meter per hektar. Om lövmassaveden skulle         och användningen av torv såsom en energi-
27031: ha god avsättning, skulle avverkning på ifråga-   källa, som ersätter oljan, ökat under de se-
27032: varande områden i Östra Savolax vara möjlig       naste åren.
27033: under 7-8 år, med hänsyn till arbetskraften          Enligt tullstatistiken har importen av löv-
27034: o.a.dyl. faktorer.                                massaved under åren 1974-76 varit 1,7-1,8
27035:    En följdverkan av den försvårade avsättning-   milj. m3 per år. Importen sker huvudsakligen
27036: en för lövmassaved är, att möjligheterna att      från Sovjetunionen och fördelas främst på in-
27037: genomföra skogsvårdsarbeten har försvagats i      dustriinrättningarna i sydöstra och Östra Fin-
27038: Östra Savolax. Glasbjörksbestånd och gråals-      land. Importen är en del av den handel som
27039: bestånd med underproduktion kan inte förnyas      bedrivs med Sovjetunionen och som sker inom
27040: i erforderlig utsträckning. Likaså uppstår stor   ramen för flera år täckande handelsavtal.
27041: skada på grund av att de planteringar som            Den svåra marknadsföringssituationen för
27042: redan företagits under al- eller björkbeståndet   lövmassaved är ett faktum. Regeringen följer
27043: kan förstöras tili stora delar på grund av löv-   med situationen och försöker trygga förnyel-
27044: massavedens dåliga avsättning. Något års          sen av skogar med underproduktion, plantbe-
27045: dröjsmål i överståndaravverkningen på marker      ståndsvården och utförandet av erforderliga
27046: med god jordmån gör beståndet luckigt och         plantbeståndsvårdande avverkningar.
27047:      Helsingfors den 12 januari 1977.
27048: 
27049:                                          Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
27050:                                              1976 vp.
27051: 
27052: Kirjallinen kysymys n:o 357.
27053: 
27054: 
27055: 
27056: 
27057:                                    Orrenmaa ym.: Kehitysalueiden ammatillisen kowutuksen edis-
27058:                                       tämisestä annetun lain· puutteellisuuksien korjaamisesta.
27059: 
27060: 
27061:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he H e.
27062: 
27063:    Laki kehitysalueitten ammatillisen koulutuk-    kuuluvat saisivat määräs.umman tai määräpro~
27064: sen edistämisestä tuli voimaan keväällä 1975.      sentin avustuksena tai kaikki kustannukset· ko-:
27065: Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisämenoarvios-       konaan. Kaikkein paras menettely olisi' ·se, että
27066: sa myönnettiin määräraha vuosiksi 1976-1979        kyseiset avustushakemukset kytkettäisiin opin-
27067: ilmaisen majoituksen ja kuljetuksen järjestä-      totukikeskuksen tehtäviin.
27068: miseen kehitysalueen oppilaitoksen opiskeli-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27069: joille.                                            tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti· esitäm-
27070:    Itse laki ja ammattikasvatuksen antamat oh-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27071: jeet eivät ole kuitenkaan riittäviä, koska oppi-   tattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyk-
27072: laitosten henkilökunta ei pysty ratkaisemaan,      sen:
27073: kuka saa ja kuka ei saa korvauksia. Tämän                      Mihin .. kiireellisiin toimenpiteisiin
27074: vuoksi on useissa oppilaitoksissa jouduttu jää-             Hallitus aikoo ryhtyä kehitysalueiden
27075: dyttämään avustusmäärärahat taikka ne on to-              · ammatillisen koulutuksen edistämisestä
27076: dettu aivan riittämättömiksi.                               annetun lain puutteellisuuksien korjaami-
27077:    Oppilaitoksien henkilökunta ei pysty jousta-             seksi ja soveltamisohjeiden selventämi-
27078: vasti käsittelemään avustushakemuksia puut-                 seksi, ja
27079: teellisten ohjeiden vuoksi, mikä aiheuttaa suh-                katsooko Hallitus tarkoituksenmukai-
27080: teettoman paljon lisätyötä. Myös korvausano-                seksi siirtää majoit.usta ja kuljetusta kos-
27081: musten valvonnan hoitaminen on vaikeaa. Pa-                 kevat avilstushakemukset \Taltie>ri opin~
27082: rempi menettely olisi, että kaikki edun piiriin             totukikeskuksen käsiteltäviksi? ·
27083:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
27084: 
27085:                Juhani Orrenmaa                                 Anneli Kivitie ..
27086:                Kerttu Hemmi                                    Veikko Pihlajainä.ki
27087:                Juhani Sipiläinen                               Jorma ~red
27088:                Terhi Nieminen                                  Markus Aaltonen
27089:                Pekka Tarjanne                                  P. Mäki-I:Iakola
27090: 
27091: 
27092: 
27093: 
27094:                                                                                                     -;-   ''
27095:                                                                                        ..   ~   .
27096: 
27097: 
27098: 
27099: 
27100: 0877000731
27101: 2                                                           1976 vp.
27102: 
27103:                                                                                             ,.
27104: 
27105: 
27106: 
27107: 
27108:                                                 .             .
27109:                              Rdu.!)k;ufl:na-~· He_rra Puhemiehelle.
27110: 
27111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                     haettava valtioneuvostolta kirjallisesti enintään
27112: sa mainitussa tarkoituksessa._ Te, Het:ra Puhe-                   vuoden 1979 loppuun kestäväksi määräajaksi.
27113: mies, olette kirjeellänne l3 päivätili joulukuu-                  Ammattikasvatushallituksen selvityksen mukaan
27114: ta 1976 n:o 1793 lähettänyt valtioneuvoston                       viime vuoden _lokakuun puolivälissä. oli tar-
27115: a'Siahöift~is~n.. jasenen: V~St~ttav~sf J{~nsanedus­              koitettua oikeut'ia hakenut ja saanut 41 kehi-
27116: taia Oxre~iall_ ym·; :k1rjall~sen .1tysymyksen ri: o              tysalueen 85 kunnallisesta .. ammatillisesta op:
27117: .357:· ' .•.     ·.· .. "      <   ...   :· • • • • •   ;
27118:                                                                   pilaitoksesta'' ja kaikki valtion ·oppilaitokset.
27119: · . · · ··: ,Mihl~ :·kiir~eJii~ii~: · t~4nen~~te~sun                . Kysymykseen 'liittyvässä. perustduosass!l to~
27120:                                                                   detaan ·mm., että itse laki ja ammattikas'Q'a-
27121:       1~ :H,al1it~§       aikoo< ,ryhtyä •l:}ehjtys~lueiden
27122:                                                                   tushallituksen ohjeet eivät ole· riittäviä, koska
27123:               ammatillisen, .koulutuksen edistämisestä
27124:   ·•:::· · .SAl1etun Lii11 p~uite~llisuuks!eQ. :k.orjaa-          oppilaitosten hen~ilökunta ei pysty ratkaise-
27125:    . , .,,. misW.i. ja .SO\!eltaJ.)l-isol}jeiden selventä,-       maan, kuka saa ja kuka ei saa korvauksia.
27126:      . · miseksi, ja                                              Tämän vuoksi on ·Useissa oppilaitoksissa jori~
27127:                                                                   duttu .. jäädyttämään määrärahat . tai ne on t6,
27128: ·· ··. :--; >:: katsooko: lfallitus ·tarkoimksenmukai-            dettl.l aivan·. riittämättömiksi. · · ·        · ··
27129: _, .:' :sekSF-siirtää::majoithsta"ja' kUljetusta                    ' Kehitysalu(!id_en ammatillisen .·· ·koulutuk.seri
27130: : :.' ~ ·· :Jroskevat : •. avustu8haktmiukset : · valtion         edistämisestä annetun lain (641/75) 7 §:n
27131:  :~;,"' , :,. oJ:>irttofukikeskuksen :käsiteltäviksi?              ja sen nojalla a~etun _. valtfo~euvdstÖn 'pää-
27132:                                                                   tö~sen (195/76) 6 §:n ja 1:§:n mukaantar-
27133:    Vastauksena kysymykseen esi~än: :knnnioi tta-                  koitetut edut voiclilari antaa ·kehitysalueella si~
27134: vasti::seuciav'aah.: ::·.: '';. -: . .•.       '                  jaitsevassa, . valtioneuvostolta asianomaisen . lu:
27135:  '·~.Ke1ittys'altrei&n" ··illlltrtäHllisen · · kdulutuksen        van saaneessa ammatillisessa oppiläitok~essa
27136: ~~::i~~~l~~-6~~~-~tä~ä~~~i~~X~ri,.!;l~~it~~~
27137:                                                                   opiskelevalle henkilölle, jonka .koiliumatka yh~
27138:                                                                    teen suuntaan on yli viisi kilometriä. Jos tä~
27139: alueella oleva kunnallinen ammatillinen oppi-                      m,ä. ehto on· täytetty, edun määräytyminen riip-
27140: laitos, joka valtioneuvoston vahvistamien pe-                     puu kuntien tai kuntainliittojen omistamissa
27141: rusteiden mukaisesti .: j~rjestää _krhi tysalueella               oppilaitoksissa siitä, pnko, oppilaitoksen omis-
27142: ammatillista koulutusta·. Saavalle · öppilaalle il-                taja tai oppilaan kotikUnta halukas maksamaan
27143: maisen majoituksen "opp{iititö~_~en, läheisyyteen                  todellisten kustan11u'sien jä '!!lltionavustuksen
27144: taikka järjestää oppi~alll).e~. iltrt,åisen kouluun               välistä erotusta. · Kosk{l .tarkoitetut edut ovat
27145: kuljetuksen tahi su~tit~äa," Win~ri 'koulumatkas-                 lain mukaan oppila'!l,]le .' il_mal~t, hän ei voi
27146: taan aiheutuvat kustå'rinukset, ·saa' tästä johtu-                 itse sitä maksaa. Näin · ollen·· se, kuka näissä
27147: viin kustannuksiin valtionavustusta saman suu-                     oppilaitoksissa saa tarkoitetut edut ja kuka ei
27148: ruisen osuuden kuin oppilaitoksen muihin kuin                      saa, määräytyy lopullisesti oppilaitoksen tai
27149: opettajien palkkauksesta aiheutuviin ylläpitome-                   oppilaan kotikunnan kyseessä oleviin kustan-
27150: noihin". Mainitun lainpykälän nojalla valtio-                      nuksiin ottaman kannan eikä suinkaan oppi-
27151: neuvosto antoi helmikuun 19 päivänä 1976                           laitosten henkilökunnan mahdollisesti sosiaali-
27152: päätöksen ilmaisen majoituksen ja kouluunkul-                      sin perustein suorittaman valinnan perusteella.
27153: jetuksen järjestämisestä kehitysalueiden amma-                     Myöskään määrärahojen riittämättömyys ei ole
27154: tillisten oppilaitosten oppilaille (195/76). Mai-                  voinut olla tarkoitettujen etujen myöntämisen
27155: nitun päätöksen 1 §:n mukaan tarkoitetut edut                      esteenä, koska tarkoitetut määrärahat ovat val-
27156: voidaan antaa oppilaalle, jonka koulumatka yh-                     tion tulo- ja menoarviossa arviomäärärahoja.
27157: teen suuntaan on yli viisi kilometriä. Saman                          Ilmaisen majoituksen ja kouluun kuljetuk-
27158: päätöksen 6 § :n mukaan oikeutta tarkoitet-                        sen järjestämisestä kehitysalueiden ammatillis-
27159: tujen etujen myöntämiseen oppilaitoksen on                         ten oppilaitosten oppilaille annetun valtioneu-
27160:                                                     N:o 357                                                         3
27161: 
27162: voston päätöksen ( 195/76) -4 §:n mukaan val-              ovat valtionapuperusteiden 'asettamissa -, ;rajois"
27163: tionosuuteen ja ·-avustukseen oikeuttavaksi •- hy-         sa. Tästä EOtt :Ollut· seurauksena,. :eti:ä ·etujen:uh
27164: väksytään kuitenkin yhden :oppilaitoksen osälta            kopqolelle : jäi. •alktivaihees~a: •· :oppi:biita;: joiden
27165: keskimäärin enintään 120 markkaa kuukaudessa               kwitannuk:set clivat :kaikkein .stniriminat:c Tässä
27166: tässä cpäätökse;sä. tarkoitettua etua saavaa' oppi-        suhteessa ongelmat ovat olleet·suurimmati.-:.ja
27167: lasta kohti. Keskimääräisen oppilaitoskohtaisen            ovat edel!~enkin .. yhden kut;man_ pmi.st.3lnissa
27168: valtionosuuteen ja :-avustukseen oikeuttavan               oppilaito~issa, jotkajäf)estäväi_ ta&,oitetp_t ~c:l,l1t
27169: kustannuskaton määrittelyYn on päädytty seu-               yleemä- ·vflin omasta. k4i:Uiasta -kP.tPisiq. ol~viUe
27170: raåvista -syistä: .                 ·                      oppilaille, :kQ:sk.a · ml.lid~il: ~ppilimegJ~~Uk\ip;
27171:    · ;-~ Järjestelmän tule~·olla niin .joustava,· että     nat eivä_t:-ole y{eeq~ä: ~a,nt~~t ~aks,qsl~quip~~;
27172: se tekee mahdolliseksi poikkeustapauksissa huo-            sia valtippåvus!uks~q.· j~~. :todePi.stt!n'' kusiarn#;is::
27173: rnattavatkin poikkeamat keskimääräisistä kti's-            ten välis~i1Ler9hik~e&ta: 'I<im~aWiittpjeii'öjj;pi­
27174: tannuksista; ..               _ ·     .     _              laito~s_issa jlis~~~t. o:Vai: _-,n~~'ari~(titiiån
27175:       ~ Järjestelmän - tulee olla ttlinpidollisesti        erotUksen: . Vaid-on oppiiåi'tokSrs-sa kok:Q ~.o-n-&eJ­
27176: mahdollisimman yksinkertainen; .               ..   . ..   ma poistui valtioneuvoston 18 päivänä 'måh.as-
27177:       .:..:__.Valtion" osalle tulevat kustahnukset eivät   kuuta •1976 tek~riiäJ,'li:Fpifätöksellä; _ ·•• . <:' .;: _
27178: saa ryöstäyiy'ä alkuvaiheessa mahdöllisesti;h~O.            - Ilmiispålyeluihiri 'perustuvast~' pl,atka'~- •;r ffiå"
27179: nosti: suoritettujen enhakkovalmi~teluj~n takia;           jditusedusta .. hlöPrtmhiehjä~ siftt~niineii iukmniO-
27180:  · ':-: Valtionosalle tulevapl}enöt pitää vbidll.          toiseen: järj~telriiään •on sekä •tlifoötieiDneii' että
27181:  arvioida riittävän tarkasti· ~tukäteen;             ..    periaatt~Ilihen 'ongehria: •IlmiiispidveldililiCpe-
27182:      .;--:-- Järjestelyä koskeva päätöksent~ko on ~aa­     rustuvan -öpihtososiaaHseri järjestelrtl.äii 'yldsi,nä
27183:  tava oppilaitoksen tasolle, ja järje~tel:män· tulee       etuiria 'voidaan 'pitää •toisaa:lia· ~itä;:::e'icli' kiiy-
27184:  antaa oppilaitoksen. tasollå mahdollis-uudet ke-          tetyt varat iriene\rät niihin. kUstatinuksHb, ·jbh
27185:  hittää U!JSia ja taJoudellisiå: rathisfija matkrt-        liin n~ ·on tarkoHei:trikin, ja toisiralta sii:ä, että
27186:  ja majoitusd:ujeh järjestämisestä aiheutuvien             kokonaiskttstanmtkSet muodoStUvat '~tJurharildii:­
27187:  ongelptien ratk~setriise~si.                              töina lialvemmiksi 'k:uiri 'siii:iä -· tapaiiksei~a: t'että
27188:                                                            jokainen oppilas •hankkisi 'tårkoitetU.t pälvffitk-
27189:        Mainl~tuun ~20 markan . ~;utionos'uuteen ja         set itse ja ne korvattaisiin kokonaisuudesshåri
27190:  -av11stu.kseen oik;euttavaan- ,kustannuskattoon,          julkisis.m \faroista. -Kehitysalueiden :Call1tilatillis-
27191:  jota ()petusministeriöllä on oikeus vuosittain            ten. oppilititosten .oppilaiden matka-.cja: -majoi.
27192:  tarkist~a )mstaqnusten _nöl1SMa vastal!vasti, _: 00.      tusedusta ky~ollen· on• '· vielä· •. otettava.· hU.o-"
27193:  päädytty valtioneuvoston_ päätöksen v!!lmistcl.u-         mioo-n, että -~nykyiSessä ·ilputispal:veluihin ·perui
27194:  v~iheessa k;aikille kehitysalu~n kunn;illisilk ja         tuvass1r:. 'järjestelmässä· oppilaa't · sa}lvatr:· nämä
27195:  valtic;m ammatillisille -oppilaitoksille_ SQQritetun      edut täysimääriti:sihä. nOrmaaliin< ~oppilashuolto­
27196:  tiedustelun perusteella, Tähän mennessä. saadut           järjesteltitää1l·kuuluvana:. toimintana: ilman c•vat-
27197:  kokemu~set osoittav~, että Jm.stannusten nou-             takunnallisesti . keskitettyä . byrokratiaa.:: ·Ilmais~
27198:  sU qn ~ollut: hieman odotettua nopeampaa. -Kun-           palveluihin perusttwassa · :jätjesielmässä ·-:Opplliä.
27199:  tainliittqjen -yleisten _ am~attikoulujen noin            tokset jdutuvM ottamaan;vastuun. myös•: oppilai-
27200:  6 000 oppilaan _ilmaisesta majoitus- ja matka-            den asuntotilanteesta/ Tällä.dtetkeJ.lä: työnteki-
27201:  edusta~ aiheutuneet to<!elliset kustannukset· oli-        jäasteen;: ammatillisten. oppilaitosten~:so:ooo; :op-
27202:  vat viime vuqden lqkakuun puolivälissä .1.33              pilaan) joista·:lähes puolet •'aSUu kehlty;s!Uucilla,
27203:  markkaa kuukauclessa oppilasF~ kohtL                      asuntotootannosta- ei huolehdi kukaan: .Qpiske-
27204:        Ilmaisen matka" .ja' majoitusedun järjestämi-       lijajärj~stöjen: ::oma : · ~suntotuotani:ö> .:keskttt~y
27205:   sestä .aiheutuneet suurimmat ongelmat ovat               pääasia~ ·:kotk(!~koulupaikkakunnille,: ja: palv:o-
27206:   johtuneet siitä, ·että ·monet .oppilaitokset -ova,t      lee ensisijaisesti korkeakottlu~ ja ·opistoasteen
27207:  pitäneet valtionavristuks.een:· oikeuttav-a'a kus-        opiskelijoita. Työntekijäasteen ·. oppila.itosten:-,ly-
27208:   tannusosaa .myös • etuj.en..-myöntämisperusteeiJ.a.      hyen .opiskeluajan ·ja, opiskelfjoid~tl: nuoren· iän
27209:  -Valtion oppilaitoksissa. tätä kannanottoa- vah-           takia täinäi:v opiskelijaryhmän: 'a5Unto-ongelm:ia
27210:   vistivat: •vielä· ammattikasvatushallituksen anta-       ei . · voida ::ratkaista_ heidän· ..omien ·1ärjestÖjensä
27211:   mat ohjeet (ammattikasvatushallituksen kirje             11suntotl.lotaimolla. ~Yleisen ,elintasöri'l:ehötessa
27212:   71/52/10.9:1976}, joiden mukaan.'valtion .op-            on ilmeistä; :ettt:ii' tätä ,ongelmaa)~oida ;ra-tkais-
27213:   pilaitoksissa etuuksien antaminen· ·voidaan ra-           ta myöskään ,ålivtiokralaisasuntojen . 0 tatjonnan
27214:   joittaa niihin oppilaisiin;- joiden :ilmaisesta mat-     lisääntymiSellä. Näiden syiden· •takia·. etenkin
27215:   ka- tai majoitusedusta aiheutuvat kustannukset            työntekijäasteetLoppilaitosten oppilaiden asun'-
27216:                                               1976 vp.
27217: 
27218: ta-ongelmien . ratkaiseminen edellyttää oppilai-     vanhemmilleen, merkitsee tämä samalla tuki-
27219: tosten,. oppilaitosten· sijaintikuntien sekä oppi-   muotoisen järjestelmän valintaa.
27220: laiden kotikuntien yhteistoimintaa, jota nykyi-         Kysymys siitä, olisiko kehitysalueiden am-
27221: nen ilmaispa:lveluihin perustuva järjestelmä         matillisen koulutuksen matka- ja majoitusetu-
27222: osaltaan edistää;                                    jen järjestäminen keskitettävä valtion opinto-
27223:       llmaispalveluihin perustuvan järjestelmän      tukikeskukseen riippuu järjestelmän valinnasta.
27224: haittapuolista ovat suurimpia varsinkin alku-        Nykyistä ilmaispalveluihin perustuvaa järjestel-
27225: vailieessa ilmenevät järjestelyongelmat, joiden      mää ei opintotukikeskus eikä mikään muukaan
27226: täkia etuja ei· pystyta heti järjestämään kai-       viranomainen pysty hoitamaan keskitetysti. Tu-
27227: kilb! ·näiden etujen saannin ehdot täyttäville       kimuotoisessakin järjestelmässä olisi oppilaan
27228: henkilöille. Nämä vaikeudet ovat kuitenkin vä-       kannalta edullisinta antaa tarkoitetut edut ha-
27229: hitellen voitettavissa, kuten ·valtion oppilaitos-   jautetusti oppilaitosten toimesta mm. sen ta-
27230: ten 'osalta vuoden lopussa tapahtunut kehitys        kia, että koulumatkoista aiheutuvien kustannus-
27231: osoittaa. '                                          ten osittainenkin korvaaminen olisi ilmeisesti
27232:                                                      säilytettävä koulun tasolla. Tukimuotoisen jär-
27233:    ·. Kehlty~alueiden ·ammatillisen koulutuksen      jestelmän hoitaminen oppilaitoksen toimesta ei
27234: edistämisestä apnettu laki ( 641 /75 )on voimas-     myöskään pitäisi tuottaa ylivoimaisia vaikeuk-
27235: sa      v.uoden 1979 loppuun saakka. Luvat ilmai-    sia, koska se on oppilaitokselle helpompi teh-
27236: sen ina.tka- ja majoitusetujen järjestämiseen val-   ~ävä kuin nykyisten ilmaispalveluihin perustu-
27237: tioneuvosto on myöntänyt muutamaa poikkeus-          vien etujen järjestäminen. Siinä tapauksessa,
27238: ta lukuunottamatta vasta vuoden 1976 syys-           että etujen myii)ntäminen ei riippuisi koulu-
27239: lukukauden. alusta. Lain voimassaoloaika on          matkan pituudes~ll vaan oppilaiden tai heidän
27240: niiri lyhyt ja sen toimeenpanosta saadut ko-         vanhempiensa taloudellisesta asemasta, kuten
27241: kerpuksei: niin vähäiset ja alkuvaikeuksien vä-      nykyisin opintorahan myöntäminen, järjestel-
27242: rittämät, . ettei täysin uuteen, tukimuotoiseen      män hoito olisi tarkoituksenmukaista keskit-
27243: järjestelmään siirtyiPistä voida pitää tarkoituk-    tää valtion opintotukikeskukseen.
27244: senmukaisena. ratkaisuna todettuihin epäkoh-            Kehitysalueiden ammatillisten oppilaitosten
27245: tii~.                              '                 oppilaiden ilmaisen matka- ja majoitusedun jär-
27246:      . Ilmaispalveluihin perustuvan ja tukimuotoi-   jestämisessä on ilmennyt vaikeuksia, jotka joh-
27247: sen järjestelmän vertailussa on otettava huo-        tuvat osaksi siitä, että toisin kuin oppivelvolli-
27248: mioOn myös jo tapahtunut kehitys. Peruskou-          suuskoulussa ammatillisissa oppilaitoksissa ei
27249: lun oppilaat;· työllisyyttä edistävien ammatti-      ole aikaisemmin ollut laajemmassa mittakaa-
27250: kurssien ·opiskelijat. ja väliaikaiseen ammatilli-   vassa tämäntapaista opintososiaalista toimintaa,
27251: seen koUlutukseen osallistuvista ne, joiden päi-     ja toisaalta siitä syYstä, että tarkoitettujen etu-
27252: vittäinen tai vuotuinen koulunkäyntiaika tai         jen järjestämisestä aiheutuvien kustannustieto-
27253: sen ajankohta poikkeavat olennaisesti ja oppi-       jen epäluotettavuuden takia on jouduttu käyt-
27254: laalle haitallisella tavalla vastaavan kiinteämuo-   tämään valtionosuuteen ja -avustukseen oikeut-
27255: toisen koulutuksen ajoista ja ajankohdista, saa-     tavien kustannusten tiukkaa rajoitusta. Sen
27256: vat • ilmaispalveluihin perustuvat sosiaaliset       jälkeen kun ilmaisista matkoista ja varsinkin
27257: edut. Monet kunnat ovat antaneet lisäksi lu-         ilmaisesta majoituksesta aiheutuvista kustan-
27258: kion oppilaille samat edut kuin peruskoulussa.       nuksista on käytettävissä riittävän tarkat tiedot,
27259:   · Järjestelmän valinnassa on perimmiltään ky-      hallitus tulee selvittämään, onko olemassa mah-
27260: syrpys tarkoitettujen etujen määrästä. Jos ke-       dollisuuksia muuttaa kehitysalueiden ammatil-
27261: hitysalueiden ammatillisten oppilaitosten oppi-      lisen koulutuksen edistämisestä annetun lain
27262: laille halutaan antaa matka- ja majoitusedut          (641/75) 7 §:n nojalla annettua valtioneuvos-
27263:  täysimääräisinä niin, ettei ·niistä aiheudu kus-    ton päätöstä ( 195/76) siten, että mainitun
27264:  tannuksia oppilaiden vanhemmille tai qppilaille     lain tarkoittama valtionosuus ia -avustus suo-
27265: its.elleen, voimassa .olevan kehitysalueiden am-     ritetaan todellisista kustannuksista ilman kus-
27266: matillisen koulutuksen edistämisestä annetun         tannuskattoa. Mainitun lain muuttaminen si-
27267: lain (641/75) 7 §:n mukainen ilmaispalveluihin       ten, että matka- ja majoitusetuna oppilaille
27268: perustuva järjestelmä on taloudellisesti ja kasva-   korvattaisiin vain osa todellisista kustannuk-
27269: tuksellisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Jos     sista riippuu siitä, joudutaanko taloudellisista
27270: kuitenkin taloudellisista syistä joudutaan osa       syistä rajoittamaan tarkoitukseen käytettävissä
27271: kustannuksista siirtämään oppilaille. tai heidän     olevia määrärahoja. Etujen järjestämisestä ai-
27272:                                            N:o 357                                              5
27273: 
27274: heutuvien hallintotoimien siirtäminen valtion    velusten sijasta tarkoitetuista eduista aiheutu-
27275: opintotukikeskuksen tehtäväksi on tarkoituk-     vat kustannukset korvataan oppilaille vain osit-
27276: senmukaista siinä tapauksessa, että ilmaispal-   tain.
27277:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1977.
27278: 
27279: 
27280:                                                          Opetusministeri Marjatta Väänänen
27281: 6                                           1976 vp.
27282: 
27283: 
27284: 
27285: 
27286:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27287: 
27288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       läroanstalten skriftligen hos statsrådet ansöka
27289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          om rätt att bevilja de avsedda förmånerna för
27290: velse nr 1793 av den 13 december 1976 till         bestämd tid, högst till utgången av år 1979.
27291: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        Enligt en utredning av yrkesutbildningsstyrel-
27292: vande av svar översänt följande av riksdags-       sen hade 41 av utvecklingsområdenas 85 kom-
27293: man Orrenmaa m.fl. undertecknade spörsmål          munala yrkesläroanstalter och alla statens läro-
27294: nr 357:                                            anstalter i mitten av oktober senaste år an-
27295:                                                    sökt om och erhållit den avsedda rätten.
27296:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-           I den till spörsmålet anslutna motiveringen
27297:        geringen vidta för att rätta bristfällig-   konstateras bl.a., att själva lagen och yrkes-
27298:        heterna i lagen om främjande av yrkes-      utbildningsstyrelsens direktiv inte är tillräckli-
27299:        utbildningen inom utvecklingsområdena       ga, emedan läroanstalternas personai inte är
27300:        och för att förtydliga tillämpningsdi-      i stånd att avgöra, vem som får och vem som
27301:        rektiven, och                               inte får ersättning. Av denna orsak har man
27302:           anser Regeringen det vara ändamåls-      i flera läroanstalter varit tvungen att avstå
27303:        enligt att överföra ansökningarna om        från utbetalning av anslagen eller konstaterat
27304:        understöd för inkvartering och trans-       att de är alldeles otillräckliga.
27305:        port till statens studiestödscentral för        De förmåner som avses i 7 § lagen om
27306:        handläggning?                               främjande av yrkesutbildningen inom utveck-
27307:                                                    lingsområdena ( 641 /7 5 ) och i 1 och 6 § §
27308:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av statsrådets med stöd av lagen utfärdade
27309: samt anföra följande:                              beslut (195 /7 6) kan ges till person, som
27310:    Enligt 7 § lagen den 18 juli 1975 om främ-      studerar vid yrkesläroanstalt viiken erhållit ve-
27311: jande av yrkesutbildningen inom utvecklings-       derbörligt tillstånd av statsrådet och vars skol-
27312: områdena (641/75) "erhåller inom utveck-           resa i enkel riktning är längre än fem kilo--
27313: lingsområde belägen kommunal yrkesundervis-        meter. Om detta villkor är uppfyllt, beror
27314: ningsanstalt, som i enlighet med av statsrådet     avgörandet av frågan om förmånen i kommu-
27315: fastställda grunder för elev som erhåller yr-      ner eller kommunalförbund tillhöriga läroan-
27316: kesutbildning inom utvecklingsområdet anord-       stalter på, huruvida läroanstaltens ägare eller
27317: nar fri inkvartering i närheten av anstalten       elevens hemkommun är villig att betala skill-
27318: dler i elevinternat eller anordnar fri transport    naden mellan de verkliga kostnaderna och stats-
27319: till skolan eller bestrider kostnaderna för ele-   understödet. Emedan dessa förmåner enligt la-
27320: vens skolresa, för härav föranledda kostnader      gen är vederlagsfria för eleven, kan han inte
27321: i statsunderstöd en lika stor andel som i fråga     själv betala skillnaden. Under sådana förhål-
27322: om andra kostnader för upprätthållande av          landet är avgörandet av frågan om vem som
27323: läroanstalten än dem vilka orsakas anstalten       i dessa läroanstalter får eller inte får här av-
27324: av lärarnas avlöning". Med stöd av nämnda           sedda förmåner slutligen beroende av den
27325: lagparagraf utfärdade statsrådet den 19 februa-     ståndpunkt som läroanstalten eller elevens hem-
27326: ri 1976 ett beslut angående anordnande av           kommun intar tili de ifrågavarande kostnader-
27327: fri inkvartering och fri transport till skolan      na och ingalunda på det val som läroanstal-
27328: för elever vid yrkesläroanstalter inom utveck-      tens personai eventuellt gör enligt sociala grun-
27329: lingsområdena (19 5/7 6). Enligt 1 § av nämn-       der. Otillräckliga anslag kan inte heller ha
27330: da beslut kan de avsedda förmånerna ges elev,       utgjort ett hinder för beviljande av dessa för-
27331: vars skolresa i enkel riktning är längre än fem     måner, ty här avsedda anslag är i statsförslaget
27332: kilometer. Enligt 6 § av samma beslut skall        förslagsanslag.
27333:                                                 N:o 357                                                7
27334: 
27335:     Enligt 4 § av ståtsrådets beslut angående          rektiv ( yrkesutbildningsstyrelsens skrivelse 71/
27336: anordnande av fri inkvartering och fri' trans-         52/10.9.1976), enligt vilka beviljandet av för-
27337: pört tili skolan för elever vid yrkesläroanstal-       måner i statens läroanstalter kan begränsas tili
27338: ter inom utvecklingsområdena (195/76) god-             de elever, för vilka de kostnader som föran-
27339: kiinnes likväl såsom belopp, som .berättigar           leds av den fria rese- och inkvarteringsförmå-
27340: tili statsandel eller -understöd, i fråga om en        nen faller inom ramen för statsunderstödsgrun-
27341: läroanstalt högst 120 mk i månaden per elev            derna. Följden av detta har varit, att sådana
27342: som · åtnjuter . i detta beslut avsedd förmån.         elever som hade de allra största kostnaderna,
27343: Man har för varje läroanstalt bestämt ett ge-          i det första skedet utestängdes från förmåner-
27344: nomsni:ttligt. kostnadstak för rätten tili stats-      na. Problemen har i detta avseende varit mest
27345: andel och -understöd, av följande skäl:                framträdande, och detta är fortfarande fallet
27346:      ..::___ Systemet bör vara så stnidigt, att det    i läroanstalter som ägs av en enda kommun .
27347: gör det möjligt att i undantagsfall göra t.o.m.        De ifrågavarande läroanstalterna ordnar i all-
27348: betydande avvikelser . från de genomsnittliga          mänhet dessa förmåner endast för elever som
27349: kostnaderna;                  ··                       är hemma från den egna kommunen, emedan
27350:      - Systemet bör med hänsyn tili bokföring-         de Övriga elevernas hemkommuner vanligen
27351: eri vara iiå enkelt som möjligt;                       inte har gett betalningsförbindelser för skilina-
27352:      - De kostnader som ankommer på staten             den mellan statsunderstödet och de verkliga
27353: får· inte i det första skedet växa sig alltför         kostnaderna. I kommunalförbundens läroanstal-
27354: störa tili följd av eventuellt otilifredsställande     ter har medlemskommunerna betalat denna
27355: förberedel~er;                     . .,       ..       skilinad. I statens läroanstalter försvann hela
27356:    · .,.:.._ Statens utgifter bör på förhand kunna     problemet genom statsrådets beslut av den 18
27357: beräknas· med tiliräckligt stor poggrannhet;           november 1976.
27358:       - Det beslutsfattande som gäller arrange-           A tt avstå från en rese- och inkvarterings-
27359: m~ngen·"bör ske på lätoanstaltens nivå, och            förmån, som grundar sig på fri service, och i
27360:  systerilet bör görä det möjligt att · på · läroan-    stället införa ett stödsystem, innebär både ett
27361:  stalteris nivå utveckla nyil och ekonomiska me-       ekonomiskt och ett principiellt problem. Ett
27362:  tod(!t för att lösa problemen m(!d ordnandet          studiesocialt system, som gruhdar sig på fri
27363:  av. rese- och inkvarteringsförmånerna. .              service, kan anses medföra allmänna förmåner,
27364:                                                        dels genom att de medel som använts går tili
27365:        På basen av en rundfråga, som i det skec        att täcka de kostnader för vilka de är avsedda,
27366:  de då .statsrådets beslut bereddes sändes tili        dels genom att totalkostnaderna blir lägre om
27367:  alla kommunala och statliga yrkesläroanstalter        de satsas på stora anskaffningar än vad de
27368:  inom , utvecklingsområdet, har man · kommit           skulle bli om varje elev själv skulle skaffa sig
27369:  fram tili nämnda kostnadstak -på 120 mk -för          den avsedda servicen och denna helt skulle
27370:  statsandel och -understöd, vilket undervisnings-      ersättas av allmänna medel. När det gäller
27371:  ministeriet har rätt att. årligen justera i över-     rese- och inkvarteringsförmån för elever vid
27372:  ensstämmelser med stegringen i kosnadsnivån.          yrkesläroanstalter inom utvecklingsområdena
27373:  De erfarenheter man hittilis har fått visar,          bör yttetligare beaktas att inom ramen för det
27374:  att kostnadsstegringen har varit något snabba-        nuvarande systemet, som grundar sig på fri
27375:  re än väntat .. De faktiska kostnader, som för-       service, kommer dessa förmåner .eleverna tili
27376:  orsakades av den fria inkvarterings- och rese-        del oförminskade i form av åtgärder inom den
27377:  förmånen för de ca 6 000 eleverna i kommu-            gängse elevvården vid respektive läroanstalt
27378:  nalförbundens . allmänna yrkesskolor, uppgick         utan någon cetitraliserad, riksomfattande byrå-
27379:  i mitten av oktober senaste år tili 133 mk            krati. Med · ett system, baserat på fri service,
27380:  i månaden · per elev;                                 måste ·Iäroanstalterna också ta ansvaret för
27381:     · De" störst.a problemen i samband med ~mang­      elevernas bostadssituation. I detta nu sörjer
27382:  erimdet av den fria rese- ·och inkvarterings-·        ingen för en bostadsproduktion tili fromma
27383:  förmånen har · föranletts av, · att niånga 'Iäro"     för 80 000 elever. vid yrkesläroanstalter på
27384:   anstalter ·har ansett att den kostnadsandd · soili   lägsta nivå. Nästan hälften av dessa 80 000
27385:  berättigar tili statsunderstöd även utgör en          elever bor inom utvecklingsområdena. ·Den
27386:  grund för . beviljande av förmånerna. Detta           bostadsproduktion som student- och elevorgani-
27387:  stilllningstagande fick i statens läroanstaiter yt-   satiönetna upprätthåller är frällist koncentrerad
27388:   terligare stöd ·av' yrkesutbildningsstytelsens di-   tili ·högskoleorterna och tilihandahåller i första
27389: 8                                            1976 vp.
27390: 
27391: hand bostäder för studerande vid högskolor          samma förmåner som tillkommer eleveroa i
27392: och institut. På grund av den korta studie-         grundskolan.
27393: tiden och de studerandes ungdom vid läro-              Vid valet av system är det i sista hand
27394: anstalterna på lägsta nivå kan bostadsproble-       fråga om omfattningen hos de förmåner som
27395: men för denna grupp av ungdomar inte lösas          bjuds. Om man i full utsträckning vill ge ele-
27396: genom bostadsproduktion som sköts av deras          veroa vid yrkesläroanstalterna inom utveck-
27397: egna organisationer. Det är uppenbart att när       lingsområdena förmåner i fråga om resor och
27398: den allmänna levnadsstandarden stiger kan           inkvartering, utan att härav följer kostnader
27399: problemet inte heller lösas genom att utbudet       för eleverna eller deras föräldrar, utgör ett på
27400: på bostäder för underhyresgäster ökas. Av           fri service baserat system i enlighet med 7 §
27401: dessa orsaker förutsätter en lösning av bostads-    gällande lag om främjande av yrkesutbildning-
27402: problemen, särskilt bland eleverna vid yrkes-       en inom utvecklingsområdena (641/75) den
27403: läroanstalter på lägsta nivå, en samverkan          i ekonomiskt och pedagogiskt avseende mest
27404: mellan läroanstalterna, de kommuner där dessa       ändamålsenliga lösningen. Såvida dock en del
27405: är belägna och elevernas hemkommuner. Det           av kostnaderna av ekonomiska orsaker måste
27406: nuvarande systemet, som grundar sig på fri          överflyttas på eleverna eller deras föräldrar,
27407: service, bidrar till att främja en dylik sam-       innebär detta samtidigt att man väljer ett sys-
27408: verkan.                                             tem som har formen av understöd.
27409:    Till de största olägenheterna med ett sys-          Svaret på frågan, huruvida ordnandet av rese-
27410: tem, som grundar sig på fri service, hör de or-     och inkvarteringsförmåner vid yrkesutbildning
27411: ganisatoriska problemen, som särskilt möter i       inom utvecklingsområdena borde koncentreras
27412: begynnelseskedet. De gör att ifrågavarande för-     till statens studiestödscentral, är beroende av
27413: måner inte genast kan tillhandahållas alla dem      vilket system man väljer. Varken studiestöds-
27414: som uppfyller fordringarna för erhållande av        centralen eller någon annan myndighet kan
27415: dessa förmåner. Dessa svårigheter kan dock          centraliserat sköta det nuvarande systemet,
27416: småningom övervinnas, såsom utvecklingen            som bygger på fri service. Också inom ramen
27417: under slutet av året i fråga om statens läro-       för ett system som har formen av understöd,
27418: anstalter utvisar.                                  vore det förmånligast för eleverna att till-
27419:     Lagen om främjande av yrkesutbildningen         handahålla dessa förmåner genom en decentrali-
27420: inom utvecklingsområdena ( 641/7 5) är i kraft      sering via läroanstalterna, bl.a. av den anled-
27421: till utgången av år 1979. Statsrådet har, från-     ningen, att t.o.m. partiellt ersättande av kost-
27422: sett några undantag, först fr.o.m. början av        naderna för skolresor uppenbarligen alltjämt
27423: höstterminen 1976 beviljat tillstånd att ordna      borde bibehållas genom skolan. Det borde inte
27424: fria resor och fri inkvartering. Den tid under      heller erbjuda oöverstigliga svårigheter att på
27425: viiken lagen har varit i kraft är så kort och       åtgärd av läroanstalterna sköta ett system som
27426: erfarenheterna av dess tillämpning är så obe-       har formen av understöd, emedan detta är en
27427: tydliga samt i så hög grad färgade av begyn-        lättare uppgift för läroanstalterna än att till-
27428: nelsesvårigheter, att införandet av ett helt nytt   handahålla de nuvarande förmånerna, som byg-
27429: system i form av understöd inte kan betrak-         ger på fri service. Såvida beviljandet av för-
27430: tas som ett ändamålsenligt sätt att lösa de         måner inte vore beroende av skolresans längd
27431: olägenheter som har konstaterats.                   utan av elevernas eller deras föräldrars ekono-
27432:    När man jämför ett system som grundar sig        miska ställning, såsom fallet i detta nu är i
27433: på fri service med ett system som har formen        fråga om studiepenningen, vore det mest ända-
27434: av understöd bör också den utveckling som           målsenligt att koncentrera handhavandet av sys-
27435: redan har ägt rum beaktas. De sociala förmåner      temet hos statens studiestödscentral.
27436: som baserar sig på fri service ges grundsko-           När det har gällt att ordna med fria resor
27437: lans elever, studerande vid sysselsättningsfräm-    och fri inkvartering för elever vid yrkesläroan-
27438: jande yrkeskurser och sådana elever i temporär      stalter inom utvecklingsområdena har det
27439: yrkesutbildning, i fråga om vilka skolgången        framkommit svårigheter, som delvis beror på
27440: per dag eller år eller tidpunkten för skolgången    att dylik studiesocial verksamhet inte tidigare
27441: väsentligt och till nackdel för eleven avviker      har förekommit i större utsträckning vid yrkes-
27442: från tiderna och tidpunkterna inom motsva-          läroanstalterna, i motsats till vad som har varit
27443: rande fasta utbildningsgång. Många kommu-           fallet inom läropliktsskolan, och delvis av den
27444: ner har dessutom gett eleverna i gymnasium          orsaken, att det har blivit nödvändigt att strikt
27445:                                               N:o 357                                              9
27446: 
27447: begränsa de kostnader som berättigar tili stats-    erlägges för de verkliga kostnaderna utan kost-
27448: andel och statsunderstöd, emedan uppgifterna        nadstak. En ändring av lagen så, att eleverna
27449: om de kostnader som föranleds av tillhanda-         som rese- och inkvarteringsförmån skulle få
27450: hållandet av ifrågavarande förmåner har varit       ersättning endast för en del av de verkliga
27451: otillförlitliga. Då tillräckligt exakta uppgifter   kostnaderna, är beroende av frågan, huruvida
27452: om kostnaderna för de fria resorna och särskilt     man av ekonomiska skäl måste begränsa de
27453: för den fria inkvarteringen står till förfogande,   anslag som står till buds för ändamålet. Det
27454: kommer regeringen att utreda, om det finns          är ändamålsenligt att ge statens studiestöds-
27455: några möjligheter att ändra statsrådets med         central i uppdrag att sköta de förvaltnings-
27456: stöd av 7 § lagen om främjande av yrkesut-          åtgärder som ordnandet av förmånerna för-
27457: bildningen inom utvecklingsområdena ( 641/          anleder, ifall man i stället för fri service ger
27458: 75) utfärdade beslut (195/7 6) så, att stats-       eleverna endast partiell ersättning för kost-
27459: andel och -understöd, som avses i nämnda lag,       naderna för hät avsedda förmåner.
27460:      Helsingfors den 14 januari 1977.
27461: 
27462: 
27463: 
27464: 
27465:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
27466: 
27467: 
27468: 
27469: 
27470: 2 087700073L
27471:                                               ·197-6 vp.
27472: 
27473: Kirjallinen kysymys n:o 358.
27474: 
27475: 
27476: 
27477: 
27478:                                    Loikkanen: Asianmukaisen muistomerkin aiikaansaamises.ta Presi-
27479:                                       dentti ]. K. Paasikivelk
27480: 
27481: 
27482:                          Ed u s kun n a 11 Herra Puhe m i e he 11 e.
27483: 
27484:    Ju~kisuuteen ön saatettu Presidentti J. K.         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27485: Paasikiven mui:stomerikkikilpaillun tulokset.         vaksi seuraavan kysymyksen:
27486: Koska kilpailluun osal'listuneiden ['uonnosten
27487: joukossa ei ole yhtään sdlaista työtä, joka täyt-               Onlko Hallitus tietoinen siinä, ettei
27488: täisi ne vaatimukset, joita suuren va~tiomie­                Presidentti J. K. Paasiikirven muisto-
27489: hemme elämäntyö ja hänen muistonsa edeHyt-                   merkkikiJl:paillu ole tuonut tyydyttävää
27490: täisivät, olisi muistomel'kkiasia ratkaistava ko-            tu~osta han:kikeen toteuttamiseksi, ja
27491: konaan roiseha pohjalta.                                        mihin toimenpiteisiin Hlllllitus aikoo
27492:    Ede~lä olevan perlistee1la ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä, jotta Presidentti J. K. Paasikivi
27493: tyksen 37 § :n 1 momerittiin viitaten esitän                 saisi suurta elämäntyötään vastaavan
27494:                                                              muistomerrk~n?
27495:       Helsingioss.ä 10 päivänä joulukuuta 197 6.
27496: 
27497: 
27498: 
27499: 
27500:  0877000562
27501: 2                                              1976 vp.
27502: 
27503: 
27504: 
27505: 
27506:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27507: 
27508:    Valtiopäiväjärjesty~ksen 37 §:n 1 momentissa       niiti!sta. Siihen kuuluvat kaksi elementtiä ovat
27509: mainitussa tarkoituik:ses.sa Te, Herra Puhemies,     kooltaan suurimpia täss·ä materiaalissa saatavis-
27510: olette kirjeellänne 13 päivältä jouil:ukuuta 1976    sa olevia yhtenäisiä kappaleita. Tässä koossa ja
27511: n:o 1794 ~ähettänyt valtioneuvoston asian-            siinä hyvin pitkäLle viimeistelilyssä muodossa,
27512: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          jonka ·ta:itehlija jo •luonnosvaiheessa on ehdo-
27513: Eino Loilkkasen tekemän seuraavansisältöisen         tukselleen antanut, teoksen toteuttaminen mer-
27514: kirjallisen kysymyksen n:o 358:                       kitsee myös pebkästään työsuorituksena äärim-
27515:                                                       mäis[ä teknisiä mahdoHisuuik:sia kyseisen kivi-
27516:           011!ko . Hallitus tietoinen siitä, ettei    materiaalin käsittelyssä. Sekä materiaalin että
27517:        Presidentti J. K. Paasilkirven muisto-        kivenveistlotaidon kannalta teos toisin sanoen
27518:        merkk~killpaillu ole tuonut tyydyttävää        tullee o~emaan huomiota herättävä harvinaisuus.
27519:        tulosta hankkeen toteuttami:seksi, ja              Teoksen muoto tuJkitsee ilmeikkäästi ja te-
27520:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lcijäJ:l:een ominaisellla tyylilliseltlä Hmaisutaval'la
27521:        ryhtyä, jotta Presidentti J. K. Paasikivi     sitä henkistä sisäil'lystä, mitä khlpail'u<J:le annettu
27522:        saisi suurta elämäntyötään vastaavan           tehtävä, J. K. Paasikiven elämäntyön kunnioit-
27523:        muistomerkin?                                  tamiseksi pystytettävä muistomerkki, edehlytti.
27524:                                                       Kilpailluluonnoksen nimimerkki "Itä ja länsi"
27525:    Vastauks,ena kysymykseen esitän kunnioit-         on käsitettävä viitteelli:sesti laajempaa ja ylei-
27526: taen seuraavaa:                                       sempää ideasisäNystä kuvastavaksi. Teos on
27527:    Presidentti J. K. Paasik:i.ven muistomerkin       yhtä hyvin tajuttavissa suuren valtiomiehen
27528: ailkaansaamiseksi järjestettiin vuonna 1976 jo        vastakohtia ymmärtävää ja sovittelevaa työ-
27529: toinen suunnittelukillpaHu. Suunni'ttelulkHpailun    kenttää kuin myös voimakkaan persoonaNista,
27530: toimeenpano annetdin valtioneuvoston kans-            sopusuhtaiseksiJ hioutunutta ehjää maaHma!l!bt-
27531: lian tarko1tusta varten asettaman, alan asian-        somusta symfbol'isesrti tuJkitsevaksi.
27532: tuntijoista kootun toimikunnan (Presidentti               Ehdotuksen tekijä Harry Kivijärvi on jo tois-
27533: J. K. Paasikiven muistometikkitoim~unta) teh-         takymmentä vuotta 'kuulunut maamme kan-
27534: täväksi.                                             sainvälisesti: tunnetuimpiin kuvanveistäjiin, joka
27535:                                                      erity~sest1 on herättänyt huomiota tiiviillä ja
27536:    Vaihioneuvoston kanslial le antamassaan selvi-
27537:                             1
27538: 
27539: 
27540: tyksessä toimiikunta totesi osanoton kilpailuun      hienostuneena kivimateriaalin käsittelyllään.
27541: tyydyttäväksi ja varsinkin toimikunnan arvioin-      Hänen teoksiaan on mm. Ateneumin Taidemu-
27542: nissa: kahteen ylimpään ;lu01kkaan sijoittuneiden    seossa, Tulkholman Moderna Museetissa, Oslon
27543: ehdotusten taitee1lisen tason varsin korkeaksi.      Nasjonalgallerietissä       ja     Louisiana-museossa
27544: Toimikunta, joka pa•Ikintoratkaisussaan oli täy-     Tanskassa. Hänen a·~kaisempia julkisia teok-
27545: sin )'lksimielinen, piti ehdotusta tarkoitukseen     ,si'aan ovat mm. Uno Cygnaeuksen muistomerk-
27546: ja suunniteltuun paikkaan hyvin ropiva:na mo-        ki Hämeenlinnassa ja Turun yliopiston monu-
27547: numentaa:lisena teoksena, jonka taiteellinen vai-    mentti. Hän sai myös jaetun 1 palkinnon en-
27548: kutus perustuu tiivi:ist'i ja se~keästi ha1littuun   simmäisessä J. K. Paasikiven muistomerkkikil-
27549: kdkona1suuteen.                                      pailussa 1970.
27550:                                                           Uudessa kitlpail'ussa monumentille varattu
27551:    Ensimmäisen palkinnon saaneesta muisto-           uusi edustava paikka Arkadian aukiolla on jo
27552: merk<kiehdotuksesta toim~kunta edeLleen toteaa       sinänsä vaatinut toisenlaisia ratkaisuja kuin en-
27553: seuraavaa:                                           simmäisessä kilpailussa. Monissa kilpailuluon-
27554:    "Itse monumentti on tämän ehdotuksen mu-          noksissa olikin ansiokkaasti otettu huomioon
27555: kaan tavkoitettu toteutettavaksi mustasta gra-       keskeisen ja liikenteellisesti uudistuksen alaisen
27556:                                               N:o 358                                               3
27557: 
27558: ympanston tarjoamat m~hdollisuudet. Voitta-          ja yksimielisesti pitänyt voittanutta ehdotusta
27559: neessa ehdotuksessa monumentti 11htyy erittäin       tarkmtukseen erittäin sopivana monumentaali-
27560: sopusuhtarseksi suunniteltuun aukiokokonaisuu-       sena teoksena. On toisaalta selvää, että eriä-
27561: teen puistoistutu!ksineen. Ajoneuvojen ]äpik.uJ-     vien käsitysten mahdoHisuus rat!kaisuiss,a, jotka
27562: ikuliikenteeltä \kokonaan rauhoitettuna alue         eivät voi n01jautua täsmällisHn mittajärjestel-
27563: muistomerkkeineen tulee ehdotuksen mukaan            miin, vaan ovat inhimillisen arvioinnin varassa,
27564: toteutettuna muodostamaan poikkeuksellisen           on varsin suuri. Samasta syystä ei esimerkiksi
27565: arvokkaasti suuren vahiomiehen muistoa kun-          haFlitu:ksen jäJsenten henkifökohtaisten näke-
27566: nioittavan taiteell1sen lro>konaisuuden. Tämän       mysten es1intuomiselila voi seHaisenaan alfa rat-
27567: vuoksi muistomeflkkitoimrkunta on tehnyt eh-         kaisevaa metikitystä. Näin ollen ja kun on
27568:  dotuksen aukion nimen muuttamisesta Paasiki-        asianmukaista, että kysymyiksessä oleva muisto-
27569: ven auikidksi."                                      met~kikihan!ke  saadaan toteutetuksi vuonna
27570:     Eddlä esitetystä rlmenee, että ahn asiantun-     1980, johloin presidentti J. K. Paasikiven syn-
27571:  tijoista 1koottu, muistomel'lkin aikaansaamisesta   tymästä tulee ~ku~uneeiksi 110 vuotta, on nyt
27572:  vastuussa oleva elin on orlut täysin tyytyväi-      laaditun suunnitelman toteuttamista pidettävä
27573:  nen killpaih.m taiteeHiseen tasoon selil1aisenaan   tarkoi tuksenmukai'sena.
27574:       Helsingissä 14 päivänä tamm~kuuta 1977.
27575: 
27576:                                                                    Pääministeri Martti Miettunen
27577: 4                                              1976 vp.
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 
27582:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a no
27583: 
27584:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen            enhetliga stycken av detta materia! som står
27585: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ·skrivelse         att fåo I denna storlek och i den synnerligen
27586: nr 1794 av den 13 december 1976 till veder-            långt utarbetade form som konstnären givit
27587: börande medlem av statsrådet för avgivande av          sitt fövslag redan i utkastskedet, innebär för-
27588: svar översänt följande av riksdagsman Eino             verkligandet av verket även enbart såsom ar-
27589: Loikkanen undertecknade spörsmå1 nr 358:               betsprestation ytterligt långt drivna tekniska
27590:                                                        möjligheter i behandlingen av detta stenmate-
27591:           Är Regeringen medveten om att täv-           rial. Såväl med tanke på materialet som sten-
27592:        lingen om ett minnesmärke över presi-           huggarkonsten kommer verket med andra ord
27593:        dent Jo K. Paasikivi inte gav något till-       att vara en uppseendeväckande rariteto
27594:        fredsställande resultat för projektets
27595:                                                            Verkets form tolkar expressivt och på ett
27596:        förvetkligande, och
27597:                                                        för skaparen utmärkande stilistiskt uttrycks-
27598:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27599:                                                        sätt det själs1iga innehåll som förutsattes i täv-
27600:        taga för att president Jo Ko Paasikivi
27601:                                                        lingen om åstadkommandet av ett minnesmär-
27602:        ska11 få ett minnesmärke som motsvarar
27603:                                                        ke f.ör att hedra Jo K. Paasikivis livsverk. Täv-
27604:        hans stora livsverk?
27605:                                                        lingsutkastets signatur "Itä ja länsi" ( "Öst och
27606:                                                        väst") bör uppfattas så, att den antydningsvis
27607:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
27608:                                                        avspeglar ett mera omfatta:nde och allmänt
27609: samt anföra följande:
27610:                                                        ideinnehåll. Verket kan lika väl uppfattas som
27611:     I syfte att åstadkomma ett minnesmärke             en symbolisk tolkning av den store statsman-
27612: över president Jo Ko Paasikivi anordnades år           nens arbetsfält, vilket innebar förståelse för
27613: 1976 en p1aneringstävling, viiken redan var den        motsatser och förlikning av dessa, som en
27614: andra i ordningeno Verkställigheten av plane-          statkt personlig, harmonisk och helgjuten
27615: ringstävlingen uppdrogs åt en av statsrådets           världsåskådning 0
27616: 
27617: 
27618: 
27619: kansli för ändamå1et tillsatt kommission                   Mannen bakom försla:get, Harry Kivijärvi,
27620:   ( Kommissionen för ett minnesmärke över pre-         har redan under mera än tio år hört till de
27621: sident J. K. Paasikivi), viiken var sammansatt         internationellt mest kända av vårt lands bild-
27622: av experter från områdeto                               huggare och han har speciellt väckt uppmärk-
27623:     I sin utredning till ·statsrådets kansli konsta-   samhet med sin förtätade och förfinade be-
27624: terade kommissionen, att deltagandet i täv-            handling av steno Verk av honom finns bl.ao i
27625: lingen varit ti1lfredsställande och att den konst-     Ateneum, Moderna Museet i: Stockholm, Nasjo-
27626: närliga nivån, i synnerhet hos de två förslag           nalgalleriet i Os·lo och Louisiana-museet i Dan-
27627: som efter kommissionens bedömning placerades            marko Tidigare offentliga verk av honom är
27628: i de två högsta klasserna, var mycket högo              bl.ao minnesmärket över Uno Cygnaeus i Ta-
27629: Kommissionen, ·som var helt enhällig i prisfrå-         vastehus och Åbo universitets monumento Han
27630: gan, ansåg att förslaget var ett mycket lämpligt        erhöll även ett delat I pris i 1970 års tävling
27631: monumentalt verk för ändamålet och med tan-            om ett minnesmärke över J. Ko Paasikivi.
27632: ke på den avsedda platsen, samt att verkets                Den representativa plats, Arkadiaskvären,
27633: konstnärliga intryck baseras på en förtätad och         som i den nya tävlingen reserverats för monu-
27634: räulinjigt behärskad helhet.                            mentet, har redan i och för sig krävt andra
27635:     I fråga om det förslag till minnesmärke som         lösningar än den första tävlingeno I flera täv-
27636: vann första priset konstaterade kommissionen:           lingsutkast hade på ett förtjänstfullt sätt beak-
27637:     "Själva monumentet är enligt detta förslag          tats de möjligheter som erbjuds av den centra-
27638:  avsett att utföras i svart granit. De två elc-         la miljön, vHken är underkastad en trafikre-
27639:  ment, som hör till monumentet, är de största           formo I det vinnande förslaget smälter monu-
27640:                                              N:o 358                                             5
27641: 
27642: mentet in i den mycket harmon~skt planerade        vann tävlingen mycket lämpligt som ett monu-
27643: skvärhelheten med dess parkplanteringar. Helt      mentalt verk för ändamålet. Det är å andra
27644: fredat för genomgångstrafik med fordon som         sidan klart, att möjligheten att avvikande upp-
27645: området är tkommer det med sitt monument           fattningar uppkommer i avgöranden, som inte
27646: att, förverkligat enligt törslaget, utgöra en      kan baseta's på noggranna mätsystem utan är
27647: osedvanligt värdig konstnärlig helhet, som         beroende av mänsklig bedömning, är synner-
27648: hedrar den store statsmannens minne. Därför        ligen stor. Av samma orsak kan t.ex. fram-
27649: ha:r minnesmärkeskommissionen föreslagit, att      hävandet av regeringens medlemmars person-
27650: skvärens namn skulle ändras till Paasikivi-        liga åsikter som sådant inte ha någon avgöran-
27651: skvären."                                          de betydelse. Sålunda och då det ligger i sakens
27652:    Av det ovan anförda framgår, att det av         intresse, att ifrågavarande minnesmärkesprojekt
27653: experter sammansatta organ som bär ansvaret        förverkligas år 1980, då 110 år förflutit sedan
27654: för åstadkommandet av minnesmärket har varit       president J. K. Paasikivis födelse, bör förverk-
27655: fullt tillfreds med tävlingens konstnärliga nivå   ligandet av den nu uppgjorda planen anses
27656: som sådan och enhälligt ansett det förslag som     ändamålsenligt.
27657:      Helsingfors den 14 januari 1977.
27658: 
27659:                                                                 Statsminister Martti Miettunen
27660: 
27661: 
27662: 
27663: 
27664: 0877000562
27665:                                                 1976 vp.
27666: 
27667: Kirjallinen kysymys n:o 359.
27668: 
27669: 
27670: 
27671: 
27672:                                    Alppi ym.: Vilppulassa olevan valtion varikkoalueen ottamisesta
27673:                                        työllisyyttä edistävään käyttöön.
27674: 
27675: 
27676:                          E d u s :k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27677: 
27678:    Työttömiä työnh:tkijoi,ta oili Tampereen työ-      syyteen heikentävästi aiheuttaen myös pienelle
27679: voimapii·riJ11 alueella viimeisen tilannekatsauksen   kunnaLle suuria ta,loudeUisia vaikeuksia.
27680: mukaan 11 333 eli 1 600 enemmän kuin edel-               Painesiirto Oy:n ja: Finexim Oy:n työnte:ki·
27681: lisessä \kuussa ja yli 2 700 enemmän kuin vas-        jät ovat kiinni-ttäneet huomiota Vilppulan kun-
27682: taavana aikana vuosi sitten. Tampereen työ-           nan alueeNa olevaan puolustuslaitoksen varik-
27683: voimapiiriin kuuluva VHppulan kunta on yksi           koon, joka on meLko suuri maa-aJueeltaan,
27684: niistä paiikkakunnista, joka on pahimmin jou-         jonne johtaa pistomide jfr muutoinkin hyviit
27685: tunut laman ja: työttömyyden puristukseen.            kulkuyhteydet, mutta joka on pitJkään ollut
27686:    Vilppulan 'työllisyystilanteen voimakkaaseen       vailla käyttöä. Työntek~öiden näkemyksen mu-
27687: heikkenemiseen vaikuttavat !hiljan tapahtuneet        kaan tuo alue pitäi'S.~ varhiova.Uan toimin ottaa
27688: kahden metalliatlan yrityksen konkurssit. Paine-      hyödylliseen työHisyyttä edistävään käyttöön.
27689: siiNo Oy:n ja Finexim Oy:n lopettaessa toimin-           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27690: tansa jää niistä työttömiksi n. 150 työntekijää       3 7 § :n 1 1nomenttiin viitaten esitämmekin val-
27691: ja toimihenkilöä. Heidän perheensä mukaan             tioneuvoston asianomaisen jäsenen va•stattavaksi
27692: lukien joutuu työttömyydestä välittömästi kärsi-      seuraavan k)l'Symyksen:
27693: mään noin 600 ihmistä, mikä Vilppulan kokoi-                    Mihin toimenpiteisiin Ha1litus aikoo
27694: sessa 7 200 a·sukkaan kunnassa on suuri pro-                 ryhtyä Vilppulassa olevan vaitien vac
27695: sentuaa:linen osuus. Näiden kahden työpaikan                 rikkaalueen ottami1seksi hyödylHseen,
27696: lopettamiset tulevat luonno!Jisesti vaikuttamaan
27697:                                                              Vi:lppulan otlennaisesti heikentynyttii
27698: myös muiden a.Jojen, jopa palvelualojen työlli-
27699:                                                              työHisyyttä edistävään käyttöön?
27700:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1976.
27701: 
27702:                Ulla-Leena Alppi                                   Kuuno Honkonen
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 
27707: 087700050V
27708: 2                                            1976 vp.
27709: 
27710: 
27711: 
27712: 
27713:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
27714: 
27715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    osasto. Varastot ovat täynnä puolustusvoimien
27716: mainitus1sa tarko~tuksessa Te, Herra Puhemies,    ja osin kauppa- ja teoHisuusministeriön materiaa-
27717: olette kirjeenne n:o 1795 ohdl:a 13 päivänä       lia. Vm:i1kko-osas'tossa suoritetaan myös kuor-
27718: joulukuuta 1976 [ähettänyt valtioneuvoston        mastavälineiden ja ikenttämuonkuska~uston kor-
27719: asianomaisen jäsenen va>stattavaksi kansanedus-   jauksia. Tämä toiminta .työHistää nykyise:Llään
27720: taja Ulla-Leena Alpin ym. tekemän seuraavan-      noin kaksikymmentä henkiJöä. Alueella on va·
27721: sisähöisen kysymyksen:                            rastojen lisäksi esikunta- ja korjaamorakennuk
27722:                                                   set. Allue on n)~kyrsin tarkoituksenmukaisessa
27723:            Mihin toimenpiteisiin Hahlitus aikoo käytössä.
27724:         ryhtyä Vilppu:lassa olevan valtion va-       Puolustusvoimiilla ei ole tä!llä hetkellä ajan-
27725:         rikikoalueen otram~s.eksi hyödylliseen, kohta1sia suunnitle1m1a variikkoalueen käyttötar-
27726:         Vilppulan olennaisesti heilkentynyttä koituksen muuttamiseksi. Varilk!ko-osaston toi-
27727:         työHisyytitä edistävään käyttöön?         minnan laajentaminen tai muuttaminen kysy-
27728:                                                   myksessä esitetyn työHistävän vaikutuksen ai-
27729:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta- · karansaamise!ksi eddlyttäisi alueeiJa ja muualila-
27730: vasti seuraavaa:                                  kin huomat.tavaa rakennustoim1ntaa, joka ny-
27731:    Viippulan kunnassa puolustusministeriön hal- kyises·sä .taloudellisessa tillanteessa ei ole mah-
27732: linnassa olevalla alueella s~aitsee puolustusvoi- dollista.
27733: mien Kul!jetusvälinevarikon KuormastowtrH~ko·
27734:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1977.
27735: 
27736: 
27737:                                                         Puolustusministeri Seppo Westerlund
27738:                                               N:o 359                                              3
27739: 
27740: 
27741: 
27742: 
27743:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27744: 
27745:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordni.ngen         ning. Lagren är fylJda roed försvarsmaktens,
27746: anger har NI, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       och delvis ookså handeLs- och industriminis,te-
27747: nr 1795 av den 13 december 1976 dll veder-          riets, materiel. Vid depåavdeilningen utförs även
27748: börande medlem av statsrådet för avgivande          repamtioner på trängmateriel och fä1tprovi-
27749: av svar över,sänt följande av riksdagsman ULla-     anteringsma,teriel. Denna verhamhet syssel-
27750: Leena A1lppi m.fl. undertecknade spörsmål:          sätter för närvarande ca t1ugo personer. På
27751:                                                     området Hnns utom lager även stabs- och repa·
27752:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid·      rationsverhtadsbyggnader. Områdiet är för
27753:        ta för aH ta det i Vilppula belägna stat-    närvarande i ändamåhenJig användning.
27754:        liga depåområdet i ,sådant bruk, som            Försvarsmakten har för tiLlfället inga planer
27755:        främ1ar den väsentligt försvagade syssel-    på att ändra depåområdetJS användningssyfte.
27756:        sättningen i Vilppula?                       En utvidgning eiJer ändring av verksamheten
27757:                                                     vid depåavdelningen i syfte att främja syssel-
27758:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sättningen slkuile på området, och även annor-
27759: samt anföra fö1jande:                               städes, förutsätta en avsevärd byggnadsverk-
27760:    På det område i Vilppula kommun s.om är          samhet, som i nuvarande ekonomiska läge inte
27761: i försvarsministeriets besittning finns försvars-   är möjlig.
27762: maktens transportmedelsdepås t.rängdepåavdel-
27763:      He1singfors den 14 januari 1977.
27764: 
27765: 
27766:                                                           Försvarsminister Seppo Westerlund
27767: Kirjallinen kysymys n:o 360.
27768: 
27769: 
27770: 
27771: 
27772:                                     Friberg: Merenkulkuhallituksen pääjohtajan nimittämisestä.
27773: 
27774: 
27775:                           Eduskttnnan, ·Herra Puhemiehelle.
27776: 
27777:    Maamme md·ertkuillkijapiireissä ja meren-            muttajatolmtnnasta saatujen kokemusten arvi~
27778: kulkualan järjestöissä · qh haJlifuksen . tapa          oi:nti, osallistuminen täydellä panoksella· murros-
27779: suhtå'Uti.J:a riierenldrlkuh:jlJ.ituksen •pääjohtåjan   vaiheessa olevaati kansaiMaliseen • yhteistyöhön
27780: viran täy;Hämiseen herättänyt vaikavaa huolestu-        sekä kannanotot mm. mukavuuslippulaivakysy-
27781: mis:ta.                                                 myksiin ja miehistöjen sosiaalitilakysymyksiin.
27782:    Merenkulkuhallituksen          pääjohtaja   Helge       Merenkulkuhallituksen pääjohtajaksi tulisi
27783: Jääsalo siirtyi eläkkeelle 19. syyskuuta 1976.          siten mieluimmin nimittää alaa käytännön koke-
27784: Virka on siis ollut täyttämättä tästä lähtien           muksen perustalta hallitseva henkilö, jolla on
27785: eli kolmen kuukauden ajan. Tätä ajanjaksoa              myös tarvittava lainopillinen koulutus. Tiettä-
27786: voidaan pitää poikkeuksellisen pitkänä ottaen           västi nämä ehdot täyttäviä henkilöitä onkin
27787: huomioon merenkulkualan erityisluonteen sekä            ilmoittautunut avoinna olevaan virkaan.
27788: sen, että hallitus eräissä toisissa tapauksissa            Saatujen tietojen mukaan viran täyttämisen
27789: on kiirehtinyt jopa eläkkeellesiirtymisen edelle        esteenä on ollut nykyisten hallituspuolueiden
27790: täyttäen virkoja ennakkoon. Pääjohtajan asema           kiistat nimityksestä ja siihen on halukkaasti
27791: merenkulun johdossa on merenkulkuhallituk-              oltu ajamassa erästä laivanrakennusalan pro-
27792: sesta annetun asetuksenkin valossa hyvin mer-           fessoria, jonka kompetenssi virkaan olisi ky-
27793: kittävä. Hän johtaa merenkulkuhallituksen               seenalainen. Ns. virkapakettien tätä osaa on
27794: yleisen istunnon puhetta sekä voi asetuksen             havitellut varsinkin Ruotsalainen kansanpuolue.
27795: 10 §:n mukaan ilman esittelyä päättää esim.                Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
27796: merenkulkuhallituksen alusten käytöstä. Tämä            järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
27797: päätösvalta on silmällä pitäen juuri nyt alkavaa        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27798: talvimerenkulkua hyvin merkityksellinen.                vaksi seuraavan kysymyksen:
27799:    Merenkulkuhallituksen ·toimintaa voidaan
27800: verrata esim. lääkintöh~llituksen tai ilmailu-                    Miten Hallitus selittää merenkulku-
27801: hallituksen tOlmtntaan. Molemmilla aloilla                     hallituksen pääjohtajan nimityksessä
27802: vaaditaan tarkkoja alan erikoistietoja ja alan                 tapahtuneen viivästymisen, ja
27803: kaikkinaista hallintaa.                                           aikooko Hallitus suorittaa kiireelli-
27804:    Merenkulkuhallituksen ajankohtaisiin kysy-                  senä ao. nimityksen ottaen huomioon
27805: myksiin kuuluu paitsi talvimerenkulun aloitta-                 virassa vaadittava erityisalan pätevyys?
27806: minen, väylätöiden loppuunsaattaminen, jään-
27807:   Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1976.
27808: 
27809:                                               Ralf Friberg
27810: 
27811: 
27812: 
27813: 
27814: 087700038F
27815: 2
27816: 
27817: 
27818: 
27819: 
27820:                         . <15                         <•'· <
27821:                                 E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
27822: 
27823:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §,n, 1 momentissa            Lisäksi on syytä. todeta, että virassa on koko
27824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              ajan ollut pätevä viranhoitaja, jolla on pitkä-
27825: olette 13 päiy~nä joul1,1kuuta 1976 päi;v~tyn              aikainen <kokemus <merenkulkuhallituk~~n.. pää-
27826: kirjeenne <<ohella , tQimittanut· ~tioneuvos:ton           johtajan siiai5ena toimirnisestl!.. << < ; - ' •.
27827: a$latl()maiselle <jäSeJ1ell~ "jäljennök~ep < .< k~qsan­      .Valtion~uvol)to <<t~lee "rek~ääri Tåsavallan
27828: edustaja R. Fribergin näin ,kuuluvasta kirjam-             Presidentille esity:ksen <viran täyttämisestä mah-
27829: sesta kysymyksestä n:o 360:                                dollisimman pian. Virkaan nimitettäväksi esite7
27830:                                                            tään ilmoittautujista se, joka parhaiten täyttää
27831:            Miten Hallitus selittää merenkulku-             viran sekä yleiset että erityiset kelpoisuusehdot.
27832:         hallituksen pääjohtajan nimityksessä                  Kelpoisuusehtona kysymyksessä< olevaan vir-
27833:         tapahtuneen viivästymisen, ja           <          kaan vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulu-
27834:            aikooko Hallitus suorittaa kiireelli-           tutkinto tai merikapteeninkirja sekä perehtynei-
27835:         senä ao. nimityksen ottaen huomioon                syyttä merenkulkuun liittyviin asioihin ja
27836:         virassa< vaadittava erityisalan pätevyys?          hallinnollisiin tehtäviin, minkä lisäksi meren-
27837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               kulkuhaHituksen virkoihin vaaditaan yleisesti,
27838: vasti seuraavaa:                                           että asianomainen on aikaisemmalla toiminnal"
27839:                                                            laan osoittanut omaavansa sellaisen< taidon ja
27840:    Merenkulkuhallituksen pääjohtajan nimitys               kyvyn, jota viran menestyksellinen hoitaminen
27841: ei ole viivästynyt< mitenkään poikkeuksellisesti,          edellyttää. Virkaan Hmoittautuneiden joukossa
27842: kun otetaan huomioon täytettävän viran mer"                on useita nämä vaatimukset täyttäviä henki-
27843: kitys ja virkaan ilmoittautuneiden suuri määrä.            löitä.
27844:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1977.
27845: 
27846:                                                             Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
27847:                                              N:o 360                                             3
27848: 
27849: 
27850: 
27851: 
27852:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
27853: 
27854:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Dessutom bör det konstateras, att tjänsten
27855: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      har hela tiden haft en kompetent tjänstför-
27856: av den 13 december 1976 till vederbörande          rättande innehavare med långvarig erfarenhet
27857: medlem av statsttådet fö·r avgivande av svar       som vikatie för generaJdirektören vid sjöfarts-
27858: översänt avskdtt av följande av riksdagsman        styrelsen.
27859: R. Friberg ställda &kriftliga spörsmål nr 360:         Statsrådet kommer att göra framställning
27860:                                                    om besättandet av tjänsten tili Republikens
27861:           Hur förk1arar Regeringen dröjsmålet      President så snart som möjligt. I framställ-
27862:        med utnämningen av en innehavare för        ningen kommer den kandidat att rekommen-
27863:        generaldirektörstjänsten vid sjöfarts-      deras, som bäst uppfyller såvä1 de allmänna
27864:        styrelsen, och                              som de speciella kompetensvillkoren.
27865:           ämnar Regeringen, med beaktande              Såsom kompetensvillkor för tjänsten krävs
27866:        av den specialkompetens som tjänsten        1ämplig högre högsko1eexamen eller sjökaptens-
27867:        förutsätter, förrätta utnämningen i         brev samt förtrogenhet med tili sjöfarten an-
27868:        brådskande ordning?                         s1utna frågor och administrativa uppgifter, var-
27869:   Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt        till såsom ett allmänt krav för tjänsterna vid
27870: anföra följande:                                   sjöfartsstyre1sen gäller, att vederbörande genom
27871:                                                    sin tidigare verksamhet skali ha ådaga1agt sådan
27872:    Utnämningen till generaldirektörstjänsten vid   skicklighet och förmåga som ett framgångsrikt
27873: sjöfartsstyrelsen har icke exceptionellt för-      handhavande av tjänsten förutsätter. Bland
27874: dröjts när man beaktar tjänstens betydelse         kandidaterna tili den nu ifrågavarande tjänsten
27875: och det stora anta1 kandidater som anmält sig.     f·inns flera som uppfyller dessa villkor.
27876:      Helsingfors den 10 januaTi 1977.
27877: 
27878:                                                     Handels- och industriminister Ame Bemer
27879:                                              1976 vp.
27880: 
27881: Kirjallinen kysymys n:o 361.
27882: 
27883: 
27884: 
27885: 
27886:                                  Söderman: Kalansaaliin hintatuesta annetun lain soveltamisesta.
27887: 
27888: 
27889:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27890: 
27891:    Laki kalansaaliin hintatuesta (621/75)              Hintatukea varten on tänä vuonna ollut käy-
27892: sekä asetus (919/75) tulivat voimaan 1. 1.          tettävissä yhteensä 5,7 milj. markkaa. Kalas-
27893: 1976. Lain tarkoituksena oli ammattikalastuk-       tajille on ammattilehdistön (Suomen Kalastus-
27894: sesta saatavan tulon vakaannuttaminen siten,        lehti 6/76) välityksellä kalatalousviranomaisen
27895: että kalojen hintojen vaihtelut saadaan tasaan-     toimesta lupailtu, että hintatuki maksetaan si-
27896: tumaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli        ten, että 75 % tarkoitukseen varatusta mää-
27897: tarpeen muodostaa erityinen kalan hintatuki-        rärahasta maksetaan seitsemän ensimmatsen
27898: järjestelmä, jonka toimiessa kala aina myytäi-      kuukauden saaliista ja loput ensi vuoden puo-
27899: siin sellaiseen vähimmäishintaan, joka valtiolta    lella. Lehtitietojen mukaan tämän vuod~n kaik-
27900: saatavalla hintatuella lisättynä takaisi ammat-     ki määrärahat on jo käytetty maksamalla -
27901: tikalastajille kohtuullisen toimeentulon.           hintatukeen oikeuttavasta kalamäärästä' riippu-
27902: · Tänä vuonna on hintatukea maksettu vain           matta - luvatun 25 p/kg tuen asemasta 18 p/
27903: silakasta. Hintatukiasioita hoitamaan asetettu      kg seitsemän ensimmäisen kuukauden saaliista
27904: kalastuksen hintatukineuvottelukunta teki 2. 4.     varmistamatta, onko ko. kala todella käytetty
27905: 1976 maa- ja metsätalousministeriölle esityk-       rehuksi sekä välittämättä siitä, onko hintatu-
27906: sen vain silakan vähimmäis- ja tavoitehinnois-      keen käytettävissä varoja ollenkaan viiden vii-
27907: ta. Samalla neuvottelukunta esitti myös eräille     meisen kuukauden saalista varten.
27908: tärkeimmille kalalajeille tavoitehinnat. Valtio-       Kyseinen menettely on täysin ympäri VU<>-'
27909: neuvoston 5. 8. 1976 tekemän päätöksen mu-          den kalastusta harjoittavien ammattikalastajien
27910: kaan rehuksi käytetyn silakan tavoitehinta on       etujen vastaista. Se koskee kaikista kipeimmin
27911: 55 p/kg ja vähimmäishinta 30 p/kg. Vertai-          niihin kalastajiin, jotka saaristoalueilla harjoit-
27912: lun vuoksi mainittakoon, että jo vuonna 1974        tavat silakan syyskalastusta varsinkin, kun hei-
27913: rehukalan vähimmäishinta oli 40 p/kg, vaik-         dän toimeentuloaan ei, vastoin eduskunnan
27914: ka kalan tuotantokustannukset olivat tuolloin       lausumaa toivomusta, ole tuettu asettamalla
27915: huomattavasti nykyistä alemmat.                     suomukaJoille vähimmäishintoja.
27916:    Hintatuen piiriin kuuluvaa rehu- ja teolli-         Edellä olevan nojalla ja viitaten valtiopäi-
27917: suussilakkaa on kalastettu tänä vuonna aina-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän val-
27918: kin 31 milj. kiloa. Varsinais-Suomen Kalasta-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
27919: jaliiton antaman tiedon mukaan on ilmeistä,         si seuraavan kysymyksen:
27920: että melko suuri osa kalastajilta halpana re-
27921: hukalana ostetusta silakasta on myyty edelleen                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27922: ihmisravinnoksi. Tämä puolestaan osoittaa, et-              kalansaaliin hintatuesta annettua lakia
27923: tei käytössä oleva järjestelmä kykene estämään              ei nykyisin sovelleta ympäri vuoden ka-
27924: kalastajien hädänalaisen aseman hyväksikäyttöä              lastusta harjoittavien eikä etenkään saa-
27925: varsinkin, jos valtiovalta omalla toiminnallaan             ristossa asuvien ammattikalastajien etu-
27926: tai paremminkin toimimattomuudellaan on sitä                jen mukaisesti?
27927: edesauttamassa.
27928:   Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1976.
27929: 
27930:                                                  Jacob Söderman
27931: 
27932: 
27933: 0877000274/76
27934: 2                                             1976 vp.
27935: 
27936: 
27937: 
27938: 
27939:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27940: 
27941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kun valtaosa hintatuesta haluttiin kalasta-
27942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jille maksaa kuluvan vuoden puolella ja kun
27943: olette 13 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn           vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden ai~
27944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kana hintatukeen oikeutetun silakan määrä ylit-
27945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ti 32 milj. kiloa, mikä merkitsi sitä, että hin-
27946: edustaja Södermanin näin kuuluvasta kirjalli-        tatukea voitiin maksaa keskimäärin 18 p si-
27947: sesta kysymyksestä n:o 361:                          lakkakiloa kohti eli vain noin 72 % täysimää-
27948:                                                      räisestä ja kun toisaalta rannikon kalatalouden
27949:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       edistämisjärjestöjen ilmoitusten mukaan koko
27950:         kalansaaliin hintatuesta annettua lakia      vuoden silakkasaaliista paikoin jopa 90 % saa-
27951:         ei nykyisin sovelleta ympäri vuoden ka-      daan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukau-
27952:         lastusta harjoittavien eikä etenkään saa-    den aikana, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi,
27953:         ristossa asuvien ammattikalastajien etu-     jotta valtaosan silakkasaaliista toimittavista ka-
27954:         jen mukaisesti?                              lastajista saisi saaliistaan lähellä tavoitehintaa
27955:                                                      olevan hinnan, käyttää koko määräraha tähän.
27956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27957: vasti seuraavaa:                                         Mitä sitten tulee kysymyksessä esitettyyn,
27958:                                                      erään järjestön esittämään väitteeseen siitä, että
27959:    Kalansaaliin hintatuesta annetun lain ( 621/      suuri osa kalastajilta halpana rehukalana oste-
27960: 75) soveltaminen käytäntöön riippuu aivan rat-       tusta silakasta olisi edelleen myyty ihmisravin-
27961: kaisevasti siitä, paljonko rahaa on tarkoitukseen    noksi, voidaan todeta, etteivät suoritetut tar-
27962: varattu, sillä kalansaaliin hintatuesta annetun      kistukset tue tätä väitettä.
27963: asetuksen (919/75) 4 §:n mukaan hintatuen
27964: maksamisesta päätetään tulo- ja menoarvion               Kun kysyjä esittää, ettei hintatuesta annet"
27965: rajoissa. Kuluvan vuoden varsinaisessa tulo- ja      tua lakia ole sovellettu etenkään saaristossa
27966: menoarviossa oli asianomaiselle momentille mer-      asuvien ammattikalastajien eduksi, on koros-
27967: kitty 3 milj. markkaa. Vuoden toiseen lisäme-        tettava suurimpien hakijakohtaisten hintatuki-
27968: noarvioon otettiin tarkoitusta varten 3,5 milj.      määrien menneen Turunmaan saariston alueel-
27969: markan lisämääräraha, vaikka laskelmien mu-          le. Siellä keskimääräinen hintatuki hakemusta
27970: kainen rahan tarve, mikäli hintatuki olisi mak-      kohti oli lähes 17 000 markkaa, kun se kes-
27971: settu täysimääräisenä ja ympärivuotisena, olisi      kimäärin oli noin 7 000 markkaa.
27972: edellyttänyt 11 milj. markan suuruista määrä-            Edellä lausumaani viitaten katson, että ka-
27973: rahaa.                                               lansaaliin hintatuesta annetun lain soveltami-
27974:    Kun käytettävissä on ollut kaikkiaan 6,5          sessa käytäntöön on menetelty siten, kuin se
27975: milj. markkaa, josta kuljetusavustuksen maksa-       käytettävissä olevan määrärahan puitteissa on
27976: misen jälkeen hintatukea varten jäi n. 5,6 milj.     ollut tarkoituksenmukaista ja että saaristossa
27977: markkaa, oli hintatuen maksaminen sovelletta-        asuva ammattikalastajakunta on hintatuesta
27978: va tämän, jo ennalta täysin riittämättömäksi         saanut kohtuulliseksi katsottavan osuutensa.
27979: tiedetyn määrärahan mukaan.
27980:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1977.
27981: 
27982:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
27983:                                               N:o .361                                             3
27984: 
27985: 
27986: 
27987: 
27988:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27989: 
27990:   1 det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen         nevarande år och då den under årets sju förs-
27991: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ta månader fångade, tili prisstöd berättigade
27992: velse av den 13 december 1976 tili vederbö-          strömmingsvolymen översteg 32 milj. kg, vil-
27993: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         ket innebar att i prisstöd kunde erläggas i
27994: av följande av riksdagsman Söderman ställda          medeltal 18 p per kilo strömming eller en-
27995: skriftliga spörsmål nr 361:                          dast cirka 72 % av fullt prisstöd och då
27996:                                                      det å andra sidan enligt uppgift från de vid
27997:           Är Regeringen medveten om att la-          kusten verkande organisationerna för främjan-
27998:        gen om prisstöd för fiskfångst inte nu        de av fiskerinäringen lokalt hela 90 % av
27999:        tillämpas året runt i överensstämmel-         hela årsfångsten av strömming fångas under
28000:        se med deras intressen som bedriver           årets sju första månader, ansågs det vara än-
28001:        fiske och allraminst de i skärgården          damålsenligt att disponera hela anslaget för
28002:        bosatta yrkesfiskarnas intressen?             detta ändamål i syfte att de fiskare, som le-
28003:                                                      vererar huvudparten av strömmingsfångsterna,
28004:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           skulle få ett pris för sin fångst som ligger
28005: anföra följande:                                     nära riktpriset.
28006:    Tillämpningen av lagen om prisstöd för fisk-         I fråga om det i spörsmålet berörda, av
28007: fångst ( 621/75) är i helt avgörande grad be-        en organisation framförda påståendet att en
28008: roende av, hur mycket medel som reserverats          del av den av fiskarna som biliig foderfisk in-
28009: för ändamålet, ty enligt 4 § förordningen om         köpta strömmingen skulle ha försålts tili män-
28010: prisstöd för fiskfångst ( 919/7 5) fattas beslut     niskoföda kan konstateras, att de utförda kon-
28011: om erläggande av prisstöd inom ramen för             trollerna inte stöder detta påstående.
28012: statsförslaget. I det egentliga statsförslaget för      Då det i spörsmålet anförs, att den utfär-
28013: innevarande år hade på vederbörande moment           dade lagen om prisstöd allraminst har tilläm-
28014: upptagits .3 milj. mark. I årets andra tilläggs-     pats i enlighet med de i skärgården bosatta
28015: budget upptogs för ändamålet ett tiliäggsan-         yrkesfiskarnas intressen måste det understry-
28016: slag om 3,5 milj. mark, fastän beräkningarna         kas, att de största markbeloppen per sökande
28017: gick ut på, att behovet av medel för erläg-          av prisstödet erlagts tili företagare i Åholands
28018: gande av fullt prisstöd året runt skulle ha          skärgård. Prisstödet per sökande var där i me-
28019: förutsatt ett anslag om 11 milj. mark.               deltal nästan 17 000 mark, då medeltalet för
28020:    Då sammanlagt 6,5 milj. mark stått tili för-      hela landet var cirka 7 000 mark.
28021: fogande, och av detta belopp sedan transport-           Med hänvisning tili det ovan anförda anser
28022: bidrag erlagts 5,6 milj. mark återstått för pris-    jag, att det vid tiliämpningen av lagen om
28023: stöd, fick erläggandet av prisstöd tiliämpas         fiskets prisstöd förfarits så, som det inom
28024: inom ramen för detta anslag, som man redan           ramen för det tillbudsstående anslaget varit än-
28025: på förhand visste vara aHdeies otillräckligt.        damålsenligt samt att den i skärgården bosatta
28026:    Önskan var, att huvuddelen av prisstödet          yrkesfiskarkåren erhållit en andel av prisstö-
28027:  skulle kunna utbetalas tili fiskarna under in-      det som får betecknas som skälig.
28028:    Helsingfors den 10 januari 1977.
28029: 
28030:                                                 Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
28031: Kirjallinen kysymys n:o 362.
28032: 
28033: 
28034: 
28035: 
28036:                                   Luttinen: Eteläisten työvoimapunen työvoimatoimistojen henki-
28037:                                      lökunnan lisäämisestä tarvetta vastaavasti.
28038: 
28039: 
28040: 
28041: 
28042: ' Vuodc!ri· 1973 työvoilnahallinnon organisaa:         Työttömien lisääritymffien . tuntuu · voitn:ak~
28043: tiouudistukseti jälkeen ·työvoimatoimistojen         kaimmin: eteläisten "teölli~utiske~ktisten ; tYövoi:
28044: tehtävät ovat lisääntyneet · varsin merkittä-        matoimistoissa, joissa työttömien työnhakijoi-
28045: västi. Perinteisten tehtävien rinnalle oti tullut    den absoluuttinen lukumäärä on korkea.
28046: suunnitteluun, valvontaan, konsultointiin, am-          Tilanteen muutos on aiheuttanut työvoima-
28047: matilliseen kurssitoimintaan, palkkaturvaan ja       toimistojen voimakkaan työmäärän lisääntymi-
28048: suhdimnelaina-asioihin liittyviä tehtäviä.           sen erityisesti maan eteläisten työvoimapiirien
28049:   · Samanaikaisesti aktiivinen tiedotus on aiheut-   työvoimatoimistoissa. Helpotusta tilanteeseen
28050: tanut lisääntyviä odotuksia palvelujen paran-        on saatavissa ainoastaan henkilökunnan lisäyk-
28051: tamisesta ja syventämisestä. Tässä kehityksessä      sen kautta.                              ·
28052: työvoimatoimistojen henkilökunnan lisäystar-            Tällöin tulisi vakinaisen henkilökunnan palk-
28053: peeseen ei ole kiinnitetty juuri lainkaan huo-       kaamisen . lisäksi kysymykseen myös tilapäisen
28054: miota.                                               henkilökunnan paikkaaminen. Eräänä lähtö-
28055:     Työvoimatoimistojen henkilökunta on mitoi-       kohtana tulisi olla, että työvoimatoimistot voi-
28056: tettu työllisyydellä mitattuna ns. keskiverto-       vat lisätä virastotyöntekijöitä ilman kiintiö-
28057: kauteen, mikä merkitsee keskimäärin 2-3 % :n         periaatetta joustavasti tarpeen ja tilanteen mu-
28058: valtakunnalJista työttömyysastetta.                  kaan.
28059:     Työllisyystilanteen vaikeutuessa työvoimatoi-    . Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28060: mistojen työpaine lisääntyy. Toisin sanoen:          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
28061: mitä vaikeampi työllisyystilanne on, sitä suu-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta~
28062: remmaksi työvoimatoimistojen työpaine kasvaa.        vaksi seuraavan kysymyksen:
28063:     Koko maan työllisyystilanne on muuttunut
28064: runsaan vuoden aikana työvoimapulasta totaa-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus .on
28065: liseksi joukkotyöttömyydeksi.                               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maan eteläis-
28066:     Nyt työttömiä on lähes 100 000, mikä mer-               ten työvoimapiirien työvoimatoimistojen
28067: kitsee noin 4--5 % :n työttömyysastetta. Vuo-               henkilökunnan lisäämiseksi tarvetta vas-
28068: den 1977 huhtikuussa työttömien lukumäärä                   taavalle tasolle?         · ·    · ·
28069: nousee      ennusteiden     mukaan      135 000-
28070: 150 OOO:een.
28071:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1976.
28072: 
28073:                                            Matti Luttinen
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 
28078: 087700070H
28079: 2                                            1976 vp.
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 
28084:                         Eduskun.nan Herra Puhemiehelle.
28085: 
28086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa      Pohjois- ja Itä-Suomessa työllisyystilanne on
28087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ollut jatkuvasti erittäin vaikea ja työvoima-
28088: olette 14 päivänä joulukuuta 1976 päiväty~          toimistojen työpaine siten suuri.
28089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Työvoimatoimistojen työpainetta voidaan
28090: asiano~naiselle jäsenelle jäljennöksen .kansan-     helpottaa työllisyystilanteeseen vaikuttavilla
28091: edustaja Matti Luttisen näin kuwU:vasta kir-        keinoilla, työvoimatoimistojen sisäisillä henki-
28092: jalliSesta kysymyksestä ri:o 362:                   löstösiirroilla ja väliaikaista lisähenkilökuntaa
28093:                                                     palkkaamalla.
28094:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28095:       . ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maan eteläis-         Valtiontalouden vaikean tilan vuoksi lähi~
28096:         ten työvoimapiirien työvoimatoimistojen     vuosina ei ole mitään mahdollisuuksia virka.
28097:         henkilökunnan lisäämiseksi tarvetta vas-    koneiston merkittävään kasvattamiseen millään
28098:         taavalle tasolle?                           hallinnonalalla. Valtiorihallinnossa onkin unoh-
28099:                                                     dettava se perinteinen ajatustapa, jorika mu-
28100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan jokaista uutta tehtävää varten on saatava
28101: vasti seuraavaa:                                    aina uusi virka tai toimi, Ja keskityttävä toi-
28102:                                                     menpiteisiin, joilla hallintotoiminnan tuotta-
28103:    Maassamme on 1970-luvulla pyritty harjoit-       vuutta voitaisiin lisätä. Samalla tehtävien tär-
28104: tamaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Käyt-        keysjärjestystä on harkittava ajankohdan tilan-
28105: töön on otettu uusia keinoja, joilla on vaiku-      teen mukaan, jolloin varmasti joudutaan lisää-
28106: tettu työvoiman sekä kysyntään että tarjontaan.     mään resurs:seja sisäilsillä siirroilla esimerkiksi
28107: Osa näistä uusista keinoista on lisännyt työ-       työttömiä .työnhakijoita palvelemaan.
28108: voimatoimistojen tehtäviä. Työvoimapolitiikan
28109: keinovalikoiman muuntumisesta on myös seu-             Vailkka vaikeutuneesta työllisyystilanteesta
28110: rannut, että joistakin menetelmistä on saman-       on aiheutunut .työpainetta työvoimatoimistoissa,
28111: aikaisesti luovuttu ja siltä osin työvoimatoimis-   niin on selvää, ettei työvoimatoimistojen pysy-
28112: tojenkin tehtävät ovat vastaavasti vähentyneet.     vää henkilöstöä voida mitoittaa huonoimman
28113: Kokonaisarviona on kuitenkin todettava, että        työllisyystilanteen mukaan. Tulo- ja menoarvio-
28114: työvoimatoiroistoille on viime vuosina annettu      esi,ty:kses.sä on 1,5 mhljoonan markan määräraha
28115: enemmän uusia tehtäviä kuin vanhoja on pois-        ruuh'ka~apula1sten pai1k:Jkaamiseen piiritoimistoi-
28116: tettu.                                              hin ja työvoi:matoimistoihin. Ruuhka-apulaisten
28117:    Työvoimaministeriö on aloittanut tutkimuk-       palikkaamiseen myönnettävää määrärahaa jaet-
28118: sen, jolla selvitetään muuri muassa, mikä ky-       taessa eri työvoimapiirien !kesken otetaan huo-
28119: symyksessä mainittujen uusien tehtävien osuus       mioon muun muassa ty:öllisyystilameen aiheut-
28120: on työvoimatoimistojen ja piiritoimistojen työ-     tama rt:yöpaine eri ty:övoimapiireissä.
28121: ajankäytöstä.                                          Mi!ä. tulee .virastotyöntekijöiden H:sjiämiseen
28122:    Vallitsevasta teollisuustuotannon lamasta        työvoimahallintoon, on todettava, että virasto-
28123: johtuen viime kuukausina eteläisten työvoima-       jen ja ~itosten lisääntyneet tehtävät on ensi-
28124: piirien alueilla työttömien työnhakijoiden abso-    sijaisesti hoidettava muilla resursseilla kuin
28125: luuttiset määrät ovat lisääntyneet kaikkein         vi.rastotyöntekijöillä, s11lä virastotyöntekijäj•är-
28126: eniten. Tämän vuoksi työpaine on kasvanut           jestelmä on tarkoitettu y>ksinomaan keinoksi
28127: aikaisempaan verrattuna voimakkaimmin ete-          työttömiksi jääneiden toimihenkilöiden rt:yöllis-
28128: läisten työvoimapiirien työvoimatoimistoissa.       tämiseksi.
28129:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1977.
28130: 
28131:                                                              Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
28132:                                                   N:o 362                                               3
28133: 
28134: 
28135: 
28136: 
28137:                               Till Riksdagens Heu Talman.
28138: 
28139:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Tryoket mot avbet·s!kra:ftsbyråerna kunde
28140: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            lättas med hjälp aJV metoder som påve11kar
28141: av den 14 deoember 1976 •tili vederbörande               syssdsättningsläget, genom personförflyttningar
28142: medlem av statsrådet för besvarande översänt             inom ar:betskraftsbyråerna och genom att av-
28143: avskrift av .föLjande, av rilksdagsman Matti             löna tiJ:lfällig hjälppersonal.
28144: Luttinen stäHda sik·rif.cliga spörsmM nr 362:               De ansträngda statsfinanserna tillåter inte
28145:                                                          under de närmast ·kommande åren någon nämn-
28146:            Villca åtgärder har Regeringen vid-           värd ökning av förvaltningsmaskineriet inom
28147:         tagi1: cller ämnat vidtaga för att ti:ll-        någon som helst förvaltningsgren. Statsförvalt-
28148:         godose personalbehovet vid arbets-               ningen måste frångå det traditionella tankesätt
28149:         kraftsbyråerna inom landets södra ar-            enligt vilket varje ny uppgift kräver inrättandet
28150:         betskraftsdistrikt?                              av en ny tjänst ellet befattning. Förvaltningen
28151:   Som svar på detta spörsmål framför jag                 bör i stäYet gå 1n för åtgärder som gör det
28152: vördsamt fö1jande:                                       möjJigt ant förbättra produktiviteten hos för-
28153:                                                          valtningsarbe~et. Samtidigt Slkall uppgifnernas
28154:    Under 1970 har ·vi i vht 1and strävat tili            prioritetsordning anpassas efter den aktuella
28155: att föra en aiktiv ar:betskraftspolitik Nya me-          situationen, vilket i sin tur säkerl1gen gör det
28156: todet med verkan på såvä1 arbetskraftsefter-             nödvändigt att tillgripa omflyttningar inom
28157: frågan som arbetskraftsutbud har tagits i bruk.          förvaltni:ngsmaslkineriet .för att kunna utöka
28158: En del av dessa metoder har ökat arbetskrafts-           resurserna för att t. ex. betjäna arbetslösa ar-
28159: byråernas arbetshörda. Då arbetskraf·tspoli-             betssökande.
28160: tikens metodurva1 förändrats har detta sam-                 Trots att det försämrade sysselsättningsläget
28161: tid'1gt också Iett tili att en del metoder fdn-          ökat trycket mot arhets!kraftsbyråerna, är det
28162: gåtts, virlket i: si:n ltur betyder, att arbetskrafts-   helt klart, att arbets:kraftsbyråernas permanenta
28163: byråernas arbetsuppgifter ikommit att minska i           personai intte kan dimensioneras eifter det
28164: motsvarande mån. Det är dock sant, att ar-               sämsta sy.sselsättnintgsläget. Budgetförslaget
28165: betskraftsbyråema under de senaste åren till-            upptar ett anslag på 1,5 miljoner mark för av-
28166: delats fler :nya uppgifter än vad de befriats            lönande av hjäiparhetskraft för att minska
28167: från gamla.                                              di:striktsbyråernas ooh arbetskraftsbyråernas ar-
28168:     Arbetskraftsministeriet har inlett en under-         betstryck under rusningstid. Vid fördelandet
28169: sökning som hl. a. skall ge uppgifter om i               av anslaget för avlönandet av b.jälparbetskraft
28170: viliken u:tsträckning de omtaiade nya upp-               kommer man att beakta bl. a. det arbetstryck,
28171: girfterna llliPPtar arbetskraftsbyråernas och            som sysselsättningssituationen utsätter de olika
28172: distri:ktshyråernas oobetstid.                           arbetskra:ftsdi,strikten för.
28173:     Under de senaste månadema har ( det abso-               Då diet gäller utökandet av antalet extra-
28174: luta ) antalet arbetslösa arbetssakande ökat             ordinarie ämbetsverksarbetare, måste det fram-
28175: mest i de södra arhetskraftsdistrikten. Detta            hålJas, att ämhetsverkens och anS!ta1ternas öka-
28176: beror på den konjUI!l!ktursvacka som råder inom          de arbetsuppgifter i fö11sta hand hör skötas
28177: industriproduktionen. A·rhetshördan har där-             med andra resurser än ämbetsve11ksarbetare,
28178: för ökat mest (i förhåHande tilJ det tidigare)           emedan systemet med extraordinarie ämbets-
28179: inom de södra distr.iktens arbetskraftsbyråer.           verksarhetare endast är avsett för att syssel-
28180: I södra och Östra Fin:land har syssdsättnings-           sätta tjänstemän och funktionärer som blivit
28181: läget kontinuerJigt vadt svårt och arbetskrafts-         arbetslösa.
28182: byråernas arbetshörda ,följa~ktligen stor.
28183:       Helsingfors den 19 januari 1977.
28184: 
28185:                                                                 Arbetskraftsmirnister Paavo Väyrynen
28186: .. ,._   y/
28187: 
28188: 
28189: 
28190: 
28191:               .. ,... :
28192:                                               1976. vp.
28193: 
28194: Skriftligt spörsmål nr 363.                                                                   ··.. :.· '1/[
28195: 
28196: 
28197: 
28198: 
28199:                                   Stenbäck m. fl.: Om ut>vecklande av utbildningen av viltvårds-
28200:                                       personal.
28201: 
28202: 
28203:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28204: 
28205:     Våra viltvårdsorganisationer, läroanstalter      matsvara de förändrade förhållandena, har
28206: och de anstalter som handhar befrämjandet av         inom denna bransch ej ännu föranstaltats i till-
28207: vår skogshushållning har under den senaste           räcklig utsträckning. Det vore säkerligen skäl
28208: tiden understrukit behovet av att vårt lands         att först arrangera kurser för specialutbildning
28209: viltvård bör utvecklas. År 1976 inlöstes ca          av personer, som genomgått skogs- och trähus-
28210: 240 000 jaktkort, vilket betyder en ökning på        hållningsläroanstalter och vid behov även för
28211: ca 20 000 jämfört med år 1975 och intresset          sådana personer, som genomgått lantbruks-
28212: för saken har alltså betydligt ökat. Samtidigt       anstalter.
28213: har skogshushållningen hos oss intensifierats,           Förutom dessa långa kurser borde för skogs-
28214: bosättningen expanderat och byggnadsverksam-         ägare, landsbygdens befolkning och för alla
28215: heten blivit livligare, varav följt att våra vilt-   intresserade arrangeras viltvårdskurser samt
28216: områden blivit färre. På grund härav bör vi          kurser, som skulle behandla viltområdena.
28217: vårda våra viltarter, deras boendemiljöer och           Med anledning härav och med hänvisning
28218: vårt viltbestånd. Jämsides med att rekreations-      tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställer
28219: och hobbyverksamheten i jaktens teeken ut-           undertecknade följande spörsmål att besvaras
28220: ökas, bör den även ses som en naturrikedom           av vederbörande medlem av statsrådet:
28221:  ( enbart värdet av älgfångsten utgjorde år
28222: 1975 ca 26,2 miljoner mark) .                                   Är Regeringen medveten om bris-
28223:     Då skogen utnyttjas för specialändamål så-               terna i utbildningen av viltvårdsperso-
28224: som vilthushållning, bör för detta ändamål                   nal och jägare, och om så är,
28225: även utbildas yrkespersonal för olika plane-                    vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
28226: rings-, utvecklings-, vård-, övervaknings- och               ta för att anordna en tidsenlig och sys-
28227: rådgivningsuppgifter. Denna personai borde                   tematisk utbildning med tanke på vilt-
28228: anställas av staten, kommunerna, bolagen och                 vårdens behov i vårt land?
28229: organisationerna. Kursverksamhet, som skulle
28230:      Helsingfors den 14 december 1976.
28231: 
28232:                Pär Stenbäck                                       Gunnar Häggblom
28233:                Esko J. Koppanen                                   Harri Holkeri
28234:                Ingvar S. Melin                                    Ilkka Kanerva
28235:                Jutta Zilliacus                                    Taisto Tähkämaa
28236:                Håkan Malm                                         Pekka Tarjanne
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 
28241: 087700065B
28242: 2                                             1976 vp.
28243: 
28244: Kirjallinen kysymys n:o 363.                                                              Suomennos;
28245: 
28246: 
28247: 
28248: 
28249:                                   Stenbäck ym.: Riistanhoitohenki:lökun;nan koulutuksen kehittä-
28250:                                       misestä.
28251: 
28252: 
28253:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
28254: 
28255:    Riistanhoitojärjestömme, oppilaitoksemme ja       henkilökenttä. Kurssitoimintaa, joka vasta1s1
28256: metsätaloutemme edistämisestä huolehtivat lai-       muuttuneita olosuhteita, ei tällä alalla ole vielä
28257: tokset ovat viime aikoina korostaneet maamme         järjestetty riittävässä määrin. Olisi varmasti
28258: riistanhoidon kehittämisen tarvetta. Vuonna          aihetta ensin järjestää erikoiskoulutuskursseja
28259: 1976 lunastettiin n. 240 000 metsästyskorttia,       metsä- ja puutalousoppilaitoksen käyneille hen-
28260: mikä merkitsee lisäystä n. 20 000 verrattuna         kilöille ja tarvittaessa myös maatalousoppilai-
28261: vuoteen 1975 sekä sitä, että asiaa kohtaan tun-      toksen käyneille henkilöille.
28262: nettu mielenkiinto on huomattavasti kohonnut.           Näiden pitkien kurssien lisäksi olisi järjes-
28263: Samanaikaisesti metsätalouttamme on tehostet-        tettävä riistanhoitokursseja sekä riista-alueita
28264: tu, asutus laajentunut ja rakennustoiminta vil-      käsitteleviä kursseja metsänomistajille, maaseu-
28265: kastunut, minkä seurauksena riista-alueemme          dun väestölle sekä kaikille asiasta kiinnostu-
28266: ovat vähentyneet. Tämän vuoksi meidän on             neille.
28267: huolehdittava riistalajeistamme, niiden asuma-          Tämän johdosta sekä viitaten valtiopäiväjär-
28268: ympäristöstä sekä riistakannastamme. Sen             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin allekirjoittaneet
28269: ohella, että metsästyksen merkeissä tapahtuva        esittävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28270: virkistys- ja harrastustoiminta lisääntyy, met-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28271: sästys on nähtävä myös luonnonrikkautena
28272: (pelkästään hirvenpyynnin arvo vuonna 197 5                    Onko Hallitus tietoinen riistanhoito-
28273: oli n. 26,2 miljoonaa markkaa).                             henkilökunnan ja metsästäjien koulutuk-
28274:    Käytettäessä metsää sellaisiin erityistarkoi-            sessa esiintyvistä puutteista, ja jos on,
28275: tuksiin kuin riistatalous tähän tarkoitukseen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28276: on myös koulutettava ammattihenkilökuntaa                   ryhtyä ajanmukaisen ja järjestelmällisen
28277: erilaisiin suunnittelu-, kehittämis-, hoito-, val-          koulutuksen järjestämiseksi silmälläpi-
28278: vonta- ja neuvontatehtäviin. Valtion, kuntien,              täen maamme riistanhoidon tarpeet?
28279: yhtiöiden ja järjestöjen tulisi palkata tämä
28280:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1976.
28281: 
28282:                Pär Stenbäck                                      Gunnar Häggblom
28283:                Esko J. Koppanen                                  Harri Holkeri
28284:                Ingvar S. Melin                                   Ilkka Kanerva
28285:                Jutta Zilliacus                                   Taisto Tähkämaa
28286:                Håkan·.Malm                                       Pekka Tarjanne
28287:                                                N:o 363                                               3
28288: 
28289: 
28290: 
28291: 
28292:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he II e.
28293: 
28294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaatimukset tulevat kasvamaan ja riistanhoito-
28295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alan ammattihenkilöiden tarve lisääntymään.
28296: olette joulukuun 14 päivänä 1976 päivätyn kir-       Tästä syystä on keskiasteella annettavaa riis-
28297: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tanhoidon koulutusta käsitelty metsä- ja puu-
28298: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      talouden koulutuskomiteassa ( komiteanmietin-
28299: Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         nöt 68/74 ja 106/75) sekä parhaillaan työs-
28300: kysymyksestä n:o 363:                                kentelevässä metsä- ja puutalousalan opetus-
28301:                                                      suunnitelmatoimikunnassa. ·Ammattikasvatus-
28302:           Onko Hallitus tietoinen riistanhoito-      hallitus on lisäksi suorittanut selvityksiä kou-
28303:        henkilökunnan ja metsästäjien koulutuk-       lutuksen tarpeesta sekä laatinut alustavia suun-
28304:        sessa esiintyvistä puutteista, ja jos on,     nitelmia koulutuksen kiiytännön järjestämiseksi.
28305:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tällöin on katsottu, että riistanhoidon keski-
28306:        ryhtyä ajanmukaisen ja järjestelmällisen      ja ala-asteen koulutus tulisi toistaiseksi, ylei-
28307:        koulutuksen järjestämiseksi silmälläpi-       semmän luonnonhoidon koulutuksen puuttues-
28308:        täen maamme riistanhoidon tarpeet?            sa, järjestää ·edelleenkin muun ammattiin val-
28309:                                                      mistavan koulutuksen pohjalta tapahtuvana li-
28310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säkoulutuksena. Koska riistan elinmahdollisuu-
28311: vasti seuraavaa:                                     det varsinaisen riistanhoitotyön määrästä huo-
28312:    Riistanhoitoalan ns. keski- ja ala-asteen am-     limatta riippuvat suuresti muiden elinkeinojen
28313: mattiin valmistava koulutus puuttuu maastam-         ympäristöä muuttavista toimenpiteistä, on näi-
28314: me. Toisaalta ammattiriistanhoitajien ja yksin-      den alojen ammatteihin valmistavaan koulutuk-
28315: omaan riistanhoitoalalla muutoin työskentele-        seen lisäksi tarkoitus lisätä riistan ja sen elin-
28316: vien henkilöiden määrä ja vuotuinen vaihtu-          vaatimusten tuntemusta käsittelevää opetusta.
28317: vuus on ollut siinä määrin vähäinen, ettei täl-         Metsästäjien koulutus tapahtuu pääasiassa
28318: laisen koulutuksen järjestämistä ole toistaiseksi    metsästäjäjärjestöjen, lähinnä metsästäjäin kes-
28319: pidetty tarkoituksenmukaisena. Mainittu kou-         kusjärjestön ja sen alaisten riistanhoitopiirien
28320: lutus on tästä syystä korvattu jollakin riistan-     suorittaman valistustyön avulla. Uusilta met-
28321: hoitoa läheisesti sivuavalla, useimmiten maa-        sästäjiltä vaadittavaa metsästäjätutkintoa sekä
28322: taloudellisella tai metsätaloudellisella koulutuk-   hirvieläinten metsästykseen liittyvää ampuma-
28323: sella, jota sitten on täydennetty riistanhoito-      koetta lukuunottamatta on osallistuminen va-
28324: alalla toimivien akateemisen koulutuksen saa-        listustyöhön metsästäjille vapaaehtoista. Tästä
28325: neiden henkilöiden antamalla koulutuksella.          huolimatta on valistustyö nykyisessä muodos.
28326:    Ympäristönhoidon merkityksen lisääntyessä         saan osoittautunut onnistuneeksi eikä sen to-
28327: on kuitenkin oletettavaa, että myöskin riistan-      teuttamisessa ole lähivuosina tarkoitus suorit-
28328: hoitoon sekä metsästäjien että riistasta muu-        taa muutoksia.
28329: ten kiinnostuneiden henkilöiden kohdistamat
28330:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1977.
28331: 
28332: 
28333:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaine11
28334: 4                                           1976 vp.
28335: 
28336: 
28337: 
28338: 
28339:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
28340: 
28341:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      kommer att växa. Därför har utbildningen i
28342: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      viltvård på mellanstadiet behandlats ·i kom-
28343: av den 14 december 1976 till vederbörande          mitten för utbildning i skogs- och trähushåll"
28344: medlem av statsrådet översänt avs.krift av         ning (kommittebetänkandena 68/74 och 106/
28345: följande av riksdagsman Stenbäck m. fl. ställda    75) samt i den som bäst arbetande kommis"
28346: skriftliga spörsmå1 nr 363:                        sionen för utarbetande av undervisningsplaner
28347:                                                    i skogs- och trähushållning. Yrkesutbildnings-
28348:           Är Regeringen medveten om bris-          styrelsen har dessutom utarbetat utredningar
28349:        terna i utbildningen av viltvårdsperso-     om utbildningsbehovet och har uppgjort preli-
28350:        na1 och jägare, och om så är,               minära planer rörande utbildningens praktiska
28351:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     utformning. Härvid har man ansett, att ut-
28352:        ta för att anordna en tidsenlig och sys-    bildningen i viltvård på mellan- och lågsta-
28353:        tematisk utbildning med tanke på vi1t-      diet tillsvidare, då utbildning i allmän natur-
28354:        vårdens behov i vårt land?                  vård saknas, fortfarande borde arrangeras i
28355:                                                    form av kompletterande utbildning på basen
28356:    Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-     av den skolning som lämnas som förberedelse
28357: fullt anföra följande:                             för andra vrken. Emedan villebrådets levnads-
28358:    lnom viltvårdssektorn saknas i vårt land        betingelser- trots omfånget av det egentliga
28359: mellanstadie- och lågstadieutbildning för yrket.   viltvårdsarbetet i hög grad är beroende av de
28360: Å andra sidan har antalet och den årliga om-       åtgärder av andra näringar som förändrar mil-
28361: sättningen av yrkesmässiga viltvårdare och         jön, är det dessutom avsikten att i den utbild-
28362: andra enbart inom viltvården i övrigt verk-        ning som lämnas som förberedelse för dessa
28363: samma personer varit så ringa, att det tillsvi-    sektorer utöka den skolning som behandlar
28364: dare inte ansetts vara ändamålsenligt att ar-      viltet och dess levnadsbetingelser.
28365: rangera en utbildning av detta slag. Ifråga-          Utbildningen av jägare sker huvudsakligen
28366: varande utbildning har därför ersatts med ut-      med hjälp av det upplysningsarbete som sker
28367: bildning inom något fack som nära tangerar         inom jägarorganisationerna, närmast då jägar-
28368: viltvården, i de flesta fall utbildning i lant-    nas centralorganisation och denna underställda
28369: bruksekonomi och skogshushållning, som se-         jaktvårdsdistrikt. Med undantag av den jägar-
28370: dan kompletterats med skolning lämnad av           examen som nya jägare måste avlägga samt
28371: akademiskt utbi1dade personer verksamma            obligatoriskt skjutprov för jakt på hjortdjur
28372: inom viltvården.                                   är deltagandet i jägarnas upplysningsarbete
28373:    Samtidigt som miljövårdens betyde1se ökar       frivilligt. Trots detta har upp1ysningsarbetet i
28374: kan det dock förmodas, att jägarnas och andra      sin nuvarande form visat sig vara lyckat och
28375: av villebrådet intresserade personers krav på      det är inte avsikten att under de närmaste
28376: viltvården kommer att öka och att behovet av       åren företa ändringar i förverkligandet av detta
28377: fackutbildad personai inom viltvårdssektorn        arbete.
28378:      Helsingfors den 17 januari 1977.
28379: 
28380: 
28381:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
28382:                                               1?76 vp.
28383: 
28384: Kirjallinen kysymys n:o 364.
28385: 
28386: 
28387: 
28388: 
28389:                                   V. Mäkelä ym.: Ulkomaanliikenteessä olevien alusten työsuoje-
28390:                                      lutarkastusten tehostamisesta.
28391: 
28392: 
28393:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e h e.ll e.
28394: 
28395:   Työsuojelun valvonnasta annetun lain ( 131/        vänä, sillä voimassa olevan lainsäädännön mu-
28396: 73) 22 §:n mukaan työnantaja on velvollinen          kaan tarkastuksia on toimitettava niin usein
28397: viipymättä ilmoittamaan työsu,ojeluviranomai-        ja niin tehokkaasti kuin valvonnan kannalta
28398: selle sellaisesta työtapaturmasta, josta on tapa-    on tarpeellista.              .
28399: turmapaikalla suoritettava tutkimus. Tarkastus          Huomioon ottaen aluksilla tapahtuvaan työ-
28400: on työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen         hön liittyvät vaaratekijät olisi päästävä siihen,
28401: mukaan toimitettava mahdollisuuksien mukaan          että työsuojeluviranomaiset voivat matkustaa
28402: välittömästi, jolloin on erikoisesti selvitettävä    toimittamaan tarkastusta työpaikoille erityises-
28403: tapaturman kulku ja siihen johtaneet syyt se-        ti tapauksissa, joissa on kysymys työntekijän
28404: kä mahdollisuudet estää samankaltaisen tapa-         hengen tai terveyden menettämisestä.
28405: turman toistuminen.                                     Edellä esitettyyn viitaten ja .valtiopäiväjär-
28406:    Kulumassa olevan vuoden aikana on ulko-           jestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla esitäm-
28407: maanliikenteessä olevilla aluksilla sattunut usei-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28408: ta kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työ-          sen jäsenen vastattavaksi seurl}avan ky~yrnyk­
28409: suojeluviranomaiset ovat saaneet. tiedon näistä      sen:
28410: onnettomuuksista vasta kuqlmusien kuluttua,                     Tuleeko. Hallitus huolehtimaan ·siitä,
28411: jolloin ei ole ollut enää edellytyksiä perus-                että työsuojeluviranomaiset voivat tar-
28412: teellisen tarkastuksen toimittamiseen. Niissä-               koitukseen varattujen. , määrärahojen
28413: kin tapauksissa, joissa on viipymättä tehty lain             puitteissa suorittaa ulkomaanliikentees-
28414: edellyttämä ilmoitus, mahdollisuu.det tarkastuk-             sä olevilla aluksilla. työsuojelun valvon-
28415:  sen suorittamiseen ovat jääneet käytännössä                 talain ja sen nojalla annettujen mää-
28416: erittäin· vähäisiksi tarvittavien varojen puutteen           räysten edellyttämiä tarkastuksia riittä-
28417:  vuoksi. Asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä-               vän nopeasti ja tehokkaasti?
28418:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1976.
28419: 
28420:          Uljas Mäkelä                   Jacob· Söderman                Pirkko Työläjärvi
28421:          Pirkko Aro                     Seppo Tikka                    Matti Puhakka
28422:          Jermu Laine                    Mauno Forsman                  Aimo Ajo
28423:          Pertti Paasio                  Olli Helminet1                 Sinikka Luja-Vepsä
28424:          Risto Tuomineri                Jouko Mäkelä                   Salme Myyryläinen
28425: 
28426: 
28427: 
28428: 
28429: 0877000628
28430: 2                                             1976 vp.
28431: 
28432: 
28433: 
28434: 
28435:                         E d u s kun 11 a 11 He r r a Puhe m i e he 11 e.
28436: 
28437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           työsuojelupiireihin meriliikenteen painopisteen
28438: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        mukaisesti.
28439: hemies, olette 15 päivänä joulukuuta 1976                Suurin osa suomalaisista ulkomaanliikenteen
28440: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     aluksista liikennöi säännöllisesti kotimaahan ja
28441: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         näiden aluksien osalta on valvontaa pystytty
28442: kansanedustaja U. Mäkelän ym. näin kuulu-            suorittamaan valvontalain 3 § :n edellyttämällä
28443: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 364:            tavalla. Työsuojeluhallituksen perustamisen jäl-
28444:                                                      keen on merenkulkuelinkeinossa tapahtunut
28445:           Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,       muutoksia, joiden seurauksena yhä useampia
28446:        että työsuojeluviranomaiset voivat tar-       aluksia on siirtynyt kolmansien maiden väli-
28447:        koitukseen varattujen       määrärahojen      seen liikenteeseen. Näiden aluksien osalta ei
28448:        puitteissa suorittaa ulkomaanliikentees-      työsuojeluvalvontaa ole toistaiseksi pystytty
28449:        sä olevilla aluksilla työsuojelun valvon-     tyydyttävästi toteuttamaan. Mikäli edellä mai-
28450:        talain ja sen nojalla annettujen mää-         nittu kehitys jatkuu, on valvonta.lain toteutu-
28451:        räysten edellyttämiä tarkastuksia riittä-     miseen tä:ltä osin kiinnitettävä erityistä huo-
28452:        vän nopeasti ja tehokkaasti?                  miota.
28453:                                                          Oman ongelmaryhmänsä muodostavat tarkas-
28454:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tukset, joita olisi valvontalain ja asetuksen mu-
28455: taen seuraavaa:                                      kaan suoritettava mahdollisuuksien mukaan vä-
28456:    Työsuojelun valvontalain ( 131/73) 3 §:n          littömästi kun työsuojeluviranomainen saa tie-
28457: mukaan tarkastuksia on toimitettava niin usein       don vakavasta työtapaturmasta. Tässä suhtees-
28458: ja tehokkaasti kuin valvonna11 kannalta on tar-      sa ovat kaikki ulkomaanliikenteen työpaikat
28459: peellista. Työsuojelun valvonnasta annetun ase-      samassa asemassa, sillä tapaturma voi aina sat-
28460: tuksen (954/73) 7 §:n mukaan on tarkastus            tua karukana kotimaasta niiHä:kin aluksilla, jotka
28461: tapaturman johdosta suoritettava mahdollisuuk-       säännöllisesti liikennöivät Suomeen.
28462: sien mukaan välittömästi, jos työsuojeluviran-           Lain sanamuoto "mahdollisuuksien mukaan"
28463: omaisen tietoon on tullut sellainen työtapa-         antaa viranomaisille melko väljät tulkinnan
28464: turma, josta työsuojeluviranomaiselle on teh-        mahdollisuudet, mutta on selvää, ettei mah-
28465: tävä valvontalain 22 §:n 1 momentissa sää-           dollisuuksien puuttuminen saa muodostua sään-
28466: detty ilmoitus.                                      nöksi merimiestenkään osalta. Tarkastuksien
28467:     Laivatyössä noudatettavat työsuojelusäännök-     suorittamista on kuitenkin rajoittanut työsuo-
28468: set perustuvat vuonna 196 7 annettuun laiva-          jeluhallinnolle osoitettujen matkustusmäärära-
28469: työturvallisuuslakiin (345 /6 7), jonka valvonta     hojen niukkuus, jouduttiinhan viime vuoden
28470: lain muutoksella ( 110/74) 1974 siitrettiin me-      lopulla rajoittamaan kotimaassakin suoritettavia
28471: renkulkuhallitukselta työsuojeluviranomaisille.      tarkastusmatkoja. Nykyisen tiukan talousarvion
28472: Lain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan          puitteissa asian hoitaminen on vieläkin vai-
28473: kaikkia suomalaisia aluksia lain muutoksella         keampaa.
28474:  (429/75) 1975.                                          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kuluvana
28475:     Työsuojelun valvontaorganisaatiossa on me-       vuonna kiinnittämään asiaan erityistä huomio-
28476: riala yhdessä ahtaus- ja rakennusalan sekä maa-       ta ja katsoo, että tarkoitukseen myönnettyjen
28477: ja metsätalouden työpaikkojen kanssa katsottu        määrärahojen puitteissa on tarkastuksia suori-
28478: sellaiseksi, että erityisjärjestelyt ovat tarpeel-   tettava niin, että valvontalain tarkoitus toteu-
28479: lisia. Laiva työn työsuojeluvalvontaa suorittavat     tuu kaikkien työntekijäryhmien osalta tasapuo-
28480: meri- ja ahtausalan erityistarkastajat, joita on     lisesti.
28481: seitsemän sijoitettuna rannikoilla sijaitseviin
28482:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1977.
28483: 
28484:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Irma 'Toivanen
28485:                                             N:o 364                                               3
28486: 
28487: 
28488: 
28489: 
28490:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
28491: 
28492:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-       ten och stuveribran!Schen. Med bewktande av
28493: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             tyngdpunkterna inom sjötrafiken har sju av
28494: skrivelse av den 15 december 1976 till ve-         dessa inspektörer placerats i arbetarskyddsdi-
28495: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       strikten vid kusterna.
28496: skrift av följande av riksdagsman U. Mäkelä            De flesta finska fartyg i utlandstrafik tra-
28497: m .fl. undertecknade spörsmål nr 364:              fikerar regelbundet på hemlandet och för des-
28498:                                                    sa fartygs del har tillsyn kunnat utövas så
28499:           Kommer Regeringen att tillse, atr        som 3 § tillsynslagen förutsätter. Sedan ar-
28500:        arbetarskyddsmyndigheterna inom ra-         betarskyddsstyrelsen inrättats, har det inom
28501:        men för de anslag som reserverats för       sjöfarten inträffat förändringar som haft till
28502:        ändamålet på fartyg i utlandstrafik till-   följd, att allt flere fartyg har börjat trafikera
28503:        räckligt snabbt ocb effektivt kan för-      mellan två främmande Iänder. I fråga om des-
28504:        rätta de inspektioner, som lagen om till-   sa fartyg har tillsynen över arbetarskyddet
28505:        synen över arbetarskyddet och med           tillsvidare inte kunnat utövas på ett tillfreds-
28506:        stöd av densamma utfärdade föreskrif-       ställande sätt. Om den ovan nämnda utveck-
28507:        ter förutsätter?                            lingen fortsätter, måste speciell uppmärksam-
28508:                                                    het fästas vid efterlevnaden av tillsynslagen
28509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili denna del.
28510: samt anföra följande:                                  Ett problem för sig utgör de inspektioner,
28511:    Enligt 3 § lagen om tillsynen över arbe-        som enligt tillsynslagen och förordningen i
28512: tarskyddet ( 131/73) skall inspektioner för-       mån av möjlighet bör förrättas omedelbart, då
28513: rättas så ofta och så effektivt som det med        arbetarskyddsmyndighet får besked om ett all-
28514: tanke på tillsynen är nödvändigt. Enligt 7 §       varligt olycksfall i arbetet. I detta avseende
28515: förordningen om tillsynen över arbetarskyddet      är alla arbetsplatser inom utlandstrafiken lik-
28516: (954/73) skall inspektion på grund av olycks-      värdiga, ty ett olycksfall kan givetvis inträf-
28517: fall förrättas i mån av möjlighet omedelbart,      fa långt ,från hemlandet äV'en på de fartyg som
28518: om arbetarskyddsmyndighet erhållit vetskap         regelbundet trafikerar på Finland.
28519: om sådant olycksfall i arbetet, varom anmä-            Lagens lydelse "i mån av möjlighet" ger
28520: lan skall göras tili arbetarskyddsmyndighet i      myndigheterna rätt stora tolkningsmöjligheter,
28521: enlighet med 22 § 1 mom. tillsynslagen.            men avsaknad av möjligheter får självfallet
28522:    De arbetarskyddsstadganden som iakttas i        inte bli någon regel heller för sjömännens del.
28523: skeppsarbete baserar sig på en år 196 7 given      De knappa reseanslag som anvisats arbetar-
28524: lag om skydd i skeppsarbete (34 5/6 7 ) , be-      skyddsförvaltningen har dock begränsat antalet
28525: träffande viiken tillsynen genom en lagändring      förrättade inspektioner. I slutet av senaste år
28526: år 197 4 (11 0/7 4) övergick från sjöfartssty-     måste även antalet inspektionsresor i hemlan-
28527: relsen tili arbetarskyddsmyndigheterna. Genom       det begränsas. Inom ramen för den nuvarande
28528: en lagändring år 1975 ( 429/75) utvidgades          strama budgeten är det svårare än tidigare
28529: lagens tillämpningsområde till att omfatta alla     att ordna saken.
28530: finska fartyg.                                         Social- och hälsovårdsministeriet kommer in-
28531:     Inom organisationen för tillsynen över ar-      nevarande år att ägna frågan speciell uppmärk-
28532: betarskyddet anses sjöfarten, liksom arbetsplat-    samhet och anser, att inspektioner skall för-
28533: serna i stuveri- och byggnadsbranschen samt        rättas inom ramen för de för ändamålet be-
28534: inom jord- och skogsbruket, förutsätta special-     viljade anslagen så, att andan i tillsynslagen
28535: arrangemang. Tillsynen över skyddet i skepps-       objektivt kan förverkligas i fråga om alla ar-
28536: arbete utövas av s.pecialinspektörer för sjöfar-    betstagargrupper.
28537:      Helsingfors den 18 januari 1977.
28538: 
28539:                                                    Social- och hälsovårdsminister 1rma Toivanen
28540: Kirjallinen kysymys n:o 365.
28541: 
28542: 
28543: 
28544: 
28545:                           ; ; ',' Lattula·: .Asuntotulon verotuksen epäkohtien korjaamisesta.
28546: 
28547:                                  :~:-
28548:                                ,,_      j
28549:                                             '
28550: 
28551: 
28552:                         Ed:us'kun'nan·· Herra Puhemiehelle.:·
28553:                                                        .   '   .•   -.        .      ·.                      i
28554: 
28555: 
28556: 
28557:  ' Jouhilillun 16 päh.7ånä 1914 ·annetUssa vas- tarkoittamia vähennyksiä ei ole tehty.ns. asurt-
28558:  tauksessa ns. toisen asunnon •·verotusta ·koske- .totulosta, joka koskee toista asuntoa. Kaiken
28559:  vaan ·kysymykSeen' silloinen •valtiovarainminis- lisäksi ön keksitty .toiselle vuokratusta osak-
28560:  teri kirjoitti lopuksi näin: . ·          ·        keesta verotuksen kohteeksi kokonaan uusi,
28561:    ·· "Hallitus tulee perusteellisesti selvittämään lainsäätäjäliekin tuntematon verotuskohde, ta-
28562:  asuntotulon verotuksen vaikutukset vuoden kuutulo.
28563: '1973 verotuksessa ja tulee viipymättä selvitys-       Kuri verottajan ·päämäärät ja menettely ovat
28564:  ten ·valmistuttua ratkaisemaan, mihin toimen- ilmeisen lainvastaisia ja johtavat täydelliseen
28565:  piteisiin olisi ryhdyttävä asuntotulon verotuk- vallattomuuteen veron määräämisessä, esitän
28566:  sessa mahdollisesti havaittavien kohtuuttomuuk- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin pe-
28567:  sien .. ja . epäoikeudenmtikaisuuksien poistami- rusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28568:  seksi."                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28569:       Vuoden 1975 verotuksen tultua kansalaisten
28570: ·riäh~äväksi on. havaittava, että "toimenpiteisiin             Mihin välittömästi tapahtuviin . toi-
28571:  on t!]della ryhdytty". Niinpä käsitettä asunto~            miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta 'kansa-
28572:   tulo .on laajennettu. koskemaan muitakin huo-             laisten omistamUn ris. toisiin asuntoihin
28573:  n:eisto}a kuin asuntotulolain 1 .§ :n 1 .momentin          ja oman perheen ulkopuolelle vuokrat-
28574:  tarkoittamia huoneistoja. Samoin on perhe-käsi-            tuihin muihin huoneistoihin kohdistuva
28575:  tettä . laajennettu koskemaan ihmisiä, jotka ei-        ' ilmeisen lainvastainen verotusmenettely
28576: vät koskaan ole .muodostaneet perhettä. Lai~               ·saadaan päättymään?                  · ··
28577:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta "1976.
28578: 
28579:                                                 Eero Lattula
28580: 
28581: 
28582: 
28583: 
28584:                                                                                                  .      )
28585:                                                                                                      ··-·1
28586: 
28587: 
28588: 
28589: 
28590: 087700041K
28591: 2
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 
28596:                          :E.chHku:nnan Heua Pulsemiehelle.
28597: 
28598:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös lain 10 §:ään, jonka mukaan asunnosta
28599:  mainitussa tarkoitukses~ Te, Hena PuhemieJi,         §ll;atu mll\1 tulo vahvistetaan erikseen, veron-
28600:  olette 15 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn           kierron estämistä tarkoittava säännös. Sen mu-
28601:  ki*enne ohella tQirnittan:ut valtionexwo$tO!I        kaan verotettava. tvlo a&unnosta on vahvistet-
28602: ,asitmomaiselle jä.s.enelle jäljepnöksen bn~­         tava aina vähintii,än as.untatulon suuruiseksi,
28603: .edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjalli-     ios muu tulo as.unnos.ta oo ollut pienempi kuin
28604:  sesta kysymyksestä n:o .365:                         muu tulo samalta ajalta ~sketturul tai jQS asunto
28605:                                                       on luovutettu toisen as.unnoksi korvauksetta.
28606:            Mihin välittömästi tapahtuviin toi-        Lainmuutoksen t.atkoituksena oli, kuten halli-
28607:         miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta kansa-      tuksen esityksen perusteluistakin selvästi käy
28608:         laisten omistamUn ns. toisiin asuntoihin      ilmi, estää mahdollisuus kiertää asuntotuLovero-
28609:         ja oman perheen ulkopuolelle vuokrat-         lain säännöksiä siten, että verovelvollinen an-
28610:         tuihin muihin huoneistoihin kohdistuva        taisi omassa käytössään olevan asuntonsa osak-
28611:         ilmeisen lainvastainen verotusmenettely       si vuotta vuokralk: vain niroellisestä vastik-
28612:         saadaan päättymään?                           keesta välttääkseen maksamasta asuntotuloveroa
28613:                                                       tältä ajalta. Tällainen mahdollisuushan on ole-
28614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         massa lähinnä kesäasuntoina käytettävien vapaa-
28615: vasti seuraavaa:                                      ~jan asuntojen kohOOlla. A:sWlitotuJoverolain
28616:    &untotulon verottamisesta eräissä tapauksis-       mukainen asuntotulo vahvistetaan v~in se]ai-
28617: ~a annettua lakia (505 /7 3), iota. jäljempänä        s.esta. asunnosta, jota verovelvollinen käyttää
28618: kutsutaan asuntotulaverolaiksi, muutettiin 4          omaan tai perheensä asumiseen tai vapaa-ajan
28619: päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla ( 526/       viettoon sekä sellaisesta asunnosta, ioka on
28620: 75). Asuntotuloverolakia säädettäessä oli tar-        ollut varattuna sanottuun käyttöön. Lainmuu-
28621: koituksena uudistaa omien asuntojen verotus           toksen tarkoituksena ei suinkaan ollut lain 10
28622: siten, että veroa perittäisiin vain tavallisen asu-   S:n säännöksellä saada aikaan poikkeusta lain
28623: mistason selvästi ylittävistä omistusasunnoista.      sovellutusalaan eikä saada myöskään aikaan
28624: Kun asuntojen verotusarvoja joudutaan vuosit-         mitään uutta harkintaverotusmuotoa, jolla
28625: tain korottamaan, yhä useammat asunnot oli-           asuntotulon piiriin tulisivat sellaisetkin asun-
28626: sivat joutuneet verotuksen piiriin, jos verotet-      not, jotka eivät ole omistajansa käytössä. Täs-
28627: tava raja olisi pysytetty ennallaan. Tämän            tä on osoituksena sekin, että säännöstä ehdo-
28628: vuoksi nostettiin asuntotulon perusteena olevan       tettiin sovellettavaksi jo vuodelta 197 5 toimi-
28629: vakituisen asunnon verotettava raja 100 000           tettavassa verotuksessa, vaikka lakiesitys an-
28630: markasta 150 000 markkaan. Verotettavan ra-           nettiin Eduskunnalle vasta huhtikuussa 1975
28631: jan korottamisen johdosta tavallista asumista-        ja laki vahvistettiin heinäkuussa 197 5.
28632: soa edustavat asunnot pysyvät vielä lähivuosi-           Verohallitus on kuitenkin verotoiroistoille
28633: nakin verotuksen ulkopuolella. Samassa yhtey-         antamissaan ohjeissa tulkinnut asuntotulovero-
28634: dessä lievennettiin myös vapaa-ajan asuntojen         lain 10 §: n säännöstä toisin kuin edellä on
28635: verotusta siten, että valtionverotuksessa asun-       esitetty. Verohallitus on säännöstä tulkitessaan
28636: totulo jätetään verottamatta siltä osin, kuin sen     katsonut, että asuntotuloverolain 10 §:n sään-
28637: perusteena olevan asunnon verotusarvo ei ylitä        nös koskisi yleisesti sellaisia tapauksia, joissa
28638: 50 000 markkaa. Näitä säännöksiä sovellettiin         asunto on luovutettu toisen käyttöön joko ko-
28639: ensimmäisen kerran vuodelta 1975 toimite-             konaan va:stikkeetta tai selvästi käypää vuok-
28640: tussa verotuksessa.                                   raa alemmasta vastikkeesta, esimerkiksi yhtiö-
28641:    Samalla kun asuntotuloverolaissa havaittuja        vastikkeesta. Verohallituksen ohjeissa on kui-
28642: kohtuuttomuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia           tenkin mainittu, että jos asunnosta saadun tu-
28643: edellä olevan mukaisesti korjattiin, lisättiin        lon vähäisyys on johtunut esimerkiksi suurista
28644:                                               N':o '365.                                          3
28645: 
28646: vuosikorjausmenoista tai siitä syystä, että vuok-   nöstä on tulkittu edellä esitetyllä tavalla, on
28647: ra on jäänyt saamatta vuokralaisen maksukyvyt-      tämä tapauksissa, joissa on kysymyksessä ollut
28648: tömyyden vuoksi, tätä ns. takuutuloa ei mää-        perheen ulkopuoliselle, usein sukulaiselle, vain
28649: rätä. Lisäksi verohallitus on ohjeissaan katso-     yhtiövastikkeesta vuokralle annettu asunto, joh-
28650: nut että sovellettaessa lain 10 §:n säännöstä       tanut tällaisen tulon verotukseen. Näiden vero-
28651: asuntotuloverolaissa säädettyjä 150 000 ja          ti.Iksien perustana oleva asuntotuloverolain 10
28652: 50 000 markan verovapaita määriä ei oteta huo-      §:n tulkinta on monissa tapauksissa saatettu
28653: mioon, vaan tulo määrätään asunnon koko ve-         valitusteitse lääninoikeuksien ratkaistavaksi.
28654: rotusarvon perusteella, koska kysymyksessä ei       Hallitus seuraa oikeuskäytännön kehitystä ja
28655: ole verovelvollisen tai hänen perheensä käytössä    samalla selvittää, onko asiassa ryhdyttävä toi-
28656: oleva asunto.                                       menpiteisiin pykälän sanamuodon selventämi-
28657:    Kun verohallituksen verotoimistoille anta-       seksi.
28658: missa ohjeissa asuntotuloverolain 10 § :n Sään-
28659:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1977.
28660: 
28661: 
28662:                                                                   Ministeri ] ouko Loikkanen
28663:                                              1976 ··'1'·
28664: 
28665: 
28666: 
28667: 
28668:                            T i 11 R i k s d a g en s He u     Ta 1m a n.
28669: 
28670:    I det ·syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen       lagettS 10 §, enligt viiken annan inko.tmt av
28671: anget har Ni, Hett Talman, med Eder skti·           bostad än bostadsinkomsten fastst1ills särskilt,
28672: velse av den 15 dece:mber 1976 tili vederbö-ran-    ett stadgande som :syftar till att förebygga kring-
28673: de medlem av .statsrådet översänt .avskrift av      gående av skatt. Enligt detta stadgande skall
28674: följande av riksdagsman Eero Lattula ställda        den beskattningsbara inkomsten av bostaden
28675: skriftliga spörsmål nr 365:                         alltkl fastställas åtminstone tili beloppet av
28676:                                                     bostadsinkomsten, om annan inkomst av bo-
28677:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar           staden har varit mindre än annan inkomst
28678:        Regeringen vidta för att få ett slut på      beräknad för samma tid eller om bostaden
28679:        det uppenbart lagstridiga beskattnings-      vederlagsfritt har överlåtits som bostad åt an-
28680:        fö.rfar.andet i samband med medborga-        nan. Syftet med lagändringen var, vilket även
28681:        res s.k. andra bostad och tili personer      tydligt framgår av motiveringen tili regeringens
28682:        utanför familjekretsen uthyrda andra         proposition, att förebygga ett eventuellt kring-
28683:        lägenheter?                                  gående av stadgandena i lagen om skatt på
28684:                                                     bostadsinkomst så, att skattskyldig för en del
28685:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av året hyr ut en bostad, som han själv dis-
28686: samt anföra följande:                               ponerar, mot ett enbart nominellt vederlag för
28687:    Lagen om beskattning av bostadsinkomst i         att inte behöva betala skatt på bostadsinkomst
28688: vissa fall ( 505/73), nedan kallad lag om skatt     för denna tid. En sådan möjlighet föreligger
28689: på bostadsinkomst, ändrades genom en lag den        närmast i fråga om sådana fritidsbostäder som
28690: 4 juli 1975 (526/75). Då lagen om skatt på          används som sommarbostäder. Bostadsinkomst
28691: bostadsinkomst stiftades var avsikten att re-       i enlighet med lagen om skatt på bostadsin-
28692: formera beskattningen av egna bostäder så,          komst fastställs endast för sådan bostad, som
28693: att skatt skulle uppbäras endast för ägarbostä-     skattskyldig använder för sitt eller sin familjs
28694: der med en standard, klart över gängse boende-      boende eller för fritidsvistelse samt för sådan
28695: standard. Då man årligen måste höja bostäder-       bostad, som har varit reserverad för sådant
28696: nas beskattningsvärde, skulle allt flera bostäder   bruk. Avsikten med lagändringen var ingaJun-
28697: ha drabbats av beskattning, om gränsen för          da att genom stadgandet i lagens 10 § åstad-
28698: beskattningen hade förblivit oförändrad. Därför     komma något undantag i fråga om lagens tili-
28699: höjdes den gräns för beskattning av stadig-         lämpningsområde eller någon ny form av be-
28700: varande bostad, som ligger tili grund för bo-       skattning enligt prövning, genom viiken bo-
28701: stadsinkomst, från 100 000 mark tili 150 000        stadsinkomst beräknas även för sådana bostä-
28702: mark. På grund av att gränsen för beskatt-          der, som inte används av ägarna. Detta fram-
28703: ning höjdes, kommer också under de närmaste         går också av att stadgandet föreslogs bli tili-
28704: åren bostäder, som representerar gängse boen-       lämpat redan vid beskattningen för år 1975,
28705: destandard, att falla utanför beskattningen. I      även om lagpropositionen avläts tili riksdagen
28706: detta sammanhang mildrades också beskatt-           först i april 1975 och lagen stadfästes i juli
28707: ningen av fritidsbostäder så, att bostadsinkoms-    samma år.                                        ,
28708: ten j statsbeskattningen lämnas obeskattad tili        Skattestyrelen har dock i sina anvisningar tili
28709: den del, som beskattningsvärdet på bostad,          skattebyråerna tolkat stadgandet i 10 § i la-
28710: viiken utgör grunden för beskattningen, inte        gen om skatt på bostadsinkomst annorlunda än
28711: öv~rstiger 50 000 mark. Dessa stadganden tili-      vad ovan har anförts. Skattestyrelsen har i sin
28712: lämpades första gången vid beskattningen för        tolkning av stadgandet ansett att detta i all-
28713: år 1975.                                            mänhet skulle gälla sådana fall, där bostad har
28714:    Samtidigt som konstaterade oskäligheter och      ställts tili annans förfogande, antingen helt
28715: orättvisor i lagen om skatt på bostadsinkomst       vederlagsfritt eller mot ett vederlag som klart
28716: rättades tili såsom ovan anförts, fogades tili      understiger gängse hyra, t.ex. mot bolagsveder-
28717:                                               N:o 365                                              5
28718: 
28719: lag. 1 skattestyrelsens anvisningar har emeller-        Då stadgandet i 10 § lagen om skatt på
28720: tid nämnts, att såvida inkomst av bostad har         bostadsinkomst har tolkats på ovan anförda
28721: blivit obetydligt t.ex. tili följd av stora ut-      sätt i skattestyrelsens anvisningar tili skatte-
28722: gifter för årsreparationer eller på grund av att     byråerna, har dett i fall, då det rört sig om
28723: hyra inte har influtit, emedan hyresgästen har       uthyrning av bostad tili person som icke är
28724: varit oförmögen att betala den, bestäms inte         familjemedlem, ofta t.ex. tili någon släkting,
28725: dylikt s.k. garantibelopp. Dessutom har skatte-      endast mot bolagsvederlag, lett tili beskattning
28726: styrelsen i sina anvisningar ansett att, när stad-   av sådan inkomst. Frågan om den tolkning av
28727: gandet i 10 S lagen om skatt på bostadsin-           10 § lagen om skatt på bostadsinkomst, som
28728: komst tiliämpas, de skattefria belopp av             har legat tili grund för beskattningen, har i
28729: 150 000 och 50 000 mark, om vilka är stad-           flera fall genom besvär hänskjutits tili läns-
28730: gat i samma lag, inte bör beaktas, utan in-          rättema för avgörande. Regeringen följer med
28731: komsten bestäms på grundvalen av bostadens           utvecklingen av rättspraxis och utreder samti-
28732: hela beskattningsvärde, emedan det inte rör sig      digt, huruvida åtgärder borde vidtas i syfte att
28733: om bostad som används av den skattskyldiga           förtydliga paragrafens ordalydelse.
28734: eller hans familj.
28735:      Helsingfors den 11 januari 1977.
28736: 
28737: 
28738:                                                                     Minister Jouko Loikkanen
28739: 
28740: 
28741: 
28742: 
28743: 087700041K
28744: !..
28745:       •~J
28746: 
28747: 
28748: 
28749:  ;.         ))
28750:                                                1976 vp.
28751: 
28752: Kirjallinen kysymys n:o 366.
28753: 
28754: 
28755: 
28756: 
28757:                                   Tennilä: Pahtavuoman kaivostoiminnan käynnistämisestä välit-
28758:                                      tömästi.
28759: 
28760: 
28761:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28762: 
28763:    Outokumpu Oy on suorittanut Kittilän ja           taan, vaan päätöstä tehtäessä on otettava huo-
28764: Muonion rajan lähellä sijaitsevalla Pahtavuo-        mioon kansantaloudelliset ja aluepoliittiset nä-
28765: man alueella malmitutkimuksia noin kuuden            kökohdat. Työttömien ylläpito aiheuttaa joka
28766: vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat alueelta         tapauksessa kustannuksia, olkoonkin että työt-
28767: löytyvän kuparia.                                    tömyysturva on erittäin heikko. Työvoiman
28768:    Lapin asukkaat ovat asettaneet Sokiin ohel-       maassamuutto aiheuttaa sekin monia kustan-
28769: la suuria toiveita myös Pahtavuomaan, sillä          nuksia, jotka eivät näy yritysten tilinpäätök-
28770: näiden kaivosten avaaminen loisi kestävää pe-        sissä, mutta ovat silti todellisia kustannuksia.
28771: rustaa Lapin kehittämiselle. Pahtavuoman kai-        Tällaisia kustannuksia ovat mm. uusien asun-
28772: vos työllistäisi keskisuurena kaivoksena välit-      tojen rakentaminen muuttoalueille samaan ai-
28773: tömästi noin 60-70 työntekijää, minkä lisäksi        kaan kun tyhjentyville alueille jää asuntoja
28774: tulisivat kaivoksen välilliset työllisyysvaikutuk-   tyhjilleen. Jokainen ymmärtää ne menetykset,
28775: set, jotka ovat varsin huomattavat. Pahtavuo-        joita maastamuutto aiheuttaa maallemme. Maas-
28776: man kaivoksella olisivat siis tuntuvat välittö-      tamuutto Lapista Ruotsiin tulee kasvamaan
28777: mät vaikutukset Kittilän ja Muonion kuntien          jälleen erittäin laajaksi, ellei välittömästi ryh-
28778: työllisyyteen, minkä lisäksi kaivoksen avaami-       dytä toimenpiteisiin Lapin kehittämiseksi.
28779: nen olisi lisäämässä koko Lapin työläisten tu-          Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
28780: levaisuudenuskoa maakunnan kehittämisen suh-         § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
28781: teen.                                                voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
28782:    Lapin kommunistit ja kansandemokraatit yh-        raavan kysymyksen:
28783: tyvät alueen asukkaiden yksimieliseen kantaan
28784: Pahtavuoman kaivoksen avaamisen välttämät-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28785: tömyydestä. Kommunistit ja kansandemokraa-                  ryhtyä Pahtavuoman kaivostoiminnan
28786: tit korostavat, ettei päätös saa perustua ku-               käynnistämiseksi välittömästi?
28787: parin tämänhetkiseen maailmanmarkkinahin-
28788:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1976.
28789: 
28790:                                         Esko-Juhani Tennilä
28791: 
28792: 
28793: 
28794: 
28795: 087700067D
28796: 2                                           1976 vp.
28797: 
28798: 
28799: 
28800: 
28801:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28802: 
28803:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      takaisin. Tuotot kattaisivat suunnilleen vain
28804: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       käyttökustannukset.
28805: mies, olette 16 päivänä joulukuuta 1976 päi-          Edullisimman vaihtoehdon mukaan toteutet-
28806: vätyn kirjeenne n:o 1901 ohella toimittanut        tu kaivosinvestointi vaatisi varoja noin 60
28807: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   milj. mk, jonka lisäksi asuntoihin ja tieyhteyk-
28808: nöksen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän         sien parantamiseen olisi käytettävä noin 7 milj.
28809: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     mk. Edellä esitetyt kannattavuutta koskevat
28810: 366:                                               näkökohdat huomioon ottaen muodostuisi tä-
28811:                                                    mä investointi niin kannattamattomaksi, ettei
28812:          Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo       Outokumpu Oy:llä ole kiinnostusta sen to-
28813:        ryhtyä Pahtavuoman kaivostoiminnan          teuttamiseen. Ottaen huomioon yleiset kansan-
28814:        käynnistämiseksi välittömästi?              taloudellisiin näkökohtiin perustuvat tuotan-
28815:                                                    nollisille investoinneille asetettavat tuottavuus-
28816:    Vastauksena kysymykseen esitän      kunnioit-   vaatimukset ei myöskään valtion varojen käyt-
28817: taen seuraavaa:                                    töä tähän investointiin voida pitää tarkoituk-
28818:                                                    senmukaisena. Tämä pitää paikkansa normaali-
28819:    Outokumpu Oy on tutkinut Kittilän Pah-          oloissakin, mutta erityisesti nykyisin, kun ki-
28820: tavuoman alueella ja sen ympäristössä kupari-      reän rahatilanteen vuoksi joudutaan jättämään
28821: esiintymiä vuodesta 1970 lähtien. Näissä tut-      kannattaviakio investointikohteita toteutta-
28822: kimuksissa on paikannettu useita kupariesiin'      matta.
28823: tymiä, jotka ovat määriltään suurehkoja, ku-          Outokumpu Oy:n tekemän selvitystyön yh-
28824: paripitoisuuden ollessa kuitenkin alhainen.        teydessä on kuitenkin todettu Pahtavuoman
28825: Esiintymien hyväksikäyttömahdollisuuksien tar-     esiintymäjaksoon liittyvän eräitä malmimahdol-
28826: kemmaksi selvittämiseksi yhtiö aloitti v. 197 4    lisuuksia, jotka myönteisessä tapauksessa saat-
28827: maanalaiset tutkimukset, jotka saatiin päätök-     tavat oleellisesti parantaa nyt laskettua kannat-
28828: seen v. 1976.                                      tavuutta. Outokumpu Oy onkin jo ryhtynyt
28829:    Tulosten perusteella on yhtiö selvittänyt       suunnittelemaan lisätutkimuksia ja pyrkimyk-
28830: useita eri hyväksikäyttömahdollisuuksia. Las-      senä on kevättalven kuluessa päästä aloitta-
28831: kelmia ei ole tehty nykyisillä alhaisilla maail-   maan ko. kairaukset. Ministeriön tarkoituksena
28832: manmarkkinahinnoilla, vaan kuparin hintana         on malmitutkimusmäärärahoilla tukea näiden
28833: on käytetty arvioitua pitkän ajan kuparin hin-     tutkimusten nopeaa suorittamista. Lisätutkimus-
28834: taa nykymarkoissa. Näinkään edullisesti las-       ten valmistuttua tulee Outokumpu Oy tarkis-
28835: kettuna ei esiintymien hyväksikäyttö ol~ kan-      tamaan eri vaihtoehtoja koskevat laskelmat,
28836: nattavaa. Hankkeeseen investoitavaa pääomaa        jolloin Pahtavuoma-hanke on uudelleen arvioi-
28837: ei näytä olevan mahdollista saada osaksikaan       tavissa.
28838:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1977.
28839: 
28840:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
28841:                                               N:o 366                                             3
28842: 
28843: 
28844: 
28845: 
28846:                             T i 11 R i k s d a g en s LIe rr Ta 1m a n.
28847: 
28848:    I det syfte 3 7 § 1 m01n. riksdagsordningen      sett täcka endast driftskostnaderna.
28849: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              Om gruvinvesteringen förverkligas enligt det
28850: velse nr 1901 av den 16 december 197 6 tili         förmånligaste alternativet, skulle detta kräva
28851: vederbörande medlem av statsrådet för av-           ca 60 milj. mk i medel, varutöver ca 7 milj.
28852: givande av svar översänt avskrift av följande       mk borde användas för bostäder och förbätt-
28853: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-       rande av vägförbindelserna. Med beaktande av
28854: nade spörsmål nr 366:                               ovan anförda synpunktet på lönsamheten skul-
28855:                                                     le denna investering bli så olönsam, att Ou-
28856:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tokumpu Oy inte har något inttesse av att
28857:        ta för att omedelbart inleda gruvdrif-       förverkliga projektet. Om man beaktar de all-
28858:        ten vid Pahtavuoma?                          männa lönsamhetskrav som måste ställas på
28859:                                                     ptoduktiva investerlngar och som är baserade
28860:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        på nationalekonomiska synpunkter, kan inte
28861: samt anföra följande:                               heller användningen av statens medel för den-
28862:                                                     na investering anses ändamålsenlig. Detta hål-
28863:    Outokumpu Oy har undersökt kopparfyn-            ler stteck även i notmala förhållanden, men
28864: digheterna på Pahtavuoma område i Kittilä           i synnethet för närvarande, då man på gtund
28865: och dess omgivning från och med år 1970.            av det strama penningläget är tvungen att läm-
28866: Vid dessa undersökningar har man lokaliserat        na tili och med lönsamma investetingsobjekt
28867: flera kopparfyndigheter, vilka kvantitativt är      oförverkligade.
28868: telativt stora medan kopparhalten likväl är            I samband med det utredningsarbete som
28869: låg. I syfte att närmare utreda möjligheterna       utförts av Outokumpu Oy har det emellertid
28870: att utnyttja fyndigheterna inledde bolaget år       konstaterats, att Pahtavuoma fyndighetszon är
28871: 197 4 underjordiska undersökningar, vilka slut-     förbunden med vissa malmmöjligheter, vilka
28872: fördes år 1976.                                     i positivt fall väsentligt kan förbättra den nu
28873:    På basen av resultaten har bolaget utrett        beräknade lönsamheten. Outokumpu Oy har
28874: flera olika möjligheter att utnyttja fyndighe-      också redan börjat planera tilläggsundersök-
28875: terna. Inga beräkningar har utförts med nu-         ningar och strävar tili att under vårvinterns
28876: varande låga världsmarknadspriser, utan som         lopp kunna inleda borrningar. Ministeriet har
28877: pris på koppar har använts ett uppskattat kop-      för avsikt att med malmundersökningsanslag
28878: parpris i nymark under en längre tid. Inte          stöda dessa undersökningar så, att de kan
28879: ens enligt en så förmånlig beräkning lönar          göras snabbt. Sedan tilläggsundersökningarna
28880: det sig att utnyttja fyndigheterna. Det före-       blivit slutförda kommer Outokumpu Oy att
28881: faller som om det inte vore möjligt att ens         justera beräkningarna för de olika alternati-
28882: delvis få tilihaka det kapital som måste            ven, varvid Pahtavuoma-projektet kan bedö-
28883: investeras i projektet. Intäkterna skulle i stort   mas på nytt.
28884:      Helsingfors Jen 11 januari 1977.
28885: 
28886:                                                     Handels- och industriminister Arne Berner
28887:                                                   1976 vp.
28888: 
28889: Kirjallinen kysymys n :o 36 7.
28890: 
28891: 
28892: 
28893:                                      Junnila ym.:        Valtion lääketieteellisen toimikunnan nimittämi-
28894:                                         sestä.
28895: 
28896:                            E d u s k u n n a n H er r a · P u h e m i e h e 1 1 e.
28897: 
28898:     Tunnettu .lääkäH, ·professori H. R. Neva11-           hinr}ä ·keskustaa edustavan Edistyksellisen· tie-
28899: linna on kiinnittänyt julkisuudessa huomiota              deliiton .11. henkilön' Ilstalta 5, joista • y'ksi On
28900: siihen tapaan, . jolla·. vaitioli .• lääketieteellinen    hammaslääkäri, Näistä oli peräti neljä sellais-
28901: toimikunta on äsken' k6koortpahtu. Professori             ta, jota kukaan ·muu lausunnonahtaja ei ollut
28902: Nevanlinnan Helsingin Sanomissa 12. 12. 1976              ehdottanut. Numerot puhukoot puolestaan.';
28903: julkaistu kirjoitus kut1luu. kokonaisuudessaan               Professori Nevanlinhan kirjoitus osoittaa va-
28904: seuraavasti:          · ·                                 kuuttavasti, miten räikeällä tavalla meillä nou-
28905:     "Äskettäin julkistettiin valtion 'lääketieteel-       datetussa nimityspolitiikassa on jälleen kerran
28906: lisen toimikunnan · uusi · kokoonpano. Siihen             sivuutettu asiantuntemus, ja tärkeät nimitykset
28907: kuuluu kaksi hanun:}slääkäriä, eläinlääkäri ja            suoritettu jäsenkirja~ansioita_. ja poliittista tar-
28908: 11. jäsentä, jotka edustavat· varsinaista lääke-          koituksenmukaisuutta silmällä , pitäen. Asian
28909: tiedettä, kolmelta tosin puuttuu lääketieteelli-          tekee erityisen arveluttavaksi se, että kysymyk-
28910: nen peruskoulutus. Kun ehdokaslistat ovat tie-            sessä on lääketieteellinen toimikunta, jonka
28911: tämäni nmkaan peräisin eti ·korkeakouluista ja            epäpätevä kokoonpano .saattaa joissakin tilan-
28912: tieteellisistä seuroista, . tuntui· toimikunnan ko-       teissa johtaa jopa ehkä hyvinkin. kohtalokkai-
28913: koonpano oudolta, nimet kun· olivat suurim-               siin kansanterveydellisiin haittoihin.
28914: maksi osaksi joko tuntemattomia tai eivät liit-              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28915: tyneet tulokselliseen tieteelliseen tutkimustoi-          päiväjärjestyksen 37. §: n 1 momenttiin esi-
28916: mintaan.                                                  tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28917:     Opetusministeri toimitti nähtäväkseni eri             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28918: lausunnonantajien ehdotukset. Näistä kävi ilmi,
28919: että Helsingin .yliopiston . ehdottamista: neljäs-                   Kenen virkamiese~ittelijän ja kenen
28920:  tä lääketieteen tutkijasta ei nimitetty yhtäkään                 hallituksen ministerin vastuulla lähinnä
28921:  ja. samoin on käynyt Turun ja Öulun seitse-                      on se pätevän lääketieteellisen asiantun-
28922: män sekä Suomalaisen Lääkäriseura Duodeci-                        temuksen syrjäyttäminen ja jäsenkirja-
28923:  min ainoan edustajan. Maamme 'kolmen van-                        ansioiden häikäilemätön palkitseminen,
28924:  himman yliopiston esittämät ehdokkaat jäivät                     jota on noudatettu lääketieteellisen toi-
28925:  siis täysin vaille huomiota.                    ···              mikunnan uutta kokoonpanoa päätet-
28926:     Valtion tieteeellisistä toimikunnista anriettlS-              täessä, sekä
28927:  så asetuksessa ilmoitetaan täsmällisesti keitä                      aikooko Hallitus jatkaa samanlaista
28928: \'altioneuvoston on kuultava· määrätessään toi-                   epäasiallista, puoluepoliittista nimitys-
28929:  mikuntien kokoonpanon. Nämä ovat korkea-                         politiikkaa, josta tämä . tapaus on räi-
28930:  koulut, tutkimus- ja kehitystyötä edustavat vi-                  keänä esimerkkinä, vai ·aiotaanko ni-
28931:  tanoinaiset ja laitokset sekä keskeiset· tieteel-                mityspolitiikassa ryhtyä lopultakin nou-
28932:  liset järjestöt. Asetuksessa ei sanallakaan mai-                 dattamaan hallitusmuodon 86 §:ssä
28933:  nita tiedepoliittisia yhdistyksiä,                               säädettyjä nin1ifyspetusteita ja . nojaa-
28934:      Tästä huolimatta oli kahdelta yhdistykseltä                  maan nimityspolitiikka tämän mukaises-
28935:  pyydetty ehdokaslistat. Tulos oli seuraava; va-                  ti asiantuntemusta ja kokemusta kun-
28936:  semmistoa edustavai1 Tiedepoliittisen yhdistyk-                  nioittavalle pohjalle?
28937:  sen 6 henkilön listalta nimitetään puolet; lä-
28938:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1976.
28939: 
28940:    Tuure Junnila              P. Mäki-Hakola              Kullervo Rainio            Aili Vaittinen-Kuikka
28941:    Eero Lattula               Mikko Asunta                Georg C. Ehrnrooth         J. Juhani Kortesalmi
28942: 087700071}
28943: 2                                            1976 vp.
28944: 
28945: 
28946: 
28947: 
28948:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28949: 
28950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      harjoittajat otetaan tasapuolisesti huomioon.
28951: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        Niiden toimikuntien osalta, joiden piiriin kuu-
28952: mies, olette kirjeellänne 16 päivältä joulukuu-     luu soveltavan tutkimuksen aloja, on myös näi-
28953: ta 197 6 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      den alojen tutkimustarpeen tuntemus otettava
28954: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jun-       huomioon.
28955: nilan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o            Kysymyksessä viitataan asiantuntemuksen,
28956: 367:                                                ja kysymykseen liitetyssä lehtikirjoituksessa
28957:                                                     maamme kolmen vanhim,man yliopiston edus-
28958:            Kenen virkamiesesitteliiän ja kenen      tuksen, sivuuttamiseen. Tämän johdosta on to-
28959:        hallituksen ministerin vastuulla lähinnä     dettava, että valtioneuvoston määräämistä val-
28960:        on se pätevän lääketieteellisen asian-       tion lääketieteellisen toimikunnan neljästätoista
28961:        tuntemuksen syrjäyttäminen ja jäsen-          ( 14) jäsenestä yksitoista ( 11) on professorin
28962:        kirja-ansioiden häikäilemätön palkitse-      viran haltijoita tai hoitajia taikka apulaispro-
28963:        minen, jota on noudatettu lääketieteelli-    fessoreita, kaksi jäsenistä on dosentteja ja yksi
28964:        sen toimikunnan uutta kokoonpanoa            lääketieteen ja kirurgian tohtori. Kaksi jäse-
28965:        päätettäessä, sekä                           nistä on Helsingin yliopiston professoreita,
28966:            aikooko Hallitus jatkaa samanlaista      joista toinen Helsingin yliopiston vararehtori.
28967:        epäasiallista puoluepoliittista nimityspo-   Tämän lisäksi ainakin kolme muista jäsenistä
28968:        litiikkaa, josta tämä tapaus on räikeänä     toimii Helsingin yliopiston lääketieteellisessä
28969:        esimerkkinä, vai aiotaanko nimityspo-        tiedekunnassa dosentteina. Kolme jäsentä on
28970:        litiikassa ryhtyä lopultakin noudatta-       määrätty Turun yliopiston lääketieteellisen tie-
28971:        man hallitusmuodon 86 §: ssä säädetty-       dekunnan viran haltijoista. Oulun yliopistosta
28972:        jä nimitysperusteita ja nojaamaan ni-        toimikunnassa on yksi jäsen, jota on esittänyt
28973:        mityspolitiikka tämän mukaisesti asian-      Suomen tiedeakatemiain valtuuskunta. Asetuk-
28974:        tuntemusta ja kokemusta kunnioittaval-       sen mainitsemaa soveltavien alojen tutkimus-
28975:        le pohjalle?                                 tarpeen tuntemusta edustaa kolme jäsentä: yksi
28976:                                                     terveyden- ja sairaanhoidon hallintoa, yksi työ-
28977:   . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      suojelua ja yksi edustaja on kansaneläkelaitok-
28978: en seuraavan:
28979:                                                     sesta.
28980:    Tieteellisen tutkimuksen järjestelystä anne-         Asetuksen toimikunnan kokoonpanolle aset-
28981: tun asetuksen ( 186/76) 10 §:n mukaan toi-          tamat vaatimukset on näin ollen kysymyksessä
28982: mikunnissa on puheenjohtaja sekä vähintään          tarkoitetuilta osin täytetty eikä sen enempää
28983: yhdeksän ja enintään neljätoista muuta toimi-       asiantuntemusta kuin maamme vanhimpien yli-
28984: kunnan alaan kuuluvaan tutkimukseen ja siinä        opistojen edustustakaan ole sivuutettu. Sen si-
28985: saavutettujen tulosten hyväksikäyttöön hyvin        jaan sitä kysymykseen sisältyvässä lehtikirjoi-
28986: perehtynyttä jäsentä, jotka valtioneuvosto mää-     tuksessa mainittua seikkaa, kuinka yleisesti
28987: rää kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuultuaan          tunnettuja jäsenet ovat, Hallitus ei ole voinut
28988: korkeakouluja, tutkimus- ja kehitystyötä edus-      ottaa huomioon.
28989: tavia viranomaisia, laitoksia sekä keskeisiä alan       Vaitioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
28990: tieteellisiä järjestöjä.                            ja yleisestä toimialasta maaliskuun 30 päivänä
28991:    Asetuksen 11 § :n mukaan toimikunnan jä-         1922 annetun lain ( 7 8/22 ) 3 § :n 1 momen-
28992: seniä määrättäessä on huolehdittava siitä, että     tin 7 kohdan, sellaisena kuin se on muutet-
28993: toimikunnan edustamat tieteen alat, valtakun-       tuna tammikuun 15 päivänä 1971 annetussa
28994: nan eri osat sekä varttuneet ja nuoret tieteen-     laissa ( 4 3/71), mukaan valtioneuvostolle kuu-
28995:                                              N:o 367                                            3
28996: 
28997: luvista asiOista käsittelee opetusmtmsterto        esitellään toimikuntien maaraammen opetusmi-
28998: muun muassa tiedettä koskevat asiat. Tarkem-       nisteriöstä. Esittelyssä on noudatettu edellä
28999: mat säännökset ministeriöiden toimialasta si-      mainittujen säännösten lisäksi, mitä opetusmi-
29000: sältyvät joulukuun 17 päivänä 194 3 annettuun      nisteriöstä annetussa asetuksessa (171 /7 4) on
29001: valtioneuvoston ohjesääntöön ( 995/4 3) siihen     säädetty ja sen nojalla syyskuun 28 päivänä
29002: myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kun tie-          1976 annetussa työjärjestyksessä on määrätty.
29003: teellisen tutkimuksen järjestelystä annetun ase-      Hallitus tulee vastaisuudessakin toimimaan
29004: tuksen (186/76) 10 §:n mukaan valtioneu-           voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
29005: vosto määrää tieteellisten toimikuntien jäsenet,
29006:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1977.
29007: 
29008:                                                            Opetusministeri Marjatta Väänä1:1m
29009: 4                                          1976 vp.
29010: 
29011: 
29012: 
29013: 
29014:                           T i 11 R i k s d a g en s H er r Ta 1 ma n.
29015: 
29016:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     att de av kommissioneh företrädda vetenskaps-
29017: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         omtådena, rikets olika delar samt längre hun-
29018: velse av den 16 december 1976 till vederbö-       na och unga vetenskapsidkare blir opartiskt
29019: rande medlem av statsrådet för avgivande av       beaktade. I de kommissioner, till vilka hör
29020: svar översänt följande av riksdagsman Junni-      omtåden för tillämpad forskning, skall även
29021: la m.fl. undertecknade spörsmål nr 367:           kännedom om områdenas forskningsbehov be-
29022:                                                   aktas.
29023:           Viiken föredragande tjänsteman och          I spörsmålet hänvisas till åsidosättande av
29024:        viiken minister inom tegeringen bär        sakkunskap, och i den till spörsmålet fogade
29025:        närmast ansvaret för det åsidosättande     tidningsartikeln till åsidosättande av represen-
29026:        av kompetent medicinsk sakkunskap          tationen för vårt lands tre äldsta universitet.
29027:        och det hänsynslösa belönande av på        Det bör därför konstatetas, att av de <fjotton
29028:        medlemsbok baserade meritet, som hat       (14) medlemmat i statens medicinska kom-
29029:        följts vid beslutet om den medicinska      mission som fötotdnats av statstådet elva ( 11 )
29030:        kommissionens nya sammansättning,          är innehavate ellet handhavate av ptofessut
29031:        samt                                       ellet ät bittädande ptofessotet, att två med-
29032:           ämnar Regetingen fottsätta en lik-      lemmat ät docentet och en medicine och ki-
29033:        attad osaklig pattipolitisk utnämnings-    turgie doktot. Två av medlemmarna är pro-
29034:        politik, på viiken detta fall utgöt ett    fessoter vid Helsingfors univetsitet, den ena
29035:        dtastiskt exempel, ellet hat man föt       av dem ptotektor vid detta universitet. Dess-
29036:        avsikt att i utnämningspolitiken äntli-    utom vetkat åtminstone tre av de övtiga med-
29037:        gen bötja följa de i 86 § tegerings-       lemmatna som docentet vid Helsingfors uni-
29038:        fotmen stadgade befotdringsgrunderna       vetsitets medicinska fakultet. Tre av medlem-
29039:        och i enlighet därmed bygga utnäm-         marna hat fötordnats bland innehavatna av
29040:        ningspolitiken på en gtund som inne-       tjänster vid Åbo universitets medicinska fa-
29041:        bät att sakkunskap och etfatenhet vät-     kultet. K01nmissionen hat en medlem ftån
29042:        deras?                                     Uleåborgs universitet, som har föteslagits av
29043:   Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-      delegationen för vetenskapsakademietna i Fin-
29044: samt anföra följande:                             land.
29045:                                                      Den i fötordningen nämnda kännedomen
29046:    Enligt 10 § förotdningen om den veten-         om fotskningsbehovet inom omtådena föt till-
29047: skapliga forskningens otganisering (186/76)       lämpad fotskning förettäds av tte medlem-
29048: hat kommissionetna en ordfötande samt mil1st      mat: en av dem tepresenterat hälso- och sjuk-
29049: nio och högst fjorton med forskningen inom        våtdsförvaltningen, en arbetatskyddet, och en
29050: kommissionens omtåde och med utnyttjandet         kommer från folkpensionsanstalten.
29051: av däri uppnådda fotskningsresultat väl för-          De ktav på kommissionens sammansättning
29052: ttogna andra medlemmat, vilka statstådet för-     som ställs i fötotdningen hat således till de
29053: ordnar föt tte år i sänder efter att ha hött      delar som avses i spötsmålet uppfyllts, och
29054: högskolor, myndighetet, institutioner och cen-    v-atken sakkunskapen ellet teptesentationen
29055: trala vetenskapliga organisationer på omtådet,    för vått lands äldsta univetsitet har blivit åsi-
29056: vilka fötettäder forsknings- och utvecklingsar-   dosatta. Dätemot hat tegeringen inte kunnat
29057: bete.                                             beakta den omständighet som nämns i den
29058:    Enligt fötordningens 11 § bör vid fötord-      tili spörsmålet fogade tidningsattikeln, nämli-
29059: nandet av kommissionens medlemmat tillses,        gen hur allmänt kända medlemmarna är.
29060:                                            N:o 367                                           5
29061: 
29062:    Enligt 3 § 1 mom. 7 punkten lagen den         den vetenskapliga forskningens organisering
29063: 30 mars 1922 om ministeriernas i statsrådet      (186/76) förordnar de vetenskapliga kom-
29064: antal och allmänna verksamhetsområde ( 78/       missionernas medlemmar, föredras förordnan-
29065: 22), sådant sagda lagrum lyder ändrat i lag      det av kommissionerna från undervisningsmi-
29066: av den 15 januari 1971 ( 43/71), handlägger      nisteriet. Vid föredragningen har utöver de
29067: undervisningsministeriet av de ärenden som       ovan nämnda stadgandena iakttagits, vad som
29068: ankommer på statsrådet bl.a. ärenden som an-     stadgats i förordningen om undervisningsmi-
29069: går vetenskap. Närmare bestämmelser om mi-       nisteriet (171 /7 4) och vad som med stöd
29070: nisteriernas verksamhetsområden ingår i regle-   därav bestämts i arbetsordningen av den 28
29071: mente för statsrådet av den 17 december 1943     september 1976.
29072: (995/43) jämte däri senare gjorda ändringar.        Regeringen kommer även i framtiden att
29073: Då statsrådet enligt 10 § förordningen om        verka i enlighet med gällande lagstiftning.
29074:      Helsingfors den 18 januari 1977.
29075: 
29076:                                                    Undervisningsminister Marjatta Väänänen
29077:                                                   1976 vp.
29078: 
29079: Kirjallinen kysymys n:o 368.
29080: 
29081: 
29082: 
29083:                                      Luttinen ym.: Maakaasun tuonnin turvaamisesta ja sen käyttöas-
29084:                                         _teen lisäämisestä.
29085: 
29086:                           -Ed u s k u. n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29087: 
29088:     Suomen ja Neuvost-oliiton välinen kaupan-            täisi varsin tark~ituksenmukaiselta. Oulai~ten
29089: käynti perustuu bilateraaliselle pohjalk. Tämä           tehdas Raahen itäpuolella pääsee tuotannon al-
29090: merkitsee sitä, että jos .vientiä halutaan kasvat-       kuun vuoden 1977 puolella. Se pystyy toimitta-
29091: taa, on n1yös tuortda lisättävä..          - ...-        maan myöskin maakaasuverkoksi sopivaa put-
29092:     Tällä hetkellä Suomen. ja Neuvostoliiton vä-         kea. Kun Kymenlaakson maakaasuputkea aika-
29093: lillä. on voimassa sopimus, jonka: mukaan maa-           naan rakennettiin, jouduttiin putki teettämään
29094: kaasua viime vuoden aikana Suomeen voitiin               Rautaruukin .teräksestä       Gränges-yhtymällä
29095: toimittaa 1 000 miljoonaa m3, josta lciintiötä           Ruotsissa kotimaisen tehtaan puuttuessa. Nyt
29096: nostetaan vuosittain.lOO miljoonalla m3 :Uä vuo-         käynnistyvä Oulainen pystyisi asian hoitamaan
29097: teen. 1979 _saakka. Tämän vuoden. kiintiö on             ja toisaalta myöskin Neuvostoliitossa parhail-
29098: siten 1,1- miljardia m3 • - -                            laan vielä rakennetaan sisäistä maakaasuverkos-
29099:      Viime vuonna ei Kymenlaakso kuitenkaan              toa, jolloin kaasutoimitusten korvaaminen esi-
29100: pystynyt käyttämään maakaasua kuin 760,8                 merkiksi putkitoimituksin saattaisi myöhemmäs-
29101: miljoonaa fiil, ja myös tänä vuonna arvioiden            sä vaiheessa tulla· kysymykseen; Samoin maa-
29102: mukaan kulutus jää alle 900 miljoonan m3 :n              kaasuputken asentaminen ja rakentaminen tuli-
29103: eli noin 80 % sovitusta kiintiöstä. Toisaalta            si olemaan varsin huomattava työllistäjii Etelä-
29104: tällä hetkellä maakaasun käyttö pitkällä tähtä-          Suomen vaikeimmilla työllisyysalueilla.
29105: yksellä tulisi nähdä eräänä idänkaupan keskei-              Edellä olevaanviitaten esitämme valtiopäivä-
29106: senä laajentamiskohteena varsinkin silloin, kun          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
29107:  teollisuuden parissa nousukautta jälleen pystyt-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29108:  täisiin riittävässä määrin hyväksi käyttämään.          vaksi seuraavan kysymyksen:
29109: Näin ollen maakaasun hankkimiseksi tulisi toi-
29110: menpiteisiin ryhtyt( riittävän !).joissa. Toisaalta                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29111: Neuvostoliitto lienee halukas kaasua myymään                     maakaasu on jäämässä vain Kaakkois-
29112: myös nyt kiintiöityjen määrien yli. Näin ainakin                 Suomen teollisuuden energianlähteeksi,
29113: Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sopimuk-                      vaikka se ei näillä näkymillä toinl.iesS4fln
29114:  sessa vuodelta 1971 vdvoitetaan _Ne_ste Oy                      pysty hyödyntämään edes sovittua kiin-
29115:  (·ja Sojuzgaze.xport) toimimaan siten, että Suo-                tiötä, puhumattakaan jo rakennetun
29116:  mi ikäyttäi$i vuonna 1980 J miljar-9.ia m3 maa-                 kaasuputken kapasiteetista, ia
29117: kaasua. Näin putkiston jatkaminen· tulisi ole-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29118:  maan väfttämii:tön toimenpide. ____ -•· _                       ryhtyä maakaasuenergiatuonnin turvaa-
29119:      Työllisyyden kan!l::llta asiaa· tarkastellen maa-           miseksi ja sen käyttöasteen lisäfuniseksi
29120:  kaas..uverkon- laajentaminen täll;.i het~ellä näyt-             muuallakin kuin Kymen läänU;sä?
29121:       Helsingissä 21_ päivänä joulukuuta 1976.
29122: 
29123:           Matti Luttinen                   Salme Myyryläinen                Reino Breilin
29124:         - Helge Siren                      Eino Loikkanen                   Väinö Turunen
29125:           Olli Helminen                    Tellervo Koivisto                Mauno Forsman
29126:          Sep-po iikka                      Paavo Tiilikaineri               Jermu Laine
29127: 
29128: 
29129:    Vastaus saapunut eduskunnalle valtiopäivien           päätyttyä.
29130: 0877000927
29131: 2                                             1976 vp.
29132: 
29133: 
29134: 
29135: 
29136:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29137: 
29138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pimuksessa mainitun määrän. Vuoden 1977
29139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuontikiintiöksi on Neste Oy:n ja neuvosto-
29140: olette 21 päivänä joulukuuta 1976 päivätyn           liittolaisen yhtymän Sojuzgazexportin välillä
29141: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sovittu hieman yli 1 000 mi'ljoonaa m3 .
29142: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Maakaasun käytöstä on Kaakkois-Suomessa
29143: edustaja Matti Luttisen ym. näin kuuluvasta          saatu myönteisiä kokemuksia. Kaasun käyttö-
29144: kirjallisesta kysymyksestä n:o 368:                  sopimuksia onkin Neste Oy:n ja kaasuverkoston
29145:                                                      nykyisen vaikutusalueen piirissä olevien kulutta-
29146:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        jien kesken tehty siinä määrin, että kaasun
29147:        maakaasu on jäämässä vain Kaakkois-           hyödyntäminen tämän vuosikymmenen lopussa
29148:        Suomen teollisuuden energianlähteeksi,        on käytännöllisesti katsoen varmistettu sopi-
29149:        vaikka se ei näillä näkymillä toimies-        muksessa mainittuun 1 400 miljoonaan m3 :iin
29150:        saan pysty hyödyntämään edes sovittua         vuodessa.
29151:        kiintiötä, puhumattakaan jo rakennetun            Mitä tulee mahdollisuuksiin hyväksikäyttää
29152:        kaasuputken kapasiteetista, ja                jo rakennetun pääputken kokonaiskapasiteettia
29153:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja nostaa Neuvostoliitosta tuotavan maakaasun
29154:        ryhtyä maakaasuenergiatuonnin turvaa-         määrää 3 miljardin m3 :n vuositasolle, voidaan
29155:        miseksi ja sen käyttöasteen lisäämiseksi      todeta asian kytkeytyvän läheisesti toisaalta ta-
29156:        muuallakin kuin Kymen läänissä?               louselämän ja sitä kautta energian kulutuksen
29157:                                                      kehitykseen tulevaisuudessa ja energian tuo-
29158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tanto-, siirto- ja jakeluinvestointien rahoitus-
29159: seuraavaa:                                           mahdollisuuksiin ja toisaalta Neuvostoliiton
29160:    Maakaasua on tuotu Suomeen Neuvostoliitos-        kanssa käytävän kaupan yleiseen edistämiseen.
29161: ta vuoden 1974 alusta lähtien. Vuonna 1973           Viime aikoina tehtyjen selvitysten ja tutkimus-
29162: kahdeksikymmeneksi vuodeksi tehdyn sopimuk-          ten mukaan näyttää siltä, että energian tuotan-
29163: sen mukaan maakaasua toimitetaan Suomeen 26          tokapasiteetit ja energian hankinta näytdivät
29164: miljardia m3 • Vuosikiintiötä nostetaan vuosittain   lähivuosina ja vielä 1980-luvun alussa riittävän
29165: 100 miljoonalla m3 :llä vuoteen 1979 saakka,         turvaamaan energian kysynnän siinä määrin,
29166: jolloin saavutetaan 1400 miljoonan m3 :n vuosi-      ettei uusiin merkittäviin energian hankinta- ja
29167: toimitustaso. Sopimuksessa todetaan lisäksi, että    investoint1päätöksiin ole tarvetta aivan lähiai-
29168: molemmat osapuolet wlevat pyrkimään siihen,          koina.
29169: että määrat nousevat 3 000 000 000 m3 :iin vuo-          Maakaasuverkoston laajentaminen nykyisen
29170: dessa.                                               verkoston ulkopuolelle siten, että 3 miljardin
29171:    Maakaasun siirtämiseksi on Kaakkois-Suo-          m3 :n vuosikulutustaso saavutettaisiin, merkitsisi
29172: meen rakennettu siirtoverkosto, joka käsittää        noin 1 mi'ljardin markan lisäinvestointeja ener-
29173: kaksi päälinjaa: toinen Imatralta Kouvolaan          giahuoltoomme. Rahoitusmarkkinoiden pysyessä
29174: 700 mm:n putkilinja ja toinen Kouvolasta Kar-        todennäköisesti vielä pitkään varsin kireinä, ei
29175: hulaan 400 mm:n putkilinja. Näistä Imatralta         näin suuren investointikohteen rahoittaminen
29176: Kouvolaan ulottuva linja on mitoitettu 3 miljar-     saata olla mahdollista ilman, että samanaikai-
29177: din m3 :n vuositoimituksia varten.                   sesti luovutaan jostain muusta tarpeellisesta
29178:    Vuoden 1974 lopulla alkanut talouselämän          hankkeesta.
29179: poikkeuksellisen syvä laskukausi on vaikutta-            Pyrkimykset nostaa maakaasun hankinta yli
29180: nut myös siihen, että maakaasun kulutus jäi          1,4 miljardin m3 :n vuositason tulevat ajankoh-
29181: vuonna 1975 ja viime vuonna arvioitua pienem-        taiseksi siinä vaiheessa, kun talouselämän kehi-
29182: mäksi. Kaasun pääasiallisen käyttäJjän puunja-       tyksestä ja energiankulutuksen kasvusta saa-
29183: lostusteollisuuden toimiessa vidä nytkin vajaa-      daan nykyistä varmempi käsitys ja kun Ruot-
29184: kapasiteetilla näyttää siltä, että kaasun kulutus    sin ja Neuvostoliiton väliset kaasunhankinta-
29185: jää vielä tänäkin vuonna aHe alkuperäisessä so-      neuvottelut tulevat uudestaan ajankohtaisiksi.
29186:                                              N:o 368                                              3
29187: 
29188: Näiden neuvottelujen tuloksista riippuu pal-        ta sovntnn elokuussa pidetyssä pohjoismaiden
29189: jolti myös Suomen mahdollisuudet hyödyntää          teollisuusministereiden kokouksessa Helsingissä.
29190: maakaasua nykyisestä verkostosta länteen ole-       Näissä neuvotteluissa tulee esiin myös kysymys
29191: villa alueilla.                                     mahdollisuudesta hankkia maakaasua Norjasta
29192:    Tämän vuoden alussa aloitetaan Suomen ja         Suomeen.
29193: Norjan välillä energiayhteistyöneuvottelut, jois-
29194: 
29195:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1977.
29196: 
29197: 
29198:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
29199: 4                                             1976 vp.
29200: 
29201: 
29202: 
29203: 
29204:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29205: 
29206:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          räknat. Då träförädlingsindustrin, som är den
29207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        huvudsakliga förbrukaren av naturgas hos oss,
29208: av den 21 december 1976 till vederbörande            fortsättningsvis fungerar med knapp kapacitet,
29209: medlem av statsrådet för avgivande av svar           är det sannolikt, att förbrukningen ännu i år
29210: översänt avskrift av följande av riksdagsman         kommer att understiga den nivå som förutsatts
29211: Matti Luttinen m.fl. ställda skriftliga spörsmål     i det ursprungliga avtalet. Importkontingenten
29212: nr 368:                                              för år 1977 har mellan Neste Oy och Sojuzgaz-
29213:                                                      export avtalats till något över 1 000 miljoner
29214:           Är Regeringen medveten om att an-          m3.
29215:        vändningen av naturgas som en energi-            Användningen av naturgas i Sydöstra Fin-
29216:        källa håller på att inskränka sig till        land har givit positiva erfarenheter. Förbruk-
29217:        industrianläggningar i Sydöstra Finland,      ningskontrakt mellan Neste Oy och konsumen-
29218:        trots att dessa inte enligt dagens verk-      ter inom rörnätets nuvarande verkningskrets
29219:        samhetsutsikter kan utnyttja ens den av-      har faktiskt kommit till stånd i en sådan grad,
29220:        talade kontingenten, för att inte tala om     att uppnåendet av den överenskomna årliga
29221:        det befintliga rörnätets hela kapacitet,      leveransmängden om 1 400 miljoner m3 i slutet
29222:        och                                           av decenniet är praktiskt taget säkerställt.
29223:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Beträffande möjHgheterna att utnyttja det re-
29224:        ta för att naturgasimporten skall kunna       dan befintliga huvudrörets hela kapacitet och
29225:        tryggas och för att förbrukningsgraden        höja importen av sovjetisk naturgas till unge-
29226:        för naturgas skall kunna ökas även an-        fär 3 miljarder m3 om året kan konstateras, att
29227:        norstädes än i Kymmene Iän?                   denna fråga intimt anknyter sig dels till nä-
29228:                                                      ringslivets och därigenom energiförbrukningens
29229:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        framtida utveckling samt finansieringsresurser-
29230: anföra följande:                                     na i fråga om produktionen, transporten och
29231:     Naturgas har importerats från Sovjetunionen      distribueringen av energi, dels till frågan om
29232: till Finland sedan början av år 1974. Enligt         främjandet av vår handel med Sovjetunionen.
29233: det avtal som ingicks år 1973 för tjugo år           De utredningar och studier som man gjort på
29234: kommer naturgasleveranserna till Finland att         senare tid tyder på att energiproduktionskapa-
29235: uppgå till 26 miljarder m3 • Årskontingenten         citeten och energianskaffningarna under de när-
29236: skall höjas årligen med 100 mHjoner m3 ända          maste åren och ännu i början av 1980-talet för-
29237: tiH år 1979 så, att den årliga leveransnivån då      slår till att trygga efterfrågan på energi i den
29238: ligger vid 1 400 miljoner m3• I avtalet konsta-      grad, att det inte finns behov av nya betydande
29239: teras vidare att båda parterna 'lwmmer att strä-     anskaffnings- och investeringsbeslut rörande
29240: va till att årsleveranserna skall kunna höjas till   energi inom den allra närmaste framtiden.
29241: 3 000 mHjoner m3 •                                      Naturgasnätets utbyggnad tili trakter som
29242:     För transporten av naturgas har i Sydöstra       ligger utanför det nuvarande rörnätet för att
29243: Finland skapats ett transportrörnät, som består      nå en årlig förbrukningsnivå om 3 miljarder
29244: av två huvudlinjer: den ena linjen med en rör-       m3 skulle förutsätta tilläggsinvesteringar på cir-
29245: diameter om 700 mm sträcker sig från Imatra          ka 1 miljard mark i landets energiförsörjning.
29246: till Kouvola och den andra med rördiametern          Då finansieringsmarknaden sannolikt kommer
29247: 400 mm från Kouvola tili Karhula. Av dessa är        att vara mycket stram ännu en lång tid, torde
29248: linjen Imatra - Kouvola dimensionerad för            ett så stort investeringsprojekt inte komma i
29249: årsleveranser om 3 miljarder m3 •                    fråga utan att man samtidigt avstår från något
29250:     Den exceptionellt djupa recession som hem-        annat nödigt projekt.
29251: sökt vårt näringsliv sedan slutet av år 197 4           Strävandena att höja naturgasimporten till
29252: har bidragit bl.a. till att naturgasförbrukningen    mer än 1,4 miljard m3 om året blir aktuella
29253: både 1975 och i fjol blivit mindre än man he-        först när man kunnat skaffa sig en bättre in-
29254:                                              N:o 368                                           5
29255: 
29256: blick i näringslivets utveckling och energiför-       Redan i början av detta år inleds förhand-
29257: brukningens tillväxt och när förhandlingarna       lingar om energisamarbete mellan Finland och
29258: om naturgasleveranser från Sovjetunionen tili      Norge. Vid dessa förhandlingar, om vilka avta-
29259: Sverige återupptas mellan dessa länder. Resulta-   lades vid det nordiska industriministermötet i
29260: ten av sagda förhandlingar bestämmer också i       Helsingfors i augusti, kommer upp även den
29261: hög grad Finlands möjligheter att använda          möjligheten att naturgas skulle anskaffas tili
29262: naturgas på områden västerom det nuvarande         Finland från Norge.
29263: rörnätet.
29264: 
29265:      Helsingfors den 20 januari 1977.
29266: 
29267: 
29268:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner
29269: 
29270: 
29271: 
29272: 
29273: 0877000927
29274:                                           1976 vp.
29275: 
29276: Kirjallinen kysymys n:o 369.
29277: 
29278: 
29279: 
29280: 
29281:                                  Salonen ym.: Nastarenkaiden käytön kieltämisestä Etelä-Suo-
29282:                                      messa.
29283: 
29284: 
29285:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29286: 
29287:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tie-      viime vuosina ovat joutuneet erilaisten vero-
29288: ja vesirakennushallitus on valmistellut esityk-     jen ja maksujen kohteiksi, ei maan eteläisim-
29289: sen, jonka perusteella turvallisen talviajon kan-   missä lääneissä voida asettaa liikenneturvalli-
29290: nalta lähes välttämättömät nastarenkaat aiotaan     suuden kannalta ratkaisevasti muita huonom-
29291: kieltää kokonaan viidessä Suomen eteläisimmäs-      paan asemaan. Syytä on myös todeta maan
29292: sä läänissä. Perusteluna tällaiselle esitykselle    eteläisimmissä lääneissä ajoneuvojen määrän ja
29293: on nastarenkaiden tiestöä kuluttava vaikutus.       liikenteen vilkkauden olevan maan suurimpia.
29294:    Tälle vuodelle voimaan tulleita tiukennettuja       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
29295: nastarengasmääräyksiä pidetään jo talviajon tur-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
29296: vallisuutta heikentävinä. Nastarenkaiden koko-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
29297: naan kieltäminen lisää ilman muuta liikennetur-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29298: vattomuutta.
29299:    Tässä yhteydessä on syytä todeta auton käyt-               Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-
29300: täjien maksavan kuluvana vuonna n. 3 900                   rakennushallituksen suunnitelmista kiel-
29301: miljoonaa markkaa ja auton käyttäjien saavan               tää nastarenkaat kokonaan viidessä
29302: teiden kunnossapitoon, rakentamiseen yms. n.               Suomen eteläisimmässä läänissä, ja jos
29303: 1 900 miljoonaa markkaa. Näin ollen valtiolle              on,
29304: tulee n. 2 000 miljoonaa markkaa muihin tar-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29305: koituksiin. Vaikka nastarenkaiden tiestöä ku-              ryhtyä, ettei edellä mainittu, yleistä lii-
29306: luttava vaikutus on ilmeinen, ei edellä mainit-            kenneturvattomuutta lisäävä toimenpide
29307: tua esitystä voitane pitää liikenneturvallisuutta          toteudu?
29308: ajatellen perusteltuna. Auton käyttäjiä, jotka
29309:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1976.
29310: 
29311:                Markku Salonen                                   Ilkka Kanerva
29312: 
29313: 
29314: 
29315: 
29316:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321: 0877000938
29322:                                                1976 vp.
29323: 
29324: Kirjallinen kysymys n:o 370.
29325: 
29326: 
29327: 
29328: 
29329:                                    Mäki ym.: Yhdenmukaisten toimintaohjeiden antamisesta ikun-
29330:                                       tiin kuntainliittojen liittohallitusten kokoonpanosta.
29331: 
29332: 
29333:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29334: 
29335:    Eduskunnan hyväksymän ja Tasavallan Pre-           rempia eri puolueiden keskenään sop1m1a ryh-
29336: sidentin äskettäin vahvistaman, pääosin vuoden        mittymiä. Eri puolueiden keskenään vapaaeh-
29337: 1977 alusta voimaan astuvan uuden kunnallis-          toisesti sopimat eri ryhmittymät ovat kuitenkin
29338: lain 122 § :n 4 momentin mukaan on "Liitto-           ainoa tapa, jolla turvataan kunnallislain koros-
29339: hallituksen ja sen alaisten toimielinten kokoon-      taman poliittisen suhteellisuuden toteutuminen
29340: pano sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsen-   ja asioiden hoito kansalaisten äskettäin kunnal-
29341: kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri        lisvaaleissa ilmaiseman tahdon mukaisesti.
29342: ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29343: kuntainliiton alueella".                              § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
29344:    Ko. lainkohdan tarkoituksena on turvata            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29345: suhteellisuuden toteutuminen liittovaltuuston         raavan kysymyksen:
29346: valitessa liittohallitusta ja muita kuntainliiton
29347: toimielimiä. Näin voidaan taata eri ryhmien vai-                 Onko Hallitus tietoinen, että uuden
29348: kutusmahdollisuudet asioiden valmistelussa ja                kunnallislain 122 § :n 4 momenttiin si-
29349: ratkaistaessa asioita, joissa liittovaltuusto on              sältyvä kuntainliittojen liittohallitusten
29350: siirtänyt päätösvaltaansa muille toimielimille.              kokoonpanoa koskeva säännös aiheuttaa
29351:    Liittohallitusten kokoonpanon lainmukaisesta              kunnissa suurta epätietoisuutta ja han-
29352: toteuttamisesta vallitsee kunnissa erittäin suur-            kaloittaa siten kuntainliittojen hallinto-
29353: ta epäselvyyttä, mikä hankaloittaa paraikaa val-             elinten vaalien valmisteluja, ja jos on,
29354: misteilla olevia kuntainliittojen hallintoelinten                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29355: vaaleja.                                                     ryhtyä, jotta kunnallislakiin keskeisesti
29356:    Ko. lainkohdasta on eri viranomaisten toi-                sisältyvä suhteellisuus toteutuisi kunta-
29357: mesta annettu toisistaan varsin suuresti poik-               laisten vaaleissa ilmaiseman tahdon
29358: keavia epävirallisia tulkintoja. Esim. sisäasiain-           mukaisesti myös käytännössä kuntain-
29359: ministeriöstä on annettu tulkinta, jonka mu-                 liittojen liittohallitusten kokoonpanon
29360: kaan "eri ryhmät" tarkoittavat kuntainliiton                 kohdalla, sekä jotta kuntiin saataisiin
29361: alueella valtuustoissa edustettuina olevia puo-              pikaisesti yhdenmukaiset ohjeet kuntain-
29362: lueita ja muita ryhmittymiä kutakin erikseen ja              liittojen Hittohallitusten !kokoonpanon
29363: sellaisenaan, jolloin liittohallitusten kokoonpa-            osalta yHä mainittujen perirtatteiden to-
29364: noja valmisteltaessa ei voitaisi ottaa lainkaan              teututniseksi?
29365: huomioon käytännössä kuitenkin toimivia Suu-
29366:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1976.
29367: 
29368:                Timo Mäki                                      Erkki Häkämies
29369:                Tapani Mörttinen                               Kirsti Hollming
29370: 
29371: 
29372: 
29373: 
29374:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29375: 
29376: 0877000949
29377:                                             1976 vp.
29378: 
29379: Kirjallinen kysymys n:o 371.
29380: 
29381: 
29382: 
29383: 
29384:                                 Ahde: Kajaanin postitalon lisärakennustöiden aloittamisesta.
29385: 
29386: 
29387:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29388: 
29389:    Liikenneministeriö on 19 päivänä joulukuuta        Kajaani sijaitsee eräällä maamme pahimmis-
29390: 1973 tekemällään päätöksellä vahvistanut Ka-       ta työttömyysalueista. Postitalon rakennustyö-
29391: jaanin uuden postitalon perustamissuunnitel-       maa helpottaisi tilannetta erityisesti vuoden
29392: man. Lisärakennuksen esisuunnitelma valmistui      1977 kevätkaudella, jolloin työllisyyskehitys tu-
29393: kesäkuussa 1974.                                   lee olemaan ennusteiden mukaan erittäin huo-
29394:    Kajaanin postitalon lisärakennuksen suun-       lestuttavaa.
29395: nittelua ja rakentamista varten on valtion vuo-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29396: den 1973 tulo- ja menoarviossa varattu 1 mil-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
29397: joonan markan suuruinen määräraha. Saatujen        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29398: tietojen mukaan tämä siirtomääräraha aiotaan       vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
29399: käyttää eräiden muiden posti- ja lennätinhalli-
29400: tuksen hallinnonalaan kuuluvien hankkeiden                    Mitkä syyt ovat viivästyttäneet Ka-
29401: toteuttamiseen.                                            jaanin postitalon lisärakennustöiden
29402:    Kajaanin postikonttorin nykyiset tilat eivät            aloittamista, sekä
29403: riitä kunnolla palvelemaan kaupungin alueen
29404: postiliikennetarvetta. Uuden postitalon saami-                pitääkö Hallitus perusteltuna lisära-
29405: nen olisi täysin välttämätöntä postityön jatku-            kennustöiden käyntiin saattamista ny-
29406: vuuden ja palvelun kehittämisen kannalta.                  kyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa?
29407: 
29408:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1976.
29409:                                          Matti Ahde
29410: 
29411: 
29412: 
29413: 
29414:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29415: 
29416: 
29417: 
29418: 
29419: 087700095A
29420:                                               1976 vp.
29421: 
29422: Kirjallinen kysymys n:o 372.
29423: 
29424: 
29425:                                  Lehmonen ym.: Raha-automaattiyhdi:styksen hallituksen jäsenten
29426:                                     asianmukaisen valinnan turvaamisesta.
29427: 
29428: 
29429: 
29430: 
29431:                         E d u s k tl n n a n H e r r a P u h e m i e h e ] 1 c.
29432: 
29433:    Raha-automaattiyhdistys näyttelee erittäin        ikäviä piirteitä, jotka ovat omiaan horjutta-
29434: merkittävää osaa yleishyödyllisten järjestöjen       maan yhdistyksen nauttimaa arvostusta. Näin
29435: toiminnan taloudellisessa tukemisessa. Raha-au-      siksi, että eräs ryhmä Raha-automaattiyhdistyk-
29436: tomaattiyhdistyksen voittovaroista vuosittain        sen jäsenjärjestöjen palkattuja toimihenkilöi-
29437: tukea saavat järjestöt toimivat pääasiassa kan-      tä alkoi ns. sosiaali- ja terveysjärjestöjen neu-
29438: santerveystyön, lastensuojelun, aistiviallisten,     vottelukunnan piirissä painostuksin ja uhkauk-
29439: vammaisten, vanhusten, pelastuspalvelun, nuo-        sin asettaa yksipuolisia ehtoja, keitä voi-
29440: rison sekä sosiaalisen lomatoiminnan sektoreil-      daan kelpuuttaa yhdistyksen hallitukseen. Eri-
29441: la. Myös vanhustentalojen rakennustoimintaa          tyisen voimakas hyökkäys suunnattiin luotta-
29442: eri puolilla maata on Raha-automaattiyhdistys        mushenkilöinä hallitukseen ehdotettuja kansan-
29443: merkittävällä tavalla tukenut. Todettakoon, et-      edustajia vastaan. Tämän ryhmän painostus
29444: tä vuoden 1975 ylijäämästä, joka oli noin 86         meni niin pitkälle, että sen taholta torjuttiin
29445: milj. markkaa, jaettiin eri järjestöjen ja van-      aikaisemmin kunniassa pidetty periaate, että
29446: hustentalojen avustamiseen noin 63 milj. mark-       jokainen järjestösuunta saa itsenäisesti nimetä
29447: kaa. Lopun ylijäämän yhdistyksen kokous siir-        omat ehdokkaansa hallitukseen. Mainitun ryh-
29448: si teollisuustalon rakennusrahastoon sekä viih-      män taholta esitettiin uhkavaatimus, että ellei
29449: deautomaattien lunastamiseen yksityisiltä yrit-      ehdokasta vaihdeta, ryhmä tulee huolehtimaan
29450: täjiltä eduskunnan tämän vuoden keväällä hy-         siitä, että tehtävään joka tapauksessa tulee va-
29451: väksymän lain mukaisesti. Ja ylijäämä vuodel-        lituksi toinen henkilö. Kun tapahtumiin liittyi
29452: ta 1976 tulee edelleen kasvamaan. Tähän vai-         melko häikäilemättömän painostuksen lisäksi
29453: kuttaa osaltaan viihdeautomaattien asteettainen      ilmeinen poliittinen hyökkäys, on tapaus Raha-
29454: lunastaminen Raha-automaattiyhdistyksen omis-        automaattiyhdistyksen toiminnan luonteen huo-
29455: tukseen sekä siirtyminen markan peliautomaat-        mioon ottaen sitäkin hälyttävämpi.
29456: tiin. Raha-automaattiyhdistys on siis varsin            Edellä kerrottu menettely ja varsinkin ul-
29457: huomattava yhteiskunnan valvonnan alaisena           kopuolisten puuttuminen toisten järjestöjen si-
29458: toimiva laitos.                                      säisiin asioihin, on tuonut erittäin arvelutta-
29459:    Raha-automaattiyhdistyksen hallitukseen kuu-      via piirteitä Raha-automaattiyhdistyksen halli-
29460: luu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kym-       tuksen valintaan. Näin sen vuoksi, että mää-
29461: menen muuta jäsentä ja kaksitoista henkilö-          rätty taitavasti organisoitu ryhmä Raha-auto-
29462: kohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan kol-    maattiyhdistyksen sisällä voi hyvinkin pitkälti
29463: meksi vuodeksi kerrallaan. Vaitioneuvosto mää-       sanella - niin halutessaan - hallituksen hen-
29464: rää hallitukseen puheenjohtajan, varapuheen-         kilövalinnat yhdistyksen osalta. Ja jotta täl-
29465: johtajan sekä neljä muuta jäsentä ja varajä-         lainen epäterve kehitys tässä viime kädessä
29466: sentä. Yhdistyksen valitsemista jäsenistä voi-       eduskunnan valvonnan alaisessa laitoksessa voi-
29467: daan sama henkilö valita yhtäjaksoisesti halli-      taisiin vastaisuudessa torjua, olisi viipymättä
29468: tukseen korkeintaan kahdeksi kolmivuotiskau-         tutkittava kaikki tätä koskevat mahdollisuu-
29469: deksi. Hallituksen jäsenien valinnassa on en-        det. Tällöin pitäisi turvata parlamentaarisen
29470: nakkoon neuvotellen pyritty ottamaan huomi-          suhteellisuusperiaatteen toteuttaminen valin-
29471: oon se tosiasia, että yhteiskunnassamme vallit-      noissa sekä eri järjestösuuntien ehdoton oi-
29472: see erilaisia mielipidesuuntia.                      keus nimetä omat edustajansa. Asetuksen tar-
29473:    Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen va-        kistamista voitaisiin tutkia esim. siihen suun-
29474: lintaan viime kerralla liittyi kuitenkin erittäin    taan, että ellei yhdistyksen yleinen kokous pää-
29475: 087700074M
29476: 2                                             1976 vp.
29477: 
29478: se yksimielisyyteen hallituksen jäsenistä, silloin          Onko Hallitus tietoinen, että Raha-
29479: valtioneuvosto suotittaisi valinnan ehdolla ol-          automaattiyhdistyksen hallituksen vii-
29480: leista jäsenistä ja edellä mainittuja periaattei-        meksi tapahtuneeseen valintaan liittyi
29481: ta noudattaen. Näin menetellen estettäisiin sel-         hyvin arveluttavia piirteitä, ja jos on,
29482: lainen vaarallinen ·kehitys, että jokin määrät-             tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
29483: ty ryhmä tosiasiassa valitsisi mieleisensä hen-          että yhdistyksen hallituksen jäsenien
29484: kilöt näihin vastuunalaisiin luottamustehtäviin.         valinnassa vastaisuudessa turvataan suh-
29485:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          teellisuusperiaatteen toteutuminen sekä
29486: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-              eri järjestösuuntien loukkaamaton oi-
29487: tämmekin valtioneuvoston asianomaisen jäse-              keus nimetä omat edustajansa hallituk-
29488: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  seen?
29489:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 197 6.
29490: 
29491:                   Siiri Lehmonen                             Aulis Juvela
29492:                   Lauha Männistö                             Niilo Koskenniemi
29493:                                               N:o 372                                                3
29494: 
29495: 
29496: 
29497: 
29498:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29499: 
29500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       kun se määräisi hallituksen puheenjoht~jan ja
29501: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        asianomaisia ministeriöitä hallituksessa edusta-
29502: mies, olette 28 päivänä joulukuuta 1976 päi-        vat jäsenet, on ollut harkittavana sosiaali- ja
29503: vätyn kirjeenne n:o 2095 ohella lähettänyt          terveysministeriön tekemän esityksen pohjalta.
29504: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tietoon        Tällaista uudelleenjärjestelyä on kuitenkin ase-
29505: toimitettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Sii-    tuttu järjestöjen taholla vastustamaan. On näin
29506: ri Lehmosen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o      ollen katsottu tarpeelliseksi, että järjestöillä ja
29507: 372, jossa tiedustellaan:                           valtiolla edelleen on yhdistyksen hallituksessa
29508:                                                     ja tämän työvaliokunnassa omat edustajansa
29509:           Orlko Hallitus tietoinen, että Raha-      niin kuin tähänkin saakka siten, että järjestöjä
29510:        automaattiyhdistyksen hallituksen vii-       edustavat jäsenet valitsee yhdistyksen kokous.
29511:        meksi tapahtuneeseen valintaan liittyi          Sitä, ·että henkilövalinnoista syntyy erimieli-
29512:        hyvin arveluttavia piirteitä, ja jos on,     syyttä ja että eri poliittiset tai muut ryhmät
29513:           tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,      joutuvat kiistoihin niistä, ei voitane välttää
29514:        että yhdistyksen hallituksen jäsenien        enempää järjestöelämässä kuin julki~essa hallin-
29515:        valinnassa vastaisuudessa turvataan suh-     nossakaan. Tällaiset kiistat on selvitettävä
29516:        teellisuusperiaatteen toteutuminen sekä      asianomaisten tahojen. kesken. Niihin ei Raha-
29517:        eri järjestösuuntien loukkaamaton oi-        automaattiyhdistyksen jäsenjärjestöjen kohdal-
29518:        keus nimetä omat edustajansa hallituk-       lakaan ole voitu valtioneuvoston tai asianomais-
29519:        seen?                                        ten ministeriöiden taholta puuttua.
29520:                                                        On kuitenkin lähdettävä siitä, että Raha-
29521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         automaattiyhdistyksen hallituksessa eri yhteis- ·
29522: taen .seuraavaa:                                    kunnallisten näkemysten tulee olla oikeuden--·
29523:    Raha-automaattiyhdistyksen      hallituksessa    mukaisessa suhteessa edustettuina. Tässä koh-
29524: asianomaisia järjestöjä edustavien jäsenten ni-     den yhdistykselle vuosiksi 1977-79 valittu
29525: meämisjärjestyksen muuttaminen niin, että           hallitus täyttää niin kuin edellinenkin hallitus
29526: heidät nimeäisi yhdistyksen kokouksen ehdolle       sen kokoonpanolle asetettavat vaatimukset.
29527: asettamista jäsenistä valtioneuvosto samalla,
29528:   Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1977.
29529: 
29530:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
29531: 4                                            1976 vp.
29532: 
29533: 
29534: 
29535: 
29536:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1111 a n.
29537: 
29538:    I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen    ordförande och de styrelsemedlemmar :;öm
29539: anger har Ni, Herr Tal111an, med Eder skri-         representerar vederbörande ministerier"' En så-
29540: velse nr 2095 av den 28 december 1976 till          dan omorganisering har dock 111ött 111otstånd
29541: vederbörande medlem av statsrådet översänt          från organisationshåll. Det har följaktligen an-
29542: avskrift av följande av riksdagsman Siiri Leh-      setts nödvändigt, att organisationerna och sta-
29543: monen m.fl. undertecknade spörsmål nr 372:          ten såsom hittills fortfarande har egna repre-
29544:                                                     sentantet i föteningens stytelse och dess at-
29545:            Är Regeringen medveten om, att           betsutskott, och att föreningsmötet även i ftam-
29546:         Penningautomatföreningens senaste sty-      tiden utset de medlemmar som teptesenterar
29547:         relseval var förknippat med mycket be-      otganisationerna.                  '~·
29548:         tänkliga drag, och om så är fallet,            Det torde vatken inom otganisationslivet el-
29549:            kommer Regeringen att tillse, att pro-   let inom den offentliga förvaltningen kunna
29550:         portionalitetsprincipen samt olika orga-    undvikas, att det vid personvai uppståt me-
29551:         nisationsriktningarnas okränkbara rätt      ningsskiljaktighetet och att olika politiska el-
29552:         att utse egna representanter i styrelsen    let andta gtuppet råkat i konflikt med var-
29553:         tryggas, då föreningens styrelsemedlem-     andra. Sådana konflikter skall lösas parterna
29554:         mar väljs i framtiden?                      emellan. Beträffande Penningautomatfötening-
29555:                                                     ens medlemsotganisationet gället, att varken
29556:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       statsrådet ellet vedetbörande ministetier har
29557: samt anföra följande:                               kunnat ingripa i konflikterna.
29558:    På basen av den framställning som social-           Man måste dock utgå ifrån, att de olika
29559: och hälsovårdsministeriet gjort har man över-       samhällssynsätten bör vara representetade i
29560: vägt att ändra förfarandet vid utnämnande av        rättvisa propositioner inom Penningautomat-
29561: medlemmar, som i Penningautomatföreningens          föreningens styrelse.
29562: styrelse representerar vederbörande organisa-          Tili denna del uppfyllet föreningens föt åren
29563: tioner, så, att statsrådet utser dem bland de       1977-79 valda stytelse, liksom även den ti-
29564: medlemmar som föreningsmötet uppfört på             digare styrelsen, villkoten föt sammansättning-
29565: förslag samtidigt som det förordnar styrelsens      en.
29566:     Helsingfors den 20 januari 1977.
29567: 
29568:                                                     Minister för inrikesätendena Eino Uusitalo
29569:                                              1976 vp.
29570: 
29571: Kirjallinen kysymys n:o 373.
29572: 
29573: 
29574: 
29575: 
29576:                                  Hokkanen ym.: Autonkuljettajien työaikajärjestelmän epäkoh-
29577:                                     tien korjaamisesta.
29578: 
29579: 
29580:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29581: 
29582:    Eduskunta hyväksyi marraskuussa 1975 lain        taneet tarpeettomia vaikeuksia kuljetusten jär-
29583: työaikalain muuttamisesta, ns. autonkuljettajien    jestelyssä ja usein työaikajärjestelmän tarkka
29584: työaikalain. Autonkuljettajien työaikalaki syntyi   noudattaminen on käytännössä jopa mahdoton-
29585: monenkaltaisen poliittisen taktikoinnin tulok-      ta.
29586: sena valitettavasti sellaisessa muodossa, että jo       Työsuojeluhallitukselle on jo nyt jätetty vii-
29587: ennakolta laki tiedettiin monelta kohden puut-      tisensataa autonkuljettajien työtuntijärjestelmää
29588: teelliseksi. Liikennealan järjestöt korostivat      koskevaa erivapaushakemusta. Näistä vain pieni
29589: näitä epäkohtia jo lain eduskuntakäsittelyn ai-     murto-osa on toistaiseksi käsitelty. Jo tämä
29590: kana ja myös monet ammattikuljettajaryhmät          yksityiskohta osoittaa, kuinka laajamittaiseen
29591: toivat niitä esiin. Hyväksyessään lain edus-        ja tarpeettomaan byrokratiaan autonkuljettajien
29592: kunta samalla edellytti, että hallitus tarkoin      työaikajärjestelmä on johtanut.
29593: seuraa lain soveltamisesta saatavia kokemuksia          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29594: ja tarvittaessa antaa esityksen lain korjaami-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
29595: seksi.                                              voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29596:    Laki on ollut nyt voimassa kolme kuukautta.      raavan kysymyksen:
29597: Lain mukainen työaikajärjestelmä on saatujen
29598: kokemusten mukaan monelta kohdin käytän-                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29599: töön soveltumaton eikä vastaa autonkuljettajan              lokakuun alussa voimaan tullut auton-
29600: työn luonteen asettamia vaatimuksia. Laissa ei              kuljettajien uusi työaikajärjestelmä on
29601: ole otettu huomioon autonkuljettajan työlle                 tuonut mukanaan huomattavia epäkoh-
29602: tunnusomaisia erikoisolosuhteita, olosuhteiden              tia kuljettajien työolojen järjestämiseen
29603: nopeaa vaihtelua työn kestäessä, työn itsenäi-              ja vaikeuttanut oleellisella tavalla tarvit-
29604: syyttä ja vastuullisuutta sekä tavanomaisen                 tavien kuljetusten suorittamista, ja
29605: työn johdon ja valvonnan lähes täydellistä puut-               mitä Hallitus aikoo tehdä näiden työ-
29606: tumista, joiden vuoksi autonkuljettaja on itse              aikajärjestelmän puutteellisuuksien kor-
29607: asiassa varsin pitkälle oma työnjohtajansa. Käy-            jaamiseksi?
29608: tännölle vieraat työaikasäännökset ovat aiheut-
29609:   Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1976.
29610: 
29611:          Matti Hokkanen                Pentti Poutanen                    Matti Jaatinen
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 
29616:   Vastausta ei Ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29617: 
29618: 
29619: 
29620: 
29621: 087700096B
29622:                                             1976 vp.
29623: 
29624: Kirjallinen kysymys n:o 374.
29625: 
29626: 
29627: 
29628: 
29629:                                  Tuovinen: Pohjois-Karjalan vaikean työNisyystilanteen korjaami-
29630:                                     sesta.
29631: 
29632: 
29633:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
29634: 
29635:    Pohjois-Karjalan läänin a:lueeHa työNisyysti-   vuoden loppupuoliskolla. Pohjois-Karjalan lää-
29636: lanne on jo useita vuosia ollut erittäin heikko.   nin alueeNa tällaisia paranemisen merkkejä ei
29637: Viime vuoden aikana työttömien määrä amma-         ole kuitenkaan n~yvissä. Pohjo~s-Karjalan kun-
29638: tissa toimivasta väestöstä vaihteli 5-8 prosent-   nat odottavatkin valtiovallalta nopeita toimen-
29639: tiin. Jo ny't tammikuussa tmanne on edelliseen     piteitä työttömyyden vähentämiseksi, koska
29640: vuoteen verrattuna huonompi ja on edelleen         täällä on paljon valtiolle sopivia työkohteita,
29641: nopeasti heikkenemässä. Monien kuntien koh-        joiden avuUa voidaan työllistää useita tuhansia
29642: dilla työttömyys on yli 1Q. prosenttia työvoi-     työttömi:ä, mikäli valtioneuvosto suhtautuu
29643: masta. Kevättä kohden nuo luvut kasvavat           asiaan myöntdsesti.
29644: huomattavasti, ellei pikaisiin parannustoimen-
29645: p1teisiin vahiovallan toimesta ryhdytä.              Edehlä olevan perusteella ja viitaten valtio-
29646:    Suuresta työttömyydestä johtuen Pohjois-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29647: Karjalan läänin keskimääräinen verotulo asu-       valtioneuvoston asianomaisen ~äsenen vastatta-
29648: kasta kohti onkin maamme pi<enin. Jo tämä          vaksi seuraavan kysymyksen:
29649: osoittaa, että työttömyyden torjuntaan tulee
29650: valtion sl.lhtautua todella vakavasti.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29651:    Työvoimaministeriön ennusteen mukaan                   ryhtyä vaikean työllisyySithlanteen kor-
29652: maamme työllisyystilanne paranee vasta tämän              jaamiseksi Pohjois-Karjalassa?
29653: 
29654:   Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1977.
29655: 
29656:                                          J otiko Tuovinen
29657: 
29658: 
29659: 
29660: 
29661:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29662: 
29663: 
29664: 
29665: 
29666: 087700097C
29667:                                               1976 vp.
29668: 
29669: Skriftligt ·spörsmål nr 375.
29670: 
29671: 
29672: 
29673: 
29674:                                  Björklund m. fl.: Om tryggande av den fasta befol:kningen
29675:                                     Pellinge.
29676: 
29677: 
29678:                            T i ;11 R i k s d a g e n s H e r r T a: 1 m a n.
29679: 
29680: ,,:· Ar 1974 fattades ett principbeslut om en        tidriingsuppgifter ställde. sig både minister
29681: kombinerad färj- och lbrofövbindel:se över Suni-     Granvik .och ordförande Jansson "förståelse-
29682: sund-Pellinge sund via Li{'l-Pellinge tiH Stor-      fuUa"_tiH ortsbornas. framställ'ning.
29683: Pdlirige. Det sätt.. på vHket saken handlagts           Då fortfarande inga åtgärder veterligen har
29684:  ach · den osäkerhet som råder rörande bl. a.        vidtagits för att förmå royndigheterna att verk-
29685:  tidsplanen för projektets fuNföljande har gett      ställa 'beslutet, får vi med stöd av 37 § 1
29686:  ortsbefolkningen ~rl anledning . befara att pro-    mom. riksdagsordningen framstäilla följande
29687:  jektets förverkligande fördröjs på ett sätt som     spörsmål att besvaras av vede11börande med1em
29688:  äventyrar befo~kningens möjiigheter att bo kvar     av statsrådet:
29689:  i sin hembygd.
29690:   , l hörjan av ,november i fjol vädjade 130                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29691:  Pellingebor tili trafikminister Ragnar Granvik              taga för att trygga den fasta ortsbefolk-
29692:  ödh: skärgårdsdclegatiOn.ens ordföra:nde Jan-               ningens möjligheter i PeHinge att bo
29693:  Magnus Jansson om stöd för verkstä:llande av                kvar i sin hembygd?
29694:  beslutet om färj- oeh broförbindelsen. Enligt
29695:      Helsingfors den 11 januari 1977.
29696: 
29697:                1.-C. Björklund                                    Jacob Söderman
29698: 
29699: 
29700: 
29701: 
29702: 087700098D
29703: 2                                             1976 vp.
29704: 
29705: Kirjallinen kysymys n:o 375.                                                                Suopiennns.
29706: 
29707: 
29708: 
29709: 
29710:                                   Björklund ym.: Peliingin pysyvän asutuksen turvaamisesta.
29711: 
29712: 
29713:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29714: 
29715:     Vuonna 1974 tehtiin periaatepäätös, joka         teyttä koskevalle päätökselle. Lehtitietojen mu-
29716: koski yhdistettyä .1lautta- ja siltayhteyttä Suni-   kaan sekä· ministeri Granvik että. puheenj®taja
29717: sundin......;;Pellingin salmen yli Vähä-Peilingin    Jansson suhtatrtuivat "ym!l.lärtäväisesti" ·paikal-
29718: kautta Suur-Pellinkiin; Tapa, :millä asiaa on        listen asu!klkaiden pyyntöön,         .      . .
29719: hoidettu, ·ja . epävarmuus, joka vallitsee mm.         . Koska tiettävästL ·vieläkään .ei ole cyhdytty
29720: projektin aikataulun toteuttamisen osalta, on        mihinkään toimenpiteisiin viranom,a,i.sten ·saa;Jni-
29721: antanut paikalliselle väestöHe täyden aiheen         seksi totetittarilaan. päätös, e&itämme·. yalt·iopäi-
29722: pelätä, että projektin toteuttaminen viivästyy       väjärjesty:ksen '37 §:n J momentin nqjalla val-
29723: tavalla, jdka vaaranta•a väestön mahdollisuuk-       tioneuvoston asianQt!llaisen jäsentn vastattavak.
29724: sia j.äädä asumaan kotiseudulleen.                   si seuraavan, .kysymyksen:
29725:    Viime vuoden marraskuun alussa 130 Pel-
29726: Iingin asukasta kääntyi liikenneministeri Rag-              r   Mihin toimenpiteisiin Hallitus, ai!koo
29727: nar Granvikin ja saaristoasiain neuvottelukun-             ···ryhtyä .turvata!kseen· Peilingin pysyv;in
29728: nan puheenjohtajan Jan-Magnus Janssonin puo-                  väestön mahdQ!lisuudet jä&dä asumaan
29729: leen pyynnöHä saada tukea lautta- ja siltayh-                kotiseudulleen?
29730:       Helsingissä 11 päivänä tammilkuuta 1977.
29731: 
29732:                 I.-C. Björklund                                   Jacob Söderman
29733: 
29734: 
29735: 
29736: 
29737:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29738:                                                1976 vp.
29739: 
29740: Kirjallinen kysymys n:o 376.
29741: 
29742: 
29743: 
29744: 
29745:                                    Tikka ym.: Mark!kinoirntimaiksujärjestelmän hY\'äksikäytöstä maa-
29746:                                       taloustuottajien ja osuustoimintajärjestöjen välisessä maTkki-
29747:                                       naosuuski'lpai1ussa.
29748: 
29749: 
29750:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29751: 
29752:    HaLlitus on antanut joclukuun 28 päivänä           on sanottu suoremmin: ellei sianlihan markki-
29753: 1976 eduskunnalle es1tyksen n:o 246 laiksi            nointia järjestetä maataloustuottajien järjestö-
29754: maataloustuotteiden markkinointirahastosta ja         jen kautta, markkinointimaksu tulee varmasti.
29755: markkinoimismaksuista. Esitys perustuu tuo-           Näitä keskusteluja on käyty järjestelmällisesti
29756: tantopoliittisen komitean aikaisemmin valmis-         niiden tuottajien kanssa, jotka ovat myyneet
29757: tuneeseen työhön ja se sisältää säännökset eri-       lihaa osuuskauppajärjestöille. Myös MTK on
29758: tyisen ma11k'kinoimismaksun kantamisesta mai-         käynyt vastaavia keskusteluja tuottajien kanssa,
29759: dosta, vehnästä ja sianlihasta.                       mutta varovaisempana järjestönä se on J.miten-
29760:    Maataloustuottajain Keskusliiton ruotsinkieli-     kin nähtävästi pidättäytynyt kirja<Hisesti esite-
29761: nen sisarjärjestö Svenska Lantbruksproducen-          tyistä uhkauksista.
29762: ternas Centralförbund ( SLC) on lähettänyt 26            Näiden järjestöjen tarkoituksena on selvästi
29763: päivänä marraskuuta 197 6 sianUhan tuottajille        puuttua odotettavissa olevan markkinointimak-
29764: ympäri maata kiertakirjeen, jossa puututaan           sun avulla siihen kilpailuun, jota jatkuvasti
29765: sianlihan markkinointiin. Tässä SLC:n hallituk-       käydään maataloustuottajien teurastamoiden ja
29766: sen puheenjohtajan Ola Rosendahlin al1ekirjoit-       osuuskauppajärjestöjen omistamien teurasta-
29767: tamassa kirjeessä vakuutetaan SLC:n tarkoi-           moiden välillä.
29768: tuksena olevan yhdessä MTK:n kanssa toimia               Edellä esitetyn perusteeLla ja va1tit>päiväjär-
29769: niin, että sianLihan tuottajien asema ei heik-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29770: kenisi erityisesti niiden tuottajien osalta, jotka    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29771: toimittavat lihan maataloustuottajien omista-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29772: mien teurastamoiden kautta. Kirjeen mukaan
29773: SLC:n ja MTK:n mahdollisuudet vaikuttaa                         Onko Hallituksen toimesta annettu
29774: markkinointimaksun määräämistä vastaan vai-                  MTK:He ja sen ruotsinkieliselle sisar-
29775: keutuvat sen vuoksi, että sianlihan markkinoin-              järjestölle lupauksia siitä, että markki-
29776: tia ei ole vielä kaikkialla järjestetty "maatalous-          noi'ntimaiksuun tehtäisiin muutoksia sen
29777: tuottajien organisaatioitten linjan" mukaisesti.             mukaan, kene1Jle tuottaja myy tuotteen-
29778: Kirjeen vastaanottajia kehotetaankin kiireelli-              sa, ja
29779: sesti, jo joulukuun loppuun mennessä järjestä-                  pitäakö Hallitus oikeana sitä, että
29780: mään sianlihan markkinointinsa maataloustuot-                va:ltiovaHan toimesta Juotavaa markki-
29781: tajien Hnjan mukaisesti, jos näin ei ole aikai-              nointimaksujärjestelmää käytetään hy-
29782: semmin tapahtunut. Kirjeen lähettämistä en-                  väksi maataloustuottajien ja osuustoi-
29783: nen ja sen jälkeen on SLC:n taholta käyty                    mintajärjestöjen välisessä markkina-
29784: myös kahdenkeskisiä "keskusteluja" sianlihan                 osuuskilpailussa?
29785: tuottajien kanssa. Näissä keskusteluissa asiat
29786:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1977.
29787: 
29788:                Seppo Tikka                                        Uki Voutilainen
29789: 
29790:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29791: 087700099E
29792:                                                  1976 vp.
29793: 
29794: Kirjallinen kysymys n:o 377.
29795: 
29796: 
29797:                                     Kainulainen ym.: Eräiden päivälehtien syrjinnästä puolustusvoic..
29798:                                        missa.
29799: 
29800:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
29801:     Armeijan p11t11ssa ovat vasemtlliston lehdet        daan armeijassakin nehdä poikkeuksia lainsää-
29802: syrj1t)'IS1sä asemassa. Erity1sen syrjinnän kohteek-    däntöön perustuen. Näin 0111 sanottu hallitus-
29803: si on joutunut Tiedonantaja. Lehti kuuluu päi-          muodon 16 §:ssä. Yidsesti hyväksyttyjä lehtiä
29804: välehtiin, jotka ovat maassamme yleisesti hy-           taas ovat ne, jo1ta ei ole viranomais!Jen toi-
29805: väks)'ltyt. Perustuslain mukaan on olemassa             mesta tkieHetty. Tällaisia viranomaisia eivät ole
29806: sanan- ja juJJkaisuvapaus. Yleisesti ilmestyviä         armeijan vakinaisessa paJvelutks.essa olevat hen-
29807: päivälehtiä tuLee olla o1keus asevelvollisilla ti-      kiiöt.
29808: lata ja antaa niitä myös muitten luettavaksi.              Tiedonantajan syrjiminen armeijan piirissä
29809: Näin ei asia kuitenkaan ole, vaan eräissä varus-        hätkähdyttävällä ~tavalla osoittaa, että armeijassa
29810: kunnissa vasemmistoJ:ais,et 1ehdet on "julistettu       on edel,leen äärioikeistolaisia aineksia, jotka
29811: pannaan". Ne eivät saa olla asevelvollisten ylei-       eiv,ät kaihda :keinoja ryhtyä toimenpiteisiin kan-
29812: sesti luettavissa. Niinpä Kouvolassa sijaitsevassa      salais;tlen demaikraattisten oitkeuks1en supistami-
29813: autokouluosastossa ei Tiedonautajaa saa pitää           seksi. Tählainen menettely on tuomittavaa. Mi-
29814: asevelvo1listen Juettavana. Mikiili asevelvolliset      käli armeijan ylin johto ei ryhdy tällaisten ääri-
29815: ovat jättäneet sen toisten päivälehtien jouk-           oikeistoJaisten ainesten järjestykseen saattami-
29816:  koon, on sii:tä joutunut puhuttduun. Näin ovat         seen, on se osoi<tus laajasta äärioikeistolaisesta
29817:  menet:Jelleet mm. majuri Rinne ja ylivääpelit          asennoitumisesta armeijassa. Se on vaaraksi
29818:  M1kkola ja Pienimäki. Puhuttelus,sa on puu-            koko kansakunnalle. Demokraattisten voimien
29819:  tuttu Tiedonantajan sis,älJtöön ja 1lmoitettu, että    on tählaisten ilmiöiden estämiseksi viipymättä
29820:  lehden tilanneet asevelvolHset saavat sen pitää        ryhdyttävä toimenpiteisiin.
29821:  vain kaapissaan tai lehti on laitettava roska-            EdeHä lausutun perusteeLla ja valtiopäiväjär-
29822:  koriin.                                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29823:      Asian 1ohdos1ta on pualustusmi.cisteriöltä ky-     me vairioneuvoston asianomaisen jäsenen va:s-
29824:  sytty, 'saako armeijassa diskriminisoida joLtakin      tatJtavaksi seuraavan kysymyksen:
29825:  päivälehtiä. Vastaus on ollut, ettei pua1ustus-
29826:  vo1missa saa syr,jiä mitään hyväksyttyjä 1ehtiä,                     Onko Hahlitus tietoinen, että armei-
29827:  mutta a1.1me~an sisäisen ohjeen muikaan saa ka-                ja...'l piidssä ovat vasemmiston lehdet ja
29828:  sanmeissa ohla vain aikakauslehtiä. Päivä!lehdet               erityisesti Tiedonantaja syrjityssä ase-
29829:  saavat oHa sotiJaJSkodissa. Jo tuoHain on voitu                mas:sa ja Tiedonantajan lukijat joutuvat
29830:  oso1ttaa, että selitys on keksitty, sillä mm.                  kan:tahenkiiökUltlnan puhutteluun, ja jos
29831:  KouvoJa:s:sa mainitussa yksikössä ovat o1leet                  on,
29832:  majoi,tukseen liittyv1ssä tiJloissa sarutavana Hel-                  mihln toimenpiteisiin se on ryht)'IUyt
29833:  singin Sanomat, Kouvolan Sanomat, Demari ja                    tai aikoo ryhtyä vasemmiston lehtien
29834:  eräät muut päivä!lehdet. Kun Tiedonautajaa ei                  niin myös Tiedonantajan syrjinnän lo-
29835:  ole saanut jättää näiden lehtien joukkoon, on                  i)ettamisetksi ja niiden vakinaisessa pal-
29836:  kysymys syl'jmästä ja suorastaan perustuslain                  veluksessa olevien armcijan henkilöiden
29837:   vastaisesta toimenpiteestä. Armeijan sisäisi11ä               vas:tuuseen saattamiseksi, jouka lakiem-
29838:  määräyJksiililä ei voida rajoittaa !lehtien lukemis-           me vastaisesti suhtaUituvat niihin varus-
29839:   mahdoli1suutta puolustusvoimissa. Suomen kan-                 miehiin, jotka [ukevat ja salHvat mui-
29840:   salaisiJJe perustuslain suomista oikeuiksista voi-            denikin [ukea maassamme ilmestyviä
29841:                                                                 kaikkia päivälehtiä?
29842:       Hclsingissä 13 päivänä tammikuuta 1977.
29843: 
29844:           Mal'kus KainuJ.ainen             E.-J. Tennilä                   Malijatta Stenius
29845:           Pauli Puhakka                    Aarne Koski111en                Aatme Pullclcinen
29846: 
29847:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päätlt)'lmistä.
29848:  087700100F
29849:                                                1976 vp.
29850: 
29851: Kirjallinen kysymys n:o 378.
29852: 
29853: 
29854: 
29855: 
29856:                                    Männistö ym.: Asutntolainoituksesta saatavan hyödyn kohdenta-
29857:                                      misesta pienituloisille vuokralaisille.
29858: 
29859: 
29860:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29861: 
29862:    Asumisen turvarunireksi ja asumistason pa-         ra!kentaa uusia asuntoja osittain vanhempien ta-
29863: rantam1se:k:si yhteiskunta tukee asuntojen ra-        lojen vuokratuil.o.ithla.
29864: kentam~sta. Kansalaiset eivät kuiteinkaan ole             AravalainoitetuSJSa omistustalossa, esim. Ha-
29865: samanarvoisia aravaJainoitettujen kiinteistöjen       kan vuonna 1966 rakentamassa Taivaanpankon-
29866: asu1kikaina ikunnai1Hsissa a-ravavuokrataioissa ja    tire 33:ssa, velaton yhtiövast~ke on 2,75 mk./
29867: aravaJainoitetuissa osaketaloissa.                    neliö ja !ainaisten asuntojen osalta 5,50 mk/
29868:    Ni~iralan Kulma Oy oo Kuopion kaupnngin            neliö.
29869: omistama vuokratalo-osakeyhtiö. Vanhimmat                Asukkaat, joi:lla on ollut ta!loudelJisia mah-
29870: yhtiön talot ovat noin kaksikymmentä vuotta           dollisuuksia oman paaoman Sl:JOlttamilseen ja
29871: siuten rakennettuja. Vuokml'aiset, jotka ovat         ensisijaislainoitukseen, saavat yhte~skunna:Lta tu-
29872: tulleet asumaan vanhimpaan ,taloon jo vuonna          kea pääoman ka:svruttam1seen. Hsäksi inflaatio-
29873: 1951, maJrosoivat p!l'ilkkalmnnahla sena~kaisen ta-   kehitys auttaa velallista. Myös köyhlmmät,
29874: son mukaista korkeaa vuokraa. Vuokrakehitys           vuokrataloissa 111suvat henkilöt maksavat vuo-
29875: kulki joitakin aikoja oikeasuuntaisesti yleiseen      sien mintaan llJsumansa talon ja !lisäksi uuden
29876: vuokratasoon verrattuna, mutta jäUeen viime           asuntotuot!l'nnon y11äpitoa, mutta heil.'le ei synny
29877: vuosina korotwkset ovat merkinneet palaamista         omistussuhdetta asuntoonsa. Heidän osaltaan
29878: ko11keisiin vuokriin. LainsäädännöHä on jossain       inflaatio näkyy vain ha1ttana eli vuokrien iko-
29879: määrin onnistUittu hhlHtsemään .uusimpien asun-       rotuksina.
29880: tojen vuokrien korotuiks~a alentamalla korko-
29881: prosenttia, mutta erityisesti vanh1mpien !l'sun-         EdeHä olevan perusteeMa ja valtiopäiväjär-
29882: toj:en vuokrat ovat kohtuuttomia. Vuobat ovat         jestyksen 3 7 § :n 1 momenntiin viitaten esitäm-
29883: nyt vuonna 1951 vaimis1tuneessa talossa 7,50          me valtioneuvoston asianomais:en jäs~enen vas-
29884: mk neliöltä ja vuosina 1967-68 vwmistuneissa          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29885: ta:loissa 8,57 mk/neliö. Korotusvaatimukset
29886: ovat ndiötä kohden 85-87 penniä. Koska                            Aikooko HwLHtus koJ:iata asuntotuo-
29887: vuokrat ovat [ähes sarrnat vuosina 1951 ja                     tantolainoituksen antamaa tukea siten,
29888:  1976 valmistuneiden talojen osalta, ov!l't jopa               että hyöty kohdistuisi ny;kyis1tä pareJ.n-
29889: kymmeniä vuosia korkeaa vuokraa maksaneet                      min pienituloisiin vuokralla asuviin hen-
29890: pienitcloiset vuokralaiset s1tä m1eltä, että yhtiö             kilöihin?
29891:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1977.
29892: 
29893:          Lauha Männis,tö                 Nirlo Koskenniemi               Aulis }uvela
29894: 
29895: 
29896: 
29897: 
29898:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29899: 
29900: 
29901: 
29902: 
29903: 087700101H
29904:                                                  1976 vp.
29905: 
29906: Kirjallinen kysymys n:o 379.
29907: 
29908: 
29909: 
29910: 
29911:                                     Hollming ym.: Koulukyyditystarpeen rajoittamisesta.
29912: 
29913: 
29914:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
29915: 
29916:    Maamme kuntien siirtyessä peruskoulujärjes-         merkitsee s1tä, että ,kyseessä ei ole vain har-
29917: telmään oppiJa1den :kyyclitystiJanne muuttuu           vaan asuttujen alueiden ongelma, vaan suhde-
29918: olennaisesti. Peruskoulupfuejä on perustettu           luku on koko maassa suurin piirtein sama.
29919: nm suuriksi, että oppilaiden koulumatka on                Samaan rukaoo on lakkautettu kouluja: kym-
29920: vtittä kiJometriä pitempi, ~olloin oppfia~ta on        menvuotiskautena 1967-76 1 084 :kpl ja lähi-
29921: kyydittävä, kuljetettava, saatettava 1tai majoi-       vuosina on ~akkautusuhan alaisena 700 koulua.
29922: tettava. Eräissä tapauiksissa kouliumatka naapuri-     Lähes ka~kki ovat ohleet ha;ja-asutusa1ueiJ1a si-
29923: piirin tai Jkunnan kouluun on lyhyempi, ~olloin        ja1tsevia varsinaisJa lkansakoul~ja ja peruskou-
29924: vanhemmat pyrkivät saamaan Lapsensa jopa toi-          lun ala~asteen kouluja. Nrun siis pienittnpien
29925: sen kunnan !kouJuun.                                   koululaisten kouJumatka on ruLlut ja on yhä
29926:    Peruskoulun oppiJaiden koulumaukojen ai-            tulossa han:kal'aksi ja a~kaa vieväksi.
29927: heuttamat kustannukset ovat kasvaneet vol-                Koulujen laJ<'kaut:taminen väheni lukuvuo-
29928: matk:kaasti:                                           desta 1971-72 alkaen, kun asetuiksessa val-
29929:                                                        tionapuun edellytettyjä oppilaiden vähimmäis-
29930:     V.    1973                 97,2 mhlj. mk           määriä pienennettiin.
29931:           1974                140                         Edellä sanotun ja vrutiopäiväjäl'jestyksen 37
29932:           1975                180    "                 § :n 1 momentin ,perustooHa esitämme vakio-
29933:           1976                205    "                 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29934:           1977                225    "    ('<ltvio)    seuraavan k}'lsymy;ksen:
29935:                                        "
29936:   Koululaitoksen kakonai:smenoista ne muo-                       M1tä HaMitus rukoo tehdä, että ~ähi­
29937: dostavat noin 8 %.                                            vuosina uhlkaama;ssa oleva 700 perus-
29938:   Kyyd:i:ttäviä oppi:laita on tana vuonna                     koulun ala.as!teen la,kkauttam1nen ei to-
29939: 180 000. Lukumäärä on kasvanut noin 8 OOO:lla                 tleutuisi ja yleensä, että oppiJaiJta ei Jou-
29940: vuosittain ja suhteellinen osuus on ollut koko                duttru1si suurissa määrin ku!ljettama;an
29941: peruskoulun toteutuksen ajan noin 28 %. Tämä                  kouluun?
29942:          Hels1ngissä 13 päivänä tammikuuta 1977.
29943: 
29944:                   Kirsti Ho11ming                                  Irma Koski
29945:                   Sinikka Karhuvaara                               Arto Lampinen
29946:                   Saara M1kkola                                    Heikki Jartti
29947:                   Ulla Puolanne                                    Toivo T. PohjaJ.a
29948: 
29949: 
29950:          Vastausta ei oLe annettu ennen val:tiopäivien päättymistä.
29951: 
29952: 
29953: 
29954: 
29955: 087700102J
29956:                                              1976 vp.
29957: 
29958: Skriftligt spörsmål nr 380.
29959: 
29960: 
29961: 
29962: 
29963:                                  Melin.: Om vårt lands och dess näringslivs deltagande i förverk-
29964:                                     ligandet av en ny ekonomisk världsordning.
29965: 
29966: 
29967:                            T ill R i k s d a g e n s He rr T a 1 m a n.
29968: 
29969:    Finland har vid Förenta Nationernas sjätte       liv snabbare än mera utvecklade industtiländer,
29970: specialsession 197 4 utan reservationer godkänt     som mera reserverat ställt sig till den nya ord-,
29971: deklarationen om en ny ekonomisk världsord-         ningen, skall kunna förverkliga: · de program•
29972: ning och därtill hörande handlingsprogram lik-      punkter, som ingår i pJane111a på en:ny ekono·
29973: som även vid olika senare .FN-sessioner antag-:     misk världsotdning, ter sig ovisst, :       . ..
29974: na ytterligare dokument, som ansluter sig till         Då emellertid utjämningen av de -smra: ekö•
29975: den nya ekonomiska världsordningen.                 nomiska skillnaderna mdlan industrilärtder :och
29976:    Med tanke på Finlands starka engagemang i        utvecklingsländer är en· uppgift 1 söm Finlafids
29977: Förenta Nationernas och dess olika specialor-       regering engagerat sig föt och s()m ävren.;för-
29978: gans arbete är Finlands positiva inställning till   tjänar det stöd, ·som-landets näringsliv kan ge;
29979: deklarationen om den nya ekonomiska världs-         borde en noggtann utredning göras beträffande~
29980: ordningen väl förståelig. Då emellertid dekla-      våra möjligheter att: även i praktiken,. t;ex.: i
29981: rationen, ifall och när den omsätts i handling,     fråga orn inleda:nde av ekonomtskt samatbete
29982: även förutsätter ekonomiska uppoffringar såväi      på företagsnivå och sptida know-iww, h$dla
29983: av statsmakten som av företag, är det motiverat     i enlighet med de deklarationer, som r.egeringen
29984: att näringslivet och företag ·i samråd med rege-    ornfattat.   ·         ..   .    ·       · . , :. ·
29985: ringen utreder hur Finlands utfästelser skall          Hänvisande till ovarrstående. och tili ·37 5 '1
29986: kunna förverkligas i praktiken. Mot bakgrunden      mom. riksdagsordnin$e11 ställer undertecknad
29987: av att förverkligandet av Finlands utlovade an-     vördsamt till vederborande medlem av statsrå:-
29988: del ( 0, 7 % ) av bru ttona tionalprodukten till    det följande spörsmål:              ·· ·
29989: biståndssamarbetet tillsvidare förorsakat över-
29990: mäktiga svårigheter p.g.a. landets stora bytes-               Är Regeri.ngen beredd att 'utreda;
29991: balanssvårigheter ·och statsfinansernas pressade           vilka praktiska möjligheter ·vårf ·länd
29992: läge, är det ·på sin plats att regeringen gör en           och dess. nä:ringsliv har. att inom ramen
29993: realistisk bedömning av våra möjligheter att               för det omfattande progr1:1tri,' sO:m~ gar
29994: stå för de utfästelser, som givits med tanke på            under narrniet den :riya . ekdnomiskå
29995: den nya ekonomiska världsordningen.                        väddsordningen; minska klyftan inelläti
29996:    Hur Finland och i synnerhet dess närings-               indtlstriländer och utvec~lingsländer? ·. ··
29997:      Helsingfors den 15 januari 1977.
29998: 
29999:                                           Ingvar S. Melin
30000: 
30001: 
30002: 
30003: 
30004: 087700103K
30005: 2                                             1976 vp.
30006: 
30007: Kirjallinen kysymys n:o 380.                                                              Suomennos.
30008: 
30009: 
30010: 
30011: 
30012:                                   Melin: Maamme ja sen talouselämän osallistumisesta uuden kan-
30013:                                      sainvälisen taloudellisen järjestyksen toteuttamiseen.
30014: 
30015: 
30016:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
30017: 
30018:    Suomi on Yhdistyneiden Kansakuntien kuu-              Miten Suomi ja erityisesti sen talouselämä
30019: dennessa erityisistunnossa 1974 varauksitta hy-      nopeammin kuin kehittyneemmät teollisuus-
30020: väksynyt kansainvälistä uutta taloudellista jär-     maat, jotka ovat suhtautuneet varauksellisem-
30021: jestystä koskevan päätöslauselman sekä siihen        min uuteen järjestykseen, voi toteuttaa uutta
30022: kuuluvan toimintaohjelman samoin kuin eri            kansainvälistä taloudellista järjestystä koskevaan
30023: YK-istul)noissa myöhemmin hyväksytyt muut            suunnitelmaan sisältyvät ohjelmakohdat, näyt-
30024: asiakirjat, jotka liittyvät uuteen kansainväliseen   tää epävarmalta.
30025: taloudelliseen järjestykseen.                            Koska teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vä-
30026:    Suomen voimakasta p~osta Yhdistyneiden            lillä vallitsevien suurten taloudellisten erojen
30027: Kansakuntien. sekä sen erilaisten. erityiselinten    tasoittaminen on kuitenkin tehtävä, johon Suo-
30028: työssit ajatellen Suo~en myö11teinen suhtau-         men hallitus on ryhtynyt ja joka myös ansaitsee
30029: tuminen .uutta kansainvälistij taloudellista jär-    sen tuen, jota maan talouselämä voi antaa, tulisi
30030: iest.y~tä koskeneeseet1 päätöslausel~aan on hy-      suorittaa tarkka selvitys mahdollisuuksistamme
30031: vin ymmärrettävissä. :Koska päätöslauselma kui-      myös käytännössä, esim. aloittamalla taloudelli-
30032: tenkin~. jos ja kun se pannaan toimeen, myös         nen yhteistyö yritystasolla sekä know-how'ta
30033: edellyttää taloudellisia uhrauksia niin valtioval-   levittämällä, toimia niiden päätöslauseimien mu~
30034: lalta kuin yrityksiltäkin, on perusteltua, että      kaisesti, joihin hallitus on liittynyt.
30035: elinkeinoeläma · ia yritykset .yhdessä hallituksen       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen · 37
30036: kanssa selvittävät, miten Suoinen lupaukset voi-     § :n 1 momenttiin viitaten allekirjoittanut esit-
30037: daan käytännössä toteuttaa. Sitä taustaa vasten,     tää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30038: että Suomen kehitysyhteistyöhön lupaaman             tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30039: bruttokansantuotteen osuuden ( 0,7 %) toteut-
30040: taminen   on  tähäri saakka aiheuttanut ylivoimai-              Onko Hallitus valmis selvittämään,
30041: sia vaikeuksia · mm. maan suurten vaihtotase-                mitkä käytännön mahdollisuudet . maal-
30042: vaikeuksien ja valtiontalouden vaikean tilan                 lamme ja sen talouselämällä on laajan
30043: vuokSi, on paikallaan, että hallitus tekee realis-           uuden kansainvälisen taloudellisen . jär-
30044: tisen arvion mahdollisuuksistamme vastata lu-                jestyksen nimellä tunnetun ohjelman
30045: pauksistamme, jotka on annettu uuden kansain-                puitteissa kaventaa teollisuusmaiden ja
30046: välisen taloudellisen järjestyksen suhteen.                  kehitysmaiden välistä kuilua?
30047:       Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1977.
30048: 
30049:                                            Ingvar S. Melin
30050: 
30051: 
30052: 
30053: 
30054:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30055:                                              1976 vp.
30056: 
30057: Kirjallinen kysym,ys n:o 381.
30058: 
30059: 
30060: 
30061: 
30062:                                  Lehtinen ym.: Huumerikollisuuden torjunnan tehostamisesta.
30063: 
30064: 
30065: 
30066: 
30067:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30068: 
30069:    Suomi on nopeasti noussut niiden maiden          ovat kaikki pääkaupunkiseudulla. Helsingin
30070: joukkoon, joissa huumeet ovat vakava yhteis-        huumepoliisilla ei ole toimivaltaa kaupungin
30071: kunnallinen ongelma. Erään selvityksen mukaan       rajojen ulkopuolella. Heidät on ajoittain myös
30072: Suomessa on 1970-luvulla tehty suhteellisesti       irtoitettu erikoistehtävistään tavalliseen poliisi-
30073: enemmän huumerikoksia kuin esim. Länsi-Sak-         työhön, vaikka huumeiden liikkuminen ja tar-
30074: sassa.                                              jonta on samaan aikaan ollut ilmeisessä nou-
30075:    Joulukuussa 1976 tuotiin Suomeen ainakin         sussa, käyttäjät ovat paljastuneet entistä nuo-
30076: 20 kiloa kaikkein vaarallisinta huumausainetta,     remmiksi ja kaupiteltavat aineet tulleet entistä
30077: heroiinia. Englannissa viranomaiset takavarikoic    kovemmiksi.
30078: vat vuonna 1976 yhteensä 14,2 kiloa heroii-            Yhden ainoan yleisen syyttäjän voidaan Suo-
30079: nia. Suomessa takavarikoitu heroiinimäärä olisi     messa katsoa erikoistuneen huumeita koskeviin
30080: vähittäismyynnissä riittänyt tekemään kymme-        juttuihin. Huumesyyttäjän asema ja valtuudet
30081: nettuhannet kokeilijat riippuvaisiksi aineesta ja   ovat kuitenkin tarkemmin määdttelemättä.
30082: johtanut vähitellen käyttäjien kuolemaan. Vaa-      Muissa Pohjoismaissa ollaan jo niin pitkällä,
30083: rallisimpien huumausaineiden kaupustelu on pe-      että huumerikosten esitutkinnan johdossa on
30084: rustellusti rinnastettavissa murhaan.               aina virallinen syyttäjä.
30085:     Tänä päivänä törkeään huumausainerikokseen         Esitutkintatietoja huumerikoksista ei Suo-
30086: sovellettava rangaistusasteikko, 1-10 vuotta        messa mikään viranomainen koordinoi. Helsin-
30087: vankeutta, on tappoon sovellettavaa asteikkoa       gin ja Keskusrikospoliisin huumeryhmät ovat
30088: lievempi. RL 21 luvun 1 §:n mukaan taposta          eri johdon alaisia eivätkä välttämättä tiedä
30089: tuomittava vähimmäisrangaistus on 8 vuotta          toistensa toimista mitään. Syyttäjäviranomaisen
30090: vankeutta enimmäismäärän ollessa elinkautinen       tasolla toimivaa huumetoimistoa ei Suomessa
30091: ja vain erittäin lieventävissä tapauksissa voi      ole. Silti olemme tekemisissä häikäilemättömän
30092: tuomioistuin mennä asteikon alle, vähimmäis-        ja neuvokkaan järjestäytyneen suurrikollisuuden
30093: rangaistuksen ollessa silloinkin 4 vuotta.          kanssa.
30094:     Heroiinin ja siihen verrattavien huumaus-          Tämän kysymyksen allekirjoittajien mielestä
30095: aineiden kauppa on suoraan murhaan verrat-          Suomen hallituksen tulisi viipymättä lähteä
30096:  tava teko. Rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan         tässä kysymyksessä liikkeelle myöntämällä eri
30097: voidaan murhasta tuomita vain elinkautinen          viranomaisille lisää valtuuksia huumeiden vas-
30098: vankeusrangaistus. Heroiinin nauttiminen joh-       taisessa taistelussa sekä esittämällä työhön tar-
30099: taa varmasti uhrin ennenaikaiseen kuolemaan.        vittavia mahdollisia lisämäärärahoja eduskun-
30100:  Lisäksi teko täyttää ainakin kaksi muuta murha-    nalle.
30101:  rikoksen tunnusmeDkkiä:                               Sisäasiainministeriön tulisi lisäksi raivata
30102:     1) omanvoitonpyyntö/suuret voitot ym.           tieltä ne yhteistyön organisatoriset esteet, joita
30103:     2) yleinen vaara/uhri tekee rikoksia varojen    Suomen poliisiviranomaisten ja kansainvälisen
30104:         saamiseksi aineen ostamista varten.         poliisin, Interpolin välillä on. Samoin tulisi
30105:                                                     sisäministeriön tehdä aloite ulkoministeriölle,
30106:    Suomalainen huumeongelma on kaikesta pää-        jotta se puolestaan välittömästi tekisi kansain-
30107: tellen yllättänyt maamme viranomaiset.               välisellä tasolla aloitteen yleisistä toimista niitä
30108:    Koko maassa on vain nelisenkymmentä huu-         valtioita vastaan, joiden tiedetään olevan mm.
30109: metutkimuksiin erikoistunutta poliisia ja hekin      Suomeen toimitettavien huumeiden alkuperä-
30110: 087700104L
30111: 2                                            1976 vp.
30112: 
30113: maita sekä myös oikeuttaisi diplomaattimme ao.             riittävällä tavalla varustautuneet sen
30114: maissa ilmaisemaan paheksumisensa ja vasta-                enempää miehityksensä kuin valtuuk-
30115: lauseensa.                                                 siensakaan puolesta huumerikollisuutta
30116:    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen            vastaan, ·sekä
30117: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-                    mitä Hallitus aikoo tehdä huumerikol-
30118: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            lisuuden torjumiseksi ja tuomioistuinten
30119: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    ohjaamiseksi langettamaan erittäin vaa-
30120:                                                            rallisten huumausaineiden kaupustelusta
30121:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että              tuomioita, jotka voidaan rinnastaa mur-
30122:         Suomen viranomaiset eivät ole lainkaan             hasta langetettaviin tuomioihin?
30123:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1977.
30124: 
30125:           Lasse Lehtinen               Matti Louekoski               Juhani Orrenmaa
30126:           Juuso Häikiö                 Veikko Vennamo                Kalevi Sorsa
30127:           Ingvar S. Melin              Pentti Sillantaus             Terhi Nieminen
30128:           Toivo Yläjärvi               Raino Westerholm              Reino Karpola
30129:           Paavo Aitio                  Impi Muroma                   Taisto Sinisalo
30130:                                        Kuuno Honkonen
30131: 
30132: 
30133: 
30134: 
30135:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30136:                                                 1976 vp.
30137: 
30138: Kirjallinen kysymys n:o 382.
30139: 
30140: 
30141: 
30142: 
30143:                                    Wiio ym.: Tieteen ja taiteen kansainvälisten tunnustuspalkintojen
30144:                                       verottamisesta.
30145: 
30146: 
30147:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30148: 
30149:    Julkisuudessa on kerrottu, että tohtori Bo            Kun verottajan menettely saattaa johtaa suo-
30150: Carpelanille myönnetystä pohjoismaisesta kirjal-      malaisen kulttuurin kannalta erittäin haitalli-
30151: lisuuspalkinnosta on tarkoitus viedä puolet ve-       siin vaikutuksiin, on tilanne syytä korjata, ettei
30152: roina. Tämän ilmoitetaan perustuvan vuonna            Bo Carpelanista muodostu ikävää ennakkota-
30153: 1975 tapahtuneeseen lainmuutokseen, jonka             pausta.
30154: mukaan ulkomaiset palkinnot olisivat veron-              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30155: alaisia. Ei liene tarkoitus, että huomattavasta       tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitämme
30156: taiteellisesta tai tieteellisestä työstä saatu kan-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30157: sainvälinen tunnustus lasketaan palkinnon saa-        vaksi seuraavan kysymyksen:
30158: jan normaaliksi tuloksi. Esimerkiksi Nobelin
30159: palkinnon mahdollisesti saava suomalainen voisi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30160: tällöin joutua aivan kestämättömään tilantee-                 ryhtyä, jotta suomalaiset tieteen ja tai-
30161: seen. Suomalaisia tieteen- ja taiteenharjoittajia             teen edustajat eivät joutuisi verotetta-
30162: verotetaan joka tapauksessa poikkeuksellisen an-              vaksi tunnustukseksi saamiensa kansain-
30163: karasti. Ulkomaisten palkintojen verotus voi                  välisten palkintojen vuoksi?
30164: johtaa suomalaisten tieteen ja taiteen huomat-
30165: tavien edustajien siirtymiseen pois maasta.
30166:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1977.
30167: 
30168:          Osmo A. Wiio                    Pär Stenbäck                    Mauno Manninen
30169: 
30170: 
30171: 
30172: 
30173:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30174: 
30175: 
30176: 
30177: 
30178: 087700105M
30179: