<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

152 Käyttäjää paikalla! 0.0095260143280029

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1977_1 | A_1977_2 | A_1977_3 | B_1977_1 | B_1977_2 | C_1977_1 | C_1977_2 | D_1977 | E_1977_1 | E_1977_2 | E_1977_3 | F_1977_1 | F_1977_2 | Hak_1977 | PTK_1977_1 | PTK_1977_2 | PTK_1977_3 | PTK_1977_4 | 
1: Vuoden 1977
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5:                 VALT!ONEUVOSTD.N
6:                      KANSLIA
7: 
8: 
9: 
10: 
11: Asiakirjat
12: F1
13: Kirjalliset kysymykset
14: 1-200
15: 
16: 
17: 
18: 
19: HELSINKI 1977
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1- 200
26: -   1 Melin: .Om Finlands regerings, riksdags, myndig-      -   13 Knuuttila ym.: Jyväskylän yliopistolle vuokrat-
27:     heters, näringslivs och organisationers deltagande i        tavista tiloista
28:     förverkligandet av en ny ekonomisk världsordning
29:                                                             -   14 Mattila ym.: Keski-Pohjanmaan TVL:n piiri-
30: -   1 Melin: Maamme ja sen talouselämän osallistumi-            korjaamon välttämättömien •tilojen rakentamisesta
31:     sesta uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen       Ylivieskaan
32:     toteuttamiseen
33:                                                             -   15 Mattila ym.: Valtion hankintaJkeskuksen toimin-
34: -   2  Surakka ym: Ohjeiden antamisesta laittomilta             nan palauttamisesta lain edellyttämiin puitteisiin
35:     palclcolomautuksilta ja irtisanomisilta välttymiseksi
36:                                                             -   16 Ajo: Rovaniemen hovioikeuden toiminnan aloit-
37: -   3 Wiio ym.: Suomala,1sten tieteen ja taiteen edus-          tamisesta
38:     tajien saamien kansainvälisten palkintojen verot-
39:     tamisesta                                               -   17 Surakka ym.: Syöpää aiheuttavia aineita koske-
40:                                                                 van luettelon vahvistamisesta
41: -   4 Ruotsalainen: Toimenp1teistä öljytuhojen estä-
42:     miseksi ja valvonnan tehos•tamiseksi sekä sattunei-     -   18 Hollming ym.: Liikennemerkkien lisätaulujen ha-
43:     den öljyvahinkojen alueen väestölle aiheuttamien            vainnollistamisesta värisokeat huomioon ottaen
44:     vahinkojen korvaamiseksi
45:                                                             -   19 Merisaari ym.: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitok-
46: -   5 Perho: MaaJtilan ja siihen kuuluvien vuokramök-           sen johtokunnan kokoonpanosta
47:     kien varallisuusverotuksesta
48:                                                             -   20 Bjö11klund m.fl.: Om tryggande aw den fasta be-
49: -   6 Perho ym.: Metsäveroperusteiden tarkistamisesta           folkningen i Pellinge
50: 
51: -   7 Malm: Om åtgärder för tryggande av resultaten         -   20 Bjövklund ym.: Peliingin pysyvän asutuksen tur-
52:     av skogsägarnas skogsförbättringsarbeten då älg-            vaamisesta
53:     stammen ökar
54:                                                             -   21 Mikkola ym.: Riittävän suunnitteluhenkilöstön
55: -   7 Malm: Toimenpiteistä metsänomistajien metsän-             saamisesta Hämeen lääninhallituksen kouluosastolle
56:     parannustyön turvaamiseksi hirvi>kannan kasvaessa
57:                                                             -   22 Mikkola ym.: Läänien taidetoirukunnille osoi-
58: -   8 Kainulainen: Eräiden päivälehtien syrjinnästä puo-        tettujen määrärahojen jaon epäoikeudenmukaisuu-
59:     lustusvoimissa                                              desta
60:                                                             -   23 M. Puhakka ym.: Kuulovammaisten koulun saa-
61: -   9 Söderman ym.: Kotimaan televisio-ohjelmien saat-          misesta Joensuun kaupunkiin         ·
62:     tamisesta merenkulkijain ulottuville ja sähkötys-
63:     uutisten lähettämisestä aluksille                       · - 24M. Puhakka ym.: Asuntohallituksen hyväksymän
64:                                                                 lainoitusosuuden turvaamisesta sekä liikevaihtoveron
65: -   10 Salonen ym.: Nastarenkaiden käytön kieltämises-          korotusvaikutuksen estämisestä
66:     tä Etelä-Suomessa
67:                                                             -   25 M. Puhakka ym.: Sisäasiainministeriön ootamista
68: -   11 Wahlström ym.: Vaasan teknillisen owiJaitoksen           ohjeista eräissä asumistukiasioissa
69:     lisärakennushankkeen toteuttamisesta
70:                                                             -   26 Juvela ym.: Valtiojohtoisten yritysten irrottami-
71: -   12 U. Mäkelä ym.: Työmaa-asumistason nostami-               sesta Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyy-
72:     sesta                                                       destä
73: 087701335A
74:                                            VAL TIC. :::'_'-.'C ~:::ON.
75:                                                    KAI-lSLIA
76: 4                                                    Sisällysluettelo
77: 
78: -   27 Lattula: Rakennusalan korkeakoulujen ja teknil-        -    45 Sigfrids ym: Kuntainliittojen kielipalvelusta
79:     listen oppilakosten otoksen pienentämisestä
80:                                                               -    46 Stenbäck m.fl.: Om sy,sselsättning för inhems-
81: -   28 M. Tuominen ym.: Opiskelijoiden toimeentulon                ka sandsugare
82:     ja opiskelumahdollisuuksien tur<vaamisesta
83:                                                               -    46 Stenbäck ym.: Suomalaisten ruoppaajien työl-
84: -   29 Söderman: Om byggande av en ny väg mellan                   lisyydestä
85:     Kimito ikyrkby och Ylönkylä by i Bjärnå
86:                                                               -    47 Salonen: Elsa-radan ja Tawontien jatkeen suun-
87: -   29 Söderman: !Kemiön kirkonkylän ja Perniön                    tien pikaisesta määräämisestä
88:     Ylönkylän välisen uuden tien rakentamisesta
89:                                                               -    48 Salonen: Valtionrautateiden paikallisliikenteen
90: -   30 Friberg: Erään syyttäjäviranomaisen yksityisestä            supistamisesta keskisellä Uudellamaalla
91:     rikoskortistosta
92:                                                                -   49 Stenbäck m.fl.: Om dröjsmålet med byggnads-
93: -   31 Helminen ym.: Kehitysalueiden ulkopuolella ole-             tillstånd för en skola
94:     ville kunnille suoritettavista avustuksista teollisuus-
95:     hallien rakentamiseen                                      -   49 Stenbäck ym: Erään koulun rakennusluvan vii-
96:                                                                    västymisestä
97: -   32 Impiö: Suomalaisten ja norjalaisten kuorma- ja
98:     linja-autoilijain saattamisesta samanarvoiseen a5e-        -   50 Järvinen: Asuntolainoitettujen vuokratalojen
99:     maan liikennöitäessä Suomen ja Norjan teillä                   säilymisestä vuokra-asuntoina
100: -   33 Impiö: Valtionrautateiden kuljetus- ja tariffijär-      -   51 Tikka ym.: Markkinointimaksujärjestelmän hy-
101:     jestelmän vaikutuksesta kehitysalueiden elinkeino-             väksikäytöstä markkinaosuuskilpailussa
102:     elämään
103:                                                                -   52 Tikka: Sotilasavustuslain muuttamisesta asevel-
104: -   34 Tenhiälä: Kulkuyhteyksistä ja postin kuljetuk-              vollisten elatusmaksujen suorittamisen osalta
105:     sesta Helsingin-Jyväskylän postilinjalla
106:                                                                -   53 Jaatinen: Bruttotuloon pohjautuvan sakkoran-
107: -   35 Miettinen ym.: Laatikkoonkantoon siirtymisestä              gaistuksen kohtuuttomuudesta
108:     postinjakelussa
109:                                                                -   54 Jaatinen: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien ns.
110: -   36 Söderman: Om stationering av ett förbindelse-               omista päivärahoista
111:     fartyg i den llboländska skärgården
112:                                                                -   55 Rekonen ym.: Natsipropagandan harjoittamisesta
113: -   36 Söderman: Yhteysveneen sijoittamisesta Turun                maassamme
114:     saaristoon
115:                                                                -   56 Luja·Vepsä ym.: Helsingin työvoimapiirin alueel-
116: -   37 Sinisalo ym.: Varusmiehille annetta<vasta opetuk-           la vallitsevasta työttömyydestä
117:     sesta sekä sen saattamisesta kansanvaltaiseen val-
118:     vontaan                                                    -   57 Eenilä ym.: Vahionapua saavien yksityisten lai-
119:                                                                    tosten siivoojain laittomista irtisanomisista ja val-
120: -   38 Pajunen: Pankkisalaisuuden turvaamisesta ja vih-            tionapujen ohjautumisesta siivoojain palkka- ja mui-
121:     jepalkkiojärjestelmän lakkauttamisesta                         ta työsuhteen ehtoja polkevien yksityisten siivous-
122:                                                                    l~keiden liikevoitoiksi
123: -   39 Raiantie: Kaupallisen toiminnan vapaudesta ja
124:     yksityisten jäsenten oikeuksista eräissä osuuskun-         -   58 Friberg ym.: Suomen kansalaisten kanssa avioi-
125:     nissa                                                          tuneiden ulkomaalaisten asemasta
126: -   40 \Männistö ym.: Asuntolainoituksesta saatavan            -   59 Lattula: Kristillisen vakaumuksen omaaJVien hen-
127:     hyödyn kohdentumisesta pienituloisille vuokralai-              kilöiden omantunnonvapauden suojelemisesta joka-
128:     sille                                                          päiväisessä työelämässä
129: -   41 Järvenpää: Valtionapusaatavien lainmukaisesta           -   60 Järvenpää: Vanuvalmisteen Porin tuotantolai-
130:     maksamisesta Porin kaupungille ja muille kunnille              toksen työmsyyden turvaamisesta
131: -   42 Ki<vistö ym.: Korkeakoululaitoksen autonomian           -   61 Jok~nierni ym.: PostiautoaikatauJ.ujen muuttami-
132:     turvaamisesta                                                  sesta nykyistä paremmiksi
133: -    43 Pajunen ym.: Erityisesti elintarv~kekaupan yrittä-
134:     . jiin kohdistuvista kohtuuttomista sopimusehdoista        -   62 Eenilä ym.: Metsä- ja maatalouden työsuojelu-
135:                                                                    piirijaon yhtenäistämisestä muun työsuojelutarkas-
136: -   44 Grönholm: Kansallisesti merkittävien äänilevy-              tu•ksen piirijaon kanssa
137:     jen ja äänvtteiden säilymisen turvaamisesta
138:                                                                -   63 Grönholm ym.: Eläikkeensaajilta liil~aa pidätet-
139: -   45 Sigfrids m.fl.: Om kommunalförbundens sprllk-               tyjen tai kannettujen ennakoiden a~aisemmasta
140:     liga service                                                   takaisinmaksamisesta
141:                                                        Sisällysluettelo                                                    5
142: 
143: -       64 Taxell: Om språken vid inform!lJtionen rörande       -    83 Vilmi: Maidon keräily- ja kuljetuskustannuksiin
144:         1978 års världsmästerskapstävlingar                          varatun määrärahan lisäämisestä
145: -       64 Taxell: Vuoden 1978 maailmanmestaruu~kisojen         -    84 Impiö: Aikaisemmin markkinoilla olleen jähme-
146:         informaatiossa käytettävistä kielistä                        pisteeltään alhaisemman polttoöljy 1 :n (kesä-
147:                                                                      laatu) palauttamisesta myyntiin Pohjois-Suomessa
148: -       65 Lehdnen ym.: Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden
149:         VR:n henkilöliikenteen supistamisesta                   -    85 Impiö ym.: Väestökirja-asetuksen aiheuttamista
150:                                                                      sosiaalisten etujen menetyksistä länsirajalta Ruot-
151: -       66 Lehtinen ym.: Huumerikollisuuden torjunnan                sis·sa työssä olevien perheellisten kohdalla
152:         tehostamisesta
153:                                                                 -    86 Poutanen ym.: Maatilamatkailun verotuksesta
154: -       67 Aa1to ym.: Valtioneuvoston hyväksymän väestö-
155:         ja työpaikkasuunnitteen toteutumisesta erityisesti      -    87 Friberg: Ulkomaanedustuksen henkilökunnan
156:         Hämeen läänin alueella                                       ja heidän omaistensa terveydenhuoltopalvelujen te-
157:                                                                      hostamisesta
158: -       68 Pohjonen ym.: Valtiontalouden ja työllisyyden
159:         hoidon ikannalta tarkoituksenmukaisista säästökoh-      -    88 Honkonen ym.: Suomalaisten urheilun erikois-
160:         teista                                                       liittojen Suomen virallisen ulkopolitiikan vastaises-
161:                                                                      ta toiminnasta
162: -       69 Järvenpää ym.: Lihan kuluttajahintojen nousun
163:         estämrsestä sekä liha-alan työntekijäin työllisyyden    -    89 Juntumaa ym.: Eläinten huonosta kohtelusta
164:         turvaamisesta
165:                                                                  -   90 Forsman ym.: Oy Yleisradio Ab:n hallinto-
166: -       70 Luja-Vepsä ym.: Uudenmaan läänin tarpeiden                neuvoston lausunnon hankkimatta jättämisestä
167:         huomioon ottamisesta läänien taidetoimikuntien
168:         määrärahoja jaettaessa                                  -    91 Friberg: Verorästien perinnän siirrosta työnan-
169:                                                                      tajiJle
170: -       71 Hollming: TVL:n Turun ja Porin läänin Po-
171:         rissa sijaitsevan ikorjaamon lakkauttamisesta           -    92 Friberg: Pääkaupunkiseudun nuorison huume-
172:                                                                      ongelman hoidosta
173: -       72 Järvenpää: TVL:n Porin korjaamon toiminnan
174:         jatkamisen turvaamisesta                                 -   93 Kanerva: Lastentarhanopettajien koulutuksen
175:                                                                      supistamisesta
176: -       73 Sinisalo ym.: Yhdistys-ten ni!menkirjoittajain
177:         ikärajan alentamisesta                                   -   94 E. Laine ym.: Kansanterveystyön ja sairaan-
178:                                                                      hoitolaitosten valtakunnallisten suunnitelmien val-
179: -       74 Mattila ym.: Helsingin seudun ydinvoimala-                mistelun saattamisesta eduskunnan valvontaan
180:         hankkeesta
181:                                                                  -   95 Muroma ym.: Oppi- ja toimintamateriaalin saa-
182: -       75 Työläjävvi ym.: Lastentarhanopettajien poik-              misesta lasten päivähoidon alalla
183:         keuskoulutuksen lopettamiseen Hittyvistä virallisista
184:         lausunnoista                                             -   96 Tuomaala ym.: Evijärven saastumisen estämi-
185:                                                                      sestä
186:     -   76 Voutilainen ym.: Kuntien mahdollisuuksista
187:         vesakontorjunta-aineiden ja lannoitteiden levityk-       -   97 Aro ym.: Vakuutusoikeuden siirrosta Helsingin
188:         sessä aiheutuvien haittojen torjumisessa                     ulkopuolelle
189: 
190:     -   77 T. Nieminen ym.: Päihdeasiainneuvottelukun-           -   98 M. Puhakka ym.: Oppilaitosneuvostojen eri-
191:         nan valvontajaoston ehdotuksessa todettujen epä-             suuruisista palkkioista
192:         kohtien korjaam]sen kiirehtimisestä
193:                                                                  -   99 M. Puhrukka ym.: Joensuun kol'keakoulun virka-
194:     -   78 Ajo ym.: Paikallislii!kenteeseen soveltuvan ke-           miesten syrjinnästä
195:         vyen junakaluston tuotekehittelystä ja hankinnasta
196:         kotimaiselta teollisuudelta
197:                                                                  -   100 Vilmi ym.: Maatilatalouden lainoitustoimin-
198:     -   79 Ftriberg: Pasilan virastotalon ja postinlajittelu-        nasta
199:         keskuksen rakentamisen jatkamisesta
200:                                                                  -   101 Linna ym.: Ylisuurten eläkkeiden muodostu-
201:     -   80 Rauda~koski: Kemira ()y:n Oulun tehtaiden                 misen estämisestä
202:         työllisyyden turvaamisesta
203:                                                                  -   102 Juvela: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rau"
204:     -   81 Pystynen: Lausuntojen ristiriitaisuuksista Tam-           tatiealueiden lunastus- ja haittakorvausten m:ak.sat-
205:         pereen Vel'katehtaan suojelua koskevassa asiassa             tamisesta
206:                                                                                                                        r
207: 
208: 
209:     -   82 Tuovinen: Pohjois-Karjalan vaikean työllisyys-        -   103 Tuovinen: Vanhuksille tarkoitetuista kokoon-
210:         tilanteen korjaamisesta                                      rumisti:loista
211: 6                                                 Sisällysluettelo
212: 
213: -   104 Suonio: Julkisyhteisöjen viranhaltija- ja työ-          126 Tikka ym.: rumUStUSIVOimain pysyvrusmaarays-
214:     suhdeasuntojen vuokrankorotusmenettelystä                   ten vastaisen toiminnan estämisestä
215: -   105 Knuuttila ym.: Pirkkalan lentokentän raiken- · -        127 Sinisalo: Karhulassa sijaitsevan työvoimatoimis-
216:     tamisesta                                                   ton palvelupisteen lopettamisesta
217: 
218: -   106 Tiilikainen ym.: Asuntohallituksen lainokta-        -   128 Stenius ym.: Lääkärikoulutuksen supistamisesta
219:     mien asuntojen osuudesta Kymen läänissä
220:                                                                 129 Asunmaa ym.: Valtionrautateiden suorittamasta
221: -   107 Impiö: Kemi-Tornio-länsiraja -alueen poltto-            kuorma-autokaluston hankinnasta
222:     aineiden hintapolitiikasta ja huoltamoiden työnteki-
223:     jäin työllisyydestä                                     -   130 H. Westerlund m.fl.: Om effektivering av
224:                                                                 spannmålsexporten och -handeln
225: -   108 Savola: Hajasijoituksen vastustamista käsittele-
226:     vän kirjasen julkaisemiseen käytetyistä varoista        -   130 H. Westerlund ym.: Viljan viennin ja kaupan
227:                                                                 tehostamisesta
228: -   109 Salonen: Hajasijoituk!Sen todellisista kustan-
229:     nuksista                                                    131 Stenbäck m.fl.: Om beaktande av kommuner-
230:                                                                 nas utvandringstal när kommunerna beviljas syssel-
231: -   110 Salonen: Taistelukoulun hajasijoittamiseen liit-        sättningsmedel
232:     tyVistä puolustus- ja kustannusnäkökohdista
233:                                                                 131 Stenbäck ym.: Siirtolaisuuslukujen huomioon
234: -   111 Pesälä: Vaarallisten myl'kkyjen käytön rajoit-          ottamisesta jaettaessa kunnille työllisyysvaroja
235:     tamisesta
236:                                                             -   132 Rantala ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen linja-
237: -   112 Tikka ym.: Oikeudenkäynnin julkisuutta kos-             hallinnon organisaatiouudistuksesta
238:     kevan la~nsäädännön uudistamisesta
239:                                                             -   133 Aino Karjalainen ym.: Kehitysalueiden liiken-
240: -   113 Helminen ym.: Päivärahan verollisuudesta                neyhteyksien parantamisesta
241: -   114 Aaltonen ym.: Vähävaraisille opiskelijoille tar-    -   134 Stenius ym.: Etelä-Suomen lennonvarmistuskes-
242:     koitetuista lisälainoista ja opintorahoista                 kuksen työtiloista
243: 
244: -   115 Aaltonen ym.: Opiskelijoille tal'koitetusta asu-        135 Louekoski ym.: Kahden postlpnrm piiripäälli-
245:     mislisäjärjestelmästä                                       kön viran täyttämismenettelystä
246: 
247: -   116 Aalto: Energian säästämisestä puolustusvoimien          136 Tuovinen: Kuorma-autoilijoiden työllisyyden
248:     kiinteistöissä                                              turvaamisesta Pohjois-Karjalan läänissä
249: 
250: -   117 Liedes ym.: Pinta-alalisän suorittamisesta alle     -   137 A.-L. Jokinen: Liikenneturvallisuutta vaaranta-
251:     kahden hehtaarin pientiloille                               vien tienvarsimainosten poistamisesta
252: 
253: -   118 Honkonen: Pienipalkkaisten työntekijäin so-             138 Vaittinen-Kuikka ym.: Tasapuoliseen ja oikeu-
254:     siftalisessa asemassa olevien epäkohtien korjaami-          denmukaiseen arvosteluun pystyvistä asiantuntijoista
255:     sesta
256:                                                                 139 Perho: Maataloustuotteiden myynnistä aiheutu-
257: -   119 Saarto ym.: Väestönsuojeluorganisaation lain-           neiden saatavien verottamisesta
258:     vastaisen käytön estämisestä
259:                                                             -   140 Tuovinen: Joensuun kaupungin huonosta sai-
260: -   120 Juvela ym.: Invalidirahan suorittamisesta               raalatilanteesta
261:     haittakorvauksena kaikille vammaisille
262:                                                             -   141 H. Westerlund m.fl.: Om anordnande av
263: -   121 Stenius ym.: Työllisyys- ja ammattikurssilaisten        hemvägledning för svenskspråkiga hörselskadade
264:     oikeustul:'Van järjestämisestä                              barn
265: 
266:     122 Suonio ym.: Synnytyskipujen lievityksestä           -   141 H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten kuulo-
267:                                                                 vammaisten lasten kotiohjauksen järjestämisestä
268:     123 E. Laine: Ulkoasiainministeriön julkaisussa
269:     esiintyvästä kirjoittelusta                             -   142 Juvela ym.: Rintamapalveluvuosien huomioon
270:                                                                 ottamisesta työeläkettä määrättäessä
271: -   124 Mikkola ym.: Opettajien täydennyskoulutuk-
272:     sesta                                                   -   143 Tennilä: Työttömyysturvaa huonontavan poh-
273:                                                                 joismaisen sopimuksen purkamisesta
274: -   125 Häkämies ym.: SEV-kaupan tutkimuslaitoksen
275:     perustamisesta Lappeenrannan teknillisen 'korkea-       -   144 Söderman ym.: Konemestarien koulutuksen
276:     koulun yhteyteen                                            järjestämisestä
277:                                                  Sisällysluettelo                                              7
278: 
279:     145 Söderman ym.: Postinkannon järjestämisestä        -   163 Alwi ym.: Valtakunnallisista eyöttömyyskQS-
280:     Turun YlioppilaskyJässä                                   soista annetun lain muuttamisesta
281: -   146 E. Laine ym.: Opiskelijoiden toimeentulon ja      -   164 Koivisto ym.: Ammatillisten oppilaitosten op-
282:     opintojen keskeytymättömän jatkumisen turvaami-           pilaspaikkojen kustannusten vähentämistä koske-
283:     sesta                                                     vien päätösten peruuttamisesta
284: -   147 Juvela ym.: Valtion oman oppikirjoja koskevan     -   165 Tähkämaa: Kotieläinjalostuslaitoksen    siirto-
285:     kustannustoiminnan aloittamisesta                         suunnitelman toteuttamisesta
286: -   148 Koskinen ym.: ETYK:n vastaisesta kirjoitte-       -   166 Björklund m.fl.: Om förbättrande a,v konkur-
287:     lusta                                                     rensvillkoren för de finländska sandsugama
288: 
289: -   149 Tähkämaa: Metsästyslain 64 §:n muuttamis-         -   166 Björklund ym.: Suomalaisten hiekanimualusten
290:     ta koslrovan hallituksen esitY'ksen antamisesta           kilpailuaseman parantamisesta
291: 
292: -   150 Linna: Keski-Pohjanmaan väestön aseman tur-       -   167 Sinisalo ym.: Suurpääomalle myönnettävän
293:     vaamisesta väliportaanhallinnon uudistuksen yhtey-        valtion 31VUStuksen lopettamisesta
294:     dessä
295:                                                           -   168 Sinisalo ym.: Kaupallisten sihteerien toimin-
296: -   151 Söderman: Om rätt för fiskare att bedriva             nasta aiheutuvien menojen perimisestä teollisuus-
297:     fiske på garnironsområde                                  yrityksiltä
298: 
299: -   151 Söderman: Kalastajien orkeudesta harjoittaa       -   169 J. Laine ym.: Naudanlihan tuontimaksun alen-
300:     kalastusta varuskunta-alueella                            tamisesta
301: 
302: -   152 Söderman: Om tryggande av Åbo Svenska             -   170 Jokiniemi: Auto- ja kuljetusalan lakon aikana
303:     Teaters regionala verksamhet                              tapahtuvasta liikennesääntöjen vastaisesta toimin-
304:                                                               nasta
305: -   152 Söderman: Turun ruotsalaisen teatterin alueel-
306:     lisen toimrnnan turvaamisesta                         -   171 Koskenniemi ym.: Postilinja..autolHkenteen su-
307:                                                               pistamisesta
308: -   153 Häggblom: Om förbättrande av de utländska
309:     lärarnas ställning                                    -   172 U. Mäkelä ym.: Sosiaalityöntekijöiden palk-
310:                                                               kaami·sesta keskussotilassairaaloihin
311: -   153 Häggblom: Ulkomaisten opettajien aseman pa-
312:     rantamisesta                                          -   173 E. LaJne Y'ffi.: Kansaneläkkeiden korottami-
313:                                                               sesta vähimmä1spalkkaa vastaavaksi
314: -   154 Tuomioja ym.: Puolustusministerin nimittä-
315:     misestä haJJituksen edustajaksi Pohjoismaiden neu-    -   174 Sipiläinen ym.: Kymen läänin Saaren kunnassa
316:     vos•ton istuntoon                                         toimitettavan uusjaon haitallisista vaikutuksista
317: 
318: -   155 Paasio: Kuljettajaturkintojen suorittamisesta     -   175 Ääri ym.: BroiJertuotannon jatkuvuuden tur-
319:     Turun katsastusaseman yhteydessä                          vaamisesta
320: 
321:                                                           -   176 Perho: Wolframiesiintymän tutkimisesta Mart-
322: -   156 Vout1lainen ym.: Yhtenäisistä polttoainehin-          tilan kunnassa
323:     noista
324:                                                           -   177 Tikka ym.: Ulkomaisten soittajien oikeudesta
325: -   157 Rekonen: Kuntien yleisen kalleusluokituksen           kieltäytyä työstä työtaistelun aikana
326:     muuttamisesta
327:                                                           -   178 Orrenmaa ym.: Sivutien merkitseruisestä lii-
328: -   158 M. Puhak!ka ym.: Pohjois-Karjalan maanmit-            kennemerkein
329:     tauspiirijaon muuttamisesta
330:                                                           -   179 Honkonen: Määrärahan varaamisesta kodin-
331: -   159 M. Puhakka ym.: Kodinhoito- ja kotiavustaja-          perustaruislainoja varten
332:     lWU11maksuperusteiden muuttamisesta
333: 
334: -   160 Tikka: Upseeri- ja aliupseerikerhojen kerho-      -   180 Stenbäck m.fl.: Om förbud mot användning
335:     huoneistojen 1käyttöä koskevien ohjeiden noudatta-        a,vgiftet kloraJos
336:     mista
337:                                                           -   180 Stenbäck ym.: Kloraloosi·nimisen myrkyn käy-
338: -   161 Paasio ym.: Nuorisojärjestöjen valtionavun            tön kieltämisestä
339:     maklsatukseen liittyvän virkavaltaisuuden lisäänty-
340:     misestä                                               -   181 Raudaskoski ym.: Rehuseosten ja lannoittei-
341:                                                               den valmisteverosta annettujen lakien aiheuttamis-
342: -   162 Rekonen: Ajokki Oy:n lakon taustatekijöistä           ta epäkohdista
343:  8                                                Sisällysluettelo
344: 
345:  -   182 Ruotsalainen ym.: Vesakkomyrkkyjen levityk-        -   192 Kainulainen ym.: Vuokramenojen huomioon-
346:      sen estämisestä                                            ottamisesta työttömyyskorvauksen tulorajaa lasket-
347:                                                                 taessa
348: ·-   183 Juntumaa: Elatusapujen perinnässä olevien
349:      epäkohtien poistamisesta                               -   193 Saarinen ym.: Teollisuuden Voima Oy:n Olki-
350:                                                                 luodon ydinvoimalan polttoainejätteiden jälkihuol-
351:  -   184 Tuomaala ym.: Velsa Oy:n työntekijöiden                lon järjestämisestä
352:      mahdollisista irtisanomisista
353:                                                             -   194 Orrenmaa ym.: Oppisopimuskoulutuksen ase-
354:  -   185 Suomi "m.: Teatterien toiminnan turvaamisesta          tLan selvittämisestä keskiasteen koulunuudistuksen
355:                                                                 yhteydessä
356:  -   186 Stenius ym.: Palvelussuhdetta vailla olevien
357:      henkilöiden työsuojelun valvonnassa olevista epä-      -   195 Kortesalmi: Vesakontorjunnan lentoruiskutuk-
358:      kohdista                                                   sista
359:  -   187 Korhonen ym.:     Opettajankoulutu~sen   supis-    -   196 Tamminen ym.: Posti- ja lennätinhallituksen
360:      tamisesta                                                  postin laati!kkokantoa koskevista ohjeista
361: 
362:  -   188 Korhonen ym.: Opettajien vapaaehtoisesta           -   197 Koskenniemi ym.: Kunnille katutöihin annetta-
363:      eläkkeelle siirtymisestä                                   van valtionavustuksen lisäämisestä
364: 
365:  -   189 Kauppi ym.: Naisten liittämisestä rintamasoti-     -   198 Friberg ym.: Puolustusvoimien harjoitushävit-
366:                                                                 täjäkaupassa maksettavan välityspalkkion suuruu-
367:      laseläkejärjestelmän piiriin
368:                                                                 desta
369:  -   190 Louekoski ym.: Työttömien vuokra-asunnoissa        -   199 Järvilehto ym.: Invalidihuollon apuneuvojen
370:      asuvien kansalaisten toimeentulosta                        myöntämisessä käytettävästä varallisuusharkinnasta
371:  -   191 Tuomaala ym.: Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen           -   200 Karhuvaara ym.: Keskiasteen koulunuudistuk-
372:      ves1stön pilaantumisen estämisestä                         sen toteuttamisesta kaupallisella peruslinjalla
373:                                                    1977 vp.
374: 
375: Skriftligt 'Spörsmål nr 1.
376: 
377: 
378: 
379: 
380:                                       Melin; Om Finlands regerings, riksdags, myndigheters, ruumgs-
381:       : 't. i ' ·. ~ ..
382:                                          Iivs •och organisationers deltagande i förverkligandet av en
383:                                          ny ekonomisk världs6rdning.
384: 
385: 
386:                              · Till Riksdagens Herr Talman.
387: 
388:   Flii~iliid har vid Förenta Nationernas s)ätte              Hur Finland oth i synnerhet dess 1iarings-
389: sped~lsession 1974 utan reset\7ationer. godkänt           liv snabbare än inerå "utvecklande indiistrilän-
390: de.klarationen om en ·ny ekonoinisk världsord-            der som mera: reserverat ställt sig tili den riya
391: rting' oth •dättifl .liörande handlirigsprogram lik-      otdnirtgen, skall kunna förverkliga ·de ·progra:~n-;
392: sorri' även vid olika senare FN-sessioner antag-          punkter, som ingår i planerna på en ny eko-
393: na yttetlfgate dokument, S01ll atis}uter sig till         nomisk världso'rdning, ·ter sig emellertid för
394: den riy~ .· ekonbrniska väildsordnirigen. ;               närvarande' ovisst.
395:    'Med ,t.anke på Finlands, starka ertgag~mang              Då .em~llerdd utjämningen av .·de stora .· eko-
396: i f~rentä. Nation~rrias och dess. olika spedalc           nomiska .skillnaderna mellan industriländer och
397: argan,s ,årbete' är Finlimds positiva inställning         utvecklingshinder ät en tippgift, som Fin1ands
398: tili .,9eldl)tationeri om deh, nya ek<;momiska            reg~ring .engagerat sig för och som även för~
399: v~rldsordningen väl. förstådig. ·Instiillningen tili      tjariär det stöd, s()111 lap.dets näri11gsliv kan g~,
400: deldarai:iqnen och dess tillämpnin,g äi även vik-         borde en noggranri utredning göras beträffande
401: tig 'rile~ ..tanke på Finlands utrikespolitik. Då         våra möjligh~ter 'att även i praktiken, t.ex.
402: emclletiid deklarationen, riär · den omsätts i            i fråga orn inledande av ekonomiskt samarbete
403: handl.ing, även förutsätter ekonomiska insatser           pa företag~nivå och. sprida · know-how, handla
404: såväl;av, statsmakten som av' f()retag, .är det           i enlighet med de deklarationer, som regering-
405: motiveråt .att näringsliveis orgariisåtioner och          en omfattat. De frågqr som här även b1ir vik-
406: föl:etag:j' .samrad med t(!getingen ·. utreder hur        tiga är effekttin på råvarutillgången, utSiktet-
407: Flnlinds utfästelser skall kurina förverkligas i          na för biståndi::t tili utvecklingsländerna, övri-
408: praki:iken:           .· .   · ., . .     .          ·    ga ekon9miska anpassnings- och aktivitetskrav
409:    )Q<>m'. ramen fÖr dep utst~kade nya ekono-             samt betalningsbalansproblematiken.
410: miska v;ärldsordningen kunde vl . även mera                  Hänvisande tili ovanstående och, till. 3.7 . §
411: k9nbet i betydande grad påve~;ka handeln, dvs.            1. mom. riksdagsordningen ställer. undertecknad
412: våra exportmöjlighe!et, vår import och .dess              vÖrdsamt . till vederbörande medlem             av .
413:                                                                                                            stats-
414: priser särskilt ifråga om råvaror. Mot bakgrun~           råde.t följande spörsmål:                      ·
415: dc;:n-tlV· att förverkligandet av Finlands utlo-
416: v;a<it;' anqel (0,7 %) av. bruttonationalproduk-                     Å~. Regeringe~i'beiedd           utreda; vil~
417:                                                                                                    a'tt
418: ten, ·till 'biståndssamarbetet. tillsvidare .· förorsa-           ka .konsekvenser, harullingsalt:e,rnativ
419: kat:, ~~~t:t;näktiga sv~righet~r :p,g.a.landets sto-              och anpa$sningskrav ,;let omfattande
420: r~,, byt:~bal~syårlgheter qcq , statsfinansernas                  progr~un, .som . går undei' namn~t. den
421: pr~sack läge, är det på sin:.plats, f1tt regering-                nya •ekonomiS,ki ~värl~ordnini,e~, ~~d7
422: en :gÖf ~11 realistisk. ~dömf!ing av våra möj-                    Jör både för regering Qch .riksdag:· .P1Y11~
423: lighet:<W atr stå föl:' de· utfä§telser) so,m givits              dighete,r, niiringsliv och organisat!oner i
424: med r!®ke på de.n nya ekoppmiska världsord-                       v~rt.Jam:l. i deras .. strii,van· att bidi:-'l_t.ill
425: ninge,l(h               ,~                                        att ptinskå klyftan· mellan· industrliånder
426:                                                                   och utvecklingsländer?               · ·.      ·
427:       Helsingfors den 2 februari 1977.
428: 
429:                                              •; •:Ingvar S, . Melin
430: 087700157A
431: 2                                             1977 :vp.
432: 
433: Kirjallinen kysymys n:o 1.
434: 
435: 
436: 
437: 
438:                                  Melin: Maamme ja sen talouselämän osallistumisesta uuden kan-
439:                                     sainväLisen taloudellisen jänjestyksen toteuttamiseen.
440: 
441: 
442:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
443: 
444:    Suomi on Yhdistyneiden Kansakuntien kuu-             Miten Suomi ja erityisesti sen talouselämä
445: dennessa erityisistunnossa 1974 varauksitta         nopeammin kuin kehittyneemmät teollisuus-
446: hyväksynyt kansainvälistä uutta taloudellista       maat, jotka ovat suhtautuneet varauksellisem-
447: j~rjestystä koskevan päätöslauselman selkä sii-     min uuteen järjestykseen, voi toteuttaa uutta
448: hen kuU'luvan toimintaohjelman samoin kuin          kansainvälistä taloudellista järjestystä koskevaan
449: eri YK-istunnoissa myöhemmin hyväksytyt             suunnitelmaan sisältyvät ohjelmakohdat, näyt-
450: muut asiakirjat, jotika liittyvät uuteen kansain-   tää kuitenkin tällä hetkellä epävarmalta.
451: väliseen taloudelliseen järjestykseen.                  Koska teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vä-
452:    Suomen voimakasta panosta Yhdistyneiden          lillä vallitsevien· suurten taloudellisten erojen
453: Kansakuntien sekä sen erilaisten erityiselinten     tasoittaminen on kuitenkin tehtävä, johon Suo-
454: työssä ajatellen Suomen myönteinen suhtautu-        men hallitus ·on ryhtynyt ja joka myös ansait-
455: minen uutta kansainvälistä taloudellista järjes-    see sen tuen, jota maan talouselämä voi antaa,
456: tystä koslkeneeseen päätöslausehnaan on hyvin       tulisi suorittaa. tarkka selvitys mahdollisuuk-
457: ymmärrettävissä. SuhtautUminen päätöslausel-        sistamme myös. käytännössä, esim. aloittamalla
458: maan ja sen soveltamiseen on tänkeä myös Suo-       taloudellinen yhteistyö yritystasolla sekä kriow-
459: men ulkopolitiikkaa ajatellen. Koska päätöslau-     how'ta levittämällä, toimia niiden päätösla)lsel-
460: selma kuitenkin, kun se pannaan ·toimeen,           mien mukaisesti, joihin hallitus ori liittynyt.
461: myös. edellyttää taloudellisia panoksia niin val-   Kysymyksiä, jotka tässä myös tulevat tärkeiksi,
462: tiovallalta kuin yrityksiltäkin, on perusteltua,    ovat vaikutus raaka-aineiden saantiin, ,;kehitys-
463: että elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset yh-     maille annewivan ··avun näkymät, tr1m'1t ·-talou-
464: dessä hallituksen kanssa selvittävät, miten Suo-    delliset sopeutumis- ja aktiviteettivaatimukset
465: men lupaukset voidaan käytännössä toteuttaa.        sekä maksutaseproblematiikka.
466: Suunnitellun uuden kansainvälisen taloudellisen         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
467: järjestyksen kehyksen puitteissa voisimme myös      §:n 1 momenttiiri viitaten allekirjoittanut esit-
468: konkreettisemmin huomattavassa määrin vai-          tää valtioneuvostoi1 asianomaisen jäsenen vas-
469: kuttaa kauppaan· eli viendmahdollisuuksiimme,       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
470: tuontiimme ja sen hintoihin erityisesti råaka~
471: aineiden osalta .. Sitä taustaa vasten, että Suo-             Onko· Hallitus valmis selvittämään,
472: men kehitysyhteistyöhön lupaaman bruttokan-                 mitkä seuraukset, toimintavailitoehdot ja
473: santuotteen osuuden ( 0,7 %) toteuttaminen                 sopeutumisvaatimukset uuden karisain-
474: on tähän saakka aiheuttanut ylivoimaisia vai-              välisen taloudellisen järjestyksen rtiniel-
475: keuksia mm. maari smirteri ·vaihtotasevaikeuk-             lä ·kulkeva · laaja ohjelma tuo ·måkariaart
476: sien ja valtiontaloud~n vaikean tUan ·, vuoksi,            hallitukselle ja eduskunnalle·, vifanornai~
477: on paikallaan, että hallitus tekee realistisen             sille, elinkeinoelämälle ja järjestöille
478: arvion mahdollisuuksistamme vastata lupauk-                maassamme niiden pyrkimyksessä edes•
479: sistamme, jotka on aimettu uuden 'kansainvä-               auttaa teollisuusmaiden ja kehitysmai-
480: lisen taloudellisen järjestyksen - suhteen.                den välisen kuilun pienentämisessä?, >
481:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
482: 
483:                                           Ingvar S. Melin
484:                                                N:o 1                                                 3
485: 
486: 
487: 
488: 
489:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
490: 
491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kansainväliseen taloudelliseen järjestykseen liit-
492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyvät päätökset edellyttävät käytännössä toteu-
493: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           tuakseen yksityiskohtaista käsittelyä asianomai-
494: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sissa kansainvälisissä .yhteyksissä, kuten YK:n
495: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD),
496: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta       tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuk-
497: ksymyksestä n:o 1, jossa tiedustellaan:             sen (GATT) puitteissa ja YK:n eri elimissä.
498:                                                     Uuteen kansainväliseen taloudelliseen järjestyk-
499:           Onko Hallitus valmis selvittämään,        seen sisältyvien tavoitteiden vaikutusta koko-
500:        mitkä seuraukset, toimintavaihtoehdot        naisuudessaan on tässä vaiheessa vaikeata, jopa
501:        ja sopeutumisvaatimukset uuden kan-          mahdotontakin tarkasti arvioida, koska näiden
502:        sainvälisen taloudellisen järjestyksen ni-   tavoitteiden toteuttaminen tulee epäilemättä
503:        mellä kulkeva laaja ohjelma tuo muka-         tapahtumaan hyvin vaihtelevin aikavälein ja
504:        naan hallitukselle ja eduskunnalle, vi-      vaatii jatkuvaa, pitkäaikaista, maailmanlaajuista
505:        ranomaisille, elinkeinoelämälle ja järjes-   sopeutumis- ja neuvotteluprosessia ja vähittäi-
506:        töille maassamme niiden pyrkimyksessä        siä muutoksia kansainvälisissä taloudellisissa
507:        edesauttaa teollisuusmaiden ja kehitys-      suhteissa. Tähän järjestykseen sisältyvissä kes-
508:        maiden välisen kuilun pienentämisessä?       keisissä kysymyksissä ei ole vielä saavutettu
509:                                                     niiden toimeenpanon edellyttämää laajaa kan-
510:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-        sainvälistä yksimielisyyttä.
511: nioittaen seuraavaa:                                    Suomen taloudellisesta ja kauppapoliittisesta
512:                                                     toiminnasta kansainvälisellä tasolla vastaavat vi-
513:    Hyväksyessään vuonna 1974 ilman yksityis-        ranomaiset ovat jo tähän mennessä pyrkineet
514: kohtaisia varaumia uutta kansainvälistä talou-      käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa
515: dellista järjestystä koskevan toimintaohjelman      selvittämään kulloinkin esille tulleiden, uuteen
516: Suomi totesi palaavansa täytäntöönpanovaihees-      kansainväliseen taloudelliseen järjestykseen liit-
517: sa niihin ongelmiin, joita taloudellisesta tilan-   tyvien yksityiskohtien toteuttamiseen liittyviä
518: teesta johtuen sen toteuttamisessa saattaa il-      kysymyksiä yhteistyössä elinkeinoelämän eri jär-
519: metä. Se, ettei Suomi halunnut tuolloin esit-       jestöjen kanssa. Tämä on tapahtunut, paitsi
520: tää yksityiskohtaisia varaumia toimintaohjelman     käyttämällä talouselämän asiantuntemusta, eri-
521: eri kohdista, kuten useat muut markkinatalous-      laisia uuden kansainvälisen taloudellisen järjes-
522: maat tekivät, ei siis suinkaan merkitse määrät-     tyksen toteuttamiseen liittyviä kokouksia järjes-
523: tyyn toteuttamisaikatauluun sitoutumista, vaan      tämällä sekä laajalla lausuntokierroksella, jolla
524: periaatteellista tukea toimintaohjelmassa esite-    kauppa- ja teollisuusministeriö vuonna 1976
525: tyille tavoitteille.                                selvitti eri viranomaisten ja etupiirien suhtau-
526:    Suomi totesi YK:n yleiskokouksen viime is-       tumista uuden kansainvälisen taloudellisen jär-
527: tuntokaudella erityisesti, että vaikka Suomi        jestyksen arvioitavissa olevaan merkitykseen
528: yleensä luokitellaan teollistuneeksi maaksi,        Suomen talous- ja elinkeinoelämälle. Tätä sel-
529: olemme vielä suuresti riippuvaisia pääoman          vitystyötä jatketaan yhteistyössä ulkoasiainmi-
530: tuonnista taloutemme hyvin tunnettujen raken-       nisteriön ja muiden ministeriöiden sekä elin-
531: teellisten heikkouksien takia ja että nämä heik-    keinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edusta-
532: koudet ovat valitettavasti nykyisessä taloudel-     jien kesken. Parhaillaan on harkittavana, olisiko
533: lisessa tilanteessa korostuneet.                    tarkoituksenmukaista teettää jollakin tutkimus-
534:    Yhdistyneiden Kansakuntien kuudennessa           laitoksella selvitys raaka-aineiden ulkomaankau-
535: erityisistunnossa, kuten myöhemmissäkin kan-        pasta uuteen kansainväliseen taloudelliseen jär-
536: sainvälisissä kokouksissa hyväksytyt, uuteen        jestykseen liittyen.
537: 4                                               1977 vp.
538: 
539:    illkoasiainministeriössä on valmisteilla uuden          Uuteen kansainväliseen taloudelliseen järjes-
540: kansainvälisen taloudellisen järjestyksen käsitet-     tykseen liittyviä konkreettisia neuvotteluja käy-
541: tä ja poliittista ja kauppapoliittista merkitystä      dään parhaillaan UNCTAD:ssa sovitun aika-
542: koskeva yleisselvitys, joka käynnistettiin vuo-        taulun ja tarkoitusta varten perustettujen eri-
543: den 1976 lopulla. Tämän selvityksen ja siitä           tyiselinten puitteissa perushyödyke- ja tekno-
544: aiheutuvien johtopäätösten tarkastelu on tarkoi-       logian siirtokysymyksissä. Kehitysmaakauppaan
545: tus suorittaa kiireellisesti, ja mahdollisiin jatko-   liittyvät kysymykset ovat esillä myös GATT:n
546: selvityksiin voidaan ryhtyä vielä lähikuukausien       monenkeskisissä kauppaneuvotteluissa ( MTN).
547: aikana. Konkreettisten mahdollisuuksiemme sa-          Ottamalla aktiivisesti ja rakentavalla tavalla
548: moin kuin uusista toimenpiteistä aiheutuvien           osaa näihin neuvotteluihin Suomelle tarjoutuu
549: ongelmien kartoittamiseksi edustaja Melinin            käytännössäkin mahdollisuudet myös tällä ta-
550: mainitsemilla erityisaloilla tullaan luonnollisesti    voin pyrkiä kaventamaan teollisuusmaiden ja
551: käyttämään hyväksi kaikkea sitä asiantuntemus-         kehitysmaiden välistä kuilua.
552: ta, jolla Suomen talouselämä voi meneillään
553: olevaan selvitystyöhön osallistua.
554:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
555: 
556: 
557:                                                                 illkoasiainministeri Keiio Korhonen
558:                                                    N:o.l                                               5
559: 
560: 
561: 
562: 
563:                              T i 1 i · R,i k sd a g e 11 s H e r r T a 1 m a 11.
564:     I det syfte 37 § 1 mo!J1, riks<,fagsordningen       nare hållna internationella konferenser, törut-
565:  a11ger har Ni, Herr Talman, me4 · Eder .·ski-i"        sätter för att de skall kunna förverkligas i
566:  velse av den 2 februari 1977 Jill vederböran"          praktiken en detaljerad behandling i vederbö-
567:  de medlem av statsrådet översänt avskrift av           rande internationella sammanhang, såsom vid
568:  följa11de av riksdagsman Melin undertecknade           FN:s handels- och utvecklingskonferens (UNC-
569:  spörsmål nr 1:                                         T AD), Allmänna tuli- och handelsavtalet
570:                                                         (GATT) och vid FN:s olika organ. Helhets-
571:              Är Regeringen beredd att utreda, vil"      verkningarna av de målsättningar som ingår i
572:          ka konsekvenser, handlingsalternativ           den nya ekonomiska världsordningen är i detta
573:          och anpassningskrav det omfattande             skede svåra, om ej omöjliga att säkert bedöma,
574:          program, som går under namnet den              eftersom förverkligandet av dessa målsättningar
575:          nya ekonomiska världsordningen, med-           otvivelaktigt kommer att ske i mycket varie-
576:          för både för regering och riksdag, myn-        rande takt och kräva en ständig, långsiktig och
577:          digheter, näringsliv och organisationer        världsomfattande anpassnings- och förhandlings-
578:          i vårt land i deras strävan att bidra          process samt gradvisa förändringar i de inter-
579:          tili att minska klyftan mellan industri-       nationella ekonomiska relationerna. En omfat-
580:          länder och utvecklingsländer?                  tande internationell enighet om de centrala
581:                                                         frågorna i denna ordning har ännu inte upp-
582:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nåtts, vilket vore en förutsättning för deras
583:   samt anföra följande:                                 verkställande.
584:      Då Finland år 197 4 utan detaljerade reser-           De myndigheter som ansvarar för Finlands
585:   vationer godkände handlingsprogrammet för en          ekonomiska och handelspolitiska verksamhet
586:   ny ekonomisk världsordning, konstaterade det          på det internationella planet har i samarbete
587:   att man i verkställningsskedet skulle återkom-        med näringslivet och diverse organisationer hit-
588:   ma till de problem, som under själva förverk-         tills eftersträvat att inom ramen för de tillbuds
589:   ligandet kan uppstå på grund av den då rå-            stående resurserna i varje enskilt fall utreda
590:   dande ekonomiska situationen. Det att Finland         problemen kring förverkligandet av de olika
591:   då inte ville framföra några detaljerade reser-       punkterna i den nya ekonomiska världsord-
592:   vationer mot det olika punkterna i handlings-         ningen. Detta har skett förutom genom att
593:   programmet, vilket de flesta andra marknads-          utnyttja näringslivets sakkunskap även genom
594:   ekonomiska Iänder gjorde, betyder på intet vis        att arrangera olika konferenser kring förverk-
595:   en utfästelse beträffande en fast tidtabell, utan     ligandet av den nya ekonomiska världsordning-
596:   ett principiellt stöd för målsättningarna i hand-     en samt genom att inbegära uttalanden i vid
597:   lingsprogrammet.                                      utsträckning. Med stöd av utlåtandena utred-
598:      Under den senaste sessionen vid FN:s ge-           de handels- och industriministeriet år 1976
599:   neralförsamling underströk Finland speciellt,         viiken betydelse olika myndigheter och intresse-
600:   att vi trots att Finland i allmänhet räknas till      organisationer tilldelade den nya ekonomiska
601:   industriländerna, ännu i hög grad är beroende         världsordningen för näringslivet i Finland.
602:   av kapitalimport tili följd av de välkända struk-     Detta utredningsarbete fortsätter i samarbete
603:   turella svagheterna i vår ekonomi. Dessa svag-        med ministeriet för utrikesärendena och andra
604: , heter har tyvärr i den rådande ekonomiska si-         ministerier samt med representanter för nä-
605:   tuationen blivit allt mer framträdande.               ringslivet och arbetsmarknadsorganisationerna.
606:      De beslut, som anknyter tili den nya eko-          Som bäst överväger man huruvida det vore
607:   nomiska världsordningen, vilka antagits vid           ändamålsenligt att låta göra en utredning på
608:   FN:s sjätte extraordinarie session och vid se-        något forskningsinstitut om utrikeshandeln
609:   087700157A
610: 6                                          1977 vp.
611: 
612: med råvaror i anknytning till den nya ekono-      den sakkunskap som Finlands näringsliv kan
613: miska världsordningen.                            erbjuda det föreliggande utredningsarbetet.
614:    Inom ministeriet för utrikesärendena pågår        Konkreta förhandlingar kring den nya eko-
615: en allmän utredning som inleddes i slutet av      nomiska världsordningen förs som bäst om
616: år 1976 om själva begreppet ny ekonomisk          grundförnödenheterna och överföringen av tek-
617: världsordning och dess politiska och handels-     nologi enligt en tidtabell, som man kommit
618: politiska betydelse. Det är meningen att denna    överens om vid UNCTAD samt vid för detta
619: uttedning och granskningen av utredningens        ändamål enkom grundade specialorgan. Frågan
620: slutsatser skall genomföras i brådskande ord~     om handeln med utvecklingsländerna behandlas
621: ning. Eventuell fortsatt utredning kan påbör-     även vid GATT:s multinationella handelsför-
622: jas redan under de närmaste måriaderna. För       handlingar (MTN). Genom att ta aktiv och
623: att kartlägga våra möjligheter saint de problem   konstruktiv del i dessa förhandlingar erbjuds
624: som förorsakas av de nya åtgärderna på de         det för Finlands del konkreta möjligheter att
625: specialområden som riksdagsm,an Melin nämn-       även på detta sätt sträva till att minska klyf-
626: de kommer man naturligtvis att utnyttja all       tan mellan industriländer och utvecklingsländer.
627:      Helsingfors den 1 mars 1977.
628: 
629: 
630:                                                   Minister för utrikesärendena Keijo Korhonen
631:                                                 1977 vp.
632: 
633: Kirjallinen kysymys n:o 2.
634: 
635: 
636: 
637: 
638:                                    Surakka ym.: Ohjeiden antamisesta laittomilta pakko]omautuk-
639:                                       silta ja irtisanomisilta välttymiseksi.
640: 
641: 
642:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
643: 
644:    Työsopimuslain ja keskeisten työmarkkina-          Irtisanotulle työntekijälle on luvattu, että hä-
645: järjestöjen väliset irtisanomis- ja lomauttamis-      nelle on uusi työpaikka 29. 1. 1977 alkaen.
646: suojasäännökset ovat saaneet työmarkkinoilla          Mainitun työsuhteen syntymisen estää kuiten-
647: vakiintuneen käytännön. Työn vähenemisen tai          kin se tosiseikka, että kyseinen työnantaja on
648: loppumisen tunnusmerkkeihin kuuluu, että              aikaisemmin pakko1omauttanut työntekijöitä ja
649: mainitun syyn vuoksi tapahtuneet irtisanomi-          joutuu keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopi-
650: set ja lomauttamiset edellyttävät, ettei työn-        muksen mukaisesti ensin ottamaan työtä teke-
651: tekijän tilalle oteta uutta työntekijää. Työllisyy-   mään pakkolomauttamansa työntekijät.
652: den hoitamiseksi työvoimaministeriön työlli-             Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
653: syyslain nojalla antamien ohjeiden mukaisesti         3 7 § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
654: on Kinnulan kunta pakkoiomauttanut yli yhden          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
655: vuoden kuntaan työsuhteessa olleen kirvesmie-         seuraavan kysymyksen:
656: hen ja hänen tilalleen on työvoima-asiamies
657: osoittanut työttömyyskortistosta uuden työn-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
658: tekijän ja tilalle kortistoon on joutunut mai-               ryhtyä työvoimaministeriön työllisyys-
659: nittu pakkolomautettu. Jyväskylän maalais-                   lain nojalla antamien ohjeiden muutta-
660: kunta on irtisanonut 12. 1. 1977 yli kolme                   miseksi siten, että laittomilta pakko-
661: vuotta kuntaan työsuhteessa olleen maalarin                  lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäi-
662: työsuhteen päättymään 28. 1. 1977. Maalarin                  siin?
663: tilalle on kortistosta osoitettu uusi työntekijä.
664:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
665: 
666:          Juhani Surakka                  Jacob Söderman                 Olli Helminen
667:          Kalevi Kivistö                  Matti Ahde                     Matti Kuusio
668:          Matti Puhakka                   Pauli Uitto                    Helge Talvitie
669: 
670: 
671: 
672: 
673: 087700164]
674: 2                                             1977 vp.
675: 
676: 
677: 
678: 
679:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
680: 
681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työvoimaministeriöllä ei ole työllisyyslain
682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eikä minkään muunkaan lain perusteella toimi-
683: olette •·2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          valtuuksia puuttua kunnan tai muun työnanta-
684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jan ja työntekijän välisiin työsopimusta koske-
685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        viin kysymyksiin, joista säädetään työsopimus-
686: edustaja Juhani Surakan ym. näin kuuluvasta          laissa ja työmarkkinaosapuolten välisissä sopi-
687: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                    muksissa;
688:                                                         Kun työllisyyslaissa, työllisyysasetuksessa tai
689:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      niiden perusteella annetuissa ohjeissa ei myös-
690:        ryhtyä · työvoimaministeriön työllisyys-      kään ole säädöksiä, jotka johtaisivat pakko-
691:        lain nojalla antamien ohjeiden muutta-        lomautuksiin tai· irtisanomisiin, Hallitus ei esi-
692:        miseksi siten, että laittomilta pakko-        tetyn perusteella katso aiheelliseksi ryhtyä toi-
693:        lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäi-   menpiteisiin    työvoimaministeriön      ohjeiden
694:         siin?                                        muuttamiseksi.
695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
696: vasti seuraavaa:
697:      Helsingissä   ? päivänä maaliskuuta 1977.
698: 
699:                                                                Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
700:                                                N:o 2                                               3
701: 
702: 
703: 
704: 
705:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
706: 
707:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Varken lagen om sysselsättning ellet någon
708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skri-             annan lag ger arbetskraftsministeriet bemyndi-
709: velse av den 2 februari 1977 tili vederbörande      gande att ingripa i frågor som rör arbetsavtal
710: medlem av statsrådet översänt avskrift av           mellan arbetstagare och kommun eller annan
711: följande av riksdagsman Juhani Surakka m. fl.       arbetsgivare och om vilka stadgas i arbetsavtals-
712: ställda skriftliga spörsmål nr 2:                   lagen och de avtal som arbetsmarknadsparterna
713:                                                     ingått sinsemellan.
714:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Då varken lagen om sysselsättning, förord-
715:        ta för att ändra de direktiv arbetskrafts-   ningen om sysselsättning ellet de direktiv som
716:        ministeriet utfärdat med stöd av lagen       utfärdats med stöd av dessa upptar några stad-
717:        om sysselsättning så, att olagliga per-      ganden som skulle leda tili permitteringar ellet
718:        mitteringar och uppsägningar kunde           uppsägningar, anser Regeringen att det an-
719:        undvikas?                                    förda inte ger anledning tili att vidta åtgärder
720:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        för att ändra arbetskraftsministeriets direktiv.
721: samt följande:
722:      Helsingfors den 3 mars 1977.
723: 
724: 
725:                                                            Arbetskraftsminister Paavo V ä'yrynen
726:                                                1~77 .v:p.
727: 
728: 
729: Kirjallinen kysymys n:o 3.
730: 
731: 
732: 
733: 
734:                                    Wiio ym.: Suomalaisten tieteen ja taiteen edustajien saamien
735:                                       kansainvälisten palkintojen verottamisesta.
736: 
737: 
738:                          Edu'skpnnan Herra Puhemie,heHe.
739: 
740:    Julkisuudessa on kerrottu, että tohtori Bo            Kun verottajan menettely saattaa johtaa suo-
741: Carpelanille myönnetystä pohjoismaisesta kir-         malaisen kulttuurin kannalta erittäin · haitalli-
742: jallisuuspalkinnosta on tarkoitus viedä puolet        siin vaikutuksiin, on tilanne syytä korjata, ettei
743: veroina. Tämän ilmoitetaan perustuvan vuon-           Bo Carpelanista muodostu ikävää ennakkota-
744: na 1975 tapahtuneeseen lainmuutokseen, jonka          pausta.
745: mukaan ulkomaiset palkinnot olisivat veron-              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
746: alaisia. Ei liene tarkoitus, että huomattavasta       tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
747: taiteellisesta tai tieteellisestä työstä saatu kan-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
748: sainvälinen tunnustus lasketaan palkinnon saa-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
749: jan normaaliksi tuloksi. Esimerkiksi Nobelin
750: palkinnon mahdollisesti saava suomalainen voi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
751: si tällöin joutua aivan kestämättömään tilan-                ryhtyä, jotta suomalaiset tieteen ja tai-
752: teeseen.                                                     teen edustajat eivät joutuisi verotetta-
753:    Suomalaisia tieteen- ja taiteenharjoittajia ve-           viksi tunnustukseksi saamiensa kansain-
754: rotetaan joka tapauksessa poikkeuksellisen an-               välisten palkintojen vuoksi?
755: karasti. Ulkomaisten palkintojen verotus voi
756: johtaa suomalaisten tieteen ja taiteen huomat-
757: tavien edustajien siirtymiseen pois maasta.
758:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
759: 
760:          Osmo A. Wiio                    Pär Stenbäck                   Mauno Manninen
761: 
762: 
763: 
764: 
765: 0877001405
766: 2                                            1977 vp.
767: 
768: 
769: 
770: 
771:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
772: 
773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan valtiovarainministeriö voi hakemukses-
774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta päättää, että eddlä tarkoitettu tieteellisen,
775: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-      taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tun-
776: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nustukseksi annettu palkinto on koko määräl-
777: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Wiion     tään verosta vapaata tuloa.
778: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä         Edellä mainittua lainkohtaa säädettäessä on
779: n:o 3:                                              ollut tarkoituksena, että valtion ja muun koti-
780:                                                     maisen julkisyhteisön antama edellä tarkoitettu
781:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suoritus on suoraan lain nojalla verovapaa. Ul-
782:        ryhtyä, jotta suomalaiset tieteen ja tai-    komaalta saadun vastaavanlaisen suorituksen
783:        teen edustajat eivät joutuisi verotetta-     osalta on lähtökohtana sitä vastoin ollut vero-
784:        viksi tunnustukseksi saamiensa kansain-      vapauden myöntämisen edellytysten harkinta
785:        välisten palkintojen vuoksi?                 kunkin suorituksen osalta erikseen. Erittäin
786:                                                     merkittävät tieteellisen, taiteellisen tai yleishyö-
787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       dyllisen toiminnan tunnustukseksi annetut pal-
788: vasti seuraavaa:                                    kinnot on valtiovarainministeriön omaksuman
789:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-        käytännön mukaan katsottu aina koko määräl-
790: mentin 2 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi       tään verovapaiksi. Näin on aikaisemmin mene-
791: ei katsota muun muassa tieteellisen, taiteelli-     telty myös esimerkiksi pohjoismaisen kirjalli-
792: sen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustuk-       suuspalkinnon osalta. Kun kuitenkin on kat-
793: seksi annettua palkintoa tai valtion samanluon-     sottu, ettei Pohjoismaiden neuvoston jakamien
794: toisesta taikka muusta ansiokkaasta toiminnas-      palkintojen osalta edellä tarkoitettu yksittäis-
795: ta antamaa eläkettä, kuitenkin niin, että muul-     tapauksittain tapahtuva harkinta ole tarpeen,
796: ta kuin valtiolta, kunnalta tai muulta julkis-      on 18 päivänä helmikuuta 1977 annettu Edus-
797: yhteisöltä saadut stipendit, opintorahat ja muut    kunnalle lakiesitys (HE 10/77), jossa muun
798: apurahat sekä palkinnot ovat veronalaista tu-       ohella ehdotetaan säädettäväksi, että Pohjois-
799: loa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä     maiden neuvoston jakamat palkinnot ja muut
800: saatujen stipendien, opintorahojen ja muiden        niihin verrattavat suoritukset rinnastettaisiin
801: apurahojen sekä palkintojen yhteenlaskettu          valtion, kunnan ja muun kotimaisen julkisyh-
802: määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä        teisön antamiin vastaaviin suorituksiin. Siten
803: johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ve-        ed. Wiion ym. kysymyksessä tarkoitettu kir-
804: rovuonna ylittää valtion taiteilija-apurahan vuo-   jallisuuspalkinto on Eduskunnalle annetun la-
805: tuisen määrän. Saman pykälän 3 momentin             kiesityksen mukaan verosta vapaa.
806:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
807: 
808: 
809:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
810:                                               N:o 3                                               3
811: 
812: 
813: 
814: 
815:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
816: 
817:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         mom. kan finansministeriet på ansökan beslu-
818: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-       ta, att pris som givits som erkänsla för ovan
819: velse av den 2 februari 1977 till vederböran-      avsedd vetenskaplig, konstnärlig eller allmän-
820: de medlem av statsrådet för avgivande av svar      nyttig verksamhet tili hela sitt belopp är skat-
821: översänt avskrift av följande av riksdagsman       tefri inkomst.
822: Wiio m.fl. undertecknade spörsmål nr 3:               Då ovan nämnda lagrum stadgades var av-
823:                                                    sikten att där avsedd, av staten och annat of-
824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     fentligrättsligt samfund erlagd prestation di-
825:        ta i avsikt att hindra att finländska       rekt med stöd av lag skulle vara skattefri.
826:        representanter för vetenskap och konst      Vad beträffar från utlandet erhållen motsva-
827:        blir beskattade för de internationella      rande prestation var utgångspunkten däremot
828:        pris de erhållit som erkänsla för sin       att förutsättningarna för beviljande av skatte-
829:        verksamhet?                                 frihet skulle prövas särskilt för varje presta-
830:                                                    tion. Pris som utdelats som erkänsla för syn-
831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nerligen betydelsefull vetenskaplig, konstnärlig
832: samt anföra följande:                              eller allmännyttig verksamhet har enligt ve-
833:    Enligt 22 § 1 mom. 2 punkten lagen an-          dertagen praxis vid finansministeriet alltid be-
834: gående ändring av lagen om skatt på inkomst        traktats som skattefria ti1l hela sitt belopp.
835: och förmögenhet anses bl.a. pris, som utdelats     Så har också tidigare förfarits, t.ex. vad det
836: såsom erkänsla för vetenskaplig, konstnärlig       nordiska litteraturpriset beträffar. Då man dock
837: eller allmännyttig verksamhet, eller av staten     har ansett att ovan avsedda prövning från fall
838: för Iiknande eller annan förtjänstfull verksam-    tili fall inte är nödvändig i fråga om de av
839: het beviljad pension, icke såsom skattepliktig     Nordiska rådet utdelade prisen, har den 18
840: inkomst, dock så att av andra än staten, kom-      februari 1977 tili riksdagen avlåtits en lag-
841: mun eller annat offentligrättsligt samfund er-     proposition (Reg. prop. 10/77), där det bl.a.
842: hållna stipendier, studiebidrag och andra un-      föreslås stadgat att av Nordiska rådet utde-
843: derstöd samt pris är skattepliktig inkomst tili    lade pris och andra med dem jämförbara
844: den del deras och av offentligrättsliga sam-       prestationer skall jämställas med av staten,
845: fund erhållna stipendiers, studiebidrags och       kommun och annat inhemskt offentligrättsligt
846: andra understöds samt prisers sammanlagda be-      samfund utdelade motsvarande prestationer.
847: lopp efter avdrag av utgifter för inkomstens       Sålunda är det litteraturpris som avses i riks-
848: förvärvande och bibehållande under skatteåret      dagsman Wiios m.fl. spörsmål, skattefritt en-
849: överstiger det årliga beloppet av statens konst-   ligt den proposition som avlåtits tili riksdagen.
850: närsstipendium. Enligt samma paragrafs 3
851:      Helsingfors den 1 mars 1977.
852: 
853: 
854:                                                                     Minister Jouko Loikkanen
855:                                                   1977 vp.
856: 
857: Kirjallinen kysymys n:o 4.
858: 
859: 
860: 
861: 
862:                                      Ruotsalainen: Toimenpiteistä öLjytuhojen estämiseksi ja valvon-
863:                                         nan tehostamiseksi sekä sattuneiden öljyvahinkojen alueen
864:                                         väestölle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
865: 
866: 
867:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
868: 
869:    Maamme suurimpiin kuuluva öl~yn aiheut-               käsittelemättömänä maastoon ja näin aiheuteNu
870: tama pohjavesiv,aurio on paljastunut Pieiksä-            arvaamattomia vahinkoja.
871: mäen Naara:järven !kylässä. Tapaus on todettu               Epäselväitä näyttää myös se, mi,s·sä vaiheessa
872: varoiHavaJksi esimerkrksi sHtä, miten suuria ja          öljyvahinJkoa:lueen asurkkai'lle olisi tapauksesta
873: vaikavia vaurioita vastuuton öljynkäsittely poh-         ilmoitettava.
874: javesiUemme aiheuttaa.. Öljyvahilngot ovat usein            Edellä olevan perust·edla ja valtiopäiväcrärjes-
875: selilaisia, että seurautksis,ta ioutuvat kärsimään       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
876: juu1'i ne ihmiset, jotka e1vät ole vaihinlkoa            kunnioittaen vaLtioneuvoston asianomaisen jä-
877: aiheuttaneet. Näin. on tkäyny't myös Naarajärven         senen vastattavaksi seuraavan kysymy~ksen:
878: ta;pauksessa. Epäselvää on myös se, . kuka !kor-
879: vaa· öljytuhon kohteek& joutuneelrle Pieksämäen                    O~o Haililitus tietoinen Jisääntynei-
880: maalaisikunnt,ti}J!,e ja.·Naarajärven kylän asukkaille          den öljyvahinlkojen sekä .luonnolie ett~i
881: aiheutuneet vah1111g0t.                                         saas·tuneiden ailueiden väestöHe aiheutta-
882:    Pieksämäen ma'3!laiskunnan öljyvahinkotapaus                 mista vahingoista, ja
883: osoilttaa, että pohjavesiemme suojelemisessa                       mihin ,toimenpiteisiin Hallitus aikoo
884: Oljyvahingoiha on selviä auikkoja. Suurin puute                 ryihtyä öljytuhojen estämiseksi ja val-
885: lienee ol[ut valvonnassa, jonlka ohi vas.:tuutto-               vonnan tehoSJtamisek·si selkä sattuneiden
886: mien öljyjätteen tuottajien .jätteet on heitetty                ö1jyvahinkoj,oo a[ueen väestöJile aiheut-
887:                                                                 tamien vaihinkojen ·korvaamiseksi?
888:      lieilsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
889: 
890:                                              Unto Ruotsa,la:inen
891: 
892: 
893: 
894: 
895: 087700171S
896: 2                                              1977 vp.
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                          E d u s ku n n a n He r r a P u he m i e h e U e.
902: 
903:    Va:1tiopäiväJjärj:estyksen 37 §:n 1 momentissa     käsittely saattaa pohjavesi!lletnme aiheuttaa.
904: mainitussa tarikoituksessa Te, Herra Puhemies,        Tästä tietoisena maatalousministeriö asetti vesi-
905: olette kirjeellänne 2 päivåiLtä helmilkuuta 1977      hallituksen es1tyiksestä 16. 12. 1970 toimikun-
906: n:o 28 !lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       nan tekemään kiireeJ!lisesti ehdotuksensa niiksi
907: jäsenen vastatlt·aJValksi kansanedustaja Unto         to1menpiteiiksi, jot!ka ovat tarpeen maa-alueil'la
908: Ruotsala1sen telkemän seuraavan sisa1töisen ky-       tapahtuvien öLjyvahinkojen torjunnan järjestä-
909: symyiksen:                                            miseksi. Toimiikunnan tehtävänä oli myös laatia
910:                                                       tarpeellisiksi katsomansa lainsäädännölliset ja
911:           Onko Ha1Htus detoinen lisääntynei-          tekniset ehdotuksensa maa-alueiden öJjyvahin-
912:        den öljyvahinkojen sekä luonnol1le että        kojen emalkolta ehkäisemiseksi. Toimikunta
913:        saastuneiden ai:ueiden väestölle aiheutta-     jätti ensimmäisen mietintönsä 17. 12. 1972.
914:        mista vah1ngoista, ja                          Tämä sisälsi toimikunnan ehdotuiksen maa-
915:           mihin to1menpitdsiin Hallitus aikoo         alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjunta-
916:        ryhtyä öljytuhojen estämiseksi ja val-         organisaatioksi ·ja vahinkojen korvausjärjestel-
917:        vonnan· teiho&tamiseksi selkä sattuneiden      mäksi. Toisen mietintönsä, jossa on ehdotettu
918:        öLjyv,ahinkojen a'hreen väestölJe aiheut-      usei.ta eri~aisia toimenpiteitä öljyvahinkojen
919:        ·tamien vahinkojen korvaamiseksi?              enna1taeh'käisemis~si, toim~kunta ,jätti maa- ja
920:                                                       metsätailousministeriö1le 14. 5. 1973.
921:    VastauJksena kysymykseen esitän kunnioitta-           EdeiHä mainittujen toimikunnan ehdotusten
922: vasti seuraavaa:                                      perusteella on sittemmin ,annettu laki maa-
923:    Kysymyksen· perusteluissa on todettu, että         aluei1la tapahtuvien ö~yvah1nkojen torjumisesta
924: Pieksämäen maa~laislkunnan Naarajärven kylässä         (378/74) ja sitä koskeva asetus (977/74)
925: HmituJ:lut öLjyvahinkotapaus oso~ttaa, että: poh-     sekä laki öljysuojarahastosta (3 79/7 4), jot!ka
926: javesiemme suojeilemisessa oljyvahingoiJta 011        tulivat voimaan 1. 1. 197 5. Tä'llä tainsäädän-
927: selviä aukkoja ia että suurin puute Henee o1lut       nöHä on saatu järjestetyksi maa-aluei~la tapah-
928: valvonnassa, jonka ohi vas1tuuttomien öLjyjät-        tuvien o1jyvahinkojen torjuntaorganisaatio ja
929: teen tuotJtaljien jätteet on hdtetty käsitteie-       vahinkojen korvau:s.järjestelmä. Vesipiirien vesi-
930: mättömänä maas:toon ja näin arueutettu arvaa-         toimi<stot, joiden tehtävänä on vahvistaa kun-
931: mattomia vahinkoja. Puheena olLevasta tapauk-         tien laatimat öljyvahinkojen tonjuntasuunnitel-
932: ·sesta tähän mennessä saadun tiedon mukaan            mat, ovat ,tähän mennessä vahvistaneet maam-
933: - tutkimuksethan ovat vidä kesken - kysy-             me 464 kunnasta noin 250 !kunnan osaha
934: myksessä oileval'la pohjavesialueeHa sijaitsee kaa-   torjuntasuunnitelman. Kuopion ja Keski-
935: topaikka, johon ainalkin vieilä 1971 on laskettu      Suomen vesipiirien aluei,lila roaikHla kunnrUa on
936: jäteöljyä. ÖLjyä on pääSISyt noin 4-5 khlo-           vahvistettu tonjuntasuunni,telma. Sen sijaan
937: metdn alueeHe. Saastuminen on pysäyttänyt             Ahvenanmaan maakunnan 16 kuntaan nähden
938: Naatajärven pohjavedenotJtamon toimi·nnan.             kyseinen torjuntasuunnitelmien vahvistamisme-
939: Tästä vedenottarnosta vetensä saaneille noin          nettely ei ole edes voimassa.
940: 450 tailoude1le toimitetaan nyt vettä Pieksä-            Käytännön kokemuksena voidaan lisäksi to-
941: mäen kaupungista. Mikkelin vesipiirin vesitoi-        deta, että öljyvalhinkoja sattui vuonna 1975
942: miston asettama öljyvahinkobtse1muslautaikun-         n. 800, joista 460 Uudenmaan läänin alueehla.
943: ta selvit:tää parhaillaan tätä vahinkotapausta.       Mainittu kokonaismäärä 01n osittain arvioitu,
944:    EdeLlä main~tu tapaus osoittaa kuten kysy-         koska kaikki 'kunnat eivät ilmoittaneet kaikista
945: myben perustelLuissakiJn on todettu, kuinka           ·sattuneista vahingoista. Vesiha1lilituksen kä•sityk-
946: suuria ja vakavia vaurioita vastuuton öljyn-          ,sen mukaan on todennäköistä, että mainhtu
947:                                               N:o 4                                               3
948: 
949: vahinlko~en määrä ei olennaisesti poilkkea edel-   litus tietoinen, että on vielä tarpeen tarkemmin
950: listen vuosien määrästä. Suurin osa vahinko-       selvittää eräitä niistä öljyvahinkojen enna1ta-
951: tapauksista dli aivan vähäisiä. Merkittäviä maa-   ehkäisemistoimenp1teistä, jattka edeLlä mainittu
952: alueilla tapaihtuvia 01jyvahinkotapauksia on tä-   toimiikunta on mietinnössään esittänyt ja joi1ta
953: hän mennessä todettu sattuneen vain muuta-         ei ole vielä toimeenpantu. HaUHtuksen tarkoi-
954: mia, joista edellä mainittu on suurin pohjavesi-   tuksena onkin selvittää kiireellisesti muun
955: alueen paaantumista koskeva öljyvahinko.           muassa ne toimenpiteet, jotka ovat vMttämät-
956:    Vai:kkakin maa-a~ueiUa tapahtuvien ö1jyvahin-   tömiä tärkehlJä pohjavesiailudlla oljysäiliöistä,
957: kojen osalta on edelJä kerrotun mukaisesti         kaatopaikoista ja öLjynkäsittelystä aiheutuvan
958: saatu aikaan huomattavia parannuksia, on hal-      potentiaalisen vahinkouhan e11minoimiseksi.
959:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1977.
960: 
961:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
962: 4                                                1977 vp.
963: 
964: 
965: 
966: 
967:                              T i 11 ·R i k :s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
968: 
969:    I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagoordningen           hantering kan åsamka vå11t grundvatten. Med-
970: a:nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vetet om detta tillsatte lantbruksministeriet
971: nr 28 av den 2 ~.ebrua•ri 1977 till vederbörande        på framstäLlning av vattenstyrdsen den 16
972: medlem av stMsrådet för avgivande av svar               december 1970 en kommission med uppdrag
973: översänt föl:jande av riksdagsman Unto Ruot-            att i brådsikande ordning göra upp förs,lag till
974: salainen underrecknade spörsmål:                        de åtgärder ·som är nödvändiga för att orga-
975:                                                         nisera bekämpningen av o[jestkador på 1and.
976:            Är Regeringen medveten om den                Kommissionen hade också i uppdrag att u t-
977:         skadegörelse de ölkande oljeskadorna            arbeta enligt kommissionens åsikt erforderHga,
978:         vå:1lar såväl i naturen som för befolk-         på lag baserade och teknis:ka förslag tHl preven-
979:         ningen i de förorenade områdena, och            tiv beikämpning av o1jesikador på land. Kom-
980:            vii1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        missionen avgav sitt första betänkande den 17
981:         ta i avsikt att hindra oljeskador och           december 1972. Detta innehöll kommissionens
982:         s1kärpa kontrollen samt att e11sätta be-        förslag till en bekämpningsorgan1sation av olje-
983:         folkningen i det av oljeskador drabbade         skador som uppkommer på 'land och t111 ett
984:         område.t för uppkomna skador?                   ersättningssystem för skadorna. Kommissionens
985:                                                         andra betänlkande, vari föreslås flera olikartade
986:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ,preventiva åtgärder mot oljeskador, avgavs
987: samt anföra följande:                                   av kommissionen tiH jord- och sikogsbruks-
988:     I motiveringen tHI spörsmå1et konstateras,          ministeriet den 14 maj 1973.
989: att det i Naamjärvi by av Pieksämäki kommun                 På basen av ovan nämnda förslag av kom-
990: inträ~fade f.aillet av oljeskada tyder på att tyd-      miss1onen har sedermera givits iag om be-
991: Hga 'luckor finns i skyddandet a·v vårt grund-          kämpande av oljeskador som uppkommer på
992: vatten mot oljeskador, och att den största              land (378/74) jämte förordning (977/74)
993: bdsten torde ligga i övervakningen, förbi               samt lag om oli'eskyddsfonden (379 /7 4), vilika
994: villiken oansw~riga oljeavfaJJJ..sproducenters avfall   trädde i kraft den 1 januari 1975. Genom
995: obehandlat släppts ut i terrängen, varigenom            denna lagstiftning har frågan om bekämpnings-
996: oförutsedda skador vållats. Enligt de uppgifter         organisation för o1jes:kador på land och om
997: som hittiUs har erhållits om ifrågavarande faJl         ersättningssystem för skadoroa blivit reglerad.
998: - undersökningarna är nämligen ännu inte                Vattendistri:ktens vattenbyråer, vars uppgift det
999: avslutade - Hnns inom området en avstjälp-              är att faststä•Lla av kommunerna utarbetade
1000: ningsplats, där åtminstone ännu 1971 spillolja          planer för belkämpning av olj·esikador, har
1001: har s~läppts ut. Oljan har spritt sig över ett          hitti:lls faststä11t en hekämpningsplan för unge-
1002: 4-5 km stort område. Föroreningen har                   fär 250 av vårt Jands 464 kommuner. Inom
1003: stoppat Naarajärvi grundvattentäkts verksam-            områdena för Kuopio och Me!lJersta Fin.:lands
1004: het. TiN de ungefär 450 hushåll som fått siu            vattendistrilkt har en bekämpningsplan fast-
1005: vatten från denna vattentäkt, [evereras nu              stäillt:s för varje !kommu!Il. Vad däremot be-
1006: varten från Pieksämäki stad. Den av S:t                 träffar de 16 kommunerna i Alands Iän, är
1007: Michels vattendistrikts vattenbyrå tillsatta syne-      ifrågavarande stadfästelseförfarande för be-
1008: nämnden för oijeskador utreder för närvarande           kämpningsplaner inte ens i kraft. Sam en
1009: denna skadevetikan.                                     praktisk erfarenhet kan ytter<ligare konstateras,
1010:     Ovan nämnda fall vi·sar, såsom ookså har            att år 1975 uppstod ca 800 oljeslkador, av
1011: konstaterats i motiveringen tHJ spörsmålet, hur         vilka 460 i Ny lands Hin. Detta totalantal är
1012:                                                                          1
1013: 
1014: 
1015: stora och a~lvarliga s:kador en {llnsvars[ös o~ie-      delvis approximathnt, emedan aUa kommuner
1016:                                                   N:o 4                                             5
1017: 
1018: inte har meddelat samtliga skador som inträffat.       medveten om at>t det fortfarande krävs en
1019: Enligt vattenstyrelsens uppfa,ttning är det san-       noggrannare utredning om de preventiva åt-
1020: nalikt att nä:mnda antaJ skador inte i väsentlig       gärder för bekämpning av oljeshdor, som ovan
1021: grad avviker från antalet under föregående år.         nämnda kommission ihar framfört i sitJt betän-
1022: I de Hesta fallen var skadorna helt obetydliga.        kande och som ännu inte har blivit vidtagna.
1023: Betydande oljeskador på land har hittills              Fördenskull har regeringen också för avsikt
1024: konstaterats i endas,t ett fåta1 fa:11, av vilka det   att skyndsa:mt Harlägga bLa. de åtgärder som
1025: tidigare nämnda än den största oljeskada som           erfordras för eliminering av den potentielila
1026: omhttar förstörelse av grundvattenområde.              skaderisk som orsaka1s av dl,jecisterner, av-
1027:    Ä ven om anmärlkningsvärda förbättringa,r i         stjälpningsplatser och oljehantering inom vik-
1028: enlighet med vad ovan relaterats har uppnåtts          tiga grundvat<tensområden.
1029: vad beträffar oljeskador på land, är regering1en
1030:       Hdsingfors den 7 mars 1977.
1031: 
1032:                                                  Jord- och skogsbruksm1nister Johannes Virolainen
1033: 1
1034: 1
1035: 1
1036:     1
1037:     1
1038:     1
1039:         1
1040:         1
1041:         1
1042:         1
1043:             1
1044:             1
1045:             1
1046:                 1
1047:                 1
1048:                 1
1049:                     1
1050:                     1
1051:                     1
1052:                         1
1053:                                             ~977 'vp.
1054: 
1055: Kirjallinen kysymys n:o 5.
1056: 
1057: 
1058: 
1059: 
1060:                                  Perho: Maatilan ja siihen kuuluvien vuokramökkien varallisuus-
1061:                                     verotuksesta.
1062: 
1063: 
1064:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e II e.
1065: 
1066:     Viime vuosikymmenien aikana on puhuttu          kon kunnassa on 2 000 m2 :n tonttia verotettu
1067: voimakkaasti maatilamatkailun lisäämisen puo-       4 mk/m2 • Karjalohjan kunnassa on tontti mää-
1068: lesta sekä maatilojen sivuansiomahdollisuuksien     ritelty 1 000 m2 :ksi. Muutamin paikoin eril-
1069: parantajana että kotimaan matkailuvaihtoehto-       listä varallisuusveroa ei ole määrätty.
1070: jen ·lisääjänä ulkomaisten rinnalla. Kun myös-         Maatilamatkailun tulevaisuuden turvaami-
1071: kin kaavaviranomaiset ovat pyrkineet edistä-        seksi olisi huippukorkean varallisuusverotuksen
1072: mään tällaista toimintaa rakennuslupia myöntä-      yleistyminen tämänkin yritystoiminnan osalta
1073: mällä, on tuloksia viime vuosina kiitettävästi      estettävä ja saatava aikaan oikeudenmukainen
1074: syntynyt.                                           ja yhtenäinen verotuskäytäntö koko maahan.
1075:     Nyt kuitenkin eräin paikoin kohtuuton va-       Tilannetta ei olisi päästettävä missään tapauk-
1076: rallisuusverotus ja vaihteleva verotuskäytäntö      sessa aiheuttamaan kiihtyvää ulkomaanmat-
1077: uhkaa keskeyttää alkaneen myönteisen kehityk-       kailua kielteisine valuuttapoliittisine seurauk-
1078: sen sekä lopettaa jo alkaneen toiminnan. Ai-        sineen. Tällä tavoin ei saisi myöskään kaventaa
1079: nakin se aiheuttaa lomamökkien vuokrien tar-        maaseudun ennestäänkin vähäisiä mahdollisuuk-
1080: peettoman korottamisen omistajansa veronmak-        sia lisätä varsinaisen maatilatalouden antamia
1081: sukyvyn parantamiseksi. Lopputuloksena on           tuloja.
1082: jälleen toiminnan supistuminen ulkomaisten             Edellä olevaan perustuen ja valtiopäiväjärjes-
1083: vaihtoehtojen tullessa edullisemmiksi kotimai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1084:  siin verrattuna.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1085:     Silloin kun vuokramökit liittyvät maatilata-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1086: louden harjoittamiseen ja ne on rakennettu il-
1087:  man rantakaavaa vain noin 500-600 m2 :n                      Onko Hallitus tietoinen maatiloihin
1088: suuruisille rakennuspaikoille, olisi oikeudenmu-           kuuluvien vuokramökkien rakennuspaik-
1089:  kaista noudattaa varallisuusverotuksessa maa-             kojen varallisuusveroperusteiden nosta-
1090:  tilan rakennuspaikan verotusarvojen määritys-             misesta eräin paikoin arveluttavan kor-
1091:  perusteita koskevia määräyksiä. Nyt kuitenkin             keiksi, ja jos on,
1092:  esimerkiksi Suomusjärven kunnassa verolau-                   mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-
1093:  takunta on katsonut Erkki Variksen kohdalla               tännön saattamiseksi tässä suhteessa yh-
1094:  rakennuspaikan alaksi mökkiä kohti 3 000 m2               tenäiseksi ja oikeudenmukaiseksi koko
1095:  ja sen arvoksi 4,50 mk/m2 , minkä tutkijalau-             maassa huomioon ottaen sekä yksityisen
1096:  takunta on sitten alentanut 3 mk:ksi/m2 • Kis-            että yhteiskunnan edut?
1097:   Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
1098: 
1099:                                           Heikki Perho
1100: 
1101: 
1102: 
1103: 
1104: 0877001824
1105: 2                                            1977 .Y.p.
1106: 
1107: 
1108: 
1109: 
1110:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
1111: 
1112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Maatilalla sijaitsevien vuokramökkitonttien
1113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verotusarvo määräytyy aivan samojen perustei-
1114: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-      den mukaisesti kuin esimerkiksi vapaa•.ajan
1115: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-     viettoon tarkoitettujen tonttien verotus~,trvo. On
1116: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan-     selvää, että käyvän arvon määrittäminen tuot-
1117: sanedustaja Heikki Perhon tekemästä näin            taa kiinteiden arvioimisperusteiden puuttuessa
1118: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 5:        hankaluuksia niin maatilaan kuuluvien tonttien
1119:                                                     kuin .yleensäkin käyvän arvon mukaisesti mää-
1120:           Onko Hallitus tietoinen maatiloihin       rättävän rakennusmaan varallisuusverotuksessa.
1121:        kuuluvien vuokramökkien rakennuspaik-        Verohallitus on tästä johtuen verotuskäyt~nnön
1122:        kojen varallisuusveroperusteiden nosta-      yhtenäistämiseksi usean vuoden ajan aJl.tanut
1123:        misesta eräin paikoin arveluttavan kor-      verolautakunnille ohjeita verotusarvojen vahvis-
1124:        keiksi, ja jos on,                           tamista varten. Vapaa-ajan viettoon tarkoitettu-
1125:           mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-     jen tonttien verotusarvojen vahvistamisessa on-
1126:        tännön saattamiseksi tässä suhteessa yh-     kin päästy entistä parempaan yhdenmukaisuu-
1127:        tenäiseksi ja oikeudenmukaiseksi koko        teen. Maatiloilla olevien itsenäisiksi kiinteis-
1128:        maassa huomioon ottaen sekä yksityisen       töiksi erottamattomien lomamökkien suuruu-
1129:        että yhteiskunnan edut?                      den vahvistamisessa esiintyy kuitenkin edelleen-
1130:                                                     kin kysymyksessä esitettyä epäyhtenäisyyttä.
1131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Tämä johtuu siitä, että maatiloilla on vasta vii-
1132: vasti seuraavaa:                                    me vuosina huomattavassa määrin rakennettu
1133:    Maatalousmaan arvioimisperusteista on sää-       vuokrattavia lomamökkejä, minkä seurau~ena
1134: detty tulo- ja varallisuusverolain 4 5 §: n 3 mo-   niiden tontteja ei ole voitu aikaisemmin toimi-
1135: mentissa. Sanotun lainkohdan mukaan on maa-         tetuissa veroluokituksissa sijoittaa verotuskar-
1136: tilan rakennuspaikan sekä maatilaan kuuluvan        toille ja laskea niiden todellisia pinta-aloja.
1137: muun maan kuin maatalous- ja metsämaan ar-          Tällaisten lomamökkitonttien pinta-alat on
1138: voksi varallisuusverotusta toimitettaessa katsot-   jouduttu selvittämään verotuksessa kaavamai-
1139: tava maan käypä arvo sen mukaan kuin val-           sesti mökkien verotusarvoja laskettaessa. Mo-
1140: tiovarainministeriö tarkemmin määrää. Minis-        nin paikoin, kuten esimerkiksi juuri kysymyk-
1141: teriö on asiaa koskevassa päätöksessään ( 899/      sen perusteluissa mainitun Suomusjärven vero-
1142: 75) vahvistanut erikseen arvioimisperusteet         lautakunnan kohdalla, on tontin suuruutta
1143: maatilan rakennuspaikalle, joka käsittää raken-     määrättäessä ohjeena pidetty paikallisten raken-
1144: nusten alla olevan maan sekä niiden välittö-        nusmääräysten mukaista pienintä rakennetta-
1145: mässä läheisyydessä olevan pihamaan, ja erik-       vaksi hyväksyttävää tonttikokoa. Kysymyksessä
1146: seen maatilaan sisältyvälle tonttimaalle.           esiintuodun Karjalohjan kunnassa olevan ton-
1147:    Maatilalla sijaitsevien vuokramökkien maa-       tin pinta-alana käytetyn 1 000 m2 :n osalta on
1148: pohjaa ei voida pitää päätöksessä tarkoitettuna     todettava, että sanotun suuruinen pinta-ala on
1149: maatilan rakennuspaikkana eikä sen arvioimi-        vahvistettu maanviljelijän omassa käytössä ole-
1150: sessa siten noudattaa päätökseen sisältyviä ra-     van rantamökin asuntotulon suuruutta vahvis-
1151: kennuspaikan laskennallisia arvioimisperustei ta.   tettaessa, mutta että varallisuusverotuksessa ei
1152: Verotusta toimitettaessa on vuokramökkien           erillistä tonttiarvoa ole sanotussa tapauksessa
1153: maapohjaa pidettävä ministeriön päätöksessä         vahvistettu lainkaan.
1154: tarkoitettuna tonttina, jonka arvioimisessa on         Antaessaan ohjeita vuodelta 1976 toimitet-
1155: siten perusteena maapohjan käypä arvo.              tavaa verotusta varten verohallitus on verolau-
1156:                                               N:o 5                                               3
1157: 
1158: takunnille suositellut käytettäväksi lomamökki-    symyksessä tarkoitetut hankaluudet ja epäyhte-
1159: tonttien pinta-alana muun selvityksen puuttues-    näisyydet verotusarvojen määrittämisessä etu-
1160: sa 2 000 m2 silloin kun maatilalla olevan erot-    päässä siitä, että maatiloilla on vasta viime
1161: tamattoman lomamökkitontin pinta-alaa ei ole       vuosina alettu rakentaa lomamökkejä, jolloin
1162: veroluokituksessa selvitetty. Tämän suosituksen    niiden tonttien todellista suuruutta ei ole voitu
1163: antamisen jälkeen toivotaan päästävän entistä      määrittää, vaan ne on jouduttu verotuksessa
1164: suurempaan yhdenmukaisuuteen maatilalla ole-       selvittämään kaavamaisesti. Kun tilanne on
1165: vien erottamattomien tonttien suuruuden vah-       uusi, seurataan tässä vaiheessa kiinteästi sen
1166: vistamisessa niissä tapauksissa, joissa verovel-   kehittymistä sekä ryhdytään tarvittaessa asian
1167: volliset eivät ole esittäneet yksityiskohtaista    vaatimiin toimenpiteisiin vuokramökkien arvioi-
1168: selvitystä tonttien sijainnista ja suuruudesta.    misperusteiden osalta.
1169:    Kuten edellä esitetystä ilmenee, johtuvat ky-
1170:   Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1977.
1171: 
1172:                                                              Valtiovarainministeri Esko Rekola
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 
1177:   ...•.. --·i
1178:                  .. : ;. ,:
1179:                      ~
1180:                                                                     1~77;~.
1181: 
1182: 
1183: 
1184: 
1185: ·. :··,i:':.~:..t•,~:'l ,,,,:.·r:t~ r1·~•;:~·;~~f::i:T1ft1~;~~~,J;~~$#~~~~~~;n s,)it~~~~~~"l+z<~J~ ·~~~;:.~; ~·.:~'.f::: ~~:,\••i~:!. ',;~c':';~~~i;;;
1186: 
1187: an~e:e~a~yf~' 3~!rr ~~~~]~~§i~~~~~f~f- :~Ji~!i~~~~~t1~il~~~~~~~~~v~Jli~~
1188:                                1
1189: 
1190: velse av den 2 februari 1977 till vederbörande                               ning\'~RållF~dS!i~s.fimaik-qnal.edag:'-;amie:if-rtså­
1191: medlem av statsrådet för avgivande av svar                                   som i ministeriets beslut avsedd tomt, vars
1192: öv~t~J?.\ a.y-$]f!ift,Jw:d~Jm!\~ll\;-.j~Yhriksdagsman                        värde sålunda beräknas på basen av markens
1193: Heikki Perho m. fl. undertecknade spörsmål                                   gängse värde.
1194: nr 5:                                                                           Beskattningsvärdet av hyresstugtomter på
1195:               Är Regeringen medveten om att                                  lantbrukslägenhet bestäms helt enligt samma
1196:            grunderna för förmögenhetsskatten på                              grunder som t.ex. beskattningsvärdet av tom-
1197:            byggnadsplatserna för hyresstugor som                             ter, avsedda för fritidsbruk. Det är klart, att
1198:            hör tili lantbrukslägenheter på vissa or-                         bestämmandet av det gängse värdet i brist på
1199:            ter höjts betänkligt mycket, och om så                            fasta beräkningsgrunder bereder svårigheter vid
1200:                                                                              förmögenhetsbeskattningen såväl av tomter som
1201:            är fallet,
1202:                                                                              hör till lantbrukslägenhet som av byggnads-
1203:               vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1204:            ta för att i detta hänseende göra be-                             mark, viiken i allmänhet värderas enligt gäng-
1205:            skattningspraxis enhetlig och rättvis i                           se värde. Skattestyrelsen har med anledning
1206:                                                                              härav i syfte att förenhetliga beskattnings-
1207:            hela landet med beaktande av såväl en-
1208:            skilda personers som samhällets intres-                           praxis under flera år givit skattenämnderna an-
1209:                                                                              visningar för fastställande av beskattningsvär-
1210:            sen?
1211:                                                                              dena. Vid fastställandet av beskattningsvärde-
1212:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                na för tomter som är avsedda för fritidsbruk
1213: samt anföra följande:                                                        har man också uppnått en allt större enhet-
1214:                                                                              lighet. Vid fastställandet av storleken av till
1215:    Om grunderna för beräkningen av värdet av                                 lantbrukslägenheter hörande semesterstugtom-
1216: jordbruksjord har stadgats i 45 § 3 mom.                                     ter, som inte brutits ut till självständiga fas-
1217: lagen om skatt på inkomst om förmögenhet.                                    tigheter, förekommer likväl alltjämt sådan oen-
1218: Enligt sagda lagrum skall såsom värde av bygg-                               hetlighet som avses i spörsmålet. Detta ber01
1219: nadsplats samt till lantbrukslägenhet hörande                                på att man på lantbrukslägenheterna först un-
1220: annan mark än jordbruks- och skogsmark an-                                   der senare år i stor utsträckning börjat byg-
1221: ses dess gängse värde i enlighet med vad fi-                                 ga semesterstugor för uthyrning, varför deras
1222: nansministeriet närmare bestämmer. Ministe-                                  tomter inte vid de tidigare verkställda skatte-
1223: riet har i ett beslut ( 899/75) separat fast-                                klassificeringarna kunnat placeras på beskatt-
1224: ställt grunderna för beräkning av värdet av                                  ningskartorna och tomternas verkliga arealer
1225: lantbrukslägenhets byggnadsplats, vari inbegrips                             beräknas. Man har vid beskattningen varit
1226: m~rken under byggnaderna samt gårdsplan i                                    tvungen att schematiskt utreda arealerna för
1227: omedelbar närhet av dessa, och separat grun-                                 dylika tomter då stugornas beskattningsvärde
1228: derna för beräkning av värdet av tomtmark                                    beräknats. På flera ställen, t.ex. just i fråga
1229: som hör till lantbrukslägenhet.                                              om Suomusjärvi skattenämnd, vilken nämnts
1230:    Markunderlaget för de hyresstugor som finns                               i motiveringen till spörsmålet, har man vid
1231: på en lantbrukslägenhet kan inte anses såsom                                 bestämmandet av en tomts storlek utgått från
1232: i beslutet avsedd lantbrukslägenhetsbyggnads-                                den minsta tomtstorlek som enligt de lokala
1233: plats och vid beräkning av dess värde kan så-                                byggnadsbestämmelserna godkänns för bebyg-
1234: lunda inte iakttas de i beslutet ingående kai-                               gande. Vad de 1 000 m2 beträff~r som använts
1235:                                               N:o 5                                                5
1236: 
1237: såsom tomtareal i det fall från Karislojo kom-     av på lantbrukslägenhet belägna outbrutna tom-
1238: mun som anförts i spörsmålet kan det kon-          ters storlek i de fall, då de skattskyldiga inte
1239: stateras, att sagda areal har fastställts i sam-   har företett detaljerad utredning om tomter-
1240: band med att storleken av bostadsinkomsten         nas läge och storlek.
1241: av en strandstuga som används av lantbruka-           Såsom av det ovan anförda framgår, beror
1242: ren själv fastställts, men att inget som helst     de i spörsmålet anförda svårigheterna och oen-
1243: separat tomtvärde fastställts vid förmögenhets-    hetligheterna vid fastställandet av beskattnings-
1244: beskattningen.                                     värdena främst på att man på lantbrukslägen-
1245:    Då skattestyrelsen gav anvisningar för den      heterna först under senare år har börjat byg-
1246: beskattning som verkställs för år 1976, rekom-     ga semesterstugor, varvid stugtomternas verk-
1247: menderade den för skattenämnderna, att de          liga storlek inte har kunnat bestämmas, utan
1248: såsom areal för semesterstugtomter, om annan       man har varit tvungen att fastställa dem sche-
1249: utredning inte finns att tillgå, skulle använda    matiskt vid beskattningen. Då situationen är
1250: 2 000 m2 , då arealen av en outbruten semes-       ny, följer man i detta skede aktivt med dess
1251: terstugtomt på en lantbrukslägenhet inte har       utveckling och vidtar vid behov av ärendet
1252: utretts i skatteklassificeringen. Efter givandet   påkallade åtgärder med hänsyn tili grunderna
1253: av denna rekommendation hoppas man att             för beräkningen av värdet av hyresstugor.
1254: större enhetlighet skall nås vid fastställandet
1255:   Helsingfors den 7 mars 1977.
1256: 
1257:                                                                    Finansminister Esko Rekola
1258:                                              1977 vp.
1259: 
1260: Kirjallinen kysymys n:o 6.
1261: 
1262: 
1263: 
1264: 
1265:                                  Perho ym.: Metsäveroperusteiden tarkistamisesta.
1266: 
1267: 
1268:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1269: 
1270:    Hallituksen antama uusi, vuonna 1977 voi-        levaisuus -nimisessä lehdessä 30. 12. 1976 jul-
1271: maan tuleva asetus maatilatalouden tulovero-        kaistut yllämainittua tutkimusta johtaneen pro-
1272: asetuksen muuttamisesta metsäveroperusteiden        fessori Kullervo Kuuselan sekä MTK:n metsä-
1273: osalta on julkisuudessa herättänyt voimakasta       poliittisen osaston toisistaan poikkeavat kan-
1274: arvostelua, etenkin metsäntuottajien piirissä.      nanotot, näyttäisi olevan ilmeisen tarpeellista
1275: Vaikka myönnetäänkin tarve muuttaa verope-          vielä varmentaa tehdyn tutkimuksen tulokset,
1276: rusteet olevia oloja vastaaviksi, on arvosteltu     jotta voitaisiin olla varmoja ja yksimielisiä an-
1277: päätöksen perustana. olevaa tutkimusta. Onhan       netun metsäveroperusteiden muuttamista kos-
1278: se tehty verohallituksen toimeksiannosta ja joh-    kevan asetuksen pohjatietojen oikeellisuudesta.
1279: tanut suuressa osin maata huomattavaan met-            Kun on kysymys vasta alkaneen vuoden ve-
1280: säverotuksen nousuun sen lisäksi, mitä perus-       roperusteista, olisi vielä ajallisesti mahdollisuuk-
1281: teiden nousussa jo muutenkin olisi tapahtunut.      sia tarkistuksen suorittamiseen.
1282:    Arvostelua on ensinnäkin kohdistettu tutki-         Edellä esitettyyn perustuen ja valtiopäivä-
1283: muksen liialliseen teoreettisuuteen, koska se       järjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
1284: jättää huomioon ottamatta monet käytännön           tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
1285: tosiasiat mm. sienitautien ja koneellisen kor-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
1286: juun aiheuttamien vahinkojen osalta. Tukiksi        myksen:
1287: on laskettu läpimitaltaan puukaupallisissa yleis-               Onko Hallitus harkinnut 23. 12. 1976
1288: sopimuksissa sovittua pienemmät puut. Erimie-                annetun metsäveroperusteiden muutta-
1289: lisyyttä on myös puun kasvatuksen kuluista                   mista koskevan asetuksen perusteena
1290: myönnettävän vähennysprosentin osalta. Joiden-               olleen tutkimuksen tarkistuttamista var-
1291: kin alueiden väliset erot näyttävät jääneen liian            muuden saamiseksi siitä, että se vastai-
1292: jyrkiksi pienistä lievennyksistä huolimatta.                 si nykyisiä sekä teoreettisia että käy-
1293:    Kun otetaan huomioon mm. Maaseudun Tu-                    tännön olosuhteita?
1294:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
1295: 
1296:                Heikki Perho                                      Tapani Mörttinen
1297:                Toivo T. Pohjala                                  Timo Mäki
1298: 
1299: 
1300: 
1301: 
1302: 0877001802
1303: 2                                            1'77 vp.
1304: 
1305: 
1306: 
1307: 
1308:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1309: 
1310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1976 ja puun kasvatuksen kuluja koskeva tut-
1311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kimus lokakuussa 1976. Molemmat tutkim:uk-
1312: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-      set käsiteltiin ennen verohallitukselle toimitta-
1313: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    mista metsäntutkimuslaitoksen kollegiossa, joka
1314: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Perhon         yksimielisesti hyväksyi tutkimukset. Metsävero•
1315: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      tutkimusten käsittelyjärjestyksen perusteella
1316: n:o 6:                                              voidaan todeta, että tutkimukset ovat olleet
1317:            Onko Hallitus harkinnut 23. 12. 1976     asianmukaisen tieteellisen käsittelyn kohteena
1318:         annetun metsäveroperusteiden muutta-        metsäntutkimuslaitoksessa.
1319:         mista koskevan asetuksen perusteena            Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
1320:         olleen tutkimuksen tarkistuttamista var-    metsäveroperusteiden muuttamisen perusteena
1321:         muuden saamiseksi siitä, että se vastai-    olleet tutkimukset on tehty parhaalla käytettä-
1322:         si nykyisiä sekä teoreettisia että käy-     vissä olevalla asiantuntemuksella. Tutkimuksia
1323:         tännön olosuhteita?                         kohtaan ei myöskään ole esitetty sellaista tie-
1324:                                                     teellistä arvostelua, joka osoittaisi niissä lop-
1325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       putuloksen kannalta olennaisia virheellisyyksiä.
1326: vasti seuraavaa:                                    Metsäveroperusteiden muuttamisen perusteena
1327:    Maatilatalouden tuloveroasetuksen muutta-        olevat tutkimukset vastaavat tutkimusjakson
1328: minen 23. 12. 1976 metsäverotuksen tuottope-        olosuhteita eikä tutkimuksen tarkistamiseen si-
1329: rusteiden osalta perustui verohallituksen esityk-   ten ole aihetta.
1330: siin, jotka oli laadittu metsäntutkimuslaitok-         Metsäveroperusteiden pitäminen ajan tasalla
1331: sen tekemien tutkimusten perusteella. Verohal-      edellyttää, että metsäveroluvut ja verokuutio-
1332: lituksen ja metsäntutkimuslaitoksen välillä oli     metrin rakenne aika ajoin tarkistetaan vastaa-
1333: vuonna 1974 tehty tutkimussopimus metsäve-          maan metsätaloudellisten olosuhteiden muutok-
1334: roperusteita koskevien tietojen saattamisesta       sia. Vastaavasti on metsänhoidon kustannusten
1335: ajan tasalle. Tämän sopimuksen mukaisesti met-      kehitystä seurattava. Metsäveroperusteita kos-
1336: säntutkimuslaitos suoritti tutkimukset, joissa      kevat selvitykset olisi tulevaisuudessa pyrittävä
1337: verrattiin toisiinsa uusimpia metsävaratietoja ja   tekemään säännöllisin väliajoin, esim,. uusien
1338: aikaisemmin voimassaolleita metsäveroperustei-      valtakunnan metsien inventointien perusteella.
1339: ta sekä selvitettiin puuntuotannon kustannuk-       Tällöin metsäveroperusteiden muutokset voitai-
1340: sia maan eri osissa.                                siin vastaisuudessa toteuttaa iltnan suuria yh-
1341:    Metsäverolukuja ja verokuutiometrin raken-       dellä kertaa tapahtuvia muutoksia.
1342: netta koskeva tutkimus valmistui kesäkuussa
1343:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
1344: 
1345:                                                               Valtiovarainministeri Esko Rekola
1346:                                                N:o 6                                                 3
1347: 
1348: 
1349: 
1350: 
1351:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
1352: 
1353:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-          197 6 och en utredning rörande virkesodling-
1354: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder              ens kostnader färdigställdes i oktober 1976.
1355: skrivelse av den 2 februari 1977 tili vederbö-      Båda utredningarna behandiades, innan de till-
1356: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        ställdes skattestyrelsen, av skogsforskningsinsti-
1357: av riksdagsman Perhos m. fl. skriftliga spörs-      tutets kollegium, som enhälligt godkände dem.
1358: måi nr 6, som föijer:                               På bas~n av skogsskatteutredningarnas hand-
1359:                                                     Iäggningsordning kan det konstateras, att ut-
1360:           Har Regeringen övervägt att Iåta          redningarna varit föremåi för en sakenlig ve-
1361:        granska den utredning, som ligger till       tenskaplig diskussion vid skogsforskningsinsti-
1362:        grund för den 23. 12. 1976 givna för-        tutet.
1363:        ordningen rörande ändring av skogsskat-         På basen av vad som ovan anförts kan det
1364:        tegrunderna, i syfte att erhålla visshet     konstateras, att de utredningar som legat tili
1365:        om att den såväi i teoretiskt som prak-      grund för ändringen av skogsskattegrunderna
1366:        tiskt hänseende motsvarar nuvarande          företagits med främsta tillbudsstående sakkun-
1367:        förhålianden?                                skap. Utredningarna har inte heller utsatts för
1368:                                                     en sådan vetenskaplig kritik, som beträffande
1369:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       deras slutresultat skulle påvisa några väsentli-
1370: samt anföra föijande:                               ga felaktigheter. De utredningar som ligger tili
1371:    Den 23. 12. 1976 företagna ändringen av in-      grund för ändringen av skogsskattegrunderna
1372: komstskatteförordningen för gårdsbruk, i frå-       motsvarar förhållandena under utredningsperio-
1373: ga om avkastningsgrunderna för skogsbeskatt-        den, varför det inte föreligger några skäl att
1374: ningen baserade sig på skattestyrelsens fram-       justera utredningen.
1375: ställningar, vilka uppgjorts på basen av utred-        För att skogsskattegrunderna skall kunna
1376: ningar som företagits av skogsforskningsinsti-      hållas tidsenliga förutsätts det, att skogsskatte-
1377: tutet. Mellan skattestyrelsen och skogsforsk-       taien och skattekubikmeterns struktur justeras
1378: ningsinstitutet hade år 1974 ingåtts ett forsk-     med jämna mellanrum så, att de motsvarar de
1379: ningsavtal för att få ,fram tidsenliga uppgifter    förändrade förhållandena inom skogshushåll-
1380: rörande grunderna för skogsskatten. Enligt det-     ningen. På motsvarande sätt bör man följa
1381: ta avtal företog skogsforskningsinstitutet ut-      med kostnadsutvecklingen inom skogsvården.
1382: redningar, i vilka man sinsemellan jämförde         I framtiden borde man regelbundet företa ut-
1383: de nyaste uppgifterna rörande skogstillgångar       redningar av skogsskattegrunderna, t.ex. på ba-
1384: och de skogsskattegrunder som gällt tidigare        sen av nya riksomfattande skogsinventeringar.
1385: samt utredde virkesproduktionens kostnader i        På detta sätt kunde man framdeles förverkliga
1386: Iandets olika deiar.                                dessa ändringar i skogsskattegrunderna utan
1387:    En utredning rörande skogsskattetaien och        att de blir stora och piötsliga.
1388: skattekubikmeterns struktur färdigställdes i juni
1389:      Helsingfors den 8 mars 1977.
1390: 
1391:                                                                      Finansminister Esko Rekola
1392:                                               1977 vp.
1393: 
1394: Skriftligt spörsmål nr 7.
1395: 
1396: 
1397: 
1398: 
1399:                                   Malm: Om åtgärder för tryggande av resultaten av skogsägarnas
1400:                                      skogsförbättringsarbeten då älgstammen ökar.
1401: 
1402: 
1403:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
1404: 
1405:    Älgstammen i vårt Iand har under de senaste       produktionsförlust i de fail då skadan är av
1406: åren · fortgående starkt ökat och visar inte         sådan omfattning att den kräver nyanläggning
1407: någon tendens att avta. Ehuru avskjutningarna        ellet omfattande komplettering, av plantskog;
1408: har ökat ti11åtes dock en för stor älgstam med       Dessa ersättningar täcker dock inte de skädor
1409: tanke på det restaurerings- och förnyelsearhete      som faller utanför dessa bestämmelser och vilka
1410: som har pågått och fortfarande bör pågå under        skador inte alltid låter sig värderas. Utöver för-
1411: de närmaste årtiondena i våra skogar. Den öka•       störda plant- och ungskogar berör frågan möj-
1412: de älgstammen har därför medfört ökad skade-         ligheten att göra avverkningsberäkningar och
1413: görelse på plant- och ungskogarna. Inom vissa        planering på längre sikt. Ersättning av åsamkad
1414: områden i landet utgör den stora älgstammen          skada kan inte hetller anses vara någon motive-
1415: inte mera endast en ri<sk- och skadefaktor som       ring för att hålla en så hög älgstam att grunden
1416: man normalt måste räkna med utan den håller          för utövande av näring - i detta fall rationellt
1417: på att ställvis bli ett uppenbart hinder för         skogsbruk - undanryclks.
1418: genomförandet av nödvändigt förnyelsearbete.            Med hänvisning tili ovanstående och 37 §
1419:    Enligt en enkät över älgslkador under som-        1 mom. i riksdagsordningen framställer under-
1420: maren 1975 och vintern 1975-1976 uppgår              tecknad vördsamt tili vederbörande mediem av
1421: de ~skadade arealerna i landet under denna tid       statsrådet följande spörsmål:
1422: tili 7 439 ha. Av dessa finnes 2 Q,80 ha eller
1423: 28 % i svenska Österbotten med en skogsareal                    Har Regeringen för avsitkt att ändra
1424: som omfattar endast 3-4 % av den totala                     förordningen om ja:kt på hjortdjur
1425: areal som var föremål för värderingen. Inom                  ( 671/75) så att skogsvårdsföreningarna
1426: nämnda område pågår en ofrånkomlig omlägg-                  och deras förbund ges möjlighet att på-
1427: ning av granskogar tili tallskogar genom skogs-             verka beviljandet av tillstånd till ja:kt
1428: odling. Samtidigt må påpekas att älgen visar en             av äig, och
1429: tendens att söka sig tiU kustområdenas skogar.                  vilka övriga åtgärder ämnar Rege-
1430:    Jord- och skogsbruksministeriet besluter i               ringen vidtaga för att skogsägaren skall
1431: varje enSikilt faU inom ramen för statsförslaget            få bättre garantier för att älgstaminen
1432: huruvida och tili vilket beiopp bidrag skall er-            hålles på en sådan nivå att hans ·för-
1433: läggas för skada förorsakad av hjortdjur.                   nyelsearbete inte även i fortsä.ttningen
1434: Principen är att ersättning erlägges för skogs-             spolieras?                           ·
1435: odlingslkostnader och eventuellt uppkommen
1436:      Helsingfors den 2 februari 1977.
1437: 
1438:                                             Håkan Malm
1439: 
1440: 
1441: 
1442: 
1443: 087700172T
1444: 2                                            1977 vp.
1445: 
1446: Kirjallinen kysymys n:o 7.                                                               Suomennos.
1447: 
1448: 
1449: 
1450: 
1451:                                  Malm: Toimenpiteistä metsänomistajien metsänparannustyön tur-
1452:                                     vaamiseksi hirvikannan kasvaessa.
1453: 
1454: 
1455:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
1456: 
1457:     Hirvikanta maassamme on viime vuosien           tannuksista sekä mahdollisesti syntyneestä tuo-
1458: a~kana javkuvasti voimakkaasti lisääntynyt eikä     tantotappiosta niissä tapauksissa, joissa vahinko
1459: osoita mitään vähenemisen tendenssiä. Vaikka        on niin suuri, että se vaatii uuden taimiston
1460: kaadot ovat lisääntyneet, sallitaan kuitenkin       istuttamista tai sen laajaa täydentämistä.
1461: liian suuren hirvikannan olemassaolo ajatellen         Nämä korvaukset eivät kuitenikaan peitä nii-
1462: sitä entisöimis- ja uudistustyötä, jota on tehty    tä va·hinkoja, jotka jäävät näiden määräysten
1463: ja jota edelleen on tehtävä lähimpinä vuosi-        ulkopuolelle ja jotka eivät aina ole arvioitavis-
1464: kymmeninä metsissämme. Lisääntynyt hirvi-           sa. Tuhottujen taimimetsien ja nuorten metsien
1465: kanta on tämän vuoksi tuonut mukanaan li-           lisäksi kysymys koskee myös mahdollisuutta
1466: sääntyviä vahinkoja taimimetsissä ja nuorissa       tehdä hakkuuarvioita sekä pitemmän tähtäimen
1467: metsissä. Eräillä alueilla maassa suuri hirvikan-   suunnittelua. Aiheutettujen vahinkojen korvaa-
1468: ta ei muodosta enää peLkkää riski- ja vahinko-      m~sta ei myöskään voida pitää perusteluna sille,
1469: tekijää, joka normaalisti on otettava huomioon,     että pidetään niin suurta hirvikantaa, että pohja
1470: vaan se on pa~koitellen muodostumassa selväksi      elinkeinon harjoittamiselta - tässä tapauksessa
1471: esteeksi tarvittavan uudistustyön suorittami-       rationaaliselta metsä:taloudelta - viedään.
1472: selle.
1473:    Erään hirvivahinlkoja kesällä 1975 ja talvella      Edellä olevaan viitaten sekä va:ltiopäiväjär-
1474: 1975-1976 koskeneen kiertokyselyn mukaan            jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
1475: vahingoi:tettuien alueiden pinta-ala nousi tänä     joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
1476: aikana 7 439 ha:iin. Näistä 2 080 ha eli 28 %       jäsenen vastattavaksi seuraarvan kysymyksen:
1477: sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, mikä on
1478: vain 3-4% arvioinnin kohteena olleesta ko-                    Onko Hallituksella tarkoitus muut-
1479: konaisalasta. Tällä alueella tapahtuu metsänrvil-          taa hirvieläinten metsästyiksestä annet-
1480: jelyllä väistämätön kuusimetsien muuttuminen               tua asetusta (671/75) siten, että met-
1481: mäntymetsiksi. Samanai<kaisesti korostettakoon,            sänhoitoyhdistyksille ja niiden liitolle
1482: että hirvi on hakeutumassa rannikkoalueen                  annetaan mahdollisuus vaikuttaa hirven-
1483: metsiin.                                                   metsästys,lupien myöntämiseen, ja
1484:    Maa- ja metsätalousministeriö päättää kussa-               mihin mu~hin toimenpiteisiin Hallitus
1485: kin tapauksessa erikseen tulo- ja menoarvion               aikoo ryhtyä, jotta metsänomistaja saa
1486: kehyiksen puitteissa, onko ja jos on, niin min-            parempia takeita siitä, että hirvikantaa
1487: kälaisin määrin korvausta maksettava hirvi-                pidetään sellaisella tasolla, että hänen
1488: eläinten ai!heuttamista vahingoista. Periaatteena          uudistustyötään ei vastaisuudessakaan
1489: on, että korvausta maksetaan metsänviljelykus-             tuhota?
1490:       Helsingissä 2 päivänä helm1kuuta 1977.
1491: 
1492:                                            Håkan Malm
1493:                                                  N:o 7                                                  3
1494: 
1495: 
1496: 
1497: 
1498:                          E d u s kun n a n Herra Puhe m i e h e He.
1499: 
1500:   Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vieläinten petl:käksi .liha-arvoksi arvioitiin n. 40
1501: mainitussa tarkoituksessa Te, He:rra Puhemies,        milj. mat~kkaa.
1502: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-            VaiJkika hirvieläimistä saatava hyöty onkin
1503: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kokonaisuutena vahinkojen johdosta matksetta-
1504: omaiselie jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vi'a korvauksia huomattavasti suurempi, pyri~
1505: Malmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         tään vahinkojen määrä ja sijainti ottamaan.
1506: sestä n:o 7:                                          alueittain huomioon kaatolupia myönnettäessä.
1507:                                                       Niinpä hirvieläinten metsästY'ksestä annetun
1508:           Onko HallitUiksella tarkoitus muut-         asetuksen (671/75) 6 §:n mukaan metsästet-
1509:        taa hirvieläinten metsästY'ksestä annet-       tävien hirvien määrää ratkaistaes&a " ... huo-
1510:        tua asetusta ( 671/75) siten, että met-        miota on kiinnitettävä myös niihin vahin:koibin,
1511:        sänhoitoyhdistyksille ja niiden liitolle       mitä hirvet ovat alueella ehkä aiheuttaneet tai
1512:        annetaan mahdollisuus vaikuttaa hirven-        voivat aiheuttaa". Rat!kaisun metsästettävästä
1513:        metsästyslupien myöntämiseen, ja               määrästä kullakin alueella tekevät alueellinen
1514:           mihin muihin toimenpiteisiin Haliitus       riistanhoitoyhdistys ja -piiri, joissa 1ähes aina
1515:        aikoo ryhtyä, jotta metsänomistaja saa         ovat myöskin alueen maatalous- j'a metsäam-
1516:        parempia takeita siitä, että hirvikantaa       matt1kunta edustettuina. Viime kesänä suorite-
1517:        pidetään sellaisella tasolla, että hänen       tulla metsästyslain muutoksella, jonka mukaan
1518:        uudistustyötään ei vastaisuudessakaan          valtiolle hirvieläinten aiheuttamista vahingoista
1519:        tuhota?                                        koituvat kustannuikset !kerätään metsästäjiltä
1520:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hirvieläinten metsästY'ksestä perittävinä lupa-
1521: vasti seuraavaa:                                      maksuina, pyrittiin lisäksi aikaisempaa selvem-
1522:                                                       min saamaan metsästäjät itse vahingoista vas-
1523:    Maamme hirvieläinkanta on viime vuosina            tuuHis.i'ksi.
1524: selvästi lisääntynyt. Samanaikaisesti ovat lisään-       On kuitenlki:n selvää, että hirvieläinkantojen
1525: tyneet hirvieläinten maataloudelle, metsälle ja       määrien sopeuttaminen eri osapuolten näke-
1526: liikenteelle aiheuttattnat vahingot siten, että va-   mysten mukaiseksi edellyttää sekä riistanhoito-
1527: hinkojen johdosta suoritettiin viime vuonna           että toilsaalta maatalous-, metsä- ja liikenneam-
1528: valtion varoista korvauksena yhteensä n. 6 milj.      mattimiesten tiivistä yhteistyötä. Tällainen yh-
1529: markkaa. Talvikautena 1975/76 hirvien met-            teistyö, jolla pyritään sekä metsästettävän mää•
1530: sälle ai:heuttamien vahinkojen osuus tästä oli        rän selvittämiseen että myös vahinkojen mui-
1531: n. 550 000 markkaa. KysymY'ksessä mainitulle          den vähentämiskeinojen löytämiseen, on jo
1532: ruot1sinkielisen Pohjanmaan alueelle suoritettiin     useilla alueilla aloitettu ja vastaisuudessa sitä on
1533: metsävahinkojen johdosta korvauksena yhteen-          tarkoitus edelleen lisätä. Toistaiseksi tämä yh-
1534: sä 42 860 mar~kaa. Hirvieläinkantojen lisään-         teistoiminta on tarkoitus kuitenkin järjestää
1535: tyessä ovat lisääntyneet kuitenkin samalla            vapaaehtoisena eikä se tällöin edellytä hirvi-
1536: myös eläinten kaatomäärät sekä niistä saatava         eläinten metsästystä koskevien säädösten· muut-
1537: hyöty siten, että viime syksytnä kaadettujen Mr-      tamista.                                         ·
1538:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
1539: 
1540:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
1541: 4                                              1977 vp.
1542: 
1543: 
1544: 
1545: 
1546:                            T)-11 R ik s d a g en s He r r T a 1m a n.
1547: 
1548:  : J d_et g~ft(! :3 7 § 1 mom. r1ltsdagsordni11gen       Fastän nyttan av hjortdjuren som helhet
1549: det anger har Ni, Herr Talman, med Eder               tagen är betydligt större än de ersättningar
1550: s!kdvelse av den 2 februari 1977 tili veder-          som etilägges för skador, ,strävar man tili att
1551: bÖrande medlem av statsrådet översänt avskrift        beakta sbdornas omfattning och regionala för-
1552: ay_ följahde av riksdagsman Malm ställda skrift-      delning vid heviljandet av jakttillstånd. Sålunda
1553: liga .spörsmål nr 7:                                  sb11 enligt 6 § förordn1ngen om jakt på hjort-
1554:                                                       djur ( 671/75) vid avgörandet av antalet älgar
1555:             Har Regeringen -för avsikt att .ändra     för vHka jakttiltstånd beviljas " ... uppmärk-
1556:          förordningen om jakt på hjortdjur            samhet fästas även vid de skador, som älgar
1557:          ( 671 /7 5 ) så att skogsvårdsföreningarna   måhända har förors-a!kat eltler kan förorsa!ka på
1558:          <5ch deras förbund ges möjlighet att på-     området". Avgörandet i fråga om antalet djur
1559:          vet1ka bevHjandet av tillstånd till jakt     som skall fällas fattas av den loka1a jaktvårds-
1560:       _· av älg, och                                  föreningen och jaktvårdsdistriktet, i vi!lka snart
1561:          - vilka övriga åtgärder ämnar Rege-          nog alltid fackmännen inom jordbruket och
1562:          ringen vidtaga för att skogsägaren skall     skogsvården är representerade. Avs1kten med
1563:          få bättre garantier för att älgstammen       den senaste sommar företagna ändringen av
1564:          hålles på en sådan nivå att hans för-        jaktlagen, varigenom de utgifter som åsamkas
1565:          nyelsearbete inte även i fortsä.ttningen     staten i form av ersättningar för s[mdor, som
1566:          spolietas?                                   förorsakas av hjortdjur, insamlas av jägarna i
1567:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-        form av lösen för beviljade tillstånd att fälla
1568: föra följande:                               -        hjortdjur är, att jägarna själva tydligare än tidi-
1569:                                                       gare ska:ll bära ans~ar för de föranledda ska-
1570:  _ Älgh{!ståndet i vårt 1and har under de senas-      dorna.
1571: te åren k1art ökat. Samtidigt har de skador              Det är emellertid klart, att ett anpassande av
1572: sQm :h:iottdjuren åsamkar lantbrulket, skogen         stammarna av hjortdjur ttill de olika parternas
1573: at;h trafiken älkat så, att ur statsmedel senaste     synsätt kräver, att man får tili stånd ett intimt
1574: år erlades ersäuningar om samman1agt c. 6             samarbete mellan å ena sidan jaktvårdarna, å
1575: millj. mk. Under vinterperioden 1975/76 var           andra sidan faökmännen inom lantbruket,
1576: andelen av. de · skador, som älgen föranlett på       skogsbruket och traHkväsendet. Ett samarbete
1577: skog :ei~ 550 000 mark. Inom i spörsmålet av-         av detta slag, varvid man strävar tili att utreda
1578: sedda svensika Österbotten erlades sammanlagt         både hur mycket av beståndet som kan fällas
1579: 4:~ 860 mark som etsättningar för skador på           ooh att finna andra medel att min<ska skador,
1580: skog. Satnti:digt som bestånden av hjortdjur har      har redan i:nletts inom många områden och det
1581: ökat h~ _e.tn(!1lerti4 också 'antalet fällda ·djur    är meningen ~tt i fortsättningen ytterligare ut-
1582: och- nyttan-av viltbeståndet i fråg~ ökat så, att     oka detta. Til1svidare är det dook meningen att
1583: enl;>art värdet ,på köttet av de ,senaste höst        detta samarbete läggs upp på frivillig bas och
1584: fällda hjortdjuren beraknas ha varit c. 40 milj.      därvidlag förutsätter det inte att stadgandena
1585: mark.                                                 om jakt på hjortdjur ändras.
1586:       Helsingfors den 4 mars 1977.
1587: 
1588:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
1589:                                                1977, vp.
1590: 
1591: Kirjallinen kysymys n:o 8.
1592: 
1593: 
1594: 
1595:                                    Kainulainen: Eräiden päivälehtien syrjinnästä puolustusvoimissa.
1596: 
1597: 
1598:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1599: 
1600:     Armeijan pur1ssa ovat vasemmiston lehdet          säädäntöön perustuen. Näin on sanottu hallitus-
1601: syrjityssä asemassa. Erityisen syrjinnän koh-         muodon 16 § :ssä. Yleisesti hyväksyttyjä lehtiä
1602: teeksi on joutunut Tiedonantaja. Lehti kuuluu         taas ovat ne, joita ei ole viranomaisten toi-
1603: päivälehtiin, jotka ovat maassamme yleisesti          mesta kielletty. Tällaisia viranomaisia eivät ole
1604: hyväksytyt. Perustuslain mukaan on olemassa           armeijan vakinaisessa palveluksessa olevat hen-
1605: sanan- ja julkaisuvapaus. Yleisesti ilmestyviä        kilöt.
1606: päivälehtiä tulee olla oikeus asevelvollisilla ti-       Tiedonantajan syrjiminen armeijan piirissä
1607: lata ja antaa niitä myös muitten luettavaksi.         hätkähdyttävällä tavalla osoittaa, että armei-
1608: Näin ei asia kuitenkaan ole, vaan eräissä va-         jassa on edelleen äärioikeistolaisia aineksia, jot-
1609: ruskunnissa vasemmistolaiset lehdet on "julis-        ka eivät kaihda keinoja ryhtyä toimenpiteisiin
1610: tettu pannaan". Ne eivät saa olla asevelvollis-       kansalaisten demokraattisten oikeuksien supis-
1611: ten yleisesti luettavissa. Niinpä Kouvolassa si-      tamiseksi. Tällainen menettely on tuomittavaa.
1612: jaitsevassa autokouluosastossa ei Tiedonantajaa       Mikäli armeijan ylin johto ei ryhdy tällaisten
1613: saa pitää asevelvollisten luettavana. Mikäli ase-     äärioikeistolaisten ainesten järjestykseen saatta-
1614: velvolliset ovat jättäneet sen toisten päiväleh-      miseen, on se osoitus laajasta äärioikeistolaises-
1615: tien joukkoon, on siitä joutunut puhutteluun.         ta asennoitumisesta armeijassa. Se on vaaraksi
1616: Näin ovat menetelleet mm. majuri Rinne ja yli-        koko kansakunnalle. Demokraattisten voimien
1617: vääpelit Mikkola ja Pienimäki. Puhuttelussa           on tällaisten ilmiöiden· estämiseksi viipymättä
1618: on puututtu Tiedonantajan sisältöön ja ilmoi-         ryhdyttävä toimenpiteisiin.
1619: tettu, että lehden tilanneet asevelvolliset saa-         Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
1620:  vat sen pitää vain kaapissaan tai lehti on lai-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1621:  tettava roskakoriin.                                 tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1622:     Asian johdosta on puolustusministeriöitä ky-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1623: sytty, saako armeijassa diskriminisoida joita-
1624: kin päivälehtiä. Vastaus on ollut, ettei puolus-                Onko Hallitus tietoinen, että armei-
1625: tusvoimissa saa syrjiä mitään hyväksyttyjä leh-              jan piirissä ovat vasemmiston lehdet
1626:  tiä, mutta armeijan sisäisen ohjeen mukaan                  ja erityisesti Tiedonantaja syrjityssä ase-
1627:  saa kasarmeissa olla vain aikakauslehtiä. Päi-              massa ja Tiedonantajan lurkijat joutu-
1628:  välehdet saavat olla sotilaskodissa. Jo tuolloin            vat kantahenkilökunnan puhutteluun, ja
1629:  on voitu osoittaa, että selitys on keksitty, sillä          jos on,
1630:  mm. Kouvolassa mainitussa yksikössä ovat ol-                   mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
1631:  leet majoitukseen liittyvissä tiloissa saatavana            tai aikoo ryhtyä vasemmiston lehtien,
1632:  Helsingin Sanomat, Kouvolan Sanomat, Demari                 niin myös Tiedonantajan syrjinnän lo-
1633:  ja eräät muut päivälehdet. Kun Tiedonautajaa                pettamiseksi ja niiden vakinaisessa pal-
1634:  ei ole saanut jättää näiden lehtien joukkoon,               veluksessa olevien armeijan henkilöiden
1635:  on kysymys syrjinnästä ja suorastaan perustus-              vastuuseen saattamiseksi, jotka lakiem-
1636:  lain vastaisesta toimenpiteestä. Armeijan sisäi-            me vastaisesti suhtautuvat niihin varus-
1637:  sillä määräyksillä ei voida rajoittaa lehtien lu"           miehiin, jotka lukevat ja sallivat mui-
1638:  kemismahdollisuutta puolustusvoimissa. Suomen               denkin lukea maassamme ilmestyviä
1639:  kansalaisille perustuslain suomista oikeuksista             kaikkia päivälehtiä?
1640:  voidaan armeijassakin tehdä poikkeuksia Iain-
1641:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
1642: 
1643:                                          M. Kainulainen
1644: 0877001558
1645: 2
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 
1650:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1651: 
1652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jotta kaikilla varusmiehillä olisi yhtäläinen
1653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tilaisuus lukea lehtiä, toimitetaan puolustus,.
1654: olette kirjeenne n:o 32 ohella 2 päivänä helmi-       voimien tilaamat lehdet sotilaskotiin, jonne tu·
1655: kuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston asian:.         1evat myös sotilaskotien itsensä tilaamat ja
1656: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          jonne pyritään ohj,aamaan myös lahjoituksin
1657: Markus Kainulaisen tekemän seuraavan si!?älc          saadut vuosikerrat.
1658: töisen kysymyksen:                                     . Lahjoituksena varusmiehille tulevat lehdet
1659:                                                       kannetaan jossakin määrin myös yksikköihin.
1660:            Onko Hallitus tietoinen, että armeic       Täällä ne sijoitetaan yhteisiin vapaa-aikatiloi~
1661:        jan piirissä ovat vasemmiston lehdet           hin, jotta yksrkössä edellytettävä hyvän sisä-
1662:        j:a erityisesti Tiedonantaja syrjityssä ase-   järjestyks:en vaatima siisteys ja järjestys säilyisi.
1663:        massa ja Tiedonantajan lukijat joutu-             Varusmiehellä on oikeus tilata itselleen leh-
1664:        vat kantahenlruökunnan puhutteluun, ja         tiä ja lukea niitä myös vapaa-aikanaan rajoit-
1665:        jos on,                                        tamattomasti. Edellä mainituista sisäjärjestyk-
1666:            mihin toimenpiteisiin se· on ryhtynyt      sellisistä syistä on yksiköissä ao. ohjesäännön
1667:        tai aikoo ryhtyä vasemmiston lehtien,          mukaisesti atllnettu määräykset varusmiehen it-
1668:        niin myös Tiedonantajan syrjinnän lo-          selleen tilaarnien lehtien kuten myös muun
1669:        pettamiseksi ja niiden vakinaisessa pal-       henkilökohtaisen omaisuuden säilyttämisestä
1670:        veluksessa olevien armeijan henkilöiden        niin, etteivät ne jää epäjärjestystä aiheuttaen
1671:        vastuuseen saattamiseksi, jotka lakrem-        hajalleen yksikön kasarmitiloihin.
1672:        me vastaisesti suhtautuvat niihin varus-.         Varusmiehen tulee säilyttää omistamansa leh-
1673:        miehiin, jotka lukevat ja salliVIat mui-       det !kuten muukin henkilökohtainen omaisuu-
1674:        denkin lukea maassamme ilmes,tyviä             tensa sotilaskaapissaan tai mahdollisesti jossain
1675:        kaikkia päivälehtiä?                           muualla niille varatuissa tiloissa. Käyttötarpeen
1676:                                                       päätyttyä on varusmiehen huolehdittava yksi-
1677:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tyislehtiensä hävittämisestä.
1678: taen seuraavaa:                                          Varusmiehelle henkilökohtaisesti tilattuja leh-
1679:   . Varusmiesten käyttöön tulee sanoma- ja ai-        tiä hän saa antaa luonnollisesti myös toisten
1680: kakauslehtiä                                          luettavaksi. Lehden omistajan on kuitenkin
1681: - puolustusvoimien tilaamina,                         huolehdittava siitä, että lehteä käsitellään ku-
1682: - sotilaskotiyhdistysten tilaamina,                   ten henkilökohtaisista tavaroista on määrätty.
1683: - jossain määrin lahjoituksina sekä                      Kysymyksessä esitetyssä yksityistapauksessa
1684: - varusmiesten itselleen henkilökohtaisesti ti-       on puolustusministeriön asiasta saamien selvi~
1685:     ·laamimi. ·                                       tysten mukaan toimittu yllii, esitettyjen pääesi-
1686:     Pääosa lehdistä on puolustusvoimien tilaa-        kunnan antamien toitnintalinjojen mukaan, eikä
1687: mia. Tilausperusteena käytetään· varuSmiesten         tässä suhteessa ole aihetta toimenpiteisiin.
1688: mielipidekyselyllä. ilmaisemia toivomuksia ja            Tämä vastaus tullaan ant~maan tiedoksi puo-
1689: lehtien ·levikkiä. Tilaamisen edellytyksenä on,       lustusvoimien joukko-osastoille korostamaan ao.
1690: että kuitenkin vähintään 10 varusmiestä on            ohjesääntöjen mukaista hyvän sisäjärjestyksen
1691: esittänyt toivomuksen ko. lehden tilaamiseksi.        edellyttämää päivä- ym. lehtien käsittelyä.·
1692:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
1693: 
1694:                                                               Puolustusministeri Seppo Westerlund
1695:                                               N:o 8                                               3
1696: 
1697: 
1698: 
1699: 
1700:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1701: 
1702:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För att alla beväringar skall ha samma möj-
1703: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       lighet att läsa tidningarna, sänds die tidningar
1704: se nr 32 av den 2 februari 1977 tili vede.r-       som försvarsmakten prenumererat på tili soldat-
1705: börande medlem av statsrådet för avgivande av      hemmet, dit även de årgångar som soldathem-
1706: svar översänt följande av riksdagsman Markus       men själva prenumerarat på kommer och dit
1707: Kainulainen undertecknade spörsmål:                man även försöker dirigera de årgångar som
1708:                                                    erhålls som gåva.
1709:           Är Regeri'ngen medveten om att               De tidningar bev.äringarna får som gåva bärs
1710:        vänstems tidningar, speciellt Tiedonan-     i någon mån även ut tili enheterna. Här pla-
1711:        taja, diskrimineras inom armen och att      ceras de i gemensamma fritidsutrymmen, för
1712:        de som läser Tiedonantaja kallas till       att den prydlighet och reda som en god inre
1713:        förhör av den stamanställda personalen,     ordning i en enhet förutsätter skall bibehållas.
1714:        och om så är fallet,                            Beväringarna har J;ätt att själva prenumerera
1715:           vilka åtgärder har den vidtagit eller    på tidningar och även läsa dem obegränsat
1716:        ämnar den vidflaga i syfte att göra slut    under fritiden. Av ovan nämnda orsailrer, vilka
1717:        på diskrimineringen av vänstems tid-        beror på den inre ordningen, har i enheterna
1718:        ningar, även Tiedonantaja, och ställa       i enlighet med vederbörande reglemente ut-
1719:        personer i aktiv tjänst inom försvars-      färdats bestämmelser om förvaringen av tid-
1720:        makten, vilka förhåller sig lagstridigt     ningar som beväring själv prenumererat på
1721:        gentemot de beväringar som läser och        ävensom om förvaringen av annan personlig
1722:        som även tillåter andra att läsa alla       egendom så, att de inte ligger kringspridda
1723:        dagstidningar som utkommer i vårt           och skapar oreda i enhetens kasernutrymmen.
1724:        land, tili svars?                               Beväringen skall förvara de tidningar han
1725:                                                    äger, liksom även annan personlig egendom,
1726:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i sitt skåp eller eventuellt i andra utrymmen
1727: samt anföra följande:                              som reserverats för dem. När beväringen inte
1728:    Beväringarna har tiligång ti1l tidningar och    meva har användning för sina privata tid-
1729: tidslkrifter                                       ningar, skall han se tili att de röjs undan.
1730:                                                       Tidningar, som en beväring prenumererat på
1731: - på vilka försvarsmakten prenumererar,            personligen, får naturligtvis även ges tili andra
1732: - på vilka soldathemsföreningarna prenumere-       för läsning. Tidningens ägare skall likväl se
1733:     rar,                                           tili att tidningen behandlas på sätt som be-
1734: - vilka erhålls som donationer samt                stämts om personliga föremål.
1735: - på vilka beväringarna personligen prenume-           I det enskilda fall som anförts i spörsmålet
1736:      rerar.                                        har man enligt de uppgifter som försvarsmi-
1737:    Huvudparten av tidningarna är sådana som        nisteriet erhållit i ärendet verkat i enlighet
1738: försvarsmakten prenumererar på. Prenumera-         med ovan nämnda, av huvudstaben angivna
1739: tionsgrunder är beväringarnas önskemål, som        verksamhetslinjer och i detta hänseende finns
1740: de har utryckt i samband med opinionsunder-        det ingen orsak tili åtgärder.
1741: sökningar, samt tidningarnas spridning. Förut-        Detta svar kommer att tillkännages försvars-
1742: sättning för att försvarsmakten skall prenume-     maktens truppförband i syfte att främja be-
1743: rera på en tidning är likväl, att minst 10 be-     handlingen av dags- o.a. tidningar på det sätt
1744: väringar har framfört önskemål om att försvars-    som den goda inre ordningen enligt veder-
1745: makten prenumererar på ifrågavarande tidning.      börande reglemente förutsätter.
1746:   Helsingfors den 3 mars 1977.
1747: 
1748:                                                            Försvarsminister Seppo Westerlund
1749:                                                                                                     ~ ; '
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 
1754:     . ·.·.:·.
1755:          '
1756: 
1757: 
1758: 
1759:                                   Söderman ym.: Kotim~ televisio-ohjeLnien saattamisesta·. m~J­
1760:            :, '
1761:                                   . kulkijain ulottuville ja ,sähkötysuutisten lähettämisestä aluk-
1762:                                      sille.
1763: 
1764: 
1765:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e he 11 e.
1766: 
1767:     Merenkulkijoiden asema on monessa suh-           mällä erilaisia viestintävälineitä. Nykyinen t~k­
1768: teessa huonompi kuin maissa työskentelevien          niikka, radio, puhelin, telex, sähkötys, televisio
1769: kansalai.sten. Heidän mahdollisuutensa käyttää       tarjoavat siihen erinomaiset mahdollisuudet.
1770: hyv~kseen yhteiskunnan tarjoamia palveluksia         Valitettavasti kehitys ei ole merenkulkijoiden
1771: ovai: rajoitetut. Aikakaudella, jolloin tekniikka    osalta kulkenut toivottuun suuntaan. Radio-
1772: on tehnyt mahdolliseksi siirtää tietoa ja viih-      lähetyksiä ei kuulla vieläkään kaikilla meri-
1773: dettä ihmisten ulottuville siinä määrin, että on     alueilla Porin lyhytaaltoaseman uudistamiststa
1774: oikeutettua joskus puhua jopa tietosaasteesta,       huolimatta. Sähkötysuutisten lähettäminen on
1775: suomalainen merimies joutuu edelleenkin tässä        juuttunut liikenneministeriön ja posti- ja lennä-
1776: suhteessa tyytymään lähes viime vuosisadan           tinhallituksen byrokratiaan. Ja ehkä pahin epä-
1777: olosuhteisiin. Tiedotustoiminnan kehittyessä         kohta on televisio-ohjelmien kasettipalvelun
1778: ovat muut kansalaiset voineet yhä paremmin           viivästyminen. Onhan televisio tehokkain ja
1779: seurata yhteiskunnan tapahtumia. Merimiesten         monipuolisin viestintäväline, jolla olisi suuria
1780: osalta tämä kehitys on aiheuttanut sen, että         käyttömahdollisuuksia erityisesti laivaolosuh-
1781: ero merimiesammatissa olevien ja muiden kan-         teissa.
1782: salaisten välillä jatkuvasti kasvaa.                    Asetus laivaväen asuintiloista aluksella mää-
1783:     Laivanrakennus- ja alusten lastaus- ja pur-      rää televisioliitännät jokaiseen alukseen ja va-
1784: kaustekniikka ovat kehittyneet, mutta meri-          rustamot ovat halukkaita hankkimaan kasetti-
1785: miesammatin perusluonne on pysynyt muuttu-           laitteita, merimiespalvelutoimistolla on valmis
1786: mattomana, sillä merimies on edelleenkin pit-        organisaatio kasettien jakelua varten, puuttuu
1787: kiä aikoja poissa siitä yhteisöstä, jonka piirissä   vain yhtä, kasetoituja ohjelmia.
1788: muut kansalaiset toimivat ja jonka antamista            Televisio-ohjelmien kasetointia merimiehille
1789: eduista he voivat keskeytymättä nauttia. Meri-       on jo toteutettu muissa pohjoismaissa. Tans-
1790: miehen mahdollisuudet vapaa-ajan harrastuk-          kassa on tulossa uusi radiolaki, joka antaa
1791:  siin, itsensä henkiseen kehittämiseen ja sosiaa-    mahdollisuuden välittää ohjelmia merenkulki-
1792: lisiin kontakteihin ovat vähäiset, olivatpa olot     joille myös televisio- ja äänikaseteilla ilman
1793:  aluksella kuinka hyvät tahansa. Yhteydet koti-      heille koituvaa lisärasitetta. Ruotsissa, jossa
1794:  maahan ja tiedonvälitys ovat puutteelliset ja       toiminnan piiriin kuuluu lähes 250 alusta, ra-
1795:  tästä seuraa vieraantuminen kotimaassa tapah-       hoitus on järjestetty valtiovallan toimenpiteillä.
1796:  tuvasta kehityksestä.                                  Yleisradiotoiminnan rahoitustoimikunta esit-
1797:     Tämän kasvavan epäkohdan poistamiseen on         tää mietinnössään (komiteanmietintö 1975:99)
1798:  kiinnitetty huomiota sekä kansainvälisesti että     muun muassa seuraavaa: "Yleisradion ulko-
1799:  kansallisesti. ILO:n asiaa koskevat suositukset     maille suuntautuva radiolähetystoiminta sekä
1800:  vuosilta 1936 ja 1970 sekä viime vuoden me-         nauhoituspalvelu on osa yleistä Suomen tiedo-
1801:  rityökonferenssin julkilausuma ovat osoituksia      tustoimintaa maamme tunnetuksi tekemiseksi.
1802:  epäkohdan kansainvälisestä laajuudesta. Suo-        Samoin on nähty tarkoituksenmukaiseksi lisätä
1803:  messa on lakisääteinen merimiespalvelutoimis-       maamme rajojen ulkopuolella olevien suomen-
1804:  to, joka aloitti toimintansa 1. 1. 1973.            kielisten väestöryhmien kuten merimiesten ja
1805:     Merenkulkijain vieraantumista muusta yh-         eri maissa olevien siirtolaisten mahdollisuuksia
1806:  teiskunnasta voidaan parhaiten estää käyttä-         seurata suomenkielisiä radio- ja televisio-ohje!-
1807: 087700173U
1808: 2                                               1977 .\vp.
1809: 
1810:  mia. Toimikunnan mielestä näistä aiheutuvat              Hallitus ei ole tehnyt - yleisradiot<>ib:iitman
1811:  menot tulisi maksaa valtion maamme ulkoiseen          rahoitustoimikunnan mietinnön edellyttämiä
1812:  tiedottamiseen osoittamista määrärahoista. Tä-        päätöksiä, jotka lisäisivät merimiesten mahdol-
1813:  män rahoituksen piiriin tulisi sisällyttää myös       lisuuksia nähdä kotimaan ohjelmia. Liikenne-
1814:  tv- ja äänikasettien välittämisestä merenkulki-       ministeriö ei ole vastannut edellä mainittuun
1815:  joille . koituvat kulut, ko~ka. Yleisradion Porin     posti- ja lennätinhallituksen kirjeeseen. Kysy-
1816:  lynytaaltoaseman kuuluvuus .·. ei ._wdistustyön-      mys ei .ole'suiuista kustannuksista, on vain ky-
1817:  kään · jå1keeri · ·katä kaikkia: niitä merialueita,   symys eraän avainasemassa olevan työntekijä-
1818:  joilla suomalaiset kauppa-alukset suurelta osin       ryhmän saattamisesta askelta lähemmäksi tasa-
1819:  liikkuvat."                                           arvoisuutta muiden kansalaisten suhteen.
1820:       Samalla olisi luonnollisesti turvattava ruot-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1821:  sinkielisten merimiesten . mahdollisuudet. saada      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
1822:  tietoja ja uutisia kotimaastaan omalla äidinkie-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1823:  lellään.                                              tattavaksi seuraavan kysymyksen: ·· ; . -
1824:   ,·_ Merenkulkijajärjestöt ovat vaatineet meren-
1825:  kulkijoiden tiedonvälityksen· epäkohtien poista-              . Mitä Hallitus . aikoo · tehdä. kotimaan
1826: ,mjsta. viimeksi kirjelmässään posti- .ja lennätin-           televisio~ohjelmien ·saattamisekSi.· m~ren­
1827:  hallitukselle 8. 9. 1976. Posti- ja lennätinhalli-            kulkijain ulottuville ja sähkötysuuiisten
1828:  1:us kääntyi kirjeellään 18, 10. 1976 liikenne-              ·lähettämiseksi aluksille?         ·
1829: ,ininisteriön puoleen pyytäen ministeriön ohjei-
1830: .ta maksukysymyksestä ko. asiassa.
1831:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
1832: 
1833:           Jacob Söderman                  Kaisa Raatikainen              Markus Aaltonen
1834:           Seppo Tikka                    J. Juhani Kortesalmi            Matti Kuusio
1835:           Jouko .. Tuovinen               Ilkka Kanerva                  Veikko Pajunen
1836:           Pentti Rajala                   Juuso Häikiö                   Erkki Liikanen.
1837:           Risto Tuominen                  Jorma Fred                     Aimo Ajo
1838:           Jorma Rantala                   Kauko Hjerppe                  Osmo Vepsäläinen
1839:           Gunnar Häggblom                 Ulla-Leena Alppi ·             Jarmo Wahlström
1840:           Ensio Laine                     Matti Ahde                     Mikko Ekotre
1841:           Arto Lampinen                   Matti Järvenpää                Arto Merisaari
1842:           Toivo Jokiniemi                 Aarne Koskinen                 Väinö Turunen·
1843:           Sinikka Karhuvaara              Ulf Sundqvist                  Reino Breilin
1844:           Tapani Mörttinen                Pirkko Työläjärvi              Sinikka Luja-Vepsä
1845:           Ilkka-Christian Björklund       Peter Muurman                  Pertti Salolainen
1846:           Paavo Tiilikainen               Maija Rajantie                 Elsi Hetemäki
1847:           Matti Luttinen                  Matti Puhakka                  Anna-Liisa Hyvönen
1848:           Uljas Mäkelä                    Olli Helminen                  Aulis Juvela       ·
1849:           Lyyli Aalto                     Arvo Ahonen                    Pertti Paasio
1850:           Pauli Puhakka                   Impi Muroma                    Pirkko Aro
1851:           Mauri Miettinen                 Kirsti Hollming                Harri Holkeri,
1852:           Niilo Koskenniemi               Ulla Puolanne                  Antero Salmenkivi
1853:           Pekka Jokinen                   Esko J. Koppanen               Raino Westerholm
1854:           Helge Siren                     Erkki Pystynen                 Jouko Mäkelä
1855:           Bror Lillqvist                  P. Mäki-Hakola                 Taisto Sinisalo
1856:           Jermu Laine                     Helge Talvitie                 P. Liedes
1857:           Anna-Liisa Jokinen              Marjatta Stenius               Irma Rosnell
1858:           Georg C. Ehrnrooth              M. Kainulainen                 Matti Asunmaa ·
1859:           Riitta Järvisalo-Kanerva        Unto Ruotsalainen              M. Jaatinen
1860:           Mauno Forsman                   Pauli Uitto                    Meeri Kalavaineo
1861:           Kaarina Suonio                  E.-J. Tennilä                  Kuuno Honkonen
1862:           Erkki·. Tuomioja               .Juhani Surakka                 Markku ·Salonen
1863:                           N:o "9
1864: 
1865: Antero Juntumaa    Saikari Knuuttila   Heikki Mustonen
1866: Matti Louekoski    Siiri Lehmonen      Aarne Pulkkinen
1867: Eino Loikkanen     Pauli Räsänen       Eero Lattula
1868: .Mirjam Tuominen   Lauha Männistö      Erkki Häkämies
1869: Kauko Tamminen     Kalevi Sorsa        UHa Järvilehto
1870:                    Ele Alenius
1871:                                                                                                          !. ~Jr:'.r\'I
1872:                                                                        JLn.~~ -:J                         cn.~.Y:T
1873:                                              i,;._ ;::~nn~~r·.,i ~nrh;_f;;_1
1874:                                                    f ..::·:t ~~;;~   hJ:.t l!?->"
1875:                                                      ~-,.:·:l.n:.,L!\
1876: 
1877: 
1878:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1879: 
1880:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-               perinteisen yleisradiotoiminnan, minkä vuoksi
1881: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                kasetointioikeudet em. tarkoitukseen olisi han-
1882: mies, olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivä-               kittava erikseen. Yhtiön käsityksen mukaan
1883: tyn kirjeenne n:o .33 ohella toimittanut valtio-            varsinaiseen yleisradiotoimintaan varattuja ra-
1884: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             hoja ei voida kasettitoimintaan käyttää. Näin
1885: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. näin                    ollen liikenneministeriö tutkii mahdollisuuksia
1886: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 9:                saada tämä toiminta valtion suoran rahoituk-
1887:                                                             sen piiriin. Samalla ministeriö selvittää video-
1888:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kotimaan                kasettipalvelun toteuttamisen käytännölliset
1889:        televisio-ohjelmien saattamiseksi meren-             edellytykset.
1890:        kulkijain ulottuville ja sähkötysuutisten               Sähkötysuutisten osalta on merenkulkijain
1891:        lähettämiseksi aluksille?                            viestintäpalvelusten parantaminen mahdollista
1892:                                                             toimeenpanna nykyisin jo käytössä olevilla
1893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               menetelmillä. Liikenneministeriö on ryhtynyt
1894: vasti seuraavaa:                                            toimenpiteisiin tarvittavan Yleisradion uutis-
1895:    Kotimaan televisio-ohjelmat voidaan saattaa              aineiston saamiseksi posti- ja lennätinlaitokselle
1896: merenkulkijain ulottuville videokasettien avulla            sähkötysuutisten toimittamiseksi. Posti- ja len-
1897: siellä, mihin lähetysasemien näkyvyys ei ulotu.             nätinlaitoksen toimesta tämä aineisto on tar-
1898: Oy Yleisradio Ab suhtautuu periaatteessa                    koitus joko sähkötys- tai telexyhteyttä käyttäen
1899: myönteisesti videokasettien levittämiseen suo-              lähettää säännöllisin väliajoin suomalaisille
1900: malaisille aluksille Merimiespalvelutoimiston               aluksille. Sähkötysuutisten välittämiseen edellä
1901: kautta. Yhtiön ohjelmatoimintaan liittyen teki-             kerrotulla tavalla voitaneen ryhtyä jo kuluvan
1902: jänoikeussopimukset kattavat kuitenkin vain                 kevään aikana.
1903:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
1904: 
1905:                                                                                     Liikenneministeri Ragnar Granvik
1906:                                                N:o 9                                                5
1907: 
1908: 
1909: 
1910: 
1911:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1912: 
1913:    I det sytfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       varför rättigheter att spela in kassetter för
1914: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ovan nämnda ändamål borde 'anskaffas särskilt.
1915: velse nr 33 av den 2 februari 1977 tili veder-       Enligt bolagets uppfattning kan medel som
1916: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       reserverats för egentlig rundradioverksamhet
1917: av riksdagsman Jacob Södermans m.fl. skrift-         inte användas för kasettverksamhet. Trafik-
1918: liga spörsmål nr 9, som följer:                      ministeriet undersöker således möjligheterna
1919:                                                      att bringa denna verksamhet inom ramen för
1920:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           divekt statsfinansiering. Samtidigt utreder mi-
1921:        vidta för att göra hemlandets televi-         nisteriet de praktiska förutsättningarna för att
1922:        sionsprogram tillgängliga för sjöfarare       förverkliga videokassettservicen.
1923:        och för att sända telegrafiska nyheter           Beträffande telegrafiska nyheter kan det
1924:        tili fartyg?                                  konstateras, att det med metoder, som redan
1925:                                                      nu är i användning, är möjligt att förbättra
1926:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sjöfararnas förbindelseservice. Trafikministeriet
1927: samt anföra följande:                                har vidtagit åtgärder för att tili post- och
1928:     Hemlandets televisionsprogram kan utanför        telegrafverket överföra det nyhetsmaterial
1929: sändningsstationernas sebarhetsområden göras         från Rundradion, som behövs för utsändning
1930: tillgängliga för sjöfarare med tilihjälp av video-   av telegrafiska nyheter. Detta materia! skall
1931: kassetter. Oy Yleisradio Ab förhåller sig i prin-    genom post- och telegrafverkets försorg på
1932: cip positivt tili distribution av videokassetter     regelbundna tider sändas tili finska fartyg an-
1933: tili finska fartyg via Sjömansservicebyrån. Av-      tingen på telegrafisk väg eller med telex.
1934: talen om upphovsmannarätt i anslutning tili          Utsändning av telegrafiska nyheter torde på
1935: bolagets programverksamhet täcker dock en-           ovan nämnt sätt kunna inledas redan under
1936: dast den traditionella rundradioverksamheten,        innevarande vår.
1937:      Helsingfors den 8 mars 1977.
1938: 
1939:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 
1944: 087700173U
1945:                                              1977 vp.
1946: 
1947: Kirjallinen kysymys n:o 10.
1948: 
1949: 
1950: 
1951: 
1952:                                  Salonen yin.: Nastarenkaiden käytön kieltämisestä Etelä-Suo-
1953:                                      messa.
1954: 
1955: 
1956:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
1957: 
1958:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tie-      esitystä voitane pitää liikenneturvallisuutta aja-
1959: ja vesirakeimushallih1s on valmistellut esityk-     tellen perusteltuna. Auton käyttäjiä, jotka vii-
1960: sen, jonka perusteella turvallisen talviajon kan-   me vuosina ovat joutuneet erilaisten verojen ja
1961: nalta lähes välttämättömät nastarenkaat aiotaan     maksujen kohteiksi, ei .maan eteläisimmissä
1962: kieltää kokonaan viidessä Suomen eteläisim-         lääneissä voida asettaa liikenneturvallisuuden
1963: mässä läänissä. Perusteluna tällaiselle esityk-     kannalta ratkaisevasti muita huonompaan ase-
1964: selle on nastarenkaiden tiestöä kuluttava vai-      maan. Syytä on myös todeta maan eteläisim-
1965: kutus.                                              missä lääneissä ajoneuvojen määrän ja liiken-
1966:    Tälle vuodelle voimaan tulleita tiukennettu-     teen vilkkauden olevan maan suurimpia.
1967: ja nastarengasmääräyksiä pidetään jo talviajon         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1968: turvallisuutta heikentävinä. Nastarenkaiden ko-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 moinenttiin esitäm-
1969: konaan kieltäminen lisää ilman muuta liikenne-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
1970: turvattomuutta.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1971:    Tässä yhteydessä on syytä todeta auton käyt-               Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-
1972: täjien maksavan kuluvana vuonna n. 3 900                   rakennushallituksen suunnitelmista kiel-
1973: miljoonaa markkaa ja auton käyttäjien saavan               tää nastarenkaat kokonaan viidessä Suo-
1974: teiden kunnossapitoon, rakentamiseen yms. n.               men eteläisimmässä läänissä, ja jos on,
1975:  1 900 miljoonaa markkaa. Näin ollen valtiolle                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1976: tulee n. 2 000 miljoonaa markkaa muihin tar-               ryhtyä, ettei edellä mainittu yleistä lii-
1977: koituksiin. Vaikka nashirenkaiden tiestöä kulut-           kenneturvattomuutta lisäävä toimenpide
1978: tava vaikutus on ilmeinen, ei edellä mainittua             toteudu?
1979:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
1980: 
1981:                Markku Salonen                                Ilkka Kanerva
1982: 
1983: 
1984: 
1985: 
1986: 087700113W
1987: 2                                            1977 vp.
1988: 
1989: 
1990: 
1991: 
1992:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1993: 
1994:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    kenneministeriö on kirjeellään 197 4-11-22 ke-
1995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hottanut tie- ja vesirakennushallitusta yhteis-
1996: olette kirjeellänne 2 päivältä helmikuuta 1977      työssä valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
1997: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       kanssa huolehtimaan nastarenkaisiin ja niiden
1998: nen vastattavaksi kansanedustajien Markku Sa-       käyttöön liittyvästä tutkimus- ja kehitystoimin-
1999: losen ja Ilkka Kanervan tekemän seuraavan si-       nasta sekä tekemään selvitystyön valmistuttua
2000: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 10:            liikenneministeriölle esityksen mahdollisista jat-
2001:                                                     kotoimenpiteistä.
2002:           Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-        Mainitun selvitystyön ollessa valmistumisvai-
2003:        rakennushallituksen suunnitelmista kiel-     heessaan tie- ja vesirakennushallitus on kir-
2004:        tää nastarenkaat kokonaan viidessä Suo-      jeellään 1976-12-21 esittänyt, että liikennemi-
2005:        men eteläisimmässä läänissä, ja jos on,      nisteriö asettaisi ministeriön edustajan puheen-
2006:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      johdolla työryhmän valmistelemaan tarpeellisek-
2007:        ryhtyä, ettei edellä mainittu yleistä lii-   si katsottavia toimenpiteitä. Tie- ja vesiraken-
2008:        kenneturvattomuutta lisäävä toimenpide       nushallituks·en mielestä harkittavina toimenpi-
2009:        toteudu?                                     teinä saattaisivat tulla kysymykseen mm. nas-
2010:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarenkaiden pistovoiman alentaminen, mahdol-
2011: vasti seuraavaa:                                    linen nastarenkaiden käyttökielto pääsääntönä
2012:                                                     erikseen selvitettävillä rajoitetuilla alueilla sekä
2013:    Voimassa olevat nastarengasmääräykset sisäl-     nastarenkaiden tyyppihyväksymisen tarkistami-
2014: tyvät liikenneministeriön 1974-05-28 antamaan       nen ja määräysten valvonnan tehostaminen.
2015: päätökseen moottoriajoneuvoasetuksen täytän-           Näistä tie- ja vesirakennushallituksen harkit-
2016: töönpanopäätöksen muuttamisesta.                    tavaksi ehdottamista toimenpiteistä on käyttö-
2017:    Päätös sisältää määräyksiä mm. nastojen          kieltoa koskeva ehdotus julkisessa sanassa vir-
2018: enimmäismäärästä rengasta kohti, niiden kärjen      heellisesti esitetty jo toteutettavaksi päätettynä
2019: ulkonemasta, sallitusta pistovoimasta sekä nas-     ratkaisuna ja täten aiheutettu epätietoisuutta
2020: tarenkaiden käyttöajan rajoittamisesta.             autojen käyttäjien keskuudessa.
2021:    Liikenneministeriö on antanut valtion tek-           Liikenneministeriö on 1977-01-03 tie- ja ve-
2022: nilliselle tutkimuskeskukselle erilliset ohjeet     sirakennushallituksen ehdottaman mukaisesti
2023: pistovoiman mittaamisesta kuin myös autore-         asettanut kuusijäsenisen työryhmän, jonka tulee
2024: kisterikeskukselle nastarenkaiden hyväksymis-       1977-10-31 mennessä tehdä ehdotus nastaren-
2025: menettelystä.                                       kaista ja niiden käytöstä annettuihin määräyk-
2026:    Suomi on ainoana maana Euroopassa ottanut        siin mahdollisesti tarvittavista tarkistuksista ot-
2027: käyttöön pistovoiman mittauksiin perustuvan         tamalla huomioon ·aikaisemmin mainittu nasta-
2028: hyväksymismenettelyn. Sen vuoksi maassamme          rengastutkimus ja muut asiasta saatavissa ole-
2029: on jouduttu omatoimisesti suunnittelemaan ja        vat selvitykset sekä kiinnittämällä erityistä
2030: valmistamaan tarvittavat mittauslaitteet. Tämä      huomiota toisaalta nastarenkaiden aiheuttamiin
2031: on jossain määrin hidastanut määräysten täysi-      kustannuksiin, toisaalta niiden merkitykseen lii-
2032: tehoista voimaantuloa. Tämän vuoksi tulee           kenneturvallisuuden kannalta.
2033: kuluva talvi ainakin raskaamman kaluston nas-          Vasta sen jälkeen kun työryhmä on saanut
2034: tarenkaiden osalta olemaan vielä siirtymäkautta     työnsä valmiiksi liikenneministeriö tulee päät-
2035: määräysten edellyttämiin rajoituksiin.              tämään asian mahdollisesti edellyttämistä toi-
2036:    Nastarengaspäätöksen antamisen jälkeen lii-      menpiteistä.
2037:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2038: 
2039:                                                                Lii:kenneministeri Ragnar Granvik
2040:                                                N:o 10                                               3
2041: 
2042: 
2043: 
2044: 
2045:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2046: 
2047:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vattenbyggnadsstyrelsen att i samarbete med
2048: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         statens tekniska forskningscentral dra försorg
2049: se av den 2 februari 1977 tili vederbörande          om forsknings- och utvecklingsverksamheten
2050: medlem av statsrådet för avgivande av svar           i fråga om dubbringar och deras användning
2051: översänt följande av riksdagsmännen Markku           samt när utredningsarbetet slutförts hos trafik-
2052: Salonen och Ilkka Kanerva ställda spörsmål           ministeriet göra framställning om eventuella
2053: nr 10:                                               fortsatta åtgärder.
2054:              Är Regeringen medveten om väg-              Då ovan nämnda utredningsarbete befann
2055:           och vattenbyggnadsstyrelsens planer på     sig i sitt slutskede hemställde väg- och vatten·
2056:           att helt förbjuda dubbringar i Finlands    byggnadsstyrelsen i en skrivelse av den 21 de-
2057:           fem sydligaste Iän, och om så är fallet,   cember 1976 om att trafikministeriet måtte
2058:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    tillsätta en arbetsgrupp, med en representant
2059:           taga för att ovan nämnda åtgärd, som       för ministeriet som ordförande, för att för-
2060:           ökar den allmänna osäkerheten i tra-       bereda de åtgärder som kan anses påkallade.
2061:           fiken, inte skall förverkligas?            Som åtgärder, vilka enligt väg- och vatten-
2062:                                                      byggnadsstyrelsens åsikt borde övervägas,
2063:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsrunt       skulle kunna komma i fråga bl. a. minskning
2064: anföra följande:                                     av dubbringarnas dubbkraft, ett eventuellt för-
2065:     Gällande bestämmelser angående dubbringar        bud mot användning av dubbringar som hu-
2066:  ingår i trafikministeriets beslut av den 28 maj     vudregel på begräns,ade områden, beträffande
2067:  197 4 angående ändring av ministeriets för          vilka en separat utredning bör göras, samt änd-
2068:  kommunikationsväsendet och allmänna arbetena        ring av typgodkännandet av dubbringar och
2069:  beslut om verkställighet av motorfordonsför·        effektivering av uppsikten över efterlevnaden
2070:  ordningen.                                          av bestämmelserna.
2071:     Beslutet innehåller bestämmelser bl. a. om           Av dessa åtgärder, vilka enligt väg- och vat-
2072:  maximiantalet dubbar per ring, dubbspetsens         tenbyggnadsstyrelsens förslag borde övervägas,
2073:  utstick, den tillåtna dubbkraften samt tids-        har förslaget om förbud mot användning av
2074:  gränserna för användningen av dubbringar.           dubbringar i det offentliga ordet felaktigt fram-
2075:     Trafikministeriet har givit statens tekniska     ställts som en lösning, om vars förverkligande
2076: forskningscentral separata anvisningar om mät-       beslut redan fattats. Detta har förorsakat oviss-
2077:  ningen av dubbkraften och bilregistercentralen      het bland bilisterna.
2078:  om förfarandet vid godkännande av dubb-                 Trafikministeriet har den 3 januari 1977
2079:  ringar.                                             i enlighet med väg- och vattenbyggnadsstyrel-
2080:      Finland har som enda land i Europa tagit        sens förslag tillsatt en arbetsgrupp med sex
2081:  i bruk ett på mätningar av dubbkraften baserat      medlemmar, viiken före den 31 olktober 1977
2082:  förfarande vid godkännande av dubbringar.           skall framställa förslag om de justeringar av
2083:  Detta innebär att det har varit nödvändigt att      bestämmelserna angående dubbringar och deras
2084:  helt självständigt planera och tillverka de er-     användning som kan vara påkallade, varvid
2085:  forderliga mätningsanordningarna i Finland.         förenämnda dubbringsundersökning och de öv-
2086:  Därför har bestämmelserna inte genast trätt         riga utredningar som står att få i saken bör
2087:  i kraft med full effekt. Denna vinter kommer        beaktas och särskild uppmärksamhet fästas å
2088:  därför åtminstone när det gäller dubbringar         ena sidan vid de kostnader dubbringarna för·
2089:  för tyngre fordon ännu att vara en tid av över-     orsakar och å andra sidan vid deras betydelse
2090:  gång tili de i bestämmelserna förutsatta be-        från trafiksäkerhetssynpunkt.
2091:  gränsningarna.                                          Först efter det arbetsgruppen blivit färdig
2092:      Efter det beslutet angående dubbringar ut-      med sitt arbete kommer trafikministeriet att
2093:   färdades har trafikministeriet i en skrivelse av   fatta beslut om de åtgärder som eventuellt
2094:   den 22 november 1974 uppmanat väg- och             påkallas.
2095:       Helsingfors den 14 februari 1977.
2096:                                                                    Trafikminister Ragnar Granvik
2097:                     j
2098: 
2099:                 j
2100: 
2101:                 j
2102: 
2103:             j
2104: 
2105:             j
2106: 
2107:         j
2108: 
2109:         j
2110: 
2111:     j
2112: 
2113:     j
2114: 
2115: j
2116: 
2117: j
2118:                                               1977 vp.
2119: 
2120: Kirjallinen kysymys n:o 11.
2121: 
2122: 
2123: 
2124:                                   Wahlström ym.: Vaasan teknillisen oppilaitoksen lisärakennus-
2125:                                     hankkeen toteuttamisesta.
2126: 
2127: 
2128:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2129: 
2130:     Vaasan teknillisen oppilaitoksen lisäraken-      nisessä valmiudessaan. Pullonkaulaksi tälle ke-
2131: nushanke on ollut vireillä jo vuodesta 1971,         hitybel:le on muodostunut kuitenkin teknikko-
2132: jolloin oppila1tos on esittänyt ammattilkasvatus-    jen puute. N}'lkyisissä tiloissa ei teknikkokou-
2133: ha:llituiksehl.e lisädiojen tarvelaskelman.          lutusta voida Vaasassa laajentaa. Kun oppilai-
2134:     Sittemmin asia on edennyt niin, että 30. 12.     toksen kone- ja sähkölaboratoriotiloja käyttävät
2135: 1975 opetusministeriö on hyväksynyt oppilai-         omien oppilaiden lisäksi Vasa tekniska läro-
2136: toksen ja AKH:n esityksestä perustamissuun-          anstaltin n. 500 opphlasta, on oppilaitoksen
2137: rutelman, joka antaa oikeuden n. 2 750 m2 :n         tilanpuute huutaw. Kun laboratoriossa on kova
2138: lisärakennuksen suunnittelun ja raikmtamisen         tilanahtaus monien Juokkien työskennellessä
2139: oppilaitoksen n}'lkyiseen tonttiin rajoittuvalle     samanaikaisesti, on tilanne huonojen oppimis-
2140: tontille. Lisärakennukses,ta laadittu esisuunni-     mahdoHisuuksien lisäksi erityisesti työturvalli-
2141: telma on lälhetetty ammatti:kasvatusha1li:tuik.sen   suuden kannalta arveluttava, jopa vaarallinen.
2142: tarkastettavaksi 17. 5. 1976. Ammatti!kasvatus-          Aivan erityisen vakava on tilanne oppilai-
2143: haLlitus on 22. 11. 1976 pyytälllyt rakennUJShal-    den ruokailun kannalta. N}'lkyisessä rakennuk-
2144: lituiksen lausuntoa esitsuunn1telmasta.              sessa ei ole varsinaista ruokalaa, vaan varasto-
2145:     Lisärakennus sisältäisi välttämättömät Iisä-     ti1asta on tehty tilapäinen ruokala, joka ei täytä
2146: opetustilat, lahoratoriolaajennuksen sekä ruoka"     terveys- ja työsuojeluvi·ranomaisten vaatimuksia.
2147:  Ian ja sosiaaliset tilat. Mainittakoon, että Vaa-   Niinpä Vaasan kaupungin terveyslautakunta
2148:  san kaupunki on vaJmis luovuttamaan ko. ton-        sulikee ruokalan 18. helmikuuta 1977, jolloin
2149:  tin oppilaitokselle korvauksetta heti, kun lisä-    oppila1toksen 977 oppilasta jäävät vaille ruo-
2150:  rakennuksen rakentamistoimenpiteisiin ryhdy-        kai1umahdollisuuksia. Ruokalan henkilökunta
2151:  tään.                                                ( 10 henkilöä) on jouduttu irtisanomaan. Mi-
2152:     Oppilaitoksen nykyinen rakennus on valmis-       käJli Hsära:kennruksen, joka tulee si•sältämään
2153:  tunut v. 1967. Se on tHavuudeltaan n. 38 000        myös ruokalan, suunnittelu- ja rakennustöiden
2154:  m3, hyötypinta-alaltaan n. 7 000 m2 ja koko-        aloittamisesta saataisiin päätös, olisi mahdollista
2155:  naispinta-alaltaan n. 10 000 m2 • Oppilaitoksessa   anoa terveyslautakunnalta erikoislupaa ruokalan
2156:  toimivat kone-, sähkö- ja rakennusosastot. TäHä     avaamiseksi suunnittelu- ja rakennusvaiheen
2157:  hetkellä on oppilasmäärä 34 Juokkaa, 977 oppi-      ajaksi.
2158:  lasta.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2159:      Oppilaitoksen lisärakennushankkeen nopeata      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2160:  toteuttamista puoltavat useat eri seikat. Koko      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
2161:  Vaasan läänin teolHsta kehitystä ajatellen olisi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2162:  teknikkokouJ.utusta nopeasti lisättävä. Vaasan
2163:  alueen sähköteknillinen ja Jaivadieselkoneteolli-              Onko Hallitus tietoinen Vaasan tek-
2164:   suus ovat koko Euroopan mittapuunkin mu-                   nillisen oppilaitoksen vaikeasta tHan-
2165:   kaan kärkisijoilia alallaan.                               puutteesta, ja jos on,
2166:      Maamme keskisuuresta ja pienestä teollisuu-                aikooko HalEtus ryhtyä toimenpitei-
2167:   desta on läänin alueella valtaosa ja sekin on              siin Vaasan teknillisen oppilaitoksen li-
2168:   viime vuosina ollut nopeasti kehittymässä tek-             särakennushankkeen toteuttamiseksi?
2169:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
2170: 
2171:                 Jarmo Wahlström                                   Toivo Jokiniemi
2172:  087700163H
2173: 2
2174: 
2175: 
2176: 
2177: 
2178:                          E d u ·s k u n n a 111 H e r r a P u h e m i e h e ~ 1~~
2179: 
2180:    Va1tiopäiväjärj,est~sen 37 §:n 1 moment1ssa        nisteriö vahvistanut 30 päivänä joulukuuta
2181: mainitussa !l:l!Jl1ko1tuksessa Te, Herra Puhemies,    1975. Rakennushankkeen esisuunnite1ma val-
2182: olette ki:tjecllänne 2 päiv.änä hclm1kuuta 1977       m1stuu rakennllllsihaiDtuikselta saadun Hmoituk.
2183: n:o 55 ~ähettänyt vatltiooeUJVIOston aJSiooommn       sen muikaoo ikudul\);an vuoden maalislruun arilk.ana,
2184: Jasenen vastattal\);aksi kansanedustaja Wahl-            Vaasan telknillisen oppilfaitoksen rakennus-
2185: strömin ym. !kirjallisen iky:symyksen n:o 11:         hanketta varten on opetusm1nisteriön vuosien
2186:                                                       1978-1982 toiminta- ja taloussuunnite1ma~ssa
2187:           Onko HaJ!lims tietoinen Vaaisan rtek-       merkitty kustannusarvioo perustecl!la 8 000 000
2188:        niJlisen oppiMtoksen vaikeasta tman-           ma11klkaa vuosHiJ.e 1978-1979. Rakennustyöt
2189:        puuttees,ta, ja jos on,                        voidaan suunnittelun puolesta a!ohtaa syksyllä
2190:           1a~kooko Haililitus ryhtyä toimenpitei-     1978, m~käli valtion vuoden 1978 tulo- ja
2191:        siin Vaasoo te!kniililis'en oppmaitoksen li-   menoarviossa osoitetaan su'lli!Mlitte:lun loppuun-
2192:        säi'aikennushankkeen toteuttamisekisi?         saattamista ja rakennustöiden a1o1ttamista var-
2193:                                                       ten tarvittavat määrärahat.
2194:    V astooksena kys.y:myikseen esitän ~unn1o1tta­        Opetusministeriölle 0111 mmoitettu, että Vaa~
2195: va:sti seuraava~a:                                    san kaupungin terveyslautakunta on 17 päivänä
2196:    Vaasan rtelmilllisen oppilaitoksen [aajennus~      helmikuuta 1977 päättänyt myöntää oppilaitok-
2197: hankkeen perustamissuunnitelmoo, iohon sisäl-         sen ruokaaalLe tilapäisen · toinn.W.uvan 1 päivään
2198: tyvät myös Utlldet ruoka.ilutilat, on operusmi-       toukokuuta 1979 saaik:Jka.
2199:      Helsingis·sä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
2200: 
2201: 
2202:                                                                  Opetus.minis,teri Marjatta Väänänen
2203:                                                 N:o 11                                                   3
2204: 
2205: 
2206: 
2207: 
2208:                             T i [[ R i k s d a g e n s H e rr T al m a n.
2209: 
2210:    I det sydite 3 7 § 1 mom. rilksd'.l:gsordlnmgen    oen oppilaitos. l planen ingår även nya mållitids-
2211: anger har Ni, Herr TaJ.man, med Eder skrive:lse       utrymmen. Utb)llggnadsplanen för byggnadspro-
2212: nr 55 av den 2 februani. 1977 tiLl vederbörande       jlektet hlir eOO.gt meddelande trån by~gnads­
2213: medlem av statsl1ådet för avgivande av svar           styrclsen fifu:dig under mars månad :innevaran-
2214: öve11sänt avSikr.idit av fOlijande av riJksdag1sman   de år.
2215: Wahlström m. fJ. nnderteaknade spörsmål                  I underv.Vsningsministeriets vetiksamhets- och
2216: nr 11:                                                ekonomipian för åren 1978-1982 har för
2217:                                                       byggnadsprojdktet Vaasan teknill!inen oppilaiitos
2218:           Är Regeoogen medveten om den                på basen av ~ostnadsförsl:agett antedknats
2219:        svåra utrymrnes:briJsten vid Vaasan tek-       8 000 000 mk för åren 1978-1979. Med
2220:        niiD.inen oppilaitos och om så är faihlet,     hänsyn ti:Ll planeringen lkian byggnadsarbetena
2221:           ämnar Regeringe:n vidta åtgärder för        inledas hösten 1978, såvida e11fordenliga ansJag
2222:        att förve&liga tflilbyggnadsprojeiktet för     för s~utrförande av planeringen och inledande
2223:        V:aasan tekniLlinen opphla:itos?               av byg~adsarbetena anvisas i sllatsförs[aget föt
2224:                                                       år 1978.
2225:    Såsom svar på det<ta spörsmM får jag vörd-            Undervisningsministeriet har fått meddelan-
2226: sarnt anföta fölljande:                               de om, att Vasa stads häJ.sovårdlsnämnd den
2227:    Undervisnmgsmilnisteriet har den 30 decem-         17 februari 1977 har beslutat bevilja läTo-
2228: ber 1975 faststtä1lt anJäggn1ngsplanen för det        anstaltens rkos1thå1I rthlJfäJ.ligt vetiksamhetstill-
2229: utvidgningsprojekt som berör Vaasan teknilli-         stånd till den 1 maj 1979.
2230:       Heilismgfoos den 4 ma:rs 1977.
2231: 
2232: 
2233:                                                          UnderviS11'1inigsminister Marjatta Väänänen
2234:                                                                                                                 j
2235:                                                                                                             j
2236:                                                                                                         j
2237:                                                                                                     j
2238:                                                                                                 j
2239:                                                                                             j
2240:                                                                                         j
2241:                                                                                     j
2242:                                                                                 j
2243:                                                                             j
2244:                                                                         j
2245:                                                                     j
2246:                                                                 j
2247:                                                             j
2248:                                                         j
2249:                                                     j
2250:                                                 j
2251:                                             j
2252:                                         j
2253:                                     j
2254:                                 j
2255:                             j
2256:                         j
2257:                     j
2258:                 j
2259:             j
2260:         j
2261:     j
2262: j
2263:                                               1977 vp.
2264: 
2265: Kirjallinen kysymys n:o 12.
2266: 
2267: 
2268: 
2269: 
2270:                                  U. Mäkelä ym.: Työmaa-asumiSII:ason nostamisesta.
2271: 
2272: 
2273:                         E d u s k u n n a n H e ,r r a P u h e m i e h e 11 e.
2274: 
2275:    Työmaa-asumisen epäkohtiin on kiinnitetty        olemass'a olevien epäkohtien korjaamiseksi.
2276: maassamme viime vuosina erityistä huomiota.         Toimikunnan luovuttaessa työnsä helmikuussa
2277: Työmaa-asuminen on kauniimpi nimi sellaisille       1974 se ehdotti työmaa-asumista koskevan
2278: ilmiöille kuten majoitustyömaa, siirtotyömaa,       erillisen lain säätämistä. Tarkemmat määräyk-
2279: tilapäismajoitus tai parakkikylä. Ilman omaa        set lain täytäntöönpanosta ym. yksityiskohdista
2280: syytään työttömiksi joutuneet työntekijät ovat      ehdotettiin annettavaksi vaJtioneuvoston pää-
2281: joutuneet hakeutumaan pois kotipaikkakunnil-        töksellä. Ehdotetun lainsäädännön tarkoitukse-
2282: taan Etelä-Suomen suuriin rakennustyökohtei-        na oli työmaa-asumistason suunnitelmallinen ja
2283: siin. Siellä heidät on jouduttu majaittamaan        vähittäinen nostaminen lähivuosina ja siinä oli
2284: kunnollisten asuntojen puuttuessa laadultaan        perusteellisesti kiinnitetty huomiota myös kus-
2285: ja kunnoltaan ala-arvoisiin majoitustiloihin.       tannuskysymyksiin. Toimikunnassa oli edustet-
2286: Nämä majoitustilat sijaitsevat usein muusta         tuina runsaasti eri tahoja ja mietintö oli lähes
2287: yhteiskunnasta erillään. Minkäänlaisia kunnalli-    yksimielinen. Mietinnön pohjalta suoritettiin
2288: sia palveluja ei näissä kylissä ole useinkaan       laaja jatkovalmistelu, mutta sen jälkeen ei ole
2289: saatavana. Tällaisten perheistään erillään asu-     ryhdytty toimenpiteisiin asian saattamiseksi
2290: vien työntekijöiden ja heidän perheidensä on-       eduskunnan käsiteltäväksi.
2291: gelmat ovat monesta syystä vaikeita ja niitä           Työllisyystilanne on jälleen huonontunut
2292: pahentavat huomattavasti vielä puutteelliset ja     varsinkin rakennusalalla ja työmaa-asumiseen
2293: slummiutuneet asumisolosuhteet.                     turvautumaan joutuvien työntekijöiden määrä
2294:    Tämän vuosikymmenen alusta alkaen on teh-        on suuri. He, jos iketkä ovat niitä ihmisiä, joi-
2295: ty useita aloitteita työmaa-asumisessa olevien      den olosuhteita olisi pyrittävä parantamaan
2296: epäkohtien poistamiseksi mm. eri työntekijäjär-     myös taloudellisesti huonoina aikoina. Asiasta
2297: jestöjen ja viranomaisten toimesta. Nykyisessä      on riittävästi puhuttu, nyt olisi toimenpiteiden
2298: hajanaisessa ja ainoastaan murto-osaa työnteki-     aika.
2299: jöistä koskevassa majoituslainsäädännössä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2300: suuria puutteita. Työmaa-asumisesta on säädet-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2301: ty ainoastaan laissa metsä- ja uittotyöntekijäin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2302: yhreisasunnoista sekä valtion työmaiden huolto-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2303: ohjesäännössä. Näiden lakien piiriin kuuluvien
2304: työntekijöiden määrä on kuitenkin pienenty-                    Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
2305: mässä. Erään arvion mukaan lähes 20 000 työn-               litus aikoo ryhtyä jo pitkään· valmiina
2306: tekijää asuu vuosittain nykyisin ihmisen arvolle            olleiden majoitustyömaille, siirtotyö-
2307: huonosti sopivissa työmaa-asunto-olosuhteissa.              maille ja vastaavissa muissa työmaa-
2308:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhti-             asunnoissa majoitettujen työntekijöiden
2309: kuussa 1973 toimikunnan ( tilapäismajoitustoi-              asumistason nostamista koskevien ehdo-
2310: mikunta eli "koppikomitea") selvittämään                    tusten toteuttamiseksi?
2311: työmaa-asumisen tasoa ja laatimaan ehdotuksen
2312:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
2313: 
2314:          Uljas Mäkelä             Arvo Ahonen                 Lyyli Aalto
2315:          Uki Voutilainen          Jouko Tuovinen              Matti Luttinen
2316:                     Mauno Forsman              Bror Lillqvist
2317: 087700169P
2318: 2                                            1977 vp.
2319: 
2320: 
2321: 
2322: 
2323:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
2324: 
2325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      la1n 10 §:n 4 momentin perusteella, joka sisäl-
2326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tää työnantajalle pelkän velvoitteen työmaa-
2327: olette 2 J:)äivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-    asunnon järjestämiseen, ei ole voitu antaa alem-
2328: jeenne ohella·· toimittanut valtioneuvoston asi-    man asteisia säännöksiä ja määräyksiä siitä,
2329: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kans,anedus-     missä tapauksessa työmaa-asuntoja olisi järjes-
2330: taja U. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tettävä ja mitkä niille asetettavat laatuvaati-
2331: sesta kysymyksestä n:o 12:                          mukset olisivat. Työmaa-asumisen ongelmia
2332:                                                     tutkimaan sosiaali- ja terveysministeriö asetti
2333:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-     4. 4. 1973 toimikunnan, jonka tehtävänä oli
2334:        litus aikoo ryhtyä jo pitkään valmiina       laatia ehdotus työvoiman tilapäismajoituksen
2335:        olleiden majoitustyömaille, siirtotyö-       vähimmäisvaatimuksiksi sekä tehdä ehdotus
2336:        maille ja vastaavissa muissa työmaa-         säännöksiksi työvoiman tilapäismajoituksesta.
2337:        asunnoissa majoitettujen työntekijöiden         Tilapäismajoitustoimikunta jätti mietintönsä
2338:        asumistason nostamista koskevien ehdo-        (komiteanmietintö 1974:10) 28. 2. 1974, josta
2339:        tusten toteuttamiseksi?                      pyydettiin lausunnot valtion viranomaisilta ja
2340:                                                     järjestöiltä.
2341:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Työnantajajärjestöjen lausunnoissa esitystä
2342: taen seuraavaa:                                     on pidetty tarpeettomana ja yleiseen asunto-
2343:    Vuonna 19 58 annetun työturvallisuuslain         politiikkaan puuttuvana. Mainitut järjestöt ovat
2344: ( 299/58) 10 §: n 4 momentin mukaan työn-           pitäneet myös ehdotettua työmaa-asuntojen
2345: antajan on järjestettävä työntekijöille työpai-     vaatimustasoa liian korkeana. Työntekijäjärjes-
2346: kalle tai sen läheisyyteen tarpeelliset asumuk-     töt ja useimmat viranomaiset ovat lausunnois-
2347: set, erikseen miehille ja erikseen naisille, kun    saan pitäneet ehdote1Jun lain aikaansaamista
2348: työtä suoritetaan paikalla, missä ei ole riittä-    tärkeänä nykyisten epäkohtien poistamiseksi ja
2349: västi saatavissa asuntoja työntekijöille niin lä-   yhtenäisen tason saavuttamiseksi työmaa-asumi-
2350: hellä työpa~kkaa, että heidän voidaan kohtuu-       sessa.
2351: della vaatia käyvän siellä yöpymässä. Tämä             Sosiaali- ja terveysministeriössä on komitean-
2352: säädös on ainoa joka koskee kaikkia työnteki-       mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen poh-
2353: jöitä.                                              jalta valmisteltu hallituksen esitystä työmaa-
2354:    Työmaa-asuntoja koskevia säännöksiä on           asuntolaiksi. Luonnoksesta on käyty neuvotte-
2355: myös metsä- ja uittotyöntekijäin yhteis,asun-       luja työmarkkinaosapuolten, työsuojeluhallituk-
2356: noista vuonna 1967 annetussa laissa ( 344/          sen ja valtion työmarkkinalaitoksen kanssa.
2357: 67 ) sekä valtion työmaiden huolto-ohjesään-        Luonnoksen asiasisällöstä on päästy eräitä koh-
2358: nön sisältävässä Vuonna 1971 annetussa valtio-      tia lukuunottamatta yksimielisyyteen.
2359: neuvoston päätöksessä ( 64 5/71 ) , sellaisena         Hallitus katsoo, että tämän tapaisen lainsää-
2360: kuin se on muutettuna 23 päivänä huhtikuuta         dännön ollessa kysymyksessä, olisi työmarkki-
2361: 1975 (332/75). Myös eri alojen työehtosopi-         najärjestöjen yksimielinen tuki esitykselle toi-
2362: muksissa asianomaiset       työmarkkinajärjestöt    vottava. Neuvottelujen lopputuloksesta· riip-
2363: ovat sopineet eräistä työmaa-asunnalle asetetta-    puen hallitus tulee antamaan esityksen edus-
2364: vista vaatimuksista.                                kunnalle työmaa-asuntolaiksi niin pian kuin
2365:    Työmaa-asuntoja koskevan työturvallisuus-        mahdollista.
2366:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1977.
2367: 
2368:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
2369:                                                N:o 12                                               3
2370: 
2371: 
2372: 
2373: 
2374:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2375: 
2376:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        bostäder på ,arbetsplatsen borde ordnas och
2377: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            vilka kvalitetskrav som borde ställas på dem.
2378: velse av den 2 februari 1977 tili vederbörande       För att undersöka problem tillsatte social- och
2379: medlem av statsrådet för avgivande av svar           hälsovårdsministeriet 4. 4. 1973 en kommission,
2380: översänt avskrift av följande av riksdagsman         som fidk: i uppdrag att utarbeta ett förslag
2381: U. Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 12:        beträffande minimikraven vid tillfällig inkvar-
2382:                                                      tering av arbetskraft samt att uppgöra ett för-
2383:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            slag tili stadganden rörande tillfällig inkvarte-
2384:        vidta för att förverkliga de sedan länge      ring av arbetskraft.
2385:        färdiga förslag som syftar tili att höja          Kommissionen för utredning av frågan om
2386:        boendenivån för de arbetstagare som           tillfällig inkvartering avgav sitt betänkande
2387:        inkvarteras på förläggningsarbetsplatser,      (1974: 10) 28. 2. 1974. Utlåtanden om be-
2388:        i arbetsförläggningar och i andm mot-         tänkandet inbegärdes av statens myndigheter
2389:        svarande bostäder på arbetsplatsen, och       och av organisationerna.
2390:        när kommer detta att ske?                         I arbetsgivarorganisationernas utlåtanden har
2391:                                                      framställningen betecknats som onödig, och
2392:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den har ansetts utgöra en inblandning i den
2393: samt anföra följande:                                allmänna bostadspolitiken. De nämnda organi-
2394:     Enligt 10 § 4 mom. lagen om skydd i ar-          sationerna har även ansett att de framförda
2395: bete av år 1958 (299/58} är arbetsgivaren            kraven på bostädernas standard varit för höga.
2396: skyldig att åt arbetstagarna, särskilt för män       Arbetstagarorganisationerna och de flesta myn-
2397: och särskilt för kvinnor, anskaffa erforderliga      digheter har i sina utlåtanden ansett det vara
2398: härbärgen på arbetsplatsen eller i dess närhet,      viktigt att få den föreslagna lagen tili stånd,
2399: om arbete utförs på plats, där tillräddigt antal     i syfte att avlägsna de nuvarande missförhåUan-
2400: bostäder för arbetstagarna icke finns att tillgå     dena och uppnå en enhetlig standard för ar-
2401: så nära arbetsplatsen, att det skäligen kan          betsplatsbostäderna.
2402: fordras, att de skall övernatta där. Detta stad-         I social- och hälsovårdsministeriet har man
2403: gande är det enda som gäller alla arbetstagare.      på basen av kommittebetänkandet och de ut-
2404:    Stadganden som gäller bostäder på arbets-         låtanden som avgivits om betänkandet för-
2405: platsen ingår även i lagen om skogs- och flott-      berett en regeringsproposition med förslag tili
2406: ningsarbetares sambostäder (344 /67) samt i          lag om arbetsplatsbostäder. Underhandlingar
2407: statsrådets beslut av år 1971, vilket innehåller     om utkastet har förts med arbetsmarknadspar-
2408: reglemente för statens arbetsplatsvård ( 64 5/       terna, arbetarskyddsstyrelsen och statens ar-
2409: 71 ) , sådant det lyder ändrat den 23 april 1975     betsmarknadsvevk. Man har nått enighet om
2410: (332/75). Vederbörande arbetsmarknadsorga-           det sakliga innehållet, med undantag av vissa
2411: nisationer har också kollektivavtalen för olika      punkter.
2412: branscher träffat avtal om vissa krav som bör            Regeringen anser, att ett enhälligt stöd för
2413: ställas på arbetsplatsbostäder.                      propositionen från arbetsmarknadsorganisa-
2414:     På basen av 10 § 4 mom. lagen om skydd           tionernas sida s.kulle vara önskvärt i fråga om
2415: i 'atbelle, vilket berör bostäder på arbetsplatsen   lagstiftning av denna art. Beroende på slut-
2416: och för arbetsgivarens del innehåller endast         resultatet av underhandlingama kommer rege-
2417: skyldighet att ordna bostad på arbetsplatsen,        ringen så fort som möjligt att tili riksdagen
2418: har man inte på lägre nivå kunnat utfärda            avlåta en proposition med förslag tili lag om
2419: stadganden och bestämmelser om, i vilka fall         arbetsplatsbostäder.
2420:      Helsingfors den 7 mars 1977.
2421: 
2422:                                                      Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
2423:                                                1977 vp.
2424: 
2425: Kirjallinen kysymys n:o 13.
2426: 
2427: 
2428: 
2429: 
2430:                                       Knuuttila ym.: Jyväskylän yliopistolle vuokrattavista tiloista.
2431: 
2432: 
2433:                          E d u s k u n n a n H e r r 1;1 P u h e m i e h e II e.
2434: 
2435:    Opetusministeriö on oikeuttanut Jyväskylän         suojeluvaltuutettu ja asianomaiset tiedekunnat
2436: yliopiston vuokraamaan huonetiloja eräältä pai·       ja laitokset on sivuutettu~ on ka:ikki perusteet
2437: kalliselta toimintansa lopettaneelta · teollisuus·    ennen lopullisen. päätöksen .tekoa syytä tarkoin
2438: laitokselta noin 6 700 m2• Näiden tilojen vuosi-      selvittää ja myös valtion taloudellinen etu täs-
2439: \ruokta:ksi on suunniteltu 1 500 000 mk. Kun          sä kysymyksessä. ,       ., . · ·
2440: samanaikaisesti ovat jo pitkällä suunnitelmat            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2441: uusien, valtion omien tilojen rakentamiseksi          37 §:n 1 niomenttiin viitate11 esitämme kun-
2442: yliopiston käyttöön, ja kun jo nykyisellään on        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2443: kyseessä olevilla yliopiston laitoksilla vieläpä      vastattavaksi ·seuraavan kysymyksen: ·
2444: neliömetrimäärältään suuremmat tilat käytössä,
2445: on perusteita vaikea nähdä. Sitäpaitsi nykyiset                  Millä perusteella Jyväskylän yliopis·
2446: vuokrat ovat noin 500 000 mk vuositasolla                     toiie aiotaan vuokrata erään paikallisen
2447: halvemmat. Kun lisäksi asian valmisteluun liit·               teoiiisuuslaitoksen ·epätarkoituksenmu·
2448: tyy tavanmukaisesta menettelystä poikkeavia                   kaisia tiloja, ja
2449: menettelytapoja siten, etteivät yliopiston asian-                mistä johtuu asian valmistelussa käy-
2450: omaiset laitokset ole saaneet osallistua nor-                 tetyt epätavalliset menettelytavat?
2451: maalilla tavalla asian valmisteluun, mm. työ-
2452:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
2453: 
2454:          Sakari Knuuttila                Kalevi Kivistö                  Siiri Lehmonen·
2455: 
2456: 
2457: 
2458: 
2459: 087700208Y
2460: 2                                            1977 Vp.
2461: 
2462: 
2463: 
2464: 
2465:                         E du sk u n n an    ä e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2466:    Valtiopäiväjärjestyk:Jsen 37 §:n 1 momentissa    käynnistynyt Keski-Suomen ja Vaasan punra-
2467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kennustoimiston, Jyväskylän yliopiston sekä
2468: olette 2 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-      Jyväskylän yliopiston rakentamisen neuvottelu-
2469: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kunnan yhteistyönä. Tässä yhteydessä selvite-
2470: omaiselle .jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tään mm. kirjallisessa kysymyksessä mainitut
2471: Sakari Knuuttilan ym. tekemästä kirjallisesta       työsuojelulliset sekä tilojen tarkoituksenmukai-
2472: kysymyksestä n:o 13:                                suusnäkökohdat. Asianomaisia yliopiston laitok-
2473:                                                     sia on suunnittelun yhteydessä kuultu. Aikai-
2474:           Millä perusteella Jyväskylän yliopis-     semmat kokemukset teollisuustilojen kunnosta-
2475:        tolle aiotaan vuokrata erään paikallisen     misesta korkeakoulujen opetus- ja tutkimusti-
2476:        teollisuuslaitoksen epätarkoituksenmu-       loiksi ovat olleet myönteisiä.
2477:        kaisia tiloja, ja                               Jyväskylän yliopiston ns. Mattilanniemen I
2478:           mistä johtuu asian valmi'Stelussa käy-    rakennusvaihetta koskevat suunnitelmat ovat
2479:        tetyt epätavalliset menettelytavat?          valmiit. Opetusministeriö on esittänyt hanik-
2480:                                                     keen rakennustöiden aloittamista varten määrä-
2481:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·       rahaa sekä vuoden 1976 että vuoden 1977
2482: vasti seuraavaa:                                    menoarvioon. Valtion investointimahdollisuuk-
2483:    Jyväskylän yliopisto teki 27. 10. 1976 ope-      sien heikennyttyä tarvittavaa määrärahaa ei
2484: tusministeriölle esityksen n. 7 000 m2 :n suu-      kuitenkaan vielä ole saatu tarkoitukseen. Jyväs-
2485: ruisten tilojen vuokraamisesta A. Fredriksan        kylän yliopiston Mattilanniemen I rakennus-
2486: Oy:n omistamasta tehdaskiinteistöstä. Yliopis-      vaihe on opetusministeriön kannalta kiireelli-
2487: tolla oli esityksen mukaan tarkoituksena luo-       nen korkeakoulurakennuskohde.
2488: pua lähes vastaavasta määrästä nykyisiä pie-            Jyväskylän yliopistolla on vuokratiloja ny-
2489: nissä yksiköissä hajallaan eri puolilla kaupun-     kyisin n. 20 000 m2 • Mattilanniemen I raken-
2490: kia sijaitsevista vuokratiloista. Yliop1ston kan-   nusvaiheen valmistuttua voidaan vuokratiloista
2491: nalta kysymyksessä oli siten n. 20 eri pisteessä    luopua vain osittain. Vuokratiloja tarvitaan lä-
2492: nykyisin sijaitsevien tilojen keskittäminen.        hinnä matemaattis-luonnontieteellistä tiedekun-
2493:    Alsian oltua käsiteltävänä valtioneuvoston       taa varten vielä Mattilanniemen II rakennus-
2494: raha-asiainvaliokunnassa opetusministeriö teki      vaiheen jälkeen. Jyväskylän yliopisto tulee si-
2495: päätöksen niistä edellytyksistä, joilla vuokraa-    ten tarvitsemaan vuokratiloja vielä varsin pit-
2496: miseen voitiin ryhtyä. Edellytyksiin sisältyi       kän ajanjakson. Tiloja koskevat sisäiset järjes-
2497: mm., että vuokranantaja kunnostaa tilat ja          telyt ovat yliopiston itsehallinnon piiriin kuu-
2498: että kustannukset kuoletetaan vuokrava>stik-        luvia asioita.
2499: keen muodossa, mikä lähes poikkeuksetta on              Edellä olevaan viitaten Hallitus katsoo, että
2500: ollut käytäntönä vastaavissa tapauksissa aikai-     se Jyväskylän yliopiston esityksen ja saatujen
2501: semmin. Yksityiskohtaiset tekn~set selvitykset      selvitysten perusteella on ottanut valtion edun
2502: samoin kuin vuokrasopimuksen yksityiskohtai-        huomioon antaessaan luvan kysymyksessä mai-
2503: nen laatiminen annettiin Keski-Suomen ja Vaa-       nittujen tilojen vuokraamista varten. Asian val-
2504: san piirirakennustoimiston tehtäväksi, mikä on      misteluun ei opetusministeriön tai valtioneu-
2505: normaali käytäntö näin suuren vuokratilan ol-       voston puolelta liity epätavallisia menettely-
2506: lessa kyseessä.                                      tapoja. Keski-Suomen ja Vaasan piirirakennus-
2507:    Tilojen käyttöä koskeva suunnittelutyö on         toimisto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän
2508:                                              N:o H                                              3
2509: 
2510: yliopiston rakentamisen neuvottelukunta suun-      opiston käyttöön soveltuviksi kunnostettavissa,
2511: nittelevat tilojen kunnostus- ja käyttömahdol-     voidaan tilat annetusta vuokrausluvasta huoli-
2512: lisuudet yliopiston tarkoituksiin. Mikäli näistä   matta jättää vuokraamatta.
2513: selvityksistä ilmenee, että tilat eivät ole yli-
2514:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
2515: 
2516: 
2517:                                                             Opetusministeri Marjatta Väänänen
2518: 4                                            1977 vp.
2519: 
2520: 
2521: 
2522: 
2523:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2524: 
2525:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Planeringsarbetet gällande användningen av
2526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        utrymmena har påbörjats i form av samarbete
2527: se av den 2 februari 1977 till vederbörande         mellan Mellersta Finlands och Vasa distrikts-
2528: medlem av statsrådet för avgivande av svar          byggnadsbyrå, Jyväskylä universitet samt Dele-
2529: översänt avskrift av följande av riksdagsman        gationen för planering av Jyväskylä universitets
2530: Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade spörsmå]       byggen. 1 detta sammanhang utreds bl.a. de i
2531: nr 13:                                              spörsmålet nämnda synpunkterna på arbetar-
2532:                                                     skyddet och ändamålsenligheten. Vederbörande
2533:           På vilka grunder ämnar man för Jy-        universitetsinstitutioners mening har efterhörts
2534:        väskylä universitets räkning hyra oända-     i samband med planeringen. Tidigare erfaren-
2535:        målsenliga utrymmen, tillhörande ett         heter av fabriksutrymmen som iståndsatts för
2536:        lokalt industriföretag, och varav kom-       högskolors undervisnings- och forskningsbehov
2537:        mer sig det osedvanliga förfaringssätt       har varit positiva. Planerna för Jyväskylä uni-
2538:        som har tillämpats vid beredningen av        versitets s.k. Mattilanniemi I byggnadsskede är
2539:        frågan?                                      avslutade. Undervisningsministeriet har för på-
2540:                                                     börjandet av projektets byggnadsarbeten före-
2541:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       slagit anslag såväl i 1976 års som 1977 ut-
2542: samt anföra följande:                               giftsstat. Sedan statens investeringsmöjligheter
2543:    rDen 27 oktober 1976 inkom Jyväskylä uni-        har försvagats, har erforderliga anslag dock
2544: versitet med en framställning till undervisnings-   ännu inte erhållits för ändamålet. Enligt un-
2545: ministeriet om förhyrning av utrymmen på            dervisningsministeriets mening är Jyväskylä
2546: 7 000 m2 i en fabriksfastighet, tillhörande A.      universitets Mattilanniemi 1 byggnadsskede ett
2547: Fredrikson Oy. Enligt framställningen hade          brådskande högskolebyggnadsobjekt.
2548: univ,ersitetet för avsikt att avstå från i det         För närvarande förfogar Jyväskylä universi-
2549: närmaste motsvarande yta i nuvarande hyres-         tet över ca 20 000 m2 hyrda utrymmen. Efter
2550: utrymmen i 'små enheter utspridda runt om i         det Mattilanniemi I byggnadss:kede har blivit
2551: staten. Sett från universitetets synpunkt var       slutfört, kan man avstå från bara en del av de
2552: det således fråga om att koncentrera utrymmen       hyrda utrymmena. Även sedan Mattilanniemi
2553: som nu var belägna på ca 20 olika punkter.          II byggnadsskede blivit avslutat kommer hyr-
2554:    Sedan saken undergått förberedande behand-       da utrymmen att behövas, närmast för matema-
2555: ling i statsrådets finansutskott fattade under-     tisk-naturvetenskapliga fakulteten. Jyväskylä
2556: visningsministeriet beslut om de förutsättning-     universitet kommer alltså att behöva hyrda ut-
2557: ar, under vilka förhyrningen kunde ske. 1 för-      rymmen under en rätt lång tidsperiod. De in-
2558: utsättningarna ingick bl.a. att hyresvärden         terna utrymmesarrangemangen är en fråga, :som
2559: iståndsätter utrymmena och att kostnaderna          faller inom ramen för universitetets självsty-
2560: amorteras i form av hyresvederlag, vilket i det     relse.
2561: närmaste undantagslöst har varit praxis i lik-         Med hänvisning tili ovanstående anser rege-
2562: nande fall. De detaljerade tekniska utredning-      ringen att den, på basen av Jyväskylä univer-
2563: arna, liksom även det deta:ljerade uppgörandet      sitets framställning och erhållna utredningar,
2564: av hyreskontraktet, gavs i uppdrag åt Mel-          har beaktat statens intressen då tillstånd bevil-
2565: lersta Finlands och Vasa distriktsbyggnadsbyrå,     jades att hyra de i spörsmålet nämnda ut-
2566: vilket är normal praxis då det gäller Så stora
2567:                                         1           rymmena. Beredningen av ärendet är inte för-
2568: hyresutrymmen.                                      knippad med något osedvanligt förfaringssätt
2569:                                              N:o 13                                               5
2570: 
2571: från undervisningsministeriets eller statsrådets   Om dessa utredningar visar att utrymmena inte
2572: sida. Mellersta Finlands och Vasa distriktsbygg-   är lämpliga att iståndsättas för universitetets
2573: nadsbyrå, Jyväskylä universitet och Delegatio-     bruk, kan förhyrningen av utrymmena lämnas
2574: nen för planering av Jyväskylä universitets        därhän, trots det beviljade tillståndet tili för-
2575: byggen planerar utrymmenas iståndsättnings-        hyrning.
2576: och bruksmöjligheter för universitetets behov.
2577:      Helsingfors den 10 mars 1977.
2578: 
2579: 
2580:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
2581: 
2582: 
2583: 
2584: 
2585:  l87700208Y
2586: Kirjallinen kysymys n:o 14.
2587: 
2588: 
2589: 
2590: 
2591:                                      Mattila ym.: Keski-Pohjanmaan TVL:n pHrikorjaamon välttämät-
2592:                                         tömien •. tilojen rakentamisesta :YlivieSkaan.
2593: 
2594:                                                                                    \.-
2595: 
2596:                                                                                                                                  . . ~--: f 1 l
2597:                            Eduskunnan Her r-.i Puh'emfehefle.
2598: 
2599:    Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirake~uspiiri              jaamon rakentariseksi alkup~rillsten. ~ ~uunm~
2600: on .v~ · i 966· · hatikkinut piirikorjaamoaan wrten       telmien. mukaan Ylivieskaan, lähtien' siitä~. et(~
2601: noin· 4 ha:n tÖntin. Tontille on rakennettu v~            Ylivieskassa tUlisi · rakentaa plitiri .· ~ykyisel)
2602: 1967 keskusvarasto ja maalaborator1o; 'Tonttia            korjaustoiminnan laajuuttå ja nykyisen helik:ilö;
2603: htfukittåessa on 'ajateltu sille myös rakennetta~         kunnan tarpeita vastaava. korjaamo, joka täyt-
2604: vaksi korraamo. Korjaamotoimintaa varten ori              tää nykyiselle korjaam.otoiminnane. asetettavat
2605: tilapäisratkaisuina · hankit~ alueelle· kaksi             vaatimukset .sekä korjaamotekniikari, että työ-
2606: Ronmey~hallia, joiden kummankin pinta-ala· pn             suojelun kannalta.. ..·. ·      · ·. · .· ,. ·. · ·
2607: noin: Jod m2• Korjaamohallit on alunperin                    Piirin tienh~itotoimintojen ·.rahoit;uskehykset
2608: suuruliteltu vain tilapäisiksi jä pienkaluston            ovat viim.e vuosina, pieyentyneet, siinl\ :määrin,
2609: huoltokorjaamista varten. Ralleihin hankittuja            että korjaamon r~entamisen . v~at4Qan rahoi-
2610: Iåitteita 'ei voida ~ojen puutteellisuuksi~               tuksen mahduttaminen kehyksiin ei voi tapah-
2611: vuoksi käyttää täysin tehokkaåsti, puhumatta·             tua vaikeuttamatta vakavasti piirin ,m.t,IUt.a ·toi-
2612: kaan suojelunäkökohtien riittävästä huomioitni-           mintaa. ·Näiti. ollen rahoitus tUlisi saada. Us~y-1<­
2613: sesta. sekä henkilokiuinan puutteellisista· sosiaa-       senä piir4J, ra4oituk~een, Alu~ll3; 'on myö~:jtll­
2614: lisista tiloista: Piirin korjaamon palveluksessa          kiqen raken~amistoiminta • P,ien~cynyt · ,·siin,ä
2615: on .noin 40 henk:ilöä~ · Piirin ns~ konepankkiin          määrin; että rakennustyöväen piirissä· On 'tpo
2616: kuuluvat Jaitteet ja koneet ovat arvoltaan noin           detta,vi~sa metkittäv'ää työttömyyttä:: erikoise,8ti
2617: 35 ; milj. rrik. Näiden laitteiden· ja, koneiden          v. 1977_;_78 ku:luessa.                        '    · ··
2618: koijaustoirilintaa ' suoiitetaan 'tiemestaripiireissä     : ~d,ellli . e~itet~ri' 'viitaten:. esitärrirrie, vaiti(;>.
2619: ja työmhllla,. 'piirien' omassa korj,a!uilossa: ja eri.   päivifi~tiesi~k~ezi · J7}:,n: -~ ,mö~entin.. pe~~
2620: koistöid.eri osalta> mUiden: piirien ( Keski~Suomi,       teella valt1oqeuyoston .· asianomatsen ; J!l~en~n
2621: OUltr ja ·vaasa) korjaamoissa ja :yksityisissä            vast~ttav~si s~utaav~ ,kysymyksCifl::· · ::·~·.::~·.;
2622: kbrjaåmoissa' sekä 'pii.rin alueella että 'fuuualla.                 "       ".          .   •: > .   '   ' . '; ·;. :·./   ~   \ ..~}i:
2623: Tällainen korjaustoiminnan järjestely ·.··johtUu                     ·Onko ·Haii!lls · 'tietoinen keski;:Nh~
2624: oman korjaamon puutteellisuuksista ja aiheut-                     .jann,taan TY,~:lil ,piirin,.k?~~~~ilojen
2625: taa näin korjaamotöiden viivästymisestä johtu-            ·'       todellisesta ·'puutteellisuudesta; ja
2626: via kustannusten lisäyksiä. Piirin korjaamon lii-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2627: ke\Taihto·~oliw.;.197.5 n~·2~0·milj; Jllk.                         siin Keski-Pohjanmaan TVL:n piirikor-
2628:    Puutteellisten korjaamotilojen parantamisek-                    jaamon välttämättömien tilojen rakenta-
2629: si on piirin taholta tehty useita esityksiä kor-                   miseksi Ylivieskaan?
2630:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
2631: 
2632:           Kalevi Mattila                     Heimo Linna                          Väinö Raudaskoski
2633: 
2634: 
2635: 
2636: 
2637: 0877001857
2638: 2
2639: 
2640: 
2641: 
2642: 
2643:                                                                  '   ·.:
2644: 
2645: 
2646: 
2647: 
2648:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa män vuoden aikana. Rakentamisohjelman mu-
2649: mainitussa tarkoituksessa 're, l{etra Puhemies., - ~~s~i , ci Keski-P~janmaan piirin konekor-
2650: otette 3 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir- jaamoon rakentamista ole suunniteltu alkavak-
2651: j~.ohella to~mit~ut:val~~llvoston.cian, si::ab?.~ en~en v. 1984..             .· . .   -.. ,
2652: p~!~e iällene]Je ··jälje~~sen.~sanedustaja                   .·.'·ll'~- ia:Y~keM\lsl~it~ -ttl~~eWt~k~
2653: :r(, MaU:ila.ll y01. näiri ·Js:uuluva&ta ]ilijällisesta      ~' ~t ~ä~räraha~ oVal viimer. Y®~~, :Pl-
2654: ~~i.J#ylcs~tii n':q 14; . ·.           • ·   · ··       ·    ~:.nh.1~t ja laitoksen talom:ak<mn\lstqin;tblta
2655:                                                              on ti&tä' syy:rtä ohjelmoitu nii.t) , pitkälle :aika-
2656: j·:\·:;,:   .... Onko. l:rarufus tietoinen Keski~Poh.        välille,; <e-jtä -Keski,Pohjanmaan. ko~aamon
2657:              ·janmaan .TVL:n · piitili ., korjaamotilojen    tak@tami$hankkeen toteuttaminen· läh.iivUQSma
2658:               todellisesta puutteeffisuudesta, ja ·          ei. ole mahclollista käytettävissä olevilla määrä-
2659:                   aikooko Hal)itus ,r}rhtyä toimenpitei~     rah<>illa; · T~~mrakennusvaroista on lis~si. ny-
2660:              ··siin Keski-P:ohjanmaaf!. TVL:.n piirlkor~     kyistä SUill:empi osuus suunnattava,. vanhenP1·
2661:              · jaamon vtilttätnättönrlert tilojen rakenta-   ~c:len .~emestaripiirien .tukikohtar$f+(inuswn
2662:              'miseksf
2663:              .""•-
2664:                       Ylivieskaårt?;
2665:                       -.   .  ' ·-.···-
2666:                                         ·           ·        Q'QSimiseen, ·Tiemestaripiireissä ·. ()1;1 174 pijiitp~­
2667:                                                              kohtaa ja n. •200 sivutukikohtaa, jois~ iu~ita
2668:  ':'Va$tauksena kysym.rheen: ·esitän kunnioit~               kynune,niä on erittäin huonossa kqnn~a. ':: ·.
2669: tåen.· 'seuraavaa:                                               Liikennenilnisteriö pyrkii huolehtiinaan- .sii-
2670: ,;;).'i~~ ,ja vesi1'AA:ennuslaitok$eU konekorjaamoi~         tä, ··että tie- .ja vesirakerinuslaitoksen talC:m.
2671: ~n -~chi~~rpis- ja .rakentamisohjelmat on laa-               rakebnu~äätärahoja voitaisilil korottm ,niin;
2672: 4i,tW<· .valtakunnallisesti lomak.in tie- ja vesi·           että: edellä · mainittua rakentamisolijclmaa ·•voi.
2673: rakennuspiirissä vallitsevat;l tilanteen· mukaise~ti         taisiin .~ttaa.. Tällöin myös Ylivieskan· kor-
2674: o~taen huomioon kalustQmäärät ja niiden vaa-                 jaamon rakentaminen voitaisiin aloittaa aikai-
2675: tJmaq k.l!MOS$apitota~n sekä käytettävis&ä                   semmin. Nykyisillä määrärahoilla rukataplun
2676: pl,eya,~ :kupnossapitotilat ja. .plQSUbteet... Kehittä:      nopeuttaminen ei .ole mahdollista, joten ensi
2677: misohjelmaJ.l. mukaisesti •~- .~eski·Poiliarunaan            vaiheessa tilatlne on hoidettava alussa~ maini-
2678: tie- ja vesirakennuspiirissä tarkoitus käynnistää            tulla· olemassa olevien työpaikkojen · ratioilali-
2679: ty.§m~~telmien ·ja -pai,kkojen·, ratiqnalisointi tä·         soinniJla.                                        . ''
2680:             IJ~ls~löSii' 1ll~lislmun .7.· päivänä 1977.
2681:                                                                                                                ;      .
2682:                                                                                                                ' '
2683:                                                                            , LiikeDnem.inisteri .Ritgnar: Gr1111m
2684:                                              N:o 14                                             3
2685: 
2686: 
2687: 
2688: 
2689:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2690: 
2691:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    hottens väg- och vattenbyggnadsdistrikt under
2692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         innevarande år. Enligt byggnadsprogrammet
2693: velse av den .3 februari 1977 tili vederbörande   har det planerats att maskinverkstaden i Mel-
2694: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    lersta Österhottens distrikt åtminstone inte
2695: jande av riksdagsman K. Mattila m. fl. ställda    skall börja byggas före år 1984. Väg- och vat-
2696: skriftliga spörsmål nr 14:                        tenbyggnadsverket har under de senaste åren
2697:                                                   erhållit sparsamt med anslag för husbyggen.
2698:           Är Regeringen medveten om de verk-      Verkets hushyggen har därför programmerats
2699:        liga bristerna hos verkstadsutrymmena      för en så lång period att det inte är möjligt
2700:        i Mellersta Österbottens distrikt inom     att med de anslag som står tili buds förverk-
2701:        väg- och vattenbyggnadsverket, och         liga projektet att uppföra en maskinver'kstad
2702:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     i Mellersta Österbottens distrikt under de när-
2703:        byggande i Ylivieska av sådana utrym-      maste åren. Dessutom måste en större del än
2704:        men som nödvändigt behövs för väg-         hittills av medlen för husbyggen anslås för
2705:        och vattenbyggnadsverkets distriktsvenk-   förnyelse av föråldrade byggnader vid väg-
2706:        stad?                                      mästardistriktens stödpunkter. Inom väg-
2707:                                                   mästardistrikten finns 174 huvudstödpunkter
2708:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     och ca 200 sidostödpunkter, av vilka flera
2709: samt anföra följande:                             tiotal är i mycket dåligt skick.
2710:    Programmen för utbyggnad och uppförande           Trafikministeriet strävar tili att kunna höja
2711: av maskinverkstäder för väg- och vatten-          väg- och vattenbyggnadsverkets anslag för hus-
2712: byggnadsverket har utarbetats för hela Jandet     byggen så, att det ovannämnda byggnadspro-
2713: i enlighet med läget inom ettvart väg- och        grammet kan genomföras snabbare. Härigenom
2714: vattenbyggnadsdistrikt med heaktande av an-       skulle också uppförandet av en verkstad i Yli-
2715: talet arbetsmaskiner och det underhåll som        vieska tk.unna påbörjas tidigare. Med de nu-
2716: dessa kräver samt av tiligängliga serviceutrym-   varande anslagen går det inte att påskynda
2717: men och rådande serviceförhållanden. Avsikten     tidtabellen. I första skedet måste situationen
2718: är att i enlighet med utbyggnadsprogrammet        därför skötas med hjälp av den tidigare nämn-
2719: påbörja en rationalisering av arbetsmetodema      da rationaliseringen av de existerande arbets-
2720: och arbetsplatserna inom Mellersta Öster-         platserna.
2721:      Helsingfors den 7 mars 1977.
2722: 
2723:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
2724:                               •,;· f,.,_
2725: 
2726: 
2727: 
2728:                               ·.';
2729: 
2730: 
2731: 
2732: 
2733:                                                                     i!
2734:                                                            .. ;·}
2735: 
2736: 
2737:                               ·.l,'
2738: 
2739: 
2740: 
2741: 
2742:              ,-.;'   ;;•t··                                  ·'.-,
2743:                                                                          .;
2744: 
2745: .-1:1   :·                                  :·'.'
2746:                                                          .•.  ,, ....: ...'·.
2747:                                                            · y , . 'J;
2748: 
2749: 
2750:                                            :":Jt
2751:                                              "'f
2752:                      i   'i
2753: 
2754:                                 ·:,"1::                     _;. .        r:~·:   ,··..
2755:                                                           ~LX~:;.                  rf~·.··.
2756: 
2757:                                                     \"
2758:                                               1977 vp.
2759: 
2760: Kirja:llinen kysymys n:o 15.
2761: 
2762: 
2763: 
2764:                                   Mattila ym.: Valtion hankintakeskuksan toiminnan palauttami-
2765:                                      sesta lain edellyttämiin puitteisiin.
2766: 
2767: 
2768:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2769: 
2770:    Valtion hankintakeskuksesta 19. 4. 1941 an-       hankintakeskuksen toiminnan laajentaminen
2771: netun lain ( 265/41) mukaan valtion laitosten        ole perusteltua. Eduskunnan kielteiseen kan-
2772: ja virastojen tavaranhankintojen valvontaa ja        nanottoon on vaikuttanut erityisesti kunnallis-
2773: keskittämistä varten perustetaan valtion han-        tahon ja elinkeinoelämän vastustus. Kunnat
2774: kintakeskus. Säännöstä on vielä täsmennetty          pyrkivät keskittämään hankintansa oman paik-
2775: hankintakeskuksesta 20. 9. 1974 annetulla ase-       kakunnan liikkeisiin, mikä on tärkeää pyrit-
2776: tuksella (741/74 ), jonka 1 §:n mukaan val-          täessä suosimaan oman kunnan veronmaksajaa
2777: tion hankintakeskuksen tehtävänä on valvoa ja        sekä työpaikkojen syntymistä ja säilyttämistä
2778: keskitetysti hoitaa yhteistoiminnassa valtion        kunnassa. Elinkeinoelämän taholta on nähty
2779: virastojen ja laitosten kanssa niiden tavaranhan-    valtion hankintakeskuksen toiminnallaan ai-
2780: kintoja ja edistää hankintojen taloudellista hoi-    heuttavan kaupallisella alalla kilpailuolosuhtei-
2781: toa. Alunperinkin valtion hankintakeskuksen          den järkkymistä.
2782: tarkoituksena oli hoitaa keskitetysti valtion vi-       Voimassa olevasta laista ja eduskunnan kan-
2783: rastojen ja laitosten hankintoja. Tästä lain sää-    nanotoista huolimatta hankintakeskus harjoit-
2784: tämästä toimialasta huolimatta hankintakeskus        taa jatkuvasti aktiivista myyntitoimintaa anta-
2785: on ulottanut toimintaansa mm. kuntien ja kun-        malla kirjallisesti ja muutoin tarjouksia mm.
2786: tainliittojen hankintoihin. Tämän lisäksi val-       kuntien ja kuntainliittojen laitoksille, kuten
2787: tion hankintakeskus on toimittanut tavaroita         esim. sairaaloille ja kouluille.
2788: muillekin valtionapua saaville yhteisöille. Näille      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2789: ulkopuolisille tapahtuva myynti on vuodesta          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2790: vuoteen kasvanut. Kun vuonna 1964 sanottu            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2791: myynti oli noin 10 % hankintakeskuksen liike-        raavan kysymyksen:
2792: vaihdosta, se oli vuonna 1975 jo yli· 17%
2793: liikevaihdosta.                                                Onko Hallitus tietoinen, että valtion
2794:    Useaan kertaan on valtion taholta pyritty laa-           hankintakeskus on vastoin lain säännök-
2795: jentamaan valtion hankintakeskusta koskevan                 siä ulottanut toimintansa muidenkin yh-
2796: lain sisältöä niin, että hankintakeskus voisi               teisöjen kuin valtion virastojen ja lai-
2797: ulottaa toimintaansa myöskin kuntasektorille ja             tosten hankintoihin, ja jos on,
2798: muihinkin valtionapua saaviin yhteisöihin. Tätä                mihinkä toimenpiteisiin Hallitus ai-
2799: koskevista hallituksen esityksistä mainittakoon             koo ryhtyä valtion hankintakeskuksen
2800: esimerkkeinä n:o 62 vuoden 1964 valtiopäi-                  toiminnan palauttamiseksi lain edellyt-
2801: villä ja n:o 102 vuoden 1967 valtiopäivillä.                tämiin puitteisiin?
2802: Eduskunta on kuitenkin katsonut, ettei sanottu
2803:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
2804: 
2805:          Kalevi Mattila             Mikko Jokela            Heimo Linna
2806:          Alvar Saukko               Veikko Hanhirova        Markku Salonen
2807:          Juhani Tuomaala            Erkki Pystynen          Veikko J. Matikkala
2808:          Paavo Vesterinen           Erkki Häkämies          U!la Järvilehto
2809:          Esko Pekonen               Väinö Raudaskoski       Jorma Fred
2810:          Matti Maijala              Lauri Impiö             Matti Asunmaa
2811:                         Kerttu Hemmi               Håkan Malm
2812: 087700190C
2813: 2                                             1977 vp.
2814: 
2815: 
2816: 
2817: 
2818:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2819: 
2820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tien ja kuntainliittojen hoidettaviksi enty1sesti
2821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen
2822: olette 3 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-       sekä sosiaalitoimen kohdalla. Näihin menoihin
2823: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     annettavat valtionavut kohoavat huomattaviin
2824: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      määriin. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa
2825: Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     valtion osuus on lakisääteinen, on valtion edun
2826: myksestä n:o 15:                                     mukaista pyrkiä mahdollisimman edullisiin
2827:                                                      hankintoihin. Julkisten varojen käytön kan-
2828:           Onko Hallitus tietoinen, että valtion      nalta voidaan tällaiset valtionapua saavat lai-
2829:        hankintakeskus on vastoin lain säännök~       tokset rinnastaa valtion budjettitalouteen kuu-
2830:        siä ulottanut toimintansa muidenkin yh-       luviin laitoksiin.
2831:        teisöjen kuin valtion virastojen ja lai-         Terveyskeskusten perustaminen ja peruskou-
2832:        tosten hankintoihin, ja jos on,               lujärjestelmän läpivieminen ovat olleet valtion
2833:           mihinkä toimenpiteisiin Hallitus ai-       hankintakeskuksen palveluksia lisänneinä teki-
2834:        koo ryhtyä valtion hankintakeskuksen          jöinä. Hankintakeskuksen asiakkaina vanhas-
2835:        toiminnan palauttamiseksi lain edellyt-       taan olleet valtion oppikoulut ovat yleensä ha-
2836:        tämiin puitteisiin?                           lunneet ylläpitää asiakassuhteensa myös sen jäl-
2837:                                                      keen, kun ne ovat siirtyneet kunnallisen perus-
2838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koulun osiksi. Vuonna 1975 valtion hankinta-
2839: vasti seuraavaa:                                     keskuksen liikevaihdosta suuntautui 9,7 % val-
2840:    Valtion hankintakeskuksesta annetun lain          tionapua saaville sairaaloille, terveyskeskuksille
2841: ( 265/41) 1 §: n mukaan valtion laitosten ja         ja huoltolaitoksille, 5,3 % valtionapua saaville
2842: virastojen tavaranhankintojen valvontaa ja kes-      opetuslaitoksille ja 21 % muille valtionapua
2843: kittämistä varten perustetaan valtion hankinta-      saaville laitoksille ja yhteisöille. Valtionapua
2844: keskus. Valtion hankintakeskuksen tehtäviä on        saavan sektorin osuus hankintakeskuksen liike-
2845: edelleen selvennetty valtion hankintakeskuk-         vaihdosta oli siten yhteensä 17,1 %.
2846: sesta annetulla asetuksella ( 7 41 /7 4 ) , jonka       Valtionapua saavien laitosten hankintakes-
2847: mukaan valtion hankintakeskuksen tehtävänä           kuksen välityksellä ostamat tavarat ovat valta-
2848: on valvoa ja keskitetysti hoitaa yhteistoimin-       osaltaan muita kuin paikallisista liikkeistä toi-
2849: nassa valtion virastojen ja laitosten kanssa nii-    mitettavia tavaroita, joihin kysymyksessä on
2850: den tavaranhankintoja ja edistää hankintojen ta-     viitattu . ja aloite valtion hankintakeskuksen
2851: loudellista hoitoa.                                  palvelujen hyväksikäyttöön on tullut valtion~
2852:    Valtion hankintakeskuksen asiakaskuntaan          apua saavien laitosten itsensä taholta.
2853: on lähes sen toiminnan aloittamisesta alkaen            Valtion hankintakeskuksesta annetun lain
2854: kuulunut paitsi valtion virastoja ja laitoksia       muuttaminen siten, että lain sanamuoto pa-
2855: myös valtionapua saavia laitoksia ja yhteisöjä.      remmin vastaisi nykyisessä kehitysvaiheessa
2856: Valtionapua saavien laitosten ryhtyminen käyt-       vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan kunnat,
2857: tämään hankintakeskuksen palveluja on lisän~         kuntainliitot ja valtionapua saavat yhteisöt voi-
2858: nyt sen välittämien tavaroiden määrää ja vai-        vat käyttää valtion hankintakeskuksen palve-
2859: kuttanut siteri ostoehtoja parantavasti koko sen     luksia hyväkseen, on ollut jatkuvasti selvitet-
2860: asiakaskunnan eduksi. Julkisen hallinnon teh-        tävänä ja tämä selvitystyö on kauppa- ja teolli-
2861: täviä on yhä lisääntyvässä määrin siirtynyt kun-     suusministeriössä edelleen vireillä.
2862:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
2863: 
2864:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
2865:                                               N:o 15                                                3
2866: 
2867: 
2868: 
2869: 
2870:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2871: 
2872:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        i fråga om hälsovården, undervisnings- och
2873: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           kulturärenden samt socialväsendet. De pen-
2874: velse av den 3 februari 1977 tili vederbörande      ningsummor som i form av statsunderstöd rik-
2875: medlem av statsrådet för avgivande av svar          tas tili täckande av dessa utgifter är rätt
2876: översänt avskrift av följande av riksdagsman        ansenliga. I synnerhet i sådana fall då statens
2877: Mattila m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 15:    andel haserar sig på lag Jigger det i statens
2878:                                                     intressen att sträva tiH så förmånJiga an:skaff-
2879:           Är Regeringen medveten om att sta-        ningar som möjligt. Inom den offentliga me-
2880:        tens upphandlingscentral har, i strid        delsförvaltningen kan dessa av staten under-
2881:        med lagens bestämmelser, utsträckt sin       stödda institutioner jämställas med de inrätt-
2882:        verksamhet att gälla även anskaffningar      ningar som faller inom ramen för statens bud-
2883:        tili andra sammanslutningar än statens       get.
2884:        ämbetsverk och inrättningar, och om så           Inrättandet av hälsovårdscentraler och ge-
2885:        är fallet,                                   nomförandet av grundskolesystemet har varit
2886:            tili vilka åtgärder ämnar Regeringen     två av de faktorer som ökat upphandlings-
2887:        skrida för att upphandlingscentralens        centralens tjänster. Statens läroverk, vilka sedan
2888:        verksamhet skall återgå tili de former       gammalt varit upphanglingscentralens kunder,
2889:        som lagen förutsätter?                       har i allmänhet ännu efter det att de blivit
2890:                                                     införlivade tili det kommunala skolsystemet
2891:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       alltjämt velat bibehålla kundförhållandet. År
2892: anföra följande:                                    1975 riktades 9,7 % av upphandlingscentra-
2893:     Statens upphandlingscentral har, i enlighet     lens hela omsättning tili sjukhus, hälsovårds-
2894: med 1 § i lagen om densamma ( 265/ 41), in-         centraler och vårdanstalter, 5,3 % tili av staten
2895: rättats för övervakning och koncentrering av        understödda undervisningsanstalter och 21 %
2896: de statliga inrättningarnas och verkens varu-       tili övriga inrättningar och sammanslutningar
2897: anskaffningar. Upphandlingscentralens uppgif-       som åtnjöt statsunderstöd. Den statsunder-
2898: ter specificeras vidare i en förordning (741/       stödda sektorn svarade således för samman-
2899: 74 ) , enligt viiken upphandlingscentralen har      lagt 17,1 % av upphandlingscentralens om-
2900: tili uppgift att i samverkan med statens äm-        sättning.
2901: betsverk och inrättningar centraliserat övervaka        De varor som av staten understödda insti-
2902: och handha dessas varuanskaffningar samt att        tutioner köpt genom statens upphandlings-
2903: främja en ekonomisk skötsel av anskaffningarna.     central har, i motsats till vad i spörsmålet
2904:     Upphandlingscentralens kundkrets har näs-       antytts, till en öwrvägande del varit varor,
2905: tan hela den tid som centralen fungerat om-         som inte levereras av lokala affärer, och initia-
2906: fattat, förutom statens ämbetsverk och inrätt-      tivet tili anlitande av upphandlingscentralens
2907: ningar, även inrättningar och sammanslutningar      tjänster har kommit från själva institutionerna.
2908: som åtnjutit statsunderstöd. Att av staten un-          Frägan om reformering av lagen om statens
2909: derstödda institutioner så börjat anlita upp-       upphandlingscentral sålunda, att ordalydelsen i
2910: handlingscentralens tjänster har volymmässigt       lagen skulle bättre matsvara praxis i nuskedet,
2911: ökat de varor som denna förmedlat, vilket för       enligt viiken kommuner, kommunalförbund
2912: sin del varit ägnat att förbättra köpvilikoren      och av staten understödda sammanslutningar
2913: för hela kundkretsen. Offentliga förvaltnings-      kan anlita upphandlingscentralens tjänster har
2914:  uppgifter har i allt växande omfattning övergått   ständigt utretts och utreds även som bäst vid
2915:  till kommuner och kommunalförbund speciellt        handels- och industriministeriet.
2916:       Helsingfors den 10 mars 1977.
2917: 
2918:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
2919:                                               1977 vp.
2920: 
2921: Kirjallinen kysymys n:o 16.
2922: 
2923: 
2924: 
2925: 
2926:                                  Ajo: Rovaniemen hovioikeuden toiminnan aloittamisesta.
2927: 
2928: 
2929:                         E d u s k u n n a 1t1 H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
2930: 
2931:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1976 valtiopäi-           Uuden hovioikeuden perustamisen siirtymi-
2932: villä uuden, perustettavan hovioikeuden sijain-     nen 1980-luvulle olisi paha isku Pohjois-Suo-
2933: tipaikaksi Rovaniemen. Eduskunnan päätöksen         men oikeusolojen kehittämiselle. Tämä merkit-
2934: mukaisesti tämän pitäisi aloittaa toimintansa       sisi sitä, että Pohjois-Suomen väestö jäisi edel-
2935: 1. 10. 1978. Rovaniemen kaupunki on perusta-        leen epämääräiseksi ajaksi vaille kansalaisten
2936: mispäätöksen jälkeen ryhtynyt asian vaatimiin       oikeusturvan kannalta välttämättömiä peruspal-
2937: toimenpiteisiin voidakseen vastaanottaa hovi-       veluja.
2938: oikeuden ja sen palvelukseen tulevan henkilö-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2939: kunnan.                                             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2940:    Luotettaviksi katsottujen tietojen mukaan        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2941: hallituksen piirissä valmistellaan suunnitelmia,    vaksi seuraavan kysymyksen:
2942: joiden mukaan Rovaniemen hovioikeuden toi-
2943: minnan aloittaminen siirtyisi 1980-luvulle. Pe-                Onko Hallituksen tarkoituksena poi-
2944: rusteluissa on tiettävästi tuotu esiin lakimies-            keta eduskunnan päätöksestä, jonka mu-
2945: pula.                                                       kaan Rovaniemen hovioikeus aloittaa
2946:                                                             toimintansa 1. 10. 1978?
2947:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
2948: 
2949:                                               Aimo Ajo
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954: 087700161E
2955: 2                                               1.977 Vp.
2956: 
2957: 
2958: 
2959: 
2960:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2961: 
2962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       niihin toimenpiteisiin, joita Rovaniemen hovi-
2963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oikeuden toiminnan aloittaminen voimassa ole-
2964: olette 3 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-        van lainsäädännön mukaan 1. 10. 1978 lukien
2965: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      edellyttää.
2966: omaiselle jäsenelle jiiljennöksen kansanedustaja         Valtiontalouden vaikentuneen tilan johdosta
2967: Aimo Ajon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         on myös oikeushallinnon alalla jouduttu tarkis-
2968: myksestä n:o 16:                                      tamaan eräiden tehtäväryhmien kohdalla suun-
2969:                                                       niteltujen uudistusten toteuttamisaikataulua se-
2970:            Onko Hallituksen tarkoituksena poi-        kä tekemään toimintasuunnitelmiin valtion me-
2971:         keta eduskunnan päätöksestä, jonka mu-        nojen säästämiseksi tarpeellisia muita muutok-
2972:         kaan Rovaniemen hovioikeus aloittaa           sia. V aitioneuvosto on 17. 2. 1977 tehnyt peri-
2973:         toimintansa 1. 10. 1978?                      aatepäätöksen eräistä menojen säästö- ja lyk-
2974:                                                       käystoimenpiteistä valtiontaloudessa. Sen mu-
2975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan eduskunnalle annetaan esitys Rovaniemen
2976: vasti seuraavaa:                                      hovioikeuden perustamisaj ankohdan tarkistami-
2977:    Kahden uuden hovioikeuden perustamisesta           sesta siten, että hovioikeus aloittaisi toimin-
2978: 14. 4. 1976 annetun lain (318/76) mukaan              tansa 1. 5. 1979, mikä edellyttää eräiden vir-
2979: Kouvolan hovioikeuden tuli aloittaa toimintan-        kojen perustamista vuoden 1978 lopulla.
2980: sa 1. 10. 1977 ja Rovaniemen hovioikeuden                Lopuksi voidaan todeta, että kahden uuden
2981: 1. 10. 1978. Kouvolan hovioikeuden toiminnan          hovioikeuden toiminnan alkaminen samana
2982: aloittamista on valtiontaloudellisista syistä siir-   vuonna olisi oikeudenhoidon kannalta tuotta-
2983: retty 7. 1. 1977 annetulla lailla (1/77) siten,       nut eräitä vakavia ongelmia mm. oikeuden jä-
2984: että hovioikeuden toiminta alkaa 1. 5. 1978;          senten ja esittelijöiden rekrytoinnissa, mikä
2985: hovioikeuden presidentti ja eräät virkamiehet         seikka johti siihen, että hallitus alunperin eh-
2986: voidaan nimittää jo 1. 12. 1977 lukien.               dotti hovioikeuksien toiminnan aloittamista eri
2987:    Oikeusministeriössä on ryhdytty kaikkiin           vuosina.
2988:      Helsingissä 2 päiv.änä maaliskuuta 1977.
2989: 
2990: 
2991:                                                                  Oikeusministeri Kristian Gestrin
2992:                                                N:o 16                                                3
2993: 
2994: 
2995: 
2996: 
2997:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2998: 
2999:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-        rätts verksamhet i enlighet med gällande lag-
3000: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder              stiftning från den 1 oktober 1978 förutsätter.
3001: skrivelse av den 3 februari 1977 tili veder-            På grund av det försvårade läget för stats-
3002: börande medlem av statsrådet för avgivande          hushållningen har man även inom justitieför-
3003: av svar översänt avskrift av följande av riks-      valtningens område varit tvungen att revidera
3004: dagsman Aimo Ajo undertecknade spörsmål nr          tidtabellen för de reformer, som planerats be-
3005: 16:                                                 träffande vissa uppgiftsgrupper, samt, för att
3006:            Har Regeringen för avsikt att avvika     spara statens medel, göra andra nödvändiga
3007:         från riksdagens beslut, enligt vilket Ro-   ändringar i verksamhetsplanerna. Statsrådet har
3008:         vaniemi hovrätt inleder sin verksamhet      den 17 februari 1977 fattat ett principbeslut
3009:         den 1 oktober 1978?                         om vissa åtgärder för inbesparande och upp-
3010:                                                     skjutande av utgifter inom statshushållningen.
3011:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       I enlighet med det kommer regeringen att av-
3012: samt anföra följande:                               låta en proposition tili riksdagen angående jus-
3013:                                                     tering av tidpunkten för grundandet av Ro-
3014:    Enligt lagen den 14 april 1976 om inrättan-      vaniemi hovrätt så, att hovrätten skulle inleda
3015: de av två nya hovrätter {318/76) skulle Kou-        sin verksamhet den 1 maj 1979, vilket förut-
3016: vola hovrätt inleda sin verksamhet den 1 ok-        sätter att vissa tjänster inrättas i slutet av år
3017: tober 1977 och Rovaniemi hovrätt den 1 ok-          1978.
3018: tober 1978. Av statshushållningsskäl har inle-          Slutligen kan det konstateras, att inledandet
3019: dandet av Kouvola hovrätts verksamhet upp-          av verksamheten i två nya hovrätter under
3020: skjutits genom en lag av den 7 januari 1977         samma år skulle ha medfört vissa allvarliga pro-
3021: ( 1/77) så, att hovrätten inleder sin verksam-      blem med hänsyn tili rättsvården, bl.a. i fråga
3022: het den 1 maj 1978; hovrättens president och        om rekryteringen av hovrättens ledamöter och
3023: vissa tjänstemän kan utnämnas redan räknat          föredragande. Denna omständighet var otsaken
3024: från den 1 december 1977.                           tili, att regeringens ursprungliga förslag var att
3025:    Inom justitieministeriet har man vidtagit alla   hovrätterna skulle inleda sin verksamhet un-
3026: de åtgärder som inledandet av Rovaniemi hov-        der olika år.
3027:      Helsingfors den 2 mars 1977.
3028: 
3029: 
3030:                                                                  Justitieminister Kristian Gestrin
3031:                                                    1977 vp.
3032: 
3033: Kirjallinen kysymys n:o 17.
3034: 
3035: 
3036: 
3037: 
3038:                                      Surakka ym.: Syöpää aiheuttavia aineita koskevan luettelon
3039:                                         vahvistamisesta.
3040: 
3041: 
3042:                            Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
3043: 
3044:      Kansainvälisen          syöväntutk1musjätj:es<tön,   joka on tullut voimaan 1 päivänä joulukuuta
3045: IARC:n, mukaan 80-90 % !ka1kistta syöpäsai-               1976.
3046: rauiks1sta johtuu ympäristön vaikutuksesta ihmi-             Kysymyksessä olevan valti0111euvoston päätök-
3047: seen. Saman jär~esrtön pä~ohtajan arvi0111 mu-            sen mukaisesti on työsuojeiluhaliitus esittänyt
3048: kaan 1-3 % kaikista syöpätapauksista johtuu               sosiaaili- ja terveysministeriölle ehdbtu!ksens,l
3049: työssä tapahtuvasta ahistuksesta.                         luettelaksi aineista ja työmenetelmis,tä, joita
3050:      VaLtaosa työympäristössä aiheutuvista syöpä-         ko. valtioneuvoston päätöksen tu,lisi koskea.
3051: sai·rauksista johtuu työs:sä :käytettäv1stä kemial-       Kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeriö ei ole
3052: Hsisrta tuottdsta.                                        vahvistanut tällaista lueHeloa, jdka on välttä-
3053:                                                           mätön va:Itioneuvoston päätöksen noudattami-
3054:      Syövän aiheuttamasta ahistuksesta syövän             seksi mu~lta osin.
3055: ilmenemiseen !klliuva p1tkä lrutenssia1ka, joka              Edelliseen viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
3056: tavahlises,ti on 20-40 vuotta, on suuresti vai-           37 § :n 1 momentin perusteeNa esi,tämme kun-
3057: keuttanut /työn ja syövän väli<sen yhteyden               nioittavasti valtioneuvOIS.ton asianomaisen jäse-
3058: havairtsem1s•ta :työpa1koil:la. Knn täyttä varmuut-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3059: ta ei ole oNut tästä yhteydes·tä, ei syövän tor-
3060: jumiseksi vaadi:ttavii!n !toimenpiteisiin ole osattu                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3061: ryhtyä riittävissä määrin.                                       työperäisen syövän torjunta ~a työtur-
3062:      Tieteellis.ten tutkimusten antaman ja kansain-              vallisuoolain soveltamisesta syöpää ai-
3063: vä1i1Sten järjestöjen varmentaman tiedon poh-                    heuttaviin aineisiin annetun, jo voimaan
3064:  jalta on Suomessakin ryhdytty viime vuosina                     tuLleen vaJtioneuvoston päätöksen to-
3065: lainsäädännöhlisiin ja halliJnnoLlisi~n toimenpLtei-             teuttaminen edeLlyttää syöpää aiheutta-
3066:  siin työnteikijäm !Syöpään sairas,tumi·sen estämi-              via aineita koskevan luetteilon pika1sta
3067:  seksi. Eduskunta on hyväksynyt KansainväJ1sen                   vahvistamista, ja
3068:  työjärjestön ,( IW: n) rtyöperäisen JSyövän tor-                   mihin toimenpiteisiin Hal:Htus aikoo
3069:  juntaa ja valvontaa koskevan yleissopimuksen                    ryhtyä kysymyksessä olevan vahioneu-
3070:   ( n: o 13 9 ) . Va!ltioneuvosto on puo1es taan työ-            voston päätöksen asia:1liseksi voimaan
3071:  turvalJisuuslain ( 299/58) nojalla antanut pää-                 saattamiseksi ja syöpää aiheuntavien
3072:  töksen työturvallisuus~ain soveltamisesta syöpää                aineiden ja menetelmien luettelon vah-
3073:  aiheuttaviin aineisiin ja menetelmiin ( 952/75),                vistamiseksi?
3074:        Helsingissä 4 · päivänä helmikuu ta 1977.
3075: 
3076:                  JUhani Surakka                                       Pertti Paasio
3077: 
3078: 
3079: 
3080: 
3081:  087700170R
3082: 2                                              1977 vp.
3083: 
3084: 
3085: 
3086: 
3087:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3088: 
3089:    Valtiopäiväijärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sopimuksen ( n:o 139), joka koskee työnteon
3090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhteydessä syöpää synnyttävistä aineista ja te-
3091: olette kirjeeHänne 4 päivänä hdmikuuta 1977           kijöistä aiheutuvien vaarojen tonjuntaa ja val-
3092: päivätyn kinjeenne ohella toimittanut vahioneu-       vontaa, on eduskunta hyväksynyt 30 päivänä
3093: voston asiainomaiselle jäsenelle jäJjennö~sen         marraskuuta 1976.
3094: kansanedustaja Surakan ym. näin kuuluvasta               Viimeksi mainittua sopimusta koskevassa
3095: kirjallisesta kysym~ksestä n:o 17:                    hallituksen esityksessä (n:o 169/1975 II vp.)
3096:                                                       todettiin, että vo1massa oJ.eva lailnsäädäntömme
3097:           Onko Halilitus tietoinen siitä, että        ei aseta esteitä sopimulksen hyväksymiseLle,
3098:        työperäisen syövän torjunta ja työtur-         mutta et.tä sopimuiks,en täytäntöönpano edellyt-
3099:        vai11isuus~ain sovehamisesta syöpää ai-
3100:                                                       tää erättä alemmanasteisia toimenpiteitä, joista
3101:        heuttaviin aineisiin annetun, jo voimaan       ensimmäisen muodosti valtioneuvoston päätös
3102:        tuileen vaJ:tioneuvostO'n päätoksen to-        ( 952/75) työturva!llisuus:'la1n soveltamisesta
3103:        teuttaminen edehlyttää syöpää aiheutta-        syöpää aiheuttaviin aindsiin j~a menetelmiin.
3104:        via aineita koskevan luettelon pikaista        Tämän päätöksen edettlyttämän aineluettelon
3105:        vahvistamista, ja                              valmistelua vaDten työsuojeluhaJ!l~tus asetti
3106:           mihin toimenpiteisiin HaLlitus a~koo        sosiaali- ja terveysminister1ön kehotuksesta työ-
3107:        ryhtyä kysymyksessä olevan valtioneu-          ryhmän, jonka mietintö vaWillistui 4 päivänä
3108:        voston päätöksen asiaLliseksi voimaan          lokakuuta 1976 ja joka työsuojeluha~lituksen
3109:        saat,tamiseksi ja syöpää aiheuttavien          asiaa kosikevana esityksenä eddJeen jätettiin
3110:        aineiden ja menetelmien luettelon vah-         sosiaali- ja terveysminis:teriöHe 14. 10. 1976.
3111:        vistamiseksi?                                  Kun valtioneuvoston päätoksen edellyttämät
3112:                                                       lausunnot luettelosta oli saatu, kävi ilmi, että
3113:    VastaUJksena kysymykseen es1tän kunnioitta-        työterveys- ja terveydenihuo1toa:Ian viranomais-
3114: vasti seuraavaa:                                      ten ja asiantunt~oiden keskuudessa käsitykset
3115:    Kemiaililisten tuot,teiden työympädstössä ai-      aineluettelon hyväiksyttävästä sisälilöstä vaihte-
3116: heuttamat terveysvaarat ovat viime vuosina            livat suuresti. Tämän vuoksi rui sosiaali- ja
3117: antaneet aihetta varsin moniin työsuojelutoi-         terveysmini,steriön tahoMa vällttämätöntä selvit-
3118: menpiteisiin. Valvonnan lkannaha on keskeistä         tää asiaa edelleen. Tämän selvittelyvaiheen tu-
3119: merkitystä 1 päivänä heinäkuuta 1978 voimaan          loks,ena sosiaaili- ja terveysministeriö vahvisti
3120: tulevaNa työturva[wi;suus.1ain muutoikseHa, joka      kysymyksessä olevain aineluettelon 10 päivänä
3121: koskee vaaraHis,ten aineiden käyttöpaikikauksiin      helmikuuta 1977.
3122: tehtäviä metlkintöjä ja niihin !liitettäviä käyttö-      EdeHä mmnmuun päätökseensä liittyen so-
3123: ja turvaHisuusohjdta. Ku1uvan vuoden heinä-           siaali- ja terveysministeriö kehotti työsuojelu-
3124: kuun 1 päivänä tu1·ee voimaan vai1tioneuvoston        hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uuden
3125: päätös asbestin :käytöstä johtuvien haittateki-       asiaa koskevan esityksen tekemiseksi siten,
3126: jöiden torjunnasta ja valvonnasta ( 805/7 6).         että työperäisen syöpäsairauden vaaraa aiheut-
3127: Edelleen on mainittava, että Kansainvälisen           tavien aineiden luettelo voitaisiin seuraavan
3128: työjärjestön yleissopimus ( n:o 136), joka            kerran tarkistaa jo ennen vuoden 1978 alkua,
3129: koskee työntekijäin suojelua bentseenimyrkytys-       johon mennessä Kansainvälisen työjärjestön yk-
3130: vaaroilta, tuli Suomen osalta voimaan 13 päi-         sityiskohtaisempien, asiaa koskevien Slllositus-
3131: vänä tammikuuta 1977. Nyt kysymyksen koh-             ten odotetaan valmistuvan. Tarkoituksena on,
3132: teena olevan Kansainvälisen työjärjestön yilds-       että syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien ainei-
3133:                                               N:o 17                                              3
3134: 
3135: den luettelo mainitun ajankohdan jälkeen tulisi     luettelon vahvistaminen meillä on nähtävä en-
3136: tarkistettavaksi joka toinen vuosi. Sosiaali- ja    simmäisenä vaiheena määräaikaisten toimenpi-
3137: terveysministeriön käsityksen mukaan on tar-        teiden sarjassa, on sosiaali- ja terveysministe-
3138: peen, että luettelon valmistelussa pyritään kiin-   riön käsityksen mukaan ollut välttämätöntä mi-
3139: teästi seuraamaan alan kansainvälistä kehitystä.    toittaa nämä toimenpiteet ensi vaiheessa si-
3140:    Kun syöpävaarallisia aineita koskeva kansain-    ten, että työperäisen syövän torjuntaa ja val-
3141: välinen käytäntö ja suositukset ovat parhail-       vontaa järjestettäessä alan kansainvälinen ke-
3142: laan voimakkaan kehityksen alaisena ja kun          hitys voidaan riittävästi ottaa huomioon.
3143:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
3144: 
3145:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
3146: 4                                           1977 vp.
3147: 
3148: 
3149: 
3150: 
3151:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3152: 
3153:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       139), om förebyggande och kontroll av yrkes-
3154: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      risker förorsakade av kancerframkallande
3155: av den 4 februari 1977 tili vederbörande med-      ämnen och agenser den 30 november 1976.
3156: Jem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande       I regeringens proposition angående sistnämn-
3157: av riksdagsman Surakka m. fl. undertecknade        da avtal (nr 169/1975 II rd.) konstaterades,
3158: spörsmå1 nr 17:                                    att vår gällande lagstiftning inte reser hinder
3159:                                                    för godkännande av avtalet, men att verkstäl-
3160:           Är Regeringen medveten om, att be-
3161:                                                    landet av avtalet förutsätter vissa åtgärder av
3162:        kämpandet av arbetsrelaterad kancer
3163:                                                    lägre ordning, och den första av dessa utgjorde
3164:        och förve11kligandet av statsrådets be-
3165:                                                    statsrådets bes1ut angående tillämpning av
3166:        s1ut angående tillämpning av 1agen om
3167:                                                    1agen om skydd i arbete på kancerfrnmkallande
3168:        skydd i arbete på kancerframkallande
3169:                                                    ämnen och processer (952/75). På uppmaning
3170:        ämnen och processer, vilket bes1ut
3171:                                                    av social- och hä1sovårdsministeriet tillsatte
3172:        redan trätt i kraft, förutsätter att en
3173:                                                    arbetarskyddsstyrelsen en arbetsgrupp för att
3174:        förteckning över kancerframkallande
3175:                                                    bereda den förteckning över ämnen som detta
3176:        ämnen snarast fastställs, och
3177:                                                    bes1ut förutsätter, och den 4 oktober 1976
3178:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3179:                                                    färdigställdes arbetsgruppens betänkande, vilket
3180:        ta för att på ett sakenligt sätt bringa
3181:                                                    som arbetarskyddsstyrdsens framställning i
3182:        statsrådets ifrågavarande beslut i kraft
3183:                                                    saken lämnades tili social- och hälsovårdsmi-
3184:        och för att fastställa förteckningen över
3185:                                                    nisteriet den 14 oktober 1976. Då de utlåtan-
3186:        kancerframkallande ämnen och proces-
3187:                                                    den om förteckningen, som statsrådets beslut
3188:        ser?
3189:                                                    förutsatte, ingått, stod det klart, att det före-
3190:                                                    kom avsevärda skillnader i uppfattningarna
3191:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bland arbetarskydds- och hälsovårdsmyndighe-
3192: samt anföra följande:                              terna och de sakikunniga angående vilket inne-
3193:    De hälsorisker kemiska produkter förorsakar     håll som kunde godkännas för förteckningen.
3194: i arbetsomgivningen har under senare år för-       Av denna anledning var det nödvändigt att
3195: anlett många arbetarskyddsåtgärder. Den änd-       inom social- och hälsovårdsministeriet ytter-
3196: ring av lagen av skydd i arbete som träder         ligare utreda saken. Som ett nesultat av detta
3197: i kraft den 1 juli 1978 och som gäller på-         utredningsskede fastställde social- och hälso-
3198: skrifter på bruksemballage för farliga ämnen       vårdsministeriet ifrågavarande förteckning över
3199: och bruks- och säkerhetsanvisningar i samband      ämnen den 10 februari 1977.
3200: med dem, är av central betydelse med tanke            I samband med sitt ovan nämnda beslut
3201: på övervakningen. Statsrådets beslut om av-        uppmanade social- och hälsovårdsministeriet at·
3202: värjande och överva:kning av skadeverkningar,      betarskyddsstyrelsen att vidta åtgärder för att
3203: som användning av asbest medför (805/76),          uppgöra ett nytt förslag i saken så, att för-
3204: träder i kraft den 1 juli detta år. Ytterligare    teckningen över ämnen som föranleder risk för
3205: bör nämnas, att Internationella arbetsorgani-      arbetsrelaterad kancersjukdom nästa gång skulle
3206: sationens konvention ( nr 136) om skydd mot        kunna justeras vedan före ingången av år 1978,
3207: förgiftningsrisker härrörande från bensen, för     inom viiken tid Internationella arbetsorganisa-
3208: Fin1ands del trädde i kraft den 13 januari 1977.   tionens mera detaljerade rekommendationer i
3209: Riksdagen godkände Int,ernationella arbetsor-      saken väntas bli färdiga. Avsikten är, att för-
3210: ganisationens nu ifrågavarande konvention (nr      teckningen över ämnen som föranleder risk
3211:                                              N:o 17                                               5
3212: 
3213: för kancersjukdom, efter nämnda tidpunkt           veckling och då fastställandet av förteckningen
3214: skulle justeras vartannat år. Enligt social- och   hos oss måste ses som ett första skede i en
3215: hälsovårdsmtnisteriets åsikt är det nödvändigt     serie tidsbestämda åtgärder, har det enligt so-
3216: att man vid beredningen av förteckningen           cial- och hälsovårdsministeriets uppfattning
3217: noga försöker följa den internationella utveck-    varit nödvändigt att i det första skedet propor-
3218: Hngen på området.                                  tionera dessa åtgärder så, att man vid organi-
3219:    Då internationell praxis och internationella    serandet av avvärjandet och övervakningen av
3220: rekommendationer i fråga om kancerfarliga          arbetsrelaterad kancer i tillräcklig mån kan
3221: ämnen för närvarande undergår en kraftig ut-       beakta den internationella utvecklingen.
3222:      Helsingfors den 4 mars 1977.
3223: 
3224:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 087700170R
3230:                                              1977 vp.
3231: 
3232: Kirjallinen kysymys n:o 18.
3233: 
3234: 
3235: 
3236: 
3237:                                  Hollming ym.: Liikennemer:kkien lisätaulujen havainnollistami-
3238:                                     sesta värisokeat huomioon ottaen.
3239: 
3240: 
3241:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
3242: 
3243:    Liikennemerkkeihin liitettävien lisäkilpien     ajokorttia, joista arvion mukaan miespuolisia
3244: monisanaiset tekstit ovat liikenteessä vaikeasti   ajokortinhaltijoita 1 052 426. Miehistä 8 % on
3245: luettavia, minkä Vuoksi niiden tilalle on ryh-     tilastollisesti värisokeita ja naisista 0,5 %. Vä-
3246: dytty kehittelemään helpommin ja nopeammin         risokeuden yleisin muoto on juuri vaikeus erot-
3247: havaittavia kuvallisia ilmaisuja; Mm. Tuulilasi    taa punainen ja vihreä väri, mutta värisokeut-
3248: -lehdessä 1/77 on julkaistu kuva tällaisesta       ta ei kuitenkaan pidetä ajokortin saamisen es-
3249: uudenlaisesta havainnollisesta taulusta, jossa     teenä. Näin ollen tilastojen mukaan ajokortin
3250: sanojen sijasta on symboleina käytetty jo va-      haltijoiden joukossa on noin 85 000 värisokeaa
3251: kiintuneiden linja-auton, hälytysajoneuvon, rai-   miestä ja noin 2 400 naista. Myöskin näiden
3252: tiovaunun ja polkupyörän kuvien lisäksi uu-        noin 90 000 autoilijan on tärkeätä liikkua oi-
3253: tena lisämerkkinä liikennevaloihin viittaavaa      kein liikenteessä ja sen vuoksi, kun nyt van-
3254: ympyrää, joka on väriltään punainen tai vih-       hojen kilpien uusimisesta ruvetaan puhumaan,
3255: reä sen mukaan, onko taululla tai taulunosalla     olisi samalla otettava huomioon, että kaikki lii-
3256: kieltävä vai salliva merkitys.                     kenteessä mukana olijat voivat tasavertaisina
3257:    Liikenteessä punainen väri on yleisesti hy-     niitä tulkita.
3258: väksytty kieltoa osoittavaksi ja vihreä salii-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3259: vaksi väriksi, kuten esimerkiksi liikennevalois-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäll1-
3260: sa. Liikennevaloissa lamput kuitenkin syttyvät     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3261: vuorotellen ja värien järjestys on aina sama,      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3262: joten myös henkilöt, joiden värinhavaintokyky      sen:
3263: on heikko, voivat valojen järjestyksen avulla
3264: tunnistaa, milloin menosuunta on vapaa. Tätä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3265: mahdollisuutta ei uusissa kuvallisissa liikenne-          siin liikennemerkkien lisätaulujen ha-
3266: merkkien lisäkilvissä ole.                                vamnoll~stamiseiksi, ja jos ailkoo,
3267:    Suomessa on myönnetty tai uusittu l. 7.                   niin miten värisokeiden vaikeudet
3268: 1972 ja 7. 1. 1977 välisenä aikana 1531 917               otetaan huomioon?
3269:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3270: 
3271:          Kirsti Hollming               Sinikka Karhuvaara            Pekka Jokinen
3272:          Irma Kosiki                   Mauri Miettinen               Matti Jaatinen
3273:                                        Arto Lampinen
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 087700199N
3279: 2                                              1977 vp.
3280: 
3281: 
3282: 
3283: 
3284:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3285: 
3286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saapuneet suomea tai ruotsia taitamattomat
3287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         matkailijat kuitenkaan ymmärrä niitä. Tämän
3288: olette kirjeellänne 4 päivältä helmikuuta 1977        vuoksi pyritään liikennemerkeissä ja niiden li-
3289: n:o 45:5 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        säkilvissä käyttämään tunnuskuvia, joiden li-
3290: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Holl-        säksi olisi oltava mahdollisimman usein kan-
3291: mingin ym. tekemän seuraavansisältöisen kysy-         sainvälisen käytännön mukaisia.
3292: myksen n:o 18:                                           Kansainvälisen liikenteen merkitys tieliiken-
3293:                                                       teessä on vHme aiJko1na entisestään korostu-
3294:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nut. Tämä on aiheuttanut huomattavaa yhteis-
3295:        siin liikennemerkkien lisätaulujen ha-         työn tarvetta eri maiden viranomaisten välillä.
3296:        vainnol:Hstamise:ksi, ja jos ailkoo,           Ennenkuin uusia ratkaisuja otetaan käyttöön
3297:           niin miten värisokeiden vaikeudet           liikenteen ohj,auksessa, ratkaisuista yleensä neu-
3298:        otetaan huomioon?                              votellaan ja tehdään sopimuksia paitsi pohjois-
3299:                                                       maisissa myöskin laajemmissa kansainvälisissä
3300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         elimissä.
3301: vasti seuraavaa:                                         Kysymyksen perusteluosassa esitetystä lisä-
3302:    Hallitus pyrkii liikennemerkkejä ja niiden li-     kilpiehdotuksesta ei ole tehty liikenneministe-
3303: säkilpiä koskevia määräyksiä kehittäessään sii-       riölle kirjallista esitystä. Kyseessä on erään yk-
3304: hen, että liikenneympäristö myöskin tältä osin        sityisen henkilön laatima ehdotus, joka on mm.
3305: muodostuisi mahdollisimman yksinkertaiseksi           julkaistu lehdissä. Ehdotuksesta on suullisesti
3306: ja selkeäksi. Tekstillisiä lisäkilpiä pyritään mah-   keskusteltu, mutta liikenneministeriössä ei ole
3307: dollisuuksien mukaan välttämään mm. sen               määritelty virallista kantaa asiaan. Ennen mah-
3308: vuoksi, että ,t,eksti't ovat usein monisanais,ia,     dollisen päätöksen tekemistä tullaan tämäkin
3309: ne on useilla paikkakunnilla esitettävä sekä          asia perusteellisesti tutkimaan ja mm. värisokei-
3310: suomen että ruotsin kielellä, eivätkä ulkomailta      den vaikeudet ottamaan huomioon.
3311:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
3312: 
3313: 
3314:                                                                  Liikenneministeri Ragnar Granvik
3315:                                               N:o 18                                               3
3316: 
3317: 
3318: 
3319: 
3320:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3321: 
3322:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       svenska förstår dem ändå inte. Av denna or-
3323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sak förser man helst trafikmävkena och till-
3324: velse nr 455 av den 4 februari 1977 tili veder-    läggsskyltarna tili dessa med symboler, som
3325: börande medlem av statsrådet för avgivande av      dessutom i de flesta fall borde överensstäm-
3326: svar översänt följande av riksdagsman Holl-        ma med internationell praxis.
3327: ming m.fl. undertecknade spörsmål nr 18:              Den internationella trafikens betydelse för
3328:                                                    vägtrafiken har den senaste tiden framträtt allt
3329:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i       tydligare. Detta har medfört ett stort behov av
3330:        aVJsilkt att åskåclliggöra tmfilkmävkenas   samarbete mellan myndigheterna i olika Iän-
3331:        tilläggstavlor, och om så är fallet,        der. Innan nya lösningar tiliämpas för diri-
3332:            hur skall de färgblindas svårigheter    gering av trafiken, förs underhandlingar om
3333:        beaktas?                                    dessa lösningar och träffas avtal inte blott i
3334:                                                    nordiska utan även i mer omfattande inter-
3335:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nationella organ.
3336: samt anföra följande:                                 Beträffande det förslag tili tilläggsskylt, som
3337:    Vid utvecklandet av bestämmelserna om           framförs i spörsmålets motivedngsdel, har ingen
3338: traHkmärken och tilläggsskyltar tili dessa         skriftlig framställning riktats tili trafikminis-
3339: strävar regeringen tili att trafikmiljön också     teriet. Det är fråga om ett av en enskild per-
3340: tili denna del blir så enkel och rklar som möj-    son uppgjort förslag, som bl.a. har publicerats
3341: Hgt. Avsilkten är att [ må:n av möjliighet und-    i pressen. Förslagef har diskuterats muntligt,
3342: vika med text försedda tilläggsskyltar, bl.a.      men trafikministeriet har inte definierat sin
3343: därför att texterna ofta är mångordiga, på         officiella ståndpunkt i saken. Innan ett even-
3344: många orter måste de framställas såväl på          tuellt beslut fattas, kommer också denna sak
3345: finska som på svenska språket, och turister        att grundligt nndersökas, och bl.a. de fä,rgblin-
3346: från utlandet utan kunskaper i finska ellet        das svårigheter att beaktas.
3347:      Helsingfors den 11 mars 1977.
3348: 
3349: 
3350:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
3351: Grjallinen kysymys n:o 19.
3352: 
3353: 
3354: 
3355:                                    Merisaari ym.: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtokunnan
3356:                                       kokoonpanosta.
3357: 
3358: 
3359:                          ]~ dl,l,sk Ujl!l an H e,r r a   I> u hem i ehe Ue ..
3360:  . Oikeuspollitt\sen;   tutkim~laitokseQ ,tohni~­         Lain edellyttämä tasapuolisuus johtokunnan
3361: ~aa johtaa johtokuntai. johon .Js:uuluu tutkimus·      valinnassa on arvioitava erilaisten yhteiskun,
3362: .aitoksen johtaja sekä kahdeksan valtioneuvos,         nallisten näkemysten eduskunnassa ilmenevän
3363: ton kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräätnää jä-        kannatuksen mukaan, mikä käy selkeästi ilmi
3364: ;entä. Nykyisen johtokunnan valtioneuvosto             eduskunnassa hyväksytyistä perusteluista. Joh,
3365: määräsi 23 päivänä joulukuuta 1976.                    tokunnan jäsenistä kukaan ei edusta kansande-
3366:     Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta anne"      mokraattista liikettä, vaikka SKDL:n osuus olisi
3367: tun lain (51/74) 2 §:n 1 momentin mukaan               eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti kaksi
3368: .aitoksen johtokunnassa tulee olla tasapuolisesti      jäsentä.
3369: edustettuina erilaiset yhteiskunnalliset näke-            Koska oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
3370: nykset. Tämä säännös tuli lakiin lakiehdotuksen        johtokunnassa eivät ole tasapuolisesti edustet-
3371: eduskuntakäsittelyssä. Asiaa valmistellut laki-        tuina erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset, kat-
3372: valiokunta totesi mietinnössään n:o 12 (1973           somme, että valtioneuvosto ei ole johtokunnan
3373:  vp.) : "Koska tutkimuslaitoksen työ tulisi ko-        jäseniä määrätessään toiminut lain mukaisesti.
3374: :ostetusti palvelemaan lainvalmistelutoimintaa         Pidämme valitettavana, ettei valtioneuvoston
3375:  ia siis olemaan pohjana eduskunnassa käsiteitä-       oikeuskansleri ole kiinnittänyt huomiota asiaan,
3376:  ville lainsäädäntöehdotuksille, olisi tärkeätä,       vaikka hän on viime vuosina osoittanut suurta
3377:  että laitoksen toimielimissä ja henkilöstössä oli-    aktiivisuutta valvoessaan valtioneuvoston toi-
3378:  ;i edustettuna, kuten eduskunnassakin, erilai"        mintaa toisentyyppisissä asioissa.
3379:  ;et yhteiskunnalliset näkemykset. Tämä on tär-           Valtioneuvoston edellä mainittu päätös on jäl-
3380: {eätä senkin vuoksi, että oikeuspoliittinen            leen esimerkki oikeistosuuntauksesta, joka on
3381:  tutkimus, kuten yhteiskuntapoliittinen tutkimus       johtanut edistyksellisten ja demokraattisten pii-
3382:  vleensäkin, on voimakkaasti ideologista." Valio-      rien entistäkin vakavampaan syrjintään nimitys-
3383:  k:unta katsoi myös, että tutkimuslaitoksen pitää      politiikassa ja valtion toimielimiä valittaessa.
3384:  )lla toiminnallisesti riittävän itsenäinen ja riip-   Tällainen syrjintä on saatava loppumaan. On
3385:  oumaton ainakin hetkellisistä hallinnollisista        myös välttämätöntä, että oikeuspoliittisen tut-
3386:  )yrkimyksistä. Näistä syistä valiokunta ehdotti       kimuslaitoksen johtokunnan kokoonpano oi-
3387:  lakiehdotusta täydennettäväksi muun , muassa          kaistaan laitosta koskevan lain mukaiseksi.
3388:   ~dellä mainitulla säännöksellä sekä säännöksil-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
3389:   :ä, joiden mukaan johtokunta osallistuu laitok-      väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin mukaisesti
3390:   ;en henkilökunnan ottamiseen. Eduskunta hy-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3391:   väksyi valiokunnan ehdotukset.                       vaksi seuraavan kysymyksen:
3392:      Nykyisessä oikeuspoliittisen tutkimuslaitok-
3393:   ;en johtokunnassa ovat edustettuina porvarilli-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3394:   ;et ja reformistiset yhteiskunnalliset näkemyk-              oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen joh-
3395:   ;et. Sen sijaan siinä ei ole edustettuna nykyajan            tokunnan kokoonpanon saamiseksi lain
3396:   elinvoimaisinta ja yhä laajempaa kannatusta                  edellyttämällä tavalla tasapuolisesti eri-
3397:   ;aavaa tieteellistä yhteiskunnallista näkemystä              laisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edus-
3398:   - marxilaista näkemystä.                                     tavaksi?
3399:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3400: 
3401:                  Arto Merisaari                                    Mikko Ekorre
3402: J87700162F
3403: 2                                            1977 vp.
3404: 
3405: 
3406: 
3407: 
3408:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3409: 
3410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös määrätä jäsenten keskuudesta puheenjoh
3411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taja ja varapuheenjohtaja.
3412: olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-         Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johto
3413: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kunta asetettiin ensimmäisen kerran 14 päiväni
3414: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     maaliskuuta 1974 toimikaudeksi, joka päätty
3415: Arto Merisaaren ym. kirjallisesta kysymyksestä      vuoden 1976 lopussa. Toimikaudeksi 1977-
3416: n:o 19:                                             1979 asetettiin johtokunta 23 päivänä joulu
3417:                                                     kuuta 1976. Uusi johtokunta on kokoonpano!
3418:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       taan samankaltainen kuin aikaisempi. Siinä ova:
3419:        oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen joh-     edustettuina erilaiset yhteiskunnalliset näke
3420:        tokunnan kokoonpanon saamiseksi lain         mykset sekä samalla myös eri alojen ja virasto
3421:        edellyttämällä tavalla tasapuolisesti eri-   jen asiantuntemus. Johtokuntaan kuuluvat pro
3422:        laisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edus-    fessori Aulis Aarnio (puheenjohtaja) varajäse
3423:        tavaksi?                                     nenään lainsäädäntöneuvos Matti Savolainen
3424:                                                     professori Inkeri Anttila (viran puolesta) vara
3425:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jäsenenään valtiotieteen lisensiaatti Patrik Törn
3426: vasti seuraavaa:                                    udd, projektitutkija Kevät Nieminen (henkilö
3427:     Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta 18      kunnan edustaja) varajäsenenään toimistosih
3428: päivänä tammikuuta 1974 annetun lain (51/           teeri Ulla Sinkkonen, professori Heikki Jokel!
3429: 74) 2 §:n mukaan oikeuspoliittisella tutkimus-      varajäsenenään professori Erik Allardt, oikeus
3430: laitoksella on valtioneuvoston määräajaksi aset-    neuvos Olavi Heinonen varajäsenenään lainsää
3431: tama johtokunta, jossa tulee olla tasapuolisesti    däntöjohtaja Per Lindholm, poliisiylijohtaj1
3432: edustettuina erilaiset yhteiskunnalliset näke-      Erkki Korhonen varajäsenenään poliisiylitarkas
3433: mykset. Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta     taja Kyösti Jousimaa, ylijohtaja Karl Johat
3434: 22 päivänä helmikuuta 197 4 annetun asetuksen       Lång varajäsenenään valvontatarkastaja Kar
3435:  ( 170/7 4) 5 §: ssä säädetään, että tutkimuslai-   Vanhala, lainsäädäntöneuvos Leif Sev6n varajä
3436: toksen johtokuntaan kuuluu tutkimuslaitoksen        senenään osastopäällikkö Annikki Suviranta se
3437: johtaja sekä kahdeksan valtioneuvoston kolmek-      kä kansliapäällikkö Juhani Perttunen (varapu
3438: si vuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä, jois-     heenjohtaja) varajäsenenään oikeustieteen toh
3439: ta yksi määrätään tutkimuslaitoksen henkilö-        tori Erkki Havansi.
3440: kunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöis-           Hallitus katsoo, että oikeuspoliittisen tutki
3441: tä. Kullekin jäsenelle määrätään lisäksi henkilö-   muslaitoksen johtokunnan kokoonpano on siti
3442: kohtainen varajäsen. Valtioneuvoston asiana on      koskevien säännösten mukainen.
3443:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
3444: 
3445: 
3446:                                                                  Oikeusministeri Kristian Gestrin
3447:                                               N:o 19                                                3
3448: 
3449: 
3450: 
3451: 
3452:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
3453: 
3454:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Rättspolitiska forskningsinstitutets direktion
3455: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tilisattes första gången den 14 mars 1974 för
3456: av den 4 fehruari 1977 tili vederhörande med-       en mandatperiod, som utgick i slutet av år
3457: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       1976. Den 2.3 december 1976 tilisattes en di·
3458: sänt avskrift av följande av riksdagsman Arto       rektion för mandatperioden 1977-1979. Den
3459: Merisaari m. fl. undertecknade spörsmål nr 19:      nya direktionens sammansättning motsvarar
3460:                                                     den föregående. De olika samhälleliga åskåd-
3461:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ningarna är representerade i direktionen och
3462:        vidta för att rättspolitiska forsknings-     samtidigt även sakkunskap från olika områden
3463:        institutets direktion skall få en samman-    och ämbetsverk. Tili direktionen hör professor
3464:        sättning, som på det sätt lagen föreskri-    Aulis Aarnio (ordförande) och som hans supp-
3465:        ver opartiskt representerar olika sam-       leant lagstiftningsrådet Matti Savolainen, pro-
3466:        hälleliga åskådningar?                       fessor Inkeri Anttila (på tjänstens vägnar) och
3467:                                                     som hennes suppleant politices licentiat Patrik
3468:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Törnudd, projektforskaren Kevät Nieminen
3469: samt anföra följande:                                (personalens representant) och som hennes
3470:    Enligt 2 § lagen den 18 januari 1974 om          suppleant byråsekreteraren Ulla Sinkkonen, pro-
3471: rättspolitiska forskningsinstitutet (51/74) har     fessor Heikki Jokela och som hans suppleant
3472: rättspolitiska forskningsinstitutet en av stats-    professor Erik Allardt, justitierådet Olavi Hei-
3473: rådet för viss tid tilisatt direktion, där olika    nonen och som hans suppleant lagstiftnings-
3474: samhälleliga åskådningar hör vara opartiskt         direktören Per Lindholm, polisöverdirektören
3475: representerade. I 5 § förordningen den 22           Erkki Korhonen och som hans suppleant polis-
3476: fehruari 1974 om rättspolitiska forskningsinsti-    överinspektören Kyösti Jousimaa, överdirek-
3477: tutet ( 170/74) stadgas att direktionen för         tören Karl Johan Lång och som hans suppleant
3478: forskningsinstitutet består av forskningsinstitu-   övervakningsinspektören Kari Vanhala, lagstift-
3479: tets direktör samt åtta av statsrådet för tre år    ningsrådet Leif Sev6n och som hans suppleant
3480: i sänder förordnade medlemmar, av vilka en          avdelningschefen Annikki Suviranta samt kansli-
3481: utses hland personer som institutets personai       chefen Juhani Perttunen (viceordförande) och
3482: inom sig föreslår. För varje medlem förordnas       som hans suppleant juris doktor Erkki Havansi.
3483: dessutom en personlig suppleant. Det ankom-             Regeringen anser, att sammansättningen av
3484:  mer också på statsrådet att bland direktionens     rättspolitiska forskningsinstitutets direktion
3485: medlemmar utse ordförande och viceordföran-         överensstämmer med gällande stadganden.
3486: de.
3487:       Helsingfors den .3 mars 1977.
3488: 
3489: 
3490:                                                                 Justitieminister Kristian Gestrin
3491: tl·
3492:                                                1977 vp.
3493: 
3494: ;ktiftligt spörsmål nr 20.
3495: 
3496: 
3497: 
3498: 
3499:                                    Björklund tn. fl.: Otn tryggande av den fasta befol:kningen i
3500:                                       Pellinge.
3501: 
3502: 
3503:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3504: 
3505:   År 197 4 fattades ett principbeslut om en           heslutet om färj- och broförbindelsen. Enligt
3506: ~:ombinerad färj- och hroförbindelse över Suni-       tidningsuppgifter ställde sig både minister
3507: ;und-Pellinge sund via Lill-Pellinge tili Stor-       Granvik och ordförande Jansson förståelsefulla
3508: ?ellinge. Det sätt på vilket saken handlagts          tili ortsbornas framställning.
3509: x:h den osäkerhet 'Som råder rörande bl.a. tids-          Då fortfarande inga åtgärder veterligen har
3510: >lanen för projektets fullfö1jande har gett orts-     vidtagits för att fönnå myndigheterna att verk-
3511: >efolkningen all anledning befava att projek-         ställa beslutet, får vi med stöd av 37 § 1 tnom.
3512: ets förverkligande fördröjs på ett sätt som           ~iksdagsordningen framställa följande spörsmål
3513: iventyrar befolkningens möjligheter att bo kvar       att besvaros av vederbörande medlem av stats-
3514:   sin hembygd.                                        ddet:
3515:    I början av november i fjol vädjade 130                         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3516: >ellingebor tili trafikminister Ragnar Granvik                 'taga för att trygga den fasta ortsbe-
3517: )C}} 'skärgårdsdelegationens ordförande Jan-                   folkningens möjligheter i Pellinge att
3518: v.Iagnus J ans,son om stöd för verkställande a<v               bo kvar i sin hembygd?
3519:      Helsingfors den 4 februari 1977.
3520: 
3521:                I.-C. Björklund                                    Jacob Söderman
3522: 
3523: 
3524: 
3525: 
3526:  187700174V
3527: 2                                             1.977 vp.
3528: 
3529: Kirjallinen kysymys n:o 20.                                                             Suomennm
3530: 
3531: 
3532: 
3533: 
3534:                                   Björklund ym.: Pellingin pysyvän asutuksen turvaa.misesta.
3535: 
3536: 
3537:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3538: 
3539:     Vuonna 1974 tehtiin pedaatepäätös, joka          yhteyttä koskevalle päätökselle. Lehtitietoje
3540:  koski . yhdistettyä Jautta- ja siltayhteyttä        mukaan sekä ministeri Granvik että puheet
3541: Sunisundin-Pellingin salmen yli Vähä-Peliingin       johtaja Jansson suhtautuivat ymmärtäväises·
3542:  kautta Suur-Pellinkiin. Tapa, millä asiaa on        paikallisten asukkaiden pyyntöön.
3543:  hoidettu ja epävarmuus, .jdka va:llitsee mm.           Koska tiettävästi vieläkään ei ole ryhdytt
3544: projektin aikataulun toteuttamisen osalta, on         mihinkään toimenpiteisiin viranomaisten saam
3545:  antanut paikalliselle väestölle täyden aiheen        seksi toteuttamaan päätös, esitämme valti<
3546: pelätä, että projektin toteuttaminen viivästyy        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiri nojall
3547:  tavalla, joka :vaarantaa väestön mahdollisuuksia     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattl
3548: ·jäädä asumaan kotiseudulleen.                        vaksi seuraavan kysymyksen:
3549:     Viime vuoden marraskuun alus,sa 130
3550:  Peliingin asukasta kääntyi liikenneministeri                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
3551:  Ragnar Granvikin ja saaristoasiain neuvottelu-             ryhtyä turvatakseen Peilingin pysyvä
3552:  kunnan puheenjohtajan Jan-Magnus Janssonin                 väestön mahdollisuudet jäädä asumaa
3553:  puoleen pyynnöllä saada tukea lautta- • ja Silta-          kotiseudulleen?
3554:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3555: 
3556:                 I.-C. Björklund                                  Jacob Söderman
3557:                                                  N:o 20                                                 3
3558: 
3559: 
3560: 
3561: 
3562:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3563: 
3564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuitenkin arvioida toteuttamiskus.tannusten ole-
3565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           van 7-10 mmk kuluvan vuoden hinta:tasossa.
3566: olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn                   Hanke ei sisälly v. 1976 laadittuun tienpidon
3567: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            toimenpideohjelmaan vuosiksi 1978-82. Sen
3568: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           sijaan v. 1973 laadittuun tienpidon toimenpide-
3569: edustaja I.-C. Björklundin ym. näin kuuluvasta          ohjelmaan vuosiksi 1975-79 hanke sisältyi
3570: kirjaLlisesta kysymyksestä n:o 20:                      v. 1979 a1kavana kohteena. Toimenpideohjelma
3571:                                                         1975-79 edellytti kuitenkin 41 % suurempia
3572:           Mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo           teiden tekemisen määrärahoja Uudenmaan tie-
3573:         ryhtyä turvatakseen Peilingin pysyvän           ja vesirakennuspiiriin kuin mihin nykyisin
3574:         väestön mahdollisuudet jäädä asumaan            valtion vaikean rahoitustilanteen vuoksi näyttää
3575:         kotiseudulleen?                                 olevrun mahdollisuuksia. Tienpidon rahoitus on
3576:                                                         koko maassa viime vuosina supistunut niin,
3577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           että ensi vuonna yleisten teiden tekemiseen
3578: vasti seuraavaa:                                        on käytettävissä vain noin puolet 1970-luvun
3579:    Kysymyksen perusteluosassa on korostetusti           vaihteen määrään verrattuna. Tämä on aiheut-
3580: tuotu esille Peilingin saariston tieyhteyden mer-       tanut sen, että kymmeniä kohteita koko maassa
3581: kitys väestölle. Varsinainen kysymys on kuhen-          on jouduttu lykkäämään viisivuotissuunnitel-
3582: kin huomattavasti laajempi ja siihen sisältyy           mien ulkopuolelle. Uudellamaalla yksi tällainen
3583: paljon muutakin kuin vain tiekysymyksen rat-            kohde on ollut Peliingin tieyhteys.
3584: kaiseminen. Seuraavassa käsitellään vain perus-             T:ienpidon määrärahojen supistuminen on
3585: teluosassa mainittua liikenneministeriön toimi-         johtanut myös suunniteltujen toimenpiteiden
3586: alaan kuuluvaa tiekysymystä.                            uudelleen arviointiin. Eduskunta, valtiontilin-
3587:    Suur-Peliingin tiehoitokunta teki aJoitteen          tavkastajat ja haHitus ovat useas,sa eri yhtey-
3588: tieyhteyden rakentamisesta Suur-Peliingin saa-          dessä korostaneet sitä, että tienpitoon osoitet-
3589: reen 16. 10. 1967. Vuoden 1970 lopussa tie-             tavat vähenevät varat tulee suunnata siten, että
3590: ja vesirakennushallitus määräsi laadittavaksi            teiden taso voidaan maan eri osissa säilyttää
3591: yleissuunnitelman. Tie- ja vesirakennushallitus         liikennettä tyydyttävänä. Käytännössä tämä
3592: totesi yleissuunnitelman valmistuttua 31. 10.           merkitsee sitä, että teiden tekemisen määrä-
3593: 197 4 tien tä)'lttävän tielain 8 §: n pa1kallistielle   rahoista yhä suurempi osa käytetään nykyisen
3594: asettamat vaatimukset ja määräsi yldssuunni-            tiestön ylläp1toinvestointeihin, jolloin uusien
3595: telmasta ~saatujen lausuntojen perusteella laadit-      teiden rakentamiseen joudutaan suhtautumaan
3596: tavaksi lopullisen !tiesuunnitelman ns. yhdistetyn      entistä pidättyväisemmin. Kun Peliingin tie on
3597: lautta- ja siltavaihtoehdon pohjalta. Tiesuunni-         tällainen uusi tieyhteys, on se osaltarun vaikut-
3598: telman laatiminen aloitettiin keväällä 1976.             tanut kohteen joutumiseen viisivuotissuunnitel-
3599: Tällä hetkellä ovat vielä suunnitelman edellyttä-        man 1978-82 uThopuolelle.
3600: mät maas'totutkimukset kesken. Tiesuunnitel-                Suur-Peilingin uuden :tieyhteyden rakentami-
3601: man uskotaan valmistuvan vuoden 1978 aikana,             sessa on kysymys n. 250 ~saariston vakinaisen
3602: mikäli suunnitelman hallinnollisessa käsittelyssä        asukkaan liikenneyhteyksien parantamisesta.
3603: ei tule erityisiä vaikeuksia. Näitä vaikeuksia           Lisäksi arvioidaan tieyhteyden vaikutusalueella
3604: saattaa syntyä laivaväylien muuttumisesta tai           olevan 1 000-1 500 kesäasukasta. Tieyhteyden
3605:  ympäristönsuojelunäkökohdista.                          rakentaminen on myös liikenneministeriön ja
3606:    Hankkeen kustannusarviosta ei ole täyttä              tie- ja vesirakennushallituksen mielestä tärkeää.
3607:  varmuutta suunnitelman laatimisen ollessa               Tie- ja vesirakennushallituksen käsityksen mu-
3608: kesken. Yleissuunnitelman perusteella voidaan            kaan Porvoon seudulle myönnettävät teiden
3609: 4                                            1977 vp.
3610: 
3611: tekemisen määräuhat tulee kuitenkin vuoteen         tuen lykkääntynyt aikaisemmin suunnitellusta.
3612: 1980 asti suunnata Porvoon oMkulkutien              Mahdollisuudet saada Peilingin tieyhteys ra-
3613: rakentamiseen, jotta eräs maamme vaikeimmista       kenteille aikaisemmin riippuvat hyvin paljon
3614: liikenneongelmista poistuisi edes vuoden 1980       tulevasta tiemäärärahakehityksestä.
3615: syksyllä. Vaikea taloudellinen tilanne ja Por-         Siihen saakka, kunnes yleinen tieyhteys
3616: voon erittäin vaikeat liikenneolosuhteet huo-       saadaan rakennetuksi, Peilingin saaristoon
3617: mioonottaen liikenneministeriö yhtyy tähän          liikennöidään Suur-Pellinkiin 1ohtavan yksityi-
3618: käsitykseen.                                        sen tien kautta. Tämän viime vuonna uudelleen
3619:    Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan       rakennetun n. 500 000 mk maksaneen tien
3620: vastoin kysymyksessä esitettyä käsitystä todeta,    kustannuksiin Jiikenneministeriö on myöntänyt
3621: että toimenpiteisiin viranomaisten taholta          300 000 markan valtion avustuksen. Tiellä
3622: Peliingin tieasioissa on ryhdytty vuonna 1974       oleva lossi on liikenneministeriön saaman tiedon
3623: tehdyn periaatepäätöksen - joka sekin oli tie-      mukaan yksityisen tien hoitokunnalle toimitettu
3624: viranomaisten tekemä - jälkeen. Suunnitelma         Kymen tie- ja vesirakennuspiiristä. Toimenpi-
3625: on laadittavana ja valmistuu lähitulevaisuudessa.   teitä Peliingin liikenneyhteyksien turvaamiseksi
3626: Eri asia on, että suunnitelman toteuttaminen        on viranomaisten toimesta siis tehty ja jatku-
3627: on edellä selostetusta määrärahatilanteesta joh-    vasti tehdään.
3628:      Helsingissä helmikuun 28 päivänä 1977.
3629: 
3630:                                                               Liikenneministeri Ragnar Granvik
3631:                                                                                                     5
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 
3636:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3637: 
3638:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen               Full säkerhet föreligger inte i fråga om
3639: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        projektets kostnadsberäkning, emedan utform-
3640: av den 4 februari 1977 till vederbörande med-        ningen av planen inte är slutförd. På basen
3641: lem av start:srådet för avgivande av svar över-      av övers1ktsplanen kan man dOOk beräkna att
3642: sänt avskrift av följande av riksdagsman I.-C.       kostnaderna för projektets genomförande stiger
3643: Björklund m. fl. undertecknade spörsmål nr 20:       tili 7-1 0 mmk enligt innevarande års prisnivå.
3644:                                                          Projektet ingår inte i 1976 års åtgärds-
3645:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       program för väghållning för åren 1978-82.
3646:        taga för att trygga den fasta ortsbe-         Däremot ingår projektet i 1973 års åtgärds-
3647:        folkningens möjligheter i Pellinge att        program för väghållning för åren 1975-79 i
3648:        ho kvar i sin hembygd?                        form av ett objekt som skall påbörjas år 1979.
3649:                                                      Åtgärdsprogrammet 1975-79 förutsatte dock
3650:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       41 o/o större anslag för vägbyggen i · Nylands
3651: samt anföra följande:                                väg- och vattenbyggnadsdistrikt än vad statens
3652:     I spörsmålets motiveringsdel har eftertryck-     svåra finansieringsläge nu synes ge möj:ligheter
3653: ligt framhävts betydelsen av Pellinge skärgårds      tili. Finansieringen av väghållning har under de
3654: vägförbindelse för hefolkningen. Det egentliga       senaste åren inskrän:kts i hela landet så, att
3655: spörsmålet är dock av avsevärt större räckvidd       de disponibla medlen för byggande av allmänna
3656: och det omfattar mycket annat än bara lös-           vägar nästa år utgör endast ungefär hälften av
3657: ningen av vägfrågan. I det följande skall endast     beloppet vid 1970-talets ingång. Detta har
3658: den i motiveringen nämnda, tili ministeriets         medfört att tiotals objekt runt om i landet
3659: verksamhetsområde hörande vägfrågan be-              har blivit uppskjutna och ställda utanför fem-
3660: handlas.                                             årsplanen. I Nyland var Pellinge vägförbindelse
3661:     Stor-Pellinge väglag tog den 16 oktober          ett sådant objekt.
3662:  1967 initiativet dll byggande av en vägför-             De inskränkta anslagen för väghållning har
3663: bindelse tili ön Stor-Pellinge. I slutet av år       också lett tili att ·tidigare planerade åtgärder
3664:  1970 förordnade väg- och vattenbyggnads-            måste bedömas på nytt. Riksdagen, statsreviso-
3665: styrelsen att en översiktsplan skulle utarbetas.     rerna och regeringen har i flera olika samman-
3666: Efter det översiktsplanen blivit färdig den 31       hang betonat att de krympande medel som an-
3667: oktober 1974, konstaterade väg- och vatten-          slås för väghållning måste dirigeras så, att väg-
3668:  byggnadsstyrelsen att vägen uppfyllde i 8 §         standarden i Iandets olika delar kan bevaras
3669: väglagen ställda villkor för bygdeväg och för-       så, att den är tilifredsställande med tanke på
3670:  ordnade, på basen av erhållna utlåtanden om         trafiken. I praktiken innebär detta att en allt
3671:  översiktsplanen, att en slutgiltig vägplan skulle   större del av anslagen för vägbyggnad används
3672:  utarbetas utgående från det s.k. färj- och bro-     för underhållsinvesteringar i det nuvarande
3673:  alternativet.                                       vägnätet, varvid man i högre grad än tidigare
3674:     Utformningen av vägplanen påbörjades våren       måste förhålla sig restriktivt tili att bygga nya
3675:  1976. För närvarande är de av vägplanen be-         vägar. Då Pellinge-vägen är en sådan ny väg-
3676:  tingade terrängundersökningarna fortfarande         förbindelse, har detta delvis bidragit tili att
3677:  oavslutade. Vägplanen antas bli färdig under        objektet kommit att stå utanför femårsplanen
3678:  år 1978, om inga särskilda svårigheter yppar         1978-82.
3679:  sig vid den administrativa behandlingen av              Beträffande byggandet av Stor-Pellinge nya
3680: planen. Sådana svårigheter kan uppstå som en         vägförbindelse gäller, att det är fråga om att
3681:  följd av att fart:ygslederna förändras ellet på     förbättra en trafikförbindelse för en ca 250
3682:  grund av miljövårdssynpunkter.                      personer stor fast befolkning i skärgården.
3683: 087700174V
3684: 6                                             1977 vp.
3685: 
3686: YtterJigare beräknas 1 000-1 500 sommar-             under uta:rbetande och blir färdig i en nära
3687: gäster finnas inom vägförbindelsens verknings-       framtid. En annan sa:k är, att förverkligandet
3688: krets. Ookså enligt trafikministeriets och väg-      av planen på grund av den ovan anförda an-
3689: och vattenbyggnadsstyrelsens åsikt är det vik-       slagssituationen har uppskjutits tili en senare
3690: tigt a:tt denna vägförbindelse byggs. !Enligt väg-   tidpunkt än ursprungligen planerats. Möjlig-
3691: och vatteJ:Ibyggnadsstyrelsens uppfattning måste     heterna att påbörja byggandet av Pellinge
3692: dock de anslag ,som beviljas för byggandet av        vägförbindelse tidigare är i hög grad beroende
3693: vägar i borgåtrakten ända fram tili år 1980          av den kommande utveoklingen av frågan om
3694: reserveras för byggandet av Borgå omfartsväg,        väganslag.
3695: för att ett av vårt lands svåraste trafikproblem        Till dess en allmän vägförbindelse kan
3696: skall kunna vara eliminerat åtminstone hösten        byggas, nås Pellinge skärgård via en enskild
3697: 1980. Med beaktande av det svåra ekonomiska          väg som leder till Stor-Pellinge. Till kostnader-
3698: läget och de synnerliga svåra trafikförhållan-       na, ca 500 000 mk, för nyanläggandet senaste
3699: dena i Borgå ansluter sig trafi:kministeriet till    år av denna väg har trafikministeriet beviljat
3700: denna uppfattning.                                   ett statsunderstöd av 300 000 mk. EnJ.igt vad
3701:    På basen av det ovan anförda kan ma:n, i          tra:filcministeriet erfarit har dragfärjan på denna
3702: motsats till den i spörsmålet framförda upp-
3703:          1                                           väg levererats till den enskilda vägens väglag
3704: fa:ttningen, konstatera att myndigheterna efter      från Kymmene väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
3705: princiJ)beslutet av år 1974 - som också det          Atgärder genom myndigheternas försorg tili
3706: fattades av vägmyndigheterna - har vidtagit          tryggande av Pellinge trafikförbindelser har så-
3707: åtgärder i Pellinges vägfrågor. En plan är           ledes vidtagits och vidtas fortsättningsvis.
3708:      Helsingfors den 28 februari 1977.
3709: 
3710:                                                                    Trafikminister Ragnar Granvik
3711:                                              1977 vp.
3712: 
3713: Kirjallinen kysymys n:o 21.
3714: 
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                                  Mikkola ym.: Riittävän suunnitteluhenkilöstön saamisesta Hä-
3719:                                     meen lääninhallituksen kouluosastolle.
3720: 
3721: 
3722:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3723: 
3724:    Lääninhallitusten kouluosastojen tehtävät        likipitäen saman suuruisessa Turun ja Porin
3725: ovat viime vuosina, erityisesti peruskoulujär-      läänissä on kouluosastolla kuusinkertainen mää-
3726: jestelmään siirtymisen toteuduttua koko laa-        rä suunnitteluhenkilökuntaa Hämeen lääninhal-
3727: juudessaan, nopeasti lisääntyneet. Tämä koskee      lituksen kouluosastoon verrattuna. ·
3728: ennen kaikkea suunnittelu-, kehittämis- ja kou-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3729: lutustehtäviä. Ratkaisevan tärkeätä näiden teh-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
3730: tävien suorittamisessa on käytettävissä olevan      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
3731: koulutetun henkilöstön määrä.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3732:    Eri läänien edellytykset suorittaa kyseisiä
3733: suunnittelutehtäviä ovat erittäin epätasaisesti                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3734: jakautuneet. Suunnittelutehtäviin erikoistunei-             lääninhallitusten kouluosastojen suunnit-
3735: ta työntekijöitä on lääninhallitusten kouluosas-            telu- ja tutkimusresurssit on jaettu tällä
3736: toilla yhteensä JO henkeä. Perushenkilöstönä                hetkellä erittäin epätasaisesti eri läänien
3737: kaikissa kouluosastoissa on tutkimussihteerin               kesken, ja
3738: toimi. Hämeen, Kymen ja Oulun lääniä lu-                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3739: kuun ottamatta on koulvosastoissa myös muu-                 ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja riittä-
3740: ta suunnitteluhenkilöstöä. Jopa lääneissä, joiden           vän suunnitteluhenkilöstön saamiseksi
3741: väestömäärä on vain kolmannes Hämeen lää-                   myös Hämeen lääninhallituksen koulu-
3742: nin väestömäärästä, on kaksinkertainen määrä                osastolle?
3743: suunnitteluhenkilökuntaa ja asukasmäär~ltään
3744:   Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3745: 
3746:          Saara Mikkola                  Salme Myyryläinen              Lyyli Aalto
3747:          Hannu Tenhiälä                 Aarne Koskinen                 Mikko Asunta
3748:          Matti Luttinen                ·Helge Siren                    Timo Mäki
3749:          Tapani Mörttinen               Matti Hokkanen                 Eino Grönholm
3750:          Erkki Pystynen                 Ulla Järvilehto                Tellervo Koivisto
3751:          Antero Juntumaa               Marjatta Stenius                Riitta Järvisalo-Kanerva
3752:                                         Lasse Äikäs
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 0877002090
3758: 2                                            1977 vp.
3759: 
3760: 
3761: 
3762: 
3763:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3764: 
3765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Lääninhallitusten kouluosaston toimialaan
3766: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       kuuluvien tehtävien hoidon kannalta katsottu-
3767: mies, olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päi-        na osastojen henkilöstön rungon muodostavat
3768: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      koulutoimentarkastajat. Tällä hetkellä eri lää-
3769: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      .ninhallituksissa on yhteensä 80 koulutoimen-
3770: kansanedustaja Saara Mikkolan ym. tekemästä        tarkastajaa, joiden läänikohtaisessa sijoitukses-
3771: kirjallisesta kysymyksestä n:o 21:                 sa on otettu huomioon läänin asukasmäärä,
3772:                                                    kuntien ja koulujen lukumäärä, läänin pinta-
3773:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ala ja etäisyydet sekä alueen kieliolot. Tarkas-
3774:         lääninhallitusten kouluosastojen suun- tajien lukumäärä vaihtelee tämän mukaisesti
3775:         nittelu- ja tutkimusresurssit on jaettu 5-11 välillä. Jokaisessa läänissä on vähintään
3776:         tällä hetkellä erittäin epätasaisesti eri yksi tilapäinen tutkimussihteeri, lisäksi kaksi-
3777:         läänien kesken, ja                         kielisissä lääneissä kummallakin kieliryhmällä
3778:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on oma tutkimussihteerinsä. Mikkelin, Kuo-
3779:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja riittä- pion, Pohjois-Karjalan ja Lapin lääneissä on
3780:         vän suunnitteluhenkilöstön saamiseksi ylimääräisten suunnittelijoiden toimet, mutta
3781:         myös Hämeen lääninhallituksen koulu- toisaalta näiden läänien koulutoimentarkastajien
3782:         osastolle?                                 määrät ovat pienet alueiden laajuuteen verrat-
3783:                                                    tuna. Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Lapin
3784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lääneissä on kolme tilapäistä suunnittelijaa.
3785: en seuraavaa:                                      Näistä Lapin läänin suunnittelija on muihin
3786:    Pääosa lääninhallitusten kouluosastojen teh- verrattuna poikkeusasemassa, koska hänet on
3787: tävistä on ohjaus-, valvonta- ja lausunnonan- palkattu saamenkielisen oppimateriaalin valmis-
3788: totehtäviä sekä alistusviranomaisen tehtäviä. tamista varten eikä hänen tehtävänsä näin ol-
3789: Näiden tehtävien menestyksellinen hoito, sa- len varsinaisesti kuulu lääninhallituksen tehtä-
3790: moin kuin erityissyyt, kuten koulujärjestelmän viin. Uudenmaan läänissä on pääkaupunkiseu-
3791: muutos, vaativat luonnollisesti suunnittelua. dun peruskouluun siirtymisestä aiheutuvien
3792: Lääninhallitusten kouluosastojen edellytyksiä poikkeuksellisen suurten ongelmien vuoksi kak-
3793: selvitä niille kuuluvista tehtävistä ei kuiten- si puoleksi vuodeksi palkattua tilapäistä suun-
3794: kaan voida arvioida suunnitteluhenkilökunnan nittelijaa.
3795: lukumäärän perusteella, koska osaston toimi-          Hämeen lääninhallituksen kouluosaston työ-
3796: valtaan kuuluvien tehtävien hoito vaatii, että voimatilanne ei osaston tehtäväkokonaisuus
3797: varsinaisten suunnittelijoiden lisäksi muutkin huomioon ottaen ole muihin lääneihin verrat-
3798: työntekijät vastaavat myös suunnitteluun kuu- tuna poikkeuksellinen. Osastolla on ollut käy-
3799: luvista asioista. Esimerkiksi koulutoimentarkas- tettävissään tilapäinen suunnittelija vuonna
3800: tajien tehtäviin on aina kuulunut ja edelleen 1975 ja osittain vuonna 1976 eli sen ajan, jol-
3801: kuuluu suunnittelutehtäviä. Tarkastajien mah- loin läänin pääosan siirtymistä peruskoulujär-
3802: dollisuuksia paneutua suunnittelutehtäviin on jestelmään valmisteltiin. Tällä hetkellä osastolla
3803: parannettu kuluvan vuoden alusta lukien siten, ei ole suunnittelijaa, mutta sitä vastoin kou-
3804: että peruskouluasetuksesta on poistettu mää- lutoimentarkastajien määrä on suhteellisen suu-
3805: räykset piirihallintoviranomaisten velvollisuu- ri, nimittäin 9. Esimerkiksi asukasmäärältään
3806: desta eräiden kokousten ja tarkastusten järjes- ja pinta-alaltaan suuremmassa Turun ja Porin
3807: tämisestä määräaikaisesti.                         läänissä on 10 koulutoimentarkastajaa, vaikka
3808:                                               N:o 21                                             3
3809: 
3810: läänin kuntien ja koulujen suurempi lukumää-        detta Hämeen lääninhallituksen ja muiden lää-
3811: rä sekä kaksikielisyys lisäävät kouluosaston työ-   ninhallitusten välillä ei ole. Todettakoon li-
3812: määrää. Koulutoimentarkastajien tehtäviä hel-       säksi tässä yhteydessä, että Hämeen lääninhal-
3813: pottaa Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hä-           litukselle on opetusministeriön 23. 2. 1977 te-
3814: meen lääneissä se, että kouluosastoilla on kou-     kemällä päätöksellä myönnetty oikeus ottaa
3815: lupsykologi, mitä virkaa ei muissa lääneissä        1. 4. 1977 alkaen koulutoimentarkastaja keski-
3816: ole. Kysymyksessä mainitun kaltaista epäsuh-        asteen uudistukseen liittyviä tehtäviä varten.
3817:   Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
3818: 
3819:                                                            Opetusministeri Marjatta Väänänen
3820: 4                                             1977 vp.
3821: 
3822: 
3823: 
3824: 
3825:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3826: 
3827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen har avlägsnat bestämmelserna om di-
3828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           striktsförvaltningsmyndigheternas skyldighet att
3829: velse av den 4 februari 1977 till vederböran-       på bestämda tider anordna vissa sammanträ-
3830: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       den och inspektioner.
3831: översänt avskrift av följande av riksdagsman           Med hänsyn till handhavandet av de upp-
3832: Saara Mikkola m. fl. undertecknade spörsmål         gifter, som hör till länsstyrelsernas skolavdel-
3833: nr 21:                                              ningars verksamhetsområde, utgör inspektörer-
3834:           Är Regeringen medveten om, att pla-       na för skolväsendet stommen i avdelningarnas
3835:        nerings- och forskningsresurserna vid        personal. Vid de olika länsstyrelserna finns för
3836:        länsstyrelsernas skolavdelningar för när-    närvarande sammanlagt 80 inspektörer för skol-
3837:        varande är synnerligen ojämt fördelade       väsendet. Vid deras placering länsvis har man
3838:        mellan olika län, och                        beaktat länets invånarantal, antalet kommuner
3839:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      och skolor, länets areal och avstånden inom
3840:        ta för att korrigera situationen och för     länet samt språkförhållandena. I enlighet här-
3841:        att även länsstyrelsen i Tavastehus län      med varierar antalet inspektörer mellan 5 och
3842:        skall erhålla tillräcklig planeringsperso-   11. I varje län finns minst en tillfällig ut-
3843:        nal för skolavdelningen?                     redningssekreterare, i de tvåspråkiga länen har
3844:                                                     dessutom vardera språkgruppen en egen ut-
3845:                                                     redningssekreterare. St Michels, Kuopio, Norra
3846:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Karelens och Lapplands län har befattningar
3847: samt anföra följande:                               för extraordinarie planerare, men å andra si·
3848:    Största delen av de uppgifter som ankom-         dan är antalet inspektörer i dessa Iän litet i
3849: mer på länsstyrelsernas skolavdelningar är upp-     förhållande till områdenas storlek. I Nylands
3850: gifter som berör ledning, övervakning och av-       län, Åbo och Björneborgs län och Lapplands
3851: givande av utlåtanden samt uppgifter som an-        län finns tre tillfälliga planerare. Av dessa in-
3852: kommer på underställningsmyndighet. Ett fram-       nehar planeraren i Lapplands län en undan-
3853: gångsrikt handhavande av dessa uppgifter krä-       tagsställning i förhållande till de övriga, efter-
3854: ver naturligtvis planering, och detsamma gäl-       som han har avlönats för utarbetande av läro-
3855: ler speciella förhållanden, såsom en förändring     medel på det samiska språket och hans upp-
3856: i skolsystemet. Man kan dock inte bedöma            gifter således inte i egentlig mening hör till
3857: skolavdelningarnas förutsättningar att fullgöra     länsstyrelsens uppgifter. I Nylands Iän har man
3858: de på dem ankommande uppgifterna på basen           på grund av de exceptionellt stora problem
3859: av planeringspersonalens antal, emedan sköt-        som föranleds av huvudstadsregionens över-
3860: seln av de uppgifter som hör till avdelningar-      gång till grundskolan två för ett halvår av-
3861: nas befogenhet kräver, att utom planerarna          lönade tillfälliga planerare.
3862: även andra anställda ansvarar också för upp-           Arbetskraftssituationen vid länsstyrelsens i
3863: gifter som hör till planeringen. Planeringsupp-     Tavastehus län skolavdelning är med beaktan-
3864: gifter har t.ex. alltid hört och hör fortfaran-     de av uppgifterna i deras helhet inte excep-
3865: de till de uppgifter som ankommer på inspek-        tionell i jämförelse med de övriga länen. Av-
3866: törerna för skolväsendet. Från och med bör-         delningen har haft en tillfällig planerare till
3867: jan av innevarande år har inspektörernas möj-       sitt förfogande under år 1975 och delvis un-
3868: ligheter att ägna sig åt planeringsuppgifter för-   der år 1976, dvs. under den tid då man för-
3869: bättrats genom att man från grundskolförord-        beredde övergången till grundskolsystemet för
3870:                                               N:o 21                                              5
3871: 
3872: största delen av länet. För närvarande har av-      dan en sådan tjänst inte finns i de andra lä-
3873: delningen ingen planerare, men antalet inspek-      nen. Mellan länsstyrelsen i Tavastehus Iän och
3874: törer för skolväsendet är däremot relativt stort,   övriga länsstyrelser existerar inte någon dis-
3875: nämligen 9. T.ex. i Åbo och Björneborgs län,        proportion av det slag som nämns i spörsmå-
3876: som är större med hänsyn tili invånarantalet        let. Det kan i detta sammanhang ytterligare
3877: och arealen, har man 10 inspektörer för skol-       nämnas, att länsstyrelsen i Tavastehus Iän ge-
3878: väsendet, ehuru det större antalet kommuner         nom undervisningsministeriets beslut av 23. 2.
3879: och skolor i länet samt tvåspråkigheten ökar        1977 har beviljats rätt att för uppgifter i an-
3880: skolavdelningens arbetsbörda. Skolinspektörer-      slutning tili mellanstadiereformen räknat från
3881: nas uppgifter underlättas i Nylands, Åbo och        1. 4. 1977 anställa en inspektör för skolväsen-
3882: Björneborgs samt Tavastehus län av att man          det.
3883: vid skolavdelningarna har en skolpsykolog, me-
3884:   Helsingfors den 10 mars 1977.
3885: 
3886:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
3887: 
3888: 
3889: 
3890: 
3891: 0877002090
3892: Kirjallinen kysymys n:o 22.
3893: 
3894: 
3895: 
3896: 
3897:                                    Mikkola ym.: Läänien taidetoimikunnille osoitettujen määrära-
3898:                                       hojen jaon epäoikeudenmukaisuudesta.
3899: 
3900: 
3901:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3902: 
3903:    Opetusministeriö myöntää läänien taidetoi-              On selvää, että mainitunlainen menettely
3904: mikunnille vuosittain taiteen. keskustoimikun-          kohtelee epäoikeudenmukaisesti hämäläisiä tai-
3905: nan esityksestä määrärahoja kunkin läänin tai-          teilijoita, joita on jopa kymmenen kertaa enem-
3906: teen edistämiseen (laki tait~n edistämisen jär-         män kuin monessa pienemmässä läänissä. Esi-
3907: jestelystä 196 7). Kuluvan vuoden valtion ta-           merkiksi Sysmässä asuvalla taiteilijalla on kym-
3908: lousarvioesitykseen on kyseiseen tarkoitukseen          menen kertaa paremmat mahdollisuudet saada
3909: merkitty yhteensä 6 700 000 markkaa (vuonna             tukea työlleen kuin Asikkalassa asuvalla taitei-
3910: 1976 6 400 ooo mk).                                     lijalla (läänin raja kulkee kuntien välissä).
3911:    Kuluvan vuosikymmenen aikana opetu5mi-                   Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3912: nisteriö on jok~t vuosi määrännyt jokaiselle lää-       päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
3913: nin taidetoimikunnalle riippumatta läänin tai-          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
3914: teilijamäärästä yhtä suuren määrärahan jaetta-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3915: vaksi yksityisille taiteenharjoittajille työsken-
3916: tely-, kohde- tai palkintorahoina. Kuluvalle vuo-                 Onko Hallitus tietoinen läänien tai-
3917: delle kyseinen määräraha on merkitty jokaisel-                 detoimikunnille osoitettujen määräraho-
3918: le 11 läänille 130 000 markaksi. Tästä on seu-                 jen jaon epäoikeudenmukaisuudesta, ja
3919: rauksena vinoutuma, joka näkyy nimenoma1}n                        mitä Hallitus aikoo tehdä vakiintu-
3920: yksityisille taiteenharjoittajille osoitetuissa mää-           neen käytännön kQtjanmiseksir
3921: rärahoissa.
3922:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3923: 
3924:          Saara Mikkola                    Antero Juntumaa                 Matti Maijala
3925:          Hannu Tenhiälä                   Matti Luttinen                  Mikko Asunta
3926:          Tapani Mörttinen                 Aarne Koskinen                  Timo Mäki
3927:          Etkki Pystynen                   Lyyli Aalto                     Marjatta St~nius
3928:          Helge Siren                      Matti Hokkanen                  Lasse Äikäs
3929:          Salme Myyeyläinen                Ulla Järvilehto                 Eino Grönholm
3930:          Kuuno Honkonen                   Ulla Puolanne                   Telletvo Koivisto
3931:                                           Riitta Järvisalo-Kanerva
3932: 
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 0877002101
3937: 2                                              1?77. yp.
3938: 
3939: 
3940: 
3941: 
3942:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e tn i e h e 11 e.
3943: 
3944:    Valtiooiiiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     taiteilija-apurahat ja -eläkkeet jakautuvat maan
3945: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       eri osissa työskentelevien taiteilijoiden kesken.
3946: mies, olette kirjeellänne 4 päivältä helmikuuta       Valtion rahoittaman taiteenharjoittajien apu-
3947: 1977 n:o 460 lähettänyt valtioneuvoston asian-     raha- ja eläkejärjestelmän muodostavat valtion
3948: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       taiteilija-apurahat (yksi-, kolmi- ja viisivuoti-
3949: Saara Mikkolan ym. tekemän, seuraavan sisäl-       set) ja ns. kohdeapurahat (L taiteilijaprofes-
3950: töisen kysymyksen n:o 22:                          sorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista,
3951:                                                    734/69), ns. kirjastokorvausapurahat (L eräis-
3952:            Onko Hallitus tietoinen läänien tai- tä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apu-
3953:         detoimikunnille osoitettujen määräraho- rahoista ja avustuksista, 236/61) ja valtion tai-
3954:         jen jaon epäoikeudenmukaisuudesta, ja teilijaeläkkeet (VNp ylimääräisistä taiteilija-
3955:            mitä Hallitus aikoo tehdä vakiintu- eläkkeistä, 75/74). Valtion taiteilija-apurahat
3956:         neen käytännön korjaamiseksi?              jaetaan valtion taidetoimikuntien, kohdeapura-
3957:                                                    hat taiteen keskustoimikunnan, kirjastokorvaus-
3958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- apurahat opetusministeriön ja taiteilijaeläkkeet
3959: en seuraavaa:                                      niinikään opetusministeriön toimesta. Jotta lää-
3960:   Esillä olevan kysymyksen perusteluissa pi- nin taidetoimikunnalla olisi mahdollisuus jakaa
3961: detään opetusministeriön läänien taidetoimi- apurahoja opetusministeriö on oikeuttanut kun-
3962: kunnille taiteen edistämiseen osoitettujen va- kin läänin taidetoimikunnan käyttämään toimi-
3963: rojen jaossa epäoikeudenmukaisena sitä, että kunnan jaettavaksi asetetuista taiteen edistämi-
3964: "opetusministeriö on joka vuosi määrännyt jo- seen osoitetuista varoista osan taiteenharjoitta-
3965: kaiselle läänin taidetoimikunnalle riippumatta jien työskentely- ja kohdeapurahoihin. Opetus-
3966: läänin taiteilijamäärästä yhtä suuren määrära- ministeriö on vahvistanut tähän tarkoitukseen
3967: han jaettavaksi yksityisille taiteenharjoittajille käytettävän määrärahan kunkin läänin. taidetoi-
3968: työskentely-, kohde- tai palkintorahoina". .       mikunnan osalta saman suuruiseksi.
3969:    Arvosteltaessa opetusministeriön edellä sano-      Edellä selostetun valtion varsinaisen·. apuraha-
3970: tunlaista menettelyä on ministeriön käsityksen ja eläkejärjestelmän mukaiset apurahat ja eläk-
3971: mukaan asiaa tarkasteltava ottamalla huomioon keet ovat esimerkiksi viimeisen· kolmen vuoden
3972: valtion taiteilijakohtaisen tuen kokonaisjärjes- aikana eli vuosina 1974-76 jakautuneet Tu-
3973: telmä. Tällöin on saatavissa selville se, miten . run ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen läänin
3974: valtion taiteilijoiden työskentely- ja toimeen- alueella sekä muun Suomen alueella asuville tai-
3975: tuloedellytysten parantamiseksi osoitetut valtion teenharjoittajille seuraavasti:
3976: 
3977: 
3978: VALTION TAITEILIJA-APURAHAT
3979: 
3980:     vuosi     yht.       Hämeen 1.         Turun ja Porin 1.        Uudenmaan 1.       muu Suomi
3981:     1974      196           20                     15                   122                39
3982:     1975      161           11                      7                   109                34
3983:     1976      182           16                     11                   118                37
3984:                                                 N:o 22                                                   3
3985: 
3986: KOHDEAPURAHAT
3987:   vuosi      yht.        Hämeen 1.         Turun ja Porin 1.            Uudenmaan 1.        muu Suomi
3988:  1974        166            24                        10                     87                 45
3989:  1975        196            18                        15                    122                 41
3990:  1976        221            21                        14                    151                 35
3991: 
3992: 
3993: KIRJASTOKORVAUSAPURAHAT
3994:   vuosi       yht.       Hämeen 1.          Turun ~a Porin 1.           Uudenmaan 1.        muu Suomi
3995:   1974       223            20                        13                    134                 .56
3996:   1975       279             33                       13                    173                 60
3997:   1976       259             24                       12                    166                 57
3998: 
3999: 
4000: TAITEILIJAELÄKKEET
4001:   vuosi       yht.       Hämeen 1.          Turun ja Porin 1.           Uudenmaan 1.        muu Suomi
4002:   1974         53             5                        4                     40                  4
4003:   197$         60             2                        8                     39                 11
4004:   1976         70             5                       11                     40                 14
4005: 
4006: 
4007:    Taulukaista ilmenee, että pääosan apurahois-            vän painopisteen eteläisten läänien hyväksi.
4008: ta ja eläkkeistä ovat saaneet kolmen nimetyn               Tästä syystä ja huomioonottaen lisäksi läänien
4009: eteläisen läänin alueella asuvat taiteenharjoit-           taidetoimikuntien aputahoihin käytettävissä ole-
4010: tajat, muissa lääneissä asuvien taiteilijoiden jää-        va vähäinen määräraha ei opetusministeriö, tai-
4011: dessä varsin vähäiselle osalle. Harkitessaan lää-          teen keskustoimikunnan suosituksen mukaises-
4012: nien taidetoimikunnille osoittamistaan taiteen             ti, ole pitänyt tarkoituksenmukaisena apuraha-
4013: edistämisvaroista aputahoihin käytettävän mää-             määrärahan porrastamista esimerkiksi läänin
4014: rärahan suuruutta opetusministeriö on ottanut              alueella asuvien taiteenharjoittajien lukumäärän
4015: huomioon tässä varsinaisen a]:>urahajärjestelmän           perusteella.
4016: mukaisten apurahojen .jaossa havaittavan sel-
4017:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
4018: 
4019: 
4020:                                                                    Opetusministeri Marjatta Väänänen
4021: 4                                           1977 vp.
4022: 
4023: 
4024: 
4025: 
4026:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
4027: 
4028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      lan de konstnärer som arbetar i olika. delar
4029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         av landet.
4030: velse nr 460 av den 4 februari 1977 till ve-         Det av staten finansierade stipendie- och
4031: derbörande medlem av statsrådet för avgivande     pensionssystemet för konstutövare baseras på
4032: av svar översänt avskrift av följande av riks-    statens konstnärsstipendier ( ett-, tre- och fem-
4033: dagsman Saara Mikkola m. fl. undertecknade        åriga) och på de s.k. projektstipendierna (L
4034: spörsmål nr 22:                                   om konstnärsprofessurer och om statens konst-
4035:                                                   närsstipendier, 734/69), de s.k. författarer-
4036:            Är Regeringen medveten om orätt- sättningarna ( L om vissa stipendier och under-
4037:         visorna i fördelningen av de anslag som stöd åt författare och översättare, 236/61) och
4038:         anvisats länskonstkommissionerna, och statens konstnärspensioner ( Statsrådets beslut
4039:            vad ämnar Regeringen göra för att om extra konstnärspensioner, 75/74 ). Statens
4040:         korrigera denna vedertagna praxis?        konstnärsstipendier fördelas av statens konst-
4041:                                                   kommissioner, projektstipendierna av central-
4042:    Såsoni svar på detta spörsmål får jag vörd- kommissionen för konst, författarersättningar-
4043: samt anföra följande:                             na av undervisningsministeriet och konstnärs-
4044:    I motiveringen till ovanstående spörsmål be- pensionerna likaså av undervisningsministeriet.
4045: traktas det som en orättvisa i fördelningen av För att länskonstkommissionen skall ha möj-
4046: de medel för konstens främjande, som av un- lighet att fördela stipendier har undervisnings-
4047: dervisningsministeriet anvisats länskonstkom- ministeriet berättigat konstkommissionen i var-
4048: missionerna, att "undervisningsministeriet varje je län att av de till kommissionens förfogande
4049: år har bestämt att konstkommissionen i varje ställda för konstens främjande anvisade med-
4050: län, oberoende av antalet konstnärer i länet, len använda en del till arbets- och projekt-
4051: skall få ett lika stort anslag att fördelas till stipendier för konstutövare. Undervisningsmi-
4052: enskilda konstutövare såsom arbets-, projekt- nisteriet har fastställt det anslag som får an-
4053: och prissummor."                                  vändas för detta ändamål till ett lika stort
4054:    Vid en bedömning av undervisningsministe- belopp för varje länskonstkommission.
4055: riets ovan nämnda förfarande bör frågan enligt       De stipendier och pensioner som överens•
4056: ministeriets uppfattning granskas mot bakgrun- stämmer med statens ovan beskrivna ordinarie
4057: den av hela systemet för statens stöd åt stipendie- och pensionssystem har exempelvis
4058: enskilda konstnärer. Härvid är det skäl att ut- under de tre senaste åren, dvs. under åren
4059: reda, hur de ( statliga) konstnärsstipendier och 1974-76, fördelats på de konstutövare som
4060: -pensioner, som från statens sida anvisats i är bosatta inom Åbo och Björneborgs län, Ny-
4061: syfte. att förbättra förutsättningarna för konst- lands län och Tavastehus län samt inom det
4062: närernas arbete och utkomst, fördelar sig mel- · övriga Finland på följande sätt:
4063: 
4064: 
4065: STATENS KONSTNÄRSSTIPENDIER
4066: 
4067:      år     ·samman-     Tavastehus        Aho och Björne-          Nylands            övriga
4068:                lagt         Iän               borgs län               Iän             Finland
4069:     1974      196           20                    15                  122               39
4070:     1975      161           11                     7                  109               34
4071:     1.976     182           16                    11                  118               37
4072:                                              N:o 22                                               5
4073: 
4074: PROJEKTSTIPENDIER
4075: 
4076:              l'lamtnatl-   Tavastehus      Åbo och Björne-           Nylands           övriga
4077:                 lagt          Iän             borgs län                Iän            Finland
4078:  1974          166            24                   10                  87               45
4079:  1975          196            18                   15                 122               41
4080:  1976          221            21                   14                 151               35
4081: 
4082: 
4083: FÖRFATTARERSÄTTNINGAR
4084: 
4085:    år        samman-       Tavastehus      Åbo och Björne-           Nylands           övriga
4086:                lagt           Iän             borgs Iän                Iän            Finland
4087: 
4088:  1974          223            20                   13                 134               56
4089:  1975          279            33                   13                 173               60
4090:  1976          259            24                   12                 166               57
4091: 
4092: 
4093: KONSTNÄRSPENSIONER
4094: 
4095:    år        samman-       Tavastehus      Åbo och Björne-           Nylands           övriga
4096:                lagt           Iän             borgs Iän                Iän            Fmland
4097:  1974            53            5                   4                   40                4
4098:  1975            60             2                   8                  39               11
4099:  1976            70            5                   11                  40               14
4100: 
4101:    Av tabellerna framgår, att de konstutövare      som kan observeras vid fördelningen av sti-
4102: som är bosatta i de tre nämnda länen i södra       pendier enligt det ordinarie stipendiesystemet.
4103: delen av Jandet har fått största delen av sti-     Av denna orsak, och med beaktande av det
4104: pendierna och pensionerna, medan de konstnä-       obetydliga anslag som står tili förfogande för
4105: rer som bor i de övriga länen har fått en rätt     länskonstkommissionernas stipendier, har un-
4106: liten del. Då undervisningsministeriet har över-   dervisningsministeriet, i enlighet med en av
4107: vägt storleken av det anslag, som av de för        centralkommissionen för konst uttalad rekom-
4108: konstens främjande avsedda medlen har an-          mendation, inte ansett det vara ändamålsen-
4109: visats länskonstkommissionerna, har ministeriet    ligt att avtrappa det för stipendier avsedda an-
4110: tagit hänsyn tili den tydligt framträdande         slaget t.ex. på basen av antalet inom länet
4111: tyngdpunkt tili förmån för de sydliga länen,       bosatta konstutövare.
4112:         Helsingfors den 10 mars 1977.
4113: 
4114: 
4115:                                                         Underv1sningsminister Marjatta Väänänen
4116: 
4117: 
4118: 
4119: 
4120: 0877002101
4121:         1
4122:         1
4123: 
4124: 
4125: 
4126: 
4127:     1
4128:     1
4129: 
4130: 
4131: 
4132: 
4133: 1
4134: 1
4135: Kirjallinen kysymys n:o 23.
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140:                                               M. Puhakka ym.: Kuulovammaisten !koulun saamisesta Joensuun
4141:                                    ~;
4142:                                         '.r
4143:                                         .              ..
4144:                                               _.. ,;·,·:,,-.,
4145:                                                        !kaupunkiin.
4146:                                                             ·,;:;  ·.
4147: 
4148: 
4149: 
4150: 
4151:                                                                                                                 ",   ,:
4152: 
4153: 
4154: :. ; ,l~up!'i.>.vanvn,aist~~, ll}§t~t! .a$j~!Ji~~n, , ~~:mlutta­       jalassa .tällä herk!illä.. (tiedqss-a,' ()).evia) :noin
4155: ll1iS~,: ta~amipen , .~l~yttäii, ett~. ,D;!eillä on                    vjis1toista lasta, j<;riden !koJ.rlut'Uksen jär~tämi·
4156: alueittain rfi,ttävä mäårä !kuu)qy~ais.ille. tar-                      nen _ yhteen Joensuussa-._ toimivaan _kut:tloy:a1'tlc
4157: koi t(;lttuja _erityi§ot>:etu.k~ll!en . sovt~l~~Jvi;a, ~oul\li a.      mais,ten kouluun on perusteltua. KuuJ.ov:at11-
4158:      _,l?,ohjois7l(axjal~~l!-. J()Unii , :täll,~ --~~ti,c(!llä .yksi   mais.ten kouluja toimii tiettävä~ti pienemmäl-
4159: kuuiovn~mmaist-en, , -. kpuJ.u.tt)lkS!een - .tlll.'koi_tertu           läkin oppilasmäärällä.kuin ·mitä tämän koulun
4160: 1~~~; :täs.sä 4~ok~ ..ta;pahtuu.yhden. opetta-                         piiriin tulisi.                              ·
4161: <ill!llr- vpin:J,jp. ,\kulJJqv.:~ais.t~ .l~S>t€9:1 .ppettami-              Kuulovrunmaistm koulun adaittamisen edel-
4162: nen : P<!rusikoll!ltul ---l!,ll§i~tnä.i.se1~ä. pents'kou1un            ilytyksenä on, . että lkouluhaWtlis hyväksyy pe-
4163: yJim;mäJ.:Le. luoka:1Ie .saa.k;ka.· Qpet'!lstuloksdtaan                rustettavaksi :kwo\Zammlllisten tkoulun Joen-
4164: täLl~~- ei .voi .·-ollfl_ .pata!S .trulbdallin€!:0 .terveit-           :suun kaUJpungin koulusuunmtelmaan, ja että
4165: t:el;lk~än, ..J/l!Sten- ikysymyk~ä _. oJJen,. saatikka                 :koulun .to1miritaa varten varataan :riittävä niää-
4166: kl.ii!JJ, on kysyll1ys i]aps1Stta:, . jojpe;n . ~uloo hei-             ·räraiha valtion osuutta vwten.
4167: tk:~yinjn(!U va1keuttaa QPteNksen- ~uraamis;ta.                            EdieUä esitettyyn ja valtiropäivibjärjestyksen
4168:    _··JoensuUn kau.pupgin ]«)ul'l.lltQil:nen viisivuo-                 37 § :n 1 mometllttoo v,i~tatten esitämme v::ailtio~
4169: ti$~u!lll1,l;'l.itel~ on_- ~ . VUQtena -~sitetty _si-                  neuvooton . a~S-ianom-atisen jä~en vastart:tavaksi
4170: ~y~e;täv~äksi. ~t1ulovammajsten !kouil.un .. perus-                    seuraavan kysymyksen:
4171: ta.).ll:ista, mll\tta asia on.:a:iln'l: tyS~Sääntyny.t kou-
4172: luhaJJituik.&e® ja opetusmin~eriOOn. -·sillä, pe-                                 Mihin toimeflp1tdsiin,.Ha1litus aikoo
4173: rusteeLla, ~ttei .kouilu~~via Jiapsia. ole- ri$ttä-                            ryhtyä .kuru:lovammai.sten. !koulutuk<Se11
4174: vä~ti, eikä . näin ollen täytä. lain ja s_.ijtä anne-                          turvaa.tniseksi ·maassainme ja .kuulovam-
4175: tiJD, asetUikrep. ,henkeä. .                             ·        .            maisten koulun: -saamiseksi -Pohjoils..Ka:rc
4176:       l(uulovammaisia kouluikäis.iä- on. P@jois-Kar,                           jalaan Joensuun ikoopookiin?
4177:       . Re,lsångi~ä ·4 _päivl{ilä hdmikl.l.ll!ta. _1977.
4178: 
4179:                                                        Jouko Tuovinen                      Uki VoutiJ.ainen
4180: 
4181: 
4182: 
4183: 
4184: 0877002112
4185: 2                                               1977 vp.
4186: 
4187: 
4188: 
4189: 
4190:                          E d u sk u n n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
4191: 
4192:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-.             Edellä esitetyn huomioon ottaen vcidaan il:o-
4193: sa mainitussa tarkoiltuksessa Te, Herra Puhe-·         deta, ettci \kunnailJlii!sen !kuulovammaisten kou·
4194: mies, olette kirjeelJlä,nne 4 päiväiltä helmikoota     'lun perustam~sdla sinänsä voida muUII:taa huo-
4195: 1977 n:o 461 1ähettälllyt va!ltiooeuvoston asioo·      nokuuloisten [uolcldin· sove1leutavaa opetusryh-
4196: omaisen jäsenen vasrottavaksi kansanedustaja           mien !kokoa;· niin ikuin kysymyksen peruistcluista
4197: Matti· Puhalka,n · ym. seura·avan kil'j ai1Hsen kysy-  ehkä voisi· päätellä.                          ·
4198: myiksen n:o 23:                                           Kunna11isista kuu1ovammai&teri · kouluiSta an~
4199:                                                        netun lainsäädärlnön ·Otlennaisin mel"ki.tys huo-
4200:                Mihin .toimenpiteisiin HaliJitus aikoo nokuulo1sten opetuk~en kehitJtämisessä on siiriä,
4201:             ryhtyä kuulovammaisten koulutuksen että !l'aissa ,tJatlkoi,tettujen !kOuilujen perustamisen
4202:             turvaanUseiksi maassamme ja Jmu1ovam- jälkeen mahdollisimmafi monet kuulovammai~
4203:       .· , maisten koulun saamiseksi Pohjois-Kar- set 'lapset vofvSJt !käydä koulua ikotoa käsin .
4204:           . j~ Joensuun· kaupunkiin?                      Kuulovammaisten opetus :on osa erity~sape­
4205:                                                        tUsta j-a rtätnän vuoksi kysymys kl1u1ovamtnai.">~
4206:    v~~tauksena kysymykseen esitän. \kunnioit-          ten !koulun oppilasminimin -elentami,sesta- ei ·voi
4207: taen seuraavaa:                                        tuila eri1liskysymy'ksooä rat\kaistavaksi. Opetus-'
4208:    Ellltlen kunnallisista kuulovammaisten kou- ryhmien koon muuttamiseen .eriltyisopetuksessa
4209: luista annetun iain säätämis;tä \kuu[ovammaist:en tähtääv~ä suun·nitelmia tai toimenp~teitä ei tä~lä
4210: opetus oli jätjestetty v:MciiOin ylläpitämien kuu- hetkeLlä ale vireiLlä. OppillaSJminimien ail:entarn,.f.
4211: rojen koulujen [isäksi kunnaUisil!la kuurojen- nen menlditsee aina valt1on menojen · lisäystä.
4212: [ooJ.illla 1a huonoku'll'loisten 1uolci1la. Huono- V a1tiootailouden nykytilanteen huomioon olltaen
4213: kuuloisten luokasta, jollainen edelleen toimii hallitus pyrkii, miJkäli mahdollista, pidättäyty~
4214: JoelliSIUun kaupungiS~Sa, on sove1tuvin kohdin mään menoja li-sääcvistä toimenpiteistä.
4215: voimassa, m~tä apukoulusta on säädeuty. Oppi-              Kun -koonallisista ku'Uilovammaisten · kouluis--
4216: lasmäärien osalta noudatetaan tarkkailuluoikista ta annettu laiki on ollut voimassa niin. [yl,lyen
4217: annettuja         säälllnöksiä. Perusikouiliuasetuksen ajan, ettei sen .sovelltami.sesta ole eihd1tty saada
4218: 38 §:n mukaan tarkkailuluokalla ei saa opettaa ri1ttävästi kokemuksia, hallitus ei pidä.lmulo-
4219: yhdessä useampaa kuin kymmentä oppilasta, vammaisten opetuksen· ikehittäthiseksi mamirul-
4220: ellei kouluhallitus anna silihen lupaa. Kunnadli- Ja laiLla io totJeutettujep, l,IU<,ti!stustc:m Hsälksi
4221: si&ta tkuwliovamnia1sten kouluista 10 päivänä . muita toimenpiteitä tässä vaihees!Sa t~rpeen vaa-
4222: marraskuuta 1972 annetun asetuksen {744/72)             timina. Kuiuenikin haJJitUJS seuraa kuulovam-
4223: 4 § :n mutkaan myöskin kunnalllisessa kuulovam- maisten opetuksen uudelleen järjestelyn toteu-
4224: maisten k<mlussa noudatetaan oppiJ.asmäärrien tumi&ta ja sen jäilikeen kun on saatu enemmän
4225: osalta tarkkailuluokkia koskevia säännöksiä. kokemusperä1stä tietoa :kunnallisista kuulovam-
4226: Elinvoimaisen vähintään kakshlruotkkaisen 1mu- maisten kouluistta ja maahan perustettujen kuu-
4227: lovammaisten opetusyksikön luominen edel- lovammaisten koulujen v:ai!kutuksesta sisäoppi-
4228: [yttää oppiJ.aS!POhjaksi vähintään 15-20 kuu- 'laitoksina toimivien vaLtion ylläpiltämien kuu-
4229: lovamma1sta 'lasta. Tähän nähden \kunnallisista rojen sekä kuuJ.ov.iJkaisten kouJujen oppi1asmää-
4230: kuulovammaisten kouluista 22 päivänä kesä- riin, voidaan rat\kaista, onko ja miJllä tavalla
4231:  kuuta 1972 annetun lain (476/72) 2 §:ssä kuulovammaisten opetusta edelleen kehitettävä
4232: on kunnallisen kulUilovammaisten kouJun perus- ja lrunnalli'Si:sta Jruulovammaisten kouluista an-
4233:  tamisen edcllytyikserosi säädetty, että koulun netun lain säännötksilä muutettava.
4234: oppHaspohja on pysyvästi vähintään viis~toista             M~tä tulee toimenpiteisiin kuuJovammais.ten
4235:  oppilasta.                                             koulun saamiseiksi Pohjois-Karjalaan ja Joen-
4236:                                               N:o 23                                                3
4237: 
4238: suun karupundciin, on ensilksi todettava, että      dettyjä ehtoja. Kunnallisista kuu1ovammaisten
4239: opetusministeriö on päätökseHään 28 päivältä        koullrista annetun lain 1 § :111 muikaan val·tio-
4240: kesäkuuta 197 6 hylännyt Joensuun kaupungin         neuvos•to voi .tosin velvoittaa määräämiHään eh-
4241: hakemuben        1runna1lisen kuulovammaisten       doilla kullllatl1 perustamaan kuulovammaisten
4242: koulun perustamisesta Joensuun kaupunkiin.          koulun. Tälle toimenpiteelle tulee kuitenkin
4243: Hakemus hylättiin siJlä peru~teella, että asia-     olla samat edellytykset kuin perustamisluvan
4244: kWjojen mukaan oli ilmeistä, ettei kaikkien         myöntämisellekin. Näin oihlen halHtuksella el
4245: kouluun otettavaksi ilmoitettujen viidentoista      ole mahdolJ11sulllksia ryhtyä toimenpiteisiin kuu-
4246: oppilaan kyyd1tystä voida järjestää rtwkoituk-      lovammarsren koulun perustamiseksi Joensuun
4247: sernnukaisesti. Joensuun kaupuniki ei niin oLlen    kaupunkiin.
4248: täyttänyt koulun oppilaspohjan osalta hlissa sää-
4249:      Helsi:ngissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
4250: 
4251: 
4252:                                                            Opetusministeri Marjatta Väänänen
4253: 4                                           1977 vp.
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                           TiH Riktsdagens He'rr Talrnan.
4259: 
4260:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       koinmun~l :Skolä · för h~rseiskadade i .· och fÖr
4261: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse      .~ig · inte kati ;ändra den •st~nl~k pa undervi~­
4262: nr 461 av den 4 f,ebruari 1977 tiH vederböran-     nings.grupper 1som ti]lämpas .på ik:Ja:;:s,er ·för lom-
4263: de medLem av .statsrådet för avgivande av svar     rhörda, såsom man kanske sku1le kunna s~uta
4264: översänt följande av riksda,gsman Matti Pu-        sig tili på basen av motir\reringen tiUJ. spörsmå:let.
4265: harkka m. fl. ul1dert~kna<Ie spör.s~ål nr 23:          Den väsentligas:t!e betyde1sen av lagstift-
4266:                                                    ningen om Jmmmunala skolor för hörselskadade
4267:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vid utvedldingen av underv1sn~n:gen för lom-
4268:        ta för att trygga de hörsel~kadades ut-     hörda ligger däri, att så många barn som möi-
4269:        bildn1ng i vårt land och för att få tili    ligt efter det att de i 1agen avsedda skolorna
4270:        stånd en skoJa för hörselskadade i          har inrättats bm besöka skolan hemifrån.
4271:        Norra Katelen i Joensuu stad?                   Undervisningen av hörs:elskadade är en del
4272:                                                    av specialundervisningen och därför kan frå:gan
4273:     Såsom rsvar på detta spöDsmål får jag vörd-    om sänkning av minimiantai1et elever i en sko~a
4274: samt anföra följande:                              för hörselsikadade inte avgöras separat. Inga
4275:     lnnan Jagen om kommunah skolor för             planer eller åtgärder som rtar siJkt.e på en änd-
4276: hörsehkadade s.tiftades hade undervisningen för    ring av undrervirsningsgru:ppernas storlek i spe-
4277: hörselskadade, förutom genom dövskolor som         cialundervisnim.gen är anhängiga för närvar:ande_
4278: upprätthölls av staten, även ordnats medelst       En 'Sänlming av minimiantale:t elever innebär
4279: !kommun:Jila klasser för döva och för lomhörda.    a!lltid att statens utgifter ö:kas. Med beaktande
4280: 1 fråga om klrusserna ·för lomhörda, av virllka    av statshushållningens trängda läge försöker
4281: en a11tjämt Hnns i Joensuu stad, gäller i tiH-      regeringen om möjligt undvika åtgärder som
4282: lämpHga delar vad om hjälpskola är stadgat.        ökar utgifterna.
4283: 1 fråga om elevantalet iakttas stadgandena om          Då lagen om kommunala skoJor för hörsel-
4284: observadonsklasser. EnHgt 38 § grundskolför-        skadade har varit i kraft en så kort tid att till-
4285: ordningen får i obsrervationsklass inte f1era än   rädkliga erfarenheter om dess t~J.lämpning inte
4286: tio elever undervisas tillsammans, om inte skol-   har fåt:ts, anser reg,eringen a:tt irnga andra åt-
4287: styrelsen ger rtiUstånd däNiill. Enligt 4 § för-   gärder än de .reformer som redan förverkligats
4288: ol.'dningen den 10 november 1972 om kom-           med nämnda lag för rutveclding av de hörsd-
4289: munala sko:1or för hörsels:kadade ( 744/72)        skadades undervisning erfordras i detrta skede.
4290: ti!llämpas även i fråga om antalet elever i kom-   Regeringen följer Hkvä[ med förvel'kligandet
4291: munala rslmlor för hörselskadade Srtadgandena      av omorganiseringen av de hörsels1kadades un-
4292: angående observationsklasser. En livskraftig,      dervisning, och efte.r det att mera edarenhet
4293: mintS<t två klasser omfattande nndervisningsen-    erhållits beträf.fande de kommunala skolorna
4294: het för hörsdskadade förutsätter minst 15-20       för hörsdskadacLe och verkningen av de i
4295: hörsrelskadade barn som elevunderlag. Med          landet inrättade skolorna för hörselskadade på
4296: tanke på detta har i 2 § 'lagen den 22 juni        devantaiet ~ de dö'VIskolor och skolor ·för lom-
4297: 1972 om !kommunala skolor för hörsds.kadade        hörda som staten upprätthåller såsom inter-
4298:  ( 476/72) såsom förutsättni1ng för inrättande     nat, kan det avgöras huruvida och på vilket
4299: av en rskola för hörs·<llskadade stadgats, att     'Sätt de hörselskadades. Uindervisning skall ut-
4300: skolans devunderlag kons,tant är minst femton      vecklas i fortsättnirngen och rS1tadgandena i [agen
4301: e1ever.                                            om kommunala skolor för hörselskadade
4302:     Med beaktande av v:ad som ovan anförts kan      ändras.
4303: det konstateras, a;t,t man genom Mt inrätta en         Beträf.fande åtgärderna för erhåUrunrde av en
4304:                                                  N:o 23                                                  5
4305: 
4306: skola för hörselskadade tiili! norra Katelen och       de i lagen stadgade villkoren om elevunderlaget
4307: Joensuu :stad, bör det förs,t konstatenas att          för skolan. En1igt 1 § ITagen om kommunala
4308: nnderv.isningsmilnisteriet ·genotn s~t<t besJ.ut den   skolor för hörsdskadade kan statsrådet vi,sSiet-
4309: 28 juru 197 6 ~Öllkastat Joensuu stads ansokan         Jigen ålägga ikommun att inrä:tta kommun:al
4310: om inrättande av en lkommnnaJ. ~ola för                skola för hörselskadade på viiRkor som det
4311: hörselslkadade i Joensuu 1stad. Ansokrungen för-       bestämmer. För denna åtgärd skahl det ilk_väl
4312: kastades :på den grunden, att det en!l.igt hand-       förel1gga samma förutsättn:il!lgar som för be-
4313: Hngarna va:r u:ppenbart att 1skjutsrungen av alla      vil:jandet av tihlstånd att .imätta en slkola. Rege-
4314: de femton eLever 1som a11Jtl1äilts såsom elever tili   rimgen har ,såJlunda ~nga möjligheter att vidta
4315: skolan il!lte kan ordnas på ett ändamålseoogt          åtgärder för inrättande av en skola för höl1sel-
4316: sätt. Joensuu stad har 1så:lunda inte uppfyhlt         skadade i Joensuu stad.
4317:       Helsingfors den 10 mars 1977.
4318: 
4319: 
4320:                                                           UnderviJsnilngsminister Marjatta Väänänen
4321:                                              1977 vp.
4322: 
4323: Kirjallinen kysymys n:o 24.
4324: 
4325: 
4326:                                  M. Puhakka ym.: Asuntohallitukisen hyväksymän lainoitusosuu-
4327:                                     den turvaamisesta sekä liikevaihtoveron korotusvaikutuksen
4328:                                     estämisestä.
4329: 
4330:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4331: 
4332:    Asuntohallitus tehdessään hyväksyvän paa-        tarvitsijan turvan sijasta rakentajien turvaksi,
4333: töksen . rakennussuunnitelmasta ja -kustannuk-      ja selvästi inflaatiota kiihdyttäväksi tekijäksi.
4334: sista hyväksyy samalla kustannusten perustee-          Asuntohallituksen käyttämä indeksiehto ai-
4335: na olevan urakkasopimuksen noudatettavaksi          heuttaa nykyisessä muodossaan perusteetonta
4336: indeksi~hdon käytön rajoittamisesta annetun         rakennuskustannusten nousua. Rakennusurakan
4337: iain (262/74) 3 §:n nojalla ja ko. lakiin an-       yleisissä sopimusehdoissa (RT 162.31) määrä-
4338: netun valtioneuvoston päätöksen ( 302/7 4) mu-      tään urakkasopimuksen mukaista urakkahintaa
4339: kaisia indeksisidonnaisuuksia.                      tarkistettavaksi mm. liikevaihtoveron muutok-
4340:    Indeksiehdon. alkuperäinen. tarkoitus oli es-    sesta johtuen, kun vastaavasti liikevaihtoveron
4341: tää rakennuskustannusten tarpeeton nousemi-         muutos otetaan huomioon rakennuskustannus-
4342: nen. Kuitenkin käytännössä indeksiehdosta on        indeksiä korottavana tekijänä, tulee tällöin lii-
4343: muodostunut hinta-au~omaatti, jqka mahdollis·       kevaihtoveron korotus .vaikuttamaan rakennus-
4344: taa lopullisten rakennuskustannusten nousemi-       kustannuksia      korottavasi:i kaksinkertaisella
4345: sen huomattavasti. urakkasopimuksessa. hyväk-       määrällä siitä mitä sen varsinainen korotuspro-
4346: syttyä . suuremmaksi. Esimerkiksi · eräs tapaus;    sentti edellyttäisi.
4347: asuntohallitus hyväksyi 21. 1.1976 erään ra-           Edellä olevaan ja. valtiopaiväjärjestyksen 37
4348: kennussuunnitelman ja ~kustannukset, jossa ra-      §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
4349: kennuskustannuksiksi vahvistettiin 2 916 260        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
4350: markkaa. Indeksiehdon mukainen Indeksikoro-         nioittaen seuraavan kysymyksen:
4351: tus aiheutti lopullisiin kustannuksiin 12. 11.
4352: 1976 mennessä peräti 96 5 34 marl,om suurui-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4353: sen lisärasitteen rakennuttajalle.                         rakennuskustannusindeksin käyttäminen
4354:    Asuntohallitus tehdessään valtion lainoitta-            valtion lainaittamassa asuntotuotannos-
4355: man asuntotuotannon mukaista rahoituspäätös-               sa aiheuttaa asuntohallituksen hyväksy-
4356: tä ei hyväksy rahoitusosuuteensa laskettavaksi             mien kustannuslaskelmien huomattavan
4357: indeksikorotuksen aiheuttamaa lisärasitusta,               suurta nousua, ja jos on,        ·
4358: vaan se jää rakennuttajan vastattavaksi, jolloin              aikooko Hallitus turvata · rakennutta·
4359: indeksikorotUksen aiheuttaman lisäkustannuksen             jalle asuntohallituksen hyväksymän lai-
4360: joutuu rakennuttaja rahoittamaan kalliskorkoi-             noitusosuuden lopullisista · kustannuk-
4361: sella pankkilainalla. Lainan korkeasta korkokan·           sista alkuperäisen lainoituspäätösprosen-
4362: nasta · j~ indeksikorotuksesta .seuraa rakennuk-           tin suuruisena, sekä
4363: sen omistajalle huomattavan suuria lisärasittei-              aikooko Hallitus ryhcyä toitnenpitei·
4364: ta, jotka ·kiinteistön omistaja on nousseiden              siin, joilla estetään lvv:n korotusvaiku-
4365: ylläpitokustannusten johdosta pakotettu edel-              tuksen kaksinkertaistuminen rakennus-
4366: leen siirtämään vuokriin aiheuttaen näin voi.              kustannuksissa ja rahoituspohjan muu-
4367: makastakin asuntokustannusten nousua.                      toksista johtuvien vuokrien .nousemi-
4368:    Onkin selvästi nähtävissä, että indeksisidon-           nen?                           '
4369: naisuus nykyisellään on muodostunut asunnon-
4370:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4371: 
4372:          Matti Puhakka                 Jermu Laine                    Uki Voutilainen
4373:          Uljas Mäkelä                  Paula Eenilä                   Olli Helminen
4374:          Jouko Tuovinen                Jouko Mäkelä                   Matti Ahde
4375: 087700204U
4376: 2                                                                                    1977 vp.
4377: 
4378: 
4379: 
4380: 
4381:                                                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4382: 
4383:  Valtiopäiväjärjestyksen: 37 .§ :ri 1 ·momentissa                                         t(jksellä~n; 13. f. 1977 muuttanut rakennuskus-
4384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                             tannusip.dek~jjärj~steltnää.                Tilastokeskus .on al-
4385: olette 'h~lrhlkduii 4 p.äiV~riä 1977 päi~ätyn kir-                                        kal1ht ;· ~#fla ··1'916 •· jttlkarsta mitta r.iR~bus­
4386: jeentie n:6, 462 ·onellå i:8imittaitttt valtidneuvos-                                     ktrstanntiSinde'ksrå; · jonka 'peruswosi· ·'on ,··197:3
4387: tÖh ·~sirutoiitai~elle j~senelle' •. jäljennöksen kan-
4388: sariedti'stl:fja ·~A:tt~. , Pnhak~n ja .mU.~den näin
4389: kttufutrastl'( ~xrfallis~~uJ,·· kY$YtnYksesta n:o 24:
4390:                                                                                           =
4391:                                                                                           ja· löpeftariui . cta-l:ennusktistarinnsindeksitt ·. 1'964
4392:                                                                                                t eb 1itslteriiiseii ' pettisiiedoista Iähtieir ·\nid-
4393:                                                                                           den '197q 'l~tts!la. 'rlirkeiri: ~X indek$iri uudiS~
4394: -··'   :   '       '     !   (   ' '. .
4395:                                      . ,) i       '   ,' ;
4396:                                                                                           tuksebr ', blf seH j:jaHxorakehte-en vanhenturier"
4397:             ' ' ' Oliko: <gknH:u~ tietomeri siitä että                                    sutis t fui~d) S}lytt~ ilideksi ef c:rt'åf'ffuvkhhttt' io•
4398:              '. r~eirnu~kust~u~indeksin käyrtfuninen                                      delli~ta ku&tapnusl&l'iitySfa. .'•, '. ·. . . '. .· '';
4399:             · .'\taftiorr        'lamoittainnsså asunt01:Uotannos-
4400:                    ·•·. 'fli~': ' ' ' ''. t__:tl, k       h' k'                           · R.~~.·)>~o·>rifiri~kii'Ji:kn'tii.isih3'e}{-~r·L'ldi'tiirit':.h;~al-
4401:                                                                                                                                          p •' 'l    J~ •, ' ,,,
4402:                                                                                           iiqh,. l~~~<?Atta#la'#~ ·a,~yr},f~tl,lotänp~ss!l. fl~~u~t:~,å
4403:                                                                                  o                             ••''/'''<'j   'f ,\",         <;'<
4404: 
4405:                  ~!!: ·m.~~tt~a . . åSl;!ntönanitu sen. · .yvå sy-
4406:                                                                                                          •P'
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 
4411:                 :mieii: •·· Ktistml1;tl15Iaskd'mieyr .huomattavan                         asUrit9:nä1Jit\IliS:en; pyY;rks,Y,miJ'n~. •~st:tnNrP:oJa.~m~~
4412:           · Si\.ufiä;'ttou~u~t/ia jos on, ·· ·                                            kohteen' ·äntltlintoilUri "korot\il{sen • · kå .suu~
4413:          · • ·. '·å1kootto .ffanttus' ttirvata takennutta-                                rJ.Ws ~ii'''nötN~ri~:traå'rib~?i~lf~n:t~ffiis~it}:liki~ åli:
4414: "' ·· · •:jalle isuhiohåflitnK~en .hyväksymän Iai-                                        tun~~~'ta'':f~k~nn~W~~.t~~ritisirid~~~in·...h:6il,s.:~~a;
4415:                  J,loitu.sos~uden., ,lopullisista . kustannuk-                            ~ket1tapfisåW:i!'·p~t~4de~ta· ja, ~ricte~s,i$' n(nl~iiri
4416:       . . ·. ·'. st.·r~nit~ittttalkrms·
4417:                                  .txp:~s'e ~i!inoftuspruitösprosen-
4418:                                  "                           8        a
4419:                                                                                           yoiniaUuqd,~t~ 'tiip~uef,l · (>n, .111ct~~#s,tdpn#l:·
4420:                                                                                           suus .•. ,a~ui,t~l,tt .·.; VUlll,eaikäisep._ WP:~äti~lU~}Tk-
4421:                              ;hlködko Hallfriis ryht)ili toimenpitei-                     sen yaflite~~tå. (.:~-. %.:n k0rc)fu~ 5 t!Ä v~h,vis~e.t~
4422:                          siin, jo:Utä< e&fefiäil Mr:ri ftototustraiku-                    tuihiP.,åtk~:t~$#1., .·: ,'                  <' ''   ~· ·:~:" ~.
4423:                        , tuksen ·. kaksinkert*tuminen rakennus-                              l{p~k~~,~~Up.~t ~l;IS;t~"Vai: ~~t~~~~t~k~
4424:                         kt!sqfiiiiuksi~a~Ja'rah<?itu~pohjan mu~-                          sen Ja rakennut~.aia.tl/ffii ..rakemai~ ~~lisJ~
4425: 4 1                1
4426:  '             '
4427: 
4428: 
4429: · · . . (~~r·· •: ·' .·.röksisnt ·· johniVlen wokrten nousenu-
4430: 
4431:                            .
4432: n.··Våst~elnå' ky5y····roykseen esitän kunnioitta-
4433:                                                                                           pta~()hq~.tta,. ,,kqskevien . .neuvott<.lqjen !!,Jan-
4434:                                                                                           kohdan' h#i•a~&~
4435:                                                                                           naisu. Utta : .JQuc;lqtt.~.iin mn
4436:                                                                                                                              :.nun.
4437:                                                                                                                                   .
4438:                                                                                                                                     ilmat}. lll~ksiSidon-
4439:                                                                                                                                        ... UVQttd
4440:                                                                                                                                     J.ane       . }ÄSsa 'oty
4441:                        .. . .                                                             ·
4442:                                                                                           tamaa.n,   . . r_~~pmiopn
4443:                                                                                                              · · · · · . myqs.
4444:                                                                                                                           · · ···· uq,utettaviss~
4445:                                                                                                                                      .:.:L     · · .:.1 · ·
4446:                                                                                                                                                     ·•. w.eva
4447: vasti seuraavaa:                              i                  •    .   •               hintakehlty$. ja.       ,sen   e~koim.inen.. j~aisi :~r-
4448: ~ ' I.'n.k.·. ksi~.·.~'. ~Yt.ön. ;r~jpittamlses. *···. ~nnetun                   aiileen: kästi UlfLiatl.·                                           a
4449:                                                                                                                              lik91'ÖStJJmkeP 1• :;iten
4450: lain .. p,62/7 4}• ·}             mpkaan. valtioneuvosto kohtuqttp~~.~ork~iJep. ~~iniA~Ä :tlyv]jk~
4451:                                                       :s:n ·
4452: ~~i .P~t9k~~1iiiiQ· .~aUl.a. hyvaksym.ä9sä i~deksi- ~ymiseen,. ~pc;lc;;~sieh<rQn JciiyttiimiJ:?.en. 9!1 . k~9
4453: sidonnaisuuden ott~.en. päätöksen. vmmaan- bintojel,l.noQ.sl,l,tl, h:~Jlit~eml,Seen;· ~~.· Q1yÖ§ ·:on
4454: ~JJ..·. j~~e~~ ...:~t-ävään. rakennusurakkasopi- perus~a; !tl~• ~lp~e~~~iri}i.k~ati · esity~~~ja
4455: lflY~.s~n,. •.~~· ..~a~a-aika pn. väbintään 12 sitä.• ;S~Bfi:lP.n~:;#f<1;: !~d~~~ ~d~5J~hd~
4456: ku'likautta. T.adcista1PQtta :QI:I. k~tettkin jätet- ~unts~ksl,.~.:y.altt9l}.:Iawot~massa .asp,nt:Qtu<>r
4457: iiäv~ 1 p~~tan~ten                                                   osuus,· .
4458:                                             :rndek~in muu- tannosSi.; .. ,:, Tåt~n:.': ,räk~skustarm.usi~deks,iit
4459: ~~~t.~: s~~ .ot~ .. ,l!~kafUnna~ muuta käyttg., o~altå#' r!u11itSe~. aau~i~JQls,t~u~~(!O
4460: osaa tarkistettaessa huomtoon enintään kaksi nousua ... !.;                    :, ,, ,. .      . .     '   ' ,,
4461: kolmasosaa. Asuntorakentamisen osalta indek-                   R~~usu~kan.' yldsten so~sehto'.en ..pe,
4462:                                                                                           V
4463: 
4464: 
4465: 
4466: 
4467: sitarkistus on sallittua vain asuntotuotantolain ~steella sartitaarl''mabdollis~l.ls ur~kkasum;n~Il
4468:  ( 24 7/66) mukaisesti lainoitettavaa rakennus- .tarlHst~kseett :lmhsäadännöllisistä ·toimeripiteis-
4469: työtä koskevassa, 1,1rakkasopimuksessa. Urakka- tä aiheutuneiden kustannusmuutosten johdosta.
4470: aika voi tällöin'olia yhtä ;vuotta lyhyempikin. ·· , Asuntöhallitus on 28. 12'.'1976 ahtahut ohjeet
4471:     Lain voimassaoloa ori viimeksi jatkettu 7. l. i. 1. '1977 voimaan tulleeh lilkevaihtoveron ko-
4472:  1977 annetulla lailla }a valtioneuvosto on pää-·· rotuksen huomioon otntmisek~ utakofssa. Näis-
4473:                                            ~:o 24                                               3
4474: 
4475: sä ohjeissa on eliminoitu liikevaihtoveron ko-   sä matmttua enimmäislainoitusarvon pohjana
4476: rotuksen kaksinkertaistuminen rakennuskus-       olevaa rakennuskustanousta alhaisemmiksi. Tä-
4477: tannuksissa.                                     mä koskee myös niitä vuonna 1976 lainoitet-
4478:    Vaitioneuvosto vahvistaa vuosittain asunto-   tuja kohteita, joissa rakennuskustannukset on
4479: lainamäärärahan käyttösuunnitelmassa uustuo-     vahvistettu ennen liikevaihtoveron korotusta.
4480: tannossa sovellettavat enimmäislainoitusarvot,   Asuntohallituksella on näin ollen mahdollisuus
4481: jotka pohjautuvat määrätyn suuruiseen enna-      lisätä asuntolainan määrää käyttösuunnitelmas-
4482: kolta arvioituun rakennuskustannukseen. Vii-     sa vahvistettuun enimmäislainoitusarvoon saak-
4483: me vuonna ovat asuntohallituksen vahvistamat     ka sen jälkeen, kun rakennuskustannukset on
4484: rakennuskustannukset yksittäisten lainojen       indeksikorotusten ja liikevaihtoveron korotuk-
4485: myöntämismenettelyn yhteydessä jääneet yleen-    sen johdosta tarkistettu.
4486:      Helsingissä maaliskuun 10 päivänä 1977.
4487: 
4488: 
4489:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4490: 4                                                  1~T·vp.
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 
4495:                               Till.Riksdagens Heri:Talinan.
4496:     \1   '
4497: 
4498: 
4499:    I det' .sYft~ ·:31 § f 111Qtl1. riksdagso~;qnin(?;en       Lagens .giltighetstid .har sef).ast förlängts ge-
4500: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-              nom · en lag av · den 7 januari 1977 och stats-
4501: se nr 462 av den 4 februari 1977 till veder-              r,ådet ha~ genom sitt beslut den 1) ;januari
4502: börande medlem av statsrådet översänt avskrift            1977 företagit ·en ändring i systemet med bygg-
4503: av riksdagsman Matti Puhakkas m.fl. skriftliga            nadskostnadsindex. StatistiJkcentralen började
4504: spörsn:J,åL nr 24, som följer:                            hösten 1976 publicera ett nytt byggnadskost-
4505:                                                           nadsindex, vars grundår är 1973, och upphör-
4506:             Är Regeringen medveten om att an-             de därvid att räkna ut byggnadskostnadsin-
4507:          vändningen av byggnadskostnadsindex              dexet baserat på grunduppgiftema 1964 = 100
4508:          vid den av staten belånade bostadspro-           vid utgången av år 1976. Den viktigaste otsa-
4509:          duktionen medför en avsevärd ökning              ken tili indexreformen var att dess viktstruk-
4510:          av de kostnadskailkyler som godkänts             tur blivit föråldrad, varför detta index inte
4511:          av bostadsstyrelsen, och om så är fallet,        längre gav en bild av den verkliga kostnads-
4512:             ämnar Regeringen för byggherrar               utvecklingen.
4513:          trygga den av bostadsstyrelsen godkän-              Användningen av byggnadskostnadsindex i
4514:          da belåningsandelen av de slutliga               den av staten belånade bostadsproduktionen
4515:          kostnadema, till det belopp, som för-            medför i de utgångspriser, som bostadsstyrel-
4516:          utsätts av det ursprungliga procenttal           sen godkänt för bostadsproduktionsprojekt, en
4517:          som ingictk i belåningsbeslutet, samt            förhöjning, vars belopp utgör ca en fjärdedel
4518:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för           av den stegring av byggnadskostnadsindex som
4519:          förhindrande av att omsättningsskattens          ägt rum under byggnadstiden. Beroende på
4520:          förhöjande inverkan på byggnadskostna-           byggnadstidens längd och hur kraftigt index
4521:          dema fördubblas och för förhindrande             stigit, har indexbundenheten under den pris-
4522:          av hyresstegringar på .grund av för-             utveckling som ägt rum under senaste tid för-
4523:          ändringar i finansieringsunderlaget?             orsakat en förhöjning om 1-4 % i de fast-
4524:                                                           ställda utgångspriserna.
4525:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                På grund av att utgångspriserna baserar sig
4526: samt anföra följande:                                     på prisnivån vid tidpunkten för förhandling-
4527:    Enligt 3 § lagen om begränsning av använd-             arna rörande entreprenadobjektet mellan bo-
4528: ningen av indexvillkor ( 262/74) kan stats-               stadsstyrelsen och byggherren eller byggaren,
4529: rådet genom beslut tillåta, att av statsrådet             sktille man utan indexbundenhet även vara
4530: godkänd indexbundenhet intas i byggnadsen-                tvungen att vid prisförhandlingarna beakta den
4531: treprenadavtal, som ingås efter det beslutet              väntade prisutvecklingen. Ett förutseende av
4532: har trätt i kraft, och för vilket entreprenad-            denna skulle lätt leda till en överbetoning av
4533: tiden är minst 12 månader. Lönekostnademas                inflationsrisken och således till godkännande
4534: andel skalllikvällämnas ojusterade. När annan             av oskäligt höga utgångspriser. Användningen
4535: del av entreprenadpriset justeras får vid varje           av indexvillkor är ett medel att hejda prissteg-
4536: tidpunkt högst två tredjedelar av ändringen               ringen. Detta argument låg äv·en tili grund
4537: i index beaktas. 1 fråga om bostadsbyggande               för den s.k. indexkommissionens framställning
4538: är indexjustering tillåten endast i entreprenad-          och den på denna följande lagstiftningen om
4539: avtal avseende byggnadsarbete som ska:ll be-              tillåtande av indexvillkor i statsbelånad bo-
4540: lånas enligt lagen om bostadsproduktion (247 /            stadsproduktion. Bruket av byggnadskostnads-
4541: 66) . Entreprenadtiden kan härvid också vara              index hejdar således boendekostnadernas steg-
4542: kortare än ett år.                                        ring.
4543:                                                  N:o 24                                              5
4544: 
4545:    På basen av de allmänna avtalsvillkoren för         av bestämd storlek vilka uppskattats på för-
4546: byggnadsentreprenader tillåts en möjlighet att         hand. Under senaste år har de av bostadssty-
4547: justera entreprenadsumman til:l följd av kost-         relsen fastställda byggnadskostnaderna i sam-
4548: nadsändringar som beror på lagstiftningsåtgär-         band med förfarandet vid beviljandet av en-
4549: der. Bostadsstyrelsen har den 28 december              skilda lån i allmän:het blivit lägre än de bygg-
4550: 1976 utfärdat direktiv om beaktande i entre-           nadskostnader som ligger tili grund för nämn-
4551: prenader av den höjning av omsättningsskat-            da maximibelåningsvärde. Detta gäller även de
4552: ten, vilken trädde i kraft den 1 januari 1977.         före år 1976 belånade projekt, vilkas bygg-
4553: 1 dessa direktiv har man eliminerat den möj-           nadskostnader fastställts före höjningen av om-
4554: ligheten, att höjningen av omsättningsskatten          sättningsskatten. Bostadsstyrelsen har således
4555: fördubblas i byggnadskostnaderna.                      möjlighet att öka bostadslåndbelopp ända tili
4556:    Statsrådet fastställer årligen i dispositionspla-   det i dispositionsplanen fastställda maximibe-
4557: nen för bostadslåneanslaget de maximibelå-             låningsvärdet, efter det att byggnadskostnader-
4558: ningsvärden, vilka skall tillämpas vid nypro-          na justerats med anledning av indexförhöj-
4559: duktion och baserar sig på byggnadskostnader           ningen och höjningen av omsättlntingsskatten.
4560:       Helsingfors den 10 mars 1977.
4561: 
4562: 
4563:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4564: 
4565: 
4566: 
4567: 
4568: 087700204U
4569:                                                    ','   ,'
4570:                     ·'     1
4571: 
4572: 
4573: 
4574: 
4575:                                            ' :;.
4576:    \    1   ' ,~.
4577: 
4578: 
4579: 
4580: 
4581: 1:, '
4582:     1
4583: 
4584: 
4585: 
4586: 
4587:                      ~·,       ; .·; 1 •
4588:                                               1977 vp.
4589: 
4590: Kirjallinen kysymys n:o 25.
4591: 
4592: 
4593: 
4594: 
4595:                                   M. Puhakka ym.: Sisäasiainministeriön antamista ohjeista eräissä
4596:                                      asumistukiasioissa.        ·                                ·
4597: 
4598: 
4599:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4600: 
4601:    Asumistukilain (1976/421) 6 §:ssä tode-               Vakuutuslaitoskäsitteen ulkopudlelle on mm.
4602: taan: "Omassa asU!ll!llossa asuvan perheen asu-      jätetty valtio-osake-enemmistöisen Enso-Gutzeit
4603: mismenoiksi luetaan asunto-osakeyhtiölle tai          Osakeyhtiön eläkesäätiö. Tähän perustuen asun-
4604: vastaavalle yhteisölle suoritettava vastike, erik-    totukea hakevat perheet ovat jääneet joko vail-
4605: seen suoritetut .lämmityskustannukset ja vesi-       le tai saaneet normaalia pienemmän asunto-
4606: maksut, kiinteistön hoitomenot, asunnon hank-         tuen siinä tapauksessa, että heillä on osa ensi-
4607: kimiseen ja peruskorjaukseen otettujen yleisten      sijaisrahoituksesta asuntonsa rakentamisen yh-
4608: rahoituslaitosten sekä valtion, kunnan ja seu-        teydessä otettuna Enso-Gutzeit Osakeyhtiön
4609: rakunnan myöntämien henkilökohtaisten laino-         eläkesäätiöltä. Kuitenkin eläkesäätiön lainan
4610: jen vuotuiset lyhennykset kahden prosentin            osalta on asuntohallitus tehdessään rahoitus-
4611: suuruisina laskettuina valtioneuvoston määrää-       päätöstään hyväksynyt myös eläkesäätiön lainan
4612: mänä ajankohtana jäljellä olleesta lainapääomas-     rahoitusehdot täyttäväksi ensisijaislainaksi.
4613: ta sekä lainojen vuotuiset korot enintään pit-           Asumistukipäätöksiä tehdessään sosiaalilauta-
4614: käaikaisista lainoista perittävän koron määrän       kunnat ovat sisäasiainministeriön antamiin oh-
4615: mukaan laskettuina samoista lainapääomista."         jeisiin vedoten jättäneet eläkesäätiön lainat
4616:    Tähän lakiin perustuen on sisäasiainminis-        asuntokustannuksia laskettaessa asuntotukipää-
4617: teriö antanut ohjeen 3106/258/76, jossa koh-          töksen ulkopuolelle. Eräänä esimerkkinä edellä
4618: dassa kolme todetaan, että omassa asunnossa          mainitusta eläkesäätiön myöntämän lainan kor-
4619: asuvan perheen asumismenoina otetaan huo-            kojen ja k:uoletuksen jättämisestä asuntotuki-
4620: mioon seuraavat kustannukset: Asunnon hank-          päätöksen ulkopuolelle voi mainita Enon kun-
4621: kimiseen ja peruskorjaukseen otettujen yleis-        nan sosiaalilautakunnan tekemän päätöksen,
4622: ten rahalaitosten ja valtion, kunnan ja seura-       jossa todetaan Enso-Gutzeit Osakeyhtiön elä-
4623: kunnan myöntämien henkilökohtaisten lainojen         kesäätiön olevan sisäasiainministeriön antamiin
4624: vuotuiset lyhennykset kahden prosenttiyksikön        ohjeisiin vedoten muun kuin asumistukilain
4625: suuruisena laskettuna hakemuskuukauden yksi          mukainen rahalaitos tai vakuutuslaitos.
4626: päivänä tai asumistukea tarkistettaessa, milloin         Kuitenkin asuntotukea hakenut henkilö jou-
4627: tarkistus ei tapahdu saman vuoden, yksi päivä-       tuu esimerkiksi vuoden 1977 aikana maksa-
4628: nä tammitkuuta 1976 jäljellä olleesta lainapää-      maan korkoa asuntolainastaan Enso-Gutzeit
4629: omasta. Edelleen todetaan samassa kirjelmässä,       eläkesäätiölle 2 526 markkaa ja lainan koko-
4630: että yleisiä rahoituslaitoksia ovat pankit ja va-    naissaldo on 33 678 markkaa. Jos tämä osuus
4631: kuutuslaitokset.                                     otetaan asumistukipäätöksessä huomioon, mer-
4632:    Tulkinnanvaraisuutta ovat aiheuttaneet sisä-      kitsisi se esim. tapauksessa lähes sadan pro-
4633: asia1nministeriön ohjeessa kohta, jossa tode-        sentin asumistuen nousua siitä, mitä se nyt on
4634: taan, että yleisiä rahoituslaitoksia ovat pankit     ilman Enso-Gutzeit Osakeyhtiön eläkesäätiön
4635: ja vakuutuslaitokset. Tämä kohta lähinnä sanan       lainojen hyväksymistä.
4636: "vakuutuslaitokset" osalta.                             Kuitenkin tiedetään, että Enso-Gutzeit eläke-
4637:    Eräiden kuntien sosiaaliviranomaiset ja so-       säätiö toimii Enso-Gutzeit Osakeyhtiöön työ-
4638: siaalilautakunnat tehdessään asumistukipäätök-       suhteessa oleviin henkilöihin nähden eläkkeitä
4639: siä ovat lähteneet siitä, että vakuutuslaitok-       myöntävänä eläkelaitoksena ja on täysin verrat-
4640: siksi lasketaan vain sellaiset vakuutuslaitokset,    tavissa muihin vastaaviin eläkevakuutuslaitok-
4641: jotka toimivat valtakunnallisesti.                   siin. Tästä johtuen tuntuu varsin ihmeelliseltä
4642: 087700205V
4643: 2                                             1977 Vp.
4644: 
4645: sosiaalilautakunnan omaksuma kanta asunto-                  Onko Hallitus tietoinen slsaaslatn-
4646: tukipäätöksen osalta, jotka koskevat em. elä-            ministeriön antamista ohjeista (3106/
4647: kesäätiöltä lainan saaneita henikilöitä.                 258/76), ja jos on,
4648:    Eikä myöskään sovi unohtaa sisäasiainminis-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4649: teriön antamia ohjeita, joissa on varsin yksi-           siin, joilla sisäasiainministeriön antamat
4650: oikoisesti todettuna, että yleisiä rahoituslaitok-       ohjeet muutettaisiin siten, että myös
4651: sia ovat pankit ja vakuutuslaitokset, sen sijaan         erilaisten eläkesäätiöiden, kuten Enso-
4652: selvempi ja sei:kkaperäisempi selitys asian osal-        Gutzeit Osakeyhtiön eläkesäätiön anta-
4653: ta on jätetty suorittamatta.                             mat lainat ja niistä maksetut korot huo-
4654:    Edellä esitettyyn perustuen ja valtiopäivä-           mioitaisiin asumistukipäätöstä tehtäes-
4655: järjest)'lksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-         sä?
4656: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4657: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4658:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4659: 
4660:          Matti Puhakka                  Jermu Laine                Paula Eenilä
4661:          Uljas Mäkelä                   Olli Helmj.pen             Uki Voutilainen
4662:                                         Jouko Tuovinen
4663:                                                N:o 25                                                3
4664: 
4665: 
4666: 
4667: 
4668:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4669: 
4670:   Valtiopäiväjlkjestyksen 37 §:n 1 momentissa       inyöntämien henkilOkdhtaisten lainojen vuotui-
4671: tnainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      set· pääomamenot lain määräämällä tavalla.
4672: olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-         Asumistukilain mainitun säännoksen tarkoit-
4673: jeennt! ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tama määritelmä "yleinen" rahoituslaitos kos-
4674: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kee myös vakuutuslaitoksia. Vakuutuslaitoksen
4675: .M. 'Puhakan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o     ollakseen lain tarkoittamalla tavalla yleinen ra-
4676: 25, jossa tiedusteliaan:                            hoituslaitos täytyy toimia valtakunnallisesti
4677:                                                     eikä olla tarkoitettu vain tiettyä ryhmää var-
4678:          •Onko Hallitus tietoinen sisäasiain-       ten. Yleisenä vakuutuslaitoksena ei voida asu-
4679:        ministeriön antaimista ohjeista (3106/       mistukilain tarkoittamassa mielessä pitää elä-
4680:        258/76),ja jos on,                           kf:säätiötä, koska työnantaja perustaa sen eläk-
4681:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      keiden ja muiden niihin verrattavien etujen
4682:        siin, joilla sisäasiainministeriön antamat   myöntämiseksi työntekijöilleen. Käytännössä
4683:        ohjeet . muutettaisiin siten, että myös      eläkesäätiö myöntää lainaa vain tälle työnanta-
4684:        erilaisten elä:kesäätiöiden, kuten Ens(}-    jalle ja sen työntekijöille, jolloin se ei ole asu-
4685:        Gutzeit Osakeyhtiön eläkesäätiön anta-       mistukilain eilkä myöskään sisäasiainministeriön
4686:        mat lainat ja niistä maksetut korot huo-     ohjeiden tarkoittama yleinen rahoituslaitos.
4687:        mioitaisiin asumistukipäätöstä tehtäes-         Asuntohallituksessa suoritetaan parhaillaan
4688:        sä?                                          tutkimusta asumistuen määräytymisperusteista.
4689:                                                     Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittä-
4690:   Vastauksena kysymykseen esitän 'kunnioitta-       mään mm. sitä, kohdistuuko tuki nykyisellään
4691: vasti seuraavaa:                                    tasapuolisesti sekä vuokra- että omistusasun-
4692:   Asvmistu:killain 6 §: n 2 momentin mukaan         nossa asuviin tuensaajiin ja init1kä ovat ne teki-
4693: omassa ast}nnossa asuvan perheen asumisme-          jät, jotka ovat aiheuttaneet asumistuen hylkää-
4694: noiksi luetaan mm. lrsunnon hankkimiseen ja         misen. Tutkimuksen ehdotu5ten . pohjalta tul-
4695: petoskorjaukseen otettujen yleisten rahoituslai-    laan harkitsemaan, :mitä muutoksia asumistuki-
4696: tosten sekä valtion, kunnan ja seurakunnan          lakiin mahdollisesti on esitettävä tehtäväksi.
4697:      Helsi\:tglssä 10 päivänä maaliskuuta 1977,.
4698: 
4699:                                                                Sisäasiainministeri. Eino Uusitalo
4700: 
4701:               '';'',
4702: 4                                               1977, vp.
4703: 
4704: 
4705: 
4706: 
4707:                             T. ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4708:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Definitionen "allmän" penninginrättning,
4709: anger .har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          som ingår i nämnda stadgande i lagen om bo-
4710: se av den 4 februari 1977 till vederbörande            stadsbidrag, avser även försäkringsanstalter.
4711: medlem .av statsrådet översänt avskrift av föl-        För att försäkringsanstalt skall vara sådan all~
4712: jande av riksdagsman. M. Puhakka m.fl. under-          män penninginrättning som avses i lagen, skall
4713: tecknade · spörsniål nr 25:                            den verka så, att den täcker hela landet ·och
4714:                                                        inte vara avsedd endast för en viss grupp.
4715:          .Är Regeringen medveten om minis-             Eftersom arbetsgivaren inrättar pensionsstiftel~
4716:        teriets för. inrikesärendena direktiv           se för att bevilja ~ina arbetstagare .pensioner
4717:         0106/258/76), och om. så är fallet,            och andra därmed jämförbara förmåner, kan
4718:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          man inte anse pensionsstiftelse såsom allmän
4719:        att: ändra ministeriets för inrikesären-        f()rsäkringsanstalt i det hänseende .som avses
4720:        .dena direktiv så, att även lån som             i lagen om bostadsbidrag; I praktiken beviljar
4721:        givits av olika pensionsstiftelser, såsom       pensionsstiftelse lån endast åt arbetsgivaren
4722:        Enso-Gutzeit: Osakeyhtiös pensions-             och dennes arbetstagare, varvid den inte är
4723:        stiftelse, och · räntorna på dessa skulle       sådan allmän penninginrättning som avses i
4724:        beaktas då beslut om . bostadsbidrag            lagen .om hostadsbidrag eller i ministeriets för
4725:         f~ttas?                                        inrikesärendena direktiv.
4726:                                                           Vid bostadsstyrelsen pågår för närvarande
4727:                                                        en utredning av grunderna för bestämmande
4728:     S.&som ,svar på detta (;pörsn:i.ål får jag vörd-   av bostadsbidrag. Med hjälp av denna utred-
4729: samf ånfötä följande:       ··                         ning försöker man hl.a. klarlägga, huruvida
4730:     Enllgt .6 § 2 mpm. lagen om b,ostadsbidrag         bidraget i sin nuvarande form fördelas . opar-
4731: räiknas till boendeutgifterna för familj, som bor      tiskt mellan sådana bidragstagare som bor i
4732: i ·egen bostad, bl.a. årliga kapitalutgifter på av     hyresbostad och sådana som bor i ägarbostäder
4733: allmänna ·penninginrättningar samt staten, kom-        och vilka de faktorer .är, som har lett tili att
4734: mun och församling · beviljade persoriliga lån,        bostadsbidrag förvägrats; På basen av utred-
4735: vilka upptagits för anskaffande och grundrepa-         ningen kommer man att överväga, vilka änd-
4736: ration av bostad på sätt som bestämmes i               ringar man ·eventuellt borde föreslå i Jagen om
4737: lagen.                                                 bostadsbidrag.
4738:      Helsingfors den 10 mars 1977.
4739: 
4740:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4741:                                                     1977 vp.
4742: 
4743: Kirjallinen kysymys n:o 26.
4744: 
4745: 
4746: 
4747: 
4748:                                       Juvela ym.:   Valtilojohtoisten yritysten irrottamisesta Suomen
4749:                                           Työnantajain Keskusliiton jäsenyydestä.
4750: 
4751: 
4752:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he U e.
4753: 
4754:    Y~dsessä midipiteessä on viime vuos·ina voi-            miooas:sa. Er1tyisesti tatlä hetikeHä on STK:n
4755: mistunut se ikä·sitys, että vaU:tiojoihtoisten yri-        taholta !kohdistettu vo1makaMa to1mintaa työn-
4756: tysten olisi irtaud'uttava Suomen Työnantajain             teikijöitä v.as:t:a.an. Ja kun asia on näin, tunnuu
4757: Kesikusiliiton däsenyydestä. Valtiojohtois:ten yri-        valtiojohtairsten yritysten muikanaolo STK:ssa
4758: tys,ten työmekijät ovat täs,tä iiLmeisen yiksirrnieli-     sitäkin nudnkurisemmalta. Monet eswerkit
4759: siä, muuta myös huomattava osa toimihen!ki-                osoi.ttavat, että valltiojohtoiset yritykset on pan-
4760: 1öistä. Tosiasiaihan on se, että työnantajain              tu toimimaan pus1rureina työntekijöitä vastaan
4761: keskus.j.äDjes,tön STK:n ja :toisaaLta työntekijäin        uudesta tu1opo1iitti:sesta ratika~sus:ta neuvotel-
4762: edut ovat jyvkässä r~s<tiriidas,sa keskenään. Näin         taessa. Tät!laisia es:imerkikeJä Jöytyy mm. Kemira
4763: sen vuaiksi, että työnantajien jätjestut on muo-           Oy:n ja Outdkumpu Oy:n taimintapii:dstä.
4764: dostettu ennen ikaikikea valvomaan y:ksityisen                 Samalia lkun esitämme, että hallitus ottaa
4765: pääoman etuja y'hteiosikunnassamme.                        vakavasti har:ki:tt·avalkseen valtiojohtoisten yri-
4766:     Äslkettäi>n esittivät Satakunnassa to1m1v1e11          tysten etoam1sen Suomen Työnantajain Keskus-
4767: valtio~·ohtoisten yritys•ten työntekijäin luotta-          liiton jäsenyydestä, olis~ viipymiittä va:lm~tel­
4768:  musmiehet Podsta, Harjavahlasta ja Vamma:Ias-             ta:va Jakiesity;s, jolla turvatta~siin työnrekijäin
4769:  ta pa~kallisessa ~ehdessä Satakunnan Työssä               edustus vailtiojohtoisten yritysten !keskus- ja
4770:  voimalkkaan kehotuiks,en yrityst,ensä eroamiseSita        paiikallishai1Hntoon. Tämä oHsi pieni asJkel työ-
4771:  STK:n sidonnaisuudesta. Lausunnoissa koros-               paikkademokratiaa kohti.
4772:  tettiin s1tä, että valtiojohtoi•srt:en yritysten tuiisi       Edeltä olevaan ja vahiopäiväjärjestyksen 37
4773:  näyttää hyvää es·imenklkJ.ä niin henkirrösuihde-,         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
4774:  palkkaus,, työturvallisuus- :kuin työpaH<lkademo-         voston a:sianomadsen jäsenen vastatotav:aiksi seu-
4775:  kratianJkin kysymyksissä. ~un yritykset ovat              raavan lkysym)11ksen:
4776:  kui,tenikin Suomen Työnantajain Kes:kusili1ton
4777:  jäseniä, muikautuvat ne tämän järjestön kie1tei-                     A~kooiko Hahl1tus ryhtyä toimenp.totel-
4778:  seen po1itii!kikaan [,iian helposti. Usein va1tio-                siin valltiojohtoisten yritysten irrottami-
4779:  johto1set yrhy:kset pannaan jopa toimimaan                        seksi Suomen Työnantajain Keslkus1Hton
4780:  rnloitteentekijö~nä työntdkijäin vas.taisessa toi-                ~äsenyydestä ~a mäaräys:vallasna.?
4781: 
4782:       Helosingissä 4 päivänä heLmikuuta 1977.
4783: 
4784:                  Auilis Juvcla                                          Siiri Lehmonen
4785:                  U!Jla•Leena A·Lppi                                     Osmo Vepsäläinen
4786:                  Lauha Männ~s.tö                                        Toivo Jokiniemi
4787:                  Heikki Mustonen                                        NHlo Koskenniemi
4788: 
4789: 
4790: 
4791: 
4792:  )87700201R
4793: 2                                                    1977 vp.
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798:                             Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
4799: 
4800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              samoihin liittoihin yksityisten teollisuusyritys-
4801: mai:niltuss.a rtarikokuikJSessa T:e, Herra Puhemies,        ten kanssa, saavutetaan myös se etu, että työ-
4802: olette 4 päivänä hdmiikuuta 1977 pä~vätyn kir-              ehtosopimus,ten tuwkinta tapahtuu samall1a: pe-
4803: jeenne n:o 464 ohella toimi:ttanut vahioneu-                rus•tedla yhtei!sten kannanottojen pohjalta.
4804: vos.ton asianomaiselle jäs:eneHe jiilljennöksen                 M~käli     valtionenemmistöiset      osakeyhtiöt
4805: kansanedustaja Auilis Juvelan ym. näin ikuulu-              eroaisivaot teollisuuden ytleis1stä työnantajaliitois-
4806: va·sta :kysymyksestä n:o 26:                                tac, olisi niiden Hmdses:ti yhtiöikohtailsesti mah-
4807:                                                             dotonta järjestää selilaista henkilökuntaa, tilas-
4808:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltcl-             tojen keräämistoimintaa ym. tiedos.ton sa1antia,
4809:         siin vahiojohtoisten yritysten irrottami-           joka on välttämätöntJä sc.kä työehtosopimuk-
4810:         s~ksi Suomen Työnanta.jain Keskusliiton             sista neuvoteltaessa että niiden sovdtamisesta
4811:         jäsenyydestä ~a: määräysvaUa:st·a:?                 päätettäessä. Ratkaisuna ol:isikin ilmeisesti täl-
4812:                                                             löin valtionyhtiöiden yhteisen työnantajaHiton
4813:    Vastauksena ikysymyks1een esitän kunnioit-               perus,taminen. Kun nämä yhtiöt kuitenkin toi-
4814: taen seuraavaa:                                             mivat varsin moni·Lla eri tecl·lrsuuden åa liike-
4815:    V altiojohtorsista ydtyks~s:tä kuulliuvat Suomen         toiminnan a'1o1lla, merkitsisi tämä, että tässä
4816: Työna:ntaöain Keskm~liittoon tai Liiketyönanta-             valtionyhtiöiden .työnant.aöaliitos.sa tulisi olla
4817: jain Keskusliittoon v.altioi11Jenemmistö~set osake-         kaikkien valtionyhtiöiden toimialojen hyvä
4818: yhtiöt. Sen sijaan muut va~tion lii:ketoimintaa             asiantuntemus, joka on vähtämätöntä ltlieuvo-
4819: ha~joittava:t laitokset ja y:rity:kset, kuten puo-          te1taessa mm. pa,Lkoista, sosiaaliedu~:Sta, koulu-
4820: lustusminils.tedön alaiset tehtaat, vailtiomauta-            tuksesta, työturva·l:lisuuskysymyksi·stä ym.
4821: tiet, metsähallitus, viljavarasto ym. eivät kuulu               Mi:käli tälJa:inen uusi vah~on~htiöiden työn-
4822: näihin työnantaj aj ärjes.töfhin.                           antaja1Ht·to perus.tettaisJin, nousee es1iin kysy-
4823:    Syynä edeihlä olevaan on lähinnä se, että                mys, :lminlka olisi suhtauduttava niihin seka-
4824: va1tionenemmistöis:et osakeyhtiöt yleensä toi-              yhtiöihin, joissa vailtio ja yksityiset omistavat
4825: mivat ld!lpahluHe ahtHLla aloiLla ja siten niiden           kumpikin 50 %. Kun kysymyksesrsä on v1elä
4826: pa~kanmaksu- ja mm. oosiwali:kustannusten kan-              us.ein va,1vionyhtiöiden tytäryhtiöt, o[isi vaikea-
4827: tokyky on täysin samois1ta seikoista riippuvai-             ta :kuvitella niiden noudattavan etillaista työ-
4828: nen kuilU yiksi:tyisililäikin osakeythtiöi:L}ä. Va:1tion-   ehtosopimuspolitiikkaa kuin emoyhtiönsä. Toi-
4829: enemmistöi:siHe osakeyhtiöille on myös asetet-              saaiLta olisi kuitenJkin myös vai:keata, että ne
4830: tava tietyt kannattavuusvaatimukset. Ei o:1isi              es.imenkiksi joidenkin etuuksiensa suhteen ylit-
4831: oikein eikä ikohtuudenmukaista, että näiden                 täisivät )nkskyisten emoyhtiöi,ntensä tatjoamat
4832: yhtiöiden 1toimintaa tuettaisiin sellaisi!lla vero-         työehdot.
4833: varoiUa, joiden kerääm~seen myös muiden yri-                    Vuosittaisten tulopoliittisten neuvottelujen
4834: ty:sten työntekijät joutuisivat osallistumaan.              yhteydeS's.ä on saatet.tu havaita, kuinika näiden
4835:    Suomalaisen työehtosopimuspoJitiikan eräänä              neuv:ot.telujen käyntiä hankaloittaa v:arsin mo-
4836: perustavoitteena on se, että maassa suoritet-               nien eri osapuolien näkökwntojen yhteenso:vit-
4837: taisiin samanlaisesta työstä yhtä suuri korvaus             teluva•atimus. ~un vahakunnaJl:lisissa neuvotte-
4838: riippumatta s,i,~tä, kenen palvel:uksessa työ suo-          luissa valtionenemmi,stöisi•ä osakeyhtiöitä edus-
4839: ritetaan. Tämä samanlaisuus tarlroi:ttaa seild              tava työnantrajaliitto tulisi uutena jäs·enenä mu-
4840: puhdasta pa:Il<)kaetua että ~sosiaalietuuksia, joi-         kaan neuvott:eluihin j.a kun sen olisi osallistutta-
4841: den muutornJkin ·tulisi olla mahdolilisimman sa-            va neuvotteluihin myös eri ,teollisuudeniillo~e:n
4842: manmuotoiset eriarvoisuuden välttämisd<"si.                 osaLla, me~kits,isi tämä neuvottelukoneiston toi-
4843: Kun vaMionenemmistöiset osakeyhtiöt kuuiuvat                minnan huomattavaa rasikautumi:s:ta. Kun pal-
4844:                                                  N:o 26                                                     3
4845: 
4846: kansaajapuolel1a tus:lcin pidettäisiitl1 tarkoitruk-        Vahionenemmi'stöisten osakeyhtiöiden muka-
4847: senmuka•isena omien työntekijä- ja toimiihenki-        naoloillla ~le1silssä työnantajaiär~es:töissä on myön-
4848: 1öliittojen pems:tamista valtionenemmistöisten          teistä merkitystä myös s•en johdosta, että ne
4849: yhtiöiden palveluksessa o~eville henblöille, mer-      pääsevät va,i!kuttamaan eri aloHla vaUitsevaan
4850: btsis~ rse nykyisten paJ:lmnsaajajärjesrtöjen neu-     valtakunna]liseen työnantajapoJitHldman. Vailkka
4851: vottelumäärän huomattavaa Jisääntym~stä. Kui-          ne eivät muodostakaan enemmistöä näissä jär-
4852: tenkaan nämä :liitot ,tuskim. haluaisivat asettaa      jestöissä, on niiden kannanotoilla kuitenkin
4853: ,jäsenkuntaansa eriarvoisiin ryhmiin ,ja siten pyr-    huomattava merkitys, koska toilmenpltetsta
4854: kiä näissä neuvottelui,s•sa eri tyyppi<stiin tuJoik-   päättäminen työnail1tajaMitoi:ssa ei sui!lllkaan ta-
4855: siin.                                                  pahdu minkään lin~.ajaon- valtionenemmistöi-
4856:     Vaikka va!Lttonenemmis.töiset osa:.keyhtiöt         s.et yhtiöt vastaan ylk:sityJ:set yhtiöt - pohjaNa,
4857: muodostaisi,vat oman työnantajaliktons.a, on tus-      vaan ,eri yhtiöiden kussakin kysymyksessä muo-
4858: ·kin dletettavaa:, että ne voisivat luoda muusta       dostaman mie:li[>iteen mukaan.
4859: työnantajapolitiikasta eroavan oman linj.ansa.              Ka~ken edellä esitetyn perus:teeHa !katson,
4860: Koska paJkans•aajien hyv~ksi yhteis1s<tä kansan-       että valtionenemmis.töisten osakeyhtiöiden ir-
4861:  taloudelHsista eduista annettavissa oleva osuus       rottautmminen Suomen Työnantajain KeskusHi-
4862: pyritään jakamaarn mahdoilrhsimman oikeuden-           tosta ja va•S<taruvi:sta järJestöistä ei ole tarkoituk-
4863: mukaisesti <ja tars.apuorlisesti eri pawkansaajaryh-   senmukaista, koska se saatta1si metlkitä palkan-
4864: mien k•esken, ei valtio itsekään ole yleensä            saajien ed!la:ista käsitteJyä eri yhtiöis:s.ä niiden
4865: katsonut voivans.a tehdä täysin itsenäis;tä rat-        omistuspohjasta riippuen :ja koska se iLmeisesti
4866:  kaisua, vaan on se työnantajana omalla seikto-        tulisi laajentamaan tu:1opoliittiSissa kysymyksissä
4867:  rillaan pytlkinyt seuraamaan _ileistä va1takun-       'käytävien neuvottelujen os:apuoJien lukumäärää,
4868: na1Hsta pallikkapolitHkkaa.                             joka jo il1yt on osoittautunut olevan neuvotte-
4869:                                                        luja hidastava ja vaikeuttava teki1ä.
4870:       Helsingissä 11 päivänä maalisrkuuta 1977.
4871: 
4872: 
4873:                                                          Kauppa- ja jjeoH1suusministeri Arne Berner
4874: 4                                              1977 vp.
4875: 
4876: 
4877: 
4878: 
4879:                             T i 1rl R i: :k 's d a g en s H e r r T d m a n.
4880: 
4881:    I det syfte 37 § 1 morn. rilk:sdagsordningen       .tiilil samma förbund som de pliivata indUiStri-
4882: anger har Ni, Her'r Tailman, med Eder stkrirvdse      företagen, uppnås också den fördeJ.en, att tolk-
4883: nr 464 av den 4 februa1rr 1977 tiJI vedel1böran-      ningen :xv koJ.J.ek:tivavta!len sker på Siamma
4884: de medlem av 'StaJtsrådet för avgivande av svar       gtundval utgående från ge111ensamma ställnings-
4885: översänt avskrift av :töijande av ri!l<esdagsman      taganden.
4886: Aulis Juvela m. fl. unde11tecknade spörsmål                  Hall de .statsägda aktiebolagen skulle utträda
4887: :nr 26:                                               ur indus;tdns aUmänna arbetsgivarförbund, vore
4888:             ÄJmnar Re,geringen vidtaga åtgärder       det uppenbart omöjJigt för dem a1tt bolagsrvis
4889:         för :altt f,dgöra de statsledda företagen     ordna en sådan personal, insaml!ing av s~tatis­
4890:         fråJn medlemskap i Atibetsg~vamas i            tiskt materiaJ o.a. tialgång tHl infor111ation,
4891:         Hdand CentraHörbund och från dess             som :är nödvändig såväl vid k:ohlektivav,tals-
4892:        be~stämmanderätt?                              förhandlingar som vid beslut om tiHämpni:ng
4893:                                                       av avtalen. Lösningen skUille uppenha1r1igen då
4894:    Såsorn svar på de>tta spörsmål får jag vörd-        vara att grunda ett gemensamt arbetsgivarför-
4895: samt anföra följande:                                 bund för statsbolagen. Då desJSa bo]ag dock
4896:    Av de statsledda företagen hör de s.tatsägda       är verksamma ino111 många oHka industri- och
4897: aktiebolagen, dvs. de athi:ebolag i vHka s,taten      affärsbransdher, skulle deua innebära, att det
4898: äger aktiemajoriteten, thll Arhetsg1varna~s i Fin-    inom ett sådant a~rbetsgivarförbund för stats-
4899: land Centrarrför:bund elJ:er Affärsarbetsgivamas       bOilagen borde Hnnas en så god :sakkunskap i
4900: Centralförbund. Däremot hör statens övriga            fråga om statsbo~agens a1la verikcsamhe,t:snm-
4901: affärsidkande verlk och företag såsom de fab-          råden, som är oumbärlig när man förhand!lar
4902: riker vi1Lka lyder under försvarsministeriet,         om bLa. löner, sociala förmåner, utbi:ldning,
4903:                                                        a~rbetarskyddsfrågor m.m.
4904: sta!tsjärnvägama, skogsstyrelsen, spanmnålsför-
4905: rådet m. fl., inte tirll dessa arbetsgivarorgani-            0111 ett sådant nytt arbetsgivarförbund föt
4906: sationer.                                              statsbolagen bi!ldas, uppstår frågan, hur man
4907:    Orsaken tHl det ovan anförda är främst den,         borde stäNa sig tiJ.il de blandade bolag, där
4908: att de statsägda aktiebolag,en i al1mänhet är          staten och ens:kilda äger 50 % var av aktierna.
4909: vetksam111a ino111 branscher ,som är utsa,tta för     Då det oJita dessuto111 är fråga 0111 smtsboilagens
4910: konkurrens, odh att deras för111åga att betala         do:tte11bolag, vor~e det svårt att tänka sig a:tt
4911: löner odh bära bta. socia!la :kostnader är bc-         de,ssa skuHe ti1lämpa 1en annan kollektivavtals-
4912: roende av ~a1ldeles sam111a faktorer som faHet         polit~k än moderbol:agen. Å andra sidan vore
4913: är med privatägda aiktieboJag. På de statsägda         det också svårt, om de t.ex. i fråga om vissa
4914: aktiebolagen bör oakså stäUas vissa lönsam-            av de för111åner de e11bjuder, skuUe överskrida
4915: hetskrav. Det vor,e vat1ken rätt eller sldligt att    de p11ivata moderbolagens arbetsvil1kor.
4916: stöda: dessa bolags verksamhet med sådana                    I samband med de årt1iga inkomstpo11itiska
4917: skatte111edel, i vi1kas hopbringande också ar-         förhandlinganna har man kcunnat observera,
4918: betstagate i andra före.tag måste ddtaga.              hur förhandllingarnas gång har fötsvårats av
4919:    Ett a:v de främsta målen för kollektivav-           kravet på att sam111anjämka de rätt många oJi:ka
4920: talspolitiken i Finland är, att i landet för li:ka-
4921:                                   1
4922:                                                        parternas synpunkter. Om vid förhaoolingarna
4923: dant arbete betalas lika s.tort vederlag, obe-        på riksnivå ett arbetsgivarförbund för de stats-
4924: roende av i vems tjänst arbetet utförs. Denna          ägda aiktiebolagen :skuHe :börja delta i förhand-
4925: likhet av~s,er såväl ren löneförmån so111 sociala      lingarna som ny pa11t, .och då för:bundet dess-
4926: för111åner, vilka också e1jest borde vara så           utnm s:ku11e vara med o.dh förhandla ,i fråJga
4927: Hkartade som möjHgt för undviikande av oH:k-           0111 oliika indu:s:tribranscher, skuJJe detta inne-
4928: värd1ghet. Då de sta:tsägda aktieboJagen hör          bära, att förhandlingsma:skineriet blir a~sevärt
4929:                                                 N:o 26                                                   5
4930: 
4931: svårare att sköta. Då matn på 1öntaga:rsidan          med i de a~11märuna arbetstagarorganis.rutionerna
4932: kna,ppast torde ans.e det vara ändamåls,enligt        är ruv positiv betydels•e också av den anled-
4933: att bi!lda särsJkilda atbets:tagar- och tjä:ns>te-    niingen, a:tt de ikan inv.er:ka på den dksomfattan-
4934: ma:nnaförbund för pensoner i de statsägda             de arbetsgivarpolitiken :i oJ.i:ka branscher. Frustän
4935: aktiebolagens ·tjänst, s:kuLle det innebä-ra en       de inte bilda>r ma:jori1teten i dessa organisa-
4936: avsevärrd ökning av de nuvarande Jönta:garorga-       ti>oner har derrus stäHningstaganden ändå en
4937: niMtionernrus förhrundlingsbörda. Des!Sa för:bu:nd    avs.evärd betydelse, eft.ersom inom arbetsgivar-
4938: öns:kar dock knappast p[acera s1in medlems:kår        förbunden beslut om åtgärrder inga.lrunda faiWl'S
4939: i oJikvärdiga grupper cch sålunda vid förhand-        utgåe:nde från något ·slags linjedelining - stats-
4940: lingarna: sträva tilli tesultat av olika typ.         ägda företag kontra privata för·etag - utan
4941:     Också om de s•tatsägda a:ktiebo:lag·en biJdar     enligt den åsiJkt de oJika bolagen {öreträder i
4942: ett s.epara:t arbet,s.givarförbund kan man :knrup-    va.rj,e enskilt faJ.l.
4943: past antaga, a.tt de ikunde ,s\kapa en egen Iinje,        Med s.töd av ruhlt det ovan anförda fu1,ser
4944: som SJki•Lj,er sig cfrån den övr:1ga arbets:givar-    jag, att det •inte är ,ändrumålsen:ligt a>tt de
4945: poilitiken. Eftersom man fötsöker fördella den        .stat,s.ägda aktiebolagen utträder ur Arbets-
4946: andel av de gemensamma nationalekonomiska             givamas i Finland CentraMörbund och liknan-
4947: förmånerna som ikan ges Jöntagatna så rättvist        de otganis,rutioner, dtersom eH utträde kunde
4948:  och opartis:kt scm möjH:gt me:Llan de olika. Jön-    medföra oli;ka ba~andling av [öntagarna i oHka
4949:  tagargrupper:na, har S•truten s:jä1v inte heller i   bolag, beroende på ägwnderättsförhållandena,
4950:  alilimänhet ans.ett 1sig kunna t·räffa något helt    och efversom det uppenba.r~igen sku1le öka
4951:  sjär1vständigt avgörande, utan den har i egen-       anta1et parter i förhandJ.ingarna om inkomst-
4952:  skap av arbetsgiva,re strävat att inom sin egen      pciJidska frågor, vHket redan har visat sig vara
4953: .sektor följa den w1lmänna 1önepolitiken i riket.     en fördröjande och försvårande faiktor i för-
4954:      Det faktum att de sta.ts.ägda aktiebolagen är    handlingMma.
4955:       Helsingfors den 11 mars 1977.
4956: 
4957: 
4958:                                                        Handels- och indus:triminister Arne Berner
4959: 
4960: 
4961: 
4962: 
4963: 087700201R
4964:                                                    1977 vp.
4965: 
4966: Kirjallinen kysymys n:o 27.
4967: 
4968: 
4969: 
4970: 
4971:                                      Lattula: Rakennusalan korkeakoulujen ja teknillisten oppilaitosten
4972:                                          otoksen pienentämisestä.
4973: 
4974: 
4975:                            ·E.d 'u s k u'n 11 ·a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4976:    '' ]<l n~in. kolme vuott~ on. ollut ~pn'akqitavissa      Oppilaitosten oppilasotosta pienentämällä voi-
4977: rakennusalan lama. Paitsi.. ,työnte:(Q,jpitä ,lama       taisiin estää. enempien henkilöiden alityöllisyys.
4978: tulee koettelemaan myös yiityksien toilnihenki-          Kuitenkin komitea, joka· asiaa tutkii, tuskin saa
4979: löitä. Laman vaikutukset tulevat .olf:maitn erit-        aikaan ratkaisumallia, jonka toteuttaminen voisi
4980: täin raskaat ·myös eriasteisien ·tdmisten oppi-          pienentää oppilastuotosta ennoo vuotta 1982.
4981: l.aitmten oppilaille heidän harjoitteluaikanaan ja       Tällöin voi alalla olla työttömänä jopa 13 000
4982: heidän valmistuttuaan. ammattiin .                       koulutettua toimihenkilöä, jos oppilastuotos ja
4983:   . Jos rakennustuota~to supistuu kan,santalou-          oppilasotos säilyvät nykyisellään, Kun olotila
4984: den kantokyvyn mukaiseksi, voidaan sen mää~              kaipaa pikaista korjausta, esitän valtiopäiväjär-
4985: rlin olettaa olevan. noin 31 miljoonaa kuutio-           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
4986: metriä eli noin 2/3 siitä tilävtmdestaljoka tuo-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4987: tettiin vuonna 1975. RakeJ1Jlusalan .teknisten           seuraavan kysymyksen:
4988: toimihen.kilöiden miirä on .nyt noin 26 000 ja
4989: tulee · määrä en~i . kevääseen triennessii nouse-                   Mihin erittäin kiireellisiin t01mun
4990: maan noin . 27 200 peqkeen. ' Jos työvoiman                      Hallitus aikoo ryhtyä rakennusalan kor-
4991: kysyntä . muuttuu suhteessa. tuotantoon siten,                   keakoulujen ja teknillisten oppilaitosten
4992: että toimihenkilöiden määrä pienenee vain                        oppilasotoksen pienentämiseksi, jotta
4993: 2.5% samalla kun tuotanto supistuu .33 %, on                     alalla jo oleva ja sitä tulevaisuudessa
4994: kesällä 1977. noin 6 800. rakennusalaile koulu-                  uhkaava erittäin vaikea työllisyystilanne
4995: tettua toimihenkilöä kokonaan tai osittain vailla                voitaisiin kohtuullisin toimin hoitaa?
4996: työtä. Tähän ryhinään sisältyy noin 1. 600 arkki-
4997: tehtiä, insinöö.riä ja . rakennusmestaria, jotka
4998: valmistuvat tulevana kevään.ä.              ·
4999:       Helsingissä 4 päivä?ä helmikuuta 1977.
5000: 
5001:                                                 Eero Lattula
5002: 
5003: 
5004: 
5005: 
5006: 087700212.3
5007: 2                                              1977 .vp.
5008: 
5009: 
5010: 
5011: 
5012:                                                    ;.
5013: 
5014:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5015: 
5016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 J]l<;>mentissa _vissa, että opetusministeriön supistettua teknil-
5017: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra PuhemieS, lisen alati kokonaissisäänottosuositusta jonkin
5018: olette kirjeellänne 4 päivänä helmikuuta 1977 verran, korkeakoulut tulevat suuntaamaan su-
5019: n:o 465 lähettänyt valtioneuvoston. asianomai- pistuksen rakennushl.sinöörien ja arkkitehtien
5020: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lattu- sisäänottOon seuraavalla viisivuotiskaudella.
5021: lan tekemän ·kirjallisen kysymyksen n:o 27:              Keskiasteen ammatillisen koulutuksen viimei-
5022:                                                      nen mitoittamissU:unnitelma on esitetty opetus-
5023:             Mihin erittäin kiireellisiin toimiin ministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa
5024:          Hallitus aikoo ryhtyä rakennusalan kor- vuosille 1978-1982. Yleissuunnitelmassa on
5025:          keakoulujen ja teknillisten oppilaitosten arvioitu teknillisten oppilaitosten opiskelija~
5026:          oppilasotoksen pienentämiseksi, jotta määrän· kbkonaisuudessaan kasvavan viisivuotis-
5027:          alalla jo oleva ja sitä tulevåisuudessa kaudella noin · 10 ·% eli 650 aloituspaikalla.
5028:          uhkaava erittäin vaikea työllisyystilanne Kasvu ei kuitenkaan suuntaudu rakennusalån
5029:          voitaisiin kohtuullisin toimin hoitaa?      koulutukseen; vaan ammattikasvatushallituksen
5030:                                               ..     ja asilU1omaisten oppilaitosten toimesta pyritään
5031:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- koulutuspaikkoja alan sisällä suuntaamaan el_in-
5032: vasti seuraavaa:                                     keinoral(enteen ja työvoimatarpeen kannalta tar-
5033:    Korkeakoulutuksen mitoittaminen •perustuu koituksehmukaisesti. ·Vuosisisäänotto rakerinus-
5034: korkeakoululaitoksen kehittämislaitisäädäntöön fnsinöörrköulut~seen on nykyisin noin 600-
5035: { 228/66), jossa on määritelty tieteen pää- 650, ral)enhusarkkitehtikouhitukseen 70 ja ra.~
5036: aloittain opiskelijapaikkojen vähimmäistavoit- kennusntestarikoulutuk~een 950. 1970-iuvun
5037: teet vuoteen 1981 saakka. Keskeisena tavoit- io{mlla våtinistuu viiosittain noin 450-500 hi·
5038: teena on ollut opiskelijapaikkojen ohjaaminen ketinu~iri~inööriä ja -arkkitehtia ja noin 700
5039: humanistis-yhteiskuntatieteelliseltä pääalalta tek- rakenrici~fuestaria. ·.· Alan vaikean työllisyystilan-
5040: nilliselle, luonnontieteelliselle ja lääketieteelli- 'teeii jofiddstå oppilaitoSten on irvioitu supista-
5041: selle pääalalle. Tekniikan pääalan vuosiotto on van opiskelijasisäänottoa 1970-luvun · lopuHa,
5042: opetusministeriön hallinnonalan yleissuunnitel- mutt~ ~äW,ij : vaikutt,aa . v,almistuneiden roääriin
5043: massa vuosille 1978-1982 sekä sitä tarkenta- vasta 1980~luvU:n puolella. .                        .
5044: vassa 8. 2. 1977 päivätyssä opetusministeriön            1970-luvulla on rakennusalan koUlutuksen
5045: kirjeessä suositettu 1 850-1 900 opiskelifaksi. · saaneiden määrä lisääntynyt voimakkaasti. Eri-
5046: Opetusministeriö antaa opiskelijasisäänotosta tyisen nopeasti on kasvanut rakennusinsinööri-
5047: alakohtaiset suositukset korkeakouluille. Se, koulutus ja rakennusmestarien koulutus teknil-
5048: miten tämä kokonaismäärä jakautuu eri linjo- lisissä oppilaitoksissa. Vuonna 1975 oli dip-
5049: jen osalle, on korkeakoulujen päätettävissä. Tek- lomi-rakennusinsinöörien koulutusvaranta 2 400,
5050: nillisen korkeakoulun, Tampereen teknillisen arkkitehtien 1 500, rakennusinsinöörien 5 900
5051: korkeakoulun ja Oulun yliopiston viisivuotis- ja rakennusmestarien 16 900. On todettava,
5052: suunnitelmien perusteella diplomi-rakennusinsi- että koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan työ-
5053: nöörien ja arkkitehtien uusien opiskelijoiden elämän tarpeisiin varsin hitaasti. Diplomi-insi-
5054: määrä ei juuri kasva seuraavalla viisivuotiskau- nöörin tutkinnon keskimääräinen suoritusaika
5055: della. Rakennusinsinöörien sisäänotto tulee ole- on 5,5 vuotta, arkkitehdin 7 vuotta, rakennus-
5056: maan noin 250-270 ja arkkitehtien 120.               insinöörin 4 vuotta ja rakennusmestarin 3
5057: 1970-luvun lopulla suoritetaan vuosittain noin vuotta. Tämän hetkinen erityisen vaikea työl-
5058: 160-170 diplomi-rakennusinsinöörin tutkintoa lisyystilanne rakennusalan koulutuksen saanei-
5059: ja 70-80 arkkitehdin tutkintoa. On arvioita- den osalta johtuu suureksi osaksi siitä, että
5060:                                                N:o 27                                               3
5061: 
5062: koulutuspaikkoja lisättiin rakennusalan nouse-       verran lisääntymään. Tämä tulee vaikeutta-
5063: vaan suhdannekehitykseen nojautuen voimak-           maan erityisesti rakennusinsinöörien ja raken-
5064: kaasti 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa       nusmestareiden työllisyystilannetta, koska nämä
5065: ja laajentamisen vaikutukset - eli tutkinnon         ammattiryhmät toimivat 50-75 -prosenttisesti
5066: suorittaneiden määrän voimakas kasvu - ajoit-        suoranaisesti rakennustoiminnan piirissä. Raken-
5067: tuvat nyt päinvastaisen suhdannekehityksen kau-      nusalan henkilöstön työllisyystilanne on kehit-
5068: delle. Liian tiukasti ja lyhytnäköisesti suhdanne-   tymässä niin vaikeaksi, että myönteinenkään
5069: kehitykseen pohjautuva koulutuksen suunnittelu       suhdannekehitys ei pysty korjaamaan alalla
5070: ja opiskelijapaikkojen huomattava supistaminel}      vallitsevaa koulutetun työvoiman ja työvoiman-
5071: nykyisen matalasuhdanteen takia saattaisi ajoit-     kysynnän välistä vinoutumaa, ottaen huomioon
5072: taa vaikutuksensa taas epätarkoituksenmukai-         vielä sen, että erityisesti rakennusinsinööri-
5073: sesti.                                               kunta on ·ikä<rakenteeltaan nuorta ja poistuma
5074:    Koska koulutuksen mitoituksen ja työvoima-        näin ollen pieni. Opetusministeriö tulee tar-
5075: tarpeen välillä on rakennusalalla tällä hetkellä     kistamaan alan opiskelijapaikkatavoitteita, jotta
5076: huomattavan suuri epäsuhta, opetusministeriö         ne ainakin pitemmällä aikavälillä voidaan mi-
5077: on yhdessä korkeakouluneuvoston kanssa laati-        toittaa työvoimatarpeen kehityksen kannalta
5078: nut selvityksen rakennusalan koulutuksen saa-        oikein.
5079: neiden työllisyystilanteesta ja kehitysnäkymistä.       Tilanteen pysyvä korjaaminen vaatii kuiten-
5080: Selvityksen mukaan vuonna 1975 diplomi-ra-           kin kokonaisvaltaisempaa koulutuksen mitoitta-
5081: kennusinsinööreistä oli työttöminä vajaa 5 %,        missuunnitelmaa. Opetusministeriö on sen
5082: arkkitehdeista vajaa 7 %, rakennusinsinööreis-       vuoksi asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
5083: tä noin 11 %, rakennusarkkitehdeista 12 % ja         on laatia ammatillisesti eriytyneen koulutuksen
5084: rakennusmestareista 4 %. Diplomi-rakennus-           tavoiteohjelma vuosille 1979-1983 sekä ehdo-
5085: insinööreistä 30 % toimi varsinaisen rakennus-       tus sen seurantajärjestelmäksi. Tavoiteohjel-
5086: toiminnan piirissä, arkkitehdeistä 8 %, raken-       massa tulee määritellä keskiasteen ja korkea-
5087: nusinsinööreistä yli puolet ja rakennusmesta-        asteen koulutuksen määrälliset tavoitteet aloit-
5088: reista noin 75 %. Erilaisissa suunnittelutehtä-      tain. Vaikka rakennusalan koulutuksen osalta
5089: vissä toimi diplomi-rakennusinsinööreistä 37 %,      poikkeuksellisen vaikea työllisyystilanne vaatii
5090: arkkitehdeistä vajaa 80 %, rakennusinsinöö-          koulutuksen mitoittamisen tarkistamista erityis-
5091: reistä noin 30 % ja rakennusmestareista 12 %.        toimenpitein, vasta riittävän pitkälle aika-
5092: Hallinnon piirissä toimi diplomi-rakennusinsi-       välille ulottuva, jatkuvaan seurantaan perus-
5093: nööreistä viidennes, arkkitehdeistä, rakennus-       tUva ja koko peruskoulun jälkeisen koulutuk-
5094: insinööreistä ja rakennusmestareista noin 12 %.      sen käsittävä mitoitussuunnitelma antaa edelly-
5095:    Rakennusalan koulutuksen viime vuosien            tykset tehokkaalle koulutuksen määrälliselle
5096: laajenemisesta johtuen tutkinnon suorittaneiden      suunnittelulle.
5097: määrät tulevat 1970-luvun lopulla vielä jonkin
5098:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
5099: 
5100: 
5101:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
5102: 4                                           1977 vp.
5103: 
5104: 
5105: 
5106: 
5107:                           T i 11 R ik s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5108: 
5109:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ningen av blivande byggnadsingenjörer kommer
5110: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     att vara ca 250-'--270 studerande och av bli-
5111: nr 465 av den 4 februari 1977 tili vederbörande   vande arkitekter 120 studerande. I slutet av
5112: medlem av statsrådet för avgiv;ande av svar       1970-talet avlägger ca 160-170 byggnads-
5113: översänt följande av riksdagsman Lattula un-      ingenjörsstuderande årligen diplomingenjörs-
5114: dertecknade spörsmål nr 27:                       examen och 70-80 studerande arkitektexamen.
5115:                                                   Man kan beräkna att högskolorna, sedan un-
5116:           Vilka synnerligen brådskande åtgärder   dervisningsministeriet skurit ned rekommen-
5117:        ämnar .. Regeringen vidtaga i syfte att    dationen för den totala intagningen tili det
5118:        minska elevunderlaget i byggnads-          tekniska området i någon mån, kommer att
5119:        branscheris högskolor och tekniska läro-   inskränka intagningen av byggnadsingenjörs-
5120:        anstalter, för att den svåra sysselsätt-   och arkitektstuderande under följande fem-
5121:        ningssituation, som redan råder inom       årsperiod.
5122:        branschen och som hotar den i framtiden,      Den senaste planen för dimensioneringen av
5123:        skall kunna bemästras med rimliga          yrkesutbildningen på mellanstadiet har fram-
5124:        medel?                                     förts i undervisningsministeriets förvaltnings-
5125:                                                   områdes allmänna pian för åren 1978-82.
5126:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      I den allmänna planen beräknas antalet stude-
5127: samt anföra följande:                             rande vid de tekniska läroanstalterna totalt öka
5128:    Dimensioneringen av högskoleutbildningen       ca med 10 %, d.v.s. med 650 nybörjarplatser
5129: baserar sig på lagstiftningen om utbyggande       under femårsperioden. Tillväxten gäller dock
5130: av högskoleväsendet, där man för de olika         inte utbildningen inom byggnadsbranchen, utan
5131: vetenskapernas huvudområden bestämt minimi-       på åtgärd av yrkesutbildningsstyrelsen och ve-
5132: antalet studieplatser ända till år 1981. Ett      derbörande läroanstalter försöker man fördela
5133: centralt mål har varit att överföra studie-       utbildningsplatserna inom branchen på ett ända-
5134: platser från det humanistiskt-samhällsveten-      målsenligt sätt med hänsyn tili näringsstruk-
5135: skapliga området till de tekniska, naturveten-    turen och behovet av arbetskraft. För närva-
5136: skapliga och medicinska områdena. I under-        rande antas årligen ca 600-650 studerande tili
5137: visningsministeriets förvaltningsområdes all-     byggnadsingenjörsutbildningen, 70 till byggnads-
5138: männa plan för åren 1978-82 samt under-           arkitektutbildningen och 950 tili byggmästar-
5139: visningsministeriets skrivelse 8. 2. 1977, som    utbildningen. I slutet av 1980-talet utexami-
5140: preciserar denna pian, rekommenderas att          neras ca 450-500 byggnadsingenjörer och
5141: 1850-1900 studerande skall intas tili det         -arkitekter och ca 700 byggmästare. På grund
5142: tekniska området.      Undervisningsministeriet   av det svåra sysselsättningsläget inom branschen
5143: ger högskolorna rekommendationer om intag-        har läroanstalterna beräknats skära ned intag-
5144: ningen av studerande tili respektive område.      ningen av elever i slutet av 1970-talet, men
5145: Högsko1orna besluter om hur detta totalantal      detta inverkar på antalet utexaminerade ingen-
5146: fördelas mellan de olika linjerna. På grund-      jörer först på 1980-talet.
5147: valen av tekniska högskolans, Tammerfors tek-        På 1970-talet har antalet personer som er-
5148: niska högskolas och Uleåborgs universitets        hållit utbildning inom byggnadsbranschen ökat
5149: femårsplaner kommer antalet nya byggnadsin-       kraftigt.   Byggnadsingenjörsutbildningen och
5150: genjörs- och arkitektstuderande knappast alls     byggmästarnas utbildning vid de tekniska läro-
5151: att öka under följande femårs.period. Intag-      anstalterna har ökat speciellt snabbt. År 1975
5152:                                              N:o 27                                               5
5153: 
5154: var utbildningsreserven för diplomingenjörer       tekterna, byggnadsingenjörerna och byggmäs-
5155: inom byggnadsbranschen 2 400, arkitekter           tarna verkade inom förvaltningen.
5156: 1 500, byggnadsingenjörer 5 900 och bygg-             På grund av den utökade utbildningen inom
5157: mästare 16 900. Det är skäl att framhäva           byggnadsbranschen under de senaste åren kom-
5158: att utbildningssystemet mycket långsamt förmår     mer antalet utexaminerade personer att i slutet
5159: tilldose arbetslivets behov. Den genomsnittliga    av 1970-talet ännu öka i någon mån. Detta
5160: tiden för avläggande av di.plomingenjörsexamen     kommer att försvåra sysselsättningsläget spe-
5161: är 5 1/2 år, arkitektexamen 7 år, byggnads-        ciellt för byggnadsingenjörerna och byggmästar-
5162: ingenjörsexamen 4 år och byggmästarexamen          na, eftersom dessa yrkesgrupper till 50-70
5163: 3 år. Det nu rådande synnerligen svåra syssel-     procent arbetar direkt inom byggnadsverksam-
5164: sättningsläget för dem som erhållit utbildning     heten. Sysselsättningsläget för personalen inom
5165: inom byggnadsbranschen beror tili stor del på      byggnadsbranschen håller på att bli så svårt,
5166: att utbildningsplatserna ökades kraftigt i linje   att inte ens en positiv konjunkturutveckling
5167: med den stigande konjunkturutvecklingen inom       kan korrigera snedvridningen mellan den ut-
5168: byggnadsbranschen i slutet av 1960-talet och       bildade arbetskraften och efterfrågan på arbets-
5169: början av 1970-talet och verkningarna av ut-       kraft inom branschen, om man därtill beaktar
5170: bildningen - d.v.s. den kraftiga tillväxten av     att speciellt byggnadsingenjörskåren är ung tili
5171: antalet utexaminerade - avspeglas nu under         åldersstrukturen och bortfallet sålunda litet.
5172: den motsatta konjunkturutvecklingen. En pla-       Undervisningsministeriet kommer att revidera
5173: nering av utbildningen, som alltför snävt och      målsättningarna i fråga om antalet studieplatser
5174: kortsiktigt följer konjunkturutvecklingen, och     inom området så, att de åtminstone rpå längre
5175: en betydande nedskärning av antalet studie-        sikt kan dimensioneras rätt med hänsyn tili
5176: platser på grund av den för närvarande rådande     arbetskraftsbehovets utveckling.
5177: lågkonjunkturen skulle åter kunna göra sig            Om missförhållandet skall kunna avhjälpas,
5178:  märkbar vid en oändamålsenlig tidpunkt.           krävs det likväl en mera helhetsbetonad plan
5179:     Eftersom det inom byggnadsbranschen för        för dimensioneringen av utbildningen. Under-
5180:  närvarande råder en mycket stor disproportion     visningsministeriet har därför tillsatt en kom-
5181:  mellan dimensioneringen av utbildningen och       mission med uppgift att utarbeta ett målpro-
5182:  behovet av arbetskraft, har undervisningsminis-   gram för fackligt differentierad utbildning för
5183:  teriet tillsammans med högskolerådet verkställt   åren 1979-83 samt ett förslag till ett uppfölj-
5184:  en utredning av sysselsättningsläget och ut-      ningssystem med anledning därav. I målpro-
5185:  vecklingsutsikterna för dem som erhållit ut-      grammet skall de kvantitativa målen för utbild-
5186:  bildning inom byggnadsbranschen. Enligt utred-    ningen på mellanstadiet och högskolstadiet
5187:  ningen var knappa 5 % av byggnadsbranschens       anges skilt för varje område. Även om det
5188:  diplomingenjörer, knappa 7 % av arkitekterna,     exeptionellt svåra sysselsättningsläget i fråga
5189:  ca 11 % av byggnadsingenjörerna, 12 % av          om byggnadsbranschens utbildning kräver en
5190:  byggnadsarkitekterna och 4 % av byggmästarna      revidering av utbildningens dimensionering ge-
5191:  arbetslösa år 1975. Av byggnadsbranschens         nom särskilda åtgärder, skapar först en på fort-
5192:  diplomingenjörer arbetade 30 %, av arkitek-       löpande uppföljning baserad dimensionerings-
5193:  terna 8 %, av byggnadsingenjörerna över hälf-     plan, som omspänner hela utbildningen efter
5194:  ten och av byggmästarna ca 75 % inom den          grundskolan och som sträcker sig tillräckligt
5195:  egentliga byggnadsverksamheten. En femtedel       långt fram i tiden, förutsättningar för en effek-
5196:  av diplomingenjörerna och ca 12 % av arki-        tiv kvantitativ planering av utbildningen.
5197:       Helsingfors den 10 mars 1977.
5198: 
5199: 
5200:                                                       Underv1sningsminister Marjatta Väänänen
5201:                                               1977 vp.
5202: 
5203: Kirjallinen kysymys n:o 28.
5204: 
5205: 
5206: 
5207: 
5208:                                   M. Tuominen ym: Opiskelijoiden toimeentulon ja opiskelumah-
5209:                                      dollisuuksien turvaamisesta.
5210: 
5211: 
5212:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
5213: 
5214:     Opiskelijoiden taloudellinen asema on suu-       hallinnasta ja valvonnasta sekä siirtymistä koko-
5215: resti vaikeutunut viime syksyn ja tämän ke-          naan valtiolliseen opintotukeen. Siksi on edel-
5216: vään aikana. Pankit ovat supistaneet opintolai-      lytettävä opintotuen kehittämistä opintorahan
5217: noja, opintorahan reaaliarvo on alentunut ja         muodossa sekä opintotukimenojen rahoittamista
5218: opintoraha- ja korkotukimäärärahoja jätetty          ennen muuta suuryhtiöiden ja suurten tulojen
5219: käyttämättä. Nykyinen lainaan perustuva opin-        verotuksella. Lisäksi on tehostettava toimenpi-
5220: totukijärjestelmä ei turvaa opiskelijoiden opis-     teitä opiskelijoiden elinkustannusten nousun es-
5221: kelumahdollisuuksia. Päinvastoin se saattaa          tämiseksi ja niiden alentamiseksi.
5222: opiskelijat pankkien mielivallan ja päätösten           Nämä toimenpiteet vastaavat tavoitteita, jot-
5223: armoille niiden asettaessa yhä useamman opinto-      ka ilmaistiin valtakunnallisten opiskelija- ja
5224: lainan myöntämisen kriteeriksi opiskelijan pank-     koululaisjärjestöjen aloitteesta vuoden 1976
5225: kisuhteet. Näin vaikeutetaan työläis· ja vähäva-     syksyllä kootussa opintotukiad.ressissa, jonka
5226: raisista perheistä lähtöisin olevien lainansaantia   allekirjoittivat useat vasemmiston ja keskiryh-
5227: ja opiskelumahdollisuuksia.                          mien kansanedustajat, kaikkien ammatillisten
5228:     Nykyinen pankkien valvoma lainajärjestelmä       keskusjärjestöjen     puheenjohtajat   ja    noin
5229: merkitsee vähävaraisten sivistyksellisten oikeuk-    150 000 yksityistä kansalaista.
5230: sien kaventamista. Samalla puutteellinen opinto-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5231: tuki muodostuu esteeksi korkeatasoiselle amma-       tyksen 3 7 §: n 1 momentin mukaisesti esitämme
5232: tilliselle ja tieteelliselle pätevöitymiselle sekä   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5233: tutkinnonuudistuksen kehittämiselle. Se mer-         vaksi seuraavan kysymyksen:
5234: kitsee myös opiskelijoiden hiostuksen ja hen-
5235: kisen paineen lisääntymistä ja opiskelun pitkit-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5236: tymistä työssäkäynnin ym. seurauksena ja vai-               turvatakseen vielä tänä keväänä opis-
5237: keuttaa työllisyystilannetta entisestään.                   kelijoiden toimeentulon ja opiskelu-
5238:     Koulutuspolitiikan demokraattisen kehittämi-            mahdollisuudet, helpottaakseen opinto-
5239: sen kannalta on kiinnitettävä vakavaa huomiota              lainojen saantia ja opintolainakorkojen
5240: opintotuen pikaiseen kehintämiseen. Erityisesti             suorituksia sekä käynnistääkseen siirty-
5241: on painotettava koulutuksellisen ja sosiaalisen             misen opintorahamuotoiseen opintotu-
5242: eriarvoisuuden kaventamista, opintotuen irrotta-            keen?
5243: mista pankkien ja yksityisten rahalaitosten
5244:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5245: 
5246:                Mirjam Tuominen                                  Juhani Tuomaala
5247:                Pirkko Aro                                       Marjatta Stenius
5248: 
5249: 
5250: 
5251: 
5252: 0877002134
5253: 2                                             1977 vp.
5254: 
5255: 
5256: 
5257: 
5258:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
5259: 
5260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lainaa hakevalle opiskelijalle on jo myönnetty
5261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtiontakaus hänen opintotukipäätöksestään il-
5262: olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-       menevälle määrälle, osoitetaan lisälainahakemus
5263: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suoraan pankille, joka voi myöntää lisälainaa
5264: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-       enintään opintotukipäätöksen ja aikaisemmin
5265: jien Mirjam Tuomisen ym. näin kuuluvasta             myönnetyn opintolainan erotusta vastaavan mää-
5266: kirjallisesta kysymyksestä n:o 28:                   rän.       ·
5267:                                                         Hallitus painottaa erityisesti sitä, että raha-
5268:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        laitosten neuvottelukunnan kanssa sovittiin,
5269:        turvatakseen vielä tänä keväänä opiske-       että lisälainoja myöntämällä voidaan riittävällä
5270:        lijoiden toimeentulon ja opiskelumahdol-      tavalla turvata vähävaraisimpien opiskelijoiden
5271:        lisuudet, helpottaakseen opintolainojen       toimeentulo. Valtion opintotukikeskuksen · toi-
5272:        saantia ja opintolainakorkojen suorituk-      mesta suoritettiin joulukuussa 1976 tiedustelu
5273:        sia sekä käynnistääkseen siirtymisen          lisälainan hakemistarpeesta, jolloin ilmeni, että
5274:        opintorahamuotoiseen opintotukeen?            noin 55 % tiedustelun piirissä olleista opiske-
5275:                                                      lijoista ei aio hakea lisälainaa ollenkaan ja että
5276:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vain noin 12 % aikoo varmasti hakea. Näin
5277: vasti seuraavaa:                                     ollen tilanne ei ole aivan niin huono kuin esim.
5278:    Rahalaitosten neuvottelukunnan tehtyä val-        opiskelijoiden taholta on julkisuudessa tuotu
5279: tion takaamien opintolainojen supistamispää-         esiin. Toisaalta hallitus pitää valitettavana sitä,
5280: töksen syyskuussa 197 6 hallitus aloitti neuvot-     että opiskelijat ovat joutuneet lisälainahakemis-
5281: telut Rahalaitosten neuvottelukunnan kanssa,         menettelyyn.
5282: jotta kevätlukukauden 1977 tilanne voitaisiin           Hallitus pitää tärkeänä opiskelijoiden talou-
5283: järjestää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.   dellisen toimeentulon saamista pysyvästi riittä-
5284: Neuvotteluosapuolet antoivat 20. 10. 1976 yh-        vän turvatuksi. Parhaillaan on opintotukiviran-
5285: teisen tiedotteen, jonka mukaan rahalaitokset        omaisten käsiteltävänä vast'ikään mietintönsä
5286: tulevat myöntämään lisälainoja tarveharkintaa        jättäneen opintotuen kehittämistoimikunnan eh-
5287: noudattaen. Kyseinen menettely on sopusoin-          dotukset opintotukikysymyksen saamiseksi ra-
5288: nussa opintotukilainsäädännön vähävaraisuus-         hoituksellisesti kestävämmälle pohjalle. Opinto-
5289: kriteerin kanssa. Tämän pohjalta valtion opin-       tuen kehittämislinjoihin voidaan yksityiskohtai-
5290: totukikeskus lähetti 21. 12. 1976 rahalaitoksille    semmin paneutua sen jälkeen kun tarvittavat
5291: kirjeen lisälainojen myöntämisestä. Koska lisä-      lausunnot mietinnöstä on saatu.
5292:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
5293: 
5294: 
5295:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
5296:                                               N:o 28                                             3
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                           T i 11 R i k s d a g e n ,s H e r r T a 1 m a n.
5302: 
5303:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       statsgaranti för det belopp som framgår av be-
5304: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      slutet beträffande hans studiestöd, riktas ansö-
5305: av den 4 februari 1977 tili vederbörande med-      kan om tiliäggslån direkt tili banken, som kan
5306: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      bevilja tiliäggslån högst till ett belopp som
5307: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mir-      motsvarar skilinaden mellan studiestödsbeslutet
5308: jam Tuominen m. fl. undertecknade spörsmål         och det tidigare beviljade studielånet.
5309: nr 28:                                                 Regeringen framhåller särskilt den med Pen-
5310:                                                    ninginstitutens delegation träffade överens-
5311:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     kommelsen om, att man genom beviljande av
5312:        ta för att ännu denna vår trygga stu-       tilläggslån på ett tillfredsställande sätt skall
5313:        derandenas utkomst och studiemöjlig-        kunna trygga utkomsten för de mest medellösa
5314:        heter, för att underlätta erhållandet av    studerandena. Statens studiestödscentral utförde
5315:        studielån och erläggandet av räntoma        i december 1976 en enkät rörande behovet att
5316:        på studielånen samt för att inleda över-    söka tilläggslån. Det framgick därvid, att ca
5317:        gången tili studiestöd i form av studie-    55 % av de studerande som berördes av enkä-
5318:        penning?                                    ten inte alls ämnar söka tiliäggslån och att en-
5319:                                                    dast ca 12 % säkert ämnar göra det. Under
5320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sådana förhållanden är situationen inte alldeles
5321: samt anföra följande:                              så dålig, som den i offentligheten har fram-
5322:    Sedan Penninginstitutens delegation i septem-   ställts t.ex. från studerandenas sida. A andra
5323: ber 1976 fattat beslutet att minska de statsga-    sidan anser regeringen det vara beklagligt, att
5324: ranterade studielånen inledde regeringen under-    studerandena har tvingats till förfarandet att
5325: handlingar med Penninginstitutens delegation,      ansöka om tilläggslån.
5326: för att situationen under vårterminen 1977             Regeringen anser det vara viktigt att man
5327: skulle kunna ordnas på ett sätt som tilifreds-     på ett bestående sätt kunde säkerställa en tili-
5328: ställer alla parter. Förhandlingsparterna publi-   räcklig utkomst för den som studerar. Studie-
5329: cerade 20. 10. 1976 ett gemensamt meddelande,      stödsmyndigheterna behandlar för närvarande
5330: enligt vilket penninginstituten kommer att he-     de förslag om att ställa studiestödet på en fas-
5331: vilja tilläggslån med iakttagande av behovs-       tare finansieringsgrundval, vilka framlagts av
5332: prövning. Hrågavarande förfarande överens-         Kommissionen för utvecklande av studiestödet,
5333: stämmer med det medellöshetskriterium som in-      som helt nyligen har överlämnat sitt betänkan-
5334: går i lagstiftningen om studiestöd. På grund       de. Då man har erhållit de erforderliga utlå-
5335: härav tiliställde statens studiestödscentral 21.   tandena om betänkandet är det möjligt att
5336: 12. 1976 penninginstituten en skrivelse om be-     mera detaljerat behandla linjerna för utveck-
5337: viljande av tilläggslån. Emedan en studerande,     landet av studiestödet.
5338: som ansöker om tilläggslån, redan har beviljats
5339:      Helsingfors den 10 mars 1977.
5340: 
5341: 
5342:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
5343:                                                 1977 'vp.
5344: 
5345: Skriftligt ,:Spörsmål nr 29.
5346: 
5347: 
5348: 
5349: 
5350:                                     Söderman: Om hyggande av en ny väg mellan Kimito kyrkby
5351:                                        och Ylönkylä by i Bjärnå.
5352: 
5353: 
5354:                                T i U R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
5355: 
5356:  : Vägförbindelsen Dragsfjärd-Kimito-Bjärnå          Granvik· och anförde synpunkter på det bråds-
5357: har en central betydelse för sysselsättningen        kande i att vägbygget mellan Kimito och Ylön~
5358: och utvecklingen på Kimito.ön. Därför har det        kylä by i Bjärnå planeras. Man anförde bl.a.
5359: noterats med tillfredsställelse att vägsträckan      att den tunga trafiken, varvid kan nämnas be-
5360: Dragsfjärd----'Kimito jämte Kimito omfartsväg        tongstålsprodukter såsom tunga fartygspropell-
5361: förnyats och förbiittrats sedan år 197 4 och ar-     rar om 16 ton, från Wärtsilä i Dalsbruk tili
5362: betet synes bli klart planenligt år 1978 d.v.s.      Wärtsilä i Helsingfors absolut skulle kräva
5363: nästa år.                                            bättre vägförhållanden. Detta understryks även
5364:    Däremot är det förvånande :att man i offent-      därav att hela Kimito.öns transporter överstiger
5365: ligheten sett uttalanden, som går ut på att väg-     300 000 ton per år. Ombudsstatnman fram-
5366: aJJbetet här skall avbrytas och man inte skall       förde vidare att vägsträckan är kurvig och tra-
5367: förnya vägen Kimito-Bjärnå ( YJönkylä). Na-          fikfarlig i sitt nuvarande ~skick. Något svar på
5368: turligt vore att vägbygget skulle fortsätta tills    ombudsstämma:ns ,skrive1se har ej ännu erhål-
5369: även denna väg vore färdigställd, då denna väg-      lits.
5370: sträcka är krokig och felkuperad och då den             Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
5371: har en synnerligen stor betydelse för industri-      hemställer undertecknad följande spörsmål tili
5372: godstransporterna 'till Helsingfors. Vägsträckan     vederbörande medlem i statsrådet:
5373: har en särskild finlandssvensk betydelse eme-
5374: dan den samman:binder Aboland med Västra-                       Till vilka åtgärder. ämnar Regeringen
5375: Nyland.                                                      skrida för att 'trygga planerandet och
5376:    Den 23 november 197 6 uppvaktade mellan-                  :byggandet av en ny väg mellan Kimito
5377: kommunala ombudsstämman för kommunika-                       kyrkoby och Ylönkylä by i Bjärnå kom-
5378: tionsfrågor på Kimito.ön traflkminister Ragnar               mun?
5379:      Helsingfors den 4 februari 1977.
5380: 
5381:                                             Jacob Söderman
5382: 
5383: 
5384: 
5385: 
5386: 0877001868
5387: 2                                              1?77 vp.
5388: 
5389: Kirjallinen kysymys n:o 29.                                                              Suomennos.
5390: 
5391: 
5392: 
5393: 
5394:                                    Söderman: Kemiön kirkonkylän ja Perniön Ylönkylän välisen
5395:                                       uuden tien rakentamisesta.
5396: 
5397: 
5398:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5399:    Dragsfjärdin-Kemiön-Perniön tieyhteydel-           niön kunnan Ylönkylän välisen tietyön suun-
5400: ~ä  on keskeinen merkitys Kemiön saaren ke-           nittelua. Muun muassa tuotiin esiin se, että
5401: hittymiselle ja toiminnalle. On sen vuoksi tyy-       raskas liikenne, josta voidaan mainita teräsbe-
5402: dytyksellä pantava merkille, että tieosuutta          tonituotteet, kuten noin 16 tonnia painavat
5403: Dragsfjärd-Kemiö s~kä Kemiön ohikulkutietä            raskaat laivapotkurit, Wärtsilän Taalintehtaan
5404: on uudistettu ja parannettu vuoden 1974 jäl-          tehtailta Wärtsilän Helsingin tehtaille, ehdot-
5405: keen ja että työ saatettaneen päätökseen vuon-        tomasti vaatisi parempia tieolosuhteita. Tätä
5406: na 1978 eli siis ensi vuonna.                         korostaa myös se, että !kaikki Kemiön saaren
5407:    Sitä vastoin on ihmeellistä, että julkisuu-        kautta tulevat kuljetukset kohoavat 300 000
5408: dessa on esitetty lausuntoja, joiden mukaan           tonniin vuodessa. Edustajat toivat esiin vielä,
5409: tietyöt lopetettaisiin tähän ja että Kemiön ja        että tieosuus on mutkikas ja liikenteelle vaa-
5410: Perniön ( Ylönkylän) välistä osuutta ei uudis-        rallinen nykyisessä ikunnossaan. Mitään vas-
5411: tettaisi. Olisi luonnollista, että tietöitä jatket-   tausta edustajakokouksen kirjelmään ei ole
5412: taisiin, kunnes myös tämä tie olisi !kunnostettu,     vielä tullut.
5413: koska tämä tieosuus on mutkikas ja kuoppai-              Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
5414: nen ja kun sillä on lisäksi suuri merkitys Hel-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti
5415: sinkiin suuntautuville teollisuustuotekuljetuk-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5416: sille. Tieosuudella on erityistä suomenruotsa-        vaksi seuraavan kysymyksen:
5417: laista merkitystä, koska se yhdistää Ahvenan-
5418: maan Länsi-Uuteenmaahan.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5419:    Vuoden 1976 marraskuun 23 päivänä kävi-                   ryhtyä turvatakseen uuden tien suun-
5420:                                                                              1
5421: 
5422: 
5423: vät kuntainvälisen edustajakokouksen edustajat               nittelun ja rakentamisen Kemiön kir-
5424: keskustelemassa Kemiön saaren liikenneoloky-                 konkylän ja Perniön kunnan Ylönkylän
5425: symyksistä liikenneministeri Ragnar Granvikin                välille?
5426: kanssa ja edustajat :kiirehtivät Kemiön ja Per-
5427:       Helsingissä 4 päivänä hclmikuuta 1977.
5428: 
5429:                                             Jacob Söderman
5430:                                                N:o 29                                             3
5431: 
5432: 
5433: 
5434: 
5435:                         E d u s k u n n a. n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5436: 
5437:    Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentissa       Myös :niissä teiden suuntauksen parantamis-
5438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kohteissa, jotka toimenpideohjdmaJssa ovat, on
5439: olette 4 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-    tie- ja vesirakennushallituksen käsityksen mu-
5440: jeenne ohella toimittanut valtioneuvos•ton asian- kaan kysymys Kemiön-Ylönkylän tietä huo-
5441: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   nompien liikennöismisolosuhteiden parantami-
5442: J. Södermanin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   sesta. Lisäksi Turun tie- ja vesirakennuspiirissä
5443: symyksestä n:o 29:                                on vireillä erittäin suuria siltahanikkeita, jotka
5444:                                                   ajoittuvat vuosille 1978-82. Esimerkkeinä täl-
5445:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laisista silloista voidaan mainita Ukko-Pekan
5446:          ryhtyä turvatakseen uuden tien suunnit- silta Naantalissa ja Kaitaisten silta Taivassa-
5447:          telun ja rakentamisen Kemiön kirkon- lossa.
5448:          kylän ja Perniön kunnan Ylönkylän vä-       Eduskunnan yleisten teiden tekemiseen myön-
5449:          lille?                                   tämät määrärahat ovat tällä vuosikymmenellä
5450:                                                   pienentyneet niin, että ensi vuonna on ilmei-
5451:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sesti käytettävissä tietöihin vain noin puolet
5452: vasti seuraavaa:                                  vuosikymmenen vaihteen tilaJnteeseen verrat-
5453:    Kemiön-Ylönkylän tien pahimpana puut- tuna. Tästä huolimatta Kemiön tieyhteyksiä on
5454: teena on sen mutkaisuus ja siitä johtuvat huo- pystytty huomattavasti parantamaan. Parhail-
5455: not näkemäolosuhteet. Myöskään tien ocanta- laan on käynnissä varsin suuri Kemiön-Drags-
5456: vuus ei ole tyydyttävä. Tien keskimääräinen _ fjärdin maantien par!llfltamistyö. Samoin on pa-
5457: vuorokausiliikenne v. 1975 oli n. 900 ajoneu- rannettu Kemiön-Sauvon maantie ja rakennet-
5458: voa. Näistä n. 150 ajoneuvoa on ollut kuorma- tu siinä yhteydessä uusi Rungonsalmen silta-
5459: tai linja-autoja. Perävaunullisten kuorma-auto- yhteys mantereelle. Nykyisessä määrärahatilan-
5460: jen määrä on ollut n. 70 ajoneuvoa vuorokau- teessa ei enää kuitenban näytä olevan mahdol-
5461: dessa.                                            lisuuksia Kemiön-Ylönkylän maantien huo-
5462:     Kemiön-Ylönkylän tieosuudelle on suunni- mattavaan parantamiseen aivan lähivuosina huo-
5463: teltu toteutettavaksi öljysorapäällysteen uusimi- mioonottaen mm. edellä mainitut läänissä vi-
5464: nen v. 1977 kunnossapidon määrärahoin.            rehllä olevat lukuisat silta- ja liikenneturvalli-
5465:     Vaikka tieviranomaiset ovatkin tietoisia ko. suushanikkeet. Tiemäärärahoja olisi yleisesti
5466: maantien puutteellisesta kunnosta, ei Kemiön huomart:tavasti korotettava, jotta esim. kyseisen
5467: -Ylönkylän tien varsinainen parantaminen ole tien parantamiseen päästäisiin nopeammin. Ylei-
5468: mahtunut tienpidon toimenpideohjelmaan vuo- nen taloudellinen tilanne antaa tähän kuitenkin
5469:  siksi 1978-82. Turun tie- ja vesirakennuspii- - varsinkin lähivuosina - ilmeisesti varsin
5470: rin toimenpideohjelmassa on pääasiassa kuntien vähän mahdollisuuksia.
5471: keskustojen liikenneturvallisuutta parantavia        Tässä tilanteessa ei ole myöskään mahdol-
5472: kohteita. Tie- ja vesirakennushallitus pitää näi- lisuutta ryhtyä laatimaan kyseisen ·tien paranta-
5473:  tä kohteita kysymyksessä mainittua kohdetta missuunniJtelmaa kuluvana vuonna koska tänä
5474: kiireellisempinä. Näitä kuntien keskustojen lii- ja ensi vuonna aikavien hankkeidenkin suun-
5475: kenneturvallisuuskohteita sisähyy mainittuun nittelutyö on varsin monen kohteen osalta vielä
5476:  toimenpideohjelmaan n. 15 kpl. Yhteensä näi- tie- ja vesirakennuspiirissä kesken. Suunnittelu-
5477:  den kustannukset ovat n. 40 mmk.                 resurssit on suunnaJttava näiden kohteiden suun-
5478:                                                   nitteluun.
5479:        Helsingissä maaliskuun 7 päivänä 1977.
5480: 
5481:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
5482: 4
5483: 
5484: 
5485: 
5486: 
5487:                             T H 1 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
5488: 
5489:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ler . att förbättra vägsträckningen rör det sig
5490: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel"          enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens upp-
5491: se av den 4 februari: 1977 till vederbörande           fattning om att förbättra .trafikförhållanden som
5492: n:redlOOJ: av statsrådet översänt avskrift av föl-     är ;;ämre än dem so:rn råder på vägen mellan
5493: jande· av riksdagsman J. Söderman ·s.tällda skrifr·    Kimitoo<;h YlÖ!lkylä. Dessutom är mycket sto·
5494: liga spörsmål nr 29:                  · ·              .ra broprojekt aktu~la för åren 1978-1982
5495:                                  -   .   .    :   .-   l:nom ÅbQ. väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Så~
5496:          Till vHka åtgärder ämnar Regeringen           som exempel på b):Oar av detta slag kan näm-
5497:        skrida för att trygga planetan,det och          nas Ukko-Pekka-bron i Nådendal och Kaitai-
5498:        byggandet arv en ny väg mellan: Kimito          nens bro i Tövsala.
5499:        kyrkoby och Ylönkylä by i Bjärnå kom-               De anslag som riksdagen har beviljat för
5500:        mun?                                             byggande av allmänna vägar har under inneva-
5501:                                                         rande årtionde minskruts så, att nästa år uppen-
5502:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           barligen endast ungefär hälften av de belopp
5503: samt anföra följande:                                   som stod till förfogande vid decenniets börjoo
5504:    Den svåraste bristen hos vägen mellan Ki-           ikommer att vara disponibla för vägatbeten.
5505: mito och Ylönkylä är att den är krokig, vilket          Det oaktat har vägförbindelserna i Kimito kun-
5506: gör att sikten på den är dålig. Vägens bärkraft         nat förbättras avsevätt. Just nu pågår ett myc-
5507: är inte heller tillfredsställande. Den genom-           ket stort arbete på att förbättra landsvägen
5508: snittliga traHken per dygn på denna väg var år          mel1an Kimito och Dragsf}ärd. Landsvägen
5509: 1975 ca 900 fordon. Av dem var ca 150 last-             mellan Kimito och Sagu har likaså förbättrats
5510: bilar ellet bussar. Vägen har trafikerats av ca         och i samband därmed har en ny broförbindel"
5511: 70 lastbilar med släpvagn per dygn.                     se med fastloodet anlagts över Rungonsalmi
5512:    Det har planerats att vägsträckan mellan Ki-         sund. I rådande anslagssituation förefaller det
5513: mito och Ylönkylä skall få ny oljegrusbelägg-           dock inte finnas möjligheter att under de aU-
5514: ning under år 1977 med hjälp av underhålls-             ra närmaste åren förbättra landsvägen mellan
5515: anslag.                                                 Kimito och Ylönkylä, :bl.a. med hänsyn till de
5516:     Ehuru vägmyndigheterna är medvetna om               många nyssnämnda bro- och trafiksäkerhetspro.-
5517: att landsvägen mellan Kimito och Ylönkylä är            jekt som är aktuella i länet. Väganslagen bor-
5518: i bristfälligt skick, har någon egentlig förbätt-       de överhuvudtaget .höjas avsevärt så, att en
5519: ring av den berörda vägen inte fått plruts i            förbättring av t.ex. den :berörda vägen skulle
5520: åtgärdsprogmmmet för väghållningen under                kunna påbörjas 'snabbare. Det allmänna eko-
5521: åren 1978-1982. Åtgärdsprogrammet inom                  nomiska ·läget ger dock uppenbarligen - sär-
5522: Åbo väg~ och vattenbyggnadsdistri:kt omfattar           slci:lt under de närmaste åren - mycket små
5523: främst objekt som ökar trafiksäkerheten i kom-          möjligheter härtill.
5524: rriunernas centra. Väg- och vattenbyggnadssty-           · I detta läge låter det $ig inte heller göra
5525: relsen finner dessa objekt mera brådskande ·än          att under innevarande år börja utarbeta någon
5526: det som nämns .i spörsmålet. Omkring 15 tra-            plan för en förbättring av nämnda väg. Detta
5527: fiksäkerhetsobjekt av berörda ,slag i kommun-           beror på att arbetet med · planeringen av prO:.
5528: centra ingår i det nämnda åtgärdsprogrammet.            jekten för de~ta och nästa år i många fall ännu
5529: De sammanlagda kostnaderna för ·dem utgör               inte har slutförts inom väg- och vattenbygg~
5530: .ca "40 mmk.                                            nadsdistriktet. Planerings.resurserna måste rik-
5531:     Ookså i fråga om sådana objekt som har              tas in på planeringen av dessa objekt.
5532: upptagits ·i åtgärdsprogrammet och där det gäl-
5533:       Helsingfors den 7 mars 1977.
5534: 
5535:                                                                      TraHkminister Ragnar Granvik
5536:                                                1977 vp.
5537: 
5538: Kirjallinen kysymys n:o 30.
5539: 
5540: 
5541: 
5542: 
5543:                                   Friberg: Erään syyttäjäviranomaisen yksityisestä rikoskortistosta.
5544: 
5545: 
5546:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5547: 
5548:    Julkisuudessa on eräs Helsingin kaupungin-        siirtää poliisilaitoksen yhteyteen asianmukaisesti
5549: viskaali äskettäin esitellyt yksityistä rikoskor-    säilytettäväksi, jos sitä ei hävitetä.
5550: tistoaan. Tämä itseaan "huumesyyttäjäksi"               On myös kiinnitetty huomiota siihen, että
5551: kutsuva henkilö pitää yksityisasunnossaan omas-      ao. kaupunginviskaali on itselleen ottanut eri-
5552: sa kellarissaan yksityistä kortistoa, jonka tiedot   koissyyttäjän nimen, joka on omiaan johtamaan
5553: hän on virantoimituksessaan kerännyt.                yleisöä hathaan yleisten syyttäjien toiminnan
5554:    Asiantuntijoiden keskuudessa on jo kiinni-        luonteesta ja joka on saattanut vaikeuttaa po-
5555: tetty huomiota siihen, että kortisto voidaan         liisiviranomaisten ja syyttäjän yhteistyötä. Sa-
5556: varastaa tai sen sisältämät tiedot voivat muulla     moin vakinaisten huumekäyttäjien määrä lienee
5557: tavoin vuotaa julkisuuteen. Järjestäytyneen          paisutettu.
5558: huumerikollisuuden kannalta kortisto väärin-             Edellä mainittuun viitaten esitän valtiopäi-
5559: käytettynä tatjoaa välittömän kanavan organi-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
5560: soida laajamittainen huumevälitys maahamme.          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
5561: Kortistaitujen kannalta yksityisen arkiston tie-     si seuraavan kirjallisen kysymyksen:
5562: dot saattavat johtaa näiden kansalaisoikeuksien                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5563: loukkaamiseen varsinkin siitä johtuen, että ala-            eräs syyttäjäviranomainen oman ilmoi-
5564: ikäisiä ja kettakäyttäjiä on kortistoitu suuri              tuksensa mukaan pitää yksityistä rikos-
5565: määrä.                                                      kortistoa, ja
5566:    Tunnettu lakimies on tapauksesta lausunut                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ettei
5567: seuraavaa: "Virallisenkin eli oikeusministeriön             kortisto johda yksityisen kansalaisen
5568: pitämän rikosrekisterin salassapitovelvollisuutta           oikeudenloukkauksiin tai syyttäjätoimen
5569: on pidetty niin tärkeänä, että sen johtajaa on              kuvan vääristymiseen sekä yleisön että
5570: oikeuskansleri huomauttanut vähäisistäkin 'ylit-            poliisi- ja oikeudenhoitoviranomaisten
5571: sekäymisistä' ". Tämä lakimies edellyttää myös,             silmissä?
5572: että "huumesyyttäjän" erikoiskortisto tulisi
5573:   Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5574: 
5575:                                            Ralf Friberg
5576: 
5577: 
5578: 
5579: 
5580: 0877002145
5581: 2                                             1977 vp.
5582: 
5583: 
5584: 
5585: 
5586:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5587: 
5588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kaupunginviskaalien ohjesäännön sisältävän
5589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asetuksen (130/27) 19 §:n mukaan kaupungin-
5590: olette 8 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn            viskaalin on pidettävä päiväkirjaa tai kortistoa
5591: kirjeenne n:o 493 ohella toimittanut valtioneu-      hänen hoidettavanaan olevista rikosasioista.
5592: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    Asianomainen syyttäjä on pitänyt oikeuskansle-
5593: sanedustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kir-      rin vahvistaman kaavan mukaisen päiväkirjan
5594: jallisesta kysymyksestä n:o 30:                      lisäksi kortistoa, joka sisältää pääkohdittain
5595:                                                      samat tiedot kuin päiväkirja, mutta kortistosta
5596:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tiedot ovat saatavissa tarkoituksenmukaisem-
5597:         eräs syyttäjäviranomainen oman ilmoi-        min. Kortistoa on pidettävä viranhoidon apu-
5598:         tuksensa mukaan pitää yksityistä rikos-      välineenä, vaikka sitä säilytetään yksityisissä
5599:         kortistoa, ja                                tiloissa.
5600:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ettei
5601:         kortista johda yksityisen kansalaise~           Jos virkamies virkasuhteessa ollessaan tai sen
5602:         oikeudenloukkauksiin tai syyttäjätoimen      lakattua ilmaisee luvattomasti sellaisen virassa
5603:         kuvan vääristymiseen sekä yleisön että       tietoonsa saamansa seikan, joka lain tai erityi-
5604:         poliisi- ja oikeudenhoitoviranomaisten       sen määräyksen mukaan nimenomaan tai asian
5605:         silmissä?                                    laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä salassa,
5606:                                                      hänet tuomitaan rangaistukseen rikoslain 40
5607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       luvun 19 a §:n nojalla. Esillä olevassa tapauk-
5608: seuraavaa:                                           sessa syyttäjän ei ole näytetty - eikä sitä ole
5609:    Vaitioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön       väitettykään - menetelleen tässäkään suhteessa
5610:  (416/57) 7 §:n mukaan oikeuskansleri valvoo         virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.
5611: ylimpänä syyttäjänä syyttäjäviranomaisten toi-          Suomessa ei ole voimassa henkilötietojen re-
5612: mintaa. Hänen tulee myös kiinnittää huomiota         kisteröintiä koskevaa yleistä lainsäädäntöä.
5613: syyttäjälaitoksen kehittämiseen ja antaa mää-        Hallitus on kuitenkin tietoinen niistä yksityi-
5614: räyksillä ja kiertokirjeillä sekä muulla sopivaksi   syyden suojaan liittyvistä vaaroista, joita erilais-
5615: katsomaliaan tavalla syyttäjille ohjeita heidän      ten henkilötietojen rekisteröinti saattaa aiheut-
5616: virkaansa kuuluvien tehtävien hoitamisessa.          taa. Oikeusministeriö on asettanut 25 päivänä
5617: Oikeuskansleri on kansanedustaja Fribergin           marraskuuta 1976 työryhmän laatimaan selvi-
5618: kysymyksen johdosta antanut oikeusministeriöl-       tyksiä ja valmistelemaan säännöksiä yksityisyy-
5619: le lausunnon, jossa hän ei ole katsonut asian-       den suojasta henkilörekistereissä. Työryhmän
5620: omaisen syyttäjän menetelleen virheellisesti.        työ koskettaa myös kysymyksessä mainitun kal-
5621: Syyttäjä on toiminut oman raastuvanoikeutensa        taisten kortistojen pitämistä. Työn valmistuttua
5622: ulkopuolella oikeuskanslerin antaman erillisen       tulee tarkemmin harkittavaksi, millaiset lainsää-
5623: määräyksen perusteella. Tämän vuoksi lehdistö        däntötoimet ovat tarpeen yksityisyyden suojan
5624: lienee käyttänyt hänestä nimitystä "erikois-         kehittämiseksi henkilötietojen rekisteröinnissä.
5625: syyttäjä".
5626:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1977.
5627: 
5628:                                                                   Oikeusministeri Kristian Gestrin
5629:                                                 N:o 30                                                  3
5630: 
5631: 
5632: 
5633: 
5634:                              T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
5635: 
5636:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              I 19 § förordningen innefattande reglemente
5637: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          för stadsfiskalerna (130/27, ändrad 320/69)
5638: nr 493 av den 8 februari 1977 tili veder-              skall stadsfiskal föra diarium eller kortregister
5639: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         över brottmål, som skall behandlas. Veder-
5640: av följande av riksdagsman Ralf Friberg under-         börande åklagare har förutom diariet i enlighet
5641: tecknade spörsmål nr 30:                               med av justitiekanslem fastställt formulär fört
5642:                                                        ett kortregister, som innehåller i huvudsak sam-
5643:           Är Regeringen medveten om att en             ma uppgifter som diariet, men i kortregistret
5644:        viss åklagarmyndighet enligt egen utsago        är uppgifterna tillgängliga på ett mera ända-
5645:        upprätthåller ett privat kortregister           målsenligt sätt. Kortregistret bör anses vara ett
5646:        över brottmål, och om så är fallet,             hjälpmedel i tjänsteutövningen, även om det
5647:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          förvaras i privata utrymmen.
5648:        att registret inte skallleda tili kränkning         Om tjänsteman medan hans tjänsteförhållan-
5649:        av enskild medborgares rätt eller tili att      de pågår eller sedan det upphört uppenbarar
5650:        såväl allmänheten som polis- och rätts-         sådan i tjänsten tili hans kännedom kommen
5651:        vårdsmyndighetema får en förvrängd              omständighet, som enligt uttryckligt stadgande
5652:        uppfattning av åklagarväsendet?                 i lag elier särskild bestämmelse eller på grund
5653:                                                        av sakens beskaffenhet uppenbarligen bör
5654:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           hållas hemlig, ådöms honom straff enligt 40
5655: samt anföra följande:                                  kap. 19 a § strafflagen. Inte heller i föreliggan-
5656:                                                        de fall har det visats - ellet ens påståtts -
5657:    Enligt 7 § reglementet för justitiekanslern         att åklagaren förfarit på ett sätt, som i detta
5658: vid statsrådet ( 416/57) skall justitiekanslern        hänseende strider mot hans tjänsteplikt.
5659: såsom högsta åklagare övervaka åklagarmyndig-              I Finland finns ingen gällande allmän lag-
5660: heternas verksamhet. Han skall också fästa upp-         stiftning om registrering av personuppgifter.
5661: märksamhet vid åklagarverksamhetens utveck-             Regeringen är dock medveten om de risker
5662: lande samt genom föreskrifter och cirkulär              för integritetsskyddet som registrering av
5663: ävensom på annat lämpligbefunnet sätt med-              olika slags personuppgifter kan medföra. Justi-
5664: dela åklagarna anvisningar för handhavandet av          tieministeriet har den 25 november 1976
5665: de åligganden, som ankommer på dem. Justitie-           tillsatt en arbetsgrupp för att göra utred-
5666: kanslern har med anledning av riksdagsman               ningar och bereda stadganden om integritets-
5667: Fribergs spörsmål tillställt justitieministeriet ett    skydd i samband med personregister. Arbets-
5668: utlåtande, i vilket han inte ansett att veder-          gruppens arbete berör även förande av kort-
5669: börande åklagare förfarit oriktigt. Åklagaren           register, sådana som det i spörsmålet nämnda.
5670: har verkat utanför sin egen rådstuvurätt på             Sedan arbetet blivit färdigt skall det närmare
5671:  grundvalen av ett separat förordnande från            övervägas, hurudana lagstiftningsåtgärder som
5672:  justitiekanslern. Därför torde pressen ha använt       behövs för att utveckla integritetsskyddet i
5673:  benämningen "specialåklagare" om honom.                samband med registrering av personuppgifter.
5674:       Helsingfors den 14 mars 1977. -
5675: 
5676:                                                                     Justitieminister Kristian Gestrin
5677:                                                  1977 Vp.
5678: 
5679: Kttjallinen kysymys n:o 31.
5680: 
5681: 
5682: 
5683: 
5684:                                      Helminen ym.: Kehitysalueiden ulkopuolella oleville kunnille
5685:                                         suoritettavista avustuks,is<ta teollisuushallien rakentamiseen.
5686: 
5687: 
5688:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5689: 
5690:    Osana pyrkimyksiä ohjata työllisyysvaroja            prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan . kes-
5691: tuotannolliseen toimintaan pysyvien työpaikko-          kiarvo. Absoluuttisina lukuina mitattuna oli
5692: jen luomiseksi työvoimaministeriö on eräissä            työllisyystilanne Kouvolan piirissä maan vai-
5693: tapauksissa myöntänyt avustuksia kuntien ra-            kein. Työttömiä oli yhteensä 18 707 henkilöä.
5694: kennustyön kustannuksiin.                                  Koska pääosa läänistä ei :kuulu kehitysalue-
5695:    Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on             vyöhykkeisiin, ovat mahdollisuudet valtion toi-
5696: 25. 2. 1976 tekemällään päätöksellä oikeuttanut         menpitein vaikuttaa työttömyyteen huomatta-
5697: työvoimaministeriön myöntämään avustuksia               vasti vähäisempiä kuin ·muilla vaikeilla työttö-
5698: kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan edistä-        myysalueilla.
5699: miseksi myönnettävistä korkotukiluotoista an-              Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
5700: netun lain ( 6 7/71; 579/7 5) tarkoittamille            37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
5701: kunnille.                                               tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
5702:    Tämä merkitsee sitä, että vain kehitysalueel-        si seuraavan kirjallisen kysymyksen:
5703: la sijaitsevat kunnat voivat tällä hetkellä saada
5704: mainittua avustusta omille teollisuushankkeil-                    Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
5705: leen.                                                          aikoo ryhtyä edellä mainitun päätöksen
5706:    Työllisyystilanteen vaikeutuminen on kuiten-                muuttamiseksi siten, että myös kehitys-
5707: kin suuresti lisännyt työllistämistoimenpiteiden               alueiden ulkopuolella voitaisiin maksaa
5708: tarvetta myös monissa sellaisissa kunnissa,                    mainittuja avustuksia rakennuskustan-
5709: jotka sijaitsevat kehitysalueiden ulik:opuolella.              nuksiin kuntien rakentamien teollisuus-
5710: Esimerkiksi Kouvolan työvoimapiirissä oli tam-                 hallien kohdalla?
5711: mikuussa työttömyysaste 7,9 %, mikä on kaksi
5712:      Helsingissä 8 päivänä helmikuut-a 1977.
5713: 
5714:             Olli Helminen                  Mauno Forsman                   Risto Tuominen
5715: 
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 087700165K
5720: 2                                            1977 vp.
5721: 
5722: 
5723: 
5724: 
5725:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5726: 
5727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      kuntien tuotantorakennusten rakentamisen tu-
5728: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       keminen katsottiin luonteeltaan vain tilapäisrat-
5729: mies, olette 8 päivänä helmikuuta 1977 päivä-      kaisuksi eikä pysyväiseksi järjestelmäksi, ei pi-
5730: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     detty tarkoituksenmukaisena lähteä laajenta-
5731: ton asialllomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   maan laiss'a omaksuttua periaatetta. Yhtenä pe-
5732: sanedustaja Olli Helmisen ym. näin kuuluvasta      rusteena tälle menettelylle oli myös se, että
5733: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31:                 valtionavustuksen määrä pyrittiin suhteutta-
5734:                                                    maan mahdollisimman tarkasti korkotukena
5735:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus    suoritettavaan valtion tuen määrään. Tätä pi-
5736:        aikoo ryhtyä edellä mainitun päätöksen      dettiin tarpeellisena sen välttämiseksi, etteivät
5737:        muuttamiseksi siten, että myös kehitys-     kunnat joudu eriarvoiseen asemaan sillä perus-
5738:        alueiden ulkopuolella voitaisiin maksaa     teella, mistä varoista valtion tuki rakennus-
5739:        mainittuja avustuksia rakennuskustan-       investoinnille suoritetaan.
5740:        nuksiin kuntien rakentamien teollisuus-        Koska alkuperäistä periaatepäätöstä valmis-
5741:        hallien kohdalla?                           teltaessa vallinneet olosuhteet eivät ole edellä
5742:                                                    mainittujen seikkojen osalta muuttuneet ja
5743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      koska toisaalta kuntien tuotantorakennusten
5744: vasti seuraavaa:                                   rakennustyöhön on käytettävissä vain rajoite-
5745:    Selvitettäessä mahdollisuuksia myöntää kun-     tusti määrärahoja, ei Hallitus katso tässä vai-
5746: nille työllisyysvaroista avustuksia kuntien tuo-   heessa tarkoituksenmukaiseksi muuttaa edustaja
5747: tantomkennusten rakennustöiden kustannuk-          Helmisen ym. kysymylksessä mainittua periaate-
5748: siin, oli lähtökohtana laki kehitysalueiden kun-   päätöstä.
5749: nille yritystoiminnan edistämiseksi myönnettä-        Hallituksen mielestä olisi parasta, että yri-
5750: vistä korkotukiluotoista ( 67/71). Tässä laissa,   tykset rakentaisivat itse tuotantotilansa sekä
5751: jonka 8 §:ssä on mainittu myös mahdollisuus        kehitysalueilla että Etelä-Suomessa. Pienyritys-
5752: avustuksen myöntämiseen tuotantorakennusten        ten rahoitusta 011· pyritty erityisesti helpotta-
5753: rakennustyöhön, on vahvistettu se periaate,        maan Valtion Investointirahaston avulla, jonka
5754: että valtion tuki kohdistuu pelkästään kehitys-    luotonannosta osa on varattu pienyrityksiä
5755: aluekuntiin. Koska työllisyysvaroin tapahtuva      varten.
5756:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
5757: 
5758: 
5759:                                                              Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
5760:                                              N:o 31                                                3
5761: 
5762: 
5763: 
5764: 
5765:                           T i 11 R i k s d a g en s He rr T a 1m a n.
5766: 
5767:    I det syfte 3 7 § 1 moment riksdagsord-          ningsmedel ansågs vara en provisorisk lösning
5768: ningen anger har Ni Herr Talman, med Er             och inte en bestående, ansågs det inte vara
5769: skrivelse av den 8 februari 1977 tili vederbö-      ändamålsenligt att vidta åtgärder för att ut-
5770: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        vidga principen som vedertagits i lagen. Tili
5771: av följande av riksdagsman Olli Helminen            motiveringarna för detta handlande hörde bl.a.
5772: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 31:            det .att man strävade tili att i görligaste mån
5773:                                                     anpassa statsunderstödets belopp tili det belopp
5774:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som erläggs som statligt räntestöd. Detta an-
5775:        vidta för att ändra ovannämnda beslut        sågs vara nödvändigt bl.a. iför att undvika att
5776:        så, att nämnda understöd för byggnads-       kommunernas ställning blir olika alltefter det
5777:        kostnaderna för industrihallar som upp-      ur vilka medel statsunderstödet för byggnads-
5778:        förs av kommunema, även kunde be-            investeringarna erläggs.
5779:        viljas utanför utvecklingsområdena?             Emedan de förhållanden som rådde då det
5780:                                                     ursprungliga principbeslutet bereddes inte har
5781:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       ändrats då det gäller de ovannämnda om-
5782: samt följande:                                      ständigheterna och då de medel som finns tili
5783:    Lagen om räntestödskrediter åt ikommuner         förfogande för byggande av ikommooers pro-
5784: inom utvecklingsområdena tili främjande av          duktionsbyggnader dessutom är begränsade~
5785: företagsverksamheten ( 67/71) utgjorde ut-          anser Regeringen, att det inte i detta skede är
5786: gångspunkten vid utredandet av möjligheterna        ändamålsenligt att ändra det principbeslut som
5787: att ur sysselsättningsanslagen bevilja kom-         riksdagsman Helminen m.fl. nämner i sitt
5788: munerna ·understöd för byggnadskostnader som        spörsmål.
5789: åsamkas av uppförandet av kommuners pro-               Regeringen anser att det vore bäst om
5790: duktionsbyggnader. I denna lag, i vars 8 §          företagen själva såväl inom utvecklingsområde-
5791: även möjligheten att bevilja understöd för          na som i södra Finland skulle bygga sina pro-
5792: byggande av produktionsbyggnader omnämns,           duktionslokaliteter. Man har strävat tili att
5793: fastslås principen, enligt viiken statsstödet en-   underlätta i synnerhet småföretagens finan-
5794: dast är avsett för kommuner inom utvecklings-       siering med hjälp av statens investeringsfond.
5795: områdena. Då understödet för kommuners pro-         En del av fondens kreditgivning har reserverats
5796: duktionsbyggooder som byggs med sysselsätt-         för småföretagen.
5797:      Helsingfors den 3 mars 1977.
5798: 
5799: 
5800:                                                             Arbetskraftsminister Paavo Väyrynt?n
5801:                                                  1977 vp.
5802: 
5803: Kirjallinen kysymys n:o 32.
5804: 
5805: 
5806: 
5807: 
5808:                                     Impiö: Suomalaisten ja nörjalaisten kuotrna'- ja. linja-aut{)ilijain
5809:                                        saattamisesta samanarvoiseen· asemaan· ·liikennöitäe8sä Soo-
5810:                                        men ja Norjan teillä.
5811: 
5812: 
5813:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5814: 
5815:    Kaksi vuotta sitten jätettiin nimelläni va-          siihen, ettäsuomalaiset autoiliJat oosaatettava
5816: rustettu kirjallinen kysymys, joka kuului näin:         samanarvoiseen. asemaan. verotuksen ·osalta r.tii-
5817: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryhtynyt tai         den ulkolaisten liikennöitsijäin kanssa; jotka
5818: aikoo ryhtyä saattaakseen suomalaiset ja n<>rja-        ulottavat kuljetuksensa Suomen nmanteille. Pe-
5819: laiset kuorma-autoilijat samanarvoiseen ase-            riaatteellisen kannanoton fi~k.si ei ole tiedos-
5820: maan illkennöitäessä Suomen ja Norjan teillä?"          sani käytätmöilisiä ehdotuksi'a as'ian toteuttami-
5821: Vastauksessaan valtiovarainministeri Johannes           seksi myöskin käytännössä.
5822: Virolainen viittasi mm. hallituksen esitykseen             Moottoriajoneu\roverotoimikuhta .sai tehtliväti
5823: n:o 124/1974 vp., joka sisälsi esityksen moot~          määrittelyssä· tutkia· •·mahdollisuuksia · · siirtyä
5824: toriajoneuvoverosta annetun Jain muuttamises-           moottoriajoneuvoverotuksessa kustannusvastaa-
5825: ta. Esityksen perusteluissa hallitus ihnoitti, et-      vuuden pet4atteelle rakentuvaan subriteperus-
5826: tä sen tarkoituksena on mahdollisimman pian             teiseen verotukseen. Samalla tehtävänannossa
5827: selvittää edellytykset surtymisdle suoritusperus-       viitattiin RuOtsissa ja Norjassa toteutetun kilo-
5828: tciseen verotukseen, jollainen on toteutettu            metriverotuksen · huomioon ottamiSeen asiaa
5829: esim. Ruotsissa vuoden 1974 alusta lukien               tutkittaessa. - •·            · ··     · ·· · · · ·
5830: kilometriverotuksen muodossa. Vastauksessaan               Julkisuudessil on Suomen. :kuorma-autoliitori
5831: ministeri Virolainen ilmoitti edelleen, että sel-       taholta · tOdettu·· P'ohjoismaisen: Kuorma-auto~
5832: vityksen wlmistuttua hallitus on luvannut an-           unionin kokouksessa v: 1976, että moottori~
5833: taa viipymättä eduskunnalle esityksen mootto-           ajoneuvovetotÖitilikunta on jo· vuÖden 1975lo-
5834: ritajoneuvoverotuksen       kokcnaisuudistuksesta,      pulla ottatiut .. yksitnielisesti kielteisen kalllian
5835: joka perustuu kustannusvastaavuuteen ja jossa           kilomettiyero.kysymyksen toteuttamiseen Suo~
5836: vero suoritetaan suoriteperusteen. mukaan. V as,        messa. Perustelut vaikuttavat asiallisilta, koska
5837: tausta annettaessa valtiovarainministeriössä oli        Suomessa lähtökohdat ovat tyystin tOiset· kuin
5838: parhaillaan valmisteilla toimikunnan asettami-          naapurimaiSsa ... Toimikunta on todei111ut em.
5839: nen, jonka tehtävänä olisi laatia ehootus moot-         !kokousctaportfu . mukaan sen, . miten· · Suomeen
5840: toriajoneuvoverotuksen kokonaisuudistukseksi.           tulevat ulkomaalaiset autot eivät ole joutuneet
5841: Siinä ·yhteydessä hallituksen tarkoituksena oli         eivätkä jouchi ny.kyiselfåän yhtä ankaran vero-
5842: järjestää kansainvälinen liikenne sillä tavoin,         tuksen kohteiksi kuin suomalaiset .autot vas-
5843: etteivät suomalaiset autoilijat joudu huonom-           taavasti ulkomailla niissä maissa, joiden kanssa
5844: paan asemaan ulkomailla liikennöidessään !kuin          ei ole. saatu. ~· . tasn-arvoisuu~ . poh}@lle
5845: vastaavasta maasta Suomessa liikennöivät moot-          rakentuvia vastavuaroisuU§SOpimuksi.a,. Räikejn
5846: toriajooeuvot.                                          esimerkki .tässä suht~sa on Norja; joka ei ~le
5847:    Valtiov:araintninisteriö asetti moottor.taJoru:tl·   suostunut . mi~äählaisiln va!l1:aVuoroisl:n.J,t!sej>i-
5848: voverotoimikunnan 16. 4. 1975. Tehtävän suo-            muksiin. Erittäin· p~aas:ti on to®ttava täs-
5849: rittamiseen smtettiin aikaa 30. 6. 1976 saakka.         sä yhteydes~ se. tosiasla, et~ .No~ja on<mtanttt
5850: Toimilrunta sai myöhemmin lisäaikaa niin, että          asiassa lop~isen ka.n.na!l,.- jppka .m~ se ei
5851: työn tuli olla wlmiina tammiktltlll lopussa             tule tekemään . ·.t:llink~isi~.. Valit~VU()t'~uus~
5852: 1977. Toimikunta nn saanut määräaikaan men·             periaatteell~ iak~~~ verrinti<~~a :Söpijnuk-
5853: nesSä· työnsä valmiiksi. Saamieni tietojen. mu-         sia. SuQmen k.ann~ia ky$ymys on muodostttnut
5854: kaan toimikunta on ehdotuksissaan päätynyt              sitäkin roerkittävänunäksi, .. kun .· em. vastauk-
5855: 0877001813
5856: 2                                              1977 vp.
5857: 
5858: sessa valtiovarainministeri Virolainen toteaa         nen yhteistyö ei ole vielä edennyt niin pitkälle,
5859: Norjan viranomaisten suhtautumisesta seuraa-          että moottoriajoneuvoliikenteen verotus olisi
5860: vasti: "Tässä yhteydessä on syytä todeta, että        yhdenmukaistettu. Kun vero peritään Norjassa
5861: Norja on nyttemmin, eli 13. 12. 1974 Neuvos-          ja Suomessa eri teitä, syntyy tilanne, että polt-
5862: toliiton kanssa tekemässään kansainvälistä auto-      toaineen hintaan liitetyn veron Suomessa jo
5863: liikennettä koskevassa sopimuksessa vapautta-         maksaneet linja-autot maksavat Norjaan sikä-
5864: nut toisen sopijapuolen ajoneuvot Norjassa tei-       läisen, tätä veroa vastaavan kilometriveron.
5865: den käyttöön, moottoriajoneuvon käyttöön ja           Norjassa myytävää polttoainetta eivät autot
5866: omistukseen ja liikenteestä saadusta tulosta me-      säännöllisessä liikenteessä saa tuoda Suomeen
5867: nevistä veroista ja maksuista."                       siten, että tämä kaksinkertaisuus poistuisi."
5868:                                                       Alan yrittäjät ovat edellä olevaan viitaten esit-
5869:    Nyt esillä olevaa kysymystä on tarkasteltava       täneet, että kilometriveroa ei säännöllisessä lii-
5870: maamme nykyisessä taloudellisessa tilanteessa         kenteessä perittäisi. Toivomus on nyttemmin
5871: sekä valtiontaloudellisena että yritystoiminnal-      turha, kun Norja on ottanut selvän kielteisen
5872: lisena kysymyksenä. Hallituksen vastauksessa          kannan. Linja-autoliikenteen kannalta on kysy-
5873: kaksi vuotta sitten todettiin, miten Norjan lu-       mys monessa tapauksessa tappiollisesta yhdys-
5874: kuun oli peritty v. 1974 kilometrimaksua lähes        liikenteestä, josta hyöty tulee Pohjois-Norjan,
5875: 0,5 milj. markkaa, ktll1 vastaavasti norjalaisilta    Finnmarkenin turismille. Kun tästä ja kaikesta
5876: kuorma-autoilta kannettu maksu autojen poltto-        muusta huolimatta Norja on ottanut kannan,
5877: ainesäiliöissä olleesta. ylimääräisestä polttoai-     jossa ei ole hivenenkään vertaa tilaa tunteille,
5878: neesta (yli 200 Htraa) valmiste- ym. veroja ja        on suomalainen tunnediplomatia vaikeasti ym-
5879: maksuja oli vajaat 60 000 markkaa. Kaiken li-         märrettävissä siinä taloudellisessa tilanteessa,
5880: säksi perintätehtävän suorittaa tietojeni mukaan      missä Suomen valtiontalous yhdessä yksityisen
5881: Suomen valtion palkkaama tullihenkilökunta.           autoalan yritystoiminnan kanssa elää. Edelleen
5882: Rajanylitykset ovat tullihallituksen tilastojen       on linja-autoliikenteen kannalta todettava se
5883: mukaan pysyneet edelleen v. 1?75 ja 1976 li-          tosiasia, että Norjassa tuetaan pohjoisten aluei-
5884: kipitäen samalla tasolla. Norjalaisten osuus on       den liikennettä valtion toimesta verrattain laa-
5885: ollut n,. 55 %, suomalaisten kuorma-autojen           jasti, mikä vastaavasti Suomessa on tuntema-
5886: osuuden jäädessä n. 45 % :n tasolle !kokonais-        ton käsite. Onko kalottialueen kokonaisetu,
5887: määrästä. Vähäinen lasku kokonaisylityksissä          mitä suomalainen linja-autoyhteyksien ylläpito
5888: merlcitsee kuitenkin vain paluuta vuoden 1973         Kautokeinoon, Karasjoelle, Polmakiin ja Nei-
5889: tasolle. Lisäksi on huomattava se, että norja-        deniin merkitsee, kokonaan lopetettava Norjan
5890: laisten kuorma"autojen maahan saapumisen              viranomaisten yksipuolisen kannanoton takia
5891: määrä on verrattain suuri Ruotsin rajan kautta.       vai tuleeko Suomen hallitus suorittamaan sel-
5892: Ruotsin maarajan kautta: maahamme saapuvien           laisen vastavedon, joka asettaa hyväntekeväi-
5893: norjalaisten kuorma-autojen määrä on kolmen           syyden asemasta naapurimaiden yrittäjät, niin
5894: viime vuoden aikana ollut n. 2,5 kertaa suu-          valtion kuin yksityisen sektorin tasapuoliseen
5895: rempi kuin Norjan-Suomen maarajan kautta              asemaan keskenään. Mitä edellä on todettu
5896: tapahtUnut liikenne~ .Kaiken lisäksi norjalaiset      säännöllisestä linjaliikenteestä, koskee samalla
5897: autoilijat täyttävät Suomessa polttöainesäiliönsä     tavalla myös tilausliikennettä, joka Perä-Lapissa
5898: ns. polttoöljyllä, jonka hinta. on kokonaan           palvelee nimenomaan norjalaista turismia, tu-
5899: muuta kuin suomalaisten autoilijoiden käyttä-         ristien kuljettamista Suomesta Norjan Finn-
5900: mä dieselöljy.                                        markeniin.
5901:    Edellä on painotettu suomalaisten kuorma-             Edellä on jo todettu, miten ulkomaalaiset
5902: autoilijoiden eriarvoista asemaa verrattaessa         autot eivät joudu Suomessa yhtä ankaran ve-
5903: heitä vastaaviin norjalaisiin alan yrittäjiin. Suo-   rotuksen !kohteiksi kuin suomalaiset autot vas-
5904: mesta käsin liikennöidään Norjaan myös linja-         taavasti ulkomailla niissä maissa, joiden kes-
5905: autoilla sekä säännöllisten linjavuotojen että        ken ei ole saatu aikaan tasa-arvoisuuden poh-
5906: tilausajojen muodossa. Suomalaisia viranomai-         jalle rakentuvia vastavuoroisuussopimuksia.
5907: sia; lähinnä liikenneministeriöta, .on lähestytty     Kun räikein esimerkki on edellä esitetty lii-
5908: kilometriverokysymyksessä sekä ·posti- ja len-        kenne . Norjaan ja sieltä Suomeen, keskitetään
5909: nätinhallituksen että·· yksityisten linja-autoalan    tässä kyselyssä painopiste Norjan suuntaan va-
5910: yrittäji~n taholta; Eräässä tällaisessa kirjelmäs-    kuuttuneena siitä, että samalla kertaa ratkais-
5911: sä o11 osuvasti todettu seuraavaa: ·"Pohjoismai-      taan myös ne ongelmat, jotka ovat ajankohtai-
5912:                                                                                                   3
5913: 
5914: sia suomalaisen kuorma-auto- ja linja-autolii-                Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
5915: kenteen kannalta muihin Euroopan maihin.                   ryhtyä saattaakseen suomalaiset ja nor-
5916:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-          jalaiset kuorma- ja linja-autoliikennöit-
5917: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän              sijät samanarvoiseen asemaan liikennöi-
5918: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             täessä Suomen ja Norjan teillä?
5919: vaksi seuraavan kysymyksen:
5920:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5921: 
5922:                                              Lauri Impiö
5923: 4                                            197i Vp.
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5929: 
5930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mon~en­        kevissa kahdenvälisissä sopimuksissa. Niistä
5931: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    moottoriajoneuvoista, jotka eivät ole verosta
5932: mies, olette 8 päivänä helmikuuta 1977 päivä-      vapaita, on suoritettava ajoneuvoveroa kultakin
5933: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     kalenterivuorokaudelta, jona ajoneuvo on suo-
5934: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     messa viipynyt, seuraavasti:
5935: sanedustaja Lauri Impiön näin kuuluvasta kir-        1) moottoriajoneuvosta, jonka rekisteröity
5936: jallisesta kysymyksestä n:o 32:                    kokonaispaino on enintään 3 500 kg, 10 mark-
5937:                                                    kaa ( esim. henkilöauto);
5938:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5939:                                                      2) muusta kaksiakselisesta moottoriajoneu-
5940:          ryhtyä saattaakseen suomalaiset ja nor- vosta 35 markkaa ( esim. kuorma- ja linja-
5941:          jalaiset kuorma- ja linja-autoliikennöit- auto); sekä
5942:          sijät samanarvoiseen asemaan liikennöi-     3) muusta kolmi- tai useampiakselisesta
5943:          täessä Suomen ja Norjan teillä?
5944:                                                    moottoriajoneuvosta 50 markkaa ( esim. perä-
5945:                                                    vaunullinen kuorma-auto).
5946:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5947:                                                      Ns. Geneven sopimukset koskevat vapautta-
5948: vasti seuraavaa:
5949:                                                    mista ajoneuvoliikenteeseen kohdistuvista tai
5950:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 34 ajoneuvon hallinnasta kannettavista maksuista.
5951:  § :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin lain- Tämä vapautus ei kuitenkaan koske mm. kulu-
5952:  kohta on 20 päivänä joulukuuta 1974 anne- tusvetoja eikä -maksuja. Ns. Geneven sopimus-
5953: tussa laissa ( 957/7 4), ulkomailta tilapäistä ten allekirjoittajamaat perivät ulkomailla rekis-
5954: käyttöä varten Suomeen tuodusta moottoriajo- teröidyistä ajoneuvoista veroja lähinnä sen mu-
5955: neuvosta suoritettavasta moottoriajoneuvoveros- kaan, millä tavoin oman maan verotus on järjes-
5956: ta säädetään asetuksella. Veron maksamisesta tetty. Esim Ruotsissa peritään suomalaisilta ajo-
5957: myönnettävästä vapautuksesta säädetään niin neuvoilta kulutusveroksi katsottavaa kilometri-
5958: ikään asetuksella. Veroa ja siitä vapauttamista veroa mutta ei kiinteää moottoriajoneuvoveroa.
5959: koskevat säännökset sisältyvät moottoriajoneu- Norja~sa dieselkäyttöisten ajoneuvojen kaikki
5960: voverosta annetun lain täytäntöönpanosta ja verot sisältyvät kilometriveroon, jota Norjassa
5961: soveltamisesta annetun asetuksen 9 §: ään, sel- liikennöivät suomalaiset vastaavat ajoneuvot
5962: laisena kuin se on 26 päivänä marraskuuta joutuvat myös maksamaan, koska tämä vero
5963: 1971 annetussa asetuksessa ( 801/71). Asetuk- katsotaan kokonaan kulutusveroksi. Tanskassa
5964: sen mukaan ulkomaalla rekisteröity moottori- ei suomalaisilta ajoneuvoilta peritä veroa. Suo-
5965: ajoneuvo, jonka rekisteröintimaa on liittynyt messa ei muissa Pohjoismaissa rekisteröidyiltä
5966: Geneven sopimuksiksi kutsuttulliin tieliiken- dieselajoneuvoilta kanneta lainkaan moottori-
5967: teen verottamisia koskeviin yleissopimuksiin, ajoneuvoveroa.
5968: on ajoneuvoa Suomessa tilapäisesti käytettäes-       Norjalaiset kuorma-autot saapuivat Suomeen
5969: sä asianomaisen sopimuksen ehdoin ja sen l'a- tullihallituksen tilaston mukaan vuonna 1976
5970: joissa vapaa moottoriajoneuvoverosta annetussa yli 7 000 kertaa ja norjalaiset linja-autot
5971: laissa säädetystä varsinaisesta ajoneuvoverosta. 1 000 kertaa. Vastaavasti ylittivät suomalaiset
5972:     Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vastavuo- kuorma-autot Suomen ja Norjan välisen maa-
5973: roisuuden ehdoin vapaat asetuksessa säädetyin rajan 1 872 kertaa ja suomalaiset linja-autot
5974: edellytyksin muissakin kuin edellä tarkoitettu- 2 733 kertaa. Ruotsin kautta Norjaan mennei-
5975: jen ns. Geneven sopimusten allekirjoittajamais- den ajoneuvojen lukumäärästä ei ole tietoa.
5976: sa rekisteröidyt ajoneuvot ja eräät muutkin ajo- Tullihallituksen ilmoituksen mukaan suomalai-
5977: neuvot. Verojen vapauttamisesta tai alentami- set liikennöitsijät joutuivat viime vuonna mak-
5978: sesta on sovittu myös maantieliikennettä kos- samaan Suomen ja Norjan välisellä maarajalla
5979: Norjan kilometriveroa          suomenrahana yli       kulutusverona vastaava määrä, mikä suomalai-
5980: 450 000 markkaa. Muualta Norjaan menneiden            sista moottoriajoneuvoista joudutaan Suomessa
5981: suomalaisten liikennöitsijöiden maksamista kilo-      suorittamaan. Asiassa ilmenneiden seikkojen
5982: metriveroista ei ole tietoa. Vastaavana aikana        vuoksi on kuitenkin katsottu, että tällaista
5983: perittiin norjalaisilta liikennöitsijöiltä Suomessa   säännöstä ei voida antaa asetuksella, vaan se
5984: polttoaineiden valmisteveroa noin 120 000             edellyttää laissa olevan valtuutussäännöksen tar·
5985: markkaa. Suomen viranomaiset ovat useita ker-         kistamista~ Valtiovarainministeriössä onkin laa-
5986: toja turhaan yrittäneet saada aikaan neuvotte-        dittu ehdotus moottoriajoneuvoverosta annetun
5987: luja Norjan .viranomaisten kanssa suomalaisten        lain .34 §:n 2 momentin muuttatnis~sta~ joka
5988: moottoriajoneuvojen verottamisesta . Norjassa.        pyritään saamaan . Ed1,1skunnan -käsiteltäväksi
5989:   · Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi        mahdolllslmman pian. Ehdotuksen mukaan ul-
5990: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttae          kqmailla rekis~eröidyiltä ajoneuvoilta kuorma·
5991: misesta (esitys n:o 145-1976 vp.) Edus-               autojen perävaunut mukaan luki~ voitaisiin
5992: kunta lausui edellyttävänsä hallituksen huoleh-       periä moottoriaj~uvoverona kiinteää veroa. ja
5993: tivan siitä, että ulkomainen kuorma-autoliikenne      kulutusveroa sen mukaan kuin asetuksella tar-
5994: Suomessa kansainvälinen vastavuoroisuusperi-          kemmin säädettäisiin. Kiinteää veroa ei perit-
5995: aate huomioon ottaen osallistuu suomalaisten          täisi ns. Geneven sopimusten allekirjoittaja-
5996: Iiikennöitsijäin tavoin tähän liikenteeseen yh~       maissa rekisteröidyiltä ajoneuvoiltal mutta esim.
5997: teiskunnan · taholta kohdistettujen verojen ja        norjalaisiha ajoneuvoilta ·olisi siten mahdollista
5998: maksujen suorittamiseen. Jo ennen Eduskunnan          periä kulutusveroa. Jos Eduskunta lakiehdo-
5999: lausumaa valtiovarainministeriössä valmisteltiin      tuksen hyväksyy, voitaisiin kenties jo· kuluvan
6000: moottoriajoneuvoverosta annetun · lain .täytän-       vuoden toisella vuosipuoliskolla saattaa suoma-
6001: töönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuk·         laiset ja norjalaiset ajoneuvot verotuksellisesti
6002: sen 9 § :n muutosta, jonka mukaan esim. nor-          samaan asemaan liikennöitäessä Suomen ja Nor-
6003:  jalaisilta kuorma- ja linja-autoilta olisi peritty   j!m teillä.        ·
6004:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
6005: 
6006:                                                                  Valtiovarainministeri Esko Rekola
6007: 6                                            1977 vp.
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
6013: 
6014:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         För de motorfordon som inte är fria från skatt
6015: anger har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse        skall fordonsskatt erläggas för varje kalender-
6016: av den 8 februari 1977 tili vederbörande med-       dygn, under vilket fordonet varit i Finland,
6017: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       som följer:
6018: sänt avskrift av följande av riksdagsman Lauri          1 ) för motorfordon, vars registrerade total-
6019: Impiö underteknade spörsmål nr 32:                  vikt är högst 3 500 kg, 10 mark ( t.ex. person-
6020:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bil);
6021:         ta för att de finska och de norska last·        2) för annat motorfordon med två axlar
6022:         bils- och busstrafikidkarna skall erhålla   35 mark ( t.ex. lastbil och buss); samt
6023:       . en likvärdig ställning vid trafikering på       3 ) för annat motorfordon med tre eller
6024:         finländska och norska vägar?                flere axlar 50 mark ( t.ex. lastbil med släp-
6025:                                                     vagn).
6026:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           De s.k. Geneveavtalen berör befrielse från
6027: samt anföra följande:                               avgifter som gäller fordonstrafik eller uppbärs
6028:                                                     för innehav av fordon. Denna befrielse gäller
6029:    Enligt 34 § 2 mom. lagen om skatt på motor-      likväl bl.a. inte konsumtionsskatter eller -av-
6030: fordon, sådant sagda lagrum lyder i lag av den      gifter. De Iänder som undertecknat de s.k.
6031: 20 december 1974 ( 957/7 4), stadgas angående       Geneveavtalen uppbär skatt för utomlands
6032: erläggandet av skatt för motorfordon, som           registrerade fordon närmast beroende på hur
6033: från utlandet införts tili Finland för tillfällig   det egna landets beskattning är ordnad. T .ex.
6034: användning, genom förordning. Angående be-          i Sverige uppbärs för finska fordon en kilo-
6035: frielse från erläggandet av skatt stadgas lika-     meterskatt som bör betraktas som konsumtions-
6036: ledes genom förordning. Stadgandena om skatt        skatt, men ingen fast motorfordonsskatt. I
6037: och befrielse från att erlägga skatt ingår i 9 §    Norge ingår alla skatter för dieseldrivna fordon
6038: förordningen angående verkställighet och till-      i en kilometerskatt, som motsvarande finska
6039: lämpning av lagen om skatt på motorfordon,          fordon, vilka trafikerar i Norge, även är
6040: sådan sagda paragraf lyder i förordning av den      tvungna att betala, eftersom denna skatt helt
6041: 26 november 1971 ( 801/71 ) . Enligt förord-        betraktas såsom konsumtionsskatt. I Danmark
6042: ningen är motorfordon, vars registreringsland       uppbärs ingen skatt för finska fordon. I Fin-
6043: biträtt konventionerna rörande beskattning av       land uppbärs ingen motorfordonsskatt för
6044: vägtrafik, de s.k. Geneveavtalen, då fordonet        dieselfordon som är registrerade i de övriga
6045: används tillfälligt i Finland på de i veder-         nordiska länderna.
6046: börande konvention nämnda villkoren och inom            Enligt tullstyrelsens statistik anlände norska
6047: gränserna därför fritt från egentlig motor-          lastbilar år 1976 över 7 000 gånger och norska
6048: fordonsskatt, varom stadgas i lagen om skatt         bussar över 1 000 gånger tili Finland. 1 stället
6049: på motorfordon.                                      överskred finska lastbilar landgränsen mellan
6050:    Under villkor av ömsesidighet är också            Finland och Norge 1 872 gånger och finska
6051:  sådana fordon som registrerats i andra Iänder       bussar 2 733 gånger. Antalet fordon som kört
6052:  än i de s.k. Geneveavtalens undertecknarländer,     tili Norge via Sverige är obekant. Enligt upp-
6053: vilka avtal avses ovan, ävensom vissa andra          gift från tullstyrelsen var finska trafikidkare
6054:  fordon fria från egentlig fordonsskatt under        under senaste år tvungna att betala över
6055:  förutsättningar, angående vilka stadgats genom      450 000 mk i norsk kilometerskatt vid land-
6056:  förordning. Angående befrielse från eller ned-      gränsen mellan Finland och Norge. Om den
6057:  sättning av skatt har överenskommelse träffats      kilometerskatt, som betalats av finska trafik-
6058:  även i bilaterala avtal rörande landsvägstrafik.    idkare vilka kört andra vägar tili Norge, finns
6059:                                               N:o 32                                                7
6060: 
6061: inga tiligängliga uppgifter. Under motsvarande      fordon i Finland. På grund av de faktorer
6062: tid uppbars i Finland av norska trafikidkare        som framkommit i ärendet har man likväl an-
6063: ca 120 000 mk i accis på bränsle. De finska         sett, att ett dylikt stadgande inte kan ges
6064: myndigheterna har flera gånger förgäves försökt     genom förordning, utan att det förutsätter en
6065: få tili stånd förhandlingar med de norska           revidering av det fullmaktsstadgande som ingår
6066: myndigheterna om beskattningen av finska            i lagen. I finansministeriet har därför utarbetats
6067: motorfordon i Norge.                                ett förslag tili ändring av 34 § 2 mom. lagen
6068:     Då riksdagen antog regeringens proposition      om skatt på motorfordon, vilket man snarast
6069: med förslag tili lag angående ändring av lagen      möjligt försöker lämna tili riksdagsbehandling.
6070: om skatt på motorfordon (prop. nr 145-              Enligt förslaget skulle man av utomlands re-
6071:  197 6 rd.) uttalade den, att den förutsätter att   gistrerade fordon, lastbilars släpvagnar inbe-
6072: regeringen ser tili att den utländska lastbils-     räknade, kunna uppbära fast skatt och kon-
6073:  trafiken i Finland med beaktande av den inter-     sumtionsskatt såsom motorfordonsskatt i en-
6074: nationella reciprocitetsprincipen på samma sätt     lighet med vad som skulle stadgas närmare ge-
6075: som de finländska trafikidkarna deltar i erläg-     nom förordning. Ingen fast skatt skulle upp-
6076:  gandet av de skatter och avgifter som samhället    bäras för fordon, registrerade i de Iänder som
6077: påför denna trafik. Redan före riksdagens ut-       undertecknat de s.k. Geneveavtalen, men det
6078:  talande förberedde man vid finansministeriet       skulle då vara möjligt att uppbära konsumtions-
6079:  en ändring av 9 § förordningen angående verk-      skatt t.ex. för norska fordon. Om riksdagen
6080:  ställighet och tillämpning av lagen om skatt       godkänner propositionen, skulle finska och
6081:  på motorfordon, enligt viiken t.ex. av norska      norska fordon kanske redan under senare
6082:  lastbilar och bussar i konsumtionsskatt skulle     hälften av innevarande år beskattningsmässigt
6083:  uppbäras motsvarande belopp som det, vilket        erhålla samma ställning vid trafikering på
6084:  man är tvungen att erlägga för finska motor-       finska och norska vägar.
6085:      Helsingfors den 8 mars 1977.
6086: 
6087:                                                                      Finansminister Esko Rekola
6088: Kitjalliaen kysymys n:o 33.                                                                             ;: ,,.; :;t
6089:                                                                                         ,,;'                 ''j
6090: 
6091: 
6092: 
6093: 
6094:                                                                                                         '·:,. ·.1
6095: 
6096: 
6097:                                    Impiö; Valtionrautateiden kuljetus~ ja tariffijärjestelmän v~ikH~
6098:                                       tuksesta kehitysalueiden elinkeinoelämään.                  ..• 1
6099: 
6100: 
6101:                          E d u s kun n a n H e.r r a P u he m i e h e 11        e:                         '.,.1
6102: 
6103: 
6104: 
6105: 
6106:     V~liionrautatiet on ~oudattanut viime vuo-         välillä 100 kilon kappaletavaran kuljetus ~ale~
6107: den lokakuun alusta uutta kappaletavaran kul~          soi entisen hinnoittelun mukaan 15,20 rri11~:.J{~
6108: jetu's- ja tariffijärjestelmää. Lapin osalta on si-    kaa ja uuden järjestelmän mukaan liki 1P~
6109: joitettu Kemiin ja Rovaniemelle tavaratermi-           prosenttia enemmän. eli 31,60 markkaa.. Hei~
6110: naalit,. jotka toimivat kappaletavaran keskusase-      sinki-Kemijärvi välillä korotus on oll9t .· 'n:
6111: mimi., Tariffijärjesteltriä perustuu katkotariffiin,   .50· prosentin luokk~:~a 10Q-:..500 kilon k;ulje~
6112: jolloin terminaalien välisissä .kuljetuksissa nou-     tuksissa. Esimerkin vuoksi mainittakoon 1 ·että
6113: datetaan perusrahtia ja terminaalien sisäisissä        jos. Kemijärvellä olisi oma terminaalif1sa, ~ti~
6114: kuljetuksissa liitäntätariffia. Uudella järjestel-     lisi 500 l:cilon kuljetus Salon asetnalle lähes 20
6115: mällä on tiettävästi pyritty selväpiirteisyyteen       markkaa nykyistä halvemmaksi.             . · . . . .. .
6116: ja liitäntärahdeissa k:ustannusvastaavuuteen.              Valtionrautatiet ovat perustelleet päätÖstään
6117:     Uuden 'järjestelmän mukaisesti· esim. ·Rova~       kustannussäästöillään. Niitä eräissä tapauk!!is~~
6118: niemen ja Kemijärven väliseltä matkalta peri-          luonnollisesti syntyy. Sen sijaan säästämistä tps-
6119: tään kappaletavarasta liitäntärahti autokuljetus-      kin tapahtuu terminaaliajAttelun toteuttami~(;!s~
6120: taksan mukaan, mutta kappaletavara kulkee              sa Rovaniemen ja Kemijärven välillä, vaikkA
6121: edclleen rautateitse. eikä muutosta ole lähivuo-       kappaletavarain kuljetus siirtyisikin maanteill~;
6122: sina näköpiirissä. V al donrautatiet perii näin        Vaunukuormaliikenteen .hoitaminen Kewij~t:
6123: ollen .rahtia pelkän hallinnollisen päätöksen pe-      veltä ja Sailasta edellyttää päivässä 25-30
6124: rusteella eikä todellisista kuljetuksista: Järjes-     tyhjän vaunun tilaamista Kemijärvelle .· ·. s~
6125:  telmä' edellyttäisi Koithlis-Lappiin tulevan kap-     vuoksi, että lähtevä tavaraliikenne lähinnä Ke,
6126:  pa!etavaran purkamista vaunuista Rovaniemellä         mijärven selluloosat~htaan kuljetusten . vuoks~
6127:  ja siirtämistä Pohjolan .Liikenteen autoilla          on tulevaan nähden.moninkertainen. Itse asiås~
6128: eteenpäin kuljetettavaksi. Muutos on tapahtu-          sa koko kappaletavaraliikenteen hoitamin'eri ai:
6129:  nut käytännössä vain laskutuksessa, jolloin uu-       heuttaa vain yhden lisävaunun käynnin Kellli;
6130:  den · }ärjestelmän autokuljetustaksan mukaan           järvellä, koska kappaletavaraa. tulee nykyisellään
6131:  laskutettuna rahdit nousevat kohtuuttomasti ja        keskimäärin viisi vauriukuormaa päivässä .. j.a
6132:  koko Jrehitysaluepolitiikan olennainen osa, kul-      lähtee. yksi, jolloin neljä kappaletavarava4nua
6133:  jetus, 'l'aa iskun vasten kasvoja kaikist;a niistä    voidaan ottaa lähtevään vaunukuormaliikeptee1
6134:  toimenpiteistä huolimatta, jotka viime vuosina        seen. Lopputulos on ·lähes mapdoton. käsh,tä~,
6135:  ovat askel askeleelta kohentaneet kehittyvän          jos siirrytään maantiekuljetukseen KemijärvJ~ll
6136:  kehitysalueiden kuljetustuen muodossa syrjä-          ja Rovaniemen välillä, mita uudelleenjärjestely
6137:  seutujen elinkeinoelämää.                             asiallisesti edellyttää. Tällöinhän kappalet~yara
6138:      Liitäntärahtien osalta korotukset ovat olleet      kuormattaisiin Rovaniemeltä· vaunuista autoi-
6139:  yli 40 prosenttia. Keskimääräiset korotukset          hin, jolloin vaunut jatkaisivat tyhjinä maantien
6140:  vastaavasti ovat olleet perusrahtien osalta 14         rinnalla olevaa rautatietä pitkin Kemijärvelle.
6141:  prosenttia. Syrjäalueilla yleinen korotuslinja on      Kaiken lisäksi Kemijärven tavara-asema riit6iä
6142:  ollut suurempi kuin keskimääräinen 26 pro-             nykyistä suurempien tavaramäärien käsittele-
6143:   senttia ja Kemijärvellä kappaletavarain rahtien       miseen.
6144:  korotukset ovat nousseet moninkertaisesti kes-            Mikäli lähdetään siitä periaatteesta, että ter-
6145:  kimääräiseen korotukseen verrattuna. Esimerk-          minaalipiiri muodostuu talousalueesta, on Koil-
6146:   kinä voidaan todeta, miten Tornio-Kemijärvi           lis-Lappi yhtenäinen talousalue ja sillä lähtevän
6147: 0877002156
6148: 2
6149: 
6150: ja saapuvan tavaran määrä riittävän suuri oman tuesta vuoden 197 5 'U v:altiopliivillä sai~ ~dtis~
6151: terminaalin perustamiseen huomioon ottaen ke- kunnan vastauksessa sellaisen muodon, joka ei
6152: hitysaluepolitiikka ja yhteiskunnan uhraukset suosi kehitysalueiden yksityistä kuorma-autoUi-
6153: siihen erilaisten toimenpiteiden muodossa. kennettä siitä huolimatta, että po. alueilla on
6154: Hämmästyttävintä itse asiassa onkin se, että rautatieverkosto erittäin rajoitettu. Kun mai-
6155: ter)llinaaliajattelun mYÖtä vain hinnat ovat koh- nittu. ~duskunnan vastaus sen sijaan voimak-
6156: tiil.ittomasti kohonneet liikenteen sujuessa tek-· • k~astisu~ii·ei vain valtionrautateitä vaan myös
6157: nisesti samalla tavalla -kuin aikaisemintnkin:; · · sen jatkoyhteyksiä Pohjolan Liikenteen välityk-
6158:     Edelliseen voidaan lisätä, että Lapin osalta sellä, tulee tässä kyselyssä oleva asia entistä
6159: Tornionlaakso joutuu osittain samanlaiseen ase- omalaatuisempaan valoon. Onko tarkoituksena
6160: maan Koillis-Lapin !kanssa, milkä oso1ttaa ly~ toisaalta, supistaa valtionrautateiden tappiota
6161: hyesti ilmaistuna sen, että heikoimmin teolli~ · jossa:kin Kmllis-Lapissa tai Tornionlaaksossa ja
6162: sesti kehittyneet osat Lappia joutuvat valtion- saattaa. sama~la Pohjolan Liikenne myöskin. yh-
6163: raut~teiden tekemän ratkaisun johdosta eniten        teiskunnan omistamana kUljetuksen muotona
6164: käishnään. Kehitysaluepolitiikan epäjohdonmti~ nykyistä laajemmin Vastaarp,aa11.niis~ä kulj'eth,k-
6165: kaisuus 'on näin saanut yliden lisäosoituks~::n sista, mivkä yksityiset voisivat suor~ttaa ol~as­
6166: valtion itsensä omistaman .yrityksen taholta; sa olevalla kalustolla. Kaiken tämän taloitdel·
6167: JÖs toimenpiteellä pyritään· vähentämään val- lisesti takaperoisen kehityksen kuitenkin 'mak-
6168: tionrautateiden henkilökunnan määrää, on se savat palvelusten tarvitsijat ja ennen· mu~ta
6169: inälirätty askel säHstämisessä yhtäällä, mutta se suurissa vaikeuksissa kamppaileva elink~ii;10·
6170: m.erkitsee Lapin väestöpohjan kaventumista elämä kehitysalueiden syrjäisimmillä seuduilla.
6171: kaikista asetetuista väestötavoitteista piittaa-
6172: matta. Veronmaksajien määrän supistl:tessa kun-         Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
6173: tien tulot vähenevät ja valtion menot kasvavat päiväjärjestyksen 37 § :n 1 mrirrierittiin. ;eSitän
6174: köyhien kuntien lisäavustamisen. muodossa.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6175:     Oleellista valtionrautateiden kannalta on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen~
6176: luonnollisesti liikeyrityksenä tappioiden vähen-
6177: täminen, mikä onsinänsä aivan oikein, Kun                       Onko Hallitus tietoinen siitä; että
6178: kysymyksessä on kuitenkin edellä sanotun pe-                 valtionrautatiet on viime vuoden loka-
6179: msteella vain yhteiskunnan ja veronmaksajien                 kuun alusta lukien noudattanut·· uutta
6180: rahojen siirtely "taskusta toiseen", on kehitys-             kappaletavaran kuljetus- ja tariffijärjes-
6181: aluepolitiikan kokonaisuuden kannalta tarpeen                telmää perien huomattavasti korotettua
6182: tarkempi koordinointi ottaen huomioon ne in-                 rahtia mm. Koillis-La:pi:n. osfl!lrta · hallin-
6183: vestoinnit, jotka rautateiden rakentamiseen ori              nollisen päätöksen perusteella eikä ta-
6184: suoritettu ja 'lisälksi se, mikä on oleeHioom-               dellisista kuljetuksista, ja jos on,
6185: paa, junaliikenteen säilyttäminen niin Rovanie-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-
6186: mi-Salla kuin Tornio-Kolari rataosuuksilla                   tyy, ettei valtionrautateiden taholla
6187: tavarakuljetusten osalta. Va1tionrautateiden suo-            säästämisen varjolla romuteta kehitysc
6188: tittama ratkaisu on otettava aluepoliittisen                 alueiden elinkeinoelämän tasapainoista
6189: ajattelun kokonaiskehyksissä vakavasti tarkas-               ja pitkäiänteistä kehitystä ottaen huo-
6190: teltavaksi. Se kytkeytyy myös mitä läheisim-                 mioon alueellisesta kuljetustuesta a.iine-
6191: min kysymykseen alueellisesta kuljetustuesta:                tun lain hengen ja johdonmukaisen
6192: Hallituksen esitys laiksi alueellisesta kuljetus-            aluepolitiikan?
6193:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977. ·
6194: 
6195:                                                Lauri Impiö
6196:                                                                                          ;:.,;,_
6197:   : '!·.
6198: 
6199: 
6200: 
6201: 
6202:                            E-d u s k u n n a n H e r r a . P u h e m i    ehe1J. e.
6203:   ,Vahiöpäiväjärjestyksen 37 § ;~ ) mom,ehtis~a            tamatonta. Tuotot'· eiväf ole· kattaneet: edea. :lit.
6204: mainitussa tarkoituksessa Te, ;Herra Puhemies,            kenteen aiheuttamia . välittömiä · kustannukl!ia:
6205: olette ·8 päivänä helmikuuta 1~77 päivätyn kir~           Vuonna 1975 tämän liikenndajin tuotot olivat
6206: jeenne ohella toimittanut. valtioneuV:oston asian~        noin 106 milj. markkaa ja erilliskustännukset
6207: omaisctlle. jäsenelle jäljennöksen. kansanedustaja         175 milj. markkaa, tuottojen siis olisi pitäriy,t
6208: Lauri lmpiön näin· kuuluvast~ ·kirjallisesta kysy-        olla 65 % suuremmat.. kattaakseen v.älittömät
6209: myksestä n:o 33: · ·           . ·    .   . .             kustannukset.                                        .
6210:                Onko Hallitus tietoinen siitä, että            Rautatiehallituksen mukaan rautatiet, ei. 'Ole
6211:       ·· valtionrautatiet on viime vuoden loka-           pystynyt säilyttämään kuljetusosuuttaan kip•
6212:             kuun alusta lukien, .noudattanut· uutta       paletavaraliikenteessä vaikka· sillä · on ollut
6213:             kappaletavaran kuljetus- •ja tariffijärjes-   muihin kuljetusmuotoihin nähden alempi ta~
6214:             telmää perien huomattavasti Irorotettua:      riffitaso. 1960-luvun alusta . lähtien kuljetettu
6215:         ·. rahtia mm. Koilllis-Lapin osaLta: halliri-     tonnimäärä on jatkuvasti laskenut; Vuonna
6216:          <nollisen päätöksen perusteella eikä· to-        1975 kappaletaval"an tonnimäärä oli 33 % pie!
6217:             dellisista kuljetuksista, ja jos on,          nempi kuin vuonna 1961, kun sen sijaan vau~
6218:                mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-        nukuormaliikenteessä · .tonnimäärä kasvoi· vas-
6219:             tyy, ettei valtionrautateiden taholla         taavana aikana 23 %. Vanhaa kuljetus- ·ja .ta.:
6220:           . säästämisen varjolla romuteta kehitys-        riffijärjestelmää jatkamalla olisi tilanne edel·
6221:             alueiden elinkeinoelämän • tasapainoista      leen päässyt huononemaan .. Kuljetusosuuden;siii+
6222:         . ja pitkäjänteistä kehitystä ottaen huo-         lyttämiseksi on päästävä tehokkaaseen ja nyky"
6223:             mioon ·aJueelli:sesta kwljetustuesta anne~    aikaiseen kuljetusjärjestelmään ja samalla Ui.
6224:     ,, .. , tun lain hengen ja johdonmukaisen             kenteen ·kehittämisen avulla parantamaan seri
6225:             aluepolitiikan?             ·· ·· ·           kannattavuutta. · .                    ·           ' :·:
6226:                                                              Järjestelmän kehittämisellä.on pyritty toimi"
6227:   Vastauksena kysymykseen: esitän kunnioitta-             vaan ja taloudelliseen ·. kuljetusjätjestelmaan.
6228: vasti seuraavaa:                                          'Yksin kustannusten säästöllä ei kuitenkaan ol~
6229:    Parlamentaarisen liikennekomitean mukaan               lut mahdollista saavuttaa tavoitetta, vaan oli
6230: ta~araliikenteessä rautateille parhaiten soveltu-         lisäksi korotettava ·tariffeja. Pelkkä kustannus-'
6231: via· ku!ljetuiksia ovat raskaat, piltkä1na·tkaiset ja     ten nousua vastaava· .tariffin korotus ei. hlisi
6232: säännölliset . kuljetukset ja myös pien~missä             riittänyt, vaan korotuksella pyrittiin korjaa-
6233: erissä. tapahtuvat kuljetukset, mikäli ne voi-            maan lisäksi jälkeenjääneisyYttä. Kustannusvas"
6234: daan koota voimakkaiksi tavaravirroiksi. Kes-             taavuutta eri liikennelajien osalta· on edellyt~
6235: ki~tyminen näihin kuljetuksiin on r11-utateiden           tänyt myös · parlamentaarinen liikennekomitea:
6236: pääm~äl;än mukaista, koska· täm.ä mahdollistaa               Viime vuoden ·lokåkuun 1 päivänä käytt'ööri
6237: lii~e.riteeseen sidottujen voimavarojen tehok-            otetun kappaletitvaran· kuljetus~ ·ja tariffijli~jell!
6238: ka@ käyton sekä rautat.eiden itsensä e.ttä koko           telmäti tarkoituksena on edelläniaiilitun lisäksi
6239: lii~rinesektorin kannalta,              .                 ollut palvelutason parantal;llihen lisäämällä 1ful~
6240:    Xappaletavl}ralähetykset· ·.ovat kevyitä eikä          jetusnopeutta, tehostamalla· kuljetusten t.äsmiillf
6241: niissä ole muodostunut voimakka1tå' ia~Jravir­            syyttä ja vähentämällä kuljetusten. vahingoiituc1
6242: toja. Tästä on johtunut, että tähän liikentee-            misalttiutta käsittelykertoja supistålttalla. .. ·''
6243: seen sidottuja voimavaroja on jouduttu käyttä-               Valtionrautateiden kappaletavaran kuljetus-
6244: mään epätarikoituksenmukaisella tavalla ja näin           verkko on jaettu 33 terminaalipiiriin. Jako-
6245: kapp~etavar~tliikenne. on ollu~ erittäin kannat-          perusteina on käytetty
6246:                                                     19"17 Vp.
6247: 
6248:    - tavaravirtojen maaraa,                                     Uuden tariffijärjestelmän johdosta kappale-
6249:    - talousalueittaista jaottelua ja                          tavaran tariffit nousivat keskimäärin 26 %.
6250:    - maantieteellistä saavutettavuutta kehitys-               Kemijärven liikennealueella nousivat loka-
6251: alueilla tavaravirroista riippumatta.                         joulukuun rahtimaksut tonnia kohti noin 29 %
6252:    Jokaisessa piirissä on kappaletavaraterminaa-              alkuvuoden 1976 rahtitasosta. Tätä tilastoista
6253: liksi määrätty asema, joka toimii alueen kulje-               saatua tietoa tukevat myös erilliset esimerkit
6254: tuskeskuksena. Terminaaliasemien välillä kap-                 oheisessa liitteessä.
6255: paletavaralähetykset kuljetetaan vaup.ukuormik-
6256:                                                                  Kemijätven. liikennealueelta lähti vuonna
6257: si koottuina rautateitse ja tahditetaan perus-
6258:                                                               197 6 noin 800 tonnia kappaletavaraa ja saa-
6259: rahdiJ:la. Paikau- ja linjaliitäntä!kuJ:jetutkset rter-
6260:                                                               pui noin 3 SOO tonnia. Lähtevästä tavarasta
6261: minäalilpHriren·. sisälilä .• as~aiJta ja muilta liiken-
6262:                                                               noin. 35%. niepe~ .Oulun, 16% 1-tel~i:tigin,
6263: ne~ikoilta :kapp~tletavaratermlnaaliin ja päin-
6264:                                                               10% Tururi, 9% Kemijärven ja 8% ·K~mi~
6265: "Wl'stoin • tapahtuvat . pääsääntöisesti autoilla.            liikenrtealue~lle. Saaptivasta tavarast_a noin~p ·%
6266: P&ikkeuksia. auron ja junart.työnjaosta voidaan
6267:                                                               tulee Hels{rtgin ·ja Oulun sekä_ 10 % ':i'uriln
6268: t~dä' sellaisis,sa·.yksit~~is~äpauksissa; joissa kus-         liikennealuee1ta. Oheisen liitteeri esimerkit' on
6269: tannussyyt tat ·slirtymava1heessa ·kaluston puute
6270:                                                               valittu ·näiden alueiden välisestä kuljetukse~i:a.
6271: puoltavat käyttämään toista kuljetusmuotoa.                   Lähetysten keskipaino on noin 120 kg,'.'jotdn
6272: llitäntäkuljetusosuudelta peritään· liitäntärahti,
6273:                                                               esimerkit 100- kilon lähetyksistä antavat par-
6274: jqka määräytyy: ta.varan painon perus.teella 8
6275:                                                               haimman kuvan. keskimääräisestä tahtitason
6276: välimatkavyöhykkeen mukaan. Poikkeuksellinen                  muutoksesta .. Korotukset tärkeimmillä- kuljetus-
6277: kuljetustapa ,ei muuta .tahditustapaa.
6278:                                                               väleillä Kemijärveltä Ouluun,. Helsinkiin, Tur-
6279: · 'Katkotariffiperiaatteen           ·säännönmukainen         kuun, .~Raaheen, Saloon.,eivät ole sadan kilon
6280: noudattaminen ·yksinkertaistaa rahditusta.. Lii-              lähetyksillä. keskimääräistä 26 % :n kQrotusta
6281: tän~ätaht.ien .periminen. osittain kiSko- ja .osit-
6282:                                                               suuremmat. Kemijärvi~Tornio välillä korotus
6283: tain- autorahrina tclris.i .järjes·telmän sekavaksi,          on 46·%.
6284: sillä samalla kuljetUsvälillä saattaa esiintyä mo-
6285: lemp~a ku}jetusmuötoja. Lisäksi on todettava                      Oheiseen liitteeseen ön laskettu rahdit myös
6286: että liitäntäkuljetusten rahdit eivät ole kisko-              siinä tapauksessa, että Kemijärvi olisi kappale-
6287: rahteja korkeammat, kun verrataan . ·palveluta-               tavaraterminaali. Rahdit' olisivat keskimäärin
6288: s~h~an samanlaatuisia :kiskoc ·ja alitokuljetuk-              8 % nykyisiä. iahteja alhaisemmat. Markka-
6289: sia. rRautateiden ·:lihjaliitäntärahdjt ovat myös             määräinen. !ahdin alennus. olisi keskipainoisella
6290: hoomattavasti · alhaisemmat: kuin· elinkeinohallic            lähetyKsellä Kemijärvi-..:-Hdsinki välillä noin
6291: tuksen vahvistamat ammatti~isen kuorma-                       3 markkaa ja Kemijärvi-'-:-Oulu välillä noin 2
6292: lW;1;~liikf!11teen kappalet~var~ahdit.                        markkaa.                        ·
6293:  ,,,,}ii;:emij~rvelle .saapuvan kappaletavaran määrä             Uuden ·' kappaletavaran .kuljetusjärjestelmän
6294: (10 ,noin 2.5 % Rovaniem,en terminaalipiirin                  tultua voimaan 1. 10. 1976 eri tahoilt;a- kiinni-
6295: )!;app~~tavaramäät~stä:. Kemijärven ja Rovanie-               tettiin liikenneministeriön huomiota järjestel-
6296: m~n •. välillä hoipetaan kappa~etavaraliikenne                mässä .ilrrtenneisiin . epäkohtiin. Tämän : vudksi
6297: tpi$~a~ek$i junalla. KetnijäJ:yen ~ueen kuljetus-             liikennet;ninisteriö • asetti ·työryhmän, jonka; tl:fh-
6298: rp.ä~tät ovat niin v~häiset, ettei suoria vaunuja             tävänä ori .tutkia uuden järjes~elmäri; vaiJ{u~l<~
6299: s,t\~a aj,kaan, vaan· tavara siirtokuormataan Ro-             sia kuljetuspillvelusten · saavtitettavuuteen· •·.ja
6300: VIS(l)i~ä. Ketn1jänrd.1e ·saapuy~a 1:yhj j,ä .vaunu~          kuljetuskustaimusten tasoon maan eri' .osisså.
6301: kuoPJ:llaliikenteen .vaun,~J,ja ei.· ole tarkoituksen,        Työryhmän tulee • kiinnittää huomiota ·       tavaran
6302: ffitJkaista käyttää kal'pal~tavaraliikenteessä, sil-          vastaanotröpisteiden · lukumäärän välientiUlii~en
6303: l#,~.:tästä aiheutuisi y~äräist,ä vaihtotyötä ja              vaik~tuks_iiri ~r}~yis~sti. h~~a-asu~?salud1,l~ '_',}~
6304: r,a~"jen viivästymistä. .Kappaletavaravaunut                  tertnlnaahen: vähalueilla. Tyoryhman tule~ saat~
6305: tH}evat illalla Kemijärvelle, joten tavaroiden                taa työnsä päätökSeen 'kuluvan maaliskuuh 'löp"
6306: sjH:tp~uormaus autQihin svr.tyy. sevraavaa"n päi-             puun mennessä. Selvityksen valmistuttua voi-
6307: v.~~ Autqkuljetus Rovanienii--;-K~mijärvi vä~                 daan_?u~ttu" t;ude$~ _j~njesteLmässä ol~i:i~ ·.~pä-
6308: Iilla 'rto~~ttaisi. kapJ?~l#tavataa yh<feUä päivällä.         kohtnn 1a . pots,taa rutta.                       .r ,
6309: "IJ1Ielsihgissä maaliskurin T päivänä 1977.                                                                     1.,'··'
6310: 
6311: (: :I;. ·-.   i: .•   :   ~,:.,   .                 . .....                       •\   :: .. :,
6312: 
6313:                                                                          Liikenriein'inisieii Ragnar ·Gran'Vik 1
6314:                                                                N:o .33                                                                                                        5
6315: 
6316:                                                                                                                                                                    Liite
6317: 
6318: 
6319:                                 Esimerkkejä Kemijärven kappaletavarakuljetuksista
6320:                                                                                        Jos Kemijärvi olisi kappaletavarat:rminaal!
6321: Kulietusmlltjta ·                       'l .. l. 1976    l. 10. 1976
6322:                                              Rahti          Rahti      Rah!imuutos     Rahti     Rahtimuutos . Rahdmuii.ti>s 'vollnassa
6323:                                                                          1. 1. 76                   L 1. 76          ;
6324:                                                                                                                       olevasta
6325:                                                                                                                         '
6326:                                                                                                                                .. \åsostJI
6327:                                                                                                                                   .'       ...
6328:                                                                                                                                           ..  .                   ~·
6329: Låbetyksen paino kg                                                      tasOsta                    tasosta
6330:                                              mk            ·mk::          '%           'mk            %                           '•,;:;%·:
6331: 
6332: 1. KerniJäryi-Öulu ·
6333:      "' 100.' .· ... ,,. ··'·.: ... .    23,90           30,00          + 25          28,30          + 18         ,.:.;_;_; 1,70'i ·: ., '6
6334:      1000 ~ ............ .              162,60          216,99          + 33         195,60          + 20           --.:21;30 '.=.:.10
6335: 2. Kemijärvi-Salo
6336:          100 .............. .            35,20            43,70         + 24          40,40          +15
6337:      1 000 . ' .... ; '. . . . • . ;    259,50          .336;00         + 30         300,80          + 16
6338: 3. Kemijärvi-Raahe
6339:                                                                         + 26 30,80
6340:                                                                                                                            "
6341: 
6342: 
6343:         '100 .. ·........... .           25,90             32,50                                     + 19          -           1)70                                          5
6344:      1000 ............. .
6345:                       .J   '.
6346:                                         179,60          . 247,80        + 38 . 226,50                + 26          -21,30,'                                                   9.
6347: 4. · Kerp.ijärvi~Helsinki
6348:          100 ........ : ...... .         34,00            42,5.0        + 25          39,10          + 15          -  3,40                                      8
6349:      1000 .. ~ ...•.......              249,60           325,10        ·+ 30         289,40          +16           -35,70                                     -11
6350: 5 .. Ken:rijärvi-Tomio
6351:         :too . .'...... ~ .... .         21,70            31,60         + 46          27,00         + 24          . :.:.:. :. '4,60                                       15
6352:    1000 ............. .                 143,60           187,00         +JO          170,20         + 19          -16,80                                                      9
6353: 6. K~mijärvi~Turku .
6354:    rahti - e~imerkissä 4
6355: 
6356:   Rahtiesimerkit on lask~ttu siten, että rahti ennen kappaletavaratariffin uudistusta vastaa
6357:   samaa palvelutasoa kuin uudistetun järjestelmän mukainen rahditu.s. Rahti sisältää i:avarari n(;m-
6358:   don lähettijjältä, , var$in~isen · kuljetuksen ja tavaran toimittamisen vastaanottajalle.·    · ··
6359: 
6360: 
6361: 
6362: 
6363:                                                                                                                                             . :~ :: :
6364:                                                                                                                                          ; 1 : :. 1,·~        . . .: '
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                                                                                                                        '       ·1
6370: 
6371: 
6372: 
6373:                                                                                                                                         \f            1 ; ~ ':-~ ; ; ..
6374:          J\•·•
6375:           .•.)_                                                                                                                . ~ '· ; • :. ! ! [ '/ :-l          ! ; ! ; ~ ...
6376:                                                                                                                                     !'.;}        ~ J:.ii j               ··,r'''
6377: 
6378:             r •••••
6379: 
6380: 
6381:                                                                                                                                              .    ~      '
6382:                                                                                                                                                              \f,
6383:                                                                                                                                                               ':
6384: 6
6385: 
6386: 
6387: 
6388: 
6389:                             Tili Riksdagens Het·r Talman:
6390:      ·1·'           ~·
6391: 
6392:    I. det ,. syfte 3 7 § 1 mom. riksclagsordningen   mk, vilket innebär att intäkterna håde · bort
6393: anger 'hai Ni, Herr ·Talman, med Eder skri-          vara 65 % större för att täcka de direkta ~os.t­
6394: velse:· av dent 8 februarl. 1977 till vederbörande   naderna.       ·                   ·     ·; ··''""': · ., ·
6395: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           Enligt järnvägsstyrelsen har järn\'ägarp.a,inte
6396: jande av riksdagsman Lauri Impiö ställda             förmått bibehålla sin transportimdel av stycke-
6397: sJ?,Örsmål nr J.3 :                    ·     ··      godstrafiken, lastän de har haft en i jäm.förelse
6398:                                                      med andra transportförmer lägre tatiffnivå.
6399:            Är Regeringen medveten om att stats-      Sedan början av 1960-talet har den .transpor-
6400:         järnvägarna sedan · början av oktober. i     terade mängden uttryckt i ton \ lgtändigt
6401:         fjolhar tillämpat ett nytt transport- och    minskat. Ar 1975 var antalet ton för stycke-
6402:         tarififsystem för stydkegods och härvid      godsets del 33 % mind:re än år 1961, medan
6403:         uppburit en avsevärt förhöjd frakt bl.a.     antalet ton för vagnslasttrafikens del under
6404:         i fråga om n:ordöstra Lappland'·· med        motsvarande tid däremot steg med 23 %.
6405:         stöd av ett administrativt ·beslut och       Genom fortsatt tillämpning av det gamla trans-
6406:         inte enligt de faktiska transporteroa        port- och tariffsystemet skulle situatiom:n yt-
6407:         och, om så är fallet,                        terligare ha förvärrats. För att bibehålla. trans-
6408:            vilka åtgärder ämnar Regeringen,          portandelen bör man komma fram till etl: ef-
6409:         med beaktande av lagens om regionalt         fektivt och modernt transportsystem. :och sam-
6410:         transportstöd anda och en konsekve~t         .tidigt genom att utveckla trafiken ·förbättra
6411:       . regionalpo!itik, vidta för att statsjärn-    dess -lönsamhet.
6412:         vägai:na inte under sken av · sparande           Genom utvecklande av systemet. har. ,man
6413:         skall skrota ned den balanserade och         eftersträvat ett fungerande och · · ekönömiskt
6414:         långsiihiga utveoklingen av utveclcl.ings-   transportsystem. Enbart genom kostnadsbespa-
6415:         områdenas näringsliv?                        ring var det emellertid inte m~jligt ~tt nå
6416:   Så!;om svar på spörsmålet får jag vörqsamt         målet, utan tarifferna måste dessutom' · h~j~s.
6417: anföra · följande: ·     ·        · ·                En tariffhöjning som. : eridast hade··:motsvarat
6418:                                                      kostnadsstegringen skuUe inte ha · vatit till-
6419:    Enligt parlamentariska trafikkommitten är         räd.clig, utoo avsikten var att genom höjningen
6420: de transporter inom godstrafiken, som bäst           dessutom rätta tili eftersläpningen. Även parla-
6421: lämpar sig för järnvägarna tunga, långa och          mentariska trafikkommitten har förutsatt kost-
6422: regelbund:na transporter samt även trans.porter      nadsansvarighet i fråga om de olika slagen av
6423: som sker i mind:re partier, ISåvida de kan kon-      trafik.
6424: centreras till kraftiga godsströmmar. Det är             Avsikten med det transport- och tariffsys-
6425: förenligt med järnvägarnas målsättning att            tem för styckegods som togs i bruk den 1
6426: koncentrera sig på dessa transporter, emedan         oktober i fjol har förutom vad ovan nämnts
6427: man på så sätt effektivt kan utnyttja de re-         varit att förbättra servicenivån genom att öka
6428: surser som är bundna vid trafiken, med tanke         transportsnabbheten, förbättra transporternas
6429: på såväl järnvägarna själva som hela trafik-          punktlighet och minska risken för att trans-
6430: sektorn.                                             porteroa skadas genom att reducera antalet
6431:    Styckegodsförsändelser är lätta och har inte      behandlingsgånger.
6432: bildat några kraftiga godsströmmar. Detta har            Statsjärnvägarnas transportnät för stycke-
6433: medfört, att man nödgats nyttja de vid denna         gods är indelat i 33 terminaldistrikt. Sam in-
6434: trafik bundna resurserna på ett oändamålsen-         delningsgrunder har använts
6435: ligt sätt, vilket lett till att styckegodstrafiken       - antalet godsströmmar,
6436: varit synnerligen olönsam. lntäkterna har inte           - indelningen i ekonomiska regioner och
6437: ens täckt de direkta kostnaderna för trafiken.           - den geografiska tillgängligheten inom ut-
6438: Ar 1975 var intäkterna av denna trafikform           vecklingsområdena oberoende av godsström-
6439: ca 106 milj. mk och särkostnaderna 175 milj.         marna.
6440:                                                                                                             7
6441: 
6442:    i :~arje distrikt finns en hestämd station            för tiden oktoher-decemher räknat per ton
6443: som är styckegodsterminal och som fungerar               med omkring 29 % jämfört med fraktnivån i
6444: som områdets t.ransportcentral. Mellan termi-            hörjan av år 1976. Denna från statistikerna
6445: nalstationerna transporterJ,ts istyckegodsförsän-        hämtade. :unpgjft:: ~tQds,,.os::k.så av de fristående
6446: delsern~ samlade tili vagnslaster per järnväg            exemplen i närslui:na hilaga.
6447: och fräktsätts med ·gflthdfrakt. Loka!- och                 Från Kemijänri trafikområde avgick.år 197()
6448: linjean~utpingstransporterna · inom       terrl1il1al-   ca 800 ton styckegods, medan omkring 3 800
6449: distdkten från kunderha och från andra trafi.k"          ton ankom. Av det avgående godset går ,om-
6450: platser tili styckegodsterminalen och vice versa         kririg 35 % till Uleåhorgs, 16 % till Helsing-
6451: sker enligt huvudregeln med hilar. Undantag              fors, 10 % tili Aho, 9 % tili Kemijärvi. och
6452: från arhetsfördelningeh mellan hil och tåg kan           8 % till Kerili trafikområde. Av det 1iinkom-
6453: göras i sadana enstaka fall, i vilka kostnads-           mat:tde godset kommer . .omkring. 20''%'• -från
6454: skäl eller hrist på materie!l i övergångsskedet          Helsingfors och Uleåborgs och 10: % ,&ån Åbo
6455: tahtr för ,en· annan transportform. För anslut-          trafikomr~de. Exemplen i hiiagan .. hi1r valts
6456: ningstran!!pÖrtsträckan upphärs anslutnings-             från transport mellan dessa områden. Försän-
6457: frakt, som hestäms på hasen av godsets vikt              delsernas medelvikt är omkiing 120 kg, 'varför
6458: enligt 8 avståndszoner. Exceptionellt transport-         exemplen med 100 kilograms försändelser ger
6459: sätt ändr!lr inte fraktsättningssättet.                  den bästa hilden av den genomsnittliga för-
6460:    En regelmässig tillämpning av avsnittstariff-         ändringen i fraktnivån; · Förhöjningarna på de
6461: principen förenklar fraktsättningen. Om anslut-          viktigaste transportsträckorna från Kemijärvi
6462: ningsfraktern:a upphars dels i form av järnvägs-         till Uleåhorg, Helsingfors, Aho, Brahestad och
6463: frakter och dels i form av hilfrakter skulle             Salo är för hundra kilograms försändelser inte
6464: det komplicera systemet, ty håda transport-              större än den genomsnittliga förhöjningen med
6465: formerna kan förekomma på samma transport-               26 %. På sträckan Kemijärvi-Torneå är för-
6466: sträcka. Dessutom hör det konstateras, att               höjningen 46 %.                            , . ·.
6467: frakterna för anslutningstransporterna inte är               1 bilagan har frakterna heräknats även i
6468: högre än järnvägsfrakterna, om man jämför                det fall, att Kemijärvi skulle vark styckegods-
6469: järnvägs- och hiltransporter på samma service-           terminal. Frakterna skulle i genomsn:itt vara
6470: nivå. Järnvägarnas linjeanslutningsfrakter är            8% lägre än de nuvarande frakterna. Sänk-
6471: också betydligt lägre än de styckegodsfrakter            ningen av frakten, heräknad i mark, skulle .för
6472: näringsstyrelsen fastställt för den yrkesmässiga         en försändelse av medelvikt på sträckan Ke-
6473: lastbilstrafiken.                                        mijärvi-Helsingfors vara ömkring 3 mark och
6474:     Det tili Kemijärvi ankommande styckegod-             på sträckan Kemijärvi-Uleåborg omkring 2
6475:  sets mängd utgör omkring 25 % av hela stycke-           mark.
6476: godsmängden i Rovaniemi Terminaldistrikt.                    Sedan det nya transportsystemet för stycke-
6477: Mellan Kemijärvi och Rovaniemi sköts stycke-             gods trätt i kraft 1. 10. 1976, riktade man
6478: godstrafiken tills vidare med tåg. Kemijärvi-            från olika håH trafikministeriets uppmärksam-
6479:  områdets transportmängder är så små att man             het på missförhållanden som yppat sig i sys-
6480:  inte kan .ti!hlhandahålla direkta vagnar, utan          temer. På grund härav tillsatte trafikministe-
6481:  godset omlastas i Rovaniemi. Det är inte ända-          riet en arhetsgrupp som har tili uppgift att
6482:  målsenligt att använda toroma vagnslasttrafik-          utreda det nya systemets inverkningar på
6483:  vagnar som kommer till Kemijärvi i stycke-              transportservicens tiligänglighet och transport-
6484:  godstrafiken, ty detta skulle förorsaka extra           kostnadernas nivå i de olika delarna av lan-
6485:  växelarhete och försening för vagnarna. Stycke-         det. Arhetsgruppen skall fästa uppmärksamhet
6486:  godsvagnarna kommer till Kemijärvi på kvällen,          vid effekten av reduceringen av antalet gods-
6487:  varför omlastningen av godset till hilar upp-           mottagningspunkter särskilt på områden med
6488:  skjuts till följande dag. Biltransport på sträckan      gleshebyggelse och på områdena mellan termi-
6489:  Rovaniemi-Kemijärvi skulle försnahha stycke-            nalerna. Arhetsgruppen skall slutföra sitt ar-
6490:  godstransporten med en dag.                             bete före utgången av innevarande mars. När
6491:     På grund av det nya tariffsystemet steg              utredningen hlivit färdig kan man ta itu med
6492:  styckegodstarifferna med i genomsnitt 26 %.             missförhållandena i det nya systemet och av-
6493:  På Kemijärvi trafikområde steg fraktavgifterna          hjälpa dem.
6494:       Helsingfors den 3 mars 1977.
6495:                                                                        Trafikminister Ragnar Granvik
6496:                                                                 1?'17_ vp.
6497:                                                                                                                                        Bil-{lga
6498: 
6499: 
6500:                             Exempel på styckegodstransporter från och tili Kemijärvi
6501:                                                                                               Om Kemijärvi var styckegodsterminal.
6502: Trimsport\räg                                 1. 1. 1976   1. 10. 1976
6503:                                                 Frakt        Frakt       Fr~tförändring     Frakt   Fraktföriifldring       FraktfB~ändrlng
6504:                                                                           jämfört med                 jämfört med           jiimfört med aen
6505: Försändeisens vikt kg                                                    njviln ~- 1. 76             niviln 1. 1. 76
6506:                                                                                                      .· .. '%.              nuvarande nivån
6507:                                                                                                                             ink.
6508:                                                  mk           mk                             mk                                           %
6509: 
6510: 1. :K;emijärvi-Uleåborg
6511:         lOO     ..............                 23,90        30,00          + 25.            28,30      + 18             -  1,70  - 6
6512:      1000 ..............                      162,60       216,90          + 33            195,60      + 20             -21,30 . -10
6513: 2~ · 'Kemij ärvi=-'--Salo
6514:         100 ..............                     35,20        43,70          + 24             40,40      + 15             - 3,30          -      8
6515:       1000 ..............                     259,50       336,00          + 30            300,80      + 16             -35,20          ~10
6516: 
6517: 3. Kemijärvi-Brahestad
6518:         100 ..............                     25,90        32,50          + 26             30,80      + 19             -  1,70                5
6519:       1000 ...............                    179,60       247,80          + 38            226,50      + 26             -21,30                 9
6520: 4. Kemijärvi-Helsingfors
6521:         100     •••   0   ••••   '"   •••••    34,00        42,50           + 25            39,10       +15          - 3,40-                   8
6522:       1000 ....... " ......                   249,60       325,10           +30            289,40      + 16         '-35,70             ~11
6523: 
6524: 5. Kemijärvi-Torneå
6525:         100 ..............                     21,70        31,60           + 46 27,00                + 24              -  4,60                15
6526:       1000 ..............                     143,60       187,00           + 30 170,20               + 19.             -16,80                  9
6527: 6. Kemijärvi-Aho
6528:       frakt - exempel 4
6529: 
6530:   Fraktexemplerr har räknats så, att frakten före ändringen av styckegodstariffen motsvarar
6531:   samma servicenivå som fraktsättningen enligt det. nya. systemet. 1 frakten ingår avhämtningen
6532:   av godset hos avsändaren, den egentliga transporten och leveransen av godset tili mottagaren.
6533:                                                1977 vp.
6534: 
6535: Kirjallinen kysymys n:o 34.
6536: 
6537: 
6538: 
6539: 
6540:                                   Tenhiälä: Kulkuyhteyksistä ja postin kuljetuksesta Helsingin-
6541:                                      Jyväskylän pos.tilinjalla.
6542: 
6543: 
6544:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6545: 
6546:    Posti- ja lennätinhallitus on päättänyt esittää   kuljettaminen tullaan järjestämään niihin taloi-
6547: useita postilinjoja lakkautettavaksi vuoden 1977     hin, joita vuoro tähän asti on palvellut.      ·
6548: aikana. Eräs tällainen linja on Helsinki-Jyväs-         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
6549: kylä, joka kulkee Hausjärven, Lammin ja              järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
6550: Padasjoen kautta. Nykyisellä aikataulullaan linja    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta•
6551: palvelee Hausjärven ja Lammin kuntalaisia            vaksi seuraavan kysymyksen:
6552: merkittävästi. Linjan lakkauttaminen merkitsee
6553: kulkuyhteyksien kohtuutonta heikkenemistä                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6554: ennen muuta Hausjärven, Lammin ja Padasjoen                  ryhtyä, jotta kulkuyhteydet ja postin
6555: alueella. Tästä joutuvat muiden mukana kärsi-                kuljetus sujuisivat nykyisen kaltaisi-
6556: mään myös koululaiset sekä vuoroa käyttävät                  na Helsingin~Jyväskylän postilinjalla
6557: työntekijät edellä mainitulla alueella. Niin ikään           Hausjärven, Lammin ja Padasjoen
6558: postin kuljettamisen suhteen syntyy merkittävä               alueilla?
6559: epäselvyys, koska ei ole selvitetty, miten postin
6560:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
6561: 
6562:                                            Hannu Tenhiälä
6563: 
6564: 
6565: 
6566: 
6567: 087700175W
6568: 2                                                 1,977, vp.
6569: 
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6574: 
6575:    Valtiopäiväjärjestyksen. 31 ~·:ri 1 •tnomenrissa · ·.   liikennöi tällä hetkellä useita yksityisiä liiken-
6576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              teenharjoittajia. Joukkoliikenteen palvelutaso ei
6577: <>ktte .8 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir"            siis ' mainituilla alueilla sanottavasti alenisi,
6578: jeenne oheUa .toimittanut valtioneuvoston asian-           vaikka riyt kyseessä oleva kerran päivässä Hel-
6579: O).llaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         singistä Jyväskylään ja takaisin liikenl),öitävä
6580: Uannu ·Tenhiälän ·.näin kuuli;Ivasta kirjallisesta         postilinja-autolinja, jonka matkustajien j;:t rahti-
6581: kysymyksestä n:o 34: ·                                     tavaran kuljettamisesta ·kertyvät tulot kattavat
6582:                                                            ainoastaan noin 22 % linjan kustannuksista,
6583:            Mihin toimertpiteislin Hallitus aikoo           lakkautettaisiin. Mikäli tällöin esiintyisi ,todel-
6584:         ryhtyä, jotta kulkuyhteydet ja postin              lista liikennetarvetta lakkautetun linjan . aika-
6585:         kuljetus sujuisivat .· nykyisen kaltaisi-          tauluaikaan jollakin tietyllä välillä, olisi tämä
6586:         na. Helsingin-Jyväskylän postilinjalla             tarkoituksenmukaisimmin hoidettavissa paikalli-
6587:         Hausjärven, · Lammin. ja Padasjoen                 sin aikataulu- ja liikennejärjestelyin.
6588:         alueilla?                                             Mikäli nyt kysymyksessä oleva postilinja-
6589:                                                            autolinja lakkautetaan, järjestetään sillä suori-
6590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              tettu postinkuljetus ja postinjakelu korvaavilla
6591: vasti seuraavaa:                                           kuljetuksilla. Posti- ja lennätinhallituksen ar-
6592:    Valtioneuvosto on 10. 6. 1976 tekemässään               vion mukaan nykyistä vastaava postaalinen pal-
6593: periaatepäätöksessä eräistä lisäyksistä menojen            velutaso voidaan saavuttaa korvaavilla kulje-
6594: säästö- ja lykkäystoimenpiteisiin valtiontalou-            tuksilla, jotka maksaisivat ainoastaan noin
6595: dessa mm. päättänyt, että postilinja-autoliiken-           1 % :n niistä kustannuksista, jotka nykyisin
6596: teen supistamiseen pyritään alueilla, joilla se            aiheutuvat po. linjan liikennöimisestä posti-
6597: on mahdollista alueen joukkoliikenteen palvelu-            linja-autolla.
6598: tasoa sanottavasti alentamatta ja että tarvitta-              Vallitsevassa vaikeassa taloudellisessa tilan-
6599: vat toimenpiteet selvitetään 31. 10. 1976 men-             teessa on toteutettava· säästötoimenpiteitä.
6600: nessä. Tämän päätöksen johdosta posti- ja len-             Postilinja-autoliikenteen supistaminen alueilla,
6601: nätinhallitus on tutkinut asiaa ja saattanut               joilla se on mahdollista alueen joukkoliikenteen
6602: liikenneministeriön käsiteltäväksi suunnitelman-           palvelutasoa sanottavasti alentamatta, on niistä
6603: sa 9 postilinja-autolinjan lakkauttamisesta.               eräs, jolla on myös valtiontaloudellista merki-
6604: Hausjärven, Lammin ja Padasjoen kautta kul-                tystä. Tämän vuoksi on vakavasti harkittava
6605: keva Helsingin ja Jyväskylän välinen posti-                posti- ja lennätinhallituksen asiassa laatiman
6606: linja-autolinja sisältyy edellä mainittuun suun-           suunnitelman toteuttamista. Liikenneministeriö
6607: nitelmaan.                                                 ei kuitenkaan vielä ole ottanut kantaa asiaan.
6608:    Hausjärven, Lammin ja Padasjoen alueella
6609:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
6610: 
6611: 
6612:                                                                        Liikenneministeri Ragnar Granvik
6613:                                              N:o 34                                             3
6614: 
6615: 
6616: 
6617: 
6618:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6619: 
6620:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       På nämnda områden skulle kollektivtrafikens
6621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     servicenivå således inte sjunka nämnvärt, fastän
6622: av den 8 februari 1977 tili vederbörande med-     postbusslinjen, som trafikeras en gång om
6623: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     dagen från Helsingfors tili Jyväskylä och tili-
6624: sänt avskrift av följande av riksdagsman Hannu    haka och vars inkomster för transport av
6625: Tenhiälä undertecknade spörsmål nr 34:            passagerare och fraktgods täcker endast ca
6626:                                                   22 % av kostnaderna för linjen, skulle indras.
6627:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Hall det då skulle uppstå ett faktiskt trafik-
6628:        vidta så, att nu rådande kommunikatio-     behov på någon bestämd sträcka inom ramen
6629:        ner och postbefordran på postlinjen        för den indragna Iinjens tidtabell, kunde detta
6630:        Helsingfors-Jyväskylä på Hausjärvi,        behov lämpligast tiligodoses genom lokala tid-
6631:        Lammi och Padasjoki kommuners om-          tabells- och trafikarrangemang.
6632:        råden förblir oförändrade?                    Om den ifrågavarande postbusslinjen indras,
6633:                                                   kommer den befordran och utdelning av post,
6634:    Såsom svar på detta spörmål får jag vörd-      som hittilis skötts av postbuss, att ordnas ge-
6635: samt anföra följande:                             nom ersättande transporter. Enligt post- och
6636:    Statsrådet har i sitt principbeslut den 10     telegrafstyrelsen uppskattning kan en postal
6637: juni 1976 om viss utökning av åtgärderna för      servicenivå, som motsvarar den nuvarande,
6638: inbesparing och uppskjutande av utgifter i        uppnås genom ersättande transporter, för vilka
6639: statshushållningen bl. a. beslutat att försöka    kostnaderna skulle uppgå till ca 1 % av de
6640: inskränka postbusstrafiken på de områden, där     kostnader som för närvarande åsamkas av den
6641: detta är möjligt utan att kollektivtrafikens      ifrågavarande Iinjens trafikering med postbuss.
6642: servicenivå i nämnvärd grad försämras, och           Under rådande svåra ekonomiska förhållan-
6643: att frågan om erforderliga åtgärder skall ut-     den bör sparåtgärder vidtas. En inskränkning
6644: redas före den 31 oktober 1976. Med anled-        av postbusstrafiken på områden, där detta är
6645: ning av beslutet har post- och telegrafstyrel-    möjligt utan att kollektivtrafikens servicenivå
6646: sen undersökt saken och till trafikministeriets   nämnvärt försämras, är en sådan åtgärd, viiken
6647: behandling överlämnat sin plan gällande in-       även har statsekonomisk betydelse. För den
6648: dragning av nio postbusslinjer. Postbusslinjen    skull bör genomförandet av den av post- och
6649: Helsingors--Jyväskylä via Hausjärvi, Lammi        telegrafstyrelsen utarbetade planen noggrant
6650: och Padasjoki ingår i nämnda pian.                övervägas. Trafikministeriet har likväl ännu
6651:    Inom Hausjärvi, Lammi och Padasjoki tra-       inte tagit ställning tili frågan.
6652: fikerar i detta nu flera privata trafikidkare.
6653:      Helsingfors den 8 mars 1977.
6654: 
6655: 
6656:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
6657:                                                     1977 vp.
6658: 
6659: Kirjallinen kysymys n:o 35.
6660: 
6661: 
6662: 
6663: 
6664:                                       Miettinen ym.: Laatikkoonkantaan siirtymisestä postinjakelussa.
6665: 
6666: 
6667:                             Eduskunnan Herra
6668:                                         ·1
6669:                                              P uhemi eheUe.
6670: 
6671:    Julikisuud'eSSa olevien tietojen muikaa111 posti-       sa:laiset ovat hyväksyneet postin sulikemisen
6672: ja Jennätinllaitos on .tehnyt päätoksen, · jonika          lauantari,päiv.iksi! ja ovat myös sietäneet toisen
6673: muikaan postinjaJlrelussa rtuilitaiJSiin kaikkialla        päiv~ttäisen lkirjeenkantovuoron poistamisen,
6674: maassa omakoti- ja rivita!l.oaJ.ueiUa siirtymään           mutta esitettyä Jaratikkoonikantojärjestelmää ei
6675: laatilkkoonbntoon. Käytännössä ltoteutettwna               hyväksytä. Tämän johdosta· olisilkin posti- ja
6676: päätös !J:uJ.i& merkitsemään sitä, että myös niis-         lennätimJ.aitoksen harkittava laatikkoonkantoasia
6677: sä noin 150 OOO:ssa rtailoudessa, joiSISa postin-          uudelleen ja tehtävä uusi päätös, jo,nika mukaan
6678: kanto nykyisin suoritet'llan luukkuunkantona,              l'l!atiklkoonkootoon ei siirrytä ain"<likaaltl olemassa
6679: siirryttäisiin JaatikkoookantQOn. Es1tyiksen mu-           olevilla omakotita:la,. eikä rivitaloolue1hla.
6680: kaan tiQWenpide on tatkoiteNJu tt>iminnoo ra-                  Samanad:kaiJsesti on voimaperäises:ti jatkettaiVa
6681: tionaJ.iso1miseksi ja sen seuraulksena Oilisi saa-         posti- ja Jenn.ätinlaitdksen tarpeettomien kulu-
6682: vutettav1ssa noin 9 miJJjoonan ·matikoo kustan-            jen poistamiseen kuuluvia toimeltllpiteitä. EriJtyi-
6683: nussäästö.                                                 sesti on täLlöin kohdistettava \huomiota toimin-
6684:     SuumiteJma &iintyä il.aatik:koonikanttoon on           nan automatisoimiseen sekä tarpeettomien töi-
6685: herättänyt kansalaisten kesikuud~ssa varsin voi-           den poistamiseen. Samalla tulisi erityistä huo-
6686: malcl<aan vastareaktion. Uscista ~a useiden eri            miota kiinnittää nimenomaan [aitoksen hankin-
6687:  järjestöjen esittäm~s.fä ka11111;anotoista voi sel-       toiMu ja niiden mahddLlisimman eduLliseen sua,.
6688: keästi todeta, että ikMlJSalaise!J: eivät ole vailmiita    rittamiseen.
6689:  hyvä!ksymään sitä paJrvelutaso,n voitnaka<Sta alen-
6690:  tamista, mitä toimenpiteen läpivieminen tulisi               EdeLlä dievaan viitaten ;a vad.tiopäiväj.ä11)es-
6691: metikitsemään. Päin vastoin voidaan todeta,                tyksen 37 §:n 1 momentin perusteel!La esitäm-
6692:  että postin asiakikaat ovat vaJmi1t jopa malk-            me vahioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6693:  samaan jonkin verran ikorikeamman hinnan siiltä,          tatttavaksi seuraav'lln !kysymyksen:
6694:  että pa!lvelutaso PYJlliytetään nyikyiseltlään eli säi-
6695:  lytetään [uwkkuunikantona. Monista juJkisuu-                         Oniko Hallitus tietoinen posti- ja
6696:  dessa esitety1stä !kannanotoista on myös sel-                     [emätinlaitoiksen päätöksestä siirtyä
6697:  västi tehtävissä se johtopäätös, että toimen-                     oma/koti- ja rivitaloalueillta luukikuun-
6698:  pidettä ei ole riittävän perusteellisesti suUI!lni-               lkannostai Jaatik:koon!kantoon, ja
6699:  teltu eikä bwkiuu. Postin kulujen aJ.entamiJS.ta,                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aiikoo
6700:  toiminnan rationalisointia ja järkeistämis.tä ter,.               ryhtyä päätöksen kumoamisekllii siten,
6701:  vcllditään suurella tyydytyksellä, mutta tässä                    että palvelutason laskua ei suoriteta
6702:  yksittäiJsessä tapauksessa sitä ei saa toteuttaa                  ainakaan olemassa olevilla omakoti- ja
6703:  pa[velUttason aJ.entamisen kus1tan.nuiksehla. Kan-                rivitaloalueilla?
6704: 
6705:       Helsingi!s.sä 8 päivänä helmikuuta 1977.
6706: 
6707:           Mauri Miettinen                    Juhahi Siphläinen                 Eeva Kauppi
6708:           Eero Lattula                       Erkki Häkämies                    Pekka Jokinen
6709:           Kullervo Rainio                    Esko ]. Koppanen                  Pertti Så:loJaitren
6710:           Antti Pohjonen                     Kir:sti HoLlming                  Juuso Häikiö
6711: 
6712: 
6713: 087700176X
6714: 2                                                 1971 vp.
6715: 
6716: 
6717: 
6718: 
6719:                            Eduskunnan Herra PuhemieiheUe.
6720: 
6721:     Valtiopäiväjärjestylk:sen 37 §:n 'f imdinellltisSa" •· tymään asteittain postin laatikkoonkantoon vuaw
6722: mainitussa tarkoitulksess.a Te, Herra Puhemies, den 1977 [oppuun mennessä ~a että toimen-
6723: olette 8 päivänä helmikuuta 1977 på!ivätyn kir~ pi:tJeen · :toteuttamiseksi tarpeelliset järjestelyt
6724: jeenhe ohe11a toimittanut valtioneuvoston asiari- sel~iteti.iän 31. 12. 1976 mennessä. Tämän pää-
6725: omaiselle jäsenelle jäiljennöksen kan'SOO.edustla;ja töksen johdosta posti- ja [ennätilnha!llitus, jossa
6726: Mauri Miettisen ym. näin !l.mwluva:S~ta kirja1li- postilähetysten kotiinikannon ja ~a!kelun yhtew
6727: sesta kysymyksestä n:o 35:                ·                ,riäistämistä eri ailueil1la d1i turtkittu posti~ ja
6728:                                                            lennätinha1Jitu!ksen asettamissa toimiikunnissa
6729:               Onko H1lllitus tietoinen. posti- ja vuodesm 1969 luikien, rutlki vielä asiaa ja saat-
6730:            [ennätinlait<:&s:en päätöksestä siirtyä toi sen jäfreen liiilrenneministeriön !käsiteltä~
6731:            omaikoti- ja rivitaloa:lueiJIJ.a [uukkuun- väksi laatimansa ohjeet postiHihetysten jakelun
6732:            !kannosta laatik:koonkantoon, ja                 jär~estämisesti. Ohjeet :noudattivat valtioneu-
6733:               mihin toimenpiteisiin· H~tus ·ai!koo voston periaatepäätöstä. Saattaessaan edellä
6734:            ryhtyä päätöksen kumoamiseksi siten, mainitut ohjeensa illikennetninisteriön käsitel-
6735:            että palvelutason laskua ·ei suoriteta täväksi posti- ja lennätinha!Hhus samaJaa i'lmoitti
6736:            ainakaan olemassa olevilla omakoti- ja pitävänsä ny'kyisiissä oloissa pahimpana epäkoh-
6737:          · rivitaloalueilla?                                tana pootinsaa.jien eriarvoi<suutta nimenomaan
6738:                                                             esikaupungeissa, uusissa !kaupunginosissa ja
6739:     Vastauksena ikysymyiks:een esitän kunnioitta- lähiöissä, joissa osa saa postinsa luukkuun!kan-
6740: vasti seuraavaa:                                           :tona ja osa [aati!kkoon!kootona, ~OS!kus jopa sa-
6741:                                                             malhla aslllt11a-a!lueeNa eri tavaJ!la.
6742:     Syyskuun 22 päivänä 1944 annetun posti-                    Ottaen huomioon muun muassa edcllä mai-
6743:  sääoo.ön ( 650/44) 33 § :n 1 momentin mu- ,nitun valtioneuvoston periaatepäätöiksen postin
6744:  kaan, sellaisena kuin se on 10 päivänä. t.arnirtii- laatidcl<:oon!kantoon astcittaises,ta siirtymisestä ja
6745:  kuuta 1947 atnnetussa asetuksessa (4/ 47 ) , .siitä valitioHe koituvan noin 10 mhlj. markan
6746:  posti- ja ~ennätinhaMitus määrää, mi!llä paikka- suuruisen vuotuisen säästön se!kä erity1sesti
6747:  kunnil1la ja missä laajuudessa postilähetysten palvelutason yhtenäistämisen wulla saavutetta-
6748:  kotiiltlkanto toimitetaan. Posti- ja [enniitilnhaJ.li- van nykyistä tasa-arvoisemman aseman postin
6749:  tuksen ~okakuun 22 päivänä 1959 antaman jakelussa rivi-, omakoti- ja vastaavan. tyyppisiin
6750:  kiertokirjeen ( 144/1959) mukaan laatiklkoon- taloihin · esikoopungeissa, . uusissa kaupungin-
6751:  kantoa voidaan suorittaa !kaupunkien, kauppa- osissa ja 1ähiöissä, lii!kenneministeriö katsoi,
6752:  loiden ja ·muiden asutust~amim · selilaisittla että posti- ja Jenniitinhaffili!tus voi ryhtyä esit-
6753:  alueil1la, joissa on . joko yiksinomaan tai pää- .tämiinsä toittnenpiteiJsiin ~aatikkoonJkannon yh-
6754: .asiassa omakotiw, ihuvti!la- tai niihin verrattavaa tenäistämiseksi. Sama!lla liikenneministeriö to-
6755:  asutusta. Tämän mukaisesti sai vuOden 1976 tesi, että posti~ ja lennätinlaitoksen palvelu-
6756:  lopussa taajamien omakoti-, rivi- ja vas.taavissa taso haja-as-qJtusalueäla on monin pai!koin huo-
6757:  taloissa asuvista ruokakunnilsta 56 % postinsa mattavasti huonompi kuin asutustaajamissa ja
6758:  laa~tikkoonkantona 44 % :n saadessa sen luuk-              kehotti tämän vuoksi posti- ja lennätinhalilitusta
6759:  kurun!kantona.                                             pyrkimään palvelutason nostamiseen haja-
6760:     Kesäkuun 10 päivänä 1976 tekemässään i>e- asutusa:l'Uehlla.
6761:  riaatepäätöks:essä eräistä !lisäyksistä menojen               Asiaa liikenneministeriössä käsiteltäessä oli
6762:  säästö- ja lyikkä~stoimenpiteisiin va!ltionta!lou- esillä myös täydeHiseen 1uukkuunkantoon sidr-
6763:  des.sa vaJ.rtioneuvosto päätti, että rivi-, omakoti- tyminen taajamien rivi-, omakoti- ja vastaavien
6764:  ja vastaavien talotyyppien osalta pyritään siir- talotyyppien osalta. Tämän todettiin kuitenkin
6765:                                                 N:o . .}5                                             3
6766: 
6767: edeLlyttävän 260 uuden pysyvän viran perus-           yhtenäisestä ·toteuttamisesta taaj:amien rivi-,
6768: tamista, mih1n va1JlitsevaJSSa vai!keassa taloudel-   omakoti- ja vastaarvan tyyppisiin taioihin. Posti-
6769: lisessa tiJ.anteessa ei ole mahdollisuuksia.          ja leooätinhrullitus ei kuitenkaan ole laat~oon­
6770:    Posti- ja IennäJtinlhaWiitus oo.toi joulukuun 9    kannon laajentamisen osalta ryhtynyt täytän-
6771: päivänä 1976 kantopostia ja jättöpos.tia koske-       töönpanotoimiin, koska eräät tämän toteutta-
6772: van ikiertokiil'jeen ·(125/1976), jossa annettiin     miseen olennaisesti liittyvät selvitystyöt ovat
6773: ohjeet muun muassa postin laatilkkoonkannon           vielä kesken eräiltä yksityiskohdiltaan.
6774:       Helsingissä 8 päivänä maaJis!kuuta 1977.
6775: 
6776:                                                                  LiikenJneministeri Ragnar Granvik
6777: 4                                            1977 vp.
6778: 
6779: 
6780: 
6781: 
6782:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a [ m a n.
6783: 
6784:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de successiVlt skillle försOk~ öve11gå tilli låd-
6785: anger har Ni, Herr Truman, med Eder slkrivelse      brevbäring av post före utgången av 1977 och
6786: av den 8 kbruari 1977 til:l vederbörande med-       att d~ nödiga mrangemangen för teailiserandet
6787: lem av ;staJtstådet för avgivande av svar över-     av åtgäflderna sktillle vara klara före den 31
6788: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mauri      december 1976. Med anlednim:g av detta bes1ut
6789: Miettinen m. fl. underteoknade spörsmål nr 35:      undel1sökte pos;t- och rtelegrafstyrelsen, där man
6790:                                                     i kommissioner tillsatta av post- och telegraf-
6791:           Är Regeringen medveten om post-           styrdsen hade undetsökt frågrun om ett för-
6792:        och <telegrafverhlts beslut rutt på egna-    enhetligande av hembäming och utdelning på
6793:        hems- och rrudhusområden övergå från         olika områden sedan 1969, ärendet på nytt
6794:        posta~lämning i postluoka thll lådbtev-      och överlämnade dä11efter de anvisningar som
6795:        bäring, odh                                  uppgjorts om organisationen av pos.tfönsän-
6796:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      delsel'!s 'll!tdelnilng rt.iilil trafiikministeriet för be-
6797:        ta för aJtt upphäva bes!lutet så att ser-    handHng. Arnvisningarna följde statsrådets
6798:        vicenivån inte försämras, åtminstone         prindpbes:lut. Då post- och telegrafstyrelsen
6799:        inte på redan existerande egnahems- och      överlämnade siina ovannämnda a:nvisningar thll
6800:        radhusområden?                               trafikministeriets behrundllilng, meddelade den
6801:                                                     samtidigt att den anser diet värsta missför-
6802:   Såsom svar på detta spörsmål får rjag vörd-       håhlandet under nuvarande omstänmgheter
6803: samt anföra fölljande:                              vara, att postmottagarna inte är Jilkställda,
6804:                                                     specidlt irnte i förstäder, nya s1Jadsdelar och
6805:    Eniligt 33 § 1 mom. poststadgan den 22           närområden, där en del motta~gare får sin post
6806: september 1944 ( 650/44), sådant det lyder          avlämnad i postlucka och en del som lådbrev-
6807: i förordning den 10 janua:ri 1947 (4/47),           bärimg, iibland rt.o.m. på olih säbt på samma
6808: bestämmer post- och telegmfsrtyrelsen på vi11m      bosättningsområde.
6809: o11tet och ri virliken omfattning hembärning av         Med bea;ktande av bl.a. statsrådets ovan-
6810: postförsändelset ,skaH äga rum. Enl1gt post-        nämnda .pr1nci:pbeslut om en succes1siv över-
6811: och telegrafsty11elsens ci:rkulär den 22 oktober    gång tili [ådbrevbäring av post och den årliga
6812: 1959 ( 144/1959) kan [ådbrevbäring verk-            inbesparing på ca 10 milj. mk 'som detta med-
6813: s:tällas på sådana områden inom städer, ikö-        för samt i synnerhet möjl~gheten att genom
6814: pingar och andta tätortet, där det antingen         förenlhetligandie av servkenivån uppnå s:törte
6815: enbart ellet huvuds,alcligen finns egna:hems-,      jämlikhet än för närvarande i pos:tutdelningen
6816: villa- e1ler därmed jämfötbar bosättning. 1         tili rad-, egnahems- och motsvarande hustyper
6817: enlighet hätmed fiok 56 % av de matlag som          i förstäder, nya s:ta!dsdclar och näoområden,
6818: bodrd~ i tätortet i egnahems-, rad- ellet mot-      ansåg trarf~kministeriet att post- och telegraf-
6819: svatande hus sin post i fotm a<v lådbrevbäting      styrdsen kan vidta de åtgärdier som föreslagits
6820: i slutet av åt 1976 medan 44 % fick den av-         för att förenhetliga rrådbrevbädngen. Samtidigt
6821: lämnad Ii postlucka.                                konstaterade traHkminis.teriet att post- och
6822:     1 sitt pri:ncipbesJ.ut av den 10 ~uni 1976       telegrafverkets servicenivå i glesbygdsomr:åden
6823: om viss utokning av åtgärderna föt rinbesp::uting   på många lstäl1en är avSieVäflt sämre än i tät-
6824: och uppsikjutande av utgiftet i statshushåJl-       orter och Uippmanade därför pos.t- och telegraf-
6825: ningen beslöt statsrådet allt man föt tad-, egna-    styrelsen att försoka höj,a servicenivån i gles-
6826: hems- odh motsvarande hustypets vidikomman-         bygdsområden. .
6827:                                                    N:o 3.5                                                 5
6828: 
6829:    Då ärendet behandlades i trafhlrministeriet           och avlämningspost (125/1976), i viltket bl.a.
6830: var även frågan om en total övergång tili post-          gaVis anvisningar om genomförandet av en en-
6831: avlämning i! b11eV1lucka uppe tiU behandJ.ing            hetlig lådbrevbäring 'av post ,tii rad~, egnahems-
6832: betrWfande rad-, egnahems- och motlsvarande              och motsvarande hustyper i tätorter. Post- och
6833: hustwer. Det tkonsta:terades emelJ.evtid att devta       telegrafstyrelsen har il:ilkväl inte, då det gäl!ler
6834: skuhle förutsätta inrättande a.v 260 nya be-             att utvidga Jådbrevbäringen, vidtaigit några
6835: stående tjänster, vartiilil det inte filnnis. möjHghet   verkstäLlighetsåtgärder, emedan vissa utred-
6836: under rådande svåra ekonomiska förhåillanden.            ningsa:rbeten, som i väsentlig grad hänför sig
6837:    Post- och telegnafstyrelsen utsände den 9             tili ~jäJ.va genomförandet, ännu är oavslutade
6838: december 1976 ellt cil'lkulär om utbärningspost          i v1ssa detaljer.
6839:       He1singfots den 8 mars 1977.
6840: 
6841:                                                                        Trafikminister Ragnar Granvik
6842:                                                  1977 vp.
6843: 
6844: Skriftligt · spörsmål nr 36.
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:                                      Söderman: Om stationering av ett förbindelsefartyg i den
6850:                                         åboländska skärgården.
6851: 
6852: 
6853:                                T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6854: 
6855:    Sommaren 1975 hesökte statens skärgårds-            att merparten av det nuvarande anslaget för
6856: delegation Åbolands skärgård. Vid ett samman-          skärgårdstrafiken skulle måsta användas för
6857: träde u:nder denna resa framförde skärgårdsbor         detta fartyg och sålunda övrig skärgårdstrafi:k
6858: att det skulle behövas en särskild förbindelse-        skulle måsta minskas och dras in. Vidare synes
6859: båt att biträda skärgårdsbor rried specialtrans~       det vara ohållbart att grunda ett företag vars
6860: porter i skärgården, Man angav som exempel             syfte vore bl.a. att kringgå gällande arbetstids-
6861: transport av maskiner för byggnadsverksamhet           och arbetsskyddsbestämmelser. 1 belysning av
6862: ellet jordbruksändamål.                                de strapatser postföraren Oiva Lehti nyligen
6863:    Statens skärgårdsdelegation undersökte ären-        måste utstå för att arbetsgivaren icke försett
6864: det och gjorde den 27 november 1975 en                 honom med nödigt räddningsmateriel och då
6865: enhällig framställning tili handels- och industri-     arbetsskyddsföreskrifter ej följts ter sig denna
6866: ministeriet i syfte att ministeriet, i samråd med      motivering helt ohållbar.
6867: de berörda skärgårdskommunerna, skulle under-             På företagarhåll i skärgården där man är i
6868: söka · möjligheterna att få lämpliga transport-        behov av en tidigare nämnd service har dröjs-
6869: medeJ tili skärgårdsbornas förfogande i sagda          målet väckt förstämning. Man måste · därför
6870: ändamål så fort som möjligt: Kommunernas               hoppas på att ministeriet assisterad av sjöfarts-
6871: svar införskaffades under våren 1976 och               styrelsen skrider tili snabba åtgärder för att få
6872: visade att ett behov för ett dylikt fartyg före-       en dylik förbinde1sebåt stationerad i den åbo-
6873: låg . i skärgården. Man krävde rätt allmänt att        ländska skärgården. Bl.a. positiva sidor inne-
6874: landstigningsbåten ifråga skulle förvaltas av          bure den även några statliga arbetsplatser för
6875: lotsföi:delningskontoret och att dess service          skärgårdsbor, vilket bör betraktas som väl-
6876: sktille vara ·avgiftsfri för skärgårdsborna. · · ·     kommet för att även sålunda trygga en levande
6877:    Ärendet torde ha fördröjts av att företagaren       skärgård.
6878: Hans Wennersttöm i jull 1976 framlade planer              Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6879: på att grunda ett företag för att förvalta en          ställer jag följande skriftliga spörsmål att. be-
6880: dylik båt. Enligt dessa planer skulle företagets       svaras av vederbörande medlem av regeringen:
6881: huvudsakliga inkomster utgöras av det anslag
6882: som årligen i statsbudgeten anvisas för upprätt-                · Är Regeringen medveten om behovet
6883: hållande av skärgårdstrafik. Vidare skulle före-               av ett särskilt förbindelsefartyg för
6884: tagets kostnader enligt sagda plan bli väsentllgt              specialtransporter i den åboländska
6885: mycket förmånligare än "en statlig färja med                   skärgården och, om så är fallet,
6886: anställd besättning, där arbetstidslagar och                      tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
6887: arbetsskydd m.m. skulle ha full effekt och för-                skrida för att trygga stationerandet av
6888: dyra systeinet".                                               ett dylikt fartyg i denna skärgård så
6889:    Uppenbart är att denna pian skulle betyda                   snabbt som möjligt?
6890:       Helsingfors den 9 februari 1977.
6891: 
6892:                                            Jacob Söderman
6893: 087700139R
6894: 2                                              l977vp.
6895: 
6896: Kirjallinen kysymys n:o 36.                                                                 Suomennos.
6897: 
6898: 
6899: 
6900: 
6901:                                    Söderman: Yhteysveneen sijoittamisesta Turun saaristoon.
6902: 
6903: 
6904:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6905: 
6906:    Kesällä 1975 kävi valtion saaristoasiain neu-      saaristoliikenteelle varatusta määrärahasta täy-
6907: vottelukunta Turun saaristossa. Tämän matkan          tyisi käyttää tämän aluksen hyväksi ja näin
6908: aikana pidetyssä kokouksessa Saaristolaiset esit-     muuta saaristoliikennettä olisi pakko vähentää
6909: tivät, että tarvittaisiin erityinen yhteysvene        ja supistaa. Edelleen tuntuisi olevan kestämä-
6910: avustamaan Saaristolaisia saaristossa tapahtu-         töntä perustaa yritys, jonka tarkoitus olisi
6911: vissa erityiskuljetuksissa. Esimerkkinä tällaisista   muun muassa kiertää voimassa ole.via työaika-
6912: erityiskuljetuksista mainittiin koneiden kuljetus     ja työsuojelumääräyksiä. Kun otetaan huomioon
6913: rakennus- tai maataloustarkoituksiin.                 ne rasitukset, jotka postinkuljettaja Oiva Leh-
6914:    Valtion ·saaristoasiain neuvottelukunta tutki      don äskettäin oli kestettävä siitä syystä, ettei
6915: asian ja teki 27 päivänä marraskuuta 1975             toimeksiantaja ollut varustanut häntä tarvitta-
6916: yksimielisen esityksen kauppa- ja teollisuus-         vin pelastusvälinein eikä työsuojeluohjeita ollut
6917: ministeriölle siinä tarkoituksessa, että minis-       noudatettu, edellä oleva perustelu tuntuu täy-
6918: teriö, yhteistyössä mainittujen saaristolaiskun-       sin kestämättömältä.
6919: tien kanssa, tutkisi mahdollisuuksia saada sopi-          Saariston yrittäjien keskuudessa, jotka ovat
6920: via kuljetuskeinoja saaristolaisten käyttöön sa-      aikaisemmin mainittujen kuljetuspalvelusten
6921: nottuun tarkoitukseen . niin pian kuin mahdol-         tarpeessa, on viivytys aiheuttanut masennusta.
6922: lista. Kuntien vastaukset hankittiin vuoden           On sen vuoksi toivottavaa, että ministeriö yh-
6923: 1976 kevään aikana ja osoittautui, että tällai-       dessä merenkulkuhallituksen kanssa ryhtyy
6924: sen veneen tarvetta saaristossa olisi olemassa.       nopeisiin toimenpiteisiin, jotta edellä mainitun-
6925: Yleisesti vaadittiin, että kyseisen veneen hal-       ;kaltainen yhteysvene voitaisiin sijoittaa Turun
6926: linnan pitäisi kuulua luotsipiirikonttorille ja        saaristoon. Myönteisiin puoliin olisi luettavissa
6927: veneen käytöstä ei pitäisi periä maksua                muun muassa myös se, että näin voitaisiin
6928: saaristolaisilta.                                     saaristolaisille järjestää muutamia valtion työ-
6929:    Asiaa lienee viivästyttänyt se, että Hans           paikkoja, mitä on pidettävä hyvin tervetulleena
6930: Wennerström niminen yrittäjä viime vuoden              sen vuoksi, että myös tällä tavalla voitaisiin
6931: heinäkuussa esitti suunnitelmia, joiden mukaan         turvata saariston elämää.
6932: perustettaisiin yritys ylläpitämään sanotunlaista         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6933: venettä. Näiden suunnitelmien mukaan yrityk-           §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
6934: sen pääasialliset tulot saataisiin siitä määrä-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6935: rahasta, joka vuosittain valtion tulo- ja meno-       raavan kirjallisen kysymyksen:
6936: arviossa osoitetaan saaristoliikenteen ylläpitoon.
6937: Edelleen yrityksen kustannukset tulisivat muo-
6938: dostumaan sanotun suunnitelman mukaan olen-                      Onko Hallitus tietoinen, että Turun
6939: naisesti paljon edullisemmiksi kuin "valtion                  saaristossa tarvittaisiin erityinen yhteys-
6940: lautta miehistöineen, jolloin työaikalait ja työ-             vene erityiskuljetuksia varten, ja jos on,
6941: suojelusäännökset ym. kokonaisuudessaan teki-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6942: sivät järjestelmästä kalliimman".                             ryhtyä, jotta sellainen alus voitaisiin
6943:     Ilmeistä on, että tämä suunnitelma toteutues-             sijoittaa tähän saaristoon niin pian kuin
6944: saan merkitsisi, että suurin osa nykyisestä                   mahdollista?
6945:      Helsingissä 9 päivänä helmi:kuuta 1977.
6946: 
6947:                                          Jacob Söderman
6948:                                                N:o }6                                               3
6949: 
6950: 
6951: 
6952: 
6953:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
6954: 
6955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           alueen yhteisiin .raskaskuljetuksiin vuokrattai-
6956: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        siin kuljetusalus kokeilukäyttöön kesällä 1978.
6957: hemies, olette 9 päivänä helmikuuta 1977 päi-        Tämän ehdotuksen mukaisesti on tarkoituksena
6958: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        esittää vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon otet-
6959: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tavaksi 200 000 markan määräraha sanotun
6960: kansanedustaja J. Södermanin näin kuuluvasta         kokeilun suorittamista varten.
6961: kirjallisesta kysymyksestä n:o 36:                      Raskaskuljetusalus olisi yhteinen koko saa-
6962:                                                      ristoalueelia ja toimisi lisäksi Turun luotsipii-
6963:           Onko Hallitus tietoinen, että Turun        rin käyttö·, kunnossapito- ja rakennustöissä.
6964:        saaristossa tarvittaisiin erityinen yhteys-      Aluksen tulisi olla ns. maihinnousualustyyp-
6965:        vene erityiskuljetuksia varten, ja jos on,    piä, jolla olisi 50-60 tonnin kantokyky, keu-
6966:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laportti ja pieni syväys. Sen tulisi pystyä lii-
6967:        ryhtyä, Jotta sellainen alus voitaisiin       kennöimään myös heipoissa kelirikko-olosuh-
6968:        sijoittaa tähän saaristoon niin pian kuin     teissa.
6969:        mahdollista?                                     Raskaskuljetusalus on tarkoitus vuokrata ko-
6970:                                                      keilukäyttöön yhden toimikauden ajaksi, mikä
6971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mahdollistaisi kuljetustarpeen ja aluksen omi-
6972: taen seuraavaa:                                      naisuuksien kartoittamisen. Mikäli kokeilun
6973:    Saaristoliikennetyöryhmä esitti 1 pa!Vana         tulokset sitä puoltavat, on tarkoitus laatia koe-
6974: helmikuuta 1977 kauppa- ja teollisuusministe-        tulosten pohjalta suunnitelmat uuden raskas-
6975: riölle jättämässään mietinnössä, että Saaristo-      kuljetusaluksen rakentamiseksi.
6976:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
6977: 
6978:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
6979: 4                                           1977 vp.
6980: 
6981: 
6982: 
6983: 
6984:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
6985: 
6986:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       experimentsyfte för gemensamma tungtranspor-
6987: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ter inom skärgårdsområdet. På basen a:v denna
6988: velse av den 9 februan 1977 till ·vederbörande     framställning har man för avsikt att föreslä ett
6989: medlem av statsrådet för avgivande av svar         anslag om 200 000 mark i 1978 års budget för
6990: översänt avskrift av följande av riksdagsman       detta experiment.
6991: J. Söderman ställda skriftliga spörsmål nr 36:        Tungtransportfartyget skulle vara gernensamt
6992:                                                    för hela skärgårdsområdet och dessutom an-
6993:           Är Regeringen medveten om behovet        vändas vid drifts-, underhålls- och byggnads-
6994:        av ett särskilt förbindelsefartyg för       arbeten inom Åbo lotsfördelningsdistrikt.
6995:        Specialtransporter i den åboländska            Fartyget borde vara av s.k. landstigningstyp,
6996:        skärgården ·och, om så är fallet,           ha en dräktighet om '50 a 60 ton, va:ra för-
6997:           till vilka åtgärder ämnar Regeringen     sedd med förport samt ha föga djupgående.
6998:        1skrfda för att trygga stationerandet av    Det· borde lämpa sig för användning även i
6999:        ett dylikt f11rtyg i denna skärgård så      lättare menföresförhållanden.
7000:        snabbt som möjligt?                            Man har för avsikt att hyra tungtransport-
7001:                                                    fartyget i experimentsyfte för en säsong, vilket
7002:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       skulle möjliggöra en kartläggning av transport-
7003: anföra följande:                                   behovet och fartygets t:;genskapskrav. Om .re-
7004:    Arbetsgruppen för skärgårdstrafik föreslog i    sultaten blir positiva, ämnar man på hasen ,av
7005: sitt betänkande till handels- och industriminis-   dem uppgöra en pian för byggande av ett nytt
7006: teriet den 1 febtul:tri 1977, att ett transport-   tungtransportfartyg.
7007: fartyg skulle hyras under sommaren 1978 i
7008:      Helsingfors den 22 februari 1977.
7009: 
7010:                                                     Handels- och industriminister Arne Berner
7011:                                                 1977 Vp.
7012: 
7013: Kitiallioe,n · kysymys n:o 37. • ·
7014: 
7015: 
7016: 
7017: 
7018:                                      Sinisalo ym.:   Varusmiehille annettavasta opetuksesta sekä sen
7019:                                         saattamisesta kansanvaltaiseen valvontaan.
7020: 
7021: 
7022:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
7023: 
7024:   Viime aikoina julkisuudessa esiintyneiden tie-     riantutkijoiden jo hylkäämää ns. ajopuuteoriaa.
7025: oj~n mukaan puolustusvoimissa on otettu käyt-        Tätäkin aihepiiriä käsitellessään luennot jättä-
7026: ÖQn uusi turvallisuuspolitiikan opetuspaketti.       vät ottamatta huomioon sekä Paasikiven että
7027: )petusmonisteissa käsitellään varsin laajasti        Kekkosen lausunnot.
7028: iuomen ulko- ja puolustuspolitiikan perusteita.         Vuosi sitten mietintönsä jättänyt puolustus-
7029:    Suomen ulkopolitiikan perustan muodostaa          laitoskomitea on katsonut mietinnössään välttä-
7030: .Jt;uvostoliiton kanssa solmittu yya-sopimus, •jo-   mättömäksi puolustusvoimien kansanvaltaisen
7031: :a, kaikilta osiltaan on säilyttänyt ajankohtai-     valvonnan tehostamisen esimerkiksi armeijassa
7032: uutensa. Sopimuksen sotilaspoliittiset artiklat      annettavan turvallisuuspolitiikan opetuksen
7033: ll9vat pohjan Suomen turvallisuudelle ja puo-        osalta. Tiettävästi kuitenkin nyt käytössä oleva
7034: ll!ltusvoimien toiminnalle yhtä hyvin rauhan         opetuspaketti on valmistettu pääesikunnan ja
7035: :uin mahdollisen kriisinkin oloissa.                 joidenkin ulkoministeriön virkamiesten toimes-
7036:    Varusmiehille tarkoitetuissa turvallisuuspoli-    ta ilman demokraattisesti valittujen elinten
7037: iikan luennoissa yya-sopimusta käsitellään kui-      kontrollia, millä seikalla näyttääkin olleen huo-
7038: eilkin tavalla, joka ei ole sopusoinnussa maan       mattava vaikutus luentojen sisältöön.
7039:  tlkopoliittisen johdon sopimuksen sisältöä ja          Armeijan ulko- ja puolustuspolitiikkaan liit-
7040: !lerkitystä valottavien lausuntojen kanssa.          tyvällä kasvatustoiminnalla on huomattava
7041:  ,uennoissa yya-sopimus esitetään sopimuksena        merkitys kansalaisten asiaan liittyvien mielipi-
7042:  uomen "puolueettomuudesta" ja niissä ilme-          teiden kannalta. Asioiden käsittelytapa varsin-
7043:  d! karsas suhtautuminen yya-sopimuksen yh-          kin Suomen tekemien kansainvälisten sopimus-
7044:  eistyö- ja avunantovelvoitteisi·in. Sopimuksen      ten kohdalla vaikuttaa myös siihen luottamuk-
7045:  :onsultaatiokohtaa tulkitaan myös yksipuolisel-     seen, jota sopimuskumppanit tuntevat Suomen
7046:  l tavalla, jota tulkintaa eivät tue mitkään vi-     politiikkaa kohtaan. Siksi ei voida missään ta-
7047:  alliset kannanotot.                                 pauksessa hyväksyä sitä, että armeijan piirissä
7048:     Luennoissa jätetään mainitsematta Pariisin       annettava opetus on ristiriidassa Paasikiven-
7049:  auhansopimukseen ja yya-sopimukseen sisälty-        Kekkosen rauhantahtoisen ulkopoliittisen lin-
7050:   ä velvoite Suomelle pysyttäytyä kaikkien Neu-      jan ja yya-sopimuksen todellisen sisällön ja siitä
7051:   ostoliittoa vastaan tähdättyjen liittoutumien      annettujen virallisten suomalais-neuvostoliitto-
7052:   lkopuolella. Luennoissa ei myöskään käy ilmi       laisten lausuntojen kanssa.
7053:  e, että sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7054:   n lopullisesti poissuljettu. Tämä on vakava        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
7055:   uute siksi, että edelleenkin armeijan koulu-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7056:   Jksessa Neuvostoliitto esitetään usein joko pei-   seuraavan kysymyksen:
7057:   !tysti tai suoraan potentiaalisena vihollisena.
7058:     Opetuspaketissa esitetään Suomen ja Neuvos-                Onko Hallitus tietoinen, että puolus-
7059:   )liiton välisten sotien syistä, taustasta ja ku-          tusvoimissa on otettu käyttöön turvalli-
7060:   Ista käsityksiä, jotka tukevat tuolloin nouda-            suuspolitiikan opetuspaketti, joka kes-
7061:   !ttua virheellistä ulkopoliittista suuntausta,            keisi1tä osiltaan poikkeaa Suomen viral-
7062:   )tapolitiikkaa. Luennoissa tuetaan mm. histo-             liselta ulkopoliittiselta linjalta ja sisäl-
7063:  g7700254E
7064: 2                                         1977 vp.
7065: 
7066:      tää vääristellyn, Neuvostoliitolle viha-        tus saatetaan vastaamaan · yya-llopimuk
7067:      mielisen käsityksen Suomen osuudesta            seen perustuvaa ulkopoliittista linjaa ja
7068:      toisessa maailmansodassa, ja                    historiallisia tosiasioita sekä joilla puo-
7069:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         lustusvoimissa annettava opetus saatet-
7070:      siin, joilla varusmiehille annettava ope-       taisiin kansanvaltaiseen valvontaan?
7071:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7072: 
7073:             .1l~isto. Sinisalo                               Pauli Puhakka
7074:                                                 N:o 37                                                     3
7075: 
7076: 
7077: 
7078: 
7079:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he II e.
7080: 
7081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiin vuonna 1.975 ulkoasiainministeriöJ1, kcmlu-
7082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem_ies,        hallituksen ja henkisen ma.anpuolq~tu~n ..
7083: olette kirjeenne n:o' 504 ohella 10 päivänä
7084: helmikuuta 1977 · lähettänyt valtioneuvoston
7085:                                                       suunnittelukunnat;l·· asiantuntijoita, joideq
7086:                                                       tämät näkemykset otettiin huom,i~n~ :f.oi~Q ,
7087:                                                                                                          e*'.
7088: asianomaisen jäsenen 'vastattavaksi kansanedu~>­      parlamentaarisen .puolustuskomi~ean mieti,l)tö ei,,
7089: taja Taisto Sinisalon ym. tekemän seuraavan-          ollut käytössä oppituntimonisteita · laadittaeS$lh
7090: sisältöisen kysymyksen:                 ,             mutta jälkikäteen suoritettu vertailu on osoit-
7091:                                                       tanut, etteivät monisteiden tekstit ole ristirii-
7092:             Onko Hallitus tietoinen, että puolus- dassa·· tämän tuoreimman··, kansanvaltaisen sel-
7093:         tusvoimissa on otettu käyttöön turvalli- vityksen kanssa.
7094:         suuspolitiikan opetuspaketti, joka kes-          Kuten kysymyksessä todetaan, muodostaa
7095:         keisiltä osiltaan poikkeaa Suomen viral- yya-sopimus tärkeän perustan Suomen ulkopoli-
7096:         liselta· ulkopoliittiselta linjalta ja sisäl- tiikassa. Sopimus on keskeisesti esillä opetus-
7097:          tää vääristellyn, Neuvostoliitolle viha- ohjelmassa. Eri. luennoissa viitataan yhteensä
7098:         mielisen käsityksen Suomen osuudesta 56 kertaa tähän sopimukseen- ja kuten luon-
7099:          toisessa maailmansodassa, ja                 nollista on, joka kerta sen myönteistä merki-
7100:             aikooko. Hallitus ryhtyä toimenpitei- tystä korostaen.
7101:          siin, joilJa varusmiehille annettava ope-       Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytyjen
7102:          tus saatetaan vastaamaan yya-sopimuk- sotien taustaa ja syitä käsittelemällä on haluttu
7103:          seen perustuvaa ulkopoliittista linjaa ja osaltaan osoittaa, miten- tärkeätä on, että mait-
7104:          historiallisia tosiasioita sekä joilla puo- temme välillä vallitsee hyvät ja luottamukselli-
7105:          lustusvoimissa annettava opetus saatet- set suhteet sekä korostaa näiden suhteiden ke-
7106:        . taisiin kansanvaltaiseen valvontaan?         hittämisessä sotien jälkeen tehdyn työn arvoa.
7107:                                                       Sotien kuvaus opetusmonisteissa noudattaa tuo-
7108:    Vastauksena kysymykseen esitän ' kunnioit- reimman historiantutkimuksemme antamaa tie-
7109: taen seuraavaa:                                       toa niiden kulusta.                               .
7110:    Varusmiehille annettavan turvallisuuspolitii-         Opetusohjelma on ollut koekäytössä . viime
7111: kan opetuksen päämääränä on antaa perustie- lokakuusta asti. Koekäytössä saatujen koke-..
7112: dot maamme ulkopolitiikasta ja selvittää maan- musten ia toisen parlamentaarisen -puolustus•
7113: puolustuksen osuus ja merkitys. ulkopolitiikan· komitean mietinnön perusteella kuluvan vuo-
7114: tukena. Opetus liittyy puolustusvoimille sää- den aikana tarkistetaan kaikinpuolisesti opetus-
7115: dettyihin tehtäviin.                                  paketin tarkoituksenmukaisuus kuten sen aihe~·
7116:    Aiemman, vuodelta 1968 peräisin olevan valinnan osuvuus, käsiteltävien asioiden laa.
7117: opetusmateriaalin maanpuolustuksen perusteis- juus ja painotus sekä tekstien ja kuv!en opetus-
7118: ta osoittauduttua osin vanhentuneeksi laadit- opillinen soveltuvuus. Tarkistuksessa tullaan
7119: tiin pääesikunnassa uusi ja ajan tasalla olev~ myös käyttämään hyväksi parlamentaarises#.
7120: turvallisuuspolitiikan opetusohjelma. Sen ulko- muodostetulta maanpuolustustiedotuksen . suun-
7121: politiikkaa koskevat osat perustuvat valtiojoh- nittelukunnalta opetusohjelmasta syksyllä 1Q76,
7122: tomme eri yhteyksissä esittämiin kannanottoi- pyydettyä lausuntoa.                      . .·          ....
7123: hin sekä . parlamentaarisen puolustuskomitean            Puolustusministeriön käsityksen mukaan-
7124: mietintöön. Opetuspaketin varsinainen ulkopo- puolustusvoimissa kokeilukäyttöön otettu uusi.
7125: litiikkaa koskeva luentorunko aiheesta "Suo- turvallisuuspolitiikan opetuspaketti on· Suomen
7126: men ulkopolitiikka toisen .maailmansodan jäl- virallisen ulkopoliittisen linjan mukainen. eikä
7127: keen" on laadittu ulkoasiainministeriöstä saa- näin anna aihetta enempiin toimenpiteisiiij., ' .. ·c
7128:                                                                                                   r~·"
7129: 
7130: dun aineiston pohjalta. Opetusohjelmasta kuul-
7131:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1977.
7132: 
7133:                                                               Puolustusministeri Seppo Westerlund
7134: 4:
7135: 
7136: 
7137: 
7138: 
7139:                             T i ll R i k s d a gen s He r r ·Ta 1m a n. ·
7140:    1 <kt syhe 37 §: 1' mom. riksdagsordningen         neringskommissioneri. för · det psy~ologiskä •'fÖr-
7141: anger' bår Ni, Herr Talman, med Eder · skri-          svaret· Mtdes· at 1975 i · fdiga··'X)m undervis~
7142: velse rlt 504 1W den 10 {ebruari 1977 lill ve-        nirtgsprograinrriet och dessa· ihst~ns~rs·· ilppfau~:
7143: ~~nde medleni av ·statsrådet .· för avgivande         ning har beaktats. Andra parlanienta:ri~kä for-
7144: av· s:Yal'' ..()yersänt följartde av · tiks<klgsman   svarskomtnittens betänkande·stod inte tUbför~·
7145: Taisti!J·~Sirlisalo m.fl. · undertecknade spörsmål:   fogande då lektionsdupUkateil tita:tbeta<les, meri·
7146:                                                       en senare jämförelse har vrsllFatt duplikatt!ns
7147:      ... .Är Regeringen medveten om att man           texter inte står i konfHkt n;lec;l denna färskaste
7148:        · vid · försvatsmakten infört ett undervis-    demokratiska titredning.          ·
7149:           ningspaket i säkerhetspolitik som till         Såsom ·det : konstäteras i spörsmålet utgör
7150:         . centrala delar avviker från Finlands of-    vsb-paki:en en ·viktig grund i Finlands utrikes-
7151:           ficiella utrikespolit~ska linje ooh inne-   politik. Pakten har ·.en central ställning i un-
7152:           hållet en förvrängd, mot Sovjetunionen      dervisningsprogrammet. I de ölika fördäsning-
7153:           fientlig uppfattning om Finlands andel      arna hänvisas ·sammanlagt 56 ·gånger till denna
7154:           i andra världskriget, och                   pakt och, vilket är naturligt, varje gång så,
7155:             · ämnar Regeringen vidta åtgärder så,     att dess positiva betydelse framhävs.
7156:           att den undervisning som meddelas be-          Genom att behandla bakgrunderi och orsa-
7157:           väringarna fås att motsvara den utrikes-    kerna till de krig som förts mellan Finland och
7158:           politiska linje som baseras på vsb-.pak-    Sovjetunionen har man velat påvisa hur vik-
7159:           ten oeh historiska fakta och genom vilka    tigt det är att goda och förtroendefulla rela-
7160:        ··undervisningen vid          försvarsmakten   tioner tåder mellan våra Iänder samt. framhäva
7161:         · skulle ställas under demokratisk upp-       värdet av det arbete som. · efter krigen utförts
7162:           sikt?                                       i utvecklandet av dessa relationer. Undervis-
7163:                                                       ningsduplikatens skildring av krigen följer de
7164:       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppgitter som vår färskaste historieforskning
7165: samt anföra följande:                                 ger om deras förlopp.                .       ·    '·
7166:     Syftet med den undervisning i säkerhetspo-           Undervisningsprogrammet har använts i ex-
7167: litik som meddelas beväringarna är att bibringa       perimentellt · syfte sedan oktober seilåste år.
7168: dem elementära kunskaper om vårt lands ut-            På basen av de erfarenheter som erhållits · och
7169: rikespolitik och klarlägga försvarets betydelse       andra · parlamentariska · försvimkommittens be-
7170: och dess ahdel . som stöd för utrikespolitiken.       tänkande kommer undervisningspaketet under
7171: Undenrisningen ät förknippad med de uppgif-           innevarande år att i sin helhet bli föremål for
7172: ter som ålagts försvarsmakten.                        en ändamålsenlighetsgranskning, viiken. tar
7173:    Sedan det tidigare, år 1968 sammanställda          sikte på riktigheten i valet av ämnen, omfatt-
7174: undervisningsmaterialet om försvarets grunder         ningen och betoningen av de frågor · som tas
7175: visat sig vai:a delvis föråldrat, utarbetades vid     upp till behandling samt textemas och bilder-
7176: huvudstaben ett nytt tidsenligt undervisnings-        nas didaktiska lämplighet. Vid revideriilgen
7177: program i säkerhetspolitik. De delar av detta         kommer man också att · använda sig av 'det ut·
7178: som berör utrikespolitiken baserar sig på ställ-      låtande som hösten 1976 iribegärdes om under-
7179: riingstaganden som vår statsledning .framfört i       visningsprograirimet av den pårlamentariskt
7180: olika sämmanhang samt på den parlamenta-              saminansatta planeririgskonimissionen · ·för"- för-
7181: riska · försvarsk0mmitteris betänkande. Urtder-       svarets inf0t1nation.       ··      · · ·
7182: visningspaketets egentliga utrikespolitiska före-        Enligt försvarsministeriets uppfattning övei~
7183: läsningsstoirime kririg temat "Finlands utrikes-      ensstäinmer det riya· undervisningspaK:et i · sä:·
7184: politik efter andra världskriget" har utarbetats      kerhetspolitik som \iid försvarsinakten införts
7185: på basen av material, erhållet från ministeriet       i experimentellt syfte med Finlands officiella
7186: för utrikesärendena. Sakkunniga från ministe-         utrikespolitiska linje och föranleder sålunda inte
7187: riet för utrikesärendena, skolstyrelsen och pla-      vidare åtgärder.
7188:       Helsingfors den 21 mars 1977.
7189:                                                                 Försvarsminister Seppo Westerlund
7190:                                              1977 vp.
7191: 
7192: Kirjallinen kysymys n:o 38.
7193: 
7194: 
7195: 
7196: 
7197:                                  Pajunen: Pankkisalaisuuden turvaamisesta ja vihjepalkkiojärjes-
7198:                                      telmän lakkauttamisesta.
7199: 
7200: 
7201:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7202: 
7203:    Jokaisessa pankkitoiminnan harjoittamista        välitysyhtiön tuloslaskelmassa vuo<fulta 1975
7204: koskevassa laissa on tarkat rangaistusuhalla va-    esiintyy nimikkeellä "vihjepalkkiot ja KM-palk-
7205: rustetut määräykset siitä, että pankin toimi-       kiot" useihin satoihin tuhansiin markkoihin
7206: henkilö ei saa luvatta ilmaista mitään sellaista,   nousevia kulueriä. Näiden palkkioiden vastaan-
7207: mitä hän on tehtäväänsä suorittaessaan saanut       ottajina mitä ilmeisimmin esiintyvät juuri
7208: tietää pankin asiakkaan tai jonkun muun talou-      asianomaisen pankin toimihenkilöt.
7209: dellisesta asemasta. Tähän pankkisalaisuuteen          Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
7210: on totuttu myös asiakkaiden taholla varauk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7211: setta luottamaan. Kun pankit nykyisin ovat          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7212: m1ta moninaisimmissa muodoissa ryhtyneet            vaksi seuraavan kysymyksen:
7213: harjoittamaan erilaista, varsinaiseen pankkitoi-
7214: mintaan kuulumatonta liiketoimintaa kuten                      Onko Hallitus tietoinen erään pank-
7215: esimerkiksi kiinteistönvälitystä, on tullut esiin           kiryhmittymän yhteydessä ja osittaises-
7216: sellaisia tapauksia, joissa pankin toimihenkilöt            sa omistuksessa toimivan kiinteistön-
7217: ovat pankkisalaisuutta loukaten antaneet pan-               välitysliikkeen saman pankin toimihen-
7218: kin asiakkaista pankin osittain omistamalle                 kilöille maksamista vihje- ym. palk-
7219: kiinteistönvälitysliikkeelle taloudellista asemaa           kioista, ja
7220: koskevia tietoja. Erään pankkiryhmittymän                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7221: kohdalla tällainen toiminta on saanut jopa niin             ryhtyä laissa taatun pankkisalaisuuden
7222: laajat mittasuhteet, että ryhmittymään kuulu-               säilyttämiseksi ja vihjepalkkiojärjestel-
7223: van ja pankin toiminimeä käyttävän kiinteistö-              män lakkauttamiseksi?
7224:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7225: 
7226:                                           Veikko Pajunen
7227: 
7228: 
7229: 
7230: 
7231: 087700223E
7232: 2                                            1977 vp.
7233: 
7234: 
7235: 
7236: 
7237:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7238: 
7239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Liikepankkilain 22 §: n, säästöpankkilain 28
7240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      §:n ja osuuspankkilain 19 §:n mukaan pankit
7241: olette 10 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn         saavat omistaa kiinteistönvälitystä harjoittavas-
7242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sa yhteisössä osakkeita enintään kaksikymmen-
7243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     tä prosenttia yhteisön koko osake- tai osuus-
7244: Pajusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     pääomasta. Vaikka pankit ovatkin näissä yh-
7245: sestä n:o 38:                                      tiöissä osakkeenomistajina, ne eivät nykyisen
7246:                                                    lain mukaan kuulu pankkitarkastusviraston val-
7247:           Onko Hallitus tietoinen eraan pank-      vontaan vaan kauppa- ja teollisuusministeriön
7248:        kiryhmittymän yhteydessä ja osittaises-     samalla tavalla kuin muutkin kiinteistönvälitys-
7249:        sa omistuksessa toimivan kiinteistön-       yhtiöt. Pankkitarkastusvirasto ei ole normaalia
7250:        välitysliikkeen saman pankin toimihen-      pankkivalvontaa suorittaessaan saanut tietoonsa
7251:        kilöille maksamista vihje- ym. palk-        mitään sellaista, että pankin toimihenkilöt oli-
7252:        kioista, ja                                 sivat syyllistyneet pankkisalaisuuden loukkaa-
7253:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     miseen.
7254:        ryhtyä laissa taatun pankkisalaisuuden          Valtiovarainministeriön asettama pankkila-
7255:        säilyttämiseksi ja vihjepalkkiojärjestel-   kien tarkistamistaimikunta on vuoden 1976
7256:        män lakkauttamiseksi?                       syyskuussa jättämässään mietinnössä esittänyt
7257:                                                    muutosta pankkilakien kiinteistönvälitystä kos-
7258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kevaan säännökseen. Lakiehdotus pankkilakien
7259: vasti seuraavaa:                                   muuttamisesta annettaneen Eduskunnalle aivan
7260:    Pankkisalaisuutta koskevat säännökset sisäl-    lähiaikoina. Tämän lisäksi kauppa- ja teollisuus-
7261: tyvät liikepankkilain 94 §: ään, säästöpankki-     ministeriö on 18. 2. 1977 asettanut työryhmän,
7262: lain 117 §:ään ja osuuspankkilain 93 §:ään.        jonka tehtävänä on erityisesti kiinteistönväli-
7263: Näiden säännösten mukaan voidaan määrätä           tysliikkeen harjoittamisen ja pankkien toimesta
7264: sakkorangaistus pankin sekä johto- että toimi-     tapahtuvan kiinteistönvälityksen keskinäisen
7265: henkilöille, jos he luvattomasti ilmaisevat, mi-   suhteen selventäminen, valvontakysymysten ja
7266: tä ovat tehtävässään saaneet tietää pankin         pätevyysvaatimusten tarkistaminen sekä esityk-
7267: asiakkaan tai jonkun muun taloudellisesta ase-     sen tekeminen muutoksista tai kokonaisuudis-
7268: masta tai liike- tai ammattisalaisuudesta. Nämä    tuksista ottaen huomioon myös kiinteistönvä-
7269: rikokset ovat ns. asianomistajarikoksia, milloin   littäjäelinkeinon yleisten toimintaedellytysten
7270: vain yksityisen oikeutta on loukattu.              säilyminen.
7271:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1977.
7272: 
7273: 
7274:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
7275:                                              N:o 38                                               3
7276: 
7277: 
7278: 
7279: 
7280:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7281: 
7282:   I det sy:fte 3 7 § 1 mom. r.iksdagsordningen        Enligt 22 § lagen om affärsbanker, 28 §
7283: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skrivel-      lagen om sparbarrker och 19 § lagen om an-
7284: se av den 10 februari 1977 tili vederförande       delsbanker får banken äga aktier i samfund
7285: medlem av statsrådet för avgivande av svar         som utövar fastighetsförmedling högst tili ett
7286: översänt avskrift av följande av riksdagsman       belopp, som utgör tjugo procent av samfundets
7287: Pajunen undertecknade spörsmål nr 38:              hela aktie- eller andelskapital. Fastän bankerna
7288:                                                    är aktieägare i dessa bolag, lyder de inte enligt
7289:           Är Regeringen medveten om arvoden        nuvarande lag under bankinspektionens tillsyn
7290:        i samband med avslöjandet av uppgifter      utan under handels- och industriministeriet på
7291:        och andra arvoden som en fastighets-        samma sätt som även andra fastighetsförmed-
7292:        förmedlingsaffär, sOilTI verkar i samband   lingsbolag. Bankinspektionen har inte vid ut·
7293:        med och tili en del ägs av en bank-         förande av normal banktillsyn erfarit, att ban-
7294:        grupp, betalar åt samma banks funktio-      kens funktionärer skulle ha gjort sig skyldiga
7295:        närer, och                                  till kränkning av banksekretessen.
7296:           vilka åtgärder ämnar Regeringen             Den av finansministeriet tillsatta kommissio-
7297:        vidta för bibehållandet av den i lag        nen för granskning av banklagarna har i sitt i
7298:        garanterade banksekretessen och för att     september 197 6 avgivna betänkande framställt
7299:        avskaffa systemet med arvoden i sam-        ändring av stadgandet rörande banklagarnas
7300:        band med avslöjandet av uppgifter?          fastighetsförmedling. Lagförslaget om ändring av
7301:                                                    banklagarna torde överlämnas tili Riksdagen
7302:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inom den aUra närmaste framtiden. Härtill har
7303: samt anföra följande:                              handels- och industriministeriet den 18. 2.
7304:    Stadgandena angående banksekretess ingår        1977 tillsatt en arbetsgrupp, vars uppgift ät
7305: i 94 § lagen om affärsbanken, 117 § lagen oru      att utreda i synnerhet det inbördes förhållan-
7306: sparbaniken och 93 § lagen om andelsbanken.        det mellan utövande av fastighetsförmedlings-
7307: Enligt dessa stadganden kan av banks ledande       rörelse och fastighetsförmedling som utövas av
7308: personer och furiktionärer dömas tili bötes-       bankerna, granskning av tillsynsfrågorna och
7309: straff, om de olovligen yppar vad de i sin         kompetenskraven samt att uppgöra förslag tili
7310: syssla erfarit om kunds i banken eller om          ändringar ellet totalförnyelse med beaktande
7311: någon annans ekonomiska ställning eller af-        även av bibehållande av fastighetsförmedlings-
7312: färs- eller yrkeshemlighet. Dessa brott är s.k.    näringens allmänna verksamhetsförutsättningar.
7313: målsägandebrott, om endast enskilds rätt hat
7314: krädkts.
7315:      Helsingfors den 14 mars 1977.
7316: 
7317: 
7318:                                                                       Minister Jouko Loikkanen
7319:                                                1977 Vp~
7320: 
7321: Kirjallinen kysymys n:o 39.
7322: 
7323: 
7324: 
7325: 
7326:                                    Rajantie: Kaupallisen toiminnan vapaudesta ja yksityisten jäsen-
7327:                                       ten oikeuksista eräissä osuuskunnissa.
7328: 
7329: 
7330:                          E d u sk u n n an H er r a P      uh e m i eh e 11 e.
7331:     Savonlinnan kaupungissa kotipaikan omaavan        mitään vahinkoa. Tämä saannös ei voine olla
7332: Savonlinnan Seudun Osuuskunta Tuotteen sään-          voimassa olevan vahingonkorvausrrain mukainen.
7333: töjen .8 §:n mukaan osuuskunnan "jäsen on                 Ko. osuuskunnan jäseninä olevat pienviljelijä-
7334: velvollinen lähettämään osuuskunnalle jälkitiliin     tuottajat, jotka ymmärrettävästi eivät ole saa-
7335: kaiken karjastaan saamansa maidon sekä teuras-        neet riittävästi edustustaan osuuskunnan hal-
7336: eläimensä, joita ei käytetä omassa tai työväes-       lintoelimiin, ovatkin kokeneet .em. sääntöjen
7337: tön taloudessa, tai hallintoneuvoston luvalla ja      määräykset toimivapauttaan rajoittavina sekä
7338: määräämillä ehdoilla, myydä lähiympäristön            osuuskuntalain ja elinkeinon harjoittamisen
7339: kulutustarpeen tyydyttämiseksi. Maidon lähettä-       oikeudesta annetun lain säännösten tai·· ainakin
7340: misvelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaisia jä-     niiden hengen vastaisina.
7341: seniä, ·jotka toimlttavat karjastaan saamansa           · Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7342: maidon muihin osuusmeijereihin."                      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7343:     Tämän mukaan maidon tuottajalla ei käytän-        valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vastatta-
7344: nössä ole mahdollisuutta myydä maitoa muille          vaksi seuraavan kysymyksen:
7345: kuin osuusmeijereille, ja mikäli hän tuottaa
7346: myös lihaa, on hänen ko. osuuskunnan sääntö-                    Onko· Hallitus tietoinen,· että ainakin
7347: jen mukaan palkko myydä lihatuotantonsa maini-               Savonlinnan Seudun Osuuskunta Tuot-
7348: tulle o~uuskunnalle. Tällä määräyksellä pyritään             teen sääntöihin on otettu kaupallisen
7349: selvästikin rajoittamaan kaupallisen toiminnan               toiminnan vapautta rajoittavat sekä sel-
7350: vapautta sekä monopoliaseman saavuttamiseen                  västi monopoliaseman · saavuttamiseen
7351: osuuskunnan toimialueella. ·            . .                  tähtäävät säännökset, jotka edellä on
7352:    ·Saman ·pykälän inukaan "jäsen, joka koko-                mainittu, sekä
7353: naan tai osaksi jättää 1 momentissa tarkoitetun                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7354: velvollisuuden täyttämättä, on velvollinen suo-              siin siten, että ko. osuuskunnat esim.
7355: rittamaan osuuskunnalle korvaukseksi suoritta-               meijereiden valtiontuen menettämisen
7356: miensa 'osuusmaksujen yhteismäärän. Tämän                    uhalla veivoitetaan muuttamaan sään-
7357: korvauksen, joka ei riipu siitä, onko osuuskun-              tönsä siten, .että kaupallisen toiminnan
7358:  nalle aiheutunut vahinkoa vai ei, määrää hallin~            vapaus ja yksityisten jäsenten oikeudet
7359:  toneuvos:to". Täissä on jäsenelle asetettu vahin-           elinkeinon harjoittamiseen turvataan ja
7360:  gonkorvau:svelvollisuus, vaikkei korvaukseen oi-            osuuskuntien      monopolisoitumi:spyrki-
7361:  keutetulle .ole. jäise:nen meneutelystä aiheutunut          mykset estetään?
7362:       Helsingissä 11 päivänä helmikuut!l 1977 ~
7363: 
7364:                                             Maija Rajantie
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369: 0877002167
7370: 2
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                          Ed u s kunnan Herra Puhe~ i e he 11 e.
7376: 
7377:    Valtiopäiväjärjestyksen, 37 § :n 1 momentissa     sääntöihin. ni111enomaista määräystä vai ei. Edel-
7378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lä selost'eiut osuuskunnan erityispiirteet erotta-
7379: olette 11 päivänä .helmikuuta 1977 päivätyn          vat sen muista yhteisömuodoista esiq1. osake-
7380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         yhtiöistä. .                  : . · ·· · '. ·· ·
7381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Osutislqmtien sääntöihin on jo . v~nhastaan
7382: edustaja Maija Rajantien näin kuuluvasta kir-        ---'- osuustoimintalain alkuajoista lähtien·~~ si"
7383: ja1lisesta kysymyksestä n:o 39:                      säilytetty· .tarkempia määräyksiä. jäsenen, velvol~
7384:                                                      Hsuudes,i:a käyttää hyväkseen .osumktinnah ·pal-
7385:           Onko Hallitus tietoinen, että ainakin      veluksia:. Näihin määräyksiin on··· u~ein · m:yös
7386:        Savonlinnan Seudun Osuuskunta Tuot~           otettu säännöksiä jäsenen velvollisuudesta in~k­
7387:        teen sääntöihin on otettu kaupallisen         saa korvauksia sopimussakon rriuodos~a· niissä
7388:        toiminnan vapautta rajoittavat sekä sel-      tapaukSissa, joissa hän sä~ntöjen vastaisestf luo-
7389:        västi monopoliaseman saavuttamiseen           puu käyttämästä osuuskunnan palvelukSia;' .So-
7390:        tähtäävät · sä~nnökset, jotka edellä on       pimussakko on luonteeltaan· painost'uskein0 tie~
7391:        mainittu, sekä                                tyn sopimuksen tai velvoittiksen täyttämiseksi;
7392:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei'-'     tässä tapauksessa siis osuuskuntalakiin ja sään-
7393:        siin siten, että ko. osuuskunnat esim.        töihin perustuvan jäSenvelvoitteen täyttämisek-
7394:        meijereiden valtiontuen menettämisen          si. Se ei liity vahingonkorvausoikeUtta koske-
7395:        uhalla veivoitetaan muuttamaan sään-          y~ säännöksiin, ikluten Savonlinnan ~eudun
7396:        tönsä siten, että kaupallisen toiminnan       OsuuskUint:a · Tuotteen sääntöjen· 8 §:n 'kysy.
7397:        vapaus ja yksityisten jäsenten oikeudet       myrksessmn s~teeratusta kohdaSitakin ilmenee.
7398:        elinkeinon harjoittamiseen turvataan ja            Osuuskunnan jäsenyys on vapaaehtoista,
7399:        osuuskuntien       monopolisoitumispyliki-    mikä on todettu nimenomaisella sään'nöksellä
7400:        mykset estetään?                              osuusikuntalain 20 §:,ssä: "Jäsenellä <:>11 ~eus
7401:                                                      erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjalli-
7402:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sesti hallitukselle'\ Eroamisessa on ·kuitenkin
7403: vasti seuraavaa:                                     noudatettava osuuskuntalain ja osuuskt:uinan
7404:     Osuuskuntalain 1 §:n mukaan "Osuuskun-           säänti,)jen määräyksiä; Tämä jo siitäkin syystä,
7405:  tana pidetään yhteisöä, jonka jäsenmäärä ja         että eroaminen ei ole yksistään jäsenen ja osuus-
7406: pääoma ovat edeltäkäsin määräämättömät ja            kunnan välinen asia. Lisäksi laillisella tavalla
7407:  jonka tarkoituksena on jäsentensä talouden-         er<;mneen tuott~jaosuuskunnan jä~en,eii aseman
7408: pidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa          eJinkeinonharjo~t~ajaJ:la turvaavat ·valtiovallan
7409:  taloudellista toimintaa siten, että jäsenet osal-   toimesta maatalouden tuotantoavustus-, ja kul-
7410: listuvat siihen käyttämällä hyväkseen yhteisön       jetusavustusjärjestelmiin liittyvät määräykset
7411: .palveluksia.''                                      siitä, että osuuskunta on velvollinen vastaan-
7412:     Osuuskuntien luonteeseen kuuluu edellä se-       ottamaan kaikki sille tarjotut maataitoustuotteet
7413:  lostetun lainkohdan mukaan se, että osuueykuf!-     --:-: ~?i~s myös ei jäsenten- ja maksamaan niistä
7414:  nan velvollisuutena on jäsentensä taloudenpidon     vielä . saman hinnan kuin jäsenten tuotteista.
7415:  tai elinkeinon tukeminen ja toisaalta taas osuus-        Osuuskunnan ja sen jäsenen välinen suhde
7416:  kunnan jäsenten oletetaan osallistuvan osuus-       osuuskunnan palvelusten käyttämiseksi on
7417:  kunnan toimintaan käyttämällä hyväkseen             säännelty erityislailla, osuuskuntalailla, eikä ta-
7418:  osuuskunnan palveluksia. Nämä velvollisuudet        loudellisen kilpailun edistämisestä annetulla
7419:  osuuskunnalla ja jäsenellä on toisiaan kohtaan      lailla ( 423/73) ole tarkoitettu tässä suhteessa
7420:  lain mukaan siitä riippumatta, onko siitä otettu    aikaansaada mitään muutoksia. Kun itse perus-
7421: suhdetta, jäsenen velvollisuutta käyttää osuus-       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
7422: kunnan pdvd~a, ei voida pitää kilpaiJ.unrajoi-     että Savonlinnan Seudun Osuuskunta Tuotteen
7423: tusilmiönä, sama koskee myös sopimussakon          sääntöjen 8 § :ään ei sisälly osuuskuntalain vas-
7424: maksuvelvollisuutta, joka on otettu sääntöihin     taisia määräyksiä eikä se laittomasti rajoita yk-
7425: jäsenvelvollisuuksien   täyttämisen    varmista-   sityisen jäsenen oikeutta elinkeinon harjoitta-
7426: miseksi.                                           miseen.
7427:      Helsingissä maaliskuun 14 päivänä 1977.
7428: 
7429: 
7430:                                                                                  Ministeri c; .. G. Aminoff
7431:                                                          ,·'·"•
7432: 
7433: 
7434: 
7435: 
7436:                                                                                                                   -~ i !   : • '
7437: 
7438: 
7439: 
7440: 
7441:                                                                                                  ..•- ...   !t.
7442: 
7443: 
7444:                                                                                         '·   ,   ....       •
7445: 
7446:                                                                   . :·:··   ·.
7447:                                                               1~7cY.p.
7448: 
7449: 
7450: 
7451: 
7452:            :·:ii'.:l
7453: : : .~ : ! . ; ' ! : : : ;   J   ::;·;,.
7454: 
7455: 
7456: 
7457: 
7458:                                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7459: 
7460:    f ä~t ~yfte: 37 § 1.' mb~. riksdagsordningen                     andra slag av sammanstlutningar, såsom t.ex.
7461: an:ger har Ni, Herr Talmoo, med Eder skrivelse                      aktiebolagen.
7462: av den 11 februari 1977 till vederbörande                               1 andelslagens stadgar har sedan gammalt
7463: med1em av Statsrådet för avgivande av svar                          - redan från andelsverksamhetslagens första
7464: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman                        tider - intagits närmare stadganden om med-
7465: Maija Rajantie ställda skriftliga spörsmå1 nr 39:                   lems plikt att använda sig av andelslagets tjäns-
7466:                                                                     ter. 1 dessa stadganden har ofta ingått bestäm-
7467:                         Är Regeringen medveten om att               melser om medlems skyldighet att i form av
7468:                      åtminstone Savonlinnan Osuuskunta              avtalsvite betala ersättningar i sådana fall, att
7469:                      Tuote i sina stadgar har intagit tidigare      han i strid med stadgarna avstår från att an-
7470:                      nämnda stadganden, som begränsar den           vända andelslagets tjänster. Avtalsvitet är till
7471:                      fria affärsverksamheten och tydligt            sin karaktär ett påtryckningsmedel för uppfyl-
7472:                      strävar till uppnående av monopolställ-        landet av ett visst avtal eller åtagande; i före-
7473:                      ning, samt                                     liggande fall således för uppfyllandet av den
7474:                         ämnar Regeringen vidta åtgärder, att        med1emsförpliktelse som grundar sig på lagen
7475:                      ifrågavarande andelslag t.ex. under hot        om andelslag och stadgarna. Vitet har inte sam-
7476:                      om att förlora mejeristödet förpliktigas       band med stadgandena i skadeståndsrätten, vil-
7477:                      att ändra sina stadgar så, att rätten till     ket också framgår ur det i spörsmålet citerade
7478:                      fri affärsverksamhet och de enskilda           avsnittet av Savonlinnan Osuuskunta Tuote's
7479:                      medlemmarnas rätt att idka näring              stadgar.
7480:                      tryggas och att andelslagens monopo1-              Medlemsskapet i andels1ag är frivilligt, vilket
7481:                      strävanden förhindras?                         är konstaterat i ett uttryckligt stadgande i 20
7482:                                                                     § lagen om andelslag: "Medlem har rätt att
7483:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt                        utträda ur andelslaget medelst skriftlig anmä1an
7484: anföra följande:                                                     hos styrelsen." Vid utträdet bör man dock
7485:    Enligt 1 § i lagen om andels1ag anses som                        fö1ja bestämmelserna i lagen om andelslag och
7486: andelslag "Sammanslutning, vars medlemsantal                        andelslagets stadgar. Så är fallet redan av den
7487: och kapital icke är på förhand bestämda och                         anledningen, att utträdet inte enbart är en fråga
7488: som har som ändamål att främja medlemmarnas                         mellan medlemmen och andelslaget. Därutöver
7489: hushållning eller näring genom sådan ekono-                          tryggas en sådan medlems ställning som nä-
7490: misk vet.1ksamhet, i viliken med!lemmarna del-                      ringsidkare, som utträtt på lagligt sätt ur ett
7491: taga genom begagnande av sammanslutningens                          producentandelslag, av statsmakten genom be-
7492: tjänster".                                                          stämmelserna i lantbrukets produktions- och
7493:    Till andelslagens natur hör enligt ovancite-                     transportstödssystem, som ålägger andelslagen
7494: rade lagrum, att andelslagens skyldighet är att                      att ta emot alla erbjudna lantbruksprodukter
7495: främja sina medlemmars hushållning eller näring                     - således också av icke-medlemmar - och
7496: och å andra sidan förutsätts, att andelslagets                       dessutom betala för dem samma pris som för
7497: medlemmar deltar i andels1agets verksamhet                          medlemmarnas produkter.
7498: genom att utnyttja andelslagets tjänster. Dessa                         Förhållandet mellan andelslaget och dess
7499: förpliktelser har andelslaget och dess medlem-                       medlem om utnyttjandet av andelslagets tjäns-
7500: mar gentlemot varandra enligt ila:g oberoende av                     ter är reglerat i speciallag, lagen om andelslag,
7501: ett eventuellt uttryckligt stadgande i stadgarna.                   och i lagen om främjande av ekonomisk kon-
7502: Ovan relaterade särdrag skiljer andelslagen från                     kurrens (423/73) har man inte haft för avsikt
7503:                                              N:o .39                                             5
7504: 
7505: att i detta avseende åstadkomma förändringar.         På hasen av ovanstående anser regeringen,
7506: Då själva grundförhållandet, medlems plikt att     att 8 § i Savonlinnan Osuuskunta Tuote's stad-
7507: utnyttja andelslagets tjänster, inte kan anses     gar ej innehåller hestämmelser som är i strid
7508: vara ett konkurrenshegränsande fenomen, gäl-       med lagen om andelslag och att det inte olag-
7509: ler detsamma plikten att erlägga avtalsvite, som   ligt hegränsar en enskild medlems rätt att idka
7510: har intagits i stadgarna för att trygga uppfyl-    näring.
7511: landet av medlemsförpliktelserna.
7512:      Helsingfors den 14 mars 1977.
7513: 
7514: 
7515:                                                                        Minister C. G. Aminoff
7516: 
7517: 
7518: 
7519: 
7520: 0877002167
7521:                      ·,;
7522: 
7523:                                      --   •••   ~ .-~   • 0   •••
7524: 
7525: 
7526: 
7527: 
7528: ~ '   :                         ..
7529:                                 :
7530: 
7531:           : { ; ~.
7532: 
7533:                            :,
7534:                                               1977 vp.
7535: 
7536: Kirjallinen kysymys n:o 40.
7537: 
7538: 
7539: 
7540: 
7541:                                  Männistö ym.: Asuntolainoituksesta saatavan hyödyn kohdentu-
7542:                                    misesta pienituloisille vuokralaisille.
7543: 
7544: 
7545:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7546: 
7547:    Asumisen turvaamiseksi ja asumistason pa-        rakentaa uusia asuntoja osittain vanhempien
7548: rantamiseksi yhteiskunta tukee asuntojen rae        talojen vuokratuloilla.
7549: kentamista. Kansalaiset eivät kuitenkaan ole           Aravalainoitetussa omistustalossa, esim. Ha-
7550: samanarvoisia aravalainoitettujen kiinteistöjen     kan vuonna 1966 rakentamassa Taivaanpankon-
7551: asukkaina kunnallisissa aravavuokrataloissa ja      tie 33:ssa velaton yhtiövastike on 2,75 mk/
7552: aravalainoitetuissa osaketaloissa.                  neliö ja !ainaisten asuntojen osalta 5,50 mk/
7553:    Niiralan Kulma Oy on Kuopion kaupungin           neliö.
7554: omistama vuokratalo-osakeyhtiö. Vanhimmat              Asukkaat, joilla on ollut taloudellisia mah-
7555: yhtiön talot ovat noin kaksikymmentä vuotta         dollisuuksia oman pääoman sijoittamiseen ja
7556: sitten rakennettuja. Vuokralaiset, jotka ovat       ensisijaislainoitukseen, saavat yhteiskunnalta
7557: tulleet asumaan vanhimpaan taloon jo vuonna         tukea pääoman kasvattamiseen. Lisäksi inflaa-
7558: 1951, maksoivat paikkakunnalla senaikaisen ta-      tiokehitys auttaa velallista. Myös köyhimmät,
7559: son mukaista korkeaa vuokraa. Vuokr{lkehitys        vuokrataloissa asuvat henkilöt maksavat vuo-
7560: kulki joitakin aikoja oikeasuuntaisesti yleiseen    sien mittaan asumaosa talon ja lisäksi uuden
7561: vuokratasoon verrattuna, mutta jälleen viime        asuntotuotannon ylläpitoa, mutta heille ei syn-
7562: vuosina korotukset ovat merkinneet palaamista       ny omistussuhdetta asuntoonsa. Heidän osal-
7563: korkeisiin vuokriin. Lainsäädännöllä on jossain     taan inflaatio näkyy vain haittana eli vuokrien
7564: määrin onnistuttu hillitsemään uusimpien asun-      korotuksina.
7565: tojen vuokrien korotuksia alentamalla korko-
7566: prosenttia, mutta erityisesti vanhimpien asun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7567: tojen vuokrat ovat kohtuuttomia. Vuokrat ovat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7568: nyt vuonna 1951 valmistuneessa talossa 7,50        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7569: mk neliöltä ja vuosina 1967-68 valmistuneissa      vaksi seuraavan kysymyksen:
7570: taloissa 8,57 mk/neliö. Korotusvaatimukset
7571: ovat neliötä kohden 85____.:87 penniä. Koska                  Aikooko Hallitus korjata asuntotuo-
7572: vuokrat ovat lähes samat vuosina -51 ja -76                tantolainoituksen antamaa tukea siten,
7573: valmistuneiden talojen osalta, ovat jopa kym-              että hyöty kohdistuisi nykyistä parem-
7574: meniä vuosia korkeaa vuokraa maksaneet, pie-               min pienituloisiin vuokralla-asuviin hen-
7575: nituloiset vuokralaiset sitä mieltä, että yhtiö            kilöihin?
7576:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7577: 
7578:         Lauha Männistö                 Osmo Vepsäläinen               Aarne Pulkkinen
7579: 
7580: 
7581: 
7582: 
7583: 087700226]
7584: 2                                             1977 vp.
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7590: 
7591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusien ja vanhojen asuntojen asuttavuuden vä-
7592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lillä on vain vähäiset eroavuudet. Tähän on
7593: olette helmikuun 11 päivänä 1977 päivätyn            kiinnitettu huomiota mm. asumistukikomitean
7594: kirjeenne n:o 507 ohella toimittanut valtioneu-      mietinnössä I (Komiteanmietintö 1974: 125)
7595: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ja valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa vuosille
7596: sanedustaja Lauha Männistön ja muiden näin           1976-1985 (Komiteanmietintö 1976: 36).
7597: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:            Eri ikäisten asuntojen vuokratasoerot johtu-
7598:                                                      vat uudempien talojen kohdalla tapahtuneesta
7599:           Aikooko Hallitus korjata asuntotuo-        voimakkaasta rakennuskustannusten nousun ai~
7600:        tantolainoituksen antamaa tukea siten,        heuttamasta pääomamenojen kasvusta ja vanho-
7601:        että hyöty kohdistuisi nykyistä parem-        jen talojen kohdalla samanaikaisesti tapahtu-
7602:        min pienituloisiin vuokralla-asuviin hen-     neesta pääomamenojen reaaliarvon laskusta.
7603:        kilöihin?                                         Eräänä asuntopoliittisena tavoitteena onkin
7604:                                                      pidettävä eri vuosina lainoitettujen vuokratalo-
7605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen vuokrien erojen kaventumista .. Tähän suun-
7606: vasti seuraavaa:                                     taan vaikuttavia tähän mennessä toteutettuja
7607:                                                      toimenpiteitä ovat vuosina 1975 ja 1976 teh-
7608:    Asumisesta yksilölle aiheutuvat kustannukset      dyt valtioneuvoston päätökset vanhojen arava-
7609: riippuvat osaltaan siitä, missä määrin hänen         lainojen korkojen portaittaisesta korotuksesta_
7610: asumistaan tuetaan yhteiskunnan varoin. Asu-             Eräänä vuokraerojen kaventamiseen tähtää-
7611: miseen kohdistuvan valtion tuen jakaminen ta-        vänä toimenpiteenä asuntohallitus on suositel-
7612: pahtuu toisaalta yleistuen muodossa, jolloin         lut vuokrien tasauksen suorittamista suurem-
7613: tuen myöntämiseen ei sisälly yksilökohtaista tar-    pien taloyhtiöiden ja saman omistajayhteisön
7614: veharkintaa, sekä toisaalta erityistukena, jolloin   eri ikäisten kiinteistöjen kesken. Näin on tehty
7615: tuen myöntämisen ja sen suuruuden määritte-          myös kaupungin omistaman vuokratalo-osake-
7616: lyn perusteena ovat tuen hakijan tulot ja varal-     yhtiön, Niiralan Kulma Oy:n kohdalla, osittain
7617: lisuusasema, asunto-olot ja muut tuen tarpee-        kuitenkin porrastettuna. Tämä osaltaan vaikut-
7618: seen vaikuttavat tekijät.                            taa vuokrissa olevien erojen kaventumiseen ja
7619:    Koska eri tukimuotojen asuntopoliittiset vai-     siihen, että asumiskustannukset jakautuvat mah-
7620: kutukset ja niiden vaatimien yhteiskunnan va-        dollisimman tasapuolisesti suhteessa asukkaiden
7621: rojen määrä vaihtelevat, näitä tukimuotoja on        saamiin asumispalveluksiin.
7622: asuntopoliittista järjestelmää kehitettäessä käsi-       Uudisrakentamisen rahoittaminen vuokralai-
7623: teltävä osittain vaihtoehtoisina siten, että kul-    silta perittävillä vuokrilla ei ole mahdollista ny-
7624: loinkin valitaan se tukimuoto, jonka avulla          kyisten vuokranmääräytymisperiaatteiden mu-
7625: asuntopoliittiset perustavoitteet tulevat tuen       kaan muuten kuin oman pääoman koron osalta,
7626: kohdentumisen ja valtiontaloudelle aiheutuvien       jonka kiinteistön omistaja voi käyttää parhaaksi
7627: kustannusten kannalta tarkoituksenmukaisim-          katsomaliaan tavalla. Vuokranmääräytymispe-
7628: min toteutetuiksi.                                   rusteiden valvonta kuuluu ennen 1. 7. 1968 lai-
7629:    Valtion lainoittamissa vuokrataloissa vuokra-     noitettujen vuokratalojen osalta asuntohallituk-
7630: tasoerot vanhan ja uuden asuntokannan välillä        selle ja sen jälkeen lainoitettujen talojen osalta
7631: ovat varsin suuret, jos otetaan huomioon, että       asianomaiselle kunnalle.
7632:      Helsingissä maaliskuun 16 päivänä 1977.
7633: 
7634:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7635:                                                N:o 40                                               3
7636: 
7637: 
7638: 
7639: 
7640:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7641: 
7642:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        man beaktar att boendestandarden i nya och
7643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        gamla bostäder varierar tämligen lite. Detta
7644: nr 507 av den 11 februari 1977 tili vederbö-         har man uppmärksammat bl. a. i bostadsbi-
7645: rande medlem av statsrådet för avgivande av          dragskommittens betänkande I ( Kommittebe-
7646: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      tänkande 1974: 125) och i det riksomfattande
7647: man Lauha Männistö m. fl. undertecknade              bostadsprogrammet för åren 1976-1985
7648: spörsmål nr 40:                                       (Kommittebetänkande 1976: .36).
7649:                                                         Hyresnivåskillnaderna i bostäder av olika
7650:           Ämnar Regeringen justera det stöd          ålder är i nyare hus en följd av stegrade kapi-
7651:        bostadsproduktionlångivningen ger på          talutgifter på grund av kraftigt ökade bygg-
7652:        så sätt, att nyttan därav i högre grad        nadskostnader, och beror i gamla hus på en
7653:        än för närvarande kommer småinkomst-          samtidig nedgång av kapitalutgifternas realvär-
7654:        tagare som bor i hyreslägenheter tili         de.
7655:        del?                                             Ett av syftena med bostadspolitiken måste
7656:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         därför anses vara att reducera skillnaderna mel-
7657: samt anföra följande:                                lan hyrorna i hyreshus, som beviljats lån under
7658:                                                      olika år. Av hittilis förverkligade åtgärder, äg-
7659:    De kostnader som boendet åsamkar individen        nade att påverka en sådan inriktning, kan näm-
7660: är delvis beroende av i viiken mån boendet           nas statsrådets beslut av år 1975 och 1976 om
7661: stöds med samhällets medel. Fördelningen av          en graderad höjning av räntorna på gamla ara-
7662: det statliga bidraget för boende sker å ena si-      valån.
7663: dan i form av generellt bidrag, varvid bevil-           Som en åtgärd i syfte att minska hyresskill-
7664: jandet inte omfattar individuell behovspröv-         naderna har bostadsstyrelsen rekommenderat
7665: ning, samt å andra sidan i form av specialbi-        en utjämning av hyrorna mellan större husbo-
7666: drag, samt å andra för beviljande av bidrag          lag och samma ägarsamfund tillhöriga fastig-
7667: och precisering av dess storlek utgörs av den        heter av olika ålder. Så har också förfarits be-
7668: sökandes inkomster och förmögenhetsställning,        träffande det av staden ägda hyreshusaktiebola-
7669: bostadsförhållanden och andra faktorer som in-       get Niiralan Kulma Oy, delvis dock graderat.
7670: verkar på behovet av bidrag.                         Detta påverkar för sin del reduceringen av
7671:    Då de bostadspolitiska verkningarna av dessa      skillnaderna i hyrorna och medför, att boende-
7672: olika bidragsformer varierar, liksom även be-        kostnaderna fördelas möjligast jämnt i förhål-
7673: loppet av de allmänna medel de kräver, måste         lande tili den boendeservice invånarna får.
7674: dessa bidragsformer vid utvecklingen av det             Finansiering av nybyggen med hyror som
7675: bostadspolitiska systemet delvis behandlas som       uppbärs av hyresgästerna är inte möjlig enligt
7676: alternativ så, att man i varje enskilt fall väljer   nuvarande principer för bestämmande av hyra,
7677: den bidragsform, med vars hjälp det bostads-         annat än beträffande ränta på eget kapital, som
7678: politiska grundsyftet blir förverkligat på det       fastighetsägaren kan förfoga över på det sätt
7679: mest rationella sättet med hänsyn tili styrningen    han anser lämpligast. Övervakningen av grun-
7680: av bidragen och de kostnader statshushållningen      derna för bestämmandet av hyra ankommer
7681: åsamkas.                                             beträffande hyreshus, som erhållit lån före den
7682:    I de hyreshus, för vilka staten beviljat bo-      1 juli 1968, på bostadstyrelsen och beträffande
7683: stadslån, är hyresnivåskillnaderna rätt stora mel-   hus med därefter beviljade lån på vederbörande
7684: lan den nya och den gamla bostadsstocken, om         kommun.
7685:      Helsingfors den 16 mars 1977.
7686: 
7687:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7688:                                              1977 vp.
7689: 
7690: Kirjallinen kysymys n:o 41.
7691: 
7692: 
7693: 
7694: 
7695:                                  Järvenpää: Valtionapusaatavien lainmukaisesta        maksamisesta
7696:                                      Porin kaupungille ja muille kunnille.
7697: 
7698: 
7699:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
7700: 
7701:     Lain mukaan valtio maksaa osan terveyden-       valtionapusaatavien määrä on aiheuttanut sen,
7702: ja sairaanhoidon, opetustoimen, sosiaali- ym.       että kaupungin taloudellinen tilanne on erit-
7703: kunnille aiheutuvista menoista. Kuntien talou-      täin kireä ja aiheuttaa suuria vaikeuksia kau-
7704: den kannalta on varsinkin nyt laman aikana          pungille nykyisenä työttömyyden aikana.
7705: ensiarvoisen tärkeää, että valtio maksaa lain          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7706: edeUyttämät maksuosuutensa määräaikana, sillä       jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
7707: muussa tapauksessa kuntien maksuvalmius heikc       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7708: kenee vakavasti. Porin kaupungin valtionapu-        vaksi seuraavan kysymyksen:
7709: jen ja -osuuksien osuus kaupungin kokonais-
7710: tuloista on vajaa viidennes eli noin 18 % ..Po-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7711: rin  kaupungilla on tällä hetkellä kuitenkin val-          ryhtyä valtionapusaatavien lainmukai-
7712:  tionapusaatavia noin 16 miljoonaa markkaa,                sesti ajallaan maksamiseksi Porin kau-
7713:  joista vuosilta 19.72-74 saakka saatavien osuus           pungille ja muillekin valtiolta saata-
7714:  on noin 3 miljoonaa markkaa. Näin suurten                 viaan odottaville kunnille?
7715:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7716: 
7717:                                           Matti Järvenpää
7718: 
7719: 
7720: 
7721: 
7722: 087700227K
7723: 2                                             1977 vp.
7724: 
7725: 
7726: 
7727: 
7728:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7729: 
7730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suurempi osa kunnalle tulevasta valtionosuu-
7731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        desta ennakkona.
7732: olette 11 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn              Kunnallistalouden neuvottelukunnan vuonna
7733: kirjeenne n:o 508 ohella lähettänyt valtioneu-       197 4 toimittaman selvityksen mukaan kunnat
7734: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      ja kuntainliitot olivat saaneet keskimäärin 80 %
7735: jäljennöksen kansanedustaja Matti Järvenpään         asianomaiseen vuoteen kohdistuvista valtion-
7736: kirjallisesta kysymyksestä n: o 41, jossa tiedus-    osuuksista ja -avustuksista ennakkona. Viimei-
7737: tellaan:                                             simmät vuotta 1975 ja osittain vuotta 1976
7738:                                                      koskevat tiedot näyttävät viittaavan siihen, että
7739:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ennakkoina on jo voitu suorittaa noin 85 %,
7740:        ryhtyä valtionapusaatavien lainmukai-         eräillä tehtäväaloilla enemmänkin, kunnille ja
7741:        sesti ajallaan maksamiseksi Porin kau-        kuntainliitoille tulevista valtionosuuksista. Ver-
7742:        pungille ja muillekin valtiolta saata-        rattaessa kuntien ja ~untainliittojen valtion-
7743:        viaan odottaville kunnille?                   osuussaamisia valtion tilinpäätöksen mukaan
7744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksettuihin valtionosuus- ja avustusmääriin
7745: vasti seuraavaa:                                     nähdään, että kun viivästyneiden suoritusten
7746:                                                      osuus näistä vuonna 1972 oli noin 26 %, se
7747:    Hallitus pitää tärkeänä kuntien ja kuntainliit-   vuoden 1975 lopussa oli enää 21 %. Näin ol-
7748: tojen valtionosuuksien ja -avustusten maksami-       len ·suoritetuiHa toimenpiteillä on onnistuttu
7749: sen jouduttamista. Kaikki kunnille ja kuntainlii-    pysäyttämään viivästymien suhteellinen kasvu
7750: toille tulevat valtionosuudet ja -avustukset on      ja vähentämäänkin viivästymiä.
7751: tiettävästi suoritettu kunnille voimassa olevan         Ne ongelmat, joita valtionosuussuoritusten vii-
7752: lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Pääasial-      västymisestä kunnille vielä nytkin aiheutuu suo-
7753: lisena syynä siihen, että suorittaminen viivästyy,   ritetuista toimenpiteistä huolimatta, eivät koske
7754: on voimassa oleva valtionosuus- ja avustusjär-       yksinomaan Porin kaupunkia vaan maan kaik-
7755: jestelmä, jonka puitteissa, siitä huolimatta, että   kia kuntia. Hallitus tulee käytettävissään olevin
7756: järjestelmää on jatkuvasti pyritty kehittämään,      keinoin edelleen jouduttamaan valtionosuuksien
7757: ei aina ole mahdollista suorittaa valtionosuutta     ja -avustusten maksamista. Tähän pyritään mm.
7758: tai -avustusta sitä mukaa kuin kunta tai kun-        tehostamalla valtionosuus- ja avustusjärjestel-
7759: tainliitto on joutunut suorittamaan menot, joi-      män laajempaan uudistamiseen tähtäävää selvi-
7760: hin valtionosuus tai -avustus tulee. Valtionosuu-    tys- ja valmistelutyötä, kiinnittäen erityistä huo-
7761: den lopullinen suorittaminen on mahdollista          miota :sellaisiin toimenpiteisiin, joilia järjestel-
7762: vasta, kun menoista on voitu esittää varainhoi-      mää lyhyellä tähtäyksellä voidaan kehittää ny-
7763: tovuoden päätyttyä selvitys ja tämä on voitu         kyistä yiksinkertaisemmaksi. Tämän ohella pyri-
7764: tarkistaa ja hyväksyä.                               tään ne ha!llinnon- ja tehtäväalat, joita kuntien
7765:    Sen jälkeen kun laki kuntien ja kuntainliit-      ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus-
7766: tojen valtionosuuksista ja -avustuksista (35/73)     tuksista annettu laki ei toistaiseksi koske, saat-
7767: on tullut voimaan, on valtionosuuksien ja -avus-     tamaan vastaavan menettelyn piiriin. Peruskou-
7768: tusten suorittamisessa kunnille tapahtunut           lun osalta on vireillä kokeilu- ja :sel'vitystoi-
7769: oleellista parantumista. Myös niillä aloilla,        mintaa, jonka päämääränä on opettajien palk-
7770: kuten koulu- ja kirjastotoimessa, joita laki ei      kaukseen suoritettavan vahionosuuden määrää-
7771: toistaiseksi koske, on muulla tavoin, mm. kan-       mis- ja maksamismenettelyn yksinkertaistami-
7772: sakoulu-, peruskoulu- ja kirjastoasetusta muutta-    nen.
7773: malla, tehty mahdolliseksi suorittaa aikaisempaa        Allekirjoitettaessa ns. järjestelyasiakirja, jossa
7774:                                                N:o 41                                                3
7775: 
7776: asetettiin tavoitteet kunnallistalouden kehityk-     kaan koskemaan myös lain ulkopuolelle jääneitä
7777: selle vuosiksi 1977-80 kirjattiin samassa yh-        tehtäviä kuten mm. koulu- ja kirjastotointa pyr-
7778: teydessä laadittuun pöytäkirjaan me.t4kintä siitä,   kien erityisesti huolehtimaan aikaisemmilta vuo-
7779: että valtionosuuksien ennakoiden maksatuksen         silta viivästyneiden valtionosuuksien suorittami-
7780: osalta pyritään suorittamaan jatkuvaa selvitys-      sesta.
7781: työtä kustannustason muutosten huomioon ot-             Hallitus pyrkii myös selvittämään, mitkä
7782: tamiseksi. Todettiin myös, että kuntainliittojen     muut toimenpiteet ovat tarpeen nyt puheena
7783: valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain      olevan ongelman hoitamiseksi.
7784: periaatteet on ulotettava mahdollisuuksien mu-
7785:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1977.
7786: 
7787:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7788: 4                                            1977 vp,
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793:                            T ill R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
7794: 
7795:    1 det syfte 37 § 1 tnOin. riksdagsordningen      att i förskott erlägga en större del än tidigare
7796: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      av statsandel som tillkommer kommun.
7797: av den 11 februari 1977 tHl vede11börande               Enligt den utredning som delegationen för
7798: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kommunal ekonomi framl·ade år 1974, hade
7799: jande av riksdagsman Matti Järvenpää under-         kommunerna och kommunalförbunden i för-
7800: tecknade spörsmål nr 41:                            skott erhållit i medeltal 80 % av de statsan-
7801:                                                     delar och -understöd som gällde ifrågavarande
7802:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     år. De senaste uppgifterna för år 1975 och del-
7803:        ta för att statsbidragstillgodohavanden      vis år 1976 förefaller utvisa, att man redan
7804:        lagenligt och inom utsatt tid skall ut-      har kunnat erlägga ungefär 85 % i förskott,
7805:        betalas till Björneborgs stad och även       och inom vissa områden rent av mera, av de
7806:        till andra kommuner som väntar på sina       statsandelar som tillkommer kommuner och
7807:        tillgodohavanden från staten?                kommunalförbund. En jämförelse mellan kom-
7808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        munernas och kommunalförbundens statsandels-
7809: samt anföra följande:                               tillgodohavanden och enligt statens bokslut ut-
7810:                                                     betalade statsandels och -understödsbelopp
7811:     Regeringen anser det vara viktigt att på-       visar, att medan de försenade utbetalningarnas
7812: skynda utbetalningen av statsandelar och -under-    andel av dessa år 1972 var ca 26 %, denna
7813: stöd åt kommuner och kommunalförbund.               andel i slutet av år 1975 var endast 21 %.
7814: Alla kommuner och kommunailförbund tHLkom-          Sålunda har man genom de vidtagna åtgärderna
7815: mande statsandelar och -understöd har veterli-      lyckats hejda en relativ ökning av dröjsmålen,
7816: gen utbetalats till kommunerna i enlighet med       och rentav lyckats minska dröjsmålen.
7817: gällande lagstiftning. Den huvudsakliga orsaken         De problem en försenad utbetalning av stats-
7818: till att utbetalningen blir fördröjd är det gäl-    andelarna fortfarande, trots vidtagna åtgärder,
7819: lande statsandels- och understödssystemet, inom     vållar kommunerna gäller inte bara Björneborgs
7820: vars gränser det trots fortsatta strävanden att     stad utan landets alla kommuner. Regeringen
7821: utveckla systemet inte alltid är möjligt att ut-    ämnar fortfarande med alla till buds stående
7822: betala statsandel eller -understöd allt efter som   medel påskynda utbetalningen av statsandelar
7823: kommun eller kommunalförbund har haft att           och -understöd. 1 detta syfte skall bl.a. det ut-
7824: bestrida utgifter, för vilka statsandel eller       rednings- och beredningsarbete, som siktar på
7825: -understöd utgår. En slutgiltig utbetalning av      en mera omfattande reform av statsandels- och
7826: statsandelen bl'ir möjlig först då en utredning     understödssystemet, effektiveras, med speciellt
7827: av utgifterna har kunnat framläggas efter finans-   beaktande av sådana åtgärder, medelst vilka
7828: årets utgång och denna utredning har kunnat         systemet på kort sikt skall kunna göras enklare
7829: granskas och godkännas.                             än det för närvarande är. Dessutom strävar man
7830:     Efter det [agen om statsandelar och -under-     till att inom ramen för ett motsvarande för-
7831: stöd åt kommuner och kommunalförbund (35/           farande bringa de förvaltningsgrenar och upp-
7832: 73) trädde i kraft, har en väsentlig förbättring    giftsområden, som ännu inte berörs av lagen
7833: skett i utbetalningen av statsandelar och -under-   om statsandelar och -understöd åt kommuner
7834: stöd till kommunerna. Även inom sådana om-          och kommunalförbund. För grundskolans del
7835: råden som lagen tillsvidare inte berör, såsom       pågår en experiment- och utredningsverksamhet,
7836: skol- och biblioteksväsendet, har man på annat      vars målsättning är att förenkla förfaringssättet
7837: sätt, bl.a. genom att ändra folkskol-, grund-       vid fastställande och utbetalning av statsandelar
7838: skol- och biblioteksförordningen, möjliggjort       som erläggs för avlöning av lärare.
7839:                                              N:o 41                                                5
7840: 
7841:    Vid undertecknandet av det s.k. reglerings-     åt kommuner och kommunalförbund i mån av
7842: dokument, vari målet för utvecklingen av den       möjlighet skall utsträckas till att omfatta också
7843: kommunala ekonomin under åren 1977-80              sådana uppgifter som blivit utanför lagen, så-
7844: uppställdes, antecknades i protokollet, att man    som t.ex. skol- och biblioteksväsendet, med den
7845: beträffande förskottsutanordning av statsandelar   speciella avsikten att sörja för utbetalningen av
7846: strävar till att utföra ett kontinuerligt utred-   under tidigare år försenade statsandelar.
7847: ningsarbete för att kunna beakta förändringarna       Regeringen ämnar också utreda frågan om
7848: i kostnadsnivån. Det fastslogs också att prin-     andra erforderliga åtgärder för skötseln av det
7849: ciperna i lagen om statsandelar och -understöd     nu ifrågavarande problemet.
7850:      Helsingfors den 16 mars 1977.
7851: 
7852:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7853: 
7854: 
7855: 
7856: 
7857: 087700227K
7858:                                               1977 vp.
7859: 
7860: Kirjallinen kysymys n:o 42.
7861: 
7862: 
7863: 
7864: 
7865:                                   Kivistö ym.: Korkeakoululaitoksen autonomian turvaamisesta.
7866: 
7867: 
7868:                          Ed us kunnan Herra Puh em i eh elle.
7869: 
7870:    Yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnon yh-      valmistuville lääkäreille". Kirjeessä edellytetään
7871: deksi perusperiaatteeksi on hyväksytty hallin-       yliopiston ryhtyvän toimenpiteisiin kirjeessä esi-
7872: non autonomisuus, jonka piiriin on luettu mm.        tettyjen näkökohtien johdosta.
7873: opetuksen sisällöstä päättäminen. Tämän peri-           Tampereen yliopiston kurssivaatimuksista
7874: aatteen mukaisesti korkeakoulut ja yliopistot        tehdään päätökset yliopistohallinnon puitteissa
7875: ovat päättäneet esimerkiksi tutkintovaatimuk-        laitosneuvoston tehdessä esityksen, tiedekunta-
7876: sistaan omissa hallintoelimissään eikä edes val-     neuvoston hyväksyessä ja yliopiston hallituksen
7877: tion opetushallinnon viranomaisilla ole ollut oi-    vahvistaessa vaatimukset. Näin ollen myös ky-
7878: keutta näihin päätöksiin puuttua. Vielä huomat-      symys kurssivaatimuksiin kuuluvien teosten
7879: tavasti sopimattomampaa tämän periaatteen            tieteellisyydestä kuuluu näiden hallintoelinten
7880: kannalta olisi muiden korkeakoululaitoksen           ratkaistaviin. Ulkopuoliset eivät hallintomenet-
7881: ulkopuolisten tahojen puuttuminen päätöksiin,        telyyn voi puuttua. Näin ollen mainittua STK:n
7882: jotka on sisällytetty korkeakoululaitoksen auto-     ja LTK:n asiantuntijalääkärin puuttumista yli-
7883: nomian piiriin. Periaatteen johdonmukainen so-       opistohallinnon puitteissa ratkaistavaan asiaan
7884: veltaminen onkin välttämätöntä, jotta voitaisiin     ei voida pitää vallitsevaan hallintokäytäntöön
7885: turvata korkeakoulutasoisen opiskelun perustu-       kuuluvana eikä voimassaolevien säädösten mu-
7886: minen tieteen kehitykseen riippumatta siitä,         kaisena; tosiasiassa kyseessä on vakava louk-
7887: millä tavoin tieteen saavuttamat tutkimustulok-      kausyritys yliopisto- ja korkeakoululaitoksen
7888: set ovat suhteessa erilaisten valta- ja eturyh-      autonomiaa vastaan. Tämän johdosta hallituksen
7889: mien intresseihin. Korkeakoulujen opetukselli-       tulisi huolehtia siitä, että tämänkaltaiset yrityk-
7890: sen autonomian turvaaminen onkin yksi korkea-        set puuttua yliopistojen sisäisiin asioihin voi-
7891: kouluopetuksen tason ylläpitämisen ja kehittä-       daan torjua ja yliopistolaitoksen autonomia tur-
7892: misen perusedellytys.                                vata.
7893:     Tämän periaatteen kanssa on jyrkässä ristirii-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
7894: dassa STK:n ja LTK:n asiantuntijalääkäri Han-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7895: nu Suutarisen Tampereen yliopiston rehtorille        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7896: osoittama, 26. 1. 1977 päivätty kirje, jossa alle-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7897: kirjoittaja järjestönsä edustajana vaatii muutok-
7898: sia yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa                 Onko Hallitus tietoinen STK:n ja
7899: sovellettuihin tutkintovaatimuksiin. Kirjeessä               LTK:n suorittamasta Tampereen yliopis-
7900: väitetään erästä tutkintovaatimuksiin sisältyväk-            ton sisäisiin asioihin puuttumisesta, ja
7901:  si sanottua teosta puolueelliseksi ja tendenssin-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7902: omaiseksi ja katsotaan, etteivät mainitut järjes-            ryhtyä korkeakoululaitoksen autonomian
7903:  töt voi hyväksyä "tällaisen opetuksen antamista             turvaamiseksi ja vahvistamiseksi?
7904:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7905: 
7906:          Kalevi Kivistö                 Jarmo Wahlström                 I.-C. Björklund
7907:          Ulla-Leena Alppi               Mikko Ekorre                    Marjatta Stenius
7908: 
7909: 
7910: 
7911: 
7912:  087700235U
7913:                                              1977 vp.
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 
7918:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7919: 
7920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suutta on tutkintovaatimuksista päättäminen.
7921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Korkeakouluja koskevat säädökset on annettu
7922: olette kirjeellänne 11 päivältä helmikuuta 1977     tämän periaatteen mukaisina. Tampereen yli-
7923: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       opiston väliaikaisesta hallinnosta annetun ase-
7924: nen vastattavaksi kansanedustaja Kivistön ym.       tuksen ( 639/7 4) mukaan tiedekuntaneuvosto
7925: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 42:              vahvistaa tutkintovaatimukset laitosneuvostojen
7926:                                                     esityksestä. Yliopiston ulkopuoliset tahot eivät
7927:           Onko Hallitus tietoinen STK:n ja          ole päätöksenteossa mukana.
7928:        LTK:n suorittamasta Tampereen yliopis-          Korkeakoulut saavat jatkuvasti erilaisia kan-
7929:        ton sisäisiin asioihin puuttumisesta, ja     nanilmaisuja mitä moninaisimmista korkeakou-
7930:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      luja koskevista asioista. Sekä yksityisillä henki-
7931:        ryhtyä korkeakoululaitoksen autonomian       löillä että yhteisöillä on oikeus toimittaa kan-
7932:        turvaamiseksi ja vahvistamiseksi?            nanottojaan niin yliopistojen ja korkeakoulujen
7933:                                                     kuin muidenkin valtion laitosten tietoon. Tämä
7934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin. Korkea-
7935: seuraavan:                                          koulujen itsehallinnon piiriin kuuluu myös oi-
7936:    Yliopistojen ja korkeakoulujen autonomian        keus harkita, ryhdytäänkö kannanottojen joh-
7937: on yleisesti katsottu sisältävän oikeuden päättää   dosta joihinkin toimenpiteisiin. Kirjeen lähettä-
7938: muun muassa korkeakoulussa annettavasta ope-        misen yliopiston tietoon ei sinänsä voida katsoa
7939: tuksesta. Yhtenä tärkeänä osana tätä kokonai-       kaventavan yliopiston itsehallintoa.
7940:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1977.
7941: 
7942: 
7943:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
7944:                                              N:o 42                                                3
7945: 
7946: 
7947: 
7948: 
7949:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
7950: 
7951:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       högskolorna har givits i enlighet med denna
7952: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      princip. Enligt förordningen om Tammerfors
7953: av den 11 februari 1977 tili vederbörande med-     universitets interimistiska förvaltning ( 639/7 4)
7954: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      fastställer fakultetsrådet på framställning av
7955: sänt följande av riksdagsman Kivistö m.fl. un-     institutionsråden examensfordringarna. Kretsar
7956: dertecknade spörsmål nr 42:                        som står utanför universitetet deltar inte i be-
7957:                                                    slutsfattandet.
7958:           Är Regeringen medveten om att               Högskolorna får ständigt ta emot olika opi-
7959:        AFC och AC ingripit i Tammerfors            nionsyttringar i en mångfald frågor som gäller
7960:        universitets inre angelägenheter, och       högskolorna. Både enskilda personer och sam-
7961:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    fund har rätt att bringa sina ståndpunkter så-
7962:        för att trygga och förstärka högskole-      väl tili universitetens och högskolornas som
7963:        väsendets autonomi?                         övriga statliga inrättningars kännedom. Detta
7964:                                                    hör tili medborgarnas fundamentala rättigheter.
7965:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Högskolorna har likaså inom ramen för sin själv-
7966: samt anföra följande:                              styrelse rätt att överväga, huruvida åtgärder
7967:    Universitetens och högskolornas autonomi har    skall vidtas med anledning av ståndpunkterna.
7968: i allmänhet ansetts inbegripa rätten att besluta   Om någon sänder ett brev tili ett universitet,
7969: bl. a. om undervisningen vid högskolorna. En       kan detta inte i och för sig anses inskränka uni-
7970: viktig del av denna helhet är rätten att besluta   versitets självstyrelse.
7971: om examensfordringarna. Stadgandena rörande
7972:      Helsingfors den 16 mars 1977.
7973: 
7974: 
7975:                                                      Undervisningsminister Marjatta Väänänen
7976:                                                1977 vp.
7977: 
7978: Kirjallinen kysymys n:o 43;
7979: 
7980: 
7981: 
7982: 
7983:                                   Pajunen ym.: Erityisesti elintarvikekaupan yrittäjiin kohdistu-
7984:                                      vista kohtuuttomista sopimusehdoista.
7985: 
7986: 
7987:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7988: 
7989:     Liikehuoneistojen vapauduttua vuokrasään-        toa tarkkailemalla voivat keskus- tai tukkuliik-
7990: nöstelystä 31. 1. 1977 ryhtyivät eräät yksityi-      keet käyttää hyväkseen saamiaosa tietoja ja hei-
7991: set tukkuliikkeet, keskusliikkeensä myötävaiku-      kentää ostoehtoja ja/tai korottaa vuokranmak-
7992: tuksella, sanomaan irti, hyvissä ajoin, ennen        sun perusteena jo muutenkin yksipuolisesti so-
7993: edellä mainittua päivämäärää, näissä huoneis-        vittua prosenttimäärää.
7994: toissa vuokralaisina toimivien kauppiaiden              Viimeisen kymmenen vuoden aikana on eri-
7995: vuokrasopimuksia. Tämän lisäksi ovat viime-          tyisesti elintarvikekaupan alalla keskus- ja tuk-
7996: mainitut vuokranantajat, käyttäen hyväkseen          kuliikkeiden häikäilemättömän toiminnan seu-
7997: vuokralaistensa riippuvaista asemaa, vaatineet       rauksena hävitetty maastammme lähes kokonai-
7998: ainakin eräissä tapauksissa kauppiaiden kirjan-      suudessaan itsenäiset ja ahkerat, lähimyymälä-
7999: pitojen siirtämistä keskusliikkeen omistaman         toimintaa harjoittaneet pienyrittäjät. Tästä ovat
8000: tilitoimiston hoidettavaksi. Irtisanomisen yh-       erityisesti kärsineet maaseudun haja-asutusaluei-
8001: teydessä on vuokralaisille yksipuolisesti ilmoi-     den asukkaat, kaupunkien vanhukset ja sairaat
8002: tettu, että vastaisuudessa on vuokrasopimukset       sekä perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat
8003: mahdollisuus solmia soveltamalla niihin vuok-        kokopäivätyössä. Lainsäädäntömme puuttelli-
8004:  ranantajan valmiiksi laatimaa taulukkoa, jonka      suuden sekä keskus- ja tukkuliikkeiden kasva-
8005:  perusteella vuokra määräytyy määräprosenttina       van vallan ansiosta on nykyinen ja haitallinen
8006:  liikkeen liikevaihdosta. Taivuttaakseen vuokra-     kellltys saanut häiriintymättömänä jatkua. Ti-
8007:  laisina toimivat kauppiaat hyväksymään heille       lanteen vakavuus ja monet haittailmiöt ovat
8008:  6uomattavia vuokrienkorotuksia aiheuttavat uu-      jo pitkään olleet niin kuluttajien kuin eri puo-
8009:  :let sopimukset, on heidän samalla annettu ym-      lueitten kansanedustajienkin tiedossa ja niihin
8010:  märtää, että nämä sopimukset olisi jo erään         on pyritty saamaan korjausta lukuisten niin
8011:  kaupan järjestön toimesta hyväksytty. Viime         suullisten kuin kirjallistenkin eduskuntakysely-
8012:  mainittu tieto ei kuitenkaan pitäne paikkaan-       jen ja lakialoitteiden avulla. Viimeisen yhdek-
8013:  ;a. Eräissä tapauksissa saattaisivat vuokranan-     sän vuoden aikana on vähittäiskauppaa koske-
8014:  tajien vaatimat vuokraperusteiden muutokset         via kirjallisia eduskuntakyselyjä tehty lähes kol-
8015:  'mrottaa vuokraa kaksinkertaiseksi, joissakin       mekymmentä.
8016:  tapauksissa jopa kolminkertaiseksi nykyisestään.       Kaikkeen edellä esittämäämme ja valtiopäi-
8017:      Vaikeuttaal{seen näiden tukkuliikkeiden asi-    väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
8018:  :tkkaina toimivien vuokralaisten jo muutenkin       esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8019:   vaikeata taloudellista asemaa ovat ne myöskin,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8020:   mluvan vuoden alusta lukien, heikentäneet yk-
8021:   ;ipuolisesti, toista osapuolta edes kuulematta,               Onko Hallitus tietoinen erään kes-
8022:   1eidän ostoehtojaan. Viime aikoina on elintar-             kusliikkeen ja sen osakkaiden toimesta
8023:   vikekaupan alalla tullut myös tavaksi vaa-                 suoritetuista, lukuisista vuokrasopimus-
8024:   :ia kirjanpito hoidettavaksi tavarantoimittajan            ten irtisanomisista ja vuokrien korotus-
8025:   )mistamassa kirjanpitotoimistossa.                         suunnitelmista ja erityisesti elintarvike-
8026:      Tällä käytännöllä on vähennetty näiden pien-            kaupan alalla näiltä pienyrittäjiltä vaa-
8027:   rr1ttäjien oikeusturvaa ja vaarannettu heidän              dittavista kohtuuttomista sopimuseh-
8028:   1euvotteluasemaansa. Vuokralaistensa kirjanpi-             doista, ja
8029:  )877002411
8030: 2                                      1977 vp.
8031: 
8032:        mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo         osoittautuneiden. ~opimusten mit~töimi~
8033:      ryhtyä vuokrankorotusten estämiseksi          seksi ja näiden pienyrittajien oikeustur-
8034:      sekä nykyisten täysin kohtuuttomiksi          van parantamiseksi?
8035:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8036: 
8037:             Veikko Pajunen                             Uljas Ml:ikelä
8038:             Pirkko Työläjärvi                          Jouko Mäkelä
8039:             Pentti Rajala                              Väinö Turunen
8040:                                   Anneli Kivistö
8041:                                               N:o 43                                                 3
8042: 
8043: 
8044: 
8045: 
8046:                          Eduskunnan Herra Puhemieh eli e.
8047: 
8048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kokönaisvastike sisältää lisäksi korvauksen kes-
8049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kus- tai tukkuliikkeen tarjoamista erilaisista so-
8050: olette 11 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           pimuksen mukaisista palveluksista. Markkinoin-
8051: kirjelmänne n:o 535 ohella toimittanut valtio-       tikorvaus riippuu mm. tukkuliikkeen myymä-
8052: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lähuoneistoon sijoittamasta pääomasta ja myy-
8053: kansanedustaja Pajusen ym. kirjallisesta kysy-       mälän liikevaihdosta.
8054: myksestä n:o 43, jossa tiedustellaan:                    Lukumääräisesti melko pieni osa elintarvike-
8055:                                                      liikkeistä toimii yhteistoiminta- ja markkinoin-
8056:           Onko Hallitus tietoinen erään keskus-      tisopimusten varassa. Tämä johtuu siitä, että
8057:        liikkeen ja sen osakkaiden toimesta suo-      kyseistä sopimuskäytäntöä sovelletaan vain sel-
8058:        ritetuista lukuisista vuokrasopimusten        laisiin keskus- ja tukkuliikkeiden hallinnassa
8059:        irtisanomisista ja vuokrien korotussuun-      oleviin tai omistamiin liikehuoneistoihin, joi-
8060:        nitelmista ja erityisesti elintarvikekau-     den myyntipinta-ala ja liikevaihto ylittävät mää-
8061:        pan alalla näiltä pienyrittäjiltä vaaditta-   rätyt rajat.
8062:        vista kohtuuntomista sopimusehdoista,             Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa erään
8063:        ja                                            ryhmittymän keskusliike on irtisanonut tukku-
8064:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      liikkeille vuokraamansa huoneistot tarkoitukse-
8065:        ryhtyä vuokrankorotusten estämiseksi          naan muuttaa vuokranmääräytymisperusteet.
8066:        sekä nykyisten täysin kohtuuttamiksi          Eräät tukkuliikkeet ovat vastaavasti irtisano-
8067:        osoittautuneiden sopimusten mitätöimi-        neet vähittäiskauppiaiden kanssa tehdyt vuok-
8068:         seksi ja näiden pienyrittäjien oikeustur-    rasopimukset. Muutaman tukkuliikkeen suorit-
8069:        van parantamiseksi?                           tamien irtisanomisten yhteydessä esiintyi täl-
8070:                                                      löin epäselvyyksiä, jotka kyseiseltä ryhmitty-
8071:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mältä saadun ilmoituksen mukaan sittemmin
8072: taen seuraavaa:                                      on korjattu. Osapuolet käyvät parhaillaan neu-
8073:    Meneillään olevan kotimaankaupan rakenne-         votteluja uusista sopimuksista. Viranomaisten
8074: muutoksen seurauksena on keskus- ja tukku-           saamien tietojen mukaan on uusissa markki-
8075: liikkeiden osuus laajentunut aikaisemmasta ta-       nointisopimuksissa tarkoitus käyttää keskusliik-
8076: varantoimittajan tehtävästä. Mm. myymäläin-          keen ja kauppiasjärjestöjen sopimaa runkosopi-
8077: vestointien suuruus ja kaupan kustannusten           musta.
8078: kasvu on johtanut entistä kiinteämpään tukku-            Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
8079: ja vähittäisportaan yhteistyöhön kaikissa päi-        työryhmä, johon kuului myös kilpailuasiamies
8080: vittäistavarakaupan kilpailuryhmittymissä. Yksi-     sekä oikeusministeriön edustaja, tarkasteli ke-
8081: tyisessä päivittäistavarakaupassa on eräiden tuk-    väällä 1976 vähittäiskauppiaiden ja tukku- tai
8082: ku- tai keskusliikkeiden ja yksityisten vähittäis-   keskusliikkeiden keskinäisiä yhteistyösopimuk-
8083: kauppiaiden välillä solmittu yhteistoiminta- ja      sia. Työryhmä päätyi mietinnössään siihen, että
8084: markkinointisopimuksia, jotka perustuvat kes-        kauppiaiden esittämät näkemykset on viime ai~
8085:  kusliikkeiden ja kauppiasjärjestöjen sopimiin       koina otettu entistä suuremmassa määrin huo-
8086:  runkosopimuksiin.                                   mioon päivittäistavarakaupan yhteistoiminta- ja
8087:     Yhteistoiminta- ja markkinointisopimuksen        markkinointisopimusten valmistelussa. Näiden
8088:  avulla kauppias voi saada haltuunsa suurenkin       sopimusten sisällön suhteen ei vallinne mainit-
8089:  kauppapaikan, ilman että siitä koituva riski        tavaa tyytymättömyyttä sopimuksen tehneiden
8090:  muodostuu hänelle ylivoimaiseksi. Liikehuo-         kauppiaiden keskuudessa, joskin työryhmä esit-
8091:  neiston käyttöoikeudesta on luonnollisesti suo-      ti arvostelua eräiden yksittäisten sopimuskoh-
8092:  ritettava vastike, mutta kauppiaan suorittama        tien johdosta.
8093: 4                                           1977 ,vp.
8094: 
8095:    Työryhmä katsoi, ettei sen käsittelemiin yh- sen liittämistä siviililainsäädäntöön. Vuokraneu-
8096: teistoimintasopimuksiin liittynyt sellaisia ongel- vostossa valmisteltu ehdotus uudeksi huoneen-
8097: mia, jotka edellyttäisivät nimenomaan näitä so- vuokralaiksi, johon on sisällytetty myös sään-
8098: pimuksia säätelevän erityislainsäädännön aikaan- nökset liikevuokrista ja liikevuokralaisen irti-
8099: saamista. Se piti kuitenkin suotavana, että yh- sanomissuojasta, on parhaillaan lausuntomenet-
8100: teistoimintasopimusten heikommalla osapuolella telyn kohteena. Lisäksi voidaan todeta, että
8101: olisi nykyi&tä paremmat mahdollisuudet aikaan" , kilpailumenettelytoillJ.ikunnan mietintö ei ole
8102: saada muutos sellaisiin sopimusehtoihin, joita vielä valmistunut. Kaikilla em. valmistelun
8103: voidaan pitää kohtuuttomina. Tilannetta voitai- alaisilla säännöstöillä on välitön vaikutus
8104: siin työryhmän käsityksen mukaan parantaa li- myös kaupan eri · portaiden väliseen yhteis-
8105: säämällä siviilioikeudelliseen lainsäädäntöömm(! työhön ja ne, tähtäävät erityisesti yhteistyön
8106: yleinen sovittelusäännös. Lisäksi työryhmä esit~ heikomman osapuolen aseman turvaamiseen.
8107: ti harkittavaksi esimerkiksi kilpailuasiamiehen Hallituksen. tarkoituksena on jatkaa kyseistä
8108: toimesta tapahtuvaa yhteistoiminta- ja markki- lainvalmistelutyötä ja samalla seurata yhteistoi-
8109: nointisopimusten kohtuullisuusvalvontaa.           minta- ja markkinointisopimuskäytännön kehi-
8110:    Oikeusministeriössä on lähiaikana tarkoitus tystä yhteistyössä sopimuspuolten edustajien
8111: ryhtyä valmistelemaan yleisen sovittelusäännök- tai järjestöjen kanssa.
8112:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1977.
8113: 
8114: 
8115:                                                                      Ministeri C. G. Aminoff
8116:                                                N:o 43                                                5
8117: 
8118: 
8119: 
8120: 
8121:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8122: 
8123:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det totala vederlag, som köpmannen betalar,
8124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            innefattar dessutom en ersättning också för de
8125: velse nr 535 av den 11 februari 1977 tili ve-        olika avtalsmässiga tjänster, som central- eller
8126: derbörande medlem av statsrådet för avgivande        partiaffären erbjuder. Marknadsföringsarvodet
8127: av svar översänt avskrift av följande av riks-       beror på bl.a. det av partiaffären i butikslo-
8128: dagsman Pajunen m.fl. ställda skriftliga spörs-      kalen investerade kapitalet samt butikens om-
8129: mål nr 43, vari frågas:                              sättning.
8130:                                                         Numerärt företräder de livsmedelsaffärer,
8131:           Är Regeringen medveten om de tal-          som ingått ett samarbets- eller marknadsförings-
8132:        rika uppsägningar av hyresavtal, som          avtal, en ganska liten del av alla livsmedels-
8133:        en centralaffär och dess delägare utfört      affärer. Detta beror på att ifrågavarande av-
8134:        och om planerna på hyresförhöjningar          talspraxis tillämpas enbart på sådana i central-
8135:        samt de oskäliga ·avtalsvilikor, som          ellet partiaffärernas innehav eller besittning va-
8136:        krävs i fråga om småföretagare i syn-         rande butikslägenheter, i vilka försäljningsytan
8137:        nerhet inom livsmedelshandeln, och            och omrättningen överstiger vissa bestämda
8138:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gränser.
8139:        taga för att förhindra hyresförhöjning-          I det nu föreliggande fallet har centralaffä-
8140:        arna och omintetgöra de gällande avta-        ren inom en gruppering sagt upp de lokaler,
8141:        len, vilka visat sig helt oskäliga, och       som den hyrt ut tili partiaffärerna. Avsikten
8142:        för att förbättra vissa småföretagares        har uppgivits vara en justering av de grunder,
8143:                                                                               1
8144: 
8145:        rättsskydd?                                   som skall tilläm,pas vid bestämmande av hy-
8146:                                                      ran. Vissa partiaffärer har på motsvarande sätt
8147:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        uppsagt sina hyresavtal med detaljhandlare.
8148: anföra följande:                                     Vid några av de uppsägningar, som utförts av
8149:     Tili följd av den strukturförändring, som på-    partiaffärer, har härvidlag förekommit oklarhe-
8150: går inom vår inrikeshandel, har central- och         ter, vilka dock enligt av centralaffären erhål-
8151: partiaffärernas tidigare roll som enbart varu-       len uppgift numera avhjälpts. Avtalsparterna
8152: leverantörer utvidgats. Bl.a. hutiksinvesteringar-   har inlett underhandlingar om nya avtal. En-
8153: llas storlek och kostnadsökningen inom handeln       ligt vad myndigheterna erfarit, är det mening-
8154: 'aar lett tili ett alltmer intimt samarhete mel-     en att det mellan centralaffären och köp-
8155: lan grossister och detaljister inom alla de kon-     mannaorganisationen överenskomna ramavtalet
8156: kurrensgrupperingar, som förekommer inom             kommer att ligga tili grund för de nya mark-
8157: hgligvaruhandeln. Inom den privata daglig-           nadsföringsavtalen.
8158: varuhandeln har mellan vissa parti- och cen-            Samarbetsavtalen mellan detaljhandlare och
8159:  tralaffärer å ena sidan och privata detaljhand-     parti- eller centralaffärer studerades våren 1976
8160:  :are å andra sidan ingåtts samarbets- och mark-     av en av handels- och industriministeriet till-
8161:  Jadsföringsavtal, vilka baserar sig på de ram-      satt arbetsgrupp, i viiken medverkade även
8162:  tvtal, som centralaffärerna och köpmannaorga-       konkurrensombudsmannen och en företrädare
8163:  lisationerna kommit överens om.                     för justitieministeriet. Arbetsgruppen kom i
8164:     Genom att ingå ett samarbets- eller mark-        sitt betänkande tili den slutsatsen, att köp-
8165:  lladsföringsavtal kan köpmannen bli innehava-       männens ståndpunkter på senare tid i allt hög-
8166:  :e av ett t.o.m. rätt stort handelsställe utan      re grad blivit beaktade vid beredningen av
8167:  ttt den härtili anslutna risken blir honom          samarbets- och marknadsföringsavtalen inom
8168:   >vermäktig. För nyttjanderätten tili butikslo-     dagligvaruhandeln. Innehållet i dessa avtal tor-
8169:   calen bör givetvis erläggas ett vederlag, men      de inte ge anledning tili nämnvärt missnöje
8170:  ~877002411
8171: 6                                             1977 vp.
8172: 
8173: bland berörda köpmän, om ock arbetsgruppen          livande av ett jämkningsstadgande i vår civil-
8174: framförde kritik över vissa enskilda avtalspunk-    rätt. Ett förslag tili ny hyreslag, som utarbe-
8175: ter.                                                tats inom hyresrådet och som även innefattar
8176:    Arbetsgruppen ansåg, att de granskade sam-       stadganden om hyror för affärslokaler och om
8177: arbetsavtalen inte var sammanknippade med           uppsägningsskydd för hyrestagare av affärslo-
8178: sådana problem, som skulle förutsätta en spe-       kal, är som bäst på remiss. Vidare kan kon-
8179: ciell lagstiftning för dessa avtal. Däremot an-     stateras, att den kommission, som utreder kon-
8180: sågs önskvärt, att den svagare samarbetsavtals-     kurrensmetoder, ännu inte avgivit sitt betän-
8181: parten skulle tillförsäkras bättre möjligheter än   kande. Alla ovannämnda under beredning va-
8182: nu är fallet att åstadkomma rättelse i avtals-      rande rättsinstitut kommer att ha en direkt
8183: villkor som kan anses vara oskäliga. Situatio-      inverkan även på samarbetet mellan de olika
8184: nen kunde enligt arbetsgruppens uppfattning         handelsleden. De åsyftar speciellt ett tryggande
8185: förbättras genom att ett allmänt jämknings-         av den svagare partens ställning. Regeringen
8186: stadgande införs i vår civilrätt. Även en av        har för avsikt att fortsätta sagda lagberednings-
8187: konkurrensombudsmannen utövad skälighets-           arbete och att vid sidan därav i samverkan
8188: övervakning av samarbets- och marknadsfö-           med avtalsparternas representanter eller organi-
8189: ringsavtalen kunde enligt arbetsgruppen över-       sationer följa med utvecklingen av den praxis
8190: vägas.                                              som tillämpas på samarbets- och marknads-
8191:    Justitieministeriet har för avsikt att i en      föringsavtal.
8192: nära framtid inleda beredirlngen av ett inför-
8193: 
8194:      Helsingfors den 16 mars 1977.
8195: 
8196: 
8197:                                                                      Minister C. G. Aminoff
8198:                                                 1977 vp.
8199: 
8200: Kirjallinen kysymys n:o 44.
8201: 
8202: 
8203: 
8204: 
8205:                                    Grönholm: Kansallisesti merkittävien äänilevyjen ja äänitteiden
8206:                                       säilymisen turvaamisesta.
8207: 
8208: 
8209:                           Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
8210: 
8211:    Äänentalletuksen keksimisestä tulee tänä            noin 13 000 suomalaista äänilevyä käsittävän
8212: vuonna kuluneeksi sata vuotta. Useimmissa si-          kokoelman ja julkaissut niitä koskevia luette-
8213: vistysmaissa on jo kauan ollut kansalliset äänite-     loita. Yhdistys on saanut toimintaansa pientä
8214: arkistot, jotka huolehtivat historiallisesti ja tai-   valtionavustusta, mutta toiminnan kehittämistä
8215: teellisesti merkittävien äänilevyjen ja muiden         on ilmeisesti haitannut se, etteivät asianomaiset
8216: äänitteiden tallettamisesta tutkijoiden ja muun        valtion viranomaiset ole pystyneet ratkaise-
8217: yleisön käyttöön.                                      maan, millä tavoin kansallisen äänitekokoelman
8218:    Suomessakin on jo pitkään pohdittu kansalli-        hoito olisi tulevaisuudessa ratkaistava. Yhdis-
8219: sen äänitekokoelman aikaansaamista. Vuonna             tyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa, eikä sen
8220: 1964 mietintönsä jättänyt Dokumenttifilmiko-           kokoelmia ole voitu avata yleisön käyttöön.
8221: mitea teki ehdotuksen valtion elokuva-, äänite-        Yhdistys ei myöskään ole pystynyt aktiivisesti
8222: ja valokuva-arkiston perustamisesta. Sen jälkeen       keräämään vanhimpia, ennen vuotta 1920 il-
8223: tästä asiasta" ovat tehneet ehdotuksensa mm.           mestyneitä suomalaisia äänilevyjä, joista suurin
8224: Äänitearkistotoimikunta, joka esitti itsenäisen        osa näyttää kokonaan kadonneen.
8225: äänitearkiston perustamista, sekä Vapaakappa-             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
8226: letoimikunta ja Tieteellisen informoinnin neu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8227: vottelukunta, jotka ehdottivat äänitteiden arkis-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8228: toinnin hoidettavaksi tieteellisten kirjastojen        vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
8229: yhteydessä. Valtiovallan taholta ei toistaiseksi                 Miten Hallitus aikoo turvata kansalli-
8230: ole otettu kantaa näihin ehdotuksiin.                         sesti merkittävien äänilevyjen ja muiden
8231:    Tällä välin Suomen äänitearkisto -niminen                  äänitteiden säilymisen ja saattaa ne tut-
8232: yhdistys on vuodesta 196 7 lähtien kerännyt                   kijoiden ja muun yleisön käyttöön?
8233:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8234: 
8235:                                               Eino Grönholm
8236: 
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 087700234T
8241: 2                                              1977 vp.
8242: 
8243: 
8244: 
8245: 
8246:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8247: 
8248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kappaleiden luovuttamisvelvollisuutta tulisi laa-
8249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jentaa nykyisin sen ulkopuolelle jääviin paino-
8250: olette 11 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn            tuotteisiin ja painotuotteisiin liittyvään aineis-
8251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          toon ( esim. av-aineistoon ja äänitteisiin). Toi-
8252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mikunta esitti erityisen vapaakappalelain säätä-
8253: edustaja Grönholmin näin kuuluvasta kirjalli-         mistä. Äänitteiden osalta toimikunta esitti, että
8254: sesta kysymyksestä n:o 44:                            äänilevyjen, musiikkikasettien, kuvakasettien ja
8255:                                                       muun monistamaila valmistetun audiovisuaali-
8256:           Miten Hallitus aikoo turvata kansalli-      sen aineiston valmistaja olisi velvollinen luo-
8257:        sesti merkittävien äänilevyjen ja muiden       vuttamaan kaksi kappaletta jokaista valmista-
8258:        äänitteiden säilymisen ja saattaa ne tut-      maansa tuotetta Helsingin yliopiston kirjastolle.
8259:        kijoiden ja muun yleisön käyttöön?                Toimikunnan mietinnön valmistumisen jäl-
8260:                                                       keen ja siitä hankittujen lausuntojen perusteella
8261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on asian valmistelua jatkettu oikeusministeriös-
8262: vasti seuraavaa:                                      sä, jossa mietinnön pohjalta ja sen suuntaviivo-
8263:                                                       jen mukaan on valmistunut luontfös asiaa kos-
8264:    Äänilevyjen ja muiden äänitteiden järjestel-       kevaksi hallituksen esitykseksi. Kun tämän
8265: mällinen kokoaminen ja tallettaminen tutkimus-        luonnoksen mukaan lainsäädännön valvonta tu-
8266: ta ja muuta tarvetta varten on ollut eri muo-         lisi kuulumaan lähinnä opetusministeriölle,
8267: doissa jo varsin pitkään käsiteltävänä ja valmis-     siirsi oikeusministeriö viime vuoden keväällä
8268: teilla. Päinvastoin kuin kirjallisten painotuottei-   asian jatkokäsittelyn opetusministeriölle. Ope-
8269: den osalta on laita, maassamme ei ole lainsää-        tusministeriössä on tämän jälkeen jatkettu eh-
8270: däntöä, joka turvaisi painotuotteisiin monessa        dotettuun lainsäädäntöön liittyvien ongelmien
8271: suhteessa verrattavan, äänitteille tallennetun        selvittelyä. Ratkaistavana on eräiden vapaakap-
8272: kulttuurin säilymisen kokonaisuudessaan, vaan         paleiden määrittelyyn ja luovuttamiseen liitty-
8273: tätä toimintaa on harjoitettu vapaaehtoisin voi-      vien teknisten yksityiskohtien ohella muun
8274: min Suomen Ääniarkisto -nimisen yhdistyksen           muassa vapaakappaleina luovutettavien tuottei-
8275: toimesta ja vuosittain sille myönnettävän har-        den määrää ja sijoituspaikkoja koskevat kysy-
8276: kinnanvaraisen valtionavun turvin.                    mykset sekä erityisesti äänitteiden osalta va-
8277:    Viimeksi on äänitteiden tallettamista käsitel-     paakappaleita säilyttävien kirjastojen mahdolli-
8278: lyt oikeusministeriön vuonna 1973 asettama            suudet tilojen ja henkilökunnan puolesta hoitaa
8279: Vapaakappaletoimikunta, jonka tehtävänä oli           niille lainsäädännössä kaavaillut tehtävät. Ope-
8280: laatia ehdotuksia julkisia kokoelmia ja tieteelli-    tusministeriön tarkoituksena on jatkaa näiden
8281: siä laitoksia varten luovutettavia painotuottei-      kysymysten selvittämistä kuluvan vuoden aika-
8282: den vapaakappaleita koskevien säännösten ja           na ja mikäli tyydyttävät ratkaisut löydetään
8283: määräysten uudistamiseksi. Toimikunnan tuli           pyrkiä siihen, että hallituksen esitys Eduskun-
8284: erityisesti selvittää muun muassa, miten vapaa-       nalle voitaisiin antaa kuluvan vuoden aikana.
8285:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1977.
8286: 
8287:                                                                Opetusministeri Marjatta Väänänen
8288:                                                N:o 44                                                 3
8289: 
8290: 
8291: 
8292: 
8293:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8294: 
8295:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          närvarande inte berörs av skyldigheten och dels
8296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        materia! som ansluter sig tili tryckalstren ( t.ex.
8297: av den 11 februari 1977 till vederbörande            av-materia! och ljudupptagningar). Kommis-
8298: medlem av statsrådet för avgivande av svar           sionen föreslog att en särskild lag om friexemp-
8299: översänt avskrift av följande av riksdagsman         !ar skulle stiftas. I fråga om ljudupptagningar
8300: Grönholm undertecknade spörsmål nr 44:               föreslog kommissionen att framställare av gram-
8301:                                                      mofonskivor, musikkassetter, bildkassetter och
8302:           Hur ämnar Regeringen se till att na·       annat audiovisuellt materia! som framställts
8303:        tionellt viktiga grammofonskivor och          genom duplicering skulle vara skyldig att över-
8304:        andra ljudupptagningar bevaras och            låta två exemplar av varje alster tili Helsing-
8305:        ställa dem tili forskarnas och den övriga     fors universitets bibliotek.
8306:        allmänhetens disposition?                        Efter det att kommissionens betänkande
8307:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         förelåg färdigt och på basen av utlåtandena
8308: samt anföra följande:                                därom har ärendets beredning fortgått inom
8309:                                                      justitieministeriet, där man utgående från be-
8310:    Frågan om ett systematiskt insamlande och         tänkandet och i enlighet med dess riktlinjer har
8311: uppbevarande av grammofonskivor och andra            utarbetat ett utkast tili en regeringsproposition
8312: ljudupptagningar för forskning och annat behov       i ärendet. Då övervakningen av lagstiftningen
8313: har redan mycket länge varit under behandling        enligt detta utkast skulle ankomma närmast på
8314: och beredning i olika former. I motsats tili vad     undervisningsministeriet, hänsköt justitieminis-
8315: som är förhållandet med skriftliga tryckalster       teriet senaste vår ärendet tili undervisningsmi-
8316: finns ingen lagstiftning i vårt land som skulle      nisteriet för vidare behandling. Vid undervis-
8317: trygga bevarandet av den i månget hänseende          ningsministeriet har man därefter fortsatt ut-
8318: med tryckalster jämförbara ljudupptagna kul-         redningen av problemen i anslutning tili den
8319: turen, utan denna verksamhet har ägt rum             föreslagna lagstiftningen. Utom vissa tekniska
8320: med frivilliga krafter på åtgärd av föreningen       detaljer i anslutning tili defintionen och över-
8321: Suomen Ääniarkisto och med ett statsbidrag           låtelsen av friexemplar försöker man för när-
8322: som årligen beviljas denna på basen av pröv-         varande bl.a. avgöra hur många alster som skall
8323: ning.                                                överlåtas som friexemplar och var dessa skall
8324:     Senast behandlades uppbevarandet av ljud-        placeras samt speciellt i fråga om ljudupptag-
8325: upptagningar av Friexemplarkommissionen,             ningar utreda möjligheterna för bibliotek, som
8326: som tilisattes av justitieministeriet år 1973 och    förvarar friexemplar, att med tili buds stående
8327: som hade tili uppgift att utarbeta förslag tili      utrymmen och personai sköta de uppgifter som
8328: revidering av stadgandena och bestämmelserna         åläggs dem i den aktuella lagstiftningen. Un-
8329: rörande friexemplar av tryckalster som överlåts      dervisningsministeriet avser att fortsätta utred-
8330: till offentliga samlingar och vetenskapliga insti-   ningen av dessa frågor under innevarande år
8331: tutioner. Kommissionen skulle bl.a. utreda, hur      och, om tillfredsställande lösningar nås, försöka
8332: skyldigheten att överlåta friexemplar borde ut-      avlåta en regeringsproposition till riksdagen un-
8333: vidgas att gälla dels sådana tryckalster som för     der innevarande år.
8334:      Helsingfors den 16 mars 1977.
8335: 
8336:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
8337:                                                1977 vp.
8338: 
8339: Skriftligt spörsmål nr 45.
8340: 
8341: 
8342: 
8343: 
8344:                                    Sigfrids m. fl.: Om kommunal'förbundens sprl'cldiga service.
8345: 
8346: 
8347:                              T i U R i k 1s d a g en s H e-r r Ta 1m a n.
8348: 
8349:     Bnligt s,tad!goodena ~ den förnyade språkilagen      Detta ha:r [ett tiJJ a:tt kommunaJförbundet
8350:  ( 10/75), som trädde i !kratft den 1 mars 1975,      inte har någon a:nstäil:ld, !som lrunde åläggas
8351: gähler bestämme1serna om språilcli:g service i        translatoruppgifter, varför en tihlfredsstäillande
8352: ikommnnenna i tihlämpliga delar även kommu-           språMig service intJe !har :kunnat ges. Av detta
8353: na:lförhunden. Ett ikommunaJ.förbund, tili viJiket    ~ider naturligtvis i främsta halnd den Hnsk"
8354: hör tvåsprå:kig kommun, är sk)'lldigt att enl±gt      språkiga minoriteten. Men inte heller de en-
8355: beihov anvä:nda både SV!enslka och Hnska.             ,språ:kigt svenska medJemmarna i kommnnal-
8356:     Till Roparnäs sjukhus' lkommnnalliförbund,        förbundet har kunnat få de tjänster de har
8357: vars ilme tjänstespråk är svenska, hör dels           rätt att kräva.
8358: rt:vås:pråkiga kommuner, dcls ensrpråkigt finska         Hänvisande tili detta ber undervec!knade att
8359: .och enspråki,gt sv;enska lkommuner. Av perso-        i den ordnilng 37 § 1 mom. riksdagsordningen
8360: nalen har ca 75% scvensika och ca 25% finska          föresikriVJet tiH vederbövande medlem av stats-
8361: oom modersmåil. Under såda:na förhåhlanden är         rådet få s:tiVlila följande fråga:
8362: behovet av ÖVJersättare IStont, både när det
8363: gäller lkommunikationen i:nom sj~huset och i                    Är Regeringen medveten om svarlg-
8364: fvåga om kcmtakten med medltemskommunerna.                   hetenna för kommunaHörbunden att få
8365: För att fyl1a behovet av språlcl.,ig sewice har              anställa personai för translatoruppgifter,
8366: förbundsful:lmälktige för Ropa:rnäs sjuik:hus an-            och
8367: håHit hos medicinallstyrelsen om att få ombiMa                  vi1ka åtgärder är Regeringen bel'edd
8368:  en byråbiträdestjänst (lk Y 10) tili en till                att vidtaga för ~tt ikommunaliörbunden
8369: !statsbidrag berättigande kanslis.ttjäniSt (Jk Y             skaN få res:urser att ,fuhlgöra s]na i hg
8370:  16). Tili kaoolistt}änsten skulle höra dels över-           fas,ts:tällda uppg1fter i fråga om språklig
8371: sättningsatbete, dds Jöneuträkning. Tiiiläggs-               service tiH medlemsikommunerna?
8372: kostJnaderna: vid en sådan förändring är inte
8373: stora. Medicinailstyrelsen !har dock upprepade
8374: gånger avslagiJt a:nhåNan.
8375:       Helsingfors clien 11 februari 1977.
8376: 
8377:                 Ehly Sigfrids                                     Toivo Jokiniemi
8378:                 P. MähHakola                                      Bror Lillqvist
8379:                 Jarmo Wahlström                                   Håkan Malm
8380:                 Matti Asunmaa                                     Eeva Kauppi
8381:                 Jovma Fred                                        Juhani Tuomaala
8382:                                          Veikko Pihlajamäki
8383: 
8384: 
8385: 
8386: 
8387: 0877002488
8388: 2                                               1977 vp.
8389: 
8390: Kirjallinen kysymys n:o 45.                                                                   Suomennos.
8391: 
8392: 
8393: 
8394: 
8395:                                    Sigfrids ym.: Kuntainliittojen kielipalvelusta.
8396: 
8397: 
8398:                           E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
8399: 
8400:     Uudistetun :kielhlain ( 10/75), joka tuli voi-     .suuria. Lääkintöha!lJ.itus on ikuitenkin uSieita
8401: maan maaliskuun 1 päivänä 1975, määräysten             kertoja hylännyt anomuksen.
8402: mukaan. kosikevat kU111tien kielipalvelua koske-          Tämä on johtanut siihen, että kuntainllitolla
8403: vat määräykset soveltuvin osin myös kuntain-           ei ole yhtään työntekijää, jolle vohaisiin antaa
8404: liittoja. Kuntaiwitto, johon kuuluu kaksikieli-        käännöstehtäviä, joSita syystä tyydyttävää kieli-
8405: nen kunta, on velvollinen käyttämään tarvit-           palvelua ei ole voitu antaa. Tästä kärsii luon-
8406: taessa sekä ruotsia että suomea.                       nollisesti ensi kädessä suomenkielinen vähem-
8407:     Huutoniemen sairaalan kuntairriliittoon, jonka     mistö. Mutta yksinomaan ruotsinkielisetkään
8408: sisäisenä virkakielenä on suomi, kuuiluu osit·         kuntainliiton jäsenet eivät olle voineet saada
8409: tain ka.~silciieHsiä kuntia ja osittain yksinomaan     palveluja, joita heillä on oikeus vaatia.
8410: suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä kuntia. Hen-           Tähän vi1taten ailleikirjoittaneet esittävät val-
8411: kilökunnasta n. 75 % :n äidinkielenä on ruotsi         tiopäiväj.ärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
8412: ja n. 25 % :n suomi. Tällai,sten olosuhteiden          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8413: vallitessa on kääntäjien tarve suuri sekä sairaa-      vaksi seuraavan kysymyksen:
8414: lan sisäisen kommunikoinnin osalta että jäsen-
8415: kuntiin pidettävien kontaktien osaLta. KielipaJ.-                  Onko Haililitus tietoinen kuntainliitto~
8416: velun tarpeen tyydyttämiseksi Huutoniemen                      jten vaikeuksista saada palkata henkiJö-
8417: sairaalan iliittoval:tuutetut ovat anoneet lääkintö-           !kuntaa: käännös:tehitäviin, ja
8418: halli.tukselta Jupaa yhden toimistoapulaisen toi-                  mihin toimenpiteisiin Halliitus on val-
8419: men (pl Y 10) muuttamiseksi valtionapuun                       mis ryhtymään, jotta kuntainliitot saa-
8420: oikeuttavaksi kanslistin toimeksi (pl Y 16).                   vat resursseja täyttää laissa säädetyt
8421: KansHstintoimeen kuuluisi osittain käännöSityÖ-                tehtävänsä jäsenkunnille annettavan kiec
8422: tä ja osittain palkkalaskentaa. Tällaisen muu-                 li,palvelun osalta?
8423: toksen aiheuttamat lisäkustannukset eivät ole
8424:       He!lsingissä 11 päivänä helmrkuuta 1977.
8425: 
8426:                 Elly Sigfrids                                       Toivo Jokiniemi
8427:                 P. Mäki-Hakola                                      Bror Lillqvis:t
8428:                 Jarmo Wahlström                                     Håkan MaJm
8429:                 Matti Asunmaa                                       Eeva K'<l:uppi
8430:                 Jorma Fred                                          Juhani Tuomaala
8431:                                           Veikko Pihlajamäki
8432:                                                  N:o 45                                                   3
8433: 
8434: 
8435: 
8436: 
8437:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
8438: 
8439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         arvion soveltamisesta sosiaaJ.i- ja terveysmuus-
8440: mainitussa rtarkoitukses,sa Te, Herra Puhemies,        teriön hallinnonwlalla eräiden vailitionaputoimin-
8441: olette 11 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn             tojen osai:ta. Ministeriön ohjeiden mukaan van-
8442: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hojen vivkojen tai tointen nim~kikeiden muut-
8443: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tamista ja tehtävien uudelleenjärjestelys,tä ai-
8444: edustaja Sigfridsin ym. näin kuuluvasta kir-           heutuvia virkojen ja tointen !lisäyksiä ja vähen-
8445: jallisesta kysymyksestä n:o 45:                        nyksiä ei !katsota uusien vivkojen ja tointen
8446:                                                        perustamiseksi, mlkäiti toimenpiteet ovat sää-
8447:           Onko Hallitus tietoinen kuntainlliitto-      dösten ja va1taikoonaJ.listoo suunnitelmien mu-
8448:        jen vaikeuksista saada palkata hen'hllö-        kaisia ja mikäli virkojen ja tointen !lmkonais-
8449:        ikuntaa ikäännös,tehtäviin, ja                  määrä ei lisäänny eikä myöskään valtionapume-
8450:           mihin toimenpiteisiin Ha!Htus on vwl-        not toimenp.i!teidoo johdosta cr±säänny. Kyseises-
8451:        mis ryhtymäältl, jotta kuntainliitot saa-       sä tapauks·essa oli:sivll't valtionapumenot toimen-
8452:        vat nesur.sseja täyttää bissa säädetyt          piteen johdosta Hsääntyneet.
8453:        tehtävänsä jäsenkunniHe annettavan kie-             Lääkintöha1Htuksen tiedossa ei ole, missä
8454:        lipalvelun osalta?                              määrin muissa sairaala- tai terve)'lskeskuskun-
8455:                                                        tain1i,itoissa on va~euksia :saada palkata hen-
8456:    Vastauksena kysymykseen esitän ikunnioit-           kilökuntaa käännöstehtäviin. Lähtökohtana on
8457: taen seuraavaa::                                       pidentävä, että kaksi:ldelisillä alueilla ,toimivissa
8458:    LääHntöha:lliturksesta saadun selvityksen mu-       kuntainlititoissa !ha:1lintohenkilökunta voi ilman
8459: karun läå!kintöhalili:tus ei mielisairasJaissa sekä    kohtuuttomia vaikeuksia selviytyä kaksikielisyy-
8460: kuntien ja !kuntain:l.iittojen va[tionosuuksista ja    teen liittyvistä lisätehtävistä sen johdosta, että
8461: -avustuksista annetUISsa laissa säädetyn harkinta~     henkvlökunnassa tavallisesti on äidinkieleltään
8462: vaLtansa nojalla ole toistaiseksi hyvä1ksynyt val-     kumpaankin ikieliryhmään kuuluvia. Hen!k:Nös-
8463: tionosuuteen oikeuttava!ksi ~toimistoapu:I:aisen vi-   tön ja varojen myöntäminen jäsenkunnille an-
8464: llan muuttamista kanslistin virwksi. Lää!kintö-        nettavaoo ikielipalveluun riippuu vuosittain val-
8465: ha:llitus on hyväksynyt ensisijailsesti hoitdhen-      tion ,tuJ.o- ja menoarviosta. Lää!k:intöhaltlituksen
8466: kiJökunnan vkat ja vasta toi,s,sijaisesti ha:1linto-   pyvkimybenä on saattaa kysymyksen perus.te-
8467: henilcilösitöön !kuuluvat vhat valtionosuuteen         luissa esitetty Huutoniemen sairaalan kuntain-
8468: oikeuttaviksi. Asian ratkaisuun on vaikuttanut         liiton tapaus myönteiseen ratkaisuun kuluvan
8469: myös sostiJaali- ja terveysministeriön 17. 2. 1976     vuoden ai!katna.
8470: antamat ohjeet vuoden 1976 wlo- ja meno-
8471:       Hdsingi,ssä 17 päivänä maaliskuuta 1977.
8472: 
8473:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
8474: 4                                                1977 vp.
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                              T i U R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
8480: 
8481:   1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksda:gsordningen           socia:l- och häJlsovårdsministeriets förva:ltnings-
8482: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse           område i fråga om vi:s:sa statsbidragsfunktioner.
8483: av dm 11 februarJ. 1977 tili vederbörande med-          Enligt mini:steriets anv.iJsninga~r räknas ändring
8484: lem av sitatsrådet översätnt avskrift av följande       av tjä:nsters eiler bef:rutl1ln1ngars gamla benäm-
8485: av riiksdagsman Sigfrids m. :l.il. underteoknade        ningar och av omreglering av uppgi.fter för-
8486: spönsmål nr 45:                                         anlett ökande och m.iJnsikande av antaJet
8487:                                                         tjänster, inte som inrättande av nya tjänster
8488:            Är Regeringetn. medveten om svårig-          och befruutningar, under förutsättning atct åt-
8489:         heterna för kommunailförbundlen att få          gärderna öv:erensstämmer med gäWlande stad-
8490:         anstäJ:la personaJ för translatomppgHter,       ganden och de riksomtfattande p~anerna samt
8491:         och                                             det totala amailet t:jänster och befattningar inte
8492:            viLka åtgärder är Regeringen beredd          ökar och att inte heJiler s,tansbidragsutgifterna
8493:         att vidta:ga .för -att kommunal.förbunden       ökar til!l följd av åtgärdema. 1 det ifrågavaran-
8494:         skahl få resurs.er att fullgöra s.ina i lag     de faillet skulle statsbidragsutgifterna ha ölk.at
8495:         fasts>tällda uppgi.fter i fråga om språklig     tihl följd av å:tgärden.
8496:         service till medlemskommunerna?                    Medicina1styrelsen hrur ingen kännedom om
8497:                                                         i vi<lken utsträdkning andra sjulclms- och hälso-
8498:     Sås:om :svar på detta :SJpö~_;smM får jag vörd-     vårdsc.en trailsik.ommunail.förbund har svådgheter
8499: samt a~nföra foljande:                                  att få avlöna personaJ1 för :translatorsuppgifter.
8500:     Enligt en utredning, som erhMHts från me-           Man bör utgå ifTån, att inom Jt:våsprå!ldga om-
8501: dicinalstyrelsen, har medicinalstyrelsen tillsvida-     råden verksamma kommunalförbunds förvalt-
8502: re inte med stöd av sin i sinnessjuklagen och           ningspersona~ utan osk~Hga svådgheter slkall
8503: lagen om statsande1ar odh -unde11Stöd åt kom-           kunna iklara de extra uppgHiter tvåsprM.cigheten
8504: muner och lrommunailfötbUJnd stadgade pröv-             medför, eftersom det B1and personaJen van-
8505: ningsräut gocLkänt, att ti1l strutsoodeil: berätdgade   ligen finns personer ur vardera språkgruppen.
8506: byråbiJträdestjänster ändras till kans1isttjänster.     Huruvida petiOOi!l.al och medel sikaM kunna be-
8507: MedicinaJstyrelsen har i främsta mmmet god-             viljas för språJJ.d:ig service tillJ. med'lemskommu-
8508: känt vårdpersonalstjänster och först i andra            nerna, är varje år iberoende mr s:tatsförslaget.
8509: hand ,tiJll förvaltningspe1.1sona1en hörande            Medidna1styrelsen s:trävar rt:iJ1 att ännu detta
8510: tjänslter såsom ti!hl: sta:usandel berä:ttigande. På    år åstadkomma en pos1Div lösning av det i
8511: avgörandet hrur invetikat även sociaJ.- oeh hitlso-     motiveringen tiili spörsmålet nämnda fallet vid
8512: vårdsministeriets anviJSJningar av 17. 2. 197 6 om      kommunalförbundet för Ropamäs sjukhus.
8513: tiilitämpni:ng av statsförsilaget för år 1976 på
8514:       Helsingfors den 17 mars 1977.
8515: 
8516:                                                         Social- och hälsovårdsminister Irma Toivan en
8517: Skriftligt spörsmål nr 46.
8518: 
8519: 
8520: 
8521: 
8522:                                   Stenbäck m.fl.: Om sysselsättning för inhemska sandsugare.
8523: 
8524: 
8525:                              T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
8526: 
8527:    Modern sjöfart kräver .fördjupade och för-       viantering och övrig anskaffning inom tullfri-
8528: bättrade farleder och kontinuerliga muddrings-      hetens ram, vilket avsevärt sänker den utländ-
8529: arbeten i våra hamnar. I vårt land finns för        ska företagarens grundkostnader. - Enligt obe-
8530: närvarande 4 st. sandsugare, som är sysselsatta     kräftade uppgifter skulle de finländska sand-
8531: i dylika arbeten. De privata företagare, som        sugarna i praktiken inte ha samma möjligheter
8532: äger dessa sandsugare, sysselsätter sammanlagt      att tävla om entreprenadanbud i t.ex. andra
8533: ca 18 familjer. Investeringarna i en dylik sand-    nordiska Iänder utgående från nationella regler
8534: sugare är ca lh - 1 miljon mark, alltså en          och tillstånd. Man kan därför fråga sig om det
8535: rätt betydande satsning.                            är riktigt att de inhemska företagarna måste
8536:    De finländska sandsugarna är för sin syssel-     konkurrera på så olika vilikor med de utländ-
8537: sättning beroende av främst kommuner vid            ska i tävlan om arbeten hos kommunala och
8538: hamnarbeten samt av statsmakten i farledsarbe-      statliga myndigheter.
8539: ten. Arbetena ges för det mesta ut på entre-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
8540: prenad och entreprenadanbud ges också av vis-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
8541: sa utländska företagare i sandsugningsbran-         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
8542: schen. På senare tid har det förekommit exem-       rådet ställa följande spörsmål:
8543: pel på att entreprenaderna gått tili dessa ut-
8544: ländska företagare, främst från Danmark. De                   Är Regeringen medveten om att sys-
8545: finländska företagen tävlar här i ett oförmån-             selsättningen för finländska sandsugare
8546: ligt utgångsläge. De utländska företagen är eko-           äventyras genom ofördelaktiga konkur-
8547: nomiskt starka redan p.g.a. att sandsugnings-              rensförhållanden, vilka synbarligen le-
8548: säsongen är så lång i Mellaneuropa. En ut-                 der tili att inhemskt inte gynnas vid
8549: ländsk sandsugare kan också utföra sin pro-                entreprenader i Finland?
8550:      Helsingfors den 11 februari 1977.
8551: 
8552:                Pär Stenbäck                                     Ralf Friberg
8553: 
8554: 
8555: 
8556: 
8557: 0877002499
8558: 2                                            1977 vp.
8559: 
8560: Kirjallinen kysymys n:o 46.                                                             Suomennos.
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                                  Stenbäck ym.: Suomalaisten ruoppaajien työllisyydestä.
8566: 
8567: 
8568:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8569: 
8570:    Uudenaikainen merenkulku vaatii syvennet-        hankintansa tullivapauden puitteissa, mikä huo-
8571: tyjä ja patannettuja kulkuväyliä sekä jatkuvaa      mattavasti laskee ulkomaalaisen yrittäjän pe-
8572: ruoppausta satamissamme. Maassamme on tällä         ruskustannuksia. Vahvistamattomien tietojen
8573: hetkellä 4 ruoppaajaa, jotka ovat toiminnassa       mukaan suomalaisilla ruoppaajilla käytännössä
8574: tällaisissa töissä. Yksityiset yrittäjät, jotka     ei ole samoja mahdollisuuksia kilpailla urakka-
8575: omistavat nämä ruoppaajat, työllistävät yhteensä    tarjouksista esim. muissa pohjoismaissa, mikä
8576: n. 18 perhettä. Tällaisen ruoppaajan vaatima        johtuu kansallisista säännöistä ja luvista. Tä-
8577: investointi on n. 1;2 - 1 miljoonaa markkaa         män vuoksi voi kysyä onko oikein, että koti-
8578: eli varsin merkittävä panos.                        maisten yrittäjien on niin erilaisin ehdoin kil-
8579:    Suomalaiset ruoppaajat ovat työllisyytensä       pailtava ulkomaalaisten kanssa kunnallisten ja
8580: puolesta · riippuvaisia ennen kaikkea kuntien       valtiollisten viranomaisten töistä.
8581: satamatöistä sekä valtiovallan väylätöistä. Työt
8582: annetaan yleensä urakalla tehtäviksi ja urakka-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
8583: tarjouksia tekevät myös eräät ruoppausalan ulko-    järjestyksen 37. §:n 1 momentin nojalla valtio-
8584: maalaiset yrittäjät. Viime aikoina on esiintynyt    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8585: esimerkkejä siitä, että urakat on annettu ulko·     seuraavan kysymyksen:
8586: maalaisille - etenkin tanskalaisille yrittäjille.
8587: Suomalaiset yritykset kilpailevat tässä epäedul-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8588: lisesta lähtökohdasta käsin. Ulkomaalaiset yri-             suomalaisten ruoppaajien työllisyys vaa-
8589: tykset ovat taloudellisesti voimakkaita jo sen              raunetaan epäedullisilla kilpailuolosuh-
8590: vuoksi, että ruoppaussesonki on niin pitkä                . teilla, jotka nähtävästi johtavat siihen,
8591: Keski-Euroopassa. Ulkomaalainen ruoppaaja                   että kotimaista ei Suomessa urakoissa
8592: voi myös toimittaa muonituksensa sekä muut                  suosi ta?
8593:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8594: 
8595:                Pär Stenbäck                                      Ralf Friberg
8596:                                                         N:o 46                                               3
8597: 
8598: 
8599: 
8600: 
8601:                                E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8602: 
8603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               imusesonki. Tullihallituksen määräysten mu-
8604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                kaan ei ulkomaalainen Suomeen ruoppaustehtä-
8605: olette 11 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn                   vissä saapunut alus täällä oloaikanaan suorit-
8606: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 taessaan tehtäväänsä satamassa, aluevesillä tai
8607: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                välittömästi niiden ulkopuolella ole oikeutettu
8608: edustaja P. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta                   verottomaan muonaan, joten tältä osin suoma-
8609: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                           laisten ja ulkomaalaisten hiekanimualusten kil-
8610:                                                              pailuedellytykset ovat samat. Sen sijaan pitempi
8611:                Onko Hallitus tietoinen siitä, että           hiekanimusesonki varmasti alentaa ulkomaalais-
8612:             suomalaisten hiekanimualusten 1 ) työlli-        ten alusten pääomakustannuksia ja ne tältä
8613:             syys vaaraunetaan epäedullisilla kilpailu-       osin ovat paremmassa kilpailuasemassa kuin
8614:             olosuhteilla, jotka nähtävästi johtavat          suomalaiset alukset. Tähän tekijään on kuiten-
8615:             siihen, että kotimaista ei Suomessa ura-         kin valtiovallan toimenpitein vaikea saada muu-
8616:             koissa suosita?                                  tosta. Lisäksi on syytä todeta, että pienempi
8617:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit·                   etäisyys työkohteisiin alentaa huomattavasti
8618: taen seuraavaa:                                              suomalaisten yrittäjien matkakustannuksia suh-
8619:                                                              teessa ulkomaalaisiin kilpailijoihin.
8620:   Kysymyksen perusteluissa on mainittu suo-                     Hiekanimualusten työllistäjänä ei valtiolla
8621: malaisten yrittäjien asemaa vaarantavina epä-                ole merkitystä, sillä valtion suorittamissa väylä-
8622: edullisina kilpailutekijöinä ulkomaisten hiekan-             töissä ei ole käytetty suomalaisia eikä ulko-
8623: imualusten saarnat tullivapaa muonitus ja muut               maalaisia hiekanimualuksia, koska ne eivät ole
8624: hankinnat sekä Keski-Euroopan pitempi hiekan-                näihin töihin soveltuneet.
8625:   Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1977.
8626: 
8627:                                                              Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:   1
8633:       )   Ruoppaaja sanan asemasta on käytetty sanaa hie-
8634:           kanimualus, koska se tässä yhteydessä paremmin
8635:           vastaa ruotsalaisessa tekstissä käytettyä "sand-
8636:           sugare" sanaa.
8637: 4                                             1977 vp.
8638: 
8639: 
8640: 
8641: 
8642:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8643: 
8644:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Enligt tullstyrelsens föreskrifter är utländskt
8645: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       fartyg, som anlänt tili Finland för att utföra
8646: av den 11 februari 1977 tili vederbörande med-       muddring, inte berättigat till skattefri provian-
8647: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        tering under den tid det vistas i landet och
8648: sänt avskrift av följande av riksdagsman P.          utför sitt uppdrag i ellet omedelbart utanför
8649: Stenbäck m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 46:    finsk hamn eller finskt tertitorialvatten. För
8650:                                                      denna del är konlkurrensförhållandena för fin-
8651:            Är Regeringen medveten om att sys-        ländska och utländska sandsugare alltså desam-
8652:        selsättningen för finländska sandsugare       ma. Däremot sänker den längre säsongen sä-
8653:        äventyras genom ofördelaktiga konkur-         kert kapitalkostnaderna för utländska fartyg,
8654:        rensförhållanden, vilka synbarligen leder     vi1ka i detta hänseende är i en bättre ställning
8655:        till att inhemskt inte gynnas. vid entre-     än de finländska fartygen. Genom statens åt-
8656:        prenader i Finland?                           gärder är det dock svårt att åstadkomma änd-
8657:                                                      ring i detta sakförhållande. Det är dessutom
8658:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          skäl att konstatera, att det kortare avståndet
8659: anföra följande:                                     till de ställen där arbetet sker, innebär en
8660:                                                      kännbar minskning i de finska företagarnas
8661:    I motiveringen tili spörsmålet har såsom          resekostnader i förhållande till utlänningars
8662: ofördelaktiga konkurrensförhållanden, ägnade         motsvarande kostnader.
8663: att äventyra den finländska företagarens ställ-          Såsom sysselsättare av sandsugare är staten
8664: ning, nämnts proviantering och övriga anskaff-       helt utan betydelse, då för dess farledsarbeten
8665: ningar, vilka enligt spörsmålsställarna är tull-     har varken finländska ellet utländska sandsu-
8666: fria för de utländska 'sandsugarna, samt den         gare använts av den orsaken, att dessa inte
8667: längre sandsugningssäsongen i Mellaneuropa.          varit lämpliga för ifrågavarande arbeten.
8668:      Helsingfors den 21 mars 1977.
8669: 
8670:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
8671: Kirjallinen kysymys n:o 47.
8672: 
8673: 
8674: 
8675: 
8676:                                    Salonen: Elsa-radan ja Tarvontien jatkeen suuntien pikaisesta
8677:                                        määräämisestä.
8678: 
8679: 
8680:                          Eduskunnan Herra Puhemie_helle.
8681: 
8682:     Vuonna 1958. tehtiin eduskUnta-aloite ns.         Näin ollen ··niin yksityisten maanomistajien oi~
8683: Elsa-radan suunnittelun aloittamisesta. Loka-         keusturvan kannalta kuin alueen kuritien kaa:
8684: kuussa 1973 liikenneministeriö antoi rautatie-        voittamisen kannalta on välttämätöntä päästä
8685: hallituksclle tehtäväksi. yleissuunnitelman laati-    mahdollisinunan . nopeasti johonkin ratkaisuun~
8686: misen, joka valmistui 7. 3. 1974 ja lähti lau-        koska asian keskeneräisyys haittaa kaikkia rat·
8687: sunnolle kuntiin ja keskeisiin virastoihin. Vuo-      kaisevasti.       ·                     · · · ·
8688: qen 1974 budjettiin varattiin 1 milj. mk                 Sainalla tavalla kuin Elsa-radan eri vaihto-
8689: Elsacrataa varten. Samana vuonna o•ettiin lisä-       ehtojen jäädyttäminen vaikeuttaa kaavoitusta
8690: budjettiin 1 milj. mk lisää .suunnitelman no-         tekee sen myös Tarvontien jatkeen suunnan epä-
8691: peuttamiseksi. Vuoden 1975 budjetissa oli va-         määräisyys: Kun tähän mennessä Tarvontien
8692: rattuna 5 milj. mk. Lopullinen suunnitelma            jatkeesta on tutkittu vain eteläinen vaihtoehto
8693: iiffiti lausunnolle vuoden 1975 toukokuussa,          toisen vaihtoehdon ollessa kokonaan tutkimatta,
8694: nmtta yllätt~en 26, 6. 197 5 tehtiin ns. jäädytys-    olisi myös tätä suunnittelua kiirehdittävä sa-
8695: päätös: 27. 8. 1975 valtioneuvosto tarkensi           moilla perusteilla kuin Elsa-radan suunnittelua.
8696: päätöstään, .jonka .mukaan valtionrautatiet saa       · Edellä sano.tun perusteella ja viitaten valtio-
8697: vastaanottaa ja arkistoida lausunnot myöhempää        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8698: käsittelyä varten.                                    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
8699:  • Elsa-radalla on neljä tutkittua vaihtoehtoa;       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:'
8700: Jäädytyspäätös. merkitsee suurien alueiden suun-
8701: nittelun pysähtyrr.iistä jai vaikeuttaa sekä asian~             Onko Hallitus tietoinen, että ns.
8702: omaisten kl.mtien että yksityisten kansalaisten              Elsa-radan suunnittelun jäädyttärninen
8703: toimintavapautta. Mm. asuntotuotanto kärsii                  vaikeuttaa asianomaisten kuntien kaa~
8704: tamänlaatuisesta eri vaihtoehtojen jäädyttämis-              voitustoirnintaa sekä loukkaa yksityisen
8705: vaiheesta. Yksityiselle maanomistajalle tilanne              maanomistajan oikeuksia, ja
8706: muodostuu niin toiminnallisesti kuin taloudelli-                mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
8707: sesti erinomaisen vaikeaksi. Yhteiskunnan suun-              litus aikoo. ryhtyä tämän epäkohdan
8708: nittelun yleensä ja tämäntyyppisen jäädytyspää-              poistamiseksi niin Elsa-radan suunnitte•.
8709: toksen ·nimenomaan ei pitäisi saada vaikuttaa                lun kuin myös Tarvontien jatkeen suun-
8710: yksityiseen omistusoikeuteen sillä tavalla kah-              nittelun kohdalla?
8711: lehtivasti kuiQ tässä tapauksessa on asianlaita.
8712:      _Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
8713: 
8714:                                            Markku Salonen
8715: 
8716: 
8717: 
8718: 
8719: 087700250A
8720: 2                                               .1977 vp:.
8721: 
8722: 
8723: 
8724: 
8725:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8726: 
8727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1! in'O~entissa     esini. Lohjan seudulla sekä minkä verran määrä-
8728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rahoja tämä sul1nnittelu vaatisi. Radan suut,J.Pit-
8729: Öletie 14 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn             telutyötä d' ·vöida valtion tämänhetkisessä· ta~
8730: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           loudellisessa tilanteessa pitää kiireellisenä työn~
8731: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vaan käytettävissä olevat taloudelliset voima~
8732: edustaja Markku Salosen näin ·kuuluvasta kir-          v.~rat on ~äytettävä välttämättöm~rripiin k~htei~
8733: jallisesta kysymyksestä n:o 47:                        sun. Valuorieuvosto on 18. 11. 1976 pertaate-
8734:                                                        päätöksessääll eräistä julkisten menojen säästöis~
8735:             Onko Hallitus. tietoinen, että ns.         tä lausunut, ettei ole· valtiontaloudellisia edell:r~
8736:          Elsa-radan suunnittelun jäädyttäminen         tyksiä uusien rautateiden rakentamiseen aina•
8737:          vaikeuttaa asianomaisten kuntien kaa-         kaan ennen vuotta 1982. Hankkeiden toteutta~
8738:          voitustoimintaa sekä loukkaa· yksityisen      minen · mainittujen vuosien jälkeen jää riippu~
8739:        . maanomistajan oikeuksia, ja                   maan niiden kannattavuudesta ja rahoitusmah~
8740:             mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   dollisuuksista.                                     '
8741:          litus aikoo ryhtyä tämän epäkohdan                Tarvontien jatkeen osalta voidaan todeta seu~
8742:          poistamiseksi niin Elsa-radan suunnitte-      raavaa:·.      .
8743:          lun kuin myös Tarvontien jatkeen suun-
8744:          nittelun kohdalla?                                L~hjan kautta kulkevat vaihtoehdot tutkittiin.
8745:                                                         ja niistä laadittiin raportti vuonna 1970. Lau:
8746:    Vastauks(;!na kysymykseen esitän kunnioitta-        sunnot saatiin saman vuoden aikana. Raportissa
8747: vasti seuraavaa:                                       esitettiin nelj~ vaihtoehtoa (I-IV), joista vai~
8748:                                                         toehto J kulki Hormajärven ja Lohjanjärven vä7
8749:     Liikenneministeriö oikeutti 18.10. 1973 val-       listä Paloniemen kannasta piikin, vaihtoehdo~
8750: tionrautatiet suorittamaan tutkimuksia ELSA-           11-JV kulkivat Hormajärven pohjoispuolitse.
8751: tadan suunnan selvittämiseksi. Alustava yleis-         Saatujen lausuntojen ja tehtyjen selvitysten p~
8752: suunnitelma valmistui toukokuussa 1975 ja se           rusteella tie- ja vesirakennushallitus teki .maa~
8753: lähetettiin lausunnolle mm. kuntiin, seutukaava-       liskuussa 1971 päätöksen, että yleissuunnittelua
8754: liittoihin ja keskusvirastoihin. 14msunnoissa on       fatketaan Lohjan seudulla vaihtoehdon 1 (Palo,
8755: tuotu esiae, että radan kannattavuutta tulisi          niemen kannaksen kautta) pohjalta. Tämä pää,
8756: vielä tutkia sekä ratasuunnittelua tulisi jatkaa        tös on siten asiallisesti poistanut vaihtoehtoiset
8757: niin pitkälle, etteivät useat, vaihtoehdot haittaisi    suuntaukset, Lohjan seudulla. Valittua vaihto-
8758: maankäyttösuunnittelua ja estå1si rakentamista.        ehtoa I kannattivat Uudenmaan lääninhallitus;
8759:     Yleissuunnitelmasta saatavien lausuntojen pe-      Lohjan kaupunginhallitus, Vihdin kunnanhal-
8760: rusteella oli tarkoituksena syksyn 1975 kulues-        .litus; ···Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja
8761: sa valita yksiselitteinen linjaus sekä suuntako-        valtion luonnonsuojeluvalvoja. Kielteisesti sii-
8762: kousten ja mahdollisten muistutusten käsitt~lyn.,      hen . ·suhtautuivat Lohjan kunnanhallitus ja
8763: jälkeen esittää suunnanvahvistus valtioneuvos-         Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys.
8764: tolle.                                                     Lohjan seudulla - jota kysymyksessä ilmei-
8765:     Kesällä 1975 hallitus keskeytti kuitenkin           sesti lähinnä tarkoitetaan - on tutkittu kaikki
8766: suunnittelutyön. Tämä keskeyttämispäätös on            realistiset vaihtoehdot ja valittu se, jota valta-
8767: edelleen voimassa.                                     osa lausunnon antajista kannatti. Epämääräi-
8768:     Liikenneministeriö on pyytänyt rautatiehalli-       syyttä tien suunnassa ei siis ole olemassa.
8769: tusta tutkimaan kuinka paljon suunnittelutyötä             Salon kohdalla tutkittiin viisi ( A-E) paa-
8770: tulisi jatkaa jotta päästäisiin yhteen ratalinjaan      vaihtoehtoa, joista kaksi ( A ja E) kulkivat kes-
8771:                                                 N:o41
8772: 
8773: kustan pohjoispuolitse ja kolme (B-D) etelä-          sempien käsittelykierrosten perusteella tehtyjen
8774: puolitse. Päävaihtoehdoista laadittiin raportti,      sijainti- ja suuntapäätösten mukaiset ratkaisut.
8775: joka oli lausunnoilla v. 1971-72. Saatujen            Yleissuunnitelmasta pyydettiin ja saatiin eri
8776: lausuntojen ja selvitysten perusteella tie- ja        tahojen lausunnot vuoden 197 4 aikana. Tämän
8777: vesirakennushallitus päätti jatkaa yleissuunnit-      jälkeen suunnittelun jatkamiseen ei ollut tar-
8778: telua pohjoisemman vaihtoehdon ( E) pohjalta.         vetta, koska tien rakentamisen aloittaminen ei
8779: Tällä päätöksellä on asiallisesti poistettu vaihto-   ole näköpiirissä. Myöskään kysymyksessä esite-
8780: ehtoiset suuntaukset Salon kohdalla.                  tystä syystä - T arvontien jatkeen suunnan
8781:    Piikkiön kohdalla tutkittiin koltne (A-C)          selvittämiseksi - ei ole perusteltua tarvetta
8782: päävaihtoehtoa, joista laadittu muistio oli asian-    suunnittelun jatkamiseksi. Kuten edellä esite-
8783: omaisissa kunnissa lausunnolla. Tältä osin tie-       tystä ilmenee koko Lohjanharjun ja Turun vä-
8784: ja vesirakennushallitus teki valintapäätöksen         liltä on tutkittu useita vaihtoehtoja, joista on
8785:  (pohjoinen vaihtoehto C) toukokuussa 1971.           pyydetty ja saatu asianomaisten kuntien ja vi-
8786:  . Ehdotus tien yleissuunnitelmaksi koko suun-        ranomaisten lausunnot. Niiden perusteella on
8787: n:itteluvälille Lohjanharju-Turku valmistui           valittu tien linjavaihtoehto, joka on mm. kun-
8788: \>uoden 1971 lopulla. Yleissuunnitelmakansioon        tien tiedossa. Vaihtoehtoisia linjavaihtoehtoja
8789: on koottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi aikai-         ei siis tien osalta ole avoinna.
8790:       Helsingissä maaliskuun 14 päivänä 1977.
8791: 
8792:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
8793:                            T i 11 R i k s d a g e   * s He rr.      .T a 1 m a n.
8794:  . ;I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen;          wt;a,$::vidar~f.öt;· an .. man .skaU· .kunnä n:å fraq:t
8795: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse;          till en bånlinje t.ex.. i Lojotrakten samt hm::
8796: ay,den 14 februari 1977 till vederbörande med,          stora anslag: denna planering skulle kräva:
8797: lem av statsrådet för avgivande av sv~r översänt        ]?laneringsarbetet på ban~n ·kan inte i statens-
8798: ll:V:~krift ay följande av riksdagsman Markkui          aktuella ekonomiska situation anses vara av·
8799: s~ilonen underteckgade spörsmål nr 47:                  brådskande art, utan de till buds stående eko.-:
8800:                                                         nomiska resurserna måste användas för mera
8801:           Är Regeringen medveten om att ned-            nödvändigä objekt. Statsrådet hiu i sitt princip-
8802:        frysningen av den s.k. ELSA-banans               beslut den 18 november 1976 om inbesparing
8803:        pla,nering .försvårat respektiy,e kommu-         av vissa offentliga utgifter anfört, att det inte
8804:        hers ·•· planläggnings~erksamhet      samt       finns några statsekonomiska förutsättningar för
8805:        kränker den enskilde markägarens rättig-         byggande av nya järnvägar, åtminstone inte före
8806:        heter, och                                       år 1982. Förverkligandet av projekten efter
8807:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-           nämnda år kommer att bli beroende av lönsam-
8808:        geringen vidta för att avhjälpa detta            heten och möjligheterna att finansiera dem.
8809:        missförhållande,      såväl    beträffande          Varl beträffar T arvovägens förlängning kan
8810:        ELSA-banans planering som planeringen            följande konstateras:
8811:        av T arvovägens förlängning?                        Alternativen via Lojo undersöktes och en
8812:                                                         rapport om dtm gjordes upp år 1970. Ut-
8813:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           låtandena erhölls samma år. I rapporten fram-
8814: samt anföra följande:                                   lades fyra alternativ ( I -IV), av vilka alterna-
8815:    Trafikministeriet bemyndigade den 18 okto-           tiv I gick längs Paloniemi näs mellan Horma-
8816: ber 1973 statsjärnvägarna att utföra undersök-          järvi och Lojo sjö, alternativen II-IV norr
8817: ningar gällande ELSA-banans sträckning. Den             om Hormajärvi. På basen av erhållna utlåtanden
8818: preliminära allmänna planen blev färdig i maj           och gjorda utredningar fattade väg- och vatten-
8819: 197 5 och sändes på remiss till bl. a. kommuner,        byggnadsstyrelsen i mars 1971 ett beslut om
8820: regionplansförbund och centrala ämbetsverk. I           att den allmänna planeringen skulle fortsättas
8821: de ingivna utlåtandena anfördes, att banans lön-        i Lojotrakten utgående från alternativ I ( över
8822: samhet ytterligare borde undersökas och ban-            Paloniemi näs). Detta beslut har därmed i sak
8823: planeringen fullföljas så långt, att flera alterna-     eliminerat övriga alternativa sträckningar i Lojo-
8824: tiv inte skulle inverka menligt på planeringen          trakten. Det valda alternativet I stöddes av Ny-
8825: av markanvändningen och hindra byggverksam-             lands länsstyrelse, Lojo stadsstyrelse, Vichtis
8826: het. På basen av utlåtandena om den allmänna            kommunalstyrelse, Västra Nylands regionplans-
8827: planen hade man för avsikt att under hösten             förbund och Statens naturskyddsinspektör. Ne-
8828: 1975 välja en entydig utstakning samt efter             gativa till alternativet ställde sig Lojo kommu-
8829: möten om sträckning och behandlingen av                 nalstyrelse och Västra Nylands naturskydds-
8830: eventuella anmärkningar förelägga statsrådet            förening. För Lojotrakrens del - som spörsmå-
8831: ett fastställande av sträckningen.                      let tydligen närmast avser - har alla realistiska
8832:    Sommaren 1975 avbröt regeringen dock                 alternativ blivit studerade och valet har fallit
8833: planeringsarbetet. Detta beslut om avbrott är           på det alternativ, som merparten av utlåtande-
8834: fortfarande i kraft.                                    instanserna understött. Någon oklarhet beträf-
8835:    Trafikministeriet har bett järnvägsstyrelsen         fande vägens sträckning föreligger alltså inte.
8836: undersöka hur långt planeringsarbetet borde                För Salos del undersöktes fem huvudalterna-
8837:                                               N:o 47                                               5
8838: 
8839: tiv (A-E) av vilka två (A och E) gick norr          ningarna i enlighet med de placerings- och
8840: om centrum och tre ( B-D) söder om det.             sträckningsbeslut, som fattades på basen av
8841: En rapport gjordes upp om dessa huvudalterna-       tidigare behandlingsskeden, samlats. Över den
8842: tiv. Denna rapport var på remiss åren 1971-         allmänna planen inbegärdes och erhölls utlåtan-
8843: 72. På basen av erhållna utlåtanden och utred-      den från olika håll under loppet av år 1974.
8844: ningar beslöt väg- och vattenbyggnadsstyrelsen      Därefter förelåg inget behov av att fortsätta
8845: fortsätta den allmänna planeringen utgående         planeringen, då påbörjandet av vägbygget inte
8846: från det nordligare alternativet (E). Genom         är aktuellt. lnte heller den i spörsmålet anförda
8847: detta beslut har alternativa sträckningar sakligt   otsaken - klarläggning av riktlinjen för T arvo-
8848: eliminerats för Salos del.                          vägens förlängning - ger anledning tili fort-
8849:     För Pikis del undersöktes tre huvudalternativ   satt planering. Såsom av det ovan anförda fram-
8850:  ( A-C), för vilka en promemoria tiliställdes       går, har ett flertal olika alternativ undersökts
8851: vederbörande kommuner för utlåtande. Tili           för hela avsnittet Lojoåsen-Abo. Över dessa
8852: denna del fattade väg- och vattenbyggnads-          alternativ har utlåtanden inbegärts och erhållits
8853: styrelsen ett beslut ( det nordliga alternativet    av vederbörande kommuner och myndigheter.
8854: C) i maj 1971.                                      På basen av dessa har valts ett linjealternativ
8855:    Förslaget tili allmän vägplan för hela plane-    för vägen, som bl. a. kommunerna har vetskap
8856: ringsavsnittet Lojoåsen-Abo blev färdigt i          om. För vägens del finns således inga alternativa
8857: slutet av år 1973. 1 planens dossie har lös-        linjelösningar.
8858:      Helsingfors den 14 mars 1977.
8859: 
8860:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
8861: 
8862: 
8863: 
8864: 
8865: 0877002.50A
8866: Kirjallinen kysymys n:o 48.
8867: 
8868: 
8869: 
8870: 
8871:                                          Salonen: Valtionrautateiden      paikallisliikenteen   supistamisesta
8872:                                              keskiscllä .Uudellamaalla.
8873: 
8874: 
8875:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8876: 
8877:   V~i<W:autateide.n yksipuolinen ilmoitus s:u-     p&tetnmin. Näin ollen on suhtauduttava sw-
8878: pista~   paik~allike:t:Ulettä
8879:                             wi.tna.kkaasti eMi .rdla .varauksella .rautateiden kehitt~su~
8880: toukokuussa on saanu1i vcimakast.a vasliustuata telmaan, jonka mukaan ~tettaisiin mm. Risti-
8881: .lkeia kaikkialla. Pa.ikallisliikente.en lupe.tta· nummen, Kytörnaan. Huikoa. Takojan ja Palo-
8882: ~ Ke.ravan ja P~n vilillä vaike:utt• puron liikennepaikat. Rautatiehallituksen olisi~
8883: Kera.vanA Si~ ~wn kunnan ia :Po;:vOOJil                    km neuvoteltava asianomaisten kuntien kanssa
8884: kll\\~ asukkai.dml ok>.suhtei•a. Xeskise.n                 ],llai.kaJlisjunaliikenteen tehostamisesta. Vaitio-
8885: Uude~         ja y~nsä Uude~ ~~                            ~ pitäisi myös; osoittaa Uudenmaan ja ni·
8886: Jikent@,ll s~ vi\ltiq&rautaJeiden. t~Jr                    menomaan keslcisen Uudenmaan tiestön paran-
8887: hmta on my~ $iinä suht~ e~e00e~                            tamiseen myeyistä eflemmh l!Märärahoja. Vain
8888: bisla.,. ~nä ·Uwe~ läwn. al~ ~~                            •änä tavalla voidaan parantaa tämän alueen
8889: rakentamiseen ja kunnossapitoon osoitetut mäiir            as:ukkai~n elinolosuhteita.
8890: ~t l!W-at selv~ä ~ii:vise&sa. su\ltecessa                     Ecldlä s.alllOtua perusteella ja viitaten valtio-
8891: ~ l'iik-c:n.tee~n ja v~tÖÖI\. \l'aild:ll! pQi.             päiw.ijärjiestyksen 31 S,:l'l 1 mm:nentilin esitän
8892: ~tai~ liikt1~u0eUista kllnaa:~ta~~.~                       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse·
8893: ei tä.mi saa olla yksiW;>~a J!!;e~                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8894: ~tmll nirneao.tnaaft alllci&~ ~illa ty,~ka­
8895: liikc:mne oa kanwai~~ dä.misell. k.~ta; viltt·
8896: ~ti. Väh.U\ ~ytys ~. supist~
8897: Qtef\ t:.dc~ <l11l. että ~oom~~ ~
8898: ~Qit$~ kanslia etukitetm ~s-~
8899: 18M\ siitä._ ~teivät alu~ as.~~ll ok>~
8900: tatbi~wati hoono.cte:..
8901:   K'Wl ~~ne o..n li~ ~~
8902: )t y~ UudeAma4U ~ukk~1;1 ~ v.ält·
8903: nättömm:~ :vh~ktmn~ piti\W ~ ~
8904: li$)\maltitcen.~ kuin mw~ Uikent.~e;a l.wh-
8905: ~ p~ ~~;m k1mwama ay~~ä
8906:      He.bingiss.ii 14 pä.i'llä.nä ~~;~~ta l~'Z7.
8907:                                                  ~u Salonen
8908:                                 ;   r,
8909: 
8910: 
8911: 
8912: 
8913: 087700251B
8914:  2                                               -1977 'Vj.
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 
8919:                            Ed u s kunhan Herra :Puhe mi e he IIe.
8920: 
8921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa              korvaamiseen. Esitys sisälsi kaikkiaan 49 pai-
8922: mainitussa tarkoituksessa Te, Hetra Puhemies,               kallisjunan poistamisen liikenteestä. Osaltaan
8923: olette 14 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn                  esityksen syynä oli myös jatkuvasti vaikeutuva
8924: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                kalustötilanne, koska epäajanmukaisen ja yli-
8925: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              ikäisen kiskoautokannan kunnossapito aiheuttaa
8926: edustaja Markku Salosen näin kuuluvasta kir-                kohtuuttomasti kustannuksia.               ·
8927: 1allisesta kysymyksestä n:o 48~                            · Rataosan Kerava_:_Porvoo ·liikenne hoidetaan
8928:                                                            Riihimäen kiskoautokeskuksesta käsin, koska
8929:              Onko Hallitus tietoinen siitä, että pääradan liikenne on täysin sähköistetty. Näin-
8930:          valtionrautateiden päätös paikallisliiken- ollen liikenteen hoito •aiheuttaa huomattavia
8931:          teen lopettamiseksi Keravan ja Porvoon tyhjäkuljetuksia. Lakkautusesityksen · perusteina
8932:          välillä vaikeuttaa asianomaisen alueen olivat lisäksi vähäiset käyttäjäluvut, · sekä hy-
8933:          asukkaiden elinolosuhteita, ja                    vistä radanvarsiolosuhteista johtuen myös. kor-
8934:              mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- vaavan linja-autoliikenteen järjestämismahdolli-
8935:          litus aikoo ryhtyä, ettei keskisen Uuden- suudet.
8936:          maan ja yleensä Uudenmaan paikallis-                  Liikenteen supistamisasian oltua hallituksessa
8937:          liikenteessä tapahdu oleellista huonone- esillä liikenneministeriö on 16. 3. 1977 ilmoit-
8938:          mista?                                            tanut kirjeellään rautatiehallitukselle muun
8939:                                                            muassa, että rataosan Kerava-Porvoo liiken-
8940:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ·nettä voidaan supistaa noin puoleen entisestään.
8941: ivasti seuraavaa:                                          Tämä tarkoittaa sitä, että 22. 5. 1977 lukien
8942:     Rautatiehallitus on liikenneministeriön ke- ·poistetaan rataosalla nykyisin liikennöivästä
8943: 'hoituksesta pidättäytynyt kannattamattoman kahdesta kiskoautökalustosta toinen liikentees-
8944: 'paikallisliikenteen suuremmista supistuksista tä. Rataosan yhdestätoista junavuorosta lakkau-
8945:  wosina 1971-1976. Tästä aiheutunut ali- tetaan 6 ja liikenteeseen jää 5 vuoroa. Liiken-
8946: -)äfunä on korvattu valtionrautateille tulo- ja teen hoitamiseen tarvittavat määrärahat sisäl-
8947: ·menoarviossa tätä tarkoitusta varten varatusta 'lytetään kevään tulo- ja menoarvioesitykseen.
8948: ·määrärahasta valtionrautateiden talouden hoi- · Kysymyksen perusteluissa mainittujen eräiden
8949: ·dosta annetun lain mukaisesti. Vuonna 1976 ·liikennepaikkojen lakkauttamissuunnitelmista to-
8950:  määrärahaa oli yhteensä 9 300 000 markkaa ja dettakoon, että nimet on poimittu Helsingin
8951:  se käytettiin kokonaisuudessaan tähän tarkoi- lähiliikenteen kehitystä selvittelevän työryhmän
8952:  tukseen. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa mietinnöstä, jossa ainoastaan todetaan, että eräs
8953:  on tällä momentilla 8 900 000 markkaa, josta ·keirio ·liikenteen nopeuttamiseksi · ja samalla
8954:  7 600 000 markkaa voidaan käyttää paikallis- kapasiteetin lisäämiseksi on joidenkin heikosti
8955:  liikenteen tukemiseen.                           . ,.. '' k-liytettyjen liikennepaikkojen lakkauttaminen.
8956:     Rautatiehallitus teki liikenneministeriölle esi- Koska kysymys on lähinnä eräistä 1980-luvun
8957:  tyksen paikallisliikenteen supistamisesta siten, suunnitelmista, ei rautatiehallitus ole vielä lain-
8958:  että käytettävissä oleva määräraha riittäisi yllä- kaan käsitellyt asiaa.
8959:  pidettävän liikenteen aiheuttaman alijäämän
8960:       Helsingissä maaliskuun 18 päivänä 1977.
8961: 
8962:                                                                  Liikenneministeri Ragnar Granvik
8963: 
8964: 
8965:                                                                                                         ': j
8966:                                              N~o 48                                               .3
8967: 
8968: 
8969: 
8970: 
8971:                           T i II R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
8972: 
8973:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gick ut på att slopa totalt 49 tåg i Iokaltrafik.
8974: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      En bidragande orsak tili framställningen var
8975: av den 14 februari 1977 tili vederbörande med-     också materielsituationen, som kontinuerligt
8976: Iem av statsrådet för avgivande av svar över-      försvåras emedan underhåll av den otidsenliga
8977: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mark-     och överåldriga rälsbussparken medför oskäliga
8978: ku Salonen undertecknade spörsmål nr 48:           kostnader.
8979:                                                       Trafiken på bandelen Kervo--Borgå sköts
8980:           Är Regeringen medveten om att            från Riihimäki rälsbusscentral, då ttafiken på
8981:        statsjärnvägarnas beslut att upphöra        stambanan är helt elektrifierad. Sålunda medför
8982:        tned lokaltrafik mellan Kervo och           skötseln av trafiken ett avsevärt antal tom-
8983:        Borgå försvårar levnadsförhållandena        transporter. Ytterligare grunder för förslaget
8984:        för invånarna i vederbörande område,        om indragning var de låga passagerarsiffrorna
8985:        och                                         och de möjligheter att ordna en ersättande buss-
8986:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      trafik, som de gynnsamma förhållandena längs
8987:        geringen vidta i avsikt att hindra en       hanan erbjöd.
8988:        väsentlig försämring av lokaltrafiken          Sedan frågan om inskränkning av trafiken
8989:        i det centrala Nyland och i Nyland som      behandlats av regeringen, har trafikministeriet
8990:        helhet?                                     medelst sin skrivelse den 16 mars 1977 med-
8991:                                                    delat järnvägsstyrelsen bl. a. att trafiken på
8992:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bandelen Kervo--Borgå kan reduceras tili unge-
8993: samt anföra följande:                              fär hälften av den tidigare omfattningen. Detta
8994:    Järnvägsstyrelsen har på uppmaning av           betyder att den ena av de två rälsbussar som
8995: trafikministeriet under åren 1971-1976 av-         nu går i trafik på bandelen indras räknat från
8996: hållit sig från större inskränkningar i olönsam    den 22 tnaj 1977. Av bandelens elva tågturer
8997: lokaltrafik. Det därav förorsakade underskottet    slopas sex och i trafik blir således fem turer.
8998: har ersatts statsjärnvägarna med anslag, som i     De anslag som erfordras för skötseln av tra-
8999: budgeten reserverats för detta ändamål, i en-      fiken intas i vårens budgetförslag.
9000: lighet med lagen om de allmänna grunderna             Vad beträffar de i motiveringen tili spörs-
9001: för statsjärnvägarnas hushållning. Ar 1976         målet nämnda planerna på att slopa vissa
9002: uppgick detta anslag tili 9 300 000 mk och         trafikplatser kan det konstateras, att namnen
9003: det användes i sin helhet för detta ändamål.       är plockade ur ett betänkande av en arbets-
9004: I statsförslaget för innevarande år finns under    grupp som utreder utvecklingen av Helsingfors
9005: detta moment 8 900 000 mk, varav 7 600 000         närtrafik. I detta betänkande konstateras endast
9006: mk kan användas för stöd åt lokaltrafiken.         att ett sätt att snabba upp trafiken och sam-
9007:    Järnvägsstyrelsen framlade för trafikministe-   tidigt öka kapaciteten är att indra några trafik-
9008: tiet ett förslag om inskränkning av lokaltrafi-    platser med svagt underlag. Då det närmast
9009: ken så~ att de disponibla anslagen skulle räcka    är fråga om vissa av 1980-talets planer1 har
9010: tili att täcka det underskott som förorsakas av    järnvägsstyrelsen ännu alls inte hehandlat
9011: den trafik som skall upprätthållas. Förslaget      saken.
9012:      Hdsfugfors den 18 mars 1977.
9013: 
9014:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
9015:            ''l
9016: 
9017: 
9018: 
9019:   ~ : ·. j '' .   ' 1 ;
9020: 
9021: 
9022: 
9023: 
9024: ._, _ .. \
9025: 
9026: 
9027: 
9028:                            ·:.J.    ·-;;)
9029: 
9030:                           ,. __ 1
9031:                                                1977 vp.
9032: 
9033: Skriftligt spörsmål nr 49.
9034: 
9035: 
9036: 
9037: 
9038:                                   Stenbäck m.fl.: Om dröjsmålet med byggnadstillstånd för en
9039:                                       skola.
9040: 
9041: 
9042:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9043: 
9044:   3 000 personer i Bor.gåbygden har under-            ändamålsenlig redan under detta år. Ett bygg"
9045: ·tedmat en medborgaradress sol:n vill påskynda        tillstånd 1977 förutsätter att regeringen i en
9046: byggandet av den svenSika högstadieskolan i           tilläggsbudget upptar det behövliga anslaget.
9047: Borgå, Lyceipaclcens högstadieskola. Enligt de            Byggstavt 1978 förutsätter att skolstyrelsen
9048: besk.ed undervisnings- och arbetskraftsministe-       och undervisningsministeriet i de budgetför-
9049: rierna lämnat kan arbetena igångsättas tidigast       handlingar för nästa åJCs budget som nu kom-
9050: 1978, då skolstyrelsen för detta år placerat          mer igång, verkligen ser till att Lyceiparkens
9051: skolan på 43:dje plats och endast 25 får det          högstadieskola kommer med i listan över an-
9052: behövliga statlsstödet. Statsstödets storlek skul-    slagsberättigade.
9053: te för sk<:>lans del uppgå till c. 1,2 milj. mk.         Med hänvisning tili ovamtåeode och 3 7 §
9054:    I adressen konstateras bl.a. att ,situationen      1 mom. riksdagsordningen framställer under-
9055: blir olidlig om inte högstadieskolan förverkligas     recknade högaktningsfullt följande spörsmål att
9056: enligt planerna. De utrymmen som disponeras           besvaras av vederbörande medlem av statsddet:
9057: i Strömborgska högstadieskolan är för små och
9058: de hyrda utrymmena inte ändamMsenliga. Spe-                      Är Regeringen medveten om vilka
9059: ciellt stor är bdsten på olika specialutrymmen,               problem dröjsmålen med byggnadstill-
9060: exempelvis gym.nastikutrymmen. ~ Bristerna                    ,stånd för Lyceiparkens högstadieskola
9061: understrY'ks av det ·faktum att den andra                     skapar för skolväsendet i Borg.åbygden,
9062: språkgruppens skolfrågor kunnat arrangeras på                 och om så är fallet,
9063: ett ändamålsenligt sätt.                                          ämnar Regeringen vidta åtgä.rdet: så
9064:    Både Borgå stad och Borgå Iandskommun har                  att tillståndet kan beviljas redan inne-
9065: upptagit medel i sina budgeter för ändamålet,                 varande år eller senast under budget-
9066: varför en byggstart skulle vara synnerligen                   ål'et 1978?
9067:       Helsingfors den 12 februari 1977.
9068: 
9069:                      Pär Stenbäck                                 Henrik Westerlund
9070: 
9071: 
9072: 
9073: 
9074: 087700253D
9075: 2
9076: 
9077: Kirjallinen kysymys n:o 49.
9078:                                                                                           Suomennos.
9079: 
9080: 
9081: 
9082: 
9083:                                   Stenbäck ym.: Erään koulun rakennusluvan viivästymisestä.
9084: 
9085: 
9086:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9087: 
9088:    Porvoon seudulla 3 000 henkilöä on allekir-       sen aloittaminen olisi erityisen tarkoituksenmu-
9089: joittanut kansalaisadressin, jolla halutaan kii-     kaista jo tänä vuonna. Rakennuslupa vuodelle
9090: rehtiä ruotsalaisen - Lyceiparkens högstadie-        1977 edellyttää, että hallitus ottaa johonkin
9091: skola -nimisen - yläasteen koulun rakenta-           lisäbudjettiin tarvittavan määrärahan.
9092: mista Porvoossa. Opetus- ja työvoimaministe-            Rakentamisen aloittaminen 1978 edellyttää
9093: riöiden antaman tiedon mukaan työt voidaan           sitä, että kouluhallitus ja opetusministeriö al-
9094: aloittaa aikaisintaan 1978, kun kouluhallitus on     kavissa ensi vuotta koskevissa budjettineuvot-
9095: tänä vuonna sijoittanut koulun 43. sijalle ja        teluissa todella huolehtivat siitä, että Lyceipar-
9096: ainoastaan 25 saa tarvittavan valtiontuen. Val-      kens högstadieskola -niminen koulu tulee mää-
9097: tionavun suuruus nousisi koulun osalta 1,2 mil-      rärahaan oikeutettujen listalle.
9098: joonaan marl&.aan.                                      Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
9099:    Adressissa todetaan mm., että tilanne tulee       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
9100: kestämättömäksi, jos yläasteen koulua ei toteu-      joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
9101: teta suunnitelmien mukaan. Tilat, jotka ovat         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9102: käytössä Strömborgska högstadieskolan -nimi-         sen:
9103: sessä koulussa, ovat liian pienet ja vuokratut                  Onko Hallitus tietoinen siitä, mitkä
9104: tilat epätarkoituksenmukaiset. Erityisen suuri               ongelmat Lyceiparkens högstadieskola
9105: on puute erityistiloista, esimerkiksi voimistelu-            -nimisen koulun rakennusluvan viiväs-
9106: tiloista. - Puutteita korostaa tosiasia, että toi-           tymiset luovat Porvoon seudun koulu-
9107: sen kieliryhmän koulukysymykset on voitu jär-                laitokselle, ja jos on,
9108: jestää tarkoituksenmukaisella tavalla.                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9109:    Sekä Porvoon kaupunki että Porvoon maa-                   siin, jotta lupa voidaan myöntää jo ku-
9110: laiskunta ovat ottaneet varoja tähän tarkoituk-              luvan vuoden aikana tai viimeistään
9111: seen tulo- ja menoarvioihinsa, joten rakentami-              budjettivuonna 1978?
9112:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
9113: 
9114:                Pär Stenbäck                                      Henrik Westerlund
9115:                                                N:o 49.                                               3
9116: 
9117: 
9118: 
9119: 
9120:                          E d u sk unn an H er        ra P U. h e m 1e h e II e.
9121:   v  a!uopru~äjärjestykseii 37 § :n 1 momentissa
9122: mai1litussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
9123:                                                       Stenbäckin kysymykSen perusteluissa · ma1rutun
9124:                                                       3 000 henkilön . allekirjoittaman vetoomuksen
9125: olette:kirjeellänne 12 päivältä helmikuuta 1977       koulun ra!kentamisen puolesta: Opetusministe-
9126: n:o 554 lähettänyt valtioneuvoston asianomai,         riö on niin ollen tietoinen Porvoon Lyceipar-
9127: sen jäSenen vastattavaksi kansanedustaja Pär          kens högstadieskola -nimisen koulun rakennus~
9128: Stenbäckin ym: ·seuraavan kirjallisen kysymyk-        hankkeesta ja rakentamisluvan siirtymisen mu.
9129: sen.n:o49.:         ·                                 kanaan tuomista ongelmista. Mitä ongelmien
9130:                                                       vaikeuteen tulee, opetUsministeriö kuitenkin
9131:           Onko Hallitus tietoinen siitä, mitkä        haluaa tässä yhteydessä todeta, että lähes 20
9132:        ongelmat Lyceiparkens · högstadieskola         muuta peruskoulun yläasteen koulua toimii yh-
9133:        -nimisen koulun rakennusluvan viiväs-          tä vanhoissa ja. puutteellisissa tiloissa - osa
9134:        tymiset luovat Porvoon seudun koulu-           jopa vaikeammissa olosuhteissa kuin kysymyk-
9135:        laitokselle, ja jos on,                        sessä tarkoitettu koulu.
9136:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Valtioneuvosto ei myönnä kansakoulujen ja
9137:        siin, jotta lupa voidaan myöntää jo ku-        peruskoulujen rakentamislupia, vaan luvat
9138:        luvan vuoden aikana tai viimeistään            myöntää opetusministeriö sen jälkeen kun val-
9139:        budjettivuonna 1978?                           tioneuvoston raha-asiainvaliokunta on antanut
9140:                                                       asiasta lausuntonsa. Kahtena viimeksi kulunee-
9141:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           na vuotena valtion tulo- ja menoarvion momen-
9142: taen seuraavaa:                                       tilla 29.46.34 maalais- ja kauppalakansakoulu-
9143:    Kouluhallituksen laatimassa väliaikaisesta         jen sekä peruskoulujen rakennusavustuksia var-
9144: poikkeuksesta kansakoululakiin ja lakiin koulu-       ten osoitettu määräraha on uusien rakennuslu-
9145: järjestelmän perusteista annetun lain täytän-         pien myöntämisen osalta ollut kiinteä määrä-
9146: töönpanosta ja soveltamisesta 30. 1. 1976 an-         raha. Tähän tarkoitukseen voidaan siten saada
9147: netun asetuksen ( 69/76) 3 § :ssä tarkoitetussa       lisämääräraha vain lisämenoarviossa. Kuluvana
9148: yhdistelmässä ja kiireellisyysjärjestyksessä vuon-    vuonna annettaviin lisämenoarvioesityksiin hal-
9149: na 1977 myönnettäviä rakennuslupia varten oli         litus ei aio ehdottaa lisämäärärahaa sanottuun
9150: Porvoon kaupungin ruotsinkielisen yläasteen           tarkoitukseen. Hallitus ei aio eikä lain mukaan
9151: koulun eli Lyceiparkens högstadieskola -nimi-         voikaan ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että
9152: sen koulun rakennushanke sijoitettu 43. sijalle.      Porvoon Lyceiparkens högstadieskola -nimisen
9153: Uudenmaan läänissä oli Uudenmaan lääninhalli-         koulun tai minkään muunkaan nimetyn koulun
9154: tuksen kouluosaston ja kouluhallituksen ehdo-         rakennushankkeelle myönnettäisiin säädetystä
9155: tusten mukaan neljä kiireellisempää koulura-          käsittelyjärjestyksestä poiketen rakennuslupa
9156: kennushanketta kuin Porvoon kaupungin ruot-           tai että nimenomaan jotakin nimettyä koulu-
9157: sinkielisen yläasteen koulurakennushanke. Kou-        rakennushanketta varten varattaisiin edellä mai-
9158: lujen rakentamisluvat myönnettiin 18. 2. 1977.        nitulle momentille määräraha. Sen sijaan hal-
9159: Käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa           litus tulee vuoden 1978 tulo- ja menoarviota
9160: opetusministeriö voi myöntää rakentamisluvan          Jaatiessaan niin kuin aikaisempinakin vuosina
9161: vain 24 koulurakennushankkeelle. Ennen raken-         ottamaan tulo- ja menoarvion asianomaisille mo-
9162: ~amislupien myöntämistä kävi melko suuri Por,         menteille kansa- ja· peruskoulujen rakennus•
9163: voori kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta          avustuksia ja lainoja varten niin suuret avustus-
9164: oleva kansalaislähetystö opetusministeriössä se-      ja lainamäärärahat, että rakennuslupa voidaan
9165: lostamassa . kysymyksessä olevaa peruskoulun          myöntää kaikissa niissä tapauksissa, joissa kou,'
9166: yläasteen koulurakennuksen rakennushanketta.          lun toiminnalle välttämätöntä huonetilaa ei ole
9167: Lähetystö jätti samalla ministeriölle edustaja        muutoin saatavissa kohtuullisin ehdoin.
9168:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
9169: 
9170:                                                                Opetusministeri Mariatta Väänänen
9171: 4                                           1977 vp.
9172: 
9173: 
9174: 
9175:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
9176: 
9177:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vädjan för byggandet av skolan, som nämns i
9178: anger har Ni, Herr Tahnan, m.ed · Eder skrivelse   motiveringen tili rik:sdagsman Stenbäcks spörs-
9179: nr 554 av den 12 februari 1977 tillvederbö-        mål. Undervisningsministeriet är under sådana
9180: rande medlem av statsrådet för avgivande av        förhållanden medvetet om hyggnadsprojektet
9181: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags-    Lyceiparkens högstadieskola i Borgå och om
9182: man Pär Stenbäck m. fl. undertecknade spörs-       de problem som uppskjutandet av byggnads~
9183: mål nr 49:                                         lovet medför. Beträffande problemens svårig•
9184:                                                    hetsgrad önskar undervisningsministeriet · dock
9185:           Är Regeringen medveten om vilka          i detta sammanhang konstatera, att nästan 20
9186:        problem dröjsmålen med byggnadstill-        andra skolor som hör tili grundskolans högsta-
9187:        stånd för Lyceiparkens högstadieskola       dium arbetar i lika gamla och bristfälliga ut-
9188:        skapar för skolväsendet i Borgåbygden,      rymmen - en del av dem t.o.m. i svårare för-
9189:        och om så är fallet,                        hållanden än den i spörsmålet avsedda skolan.
9190:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så,         Statsrådet bevlljar inte byggnadslov för folk-
9191:        att tillståndet kan beviljas redan inne-    skolor och grundskolor, otan tillståndet beviljas
9192:        varande år eller senast under budget-       av undervisningsministeriet sedan statsrådets
9193:        året 1978?                                  finansutskott har avgivit sitt utlåtande i ären-
9194:                                                    det. Under de två senaste åren har det anslag
9195:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      som i statsförslaget under momentet 29.46.34
9196: samt anföra följande:                              har anvisats för byggnadshjälp åt folkskolorna
9197:    I den sammanställning och angelägenhetsord-     på landet och i köpingarna samt åt grundskolor-
9198: ning som avses i 3 § förordningen den 30 ja-       na i fråga om beviljandet av nya byggnadslov
9199: nuari 1976 angående verkställigheten och tili·     varit ett fast anslag. Tilläggsanslag för detta
9200: lämpningen av lagen om temporärt undantag          ändamål kan således erhållas endast i en till-
9201: från folkskollagen och lagen om grunderna för      läggsbudget. Regeringen har inte för avsikt att
9202: skolsystemet ( 69/76) och som uppgjorts av         i de propositioner rörande tilläggsbudgeter som
9203: skolstyrelsen för byggnads1ov som beviljas år      kommer att avlåtas under innevarande år före-
9204: 1977, hade byggnadsprojektet Borgå stads           slå tilläggsanslag för sagda ändamål. Regeringen
9205: svenskspråkiga högstadieskola, dvs. Lyceipar-      ämnar inte och kan inte heller enligt lagen vid-
9206: kens högstadieskola, placerats på 43 plats. I      ta sådana åtgärder, att byggnadslov med avvi"
9207: Nylands län fanns enligt de av skolavdelningen     kelse från den stadgade handläggningsordningen
9208: vid 1änsstyrelsen i Nylands Iän och skolstyrel-    skulle beviljas för Lyceiparkens högstadieskolas
9209: sen uppgjorda förslagen fyra mera brådskande       eller någon annan namngiven skolas byggnads-
9210: skolbyggnadsprojekt än sko1byggnadsprojektet       projekt, eller att anslag under det nämnda mo-
9211: Borgå stads svenskspråkiga högstadium. Bygg-       mentet uttryckligen skulle reserveras för något
9212: nads1ov för dessa skolor beviljades 18. 2. 1977.   namngivet skolbyggnadsprojekt. Däremot kom-
9213: Inom ramen för de tillgängliga anslagen kan        mer regeringen vid uppgörandet av statsverks-
9214: undervisningsministeriet bevilja byggnadslov       propositionen för år 1978 liksom under tidi-
9215: endast för 24 skolbyggnadsprojekt. Innan bygg-     gare år att under vederbörande · moment i pro•
9216: nadsloven beviljades besökte en rätt stor med-     positionen uppta så stora understöds- och låne~
9217: borgardeputation. från Borgå stad och Borgå        änslag för byggnadsunderstöd och lån tili folk~
9218: landskommun undervimingsministeriet i syfte        skolor och grundskolor, att byggnadslov kan
9219: att redogöra för det ifrågavarande projektet       beViljas i rula de fall, där för skolans verksam-
9220: anglende uppförandet av en · högstadieskola.       het nödvändiga. utrymmen annars inte kan er-
9221: Deputationen överlämnade. "Samtidigt ti1l minis-   hållas .på skiiliga villkor.      ·   ·    · · ·
9222: teriet den av 3 000 personer undertecknade
9223:      Helsingfors den 18 mars 1977.
9224: 
9225:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
9226:                                               1977 vp.
9227: 
9228: Kirjallinen kysymys n:o 50.
9229: 
9230: 
9231: 
9232: 
9233:                                   Järvinen: Asuntolainoitettujen vuokratalojen säilymisestä vuokra-
9234:                                       asuntoina.
9235: 
9236: 
9237:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9238: 
9239:    Valtion asuntolainojen avulla rakennettujen       tukea. Pahinta asiaan liittyvänä on kuitenkin
9240: vuokratalokiinteistöjen ylläpito on muodostunut      säätiön kiinteistössä asuvien vuokralaisten jat-
9241: kiinteistön omistajille varsin vaikeaksi viime       kuva epävarmuuden tunne, jonka mainitunlai-
9242: vuosien voimakkaan kustannusnousun myötä.            nen kaupankäynti aiheuttaa.
9243: On ollut myös havaittavissa kiinteistöjen omis-         Koska kunnat lienevät ainoita ostajia, joilla
9244: tajien taholta pyrkimyksiä luopua kiinteistöistä     on mahdollisuus säilyttää tällaisessa tilanteessa
9245: vedoten niiden ylläpidon aiheuttamaan tappiol-       asunnot vuokra-asuntoina, merkitsee tämä ta-
9246: lisuuteen. Konkreettisena tapauksena voidaan         loudellisia lisärasituksia kunnille.
9247: mainita Gerda ja Salomo Wuorion Säätiö, joka            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
9248: omistaa Vantaan kaupungin Länsimäessä 418            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
9249: asuntoa käsittävät vuokratalokiinteistöt.            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9250:    Mainittu Wuorio-Säätiö on tarjonnut edellä        raavan kysymyksen:
9251: mainitut kiinteistönsä Vantaan kaupungin ostet-
9252: tavaksi vaatien niistä hintaa, joka tuottaisi sää-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9253: tiön alkuperäiselle, noin 1,6 miljoonan markan              ryhtyä sen estämiseksi, että asunto-
9254: sijoitukselle lähes kymmenkertaisen eli 15 mil-             lainoitettujen vuokratalojen omistajat
9255: joonan markan voiton, vaikka kiinteistöt ovat               eivät taloudellisiin vaikeuksiinsa ve-
9256: olleet säätiön omistuksessa vasta noin 7 vuotta.            doten tai ylimääräistä taloudellista hyö-
9257: Myyntihalukkuuttaan säätiö perustelee toimin-               tyä tavoitellakseen voi muuttaa kiin-
9258: tansa tappiollisuudella. Kuitenkin kiinteistöistä           teistöjä omistusasunnoiksi yhtiöitä myy-
9259: perityt vuokrat ovat olleet suuruudeltaan sel-              mällä, sekä
9260: laiset, että niiden olisi pitänyt peittää yllä-                miten estetään se, että asuntojen säi-
9261: pidon aiheuttamat kustannukset. Tämän lisäksi               lyminen vuokra-asuntoina ei vaatisi al-
9262: Wuorio-Säätiö on saanut kulttuuritoimintansa                kuperäisen asuntolainan lisäksi muita
9263:  tueksi huomattavasti yhteiskunnan rahallista               julkisia varoja?
9264:       Hdsingissä 15 päivänä helmikuuta 1977.
9265: 
9266:                                           Sven-Erik Järvinen
9267: 
9268: 
9269: 
9270: 
9271: 087700228L
9272: 2                                            1977 vp.
9273: 
9274: 
9275: 
9276: 
9277:                        Ed u s kun n a n     He r r a    P u he m i e he 11 e.
9278: 
9279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että kiinteistön hyväksyttävät todelliset kulut
9280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulevat vuokran vahvistamisen perusteiksi ja
9281: olette 15 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          niin, että mahdollisuuksien mukaan pystyttäisiin
9282: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        estämään vuokratalojen joutuminen sellaisiin ta-
9283: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       loudellisiin vaikeuksiin, jotka johtavat omistajan
9284: edustaja Sven-Erik Järvisen näin kuuluvasta         harkitsemaan talon luovutusta.
9285: kirjallisesta kysymyksestä n:o 50:                     Asuntolainoitetun vuokratalon luovutusta
9286:                                                     koskevat säännökset sisältyvät asuntotuotanto-
9287:           Mihin toimenpite~siin Hallitus aikoo      lain (247/66) 15g §:ään. Sen 1 momentin
9288:        ryhtyä sen estämiseksi, että asunto-         mukaan vuokrata:lo, jolle myönnettyä asunto-
9289:        lainoitettujen vudkratalojen omistajat       lainaa ei ole vielä kokonaan maksettu takaisin,
9290:        eivät taloudellisiin vaikeuksiinsa vedo-     saadaan luovuttaa vain asuntohallituksen hy-
9291:        ten tai ylimääräistä taloudellista hyö-      väksymien petusteiden mukaan määräytyvästä
9292:        tyä tavoitellakseen voi muuttaa kiin-        hinnasta kunnalle, kunnan nimeämälle tai asun-
9293:        teistöjä omistusasunnoiksi yhtiöitä myy-     tohallituksen hyväksymälle ostajalle ja vain mi-
9294:        mällä, sekä                                  käli asuntotuotantolain 5 §:n mukaiset edelly-
9295:            miten estetään se, että asuntojen säi-   tykset ovat olemassa, mikä sisältää, että asuk-
9296:        'lyminen vuokra-asuntoina ei vaatisi al-     kaiden tukeminen on katsottava sosiaalisesti
9297:        kuperäisen asuntolainan lisä!ksi' muita      tarkoituksenmukaiseksi ja taloudellisesti tar-
9298:         juLkisia varoja?                            peelliseksi.
9299:                                                        Asuntolainan ennenaikainen takaisinmaksu ja
9300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       irtisanominen ei asuntolainoitettuun vuokrata-
9301: vasti seuraavaa:                                    loon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista 31
9302:    Valtion osalainoittamien vuokratalojen vuok-     päivänä joulukuuta 1975 annetun lain ( 1082/
9303: ranmääritys perustuu siihen, että kiinteistön       75) 2 §:n mukaan vapauta vuokratalon luovut-
9304: hyväksyttävät, todelliset menot on voitava kat-     tamista, vuokralaisen ottamista ja vuokralaisilta
9305: taa asuinhuoneistoista perittäviHä vuokrilla yh-    perittävää vuokraa koskevien säännösten nou-
9306: dessä muiden tuottojen kanssa. Tämän periaat-       dattamisesta, vaan ne ovat edelleen voimassa
9307: teen mukaan vuokratulot on käytettävä talon         sen ajan, miksi laina on myönnetty. Laki on
9308: menojen kattamiseen, jolloin asuntolainoitettuja    voimassa kuluvan vuoden loppuun. Asuntolai-
9309: vuokrataloja tulisi voida ylläpitää joutumatta      noitetun vuokratalon vuokralaisten aseman tur-
9310: taloudellisiin vaikeuksiin.                         vaamista tarkoittavien uusien säännösten val-
9311:    Tämän kysymyksen johdosta antamassaan lau-       mistelu on jo vireillä.
9312: sunnossa asuntohallitus toteaa Gerda ja Salomo          Asuntohallitus on asettanut työryhmän, jon-
9313: Wuorion säätiön omistamien asuntolainoitet-         ka tehtävänä on selvittää asuntolainoitettujen
9314: tujen vuokratalojen vuokrien valvonnan ja           vuokratalojen vuokrien määräytymistä koskevia
9315: vahvistamisen kuuluvan ensisijaisesti Vantaan       kysymyksiä. Työryhmän toimeksiantoon sisäl-
9316: kaupungille. Vuokrien valvontaa suorittavan         tyy myös määräys selvittää valtion lainoittaman
9317: kunnallisen viranomaisen on hoidettava tämä         vuokratalon hyväksyttävän luovutushinnan mää-
9318: tehtävänsä asuntohallituksen antamia määräyk-       rittämiseen liittyviä ongelmia.
9319: siä ja ohjeita noudattaen asianmukaisesti siten,
9320:      Helsingissä maaliskuun 16 päivänä 1977.
9321: 
9322:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9323:                                                N:o 50                                                3
9324: 
9325: 
9326: 
9327: 
9328:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a J m a n.
9329: 
9330:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         hetens godtagbara verkliga kostnader ligger
9331: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse        tili grund vid fastställandet av hyran och så,
9332: av den 15 februari 1977 till vederbörande med-       att man i mån av möjlighet kan förhindra att
9333: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      hyreshus råkar i sådana ekonomiska svårigheter,
9334: av riksdagsman Sven-Erik Järvinen underteck-         som leder tiH att ägaren överväger att över-
9335: nade spörsmål nr 50:                                 låta huset.
9336:                                                          Stadgandena om överlåtelse av hyreshus
9337:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       med bostadslån ingår i 15 g § lagen om hostads-
9338:        ta för att förhindra, att ägarna tiH hyres-   produktion ( 24 7/66) . Enligt 1 mom. får hy-
9339:        hus med hostadslån med hänvisning             reshus, om det beviljade bostadslånet ännu inte
9340:        till sina ekonomiska svårigheter eller i      återbetalats i dess helhet, överlåtas endast tHI
9341:        strävan efter större ekonomisk fördel         kommun eller av kommunen utsedd eller av
9342:        kan ombilda sina fastigheter till ägar-       bostadsstyrelsen godkänd köpare tili ett pris,
9343:        bostäder genom att sälja bolagen, samt        som bestäms enligt av bostadsstyrelsen god-
9344:            hur skall det förhindras, att offent-     kända grunder, och endast om de i 5 §
9345:        liga medel utöver det ursprungliga bo-        nämnda förutsättningarna är för handen, vilket
9346:        stadslånet fordras för att bostäderna         innebär att det bör anses sodalt ändamålsen-
9347:        skall kunna bibehållas?                       Iigt och ekonomiskt nödvändigt att stöda dem
9348:                                                      som bor i huset.
9349:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt 2 § lagen den 31 december 197 5 om
9350: samt anföra följande:                                temporära hegränsningar rörande hyreshus med
9351:     Bestämmandet av hyrorna i delvis statsbe-        bostadslån befriar inte före utsatt tid gjord
9352: lånade hyreshus baserar sig på att fastighetens      återbetalning och upsägning av bostadslån från
9353: godtagbara verkliga utgifter skall kunna täckas      att följa bestämmelserna om överlåtelse av
9354: med de för bostadslägenheterna uppburna hy-          hyreshus, antagande av hyresgäst och den hy-
9355: rorna jämte övriga intäkter. Enligt denna prin-      ra som uppbärs av hyresgäster, utan dessa gäl-
9356: cip skall hyresinkomsterna användas tili att         ler fortfarande under den tid, för viiken lånet
9357: täcka husets utgifter, varvid man borde kunna        beviljats. Lagen är i kraft till utgången av inne-
9358: upprätthålla hyreshus med bostadslån utan att        varande år. Beredandet av nya stadganden för
9359: råka i ekonomiska svårigheter.                       att trygga hyresgästernas i bostadsbelånat hy-
9360:     Bostadsstyrelsen konstaterar i sitt utlåtande    reshus ställning pågår redan.
9361: med anledning av spörsmålet, att övervakningen           Bostadsstyrelsen har tillsatt en arbetsgrupp
9362: och fastställandet av hyrorna i de av Gerda          vars uppgift är att utreda frågor beträffande
9363: och Salomo Wuorios stiftelse ägda hyreshusen         fastställandet av hyrorna i hyreshus med bo-
9364: med bostadslån i första hand åligger Vanda           stadslån. I arbetsgruppens uppdrag ingår jäm-
9365:  stad. Den kommunala myndighet som handhar           väl ett förständigande att utreda problem i sam-
9366:  övervakningen av hyror skall med iakttagande        band med fastställandet av det godtagbara över-
9367:  av bostadsstyrelsens föreskrifter och anvisningar   låtelsepriset för av staten belånat hyreshus.
9368:  sköta denna uppgift sakenligt så, att fastig·
9369:       Helsingfors den 16 mars 1977.
9370: 
9371:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9372: Kirjallinen kysymys n:o 51.
9373: 
9374: 
9375: 
9376: 
9377:                                   Tikka ym.: Markkiinointimaksujärjestelmän hyväksikäytöstä mark-
9378:                                      kinaosuuskilp,aill"Q.ssa.
9379: 
9380: 
9381:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9382: 
9383:    Maataloustuottajain Keslkusliiton ruotsinkieli-    sia päätöksiä meijerit tekevät kaupallisen jär-
9384: nen sisarjärjestö Svenska Lantbruksproducenter-       jestäytymilsensä ·suhteen sianlihan osalta .. Meije-
9385: nas Centralförbund ( SLC) on lähettänyt 26            reiden .hallintoelinten kokouksis•sa on lisäksi
9386: päivänä marraskuuta 1976 sianlihan tuottajille        MTK:n ja SLC:n edustajien toimesta todettu,
9387: ympäri maata tkiertokirjeen, joss:a puututaan         että mitkäli meijerit keskittävät myynnin osuus·
9388: sianlihan ma11kkinointiin. Tässä SLC:n hallituk-      teurastamoille, SLC py!ikii työskentelemään
9389: sen puheenjohtajan Ola Rosendahlin allekirjoit-       meijerisikaloiden olemassaolon hyväksi.
9390: tamassa kirjeessä vakuutetaan SLC:n tarkoituk-           SLC:n ja MTK:n toimenpiteet on käsitettä-
9391: sena olevan yihdessä MTK:n kanssa tofu:nia niin,      vä loukkaukselks,i meijereiden kaupallisen toi~
9392: että vaikka laki marfukinoimismalksusta tuleekin      minnan vapautta vastaan ja käynnis,sä olevalla
9393: voimaan, se ei vaitkeutta1si · niiden tuottajien      uhkailulla on välilliset vaikutuksensa E-Liik-
9394: asemaa, jotka toimittavat lihan ma.ataloustuot,       keen, Karjakunnan ja yksityisen sektorin lihan
9395: tajien omistamien teurastamoiden kautta. Kir-         hanikintaan ja mal'kkinaosuuksien muodostumi-
9396: jeen mukaan SLC:n ja MTK:n mahdollisuudet             seen tällä alalla.
9397: va~kuttaa     markkinoimismaksun määräämistä             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
9398: vastaan vaikeutuvat sen vuoksi, että sianlihan        jestyiksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9399: mar:~kinointia ei ole vielä kaikikialla järjestetty   me valtioneuvoston asianomarsen jäsenen vas-
9400: "maataloustuottajien organisaatioiden linjan''        tattavaksi seuraavan kysymyiksen:
9401: mukaisesti. Kirjeen vastaanottajia kehotetaan
9402: kiireellisesti, jo joulukuun loppuun mennessä,                   Onko Hallituksen toimesta annettu
9403: järjestämään sianHhan markkinointinsa maa-                    MTK:He ja SLC:lle lupauksia siltä, että
9404: taloustuottajien linjan mukaisesti, jos näin ei               markkinointimaksua peritään eri tavoin
9405: ole aikaisemmin tapahtunut.                                   eri tuottajilta sen mukaan, kenelle tuot-
9406:    Kirjeestä päätellen ja myös muita teitä saa-               taja tuotteensa myy, ja
9407: tujen tietojen perusteella on hlmdstä, että                      pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
9408: MTK:n ja SLC:n toimesta kiri'stetään meijerei-                valtiovallan toimesta luotavaa markki-
9409: tä markkinointiasiassa siten, että MTK on an-                 nointimaJksujärjestelmää käytetään hy-
9410: tanut selvästi ymmärtää tuottajiha perittävien                väksi maataloustuottajien, osuustoimin-
9411: sianlihan mal'kkinointimaksujen perintään liit-               tajärjestöjen ja yiksityisen sektorin väli-
9412:  tyvän kannanottonsa riippuvan siitä, minlkälai-              sessä markkinaosuuski.lpailussa?
9413:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1977.
9414: 
9415:          Seppo Tikka                     Olli Helminen                   Kaarina Suonio
9416:          Risto Tuominen                  Lyyli Aalto                     Lasse Lehtinen
9417:          Matti Kuusio                    Paula Eenilä                    Toivo Jokiniemi
9418:          Helge Talvi:tie                                                 Pauli Uitto
9419: 
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 087700177Y
9424: 2                                            1971 vp.
9425: 
9426: 
9427: 
9428: 
9429:                         E d u s k u n n a n He rr a P u h e m i e h e 1[ e.
9430: 
9431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus antoi esityksen laiksi maidon, veh-
9432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra: Puhemies,      nän ja sianliihan markkinoimismaksuista edus-
9433: olette 15 päivänä heLmikuuta 1977 päivätyn          kunnalle vuoden 1977 tulo- ja menoarvion ta-
9434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sapainottamiseksi. Eduskunta hyväksyi lain ja
9435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sen mukaan maataloudelta perkään markkinoi-
9436: edustaja Tikan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    mismaksuja noin 100 mi1j. markikaa vuonna
9437: kysy:m)llksestä n:o 51:                             1977 maidosta, vehnästä ja sianlihasta. Sianli-
9438:                                                     han marikkinoim~smaksua peritään 15 penniä
9439:            Onko Hallituksen toimesta annettu        kilolta. Marlclrinoimismaksuvelvollisia ovat siis
9440:        MTK:lle ja SLC:lle lupauksia siitä, että     kaikki teurastamot, ts. tuottajat joutuvat mak-
9441:        markkinointimaksua peritään eri tavoin       samaan maksua riippumatta siitä, mihin teuras-
9442:        eri tuottajilta sen mukaan, kenelle tuot-    tamoon he toimittavat tuottamansa lihan. Mark-
9443:        ltaja tuotteensa myy, ja                     kinoimismaksulaki koskee yhtäläisesti kaikkia
9444:            pitääkö Ha1litus oikeana sitä, että      tuottajia eikä hallitus ole antanut mitään lu-
9445:        valtiovallan to~mesta luotavaa markki-       pauksia lain muuttamiseksi.
9446:        nointimaksujärjesteLmää käytetään hy-           Hallituksen käsitylksen mukaan eivät teuras-
9447:        väksi maataloustuottajien, osuustoimin-      tamot voi käyttää markkinoimismaksulakia mil-
9448:        tajärjestöjen ja yksityisen sektorin väli-   lään tavoin hyväkseen kilpaillessaan markkina-
9449:        sessä markkinaosuuskilpailussa?              osuuksistaan, koska laki koskee, ikuten edellä
9450:                                                     on todettu, yhtäläisesti ka~kkia teurastamoja ja
9451:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuottajia.
9452: vasti seuraavaa:
9453:      Helsingis,sä 7 päivänä maaliskuuta 1977.
9454: 
9455:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
9456:                                               N:o 51                                                3
9457: 
9458: 
9459: 
9460: 
9461:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
9462: 
9463:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r.itksdagsordn~ngen         Regeringen avlät tili riksdagen en proposition
9464: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med förslag tili lag om marknadsföringsavgifter
9465: av den 15 februari 1977 tili vederbörande med-      för mjölk, vete och fläsk i avsikt att balansera
9466: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       statsförslaget för år 1977. Riksdagen antog
9467: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tikka      lagen och i enlighet med den uppbärs hos
9468: m. fl. underteclknade spörsmål nr 51:               lantbruket i marknadsföringsavgifter för mjölk,
9469:                                                     vete och fläsk under år 1977 ca 100 milj. mk.
9470:           Har man på uppdrag av Regeringen          I marknadsföringsavgift för fläsk uppbärs 15
9471:        tili MTK ooh SLC gett löften om, att         penni per kg. Skyldiga att erlägga marknads-
9472:        marknadsföringsavgift uppbärs på olika       föringsavgift är alltså alla slakterier. Producen-
9473:        sätt hos olika producenter beroende på       terna blir m.a.o. tvungna att erlägga avgift
9474:        tili vem producenten säljer sina pro-        oberoende av tili vilket slakteri de levererar
9475:        dukter, och                                  det kött de producerat. Lagen om marknads-
9476:            anser Regeringen det rilktigt, att ett   föringsavgift gäller på samma sätt alla produ-
9477:        av statsmakten skapat marknadsförings-       center och regeringen har inte gett några löften
9478:        avgiftssystem utnyttjas i konkurrensen       om att lagen skulle ändras.
9479:        om marknadsandelarna mellan lant-               Enligt regeringens uppfattning kan inte
9480:        bruksproducenterna, andelsvel1ksamhets-      slakterierna på något sätt utnyttja lagen om
9481:        organisationerna och den privata sek-        marknadsföringsavgifter då de konkurrerar om
9482:        torn?                                        sina marknadsandelar, eftersom lagen, såsom
9483:                                                     ovan konstaterats, på samma sätt gäller alla
9484:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        slakterier och producenter.
9485: samt anrora följande:
9486:      Helsingfors den 7 mars 1977.
9487: 
9488:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
9489:                                                  1977 vp.
9490: 
9491: Kirjallinen kysymys n:o 52.
9492: 
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                                     Tikka: SothlasavustusJiain muuttamisesta aseve~vollisten datus-
9497:                                        maksujen suorittamisen osalta.
9498: 
9499: 
9500:                           Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e h eJ 1 e.
9501: 
9502:    Varusmiesten otnaist:en roinleetituliort' ta!ka:a-   keen · el'atusvelvolliselta; Elatusvelvollinen voi
9503: iruseksi. on eduSk11nta: säätänyt Vuonna 1948           anoli vapautusta lääninhaillitukselta edellä mai-
9504: sotilasavustuslain. Tämän lain· petristeella on         nitusta elatustuen takaisinmaksusta:. Asevel'vol-
9505: sotHasavustukseen oikeutettu mm. asevelvolli'-          1inen on !kuitenikin vel\rol1inen maksamaan el!a-
9506: sen va1mo ·ja lapsi, sekä sellainen avioliiton ul-      tussopimuksen ja clatustuen välisen erotuksen
9507: kopuölel!l'a syntynyt lapsi ja: tämän äiti, joiden      lapselle ja tämän eil'atusapuun o1keutetuHe äi-
9508: elatukseen asevelvoil.Jinen ·on lain ·mukaan vel-       diJ[e.
9509: vollinen osalHstumaan. Sotila~savustuslain 4 §:ssä         Asevelvollisen on kuitenkin mahdotonta sääs-
9510: todetaan, että ':sellars.elffe alaiJkäiseHe lapselle    tää päivärahoistaan ( 4 mk) elatusmaksujen em.
9511: ja avioliiton clkopuoldlla syntyneen Japsen äi-         osaa. Koska ,asevelvollisuutta ei voida kuiten-
9512: diJ!le, joiden elatukseen asevelvollinen on vel-        kaan pitää asevelvollisesta itsestään johtuvana
9513: vollinen osal'liistumaan oikeuden päätöksen tai         esteenä elatusmaksujen maksamiseen,. olisi: ela-
9514: asianmuikaisesti vahvistetun sopimuksen perus-          tusmaksut kyseis~ssä tapauksissa suoritettava
9515: teella, sotilasavustuksena sanotussa päätökses-         sotilasavustuslain perusteella, mikäli asevelvolli•
9516: sä ,tai sopimuikseSISa vahvistettu määrä, mikäli        sella ei ole varallisuudesta syntyviä tuloja.
9517: asevel'voN.inen ei k}'lkene sitä tuloistaan tai va-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9518: roistaan maksamaan, enintään ·kudtenilcin, mitä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9519: vastaavassa asemassa olevalle muulle avustuk-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9520: sensaajaNe voitaisiin 1 ja 2 momentin mukaan            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9521: antaa". Kyseistä kohtaa sov~lletaan tiettävästi
9522: myös avioerotapauksiin.                    .                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9523:    Mikäli yNä mainituissa tapauksissa elatusvel-               ryhtyä sotilasavustus,}ain 4 § :n 3 mo-
9524: vol!lisen . ~apsen äiti ei ole oilkeutettu soillas-            mentissa tarkoitettujen asevelvollisten
9525: avustukseen tulojen:sa puolesta, sosiaalilauta-                elatusapumaksujen maksamiseksi koko-
9526: kunta voi myöntää lapselile ja .ela:tusoikeudeh                naisuudessaan siten, etteivät ne erään-
9527: omaavaMe äidille elatustukea ( elatusennal&o- ja               tyisi varusmiehen maksettavaksi asevel-
9528: elatustukimaksut) . Tämän maksun VQi: sosiaali~                vol:Lisuusailkana, jos tällä ei ole varalli-
9529: 1aut~kunta periä takaisin asevelvollisuusajan jäl-             suudesta syntyviä tuloja?
9530:       Hellsingissä · 15 päivänä helmrkuuta 1977.
9531: 
9532:                                                Seppo Tikka
9533: 
9534: 
9535: 
9536: 
9537: 087700202S
9538: 2                                                   1977 vp.
9539: 
9540: 
9541: 
9542: 
9543:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
9544: 
9545:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiss~            lievien varojen määrä sdkä heidän ·lakiin perus-
9546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhetllies,            tuva muu elatusvastu~Jnsa. Lain 6 § :n 1 mo-
9547: olette 15 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn                 mentin mukaan voidaan . el'atlisapu · vahvistaa
9548: kirjeenne . ohetl~ toimittanut valtiöneuvoston             suoritettavaksi elli määräisinä e~ ajanjaksoilta.
9549: asli:anoma1seille jäseneNe jäljennöksen kansan-               Virhvistettl.la elatusavun määrää ja sen suo-:
9550: ~ustaja Tikan näin kuuluv·asta kirjaltliseS.ta ky-         rittamistapaa voidaan :lain 11 §:n m$an,
9551: symyksestä n:.o 52:             .       ·                  muuttaa sopim\lkse.lla t,ai tuori:rlolila, mikäli niis-
9552:                                                            sä olosuhteissa; jotka 1-3 §:n mukaan on
9553:                 Mihin tcimenpiteisiin Ha:l'litus aikoo     qtettava_ huomioon elatusapua vahvistettaessa;
9554:              ryhtyä sotilasavustuslain 4 § :n 3 mo-        on -rtaJ?aihtunut niiJ.n olennaisia muutoksia,- .että
9555:            . mencissa tarkoitettujen asevelvollisten       vahvistettu elatusapu ei riitä lapsen elatukseen
9556:              elatusapumaksujen maksamiseksi koko-          tai: että se o.n elatusavun suorittajan maksuky-
9557:              naisuudessaan siten, etteivät ne· erään-      kyyn nähden !kohtuuton.
9558:              tyisi varusmiehen maksettavaksi asevel-          AsevelvoJlisuusaika voidaan siis ottaa huo-
9559:              vollisuusaikana, jos tällä ei ole varal:li-   mioon efutusavuh _suuruutta määrättäessä tai
9560:              suudesta syntyviä tuloja?                     myöhemmin :muuttamaUa tehtyä sopimusta tai
9561:                                                            w<iimiota._ __               ...        ..
9562:    Vastaukseoo kysymykseen esitän kunnioitta-                 La~ elatuksen turvaamisesta annetun lain
9563: vasti seuraavaa:                                           (122/77) 2l §:n !llukaall elatustuesta eli; pe-
9564:    Sotilasavustusla1n ( .566/48) 3 § :n !llukaan           ritä korvausta siltä osin ·kuin elatusavUn mak-
9565: on sotilasavustuksen saamisen edellytyksenä                samatta jättämllirn :on iQhtuntit elatusvelvolli~
9566: aina, että sotapalvedus on heikentänyt avustuk-            sen sairaudesta, vatnni~_uud,esta, -se1laisesta
9567: seen oikeutetun toi!lleentulbmahdollisuuksia ja            tyött~yydestä~- johon hän ei itse ole· ollut syy-
9568: että avu~tulkseen oikeutettu on .avustuksen tar-           pää, tai!kka muusta niihin verrattavasta syystä.
9569: peessa. Sama edeNytys !koskee myös !kansan-                   AsevelvolJiiwuden suorittamista· ori ~ilmeisesti
9570: edustaja TJ;k.!lll tarkoittamia •sotillasavustuslain       pidettävä sellaisena muuna· s)rynä, joka ~n es-
9571: 4 §;n 3 momentin mukaisia; tapauksia,.                     teenij perinnälile. El'atusayun ]X!rimättä "jättämi:
9572:    Sotilasavustus on harkilrinanvarainen etuus             ~tä elatustukea_ vastaaviita osiltl päättää sosilui~
9573: dkä iliene mahdollista sotilasavuswslakia muut-            Jilautakunnan: esityksestä tai: ela!Qsyelvollisep.
9574: tamalLa jättää eräirt:ä mahdollisesti sotilasavus-         omasta halkemuksesta [ääninhållitus; Ha:kemuk~
9575: tukseen oi'keutettuja tuloharkinnan ulkopuo-               sen datusvelvoHinen- voi ·tehdä: soo.iaalilauta-
9576: le'l!le.                                                   kunnalle.
9577:   Lapsen datulksesta annetun lain ( 704/75) .                 Edellä esitetyn mukaisesti asevelVollisella on
9578: 2 § :n 1 moment!in mukaan vanhemmat vastaa-                jo ···nykyisen 'lainsäädännön suomin keinoin
9579: vat ~apsen datuksesta kykynsä mukaan. Van-                 mahdollisuus vapautua maksamasta asevelvolli-
9580: hempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huo-              suusajalta t5l~tusapua ja korvausta suoritetusta
9581: mioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdolli-               elatustuesta.
9582: suutensa os~1Hstua ansiotyöhön, !käytettävissä
9583:            Helsingissä 11 päitvänä maaliskuuta 1977.
9584: 
9585: 
9586:                                                                                 Ministeri Orvokki Kangas
9587:                                                N:o 52                                                    3
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                           T i 11 R i k s d a g e 'n s     He r r   Ta [ m a n.
9593: 
9594:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            grundade undevhållsansvar. Enligt ~agens 6 § 1
9595: anget har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse           mom. kan underhållsbidrag fastställas att utgå
9596: av den 15 februari 1977 thll vederbörande               med olika belopp för skilda tidsperiodet.
9597: medlem av statsrådet för avgivande av svar                  Fastställt underthållsbidrags belopp och sättet
9598: översänt avskrift av följande av riksdagsman            för des betalning kan enligt l'agens 11 § ändras
9599: Ti:kka undertecknade spörsmål nr 52:                    genom avtal ellet dom, om så väsentliga för-
9600:                                                         ändringar skett i de förhåhlanden som enligt
9601:           VHka åtgärder ämnar Regeringen vid-           lagens 1-3 §§ s:kall beaktas när underhålls-
9602:        ta i syfte att erlägga i 4 § 3 mom. mili-        bidrag fustställs, att fastställt underhållsbidrag
9603:        tärunderstödslagen avsedda värnplikti-           icike förslår för barnets underhåll ellet att det
9604:        gas underhållsbidrag tili fullt belopp så,       är oskälrgt med hänsyn ,tili betalningsförmågan
9605:        att de inte skulle förfalla tili betalning       hos den som erlägger underhällsbidraget.
9606:        under den tid beväringen fullgör sin                 Värnpliiktstiden ikan således beaktas då un-
9607:        värnplikt, om han inte har inkomster av          derhåJlsbidragets storlek fastställs ellet genom
9608:        förmögenhet?                                     att senare ändra ingånget avtal eller dom.
9609:                                                             Eriligt 21 § lagen om tryggande av undethåll
9610:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          för bam ( 122/77) indrivs inte etsättning för
9611: samt anföra följande:                                   erlagt underhållsstöd tili den del försummelsen
9612:     Enli:gt 3 § militärunderstödsi'agen ( 566/48)       att rbetala underhåUsbidrag föraniletts av under-
9613: ä·r en förutsättning för tilldelande av understöd       hållsskyldiges sjukdom, skada, sådan aitbetslös-
9614: alltid, att militärtjänsten försämrat utkomst-          het, för viJken han ej s:jälv bäT ansvar, eller
9615: möjligheterna för den understödsberättigade             annan härmed jämförbar orsak.
9616: samt att han är i hehov av understöd. Sam.ma                Fullgörande av vämplikten bör uppenbar-
9617: förutsåJttniJllg gäUer även de i 4 § 3 mom. mili-       ligen anses såsom sådan annan orsak, viiken
9618: tärunderstödslagen avsedda fall, som r.iJksdags-        utgör hinder för indrivning. Beslut om att
9619: man Tikika hänvisar tHl i sitt spörsmål.                 underhållsbidrag inte skall1ndriva;s tili den del
9620:     J\.filitärunderstödet är en förmån som till-        det motwarar underhållsstödet fattas av läns-
9621: delas enligt prövning och det torde inte vara           styrelsen på framställning av socialnämnden
9622: möjligt att genom en ändring av !militärunder-          ellet på ansökan av den underhållsskyldige.
9623: stödslagen lämna en del av de tili militär-             Den underhållssikyldige kan ri!kta sin ansökan
9624: understöd eventuellt ,berättigade utanför pröv-         tili socialnämnden. , ·
9625: ningen av inkomsterna.                                      I enlighet med vad som anförts ovan har
9626:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om underhåll för             underhållsskyldig med tillhjälp av de medel,
9627: barn ( 704/75) svarar föräldrama efter sin för-         som står tili buds redan med stöd av den nu-
9628: måga för barnets underhålt Vid bedömandet               varande lagstrftningen, möjlighet att bli be-
9629: av föräldrarnas förmåga att underhålla barnet           friad från skyldigheten att etlägga undethålls-
9630: bea:ktas deras ålder, arbetsförmåga och möjlig-         bidrag för värnpliktstiden och ersättning för
9631: heter att deltaga i förvärvsarbete, beloppet av         erlagt underhållsstöd.
9632: tillbudSiStåendre medel samt deras övdga, på lag
9633:      Helsingfors den 11 mars 1977.
9634: 
9635: 
9636:                                                                             Minister Orvokki Kangas
9637:              '.   ~·.   '   .
9638: 
9639:            '.,.
9640: • J   ~'
9641:                                                1977 vp.
9642: 
9643: Kirjallinen kysymys n:o 53.
9644: 
9645: 
9646: 
9647: 
9648:                                   Jaatinen: Bruttotuloon pohjautuvan sa!kkorangaistuksen kohtuut-
9649:                                       tomuudesta.
9650: 
9651: 
9652:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9653: 
9654:    Tammikuun 1 päivänä 1977 voimaan tulleen              Bruttotuilojen käyttäminen saikon määrän pe-
9655: rikoslain 2. Juvun muutoksen mukailsesti muut-        rusteena on åohtanut suureen epäoikeudenmu-
9656: tuivat päiväsakon rahamäärän määräämistä kos-         kaisuuteen ja kohtuuttomiirrl sakkoihin tapauk-
9657: ~evat säänlnökset o1ennais,esti. Uudistuksen          sissa, joissa tiellä liilklk:uja 0111 syyilHstynyt muuta
9658: ~räänä <tavoitteena oli saada sakotu&k:äytäntö        liikemettä vaarantamattomiin, taha:ttomiin lii-
9659: Jaremmfu vasta"<lllllaan rilkkomusten vakavuuden      kennerikkeisoo.
9660: lS:tetta.                                                Eddlä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9661:    Jo varsin lyhyen kokemuksen jälkeen voi-           § :n 1 momenttiin viitaten es1:tän valtioneuvos-
9662: han todeta uudistuksen johtaneen kohtuutto-           ton asianoma~sen jäsenen vastattavaksi seuraa-
9663: nuuksiin, joita eduskunta ei ole voinut tarkoit-      van kysymyksen:
9664: :aa.
9665:    Poliisiviranomaiset ov,at joutuneet ilähes y'li-               Mitä HaLlitus aikoo tehdä ka:nsa:lais-
9666: roimaisiin vaikeuksiin py.vkiessään määrittä-                 tJen tasa-arvoisuutta Jairrl edessä huomat-
9667: nään sakotettavan rtulot ja varal:lisuuden. Pel-              'tavaJla tavailila heikentävän, bruttotcloon
9668: cästään tieliikenneril&omuksista määrätään                    perustuvan         sakkorangaistuskäytännön
9669: naassamme vuosittain noin 300 000 salckoran-                  :muuttamiseksi pikaisesti niin, etteivät
9670:  ~aistusta, joista 90 % heti pailkan pääMä. Sa-               kansalaiset joutuisi hyviltlkin vaaratto-
9671:  mtuksen perusteina olevien tulojen, provisioi-               mista, tahattomista rilkke1stä langetetta-
9672:  km, osinlkojen yms. selvittäminen on tällöin                 vien kohtuu:ttomien rangaistu,sten uh-
9673:  1sein ,täysin mahdotonta.                                     reiksi?
9674:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1977
9675: 
9676:                                             Matti Jaatinen
9677: 
9678: 
9679: 
9680: 
9681:  877002455
9682: 2.                                             1977 vp.
9683: 
9684: 
9685: 
9686: 
9687:                          Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
9688: 
9689:    VaJ.ciopähräjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kysym)llkseen (n:o 1/1977 vp.) >totesin, päivä·
9690: mainitussa tatlkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sakkojen rahamäärien korottaminen oli tarpeetJ
9691: dlette 15 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           i:nuun muassa sen vuoksi, että saklkojen rahalli·
9692: kirjeeooe n:o 542 ohe:ll.a toimittanut vailtioneu-   nen arvo oli viime vuosikymmenen aikana ail.en·
9693: voston asianomaiselle jäsenel:le jäljennoksen        tunut huomattavasti. Pyrkimyksenä oli myöf
9694: kansanedustaja Matti Jaatisen näin kuu:f:uvasta      saada sakkorangaistuksesta entistä käyttökelpoi·
9695: kirja~llisesta kysymyksestä n:o 53:                  sempi: vaihtoehoo vankeusrangaistukseil.e, esi
9696:                                                      me11kilksi l:iiikennejuopumustapaul®ssa.
9697:           Mitä Hallitus aikoo tehdä koosaJ.ais-         Antaessaan vastauksensa haJ:lituksen esityk
9698:        ten tasa-arvoisuutta h1iin. edessä huomat-    seen eräiden saikon määräämistä koskevier
9699:        tavalla tavalla heikentävän, bruttotuloon     sääooösten muuttamisesta Eduskunta edellytti
9700:        perustuvan      sakkorangais<tuskäytäooön     että haLlitus laatii yksityiskohtaiset ohjeet sa
9701:        muuttamiseksi pikaisesti niin, etteivät       kotettavan tulojen ja muiden maiksukykyyn vai·
9702:        kansalaiset joutuisi hyvoon vaaratto-         kuttavien seilkkojen selvittämisestä. Oikeusmi
9703:        mista, tahattomista ri!kikdstä langetetta-    nisteriössä rikoslain 2 luvun muuttamisen joh
9704:        vien kohtuu:ttomien rangaistusten uh-         dosta valmiste1lus,sa ylcisohj·eessa kiinnitetäär
9705:        reiksi?                                       viranomaisten huomiota saikotettavan maksu
9706:                                                      kyvyn selvittämisen 'telhostamiseen. ·Täll.ä on py
9707:    Vastauksena kysymykseen esitän ikUlldlioit-       ritty siihen, että päiväsailron rahamäärä voitai
9708: tavasti seuraavaa:                                   siin määrätä kaikille sakotettaviJ.le heidän to
9709:    Päiväsakkojärjestclmä, johon Suomessa siir-       dehlisten tulojensa mukaisesti.
9710: ryttiin vuonna 1921, perustuu ajatukseen, että          Lainuudistuksella ei ole pyritty rangaistuster
9711: sakon tulisi kohdistua yhtä tuntuvasti eri va-       koventamiseen ka1kissa rikoksissa. Tarkoi!tuk
9712: rallisuusasemas:sa oLeviin henkilöihin. Mehllä       sena on päin vastoin ohlut, että vähäisimmist1
9713: viime vuoden loppuun noudatetun käytäooön            rikkomuksista voitaisiin päiväsakkojen luku
9714: mukaan päiväsaiken rahamäärä vahvist,ettiin          määrää vähentämäNä edehleen tuomi!J:a melk<
9715: vakio-osuutena saikotettavan nettotu:losta. Pieni-   lieviä sakkor.angaistuksia. Oiikeusministeriössi
9716: tuloisen kohdalla päivätulosta menee kuitenkin       valmistel:lun yleisohjeen mukaan kuluvan vuo
9717: verrattuna mu~hin tulonsaajiin suhtecllisesti        den a'lusta lu:kien pienempien päiväsakkojen lu
9718: suurempi osa välttämättömiin menoihin, minkä         kumäädä olisi ollut alennettava puoleLla j:
9719: vuoksi o~eudenmukaisempana voidaan pitää             ylempiä päiväsakkolukumääriä neljänneksellä
9720: järjesteLmää, jonka mukaan p1enituloiselta ote-      Yleisohjeen mukaan toimittaessa sa'kkojen ko
9721: taan päiväsako1la pois pienempi osuus netto-         konaismäärät eivät lievissä rikkomuksis,sa nous~
9722: päivätulosta kuin vahvemmassa taloudellisessa        olennaisesti muiden kuin suurempituloisten sa
9723: asemassa olevalta. Korkein oikeus kiinnitti huo-     katettavien osalta.
9724: miota tähän näkökohtaan jo vuonna 1920 lau-             01keusministeriössä s'eurataan jatkuvasti ti
9725: sunnossaan päiväsakkojärjestelmää koskevasta         lanteen kehitystä lam ja ohjeiden soveltamise1
9726: lakiehdotuksesta ja katsoi, että päiväsakkojär-      osalta. Käynnis,sä olevan valmistelun pohjalt
9727: jestelmän tulisi olla progressiivinen.               pyritään mahdollisimman pian antamaan poliisi
9728:    Tuloerojen huomioon ottamisen ohella päivä-       ja syyttäjäviranomaisille jo annettua ohjett:
9729: sakon rahamäärän tarkistaminen oli yksi lain-        täydentävä rikkomuskohtainen valtakunnalline1
9730: uudistu·ksen päätavoitteista. Niin kuin vastau:k-    yleisohje rangaistusmääräysmenettelyssä nouda
9731: sessani kansanedustaja Ehrnroothin suulliseen        tettavista eri rikosnimikkeistä ja niitä koske
9732:                                                    N:o .53                                                  3
9733: 
9734: vi:sta päiväs,aJ.&ojen lukumääristä. Yleisohjeen         dktk:omuksia varten oiikeusministeriössä valmis-
9735: avu:Na voidaoo poistaa lain voimassaolon alku-           telJaan myös ns. rikemaksun käyttöön ottamis-
9736: vaiheessa esiint}'lly:t epäyhtenäisyys ,ja siitä jois-   ta. Ritkema!k:su o:Hsi ka.iJkillle matikkamääräisesti
9737: sakin yksittäisttapaUJksissa johtultleet !k:ohtruutto-   samansuuruilnen ~a dkkomuksen Jaadusta riip-
9738: muudet. YJeisohje tulee koskemaan erityisesti            puen määrältään enilntään 200 markkaa. Tätä
9739: li:ikennerikkomuksia.                                    koskeva esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
9740:     Vähäisiä r.iJkikeitä, varsinkin vähäisiä llikenne-   vielä näillä vailrtiopäiviHä.
9741: 
9742:       Helsingi:ssä 16 päivänä maailiskuuta 1977.
9743: 
9744:                                                                       Oikeusministeri Kristian Gestrin
9745: 4                                             1977 vp.
9746: 
9747: 
9748: 
9749: 
9750:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a t m a n.
9751: 
9752:   I det syfte 37 § 1 mom. ri!ksdagsordningen         det nödvändigt att höja dagsböternas penning-
9753: anger har Ni, Herr T a:lman, med Eder skrivelse      belopp bl.a. på grund av att böternaJS penning-
9754: nr 542 av doo 15 februari 1977 tili veder-           värde under det senas1te år.tiondet sjunkit av-
9755: börande medlem av :statsrådert: öve11sänt avskrift   sevärt. Avs~ktoo var även att genom bötes-
9756: av följande av riik:sdagsman Mrutti Jaatinen un-     straffet få ett mera oovändbart alternativt än
9757: dertedlmade spörsmål nr 53:                          tidigare till. fänge1sestraffet, t.ex. i .fafl av tra-
9758:                                                      fikfyllerti.
9759:           Vi.J!ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Då riksdagen gav sitt svar på regeringens
9760:        ta för att i brådskande ordning ändra         proposition angående ändring av vissa stadgan-
9761:        den praxis i samband med bötesstraff,         den rörande ådömande av böter föruts,atte den,
9762:        som baserad s1g på bruttoi1n!komsten och      att regeringen uppgör detaljerade direktiv om
9763:        av:sevärt försvagar medborgarnas lik-         utredande av den bötfäl[des inkomster och
9764:        stäLldhet inför lagen så, att medborgarna     övriga omständigheter som påverkar hans be-
9765:        inte blir offer för oskäliga straff för       tllllningsförmåga. I de direktiv som färdig-
9766:        t.o.m. 1synnet:ligen ofarliga, ouppsåtJiga    ställts vid justitiemin~steriet med anledning av
9767:        överträde1ser?                                ändringen av 2 ikap. strafflagen riktas myndig-
9768:                                                      heternas uppmänksamhet på effektiveringen av
9769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utredningen av den ibötfä11ldes. betalningsför-
9770: samt anföra följande:                                måga. Genom detta har man försökt komma
9771:    Dagsbots·sys:temet, som inlfördes i FinJ.and      tili att dagsbotens penningbelopp för alla böt-
9772: år 1921, baseras på tanken aH boten borde            fällda skuHe kunna >bestämmas enligt deras
9773: bli lika kännbar för per:soner i olrka för:mögen-    ve11kHga inkomster.
9774: hetss1tä:llning. EnJ.igt den praxis som iakttogs         Genom [agreformen ihar man inga[unda för-
9775: hos oss ända t~ll Ultgången av senaste år fast·      sökt skärpa straffen för allila brott. Avs~kten
9776: ställdes dagsbotens belopp ttiJl en konstant         har tvärtom :varit att genom att sänka. antalet
9777: andel av den bötfäilldes nettoinlroms:t. Etn låg-    dagsböter aHtjämt kunna ådöma relativt lind-
9778: inkomsttagare använder Hkväil proportionellt         riga bötesstraff för de minsta förseelSt!rna. En-
9779: en större del av dagin!komsten tili oundgäng-        ligt de allmänna direiktiv som utarbetats i
9780: liga utgifter än andra inkomsttaga11e, varför ett    jus.titiem1nis,teriet borde de mindre dagsböternas
9781: system, enl1gt vi,1ket dagsbotens oodel av e111      antal från och med början av innevarandle år
9782: låginkomsttagares nettodagsinkomst är mindre         ha sänkts med häHten och de högre dags-
9783:  än den andel som erläggs av personer i ekono-       bötemas antal med en ifjärdedel. Om man hand-
9784: miskt starkate ställning, kan anses rättvisare.      laJr enJ.igt direktiven st1ger höternas. totalbelopp
9785: Högsta domstolen fäste redan år 1920 i sitt          vid Hndriga försee1ser .inte i någon väsenclig
9786: utlåtande om [agförslaget oogående dagsbots-         mån för andra bötfäHda än sådana som har
9787: systemet uppmärhamheten vid denna synpunikt          större inkomster.
9788: och ansåg, att dags:botJssystemet borde vara             I justitieministeriet föLjer man fortlöpande
9789: progres.sivt.                                        med tillämpningen a:v [agen och dkektiven.
9790:    Förutom allt skhlilnaderna i inkomst bealkta-     Avs.ikten är att på basen av det pågående
9791: des, var juSiteringen av dagsbotens penningbe-       beredningsarbetet så snal1t som möjHgt utfärda
9792: lopp ett av [agreformens huvudmål. Som jag           riksomfattande direktiv som kompleuering tili
9793: konstaterat i mitt svM" på ri1ksdagsman Ehrn-        de direkci.v .polis- och åk11agarmy111digheterna
9794: rooths muntliga spörsmål (nr 1/1977 rd.), var        redan erhåhlit. Dessa nya dksomfattande di-
9795:                                                 N:o 53                                                   5
9796: 
9797: rektiv angående de olika hrottsrubriker som               För små överträdelser, spedeH.t små trafik-
9798: ska!N iaikttas vid strafforderföttfaroode och dags-   förseelser, förbereder justitiemini'Steriet även
9799: bötemas antal i fråga om dessa haa: utformats         ibruktagandet av en s.k. förseelsebot. Förseelse-
9800: så, att de behanditar enSikitlda förseelser. Med      boten sku:lle ti1!1 sitt malikbelopp vaa:a li:ka stor
9801: hjälp av direktiven ikan den bristMtde enhet-         för a!lla och beroende på förseeLsens aa:t uppgå
9802: lighet, som föreikommit i börJan av 1agens gil-       till högst 200 m!k. AvsiktJen är att en propo-
9803: tighetstid, odh de osk®gheter, som i enstaika         sition med fö11Slag rtilJ. 1ag om detta ska!Ll av-
9804: fall föranlett!s därav, avhjäilpas. Direktiven        låtas ännu under denna riksdag.
9805: kommer att gälla främst tr:afikförseelser.
9806:       Helsingfors den 16 mars 1977.
9807: 
9808:                                                                    Ju:stitieminister Kristian Gestrin
9809: 
9810: 
9811: 
9812: 
9813: 087700245.5
9814:                                                1977 vp.
9815: 
9816: Kirjallinen kysymys n:o 54.
9817: 
9818: 
9819: 
9820: 
9821:                                    Jaatinen: Liikkeen- ja ammatinharjoittajien ns. omista päivä-
9822:                                        rahoista.
9823: 
9824: 
9825:                           E d u s k u ii lu n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9826: 
9827:     Idrj~pltovelvollisten osalta. on sääntönä, että      Verrattaessa liikkeen- ja ammatinharjoittajil~
9828: liikkeen-. · ja ammatinharjoittamisesta . aiheutu-    Ie matkasta aiheutuneiden erityisten menojen
9829: neet kulut s~tadaan vähentää vain. kirjanpitoon       vähentämiseksi vahvistettuja määriä palkansaa-
9830: liitettyj~n. tositteid~n tai muun eritellyn selvi-    jien päivärahoihin todetaan, että ne ovat em.
9831: tyk~en nojalla. Usein, varsinkin vieraalle paik-      päivärahojen enimmäismääriä huomattavasti al-
9832: kak~all~ ··suoritettujen matkojen osalta, näin        haisemmat (yli 6 tuntia kestäneestä matkasta
9833: ei kuitel;\kaan .voida menetellä, joten todelliset    25, mk ja yli 10 tuntia kestäneestä. matkasta
9834: kustannt~kset jäävät vähentäm~ttä.                    50 mk/päivä). Kun päivärahalla tarkoitetaan
9835:     Jos · yeJ:.Ovelvollinen voi esittää selvityksen   korvausta ruokailu- ja muiden elinkust~usten
9836: matkapäivistä, matkojen kestoajoista, kohteista       lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmat-
9837: jne.. sekä ettei matkasta aiheutuneita erityisiä      kasta, ja kun liikkeen- ja ammatinharjoittajalle
9838: menoja .ole jo kirjanpidossa vähennetty, hän          vahvistetun vähennysoikeuden tarkoitus on sa-
9839: saa vähentää näitä muun selvityksen puuttues-         ma, on vaikeata ymmärtää, miksi yrittäjiä ja
9840: sa tietyn määrän päivää kohti. Ennen verohal-         palkansaajia käsitellään eri tavalla. Kustannuk-
9841: lituksen verovuodelle 1975 antamia. yhtenäistä-       set eivät ole erisuuruiset sen vuoksi, että toi-
9842: misohjeita vähennettäväksi kelpaava määrä riip-       nen on itsenäinen yrittäjä ja toinen palkan-
9843: pui · kunkin verolautakunnan päätöksestä. Mai-        saaja.
9844: nituissa yhtenäistämisohjeissa vähennyksen mää-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9845: rä kuitenkin . vahvistettiin markkamääräiseksi        §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
9846: summaksi, joka tällä hetkellä on tositteellisten      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
9847: matkakulujen lisäksi 30 mk/päivä; jos liikkeen-       van kysymyksen:
9848: tai ammatinharjoittaja on joutunut elinkeinon-
9849: sa vuoksi yöpymään toisella paikkakunnalla, ja                 Mitä Hallitus aikoo tehdä liikkeen-
9850: 15 mk/päivä, ellei verotettava yövy vieraalla                ja ammatinharjoittajien ns. omien päi-
9851: paikkakunnalla, mutta ylimääräisiä kuluja on                 värahojen nostamiseksi palkansaajien
9852: ollut yli 10 tunnin matkasta. Ulkomaille suo-                päivärahojen tasolle?      ·
9853: ritetusta matkasta saadaan muun selvityksen
9854: puuttuessa vähentää vastaavan alan työ- tai vir-
9855: kaehtosopimusten mukaiset määrät.
9856:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1977.
9857: 
9858:                                             Matti Jaatinen
9859: 
9860: 
9861: 
9862: 
9863: 087700233$
9864: 2                                               oun··.Q.
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 
9869:                                                               '~-: [~->~~
9870:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9871: 
9872:     Vaitiopäiväjärjestyksen 37. § :n l momentissa , . mat .. Työp~ijä. ej .lain mukaan ole kirjanpito-
9873:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eikä muistiinpanovelvollinen eikä todellisten
9874:  olette 15 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kulujen .määrää näin ollen voida selvittää.~.Ai­
9875:  kirjeenne . ohella toimittanut valtioneuvoston kaiseriunih oli. #pät1a. Ji('sitterpmih: ityi5eij~
9876:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- pimuksill yåh;vistettilJl. ~ 'm~nettely, et;tä:' t}r()nän~
9877:  edustaja Matti Jaatisen näin kuuluvasta kirjal- tajakorvaa tyoritelqjätle~ri måtltasta ca1i1iuttiy.a!t
9878:  Iisesta kysymyksestä n:o 54:                         erityiset ~u1ut to~itteeJ1is~n wteily11 ;,s~vity'k;~
9879:                                                       sen asemesta efikseeti' sottltun päivittäiSeri' sfirri~
9880:             Mitä Hallitus aikoo tehdä liikkeen- man sm;trlfisella kökonaiskorvauksella, päiVårä~
9881:          ja. ammatinharjoittajien ns. omien päi- halla. Jos paiväråha a,n matkasta aiheu:tunei't~
9882:          viirahojen nostamiseksi palkansaajien todellisia kuluja suutcinpi, erotus on · periaat~
9883:          päivärahojen tasolle?                        teessa · päivärahan ~aäjan veronala!sta tuloa.
9884:                                                       Työnantajalle päiväraha · on sen suutuudest~
9885:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- riippumatta vähennyskelpoineti kirjanpitöon sel·
9886:  vasti seuraavaa':                                    1aisenaan
9887:                                                          ·           "-
9888:                                                                  nierKittävä . meno.· Liikkeenharjoitta-
9889:                                                                                               ·             ·
9890:     Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammatti- jan toimintaan liittyy· kirjanpitovelvollisuus,
9891:  toimintaa, on tästä. toiminnastaan kirjanpitolain mistä johtuen on katsottu, että liikkeenharjoit~
9892: .{655/73) säännösten mukaan kirjanpitovelvol- 'taja ei voi maksaa itselleen päivärahaa, vaan
9893:  Iinen. Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina hänen on nämäkin menot eli tekemänsä mat-
9894:  mm. tulot ;a menot. Kirjauksen on perustut- kan matkakustannuksetmerkittävä kttjanpitoon
9895:  tava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, todellisen suuruisina: Näin siitäkin syystä, että
9896:  joka todentaa liiketapahtuman. Menotesitteen kirjanpitoöh ei voida merkitä elantomenoja.
9897:  tulee olla mikä.li mahdollista maksun saajan an-        Liikkeen~· ja ammatinharjoittajan tuloverotus
9898:  tama. Maksun saajan antaman tositteen puut- toimitetaan elinkeinotulon verottamisesta anne-
9899:  tuessa tositteena käytetään kirjanpitovelvollisen tun lain mukaån. Lain periaatteet ovat paijolti
9900:  itse laatimaa tositetta. Kirjanpitovelvollisen on samat kuin kirjanpitolain~ . .          .     . · ·
9901:  kirjanpitoa hoitaessaan noudatettava hyvää kir-         Tulon hankkimisesta ja: säilyttämisestä .aibeu-
9902:  janpitotapaa, johon kuuluu mm., että liikkeen- tuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Niinpä
9903:  tai ammatinharjoittamisesta johtuneet tulot ja liikkeen- ja amma:tinharjoittajan liike- tai am-
9904:  menot merkitään kirjanpitoon rehellisesti ja mattitoimintaan liittyvästä matkasta aiheutuvat
9905:  huolellisesti, siis oikean määräisinä ja oikean menot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa s~­
9906:  laatuisina sekä tositteilla varmennettuna. Liik- man periaatteen mukaan kuin kirjanpidossaKiri~
9907:  keen- tai ammatinharjoittamisesta johtuvasta todelliset menot todellisen suuruisiaa v.oidaan
9908:  matkasta aiheutuneet menot ovat kirjaopiteon . vähentää. Kiiti matkasta aiheutuV'at tOdelliset
9909:  merkittäviä, tositteilla todennettavia kuluja se- menot on eräiden liikkeen- ja ammatinharjoit-
9910:  kä silloin kun yrittäjä matkustaa itse että sil- tajieri mielestä työlästä selvittää joko sen joh-
9911:  loin kun hän lähettää jonkun alaisensa työ- dosta, että niistä ei aina saada kuittia tai muu-
9912:  matkalle. Ellei kaikista menoista saada tositet- ta tositetta tai sen johdosta, että on vaikea
9913:  ta, on tositteeksi liitettävä matkallaolijan laati- selvittää mikä meno aiheutuu liike- tai am-
9914:  ma selvitys menoista.                                mattitoiminnasta ja mikä taasen ei siitä aiheu-
9915:     Kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja lähettää du, verohallitus on kahden vuoden aikana ve-
9916:  työmatkalle palveluksessaan olevan henkilön, roviranomaisille osoitetuissa yhtenäistämisoh-
9917:  työnantaja korvaa hänelle matkasta aiheutuvat jeissa antanut liikkeen- ja ammatinharjoittajien
9918:  kulut koska kulut ovat työnantajan aiheutta- matkakuluja koskevan käytännöllisen vaihtoeh-
9919:                                                N:o 54.                                              3
9920: 
9921: lon: ellei todellisia matkakuluja haluta selvit-     päivärahamääriä suurempia tai pienempiä, kun-
9922: ää, verovelvolliselle myönnetään määrätynsuu-        han hän esittää kuluistaan selvityksen. Tämän
9923: uinen vähennys kunhan hän selvittää pelkän           vuoksi on luonnollista, että verohallituksen suo-
9924: iikematkalla olon ( matkapäivät, matkan kesto-       situksessa niiden matkakustannusten määrät,
9925: ljan, matkakohteen jne.). Matkoista aiheutu-         jotka saadaan vähentää selvitystä niiden mää-
9926: leiden erityiskulujen hyväksyminen vähennet-         rästä esittämättä, ovat pienehköt~ mutta kui-
9927: :äväksi veronalaisesta tulosta ilman maksun saa-     tenkin riittävän suuret kattamaan matkasta ai-
9928: alta saatua tai sen puuttuessa itse tehtyä to-       heutuvat vähimmäiskulut.
9929: ;itetta tai muuta selvitystä todellisista menois-       Verohallitus on suosituksessaan, joka ei ole
9930: :a on poikkeus siitä yleisestä periaatteesta, että   verolautakuntia sitova, lievittänyt vain vero-
9931: rain todisteeiliset menot vähennetään.               velvollisen näyttövelvollisuutta verotuksen osal-
9932:    Liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on siis        ta, joten liikkeen- tai ammatinharjoittajan vie-
9933: nahdollisuus ja täysi oikeus vähentää matkasta       raalle paikkakunnalle suorittamien matkojen
9934: Uheutuneet todelliset kulut täysimääräisinä oli-     osalta ei edellä esitetyn mukaan jää todellisia
9935: ratpa ne esim. hänen toimialallaan sovittuja         kustannuksia vähentämättä.
9936:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1977.
9937: 
9938: 
9939:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
9940:           ;·~Ji\/   :1             :.'·~·-·:_;t.:•   ',_,_~;~·:·
9941: 
9942:    l•~,det :syfte ·>i! ·:§:: :1· :rii~mL · rik~ordiiingen            kesutövare &änd~i :~~ al;lstiil:ld. -~ ·a.r~~'f~a,. e~;:
9943: anger: hat JNi:,: &Ierr ·Talman,- ,med 'Eder ·sktb                   säiter .a;rbets~vaten· de k0$tlil~er; l'fl$af1' å~am­
9944: velse:"a'!s:del!l':..16i:::fehruari :19'Jr'"ir· till :vederbörim~'   kat. den 'resan®. efterS()l:;ll' k0Stnaderna. :f~ximr
9945: ele- ·medl~ni ~vnstatsråd:et •CiVel'Särit 'aw,krift aV'              letts :av axbetsgivaren. ·Eh · arbe~at~ar.e: :ärdnte
9946: följande av riksdagsman Matti ·Jaatinen ·under•                      eriligt .lag skyldig att · föra ·bok. :eller göra tm·
9947: tecknade spörsmål nr 54:                                             teckningar, och beloppet av de verkliga kost-
9948:                                                                      naderna kart 'således inte ·ut:redas. Tid1gäre var
9949:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                   det praxis, och detta har sedermera bekräftats
9950:           ta för att höja affärsidkarnas och yr-                     genom kollektivavtal, att arbetsgivaren till ar-
9951:           kesutövarnas s,k. egna dagtraktamenten                     betstagaren ersätter de •särskilda kostnader, som
9952:          ·iill samma nivå som löntagarnas dag-                       föranletts av resan, med en totalersättning,
9953:           traktamenten?                                              ett dagtraktamente, som uppgår till en sär-
9954:                                                                      skilt överenskommen daglig summa, i stället
9955:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                        för på basen av en specificerad utredning me-
9956: samt anföra följande:                                                delst verifikationer. Om dagtraktamentet är
9957:    Envar, •som driver rörelse eller utövar yrke                      större än de verkliga kostnader för resan, ut-
9958: är i enlighet med bokföringslagens ( 655/73)                         gör skillnaden i princip skattepliktig inkomst
9959: stadganden skyldig att föra bok över denna                           för den som erhåller dagtraktamente. För ar-
9960: verksamhet. 1 bokföringen registreras såsom                          betsgivaren är dagtraktamentet, oberoende av
9961: affärshändelser bl.a. inkomster och utgifter. Re-                    dess belopp, en avdragsgill utgift, viiken som
9962: gistrering skall grunda sig på daterad och num-                      sådan registreras i bokföringen. Den som dri-
9963: rerad verifilkation, som bestyrker affärshändel-                     ver rörelse är bokföringsskyldig för sin verk-
9964: sen. Verifikation över utbetalning skall såvitt                      samhet, varför man har ansett att han inte
9965: möjligt vara utfärdad av betalningens motta-                         kan erlägga dagtraktamente till sig själv, utan
9966: gare. Om verifikation av betalningsmottagaren                        i bokföringen ,skall registera även dessa utgif-
9967: saknas skall som verifikation användas en ve-                        ter, dvs. kostnaderna för en resa som han
9968: rifikation som utskrivits av den bokföringsskyl-                     gjort, till deras verkliga belopp. Detta också
9969: dige själv. Den bokföringsskyldige skall, då                         av den anledningen, att i bokföringen inte kan
9970: han handhar bokföringen, iakttaga god bokfö-                         antecknas utgifter för uppehäHe.
9971: ringssed, med vilket förstås bl.a. att inkoms-                          Inkomstbeskattningen av den som driver rö-
9972: ter och utgifter i samband med drivande av                           relse och yrkesutövare verkställs enligt lagen
9973: rörelse och yrkesutövande ärligt och noggrant                        om beskattning av inkomst av rörelse. Lagens
9974: registreras i bokföringen, dvs. till rätt belopp                     principer är i ,stort sett desamma som bokfö-
9975: och av rätt slag samt bestyrkta med verifika-                        ringslagens.
9976: tioner. Utgifterna för resa i anledning av dri-                         Kostoader .för inkomstens förvärvande och
9977: vande av rörelse eller yrkesutövande är kost-                        bibehållande är avdragbara. Sålunda är utgifter-
9978: nader som skall registreras i bokföringen och                        na för resa, som den som driver rörelse eller
9979: bestyrkas med verifikationer, både då före-                          yrkesutövare i anslutning tili affärs- eller yr-
9980: tagaren reser själv och då han sänder någon                          kesverksamheten företar avdragbara vid be-
9981: underlydande på arbetsresa. Kan verifikation                         skattningen enligt samma princip som i bok-
9982: inte erhållas över alla utgifter, skall som veri-                    föringen: verkliga utgifter kan avdras tili sitt
9983: fikation bifogas en av den resande samman-                           verkliga belopp. Då det enligt vi:ssa personers
9984: ställd utredning över utgifterna.                                    som driver rörelse och yrkesutövares åsikt är
9985:    Då en pevson som driver rörelse e1ler yr-                         arbetsdrygt att utreda de verkliga utgifterna
9986:                                                N:o 54                                              5
9987: 
9988: för en resa, antingen p.g.a. att man inte alltid        Personet som drivet tötelse och yrkesutöva-
9989: :!l"håller kvitto eller annan verifikation för dem   te har således tillfälle och full tätt att tili
9990: dler då det är svårt att utreda viiken utgift        fullt belopp avdta de vetkliga kostnaderna föt
9991: >om föranleds av affärs- eller yrkesverksamhe-       resa, antingen de ät stötte ellet mindte än det
9992: ten och viiken som inte gör det, har skatte-         dagtraktamente, om vilket övetenskommits föt
9993: >tyrelsen under två år i direktiv om fören-          hans vetksamhetsomtåde, blott han företer en
9994: 1etligande, riktade tili skattemyndigheterna,        uttedning över sina utgifter. Av denna anled-
9995: ~ett ett praktiskt alternativ beträffande de be-     ning är det natutligt, att beloppen av de rese-
9996: rörda personemas resekostnader: vili man inte        kostnadet som enligt skattestyrelsens rekom-
9997: 1treda de verkliga resekostnadema, beviljas          mendation fåt avdtas utan uttedning över de-
9998: len skattskyldige ett avdrag tili ett visst be-      tas belopp, är tätt små, men dock tilitäckliga
9999:  opp, blott han utreder att han verkligen va-        föt att täcka minimikostnadetna föt resan.
10000:  rit på tesa (tesedagar, tesans Iängd i tid, res-       Skattestytelsen hat i ISin rekommendation,
10001:  mål osv.). Att de sätskilda kostnadet, som föt-     viiken inte bindet skattenämndetna, lindrat en-
10002:  mletts av resa, godkänns som avdtag ftån den        dast den skattskyldiges bevisskyldighet vid
10003:  ;kattepliktiga inkomsten utan verifikation av       beskattningen, vilket innebät att föt resot, som
10004:  Jetalningsmottagaren ellet, då sådan saknas,        person som driver rörelse eller yrkesutövare
10005:  !genhändigt utskriven vetifikation ellet annan      fötetagit tili ftämmande ort, i enlighet med
10006:  1ttedning över de verkliga utgifterna, utgöt        vad ovan anförts inga verkliga kostnader blir
10007:  !tt undantag ftån den allmänna principen att        oavdtagna.
10008:  !ndast verifietade utgiftet fåt avdtas.
10009:       Helsingfors den 17 mars 1977.
10010: 
10011: 
10012:                                                                        Ministet Jouko Loikkanen
10013: 
10014: 
10015: 
10016: 
10017:  1877002335
10018:       (   _··
10019: 
10020: 
10021: 
10022: 
10023:  :;
10024: 
10025: 
10026: ;11
10027:                                               1977 vp.
10028: 
10029: Kirjallinen kysymys n:o 55.
10030: 
10031: 
10032: 
10033: 
10034:                                  Rekonen ym.: Natsipropagandan harjoittamisesta maassamn1e.
10035: 
10036: 
10037:                         E d u s k u n n a n H e r r"a Puhe m i e he 11 e.
10038: 
10039:     Turussa t01mu · aktiivisesti natsipropagandaa    maallisen Kansanrintaman valtakunnanjohtaja
10040: harjoittava ryhmä. Ryhmän johtajana toimii           Pekka Siitoin" kertoo mainittu kuvalehti suu-
10041: liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin Turun kau-         rin . kirjaimin. Edelleen Nykyposti julkaisee
10042: pungista. Ryhmittymä hakee julkisuutta ja on         kirjoituksen yhteydessä kuvan, missä johtaja
10043: myös saanut sitä. Suuren rahan voimalla jul-         on Euroopan kartan äärellä asettamassa viivot-
10044: kaistu laajalle levinnyt kuvalehti Nykyposti         timensa paikkaan, joka tietäisi Suomen rajan
10045: kertoo kuluvan vuoden tammikuun numerossa            siirtämistä Leningradin ja Petroskoin itäpuo-
10046: ko. natsien toiminnasta myönteisessä mielessä.       lelle ja jonka kuvan alla komeilee teksti: "Kas
10047: Kyseinen lehti kertoo natsien tavoitteista joh-      tuosta sopisi vetää Suomen- ja Neuvostoliiton
10048: tajansa Siitoinin suulla mm. seuraavaa:              välinen raja".
10049:     "Aloitin toiminnan kuusi vuotta sitten pe-           Natsien oma viikkojulkaisu "Nationalisti-
10050: rustamalla Turun hengentieteellisen seuran.          Pasuuna" kirjoitti 14. 9. 1976 "Kannattaako
10051: Vuosi sitten muutin nimen Turun Pegasos-             olla Neuvostoliiton ystävä" -otsikolla varuste-
10052: seuraksi ja samalla aloin kerätä nimiä puoluee-      tussa kirjoituksessa mm. seuraavaa:
10053: seen. Puolueen tarkoituksena on laittaa asiat            "Poliittisessa mielessä en kehottaisi ketään
10054: järjestykseen tässä maassa. Jonkun on jo aika        olemaan Neuvostoliiton ystävä, ennenkuin tuo
10055:  tehdä jotain. Ennen kaikkea tällä hetkellä vaa-     valtio korjaa ne karkeat vääryydet, joita se on
10056: ditaan Suomen kansalta ja sen johtajilta pieniä      aiheuttanut mm. Suomelle ja Baltian maille
10057: puheita ja suuria tekoja. Tämä demokraattinen        ym. Neuvostoliitossa on jopa virallisia kirjoja,
10058:  rappiotila on kestänyt turhan kauan. Mutta me       joissa avoimesti valehdellaan, että Suomi hyök-
10059:  teemme siitä lopun.                                 käsi v. 1939 Venäjälle ja tästä sota alkoi jne.
10060:     Nähdäkseni tämä on viimeinen hetki toimia        Valheita valheiden päälle. Kaiken lisäksi Suo-
10061:  ennen kuin joudumme Venäjän liittovaltioksi."       mi sai maksaa sotakorvauksia siitä, että se puo-
10062:     Lehti jatkaa kertomusta natsien toiminnasta      lusti maataan rikollista hyökkäystä vastaan.
10063:  seuraavaan tapaan:                                  Kaiken kukkuraksi vei Neuvostoliitto vielä
10064:      "Kovia patruunoita harjoituksissa!              Suomelta Karjalan ja kaiken tämän jälkeen
10065:     Puolueen toiminta ei kuitenkaan rajoitu ko-      meidän pitäisi olla ystäviä. Ei Urho Kekkonen-
10066:  kouksiin, teesien lukuun tai lehtisten levittämi-   kaan tunnu olevan todellinen ystävä, koska
10067:  seen. Mukana kuvioissa· ovat myös sotilaalliset     hän ei ole onnistunut saamaan anastettuja alu-
10068:  harjoitukset oikeilla aseilla. Harjoituspatruu-     eita takaisin. Mikäli ystävyys on todellista, tu-
10069:  noita ei käytetä, ainoastaan kovia.                 lisi ystävien korjata toisilleen tekemänsä vää-
10070:      Harjoituksia pidetään Turun lähellä olevalla     ryydet, mutta näin ei ole tapahtunut. Neuvot-
10071:  huvilalla. Lähellä on maastoa, jossa sijaitsee       teluja Karjalan palauttamiseksi takaisin Suo-
10072:  myös varsinainen ampumarata. Paraatiharjoit-         melle ei ole aloitettu?"
10073:  telu, sulkeiset ja kunniantekoharjoittelu käy-          Edellä esitetty osoittaa, että maassamme toi-
10074:  dään huvilan pihassa.                                mii natsipuolue, joka saa julkiselta sanalta laa-
10075:      Tällainen näytelmä toistuu yhtä usein ikuin      jalti tukea tavoitteilleen, että Suomen raja tu-
10076:  kokouksetkin. Tällä kerralla oli vuorossa ryn-       lisi siirtää kulkemaan kolmen kannaksen kaut-
10077:  näkön harjoitteleminen. Siitoin oli itse mukana,     ta Suomenlahdelta Vienanlahteen. Kysymykses-
10078:  vaikka yleensä valtakunnanjohtaja seisoo kart-       sä on avoimen aluevaltauksen esittäminen, joka
10079:   tojensa ääressä antaen sieltä määräyksiään. Pa-     tapahtuu natsitunnuksia käyttävän, aseharjoi-
10080:  lautamme Suomelle Karjalan, huudahtaa Isän-          tuksia suorittavan ryhmän toimesta.
10081: 0877001879
10082: 2                                           1971 "P·
10083: 
10084:    Vuonna 1947 Suomi solmi rauhansopimuk-          § :n 1 momentin perusteella esitämme .valtiO-
10085: sen. Rauhansopimus takaa täyden sananvapau-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10086: den suomalaisille. Mutta se tekee yhden poik-      seuraavan kysymyksen:
10087: keuksen. Natsijärjestöjä Suomi ei saa alueellaan
10088: sallia. On kerrassaan ihmeellistä, että natsien              Onko Hallitus tietoinen, että maas-
10089: julkiseen toimintaan ei kuitenkaan mikään vi-             samme harjoitetaan avointa natsien pro-
10090: ranomainen puutu. Tuskinpa toiminta on myös-              pagandaa ja toimintaa, joka tähtää Kar-
10091: kään YYA-sopimuksen perustalle rakentJUvan                jalan valloitukseen ja Suomen rajan
10092: ulkopoliittisen linjamme mukaista, joka perus-            siirtämiseen linjalle Suomenlahti-Vie-
10093: tuu hyvien ja luottamuksellisten suhteiden                nanlahti, ja jos .on,
10094: edelleen kehittämiseen Suomen ja Neuvostolii-                aikooko Hallitus sallia tällaisen toi-
10095: ton välillä.                                              minnan jatkumisen maassamme?
10096:    Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10097:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
10098: 
10099:               Heimo Rekonen                                   Ensio Laine
10100:                                              N:o.55                                                3
10101: 
10102: 
10103: 
10104: 
10105:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10106: 
10107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Suomen suhteita mihinkään ulkovaltaan. Tämä
10108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen vuoksi, että kyseessä on muutaman hen-
10109: olette 16 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn         kilön käsittävä ryhmä, jolla ei ole laajempaa
10110: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kannatusta. Lisäksi ryhmää ei ole merkitty yh.
10111: ikanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäse-     distysrekisteriin, eikä sen kohdalla voida puhua
10112: nen tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja    sanan varsinaisessa merkityksessä yhdistystoi-
10113: Rekosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    minnasta, saati sitten puolueesta tai puoluetoi-
10114: myksestä n:o 55:                                   minnasta. Ryhmän toimintaa ei voida myöskään
10115:                                                    pitää todellisuudentajuisena.
10116:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-          Toisaalta on todettava, että ryhmän lähinnä
10117:        samme harjoitetaan avointa natsien pro-     sisäiseen käyttöön tarkoitetussa monistetussa
10118:        pagandaa ja toimintaa, joka tähtää Kar-     materiaalissa on havaittavissa poliittisesti edes-
10119:        jalan valloitukseen ja Suomen rajan         vastuutonta kirjoittelua. Tällainen sanan- ja pai-
10120:        siirtämiseen linjalle Suomenlahti-Vie-      novapauksien väärinkäyttö on valitettava ja
10121:        nanlahti, ja jos on,                        kielteinen ilmiö, joka ei ole hyväksyttävissä.
10122:           aikooko Hallitus sallia tällaisen toi-   Kysymyksessä mainittu julkaisu on monistettu
10123:        minnan jatkumisen maassamme?                lehtinen, jonka takana on muutama henkilö ja
10124:                                                    jolle ei sellaisenaan voida antaa painavaa ·mer-
10125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kitystä. Erityisen valitettavaa on kuitenkin, että
10126: vasti seuraavaa:                                   eräät tiedotusvälineet mahdollista sensaatiota ja
10127:   Kaikenlainen propaganda ja toiminta, joka        taloudellista voittoa tavoitellen ovat antaneet
10128: suuntaumu mitä tahansa ystävällisissä suhteissa    ryhmälle ja sen toiminnalle ansaitsematoota ja
10129: Suomeen olevaa valtiota vastaan, on valitetta-     vahingollisia seurauksia aiheuttanutta julkisuut-
10130: vaa ja paheksuttavaa. Tämä kanta tuotiin julki     ta.
10131: jo aikaisemmin ulkoasiainministerin vastatessa        Hallitus tulee tarkoin seuraamaan kysymyk-
10132: vuoden 1974 tammikuussa niinikään edustaja         sessä mainittua toimintaa samoinkuin Hallitus
10133: Rekosen tekemään Turun Hengentieteen Seu-          seuraa mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla
10134: ran toimintaa koskevaan kysymykseen, joka si-      saattaa olla kielteisiä vaiku1Juksia Suomen ulko-
10135: vuaa olennaisesti nyt esitettyä kysymystä.         maisiin suhteisiin. Mikäli tällainen toiminta
10136:   Edustaja Rekosen kysymyksessä nyt mainit-        ylittää laissa määritellyt rajat, Hallitus puut-
10137: tua ryhmää voidaan tuskin pitää siinä määrin       tuu asiaan kaikella sen vaatimalla vakavuu-
10138: merkittävänä, että se kykenisi vaarantamaan        della.
10139:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1977.
10140: 
10141:                                                             Ulkoasiainministeri Keijo Korhonen
10142: 4                                            1977 yp.
10143: 
10144: 
10145: 
10146: 
10147:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n~
10148: 
10149:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       makt. Detta därför lltt i fråga varande grupp,
10150: anger. har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     som består av ett fåtal personer, inte har någon
10151: av den 16 februari 1977 tili vederbörande          större anslutning. Dessutom har gruppen inte
10152: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-    inregistrerats i föreningsregistret, ej heller bn
10153: .dagsman Rekonens m. fl. skriftliga spörsmål       man i detta fall tala om föreningsverksamhet
10154: nr 55, som följer:                                 i ordets egentliga betydelse, än mindre om
10155:                                                    patti eller partiverksamhet. Gruppens verk~
10156:           Är Regeringen medveten om att det        samhet kan heller inte anses ha någon realis-
10157:        i vårt land utövas öppen nazistisk pro-     tisk grund.
10158:        paganda och verksamhet, vars mål är            A andra sidan bör man konstatera, att det
10159:        att erövra Karelen och förflytta Fin-       i gruppens duplicerade materia!, vilket är av-
10160:        lands gräns .tili linjen Finska viken-      sett närmast för inre bruk, finns politiskt
10161:        Vita havet, och, om så är fallet,           ansvarslöst skriveri. Ett dylikt missbruk av
10162:           ämnar Regeringen tillåta, att en dylik   yttrande- och tryckfriheten är ett beklagligt
10163:        verksamhet får fortgå i vårt land?          och negativt fenomen, som inte kan godkännas.
10164:                                                    Bakom i fråga varande publikation, som är
10165:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ett duplicerat häfte, står ett fåtal personer
10166:  samt anföra följande:                             och som sådan kan den inte tillmätas större
10167:     Ali slags propaganda och verksamhet, som       betydelse. Det är i alla fall speciellt beklagligt
10168:  rikntr sig mot annan stat, som har vänskapliga    att vissa massmedia eftertraktande eventuell
10169:  relationer med Finland, är beklaglig och för-     sensadon och ekonomisk vinning givit gruppen
10170:  kastlig. Denna ståndpunkt har framförts redan     och dess verksamhet en oförtjänt publicitet,
10171:  tidigare i utrikesministerns svar på ävenlede's   som haft skadliga efterverkningar.
10172:  riksdagsman Rekonens spörsmål i januari 197 4        Regeringen kommer att noggrant observera
10173:  angående den verksamhet, som föreningen Tu-       i fråga varande verksamhet, på samma sätt som
10174:  run Hengentieteen Seura utövade. Detta spörs-     Regeringen observerar all verksamhet, som kan
10175: .mål berör i väsentlig grad det nu framförda       inverka negativt på Finlands utrikesrelationer.
10176:  spörsmålet.     · ·                               Hall en sådan verksamhet överskrider i lag
10177:     Den grupp, som riksdagsman Rekonen nu          fastställda gränser, kommer Regeringen att
10178: ·nämner i sitt spörsmål, kan knappast anses        ingripa med allt det allvar som situationen
10179:  vara så betydande, att den skulle kunna även-     kräver.
10180:  tyra Finlands relationer tili någon tfrämmande
10181:      Helsingfors den 7 mars 1977.
10182: 
10183:                                                                  Utrikesminister Keijo Korhonen
10184:                                                1977 vp.
10185: 
10186: Kirjallinen kysymys n:o 56.
10187: 
10188: 
10189: 
10190: 
10191:                                    Luja-Vepsä ym.: Helsingin työvoimapiirin alueella vallitsevasta
10192:                                       työttömyydestä.
10193: 
10194: 
10195:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10196: 
10197:    Työllisyystilanne on Uudenmaan alueella hei-       kuuluvat Helsingin työvoimapiirin vaikeimpiin
10198: kentynyt nopeasti ja voimakkaasti. Helsingin          alueisiin ja mainittujen kurssikeskusten raken-
10199: työvoimapiirissä oli tammikuussa 1977 5 000           tamisella on vahva työvoimapoliittinen intressi
10200: työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin,             ohi vallitsevan työllisyystilanteen. Nämä hank-
10201: tammikuussa 1977 oli työttömiä Helsingin työ-         keet tulisi ehdottomasti toteuttaa.
10202: voimapiirissä 13 265. Kuukauden aikana työt-             Suhdannepoliittisia laina- ja avustuspäätöksiä
10203: tömien määrä lisääntyi yli 3 OOO:lla. Helsingin       ratkaistaessa tulisi suhtautua myönteisemmin
10204: työvoimapiirin alueella on työttömien lisäänty-       teollistuneen Etelä-Suomen tarpeisiin laajamit-
10205: minen ollut kaikkein nopeinta, se on ollut 67         taisen teollisuustyövoiman työttömyyden torju-
10206: % :n luokkaa. On odotettavissa tilanteen pahe-        miseksi.
10207: nevan maaliskuuhun asti.                                 Eteläisen Suomen työvoimasta on suuri osa
10208:    Rakennustyöntekijäin työttömyys on edel-           toimihenkilöitä, esimerkiksi Helsingissä yli puo-
10209: leen voimakkaassa kasvussa. Mikäli aikaisem-          let. Virastotöillä on suuri merkitys toimihenki-
10210: min ohjelmassa olleet työkohteet, esimerkiksi         löiden työllistämisessä. Työttömien työnhaki-
10211: Pasilan virastotalo ja postin lajittelukeskus, oli-   joiden määrä kaksinkertaistui Helsingin työvoi-
10212: si pantu alulle, olisi rakennustyöntekijäin osalta    matoimiston toimihenkilöosastolla tammikuusta
10213: tilanne ollut parempi. Säästäväisyyssyistäkään        1976 tammikuuhun 1977. Heitä oli viime tam-
10214: näiden työkohteiden poisjättäminen ei tunnu           mikuussa 1 626. Virastotyöntekijöiden palkkaa-
10215: järkevältä, koska se on omiaan haittaamaan             miseen käytettäviä määrärahoja on kuitenkin
10216: virastojen ja postin toimintoja ja aiheuttaa val-     vähennetty niin, että kuluvana vuonna ne ovat
10217: tiolle pitkäksi aikaa lisäkustannuksia.               1 milj. markkaa pienemmät kuin edellisenä
10218:    Työttömyyden kuvauksessa käytetään yleen-          vuonna. Se merkitsee, että voidaan työllistää
10219: sä työttömyysprosenttia, ts. työttömien osuutta       noin 60 henkilöä vähemmän kuin viime vuon~
10220: työvoimasta. Sen sijaan työohjelmien vertailussa      na.
10221: käytetään absoluuttisia lukuja sellaisenaan. Joh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10222: donmukaisuuden vuoksi on syytä verrata val-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm~
10223: tion töiden osuutta työvoiman määrään. Työ-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai.,.
10224: ohjelmien mukaisissa töissä ei Helsingin työ-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10225: voimapiirissä ole niin paljon työvoimaa kuin          sen:
10226: absoluuttisia lukuja käyttäen on annettu ym-
10227: märtää. Vain Turun työvoimapiirissä on työvoi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
10228: maan nähden vähemmän töitä kuin Helsingin                     ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pysähdyttääk-
10229: työvoimapiirissä.                                             seen Helsingin työvoimapiirin alueella
10230:    Ammattikurssikeskusten rakentamishankkeet                  jatkuvasti kasvavan työttömyyden ja li-
10231: ovat ajankohtaisia eräillä alueilla, mm. Por-                 sätäkseen työkohteita mainitulla alueel~
10232:  voossa ja Riihimäellä. Molemmat paikkakunnat                 la?
10233:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
10234: 
10235:          Sinikka Luja.Vepsä              Sven-Erik Järvinen             Helge Siren
10236: 
10237: 
10238: 087700252C
10239: 2
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
10245:     Valtiopäiväjärjestykse~· ;~ ~{~ '1 'mom~niissa- :; mälsek .~V'~1iri~- ·itir~ih :~~apahtuvaan elvyttävään
10246:                                   :r
10247: ,t.p;airMm~sa ,t~*?it]lksc;:ssa . ~? ;)if!.J:ra, _-Puhemies,      talousp~Ji tj.ik]saan.. qli~i, _.,~l?uf_J.. , ;fyöt~Rm_yypen
10248: blf!tte. · 16', päivä11a ~lie!mik]l\lt~ .1~77 päivätyn            oleelli.p:~n· ·n~v!ttäp1it1~n·ja -~YC>1tts~.ct~h 'tll,rl,t~v-~
10249: kirjeeP.fi.e , .cJ.h~n~ •· _tgi,in~ttan4t, •-· v~ltioneuvostort   paraneqiiheri (l_n m~h49Wsta.' · vä~ti ·• J?8i~~a.tn.all.~
10250: ~:si~J1Pft1aiselle ; J_·~s~nel!( .· jäljf!nfigkseh •.kapsan_·-     Wött91J!~Ytt!ffii!it< ,J?f!iii~~Y)',t ,(!li.,_ ,te,t{r~hdyttämäl7
10251: edustajä Siriikk\1: Lu:j~~Veps~ri ym, näin kuulu-                 lä kärisätftälou:temme. Tämä :dn Useiden taho~
10252: :f.~S~ ~~j~~~ses~å k~sy~yh5~~~ P,~o. ?6:                          !en y}J~eisteht~yä,j9~~a: V4l~iovalt~:·o~.'~ehti}rt
10253:              Mh                        . ,    H 11                Ja tekee··par\läänsä. 'Valik()~y~t työv9itriäJ?<?.liit1i;
10254:        ._ :r~ht;ri;~ ~:i:=i~i~;ä py~~~~~tä~k~ ~:~h~:~r?li~tlnv~!?'~~1~t!~f;:~~~~i!1~~xi~~
10255:          iseen. Helsingin• työvoimapiirin alueella                t    öttöm ttä~       .•    _·. •-- , · ,_ · ·         · _·· _·· ··• _-.·
10256:           jatkuvasti kasvavan työttömyyden ja li·                     Yy rity[~ti- iyöllistliihisfti!ilidolllsuuk§feft J?nrärt-
10257:          :i!~äkseen ty~kohtei ta~ ·mainitulla alueel-         tamisek,M 0~ H~~ipg,ih työ\tqimåpiiri~- ~~P~~llå
10258:                                                               käytet%r)äliirinä Va!tibn ttikit!Jauksiå sl!kä'fn:ior;
10259:                                                               ten työllistäm,istukea ..··K\m, .ryoti()rilyys· pn •eri~
10260:  ·· Vitsiauksenä kysymykseen esitän kunnioitta" tyisen voimakkaana kohdisttmut ·.· nuoriin,. oii
10261:  vasti seur3livaa: · ·               ·
10262:                                                               valtioneuvosto.· tehnyt_ ,Piiät{j}{~eri •'nuö~'tehc työJo
10263:   ':)?hk~äil. .jatkutl~en mitalasuhdanteen seu- listämistt1esta, jonka puitte~ssa ·_yrityksiHe'. :inak~
10264: r~uksena 'on työttöljlyy~ . lisääntynyt . voimak~ setaai:J.· korval,is · nuorte,n työllist~mise~tä' oppi~
10265: ;t<~~sti, .. ~oks> . maassa. Työttömyyden kasvu ~n             sopirn~sen piiriin _tai ·'ammattiin h:årjaarintftta:
10266: :ollilr ,vpimakkaJnta Etelä-Suc>nien,. työvoimapti- miseksi .. Helsingin työvoii:naplirin alue:elfa '· ön
10267:  ~~issä .. ·. Helsingin. työyoiln.apiirissä on työttö-        varauduttu_ työllistämään,· f'änHht järfesh!ltnä4
10268: mänä-viimeisentiläston mukaan n. 15 000 hen- avulla kuluvana vtionna · 700 ···alle 20-VU:otiasta
10269:  kitqä, eU. ~~ia.at 12 % Roko valtakunnan työt~ tai tänä vuorio~ _yatus~e~palveluksesta,\rapap~
10270: 't'ö&istä työntekijöistä. Avoimista työpaikoista tuvaa nuorta,· mikä on enemrtiäh kuin missään
10271: ~elt\ll,lgin .tyqvoim:;tpiiri~sä qn vastaavasti run-          muussa työvoimapiirissä.'             , .. , . .      .   _ _.
10272:  säat 2 _809 eli:lähes puolet koko. maan paikoista, . Rakennustoiminhan osalta tyottÖmyy'ttt                                          on
10273:  Työttöm)'Ysaste Belsingin työvoimapiirissä oli perinteisesti pyritty t(:,rju~aän valtiqh, tyb,'Viras~
10274: )lelmikU,ussa 'Z,,] %, mikä pn alhaisempi kuin tojen töillä. Niiden 1rterkitys . työllisyyden 16n~
10275:  mrssääti muussa. työvöimåpiitissä. .                     -   rialta · _oh .kuiteJ?.kin, .• valtaku:tinhltiiesti våhent:y:
10276:     Työttömyyden kasvu Helsingin työvoimapii~ nyt, kl!rt valtion työvirastojen •työvt(1tlla:ri määtä
10277:  r~sä . johwu, liUlinnii.. te.ollisl1;uden .. ja rakennus-    koko· maassa viimeisen 10' Vuoden aikana on
10278:  toimiQll,aQ. heiliosta., tilanteesta. . )'leisen talous- vähentynyt. Kllh ..i(okb_' trtfia~sii.'v•. ·1966 vaitioli
10279:  Iani~ •• ohella •.on. teo~isuu.terilme • työlli,syysvai- työvirastojen ·· töissäo oli · keskifriillitiii•· n; _ :57 -oöö
10280: 'keUksifu . ke~keisellä ):avalla vaikl}twnut. kustan- työntt!kiiää, j~~nee •vuosikeski~rv6 tänä ~Öpriå
10281:  pui" •ja .hiJ:,taUJ,som,me _. kilpailij a~P:!li ta. nopeampi s~l~ästi ape · 40 op_o hep_~ilö~~ i9Fert ·vWlb~.ny~
10282:  kohoaniineri viime . vuosina.·· Yiityksemme ovat yhref!rtsä on' n .. zo:ooo henkilö~~ ,A,inoaf!a tyq"
10283:  menettäneet markkinaosuuksiaan ja nii'den kan- vöimapiirinä Helsingin ·työvoimapiiiissä vmtiön
10284:  nattavuus on ratkaisevasti heikentynyt. Toinen työviras,tpjen tyi)voimqn ~äijrä tuh:;e v_. ; 1977
10285:  työllisyysvaikeuksiemme perussyy on ulkomai- oiemåai1· vlihirit:aän ·sama                           kuin v:· 't96'6. Vähen-
10286:  sen velkamme liian. nop~a k:asvu, mikä. p~lcm­ nys _l~ohJ:listuu yks,in()1llal!n, ml:!uh\ln , Suomeen
10287:  taa meitä nyt pöiiriist:elemi:uin velkaantumisen'· · Siten; · ··että moniss'a ·työvoil.'itafJiirei'ssa nimen-
10288:  pysäyttämiseksi samaan aikaan kun tarve ulko- omaan kehitysalueilla vahvuus vertailuvuoteen
10289: nähden putoaa jopa alle puolen, vaikka työttö-      kuluvan maaliskuun aikana alkanut varsin mit-
10290: myysaste näillä alueilla on kaikkein korkein.       tava postin lajittelukeskuksen työ ja kun vielä
10291: Vuoden 1977 vahvuus valtion työvirastojen           kuluvana vuonna pyritään aloittamaan Pasilan
10292: töissä tääilä on myös selvästi suurempi kuin        virastotalon jatkotyöt, voidaan todeta, että val-
10293: v. 1974, joiloin työvoiman yleinen kysyntä oli      tio on suunnannut tuntuvan osan niukoista
10294: erittäin voimakasta, joten valtio on omalta osal-   työllistämismahdollisuuksista Helsingin työvoi-
10295: taan lisännyt työtilaisuuksia Helsingin työvoi-     mapiiriin.
10296: mapiirin alueeiia. Kun Helsingin alueelia on
10297:      Helsingissä 18 päivänä' maaliskuuta '1977; :
10298: 
10299:                                                              ·T~övoiinam:inisteri Päavo V4yryneit.
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                                                                   ·.,.
10305: 
10306: 
10307: 
10308: 
10309:                                                                          ·-1 __ .-•
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314:                                                                                                      :-rJ
10315:                                               1977 vp.
10316: 
10317: 
10318: 
10319: 
10320:                           T i 11 R i k s d a g e n s .H e r r   T a 1m a n.
10321: 
10322:   I det syfte } 7 § 1 motn. ri.ksd~~sordningen       ekonomisk politik som skulle bedrivas med
10323: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       hjälp av utländska lån. En väsentlig förbättring
10324: av den 16 februari 1977 till vederbörande med-       av sysse1sättningsläget kan fås till stånd endast
10325: lem av statsrådet för besvarande översänt av-        genom att eliminera grundorsakema till ar-
10326: skrift av följande av riksdagsman Sinikka Luja-      betslösheten i landet - d.v.s. genom att sa-
10327: Vepsä m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 56:      nera vår nationalekonomi. Våra företag har för-
10328:                                                      lorat en del av s:ina marknads.andelar och de-
10329:            Vilka åtgärder har Regeringen vid-        ras lönsamhet har minskat avsevärt, Statsmak-
10330:         tagit ellet ämnat vidta för att hejda den    ten har gjort och gör sitt bästa för att få till
10331:         ständigt tilltagande arbetslösheten inom     stånd denna sanering, men saneringen är trots
10332:         Helsingfors arbetskraftsdistrikt och för     det en utmaning som måste antas av flera
10333:         att öka arbetsprojekten inom detta om-       parter. I den nuvarande situationen förmår
10334:         råde?                                        selektiva arbetskraftspolitiska åtgärder även
10335:                                                      i bästa fall endast lindra arbetslösheten i nå-
10336:     Som svar på detta anför jag vördsamt föl-        gon mån.
10337: jande:                                                 Inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt har
10338:     Den långvariga lågkonjunkturen har lett till     man främst använt statliga stödbeställningar
10339: .att arbetslösheten ökat kraftigt i hela landet.    och sysselsättningsstöd för unga för att för-
10340: Arbetslöshetsökningen har varit snabbast inom       bättra företagens sysselsättningsresurser. Då
10341:  arbetskraftsdistrikten i södra Finland. Enligt     arbetslösheten drabbat de unga särskilt hårt,
10342: senaste statistik hade Helsingfors arbetskrafts-    fattade statsrådet ett beslut om sysselsättnings-
10343: distrikt ca 15 000 arbetslösa, vilket motsvarar      stöd för unga. Inom ramen för sysselsättnings-
10344: något mindre än 12 % av antalet arbetslösa          stödet för unga utbetalas ersättning till företag
10345: i hela landet. Samtidigt hade Helsingfors arbets-   som sysselsätter unga genom att anta dem i
10346: kraftsdistrikt drygt 2 800 lediga arbetsplatser,    läroavtalsförhållande eller för yrkesinövning.
10347: eller nästan hälften av samtliga lediga arbets-     Inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt har man
10348: platser i landet. I februari var arbetslöshets-     berett sig för att under innevarande år med
10349: graden inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt        hjälp av detta system kunna sysselsätta 700
10350: 2,7, vilket är mindre än i något annat arbets-      unga som inte fyllt 20 år ellet som hemför-
10351: kraftsdistrikt. Arbetslöshetsökningen inom Hel-     lovats från militärtjänst. Det ovannämnda an-
10352: singfors arbetskraftsdistrikt beror främst på in-   talet är större än inom något annat arbetskrafts-
10353: dustrins- och byggnadsverksamhetens trängda         distrikt.
10354: läge. Det faktum, att kostnads- och prisnivån          Då det gäller byggnadsbranschen har statens
10355: under de senaste åren stigit snabbare hos oss       arbetsverks arbeten varit det traditionella vap-
10356: än i våra konkurrentländer har vid sidan av         net mot arbetslöshet. Dessa arbetens betydelse
10357: den allmänna ekonomiska nedgången bidragit          för sysselsättningen har dock minskat i hela
10358: tili sysselsättningssvårigheterna inom vårt lands   landet, emedan den arbetsstyrka som sysselsatts
10359: industri.                                           med statens arbetsverks arbeten under de se-
10360:     En ytterligare grundläggande orsak tili våra    naste tio åren minskat i hela landet. Medan sta-
10361: 'sysselsättningssvårigheter är att våra skulder     tens arbetsverks arbeten år 1966 sysselsatte
10362: tili utlandet ökat alltför snabbt, vilket tvingar   ca 57 000 personer, torde antalet i år stanna
10363: oss att försöka brorosa denna ökning under en       vid en siffra klart under 40 000 personer.
10364: tidpunkt då vi vore i behov av en stimulerande      Detta innebär en minskning på ca 20 000
10365:                                               N:o 56                                               5
10366: 
10367: personer. Helsingfors arbetskraftsdistrikt är det   efterfrågan på arbetskraft även i allmänhet var
10368: enda distrikt där antalet personer i statens ar-    mycket livlig. Staten har sålunda ökat antalet
10369: betsverks arbeten år 1977 kommer att nå             arbetstillfällen inom Helsingfors arbetskrafts·
10370: åtminstone 1966 års nivå. Minskningen gäller        distrikt. Då ett rätt omfattande postsorterings-
10371: endast de övriga delarna av Finland, varvid         centralbygge inletts inom helsingforsregionen
10372: arbetsstyrkan inom flera arbetskraftsdistrik:t i    under innevarande mars månad och då man
10373: synnerhet inom utvecklingsområdena inte ens         dessutom strävar tili att påbörja fortsatta arbe-
10374: - trots att arbetslöshetsgraden är högst inom       ten vid ämbetshuset i Böle kan man konstatera,
10375: dessa - kommer att motsvara hälften av ar-          att staten dirigerat en ansenlig del av sina
10376: betsstyrkan under jämförelseåret.                   knappt tilltagna sysselsättningsmöjligheter tili
10377:   Arbetsstyrkan i statens arbetsverks arbeten       Helsingfors arbetskraftsdistrikt.
10378: är år 1977 betydligt större än år 1974, då
10379:      Helsingfors den 18 mars 1977.
10380: 
10381:                                                            Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
10382: 
10383: 
10384: 
10385: 
10386: 087700252C
10387: 1   1.:·
10388:               '1             ,.   ,,,.
10389:            <.,"; '·   'J;·
10390: 
10391: 
10392: 
10393: 
10394:                        •f.···
10395:                                  Eenilä ym.: Valtionapua saavien yksityisten laitosten siivoojain
10396:                                      laittomista irtisanomisista ja valtionapujen ohjautumisest11
10397:                                      siivoojain palkka- ja muita työsuhteen ehtoja polkevien yksi-
10398:                                      tyisten siivousliikkeiden liikevoitoiksi.
10399: 
10400: 
10401:                          Eduskunnan Herra P uh.em ieh eli e.
10402: 
10403:    Porroon Kauppaoppilaitos, joka saa henkilö-      kaan suostu noudattamaan itse tuota sopimusta
10404: kunaan palkkaukseen valtionapua 75 % kus-           työsuhteen vähimmäisehtojen osalta. Näin on
10405: tannuksista, on ~yösopimuslain vastaisesti irti-    ollut Porvoon Kauppaoppilaitokseukin suhteen
10406: sanonut siivoojansa ja antanut siivoustyön yksi-    asian laita. Erittäin suurena epäkohtana onkin
10407: tyisen siivousliikkeen Oy Servi-System Ab:n         pidettävä sitä, että valtionapua sa.avat yksityiset
10408: suoritettavaksi. Vastaavalla tavalla tiedetään      laitokset eivät varsinaisesti kuulu minkään sopi-
10409: menetellyn :aikaisemmin useissakin yksityisissä     mus-, neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän pii-
10410: valtionapua saavissa laitoksissa. Työsopimus-       riin, vaikka tällaisia laitoksia tiedetään Suomes-
10411: lain 37 § ei anna mahdollisuutta tällaiseen irti-   sa olevan noin 900. Tästä luvusta puuttuvat
10412: sanomiseen. Työnantaja ei voi ilman erityisen       vielä veikkausvoittovaroista tai raha-automaatti-
10413: painavaa syytä irtisanoa työntekijää. Erityisen     varoista käyttöpääomansa saavat laitokset.
10414: painavaksi syyksi ei voida hyväksyä sitä, että      Suoraa valtionapua saavissa yksityisissä laitok-
10415: valtionavun ollessa ainoastaan 75 % siivoojan       sissa työskentelee noin 7 500 henkilöä, veik-
10416: palkkakustannuksista, laitos haluaa välttyä jäl-    kausvoitto- ja raha-automaattivaroista tukea
10417: jelle jäävän 25 % :n maksamisesta. Mitään muu-      saavat laitokset mukaan lukien kaikkiaan noin
10418: takaan syytä ei Porvoon Kauppaoppilaitoksen         20 000 henkilöä. Valtion toimesta tulisikin luo-
10419: kohdalla irtisanomiseen tunnu olevan, joten         da valtionapulaitoksia varten soveltuvin osin
10420: irtisanomiset on katsottava laittomiksi.            työehtosopimusjärjestelmään perustuva sopi-
10421:    Laittoman irtisanomisen perusteella työnteki-    mus-, neuvottelu- ja sovittelujärjestelmä, joka
10422: jöillä on oikeudessa mahdollisuus vakiintuneen      selventäisi näiden laitosten palveluksessa ole-
10423: oikeuskäytäntömme mukaan saada työnantajalta        vien työntekijäin asemaa.
10424: korvauksena ainakin kuuden kuukauden palkka,           Mitä valtionapua saavissa laitoksissa ilmen-
10425: mikäli ei uutta saman toimeentulon tuottavaa        neisiin ja ilmeneviin laittomiin irtisanomisiin
10426: työtä ole tuona aikana ilmaantunut. Pitempään-      tulee, olisi johdonmukainen menettelytapa val-
10427: kin korvaukseen on mahdollisuus, jos työnteki-      tion taholta lopettaa valtionavun maksaminen
10428: jä voi osoittaa, ettei ole saanut työtä.            lakia rikkoneelle laitokselle. Kun kuitenkin on
10429:    Mikäli laittoman irtisanomisen suorittanutta     kysymys oppilaitoksesta tai mistä tahansa yh-
10430: tai suorittaneita henkilöitä ei panna vastuuseen    teiskunnallista toimintaa harjoittavasta laitok-
10431: teoistaan, joutuu ko. laitos korvaukset suoritta-   sesta, jollaisia kaikki nämä laitokset ovat, ei
10432: maan, jos siivoojat vievät asian oikeuteen. Näin    voida ajatella valtionavun lopettamista, koska
10433: voidaankin katsoa valtionapujen menevän myös        toimintakin silloin päättyisi. Näin ollen onkin
10434: laittomien irtisanomisten perusteella suoritetta-   löydettävä keinot laittomuuksien estämiseksi
10435: viksi määrättävien korvausten maksamiseen.          valtionapulaitoksissa. Yksi keino on luonnolli-
10436:     Asiaan liittyy muitakin yhteiskunnan ja työn-   sesti edellämainitunlaisen sopimusjärjestelmän
10437: tekijäin kannalta huomionarvoisia seikkoja:         luominen. Toinen on näiden laitosten valvonnan
10438: Niinpä valtionapu yksityisille valtionapulaitok-    tehostaminen valtion ja kuntain toimesta.
10439: sille myönnetään enintään sen mukaan kuin              Kun tiedetään esim. yksityisten siivousliikkei-
10440: mitä valtion virkaehtosopimuksella on sovittu,      den maksavan työntekijöilleen 200-300 mark-
10441: mutta valtionapua saava laitos ei usein kuiten-     kaakio huonomman palkan kuin mitä kunnan
10442: 087700256H
10443: 2                                               197T···.vp~
10444: 
10445: 
10446: tai valtion olisi siivoojilleen maksettava, ja kun               Onko Hallitus·· tietoinen siitä; ettå
10447: tiedetään työntekijän sosiaalietujen tällaisen                valtionapua henkilökunnan palkkauk-
10448: liikkeen palveluksessa olevan heikompia kuin                  seen saavat yksityiset laitokset suoritta-
10449: julkisella sektorilla, ja työturvallisuudenkin                vat laittomia siivoojain irtisanomisia ja
10450: vaarantuvan huomattavasti näiden liikkeiden                   antavat sen jälkeen siivoustyön yksi-
10451: toiminnan johdosta, ei voida sallia, että enim-               tyisten siivousliikkeiden hoidettavaksi,
10452: mijkseen· työntekijöiltä kerättyjä verovaroja .oh-            ja että valtiovalta siunaa nämä laitto-
10453: jataan tällaisella toiminnalla kerättäviin yk-                muudet suorittamalla kyseisille laitok-
10454: sityisiin .liikevoittoihin.                                   sille valtionavun tämänkin jälkeen ly-
10455:    Valtionavun saamiselle tulisikin asettaa eh-               hentämättömänä osallistuen näin myös
10456: doksi jonkin määrätyn työehtosopimuksen vä-                   siihen työntekijäin palkka- ja muiden
10457: himmäisehtojen noudattaminen -            vaikkakin           työsuhteen ehtojen polkemiseen ja työ-
10458: laki siihen jo velvoittaa - uhalla, että noudat-              turvallisuuden vaarantamiseen, jolla yk-
10459: tamatta jättäminen johtaa valtionavun menettä-                sityisten siivousliikkeiden liikevoittoa
10460: miseen. Ehdoksi tulisi myös asettaa se, että                  kerätään ja kartutetaan, sekä
10461: valtionapu käytetään henkilökunnan palkkaami-                    mitä Hallitus aikoo tehdä näiden lait-
10462: seen eikä palvelusten ostamiseen.                             tomuuksien johdosta ja niiden estämi-
10463:    Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten valtio-          seksi vastaisuudessa sekä niiden epä~
10464: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-                 kohtien poistamiseksi, jotka valtionapu~
10465: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen                  järjestelmäämme sisältyvinä ·ovat ilmei~
10466: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   sessä ristiriidassa työntekijä-veronmak-
10467:                                                               sajien etujen ja oikeuksien kanssa?
10468:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
10469: 
10470:                 Paula Eenilä                                      Bror Lillqvist
10471:                 Mauno Forsman                                     Olli Helminen
10472:                 Eino Grönholm                                     Oili Suomi
10473:                 Kalevi Kivistö                                    Jouko Mäkelä
10474:                                                                                                      3
10475: 
10476: 
10477: 
10478: 
10479:                         E duskunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10480: 
10481:    Valti~päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yksityisten valtionapua henkilöstömetibi:Qinsa
10482: niiliiitussa tarkoituksessa Te, Herra P~hemies,     saavien laitosten osalta hyväksytään valtion-
10483: olette f6 päivänä hdmikuuta 1977 päivätyn           apuun oikeuttaviksi menoiksi useimmissa 'laeis~
10484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sa tai asetuksissa olevan säännöksen ·. ri:iukaan
10485: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       enintään ne etuudet, jotka valtion virkari:iiehille
10486: edu~taja Eenilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tai. työntekijöille suoritetaan.        .
10487: sesta kysymyksestä n:o 57:                             Ministeriöiden ja niiden alaisten valtionapua
10488:                                                     inyöntävien virastojen tehtävänä onkin valvoa
10489:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuuij.isuutta.
10490:        valtionapua henkilökunnan palkkauk-          Valtionapua saavat laitokset ovat, lukl}unotta-
10491:        seen saavat yksityiset laitokset suoritta-   matta niitä yleishyödyllisiä palveluja, joita ne
10492:        vat laittomia siivoojain irtisanomisia ja    tuottavat ja joita valtion viranomaiset lakien
10493:         antavat sen jälkeen siivoustyön yksi-       ja asetusten nojalla voivat valvoa, muutoin val-
10494:         tyisten siivousliikkeiden hoidettavaksi,    tioon nähden itsenäisiä. Valtiolla ei ole työn-
10495:         ja että valtiovalta siunaa nämä laitto-     antaja-asemaa laitosten henkilöstöön nähden,
10496:        muudet suorittamalla kyseisille laitok-      vaan työnantajana on valtionapulaitos itse.
10497:         sille valtionavun tämänkin jälkeen ly-         Jos valtionavun saaja joutuu työsOplrouslain
10498:         hentämättömänä osallistuen näin myös        tai muulla perusteella suorittamaan irtis4notuille
10499:         siihen työntekijäin palkka- ja muiden       työntekijöilleen korvausta samanaikaisesti kuin
10500:         työsuhteen ehtojen polkemiseen ja työ-      se suorittaa korvausta kyseisiä tehtäviä suoritta-
10501:         turvallisuuden vaarantamiseen, jolla yk-    valle yritykselle, valtionapua suoritetaan enin-
10502:         sityisten siivousliikkeiden liikevoittoa    tään sen mukaisiin menoihin kuin valtion virka-
10503:        kerätään ja kartutetaan, sekä                tai työehtosopimuksen mukaan tehtävi~tä olisi
10504:       . mitä Hallitus aikoo tehdä näiden lait-      suoritettava. Kaksinkertaiset kustannukset eivät
10505:         tomuuksien johdosta ja niiden estämi-       oikeuta valtionapuun. Viimeksi sanottU jo si-
10506:         seksi vastaisuudessa sekä niiden epä-       nänsä käsitykseni mukaan estää .tahalliset lait-
10507:         kohtien poistamiseksi, jotka valtionapu-    tomat irtisanomiset.
10508:         järjestelmäämme sisältyvinä ovat ilmei-        On myös syytä todeta,. että valtionapu:a myön-
10509:         sessä ristiriidassa työntekijä-veronmak-    netään vain laitoksen todellisiin menoihin, eikä
10510:        ·sajien etujen ja oikeuksien kanssa?         valtionavun saaja siten missään tapauksessa saa
10511:                                                     valtionapua valtionapulain määräämää prosentti-
10512:    Vastauksena tähän valtionapua henkilöst~         määrää korkeampana, vaikka laitos . pystyisikin
10513: menoihinsa saavien yksityisten laitosten henkii~    säästämään menojansa. Niinpä Porvoon Kauppa-
10514: kunnan asemaa ja valtionapujärjestelmää koske-      oppilaitoksenkin saama valtionosuus henkilöstö-
10515: vaan kysymykseen esitän kunnioittavasti seu-        menoihin tai niitä korvaaviin kustannuksiin on
10516: raavaa:                                             vain 75 % hyväksyttävistä menoista~ .
10517:     Valtionapulakeihin sisältyy yleensä säännös,       Näin ollen ja kun· valtionapua myöntävän vi-
10518: että valtionavun suorittamisen edellytyksenä on,    ranomaisen ei ole mahdollista puuttua yksityis-
10519: että kustannuksia on pidettävä tehtävän asian-      ten alojen henkilöstön työsuhteen ehtojeri ·mää-
10520: mukaisen. hoitamisen kannalta tarpeellisena.        rittelyyn ainakaan· niissä tapauksissa, joissa hen-
10521: Kustannuksiin, jotka on katsottava määrältään       kilöstö ei .ole valtionapulaitoksen palvelukses-
10522: lliallisiksi tai kohtuuttoman korkeiksi, valtion-   sa, kysymys ei anna aihetta enempiin toimen-
10523: apua ei suoriteta.                                  piteisiin.
10524:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
10525: 
10526:                                                                       Ministeri Jouko Loikka~en
10527:                                  T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10528: 
10529:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 enllgt ett stadgande som ingår i de flesta lagar
10530: a~ har Ni, Httr Talman, med Eder skrivelse                   och förordningar, såsom utgifter, berättigande
10531: av den..16 februari 1977 till vederhörande med-              tili statsbidrag, högst de förmåner som tillkom-
10532: lem .ä\1 ,statsrådet för avgivande av svar över-             mer statens tjanstemän eller arbetst~are. .. ;
10533: sänt• avskrift -av följande av riksdagsman Eenilä                Ministerietna och dem underlydande ä,mhet.S.•
10534: m. fl. ~erteclmade spörsmål nr 57:                           verk, vilka beviljar statsbidrag, har som ~
10535:                                                              att ti.Use att kostnaderna verkligen är nödl.r,än~
10536:            Är Regeringen medveten om att pri-                diga och skäliga. De inrättningar som. ethåller
10537:         \Tata inrättningar, som erhåller statsbi-            statsbidrag är, med undantag av de allmannytti-
10538:           .drag ·för avlöning av personalen, olag-           ga tjänster de producerar och som statliga myn-
10539:            llgt uppsäger sina städare och därefter           digheter med stöd av lagar och förordningar
10540:            gei:' privata städningsfirmor i uppdrag           kan övervaka, i övrigt självständiga i förhållan-
10541:          · ~tt sköta städningsarbetet, od! att stats-        de tili staten. Staten står inte i arbetsgivarställ-
10542:            .makten ger sin välsignelse åt dessa              ning till inrättningamas personål, utm arbets-
10543:            oJagligheter genom att också därefter             givare ir den statsunderstödda inxättningen
10544:            ,utl;>etala oavkortat stats;bidrag till ifråga-   själv.
10545:          .:Vahmde ·in.rättnin:gar och .dätm.ed bidrar
10546:          .)ill &en krankning av arbetstagarnas                  Om statsbidragstagare enligt 1\thetsnvtalsla-
10547:       ·• 'låne~ och andra villkor i arbetsförhål-            gen eUer på andra grunder måste ge}ttgöra sina
10548:      .: r;landet s,amt. det äventyrande. a:v arbetar-        upps<agda arbetstagare samtidigt som ini:ättning-
10549:             ~'k:yddet. varmed de ptivata städningsfir~       en betalar ersättning åt företag som handhar
10550:        ... morrias affärsvinst samlas 'och ökas,             ifrågavarande ·uppgifter, utgår st'atsbidtag högst
10551:        ~~~t          .       .         .· .•.                för sådana utgifter som enligt statens · tjänste-
10552:             .. vad ämnar Regeringen gö~a med an-             eller arbetskollektivavtal borde er'l.iggas för
10553:         ]~pin.g av dessa olagligheter och för att            uppgifterna. Dubbla omkostnader berättigar
10554:           hi,Ucira ~tt sådan:a uppstår i framtiden           inte till statsbidrag. Redan detta sistnämnda
10555:       .. .Samf för att avhjälpa de mi,ssförhållan~           faktum utesluter enligt min uppfatttiing av-
10556:                                    !
10557:         · deri söm, ·integrerade vårt statsbidrags~          sikrliga olagliga uppsägningar;
10558:        .systen:t, . uppenbart strider mot arbets-               Det är också skäl att framhålla, ai:t stats-
10559:        ' titgal:na-skattebetåla:rnas fördel och rät-         bidrag endast beviljas för inrättningens ·faktiska
10560:         .~hetei:?.                                           utgifter. och bidragstagaren kan sålede:s inte i
10561:                                                              något fall erhålla statsbidrag till större procent-
10562:     :s:astrin: svar på detta spörsmåi, som gäller            helopp än det i statsbidragslagetl tll,s.tställda,
10563: pers6fiWeri.s stä1lning inom de privata inrätt-              även om inrättningen kunde knappa. ia på sina
10564: niri.gar .5oni erhåller statsbidrag föt sina perso-          utgifter. Så är också det statsbidrag SOOl Borg4
10565: narutgifi:er samt statsbidragssystemet, får jag              Handelsläroverk erhåller för personah.ttgiftq-
10566: vi:>rdsatilt' uriföra följande:                              eller för kostnader som ersätter dem, 'eridast  n
10567: . . St~tsPW~~agsl~na innehåller i allmänhet .ett             % av de godtagbara utgifterna. ,
10568: stad~e •om att en förutsättning för erläggan-                   Under dessa förhållanden och .dA det l.ni:e äJ;
10569: de ~v. st:atsbidrag är, att kostnaderna måste                möjligt för den myndighet som beviija,r s~ 7
10570: anses. vara .nödvändiga för en sakenlig rutnd-               bidrag att ingripa i bestämmandet av villkOren i
10571: lägg,{l.ing. •ay uppgiften. För kostnader, scnn till         arbetsförhållandet för personalen inon'l d.eJJ. pri-
10572: sitt .~opp måste anses. vara överdrivna eller                vata sektorn, åtminstone inte i sådana fall,, l#
10573: oskäligt höga, erläggs inte statsbidrag.                     personalen inte är anställd vid statsun~s.töd4
10574:     För de privata inrättningar, som erhållet                inrättning, ger spörsmålet inte anledning tili
10575: statsbidrag för sina personålutgifter, godkänns              vidare åvg:ärder.                       , ·. '
10576:      }J:~iP.gfors d.en 11 nuu:s 1977.
10577: 
10578:                                                                                 Minister Jouko Loikkanen
10579:                                               1?77 vp.
10580: 
10581: Kirjallinen kysymys n:o 58.
10582: 
10583: 
10584: 
10585: 
10586:                                   Friberg ym.: Suomen kansalaisten kanssa avioituneiden ulko-
10587:                                       maalaisten asemasta.
10588: 
10589: 
10590:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10591: 
10592:    Sisäasiainministeriön toimesta asetettiin edel-   massaolon ajaksi ja että paikallinen poliisiviran-
10593: lisen hallituksen aikana toimikunta tutkimaan        omainen rutiinitapauksessa voisi pidentää oles-
10594: ulkomaalaislainsäädännön uusimisen tarvetta ja       keluluvan.
10595: maamme poliisiviranomaisten nyt ulkomaalais~            .Argumenttina on nykyisen Ioukkaavan käy-
10596: asioissa noudattamaa käytäntöä.                      tännön puolesta esitetty luvanhakijoille, että
10597:    Tämä toimikunta ei vielä ole saanut työtään       "monet ulkomaalaisavioliitot .purkautuvat". Tä-
10598: päätökseen. Sen sijaan lehdistössä esiintyy          mä ei voine olla lakiin perustuva argumentti.
10599: usein kertomuksia siitä, miten huonosti ulko-        Onhan maamme suomalaistenkin avioerofrek-
10600: maalaisia Suomessa kohdellaan. Viimeksi on           venssi jo sangen korkea.
10601: Hufvudstadsbladet-lehdessä ollut kuluvan vuo-            Muitakin loukkaavia perusteita on esitetty,
10602: den helmikuussa artikkeli erään Guatemalan           kuten moralisointia siitä, jos avioliiton solmi-
10603: kansalaisen kohtelusta.                              misaikeissa oleva pari elää yhdessä avoliitossa,
10604:    Huomiota on kiinnitetty myös vastaavanlai-        on tätä ao. viranomainen pitänyt tuomittavana.
10605: seen tapaukseen Kemissä. Tässäkin tapaukses-             Koska asiaa selvittävä toimikunta ei voi pää-
10606: sa on toimenpiteitä· perusteltu tavalla, jolla ei    tyä muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että
10607: ole perusteluja vallitsevassa asetuksessa. On        maallemme runsaasti kielteistä huomiota ai-
10608: luotu oikeuskäytäntöön mielivaltaisia ja yksityi-    heuttanut käytäntö aiotaan muuttaa, tulisi hal-
10609: siä normeja.                                         lituksen toimesta jo asian valmisteluvaiheessa
10610:    Esimerkkitapauksessa on akateemisen loppu-        huolehtia siitä, ettei viattomille ihmisille ai-
10611: tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri mennyt       heuteta turhia kärsimyksiä ja sellaista epävar-
10612:  joulukuussa 1976 naimisiin Japanin kansalai-        muutta, joka itse asiassa on omiaan heikentä-
10613: sen kanssa. Tämä vaimo on myös loppututJcin...       mään onnellisen avioliiton edellytyksiä.
10614: rion suorittanut.                                        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
10615:    Sisäasiainministeriö myonst päätöksellään         väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
10616: 27819/76 oleskeluluvan vain kolmeksi kuu-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10617: kaudeksi, työluvasta ei ollut puhettakaan. Vai-      vaksi seuraavan kysymyksen:
10618: mo luonnollisesti hätääntyi tästä, onhan avio-
10619: liiton solmiminen Japanissa vielä pyhempi per-                 Miten Hallitus uutta ulkomaalaislain-
10620: hetapaus kuin Suomessa.                                     säädäntöä valmisteltaessa ja ulkomaa-
10621:     Nyt perhe joutuu useasti käymään poliisilai-            laiskäytäntöä muutettaessa aikoo ny~
10622: toksella hakemassa oleskelulupaa. Passi joutuu              kyistä paremmin huolehtia siitä, ettei-
10623: ·olemaan pitkät aiat laitoksella ja menettely on            vät ulkomaalaiset maamme kansalaisten
10624: vaivalloinen ja aiheuttaa myös kuluja.                      kanssa avioliiton solmineet joudu Iouk-
10625:     Tuntuisi luonnolliselta tällaisessa tapaukses-          kaavan tai asiattoman kohtelun koh-
10626: sa myöntää oleskelulupa vähintään passin Voi-               teeksi?
10627:   Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
10628: 
10629:                   Ralf Friberg                                   Aimo Ajo
10630: 
10631: 
10632: 
10633: 087700263R
10634: 2                                            1977 vp.
10635: 
10636: 
10637: 
10638: 
10639:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10640: 
10641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lukuuta 1976. Myönnetty lupa allekirjoitettiin
10642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       31. päivänä joulukuuta 1976. Käsittelyaikaa
10643: olette 16 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          pidensi se, että hakemusta oli jälkikäteen täy-
10644: kirjeenne n:o 558 ohella toimittanut valtioneu-     dennettävä muun muassa virkatodistuksella.
10645: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Oleskelulupa maksoi vahvistetut 6 markkaa 50
10646: kansanedustaja Fribergin ym. kirjallisesta kysy-    penniä.
10647: myksestä n:o 58, jossa tiedustellaan:                   Ulkomaalaisasetuksen (187/58) 25 S:n mu-
10648:            Miten Hallitus uutta ulkomaalaislain-
10649:                                                     kaan oleskelulupa voidaan myöntää ulkomaa~
10650:                                                     laiselle kerralla enintään yhdeksi vuodeksi.
10651:         säädäntöä valmisteltaessa ja ulkomaa-
10652:                                                     Tästä johtuen lupaa ei voida yleensä myöntää
10653:         laiskäytäntöä muutettaessa aikoo ny-        passin voimassaoloajaksi. Oleskelulupa voidaan
10654:         kyistä paremmin huolehtia siitä, ettei-
10655:                                                     uudistettaessa antaa enintään viideksi vuodeksi
10656:         vät ulkomaalaiset maamme kansalaisten
10657:                                                     kerrallaan. Tällöin luvan pituuteen vaikuttavat
10658:         kanssa avioliiton solmineet joudu Iouk-
10659:                                                     myös hakijan henkilökohtaiset olosuhteet, ku-
10660:         kaavan tai asiattoman kohtelun koh-         ten esimerkiksi avioliitto. Oleskeluluvan maas-
10661:         teeksi?                                     sa oleskelevalle ulkomaalaiselle antaa kaikissa
10662:                                                     tapauksissa ulkomaalaisasetuksen mukaan mi-
10663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nisteriö.
10664: taen seuraavaa:                                         Sisäasiainministeriö on 3 päivänä syyskuuta
10665:    Kysymyksen perusteluosassa viitataan eraan       197 6 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
10666: Guatemalan kansalaisen kohtelua koskevaan           on muun muassa selvittää ulkomaalaisia kos-
10667: Hufvudstadsbladet -nimisessä sanomalehdessä 8       kevan lainsäädännön uudistamistarve, ottaen
10668: päivänä helmikuuta 1977 julkaistuun artikke-        erityisesti huomioon pohjoismaiden ulkomaa-
10669: liin. Artikkelissa mainittu tapaus on sisäasiain-   laispolitiikkaa ja -lainsäädäntöä selvitelleen ko-
10670: ministeriössä selvitetty ja ministeriön ulkomaa-    mitean (NR 16/70) esittämät näkökohdat,
10671: laistoimiston vastine, jossa on oikaistu artikke-   muiden pohjoismaiden lainsäädäntö ja Suomen
10672: lissa esiintyneet virheet, on julkaistu samassa     hyväksymät kansainväliset sopimukset. Toimi-
10673: lehdessä 24 päivänä helmikuuta 1977.                kunnan, jonka tulee saattaa työnsä päätökseen
10674:     Perusteluosassa on myös kerrottu erään Suo-     31 päivään toukokuuta 1977 mennessä, tulee
10675: men kansalaisen kanssa avioituneen Kemissä          tehdä myös ehdotukset tarvittaviksi uusiksi
10676: asuvan Japanin kansalaisen joulukuussa 1976         säännöksiksi. Siinä yhteydessä myös oleskelulu-
10677: saaneen oleskeluluvan vain kolmeksi kuukau-         paa koskevat säännökset tulevat tarkastelun
10678: deksi ja tästä aiheutuneen henkilölle hanka-        kohteeksi.
10679: luuksia ja kuluja. Kyseiselle henkilölle myön-          Sen selvityksen mukaan, joka ministeriöUä
10680: nettiin yleisesti pohjoismaissa vallitsevan käy-    on käytössä, maamme kansalaisten kanssa av:o-
10681: t~nnön mukaisesti oleskelulupa lähes viideksi       liiton solmineet ulkomaan kansalaiset eivätkä
10682: kuukaudeksi, ei siis kolmeksi kuukaudeksi ku-       muutkaan ulkomaalaiset täällä joudu Ioukkaa-
10683: ten· kysymyksen perusteluissa todetaan. Sil~ä       van tai asiattoman kohtelun kohteeksi. UJko.
10684: että henkilö oli suorittanut akateemisen loppu-     maalaisia koskevan lainsäädännön ollessa val-
10685: tutkinnon, ei ollut eikä saanutkaan olla vaiku-     misteltavana ei tässä suhteessa uusien väliai-
10686: tusta luvan pituutta harkittaessfl. OJ,skeluluna-   kaisten ohjeiden antaminen näytä tarpee!liselta
10687: hakemus saapui ministeriöön 10. päivänä jou-        eikä tarkoituksenmukaiselta.
10688:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
10689: 
10690:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10691:                                                N:o 58                                               3
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 
10696:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10697: 
10698:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          teriet tillhanda den 10 december 1976. Det
10699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         beviljade tillståndet undertecknades den 31
10700: se nr 558 av den 16 februari 1977 tili veder-        december 1976. Handläggningstiden förlängdes
10701: börande medlem av statsrådet för avgivande av        av att ansökan i efterhand måste kompletteras
10702: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      med bl.a. ett ämbetsbetyg. För vistelsetillstån-
10703: man Friberg m. fl. undertecknade spörsmål            det uppbars det fastställda priset 6 mark 50
10704: nr 58:                                               penni.
10705:           Hur ämnar Regeringen vid bered-               Enligt 25 § utlänningsförordningen ( 187/
10706:        ~gen    av den nya utlänningslagstift-        58) kan vistelsetillstånd beviljas utlänning för
10707:        nmgen och vid ändring av praxis be-           högst ett år åt gången. Tillstånd kan därför i
10708:        träffande utlänningar bättre än för när-      allmänhet inte beviljas för den tid passet är
10709:        varande se ti11 1 att utlänningar som         giltigt. Vistelsetillstånd kan vid förnyande be-
10710:        ingått äktenskap med medborgare i             viljas för högst fem år åt gången. Giltighets-
10711:        vårt land inte utsätts för ett kränk-         tidens längd påverkas också av den sökandes
10712:        ande eller osakligt bemötande?                personliga förhållanden, såsom t.ex. äktens:kap.
10713:                                                      Vistelsetillstånd för utlänning som befinner
10714:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sig i landet beviljas i samtliga fall, i enlighet
10715: samt anföra följande:                                med utlänningsförordningen av ministeriet.
10716:    I motiveringsdelen till spörsmålet hänvisas          Ministeriet för inrikesärendena tillsatte den
10717: till en artikel, publicerad i Hufvudstadsbladet      3 september 1976 en kommission med upp-
10718: den 8 februari 1977, om det bemötande en             drag att bl.a. utreda behovet av en reform av
10719: guatemalansk medborgare blivit utsatt för. Det       lagstiftningen angående utlänningar, med spe-
10720: i artikeln nämnda fallet har blivit utrett i mi-     ciellt beaktande av de synpunkter som fram-
10721: nisteriet för inrikesärendena, och ett genmäle       förts av kommitten för utredning av de nor-
10722: av ministeriets utlänningsbyrå med korrigering       diska ländernas utlänningspolitik och -lagstift-
10723: av fel i artikeln ingick i samma tidning den         ning (NR 16/70), lagstiftningen i de övriga
10724: 24 februari 1977.                                    nordis:ka länderna och de internationella avtal
10725:     I motiveringsdelen berättas också, att en i      som Finland har godkänt. Kommissionen, som
10726: Kemi bosatt japansk medborgare, som ingått           bör ha slutfört sitt arbete den 31 maj 1977,
10727: äktenskap med en finländsk medborgare, i             skall också uppgöra förslag tili erforderliga nya
10728: december 1976 beviljats v1stelsetillstånd för        stadganden. I det sammanhanget kommer ock-
10729: endast tre månader, och om de svårigheter            så stadgandena gällande vistelsetillstånd att bli
10730: och kostnader detta medfört för personen i           föremål för översyn.
10731: fråga. I enlighet med allmänt gä"Iande praxis           Enligt den utredning som ministeriet för-
10732: i de nordiska länderna beviljades denna person       fogar över, utsätts inte utländska medborgare,
10733: vistelsetillstånd för närmare fem månader, och       som ingått äktenskap med medborgare i vårt
10734: alltså inte för tre månader, såsom det sägs i        land, och inte heller andra utlänningar här för
10735: motiveringen tili spörsmålet. Det faktum att         kränkande eller osakligt bemötande. Med tanke
10736: denna person har avlagt akademisk slutexamen         på att lagstiftning gällande utlänningar är un-
10737: hade inte, och fick inte heller ha, någon bety-      der beredning, förefaller det varken erforder-
10738: delse vid prövningen giltighetstiden för tillstån-   ligt eller ändamålsenligt att i detta hänseende
10739: det. Ansökan om vistelsetillstånd kom mini&<         utfärda nya temporära anvisningar.
10740:   Helsingfors den 24 mars 1977.
10741: 
10742:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10743:                                                  1977 vp.
10744: 
10745: Kirjallinen kysymys n:o 59.
10746: 
10747: 
10748: 
10749: 
10750:                                     Lattula: Kristillisen vakaumuksen omaavien henkilöiden oman-
10751:                                         tunnonvapauden suojelemisesta jokapäiväisessä työelämässä.
10752: 
10753: 
10754:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10755: 
10756:     Hallitusmuotomme takaa maamme kansalai-             Monilla työpaikoilla toki asiat ovat JarJesty-
10757: sille uskonnonvapauden. Sen sisältöä tarkastel-         neet kaikkien parhaaksi siten, että työtehtävät
10758: taessa voidaan kuitenkin todeta, että jokainen          on jaettu niin, ettei ketään pakoteta vakau-
10759: kansalainen voi pitää omantuntonsa vaatimus-            muksen vastaisiin tehtäviin. Kaikki riippuu kui-
10760: ten mukaisen vakaumuksen, kunhan jokapäi-               tenkin siitä, minkälaisen esimiehen on sattu-
10761: väisessä elämässään noudattaa voimassa olevia           nut saamaan.
10762: lakeja, asetuksia ja esimiestensä antamia mää-              Viime kuukausina laajaa huomiota osakseen
10763: räyksiä, ovatpa ne kuinka ristiriidarssa tahansa        saanut Sievin apteekin tapaus lienee viimeisin,
10764: hänen omantuntonsa kanssa. Toisin sanoen                 joka on saamassa kohtalokkaan päätöksen. Lää-
10765: eräiden lakien noudattaminen vaatii töillä kiel-
10766:                                                         kintöhallitus on julistanut apteekkarin menet-
10767: tämään uskonvakaumuksen. Menneinä vuosi-
10768:                                                          tämään apteekkioikeutensa, koska apteekkari
10769: kymmeninä ei tällaista ristiriitaa ole päässyt
10770:                                                         ei ole uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi kat-
10771: syntymään, koska uskonnonvastaisia lakeja ei
10772:                                                         sonut voivansa toimittaa ehkäisytablettimää-
10773: ole ollut olemassa nykyisessä laajuudessa ja            räyksiä muutoin kuin sairaudenhoitotarkoituk-
10774: maassamme on pidetty kunniassa kristillisiä ar-         siin.
10775: voja ja toisen uskonnollista vakaumusta. Kris-
10776: tillinen elämäntapa on kansamme keskuudessa                 Tietyn vakaumuksen omaavat henkilöt tus-
10777: vähentynyt, muuttunut osittain jopa uskonnonr-          kin ovat pyrkimässiikään sellaisi:lle työelämän
10778: vastaiseksi. Yhä useampi kansalainen saa esi-           aloille, joiden tehtävät ovat vastoin heidän va-
10779: miehekseen henkilön, jolla itsellään ei ole tai         kaumustaan. Moni pitkäaikaisenkin koulutuk-
10780: joka muuten ei pidä arvossa alaistensa uskon-           sen saanut henkilö on kuitenkin voinut todeta,
10781: nollista vakaumusta. Enenevässä määrin kansa-           että lainsäädäntöä on muutettu koulutuksen ai-
10782: laiset joutuvat työelämässä vakaviin ristiriitoi-       kana tai sen jälkeen niin, että vakaumuksen
10783: hin omantuntonsa vaatimusten ja annettujen              mukaiseen työskentelyyn alan tehtävissä ei ole
10784: määräysten kanssa.                                      mahdollisuuksia ja koulutus on mennyt huk-
10785:     Erityisesti ristiriitatilanteita on syntynyt ter-   kaan.
10786: veydenhoidon alalla. Kuluvalla vuosikymmenel-               Suomi on useissa kansainvälisissä sopimuk-
10787: lä on uudistettu kansanterveys- ja aborttilait,         sissa sitoutunut turvaamaan kansalaisiJleen us-
10788: jotka ovat oleellisesti muuttaneet työn laatua          konnon- ja omantunnonvapauden. Näin viimek-
10789: terveydenhoidon alalla. Sairaudenhoitotehtäviä          si ETYK -päätösasiakirjassa, jossa todetaan
10790: on 'kautta aikojen pidetty kristillisen vakau-          muun muassa, että osanottajavaltiot kunnioit-
10791: muksen omaaville erittäin sopivana työkenttä-           tavat ihmisoi:keuksia ja perusvapauksia, mu-
10792: nä elämänmyönteisyyden ja ihmisarvojen kun-             kaan lukien ajatuksen, omantunnon, uskonnon
10793: nioittamisen vuoksi. Raskaudenehkäisyneuvonta           tai vakaumuksen vapaus, jotka kuuluvat kai-
10794: sekä aborttipotilaat ovat muuttaneet sairauden-         kille rodusta, sukupuolesta, kielestä tai uskon-
10795: hoitotehtävät monelta osalta elämänvastaiseksi          nosta riippumatta. Ne edistävät ja rohkaisevat
10796: toiminnaksi. Lääkärit, terveydenhoitajat ja             käyttämään tehokkaasti kansalaisvapauksia, po-
10797: muut alalla työskentelevät ovat ahdistuneita            liittisia, taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä
10798: työpaikoillaan, koska he kieltäytymällä oman-           sekä muita oikeuksia ja vapauksia, jovka kaikki
10799: tuntonsa vastaisista tehtävistä saavat esimies-         johtuvat irhmisyksilön luontaisesta arvosta ja
10800: tensä ja työtovereidensa taholta kokea jatku-           ovat olennaisia hänen vapaalle ja täydelle ke-
10801: vaa painostusta, virastaerottamisuhkailuja jne.         hittymiselleen.
10802: 087700262P
10803: 2                                           1977 vp.
10804: 
10805:    Näissä puitteissa osanottajavaltiot tunnusta-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
10806: vat ja pitävät arvossa yksilön vapautta tun-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
10807: nustaa ja harjoittaa, yksin tai yhdessä muiden     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse·
10808: kanssa, uskontoa tai vakaumusta ja toimia          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10809: omantuntonsa vaatimusten mukaisesti. Osan-
10810: ottajavaltiot tunnustavat ihmisoikeuksien ja pe-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10811: rusvapauksien yleismaailmallisen merkityksen ja           ryhtyä kristillisen vakaumuksen omaa-
10812: sen, että niiden kunnioittaminen on rauhan,               vien, laajoja kansalaispiirejä edustavien
10813: oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin olennai-              henkilöiden omantunnonvapauden suo-
10814: nen tekijä, jotka puolestaan ovat välttämättö-            jelemiseksi heidän j(lkapäiväisessä työ-
10815: miä ystävällisten suhteiden ja yhteistyön ke-             elämässään?
10816: hittämisen turvaamiseksi niiden itsensä samoin
10817: kuin kaikkien valtioiden kesken.
10818:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1977.
10819: 
10820:                                           Eero Lattula
10821:                                                N:o 59                                                 3
10822: 
10823: 
10824: 
10825: 
10826:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10827: 
10828:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        annettuja asetuksia ja määräyksiä noudatetaan.
10829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Mikäli näin ei tapahdu, saattaa siitä seurata
10830: olette 17 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           säädetyssä järjestyksessä tapahtuva irtisanomi-
10831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nen tai kurinpitotoimi.
10832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Lääkintöhallitus on lausunnossaan ministe-
10833: edustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta      riölle Suomen kirkolliskokouksen aloitteesta
10834: kysymyksestä n:o 59:                                 raskauden keskeyttämisestä annetun lain tar-
10835:                                                      kistamiseksi katsonut, ettei lääkintöhallituksen
10836:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mielestä ole syytä tarkistaa Jainsäädäntöä kiel-
10837:        ryhtyä kristillisen vakaumuksen omaa-         täytymisen järjestämiseksi.
10838:        vien, laajoja kansalaispiirejä edustavien        Kysymyksen ydin on siinä, että työpaikoilla
10839:        henkilöiden omantunnonvapauden suo-           esimiehestä ja muusta henkilöstöstä sekä työn-
10840:        jelemiseksi heidän jokapäiväisessä työ-       järjestelyistä riippuu, joutuuko esim. tervey-
10841:        elämässään?                                   denhuoltohenkilöstö työskentelemään vakau-
10842:                                                      muksensa vastaisesti. Valtion, kuntien ja kun-
10843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tainliittojen sekä julkisten yhteisöjen palveluk-
10844: seuraavaa:                                           sessa olevien on kuitenkin aina otettava huo-
10845:    Kysymyksen perusteluissa on todettu mm.           mioon, mitkä heidän virkavelvollisuutensa ovat
10846: seuraavaa: "Hallitusmuotomme takaa maamme            ja mitä tehtäviä heidän edellytetään voimassa
10847: kansalaisille uskonnonvapauden. Sen sisältöä         olevien lakien ja muiden säädösten nojalla vir-
10848: tarkasteltaessa voidaan kuitenkin todeta, että       katoimissaan suorittavan. Näiden laitosten toi-
10849: jokainen kansalainen voi pitää omantuntonsa          minnasta vastuussa olevien henkilöiden on toi-
10850: vaatimusten mukaisen vakaumuksen, kunhan             saalta otettava myös huomioon se, että laitok-
10851: jokapäiväisessä elämässä noudattaa voimassaole-      set huolehtivat niille säädetyistä tai määrä-
10852: via lakeja, asetuksia ja esimiestensä antamia        tyistä tehtävistä. Jotta yleisön luottamus ter-
10853: määräyksiä, ovatpa ne kuinka ristiriidassa ta-       veydenhuoltoviranomaisia kohtaan säilyisi va-
10854: hansa hänen omantuntonsa kanssa. Toisin sa-          kaana, on kansalaisten voitava luottaa siihen,
10855: noen eräiden lakien noudattaminen vaatii töillä      että he saavat kaikkia lain suomia palveluksia.
10856: kieltämään uskonvakaumuksen." Edelleen on            Mikäli omantunnon syistä sallittaisiin virka-
10857: todettu kansalaisten joutuvan enenevässä mää-        miesten kieltäytyminen erilaisista heille kuulu-
10858: rin työelämässä vakaviin ristiriitoihin omantun-     vista tehtävistä, johtaisi se väistämättä hallin-
10859: tonsa vaatimusten ja annettujen määräysten           nolliseen sekavuuteen siitä, kuka tekee mitä-
10860: kanssa ja että erityisesti ristiriitatilanteita on   kin.
10861: syntynyt terveydenhoidon alalla.                        Omantunnon syyt ovat siinä määrin vakava
10862:    Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että           peruste ihmisen toimille, että ne on otettava
10863: Eduskunnan säätämiä lakeja da niiden nojalla         huomioon jo ammattia valittaessa.
10864:   Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1977.
10865: 
10866:                                                       Sosiaali- ja terveysminister,i Irma Toivan en
10867: 4                                            1977 vp.
10868: 
10869: 
10870: 
10871: 
10872:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10873: 
10874:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inte sker, kan därav följa uppsägning i stadgad
10875: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse      ordning eller disciplinär åtgärd.
10876: av den 17 februari 1977 till vederbörande               Medicina1styrelsen har i sitt ut1åtande till
10877: medlem av statsrådet för avgivande av svar          ministeriet om Kyrkomötets i Finland initia-
10878: översänt avskrift av .fö1jande av riksdagsman       tiv t111 revidering av lagen om avbrytande av
10879: Lattula undertecknade spörsmål nr 59:               havandeskap ansett att det enligt medicina1sty-
10880:                                                     relsens åsikt inte föreligger någon orsak att
10881:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     revidera lagstiftningen i avsikt att införa
10882:         ta i avsikt att för personer, som om-       vägran.
10883:         fattar en kristen övertygelse och som           Kärnpunkten i spörsmålet ligger däri, att
10884:         representerar vidsträckta medborgar-        det på arbetsplatserna är beroende av förman-
10885:         kretsar, skydda samvetsiriheten i deras     nen och annan personai samt arbetsarrange-
10886:         dagliga arbetsliv?                          mangen, om t.ex. hälsovårdspersonalen måste
10887:                                                     utföra arbete som står i strid med vederbö-
10888:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        randes övertyge1se. Personet i tjänst hos sta-
10889: samt anföra följande:                               ten, kommuner och kommunalförbund samt
10890:                                                     offentliga samfund måste dock alltid beakta
10891:    I motiveringen tiU spörsmålet har bl.a. föl-     vilka deras tjänsteplikter är, och vilka tjänste-
10892: jande konstaterats: "Vår regeringsform tryggar      uppdrag de förutsätts böra fullgöra enligt gäl-
10893: religionsfrihet för vårt 1ands medborgare.          land lagar och andra stadganden. De personer
10894: Granskar man dess innehåll kan man dock             som ansvarar för inrättningarnas verksamhet
10895: konstatera, att varje medborgare kan omfatta        måste å andra sidan också beakta, att inrätt-
10896: en övertygelse enligt sitt eget samvetes krav,      ningarna skall sköta de uppdrag som genom
10897: b1ott han i sitt dagliga liv efterfö1jer gällande   stadganden och bestämmelser ankommer på
10898: lagar, förordningar och av sina förmän utfär-       dem.
10899: dade bestämmelser, även om de aldrig så                 För att allmärrhetens förtroende för hä1so-
10900: mycket strider mot hans samvete. Med andra          vårdsmyndigheter skall kunna förbli stabilt,
10901: ord, hörsamhet mot vissa 1agar kräver att man       ska11 medborgarna kunna Iita på att de har
10902: i arbetet förnekar sin trosövertygelse." Vidare     tillgång till alla av Iagen erbjudna tjänster.
10903: konstateras att medborgarna i sitt arbetsliv i      Om det vore tillåtet att tjänstemän av sam-
10904: ökande grad råkar i allvarlig konflikt mellan       vetsorsaker kan vägra att utföra sådana upp-
10905: sitt samvetes krav och utfärdade bestämmelser       gifter som de är ansvariga för, skulle detta i
10906: och att konfliktsituationer speciellt har upp-      administrativa frågor oundvikligen leda till en
10907: stått inom hä1sovården. Myndigheternas upp-         oklarhet om vero som gör vad.
10908: gift är att övervaka att av riksdagen stiftade          Samvetsorsaker utgör en så allvarlig grund
10909: lagar och med stöd av dem utfärdade förord-         för människans handlingar att de skall be-
10910: ningar och bestämme1ser efterfö1js. um så           aktas redan i samband med val av yrke.
10911:     Helsingfors den 23 mars 1977.
10912: 
10913:                                                     Social- och hälsovård~minister Irma Toivanen
10914:                                                1977 vp.
10915: 
10916: Kirjallinen kysymys n:o 60.
10917: 
10918: 
10919: 
10920: 
10921:                                    Järvenpää: Vanuvalmisteen Porin tuotantolaitoksen työllisyyden
10922:                                        turvaamisesta.
10923: 
10924: 
10925:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
10926: 
10927:    Porissa valmistaa sairaalatarvikkeita Vanu-        messa tuotetaan jo nyt riittävästi tämän alan
10928: valmiste Osakeyhtiön teollisuuslaitos, jonka          tuotteita kotimaan tarvetta vastaavasti sekä
10929: tuotteiden kotimaisuusaste vaihtelee 57,2 % :         vientiin siinä laajuudessa kuin markkinoita saa-
10930: sta 100 prosenttiin. Tehtaassa työskentelee 97        daan. Kun nyt uutta tehdasta rakennetaan, niin
10931: työntekijää ja 19 toimihenkilöä, joten koko           ratkaisevana tekijänä mainitaan rahoittajina ke-
10932: henkilöstömäärä on tällä hetkellä 116. Vanu-          hitysaluerahasto ja perusinvestoinneissa kauppa-
10933: valmiste tuottaa 80 % kaikista maamme sai-            ja teollisuusministeriö. Lisäksi yritykselle luva-
10934: raaloiden käyttämistä kertakäyttöisistä harso-        taan antaa kuljetustukea. Tuntuu järkyttävältä,
10935: taitoksista, leikkausliinoista, haavasiteistä, sai-   että uusia investointeja suunnataan aloille, jois-
10936: raalasiteistä ym. vastaavista sairaalatarvikkeista    sa jo nyt on ylituotantoa. Se tulee käytännös-
10937: ja 20 % jää Suomen Vanutehdas Oy:n osuu-              sä johtamaan työttömyyden lisääntymiseen tä-
10938: deksi. Tuotannostaan tehdas pystyy sijoitta-          män teollisuuden aloilla siten, että yhteiskun-
10939: maan 70 % kotimaiseen käyttöön ja vie 30 %            nan tuella toimiva uusi tehdas voittaa alalla
10940: ulkomaille. Tehtaan tuotantokapasiteetti pystyi-      ennestään toimivan teollisuuden ja ihmiset jou-
10941: si kuitenkin yksin tuottamaan koko maassam-           tuvat niissä työttömiksi tai että uusi teollisuus-
10942: me tarvittavan määrän edellä mainittuja sai-          laitos jää tyhjäksi muistomerkiksi järjettömästi
10943: raalatarvikkeita sekä lisäämään ulkomaista vien-      suunnatuista investoinneista. Sen vuoksi valtio-
10944: tiä, jos vain markkinoita löytyisi enemmän.           vallan olisi tartuttava asiaan ja ryhdyttävä toi-
10945: Kansantaloudellisesti ja työllisyyden kannalta        menpiteisiin oikean tuotantosuunnan etsimiseksi
10946: olisi näin ollen järkevää tehtaan toiminnan tur-      uuteen tehtaaseen ja siten turvaamaan uusia
10947: vaaminen sairaalatarvikkeiden valmistajana.           pysyviä työpaikkoja.
10948:    Tässä vaiheessa on kuitenkin ryhdytty raken-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10949: tamaan aivan samoja tuotteita valmistavan Kol-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10950: mi-Set Oy:n tuotantolaitosta Ilomantsiin, jonka       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10951: toiminta on tarkoitus aloittaa syksyllä 1977.         vaksi seuraavan kysymyksen:
10952: Tehdasta ja sen toimintaa esittelevissä uutisis-
10953: sa on mainittu, että tuotanto tulee korvaamaan                   Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
10954: tuontia ja siitä riittää myös vientiin sekä että              ryhtyä investointien ohjaamiseksi siten,
10955: ala on kokonaan uusi Suomessa. Sellaiset uuti-                että työllisyys sairaalatarvikkeita valmis-
10956: set lähentelevät vilpillistä kilpailua. Heidän an-            tavassa Vanuvalmisteen Porin tuotanto-
10957: tamistaan tiedoista ei käy selville, että Suo-                laitoksessa voidaan turvata?
10958:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1977.
10959: 
10960:                                             Matti Järvenpää
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965: 087700264S
10966: 2                                              1977 vp.
10967: 
10968: 
10969: 
10970: 
10971:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
10972: 
10973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        dessään kiinnittänyt erityistä huomiota Ilomant-
10974: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         sin kunnan syrjäiseen sijaintiin ja sen varsin
10975: mies, olette 17 päivänä helmikuuta 1977 päi-         yksipuoliseen elinkeinorakenteeseen. Ensimmäi-
10976: vätyn kirjeenne n:o 560 ohella toimittanut val-      sen merkittävää suuruusluokkaa olevan teolli-
10977: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     suuslaitoksen saaminen .tällaisen kunnan alueel-
10978: sen kansanedustaja Matti Järvenpään näin kuu-        le merkitsee useassa tapauksessa voimakasta
10979: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 60:           sysäystä alueen tulevalle kehitykselle. Näin ol-
10980:                                                      len on ko. tuotantolaitoksen syntymisen tu-
10981:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kemiseen ollut erittäin voimakkaat kehitysalue-
10982:        ryhtyä investointien ohiaarniseksi siten,     poliittiset perusteet.
10983:        että työllisyys sairaalatarvikkeita valmis-      Ilomantsin tehtaan, Kolmi-Set Oy:n taholta
10984:        tavassa Vanuvalmisteen Porin tuotanto-        on korostettu, että sen tuleva tuotanto tähtää
10985:        laitoksessa voidaan turvata?                  kotimaisiin uutuusraaka-aineisiin pohjautuviin
10986:                                                      tuotteisiin, joiden kehittäminen puuvillaperäis-
10987:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten tuotteiden korvaamiseksi on kansantalou-
10988: taen seuraavaa.                                      den kannalta erittäin suositeltavaa. Lisäksi pyr-
10989:    Päätökset Ilomantsin kunnan määräämisestä         kii ko. teollisuuslaitos sellaisiin omaleimaisiin,
10990: kehitysalueiden r vyöhykkeen lisätukialueeksi        uusiin sairaalatarvikkeisiin, joilla on kysyntää
10991: sekä kehitysalueiden tuotantotuesta annetun          myös maamme rajojen ulkopuolella ja ko. teol-
10992: lain tarkoittamien investointi- ja käynnistys-       lisuuslaitos pyrkiikin sijoittamaan tuotannos-
10993: avustusten myöntämisestä Kolmi-Set Oy:lle teh-       taan varsin huomattavan osuuden vientiin.
10994: tiin edellisen hallituksen toimiaikana. Nykyisen        Ottaen huomioon Porin tehtaan merkittävän
10995: hallituksen aikana on tehty vain eräs tuotanto-      viennin sekä Ilomantsiin rakennettavan tehtaan
10996: tukea koskeva täydentävä lisäpäätös. Vaikka          pyrkimykset voimakkaaseen vientiin on toivot-
10997: minun näin ollen on mahdotonta tietää kaikista       tavaa; että kumpikin teollisuuslaitos pystyy
10998: ko. hallituksen päätöksen perusteina olleista nä-    omalla paik!kakunnallaan toimimaan sellaisella
10999: kökohdista, voin kuitenkin esittää seuraavaa:        kapasiteetilla, että tehty ratkaisu osoittautuu
11000:    Päätöstä tehtäessä on ollut käytettävissä ne      työllisyyskysymysten hoidon kannalta tarkoituk-
11001: tiedot Porissa sijaitsevan sairaalatarvikkeita       senmukaiseksi. Lopuksi voin todeta, ettei hal-
11002: valmistavan teollisuuslaitoksen toiminnasta, jot-    lituksella ole mahdollisuuksia ryhtyä sellaisiin
11003: ka sisältyvät kysymykseen. Tässä yhteydessä          investointien ohjaamista tarkoittaviin toimen-
11004: voidaan kiinnittää huomiota siihen, että ko.         piteisiin, joilla työllisyys sairaalatarvikkeita val-
11005: tuotantolaitos on kattanut noin 80 % alansa          mistavassa Porin tuotantolaitoksessa voitaisiin
11006: kotimaisesta tarpeesta sekä lisäksi vienyt tuo-      turvata, mikäli sen tuotteiden markkinointi vas-
11007: tannostaan 30 % ulkomaille.                          toin odotuksia osoittautuisi entisessä mittakaa-
11008:    Toisaalta on edellinen hallitus päätöstä teh-     vassa mahdottomaksi.
11009:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1977.
11010: 
11011:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
11012:                                                 N:o 60                                               3
11013: 
11014: 
11015: 
11016: 
11017:                             T i 11 R i k s d a g e 11 s H e r r T a 1 m a 11.
11018: 
11019:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         den fattade sitt beslut, fäst särskild uppmärk-
11020: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-             samhet vid Ilomantsi kommuns avsides läge
11021: ve1se nr 560 av den 17 februari 1977 tili ve-         och den synnerligen ensidiga strukturen ihos
11022: derbörande med1em av statsrådet översänt av-          dess näringsliv. Att få en första industriinrätt-
11023: skrift av fö1jande av riksdagsman Matti Järven-       ning av betydande storlek tili en sådan kom-
11024: pää undertecknade spörsmå1 nr 60:                     mun innebär i många fall en kraftig impuls
11025:                                                       för områdets framtida utveckling. Sålunda har
11026:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det funnits mycket starka utvecklingsområdes-
11027:        taga för att dirigera investeringarna så,     politiska grunder för att understöda etablering-
11028:        att sysselsättningen vid företaget Vanu-      en av produktionsinrättningen i fråga.
11029:        va1mistes produktionsinrättning i Björ-           Från fabrikens i Ilomantsi, Kolmi-Set Oy:!
11030:        neborg, som tillverkar sjukhusartiklar,       sida har understrukits, att dess framtida pro-
11031:        kan tryggas?                                  duktion är inriktad på sådana produkter ba-
11032:                                                      serade på inhemska råvaror av ny typ, som
11033:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       det från nationalekonomisk synpunkt är önsk-
11034: samt anföra fö1jande:                                 värt att utveckla så att de kan ersätta pro-
11035:    Bes1uten om att bestämma att Ilomantsi            dukter av bomull. Dessutom strävar industri-
11036: kommun utgör tilläggsstödsområde inom ut-             inrättningen efter att producera sådana särpräg-
11037: vecklingsområdenas I zon samt om att bevilja         lade, nya sjukhusartiklar, för vilka det finns
11038: Ko1mi-Set Oy i 1agen om stödjande av produk-         efterfrågan också utanför landets gränser. Där-
11039: tionsverksamheten inom utveck1ingsområdena           för strävar företaget att placera en högst av-
11040: avsedda investerings- och startbidrag fattades       sevärd del av sin produktion på exportmark-
11041: under den förra regeringens tid. Under den           naden.
11042: nuvarande regeringens tid har endast fattats             Med beaktande av den avsevärda exporten
11043: ett komp1etterande tilläggsbes1ut om produk-         från fabriken i Björneborg och de strävanden
11044: tionsstöd. Fastän det så1unda är omöjligt för        tili kraftig export som finns vid den fabrik
11045: mig att känna till alla de synpunkter som 1e-        som skall byggas i Ilomantsi kan man hoppas,
11046: gat till grund för regeringens ifrågavarande be-     att vardera industriföretaget på sin ort skall
11047: s1ut, kan jag dock anföra fö1jande:                  kunna arbeta med en sådan kapacitet, att det
11048:     Då beslutet fattades fanns de i spörsmålet       fattade beslutet visar sig vara ändamå1senligt
11049: ingående uppgifterna om verksamheten vid den         med tanke på skötseln av sysselsättningsfrågor-
11050: i Björneborg belägna industriinrättningen, som       na. Tili slut kan jag konstatera, att regeringen
11051: tillverkar sjukhusartiklar, tillgängliga. I detta    inte har möjligheter att vidtaga sådana inves-
11052: sammanhang kan man fästa uppmärksamheten             teringsdirigerande åtgärder, att man genom
11053: vid att denna produktionsinrättning har täckt        dem kunde trygga sysselsättningen vid produk-
11054: ca 80 % av det inhemska behovet i branschen          tionsinrättningen för sjukhusartik1ar i Björne-
11055: samt dessutom exporterat 30 % av sin pro-            borg, ifall det mot förmodan skulle visa sig
11056: duktion.                                             vara omöjligt att marknadsföra dess produkter
11057:     A andra sidan har den förra regeringen, då       i samma omfattning som hittills.
11058:      Helsingfors den 23 mars 1977.
11059: 
11060:                                                      Handels- och industriminister Arne Berner
11061:                                                1977 vp.
11062: 
11063: Kirjallinen kysymys n:o 61.
11064: 
11065: 
11066: 
11067: 
11068:                                    Jokiniemi ym.:     Postiautoa1kataulujen muuttamisesta nykyistä
11069:                                        paremmiksi.
11070: 
11071: 
11072:                          E duskunnan          Herra       P u h e m i e h e II e.
11073: 
11074:    VHme vuosina post:iautoliikenteessä suoritet-      auto oli aikaisemmin Vasikka-aholla puoli tun-
11075: tujen supistuksien johdosta on useilla paikka-        tia, jolloin siinä oli matkustajiakin aika paljon
11076: kunnilla a~kataulujen ja linjojen muutosten joh-      ja ihmiset saivat asioida kaupoissa, pankeissa
11077: dosta syntynyt sekä henkilöliikenteen että pos-       ym., mutta tätä aikaa ensin lyhennettiin vii-
11078: tin kuljetuksen kohdalla suuria vaikeuksia kan-       teen minuuttiin ja sitten lakkautettiin koko-
11079: salaisille. Tästä hälyyttävänä es1merlkkinä on        naan. Postin kuljetus olisi mahdollisuus järjes-
11080: postiautolinja n: o 40,9 Seinäjoki-Ylistaro--         tää postiautolla siten, että Seinäjoelta lähtevä
11081: Kauhava-Evijärvi-Vasikka-aho. Postiauto läh-          postiauto Seinäjoki-Lapua-Kauhava-Ina, jo-
11082: ti Seinäjoelta 6.30, saapui Evijärvelle 11.10,        ka tulee Evijärven kirkolle 10.15 ja lähtee
11083: jatkoi Vasikka-aholle Sauna-ahon kautta 11.40         Inaan 10.20, voisi kulkea Sauna-ahon-Karvo·
11084: ja oli Vas~kka-aholla 12.05 palaten Evijärven         sen-Vasikika-ahon kautta, jolloin se voisi heit-
11085: kirkolle 12.10, mutta lähti Seinäjoelle vasta         tää postin ni~hin laatikoihin, jotka nyt jäävät
11086: klo 15.00. Tämä aikataulu oli voimassa 31. 5.         ilman postin palveluja. Koska kysymys on vain
11087: 1976, minkä jälkeen linja Vasikka-aholle lak-         muutamista kilometreistä, ei se kustannuksia
11088: kautettiin. Tämän jälkeen Vaasa- ja Ilkka-lehti       sanottavasti lisää. Mutta tämäkin linja on pää-
11089: on tuotu Karvosen heittopostilaatikkoon !kel-         tetty lopettaa 31. 5. 1977, joten olisi kiireelli-
11090: taisella pakeuiautolla, mutta muu posti tulee         sesti aikataulujen uusimisen yhteydessä korjat-
11091: päivemmällä Vasilclca-ahon postitoimipaikkaan,        tava syntyneet epäkohdat erkä niitä enää li-
11092: josta ei kuljeteta Karvosen postilaatikkoon, joka     sätä.
11093: on noin 3 km Vasikka-ahon postitoimipaikasta.            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11094: Karvosen postilaatikko käsittää 30 perheen pos-       päiväijärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
11095: tin, minkä lisäksi saman reitin varrella olevat       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11096: Paalasen ja Sauna-a:hon postilaadkot, joissa on       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11097: noin 20 perhettä, jäävät ilman postia.
11098:    Nyt posti jää Vasikka-aholle ja postinhoi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11099: taja joutuu lähettämään postin takaisin Evi-                 ryhtyä postJiautoarkataulujen muuttami-
11100: järven kirkolle, ellei joku ohikulkija kuljeta sitä          seksi sellaisiksi, että ne paremmin pal-
11101: mainittuihin postilaatikoihin. Asiakkaat eivät               velisivat henkilöliikennettä ja postin kul-
11102: tiedä, 'milloin posti tuodaan laatikoihin ja tä-             jetus saataisiin turvalliseksi kansalai-
11103: män vuoksi joutuu usein postia hukkaan, eri-                 sille?
11104: koisesti myrskyisillä ilmoilla. Mainittu posti-
11105:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
11106: 
11107:                Toivo Jokiniemi                                     Jarmo Wahlström
11108: 
11109: 
11110: 
11111: 
11112: 087700229M
11113: 2                                             1977 vp.
11114: 
11115: 
11116: 
11117: 
11118:                         E d u sk u n n an    H err a     P u h e m i e he 11 e.
11119: 
11120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Epäkohdan poistamiseksi on Vaasan postipiiri-
11121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        konttorin toimesta järjestetty 1. 3. 1977 lukien
11122: olette 16 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           postinkuljetusautolla ta~pahtuvan kuljetuksen ti-
11123: kirjeenne n:o 561 ohella toimittanut valtioneu-      lalle erillinen paikallinen kuljetus. Tällä toimen-
11124: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         piteellä on saatu rkaikenlaatuinen posti, mm.
11125: kansanedustaja Toivo Jokiniemen ym. kirjalli-        sanomalehdet, koko tieosan kattavan postinja-
11126: sesta kysymyksestä n:o 61:                           kelun piiriin. Järjestelyn on myös Evijärven
11127:                                                      kunnan edustaja hyväksynyt.
11128:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Varsinaisessa postinkuljetuksessa, joka hoide-
11129:        ryhtyä posuiautoai'kataulujen muuttami-       taan kuorma- ja pakettiautoilla, on aikataulut
11130:        seksi sellaisiksi, että ne paremmin pal-      suunniteltu sellaisiksi, että ne soveltuvat koko
11131:        velisivat henkilöliikennettä ja postin kul-   maan postiliikenteeseen huomioon ottaen pal-
11132:        jetus saataisiin turvalliseksi kansalai-      velutasovaatimukset ja yhteysliikenteet muiden
11133:        sille?                                        postinkuljetusta suorittavien liikennevälineiden
11134:                                                      kuten rautateiden kanssa.
11135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Postilinja-autoliikenteen, joka suorittaa pos-
11136: vasti seuraavaa:                                     tinkuljetusta ja -jakelua, aikataulut olisi myös
11137:    Kysymyksen perusteluissa mainittu postilinja-     mukautettava yhteysliikenteen kuljetuksiin sa-
11138: autolinja n:o 409 Seinäjoki-Evijärvi-Vasikka-        malla kun ne on ajoitettava niin postinkulun
11139: aho, joka hoiti Vasikka-aho-Ina tieosan lii-         kuin matkustajaliikenteen palvelutasovaatimus-
11140: kenteen, jouduttiin lyhentämään päättyväksi          ten mukaisiksi. Vaikka pyrkimyksenä on posti-
11141: Evijärvelle, jotta syksyllä 1976 voimaan tul-        autoaikataulujen vahvista~minen sellaisiksi, että
11142: leen uuden autonkuljettajien työaikalain mää-        ne tyydyttäisivät sekä posti- että henkilöliiken-
11143: räyksiä voitiin mainitun linjan osalta noudat-       teen tarpeet, ei näiden erilaisten liikennetarpei-
11144: taa. Postinjaikelun hoitamiseksi liitettiin mai-     den yhteensovittaminen ole käytännössä aina
11145: nittu tieosa postinkuljetusauton n:o 418 p. Sei-     mahdollista. Näihin tavoitteisiin tullaan kiin-
11146: näjoki-Kuortane-Vimpeli-Kortesj ärvi-Sei-            nittämään erityistä huomiota ja pyrkimään rat-
11147: näjoki reittiin. Tämän järjestelyn epäkohtana on     kaisuihin, joilla sekä postin kuljetus että jouk-
11148: ollut, etteivät muualla kuin Vaasassa ja Seinä-      koliikenteen hoito tulisi parhaalla ja taloudelli-
11149: joella ilmestyvät sanomalehdet ole tällä alueella    sella tavalla toteutetuksi.
11150: ko. tieosalla ehtineet saman päivän jakeluun.
11151:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1977.
11152: 
11153:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
11154:                                              N:o 61                                               3
11155: 
11156: 
11157: 
11158: 
11159:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11160: 
11161:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      utdelning. För att avhjälpa detta missförhållan-
11162: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      de har man genom Vasa postdistrikskontors-
11163: nr 561 av den 16 februari 1977 till vederbö-       försorg i stället för befordringen med post-
11164: rande medlem av statsrådet för avgivande av        transportbil ordnat en särskild 1okal transport,
11165: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags-    räknat från den 1 mars 1977. Med denna åt-
11166: man Toivo Jokiniemi m. fl. undertecknade           gärd har man fått all slags post, bl.a. dagstid-
11167: spörsmål nr 61 :                                   ningarna, inordnad i en postutde1ning som
11168:                                                    täcker hela vägavsnittet. Arrangemanget har
11169:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     odkså godkänts av Evijärvi kommuns represen-
11170:        ta i avsikt att ändra postbussarnas tid-    tant.
11171:        tabeller så, att de bättre kunde betjäna       Inom den egentliga postbefordringen, som
11172:        persontrafiken och att postbefordringen     ombesörjs med lastbilar och pa:ketbilar, har tid-
11173:        kunde tryggas för medborgarna?              tabellerna planerats så, att de 1ämpar sig för
11174:                                                    hela landets posttrafik med beaktande av ser-
11175:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vicenivårkraven och förbinde1setrafiken med
11176: samt anföra fö1jande:                              andra postbefordrande kommunikationsmedel,
11177:    Den i motiveringen till spörsmålet nämnda       såsom järnvägarna.
11178: postbusslinjen nr 409 Seinäjoki-Evijärvi-             Tidtabellerna för den postbusstrafik, som
11179: Vasikka-aho, som ombesörjde trafiken på väg-       omfattar postbefordran och utdelning, borde
11180: avsnittet Vasikka-aho--Ina måste avkortas så,      också anpassas efter förbindelsetrafikens trans-
11181: att den slutade i Evijärvi, för att därmed be-     porter samtidigt som de måste fastställas enligt
11182: stämmelserna gällande motorfordonsförare i den     fordringarna på såvä1 postgångens som passa-
11183: 1ag om ändring av arbetstidslagen, som trädde      gerartrafikens servicenivå. Även om målsätt-
11184: i kraft hösten 1976, skulle kunna tillämpas för    ningen är att fastställa postbussarnas tidtabel-
11185: nämnda linjes del. Med timke på skötseln av        ler så, att de kunde tillfredsställa både post-
11186: postutdelningen fogades nämnda vägavsnitt av       trafikens och persontrafikens behov, är en sam-
11187: rutten för posttransportbilen nr 418 p. Seinäjo-   manjämkning av dessa olika trafikbehov inte
11188: ki- Kuortane-Vindala-Kortesjärvi-Seinäjo-          alltid möjlig i prakti<ken. Denna målsättning
11189: ki. Nackde1en med detta arrangemang har va-        kommer att ägnas spedell uppmärksamhet och
11190: rit att endast de tidningar, som utkommer i        man kommer att eftersträva de bästa och mest
11191: Vasa och Seinäjoki, inom detta område och          ekonomiska sätten att sköta både befordringen
11192: på detta vägavsnitt hunnit med samma dags          av post och kollektivtrafiken.
11193:      Helsingfors den 15 mars 1977.
11194: 
11195:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
11196:                                               1977 vp.
11197: 
11198: Kirjallinen kysymys n:o 62.
11199: 
11200: 
11201: 
11202: 
11203:                                   Eenilä ym.: Metsä- ja maatalouden työsuojelupiirijaon yhtenäis-
11204:                                      tämisestä muun työsuojelutarkastuksen piirijaon kanssa.
11205: 
11206: 
11207:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11208: 
11209:    Valtion työsuojeluhallinnon organisaatiouudis-    piireissä tarkastajat joutuvat valvomaan ·maa-
11210: tuksen yhteydessä metsä- ja maatalouden työ-         ja metsätalouden ·koneiden valmistusta teolli-
11211: suojelutarkastuksen piirijako eriytettiin työsuo-    suudessa, mutta heillä ei nykyisen käytännön
11212: jeluhallinnon muusta piirijaosta. Kun muu työ-       mukaan ole mahdollisuutta valvoa näiden ko-
11213: suojeluhallinto jakaantuu yhteentoista piiriin,      neiden käyttöä maa- ja metsätaloustöissä. Heil-
11214: niin metsä- ja maatalouden työsuojeluhallinto        tä puuttuu siihen lailliset valtuudet.
11215: käsittää vain kolme piiriä, Etelä-, Keski- ja           Maa-. ja metsätalouden työsuojelutarkastuksen
11216: Pohjois-Suomen metsä- ja maatalouden työsuo-         piirijako tulisikin yhtenäistää muun työsuojelu-
11217: jelupiirit, joiden keskuspaikat toimistoineen        hallinnon piirijaon kanssa toiminnan järkeistä-
11218: ovat Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.           miseksi ja päällekkäistoiminnan ja -organisaa-
11219: Metsä- ja maatalousalan työsuojelutarkastustoi-      tioiden poistamiseksi .työsuojeluhallinnosta.
11220: minnan erottaminen muusta tarkastuksesta eri-           Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
11221: koistarkastukseksi ei ole osoittautunut oikeaksi     tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
11222: ratkaisuksi.                                         tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
11223:    Esim. Helsingistä käsin hoidetaan nyt koko        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11224: Varsinais-Suomen. maa- .ja metsätalouden työ-        sen:
11225: suojelu tarkastukset, vaikka Turun ja Porin työ-
11226: suojelupiirissä on tarkastajia, jotka voisivat ja              Onko Hallitus tietoinen niistä vat-
11227: usein joutuvatkin näitäkin tarkastuksia suorit-             keuksista, hankaluuksista ja kustannuk-
11228: tamaan ja jotka ovat myös asiantuntijoita.                  sista, joita maa- ja metsätalouden· työ-
11229: Heiltä puutl'uu kuitenkin lailliset valtuudet tar-          suojeluvalvonnan etiyttäminen muusta
11230: kastusten suorittamiseen, joten usein joudutaan             työsuojeluvalvonna~ta erilliseksi, eri pii-
11231: vielä pyytämään tarkastajaa Helsingistä, lain               rijaon omaavaksi erikoistarkastukseksi
11232: kirjaimen täyttämiseksi. Tällainen päällekkäinen            on työsuojeluvalvonnan kenttätyössä
11233: toiminta aiheuttaa luonnollisesti monia tarpeet-            aiheuttanut, ja
11234: tomia matkoja, tarpeetonta organisaatiota, pal-                pitääkö· Hallitus tarpeellisena työsuo-
11235: jon . tarpeettomia kustannuksia .. Eikä ole näh-            jeluvalvonnan tehostamista saattamalla
11236:  tävissä mitään syitä, miksi metsä- ja maatalou-            maa~ ja metsätalouden työsuojeluvalvon-
11237: den tarkastustoimintaa ei voitaisi mielekkäästi             ta muun työsuojeluvalvonnan piirijaon
11238: yhdistää kaiken muun työsuojelutarkastustoi-                pohjalta toimivaksi?.
11239:  minnan ja -hallinnon kanssa. Muissa työsuojelu-
11240:       Belsingissä 17 päivänä helmikuuta 1977.
11241: 
11242:          Paula Eenilä                 Matti Kuusio                   . Maija Rajantie
11243:          Olli Helminen                Risto Tuomineri                  Pirkko Aro.
11244:          Seppo Tikka                  Tellervo Koivisto              ·Juhani Surakka .
11245:          Mauno Forsman                Kaarina Suonio                   Matti Louekoski
11246:          Pentti Rajala                Erkki Tuomioja                   Pertti ·Paasio
11247:                        Bror Lillqvist                         Helge Siren
11248: 
11249: 
11250: 087700260M
11251: 2                                             1977 vp.
11252: 
11253: 
11254: 
11255: 
11256:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
11257: 
11258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minta pyritään hoitamaan taman alan koulu-
11259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen saaneiden ja alaan perehtyneiden hen-
11260: olette 17 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           kilöiden toimesta. Vaikka metsä- ja maatalou-
11261: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         den työsuojelupiirejä on vain kolme ja näiden
11262: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-    toimistojen pääsijaintipaikat Helsingissä, Jyväs-
11263: sen kansanedustaja Eenilän ym. näin kuuluvasta       kylässä ja Oulussa, on tämän alan tarkastajia
11264: kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:                   sijoitettu myös kaikkien muiden paitsi Turun
11265:                                                      ja Porin, Kymen ja Mikkelin työsuojelupiirien
11266:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-        alueille. Se seikka, että metsä- ja maatalouden
11267:        keuksista, hankaluuksista ja kustannuk-       osalta matkakustannukset ovat suuremmat kuin
11268:        sista, joita maa- ja metsätalouden työ-       työsuojeluhallinnossa yleensä, johtuu tämä alan
11269:        suojeluvalvonnan eriyttäminen muusta          työpaikkojen sijainnista harvaan asutuilla seu-
11270:        työsuojeluvalvonnasta erilliseksi, eri pii-   duilla, kaukana toisistaan ja siitä, että työpaik-
11271:        rijaon omaavaksi erikoistarkastukseksi        kaa kohden on vähemmän työntekijöitä kuin
11272:        on työsuojeluvalvonnan kenttätyössä           esim. teollisuudessa, jossa työpaikat ovat muu-
11273:        aiheuttanut, ja                               tenkin keskittyneet asutuskeskuksiin ja siten
11274:           pitääkö Hallitus tarpeellisena työsuo-     virkamatkatkin lyhyitä.
11275:        jeluvalvonnan tehostamista saattamalla           Hallituksen tarkoituksena on kehittää työ-
11276:        maa- ja metsätalouden työsuojeluvalvon-       suojeluhallintoa siten, että se parhaalla mah-
11277:        ta muun työsuojeluvalvonnan piirijaon         dollisella tavalla vastaa hallinnolle asetettavia
11278:        pohjalta toimivaksi?                          vaatimuksia. Hallituksen käsityksen mukaan
11279:                                                      metsä- ja maatalouden työsuojelupiireissä on
11280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kummankin alan tarkastushenkilökuntaa tar-
11281: vasti seuraavaa:                                     peen alueellisesti hajauttaa siten, että mahdol-
11282:    Työsuojeluhallintoa uudistettaessa vuonna         lisuuksien mukaan jokaisessa läänissä olisi vä-
11283: 1972 annetulla työsuojeluhallintolailla, lähdet-     hintään yksi sekä metsäalan että maatalous-
11284: tiin siitä, että metsä- ja uittotöiden työsuojelu-   alan tarkastaja. Metsäpalkkatarkastuksen kehit-
11285: valvontaa koskeva piirijako säilytetään edel-        täminen on sosiaali- ja terveysministeriön aset-
11286: leen. Kun organisaatiouudistuksella siirrettiin      tamassa metsäpalkkatilastotoimikunnassa selvi-
11287: valtion työsuojeluviranomaisten valvottaviksi        tettävänä 31. 3. 1977 mennessä. Tämän selvi-
11288: aikaisemmin kuntien ammattientarkastajille           tyksen valmistuttua harkitaan mahdollisesti va-
11289: kuuluneita työpaikkoja, tuli mahdolliseksi siir-     pautuvan työvoiman hajauttamista mainitun ta-
11290: tää maatalouden työpaikkojen· valvonta valtion       voitteen suuntaan.
11291: työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.                     Lisäksi hallituksen tarkoituksena on esittää
11292:    Metsä- ja maatalouden työsuojelun ja metsä-       selvennettäväksi eräitä työsuojeluhallintoa kos-
11293: palkkatarkastuksen tehtäväkenttä on rajattu          kevia määräyksiä, jotta hallinnon eri työsuojelu-
11294: työsuojelun piirihallinnon muusta tehtäväaluees-     piirien tehtävänjako selkiytyisi ja mahdollisuu-
11295: ta niin, ettei päällekkäistoimintaa esiinny. Työ-    det saumattomaan yhteistyöhön saman hallin-
11296: suojeluhallinnossa erikoistumisen tarpeellisuus      nonalan eri asiantuntijoiden välillä paranisivat
11297: on ymmärretty ja pitkälle toteutettu. Sen vuok-      nykyisestään.
11298: si myös metsä- ja maatalouden työsuojelutoi-
11299:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1977.
11300: 
11301:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
11302:                                                N:o 62                                              3
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 
11307:                             T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11308: 
11309:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen. Fördenskull strävar man till att låta
11310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vederbörligen utbildade och i branschen in-
11311: av den 17 februari 1977 tili vederbörande           komna personer handha även skogs- och jord-
11312: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-     brukets arbetarskyddsverksamhet. Trots att det
11313: dagsman Eeniläs m. fl. skriftliga spörsmål nr       finns endast tre arbetarskyddsdistrikt inom
11314: 62, som följer:                                     skogs- och jordbruket och huvudorterna för
11315:                                                     dessas byråer är Helsingfors, Jyväskylä och
11316:            Är Regeringen medveten om de             Uleåborg, har inspektörer för denna bransch
11317:        svårigheter, besvärligheter och kost-        placerats också inom alla andra arbetarskydds-
11318:        nader, som inom arbetarskyddstillsynens      distrikts områden, utom Åbo och Björneborgs,
11319:        fältarbete förorsakats av att tillsynen      Kymmene och S: t Michels läns områden. Den
11320:        över arbetarskyddet för jord- och skogs-     omständigheten, att resekostnaderna för skogs-
11321:        brukets del avskiljts från den övriga        och jordbrukets del är större än inom arbetar-
11322:        tillsynen över arbetarskyddet till en        skyddsförvaltningen i allmänhet, beror på att
11323:        separat specialinspektion med egen           arbetsplatserna inom denna bransch är belägna
11324:        distriktsindelning, och                      långt från varandra i glest bebodda trakter
11325:            anser Regeringen det vara påkallat       och på den omständigheten, att antalet arbets-
11326:        att tillsynen över arbetarskyddet effekti-   tagare per arbetsplats är mindre än t.ex. inom
11327:        veras genom att arbetarskyddstillsynen       industrin, där arbetsplatserna även i övrigt är
11328:        inom jord- och skogsbruket hänförs           koncentrerade till bosättningscentra och tjänste·
11329:        till den övriga arbetarskyddstillsynens      resorna följaktligen är korta.
11330:        distriktsindelning?                             Regeringen har för avsikt att utveckla ar-
11331:                                                     betarskyddsförvaltningen så, att den på bästa
11332:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       möjliga sätt motsvarar de krav som ställs.
11333: samt anföra följande:                               Enligt regeringens uppfattning är det påkallat
11334:    Vid förnyandet av arbetarskyddsförvalt-          att inom skogs- och jordbrukets arbetarskydds-
11335: ningen genom den år 1972 givna lagen om             distrikt i regionalt hänseende sprida vardera
11336: arbetarskyddsförvaltningen utgick man ifrån,        branschens inspektionspersonal så, att i varje
11337: att distriktsindelningen beträffande arbetar-       Iän såvitt möjligt skulle finnas minst en inspek-
11338: skyddstillsynen inom skogs- och flottnings-         tör för såväl skogsbranschen som jordbruket.
11339: arbeten bibehålls. Då man genom organisations-      Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
11340: reformen på statens tillsynsmyndigheter över-       satta kommissionen för statistik över skogs-
11341: förde tillsynen över arbetsplatser som tidigare     löner skall före 31. 3. 1977 utreda utvecklandet
11342: ankommit på kommunernas yrkesinspektörer,           av skogslöneinspektionen. Sedan denna utred-
11343: blev det samtidigt möjligt att överföra tillsynen   ning färdigställts överväger man att enligt
11344: över arbetsplatser inom jordbruket på statens       nämnda målsättning sprida den personai som
11345: arbetarskyddsmyndigheter.                           eventuellt kan frigöras på detta sätt.
11346:    Uppgiftsområdet för tillsynen över arbetar-         Vidare har regeringen för avsikt att föreslå
11347: skyddet inom jord- och skogsbruket och för          förtydligande av vissa bestämmelser rörande
11348: skogslöneinspektionen är avgränsat från det         arbetarskyddsförvaltningen, i syfte att göra
11349: övriga uppgiftsområdet för arbetarskyddets          arbetsfördelningen mellan olika arbetarskydds-
11350: distriktsförvaltning på ett sådant sätt, att upp-   distrikt klarare och förbättra möjligheterna till
11351: giftsområdena inte täcker varandra. Man har         intimt samarbete mellan olika sakkunniga inom
11352: i stor utsträckning visat förståelse för behovet    samma förvaltningsområde.
11353: av specialisering inom arbetarskyddsförvalt-
11354:      Helsingfors den 21 mars 1977.
11355: 
11356:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
11357:                                               1977 vp.
11358: 
11359: Kirjallinen kysymys n:o 63.
11360: 
11361: 
11362: 
11363: 
11364:                                   Grönholm ym.: Eläkkeensaajilta liikaa pidätettyjen tai kannettu-
11365:                                      jen ennakoiden aikaisemmasta takais1nmaksamisesta.
11366: 
11367: 
11368:                         Ed usku nn an        Herra       P uhem iehelie.
11369: 
11370:     Voimassa dlevan lain mukaan vuodelta 1976        olla valtiontaloudellistakaan merkitystä, tulisi
11371: toi:tnitettavassa verotuksessa. todetut liikaa pi-   lakia muuttaa siten, että eläkkeensaajille mak-
11372: dätetyt tai kannetut ennakot palautetaan vasta       settaisiin vuoden 1976 lopullisessa verotukses·
11373: 1 päivästä maaliskuuta 1978 lukien. Vastaava         sa todetut liikaa pidätetyt tai kannetut enna-
11374: laki on voimassa myös .vuoden ·197 5 lopulli-        kot takaisin jo vuoden 1977 joulukuussa.
11375: sen verotuksen osalta.                                  Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11376:     Käytännössä palautusten. viivästyminen on        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
11377: osoittautunut kohtuuttomaksi varmaan muiden-         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
11378: kin, .mutta erityisesti eläkkeensaajien kohdal-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11379: la... Mahdolliset palautukset on aikaisemmin
11380: maksettu joulukuussa, jolloin heikoissa talou-                 Onko Hallitus tietoinen, että veron-
11381: dellisissa olosuhteissa elävät eläkkeensaajat ovat          palautusten takaisin maksun siirtäminen
11382: palautusten avulla voineet saada edes jonkin                myöhäisempään ajankohtaan on osoit-
11383:  verran lisää varoja joulun viettoaan varten.               tautunut eläkkeensaajille kohtuuttomak-
11384: Tämä mahdollisuus on heiltä nyt evätty ja                   si, ja jos on,
11385: monen pieneläkkeensaajan · joulu on muodos-                    aikooko Ha!llitus antaa eduskunnalle
11386: tunut entistä ankeammaksi. Tällainen menet·                 sellaisen lainmuutosesityksen, että eläk-
11387: tely ei saisi enää toistua eläkkeen~>aajien koh-            keensaajille vuodelta 1976 toi:tnitetta·
11388: dalla.                     .                                :vassa lopullisessa verotuksessa todetut
11389:     Kun kysymys eläkkeensaajien kohdalla on                 liikaa perityt ja kannetut ennakot mak-
11390:  yleisesti ottaen niin· vaatimattomista summis-             settaisiin heille takaisin jo vuoden 1977
11391:  ta ja myös kokonaissummasta, ettei sillä voi               joulukuussa?
11392:       Helsingissä 18 päivänä h~uuta 1977.
11393: 
11394:                Eino Grönholm                                    Jouko Mäkelä
11395:                Mauno Forsman                                    Helge Siren
11396: 
11397: 
11398: 
11399: 
11400:  >87700224F
11401: 2                                              1977 vp.
11402: 
11403: 
11404: 
11405: 
11406:                         Ed u s kunnan        Herra          Puh c:: in ie he 11 e.
11407: 
11408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saadut tulot, verotuksessa myönnetyt vähen-
11409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nykset, joita ei ole otettu huomioon ennakon-
11410: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn              pidatystaulukkojå :låat!ittaessa ja palkan määrän
11411: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            vaihtelut palkanmaksukausittain ovat myös seik-
11412: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen !kansan-          koja, jotktt amettttav'!lt sen; että toimitettu en-
11413: edustaja Eino Grönholmin ym. näin kuulu-                na:kkoperintä ja lopul1iser verot eivät vastaa
11414: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:                toisiaah. Elä~keensMjien muut tU!lot ja se, että
11415:                                                         valtiokohttorin. ·:mahilimista valtioo ·eläkkeistli
11416:           Onko Hallitus tietoinen, että veron-          ennakonpidatys •ön·· toimitettu etltyistaulukoo
11417:        palautusten takaisin maksun siirtämi1'len        mukaan, ovat a~heuttanet!t •8en, etti eläkkeen~
11418:        1fiyöhäisempäan ajankohtaan on osoit·            sMjilta· ·piclätetyt ja kabttetut ··ennakot· :eiVät ole
11419:        tautunut eläkkeensaajille kohtuuttomak-          riittäneet veoo·jen' Ja maksujen·; stiöritukseksi:,
11420:        si, ja jos on,                                   Jos verov~lV{)llisella :en 011lut vain etaketuloo;
11421:           a1kooko Hallitus antaa eduskunnalle           on eriti.~sä tap4Uksissa etmf.lkkoa pedtry Yikai'l;
11422:        stllaistm. laintnuutosesityksen, että eläk-      Kuluvan wode:n ~Iusta:lluki-en ·voimaan ·.tulleen
11423:        ket%nsaajille vuodelta 1976 toimitetta-          uudist~n .muk.tiän' kaikista· päiieliiklMksi kat~
11424:        vassa löt>ullise'Ssa verotuksessa todetut        sottavistra:' eläkk.t!istä •~ii·s · myös· valtion· rt'l.ilksa~
11425:        liikaa petityt ja kannetut ennakot mak-          mi-shl tohnittl'tftlln el:lrie;konpidiitys w:rovelvöll!.:.
11426:        set~aisiin heille takaisin jo vuoden 1977        sen veMkirjaan meridtyrt pidätystUnnuksen tnuL
11427:        joulukuussa?                                     ka'.ln. ·Piditysttinn\lkstn ja.· !lltiut ·· vetokitjaiUl
11428:                                                         ~erkityt iellnakoli'Pidätystä 't-oiifiitettae~il tarvitJ
11429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tavat t.i.tldM .wi:tJ.Vi1"afiöifiäihett·• ·ltnttt« stlotaatl
11430: vasti seuraavaa:                                        eläkkeen maksajalle, joten .verokirjaa ei lifh~"
11431:    Ennakkoperinnän päämääränä on, että en-              tetä elåkkeensa-ajålle. :'fäfilli uudistus •ja. vihne
11432: Mkonpidätyksinä pidätetyt ja_ ennakonkannossa           vuoden alllsnt votm.aån . tullut .aviopuolisoiden
11433: suoritettavat määrät mahdollisimman tarkoin             etHlisvetoius saatt~at ellikkeensaajienkin dtoh;
11434: vastaavat [opullisessa verotuksessa määrättäviä         dalla ennakot . e:nt~stä par,emmin vastaamaan
11435: veroja ja maksuja. Käytännössä näin ei kui-             lopullisilt ·'Vetoja 'ja 'lfinkstija:    •·    .· . •·
11436: tenkaan aina tapahdu, mikä johtuu monista                   Vuonna 197 5 t~imi te:ttiin suppeaan otantaan
11437: sdkoista. Ennen vuotta 1976 voimassa ollut              perustuva tutkimu~ 'eläkkeensa*jilta pidätetty·
11438: puolisoiden yhteisverotus aiheutti usein sen,            jen tai kannettrijerf·~nriak6ide1"r riittävyydestä.
11439: että ennakot jäivät liian pieniksi verrattuna           Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan esittää
11440: lopullisiin veroihin ja maksuihin. Sivutoimesta         seuraavaa.
11441: 
11442:                                  Ennakot riittivät        Ennakot eivät riittäneet         Ennakot liian suuret
11443:                                valtion    kunnan- tai      valtion    kunnan- tai          valtion    kunnan- tai
11444:                                 eläke       työeläke        eläke       työeläke            eläke       työeläke
11445:                                        %                            %                              %
11446:       Verovelvollisella vain
11447:       eläketuloa . . . .....     22,3         59,7            35,2             5,6          42,5            34,7
11448:       Verovelvollisella elä-
11449:       ketulon lisäksi muita
11450:       tuloja alle 1 000 mk        8,8         47,4            58,8           13,7            32,4           38,9
11451:       Verovelvollisen muut
11452:       tulot suuremmat kuin
11453:       eläke ............          7,7         16,0            82,2           40,6             9,6           43,4
11454:                                               N:o 63                                                3
11455: 
11456:   Vuodelta 1975 toimitetussa verotuksessa           yksilöllistä harkintaa kunkin eläkkeensaajan
11457: määrättiin eläkkeensaajille palautettavaksi veroa   osalta. Veronpalautuksen maksamiseen säädet-
11458: yhteensä 78,8 milj. markkaa. Eläkkeensaajaa         tyä aikaisemmin ei nimittäin olisi aihetta, jos
11459: kohti palautus oli keskimäärin hieman alle          palautus johtuu esim. muusta kuin eläketulosta.
11460: 400 markkaa. Eläkkeensaajat joutuivat kannos-       Tällaiseen verotustyön lisäämiseen ei ole mah-
11461: sa maksamaan lisää yhteensä 165 milj. mark-         dollisuutta. Tämän vuoksi ja kun on oletet-
11462: kaa. Yhteensä veronpalautuksia on 1 293,2           tava, että valtion maksuvalmius ei oleellisesti
11463: milj. markkaa; Näiden palauttaminen on alka-        parane vuoden 1977 loppuun mennessä, hal-
11464: nut kuluvan maaliskuun 1 päivästä lähtien.          lituksen mielestä ei ole aiheellista ehdottaa vuo-
11465:    Kun vuoden 1976 veronpalautusten maksa-          den 1976 veronpalautusten maksamisen lyk-
11466: mista ehdotettiin lykättäväksi, lähdettiin siitä,   käämisestä annettua lakia ( 1020/76) muutet-
11467: että kaikkien verovelvollisryhmien veronpalau~      tavaksi niin, että esim. eläkkeensaajalle veron-
11468: tusten maksamista siirretään. Eläkkeensaajien       palautukset maksettaisiin aikaisemmin kuin ensi
11469: kohdalla· veronpalautusten saaminen johtuu mo-      vuoden maaliskuun alusta lukien. Mainitun
11470: nista tekijöistä mm. siitä, onko verovelvolli-      lain mukaan lykättynä maksetuille veronpalau-
11471: sella eläketulon iisäksi muita tuloja. Veronpa-     tuksille maksetaan hyvitystä, joka on 2 pro-
11472: lautusten maksaminen eläkkeensaajille muita         senttia veronpalautuksen määrästä. Hyvitys vas-
11473: verovelvollisia aikaisemmin saattaisi edellyttää    taa noin 8 prosentin vuotuista korkoa.
11474:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
11475: 
11476:                                                                Valtiovarainministeri Esko Rekola
11477: 4                                                   1977~ .
11478: 
11479: 
11480: 
11481: .,, :
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                               Till Riksda~ens H.e'rr Talm·a11:
11487: 
11488:  .,t det syfte 37 §_ i mom. dksdagsordningen         och variati~ne~ i lqnep~loppet :p~r-lön~ut:b~tal·
11489: ~I}ger har Ni, Herr Talman, med Ederskrivelse        nit}gsperiod,. är . o~~så Jakt()rer ·. som -1~4er till,
11490: ll:V: den i8 februad 1977 tilLvederböriUlde med- att den verkst~lda förskottsuppbQrden och, de
11491: lern a:v statsrådet översänt ~vskrift; av följan~e slutliga ·. skatterna inte ;tr~.ptsvara,t; ·var!Uldr-a. Pen·
11492: av:. riksdagsman. Eino Grönholm m.fL stiillda sionstagarnas övriga inkoJ)lster <;>eh der fa~tum,
11493: sp9rsmåL nr 63:                                      att. förskottsitulehållpjnget;t på •Ha;tetis, -av .•. stats~
11494:                . -.               '      '           ko!ltoret utbetalade pensioner. gjorts, ~Ugt en
11495:              Är Regeringen medveten om att upp~ särskild tabell, har lett ·. till att de förskott sotn
11496:           skovet med utbetalning av skatteåterbä- innehållits och · uppburits av pensionstagarha
11497:           ringarna har visat sig vara oskäligt för inte varit tillräckliga för erläggande av skattet
11498:           pensionstagarna, och om så är fallet,      och -avgifter. Om den skattskyldiga haft endas1
11499:              ·ämnar Regeringen till ri:ksdagen av- pensionsinkomster har i vissa fall ett för stor1
11500:           låta en proposition med förslag till en .belöpp uppburits i förskott. Enligt den rclorm
11501:           sådan lagändring, att de förskott, som som trädde i kraft från början av detta åt
11502:           vid den slutliga beskattningen för år verkställs förskottsinnehållning på alla såsorn
11503:           1976 konstateras ha uppburits till för huvudpension betraktade pensioner, alltså ock
11504:           stort belopp, skulle återbetalas till pen- så på statens pensioner, e11ligt en innehåll
11505:           sionärerna redan i december 1977?          ningskod i den skattskyldiges skattebok. Skat·
11506:                                                      temyndigheten ger förskottsinnehållningskoden
11507:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och övriga i skatteboken antecknade vid verk
11508: samt anföra töljande:                                ställitndet av förskottsinnehållningen behövliga
11509:      Avsikten med förskottsuppbörden är att de uppgifter direkt tili pensionsutbetalaren, ocb
11510: belopp som innehållits såsom förskottsinnehåll- skatteboken skickas ,alltså inte tili pensionsta·
11511: ning och erlagts i förskottsbetalning så väl som garen. Denna reform och särbeskattningen a'li
11512: möjligt skall matsvara de skatter och avgifter äkta makar, viiken trädde i kraft från börjar.
11513: som påförs vid den slutliga beskattningen. I av senaste år, gör att förskotten bättre än för-
11514: praktiken är detta dock inte alltid fallet, vil- ut kommer att motsvara de slutliga skatterm
11515: ket beror på många faktorer. Sambeskattningen ooh avgifterna också för pensionstagare.
11516: av makar, som var i kraft före år 1976, hade            År 1975 gjordes en på ett snävt urval ba-
11517: ofta som följd att förskottsbeloppen var för serad undersökning av huruvida de förskot1
11518: små jämförda med de slutliga skatterna och av- som innehållits eller uppburits av pensions·
11519: gifterna. Inkomster från bisyssla, vid beskatt- tagare varit tillräokliga. Angående resultater
11520:  ningen beviljade avdrag som inte beaktats vid av denna undersökning kan anföras följande:
11521:  uppgörandet av förskottsinnehållningstabellerna
11522: 
11523:                                    T illräckligt förskott      Otillräckligt förskott       För stort förskott
11524:                                    stats-        kommunal       stats-      kommunal       stats-      kommunal
11525:                                   pension           eller      pension         eller      pension         eller
11526:                                                arbetspension              arbetspension              arbetspension
11527:                                               %                          %                         %
11528:         Skattskyldig med en-
11529:         dast pensionsinkomst          22,3         59,7         35,2            5,6        42,5          34,7
11530:         Skattskyldig med an-
11531:         nan inkomst under
11532:         1000 mk ........               8,8         47,4         58,8          13,7         32,4          38,9
11533:         Skattskyldig med an-
11534:         nan inkomst som
11535:         överstiger pensionen           7,7         16,0          82,2         40,6           9,6         43,4
11536:                                               N:o 63                                             5
11537: 
11538:    V1id beskattningen för år 1975 fastställdes      kräva individuell provnmg för envar pen-
11539: :katteaterbäringarna tili pensionstagare tili ett   sionstagares del. Det skulle nämligen inte fin-
11540: :ammanlagt belopp av 78,8 miljoner mark. Per        nas skäl att utbetala skatteåterbäring tidigare
11541: >ensionstagare var åtetibäringen i medeltal nå-     än stadgat om återbäringen beror t.ex. av an-
11542: \Ot under 400 mark. Pensionstagarna måste           nan inkomst än pensionsinkomst. Det finns
11543: rid uppbörden i tiliägg betala sammanlagt 165       inte möjlighet tili en sådan ökning av beskatt-
11544: niljoner mark. Sammanlagt uppgår skatteåter-        ningsarbetet. Av denna anledning och då man
11545: >äringarna tili 1 293,2 miljoner mark. Utbe-        kan anta att statens betalningsberedskap inte
11546:  alningen av dessa har inletts den 1 mars i år.     väsentligt förbättras före utgången av år 1977,
11547:    Då man föreslog att utbetalningen av skatte-     är det enligt regeringens åsikt inte skäl att
11548: lterbäringarna .för år 1976 skulle uppskjutas,      föreslå att lagen om uppskov med utbetalning
11549: 1tgick man från att utbetalningen av åter-          av skatteåterbäring för år 1976 (1020/7 6)
11550: >äringen skulle uppskjuta för alla grupper av       ändras så, att skatteåterbäringarna tili t.ex.
11551: ·,kattskyldiga. Vad pensionstagarna beträffar       pensionstagare utbetalas tidigare än från bör-
11552: >eror erhållandet ·av skatteåterbäring av många     jan av mars nästa år. På skatteåterbäringar,
11553: :a:ktorer, bl.•a. av huruvida den skattskyldige     som enligt nämnda lag utbetalas efter uppskov,
11554: 1töver pensionsinkomsten har andra inkomster.       erläggs en gottgörelse om 2 procent av skatte-
11555:  ~n utbetalning av skatteåterbäringarna tili pen-   återbäringens belopp. Gottgörelsen motsvarar
11556: donstagarna före andra skattskyldiga kunde          en årligt ränta om ca 8 procent.
11557:      Helsingfors den 11 mars 1977.
11558: 
11559:                                                                     Finansminister Esko Rekola
11560: 
11561: 
11562: 
11563: 
11564: >87700224F
11565:                                               1977 vp.
11566: 
11567: Skriftligt spörsmål nr 64.
11568: 
11569: 
11570: 
11571: 
11572:                                   Taxell: Om språken vid informationen rörande 1978 års världs-
11573:                                      mästerskapstävlingar.
11574: 
11575: 
11576:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11577: 
11578:    Den 17-26 februari nästa år arrangeras           klara inajoriteten av alla utländska besökare
11579: världsmästerskapen i skidning i .Lahtis. Att        kommer från dessa länder.
11580: spelen igen efter 20 år arrangeras i vårt land         Både med beaktande av det faktiska stats-
11581: bör stimulera intresset · för vintersport och är    stöd världsmästerskapen åtnjuter och den nor-
11582: även ägnat att ge Finland positiv publicitet i      diska prägel de onekligen kommer .att få är
11583: utlandet. Det finns alltså anledning tili tili-     det i högsta grad förvånande att arrangörskom-
11584: fredsställelse över att Finland står värd för       mitten för spelen gett ut en skrift kallad "FIS
11585: spelen.                                             1978 Lahti Bulletin 1" som inte innehåller ett
11586:    Statsmakten har följaktligen ställt sig posi-    enda ord på svenska utan återger all text endast
11587: tivt tili världsmästerskapen. För att bygga om      på engelska, tyska och finska. - Uppenbarligen
11588: och för vissa utbyggnadsarbeten i samband           har skriften getts en betydande spridning, bl.a.
11589: med skidstadion i Lahtis har staten och Lalitis     har den sänts tili. alla riksdagsmän. - Ett så-
11590: stad beviljat sammanlagt 25 1;2 miljoner mark.      dant förfarande tyder tyvärr på nonchalans både
11591:                                                     i fråga om Finlands ställning som tvåspråkigt
11592:    För själva spelen har, åtminstone tilisvidare,   Iand och mot de övriga nordbor som kommer
11593: inga statsmedel anslagits. Den uttryckliga mo-      att ha med spelen att göra.
11594: tiveringen för att så betydande understöd för          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
11595: Lahtis skidstadion beviljades var emellertid just   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
11596: världsmästerskapen.                                 föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
11597:    Tili världsmästerskapstävlingarna väntas sam-    rådet ställa följande spörsmål:
11598: manlagt ungefär 600 deltagare från 32-33
11599: Iänder och publiken väntas uppgå tili ca                        Är Regeringen medveten om att or-
11600: 300 000 personer. Med beaktande av de nor-                   ganisationskommitten för världsmäster-
11601: diska ländemas dominans inom de grenar                       skapen i s·kidning 1978 för vilka de
11602: världsmästerskapen omfattar kommer deltagar-                 facto beviljats betydande statsstöd, i sin
11603: na från våra nordiska grannländer att utgöra                 officiella information helt utlämnat det
11604: en mycket betydande del av samtliga deltagare.               svenska språket, och
11605: De relativt korta avstånden från Sverige och                    vilka åtgärder avser Regeringen vidta
11606: Norge tili Lahtis ger anledning att tro att den              i anledning härav ?.
11607:      Helsingfors den 18 februari 1977.
11608: 
11609:                                         Christoffer Taxell
11610: 
11611: 
11612: 
11613: 
11614: 0877002787
11615: 2                                            1977 vp.
11616: 
11617: Kirjallinen kysymys n:o 64.                                                             Suomennos~
11618: 
11619: 
11620: 
11621: 
11622:                                  Taxell: Vuoden 1978 maailmanmestaruuskisojen informaatiossa
11623:                                     käytettävistä kielistä.
11624: 
11625: 
11626:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11627: 
11628:    Ensi vuoden helmikuun 17---26 päivinä jär-          Kun otetaan huomioon sekä se faktillinen
11629: jestetään Lahdessa hiihdon maailmanmestaruus-       valtionapu, jota maailmanmestaruuskisat saavat,
11630: kilpailut. Se, että kisat jälleen 20 vuoden jäl-    että pohjoismainen leima, jonlka ne kieltämättä
11631: keen järjestetään maassamme, stimuloi talviur-      tulevat saamaan, on mitä suurimmassa määrin
11632: heiluun kohdistuvaa mielenkiintoa sekä on           hämmästyttävää, että kisojen järjestelykomitea
11633: omiaan antamaan Suomelle myönteistä julki-          on julkaissut lehtisen nimeltä "FIS 1978 Lahti
11634: suutta ulkomailla. On siten. syytä tyydytykseen     Bulletin 1", jossa ei ole yhtään sanaa ruotsiksi,
11635: sen johdosta, että Suomi on kisojen isäntänä.       vaan koko teksti on vain englanniksi, saksaksi
11636:    Valtiovalta on näin ollen suhtautunut myön-      ja suomeksi. - Ilmeisesti lehtisellä on huo-
11637: teisesti maailmanmestaruuskisoihin. Valtio ja       mattava levJikki, mm. sitä on lähetetty kaikille
11638: Lahden kaupunki ovat myöntäneet yhteensä            kansanedustajille. - Tällainen menettely osoit-
11639: 25,5 miljoonaa markkaa muutostöihin sekä            taa valitettavasti välinpitämättömyyttä sekä
11640: Lahden hiihtostadionin laajennustöihin.             Suomen asemasta kaksikielisenä maana että
11641:    Itse kisoja varten ei ole ainakaan tähän men-    muista pohjoismaiden asukkaista, jorka tulevat
11642: nessä varattu mitään valtion varoja. Nimen-         olemaan kosketuksissa kisoihin.
11643: omaisena perusteluna sille, että Lahden hiihto-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
11644: stadionille myönnettiin niin huomattava tuki,       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
11645: olivat kuitenkin juuri maailmanmestaruuskisat.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11646:    Maailmanmestaruuskisoihin odotetaan yh-          vaksi seuraavan kysymyksen:
11647: teensä noin 600 osanottajaa 32-33:sta maasta
11648: ja yleisömäärän odotetaan nousevan n. 300 000                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11649: henkilöön. Ottaen huomioon pohjoismaiden do-                vuoden 1978 hiihdon maailmanmesta-
11650: minointi maailmanmestaruuskisojen eri lajeissa              ruuskisojen järjestelykomitea, joihin ki-
11651: pohjoismaisista naapurimaistamme tulevat osan-              soihin de facto. on myönnetty huomat-
11652: ottajat tule'\Tat muodostamaan erittäin huomat-             tava valtionapu, on virallisessa infor-
11653: tavan osan kaikista osanottajista. Suhteellisen             maatiossa kokonaan jättänyt pois ruot-
11654: lyhyet etäisyydet Ruotsista ja Norjasta Lahteen             sin kielen, ja
11655: antavat aihetta uskoa, että ulkomaisten kävijöi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11656: den selvä enemmistö tulee näistä maista.                    ryhtyä tämän johdosta?
11657:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1977.
11658: 
11659:                                        Christoffer Taxell
11660:                                               N:o 64                                                 3
11661: 
11662: 
11663: 
11664: 
11665:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
11666: 
11667:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     ta, . jotka tulevat kisojen jälkeen palvelemaan
11668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       !kesäkäyttöä. Muid~ kisojen vaatimien raken-
11669: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          nusinvestointien osalta valtion avustusosuus on
11670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         30 % ja lainaosuus 50 . % hyväksyDtävistä ra-
11671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kennuskustannuksista. MM-kisoihin liittyvän
11672: edustaja Christoffer Taxellin näin kuuluvasta       suunnittelun ja rakentamisen tulee tapahtua
11673: kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:                  opetusministeriön valvonnassa.
11674:                                                        Hiihdon MM-kilpailujen järjestelytoimikunta
11675:           Onko Hallitus tietoinen snta, että        on julkaissut informaatiolehtistä "FIS 197 8
11676:        vuoden 1978 hiihdon maailmanmesta-           Lahti Bulletin", josta on ilmestynyt tähän men-
11677:        ruuskilpailujen järjestdykomitea, joihin     nessä kaksi osaa 1 ja 2. Mainitun julkaisun kie-
11678:        kisoihin de facto on myönnetty huomat-       let ovat englanti, sa:ksa ja suomi. Kisojen jär-
11679:        tava valtionapu, on virallisessa infor-      jestelytoimikunnan ilmoituksen mukaan Kan-
11680:        maatiossa kokonaan jättänyt pois ruot-       sainvälisen Hiihtoliiton ( FIS) viralliset kielet
11681:        sin kielen, ja                               ovat englanti, saksa ja ranska.
11682:           mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo         Opetusministeriö katsoo, että - koska kysy-
11683:        ryhtyä tämän johdosta?                       myksessä on pohjoismaita kiinnostavat hiihdon
11684:                                                     maailmanmestaruuskilpailut, · kisojen järjestely-
11685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toimikunnan olisi tullut kiinnittää informaatios-
11686: vasti seuraavaa:                                    saan huomiota erityisesti pohjoismaihin.
11687:                                                        Järjestelytoimikunnan ilmoituksen mu!kaan
11688:    Lahdessa 1978 järjestettäyien hiihdon maa-       erityisesti pohjoismailiin suuntautuva ruotsin-
11689: ilmanmestaruuskilpailujen valtion rahoituksen       kielinen informaatiojulkaisu- "FiS 1978 Lahti
11690: osalta valtioneuvosto on 23. 10. 1975 tekemänsä     Bulletin 4" ilmestyy syksyllä 1977.
11691: periaatepäätöksen mukaisesti päättänyt mm. seu-        Koska opetusministeriöllä ei ole . välitöntä
11692: raavaa:                                             edustusta 'kisojen järjestdytoim~kunnassa, minis-
11693:    Kisoihin liittyvien rakennusinvestointien kus-   teriö ei .ole ollut tietoinen siitä, ettei mainittu
11694: tannusarvion ylärajaksi on asetettu 25,5 -milj.     juLkaisu ole ruotsinkielinen. Opetusministeriö
11695: markkaa. Valtion avustusosuus on 30 % ja            katsoo kuitenkin, että· syksyllä ilmestyvä poh-
11696: lainaosuus 30 % sellaisten rakennusinvestoin-       joismainen julkaisu korvaa osaltaan mainittua
11697: tien hyväksyttävien ra:ketinuskustannusten osal-    puutetta ..
11698:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
11699: 
11700: 
11701:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
11702: 4                                             1977 vp.
11703: 
11704: 
11705: 
11706: 
11707:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11708: 
11709:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         övriga byggnadsinvesteringar spelen fordrar är
11710: angerhar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         statens stödande1 30 % och dess 1åneandel
11711: av den 18 februari 1977 till vederbörande            50 % av de godkännbara byggnadskostnader-
11712: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-       na. Med världsmästerskapstävlingarna samman.
11713: jande av dksdagsman Christoffer Taxell under-        hängande planering och byggande skall ske
11714: tecknade spörsmål nr 64:                             under undervisningsministeriets tillsyn.
11715:                                                         Arrangörskommitt<!n för VM-tävlingarna i
11716:           Är Regeringen medveten om att or-          skidåkning har utgivit ett informationsblad
11717:        ganisationskommitten för världsmäster-        "FIS 1978 Lahti Bulletin", av vilket hittills
11718:        skapen i skidning 1978 för vilka de           två nummer, 1 och 2, utJkommit. Språken i
11719:        facto beviljats betydande sta~sstöd, i sin    denna publikation är engelska, tyska och finska.
11720:        officiella information helt utlämnat det      Enligt uppgift från arrangörskommitten är det
11721:        svenska språket, och                          Internationella Skidförbundets ( FIS) officiella
11722:           vilka åtgärder avser Regeringen vid-       språk engelska, tyska och franska.
11723:        ta i anledning härav?                            Undervisningsministeriet anser att arrangörs-
11724:                                                      kommitten eftersom det är fråga om världs-
11725:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        mästerskapstävlingar i skidåkning, vilka täv-
11726: samt anföra följande:                                lingar är av intresse för de nordiska länderna,
11727:                                                      i sin information borde ha ägnat särskild upp-
11728:    Beträffande den statliga finansieringen av        mäl'ksamhet åt dt: nordiska länderna.
11729: vär1dsmästerskapstävlingarna i skidåkning i             Enligt uppgift från arrangörskommitten ut-
11730: Lahti 1978 har statsrådet i enlighet med sitt        kommer en speciellt för Norden avsedd svensk-
11731: principbes1ut 23. 10. 1975 bes1utat bLa. föl-        språ!kig informationspublikation "FIS 1978
11732: jande:                                               Lahti Bulletin 4" hösten 1977.
11733:    Som övre gräns för kostnadsförs1aget för de          Eftersom undervisningsministeriet inte har
11734: med spelen sammanhängande byggnadsinveste-           direkt representation i tävlingarnas arrangörs-
11735: ringarna har uppställts 25,5 milj. mark. Statens     kommitte, har det inte varit medvetet om att
11736: stödandel är 30 % och dess låneandel 30 %            nämnda publikation inte varit avfattad på
11737: ifråga om de godkännbara byggnadskostnaderna         svenska. Undervisningsministeriet anser emeller"
11738: för såda:na byggnadsinvesteringar, som efter         tid, att den i höst utkommande nordiska publi-
11739: spelen kommer att tjäna sommarbruk. För de           kationen för sin del kompenserar denna brist.
11740:      Helsingfors den 24 mars 1977.
11741: 
11742: 
11743:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
11744:                                               1977 vp.
11745: 
11746: Kirjallinen kysymys n:o 65.
11747: 
11748: 
11749:                                   Lehtinen ym.: Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden VR:n henkilö-
11750:                                      liikooteen supistamisesta.
11751: 
11752:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11753:    Paikallisliikenteen      kehittämistoimikunnan nujunalle Pieksämäen kautta Helsinkiin. Yhteys
11754: lausunto vuodelta 197.3 totesi, että paikallis- on erittäin tärkeä varkautelaisille sekä myös
11755: liikenteen kannattavuutta olisi pyrittävä paran- jatkoa varten em. pikajunalle n:o 74.
11756: tamaan mm. aikataulu- ja muilla järjestelyillä          Juna n:o 919 Pieksämäeltä (klo 21.4 5) Var-
11757: kuljetuspalvelujen tehostamiseksi, jatkoyhteyk- kauteen. Helsingistä (klo 17.05) lähteväitä ja
11758: sien parantamiseksi sekä liikenteen nopeuden Pieksämäelle (klo 21.40) saapuvalta jttnalta
11759: ja joustavuuden lisäämiseksi.                        on ollut tämä tärkeä yhteys Varkauteen. Jo-
11760:    Yhteiskuntapoliittisista ja aluepoliittisista nassa on jatkuvasti ollut paljon matkustajia
11761: syistä on perusteltua turvata paikallisliikenteen juuri Varkauden suuntaan.
11762: säilyminen valtionrautateillä. Niillä rataosiJ.la,      Juna 911/921 (Pieksämäki-Varkaus) on
11763: joilla paikallisliikenne osoittautuu rautatietalou- tärkeä nimenomaan työmatka- ja koululaiskul-
11764: dellisesti kannattamattomaksi, mutta on sen si- jetuksessa.
11765: jaan alue- ja yhteiskuntapoliittisesti peruste!-        Junalle n:o 96.3 Kuopiosta (klo 7.25) Kon-
11766: tua, tulee kyseisen liikenteen hoidosta aiheu- tiomäelle (klo 11.26) on jatkoyhteys Helsin"
11767: tuva alijäämä korvata valtionrautateille julki- gistä Kuopioon (klo 65.3) saapuvalta pikaju-
11768: sin varoin.                                          nalta n:o 7.3 Ouluun ja Rovaniemelle saakka.
11769:    Toimikunta katsoi myös, että henkilöpaikal- Juna palvelee Kouvolan pohjoispuolelta junaan
11770: lisliikenne voidaan kokeiluluontoisesti aloittaa n:o 7.3 tulevia matkust11jia, jotka jatkavat mat-
11771: uudelleen sellaisilla rataosilla, joilla henkilöpai- kaansa Kuopion pohjoispuolelle. Tällä junalla
11772: kallisliikenteen lopettamisen jälkeen on tapah- on tärkeä merkitys myös Kuopiosta Siilinjär-
11773: tunut olennaisia muutoksia. Tällaisia muutok- vellä työssä käyville ihmisille. Juna on edelleen
11774: sia ovat erityisesti työmatka- ~ja koululaisliiken- tärkeä Kontiomäen jatkoyhteyksien takia myös
11775: teen tarpeen lisääntyminen.                          välillä Kontiomäki-Nurmes, ·koska sillä on yh-
11776:     Se vuoden 1977 talousarvioon varattu mää- teys Kontiomäeltä Nurmekseen samoin kuin
11777: räraha, joka käytetään kannattamauoman pai- Ouluun.
11778: kallisliikenteen hoitamiseen, ei riitä kaikkeen        ·Juna n:o 964 (Kontiomäki-Pieksämäki)· on
11779: siihen, mikä rautatiehallituksen suunnitelmien tarkoitus lakkauttaa väliltä .Kontiomäki-Kuo-
11780: mukaan kuuluu korvauksia tarvitsevaan liiken- pio. Kyseessä on erittäin tärkeä juna Kainuun
11781: teeseen. Tästä syystä rautatiehallitus on tehnyt ja Ylä-Savon ihmisille. Tällä junalla on ·yh-
11782: liikenneministeriölle ehdotuksen henkilöliiken- teys Pieksämäeltä Turun laivapikajunalle (klo
11783: teen supistamiseksi. Pieksämäen liikennepiiris- 11.05). Yhteys on erittäin hyvä ja paljon käy-
11784: tä esitetään la®kautettavaksi ainakin seuraavat tetty Kainuusta, Ylä-Savosta ja Kuopiosta Jy-
11785: henkilöjunat:                                        väskylän, Tampereen ja Turun suunnan mat~
11786:    N:o 940 (Äänekoski-Jyväskylä), n:o 941 kustajille. Se on myös tärkeä Alapitkältä ja
11787:  (Jyväskylä~Saarijärvi), n:o 942 (Saarijärvi-        Siilinjärveltä Kuopiossa työssä ja koulussa ikäy-
11788: Jyväskylä), n:o 943 (Jyväskylä-Saarijärvi), ville ihmisille.
11789: n:o 944 (Saariljärvi-Jyväskylä) ja n:o 945             .Tarkoituksena on edelleen lakkauttaa juna
11790: (Jyväskylä-Ääneko&ki).                               n:o 677 (Kajaani-Kontiomäki), juna n:o 680
11791:    Jyväskylän ja Saarijärven välisten junien tar- (Kontiomäki-Kajaani), juna n:o 682 (Kon-
11792: peellisuus on ilmeinen. Näillä supistuksilla hen- tiomäki.;:.;_Kajaani), juna n:o 683 (Kajaani-
11793: kiJöliikenne loppuu kokonaan ko. rataosalla.         Kontiomäki) ja juna n:o 684 (Kontiomäki-
11794:    Juna n:o 918 Varkaudesta (klo 22.43) Piek- Kajaani) arkipäivisin. Merkitykseltään tärkeä
11795: sämäelle (klo 2.3 ..39), jolla on yhteys Kuopios- on yhteys Oulusta Joensuuhun menevältä ju-
11796: ta (klo 21.45) lähtevään pikajunaan n:o 74. nalta ( tuloaika Kontiomäelle klo 17.20). Juna
11797: Tämä on ainoa yhteys Varkaudesta makuuvau- . lähtee Kontiomäeltä Kajaaniin klo 17.35. Jos
11798: 087700282B
11799: 2
11800: 
11801: tämä junavuoro lopetetaan niin Oulun suun-                                                  Paikallisliikente~t)IJkaana~avpu~~ f:~,,~~-!\~c\lfl.};<
11802: nasta Kajaaniin menevät matkustajat joutuvat kea vain paikallisliikenteen osalta, ·vaan on otet-
11803: Kontiomäellä odottamaan 4 tuntia junalle n:o tava huomioon, että sillä on erittäin suuri mer-
11804: 7,2, ,;:P~h.töa*~ ~gnti?ll.f,äe~t.~·\M~: N·~~ c). J).ln~;·, lP,~r~ .WX?$~~· Is,aukoliik:nt.een kan?attav.uudelle.
11805: n:o 685 KaJaam-XontiomaKI on m~os ..lal{k::n,v ., Jqs~ ,p~~~~lli~ukennetta Jatkuvasti supistetaan,
11806:                                                                                   5
11807: tettavien listalla.                                        ··· ·· · ·· · '          " ·eivät paiKallisjunat kohta enää ole tuomassa
11808: 
11809:      Junista n:o 677, 680, 682, 683, 684, 685 matkustajia kaukojuniin.
11810: välillä Kajaani-Kontiomäki,::-~~j!l~~~ e! .tälJ!läp. ·~ . ;Jos supistamisohjelfua toteutetaan, näkyy
11811: kyse~yn t~kij~illä, ole tar.k~pia !ietoja, mut.ta sen vaikutus seuraavassa matkustajalaskennassa
11812: saätu}en ::trer-O)en: mukaan ntid:enkirr lopett~ts• ka~tt~alt.aMi. alenevina matk~ta:jnmäätinä(:Kuo­
11813: ta harkihtan.·:          ..·          ...· ·              ~::·:·             ~;, piOst~•Md 2t.4j; läht~ä junll: ja Pieksämäeltä
11814:      Vireillä• o1e\i'a ·;.f>aika:J;lislijkenteen:J ~s'Upistamist ldo •>H:XJ5 , lähtevä- -junac• joutuvat seuraavaksi
11815: ohjelma: er:: toteuta:. :paikallisliikl.'!riteen · kebi~tä- lakkauttrsllhan ·a:laisiksi. · ·Asiasta• on,-,·~o: näkynyt
11816: mistci.mikUrinan'Jliuisunri(mihenkleä;; ;: •;::;;] ;; vihjatlksik ·lehdistösslk-                                                                      ~- '
11817: 1
11818:  "-·~iik:?nepiiriu ~ni~~t~ij~~~1:~iet1;" ~d~siaj~t ' ·:päikallisH:ikerifeellii 'ori myös tärkeä yhteis~
11819: epadevat matk.usta}am~-anst~ h~~nn~p.~trm· tot· kuntapoliittinen merkitys. VR antaa eläkeläi:
11820: mesta·' annettuJa · Ue~~!a. ·· Kayttoh~~~!.?kuntaan sille· ja opiskelijoille alennuksia, joita linja-auto-
11821: kuuluv~ V~:n henkdokunta ?n tyo~saa~ t~~? liikennöitsijät'eivät pysty tarjoatri'aan. ·
11822: nut · kayttosuhteen. muutamissa, tarkeimmissa                                               Ed .. • . . .... ·. ik .                    . h . ... ··· .
11823: junissa (laskettuna. junien-- paikkaluvun mu-                                            •. e11.a .m~tnltku:stka sek ?kklst~ JOki_. tu~n. S?J?~sta~
11824:                               . .... .                    .         ,        ... . m1ssuunmte1ma os ee . ai . <;:In peimmm JUU-
11825: k aan ) o1evan k es k Imaann seuraava... ·-··.. ...                                     ·· k'h. · ... · -. · m· ...... • · · .. 1~..                 ...k
11826:        ·  .  .. .
11827:     .Juna n.o. ..
11828:                     918 P'ek .·.. · .. 11 .                                ;
11829:                              -I samae e saapuessa 1 . 2 , · . ·... P ..1·k.ll' l'.'k
11830:                                                                                        n . <;: 1tysa1ueen
11831:                                                                                                                                                ···-
11832:                                                                                                                      misia ·Ja . vanavaraista an-
11833:                                                                                                                               ·     _· · ·     • h' 1_·
11834: juna 11:o 919 Pieksämäeltä lähtiessä 3: 4, juria sa~~~a;_                                                ~ _.•~. Ishii.en. :een .• sV.uRp~stahffilsok)~ ~~
11835:                                ·· • .. ·1 ta.. läh' · .. 3 : ·4 , ,Juna  · . valKuttaa                                    11
11836: n:o- · ·911/921   ... p·
11837:                       -Iek samae                 . tlessa                                  .. · · "h;,erittam   . . alta
11838:                                                                                                                       .... Isestl
11839:                                                                                                                              • .. · k'"''U.n en
11840:                                                                                                                                               h lllOSton··.
11841: n:o 963 Kuopiosta· lähtiessä 1: 3, Iisalmesta tyovuor?I m, sealtietaa. tyot?te IJolihe .. uomattka-
11842: lähtiessä;l; 2, Kontiomäelle saaptressaA: 5;                                           v~~;;ans~ot~~?.J.?- ene;m1sta Ja.se a euttaa pa-
11843: · Juna n:o 964 Kontiomäeltä lähtiessä ·h 5, k?s~~~~o~~}Qisille p~~kk.~~?~~~e. . . ,, .. · ,;
11844: Kajaanis-ta -lähtiessä 4:•5, Iisalmesta lähtiessä                                         . Saasto~J~~t~teil~a .pitatsi saada aikaan 91yos
11845: 3: .5, Kuopiosta~·Iiihtieissä· 4:5· ·ja Pieksämäell~ kes~~s-.}!l punhalhnnon tasolla. V:n.1~§.9 o~
11846: sa-apues-sa l.:eli: täysi-- K.ö. junan matkustajista g~p.~saat!o.1ll~.utt)~sen s~qrauksen.a. ~~ kesk.us 7 Ja
11847: on 80.!..:..;.·90 % ·menossa ; (Pieksämäeltä-lähtien) pi~ripall~non . vtrkanueskunta, lisal}ntyJ1yt . sa-
11848: Turun laivapikajunäan. Viikonloppuna. on juna mas~a tahdissa ~uin he~ilöl!ikenriettä.. ~ehitys­
11849: nc:ö 964' aina .tup!tOOft' t~ynnä:, · K~än ·aikana alue!lla .Of1 _supistettu.
11850: matkustajaluvut ovat vielä suuremmat.                                    '                ..Edd.lä olevaan,. viitaten ja valtiop.äiv.äj.ärjes-
11851:     ·Ainakin junat n:if>918',"9l$', 963, 96.4 .on eh- tyksen. 37,, §:n 1 momentin perusteella- esi~
11852: dott:omasti··pi'dettiivä :kuhtssa nykyisillä. 9:ikatau- tämrne .. valtioneuvoston :iil.Sianomaisen jifsenen
11853: luilka: Jos mahdolli'stå, on 'paikallisliikennettä vastattavaksi ·seuraavan .kys:JH:il)'lksen:' "'·,
11854: lisättävä välillä Jti~nsuu~Viinijärvi~iilinjär"                                              .         i                                  -•
11855: vi; ja :J)rväsky}ä_._Haapajärvi.. • · · ,, · .,                                                · ,... Oriko_ Hallitus~· tietoinen; :että VR:ri
11856:   . Henkilöliifken:nettä'rtautateiltå:.ei 8-åa siirtää                                            henkilöliikenn.ettäisuunnitellaail· edelleen
11857: våin· yksityist'en.Jiikennöitsijöiden hoi<lettaväksi . ·;. s:·· ·supistettavaksi ltä•·ja,POh]oi;s,;..Suomessa
11858: maänteille.. VR::n,~påikallismkenne~ palvelee: rii"                                               vastoin Paikallisliikenteen kehittiälllistoi~
11859: mensä:- ··mukaisesti asutuskeskusten : ja·;;hlltvaan . .                                         -miktttlflan ;}aiJsuntoa:, vuodeltl'f il97:3 ,: ja
11860: asttfutf- t:tri~uduo;: ,:liiken~ita.;i ;SenJiliså'kii · · LV ,i,: c.1'*itit\ iHaHitus :- aikoi:.r1uehdii,,.tcirvauik-
11861: sillä on tärkeä merkitys liikennettiil;,Jtc.bba'\7lina _';rr.~in~- pal:9-d.ujett siiilY.Jnisen $iinru :herl-
11862: kllulmjunia-•: VQrten;:>ibtka py.sälatY'!ibiVmhE'SUU- \" \•!? 'J' gessii, jQtlJ,:OWh;~:~~imik:Bpta,;ij~ ci;ltfänyt~
11863: i'&\mill~v,asqntll~i~o.:-;Jm,/:. ·-,;1.,;;.,iy::i} ·; \ iJ o ·~
11864: ~ i'.~.r~~;f J _: X~.t <? -.· _!. L>tL;;~ .\;: i·~~-~~~f_rtJ:il--;"'~·--~~~~,;;~:c~~~:~o); )
11865:   · ";'~»Jng.t~ ~&,PllOC~!!:,fldmJ..k{l.U~Uitl~i~·                                             ,,1-:-trf'
11866:                f-.tr\ <~t . it ~;n~1~ lii i b!in;{)k-t:r.tJ-:{
11867: ~----·bi~;r:L~i;n'lr.J->f ~
11868: r,~,)i!.L         ;:s:.>b:cL•::JMhtirien·•il:qi:h.ll (     ,~-:.i"i '<EJ>.s:.Vruil; ~alainen
11869:        i'f i.Eo;!-:::.t~;-~·tn Väihö~ :::~ne~:.;~ft~() ';;\~:-,; d~{ nQ
11870:                                                            · s;~)~<:f;;:;                                   ::r
11871:                                                                           tz•{--E~h.-~Lii.Jta{l~~ (~ i.., {:; ~J:l J
11872: Ywt         . ( o:;:_- 1 ~HuHk;~nisto i>~t<>nh.'~!           ~-': .;:} n ""'"'Jo.mn\i-:R~Hdi i l ~' E:~:
11873:        '. '< (,  r I ~)i;!        .(rl~!:rr?._;h~·(1fi)gmg;r~epS~i:I~f .t!:~;hr...·~~~y~'S[                 E(" :1in. 1!·::~ ~~·tt~-r
11874:  '·' Vhltiop~ivijm:jestykll~; ·>7.§-;,n:. tW>~entiJ;sa               ~yy~i{~ti']~~/:)flt~~t;$ti .~~emu,v~e~~~~
11875: mainitussar:tark!>ittiks~ Te~ Hetr~. &.!~~~~                         tilaM!!, ·kos~ij • epäaja~l;lklU$ef1." jl}, :yJi,jk~tro.
11876: olette·J.8;.;'2. f,97:] päivätyn··kil1i~~ qhella'.toi;               kiskoaqtpk,aQQR;n; ;kun.nQsllwit<>: aihe.u.t:tl).a>, -kqh-
11877: mittanut :valti®eU;yQstM. ·. asianolfiaiselle, jäse·                 tuuHomia k\l!;tann~i~"Esi.ty~; .~i~~lsi.:k~~Q
11878: nelle jäljennöksen kansanedustaja LassJ~. Lehti·                     4 9 paikallisjuna.tt ,po.~t!®iseA .J.iiken~~st:ii.;. rrim.
11879: l\~n: ym,. , n~W, ~u,~~~yllllt:,t. kifjallis.~!l:l ky:>yiRyk-        kysymyksen perusteluissa mainitut 17 paikallis-
11880: se~tä, .n:;~ 65;~ ,                                ·                 junaa, ·kw.duivat-. t!ihän j~.nddw<>:n·
11881:                                                                         Paikallisliikenteen;· supistami~k.ysym~sen ol-
11882:              Onko Hallitus tietoinen, että VR:n                      tua hallituksessa· :esillä liikenneministeriö il-
11883:            henkilöliikennettä suunrutellaan' edelleen                moitti 16. 3.19'7.7 kirjeellään. rautatiehallituk-
11884:         ·· wpistettavaksL Itä- ja Pohjois-Suomessa                   selle, että·•J.iikennettä:·vOidaan supistruv aikatau-
11885:            vastoin Paikallisliikenteen kehittäinistoi-               lukauden 1977/;78 alustailukien -24 jiannvuorol-
11886:            mikunnan lausuntoa vuodelta 1973, ja                      la ja että-::kpw-:aW<-siitl titrvittavå lisämääräraha
11887:           · ·_mftä Hallitus ·aikoo tehdä i:urvatak-                  noin 1 400•.{)00 markkaa :atetaaiF 'ke!Vään lisä-
11888:          . seen •. palvelujen- ;äilym1sen ... siinä hen-             menoarvioesitykseeir;; Näistä junista .4:Jiikennöi
11889:            gessä, jota em. toimikunta on esittänyt?                  välillä Kajaani-Kontiomäki jaii1 ;v-älil:lä Piek-
11890:                                                                      sämäki-Varkaus.
11891:    V ast~Uksena _~ysyfuykseen -·esitän kunnioitta-                      iakkautettav-at ·. jutiat'· •oval_:s~Ua'i~ia,;'jdiden
11892: v~sti _seut;l.wvaa:.      . .       .. ' "  . -
11893:                                                                      matkustajamäärät ovat pierua -ja-'joHlifLtoisM'ltä
11894:    Rautatiehallitus con. liikenneministeriön keho;.                  .Qfl: myu~:. j;q~en, U~eJi!.t~ .~~nss~,J~,im~rin
11895: tuksesta .pidättäytynyt ·. kannattllmatroman P.ai'"                  saman~m~et r(:}tit.: JuP.te.q käy~t{j ~:wikWt
11896: kallisliikenteen suuremmista .supistuksista. vuo.                     setta _~h:. ®kk(i).a, ·• .c;;tfti,,.~qt:Jws~j~!:;,:YQig!J.~
11897: sina 1971""--'.1:9.76. Tästä aiheutunut alijäämä on                  kuljettaa yh~llärli};ljt}~~lla..:;f.in~~!Jf~ft':
11898: korvattu valtionrautateille tulo- ja menoarviossa                    teestä Ja~t~ns~viw~ i;t~~~a!i\:;~l~rya~y;a
11899: tätä tarkoitusta varten varatusta määrärahasta                       lin:J~·~ut:qliik~J yJ~~~-} j()..:-~~as~~; :-:-.Li;, •··.:, ':
11900: ~~ti~~rauiai~den.·.• tal9uden~~- hoidQsta .- anne~U;n                ~;: ·Sup~usesifystii ,., .laadittaessa::·. ·mi ~-:.kiinrl.it~t{y
11901: lain ~mukaisesti. Vuonna_ 1976 määräraha oli                         myös: huomiota :slihen, .ettjbscq)istuksillal :~~
11902: yht~1lSä; 9;JOO. ogo·.. mara:~a· ja- ·s~: käytittijri                daan.·-·aikrutn> rimhdOMiSitilnläm:;t'uuri lika~~
11903: kokonaisuudessaan· tähän tarkoitukseen. Xwu-                         säästö·::Supisttisten·jakaantues&t ~b\Sais.esti
11904: y~n ~~od~n· ~1~{ j!{-:m~noarvi~s~ä,'<,~ i~Ilä n19.                   eri liikennepiirie.ti-,ja ~id~ ~·-ebhenki::­
11905: 1Jlentilla,~-9QO 000 mar~aa 1 i9sta, 7 600 000                       lökunnån :pakkosiittöj'a \'tarvira; k,clska •1Uörlnollf·
11906: ygi4a~~- käyttä~,: paikaUi~kent~n. tukemiseen.                       nen vaihtuminerL::olitli·vier.tatbri.n 1Jsutiiitta ~:nrus-Sä
11907: . ~,:Rautatiehallit~ teki liikenneministeriölle esi:                 benldlöl!yhnii.ssii) ·joi~~ $UJ;listu~()h~ -..lffl$1t:ee.
11908: t,ksen. >pmkallisliikenteen-..supi~!amis~ta :siten,                  Kysyinyks~n::.p~stbluiS&a::maimlu.~m,_*tläilfi~tä
11909: että .;.tulot;.;, Ja ;yrilenoanriossa; .~oleva!" mäii$äraha          ltiWt.täjä:m:äärieiu·l~Ji~a:m.u~ i,Q.n,t:~odem1lfi
11910: tiittiiisic,Jyltäpidettävän.: diik~en. ' aihet~ttåmari               ~täHuwt.: Qllb s.aaiudqn~n!WökJilldiifh !titft1il;:
11911: .!!"····  ••     1'""'-  ' ....... '
11912: CW~ll•f EV.tiV.rul•u~seefl'': :•~
11913:                                      r..~ält            .Ji.J-ksen
11914:                                              rul!li'!eSl,.J          td.nilit~7'1[~11W:st::t+,_atkmtamask~m. r;;,-m,
11915:                                                                      t ~'· .  :En~f;;JZ.;~;~~ 1:}                   :1~~
11916:        Helsingissä ~~~ll~fu~~v·i5 :,~äiviGl~ •: ~7'7.     l
11917: 
11918:                                                                                    Liikenneministeri Ragnar Granvik
11919: 4                                              1977 vp.
11920: 
11921: 
11922: 
11923: 
11924:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
11925: 
11926:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen, eftersom det medför oskäliga kostnader
11927: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             att hålla den otidsenliga och överåriga rälsbuss-
11928: velse av den 18 februari 1977 till vederböran-        parken i skick. Framställningen innehöll att
11929: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          inalles 49 1okaltåg skulle tagas ur trafik; bl.a.
11930: fö1jande av riksdagsman Lasse Lehtinen m.fl.          de i spörsmålets motivering nämnda 17 1okal-
11931: undertecknade spörsmål nr 65:                         tågen hör till dessa.
11932:                                                          Sedan spörsmålet om inskränkning av 1okal-
11933:           Är Regeringen medveten om att man           trafiken behandlats i regeringen, meddelade
11934:        p1anerar · att i strid med det utlåtande       trafikministeriet 16. 3. 1977 i ett brev till järn-
11935:        kommissionen föt utvecklande av loka1-         vägsstyre1sen, att trafiken från början av tid-
11936:        trafiken givit år 1973 att ytterligare         tabellperioden 1977/1978 kan inskränkas med
11937:        inskränka statsjärnvägarnas persontrafik       24 tågturer och att det för kompensationen
11938:        i Östra och Norra Finland, och                 nödvändiga ans1aget om ca 1 400 000 mk upp-
11939:           vad ämnar Regeringen göra för att           tas i vårens proposition med förs1ag till till-
11940:        säkerställa att servicen bevaras i den         1äggsbudget. Av dessa tåg trafikerar 4 sträckan
11941:        anda, som ovan nämnda kommission               Kajana-Kontiomäki och 1 Pieksämäki-V ar-
11942:        framhållit?                                    kaus.
11943:                                                          De tåg som skall dndragas är sådana, på
11944:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vi1ka passagerarantalet är litet och viJ.ka dess-
11945: samt anföra fö1jande:                                 utom trafikerar nästan samma rutter som an-
11946:    Järnvägsstyre1sen har på uppmaning av tra-         nan kollektiv trafik. Tågen utnyttjas undan-
11947: fikministeriet åren 1971-1976 avhållit sig            tags1öst så svagt, att passagerarna kan trans-
11948: fråh större inskränkningar av den olönsamma           porteras i en enda buss. Enlig en utredning
11949: lokaltrafiken. Det underskott detta medfört           om busstrafiken finns det i allmänhet redan en
11950: har i enlighet med 1agen · om statsjärnvägamas        ersättande buss.
11951: hushållning kompenserats medelst ett ans1ag              Då framställningen oni inskränkning utai·be-
11952: som för ändamålet reserverats för statsjärnvä-        tades ägnades också uppmärksamhet åt att
11953: garna i statsföl's1aget. Ar 1976 uppgick an-          genom inskränkningarna åstadkonima        en  så stor
11954: slaget till inalles 9 300 000 mk och användes         inbesparing av materiel ·som möjligt. Då :in-
11955: i sin helhet för detta ändamål. I statsförs[aget      skränkningama förde1ar sig mycket jäinnt över
11956: för innevarande år ingår under detta moment           de olika trafikdistrikten och omtådena, behövs
11957: 8 900· 000 mk, varav 7 600 000 mk kan an-             det inte heller några tvångsfödlyttningar av
11958: vändas tili att stöda lokaltrafiken.                  personal, eftersom den naturliga omsättningen
11959:    Järnvägsstyrelsen bar gjort en framställning       är relativt stor inom de · .personalgrupper in-
11960: till trafikministeriet om inskränkning av 1oka1-      skränkningsprogrammet berör. Om ·riktigheten
11961: trafiken på· så sätt, att ans1aget i statsförs1aget   av de i spörsinålets motivering nämnda och
11962: skulle räcka til1 att kompensera det underskott,      betvivlade passagerarantalen bör ·konstateras,
11963: som förorsakas av den trafik som upprätthålls.        att siffrorna erhållits ur de ·officiella passagerar-
11964: En bidragande orsak till framställningen var          statistiker tågpe~nale~ fört.
11965: även den ständigt försämrade materielsituatio-
11966:      Helsingfors den 25 mars 1977.
11967: 
11968: 
11969:                                                                      Trafikminister Ragnar Granvik
11970:                                                                                                  '·: ~- \f
11971: 
11972: 
11973: 
11974: 
11975:                                    ct~hti~en ym.: Huunierikollisu~den' 'tÖrjuhnap''_;~hö_stA~.is~sta.
11976:                                 J<;-..:.1   ._JO.j·,~·   ["._..   ;;'   .•   "'>, . .'• J'f. . .,~· •..•·• ·:.. .". :• 'r: ~   . :-, :. ;!.._:.
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                           E d u s k u ~ :~:-~ n H e r r a P u           he ~ (e he l i e.
11981:     Suomi on nopeasti noussut niiden maiden              gin huumepoliisilla ei ole toimivaltaa kaupun-
11982: joukkoon, joissa huumeet: 9v.at :viikava yhteis-         gin rajojen ulkopuolella. Heidät on aJOlttalll
11983: kunnallinen ongeltna;;,El'ääb s-elvityksen mukaan        myös irroitettu erikoistehtävistään tavalliseen
11984: Suomessa on 1970-luv:ulla '·tehty suhteellisesti         poliisityöhön, vaikka huumeiden liikkuminen ja
11985: enemmän huumetik"O.ksia ,kuin< ~sim. Länsi-              tarjonta on samaan aikaan. ollut ilmeisessä
11986: Saksassa.                                                nousussa, käyttäjät·. ovat paljastuneet entistä
11987:     Joulukuussa 197 6 tuotiin Suomeen ainakin            nuoremmiksi ja kokeiltavat aineet tulJeet entistä
11988: 18 kiloa kaikkein vaarallisinta huumausainetta,          kovemmiksi.
11989: heroiinia. Englannissa viranomaiset takavarikoi-            Yhden ainoan yleisen syyttäjän voidaan Suo-
11990: vat vuonna 1976 yhteensä 14,2 kiloa heroiinia.           messa katsoa erikoistuneen huumeita koskeviin
11991: Suomessa takavarikoitu heroiinimäärä olisi vä-           juttuihin. Huumesyyttäjän asema ja valtuudet
11992: hittäismyynnissä riittänyt tekemään kymmenet-            ovat kuitenkin tarkemmin määrittelemättä.
11993: tuhannet kokeilijat riippuvaisiksi aineesta ja joh-      Muissa Pohjoismaissa ollaan jo niin pitkällä,
11994: tanut vähitellen käyttäjien kuolemaan. Vaaralli,         että huumerikosten esitutkinnan johdossa on
11995: simpien huumausaineiden kaupustelu on perus-             aina virallinen syyttäjä.
11996: tellusti rinnastettavissa murhaan.                          Esitutkintatietoja huumerikoksista ei Suo-
11997:      Tänä päivänä tärkeään huumausainerikok-             messa mikään viranomainen koordinoi. Helsin-
11998: seen sovellettava rangaistusasteikko, 1-10               gin ja Keskusrikospoliisin huumeryhmät ovat
11999: vuotta vankeutta, on tappoon sovellettavaa               eri johdon alaisia eivätkä välttämättä tiedä
12000: asteikkoa lievempi. RL 21 luvun 1 §:n mukaan             toistensa toimista mitään. Syyttäjäviranomaisen
12001: taposta tuomittava vähimmäisrangaistus on 8              tasolla toimivaa huumetoimistoa ei Suomessa
12002: vuotta vankeutta enimmäismäärän ollessa elin-            ole. Silti olemme tekemisessä häikäilemättömän
12003: kautinen ja vain erittäin lieventävissä tapauk-          ja neuvokkaan järjestäytyneen suurrikollisuuden
12004:  sissa voi tuomioistuin mennä asteikon alle, vä-         kanssa.
12005: himmäisrangaistuksen ollessa silloinkin 4 vuot-             Tämän kysymyksen allekirjoittajien mielestä
12006:  ta.                                                     Suomen hallituksen tulisi viipymättä lähteä
12007:                                                          tässä kysymyksessä liikkeelle myöntämällä eri
12008:      Heroiinin ja siihen verrattavien huumaus-           viranomaisille lisää valtuuksia huumeiden vas-
12009:  aineiden kauppa on suoraan murhaan verrattava           taisessa taistelussa sekä esittämällä työhön tar-
12010:  teko. Rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan voi-              vittavia mahdollisia lisämäärärahoja eduskun-
12011:  daan murhasta tuomita vain elinkautinen van-            nalle.
12012:  keusrangaistus. Heroiinin nauttiminen johtaa               Sisäasiainministeriön tulisi lisäksi raivata
12013:  varmasti uhrin ennenaikaiseen kuolemaan. Li-            tieltä ne yhteistyön käytännölliset esteet, joita
12014:  säksi teko täyttää ainakin kaksi muuta murha-           Suomen poliisiviranomaisten ja kansainvälisen
12015:  rikoksen tunnusmerkkiä:                                 poliisin, Interpolin välillä on. Samoin tulisi
12016:      1) omanvoitonpyyntö/suuret voitot ym.               sisäasiainministeriön tehdä aloite ulkoasiainmi-
12017:      2) yleinen vaara/ uhri tekee rikoksia varojen       nisteriölle, jotta se puolestaan välittömästi teki-
12018:  saamiseksi aineen ostamista varten.                     si kansainvälisellä tasolla aloitteen yleisistä toi-
12019:      Suomalainen huumeongelma on kaikesta pää-           mista niitä valtioita vastaan, joiden tiedetään
12020:  tellen yllättänyt maamme viranomaiset.                  olevan mm. Suomeen toimitettavien huumeiden
12021:      Koko maassa on vain viitisenkymmentä huu-           alkuperämaita sekä myös oikeuttaisi diplomaat-
12022:  metutkimuksiin erikoistunutta poliisia ja hekin         timme ao. maissa ilmaisemaan paheksumisensa
12023:  ovat lähes kaikki pääkaupunkiseudulla. Helsin-          ja vastalauseensa.
12024: 087700283C
12025: 2                                           1977 vp.
12026: 
12027:   Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen         siensakaan puolesta huumerikollisuutta
12028: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-             vastaan, sekä
12029: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-           mitä Hallitus aikoo tehdä huumeri-
12030: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                kollisuuden torjumiseksi ja tuomiois-
12031:                                                        tuinten ohjaamiseksi langettamaan erit-
12032:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          täin vaarallisten huumausaineiden kau-
12033:        Suomen viranomaiset eivät ole lainkaan          pustelusta tuomioita, jotka voidaan rin-
12034:        riittävällä tavalla varustautuneet sen          nastaa murhasta langetettaviin tuomioi-
12035:        enempää miehityksensä kuin valtuuk-             hin?
12036:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1977.
12037: 
12038:               Lasse Lehtinen                               Petter Savola
12039:               Lauha Männistö                               Veikko Vennamo
12040:               Matti .Louekoski                             Harri Holkeri
12041:               Kalevi Sorsa                                 Juhani Orrenmaa
12042:               Taisto Sinisalo                              Pär Stenbäck
12043:                                                   N:o 66                                                  3
12044: 
12045: 
12046: 
12047: 
12048:                           E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12049: 
12050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käyttöjä: Poliisipiirien ilmoitusten mukaan oli
12051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           huumausainerikoksiin syyllistyneiden todellinen
12052: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn              henkilömäärä nlle 1 000 henkilöä. Matemaatti-
12053: kirjeenne n:o 595 ohella toimittanut valtioneu-         seksi rikoskeskiarvoksi saadaan kullekin henki-
12054: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       lölle noin 11 rikosta vuoden 1976 aikana.
12055: sanedustaja Lasse Lehtisen ynnä muiden kirjalli~           Kysymyksen perusteluissa ilmoitetaan Englan-
12056: sesta kysymyksestä n:o 66, jossa tiedustellaan:         nin viranomaisten vuonna 1976 takavarikoineen
12057:                                                         14,2 kiloa heroiinia. Sisäasiainministeriön käy-
12058:             Onko Hallitus tietoinen siitä, . ~ttä       tettävissä olevan tilaston mukaan määrä oli
12059:         Suomen viranomaiset eivät ole lainkaan          18,279 kiloa. Saksan Liittotasavallassa takava~
12060:         riittävällä tavalla varustautuneet sen          rikoitiin samana vuonna heroiinia lähes 250
12061:        ·enempää miehityksensä kuin våltuuk-             kiloa, Hollannissa. ,lähes· 164 kiloa, Ranskassa
12062:         siensakaan puolesta huumerikollisuutta          noin 104 kiloa, Itäliassa noin 49 kiloa, Belgias-
12063:         vastaan, sekä                                   sa lähes 29 kiloa, ja Luxemburgissakin yli 17
12064:           · tn1tä Hallitus aikoo tehdä huumerikol-      kiloa. Muissa Pohjoismaissa takav11tikoitiin
12065:        .lisuuden torjumiseksi jå tuomioistuinten        heroiinia kussakin noin 16 kiloa. Hetoiinitaka-
12066:         ohjaamiseksi ·tangettamaan erittäin vaa-        varikkoja tehtiin melkein kaikissa . Euroopan
12067:        .rallisten huumausaineiden kaupustel'!lsta       maissa. Näyttöä siitä, että Suomessa takavari-
12068:         tuothioitil,. jotka voidaan rinnastaa mur-      koitu' heroiiniolisi tarkoitettu -täällä myös levi-
12069:       . hasta langetettaviin tuomioihin?.               tettäväksi, ei ole ilmennyt.                  ··
12070:                                                            Kysyjäi väittävät suomalaisen huumeongel-
12071:    VastauKSena kysymykseen
12072:                   ' ' ~.   ..
12073:                                 esitän kunriioittaen
12074:                                          .              man yllättäneen viranomaiset.               ·
12075: seuraavaa;            .;                           ..      Sisäasiainministeriön määräyksestä_ .Pollisi jo
12076:    Ky.symyksen perustelut on ilmeisesti otettu          vuonna 1967 alkoi tehostaa huumausainevalvon-
12077: eräässä pääkaupungin päivälehdessä kuluvan              taansa. Ministeriön toimesta on poliisin toimin-
12078: vuoden tammikuun puolivälissä olleesta paikal-          taa siitä lähtien. jatkuvasti ohjattu ja yalvottu.
12079: lisen syyttäjän haastattelusta. Molemmissa esiin-       Mainitusta vuodesta:· keskusrikospoliisi on mi-
12080: tyy samoja sanontoj3 ja virheellisyyksiä.               nisteriön määräyksestä toiminut koor~noiv~
12081:    Perusteluosassa esitetyssä kansainvälisessä          elimenä ja ·Iähett~yt ministeriölle vähintään
12082: huumausainerikostilastovertailussa ei ole selvi-        kaksi kertaa vuodessa selvitykset tilant~es~a ja
12083: tetty mitä rikoksia tilastot sisältävät. Kansain-       sen kehittymisestä,          . · .        .      . ,
12084: välisiä vertailuja. tehtäessä on aina otettava huo-        Huumausainevalvontaan erikoist~t ·polii-
12085: mioon, että Suomessa päinvastoin kuin monessa           simiehet sijq~t~u:vat pääosiltaan. pä~;mpunkiseu~
12086: muussa .maassa myös huumausaineen käyttö on             dulle~. Keskusril<:ospoliisin pääosasto. ~~labora~
12087: rangaistava. teko. Pienet hallussapito- ja käyttö-      toriaineen ja e,r~ty~rekist~reineen on, .Helsin-
12088: tapaukset muodostavat meillä 75---,85 % kai-            gissä. Helsingin poliisilaitoksen henkilöstö
12089: kista poliisin tietoon tulleista huumausaineri-         muodostaa muutoinkin lähes viidcmnen osan
12090: koksista.                                               maan koko poliisivoimasta. Huumausainerikok-
12091:    Sisäasiainministeriön hankkimien · selvitysten       sista tapahtuu Helsingin alueella noin 85-90
12092: mukaan poliisipiirien tietoon tuli vuonna 1976           %, mikä melko tarkoin vastaa tilannetta myös
12093: yksittäistapauksina laskien 10 886 (v. 1975             muiden maiden suurten kaupunkien osalta.
12094: 20 466) erilaista huumausainerikosta. Lähes 85             Keskusrikospoliisin toimenhaltijoiden toimi-
12095:  % näistä oli pieniä hallussapitotapauksia ja           alueena on koko maa. Poliisiasetuksen ( 119/
12096: 69) mukaan paikallispoliisiin kuuluvilla, siis kansainvälisiin sopimuksiin nojautuva toiminta
12097: myös Helsingin poliisilaitoksessa olevilla poliisi- aina jonkin verran edellyttää.
12098: miehillä on poliisivaltuudet koko maassa yleisen                    Ulkoasiainministeriö on sekä omasta aloittees-
12099: järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämi- taan että sisäasiainministeriön pyynnöstä otta-
12100: seksi. Esimiehensä määräyksestä poliisimies nut huumausainekysymyksiä esille kansainvälisiä
12101: voi tilapäisesti toimia oman poliisipiirinsä tai tehtäviä hoitaessaan ei vain varsinaisen diploma-
12102: toimialueensa ulkopuolella. Jos asia ei siedä tian puitteissa vaan myös YK:n toimielimissä
12103: viivytystä, poliisimiehellä on velvollisuus rikok- ja alajärjestöissä.
12104: sia tutkiessaan, ajaessaaQ ; tal,<:aa , ta~ et~ies~ääl1.. . . 'KysyJ;nyl).sen pe~us.teluissa verrataan huumaus-
12105: rikoksentekijöitä toimia_, ilman' määräystå'kin -ainerikosten ' rängåistu"'ksia henkirikosten ran-
12106: P,?liis~p~i~~~sä, . tai_ !O~tniahu~el1S1l • u).kogu()lellA~ ~aist1,1ksjil1~ Hul,lmau~aineriJco,ksiin,~.uowesas. -so-
12107: ~}s~Id\:Y?~arsekä· ~is~~~.iain~~t~~~.ö, _e~;ä, lä~~ V.~},l~!t~Y:~- ~~1t~P:isty~asWi~f<?, . ,ori .·:S~m.~ · '1åat~i­
12108: ~r~altr~,u.t~ an_ta~.- e;rJI~s.l~ tpa~r~y~sl}l tounJ~r" ~~~:.~!1:111 ,..f!?.g1ss~, ,P911iC>i~maJs~a ja -~--- ya&ta~
12109: s~st~ onra:I?-: ~ PO:lns}P,!l~,lli .tar . to,rtnralu~~n. \i~b~ ffi,yq~_;;J~~jt:iri.J?~?l4ri :·.~~1ls,a.iQvä~iS:tä ·. kes~!lW~:
12110: puole11~:.-Jf,~r~k~~. na1.ta, mah9öl!rsuu.k~~a ?n käyc B:WitqslD.l1odPP ·mj.lk_~~11 _tupll}.i:ovaita!i S~Oine$sa
12111: tet~y ljJ1tiirtaus.ametutkmnassakm hyvaksr. _ ·                ~~yttä_yät. fii,PJ?ii!UatJ~l,llilt ._ tuo1lltoisiuimet, joi~
12112:  ·" 'Kysyilif1H~ peri.lsreluissa' ofetetaan, ettei mi- ~e,n a,~Hall)at 'tl,iomiot perustuva{ laissa. 'armet-
12113: ldi!iö; \rirähomäinen' koOtdinof·. htiumausaineri~ tulliin' mtiodollisiin ohjeisiin ja vapaaseen tOdis-
12114: ~?stt:nj~~tli~~iht~i:~e~o)a: ~u~en ~.d'd!ä on todet~ teiden h~rk~ntaap... . . ..                              . •          .....
12115: tu· koorarnmyaksr · vm1npma1sekSi on valtak~Jn-                  ,· Pt!N~t<:~~Js~a vert~tlla,an suomalarsta syyttaJa-
12116: 
12117: ~~~~~\i:~~fif~i;]~le0:~~~n ~~jköife:i~1~ t:~~~i~~ih~ha~:!.r~s~ti~i~it~äJ~d~~~~h~~~
12118: llihettää t:i<i}0 r· huumausainedkoksista:.: :Sisäasi-                                      mailsarn~nkoksen esrtJ.ltJ9.öpan johdossa on aina
12119: ~pm~ist#f!?h .jat~~~h.:oh)~uk,s(!4 ·j~ våivonn~n                                            virallin~~ ~yytt~jä. Muunki?.:.~s~tutkinoan joh-
12120:                  •
12121: ~-~u.!h!· fht~~rtpnta: ny~y_ä~ä~ öp )ousta:\Taa .Ja                                         dqs~~ n;arssa ma~ssa on ,syyttaJa, J?ten; kysym~k­
12122: tdj:okasta; ·'krtten saaV:u.tetut' tolokser ovat osort-                                     ~.t!,~sa. ~!,,Qlt! . potk:keus. hq,u.J1ll1,1,1Sf!tnerrkostutkm-
12123: thheei. ;~ '··_ . . . · ·· ... ·. · · ·.· ...••.•.. ·.                  ., .                rtan vahvis~amJ~e~s1. .Syytfi\ji{in ·ammaftikoulu-
12124: :;::~ysyijixk~e.~··perusteluissi vaadita:an, että_ si~                                      tus on muis.~a 'p()hjois1lla.issa-_}luomattavasti Suo-
12125: sliäsiaimni:rii~teilön tulisi raivata'' tieltä ne yhteis.                                   meli vastaavaa •koulutt,ista edellä, kun sen sijaan
12126: t)_(on kiiy~lin'i:löl~iset: e~tiet~J7!ta ,~li()~en . pÖlii~I-                               rik?stutkip-t.~~J,tl~t?~s~ss~ . )3uo~i 81?: , pohjois-
12127: ~~r~.J?:o~.~~s!~n )~ kap:sarl1vä\ii;>~n. ,polnsin( Jhter-                                   mat~t~ k~~ktt~s~a k'?~Iceammalla.
12128: pohn --Vä1'r1få · oh .... • · .··. ··. · · . · ' · .                                          . S;sa_ast~mmrrusterJ,q on. al\lsta ~Jkaen .ollut
12129:   . ~itä kysyjät ovat" ~ctellli Of~~alli'fa:rköitta 11eet                                   sil.lä karm~l~a, e~tä huuhiailsaine~ik?st~.n sy_ytt~~
12130: ei dle:sfsäasrainrilini§tefiös'si 'pääteltävissä'. >Kysy-                                   mmen _ohst vmmassa olevan JärJestelliiämine
12131: jUk-<on~' al!irietfiFilm&sen -lväärån: 'kti\rå Interpo-                                     pui-tteissa ·riittävässä määrin keskitettävä.
12132: lis4!a::·ja rs€t\i:l<t6imfru1ästä; ,.,::-.~ •· ·· · ..: : ·. · · ·                           . Edellä ·olevaan viitaten sisäasiainministeriö
12133: .r::Si16riii. ~ r.:eräif va~himpih"~yhtäjäksotsesti k                                       kats?<f, -et~ä: vhii~oma'i~t,~ava~ käy~ettävi8sääa
12134: a'ktiiv-ise~li'tbitriint~n' ås~llishineiSta iilterpolin                                     olev~en v.cHmavaroJen,va~tuuks-tensa Ja voimassa
12135: jäsenm&sta':-'1-n~iri :pääsiliteeri§tossiFöri suo~                                          olevren- ·säännösten- plittteissa:-: varustautuneet
12136: llidläi~' p~li~miW;}iuumausai'rieyhd}rstftiehenä,                                           tai:stelimn ,huumausaineita··vasman.
12137: t~iminH1eertanri'~h;e;isfuaäf3 -1<-ans>ainvaliriet'l: 'yh~                                  ·' ·Sisäasiail!liD.inisteriö. ja ne·· ministeriöt; joiden
12138: t~tstyö on Su9~en osalta ai~'hoidettu järjes~                                               toimialaan~ :~uum~usainekysrmY:ks;t -kuuluva~~
12139: töh:<sään~rFfiillWaisestE ''Poojoismåiden"bsalta                                            tulevat .:seka .kuktn ·omall-a ·tmmiålallaan :·etta
12140: tt:)§ii:l:{oncneu~ftcltlfni}o Viime voosikymthcliellä                                       yhteistoiminnassa . edellei!rrkin tiiviisti , seuraa•
12141: sä1ft,u:;~ik~ano:erit~äin ~st·9!v!(~>:n.~eli· Cy}rteis~                                     m.~~ ;t~nteen!~lrehi~s~ä i-a.~~ ~.rv~t~es~a. teke-
12142: ~yö'-'iäepfflilal11f"~tii§t~~:iftaöddtlistt1Ufsf~:t*;: joita                                ~~ :~sr~n·.;v~f~lllla.!::·eSl:o/kS~sll·· hsav~mav~ro;.
12143: 'JE'·>:c:1:J·'i.. . :~?-::·-c;:·:;_, '::·: :;.,;-·1_ _ .'''d-'?'"'::•·• . r: :~,            Jflfii smimt:Sekst1a .. saa!ffiOSten :.mauttanuseksr; .
12144: f.!fi:,~; HolSlfl~sa l&iparvana<maahskwat~F.::i9'fl·;··                                         · ,.,,,,"-; :::::.<:' .~' ' T ; :: .:··· .,, '.:.·:; ,,:•
12145:                                                                         '., •. :· ."t"·i'                                                                                    '):;,    ._·     . : :-~
12146: 
12147: 
12148:                                                                                             ·':"'=\< ,;,,~ SisäåsiJihmiri!steli':Binå::Vusifaf-o
12149:                                                                                             -:! \ :,.
12150:                                                                                                     v'•       ,,L·'
12151:                                                                                                           •'•~--:·-.'{.~>~
12152:                                                                                                                              0
12153:                                                                                                                                  .::·:.~·.2·.::~.~.:   >   }   ~   .-_.,:~      J",}~;-~,;.::;
12154: 
12155:                                                                                             zt:·:-:r .\-·; ~:&S: r
12156: ··Jl.'Dl··:.J·                                                                                                                                                                  ,    .. , ~   ~- ~-
12157: :·:·.:J ·d~ii;s~t~ -'1 :~,J lllö~:.-~ik~>cl~soi.~in~~                                     br.ott.:under J QOÖ.~· Ikt matemlltiska bratt~tile­
12158: a,nge.J;<har Ni,Jierr, TaJma,p, med t:.der.slqjv~ls~                                      d~~talet".f&: varje pers9~ hlir Un~~fäf 11-~.hrott
12159: M. 595 av.. Jen: ,HL f!'lhruat-i 19-77 ,tlll vederhö,                                     und,er åt:J9{6 .... ·· .··      .. ·...   ·      ~-      :.:. ...
12160:            .
12161: ~~nd~ ~oo!~:.~ stats'!icler ~~verS'ånt a,:Ysk.rift                                           !. ,~pö,rs.malets ~oti~t~ng; .IlMe§ ... att .· J]lyn{lig~
12162: a\r följa~ .av, . rik~gstnan . l.tas~ . I,.ehd~n                                          hete,rna,· i Engla.nd. u.pder :år 1?.76, hesJ.agtagit
12163: m. fl. unckrtecbade spörsmålnr 66.:                                     ,.:. ·        ·   14,2 kg- heroin. Enligt den statistik ministeriet
12164:                                                                                           för inrikes~rendei:ta har tillgång till var mäng-
12165:            ... • ;Är-Regering~~ .medveten om attfins-                                     den l8,279.kg. I Förbundsiepuhliken Tyskland
12166:                  ka :myndigheter. _inte aUs. i tillräcklig                                beslagtogs samma år närmare- 250 kg, heroin,. i
12167:                .grad .. har · rustat sig för kamp mot nar~                                Holland närmare 164 kg, i Frankrike ungefä~;
12168:                  ~otikabrött, varken .vad beträffar he-                                   104 kg, i .hilien ungefär 49 kg~ i Belglen när.,.
12169:                  manning eller befogenheter,. samt ·. ,                                   tnare 29 kg och ·även i Luxemburg över 17 kg.
12170:                   . . ~åd ämnar Regeringen göra j avsikt                                  I (jvriga. nordiska Iänder beslagtogs ·i. vart ocll
12171:                  att bekämpa nark.otikabrott ~h, påverka                                  ett ~ngefär.16.kg heroin. Heroinbeslag gjordes
12172:                  9om~tolama .att Jör Jörsälj.nirlg flV syn-                               inästan. alla av Europas länder. Teeken på att
12173:               : hexligeri •. fadiga' .qarkotika ' avktinna do:                            det i: Finland besla&tagtla heroinet .            var.   avsett
12174:               ·, W.ar; soh:t .kan' jäms tällas med domar för                              att också spridas här, fördig~r inte:'                   .     .
12175:              . mord?              .      . .           . '                                ,- Er.ågeställarna påståt:att .det finländska narko-
12176:                                                                                           tik~problemet . har 8verrumplat . myndigheterna.
12177: ' : s~~Qlll svJr' på detta ~pörsm:ål 'får jag vörd-                                       ,_ På uppdrag av ministeriet för .inri~esärendena:
12178: sanit
12179: i
12180:        . anföra följ!lnde: .' .. .
12181:      . -. . ; '
12182:  ~: ~)':       ~   <   •   ••   • "
12183:                                                      .        .    ·.            -.
12184:                                                                                           börjafl~·P{)li;sen_,-teJaQ,. år-'19.67 s-känpa: sin nar-.
12185:       Motiveringen tili spörsmålet har 'synbarligen                                       kotikaövervakning. Genpm ministeriets försorg
12186: hätiitatS-~:Uil' {en;,7'interVju·'.med.. en: :härvarande                                  h<tt: de.nna · pol~sens -verksatrihet sedaq"des~ .blivit
12187: ( lokal). åklagare i en huvudstadstid.ning. i .· ined•                                    kPn,tiQuerligt·ledd och öv~rvakad. Sedan niiron~
12188: let · av januari innevarande år. l båda före~                                             da· år,h~r centraJkriJ;njnalpoJi::;en på upP<.lrag ~.V
12189: kommef . samma uttryek . och · ·samma feLiktig•                                           minis teiiet · yerkat · som •ett koordinerand~ :organ
12190: heter. . . . , . .                                           .,        · .                yUke~ .minst · t:vå. gån,ger om:året, t,iUstäJlt minis:
12191: . .,_ !-· ;;§11!~_--. ·. ~_·.~,:mf_~J.;an9e
12192:                                          __· . ,.. narkotikab~ot}:.sstatistik.. ,         teiiet rappg.rter ·. om läge± och 'utveckliilgen~
12193: spm rramförs: i ·. motiveringrsdelen, •• finns -inte                                         Stör~t~ delen ~v de pQli!itR~:·SO~ iir:-s_l}eCi_al~
12194: utrett .yilka hro,tt statistiken .omfattar. .Vid in~                                      ~~il&ade ·fö..r natk,:otikaöverv~~ng, :iir · pl!lCe'
12195: ternat,1ön~ll~ jämföre1ser måste man alltig he~                                           rade --i huv.ud~ta®regipnen; CentJ,"alkriminalpo-
12196: akta att i Finland, rvättemot .•. förhållandet_·_ i                                       lisens huvudavdelning med .sitt brottslahorat<t
12197: JD,å~ga andr~ Iänder, ~Ckså; nar}{ot&a~is,shtuk                                           rJvll) ..P~h :S.Pe<,:ial!'egister. fi~ns..: i Helsingfors, .Per-
12198:  jir.en straf_fhar handl4tg., UndriM f;ill av Jnn~                                        sonalen yjd .Helsin_gf9rs pol~sinrätt$g 1Jtg&r
12199: hav- gch ·~~ssprpk utgör h~.-ps~ 75~). %                                                  föt; ,öyrigt närmare ..ep.fen1te4el .a:v: .l~ets.l)ela
12200: a~~,~la~~ot;j<~b~H ,~m: kom111it till-pqli~!!ns                                           _w.lisstyrka. Ay .narkotikabrott,en •begå~· U11JJefär.
12201: känn~op-t. . , .. , . " . . .. ..                       ... -.: . ,. . . . .              &?--,..,'90 :% · inom · Helsingfors områ<ie•..vilket
12202:  ;,.: ~l!St. q~ 1.1tredningar_ som m,inisteriet, fö~                                      täqtligen -ex!lkt. mo~sya.rår läget -i andrå lä11ders.
12203: inrikesärendena :har: Iå.ti1: ·göra, #ck .polisdistrjk;-                                  storstäder. . : ._ .                · . . . . . . , .. ,. ;. _,
12204:  tet<,arcrJ,?,7,<:i., · :Y~!!-~; pm<Jo. 8~6- .(.år, .t9:7-5                                  Verksamhetsområdet f<?r. _·. fe,Qtr~kt:imitJ.~po­
12205:  20 466) enskilda fall · av olika narkotikabrott.                                         lisens befattningshavare omfattar hela landet.
12206:  I det närmaste 85 % av dessa var obetydliga                                              Enligt polisför6rdningeh: ( l1l9/69~)l'nar~de som
12207:  fall av innehav och missbruk. Enligt polisdis-                                           tillhör lokalpolisen, således också polismännen
12208:  triktens .. ~eclde4tn4cn .var .r;Iet, ..tak,tiska . antalet                              vid Helsingfors polisinrättning, polisbefogenhe-
12209:  personer' ·~om'. 'gjort" sig .. skyldiga' tift' n;rk~'tih-                               ter inom hela riket för upprätthållande av all-
12210: 087700283C
12211: 6                                              1977 vp.
12212: 
12213: män ordning och säkerhet. På förordnande av              Utrikesministeriet har såväl på eget initiativ
12214: förman kan polisman tilifälligt tjänstgöra utan-      som på anmodan av ministeriet för inrikesären-
12215: för sitt polisdistrikt eller tjänstgöringsområde.     dena tagit upp narkotikafrågor vid handlägg-
12216: Om saken inte tål uppskov, är polisman skyldig        ningen av internationella uppgifter, inte bara
12217: att vid undersökning av brott, vid förföljning        inom ramen för den egentliga diplomatin, utan
12218: eller efterspaning av brottslingar också utan         också i FN: s olika organ och underorganisa-
12219: förordnande tjänstgöra utanför sitt polisdistrikt     tioner.
12220: eller tjänstgöringsområde. Yherligare kan såväl          I spörsmålets motivering jämförs straffen för
12221: ministeriet för inrikesärendena som länsstyrelse      narkotikabrott med straffen för brott mot Iiv.
12222: utfärda särskilda bestämrrielser om tjänstgöring      Den straffskala som i Finland tillämpas på nar-
12223: utanför det egna polisdistriktet eller tjänstgö--     kotikabrott är av samma slag som ·i de ·övriga
12224: ringsområdet. Alla dessa möjligheter har utnytt-      nordiska länderna och den motsvarar också ett
12225: jats också vid narkotikabrottsutredningarna.          intemationellt medelvärde i vidare omfattning.
12226:    I motiveringen tili spörsmålet utgås från att      Enligt regeringsformen handhas domaremakten
12227: ingen myndighet koordinerar förundersöknings-         i Finland av oberoende doinstolar, vars avkun-
12228: uppgiftema vid narkotikabrott. Såsom ovan             nade domar grundar sig på i lagar givna for-
12229: redan har konstaterats, har centralkriminalpoli-      mella anvisningar och på fri ·bevisprövning.
12230: sen från första början förordnats till koordine-         I motiveringen jämförs Finlands åklagarväsen
12231: rande myndighet på grund av sin hela riket            nied de övriga nordiska ländernas och konstate-
12232: omspännmde verksamhet, och till denna instans         ras, att man i de sistnämnda redan nått så långt,
12233: skall andra enheter sända uppgifter om narkoti-       att förilildersökningarna vid narkotikabrott all-
12234: kabrott. Med hjälp av kontinuerlig ledning och        tid leds av allmänna åklagaren. Men också
12235: övervakning ·från · ministeriet för inrikesärende-    annan förundersökning leds i dessa Iänder av
12236: na fungerar sarnarbetet nu smidigt och effektivt      åklagare, varför det här inte är fråga om undan-
12237: vilket uppnädda resultat' utgör belägg för.           tag i aV'sikt att stärka undersökningen just av
12238:    I motiveringen tili spörsmålet krävs att mi-       narkotikabrott. Åklagarrta yrkesutbildning i de
12239: nisteriet för inrikesärendena skall röja ur vägen     övriga nordiska länderna är betydligt längre
12240: de praktiska hinder för samarbete, · som före-        driven än mo.tsvarande utbildning i Finland.
12241: ligger mellan de finländska polismyndigheterna        Utbildningeh för brottmålsundersökning står
12242: oeh den internationella polisen, lnterpol.            däremot i Finland på högre nivå än medeltalet
12243:  · Vad frågeställarna avser ll1ed ovanstående         i de nordiska länderna.
12244: kan minlsteriet för inrikesärendena inte sluta           Ministeriet för inrikesärendena har från förs-
12245: sig till. Frågeställama har sannolikt fått en fel-    ta .börja.n omfattat den åsikten ·att åtal för nar-
12246: aktig bild: av Interpol och dess verksamhet.          kotikabrott inom ramen för vårt gällande. sys-
12247:    Fillla.nd är ett av de äldsta medlemsländema       tem borde koncentreras i tillräcklig ·omfattning.
12248: i Interp(}l 'och har. kontinuerligt och aktivt del-      Med hänvisning tili det ovanstående anser
12249: tagit fdess verksamhet. Vid Interpols general-        ministeriet för inrikesärendena att myndigheter-
12250: sektetariat finns en finländsk polisman som           ha inom · rameh för de · tilibudsstående resurser-
12251: narkotikakontaktmail; med de nordiska länder-         na, siria befogenheter och ikraftvarande sl:ad-
12252: na som sitt verksamhetsområde. Det intematio-         gandeh i tillfredsställande grad har .rusta.t .sig
12253: nella samarhetet har föt ·Hrtiands del alltid         för kampen mot narkotikan.                ·
12254: skötts · •i enlighet med organisationens stadgar.        Ministeriet för inrikesärendena och ·de minis-
12255: Vad beträffar de nordiska länderna har vi redan       terier, under vilkas verksamhetsområde narkoti-
12256: urider · det senaste årtiondet genom överlägg-        kafrågorna. sorterar, kommer också. i fortsätt-
12257: ningar fått tili stånd . ett synnerligen smidigt      ningen; vart och ett inom sitt eget verksamhets-
12258: och snabbt samarbete genom att avstå från en          01lltåde och i samarbete, att noggrant följa med
12259: del av de formalitetet; som ett på intematio-         situatiOn~s utveekling ' oeh vid behov lägga
12260: nella avtal baserat samarbete alltid i viss ut-       fram etforderliga ·förslag beträffände tilläggs-
12261: sträckning förutsätter.                               resurset:.1;·och
12262:                                                                     .. ··
12263:                                                                           ändring av' gäll~d,e
12264:                                                                                        .  .
12265:                                                                                                  stadganden.
12266:                                                                                                '.·-
12267: 
12268: 
12269:       Helsingfors den 28 mars 1977.                                :.: ..
12270: 
12271: 
12272: 
12273:                                                        Minister för ·inrikesärendena Eino Uusitalo
12274: Kirjallinen kysymys n:o 67.
12275: 
12276: 
12277: 
12278: 
12279:                                   Aalto ym.: Valtioneuvoston hyväksymän väestö- ja työpaikka-
12280:                                      suunnitteen toteutumisesta erityisesti Hämeen läänin alueella.
12281: 
12282: 
12283:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h em i e h e 11 e.
12284: 
12285:      Valtioneuvosto on hyväksynyt 13. 10. 1976        ministeriön selvityksen mukaan perusteellisert
12286: alueelliset väest<:i- ja työpaikkasuunnitteet, jot-   koulutuksen ja korkean ammattitaidon om~a·
12287: ka on sittemmin saatettu eri viranomaisten tie~       vaa väestöä, ·jota . nimenomaan · tarvittaisiin
12288: doksi ja joiden toteuttamiseksi mm. aluepoliit~       omassa maassamme .
12289: tiset toimenpiteet olisi suunnattava.                   .Hallituksen aluepoliittiset toimenpiteet suun-
12290:      Esimerkiksi Hämeen läänin väkiluvun, joka        tautuvat jokseenkin yksipuolisesti kehitysalueil-
12291: vuoden 1975 lopussa oli 659 000, edellytettiin        le heikentäen tuotannollisesti ja määrällisesti
12292: kasvavan 679 000 asukkaaseen v; 1985 men-             kansantaloutemme vahvimpia ja taloudeilisen ke-
12293: nessä eli kaudella 1975-80 tulisi väestön kas-        hityksen kannalta merkittävimpiä alueitamme,
12294: vun olla noin 4 000 henkeä ja kaudella 1981           jolloin nykyisestä taloudellisesta lamasta on en-
12295: --.:..85 noin 3 200 henkeä. vuosittain.               tistä vaikeampi nousta mm. vientikysynnän el-
12296:   · Mutta vuonna 1976. väheni Hämeen läänin           pyessä. Hyväksytyt väestö- ja työpaikkasuun-
12297: väestö noin 420 henkeä. Muuttotappio oli yli          nitteet eivät saisi jäädä eteläisen Suomen osal-
12298: 3 300 henkeä, joista lähes 1 000 kotimaista ja        ta vaille todellisia toteuttamistoimenpiteitä.
12299: peräti noin 2 300 ulkomaista. Tilastokeskuk•             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär)es~
12300: sen ennakkotietojen mukaan koko maan ulkO"            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12301: mainen muuttotappio oli v. 1976 lähes 10 000          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12302: henkeä ja väestönkasvu noin 13 000 henkeä.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12303:      Tilastojen mukaan Helsingin, Tampereen,
12304: Turun ja Kouvolan työvoimapiireissä on enem•                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus.· aik<X)
12305: män työttömiä kuin· missään muussa työvoi-                   ryhtyä tukeakseen valtioneuvoston H.
12306: mapiirissä maassamme. Korkeasta työttömyy-                   10. 1976 hyväksymän väestö- ja työ-
12307: qestä ja pakkolomautuksista aiheutuu mm. se,                 paikkasuunnitteen toteutumista Uuden~
12308: että suurin osa ulkomaille, lähinnä Pohjoismai-              maan läänin ulkopuolisen Etelä-Suomen
12309: hin, muuttaneista ja muuttavista on työvoima~                ja erityisesti Hämeen läänin alueella.? :
12310:       Helsingissä 18 päivänii helmikuuta 1977.
12311: 
12312:          Lyyli Aalto                     Matti Luttinen                Matti Maijala
12313:          Helge . Siren                   Hannu Tenhiälä                Ulla-Leena Alppi
12314:          Eino Grönholm                   Lasse Äikäs                   TellerVO· Koivisto
12315:          Salme Myyryläinen               Timo Mäki                     Erkki Pystylien
12316:          Eino Loikkanen                  Saara Mikkol41.               Mikko Asunta
12317:          Heimo Rekonen                   Ulla Järvilehto               Matti Hokkanen
12318:          Helge Talvitie                  Antero Juntumaa               Jermu Laine
12319: 
12320: 
12321: 
12322: 
12323: 0877002840
12324: 2                                              1977 vp;
12325: 
12326: 
12327: 
12328: 
12329:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12330: 
12331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tästä oli ulkomaille suuntautunutta 1 200
12332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       henkeä- kysymyksen esittäjien mukaan 2 300
12333: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          henkeä. Kuten kysymyksessä todetaan, on Ete-
12334: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lä-Suo)llen työvoimapiireissä .työttömiä luku-
12335: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       määräisesti enemmän kuin .muissa työvoimapii7
12336: edustaja Aallon ym. näin kuuluvasta kirjalli-       reissä. On kuitenkin painotettava sitä, että
12337: sesta kysymyksestä n:o 67:                          työttömyys edelleenkin suhteellisesti raskaimpa-
12338:            Mihiri toimenpiteisiin Hallitus aikoo    na koettelee maan pohjois- ja itäosia.             .
12339:         ryhtyä tukeakseen valtioneuvoston 13.          Käytettävissä olevilla edelleenkin varsin ra-
12340:         10. 1976 hyväksymän väestö- ja tyÖ..        joitetuilla aluepoliittisilla toimenpiteillä on voi-
12341:         paikkasuunnitteen toteutumista Uuden-       tu tasoittaa vaikeimpia tuotantotoiminnan alu-
12342:         maan läänin ulkopuolisen Etelä-Suomen       eellisia tasapainottomuuksia ja siten vahvistaa
12343:         ja erityisesti Hämeen läänin alueella?      koko kansantalouttamme. Aluepoliittiset, sen
12344:                                                     paremmin kuin muutkaan valtion· toimenpide-
12345:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole riittävät,
12346: vasti seuraavaa:                                    jotta niillä olisi voitu estää viimeaikainen vai-
12347:    Valtioneuvosto suositti 13. 10. 1976 valtio- kean taloudellisen tilanteemme aiheuttama työt-
12348: neuvoston kanslian ·laatimaa työpaikka- ja väes- tömyyden kasvu. Erityisen huolestuttavaa · on
12349: tösuunnitetta vuosille 1980 ja 1985 käytettä- ollut nettomaastamuuton lisäänty1ninen. ·Erää"
12350: väksi ministeriöissä ja niiden alaisissa virastois- nä seurauksena on ollut, että. väestösuunnittei-
12351: sa .ja laitoksissa suoritettavassa alueelliseen ke- den mukainen kehitys ei ole kaikilla alueilla,
12352: hitykseen vaikuttavien toimenpiteiden valmis- mm. Hämeessä, toteutunut. Tosin useimpien
12353: telussa ohjeellisena tausta-arviona.                läänien kohdalla väestönkehitys on tasaantunut
12354:    Kysymyksen esittäjät ovat huolissaan erityi- suunnitteiden suuntaiseksi. ·
12355: sesti Häffieen läänin väestökehityksestä, tode-        On kuitenkin korostettava sitä,· .että suunnit-
12356: ten suunnitteiden edellyttävän väestön alueella teissa ta:rkastell~an. ke~kiphkän· ja pitkän aika~
12357: kasvavan. Kyselyssä katsotaan väestön tämän välin alueellista'kehicystä, Vtiosial980' ja 198?.
12358: sijasta vähentyneen läänissä vuonna 197 6. Kui- Siten lyhytaikaisten, yhtä suhdannevaihetta kos:
12359: tenkin tilastokeskuksen 09. 02. 1977 julkaise- ~evien tietojen pemsteella ei voida . vielä teh-
12360: mien ennakkotietojen mukaan läänin väestö ·dä -luotettavia arvioita niiden toteutumisesta.
12361: kasvoi vuonna 1976 noin 670 henkeä, eikä               Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin sel-
12362: siis näytä ainakaan vähentyneen. Näiden ennak~. ·: 'vittää mahdollisuudet tehasi:aa työpaikka- ja
12363: kotietojen mukaan nettomuuttoakin läänistä. öl'i, - väestösuunnitteiden toteuttamista ja käyttöä
12364: mutta noin 2 200.. eikä , 3 ~00 henkeä.             v:altionhallinnossa.                   ·
12365:       Helsingissä 2~ ·päivärlä maaliskuuta 1977. ·
12366: 
12367:                                                                         Ministeri- Ahti· Karialainen
12368:                                                N:o 67                                              3
12369: 
12370: 
12371: 
12372: 
12373:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12374: 
12375:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         soner tili utlandet - enligt spörsmålsställarna
12376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           2 300 personer. Som det konstateras i spörs-
12377: velse av den 18 februari 1977 tili vederbö-         målet finns det i södra Finlands arbetskrafts-
12378: rande medlem av statsrådet för avgivande av         distrikt flera arbetslösa än i de övriga arbets-
12379: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     kraftsdistrikten. Det bör emellertid här fram-
12380: man Aalto m. fl. undertecknade spörsmål nr          hävas, att arbetslösheten fortfarande relativt
12381: 67:                                                 sett tyngst drabbar landets nordliga och östliga
12382:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     delar.
12383:        ta för att stöda förverkligandet av det         Genom tilibuds stående, alltjämt relativt be-
12384:        statsrådet den 13 oktober 1976 god-          gränsade regionalpolitiska åtgärder har de svå-
12385:        kända folk- och arbetsplatsplanerings-       raste bristerna i den regionala obalansen i pro-
12386:        talet i den del av södra Finland som         duktionsverksamheten kunnat utjämnas med
12387:        .ligger utanför Nylands Iän, speciellt då    regionalpolitiska åtgärder och hela vår folkhus-
12388:        inom Tavastehus läns område?                 hållning sålunda stärkas. Varken de regional-
12389:                                                     politiska ellet andra ·tili buds stående möjlig-
12390:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      heterna tili åtgärder som staten har tili för-
12391: samt anföra följande:                               fogande har varit tiliräckliga så, att man genom
12392:     Statsrådet rekommenderade den 13 oktober        dessa skulle ha kunnat förhindra den under
12393: 1976 att det arbetsplats- och folkplanerings-       senaste tid ökade arbetslöshet, som är en följd
12394: tal som statsrådets kansli gjort upp för åren       av vår svåra ekonomiska situation. Speciellt
12395: 1980 och 1985 skulle användas som riktgivan-        oroväckande har den ökade nettoutflyttningen
12396: de kalkyl då ministerieroa och dessa underly-       från landet varit. Denna har medfört, att en
12397: dande ämbetsverk och inrättningar förbereder        utveckling i enlighet med folkplaneringstalen
12398: åtgärder som inverkar på den regionala utveck-      inte förverkligats inom alla områden, bl.a. inte
12399: lingen.                                             i Tavastland. Visserligen har befolkningsutveck-
12400:     Spörsmålsställarna är bekymrade speciellt för   lingen utjämnats i planeringstalens riktning i
12401: Tavastehus läns befolkningsutveckling och kon-      de flesta Iän.
12402: staterar därvid, att planeringstalen förutsätter       Det hör likväl framhävas, att planeringsta-
12403: att befolkningen ökar på området. I spörsmålet      len tar sikte på en regional utveckling på me-
12404: anses det, att befolkningen i länet i stället       dellång och lång sikt dvs. åren 1980 och 1985.
12405: minskat år 1976. Enligt de uppgifter som sta-       Därför kan man på basen av uppgifter som
12406: tistikcentralen offentliggjorde den 9 februari      gäller en kort tid, dvs. ett konjunkturskede,
12407:  1977 ökade länets befolkning likväl år 1976        inte ännu göra upp tillförlitliga bedömningar
12408: med ca 670 personer, och förefaller således         om talens förverkligande.
12409: åtminstone inte ha minskat. Enligt dessa för-          Regeringen avser likväl att utreda möjlig-
12410: handsuppgifter förekom även en nettoflyttning       heterna att effektivera förverkligandet och an-
12411: från länet, men den var ca 2 200 och inte           vändningen av arbetsplats- och folkplanerings-
12412: ..3 300 personer. Av dessa flyttade 1 200 per-      talen inom statsförvaltningen.
12413:      Helsingfors den 28 mars 1977.
12414: 
12415:                                                                        Minister Ahti Karjalainen
12416: -·'
12417:                                               1977. vp.
12418: 
12419: Kirjallinen kysymys n:o 68.
12420: 
12421: 
12422:                                  Pohjonen ym.: Valtiontalouden ja työllisyyden hoidon kannalta
12423:                                     tarkoituksenmukaisista sääs.tökohteista.
12424: 
12425: 
12426:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
12427: 
12428:    Työttömien määrä nousi maassamme vuoden          koska niillä lisätään muutoinkin kasvussa olevaa
12429: alkupuoliskolla korkeammalle kuin koskaan           työttömyyttä. Todellista menojen säästöä ei
12430: sodanjälkeisenä aikana. Epävarmuus työnsaan-        synny silloin, kun samanaikaisesti joudutaan
12431: nin jatkuvuudesta on yleistä lähes kaikilla am-     lisäämään työttömyyskorvauksia.
12432: mattialoilla ja erityisesti rakennusalalla, suh-       Lähitulevaisuuden investointitoiminnassa on
12433: danneherkillä teollisuuden aloilla, metsätalou-     painopiste suunnattava työllisyyttä lisääviin
12434: dessa sekä useilla palvelualoilla.                  kohteisiin. Työvoimapalveluja on voitava moni-
12435:    Kehityksen suunnasta piittaamatta hallitus       puolistaa ja laajentaa. Yhtä tärkeätä on, että
12436: näyttää toimenpiteillään pyrkivän tietoisesti       ammattiyhdistysliikkeelle annetaan mahdolli-
12437: vähentämään valtion henkilökunnan määrää.           suudet osallistua työvoimahallinnon kehittämi-
12438: Niinpä esimerkiksi työvoimapiireissä on tarkoi-     seen ja työvoimapolitiikan suunnitteluun. Tä-
12439: tus suorittaa huomattavia henkilökunnan su-         män tavoitteen saavuttamisen kannalta on vält-
12440: pistuksia vielä kulumassa olevan vuoden aikana.     tämätöntä, että valtio pidättyy ratkaisuista,
12441: Tätä linjaa ei voida pitää tarkoituksenmukai-       jotka merkitsevät valtion palveluksessa olevan
12442: sena, koska työvoimapolitiikkaa kehitettäessä       henkilökunnan irtisanomisia ja lomautuksia.
12443: tulisi päin vastoin tehostaa työvoimahallinnon         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12444: palveluja. Tätä tietä voitaisiin auttaa nuoria,     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12445: työvoiman ulkopuolella olevia, osatyökykyisiä       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
12446: ja muita työntekijäryhmiä, joille sopeutuminen      senen vastattavaksi kysymyksen:
12447: työelämään tuottaa erityisiä vaikeuksia.
12448:    Työpaikkojen riittämättömyydestä seuraa, et-                 Onko Hallituksen tarkoituksena pe-
12449: tä suuri osa työvoimasta on toistuvasti ja usein             rua jo toteutetut ja suunnitteilla olevat
12450: pitkäaikaisesti työttömyyskorvausten tai kassa-              valtion palveluksessa olevan henkilökun-
12451: avustusten varassa. Tilanne on huonontunut vii-              nan vähentämiseen tähtäävät päätökset,
12452: me kuukausina myös vanhemmilla ja vahvoilla                  sekä
12453: teollisuusalueilla, joilla työnsaantimahdollisuu-               tuleeko Hallitus harkitsemaan valtion-
12454: det ovat yleensä olleet keskimääräistä parem-                talouden ja työllisyyden hoidon kan-
12455: min turvatut. Valtion menojen säästötoimen-                  nalta tarkoituksenmukaisempia säästö-
12456: piteet ovat olleet siten huonosti harkittuja,                kohteita?
12457:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1977.
12458: 
12459:          Antti Pohjonen                 Reino Breilin                  Markus Aaltonen
12460:          Matti Ahde                     Pirkko Työläjärvi              Juhani Surakka
12461:          Veikiko Pajunen                Matti Louekoski                Ulf Sundqvist
12462:          Sinikka Luja-Vepsä             Salme Myyryläinen              Sakari Knuuttila
12463:          Eino Grönholm                  Kaisa Raatikainen              Risto Tuominen
12464:          Jermu Laine                    Pentti Rajala                  Peter Muurman
12465:          Maija Rajantie                 Jorma Rantala                  Paula Eenilä
12466:          Helge Siren                    Sven-Erik Järvinen             Pirkko Aro
12467:          Uki Voutilainen                Aimo Ajo                       Meri Kalavainen
12468:          Olli Helminen                  Mauno Forsman                  Evkki Tuomioja
12469:          Lyyli Aalto                    Ralf Friberg                   Eino Loikkanen
12470:          Matti Luttinen                 Jouko Mäkelä                   Pertti Paasio
12471:          Jacob Söderman                 Paavo Tiilikainen              Seppo Tikka
12472:          Erkki Liikanen                 Matti Kuusio                   Bror Lillqvist
12473: 087700265T
12474: 2                                             1977 vp.
12475: 
12476: 
12477: 
12478: 
12479:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12480: 
12481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tomenettelystä. Asetuksen soveltamiseen liitty-
12482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vässä tavoitepäätöksessä on asetettu hallinnon-
12483: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           alakohtaiset säästämistavoitteet, joihin valtio-
12484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neuvoston kanslian ja ministeriöiden tulee ase-
12485: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       tuksessa tarkoitettuja lausuntoja käsitellessään
12486: Pohjosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       pyrkiä. Tavoitteiden toteutuminen merkitsee
12487: symyksestä n:o 68:                                   vuoden 1977 loppuun mennessä yhteensä 1 500
12488:                                                      avoimeksi jätettävää virkaa, tointa ja tehtävää
12489:           Onko Hallituksen tarkoituksena pe-         eli keskimäärin noin 1 % :n tavoitetta henki-
12490:        rua jo toteutetut ja suunnitteilla olevat     löstön kokonaismäärästä. Vertailukohteena mai-
12491:        valtion palveluksessa olevan henkilökun-      nittakoon, että valtion pysyväisluonteisen hen-
12492:        nan vähentämiseen tähtäävät päätökset,        kilöstön keskimääräinen vuosikasvu on vuosina
12493:        sekä                                          1970-1975 ollut vajaat 4 000 (pysyväisluon-
12494:           tuleeko Hallitus harkitsemaan valtion·     teiseksi henkilöstöksi on tässä luettu virkasuh-
12495:        talouden ja työllisyyden hoidon kan-          teiset virkamiehet ja kuukausipaikkaiset työso-
12496:        nalta tarkoituksenmukaisempia säästö-         pimussuhteiset työntekijät ja toimihenkilöt).
12497:        kohteita?                                         Menettelyssä käytetään siis hyväksi henkilös-
12498:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tön normaalin vaihtuvuuden tarjoamia mahdol-
12499: taen seuraavaa:                                      lisuuksia. Lausuntoja annettaessa on näin ol-
12500:                                                      len yleensä lähdetty siitä, että viran, toimen tai
12501:    Kysymyksessä tarkoitettaneen valtion henki-       tehtävän täyttäruislupa on annettu, mikäli on
12502: löstömenoja koskevista eräistä väliaikaisista toi-   cllut nähtävissä, että kielto johtaisi esimerkiksi
12503: menpiteistä marraskuun 12 päivänä 1976 an-           vt-määräyksellä tehtäviä hoitaneen henkilöstön
12504: nettu ja vuoden 1978 loppuun voimassa ole-           irtisanomiseen.
12505: vaa asetusta (886/76, jäljempänä asetus) sekä           Asetuksen soveltamisen lähtökohtana on vi-
12506: saman kuukauden 18 päivänä annettua valtio-          rastojen ja laitosten välttämättömän toiminnan
12507: neuvoston päätöstä valtionhallinnon henkilöstö-      turvaaminen. Muun muassa tästä syystä pää-
12508: menojen säästäruistavoitteista vuosina 1976-         dyttiin tapauskohtaiseen lausuntomenettelyyn,
12509: 77 (jäljempänä tavoitepäätös).                       mikä antaa valtioneuvoston kanslialle ja mi-
12510:    Mainittujen säädösten varsinaisen valmistelu-     nisteriöille mahdollisuuden yksityiskohtaisesti
12511: työn käynnisti valtioneuvoston kesäkuun 10           ohjata ja valvoa hallinnonalallaan toteutettavia
12512: päivänä 1976 tekemä periaatepäätös eräistä           virkojen, toimien ja tehtävien täyttämättä jät-
12513: lisäyksistä menojen säästö- ja lykkäystoimen-        tämisiä. Lisäksi on asetuksen soveltamisalan
12514: piteisiin valtiontaloudessa. Päätöksessä edelly-     ulkopuolelle jätetty suuria henkilöstöryhmiä.
12515: tettiin muun muassa selvitettävän, missä val-        Asetuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat tällä
12516: tion virastoissa ja laitoksissa voidaan toteuttaa    hetkellä mm. valtionrautateiden ja posti- ja
12517: henkilöstön supistuksia käyttäen hyväksi hen-        lennätinlaitoksen piirihallintojen henkilöstö,
12518: kilöstön normaalin vaihtuvuuden tarjoamia            puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen sotilas-
12519: mahdollisuuksia.                                     virat ja -toimet, rakennushallinnon kiinteistön-
12520:    Asetuksessa säädetään avoimena olevien tai        hoitohenkilöstö, merenkulkulaitoksen alusten
12521: avoimeksi tulevien virkojen, toimien sekä tila-      henkilöstö, monet oikeus- ja vankeinhoitolaitok-
12522: päisten ja kuukausipaikkaisten työsopimussuh-        sen sekä poliisitoimen virat, toimet ja tehtä-
12523: teisten tehtävien täyttämistä koskevasta lausun-     vät, valtion sairaalat ja yliopistojen varsinainen
12524:                                              N:o 68                                                3
12525: 
12526: opetushenkilöstö. Säästötoimenpiteet kohdistu-     voimapiirien osalta todettakoon, että koko työ-
12527: vat siten lähinnä varsinaisia hallintotehtäviä     voimahallinnon osuus tavoitepäätöksen 1 500
12528: hoitavaan henkilöstöön. Tavoitepäätöstä valmis-    viran, toimen ja tehtävän kokonaismäärästä on
12529: teltaessa on niin ikään pyritty ottamaan huo-      20. Tähän mennessä toteutetut toimenpiteet
12530: mioon kunkin hallinnonalan tehtäväpiirin aset-     ovat kohdistuneet ja on jatkossakin tarkoitus
12531: tamat erityisvaatimukset.                          kohdistaa suhteellisesti voimakkaammin kes-
12532:    Tässä yhteydessä on syytä myös mainita val-     kushallintoon kuin piirihallintoon.
12533: tionhallinnossa vireillä olevat hallinnon tehok-      Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
12534: kuuden ja tuottavuuden parantamiseen tähtää-       että ei ole syytä kumota alussa mainittuja val-
12535: vät toimenpiteet. Näitä valmistellaan ja on jo     tionhallinnon henkilöstömenojen säästämiseen
12536: osin toteutettukin muun muassa valtioneuvos-       tähtääviä säädöksiä. V ahvistaessaan säästämis-
12537: ton kesäkuun 23 päivänä 197 6 tekemän lain-        tavoitteet vuodelle 1978 hallitus tulee edelleen-
12538: säädännön hallinnollisia haittava1kutuksia sel-    kin kiinnittämään erityistä huomiota siihen,
12539: vittäneen hankkeen jatkotoimenpiteitä koske-       että asetuksen soveltamisella ei vaaranneta val-
12540: van päätöksen pohjalta. Nämä toimenpiteet          tionhallinnon välttämättömien palvelujen yllä-
12541: osaltaan myötävaikuttavat siihen, että voima-      pitämistä.
12542: varat voidaan kohdentaa valtionhallinnon tar-         Kysym)"ksen toisen osan johdosta totean,
12543: joamien palvelujen kannalta parhaalla mahdol-      että hallituksen säästötoimenpiteiden painopiste
12544: lisella tavalla.                                   on ollut ja tulee vastakin olemaan kohteissa,
12545:    Kysymyksessä esimerkkinä mainittujen työ-       jotka eivät vaikeuta työllisyyden hoitoa.
12546:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
12547: 
12548: 
12549:                                                              Valtiovarainministeri Esko Rekola
12550: 4                                              1977 vp.
12551: 
12552: 
12553: 
12554: 
12555:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 111 a n.
12556: 
12557:   I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen       valtningsgrenarna uppställts mål, vilka stats-
12558: anger har Ni, Herr Tal111an, 111ed Eder skri-         rådets kansli och ministerieroa skall försöka
12559: velse av den 18 februari 1977 till vederbö-           uppnå då de behandlar de i förordningen av-
12560: rande 111edle111 av statsrådet översänt avskrift      sedda utlåtandena. Om målen förvet1kligas inne-
12561: av följande av riksdags111an Pohjonen 111.fl. un-     bär detta, att före utgången av år 1977 in-
12562: dertecknade spörs111ål nr 68:                         alles 1 500 tjänster, befattningar och uppgifter
12563:                                                       blir vakanta, dvs. målet gäller ca 1 % av den
12564:           Är det Regeringens avsikt att åter-         totala personalen. För jämförelsens skull 111å
12565:        taga redan förverkligade och under pla-        nä111nas, att statens personai i anstäilningsför-
12566:        nering varande beslut i syfte att 111inska     hållande av fast natur åren 1970-75 ökat
12567:        personalen i statens tjänst, och               med i genomsnitt inte fullt 4 000 per år (tili
12568:           ko111111er Regeringen att överväga          personai av fast natur har här råiknats tjänste-
12569:        111ed tanke på statshushållningen och          män i tjänsteförhållande samt at'betstagare och
12570:        skötseln av sysselsättningen 111era ända-      funktionärer i arbetsavtalsförhållande med
12571:        111ålsenliga sparobjekt?                       111ånadslön) .
12572:     Såso111 svar på detta spörs111ål får jag vörd-       Vid förfarandet utnyttjas alltså de möjlig-
12573: sa111t anföra följande:                               heter den nor111ala personalomsättningen er-
12574:                                                       bjuder. Då utlåtanden avgivits har man således
12575:     I spörs111ålet torde avses förordningen den       i allmänhet förfarit så, att tillstånd att besätta
12576: 12 nove111ber 1976 om vissa te111porära åt-           tjänst, befattning eller uppgift har givits, ifall
12577: gärder rörande statens personalutgifter ( 886/        ett förbud synbadigen skulle ha lett till t.ex.
12578: 76, nedan förordningen) vilken är i kraft till        uppsägning av personai som ino111 ramen för
12579: utgången av år 1978, och statsrådets beslut till      ett tf-förordnande handhaft uppgifterna.
12580: 18 sam111a 111ånad 0111 111ålen för inbesparingen        Utgångspunkten för tillämpningen av förord-
12581: av personalutgifter ino111 statsförvaltningen         ningen är att ämbetsverkens och institutioner-
12582: åren 197 6-77 ( nedan 111ålbeslutet) .                nas oumbärliga verksa111het skall säkerställas.
12583:    Det egentliga beredningsarbetet på dessa           Bland annat av denna orsak har 111an beslutat
12584: stadganden inleddes geno111 statsrådets princip-      sig för ett förfaringssätt med utlåtanden från
12585: beslut den 10 juni 197 6 0111 vissa tillägg           fall till fall, vilket ger statsrådets kansli och
12586: till åtgärderna för inbesparing och uppskju-          ministerierna möjlighet att i detalj styra och
12587: tande av utgifter i statshushållningen. I be-         övervaka vilka tjänster, befattningar och upp-
12588: slutet förutsattes bl.a. att det skulle utredas,      gifter inom deras förvaltningsområde som skall
12589: ino111 vilka av statens ä111betsverk och institu-     lämnas obesatta. Dessutom har stora personal-
12590: tioner inskränkningar av personalen kan ge-           grupper lämnats utanför förordningens tillämp-
12591: no111föras så att de 111öjligheter den nor111ala      ningsområde. Förordningen tillä111pas för närva-
12592: personalomsättningen erbjuder utnyttjas.              rande inte på t.ex. personalen vid statsjärn-
12593:     I förordningen stadgas om utlåtandeförfa-         vägarnas och post- och telegrafstyrelsens dis-
12594: randet, vid besättandet av tjänster och befatt-       triktsförvaltningar, försvars111al<:tens och gräns-
12595: ningar sa111t tilHälliga uppgifter och månadsav-      bevakningsväsendets 111ilitärtjänster och -befatt-
12596: lönade arbets tagares i arbetsavtalsförhållande       ningar, byggnadsförvaltningens fastighetssköt-
12597: uppgifter, so111 är eller blir v,akanta. I mål-       selpersonal, personalen på sjöfartsverkets fartyg,
12598: beslutet angående tillämpningen av förordning-        ett flertal tjänster, befattningar och uppgifter
12599: en har för inbesparingarna ino111 de olika för-       ino111 rätts-, fångvårds- och polisväsendet, sta-
12600:                                                N:o 68                                              5
12601: 
12602: tens sjukhus och den ordinarie undervisnings-        att hela arbetskraftsadministrationens ·andel i
12603: personalen vid universiteten. Sparåtgärderna         målbeslutet totalantal om 1 500 tjänster, be-
12604: gäller sålunda främst den personai som sköter        fattningar och uppgifter är 20. De hittills för-
12605: egentliga förvaltningsuppgifter. Då målbeslutet      verkligade åtgärderna har inriktats och kommer
12606: bereddes har man likaså försökt beakta de            också framdeles att inriktas relativt sett mera
12607: speciella fordringarna som varje enskild förvalt-    på centraladministrationen än på distriktsad-
12608: ningsgrens uppgiftskrets ställer.                    ministrationen.
12609:    I detta sammanhang är det skäl att också             Hänvisande till det ovan anförda anser re-
12610: nämna de inom statsförvaltningen pågående            geringen, att det inte finns skäl att upphäva
12611: åtgärderna i syfte att förbättra förvaltningens      de stadganden, som åsyftar en inbesparing av
12612: effektivitet och produktivitet. Sådana åtgärder      personalutgifter inom statsförvaltningen. 1 det
12613: förbereds och har redan till en del förverkli-       regeringen ·fastställer ,sparmålen för år 1978
12614: gats bl.a. med stöd av statsrådets beslut den        kommer den också framdeles att fästa speciell
12615: 23 juni 1976 om vidare åtgärder i samband            uppmärksamhet vid att upprätthållandet av
12616: med det projekt, inom ramen för vilket lag-          statsförvaltningens oumbärliga tjänster inte
12617: stiftningens administrativa nackdelar utretts.       äventyras genom att förordningen tillämpas.
12618: Dessa åtgärder bidrar för sin del till att resur-       Med anledning av spörsmålets andra del
12619:  serna kan inriktas på bästa möjliga sätt med        konstaterar jag, att tyngdpunkten i regeringens
12620:  tanke på de tjänster statsförvaltningen erbjuder.   sparåtgärder har varit och även framdeles kom-
12621:     I fråga om de i spörsmålet som exempel           mer att vara förlagd till objekt, som inte in-
12622:  nämnda arbetskraftsdistrikten må konstateras,       verkar på skötseln av sysselsättningen.
12623:       Helsingfors den 24 mars 1977.
12624: 
12625: 
12626:                                                                      Finansminister Esko Rekola
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631:  087700265T
12632:                                                1977 vp.
12633: 
12634: Kirjallinen kysymys n:o 69.
12635: 
12636: 
12637: 
12638: 
12639:                                    Järvenpää ym.: Uhan :kuluttajahintojen nousun estämisestä sekä
12640:                                        :l:iha-a'lan työntekijäin työllisyyden turvaamisesta.
12641: 
12642: 
12643:                          Eduskunnan           H eua       Puhe m ie helle.
12644: 
12645:    Lihan tarjonta on viime syksystä lähtien ol-       sin pysty tyydyttämään makkarateolli:suuden
12646: lut niu(kk.aa. Erityisesti naudanlihan tarjonta       tarpeita kesän sesongin aikana. Elintarvikkei-
12647: on vaikeutunut. Seurauksena on oHut :kuluttaja-       den kii1paileva tuonti ei ole perusteltua, mutta
12648: hintojen voimakas nousu, ja tavoitehinnat on          tässä tapauksessa, kun kilpailevaa kotimaista
12649: jatkuvasti: ylitetty. Maataloustuloratkaisun yh-      tarjontaa ei ole, tulisi kmuttajien ja työllisyy-
12650: teydessä tapahtuneen tavoitehinnan :korotuksen        den ylläpitämisen kannalta vakavasti harkita
12651: jälkeen ei hintapoliittinen tuontitilanne ole pois-   lihan tuontilupien myöntämistä. Naudanliha oli-
12652: tunut, koska tällä hetkellä naudasta maksetaan        si tuotava myös ruhoina, jol:lbin jalostuksen
12653: 5,1 prosentnia tavoitehinnan ylittävä hinta.          edel[yttämä työ tapahtuu kotimaassa.
12654:    Tässä vaiheessa näyttää siltä, että myös nau-         Edellä sanottuun perustuen ja valtiopäivä-
12655: danlihan syväjäädytysvarastot nopeasti ehtyvät        järjesty;ksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten
12656: ja jo läihimmän kuukauden aikana on :lihanja-         esrtämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12657: lostusraitoksilla ilmeisesti toimttus- ja työlli-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12658: syysvaikeuksia. Työllisyyden osaha vaikeudet
12659: tulisivat koskemaan noin 10 000 liha-alan työn-                 Mih1n toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12660: tekijää. Tuonnin aloittamista puolustaa myös                 ryhtyä lihan kuluttajahintojen nousun
12661: se, että syväjäädytysvarastojen loppuessa tuo-               estämiseksi sekä liha-alan työntekijäin
12662: reen lihan kotimainen tarjonta ei ilmeisesti yk-             työllisyyden turvaamiseksi?
12663:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1977.
12664: 
12665:                  Matti Järvenpää                                  U:!:la-Leena Alppi
12666: 
12667: 
12668: 
12669: 
12670: 087700236V
12671: 2                                            1977 vp.
12672: 
12673: 
12674: 
12675: 
12676:                        E d u s kun ri a n   H erra      P u he m i e he 11 e.
12677: 
12678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tointivelvoitetta vastaavasti eli 12 milj. kg,
12679: mainitussa tatkoituiksessa Te, Herra Puhemies,      josta naudanlihaa yli 3 milj. !kg. Sianlihaa on
12680: olette 18 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          ollut riittävästi: tarjdlla ja tarjonta näyttää ke-
12681: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vätkuukausina ylittävän kysynnän siinä määrin,
12682: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       että jouduttaneen turvautumaan vientiin. Sian-
12683: edustaja Järvenpään ym. näin kuuluvasta kir-        lihan osalta myös tuottajahintataso on ollut tä-
12684: jaUisesta kysymyksestä n:o 69:                      hän saakka tasapainoinen.
12685:                                                        Naudanlihan niukkuuden poistamiseksi ja li-
12686:          M1hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hanjalostusteol1isuuden työllisyyden turvaami-
12687:        ryhtyä lihan kuluttajahintojen nousun        seksi on myönnettyjo tamm1kuussa 500 tonnin
12688:        estämiseksi sekä liha-alan työntekijäin      tuontilupa naudanlihalle ja tuonti on toteutettu
12689:        työllisyyden turvaamiseksi?                  helmikuussa. Koska solmitun maataloustulorat-
12690:                                                     kaisun jälkeenkään naudanlihan tarjonta ei ole
12691:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vilkastunut riittävästi ja tuottajahinta on yli
12692: vasti seuraavaa:                                    5 % tavoitehintatasoa korkeampi, hallituksen
12693:    Viime kuukausien aikana tilanne lihamarkki-      maa- ja metsätalouspoliittinen ministerivalio-
12694: noilla ei ole ollut täysin tasapainoinen. Nau-      kunta myönsi uuden 500 tonnin naudanlihan
12695: danlihaa ei ole ollut !kysyntää vastaavasti tar-     tuontiluvan maaliskuun alussa. Hallitus seuraa
12696: jolla. Tällöin naudanlihan tuottajahinta on nous-   tarkoin lihamarkkinoilla vallitsevaa tilannetta
12697: sut yli maataloustuloratkaisussa sovitun tavoi-     ja ryhtyy tarvittaessa asian vaatimiin toimen-
12698: tehinnan, mutta toisaalta pa:kkasvarastoissa on     piteisiin.
12699: lihaa lähes valtioneuvoston vahvistamaa varas-
12700:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1977.
12701: 
12702: 
12703:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
12704:                                             N:o 69                                               3
12705: 
12706: 
12707: 
12708: 
12709:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
12710: 
12711:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      motsvarar den av statsrådet fastställda lagrings-
12712: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     skyldigheten, eller 12 milj. kg, varav över 3
12713: av den 18 februari 1977 'tili vederbörande        milj. kg nötkött. Utbudet av svinkött har varit
12714: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-   tillräokligt och förefaller under vårmånaderna
12715: dagsman Järvenpääs m.fl. skriftliga spörsmål      överstiga efterfrågan i så hög grad, att man
12716: nr 69, som följer:                                torde nödgas ty sig till export. I fråga om
12717:                                                   svinkött har även producentprisnivån hittills
12718:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     varit i jämvikt.
12719:        ta i syfte att förhindra en 'Stegring av       I syfte att avlägsna knappheten på nötkött
12720:        konsumentpriserna på kött samt trygga      och trygga sysselsättningen inom köttföräd-
12721:        sysselsättningen för arbetstagare inom     lingsindustrin har redan i januari beviljats im-
12722:        köttbranschen?                             portlicens för 500 ton nötkött. Denna import
12723:                                                   har förverkligats i februari. Emedan utbudet
12724:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av nötkött inte ökat tillräckligt mycket ens
12725: samt anföra följande:                             efter det ingångna avgörandet av lantbruks-
12726:    Under de senaste månaderna har situationen     inkomsten och emedan producentpriset ligger
12727: på köttmarknaden inte varit helt i jämvikt.       drygt 5 % över riktprisnivån, beviljade rege-
12728: Utbudet av nötkött har inte motsvarat efter-      ringens jord- och skogsbrukspolitiska minister-
12729: frågan. Härvid har producentpriset på nötkött     utskott en ny importlicens för 500 ton nötkött
12730: stigit över det riktpris som avtalats i lant-     i början av mars. Regeringen följer noggrant
12731: brukets inkomstavgörande, men å andra sidan       med situationen på köttmarknaden och vidtar
12732: finns i kyllager kött närapå i mängder, som       vid behov i saken påkallade åtgärder.
12733:      Helsingfors den 16 mars 1977.
12734: 
12735: 
12736:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
12737:                                               1977 vp.
12738: 
12739: ~allinen kysymys n:o 70.
12740: 
12741: 
12742: 
12743: 
12744:                                 , Luja-Vepsä ym.: Uudenmaan Iäätlin tårpeiden huomioon ottami-
12745:                                       sesta läänien taidetoimikuntien määrärahoja jaettaessa.
12746:                                                                                               .'
12747: 
12748: 
12749:                         E d us k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12750: 
12751:    Läänien taidetoimikunnille kulttuurin tuke-       kaupungissa Helsingissä. Uusimaa eikuitenkaan
12752: useen tarkoitettujen alueellisen harrastajatai-      ole sama kuin Helsinki. Uuttamaata on laajalti
12753: !en ja maakunnallisen taide-elämän kannalta          muuallakin. Yleensä ei otetakaan huöri:doon si-
12754: irkeiden maärärahojen jaossa on ilmennyt sel-        tä, että Uusimaa on ·suuri lääni, jossa on voi-
12755: iii.. epäkohtia. Ne on jaettu jatkuvasti lähinnä     makkaasti teollistuneiden ja tiuhaan asuttujen
12756: 1aantieteellisten näkökohtien perusteella, vaik-     alueiden lisäksi harvemmin asuttuja seutuja,
12757: a tulisi ottaa huomioon myös läänien asukas-         joilta puuttuu muiden yhteiskunnallisten palve-
12758: Iku samoin kuin läänien taide- ja kulttuurijär-      lujen lisäksi myös kulttuuripalvelut1 Myös no-
12759: $töjen toiminta. - Myöskään taiteenharjoitta-        peasti kasvaneet uudet alueet, joiden ·asukkaat
12760:  en apurahoja jaettaessa ei ole otettu huomioon      ovat tulleet suurelta osin muualta kuin Uudel-
12761: simerkiksi sitä, että eri läänien ammattitaitei-     tamaalta, kaipaavat kulttuuripalveluja asukkai-
12762:  joiden määrissä on huomattavia eroja.               den viihtyvyydeksi ja uusien kontaktien luomi-
12763:     Uusimaa on jäänyt muihin lääneihin nähden        seksi. Lisäksi on muistettava, että Uusimaa on
12764:  1äärärahojen jaossa lapsipuolen asemaan. Uu-        kaksikielinen alue ja tämäkin erityisom.inaisuus
12765:  enmaan läänin taidetoimikunnan osuus koko-          lisää kulttuurimäärärahojen tarvetta.
12766:  aismäärärahasta on ollut vain noin 10 %, vaik-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
12767:  a läänin asukasluku oli viime vuoden alussa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12768:  ihes neljännes koko maan väkiluvusta. Tänä          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12769:  uonna on valtion budjettiin varattu läänien         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12770:  lidetoimikunnille yhteensä 6 700 000 markkaa.       sen:
12771:  rudenmaan läänin taidetoimikunnan tulisi tänä
12772:   uonna saada oikeudenmukaisempi osuus kuin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
12773:   ihän asti on tapahtunut.                                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Uuden-
12774:     Uudellemaalle myönnettyjen määrärahojen vä-             maan läänin tarpeet tulisivat oikeuden-
12775:   yyttä on perusteltu sillä, että Uudellamaalla             mukaisemmin otetuksi huomioon lää-
12776:   jaitsevat useimmat valtakunnalliset taidelaitok-          nien taidetoimikuntien määrärahoja
12777:   !t. Ne todella sijaitsevat Uudellamaalla- pää-            jaettaessa?
12778:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
12779: 
12780:                Sinikka Luja-Vepsä                                Matti Louekoski
12781:                Kaisa Raatikainen                                 Sven-Erik Järvinen
12782: 
12783: 
12784: 
12785: 
12786:  mooz798
12787: 2
12788: 
12789:                                                                                  :: ,;·
12790: 
12791: 
12792: 
12793: 
12794:                         · Edus·kun.nan Herra Puhemi"ehelle.
12795: 
12796:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Esillä olevan kysymyksen perusteluissa pid€
12797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään läänien taidetoimikuntien taiteen edisti
12798: olette kirjeellänne 22 päivänä helmikuuta 1977       miseen t;)soitetul'i määrärahan jaossa epäkohtan
12799: n:o 616 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        sitä, että määräraha olisi jaettu "lähinnä maar
12800: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka     tieteellisten näkökohtien perusteella, vaikk
12801: Luja-Vepsän ym. tekemän, seuraavan sisältöisen       tulisi ottaa huomioon myös läänien asukasluk
12802: kysymyksen n:o 70:                                   samoin kuin läänien taide- ja kulttuurijärjest(
12803:                                                      jen toiminta". Edelleen perusteluissa tcidetaar
12804:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          "ettei myöskään taiteenharjoittajien apurahoj
12805:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Uuden·       jaettaessa ole otettu huomioon esimerkiksi siti
12806:        maan läänin tarpeet tulisivat oikeuden-       että eri läänien ammattitaiteilijoiden määriss
12807:        mukaisemmin otetuksi huomioon lää-            on huomattavia eroja".
12808:        nien taidetoimikuntien määrärahoja
12809:        jaettaessa?                                      Arvioitaessa opetusministeriön edellä san'
12810:                                                      tunlaisen menettelyn tarkoituksenmukaisuutt
12811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          läänien taidetoimikunnille taiteen edistämisee
12812: taen seuraavaa:                                      osoitetun määrärahan jaossa on ministeriön ki
12813:    Taiteen edistämisen järjestelystä annetun         sityksen mukaan asiaa tarkasteltava ottamall
12814: lain (328/67} mukaan valtion tulo- ja meno-          huomioon valtion rahoittama taiteen tukijärjeJ
12815: arvioon otetaan vuosittain muun muassa lää-          telmä kokonaisuudessaan. Tällöin voidaan toc1
12816: nien taidetoimikuntia varten määräraha toimi-        ta muun muassa se, että läänien taidetoimikur
12817: kuntien taiteen edistämistä tarkoittavien toi-       nille jaettavaksi osoitettu määräraha oli esime1
12818: menpiteitten rahoittamiseen. Tästä määrärahas-       kiksi vuonna 1976 vain noin 6,5 % tulo- j
12819: ta opetusministeriö osoittaa, toimikuntien ta·       menoarviossa taiteen tukemiseen kaikkiaa
12820: lousarvioehdotusten ja taiteen keskustoimikun·       osoitetuista varoista (29.35, 29.36 ja 29.90
12821: nan laatiman jakoehdotuksen perusteella, varat       ja että kaikista muista taiteen edistämiseen oso
12822: kullekin läänin iaidetoimikunnalle. Kuluvan          tetuista varoistaJ joista esimerkkinä mainitt1
12823: vuoden tulo- ja menoarviossa on momentin             koon huomattavat määrärahat teatterien, taid€
12824: 29.90.53 kohdalla tarkoitukseen osoitettu            museoiden, musiikki- ja muiden taideoppiiaitoi
12825: 6 700 000 markan suuruinen määräraha, josta          ten sekä erilaisten taide- ja taiteilijajärjestöje
12826: opetusministeriö on, varaten 80 000 markkaa          toimintaa varten, sanottuna vuonna. valtaos
12827: jaettavaksi myöhemmin toimikunnille tutkimus-        laitos.ten ja järjestöjen sijainnin takia koitl
12828: toimintaa varten, 18. 2. 1977 myöntänyt yh-          Uudenmaan läänin taide-elämän ja taiteen kt
12829: teensä 6 620 000 markkaa eri läänien taidetoi-       luttajien hyväksL Vaikka useat tässä tarkoit€
12830: mikunnille seuraavasti:                              tuista laitoksista sijaitsevatkin pääkaupungi
12831:                                                      alueella, ovat· Uudenmaan läänin asukkaat ku
12832: Hämeen lääni ...•...... ·....... .         653 000   tenkin lyhyiden välimatkojeQ ja hyvien liiker
12833: Keski-Suomen lääni .... ~ ........ .       539 000   neyhteyksien vuoksi monin verroin esimerkik:
12834: Kuopion ~-~.ä~ ................ ..         552 000   kehitysalueen asukkaita paremmassa asemass
12835: Kymen laaru ................. .            535 000   kulttuuripalveluksien tarjonnan ja tavoitettavm
12836:     . lä'"
12837: L ~pm  . an~...: : ................. .     671000    den suhteen. Edellä mainituista syistä Uuder
12838: Mikkelin laaru ................ .          565 000   maan läänin taidetoimikunnalla on paremm~
12839: Oulun lääni .................. .           636 000   mahdollisuudet, huomioon ottaen pääkaupur
12840: Pohjois-Karjalan lääni .......... .        663 000   gin kulttuurielämän voimakas vaikutus ympärö
12841: Turun ja Porin lääni ........... .         568 000   vään läänin alueeseen, keskittää varansa ah
12842: Uudenmaan lääni .............. .           638 000   eensa syrjäisille seuduille kuin vastaavasti es
12843: Vaasan lääni . . . . . . . . ......... .   600 000   merkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen lääneillä.
12844:                                                N:o70                                                   3
12845: 
12846:    K.o. kysymyksen perusteluissa mamttaan            tien aputahoihin käytettävissä oleva vähäinen
12847: myös, ettei taiteenharjoittajien apurahoja jaet-     määräraha opetusministeriö ei ole taiteen kes-
12848: taessa ole otettu huomioon esimerkiksi sitä,         kustoimikunnan suosituksen mukaisesti pitänyt
12849: että eri läänien ammattitaiteilijoiden määrissä      tarkoituksenmukaisena apurahamäärän porras-
12850: on huomattavia eroja. Harkitessaan läänien tai-      tamista esimerkiksi läänin alueella asuvien tai-
12851: detoimikunnille osoittamistaan taiteen edistä-       teenharjoittajien lukumäärän perusteella. Tässä
12852: misvaroista aputahoihin käytettävän määrärahan       yhteydessä mainittakoon, että Uudenmaan lää-
12853: suuruutta ( esim. vuonna 1976 kussakin lää-          nin alueella asuvat taiteenharjoittajat ovat lää-
12854: nissä 110 000 mk) opetusministeriö on ottanut        ninsä taidetoimikunnan toimesta jaettujen apu-
12855: huomioon valtion taiteilijakohtaisen tuen koko-      rahojen lisäksi saaneet vuosina 1974..:.....;76 val-
12856: naisjärjestelmän edellyttämien apurahojen ja         tion taiteilija-apurahoista 62,2 %, 67,7% ja
12857: eläkkeiden (valtion taiteilija-apurahat, kohde-      64,8 %, kohdeapurahoista 52,4 %, 62,2% ja
12858: apurahat, ns. kirjastokorvausapurahat ja taiteili-   68,3 %, ns. kirjastokorvausapurahoista 60 %,
12859: jaeläkkeet) jaossa havaittavan selvän painopis~      62% ja 64% sekä taitelijaeläkkeistä 7.5,4 %,
12860: teen eteläisten läänien hyväksi. Tästä syystä ja     65% ja 57,1 %.
12861: huomioon ottaen lisäksi läänien taidetoimikun-
12862:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
12863: 
12864:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
12865:                                 T i 11 R i k s d a g e n s H e r r     T a 1m a n.
12866: 
12867:    I det. syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen                  I motiveringen tili det föreliggande spörsmål
12868: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               let betraktas det som ett missförhållande vid
12869: nr 616 av den 22 februari 1977 tili vederbö-                fördelningen av det anslag som anvisats län5.
12870: rande medlem av statsr11det översänt avskrift av            konstkommissionerna för främjande av kans-
12871: följande av riksdagsman Sinikka Luja-Vepsä                  ten, att anslaget fördelats "närmast på baseti
12872: m. fl. undertecknade spörsmål n:r 70:                       av geografiska synpunkter, fastän även länens
12873:                                                             invånarantal och länens konst- och kulturorga~
12874:             Vilka åtgärder har Regeringen vidta-            nisationers verksamhet borde beaktas." I mo-
12875:          git ellet ämnar den vidta, för att Ny-             tiveringen konstateras vidare, "att man inte
12876:          lands läns behov på ett mera rättvist              heller vid fördelningen av stipendier tili konst-
12877:          sätt skulle beaktas vid fördelningen av            utövare har beaktat exempelvis det faktum,
12878:          länskonstkommissionernas anslag?                   att det finns betydande skillnader mellan anta-
12879:                                                             let yrkeskonstnärer i olika län."
12880:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                  Vid en bedömning av ändamålsenligheten i
12881: samt anföra följande:                                       undervisningsministeriets ovan avsedda förfa-
12882:    Enligt lagen om organisering av konstens                 rande vid fördelningen av det anslag för kons-
12883: främjande (328/67) upptas i statsförslaget år-              tens främjande som anvisats länskonstkommis-
12884: ligen ett anslag bl. a. för länskonstkommissio-             sionerna, bör frågan enligt ministeriets uppfatt-
12885: nerna att användas för finansiering av kommis-              ning granskas mot bakgrunden av hela det av
12886: sionernas åtgärder för främjande av kansten.                 staten fJ.nansierade systemet för stödjande av
12887: Av detta anslag anvisar undervisningsministe-               kansten. Härvid kan man bl. a. konstatera, att
12888: tiet, på basen av kommissionernas budgetför-                det ansiag som anvisats länskonstkommissio-
12889: slag och det förslag tili fördelning som upp-               nerna för fördelning exempelvis år 1976 ut-
12890: gjorts av centralkommissionen för konst, medei              gjorde endast ca 6,5% av alla de medel som
12891: för var och en av länskonstkommissionerna. I                i statsförslaget sammanlagt anvisats för stöd-
12892: statsförslaget för innevarande år har för ända-             jande av kansten (29.35, 29.36 och 29.90),
12893: måiet under momentet 29.90.53 anvisats ett                  och att av alla de övriga medlen som anvisats
12894: ansiag om 6 700 000 mark, varav undervisnings-              för främjande av kansten, exempelvis de bety-
12895: ministeriet, som reserverat 80 000 mark att                 dande anslagen för teatrarnas, konstmuseernas,
12896: senare fördeias till kommissionerna för forsk-              musik- och andra konstläroanstalters samt
12897: ningsverksamhet, 18. 2. 1977 har beviljat sam-              konst- och konstnärsorganisationernas verksam-
12898: manlagt 6 620 000 mark till de olika länskonst-             het, största delen sagda år på grund av insti-
12899: kommissionerna som följer:                                  tutionernas och organisationernas lokalisering
12900:                                                             gagnade konstlivet och konstavnämarna i Ny-
12901: T avastehus Iän . . . . . . . . . . . . . ... .   653 000   lands Iän. Även om många av de här avsedda
12902: Mellersta Finlands Iän ......... .                539 000   institutionerna är förlagda till huvudstaden,
12903: Kuopio Iän ................... .                  552 000   befinner sig invånarna i Nylands Iän på grund
12904: Kymmene Iän ................. .                   535 000   av de korta avstånden och de goda trafikför-
12905: Lapplands län . . .............. .                671000    bindelserna likväl i en mångfalt bättre situa-
12906: St Michels Iän . . . . . . . . . . . . . . . .    565 000   tion med hänsyn till utbudet av kulturservice
12907: Uleåborgs Iän ................. .                 636 000   och dess tillgänglighet än invånarna exempelvis
12908: Norra Karelens Iän ........... .                  663 000   i ett utvecklingsområde. Av ovan nämnda skäl
12909: Aho och Björneborgs Iän ....... .                 568 000    har konstkommissionen i Nylands län, med be-
12910: Nylands län . . ................ .                638 000    aktande av det starka inflytande huvudstadens
12911: Vasa län ..................... .                  600 000    kulturliv utövar på den omgivande delen av
12912: 
12913: 
12914:                                                      KN-~SLIA
12915:                                               N:o 70                                              5
12916: 
12917: Iänet, bättre möjligheter att koncentrera sina      liotekens s. k. författarersättningar och konst-
12918: medei tili Iänets aviägsna deiar än vad fallet är   närspensionerna). Av denna orsak, och med
12919: t. ex. i de Iän som är beiägna i Östra och norra    beaktande ytterligare av det obetydliga anslag
12920: Ftinland.                                           som av Iänskonstkommissionerna kan användas
12921:    I motiveringen tili det föreliggande spörs-      för stipendier, har undervisningsministeriet, i
12922: målet nämns också, att man vid fördelningen         enlighet med en rekommendation av centrai-
12923: av stipendier tili konstutövare inte har beaktat    kommissionen för konst, inte ansett det vara
12924: exempelvis det faktum, att det finns betydande      ändamålsenligt att avtrappa stipendiesumman
12925: skilinader melian antalet yrkeskonstnärer i oli-    t. ex. på basen av det antal konstutövare som
12926: ka Iän. Vid bedömningen av storleken av det         är bosatta inom Iänets område. Det kan i detta
12927: anslag, som av de Iänskonstkommissionerna an-       sammanhang nämnas, att de konstutövare som
12928: visade medlen för konstens främjande skali an-      är bosatta inom Nylands Iän utöver de stipen-
12929: vändas tili stipendier ( exempelvis år 1976         dier som har fördelats av konstkommissionen
12930: 110 000 mark i varje Iän) , har undervisnings-      i sagda Iän under åren 1974-76 har erhållit
12931: ministeriet tagit hänsyn tili den tydliga tyngd-    62,2 %, 67,7% och 64,8% av statens konst-
12932: punkt tili förmån för de sydliga Iänen, som kan     närsstipendier, 52,4 %, 62,2% och 68,3%
12933: observeras vid fördelningen av de stipendier        av projektstipendierna, 60 %, 62 % och 64 %
12934: och pensioner statens totala system för stöd        av bibliotekens författarersättningar samt 75,4
12935: tili de enskilda konstnärerna förutsätter ( sta-    %, 65% och 57,1 % av konstnärspensionerna.
12936: tens konstnärsstipendier, projektstipendier, bib-
12937:      Helsingfors den 24 mars 1977.
12938: 
12939:                                                        Undervisningsminister Mariatta Väänänen
12940: 
12941: 
12942: 
12943: 
12944: 0877002798
12945: -·,i'
12946:                                             1977 vp.
12947: 
12948: Kirjallinen kysymys n:o 71.
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 
12953:                                 Hollming: TVL:n Turun ja Porin läänin Porissa sijaitsevan
12954:                                    korjaamon lakkauttamisesta.
12955: 
12956: 
12957:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
12958: 
12959:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin      ton tarve vähenisi. Tämä ei voi nykytilanteessa
12960: suunnitelmien mukaan lakkautetaan asteittain       pitää paikkaansa. Määrärahojen pienuuden ta-
12961: TVL:n Porin korjaamon toiminta ja siirretään       kia tiestön nykyisenkin kunnon säilyttäminen
12962: Turkuun.                                           tuottaa vaikeuksia ja vastaisuudessa tarvitta-
12963:    TVL:n Turun piirin suunnitelmilla lisätään      neen entistä enemmän teiden kunnossapitoka-
12964: ennestäänkin vaikeata työllisyystilannetta Poh-    lustoa, jotta tiet säilyisivät tyydyttävässä kun-
12965: jois-Satakunnassa. TVL:n Porin korjaamolla on      nossa.
12966: tällä hetkellä töissä 40 henkilöä.    .               Satakunnan osuus tiemäärärahoista on sel-
12967:    On välttämätöntä turvata TVL:n Porin kor-       västi jäänyt jälkeen piirin eteläosasta käytet-
12968: jaamon toiminnan jatkuminen, koska erikois-        täessä vertailukohteena niin väestön kuin ties-
12969: koneiden korjaus voidaan suorittaa taloudelli-     tönkin määrää.
12970: semmin ja nopeammin korjaamotoiminnan säi-            Sen sijaan, että TVL:n Porin korjaamo mah-
12971: lyessä Porissa korjaukseen soveltuvien konei-      dollisesti siirrettäisiin Turkuun, tulisi vaka-
12972: den ja laitteiden sekä korjaubeen erikoistu-       vasti harkita TVL:n Satakunnan piirin perus-
12973: neiden työntekijöiden avulla, kuin jos korjaa-     tamista. Tämä ei ole suuren luokan kustannus-
12974: motoiminta siirretään Turkuun. Porin korjaa-       kysymys, tarpeellinen henkilöstö on jo olemas-
12975: mon toimintavalmius on tällä hetkellä amma-        sa kunnossapito-, korjaamo-, varasto-, suunnit-
12976: tillisesti ja kustannuksellisesti hyvä. Korjaa-    telu- ja rakennussektoreilla. Uuden TVL:n Sa-
12977: mon rakennuksiin ja koneisiin on investoitu        takunnan piirin etuina ovat nykyistä jousta-
12978: huomattavasti viime vuosina.                       vampi toiminta, alueen asiantuntemus ja ly-
12979:     Korjaamo on erittäin hyvin pystynyt hoita-     hyemmät työmatkat. Lisäksi tiestön kehittämis-
12980: maan kaikkien 13 eri tiemestaripiirin kalusto-     aikataulu olisi helpommin sovitettavissa tar-
12981: huollot ja korjaukset. Lähes puolet koko TVL:n     peen mukaan.
12982: Turun piirin tienhuoltokalustosta on viime            Edellä esitetyn perusteella esitän valtiopäivä-
12983: viime vuosina korjattu Porin korjaamolla. Kor-     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
12984: jaamo vastaa tällä hetkellä lisäksi koko Sata-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
12985: kunnan tienhuoltokaluston korjaamisesta ja         si seuraavan kysymyksen:
12986: huoltamisesta. Korjatun kaluston laskutusarvo
12987: on koko maamme TVL:n piirien keskiarvolas-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12988: kutusta suurempi ja korjaukset on voitu suorit-            ryhtyä, jotta tie- ja vesirakennuslaitok-
12989: taa myös taloudellisesti edullisesti.                      sen Turun piirin suunnitelmat tarkistet-
12990:     Turun tie- ja vesirakennuspiirin kalustohan-           taisiin vastaamaan hallituksen työvoima-
12991: kintasuunnitelman mukaan vähennetään kun-                  ja aluepoliittisia tavoitteita ottamalla sa-
12992: nossapitokalustoa vuosina 1977-84 merkittä-                malla huomioon Turun ja Porin läänin
12993: västi. Tämä suunnitelma perustuu virheelliselle            laajuuden sekä selvän ja kiistattoman
12994:  olettamukselle, että teiden kunnossapitokalus-            kaksiosaisuuden?
12995:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
12996: 
12997:                                          Kirsti Hollming
12998: 
12999: 
13000: 087700266U
13001: 2                                              1977 vp.
13002: 
13003: 
13004: 
13005: 
13006:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13007: 
13008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarpeeseen siten, että varmistetaan korjaamailla
13009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tasainen työllisyys. Koska korjaamoyksiköt ovat
13010: olette 22 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn            suhteellisen pieniä ja Turun tie- ja vesiraken-
13011: kirjeenne n:o 617 ohella toimittanut valtioneu-       nuspiirissä on korjaushuippuina ulkopuolisten
13012: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          korjauspalvelujen saantimahdollisuus huomatta-
13013: kansanedustaja Kirsti Hollmingin kirjallisesta        vasti parempi kuin monissa muissa piireissä,
13014: kysymyksestä n:o 71, jossa tiedustellaan:             olisi epätaloudellista rakentaa kahta korjaamoa
13015:                                                       samalle alueelle. Turun piirin uuden korjaa-
13016:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mon perustamissuunnittelu on aloitettu ja alus-
13017:        ryhtyä, jotta tie- ja vesirakennuslaitok-      tavasti sen sijoituspaikaksi on ajateltu Turkua,
13018:        sen Turun piirin suunnitelmat tarkistet-       missä sitä varten on jo olemassa tontti.
13019:        taisiin vastaamaan hallituksen työvoima-           Porin korjaamon rakennukset, vaikka niiden
13020:        ja aluepoliittisia tavoitteita ottamalla sa-   korjauksiin on jonkinverran viime vuosina in-
13021:        malla huomioon Turun ja Porin läänin           vestoitukin lähinnä työsuojelun vaatimusten
13022:        laajuuden sekä selvän ja kiistattoman          pohjalta, eivät täytä nykyaikaiselle korjaustoi-
13023:        kaksiosaisuuden?                               minnalle asetettuja vaatimuksia, mistä syystä
13024:                                                       rakennukset jouduttaisiin lähitulevaisuudessa
13025:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           uusimaan. Tähän ei kuitenkaan tie- ja vesira-
13026: taen seuraavaa:                                       kennuslaitoksen talonrakennukseen tarkoitettu-
13027:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirissä       jen määrärahakehystenkään puitteissa ole mah-
13028: on tällä hetkellä kaksi konekorjaamoa, joista         dollisuuksia. T aionrakennusvaroista pyritään
13029: toinen sijaitsee Turussa ja toinen Porissa. Mo-       suuntaamaan nykyistä suurempi osuus vanhen-
13030: lemmat korjaamot ovat rakennuksiltaan varsin          tuneiden tiemestaripiirien tukikohtarakennusten
13031: huonosti nykyaikaiseen raskaiden työkoneiden          uusimiseen. Tiemestaripiireissä on 17 4 päätuki-
13032: korjauksiin soveltuvia. Tie- ja vesirakennuslai-      kohtaa ja noin 200 sivutukikohtaa, joista useita
13033: toksen konekorjaamaiden rakentamisohjelmaan           kymmeniä on erittäin huonossa kunnossa.
13034: sisältyy uuden konekorjaamon rakentaminen                 Tie- ja vesirakennushallituksen konekorjaa-
13035: Turun piiriin.                                        maiden rakentamisohjelmaan sisältyvän suunni-
13036:    Konekorjaamojen rakentamisohjelma ja muut           telman mukaan Porissa sijaitseva korjaamo lak-
13037: korjaamosuunnitelmat on laadittu annettujen            kautettaisiin asteittain siinä vaiheessa, kun uusi
13038: talonrakennusmäärärahakehysten puitteissa pi-          korjaamo aikanaan 1980-luvun puolivälissä val-
13039: täen perustana tie- ja vesirakennuslaitoksen           mistuu Turkuun. Päätöstä Porin korjaamon
13040: ajoneuvo- ja työkonekalustosuunnitelmia sekä           lakkauttamisesta ei kuitenkaan vielä ole tehty.
13041: laitoksen saamia rahoituskehyksiä ja sen nou-          Tie- ja vesirakennushallituksessa on tarkoitus
13042: dattamia toimintaperiaatteita kaluston ja ka-          tutkia myös sitä vaihtoehtoa, että Porin kor-
13043: luston kunnossapidon osalta. Näiden mukaisesti         jaamo jatkaisi toimintaansa pienempänä yksik-
13044: kalustomäärä vähenee sekä sen keski-ikä ja             könä vielä uuden Turun korjaamon valmistu-
13045: korjaustarve pienenee.                                 misen jälkeen.
13046:    Kaluston kunnossapitotarpeen pienentyessä              Porin korjaamon rakentamisella tai rakenta-
13047: on kunnossapitotilojen sekä henkilöstön mitoi-         matta jättämisellä ei ole vaikutusta päätökseen
13048: tus ajoissa mukautettava tähän pienentyneeseen         Satakunnan piirin perustamisesta.
13049:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1977.
13050: 
13051:                                                                   Liikenneministeri Ragnar Granvik
13052:                                               N:o 71                                               3
13053: 
13054: 
13055: 
13056: 
13057:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13058: 
13059:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Eftersom verkstadsenheterna är relativt små
13060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och tillgången tili utomstående reparations-
13061: velse nr 617 av den 22 februari 1977 tili ve-       tjänster under reparationstopparna är avsevärt
13062: derbörande medlem av statsrådet för avgi-           bättre inom Åbo väg- och vattenbyggnads-
13063: vande av svar översänt avskrift av följande av      distrikt än inom många andra distrikt, vore
13064: riksdagsman Kirsti Hollming undertecknade           det ekonomiskt olönsamt att bygga två repa-
13065: spörsmål nr 71:                                     rationsverkstäder inom samma område. Anlägg-
13066:                                                     ningsplanen för Åbo-distriktets nya reparations-
13067:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           verkstad har påbörjats och preliminärt har man
13068:        vidta i syfte att få tili stånd en revi-     tänkt förlägga verkstaden tili Åbo, där det
13069:        dering av planerna för väg- och vatten-      redan finns en tomt för den.
13070:        byggnadsverkets Åbo-distrikt så, att            Trots att man under de senaste åren gjort
13071:        de motsvarar regeringens arbetskrafts-       en del investeringar i reparationer på verk-
13072:        och regionalpolitiska mål och så, att        stadsbyggnaderna i Björneborg, främst på
13073:        Åbo och Björneborgs läns betydande           grund av krav som ställts av arbetarskyddet,
13074:        storlek samt dess klara och obestrid-        uppfyller dessa byggnader inte de krav som
13075:        liga tudelning samtidigt beaktas?            ställs på modern reparationsverksamhet. Man
13076:                                                     skulle därför vara tvungen att inom en nära
13077:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       framtid förnya byggnaderna. Detta är dock inte
13078: samt anföra följande:                               möjligt ens inom de anslagsramar som är av-
13079:    Inom väg- och vattenbyggnadsverkets Åbo-         sedda för väg- och vattenbyggnadsverkets hus-
13080: distrikt finns för närvarande två maskinrepara-     byggnadsverksamhet. Av de medel som anvi-
13081: tionsverkstäder, av vilka den ena är belägen i      sats för husbyggnadsverksamhet försöker man
13082: Åbo och den andra i Björneborg. Vardera verk-       anvisa en större andel än för närvarande tili
13083: staden är i fråga om sina byggnader mycket          förnyande av föråldrade stödpunktsbyggnader
13084: illa lämpad för modern reparation av tunga          inom vägmästardistrikten. Inom vägmästar-
13085: arbetsmaskiner. I byggnadsprogrammet för väg-       distrikten finns för närvarande 174 huvud-
13086: och vattenbyggnadsverkets maskinreparations-        stödpunkter och ca 200 sidostödpunkter, varav
13087: verkstäder ingår byggandet av en ny maskin-         flera tiotal i mycket dåligt skick.
13088: reparationsverkstad för Åbo-distriktet.                Enligt den pian som ingår i byggnadspro-
13089:    Byggnadsprogrammet för maskinreparations-        grammet för väg- och vattenbyggnadsstyrel-
13090: verkstäderna och övriga reparationsplaner har       sens maskinreparationsverkstäder skulle den
13091: gjorts upp inom de ramar som givits beträf-         verkstad som finns i Björneborg indras stegvis
13092: ifande husbyggnadsanslagen, varvid man utgått       i det skede, då den nya verkstaden i medlet
13093: från väg- och vattenbyggnadsverkets planer för      av 1980-talet blir färdig i Åbo. Beslut om att
13094: fordon och arbetsmaskiner samt de finansie-         dra in verkstaden i Björneborg har likväl inte
13095: ringsramar som verket erhållit och de verk-         ännu fattats. Vid väg- och vattenbyggnadssty-
13096:  samhetsprindper som detta iakttar i fråga om       relsen avser man att undersöka ett alternativ,
13097: materielen och underhållet av materielen. I         enligt vilket verkstaden i Björneborg skulle
13098: enlighet med dessa minskar materielen även-         fortsätta sin verksamhet såsom en mindre
13099:  som dess medelålder och reparationsbehov.          enhet ännu efter det att den nya verkstaden i
13100:     Då behovet av underhåll för materielens del     Åbo blivit färdig.
13101:  minskar, måste dimensioneringen av underhålls-        Ett beslut om att inrätta ett Satakunda-
13102:  utrymmena och personalen i tid anpassas tili       distrikt påverkas inte genom att en verkstad
13103:  detta minskade behov så, att en jämn syssel-       byggs eller inte byggs i Björneborg.
13104:  sättning tryggas vid reparationsverkstäderna.
13105:      Helsingfors den 22 mars 1977.
13106:                                                                    Trafikminister Ragnar Granvik
13107: Kirjallinen kysymys n:o 72.
13108: 
13109: 
13110: 
13111: 
13112:                                  Järvenpää: TVL:n Porin korjaamon toiminnan jatkamisen tur-
13113:                                      vaamisesta.
13114: 
13115: 
13116:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
13117: 
13118:    TVL:n Turun tie- ja vesirakennuspiirin Po-       me vuosina investoitu huomattavasti ja var-
13119: rin korjaamo on joutunut lakkauttamisuhan           sin pienillä lisämäärärahoilla korjaamo · saatai-
13120: alaiseksi. Tarkoituksena sanotaan olevan koko       siin kaikilta osiltaan mallikuntoon. Porin kor-
13121: piirin korjaustoiminnan keskittäminen Turkuun       jaamon toimintavalmius on tällä hetkellä am-
13122: perustamalla sinne uusi keskuskorjaamo. TVL:n       matillisesti ja kustannuksellisesti hyvä. Lähes
13123: Porin korjaamon toimialueeseen kuuluu 13 tie-       puolet koko TVL:n Turun piirin tienhuolto-
13124: mestaripiiriä eli puolet koko piirin tiemestari-    kalustosta on viime vuosina korjattu Porissa ja
13125: piireistä. Porin korjaamolla työskentelee 45        taloudellisesti edullisesti. Töitä on ollut riittä-
13126: työntekijää ja toimihenkilöä sekä koko tie- ja      västi ja töitä on edelleenkin.
13127: vesirakennuslaitoksen Satakunnan alueen hen-           Liikenteen kasvaessa erityisesti teiden kun-
13128: kilöstö on n. 700. Näin ollen olisi edellytykset    nossapitokaluston tarve kasvaa ja kaluston kun-
13129: TVL:n Satakunnan piirin perustamiseen.              nossapito edellyttää taloudellisesti edullisen Po-
13130:    TVL:n Porin korjaamon toiminnan jatkumi-         rin korjaamon säilyttämistä Porissa turvaamaan
13131: sen turvaaminen on välttämätöntä. Erikoisko-        Satakunnan alueen teitten rakentamisessa ja
13132: neiden korjaus, korjaukseen soveltuvien konei-      kunnossapidossa tarvittavan kaluston, laitteet
13133: den ja laitteiden sekä korjaukseen erikoistunei-    ja varaston.
13134: den työntekijöiden avulla saadaan taloudellisem-       Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
13135: min ja nopeammin suoritettua, kun korjaamo-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13136: toiminta säilytetään Porissa, sillä yhteydet Kih-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13137: niöstä, koko Pohjois-Satakunnasta ja muualta-       vaksi seuraavan kysymyksen:
13138: kin Satakunnan alueelta ovat Poriin hyvät ja
13139: matkat edullisemmat, kuin jos korjaamo siir-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13140: rettäisiin Turkuun.                                         ryhtyä TVL:n Porin korjaamon toimin-
13141:    Korjaamon rakennuksiin ja koneisiin on Vii-              nan jatkumisen turvaamiseksi?
13142:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
13143: 
13144:                                           Matti Järvenpää
13145: 
13146: 
13147: 
13148: 
13149: 087700267V
13150: 2                                            1977 vp.
13151: 
13152: 
13153: 
13154: 
13155:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13156: 
13157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suhteellisen pieniä ja Turun tie- ja vesiraken-
13158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nuspiirissä on korjaushuippuina ulkopuolisten
13159: olette 22 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn         korjauspalvelujen saantimahdollisuus huomatta-
13160: kirjeenne n:o 618 ohella toimittanut valtioneu-    vasti parempi kuin monissa muissa piireissä,
13161: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       olisi epätaloudellista rakentaa kahta korjaamoa
13162: kansanedustaja Matti Järvenpään kirjallisesta      samalle alueelle. Turun piirin uuden korjaa-
13163: kysymyksestä n:o 72, jossa tiedustellaan:          mon perustamissuunnittelu on aloitettu ja alus-
13164:                                                    tavasti sen sijoituspaikaksi on ajateltu Turkua,
13165:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     missä sitä varten on jo olemassa tontti.
13166:        ryhtyä .TVL:n Porin korjaamon toimin-          Porin korjaamon rakennukset, vaikka niiden
13167:        nar;i jatkumisen turvaamiseksi?             korjauksiin on jonkinverran viime vuosina in-
13168:                                                    vestoitukin lähinnä työsuojelun vaatimusten
13169:    Vastauks.ena. kysymykseen esitän kunnioit-      pohjalta, eivät täytä nykyaikaiselle korjaustoi-
13170: taen seuraavaa:                                    minnalle asetettuja vaatimuksia, mistä syystä
13171:                                                    rakennukset jouduttaisiin lähitulevaisuudessa
13172:    Tie- ja· vesirakennuslaitoksen Turun piirissä   uusimaan. Tähän ei kuitenkaan tie- ja vesira-
13173: on tällä hetkellä kaksi konekorjaamoa, joista      kennuslaitoksen talonrakennukseen tarkoitettu-
13174: toinen sijaitsee Turussa ja toinen Porissa. Mo-    jen määrärahakehystenkään puitteissa ole mah-
13175: lemmat korjaamot ovat rakennuksiltaan varsin       dollisuuksia. Talonrakennusvaroista pyritään
13176: huonosti nykyaikaiseen raskaiden työkoneiden       suuntaamaan nykyistä suurempi osuus vanhen-
13177: korjauksiin soveltuvia. Tie- ja vesirakennuslai-   tuneiden tiemestaripiirin tukikohtarakennusten
13178: toksen konekorjaamoiden rakentamisohjelmaan        uusimiseen. Tiemestaripiireissä on 174 pää-
13179: sisältyy uuden konekorjaamon rakentaminen          tukikohtaa ja noin 200 sivutukikohtaa, joista
13180: Turun piiriin.                                     useita kymmeniä on erittäin huonossa kunnossa.
13181:    Konekorjaamojen rakentamisohjelma ja muut          Tie- ja vesirakennushallituksen konekorjaa-
13182: korjaamosuunnitelmat on laadittu annettujen        moiden rakentamisohjelmaan sisältyvän suunni-
13183: talonrakennusmäärärahakehysten puitteissa pi-      telman mukaan Porissa sijaitseva korjaamo lak-
13184: täen perustana tie- ja vesirakennuslaitoksen       kautettaisiin asteittain siinä vaiheessa, kun uusi
13185: ajoneuvo- ja työkonekalustosuunnitelmia sekä       korjaamo aikanaan 1980-luvun puolivälissä val-
13186: laitoksen saamia rahoituskehyksiä ja sen nou-      mistuu Turkuun. Päätöstä Porin korjaamon
13187: dattamia toimintaperiaatteita kaluston ja kalus-   lakkauttamisesta ei kuitenkaan vielä ole tehty.
13188: ton kunnossapidon osalta. Näiden mukaisesti        Tie- ja vesirakennushallituksessa on tarkoitus
13189: kalustomäärä vähenee sekä sen keski-ikä ja kor-    tutkia myös sitä vaihtoehtoa, että Porin kor-
13190: jaustarve pienenee.                                jaamo jatkaisi toimintaansa pienempänä yksik-
13191:    Kaluston kunnossapitotarpeen pienentyessä       könä vielä uuden Turun korjaamon valmistu-
13192: on kunnossapitotilojen sekä henkilöstön mitoi-     misen jälkeen.
13193: tus ajoissa mukautettava tähän pienentyneeseen        Porin korjaamon rakentamisella tai rakenta-
13194: tarpeeseen siten, että varmistetaan korjaamoilla   matta jättämisellä ei ole vaikutusta päätökseen
13195: tasainen työllisyys. Koska korjaamoyksiköt ovat    Satakunnan piirin perustamisesta.
13196:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1977.
13197: 
13198:                                                               Liikenneministeri Ragnar Granvik
13199:                                              N:o 72                                               3
13200: 
13201: 
13202: 
13203: 
13204:                           T i 11 R i rk s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
13205: 
13206:   I det syfte 37 § 1 mom. rirksdagsordningen       tjänster under reparationstopparna är avsevärt
13207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      bättre inom Åbo väg- och vattenbyggnadsdis-
13208: nr 618 av den 22 februari 1977 tili veder-         trikt än inom många andra distrikt, vore det
13209: börande medlem av statsrådet för avgivande         ekonomiskt olönsamt att bygga två reparations-
13210: av svar översänt avskrift av följande av rirks-    verkstäder inom samma område. Anläggnings-
13211: dagsman Matti Järvenpää undertecrknade spörs-      planen för Åbo-distriktets nya reparationsverk-
13212: mål nr 72:                                         stad har påbörjats och preliminärt har man
13213:                                                    tänkt förlägga verkstaden tili Åbo, där det re-
13214:           Vilrka åtgärder ämnar Regeringen vid-    dan finns en tomt för den.
13215:        ta för att trygga den fortsatta verrksam-       Trots att man under de senaste åren gjort
13216:        heten vid väg- och vattenbyggnadsverk-      en del investeringar i reparationer på verkstads-
13217:        ets reparationsverkstad i Björneborg?       byggnaderna i Björneborg, främst på grund av
13218:                                                    krav som ställts av arbetarskyddet, uppfyller
13219:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dessa byggnader inte de krav som ställs på mo-
13220: samt anföra följande:                              dem reparationsverksamhet. Man skulle därför
13221:    Inom väg- och vattenbyggnadsverrkets Åbo-       vara tvungen att inom en nära framtid förnya
13222: distrirkt finns för närvarande två maSkinrepara-   byggnaderna. Detta är dock inte möjligt ens
13223: tionsverrkstäder, av vilrka den ena är belägen i   inom de anslagsramar som är avsedda för väg-
13224: Åbo och den andra i Björneborg. Vardera            och vattenbyggnadsverkets husbyggnadsverlk-
13225: verkstaden är i fråga om sina byggnader myc-       samhet. Av de medel som anvisats för hus-
13226: rket illa lämpad för modern reparation av tunga    byggnadsverksamhet försöker man anvisa en
13227: arbetsmasrkiner. I byggnadsprogrammet för väg-     större andel än för närvarande tili förnyande
13228: och vattenbyggnadsverrkets maskinreparations-      av föråldrade stödpunktsbyggnader inom väg-
13229: verkstäder ingår byggandet av en ny masrkin-       mästardistrikten. Inom vägmästardistrikten
13230: reparationsverkstad för Åbo-distriktet.            finns för närvarande 174 huvudstödpunkter
13231:    Byggnadsprogrammet för masrkinreparations-      och ca 200 sidostödpunkter, varav flera tiotal
13232: verkstädema och övriga reparationsplaner har       i mycket dåligt srkick.
13233: gjorts upp inom de ramar som givits beträffan-         Enligt den pian som ingår i byggnadspro-
13234: de husbyggnadsanslagen, varvid man utgått          grammet för väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
13235: från väg- och vattenbyggnadsverkets planer för     maskinreparationsverkstäder skulle den verk-
13236: fordon och arbetsmaskiner samt de finansie-        stad som finns i Björneborg indras stegvis i
13237: ringsramar som verket erhållit och de verksam-     det skede, då den nya verkstaden i medlet av
13238: hetsprinciper som detta iakttar i fråga om         1980-talet blir färdig i Åbo. Beslut om att dra
13239: materielen och underhållet av materielen. I        in verkstaden i Björneborg har likväl inte ännu
13240: enlighet med dessa minskar materielen även-        fattats. Vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
13241: som dess medelålder och reparationsbehov.          avser man att undersöka ett altemativ, enligt
13242:    Då behovet av underhåll för materielens del     villket verkstaden i Björneborg skulle fortsätta
13243: minskar, måste dimensioneringen av underhålls-     sin verksamhet såsom en mindre enhet ännu
13244: utrymmena och personalen i tid anpassas till       efter det att den nya verkstaden i Åbo blivit
13245: detta minskade behov så, att en jämn syssel-       färdig.
13246: sättning tryggas vid reparationsverkstädema.           Ett beslut om att inrätta ett Satarkunda-dis-
13247: Eftersom verkstadsenheterna är relativt små        trirkt påverkas inte genom att en verkstad byggs
13248: och tillgången till utomstående reparations-       ellet inte byggs i Björneborg.
13249:      Helsingfors den 22 mars 1977.
13250: 
13251:                                                                  Trafirkminister Ragnar Granvik
13252:                                                 1977 vp.
13253: 
13254: Kirjallinen kysymys n:o 73.
13255: 
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                                    Sinisalo ym.: Yhdistysten nimenkirjoittajain ikärajan alentami-
13260:                                        sesta.
13261: 
13262: 
13263:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13264: 
13265:     Nuoriso on muodostanut maassamme lukui-            mm. nimenkirjoittajien ikärajan osalta. Nykyis-
13266: sia omia järjestöjään. Erityisesti koululaiset ja      ten säännösten nähdään aiheuttavan eriarvoi-
13267: eri oppilaitosten oppilaat ovat järjestäytyneet        suutta nuorisojärjestöjen jäsenten kesken, jar-
13268: omiin yhdistyksiinsä, joissa ei juuri ole jäseniä      ruttavan esim. koululaisjärjestöjen sääntöjen
13269: näiden ryhmien ulkopuolelta. Tällöin on yhdis-         ajanmukaistamista sekä vaikeuttavan välittö-
13270: tyksen jäsenistä usein valtaosa alle 18-vuotiaita      mästi po. järjestöjen toimintaa.
13271: ja sen vuoksi vajaavaltaisia. Myös järjestön hal-         Myös eräät puolueet ovat ilmaisseet nuorison
13272: lituksessa ja muissa elimissä saattaa huomattava       oikeuksia laajentavien yhdistyslakimuutosten
13273: enemmistö olla alaikäisiä. Yhdistyksen toiminta        tarpeellisuuden. Niinpä Suomen Kommunisti-
13274: voi lähes kokonaan olla alle 18-vuotiaiden hen-        nen Puolue kannanotossaan jo vuonna 1975
13275: kilöiden varassa.                                      esitti, että 15 vuotta täyttäneille henkilöille
13276:     Tällainen asiantila on täysin yhdistyslain         tulee turvata oikeus toimia rekisteröidyn yhdis-
13277: ( 1/19) säännöstön mukainen. Laki ei nimen-            tyksen nimenkirjoittajana.
13278: omaisella säännöksellä aseta mitään alinta ikä-           Yhdistyslakia olisi muutettava siten, että
13279: rajaa yhdistyksen jäsenkelpoisuuden ehdoksi.           myös alaikäinen voisi edustaa yhdistystä ulos-
13280: Määräykset eivät estä vajaavaltaista kuulumasta        päin ja toimia puheenjohtajana ja nimenkir-
13281: lisäksi yhdistyksen hallitukseen ja muihin eli-        joittajana. Näihin tehtäviin olisi kuitenkin edel-
13282: miin. Kuitenkin laki eräässä suhteessa rajoittaa       leen tarkoituksenmukaista asettaa alaikäraja,
13283: alle 18-vuotiaan mahdollisuuksia toimia yhdis-         joka voisi olla 15 vuotta. Tässä iässä henkilö
13284: tyksen eri tehtävissä: 17 §:n 1 momentin mu-           on omaksunut oppivelvollisuuden edellyttämät
13285: kaan vajaavaltainen ei saa edustaa yhdistystä          tiedot ja taidot. Jokaisessa nuorisojärjestössäkin
13286: kolmatta miestä vastaan tai viranomaisen edes-         löytynee mainittuihin tehtäviin sopivia 15 vuot-
13287: sä. Tästä johtuen ei yhdistyksen hallituksen           ta täyttäneitä ehdokkaita.
13288: puheenjohtajaksi voida valita alaikäistä henki-           Yhdistyksen puheenjohtaja ja nimenkirjoitta-
13289: löä. Samoin tulee yhdistyksen nimenkirjoitta-          jat ovat hallituksen valvonnan alaisia. Valvon-
13290: jiksi valittujen olla täysi-ikäisiä.                   taa suorittavat myös yhdistyksen jäsenet, jotka
13291:     Tällainen rajoitus tuottaa hankaluuksia nuo-       yhdistyksen kokouksen päätöksellä voivat jopa
13292:  risojärjestöjen toiminnalle. On syntynyt tilan-       erottaa puheenjohtajan hallituksesta ja toimes-
13293:  teita, jolloin yhdistyksessä aktiivisimmin toimi-     taan kesken toimikaudenkin. Hallituksen jäse-
13294: vat henkilöt, jotka muiden ominaisuuksiensa            nen ja toimihenkilön vastuu on määrätty yhdis-
13295:  puolesta olisivat olleet pätevimpiä yhdistyksen       tyslaissa. Lisäksi kysymys heidän vastuuvapau-
13296: hallituksen puheenjohtajaksi ja nimenkirjoitta-        destaan ratkaistaan yhdistyksen sääntömääräi-
13297:  jiksi, eivät ole täyttäneet 18 vuotta. Joskus         sessä kokouksessa. Näin ollen alaikäinen pu-
13298:  on sattunut jopa niinkin, että toimeliaankaan         heenjohtaja ja nimenkirjoittaja ei voi toimia
13299:  yhdistyksen jäsenistön joukosta ei löydy näihin       yhdistyksen eduista poiketen sen enempää kuin
13300:  tehtäviin halukkaita ja sopivia täysi-ikäisiä hen-    .täysi-ikäinenkään.      .
13301:  kilöitä.                                                Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
13302:     Maamme erilaiset nuorisojärjestöt, koululais-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
13303:  järjestöistä poliittisiin järjestöihin ovat esittä-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13304:  neet yhdistysrekisterisäännösten uudistamista         seuraavan kysymyksen:
13305: 08770028.5E
13306: 2
13307: 
13308:                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-       voi edusta~zyh@j,~y~W<I~JJP~~~.ki­
13309:                  siin yhdistyslain niin muuttamiseksi,         löä vastaan tai viranomaisten edessä eil
13310:                  että viisitoista vuotta täyttänyt, joka ei    yhdistysten nimenkirjoittajain ikärajan
13311:                  muusta syystä ole holhouksen alainen,         alentamiseksi?
13312:             Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
13313:     ,.. -,'··,                                                      "·' -~   '   '   ..
13314:                                                                : 'Eiisio Laine
13315:                                                                                           )
13316: 
13317: 
13318: 
13319:                                                               r,,     ,··,
13320:                          E d;u.sk.1I;ti:n a n He r r:a: Jl 1.1:h ~ nd ehe lil e.
13321: 
13322:  . Vaitiopäiväjärjestyksen, 3 7. · § ;n !momentissa   tyksen nim~nkirjoitm,jien on oltgva·, t#ysHkäisiä .
13323: maihirussa. :tarkoituksessa Te,. Herra Puhemid,       Vaikka hallituksen, pubeertjohtaJa,/ei .,,nlisi~n
13324: olette 22.:päivänä helmikuuta 19n· päivätyn           n.imenkir;ioittaja; hänen. on. ~siltb ol.~va .: .ti;iyfli-
13325: kirjeenne n~o 619•. ohella toimittanut valtio-        ikäinen,. k()ska hän, allekirjoittaa : r~k.i:steri­
13326: neuvoston. aS-ianomaiselle .jäsenelle jäljennöksen    ilm<>itukset ja hänelle voidaan aina.; lain .mu-
13327: kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuulu-       kaan mm. antaa tiedoksi hallitukselle .tarkoite-
13328: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 73:              tut haasteet. Yhdistysrekisterikäytänrtössä. on
13329:                                                       myös yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimi-
13330:            Aikooko Hallitus ryhtyä .toimenpitei-      henkilöiden alaikärajana pidetty 15 vuotta.
13331:         siin yhdistyslain niin muuttamiseksi,            Oikeusministeriössä valmistui viime vuoden
13332:         että viisitoista vuotta täyttänyt, joka ei    lopulla laajahko. selvitys yhdistyslain nykyisestä
13333:         muusta syystä ole holhouksen alainen,         soveltamisesta. Selvityksessä käsitellään myös
13334:         voi edustaa yhdistystä kolmatta henki-        yhdistysmisvapautta .koskevia yleisiä oikeusperi-
13335:         löä vastaan tai viranomaisten edessä eli      aatteita, kansainvälisten sopimusten· aSettamia
13336:         yhdistysten nimenkirjoittajain ikärajan       velvoitteita, ilmenneitä uudistustarpeita sekä
13337:         alentamiseksi?                                erilaisia vaihtoehtoja uudistuksille; Tämän sel-
13338:                                                       vityksen perusteella oikeusministeriö pyrkii
13339:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           käynnistämään yhdistyslain uudistamiseen täh-
13340: taen seuraavaa:                                       täävän varsinaisen lainvalmistelutyön. . Huo-
13341:    Yhdistyslaissa ei määritellä yhdistyksen jä-       mioon ottaen, että yleinen täysivaltaisuusikäraja
13342: senten ikärajaa. Yhdistysrekisterikäytännössä         on 3 päivänä kesäkuuta 1976 annetulla lailla
13343: syntyneen tulkinnan mukaan yhdistyksen ääni-          alennettu 18 vuodeksi, ei tässä VIlilieessi näytä
13344: oikeutetun jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttä-       tarkoituksenmukaiselta ryhtyä· erillisiin. lainsää-
13345: nyt. Ikärajan asettamiseen 15 vuodeksi lienee         däntötoimiin yhdistyksen nimenkirjoittäjien ikä-
13346: vaikuttanut se, että tämänikäinen saa määrätä         rajakysymyksessä.
13347: omalla työllään hankkimistaan varoista. Yhdis-
13348:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
13349: 
13350:                                                                     Oikeusministeri Kristian Gestrin
13351: 4                                             1977 vp.
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 
13356:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13357: 
13358:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tecknar föreningens namn måste vara myndiga.
13359: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Även om styrelsens ordförande inte .tecknar
13360: nr 619 av den 22 februari 1977 tili veder-           föreningens namn, måste han vara myndig,
13361: börande medlem av statsrådet för avgivande           emedan han undertecknar registeranmälningarna
13362: av svar. översänt avskrift av följande av riks-      och honom enligt lag bl.a. alltid kan delges
13363: dagsman Taisto Sinisalo m. fl. undertecknade         för styrelsen avsedd stämning. I förenings-
13364: spörsmål nr 7 3:                                     registerpraxis har också den nedre . ålders-
13365:                                                      gränsen för styrelsemedlemmar och funktionärer
13366:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          i förening ansetts vara 15 år.
13367:        avsikt att ändra föreningslagen så, att          I justitieministeriet färdigställdes i slutet av
13368:        person som fyllt femton år och som            senaste år en förhållandevis omfattande utred-
13369:        inte · av annat skäl står under förmyn-       ning angående den nutida tillämpningen av
13370:        derskap, kan företräda förening i för-        föreningslagen. I denna utredning behandlas
13371:        hållande tili tredje man eller inför myn-     också allmänna rättsprinciper rörande förenings-
13372:        dighet; eller m.a.o. att sänka ålders-        frihet, förpliktelser som stipuleras i interna-
13373:        gränsen för dem som har rätt att teckna       tionella avtal, reformbehov som · gjort sig
13374:        föreningens namn?                             gällande samt olika reformalternativ. På basen
13375:                                                      av denna utredning avser justitieministeriet att
13376:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inleda ett egentligt lagberedningsarbete med
13377: samt anföra följande:                                sikte på en reform av föreningslagen. Med
13378:    I ·föreningslagen preciseras inte åldersgränsen   beaktande av att den allmänna. · myndighets-
13379: för föreningsmedlemmar. Enligt förenings-            åldersgränsen sänktes tili 18 år genom ·en lag
13380: registetpraxis skall röstberättigad föreningsmed-    av den 3 juni 1976, förefaller det inte i detta
13381: lem ha fyllt femton år. Fastställandet av ålders-    skede ändamålsenligt att vidta särskilda lag-
13382: gränsen tili 15 år torde ha påverkats av det         stiftningsåtgärder i fråga om åldersgränsen för
13383: faktum, att sådan person får råda över vad           dem som tecknar föreningens namn.
13384: han genom eget arbete förvärvat. De som
13385:      Helsingfors den 18 mars 1977.
13386: 
13387:                                                                   Justitieminister Kristian Gestrin
13388:                                               1977 vp.
13389: 
13390: Kirjallinen kysymys n:o 74.
13391: 
13392: 
13393: 
13394: 
13395:                                   Mattila ym.: Helsingin seudun ydinvoimalahankkeesta.
13396: 
13397: 
13398:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
13399: 
13400:    Asiantuntijat ovat viime aikoina kiinnittä- vasta silloin, kun kansantalouden kasvutavoit-
13401: neet huomiota siihen, että maassamme harjoi- teet ovat selvillä.
13402: tetusta energiapolitiikasta on puuttunut selkeä         Energiainvestointeja koskevia ratkaisuja teh-
13403: kuva pitkän aikavälin taloudellisen, yhteiskun- täessä tulisi epäilemättä ottaa huomioon aina-
13404: nallisen ja alueellisen kehityksen edellytyksistä kin seuraavat seikat:
13405: ja tavoitteista. Tämä on osaltaan johtanut myös         1. Investointien tulisi kohdistua mahdolli-
13406: energiantuotantokapasiteetin osalta jopa talou- simman paljon kotimaisten energialähteiden
13407: dellisten ja inhimillisten voimavarojen tuhlaa- hyödyntämiseen kansantalouden resurssien ja
13408: miseen ylimitoituksen ja vajaakäytön muodos- kokonaisuuden sanelemien näkökohtien ja mah-
13409: sa. Energian käyttöä on tarpeettomasti kiihdy- dollisuuksien puitteissa.
13410: tetty. rakentamalla kilpaa energiantuotantokapa-        2. Energiajärjestelmän tehostamisinvestoin-
13411: siteettia enemmän kuin on ollut tarvetta. Tämä neille ja muille energiansäästöinvestoinneille
13412: kasvu on pohjautunut lähes yksinomaan tuon- tulisi antaa etusija energian tuotannollisten in-
13413: tienergiaan ja -investointien varaan. Seurauk- vestointien vaihtoehtona.
13414: sena on ollut alentunut pääoman käytön tehok-           3. Tuotantoinvestointeja ei tule keskittää
13415: kuus ja maksutaseen rasittuminen. Energian vain yhdestä energian muodosta riippuvaiseksi,
13416: osuus Suomen kokonaistuonnista onkin noin vaan tuotanto olisi perustettava kohtuullisen
13417: 20 %. Vaikka energian käytön rationalisointi laajalle pohjalle tuotantokapasiteettia kuiten-
13418: on Suomessa suhteellisesti korkeammalla tasol- kaan ylimitoittamatta.
13419: la kuin useissa muissa teollisuusmaissa, se on          4. Energiainvestoinneista päätettäessä tulisi
13420: kuitenkin kehittynyt hitaasti. Lisäksi vaikuttaa antaa nykyistä huomattavasti enemmän painoa
13421: siltä, että kotimaisten energialähteiden käyttöä rahoitusmahdollisuuksien selvittämiselle etukä-
13422: ei ole kehitetty riittävästi erityisesti alueellisia teen.
13423: ratkaisuja varten.                                      Ydinreaktoreita on maahamme rakenteilla
13424:    Energiakysymykset tekee maassamme kan- kaikkiaan neljä kappaletta yhteisteholtaan yli
13425: santalouden kannalta erityisen ongelmalliseksi 2 000 megawattia. Tämän lisäksi on kaavailtu
13426: se, että kotimaisten energialähteiden osuus huomattavia reaktorihankkeita, jotka kaksin-
13427: energian tarjonnasta on enää vajaa kolmannes kertaistaisivat ydinvoimakapasiteetin. Sähkön
13428: ja arvioiden mukaan tämä osuus laskee nykyi- kysynnän kasvunäkymät eivät kuitenkaan näytä
13429: sestäkin tasosta. Tämäntapaisen kehityksen jat- edellyttävän lähivuosina suunnitellun laajuisen
13430: kuessa kansantalous tulee yhä alttiimmalr..si voimalaitosohjelman toteuttamista. Lähivuosien
13431: energiansaantivaikeuksille ja maailmanmarkkina- ongelmana tulee sen sijaan olemaan tuotannon
13432: hintojen vaihteluille. Energiapoliittisissa ratkai- ylikapasiteetti. Sekä taloudellisista että ympä-
13433: suissa olisikin täten otettava huomioon myös ristöriskeistä johtuen olisi ydinreaktoreiden ra-
13434: maan maksutase, niukkojen pääomien tehokas kentamisen tarvetta, rahoitusmahdollisuuksia,
13435: käyttötarve ja energian hinnankorotuksista joh- ajoitusta sekä voimaloiden sijaintia ja aluepoliit-
13436: tuva inflaatiopaine sekä eri energiantuotanto- tisia vaikutuksia vielä selvitettävä perusteelli-
13437: muotojen erilainen herkkyys hintamuutoksille. sesti ja laajapohjaisesti. Tässä vaiheessa 1 000-
13438:    Kun energiahuolto on kansantaloudellinen 2 000 megawatin suuruinen Helsingin seudun
13439: väline, olisikin energiapolitiikka rakennettava ydinvoimalahanke on todettavissa taloudellisesti
13440: koko kansantalouden vaatimusten mukaiseksi. ja aluepoliittisesti katsottuna selväksi virhein-
13441: Sen tavoitteet voidaan määritellä täsmällisesti vestoinniksi, josta tulisi luopua. Näin sitäkin
13442: 087700286F
13443: 2                                             1977 vp.
13444: 
13445: suuremmalla syyllä, kun yhdistetystä lämmön          nallinen energiapoliittinen runko-ohjelmi'\. Sen
13446:  ja sähkön tuotannosta, johon Helsingin seudun       puitteissa valtioneuvoston tulisi vahvistaa suur-
13447: ydinvoimalahankkeella pyritään, ei ole toimivia      ten energiantuotantolaitosten rakentamisohjel-
13448: käytännön esimerkkejä.                               ma, joka sisältäisi kannanmäärittelyt mm. ra-
13449:     Suomen energiatalouden organisaatio on tun-      kentajista, laitostyypeistä, sijoituspaikoista ja
13450: netusti hajanainen. Tuotanto jakautuu pääasias-      rakentamisen aikataulusta.
13451: sa kolmen osapuolen, teollisuuden, valtion ja           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
13452: kuntien kesken. V altakunnallinen sähkön siirto-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
13453: verkosto on pääasiassa valtion yhtiöiden hallin-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13454: nassa. Sähkön jakelusta taas huolehtii suuri         seuraavan kysymyksen:
13455: määrä sähkölaitoksia, joista osa on varsin pie-
13456: niä.                                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
13457:     Valtion keskushallinnossa on näin ollen syy-            ryhtynyt tai aikoo ryhtyä valtakunnalli-
13458: tä selkiyttää energiahallinnon eri yksikköjen,              sen energiapoliittisen runko-ohjelman
13459: kuten kauppa- ja teollisuusministeriön energia-             laatimiseksi sekä energiapoliittisen neu-
13460: osaston, energiapoliittisen neuvottelukunnan,               vottelukunnan aseman vahvistamiseksi
13461: atomienergianeuvottelukunnan, ehdotetun säh-                ja sen saattamiseksi kokoonpanaltaan
13462: köhuollon neuvottelukunnan sekä alan tutki-                 parlamentaarisia voimasuhteita vastaa-
13463: mus- ja tarkastuslaitoksen välinen yhteistyö ja             vaksi, ja
13464: työnjako. Energiapoliittisen neuvottelukunnan                  katsooko Hallitus Helsingin seudun
13465: asemaa olisi rsamalla vahvistettava ja sen ko-              ydinvoimalahankkeen sellaiseksi,· että
13466: koonpano saatettava parlamentaarisia voimasuh-              siihen ei ole aihetta valtioneuvoston
13467: teita vastaavaksi. Alan asiantuntijaelimissä tu-            taholta puuttua, vaikka se mm; rahoi-
13468: lisi luonnollisesti olla riittävän monipuolinen ja          tukselliset ja aluepoliittiset näkökohdat
13469: laajapohjainen kokoonpano.                                  huomioonottaen vaikuttaa moniin elin-
13470:    Edellä esitetystä voitaneen tehdä se johtopää-           keinoelämän aloihin ja kansalaisten ase-
13471: tös, että nykytilanteesta olisi laadittava ja saa-          maan ei ainoastaan seudullisesti vaan
13472: tettava eduskunnan hyväksyttäväksi valtakun-                myös valtakunnallisesti?
13473:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
13474: 
13475:          Kalevi Mattila                 Lasse Äikäs                    Einari Nieminen
13476:          Mauno Manninen                 Hannu Tenhiälä                 Aino Karjalainen .
13477:          Petter Savola                  Veikko Pihlajamäki             Väinö Raudaskoski
13478:          Paavo V esterineo              Sylvi Saimo                    Terhi Nieminen
13479:          Mikko Pesälä                                                  Veikko J. Matikkala
13480:                                               N:o 74                                                      3
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485:                         E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13486: 
13487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     energiaosastossa, osoittaa ennustettua kehitystä
13488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yksityiskohtaisemmin.
13489: olette 22 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn                                yksikkö milj. ekv. öljytonnia
13490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                              1975        1980         1985
13491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      öljy ........... . 11,3           13,5         15,5
13492: edustaja Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    hiili ........... . 1,8            3,0          3,3
13493: sesta kysymyksestä n:o 74:                         maakaasu . . . . . . . 0,7         1,2          1,2
13494:                                                    ydinvoima . . . . . . .            1,9          3,6
13495:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        sähköntuonti . . .. . 1,0          0,4          1,0
13496:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä valtakunnalli-    vesivoima . . .... . 3,0           2,9          2,9
13497:        sen energiapoliittisen run_ko-ohjelman      turve .......... . 0,1             0,5          1,0
13498:        laatimiseksi sekä energiapoliittisen neu-   muut kotimaiset .. 3,7             3,6          3,5
13499:        vottelukunnan aseman vahvistamiseksi
13500:        ja sen saattamiseksi kokoonpanaltaan                                21,6      27,0         32,0
13501:        parlamentaarisia voimasuhteita vastaa-
13502:        vaksi, ja                                      Selvityksiä maamme energiatarpeesta sekä
13503:           katsooko Hallitus Helsingin seudun       suosituksia energiapolitiikan suuntaviivoista laa-
13504:        ydinvoimalahankkeen sellaiseksi, että       dittiin ennen kauppa- ja teollisuusministeriön
13505:        siihen ei ole aihetta valtioneuvoston       energiaosaston perustamista valtioneuvoston v.
13506:        taholta puuttua, vaikka se mm. rahoi-        1970 asettaman energiapolitiikan neuvottelu-
13507:        tukselliset ja aluepoliittiset näkökohdat   kunnan toimesta, jonka neuvottelukunnan yh-
13508:        huomioonottaen vaikuttaa moniin elin-       tenä tehtävänä on edistää yhtenäisen energia-
13509:        keinoelämän aloihin ja kansalaisten ase-    politiikan aikaansaamista. Tämä työ jatkuu
13510:        maan ei ainoastaan seudullisesti vaan       edelleen.
13511:        myös valtakunnallisesti?                       V. 1975 perustettiin kauppa- ja teollisuus-
13512:                                                    ministeriöön energiaosasto yleistä energiapoli-
13513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     tiikkaa ja muita energiahuoltoon liittyviä kysy-
13514: seuraavaa:                                         myksiä käsittelemään. Huomattava osa ener-
13515:                                                    giapolitiikan neuvottelukunnan selvityksistä on
13516:    Uusimpien selvitysten mukaan näyttää ener-      tehty osaston perustamisen jälkeen yhteistyössä
13517: giatarpeemme lähimpien kymmenen vuoden ai-         energiaosaston kanssa, ·sillä energiaosasto on
13518: kana kasvavan keskimäärin 3,5-4,0% vuodes-         ollut edustettuna neuvottelukunnassa ja neu-
13519: sa. Kun energiatarpeemme v. 1975 oli 21,6 mil-     vottelukunnan sihteeristöstä huomattava osa on
13520: joonaa ekvivalenttista öljytonnia, odotetaan       otettu energiaosaston henkilökunnan piiristä.
13521: energiatarpeen nousevan v. 1980 arvoon 27          Tästä yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia.
13522: miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia ja v. 1985       Osaston toiminnan kehittyessä on energia-
13523: 32 miljoonaan ekvivalenttiseen öljytonniin.        selvitystyön painopiste, varsinkin työn käytän-
13524:    Lisääntyvä energiatarve on pääosin tyydy-       nöllisen puolen osalta, enenevässä määrin siir-
13525: tettävä ulkomaisilla energialähteillä, suurelta    tynyt energiaosastolle kuitenkin siten, että peri-
13526: osin öljyllä, joskin muut energialähteet, kuten    aatteellisissa kysymyksissä tiivis yhteistyö neu-
13527: mm. ydinvoima, maakaasu, sähköntuonti ja ko-       vottelukunnan ja energiaosaston välillä on muo-
13528: timainen turve täyttävät osan lisätarpeesta.       dostunut vakiintuneeksi tavaksi.
13529: Oheinen taulukko, joka perustuu energiapolitii-       Tehtyjen selvitysten ja tarkistusten pohjalta
13530: kan neuvottelukunnan selvityksiin ja jotka on      on tarkoituksena laatia energiaohjelma, joka
13531: tavkistettu kauppa- ja teollisuusministeriön       käsittäisi seuraavat kymmenen vuotta ja joka
13532: 4                                             1977 vp.
13533: 
13534: tuotaisiin sopivassa muodossa eduskuntaan, lä-       hallitus tässä vaiheessa suunnittele energiapoli-
13535: hinnä on harkittu energiapoliittisen tiedonan-       tiikan neuvottelukunnan kokoonpanon tai luon-
13536: non antamista eduskunnalle ensi syysistunto-         teen muuttamista.
13537: kaudella. Kyseisen ohjelman laatiminen on jo            Hallitus on antanut eduskunnalle lakiehdo-
13538: työn alla kauppa- ja teollisuusministeriössä ja      tuksen sähkölain muuttamisesta. Tässä lakieh-
13539: sen laatimisen yhteydessä pidetään kiinteästi        dotuksessa esitetään sähköhuollon neuvottelu-
13540: yhteyttä mm. energiapolitiikan neuvottelukun-        kunnan perustamista, jonka tehtävänä olisi laa-
13541: taan.                                                tia vuosittain ehdotus sähköhuollon runko-
13542:    Edellä mainittu, valtioneuvoston v. 1970          suunnitelmaksi voimalaitoksineen ja sähkön
13543: asettama energiapolitiikan neuvottelukunta,          siirtolaitteineen riittävän pitkäksi aikaa eteen-
13544: koostuu valtionhallinnon, ,energiayritysten, ener-   päin.
13545: gian käyttäjien, kuntasektorin ja kansanedusta-         Runkosuunnitelman vahvistaisi lakiesityksen
13546: jien piireistä muodostaen niistä sopivan yhdis-      mukaan valtioneuvosto. Täten valtioneuvoston
13547: telmän. Mikään mainituista piireistä ei ole täy-     käsittelyyn tulisivat aikanaan kaikki suuret voi-
13548: sin kattavasti edustettuna, mutta käytännössä        malaitokset, myös Helsingin seudun ydinvoi-
13549: kyseinen yhdistelmä on osoittautunut tässä ta-       malahanke, mikäli esillä olevat kaavailut ,kehit-
13550: pauksessa onnistuneeksi siten, että energiapoli-     tyvät täsmällisiksi hankkeiksi.
13551: tiikan neuvottelukunta on toiminut aktiivisesti         Jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa ato-
13552: ja osoittautunut sopivaksi asiantuntijaelimeksi      mienergialain perusteella tulevat ydinvoimala-
13553: energiakysymyksissä. Kun suhde neuvottelukun-        hankkeet käsittelyyn valtioneuvoston piirissä
13554: nan ja edellä mainitun energiaosaston välillä on     viimeistään silloin, kun näille hankitaan atomi-
13555: muodostunut luontevaksi ja on syytä uskoa,           energialain mukainen lupa. Kyseisen käsittelyn
13556: että suhde myös hallituksen uuden sähkölaki-         yhteydessä valtioneuvosto ottaa kantaa ydin-
13557: esityksen mukaiseen sähköhuollon neuvottelu-         voimalahankkeisiin kokonaisuudessaan ottaen
13558: kuntaan tulee muodostumaan luontevaksi, ei           huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.
13559:      Helsingissä maaliskuun 25 päivänä 1977.
13560: 
13561:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ame Berner
13562:                                               N:o 74                                                        5
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13568: 
13569:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         energiavdelning, ger en mera detaljerad upp-
13570: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           fattning om den förväntade utvecklingen:
13571: velse av den 22 februari 1977 till vederbörande
13572:                                                                                enhet: milj. ekv. oljeton
13573: medlem av statsrådet för avgivande ·av svar                             1975             1980        1985
13574: översänt avskrift av följande av riksdagsman
13575: Mattila m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 74:    olja .......... , . 11,3             13,5        15,5
13576:                                                     koi ........... . 1,8                 3,0         3,3
13577:                                                     naturgas ....... . 0,7               1,2          1,2
13578:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-
13579:        tagit eller vilka åtgärder ämnar den         kärnkraft ...... .                   1,9          3,6
13580:        vidtaga för att ett riksomfattande ener-     elimport ....... . 1,0               0,4          1,0
13581:        gipolitiskt ramprogram skall fås tili        vattenkraft ..... . 3,0              2,9          2,9
13582:        stånd och att energipolitiska delegatio-     torv ........... . 0,1               0,5          1,0
13583:        nens ställning skall förstärkas samt dess    övriga inhemska .. 3,7               3,6          3,5
13584:        sammansättning revideras så, att den                                  21,6       27,0         32,0
13585:        kommer att matsvara de parlamenta-
13586:        riska maktförhållandena, och                     Innan energiavdelningen inrättades inom
13587:           anser Regeringen kärnkraftverkspro-       handels- och industriministeriet, utarbetades
13588:        jektet för Helsingiorsdistriktet vara av     utredningar angående energibehovet i vårt land
13589:        sådan art, att det inte ger anledning till   samt rekommendationer tili energipolitiska rikt-
13590:        ingrepp på statsrådets håll det oaktat,      linjer av energipolitiska delegationen, som har
13591:        att projektet t.ex. med tanke på finan-      tillsatts av statsrådet år 1970. En av delega-
13592:        siella och regionalpolitiska synpunkter      tionens uppgifter är att verka för åstadkom-
13593:        har inverkan på flera sektorer inom nä-      mande av en enhetlig energipolitik, vilket ar-
13594:        ringslivet ävensom medborgarnas för-         bete även fortgår.
13595:        hållanden inte enbart lokalt utan även          Ar 1975 inrättades vid handels- och industri-
13596:        på riksnivå?                                 ministeriet då en energiavdelning för att hand-
13597:                                                     lägga allmän energipolitik och övriga till energi-
13598:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        försörjningen anslutna frågor. En betydande
13599: anföra följande:                                    del av energipolitiska delegationens utredningar
13600:    Enligt de nyaste utredningarna skulle vårt       har efter energiavdelningens tillkomst gjorts i
13601: energibehov öka i medeltal 3,5-4,0% per             samverkan med densamma, ty energiavdelning-
13602: år under den närmaste tioårsperioden. Medan         en har varit representerad vid delegationen och
13603: sagda behov år 1975 låg vid 21,6 miljoner           delegationens sekretedat har tili en Sltor del
13604: ekvivalenta oljeton, förväntas det år 1980 upp-     utgjorts av personer som varit anställda vid
13605: gå tili 27 miljoner, och år 1985 till 32 miljo-     ministeriets energiavdelning. Erfarenheterna av
13606: ner ekvivalenta oljeton.                            detta samarbete har varit positiva.
13607:    Största delen av det växande energibehovet           Samtidigt som energiavdelningens verksam-
13608: bör tillgodoses genom utländska energikällor,       het utvecklats har tyngdpunkten för energi-
13609: främst olja, varjämte dock andra energikällor       utredningsarbetet, i synnerhet den praktiska
13610: såsom kärnkraft, naturgas, elimport och in-         delen, i allt större utsträckning förflyttats till
13611: hemsk torv täcker en hei del av tilläggsbeho-       energiavdelningen dock så, att det blivit en
13612: vet. Nedanstående tabell, som baserar sig på        hävdvunnen praxis för delegationen och energi-
13613: energipolitiska delegationens utredningar, vilka    avdelningen att stå i nära kontakt med var-
13614: granskats vid handels- och industriministeriets     andra i principiella frågor.
13615: 087700286F
13616: 6                                           1977 vp.
13617: 
13618:    Meningen är, att på grundvalen av utförda       smidiga, har regeringen för ögonblicket inga
13619: utredningar och revisioner skall utarbetas ett     planer att ändra energipolitiska delegationens
13620: energiprogram för den närmaste tioårsperioden.     sammansättning eller karaktär.
13621: Programmet skulle i någon lämplig form före-           Regeringen har, som sagt, förelagt riksdagen
13622: läggas riksdagen, närmast kanske i form av ett     en proposition med förslag till en ny ellag,
13623: energipolitiskt meddelande under nästa höst-       enligt vilken en elförsörjningsdelegation skulle
13624: session. Programmets utarbetning pågår redan       tillsättas i vårt land. Den nya delegationen
13625: vid handels- och industriministeriet och under     skulle ha till uppgift att årligen uppgöra för-
13626: arbetets förlopp skall intim kontakt upprätt-      slag tili stamplaner för elförsörjning jämte
13627: hållas t.ex. med energipolitiska delegationen.     kraftverk och elöverföringsanläggningar för en
13628:    Den av statsrådet år 1970 tillsatta energi-     tillräckligt lång tid framåt.
13629: politiska delegationen består av representanter        Stamplanen skulle enligt lagförslaget fast-
13630: för statsförvaltningen, energiföretagen, energi-   ställas av statsrådet. På detta sätt skulle alla
13631: förbrukarna, den kommunala sektorn och riks-       större kraftverk, kärnkraftverksprojektet för
13632: dagen i en lämplig kombination. Ingendera av       Helsingforsdistriktet medräknat, i sinom tid
13633: dessa sektorer har en helt täckande represen-      komma till statsrådets behanclling, såframt
13634: tation vid delegationen, men i praktik har         planerna överhuvud utvecklas till detaljerade
13635: denna sammansättning visat sig lyclmd sålunda,     projekt.
13636: att delegationen har fungerat aktivt och konsta-       Redan inom ramen för den gällande lag-
13637: terats vara ett lämpligt sakkunnigorgan i          stiftningen underkastas alla kärnkraftverkspro-
13638: energifrågor. Då förhållandet mellan delegatio-    jekt · enligt atomenergilagen statsrådsbehand-
13639: nen och ministeriets energiavdelning blivit rätt   ling senast i det skede då tillstånd enligt lagen
13640: smidigt och då det är skäl att tro, att rela-      bör utverkas för dem. Vid sagda behandling
13641: tionerna till den energiförsörjningsdelegation,    fattar statsrådet ståndpunkt till kärnkraftverks-
13642: som enligt regeringens förslag till ellag skall    projekten i deras helhet genom att beakta alla
13643: tillsättas i landet, kommer att likaså skapa sig   de omständigheter som har inverkan på saken.
13644:      Helsingfors den 25 mars 1977.
13645: 
13646:                                                     Handels- och industriminister Ame Berner
13647:                                               1977 Vp.
13648: 
13649: Kirjallinen kysymys n:o 75.
13650: 
13651: 
13652: 
13653: 
13654:                                   Työläjärvi ym.: Lastentarhanopettajien poikkeuskoulutuksen lo-
13655:                                      pettamiseen liittyvistä virallisista lausunnoista.
13656: 
13657: 
13658:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13659: 
13660:     Valtioneuvosto on torstaina helmikuun 17         päivähoitolain puitteissa tapahtuvaan lasten hoi-
13661: päivänä 1977 tehnyt päätöksen lastentarhan-          tojärjestelmän kehittämiseen.
13662: opettajien poikkeuskoulutuksen lopettamisesta           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13663: Turussa; Jyväskylässä ja Raumalla. Poikkeus-         päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
13664: koulutusta jatketaan tämän jälkeen mm. Ka-           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13665: jaanissa ja Savonlinnassa. Jos supistamistoimen-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13666: piteet yleensä katsotaan välttämättömiksi, olisi
13667: käsityksemme mukaan ensin tullut luotettavasti                  Onko lastentarhanopettajien poik-
13668: selvittää· auki olevien ja epäpätevin voimin täy-            keuskoulutuksen lopettamisesta Turussa,
13669: tettyjen virkojen lukumäärä. Virhearviointien                Jyväskylässä ja Raumalla koskevaa pää-
13670: välttämiseksi tulisi supistamistoimenpiteet suo-             töstä valmisteltaessa hankittu viralliset
13671: rittaa asteittain ja . kaikkiin koulutusyksiköihin           lausunnot supistamistoimenpiteiden pe-
13672: tasapuolisesti kohdistettuna. Vaitioneuvoston                rusteista ja niiden vaikutUksista lasten-
13673: nyt tekeinä päätös johtaa siihen, että opettajan-            tarhanopettajien koulutuksen ja lasten
13674: koulutusta supistetaan eniten niillä alueilla,               hoitojärjestelmän kehittämisen kannalta
13675: joilla koulutettaville voidaan tarjota hyvät har-            sosiaali- ja terveysministeriöstä, sosiaali-
13676: joittelumahdollisuudet ja valmistuville opetta-              hallituksesta, kuntien keskusjärjestöiltä
13677:  jille työmahdollisuuksia. Päätös vaikuttaa kai-             ja alan työntekijä- ja opiskelijajärjes-
13678: ken kaikkiaan monin tavoin alan henkilöstön                  töiltä?
13679: koulutukseen ja ammatilliseen asemaan sekä
13680:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
13681: 
13682:                Pirkko Työläjärvi                                 Paula Eenilä
13683:                Pertti Paasio                                     Uljas Mäkelä
13684:                                            Maija Rajantie
13685: 
13686: 
13687: 
13688: 
13689: 0877002899
13690: 2
13691: 
13692: 
13693: 
13694: 
13695:                          Ed.usknnaaJa Herra .P.uhetidehelle.
13696: 
13697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nessä selvittää ne lainsäädännölliset ja muut
13698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           toimenpiteet, joiden avulla voidaan lähivuosina
13699: olette 22 päivänä helr;Wku\ita 1977 päivity.n;          ja erity~esti jo vuon.na 1978 saada aikaan su-
13700: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            pistuksia julkisiin menoihin.
13701: asian<;>maiselle j.äienelle jäljennöksen · kansan-      . · Valtioneov.oston 17. 2.1977 tekemässä peri-
13702: edustaja Pirkko Työläjärve11 ym. näin kuulu-           .aatepäätöksessä väliaikaisen lastemarha~­
13703: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 75:               ;iakaulumhem su,pist:ami.ita pea:mtellaoo. päivi-
13704:                                                        .ho.i.tomunni.teimiea tarkistam;isella. V:altalwmlilli-
13705:           Onk.o lastentarhanopettajien poik-           .lisen sw.mnitelman lasten päiW\hokloo. jirjesti-
13706:        keuskoolutukiie(l k>pettamisesta Turus»a,       .måestä vuosiaa l978-1982 .sOiiaali- ja 1:Ct-
13707:        Jyväskylässä ja Raumalla koskevaa pää-           vey.sministttiö hyv:äksyi 24 •.2. 1977 asian oltua
13708:        t-östä valmisteltaessa hankittu viralliset      v.almiitavasti    valtioaeu~ston       r~va­
13709:        lausunnot supistami.W)imenpiteiden pe-          liokun.nan. käsit.eltävioä. V$kka t.äm.ä atunni-
13710:        rusteista ja aiiden. vailrutuks.i&tla lasten-   tdma hyv.ähyttiin vasta ;sen jälkeen, kua vai-
13711:        tarhanopettajien koolutuksea ja lasten          tioneuv.osto .oli tehnyt periaatepäätöksen. viäij-
13712:        ho~jest-elmän kebittitWsen .kannalta            ~ lastentarhanopettajakoulu.ruben 5Uf?~
13713:        ~siaali- ja rtervey.sministeciöstä. sosiaali-   tamisesta. sen keslre~ siBällön .oo tiiytyn~
13714:        hallituksesta. kuntiem keskusjärjestöiltä       olla valtioneuvoston t~, koska ~­
13715:        ja alaa työntekijä~ äa -opiskelijajärjes-       päätöksen syyksi nimenamaa.m. mainitaan paiv:ii-
13716:        tiilkä?                                         b.aitosu.wmitelmien w:kis.taminem.           ·
13717:                                                          E.alellä :Sanotusta ilmenee, että v~­
13718:    Vastauksena kysymykiJOOO. esitän kunnioitta-        tcm peciaatepäitös vä'Jimhisen !astentnrhari-
13719: vasti seuraavaa:                                       •opettajakoillotuksen supistaaisestB perustm!U
13720:    Valtioneuvosto on 17. 2. 1977 tehnyt peri-          vakiovaWem:inisteriöm., opetusmini9teriön .sekä
13721: aatepäätöksen eräistä menojen säästö- ja lyk-          sosiaali- ja terveysministeriön käsitykseen siitä,
13722: käystoimenpiteistä valtiontaloudessa. Periaate-        miten last-entathaoopettajak~urusta ja lasten
13723: päätöksen mukaan väliaikaista lastentarhanopet-        päivähoitoa on kehitettävä valtiontalouden tilan
13724: tajakoulutusta supistetaan päivähoitosuunnitel-        nykyisin sallimissa puitteissa. Muiden tahojen
13725: mien tarkistamisen johdosta lopettamalla .opis-        asiantuntemusta periaatepäätöstä tehtäessä ei
13726: kelijoiden ottaminen Jyväskylässä ja RaHmana           tiettävästi ole käytetty hyväksi lausuntoja hank-
13727: tapahtuvaan koulutukseen syksyllä 1977 ja Tu-          kimalla.
13728: russa tapahtuvaan koulutukseen syksyllä 1978.              Lastentarhanopettajakoulutuksen supistamista
13729:    Edellä tarkoitetun periaatepäätöksen valtio-        koskeva periaatepäätös on hallituksen käsityk-
13730: neuvosto on tehnyt valtiovarainministeriöstä           sen mukaan sopusoinnussa lasten päivähoidon
13731: tapahtuneesta esittelystä asian oltua valmista-        järjestämistä vuosina 1978-82 koskevan val-
13732: vasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kä-       takunnallisen suunnitelman kanssa. Sen osoit-
13733: siteltävänä. Opetusministeriön hallinnonalan           tamiseksi seuraavassa lyhyesti tarkastellaan tä-
13734: osalta periaatepäätös pohjautuu opetusministe-         män suunnitelman vaikutusta lasten hoidosta
13735: riössä toimineen työryhmän ehdotuksiin. Täl-           ja kasvatuksesta vastaavan henkilöstön tarpee-
13736: laisen työryhmän asettamiseen opetusministe-           seen päiväkodeissa.
13737: riön, kuten myös valtioneuvoston kanslian ja               Verrattuna edelliseen lasten päivähoidon jär-
13738: muut ministeriöt, velvoitti valtioneuvoston 18.        jestämistä koskevaan valtakunnalliseen suunni-
13739: 11. 1976 tekemä periaatepäätös eräistä julkis-          telmaan 24. 2. 1977 hyväksytty suunnitelma
13740: ten menojen säästöistä. Tämän periaatepäätök-          hidastaa huomattavasti lasten päivähoidon ke-
13741: sen mukaan työryhmän tuli 31. 1. 1977 men-             hittämistä. Suunnitelman tarkoittaman viisivuo-
13742:                                                                                                             ...
13743:                                                                                                              }
13744:                                               .N:d. ·75
13745: 
13746: tiskauden aikana päiväkotipaikkoja pyritään li-        Luonnollisena on pidettävä, että valtioneu-
13747: säämään ainoastaan 31 500 paikalla, kun niitä voston periaatepäätöksessä tarkoitettu lasten-
13748: edellisenä vuonna hyväksytyn suunnitelman tarhanopettajakoulutuksen supistaminen kohdis-
13749: mukaan oli vielä tarkoitus lisätä siinä tarkoi- tuu korkeakouluissa tapahtuvaan väliaikaiseen
13750: tetun viisivuotiskauden aikana 52 000 paikalla. koulutukseen. Koulutusta on tarkoitus jatkaa
13751: Vastaavasti lasten hoidosta ja kasvatuksesta kolmessa korkeakoulun opettajankoulutuslaitok-
13752: vastaavan henkilöstön lisätarve vähenee kysy- . sessa ja viidessä lastentarhanopettajaopistossa.
13753: myksessä olevien suunnitelmien mukaan tarkas- Korkeakouluissa tapahtuva koulutus pyritään
13754: telUn kohteina olevien viisivuotiskausien aikana vakiinnuttamaan sellaisilla, etenkin kehitys-
13755: 4 420 heOkil.östä 2 583 henkilöön.                  alueilla sijaitsevilla paikkakunnilla, jotka eivät
13756:  " Lastentarhanopettajapl,l}.an johdosta lastentar- kuulu lastentarhanopettajaopistojen vaikutus~
13757: hanopettajien koulutus on viime vuosina ollut alueisiin. Tässä yhteydessä on vielä erikseen
13758: varsin runsasta. Vuonna 1976 lastentarhanopet- tutkittava, onko edellytyksiä jatkaa lastentar-
13759: tajakoulutukseen otettiin 1 018 opiskelijaa. Jos hanopettajien kouluttamista Lounais-Suomen
13760: koulutusta jatkettaisiin koulutukseen otettavien tarpeita varten jommassa kummassa Turun yli-
13761:  määrää vähentämättä, viime vuosina vallinnut opiston kahdesta opettajankoulutuslaitoksesta.
13762: päivähoitoalan henkilöstön vajaus vaihtuisi no-        Edellä sanottuun viitaten on todettava, että
13763: peasti henkilöstön liikatarjonnaksi. Tämän vält- vaikka valtioneuvoston 17. 2. 1977 tekemää
13764:  tämiseksi lastentarhanopettajien koulutusta on periaatepäätöstä varten ei väliaikaisen lasten-
13765:  olennaisesti supistettava. Vaitioneuvoston 17. tarhanopettajakoulutuksen supistamisen osalta
13766:  2. 1977 tekemän periaatepäätöksen mukaan ole hankittu kysymyksessä tarkoitettuja lausun-
13767:  koulutus supistuu vuosina 1977 ja 1978 vasta toja, se pohjautuu valtiovarainministeriön, ope-
13768:  150 opiskelijalla. Alan henkilöstön kasvun hi- tusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministe-
13769:  dastumiseen nähden tätä opiskelijamäärän vä- riön riittävänä pidettävään asiantuntemukseen.
13770:  henemistä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä, Lasten päivähoidon järjestämistä vuosina 1978
13771:  minkä johdosta koulutukseen otettavien määrän -1982 koskevan valtakunnallisen suunnitelman
13772:  pienentämistä on harkittava muidenkin lasten- valossa periaatepäätöstä voidaan pitää täysin
13773:  tarhanopettajia kouluttavien laitosten kohdalla. perusteltuna.
13774:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1977.
13775: 
13776: 
13777:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
13778: 
13779: 
13780: 
13781: 
13782:                                                                                                     ·',
13783:                                                                                                       1
13784:                            T i 11 Ri k s d a g e ns He r r Talm a n.
13785: 
13786:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt principbeslutet skulle arbetsgruppen fört
13787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utgången av· januari 1977 utreda de lagstift~
13788: av Q.en 22 fehruari 1977 tili vederbörande med.      ni.n3såtgärder oeh. övriga åtgärder, genom vilka
13789: lem "v · statsrådet för avgivande av svar över-      man under de närinaste åren och särskilt redan
13790: sänt avskrift av·-följande av tiksdagsman Pirkko     år 1978 kan reducera de offentliga utgi.herna.
13791: Työläjärvi m .. fl. undertecknade spörsmål nr 75:       I statsrådets pdncipbeslut 17.2.1977 moti·
13792:                                                      veras inskränkningen av den temporära barn-
13793:             Har man vid beredningen av beslutet      trädgårdsläraruthildningen med justeringen av
13794:          törande avslutandet av undantagsutbild-     dagvårdsplanerna. Social- och hälsovårdSministe-
13795:        . ningen av barnträdgårdslätare i Aho,        riet godkände 24. 2. 1977 en rikscmfattande
13796:          Jyväskylä och Raumo inbegärt offidella      pian för ordnandet av bamdagvården under
13797:          udåtanden av social- och hälsov~®ni­        åren 1978-1982, sedan ärendet hade ·under-
13798:          nisteriet, socialstyrelsen, kruntnunernas   gått förberedande behandling i statsrådets fi.
13799:          o::ntralorganisation~ och · otg®isati&      nansutskott. EhlU'U denna p.lan godkände$ först
13800:      ·.. nerna för arbetstagare oeh studetande       efter det att statsrådet hade fattat ett princlp-
13801:      · ·ioom branschen i fråga om grunderna          beslut om inskrinkning av den temporära bar.ft..
13802:     · . för redueeringsåtgärderna oeh deras in-      ttä.dgårdsläraruthildningen miste statsrådet ha
13803:        .verkan p! utbildningen av batnträd.          haft kännedom Qtll dess centrala innehåll, eftel">o
13804:          gårdslätare ocll utvecldandet av systemet   som justeringen av dagvårdsplanerna ·uttryck-
13805:         för vården av barn?                          ligen ·nämns som orsak tili beslutet orn in-
13806:                                                      skränkning.
13807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Av det ovan sagda framgår, att statsrådets
13808: samt anföra följande:                                principbeslut om inskränkning av den tempo-
13809:    Statsrådet har 17. 2. 1977 fattat ett princip-    rära barnträdgårdslärarutbildningen bygger på
13810: bestut rörande vissa Atgärder för inbesparing        finansministeriets,    undervisningsministeriets
13811: och uppskjutande av utgifter inom statshus-          samt social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
13812: hållningen. Enligt principbeslutet inskränks, tili   ning om, hur barnträdgårdslärarutbildningen
13813: följd av justering av dagvårdsplanerna, den          och barndagvården bör utvecklas inom de
13814: temporära utbildningen av barnträdgårdslärare        ramar statshushållningen för närvarande tillåter.
13815: genom att studerande hösten 1977 inte längre         Då principbeslutet fattades har andra instansers
13816: antas tili utbildning i Jyväskylä och Raumo          sakkunskap veterligen inte utnyttjats genom
13817: och hösten 1978 inte längre tili utbildning i        införskaffande av utlåtanden.
13818: Aho.                                                    Principbeslutet om inskränkning av barn-
13819:    Statsrådet har fattat det ovan avsedda prin-      trädgårdslärarutbildningen harmonierar enligt
13820: cipbeslutet efter föredragning från finansmi-        regeringens uppfattning med den riksomfattan-
13821: nisteriet, sedan ärendet undergått förberedande      de planen för ordnandet av barndagvården
13822: behandling i statsrådets finansutskott. Be-          under åren 1978-1982. För att påvisa detta
13823: träffande undervisningsministeriets förvaltnings-    granskas i det följande i korthet planens in-
13824: område baseras principbeslutet på förslag som        verkan på daghemmens behov av personai som
13825: framlagts av en inom ministeriet verksam ar-         ansvarar för barnens vård och fostran.
13826: betsgrupp. Statsrådets principbeslut 18. 11.            I jämförelse med den föregående riksom-
13827: 1976 om inbesparing av vissa offentliga ut-          fattande planen för ordnandet av barndags-
13828: gifter förpliktade undervisningsministeriet och      vården fördröjer den pian, som godkänts 24.
13829: likaså statsrådets kansli och de övriga minis-       2. 1977, i betydande grad utvecklandet av
13830: terieroa att tilisätta en sådan arbetsgrupp.         barndagvården. Under den femårsperiod som
13831:                                               N:o 75                                                5
13832: 
13833: planen åsyftar sttävar man till att öka daghems-       Det måste anses vara naturligt, att den
13834: platsema med enåast 31 500 platser, då avsikten     inskränkning av barnträdgårdslärarutbildningen
13835: en1igt den föregående år godkända planen ännu       som avses i statsrådets principbeslut berör den
13836: var att de under den femårsperiod som där           temporära utbildningen vid högskolorna. Det
13837: avsågs skulle ökas med 52 000 platser. Be-          är meningen att fortsätta utbildningen vid tre
13838: hovet av tilläggspersonal som ansvarar för          högskolors lärarutbildningsinstitutioner och vid
13839: barnens vård och fostran minskar enligt de          fem barnträdgårdslärarinstitut. Man strävar till
13840: ifrågavarande planerna för de avsedda femårs-       att stabilisera högskoleutbildningen på sådana
13841: perioderna från 4 420 personer tili 2 584           särskilt inom utvecklingsområdena belägna
13842: personer.                                           orter, som inte tillhör barnträdgårdslärarinstitu-
13843:     På grund av bristen på barnträdgårdslärare       tens influensområden. I detta sammanhang bör
13844: har utbildningen av dessa lärare under de           man ännu särskilt undersöka, huruvida det finns
13845: senaste åren varit mycket omfattande. Ar 1976       förutsättningar att fortsätta utbildningen av
13846: antogs 1 018 studerande till barnträdgårdslärar-    barnträdgårdslärare för sydvästra Finlands be-
13847: utbildning. Om utbildningen skulle fortsätta        hov vid någondera av Aho universitets två
13848: utan en minskning av de antagna studerandenas       lärarutbildningsinstitutioner.
13849: antal, skulle de senaste årens brist på personai       Med hänvisning tili det ovan sagda bör det
13850: inom dagvhdsbranschen snabbt upphöra och            konstateras, att ehuru man för statsrådets
13851: ersättas av ett överutbud. För att undvika          principbeslut 17. 2. 1977 inte beträffande redu-
13852: detta måste utbildningen av barnträdgårdslärare     ceringen av den temporära barnttädgårdslärar-
13853: väsentligt reduceras. Enligt statsrådets princip-   utbildningen har inbegärt de i spörsmålet av-
13854: beslut 17. 2. 1977 inskränks utbildningen åren      sedda utlåtandena, bygger ifrågavarande beslut
13855:  1977 och 1978 med endast 150 studerande.           på finansministeriets, undervisningsministeriets
13856: Med hänsyn till att personalen inom branschen       samt social- och hälsovårdsministeriets sak-
13857: kommer att öka i långsammare takt kan denna         kunskap, viiken bör anses vara tillräcklig. Med
13858: minskning av antalet studerande dock inte           hänsyn till den riksomfattande planen för
13859: betraktas som tillräcklig, och man bör därför       ordnandet av barndagvården åren 1978-1982
13860: överväga att minska antalet av dem som antas        måste principbeslutet anses vara fullt moti-
13861:  till utbildning även vid andra institutioner som   verat.
13862: utbildar barnttädgårdslärare.
13863:      Helsingfors den 23 mars 1977.
13864: 
13865: 
13866:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
13867:              ·.'·:'
13868: 
13869: 
13870: 
13871: 
13872: .: ; ·:t:.
13873:                                              1977 vp.
13874: 
13875: Kirjallinen kysymys n:o 76.
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 
13880:                                  Voutilainen ym.: Kuntien mahdollisuuksista vesakontorjuntai-
13881:                                     aineiden ja lannoitteiden levityksessä aiheutuvien haittojen
13882:                                     torjumisessa.
13883: 
13884: 
13885:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
13886:     Viime aikoina on metsiemme kasvuun ja hoi-      maa. Tämä olisi myös ympäristönsuojelun kan-
13887: toon kiinnitetty erikoista huomiota. Samalla on     nalta ensiarvoisen tärkeä näkökohta. Nykyinen
13888: aikaansaatu uusia metsien lannoitus-, hoito- ja     käytäntö vesakentorjunta-aineiden ja lannoittei-
13889: työmenetelmiä sekä edistetty sitä tietä metsien     den lentolevityksen osalta ainakin tarvitsee tar-
13890: kasvua. Toisaalta on todettu, että uudistusten      kistuksen. Paikalliset asukkaat eivät voi muuta
13891: myötä on aikaansaatu huomattavia haittateki-        kuin ihmetellä nykyistä menettelyä. Samoin pai-
13892: jöitä, joita ei ole riittävästi otettu laajemmin    kallisten kuntien hallintoelimet ja viranomaiset
13893: huomioon. Yksi tällainen esiintuotu haittateki-     voivat vain todeta, että näin tapahtuu. Asian
13894: jä on ollut vesakentorjunta-aineiden ja lannoit-    vakavuuteen on monilla tahoilla kiinnitetty
13895: teiden lentolevitys metsiemme hoitotoimina.         huomiota. Viimeisin ilmaisu tästä on Pohjois-
13896: Tätä perustellaan nopeana, tehokkaana, vähän        Karjalassa    ammatillisten paikallisjärjestöjen
13897: työvoimaa vaativana ja kustannuksiltaan edul-       asiaan puuttuminen ainakin Lieksassa, Nurmek-
13898: lisena metsiemme lannoitus- ja hoitotyönä. Pai-     sessa, Ilomantsissa ja Kiteellä.
13899: kalliset asukkaat, esim. Pohjois-Karjalassa, mis-      Välttämätöntä olisi, että paikallisille kuntien
13900: sä sijaitsee laajoja metsäalueita, ovat kuitenkin   viranomaisille ja hallintoelimille annettaisiin
13901: huolestuneita metsiemme vesakentorjunta-ainei-      valtuudet ja mahdollisuus puuttua vesakentor-
13902: den ja lannoitteiden lentolevityksestä. Tähän on    junta-aineiden ja lannoitteiden levittämiseen
13903: useitakin syitä. Nyt on jo näiltä alueilta useana   lentolevityksenä. Samalla olisi yleensäkin tut-
13904: vuotena menetetty marja- ja sienisadot, jotka       kittava metsiemme hoito- ja lannoitustoimet
13905: jo taloudellisena menetyksenä paikallisille asuk-   niiden haittojen ja etujen kannalta kokonaisval-
13906: kaille merkitsevät paljon. Kukaan ei voi myös-      taisesti.
13907: kään valvoa sitä, etteikö myrkytettyjä luonnon-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13908: tuotteita kulkeudu syötäväksi, kun myrkytys         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13909: useimmin suoritetaan juuri marjojen kypsymis-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13910: aikoina. Näitä seurauksia ei liene edes tutkittu.   raavan kysymyksen:
13911: Myös on voitu todeta, että metsiemme myrky-
13912: tys- ja lannoitusalueilta on hävinnyt lintu- ja               Onko Hallitus tietoinen vesakentor-
13913: muu riistakanta, samoin kuin vesistöt myrkytty-            junta-aineiden ja lannoitteiden lentoko-
13914: vät ja sen myötä myös kalakanta häviää.                    nelevityksenä aiheutuneista monista hai-
13915:     Pohjois-Karjalassa on myös vaikea työllisyys-          toista, ja jos on,
13916:  tilanne ympäri vuoden. Kesäaikana erikoisesti                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13917: tätä huolta lisäävät koululaiset, joiden työhön            ryhtyä vesakentorjunta-aineiden ja lan-
13918: sijoittuminen on vaikeaa ja usein mahdotonta.              noitteiden lentokonelevityksestä aiheu-
13919:     Metsiemme hoitotöihin, myös lannoituksiin,             tuneiden haittojen poistamiseen ja mi-
13920: pitäisikin jo työllisyysnäkökohdat huomioiden              ten kunnat voisivat nykyistä paremmin
13921:  voida sijoittaa nykyistä enemmän ihmistyövoi-             vaikuttaa asiaan?
13922:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
13923: 
13924:          Uki Voutilainen               Erkki Korhonen                 Reino Karpola
13925:          Lea Sutinen                   Alli Vaittinen-Kuikka          Pauli Puhakka
13926:                                        Matti Puhakka
13927: 0877003053
13928: 2                                          1977 vp.
13929: 
13930: 
13931: 
13932: 
13933:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13934: 
13935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Torjunta-aineiden lentolevitystä koskevia ky-
13936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     symyksiä on selvitelty torjunta-aineiden lento-
13937: olette 22 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn        levitystoimikunnan toimesta. Toimikunta laati
13938: kirjeenne ·. ohella toimittanut valtioneuvoston   mietinnössään ehdotuksen siitä, millä tavalla
13939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     torjunta-aineiden lentolevitystä tulisi säännellä.
13940: edustaja U. Voutilaisen ym. näin kuuluvasta       Vuonna 197 5 torjunta-aineasetusta täydennet-
13941: kirjallisesta kysymyksestä n:o 76:                tiin ja annettiin lisäksi maa- ja metsätalousmi-
13942:                                                   nisteriön päätös torjunta-aineiden lentolevityk-
13943:           Onko Hallitus tietoinen vesakontor-     sestä. Torjunta-aineiden lentolevityksessä nou-
13944:        junta-aineiden ja lannoitteiden lentoko-   datettavasta menettelystä on sanotussa päätök-
13945:        nelevityksenä aiheutuneista monista hai-   sessä varsin yksityiskohtaisesti määrätty ja mää-
13946:        toista, ja jos on,                         räykset näyttäisivät vastaavan niitä vaatimuk-
13947:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sia, jotka näille torjunta-aineista saatavat hyö-
13948:        ryhtyä vesakontorjunta-aineiden ja lan-    dyt ja koituvat haitat huomioon ottaen on ase-
13949:        noitteiden lentokonelevityksestä aiheu-    tettava.
13950:        tuneiden haittojen poistamiseen ja mi-        Lannoitteiden lentolevityksestä mahdollisesti
13951:        ten kunnat voisivat nykyistä paremmin      aiheutuvia haittoja ei ole erikseen selvitelty. En-
13952:        vaikuttaa asiaan?                          nen asiaa koskevan luotettavan selvityksen val-
13953:                                                   mistumista ei näyttäisi aiheelliselta antaa lento-
13954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      levityksen menettelytapaa koskevia määräyksiä.
13955: vasti seuraavaa:
13956:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1977.
13957: 
13958:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
13959:                                              N:o 76                                                3
13960: 
13961: 
13962: 
13963: 
13964:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
13965: 
13966:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       medel från Iuften har utretts genom försorg av
13967: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kommissionen för utredning av spridningen av
13968: av den 22 februari 1977 tili vederbörande med-     bekämpningsmedel från flygplan. I sitt be-
13969: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    tänkande har kommissionen utarbetat ett för-
13970: av riksdagsman U. Voutilainen m. fl. under-        slag tili reglering av spridningen av bekämp-
13971: tecknade spörsmåi nr 76:                           ningsmedel från luften. Ar 1975 komplettera-
13972:                                                    des förordningen om bekämpningsmedel och
13973:           Är Regeringen medveten om de mån-        därtill utfärdade jord- och skogsbruksministe-
13974:        ga olägenheter som otsakas av spridning     riet ett beslut om spridning av bekämpnings-
13975:        av slybekämpningsmedel och gödseime-        medel från luften. Det fötfaringssätt som skali
13976:        dei från luften, och i så fall,             tiliämpas vid spridning av bekämpningsmedel
13977:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          från luften regleras synnerligen detaljerat i sag-
13978:        vidta i avsikt att eliminera de olägenhe-   da beslut, och bestämmelserna förefaller mat-
13979:        ter som otsakas av spridning av slybe-      svara de fordringar man måste ställa på dem
13980:        kämpningsmedel och gödselmedei från         med beaktande av den nytta och de olägenheter
13981:        Iuften och hur kunde kommunerna             bekämpningsmedlen medför.
13982:        bättre än för närvarande inverka på             De olägenheter som eventuellt otsakas av
13983:        denna sak?                                  spridning av gödselmedel från luften har inte
13984:                                                    blivit separat utredda. Förrän en tiliförlitlig
13985:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       utredning i denna fråga har blivit gjord, före-
13986: samt anföra följande:                              faller det inte motiverat att utfärda bestämmel-
13987:   Frågor som gäller spridning av bekämpnings-      ser om förfaringssätt vid spridning från luften.
13988:      Helsingfors den 1 april 1977.
13989: 
13990:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
13991:                                                 1977. vp.
13992: 
13993: Kirjallinen kysymys n:o 77.
13994: 
13995: 
13996: 
13997: 
13998:                                    T. Nieminen ym.: Päihdeasialinneuvottelukunnan valvontajaoston
13999:                                       ehdotuksessa todettujen epäkohtien korjaamisen kiirehtimi-
14000:                                       sestä.
14001: 
14002: 
14003:                                                                 e
14004:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h m i e h e 11 e.
14005: 
14006:    Päivälehdissä on viime viikkoina julkaistu          sin organisaatiota koskevia kysymyksiä sekä lau-
14007: lukuisia kirjoituksia huumausaineongelmasta ja         sutaan muun muassa: "Vastoin julkisuuteen
14008: siihen liittyvistä asioista. Muun muassa epäkoh-       annettuja tietoja on poliisin eri muodostelmien
14009: tana on esitetty, etteivät tarpeelliset tiedot kulje   kesken hyvällä yhteistyöllä selvitty vaikeiltakin
14010: viranomaiselta toiselle sekä ettei yhteistoiminta      näyttäneistä tilanteista" sekä "Ne jotka ovat
14011: suju kitkattomasti: Päihdeasiainneuvottelukun-         virkansa puolesta huumerikosten ·tutkinnan
14012: nan valvontajaoston 25 päivälle syyskuuta 1975         kanssa tekemisissä saavat kuitenkin tarvitse-
14013: päivätyssä ehdotuksessa huumausainerikollisuu-         mansa tiedot". Kirjoitus päättyy mielestämme
14014: den valvonnan tehostamissuunnitelmaksi on lau-         jonkinlaiseen vihjailuun, kun sen viimeinen
14015: suttu, puhuttaessa huumausainerikosten esitut-         kappale kuuluu: "Lopuksi toteamme, että hy-
14016: kintaa suorittavista eri viranomaisista, että          vää tarkoittava viranomainen tekee ehdotuk-
14017: "Yhteistyö näiden ryhmien välillä ei ole jatku-        sensa toiselle viranomaiselle tai tämän esimies-
14018: vista yrityksistä huolimatta täysin onnistunut"        virastolle suoraan, siis ilman lehdistön välitystä ..
14019: sekä että "keskusrikospoliisi ja Helsingin polii-      Mikäli tästä käytännössä poiketaan, yhteistyö-
14020: silaitos ovat jopa samasta rikoksestakin tehneet       ehdotusten nimellä yritetään ajaa läpi asiaa,
14021: osittain päällekkäin meneviä tutkinta-asiakirjoja,     jonka asiaa tuntevat muutenkin tietävät, mutta
14022: mikä seikka on aiheuttanut mm. syyttäjien ta-          joka kirjoitustenkin jälkeen jää suurelle yleisölle
14023: holta aiheellista arvostelua poliisin työskentelyä     tuntemattomaksi".
14024: ja organisaatiota kohtaan".                               Meille allekirjoittaneille jäi kirjoituksen aja-
14025:    Edellä viitattu ongelma ei ilmeisestikään ole       tus tuntemattomaksi. Yleisesti on tiedossa, että
14026: uusi, sillä jo 23 päivänä joulukuuta 1973 Aamu-        maassamme on ainoastaan kaksi huumausame-
14027: lehdessä julkaistussa kirjoituksessa on keskus-        rikollisuuteen perehtynyttä ryhmää poliisiorga-
14028: rikospoliisin huumausaineryhmän johtajana sil-         nisaation piirissä, nimittäin keskusrikospoliisin
14029: loin ja edelleenkin toimiva rikostarkastaja lau-       huumausaineryhmä ja Helsingin poliisilaitoksen
14030: sunut, että "Informaatio ei kulje eikä yhteis-         huumetoimisto. Keskusrikospoliisin huumaus-
14031: toiminta suju". Todettakoon, että kysymyksessä         aineryhmän edustajan mielipide on selvitetty jo
14032: oleva henkilö on toiminut myös päihdeasiain-           edellä. Tiedustellessamme Helsingin poliisilai-
14033: neuvottelukunnan valvontajaoston sihteerinä.           toksen huumetoimiston esimieheltä, mistä selos-
14034:    Edellä mainituista kannanotoista täysin poi-        tettu kirjoitus on aiheutunut, saimme hämmäs-
14035: keten on päivälehdissä viime päivinä julkaistu         tykseksemme kuulla, ettei hän ollut edes kuul-
14036: kirjoitus, jonka antajiksi on merkitty Helsingin       lut kirjoituksesta ennen sen julkistamista. Ker-
14037: poliisilaitos ja keskusrikospoliisi. Kirjoitus on      rotuissa olosuhteissa näyttää ilmeiseltä, että
14038: julkaistu kokonaisuudessaan ainakin kuluvan            selostetun, Helsingin poliisilaitoksen ja keskus-
14039: helmikuun 12 päivänä ilmestyneessä Aamuleh-            rikospoliisin nimissä julkaistun kirjoituksen
14040: dessä. Lausuman alkulause kuuluu: "Koska leh-          ovat jostakin tuntemattomasta syystä laatineet
14041: distöllä ilmeisesti ei ole ollut syytä epäillä         ja julkaisseet yksityiset henkilöt, joilla ei ole
14042: uutislähteittensä objektiivisuutta käsitellessään      ainakaan omakohtaisia tietoja kysymyksessä ole-
14043: viimeaikoina poliisin huumetutkintaan liittyviä        vista asioista.
14044: kysymyksiä pyydämme kunnioittaen tilaa seu-               Huumausaineongelma on maassamme jo ver-
14045: raavalle". Sen jälkeen kirjoituksessa selostetaan      raten vaikea. Asiaan on muun muassa valtio-
14046: eräitä huumausainerikollisuutta yleensä ja polii-      neuvoston oikeuskansleri kiinnittänyt toistu-
14047: 08770029JP
14048: 2
14049: 
14050: vasti huomiota. Myös eduskunnassa huumaus-                      tyksen 37 §:n 1 mofi\entin ~~tb:c~
14051: ainerikollisuuden kasvu on herättänyt huolestu-                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14052: mista. Ongelmakokonaisuuden eri puoliin suun-                   vaksi seuraavan kysymyksen:
14053: tautuvia uudistus- ja parannusehdotuksia on
14054: vireillä useitakin. Kerrotuissa olosuhteissa mei-                                  Onko Hallitus tietoinen selostetusta
14055: dän mielestämme on syytä suhtautua hyvin va-                                    "julkilausumasta" ja aikooko Hallitus
14056: kaväsfi!·:'~efräl _vHtllttlluh·' 'kirjE?i.tnk~;Z:: jbkl:f. -'~' ·; ;:~;< q·.yf.ityä; toimenpiteisiin selvyyden saami-
14057: nä:y'ftä'if' '-'synl)iite~n :. sellai'ilteii ~. ,-·lienkilöidl:ifi ·töi~  'li<J5eksi siitä, kenen vastuulla kirjoitus on
14058: mesta, jotka eivät ole asianmukaisia puhumaan                                ·;~jå'''missä tarkoituksessa se on julkaistu,
14059: kysymyksessä olevista ongelmista ja jotka ovat                                  sekä
14060: jättäneet henkilöllisyytensä ilmoittamatta kät-                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14061: keytyessään Helsingin poliisilaitoksen ja k(!skus-                           . w4tyä. . päihdeasiainneuvottelukunnan
14062: rikospoliisin nimien taakse.                                                    valvontajaoston ehdotuksessa todettujen
14063:    Ede~ä ;c<ll~:ya,~,;V:iit;IteJ). ja yalt~opäiväjärjes-                 ... ' .ttPäkohtiert, korj~amisen ~iirel;ttim.iseksi?
14064:       Helshigi~sif .~2 .päiyänå 'helmikuuta 1971.
14065: 
14066:             Terhi 'Nie!llinen                    Kaarina Suonio                        Olavi Martikainen
14067:           . Anneli .Kivitie                      Jarmo Wahlström                       Ilkka Kanerva
14068: 
14069: 
14070: 
14071: 
14072:                 .. \ ..
14073:                                       ·;,'
14074:  ··VahiÖ};)ili,.iäj1ltjes~yksen '37 §:n; ·1 mo1nent~ssa      joituksesta !H'elsifigi'l\f ·-pbliisilaitOksenv. huullietoi-
14075: hiainitus'sa tarkoituksessa .. 'Fe;. N'ertla,; •Fuherrues;   :mistön esimielkltä jtt' salu1~ett' :oiasttiuksefi, :::ettei
14076: Olette '22;•piiivänlf helmikuuta '1977' pährätyh             täthä. ok: kutdlUtkaatt· a-sutstå 'ennen kiltjdifu'kseil
14077: kirjeenne rr.:o ~629 ohella toimittanur valtioneu~           jlilkaisemiste..·•·· ·Kyseisen'. :esirnieh'eri! ilmoituksen
14078: voston asianomaisdle •jäsenelle·. jäljennöksen k~n­          m-ukaan asiaa·     oli    häneltä Hedustellht: muiden
14079: sanedustaja . Terhi ·Niemisen yni ·kirjallisesta             muassa edellä. · tarkoitettu paikltliinen · syyftäjä
14080: kysymyksestä n:o 77, jossa tiedustellaan:                    mutta ei kukaan kansanedustajista. Huumetoi-
14081:                                                              miston esimies d ole velvollinen puhumaan
14082:             Onko Hallitus tietoinen selostetusta             tämän laatuisesta asiasta syyttäjäl1e. '
14083:          "julkilausumasta" ja aikooko Hallitus                    Alkuperäisen tekstin ' otsikkona . oli .. ''Poliisin
14084:          ryhtyä toimenpiteisiin selvyyden saami-             huumetutkiota Suomesså". ···'I;ekstl sisälsi lähes
14085:          seksi, siitä, kenen vastuulla .kirjoitus on         470 sanaa. Allekirjoituksena oli "He1singin po-
14086:          ja mis-sä tarkoituksessa se on julkaistu,           liisilaitos - Keskusrikospoliisi". Ainakin erääs-
14087:          sekä                                                sä päiväkhdessä tekst~ oli tYJ'>istetty noin 90
14088:             mihin toimenpiteisiin Hallitus · aikoo           sanaan ja otsikoitu "Polii$i: :fflluin,eista on jos-
14089:          ryhtyä       päihdeasiainneuvottelukunnan           kus pakko vaieta." AUekirjoit!-ikset, oli jätetty
14090:          valvontajaoston ehdotuksessa todettujen             kokonaan pois.                                 ·· ··
14091:          epäkohtien korjaamisen kiirehtimiseksi?                  Viittaaminen irrallisiin lat.iseisii~, kuten kysy-
14092:                                                              myksen perusteluissa on tehty, , antaa koko
14093:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             asiasta täysin väärän ku~11n: . Nä~n tapahtuu
14094: seuraavaa:                                                   varsinkin vedottaessa latisutriii:ri, · joista toinen
14095:      Kysymyksen perusteluissa selostetun julkilau-           on annettu vuonna 1973r ja·toineh syyskuussa,
14096: suman ovat antaneet Helsingin poliisikomentaja               oikeastaan jo keväällä 1975. Nyt käsiteltävässä
14097: ja keskusrikospoliisin päällikkö. Ennen julkista-            julkilausumassa asiaa sen sijaan katsotaan: tämän
14098: mista lausuma on ollut sisäasiainministeriössä               hetken tilanteen kaimaha kuten Juoruiollrsta: ön;
14099: nähtävänä.                                                        Edellä olevaan viitaten sisäa~iåirurifriist:e'riö
14100:      Kirjoituksen valmistelu aloitettiin poliisilai-         ilmoittaa ·olleensa tietoinen kysymyksessä tar-
14101: toksessa ja keskusrikospoliisissa eräässä pääkau-            koitetusta kirjoituksesta;
14102: pungin päivälehdessä olleen erään paikallisen                    .Päihdeasiaifineu vottelukilnrilu~ · · ~hdottamia
14103: syyttäjän haastattelun johdosta jo tammikuussa.              asioita on ministeriön toimesta osittaip. jo tb-
14104: Kummankin yksikön asianomaiset huumausaine-                  teutettu ja tullaan edelleen: ,töteqttainaan k;iy"
14105: esimiehet ovat olleet valmistelussa mukana.                  tettävissä olevien voirilaviuojen_ptiitteissa. ·' ·
14106:  · · Kysyjät ovat· maininneet tiedustelleensa kir-
14107:                                                                                                   '1
14108: 
14109:        Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1977.
14110: 
14111:                                                                             Sisäasiainmihiste~i 'EMo' Uiäitalo
14112: 4                                              1977 VJ?.
14113: 
14114: 
14115: 
14116: 
14117:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14118: 
14119:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          därvid fått svaret, att denne alls inte hört om
14120: anger har·Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         saken förrän skrivelsen publicerades. Enligt vad
14121: nr 629 av den 22 februari 1977 tili veder-            ifrågavarande förman själv har meddelat, hade
14122: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        bland ·andra ovannämnda åklagare men inte
14123: av följande av riksdagsman Terhi Nieminen             någon riksdagsman frågat honom om saken.
14124: m. fl. undertecknade spörsmål nr 77:                  Narkotikabyråns förman är ej skyldig att för
14125:                                                       åklagaren redogöra för en sak av denna art.
14126:            Är Regeringen medveten om refere-             Den ursprungliga texten hade som rubrik
14127:         rade "offentliga uttalande" och ämnar         "Polisens narkotikaundersökning i Finland".
14128:         Regeringen. vidta åtgärder för att få         Texten omfattade närmare 470 ord. Den var
14129:         klarhet i vem som är ansvarig för skri-       signerad "Helsingfors polisinrättning - Central-
14130:         velsen och i viiken avsikt den har            kriminalpolisen". I åtntinstone en·. dagstidning
14131:       · publicerats, samt                             var texten stympad till ungefär 90 ord och
14132:            vilka åi:gärder ämnar Regeringen vidta     rubricerad "Polisen: Narkotika måste man
14133:         för im påskynda avhjälpandet av de            ibland tiga om." Underskrifterna hade helt
14134:         missförhållanden som konstaterats i rus-      lämnats bort.
14135:         medelsdelegationens      övervakningssek-         Att .. hänvisa till lösryckta riieningar, såsom
14136:         tions förslag?                                det har gjorts i motiveringen · till spörsmålet,
14137:                                                       ger en fullkomligt felaktig bild. av hela frågan.
14138:    Såsom svar · på detta spörsmål får jag vörd-       Så är speciellt fallet, om· man åberopar·uttalan-
14139: samt anföra följande:                                 den av vilka det ena gavs år 1973 · och det
14140:    Det i motiv:eringen till spörsmålet nämnda         andra i september, eller egentligen redan på
14141: offentliga uttalandet har gjorts av Helsingfors       våren 1975; I det uttalande, varom nu är
14142: poliskommendör och chefen för centralkriminal-        fråga, betraktas frågan givetvhdrån dagsaktuell
14143: polisen:. Före publicerandet hade ministeriet föt     synvinkel.'
14144: inrikesärendena tillfälle att ta qel av uttalandet.       Med hänvisning till ovanstående . meddelar
14145:    Beredandet av skrivelsen påbörjades · vid          mi:ni~>teriet för inrikesärendena· .att det hade kän-
14146: polisinrättningen och vid centralkriminalpolisen      nedom om. den. skrivelse .·som : avses i spörs-
14147: reqan i januari, med ·anleQning av ·en intervju       målet.                            :,
14148: med en ·lokal. åklagare i en huvudstadsdagstid-          De åtgärder som rusmedelsdelegationen före-
14149: ning. Vardera, etihetens niukotikaförmän har          slår har geriont försotg · av pilirlsteriet redan
14150: deltagit i .förberedelserna. ·                        förverkligats. delvis och kommer fortfarande att
14151:    Frågeställarna nämnde att de har hört sig för      förverkligas inom ramen :för. de :tillbudsstående
14152: om skrivelsen hos förmannen för polisinrätt-           resurserna.
14153: ningens i Helsingfors narkotikabyrå och att de
14154:      Helsingfors den 30 mars. 1977.
14155: 
14156:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14157:                                                 1977 vp.
14158: 
14159: Kirjallinen kysymys n;o 78 .
14160: 
14161:                                  '···!   ,-
14162: 
14163: 
14164: 
14165: 
14166:                                      Ajo ym.: Paikallisliikenteeseen sovdtuvan kevyen junakaluston
14167:                                         tuotekehittelystä ja hankinnasta kotimaiselta teollisuudelta.
14168: 
14169: 
14170: 
14171:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14172: 
14173:     Miettusen hallituksen toimenpiteiden perus-        välttämätöntä. Tätä varten tulee päättää uuden
14174: teella valtionrautateillä siirryttiin lokakuussa       kevyen junakaluston tuotekehittelystä ja val-
14175: 1976 uuteen kappaletavaran kuljetus- ja tariffi-       mistamisesta kotimaassa. Rautatidiikenteen tar-
14176: järjestelmään. Tariffeja korotettiin keskimäärin       peen, työllisyystilanteen ja vapaana olevan
14177: 26 %, paikoin jopa yli 100 %. Kappaletavaran           suunnitteluhenkilökunnan huomioon ottaen pää-
14178: vastaanotto lopetettiin kymmeniltä tavara-ase-         tös tulisi tehdä ensi tilassa. Tuotekehittelyä ja
14179: milta. Tarkoitus on keskittää kappaletavaralii-        hankinnan valmistelua varten tulisi jo kevään
14180: kenne vain muutamien suurten kaupunkien ase-           lisämenoarvioon ottaa alkurahoituksena 1 milj.
14181: mille ns. keskusterminaaleihin, joiden rakenta-        markan määräraha.
14182: miseen ei kuitenkaan ole varattu määrärahoja.             Mainittakoon, että eräässä aikaisemmassa
14183: Nämä toimenpiteet ovat herättäneet laajaa vas-         budjetissa tarkoitukseen päätetyn määrärahan
14184: mstusta ympäri maata. Muutamissa paikoissa             Miettusen hallitus peruutti. Rautatiehallitus oli
14185: supistuspäätöstä onkin jouduttu tarkistamaan,          jo ehtinyt aloittaa valmistavat toimet Valmetin
14186: mm. Salossa ja Raumallla. Erityisen vahingolli-        kanssa, jotka tämän vuoksi jouduttiin keskeyt-
14187: sina päätöksen seurausvaikutukset nähdään ke-          tämään.
14188: bitysalueilla, mm. Kemijärvellä. Myös Lapin               Miettusen hallitus on myös jokin aika sitten
14189: Jsalta päätöstä olisi tarkistettava Kemijärven ja      vahvistamassaan vuoden 1977 työllisyysohjel-
14190: koko Pohjois-Suomen osalta ja palautettava kap-        massa jättänyt valtionrautateiden osalta työoh-
14191: paletavaran vastaanotto ja luovutus vähintään          jelman ulkopuolelle määrärahoja 62 milj. mark-
14192: mosi sitten vallinneelle tasolle. Hallituksen tu-      kaa. Rautatiehallituksen selvityksen mukaan
14193: lisi vastaukseensa liittää myös asemakohtainen         päätös edellyttäisi 1 471 työntekijän vähentä-
14194: >elvitys siitä, miten liikenne aiotaan hoitaa su-      mistä kuluvan vuoden loppuun mennessä sekä
14195: pistuksen kohteeksi ehkä vielä jäävillä asemilla.      270 työntekijää edellyttävien työkohteiden jää-
14196:     Miettusen hallituksen vuoden 1977 tulo- ja         mistä ohjelmasta pois. Työvoimaministeri Väy-
14197: menoarviossa on varattu rautateiden ns. kan-           ryseltä odotetaan asiassa toimenpiteitä eikä vain
14198: 1attamattoman henkilöpaikallisliikenteen tuke-          totunnaisia puheita työttömyyslukujen kas-
14199: miseen vain 7,6 milj. markkaa. Vuonna 1976             vusta.
14200: Jli käytettävissä huomattavasti enemmän eli 9,5           Valtionrautateillä on tärkeä merkitys keskei-
14201:  milj. markkaa. Määrärahan vähentymisen vuok-          senä liikennemuotona erityisesti kehitysalueiden
14202:  >i rautatiehallitus on laatinut selvityksen juna-     väestölle ja elinkeinoelämälle halpana ja tur-
14203:  V'uoroista, jotka joudutaan lakkauttamaan 22.         vallisena liikennemuotona. Miettusen hallituk-
14204:  toukokuuta 1977 alkavan aikataulukauden alus-         sen lyhytjännitteinen ja ymmärtämätön rauta-
14205:  ta. Supistuksia ei tarvitse toteuttaa, jos hallitus   tiepolitiikka on kaventamassa valtionrautatei-
14206:  ~nsi tilassa tekee periaatepäätöksen 2,5 milj.        den toimintaedellytyksiä. Hallituksen tulisi ke-
14207:  markan lisämäärärahan ottamisesta kevään lisä-        hittää rautatielaitosta pitkäjännitteisesti muu-
14208:  menoarvioon.                                          hun liikennepolitiikkaan ja yhteiskuntapolitiik-
14209:     Paikallisliikennekalusto on jo yli 20 vuotta       kaan niveltyen. Tätä varten tulisi kehittää val-
14210:  palvellut tarkoitustaan ansiokkaasti. Nyt se on       tionrautateiden viisivuotissuunnitelma sellai-
14211:  jo suurelta osin loppuun kulunutta. Paikallis-        seksi, että hallitus voi tehdä budjettipäätök-
14212:  liikenteen kehittäminen pitkällä aikavälillä on       sensä sen puitteissa.
14213: )877003086
14214: 2                                          1977 vp.
14215: 
14216:    Edellä olevaan nojautuen ja valtiopäiväjär-        mattoman henkilöpaikallisliikenteen tu-
14217: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-          kemiseen, sekä
14218: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               aikooko Hallitus varata myös alku-
14219: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   .rahoituk:sena vähintään 1 miLj. markkaa
14220:                                                       paikallisliikenteeseen soveltuvan kevyen
14221:          Aikooko Hallitus esittää kuluvan ke-         junakaluston tuotekehittelyyn ja hankin-
14222:        vään lisåimenoarvioon vähintään 2,5            nan valmisteluun kotimaiselta teollisuu-
14223:        milj. markkaa rautateiden ns. kannatta-        delta, esimerkiksi Valmetilta?
14224:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1977.
14225: 
14226:         Aimo Ajo                     Olli Helminen             Matti Kuusio
14227:                      Ralf Friberg                     Niilo Koskenniemi
14228:                                               N:o 78                                                 3
14229: 
14230: 
14231: 
14232: 
14233:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14234: 
14235:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-          otettu määräraha kannattamauoman paikallis-
14236: issa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      liikenteen ylläpidosta aiheutuvan tappion kor-
14237: nies, olette 22 päivänä helmikuuta 1977 päivä-      vaamiseksi rautateille. Korvauksen piiriin otet-
14238: yn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       tiin ensimmäisenä vuonna vain eräitä kaikkein
14239: on asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       kannattamattomimpia junia. Vuosittain on kor-
14240: anedustaja A. Ajon ym. näin kuuluvasta kir-         vausta maksettu n. 0.5 milj. junakilometriä
14241: allisesta kysymyksestä n:o 78:                      enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 1976
14242:                                                     tulo- ja menoarviossa oli korvauksiin varattu
14243:         Aikooko Hallitus esittää kuluvan ke-        9.3 milj. mk, joka summa riitti korvaukseen
14244:       vään lisämenoarvioon vähintään 2,5            n. 2.5 milj. junakilometrin aiheuttamasta tap-
14245:       milj. markkaa rautateiden ns. kannatta-       piosta. Tällä menettelyllä on liikenneministe-
14246:       mauoman henkilöpaikallisliikenteen tu-        riön päätöksen mukaisesti voitu ylläpitää po.
14247:       kemiseen, sekä                                paikallisliikennettä ilman merkittäviä supista-
14248:          aikooko Hallitus varata myös alku-         mistoimenpiteitä.
14249:       uihoituksena vähintään 1 milj. mark-             Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa on kui-
14250:       kaa paikallisliikenteeseen soveltuvan         tenkin em. tarkoitukseen varattu vain 7.6 milj.
14251:       kevyen junakaluston tuotekehittelyyn          mk. Valtioneuvoston kannanoton mukaisesti
14252:       ja hankinnan valmisteluun kotimaiselta        otetaan lisämenoarvioesitykseen tarkoitusta var-
14253:       teollisuudelta, esimerkiksi Valmetilta?       ten 1.4 milj. markan lisämääräraha. Kuitenkaan
14254:                                                     mainitut summat eivät riitä rautatiehallituksen
14255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tekemien ennakkolaskelmien mukaan kattamaan
14256: ·asti seuraavaa.                                    kokonaan korvauksen alaisen liikenteen tap-
14257:    Omaksumansa toimintapolitiikan mukaan            piota, vaan keväällä aikataulukauden vaihteessa
14258: autatiet pyrkii kehittämään henkilöliikenteessä     joudutaan poistamaan 24 heikointa junavuoroa
14259: uurten asutuskeskusten välistä kaukoliiken-         liikenteestä.
14260: tettä sekä suurten kaupunkien lälilliiikennettä,       Paikallisliikenteen hoitamiseen jatkossa liit-
14261: ::oska nämä liikennelajit soveltuvat hyvin          tyy oleellisesti myös kalustokysymys. Nykyinen
14262: ekä teknisesti että taloudellisesti rautateitse     kiskoautokalusto alkaa olla loppuun kulunutta.
14263: toidettaviksi. Kaukoliikenteen jatkoliikenteenä     Valtiontaloudellisista syistä määrärahoja ei kui-
14264: 1levaa paikallisliikennettä kehitetään kaukolii-    tenkaan toistaiseksi ole voitu sisällyttää tulo- ja
14265: :enteen vaatimusten mukaisesti.                     menoarvioesitykseen.
14266:    Rautateiden varsinainen paikallisliikenne pää-      Valtionrautatiet on vuonna 1974 pyytänyt
14267: :aupunkiseutua lukuunottamatta on kannatta-         Valmet Oy:ltä esisuunnitelman sopivasta pai-
14268: aatonta eikä se vähäisistä matkustajamääristä       kallisliikennekalustosta. Suunnitelma valmistui
14269: ohtuen ole useimmissa tapauksissa erityisen         v. 1975 mahdollisten jatkoneuvottelujen ja
14270: ovdiasta junalla hoidettavaksi. Jos kuitenkin       -suunnitelmien pohjaksi. Määrärahojen puut-
14271: 'hteiskuntapoliittisista syistä katsotaan tarkoi-   teen vuoksi jatkotoimenpiteet eivät kuitenkaan
14272:  uksenmukaiseksi ylläpitää tällaista rautatielii-   ole tässä suhteessa edenneet.
14273: :ennettä, tulee siitä valtionrautateille aiheutu-      Edellä mainitun kaukoliikenteeseen liittyvän
14274: ·a lisäkustannus korvata valtion yleisistä va-      jatkoliikenteen tarkoituksenmukaista laajuutta
14275:  ·oista valtionrautateiden talouden hoidosta an-    selvitetään parhaillaan rautatiehallituksessa. Sa-
14276: tetun lain (242/50) mukaisesti.                     massa yhteydessä selvitetään myös tähän liiken-
14277:    Paikallisliikenteen ylläpitämiseksi on valtion   teeseen käytettävän kaluston laatu. Selvitys val-
14278:  ulo- ja menoarvioon vuodesta 197 3 lähtien         mistuu huhtikuun alussa.
14279:     Helsingissä huhtikuun 4 päivänä 1977.
14280: 
14281:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
14282: 4                                              1977 vp.
14283: 
14284: 
14285: 
14286: 
14287:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14288: 
14289:    I det sytfe 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slag för ersättning tili järnvägarna för den för
14290: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         lust som vållas av upprätthållande av olönsarr
14291: av den 22 februari 1977 tili vederbörande             lo~altrafik. Under det första året utgick er~ätt
14292: medlem av statstådet översänt avskrift av föl-        ning endast för en del av de mest .olönsamml
14293: jande av riksdagsman A. Ajo. m.fl. ställda            tågen. Varje år har ersättning betalats för 9
14294: skriftliga . spötsmål nr 78:                          0.5 milj. tägkilometer mera än föregående år
14295:                                                       I statsförslaget för år 197 6. hade 9.3 ,milj. rnar1
14296: '.         Ämnar- Regeringen i sin tilläggsbud-       reserverats för ersättning. Denna summa. räckt<
14297:         get denna vår anvisa minst 2,5 milj.          tili för att ersätta den förlust som belöpte Sl!
14298:         mark tili stöd f&. järnvägarnas sk olön-      på ca 2 .5 milj. tågkilometer. Genom detta till
14299:         samma trafik, · samt                          vägagå11gssätt har den berqrda lpkaltrafiker
14300:            äqmar Regeringen <>ckså såsom · be-        kunnat upprätthållas i. överensst~mmelse mec
14301:         gynnelsefinansiering reservera minst 1        trafikministeriets beslut utan några betydand<
14302:         milj. mark för produktutveckling i. fråga     inskränkningar.
14303:         om en lätt tågmateriel som lämpar sig            · I statsförslaget för. år 1977 har dock reser
14304:         för lokaltrafik, och .· för anskaffning av    verats endast 7.6:milj. mark för· nämnda ända
14305:       . en dylik materiel hos den inhemska            mål. I överensstämmelse med statsrådets stånd
14306:       · industrin, t.ex. hos Valmet?                  punktstagande i saken observeras för detta än
14307:                                                       damål ett tilläggsanslag av 1.4 niilj. mark i er
14308:    Såsom svar på detta spörsmål. får jag vörd-        tilläggsbudgetproposition. Nämnda belopp för
14309: samt anföra följande:                                 slår dock enligt järnvägsstyrelsens förhandsbe
14310:    Järnvägarria vinnlägger sig oin atf, i övetens-    räkningar ändå inte till att helt iäcka förluster
14311: stämnielse med de allmänria tiktlinjerria för sin     för den trafik för viiken ersättning utgår. Nä1
14312: verksamhet, inom persontrafiken bygga ut fjärr-       en ny tidtabellsperiod börjar denna vår, måst<
14313: trafilken mellan stora hosättningscentta samt         därför 24 av de mest olönsamma tågturernl
14314: närtrafiken lkring storstäderna. Detta betingas       indras.
14315:  av att dessa former av trafik på ett i såväl              Upprätthållandet av lokaltrafiken i fortsätt
14316: te1miskt som ekonomisikt avseende mydket lämp-        ningen hänger i hög grad samman med frågar
14317: ligt sätt kan skötas per järnväg. Den lokaltrafik     om materielen. De nuvarande rälsbussarna bör
14318: som utgör :fortsättning på fjärrtr~fiken byggs ut     jar vara utslitna. Av statsfinansiella skäl ha:
14319: så, att den motsvarar de krav fjärrtrafiken           arislag dock inte hittills kunnat observeras
14320: ställer på den.                                       statsverkspropositionen.
14321:    Järnvägarnas egentliga lokaltrafik är, bort-            Statsjärnvägarna begärde år 1974 hos Val
14322: sett från trafiken i huvudstadsregionen, olön-         met Oy en utbyggnadsplan för lämplig materie
14323: sam, och på grund av det låga antalet passage-        för lokaltrafik. Planen förelåg färdig år 197:
14324: tare är det i de flesta fall inte särskilt lämpligt   och kunde läggas tili grund för eventuella fort
14325: att sköta denna trafik med tåg. Såvida det dock       satta förhandlingar och för vidare planering
14326: av samhällspolitiska orsaker anses ändamålsen-         På grund av brist på anslag har vidare åtgärde
14327: ligt att upprätthålla järnvägstrafik av detta slag,   i saken dock inte vidtagits.
14328: bör den merkostnad som statsjärnvägarna där-               Frågan om den ändamålsenliga omfattninger
14329: igenom åsamkas ersättas av statens allmänna            hos den trafik som skall bilda fortsättning pi
14330: medel i enlighet med lagen om de allmänna              ovan nämnda fjärrtrafik utreds som bäst inon
14331: grunderna för statsjärnvägarnas hushållning            järnvägsstyrelsen. Samtidigt utreds också frågar
14332:  (242/50).                                            om beskaffenheten hos den materiel som bö
14333:    För upprätthållande av lokaltrafiken har i          användas för denna trafik. Utredningen kom
14334: statsförslaget sedan år 1973 upptagits ett an-         mer att vara slutförd i början av april.
14335:      Helsingfors den 4 april 1977.
14336: 
14337:                                                                      Trafikminister Ragnar Granvik
14338:                                                   1977 vp.
14339: 
14340: Kirjallinen kysymys n:o 79.
14341: 
14342: 
14343: 
14344: 
14345:                                      Friberg: Pasilan virastotalon ja postinlajittelukeskuksen rakenta-
14346:                                          misen jatkamisesta.
14347: 
14348:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14349:     Helsingin työvoimapiirin työllisyystilanne on        teellisen vähän kiinnostusta Helsingin työvoi-
14350: heikentynyt nopeasti ja voimakkaasti. Viime ti-          mapiirin alueen kunnissa .. Osittain ehkä tästä
14351: lannekatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoi-            johtuen piirin käytettäväksi annettiin vain
14352: ta oli tammikuussa 1977 13 265, mikä on yli              100 000 mk tähän tarkoitukseen kuluvan vuo-
14353: 5 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vain              den budjetissa. Kiinnostus on nyt aikaisempaa
14354: Tampereen ja Kouvolan piireissä työttömiä oli            vilkkaampaa ja määräraha tulisi nostaa ainakin
14355: enemmän. Kuukauden kasvu oli yli 3 000. Vuo-             200 000 markkaan.
14356: :len aikana tapahtunut muutos on ollut rajuin               Helsingin työvoimapiirin työvoimasta on suh-
14357: Helsingin työvoimapiirissä, työttömien lisäystä          teellisen suuri osa toimihenkilöitä, esimerkiksi
14358: 67 %. Työvoimapiirin arvion mukaan tilanne               Helsingissä yli puolet. Näin ollen virastotöillä
14359: tulee vielä maaliskuuhun asti pahenemaan, il-            on juuri Helsingin työvoimapiirissä erittäin
14360: moittaa Helsingin työvoimapiiri kirjelmässään            olennainen merkitys toimilienkilöiden työllistä-
14361: työvoimaministeriölle.                    ·              misessä. Työttömien työnhakijoiden määrä kak-
14362:      Tilanteessa, jossa Helsingin työvoimapiirin         sinkertaistui Helsingin työvoimatoimiston toi-
14363:  työttömien rakennustyöntekijöiden määrä on              mihenldlöosastolla tammikuusta 1976 vastaa-
14364: edelleen kasvamaan päin (tammikuussa 2 835               vaan ajankohtaan 1977 (814:sta 1 626:een).
14365:  työtöntä) , ei olisi pitänyt vähentää työvoimapii-      Näin ollen tuntuisi luonnolliselta, että toimi-
14366:  rin jo ohieimoituja töitä, mm. Pasilan virasto-         henkilöiden työllisyystöihin, virastotöihin, käy-
14367:  taloa ja postinlajittelukeskusta. Ohjelman mu-          tettävissä olevaa määrärahaa nostettaisiin. Päin
14368:  kaan· työvoiman vähennys vuotta aikaisempaan            vastoin on kuitenkin käynyt. Vuonna 1976 oli
14369:  :m yli 1 000 työpaikkaa. Paitsi työllisyyden hoi-       virastotyöntekijöiden palkkaamiseen käytettä-
14370:  toa vaikeuttaa mainittujen kohteiden poisjäänti         vissä Helsingin työvoimapiirissä 4 300 000 mk.
14371:  ~ntisestään virastojen ja postin toimintoja sekä        Kuluvana vuonna määräraha on 1 milj. mk pie-
14372:  1iheuttaa huomattavia kustannuksia valtiolle            nempi. Tämä tietää noin 50-60 työllistettä-
14373:  pitkäksi ajaksi eteenpäin. Samoin investointi-          vää vähemmän.
14374:  töiden järkiperäiseltä ohjelmoinnilta on näin              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14375:  viety pohjaa.                                           tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän
14376:      Yritysten suhdannepoliittiset lainat ja avus-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14377:  tukset ovat tukimuoto, joka on tunnetusti käyt-         vaksiseuraavankysylnyksen:
14378:  :ökelpoinen juuri teollistuneilla alueilla .. Tuntui-
14379:   ;i luonnolliselta, että juuri tätä keinoa käytet·                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14380:   :äisiin Helsingin työvoimapiirissä teollisuustyö-              ryhtyä, jotta Helsingin työvoimapiirin
14381:   voiman työttömyyden torjumiseksi. Näin ei ole                  alueella voitaisiin ryhtyä tilanteen vaati-
14382:   witenkaan käynyt. Tähän mennessä on suhdan-                    miin tehokkaisiin toimenpiteisiin työlli-
14383:   leavustuksia hakenut Helsingin työvoimapiiris-                 syyden turvaamiseksi, ja
14384:   ;ä 25 yritystä. Avustus on myönnetty neljälle                     aikooko Hallitus työllisyystilanteen
14385:   rritykselle. Suhdannelainoja on hakenut 11 yri-                nopeasti huonontuessa edelleen pidät-
14386:   :ystä. Laina on myönnetty yhdelle yritykselle.                 täytyä omista investoinneistaan kuten
14387:      Kuntien työllistämistuki on työttömyyden                    Pasilan vira~totalon ja postinlajittelu-
14388:   :orjuntakeino, johon vielä viime vuonna oli suh-               keskuksen rakentamisen ·jatkamisesta?
14389:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1977.
14390: 
14391:                                                   Ralf Friberg
14392:  l87700298V
14393: 2                                              1977 vp.
14394: 
14395: 
14396: 
14397: 
14398:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14399: 
14400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      työllisyysvaikeuksiemme perussyy on ulkomai
14401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen velkamme liian nopea kasvu, mikä pakotta:
14402: olette 23 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn           meitå nyt ponnistelemaan velkaantumisen py
14403: kirjeenne johdosta toimittanut valtioneuvoston       säyttämiseksi samaan aikaan kun tarve ulkc
14404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maisen velan turvin tapahtuvaan elvyttävään ta
14405: edustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjalli-    louspolitiikkaan olisi suuri. TyöttömyydeJ
14406: sesta kysymyksestä n:o 79:                           oleellinen lievittäminen ja työllisyyden tuntuv
14407:                                                      paraneminen on mahdollista vain poistamall
14408:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työttömyytemme perussyyt eli tervehdyttämäll
14409:        ryhtyä, jotta Helsingin työvoimapurm          kansantaloutemme. Tämä on useiden tahojeJ
14410:        alueella voitaisiin ryhtyä tilanteen vaati-   yhteistehtävä, jossa valtiovalta on tehnyt ja te
14411:        miin tehokkaisiin toimenpiteisiin työlli-     kee parhaansa. Valikoivat työvoimapoliittise
14412:        syyden turvaamiseksi, ja                      toimenpiteet voivat nykyisessä tilanteessa pat
14413:           aikooko Hallitus työllisyystilanteen       haimmillaankin vain jossain määrin lievittä
14414:        nopeasti huonontuessa edelleen pidät-         työttömyyttä.
14415:        täytyä omista investoinneistaan kuten            Yritysten työllistämismahdollisuuksien parar.
14416:        Pasilan virastotalon ja postinlajittelu-      tamiseksi on Helsingin työvoimapiirin alueeli
14417:        keskuksen rakentamisen jatkamisesta?          käytetty lähinnä valtion tukitilauksia sekä nuol
14418:                                                      ten työllistämistukea. Kun työttömyys on eri
14419:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyisen voimakkaana kohdistunut nuoriin, Oj
14420: vasti seuraavaa:                                     valtioneuvosto tehnyt päätöksen nuorten työ]
14421:    Työllisyystilanteessa viime viikkojen aikana      listämistuesta, jonka puitteissa yrityksille ma1
14422: tapahtuneesta vähäisestä paranemisesta huoli-        setaan korvaus nuorten työllistämisestä oppi
14423: matta on työttömyys pitkään jatkuneen matala-        sopimuksen piiriin tai ammattiin harjaannutt~
14424: suhdanteen seurauksena edelleenkin varsin kor-       miseksi. Helsingin työvoimapiirin alueella o:
14425: keissa lukemissa koko maassa. Helsingin työ-         varauduttu työllistämään tämän järjestelmäJ
14426: voimapiirissä on työttömiä viimeisen tilaston        avulla kuluvana vuonna 700 alle 20-vuotiasta ta
14427: mukaan 14 666 henkilöä, eli runsaat 10% ko-          tänä vuonna varusmiespalveluksesta vapautuva
14428: ko maan työttömistä työntekijöistä. Avoimista        nuorta, mikä on enemmän kuin missään muuss
14429: työpaikoista Helsingin työvoimapiirissä on vas-      työvoimapiirissä.
14430: taavasti runsaat 3 500 eli puolet koko maan             Rakennustoiminnan osalta työttömyyttä o:
14431: paikoista. Työttömyysaste Helsingin työvoima-        perinteisesti pyritty torjumaan valtion työvira!
14432: piirissä oli maaliskuun puolivälissä 2,6 prosent-    tojen töillä. Niiden merkitys työllisyyden kar
14433: tia, mikä on selvästi alhaisempi kuin missään        nalta on kuitenkin valtakunnallisesti vähent)
14434: muussa työvoimapiirissä.                             nyt, kun valtion työvirastojen työvoiman määr
14435:    Työttömyyden kasvu Helsingin työvoimapii-         koko maassa viimeisen 10 vuoden aikana o
14436: rissä johtuu lähinnä teollisuuden ja rakennustoi-    vähentynyt. Kun koko maassa v. 1966 valtio
14437: minnan heikosta tilanteesta. Yleisen talousla-       työvirastojen töissä oli keskimäärin noin 57 00
14438: man ohella on teollisuutemme työllisyysvai-          työntekijää, jäänee vuosikeskiarvo tänä vuonn
14439: keuksiin keskeisellä tavalla vaikuttanut kustan-     selvästi alle 40 000 henkilön, joten vähenny
14440: nus- ja hintatasomme kilpailijamaita nopeampi        yhteensä on noin 20 000 henkilöä. Ainoana tyc
14441: kohoaminen viime vuosina. Yrityksemme ovat           voimapiirinä Helsingin työvoimapiirissä valtio
14442: menettäneet markkinaosuuksiaan ja niiden kan-        työvirastojen työvoiman määrä tulee vuonn
14443: nattavuus on ratkaisevasti heikentynyt. Toinen       1977 olemaan vähintään sama kuin vuonn
14444:                                             N:o 79                                              3
14445: 
14446: 1966. Vähennys kohdistuu yksinomaan muu-          keskuksen työt ja pyrkii aloittamaan Pasilan
14447: hun Suomeen siten, että monissa työvoimapii-      virastotalon jatkotyöt vuoden loppupuoliskolla,
14448: reissä vahvuus vertailuvuoteen nähden putoaa      joten Helsingin seudulla on käynnissä maan
14449: jopa alle puolen.                             ·   muihin osiin verrattuna varsin runsaasti valtion
14450:    Hallitus on jo käynnistänyt postinlajittelu-   omia investointeja.
14451:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
14452: 
14453:                                                            Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
14454: 4                                            1977 vp.
14455: 
14456: 
14457: 
14458: 
14459:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14460: 
14461:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningssvårigheterna inom vårt lands industri.
14462: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       Företagen har förlorat en del av sina marknads-
14463: av den 23 februari 1977 till vederbörande           andelar och deras lönsamhet har minskat av-
14464: medlem av statsrådet för svarande översänt av-      sevärt. En ytterligare orsak till sysselsättnings-
14465: skrift av följande, av riksdagsman Ralf Friberg     svårigheterna i vårt land är det faktum, att
14466: ställda skriftliga spörsmål nr 79:                  våra skulder till utlandet ökat alltför snabbt.
14467:                                                     Detta tvingar oss att anstränga oss för att
14468:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           hejda skuldbördans tillväxt under en tid då
14469:        vidta för att man inom Helsingfors ar-       vi vore i stort behov av utländska lån för fi-
14470:        betskraftsdistrikt kunde tillgripa sådana    nansierande av en stimulerande ekonomisk po-
14471:        effektiva åtgärder som i den nuvarande       litik. En väsentlig lindring av arbetslösheten
14472:        situationen krävs för tryggandet av sys-     och en kännbar förbättring av sysselsättningen
14473:        selsättningen, och                           kan endast uppnås genom att eliminiera arbets-
14474:           ämnar Regeringen under en tid då          1öshetens grundorsaker - d.v.s. genom att sa-
14475:        sysselsättningsläget kontinuerligt för-      nera vår nationalekonomi. I den nuvarande si-
14476:        sämras fortsättningsvis avhålla sig från     tuationen kan selektiva arbetskraftspolitiska
14477:        att göra egna investeringar såsom fort-      åtgärder även i bästa fall endast lindra arbets-
14478:        sättandet av byggnadsarbetena vid äm-        lösheten i någon mån.
14479:        betshuset i Böle och postsorterings-             Inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt har
14480:        centralen?                                   statliga stödbeställningar och sysselsättnings-
14481:                                                     stöd för unga utgjort de främsta medlen för
14482:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       förbättrande av företagens sysselsättningsmöj-
14483: samt följande:                                      ligheter. Då arbetslösheten drabbat de unga
14484:    Trots att sysselsättningsläget uppvisat en       särskilt hårt, fattade statsrådet beslut om sys-
14485: lindrig förbättring under de senaste veckorna,      selsättningsstöd för unga, vilket gör det möjligt
14486: fortfar arbetslöshetssiffrorna i hela landet att    att utbetala ersättning tili företag som syssel-
14487: ligga rätt högt som en följd av den långvariga      sätter unga genom att anta dem i läroavtalsför-
14488: konjunktursvackan. Enligt senaste statistik         hållande ellet för yrkesinövning. Helsingfors
14489: hade Helsingfors arbetskraftsdistrikt 14 666 ar-    arbetskraftsdistrikt har gjort förberedelser för
14490: betslösa, vilket motsvarar drygt 10 % av det        att med hjälp av detta system under inneva-
14491: sammanlagda antalet arbets1ösa i hela landet.       rande år kunna sysselsätta 700 unga som ännu
14492: Samtidigt fanns drygt 3 500 eller hälften av alla   inte fyllt 20 år ellet som i år hemförlovas från
14493: lediga platser i landet inom Helsingfors arbets-    militärtjänst. Detta är mera än inom något
14494: kraftsdistrikt. Inom Helsingfors arbetskrafts-      annat arbetskraftsdistrikt.
14495: distrikt var arbets1öshetsgraden 2,6 procent,           Då det gäller byggnadsbranschen har man
14496: vilket är betydligt mindre än i något annat ar-     traditionellt strävat tili att bekämpa arbetslös-
14497: betskraftsdistrikt.                                 heten med hjälp av statens arbetsverks arbeten.
14498:    Arbetslöshetsökningen inom Helsingfors ar-       Deras betydelse har dock minskat i hela landet
14499: betskraftsdistrikt beror främst på den ansträng-     till följd av att arbetsstyrkan hos statens ar-
14500: da situationen inom industrin och byggnads-         betsverk genomgått en riksomfattande minsk-
14501: branschen. Under de senaste åren har kostnads-      ning under de senaste tio åren. Medan statens
14502: och prisnivån i Finland stigit snabbare än i de     arbetsverks arbeten år 1966 sysselsatte i medel-
14503: konkurrerande länderna. Detta har vid sidan          tal 57 000 personer i hela landet, torde årsme-
14504: av den allmänna ekonomiska lågkonjunkturen          deltalet i år stanna betydligt under 40 000
14505: på ett avgörande sätt bidragit till sysselsätt-     personer. Den totala minskningen är således
14506:                                             N:o 79                                             5
14507: 
14508: ca 20 000 personer. Helsingfors arbetskrafts-        Regeringen har redan inlett arbetena vid
14509: distrikt är det enda distrikt där arbetsstyrkan   postsorteringscentralen och har för avsikt att
14510: hos statens arbetsverk år 1977 kommer att vara    påbörja de fortsatta arbetena vid statens äm-
14511: minst lika stor som år 1966. Minskningen          betshus i Böle under senare hälften av detta
14512: gäller endast de övriga delarna av Finland och    år, vilket innebär, att det inom helsingfors-
14513: kommer att innebära att arbetsstyrkan där inte    nejden i jämförelse med landet i övrigt pågår
14514: ens kommer att motsvara 50 % av styrkan år        rätt många statliga investeringsprojekt.
14515: 1966.
14516:      Helsingfors den 29 mars 1977.
14517: 
14518:                                                          Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
14519:                                              1977 ·vp.
14520: 
14521: Kirjallinen kysymys n:o 80.
14522: 
14523: 
14524: 
14525: 
14526:                                   Raudaskoski: Kemira Oy:n Oulun tehtaiden työllisyyden turvaa-
14527:                                      misesta.
14528: 
14529: 
14530:                          Eduskunnan Herra Puh em i e he 11 e~
14531: 
14532:    Jo pitkän aikaa on Pohjois-Suomessa herät-       kapasiteettia. Kun. valtion työmäärärahojen tur~
14533: tänyt kiusallista huomiota entisen Typpi Oy:n,      vin vuonna 1975 yhden työpaikan jätj(!~t~mi­
14534: nykyisen Kemira Oy:n Oulun tehtaiden jatkuva        nen maksoi noin 90 000 mk, .on jokaisen tyo-
14535: toiminnan. ·kuihtuminen. Typen fuusio ta silloi-    paikan menetys jo rt:tkennetuissa laitoksis.sa
14536: se(!n Rikkihappo Oy:öön perusteltiin .lähinnä       nähtävä suureksi vahingoksi.. Työllisyyden . tur-
14537: rationaalisilla perusteilla samalla vakuuttaen,     vaaminen, investointivarojen suuri puute kuin
14538: ettei toiminta eikä työpaikat vähene fuusion        myös tuotannollisen toiminnankin järkevä oh-
14539: seurauksena. Viline vuosien kehityksen ja jul-      jaaminen edellyttäisivät jo rakennetun kapasi-
14540: kisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kemira Oy       teetin täyttä hyväksi käyttöä.
14541: ei.ole kuitenkaan huolehtinut työpaikkojen säi-        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
14542: lymisestä Oulun tehtailla, eikä lakkautettujen      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
14543: toimintojen tilalle ole synnytetty työpaikkoja      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14544: säilyttävää uutta toimintaa. Tämän seurauksena      seuraavan kysymyksen:
14545: on· Typpi Oy:n fuusion jälkeen nykyisen Ke-
14546: mira Oy:n Oulun tehtailta lopetettu 400-500                   Onko Hallitus tietoinen Kemira Oy:n
14547: työpaikkaa. Tällainen kehitys on aiheuttanut               Oulun tehtaitten kielteisestä kehityk-
14548: suurta levOttomuutta vielä jäljellä olevien työn-          sestä, ja jos on,
14549: tekijöiden keskuudessa kuin myös suuria lisä-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14550: vaikeuksia työllisyyden turvaamisessa Pohjois-             ryhtyä ikävän kehityksen pysäyttämi-
14551: Suomessa.                                                  seksi, työllisyyden .turvaamiseksi ja täys-
14552:   . Näinkin suurten työvoiman supistustoimien              tehoisen toiminnan palauttamiseksi Ke-
14553: on nähtävä synnyttäneen laitosteknillistä yli-             mira Oy:n Oulun tehtailla?
14554:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1977.
14555: 
14556:                                        Väinö Raudaskoski
14557: 
14558: 
14559: 
14560: 
14561: 0877003075
14562: 2                                            1977 vp.
14563: 
14564: 
14565: 
14566: 
14567:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
14568: 
14569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kansainvälisestä hintakehityksestä ja raaka-aine-
14570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pohjan muutoksesta johtuen. Valmistus työllisti
14571: olette 23 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          54 henkeä.
14572: kirjeenne n:o 636 ohella toimittanut valtioneu-        - formiini- ja nitramiinilaitoksen toiminta
14573: voston asianomaiselle . jäsenelle jäljennöksen      lopetettiin 1. 4. 1972. Laitos oli rakennettu
14574: katJ.sanedustaja Väinö Raudaskosken näin kuu-       puolustuslaitoksen kanssa tehdyn 10-vuotisso-
14575: luvasta kysymyksestä n:o 80:                        pimuksen varaan, jota ei uusittu. Laitos· käsitti
14576:                                                     42 vakituista työpaikkaa.         ·
14577:          Onko Hallitus tietoinen Kemira Oy:n           - kiteisen, räjähdysaineteollisuuden käyttä~
14578:        Oulun tehtaitten kielteisestä kehityk-       män ammoniumnitraatin valmistus lopetettiin
14579:        sestä, ja jos on,                            keväällä 1974, sillä laitos oli tuotantoyksikkönä
14580:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pieni ja kannattamaton. Vakinaisia työpaikkoja
14581:        ryhtyä ikävän kehityksen pysäyttämi-         oli 10. · ·
14582:        seksi, työllisyyden turvaamiseksi ja täys-      - kalkin jauhatus lopetettiin 31. 12. 1976,
14583:        tehoisen toiminnan palauttamiseksi Ke·       jolloin siirryttiin ostamaan valmiiksi jauhettua
14584:        mira Oy:n Oulun tehtailla?                   kalkkia Ylitorniosta. Jauhatuksesta vapautui 5
14585:                                                     työntekijää.
14586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Edellä mainittujen toimenpiteiden merkitse-
14587: seuraavaa:                                          mä 111 vakituisentyöpaikan vähennys on suo-
14588:    Kauppa- ja teollisuusministeriön saaman tie-     ritettu ns. luonnollista tietä ilman irtisanomisia
14589: don mukaan oli Typpi Oy:n palveluksessa             ja ottamatta poissiirtyneiden tilalle lisää työ-
14590: 30: 12. 1971, jolloin tuomioistuimen Typpi          voimaa.
14591: Oy:n fuusioitumista Kemira Oy:öön koskeva              Kun Kemira Oy:ssä oli fuusion tapahtuessa
14592: asia sai lainvoiman, 1 300 henkeä. Näistä 20        käynnissä voimakas investointitoiminta, ei fuu-
14593: toimi Helsingin myyntikonttorissa ja 50 oli         sion jälkeen ole tehty muita merkittäviä uusin-
14594: tilapäistä työntekijää. Kemira Oy:n Oulun teh-      vestointipäätöksiä kuin Uudenkaupungin kipsi-
14595: taiden henkilöstövahvuus oli vastaavasti 31. 12.    levytehdas ja Vaasan suojaintehtaan uusi teh-
14596: 1976 kaikkiaan 995 henkeä, mistä 25 tilapäistä      dasrakennus. Energiakriisin jälkeiset investoin-
14597: työntekijää. Typpi Oy:n Helsingin myyntikont-       tien rajoitustoimenpiteet ovat koskeneet ero-
14598: tori on lopetettu. Näin ollen vakinaisten työ-      tuksetta yhtiön kaikkia tehtaita. Oulu ei ole
14599: paikkojen määrä Oulun tehtailla on fuusion jäl-     ollut muita huonommassa asemassa, sillä sinne
14600: keen vähentynyt 260:llä. Käsitys 400-500            on riittänyt varoja lannoitetehtaan saneerauk-
14601: työpaikan menetyksestä johtuu ilmeisesti siitä,     seen ja varastoihin, ammoniakkivarastoon ja
14602: että Typpi Oy:n tehtailla oli vuoden 1971           ympäristönsuojelutoimenpiteisiin.
14603: aikana laajennustöiden vuoksi vielä runsaasti          On selvää, että aikaisemmin mainittujen tuo-
14604: ylimääräistä työvoimaa, joka vuoden kuluessa        tantoyksiköiden toiminnan lopettaminen on ai-
14605: oli kuitenkin poistunut yhtiön kirjoista.           heuttanut vähennystä myös tehdaspalvelun,
14606:    Fuusion jälkeen on Kemira Oy:n Oulun teh-        laadunvalvonnan, hallinnon ja tutkimustoimin-
14607: tailla toteutettu seuraavat toimintojen supis-      nan tarpeissa. Erityisesti supistuminen on koh-
14608: tukset:                                             distunut kunnossapito-osastoille, joiden vahvuus
14609:    - lantaniidien eli ns. harvinaisten maame-       oli Oulun tehtaiden viimeisen suuren investoin-
14610: tallien valmistus lopetettiin 1. 4. 1972. Toi-      tiaallon aikana kohonnut normaalia suurem-
14611: minta oli muodostunut tappiolliseksi tuotteiden     maksi. Lisäksi on tehtaiden viimeaikainen alhai-
14612:                                                 N:o 80                                                  3
14613: 
14614: sella toiminta-asteella käyminen aiheuttanut             Oulun tehtailla fuusion jälkeen tapahtuneet
14615: kunnossapito-osastojen työvoiman tarpeen vähe-        toimintojen lopettamiset ovat ilmeisesti olleet
14616: nemistä. Tämä on tapahtunut sitäkin kautta,           muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamina yhtiön
14617: että osastojen muutoin vapautunut työntekijä-         toiminnan kannattavuudelle välttämättömiä.
14618: kunta on osittain väliaikaisesti sijoitettu suorit-   Tehtaiden nykyiset työllisyysvaikeudet johtuvat
14619: tamaan omilla osastoillaan korjaustehtäviä. Juu-      tuotteiden markkinatilanteesta, joka alentaa tuo-
14620: ri viimemainittujen seikkojen johdosta on kun-        tantolaitosten toiminta-astetta. Maan hallituk-
14621: nossapito-osastoilla jouduttu helmikuussa ilmoi-      sella ei valtiontalouden nykytilanteessa ole mah-
14622: tettuihin lomautuksiin.                               dollisuuksia sellaisiin toimenpiteisiin, joilla teh-
14623:    Yhtiön ilmoituksen mukaan ovat edellytyk-          taan tuotteiden kysyntää parantamalla voitai-
14624: set Oulun tehtaiden nykyisten tuotantolaitok-         siin palauttaa täystehoinen toiminta ·Kemira
14625: sien toiminnan jatkamiselle olemassa, joten lai-      Oy:n Oulun . tehtaille.
14626: tosten lopettamista tai niiden toiminnan supis-
14627: tamista ei ole suunnitteilla:.
14628:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1977.
14629: 
14630: 
14631:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner
14632: 4                                            1977 vp.
14633: 
14634: 
14635: 
14636: 
14637:                            T i 11 R i k&d a g en s He r r Ta 1m a n.
14638: 
14639:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        grurid av den internationella prisutvecklingen
14640: anget har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och ändrad råvarubas. Tillverkningen syssel-
14641: nr 636 av den 23 februari 1977 tili vederbö-        satte 54 personer.
14642: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        - verksamheten vid formin- och nitraminver-
14643: av följande av riksdagsman Väinö Raudaskoski        ket upphörde 1. 4. 1972. Verket hade byggts
14644: undertecknade spörsmål nr 80:                       utgående från ett 10-årigt avtal med försvars-
14645:                                                     väsendet, men avtalet förnyades inte. Vid ver-
14646:           Är Regeringen medveten om den             ket fanns 42 stadigvarande arbetsplatser.
14647:        negativa utvecklingen vid Kemira Oy:s           - tillverkningen av kristalliniskt ammo-
14648:        fabriker i Uleåborg, och om så är fal-       niumnitrat för sprängämnesindustrin upphörde
14649:        let,                                         våren 1974, eftersom verket var litet och olön-
14650:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      samt som produktionsenhet. Antalet stadigva-
14651:        ta för att stoppa den tråkiga utveck-        rande arbetsplatser var 10.
14652:        lingen, trygga sysselsättningen och åter-       - malningen av kalk upphörde 31. 12.
14653:        ställa verksamheten med full effekt vid      1976, då man övergick tili att köpa färdigt
14654:        Kemira Oy:s fabriker i Uleåborg?             mald kalk från Övertorneå. Fem inom mal-
14655:                                                     ningen sysselsatta arbetstagare friställdes.
14656:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Den minskning om 111 stadigvarande arbets-
14657: samt anföra följande:                               platser, som ovan nämnda åtgärder innebär, har
14658:     Enligt de uppgiftet som handels- och in-        genomförts på s.k. naturlig väg utan uppsäg-
14659: dustriministeriet erhållit var 1 300 personer       ningar och utan att mera arbetskraft tagits i
14660: anställda vid Typpi Oy 30. 12. 1971, då dom-        stället för dem som slutat.
14661: stolsutslaget rörande Typpi Oy:s fusion med            Eftersom en kraftig investeringsverksamhet
14662: Kemira Oy vann laga kraft. Av dessa verkade         pågick inom Kemira Oy då fusionen skedde,
14663: 20 vid försäljningskontoret i Helsingfors, me-      har inga andra betydande nyinvesteringsbeslut
14664: dan 50 var tillfälligt anställda. Personalstyrkan   fattats efter fusionen än besluten om gipspro-
14665: vid Kemira Oy:s fabriker i Uleåborg var             dUJkufahriken i Nystad och en ny fahriksbygg-
14666: 31. 12. 1976 inalles 995 personer, varav 25         nad för Vasa skyddsmaterialfabrik. Inskränk-
14667: tillfälligt anställda. Typpi Oy:s försäljnings-     ningsåtgärderna med avseende på investeringar-
14668: kontor i Helsingfors har indragits. Sålunda har     na efter energikrisen har utan urskiljning gällt
14669: antalet ordinarie arbetsplatser vid Uleåborgs       alla bolagets fabriker. Uleåborg har inte varit
14670: fabriker efter fusionen nedgått med 260. Upp-       i sämre ställning än de övriga, ty det har fun-
14671: fattningen om en förlust av 400-500 arbets-         nits tillräckligt med medel för sanering av göd-
14672: platser beror uppenbarligen på att man vid          selmedelfabriken och för lagren, ammoniakför-
14673: Typpi Oy:s fabriker under år 1971 på grund          rådet och miljövårdsåtgärder.
14674: av utvidgningsarbeten ännu hade mycket extra           Det är klart att nedläggandet av verksamhe-
14675: arbetskraft, som under året likväl hade avförts     ten vid de tidigare nämnda produktionsenhe-
14676: ur bolagets böcker.                                 terna har föranlett minskningar även i behovet
14677:     Efter fusionen har vid Kemira Oy: s fabriker    av fabriksservice, kvalitetskontroll, förvaltning
14678: i Uleåborg genomförts följande inskränkningar       och forskning. Inskränkningen har särskilt be-
14679: i verksamheten:                                     rört underhållsavdelningarna, vilkas styrka vid
14680:     - tillverkningen av lantanoider, dvs. s.k.      Uleåborgs fabriker hade blivit större än nor-
14681: sällsynta jordartsmetaller, upphörde 1. 4. 1972.    malt under den senaste investeringsvågen. Vi-
14682: Verksamheten hade blivit förlustbringande på        dare har fabrikernas låga verksamhetsgrad un-
14683:                                                 N:o 80                                               5
14684: 
14685: der den senaste tiden lett tili att behovet av           Nedläggandet av verksamheten vid Uleåborgs
14686: arbetskraft vid underhållsavdelningarna mins-         fabriker efter fusionen har på grund av änd-
14687: kat. Detta har även skett genom att de arbets-        rade förhållanden uppenbart varit oundgäng-
14688: tagare som eljest friställts vid avdelningarna        liga med tanke på lönsamheten i bolagets verk-
14689: delvis tillfälligt placerats i reparationsuppgifter   samhet. Fabrikernas nuvarande sysselsättnings-
14690: inom de egna avdelningarna. Just på grund av          svårigheter beror på produkternas marknads-
14691: sistnämnda omständigheter har man vid under-          situation, viiken sänker produktionsinrättningar-
14692: hållsavdelningarna varit tvungen att tiligripa        nas verksamhetsgrad. Landets regering har i det
14693: de permitteringar som tilikännagavs i februari.       rådande läget inom statshushållningen inga möj-
14694:    Enligt uppgift från bolaget finns det förut-       ligheter tili sådana åtgärder genom vilka man
14695: sättningar för fortsättande av verksamheten vid       medelst en förbättrad efterfrågan på en fabriks
14696: de nuvarande produktionsinrättningarna vid            produkter skulle kunna återställa verksamheten
14697: Uleåborgs fabriker, varför ingen nedläggning          med full effekt vid Kemira Oy:s fahriker i
14698: eller inskränkning av deras verksamhet pla-           Uleåborg.
14699: neras.
14700:      Helsingfors den 1 april 1977.
14701: 
14702: 
14703:                                                        Handels- och industriminister Arne Berner
14704:                                               1977 vp.
14705: 
14706: Kirjallinen kysymys n:o 81.
14707: 
14708: 
14709: 
14710: 
14711:                                   Pystynen: Lausuntojen ristiriitaisuuksista Tampereen Verkateh-
14712:                                      taan suojelua koskevassa asiassa.
14713: 
14714: 
14715:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14716: 
14717:    Valtioneuvoston tehtyä 17 päivänä maalis-         Tämä käy ilmi mm. siitä kitjeestä, jonka Tam-
14718: kuuta 1976 ns. Verkatehtaan rakennusten suo-          pereen kaupunginhallitus lähetti 26. 3. 1976
14719: jelupäätöksen Tampereen Verkatehdas Oy va-           pääministeri Martti Miettuselle. Siinä todetaan
14720: litti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.    mm. seutaavaa: "Mainitussa valtioneuvoston
14721: KHO antoi viime tammikuun 28 päivänä asias-          päätöksessä todetaan muun ohella seuraavaa:
14722: sa päätöksensä, jolla se osittain kumosi valtio-      ' - koska hallituksen tietoon on saatettu Tam-
14723: neuvoston päätöksen lainvastaisena.                   peteen kaupunginhallituksen päätös, jonka mu-
14724:    Siitä lähtien kun Hämeen lääninhallitus 18.       kaan kaupunki on valmis hatkitsemaan ns. Ver-
14725: 4. 1975 teki Verkatehtaan kolmea rakennusta          katehtaan alueen kaavan muuttamista .. .'.
14726: koskevan suojelupäätöksensä ja alisti sen valtio-    Edellä olevaan viitaten kaupunginhallitus pyy-
14727: neuvoston vahvistettavaksi, asiassa on käyty         tää kunnioittavimmin kantanaan saattaa Teidän
14728: julkisuudessakin laajasti keskustelua. Asiaa         Hetra Pääministeti tietoonne, että kyseinen val-
14729: koskevia eduskuntakyselyhäkin on tehty kaksi.        tioneuvoston päätöksen petustelu on kaupun-
14730: Keskustelussa on vaadittu selvitystä niihin lu-      ginhallituksen mielestä vähintään harhaanjoh-
14731: kuisiin ristiriitaisuuksiin, jo1ta on nähty esiin-   tava . . . Kaupunginhallitus toteaa, että valtio-
14732: tyneen mm. siten, että eri asianosaisten anta-       neuvoston päätöksen sanonta petustunee sano-
14733: mat tiedot eivät näytä pitävän yhtä. Niinpä          malehdissä olleisiin joko täysin vääriin tai vä-
14734: Tampereen Verkatehdas on ilmoittanut, että se        hintäin hathaanjohtaviin kommentteihin kau-
14735: tiedotti opetusministeriölle rakennusten purku-      punginhallituksen asianomaisesta päätöksestä."
14736: aikeistaan hyvissä ajoin ennen purkutoimiin          Lisäksi kitjeessä kertotaan, että kaupunginjoh-
14737: ryhtymistä, mutta ministeri Väyrynen on to-          taja Pekka Paavola oli 19. 12. 1975 puhelimitse
14738: dennut, että ilmoitus tuli ministeriöön vasta        ilmoittanut opetusministeri Paavo Väytyselle
14739: purkutöiden aloittamisen jälkeen. Edelleen mi-       päätöksen sanamuodon ja suullisesti todennut,
14740: nisteri Väytynen on 17. 2. 1977 julkaistussa         että Tampeteen kaupunki "ei missään tapauk-
14741: selityksessään ilmoittanut, "että luotimme           sessa tule oma-aloitteisesti päättämään kaavan
14742: Tampereen Vetkatehdas Oy:n edustajien lu-            muuttamisesta".
14743: paukseen ja Tampereen kaupungin edustajien              Kuluvan helmikuun 17 päivänä ministeti
14744: vakuutukseen, että purkutöihin ei tyhdytä en-        Väytynen julkaistussa selityksessään ilmoitti
14745: nen kuin yhteisesti viteille pantu kaavaselvitys     seuraavaa: "Tampereen Verkatehdas Oy:n vali-
14746: valmistuu". Kuitenkin Tampeteen Vetkatehdas          tus valtioneuvoston päätöksestä koski päätök-
14747: kertoo 21. 2. 1977 julkaistussa selvennykses-        sen lainmukaisuutta, jossa hallitus nojautui
14748: sään, "että yhtiömme ei ole missään vaiheessa        oikeuskanslerin mielipiteeseen. KHO on ollut
14749: antanut mitään vakuutusta siitä, ettei putka-        eri mieltä päätöksen laillisuudesta oikeuskans-
14750: mistöihin tyhdyttäisi, eikä tällaista vakuutusta     lerin kanssa ja kumonnut valtioneuvoston pää-
14751: ole yhtiöltämme myöskään koskaan pyydetty.           töksen." Kuitenkin oikeuskansleti Risto Leski-
14752: Yhtiömme ei ole myöskään lainkaan osallistu-         nen lehdistössä esitetyn tiedon mukaan on il-
14753: nut ministeti Väytysen tatkoittamaan ns. kaa-        moittanut, että hän ei osallistunut valtioneuvos-
14754: vaselvitykseen".                                     tossa kyseisen asian käsittelyyn. Tämän hän sa-
14755:    Myös itse valtioneuvoston päätös näyttää pe-      noi johtuvan sen yleisen periaatteen soveltami-
14756: tustuvan ainakin osittain hathaisiin tietoihin.      sesta, että oikeuskansleti ei ota etukäteen kan-
14757: 087700299W
14758: 2                                             1977 vp.
14759: 
14760: taa asiassa, josta voidaan valittaa, jotta nyt mi-             Mitkä ovat tosiasiat niiden ristiriitai~
14761: nisteri Väyrysen väittämää tilannetta oikeus-               suuksien kohdalla, jotka ovat esiintyneet
14762: kanslerin ja KHO:n välille ei pääsisi syntymään.            Tampereen Verkatehtaan rakennusten
14763:    Edellä olevaan viitaten, ja kun esiintyneet              suojelua koskevassa asiassa ministeri
14764: ristiriitaisuudet saattavat horjuttaa vakavasti             Paavo Väyrysen antamissa selityksissä
14765: kansalaisten luottamusta maamme korkeimpiin                 verrattuna niistä poikkeaviin samaa
14766: elimiin ja ministerin vastuuseen, minkä vuoksi              asiaa koskeviin Tampereen Verkatehdas
14767: on ehdottoman tarpeellista saada luotettava                 Oy:n ja Tampereen kaupungin selityk-
14768: selvitys siitä, mikä on todellinen asiain kulku             siin sekä oikeuskansleri Risto Leskisen
14769: puheena olevassa asiassa, esitän valtiopäiväjär-            antamaan lausuntoon?
14770: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
14771: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen ~äse­
14772: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14773:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1977.
14774: 
14775:                                            Erkki Pystynen
14776:                                                N:o 81                                                 3
14777: 
14778: 
14779:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14780: 
14781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa, että "toimikunnan tulee myös selvittää,
14782: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         onko mahdollista kaavamerkinnät ja -määräyk-
14783: olette kirjeellänne 24 päivänä helmikuuta 1977        set saada sen laatuisiksi, että mikäli asemakaa-
14784: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-         vaa muutetaan siten, että osa vanhoista raken-
14785: nen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pysty-         nuksista jää paikalleen, siitä ei voi aiheutua
14786: sen tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 81:            Tampereen kaupungille maa-alueiden tai raken-
14787:                                                       nusten lunastus- tai muuta korvausvelvolli-
14788:           Mitkä ovat tosiasiat niiden ristiriitai-    suutta." Näin ollen voidaan todeta, että toi-
14789:        suuksien kohdalla, jotka ovat esiintyneet      meksianto sisältää selvän viittauksen kaavan
14790:        Tampereen Verkatehtaan rakennusten             muuttamisen mahdollisuuteen.
14791:        suojelua koskevassa asiassa ministeri             Mitä sitten tulee oikeuskansleri Risto Leski-
14792:        Paavo Väyrysen antamissa selityksissä          sen osuuteen suojelupäätöstä valtioneuvostossa
14793:        verrattuna niistä poikkeaviin samaa            tehtäessä, on syytä todeta, ettei oikeuskansleri
14794:        asiaa koskeviin Tampereen Verkatehdas          valtiosääntömme mukaan koskaan osallistu val-
14795:        Oy:n ja Tampereen kaupungin selityk-           tioneuvostossa itse päätöksentekoon, eikä täl-
14796:        siin sekä oikeuskansleri Risto Leskisen        laista ole hallituksen tai sen jäsenten taholta
14797:        antamaan lausuntoon?                           väitettykään.
14798:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:          Tampereen Verkatehtaan rakennusten purku-
14799:                                                       toimien osalta voidaan todeta, että yhtiön ja
14800:    Kuten kysyjä toteaa, Tampereen Verkateh-           opetusministeriön kesken neuvoteltiin asiasta
14801: taan rakennusten suojeluasiasta on käyty julki-       tammikuussa 1976, jolloin yhtiö ilmoitti ole-
14802: suudessakin laajaa keskustelua koko prosessin         vansa pakotettu ryhtymään kyseisten rakennus-
14803: ajan. Lehdistössä ovat useat eri tiedot olleet        ten purkutoimiin helmikuun lopulla. Samalla
14804: harhaanjohtavia, mikä tällaisten vaikeiden,           yhtiön taholta kuitenkin todettiin, että mikäli
14805: laajakantoisten kysymysten yhteydessä on ym-          muunlainen ratkaisu on lähitulevaisuudessa
14806: märrettävää. Asiassa on ·käyty useita neuvot-        mahdollinen, voi purkamistyötä muutamalla
14807: teluja lukuisten eri tahojen kanssa, niin myös        viikolla lykätäkin. Koska neuvottelussa purka-
14808: Tampereen Verkatehdas Oy:n åa Tampereen              mistöiden aloittamisen tarkka ajankohta jäi
14809: kaupungin kanssa.                                    avoimeksi, eikä ratkaisua asiassa oltu saatu
14810:    Mitä ensinnäkin tulee Tampereen kaupun-           aikaan, opetusministeriö esitti kirjeitse 11. 3.
14811: ginhallituksen pääministeri Martti Miettuselle        1976 yhtiölle pyynnön, että mikäli yhtiö ei
14812: toimittamaan kirjeeseen, jossa todetaan valtio-      katso voivansa enää pidättyä purkamistoi-
14813: neuvoston päätöksen perustelun " - koska hal-        milta opetusministeriölle ilmoitettaisiin näistä
14814: lituksen tietoon on saatettu Tampereen kau-          toimenpiteistä kaksi viikkoa ennen sitä ajan-
14815: punginhallituksen päätös, jonka mukaan kau-          kohtaa, jolloin niihin yhtiön mielestä oltaisiin
14816: punki on valmis harkitsemaan ns. Verkateh-           pakotettuja ryhtymään. Tähän pyyntöön yhtiö
14817: taan alueen kaavan muuttamista ... " olevan          vastasi 16. 3. 1976 päivätyllä kirjeellä, jossa il-
14818: vähintään harhaanjohtava, voidaan sen osalta         moitettiin, että yhtiö on ryhtynyt purkamistoi-
14819: todeta seuraavaa: Tampereen kaupunginhalli-          menpiteisiin. Tämä kirje saapui opetusministe-
14820: tuksen asettaman virkamiestoimikunnan tehtä-         riöön kuitenkin vasta purkamistöiden alettua.
14821: väksi annettiin "selvittää, onko mahdollista             Tampereen Verkatehdasta koskeva asia on
14822: sijoittaa osalle Tampereen Verkatehdas Oy:n          nyt uudelleen valtioneuvoston ratkaistavana.
14823: keskustassa olevaa tonttia kaikki se rakennus-       Se paneutuu asian tämänhetkisen tilanteen tar-
14824: oikeus, mikä nykyisin voimassa olevan asema-         kasteluun ja pyrkii ratkaisemaan sen mahdolli-
14825: kaavan mukaan tontille kuuluu silloinkin, jos        simman nopeasti. Opetusministeriö on asetta-
14826: ko. tontin pohjoisosa siinä laajuudessa kuin         nut 11. 2. 1977 työryhmän selvittämään ne
14827: seitsemän rakennuksen suojeluesitys edellyttää,      mahdollisuudet, joiden pohjalta valtioneuvosto
14828: jätetään uudelleen rakentamatta." Tällainen          voi tehdä asiassa ratkaisunsa. Opetusministe-
14829: toimenpide edellyttää kaavan muuttamista. Li-        riön tarkoituksena on esitellä asia hallitukselle
14830: säksi kaupunginhallitus toteaa toimeksiannos-        lähiviikkoina.
14831:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1977.
14832:                                                                Opetusministeri Marjatta Väänänen
14833: 4                                              1977 vp.
14834: 
14835: 
14836:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
14837: 
14838:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningarna och -bestämmelserna sådana, att om
14839: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             stadsplanen ändras så, att en del av de gamla
14840: velse av den 24 februari till vederbörande med-       byggnaderna står kvar, detta inte kan åsamka
14841: lem av statsrådet översänt följande av riks-          Tammerfors stad inlösnings- eller annan ersätt-
14842: dagsman Erkki Pystynen undertecknade spörs-           ningsskyldighet för mark eller byggnader". Så-
14843: mål nr 81:                                            lunda kan det konstateras, att uppdraget inne-
14844:                                                       håller en tydlig hänsyftning på möjligheten att
14845:           Vilka är fakta i fråga om de mot-           ändra planen.
14846:         sägelser, som ,frågan om skyddandet av           Vad beträffar justitiekansler Risto Leskinens
14847:         Tampereen Verkatehdas tillhöriga bygg-        andel i statsrådets beslut är det skäl att konsta-
14848:         nader förekommit i minister Paavo             tera, att justitiekanslern enligt vår statsförfatt-
14849:         Väyrynens förklaringar, då de sistnämn-       ning aldrig deltar i själva beslutsfattandet i
14850:         da jämförs med Tampereen Verkateh-            statsrådet, vilket inte heller påståtts från rege-
14851:         das Oy:s och Tammerfors stads avvi-           ringens eller dess medlemmars sida.
14852:         kande förklaringar samt justitiekansler          Beträffande rivningsarbetena på Tampereen
14853:         Risto Leskinens utlåtande?                   Verkatehdas Oy:s byggnader kan det konsta-
14854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          teras, att förhandlingar i saken fördes mellan
14855: samt anföra följande:                                 bolaget och undervisningsministeriet i januari
14856:                                                       1976, då bolaget uppgav sig vara tvunget att
14857:     Såsom spörsmålsställaren konstaterar har det     inleda rivningen av byggnaderna i slutet av
14858: under hela den tid processen . pågått också i        februari. Samtidigt lronstaterades emellertid
14859:  offentligheten förts en ingående diskussion om      från bolagets sida, att rivningsarbetena kunde
14860:  skyddandet av Tampereen Verkatehdas Oy:s             uppskjutas med några veckor, ifall en annan
14861:  byggnader. De många olika uppgifterna i pres-       lösning vore möjlig inom närmaste framtid.
14862:  sen har varit vilseledande, vilket är förståeligt   Eftersom den exakta tidpunkten för inledandet
14863: i sådana svåra, vittbärande frågor. Talrika för-     av rivningsarbetena förblev öppen vid förhand-
14864: handlingar har .förts med olika parter, bl.a.        lingarna, och ingen lösning åstadkommits i sa-
14865: även med Tampereen Verkatehdas Oy och                ken, framställde undervisningsministeriet i ett
14866: Tammerfors stad.                                     brev av 11. 3. 197 6 till bolaget en anhållan
14867:     Vad först beträffar det brev Tammerfors          om att detta, ifall det inte längre anser sig
14868: stad sänt till statsminister Martti Miettunen        kunna avhålla sig från rivningen, skulle under-
14869: och i vilket konstateras att motiveringen tili       rätta undervisningsministeriet om sådana åt-
14870: statsrådets beslut " - eftersom till statsrådets     gärder två veckor före den tidpunkt, då man
14871: kännedom bragts Tammerfors stadsstyrelses be-        enligt bolagets mening vore tvungen att vid-
14872: slut, enligt vilket staden är redo att överväga      taga dem. Denna anhållan besvarade bolaget
14873: en ändring av planen för det s.k. Verkatehdas-       med ett 16. 3. 1976 daterat brev, i vilket upp-
14874: området ... " är minst sagt vilseledande, kan        gavs att bolaget redan vidtagit åtgärder för
14875: följande konstateras: den av Tammerfors stad         rivningen. Detta brev anlände dock tili under-
14876: tillsatta tjänstemannakommitten gavs i uppdrag       visningsministeriet först efter det rivningsarbe-
14877: att "utreda möjligheterna att på en del av           tena inletts.
14878: Tampereen Verkatehdas Oy:s tomt i centrum                Fallet Tampereen V erkatehdas föreligger nu
14879: av Tammerfors utnyttja hela den enligt gäl-          igen för avgörande i statsrådet, som sätter sig
14880: lande stadsplan till tomten hörande byggnads-        in i den rådande situationen och strävar till
14881: rätten, även i det fall att tomtens norra del        att avgöra ärendet så snabbt som möjligt. Un-
14882: lämnas utan ny bebyggelse i den utsträckning         dervisningsministeriet tillsatte 11. 2. 1977 en
14883: som förslaget att skydda de sju byggnaderna          arbetsgrupp för att utreda de möjligheter, på
14884: förutsätter". En sådan åtgärd förutsätter änd-       basen av vilka statsrådet kan träffa ett av-
14885: ring av planen. Stadsstyrelsen konstaterar vi-       görande i saken. Det är undervisningsministe-
14886: dare i sitt uppdrag, att "kommitten även skall       riets avsikt att inom de närmaste veckorna
14887: utreda, om det är möjligt att göra planebeteck-      förelägga regeringen ärendet.
14888:      Helsingfors den 30 mars 1977.
14889:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
14890:                                              1977 vp.
14891: 
14892: Kirjallinen kysymys n:o 82.
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 
14897:                                  Tuovinen: Pohjois-Karjalan vaikean työllisyystilanteen korjaami-
14898:                                     sesta.
14899: 
14900: 
14901:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14902: 
14903:    Pohjois-Karjalan läänin alueella työllisyysti-   vuoden loppupuoliskolla. Pohjois-Karjalan lää-
14904: lanne on jo useita vuosia ollut erittäin heikko.    nin alueella tällaisia paranemisen merkkejä ei
14905: Viime vuoden aikana työttömien määrä amma-          ole kuitenkaan näkyvissä. Pohjois-Karjalan kun-
14906: tissa toimivasta väestöstä vaihteli 5-8 prosent-    nat odottavatkin valtiovallalta nopeita toimen-
14907: tiin. Jo nyt helmikuussa tilanne on edelliseen      piteitä työttömyyden vähentämiseksi, koska
14908: vuoteen verrattuna huonompi ja on edelleen          täällä on paljon valtiolle sopivia työkohteita,
14909: nopeasti heikkenemässä. Monien kuntien koh-         joiden avulla voidaan työllistää useita tuhansia
14910: dalla työttömyys on yli 15 prosenttia työvoi-       työttömiä, mikäli valtioneuvosto suhtautuu
14911: masta, ellei pikaisiin parannustoimenpiteisiin      asiaan myönteisesti.
14912: valtiovallan toimesta ryhdytä.                         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14913:    Suuresta työttömyydestä johtuen Pohjois-         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
14914: Karjalan läänin keskimääräinen verotulo asukas-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14915: ta kohti onkin maamme pienin. Jo tämä osoit-        vaksi seuraavan kysymyksen:
14916: taa, että työttömyyden torjuntaan tulee valtion
14917: suhtautua todella vakavasti.                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14918:    Työvoimaministeriön      ennusteen    mukaan            ryhtyä vaikean työllisyystilanteen korjaa-
14919: maamme työllisyystilanne paranee vasta tämän               miseksi Pohjois-Karjalassa?
14920:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1977.
14921: 
14922:                                           Jouko Tuovinen
14923: 
14924: 
14925: 
14926: 
14927: 087700294R
14928: 2                                                1977 vp.
14929: 
14930: 
14931: 
14932: 
14933:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14934: 
14935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työttömyyden oleellinen lievittäminen ja
14936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           työllisyyden tuntuva paraneminen on mahdol-
14937: olette 24 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn              lista vain poistamalla työttömyytemme perus-
14938: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            syyt eli tervehdyttämällä yhteisin ponnisteluin
14939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           kansantaloutemme.
14940: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-               Kun työllisyyttä ei voida nykyisessä tilan-
14941: jallisesta kysymyksestä n:o 82:                         teessa rahoittaa ulkomaisin luotoin ja kun
14942:                                                         inflaation hillitseminen on työllisyyden turvaa-
14943:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          miseksi tärkeää, jää työllisyyden hoitotoimen~
14944:         ryhtyä vaikean työllisyystilanteen korjaa-      piteille rajoitetut mahdollisuudet. Tässä tilan-
14945:         miseksi Pohjois-Karjalassa?                     teessa hallitus on pyrkinyt etsimään mahdolli-
14946:                                                         simman taloudellisia ja tehokkaita työllisyyden-
14947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitt;l-           hoitokeinoja. Samalla työttömyyden lieventämis~
14948: vasti seuraavaa:                                        toimia on painotettu budjetin perustelujen mu-
14949:    Pitkään jatkuneen matalasuhdanteen seurauk-          kaisesti vaikeimmille työttömyysalueille kuten
14950: sena on työttömyys lisääntynyt voimakkaasti             Pohjois-Karjalaan.
14951: koko maassa. Työttömyyden kasvu on ollut                   Perinteisesti on työttömyyttä matalasuhdan-
14952: voimakkainta Etelä-Suomen työvoimapiireissä.            teen aikana pyritty torjumaan valtion työviras-
14953: Suhteellinen työttömyys on edelleen suurinta            tojen töillä. Ne ovat varsin kalliita; yhden
14954: perinteisillä alityöllisyysalueilla, Itä- ja Pohjois-   henkilön työllistäminen kuukaudeksi maksaa
14955: Suomessa. Kun koko maan työttömyysaste hel-             tällä hetkellä keskimäärin lähes 10 000 mark-
14956: mikuussa oli 5,9 %, niin Kainuussa se oli               kaa. Nämä työt eivät yleensä ole tuotannollisia
14957: 12,5 %, Lapissa 10,8% ja Pohjois-Karjalassa             investointeja eivätkä ne luo uusia pysyviä työ-
14958: 10,0 %. Maaliskuussa Pohjois-Karjalan työttö-           paikkoja. Näistä syistä hallitus on pyrkinyt
14959: myysaste on ollut 9,6 %.                                etsimään käytettävissä oleville varoille talou-
14960:    Ennätysmäinen työttömyys on ennen muuta              dellisempia, tehokkaampia ja myös kansanta-
14961: seurausta pitkään jatkuneesta kansainvälisestä          loudellisesti perustellumpia käyttökohteita.
14962: talouslamasta, mutta se on myös oire kansan-               Pohjois-Karjalassa, Joensuun työvoimapiirin
14963: talouttamme vaivaavista vakavista ongelmista.           alueella, valtion työvirastojen töissä on kevät-
14964: Yleisen talouslaman ohella on teollisuutemme            kaudella 1977 noin 2 400 henkilöä, missä on
14965: työllisyysvaikeuksiin keskeisellä tavalla vaikut-       vajaan 10 % :n lasku kevät- ja syyskauteen
14966: tanut kustannus- ja hintatasomme kilpailijamai-         1976 verrattuna. Tammikuussa vahvistetun työ-
14967: ta nopeampi kohoaminen viime vuosina. Y ri-             ohjelman mukaan Pohjois-Karjalan vaikeasta
14968: tyksemme ovat menettäneet markkinaosuuk-                työllisyystilanteesta johtuen rahoitettiin lähes
14969: siaan ja niiden kannattavuus on ratkaisevasti"          kaikki työvirastojen tälle alueelle esittämät työ-
14970: heikentynyt. Toinen työllisyysvaikeuksiemme             kohteet.
14971: perussyy on ulkomaisen velkamme liian nopea                Valtion töiden supistumisen vastapainoksi on
14972: kasvu tämän vuosikymmenen alkupuolella mikä             päätetty voimakkaista muista työllistämistoi-
14973: pakottaa meitä nyt, maailmantalouden vaikean            menpiteistä. Nuorten väliaikaiseen ammatilli-
14974: laman keskellä, ponnistelemaan velkaantumisen           seen koulutukseen voidaan Pohjois-Karjalassa
14975: pysäyttämiseksi samaan aikaan kun tarve ulko-           kuluvana vuonna osoittaa kaikkiaan 350 nuor-
14976: maisen velan turvin tapahtuvaan elvyttävään             ta. Työllisyyskoulutusta tehostetaan alueella li-
14977: talouspolitiikkaan olisi suuri.                         säämällä koulutuksen aloituspaikkoja kuluvana
14978:                                               N:o 82                                               3
14979: 
14980: vuonna 200:lla. Helmikuun alussa voimaan tul-       listämistoimenpiteissä ollaan entistä enemmän
14981: leen nuorten työllistämistuen avulla pyritään       siirtämässä painopistettä tuotannollisten inves-
14982: työllistämään 6 000 nuorta oppisopimuksin ja        tointien suuntaan. Hallitus pyrkii nostamaan
14983: ammattiin harjaannuttamiseksi, josta määrästä       Kehitysaluerahasto Oy:n kuluvan vuoden luo-
14984: Pohjois-Karjalaan on varattu 450 paikkaa. Sa-       tonannon 300 miljoonaan markkaan, mikä on
14985: moin asevelvollisten määrän lisääminen tänä         noin 50 % enemmän kuin viime vuonna. Sa-
14986: vuonna 2 OOO:lla parantaa myös Pohjois-             man periaatepäätöksen mukaan luotonannosta
14987: Karjalan työllisyystilannetta. Yhteisöille myön-    vähintään puolet on suunnattava kehitysaluei-
14988: nettävää valtionapua työttömyyden lievittämi-       den I vyöhykkeelle ja lisätukialueille. Myös
14989: seen tullaan myöntämään tuntuvasti aikaisem-        valtion investointirahaston luotonantoa tullaan
14990: paa enemmän juuri vaikeimmille alityöllisyys-       kuluvana vuonna suuntaamaan entistä enemmän
14991: alueille, kuten Pohjois-Karjalaan. Työvoimami-      kehitysalueille. Sijoitussuunnitelman mukaan in-
14992: nisteriön momentille valtionapu työttömyyden        vestointirahaston varoista on uusien kohteiden
14993: lieventämiseen on valtion tulo- ja menoarviossa     luototuksesta vähintään 1/3 suunnattava kehi-
14994: vuodelle 1977 varattu 90 miljoonaa markkaa,         tysalueiden I vyöhykkeelle ja 1/3 II vyöhyk-
14995: missä on lisäystä edelliseen vuoteen 30 miljoo-     keelle. Näillä toimenpiteillä voidaan aikaisem-
14996: naa markkaa. Tästä lisäyksestä n. 8 miljoonaa       paa tuntuvasti voimakkaammin tukea kehitys-
14997: markkaa tullaan ohjaamaan Pohjois-Karjalaan         alueiden teollistamista ja siten luoda pysyviä
14998: eli Joensuun työvoimapiiriin.                       työpaikkoja kertaluonteisten työllisyystöiden si-
14999:    Nämä edellä selostetut ·toimenpiteet alkavat     jasta. Näiden toimien vaikutus alkaa tuntuvam-
15000: vaikuttaa vähitellen keskitalvesta alkaen ja si-    min näkyä vasta loppuvuodesta ja niiden mer-
15001: ten, että niiden merkitys kasvaa kevääseen ja       kitys on nimenomaan pidemmälle tulevaisuu-
15002: ennen kaikkea syksyyn ja tulevaan talveen           teen vaikuttava.
15003: mennessä.                                              Vaikka valtion työvirastojen työvoimavah-
15004:    Hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt luo-        vuus onkin hieman alentunut Pohjois-Karjalas-
15005: maan edellytyksiä myös uusien pysyvien tyu-         sa, on työllisyyden hoidon kokonaistehokkuus
15006: paikkojen luomiselle kehitysalueille. Siksi työl-   tuntuvasti aikaisempaa suurempi.
15007:      He!Singissä 28 päivänä maaliskuuta 1977.
15008: 
15009:                                                              Työvoimaministeri Paavo Väytynen
15010: 4                                            1977 vp.
15011: 
15012: 
15013: 
15014: 
15015:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15016: 
15017:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       misk politik som skulle bedrivas med stöd av
15018: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utländska krediter.
15019: av den 24 februari 1977 tili vederbörande med-         En väsentlig lindring av arbetslösheten och
15020: 1em av statsrådet för svarande översänt avskrift    en kännbar förbättring av sysselsättningen kan
15021: av följande, av riksdagsman Jouko Tuovinen          inte uppnås på något annat sätt än genom att
15022: ställda skriftliga spörsmål nr 82:                  avlägsna arbetslöshetens grundorsaker - d.v.s.
15023:                                                     genom att upphjälpa vår nationalekonomi med
15024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gemensamma kraftansträngningar.
15025:        taga för att avhjälpa det dåliga syssel-         Då vi i det nuvarande läget inte kan finan-
15026:        sättningsläget i Norra Karelen?              siera sysselsättningen med utländska krediter
15027:                                                     och då inflationsdämpandet är viktigt för att
15028:   Som svar då detta spörsmål framför jag            kunna trygga sysselsättningen, kommer åt-
15029: vördsamt följande:                                  gärderna för sysselsättningens skötsel att förbli
15030:     Som en följd av den långvariga lågkonjunk-      begränsade. Regeringen har följaktligen strävat
15031: turen har arbetslösheten ökat kraftigt i heh        till att finna åtgärder för sysselsättningens
15032: landet. Arbetslöshetsökningen har varit störst      skötsel som samtidigt är så ekonomiska och
15033: inom arbetskraftsdistrikten i södra Finland.        så effektiva som möjligt. Åtgärderna för att
15034: Den proportionella arbets1ösheten är fortfaran-     lindra arbetslösheten har i enlighet med moti-
15035: de störst i Finlands norra och Östra delar, vilka   veringen i budgeten främst koncentrerats tili
15036: är de traditionellt undersysselsatta områdena.      de områden där arbetslösheten är svårast -
15037: Medan arbetslöshetsgraden i februari var 5,9 %      t.ex. tili Norra Karelen.
15038: i hela landet, var den 12,5% i Kainuu,                  Statens arbetsverks arbeten har varit det
15039: 10,8 % i Lappland och 10,0 i Norra Karelen.         traditionella sättet att lindra arbetslösheten
15040: I mars var arbetslöshetsgraden 9,6 % i Norra        under 1ågkonjunkturer. Detta sätt är dock rätt
15041: Karelen.                                            dyrt; sysselsättandet av en person under en
15042:    Den rekordartade arbetslösheten är i första      månad kostar för närvarande i medeltal inemot
15043: hand en följd av den långvariga internationella     10 000 mark. Dessa arbeten är i regel inte
15044: lågkonjunkturen, men den är samtidigt också         produktionsinvesteringar och de skapar inte
15045: ett symptom på de allvarliga problem som            heller nya permanenta arbetsplatser. Av dessa
15046: belastar vår nationalekonomi. Kostnads- och         orsaker har regeringen försökt finna mera eko-
15047: prisnivån i Finland har stigit snabbare än i        nomiska, effektivare och nationalekonomiskt
15048: de konkurrerande länderna, vilket vid sidan av      bättre motiverande användningsområden för de
15049: den allmänna ekonomiska lågkonjunkturen är          medel som står till buds.
15050: den centrala faktor som åsamkat sysselsätt-             Inom Joensuu arbetskraftsdistrikt i Norra
15051: ningssvårigheterna inom industrin. Vårt lands       Karelen sysselsätter statens arbetsverks arbeten
15052: företag har förlorat en del av sina marknads-       ca 2 400 personer under vårsäsongen 1977.
15053: andelar och deras lönsamhet har minskat av-         Siffran är knappt 10 % mindre än under vår-
15054: sevärt. En ytterligare orsak tili vårt lands        och höstsäsongen 1976. Enligt det i januari
15055: sysselsättningssvårigheter är att våra skulder      fastställda arbetsprogrammet beviljades medcl
15056: till utlandet ökat för snabbt under detta år-       för nästan alla arbetsprojekt som arbetsverken
15057: tiondes första hälft. Dessa skulder tvingar oss     föreslagit för Norra Karelen. Detta på grund
15058: att under rådande lågkonjunktur arbeta för att      av det dåliga sysselsättningsläget inom regionen.
15059: stoppa skuldbördans tillväxt samtidigt som vi           Som en motvikt till minskningen av statliga
15060: vore i stort behov av en stimulerande ekono-        arbeten har man fattat beslut om kraftiga
15061:                                               N:o 82                                                 5
15062: 
15063: sysselsättningsåtgätdet av annat slag. I åt kan        Regeringen har för sin del strävat till att
15064: 350 unga i Notta Katelen anvisas tempotät           skapa förutsättningar för grundande av nya
15065: ytkesutbildning föt unga. Den sysselsättnings-      arbetsplatser inom utvecklingsområdena. För
15066: ftämjande utbildningen inom tegionen för-           den skull flyttas tyngdpunkten hos sysselsätt-
15067: bätttas genom att nybötjatplatsetna ökas med        ningsåtgärderna mot produktiva investeringat.
15068: 200 undet innevatande åt. Med hjälp av syssel-      Regeringen strävar till att öka Utvecklings-
15069: sättningsstödet föt unga, som ttädde iktaft ftån    områdesfonden Ah:s kreditgivning tili 300 mil-
15070: och med febtuati strävar man till att syssel-       joner mark, vilket vore 50 % mer än i fjol.
15071: sätta 6 000 unga genom lätoavtal och anställ-       Enligt samma principbeslut skall minst hälften
15072: ning föt upplärning i ett ytke. Av detta antal      av kreditgivningen komma utvecklingsområ-
15073: hat 450 platset resetvetats föt Notta Katelen.      denas I zon och tilläggsstödsområden tili godo.
15074: Sysselsättningsläget i Notra Katelen kommer         Statens investeringsfonds kreditgivning kommer
15075: också att fötbättras av att antalet vätnpliktiga    likaså att allt mer dirigeras till utvecklings-
15076: i åt kommer att ökas med 2 000. Samfunden           områdena. Enligt investeringsprogrammet skall
15077: kommet att beviljas avsevätt stötre anslag än       1/3 av investeringsfondens kreditgivning för
15078: tidigate föt att kunna lindta atbetslösheten i      nya projekt dirigeras till utvecklingsområdenas
15079: synnethet inom de tegioner som mest lidet av        I zon och 1/3 tili deras II zon. Dessa åtgärder
15080: undetsysselsättning. Till dessa regioner hör        gör det möjligt att stöda industrialiseringen av
15081: bl.a. Norra Katelen. Statsförslaget för åt 1977     utvecklingsområdena långt effektivare än tidi-
15082: upptat på arbetsktaftsministeriets moment för       gare och att samtidigt skapa permanenta arbets-
15083: lindrande av arbetslösheten 90 miljoner mark,       platser i stället för provisoriska sysselsättnings-
15084: vilket ät 30 miljonet mark met än år 1976.          arheten. Verkningarna av dessa åtgärder blir
15085: Ca 8 miljoner mark av detta tillskott kommer        inte tydligt synliga förrän under slutet av året,
15086: att dirigeras till Norra Karelen, d.v.s. Joensuu    emedan åtgärderna ifråga i akt och mening
15087: arbetskraftsdistrikt.                               vidtagits med siktet ställt på framtiden.
15088:     Verkningarna av de åtgärder, vilka relaterats      Trots att arbetsstyrkan hos statens arbets-
15089: ovan, kommer att träda fram småningom; de           verk de facto minskat något i Norra Karelen,
15090: första tecknen under midvintern, därefter           är dock effektiviteten hos sysselsättningens
15091:  stärks verkningarna under våren och i synner-      skötsel som helhet betraktad avsevärt störrc
15092:  het mot hösten och nästa vinter.                   än tidigare.
15093:       Helsingfors den 28 mars 1977.
15094: 
15095:                                                            Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
15096:                                                  1977 vp.
15097: 
15098: Kirjallinen kysymys n:o 83.
15099: 
15100: 
15101: 
15102: 
15103:                                     Vi'hni: Maidon keräily- ,ja kuljetuskustannuksiin varatun määrä-
15104:                                         rahain lisäämisestä.
15105: 
15106: 
15107:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15108: 
15109:    Valtion ouus maidon keräily- ja kuljetuskus-        jo muutenkin jäämässä maidon tuottajahinnan
15110: tannuksista on viimeisten vuosien aikana eri-          sisäisessä järjestelyssä ja hinnoittelussa lapsipuo-
15111: tyisesti Lapin ja Pohjois-Suomen kohdalla roi-         len asemaan, sillä eteläosassa maata suurten
15112: masti vähentynyt. Kun samanaikaisesti kulje-           asutuskeskusten läheisyydessä olevat ns. kulu-
15113: tuskustannukset tuotettua maitolitraa kohden           tusmaitomeijerit pystyvät suorittamaan tuotta-
15114: ovat näillä muuttoliikkeen harventamilla sekä          jille jopa 10 penniä litralta jälkitilinä.
15115: tuotannosta luopuneilla alueilla tuntuvasti li-            Valtion kuljetustuen alentamiseen ei ole
15116: sääntyneet, on tapahtunut kehitys keräilykus-          muutenkaan olemassa minkäänlaisia asiallisia
15117: tannusten jakaantumisen osalta johtamassa mai-         perusteita, sillä valtion muukin tuki Lapin vil-
15118: don tuottajien kannalta täysin vikasuuntaan.           jelijöille on aikaisempaan verrattuna roimasti
15119: Valtion osuus keräilykustannuksista on roimas-         alentunut. Vuodesta 1972 lähtien maksettu
15120: ti vähentynyt ja maidon tuottajien osuus koh-          maidon tuottajahintaan tullut kehitysaluelisä on
15121: tuuttomasti lisääntynyt. Osoituksena näiden            jätetty pois. Tätä kehitysaluelisää maksettiin
15122: kustannusten jakaantumisen kehityksestä totean         17 000 litraan saakka 7 penniä litralta, mikä
15123: Lapin läänin osalta seuraavaa:                         teki lisätulona 1 190 markkaa. Vaikka tämä
15124:              Keräily-   Valtion   Meijerin eli tuot-
15125:                                                        kehitysaluelisä onkin korvattu uudessa päätök-
15126:   Vuosi
15127:               kust.      osuus      tajan osuus        sessä siten, että esim. II b alueella suoritetaan
15128:                p/1         %         %         p/1     lypsylehmää kohden lisäavustuksena 75 mk,
15129: 1962/63       2,97      70,4       29,6       0,88     merkitsee tällä kohtaa tapahtunut uusi järjes-
15130: 1966/67       4,12      60,0       40,0       1,60     tely mainitulla II b alueella 7 lehmää käsittä-
15131: 1969/70       4,64      57,2       42,8       2,02     vän karjanomistajan kohdalla valtion tuen alen-
15132: 1973/74       7,82      43,6       56,4       4,41     tumista 665 markalla. Tätä menetystä ei kor-
15133:                                                        vaa pinta-alalisien jakoperusteiden kohdalla ta-
15134:    Nyt tarkoitukseen varatun määrärahan pie-           pahtuneet uudet järjestelyt, sillä pinta-alalisät
15135: nuuden johdosta on maatilahallitus jälleen esit-       ovat enää vain harvojen viljelijöiden saatavis-
15136: tänyt valtion kuljetusavustusosuutta alennetta-        sa. Kun pinta-alalisää maksetaan täysimääräise-
15137: vaksi siten, että se olisi ensimmäisellä tuki-         nä vain sellaiselle viljelijälle, jonka verotetta-
15138: alueella tuotetusta maidosta enintään 30 pro-          vat tulot jäävät enintään 12 000 markkaan, ja
15139: senttia ja toisella tukialueelia enintään 17 pro-      tulojen ylittäessä 18 000 markkaa ei pinta-ala-
15140: senttia siitä kuljetuskustannusten määrästä, jo-       lisää makseta enää lainkaan, on tätä kautta tu-
15141: ka ylittää 2,9 pennin rajan maitolitraa kohden.        leva tuki menettämässä kokonaan alkuperäisen
15142: Toteutettuna edellä mainittu valtion osuuden           merkityksensä. Kun verotus on myös viljelijöi-
15143: vähentäminen maidon keräilykustannusten koh            den kohdalla lyhyenä aikana moninkertaistunut,
15144: dalla merkitsee Lapissa noin 2 pennin kustan·          tulisi pinta-alalisän saamisen ehtona olevaa ve-
15145: nuslisää maitolitraa kohden, millä määrällä mei-       rotettavan tulon määrää korottaa vähintään
15146: jerit joutuvat tuottajahintaa alentamaan. Tämä         30 000 markkaan.
15147: merkitsee käytännössä sitä, että viimeksi suo-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
15148: ritetussa maataloustuloratkaisussa maidon tuot·        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15149: tajille osoitetusta 3,5 pennin tuottajahinnan ko-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15150: rotuksesta jää tuottajille vain 1,5 penniä mai-        raavan kysymyksen:
15151: tolitralta. Kehitysalueen maidontuottajat ovat
15152: 087700292N
15153: 2                                                  1:9.-77· ~vp.
15154: 
15155:            Tietääkö Hallitus, että valtion osuut-                    tuleeko Hall,itus . .n[l}tyU}iiiitl;:···. tl:),imen-
15156:         ta maidon keräilykustannuksissa on jat-                      pltelSlm maidon keräily- jä kuljetuskus-
15157:         kuvasti supistettu, mistä on ollut seu-                      tannuksiin tarvittavan määrärahan lisää-
15158:         rauksena maidon tuottajien kustannus-                        miseksi ja valtion osuuden korottami-
15159:         osuuden vastaava ja kohtuuton lisään-                        seksi ainakin Lapin läänin alueella vä-
15160:         tyminen erityisesti Lapissa ja harvaan-                      hintään samalle tasolle, missä se oli
15161:         asutuilla :·kehitysal~eilla, ja ;jo& ti(!tijä 1 ·          ··vielä kymmenen vuotta sitten?
15162:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
15163: 
15164:                                                 Pekka Vilmi
15165: 
15166: 
15167: 
15168: 
15169:                                 ...
15170:                                                  N:o· 83
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175:                           Ed u sk u nh a n Herra F_,.uh:em:i:e P:tt l1 e.
15176: 
15177:     Valtiopäiväjärjestyksen JT.§:n 1 momentissa        ·~ ... :{{~11· c'Jal~i"OQ} ~19r·. j~ tm:j~Ofl!vigi:s~et •9!ilislon
15178: mainitussa . t$'koi tuksessa ·Te, Herra Puhemies,      kuljetusa,vpst%~iin ,eL q~ kWjetu~u~~n~!e~
15179: olette 25 päivänä heJmikuuta 1977 päivätyl1            nousua va~t.aav,ast! ~a~tH ::ypositt~b li~~var§ii\.
15180: kirjeenne Qbella toimittanut · valtioneuvoston         on lmlje~\lSilVl;lStuSt{!t:t:· ;~\lUS ;w.a,iQQn.)ÄuJ4et~~
15181: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansa11·         kustanp.uk:sist~ ,.pJen€!nty{lyt. ; :ijsiffietl<ik~t •.• vu()~
15182: .ec\us~aja, ~l?~l! ,Vi\min· näin kuuluvasta kirjal-    sina 1971-1976: .·~~ o~1a:sk~u.t,.,en~tl}ffiig~ll~
15183: lisesta kysymyksestä n:o ..83:                         avustusalueella, jo,hon muun muassa. Lapin lää-
15184:                                                        ni kuuluu;' . 50·. 'prbselitis~a JU 'pto'senttiin ja
15185:             Tietääkö Hallitus, ~ttä cvaltion osuut~    toisella · avustusilh:ieeUa: · vast~ava'St1 ·· 27 pro-
15186:          ta maidon keräilykustannuksissa on jat-       sentista 16' prosenttiin•: Kuitenkin :.tapin läänin
15187:          kuvasti supistettu; mistä on ollut seu-       pohjoisimniisså· ·:kurtilJssir Bilöiitekiässä; ''Inarissa
15188:       , rauksena maidon tuottajien kustannus-          ja UtsjOella. .·lrototettiin J' amsfukSen >:osuutta
15189:          osuuden vastaava ja kohtuuton lisään-         vuonna 1976 alu~eh·'etityisölo/eit vubksi 90
15190:          tyminen erityisesti Lapissa ja harvaan-       prosenttiin. VåltiOtita'loudenc \riyk~isea' :tvaikean
15191:          asutuilla kehitysalueilla, ja jos tietää,     tilan vuoksi 111ahdollisuude( mätiräral1ojen li-
15192:             tuleeko Hallitus ryhtymään· toimen:        säämiseen) övat'c fujoiU:fut ~· . • rnbfta• •erisi vuoden
15193:        · piteisiin maidon keräily- ja ku~jetl!skus.    tulo- )a menO,atvidta:t vaimis't~llessaan :; hallitus
15194:       . tarinuksiiri ·tarvittavan määrärahari lisää-   selvittää· erityisesti Lapin 'ja 'hluidenkirt'hatvaan
15195:          miseksi ja valtion osuuden korottaini-        asuttujen k~hitysalueigen·olot ·fiuimiioon otta-
15196:          seksi ainakin Lapin läänin alueella vä-
15197:                                                        en mahdollisuudet· riittävän rhäätätahålisäyksen
15198:          hintään samalle tasolle; missä se oli         esittämiselle·• rriitidon ·.;kulje.tusaWstpksiin.
15199:          vielä kymmenen vuotta sitten?.                                                    ~          Co   r\   :--. •   r
15200: 
15201:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
15202: tavasti seuraavaa:
15203:   Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
15204: 
15205:                                                ,· Ma!l.· ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
15206: 4                                           1977 'vp.
15207: 
15208: 
15209: 
15210: 
15211:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
15212: 
15213:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Då årliga tiliäggsmedei, som skulle motsvara
15214: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          stegringen av transportkostnaderna, inte har er-
15215: veise av den 25 februari 1977 tili vederbö-        hållits för mjölktransportunderstöd i statsför-
15216: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       siaget, har transportunderstödens andei i mjölk-
15217: av föijande av riksdagsman Pekka Vilmi un-         transportkostnaderna minskat. Aren 1971-
15218: dertecknade spörsmål nr 83:                        1976 sjönk den t.ex. inom det första under-
15219:                                                    stödsområdet, tili vilket Lapplands Iän hör,
15220:            Är Regeringen medveten om att sta-      från 50 % tili 30 % och inom det andra
15221:         tens andei i kostnaderna för insamling     understödsområdet på motsvarande sätt från
15222:         av mjölk kontinuerligt har minskats,       27 % tili 16 %. I Lappiands Iäns nordligaste
15223:         vilket i motsvarande mån medfört en        kommuner Enontekiö, Enare och Utsjoki höj-
15224:         oskälig stegring av mjölkproducenternas    des dock understödets andei år 1976 på grund
15225:         kostnadsandel speciellt i Lappland och     av områdets speciella förhållanden tili 90 % .
15226:         giest bebodda utvecklingsområden, och      På grund av statshushållningens nuvarande svå-
15227:         om så är fallet,                           ra Iäge är möjligheterna att höja anslagen be-
15228:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för     gränsade, men regeringen kommer, då nästa
15229:         att öka det ansiag som behövs för in-      års statsförsiag görs upp, att utreda speciellt
15230:         samlings- och transportkostnader för       Lappiands, men också andra giest bebodda ut-
15231:         mjölk och för att höja statens andei       vecklingsområdens förhållanden med beaktan-
15232:         åtminstone inom Lappiands Iän tili sam-    de av möjiigheterna att kunna föresiå en tili-
15233:         ma nivå som den stod på ännu för           räcklig ökning av anslagen för mjöiktransport-
15234:         tio år sedan?                              understöden.
15235:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
15236: samt anföra följande:
15237:     Helsingfors den 25 mars 1977.
15238: 
15239:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
15240:                                               19·77 vp~
15241: 
15242: Kirjallinen kysymys n:o 84.
15243: 
15244: 
15245: 
15246: 
15247:                                   Impiö: Aikaisemmin markkinoilla olleen jähmepisteeltään alha1-
15248:                                      semman polttoöljy 1:n (kesalaatu) palauttamisesta myyntiin
15249:                                      Pohjois-Si10messa.
15250: 
15251: 
15252:                          E d u s k un na n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15253: 
15254:    Kuluneen pakkastalven aikana ovat joutu-          jojen yläpuolella. Säästön asemasta on syntynyt
15255: neet erilaiset säästötoimenpiteet samalla tavalla    lisäkuluja.
15256: punnittaviksi kuin lämmityksessä käytetyn polt-         öljy-yhtiöt ovat tietääkseni kaikki muut sa-
15257: toöljyn pakkaskestävyys.                             massa asemassa eli riippuvaisia Neste Oy:n
15258:    Oy Esso Ab:n laboratoriotutkimusten mu-           tuotteista paitsi TB-yhtiö, joka on saanut li-
15259: kaan pakkaskestävyysarvot ovat seuraavat:            senssejä ö[jyntuondin Neuvostoliitosta.
15260: Essolene polttoöljy ( talvilaatu) jähmepiste            Ratkaisu Lapin osalta ensi lämmityskautta
15261: - 30oC ja suodatettavuus - 31 oc, Essoheat           ajatellen olisi esimerkiksi siinä, että Kemin
15262: polttoöljy 1 ( kesälaatu) jähmepiste - 9oC ja        satamaan voitaisiin tuoda ennen myynnissä ol-
15263: suodatettavuus - 3°C. Tuotteet ovat Neste            lutta polttoöljy 1 :tä ( kesälaatua), jonka jähme-
15264: Oy:n jalostarnoilla valmistettuja.                   piste on n. - 1   rc.     Jos etelämpänä voidaan
15265:    Essoheat polttoöljy 1 ( kesälaatu), jota ta-      säästötarpeet huomioon ottaen käyttää nykyis-
15266: vallisesti käytetään maanalaisissa säiliöissä tal-   tä, uutta tuotetta, ei järjestelyn mielestäni tar-
15267: vellakin, on niin vahvaa, että se jähmettyy jo       vitse olla ylivoimainen ottaen huomioon ne
15268: - 9oC:n pakkasessa eikä näin ollen kulje nor-        edut, jotka öljyn käyttäjä saa paremman polt-
15269: maalisti, vaan tukkii öljypolttimien suuttimet.      toöljyn myötä.
15270: Kun suodatettavuus loppuu jo - 3oC:ssa, se              Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
15271: ei kestä oikeastaan minkään vertaa pakkasta          jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
15272: kulkeakseen edes öljypolttimen suodattimen           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
15273: läpi.                                                tavaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
15274:    Onko säästämistoimissa menty ojasta allik-
15275: koon? On lähdetty kaiketi siitä, että huonompi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15276: öljy on halvempaa valmistaa ja lämmityskuluis-              ryhtyä seuraavaa lämmityskautta vatten
15277: sa näin säästetään kansantaloudellisesti. Edellä            Pohjois-Suomen, ainakin Lapin osalta,
15278: todetut seikat huomioon ottaen ainakin Lapin                jotta lämmitykseen olisi saatavissa aikai-
15279: olosuhteissa on pakko käyttää kalliimpaa polt-              semmin markkinoilla ollutta polttoöljy
15280: toöljyä, esimerkkitapauksessamme Essolene                   1: tä ( kesälaatu), jonka jähmepiste on
15281: polttoöljyä. Tämä johtuu siitä, etteivät säiliöt            olosuhteet huomioon ottaen riittävän
15282: ole suinkaan kaikki sisätiloissa tai niin syvällä           alhainen, ettei käytännössä tarvitsisi
15283: maassa, jotta lämpötila pysyisi mainittujen ra-             käyttää kallista talvilaatua?
15284:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
15285: 
15286:                                             Lauri Impiö
15287: 
15288: 
15289: 
15290: 
15291: 087700300X
15292: 2                                            19_77 -"P~
15293: 
15294: 
15295: 
15296:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15297: 
15298:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    siitä ole voinut muodostua kaikkien öljy-yhtiöi-
15299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den lämmityskauden aikana myymää erillistä
15300: olette 25 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          markkinalaatua.
15301: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Mikäli polttoöljyä, jonka jähmepiste on ollut
15302: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       n. - 1  rc,  on joskus esiintynyt myynnissä, on
15303: edustaja Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjalli-     se kaiken todennäköisyyden mukaan johtunut
15304: sesta kysymyksestä n:o 84:                          siitä, että rajoitettujen varastotilojen vuoksi
15305:                                                     jonkin verran talvilaatuista tavaraa vielä sisäl-
15306:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tävään varastosäiliöön on operatiivisista syistä
15307:        ryhtyä seuraavaa lämmityskautta varten       jouduttu panemaan myös kesälaatuista poltto-
15308:        Pohjois-Suomen, ainakin Lapin osalta,        öljyä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin har-
15309:        jotta lämmitykseen olisi saatavissa aikai-   vinaisia ja sekoittamisen tuloksena syntynyt
15310:        semmin markkinoilla ollutta polttoöljy       alhaisemman jähmepisteen omaava kesälaatui-
15311:        1 :tä (kesälaatu), jonka jähmepiste on       nen tavara ei yleensä ole tasalaatuinen same-
15312:        olosuhteet huomioon ottaen riittävän         pisteen suhteen. Lämpötilan laskiessa pakkasen
15313:        alhainen, ettei käytännössä tarvitsisi       puolelle pyrkii tällaisessa seoksessa oleva kesä-
15314:        käyttää kallista talvilaatua?                laatuinen tavara samenemaan ennen talvilaatuis-
15315:                                                     ta tavaraa ja voi aiheuttaa täten vaikeuksia ja
15316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       häiriöitä tavaraa poltettaessa.
15317: vasti seuraavaa:                                       Uuden tasalaatuisen markkinalaadun, joka
15318:    Neste Oy on jo useamman vuoden ajan val-         sekä jähme- että samepisteeltään asettuisi ny-
15319: mistanut lämmitystarkoituksiin kahta laatua         kyisen kesälaadun (-10.C) ja talvilaadun
15320: kevyttä polttoöljyä. Kesälaatu on tarkoitettu        ( - 30/35) välimaille, luominen ei ole mah-
15321: käytettäväksi kesäaikana ja talvilaatu käytettä-    dollista ilman tavaran valmistuksessa syntyviä
15322: väksi pakkasaikana. Kesälaadun laatuvaatimus        huomattavia lisäkustannuksia jalostamoilla. Uu-
15323: jähmepisteen suhteen on pienempi tai yhtä suu-      den laadun markkinoinnissa täytyisi vielä ottaa
15324: ri kuin - 1o•c ja samepiste on ollut aina alle      huomioon ne lisäkustannukset, jotka aiheutuvat
15325: o·c. Kansanedustaja Lauri Impiön kysymyk-           erillisten säiliöiden varaamisesta tätä varten.
15326: sessä esitetty Oy Esso Ab:n ilmoituksen mu-         Mm. Neste Oy:n säiliötilat eivät yhtiön ilmoi-
15327: kainen jähmepiste - 9•c Neste Oy:n tavaralle        tuksen mukaan anna mahdollisuutta ryhtyä
15328: on ilmeisesti johtunut jostakin tilapäisestä vir-   markkinoimaan tämänlaatuista lämmitysöljyä.
15329: heestä tavaran tuotannossa, varastoinnissa tai          Kun kansanedustaja Lauri Impiön kysymyk-
15330: jakeluketjussa.                                     sessä esitettyä kesälaatuista lämmitysöljyä, jon-
15331:    Kotimaisen tuotannon lisäksi maassa tarvit-      ka jähmepiste olisi nykyistä alhaisempi, ei val-
15332: tavan Neuvostoliitosta tuotavan kesälaatuisen       misteta maassamme eikä uuden laadun mark-
15333: kevyen polttoöljyn jähmepisteen ohjearvo on         kinointi teknillisestikään ole mahdollista kesä-
15334: ollut jatkuvasti - 1o•c.                            laatuisen polttoöljyn hintaan, on hallituksen
15335:    Neste Oy· ei ole yhtiön ilmoituksen mukaan       käsityksen mukaan lähdettävä siitä, että talvi-
15336: koskaan valmistanut kevyttä polttoöljyä, jonka      olosuhteissa tulee vaikeuksien välttämiseksi
15337: jähmepiste olisi ollut n. - 17"C. Tuontitava-       käyttää talvilaatuista lämmitysöljyä koko maas-
15338: ran joukossa on tosin ollut viime vuosina aika      sa niissä laitoksissa, joissa öljyn lämpötila pää-
15339: ajoin pieniä eriä kevyttä polttoöljyä, jonka         see vaihtelemaan ilman lämpötilan mukaan.
15340: jähmepiste on ollut - 15•c. Kyseistä tavaraa        Lisäksi voidaan todeta, että jo yhtenäishinta-
15341: on kuitenkin ollut tuonnissa niin pieniä määriä     järjestelmään siirtyminen polttoöljyjen osalta
15342: -- vuosina 1975 ja 1976 2-3 % kesälaatui-           on alentanut polttoöljyjen hintoja Pohjois-Suo-
15343: sen tavaran kokonaistuontimäärästä - , ettei         men alueella.
15344:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1977.
15345: 
15346:                                                                          Ministeri C. G. Aminoff
15347:                                                N:o 84                                            3
15348: 
15349: 
15350: 
15351:                           T i 11 R i k s d a g e n s   H err   T a 1 m a n.
15352: 
15353:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        197 6 bara 2-3 % av den totala importen av
15354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sommarvara - att den inte kunnat utgöra en
15355: av den 25 februari 1977 tili vederbörande med-      av samtliga oljebolag marknadsförd specifik
15356: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       marknadsvara under uppvärmningssäsongen.
15357: sänt avskrift av följande av riksdagsman Lauri         Hall brännolja med fryspunkten vid cirka
15358: Impiö ställda skriftliga spörsmål nr 84:           - 1  rc   någon gång förekommit i handeln, har
15359:                                                     detta med all sannolikhet berott på, att man
15360:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- på grund av begränsad lagerkapacitet varit
15361:          taga med tanke på nästa uppvärmnings- tvungen att av praktiska skäl inta också som-
15362:          säsong i Norra Finland, eller åtminstone marvara i lagercistern som fortfarande inne-
15363:          Lappland, så att för uppvärmningsända- hållit mindre mängd vintervara. Dylika fall
15364:          mål skulle åter finnas brännolja 1 ( som- är dock sällsynta. Sommarvara, som till följd
15365:          markvalitet), som tidigare förekommit av blandning med vinterkvalitet fått en lägre
15366:          på marknaden och vars fryspunkt fryspunkt än normalt, är i allmänhet inte ho-
15367:          med hänsyn tili temperaturförhållandena mogen när det gäller grumlingspunkten. När
15368:          skulle vara tillräckligt låg för att man temperaturen faller under o·c, har den som-
15369:          inte skulle vara tvungen att använda marvara som ingår i en dylik blandning benä-
15370:          den dyra vinterkvaliteten?                genheten att förgrumlas tidigare än vinterkvali-
15371:                                                    teten och kan vålla störningar vid förbränning.
15372:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           En ny homogen marknadsvara, som såväl
15373: anföra följande:                                   till sin frys- som till sin grumlingspunkt pla-
15374:    Neste Oy har redan flera år tillverkat två cerar sig mellan den nuvarande sommarvaran
15375: olika slag av lätt brännolja för uppvärmnings- (-10.C) och den nuvarande vintervaran
15376: ändamål. Sommarvaran är avsedd att användas ( - 30/35.C), kan inte fås tili stånd utan att
15377: sommartid och vintervaran under köldsäsong. raffinerierna åsamkas kännbara merkostnader.
15378: I fråga om sommarvaran är kvalitetskravet be- Vid marknadsföring av en ny sort borde dess-
15379: träffande fryspunkt lägre än eller lika med utom de tiliäggskostnader beaktas, som föran-
15380: - 1o·c, och grumlingspunkten har alltid varit leds genom att separata cisterner bör reserveras
15381: lägre än o·c. Den i spörsmålet av riksdagsman för nya sorter. Enligt egen utsago omöjliggör
15382: Lauri Impiö för Neste Oy:s vara angivna frys- t. ex. Neste Oy:s lagerutrymmen marknadsfö-
15383: punkten - 9•c, viiken baserar sig på uppgift ring av dylik brännolja.
15384: från Oy Esso Ab, har uppenbarligen berott på          Då sådan sommarbrännolja som avses i riks-
15385: ett tilifälligt fel i produktion, upplagring eller dagsman Lauri Impiös spörsmål, och vars frys-
15386: distribution.                                      punkt skulle ligga lägre än nuvarande bränn-
15387:    I fråga om den lätta brännolja som förutom oljors, inte tiliverkas i vårt land och då det
15388: den inhemska produktionen importeras från inte ens är tekniskt möjligt att marknadsföra
15389: Sovjetunionen för användning sommartid, har en sådan ny sort till det pris som uppbärs för
15390: riktvärdet för fryspunkten fortgående varit sommarbrännolja, bör man enligt regeringens
15391: -1o·c.                                             uppfattning utgå från, att under vintersäsongen
15392:    Enligt egen utsago har Neste Oy aldrig till- bör för undvikande av svårigheter i hela landet
15393: verkat lätt brännolja vars fryspunkt skulle ha användas vintervara i anläggningar, där oljans
15394: varit cirka - 1 rc.      Bland importoljorna har temperatur är utsatt för växlingar i lufttempe-
15395: visserligen under senare år förekommit mindre raturen. Dessutom kan konstateras, att priser-
15396: partier lätt brännolja för vilka fryspunkten va- na på lätt brännolja i Norra Finland redan
15397: rit - 15•c. Denna vara har dock utgjort en sjunkit till följd av det nyinförda enhetspris-
15398: så liten del av importen - åren 1975 och systemet.
15399:      Helsingfors den 25 mars 1977.
15400: 
15401:                                                                         Minister C. G. Aminoff
15402:                                                                      1977 vp.
15403: 
15404: Kirjallinen kysymys n:o 85.
15405: 
15406: 
15407:                                                          Impiö ym.: Väestökirja-asetuksen aiheuttamista sosiaalisten etu-
15408:                                                             jen menetyksistä länsirajalta Ruotsissa työssä olevien perheel-
15409:                                                             listen kohdalla.
15410: 
15411:                                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
15412: 
15413: .. , VJime ·l1la~i4nans9dan j~lkeen .. pn su()malais-                      Sen sijaan esim. Luulajan tienoilla menettely
15414: tetJ..,~yössäk~yn# l~uptsiss~.l~jentJ.pwt)niin, että                       on toinen, vaikka perhe asuisikin Suomen puo-
15415: huo,n;Iatt~va,.()sa,.tyi:)böno.· Ruo~.U!l, menneistä on                    lella.       ·                       ·         ·
15416: jäijnyt;.,sinne ·,pysy\r#ti. ~Wlla~ri. Ennen poh-                             Epäoikeudenmukaisuus on .po. su6tnalaisten
15417: jQi&ma~~n. rnupttqf4rja-asetuksen a11tamista suo-                          työntekijäin kannalta kahooaUa. Monet äsken
15418: m~a.isja . oli USJtlP..• .· .~it:jQiUa sekä R:tJ.9tsin että                Ruotsiin muuttaneet, joiden perhe •on mennyt
15419: S).lqmen,. l:'ekist~~~ij .sa,ma~k~sesti: Kun suo-                          mukana, ovat saaneet ne oikeudet, jotka n}'lt
15420: malaiSet äskettäin ovat saaneet Ruotsissa mää-                             on otettu pois vuosia tai vuosikymmeniä Ruot-
15421: rätyin ehdoin kunnallisen äänio±keuden, on käy-                            sissa työskenndleiltä, rajan Suomen puolella
15422: tännqs~iUäytynyt ,tarlq~ .:k;un~in Jcirjoilla ole-                         perheasunnon omaavilta. Tehdyn työn tulokse-
15423: tni~n .• ~l{;:k.a lliiP~ ~ttä, ,RtJ~tsissa ~yössä oleva                    na saatu sosiaali- ja eläketurva on otettu pois.
15424: on J~iric:>ilJa.' .jok() siellä :~. ;slJ.9mess~.      . .                  Toisaalla on syntynyt paine muuttaa perhei-
15425:    )<un tilanp.e pn •pyr;ttr :Silama.an W:in 1ja ase-                      neen Ruotsiin, koska Suomessa ei ole työtä ja
15426: tuksen<. mukaiseksi, :~e c op sarna1la johtanut                            pysyvä työpaikka on edelleen Ruotsissa. Onko
15427: ei:~t~sä , : it~pauksiss.a, .(ipäoik~ud~nm~kaisputeen.                     tämä· oikein, kysyvät työntekijät, jotka ovat
15428: 'tä~ ,koskee ..enpet1 muuta. ATotnionlaaksosta                             tähän saakka saaneet olla osallisia Ruotsin so-
15429: R,~t~issa .. tyÖ~säj !Jiyyi~~: jo~def1 · ,pdJeet ovat                      siaalisista eduista, mutta eivät enää saa olla,
15430: läpi vuosien as.uneet. ~uQm~sa; ja,jolloin per-                            vaikka työsuhde jatkuu.
15431: h~ell,huql~ja on. a.i.~a åjoirt käyny~. perheensä                             Pohjoismaisen muuttokirjan käyttöön otta-
15432: ~sa;. ·~ .. säännöllisesti vHkonvaihteessa.                                minen ja siihen liittyvät. toimenpiteet ovat ai-
15433:   · Länsirajalla on runsaasti esimerkkitap~kSiia                           heuttaneet Iänsirajamme kunnissa tilanteen, joc
15434: s~i.~~" m,!~t!n. l07~q, VU()t~a 911: .~ääqnöllisesti                       ka koskee tiettävästi tällä hetkellä liki kahta-
15435: j..qnlq.n ~h~en lJ:lJ<<;>ltaj'jl :työsk~nellyt: Pohjois-                   sataa perhettä. Tilanteen selvittäminen on mitä
15436: Ru~~a.• ~ip.1 •.. l(iir~~ ~kai~~lla. ja mak•                               ajankohooisin, ettei näin syntynyt tilanne aiheu-
15437: ~q~ Vet:(),!?!S~ Ruptsi~1l' saadetl. Vastapalveluk-                        ta sellaista m~tamuuttoa, jota ei voida perus-
15438: S€;1111 kttiklå ~.,q.~ ~.aal~(!t. ~ut 1 jotlm,, työnte-                    tella viitaten ·siihen käytäntöön, joka on ollut
15439: 19j~ ):1,11lluvaJ;..: ;c\fii~.; .vu,.qnna, Of1: .kuitenkin                 vuosikymmeniä vallitsevana.        .      .
15440: ~upt~i11:: r~kisterm.pit~}ien .tgi.lll~t.!l· p~utettu                         Edellä esitetyn perusteella ia· valtiopäiväjär,
15441: ky~nittäin, .ns.' .·• kirkon.kirjoja. suom,~aisen                          jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esa..
15442: työntekijän siihen kotiseuraJmntaan, jo~a. per-                            tämme valtion~uvoston asianomaisen· jäsenen
15443: hi! on py&y,y.ästi :~~qnut;•I#hette~~· on perus-                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15444: t~ltif . .;~t;ka,4qa.:v~estqkjrja-~~tuksen 13. ja 14                                    ,-                   ·.'   _,   -·:   '
15445: 
15446: §:iin. ,Y~Qten. j~: ~od~ttu, ..e~td.:Ru()~sissa voi-                                  Mihin toimenpiteisiin Halli.tus ryhtyy
15447: da. Ji:~rja!a, JiaJmi~~ ql~y~ 4eflkil~ ~y.ä~tökir­                                 niiden Suomen länsirajalta RuQtJsissa
15448: j~!toqn,. ~lf1.1 :P:crrJ;le.}ijä !lSU~ ·~\l~eet:J..                                työssä olevien henkilöiden osal~,.· jotka
15449:    l{.uotsi;!!~: ;,käy,t~ntö . .pn , kuitenkitt .kirjava.                          ovat menettäneet .väestökirja~en
15450: Liful!tl1P~Wi ~qo~ raj~)~u~en . Ju:kk,a;sjäxven                                    sovel·tamisen myöt~ määrätyt saavutetut
15451: set!ta~u~n;. alpeella, . mi~in; .Kiir!JJUUl .. ka:ivOIS-                           sosiaaliset etuisuudet Ruotsil$sa . työsuh,
15452: Y.WY.~~Il . .~uYÅ'lll!1 . P.aJautetaan. ~irjAt!; ... sä~nnöl­                      teen ja asumisen.· jatlruessa kuitenkin
15453: lisesti :ta~in, .. :vaiMta ~ ov.at" olleef ·monet                                  entisissä .1ja. vakiintunei>SSa puitteiss!l?.
15454: vuosikymmenet ao. seurakunnass,a ,~irj~ttuina.
15455:     ,. ;Hel~rngisS'~ 2:> päivifnä
15456:     ::~,:,~"":":--•·      . ,-·... ;._
15457:                        .-~.;·~-   '
15458:                                            ht-liniki.råiå ·1977.
15459:                                        :·.·.-·      ~-
15460: 
15461: 
15462: 
15463:                                       Lauri·'Irh{'iö ·                                 Veikko Hanhirova
15464: D87700281A
15465: 2                                            1977 vp.
15466: 
15467: 
15468: 
15469: 
15470:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15471: 
15472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ennen mainitun sopimuksen voimaantuloa ja
15473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen jäLkeenkin henkilöt saattoivat olla saman-
15474: olette helmikuun 25 päivänä 1977 päivätyn           aikaisesti läsnäolevina kirjoilla Suomessa ja Ruot-
15475: kirjeenne n:o 668 ohella toimittanut valtioneu·     sissa. Väestön keskusrekisterin tultua valmiiksi
15476: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Suomessa vuoden 1975 alussa ryhtyivät Suo-
15477: kansanedustaja Lauri Impiön ja muiden näin          men ja Ruotsin väestökirjanpidon keskusviran-
15478: kuuluvasta kirjalHsesta kysymyksestä n:o 85:        omaiset tar:kistamaan rekistereitään siten, että
15479:                                                     henkilö on kirjoilla vain jommassa kutnmaSISia
15480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     maassa.
15481:        niiden Suomen länsirajalta Ruotsissa            Tarkistamistyö on ollut tätikeätä paitsi vir-
15482:        työssä olevien henkilöiden osalta, jotka     heiden poistamiseksi kummankin maan väe$tö-
15483:        ovat menettäneet väestökirja-asetuksen       kirjoissa myös sen takia, että kaikilla ulkomailla
15484:        soveltamisen myötä määrätyt 'saavutetut      asuvilla; 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalai-
15485:        sosiaaliset etuisuudet Ruotsissa työsuh-     silla on vuodesta 1972 lähtien ollut äänioikeus
15486:        teen ja asumisen jatkuessa kuitenkin         Suomen valtiollisissa vaaleissa ja O$alla U:Lko~
15487:        entisissä ja vakiintuneissa puitteissa?      mailla asuvis·ta Ruotsin kansalaisista on ääni-
15488:                                                     oikeus Ruotsin valtiollisissa vaaleissa. Tämän
15489:    Vasta~na kysymykseen esitän kunnioitta-
15490:                                                     lisäiksi virheellisten lci.rjauste11 korjaus on ollut
15491: vasti seuraavaa:                                    välttämätöntä, koska kummassakin maaSISa on
15492:    Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska· ovat    toteutettu yhteispohjoismainen kunnallinen ääni-
15493: tehneet väestörekisteriä koskevan sopimuksen,       oilkeus.
15494: joka astui voimaan 1. 10. 1969. Tämän sopi-             Rekisteritietoja tarkistettaessa on todennäköi-
15495: muksen 3 arti:klan ·mukaan · ratkaistaan kysy-      sesti sellaisia henkilöitä, jotka käyvät työssä
15496: mys siitä, onko henkilön katsottava mainitun        Ruotsissa, mutta viettävät viikonloput perhei"
15497: sopimuksen mukaan ~suvan tulomaassa vai ei,         densä. luona:, siirretty kirjoille Suomeen; koska
15498: tulomaan lainsäädännön mukaan.                      edellä · mainittu sopimus ,sitä edellyttää; Suo-
15499:    Väestökirjalain 9 § :n 1 momentin mukaan         men ja Ruotsin väestökirjanpidon keskuSVIitan-
15500: henkilön kotipaikka on pääsääntöisesti siinä        omaisten käsitykset sopimuksen tulkinnasta
15501: kunnassa, jossa hänellä·· kulloinkin on varsinai-   vastaavat tähänastisten kokemusten mukaan
15502: nen asunto ja koti. Jos perheellä ei ole yhteistä   toisiaan.
15503: kotia, katsotaan henkilön kotipaikan olevan sii-        Pohjoismaiden välillä tehdyn sairaus-, ras-
15504: nä kunnassa, jossa hän pääasiallisesti oleskelee.   kaus- ja. syri1lytysetuuksia koskevan sopimuk-
15505:    Vastaavanlaiset säännökset sisältyvät Ruotsin    sen mukaan etuudet annetaan pääsääntöisesti
15506: väestökirja.asetukseen.    Kuitenkin     Ruotsin    maasta:, jos&t henkilö asuu. Sopirimsmaassa asu"
15507: väestökir,Ja~asetuksen 13 § :n mukaan henkilön,     valla, mutta toisessa sopimusmaassa työsken-
15508: joka työolosuhteittensa takia viettää vuorokau-     televäHä henkilöllä on ku1ten!kin oikeus sairaus-
15509: silevon muulla kiinteistöllä kuin siellä, missä     päivärohaan työtulojensa perusteella siitä maas:
15510: hänen perheensä asuu, katsotaan asuvan per-         ta, jossa hän työskentelee, 90 päivän aj.alta.
15511: heensä luona, jos hän pääsääntöisesti käy per-       Sen jälkeen hän siir:tyy asuinmaansa lainsäädan~
15512: heensä luona, milloin tilapäistä estettä ei ole.    nön piiriiifl, ellei hän edelleen oleskele työs-
15513: Ruotsin viranomaiset katsovat käytännössä,          kentelymaassa:.
15514: että kotipaikka ei mainitussa t•apauksessa muu-         Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mu-
15515: tu, jos henkilö käy keskimäärin kahden viikon       kaan oikeus l~ansaneläke.etuuksiin on henkilöllä
15516: välein perheensä luona 1:1ajan takana.              siinä maas•sa, missä hän asuu.
15517:                                             N:o 85                                                 3
15518: 
15519:    Sanot)un sosiaaliturvasopimuksen mukaan työ-      Ne sosiaaliset edut, joiden osalta yhteispoh-
15520: eläke ansaitaan pääsääntöisesti maassa, jossa     joismaisen väestörekisteriä koskevan sopimuk-
15521: työ tehdään, edellyttäen, että verotus tapahtuu   sen ja väestökirjalainsäädännön soveltaminen
15522: samassa maassa. Kuitenkaan Suomen ja Ruotsin      aiheuttaa välillisesti epäkohda, olisi selvitettävä
15523: rajakunnissa asuvien osalta ei edellytetä vero-   Suomen ja Ruotsin sosiaaliviranomaisten kes-
15524: tuksen tapahtumista samassa maassa. Sosiaali-     ken ja mahdollisuuksien mukaan pyrittävä pois-
15525: turvasopimukseen on lisäksi suunnitteilla muu-    tamaan ilmenneet epäkohdat pohjoismaista so-
15526: tos, jonka mukaan eläke ansaitaan työskentely-    siaaliturvasopimusta uudistettaessa. Suomen ja
15527: maassa riippumatta verotuksesta, perheestä tai    Ruotsin väestökirjalainsäädännössä omaksuttuja
15528: asumisesta.                                       suunnilleen samansisältöisiä säännöksiä perheel-
15529:    Tapaturmavakuutus määräytyy yleensä sen        listen henkilöiden väestökirjanpidosta ei ·liene
15530: maan mukaan, missä työ tehdään.                   syytä ryhtyä muuttamaan.
15531:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
15532: 
15533:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15534: 4                                             1977 vp.
15535: 
15536: 
15537:                                                                                                      ' . 1·
15538: 
15539:                                                                                              :, ..
15540: 
15541: 
15542: 
15543: 
15544:                             Tili Riksdagens HerrTalman.
15545: 
15546:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ändras i · nämndac fall, om personen med i
15547: anger har Ni, Herr Ta:lman, med· Eder skri-         genomsnitt två veckors.· mellanrum . besöker •sin
15548: velse nr 668 av den 25 februari 1977 till ve-       familj på andra sidan gränsen.
15549: derbövande medlem av statsrådet för avgivande          Irman nämnda avtal trådde 1 kraft :och även
15550: av svar översänt av.skrift av följande av r1ks-     därefter kunde personer vara sktivna såsom
15551: dagsman Lauri lmpiö mJl. under:tecknade             samtidigt närvarande i Finland och Sverige.
15552: spörsmål nr 85:                                     Då centrala befolkningsregistret färdigställdes
15553:                                                     i Finland från och med början av år 197 5
15554:           Vi1ka åtgärder vidtar Regeringen i        började de finska och svenska centrala folkhok-
15555:        fråga om de personer ~som från den           föringsmyndigheterna justera •sina register så,
15556:        finska sidan av Finlands västgräns be-       att .en person kan vara skriven endast i :något-
15557:        söker Sverige för att där arbeta, men        dera landet.
15558:        som förlorat genom tillämpningen ~av            Utom att fel.har kunnat avlägsnas i vartdera
15559:        förordningen om befolkningsböcker upp-       landets befolkningsböcker har justeringsarbetet
15560:        nådda soci:ala förmåner i Sverige fastän     varit viktigt även på den grunden, att alla
15561:        arbetsförhållandet och boendet fortgår       utomlands bosatta, 18 år fyllda finska med-
15562:        inom tidigare sedvanliga ramar?              borgare från och med år 1972 har haft röst-
15563:                                                     rätt vid aJlmänna vai i Finland och en del
15564:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utomlands bosatta svenska medborgare har
15565: samt anföra följande:                               rösträtt i svenska aUmänna val. Därtill har det
15566:                                                     varit nödvändigt att korrigera felaktiga re-
15567:    Danmark, Finland, Island, Norge och Sve-         gistreringar, eftersom samnordisk kommunal
15568: rige har träffat en överenskommelse om folk-        rösträtt har genomförts i vartdera landet.
15569: bokföring, som trädde i kraft 1. 10. 1969.             Vid justeringen av registeruppgifterna har
15570: Enligt arti!kel 3 i denna överenskommelse av-       sannolikt sådana personer som arbetar i Sve-
15571: görs frågan om ,en person enligt denna över-        rige men som tillbringar veckosluten hos sina
15572: enskommelse skall anses som bosatt ellet icke       famiLjer blivit skrivna i Finland, eftersom ovan
15573: bosatt i inflyttningslandet enligt lagstiftningen   nämnda överenskommelse förutsätter detta. De
15574: i detta land.                                       finska och svenska centrala folkbokföringsmyn-
15575:    Enligt 9 § 1 mom. lagen om befoLknings-          digheternas uppfattningar om och tolkningar av
15576: böcker har en person hemort i den tkommun,          överenskommelsen motsvarar enligt hittHls
15577: där han vid var tidpunkt har si1tt egentliga bo     vunna erfarenheter varandra.
15578: och hemvist. Har Jamiljen inte gemensaJmt              Enligt en konvention som de nordiska län-
15579: hem, anses personen ha hemort i den kommun,         derna ingått sinsemellan om .sjukdoms-, ha-
15580: där han huvudsakligen vistas.                       vandeskaps- och barnsbördsförmåner ges för-
15581:    Stadganden av motsvarande slag ingår i           månerna i regel i det land där personen är
15582: Sveriges folkbokföringsförordning. Den som på       bosatt. En person •som är bosatt i ett fördrags-
15583: grund av sina arbetsförhållanden tillbringar        slutande land, men ~som arbetar i ett annat
15584: dygnsviJ.an på annan fastighet än den där hans      fördragsslutande land, har likväl för 90 dagar
15585: familj är bosatt anses likväl enligt 13 § i Sve-    rätt tili dagpenning vid sjukdom på basen av
15586: riges folkbokföringsförordning bosatt hos famil-    sina arbetsinkomster i det land där han arbe-
15587: jen, om han regelbundet besöker den när till-       tar. Därclter tillämpas för hans del lagstift-
15588: fälligt hinder ej möter. De svenska myndig-         ningen i bosättningslandet, om han inte ·allt-
15589: heterna anser i praktiken att hemol"ten inte        jämt vistas i det land där han arbetar.
15590:                                              N:o 85                                                 5
15591: 
15592:    Enligt den nordiska konventionen om social          Olycksfallsförsäkring utgår i allmänhet en-
15593: trygghet har person rätt till folkpensionsför-      ligt lagstiftningen i det land där arbetet utförs.
15594: måner i det land där han är bosatt.                    De sociala förmåner, för vilkas del den
15595:    Enligt sagda konvention om social trygghet       iSamnordrska överenskommelsen om folkbok-
15596: förvärvas arbetspensionen i regel i det land där    föring föranleder missförhållanden, borde de
15597: arbetet utförs under förutsättning att beskatt-     finska och de svenska socialmyndigheterna för-
15598: ningen sker i samma land. Likväl föruusätts         söka utreda sinsemellan, och man borde i mån
15599: inte i fråga om dem som bor i kommunerna            av möjlighet försöka avhjälpa uppkomna miss-
15600: vid gränsen mellan Finland och Sverige att          förhållanden i samband med reformen av den
15601: beskattningen sker i samma land. Vidare pl,a-       nordiska konventionen om social trygghet. Det
15602: neras en ändring av konventionen om social          torde inte vara skäl att börja företa ändringar
15603: trygghef. Enligt denna ändring skulle pension      .i de till innehållet i stort sett likalydande
15604: förvärvas i det land där arbetet utförs, obero-     stadganden som omfattats i Finlands och Sve-
15605: ende av beskattning, Jamilj eller boende.           riges folkbokföringslagstiftning i fråga om fo1k-
15606:                                                     bokföringen av personer med familj.
15607:      Helsingfors den 24 mars 1977.
15608: 
15609:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
15610: 
15611: 
15612: 
15613: 
15614: 087700281A
15615:                                              1977 vp.
15616: 
15617: Kirjallinen kysymys n:o 86.
15618: 
15619: 
15620: 
15621: 
15622:                                  Poutanen ym.: Maatilamatkailun verotuksesta.
15623: 
15624: 
15625:                         E dusku nnan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
15626: 
15627:    Maatilamatkailulla on varsin huomattava          rakennukset. Näin ollen olisi oikeudenmukaista,
15628: merkitys maatilatalouden harjoittamiselle lisätu-   että vuokrattujen lomamökkien verotusarvo
15629: lojen muodostajana. Verotuksen suhteen on           määrättäisiin tulo- ja varallisuusverolain 4 5 § :n
15630: kuitenkin syntynyt eräitä epäkohtia, jotka vai-     5 momentin mukaisesti. Mökkien alla ja välit-
15631: keuttavat tämän sivuelinkeinon harjoittamista.      tömässä läheisyydessä oleva maa pitäisi siten
15632:    Tuloverotuksessa maatilamatkailusta saatu        arvostaa TVL:n 45 §:n 3 momentin nojalla
15633: tulo on viime vuosina katsottu verotuksellisesti    rakennuspaikan mukaan.
15634: kuuluvaksi samaan tulolähteeseen maatalouden           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
15635: harjoittamisen kanssa silloin, kun maatilamat-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
15636: kailun harjoittamiseen ei ole sanottavassa mää-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattA-
15637: rin käytetty ulkopuolista työvoimaa. Sen sijaan     vaksi seuraavan kysymyksen:
15638: omaisuusverotuksessa, kun kysymyksessä ovat
15639: maatilamatkailun harjoittamiseen kuuluvat sitä                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15640: varten erikseen rakennetut lomamökit, valtio-               maatilamatkailua verotuksellisesti koh-
15641: varainministeriön 12. 11. 1975 tekemän päätök-              dellaan eri lailla kuin muuta maatila-
15642: sen mukaan maatilamatkailun käytössä olevat                 talouden sivuelinkeinoa silloinkin, kun
15643: mökit sekä niiden alla ja välittömässä läheisyy-            maatilamatkailusta saatu tulo katsotaan
15644: dessä oleva tonttimaa on arvostettu vapaa-ajan              samaan tulolähteeseen kuuluvaksi kuin
15645: asuntojen ja kesämökkien tonttimaan perustei-               varsinaisesta maatilataloudesta saatu tu-
15646: den mukaan. Edellisenä verovuonna oli nämä                  lo, ja
15647: kuitenkin vahvistettu rakennuspaikan arvojen                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15648: mukaan. Tämä olisikin oikeudenmukainen me-                  ryhtyä erillisten maatilamatkailun tar-
15649: nettelytapa.                                                peisiin tehtyjen rakennusten arvon mää-
15650:    Maatilamatkailun käytössä olevat rakennuk-               rittämisen, rakennusten poisto-oikeuden
15651: set ovat verrattavissa maatalousrakennuksiin,               ja maatilamatkailun tarvitsemien maa-
15652: onhan maatilamatkailu luettu samaan tuloläh-                alueiden arvon määrittämisen muuttami-
15653: teeseen muun maatalouden kanssa. Lomamökit-                 seksi samojen perusteiden mukaisiksi
15654: hän palvelevat maatalouden tulon muodostusta                kuin muidenkin maatilatalouden talous-
15655: aivan samalla tavalla kuin varsinaiset maatalous-           rakennusten?
15656:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
15657: 
15658:                Pentti Poutaneo                               Esko Pekonen
15659: 
15660: 
15661: 
15662: 
15663: 087700301Y
15664: 2                                              1977 vp.
15665: 
15666: 
15667: 
15668: 
15669:                          E d u sk u n n an    H er r a    P u h e m i e h e 11 e.
15670: 
15671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan liittyvien kaikkien asuinrakennusten han-
15672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kintamenojen poistot sekä varallisuusverotusta
15673: ,olette· 25 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn          varten vahvistettavat verotusarvot tn~ös, tontin
15674: kirjeenne ohella toimittanut .valtioneuvoston         osalta määrätään samojen perusteiden mukaan.
15675: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Niinpä niaatilalla sijaitsevien vapaa-ajan viet-
15676: edustaja Poutasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       toon tarkoitettujen samoin kuin muiden asuin-
15677: sesta kysymyksestä n:o 86:                            rakennusten tonttimaan arvoksi katsotaan ton-
15678:                                                       tin käypä arvo. Käyvästä arvosta poikkeavia
15679:            Onko Hallitus tietoinen suta, että         laskennallisia arvioimisperusteita sovelletaan
15680:         maatilamatkailua verotuksellisesti koh-       vain maatilan rakennuspaikkaan. Itse asiassa
15681:         dellaan eri lailla kuin muuta maatila-        vain verovelvollisen ja hänen perheensä omassa
15682:         talouden sivuelinkeinoa silloinkin, kun       käytössä olevat asuinrakennukset ovat verotuk-
15683:         maatilamatkailusta saatu tulo katsotaan       sellisesti eri asemassa. Jos maatilalla olevia
15684:         samaan tulolähteeseen kuuluvaksi kuin         aittoja tai muita niihin verrattavia talousraken-
15685:         varsinaisesta maatilataloudesta saatu tu-     nuksia käytetään tilapäisinä kesäasuntoina mat-
15686:         lo, ja                                        kailijoille tai muuten matkailuun liittyviin tar-
15687:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koituksiin, pidetään näitä rakennuksia verotuk-
15688:         ryhtyä erillisten maatilamatkailun tar-       sessa käytön tilapäisyyden johdosta edelleen
15689:         peisiin tehtyjen rakennusten arvon mää-       maatalouden talousrakennuksina.
15690:         rittämisen, rakennusten poisto-oikeuden          Asuinrakennusten ja maatalouden talousra-
15691:         ja maatilamatkailun tarvitsemien maa-         kennusten hankintamenojen poistojen erilaisuus
15692:         alueiden arvon määrittämisen muuttami-        perustuu mainittujen rakennusten eripituiseen,
15693:         seksi samojen perusteiden mukaisiksi          keskimääräiseen käyttöikään. Kun asuinraken-
15694:         kuin muidenkin maatilatalouden talous-        nusten käyttäminen matkailutarkoituksiin ei
15695:         rakennusten?                                  voine olla sen kuluttavampaa kuin niiden muu-
15696:                                                       kaan asumiskäyttö, ei voitane pitää perustel-
15697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuna sitä, että maatiloilla olevista, tuotannolli-
15698: vasti seuraavaa:                                      seen toimintaan käytettävistä asuinrakennuksis-
15699:                                                       ta vain maatilamatkailuun käytettävät asuinra-
15700:    Maatilamatkailu luetaan verotuksessa useim-        kennukset rinnastettaisiin verotuksessa maata-
15701: missa tapauksissa maatalouteen liittyväksi toi-       louden talousrakennuksiin.
15702: minnaksi. Sen katsotaan muodostavan maatila-             Kaikilta muiltakin osiltaan tapahtuu maatila-
15703: taloudesta erillisen tulolähteen vasta sitten, kun    matkailuun liittyvien tulojen ja menojen seb
15704: se ei toiminnallisesti eikä organisatorisesti liity   siihen kuuluvien varojen arvon määrääminen
15705: maatalouden harjoittamiseen ja on laajuudel-          verotuksessa samojen perusteiden mukaan kuin
15706: taankin poikkeuksellisen laajaa. Ratkaisu tältä       muiden maatilatalouden sivuelinkeinojen ja var-
15707: osin tapahtuu maatilamatkailun ja kaikkien            sinaisen maatalouden osalta. Sen vuoksi maa-
15708: muidenkin maatilatalouden sivuelinkeinojen            tilamatkailun voidaan nykyisin katsoa olevan
15709: osalta samojen perusteiden mukaan.                    samassa asemassa muiden maatilatalouden sivu-
15710:    Maatilalla olevien ja tuotannolliseen toimin-      elinkeinojen kanssa.
15711:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1977.
15712: 
15713:                                                                          Ministeri Jouko Loikkanen
15714:                                                N:o 86                                               3
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a no
15720: 
15721:    I det syfte 3 7 § 1 momo riksdagsordningen        yärden, som skall fastställas för förmögenhets-
15722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        beskattningen, bestämmes enligt samma grun-
15723: av den 25 februari 1977 tili vederbörande med-       der, även i fråga om tomten. Sålunda anses
15724: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      värdet på tomtmarken för de inom bruknings-
15725: av riksdagsman Poutanen mo fl. undertecknade         enheten befintliga, för fritidsliv avsedda bygg-
15726: spörsmål nr 86:                                      naderna, liksom även för andra bostadsbyggo
15727:                                                      nader, vara tomtens gängse värdeo Från det
15728:           Är Regeringen medveten om att man          gängse värdet avvikande, kalkylerade beräk-
15729:        i beskattningshänseende behandlar bond-       ningsgrunder tillämpas endast på brukningsen-
15730:        gårdsturismen på annat sätt än övriga         hetens byggnadsplatso I själva verket är det
15731:        binäringar inom gårdsbruket, även då          endast bostadsbyggnader, som den skattskyldiga
15732:        inkomsten av bondgårdsturismen anses          och hans familj själva använder, som i be-
15733:        höra tili samma inkomstkälla som in-          skattningshänseende har en annan ställningo
15734:        komsten från det egentliga gårdsbruket,       Om bodar eller med dem jämförbara byggnader
15735:        och                                           på brukningsenheten används som tillfälliga
15736:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vido       sommarbostäder för turister eller eljest för
15737:        ta i avsikt att ändra grunderna för           ändamål i anslutning tili turism, betraktas dessa
15738:        fastställandet av värdet på särskilda         byggnader i beskattningen, på grund av den
15739:        byggnader för bondgårdsturismens be-          tillfälliga användningen, fortfarande som lant-
15740:        hov, avskrivningsrätten för byggnaderna       brukets ekonomibyggnader     0
15741: 
15742: 
15743: 
15744:        och fastställandet av värdet på för               Olikheten i fråga om avskrivningarna pit
15745:        bondgårdsturismen erforderliga markom-        anskaffningsutgifterna för bostadsbyggnader
15746:        råden så, att de överensstämmer med de        och lantbrukets ekonomibyggnader baserar sig
15747:        grunder som gäller för övriga ekonomi-        på nämnda byggnaders olika långa, genomsnitt-
15748:        byggnader inom gårdsbruket?                   liga användningstider Då bostadsbyggnadernas
15749:                                                                               0
15750: 
15751: 
15752: 
15753: 
15754:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         användning för turiständamål inte torde vara
15755: samt anföra följande:                                mera slitande än deras användning för annat
15756:                                                      boende, torde man inte heller kunna anse det
15757:    Vid beskattningen hänförs bondgårdsturis-         vara motiverat, att av bostadsbyggnader, som
15758: men i de flesta fall tili verksamhet som an-         befinner sig på brukningsenheterna och som
15759: sluter sig tili lantbruk. Den anses utgöra en        används för produktionsverksamhet, endast de
15760: från gårdsbruket särskild inkomstkälla först då      bostadsbyggnader, som används för bondgårds-
15761: den varken funktionellt eller organisatoriskt        turism, i beskattningen skulle likställas med
15762: ansluter sig tili bedrivande av lantbruk och         lantbrukets ekonomibyggnader     0
15763: 
15764: 
15765: 
15766: 
15767: då den även tili sin omfattning är exceptionellt         Även tili alla övriga delar bestäms värdet
15768: vidlyftigo Tili denna del sker avgörandet i fråga    av inkomster och utgifter i anslutning tili
15769: om bondgårdsturism, och även i fråga om alla         bondgårdsturism samt av därtill hörande tili-
15770: övriga binäringar inom gårdsbruket, enligt           gångar i beskattningen enligt samma grunder,
15771: samma grunder o                                      som gäller för övriga binäringar inom gårds-
15772:    Avskrivningarna på anskaffningsutgifterna         bruket och för det egentliga lantbruket. Därför
15773: för alla bostadsbyggnader som befinner sig på        kan bondgårdsturismen i detta nu anses vara
15774: brukningsenheten och som ansluter sig tili           i samma ställning som övriga binäringar inom
15775: produktionsverksamheten samt de beskattnings-        gårdsbruketo
15776:      Helsingfors den 30 mars 1977     0
15777: 
15778: 
15779: 
15780: 
15781:                                                                         Minister Jouko Loikkanen
15782:                                                 1977 vp.
15783: 
15784: Kirjallinen kysymys n:o 87.
15785: 
15786: 
15787: 
15788: 
15789:                                    Friberg: Ulkomaanedustuksen henkilökunnan ja heidän omaisten-
15790:                                        sa terveydenhuoltopalvelujen tehostamisesta.
15791: 
15792: 
15793:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h ,e 11 e.
15794: 
15795:    Viime vuosina on eri toimin parannettu Suo-         eräisiin sitä haluaviin edustusteihin samoin kuin
15796: men ulkomaanedustuksen henkilökunnan ase-              laivoilla on nyt lääkekaappi ja sen hoitoon pe-
15797: maa ja sosiaalisia etuja.                              rehdytetty henkilö.
15798:    Eräs vakava puute koskee kuitenkin ulko-               Samoin tulisi tutkia, onko edellytyksiä yh-
15799: maanedustuksen henkilökunnan terveydenhoito-           teispohjoismaisin toimin palkata sairaanhoitaja
15800: kysymyksiä. Varsinkin maissa, jotka muutoin-           tai lääkäri eräisiin vaikeisiin maihin hoita-
15801: kin ilmastollisista ja kehitysmaapoliittisista syis-   maan pohjoismaisten edustustojen henkilökun-
15802: tä johtuen ovat rasittavia, esiintyy myös ter-         taa, mutta myös esim. kehitysaputyöntekijöitä.
15803: veydellisiä ongelmia. Asemamaista puuttuu tar-         Saattaa myös olla, että tällaisia kansainvälisiä
15804: vittavantasoista paikallista terveydenhoitohen-        terveydenhoitoyhteistyösopimuksia saatettaisiin
15805: kilökuntaa, esiintyvät sairaudet saattavat koe-        solmia pohjoismaista laajemmallakin tasolla.
15806: tella erityisen raskaasti trooppisiin oloihin tot-        Ongelmakenttään kuulunee myös päätöksen-
15807: tumattomia suomalaisia, välimatkat kotimaahan          teon nopeuttaminen niissä tapauksissa, jolloin
15808: ovat pitkät ja saatavilla on niukasti soveltuvia       ulkomaanedustukseen kuuluvan henkilön tai
15809: ja tehokkaita lääkeaineita. Myös vaativien labo-       hänen omaisensa matka Suomeen hoitotoimen-
15810: ratoriokokeiden suorittaminen ja hammashoi-            piteitä varten on sovitulla tavalla osoitettu.
15811: don järjestäminen voi tuottaa vaikeuksia.              asianmukaiseksi.
15812:    Lääkeaineiden toimittaminen Suomesta ulko-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15813: maanedustukseen on toiminut valtaosin siten,           päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
15814: että ulkoasiainministeriö on saanut esim. lää-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15815: kintöhallituksen eräiltä lääkäreiltä lääkemää-         vaksi seuraavan kysymyksen:
15816: räyksen puhelimitse. Ao. virkamiehillä ei si-
15817: nänsä ole velvollisuutta toimia tällaisina kon-                 Miten Hallitus aikoo tehostaa Suo-
15818: sulttilääkäreinä omien tehtäviensä ohessa.                    men ulkomaanedustuksen henkilökun-
15819:    Ratkaisuina esiintyviin ongelmiin saattaisi                nan ja heidän omaistensa terveydenhuol-
15820: olla ensinnäkin eräänlaisen apteekkikaappiin                  topalveluja ja lääkehuoltoa tarvittaessa
15821: verrattavan peruslääkevaraston toimittaminen                  myös yhteispohjoismaisin toimenpitein?
15822:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
15823: 
15824:                                              Ralf Friberg
15825: 
15826: 
15827: 
15828: 
15829: 087700288]
15830: 2                                            1977 vp.
15831: 
15832: 
15833: 
15834: 
15835:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15836: 
15837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saattaa sisältää esim. tiettyjä yhteispohjoismai-
15838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sia tai muitakin järjestelyjä tarpeen mukaan.
15839: olette 25 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn              Edelleen ministeriön tarkoituksena on vuo-
15840: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den 1978 tulo- ja menoarvioon esittää tervey-
15841: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       denhoitajan viran perustamista ulkoasiainminis-
15842: edustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjalli-   teriöön. Terveydenhoitajan tehtävänä olisi mm.
15843: sesta kysymyksestä n:o 87:                          suorittaa ulkomaanedustukseen siirtyville ter-
15844:                                                     veydentilan esitutkimus ja antaa tavanomaiset
15845:          Miten Hallitus aikoo tehostaa Suo-         rokotukset.
15846:        men ulkomaanedustuksen henkilökun-               Ulkomaanedustuksesta palaaville sekä sieltä
15847:        nan ja heidän omaistensa terveydenhuol-      vuosilomalle tai virkamatkalle saapuville virka-
15848:        topalveluja ja lääkehuoltoa myös yhteis-     miehille tullaan järjestämään systemaattisesti
15849:        pohjoismaisin toimenpitein?                  terveystarkastukset määrättyjen konsulttisai-
15850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        raaloiden tai lääkäriasemien kanssa soimittavien
15851: vasti seuraavaa:                                    sopimusten perusteella.
15852:                                                         Ulkoasiainministeriö on sen sijaan suhtautu-
15853:    Ulkoasiainhallintoa on viimeksi kuluneen         nut pidättyvästi lääkeaineiden tai peruslääkeva-
15854: puolentoista vuoden aikana kehitetty erityi-        rastojen toimittamiseen edustustoille tällaisten
15855: sesti silmälläpitäen Ulkoasiainhallintokomitea      järjestelyjen aiheuttamien sekä terveydellisten
15856: 1974:n mietintöä. Kolme tämän komitean suo-         että vastuuoikeudellisten riskien johdosta.
15857: situksista käsittelee ulkoasiainhallinnon palve-        Mitä vielä tulee päätöksentekomenettelyyn
15858: luksessa olevien ja heidän perheenjäsentensä        tapauksissa, jolloin ulkomaanedustuksessa pal-
15859: terveydenhuoltoa.                                   velevan henkilön tai hänen omaisensa matka
15860:    Monien jo toteutettujen suosituskohtien ohel-    Suomeen on osoittautunut välttämättömäksi tai
15861: la myös mainitut kolme suositusta ovat saaneet      tarpeelliseksi, ulkoasiainministeriö ei ole havain-
15862: osakseen asianmukaisen huomion ja niiden to-        nut ainakaan yleisesti ottaen tältä osin puut-
15863: teuttamisen ääriviivat ovatkin jo nähtävissä.       teellisuuksia, joten po. seikkaa koskevia eri-
15864:    Ulkoasiainministeriö asetti päätöksellään 15.    tyissuunnitelmia ei tällä hetkellä ole vireillä.
15865: 01. 1976 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia          Lisäksi hallitus toteaa, että ulkomaanedus-
15866: esitys ulkoasiainministeriön ja ulkomaanedus-       tuksessa sekä Suomen kansainvälisessä kehitys-
15867: tuksen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisek-      yhteistyössä palvelevan henkilön terveydenhuol-
15868: si sekä ulkomaanedustukseen siirtyvän, siellä       lon kustannusten korvaamisesta annettua lakia
15869: olevan ja sieltä palaavan henkilökunnan ter-         ( 461/71) ja asetusta ( 462/71) on siten muu-
15870: veystarkastuksien järjestämiseksi. Työryhmä         tettu, että ulkomaanedustuksen henkilökunta
15871: luovutti selvityksensä ministeriölle vuoden lo-     on tullut hammashuollon suhteen yhdenvertai-
15872: pussa.                                              seksi Suomessa asuvien kanssa. Näiden sään-
15873:    Lähtien liikkeelle mainitun työryhmän suo-       nösmuutoksien mukaan alle 17-vuotiaat saavat
15874: situksista ulkoasiainministeriö on kehottanut       ulkomaanedustuksessa täysin ilmaisen hammas-
15875: edustustoja 1. 6. 1977 mennessä laatimaan edus-     huollon ja yli 17-vuotiaat samat edut kuin Suo-
15876: tustokohtaiset terveydenhoitosuunnitelmat mi-       messa on kansanterveyslainsäädä11nön mukaan
15877: nisteriön antaman systemaattisen kehikon puit-      myönnetty tai tullaan myöntämään hammas-
15878: teissa. Näin pyritään saamaan aikaan kunkin         huollon osalta. Mainittu lainmuutos on vahvis-
15879: edustuston osalta juuri sille optimaalinen ter-     tettu 4. 3. 1977 ja asetuksenmuutos 18. 3.
15880: veydenhoitojärjestelmä. Tällainen järjestelmä       1977.
15881:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
15882: 
15883:                                                             Ulkoasiainministeri Keijo Korhonen
15884:                                               N:o 87                                                3
15885: 
15886: 
15887: 
15888: 
15889:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15890: 
15891:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         nordiska eller även andra arrangemang enligt
15892: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             behov.
15893: velse av den 25 februari 1977 tili vederbö-              Ytterligare ämnar ministeriet i 1978 års bud-
15894: rande med1em av statsrådet översänt 'avskrift         get framföra att det inrättas en .tjänst för en
15895: av följande av riksdagsman Ralf Friberg ställ-        hälsosyster vid ministeriet. Hälsosysterns upp-
15896: da skriftliga spörsmål nr 87 av följande ly-          gift skulle vara att bl.a. utföra en preliminär
15897: delse:                                                hälsokontroll för dem som förflyttar sig till
15898:           Hur ämnar Regeringen effektivera            utrikesrepresentationen och att ge de vanligas-
15899:         hälsovårdstjänsterna och medicinservi-        te injektionerna.
15900:         cen för personalen och deras anhöriga            För tjänstemän som återvänder från utrikes-
15901:         vid Finlands utrikesrepresentation, vid       representationen ellet anländer på semester el-
15902:         behov även med samnordiska åtgärder?          let tjänsteresa kommer man systematiskt att
15903:                                                       ordna hälsokontroller enligt avtal som ingås
15904:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med vissa konsultsjukhus eller läkarstationer.
15905: samt anföra följande:                                    Utrikesministeriet har däremot förhållit sig
15906:    Under senaste ett och ett halvt års tid har        återhållsamt tili levererandet av mediciner el-
15907: man utvecklat utrikesförvaltningen särskilt ta-       let läkemedelsförråd till representationerna på
15908: gande hänsyn tili betänkandet avgivet av ut-          grund av både de hälsovådliga och ansvarsrätts-
15909: rikesförvaltningskommitten 1974. Tre av kom-          liga risker ett dylikt arrangemang skulle med-
15910: mittens rekommendationer behandlar de vid             föra.
15911: utrikesförvaltningen anställdas och deras famil-         Vad ytterligare anbelangar beslutsförfarandet
15912: jemedlemmars hälsovård.                               i fall då tili Finland gjord resa, som gjorts av
15913:    Vid sidan om många av de redan förverk-            vid utrikesrepresentationen i tjänstvarande per-
15914: ligade rekommendationerna har även de tre             son eller dennes anhörig, visat sig vara ound-
15915: nämnda rekommendationerna tilldelats veder-           viklig eller nödvändig har utrikesministeriet ej
15916: börlig uppmärksamhet och konturerna för de-           kunnat märka några brister åtminstone i all-
15917: ras förverkligande kan redan skönjas.                 mänhet för denna del och således finns det
15918:    Utrikesministeriet tilisatte med sitt beslut       ej för tillfället några särskilda planer i denna
15919: av den 15 januari 1976 en arbetsgrupp, vars           sak.
15920: uppgift var att framföra ett förslag tili vida-          Regeringen konstaterar vidare att lagen
15921: l'eutveclding av utrikesministeriets och utrikes-     ( 461/71) och författningen ( 462/71) om er-
15922: representationens arbetshälsovård samt ordnan-        sättande av kostnaderna .för vid utrikesrepre-
15923: det av hälsokontroller för personalen, som för-       sentationen eller i Finlands internationella ut-
15924: flyttar sig tili, tjänstgör vid och återvänder        vecklingssamarbete anställd persons hälsovård
15925: från tjänstgöring vid utrikesrepresentationen.        har så ändrats att utrikesrepresentationens per-
15926:    Arbetsgruppen avlät sin redogörelse åt mi-         sonai har i fråga om tandvården blivit lik-
15927: nisteriet vid årets slut.                             ställd med de i Finland boende.
15928:    Utgående ifrån nämnda arbetsgrupps rekom-             I och med dessa ändringar får alla under
15929: mendationer har utrikesministeriet uppmanat           17 år inom utrikesrepresentationen en helt av-
15930: beskickningarna att till den 1 juni 1977 upp-         giftsfri tandvård och alla över 17 år samma
15931: göra sina planer för skötandet av hälsovården         fördelar, som enligt folkhälsolagstiftningen i
15932: enligt den systematiska ram ministeriet givit         Finland har heviljats eller som kommer att
15933: dem. Härmed försöker man få tili stånd ett            beviljas för tandvårdens del. Nämnda lagänd-
15934: för varje beskickning optimalt hälsovårdssystem.      ring har fastställts den 4 mars 1977 och änd-
15935: Ett dylikt system kan innehålla t.ex. vissa sam-      ringen av författningen den 18 mars 1977.
15936:      Helsingfors den 18 mars 1977.
15937: 
15938:                                                     Ministern för utrikesärendena Keijo Korhonen
15939:                                                 1977 vp.
15940: 
15941: Kirjallinen kysymys n:o 88.
15942: 
15943: 
15944: 
15945: 
15946:                                    Honkonen ym.: Suomalaisten urheilun erikoisliittojen Suomen
15947:                                       virallisen ulkopolitiikan vastaisesta toiminnasta.
15948: 
15949: 
15950:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15951: 
15952:    Suomen Urheiluliitto, Suomen Shakkiliitto,          nen päätöslauselma on jaettava kaikille kansal-
15953: Suomen Ilmailuliitto, Suomen Taitoluistelu-            lisille urheiluelimille kehotuksella, että välttä·
15954: liitto ja Suomen Luisteluliitto ovat rikkoneet         mättömiin toimenpiteisiin niiden toteuttami-
15955: Suomen hyväksymää virallista ulkopolitiikkaa           seksi on ryhdyttävä.
15956: äänestämällä Etelä-Afrikan puolesta tai kilpaile-         YK:n yleiskokouksen päätöksen mukaisesti
15957: malla samoissa kilpailuissa, joissa on ollut mu-       jäivät em. MM-kilpailuista pois sosialistiset val-
15958: kana osanottajia Etelä-Afrikasta.                      tiot. Suomen Taitoluisteluliitto ja Suomen
15959:     Kysymyksessä mainitut urheilumme erikoislii-       Luisteluliitto eivät kuitenkaan katsoneet tar-
15960: tot ovat asettaneet maamme virallisen ulkopoli-        peelliseksi jäädä pois kisoista, vaan lähettivät
15961: tiikan epäedulliseen asemaan ja toiminnallaan          edustajansa mukaan tietoisina YK:n päätös-
15962: antaneet maailmalle väärän kuvan Suomen suh-           lauselmasta, joka opetusministeriön toimesta
15963: tautumisesta rotusortopolitiikkaan.                    oli jaettu kaikille urheilujärjestöHlemme.
15964:    Edellä mainituista liitoista ovat viimeksi Tai-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15965: toluisteluliitto ja Luisteluliitto lähettäneet edus-   § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
15966: tajansa kilpailuihin, joissa oli mukana kilpaili-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15967: joitä myös rotusortoa harjoittavasta Etelä-Afri-       raavan kysymyksen:
15968: kasta. Kysymyksessä olivat molempien lajien
15969: nuorten maailmanmestai:uuskilpailut.                             Onko Hallitus tietoinen, ja jos on,
15970:     Tämä osallistuminen on ristiriidassa Yhdisty-             mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
15971: neiden Kansakuntien yleiskokouksen 4. 11. 1976                sen vuoksi, että suomalaiset urheilun
15972: hyväksymän rotuerottelua urheilun alalla käsit-               erikoisliitot Suomen Urheiluliitto, Suo-
15973: televän asiakirjan kanssa. Tässä asiakirjassa                 men Shakkiliitto, Suomen Ilmailuliitto,
15974: tuomitaan jyrkästi Etelä-Afrikan rotuerottelu-                Suomen Taitoluisteluliitto ja Suomen
15975: politiikka. Tässä asiakirjassa, jonka puolesta                Luisteluliitto ovat rikkoneet Suomen
15976: myös Suomi äänesti, kehotetaan mm. kieltäyty-                 hyväksymää virallista ulkopolitiikkaa
15977: mään kaikesta virallisesta tuesta, avusta tai                 äänestämällä Etelä-Afrikan puolesta tai
15978: rohkaisusta · urheilusuhteisiin        Etelä-Afrikan          kilpailemalla samoissa kilpailuissa, joissa
15979: kanssa: Asiakirjassa sanotaan myös, että kysei-               on mukana osanottajia Etelä-Afrikasta?
15980:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
15981: 
15982:           Kuuno Honkonen                  Seppo Tikka                    Helge Talvitie
15983:         · Erkki Tuomioja ·                Mauno Forsman                  Kauko Hjerppe
15984:                                           Ensio Laine
15985: 
15986: 
15987: 
15988: 
15989: 0877003064
15990: 2                                              1977 vp.
15991: 
15992: 
15993: 
15994: 
15995:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15996: 
15997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Monista eri syistä johtuen esiintyy aika ajoin
15998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tapauksia, jolloin suomalaiset urheilujärjestöt
15999: olette 25 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn            ovat osallistuneet samoihin kilpailuihin Etelä-
16000: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Afrikan Tasavallan urheilijain kanssa tai että
16001: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         muutoin on toimittu toisin kuin YK:n päätös-
16002: edustaja K. Honkosen ym. näin kuuluvasta kir-         lauselmat edellyttäisivät. Suomalaisten osallis-
16003: jallisesta kysymyksestä n:o 88:                       tumisella ei kuitenkaan ole ollut poliittisia tar-
16004:                                                       koituksia, vaan kysymyksessä on ollut kansain-
16005:            Onko Hallitus tietoinen, ja jos on,        välisten urheilujärjestöjen sääntöjen mukaiseen
16006:         mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä         toimintaan osallistuminen. Tämän johdosta ope-
16007:         sen vuoksi, että suomalaiset urheilun         tusministeriössä pidetään tärkeänä, että kan-
16008:         erikoisliitot Suomen Urheiluliitto, Suo-      sainväliset urheilujärjestöt ottaisivat virallisesti
16009:         men Shakkiliitto, Suomen Ilmailuliitto,       käsiteltäväkseen YK:n yleiskokousten päätös-
16010:         Suomen Taitoluisteluliitto ja Suomen          lauselmat, varsinkin kysymyksessä mainitun 4.
16011:         Luisteluliitto ovat rikkoneet Suomen          päivänä marraskuuta 1976 hyväksytyn rotu-
16012:         hyväksymää virallista ulkopolitiikkaa         erottelua urheilun alalla koskevan asiakirjan,
16013:         äänestämällä Etelä-Afrikan puolesta tai       ja tekisivät niiden nojalla ratkaisuja, jotka
16014:         kilpailemaHa samoissa kilpailuissa, joissa    olisivat sopusoinnussa YK:n päätösten kanssa.
16015:         on mukana osanottajia Etelä-Afrikasta?        Täten voitaisiin välttyä siltä, että kansainvälis-
16016:                                                       ten urheilujärjestöjen säännöt ja YK:n rotu-
16017:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         erottelua urheilun alalla koskevat päätökset
16018: vasti seuraavaa:                                      olisivat ristiriidassa keskenään.
16019:    Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on sääntö-        Riippumatta siitä, missä määrin ja millä
16020: jensä ja omaksutun käytännön menettelytavan           tavalla kansainvälisten urheilujärjestöjen toi-
16021: mukaan ollut oikeus itse päättää mm. osallis-         minnassa voidaan edellä sanottu ottaa huo-
16022: tumisesta kansainväliseen yhteistoimintaan. Ur-       mioon, opetusministeriö tulee yhdessä ulko-
16023: heilun alalla se on tapahtunut suureksi osaksi        asiainministeriön ja urheilujärjestöjen kanssa
16024: kansainvälisten urheilujärjestöjen sääntöjen ja       vaikuttamaan siihen, ettei vastaisuudessa kysy-
16025: määräysten mukaan järjestetyn kansainvälisen          myksessä mainittuja, maamme ulkopolitiikan
16026: kilpailutoiminnan muodossa. Opetusministeriö          kannalta valitettavia tapahtumia pääsisi syn-
16027: ei välittömästi ole avustanut osallistumista kil-     tymään. Tarkoituksena on ollut, että urheilu-
16028: pailutoimintaan kuin määrätyissä poikkeusta-          järjestöjen toiminta voitaisiin mm. valtion ra-
16029: pauksissa, mutta tukee järjestöjen yleistä toi-       hoituksen osalta saattaa entistä pitempien suun-
16030: mintaa taloudellisesti.                               nittelujaksojen mukaisesti tapahtuvaksi, jolloin
16031:    Kuten kysymyksestäkin ilmenee opetusminis-         myöskin ainakin huomattavimmat kansainväli-
16032: teriön toimesta on tiedotettu maamme urheilu-         set tapahtumat tulevat riittävän ajoissa paitsi
16033: järjestöille Yhdistyneiden Kansakuntien päätös-       järjestöjen myös valtion edustajien tietoon. Ku-
16034: lauselmista ja urheilua koskevista asiakirjoista.     luvan vuoden tammikuussa mietintönsä jättä-
16035: Täten on pyritty vaikuttamaan siihen, että ur-        nyt liikuntalakikomitea toteaa mietinnössään
16036: heilujärjestöillä olisi kansainvälistä kilpailutoi-   mm., että Suomessa "urheilu- ja liikuntatoi-
16037: mintaa suunnitellessaan ja siihen osallistumi-        minnan ulkopolitiikan" hoitaminen on kuulunut
16038: sesta päättäessään tiedossa YK:n urheilua kos-        pääasiallisesti urheilujärjestöille, vaikkakin val-
16039: kevat kannanotot ja niiden vaikutus kansain-          tion osuus sekä bilateraalisessa että multilate-
16040: väliseen urheilutoimintaan.                           raalisessa kansainvälisessä toiminnassa on jatku-
16041:                                               N:o 88                                             3
16042: 
16043: vasti lisääntynyt ja myös kuntien ystävyyskun-      kaisesti. Koska komiteassa olivat edustettuna
16044: tatoimintaan on liittynyt liikunnallisia tapahtu-   mm. kaikki urheitun keskusjärjestöt, voitaneen
16045: mia. Kansainvälisen urheilu- ja liikuntapolitii-    em. yksimielisen lausunnon perusteella todeta
16046: kan kehittämisen kannalta on tärkeää, että          järjestöjen haluavan vastaisuudessa ottaa kan-
16047: urheilujärjestöt kansainvälisissä asioissa toimi-   sainvälisessä urheilutoiminnassa maamme viral-
16048: vat maamme virallisen ulkopolitiikan linjan mu-     lisen ulkopolitiikan näkökohdat huomioon.
16049:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1977.
16050: 
16051:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
16052: 4                                             1977 vp.
16053: 
16054: 
16055: 
16056: 
16057:                               T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
16058: 
16059:    I det syfte 37 § 1 mm. riksdagsordningen              Av många olika orsaker förekommer det då
16060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och då fall, då finska idrottsorganisationer har
16061: <W den 25 februari 1977 till vederbörande            deltagit i sam111a tävlingar so111 idrottsmän från
16062: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Sydafrikanska republiken, eller att man eljest
16063: jande av riksdagsman K. Honkonen m.fl. under-        förfarit delvis annorlunda än FN:s resolu-
16064: tecknade spörsmål nr 88:                             tioner skulle förutsätta. Finländarnas delta-
16065:                                                      gande har dock inte skett med politiska av-
16066:           Är Regeringen medveten om att, och         sikter, utan det har varit fråga om deltagande
16067:        om så är fallet, vilka åtgärder ä111nar       i en verksamhet som överensstämmer med in-
16068:        Regeringen vidtaga med anledning därav,       ternationella idrottsorganisationers regler. Där-
16069:        de finska specialidrottsförbunden Suo-        för anser undervisningsministeriet det viktigt,
16070:        men Urheiluliitto, Suomen Shakkiliitto,       att de internationella idrottsorganisationerna
16071:        Finlands Flygförbund, Suomen Taito-           officiellt skulle uppta FN:s generalförsamlings
16072:        luisteluliitto och Suomen Luisteluliitto      resolutioner till behandling, i synnerhet det
16073:        brutit mot den av Finland godkända            i spörsmålet nämnda, den 4 november 1976
16074:        officiella utrikespolitiska linjen genom      godkända dokumentet 0111 rasdiskri111inering
16075:        att 'rösta för Sydafrika ellet genom att      ino111 idrotten, och med stöd av dem träffa
16076:        delta i tävlingar med deltagare även          avgörimden som står i samklang med FN: s
16077:        från Sydafrika?                               beslut. På detta sätt kunde man ungdå en
16078:                                                      konflikt mellan de internationella idrottsorga-
16079:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nisationernas regler och FN:s beslut i fråga
16080: samt anföra följande:                                om rasdiskriminering inom idrotten.
16081:    Finska medborgarorganisationer har enligt             Oberoende av viiken omfattning och på
16082: sina stadgar och gängse praxis haft rätt att         vilket sätt det sagda kan beaktas i de inter-
16083: själva bestämma bl.a. om sitt deltagande i in-       nationella idrottsorganisationernas verksamhet,
16084: ternationellt samarbete. Inom idrotten har           kommer undervisningsministeriet tillsammans
16085: detta t1ll stor del skett i form av internationell   111ed ministeriet för utrikesärendena och idrotts-
16086: tävlingsverksamhet, anordnad enligt de inter-        organisationerna att för sin del medverka till
16087: nationella idrottsorganisationernas regler och       att det framdeles inte uppstår sådana med
16088: bestämmelser.      Undervisningsministeriet har      tanke på vårt lands utrikespolitik beklagliga
16089: inte, annat än i vissa undantagsfall, direkt         situationer som den i spörs111ålet nämnda. Av-
16090: understött deltagandet i tävlingsverksamheten,       sikten har varit att idrottsorganisationernas
16091: men stöder organisationernas allmänna verk-          verksamhet, bl.a. vad statsfinansieringen beträf-
16092: samhet ekonomiskt.                                   far, skulle fås att äga rum inom ramen för
16093:    Såsom även fra111går av spörsmålet har vårt        längre planeringsperioder än förr, varvid inte
16094: lands idwttsorganisationer genom undervis-           bara organisationerna utan även statens repre-
16095: ningsministeriets försorg informerats om Fören-       sentanter i tillräckligt god tid skulle bli in-
16096: ta Nationernas (FN) resolutioner och doku-           formerade om åtminstone de största inter-
16097: ment beträffande idrott. Härmed har man               nationella evenemangen. Kommitt<!n för ut-
16098: strävat till att medverka därhän, att idrotts-        arbetande av en lag om fysisk fostran, som
16099: organisationerna, då de planerar internationell       avgav sitt betänkande i januari ~ år konsta-
16100: tävlingsverksamhet och beslutar att delta i           terar bl. a. att skötseln av "idrottens ut-
16101: sådan, känner till FN: s ställningstaganden i         r1kespolitik" i Finland huvudsakligen åvilat
16102: fråga om idrott och den verkan dessa har på           idrottsorganisationerna, fastän statens andel så-
16103: den internationella idrottsverksamheten.              väl inom den bilaterala som den multilaterala
16104:                                               N:o 88                                             5
16105: 
16106: internationella verksamheten oavbrutet ökat         bl. a. idrottens samtliga centralförbund varit
16107: och även kommunernas vänortsverksamhet har          representerade i kommitten, torde man på
16108: varit förenad med idrotts- och liknande evene-      basen av det ovan avsedda enhälliga utlåtandet
16109: mang. Med tanke på utvecklandet av den              kunna konstatera, att organisationerna fram-
16110: internationella idrottsp~lititken är det viktigt,   deles i den internationella verksamheten önskar
16111: att idrottsorganisationerna i internationella       beakta de synpunkter som är förknippade med
16112: angelägenheter handlar i enlighet med vårt          vårt lands officiella utrikespolitik.
16113: lands officiella utrikespolitiska linje. Eftersom
16114:      Helsingfors den 31 mars 1977.
16115: 
16116:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
16117: 
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 0877003064
16122:                                                1977 vp.
16123: 
16124: Kirjallinen kysymys n:o 89.
16125: 
16126: 
16127: 
16128: 
16129:                                    Juntumaa ym.: Eläinten huonosta kohtelusta.
16130: 
16131: 
16132:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16133: 
16134:     Huolimatta siitä, että vuonna 1971 annettiin       ovat sopimattomia eläimille. Meillä ei ole myös-
16135: uusi eläinsuojelulaki, on osoittautunut, että          kään mitään koulutusta koe-eläinten perus- ja
16136: lainsäädäntö tällä alalla vieläkin on niin puut-       erikoishoitajille eikä koe-eläimiä käyttäville tUt-
16137: teellinen, että eläimiin kohdistuva julmuus yhä        kijoille. Toiminnan valvonta on myös puutteel-
16138: edelleen saa jatkua.                                   lista, joten siinä esiintyvä eläinrääkkäys pysyy
16139:     Niinpä teuraseläinten ns. tehokasvatus on          salassa.
16140: viime aikoina lisääntynyt huomattavasti aiheut-           Kilpa-ajohevosten koulutuksessa ja harjoituk-
16141: taen lukuisalle määrälle eläimiä suuria kärsimyk-      sessa tapahtuu myös eläinten kiusaamista, jota
16142: siä niin, että sitä on pidettävä eläinrääkkäyk-        ei valvota riittävästi.
16143: senä. Eläimiähän ei näet kohdella elävinä, ki-            Voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi siis muu-
16144: pua ja tuskaa tuntevina olentoina, vaan kuten          tettava ja täydennettävä siten, että eri muo-
16145: elottomia esineitä, pääasiana mahdollisimman           doissa tapahtuva eläinten kiusaaminen ja rääk-
16146: suuren hyödyn tavoittelu. Niitä säilytetään            kääminen saataisiin loppumaan. Olisi muun
16147: usein niin ahtaissa ja hämärissä tai pimeissä          muassa laadittava eläinten terveydenhoitolaki.
16148: tiloissa, etteivät ne voi koskaan saada niiden         Sen avulla saataisiin kärsimystä tuottava teho-
16149: hyvinvoinnille välttämätöntä liikuntaa, raitista       kasvatus estetyksi. Se olisi myös hyödyllinen
16150: ilmaa ja päivänvaloa. Esimerkiksi nk. patteri-         väline vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeville
16151: kanalat ovat kidutuslaitoksia, joissa kanat on         valvojille. Hehän suorittavat pääasiallisesti va-
16152: sullottu ahtaisiin häkkeihin, missä alusta on          listustyötä ja neuvontaa, joten he tarvitsisivat
16153: sopimaton ja olo kaikin puolin vaikeaa. On             nimenomaisia ohjeita, joihin he voisivat vedota
16154: väitetty, että kanat muka viihtyvät niissä, koskå      havaitessaan eläimiä säilytettävän ja kohdeha-
16155:  ne munivat ja saavat ruokaa ja juomaa, mutta          van kärsimystä tuottavalla tavalla.
16156: koneellinen toimintahan voi jatkua, vaikkeivät
16157: olot olisikaan hyvät.                              .      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16158:     Metsästyslainsäädäntöä ei ole vielä muutettu       päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
16159:  siten, että pyynti raudoilla, ansoilla ja kidutta-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16160:  villa myrkyillä olisi kielletty. Merkitseehän         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16161:  eläimen jääminen rautoihin kuvaamatonta tus-          sen:
16162:  kaa, johon eläin hitaasti menehtyy. Mikään ei                     Aikooko Hallitus ensi tilassa ryhtyä
16163:  puhu sen puolesta, että tällainen eläinrääkkäys                sellaisiin toimenpiteisiin, jotka johtavat
16164:  olisi yhä sallittava.                                          lainsäädännön muuttamiseen ja täyden-
16165:     Maassamme vuosittain käytettyjen, satojen-                  tämiseen sillä tavoin, että edelleen esiin-
16166:  tuhansien koe-eläinten kärsimys alkaa usein jo                 tyvä eläinten huono kohtelu saataisiin
16167:  koe-eläimiä tuottavissa yksiköissä, joissa tilat               loppumaan?
16168:          Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
16169: 
16170:           Antero Juntumaa                 Kaarina Suonio                  Ensio Laine
16171:           Impi Muroma                     Peter Muurman                   Kuuno Honkonen
16172:           Jorma Fred                      Pertti Salolainen               Sinikka Luja-Vepsä
16173:           Olavi Majlander                 Seppo Tikka                     Tellervo Koivisto
16174:           Veikko J. Matikkala             Heimo Rekonen                   Ralf Friberg
16175:           Sakari Knuuttila                                                Meeri Kalavainen
16176: 087700312A
16177: 2                                             1977 vp.
16178: 
16179: 
16180: 
16181: 
16182:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16183: 
16184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           suojeluasioita tårkemmin kuin varsinatstssa
16185: tissa manitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       säännöksissä on mahdollista pyrkimyksenä hel-
16186: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1977 päi-         pottaa säännösten perusteiden ja tarkoituksen
16187: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        ymmärtämistä sekä antaa säännösten t11lkintaa
16188: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan7    ja soveltamista ohjaavia käytännönläheisiä neu-
16189: sanedustaja Juntumaan ym. näin kuuluvasta            voja ja suosituksia. Tarkoitukseen irroitettavien
16190: kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:                   vähäisten henkilökuntaresurssien vuoksi työ
16191:                                                      kuitenkin edistyy hitaasti.
16192:           Aikooko Hallitus ensi tilassa ryhtyä          Eläinsuojdullisia epäkohtia esiintyy ja tulee
16193:        sellaisiin toimenpiteisiin, jotka johtavat    jossain määrin aina esiintymään. Osa epäkoh-
16194:        lainsäädännön muuttamiseen ja täyden-         dista saadaan poistetuksi valvontaviranomaisten
16195:        tämiseen sillä tavoin, että edelleen esiin-   ja vapaaehtoista aatteellista eläinsuojelutyötä
16196:        tyvä eläinten huono kohtelu saataisiin        suorittavien järjestöjen toimenpitein osan olles-
16197:        loppumaan?                                    s~,niin sitkeitä, että poliisin virka-apu on ollut
16198:                                                      välttämätöntä, osa tapauksista on tullut myös
16199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oikeuslaitoksen käsiteltäväksi.
16200: vasti seuraavaa:                                        Epäkohtien syynä ei niinkään ole ·nimen-
16201: 1. Lainsäädännöstä                                   omaan lainsäädännön puutteellisuus vaan mo-
16202:    Eläinten sairaan- ja terveydenhoitopalveluk~      nastikin eläintenpidosta vastaavien huolimatto-
16203: sista ja eläinsuojeluvalvonnasta huolehtii eläin-    muus, ajattelemattomuus ja toisinaan myös
16204: lääkintölaitos lähinnä seuraavien lakien nojalla:    pUUtteelliset ruumiilliset ja . henkiset voimat
16205:    - eläinlääkintähuoltolaki (431/65),               sekä valvonta- ja valistusresurssien niukkuus.
16206:        eläintautilaki (302/37),                      Tahallinen eläinten huono .·kohtelu on erittäin
16207:        laki eläinlääkärintoimen harjoittamisesta     harvinaista. Katsonkin, että mitään uutta lain-
16208:         (423/41)'                                    säädännön tarvetta alalla ei ole vaan entisen
16209:        eläinsuojelulaki (91/71).                     kehittäminen, täydentäminen ja tarkentaminen
16210:    Näitä lakeja on niiden säätämisajankohtien        on riittävää. Samalla korostan, että myös eläin-
16211: jälkeen täydennetty ja annettu niiden nojall!l       suojelulain nojalla toteutettavien toimenpiteiden
16212: säännöksiä, määräyksiä, ohjeita ja suosituksia       lähtökohtana tulee olla tieteellisen, lähinnä ais-
16213: sen mukaan kuin tieteellinen tutkimus, käytän-       tifysiologiaa ja eläinpsykologiaa koskevien, tut-
16214: nön kokemus ja käytettävissä olevat resurssit        kimuksen tulokset käytännön olosuhteet huo-
16215: ovat tähän aihetta ja katetta antaneet. Valmis-      mioon ottavina sovellutuksina.
16216: telun alaisena on mm. eläintautilain uudistus,          Mikäli kysyjät eläinten terveydenhoitolailla
16217: jonka eräänä tarkoituksena on antaa nykyistä         tarkoittavat lakia, joka kohdistuisi eläimiin sa-
16218: paremmat mahdollisuudet eläintautien ennalta         malla tavoin kuin voimassa oleva terveydenhoi-
16219: ehkäisyyn. Niin ikään on valmistelun alaisena        tolaki ( 469/65) ihmisiin, pidän eläinten tervey-
16220: eläinsuojelulain täydentäminen, jolla ei ole tar-    denhoitolakia mahdottomana toteuttaa jo siksi,
16221: koitus kajota lain hyväksi todettuun yleislin-       että lain toimeenpanoa ei voitaisi rahoittaa
16222: jaan vaan tehdä siihen muutamia puhtaasti laki-      yleistä verotusta kiristämättä tai asettamatta
16223: teknisiä korjauksia, joiden tarve on tullut esille   eläimiä omistaville kansalaisille kustannusvas-
16224: valvontatyössä. Edelleen on valmistelun alaisena     taavuusperiaatteelle määräytyvä erityisvero tai
16225: eläinsuojelua koskeva yleiskirje, joka on tarkoi-    -maksu. Katsonkin, että eläinlääkintähuoltoa ja
16226: tettu valvontaviranomaisille ja asiasta kiinnos-     siihen kuuluvaa eläinsuojelua koskevat lait ja
16227: tuneille kansalaisille ja jossa selvitetään eläin-   niiden nojalla annetut ja vastaisuudessa annet-
16228:                                                   N:o 89                                                 3
16229: 
16230: tavat säännökset, määräykset, ohjeet ja suosi-          useamminkin. Tarkastuksissa todetut tavallisim-
16231: tukset voivat kokonaisuutena käydä eläinten             mat epäkohdat ovat olleet säilytystilojen puut-
16232: terveydenhoitolaista.                                   teellisuudet, erityisesti ilmastoinnin osalta. An-
16233:                                                         netut huomautukset ovat johtaneet epäkohtien
16234: 2. Nk. kotieläinten tehotuotanto                        korjaamiseen kun laitosten määrärahojen käy-
16235:    Kotieläintuotteiden markkinahintasuhteet ja          töstä päättävä porras on saatu vakuuttuneeksi
16236: maatalouden työvoimapula ovat pakottaneet               korjausten välttämättömyydestä. Eläinkokeita
16237: tuottajat hakemaan tuotantokustannuksia alen-           suorittamaan ja niistä vastaamaan ovat oikeu-
16238: tavia ja työtä helpottavia ratkaisuja erilaisilla       tettuja vain laillistetut lääkärit ja eläinlääkärit
16239: rationalisointi- ja mekanisointitoimenpiteillä. On      sekä henkilöt, jotka ministeriön eläinlääkintö-
16240: selvää, että näitä toimenpiteitä ei voida viedä         osasto, todettuaan heidän koulutuksensa riittä-
16241: niin pitkälle, että niillä liiallisesti eläintä rasi-   väksi, on tähän oikeuttanut. Näin ollen on syy-
16242: tetaan ja kohtuuttomasti rajoitetaan sen perus-         tä odottaa, että eläinkokeiden suorittajilla on
16243: tarpeiden tyydyttämistä. Uusinta tulokasta tällä        tehtäväänsä ammatillinen ja eettinen perusval-
16244: alalla edustaa nk. patteri- tai häkkikanala. Eläin-     mius. Ottaen huomioon koe-eläimiin ja eläin-
16245: suojelulliselta kannalta on menetelmä edelleen-         kokeisiin liittyvän laajan ja monitahoisen pro-
16246: kin kiistelty. Englannissa, jota vanhastaan pide-       blematiikan, olisi tietenkin toivottavaa, että
16247: tään eläinsuojelun edelläkävijämaana, on mene-          alalla toimivan ja eri tasoilla työskentelevän
16248: telmä kuitenkin sallittu. Pohjoismaista vain            henkilökunnan koulutusta voitaisiin lisätä ja
16249: Tanskassa on voimassa häkkikanalakielto.                syventää.
16250: Vuonna 1976 antoi Tanskan arvovaltainen                    Koe-eläimiin ja eläinkokeisiin liittyvät epä-
16251: eläinlääkintä- ja eläinsuojeluasioita käsittelevä       kohdat ovat usein siinä, että turhia kokeita ja
16252: neuvottelukunta, Den veterinaere sundhedsråd,           kokeiden toistoja joudutaan suorittamaan siksi,
16253: kiellon kumoamista puoltavan lausunnon. Rat-            että koe-eläinaines ei ole ollut kokeisiin sovel-
16254: kaisua asiasta ei vielä kuitenkaan ole tehty.           tuvaa. Tämän vuoksi koe-eläinten kotimaisen
16255: Aiheesta on virinnyt Tanskan julkisessa sanassa         kasvatuksen ja jalostuseläinten maahantuonnin
16256: vilkas voimakkaasti puolesta ja vastaan kantaa          sekä käyttäjille tapahtuvan jakelun keskittä-
16257: ottava debatti.                                         mistä tiettyyn laitokseen olisi edelleen tutkit-
16258:     Mikä tahansa eläintenpito- ja tuotantomene-         tava. Keskuksen palveluksessa olisi alan asian-
16259: telmä, jossa rajoitetaan mm. eläinten liikkumis-        tuntijoita ja sen toimesta annettaisiin myös
16260: vapautta, aiheuttaa sille tiettyä rasitusta. Eläin-     koulutusta ja neuvontaa. Asia on selvitettynä
16261: suojelulakimme säännös, "Tarpeettoman kivun             opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedejaoston
16262: ja tuskan tuottaminen eläimelle on kielletty,"          julkaisussa "Suunnitelma koe-eläintoiminnan
16263: merkitsee, että on luvallista asettaa eläin em.         järjestämisekisi Suomessa n:o 10/1973". Tässä
16264: rasituksen alaiseksi, mikäli täten on saavutetta-       julkaisussa esitettyihin toimenpiteisiin ei kuiten-
16265: vissa ihmisen kannalta tarkasteltuna tietyn mer-        kaan ole vielä päästy.
16266: kityksen omaavia etuja. Näin ollen mm. häkki-
16267: kanala-asia on intressivertailukysymys, jonka           4. Kilpahevosten koulutuksesta
16268:  toisessa vaakakupissa on eläimelle tuotetun rasi-         Ammattinsa taitavat ja vastuunsa tuntevat
16269: tuksen aste ja toisessa elintarvikkeiden hinnan-        valmentajat tietävät varsin hyvin, että hyvät-
16270: muodostukseen vaikuttavat tekijät.                      kin suoritusominaisuudet omaava hevonen saa-
16271:     Edellä esitetyn johdosta ei nyt tunnu tarkoi-       daan jopa pysyvästikin pilatuksi jos sitä vai-
16272:  tuksenmukaiselta ryhtyä toimenpiteisiin häkki-         meunetaan liian kovakouraisesti. Kaikki val-
16273: kanalakiellon aikaansaamiseksi (ei edellytä lain,       mentajat eivät kuitenkaan ole tätä valmennuk-
16274:  vaan asetuksen muuttamista). Kuitenkin saattaa         sen tärkeätä perusperiaatetta oivaltaneet. Val-
16275:  tulla aiheelliseksi henkilökuntaresurssien sal-        mennus on mahdollista saada jatkuvan julkisen
16276: liessa tutkia mitä tuloksia olisi saavutettavissa       valvonnan alaiseksi järjestämällä eläinsuojelulli-
16277:  perinteellistä kananmunien tuotantotapaa suosi-        sessa tarkoituksessa systemaattinen valmennet-
16278: villa hintapoliittisilla toimenpiteillä.                tavien eläinten ja niiden valmennusolosuhteiden
16279:                                                         tarkistustoiminta. Eläinlääkärikunnan keskuu-
16280: 3. Koe-eläimistä ja eläinkokeista                       dessa on tähän toimintaan varsin pätevää val-
16281:   Läänineläinlääkärit suorittavat kerran vuo-           miutta, sillä suuri osa heistä on saanut alan
16282: dessa lääniensä alueilla olevien koe-eläinyksiköi-      erikoiskoulutuksen. On selvää, että julkisen
16283: den tarkastukset ja erityisen aiheen ilmetessä          intressin johdosta suoritetusta toiminnasta ai-
16284: 4                                            1977 vp.
16285: 
16286: heutuvia kuluja ei voida pena valvottavilta              vata eläimen · heti tappavilla rautamal-
16287: muulloin kuin niissä tapauksissa, joissa on toi-         leilla ja tietyn ylimenokauden jälkeen
16288: meenpantava eläinsuojelulain 12 §:ssä tarkoi-            hyväksyä nämä ainoiksi sallituiksi rau-
16289: tettu poliisikatselmus. Tällaisen toiminnan toi-         tamalleiksi. Ensimmäiseksi näin on tar-
16290: meenpano ei myöskään vaadi säännösten muut-              koitus menetellä majavan metsästyksen
16291: tamista vaan julkisia varoja, joita ko. tarkoi-          kohdalla, jota koskevat säännökset on
16292: tukseen ei tällä hetkellä ole osoitettuna.               tarkoitus uusia vielä kuluvan vuoden
16293:                                                          aikana."
16294: 5. Metsästyksestä                                    Näin tapahtuikin joulukuussa 1976.
16295:    Viittaan vastaukseeni 1. 11. 197 6 ed. Salo-
16296: laisen kirjalliseen kysymykseen n:o 263 5. 10.        Edellä esitetyn perusteella ja koska kysymyk-
16297: 1976 rautapyynnistä, erityisesti vastaukseni       sessä esitetyn eläinten huonon kohtelun perus-
16298: näin kuuluvaan viimeiseen kohtaan:                 syynä ei ole puutteellisuudet lainsäädännössä ja
16299:                                                    koska mikään lainsäädäntö ei takaa eläinten
16300:           "Koska rautoja käytetään paaas1assa      huonon kohtelun täydellistä lakkaamista maas-
16301:        sellaisten eläinten kuten piisamin ja ma-   sa, hallitus ei aio ensi tilassa ryhtyä asiassa toi-
16302:        javan pyydystämiseen, joiden vähentämi-     menpiteisiin uuden lainsäädännön luomiseksi
16303:        nen eläinkantojen kasvun rajoittami-        vaan katsoo, että jatkuvalla käytettävissä ole-
16304:        seksi ja eläinten aiheuttamien vahinko-     vien resurssien rajoissa tapahtuvalla valvonta-
16305:        jen estämiseksi on välttämätöntä ja         viranomaisiin ja eläinten omistajiin kohdistu-
16306:        koska rautapyyntiä näiden eläinten koh-     valla tiedotustoiminnalla, jota mm. edustaa ai-
16307:        dalla on vaikea korvata kokonaan muilla     kaisemmin mainittu valmisteilla oleva yleiskirje,
16308:        pyyntimenetelmillä, ei rautapyynnin täy-    on päästävissä kysymyksestä johdettavaan ta-
16309:        dellinen kieltäminen ole toistaiseksi       voitteeseen, eli eläinten kohtelun parantumi-
16310:        mahdollista. Nykyisin käytössä olevat       seen.
16311:        rautamallit on tarkoitus kuitenkin kor-
16312:         Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1977.
16313: 
16314:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
16315:                                              N:o 89                                               5
16316: 
16317: 
16318: 
16319: 
16320:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16321: 
16322:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ret klarläggs djurskyddsfrågorna noggrannare
16323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      än vad som är möjligt i de egentliga stadgan-
16324: av den 25 februari 1977 tili vederbörande med-     dena, varvid man även försöker underlätta för-
16325: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ståendet av stadgandenas grunder och syften
16326: av riksdagsman Juntumaa m.fl. undertecknade        samt ge nära praktiken stående råd och rekom-
16327: spörsmål nr 89:                                    mendationer för tolkningen och tiliämpningen
16328:                                                    av stadgandena. På grund av att de person-
16329:          Ämnar Regeringen med det snaraste         resurser som kunnat frigöras för ändamålet är
16330:        vidta åtgärder som leder tili en ändring    små, framskrider arbetet likväl Iångsamt.
16331:        av lagstiftningen och en komplettering         Missförhållanden förekommer inom djurskyd-
16332:        av densamma så, att det blir slut på        det och kommer alltid att förekomma i någon
16333:        den dåliga behandling av djur som allt-     mån. En del missförhållanden kan avhjälpas
16334:        jämt förekommer?                            med åtgärder som vidtas av tilisynsmyndighe-
16335:                                                    terna och organisationer som utför frivilligt
16336:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ideologiskt djurskyddsarbete, medan en del är
16337: saint anföra följande:                             så seglivade, att handräckning av polisen er-
16338: 1. Lagstiftning                                    fordrats. En del fall har även tagits upp tili
16339:                                                    behandling av rättsväsendet.
16340:   Veterinärväsendet handhar sjuk- och hälso-          Otsaken tili missförhållandena är inte direk-
16341: vårdsservicen för djur och tillsynen över djur-    ta brister i lagstiftningen, utan ofta försumlig-
16342: skyddet närmast med stöd av följande lagar:        het, tanklöshet och ibland även bristande
16343:   - lagen om veterinärvård (431/65),               kroppsliga och fysiska krafter hos dem som
16344:   - lagen om djursjukdomar (302/37),               ansvarar för djuren samt knappa tillsyns- och
16345:    ~ lagen om utövande av djurläkaryrket           upplysningsresurser. Det är mycket sällsynt
16346:        (423/41)'                                   med avsiktlig dålig behandling av djur. Jag
16347:   - djurskyddslagen (91/71).                       anser det inte föreligga något behov av ny
16348:    Dessa lagar har kompletterats efter det att     lagstiftning på området, utan att det räcker
16349: de stiftats och stadganden, bestämmelser, an-      med utveckling, komplettering och precisering
16350: visningar och rekommendationer har utfärdats       av gällande lag. Samtidigt betonar jag att ut-
16351: med stöd av dem i enlighet med hur den             gångspunkten även för de åtgärder som för-
16352: vetenskapliga forskningen, praktisk erfarenhet     verkligas med stöd av djurskyddslagen skall
16353: och tili buds stående resurser har givit anled-    vara resultaten av den vetenskapliga forsk-
16354: ning tili och täckning för detta. För närvarande   ningen närmast rörande sinnesfysiologi och
16355: bereds en reform av lagen om djursjukdomar,        djurpsykologi, i form av tillämpningar som
16356: varmed man bl.a. vill skapa bättre möjligheter     beaktar förhållandena i praktiken.
16357: att förebygga djursjukdomar. Likaså bereds en         Om frågeställarna med hälsovårdslag avser en
16358: komplettering av djurskyddslagen, varmed man       lag som skulle vara inriktad på djuren på sam-
16359: inte avser att ingripa i lagens allmänna linje,    ma sätt som den gällande hälsovårdslagen
16360: som konstaterats vara bra, utan att göra en del     (469/65) på människorna, anser jag det vara
16361: rent lagtekniska korrigeringar, som i samband      omöjligt att förverkliga en hälsovårdslag för
16362: med tilisynsarbetet befunnits vara påkallade.      djuren redan på den grunden, att verkställig-
16363: Vidare är ett cirkulär om djurskyddet under        heten av lagen inte skulle kunna finansieras
16364: beredning. Detta är avsett för tillsynsmyndig-     utan en skärpning av den allmänna beskatt-
16365: heterna och intresserade medborgare. I cirkulä-    ningen ellet utan att ålägga djurägande med-
16366: 6                                             1977 vp.
16367: 
16368: borgare skylclighet at betala en särskatt eller      nalresurserna det medger, bli skäl, att under-
16369: -avgift som bygger på kostnadsansvarighetsprin-      söka vilka resultat som kunde nås genom pris-
16370: cipen. Jag anser också att lagarna rörande ve-       politiska åtgärder som gynnar det traditionella
16371: terinärvården och det därtill hörande djurskyd-      sättet för äggproduktion.
16372: det och de stadganden, bestämmelser, anvis-
16373: ningar somt rekommendationer som utfärdats           3. Försöksdjur och djurförsök
16374: med stöd av dessa lagar och som kommer att              Länsveterinärerna verkställer en gång om
16375: utfärdas i framtiden som helhet betraktade kan       året inspektioner av de försöksdjursenheter som
16376: ersätta en hälsovårdslag för djuren.                 finns inom länet, och, om särskilda skäl före-
16377:                                                      ligger, oftare. De vanligaste olägenheterna som
16378: 2. S.k. effektproduktion av husdjur                  konstaterats vid inspektionerna har varit brist-
16379:    Förhållandena i fråga om marknadspriserna         fälliga förvaringsutrymmen, speciellt vad venti-
16380: på husdjursprodukter och bristen på arbetskraft      lationen beträffar. Anmärkningarna har lett tili
16381: inom lantbruket har tvingat producenterna att        resultat, då man fått den instans, som beslutar
16382: söka lösningar som sänker produktionskostna-         om användningen av inrättningens anslag, över-
16383: derna och underlättar arbetet genom olika ra-        tygad om att det är nödvändigt att avhjälpa
16384: tionaliserings- och mekaniseringsåtgärder. Det       missförhållandena. Berättigade att genomföra
16385: är klart att dessa åtgärder inte kan föras så        djurförsök och ansvara för dessa är endast legi-
16386: långt, att man genom dem i alltför hög grad          timerade läkare och veterinärer samt personer
16387: åsamkar djuret påfrestningar och oskäligt be-        som ministeriets veterinäravdelning, efter att ha
16388: gränsar tillgodoseendet av dess grundbehov.          konstaterat att deras utbildning är tillräcklig,
16389: Det senaste tillskottet på detta område repre-       berättigat därtill. Om man beaktar den omfat-
16390: senteras av den s.k. batteri- eller burhönsgår-      tande och mångskiftande problematik som är
16391: den. Från djurskyddssynpunkt är metoden allt-        förknippad med försöksdjur och djurförsök,
16392: jämt omstridd. I England, som sedan gammalt          vore det naturligtvis önskvärt att utbildningen
16393: anses som ett föregångsland inom djurskyddet,        av den personai som arbetar på området och
16394: är metoden likväl tillåten. Av de nordiska län-      på olika nivåer kunde utökas och fördjupas.
16395: derna har endast Danmark ett gällande förbud             Missförhållandena i fråga om försöksdjur och
16396: mot burhönsgårdar. År 1976 gav i Danmark             djurförsök beror ofta på att man är tvungen att
16397: Den veterinaere sundhedsråd, som är ett aukto-       utföra onödiga försök och upprepnihgar av för-
16398: ritativt råd för handläggning av veterinär- och      sök på grund av att försöksdjursmaterialet inte
16399: djurskyddsfrågor, ett utlåtande som förordar ett     har varit lämpligt för försöken. Därför borde
16400: upphävande av förbudet. Saken har emellertid         man alltjämt undersöka möjligheten att kon-
16401: ännu inte avgjorts. I danska massmeclia har en       centrera den inhemska uppfödningen av för-
16402: livlig debatt för och emot frågan blossat upp.       söksdjur och importen av förädlingsdjur samt
16403:     Viiken som helst djurskötsel- och produk-        fördelning tili användarna, tili en enda inrätt-
16404: tionsmetod som begränsar djurens rörelsefrihet       ning. Vid denna central skulle finnas sakkun-
16405: åsamkar djuren en viss påfrestning. Stadgandet       niga inom branschen och centralen skulle även
16406: "Det är förbjudet att åsamka djur onödig smärta      meddela utbildning och handha rådgivning. Frå-
16407: eller plåga" i vår djurskyddslag innebär, att det    gan har utretts i undervisningsministeriets hög-
16408:  är tillåtet att utsätta djur för ovan nämnda på-    skole- och vetenskapsavdelnings publikatien
16409: frestning, om man härigenom kan nå förmåner           "Suunnitelma koe-eläintoiminnan järjestämisek-
16410: som har en viss betydelse från människans syn-       si Suomessa n:o 10/1973." De åtgärder som
16411: punkt sett. Sålunda innebär bl.a. frågan om          föreslagits i denna publikation har emellertid
16412: burhönsgårdar en jämförelse av de olika in-           inte ännu kunnat vidtas.
16413: tressen, där graden av den påfrestning som
16414: åsamkas djuret befinner sig i den ena våg-           4. Skolning av tävlingshästar
16415:  skålen och de omständigheter som inverkar på           Tränare som kan sitt yrke och känner sitt
16416: livsmedlens prisbildning i den andra.                ansvar vet mycket väl att en häst med t.o.m.
16417:     Med anledning av det ovan anförda förefal-       goda prestationsegenskaper kan förstöras för
16418:  ler det inte ändamålsenligt att nu vidta åtgärder   alltid om den tränas för hårt. Alla tränare har
16419:  för att få till stånd ett förbud mot burhöns-       emellertid inte insett denna viktiga grundprin-
16420:  gårdar (detta förutsätter inte ändring av lagen,    cip i träningen. Det är möjligt att få träningen
16421:  utan av förordningen). Det kan likväl då perso-     underkastad fortlöpande offentlig tillsyn genom
16422:                                               N:o 89                                              7
16423: 
16424: att i djurskyddssyfte anordna systematisk be-              fångstmetoder, är det inte tillsvidare
16425: siktning av de hästar, som tränas, och tränings-           möjligt att helt förbjuda användningen
16426: förhållandena. Inom veterinärkåren finns fullt             av sax. De saxmodeller som nu är i
16427: kompetent beredskap för denna verksamhet, ty               bruk är det dock avsikten att ersätta
16428: en stor del av veterinärerna har fått specialut-           med annorlunda konstruktioner av saxar
16429: bildning på området. Det är klart att kostna-              som genast dödar villebrådet och att
16430: derna för verksamheten, som äger rum på                    efter en viss övergångstid godkänna en-
16431: grund av ett offentligt intresse, inte kan upp-            dast dessa som de enda tillåtna mo-
16432: bäras av dem som är föremål för .tillsyn an-               dellerna av saxar. I första hand är det
16433: nat än i fall, där man måste verhtälla i 12 §               meningen att så skall ske rörande jakten
16434: djurskyddslagen avsedd polisbesiktning. Genom-             på bäver, i fråga om viiken det är av-
16435: förandet av sådan verksamhet kräver inte hel-               sikten att förnya stadgandena ännu un-
16436: ler ändring av stadgandena utan offentliga me-             der innevarande år."
16437: del, som för närvarande inte har anvisats för          Så skedde också i decem!her 197 6.
16438: ifrågavarande ändamål.
16439:                                                        Med stöd av vad ovan anförts och eftersom
16440: 5. Jakt                                             grundorsaken till den dåliga behandling av djur
16441:    Jag hänvisar till mitt svar 1. 11. 1976 på       som anförts i spörsmålet inte beror på brister
16442: riksdagsman Salolainen skriftliga spörsmål nr       i lagstiftningen och eftersom ingen lagstiftning
16443: 263 av 5. 10. 1976 om saxfångst, och speciellt      garanterar att den dåliga behandlingen av djur
16444: tili den sista punkten i mitt svar:                 helt upphör i landet, avser regeringen inte att
16445:                                                     med det snaraste vidta åtgärder för åstadkom-
16446:            "Emedan saxar i huvudsak används         mandet av en ny lagstiftning, utan anser, att
16447:         för fångst av sådana djur som bisamråtta    man med till tillsynsmyndigheterna och djur-
16448:         och bäver, vilkas antal måste hållas nere   ägarna riktad information inom gränsen för till
16449:         för begränsning av beståndens storlek       buds stående resurser, bl.a. det tidigare nämnda
16450:         och för förhindrande av skador och då       cirkuläret som är under beredning, kan nå det
16451:         det i fråga om nämnda djur är svårt         mål som avses i spörsmålet, d.v.s. en förbättrad
16452:         att helt ersätta saxfångst med andra        behandling av djur.
16453:         Helsingfors den 5 april 1977.
16454: 
16455:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
16456:                                               1977 vp.
16457: 
16458: Kirjallinen kysymys n:o 90.
16459: 
16460: 
16461: 
16462: 
16463:                                   Forsman ym.: Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston lausunnon
16464:                                      hankkimatta jättämisestä.
16465: 
16466: 
16467:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16468: 
16469:    Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n pyynnöstä lii-          nut eduskunnan alaisen yleisradion toiminta-
16470: kenneministeriö on antanut yhtiölle suosituk-       edellytyksiin. Mainos-TV:n tulo kansainvälisiin
16471: sen, jossa ministeriö on katsonut, että Suomen      yleisradioalan järjestöihin on kysymys, jonka
16472: televisiotoiminnan kannalta olisi suotavaa, että    harkitseminen kuuluu yleisradion hallintoneu-
16473: Oy Mainos-TV-Reklam Ab hyväksyttäisiin              vostolle.
16474: Prix-Italia -nimisen kansainvälisen organisaation      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16475: täysivaltaiseksi jäseneksi.                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16476:    Mainos-TV:n jäsenyys kansainvälisessä jär-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16477: jestössä, johon myös Oy Yleisradio Ab kuuluu,       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16478: tulee vaikuttamaan yleisradion ja samalla myös
16479: maamme asemaan kansainvälisessä viestintäpoli-                 Miksi Hallitus ei ole kuullut Oy
16480: tiikassa.                                                   Yleisradio Ab:n hallintoneuvostoa anta-
16481:    Asiaa liikenneministeriössä valmisteltaessa ei           essaan Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lle
16482: ole pyydetty yleisradion tai sen hallintoneuvos-            suosituksen Prix-Italia -nimisen kansain-
16483: ton lausuntoa, vaan eduskunnan valitsema yleis-             välisen organisaation jäsenyyden puo-
16484: radion hallintoneuvosto on kokonaan sivuutettu              lesta?
16485: ja näin ollen hallitus on jälleen kerran puuttu-
16486:         Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
16487: 
16488:          Mauno Forsman                  Helvi Niskanen                 Pertti Paasio
16489:          Antti Pohjonen                 Tellervo Koivisto              Erkki Tuomioja
16490:          Risto Tuominen                 Peter Muurman                  Matti Louekoski
16491:          Olli Helminen                  Erkki Liikanen                 Jacob Söderman
16492:          Seppo Tikka                    Riitta Järvisalo-Kanerva       Ralf Friberg
16493:                                         Eino Grönholm
16494: 
16495: 
16496: 
16497: 
16498: 0877003097
16499: 2                                              1977 vp.
16500: 
16501: 
16502: 
16503: 
16504:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16505: 
16506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edesautetaan maan tunnetuksi tekemistä. Mo-
16507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nesta maasta onkin kaksi tai useampia televisio-
16508: olette 25 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn kir-       yhtiöitä järjestön jäseninä.
16509: jeenne n:o 693 ohella toimittanut valtioneuvos-         Oy Mainos-TV-Reklam Ah myi saadun sel-
16510: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    vityksen mukaan vuonna 1976 yhteensä 31
16511: edustaja Mauno Forsmanin ym. kirjallisesta ky-       ohjelmaa 19 maahan. Tähän mennessä on Mai-
16512: symyksestä n:o 90:                                    nos-TV-Reklam Ab myynyt ohjeimiaan 52
16513:                                                      maahan. On selvää, että jäsenyys Prix-Italia
16514:            Miksi Hallitus ei ole kuullut Oy          organisaatiossa parantaisi Mainos-TV-Reklam
16515:         Yleisradio Ab:n hallintoneuvostoa an-        Ab:n ja sitä kautta koko maan mahdollisuuksia
16516:         taessaan Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lle          vielä laajempaan ohjelmavientiin ja Suomen
16517:         suosituksen Prix-Italia -nimisen kansain-    tunnetuksi tekemiseen. Jäsenyys arvostetussa
16518:         välisen organisaation jäsenyyden puo-        Prix-Italia organisaatiossa edesauttaisi ja olisi
16519:         lesta?                                       omiaan parantamaan mahdollisuuksia myös kan-
16520:                                                      sainvälisten yhteistuotantojen alueella. Tähän
16521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mennessä Mainos-TV-Reklam Ab on tehnyt yh-
16522: vasti seuraavaa:                                     teistuotantoja mm. seuraavien televisioyhtiöiden
16523:    Prix-Italia organisaatio on perustettu vuonna     kanssa: Puolan televisio, Italian televisio, Ruot-
16524: 1948. Se järjestää joka vuosi kansainvälisen kil-    sin televisio, Neuvostoliiton radio- ja televisio-
16525: pailun radio- ja televisio-ohjelmia varten. Orga-    komitea, Nigerian televisio, Bulgarian televisio,
16526: nisaation tarkoituksena on mm. kehittää radio-       Nippon TV, uutistoimisto APN, Tsekkoslova-
16527: ja televisio-ohjelmien laatua, järjestää kokouk-     kian televisio, englantilainen Wessex Produc-
16528: sia ja kehittää yhteistoimintaa ohjelmatoimin-       tion, länsisaksalaiset Centex ja Telefilm Saar
16529: nan alueella sekä edistää luovien ja kulturellis-    yhtiöt, amerikkalainen Time Life yhtiö, Sovin-
16530: ten kysymysten tutkimusta ja keskustelua tele-       filmi, Tallinnfilmi ja DDR:n televisio.
16531: visio- ja radiotoiminnan alalla. Organisaatio ei        Kuten edellä selostetusta ilmenee, on Mainos-
16532: ole hallitusten valvoma tai johtama elin, vaan       TV-Reklam Ab:n jäsenyydellä Prix-Italia orga-
16533: kansainvälinen ammatillinen organisaatio.            nisaatiossa merkitystä erityisesti ohjelmien laa-
16534:    Prix-Italia kilpailu on arvostetuin kansain-      dun kehittämisen ja Suomen tunnetuksi teke-
16535: välinen televisio-ohjelmafestivaali, ja ainoa fes-   misen kannalta sekä myös suomalaisten televi-
16536: tivaali, johon osallistumisen ehtona on jäsenyys     sio-ohjelmien vientimahdollisuuksien kannalta.
16537: organisaatiossa. Tämän johdosta kaikki televi-       Kun toisaalta Oy Yleisradio Ab ja Mainos-TV-
16538: siotoimintaa harjoittavat maat ovat huolehti-        Reklam Ab toimivat ohjelmatuotannon osalta
16539: neet siitä, että mahdollisimman moni jäseneksi       täysin itsenäisesti, ei liikenneministeriö antaes-
16540: pääsemisen edellytykset täyttävä televisioyhtiö      saan lausunnon Mainos-TV-Reklam Ab:lle kat-
16541: on mukana organisaatiossa, koska näin monin-         sonut tarpeelliseksi tällaisen tapauksen kysy-
16542: kertaistetaan asianomaisen maan menestymis-          myksessä ollessa pyytää Oy Yleisradio Ab:n
16543: mahdollisuudet useamman ohjelman avulla sekä         lausuntoa.
16544:         Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
16545: 
16546:                                                                Liikenneministeri Ragnar Gratzvik
16547:                                                 N:o 90                                                 3
16548: 
16549: 
16550: 
16551: 
16552:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16553: 
16554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 många Iänder är också två eller flera televi-
16555: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sionsbolag medlemmar av organisationen.
16556: nr 693 av den 25 februari 1977 tili vederböran-           Enligt en erhållen utredning sålde Oy Mai-
16557: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          nos-TV-Reklam Ab år 1976 totalt 31 program
16558: följande av riksdagsman Mauno Forsman m.fl.           tili 19 länder. Hittills har Oy Mainos-TV-
16559: undertecknade spörsmål nr 90:                         Reklam Ab sålt program tili 52 länder. Det är
16560:                                                       klart att medlemskap i Prix-Italia organisatio-
16561:           Varför har Regeringen inte hört Oy          nen kunde förbättra Oy Mainos-TV-Reklam
16562:        Yleisradio Ab:s förvaltningsråd vid ut-        Ab: s och därigenom hela landets möjligheter
16563:        färdandet av en rekommendation tili            tili ännu mera omfattande programexport och
16564:        förmån för Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s            tili att göra Finland känt. Medlemskap i den
16565:        medlemskap i Prix-Italia benämnda in-          uppskattade Prix-Italia organisationen skulle
16566:        ternationella organisation?                    också bidra tili och vara ägnat att förbättra
16567:                                                       möjligheterna tili internationell samproduktion
16568:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        på området. Hittilis har Oy Mainos-TV-Reklam
16569: samt anföra följande:                                 Ab gjort samproduktioner med bl.a. följande
16570:     Prix-Italia organisationen grundades år 1948.     televisionsholag: Polens television, ltaliens tele-
16571: Den arrangerar varje år en internationell täv-        vision, Sveriges television, Sovjetunionens radio-
16572: ling för radio- och televisionsprogram. Organi-       och televisionskommitte, Nigerias television,
16573: sationens målsättning är bl.a. att höja radio-        Bulgariens television, Nippon TV, notisbyrån
16574: och televisionsprogrammens kvalitet, ordna mö-        APN, Tjeckoslovakiens television, det engelska
16575: ten och utveckla samarbetet inom programverk-         Wessex Production, de västtyska bolagen Cen-
16576: samheten samt att främja undersökning av och          tex och Telefilm Saar, det amerikanska Time
16577: diskussion kring skapande och kulturella frågor       Life bolaget, Sovinfilmi, Tallinnfilmi och
16578: inom televisionens och radions verksamhetsfält.       DDR:s television. Såsom av det ovananförda
16579: Organisationen är inte ett organ som kontrolle-       framgår, har Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s med-
16580: ras eller leds av regeringarna, den är en inter-      lemskap i Prix-Italia organisationen betydelse
16581: nationell facklig organisation.                       speciellt med tanke på utvecklingen av pro-
16582:     Prix-Italia tävlingen är den mest uppskatta-      grammens kvalitet och att göra Finland känt
16583: de internationella televisionsprogramfestivalen       utomlands samt de finska televisionsprogram-
16584: och den enda festival, där villkoret för delta-       mens exportmöjligheter. Då Oy Yleisradio Ab
16585: gande är medlemskap i organisationen. Av den-         och Oy Mainos-TV-Reklam Ab å andra sidan
16586: na orsak har de Iänder som bedriver televisions-      arbetar helt självständigt med hänsyn tili pro-
16587: verksamhet sett tili att så många som möjligt         gramproduktionen, ansåg trafikministeriet inte,
16588: av televisionsbolag, som uppfyller villkoren för      da det avgav sitt utlåtande tili Oy Mainos-TV-
16589: medlemskap, är med i organisationen. På detta         Reklam Ab det erforderligt att inbegära Oy
16590:  sätt kan man nämligen med hjälp av flera pro-        Yleisradio Ab:s utlåtande i en fråga av detta
16591: gram mångdubbla ifrågavarande lands chanser           slag,
16592:  tili framgång och bidra tili att göra landet känt.
16593:         Helsingfors den 24 mars 1977.
16594: 
16595:                                                                      Trafikminister Ragnar Granvik
16596:                                                                                                       1977 vp.
16597: 
16598: Kirjallinen kysymys n:o 91.
16599: 
16600: 
16601:                                                                            Friberg: Verorästien perinnän siirrosta työnantajille.
16602: 
16603:                                                        Ed u s kunnan Herra Puhe m j e he 11 e.
16604: 
16605:   ·.. Valtiov:arairu:llinisteriön . asettftma . virkamies-                                                       lisätä ~ty~tekijän · riippuvuuJ;ta: .tyijpaibl~taan
16606: työ~yh~f on: äskettäin esittänyt veroriistien pe-                                                                tapauksissa, joissa .työnantaja orni.U,a .~hdqillaap.
16607: rirni~~ay_~ll: nopt;W.tarnista. Esityksest~ .tihkunei-                                                           saattaa "joustaa" rästien .perinnäs!lä e.sim .. mak;-
16608: (1(;# ·.•" ti~tÖ}eJ~. . mukaan. ,ver9yitan9t,Uain~p voisi                                                        samalla v.ast~avasti, palkkaennakkpa.              ...• , , .
16609: l~~~h~~ ~~r<;>NW:l~tysrnäär~yksen ·suoraan ·vero-                                                                  . Viime aikoina:. oi1 : esiintyl}yt huo1llattaV:i;U$
16610:  ··-·'      .           .. .. J ...... -•'.··· . ··
16611: velvollisen Yyöiiaiita'aUe.
16612:                     •»''' ••   •'                   .. · . . . .                                                 konkursseja, joissa .valtio· qn ollut työl}tekijö!-
16613:  • 'C Esii'"s vöist toteui:uå 'o vuosien-1978:_1980                                                              den tilittämättömien Veroennakoiden . ,saama-
16614: .f~ri~~b~~f\·ll,~disi:~~i:~~u.; ~~t~y4el'sä~-            Nykyi-                                                  miehenä. Varsinkin taloudellisissa vaikel!ksissa
16615: .~4?: ~:v~l;gvi~~p91p~il}~rt j(}i,ifmf _k~~nt:YJ,liå~n ulos-                                                     olevat yrittijät lyövätjq _nyt tJSeinlaimin en-
16616: -~~''1~3~J: -~~~~:n~e?~~e~i~;rkin~~f •. -usean                                                                   nakontility,i<set): ec:fulle~n. .Tästfi huQ)jmatta siis
16617:                                                                                                                  katsotaan ,J.it\ahdqlli~ksi:· .lisätä ~t,yöna.cntajan pe-
16618:  . . . ity~Jp~~~'a:~: t~v~W;se,n' ·kl:!n~_älais.en ()ikeus-                                                      rintätointå.        .
16619: _taju~~ : .. , :· ·.--  -~-         ,    ·... ·. ,                                                                   Saatavissa olevat tiedot. ve~orästeistii osoitta-
16620:   , Yetotu'ks·en k<;>konaisrasitus öil pal#:ahsaaJien                                                            vat myös, että vain murto-osa valti.QO. verosaa-
16621: ~~~~\!~~ 19,,sa~y'Qtt~nri!. :Mml~i:sep·'~st.tni~,                                                                tavista oq palkansa.;tjilta_peJ;htiiv~ii· .E,räiden tie-
16622: .D:J:fM~.. }:.qt;t~~l.ll1~an -                       _xali!eftav~st~. el?a~os~~a1~­                              tojen mukaan vain: 70. pro.septjia vahion vero-
16623: sestl kohdistuvat - verohelpotukset ovat os~:n­                                                                  rästeistä · on palkansaajien. . jättijmiä, ....
16624: tuksena. Nyt, on ollut pakko lievittää suoran                                                                        Näin ollen perinnän ja .•varsinkin kontrollin
16625: Vt!rofuhei:{ :ITiuodostll'rilai" fiisitettä •. ··p~1kansaa-                                                      ulottamista yrityselämään on pidettävä oikeam-
16626: ji~e. ''•"'' .'' >• '                      · -             _c•. "'             . · '                             pana pyrkimyksenä kqin palkansa:aj~eA • .,tilan-
16627: ' . ('VerörliW.eri 'l{eii:ymfu;tä . 'saadut ennakkotie-                                                          teen kiristämistä.
16628: t!öt:r 'bs'oithr\fåt, ·. että kansal,liisilfa ·on. kasvavia                                                          Työryhmän esityksen herättämä . kielteinen
16629:  vaikeu'Ksia ·:maksaa ·'falkiveronsa ·ajallaan> '                                                                reaktio. sekä työmar~kinajärjestöissä ·että suu-
16630:      Verorästien ,- suO'ia 'siittämineh. työnantajien                                                            ressa yleis'Sssä taanftee sen:/ ettei hallitus hår-
16631:  petittävl:ihi: ofi. kuiteiikirr :k:onfiskaatioon· ver-                                                          kitse täm~n raakifeeni" syntyneeh. ehdotuksen
16632:  ri:tttav:issä 'Oleva ·. vetötusmuoto.r Se tekisi mah-                                                           toteuttamista.        ·· · · · · ·· · ·· ·. .· ·         ·
16633:  dottö~ksi: kansaläiselle hMkita; rififeh · hän ·jär-                                                                Edellä ·'olev~n ·1?erustee1lå: ja valtlop.äivä}ät-
16634: 'J€<s~å:'ä nlioutenså 'säästöliekille ;siten, ~e.tta verot                                                       jestyksen 17 §':n 1' motnenttiin vUtaten ·.esitän
16635: kui tenkiiftulevat makse:ttua.· Erääirlai&ta-ajallista                                                           valtioneuvosion, asianomaisen.' jä~Mn .· Vai:t:itta-
16636:  jouS:toå'~räst!en. maksussa; 'Ori fuetklrinyt .. myös                                                           vaksi seui:i:nwari · klrj ailisen .kysymyksen: · . •
16637:  sakkQkotko; jota. maksamalla ·-·._· 18 ~prosentin
16638: ·stt~.rni~ena ~'ver-onmaksäjil:       V6iätit- piden-                    en                                                 ·Oflk.{) Hällitus
16639:                                                                                                                              '·   .,  . '      'tietoinetf
16640:                                                                                                                                                     .     '
16641:                                                                                                                                                             :· siitä
16642:                                                                                                                                                            ......    ,,,,· että
16643: tää· m~ksuv~lejä: :'FiettävästF oll~iän 'myöS· siirty-                                                                    Verotästieh perinnän . · siirtäminen sit0-
16644: mässä:·· trseamm~ssi ·erässä. '• tåpahttivaari ·· veron-                                                                  taa'n.vetovelvoll18eh t:Y9riäntäialle •louk-
16645: maksuun~ joka <6saitäan ·6soiH-aa: pyrkimystä •. Iie-                                                                     kaa 'kansalaisteri oikeustajua se~ä. työn-
16646:  ~ittää" fåtki~erö~ta:sy~tyn~ttä taloutfellista fasi-                                                                     tekijän. öikeusfuivaa suht:eess1i iy<öhal1ta-
16647: 'tetia;::joli:önk:a:                   er airta:- ciles ennakl<oon•··vei                                   vä-            jaafi selfa ,     ··       ·· ·         .·· · · · ,.
16648:          '~
16649: ·rauu:ra......
16650:    •.•          "
16651: 
16652:                    ..
16653:                     '   •,          '           •'
16654: 
16655:                                                          ·· ·~·-::'~~ ..... .-'5·: •.-~•-·~
16656:                                                                  •   '     •     r'   •d
16657: 
16658:                                                                                                                              oriko .Hatlittis ··v'ålniiS: .· kolläist2Ul'laan
16659: ' ··" · On litVellittavlia~~ että cyönan:t~ jä v~litt51lläs­                                                              vetorästieil' perinnän' alueelle, jellii: 'Val-
16660:  ti';sa:ä~·'t1e.don '-tyOO,tekijiitiSii · "veroriisteistä- ·ja                                                            taosa: • verotästeista·· syntyy eli dinkeino-
16661:  tWihdolfisist.a' vaikeukSista~<jtiit{t nrtden =maksa-                                                                    elätnän • piiriin? ' , ·:     ·•        ·    ·
16662:  min~i Maftaa•''iiihel!ittåa:·. :pe:tintä .Säaftal,l •jOpa
16663:              r::_~ -:: ,~- -~ :"~-;.-::-.(.: -c.-····- ,-:.:.r ~-::.:__~- ~ .~:::~- ~; ,:~ -~- ::~ :_-~ >;
16664: 
16665: 
16666: 
16667: 
16668:  087700287H
16669: 2                                             1977 vp.
16670: 
16671: 
16672: 
16673: 
16674:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16675: 
16676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että perintää on tehostettava myös tällä alueel-
16677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        la.
16678: olette 28 päivänä helmikuuta 1977 päivätyn               Vuosittain joutuvat veronkantoviranomaiset
16679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tekemään ulosottoviraoomaisille noin 350 000
16680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       hakemusta. Yli 210 000 hakemusta koskee
16681: Fribergin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        palkansaajien verojäämiä. Osa ulosottoon lähe-
16682: myksestä n:o 91:                                     tetyistä verojäämistä kertyy ulosottomiehen ve-
16683:                                                      rovelvolliselle lähettämän maksukehotuksen
16684:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        perusteella. Suurin osa joudutaan perimään
16685:        verorästien perinnän siirtäminen suo-         varsinaisin ulosottotoimin. Tavallisin palkan-
16686:        raan verovelvollisen työnantajalle louk-      saajaan kohdistettu ulosottotoimi on palkan
16687:        kaa kansalaisten oikeustajua sekä työn-       ulosmittaus. Siinä ulosottoviranomainen ulos-
16688:        tekijän oikeusturvaa suhteessa työnanta-      mittaUJksen toimitettuaan antaa työnantajalle
16689:        jaan, sekä                                    kiellon maksaa osaa palkasta verovelalliselle.
16690:           onko Hallitus valmis kohdistamaan          Varat on suoritettava ulosottoviranomaiselle,
16691:        verorästien perinnän alueelle, jolla val-     joka tilittää ne .edelleen veronkantoviranomai-
16692:        taosa veror.ästeistä syntyy eli elinkeino--   selle.
16693:        elämän piiriin?                                   Verojäämien nopean kasvun johdosta on har-
16694:                                                      kittu erilaisia perinnän tehostamiskeinoja. Pyr-
16695:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kimyksenä on mahdollisuukisien mukaan ollut
16696: vasti seuraavaa:                                     yhdistää laajoja teknisiä uudistuksia vaativat
16697:    Valtioneuvoston 17. 2. 1977 tekemän eräitä        tehostamistoimet lähivuosina toteutettavaan ve-
16698: menojen säästö- ja lykkäystoimenpiteitä val-         ronkannon kokonaisuudistukseen.
16699: tiontaloudessa koskevan periaatepäätöksen mu-            Eräänä tehostamistoirnena on. harkittu pal-
16700: kaan veronkannon tehostamiseksi selvitetään          kan ulosmittausjärjestelmän kehittämistä jää-
16701: mahdollisuudet korvata verojen· perimisessä          mänpidätysjärjestelmäksi, jossa veronkantovi-
16702: nykyisin käytettävä ulosmittausjärjestelmä jä.ä-     ranomainen lähettäisi jäämävelalliselle ensin
16703: mänpidätysjärjestelmällä, jonka mukaan veron-        maksukehotuksen ja ·mikäli tämä ei johtaisi tu-
16704: kantoviranomainen antaisi työnantajalle työn-        lokseen, velallisen työnantajalle palkanpidätys-
16705: tekijän palkkaa koskevan pidätysmääräyksen.          määräyrosen. Työnantaja tilittäisi pidätetyt va-
16706:    Verojäämien määrä viime vuoden lopussa            rat suoraan veronkantoviranomaiselle. Jäämän-
16707: oli 2 012,1 miljoonaa markkaa. Palkansaajien         pidätyksessä voitaisiin noudattaa palkanulosmit-
16708: osuus jäämistä . oli noin 500 miljoonaa mark-        taukseen rinnastettavia pidätyksen enimmäis-
16709: kaa. Jäämävelallisista yli 60 % oli palkansaa-       määriä ja pidättämättä jätettävän palkan vä-
16710: jia. Palkansaajien jäämien suhteellinen osuus        himmäismääriä. Vasta maksukehotuksen ja jää-
16711: sellaisten verojen jäämistä, jotka kohdistuvat       mänpidätyksen osoittauduttua tuloksettamiksi
16712: useihin eri verovelvollisryhmiin eli ennakko-        tai jos verovelvollisen työnantajaa ei olisi tie-
16713: veron ja kannossa maksettavan lopullisen ve-         dossa, verojäämät lähetettäisiin ulosottotoimin
16714: r<>n jäämistä oli huomattavasti suurempi ( n.        perittäväksi. Verojäämiä koskeva jäämänpidä-
16715: 35 % ) kuin heille maksuunpantu osuus näistä         tysjärjestelmä voitaisiin kehittää Ruotsissa käy-
16716: veroista ( n. 22 % ) . Vaikka yritysten, liikkeen-   tössä olevan ns. införsel-järjestelmän pohjalta.
16717: ja ammatinharjoittajien sekä muiden vastaavien           Palkansaajien kannalta ero nykyiseen menet-
16718: verovelvollisryhmien jäämät ovatkin lähes kol-       telyyn olisi vain siinä, että maksukehotus an-
16719: me neljäsosaa kaikista jäämistä, on palkansaa-       nettaisiin useita kuukausia nykyistä aikaisem-
16720: ja-verovelvollisten jäämien määrä niin suuri,        min ja jäämien periminen palkasta alkaisi ny-
16721:                                                  N:o 91                                                3
16722: 
16723: kyistä nopeammin. Työnantajille ei jäämänpi-           lista, kun ulosottoviranomaisissa vapautuvat
16724: dätysjärjestelmä aiheuttaisi Hsätyötä tai -kus-        voimavarat suunnattaisiin näiden perimisasioi-
16725: tannUiksia. Jäämänpidätysjärjestelmä vottatslln        den hoidon tehostamiseen.
16726: kehittää sekä työnantajan että työntekijän kan-           Verojäämien määrää ja syitä sekä perinnän
16727: nalta palkanulosmittausta joustavammaksi ja            tehostamista selvitelleen työryhmän viime
16728: halvemmU!ksi ratkaisuksi.                              vuonna annetun loppuraportin perusteella jat-
16729:    Jäämänpidätyksen käyttöönotolla nopeutet-           ketaan valti9varainministeriössä toimenpiteitä
16730: tarsiin v·erojäämien kertymistä ja rationalisoi-       kaikkien eri verolajien jäämien perinnän tehos-
16731: taisiin hallintoa vähentämällä viranomaisten vä-       tamiseksi ja kaikkien verovelvollisryhrpiepi aset-
16732: listä asiakirjojen lähettämistä ja tilitysten te-      tamiseksi . tässä suhteessa samaan asemaan.' kes-
16733: koa sekä käyttämällä tehökka~mmin. hyväksi             kenään. Veronkannon . kokonå!~u~distl.ls ptio-
16734: veronJkat}non atk7järjestelll!iiä ja _sen tulosteita   lestaan nierkitsee työnantajl):~uorjtustetfkannqn
16735: ulosottoviranomaisten nykyisen .• mahuäalityöri        ja valvon11an olehMista tehosNo;iista: NyRyi-
16736: asemesta. Kysymykseen saattaisi tulla . vuosit-        sessä tilanteessa on tärkeaä, että kaikin ,käi
16737: tain noin 160 000 ulosottoasian vähennys.              tettävissä olevin keinoin, muun intiassä. vero-
16738: Ulosottoviranomaiset voisivat· tällöin tehostaa        jen perimisjärjestelmää kehittämällä, tehoste-
16739: sellaisten perimisasioiden hoitoa, jotka vaativat      taan toimenpiteitä verojäämien määrän supista-
16740: esim. kiinteistön tai irtaimen omaisuuden ulos-        miseksi siten, että nämä toimenpiteet kohdis-
16741: mittauksia. Jäämien nykyistä nopeampi peri-            tuvat mahdollisimman tasapuolisesti eri veron-
16742: minen muilta kuin palkansaajilta olisi mahdol-         maksajaryhmiin.
16743:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
16744: 
16745: 
16746:                                                                          Ministeri Jouko . Loikkanen
16747: 4                                            1977 vp.
16748: 
16749: 
16750: 
16751: 
16752:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16753: 
16754:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skattskyldiggruppers rester utgör närapå tre
16755: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        fjärdedelar av alla rester, är beloppet av lön-
16756: se av den 28 februari 1977 tili vederbörande        tagarnas 1skatterester så stort att indrivnilngen
16757: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      måste effektiveras även på detta område.
16758: jande av riksdagsman Fritberg undertecknade            Skatteuppbördsmyndigheterna är tvungna
16759: spörsmål nr 91:                                     att årligen lämna utsökningsmyndigheterna ca
16760:                                                     350 000 ansökningar. öv,er 210 000 ansök-
16761:           Är Regeringen medveten · om att           ningar gäller löntagares skatterester. En del av
16762:        överförandet av upphörden av skatte-         de skatterester som sänts tili utsökning infly-
16763:        rester direkt på den skattskyldiges ar-      ter på basen av den betalningsuppmaning som
16764:        betsgivare kränker medborgarnas rätts-       utmätningsmannen sänder den skattskyldige.
16765:        medvetande och arbetstagarens rätts-         Största delen måste indrivas i egentlig utsök-
16766:        skydd i förhållande till arbetsgivaren,      ningsväg. Den vanliga:ste utsöknmgsåtgärden
16767:        samt                                         i fråga om löntagare är utmätning av lön. Där-
16768:           är Regeringen redo att inrikta upp-       vid förbjuder utsökningsmyndigheten, efter
16769:        börden av skatterester på det område,        att ha verkställt utmätningen, arbetsgivaren
16770:        där huvudparten av skatteresterna upp-       att betala en del av lönen tili den skattskyl-
16771:        står, d.v.s. till näringslivet?              dige. Medlen skall erläggas tili utsökningsmyn-
16772:                                                     digheten, som avger redovisning för dessa till
16773:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skatteuppbördsmyndigheten.
16774: samt anföra följande:                                   På grund av den snabba tillväxten av skatte-
16775:    Enligt det principbeslut som statsrådet fat-     rester har man övervägt olika metoder för att
16776: tade 17. 2. 1977 om vissa åtgärder för inhe-        effektivera uppbörden. Strävan har varit att i
16777: sparing och uppskjutande av utgifter inom           mån av möjlighet förena effektiveringsåtgär-
16778: statshushållningen utreds med tanke på en           derna, vilka kräver omfattande tekniska refor-
16779: effektivering av sikatteuppbörden möjligheterna     mer, med den totalreform av skatteuppbörden
16780: att ersätta det utmätningssystem som för när-       som skall förverkligas under de närmaste åren.
16781: varande används i samband med skatteuppbör-            En effektiveringsåtgärd vore att utveckla sys-
16782: den med ett restinnehållningssystem, enligt vil-    temet med utmätning av lön till ett restinne-
16783: ket skatteuppbördsmyndigheten skulle ge ar-         hållnangssystem, där skatteuppbördsmyndighet-
16784: betsgivaren en innehållningsorder som gäller        en först :skulle sända restgäldenären en betal-
16785: arbetstagarens :lön.                                ningsuppmaning oeh om detta inte skulle 1eda
16786:     Skatterestemas belopp utgjorde vid utgången     tili resultat, gäldenärens arbetsgivare en löne-
16787: av senaste år 2 012,1 milj. mk. Löntagarnas         innehållnilngsorder. Arbetsgivaren skulle avge
16788: andel av resterna var ca 500 milj. mk. Av rest-     redovisning för de innehållna medlen direkt
16789: gäldenärerna var över 60% 1öntagare. Den            tili skatteuppbördsmyndigheten. Vid restinne-
16790: proportionella andel som löntagarnas rester         hållningen kunde man tiliämpa maximibelopp,
16791: utgör av sådana skatterester som hänför sig         vilka kan jämställas med innehållningen vid
16792: tili flera olika grupper av skattskyldiga, d.v.s.   utmätning av lön, och minimibelopp för den
16793: av förskottsskatteresterna och resterna av den      lön som lämnas oinnehållen. Först efter det
16794: slutliga skatt som skall erläggas vid uppbörden,    att betalningsuppmaningen och restinnehåll-
16795: var aVJsevätt större ( ca 35 % ) än den andel       ningen visat sig resultatlösa eller om den
16796: av dessa skatter som de blivit påförda ( ca         skattskyldiges arbetsgivare inte är känd, skulle
16797: 22 %) . Även om företagens, affärsidkarnas          skatteresterna sändas till indrivning i utsök-
16798: och yrkesutövarnas samt andra motsvarande           ningsväg. Detta restinnehållningssystem, som
16799:                                               N:o 91                                               5
16800: 
16801: avser skatterester, kunde utvecklas på basen        som kräver t.ex. utmätning av fastighet eller
16802: av det införselsystem som är i bruk i Sverige.      lösegendom. Det iskulle bli möjligt att snab-
16803:     Från löntagarnas synpunkt skulle skillnaden     bare än för närvarande indriva rester hos andra
16804: i det nuvarande förfarandet bestå endast däri,      än löntagarna, då de resurser som frigörs hos
16805: att betalningsuppmaning skulle ges flera må-        utsökningsmyndigheterna skulle inriktas på en
16806: nader tidigare än för närvarande och att rest-      effektiverill1g av handhavandet av dessa indriv-
16807: indrivningen från lönen skulle börja snabbare       ningsärenden.
16808: än för 111ärvarande. Arbetsgivarna skulle inte         En arbetsgrupp som haft till uppgift att ut-
16809: åsamkas extra arbete ellet extra kostnader till     reda frågan om 'skatteresternas belopp och or-
16810: följd av restinnehållningssystemet. Restinne-       sakerna till att dessa uppkommit samt effekti-
16811: hållningssys~emet kunde utvecklas så, att det       vera indrivningen avgav senaste år en slutrap-
16812: både ·från arbetsgivar- och arbetstagarsynpunkt     port, på basen av viiken man i finansminis-
16813: blir en smidigare och billigare lösning än ut-      teriet fortsätter med åtgärder, avsedda att ef-
16814: mätningen av lön.                                   fektivera indrivningen av alla slags skatter
16815:     Genom att införa restinnehållning skulle        och att bringa alla skattskyldiga i !Samma ställ-
16816:  skatteresterna inflyta snabbare och förvaltning-   ning sinsemellan i detta hänseende. En total-
16817: en rationaliseras, eftersom färre handlingar        reform av skatteuppbörden innebär å sin sida
16818: skulle sändas mellan myndigheterna och redo-        att arbetsgivarprestationernas indrivning och
16819:  visningen skulle minska samt skatteuppbör-         övervakning blir väsentligt effektivare.
16820:  dens adb-system och dess utdata skulle kunna          1 det rådande läget är det viktigt att man
16821:  utnyttjas effektivare i stället för det manuelia   med alla till buds stående medel, bl.a. genom
16822:  arbete som utsökningsmyndigheterna utför. En       att utveckla skatteuppbördssystemet, effekti-
16823:  årlig minskning om ca 160 000 utsöknings-          verar åtgärderna för ett nedbringande av skat-
16824:  ärenden kunde lkomma i fråga. Utsöknings-          teresternas belopp så, att dessa åtgärder så
16825:  myndigheterna kunde härigenom effektivera          rättvist som möjligt berör de olika skattebeta-
16826:  handhavandet av sådana indrivningsärenden          largrupperna.           ,
16827:       Helsingfors den 25 mars 1977.
16828: 
16829: 
16830:                                                                       Minister Jouko Loikkanen
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 087700287H
16836:                                               1977 vp.
16837: 
16838: KirjalJinen kysymys n:o 92.
16839: 
16840: 
16841: 
16842: 
16843:                                   Friberg: Pääkaupunkiseudun nuorison huumeongelman hoidosta.
16844: 
16845: 
16846:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16847: 
16848:    Helsingissä vallitsee maamme pahin nuori-        kaa, eli yhteensä 27 4 markkaa. Nuorisoklini-
16849: son päihde- ja huumausaineongelma. Vaikeita         koiden toimenpidekustannukset jäävät olennai-
16850: tapauksia syntyy vuosittain uusia n. 600 ja         sesti tätä alhaisemmiksi, vaikkakin toiminta
16851: nuorisoklinikka- ja vastaavia käyntejä rekiste-     kattaisi myös vuorokauden ja viikon kriitti-
16852: röidään vuodessa yli 6 500. A-klinikkasäätiön       simmät ajat.
16853: otettua vastatakseen osasta klinikkatoimintaa          Arkadian nuorisoklinikka toimii ensisijaisesti
16854: voidaan todeta, että kiireellisiä tapauksia var-    päihde- ja huumausaineita käyttävien nuorten
16855: ten on pääkaupungin klinikkakapasiteetti vain       selviämis- ja kriisiasemana. Sen tarkoituksena
16856: murto-osa tarpeesta. A-klinikkasäätiön tilat        on yhteistoiminnassa lasten- ja nuortenhuollon,
16857: ( 2-3 kriisipaikkaa) täyttyvät jo päivän mit-       päihdehuollon sekä sairaala- ja terveysviran-
16858: taan ja illalla tai yöllä sattuvia tapauksia var-   omaisten kanssa suorittaa päihde- ja huumaus-
16859: ten ei löydy tilaa. Hoitokriisiä heijastanee myös   aineiden kanssa vaikeuksiin joutuneiden alle
16860: se, että Hesperian päihdeklinikan vuosikäynnit      25-vuotiaiden henkilöiden auttamista ja neu-
16861: ovat 30 OOO:n luokkaa. Hesperiaan tuodaan ja        vonta- sekä hoitoon saattamistyötä. Klinikan
16862: voidaan tuoda vain tajuttomia potilaita, joita      tarkoituksena on myös tietojen ja kokemusten
16863: varten on 5-7 potilaspaikkaa ja Meilahden           kerääminen päihde- ja huumausaineiden käyt-
16864: sairaalaan toimitetaan vain hyvin kriittisessä      täjien kehittyvän huoltotyön tarpeisiin.
16865: tilassa olevia potilaita. Näin ollen "tavallinen       Toiminnan lopullisena tarkoituksena on päih-
16866: huumenuori" ja ongelmanuori jäisi vaille hoi-       de- ja huumausaineiden käytön aloittaneiden
16867: toa, jos Arkadian nuorisoklinikoiden toiminta       nuorten auttaminen ohjaus- ja tukitoimenpi-
16868: katkeaisi.                                          teiden avulla vapautumaan aineiden haitalli-
16869:    Ongelma on sangen vaikea alle 15-vuotiai-        sesta vaikutuksesta. Asiakkaita pyritään myös
16870: den kohdalla, joita poliisi ei voi vangita tai      ohjaamaan Arkadian klinikan ulkopuoliseen
16871: pidättää.                                           hoitoon ja kuntoutukseen.
16872:    Kuluvan talven aikana on sattunut useita            Valtaosa klinikan asiakkaista on moniongel-
16873: päihdeaineiden väärinkäytöstä johtuneita kuole-     maisia. Heidän ongelmansa kasautuvat psyyk-
16874: mantapauksia Helsingissä ja lähiympäristön          kisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin.
16875: kunnissa: 17-vuotias poika on kuollut Vallilan         Nuorisoklinikan ja sen tukiyhdistyksen toi-
16876: ratatunneliin, 13-vuotias tinneristi Herttonie-     mintamuodoista voidaan myös mainita kuntout-
16877: meen, 15-vuotias humaltunut koulupoika Mar-         tamistoiminta, esimerkiksi saarileirien avulla
16878: tinlaaksoon ja 15-vuotias tyttö on menehtynyt       kesäisin, ryhmä- ja työkotia ylläpidetään Mal-
16879: Kirkkonummella.                                     milla, kenttäsosiaalista toimintaa suoritetaan
16880:    Erityisen ongelman muodostavat rikkinäiset       suureksi osin vapaaehtoisin toimin, opintoker-
16881: kodit, joista huoltaja on joutunut esimerkiksi      hotoiminta kuuluu ohjelmaan samoin kuin va-
16882:  alkoholistiparantolaan tai sairaalaan ja jonka     rainkeräys.
16883: kodin lapset uhkaavat jäädä heitteille, koska          Tilanne tässä työssä on tällä hetkellä äärim-
16884: huoltokoteihin ei voida ottaa päihdenuoria.         mäisen kriittinen. Nuorisosäätiön puolesta on
16885:     Pisteittäin pahimpia paikkoja pääkaupungissa    jätetty valtionapuhakemus sosiaali- ja terveys-
16886: ovat Itä-Pasila, Maunula, Jakomäki, Myllypuro,      ministeriölle 31. 1. 1977, mutta sitä ei ole vielä
16887: Puotinharju, Kontula ja Vuosaari.                   myönnetty. Tämä valtionapu on perustana myös
16888:     Erään laskelman mukaan maksaa päihtyneen        Helsingin kaupungin harkitessa avustustaan.
16889: pidätys Helsingissä keskimäärin 127 markkaa         Myös ympäristökuntien puoleen on käännytty.
16890: kerralta ja vuorokausi Hesperiassa 147 mark-        Kysymykseen voivat tulla vapaaehtoisen päih-
16891: 0877002955
16892: 2                                           1977 vp.
16893: 
16894: dehuollon harkinnanvaraiset avustukset, JOlta                 Aikooko Hallitus myöntää Helsingin
16895: viime vuonna jaettiin yli 900 000 markkaa ja               Arkadian nuorisoklinikalle kiireellisesti
16896: täksi vuodeksi on varattu runsas miljoona                  vapaaehtoisen päihdehuollon määrära-
16897: markkaa.                                                   hoista tarpeellisen toiminta-avustuksen,
16898:    Tilanteen kriittisyyttä kuvannee se, että ne            jotta klinikan työ voisi palkanmaksu-
16899: työntekijät, jotka ovat klinikkatoiminnan eri              kriisistä huolimatta jatkua, ja jos aikoo,
16900: muodoissa mukana, eivät vieläkään ole saaneet                 miten Hallitus muutoin aikoo erityi-
16901: vuoden kahden ensimmäisen kuukauden palk-                  sesti kiinnittää huomionsa pääkaupunki-
16902: kaa! Tämä vaarantaa koko toiminnan.                        seudun nuorison huume-päihdeongelman
16903:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            sosiaalipoliittisin keinoin tapahtuvaan
16904: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän              hoitamiseen?
16905: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16906: vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16907:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
16908: 
16909:                                             Ralf Friberg
16910:                                                N:o 92                                                  3
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16916: 
16917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dian Nuorisoklinikan saama valtionapu siirtyi
16918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös uudelle katkaisuhoitoasemalle vuoden
16919: olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           1976 alusta lähtien. Vanhan Arkadian Nuori-
16920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         soklinikan jatkettua kuitenkin edelleen toimin-
16921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taansa tälle yksikölle ei oltu varattu valtion
16922: edustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjal-      eikä Helsingin kaupungin tulo- ja menoarviossa
16923: lisesta kysymyksestä n:o 92:                         määrärahoja eikä toiminta niveltynyt olemassa
16924:                                                      olevaan pääkaupungin pav-suunnitelmaan.
16925:           Aikooko Hallitus myöntää Helsingin             Pääkaupunkiseudun Yhteistyön Suunnittelu-
16926:        Arkadian nuorisoklinikalle kiireellisesti     kunta (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen)
16927:        vapaaehtoisen päihdehuollon määrära-          parhaillaan käsittelee pav-huollon seudullista
16928:        hoista tarpeellisen toiminta-avustuksen,      järjestelyä, jonka kohderyhmänä oli ensin vain
16929:        jotta klinikan työ voisi palkanmaksu-         asunnottomat alkoholistit laajentuen sitten kos-
16930:        kriisistä huolimatta jatkua, ja jos aikoo,    kemaan nuoria päihteiden käyttäjiä.
16931:           miten Hallitus muutoin aikoo erityi-           Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän
16932:        sesti kiinnittää huomionsa pääkaupunki-       suunnitelman mukaisesti pav-huollossa paino-
16933:        seudun nuorison huume-päihdeongelman          piste on kunnan ylläpitämissä avomuotoisissa
16934:        sosiaalipoliittisin keinoin tapahtuvaan       toimintayksiköissä. Kuntien osuuden varmista-
16935:        hoitamiseen?                                  minen on mahdollista myös siksi, että vuoden
16936:                                                      1975 alusta tuli voimaan pav-lain muutos, joka
16937:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mahdollistaa kuntien kantokykyluokitukseen pe-
16938: vasti seuraavaa:                                     rustuvan valtionosuuden toimintayksiköiden
16939:    Sosiaali- ja terveydenhuollossa, joiden raja-     käyttökustannuksiin.
16940: alueille pav-huolto sijoittuu, samoin kuin kai-          Vaikka pääkaupunkiseudulla onkin riittämät-
16941: kissa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnois-    tömästi vielä pav-palveluja, täällä toimii kui-
16942: sa korostetaan suunnitelmallisuutta ja tavoitteel-   tenkin jo valtionapua saavia toimintayksikköjä,
16943: lisuutta sekä eri toimintojen kiinteätä yhteis-      joihin myös nuoret voivat hakeutua. Tällaisia
16944: työtä. Pav-ongelman luonteesta lisäksi johtuu,       oli esim. vuonna 1976 Helsingin Nuorisoasema,
16945: että eri toimintojen tulee liittyä kiinteäksi hoi-   Helsingin Nuorisoaseman katkaisuhoitoasema ja
16946: toketjuksi. Tätä taustaa vasten on myös tar-         hoitokoti, Espoon Nuorisoasema, Valkonauha-
16947: kasteltava kansanedustaja Ralf Fribergin kysy-       liiton nuorison neuvonta-asema sekä asiakas-
16948: mystä ja sen keskipisteenä olevan Arkadian           yhdistys-toimintana Nuorten Informaatio ry.
16949: Nuorisoklinikan tilannetta.                          Pääkaupunkiseudun nuoret hakeutuvat myös
16950:    Arkadian Nuorisoklinikka suoritti arvokasta       Mikkelin a-kotiin ja Järvenpään sosiaalisairaa-
16951: pioneerityötä pääkaupungissa Mannerheimin Lii-       laan. Lisäksi a-klinikat, katkaisuhoitoasemat ja
16952: ton omistuksessa vuoteen 1975 saakka ja sai          hoitokodit tarjoavat palveluja kaikille ikäryh-
16953: vuosittain toimintaansa merkittävää valtionavus-     mille.
16954: tusta. Mannerheimin Liiton ilmoitettua että se          Esillä olevassa kysymyksessä viitataan myös
16955: luopuu ko. klinikan ylläpidosta, asetettiin Hel-     valtion tulo- ja menoarvion momentin 33.55.50,
16956: singin kaupungin lastensuojeluviraston johdolla      Valtionapu yksityisen päihdehuollon kustannuk-
16957: työryhmä selvittämään miten ko. klinikan toi-        siin, määrärahaan. Tältä osin voidaan todeta,
16958: mintoja jatkettaisiin. Työryhmän ehdotuksen          että kyseisen määrärahan jakoesitystä laaditaan
16959: mukaisesti ko. klinikka yhdistettiin A-klinikka-     parhaillaan sosiaalihallituksessa. Sosiaalihallituk-
16960: säätiön hallinnassa olevaan Helsingin Nuoriso-       sen tarkoituksena on esittää varoja myös nuor-
16961: asemaan lähinnä katkaisuhoitoasemana. Arka-          ten pav-huoltoon.
16962:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1977.
16963: 
16964:                                                                         Ministeri Orvokki Kangas
16965: 4                                            1977 vp.
16966: 
16967: 
16968:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16969: 
16970:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den nya akutvårdsstationen. Då den gamla
16971: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        Arkadia ungdomsklinik emellertid ändå fort-
16972: se av den 1 mars 1977 tili vederbörande med-        satte sin verksamhet, hade varken i statsför-
16973: leni fiV statsrådet översänt avskrift av följande   slaget ellet Helsingfors stads budget reserve-
16974: av riksdagsman Ralf Friberg undertecknade           rats anslag för denna enhet, och dess verk-
16975: spi,)rsmål nr 92:                                   samhet hade inte inlemmats i den existerande
16976:                                                     mbl-planen för huvudstaden.
16977:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           Huvudstadsregionens          samarbetsdelegation
16978:        ning .bevilja Arkadia ungdomsklinik          (Helsingfors, Vanda, Esbo och Grankulla) be-
16979:        verksamhetsbfdrag så, att klinikens ar-      handlar just nu frågan om hur man regionalt
16980:        bete kan fortgå trots lönekrisen, och        skall ordna mbl-vården, viiken först var in-
16981:        om så är fallet,                             riktad enbart på bostadslösa alkoholister men
16982:           hur ämnar Regeringen i övrigt ägna        sedermera utvidgats tili att omfatta jämväl
16983:        särskild uppmärksamhet åt den skötsel        unga rusmedelsmissbrukare.
16984:        av huvudstadsregionens ungdoms narko-           I enlighet med den plan social- och hälso-
16985:        tikaproblem, som äger rum genom so-          vårdsministeriet godkänt är tyngdpunkten i
16986:        dalpolitiska åtgärder?                       mbl-vården förlagd till av kommunen upprätt-
16987:                                                     hållna verksamhetsenheter för öppen vård. Det
16988:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       är också möjligt att säkerställa kommunernas
16989: samt anföra följande:                               andel genom den ändring av mbl-lagen som
16990:    Inom ·social- och hälsovården, i vilkas gräns-   trädde i kraft i början av år 1975 och som
16991: områden nibl-vårdei1 befinner sig, understryks,     möjliggör en på kommunernas bärkraftsklassifi-
16992: liksom inom alla funktioner inom offentliga         cering baserad statsandel för enheternas drifts-
16993: och privata sektorn, planmässigheten och mål-       kostnader.
16994: inriktningen samt det intima samarbete mellan          Fastän det i huvudstadsregionen ännu inte
16995: de olika funktionerna. Dessutom medför mbl-         finns tillräcldig tillgång till mbl-tjänster, verkar
16996: problemets natur att de olika funktionerna bör      här redan statsunderstödda enheter, tili vilka
16997: samnianfogas tili .en obruten vårdkedja. Mot        även de unga kan söka sig. Sådana var t. ex.
16998: denna bakgrund bör också riksdagsman Ralf           år 1976 Helsingin Nuorisoasema, Helsingin
16999: Fribergs spörsmål och situationen vid Arkadia       Nuorisoasemas akutvårdsstation och vårdhem,
17000: ungdomsklinik, viiken spörsmålet rör sig om,        Espoon Nuorisoasema, Förbundet Vita Bandets
17001: betraktas.                                          rådgivningsstation för ungdom samt i form av
17002:    Ark;adia ungdomsklinik, ägd av Mannerheim-       kundföreningsverksamhet Ung Information r.f.
17003: förbundet, har utfört ett värdefullt pionjär-       Huvudstadsregionens unga söker sig också tili
17004: arbete i huvudstaden fram tili år 1975, och         a-hemmet i St Michel · och socialsiukhuset i
17005: e11höll 'ett aV1sevärt årligt statsbidrag för sin   Järvenpää. Dessutom erbjuder a-klinikerna,
17006: verksamhet. Sedan Mannerheimförbundet upp-          akutvårdsstationerna och · vårdhemmen sina
17007: givit att det avstår från att upprätthålla klini-   tjänster åt alla åldersgrupper.
17008: ken, tillsattes under ledning av Helsingfors           I föreliggande spörsmål hänvisas också tili
17009: barnskyddsverk en arbetsgrupp för att utreda        anslaget under moment 33.55.50 i statsför-
17010: hur klinikens funktioner skulle kunna fort-         slaget, statsbidrag .för driftskostnaderna för den
17011: sättas. I enlighet nied arbetsgruppens förslag      privata vården av missbrukare av rusmedel.
17012: saninianslogs kliniken med Helsingin Nuoriso-       Vad detta beträffar kan konstateras, att ett
17013: ase~a, som är i A-klin\kkasäätiös besittning,       förslag till fördelning av detta anslag just nu
17014: närritast i egenskap av akutvårdsstation. Det       utarbetas i socialstyrelsen. Det är socialsty-
17015: statsbidrag Arkadia ungdomsklinik erhållit          relsens avsikt att föreslå medel också för mbl-
17016: överfördes också från början av år 1976 till        vård för unga.
17017:      Helsingfors den 31 mars 1977.
17018: 
17019:                                                                          Minister Orvokki Kangas
17020:                                               1977 vp.
17021: 
17022: Kirjallinen kysymys n:o 93.
17023: 
17024: 
17025: 
17026: 
17027:                                   Kanerva: Lastentarhanopettajien koulutuksen supistamisesta.
17028: 
17029: 
17030:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17031: 
17032:    Valtioneuvosto on 17. 2. 1977 tehnyt paa-         Ii~ ja terveysministeriön ant.amat lasten pruva-
17033: töksen, jonka mukaan väliaikaista lastentarhan-      hoitoon liittyvät tehtävät. Toisaalta opetusmi-
17034: opettajakoulutusta supistetaan lopettamalla          nisteriö on 1. 11. 1976 asettanut työryhmän, jon-
17035: opiskelijoiden sisäänotto syksyllä 1977 Jyväs-       ka tehtävänä on 1) selvittää lasten päivähoito-
17036: kylässä ja Raumalla sekä syksyllä 1978 Tu-           alalla lähitulevaisuudessa tarvittavan henkilö-
17037: russa.                                               kunnan kokonaistarve ja koulutusrakenne sekä
17038:    Sivistysvaliokunta on vuoden 1976 valtiopäi-      2) tehdä ehdotukset koulutuksen sijoittamisek-
17039: villä mietinnössään n:o 18 todennut: "Opetta-        si keskiasteen ja korkean asteen oppilaitoksiin.
17040: jankoulutuksen ollessa edelleen kokonaisvaltai-      Tämän opetusministeriön työryhmän tulee saa-
17041: sesti kehitettävänä valiokunta korostaa, ettei se-   da työnsä valmiiksi 31. päivään maaliskuuta
17042: minaarien valtiollistamisen yhteydessä ole tar-      1977 mennessä. Olisi luonnollista, että tämän-
17043: koitus puuttua lastentarhanopettajien koulutuk-      luonteiset    supistuskysymykset käsiteltäisiin
17044: sen tasoon. ja ettei valtiollistaminen saa johtaa    asianomaisten neuvottelukuntien käsittelyn pe-
17045: korkeakouluissa lastentarhanopettajiksi koulu tet-   rusteella. Tämänmuotoisena supistamispäätös
17046: tavien määrän vähenemiseen."                         merkitsee sitä, ettei Etelä- ja Länsi-Suomessa
17047:    Kouluhallituksen alaisissa lastentarhasemi-       voida opiskella korkeakouluissa lastentarhan-
17048: naareissa ei koulutusmäärien osalta ole tehty su-    opettajiksi.
17049: pistamispäätöksiä. Koulutettavien lastentarhan-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17050: opettajien määrät seminaareissa ovat viime vuo-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
17051: sina olleet liian suuret opettajakuntaan ja ope-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17052: tustiloihin nähden ja supistamisratkaisut olisi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17053: näin ollen hyvin voitu suunnata sinne.
17054:    Valtioneuvosto on 1. 2. 1976 tekemällään                     Millä perusteella Hallitus katsoo ai-
17055: päätöksellä asettanut lasten päivähoidon neu-                heelliseksi ·sivuuttaa sivistysvaliokunnan
17056: vottelukunnan. Tämän kolmivuotiseksi asetetun                yksimielisen kannanoton lastentarhan-
17057: neuvottelukunnan tehtävänä on 1) tehdä esityk-               opettajien koulutusta koskevassa asiassa
17058: siä ja aloitteita lasten päivähoidon sisällön ke-            ja samalla jättää huomioon ottamatta
17059: hittämiseksi ja siihen liittyvien seikkojen huo-             asiantuntijaelinten näkemykset tavalla,
17060: mioimiseksi päivähoitohenkilöstön koulutukses-               joka merkitsee lastentarhanopettajaksi
17061: sa sekä 2) antaa lasten päivähoitotoimintaa                  opiskelun loppumista Etelä- ja Länsi-
17062: koskevia lausuntoja sekä suorittaa muut sosiaa-              Suomessa?
17063:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
17064: 
17065:                                            Ilkka Kanerva
17066: 
17067: 
17068: 
17069: 
17070: 087700319J
17071: 2                                           1977 vp.
17072: 
17073: 
17074: 
17075: 
17076:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17077: 
17078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    hivuosina ja erityisesti jo vuonna 1978 saada
17079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aikaan supistuksia julkisiin menoihin.
17080: olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn            Valtioneuvoston 17. 2. 1977 tekemässä peri-
17081: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aatepäätöksessä väliaikaisen lastentarhanopetta-
17082: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jakoulutuksen supistamista perustellaan. päivä-
17083: edustaja Ilkka Kanervan näin kuuluvasta kir-       hoitosuunnitelmien tarkistamisella.
17084: jallisesta kysymyksestä n:o 93:                       V altakunnallisen suunnitelman lasten päivä-
17085:                                                    hoidon järjestämisestä vuosina 1978-1982 so-
17086:           Millä perusteella Hallitus katsoo ai-    siaali- ja terveysministeriö hyväksyi 24. 2. 1977
17087:        heelliseksi sivuuttaa sivistysvaliokunnan   asian oltua valmistavasti valtioneuvoston raha-
17088:        yksimielisen kannanoton lastentarhan-       asiainvaliokunnan käsiteltävänä. Lastentarhan-
17089:        opettajien koulutusta koskevassa asiassa    opettajakoulutuksen supistamista koskeva peri-
17090:        ja samalla jättää huomioon ottamatta        aatepäätös on hallituksen käsityksen mukaan
17091:        asiantuntijaelinten näkemykset tavalla,     sopusoinnussa tämän suunnitelman kanssa. Sen
17092:        joka merkitsee lastentarhanopettajaksi      osoittamiseksi seuraavassa lyhyesti tarkastellaan
17093:        opiskelun loppumista Etelä- ja Länsi-       valtakunnallisen päivähoitosuunnitelman vaiku-
17094:        Suomessa?                                   tusta lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan
17095:                                                    henkilöstön tarpeeseen päiväkodeissa.
17096:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Verrattuna edelliseen lasten päivähoidon jär-
17097: vasti seuraavaa:                                   jestämistä koskevaan valtakunnalliseen suunni-
17098:    Valtioneuvosto on 17. 2. 1977 tehnyt peri-      telmaan 24. 2. 1977 hyväksytty suunnitelma hi-
17099: aatepäätöksen eräistä menojen säästö- ja lyk-      dastaa huomattavasti lasten päivähoidon kehit-
17100: käystoimenpiteistä valtiontaloudessa. Periaate-    tämistä. Suunnitelman tarkoittaman viisivuotis-
17101: päätöksen mukaan väliaikaista lastentarhan-        kauden aikana päiväkotipaikkoja pyritään lisää-
17102: opettajakoulutusta supistetaan päivähoitosuun-     mään ainoastaan 31 500 paikalla, kun niit~
17103: nitelmien tarkistamisen johdosta lopettamalla      edellisenä vuonna hyväksytyn suunnitelmar.
17104: opiskelijoiden ottaminen Jyväskylässä ja Rau-      mukaan oli vielä tarkoitus lisätä siinä tarkoite
17105: malla tapahtuvaan koulutukseen syksyllä 1977       tun viisivuotiskauden aikana 52 000 paikalla
17106: ja Turussa tapahtuvaan koulutukseen syksyllä       Vastaavasti lasten hoidosta ja kasvatuiksestf
17107: 1978.                                              vastaavan henkilöstön lisätarve vähenee kysy-
17108:    Edellä tarkoitetun periaatepäätöksen valtio-    myksessä olevien suunnitelmien mukaan tarkas-
17109: neuvosto on tehnyt valtiovarainministeriössä       telun kohteina olevien viisivuotiskausien aika
17110: tapahtuneesta esittelystä. Opetusministeriön       na 4 420 henkilöstä 2 584 henkilöön.
17111: hallinnonalan osalta periaatepäätös pohjautuu         Lastentarhanopettajapulan johdosta lastentar
17112: opetusministeriössä toimineen työryhmän ehdo-      hanopettajien koulutus on viime vuosina ollUI
17113: tuksiin. Tällaisen työryhmän asettamiseen ope-     varsin runsasta. Jos koulutusta jatkettaisiir
17114: tusministeriön, kuten myös valtioneuvoston         koulutukseen otettavien määrää vähentämättä
17115: kanslian ja muut ministeriöt, velvoitti valtio-    viime vuosina vallinnut päivähoitoalan henki
17116: neuvoston 18. 11. 1976 tekemä periaatepäätös       löstön vajaus vaihtuisi nopeasti henkilöstön lii
17117: eräistä julkisten menojen säästöistä. Tämän pe-    katarjonnaksi. Tämän välttämiseksi lastentar
17118: riaatepäätöksen mukaan työryhmän tuli 31. 1.       hanopettajien koulutusta on olennaisesti supis
17119: 1977 mennessä selvittää ne lainsäädännölliset      tettava. Luonnollisena on pidettävä, että su
17120: ja muut toimenpiteet, joiden avulla voidaan lä-    pistaminen kohdistuu ensisijaisesti korkeakou
17121:                                                   N:o 93                                                  3
17122: 
17123: luissa tapahtuvaan väliaikaiseen koulutukseen.          ministeriö 1. 11. 197 6 työryhmän, joilla kum-
17124: Lisäksi koulutukseen otettavien määrän pienen-          mallakin on tehtävänä suorittaa selvityksiä las-
17125: tämistä on harkittava vielä muidenkin lasten-           ten päivähoidon alalla tarvittavan 'henkilökun-
17126: tarhanopettajia kouluttavien laitosten kohdalla.        nan koulutuksesta. Nämä neuvoa-antavat elimet
17127:     Edellä esitetystä käy ilmi, että valtioneuvos-      jatkavat kuitenkin toistaiseksi selvitystyötään,
17128: ton periaatepäätös lastentarhanopettajakauluk-          ja kun ne eivät ole saattaneet edes alustavia
17129: sen supistamisesta pohjautuu valtiontalouden            käsityksiään julkisuuteen, valtioneuvosto ei ole
17130: tilaan liittyviin tekijöihin ja että se on sopu-        voinut puheena olevaa periaatepäätöstä tehdes-
17131: soinnussa lasten päivähoidon järjestämistä vuo-         sään nojautua niiden näkemyksiin. Kun lasten
17132: sina 197 8-1982 koskevan valtakunnallisen               päivähoidon neuvottelukunta ja opetusministe-
17133: suunnitelman kanssa.                                    riön edellä tarkoitettu työryhmä saavat lasten
17134:     Periaatepäätöstä tehdessään valtioneuvosto ei       päivähoitohenkilöstön koulutusta koskevat eh-
17135: ole voinut nojautua eduskunnan sivistysvalio-           dotuksensa valmiiksi, hallitus tulee luonnolli-
17136: kunnan lastentarhäseminaarien valtiollistamista         sesti kiinnittämään niihin asianmukaista huo-
17137: koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä            miota.
17138: hyväksymään kantaan, että seminaarien valtiol-              Edellä sanotun lisäksi hallitus kiinnittää huo-
17139: listaminen ei saa johtaa korkeakouluissa lasten-        miota siihen, että 17. 2. 1977 tehty periaate-
17140: tarhanopettajiksi koulutettavien määrän vähe-           päätös lastentarhanopettajakoulutuksen supista-
17141: nemiseen. Tämärl kannanoton johdosta hallitus           misesta ei merkitse periaatepäätöstä lastentar-
17142: toteaa, että vaikka eduskunta mainitun lainsää-         hanopettajakoulutuksen tason suhteen. Opetus-
17143: dännön hyväksyessään onkin yhtynyt sivistys-            ministeriön tarkoituksena on kehittää lastentar-
17144: valiokunnan yksimieliseen kantaan, eduskunta            hanopettajien koulutusta siten, että koulutusta
17145: ei ole kuitenkll.an liittänyt hallituksen esityk-       järjestetään ylioppilastutkinnon ja peruskoulun
17146: seen antamaansa vastaukseen sivistysvaliokun-           oppimäärälle rakentuvan päivähoitoalan amma-
17147:  nan kannanoton. mukaista lausumaa. Näin sivis-         tillisen tutkinnon pohjalta paitsi valtion hal-
17148: tysvaliokunnan kannanotolla ei ole hallitukseen         tuun otettavissa lastentarhanopettajaopistoissa
17149: rtähden sellaista sitovuutta :kuin sillä olisi ollut,   myös korkeakouluissa. Korkeakouluissa tapah-
17150:  jos eduskunta olisi hyväksynyt sitä vastaavan          tuva koulutus pyritään vakiinnuttamaan sellai-
17151: lausuman. Sitäpaitsi hallitus korostaa, että val-       silla, etenkin kehitysalueilla sijaitsevilla paikka-
17152:  tioneuvoston puheena oleva periaatepäätös ei           kunnilla, jot'ka eivät kuulu lastentarhanopetta-
17153:  suoranaisesti liity lastentarhaseminaarien val-        jaopiston vaikutusalueisiin. Näitä ovat Joen-
17154:  tiollistamiseen vaikka osuukin ajallisesti sen yh-     suu, Savonlinna ja Kajaani. Myös Lounais-Suo-
17155:  teyteen.                                               messa tapahtuvan koulutuksen jatkamista on
17156:     Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,          opetusministeriön käsityksen mukaan vielä har-
17157:  että valtioneuvosto on 1. 2. 1976 asettanut las-       kittava, jotta tämä alue ei jäisi kokonaan vaille
17158:  ten päivähoidon neuvottelukunnan ja Opetus-            lastentarhanopettajien koulutusta.
17159:       Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1977.
17160: 
17161:                                                                  Opetusministeri Marjatta Väänänen
17162: 4                                              1977 vp.
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 
17167:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r · T a 1 m a n.
17168: 
17169:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            I statsrådets principbeslut 17. i. 1977 moti-
17170: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         veras inskränkningen · av den temporära barn-
17171: av den 1 mars J 977 till vederbörande medlem          trädgårdslärarutbildningen med justeringen av
17172: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dagvårdsplanerna.
17173: riksdagsman Ilkka Kanerva undertecknade                   Socialministeriet godkände 24. 2. 1977 den
17174: spörsmålnr 93:                                        riksomfattande planen för ordnandet av barn-
17175:                                                       dagvården under åren 1978-1982, sedan ären-
17176:           På vilka grunder anser Regeringen           det hade undergått förberedande behandling i
17177:        det vara befogat att ignorera ikulturut-       statsrådets finansutskott. Principbesiutet om
17178:        skottets enhälliga ställningstagande i         inskränkande av barnträdgårdsiärarutbildningen
17179:        fråga om utbildningen av barnträdgårds-        står enligt regeringens uppfattning i överens-
17180:        1ärare och samtidigt lämna sakkunnig-          stämmelse med denna pian. För att påvisa detta
17181:        organens åsikter utan avseende på ett          granskas i det följande i korthet den riksom-
17182:        sätt, som innebär att studierna för barn-      fattande · dagvårdsplanens inverkan på behovet
17183:        trädgårds1äraryrket upphör i södra och         av personai som i daghemmen ansvarar för
17184:        västra Finland?                                barnens vård och fostran.
17185:                                                           I jämföreise med den . föregående riksom-
17186:    Såsom svar på- qetta spörsmål får jag vörd-        fattande pianen för ordnandet ·av barndag-
17187: samt anföra följ!;mde: ·                              vården fördröjer den plan som godkändes .24.
17188:                                                       2. 1977 i betydande grad utvecklandet av barn-
17189:     Statsrådet har 17. 2. 1977 fattat ett princip-    dagvården. Man strävar till att un:der den fem-
17190: beslut rörande vissa åtgärder inom statshushåll-      årsperiod som avses i pianen öka dagvårdspiat-
17191: ningen för inbesparing ,och uppskjutande av ut-       serna med endast 31 500 piatser, då man enligt
17192: gifter.- I enlighet med principbeslu.tet inskränks,   den pian som godkändes föregående år ännu
17193: till följd ay justeringen av dagvårdsplanerna,        tänkte sig att de under den i pianen avsedda
17194: den temporära barnträdgårdslärarutbildningen          femårsperioden skulle ökas med 52 000 piätser.
17195: genom att intagningen av. elever till utbildning      På motsvarande sätt minskar tilläggsbehovet av
17196: i Jyväskylä och Raumo upphör hösten -1977             personal, som ansvarar för barnens vård och
17197: och intagningen tili utbildningen i Åbo hösten        fostran, enligt de ifrågavarande pianerna under
17198: 1978.                                                 de ·femårsperioder som avses ftån 4 420 per-
17199:     Statsrådet har fattat det ovan avsedda prin-      soner till2 584 personer.
17200: cipbeslutet vid föredragning från finansminis-            På grund av bristen på barnträdgårdsiärare
17201: teriet. 1 fråga om undervisningsministeriets för-     har man under de senaste åren utbildat ett
17202: valtningsområde bygger principbeslutet på             stort antai sådana Iärare. Om utbildningen
17203: förslag som framställts av en inom ministeriet        fortsattes utan en minskning av antaiet intagna,
17204: verksam arbetsgrupp. Statsrådets 18. 11. 1976         skulle den brist på personai som under de se-
17205: fattade principbeslut om inbesparing av vissa         naste åren har rätt på dagvårdsområdet snabbt
17206: offentliga utgifter förpliktade undervisningsmi-      förvandlas till ett överutbud. För att undvika
17207: nisteriet, liksom också statsrådets kansli och        detta bör utbildningen av barnträdgårdslärare
17208: de övriga ministerierna, att tillsätta en sådan       inskränkas väsentligt. Det måste anses natur-
17209: arbetsgrupp. Enligt principbeslutet skulle ar-        ligt att inskränkningen i första hand drabbar
17210: betsgruppen fram till 31. 1. 1977 utreda de           den temporära utbildningen i högskoiorna. En
17211: 1agstiftnings- och övriga åtgärder, med tillhjälp     minskning av det antai personer som antas
17212: av vilka man under de närmaste åren och               till utbildning bör övervägas även beträffande
17213: särskilt redan år 1978 kan genomföra inskränk-        de övriga institutioner som utbildar barnträd-
17214: ningar av de offentliga utgifterna.                   gårdsiärare.
17215:                                                N:o 93                                                5
17216: 
17217:    Av det ovan sagda framgår, att statsrådets        nisteriet 1. 11. 1976 en arbetsgrupp, vilka båda
17218: principbeslut om inskränkning av barnträd-           har tili uppgift att göra utredningar om ut-
17219: gårdslärarutbildningen bygger på faktorer som        bildningen av den personai som behövs inom
17220: har samband med tillståndet inom statshushåll-       barndagvården. Dessa rådgivande organ fort-
17221: ningen, och att det står i överensstämmelse          sätter dock tillsvidare sitt utredningsarbete, och
17222: med den riksomfattande planen för ordnandet          då de inte har offentliggjort ens sina prelimi-
17223: av barndagvården under åren 1978-82.                 nära åsikter, har statsrådet inte, då det ovan
17224:    Då statsrådet fattade sitt principbeslut kunde    avsedda beslutet fattades, kunnat stöda sig på
17225: det inte stöda sig på den ståndpunkt som god-        deras uppfattningar. Då delegationen för barn-
17226: kändes av riksdagens kulturutskott i samband         dagvården och undervisningsministeriets ovan
17227: med behandlingen av lagstiftningen rörande           nämnda arbetsgrupp färdigställer sina förslag
17228: barnträdgårdsseminariernas förstatligande. En-       om utbildning av personai för barndagsvården,
17229: ligt kulturutskottets ståndpunkt får förstatli-      kommer regeringen naturligtvis att ägna för-
17230: gandet av seminarierna inte leda tili att antalet    slagen sakenlig uppmärksamhet.
17231: personer som vid högskolor utbildas tili bam-           Utöver det ovan sagda framhåller regeringen,
17232: trädgårdslärare minskar. På grund av detta           att det 17. 2. 1977 fattade principbeslutet om
17233: ställningstagande konstaterar regeringen, att        inskränkning av barnträdgårdslärarutbildningen
17234: riksdagen, ehuru den vid antagandet av nämnda        inte är ett principbeslut som gäller barnträd-
17235: lagstiftning har förenat sig om kulturutskottets     gårdslärarutbildningens nivå. Undervisningsmi·
17236: enhälliga ståndpunkt, dock inte tili sitt svar       nisteriet har för avsikt att utveckla barnträd·
17237: på regeringens proposition har fogat något ut-       gårdslärarutbildningen så, att utbildning på
17238: talande som skulle överensstämma med kultur-         basen av en facklig examen, som bygger på
17239: utskottets ståndpunkt. Kulturutskottets ställ-       studentexamen och på grundskolans lärokurs,
17240: ningstagande har således enligt regeringens          ordnas både vid de barnträdgårdslärarinstitut
17241: uppfattning inte en så bindande karaktär, som        som övertas av staten och vid högskolor. Man
17242: det skulle ha haft om riksdagen hade godkänt         strävar tili att genomföra en högskoleutbild-
17243: ett motsvarande uttalande. Regeringen fram-          ning av permanent karaktär på sådana orter,
17244: håller dessutom, att statsrådets principbeslut       särskilt inom utvecklingsområdena, som inte
17245: inte har något direkt samband med förstatli-         hör till barnträdgårdslärarinstitutens influens-
17246: gandet av barnträdgårdsseminarierna, även om         områden. Tili dessa orter hör Joensuu, Nyslott
17247: beslutet fattades vid ungefär samma tidpunkt         och Kajana. Enligt undervisningsministeriets
17248: som förstatligandet genomfördes.                     uppfattning bör man dessutom ännu överväga
17249:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili,     ett fortsättande av utbildningen i sydvästra
17250: att statsrådet 1. 2. 197 6 har tilisatt en delega-   Finland, för att detta område inte skall bli helt
17251: tion för barndagvården och undervisningsmi-          u tan barnträdgårdsläraru tbildning.
17252:       Helsingfors den 5 april 1977.
17253: 
17254:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
17255:                                                1977 vp.
17256: 
17257: Kirjallinen kysymys n:o 94.
17258: 
17259: 
17260: 
17261:                                    E. Laine ym.: Kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten valtakun-
17262:                                        nallisten suunnitelmien valmistelun saattamisesta eduskunnan
17263:                                        valvontaan.
17264: 
17265:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17266:      Kansalaisten terveys ja maamme terveyspo-        toiminnan kehittämissuunnitelmien supistamista
17267:  litiikka on yhä selvemmin alistettu harjoitetulle    perustellaan taloudellisen tilanteen vaikeutu-
17268:  talouspolitiikalle. Tämä Sorsan hallituksen aloit-   misella. Tätä samaa perustetta on käytetty aina
17269:  tama ja Liinamaan hallituksen jatkama, sekä          kun on ollut kyseessä kansalaisten terveyden
17270:  Miettusen hallitusten toteuttama terveydenhuol-      suojaaminen ja vahvistaminen. Tällöin on jätet-
17271:  lon jarrutus- ja säästölinja sai uuden vahvistuk-    ty huomiota vaille se tosiasia, että sairauksien
17272:  sen valtioneuvoston päättäessä supistaa tervey-      ennaltaehkäisy ja terveyttä vaaraotavien hait-
17273:  denhuollon menoja vuosina 1978-82 yhteensä           tojen torjuminen sekä sairauksien mahdollisim-
17274:  1 400 milj. markkaa.                                 man varhainen hoitaminen on yhteiskunnalle
17275:      Tämä terveydenhuollon säästöpäätös merkit-       kaikkein edullisinta ja pidemmällä tähtäimellä
17276:  see aikaisemmin hyväksyttyjen kansanterveys-         myös halvinta. Sitä paitsi hyvin järjestetty ter-
17277:  työn ja sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestä-    veydenhuolto säästää kansalaiset monilta kärsi-
17278:  mistä koskevien suunnitelmien - jotka nekin          myksiltä ja vaikeuksilta. Väitteitä valtion ta-
17279:  olivat kaukana kansalaisten tarpeista ja kuntien     loudellisen tilanteen vaikeutumisesta ei voida
17280:  esityksistä - romuttamista. Se merkitsee sai-        ottaa vakavasti niin kauan, kun teollisuuden tu-
17281:  raaloiden ja terveyskeskusten rakentamisen lyk-      kemiseen ja puolustuslaitoksen asehankintoihin
17282:  käämistä ja lääkintöhallituksen ehdotusten mitä-     käytetään valtion varoja runsaammin kuin esim.
17283:  töimistä myös virkojen perustamisten osalta.         terveydenhuoltoon. Kansanterveystyön toiminta-
17284:  Kun vuosina 1978-82 valmistuu noin 27 000            suunnitelmien jatkuva romuttaminen nostaa yhä
17285:  terveydenhuoltoalan työntekijää, valtioneuvos-       painokkaammin esiin vaatimuksen siitä, että
17286:  ton tarkoituksena on tarjota tänä kautena työn-      suunnitelmat on saatettava eduskunnan hyväk-
17287:  tekijöille vain vajaat 4 500 virkaa.                 syttäviksi. Myös itse suunnitelmien valmistelu-
17288:      Vaitioneuvoston päätös merkitsee sairaaloi-      vaihetta olisi demokratisoitava.
17289:  den jatkavan toimintaansa vajaatehoisina ja             Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
17290:  uusien toimintatilojen käyttöönoton siirtymistä.     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
17291:  Seurauksena voi olla vain kymmenien tuhan-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17292:  sien pitkäaikaissairaiden hoidon laiminlyönti,       seuraavan kysymyksen:
17293:  sairaalapaikkaa jonottavien lukumäärän kasvu
17294:  ja työtätekevien sekä muiden terveyspalveluja                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17295:   tarvitsevien - mm. eläkeläisten ja opiskelijoi-            siin kansanterveystyön ja sairaanhoitolai-
17296:  den - jääminen kalliin ja entisestään paisuvan              tosten valtakunnallisten toimintasuun-
17297:  yksityisen terveydenhuollon armoille. Kansan-               nitelmien supistamisen torjumiseksi
17298:   terveyslain toteuttamisen ja terveyspalvelujen             saattamalla suunnitelmat eduskunnan
17299:  kehittämisen jarrutusta merkitsevät myös val-               vahvistettaviksi,      demokratisoimalla
17300:  tioneuvoston päätökset terveyskeskustaksojen                suunnitelmien valmisteluvaihetta ja va-
17301: ·korottamisesta ja ns. kunnallisen järjestelysopi-           raamalla riittävät aineelliset edellytykset
17302:  muksen solmimisesta.                                        suunnitelmien toteuttamista varten?
17303:      Kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten
17304:          Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
17305: 
17306:           Ensio Laine                    Pauli Puhakka                   Heimo Rekonen
17307:           Pentti Liedes                  Mirjam Tuominen                 Aarne Pulkkinen
17308:                                          Oili Suomi
17309: 0877003108
17310: 2                                               1977 vp.
17311: 
17312: 
17313: 
17314: 
17315:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
17316: 
17317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                Valtion tulo- ja menoarvio on nykyisin voi-
17318: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       massa olevan lainsäädännön mukaan yksivuoti-
17319: mies, olette 1 päivänä maaliskuuta 19'77 päi-         nen. Kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten
17320: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         suunnitelmien käsittelyn siirtäminen eduskun-
17321: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     nan vahvistettavaksi ei periaatteessa toisi oleel-
17322: sanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kir-          lista lisää eduskunnan nykyisiin valtuuksiin,
17323: jallisesta kysymyksestä n:o 94:                        ellei samalla siirryttäisi useampivuotiseen budje-
17324:                                                       tointiin. Nykyisen suunnitelmien käsittelyjär-
17325:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-        jestelmän eräänä vaikeutena on, että suunnitel-
17326:         siin kansanterveystyön ja sairaanhoito-       mien valmistelu joudutaan aloittamaan noin
17327:         laitosten valtakunnallisten toimintasuun-     puolitoista vuotta ennen suunnitelmakauden
17328:         nitelmien supistamisen torjumiseksi saat-     alkua, jotta valtioneuvosto voisi vahvistaa
17329:         tamalla suunnitelmat eduskunnan vah-           suunnitelmat suunnitelmakautta edeltävän vuo-
17330:         vistettaviksi, demokratisoimalla suunni-      den alussa. Mikäli suunnitelmien vahvistaminen
17331:         telmien valmisteluvaihetta ja varaamaila      siirtyisi eduskunnalle olisi käsittely tarkoituk-
17332:         riittävät aineelliset edellytykset suunni-    senmukaisuussyistä yhdistettävä valtion tulo- ja
17333:         telmien toteuttamista varten?                 menoarvion käsittelyyn. Tästä seuraisi suunni-
17334:                                                        telman laatimisen ja vahvistamisen välisen ajan
17335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         piteneminen vielä nykyisestään. Etenkin epä-
17336: vasti seuraavaa:                                      varmoissa taloudellisissa olosuhteissa tästä olisi
17337:    Kansanterveyslain 3 § :n ja kunnallisista yleis-   ilmeistä ja selvästi osoitettavaa haittaa.
17338: sairaaloista annetun lain 6 a §: ssä tarkoitetut          Kokemus on osoittanut, että taloudellisesti
17339: toimintasuunnitelmat on lääkintöhallituksen laa-      epävakaisten olosuhteiden vallitessa tulee suun-
17340: dittava toimintavuotta seuraavia viittä kalente-      nitelmia voida vuosittain tarkistaa. Siirtymistä
17341: rivuotta varten ja suunnitelmat on alistettava        joka toinen vuosi tai harvemmin tapahtuvaan
17342: valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Suunnitelmia         suunnitelmien vahvistamiseen ei ole syytä tois-
17343: laatiessaan tulee lääkintöhallituksen ottaa huo-      taiseksi toteuttaa.
17344: mioon kuntien ja kuntainliittojen toimintasuun-           Valtakunnallisissa suunnitelmissa määritelty-
17345: nitelmissaan esittämät tarpeet. Valtioneuvosto        jen voimavarojen lisäysten supistamisten osalta
17346: puolestaan joutuu suunnitelmia hyväksyessään          on ensinnäkin todettava, että vuosille 1978-
17347: ottamaan huomioon kaikkien eri hallinnonalo-          1982 vahvistetuissa valtakunnallisissa suunnitel-
17348: jen tarpeet ja suhteuttaa nämä suunnitelmiin          missa on kaikki aikaisemmat terveydenhuollon
17349: sekä lähinnä seuraavan vuoden valmisteilla ole-       toiminnalliset päätavoitteet säilytetty ennallaan.
17350: vaan valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Kä-        Mitään toimintoja ei ole supistettu eikä tervey-
17351: sitellessään tulo- ja menoarvioesitystä edus-         denhuollon minkään toiminta-alueen kehittä-
17352: kunnalla on mahdollisuus ilmaista kantansa hal-       mistä ole pysäytetty, vaan kaikkia toimintoja
17353: lituksen noudattamaan terveyspolitiikkaan näh-        tulee valtioneuvoston päätöksen mukaan edel-
17354: den päättäessään suunnitelmakauden kulloisin-         leen kehittää. Sen johdosta, että julkisen talou-
17355: kin menossa olevan vuoden budjetista. Täten           den kehitys yleisen taloudellisen tilanteen seu-
17356: voimassa olevan lainsäädännön mukainen vah-           rauksena ei ole ollut aikaisempien vuosien odo-
17357: vistusmenettely jättää viime kädessä eduskun-         tusten mukainen, ei kansanterveystyön ja sai-
17358: nan ratkaistavaksi, miten suuria voimavaroja          raanhoitotoimen toiminnan laajuuden kasvatta-
17359: sairaanhoitolaitosten toimintaan ja kansanter-        minen lähivuosina voi tapahtua aikaisemmissa
17360: veystyöhön on vuosittain käytettävä.                  suunnitelmissa ennakoidulla nopeudella. Tämä
17361:                                                N:o 94                                                3
17362: 
17363: koskee sekä uudisrakentamista, perushankintoja       kuntien keskusjärjestöjen ja vapaaehtoisten kan-
17364: että henkilöstön lisäyksiä. Käytännössä tämä         salaisjärjestöjen lausunnot esitetyistä suunnitel-
17365: merkitsee terveydenhuollon eri toimintojen laa-      maluonnoksista. Kuluvan vuoden budjettiperus-
17366: jentumisen hidastumista, mutta ei minkään toi-       teluihin liittyen on asetettu terveydenhuollon
17367: mialan kasvun pysäyttämistä. Erityistä huomio-       kehittämisen neuvottelukunta, jonka nimen-
17368: ta vahvistetuissa suunnitelmissa on kiinnitetty      omaisena tehtävänä on käsitellä terveydenhuol-
17369: mahdollisuuksiin toiminnan sisällön kehittämi-       lon suunnitelmia ja antaa niistä lausuntoja. Ny-
17370: seen parantamalla toiminnan tehokkuutta sekä         kyisissä oloissa ei ole tarpeellista ja olisi vai-
17371: laitoskohtaisesti että aluetasolla erityisesti yh-   keatakin laajentaa suunnitelmien valmistelua
17372: denmukaistamalla ja rationalisoimalla terveyden-     laajemmille piireille käsiteltäväksi asian toteut-
17373: huollon toimintojen menetelmiä, välineitä ja         tamisen siitä kärsimättä. Aineellisten edellytys-
17374: käyttöä.                                             ten muuttaminen puolestaan on mahdollista
17375:    Suunnitelmien valmistelun onnistumisen kan-       aina eduskunnan vuosittain käsitellessä valtion
17376: nalta on tärkeää, että tämä tapahtuu riittävän       tulo- ja menoarviota.
17377: lujalla pohjalla. Lääkintöhallitus ottaa huomioon       Edellä esitetyn johdosta on nykyistä kansan-
17378: suunnitelmia valmistellessaan kuntien ja kun-        terveystyön ja sairaanhoitolaitosten valtakun-
17379: tainliittojen toimintasuunnitelmissaan esittämät     nallisten suunnitelmien valmistelu-, käsittely- ja
17380: tarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriö, saatuaan    hyväksymismenettelyä pidettävä tarkoituksen-
17381: lääkintöhallituksen ehdotuksen suunnitelmiksi,       mukaisena.
17382: vielä pyytää asianomaisten ammattijärjestöjen,
17383:         Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1977.
17384: 
17385:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
17386: 4                                            1977 vp.
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 
17391:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
17392: 
17393:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stiftning för ett år i sänder. En överföring av
17394: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           godkännandet av planerna för folkhälsoarbetet
17395: velse av den 1 mars 1977 till vederbörande          och sjukvårdsanstalterna till riksdagen skulle
17396: medlem av statsrådet översänt avskrlft av föl-      inte i princip på något väsentligt sätt öka
17397: jande av riksdagsman Laine m.fl. ställda spörs-     riksdagens nuvarande befogenheter, såvida inte
17398: mål nr 94:                                          samtidigt en budgetering för flera år i följd
17399:                                                     skulle införas. En svårighet med det rådande
17400:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       systemet för behandlingen av planerna består i
17401:        att avvärja nedskärningar av de riks-        att beredningen av planerna måste påbörjas
17402:        omfattande verksamhetsplanerna för           ungefär ett och ett halvt år innan den period
17403:        folkhälsoarbetet och sjukvårdsanstalter-     som planen avser börjar, för att statsrådet skall
17404:        na genom att hänskjuta planerna till         kunna godkänna planerna i början av det år
17405:        riksdagen för fastställelse, genom att       som föregår den period som planen berör. Om
17406:        demokratisera planernas beredningsske-       godkännandet av planerna skulle överföras tili
17407:        de och reservera tillräckliga materiella     riksdagen, borde behandlingen av dem av ända-
17408:        förutsättningar för ändring?                 målsenlighetshänsyn sammanföras med behand-
17409:                                                     lingen av statsförslaget. Detta skulle medföra
17410:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att tiden mellan uppgörandet och godkännan-
17411: samt anföra följande:                               det av planerna skulle bli ännu längre än den
17412:    De riksomfattande planer som avses i 3 §         nu är. Särskilt under osäkra ekonomiska för-
17413: folkhälsolagen och 6 a § lagen om kommunala         hållanden skulle härav följa uppenbara och
17414: allmänna sjukhus skall utarbetas av medicinal-      lätt påvisbara olägenheter.
17415: styrelsen för de närmast följande fem kalen-           Erfarenheten visar att när instabila ekono-
17416: deråren och för godkännande underställas stats-     miska förhållanden råder måste planerna kunna
17417: rådet. Medicinalstyrelsen skall, när den utar-      justeras varje år. Det är än så länge inte skäl
17418: betar planerna, ta hänsyn till de behov som         att gå över tili att godkänna planer vartannat
17419: kommuner och kommunalförbund har anfört i           år eller med ännu längre mellantider.
17420: sina verksamhetsplaner. Statsrådet nödgas för          Beträffande en begränsning av ökningen av
17421: sin del, när det godkänner planerna, beakta be-     de resurser som anges i de riksomfattande pla-
17422: hoven inom samtliga förvaltningsgrenar och an-      nerna kan för det första konstateras, att i de
17423: passa dem till planerna samt tili den statsverks-   riksomfattande planer som har fastställts för
17424: proposition som håller på att beredas för när-      åren 1978-1982 har alla tidigare huvudmål
17425: mast följande år. Riksdagen äger möjlighet att      för hälsovårdsarbetet bibehållits oförändrade.
17426: vid behandlingen av statsverkspropositionen,        Inga aktiviteter har inskränkts och utbyggna-
17427: när den besluter om budgeten för respektive         den av hälsovården har inte stoppats inom
17428: år inom den period som planen berör, framföra       något arbetsfält, utan enligt statsrådets beslut
17429: sin ståndpunkt i fråga om den hälsovårdspolitik     skall samtliga verksamhetsformer alltjämt ytter-
17430: som regeringen bedriver. De förfarande för god-     ligare utarbetas. Emedan den offentliga hushåll-
17431: kännande som anges i gällande lagstiftning,         ningen tili följd av det allmänna ekonomiska
17432: överlämnar i sista hand till riksdagen att av-      läget inte har utvecklats på det sätt som emot-
17433: göra, hur stora r~surser som varje år skall an-     sågs under tidigare år, kan folkhälsoarbetet och
17434: vändas för sjukvårdsanstalternas verksamhet         verksamheten inom sjukvårdsväsendet inte un-
17435: och för folkhälsoarbetet.                           der de närmaste åren byggas ut i den takt som
17436:    Statsförslaget uppgörs enligt nu gällande lag-   förutsattes i tidigare planer. Detta gäller såväl
17437:                                                N:o 94                                               5
17438: 
17439: nybyggen och grundanskaffningar som perso-           planer av vederbörande fackorganisationer,
17440: nalökningar. I praktiken innebär detta att ut-       kommunala centralorganisationer och fria med-
17441: vidgningen av olika verksamhetsformer inom           borgarorganisationer. Med anslutning tili mo-
17442: hälsovården bromsas, men det betyder inte att        tiveringen för budgeten för innevarande år har
17443: tillväxten inom något arbetsfält helt stoppas.       tilisatts en delegation för utvecklande av hälso-
17444: Särskild uppmärksamhet har i de godkända             vården som uttryckligen har till uppgift att be-
17445: planerna ägnats möjligheterna att utveckla ar-       handla hälsovårdsplaner och avge utlåtanden
17446: betets innehåll genom att förbättra arbetseffek-     om dem. Under rådande förhållanden är det
17447: ten såväl vid de enskilda anstalterna som på         inte motiverat att utvidga beredningen av pla-
17448: det regionala planet, särskilt genom förenhet-       nerna så att vidare kretsar skulle ta befattning
17449: ligande och rationalisering av metoder, redskap      med den, och detta vore rentav svårt att göra
17450: och drift inom hälsovårdens olika funktioner.        utan att genomförandet av saken skulle bli
17451:     För att planernas beredning skall lyckas är      lidande. De materiella förutsättningarna åter
17452: det viktigt att det finns en tiliräckligt fast       kan alltid ändras då riksdagen varje år behand-
17453: grund för arbetet. När medicinalstyrelsen be-        lar statsförslaget.
17454: reder sina planer beaktar den de behov som              Med stöd av vad ovan anförts måste det
17455: kommuner och kommunalförbund har anfört i            nuvarande förfarandet vid beredning, behand-
17456: sina verksamhetsplaner. När social- och hälso-       ling och godkännande av riksomfattande planer
17457: vårdsministeriet har mottagit medicinalstyrel-       för folkhälsoarbete och verksamhet vid sjuk-
17458: sens förslag tili planer inbegär ministeriet dess-   vårdsanstalter anses ändamålsenligt.
17459: utom utlåtanden om de framlagda utkasten tili
17460:      Helsingfors den 1 april 1977.
17461: 
17462:                                                      Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
17463: 
17464: 
17465: 
17466: 
17467: 0877003108
17468:                                              1977 vp.
17469: 
17470: Kirjallinen kysymys n:o 95.
17471: 
17472: 
17473: 
17474: 
17475:                                  Muroma ym.: Oppi- ja toimintamateriaalin saamisesta lasten
17476:                                    päivähoidon alalla.
17477: 
17478: 
17479:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he lJ e.
17480: 
17481:    Vuonna 1973 voimaan tullut laki lasten päi-      sut, että nykyään kehiteltävänä oleva päivä-
17482: vähoidosta asettaa yleistavoitteeksi lapsen kehi-   hoidon tavoitteiden asettelu on liian yleinen
17483: tyksen ja oppimismahdollisuuksien edistämisen       eikä pysty riittävästi ohjaamaan toiminnan si-
17484: hyvän hoidon ohella. Vaikka päivähoitolain          sällön suunnittelua eikä tukemaan opettajia
17485: tarkoittamaa toimintaa on ollut jo neljä vuotta,    käytännön kasvatustyössä. Lasten vanhemmat
17486: ei päivähoitoa varten ole vieläkään laadittu        puolestaan odottavat, että päivähoitoa varten
17487: yhteneväisiä kasvatustavoitteita ja opetusohjel-    laaditaan viivytyksettä parlamentaarisesti hy-
17488: mia. Ainoat toimintaohjeet ovat sosiaalihalli-      väksytyt kasvatustavoitteet ja niiden pohja1ta
17489: tuksessa laaditut "Iloiset toimintatuokiot" ja      tehdyt opetussuunnitelmat ja toimintamallit.
17490: "5- ja 6-vuotiaiden toimintatavat" -kirjaset,       Näitä laadittaessa on syytä muistaa, että 83 %
17491: jotka on koottu lähinnä esikoulukokeilujen tu-      lasten vanhemmista haluaa päivähoitoon kristil-
17492: losten perusteella.                                 listä kasvatusta. Tämä on uskonnonvapauslain-
17493:    Päiväkodeissa toimivien lastentarhanopetta-      kin mukaan otettava huomioon kasvatustavoit-
17494: jien koulutukseen kuuluu myös opetusohjel-          teita laadittaessa. Tavoitteiden pohjalta laadit-
17495: mien laadinta. Kun kuitenkaan ei ole oppima-        tavien opetussuunnitelmien toteuttamista var-
17496: teriaalin hyväksymisjärjestelmää eikä kasvatus-     ten on samalla tuotettava virallisesti hyväksy-
17497: ja opetusohjelmia, on päiväkotien opetussuun-       tyt oppi- ja toimintamateriaalit.
17498: nitelmien laadinta yksinomaan opettajien oman          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
17499: harkinnan varassa. Tämä käytäntö on tuonut          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
17500: päiväkoteihin eritasoisia ja erisuuntaisia kas-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17501: vatustavoitteita ja opetusohjelmia. Kun on kyse     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17502: yhteiskunnan antamasta kasvatuksesta, on van-
17503: hemmilla oikeus etukäteen saada tietoja kas-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17504: vatustavoitteista ja päiväkodin toiminnoista.              ryhtyä hyväksyttyjen kasvatus- ja ope-
17505:  Tätä mahdollisuutta ei nykyinen järjestelmä               tustavoitteiden sekä oppi- ja toiminta-
17506: anna.                                                      materiaalien saamiseksi päivähoidon
17507:    Lastentarhanopettajaliitto on myös ilmais-              alueelle?
17508:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
17509: 
17510:          Impi Muroma                   Saara Mikkola                  Eero Lattula
17511:          Raino Westerholm              Heikki J artti                 Kullervo Rainio
17512:          Tuure Junnila                 Arto Lampinen                  Erkki Häkämies
17513:          Juuso Häikiö                  Esko J. Koppanen               M. Jaatinen
17514:          Ulla Järvilehto               Antero Salmenkivi              Mikko Asunta
17515:          Sauli Hautala                 Pertti Salolainen              Timo Mäki
17516:          Jorma Fred                    Kirsti Hollming                Eeva Kauppi
17517:          Olavi Majlander               Toivo T. Pohjala               Erkki Korhonen
17518:          Antero Juntumaa               Ilkka Kanerva                  Mauri Miettinen
17519:          Veikko J. Matikkala           Lauri Impiö                    Erkki Pystynen
17520:          Irma Koski                    Pekka Jokinen                  Matti Asunmaa
17521:          Sinikka Karhuvaara                                           Aili Vaittinen-Kuikka
17522: 0877003031
17523: 2                                               1977 vp.
17524: 
17525: 
17526: 
17527: 
17528:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17529: 
17530:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           neissä myös päivähoidon henkilökunnan ja las-
17531: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           ten vanhempien keskuudessa. Palautteena ta-
17532: mies, olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 kirja-         voitemuistiosta on saatu 140 lausuntoa, joiden
17533: tun kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         pohjalta tavoitemuistion käsittely työryhmässä
17534: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         jatkuu.
17535: sanedustaja Impi Muroman ym. näin kuulu-                  Myös valtioneuvoston 1. 2. 1976 parlamen-
17536: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:               taariset voimasuhteet huomioon ottaen asetta-
17537:                                                        ma Lasten päivähoidon neuvottelukunta on kä-
17538:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sitellyt lasten päivähoidon alustavan tavoite-
17539:        ryhtyä hyväksyttyjen kasvatus- ja ope-          muistion ja siitä saadun palautteen.
17540:        tustavoitteiden sekä oppi- ja toiminta-            Neuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota
17541:        materiaalien saamiseksi päivähoidon             seuraaviin kasvatusalueisiin:
17542:        alueelle?
17543:                                                           1. Fyysinen kasvatus, terveys ja perushoito
17544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             2. Tiedollinen kasvatus
17545: vasti seuraavaa:                                          3. Sosiaalinen kasvatus
17546:                                                           4. Eettinen kasvatus
17547:    Lasten päivähoidosta annettu laki ( 36/73)             5. Uskontokasvatus
17548: asettaa päivähoidon laadulliseksi yleistavoitteek-        6. Esteettinen kasvatus
17549: si lasten päivähoidon järjestämisen niin, että se         7. Käytännön taitojen kehittäminen
17550: edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdolli-
17551: suuksia. Lain sisältämä lyhyt ja yleisellä ta-            Neuvottelukunta on kuitenkin työryhmälle
17552: solla oleva kasvatustavoitteita koskeva määri-         antamassaan lausunnossa korostanut sitä, että
17553: telmä ei sinänsä muuttanut lastentarhojen toi-         mikään kasvatuksen alue ei ole irrallinen, vaan
17554: mintaa, mikä perinteisesti on perustunut lasten-       kasvatuksen tulee tähdätä lapsen koko per-
17555: tarhanopettajakoulutuksen luomaan lastentarha-         soonallisuuden, erityisesti tunne-elämän ja mie-
17556: pedagogiikkaan. Kun päivähoitotoiminnan edel-          lenterveyden edistämiseen eri alueita integroi-
17557: leen kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin yhtenäi-       malla.
17558: siä kasvatustavoitteita, suosituksia opetusohjel-         Sosiaalihallituksen työryhmän alustavasta
17559: mista sekä oppimateriaalia, on sosiaalihallitus        muistiosta on parhaillaan valmistumassa Hel-
17560: asettanut vuonna 197 4 työryhmän tekemään              singin yliopiston kasvatustieteen laitoksella kas-
17561: alustavaa työtä päivähoidon kasvatus- ja toimin-       vatustieteellinen selvitys päivähoidon kasvatus-
17562: tatavoitteiden tarkemmaksi määrittämiseksi.            tavoitteiden rakennelmasta. Tätä raporttia on
17563:    Päivähoidon kasvatustavoitteiden käsittelyssä       tarkoitus käsitellä sekä päivähoidon sisällön
17564: on lähtökohtana pidetty lapsen persoonallisuu-         kehittämistä käsittelevässä työryhmässä että las-
17565: den kaikinpuolista kehittämistä. Samoin on             ten päivähoidon neuvottelukunnassa.
17566: kiinnitetty huomiota sekä lapsen fyysisten että           Vaikka päivähoidon tavoitteiden määrittely
17567: psyykkisten toimintavalmiuksien kehittämiseen.         on vielä kesken, on samanaikaisesti tavoittei-
17568:    Sosiaalihallituksen työryhmä on saanut alus-        denasettelun kanssa kuitenkin pyritty kehittä-
17569: tavan kasvatustavoitemuistion valmiiksi vuoden         mään päivähoidon sisältöä.
17570: 1974 lopussa. Tämä muistio lähetettiin laajalle           Sosiaalihallituksen toimesta on valmistunut
17571: lausuntokierrokselle erilaisille intressi- ja asian-   eduskuntakyselyssäkin mainittu oppimateriaali-
17572: tuntijapiireille sekä kaikille poliittisille puo-      paketti, joka käsittää kaksi kirjasta, "Iloiset
17573: lueille, kasvatustavoitteita koskevan laajan kes-      toimintatuokiot" sekä "Viisi-kuusi-vuotiaiden
17574: kustelun käynnistämiseksi paitsi tiedotusväli-         kasvatuksessa ja opetuksessa käytettävät työ-
17575:                                                                                                     3
17576: 
17577: ja toimintatavat". Toimintamenetelmien ja si-          Kun päivähoidon sisällön kehittäminen on
17578: sältöjen oppimateriaalipaketti sisältää koottuna    laaja ja monivaiheinen tehtävä, ja valtakunnal-
17579: ja kirjattuna suomalaisen lastentarhatoiminnan      lisen ohjeiston laatiminen on aloitettu vasta
17580: keskeisimmän osan. Tämän oppimateriaalin            päivähoidosta annetun lain voimaantulon jäl-
17581: kentälle levittämiseen on liittynyt myös lyhyt-     keen, ei ehdotuksia päivähoitoa koskevien ta-
17582: muotoista koko kentän kattavaa täydennyskou-        voitteiden määrittelemiseksi ole vielä saatu val-
17583: lutusta.                                            miiksi. Lasten päivähoidon neuvottelukunnan
17584:    Tällä hetkellä päivähoidon sisällön kehittä-     sekä edellä mainitun työryhmän jatkotyösken-
17585: misen painopiste liittyy alle 3-vuotiaiden las-     telyn ja kasvatustieteellisten selvitysten valmis-
17586: ten päivähoitotoimintaan, koska lastentarhatoi-     tuttua tullaan ryhtymään tarvittaviin toimenpi-
17587: minnan perinteiset toimintamallit eivät ole kat-    teisiin tarpeen mukaan yhteistyössä muiden
17588: taneet kokonaisuudessaan alle 3-vuotiaiden las-     asianomaisten viranomaisten kanssa kasvatus- ja
17589: ten päivähoidon sisältöä. Näitä toimintamalleja     opetustavoitteiden määrittelemiseksi lasten päi-
17590: laaditaan parhaillaan sosiaalihallituksen rahoit-   vähoidon alueelle.
17591: tamien tutkimus- ja kokeiluprojektien pohjalta.
17592:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1977.
17593: 
17594:                                                                        Ministeri Orvokki Kangas
17595: 4                                           1977 vp.
17596: 
17597: 
17598: 
17599: 
17600:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17601: 
17602:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av intresserade och sakkunniga av olika slag
17603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt tili alla politiska partier, i syfte att få
17604: velse av den 1 mars 1977 till vederbörande         i gång en omfattande diskussion både i in-
17605: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     formationsmedia och bland daghemmens per·
17606: jande av riksdagsman Impi Muroma m. fl.            sonal och barnens föräldrar. Som svar har
17607: undertecknade spörsmål nr 95:                      man fått 140 utlåtanden, och på basen av dem
17608:                                                    fortsätter arbetsgruppen att behandla prome-
17609:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          morian om målen.
17610:        vidta för att man inom dagvården skall         Ä ven Delegationen för barndagvården, som
17611:        kunna fastställa målen för uppfostran       1. 2. 1976 tillsattes av statsrådet med beaktan-
17612:        och undervisning samt få tillgång tili      de av de parlamentariska styrkeförhållandena,
17613:        läromedel och materia! för verksam-         har behandlat den preliminära promemorian
17614:        heten?                                      om uppfostringsmålen för barndagvården och
17615:                                                    de svar som erhållits genom utlåtandena.
17616:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17617: samt anföra följande:                                 Delegationen har ägnat uppmärksamhet åt
17618:                                                    följande uppfostringsområden:
17619:    Lagen om barndagvård (36/7.3) uppställer
17620: som övergripande kvalitativt mål för dagvården       1. Fysisk fostran, hälsa och grundläggande
17621: att barndagvården skall ordnas så, att den               vård
17622: främjar barnets utveckling och inlärningsmöj-        2. Intellektuell fostran
17623: ligheter. Lagens korta och på allmän nivå            .3. Social fostran
17624: hållna definition av uppfostringsmålen föränd-       4. Etisk fostran
17625: rade inte i och för sig barnträdgårdarnas verk-      5. Religiös fostran
17626: samhet, som traditionellt har baserats på den        6. Estetisk fostran
17627: barnträdgårdspedagogik som skapats genom ut-         7. Utvecklande av praktiska färdigheter
17628: bildningen av barnträdgårdslärare. Då man lik-
17629: väl för att ytterligare utveckla dagvårdsverk-        Delegationen har likväl i sitt utlåtande till
17630: samheten har behov av enhetliga uppfostrings-      arbetsgruppen framhållit, att det inom upp-
17631: mål, rekommendationer rörande undervisnings-       fostran inte finns något fristående område,
17632: programmen samt läromedel, har socialstyrel~       utan att uppfostran bör syfta till att främja
17633: sen år 1974 tillsatt en arbetsgrupp, vars upp-     utvecklandet av barnets hela personlighet, sär-
17634: gift är att utföra ett förberedande arbete i       skilt känslolivet och den själsliga hälsan, genom
17635: syfte att mera noggrant fastställa målen för       en integration av de olika områdena.
17636: fostran och verksamhet inom dagvården.                Inom den pedagogiska institutionen vid Hel-
17637:    Vid behandlingen av målen för uppfostran        singfors universitet håller man för närvarande
17638: inom dagvården har ett mångsidigt utvecklande      på att färdigställa en pedagogisk utredning
17639: av barnets personlighet varit utgångspunkten.      om den preliminära promemoria som upp-
17640: Dessutom har man fäst uppmärksamhet vid            gjorts av socialstyrelsens arbetsgrupp och om
17641: utvecklandet av barnets färdigheter både i         den struktur som bildas av uppfostringsmålen
17642: fråga om fysisk och psykisk verksamhet.            inom dagvården. Man har för avsikt at be-
17643:    Socialstyrelsens arbetsgrupp färdigställde i    handla denna rapport både inom den arbets-
17644: slutet av år 1974 en preliminär promemoria         grupp som sysslar med att utveckla dagvårdens
17645: om uppfostringsmålen. Denna promemoria             innehåll och inom Delegationen för barndag-
17646: sändes för utlåtande tili vidsträckta kretsar      vården.
17647:                                             N:o 95                                               5
17648: 
17649:    Ehuru man ännu inte har slutfört fast-         3 år, emedan barnträdgårdarnas traditionella
17650: ställandet av dagvårdens mål, har man, medan      verksamhetsmodeller inte helt har täckt inne-
17651: detta arbete pågår, dock försökt utveckla dag-    hållet i dagvården för barn under 3 år. Verk-
17652: vårdens innehåll.                                 samhetsmodeller som är avsedda för dessa barn
17653:    På åtgärd av socialstyrelsen har man färdig-   utarbetas för närvarande på basen av forsk-
17654: ställt det i spörsmålet nämnda läromedelspa-      nings- och försöksprojekt, vilka finansieras av
17655: ketet, som omfattar två böcker, "Iloiset toi-     socialstyrelsen.
17656: mintatuokiot" (Stunder av glad verksamhet)           Emedan utvecklandet av dagvårdens inne-
17657: samt "Viisi-kuusi-vuotiaiden kasvatuksessa ja     håll är en omfattande och mångsidig uppgift,
17658: opetuksessa käytettävät työ- ja toimintatavat"    och då utarbetande av direktiv för hela riket
17659: ( Arbets- och verksamhetsformer vid uppfostran    har inletts först efter det lagen om barndag-
17660: och undervisning av barn i åldern 5-6 år).        vård trädde i kraft, har man ännu inte färdig-
17661: Läromedelspaketet omfattar i samlad och re-       ställt förslagen tili en definition av dagvårdens
17662: gistrerad form den mest centrala delen av den     mål. Då Delegationen för barndagvården och
17663: finländska barnträdgårdsverksamheten. I sam-      den ovan nämnda arbetsgruppen har slutfört
17664: band med att detta materia! har sänts ut tili     det fortsatta arbetet och då de pedagogiska ut-
17665: fältet har man också genomfört en kort            redningarna blivit färdiga kommer man, vid
17666: kompletterande utbildning som har täckt hela      behov i samarbete med andra berörda myndig-
17667: detta fält.                                       heter, att vidta erforderliga åtgärder för att
17668:    För närvarande har man vid utvecklandet av     fastställa målen för uppfostran och undervis-
17669: dagvårdens innehåll förlagt tyngpunkten tili      ning på barndagvårdens område.
17670: den dagvårdsverksamhet som berör barn under
17671:      Helsingfors den 1 april 1977.
17672: 
17673:                                                                      Minister Orvokki Kangas
17674: 
17675: 
17676: 
17677: 
17678: 0877003031
17679:                                               1977 vp.
17680: 
17681: Kirjallinen kysymys n:o 96.
17682: 
17683: 
17684: 
17685: 
17686:                                   Tuomaala ym.: Evijärven saastumisen estämisestä.
17687: 
17688: 
17689:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
17690:     Vaasan lääni ja erityisesti Etelä-Pohjanmaa         Erityisesti on huomattava, että vuonna 1972
17691: on tunnetusti järviköyhää aluetta, jonka harva-      Kniivilänlahdesta otetut näytteet olivat vielä
17692: lukuiset järvet ovat nekin lähes kaikki jo enem-     bakteerittomia, mihin oli omiaan vaikuttamaan
17693: män tai vähemmän saastuneita.                        myönteisesti em. järvikasvillisuuden leikkaami-
17694:     Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vielä ainakin    nen ja se, että Evijärven kunnan omia jätevesiä
17695: kaksi järveä, jotka ovat säilyneet suhteellisen      ei ole enää kymmeneen vuoteen laskettu mainit-
17696: vähän pilaantuneina, nimittäin Evijärvi ja Lap-      tuihin vesistöihin.
17697: pajärvi. Kuitenkin jo vuosien ajan on voitu             Kyseisten vesistöjen saastuneisuus on todettu
17698: havaita Evijärven saastuvan, mikä kehitys aivan      mm. Pietarsaaren elintarvikelaboratorion, Poh-
17699: viime aikoina näyttää entisestäänkin nopeutu-        jois-Suomen vesitutkimustoimiston ja järviseu-
17700: van.                                                 dun kansanterveystyön kuntainliiton sekä ve-
17701:     Evijärven nopeaa saastumista on viime aikoi-     sientutkijan, DI Pasi Laatikaisen vesinäytteissä
17702: na erityisesti lisännyt se, että Lappajärven kun-    ja lausunnoissa. On vielä korostettava, että jo
17703: ta on laskenut rakennuskaava-alueensa jäteve-        kuluvana vuotena ja v. 1978 ko. viemäristöstä
17704: det vuodesta 1972 lähtien suoraan Kirsinpäkin        laskettavien jätevesien määrät ovat oleellisesti
17705: puron kautta Evijärveen, mikä jo sinänsä tun-        nykyisiä suurempia, jolloin myös jätekuormitus
17706: tuu suorastaan käsittämättömältä.                    tulee huomattavasti lisääntymään ja vaikutta-
17707:     Sen seurauksena Kirsinpäkin, Vähäjärven          maan yhä kielteisemmin mainittuihin tutkimus-
17708:  ( Kirsinpäkin suvanto) ja - mikä pahinta -          tuloksiin.
17709: myös Evijärven Kniivilänlahden vesi on nyttem-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
17710: min jo täysin saastunutta. Saastuneisuus on jo       järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
17711: pitemmän aikaa heijastunut Evijärven veteen          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17712: muiltakin osin, mm. ns. Lipsunoin ja sen ympä-       vaksi seuraavan kysymyksen:
17713: ristön tilanne on jo äärimmäisen huolestuttava.
17714:     Saastumisalueilla on ollut useita uimarantoja,             Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on
17715: ja ennen jätevesien laskemista Kirsinpäkkiin                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Lappa-
17716: vesi oli myös maatilataloudelliseen ja virkistys-           järven kirkonkylän jätevesien johtami-
17717: käyttöön hyvin soveltuvaa.                                  nen Evijärveen laskevaan Kirsinpäkin
17718:     Kirsinpäkin ja Evijärven saastuminen on                 puroon kiellettäisiin kiireellisesti tai
17719: aiheuttanut haittaa ja menetyksiä mm. ranta-                muulla tavoin tehokkaasti estettäisiin,
17720: alueilla asuville maatilatalouden harjoittajille,           sekä
17721: Evijärven Osuusmeijerille, alueiden virkistys-                 miten Hallitus aikoo huolehtia Evi-
17722:  käyttäjille ja kalastajille. Samoin Kniivilänlah-          järven saastumisen ehkäisemisestä muil-
17723: dessa viime vuosina suoritettu järvikasvillisuu-            takin osin?
17724: den leikkaaminen on siitä kärsinyt. Edelleen
17725: Evijärvi on nopeasti eri puolilta pahasti rehevöi-
17726:  tynyt aivan viime vuosina.
17727:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
17728: 
17729:          Juhani Tuomaala                Veikko Pihlajamäki             Elly Sigfrids
17730:          Jorma Fred                     Toivo Jokiniemi                Bror Lillqvist
17731:          Matti Asunmaa                  Antti Pohjonen                 Heimo Linna
17732:          Eeva Kauppi                                                   Jarmo Wahlström
17733: 087700313B
17734: 2                                              1977 vp.
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 
17739:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17740: 
17741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös ne osaltaan syynä lahden rehevöitymiseen
17742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siten, että vesikasvillisuuden koneellinen poisto
17743: olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn            on katsottu .tarpeelliseksi. Evijärven kuntaa on
17744: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kehotettu tehostamaan jätevesien käsittelyä.
17745: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vesihallituksen sekä Lappajärven, Viropelin
17746: edustaja Juhani Tuomaalan ynnä muiden näin            ja Alajärven kuntien toimesta ja kustannuksella
17747: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 96:         on vuosina 1975-76 laadittu Lappajärven ym-
17748:                                                       päristön vesihuollon yleissuunnitelma. Yleis-
17749:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      suunnitelmaan sisältyy Lappajärven ja Virope-
17750:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Lappajär-        lin kuntien osalta kaksi vaihtoehtoista ratkaisua
17751:        ven kirkonkylän jätevesien johtaminen          jätevesien johtamiselle ja käsittelylle. Ensim-
17752:        Evijärveen laskevaan Kirsinpäkin pu-           mäisen vaihtoehdon mukaan Lappajärven ja
17753:        roon kiellettäisiin kiireellisesti tai muul-   Viropelin kunnat rakentaisivat yhteisen jäteve-
17754:        la tavoin tehokkaasti estettäisiin, sekä       sipuhdistamon Lappajärven luusuaan purkupai-
17755:           miten Hallitus aikoo huolehtia Evi-         kan ollessa Ähtävänjoki ja toisen vaihtoehdon
17756:        järven saastumisen ehkäisemisestä muil-        mukaan kumpikin kunta rakentaisi oman jäte-
17757:        takin osin?                                    vedenpuhdistamon, jolloin Lappajärven kunnan
17758:                                                       käsitellyt jätevedet johdettaisiin edelleen Kirsin-
17759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päkin puroon toistaiseksi.
17760: vasti seuraavaa:                                         Yleissuunnitelman nyt meneillään olevan jat-
17761:    Länsi-Suomen vesioikeuden 29. 5. 1972 an-          kokäsittelyn yhteydessä pyritään erityisesti Evi-
17762: netulla päätöksellä Lappajärven kunnalle on           järven ja Lappajärven suojelun kannalta tarkoi-
17763: myönnetty lupa Lappajärven kirkonkylän ra-            tuksenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseen jäte-
17764: kennuskaava-alueen lammikkopuhdistamossa kä-          vesien tehokkaan käsittelyn ja purkupaikan tar-
17765: siteltyjen jätevesien johtamiseen Evijärveen las-     koituksenmukaisen valinnan avulla. Lopulliset
17766: kevaan Kirsinpäkin puroon enintään vuoden             ratkaisut riippuvat kuntien ja valtion rahoitus-
17767: 197 6 kesäkuun loppuun saakka. Sittemmin              ja yhteistoimintamahdollisuuksista, joita nyt py-
17768: kunta on anonut lupaa saada jatkaa kyseistä           ritään tarkemmin selvittämään.
17769: jäteveden johtamista vuoden 1979 loppuun                 Kun Lappajärven kunnan jätevesien johta-
17770: saakka, mutta vesioikeuden päätöstä ei asiassa        mista ja käsittelyä koskevaa asiaa on myös
17771: ole vielä annettu. Hakemuksen käsittelyn yh-          valtion taholta yhteistoiminnassa kuntien kans-
17772: teydessä on vesihallinnon taholta vaadittu lam-       sa selvitetty sellaisen ratkaisun löytämiseksi,
17773: mikkopuhdistamon tehostamista huolimatta lu-          joka kokonaisuuden ja myös Evijärven kannalta
17774: van mahdollisesti lyhyeksi jäävästä määräajasta.      johtaisi tyydyttävään tulokseen ja kun päätök-
17775:    Evijärven kunnan jätevedet lasketaan myös          set tehdään vesilain säätämässä järjestyksessä,
17776: Evijärveen samoin lammikkopuhdistamossa kä-           hallitus katsoo, ettei tehty kysymys tässä vai-
17777: siteltyinä. Vaikkakaan Evijärven kunnan jäte-         heessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17778: vesiä ei enää johdeta Kniivilänlahteen, ovat
17779:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1977.
17780: 
17781:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
17782:                                                N:o 96                                                3
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
17788: 
17789:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        det ansetts nödvändigt att avlägsna vattenvege-
17790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tation maskinellt. Evijärvi kommun har upp-
17791: av den 1 mars 1977 tili vederbörande medlem          manats att effektivera behandlingen av avlopps-
17792: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vattnet.
17793: riksdagsman Juhani Tuomaala m.fl. underteck-             På åtgärd och bekostnad av vattenstyrelsen
17794: nade spörsmål nr 96:                                 samt Lappajärvi, Vindala och Alajärvi kommu-
17795:                                                      ner utarbetades åren 1975-76 en allmän VA-
17796:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-         plan för Lappajärvi med omgivning. I planen
17797:        tagit eller ämnar den vidtaga för att i       ingår för Lappajärvi och Vindala kommuners
17798:        brådskande ordning få tili stånd ett för-     del två alternativa lösningar för avledandet och
17799:        bud mot eller på annat sätt effektivt         behandlingen av avloppsvattnet. Enligt det
17800:        förhindra ledandet av avloppsvatten från      första alternativet skulle Lappajärvi och Vin-
17801:        Lappajärvi kyrkby tili Kirsinpäkki bäck,      dala kommuner bygga ett gemensamt renings-
17802:        som rinner ut i Evijärvi, samt                verk för avloppsvatten vid Lappajärvis utlopp,
17803:           hur ämnar Regeringen se tili att           varvid Ähtävänjoki skulle vara utsläpp, och en-
17804:        föroreningen av Evijärvi hindras även         ligt det andra alternativet skulle vardera kOtn-
17805:        i övrigt?                                     munen bygga ett eget reningsverk för avlopps-
17806:                                                      vattnet, varvid Lappujärvi kommuns behand-
17807:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lade avloppsvatten tillsvidare skulle ledas vi-
17808: samt anföra följande:                                dare tili Kirsinpäkki bäck.
17809:    Med Västra Finlands vattendomstols beslut             I samband med den för närvarande pågående
17810: 29. 5. 1972 har Lappajärvi kommun beviljats          fortsatta behandlingen av den ovan nämnda
17811: tilistånd att högst tili utgången av juni 1976       planen försöker man nå en, speciellt med tanke
17812: avleda i Lappajärvi kyrkbys byggnadsplaneom-         på skyddet av Evijärvi och Lappajärvi, ända-
17813: rådes biologiska damm behandlat avloppsvatten        målsenlig lösning genom effektiv behandling av
17814: tili Kirsinpäkki bäck, som rinner ut i Evijärvi.     avloppsvattnet och ett ändamålsenligt vai av
17815: Sedermera har kommunen anhållit om tilistånd         plats för utsläpp. De slutliga avgörandena beror
17816: att fortsätta avledandet av ifrågavarande av-        på kommunernas och statens finansieringsmöj-
17817: loppsvatten tili utgången av år 1979, men vat-       ligheter, vilka man nu försöker utreda när-
17818: tendomstolens beslut i ärendet föreligger inte       mare.
17819: ännu. I samband med behandlingen av ansök-               Då frågan om avledande och behandling av
17820: ningen har man från vattenförvaltningshåll           Lappajärvi kommuns avloppsvatten har utretts
17821: krävt att den biologiska dammen borde göras          även från statens sida i samarbete med kom-
17822: effektivare trots att tillståndsterminen even-       munerna i syfte att finna en lösning som med
17823: tuellt blir kort.                                    tanke på både helheten och Evijärvi skulle leda
17824:     Evijärvi kommuns avloppsvatten, likaså re-       tili ett tilifredsställande resultat och då beslu-
17825: nat en biologisk damm, leds även tili Evijärvi.      ten fattas i den ordning som stadgas i vatten-
17826: Även om Evijärvi kommuns avloppsvatten inte          lagen, anser regeringen, att spörsmålet i detta
17827: mera avleds tili Kniivilänlahti, är också det        skede inte ger anledning tili vidare åtgärder.
17828: för sin del orsak tili vikens eutrofiering så, att
17829:         Helsingfors den 4 april 1977.
17830: 
17831:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
17832:                                                 1977 vp.
17833: 
17834: Kirjallinen kysymys n:o 97.
17835: 
17836: 
17837:                                    Aro ym.: Vakuutusoikeuden siirrosta Helsingin ulkopuolelle.
17838: 
17839:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17840: 
17841:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suun-        titaitoista henkilökuntaa hakeutuisi muihin teh-
17842: nitellaan parhaillaan vakuutusoikeuden siirtoa         täviin, mikä puolestaan lisäisi asioiden ruuh-
17843: Helsingistä toiselle paikkakunnalle.                   kautumista.
17844:    Tilanne vakuutusoikeuden osalta on jo tällä            5. Vakuutusoikeudessa asioivat toista koti-
17845: hetkellä mielestämme epätyydyttävä, koska kä-          maista kieltä äidinkielenään käyttävät kansalai-
17846: siteltävät asiat saattavat viedä aikaa noin 8 kuu-     set olisivat mielestämme paremmassa asemassa
17847: kaudesta yli vuoteen ennen päätöksen antamis-          oikeusturvansa suhteen, jos vakuutusoikeus
17848: ta. Tällaisen hitaan toiminnan seurauksena mm.         edelleen pidettäisiin Helsingissä.
17849: eläkkeensaajien oikeusturva heikkenee.                    6. Vakuutusoikeuden päivittäisiin istuntoi-
17850:    Jos suunniteltu siirto tapahtuisi, siitä seuraisi   bio osallistuvien eri keskusjärjestöjen nimeä-
17851: edelleenkin oikeusturvan heikkenemistä, koska          mien ja nimettyjen asiantuntemusta omaavien
17852: asioiden käsittely tulisi vielä nykyisestäkin hi-      jäsenten matka- ym. kustannukset lisääntyisivät
17853: dastumaan muun ohessa seuraavista syistä:              huomattavasti mahdollisen siirron toteutuessa.
17854:    1. Vakuutusoikeudessa on nykyisin asioiden             Kun lisäksi siirtotoimenpide olisi valtion me-
17855: käsittelyyn erikoistunut henkilökunta, jonka           noja lisäävä, siirtoa on pidettävä epätarkoituk-
17856: ammattipätevyys on välttämätön asioiden käsit-         senmukaisena.
17857: telyssä.                                                  Katsomme päin vastoin, että vakuutettujen
17858:    2. Vakuutusoikeuden tarvitsemat vakuutet-           oikeusturvaa tulisi huomattavasti tehostaa. Tä-
17859: tujen arkistot ovat vakuutusyhtiöiden päätoi-          mä on mielestämme mahdollista lisäämällä va-
17860: mipaikoissa Helsingissä, joista päivittäin kulkee      kuutusoikeuden työvoimaa ja kehittämällä va-
17861: joustavasti asiakirjaliikenne vakuutusoikeuden         kuutusoikeuden työtapoja, koska asiaruuhka on
17862: ja vakuutusyhtiöiden välillä. Edellä mainitun          jatkuvasti vakuutusoikeudessa lisääntynyt var-
17863: asiakirjaliikenteen kulkeminen Helsingin ja jon-       sinkin eläkeasioiden käsittelyssä. Edellä esittä~
17864: kin muun paikkakunnan välillä hidastaisi tun-          millämme toimenpiteillä asioiden käsittelyaika
17865: tuvasti asioiden käsittelyä ja lisäisi tarpeetto-      lyhenisi ja vakuutettujen oikeusturva lisääntyi-
17866: masti kustannuksia.                                    si, minkä pitäisi olla kaikkien yhteisenä pääta-
17867:    3. Kansaneläke- ja työeläkeasioissa vakuutus-       voitteena.
17868: oikeus on ylin muutoksenhakuaste. Kun kan~                Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17869: saneläkelaitos ja pääosiltaan työeläkkeitä käsit-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17870: televät laitokset ovat sijoittuneet Helsinkiin,        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
17871: seura1s1 vakuutusoikeuden siirrosta toiselle           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17872: paikkakunnalle myös asioiden käsittelyssä vas-
17873: taavaa viivytystä ja tarpeettomia lisäkustan-                    Suunnitteleeko Hallitus ja millä pe-
17874: nuksia.                                                       rusteella vakuutusoikeuden siirtämistä
17875:    4. Sotainvalidien valitusasiat joutuisivat kul-            Helsingin ulkopuolelle, sekä
17876: keutumaan samalla tavalla, eivätkä nämä asiat                    tuleeko Hallitus asiaa valmistelles-
17877: mielestämme siedä vähäisintäkään viivytystä.                  saan ottamaan huomioon valtakunnallis-
17878: Näiden asioiden käsittelyyn erikoistunut hen-                 ten sosiaalialan sekä vakuutusoikeuden
17879: kilökunta tuntee käsiteltävät asiat, mutta mah-               palveluksessa olevia työntekijöitä edus-
17880: dollisen siirron seurauksena ainakin osa ammat-               tavien järjestöjen mielipiteet?
17881:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
17882: 
17883:                 Pirkko Aro                                         Kaarina Suonio
17884:                 Sinikka Luja-Vepsä                                 Peter Muurman
17885:                                          Sven-Erik Järvinen
17886: 087700317F
17887: 2                                            1977 vp.
17888: 
17889: 
17890: 
17891: 
17892:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17893: 
17894:    v,altiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yleisten aluepoliittisten siirtoedellytysten li-
17895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säksi komitea selvitti myös laitoskohtaiset
17896: olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-     siirron lähtökohdat. Komitean tarkastelussa
17897: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    mukana olleille virastoille lähetettiin virasto-
17898: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kohtainen kysely, jossa tiedusteltiin mm. viras-
17899: Aron ym. näin kuuluvasta kirjallisesta. kysy-       ton toiminnan painopisteitä, organisaatiota, toi-
17900: myksestä n:o 97:                                    mitiloja, henkilökuntaa ym. siirrettävyystarkas-
17901:                                                     telussa tarvittavia asioita. Tämän jälkeen viras-
17902:           Suunnitteleeko Hallitus ja millä pe-      ton johdolla oli tilaisuus esittää näkemyksiään
17903:        rusteella vakuutusoikeuden siirtämistä       edellä mainitun lomakkeen pohjalta.
17904:        Helsingin ulkopuolelle, sekä                    Virastokohtaisessa     hajasijoitettavuustarkas-
17905:           tuleeko Hallitus asiaa valmistelles-      telussa otettiin huomioon yhteyksien osalta kes-
17906:        saan ottamaan huomioon valtakunnallis-       keisesti yhteyksien määrä, suorite, sisältö, kor-
17907:        ten sosiaalialan sekä vakuutusoikeuden       vattavuus ja tärkeys, suuntautuminen sekä eri-
17908:        palveluksessa olevia työntekijöitä edus-     tyispiirteet (kuten asiakaskontaktit). Edelleen
17909:        tavien järjestöjen mielipiteet?              hajasijoitettavuustarkastelussa otettiin yhteyk-
17910:                                                     sien ohella huomioon viraston tai laitoksen ra-
17911:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiova-         kennetta, toimintaa ja fyysistä ympäristöä kos-
17912: rainministeriössä, esitän vastauksena kysymyk-      kevat tekijät: viraston toimitilat, henkilökun-
17913: seen kunnioittavasti seuraavaa:                     ta, viraston vaatimat palvelut ja niiden erikois-
17914:    Kysymyksen voidaan katsoa sisältävän kaksi       piirteet sekä viraston tehtävät ja organisaatio.
17915: osaa: 1) suunnitteleeko Hallitus ja millä pe-       Edellä mainittujen tekijöiden keskinäisen pun-
17916: rusteella vakuutusoikeuden siirtämistä Helsin-      nitsemisen kautta päästiin niihin virastoihin ja
17917: gin ulkopuolelle, sekä 2) tuleeko Hallitus asiaa    laitoksiin, joiden komitea on katsonut olevan
17918: valmistellessaan ottamaan huomioon valtakun-        siirrettävissä Helsingin seudun ruuhka-alueelta
17919: nallisten sosiaalialan sekä vakuutusoikeuden        muualle Suomeen.
17920: palveluksessa olevia työntekijöitä edustavien          Vakuutusoikeutta koskevassa kannanotossaan
17921: järjestöjen mielipiteet.                            hajasijoituskomitea kiinnitti huomiota mm. va-
17922:   ·Kysymyksen ensimmäisen kohdan osalta to-         kuutusoikeuden oikeudenkäyntimenettelyn kir-
17923: dettakoon, että nykyisin suunnittelun alla ole-     jalliseen luonteeseen, Lahden ja Helsingin vä-
17924: va hajasijoitustoiminta perustuu hajasijoitusko-    lisiin varsin hyviin liikenneyhteyksiin sekä sii-
17925: mitean mietintöön, joka luovutettiin 31. 3.         hen, että Lahden keskussairaala parantaa edel-
17926: 1974. Valtioneuvosto teki 19. 12. 1974 peri-        lytyksiä saada tarvittavaa lääketieteellistä asian-
17927: aatepäätöksen hajasijoituksen yleisestä järjeste-   tuntemusta.
17928: lystä. Mainitun päätöksen nojalla perustettiin         Siirtojärjestelyjen osalta komitea kiinnitti
17929: valtiovarainministeriön järjestelyosastolle haja-   huomiota siihen, että oikeudenkäynnin perus-
17930: sijoitustoimisto 1. 2. 1975. Toimisto on sen        teena olevia asiakirjoja säilytetään niiden viran-
17931: jälkeen ryhtynyt käymään läpi ja laatimaan sel-     omaisten ja muiden yhteisöjen arkistoissa, joi-
17932: vityksiä hajasijoituskomitean tekemien siirtoeh-    den ratkaisuihin voidaan hakea muutosta va-
17933: dotusten toteuttamiskelpoisuudesta.                 ktmtusoikeudessa. Kun nämä virastot ja laitok-
17934:    Edellä mainitussa mietinnössään hajasijoitus-    set ja yhteisöt sijaitsevat Helsingissä, tulisi va-
17935: komitea ehdotti kaikkiaan 26 viraston tai lai-      kuutusoikeuden Lahteen siirron yhteydessä har-
17936: toksen siirtämistä Helsingin seudun ruuhka-         kita oman auton ja kuljettajan hankkimista va-
17937: alueelta muualle Suomeen. Näiden mukana ko-         kuutusoikeuden käyttöön.
17938: mitea ehdotti vakuutusoikeuden siirtämistä             Valtiovarainministeriön järjestelyosasto on
17939: Lahteen.                                            tekemissään jatkoselvityksissä noudattanut sa-
17940:                                               N:o 97
17941: 
17942: moja periaatteita kuin hajasijoituskomiteakin,      esillä ollutta hajasijoituspakettia ja asia palaa
17943: kuten valtioneuvoston periaatepäätöksessä jou-      uudelleen valtioneuvoston käsittelyyn huhti-
17944: lukuulta 1974 edellytettiin. Edellä mainittujen     kuun aikana.
17945: seikkojen lisäksi on järjestelyosasto edellyttä-       Kysymyksen toisen osan suhteen todetta-
17946: nyt, että siirtoa suunniteltaessa on kiinnitettä-   koon, että valtakunnallisten työntekijä- ja vir-
17947: vä erityistä huomiota vakuutusoikeuden toimin-      kamiesjärjestöjen edustajat osallistuivat jo ko-
17948: nan kannalta riittävän lakimies- ja lääkädkun-      mitean työskentelyn aikana sen informaatio-
17949: nan saannin turvaamiseen siirron yhteydessä         jaoston työskentelyyn. Näin ollen järjestöjen
17950: Lahteen.                                            mielipiteet ovat jo varsin varhaisessa vaiheessa
17951:    Vakuutusoikeuden asema erityistuomioistui-       oHeet tiedossa komitean päätös<:lhdotuksia muo-
17952: mena, jonka istuntoihin osallistuu myös maal-       toiltaessa.
17953: likkojäseniä, merkitsee lisääntyvää matkusta-          Mietinnön luovuttamisen jälkeen pyydettiin
17954: mista näiden jäsenten osalta, mikäli pidetään       varsin laaja joukko lausuntoja ja niiden mukana
17955: kiinni siitä, että jäsenet ovat lähinnä järjestö-   myös kaikilta virkamiehiä ja toimihenkilöitä
17956: jen keskustoimistojen henkilöitä. Asiasta tul-      edustaviita keskusjärjestöiltä, jotka edelleen
17957: laan ennen siirtoa keskustelemaan ao. järjestö-     ovat pyytäneet lausuntoja jäsenjärjestöiltään.
17958: jen kanssa.                                         Nämä lausunnot ovat olleet tiedossa suoritet-
17959:    Valtiovarainministeriön järjestelyosasto on      taessa jatkoselvityksiä ja otettu siinä yhteydessä
17960: selvitysten perusteella katsonut, ettei vakuutus-   harkittavaksi.
17961:  oikeuden siirrosta Lahteen aiheudu kohtuuton-         Järjestelyosasto on myös järjestänyt niille
17962: ta haittaa viraston toiminnalle. Siirtoehdotus on   virkamies- ja toimihenkilöjärjestöille, jotka val-
17963: ollut valtioneuvoston iltakoulussa käsiteltävänä    tion kanssa neuvottelevat työ- ja virkaehtosopi-
17964: ns. toisen hajasijoituspaketin yhteydessä 16. 3.    muksista, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia ha-
17965:  1977. Tässä yhteydessä päätettiin vielä asettaa    jasijoitukseen liittyvistä kysymyksistä.
17966: erillinen ministerivaliokunta selvittämään koko
17967:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1977.
17968: 
17969: 
17970:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
17971: 4                                            1977 vp.
17972: 
17973: 
17974: 
17975: 
17976:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T al m a n.
17977: 
17978:  .. I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utgångspunkterna för en flyttning av inrätt-
17979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningarna skilt för envar inrättning. Till de äm-
17980: av den 1 mars 1977 tili vederbörande medlem         betsverk som var föremål för komniittens
17981: av statsrådet för avgivande av svar översänt        grans~ng sändes en särskild förfrågan, i
17982: avskrift av följande av riksdagsman Aro m.fl.       viiken begärdes uppgifter bl. a. om tyngd-
17983: undertecknade spörsmål nr 97:                       punkterna i ·ämbetsverkets verksamhet, dess
17984:                                                     organisation, ·verksamhetsutrymmen, personai
17985:           Planerar Regeringen och på vilken         m.m. sådana fakta som erfordras vid bedöm-
17986:        grund att flytta försäkringsdomstolen        ningen av i:nöjligheterna att flytta verket. Där~
17987:        från Helsingfors, samt                       efter har ämbetsvetkets ledning haft tillfälle
17988:           ämnar Regeringen då den bereder           att framföra sina synpunkter på ovan nämnda
17989:        ärendet beakta de riksomfattande, för-       frågeblankett~
17990:        säkringsdomstolens och den sociala               Vid den granskning av möjligheterna till de-
17991:        branschens arbetstagare representerande      centralisering, som verkställdes skilt för varje
17992:        organisationernas åsikter?                   ämbetsverk, beaktades i fråga om förbindelser-
17993:                                                     na främst antalet förbindelser, deras prestation
17994:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och innehåH, hur de kan ersättas och hur v~ktiga
17995: samt anföra följande:                               de är, deras riktning <Samt särdrag ( t. ex. kund-
17996:    Spörsmålet kan anses vara tudelat: 1) pla-       kontakter). Vidare beaktades vid ovan nämnda
17997: nerar regeringen och på viiken grund att flytta     granskning rutöver förbindelserna · omständig-
17998: försäkringsdomstolen från Helsingfors samt 2)       heter som gällde ämbetsverkets eller inrättning-
17999: ämnar regeringen då den bereder ärendet             ens 'Sttuktur, verksamhet och fysiska miljö:
18000: beakta · de      riksomfattande, den sociala        ämbetsverkets verksamhetsutrymmen, personal,
18001: branschens och försäkringsdomstolens arbets-        den service som ämbetsverket kräver och sär-
18002: tagare      representerande     organisationernas   drag hos denna samt ämbetsverkets uppgifter
18003: åsikter.                                            och organisation. Genom att väga ovan nämnda
18004:    1 fråga om spörsmålets första del kan det        omständigheter mot varandra kom man fram
18005: konstateras, att den nuvarande decentraliserings-   tili de ämbetsverk och inrättningar som kom-
18006: verksamheten grundar sig på decentraliserings-      mitten har ansett kunna flyttas från Helsing-
18007: kommittens betänkande, som avgavs 31. 3.            forsnejdens trängselområde tili annat håll i Fin-
18008: 1974. Statsrådet fattade 19. 12. 1974 ett prin-     land.
18009: cipbeslut om den allmänna organiseringen av             1 sitt ställningstagande i fråga om försäk-
18010: decentraliseringen. Med stöd av nämnda beslut       ringsdomstolen      fäste   decentraliseringskom-
18011: inrättades vid finansministeriets organisations-    mitten avseende bl. a. vid den skriftliga karak-
18012: avdelning en omlokaliseringsbyrå 1. 2. 1975.        tären hos försäkringsdomstolens rättegångsför-
18013: Byrån har börjat gå igenom och utreda möjlig-       farande, de synnerligen goda trafikförbindel-
18014: heterna att förverkliga decentraliseringskom-       serna mellan Lahti och Helsingfors samt vid
18015: mittens flyttningsförslag.                          att Lahti centralsjukhus förbättrar förutsätt-
18016:    1 sitt ovan nämnda betänkande föreslog de-       ningarna att erhålla erforderlig medicinsk sak-
18017: centraliseringskommitten att inalles 26 ämbets-     kunskap.
18018: verk ellet inrättningar skulle flyttas från Hel-        1 fråga om flyttningsarrangemangen riktade
18019: singforsnejdens trängselområde tili annat håll      kommitten uppmärksamhet på att de hand-
18020: i Finland. Enligt detta skulle försäkrings-         lingar som utgör grund för rättegången för-
18021: domstolen flyttas tili Lahti.                       varas i de myndigheters och andra samfunds
18022:    Utöver de allmänna regionalpolitiska flytt-      arkiv i vilkas beslut ändring kan sökas hos
18023: ningsförutsättningarna utredde kommitten även       förslikringsdomstolen. 'Då dessa ämbetsverk, in-
18024:                                               N:o 97                                              5
18025: 
18026: rättningar och samfund ligger i Helsingfors,        andra decentraliseringspaketet 16. 3. 1977. I
18027: borde försäkringsdomstolen i samband med att        detta sammanhang beslöts därtill att ett separat
18028: den flyttar tili Lahti överväga att skaffa en       ministerutskott skulle tillsättas för att utreda
18029: egen bil och chaufför.                              hela det aktuella decentraliseringspaketet och
18030:    Finansministeriets organisationsavdelning har    ärendet kommer upp tili förnyad statsrådsbe-
18031: i sina for:tsatta utredningar iakttagit samma       handling i april.
18032: principer som decentraliseringskommiw!n, så-           I fråga om spörsmålets andra del kan det
18033: som förutsattes i statsrådets prindpbeslut från     konstateras, att representanter för de riksom-
18034: decemher 1974. Utöver ovan nämnda faktorer          fattande arbetstagar- och tjänstemannaorgani-
18035: har organisationsavdelningen förutsatt, att man     sationerna redan under kommittens arhete
18036: vid planeringen av flyttningen måste fästa spe-     deltog i dess informationssektions arbete. Så-
18037: ciellt avseende vid att man i samhand med           lunda har organisationernas åsikter redan i ett
18038: flyttningen tili Lahti ser tili att försäkrings-    tidigt skede varit kända för kommitten då den
18039: domstolen tryggas en tiliräcklig tiligång på lä-    utformade sitt förslag tili heslut.
18040: kare och jurister för sin verksamhet.                  Efter det att betänkandet hade avgivits in-
18041:    Försäkringsdomstolens ställning som special-     begärdes ett stort antal utlåtanden, bl. a. även
18042: domstol, i vars sammanträden även lekmanna-         av alla tjänstemanna- och funktionärscentral-
18043: medlemmar deltar, innebär ökade resor för           organisationer, vilka i sin tur har inbegärt ut-
18044: dessa medlemmars del, om man håller fast vid        låtanden av sina medlemsorganisationer. Dessa
18045:  att medlemmarna främst består av personer vid      utlåtanden har vacit kända vid den fortsatta
18046: organisationernas centralbyråer. Före flyttning-    utredningen och i det samman'hanget tagits upp
18047: en kommer man att diskutera frågan med ve-          tili prövning.
18048: derhörande organisationer.                              Organisationsavdelningen har även för de
18049:     Finansministeriets organisationsavdelning har   tjänstemanna- och funktionärsorganisationer,
18050: på basen av utredningarna ansett att flytt-         som förhandlar med staten om arbets- och
18051: ningen av försäkringsdomstolen tili Lahti inte      tjänstekollektivavtalen, anordat informations-
18052:  föranleder oskäligt men för ämhetsverkets          och diskussionstilifällen i frågor som ansluter
18053:  verksamhet. Flyttningsförslaget har behandlats     sig tili decentraliseringen.
18054: i statsrådets aftonskola i samband med det s. k.
18055:       Helsingfors den 6 april1977.
18056: 
18057: 
18058:                                                                       Minister Jouko Loikkanen
18059:                                                1977 vp.
18060: 
18061: Kirjallinen kysymys n:o 98.
18062: 
18063: 
18064: 
18065: 
18066:                                   M. Puhakka ym.: Oppilaitosneuvostojen erisuuruisista palkki-
18067:                                      oista.
18068: 
18069: 
18070: 
18071:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18072: 
18073:    Yleisten ammattikoulujen oppilaitosneuvos-         määrärahan puitteissa voidaan oppilaitosneuvos-
18074: tosta annetun lain (20. 6. 1974/520) 2 §:ssä          ton jäsenille suorittaa kokouspalkkiota ja mat-
18075: säädetään, että oppilaitosneuvoston tehtävänä         kakustannusten korvausta sekä neuvoston sih-
18076: on kehittää ja yhtenäistää koulun kasvatuksel-        teerille korvausta valmistelu- ja kirjoitustyöstä
18077: lista suunnittelua, ylläpitää ja edistää koulun       sen mukaan, kuin ammattikasvatushallitus tar-
18078: sisäistä, koulun ja kodin sekä koulun ja ympä-        kemmin määrää.
18079: röivän yhteiskunnan välistä yhteistyötä, huo-            Ammattikasvatushallituksen toimesta on an-
18080: lehtia opintolinja- ja luokkakokousten sekä           nettu palkkioista seuraavat ohjeet. Kokoukses-
18081: muiden vastaavien kokousten järjestämisestä,          ta, joka tapahtuu ennen klo 16.15, maksetaan
18082: avustaa koulun viranomaisia koulun valvonnassa        opettajapuheenjohtajalle 25 markan kokouspalk-
18083: ja kehittämisessä, antaa koulun järjestyssäännöt      kio ja opettajajäsenille 15 markan kokouspalk-
18084: ja, kuultuaan oppilasasuntolan asukkaita, as;m-       kio. Sen sijaan oppilasjäsen ei saa ennen klo
18085: tolan järjestyssäännöt, kehittää koulun sosiaa-       16.15 tapahtuneesta kokouksesta palkkiota.
18086: lista toimintaa, määrätä oppilaiden kurinpito-        Klo 16.15 jälkeen suoritetusta kokouksesta
18087: rangaistukset lukuun ottamatta oppilaan kou-          maksetaan opettajajäsenille 40 markkaa kokous-
18088: lusta erottamista määräajaksi tai kokonaan, an-       palkkiota ja opettaja-puheenjohtajajäsenille 60
18089: taa pyydettäessä lausuntoja ja tehdä esityksiä        markkaa kokouspalkkiota. Oppilasjäsenille mak-
18090: koulua ja sen toimintaa koskevista asioista sekä      setaan kokouspalkkiota 10 markkaa ja oppilas-
18091: suorittaa sille asetuksella säädetyt muut tehtä-      puheenjohtajalle 15 markkaa. Tämä on jyrkästi
18092: vät.                                                  vastoin tasavertaisuuskäsitettä. Tarkoituksen-
18093:     Edelleen lain 4 §: ssä säädetään, että oppilai-   mukaista olisikin, että myös oppilasjäsenten
18094: tosneuvoston vaalissa on vaalioikeutettu koulun       palkkiot saatetaan vastaavalle tasolle, mitä
18095: jokainen opettaja ja jokainen oppilas. Lain 5         opettajajäsenille maksetaan. Mikäli nykyisenkal-
18096: §:ssä todetaan, että oppilaitosneuvoston jäsenet      tainen palkkioiden eritasaisuus jatkuu, se tulee
18097: valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla   varmaan · vaikeuttamaan oppilaitosneuvostojen
18098: vaaleilla kalenterivuodeksi kerrallaan. Näin ol-      työskentelyä. Yhtenä varteen otettavana vaihto-
18099: len lain hengen mukaisesti ovat oppilaitosneu-        ehtona kannattaisi harkita, että kokouspalk-
18100: voston oppilaat ja opettajat muodostamassa yh-        kioista säädettäisiin yhtenäiset säännökset koko
18101:  teistyöelimen. Oppilaat ja opettajat ovat neu-       maata käsittäen, jolloin myös palkkioiden yh-
18102: vostossa päätäntävallan sekä tehtävien osalta         denmukaisuus kaikille jäsenille taattaisiin. Palk-
18103: samassa asemassa. Vaikkakin oppilaiden ja             kioita määrättäessä tulisi huomioida lain henki
18104: opettajien aseman vaikutusmahdollisuudet tehtä-       oppilaitosneuvostojen jäsenten yhdenvertaisuu-
18105: vien osalta ovatkin yhdenvertaiset, se ei sitä        desta.
18106: sen sijaan ole kokouspalkkioiden osalta. Ko-
18107: kouspalkkioista on maininta yleisten ammatti-           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18108: koulujen oppilaitosneuvostosta annetun asetuk-        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18109: sen (20. 12. 1974/936) 6 §:ssä, jossa tode-           nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18110:  taan, että valtion tulo- ja menoarvioon otetun       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18111: 
18112: 
18113: 087700324P
18114: 2
18115: 
18116:        Onko Hallitus tietoinen oppilaitos-               aikooko Hallitu&. ryhtyä. t9imenpiteic
18117:      neuvostojen jäsenten erisuuruisista palk-        siin, joilla oppilaitosneuvostojen jäsen-
18118:      kioista, ja jos on,                              ten kokouspalkkiot saatettaisiin yhden-
18119:                                                       mukaisiksi niin opettaja- kuin oppilas·
18120:                                                       jäsenten osalta?
18121:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
18122: 
18123:        Matti Puhakka                Uki Voutilainen             Maija Rajantie
18124:        Jermu Laine                  Jouko Tuovinen              Kaarina Suonio
18125:        Erkki Liikanen               Paula Eenilä                Risto Tuominen
18126:        Olli Helrt1inen              Juhani Surakka              Mauno Forsman
18127:                                     Peter Muurman
18128:                                                  N:.o 98, ·                                                 3
18129: 
18130: 
18131: 
18132: 
18133:                           Edu.skunnan Herra Puhemiehelle.
18134: 
18135:    Valtiopaiväjärjestyksen 37 ·§:n 1 momentissa         ammattikoulujen oppilaitosneuvostosta ann~tun
18136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lain nojalla. Lain perusteluiss.a on kuitenkin to-
18137: olette 1 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn             dettu, että palkkio voidaan suorittaa eduskun-
18138: kil;jeenne · ohella toimittanut valtioneuvoston         nan kulloinkin siihen myöntämien määrärahojen
18139: asianqmaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           puitteissa. Tällainen määräraha oli ensimmäisen
18140: edustaja Matti Puhakan. ym. näin kuuluvasta            kerran vuoden 1975 tulo- ja menoarvion mo-
18141: kirjallisesta kysymyksestä n:o 98:                     mentilla 29.86.08. Sen perusteluissa on edelly-
18142:                                                        tetty, että ammattikoulujen oppilaitosneuvosto-
18143:              Onko Hallitus tietoinen oppilaitos-       jen jäsenille suoritettavien palkkioiden maksu-
18144:       .· neuvostojen jäsenten erisuuruisista palk-     perusteet ovat yhdenmukaiset oppikoulujen kou-
18145:       . kioista, ja jos on,                            luneuvoston palkkioiden maksuperusteiden
18146:             ·aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kanssa. Tämän mukaisesti ja yleisten ammatti-
18147:          siin, joilla oppilaitosneuvostojen jäsen-     koulujen oppilaitosneuvostosta annetun asetuk-
18148:          ten kokouspalkkiot saatettaisiin yhden-       sen 6 §:n nojalla ammattikasvatushallitus on
18149:          mukaisiksi niin opettaja- kuin oppilas-       antanut ammattioppilaitoksille oppilaitosneuvos-
18150:          jäsenten osalta?                              totoiminnasta suoritettavista palkkioista maksu-
18151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittac           perusteohjeet, joita on selvitetty edustaja: Matti
18152: vasti seuraavaa:                                       Puhakan ym. kysymyksessä.
18153:                                                           Opettaja- ja oppilasjäsenten toiminta oppilai-
18154:    Koulun tehtäviin kuuluu kehittää oppilaissa         tosneuvostossa on ja sen tulee hallituksen käsi-
18155: yhteiskunnassa vaadittavia perusvalmiuksia niin,       tyksen mukaan olla tasa-arvoista. Tämä ei kui-
18156: että he aikuisiässä pystyvät omalta osaltaan           tenkaan poista sitä opettaja- ja oppilasryhmiin
18157: käyttämään niitä oikeuksia, jotka heille yhteis-      kuuluvien jäsenten välistä luonteeltaan perusta-
18158:  kunnan eri toiminta-aloilla kuuluvat ja myös          vaa eroa, että oppilaiden toiminta oppilaitosneu-
18159: täyttämään ne velvollisuudet, joita vaaditaan         vostossa kuuluu osana heidän opiskeluunsa kun
18160: täysivaltaisilta kansalaisilta. Yleisten ammatti-      taas opettajat tekevät oppilaitosneuvostojen jä-
18161: koulujen oppilaitosneuvostoista annetun lain si-      seninä ansiotyötään. Tästä opettajien ja oppilai-
18162: sältämä uudistus pyrkii omalta osaltaan toteut-       den oppilaitosneuvoston jäsenyyden perustan
18163: tamaan tätä tehtävää. Sen keskeinen tavoite on        oleellisesta erosta, ja siitä, ettei opiskeluun liitty-
18164: pedagoginen ja se tähtää jokaisen oppilaan mah-       vistä tehtävistä muutoinkaan suoriteta oppilaille
18165: dollisuuksien lisäämiseen vaikuttaa itseään kos-      palkkiota johtuu se, että opettajat ja oppilaat
18166: kevaan suunnitteluun. Lain perustelujen mu-           ovat tässä suhteessa keskenään erilaisessa ase-
18167: kaiui kouluyhteisössä työskentelevien valitseman      massa. Opettajien osallistumista oppilatiosneu,
18168: oppilaitosneuvoston päätehtävä on luoda mah-          voston kokouksiin ei lueta heidän opetusvelvol-
18169: dollisuuksia jatkuvalle demokraattiselle suunnit-     lisuuteensa vaan heille on määrätty opettajien
18170: telutyölle ja päätöksenteolle alemman tason           keskusjärjestöjen kanssa käytyjen neuvotteluJen
18171: suunnitteluyksiköissä, luokka- ja opintolinjako-      pohjalta oppilaitosneuvostotoiminnasta suoritet-
18172: kouksissa. Oppilaitosneuvosto on siten etupääs-       tavien palkkioiden perusteet. Oppilaille ei kou-
18173: sä kasvatuksellinen, opetusta ja opiskelua suun-      luaikana pidetyistä kokouksista suoriteta palk-
18174: nitteleva elin, jolle kuuluu lisäksi hallinnollisia   kioita, mutta heille on kohtuussyistä vahvis-
18175: ja kouluyhteistyöhön, oppilaan oikeusturvaan ja       tettu palkkio kouluajan jälkeen pidettävistä ko-
18176: oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä.                   kouksista. Hallitus ei katso olevan perusteltua
18177:    Oppilaitosneuvoston jäsenille ei voida suorit-     aihetta ryhtyä kysymyksessä esitettyjen perus-
18178: taa palkkiota tehtävistään suoranaisesti yleisten     telujen nojalla toimenpiteisiin asiassa,
18179:      Helsingissä 6 päiv~nä huhtikuuta 1977.
18180: 
18181:                                                                 Opetusministeri Mariatta Väänänen
18182:                                              1977 vp.
18183: 
18184: 
18185: 
18186: 
18187:                             Till Riksdagens Herr Talman.
18188: 
18189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili lagen konstateras dock, att arvode kan er-
18190: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        läggas inom ramen för de anslag riksdagen i
18191: av den 1 mars 1977 tili vederbörande medlem          varje särskilt fall beviljar för ändamålet. Ett
18192: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sådant anslag ingick för första gången i stats-
18193: riksdagsman Matti Puhakka m. fl. under-              förslaget för år 1975 under momentet 29.86.08.
18194: tecknade spörsmål nr 98:                             I motiveringen för momentet förutsätts, att be-
18195:                                                      talningsgrunderna för de arvoden som erläggs
18196:           Är Regeringen medveten oni. de olika       till medlemmarna i yrkesskolornas läroanstalts-
18197:        stora arvoden som erläggs tili medlem-        råd överenstämmer med betalningsgrunderna för
18198:        marna i läroanstaltsråden, och om så är       arvodena till läroverkens läroverksråd. I enlig-
18199:        fallet,                                       het härmed, och med stöd av 6 § förordningen
18200:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        om läroanstaltsråd vid allmänna yrkesskolor har
18201:        att de arvoden som medlemmarna i läro-        yrkesutbildningsstyrelsen gett yrkesläroanstal-
18202:        anstaltsråden erhåller skall bli enhetliga    terna direktiv om betalningsgrunderna för de
18203:        både för lärar- och elevmedlemmar?            arvoden som erläggs för verksamhet vid läro-
18204:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        anstaltsråden. Dessa direktiv har beskrivits i
18205: samt anföra följande:                                 det av riksdagsman Matti Puhakka m, fl. stälida
18206:    Det hör tili skolans uppgiftet att hos elever-    spörsmålet.
18207: oa utveckla de grundfärdigheter som krävs i              Lärar- och elevmedlemmarnas verksamhet i
18208: samhället så, att de som vuxna för egen del är       läroanstaltsrådet är och bör enligt regeringens
18209: i stånd att utnyttja de rättigheter som tillkom-      uppfattning vara likvärdig. Detta avlägsnar dock
18210: mer dem på samhällets olika verksamhetsom·            inte den avgörande skillnaden mellan medlem-
18211: råden och likaså att uppfylla de skyldigheter         mar som hör tilllärarnas och elevernas grupper,
18212: som krävs av myndiga medborgare. Den reform           att elevernas verksamhet i läroanstaltsrådet är
18213: som ingår i lagen om läroanstaltsråd vid ali-         en del av deras studier, medan lärarna som
18214: männa yrkesskolor syftar för sin del till ett         medlemmar av läroanstaltsråd utför förvärvs-
18215: förverkligande av denna uppgift. Reformens            arbete. Det beror på denna väsentliga skillnad
18216: centrala mål är pedagogiskt, och avsikten är att      i fråga om grunden för lärarnas och elevernas
18217: öka varje elevs möjligheter att påverka den           medlemskap i läroanstaltsrådet, och på att
18218: planering som gäller honom själv. Enligt              arvode inte heller annars betalas tili eleverna
18219: motiveringen tili lagen har det läroanstaltsråd,      för uppgifter i anslutning tili studierna, att
18220: som valts av dem, vilka arbetar i skolsamfun-         lärarna och eleveroa i detta avseende sinsemel-
18221: det, till huvuduppgift att skapa möjligheter för      lari är i olika ställning. Lärarnas deltagande i lä-
18222: ett fortgående demokratiskt planeringsarbete          roanstaltsrådets möten räknas inte tili deras
18223: och beslutsfattande inom planeringsenheter på         undervisningsskyldighet, utan grunderna för de
18224: lägre nivå, vid klass- och studielinjemöten. Ett      arvoden som erläggs tili dem för verksamhet
18225: läroanstaltsråd är således i första hand ett peda-    i läroanstaltsrådet har bestämts på basen av
18226: gogiskt organ, som planerar undervisningen och        underhandlingar som förts med lärarnas central-
18227: studierna och dessutom har administrativa upp-        organisationer. För möten som hålls under
18228: gifter och uppgifter i samband med samarbetet         skoltid betalas inga arvoden till eleverna, men
18229: i skolan, elevens rättsskydd och elevvården.          av billighetsskäl har man för dem fastställt ett
18230:    Det är inte möjligt att direkt med stöd av         arvode för möten som hålls efter skoltid. Re-
18231: lagen om läroanstaltsråd vid allmänna yrke-           geringen anser att det inte finns något grundat
18232:  skolor betala arvoden tili läroanstaltsrådens        skäl att på basen av de motiveringar som fram-
18233:  medlemmar för deras uppgifter. I motiveringen         förts i s.pörsmålet vidta åtgärder i saken.
18234:       Helsingfors den 6 april 1977.
18235:                                                          Undervisningsminister Marjatta Väänänen
18236:                                              1977 vp.
18237: 
18238: Kirjallinen kysymys n:o 99.
18239: 
18240: 
18241: 
18242: 
18243:                                  M. Puhakka ym.: Joensuun korkeakoulun virkamiesten syrjinnästä.
18244: 
18245: 
18246:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18247: 
18248:    Opetusministeri Marjatta Väänänen totesi to-     tajia "korkeakoulun olevan tavallaan keskusta-
18249: distettavasti Joensuussa pidetyssä lehdistötilai-   puolueen 'sylilapsi'. Siitä puolue tulee pitä-
18250: suudessa 21. 2. 1977, että "Joensuun korkea-        mään hyvää huolta" (Sanomalehti Karjalan
18251: koulun maine vasemmistoradikalismin pesä-           Maa 26. 9. 1976). Vastaavasti muiden puoluei-
18252: paikkana on heikentänyt korkeakoulun mainet-        den elimillä ei ole ollut mahdollisuutta käsitellä
18253: ta ja sanoi olevansa iloinen, että toimenpiteiden   ao. suunnitelmaa ennen sen hyväksymistä.
18254: avulla ollaan tästä pääsemässä" (Sanomalehti           Ministeri Marjatta Väänäsen lausuma viittaa
18255: Pohjois-Karjala 22. 2. 1977).                       siihen, että hän toisaalta täysin hyväksyy ja yl-
18256:    Ministeri Väänäsen maininta on johdonmu-         lyttää virkamiehiä syrjintään ja painostukseen
18257: kainen jatko sille painostukselle, josta sanoma-    korkeakouluja kohtaan ja että hän toisaalta sa-
18258: lehti Karjalainen toteaa artikkelissaan 23. 8.      malla todistaa joidenkin virkamiesten harjoitta-
18259: 1975 seuraavaa: "Kun ja jos Joensuun korkea-        neen syrjintää eli suorittaneen toimenpiteitä,
18260: koulu saa oikeustieteellisen tiedekunnan, toh-      joilla yksiselitteisesti on lainvastainen luonne.
18261: tori Jyrängin mahdollisuudet päästä sitä johta-        Ministeri Väänäsen toteamus toimenpiteistä
18262: maan ovat jokseenkin lähellä nollaa. Täällä on      antaa mahdollisuuksia erilaiseen syrjintään, jo-
18263: jossain määrin kokemusta korkeakoulun piiris-       ka voi ilmetä mm. tutkimusprojektien rahoitta-
18264: sä esiintyneestä marxilaisesta loiskiehunnasta ja   misessa, virkojen perustamisessa ja hallintome-
18265: on sen vuoksi herätty valvomaan ja tehok-           nettelyssä. Korkeakoulussa ollaan melko hyvin
18266: kaasti jäähdyttämään höyrypäiden aikaansaan-        tietoisia siitä, millaisten toimenpiteiden avulla
18267: noksia. Pienemmät jyrängit on pantu valvon-         tätä toimintaa on toteutettu. Seuraavassa tästä
18268: taan eikä isompia aiota tänne päästääkään"          pari esimerkkiä:
18269:  (Karjalainen 23. 8. 1975).                            - Lyhytaikaiset projektirahoitukset ja pro-
18270:    Painostuskeinona on myöskin käytetty uh-         jektien painostaminen. Esimerkiksi opetusmi-
18271: kaamista korkeakoulun määrärahojen supistami-       nisteriö käynnisti syksyllä 1975 keskiasteen ja
18272: seksi. Sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja        korkea-asteen niveltämistä koskevan tutkimus-
18273: Vento totesi noin sadan henkilön läsnäollessa       projektin. Mainitun projektin aloittamista edelsi
18274: Joensuussa 27. 8. 1975 järjestetyssä vaalitilai-    perusteellinen, koulutustutkimuksen asiantunti-
18275: suudessa valtiovarainministeri Johannes Viro-       joiden sekä erilaisia koulutusta koskevia näke-
18276: laisen todenneen, että jos kommunistien vaiku-      myksiä edustavien yksimielinen valmistelutyö.
18277: tus ei Joensuun korkeakoulussa lopu, niin rahaa     Projektin tutkimussuunnitelmat on todettu täh-
18278: ei tule (27. 8. 1975 vaalitilaisuus).               dellisiksi niin tutkinnonuudistuksen suunnitte-
18279:    Ministeri Väänäsen mainitsemilla toimenpi-       lun kuin keskiasteen uudistussuunnittelunkin
18280: teillä lienee yhteys mm. siihen, että keskusta-     piirissä. Keskiasteen koulutusuudistuksen johto-
18281: puolueen Pohjois-Karjalan piirin piiritoimikun-     ryhmä on katsonut yksimielisesti tarpeelliseksi
18282: nan kokouksessa 25. 9. 1976 käsiteltiin Joen-       jatkaa kyseistä tutkimusta. Kuitenkin projektin
18283: suun korkeakoulun nykyistä toiminta- ja talous-     määrärahojen myöntämistapa on ollut sellainen,
18284: suunnitelmaa. Edistyksellisen Tiedeliiton Joen-     joka ei ole mahdollistanut pitkäjännitteistä työs-
18285: suun osaston edustajat esittelivät tätä virkatyö-   kentelyä. Lopulta ministeri Väänäsen päätök-
18286: nä valmisteltua asiakirjaa, ennen kuin se oli kä-   senä ilmoitettiin, että projektia ei rahoiteta
18287: sitelty ja hyväksytty korkeakoulun valtuustossa     vuoden 1977 aikana.
18288: 29. 9. 1976. Samassa kokouksessa ministeri             - Mielivaltainen ja epädemokraattinen hal-
18289: Reino Karpola sanoi kiittäessään ETL:n edus-        linnollinen menettelytapa, jonka mahdollistavat
18290: 087700325R
18291: 2                                              1977 vp.
18292: 
18293: toisaalta ristiriitaiset lait ja määräykset ja toi-   piteiden perusteella sekä kehotetaan eri toimen~
18294: saalta tämän toiminnan suojelu ylempien virka-        pitein aktiivisesti vaikuttamaan mm. syrjinnän
18295: miesten taholta. Periaatteellisesti erityisen laa-    lopettamiseksi (1., 2. ja 3. artikla). Myös Suo-
18296: jakantoisena esimerkkinä tässä otetaan esiin          mi on ratifioinut (11. 12. 1970/831) tämän
18297: vain yksi tapaus, joka yksityistapausluontees-        sopimuksen. Samoin poliittinen syrjintä kielle-
18298: taan huolimatta on selvä osoitus jopa voimassa        tään yksiselitteisesti työsopimuslaissa ( 17 §, 3.
18299: olevan asetuksen hengen vastaisesta toimin-           mom.) ja työehtosopimuksissa.
18300: nasta.                                                   Opetushallinnon korkeimpana virkamiehenä
18301:    Joensuun korkeakoulun valtuusto määräsi            ministeri Väänänen leimaa siten lausunnossaan
18302: kokouksessaan 27. 1. 1977 kasvatustieteiden           asiaa perustelematta kehitysalueen 1 vyöhyk-
18303: osaston käyttäytymistieteiden laitoksen, Joen-        keellä toimivan Joensuun korkeakoulun ja sa-
18304: suun opettajankoulutuslaitoksen ja Savonlinnan        malla asettaa eriarvoiseen ja epäilyttävään ase-
18305: opettajankoulutuslaitoksen jäsenet ja varajäse-       maan vasemmistolaisen poliittisen vakaumuksen
18306: net. Kyseiset laitokset tekivät esityksensä kas-      omaavien henkilöiden toiminnan korkeakoulu-
18307: vatustieteiden osaston osastoneuvoston jäsenik-       laitoksen palveluksessa. Lisäksi hän viittaa toi-
18308: si ja varajäseniksi, minkä pohjalta korkeakou-        menpiteisiin, jopa poliittiseen syrjintään, jolla
18309: lun hallitus teki ao. asiasta esityksensä valtuus-    itsehallinnollisessa asemassa olevaan korkeakou-
18310: tolle. Hallituksen esitys noudatti osaston eri        luun on vaikutettu.
18311: laitosten esityksiä.                                     Edellä lausutun perusteella valtiopäiväjärjes-
18312:    Kokouksessaan 3. 2. 1977 Joensuun korkea-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18313: koulun valtuusto poikkesi ilman asiallisia perus-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta~
18314: teita hallituksen em. esityksestä yhden varajä-       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
18315: senen osalta. Syrjäytetty henkilö tunnetaan kor-
18316: keakoulussa      vakaumukseltaan      sosialidemo-              Hyväksyykö valtioneuvosto sen jä-
18317: kraattina.                                                   senen luonnehdinnan Joensuun korkea-
18318:    Edelläkuvatunlaisista toimintatavoista saat-              koulusta ja siihen liittyvän vasemmisto-
18319: taa olla seurauksena se, että korkeakouluissa ja             laisen vakaumuksen omaavien henkilöi-
18320: tieteen alueella luisutaan ulkotieteelliseen argu-           den asettamisen epäilyttävään valoon se-
18321: mentaatioon ja sekä korkeakouluille että tieteel-            kä toimenpiteet itsehallinnollisen kor-
18322: le vieraiden perusteiden käyttöönottoon ja sel-              keakoulun kehitykseen poliittisesti vai-
18323: laiseen mielivaltaan, josta korkeakoulun tieteel~            kuttamiseksi, ja
18324: listä työtä harjoittavat henkilöt kärsivät.                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18325:    Kansainvälisen työkonferenssin ILO:n yleis-               vastaisuudessa ryhtyä edellä mainitun
18326: sopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja                 ILO:n sopimuksessa mainittujen velvoi-
18327: am111atin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa               tusten mukaisesti syrjinnän lopettami-
18328: syrjintää (n:o 111), kielletään kaikki erottelu,             seksi ja tähän syyllistyneiden henkilöi-
18329: hyljeksintä tai suosiota mm. poliittisten mieli-             den edesvastuuseen saattamiseksi?
18330:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1977.
18331: 
18332:          Matti Puhakka                   Jermu Laine                      Reino Breilin
18333:          Pauli Puhakka                   E.-J. Tennilä                    Toivo Jokiniemi
18334:          Pertti Paasio                   Taisto Sinisalo                  Oili Suomi
18335:          Maija Rajantie                  Erkki Liikanen                   Pirkko Työläjärvi
18336:          Kalevi Kivistö                  M. Kainulainen                   Unto Ruotsalainen
18337:          Helvi Niskanen                  Olli Helminen                    Ulla-Leena Alppi
18338:          I:leimo Rekonen                 Uki Voutilainen                  Anna-Liisa Hyvönen
18339:          Antti Pohjonen                  Meeri Kalavaineo                 1.-C. Björklund
18340:          Tellervo Koivisto               Jouko Tuovinen                   Kaarina Suonio
18341:          Ensio Laine                     Paula Eenilä                     Pirkko Aro
18342:          Aimo Ajo           .            Ulf Sundqvist ..                 Risto Tuominen
18343:          Sinikka Luja-Vepsä              Lauha Männistö                   Mauno Forsman
18344:          Marjatta Stenius                Kalevi Sorsa                     Peter Muurman
18345:          Mirjam Tuominen                 Juhani Surakka                   Matti Ahde
18346:                      Eino Grönholm                          Pauli Uitto
18347:                                                N:o 99                                                 3
18348: 
18349: 
18350: 
18351: 
18352:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
18353: 
18354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pääjohtaja Lahtinen antoi lausuntonsa sen
18355: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        johdosta, että useissa lehtikirjoituksissa, varsin-
18356: olette kirjeellänne 1 päivältä maaliskuuta 1977      kin alkuvuodesta 1975, Joensuun korkeakoulua
18357: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      oli arvosteltu "yksipuolisuudesta ja yksisilmäi-
18358: vastattavaksi kansanedustaja M. Puhakan ym.          syydestä". Laajasta aineistosta siteerattakoon
18359: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 99:               tässä muutamia. Sanomalehti Uusi Suomi otsi-
18360:                                                      koi Joensuun korkeakoulun opettajankoulutus-
18361:           Hyväksyykö valtioneuvosto sen jä-          ta koskevan reportaashinsa 24. 2. 1975: "Yksi-
18362:        senen luonnehdinnan Joensuun korkea-          silmäistä opetusta tuleville opettajille". Lehti
18363:        koulusta ja siihen liittyvän vasemmisto-      totesi, että "sekä Joensuun korkeakoulussa että
18364:        laisen vakaumuksen omaavien henkilöi-         Savonlinnan opettajanvalmistuslaitoksessa käyn-
18365:        den asettamisen epäilyttävään valoon se-      nistynyttä uudenmuotoista lastentarhanopetta-
18366:        kä toimenpiteet itsehallinnollisen kor-       jan koulutusta luonnehditaan yksiväriseksi".
18367:        keakoulun kehitykseen poliittisesti vai-      Edelleen sama lehti otsikoi 25. 2. 1975 pääkir-
18368:        kuttamiseksi, ja                              joitussivuosa artikkelin: "Poliittisessa lastentar-
18369:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hassa". Artikkelissa todettiin, että "solutus ja
18370:        vastaisuudessa ryhtyä edellä mainitun         kasvatuksellisen asenteen muokkaus ulotetaan
18371:        ILO:n sopimuksessa mainittujen velvoi-        järjestelmällisesti kaikkialle yhteiskuntaan. Las-
18372:        tusten mukaisesti syrjinnän lopettami-        tentarhanopettajien marxilainen koulutus on
18373:        seksi ja tähän syyllistyneiden henkilöi-      epäilemättä ajatus, joka suuresti ilahduttaa val-
18374:        den edesvastuuseen saattamiseksi?             lankumoukseen pyrkijöitä". Sanomalehti Karja-
18375:                                                      lan Maassa käsiteltiin 11. 6. 1975 "Liberaali
18376:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         linja" -palstalla samaa asiaa otsikolla "Luokka-
18377: taen seuraavaa:                                      taistelu ei kuulu lastentarhaan". Kirjoituksessa
18378:   . Joensuun korkeakoulua on julkisuudessa mo-       viitataan seminaareihin aikanaan kohdis.tettui-
18379: nasti arvosteltu yksipuolisuudesta. Esimerkiksi      hin moitteisiin ja jatketaan: "Korkeakoulut
18380: sosiaalihallituksen pääjohtaja Aili Lahtinen sa-     ovat näin lyhyessä ajassa joutuneet ottamaan
18381: noi puhuessaan 10. 6. 1975 Joensuussa, että          yhteiskunnasta samat moitteet, joiden nimenä
18382: "on jyrkästi torjuttava pyrkimykset kehitellä        nyt on politiikan suosiminen ja epäpoliittisuu-
18383: poliittisia teorioita ja niiden sovellutuksia var-   den syrjiminen. Harvinaisen kärjekkäänä tällai-
18384: haiskasvattajien koulutuksen yhteydessä. Jokai-      nen kritiikki kohtasi viime keväänä lastentar-
18385: nen yrityskin sijoittaa luokkataisteluoppeja tai     hanopettajakoulutusta Joensuussa".
18386: niiden 'valmiuksia' varhaiskasvattajakoulutuk-          Opetusministerinä valitan sitä, että kirjalli-
18387: seen ja sitä kautta päivähoitoon, on tahallinen      sen kysymyksen sävyn vuoksi on ollut pakko
18388: suomalaista lasta vastaan suunnattu vahingon-        palauttaa mieliin eräitä osia siitä ikävästä ja
18389: teko. Lapsi tarvitsee kehityksensä tueksi ihmis-     jyrkästä keskustelusta, jota Joensuun korkea-
18390: suhteiltaan tasapainoista, turvallista päivähoi-     koulusta tai sen eräistä opintosuunnista on· käy-
18391: toa, jossa vallitsee hyväksyvä ystävällinen ja       ty. Opetusministerinä en ole koskaan ollut sitä
18392: iloinen suhtautuminen lapsiin ja aikuisiin. Tä-      mieltä, että Joensuun korkeakoulu olisi "vasem-
18393: täkään eivät jotkut ryhmät omista ideoistaan         mistoradikalismin pesäpaikka", mutta tosiasia
18394: lähtien tahdo hyväksyä. Varhaiskasvatusta ei         on, että julkisen sanan välityksellä on - aiheel-
18395: saa tehdä ideologioiden temmellyskentäksi,           lisesti tai aiheetta - tällaista kuvaa korkea-
18396: vaan sen on oltava yksinomaan lapsia ja van-         koulusta luotu. Tämä ei ole jäänyt sen enem-
18397: hempia palvelevaa toimintaa".                        pää opetusministeriitä ja korkeakoulussa työs-
18398: 4                                              1977 vp.
18399: 
18400: kenteleviltä kuin muiltakaan aikaansa seuraa-         sen jälkeen kun eri henkilöryhmät ovat tehneet
18401: vilta kansalaisilta huomaamatta.                      esityksensä jäseniksi. Esimerkiksi korkeakoulun
18402:    Meidän yliopisto- ja tiedetraditiomme on ol-       valtuuston jäsenehdokkaat asetettiin vaalilla,
18403: lut sen laatuinen, ettei se hevin ole hyväksynyt      mitä varten valtuusto oli antanut erityisen vaa-
18404: varsinaista politiikkaa yliopistojen ja korkea-       liohjesäännön. Vaaleissa eri korkeakoulun pii-
18405: koulujen piiriin. Käsitykseni on, että jonkin yli-    rissä toimivilla ryhmillä oli mahdollisuus -
18406: opiston tai korkeakoulun muuttuminen yksi-            niin halutessaan - esiintyä poliittisin tunnuk-
18407: puolisesti jonkin poliittisen suuntauksen edus-       sin ja mitata kannatustaan korkeakoulussa.
18408: tajaksi siten, että korkeakoulu leimallisesti         Professorit ja apulaisprofessorit asettivat eh-
18409: muuttuu tieteellisestä yhteisöstä poliittiseksi       dokkaansa sopuvaalilla. Muun henkilökunnan
18410: yhteisöksi, ei ole korkeakoulun tutkimus- ja          ehdokkaat asetettiin normaalilla vaalilla. Vaa-
18411: opetustehtävän täyttämisen kannalta eduksi.           leissa osa vaaliliitoista käytti poliittisia: tunnuk-
18412: Tämä on käsitykseni, olkoon poliittinen suun-         sia. Opiskelijat esiintyivät vaaleissa poliittisin
18413: taus mikä tahansa. Mutta toisaalta kun näin           tunnuksin yhtä vaaliliittoa lukuunottamatta.
18414: sanotaan, on selvästi todettava, että kaikilla tie-      Vaalin tulos osoitti, että poliittisin tunnuk-
18415: teelliseen yhteisöön kuuluvilla on oikeus poliit-     sin esiintyneistä tuli muun henkilökunnari ryh-
18416: tiseen vakaumukseensa, eikä tähän oikeuteen           mästä valituksi ainoastaan yksi ehdokas kahdek-
18417: saa puuttua.                                          sasta mahdollisesta (kommunistien ja kansan-
18418:    Joensuun korkeakoulun kehitys vajaan kym-          demokraattien vaaliliitto)'. Opiskelijoiden kah-
18419: menen vuoden toiminnan aikana on jatkuvasti           deksasta ehdokkaasta tuli poliittisin tunnuksin
18420: kulkenut kohti vakiintuneen tieteellisen yhtei-       esiintyneistä valituksi kuusi (kommunistien ja
18421: sön tilaa. Valtiovalta on käytettävissä olevin voi-   kansandemokraattien vaaliliitto 1, kommunistit
18422: mavaroin pyrkinyt kehittämään korkeakoulusta          ja kansandemokraatit SASO/SOL 1, keskusta-
18423: entistä monipuolisemman ja korkeatasoisem-            opiskelijoiden vaaliliitto 1, sosialidemokraattis-
18424: man. Valtiovallan ratkaisevana tukena on ollut        ten opiskelijoiden vaaliliitto 1 ja korkeakoulun
18425: nuoren korkeakoulun tehtäväänsä innostunut            porvareiden vaaliliitto 2).
18426: johto ja muu henkilöstö sekä ennakkoluulotto-             Vaalin tulos osoitti selvästi, ettei yksikään
18427: mat opiskelijat. Tätä kehitystyötä Hallituksen        poliittisin tunnuksin esiintynyt ryhmä saanut
18428: tarkoituksena on mahdollisimman tehokkaasti           niin suurta kannatusta, että voitaisiin puhua yk-
18429: jatkaa. Korkeakoulun monipuolistuessa on kor-         sipuolisesta korkeakoulusta. Pikemminkin voi-
18430: keakoululla entistä paremmat mahdollisuudet           daan todeta, että poliittisista vaaliliitoista va-
18431: toimia monitieteisenä yhteisönä, jossa erilaiset      littujen määrä on niin pieni, ettei tällä perus-
18432: tieteelliset ja tiedepoliittisetkin lähestymistavat   teella voida puhua edes pitkälle politisoitunees-
18433: voivat luontevalla tavalla päästä esille.             ta korkeakoulusta.
18434:    Alkavan korkeakoulun säädökset ovat olleet             Kysymyksessä viitataan erään tutkimuspro-
18435: useiden vuosien ajan puutteelliset ja niitä on        jektin (ns. SAUMAprojekti) lopettamiseen ja
18436: leimannut kasvavan korkeakoulun säännösten            siihen, ettei projekteissa voida työskennellä pit-
18437: jatkuvasta kehittämistarpeesta johtuva tilapäi-       käjänteisesti.
18438: syys. Vasta 23. päivänä toukokuuta 1975 an-               Opetusministeriössä on kauan oltu tietoisia
18439: nettiin ensimmäinen yhtenäinen ja uudenaikai-         siitä, että pitkäjänteisen suunnittelu- ja tutki-
18440: nen asetus Joensuun korkeakoulusta (387 /75).         mustyön kannalta ei ole eduksi, että projektit
18441: Asetus, joka on voimassa tälläkin hetkellä, nou-      voidaan suunnitella vain budjettivuosittain. Tä-
18442: dattaa samoja periaatteita kuin vastaavat ase-        mä johtuu siitä, että eduskunta myöntää tar-
18443: tukset monissa muissa maamme korkeakouluis-           vittavat määrärahat vain vuodeksi kerrallaan.
18444: sa, esimerkiksi Turun ja Tampereen yliopistois-       Kysymyksessä tarkoitettu projekti on lopetettu
18445: sa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa. Tämän           koulutuspoliittisista syistä. Keskiasteen koulun-
18446: asetuksen saatuaan korkeakoulu muodollis-             uudistuksen suunnittelu on sellaisessa vaihees-
18447: hallinnollisestikin vakinaisti asemansa maamme        sa, ettei projekti siinä muodossa kuin esitutki-
18448: yliopistojen ja korkeakoulujen joukossa.              muksessa suunniteltiin antaisi vastausta niihin
18449:    Joensuun korkeakoulun uusi asetus on nyt-          ongelmiin, joita opetusministeriö esitutkimuk-
18450: temmin saatettu kokonaisuudessaan voimaan.            sen käynnistäessään edellytti. Projektia ei kui-
18451: Korkeakoulun hallintoelimet on asetettu nou-          tenkaan haluttu katkaista välittömästi, vaan tut-
18452: dattaen ns. kolmikantaperiaatetta. Asetuksen          kijalle haluttiin antaa aikaa hakeutua muihin
18453: mukaan korkeakoulun hallintoelimet asetetaan          tehtäviin. Useita muitakin projekteja on joudut-
18454:                                                N:o 99                                                5
18455: 
18456: tu lopettamaan joko taloudellisista tai koulutus-    kehittää Joensuun korkeakoulusta yhä korkea-
18457: poliittisista syistä. Nyt mainittu on vain yksi      taseisempi korkeakoulu. Tässä työssä ei syrjitä
18458: tapaus monista.                                      mitään poliittista suuntausta, eikä aseteta ke-
18459:    Kysymyksessä mainittu Joensuun korkea-            tään epäilyttävään asemaan.
18460: koulun valtuuston ratkaisu kuuluu korkeakou-            On vielä syytä lainata Joensuun korkeakou-
18461: lun omaan ratkaisuvaltaan, eikä opetusministe-       lun rehtorin lausuntoa opetusministerin Joen-
18462: riö ole siihen puuttunut, eikä puutu.                suun käynnistä: "Rehtori pitää korkeakoulun
18463:    Edellä on valotettu esimerkein sitä keskuste-     kannalta valitettavana, että julkinen huomio
18464: lua, jota Joensuun korkeakoulusta on viime vuo-      on kiinnitetty, ei vierailun päätarkoitukseen,
18465: sina käyty. Samalla on myös selostettu niitä         vaan ohimennen lehdistön läsnäollessa esitet-
18466: toimenpiteitä, joilla valtiovalta yhdessä korkea-    tyyn lausuntoon, jota käytetään puoluepoliitti•
18467: koulun kanssa on pyrkinyt kehittämään Joen-          siin tarkoituksiin. Rehtorin kasityksen mukaan
18468: suun korkeakoulua entistä monipuolisemmaksi          opetusministeri viittasi yleisluontoisessa pu-
18469: ja vakiintuneemmaksi korkeakouluksi. Missään         heenvuorossaan yleiseen käsitykseen, jonka mu-
18470: lausunnossa ei Joensuun korkeakoulua ole saa-        kaan Joensuun korkeakoulu on ollut yleissuun:
18471: tettu epäilyttävään valoon. Kun kuitenkin käy-       taukseltaan yksipuolinen ja että korkeakoulu-
18472: ty 'julkinen polemiikki on realiteetti, on se sik-   vaalien sekä tiedepoliittisten järjestöjen toimin-
18473: si myönnettävä, riippumatta siitä, onko se joi-      nan aktivoitumisen tuloksena korkeakoulussa
18474: tain tai miltään osin oikeutettua. Paras vastaus     on tapahtunut monipuolistumista."
18475: edellä lehdistössä viitattuun keskusteluun on
18476:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1977.
18477: 
18478:                                                      Opetusministeri Marjatta Väänänen
18479: 6                                            1977 vp.
18480: 
18481: 
18482: 
18483: 
18484:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18485: 
18486:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Generaldirektör Lahtinen gjorde sitt uttalan-
18487: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      de, emedan Joensuu högskola i flera arti.klar,
18488: av den 1 mars 1977 tili vederbörande medlem         särskilt i början av år 1975, hade kritiserats
18489: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för "ensidighet och enögdhet". Här följer några
18490: riksdagsman M. Puhakka m. fl. undertecknade         citat ur det omfattande materialet. Tidningen
18491: spörsmål nr 99:                                     Uusi Suomi gav sitt reportage 24. 2. 1975 oin
18492:                                                     lärarutbildningen vid Joensuu högskola rubrik-
18493:           Godkänner statsrådet den karak-           en "Yksisilmäistä opetusta tuleville opettajille"
18494:        tärisdk av Joensuu högskola, som fram-        ("Enögd undervisning för blivande lärare").
18495:        förts av en av statsrådets medlemmar,        Tidningen konstaterade, att "den nya barnträd-
18496:        och det därtili anslutna försättandet av     gårdslärarutbildning som inletts både vid Joen-
18497:        vänstersinnade personer i en tvivelaktig     suu högskola och lärarutbildningsinstitutionen
18498:        dager, samt åtgärderna för att politiskt     i Nyslott karaktäriseras som ensidig". Samma
18499:        påverka den självstyrda högskolans ut-       tidning rubricerade 25. 2. 1975 en artikel på
18500:        veckling, och                                sin ledarsida, "Poliittisessa Lastentarhassa" ( "1
18501:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i         en politisk barnträdgård"). 1 artikeln konstate-
18502:        framtiden vidta för att i enlighet med       rades, att" ... infiltrationen och den pedago-
18503:        de i 1LO-avtalet nämnda förpliktelser-       giska bearbetningen av attityderna utsträcks sys-
18504:        na göra slut på den ovan nämnda diskri-      tematiskt tili alla delar av samhället. En mar-
18505:        mineringen och ställa de personer som        xistisk utbildning av barnträdgårdslärare är
18506:        gjort sig skyldiga därtill tili ansvar?      otvivelaktigt en tanke, som i hög grad gläder
18507:                                                     dem som arbetar för en revolution". 1 tid-
18508:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen Karjalan Maa behandlades 11. 6. 1975 i
18509: samt anföra följande:                               spalten "Liberaali linja" ( "Liberal linje") sam-
18510:     Joensuu högskola har ofta kritiserats för en-   ma fråga under rubriken "Luokkataistelu ei kuu-
18511: sidighet. Generaldirektör Aili Lahtinen tili        lu lastentarhaan" ( "Klasskamp passar inte i
18512: exempel har sagt, då hon 10. 6. 1975 höll ett       barnträdgården"). Där hänvisades till den kritik
18513: tal i Joensuu, att man "bestämt bör avstyra         som tidigare riktats mot seminarierna, och ar-
18514: strävandena att utveckla politiska teorier och      tikeln fortsatte: "Högskolorna har således inom
18515: tiliämpningen av dem i samband med utbild-          en kort tid från samhällets sida blivit föremål
18516: ningen av förskolpedagoger. T.o.m. varje försök     för samma klander, varvid man nu påpekar att
18517: att införa klasskampsläror eller 'färdigheter' på   poHtiken gynnas och icke-politiska riktningar
18518: detta område i utbildningen av förskolpeda-         diskrimineras. Barnträdgårdslärarutbildningen i
18519: goger, och därigenom i dagvården, är en av-         Joensuu drabbades senaste vår av en sådan
18520: siktlig skadegörelse som riktas mot det fin-        kritik i ovanligt tillspetsad form."
18521: ländska barnet. Barnet behöver som stöd för            Som undervisningsminister beklagar jag, att
18522: sin utveckling en i fråga om de mänskliga           jag på grund av tonen i det skriftliga spörs-
18523: kontakterna balanserad och trygg dagvård,           målet har varit tvungen att påminna om vissa
18524: som präglas av en gillande, vänlig och glad in-     delar av den pinsamma och skarpa diskussion,
18525: ställning till barn och vuxna. Vissa grupper        som har förts om Joensuu högskola eller om
18526: som utgår från sina egna ideer vill inte god-       vissa av dess studieriktningar. Jag har aldrig
18527: känna ens detta. Förskolpedagogiken får inte        såsom undervisningsminister ansett, att Joensuu
18528: göras till en tummelplats för ideologier, utan      högskola skulle vara "en härd för vänsterra-
18529: det bör enbart vara fråga om en verksamhet          dikalism", men det är ett faktum, att en sådan
18530: som tjänar barnen och föräldrarna."                 bild av högskolan - med ellet utan skäl -
18531:                                                N:o 99                                                7
18532: 
18533: har skapats genom förmedling av det offentliga            Den nya förordningen om Joensuu högskola
18534: ordet. Detta har inte förblivit obemärkt, varken      har numera i sin helhet bragts i kraft. Hög-
18535: av undervisningsministern och dem som arbetar         skolans förvaltningsorgan har tilisatts med
18536: i högskolan eller av andra medborgare som             iakttagande av den s.k. trekvotsprincipen. En-
18537: följer med sin tid.                                  ligt förordningen tillsätts högskolans förvalt-
18538:    Det har varit kännetecknande för vår univer-       ningsorgan efter det att olika persongrupper har
18539: sitets~ och vetenskapstradition, att den inte         gjort sina framställningar om medlemmarna.
18540: har varit benägen att godkänna egentlig politik       Kandidaterna tili medlemskap i högskolans full-
18541: ino1ll universiteten och högskolorna. Min åsikt      mäktige uppställdes t.ex. genom vai, för vilket
18542: är att det med hänsyn tili fullgörandet av hög-       fullmäktige hade utfärdat ett särskilt valregle-
18543: skolornas forsknings- och undervisningsuppgift        mente. De olika grupper som verkar inom hög-
18544: inte är till fördel, att något universitet ellet      skolan hade vid valet - om de så önskade -
18545: någon högskola ensidigt blit representant för         tillfälle att framträda med politiska deviser
18546: en viss politisk riktning så, att högskolan får en    och mäta sitt understöd vid högskolan. Profes-
18547: prägel av politiskt i stället för vetenskapligt       sorerna och de biträdande professorerna upp-
18548: samfund. Detta är min uppfattning, oberoende          ställde sina kandidater genom sämjoval. Den
18549: av viiken politisk riktning det är fråga om.          övriga personalens kandidater uppställdes
18550: Men det bör då å andra sidan klart konstateras,      genom normala vai. En del av valförbunden
18551: att alla som tillhör ett vetenskapligt samfund        använde politiska deviser. Studerandena UPP"
18552: har rätt tili sin politiska övertygelse, och mot     trädde med politi~ka deviser, med undantag
18553: denna rätt får man inte inskrida.                    av ett valförbund.
18554:    Joensuu högskolas utveckling har under de             Valresultatet visade, att i den grupp som
18555: knappt tio är som verksamheten bedrivits kon-        företrädde den övriga personalen endast en
18556: tinuerligt gått mot ett stabiliserat vetenskapligt   kandidat av åtta möjliga valdes bland dem som
18557: samfund. Statsmakten har strävat tili att med        uppträdde med politiska deviser (denna kandi-
18558: de resurser som står tili buds utveckla hög-         dat tillhörde kommunisternas och folkdemokra-
18559: skolan i riktning mot en större mångsidighet          ternas valförbund). Av de åtta kandidater som
18560: och högre nivå. Statsmakten har härvid fått ett      uppställdcs av studerandena valdes sex bland
18561: avgörande stöd av den unga högskolans för            dem som framträtt med politiska deviser (kom-
18562: uppgiften entusiastiska ledning och övriga per-      munisternas och folkdemokraternas valförbund
18563: sonai samt av dess fördomsfria studerande. Re-        1, kommunister och folkdemokrater SASO/
18564: geringen har för avsikt att så effektivt som möj-    SOL 1, centerstudenternas valförbund 1, so-
18565: ligt fortsätta detta utvecklingsarbete. Då hög-      cialdemokratiska studerandes valförbund 1 och
18566: skolan blir mångsidigare får den bättre möj-         högskolans borgares valförbund 2).
18567: ligheter att verka som ett samfund, vilket om-           Valresultatet visade tydligt, att ingen av de
18568: fattar många vetenskaper och där olika veten-        grupper som framträdde med politiska deviser
18569: skapliga och vetenskapspolitiska riktningar på       fick ett så stort stöd, att man skulle kunna tala
18570: ett naturligt sätt kan göra sig gällande.            om en ensidig högskola. Mao kan snarare
18571:    Stadgandena rörande den nugrundade hög-           konstatera, att antalet av dem som valts av po-
18572: skolan har i flera års tid varit bristfälliga, och   litiska valförbund är så litet, att man på grund
18573: de har fått en tillfällig prägel på grund av         härav inte ens kan tala om en i högre grad po-
18574: att det medan högskolan vuxit har funnits ett        litiserad högskola.
18575: kontinuerligt behov att utveckla dem. Först              I spörsmålet hänvisas tili att ett forsknings-
18576: den 2.3 maj 1975 gavs den första enhetliga och       projekt (det s.k. SAUMA-projektet) har ned-
18577:  moderna förordningen om Joensuu högskola            lagts och till att man i projekten inte kan arbeta
18578:  (387 /75). Förordningen, som gäller också för       på lång sikt.
18579:  närvarande, följer samma principer som motsva-          Inom undervisningsministeriet har man
18580:  rande förordningar beträffande många andra          länge varit medveten om, att det med tanke
18581: högskolor i vårt land, t.ex. Abo och Tammer-         på ett långsiktigt planerings- och forsknings-
18582: fors universitet och Helsingfors handelshög-         arbete inte är tili fördel, att projekten kan pla-
18583: skola. Då högskolan hade fått denna förord-          neras endast för ett budgetår i sänder. Detta
18584:  ning, stabiliserade den även i formellt-administ-   beror på att riksdagen beviljar de erforderliga
18585: rativt avseende sin ställning bland vårt lands       anslagen bara för ett år åt gången. Det i spörs-
18586:  universitet och högskolor.                          målet avsedda projektet har nedlagts av utbild-
18587: 8                                             1977 vp.
18588: 
18589: ningspolitiska skäl. Planeringen av mellansta-       uttalanden framställts i tvivelaktig dager. Då
18590: diereformen befinner sig i. ett sådant skede, att    den offentliga polemik som förts likväl är en
18591: projektet i den form, som planerades under den       realitet bör detta medges, oberoende av om
18592: förberedande undersökningen, inte skulle ge de       den tili vissa eller ens några delar är berättigad.
18593: svar på problemen, som undervisningsministe-         Det bästa svaret på den diskussion i tidnings-
18594: riet förutsatte då ministeriet satte i gång denna    pressen, tili vilken tidigare hänvisats, är att ut-
18595: undersökning. Man ville dock inte omedelbart         veckla Joensuu högskola tili en allt högre
18596: avbryta projektet, utan man önskade ge fors-         stående högskola. I detta arbete diskrimineras
18597: karen tillfälle att söka sig tili andra uppgifter.   ingen politisk riktning, och ingen försätts i en
18598: Man har varit tvungen att lägga ner flera andra      tvivelaktig situation.
18599: projekt, antingen av ekonomiska ellet utbild-           Det är ytterligare skäl att citera det uttalande
18600: ningspolitiska skäl. Det nu nämnda fallet är         :rektor för Joensuu högskola gjorde rörande un-
18601: endast ett bland många.                              dervisningsministerns besök i Joensuu. "Rektor
18602:     Det i spörsmålet nämnda avgörande som            anser det från högskolans synpunkt vara beklag-
18603: träffades av Joensuu högskolas fullmäktige hör       ligt, att den offentliga uppmärksamheten inte
18604: tili de ärenden som högskolan själv har befo-        har riktats mot besökets huvudändamål, utan
18605: genhet att avgöra och undervisningsministeriet       mot ett uttalande som i förbigående gjordes i
18606: har därför inte ingripit i saken och ämnar inte      pressens närvaro, och som har utnyttjats för
18607: heller göra det.                                     partipolitiska syften. Enligt rektors uppfattning
18608:     I det föregående belystes genom exempel          hänvisade undervisningsministern i sitt anfö-
18609: den diskussion, som under de senaste åren har        rande, som hade en generell karaktär, till den
18610: förts om Joensuu högskola. Samtidigt gavs en         utbredda uppfattningen att Joensuu högskola
18611: redogörelse för de åtgärder, genom vilka stats-      till sin allmänna indktning har varit ensidig,
18612: makten i samverkan med högskolan har försökt         och att högskolan som ett resultat av högskole-
18613: utveckla Joensuu högskola tili en mera mång-         valen samt aktiveringen av de vetenskapspoli-
18614: sidig och stabiliserad högskola än den tidigare      tiska organisationernas verksamhet har utveck-
18615: har varit. Joensuu högskola har inte i några         lats mot en allt större mångsidighet."
18616:      Helsingfors den 6 april 1977.
18617: 
18618:                                                      Undervisningsminister Mar;atta Väänänen
18619:                                               1977 Vp.
18620: 
18621: Kirjallinen kysymys n:o 100.
18622: 
18623: 
18624: 
18625: 
18626:                                   Vilmi ym.: Maatilatalouden lainoitustoiminnasta.
18627: 
18628:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18629:    Maatilatalouden lainoitustoiminnan kohdalla       ruutettava ja sisällä olevat lainahakemukset
18630: on syntynyt hälyyttävä tilanne. Voimassa ole-        olisi nopeasti rahoitettava. Jollei normaaleja
18631: van maankäyttölain mukaisilla lainoilla on ol-       maankäyttövaroja ole käytettävissä lainojen ra-
18632: lut jo kuukausia kestänyt hakukielto, jonka ai-      hoittamiseen, on tarkoitukseen käytettävä työl-
18633: kana rahalaitoksilta on kielletty lainahakemus-      lisyysvaroja, sillä myös työllisyyden hoitamises·
18634: ten vastaanottaminen. Tämä kielto on nähtä-          ta on tällä kohtaa mitä suurimmassa määrin
18635: västi johtunut siitä, että rahalaitoksissa on ol-    kysymys. Lisäksi olisi lainoitustoiminnan jous-
18636: lut sisällä jopa yli vuoden vanhoja lainahake-       tavuutta ajatellen lähdettävä siitä, että alka-
18637: muksia, jotka varojen puutteen vuoksi ovat           neen rakennuskauden ja ensi kesäksi haetta-
18638: edelleen rahoittamatta. Tämä ainutlaatuinen ja       vien lainojen käsittely ja rahoittaminen suori-
18639: täysin yksipuolisesti maaseutuun ja maatalous-       tettaisiin voimassa olevan maankäyttölain mu-
18640: väestöön kohdistuva eriarvoisuutta lisäävä syr-      kaan, ja vasta seuraavan rakennuskauden lai-
18641: jintä on aiheuttanut suurta katkeruutta ja ih-       noitustoiminta toteutettaisiin maatilalain perus-
18642: mettelyä lainanhakijoiden joukossa, sillä mm.        teella.
18643: asuntohallituksen lainoitustoiminta pelaa nor-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18644: maalilla tavalla ilman vastaavanJaisia lainojen      § :n 1 momenttiin nojautuen esitämme valtio-
18645: halmkieltoja.                                        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18646:    Kun nyt maaliskuun lopussa päättyvät maan-        seuraavan kysymyksen:
18647: käyttölain, perusluottolain ja salaojituslain voi-
18648: massaoloajat, on pelättävissä, että nykyisenlai-               Tietääkö Hallitus, että maatilatalou-
18649: nen pysähdys ja kuollut tila maaseudun lainoi-              den kehittämisrahaston kautta tapahtuva
18650: tustoiminnassa tulee edelleenkin jatkumaan.                 lainoitustoiminta on varojen vähäisyy-
18651: Ellei näiden edellä mainittujen lakien mukaisia             destä ja lainojen hakukiellosta johtuen
18652: ja vireillä olevia lainahakemuksia ehditä käsi-             ollut jo pitkän aikaa täysin pysähdyk-
18653: tellä sekä myöntää lainoja maaliskuun loppuun               sissä ja että nykyisen maankäyttölain
18654: mennessä, ovat kaikki Jainojen saamiseksi suo-              voimassaolaajan päättyessä tulee suuri
18655: ritetut toimenpiteet menneet hukkaan, sillä                 määrä lainahakemuksia, joiden käsitteJy
18656: huhtikuun alusta voimaan tuleva maatilalaki                 on kesken, raukeamaan, ellei ryhdytä
18657: mevkitsee kaikkien lainahakemustoimenpiteiden               erityistoimenpiteisiin, ja jos tietää,
18658: uusimista. Ettei tällaista tuhansien lainahake-                tuleeko Hallitus ryhtymään uuden
18659: musten raukeamista ja lainanhakijoiden, maa-                maatilalain toteuttamiseen siirryttäessä
18660: talouslautakuntien, maatalouspiirien ja paikal-             sellaisiin toimenpiteisiin, että nykyinen
18661: listen rahalaitosten suorittaman työn hukkaan-              maatilatalouksien ja maaseudun lainoi-
18662: tumista pääsisi nyt kuukausia kestävän siirty-              tustoiminnan kohdalla oleva pysähtynyt
18663: mävaiheen aikana tapahtumaan, tulisi haUituk-               ja epäoikeudenmukainen tilanne tulee
18664: sen ryhtyä kiireesti asian vaatimiin toimenpi-              kiireellisesti korjatuksi?
18665: teisiin. Lainojen hakukiellot olisi kiireesti pe-
18666:   Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
18667: 
18668:          Pekka Vilmi                    Mauno Manninen                 Veikko Hanhirova
18669:          Väinö Raudaskoski              Mikko Kaarna                   Sylvi Saimo
18670:          Kalevi Mattila                 Taisto Tähkämaa                Heimo Linna
18671:          Matti Asunmaa                  Veikko Pihlajamäki             Mikko Pesälä
18672:          Petter Savola                  Paavo Vesterinen               Hannu Tenhiälä
18673:                                         Matti Maijala
18674: 087700322M
18675: 2                                            1977 vp.
18676: 
18677: 
18678: 
18679: 
18680:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18681: 
18682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nitelman muutoksella vielä Jisätty 10,80 milj.
18683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      markalla. Kyseisillä lainavaroilla on pyritty
18684: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen     huomattavan lisätyön ja lainojen myöntämisen
18685: jäsenen vastattavaksi kansanedustajien Pekka       huomattavan lykkäytymisen estämiseksi· teke-
18686: Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-       mään mahdolliseksi sitoa tarvittavat varat en-
18687: symyksen:                                          nen 1. 4. 1977 tapahtuvaa maatilalain voimaan-
18688:                                                    tuloa niin hyvin tämän vuoden alussa käsitte-
18689:           Tietääkö Hallitus, että maatilatalou-    lyitään kesken olleisiin kerran vuodessa haetta-
18690:        den kehittämisrahaston kautta tapahtuva     viin uusien asuinrakennusten rakentamista kos-
18691:        lainoitustoiminta on varojen vähäisyy-      keviin lainahakemuksiin kuin myös tuolloin
18692:        destä ja lainojen hakukiellosta johtuen     valtaosaltaan jo käsiteltyihin erilaisiin muihin
18693:        ollut jo pitkän aikaa täysin pysähdyk-      maanikäyttölainahakemuksiin. Viimeksimainitut,
18694:        sissä ja että nykyisen maankäyttölain       jotka ovat edustaneet n. 100 milj. markan suu-
18695:        voimassaoloajan päättyessä tulee suuri      ruista lainavarojen tarvetta, ovat suurimmalta
18696:        määrä lainahakemuksia, joiden käsittely     osin käsittäneet ennen 1. 7. 1976 tehtyjä maan-
18697:        on kesken, raukeamaan, ellei ryhdytä        osto- ja sisarosuuslainahakemuksia, rakentamis-
18698:        erityistoimenpiteisiin, ja jos tietää,      lainahakemuksia sekä asunnon peruskorjausta
18699:           tuleeko Hallitus ryhtymään uuden         tai laajentamista tar:koittavia asunto- ja lisä-
18700:        maatilalain toteuttamiseen siirryttäessä    lainahakemuksia eli koskeneet lainalajeja, jotka
18701:        sellaisiin toimenpiteisiin, että nykyinen   eräitä poikkeustilanteita lukuunottamatta oli
18702:        maatilatalouksien ia maaseudun lainoi-      mainitusta ajankohdasta saatettu lainavarojen
18703:        tustoiminnan kohdalla oleva pysähtynyt      riittämättömyyden vuoksi maatilahallituksen
18704:        ja epäoikeudenmukainen tilanne tulee        toimesta hakukiellon alaiseksi.
18705:        kiireellisesti korjatuksi?                     Edellä selostetuin valtioneuvoston toimenpi-
18706:                                                    tein on luotu edellytykset sitoa ennen maatila-
18707:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       lain voimaantuloa tarvittavat varat kaikkiin
18708: taen seuraavaa:                                    vireillä olleisiin hyväksyttäviin maankäyttölaina-
18709:    Valtioneuvosto vahvisti 27. 1. 1977 maatila-    hakemuksiin. Maatilahallituksen toimesta kulu-
18710: talouden kehittämisrahastolle kuluvaa vuotta       van vuoden alusta kaikkiin maankäyttöLainoi-
18711: varten 184,55 milj. markan määräisen väliaikai-    hin ulotetulla hakukiellolla on taas osaltaan
18712: sen käyttösuunnitelman, jossa maankäyttölain       vaikutettu siihen, että kaikki eri käsittelypor-
18713: mukaiseen lainoitukseen osoitettiin varoja yh-     taissa vireillä olleet maankäyttölainahwkemukset
18714: teensä 170 milj. markkaa. Tätä lainavarojen        saadaan rahalaitoksissa loppuunkäsitellyksi en-
18715: määrää on sen osoittauduttua riittämättömäksi      nen maatilalain voimaantuloa. Maatilalain tul-
18716: vast'ikään 24. 3. 1977 suoritetulla käyttösuun-    tua voimaan hakukielto lopetetaan.
18717:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
18718: 
18719: 
18720:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
18721:                                              N:o 100
18722: 
18723: 
18724: 
18725: 
18726:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18727: 
18728:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kande av ett avsevärt extraarbete och bety-
18729: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        dande uppskov vid beviljande av lån försokt
18730: medlem av statsrådet för avgivande av svar          göra det möjligt att binda erforderliga medel
18731: översänt följande av riksdagsman Pekka Vilmi        innan lagen om gårdsbruksenheter träder i kraft
18732: m.fl. undertecknade spörsmål:                       den 1 april 1977, såväl med tanke på i början
18733:                                                     av detta år obehandlade låneansökningar, vilka
18734:           Är Regeringen medveten om att den         görs en gång om året, för byggande av nya
18735:        utlåningsverksamhet som sker: genom          bostadshus, som ookså med tanke på olika slags
18736:        gårdsbrukets utvecklingsfond redan en        låneansökningar för jorddisposition, vilka vid
18737:        lång tid har legat helt nere på grund        den tidpunkten tili största delen redan hade
18738:        av obetydliga medel och låneansöknings-      blivit behandlade. De sistnämnda, som repre-
18739:        förbud, och att ett stort antallåneansök-    senterade ett ca 100 milj. mk stort behov av
18740:        ningar, som ännu inte slutbehandlats,        lånemedel, har tili största delen omfattat före
18741:        kommer att förfalla när giltighetstiden      den 1 juli 1976 gjorda ansökningar gällande
18742:        för den nuvarande jorddispgsitionslagen      jordköps- och syskonandelslån, byggnadsanbets-
18743:        går ut, om inte specialåtgärder vidtas,      lån samt ansökningar gällande bostads- och
18744:        och om Regeringen är medveten om             tiliäggslån för grundreparation eller utvidgning
18745:        detta,                                       av bostad. De har m.a.o. gällt sådana slag av
18746:            ämnar Regeringen, när den övergår        lån som, exklusive vissa undantagsfall, från
18747:        tili att förverkliga den nya lagen om        nämnda tidpunkt ritknat på grund av otillräck-
18748:        gårdsbruksenheter, vidta sådana åtgär-       liga lånemedel ooh genom jordbruksstyrelsens
18749:        der, att nuvarande stagnerade och orätt-     försorg hade ställts under ansökningsförbud.
18750:        visa läge beträffande gårdsbrukens och           Genom ovanrelaterade åtgärder av statsrådet
18751:        landsbygdens låneverksamhet blir av-         har förutsättningar skapats för att binda el1for-
18752:        hjälpt i brådskande ordning?                 derliga medel, innan lagen om gårdsbruksen-
18753:                                                     heter träder i kraft, med tanke på alla aktuella
18754:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ansökningar om jorddispositionslån som kan
18755: samt anföra följande:                               godkännas. De ansökningsförbud, som på åt-
18756:    Statsrådet fastställde den 27 januari 1977       gärd av jordbruksstyrelsen ooh med verkan
18757: för gårdsbr:ukets utveoklingsfond en temporär       från början av innevarande år, utsträcktes tili
18758: dispositionsplan för innevarande år på 184,55       att gälla alla jorddispositionslån, har för sin
18759: milj. mk, där sammanlagt 170 milj. mk anslogs       del bidragit tili att alla ansökningar om jord-
18760: för utlåning i enlighet med jorddispositions-       dispositionslån som var aktuella inom olika
18761: lagen. Sedan detta belopp för lånemedel visat       behandlingsinstanser, kan fås slutbehandlade i
18762: sig vara otiliräckligt, har det helt nyligen, den   penninginrättningarna innan lagen om gårds-
18763: 24 mars 1977, genom en ändring av disposi-          bruksenheter träder i kraft. Sedan lagen om
18764: tionsplanen ökats med 10,80 milj. mk. Genom         gårdsbruksenheter har trätt i kraft, skall an-
18765: ifrågavarande lånemedel har man för undvi-          sökningsförbudet upphävas.
18766:      Helsingfors den 7 april 1977.
18767: 
18768: 
18769:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
18770:                                                  1977 vp.
18771: 
18772: Kirjallinen kysymys n:o 101.
18773: 
18774: 
18775: 
18776: 
18777:                                     Linna ym.: Ylisuurten eläkkeiden muodostumisen estämisestä.
18778: 
18779: 
18780:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
18781: 
18782:     Työ- ja virkaeläkelakien varsinaisena tavoit-       V. 1973 + 443,50 mk/kk (10,9%), V. 1974
18783: teena on turvata var:sinaisen työs:säoloajan jäl-       + 673,38 mk/kk (14,9%), v. 1975 +
18784: keen eläkkeelle siirtyvälle henkilölle 66 % :n          1 116,67 mk/kk (21,6 %) , v. 1976 +
18785: eläke työs~ä maksettavasta palkasta.                    1 297,20 mk/kk (20,63 %) ja 1. 1. 1977 al-
18786:     Tämä tavoite on kuhen'kin käytäm1össä täy-          kaen + 1 016,93 mk/kk (13,4 %) .
18787: sin romutettu siitä syystä, että TEL-indeksiä              Eläkkeensaajan eläke on edellä mainituilla ko-
18788:  ( palkkaindeksi) käytetään eläkkeen perusteena         rotuksilla 1. 1. 1977 alkaen 8 606,03 mk/kk,
18789: olevan palkan laskemiseen, alkaneen eläkkeen            eli nousu noin kahdeksassa vuodessa on ollut
18790: tarkistamiseen ja kanttuneen työeläkeoikeuden           yhteensä 5 679,13 mk/kk ja prosentteina 194.
18791: säilyttämiseen. Kunkin vuoden vaihteessa TEL-           Samaa virkaa tällä hetkellä hoitavan viranhalti-
18792: indeksin vuotuisen kasvuprosentin mukaisesti            jan kuukausiansiot ovat 1. 2. 1976 alkaen olleet
18793: korotetaan niitä ,eläkkeitä, jotka on sidottu           7 023 mk/kk, sillä tämän vuoden osalta ei palk-
18794: TEL-indeksiin.                                          karatkaisuja ole tehty. Aktiivihenkilön palkka
18795:                                                         on tässä esimerkkitapauksessa noussut noin
18796:     Käytännössä tällainen eläkkeiden indeksitar-        kahdeksassa vuodessa 44,4 %, kun vastaavasta
18797: kistus ruokkii erittäin >tehokkaalla tav,alla inflaa-   tehtävästä eläkkeelle siirtyneen henkilön eläke-
18798: tiota,· :sillä palkkatason nousuun verrattuna in-       tulo on kohonnut 194 %.
18799: deksikorjaus tulee eläkkeeseen etukäteen, vaikka           Kun esimerkkitapauksena käytetylle viran-
18800: eläkkeiden korottamishetkellä ei ole minkään-           haltijalle olisi 66 % :n eläke nykyisen viranhal-
18801: laista tietoa :siitä, minkä suuru1siksi muodostu-       tijan palkasta 7 023 mk:sta 4 635,18 mk/kk, on
18802:  vat palkankorotukset tai onko niihin edes jär-         se kohonnut palkkaindeksisidonnaisuuden joh-
18803: kevää pyrkiä koko kansantalouden tulevaisuu-            dosta 8 606,03 mk:aan/kk, joka on 1 583,03
18804: den näköalojen valossa. Tällä hetkellä olemme           mk/kk korkeampi kuin aktiivihenkilölle työstä
18805: juuri ~tällaisessa tilanteessa. TEL-indeiks1tarkis-     maksettava palkka. Toisin sanoin kuvattuna ky-
18806: tus suorhettiin 1. 1. 1977 13,4 % :n suuruise-          seinen eläke on ylittänyt työ- ja virkaeläkelakien
18807: na, vaikka minkäänlaisia sopimuksia tätä vuotta         tavoitetasona pidetyn 66 % :n eläketulon mak-
18808: koskevista palkkaratkaisuista d ole vielä kyetty        settavasta palkasta 3 970,85 markalla kuukau-
18809: tekemään.                                               dessa.
18810:     Minkälaisiin vääristymiin työ- ja virkaeläke-          Toisessa esimerkkitapauksessa kuntainliiton
18811: lakien alkuperäiseen tarkoitukseen verrattuna           viranhaltija T oli jäänyt eläkkeelle v. 1964, jol-
18812: on käytännön eläkepolitiikassa jouduttu selviää         loin hänen palkkansa viran hoitamisesta oli
18813: kahden seuraavan esimerkkitapauksen perus-              2 882,70 mk/kk. Eläke oli eläkkeelle siirryt-
18814:  teella.                                                täessä 1 729,70 mk/kk. Edellisen esimerkin
18815:     Erään kuntainliiton entinen viranhaltija X on       kohdalla lueteltujen vastaavien prosenttikoro-
18816:  jäänyt eläkkeelle v. 1968, jolloin hänen palk-         tusten jälkeen eläke on 1. 1. 1977 alkaen
18817: kansa virkatehtävästä oli 4 864,54 mk/kk. Eril-         7 200,33 mk/kk. Niroellistulojen nousu noin 12
18818: lisen eläkepohjan mukaan laskettuna hänen               eläkevuoden aikana on ollut 5 470,63 mk/kk
18819: eläkkeekseen muodostui tuolloin 2 926,90                eli 316 %. Samaa virkaa hoitava viranhaltija saa
18820:  mk/kk. Tämän jälkeen on eläkettä tarkistettu           tällä hetkellä työstään palkkaa 5 990 mk/kk.
18821: voimassa olevien määräysten perusteella seuraa-         Palkka on 1 210,33 mk kuukautta kohden vä-
18822:  vasti: v. 1969 + 0 mk/kk, v. 1970 + 312,85             hemmän kuin sen henkilön eläke, joka vastaa-
18823:  mk/kk (10,7%), v. 1971 + 310,95 mk/kk                  vasta tehtävästä jäi noin 12 vuotta sitten eläk-
18824:   (9,6%),v.1972 + 507,65mk/kk (14,3%),                  keelle.
18825: 087700320K
18826: 2                                             1977 vp.
18827: 
18828:    Nämä kaksi esimerkkitapausta, jotka on otet-      tännön jatkamiselle ei riitä saavutetun edun pe-
18829: tu käytännön elämästä, osoittavat kiistattomas-      riaatteella ylisuurten eläkkeiden maksaminen,
18830: ti, että työ- ja virkaeläkelainsäädäntöömme on       sillä Suomessa työnantajat maksavat suhteelli-
18831: eläkkeiden palkkaindeksisidonnaisuuden ja sen        sesti suuremman osan koko sosiaaliturvan kus-
18832: soveltamisen johdosta tullut erittäin suuri vää-     tannuksista kuin muissa pohjoismaissa. Tämä
18833: ristymä, joka on jo tähän mennessä kasvattanut       tosiasia ensi vaiheessa luonnollisesti lisää teol-
18834: eräät korkeat eläkkeet lähes kaksinkertaisiksi       lisuuden työvoimakustannuksia ja heikentää ul-
18835: siihen 66 % :n eläketasoon verrattuna, johon         komaista kilpailukykyä, mutta eläkemenot tule-
18836: eläkelakeja säädettäessä on pyritty.                 vat pidemmällä tähtäimellä koko yhteiskunnan
18837:    Ylieläkeongelma kärjistyy edellä selostetusta     kannettaviksi.
18838: vielä huomattavasti, kun tiedetään, että virka-         Koko yhteiskuntamme vaikeiden talouselä-
18839: eläkelakien perusteella maksetaan jo tällä het-      män näköalqjen valossa pidämme välttämättö-
18840: kellä eläkkeitä, jotka ylittävät 15 000 markan       mänä, että hallitus mahdollisimman kiireellisesti
18841: tason kuukautta kohden.                              pyrkii esittämään ratkaisun, jolla jatkuvasti pa-
18842:    Työeläkkeiden keskimäärien perusteella ver-       heneva ylisuurt~l;l työc .ja virkat:;läkkeiden muo-
18843: tailtaessa eri eläkelajeja toisiinsa muodostuivat    dostuminen estetään. Tällä toimeppiteellä voi-
18844: joulukuussa 197 6 vanhuuseläkkeet kuukautta          taisiin poistaa .eläkkeellä olevien henkilöiden
18845: kohden seuraaviksi: VEL 1 699 mk/kk,                 eläkett1rvassa vallitsevaa eriarvoisuutta ja lisätä
18846: KVTEL 1 230 mk/kk, TEL 562 mk/kk, LEL                niiden ihmisten luottamusta valtiovallan toi-
18847: 286 mk/kk, YEL 728 mk/kk ja MYEL 155                 menpiteitä kohtaan, jot~a ovat tällä hetkellä
18848: mk/kk. Kun vielä todetaan, että keskimääräi-         kaikkein vaikeimmassa asemassa.             .    .
18849: nen kansaneläke oli vastaavana aikana 454 mk/            Edellä olevaan_yiitaten esitämme valtiopäivä-
18850: kk ja rintamasotilaseläke 320 mk/kk, on riittä-      järjestyksen 37 §:ri l. morp.entin perusteella val-
18851: västi vertailupohjaa eläkejärjestelmiemme heik-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18852: kouksien toteamiselle.                               seuraavan kysymyksen:
18853:    Palkkaindeksisidonnaisten työeläkkeiden kes-
18854: kimäärien perusteella suoritettu vertailu jo                    Onko Hallitus tietoinen, että palkka-
18855: osoittaa, että eri eläkelakien antama vanhuuden              Indeksisidonnaisuuden ···johdosta lisään-
18856: turva vaihtelee huomattavasti. Kaikkein vai-                 tyvässä .· määrin virkå- .ja työeläkkeet
18857: keimmassa asemassa olevien vanhusten osalta,                 muodostuvat suuremmiksi kuin varsinai-
18858: joilla työeläketurva saattaa olla miltei olematon,           sesta työstä maksettava palkka, vaikka
18859: tulee luonnollisesti kansaneläketurva avuksi lie-            virka- ·ja työeläkelakien tarkoituksena on
18860: vittämään pahimpia puutteita.                                ollut pyrkiä 66 % :n eläketasoon mak-
18861:    Liian monimutkaisen eläkeviidakkomme pa-                  settavasta palkasta, ja jos on,
18862: hin epäkohta työeläkelakien osalta on se, että                  tuleeko Hallitus antamaan kiireelli-
18863: eri tehtävissä työpanoksensa yhteiskunnan ra-                sesti eduskunnalle sellaisen lakiesityk-
18864: kentamiseksi antaneiden ihmisten eläketurva on               sen, jölla kohtuuttömina pidettävien
18865: jatkuvasti hyvin erilainen ja eläke-erot näyttävät           ylisuuiteri eläkkeiden muodostuminen
18866: jatkuvasti kasvavan. Perusteeksi nykyisen käy-               estetään?
18867:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
18868: 
18869:          Heimo Linna                    Kalevi Mattila .               Sylvi Saimo
18870:          Taisto Tähkämaa                Matti Asunmaa                  Aino Karjalainen
18871:          }tei1;1o Karpola               Paavo Vesterinen               Pekka Vilmi
18872:          Väinö Raudaskoski              Saimi Ääri .     .             Veikko Pihlajamäki
18873:          Petter Savola                  Mauno Manninen                 Matti Maijala
18874:                                        .Veikko Hanhirova
18875:                                                N:o 101                                                3
18876: 
18877: 
18878: 
18879: 
18880:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18881: 
18882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      deksiin perustunut eläkkeiden indeksisidonnai-
18883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suus osoittautui kuitenkin vuodesta 1969 nou-
18884: olette 3 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-      datetun tuloeroja supistavan tulopolitiikan
18885: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston· asian-    vuoksi kohtuuttomuuksiin ja vinoutumiin joh-
18886: omaiselle jäsenelle jäjennöksen kansanedustaja       tavaksi. Muun muassa suuret eläkkeet suhtees-
18887: Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       sa vastaaviin palkkoihin ovat viime vuosina
18888: kysymyksestä n:o 101:                                nousseet enemmän kuin pienet eläkkeet. Vuo-
18889:                                                      den 197 4 tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun
18890:           Onko Hallitus tietoinen, että palkka-      liittyvän sosiaalipoliittisen sopimuksen perus-
18891:        indeksisidonnaisuuden johdosta lisään-        teella sai lokakuussa 197 4 asetettu eläkeindeksi-
18892:        tyvässä määrin virka- ja työeläkkeet          komitea tehtäväkseen etsiä ratkaisu työntekijäin
18893:        muodostuvat suuremmiksi kuin varsinai-        eläkelain mukaisen ns. TEL-indeksitarkistusjär-
18894:        sesta työstä maksettava palkka, vaikka        jestelmän toteuttamiseksi sopimuksessa määrä-
18895:        virka- ja työeläkelakien tarkoituksena on     tyin tavoin siten, että uudistus voitiin toteuttaa
18896:        ollut pyrkiä 66 % :n eläketasoon mak-         sopimuskauden aikana. Komitea tutki muun
18897:        settavasta palkasta, ja jos on,               muassa sitä, voidaanko työeläkkeitä korottaa
18898:           tuleeko Hallitus antamaan kiireelli-       erisuutuisin indeksitarkistuksin, ja selvitti eriy-
18899:        sesti eduskunnalle sellaisen lakiesityk-      tyvien indeksien tarkoituksenmukaisuuden. Sel-
18900:        sen, jolla kohtuuttomina pidettävien          vityksen mukaan eriytyviä indeksitarkistuksia
18901:        ylisuurten eläkkeiden muodostuminen           ei sovelleta missään maassa. Myös Suomen osal-
18902:        estetään?                                     ta komitea totesi, että eriytyvät indeksit eivät
18903:                                                      ole toteuttamiskelpoisia. Eläkeindeksikomitean
18904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ehdotusten perusteella hallitus antoi eduskunnal-
18905: vasti seuraavaa:                                     le 7 päivänä marraskuuta 1975 TEL-indeksitar-
18906:    Niin sanotut ylieläkkeet ovat eräs eläkkeiden     kistusjärjestelmän muutoksen sisältävän esityk-
18907: tavoitetasoon liittyvistä kysymyksistä. Nykyisen     sen (Esitys n:o 124 1975 II vp.), joka koski
18908: eläkepolitiikan päämääränä pidetään 60-              kaikkia TEL-indeksisidonnaisia eläkkeitä. Esi-
18909: 66 %:n suuruista eläkettä eläketapahtuman lä-        tyksen perustelujen mukaan tavoitteena on, että
18910: heisyydessä vakiintuneeksi katsottavasta ansio-      TEL-indeksitarkistusten avulla eläkkeensaajille
18911: tasosta. Jos myönnettävä eläke ylittää tämän ta-     tulee turvata kohtuullinen eläkkeitten ostovoi-
18912: voitetason, se on katsottava ylieläkkeeksi sen       man lisäys, mikäli työssäkäyvän väestön työtu-
18913: markkamääräisestä suuruudesta riippumatta.           loissa tapahtuu reaalikasvua.
18914: Julkisen sektorin eläkejärjestelmissä myönnettä-         Eduskunta hyväksyi edellä mainittuun halli-
18915: vän eläkkeen eli eläkkeen alkumäärän tavoite-        tuksen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset.
18916: tasona on 66 %.                                      Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä tammi-
18917:    Rahan arvon alenemisen vuoksi myönnettyjä         kuuta 1977. Eläkkeet tarkistetaan palkkaindek-
18918: eläkkeitä on tarkistettava. Tässä on ollut tavoit-   siluvulla, jonka sosiaali- ja terveysministeriö
18919: teena eläkkeiden reaaliarvon säilyttäminen niin,     vahvistaa joka kalenterivuodeksi ottaen huo-
18920: että eläketurva seuraa ansiotyössä olevan väes-      mioon yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtu-
18921: tön elintasoa. Eläkkeet on sidottu maan ylei-        neiden muutosten keskiarvon. Tällainen indeksi-
18922: seen ansiotasoindeksiin ja niitä on tarkistettu      tarkistus, joka tehtiin eläkkeisiin ensimmäisen
18923: kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministe-     kerran tämän vuoden alussa, takaa ennen eläk-
18924: riön ohjeiden mukaisesti. Yleiseen ansiotasoin-      keelle siirtymistä vallinneen yleisimmän tuloke-
18925: 4                                            1977 vp.
18926: 
18927: hityksen jatkumisen myös eläkeaikana. Toisaal-      tinnössaan (komiteanmietintö 1976: 75) esltta-
18928: ta se vaimentaa lamakausien eläkkeensaajien toi-    nyt ehdotuksen uudeksi eläkkeen perusteena
18929: meentuloa alentavan vaikutuksen puoleen siitä,      olevan palkan laskentatavaksi.
18930: mihin aikaisempi käytäntö olisi johtanut.              Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen lakiesi-
18931:    TEL-palkkaindeksiluvun määrittelytavan muu-      tyksen antamisesta eduskunnalle eläkepalkan
18932: tos poistaa ylisuurten eläkkeiden ongelmaa kui-     laskentatavan muutoksesta, joka koskee julkisen
18933: tenkin vain siltä osin kuin ongelma on synty-       sektorin eläkkeitä. Sen tarkoituksena on estää
18934: nyt eläkkeiden indeksikorotuksista. Edellä mai-     ylieläkkeiden syntyminen lain voimaantulon jäl-
18935: nitun hallituksen esityksen (Esitys n:o 124         keen myönnettävissä uusissa eläkkeissä. Valtion
18936: 1975 II vp.) perusteluissa todettiinkin, että       palveluksesta myönnettäviä eläkkeitä koskeva
18937: hallitus aikoo selvityttää mahdollisuudet tavoi-    ehdotus hallituksen esitykseksi on valtiovarain-
18938: tetason ylittävien eläkkeiden syntymisen estämi-    ministeriössä valmistumassa ja esitys annetta-
18939: seen muuttamalla eläkkeen alkumääriä koskevia       neen eduskunnalle kuluvan kevään aikana. Kun-
18940: säännöksiä. Tältä osin ongelmaa on selvittänyt      tasektorin osalta vastaavat muutokset tehtäneen
18941: sosiaali~ ja terveysministeriön asettama toimi-     kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntöä muutta-
18942: kunta, joka julkisen sektorin ylieläkkeitä koske-   malla.
18943: van lisätoimeksiautonsa mukaisesti on osamie-
18944:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
18945: 
18946:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
18947:                                               N:o 101                                                 5
18948: 
18949: 
18950: 
18951: 
18952:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18953: 
18954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lämpats sedan år 1969 i avsikt att minska in-
18955: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        komstskillnaderna har dock pensionernas bind-
18956: av den 3 mars 1977 tili vederbörande medlem           ning vid det allmänna förtjänstnivåindexet visat
18957: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sig leda tili oskäligheter och snedvridningar.
18958: riksdagsman Heimo Linna m. fl. undertecknade         Bland annat har de stora pensionerna i för-
18959: spörsmål nr 10 1 :                                   hållande tili motsvarande löner under de senas-
18960:                                                       te åren stigit mer än de små pensionerna. På
18961:           Är Regeringen medveten om att               basen av den socialpolitiska överenskommelsen
18962:        tjänste- och arbetspensionerna i allt         i anslutning tili 197 4 års inkomstpolitiska hel-
18963:        större utsträckning på grund av bind-         hetslösning fick den i oktober 1974 tillsatta
18964:        ningen tili löneindex blir större än den      pensionsindexkommitten i uppgift att söka en
18965:        lön som utbetalas för det egentliga ar-       lösning på frågan om hur man skulle kunna för-
18966:        betet, trots att avsikten med tjänste- och     verkliga det s. k. APL-indexjusteringssystemet
18967:        arbetspensionslagarna har varit att strä-     i enlighet med lagen om pension för arbets-
18968:        va tili en pensionsnivå om 66 % av den         tagare, på det sätt som definierats i avtalet, så,
18969:        lön som utbetalas, och om så är fallet,       att reformen kunde förverkligas under avtals-
18970:           kommer Regeringen i brådskande ord-        perioden. Kommitten undersökte bl. a. om ar-
18971:        ning att tili riksdagen avlåta en lagpro-     betspensionerna kunde höjas genom olika stora
18972:        position, genom viiken uppkomsten av          indexjusteringar och utredde ändamålsenlig-
18973:        oskäliga överhöga pensioner förhindras?       heten hos olika index. Enligt utredningen till-
18974:                                                      lämpas inte differentierade indexjusteringar i
18975:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        något land. Även för Finlands del konstaterade
18976: samt anföra följande:                                kommitten att det inte går att förverkliga diffe-
18977:    De s. k. överpensionerna är en fråga i            rentierade index. På basen av pensionsindex-
18978: anslutning tili målnivån för pensioner. Som mål       kommiw:!ns förslag avlät regeringen den 7 no-
18979: för den nuvarande pensionspolitiken betraktas        vember 1975 tili riksdagen en proposition som
18980: en pension om 60-66 % av den förtjänstnivå           innehöll ett förslag tili ändring av APL-index-
18981: som skall anses som befäst kort innan pen-           justeringssystemet (nr 124/1975 II rd.), viiken
18982: sioneringen. Om pensionen överstiger denna           gällde alla APL-indexbundna pensioner. Enligt
18983: målnivå skall den betraktas som överpension,         motiveringen tili propositionen är syftet att
18984: oberoende av markbeloppet. Målnivån för pen-         genom APL-indexjusteringar trygga en skälig
18985: sionerna inom den offentliga sektorns pen-           ökning av köpkraften hos pensionerna för pen-
18986: sionssystem, dvs. för pensionens begynnelsebe-       sionstagarna, om det sker en realökning i den
18987: lopp, är 66 %.                                       arbetande befolkningens arbetsinkomst.
18988:    På grund av att penningvärdet sjunker måste           Riksdagen antog de lagförslag som ingick i
18989: beviljade pensioner justeras. Syftet har varit att   regeringens ovannämnda proposition. Ändring-
18990: bibehålla pensionernas realvärde så, att pen-        arna trädde i kraft den 1 januari 1977. Pen-
18991: sionsskyddet följer levnadsnivån för den för-        sionerna justeras genom ett löneindextal som
18992: värvsarbetande befolkningen. Pensionerna är          social- och hälsovårdsministeriet fastställer för
18993: bundna vid landets allmänna förtjänstnivåindex       varje kalenderår med beaktande av medeltalet
18994: och de har varje kalenderår justerats i enlighet     av de förändringar som skett i den allmänna
18995: med social- och hälsovårdsministeriets anvis-        löne- och prisnivån. En sådan indexjustering,
18996: ningar. På grund av den inkomstpolitik som till-     som gjordes på pensionerna första gången i
18997: 087700320K
18998: 6                                            1977 vp.
18999: 
19000: början av detta år, garanterar att den mest all-    delbetänkande      (kommittebetänkande 1976:
19001: männa inkomstutvecklingen före pensioneringen       75) har framlagt ett förslag till nytt sätt att ut-
19002: fortgår även under pensionstiden. Å andra sidan     räkna den lön som ligger till grund för pen-
19003: dämpar den nedgångsperiodernas nedsättande          sionen.
19004: inverkan på pensionstagarnas utkomst till hälf-         Regeringen har fattat ett principbeslut om att
19005: ten av vad tidigare praxis skulle ha inneburit.     till riksdagen avlåta en proposition angående
19006:    Ändringen i sättet att fastställa APL-löne-      ändring av sättet att beräkna pensionslönen,
19007: indextalet eliminerar likväl problemet med de       viiken ändring skulle gälla pensionerna inom
19008: överhöga pensionerna endast till den del proble-    den offentliga sektorn. Avsikten är att på så
19009: met uppstått på grund av indexförhöjningar av       vis förhindra uppkomsten av överpensioner i
19010: pensionerna. I motiveringen tili regeringens        nya pensioner som beviljas efter det lagen trätt
19011: ovannämnda proposition (nr 124/1975 II rd.)         i kraft. Ett förslag till regeringsproposition an-
19012: konstaterades också att regeringen ämnar låta       gående pensioner som beviljas för statsanställc
19013: utreda möjligheterna att förhindra uppkomsten       ning håller på att utarbetas i finansministeriet
19014: av pensioner som överstiger målnivån genom          och propositionen torde komma att avlåtas till
19015: att ändra stadgandena angående pensionernas         riksdagen ännu under innevarande vår. Mot-
19016: begynnelsebelopp. Till denna del har problemet      svarande ändringar för den kommunala sektorns
19017: utretts av en kommission, tillsatt av social- och   del torde komma att ske genom en ändring av
19018: hälsovårdsministeriet, vilken kommission i en-      den kommunala pensionsanstaltens pensions-
19019: lighet med det tilläggsuppdrag, som gäller över-    stadga.
19020: pensioner inom den offentliga sektorn, i sitt
19021:      Helsingfors den 7 april 1977.
19022: 
19023:                                                                        Minister Jouko Loikkanen
19024:                                              1977 vp.
19025: 
19026: Kirjallinen kysymys n:o 102.
19027: 
19028: 
19029: 
19030: 
19031:                                  Juvela: Trunpereen-Parkanon-Seinäjoen rautatiealueiden lu-
19032:                                     nastus- ja haittakorvausten maksattamisesta.
19033: 
19034: 
19035:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19036: 
19037:    Tampereen~Parkanon-Seinäjoen rautatien           jo kymmenen vuotta, on välttämätöntä, että
19038: rakennustyöt olivat Parkanon ja Ikaalisten          hallitus kiirehtii korvausten maksamista asian-
19039: alueella käY'nnissä 1960-luvun lopulla. Tästä       omaisille. Erityistoimenpitein voitaisiin tämä
19040: ajankohdasta on kulunut jo kymmenen vuotta.         pitkäksi ja hankalaksi muodostunut korvausasia
19041: Kuitenkin korvaukset radan alle jääneistä mais-     saattaa oikeudenmukaiseen päätökseen vielä tä-
19042: ta ovat edelleen suorittamatta. Viime vuoden        män vuoden puolella. Suoritusten odottamatto-
19043: lopulla sai Ikaalisten maanmittaustoimisto lo-      man pitkästä viivästymisestä olisi lisäksi koh-
19044: pultakin osaltaan valmiiksi mittaustyöt rautatie-   tuullista suorittaa erillinen korvaus.
19045: alueeksi jääneestä maasta. Mittaustöitten viiväs-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
19046: tymiseen vaikutti se, että ko. työt päästiin al-    §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
19047: kamaan vasta v. 197 3. Asioitten hitaasta edis-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19048: tymisestä on syytetty myös vanhaa lakia.            raavan kysymyksen:
19049:    Parkanon alueella odottaa korvausta kaik-
19050: kiaan 61 maanomistajaa ja myös Parkanon ete-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19051: läpuolella sijaitsevissa kunnissa on suuri määrä           Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rau-
19052: maanomistajia, joiden osalta korvaUJksen mak-              tatiealueiden lunastus- ja haittakorvauk-
19053: saminen on vielä kesken. Kun itse korvausme-               set Pohjois-Satakunnan osalta makse-
19054: nettelyyn johtaneesta tapahtumasta on kulunut              taan asianomaisille vielä tämän vuoden
19055:                                                            aikana?
19056:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1977.
19057: 
19058:                                             Aulis Juvela
19059: 
19060: 
19061: 
19062: 
19063: ,0877003211
19064: 2                                            1977 vp.
19065: 
19066: 
19067: 
19068: 
19069:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19070: 
19071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nen tapahtunee vielä kuluvan vuoden aikana,
19072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ehkä jo syksyyn mennessä.
19073: olette 3 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-
19074: jeenne ohella ·toimittanut valtioneuvoston asian-     Viljakkala
19075: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Pakkolunastuslautakunta on aloittanut toi-
19076: A. Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      mintansa 22. 9. 1976 ja julistanee lausuntonsa
19077: myksestä n:o 102:                                   kevään kuluessa. Myöskin Viljakkalan kunnan
19078:                                                     osalta Turun ja Porin lääninhallitus antanee
19079:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    päätöksensä kuluvan vuoden aikana, joten kor-
19080:        Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rau-            vauksetkin ennättänevät maksuun ennen vuo-
19081:        tatiealueiden lunastus- ja haittakorvauk-    den vaihdetta.
19082:        set Pohjois-Satakunnan osalta makse-
19083:        taan asianomaisille vielä tämän vuoden          Ikaalinen
19084:        aikana?                                         Rautatiehallitus on pyytänyt 17.9.1976 Tu-
19085:                                                     run ja Porin lääninhallituksen toimenpiteitä
19086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pakkolunastuslautakunnan asettamiseksi. ·Lauta-
19087: taen seuraavaa:                                     kunta ei vielä ole aloittanut toimintaansa, mut-
19088:                                                     ta aloittaa ja saanee työnsä myös valmiiksi tä-
19089:    Tampereen-Parkanon-Seinäjoen            radan    män vuoden puolella. Näin ollen korvaukset
19090: pakkolunastuskorvausten käsittely on tällä het-     ovat nostettavissa vuoden 1978 aikana.
19091: kellä edennyt kunnittain seuraavalla tavalla.
19092:                                                        Parkano
19093:    Ylöjärvi
19094:                                                        Pakkolunastuslain edellyttämä paalutus- ja
19095:    Hämeen lääninhallitus on antanut päätöksen-      kartoitustoimitus on päättynyt 21. 12. 1976
19096: sä 27. 2. 1977. Rautatiehallitus tulee talletta-    (Ikaalisten kunnan raja-Parkanon asema), ja
19097: maan korvaukset pakkolunastuslain säätämässä        on toimitus parhaillaan maanmittauskonttoris-
19098: ajassa eli kolmen kuukauden kuluessa päätök-        sa tarkastettavana. Pakkolunastuslautakunta
19099: sen antamispäivästä lukien Hämeen lääninkas-        aloittanee toimintansa kuluvan vuoden syksyllä
19100: saan, joten korvaukset ovat asianomaisten nos-      ja korvaukset maksettaneen vuoden 1978 lop-
19101: tettavissa viimeistään ensi kesäkuussa.             puun mennessä.
19102:                                                        Ottaen huomioon mm. suoritetut ennakko-
19103:    Hämeenkyrö                                       korvaukset sekä pakkolunastustoimitusten ete-
19104:    Pakkolunastuslautakunta on, aloitettuaan toi-    nemisvaihe, ei tässä vaiheessa ole aihetta eri-
19105: mintansa 23. 9. 1976, julistanut lausuntonsa        tyistoimenpiteisiin. Viipymisen johdosta mak-
19106: korvauksista ja muista pakkolunastuksen yh-         settavia erityiskorvauksia ei voitane pitää tar-
19107: teyteen kuuluvista seikoista 5. 3. 1977. Näin       peellisina, sillä korvaukset määrätään arviointi-
19108: ollen Turun ja Porin lääninhallitus antanee pää-    ajankohdan hintatason mukaan ja näin määrä-
19109: töksensä ja vastaavasti korvausten tallettami-      tyille korvauksille maksetaan pakkolunastuslain
19110:                                                     edellyttämä 6% :n korko.
19111:      Helsingissä maaliskuun 18 päivänä 1977.
19112: 
19113:                                                              Liikenneministeri Ragnar Granvik
19114:                                              N:o 102                                               3
19115: 
19116: 
19117: 
19118: 
19119:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a no
19120: 
19121:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          Viljakkala
19122: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Expropriationsnämnden har inlett sin verk-
19123: av den 3 mars 1977 tili vederbörande medlem        samhet 220 90 1976 och torde avkunna sitt ut-
19124: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     låtande under våreno Även för Viljakkaia kom-
19125: riksdagsman Ao Juvela underteoknade spörsmål       muns del torde Iänsstyreisen i Åbo och Björne-
19126: nr 102:                                            borgs Iän ge sitt utslag under innevarande år
19127:            Ämnar Regeringen se tili att ersätt-    så att ersättningarna kan utbetalas före års-
19128:         ningarna för expropriationen av Tam-       skiftet.
19129:         merfors-Parkano-Seinäjoki järnvägs-
19130:         områden samt för men tili följd av ex-        Ikaalinen
19131:         propriationen beta1as tili vederbörande
19132:         för norra Satakundas del ännu under           Järnvägsstyrelsen begärde 1. 9o 1976 åt-
19133:         detta år?                                  gärder av Iänsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
19134:                                                    län för tillsättande av en expropriationsnämndo
19135:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Nämnden har ännu inte iniett sin verksamhet,
19136: samt anföra följande:                              men kommer att göra det och torde även få
19137:                                                    sitt arbete slutfört under detta åro Ersättning-
19138:    Handläggningen av frågan om expropria-          arna kan således Iyftas under år 19780
19139: tionsersättningarna för hanan Tammerfors-
19140: Parkano-Seinäjoki har för närvarande fram-            Parkano
19141: skridit kommunvis på följande sätt:                   Den i expropriationsiagen förutsatta utstak-
19142:    Ylöjärvi                                        nings- och karteringsförrättningen siutfördes
19143:                                                    21. 120 1976 (lkaalinens kommuns gräns-Par-
19144:    Länsstyrelsen i Tavastehus Iän har givit sitt   kano station) , och förrättningen är för när-
19145: utslag 27 020 1977 0 Järnvägsstyrelsen kommer      varande föremål för granskning i Iantmäteri-
19146: att deponera ersättningarna inom i expropria-      kontoreto Expropriationsnämnden torde inleda
19147: tionsiagen stadgad tid, dovoso inom tre månader    sin verksamhet under hösten innevarande år
19148: efter det utslag givits, i Tavastehus Iäns Iäns-   och ersättningarna betalas före utgången av år
19149: kassa, så att vederbörande kan Iyfta ersättning-   19780
19150: arna senast i juni.                                   Med beaktande bl. ao av de erlagda förhands-
19151:                                                    ersättningarna samt det stadium, i vilket ex-
19152:    Tavastkyro                                      propriationsförrättningarna befinner sig, är det
19153:    Expropriationsnämnden har iniett sin verk-      i detta skede inte skäi att vidta speciaiåtgärdero
19154: samhet 220 90 1976 och avkunnat sitt utiåtande     Det torde inte kunna anses erforderligt att
19155: om ersättningarna och andra med expropria-         betaia särskilda ersättningar på grund av dröjs-
19156: tionen förknippade faktorer 5o 3o 19770 Sålunda    måiet, ty ersättningarna bestäms enligt prisnivån
19157: torde Iänsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän      vid värderingstidpunkten och för de sålunda
19158: avge sitt utsiag och ersättningarna deponeras      bestämda ersättningarna betaias en ränta om
19159: ännu under innevarande år, kanske redan till       6 %, såsom förutsätts i expropriationslageno
19160: hösteno
19161:      Helsingfors den 18 mars 19 77 0
19162: 
19163:                                                                Trafikminister Ragnar Granvik
19164:                                               1977 vp.
19165: 
19166: Kirjallinen kysymys n:o 103.
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                                   Tuovinen: Vanhuksille tarkoitetuista kokoontumistiloista.
19172: 
19173: 
19174:                         E du sk u n n an     H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19175: 
19176:    Eräille väestöryhmille on ryhdytty lain sään-        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
19177: nöksin turvaamaan kokoontumis- ja toimitilojen       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
19178: saanti, mikä on tietenkin aivan oikea toimen-        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19179: pide.                                                tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19180:    Eläkeläiset ja muut vanhllik:;set muodostavat
19181: vielä nykyäänkin ryhmän, jolle ei tällaista jär-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19182: jestelyä ole näköpiirissä. Ainoastaan muutamilla            eläkeläisillä ja muilla vanhuksilla ei
19183: paikkakunnilla on vapaaehtoisuuden pohjalta                 ole tällä hetkellä käytössään riittävästi
19184: järjestetty em. tiloja, mutta ei läheskään riittä-          kunnollisia kokoontumis- ja toimitiloja,
19185: västi. Vastaavasti on paljon paikkakuntia, joissa           sekä
19186: ei ole minkäänlaisia kokoontumistiloja vanhuk-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
19187: sille. Kun kuitenkin vanhusten ja muiden eläke-             piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
19188: läisten lukumäärät kasvavat melko nopeasti, tu-             saamiseksi, jolla voidaan turvata ,tar-
19189: lee toimitiilojen järjestämiseen kiinnittää vas-            peelliset kokoontumistilat eläkeläisille
19190: taavaa huomiota.                                            ja kaikille vanhuksille maan eri osissa?
19191:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
19192: 
19193:                                            ]oUJko Tuovinen
19194: 
19195: 
19196: 
19197: 
19198: 087700296T
19199: 2                                             1977 vp.
19200: 
19201: 
19202: 
19203: 
19204:                         E du sk u n n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
19205: 
19206:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olemassa olevia erilaisia tiloja olisi käytettävä
19207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisimman tehokkaasti. Eläkeläisten ko-
19208: olette 4 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           koontumistiloina tulevat kysymykseen vanhus-
19209: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten palvelukeskuksissa, asuintaloissa, järjestöjen
19210: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toimitaloissa ja eräissä vanhusten huoltolaitok-
19211: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-         sissa olevat kokoontumistilat sekä koulujen
19212: jallisesta kysymyksestä n:o 103:                     tilat.
19213:                                                         Käytännössä on esiintynyt vaikeuksia koulu-
19214:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tilojen saamisessa vanhusten käyttöön, esteenä
19215:        eläkeläisillä ja muilla vanhuksilla ei        ovat mm. käytöstä perittävät korvau!kset. Olisi
19216:        ole tällä hetkellä käytössään riittävästi     toivottavaa, että kunnat yhä enemmän varaisi-
19217:        kunnollisia kokoontumis- ja toimitiloja,      vat määrärahoja eläkeläisten vapaa-ajan toimin-
19218:        sekä                                          taan.
19219:           aikooko Hallitus ryhtyä toimen-               Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
19220:        piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-     tähän soveltuvat julkiset rakennukset, kuten
19221:        saamiseksi, jolla voidaan turvata tar-        Hrjastot, koulut ja vanhainkodit, olisi suunni-
19222:        peelliset kokoontumistilat eläkeläisille      teltava siten, että niiden tiloja voidaan käyttää
19223:        ja kaikille vanhuksille maan eri osissa?      eri ikäryhmien erimuotoiseen vapaa-ajan toimin-
19224:                                                      taan. Asuma-alueille olisi myös rakennettava eri
19225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ikäryhmien käyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan-
19226: vasti seuraavaa:                                     viettotiloja. Sosiaali- ja terveysministeriö kat-
19227:    Sosiaali- ja terveysministeriössä nähdään, että   soo kuitenkin, että ei ole tarkoituksenmukaista
19228: täliä hetkellä on puutetta kaikkien ikäryhmien       raJkentaa erillisiä vain vanhuksille tarkoitettuja
19229: vapaa-ajan kokoontumistiloista. Tämän vuoksi         kokoon tumistiloj a.
19230:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1977.
19231: 
19232:                                                                           Ministeri Orvokki Kangas
19233:                                             N:o 103                                               3
19234: 
19235: 
19236: 
19237: 
19238:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19239: 
19240:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     De utrymmen som komrner i fråga såsom sam-
19241: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lingsplatser för pensionärer utgörs av samlings-
19242: av den 4 mars 1977 till vederbörande medlem        rum i se.rvicecentraler för åldringar, i bostads-
19243: av statsrådet översänt avskrift av följande av     hus, i hus som används av olika organisationer
19244: r1ksdagsman Jouko Tnovinen stäHda skriftliga       och i vissa vårdanstalter för åldringar samt av
19245: spörsmål nr 103:                                   utrymmen i sko~or.
19246:                                                       Det har i praktiken visat sig svårt att ut-
19247:          Är Regeringen medveten om att             nyttja utrymmen i skolor för åldringarnas räk-
19248:        pensionärer och andra åldringar inte i      ning. Ett hinder härvidlag utgörs t.ex. av de
19249:        detta nu förfogar över tillräckligt med     ersättningar som uppbärs för användningen av
19250:        ordentliga samlings- och sysselsättnings-   dessa utrymmen. Det vore önskvärt att kom-
19251:        utrymmen samt                               munerna allt mera reserverade. anslag för fri-
19252:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i        tidssysselsättning bland pensionärer.
19253:        syfte att åstadkomma en lagstiftning           Social- ooh hälsovårdsministeriet anser att
19254:        som tryggar nödiga samlingsrum för          härför lämpade offentliga byggnader, såsom
19255:        pensionärer och för alla åldringar i        t. ex. bibliotek, skolor och åldringshem, borde
19256:        landets olika delar?                        planeras så, att utrymmena i dem kan utnyttja:s
19257:                                                    för fritidsaktiviteter av oHka slag för olika
19258:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      åldersgrupper. Inom bostadsområden borde
19259: samt anföra följande:                              också byggas fritidsutrymmen, avsedda för
19260:    I socia;l- och hälsovårdsministeriet är det     olika åldersgrupper. Social- och hälsovårds-
19261: bekant att det för närvarande råder brist på       ministeriet anser dock att det inte är ändamåls-
19262: fritidssamlingsplatser för alla åldersgrupper.     enligt att skapa avskilda samlingsplatser, som
19263: Fördenskull borde förefintliga utrymmen av         enbart är avsedda för åldringar.
19264: olika slag utnyttjas så effektivt som möjligt.
19265:      Helsingfors den 31 mars 1977.
19266: 
19267:                                                                       Minister Orvokki Kangas
19268:                                               1977 vp~
19269: 
19270: Kirjallinen kysymys n:o 104.
19271: 
19272: 
19273: 
19274: 
19275:                                   Suonio: Julkisyhteisöjen viranhaltija- ja työsuhdeasuntojen vuok-
19276:                                      rankorotusmenettelystä.
19277: 
19278: 
19279:                          E d·us kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19280: 
19281:    Huoneenvuokralain 49 § :n 1 momentin mu-          ovat heikommassa asemassa kuin yksityisen
19282: kaan vuokrankorotus tulee voimaan sen vuok-          työnantajan työsuhdeasuntojen vuokralaiset. Nä-
19283: ranmaksukauden alusta, joka lähinnä alkaa kah-       mä julkisyhteisöjen työntekijöitä perusteetto-
19284: den kuukauden kuluttua vuokrankorotusilmoi-          masti syrjivät epäkohdat tulisi huoneenvuokra-
19285: tuksen tekemisestä. Tämä kahden kuukauden            laissa pikaisesti korjata odottamatta valmisteilla
19286: "varoitusaika" ei kuitenkaan saman lain 49 b         olevaa huoneenvuokralain laajempaa uudistusta,
19287: § :n 2 momentin mukaan koske valtion, kunnan         jossa toivottavasti perusteellisemmin korjataan
19288: tai muun julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai         asumisturvaa työsuhdeasunnoissa.
19289: laitoksen viranhaltija- ja työsuhdeasuntoja.            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
19290:    Julkisyhtdsöjen viranhaltija- ja työsuhdeasun-    väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän val-
19291: tojen vuokrankorotusmenettelyn jättäminen            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19292: sääntelyn ulkopuolelle on aiheuttanut käytän-        seuraavan kysymyksen:
19293: nössä huomattavaa turvattomuutta asukkaille.
19294: Se on jopa johtanut takautuviin vuokrankoro-                   Tietääkö Hallitus vuokrankorotusme-
19295: tuksiin ainakin Helsingin kaupungin työsuhde-               nettelyn sääntelyn puuttumisen johta-
19296: asunnoissa.                                                 neen julkisyhteisöjen työsuhdeasunnois-
19297:    Julkisyhteisöjen viranhaltija- ja työsuhdeasun-          sa kohtuuttomiin tilanteisiin ja peräti
19298: toihin ei myöskään sovelleta huoneenvuokralain              takautuviin vuokrankorotuksiin, ja
19299: 48 §:n 2 ja 3 momenttia, jotka oikeuttavat tuo-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19300: mioistuimen alentamaan asuinhuoneiston vuok-                siin saattaakseen julkisyhteisöjen viran-
19301: raa, jos se olennaisesti ylittää vuokra-arvoltaan           haltija- ja työsuhdeasunnoissa vuokralai-
19302: samanveroisista huoneistoista paikkakunnalla                set vuokrankorotusmenettelyn osalta ja
19303: maksetun kohtuullisen käyvän vuokran ilman                  muissa suhteissa samaan asemaan kuin
19304: hyväksyttävää syytä.           .                            yksityisten työnantajien työsuhdeasun-
19305:    Molemmissa em. suhteissa julkisyhteisöjen vi-            noissa?
19306: ranhaltija- ja työsuhdeasuntojen vuokralaiset
19307:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
19308: 
19309:                                            Kaarina Suonio
19310: 
19311: 
19312: 
19313: 
19314: 087700331X
19315: 2                                             1977 vp.
19316: 
19317: 
19318: 
19319: 
19320:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19321: 
19322:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Valtion virkamiesasuntojen vuokrien määrää-
19323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misessä noudatetaan valtioneuvoston päätöstä
19324: olette4 päiyänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-       valtion virkamiesasuntojen vuokrien määräämis-
19325: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     perusteista (508/64); Valtiovarainministeriön
19326: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      10 päivänä tammikuuta 1968 antamalla päätök-
19327: Suonion näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       sellä (n:o P 115) valtion palveluksessa työsopi-
19328: sestä n:o 104:                                       mussuhteessa olevien henkilöiden asunnoksi va-
19329:                                                      rattujen asuntojen vuokrat vahvistetaan edellä
19330:           Tietääkö Hallitus vuokrankorotusme-        tarkoitettuun valtioneuvoston päätökseen sekä
19331:        nettelyn . sääntelyn puuttumisen johta-       sen nojalla annettuihin määräyksiin .sisältyviä
19332:        neen julkisyhteisöjen työsuhdeasunnois-       vuokranmääräämisperusteita noudattaen. Val-
19333:        sa kohtuuttomiin · tilanteisiin ja peräti     tion virkamiesasuntojen vuokrien määräämispe-
19334:        takautuviin vuokrankorotuksiin, ja            rusteita vastaavaa järjestelmää sovelletaan myös
19335:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kunnallisiin virka- ja työsuhdeasuntoihin sekä
19336:        siin saattaakseen julkisyhteisöjen viran-     suurelta osin myös ns. valtionapulaitosten työ-
19337:        haltija- ja työsuhdeasunnoissa vuokralai-     suhdeasuntoihin, joten kysymyksessä ei ole
19338:        set vuokrankorotusmenettelyn osalta ja        vuokrankorotusmenettelyn sääntelyn puuttumi-
19339:        muissa suhteissa samaan asemaan kuin          nen julkisyhteisöjen työsuhdeasuntojen osalta.
19340:        yksityisten työnantajien työsuhdeasun-           Vaikkakaan huoneenvuokralain 49 b §:n 2
19341:        noissa?                                       inomentin mukaan lain 49 §:n 1 momentissa
19342:                                                      säädetty kahden kuukauden pituinen ennakko-
19343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ilmoitusvelvollisuusaika ennen vuokrankorotuk-
19344: taen seuraavaa:                                      sen täytäntöönpanoa ei koskekaan valtion, kun-
19345:    Valtiolla on virkamiesasuntoja ja työsuhde-       nan tai muun julkisoikeudellisen yhdyskunnan
19346: !lsuntoj~ sekä jcmkin verran sellaisia asuntoja,     tai laitoksen viranhaltija- ja työsuhdeasuntoja,
19347: jotka muutoin kuin virka- tai työsuhteen perus-      ovat näissä asunnoissa asuvat henkilöt tietoisia
19348: teella on vuokrattu valtion virkamiehelle taik-      siitä, että valtioneuvoston päätöksen valtion vir-
19349: ka muulle henkilölle tai yhteisölle.                 kamiesasuntojen vuokris.ta ja luontoisetujen kor-
19350:    Valtion virkamiesasunnolla tarkoitetaan ra-       vauksista ·(58/76) 1 §:n 2 momentin mukaan:
19351: kennusta, huoneistoa tai huonetta, joka virka-       "VuokrapisteeQ;· hinta tarkistetaan vuosittain
19352: suhteen perusteella on annettu valtion virkamie-     huomioon ottaen soveltuvin osin yksityisasunto-
19353: hen asuttavaksi. Virkamiesasunto on joko virka-      jen vuokratasossa tapahtuneet muutokset."
19354: asunto tai vuokra-asunto. Virka-asunnolla tar-       Vuokrankorotuksen voimaantulon ajankohdan
19355: koitetaan asuntoa, jossa virkamies on velvolli-      määrää valtioneuvosto. Lisäksi on huomattava,
19356: nen asumaan. Vuokra-asunnolla taas tarkoite-         että yksityisasuntojen viralliset vuokratilastot,
19357: taan sellaista virkamiesasuntoa, joka, sitä virka-   joihin virkasuhdeasuntojen vuokria verrataan,
19358: asunnoksi määräämättä, on varattu virkamiehen        ovat tähän saakka olleet 2-3 vuotta vanhoja,
19359: asunnoksi. Asianomaisen ministeriön päätöksel-       joten valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli-
19360: lä voidaan sellainen asunto, joka on annettu         sen yhdyskunnan tai laitoksen virka- ja työsuh-
19361: vuokralle työsuhteen perusteella, määrätä virka-     deasuntojen vuokrien markkamäärät ovat "laa-
19362: asuntoon verrattavaksi työsuhdeasunnoksi. Val-       hanneet" vastaavan ajan jäljessä. Vasta viimeksi
19363: tion virkamiesasuntoja on nykyisin yhteensä          1 päivänä maaliskuuta tänä vuonna voimaantul-
19364: noin 21 000 ja näistä on noin 2 000 virka-asun-      leiden vuokrantarkistusten osalta päästiin sii-
19365: toja.                                                hen, että käytettävissä olevat viralliset vuokra-
19366:                                                N:o 104                                                  3
19367: 
19368: tilastot olivat alle vuoden vanhoja eli touko-        miesasuntojen vuokraneuvottelukunnassa ovat
19369: kuulta 1976. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen       edustettuina valtiovarainministeriön         lisäksi
19370: virka- ja työsuhdeasuntojen vuokratason edulli·       Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, kuntien kes-
19371: suutta vuokralaisen kannalta kuvaa se, että 1. 3.     kusjärjestöt sekä valtion ja kuntien edustavim-
19372: 1977 voimaan tulleen vuokrapisteen hinnantar-         mat henkilökuntajärjestöt.
19373: kistuksen, jolloin pisteen hinnaksi määrättiin           Tämän vuokraneuvottelukunnan kautta on
19374: 2,94 penniä, jälkeen valtion virkamiesasuntojen       myös järjestöillä ollut mahdollisuus vaikuttaa
19375: keskimääräinen vuokra koko maassa ilman läm-          yllä mainittujen asioiden ratkaisuun. Virkamies-
19376: pöä oli 4,18 markkaa neliömetriltä kuukaudes-         asuntojen vuokraneuvottelukunnassa on pyritty
19377: sa, minkä lisäksi peritään keskuslämmitysasun-        yksimielisiin kannanottoihin ja valtiovarainmi-
19378: noissa lämpökustannusten korvauksena 1,30             nisteriö on omaksunut sellaisen käytännön, että
19379: markkaa asuntopinta-alan neliömetriä kohden           kaikki yksimieliset vuokraneuvottelukunnan esi-
19380: kuukaudessa. Viimeiset yksityisasuntoja koske-        tykset on käytännössä toteutettu. Lisäksi on
19381: vat kiinteistöyhtiöiden tilinpäätöksiin perustu-      huomattava, että virkamiesasuntojen vuokrien
19382: vat tiedot ovat marraskuulta 1975. Silloin jo         ja muiden luontoisetujen korvausten tarkistami-
19383: olivat keskimääräiset vuokrat keskuslämmitys-         sesta käydään neuvotteluoikeuden omaavien jär-
19384: taloissa: Arava-vuokratalot 7,49 mk neliömet-         jestöjen kanssa viralliset neuvotteluoikeuslain
19385: riltä kuukaudessa ja ei-aravavuokratalot 8,80          (82/43) mukaiset neuvottelut ennenkuin val-
19386: mk neliömetriltä kuukaudessa. Myös edellä sa-         tiovarainministeriö tekee valtioneuvostolle esi-
19387: notusta selvinnee, että julkisyhteisöjen virka- tai   tykset mainittujen korvausten tarkistamisesta.
19388: työsuhdeasunnoissa asuvat eivät suinkaan ole          Näissä virallisissa neuvotteluissakin on viimeis-
19389: heikommassa asemassa kuin yksityisen työnan-          ten lähes 10 vuoden ajan saavutettu yksimieli-
19390:  tajan työsuhdeasuntojen vuokralaiset, vaan mm.       nen neuvottelutulos, joten nykyinen virkamies-
19391: maksamiensa vuokramäärien suhteen huomatta-           asuntojen vuokranmääräämismenettely on myös
19392: vasti edullisemmassa asemassa.                        järjestöjen taholta tunnustettu asialliseksi.
19393:     Valtioneuvosto on 11 päivänä maaliskuuta             Vaitioneuvoston päätös valtion virkamies-
19394:  1965 asettanut virkamiesasuntojen vuokraneu-         asuntojen vuokrien määräämisperusteista (508/
19395:  vottelukunnan, jonka tehtävänä on valtiovarain-      64) on osoittautunut käytännössä tähän men-
19396:  ministeriön ja kuntien keskusjärjestöjen apuna       nessä saatujen kokemusten perusteella sekä ky-
19397: käsitellä neuvoa-antavana elimenä virkamies-          symyksessä tarkoitettujen julkisyhteisöjen että
19398:  asuntojen vuokrien ja muista luontoiseduista         virka- ja työsuhdeasunnoissa asuvien henkilöi-
19399: maksettavien vastikkeiden määräämisperusteita         den osalta entistä käytäntöä, joka perustui huo-
19400:  koskevia periaatteellisluontoisia kysymyksiä, an-    neyksiköiden lukumäärään ja niiden pinta-alaan,
19401:  taa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia vuokrapis-        oikeudenmukaisempaan menettelyyn johtaneek-
19402:  teen hinnasta ja eri eduista suoritettavista kor-    si, joten en katso olevan aihetta ryhtyä toimen-
19403:  vauksista sekä edellä mainitun valtioneuvoston       piteisiin nykyisen valtion virkamiesasuntojen
19404:  päätöksen voimaanpanon ajankohdasta. Virka-          vuokranmääräämismenettelyn muuttamiseksi.
19405:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
19406: 
19407:                                                                          Ministeri ] ouko Loikkanen
19408: 4                                              1977 V{j.
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413:                             Till Riksdag'ensHerr Talman.
19414: 
19415:    t ·det syfte · 37 § 1 mom.. riksdagsordningen      till arbetsförhållande. För närvarande har staten
19416: anger har Ni, Herr T alman, med Ede.r skrivelse       sammanlagt ca 21 000 tjänstemannabost~der
19417: av den 4 ·mars 1977 tili vederbörande medlem          och ca 2 000 av dem är tjänstebostäder.
19418: av st~tsrådet översänt avskrift av följande av            Vid fastställandet av ·hyrorna för statens
19419: riksdagsman Suonio ställda spörsmål nr 104:           tjänstemannabostäder iakttas statsrådets beslut
19420:                                                       angående grunderna·för bestämmande av hyror-
19421:           Är Regeringen medveten om. att av-          na för statens tjänstemannabostäder (508/64).
19422:        ~aknaden   av en reglering av hyreshöj-        Genom finansministeriets beslut den 10 januari
19423:        ningsförfarandet har lett till oskäliga si-    1968 (nr· P 115) fastställs hyro"rna för bostä-
19424:         tuationer i offentligträttsliga. samfunds     der, · vilka reserverats som bostäder för perso-
19425:        bostäder i anslutriing till arbetsförhållan-   ner, anställda hos stateil i arbetsförhållande,
19426:        de och t.o.m. tili retroaktiva hyreshöj-       med iakttagande av de principer för fastställan-
19427:         ningar, och                                   de av hyror som ingår i ovannämnda statsrådets
19428:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för        beslut och i bestämmelser som utfärdats med
19429:        att -försätta hyresgästerna i offentlig-       stöd därav. Ett system som motsvarar grunder-
19430:        .rättsliga samfunds       tjänsteinnehavar-    na för fastställande av hyrorna för statens
19431:        bostäder och bostäder i anslutning till        tjänstemannabostäder tillämpas även .på kom-
19432:         arbetsförhållande i samma ställning som       munala tjänstebostäder och kommunala bostä-
19433:        den, i viiken hyresgästerna i privata ar-      der i anslutning .till arbetsförhållande samt i
19434:        betsgivares bostäder i anslutning till ar-     stor utsträckning på de s. k. statsunderstödda
19435:        betsförhållande befinner sig med avseen-       institutionernas bostäder ianslutning till arbets-
19436:         de på förfarandet vid hyreshöjning och        förhållande. Det är alltså inte frågan om att en
19437:         även annars?                                  reglering av förfarandet vid hyreshöjningar
19438:                                                       skulle saknas för bostäder i anslutning till ar-
19439:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         betsförhållande.
19440: samt anföra följande:                                     Trots att den skyldighet att meddela om
19441:    Staten har tjänstemannabostäder och bostä-         hyreshöjning två månader innan förhöjningen
19442: der i anslutning till arbetsförhållande samt i        träder i kraft, varom stadgats i 49 § 1 mom.
19443: någon mån sådana bostäder, som annoriedes än          hyreslagen, enligt lagens 49 b § 2 mom. inte
19444: på basen av tjänste- eller arbetsförhållande          gäller av staten eller kommun eller andra
19445: hyrts ut till statstjänstemän ellet annan person      offentligträttsliga samfund tillhandahållna bostä-
19446: ellet samfund. ·                                      der för tjänsteinnehavare och anställda i arbets-
19447:    Med statens tjänstemannabostad avses bygg-         förhållande, är de personer som bor i dessa bo-
19448: nad, lägenhet ellet rum, som på basen av              städer medvetna om, att hyrespoängvärdet år-
19449: tjänsteförhållande tilldelats statstjänsteman som     ligen justeras i enlighet med 1 § 2 mom. stats-
19450: bostad. Tjänstemannabostad är antingen tjänste-       rådets beslut angående ändring av statsrådets
19451: bostad eller hyresbostad. Med tjänstebostad av-       beslut om hyror för statens tjänstemannabostä-
19452: ses bostad, där tjänsteman är skyldig att bo.         der och ersättningar för naturaförmåner (58/
19453: Med hyresbostad däremot avses en tjänste-             7 6) , med beaktande i tiliämpliga delar av de
19454: mannabostad som, utan att vara bestämd till           ändringar som har skett i hyresnivån för privata
19455: tjänstebostad, är reserverad som bostad för en        bostäder. Statsrådet fastställer den tidpunkt, då
19456: tjänsteman. Genom beslut av vederbörande mi-          hyreshöjningarna skall träda i kraft. Dessutom
19457: nisterium kan en sådan bostad, som hyrts ut på        skall det observeras, att den officiella hyres-
19458: basen av arbetsförhållande, förklaras utgöra          statistiken för privatbostäder, med viiken hyror-
19459: med tjänstebostad jämförlig bostad i anslutning        na för bostäder i anslutning till arbetsförhållan-
19460:                                                 N:o 104                                                 5
19461: 
19462: de jämförs, hittilis har varit 2-3 år gammal,          förmåner, att avge utlåtanden och framställa
19463: varav följer att markbeloppen för hyrorna i            förslag angående hyrespoängvärdet och ersätt-
19464: statens, kommuns eller andra offentligträttsliga       ningar för olika förmåner samt angående den
19465: samfunds ellet inrättningars tjänstebostäder           tid då statsrådets ovannämnda beslut skall brin-
19466: och bostäder i anslutning tili arbetsförhållande       gas i kraft. I delegationen för tjänstemanna-
19467: har släpat efter i motsvarande mån. Först för          bostadshyrorna är förutom finansministeriet
19468: de senaste hyresjusteringarnas del, vilka trädde       Kommunala avtalsdelegationen, kommunernas
19469: i kraft den 1 mars i år, hade man kommit så            centralorganisationer samt statens och kommu-
19470: långt, att den tiligängliga officiella hyressta-       nernas mest representativa personalorganisatio-
19471: tistiken var mindre än ett år gamma!, dvs. från        ner representerade.
19472: maj 1976. Hur förmånliga statens och andra                 Genom denna hyresdelegation har även orga-
19473: offentligträttsliga samfunds tjänstebostäder och       nisationerna haft möjlighet att påverka lös-
19474: bostäder i anslutning tili arbetsförhållande är,       ningen av ovannämnda frågor. I delegationen
19475: belyses av det faktum, att efter den justering av      för tjänstemannabostadshyrorna har man strävat
19476: hyrespoängvärdet som trädde i kraft den 1 mars         tili enhälliga ställningstaganden och finansminis-
19477: 1977 och varvid poängvärdet fastställdes tili          teriet har omfattat en sådan praxis, att alla dele-
19478: 2,94 penni, den genomsnittliga hyran för               gationens enhälliga framställningar förverkligats
19479: statens tjänstemannabostäder i hela landet, utan       i praktiken. Dessutom bör man observera, att
19480: inkluderad värme är 4,18 mark per kvadratme-           angående justering av hyrorna för tjänstemanna-
19481: ter i månaden, vartili i bostäder med central-         bostäder och ersättningarna för andra naturaför-
19482: värme i ersättning för uppvärmningskostnader-          måner förhandlas officiellt, i enlighet med lagen
19483: na uppbärs 1,30 mark per kvadratmeter bo-              om förhandlingsrätt ( 82/4 3) , med de organisa-
19484: stadsyta i månaden. De senåste på fastighets-          tioner som äger förhandlingsrätt, innan finans-
19485: bolagens bokslut baserade uppgifterna angående         ministeriet för statsrådet framlägger förslag tili
19486: privatbostäder är från november 1975. Redan            justering av nämnda ersättningar. Även vid des-
19487: då var de genomsnittliga hyrorna i hus med             sa officiella förhandlingar har man under i det
19488:  centralvärme: i Arava-hyreshus 7,49 mark per          närmaste 10 års tid uppnått enhälliga förhand-
19489:  kvadratmeter i månader och i icke-arava-hyres-        lingsresultat. Det nuvarande förfarandet vid
19490: hus 8,80 mark per kvadratmeter i månaden.              fastställandet av hyrorna för tjänstemannabostä-
19491:  Även av ovanstående framgår att de personer           der har således även från organisationernas sida
19492:  som bor i offentligträttsliga samfunds tjänste-       erkänts som sakligt.
19493:  bostäder ellet bostäder i anslutning tili arbets-        Statsrådets beslut angående grunderna för
19494:  förhållande inte alls är i en sämre ställning än      bestämmande av hyrorna för statens tjänste-
19495: hyresgästerna i bostäder i anslutning tili arbets-     mannabostäder (508/64) har, enligt de erfa-
19496: förhållande hos privata arbetsgivare, utan bl. a.      renheter man hittilis gjort, båda beträffande
19497:  vad hyresbeloppen beträffar i en betydligt för-       personer som bor i de i spörsmålet avsedda
19498: delaktigare ställning.                                 offentligträttsliga samfundens bostäder och i
19499:     Den 11 mars 1965 tillsatte statsrådet en de-       tjänstebostäder och bostäder i anslutning tili ar-
19500: legation för tjänstemannabostadshyrorna, vars          betsförhållande, visat sig leda tili ett mera rätt-
19501: uppgift är att såsom rådgivande organ bistå            vist system än den tidigare praxis, som grun-
19502: finansministeriet och kommunernas centralorga-         dade sig på rumsenheternas antal och yta. Jag
19503:  nisationer genom att behandla frågor av prin-         anser det således inte föreligga skäl att vidta
19504:  cipiell natur i anslutning tili grunderna för fast-   åtgärder i avsikt att ändra nuvarande förfaran-
19505:  ställande av hyrorna i tjänstemannabostäder och       de vid fastställandet av hyrorna för statens
19506: de ersättningar som uppbärs för andra natura-          tjänstemannabostäder.
19507:       Helsingfors den 7 april 1977.
19508: 
19509:                                                                           Minist,er Jouko Loikkanen
19510: 
19511: 
19512: 
19513: 
19514: 087700331X
19515:                                                 1977 vp.
19516: 
19517: Ki;rjallin~n kysymys n:o 10.5.
19518: 
19519: 
19520: 
19521: 
19522:                                    Knuuttila ym.: Pirkkalan lentokentän rakentamisesta.
19523: 
19524: 
19525:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19526: 
19527:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        leva. Liikennekomitean mietinnössä nimittäin
19528: on nykyinen hallitus ryhtymässä toimenpiteisiin        todetaan, että esimerkiksi Tampereen ja Hel-
19529: yhdessä Tampereen. kaupungin kanssa Pirkka-            singin välisessä liikenteessä osuus oli vain
19530: lan lentokentän rakennustöiden aloittamiseksi.         1,8 % kaikista matkoista, lukumäärältään alle
19531: Kun toisaalta on ryhdytty julkisen talouden            60 matkustajaa vuorokaudessa. Eräisiin muihin
19532: alalla muun muassa kuntien keskusjärjestöjen           suuriin keskuksiin lentomatkat olivat lähes
19533: ja valtion välisillä sopimuksilla ankariin meno-       olemattomat, alle 10 matkustajaa vuorokau-
19534: jen säästämis- ja supistamistoimenpiteisiin, he-       dessa. Niinpä kentän rakentamisen puoltajat,
19535: rättää· ihmetystä se, että samanaikaisesti käyn-       Tampereen alueen edustaja ja ilmailuhallituk-
19536: nistetään heikosti taloudellisesti ja liikennepo-      sen edustaja, yrittivät perustella kantaansa kan-
19537: liittisesti perusteltu, julkisuudessa viimeksi esi-    sainvälisellä liikenteellä sekä rahtiliikenteellä.
19538: tettyyn 100 miljoonan markan kustannusar-              Kuitenkin uudellekin kentälle ilmailuhallituksen
19539: vioon perustuva investointi. Erikoisesti on kiin-      edustajan ilmoituksen mukaan olisi koko lento-
19540: nitettävä huomiota siihen, että säästämistoimet        rahdin määrä vain 900 tonnia vuodessa v. 1980.
19541: kohdistuvat myös rautateiden paikallisliikentee-          Uuden kansainvälisenkään kentän sijainti-
19542: seen, muun muassa Tampereen_:Oriveden ra-              paikkana ei kuitenkaan parlamentaarinen liiken-
19543: taosalla, sekä postiautoliikenteeseen. Myös pos-       nekomitea nähnyt hyväksi Pirkkalaa, joka on
19544: tin palvelutasoa ollaan samanaikaisesti alenta-        vain 150 km:n etäisyydellä jo nykyisin kolmesta
19545: massa perusteena nimellinen muutaman mil-              kansainvälistä liikennettä hoitavasta, Helsin-
19546:  joonan markan säästö palkkakustannuksissa.            gin, Turun ja Jyväskylän, lentokentästä. Myös-
19547: Tämä merkitsisi liikenteen kehittämistä voi-           kään sotilaskenttänä ei suunniteltu Pirkkalan
19548: makkaasti epätasa-arvoiseen suuntaan.                  kenttä voisi kunnolla toimia, sillä kentän sijai-
19549:     Kun liikenneministeriön taholta on selvästi        tessa asutuksen keskellä varsinkin yliäänikoneet
19550:  ilmoitettu, että niin sanottu minikenttä ei tule      aiheuttaisivat kohtuutonta meluhaittaa ympä-
19551: kysymykseen lopullisena tavoitteena, on han-           ristön asujamistolle sekä Pirkkalan kunnassa
19552:  ketta arvosteltava sen lopullisten kustannusten       että eräissä osissa Tampereen kaupunkia.
19553:  ja taloudellisten vaikutusten perusteella ja al-         Energian säästämiseen liikenteessä kiinnitti
19554:  kuunlähteminen minikentällä on nähtävä vain           liikennekomitea erikoisesti huomiota toteamalla
19555:  keinona saada toteutetuksi heikosti perusteltu        yksimielisesti, että energian säästö liikenteessä
19556:  suuren luokan investointi, joka on kohdannut          on mahdollista ennen kaikkea väittämällä tar-
19557:  vastustusta. Ensinnäkään ei parlamentaarisessa        peetonta liikennettä, mutta oleellisesti myös
19558:  liikennekomiteassa syntynyt myönteistä pää-           suuntaamaila liikennepalvelusten käyttöä ener-
19559:  töstä kentän rakentamiseksi yrityksestä huoli-        giaa säästäviin liikennemuotoihin ja -välineisiin.
19560:  matta. Myös hallitus on päättänyt syksyllä            Kun tosiasiassa Pirkkalan lentoliikenne tulisi
19561:  1976, että uusien lentokenttien rakentamista ei       kilpailemaan rautatieliikenteen kanssa tärkeim-
19562:  aloiteta ainakaan ennen vuotta 1980. Näiden           mällä yhteysvälillä Tampere-Helsinki, on syy-
19563:  kielteisten kannanottojen perustana ovat olleet       tä todeta, että energian käytön suhteen lento-
19564:  perusteelliset taloudelliset ja liikennepoliittiset   kentän rakentamispäätös olisi täysin vastak-
19565:  selvitykset muun muassa parlamentaarisen lii-         kainen edellä mainitun kannanoton kanssa. En-
19566:  kennekomitean toimesta.                               siksikin matka-aika on suunnilleen sama ju-
19567:      Ensinnäkin lentokentän tarve Tampereen seu-       nalla ja lentokoneella Tampereen keskustasta
19568:  dulla on hyvin vähäinen sekä pientä varak-            Helsingin keskustaan. Mutta toiseksi energian
19569:  kaampaa ja parempituloista vähemmistöä palve-         kulutus lentoliikenteessä nettotonnikilometriä
19570: 087700332Y
19571: 2                                               1971 vp.
19572: 
19573: kohti on noin 20 kertaa suurempi. Siten lento-         neväylän pitäjänä, öi'l; nämä katvåttksetc sisällY~
19574: liikenne Helsingin ja Tampereen välillä on mitä        tettävä liikenneväyläkustannuksiin. Erikoisesti
19575: suurinta energian tuhlausta.                           sotilaskoneiden aiheuttaman melun vuoksi nou-
19576:     Talouspolitiikan keskeisin kysymys on tuon-        sevat nämä kustannukset suuriksi, mitä ei näh-
19577: nin supistaminen ja maamme tilanne vaatii              tävästi ole ollenkaan otettu huomioon en-
19578: tuontitarvetta vähentävien toimenpiteiden te-          simmäisen rakennusvaiheen käs1ttävässä 100
19579: hostamista .. Liikertn~komiteå tt>teS'i, että lentO-   miljgoflan markan kustannusarviossa. Joka ta-
19580: liikenteessä käytettävä kalusto on lähes koko-         pauksessa näyttää siltä, että nykyiset lentomat-
19581: naisuudessaan tuontitavaraa. Liikennekalusto oli       kustajamäärät kannattaa kuljettaa paremmin ju-
19582: tehdyn selvityksen mukaan vuoden J974 alussa           nalla i).waiseksl' sijäst~neillä korkokustannuk-
19583: kotimaisuusasteeltaan seuraavaa:. rautatieliiken-      silla kuin tehdä suunniteltu investointi. Lisäksi
19584: t~n os*a 79 %, linja-autojen 59%, henkilö-             olisi tämä. vaihtoehto.. ~ekä ulkomaankaupan,· ta-
19585: aJitojen · 2 % sekä ilmaliikenteen 1 %. Lisäksi        sapainoa para11tava että työllisyyttä lisääva ja
19586: on.. todettava, että rautateille veturit tuodaan       energiaa sä~stävä. .                      · ·
19587: ffiei1le kauppapoliittisesti edullisesti ja mait-         Edellä .mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19588: ten1rne. välinen kauppa tasapainottaen Neuvos-         37 § :n 1 m.omenttiin viitaten esitämme :valtio-:'
19589: töliitösta, kun sen sijaan lentokoneet on tuotu        neuvoston asianolnaisen jijsene11 · vastattavaksi
19590: meille suvresti alijäämäisiltä länsimarkkinoilta.      seuraavan kysymyksen:
19591: Siten lentoliikenteen muita 1iikennemuotoja
19592: su~rempi tukeminen on huonosti perusteltu                         Onko li~tus tietoinen niistä perus-
19593: kielteisten työllisyysvaikutustenkin vuoksi.                   teista. jotka puhuvat Pirkkalan lento-
19594:     I(un arvioidaan suunnitellun lentokentän lo-               kentän raltentamista vastaan, ja, ....
19595: pullisia kustannuksia yhteiskunnalle, on huo-                     aikooko Hallitus päätöstä tehde~ään,
19596: miopn qtettava myös melu- ja saastehaitat sekä                 ottaa huOlll.ioon lentokentästä. aiheutu-
19597: ma~kenteen vaatimat väyläinvestoinnit. Lii-                    vat suuret ympäristöhaitat sekä valtio-.
19598: kennekomitean omaksuman kannanoton mukai-                      neuvoston · periaatteel:lisen kannanoton,
19599: sesti on melu- ia saastehaitat sekä muut ympä-                 tasa-arvoisuuteen pyrkimisestä liiketme-
19600: ristöhaitat korvattava haittaa kärsineetie täysi-              politmkassa asettaessaan 23. J. 1972 I>ar-
19601: inääräi:sesti, ja milloin julkinen valta on liiken-            lamentaarisen liikennekomitean? ·         .
19602:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1977.
19603: 
19604:          Sakari Knuuttila                 Kaarina Suonio                  1.-C, Björklund
19605:          Jouko Tuovinen                   Erkki Tuomioja                  Kaisa Raatikainen
19606:                                              :ti:o 10.5                                            3
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 
19611:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19612: 
19613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      maan sop~~ valtion ja Tampereen
19614: maibitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kau~t.U:tg.in · välUie ~Iden Tampere-Pirkkalan
19615: olette 4 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn          lentoa$etnlln takentMbista ja rahoittambta•. So,.
19616: kirjeenne n:o 773 ohella toimittanut valtioneu-     pimusluonoos, jonka valmisteluun _... Ofltll.
19617: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        !istuneet liikenneministeriön, ~
19618: kansanedustaja Sakari Knuuttilan yro. näin          teriön, ilmailuhallituksen j4 TmnfN!JNI!D bupun-
19619: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 105:      gin edustajat, on työryhmän toimesta jätetty
19620:                                                     edelleen käsiteltäväksi toisaalta valtioneuvoston
19621:           Onko Hallitus tietoinen niistä perus-     toisaalta Tampereen kaupungin piirissä. Mikäli
19622:        teista, jotka puhuvat Pirkkalan lento-       hanke toteutettaisiin laadituo sopimusluonnok-
19623:        kentän rakentamista vastaan, ja              sen mukaisesti, valmistuisi kenttä vuoteen 1980
19624:           aikooko Hallitus päätöstä tehdessään      mennessä ja sen rakentaminen maksaisi yhteen-
19625:        ottaa huomioon lentokentästä aiheutuvat      sä noin 27 miljoonaa markkaa. Kentän rakenta-
19626:        suuret ympäristöhaitat sekä valtioneu-       misen rahoituksineen hoitaisi Tampereen kau-
19627:        voston periaatteellisen kannanoton tasa-     punki valtion sitoutuessa korvaamaan kaupun-
19628:        arvoisuuteen pyrkiroisestä liikennepoli-     gille hankkeesta aiheutuneet menot .vuosien
19629:        tiikassa asettaessaan 23. 3. 1972 parla-     1978-1982 aikana.
19630:        mentaarisen liikennekomitean?                    Työryhmän suunnitelmissa tarkoitettu lento-
19631:                                                     kenttä sopii suihkukoneliikenteelle jo sellaise-
19632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       naan, joskin kiitotien pidentäminen 2 JGe.-t-
19633: vasti seuraavaa:                                    ristä 2 700 metriin saattaa tulla ajan~i
19634:    Valtio11euvosto on 13. 11. 1969 tehnyt pe-       1980-luvun puolivälissä. Asemaraketntusta ja
19635: riaatepäätöksen uuden Tampere-Pirkkalan len-        siihen liittyvää asematasoa ja pysäkölntialuetta
19636: tokentän rakentamisesta Pirkkalan kuntaan.          jouduttaneen laajentamaan jo 1980-luvun alus-
19637: Pirkkalan kunta ja Tampereen kaupunki sekä          sa. Kentän ja sen rakenneimien laajennUstyöt
19638: eräät muut kunnat ovat maksaneet valtion            tulevat aikanaan erikseen harkittaviksi ja rat-
19639: omistukseen tulleeseen lentokenttään tarvitta-      kaistaviksi.
19640: van maa-alueen ( n. 400 ha). Valtiontalouden            Kyselyn perusteluissa on kentän tarkoituksen-
19641: tilasta johtuen kentän rakennustöihin valtion       mukaisuutta arvioitu käyttäen perusteena Hel-
19642: toimesta ei toistaiseksi ole voitu ryhtyä.          singin-Tampereen välisen liikenteen tarvetta.
19643:    Eduskunnassa on viime vuosien aikana useas-      Kentän rakentamisen ensisijaisena perusteena
19644: sa yhteydessä korostettu Tampere-Pirkkalan          on kansainvälisen liikenteen mahdollistaminen
19645: lentokentän aikaansaamisen tarpeellisuutta ja       sekä toissijaisena perusteena kotimaan lentolii-
19646: kiireellisyyttä. Lähinnä tätä kenttää silmällä-     kenne Pohjois- ja Itä-Suomeen ja maanpuolus-
19647: pitäen eduskunta on vastauksessaan hallituksen      tukselliset näkökohdat.
19648: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodel-        Tampere-Pirkkalan lentoaseman suunnit-
19649: le 1977 kehottanut hallitusta kiireellisesti sel-   telu on tapahtunut 1960-luvulla. Suunnitelmissa
19650: vittämään, voisiko asianomainen kunta osallis-      olevia meluselvityksiä on tällä hetkellä pidet-
19651: tua ilmaliikennettä palvelevien investointien to-   tävä vanhentuneina. Lentorodun torjunnasta
19652: teuttamiseen siten, että valtio sitoutuisi myö-     on tämän jälkeen tullut uutta tietoutta, joka
19653: hemmin joko kokonaan tai osittain korvaamaan         tulisi ottaa huomioon ennen uuden kentän ra-
19654: kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset. Maini-      kentamista. Lentomelutoimikunnan mietinnön
19655: tun eduskunnan kannanoton johdosta liikenne-        liitteessä n:o 3 (Karkea lentoroelualuekartoi-
19656: ministeriö asetti 1. 3. 1977 työryhmän laati-        tus) on esitetty mm. Tampere-Pirkkalan len-
19657: 4                                            1977 vp.
19658: 
19659: toaseman meluvyöhykkeet. On kuitenkin huo-         meluhaittaa kuitenkaan voida pitää niin mer-
19660: mattava, että toimikunnan käytössä ei ollut        kittävänä, että sen perusteella voitaisiin jättää
19661: kartoitusta tehtäessä sotilasilmailua koskevia     koko hanke toteuttamatta.
19662: perustietoja. Tästä syystä Tampere-Pirkkalan          Liikenneministeriö pyytää asiasta ympäristön-
19663: lentokentän meluvyöhykkeiden määrityksessä ei      suojeluneuvoston lausunnon. Tämä lausunto
19664: ole voitu ottaa huomioon sotilasilmailun vaiku-    voidaan ottaa huomioon ryhdyttäessä kenttää
19665: tusta vyöhykkeisiin. Satakunnan lennoston          rakentamaan syksyllä 1977.
19666: suunniteltu siirtäminen Tampere-Pirkkalan             Lentoliikenteen vaikutus Suomen maksuta-
19667: lentoasemalle saattaa kaksinkertaistaa lentoase-   seeseen, esimerkiksi vuoden 1976 valuuttatuloi-
19668: man vuosittaiset operaatiomäärät, joten sotilas-   na ja valuuttasäästöinä on noin 800 milj. mark-
19669: ilmailun vaikutus on merkityksellinen.             kaa ja valuutassa maksettavina kaluston, polt-
19670:    Lentomelu on haitallinen ilmiö ja sitä pyri-    toaineiden ja palvelujen aiheuttamina menoina
19671: tään jatkuvasti vähentämään monin eri keinoin.     noin 550 milj. markkaa.
19672: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kohdalla ei
19673:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1977.
19674: 
19675: 
19676:                                                              Liikenneministeri Ragnar Granvik
19677:                                               N:o 105                                               5
19678: 
19679: 
19680: 
19681: 
19682:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19683: 
19684:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        betsgrupp för att uppgöra ett utkast tili över-
19685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        enskommelse mellan staten och Tammerfors
19686: nr 773 av den 4 mars 1977 tili vederbörande          stad beträffande byggande och finansiering av
19687: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Tammerfors-Pirkkala flygstation. Utkastet, i
19688: jande av riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl.          vars beredning representanter för trafikministe-
19689: undertecknade spörsmål nr 105:                       riet, finansministeriet, luftfartsstyrelsen och
19690:                                                      Tammerfors stad deltog, har av arbetsgruppen
19691:            Är Regeringen medveten om de skäl,        ingivits för vidare handläggning dels i stats-
19692:        som talar emot byggandet av Pirkkala          rådet, dels inom Tammerfors stad. Hall projek-
19693:        flygfält, och                                 tet förverkligas i enlighet med utkastet, blir
19694:            ämnar Regeringen, då den fattar sitt      flygfältet färdigt före år 1980 och kommer
19695:        beslut, beakta de stora miljöolägenheter      byggandet att kosta inalles omkring 27 miljo-
19696:        flygfältet medför samt statsrådets prin-      ner mark. Byggandet av fältet jämte finansie-
19697:        cipiella ställningstagande i fråga om         ringen skulle skötas av Tammerfors stad, medan
19698:        strävan tili jämställdhet inom trafikpo-      staten förbinder sig att åren 1978-1982 ersät-
19699:        litiken, då statsrådet 23. 3. 1972 tili-      ta staden för de kostnader projektet förorsakat.
19700:        satte den parlamentariska trafikkom-             Det i arbetsgruppens planer avsedda flygfäl-
19701:        mitt<!n?                                      tet lämpar sig redan som sådant för reaplans-
19702:                                                      trafik, men i mitten av 1980-talet kan det bli
19703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        aktuellt att förlänga startbanan från 2 300 tili
19704: samt anföra följande:                                2 700 meter. Stationsbyggnaden och därtili an-
19705:    Statsrådet har 13. 11. 1969 fattat ett prin-      slutna stationsplatta samt parkeringsområdet
19706: cipbeslut om byggande av det nya Tammerfors          torde behöva utvidgas redan i hörjan av 1980-
19707: -Pirkkala flygfältet i Pirkkala kommun. Pirk-        talet. Utvidgningsarbetena på fältet och dess
19708: kala kommun och Tammerfors stad samt vissa           konstruktioner kommer med tiden att över-
19709: andra kommuner har betalat den för flygfältet        vägas och avgöras separat.
19710: erforderliga marken ( ca 400 ha), som kommit            I motiveringen tili spörsmålet har flygfältets
19711: i statens ägo. Tili följd av situationen inom        ändamålsenlighet hedömts med utgångspunkt i
19712: statshushållningen har staten inte hittills kun-     behovet av trafik mellan Helsingfors och Tam-
19713: nat inleda byggnadsarbetena på fältet.               merfors. Den primära grunden för byggandet
19714:    Riksdagen har de senaste åren i flera sam-        av fältet är att möjliggöra internationell trafik
19715: manhang understrukit att det är nödvändigt           och den sekundära grunden inrikestrafik tili
19716: och brådskande att få Tammerfors-Pirkkala            norra och Östra Finland samt försvarssynpunk-
19717: flygfält tili stånd. Närmast med tanke på detta      ter.
19718: flygfält har riksdagen i sitt svar på regeringens       Planeringen av Tammerfors-Pirkkala flyg-
19719: proposition angående statsförslaget för år 1977      fält har försiggått på 1960-talet. Bullerutred-
19720: uppmanat regeringen att i brådskande ordning         ningarna i planerna hör numera anses vara
19721: utreda, huruvida kommunen i fråga kunde del-         föråldrade. Sedan dess har man vunnit nya
19722: ta i förverkligandet av investeringarna för flyg-    insikter om bekämpande av flygbuller, vilka
19723: trafiken på så sätt, att staten förbinder sig att    kommer att beaktas när det nya fältet byggs.
19724: senare antingen helt eller delvis ersätta kommu-     I bilaga nr 3 (Karkea lentomelualuekartoitus
19725: nen för de därav föranledda kostnaderna. Tili        - grov kartläggning av flygbullerområden) tili
19726: följd av detta ställningstagande från riksdagens     Flygbullerkommissionens betänkande har bl.a.
19727: sida tilisatte trafikministeriet 1. 3. 1977 en ar-   bullerzonerna vid Tammerfors-Pirkkala flyg-
19728: 087700332Y
19729: 6                                             1977 vp.
19730: 
19731: station framförts. Det bör dock beaktas, att         olika metoder. I fråga om Tammerfors-Pirk-
19732: kommissionen då kartläggningen utfördes inte         kala flygfält kan bullerolägenheten dock inte
19733: förfogade över grundläggande uppgifter om mi-        anses vara så betydande, att man på grund där-
19734: litärflyget. Fördenskull har militärflygets inver-   av kunde låta bli att förverkliga hela projektet.
19735: kan på zonerna inte kunnat beaktas då buller-           Trafikministeriet inbegär miljöskyddsrådets
19736: zonerna för Tammerfors-Pirkkala flygfält be-         utlåtande i saken. Detta utlåtande kah beaktas
19737: stämdes. Den planerade överföringen av Sata-         då man börjar bygga flygfältet hösteh 1977.
19738: kunta flygflottilj tili Tammerfors-Pirkkala             Flygtrafikens inverkan på Fin1ahcls betal-
19739: flygstation kan fördubbla den lrllga operations-     ningshalans, bl.a. i form av valutaintäktet oc:h
19740: tätheten. Miltärflygets inverkan är således avse-    valutainbesparingar år 1976, är ornki'ing 800
19741: värd.                                  ·             m.ilj. mk ~h utgifter som skall hetaks i valuta
19742:   . Flygbuller är en skadlig. företeelse och man     för materiel, bränsle och tjänster omkririg 550
19743: förs.öker.' fortgäende mimka det ·genom tnånga       milj. mk.                                   ·
19744:      H~lsingfors den 5 aprill977.
19745: 
19746:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
19747:                          EduskuJUl:an Hert4t Pahemi.e.heUe.
19748: 
19749:    K'Yfnen !Jäärrln 'OSUUS vuoden T~rY'J asunto-      ~ easun:toijm .()SUUS .kcikG asuntotOOitannQs.ta
19750: lainojen ns. ktlndöldystä 'Osasta tiH. -6,63 %,       jäi vuosina 1971-74 selvästi alle maan keski-
19751: mutta ainoastaan 4,3 % koko lainamäärästä.            taros. V'ftikb 'l'iimä ~kiji ei o1lebao: vielä nä-
19752: Tämä on esimerkiksi huomattavasti alle läänin          kynyt läänin koko asuntotuotannon määrässä,
19753: väestöosuuden, ~b ;on 7,4'%. Vuoden 191;&             cm erityisesti Kymellll JäätOOa· elin.mnoelämää
19754: kiintiöityä osuutlta pienetmetriin 6,33:een, mut-      tiälli hetkellä koetteleva lama ja sen väestöön
19755: ta tällä hetkeliä e1 ole ·vielä tarkkaa tietoa        kohdistuva koko maankin .puitteissa erittäin
19756: siitä, miksi !lmmin ·eslms koko lainoitubeata         3.aaja työttömyys jo nyt hidtstanut .rahalaitosten
19757: on muodostltm!llt v. it97.0.                          ottolainoitusta. Tämä :tulee luonoollisesti osal-
19758:    Vaikka asuntolainaosuutta ei ole syytä ver-        taan vaikeuttamaan läänin asuntotuotannon va-
19759: rata vain pelkkään väkilukuosuuteen, voidaan          paarahoitteisen tuotannon rahoitusta. Koska
19760: silti todeta, ettei minkään muun läänin koh-          Kymen lääniä ei ainakaan tässä tilanteessa voida
19761: dalla lainaosuus väkilukuun verrattuna jäänyt         pitää maan keskimääräistä paremmin voivana
19762: edes vuonna 1975 yhtä paljon pienemmäksi              alueena, on läänin asunnontarvitsijoiden asumis-
19763: kuin Kymen läänissä ja vuonna 1976 tämä ero           kustannusten alentamisen kannalta pidettävä
19764: vain kasvoi. Siinä tapauksessa, että Kymen            kohtuullisena lähtökohtana sitä, että heillä on
19765: läänin tosiasiallinen osuus vuoden 1977 asun-         suunnilleen samat mahdollisuudet valtion asun-
19766: tolainoista jäisi esimerkiksi vuoden 1975 ta-         tolainan saantiin kuin muissa osissa maatakin
19767: solle, voitaisiin jo perustellusti puhua läänin       asuvilla.
19768: oikeutettujen kehittämispyrkimysten suoranai-             Tahdomme tässä yhteydessä mainita työl-
19769: sesta vaarantamisesta. Maan eri osa-alueiden          lisyystilanteesta seuraavaa: Tällä hetkellä, jol-
19770: tasapuolisen ja tasapainoisen kehittämisen edis-      loin muun muassa tuotantotoimintaa palveleva
19771: täminen on esimerkiksi alueellisen kehityksen         rakentaminen on vähäisempää, on nimenomaan
19772: edistämistä koskevan lain johtoajatus. Myös           valtion lainoittaman asuntotuotannon työllistävä
19773: valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa koroste-         merkitys tärkeä. Vaikka pakkolomautukset vä-
19774: taan, ettei valtion asuntolainoja saa käyttää pää-    henivät, on työllisyystilanne suhdanneluontoi-
19775: asiassa aluepolitiikan ohjailuvälineenä.              sesti edelleen vaikeutunut, mitä osoittaa ver-
19776:    Tästä syystä pitäisikin läänin ns. kiintiöity      tailu vuosi sitten vallinneeseen tilanteeseen.
19777: osuus vuoden 1977 asuntolainamäärärahoista            Työttömien kokonaismäärä on työvoimapiirissä
19778: uudelleen palauttaa vähintään vuoden 1975 ta-         lisääntynyt viime vuoden helmikuusta 34 % ja
19779: solle eli 6,63 % :ksi. Kiintiön ulkopuolelle jää-     avointen paikkojen määrä samalla pudonnut
19780: vistä lainoituskohteista - eritoten työllisyys-       41 % eli 520:een. Teollisuudessa on työttömiä
19781: perusteisista - tulee vastaavasti Kymen läänin        pakkolomautetut mukaanlukien nyt noin 4 500,
19782: osuus nostaa sille tasolle, että läänin koko laina-   missä lisäystä viime vuoden helmikuuhun on
19783: osuus kohoaa 7,0 % :iin, jolloin se vasta on          runsaat 35 %. Rakennustyön. työttömiä on
19784: vertailukelpoisella tasolla maan muihin läänei-       noin 3 600, lisäys runsaat 10 %. Palvelutyön
19785: hin nähden.                                           tilanne on selvemmin alkanut heiketä vasta
19786:    Edellä olevaa esitystä perustelemme pääasias-      viime aikoina: työttömiä työnhakijoita on noin
19787: sa seuraavilla syillä. Valtakunnallisen asunto-       1 900, lisäys edellisvuoteen noin 40 %. Toimi-
19788: tuotanto-ohjelman selvitysten mukaan Kymen            henkilötyöttömyys on kasvanut peräti 50 % ja
19789: läänissä kaikkien asuntohallituksen lainoitta-        on nyt lähes 1 500 henkilöä. Opiskelijoita ja
19790: 0877003150
19791:  2
19792: 
19793: vastavalmistuneita on työttöminä 1 700 eli maastamuuttotappiö; ':joka: ko~distUi etuj?äässä
19794: 45% enemmän kuin vuosi sitten.                            a:mmattikoulutettuihin           nuonm ikäryhmiin,
19795:        Todettakoon vielä, että Kymen lääni on nousi vuonna 1976 lähes 800 henkeen, mikä
19796: maa:mme                 puunjalostusteollisuuden tärkein on aikaisempiin vuosiin nähden Kymen läänissä
19797: alueellinen kehittymä. Tästä syystä alueen vien- täysin uusi ilmiö.
19798: titeollisu.uden tarv~tsem!Pl .~y,_övoiDJatt hiUriött<i;- .. Edell~ e~it~ttyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19799: man1sååriniit;ti:u:varuiiliien•seuraav'tlti ·n:ous\JsuW ~ tyb,\!n. n:§:n 1 momentin perusteella esitäm-
19800: danteen vallitsessa on koko maa:nkin talouselä- ! · i:ne · kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
19801: män kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Näissä pyr- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19802: kimyksissä asuntopoliittisilla toimilla tulee var-
19803: mastikin olemaan keskeipen .me.rkitys, N~illä                           Millä tavalla Hallitus aikoo huolehtia
19804: ennakoivilla toimilla, joista ' :åsuntotuotaänon:                · • siitä; · että ; åstlntohallituksen lainoitta-
19805: riittävä laajuus on yksi tärkeimmistä, on kui-                       mien asuntojen osuus tulisi Kymen lää-
19806: ·tellldrv jo nyt köva 'kilre, sillä Iaånin kärsimä                . nissä ·vastaamaan vähintään maan keski-
19807:   , /: •.. " .. :· =" :   -, • : , . .' ·. ~ r;                     tas()a ja läänin .. väestöosuutta? · ··
19808: . ,, . ;. Helsingissä, 4 päi~änä: · maaliskuuta . 1977.
19809: 
19810:             •·. : PaavÖ· Tiilikainen · . , .                                                                 T a:isto Sinisalo       .Mikko Kaarna
19811:                   Olli Helminen                                                                              Seppo Tikka             Mikko Pesälä '
19812: ,,, .,, ' Risto T11ominen                                                                                    Erkki. Häkämies·         Pekka Jokinen     ..
19813:      · · · · : : Mauno· Forsman                                                                           . Juhani Sipiläinen    L    Ra:ino We.sterhQJm ·, · ,
19814:  !::· '           Meeti Kalavaineo                                                                        . ·Juha:ni Saukkonen        Anna-Liisa Liokola: ·
19815:      r •• , •
19816:      . '
19817: 
19818: 
19819: 
19820: 
19821:  '',        ;.: ..
19822: 
19823: 
19824: 
19825: 
19826:  ' ~ i
19827:                                                                                                                                                                 '   :.   ~
19828: 
19829:                                                                                                              ._l;"
19830:                                                                                                                      ...
19831: 
19832: 
19833: ···-\:-,· -·:···
19834: 
19835: 
19836: 
19837: 
19838:                                                           r"   •'··
19839: 
19840:  '1!_:·              . ,,                                                          . ,j,,.
19841: 
19842: 
19843: 
19844: 
19845: r:.::;                                                                                       ~.   : .'.
19846:                                                                       ~ 4;''   .- :•    ......-' \
19847: 1_   t( ~
19848:                                                      • -, r·                                                                                              _·;       _;·
19849:                                                    ,·,_
19850: 
19851: 
19852: 
19853: {!1''•"!             ..
19854: ~-.i   ':"' ·::~ -•·,   1   , ...   ;   ...... \
19855: 
19856: 
19857: 
19858: J;~             ;>_:; ''                                                                                                             (!",'
19859: 
19860: 
19861: t:l
19862:      ·c
19863:                                              N:o 106
19864: 
19865: 
19866:                                                                                                 ·,   :-.
19867: 
19868: 
19869: 
19870: 
19871:                         E d u s kunnan Herra· P u he m i ~ h e ll .e.
19872: 
19873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esitetty. Vuonna 1976 oli kiintiö 80 644 200
19874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       markkaa eli 6,33 % ja lainaosuus ennakkotieto~.
19875: olette 4 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn          jen mukaan 111 668 000 markkaa eli 6,03%.
19876: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Tänä vuonna käyttösuunnitelmassa on vahvis-
19877: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tettu Kymen läänin alueelliseksi kiintiöksi
19878: edustaja Tiilikaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    6,56 %.
19879: lisesta kysymyksestä n:o 106:                          Vaadittaessa kiintiön nostamista vastaamaan
19880:                                                     vähintään maan keskitasoa ja lä.änin väestö-
19881:           Millä tavalla Hallitus aikoo huolehtia    osuutta kysymyksen perusteluosassa ei ole .no~
19882:        siitä, että asuntohallituksen lainoitta-     jauduttu mihinkään asunnontuotantotarpeen
19883:        mien asuntojen osuus tulisi Kymen lää-       suuruuteen vaikuttavaan tekijään. Tänäkin
19884:        nissä vastaamaan vähintään maan keski-       vuonna kiintiöt on laskettu yhtäläisin perustein
19885:        tasoa ja läänin väestöosuutta?               eri läänien asunnontuotantotarpeen mukaisessa
19886:                                                     suhteessa. Kiintiöiden määrittelytapaa on sikäli
19887:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edellisvuosiin nähden muutettu, että maatila-
19888: vasti seuraavaa:                                    hallituksen lainoittama tuotanto on otettu huo-
19889:    Asuntotuotantolain ( 24 7/66) 3 § :n 1 mo-       mioon asuntohallituksen lainoittamaa tuotanto-
19890: mentin mukaan "päätettäessä lainojen myöntä-        tarvetta vähentävänä tekijänä. Tämä menettely
19891: misestä ja muista tukitoimenpiteistä on otettava    johtaa aikaisempaan verrattuna maan eri osat
19892: huomioon eri kunnissa ja eri alueilla esiintyvä     oikeudenmukaisemmin huomioon ottavaan tu-
19893: asunnontarve, jonka arvioimisen perusteena on       lokseen. Väestöpohjaa koskevat tiedot perustu-
19894: pidettävä asuntovajausta, asumistiheyttä, väes-     vat tämän vuoden käyttösuunnitelmassa valtio-
19895: tön määrää ja sen muutoksia, asuntojen uusi-        neuvoston 13 päivänä lokakuuta 1976 tarkista-
19896: mistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen vai-       miin väestö- ja työpaikkasuunnitteisiin. Näiden
19897: kuttavia tekijöitä". Asuntolainojen alueellista     tekijöiden yhteisvaikutuksesta Kymen läänin
19898: kiintiöimistä ei siis voida perustaa pelkästään     kiintiö on noussut viime vuoden 6,33 % :sta
19899: väestön määrään ja sen muutoksiin.                  tänä vuonna 6,56 % :iin, mikä vastaa
19900:    Asuntolainamääräraha on jo useita vuosia         85 280 000 markkaa. Kiintiöimistä varten teh-
19901: jaettu lainalajeittain ja alueittain kiintiöityyn   dyn asunnontarvelaskennan mukaan poistuman
19902: osaan ja kiintiöttömään ns. erityistarvemäärä-      korvaaminen muodostaisi lähes puolet koko
19903: rahaan ja työllisyysperustein jaettavaan määrä-     läänin asuntotuotannosta. Työllisyysvaikutuksen
19904: rahaan, joiden käyttöperusteet valtioneuvosto       kannalta tällä on merkitystä.
19905: vahvistaa asuntolainamäärärahan käyttösuunni-          Erityistarvemäärärahasta Kymen lääniin ei
19906: telman vahvistamisen yhteydessä.                    sitä vastoin ole vuosina 1975 ja 1976 myön-
19907:    Asuntolainojen alueittainen jako kiintiöidään    netty lainoja läänin kiintiöosuutta vastaavasti.
19908: lääneittäin. Kunkin läänin lainaosuus muodos-       Kymen läänin tilanne vuosina 1975 ja 1976
19909: tuu sekä kiintiöidystä että kiintiöimättömästä      selittyy paljolti sillä, että työttömyysprosentit
19910: määrärahasta. Säännönmukaisesti läänin laina-       eivät työvoimaviranomaisten mukaan vielä mai-
19911: osuus on ollut lääniin kiintiöityä osuutta huo-     nittuina vuosina olleet samaa luokkaa kuin
19912: mattavasti suurempi. Kymen läänin kiintiö           eräissä muissa lääneissä, joissa laman vaikutuk-
19913: vuonna 1975 oli 77 998 000 markkaa eli              set ovat tulleet nopeammin näkyviin kuin ns.
19914: 6,61 % ja lainaosuus ennakkotietojen mukaan         teollisuusläänien alueella. Kysymyksen peruste-
19915: 105 642 800 markkaa eli 6,50 % eikä 4,3 %           luosassa esitettyjen Kymen läänin työllisyysti-
19916: kuten tämän kysymyksen perusteluosassa on           lanteen kehitystä kuvaavien seikkojen perus-
19917: 4                                             1977 v}J:
19918: 
19919: teella tarve saada kuluvana vuonna erityistarve- erityistarpeista ei muuta johdu, pyritään seu-
19920: määrärahoja aikaisempaa enemmän saattaa olla raamaan kiintiöiden osoittamaa lääneittäistä
19921: perusteltu.                                         jakoa." Työllisyysperustein käytettävä 80 roll-
19922:      Kuluvan vuoden asuntolainamäärärahan käyt- joonan markan asuntolainamääräraha tulee työl-
19923: täsuunnitelmassa on 226 miljoonan markan lisyystilanteen niin vaatiessa kuluvan vuoden
19924: suuruisen ns. erityistarvemäärärahan käyttöpe- tulo- ja menoarvion asuntolainamäärärahaa kos-
19925: rusteet määrätty seuraavasti: "Erityistarpeisiin kevan momentin perustelujen ja käyttösuunui-
19926: varattu osa käytetään kiintiön edellyttämän _ .. te}p;tan mukaisesti osoittaa "rakennusalan paik-
19927: määrän lisäksi alueille, joilla elinkeinoelämän- ·kaktmtakohtai~ten ·työllisyysvaihteluiden lieven-
19928: l;:t~jentuminen tai ~Imu kehitys on aiheuttanut     tämiseksi".
19929: tai tulee. aiheuttamaan. poikkeuksellista asuntO.:.    Ns. erityistarveinä~rärahan ja työllisyysperus-
19930: je,rj, ·.kysyntää. ·Tällöin on. otettava huomioon tein jaettavan määrärahan käyttö ' tulee· ·tänä
19931: R~J,aqen · terästehtaan. rakentamisen ja muiden vuonna riippumaan siis lähes yksinoinaan siitä,
19932: vastaåvit:!n ·. kertaluontoisten hankkeiden samoin missä määrin kunkin läänin alueella on· todetta-
19933: kuin ;Ririotsi~ta- palaavien Pohjanlahden rannik- vissa tbisaalta uusien työpaikkojen syntyniistä
19934: koalueilla ja muualla Suomessa aiheuttama asun- ja toisaalta rakennusalan työttömyyttä eli 'niitä
19935: tojen ·tarve. Lisäksi kiinnitetään huomiota kan- tekijöitä, joiden perusteella nämä erityistar\ie-
19936: siltiterveys- ja sairaalatyÖtä suorittavan henki- määrärahat tulee jakaa.
19937: löstöri ·asuntojen tarpeeseen. Siltä osin kuin
19938: . • ;,· Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 19T7.
19939: 
19940:                                                                  Sisäasiainministeri 'Eino Uusitalo
19941:  ''!f
19942: 
19943: 
19944: 
19945: 
19946:                         : .•..
19947: 
19948: 
19949: 
19950: 
19951:                             /'
19952:  ' ~. '
19953: 
19954: 
19955: 
19956: 
19957:                 ~   .. :
19958: 
19959: 
19960: 
19961: 
19962: ~   ' ,·-.::
19963:         .
19964: 
19965: 
19966: 
19967: 
19968:                         ·,;
19969: 
19970: 
19971: 
19972: 
19973:     •       !       '   •
19974:                                                N:o 10.6                                               5
19975: 
19976:     ; ::;\!
19977: . ' :_) '
19978: 
19979: 
19980: 
19981: 
19982:                              Till Riksdag:ens Herr Talman.
19983: 
19984:    't d~t ~yfte .3 7 § 1 mom, riksd~gsÖrdnim~en'      105642800 ,nik, 'a.v:s: p,5o %;: 'pch liite
19985: li,nger. h,ar Ni, Herr Talman, med Eder skriv(!lse    4,3 % såsom . ariförts i ll,lotiveringsdeleri tili
19986: av deri 4 rnars 1977 tili vederbörande. medlem        detta spörsinål, År 1976 var kvotell, 80,644 200
19987: av st~tsrådet för · avgivande av svar . översänt      mk, d.v.s. 6,33 % oeh lå:neandeleri ~gfför­
19988: avskrift !J.V följ~nde av riksdagsman Tiilikainen     handsuppgifter 111 668 ooo mk, d.v.s. 6,03 %.
19989: m.fL unde:rtecknade spörsmål nr 106:.             ·   I åi har. Kyinmene l~ns regionala kvot fast~
19990:                                                       ställts tili 6,5(? % i dispositionsplanen.
19991:         . .. Kr Regeringen medveten om på vilket       . Då man kräver att kvoten .skall höjas så .att
19992:          . sätt ämn!).t Regeringen sköta om att       den motsvarar minst Iandets medelnivå och
19993:            andelen av bostäder med lån av bostads-    Iänets befolkningsandel, har ·man i spörsmålets
19994:            styrelsen skulle komma att i Kymmene       motiveringsdel inte st()tt sig på någon .som
19995:            läri matsvara minst landets medelnivå      helst faktor som skulle inverka på bostadspro-
19996:          · och läriets befolkningsandel? · .          duktionsbehovets storlek. Ä ven i år har kvo-
19997:                                                       terna beräknats på Hkadana grunder i pro-
19998:    S~sqm svar på detta spörsmål får jag v9rd-         portion tili de olika länens bostadsproduktions-
19999: samHmföra följande: ·                  · ·            behov. Sättet för bestämmande av kvoterna har
20000:    I 3 § 1 mom. lagen om bostadsproduktion            såtilivida ändrats jämfört med tidigare år, att
20001: ( 247/66) ingår följande stadgande: "Då beslut        produktioneo med lån av jordbruksstyrelsen har
20002: fattas om beviljande av lån och andra stödåt-         heaktats såsom en faktor som minskar behovet
20003: gärder, skall det i olika kommuner och inom           av produktion med Iån av bostadsstyrelsen.
20004: olika områden förekommande bostadshehov be-           Jämfört med det tidigare förfarandet Ieder det-
20005: aktas, vilket uppskattas med ledning av bo-           ta förfarande tili ett resultat där landets olika
20006: stadsunderskottet, hoendetätheten, folkmäng-          delar har beaktats på ett rättvisare sätt än hit-
20007: den och föräridringarna i denna, behovet av           tills. Uppgifterna rörande hefolkningsunder-
20008: bostäders förnyande samt andra på bostadsbe-          laget baserar sig i detta års dispositionsplan på
20009: hovet inverkande faktorer." En regional kvote-        de av statsrådet den 13 oktober 1976 justerade
20010: ring av bostadslånen kan således inte baseras         folk- och arbetsplatsplaneringstalen. På grund
20011: enbart på befolkningsmängden och ändringar i          av samverkan av dessa faktorer har Kymmene
20012: denna.                                                läns kvot i år stigit från fjolårets 6,33 % tili
20013:    Bostadslåneanslaget har redan under flera år       6,56 %, vilket motsvarar 85 280 000 mk. En-
20014: indelats i en enligt låneslag och region kvoterad     ligt den bostadshehovsberäkning som gjorts för
20015: del, i ett s.k. anslag för särskilda behov, som       kvoteringen skulle ersättandet av bortfallet ut-
20016: inte är kvoterat, och i ett anslag som fördelas       göra nästan hälften av hela länets bostadspro-
20017: på sysselsättningsgrunder, i fråga om vilka           duktion. Detta är av hetydelse med tanke på
20018: statsrådet fastställer användningsgrunderna i         inverkningarna på sysselsättningen.
20019: samband med fastställandet av dispositionspla-            Av anslaget för särskilda behov har för Kym-
20020: nen för bostadslåneanslaget.                          mene läns del däremot inte under åren 1975
20021:    Den regionala fördelningen av bostadslånen         och 1976 beviljats Iån i motsvarighet tili länets
20022: kvoteras Iänsvis. Varje läns låneandel bildas         kvotandel. Situationen i Kymmene Iän under
20023: av såväl ett kvoterat som ett okvoterat anslag.       åren 1975 och 1976 förklaras i hög grad av
20024: I regel har ett läns låneandel varit avsevärt         att arbetslöshetsprocenterna enligt arbetskrafts-
20025: större äri läriets kvoterade andeL Kymmene Iäns       myndigheterna ännu under nämnda år inte var
20026: kvot år 1975 var 77 998 000 mk, d.v.s. 6,61 %         av samma klass som i en del andra Iän, där
20027: och låneandelen enligt förhandsuppgifter              depressionens verkningar har kommit snabbare
20028: 6
20029: 
20030: tili synes än inom de s.k. industrilänens områ-      finländare som återvänder från Sverige. Vidare
20031: de. På basen av de i spörsmålets motiveringsdel      riktas uppmärksamhet på den i folkhälso- och
20032: anförda faktorerna, som skildrar sysselsättnings-    sjukhusarbete verksamma personalens bostads-
20033: lägets utveckling i Kymmene län, kan kravet          behov. Tili~e delar annat inte följer av sär-
20034: på att under innevarande år erhålla högre an-        skilda behov, strävar man tili att följa med den
20035: slag för särskilda behov än tidigare, vara mo-       fördelning länsvis som anges av kvoterna." Det
20036: tiverat.                                             bostadslåneanslag om 80 milj. mk som används
20037:     I dispositionsplanen för . innevarande: års     .på syssebättningsgrunder skall, om sysselsätt-
20038: bostadslåneanslag har användningsgrunderna för       nin'gsläget det kräver, i enlighet med motive-
20039: det 226 milj. mk stora s.k. anslaget för sär-        ringen för .. bostadslåneanslaget i inneyarande
20040: skilda behov angivits på följande sätt: "Den         års statsförslag Qch dispositionsplanen ålivisas
20041: del som reserverats för särskilda behov används      "i syfte att lindra växlingar i sysselsättnirtgen
20042: utÖver det belopp som kvoten förutsätter för         inom byggnadsbranschen ·på enskilda .orter...
20043: områden där näringslivets utvidgning ellet an-          Användningen av det s.k. anslaget fpr sär-
20044: nan utveckling har föranlett eller kommer att        skilda behov och det arislag som fördelas på
20045: föranleda exceptionell efterfrågan på bostäder.      sysselsättningsgrunder kommer i år således att
20046: Härvid bör beaktas det bostadsbehov som på-          vara beroende nästan enbart av i viiken mån
20047: kallas av byggandet av stålverket i Brahestad        man inom varje läns. område kan konstatera å
20048: och andra motsvarande projekt av engångsna-          ena sidan uppkomsten av nya arbetsplatser, å
20049: tur ävensom behovet av bostäder vid Bottniska        andra sidan arbetslöshet inom byggnads-
20050: vikens kust och annorstädes i Finland för de         branschen, d.v.s. de faktorer på basen av vilka
20051:                                                      dessa anslag för särskilda behov skall fördelas.
20052:      Helsingfors den 5 april 1977.
20053: 
20054:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
20055:                                               1977 vp.
20056: 
20057: Kirjallinen kysymys n:o 107.
20058: 
20059: 
20060: 
20061: 
20062:                                   Impiö: Kemi-Tornio-länsiraja ~alueen polttoaineiden hintapoli-
20063:                                      tiikasta ja huoltamaiden työntekijäin työllisyydestä.
20064: 
20065: 
20066:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20067: 
20068:    Kemin-Tornion-länsirajan alueella ovat            Suomen puolella pyydetään 1,83 mk/litra ben-
20069: bensiinikauppiaat ja huoltoasemien työntekijät       siinistä, joka on kuitenkin 30 penniä kalliim-
20070: joutuneet rajakaupan epäsuotuisan hintakehityk-      paa kuin naapurin puolella, jonne Suomesta
20071: sen seurauksena vaikeuksiin, jopa työpaikan          kuitenkin lienee myyty iso erä samaa polttoai-
20072: menetyksen uhan eteen. Bensiinin hinta on täl-       netta 1/4 hinnalla siitä, mitä suomalainen jou-
20073: lä hetkellä 30-31 p/litra halvempi Haaparan-         tuu maksamaan bensiinistä ostaessaan sen Ruot-
20074: nassa kuin Torniossa. On luonnollista vapaan         sista. Ongelma korostuu siksi, että oman maan
20075: kaupankäynnin vallitessa, että bensiinikauppa        bensiininmyyjät ja heidän huoltamaidensa hen-
20076: on siirtynyt viimeisten korotusten jälkeen 65-       kilökunta on jäämässä työttömäkst harjoitetun
20077: 80 prosenttisesti Ruotsin puolelle. Kaasuöljyn       kauppa- ja hintapolitiikan takia.
20078: hintaero on jo aikaisemmin merkinnyt ostojen            Rajaseudun väki molemmin puolin rajaa on
20079: siirtymistä rajan yli. Nyt kun Suomessa hinta        tottunut siihen, että suhdanteet vaihtelevat va-
20080: on lähes kaksinkertainen, kaasuöljyn myynti on       paalla rajalla. Väestö pitää kuitenkin kohtuul-
20081: Suomen puolella viime päivinä tyrehtynyt lähes       lisena sitä, että toimeentulon mahdollisuus taa-
20082: kokonaan.                                            taan silloinkin, kun hintasuhteet ovat naapurille
20083:     Edellä olevan johdosta on todettava, että        edulliset. Nykytilanteessa tuskin on mitään
20084: Suomi menettää valuutan lisäksi valmisteveroi-       muuta keinoa kuin valtiovallan mukaantulo
20085: na arviolta n. 100 milj. mk. Tornionlaakson          joustavalla hinta- tai muulla toimenpiteellä, joka
20086: ja Kemin alueella arvioidaan joutuvan n. 190-        turvaa työllisyyden.
20087: 240 henkilöä työttömiksi lomautusten, irtisano-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20088: misten ja huoltamaiden sulkemisen takia. Kun-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20089: nat ja valtio menettävät verotuloja ja kortistoon    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
20090: joutuvat lisäävät valtion kustannuksia. Palvelut     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20091: huoltoasemilla heikkenevät sekä paikallisen
20092: väestön että turistien ja muiden länsirajan pal-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20093:  veluksia tarvitsevien osalta. Ostosmatkailu Ruot-           Suomesta on tiettävästi myyty v. 1976
20094:  sin puolelle lisääntyy aikaisempien kokemusten              Ruotsiin n. 23 milj. litraa bensiiniä n.
20095:  mukaisesti niin, että valuuttavuodot nousevat               38 pennin litrahinnalla, ja jos on,
20096: useihin satoihin miljooniin markkoihin poltto-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
20097:  aineiden hinnan ollessa keskeisenä houkuttime-              tynyt tai aikoo ryhtyä, etteivät Kemi-
20098:  na.                                                         Tornio-länsiraja -alueella bensiinikaup-
20099:     Koko käsillä oleva kysymys joutuu outoon                 piaat ja huoltoasemien henkilökunta jää
20100:  valoon, kun Suomi on tiettävästi myynyt v. 1976             vaille toimeentuloa tai joudu työttömiksi
20101: Ruotsiin bensiiniä n. 23 milj. litraa n. 38 pennin           suomalaisten rientäessä ostamaan ben-
20102: litrahinnalla. Rajaseudun asukas kysyy työttö-               siininsä 1,52 mk/litra eli 30 penniä suo-
20103:  myysuhan edessä, onko valtiovallalla vain näin              malaista hintaa halvemmalla hinnalla
20104:  vähän keinoja polttoaineiden hintapolitiikassa.             Ruotsista?
20105:         Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
20106: 
20107:                                                Lauri lmpiö
20108: 087700326S
20109: 2                                            1977 vp.
20110: 
20111: 
20112: 
20113: 
20114:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
20115: 
20116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dieselöljyn valmisteveron ollessa 43,98 penn1a
20117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       normaalilitralta oli valmisteveromenetys sanot-
20118: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-     tuna vuonna yhteensä noin 19 m1ljoonaa mark-
20119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaa. Valuuttamenot olivat moottori.bensiinien
20120: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ja dieselöljyn osalta arviolta 33-35 miljoonaa
20121: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       markkaa.
20122: sestä n:o 107:                                         Kysymyksessä tarkoitettu tilanne Suomen ja
20123:                                                     Ruotsin välisessä rajakaupassa ei koske pelkäs-
20124:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tään polttoaineiden myyntiä vaan rajakauppaa
20125:        Suomesta on tiettävästi myyty v. 1976        yleensä. Sen suunta on aika-ajoin vaihtunut ja
20126:        Ruotsiin n. 23 milj. litraa bensiiniä n.     viime vuosina Suomessa tapahtunut Ruotsia
20127:        38 pennin litrahinnalla, ja jos on,          voimakkaampi kustannus- ja hintatason nousu
20128:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    on johtanut kysynnän lisääntymiseen Ruotsin
20129:        tynyt tai aikoo ryhtyä, etteivät Kemi-       puolella ja siten vaikeuttanut jossain määrin etu-
20130:        Tornio-länsiraja -alueeLla bensiinikaup-     päässä palvelualojen työllisyyttä Kemi-Tornion
20131:        piaat ja huoltoasemien henkilökunta jää      alueella.
20132:        vaille toimeentuloa tai joudu työttömiksi       Polttonesteiden hintojen osalta todettakoon,
20133:        suomalaisten rientäessä ostamaan ben-        että lähinnä teollisuuden käyttämän raskaan
20134:        siininsä 1,52 mk/litra eli 30 penniä suo-    polttoöljyn ns. yhtenäishinta Suomessa on va-
20135:        malaista hintaa halvemmalla hinnalla         luuttakurssien muutokseen asti ollut noin 12
20136:        Ruotsista?                                   p/kg esimerkiksi Haaparannassa käytettyä ns.
20137:                                                     listahintaa alhaisempi; lähinnä lämmitykseen
20138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käytettävän kevyen polttoöljyn osalta hintaero
20139: vasti seuraavaa:                                    oli noin 7 p/1 eduksemme. Dieselöljyn osalta
20140:    Jalostamotoimintamme tuotantorakenne on          vertailun tekeminen on vaikeata Suomessa ja
20141: sellainen, että jalostuksessa jää bensiinejä yli    Ruotsissa noudatettavan erilaisen verotusjärjes-
20142: Suomen tarpeen ja täten ylijäävä osa bensiinistä    telmän vuoksi. Ruotsissa nimittäin peritään die-
20143: on viety maailmanmarkkinahintaan ulkomaille.        selöljykäyttöiseltä ajoneuvolta erityistä kilomet-
20144: Todettakoon, että bensiinien vientihinta, joka      riveroa, kun taas Suomen puolella vero on koh-
20145: tullitilaston mukaan on vuoden 197 6 aikana         dennettu polttoaineen hintaan. Moottoribensii-
20146: Ruotsiin tapahtuneen viennin osalta ollut kes-      nien osalta on hinnanero nykyisellään huomat-
20147: kimäärin 6 penniä kysymyksessä mainittua hin-       tava. Huomioon ottaen kuitenkin, että moottori-
20148: taa korkeampi, oli samaa tasoa kuin Ruotsin         bensiiniä saadaan voimassa olevien määräysten
20149: keskimääräinen vientihinta. Vuonna 1976 Suo-        mukaan tuoda veroitta Ruotsin puolelta vain
20150: mesta vietiin Ruotsiin moottoribensiinejä noin      vähäisiä määriä, ei hinnaneron vaikutus rajakau-
20151: 254 miljoonaa litraa, mikä toi valuuttatuloja yli   pan kokonaisuuden kannalta ole merkittävä.
20152: 110 miljoonaa markkaa.                                 Hallituksen taholta seurataan kiinteästi polt-
20153:    Suomalaisten voidaan arvioida vuonna 197 6       tonesteiden hintojen ja yleensäkin rajakaupan
20154: ostaneen Ruotsista moottoribensiiniä ja diesel-     kehitystä Suomen länsirajan tuntumassa ja
20155: öljyä vajaan prosentin kummankin tuotteen ko-       hallitus tulee tekemään voitavansa, jotta raja-
20156: konaiskulutuksesta. Moottoribensiinin valmiste-     kauppa kokonaisuutena kehittyisi maallemme
20157: veron ollessa 81,5 penniä normaalilitralta ja       mahdollisimman edullisesti.
20158:         Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1977.
20159: 
20160:                                                                          Ministeri C. G. Aminoff
20161:                                                N:o 107                                               3
20162: 
20163: 
20164: 
20165: 
20166:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20167: 
20168:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         dieselolja 43,98 penni per normalliter, var
20169: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         accisförlusten nämnda år sammanlagt cirka 19
20170: av den 8 mars 1977 tili vederbörande medlem           miljoner mark. Valutautgifterna för motorben-
20171: av statsrådet för avgivande av svar översänt          sin och dieselolja var uppskattningsvis 33-35
20172: avskrift av följande av riksdagsman Lauri Im-         miljoner mark.
20173: piö ställda skriftliga spörsmål nr 107:                  Det i spörsmålet avsedda förhållandet inom
20174:                                                       gränshandeln mellan Finland och Sverige berör
20175:            Är Regeringen medveten om att från         inte enbart bränsleförsäljningen utan gräns-
20176:        Finland tili Sverige veterligen under år       handeln i allmänhet. Riktningen för denna han-
20177:        1976 sålts c. 23 miljoner liter bensin         del har tidvis förväxlat och på senare år har
20178:        tili ett pris av 38 penni liter, och om        kostnads- och prisnivåns stegring, som har va-
20179:        så är fallet,                                  rit starkate i Finland än i Sverige, lett tili en
20180:           vilka åtgärder har Regeringen vid-          ökad efterfrågan på handelsvaror just på västra
20181:        tagit eller vilka åtgärder ämnar den           sidan om gränsen och därigenom i någon mån
20182:        vidtaga för att bensinhandlarna och ser-       försvårat sysselsättningen närmast inom service-
20183:        vicestationspersonalen på området Kemi         branschen på området Kemi-Torneå.
20184:        -Torneå-västra gränsen icke skall för-            Beträffande priser på flytande bränslen må
20185:        lora utkomsten eller bli arbetslösa, när       konstateras, att det s.k. enhetspriset på tung
20186:        finländarna skyndar tili Sverige för att       brännolja, vilket oljeslag närmast används inom
20187:        köpa sin bensin där tili 1,52 mk liter         industrin, har i Finland ända tili valutakursför-
20188:        ellet alltså tili ett pris som är 30 penni     ändringen varit cirka 12 p/kg lägre än det
20189:        lägre än det som man betalar i Finland?        t.ex. i Haparanda använda s.k. listpriset; i
20190:                                                       fråga om lätt brännolja, som används närmast
20191:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         för eldningsändamål, var prisskilinaden cirka
20192: anföra följande:                                      7 p/1 tili vår fördel. Vad priset på dieseloljan
20193:     Raffineriverksamheten har i vårt land en          beträffar, är en jämförelse mellan Finland och
20194: sådan produktionsstruktur, att bensin tiliver-        Sverige på grund av våra olika beskattnings-
20195: kas mer än man behöver i Finland och över-            system svår att göra. 1 Sverige påförs nämligen
20196: skottet av bensin har exporterats utomlands           för dieseldrivna fordon en speciell kilometer-
20197: tili världsmarknadspriset. Konstateras må, att        skatt, medan skatten hos oss inkluderas i
20198: exportpriset på bensin, vilket enligt tullstatisti-   bränslepriset. 1 fråga om motorbensin är pris-
20199: ken i fråga om exporten tili Sverige år 1976          skillnaden för närvarande kännbar. När man
20200: varit i medeltal 6 penni högre än det i spörs-        kommer ihåg att i Sverige köpt motorbensin
20201: målet nämnda priset var av samma storleks-            enligt gällande bestämmelser får införas i vårt
20202: klass som det av Sverige genomsnittligen er-          land skattefritt endast i ringa mängder, har
20203: hållna exportpriset. År 1976 uppgick exporten         prisskillnaden inom vår gränshandel ur hel-
20204: av motorbensin från Finland tili Sverige tili         hetssynpunkt ingen nämnvärd betydelse.
20205: cirka 254 miljoner liter, vilket i valutainkoms-         Bränsleprisernas liksom även hela gränshan-
20206: ter betydde över 110 miljoner mark.                   delns utveckling vid vår västra gräns följes dock
20207:     Det kan beräknas att finländarna köpte i          noggrant på regeringens håll, och regeringen
20208: Sverige år 1976 motorbensin och dieselolja            kommer att göra sitt bästa för att gränshandeln
20209: knappt en procent av den totala förbrukningen         skall i sin helhet utvecklas så förmånligt för
20210: av dessa produkter. Då accisen på motorbensin         vårt land som möjligt.
20211: var 81,5 penni per normalliter och accisen på
20212:         Helsingfors den 5 april 1977.
20213: 
20214:                                                                            Minister C. G. Aminoff
20215:                                                1977 vp.
20216: 
20217: Kirjallinen kysymys n:o 108.
20218: 
20219: 
20220: 
20221: 
20222:                                   Savola: Hajasijoituksen vastustamista käsittelevän kirjasen julkai-
20223:                                      semiseen käytetyistä varoista.
20224: 
20225: 
20226:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20227: 
20228:     Viime aikoina on käyty varsin vilkasta. kes-      vastustamaan koulutuksen siirtoa pois Helsin-
20229: kustelua hajasijoituksesta. Eräänä osana haja-        gistä. Julkaisua on viime aikoina levitetty hy-
20230: sijoituskokonaisuudessa on myös eläinlääketie-        vin laajalle ja muun muassa maan koko eläin-
20231: teellisen koulutuksen siirtäminen Helsingistä         lääkärikunnalle, jota lähetekirjelmässä on keho-
20232: Kuopion korkeakoulun yhteyteen. Useat valtion         tettu toimimaan aktiivisesti koulutuksen pysyt-
20233: komiteat ·samoin kuin korkeakoulukysymysten           tämiseksi Helsingissä.
20234: asiantuntijaelimenä toimiva korkeakouluneuvos-           Kun on ilmeistä, että eläinlääketieteellinen
20235: to ovat pitäneet tätä hyvin perusteltuna. Myös-       korkeakoulu on t~hän opetusministeriön hyväk-
20236: kin opetusministeriö on korkeakoululaitoksen          symän korkeakoulupolitiikan vastaiseen kam-
20237: alueelliseen tasapainottamiseen tähtäävissä ke-       panjaan käyttänyt sille valtion budjetin avulla
20238: hittämissuunnitelmissa kannattanut eläinlääke-        luotuja toimintamahdollisuuksia, esitän valtio-
20239: tieteellisen koulutuksen siirtämistä Kuopion          päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin perus-
20240: korkeakouluun, josta näin muodostuisi entistä         teella valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vas-
20241: monipuolisempi ja tieteellisesti nykyaikainen         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20242: terveydenhuoltoalan korkeakoulu. Tätä varten
20243: opetusministeriö on äskettäin selvittänyt asiaan                 Onko Hallitus tietoinen, että eläin-
20244: liittyviä yksityiskohtia erityisessä ·työryhmässä.            lääketieteellinen korkeakoulu olisi suo-
20245:     Samanaikaisesti opetusministeriön toimesta                ranaisesti tai välillisesti käyttänyt haja-
20246: tapahtuneen· valmistelutyön kanssa on opetus-                 sijoitu~sen vastustamista      käsittelevän
20247: ministeriön alaisen eläinlääketieteellisen korkea-            kirjasen . julkaisussa valtiovallan sille
20248: koulun johdolla valmisteltu erityinen julkaisu                myöntämiä määrärahoja, ja jos on,
20249: "Eläinliiäketieteellisen korkeakoulun hajasijoi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus tämän
20250: tuskysymys" . (Helsinki, kesäkuus10a 197 6), jos-             johdosta aikoo ryhtyä?
20251: sa yksipuolisin perustein asetu ta~ voimakkaasti
20252:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
20253: 
20254:                                             Petter Savola
20255: 
20256: 
20257: 
20258: 
20259: 0877003374
20260:                                               VALT:":· ':'-t~:STON.
20261:                                                      MNSUA
20262: 2                                                1977 vp.
20263: 
20264: 
20265: 
20266: 
20267:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20268: 
20269:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           nut käyttäneensä julkaisukustannuksiin korkea-
20270: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           koulun varoja noin 9 000 markkaa. Sen sijaan
20271: mies, olette kirjeellänne 8 päivänä maaliskuuta        korkeakoulu kiistää, että julkaisua olisi levi-
20272: 1977 n:o 776 lähettänyt valtioneuvoston asian-         tetty maan koko eläinlääkärikunnalle, niin kuin
20273: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           kansanedustaja Savolan kysyll}yksen perusteluis-
20274: Savolan tekemän kirjallisen kysymyksen n:o             sa on esitetty. Korkeakoulu ilmoittaa tarkoi-
20275: 108:                                                   tuksen olevan levittää julkaisu kaikille kansan-
20276:           Onko Hallitus tietoinen, että eläin-         edustajille ja muille asian käsittelyyn osallis-
20277:        lääketieteellinen korkeakoulu olisi suo-        tuville.
20278:        ranaisesti tai välillisesti käyttänyt haja-        Korkeakoulu on antamassaan selvityksessä
20279:        sijoituksen vastustamista käsittelevän          perustellut kirjasen julkaisemista sillä, että kor-
20280:        kirjasen julkaisussa valtiovallan sille         keakoulua ei ole kuultu ehdotusta laadittaessa
20281:        myöntämiä määrärahoja, ja jos on,               ja jatkoselvityksiä laadittaessa, että hajasijoitus-
20282:           mihin toimenpiteisiin Hallitus tämän         komitean esitys perustuu komitean saamaan
20283:        johdosta aikoo ryhtyä?                          korkeakoulun siirtoa yksipuolisesti puoltavaan
20284:                                                        ja suurelta osin väärään informaatioon ja että
20285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suunniteltu siirto on perusteiltaan hatara ja
20286: vasti seuraavaa:                                       vaarantaisi eläinlääketieteellisen opetuksen ja
20287:                                                        tutkimuksen tason ja kehi~yksen.
20288:    Eläinlääketieteellisen korkeakoulun aloittees-         Hallitus pitää eläinlääketieteellisen korkeakou-
20289: ta ryhdyttiin kesällä 1975 keräämään asiakirja-        lun julkaisemaa kirjaa yksipuolisena ja eräitä
20290: ja muuta aineistoa, jossa esitellään korkeakou-        siinä esitettyjä hajasijoitusta vastustavia käsityk-
20291: lun toimintaa ja käsitellään hajasijoituskysymys-      siä perustelemattomina. On outoa, että kor-
20292: tä. Aineiston laadintaan osallistui korkeakoulun       keakoulun nimissä ja laajan valmistelutoimikun-
20293: edustajien lisäksi useita korkeakoulun toimintaa       nan toimittamana julkaistaan kirjassa mm. väi-
20294: lähellä olevia eläinlääketieteellisten ja maatalous-   te, että eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir-
20295: tieteellisten piirien edustajia. Kertynyt materiaa-    täminen Kuopioon madaltaisi opetuksen ja tut-
20296: li julkaistiin kesäkuussa 1976 Eläinlääketieteel-      kimuksen tasoa. Korkeakoulu arvioi, että sen
20297: lisen korkeakoulun hajasijoituskysymys -nimi-          suorittama lisäselvitystyö perustuu laajempaan
20298: senä kirjana. Kirjasessa esitellään eläinlääketie-     asiantuntemukseen ja tuo esille monipuolisem-
20299: teellisen koulutuksen kehitystä maassamme,             min hajasijoituksen edut ja haitat kuin' saman-
20300: eläinlääketieteellisen korkeakoulun toimintaa,         aikaisesti toimineen opetusministeriön asetta-
20301: koulutuksen järjestämistä eräissä muissa mais-         man työryhmän selvitystyö. Kirjasessa esitetty
20302: sa sekä joukko eläinlääketieteellisen korkea-          varsin yksipuolinen materiaali ja tarkastelutapa
20303: koulun hajasijoittamista vastustavia kannanot-         ei kuitenkaan tue tätä arviota.
20304: toja ja asiakirjoja. Näin ollen kirjan nimi an-           Hallitus katsoo, että vireillä olevista suunni-
20305: taa harhaanjohtavan kuvan sen sisällöstä, kos-         telmista tulee käydä keskustelua ja päätöksen-
20306: ka julkaisu sisältää ainoastaan kokoelman ha-          tekoa varten tulee hankkia mahdollisimman mo-
20307: jasijoitukseen kielteisesti suhtautuvia asiakirjoja    nipuoliset selvitykset. Eläinlääketieteellinen kor-
20308: ja arvioita.                                           keakoulu on kuitenkin kirjasessaan asettanut
20309:    Opetusministeriö pyysi korkeakoululta selvi-        opetusministeriön toimesta laadittavan lisäsel-
20310: tyksen julkaisun rahoituksesta. Eläinlääketie-         vitystyön luotettavuuden ja asiantuntevuuden
20311: teellinen korkeakoulu on puhelimitse ilmoitta-         kyseenalaiseksi. Hallitus ei pyri estämään vi-
20312:                                                N:o 108                                              3
20313: 
20314: reillä oleviin suunnitelmiin kohdistuvaa kritiik-    tä syystä voi ennen asian yksityiskohtaista sel-
20315: kiä, mutta katsoo, että korkeakoulun toimesta        vittämistä puuttua eläinlääketieteellisen korkea-
20316: ja valtion varoin rahoitetun julkaisun tulisi olla   koulun menettelyyn julkaisun rahoittamisessa.
20317: tarkastelutavaltaan monipuolisempi, jotta sillä      Hallitus jättää valtiontalouden tarkastusviraston
20318: olisi merkitystä 'päätöksenteon yhtenä perustee-     selvitettäväksi, onko määrärahan käyttöönotto
20319: na.                                                  eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa tapahtu-
20320:    Normaalin hallintokäytännön mukaan paina-         nut voimassa olevan lainsäädännön ja valtion
20321: tusmäärärahojen käyttö on virastojen ja lai-         tulo- ja menoarvion soveltamista koskevien oh-
20322: tosten omassa päätäntävallassa. Hallitus ei tiis-    jeiden mukaisesti.
20323:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
20324: 
20325: 
20326:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
20327: 4                                            1977 vp.
20328: 
20329: 
20330: 
20331: 
20332:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20333: 
20334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Undervisningsministeriet inbegärde en redo-
20335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          görelse för hur publikationen finansierats. Ve-
20336: velse nr 776 av den 8 mars 1977 tili veder-        terinärmedicinska högskolan har per telefon
20337: börande medlem av statsrådet översänt följan-      uppgett, att den till publikationskostnaderna
20338: de av riksdagsman Savola undertecknade spörs-      använt ca 9 000 mark av högskolans medel.
20339: mål nr 108:                                        Däremot bestrider högskolan att publikationen
20340:                                                    distribuerats tili landets hela veterinärkår, så-
20341:           Är Regeringen medveten om att ve-        som framhållits i motiveringen till riksdagsman
20342:        terinärmedicinska högskolan antingen        Savolas spörsmål. Högskolan uppger att det är
20343:        direkt ellet indirekt använt av statsmak-   meningen att distribuera publikationen till alla
20344:        ten åt densamma beviljade anslag vid        riksdagsmän och andra personer som deltar i
20345:        publicering av en broschyr, som be-         sakens handläggning.
20346:        handlar opposition mot utlokaliseringen,        Högskolan har i sin utredning motiverat
20347:        och om så är fallet,                        publicerandet av broschyren med att högsko-
20348:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    lan inte hörts då förslaget utarbetades och då
20349:        med anledning därav?                        den fortsatta utredningen utarbetades, att om-
20350:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lokaliseringskommittens framställning baserar
20351: samt anföra följande:                              sig på den till stor del oriktiga information
20352:                                                    som kommitten erhållit och viiken ensidigt
20353:     På veterinärmedicinska högskolans initiativ    tillstyrker flyttning av högskolan samt att den
20354: började man sommaren 197 5 insamla doku-           planerade flyttningen är vagt motiverad och
20355: ment och annat materia!, i vilket högskolans       skulle äventyra den veterinärmedicinska under-
20356: verksamhet presenteras och utlokaliseringsfrå-     visningens och forskningens nivå och utveck-
20357: gan behandlas. I utarbetandet av materialet del-   ling.
20358: tog utom representanter för högskolan flera           Regeringen anser veterinärmedicinska hög-
20359: högskolans verksamhet närstående representan-      skolans broschyr vara ensidig och vissa av de
20360: ter för veterinärmedicinska och lantbruksveten-    däri anförda uppfattningarna, vilka tar ställ-
20361: skapliga kretsar. Det hopbragta materialet pu-     ning mot utlokaliseringen, omotiverade. Det är
20362: blicerades i juni 1976 i form av en broschyr       underligt att man i högskolans namn i en av
20363: med titeln Elänlääketieteellisen korkeakoulun      en omfattande beredningskommitte redigerad
20364: hajasijoituskysymys (frågan om utlokalisering      broschyr bl.a. publicerar påståendet, att en
20365: av veterinärmedicinska högskolan). I broschy-      flyttning av veterinärmedicinska högskolan till
20366: ren presenteras den veterinärmedicinska utbild-    Kuopio skulle sänka undervisnings- och forsk-
20367: ningens utveckling i vårt land, veterinärmedi-     ningsnivån. Högskolan är av den åsikten, att
20368: cinska högskolans verksamhet, utbildningen i       den tilläggsutredning som den utfört baserar
20369: några andra länder samt en mängd ställnings-       sig på en mera omfattande sakkunskap och
20370: taganden och dokument, vilka motsätter sig         mera mångsidigt framhåller för- och nackdelar-
20371: utlokalisering av veterinärmedicinska högskolan.   na med utlokaliseringen -än den av undervis-
20372: Således ger broschyrens titel en missvisande       ningsministeriet tillsatta avbetsgruppens samti-
20373: uppfattning av dess innehåll, eftersom publi-      digt utförda utredningsarbete. Det i broschy-
20374: kationen endast innehåller en samling doku-        ren framförda påfallande ensidiga materialet
20375: ment och omdömen, som är negativt inställda        och granskningssättet stöder emellertid inte
20376: tili utlokaliseringen.                             denna bedömning.
20377:                                               N:o 108                                              5
20378: 
20379:    Regeringen anser att de aktuella planerna        metod för att kunna vara av betydelse om
20380: bör diskuteras och att, med tanke på beslut-        en av grunderna i beslutsprosessen.
20381: processen, så mångsidiga utredningar som möj-          Enligt normal förvaltningspraxis besluter äm-
20382: ligt bör införskaffas. Veterinärmedicinska hög-     betsverk och inrättningar själva om använd-
20383: skolan har emellertid i sin broschyr ifrågasatt     ningen av tryckningsanslag. Regeringen kan av
20384: tillförlitligheten och sakkunskapen hos det till-   den otsaken inte, förrän saken utretts i de-
20385: läggsutredningsarbete som utförs på undervis-       talj, ta befattning med frågan om veterinärme-
20386: ningsministeriets försorg. Regeringen försöker      dicinska högskolans förfarande vid finansieran-
20387: inte hindra mot anhängiga planer riktad kritik,     det av publikationen. Regeringen överlåter åt
20388: men den anser att en genom högskolans för-          statens revisionsverk att utreda, huruvida ibruk-
20389: sorg och med statsmedel finansierad publikation     tagandet av anslag vid veterinärmedicinska hög-
20390: borde förete en mera mångsidig gransknings-         skolan skett i enligt med gällande lag och an-
20391:                                                     visningarna för tillämpningen av statsförslaget.
20392:      Helsingfors den 7 april 1977.
20393: 
20394: 
20395:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
20396: 
20397: 
20398: 
20399: 
20400: 0877003374
20401:                                                1977 vp.
20402: 
20403: Kirjallinen kysymys n:o 109.
20404: 
20405: 
20406: 
20407: 
20408:                                   Salonen: Hajasijoituksen todellisista kustannuksista.
20409: 
20410: 
20411:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20412: 
20413:    Olosuhteet hajasijoituskomitean työskentelyn       valta ei saa tehdä taloudellisilta laskelmiltaan
20414: ajankohdan 21. 6. 1972-31. 3. 1974 ja nykyti-         kestämättömiä ratkaisuja, joiden lopullinen
20415: lanteen välillä ovat oleellisesti erilaiset. Nimen-   maksaminen koituu kaikkien veronmaksajien
20416: omaan Helsingin kasvu on pysähtynyt ja talou-         raskaasti kannettavaksi. Näin ollen hajasijoitus-
20417: delliset olosuhteet ovat täysin erilaiset. Komitea    komitean loppumietinnössä vuoden 1974 kevät-
20418: on laskenut virastojen siirrosta aiheutuvien ra-      talvella esittämät lähtökohdat ja ratkaisut eivät
20419: kennuskustannusten olevan yhteensä 394,6 milj.        luo realistista pohjaa hajasijoittamiselle.
20420: mk ja kokon:aiskiinteiSJtökustannusten 566,1             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
20421: milj. mk. Tässä tarkastelussa esimerki!ksi Tais-      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
20422: telukoulun rakennuskustannukset on merkitty           kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
20423: 18,1 milj. mk:ksi. Kun vuoden 1976 hintata-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20424: soon tehtyjen Taistelukoulun siirrosta aiheutu-
20425: vien pelkkien rakennuskustannusten on laskettu                  Onko Hallitus hajasijoituspäätöksiä
20426: olevan 31,6 milj. mk, antaa se suunnan todelli-              suunnitellessaan laskenut hajasijoittami-
20427: sille rakennuskustannuksille. Muiden siirtokus-              sen tämänhetkiset todelliset kustannuk-
20428: tannusten osalta kehitys on ilmeisesti saman-                set sekä henkilökunnan siirrosta toistai-
20429: suuntainen. Näin ollen olisikin, ennen kuin ryh-             seksi täysin laskemattomat ja todennä-
20430: dytään edes suunnittelemaan olemassa olevien                 köisesti suuriksi nousevat muut kustan-
20431: ja hyvin toimivien laitosten siirtämistä pois,               nukset sekä näiden kustannuserien so-
20432: tehtävä ajan tasalla niin toiminnalliset kuin ta-            peuttamisen lähivuosien valtiontaloudel-
20433: loudellisetkin tosiasiat kattava selvitys. Valtio-           liseen tilanteeseen?
20434:         Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
20435: 
20436:                                             Markku Salonen
20437: 
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 0877003330
20442: 2                                              1977 vp.
20443: 
20444: 
20445: 
20446: 
20447:                          E c:lu s kunnan Herra P u he m i e he 1} e~
20448: 
20449:     Valtiopäiväjärjestyiksen 37 §:n 1 momentissa     teeseen. Seuraavissa laskelmissa on er1ty1sesti
20450: 'mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pyritty arvioimaan hajasijoitustoimenpiteistä ai-
20451: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-      heutuvaa rahoitusrasitetta valtion tulo- ja meno~
20452:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    arvioon. Laskentaperusteena on käytetty' pää-
20453: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      osin niitä •perusteita, joita hajasijoituskomitea
20454: Salosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       on omissa kustanntisselvityks.issään käyttänyt.
20455:  sestä n:a 109:                                      Silloin hintatasona <käytetty vuoden 1974 I nel~
20456:                                                      jä:nnes on korjattu vuoden 1976 IV ncljännek-
20457:           Onko Hallitus hajasijoituspäätöksiä        seksi, mikä on .· viimeinen neljännes, miltä
20458:        suunnitellessaan laskenut hajasijoittami-     indeksitiedot on käytettävissä. Rakennuskustan-
20459:        sen tämänhetkiset todelliset kustannuk-       nruksia on korotettu rakennusikustannusindeksin
20460:        set sekä ·henkilökunnan siirrosta toistai-    osoittam!i!lla 38 %:lla jl!l. muita kustoonuseriä
20461:        seksi täysin laskemattomat ja todennä-        useiden muideh indeksien keskimääräisesti
20462:        köisesti suuriksi nousevat muut kustan-       osoittatna.lla 50 %:lla.
20463:        nukset sekä näiden kustannuserien so-            Laskelmissa ·on otettu huomioon kaikki 24
20464:        peuttamisen lähivuosien valtiontaloudel-      hajasijoituskomitean · esittämää kokonaissiirtoa.
20465:        liseen tilanteeseen?                          Näissä on yhteensä n. 3 900 työpaikkaa. Laskel-
20466:                                                      miin ei siis ole otettu mukaan komitean ehdotta-
20467:   ·Kun kysymys k1,1uluu toimialaani valtiovarain-    mien delegointitoimenpiteiden, laitosten osien
20468: rp.inisteriössä, esitän vastauksena kysymykseen      siirtämisen eikä ehdotettujen korkeakoulupoliit·
20469: kunnioittavasti seuraavaa:               ·           tisten toimenpiteiden vaikutuksia. Laskelmista
20470:                                                      on jätetty. pois myös Televa ja Valtion opinto-
20471:    Hajasijoituksesta aiheutuvia kustannuksia ja      tulkikeskus.. Televa on päätetty muodostaa
20472: hyötyjä tulisi tarkastella usean eri tahon tai       valtiojobtoiseksi yhtiöksi ja se suorittaa tuo-
20473: kohderyhmän näkökulmasta. Hajasijoituskomi-          tantolaitostensa [aajennuk.sen komitean ehdo-
20474: tea tarkasteli kustannuksia ja hyötyjä viidestä      tuksista poi:kkeavalla tavalla. Valtion opinto-
20475: eri näköku!lmasta, jotka ovat valtiontalous,         tukikeskus on puolestaan jo siirtynyt
20476: vinaston henki<lökunta, tuloalue, lähtöalue ja       Jyväskylään.
20477: yhteiskun:tatalous. Näiden eri tasojen erillistar-
20478: kastelusta voidaan sitten tehdä hajasijoituksen
20479: edullisuutta ikoskevat johtopäätökset. Tällaisten    Virastotilakustannukset
20480: johtopäätösten teko on eri nä:kokulmista tehty·         Valtiontalouden kannalta merkittävimmän
20481: jen eduJJ.isuuslaskelmien keskinäistä yhteenpai-     kustannuserän hajasijoittamisessa muodostaa
20482: nottamista, mikä on luonteeltaan poliittinen ar-     uusien virastotilojen hankkiminen. Virastotilojen
20483: voSJtuskysymys. Hajasijoituksena pyritään alue-      kokonaiskustannukset muodostuvat investointi-
20484: ja yhteiskuntataloudellisiin hyötyihin, kehittä-     kustannuksista ja käyttökustannuksista. Kustan·
20485: mään maata alueellisesti tasapainoisemmaksi.         nuslaskelmissa käytettävät tiedot perustuvat
20486:    Hajasijoituskomiteassa kustannusselvityksiä       pääasiassa rakennushallituksessa tehtyihin arvioi-
20487: teki kustannusjaosto, jonka asiantuntijajäseninä     hin. Kokonaiskustannusten arvioinnin pohjana
20488: toimivat edustajat mm. valtiovarainministeriöstä,    ovat virastojen nykyiset toimitilat sekä hajasi-
20489: rakennushallituksesta, Suomen Kaupunkiliitosta       joituskomitean selvitykset virastojen lisätilan
20490: ja TVK-V :stä. Kysymys koskee valtiontalou-          tarpeesta vuoteen 1978 mennessä. Vuonna 1973
20491: dellisia kustannuksia sekä näiden erien sopeut-      oli laskelmissa mukana olevilla virastoilla hal-
20492: tamista lähivuosien valtiontaloudelliseen tilan-     lussaan tiloja kaikkiaan n. 106 000 toimitila-m2•
20493:                                                 N:o 109                                                  3
20494: 
20495: Kun virastotilojen silloi!;;esta ahtaudestajohtqva     nuksia, vaan että hajasijoituksen johdosta valtion
20496: väil.itön lisätilantarve sekä .hallinnon kasvusta      ta1oru:akennustoimia jDUdut:.Mn ohjelmoimaan
20497: johtqva lisätilantaJrve ()ltettiin huomioon, aJ;Vioi   aikaisemmista suunnitelmista sekä ajoitukselli-
20498: hajasijoituskomitea, että mainituilla virastoilla      sesti että paikkakunnittain poikkeavalla tavalla.
20499: olisi toimi.til<Yja vuonna 1978 haltlussaan kaik-         Kun jatkuvien käyttökustannusten osalta. tar-
20500: kiaan n. 150 000 toimitila-m2 , mikä bruttoalana       kastellaan pelkästään virastotilojen käytöstä ai~
20501: laskettuna tekee n. 188 000 m2 • Toimitilojen          heutuvia kustannuksia, merkitsee hajasijoittami-
20502: lisätarve arvåohiin siten :n. 41 prosentiksi. Kun      nen budjettitalouden kannalta rahoitusrasitteen
20503: kuitenkin valtion palveluksessa olevan henkilö-        vähenemistä. Tällöin tavanomaisten kiinteistöjen
20504: kunnan kas.vua on useista syistä voimakkaasti          hoitokustannusten lisäksi on käyttökustannuk-
20505: ra~joitettu ja näin tullaan tekemään lähivuosina-      siksi luettu myös virastotilojen vuokrakustan-
20506: kin, on em. kasvuarvio ylimitoitettu. Seuraa-          nukset, mitkä Helsingissä ovat merkittä:vät.
20507: vien laskelmien pdhjabi on otettu arvio, että
20508: tarka.steltavihla virastoilla olisi toimiti[oja
20509: vuonna 1978 yhteensä n. 127 000 toimitila-m2 ,         Viraston muuttokustannukset
20510: bruttoalana n. 159 000 m2, mikä olisi siis
20511: tiiantaJrve uusHla sijaintipaikikakuncilia. Kasvua        Viraston muuttokustannukset ovat kertaluon-
20512: niissä olisi siis vuodesta. 197 3 alkaen n. 20 %.      teisia viraston siirtoon liittyviä kustannuksia.
20513: Tämäkin kasvuarvio on ehkä liian suuri, mutta          Nämä aiheutuvat viraston kaluston kuljettami-
20514: laskelmien perustana sitä voitaneen käyttää.           sesta uudelle sijaintipaikkakunnalle, siirtymä-
20515:     Laskelmissa on lähdetty siitä, että kaikille       vaiheen aikaisesta päällekkäistoiminnasta, muu-
20516: hajasijoitettaville virastoille rakennettaisiin uu-    ton suunnittelusta ja organisoiunista sekä hen-
20517: det toimitilat, sillä vain poikkeustapauksissa uu-     kilökunnan vaihtuvuudesta.
20518: delta sijaintipaikkakunnalta on saatavissa sopi-          Hajasijoituskomitean tekemässä kaluston kul-
20519: vat vanhat toimitilat käyttöön.                        jetuskustannusten arvioinnissa on perusteena
20520:     Budjettia rasittavat alkuvuosina rakennusin-       ollut kahden muuttoliikkeen antama arvio. Tä-
20521: vestoinnit. Yksittäisen viraston osalta näihin tar-    tä kustannuserää arvosteltaessa on kuitenkin
20522: vittava määräraha jakautuu keskimäärin neljälle        muistettava, että useissa tapauksissa virasto jou-
20523: vuodelle. Tavallisesti näistä kahtena ensimmäi-        tuisi muuttamaan toisiin tiloihin Helsingin si-
20524: senä vuonna tarvitaan vain rakennusten suun-           sällä ja kuljetuskustannukset olisivat lähes yhtä
20525: nitteluun määräraha, joka on yhteensä n. 5-8           suuret, sillä muuttamisessa maksaa lähinnä las-
20526:  % koko rakennusinvestoinnin kustannuksista.           taus ja purku eikä niinkään matkan pituus.
20527: Rakentaminen alkaa tavallisesti kolmantena                Viraston muuttokustannuksiksi luonnehditut
20528: vuonna ja päättyy neljäntenä vuonna. Rahoitus-         kertaluonteiset kustannukset on arvioitu yhteen-
20529: tarve on suurimmillaan kolmantena vuonna. Yh-          sä n. 9,6 milj. mk:ksi, mikä hajasijoitettua työ-
20530: teensä hajasijoituskomitean esittämien siirtojen       paikkaa kohden laskettuna on keskimäärin n.
20531: rakennuskustannukset olisivat n. 335 milj. mk,         2 460 mk. Budjetissa rahoitusrasite kohdistuu
20532: mikä tekisi toimitila-m2 kohden n. 2 640 mk ja         pääosin muuttovuoteen. Jaksotettuna kymme-
20533: bruttoalan m2 kohden n. 2 100 mk. Rakennus-            nelle vuodelle vuosikustannus olisi vajaa 1 milj.
20534: kustannukset jakautuisivat toteutusaikataulusta        mk.
20535: riippuen hyvin monelle vuodelle. Kun rakenta-
20536: mista vielä sopeutetaan suhdat:me- ja työllisyys-      Korvaustyyppiset henkilöstökustannukset
20537: politiikan kannalta edulliseen aikaan, voidaan
20538: ajatella, että rakennusinvestoinnit jaetaan esim.         Viraston mukana uudelle paikkakunnalle
20539: vuosille 1979-1988, siis kymmenelle vuodelle.          muuttaville henkilöille ja heidän perheilleen
20540: Tällöin vuosittainen budjettirasite olisi n. 3 3,5     maksettavista erilaisista korvauksista on jo sol-
20541: milj. mk. Valtion keskimääräisistä vuosittaisista      mittu virkaehtosopimus siltä varalta, että val-
20542:  talonrakennusinvestoinneista tämä on 5-'6 %.          tion virastoja ja laitoksia hajasijoitetaan; Laskel-
20543: Hajasijoituksesta johtuvat talonrakennusinves-         missa on korvaustyyppisiin henkilöstökustannuk-
20544:  toinnit merkitsevät ajan mittaan rakentamispai-       siin sisällytetty virkaehtosopimuksen mukaisesti
20545: neen pienentämistä Helsingin seudulla. Tästä           muuttoraha, henkilökunnan tavaroiden kuljetus,
20546: syystä voidaan investointikustannusten osalta          muuttomatka, vapaat tutustumismatkat sekä
20547:  todeta, etteivät ne ole ·pitemmällä tähtäyksellä      henkilökunnan asuntojärjestelyistä maksettavat
20548:  hajasijoituksesta aiheutuvia varsinaisia kustan-      korvauksct.
20549: 4                                             1977 vp.
20550: 
20551:    Korvaustyyppiset henkilöstökustannukset on        myös varsinaisen toiminnan vuosittaiset käyttö-
20552: arvioitu yhteensä n. 24,5 milj. mk:ksi, mikä te-     kustannukset tai -kustannussäästöt sekä välilliset
20553: kee keskimäärin n. 6 280 mk hajasijoitettua työ-     valtiontaloudelliset tekijät. Käyttökustannuksiin,
20554: paikkaa kohden. Nämä henkilökunnalle makset-         jotka ovat luonteeltaan jatkuvia, vaikuttavat
20555: tavat korvaukset rasittavat budjettia lähes ko-      mm. tarvittavien yhteyksien hoitaminen sekä
20556: konaan muuttovuonna, joskin vapaista matkois-        henkilökunnan palkkaus.
20557: ta ja asuntojärjestelyistä aiheutuvat kustannuk-        Välillisesti valtiontalouteen vaikuttavat viras-
20558: set saattavat ajoittua osittain myös muuttovuot-     toja hajasijoitettaessa mm. mahdolliset työttö-
20559: ta edeltävään tai sitä seuraavaan vuoteen. Jak-      myyskorvaussäästöt oikein ajoitettuj.en raken-
20560: sotettuna kymmenelle vuodelle vuosikustannus         nustöiden yhteydessä sekä mahdolliset virasto-
20561: olisin. 2,5 milj. mk.                                jen toimintahäiriöt tai vastaavasti mahdolliset
20562:                                                      virastojen sisäisen toiminnan tehostumiset, kun
20563: Laiteinvestoinnit                                    käyttöön saadaan tarkoituksenmukaiset toimiti-
20564:                                                      lat. Näitä vaikutuksia on kuitenkin hyvin vai~
20565:    Eräissä virastoissa joudutaan hankkimaan ha-      kea mitata.
20566: jasijoituksen yhteydessä uusia laitteita ja ko-         Välillisten valtiontaloudellisten tekijöiden
20567: jeita. Tiedot näistä on saatu hajasijoituskomitean   budjettivaikutuksista osa on kertaluonteisia, osa
20568: virastoille lähettämästä kyselystä. Tarvittavat      jatkuvia. Käyttökustannukset vaikuttavat jatku-
20569: laiteinvestoinnit on arvioitu yhteensä n. 2,5        vasti vuosittaisiin budjetteihin. Nettovaikutuk-
20570: milj. mk:ksi. Hajasijoitettua työpaikkaa kohden      sia on vaikea arvioida, joskin on ilmeistä, että
20571: nämä laiteinvestoinnit tekevät arviolta n. 640       hajasijoitettaessa yhteyksien hoitokustannukset
20572: mk. Laiteinvestointeja arvosteltaessa olisi kui-     tulevat erityisesti alkuvuosina jonkin verran nou-
20573: tenkin otettava huomioon myös laadun kohoa-          semaan.
20574: minen, minkä uusi laite yleensä sisältää. Laite-
20575: investoinnit rasittavat tulo- ja menoarviota pää-    Valtiontaloudelliset kustannukset yhteensä
20576: osin sinä vuonna, kun ao. virastot muuttavat.
20577: J aksotettuna kymmenelle vuodelle vuosikustan-          Kun vuosittaiset käyttökustannukset, Helsin-
20578: nus olisi n. 250 000 mk.                             gissä vapautuvien toimitilojen arvo ja pitkällä
20579:                                                      aikavälillä ilmentyvät säästötekijät jätetään pois,
20580: Muut valtiontaloudelliset vaikutukset                muodostuu välitön budjettitalouden rasite haja-
20581:                                                      sijoituskomitean esittämien 24 viraston ja niiden
20582:   Kattavammissa laskelmissa tulisi ottaa huo-        sisältämän 3 900 työpaikan siirrosta seuraavaksi:
20583: mioon virastotilojen käyttökustannusten lisäksi
20584: 
20585:                                                          Kustannukset      Kustannukset hajasijoitettua
20586:                                                            yhteensä            työpaikkaa kohden
20587:              Rakennusinvestoinnit ........... .          335,0 milj. mk          85 900 mk
20588:              Laiteinvestoinnit ............... .           2,5     "                640 "
20589:              Viraston muuttokustannukset . . .. .          9,6     "              2 460 "
20590:              Korvaustyyppiset    henkilöstökustan-
20591:                nukset ..................... .             24,5                    6 280 "
20592:                                                                    "
20593:              Yhteensä ..................... .            371,6 m1lj. mk          95 280 mk
20594: 
20595: 
20596:    Ku~ nämä kustannukset jaksotetaan hajasi-         aiheutuva rakentaminen aJoitetaan sopivaan
20597: joituksen toteuttamisaikataulun mukaan kymme-        suhdanne- ja työllisyystilanteeseen, tämä sum-
20598: nelle vuodelle, ovat vuosittaiset kustannukset       ma voitaneen kohtuudella sopeuttaa lähivuosina-
20599: yhteensä n. 37 milj. mk. Kun hajasijoituksesta       kin kireisiin valtiontalouden raameihin.
20600: 
20601:     ,
20602:         Helsingissä
20603:         ..  " :
20604:                     7 päivänä
20605:                        '    '
20606:                               huhtikuuta 1977.
20607: 
20608:                                                                          Ministeri Jouko Loikkanen
20609:                                              N:o 109                                               5
20610: 
20611: 
20612: 
20613: 
20614:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20615: 
20616:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Spörsmålet gäller de statsekonomiska kostna-
20617: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      derna och anpassningen av dessa kostnader tili
20618: av den 8 mars 1977 tili vederbörande medlem        den statsekonomiska situationen under de när-
20619: av statsrådet för avgivande av svar översänt       maste åren. I nedanstående kalkyler har man
20620: avskrift av följande av riksdagsman Salonen        speciellt försökt beräkna den finansieringsbe-
20621: undertecknade spörsmål nr 109:                     lastning som statsförslaget utsätts för genom
20622:                                                    decentraliseringsåtgärderna. Beräkningen har
20623:           Har Regeringen vid planeringen av        huvudsakligen baserat sig på de grunder som
20624:        decentraliseringsbesluten beräknat de       decentraliseringskommitten har utgått från i
20625:        verkliga kostnaderna i detta nu för de-     sina egna kostnadsutredningar. Den då använda
20626:        centraliseringen samt andra kostnader       prisnivån, 1974 års I kvartal, har korrigerats
20627:        för flyttning av personalen, vilka hit-      ti11 1976 års IV kvarta'l, som är det sista kvar-
20628:        tilis inte alls har beräknats och som       talet från vilket indexuppgifter finns att tillgå.
20629:        sannolikt blir stora, samt anpassningen     Byggnadskostnaderna har höjts med 38 % som
20630:        av dessa utgiftsposter tili den stats-      anges av byggnadskostnadsindex, och övriga ut-
20631:        ekonomiska situationen under de när-        giftsposter med 50 %, som anges av flera and-
20632:        maste åren?                                 ra index i genomsnitt.
20633:                                                         I kalkylerna har man beaktat alla 24 total-
20634:    Då denna sak hör tili mitt verksamhetsom-       flyttningar som föreslagits av decentraliserings-
20635: råde i finansministeriet får jag såsom svar på     kommitten. Dessa omfattar inalles ca 3 900
20636: detta spörsmål vördsamt a:nföra följande:          arbetsplatser. I kalkylerna har således inte
20637:    Kostnaderna för och nyttan av decentralise-     medtagits verkningarna av de av kommitten
20638: ringen borde granskas från flera olika sidor       föreslagna delegeringsåtgärder, av åtgärderna
20639: eller ur fleva olika mållgruppers synvinkel. De-    till fö1jd av .flyttning av delar av inrättningar
20640: centraJ.iseringskommitten granskade kostnader-     eller av föreslagna högskolepolitiska åtgiirder.
20641: na och nyttan ur fem olika synvinklar, näm-        Även Televa och Statens studiestödscentral har
20642: ligen med beaktande av statshushållningen, äm-     utelämnats m kalkylema. Beslut har fattats om
20643: betsverkens personal, inflyttningsområdet och      att Televa :b1ir ett statsbolag, och det uitvidgar
20644: utflyttningsområdet samt samhällsekonomin.         sina produktionsinrättningar på ett sätt som
20645: På basen av en särskild granskning av dessa        avvik~r från kommittens förslag. Statens stu-
20646: olika nivåer kan man sedan dra slutsatser i        diestödscentral åter har redan flyttat tili Jyväs-
20647: fråga om lönsamheten i decentraliseringen. Des-    kylä.
20648: sa ·slutsatser dras på basen av en inbördes av-
20649: vägning mellan de ur olika synvinklar gjorda       Kostnader för ämbetsverksutrymmen
20650: lönsamhetskalkylerna, vilket tili sin natur är
20651: en politisk bedömningsfråga. Genom decentra-          Den utgiftspost som är den mest betydande
20652: lisering försöker man nå regional- och samhälls-   från statsekonomisk synpunkt är anskaffningen
20653: ekonomisk nytta och utveckla landet så att det     av nya ämbetsverksutrymmen. De totala · kost-
20654: blir regionalt mera balanserat.                    naderna för utrymmen bildas av investeringsc
20655:    Inom decentraliseringskommitten gjordes         kostnaderna och drifts:kostnaderna. De uppgif-
20656: kostnadsutredningarna av en kostnadssektion,       ter som används i kostnadska:lkylerna baserar
20657: vars expertmedlemmar representerade bl.a. fi-      sig huvudsakiligen på byggnadsstyrelsens beräk-
20658: nansministeriet, byggnadsstyrelsen, Finlands       ningar. Utgångspunkt för beräkningen: av Öe
20659: Stadsförbund och TOC-T.                            totala kostnaderna är ämbetsvetkens nuvarande
20660: 6                                          1977 vp.
20661: 
20662: verksamhetsutrymmen samt decentraliserings-       förande, fördelas på många år. Då byggandet
20663: kommittens utredningar om ämbetsverkens be-       dessutom anpassas till en från konjunktur- och
20664: hov av tiliäggsutrymmen tili år 1978. Ar 1973     sysselsättningspolitisk synpunkt fördelaktig tid,
20665: hade de ämbetsverk som fanns med i kalkyler-      kan det tänkas att byggnadsinvesteringarna för-
20666: na i utrymmen inalles ca 106 000 verksamhets-     delas t.ex. på åren 1979-1988, således på tio
20667: utrymmes-m2. Då det omedelbara be:hovet av        år. Härvid skulle den årliga budgetbelastningen
20668: tiliäggsutrymmen tili följd av då rådande ut-     utgöra ca 33,5 milj. mk. Av statens genom-
20669: rymmesbrist samt behov av tiliäggsutrymmen        snittliga årliga husbyggnadsinvesteringar utgör
20670: ti<ll följd av förvaltningens ·tillväxt beakta-   detta ca 5___.:_6 %.
20671: des, beräknade decentraliserjngskommitten, att       Husbyggnadsinvesteringarna tili följd av de-
20672: nämnda ämbetsverk år 1978 i verksamhetsut-        centraliseringen innebär med tiden att bygg-
20673: rymmen skuHe ha inalles ca 150 000 verksam-       nadstrycket blir mindre i Helsingforsregionen.
20674: hetsutrymmes-m2, vilket beräknat i bruttoareal    Av denna anledning kan man i fråga om inves-
20675: utgör ca 188 000 m2. Tiliäggsbehovet av verk-     teringskostnaderna konstatera, att de på längre
20676: samhetsutrymmen beräknades sålunda tili ca        sikt inte är egentliga kostnader tili följd av
20677: 41 procent. Då den statsanställda personalens     decentraliseringen, utan att statens husbygg-
20678: tiliväxt dock på grund av flera orsaker be-       nadsfunktioner till följd av decentraliseringen
20679: gränsats starkt och så även kommer att ske        måste programmeras på ett sätt som avviker
20680: även under de närmaste åren, är ovan nämnda       från tidigare planer beträffande såväl tidtabell
20681: tiliväxtberäkning överdimensionerad. Tili grund   som ort.
20682: för följande kalkyler har lagts en beräkning         Då man i fråga om fortlöpande driftskost-
20683: enligt viiken de ämbetsverk som varrit föremål    nader granskar enbart de kostnader som för-
20684: för granskning år 1978 tili sitt förfogande       anleds av användningen av ämbetsverksutrym-
20685: skulle ha inalles ca 127 000 verksamhetsutrym-    mena, innebär decentraliseringen från budget-
20686: mes-m2, i bruttoareal ca 159 000 m2 , vilket      hushållningens synpunkt att finansieringsbe-
20687: således skulle vara utrymmesbehovet på de nya     lastningen minskar. Härvid har man utöver de
20688: förläggningsorterna. Tillväxten i dessa skulle    sedvanliga underhållskostnaderna för fastighe-
20689: sålunda vara ca 20 % från början av år 1973.      ter som driftskostnader även räknat hyreskost-
20690: Även denna tillväxtberäkning är kanske för        naderna för ämbetsverksutrymmen, vilka i Hel-
20691: stor, men den torde kunna användas som            singfors är avsevärda.
20692: grund för kalkylerna.
20693:      I kaJkylerna har man utgått från att nya     Kostnader för flyttning av ämbetsverk
20694: verksamhetsutrymmen skulle byggas för alla
20695: ämbetsvertk som .skall omlokaliseras, ty endast      Kostnaderna för flyttning av ett ämbetsverk
20696: i undantagsfa11 finns lämpliga gamla verksam-     är med flyttningen förenade kostnader av en-
20697: hetsutrymmen att tillgå på den nya verksam-       gångsnatur. Dessa föranleds av transport av
20698: hetsorten.                                        ämbetsverkets inventarier till den nya för-
20699:     Budgeten belastas under de första åren av     läggningsorten, dubbel verksamhet under flytt-
20700: byggnadsinvesteringar. För ett enskilt ämbets-    ningsskedet, planering och organisering av flytt-
20701: verks del fördelas det erforderliga anslaget i    ningen samt personalomsättning.
20702: genomsnitt på fyra år. Vanligtvis erfordras          I decentraliseringskommittens beräkning av
20703: under de två första åren anslag endast för pla-   transportkostnaderna för inventarier har ·man
20704: nering av byggnaderna, vilket utgör inalles       utgått från två flyttningsfirmors beräknirtg. Då
20705: ca 5-8 % av kostnaderna för hela byggnads-        man bedömer denna utgiftspost bör man dock
20706: investeringen. Byggandet börjar vanligtvis un-    minnas att i flera fall vore ämbetsverken
20707: der det tredje året och slutförs under det        tvungna att flytta till andra utrymmen inom
20708: fjärde året. Finansieringsbehovet är störst un-   Helsingfors, och transportkostnaderna skulle då
20709: der det tredje året. Sammanlagt skulle bygg-      vara nästan lika stora, ty vid flyttning är det
20710: nadskostnaderna för ·de flyttningar som decen-    närmast lastningen och lossningen, inte avstån-
20711: traliseringskommitten föreslagit utgöra ca 335    det, som kostar.
20712: milj. ·mk, vilket per verksamhetsutrymmes-m2         De kostnader av engångsnatur som karakteri-
20713: skulle utgöra ca 2 640 mk och per bruttoareal-    serats såsom flyttningskostnader för ett ämbets-
20714: m2 ca. 2 100 mk. Byggnadskostnaderna skulle,      verk har beräknats till inalles ca 9,6 milj. mk,
20715: beroende på tidtabellen .för projektets genom-    vilket beräknat per omlokaliserad arbetsplats är
20716:                                               N:o 109                                                 7
20717: 
20718: inalles ca 2 460 mk. I budgeten hänför sig          vederbörande ärilbetsverk flyttar. Uppdela:d på
20719: finansieringsbelastningen i huvudsak tili flytt-    tio år skulle den årliga kostnaden utgöra ·ca
20720: ningsåret .. Uppdelad på tio år skulle den år~      250 000 mk.
20721: liga kostnaden utgöra knappt 1 milj. mk.
20722:                                                     Ovriga siatsekonomiska verkningar
20723: Personalkostnader av ersättningstyp
20724:                                                        I de mest täckande kalkylerna borde man
20725:    Angående olika ersättningar tili personer som    utöver driftskostnaderna för ämbetsverksut-
20726: flyttar med ämbetsverket . tili den nya orten       rymmena beakta även den egentliga verksam-
20727: och tili deras familjer har redan ingåtts ett       hetens årliga driftkostnader och inbesparingar
20728: tjänstekollektivavtal för det fall att statens      i dessa samt indirekta statsekonomiska fakto-
20729: ämbetsverk och inrättningar omlokaliseras. I        rer. Driftskostnaderna, som tili sin natur är
20730: kalkylerna har i personalkostnader av ersätt-       fortlöpande, påverkas bl.a. av skötseln av er-
20731: ningstyp i enlighet med tjänstekollektivavtalet     forderliga förbindelser samt personalens avlö-
20732: intagits flyttningspenning, ersättningar för        ning.
20733: transport av personalens ägodelar, flyttnings-         Indirekt påverkas statshushållningen vid de-
20734: resan, fria informationsresor samt för bostads-     centralisering av ämbetsverk bl.a. av eventuella
20735: arrangemang.                                        inbesparingar i arbetslöshetsersättningar i sam-
20736:    Personalkostnaderna av ersättningstyp har        band med på rätt sätt tidordnade byggnadsarbe-
20737: beräknats tili inalles 24,5 milj. mk, vilket in-    ten samt av eventuella funktionsstörningar i
20738: nebär i genomsnitt ca 6 280 mk per omlokali-        ämbetsverken eller på motsvarande sätt av
20739: serad arbetsplats. Dessa ersättningar tili perso-   eventuell effektivering av verksamheten inom
20740: nalen belastar budgeten nästan helt under            ämbetsverken, då man kan disponera över än-
20741: flyttningsåret, även om kostnaderna för fria         damålsenliga verksamhetsutrymmen. Det är
20742: resor och bostadsarrangemang delvis även kan        dock mycket svårt att mäta dessa verkningar.
20743: beröra året före eller efter flyttningsåret. Upp-      Av de verkningar som de indirekta statseko-
20744: delad på tio år skulle den årliga kostnaden ut-     nomiska faktorerna har på budgeten är en del
20745: göra ca 2,5 milj. mk.                               av engångsnatur, en del fortlöpande. Driftskost-
20746:                                                     naderna påverkar de årliga budgeterna fortlö-
20747: I nvesteringar i anordningar                        pande. Nettoverkningarna är svåra att bedöma
20748:                                                     även om det är uppenbart att kostnaderna för
20749:    I en del ämbetsverk måste i samband med          skötseln av förbindelserna vid decentralisering
20750: decentraliseringen anskaffas nya anordningar        speciellt under de första åren kommer att stiga
20751: oeh ,appatater. Uppgifter om dessa har erhållits    i någon mån.
20752: genom en förfrågan som decentraliseringskom-
20753: mitten sänt tili ämbetsverken. De erforderliga      Sammanlagda statsekonomiska kostnader
20754: investeringarna i anordningar har beräknats tili
20755: inalles ca 2,5 milj. mk. Per omlokaliserad ar-         Då de årliga driftskostnaderna, värdet av de
20756: betsplats utgör dessa investeringar i anord-        verksamhetsutrymmen som blir lediga i Hel-
20757: ningar u:ppskattningsvis ca 640 mk. När man         singfors och sparfaktorer som kommer tili sy-
20758: bedömer investeringarna i anordningar borde         nes på lång sikt lämnas bort, blir den direkta
20759: dock även den kvalitetsförhöjning som en            belastningen på budgethushållningen tili följd
20760: ny anordning i allmänhet innebär beaktas.           av flyttning av de av decentraliseringskommit-
20761: Investeringarna ,i anordningar helasta~ stats-      ten föreslagna 24 ämbetsverken och de 3 900
20762: förslaget huvudsakligen under det år då             arbetsplatser som dessa omfattar följande:
20763: 
20764:                                                          Kostnader     Kostnadema per omlokaliserad
20765:                                                         sammanlagt              arbetsplats
20766:          Byggnadsinvesteringar ........... .            335,0 mmk             85 900 mk
20767:          Investeringar i anordningar ..... .              2,5 "                  640 "
20768:          Kostoader för flyttning av ämbetsverk            9,6 "                2 460 "
20769:          Personalkostnader av ersättningstyp             24,5 "                6 280 "
20770:          Sammanlagt ................... .               371,6 mmk             95 280 mk
20771: 8                                            1977 vp.
20772: 
20773:    Då dessa kostnader uppdelas enligt tidta-       lämpligt konjunktur- och sysselsättningsläge,
20774: bellen för decentraliseringens förverkligande på   torde denna summa rimligtvis kunna anpassas
20775: tio år, är de årliga kostnaderna inalles ca 37     tili statshushållningens strama ramar även un-
20776: milj. mk. Då det byggande som decentralise-        der de närmaste åren.
20777: ringen påkallar tidsmässigt förläggs tili ett
20778:         Helsingfors den 7 april 1977.
20779: 
20780:                                                                      Minister Jouko Loikkanen ·
20781:                                                               1977 vp.
20782: 
20783: Kirjallinen kysymys n:o 110.
20784: 
20785: 
20786: 
20787: 
20788:                                               Salonen: Taistelukoulun hajasijoittamiseen liittyvistä puolustus-
20789:                                                  j~ kustan~U.snäk9kol),dista,
20790: 
20791: 
20792: 
20793:                               ~E du s kunnan                  Herra Puhe Jl1ie he 11 e.
20794:  '            .--   ~-   '-     .~   -   ..        .~ -   "
20795: 
20796:      . Hajasijoituskomitea, jonka kannanottoihin ny- -koon mm;. Taistelukoulun käyttävän noin 80
20797:    kyinen hallitus perustaa haja~ijoitussuunnitel­ tuntiopettajaa, · joista 60 tulee Helsingistä.
20798: . mansa, ·on esittänyt Tuusulassa yJ.Iooesta 1949 Edellä mainittujen tosiasioiden valossa turituu
20799:  lähtien toimineen Taistelukoulun siirtämistä kan~antaloudellisesti ja Taisteluka.ulun toimin-
20800:    Joensuuhun. Kuluvan vuoden Jokakuun.lO päi- taa ajatellen epätarkoituksenmukaiselta edes
20801: . väriä 50-vuotistoimintaansa juhliva Taistelukou- ajatella · Taistelukoulun siitt:'ämist.ä · nykyisistä
20802:   lu on saanut nykYaikaiset, uusimmat opetus- ja nimenomaan s.en tarkoitukseen tehdyistä toimi-
20803:    majoitustilansa valmiiksi vuosien 1971"'""'--1973 tiloista ~auas Pääesikunnasta~ .
20804: . aikana. Taistelukoulun 443,00 m3 käsittävät toi-       . Ilmeisesti myös maamme puolustusnäkökoh-
20805:    mitilat palvelevat. tehokkaasti nykyaikaista .ope- .dat puolustavat mitä .,selvimmin Taistelukoulun
20806:    tustoimintaa puolustuslaito~ssa .. ·• Hajasijoitus- ja myös siirrettäväksi ajatelluo Kadettikoulun
20807:    komitea toteaa, että Taistelukoulun huollon hoi- pysyttämistä nykyisiNä paikikakunnillaan. Täs·sä
20808: . taa :Hdsi!lgin Ilmatorjuntarykmentti. va~taavan yhteydessä on .syytä todeta myös se, että puo-
20809:  .yksi~ön pu~ttu(!ssa J oens.uusta joudutaa11 koulun lustusvoimat itse on vuodesta 1960 lähtien ha-
20810:    siirron yhteydessä _perustamaan.. huolto-organi- jasijoittanut 4Q esikuntaa, .joukkoa·· ja laitosta
20811:    saatio. Edelleen komitea. toteaa Tuusulan Taiste- eri puolille maata.
20812:    lukoUlun tilojen soveltuvuuden v~rastokäyttöön          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
20813:     olevan melko huono.       ..    .      .. . •. .
20814:                                                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20815:        Rakennuskustannuksiksi komitea on laskenut kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
20816:     18,1 milj; ink. Vuoden 1976 hintatasoon tehty- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20817:  .jen laskelmien mukaan. Taistelukoulun pelkät
20818:  .rakennuskustannukset nousisivat kuitenkin 31 ,6                    Onko Hallitus tietoinen Taistelukou-
20819:     milj. mk:aan. Näiden pelkkien rakennuskustan-                lun mahdollisen hajasijoittamisen aiheut-
20820:    nusten lisäksi TaistelukoulU tarvitsee riittävän              bmista haitoista puolustusvoimille ni-
20821:     Stmren maa~a}l,leen ampqtnaratoj~; liikuJ1.i:apåik-          menomaan maan puohistah:iisen suunni-
20822:     koja ym. varten. Nykyisen ';I'aistelukmilun .ko-             telmiin liittyviä näkökohtia ajateilen sek.ä
20823:     koinen ja tas_oineli laitos tulee woderi 1976                myös ·siirtoQ.!i .liittyVistä taloudellisista
20824:  . hintatasoon ·la~ketttin~ maksamaan·· aiijakin 50              seikoista, ja          · ··       · .
20825:  ·milj. mk. Näiden· pelkkien laitoskustannus.ten                     mihin ·kiireellisiin toimeifpiteisiin Hal-
20826:  ·lisäksi on laskettasa: henkilökunpiul, muutosta                litus. aikoo ryhtyä Tåisi:elukouhin 11aja-
20827:  ·. aiheuttivat monenlaiset kustannukset. ';I'odetta-          . sijoitussuunnitelmien
20828:                                                                   '         : . . '
20829:                                                                                              lopettamiseksi?
20830:                                                                                                .. ~       .     :
20831: 
20832: 
20833:           Helsingissä 8 päivänä fuaälfs~uuta 1977 .
20834: 
20835:                                                       .. Ma.rkku ·~at6neri .
20836: 
20837:                                                                          '':
20838: 
20839: 
20840:                                                                                  •,,'v"""-.,
20841:                                                                                                .. ,, ·"'   ,.
20842: 
20843: 
20844: 
20845: 
20846:  OR7700330W
20847: 2                                                  1977 vp.
20848: 
20849: 
20850: 
20851: 
20852:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20853: 
20854:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 § :n 1 momentissa            vin olla yhteistyössä asianomaisen kunnan kans-
20855: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               sa.
20856: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn kir-                 Joensuun seudulla olevilla varuskunnilla on
20857: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            runsaasti harjoitusalueita, ampumaratoja yms.
20858: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             rakennelmia, joita myös Taistelukoulu · voisi
20859: Salosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-              käyttää hyväkseen. Lähelle kantakaupunkia si-
20860: sestä n:o 110:                                               joittuessaan Taistelukoulu ei tarvitse suurta
20861:                                                             maa-aluetta. Alustavasti on arvioitu, että. Ka-
20862:            Onko Hallitus tietoinen Taistelukou-             dettikoululle ja Taistelukoululle riittäisi yhtei-
20863:         lun mahdollisen hajasijoittamisen aiheut·           seksi maa-alueeksi kaupunkialueella 40-50
20864:         tamista haitoista puolustusvoimille ni-              hehtaaria.
20865:         menomaan maan puolustamisen suunni-                     Tuusulassa sijaitsevia Taistelukoulun toimi-
20866:         telmiin liittyviä näkökohtia ajatellen sekä          tiloja ei ole vielä saatu 'takennettua täysin val-
20867:         myös siirtoon liittyvistä taloudellisista           miiksi. Puolustushallinnon tavoitteena on ollut
20868:         seikoista, ja                                       lähivuosina rakentaa· vielä asuntoja, urheilutalo
20869:            mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-          ja tehdä saneeraustöitä. Puolustushallinnon pii-
20870:         litus aikoo ryhtyä Taistelukoulun haja-            . rissä tehdyissä alustavissa laskelmissa on pää-
20871:         sijoitussuunnitelmien lopettamiseksi?                dytty siihen, että Taistelukoulun nykyisen raken-
20872:                                                              nuskannan mukaiset pelkät rakennuskustannuk-
20873:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiovarain-              set olisivat Joensuussa noin 25 mmk, kun mu-
20874: ministetiössä, esitän vastauksena kysymykseen                kaan otetaan myös suunnittelukustannukset ja
20875: kunnioittavasti seuraavaa:                                   kunnallistekniikan aiheuttamat kustannukset.
20876:    Mitä tulee Taistelukoulun mahdollisen hajasi-             Tälloin henkilökunnan asuntojen rakentamista
20877: joittamisen aiheuttamiin haittoihin, jotka liitty·          ei ole otettu huomioon. Puolustushallinnossa on
20878: vät maan puolustussuunnitelmiin, ei ole tuotu                arvioitu, että noin ·60 %:lle henkilökunnasta
20879: esille nii.n painavia sy1tä, että ne sinänsä estäi-         olisi rakennettaVa virkasuhdeasunto. Tämä
20880: sivät Taistelukoulun siirron nykyiseltä sijainti-            merkitsee noin 40 as\lltl!toa.
20881: paikkakunnaltaan. Näin on varsinkin silloin, mi-                Saman suuruusluokan summaan rakennuskus-
20882: käli Taistelukoulun nykyinen kiinteistö jäisi                tannusten al1Vioinnissa päätyli myös hajasijoitus-
20883: edelleen puolustushallinnon käyttöön.                        komitea, kun hintataso ·korjataan rakennuskus-
20884:    Taistelukoulun hajasijoittamisen aiheuttamat              tannusindeksin nousun osoittamalla 38 % :lla.
20885: kus.tatl.l:lUksei ,riippuvat oleellisesti siitä, minkä-      Tällöin. hintataso on korjattu vuoden 197 4 en-
20886: laiseen toiminnalliseen ratkaisuun Joensuun seu-             simmäisestä neljänneksestä vuoden 1976 neljän-
20887: dulla päädytään. Koulu voidaan rakentaa erilli-              neksi neljäruieheksi. Muissa hajasijoittamiseen
20888: seksi ja omavaraiseksi laitokseksi tai se on mah-            yleensä liitt}"Vissä :kustannuksissa ja niiden aro
20889: dollista sijoittaa Joensuun seudulla olevien Ylä-            vrioimi<sessa vriittaan kansanedustaja Salosen kir-
20890: myllyn ja Kontiorannan varuskuntien yhteyteen.            . jalliseen kysymykseen n:o 109 antamaani vas-
20891: Mikäli myös Kadettikoulu päätettäisiin hajasi-               taukseen.
20892: joituskomitean ehdotuksen mukaisesti siirtää                    Jos Taistelukoulu hajasijoitettaisiin, olisi Tuu-
20893: Joensuuhun, voitaisiin sekä Taistelukoulu että               sulasta vapautuville tiloille löydettävä hyödyl-
20894: Kadettikoulu sijoittaa samalle alueelle, jolloin             listä käyttöä. Mikäli tarkastellaan vain puolus-
20895: on mahdollista käyttää monia yhteisiä tiloja ja              tushallintoa, niin esim. lähellä Hyryiässä sijait-
20896: rakennelmia. Sellaisten liikuntatilojen, kuten ui-           sevien Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ja Ilma-
20897: mahallin ja urheilukentän käytössä voitaisiin hy-            torjuntakoulun lisätilojen saanti on vielä ratkai-
20898:                                              N:o 110                                               3
20899: 
20900: sematta. On mahdollista, että nämä yksiköt voi-     tajien saanti Joensuun seudulla. Taistelukoulu
20901: sivat käyttää lisätiloina Taistelukoulun nykyisiä   käyttää vuosittain noin 80-90 tuntiopettajaa,
20902: tiloja. Puolustusministeriön KTS:ssä vuosille       jotka ovat lähes yksinomaan pääesikunnasta tai
20903: 197 8-82 todetaan, että eräs rakentamisen pai-      muista Helsingin seudulla toimivista yksiköistä.
20904: nopistealueista on suunnittelukaudella Hyrylän         Selvitykset Taistelukoulun mahdollisen haja-
20905: varuskunta. Muita sellaisia yksiköitä, jotka voi-   sijoittamisen aiheuttamista vaikutuksista ovat
20906: sivat hyödyntää Taistelukoulun nykyisiä tiloja      vielä kesken. Niitä on syytä vielä jatkaa ja tar-
20907: ovat esim. tilanpuutteesta kärsivät Sotakorkea-     kentaa erityisesti taloudellisten kysymysten se-
20908: koulu ja merivoimien esikunta sekä mahdolli·        kä tuntiopettajien saannin osalta. Vasta tarkem-
20909: sesti myös maanpuolus:tuskurssit.                   pien selvitysten valmistuttua on aika ottaa kan-
20910:    Toiminnallisesti ajatellen vaikein kysymys       taa T aisteilukotdun hajasijoittamiseen.
20911: Taistelukoulun hajasijoittamisessa on tuntiopet-
20912:         Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
20913: 
20914:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
20915: 4                                                          1977 vp.
20916: 
20917:                                  •,   -·   -·-.
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922:                                                   --:;··
20923: 
20924: 
20925: 
20926: 
20927:         ·;·i-'··
20928: 
20929:     i. d~t:. ~y.fte. ~7 . . § ..1 ·mom. ·~ihd~gsordt1inge~         :Oe gärnisotier som ligg~r i Joensuutrakten
20930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                   har. rikligt med .. övningsområden, skjutbanor
20931: av den 8 mars 1977 till vederbörande medlem                     o.a.d. anläggningar, som även Stridsskolan kun-
20932: av statsrådet för avgivande av svar översänt                    de .utnyttja. Om Stridsskolan förläggs i när-
20933: avskrift av följande av riksdagsman Salonen                     heten av stadskärnan behöver den inget stort
20934: undertecknade spörsmålnr '11 0:                                 markområde. Preliminärt har det uppskattats,
20935:                                                                 att 40-50 hektar inom stadsområdet skulle
20936:              Är Regeringen medveten om de olä-                  räcka till som gemensamt markområde för Ka-
20937:           genheter som en eventuell omlokalise-                 dettskolan och Stridsskolan.
20938:           ring av Stridssko[an tillskyndar för-                    Den i Tusby belägna Stridsskolans verksam-
20939:           svarsmakten, speciellt med tanke på de                hetsutrymmen har inte ännu blivit helt urt-
20940:           synpunkter som är förknippade med                     byggda. Försvarsförvaltningens strävan har va-
20941:           landets försvar, och                                  rit att under de närmaste åren bygga bostäder,
20942:              Vlilka brådskande åtgärder ämnar Re-               ett idrottshus och utföra saneringsarbeten. I de
20943:           geringen vidta för att slopa omlokalise-              preliminära beräkningar som gjorts inom för-
20944:           ringsptlanerna för Stridsskolan?                      svarsförvaltningen har man kommit till, att en-
20945:                                                                 ligt Stridsskolans nuvarande byggnadsbestånd
20946:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                   skulle enbart byggnadskostnaderna i Joensuu
20947: samt anföra följande:                                           utgör.a 25 milj. mk, då även planeringskostn.a-
20948:     I fråga om de olägenheter som uppstår till                  derna och de kostnader som förorsakas av kom-
20949: följd av en eventuell omlokalisering av Strids-                 munaltekniken tas med. Härvid har byggandet
20950: skolan och som berör landets försvarsplaner                     av personalbostäder inte beaktats. Inom för-
20951: har inte så vägande skäl anförts att de i och                   svarsförvahningen har beräknats, att för ca
20952: för sig skulle förhindra en flyttning av Strids-                60 % av personalen borde byggas bostäder i
20953: skolan från den nuvarande förläggningsorten.                    anslutning till tjänsteförhållandet. Detta inne-
20954: Så är fallet i synnerhet om Stridsskolans nuva-                 bär ca 40 bostäder.
20955: rande fastighet alltjämt skulle förbli i försvars-                  Även decentraliseringskommitten kom till en
20956: förvaltningens användning.                                      summa av samma storleksklass i beräkningen av
20957:    De kostnader som en omlokalisering av                        byggnadskostnaderna, då prisnivån korrigeras
20958: Stridsskolan föranleder är väsentligt beroende                  med 38 % till följd av stegringen av byggnads-
20959: av viiken funktionell lösning som nås i Joen-                   kostnadsindex. Härvid har prisnivån korrige-
20960: suutrakten. Skolan kan byggas som en separat                    rats från 1974 års första kvartal till 1976 års
20961: och ekonomiskt oberoende inrättning ellet det                   fjärde kvartal. Vad andra med omlokaliseringen
20962: är möjligt att förlägga den i anslutning till                   allmänt förknippade kostnader och beräkningen
20963: Ylämylly ellet Kontioranta garnisoner i Joen-                   av dessa beträffar, hänvisar jag till mitt svar
20964: suutrakten. Om man skulle besluta att i enlig-                  på riksdagsman Salonens skriftliga spörsmål
20965: het med decentraliseringskommittens förslag                     nr 109.
20966: flytta även Kadettskolan till Joensuu, kunde                        Om Stridsskolan skulle omlokaliseras borde
20967: såväl Stridsskolan som Kadettskolan förläggas                   man finna en nyttig användning för de utrym-
20968: till samma område, varvid det är möjligt att                    men som blir lediga i Tusby. Om endast för-
20969: använda många gemensamma utrymmen och an-                       svarsförvaltningen beaktas, är t.ex. frågan om
20970: läggningar. T.ex. simhallen och idrottsplanen                   tilläggsutrymmen för de närbelägna Helsingin
20971: kunde mycket väl användas gemensamt med                         Ilmatorjuntarykmentti och Luftvärnsskolan i
20972: vederbörande kommun.                                            Skavaböle ännu öppen. Det är möjligt att dessa
20973:                                             N:o 110                                              5
20974: 
20975: enheter kunde använda Stridsskolans nuvarande     trakten. Stridsskolan anlitar årligen ca 80-90
20976: utrymmen som tilläggsutrymmen. I försvarsmi-      timlärare, vilka kommer nästan enbart från
20977: nisteriets plan på medellång sikt för åren        huvudstaben eller andra enheter i Helsingfors-
20978: 1978-82 konstateras, att ett av tyngdpunkts-      nejden.
20979: områdena i byggandet under planeringsperioden        Utredningarna av de verkningar som en
20980: är garnisonen i Skavaböle. Andra sådana en-       eventuell omlokalisering av Stridsskolan medför
20981: heter som skulle kunna utnyttja Stridsskolans     är ännu inte slutförda. Det är skäl att alltjämt
20982: nuvarande utrymmen är t.ex. Krigshögskolan        fortsätta dem och precisera dem, speciellt vad
20983: och Staben för Sjöstridskrafterna, som har ut-    de ekonomiska frågorna samt tillgången på tim-
20984: rymmesbrist, samt eventuellt även försvars-       lärare beträffar. Först efter det att noggrannare
20985: kurserna.                                         utredningar föreligger, är det tid att ta ställ-
20986:    Den svåraste frågan i samband med omloka-      ning tili frågan om en omlokalisering av Strids-
20987: liseringen av Stridsskolan vad verksamheten       skolan.
20988: beträffar är tillgången på timlärare i Joensuu-
20989:         Helsingfors den 7 april 1977.
20990: 
20991:                                                                     Minister Jouko Loikkanen
20992: 
20993: 
20994: 
20995: 
20996:                                    VALTIONEUVOSTD.tj,
20997:                                         f':ANSUA
20998:                                              1977 vp.
20999: 
21000: Kirjallinen kysymys n:o 111.
21001: 
21002: 
21003: 
21004: 
21005:                                  Pesälä: Vaarallisten myrkkyjen käytön rajoittamisesta.
21006: 
21007: 
21008:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21009: 
21010:    Yhteiskuntamme teknistyminen on tuonut              Vaarallisia dioksiineja joutuu luontoon suur-
21011: yhä useampia kemiallisia aineita ihmisen ulot-      ten vesakkomyrkytysten mukana. Lisäksi diok-
21012: tuville. Kemiallisten yhdisteiden avulla valmis-    siineja on löydetty puunsuojausaineista. Ensim-
21013: tetaan erilaisia keinoaineita ja myrkyterään tu-    mäisinä näiden myrkkyjen vaaroille joutuvat
21014: holaisia ja vesakoita. Näiden aineiden jäämiä       alttiiksi maaseudun ihmiset ja etenkin karjan-
21015: ja yhteisvaikutusta ei ole kuitenkaan tutkittu      kasvattajat. Nykyisin puunsuoja-aineella käsitel-
21016: tarpeeksi osittain tutkimusvälineistön puutteen     lyt pylväät ovat kaikkialla laitumilla karjan
21017: vuoksi.                                             nuoleksittavina. Yhdysvalloissa on mm. vesak-
21018:    Tällä hetkellä myrkyt luokitellaan Suomessa      komyrkytysalueella laiduntaneesta karjasta löy-
21019: paria poikkeusta lukuun ottamatta niiden välit-     detty TCDD:tä. Dioksiinit ovat luonnossa kes-
21020: tömän kuolemaan johtavan vaikutuksen perus-         täviä ja niiden hävittämiseen ei ole löydetty
21021: teella. Myrkkyjen pitkäaikaista, ympäristön kas-    pätevää ja vaaratonta keinoa. Mikäli dioksii-
21022: vien ja eläinten kautta tapahtuvaa vaikutusta       neja tai kloorattuja fenoleja sisältäviä kasveja
21023: ihmiseen ei ole huomioitu.                          tai esineitä poltetaan, syntyy entistä vaaralli-
21024:    Monet vaaralliset myrkyt, kuten esimerkiksi      sempia myrkkyjä. Puun pintasivelyaineita on
21025: Italian Sevesossa suuronnettomuuden aiheutta-       Suomessa parisenkymmentä lajia ja niitä käy-
21026: nut TCDD, kasautuvat kasveihin ja eliöihin          tetään vuodessa noin 4 000 tonnia. Ruotsissa
21027: ajan kuluessa. Dioksiinit saattavat pieninäkin      on jo kielletty puunsuoja-aineella käsiteltyjen
21028: määrinä aiheuttaa ihmiselle suurta vaaraa.          puiden polttaminen.
21029: TCDD:n on todettu aiheuttavan mm. syntymä-             Kun on ilmeistä, että vaarallisten myrkkyjen
21030: vikaisuutta ja sen epäillään myös altistavan ih-    esiintyminen aiheuttaa vaaraa varsinkin karjan-
21031: misen elimistöä syövälle. Eläinkokeiden perus-      kasvattajille, esitän valtiopäiväjärjestyksen 37
21032: teella on arvioitu, mikä olisi ihmiselle tappava    § :n 1 momentin perusteella valtioneuvoston
21033: annos TCDD:tä. Käsitykset ja olettamukset           asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
21034: vaihtelevat hiukan, sillä määrät ovat erittäin      kysymyksen:
21035: pieniä. Puhutaan jopa gramman tuhannes- ja
21036: miljoonasosien tappavasta vaarasta.                           Mihin toimenpltelstm Hallitus aikoo
21037:    Ongelmana on kuitenkin riittävän tarkkojen              ryhtyä erittäin vaarallisten myrkkyjen
21038: laitteiden puuttuminen. Tällä hetkellä ei Suo-             käytön rajoittamiseksi ja kasveissa ja
21039: messa ole niin herkkiä laitteita, joilla luon-             eläimissä myrkyn toteamiseksi välttä-
21040: nosta voitaisiin erottaa myrkkyjä, joiden gram-            mättömien tutkimuslaitteiden hankkimi-
21041: man miljoonasosat jo riittävät ihmisen tappa-              seksi?
21042: miseen.
21043:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
21044: 
21045:                                           Mikko Pesälä
21046: 
21047: 
21048: 
21049: 
21050: 0877003385
21051: 2                                           1977 vp.
21052: 
21053: 
21054: 
21055: 
21056:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
21057: 
21058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    käytön rajoitukset on säännelty myrkkylaissa
21059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ja torjunta-aineiden hyväksymismenettely on
21060: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn        edkseen säännelty torjunta-ainelaissa. Myrkyt
21061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      luokitellaan niiden vaarallisuuden mukaan en-
21062: asianomaiselle jäsenelle jä1jennöksen kansan-     simmäisen tai toisen luokan myrkkyihin. Luo-
21063: edustaja Mikko Pesäiän näin kuuluvasta kir-       kituksen perusteella määräytyvät myrkkyjen
21064: jallisesta kysymyksestä n:o 111:                  valmistusta, kauppaa ja käyttöä koskevat mää-
21065:                                                   räykset ja rajoitukset. Kun kysymyksessä on
21066:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    myrkkyä sisältävä torjunta-aine, voi kasvinsuo-
21067:        ryhtyä erittäin vaarallisten myrkkyjen     jelulaitos myöntää myyntiluvan vain sillä edel-
21068:        käytön rajoittamiseksi ja kasveissa ja     lytyksellä, että lääkintöhallitus hyväksyy ja julis-
21069:        eläimissä myrkyn toteamiseksi välttä-      taa valmisteen, tapauksesta riippuen, myrkylli-
21070:        mättömien tutkimuslaitteiden hankkimi-     seksi tai lievästi myrkylliseksi torjunta-aineeksi.
21071:        seksi?                                     Näin ollen myrkkyljen käytön sääntelyä voi-
21072:                                                   daan pitää riittävänä.
21073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kysymyksessä tarkoitettujen tutkimuslaittei-
21074: vasti seuraavaa:                                  den hankkiminen on asia, jota harkitaan tulo-
21075:   Myrkkyjen valmistus, kaupan pitäminen ja        ja menoarviota laadittaessa.
21076:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1977.
21077: 
21078:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
21079:                                            N:o 111                                              3
21080: 
21081: 
21082: 
21083: 
21084:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
21085: 
21086:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen      godkännande av bekämpningsmedel har regle-
21087: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        rats separat i lagen om l>ekämpningsmedel.
21088: velse av den 8 mars 1977 till vederbörande       Gifterna klassificeras, beroende på deras far-
21089: medlem av 'statsrådet för avgivande av svar      lighet, som gifter >av första eller andra klass.
21090: översänt avskrift av fö1jande av r1ksdagsman     På lbasen av 'klassificeringen fastställs bestäm-
21091: Mikko Pesälä underteoknade spörsmål nr 111:      melserna och begränsningarna rörande tillverk-
21092:                                                  nll:ng, handel och användning av gifter. I fråga
21093:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    om bekämpningsmedel som innehåller gift kan
21094:        ta för att begränsa användningen av       växtskyddsanstalten bevi1ja försäljningstillstånd
21095:        synnerligen farliga gifter och för att    endast under förutsättning att medicinalst}"l'el-
21096:        anskaffa de undersöikningsanordningar     sen godkänner och förklamr preparat för an-
21097:        som behövs för att faststcälla före-      tingen giftigt dler Hndrigt giftigt bekämpnings-
21098:        komsten av gift i växter och djur?        medel, beroende på faHet. Regleringen av an-
21099:                                                  vändningen av gifter kan således anses till-
21100:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    räcklig.
21101: samt anföra följande:                                Anskaffningen av de i spörsmålet avsedda
21102:    Tillverkning och salu:föring av gifter samt   undersökningsanordningarna är en fråga som
21103: begränsningar i användningen av dessa har reg-   övervägs vid uppgörandet av statsförslaget.
21104: lerats i lagen om gifter och förfarandet vid
21105:      Helsingfors den 12 april 1977.
21106: 
21107:                                            Jord- och skogsbruksminister .Johannes Virolainen
21108:                                               1977 vp.
21109: 
21110: Kirjallinen kysymys n:o 112.
21111: 
21112: 
21113: 
21114: 
21115:                                   Tikka ym.: Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön
21116:                                      uudistamisesta.
21117: 
21118: 
21119:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21120: 
21121:    Oikeudenkäytön julkisuus on Suomessa sa-          mioistuimia käsittelemään asioita suljetuin ovin
21122: moin kuin useimmissa muissakin maissa ylei-          sen perusteella, että käsittely voisi loukata ylei-
21123: sesti tunnustettu johtava periaate, joka turvaa      söön kuuluvien siveellisiä tunteita. Päin vastoin
21124: asianosaisen oikeutta ja oikeudenkäynnin asial-      olisi suljettu käsittely tällaisissa tapauksissa voi-
21125: lisuutta. Julkisuutta on toteutettava oikeuden-      tava määrätä, jos julkisesta käsittelystä aiheu-
21126: käynnissä mahdollisimman laajasti ja kiinnit-        tuisi asianosaiselle erityistä haittaa tai kärsi-
21127: täen erityistä huomiota asianosaisen etuun.          mystä.
21128:    Oikeudenkäytön julkisuutta koskevat voi-             Määräys, että alle 18-vuotias ei saa olla läsnä
21129: massaolevat säännöksemme ovat vuodelta 1926.         julkisessa oikeudenkäynnissä ilman erityistä
21130: Oikeudenkäytön julkisuutta koskevaa lakia on         syytä, tuntuu myös liioitellulta varsinkin kun
21131: tosin useaan kertaan muutettu, mutta sen pää-        ottaa huomioon, että esimerkiksi filmin ja tele-
21132: periaatteet ovat edelleen samat. Tästä johtuu,       vision välityksellä saa kuka tahansa seurata
21133: ettei se kaikilta osin vastaa nykyhetken vaati-      huomattavasti värikkäämpiä ulkomaalaisia oi-
21134: muksia.                                              keudenistuntoja.
21135:    Laki mahdollistaa niin sanotun salaisen oi-          Suomi on sitoutunut lisäämään oikeudenkäy-
21136: keudenkäynnin eräissä tapauksissa. Tällöin tuo-      tön julkisuutta sekä muuttamaan lakia enem-
21137: mioistuimella on mahdollisuus määrätä salai-         män asianosaista suojaavaan suuntaan hyväk-
21138: seksi kaikki se, mitä oikeudenkäynnissä on ta-       syessään keväällä 197.5 kansalaisoikeuksia ja
21139: pahtunut. Salaisuusmääräys voidaan ulottaa           poliittisia oikeuksia koskevan kaflsainvälisen
21140: myös päätökseen ja tuomioon. Määräyksen pi-          yleissopimuksen. Eduskunta edellytti sopimuk-
21141: tuus on rajoittamaton, joten oikeudenkäynti-         sen hyväksyessään, että hallitus ryhtyy toimiin,
21142: aineisto voidaan määrätä ainiaaksi salaiseksi.       jotka uudistavat oikeudenkäynnin julkisuutta
21143:    Oikeusturva ei ole moitteettomasti järjes-        koskevia lakeja mainitun sopimuksen hengessä.
21144: tetty, jos henkilö voidaan tuomita salaisessa           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21145: oikeudenkäynnissä vapausrangaistukseen ja oi-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21146: keudenkäyntiaineisto samalla määrätä salaiseksi      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21147: niin, ettei ulkopuolisilla ole mahdollisuutta        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21148: saada tietoja, mitä on tapahtunut. Oikeuden-
21149: käynnin vireilläolosta, syytteen laadusta ja tuo-               Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
21150: miosta on tällaisissakin tapauksissa annettava               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä oikeudenkäyn-
21151: tietoja 1ulkisuuteen. Muuten oikeusturvaan jää               nin julkisuutta koskevan lainsäädännön
21152: vaarallinen aukko.                                           uudistamiseksi siten kuin eduskunta
21153:    Laissa luetellut perusteet, jotka oikeuttavat             hyväksyessään keväällä 197.5 kansalais-
21154: määräämään oikeuden istunnon salaiseksi, eivät               oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
21155: kaikilta osin sovellu tämän päivän olosuhteisiin.            van kansainvälisen yleissopimuksen on
21156: Ei tunnu tarkoituksenmukaiselta velvoittaa tuo-              edellyttänyt?
21157:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
21158: 
21159:          Seppo Tikka                    Peter Muurman                   Matti Puhakka
21160: 
21161: 
21162: 087700318H
21163: 2                                             1977 vp.
21164: 
21165: 
21166: 
21167: 
21168:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21169: 
21170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toukokuuta 1975 Eduskunta edellytti hallituk-
21171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen ryhtyvän toimenpiteisiin lainsäädäntömme
21172: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           uudistamiseksi ja kehittämiseksi siten, että tar-
21173: kirjeenne n:o 780 ohella toimittanut valtioneu-      peelliseksi katsotut varaumat voidaan myöhem-
21174: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    min mahdollisimman nopeasti poistaa niiltä
21175: sanedustaja Seppo Tikan ym. näin kuuluvasta          osin kuin se on oikeusjärjestyksemme kannalta
21176: kirjallisesta kysymyksestä n:o 112:                  tarkoituksenmukaista.
21177:                                                         Hallitus on edelleen samalla kannalla oikeu-
21178:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     denkäytön julkisuudesta annetun lain uudista-
21179:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä oikeudenkäyn-       misen tarpeellisuudesta kuin mainittua esitystä
21180:        nin julkisuutta koskevan lainsäädännön        antaessaan. Eräissä tapauksissa voi kuitenkin
21181:        uudistamiseksi siten kuin eduskunta           edelleen valtion ulkoisen turvallisuuden takia
21182:        hyväksyessään keväällä 1975 kansalais-        olla tarvetta määrätä, että asian käsittely ta-
21183:        oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-     pahtuu suljetuin ovin kuin myös, että mitä täl-
21184:        van kansainvälisen yleissopimuksen on         löin on tapahtunut on salassa pidettävä, tuomion
21185:        edellyttänyt?                                 julistaminen tai antaminen mukaan luettuna.
21186:                                                      Myös tällöin olisi kuitenkin aina syytetyn nimi,
21187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        syyksi luetun rikoksen nimike, sovelletut lain-
21188: vasti seuraavaa:                                     kohdat ja rangaistusseuraamus tehtävä julki-
21189:    Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia       seksi heti asian käsittelyn päätyttyä, mikä täyt-
21190: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväk-       tänee kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
21191: symistä tarkoittaneessa esityksessään Eduskun-       koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14
21192: nalle (HE 42/1974 vp.) hallitus totesi, että         artiklan 1 kappaleen vaatimukset.
21193: laki oikeudenkäytön julkisuudesta ( 26/26) olisi        Oikeusministeriö on 26 päivänä lokakuuta
21194: uudistettava vastaamaan yleissopimuksen mää-         197 6 asettanut työryhmän valmistamaan ehdo-
21195: räyksiä. Koska näin ei ollut tapahtunut sopi-        tusta laiksi yleisten asiakirjain ja viranomais-
21196: musta Suomessa hyväksyttäessä, Suomi oli pa-         toiminnan julkisuudesta. Uudistuksen eräänä
21197: kotettu tekemään varauman tältä osin. Varau-         tavoitteena on lisätä viranomaistoiminnan jul-
21198: massa viitataan yleissopimuksen 14 artiklan 1        kisuutta. Kysymyksessä on laaja kokonaisuu-
21199: kappaleeseen ja ilmoitetaan, että Suomen oi-         distus, jota aikaisemmin on valmisteltu tieto-
21200: keuden mukaan tuomio voidaan julistaa salai-         järjestelmäkomitean hallinto- ja elinkeinotieto-
21201: seksi, milloin sen julkisuus voisi loukata si-       jaostossa ja joka myös ulottuu oikeudenkäyn-
21202: veellisyyttä tai saattaa valtion ulkoisen turval-    nin julkisuutta koskeviin säännöksiin.
21203: lisuuden vaaraan. Vastauksessaan 27 päivältä
21204:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1977.
21205: 
21206:                                                                  Oikeusministeri Kristian Gestrin
21207:                                              N:o 112                                                3
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21213: 
21214:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       taga åtgärder i syfte att förnya och utveckla
21215: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vår lagstiftning så, att de förbehåll som ansetts
21216: velse nr 780 av den 8 mars 1977 tili veder-        nödvändiga i ett senare skede kan slopas så
21217: börande medlem av statsrådet översänt av-          snabbt som möjligt, tili de delar detta är ända-
21218: skrift av följande av riksdagsman Seppo Tikka      målsenligt för vår rättsordning.
21219: m.fl. undertecknade spörsmål nr 112:                   Regeringen är fortfarande av samma mening
21220:                                                    i fråga om nödvändigheten att reformera Jagen
21221:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       om offentlighet vid rättsskipningen, som då
21222:        tagit eller ämnar den vidtaga i syfte att   den avlät nämnda proposition. I vissa fall kan
21223:        reformera lagstiftningen om offentlig-      det dock alltjämt med tanke på statens yttre
21224:        het vid rättegång på det sätt som riks-     säkerhet vara påkallat att bestämma, att ärende
21225:        dagen förutsatte då den våren 1975          handläggs inom slutna dörrar liksom även, att
21226:        godkände den internationella konven-        vad därvid förelupit skall hållas hemligt, av-
21227:        tionen om medborgerliga och politiska       kunnade elJer meddelande av dom inbegripet.
21228:        rättigheter?                                Aven härvid borde dock alltid den åtalades
21229:                                                    namn, det tiliräknade brottets rubricering, de
21230:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tiliämpade lagrummen och straffpåföljden of-
21231: samt anföra följande:                              fencliggöras omedelbart efter det att handlägg-
21232:    I sin tili Riksdagen avlåtna proposition an-    ningen avslutats, vilket torde uppfylla kraven
21233: gående godkännande av den internationella          i artikel 14 stycke 1 i den internationella kon-
21234: konventionen om medborgerliga och politiska        ventionen om medborgerliga och politiska rät-
21235: rättigheter (nr 42/1974 rd.) konstaterade re-      tigheter.
21236: geringen, att lagen om offentlighet vid rätts-         Justitieministeriet har den 26 oktober 1976
21237: skipningen (26/26) borde förnyas så att den        tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att bereda
21238: motsvarar bestämmelserna i konventionen.           ett förslag tili lag om offentlighet i fråga om
21239: Emedan så inte har skett då Finland godkände       offentliga handlingar och vid myndigheternas
21240: konventionen, var Finland nödgat att tili denna    verksamhet. Ett av målen för reformen är att
21241: del göra ett förbehåll. I förbehållet hänvisas     öka offentligheten vid myndigheternas verk-
21242: tili artikel 14 stycke 1 i konventionen och        samhet. Det är frågan om en omfattande total-
21243: meddelas, att dom enligt finsk rätt kan för-       reform, som tidigare har beretts vid datasys-
21244: klaras hemlig, om dess offentlighet kunde          temkommittens förvaltnings- och näringsdata-
21245: kränka sedligheten eller äventyra statens yttre    sektion och som även utsträcker sig tili stad-
21246: säkerhet. I sitt svar av den 27 maj 1975 för-      gandena om offentligheten vid rättegång.
21247: utsatte Riksdagen, att regeringen skulle vid-
21248:      Helsingfors den 4 april 1977.
21249: 
21250:                                                                 Justitieminister Kristian Gestrin
21251:                                               1977 vp.
21252: 
21253: Kirjallinen kysymys n:o 113.
21254: 
21255: 
21256: 
21257: 
21258:                                  Helminen ym.: Päivärahan verollisuudesta.
21259: 
21260: 
21261:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21262: 
21263:    Matkatyössä oleville työntekijöille maksetaan        Kun näin ei läheskään kaikissa tapauksissa
21264: päivärahaa alan työehtosopimuksen mukaan.            menetellä, ja ottaen huomioon muun muassa
21265: Eräissä tapauksissa on syntynyt tulldntavai-         eläkelautakunnan omaksuman kannan, joutuvat
21266: keuksia päivärahan ja palkan välillä. Verolau-       kyseiset työntekijät menettämään heille sel-
21267: takunnat ovat eräissä tapauksissa katsoneet          västi lain ja sopimuksien mukaan kuuluvat
21268: veronalaiseksi tuloksi työnantajan työehtosopi-      edut ja samalla työnantaja välttyy hänelle kuu-
21269: muksen mukaan maksamat päivärahat tai osan           luvista velvoitteista eli osasta välillisiä työ-
21270: päivärahaa. Kun näin menetellään, syntyy siitä       voimakustannuksia.
21271: asianomaiselle henkilölle odottamattomia vai-           Edellä esittämiimme näkökohtiin ja valtio-
21272: keuksia ja ongelmia. Jälkiverot ovat eräissä ta-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
21273: pauksissa muodostuneet erittäin korkeiksi ja         esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21274: kyseiset työntekijät ovat joutuneet tosi velka-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21275: ja vekselikierteeseen.
21276:    Jos verottaja katsoo päivärahan tai osan siitä               Onko Hallitus tietoinen, että nussa
21277: veronalaiseksi tuloksi, on ehdottomana edelly-               tapauksissa, missä verottaja katsoo päi-
21278: tyksenä pidettävä sitä, että työnantajalta myös              värahan tai osan siitä veronalaiseksi tu-
21279: tältä osin peritään kaikki asiaan kuuluvat so-               loksi, ei tätä osaa useinkaan kyseinen
21280: siaali- ja eläketurvamaksut. Tämän lisäksi ve-               henkilö saa edukseen sosiaali- ja eläke-
21281: rotettava osuus tulee ottaa huomioon myös                    ym. etuuksiansa laskettaessa, ja jos on,
21282: työntekijän vuosilomapalkkaa ja -korvausta sekä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21283: keskituntiansiota laskettaessa, esimerkiksi arki-            ryhtyä, että lain ja sopimuksen mukai-
21284: pyhä- ja yli- sekä sunnuntaityökorvausten mää-               set etuisuudet työntekijöille turvataan?
21285: räämiseksi.
21286:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
21287: 
21288:          Olli Helminen                  Jouko Tuovinen                  Helge Siren
21289:          Matti Kuusio                   Juhani Surakka                  Pertti Paasio
21290:          M. Kainulainen                 Pauli Puhakka                   Jacob Söderman
21291:          Matti Puhakka                  Irma Rosnell                    Markus Aaltonen
21292:          Pauli Uitto                    Risto Tuominen                  Seppo Tikka
21293:          Helge Talvitie                 Aimo Ajo                        Peter Muurman
21294: 
21295: 
21296: 
21297: 
21298: 0877003020
21299: 2                                             1977 vp.
21300: 
21301: 
21302: 
21303: 
21304:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21305: 
21306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimenpiteisiin laiminlyötyjen suoritusten peri-
21307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miseksi.
21308: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn              Maksamistaan päivärahoista työnantaja tekee
21309: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         verokirjaan matkapäivien lukumäärää ja yksik-
21310: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       köarvoa koskevat merkinnät. Päivärahojen mak-
21311: Helmisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       samisperusteiden selvittäminen edellyttää yleen-
21312: symyksestä n:o 113:                                  sä työnantajan luona tapahtuvaa tarkastusta,
21313:                                                      mihin verojohtajalla käytännössä ei useinkaan
21314:           Onko Hallitus tietoinen, että nnssa        ole mahdollisuutta. Verojohtajan tulee tällöin
21315:        tapauksissa, missä verottaja katsoo päi-      ilmoittaa asiasta asianomaiselle ennakontarkas-
21316:        värahan tai osan siitä veronalaiseksi tu-     tajalle tai lääninverovirastolle. Vaikka tarkkai-
21317:        loksi, ei tätä osaa useinkaan kyseinen        lutietoja verotoimistoista ennakontarkastajille
21318:        henkilö saa edukseen sosiaali- ja eläke-      toimitetaankin, ei tietojen antamisessa kuiten-
21319:        ym. etuuksiansa laskettaessa, ja jos on,      kaan ole syntynyt yhtenäistä käytäntöä. Tässä
21320:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       yhteydessä on kuitenkin todettava, että pt;rus-
21321:        ryhtyä, että lain ja sopimuksen mukai-        teettomasti maksettuja päivärahoja tulee varsin
21322:        set etuisuudet työntekijöille turvataan?      runsaasti esiin varsinaisessa säännöllisessä enna-
21323:                                                      kontarkastustoiminnassa, jolloin mm. sosiaali-
21324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        turvamaksut tulevat perityiksi ilman verotoi-
21325: seuraavaa:                                           miston tarkkailutietojakin. Erityisesti rakennus-
21326:                                                      liikkeet, joissa päivärahasuoritukset ovat varsin
21327:    Tulo- ja omaisuusverolain 22 §:n 2 momen-         tavallisia, ovat muita yrityksiä tiheämmin sään-
21328: tin mukaan verohallitus vahvistaa verotuksessa       nöllisten tarkastusten kohteena.
21329: verosta vapaaksi katsottavien matkakustannus-           Jos päiväraha on maksettu suurempana kuin
21330: ten korvausten perusteet ja määrät. Samoin ve-       edellä mainituissa verohallituksen päätöksissä
21331: rohallitus vahvistaa ennakkoperintälain 8 § :n       edellytetään, voidaan maksetun ja verohallituk-
21332: 3 momentin nojalla palkansaajalle työn suorit-       sen päätöksen mukaisen päivärahan erotus niin
21333: tamisesta aiheutuneiden kustannusten arvioi-         ikään verottaa saajan palkkatulona, ellei tämä
21334: misperusteet ennakonpidätystä toimitettaessa.        esitä selvitystä siitä, että myös erotus on kulu-
21335: Sisällöltään nama verohallituksen päätökset          nut työn aiheuttamiin erityisiin kustannuksiin.
21336: vastaavat mm. päivärahan määrien ja maksu-           Tällaisessa tapauksessa on sen seikan· näyttämi-
21337: perusteiden osalta toisiaan.                         nen, että työnantaja on syyllistynyt ennakonpi-
21338:    Jos verotusta toimitettaessa todetaan päivä-      dätysvelvollisuutensa laiminlyöntiin, mikä taas
21339: rahaa maksetun verohallituksen päätöksestä           on mm. sosiaaliturvamaksun perimisen edelly-
21340: poikkeavin perustein eil;:ä verovelvollinen esitä    tys, erittäin vaikeaa. Ennakkoperintälain 24
21341: selvitystä siitä, että näin saadut päivärahat ovat   §: n 3 momentissa näet säädetään, että milloin
21342: kuluneet työstä aiheutuneiden erityisten meno-       enoakanpidätys on jäänyt osaksi tai kokonaan
21343: jen peittämiseen, voidaan päiväraha tai osa          toimittamatta sen johdosta, että työnantaja on
21344: niistä katsoa saajalleen veronalaiseksi pall;:ka-    arvioinut ennakkoperintälain 8 §: ssä tarkoitet-
21345: tuloksi. Koska työnantaja tällaisessa tapauksessa    tujen kustannusten määrän liian suureksi, työn-
21346: on syyllistynyt ennakonpidätyksen toimittami-        antajalle on määrättävä maksuvelvollisuus vain
21347: sen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun suorit-       sikäli, kuin hän on poikennut vahvistetuista
21348: tamisen laiminlyöntiin, tulee verojohtajan en-       arvioimisperusteista tai hänen muutoin on pi-
21349: nakkoperintäasetuksen 37 §:n nojalla ryhtyä          tänyt tietää arvionsa virheellisyys.
21350:                                               N:o 113                                               3
21351: 
21352:    Työn suorittamisesta aiheutuneiden kustan-        työnantaja suorittaa eläkevakuutusmaksut myös
21353: nusten arvioimisperusteet ovat edellä maini-         silloin, kun palkkaa maksetaan päivärahan ni-
21354: tussa verohallituksen ennakonpidätystä koske-        mellä.
21355: vassa päätöksessä ( As.kok. 492/76). Päätök-            Työnantajan maksaessa päivärahaa perusteet-
21356: sen 1 § :n 2 momentin mukaan työnantajalla           tomasti tai määrältään suurempana kuin todelli-
21357: on oikeus, ellei palkansaaja esitä kustannuk-        set kustannukset ovat, on myös patkansaajalla
21358: sistaan selvitystä tai jos selvitystä ei voida pi-   mahdollisuus vaatia, että tällaisesta suorituk-
21359: tää uskottavana, arvioida kustannukset vastaa-       sesta on toimitettava ennakonpidätys ja suori-
21360: van laatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä yleen-    tettava sosiaaliturva- yms. maksut. Tarvittaessa
21361: sä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Voi-         palkansaaja voi vaateensa toteuttamiseksi kään-
21362: dakseen ryhtyä maksuunpanotoimenpiteisiin on         tyä veroviranomaisten puoleen. Käytännössä
21363: veroviranomaisen voitava osoittaa, että työn-        yhteydenotto tarkastaviin viranomaisiin tapah-
21364: antaja on poikennut näistä arvioimisperusteis-       tuu yleensä vasta sitten, kun palkansaaja huo-
21365: ta tai että hänen muutoin on pitänyt olla tie-       maa joutuneensa verotetuksi saamistaan päivä-
21366: toinen. arvionsa virheellisyydestä. Maksuunpa-       rahoista.
21367: non toimittamiseen voidaan näin ollen yleensä           Ennakontarkastajan toimesta suoritetuissa
21368: ryhtyä vain silloin, kun työnantajan arvio on        tarkastuksissa on aina kiinnitetty erityistä huo-
21369: ollut aivan ilmeisesti virheellinen. Tästä syystä    miota ko. laatuisiin suorituksiin. Mikäli havai-
21370: ei päivärahoista, jotka määrältään ylittävät ve-     taan päiväraha maksetun virheellisin perustein,
21371: rohallituksen päätöksen mukaiset päivärahat,         on myös työnantajan sosiaaHturvamaksu työn-
21372: yleensä ryhdytä jälkikäteen perimään ennakon-        antajalta peritty. Veroviranomaiset eivät kui-
21373: pidätyksiä eikä työnantajan sosiaaliturvamak-        tenkaan ole pitäneet erityistä tilastoa siitä,
21374: suja. '                                              kuinka paljon näissä tarkastuksissa on peritty
21375:    Palkansaajan sosiaaliturvaan ei kaikissa ta-      ko. suoritusten osalta laiminlyötyjä työnanta-
21376: pauksissa vaikuta se, se saadaanko sosiaaliturva-    jan sosiaaliturvamaksuja.
21377: maksut työnantajalta perityksi vai ei. Siltä osin        Koska on tärkeätä, että palkansaajia ja työn-
21378: kuin päivärahat katsotaan palkansaajan veron-        antajia kohdellaan samojen periaatteiden mu-
21379: alaiseksi. tuloksi, ne ovat sairausvakuutuslain      kaisesti kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa
21380: mukaisen päivärahan suuruuden määräytymis-           ja että käytäntö saadaan nykyistä yhtenäisem-
21381:  perusteena. Koska työeläkkeen perusteena on         mäksi koko maassa, niin tämän vuoksi vero-
21382:  ennakonpidätyksen alainen palkka, ei päivära-       tuskäytäntöä seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa
21383: hoja kuitenkaan lueta eläkkeen perusteena ole-       ryhdytään toimenpiteisiin yhdenmukaisuuden
21384:  vaksi tuloksi. Eläketurvakeskus valvoo, että        lisäämiseksi.
21385:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1977.
21386: 
21387:                                                                        Ministeri ] ouko Loikkanen
21388: 4                                            1977 vp.
21389: 
21390: 
21391: 
21392: 
21393:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21394: 
21395:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordniri.gen       arbetsgivaren i dylikt fall gjort sig skyldig till
21396: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           försummelse i fråga om verkställandet av för-
21397: velse av den 8 mars 1977 tili vederbörande          skottsinnehållning och erläggande av arbets-
21398: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-      givares socialskyddsavgift, skall skattedirektören
21399: jande av riksdagsman Helminen m.fl. under-          med stöd av 37 § förordningen om förskotts-
21400: tecknade skriftliga spörsmå1 nr 113:                uppbörd vidtaga åtgärder för indrivning av
21401:                                                     försummade beta1ningar.
21402:           Är Regeringen medveten om att i               Beträffande utbetalade dagtraktamenten skall
21403:        de fal1 där beskattaren anser dagtrakta-     arbetsgivaren i skatteboken göra anteckningar
21404:        mente eller del därav utgöra skatte-         om antalet resedagar och dessas enhetsvärde.
21405:        p1iktig inkomst, får ifrågavarande per-      Utredandet av grunderna för erläggande av dag-
21406:        son ofta inte räkna sig denna del till       traktamenten förutsätter i allmänhet gransk-
21407:        godo vid beräkningen av sina social-         ning hos arbetsgivaren, något som skattedirek-
21408:        och pensions- m.fl. förmåner, och om         tören i praktiken ofta inte har möjlighet till.
21409:        så är fallet,                                Skattedirektören skall i sådant fall lämna
21410:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      meddelande i saken till vederbörande för-
21411:        taga för att trygga arbetstagarnas av 1ag    skottsinspektör eller länsskatteverk. Även om
21412:        och avta1 följande förmåner?                 skattebyråerna tiliställer förskottsinspektörerna
21413:                                                     granskningsuppgifter, har någon enhetlig prax-
21414:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        is dock inte uppkommit i detta avseende. I
21415: samt anföra fö1jande:                               detta sammanhang bör det dock konstateras,
21416:                                                     att vid den egentliga regelbundna förskotts-
21417:    Enligt 22 § 2 mom. 1agen om skatt på in-         inspektionen upptäcks relativt talrika faH av
21418: komst och förmögenhet skall skattestyrelsen         dagtraktamenten som erlagts utan grund, var-
21419: faststäl1a grunderna och beloppen för de rese-      vid bl.a. socialskyddsavgifterna uppbäres även
21420: kostnadsersättningar som vid beskattningen          utan granskningsuppgifter från skattebyrån. I
21421: skall betraktas såsom skattefria. Likaså skall      synnerhet byggnadsföretag, inom vilka erläg-
21422: skattestyrelsen vid verkställande av förskotts-     gande av dagtraktamenten är rätt vanligt, är
21423: innehållning enligt 8 § 3 mom. 1agen om för-        oftare än andra företag föremål för regelbund-
21424: skottsuppbörd faststäl1a grunderna för beräk-       na inspektioner.
21425: ning av de kostnader som 1öntagare åsamkas              Hall dagtraktamente utbetalats till större be-
21426: för arbetets utförande. Tili sitt innehåll mot-     lopp än vad som förutsätts i skattestyrelsens
21427: svarar dessa beslut av skattestyrelsen varandra,    ovan nämnda beslut, kan skilinaden mellan det
21428: bl.a. i fråga om dagtraktamentesbeloppen och        erlagda och det i skattestyrelsens beslut fast-
21429: beta1ningsgrunderna.                                ställda dagtraktamentet likaså beskattas såsom
21430:    Hall vid verkställandet av beskattningen         mottagarens löneinkomst, om denne inte före-
21431: konstateras, att dagtraktamente utbetalats en-      ter utredning om att även skilinaden har åtgått
21432: ligt grunder som avviker från skattestyrelsens      till särskilda kostnader 'som åsamkats av arbe-
21433: beslut, och den skattskyldige inte företer ut-      tet. I ett sådant fall är det synnerligen svårt
21434: redning över att de på detta sätt erhållna dag-     att påvisa den omständigheten, att arbetsgiva-
21435: traktamentena åtgått för täckande av särskilda      ren gjort sig skyldig tili försummelse av sin
21436: utgifter som förorsakats av arbetet, kan dag-       skyldighet tili förskottsinnehållning, vilket i
21437: traktament!e eller del därav anses utgöra skatte-   sin tur är en förutsättning bl.a. för uppbä-
21438: pliktig löneinkomst för mottagaren. Emedan          rande av socialskyddsavgift. I 24 § 3 mom.
21439:                                               N:o 113                                               5
21440: 
21441: lagen om förskottsuppbörd stadgas nämligen          de till grund för bestämmande av i sjukför-
21442: att om förskottsinnehållning tili en del inte       säkringslagen avsedd dagpenning. Emedan grun-
21443: verkställts på grund av att arbetsgivare be-        den för arbetspension är den lön som är fö-
21444: räknat beloppet av de kostnader som avses           remål för förskottsinnehållning, hänförs dag-
21445: i 8 § lagen om förskottsuppbörd alltför högt,       traktamenten dock inte tili den inkomst som
21446: skall arbetsgivaren åläggas betalningsskyldighet    ligger tili grund för pension. Pensionsskydds-
21447: endast försåvitt han avvikit från de fastställda    centralen övervakar, att arbetsgivaren erlägger
21448: betalningsgrunderna eller annars bör ha varit       pensionsförsäkringspremier även i det fall att
21449: medveten om beräkningens felaktighet.               lön utbetalas under namn av dagtraktamente.
21450:     Grunderna för uppskattandet av kostnader           Då arbetsgivare erlägger dagtraktamente utan
21451: för arbetets utförande ingår i skattestyrelsens     grund eller tili ett större belopp än vad de
21452: ovan nämnda beslut om förskottsinnehållning         verkliga kostnaderna utgör, har även löntaga-
21453:  (Förf. saml. 492/76). Enligt beslutets 1 §         re möjligbet ·att kräva ·att på dylik betalning
21454: 2 mom. har arbetsgivaren rätt att uppskatta         skall verkställas förskottsinnehållning ocb er-
21455: kos>tnaderna i enlighet med kostnaderna under       läggas socialskydds- o.dyl. avgifter. Vid behov
21456: motsvarande omständigheter och för liknande         kan löntagare för förverkligande av sitt krav
21457: åligganden i allmänhet, om löntagaren inte          vända sig tili skattemyndigbeterna. 1 praktiken
21458: framlägger utredning eller om utredningen inte      tar löntagare i allmänbet kontakt med inspek-
21459: kan anses trovärdig. För att kunna vidtaga de-      tionsmyndigheterna först då ban märker att
21460: biteringsåtgärder bör skattemyndigheterna kun-      han blivit beskattad för sina dagtraktamenten.
21461: na påvisa att arbetsgivaren avvikit från des·sa        Vid granskningar som verkställs av förskotts-
21462: beräkningsgrunder eller att ban eljest hade bort    inspektör har man alltid fäst särskild uppmärk-
21463: vara medveten om felaktigbeten i sin beräk-         samhet vid betalningar av ifrågavarande slag. Så-
21464: ning. Verkställande av debitering kommer såle-      vida det framgår att dagtraktamente utbetalats
21465: des i allmänhet i fråga endast i det fall att       på felaktiga grunder, har man av arbetsgivaren
21466: arbetsgivarens beräkning varit uppenbart fel-       även uppburits arbetsgivares socialskyddsavgift.
21467: aktig. Av denna orsak börjar man i allmänhet        Skattemyndigheterna har likväl inte fört sär-
21468: inte i efterskott uppbära förskottsinnehållning     skild statistik över, hur myoket man vid dessa
21469: eller arbetsgivares socialskyddsavgift från dag-    granskningar i fråga om här •avsedda betalning-
21470:  traktamenten, vilka till sitt belopp överskrider   ar uppburit i arbetsgivares icke erlagda social-
21471: i skattestyrelsens beslut fastställda dagtrakta-    skyddsavgifter.
21472: menten.                                                Emedan det är viktigt, att löntagare och ar-
21473:     Löntagares socialskydd påverkas inte i samt-    betsgivare bebandlas enligt enahanda principer
21474:  liga fall av den omständigheten, huruvida so-      i de fall som avses i spörsmålet, och att praxis
21475:  cialskyddsavgifter uppbärs av arbetsgivaren el-    i hela landet förenhetligas, följer man konti-
21476: let ej. Tili den del dagtraktamenten anses ut-      nuerligt med beskattningspraxis och vidtar vid
21477:  göra löntagares skattepliktiga inkomst, ligger     behov åtgärder för att öka enhetligheten.
21478:      Helsingfors den 31 mars 1977.
21479: 
21480:                                                                       Minister Jouko Loikkanen
21481:                                                1977 vp.
21482: 
21483: Kirjallinen kysymys n:o 114.
21484: 
21485: 
21486: 
21487: 
21488:                                    Aaltonen ym.: Vähävaraisilile opiskelijoille tarkoitetuista lisä-
21489:                                       lainoista ja opintorahoista.
21490: 
21491: 
21492:                          Eduskunnan Herra P uhemieheHe.
21493: 
21494:   Pankkien päätettyä sUiJirstaa Oipintolainoja        oikeus opinmlainan valtiontakaukseen ja korko-
21495: 20-}0 prosentilla syksytili 1976 käytiin valtio·      tukeen. Tällä toimenpiteellä oli tarkoit'trs hel-
21496: Vlilan ja ~rahalaitosten välillä neuvotteluja,        pottaa vaikeimmassa taloudeLlisessa tilanteesSlil
21497: jotb koskivat lisälainoja. Näistä neuvotteluista      olevia opiskelijoita.
21498: annetussa tiedotteessa 20. 10. 1976 ttx:lettiin          HalHtus ei ole tuonut eduskunnalle valtion
21499: mm. :seuraavaa: ''Rahalaitosten edustajien ta-        opintotukikeskuksen johtokunnan esittämää
21500: holta on todettu, että kun opintolainoja Raha·        opintotukilainmuutosesitystä. Rahalaitokset ei-
21501: laitosten neuvottelukunnan suosituksen mukaan         vät ole myöntäneet lisälainoja syyslukukaudella
21502: myönnetään enintään 70-80% yksittäisen                197'6 eilkä saatujen tietojen mukaan myöskään
21503: korkotuki- ja takauspäätöksen edellyttämästä          kevätlukukaudelle 1977, vaikka lukukaudesta
21504: endmrnäismäärästä, niin jokaiselle hakijalle          on jo kulunut yli kaks.ikolm~sosaa. Tämä on
21505: varataan kuitenkin myöhemmin tilaisuus lisä-          aiheuttanut opiskelijoiden taloudellisen tilan-
21506: hakemuksen esittämiseen. Lisäystä voidaan             teen heikkenemistä edelleen ja aiheuttaa .en-
21507: s'illorn myöntää eri päätökseLlä J>etUstelluista      tistä enemmän epävarmuutta vähävaraisiUe
21508: syistä.''                                             opiskelijoille opintojen jatkamismahdollisuuk-
21509:     Neuvotteluista annetussa opetusministeriön,       sista.
21510: vald.<Warairuninisteriön ja Rahalaitosten neuvot-
21511: td.ukutmån tiedott~S'Sa tOOettl.an tisäb:i 'Seuraa·      Bde1lä {jj_evaan viitaten ja valtiopäivä;ärjes·
21512: vM: ..Kiytyjen keskustelujen aikana <m erityi-        tyksen 37 §.:n 1 momentin perusteella esitäm-
21513: sesli korostettu sitä, että lisälainoja myöntämä!·    me kunniQi:Wren valtioneuvoston asianom.aisen
21514: ta voidaan riittävällä tavalla turvata 'riihi~rai­    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21515: sempien :opiskelijoiden opcintöjen ralroitus".
21516:     Valtion opintotukikeskuksen johtokunta esit·                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21517: ri :syksyiDi !1.976 upetusminis~ri(}lle ~tGtuki·             siin rahalaitosten lupaamien li'Sälainojen
21518: lain muuttamista siten, etta opintorahaa voitai·             saannin nopeuttamiseksi ja vähävarai~
21519:  siin ~tyisistä syistä myöntää !k.o.totettu'lla ke-          simmille opiskelijoille tarkoitettujen
21520:  vätlukukaudella 1977 heniki1öi.tle, ;oiHe on                opin~raho;en myöntämiseksi jo kevään
21521:  myönnetty varsinaisen opintorahan lisäksi                   1977 aikana?
21522:    Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
21523: 
21524:           Markus Aaltonen                Kaarina Suonio                 Riitta Järvisalo-Kanerva
21525:           Eino Grönholm                  Pirkko Aro                     Paula Eenilä
21526: 
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 087700327T
21531: 2                                               1977 vp.
21532: 
21533: 
21534: 
21535: 
21536:                          Eduskunnan Herra PuhemieheUe.
21537: 
21538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rustuvaa tarveharkintaa noudattaen myöntää
21539: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,·         lainojen [oppuerät niitä välttämättä tarvitse-
21540: olette 8 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn             ville.
21541: kirjeenn~ ohella toimittanut valtioneuvoston              Hallituksen tietoon ei ole tullut mitään sel-
21542: a·sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         laista, jonka perusteella tilanteen voitaisiin kat-
21543: edustajien Markus Aaltosen ym. näin kuulu-             soa viime syksystä muuttuneen. Rahalaitokset
21544: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 114:              ovat myöntäneet lisälainoja syksyisten neuvotte-
21545:                                                        lujen hengen mukaisesti. Huomattavaa myös
21546:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        on, että eräiden selvitysten mukaan yli puolet
21547:         siin rahalaitosten lupaamien lisälainojen      alenn:ettua lainaa saaneista opiskelijoistanäyttää
21548:         saannin nopeuttamiseksi ja vähävarai-          sopeutuneen tilanteeseen joko alentamalla· kulu-
21549:         simmille opiskelijoille tarkoitettujen         tustaan tai lisäämällä vanhempien osuutta opin-
21550:         opintorahojen myöntämiseksi jo kevään          tojen rahoituksessa.
21551:         1.977 aikana?                                     Kun opintojen rahoitustilanne tämänkin
21552:                                                        opintovuoden osalta tulee järjestymään tyydyt-
21553:                                                        tävällä tavalla, on päähuomio hallituksen opin-
21554:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            totukea koskevissa toimissa kinnitetty opinto-
21555: tavasti seuraavaa:                                     tuen kehittämiseen opintovuoden 1977---:-78
21556:    Kuluvan opintovuoden opintotukipäätökset            alusta lukien. Hallituksen esitys eduskunnalle
21557: on lähes kokonaisuudessaan jo tehty. Käytän-           laeiksi opintotukilain 10 § :n ja asumistukilain
21558: nöllisesti katsoen kaikki opintolainatakauksen         muuttamisesta (hallituksen esitys n:o 43}
21559: saaneet opiskelijat ovat myös saaneet opinto-          .tahtää siihen; että valtion varoista maksettavaa
21560: lainan, Ongelmana on ollut se; että rahalaitok-        opintorahaa lisättäisiin. Tämä tapahtuisi pää-
21561: set ovat varsin yleisesti myöntäneet lainan noin       asiassa siten, että perheettörnille opiskelijoille
21562: 20-30 prosenttia pienempänä kuin mihin                 ryhdyttäisiin maksamaan opintorahan lisänä
21563: valtiontakaus oikeuttaisi. Rahalaitosten neuvot-       asurnislisää. Muutoksen tarkoituksena on sa-
21564: telukUl:ina:ri .sekä hallituksen· edustajien välillä   malla pyrkiä siiheni että opiskelijoiden saama
21565: vuoden 1976 syksyllä käydyissä neuvotteluissa          taloudellinen tuki koostuisi entistä enemmän
21566: kuitenkin ·selvästi todettiin, että rahalaitoksilla    valtion avustuksist11, jolloin opintolainojen
21567: on valmiutta voimakasta vähävaraisuuteen pe-           osuutta voitaisiin vastaavasti vähentää.
21568:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
21569: 
21570:                                                                 Opetusministeri Marjatta Väänänen
21571:                                               N:o 114                                              3
21572: 
21573: 
21574: 
21575: 
21576:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21577: 
21578:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen har inte fått kännedom om några
21579: anger har Ni, Heru- Talman, med Eder- skrivelse     omständigheter, som skulle gfua det motivet'at
21580: av den 8 mars 1977 tili vederbörande medlem         att anse, att situationen har förändrats sedan
21581: av statsrådet för avgivande av svar översänt        senaste höst. Penninginrättningama har be-
21582: avskrift av följande av riksdagsman Markus          viljat tiliäggslån i enlighet med vad som avsågs
21583: Aaltonen m. fl. undertecknade spörsmål nr           under höstens förhandlingar. Det bör också
21584: 114:                                                påpekas, att enligt vi:ssa utredningar över hälf-
21585:            Ämnar Regea.-ingen vidta åtgärder för    ten av de studerande som e11hållit ett nedsatt
21586:         att försnabba erhållandet av de tiliäggs-   Iån tycks ha anpassat sig tili situationen, an-
21587:         lån som utlovats av penninginrättning-      tingen genom att minska sin konsumtion eller
21588:         arna och för att redan under våren          genom att öka föräldrarnas andel av studie-
21589:         1977 bevilja de studiepenningar som är      finansieringen.
21590:         avsedda för de mest medellösa stude-           Då situationen i fråga om finansieringen
21591:         randena?                                    av studierna även för detta studieårs del kom-
21592:                                                     mer att ordna sig på ett tillfredsställande sätt,
21593:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har regeringen i sina åtgärder rörande studie-
21594: samt anföra följande:                               stödet främst ägnat uppmärksamheten åt att
21595:    Nästan alla beslut om studiestöd ffu inne-       utveckla detta stöd :från början av studieåret
21596: varande studieår har redan gjorts. Praktiskt        1977-78. Regeringens proposition tili riks-
21597: taget alla studerande som har erhållit borgen       dagen med ffuslag tili lagar angående ändring
21598: för studielån har också fått studielån. Problemet   av 10 § lagen om studiestöd och lagen om bo-
21599: har varit det, att penninginrättningarna allmänt    stadsbidrag (reg. prop. nr 43) syftar tili att
21600: har beviljat lånet tili ett 20-30 procent           den studiepenning som betalas med statsmedel
21601: mindre belopp än vad statsbocgen skulle be-         skulle ökas. Detta skulle i huvudsak ske så,
21602: rättiga tili. Vid de förhandlingar som hösten       att man åt studerande utan familj skulle börja
21603: 1976 fördes mellan penninginstitutens delega-       betala bostadstillägg som ett tillskott tili
21604: tion och representanter för regeringen kunde        studiepenningen. Förändringen innebär sam-
21605: man dock klart konstatera, att penningin-           tidigt en strävan tili att det ekonomiska stöd
21606: rättningarna är beredda att med iakttagande         studerandena erhåller i högre grad än tidigare
21607: av en effektiv, på medellöshet baserad behovs-      skulle bestå av bidrag från statens sida, varvid
21608: prövning bevilja lånens slutrater tili dem som      studielånens andel i motlsvarande grad kunde
21609: ovil~korligen behöver dem.                          minskas.
21610:      Helsingfms den 7 april 1977.
21611: 
21612:                                                         Undervisningsminister Marjatta Väänänen
21613:                                               1977 vp.
21614: 
21615: Kirjallinen kysymys n:o 115.
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 
21620:                                   Aaltonen ym.: Opiskelijoille tarkoitetusta asumislisäjärjestelmästä.
21621: 
21622: 
21623:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
21624: 
21625:    Opetusministeriön asettama opintotuen kehit-      tuu opiskelijoille kuukaudessa lisäkustannuksia
21626: tämistoimikunta on ehdottanut mm. asumistu-          pahimmassa tapauksessa yli 50 markkaa.
21627: kilain muuttamista opiskelijoiden osalta siten,        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21628: että •opiskelija-asunnoissa asuvien yksinäisten      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21629: opiskelijoiden asumistuki lopetettaisiin ja siir-    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21630: ryttäisiin ns. asumislisän maksamiseen. Ehdo-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21631: tus merkitsisi pahimmassa tapauksess,a vähäva-                 Onko Hallitus tietoinen niistä talou-
21632: raiselle, täyttä asumistukea saavalle opiskelijal-          dellisista menetyksistä, joita asumistuen
21633: le noin 1 000 markan menetystä vuodessa.                    tarkistuksen viivästyminen aiheuttaa vä-
21634:    Vuokrasolun päättyessä helmikuussa 1977                  hävaraisille opiskelijoille, sekä
21635: kohosivat myös opiskelijoiden asumiskustannuk-                 aikooko Hallitus valmistella opinto-
21636: set voimakkaasti. Koska valtioneuvosto ei vielä             tukitoimikunnan esittämää opiskelijoi-
21637: ole tehnyt asumistuen tarkistuspäätöksiä, aiheu-            den asumislisäjärjestelmää?
21638:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1977.
21639: 
21640:          Markus Aaltonen                Kaarina Suonio                 Riitta fårvisalo-Kanerva
21641:          Eino Grönholm                  Pirkko Aro                     Paula Eenilä
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 
21646: 087700328U
21647: 2                                            1977 vp.
21648: 
21649: 
21650: 
21651: 
21652:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21653: 
21654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa· eräässä Suomen · Ylioppilaskuntien Liitossa laa-
21655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ditussa muistiossa esiintyneisiin tietoihin, joi-
21656: olette 8 päivänä. maaliskuuta 1977 päivätyn den pohjalta on voitu suorittaa seuraava. las-
21657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kelma:                                           ·
21658: asianomaiselle jäsenelle · jäljennöksen kansan-                           mk         k!k      . mk
21659: edustajien Markus Aaltosea ym. näin kuulu- Asumistuki                    206 X 12 -·2472
21660: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115:          Asumislisä            170 X        9       1530
21661:                                                                                 Erotus          902
21662:            Onko Hallitus tietoinen niistä talou-
21663:         dellisista menetyksistä, joita asumistuen     Tämä laskelma perustuu opintotuen kehittä-
21664:         tarkistuksen viivästyminen aiheuttaa vä-   mistoimikunnan    mietinnössä olleeseen ehdotuk-
21665:         hävaraisille opiskelijoille, sekä          seen, jonka mukaan asumislisä olisi enintään
21666:            aikooko Hallitus valmistella opinto- 170 markkaa kuukaudessa. Hallituksen esityk-
21667:         tukitoimikunnan esittämää opiskelijoi- sessä eduskunnalle laeiksi opintotukilain 10 §:n
21668:         den asumislisäjärjestelmää?                ja asumistukilain muuttamiseksi (hallituksen
21669:                                                    esitys n:o 43) on kuitenkin ehdotettu asu-
21670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mislisän suuruudeksi 190 markkaa kuukaudes-
21671: vasti seuraavaa:                                   sa, jolloin edellä oleva laskelma muuttuu seu-
21672:                                                    raavaksi:
21673:    Perheellisten, vuokra-asunnossa tai omassa                             mk         k!k        mk
21674: asunnossa asuvien opiskelijoiden asumistuet on Asumistuki                206 X 12             2 472
21675: tarkistettu viimeksi kuluneen maaliskuun aika- Asumislisä                190 X        9 -     1710
21676: na. Perheettömien, opiskelija-asuntoloissa asu-
21677: vien asumistukien tarkistus on voimassa ole-                                    Erotus          762
21678: van asumistukiasetuksen mukaisesti suoritetta-        Tästä erotuksesta valtaosa eli 618 markkaa
21679: va vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Vii- (3 x 206 mk) perustuu kesäkuukausien ajalta
21680: meksi mainitun opiskelijaryhmän osaha kevättä maksettavaan asumistukeen, joka kuitenkin kos-
21681: ei voidakaan pitää sopivana tarkistusajankoh- kee vain pientä osaa opiskelijoista, sillä suuri
21682: tana mm. siksi, että useimmat heistä muutta- osa heistä muuttaa kesäksi pois asuntolasta.
21683: vat kesäksi pois asunnosta i~a palaavat syyskuus- Tällöin he eivät ole oikeutettuja saamaan asu-
21684: sa uuteen asuntoon, jolloin tuki on myönnet- mistukea kesäkuukausilta. Näin ollen kysymyk-
21685: tävä uusien olosuhteiden mukaisesti. Tämän sessä esitetyltä väittämäitä jopa 1 000 markan
21686: vuoksi ei myöskään ole tarkoituksenmukaista menetyksestä puuttuu peruste.
21687: suorittaa kahta kolmea kuukautta varten kal-          Vaikka tuki osittain eräiden opiskelijoiden
21688: lista ja vähävaraisten vuokra- tai omistusasun- kohdalla markkamääräisesti väheneekin, heidän
21689: nossa asuvien asumistukihakemusten käsittelyä asumisensa tukemiseen käytettävien varojen
21690: viivästyttävää tarkistusta keväällä vaan syksyllä. määrä vuoden 1978 tasolla lisääntyy 25 mil-
21691:    Kysymyksessä mainittu esimerkki noin 1 000 joonasta markasta 53 miljoonaan markkaan ja
21692: markan menetyksestä opiskelijalle vuodessa asu- tukea saavien opiskelijoiden maara nousee
21693: mistuesta opintorahan muodossa maksettavaan 16 000 asumistuen saajasta yli 40 000 asumis-
21694: asumislisään siirryttäessä näyttää perustuvan lisän saajaan.
21695:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
21696: 
21697:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
21698:                                              N:o 115                                                3
21699: 
21700: 
21701: 
21702: 
21703:                            T i 11 R i 'k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21704: 
21705:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tiliägg, vilket betalas såsom studiepenning,
21706: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tycks bygga på uppgifter i en promemoria som
21707: velse av aen 8 mars 1977 tili vederbörande          utarbetats av Finlands Studentkårers Förbund.
21708: me&em av statsrådet för avgivande av svar           På basen av dessa uppgifter har man kunnat
21709: översänt avskrift av följande av riksdagsman        göra följande kalkyl:
21710: Markus Aaltonen m.fl. undertecknade spörsmål                                 mk        månad   mk
21711: nr 115:                                             Bostadsbidrag            206   X    12   2472
21712:          Är Regeringen medveten om de eko-          Bostadstiliägg           170X 9          1530
21713:        nomiska förluster, som dröjsmålet med                                   Skillnad        902
21714:        kontrollen av bostadsbidraget medför            Denna kalkyl bygger på ett i det av kom-
21715:        för mindre bemedlade studerande, samt        missionen för utvecklande ~av studiestödet pu-
21716:          har Regeringen för avsikt att bereda       blicerade betänloondet framfört förslag, enligt
21717:        det system med bostadstiliägg för stu-       vilket bostadstiliägget skulle vara högst 170
21718:        derande som föreslagits av kommissio-        mark per månad. I regeringens proposition tili
21719:        nen för utvecklande av studiestödet?         riksdagen med förslag tili lagar angående änd-
21720:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ring av 10 § lagen om studiestöd och av la-
21721: samt anföra följande:                               gen om bostadsbidrag (reg. prop. nr 43) har
21722:                                                     hostadsbidragets storlek likväl föreslagits bli
21723:    Bostadsbidragen för studerande med familj,       190 mark per månad, varvid den ownstående
21724: vilka bor i hyresbostad eller egen bostad, har      kalkylen förändras på följande sätt:
21725: kontrollerats under mars månad innevarande                                   mk        månad    mk
21726: år. Kontrollen av bostadsbidragen för stude-
21727: rande utan familj, vilka bor i studentbostäder,     Bostadsbidrag            206 X 12          2472
21728: skall enligt gällande förordning om bostadsbi-      Bostadstiliägg           190 X     9 -     1 710
21729: drag utföras årligen före utgången av oktober                                   Skilinad      -=j62
21730: månad. I fråga om den sistnämnda gruppen               Huvuddelen av denna skilinad, dvs. 618
21731: av studerande kan våren inte anses vara en          mark ( 3 x 206 mk), beror på bostadsbidrag
21732: lämplig tidpunkt för kontrollen, bl.a. emedan       som utbetalas under sommarmånaderna men
21733: de flesta av dem tili sommaren flyttar bort         som Hkväl berör endast en liten del av stu-
21734: från ~bostaden och i september återvänder tili      derandena, ty en stor del av dem flyttar tili
21735: en ny bostad, varvid bidraget skall beviljas        sommaren bort från bostaden. I så fall är de
21736: i enlighet med de nya förhållandena. Av den-        inte berättigade tili bostadsbidrag för sommar-
21737: na orsak är det inte heller ändamålsenligt att      månaderna. Under sådana förhållanden är det
21738: om våren för två eller tre månader utföra .en       i spörsmålet framförda påståendet om förlus-
21739: dylJbar kontroll, som fördröjer handläggningen      ter på t.o.m. 1 000 mark obefogat.
21740: av ansökningarna om bostadsbidrag för mindre           Även om bidragets markbelopp delvis mins-
21741: bemedlade i hyresbostäder eller egna bostäder       kar för vissa studerande, ökar beloppet av de
21742: bosatta studerande, utan kontrollen bör utföras     anslag som används för att stöda deras boende
21743: om hösten.                                          år 1978 från 25 milj. mark tili 53 milj. mark,
21744:    Det i spörsmålet nämnda exemplet om en           ooh antalet studerande som erhåller stöd sti-
21745: årlig förlust på ca 1 000 mark per studerande       ger från 16 000 mottagare av bostadsbidrag tili
21746:  vid en övergång från bostadsbidrag tili bostads-   över 40 000 mottagare av bostadstillägg.
21747:       Helsingfors den 7 april 1977.
21748: 
21749:                                                        Undervisningsminister Marjatta Väänänen
21750:                                              1977 vp.
21751: 
21752: Kirjallinen kysymys n:o 116.
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757:                                  Aalto: Energian säästämisestä puolustusvoimien kiinteistöissä.
21758: 
21759: 
21760:                         Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
21761: 
21762:    Puolustusministeriö on pääesikunnan :väli-       telu? Samanaikaisesti kuitenkin sallitaan va-
21763: tyksellä lähettänyt kaikkiin joukko-osastoihin      rakkaammille autojenomistajille esimerkiksi au-
21764: 19. 11. 1976 päivätyn puolustusministeri Wes-       tonlämmitys. Pikemminkin olisi harkittava
21765: terlundin allekirjoittaman määräyksen energian      vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla "säästynyt"
21766: säästämisestä puolustusvoimien kiinteistöissä.      energia voitaisiin käyttää kahvinkeittoon ja
21767: Siinä on asialliset määräykset myös sähkön          radion kuunteluun.
21768: säästöstä.                                             Aiheellisesti voidaan kysyä, mitä radion
21769:    Satakunnan Tykistörykmentti on antanut           kuuntelun ja kahvinkeiton kielto yhteensä nyt
21770: tästä puolustusministeriön energiansäästökirjel-    merkitsevät säästöä esimerkiksi kuluvan vuo-
21771: mästä alaisilleen oman tulkintansa 25. 2.1977.      den valtion budjettiin. Joka tapauksessa ase-
21772: Satakunnan Tykistörykmentin asiaa koskeva           velvollisilta kuluu paljon enemmän varoja ra-
21773: kirje kuuluu seuraavasti: "Sen lisäksi, mitä        dioitten pattereihin, sillä eiväthän nykyajan
21774: oheisilla SatTR:n viitekirjelmällä on käsketty      nuoret enää tyydy armeijassakaan mykkinä va-
21775: energian säästämisestä käsketään edelleen:          paa-aikaansa istumaan. Jotain pitää saada myös
21776: Energian säästämistä on jatkettava entisessä        harrastaa, eikä täysin maksuttornia ajanvietteitä
21777: laajuudessa ja joka päivä. Sähkön käytössä ko-      ole moniakaan. Kirjojen lainaaminen on yksi
21778: rostetaan, että valaistusta on käytettävä vain      harrastus, mutta niitäkään ei voi lukea pimeäs-
21779: tiloissa, joissa kulloinkin työskennellään. Ulko-   sä. "Käskyn" mukaan valaistusta saa käyttää
21780: valaistuksen tarpeeton käyttö on kielletty. Au-     vain tiloissa, joissa "työskennellään".
21781: tojen lämmitys sähköverkosta on sallittu ainoas-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21782: taan moottoreihin kiinteästi asennettujen, säh-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
21783: kötarkastuslaitoksen po. tarkoitukseen hyväk-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21784: symien lämmittimien avulla. Kasarmeissa, esi-       vaksi seuraavan kysymyksen:
21785: kuntatiloissa ja varastoissa ym. tiloissa on yk-
21786: sityisten sähkölaitteiden, kahvinkeitinten, ra-               Onko Hallitus tietoinen puolustus-
21787: dioiden, sähkölämmittimien jne. kytkeminen                 ministeriön energian säästämistä puo-
21788: valtion sähköverkkoon kielletty. Vain sähkö-               lustusvoimien kiinteistöissä koskevan
21789: parranajokoneen käyttö kasarmeissa on sal-                 kirjeen aiheuttamasta, Satakunnan Ty-
21790: littu."                                                    kistörykmentissä annetusta täydentäväs-
21791:    Kun puolustusvoimissa nyt on päästy sim-                tä "käskystä", jolla asevelvollisia kiel-
21792: putuksesta ja kun muutenkin on saatujen tie-               letään kytkemästä valtion sähköverk-
21793: tojen mukaan yritetty luoda hyvää yhteishen-               koon mm. kahvinkeittimet ja radiot,
21794: keä, ovat edellä esitetyt määräykset ristirii-             sekä
21795: dassa näiden tavoitteiden kanssa. Voidaan ky-                 onko vastaavanlaisia tulkintoja ja
21796: syä, paljonko valtiontaloutta vuosittain auttaa            kieltoja annettu muissakin varuskunnis-
21797: se, että köyhiltäkin varusmiehiltä, joilla ei ole          sa ja paljonko niillä on laskettu ener-
21798: varaa käydä kanttiinissa kahvilla, kielletään              giaa säästettävän ja valtiontaloutta pa-
21799: tuvan yhteinen kahvinkeitto tai radion kuun-               rannettavan esimerkiksi vuoden 'aikana?
21800:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
21801: 
21802:                                           Lyyli Aalto
21803: 
21804: 0877003407
21805: 2                                            1977 vp.
21806: 
21807: 
21808: 
21809: 
21810:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21811: 
21812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rusmiesten omistamat sähkölaitteet eivät aina
21813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ole täyttäneet tarvittavia turvallisuusmääräyk-
21814: olette 10 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn         siä. Sanotut ohjeet ovat lisäksi yhdenmukaisia
21815: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        myös muun valtionhallinnon alalla noudatetta-
21816: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vien pO. asiaa koskevien ohjeiden kanssa.
21817: edustaja Lyyli Aallon näin kuuluvasta kirjalli-        Yksittäisten sähköpisteiden käyttäminen es1m.
21818: sesta kysymyksestä n:o 116:                         kahvinkeittoon ei energian kokonaiskäytön kan-
21819:                                                     nalta ole merkittävää mutta mikäli sähköä käy-
21820:           Onko Hallitus tietoinen puolustus-        tettäisiin ilman valvontaa sanottuun tarkoituk-
21821:        ministeriön energian säästämistä puo-        seen maJOitustuvissa muodostuisi kulutetun
21822:        lustusvoimien kiinteistöissä koskevan        energian hinta aikaa myöten huomattavaksi.
21823:        kirjeen aiheuttamasta, Satakunnan Ty-           Radiolaitteiden osalta todettakoon, että lä-
21824:        kistörykmentissä annetusta täydentäväs-      hes kaikissa puolustusvoimien kasarmitiloissa
21825:        tä "käskystä", jolla asevelvollisia kiel-    kuten Satakunnan Tykistörykmentissäkin on
21826:        letään kytkemästä valtion sähköverk-         keskusradiot, jotka välittävät yleisradio-ohjel-
21827:        koon mm. kahvinkeittimet ja radiot,          maa ja sen lisäksi nauhalta musiikkia. Lisäksi
21828:        sekä                                         jokaisessa perusyksikössä on televisio, jonka
21829:           onko vastaavanlaisia tulkintoja ja        katselua ei ole yleensä edes hiljaisuuden jäl-
21830:        kieltoja annettu muissakin varuskunnis-      keen rajoitettu. Samoin ministeriön energian-
21831:        sa ja paljonko niillä on laskettu ener-      säästömääräykset valaistukseen tarvittavan säh"
21832:        giaa säästettävän ja valtiontaloutta pa-     kön suhteen ovat tarkoittaneet ainoastaan toi-
21833:        rannettavan esimerkiksi vuoden aikana?       misto- ja työskentelytiloja.
21834:                                                        Autojen lämmitykseen käytettävien sähkö-
21835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pistorasioiden suhteen on tilanne se, ettei mi-
21836: vasti seuraavaa:                                    nisteriöllä ole ollut tarvittavia määrärahoja va-
21837:    Energiakriisin puhjettua vuonna 1973 asetet-     rusmiesten autojen pysäköintipaikkojen säh-
21838: tiin puolustusministeriöön toimikunta, jonka        köistämiseen. Kantahenkilökuntaa varten on
21839: tehtävänä on mm. valvoa energiankäyttöön ja         lämmityspistorasioita pyritty asentamaan rajoi-
21840: -säästämiseen liittyviä toimenpiteitä puolustus-    tettu määrä mm. hälytystehtävien suorittami-
21841: hallinnon alalla. Sanottu toimikunta on myös        seen liittyvät näkökohdat huomioiden.          ·
21842: valmistellut vuosittain esitykset tarvittaviksi         Puolustusministeriön . antamilla energiansääs~
21843: energiansäästömääräyksiksi, jotka määräykset        töön liittyvillä määräyksillä on pyritty toisaaJ-
21844: puolustusministeriö vahvisti viimeksi 19 päivä-     ta asenteita kasvattaviin päämääriin ja toisaalta
21845: nä marraskuuta 1976. Nämä määräykset ovat           aikaansaamaan taloudellisia säästöjä mm. tar-
21846: siinä määrin velvoittavia, ettei niiden sovelta-    koituksenmukaisesti hoidetun sähkönkäytön ja
21847: minen käytäntöön ole ehkä kaikilta osin sel-        lämpötalouden suhteen. Suoritettujen laskel-
21848: kiytynyt.                                           mien perusteella voidaan nimittäin 1., lämpöti-
21849:    Satakunnan Tykistörykmentti antoi 25 päi-        lan alentamisella lämmitettävissä tiloissa, joka
21850: vänä helmikuuta 1977 täydentävät ohjeet, joil-      alentaminen ei vaikuta oleskelu- tai asumis-
21851: la kielletään radioiden ja kahvinkeittimien kyt-    viihtyisyyteen, saavuttaa noin .5 % säästö polt-
21852: keminen sähköverkkoon. Annetun ohjeen tar-           toairi.ekustannuksissa, joka valtionhallinnossa
21853: koituksena on ollut .lisäksi sähkö- ja palotur-      kokonaisuudessaan merkitsisi n. 20 miljoonan
21854: vallisuuden ja sisäjärjestyksen ylläpitäminen        markan suuruista vuotuista säästöä.
21855: miehistön majoitustiloissa semminkin kun va-
21856:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
21857: 
21858:                                                            Puolustusministeri Seppo Westerlund
21859:                                              N:o 116                                               3
21860: 
21861: 
21862: 
21863: 
21864:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
21865: 
21866:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har matsvarat säkerhetsbestämmelserna. Sagda
21867: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-           direktiv överensstämmer därtill med de direk-
21868: velse av den 10 mars 1977 tili vederbörande         tiv i frågan som iakttas inom den övriga
21869: medlem av statsrådet för avgivande av svar          statsförvaltningen.
21870: översänt avskrift av föijande av riksdagsman           Anväridningen av enstaka elpunkter, t. ex.
21871: Lyyli Aalto undertecknade spörsmål nr 116:          för kaffekokning, har ingen hetydelse med
21872:                                                     tanke på den totala energianvändningen, men
21873:           Är Regeringen medveten om den av          om elström skulle användas utan övervakning
21874:        försvarsministeriets brev angående ener-     för sagda ändamål i inkvarteringsstugor, skulle
21875:        giinbesparing i försvarsmaktens fastig-      priset på den förbrukade energin med tiden
21876:        heter föraniedda kompletterande "or-         bli avsevärt.
21877:        dern" i Satakunnan Tykistörykmentti,            I fråga om radioapparater kan det konstate-
21878:        genom viiken de värnpliktiga förbjuds        ras att det i nästan alla försvarsmaktens kasern-
21879:        att koppia bl. a. kaffekokare och radio-     utrymmen, också i Satakunnan Tykistöryk-
21880:        apparater tili statens elnät, samt           mentti, finns centralradio, som förmedlar rund-
21881:           har motsvarande tolkningar gjorts och     radioprogram och därtill bandad musik. Vidare
21882:        förbud utfärdats även i andra garnisoner     finns det en televisionsapparat i varje grund-
21883:        och hur mycket energi har man he-            enhet, som det i allmänhet är tillåtet att an-
21884:        räknat spara och på vilket sätt kan man      vända obegränsat även efter tystnad. Likaså
21885:        förbättra statshushållningen därigenom,      har ministeriets energiinbesparingsbestämmelser
21886:        t. ex. under tiden av ett år?                beträffande den elström som erfordras för he-
21887:                                                     lysningen avsett endast byrå- och arbetsutrym-
21888:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mena.
21889: samt anföra följande:                                  Vad eluttagen för uppvärmning av bilar be-
21890:     Då energikrisen bröt ut år 1973 tillsattes      träffar är situationen den, att ministeriet inte
21891: vid försvarsministeriet en kommission med           har haft erforderliga anslag för elektrifiering
21892: uppgift bl. a. att övervaka åtgärderna i anslut-    av beväringarnas parkeringsplatser. För den
21893: ning till användningen och inhesparingen av         stamanställda personalen har man försökt in-
21894: energi inom försvarsförvaltningen. Sagda kom-       stallera ett begränsat antal uttag för bilupp-
21895: mission har även årligen utarhetat försiag          värmning hl. a. med tanke på personalens he-
21896: tili erforderliga energiinbesparingsbestämmelser,   redskap för alarmuppgifter.
21897: vilka bestämmelser försvarsministeriet fastställ-      Med försvarsministeriets bestämmelser om
21898: de senast den 19 novemher 1976. Dessa he-           energiinbespMingen har man å ena sidan för-
21899: stämmelser är förpliktande i en sådan utsträck-     sökt bibringa beväringarna rätt attityd och å
21900: ning, att deras tillämpning i praktiken kanske      andra sidan få tili stånd ekonomiska inbespa-
21901: inte till alla delar hlivit klarlagd.               ringar bl. a. genom en ändamålsenlig använd-
21902:     Satakunnan Tykistörykmentti utfärdade den       ning av elström en förnuftig värmehushåll-
21903: 25 februari 1977 kompletterande direktiv, vari      ning. Enligt beräkningar kan man nämligen
21904: man förbjuder kopplandet av radioapparater          genom att sänka temperaturen med 1o i UP!>-
21905: och kaffekokare till elnätet. Syftet med dessa      värmda utrymmen, vilket inte inverkar på
21906: direktiv har därtill varit att upprätthålla el-     vistelse- eller boendetrivseln, nå en inbesparing
21907: och brandsäkerheten och den inre ordningen          om ca 5 % i hränslekostnaderna, vilket i sin
21908: i manskapets inkvarteringsutrymmen, i synner-       helhet för statsförvaltningens del skulle inne-
21909: het som beväringarnas elapparater inte alltid       hära en årlig inbesparing om ca 20 milj. mk.
21910:      Helsingfors den 13 april 1977.
21911: 
21912:                                                              Försvarsminister Seppo Westerlund
21913: Kirjallinen kysymys n:o 117.
21914: 
21915: 
21916: 
21917: 
21918:                                                 Liedes ym.: Pinta-alalisän suorittamisesta alle kahden hehtaarin
21919:                                                    pien tiloille.· · ' : · ·     ~    : -
21920:                                                                  .....   '   ,,..
21921: 
21922: 
21923: 
21924:                                                                                     ,                                   '
21925: . · · Maataloushallitus ori 16. 9~ 1976 antamassaan              hinta,ilm s~$ällyt~e~yri valtionveron muodossa ~ekä
21926: \r11öden 1976 pinta-alalisän maksatriista koske-                 niarkkirioimisl:Qaksujen kautta. Näiden käsitte-
21927:  vissa ohjeissaan pöistanut pinta-alalisän saajien               lyn yhteydessä on hallituksen taholta ilmoitettu,
21928:  joukosta alle kahden hehtaarin peltoviljelmät.                  että pinta-alalisän parantamisen kautta tullaan
21929: _ Mainituissa ohjeissa esitetään: "Siten pinta-                  auttamaan vaikeuksissa olevien viljelijöiden ase-
21930:  alalisää ei voida maksaa, jos maatilan pellon ala               maa.
21931:  on ollut pienempi kuin 2 hehtaaria eikä maati-                     Kaikesta tästä huolimatta on nyt hallitus
21932:  lalla ole ollut kotieläimiä tai, jos maatilalla ole-            kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla vaikeu-
21933: van pellon alan ja kotieläinten määrän perusteel-                tetaan pientilojen asemaa.
21934:  la määräytyvien jakoyksiköiden summa on pie-                       Emme voi hyväksyä hallituksen toimenpiteitä
21935:  nempi kuin kaksi".                                              mainituilta osin. Sen vuoksi pidämmekin oikea-
21936:       Edellä olevat ohjeet johtavat siihen, että                 na, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpitei-
21937:  kaikkein pienimmät ja taloudelliselta asemaltaan                siin, joilla pinta-alalisää maksettaisiin myös alle
21938:  vaikeimmassa asemassa olevat tilat jäävät osat-                 2:n peltohehtaarin tiloille.
21939:  tomiksi pinta-alalisästä. Suurimmalta osalta. nä-                  Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21940: .mä .rajoitukset. kohdistuvat läheltlä eläkeikää                 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
21941:  oleviin vanhuksiin, jotka erityisen kipeästi                    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21942:   tarvitsisivat .taloudellista tukea.                            raavan kysymyksen:
21943:       Useista kunnista saatujen selvitysten mukaan
21944:  hylättyjen pientilojen lukumäärä on kaiken li-                                   Onko. Hallitus tietoinen, että pinta-
21945:  säksi uskomattoman su1.1ri. Niinpä esim. Oultlll                              alalisän mak.samista koskevia ohjeita an-
21946: .läänin Pyhäjärven kunnassa on maataloushalli-                                 nettaess,it on pinta-alalisän piiristä syr-
21947:  tuksen. ohjeiden mukaan jouduttu hylkäämään                                   jäytetty alle kahden peltohehtaarin tilat,
21948:  50 pinta-alalisäanomusta mainittujen· rajoituk-                               ja jos on,
21949:  sien johdosta.                                                                   mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21950:       Maataloudelle on viime aikoina asetettu usei-                            ryhtyä pinta-alalisän maksamiseksi mai-
21951:   ta uusia lisärasituksia lannoitteiden ja rehujen                           - nituille pientiloille?
21952: 
21953:   .. Hc;:lsingissä
21954:        ·
21955:     ,._,_,     . 10 .päivänä
21956:              .. -,   ,_..  .•
21957:                              maaliskuuta
21958:                               -      .. .
21959:                                           1977 .
21960:                                             ... ,,      -
21961: 
21962: 
21963:                                 Pentti Liedes                                       Ensio Laine
21964:                                 Pauli Puhakka                                       Heimo Rekonen
21965: 
21966: 
21967: 
21968: 
21969: 087700329V
21970: 2
21971: 
21972: 
21973: 
21974: 
21975:                          ., . :T ;·_·.                                                        r
21976:                                          ,~t~-...~;. r,;.~-~~~~t li"_·:··, 1 •.• .''i:/3 :· t ~-:-J !>· ~~· i:,-, ;··9~   ~ r-.~·,~ ·!:f<:;,h.::J.f. r
21977:                           .. ,. E·d·~·s'k u·~~ ~~ ,, H~··~·r-~:;:;ef~'~.;,m i e he 11 e.
21978:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den laskettavat, vuoden 1975 päättyessä olevat
21979: mainitussa tarkoituksess~ ii~ ;Rer~ f~%Ttfiey , , t!ii~et"iJJJ.w~~ij~t1.~ F,M?in hehtaari peltoa vas-
21980: olette 10 päivänä maal1skuuta 1917 paivåtyn taa yhtå JaKoykslkkoå, lehmä, sonni ja hevonen
21981: k~~jee11n~, ()h~lla. lii!11etfä1}~,1 . v~J~ope~v,~~}O.Q. .~ukJl} niixl jJ~iijin~, Y,Jttäc,,i~qyf.S.~?ä~ }?:uori
21982: ir~~iihOt,rtarS,eJJ. }ii'sep.efl.. 'fäs,t~tt_å.v;~~f: l<:~ri.s~f?.t'.:q~~- ·n.~t!t~ ·.ett!J~~- :.Ja: ,:,~~[it. ·.· y,5"' j~yksi~ill,i,
21983: tltJa. Pentti Lledeksen.·ym:•Jel{emärt seutaayan Jirhöt)is·slkä:, lari1tp.äs •ia vuöhi, 0;2 jakoyksll&:oli
21984: si~äftöisert kysyrt:tykseri: • ' ·                   · · ·• · ·            sekä siipikarj,af!läin 0,02 jakoyksik!köä. VåitiÖ-
21985:                                                                            neuvosto ·.katsoi myös ·tarkoituksenmukaiseksi
21986:                 Onko Hallitus tietoinen, että pinta- mainitun päätöksen 4 § :n 3 momentissa
21987:             alalisän maksamista koskevia ohjeita an- määrätä, että pinta-!dalisää ei makseta vil-
21988:             nettaessa .on pinta-alalisän piiristä syr- jelijälle, jos maatilan pe.IJlon ala on pienempii
21989:             jäytetty alle kahden peltohehtaarin tilat, kuin yksi hehtaari täi maatilalla olevien
21990:             ja jos on,                                                     edellä ~tarkoitettujen jakoyksiköiden miiärä
21991:                 mihin toi.menpiteisiin Hallitus aikoo on pienempi kuin kaksi. Tämä merkitsee sitä,
21992:             ryhtyä pinta-alalisän maksamiseksi mai- että pinta-alalisää ei voida maksaa, jos pellon
21993:             nituille pientiloille?                                         ala on ollut pienempi kuin kaksi hehtaaria eilcl
21994:                                                                            maatilalla ole kotieläimiä taikka, jos maatilalla
21995:     Vastaukserosi ky,symykseen esitän ku:nnioit- olevan pellon alan ja kotieläinten määrän perus-
21996: jaen seuraavaa:                                                             teella määräytyvien j,akoyksiköiden summa on
21997:     Pinta-alalisää maksettiin vuoteen 1975 saak- pienempi kuin kaksi. Huomioon ottaen, että
21998: ka yksinomaan viljelijän hallinnassa pinta-ala- yhdenkin peltohehtaarin tila voi saada pinta-
21999: lisän jakovuotta edeltävän vuoden päättyessä alalisää, jos sillä on esimerkiksi yksi lehmii, ei
22000: olleen maatilan pellon alan perusteella ja pinta- uusia pinta-alalisän jakoperusteita voida halli-
22001: lllalisään oikeuttavan pellon alan vähimmäismää- tuksen mielestä pitää varsinai~esti maataloutta
22002: rä .oli yksi hehtaari~ Valtioneuvosto muutti pin- harjoittavien pientilojen asemaa vaikeuttavana.
22003: ta-alalisän määräytymisperusteita 17 päivänä ke- P'åinvastoin on todettava,, että kotieläinmäärän
22004: siikm:ita 1976 antamassaan päätöksessä (529/ huomioon ottaminen pinta-alalisän määräytymis-
22005: 76) aikaisempaan nähden siten, että pinta-ala- perusteena merkhsee yleensä lisäetua pienem-
22006: lisän määräytymisperusteena ovat maatilaa koh- mille tiloille samoin kuin kehitysalueille.                                           ·
22007:            Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1977.
22008: 
22009:                                                                                                          Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
22010:                                                N:o 117                                                3
22011: 
22012: 
22013: 
22014: 
22015:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22016: 
22017:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          år 1975, varvid en hektar åker motsvarar en
22018: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse        fördelningsenhet, en ko, en tjur och en häst
22019: av den 10 mars 1977 tili vederbörande medlem         likaså en fördelningsenhet, ett ungnöt, en sug-
22020: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       ga och en galt 0,5 fördelningsenheter var, göd-
22021: Pentti Liedes m.fl. undertecknade spörsmål:          svin, får och get 0,2 fördelningsenheter var
22022:                                                      samt ett fjäderfä 0,02 fördelningsenheter. Stats-
22023:           Är Regeringen medveten om att vid          rådet ansåg det också vara ändamålsenligt att i
22024:        utfärdandet av anvisningar om utbetal-        4 § 3 mom. sagda beslut bestämma att areal-
22025:        ning av arealtiliägg ur kretsen av mot-       tiliägg inte utgår tili odlare, ifall brukningsen-
22026:        tagare har uteslutits lägenheter under        hetens åkerareal är mindre än en hektar eller
22027:        två åkerhektar, och om så är fallet,          antalet ovannämnda till brukningsenheten hö-
22028:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rande fördelningsenheter är mindre än två.
22029:        så, att arealtiliägg utbetalas även tili      Detta betyder att arealtiliägg inte kan utbetalas,
22030:        nämnda småbruk?                               ifall åkerarealen har varit mindre än två hektar
22031:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och det på brukning~enheten inte finns husdjur
22032: samt anföra följande:                                eller ifall summan av fördelningsenheterna, be-
22033:   Fram tili år 1975 utbetalades arealtillägg         räknade på grundvalen av åkerarealen och anta-
22034: endast på basen av den brukningsenhetsåker-          let husdjur, är mindre än två. Med beaktande
22035: areal, som vid utgången av det år, vilket före-      av att redan en lägenhet på bara en åkerhektar
22036: gick areadtilläggets fördelningsår, var i odlarens   kan erhålla arealtiliägg, om den har tili exempel
22037: besittning, och minimiomfattningen av den            en ko, kan de nya fördelningsgrunderna för
22038: åkerareal som berättigade tili arealtiliägg var      arealtillägg inte enligt regeringens åsikt i egent-
22039: en hektar. I sitt beslut av den 17 juni 1976         lig mening anses försvåra situationen för små-
22040: (529/76) ändrade statsrådet de tidigare grun-        bruk som bedriver lantbruk. Tvärtom måste
22041: derna för bestämmande av arealtillägg så, att        man konstatera, att beaktande av antalet hus-
22042: grunden för bestämmande av arealtiliägg är           djur som beräkningsgrund för arealtillägg i all-
22043: de per brukningsenhet uträknade hela fördel-         mänhet innebär en extra fördel för mindre lä-
22044: ningsenheter, som var i kraft vid utgången av        genheter samt för utvecklingsområdena.
22045:      Helsingfors den 7 april 1977.
22046: 
22047:                                               Jord- och skogsbruksm:mister Johannes Virolainen
22048: (·
22049: 
22050: 
22051: 
22052: 
22053:      1,"1 ..
22054:                                              1977 vp.
22055: 
22056: Kirjallinen kysymys n:o 118.
22057: 
22058: 
22059: 
22060: 
22061:                                  Honkonen: Pienipalkkaisten työntekijäin sosiaalisessa asemassa
22062:                                     olevien epäkohtien korjaamisesta.
22063: 
22064: 
22065:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
22066: 
22067:    Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelu-        huomionsa lausuessaan seuraavaa: "Eduskunta
22068: elinkeinojen piirissä työskentelevien lukumäärä    edellyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa
22069: noussut voimakkaasti ja sama suunta tulee en-      tutkimuksen liike- ja toimistoalojen toimihen-
22070: nusteiden mukaan yhä voimistumaan jopa sii-        kilöiden ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta."
22071: nä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina suu-      Edellä olevan perusteella esitän, viitaten val-
22072: rin elinkeinoryhmä.                                tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, val-
22073:    Valitettavasti tämän alan, iohon ensisijai-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
22074: sesti on luettava myymäläapulaiset ja pienipaik-   si seuraavan kysymyksen:
22075: kaiset toimisto- ja varastoapulaiset, baareissa
22076: ja huoltoasemilla työskentelevät, työntekijäin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22077: taloudellinen ja sosiaalinen asema ei ole nous-           ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
22078: sut edes kohtuulliselle tasolle. He muodostavat           misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
22079: edelleen erään kaikkein heikoimmin palkatuista            huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
22080: ryhmistä, näin huolimatta siitä, että työ on mo-          työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-
22081: nessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaativaa.          tamiseksi ja korjaamisekSi?          ·
22082:    Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt
22083:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
22084: 
22085:                                          Kuuno Honkonen
22086: 
22087: 
22088: 
22089: 
22090: 0877003341
22091: 2                                             1977 vp.
22092: 
22093: 
22094: 
22095: 
22096:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e mJ e h e 11 e.
22097: 
22098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tavuus merkitsee lähinnä sitä, että asianomaisen
22099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alan kahdesta tai useammasta työehtosopimuk-
22100: olette 10 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn          sesta on noudatettava sitä, jonka sitovuus on
22101: kirj•eenne ohella toimittanut valtioneuvostori       laajin. Tätä periaatetta noudattaen on voitu to-
22102: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        deta useimmilla aloilla olevan tässä tarkoitettu
22103: edustaja Ronikosen näin kuuluvasta kirjallisesta     yleinen työehtosopimus, joten työsopimuslain
22104: kysyniyks·estä n:o 118.                              17 § :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäisan-
22105:                                                      sioturvan clkopuolelle on 'jäänyt vain suhteelli-
22106:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen pieniä palkansaajaryhmiä. Näin on luotu
22107:         ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-       vähimmäispalkkajärjestelmä, jonka merkitys käy-
22108:         misto-, varasto- ja . baariapulaisten sekä   tännössä on ollut merkittävä erityisesti ns. mata-
22109:       · hooltoasemilla työskentelevien palkka-,      lapalkka-aloilla, joissa järjestäytyneisyys sekä
22110:         työaika. ja sosiaalisten epäkohtien pois-    työntekijä- että työnantajapuolella on ollut heik-
22111:         tamiseksi ja koLrjaamiseksi?                 koa.
22112:                                                         Koska työsopimuslain 17 §: ää voidaan käyt-
22113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tää vain työehtosopimusten ohella ja niitä hy-
22114: seuraavaa: '                                         väksi käyttäen, matalapalkka-alojen työntekijoi-
22115:   · Pienipalkkaisten työntekijöiden kannalta työ-    den samoin kuin muidenkin työntekijöiden so-
22116: sopitnuslain (320/70) 17 § on erittäin merkit-       siaalista asemaa voidaan kohentaa vain lähinnä
22117: tävä säännös.                                        työehtosopimusten avulla. Työntekijöiden talou-
22118:     Mainitun lainkohdan 1 momentin mukaan            dellisen aseman muuttaminen ja parantaminen
22119: on työnantajan työsopimuksessa tai työsuhteessa      on siten asianomaisten työmarkkinajärjestöjen
22120: noudatettava niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka    välinen neuvottelukysymys. Sen sijaan työsuoje-
22121: kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rionastetta-    lulainsäädännön kehittäminen työaika- ja mui-
22122: vasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsot-     den sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi on
22123: tavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa       välttämätöntä kaikkien työntekijöiden kohdalla.
22124: on noudatettavaksi määrätty. Eduskunnan sosi-           Edellä esitettyyn viitaten hallitus seuraa edel-
22125: aalivaliokunta ehdotti lakiin otettavaksi nämä       leen työsopimuslain 17 § :n säännösten soveltu-
22126: säännökset, joilla tuli sosiaalivaliokunnan mu-      vuutta ja vaikutusta työelämään sekä tulee tar-
22127: kaan taata, että työnantaja siitä riippumatta, on-   vittaessa ryhtymään toimenpiteisiin vähimmäis-
22128: ko hän muuten työehtosopimukseen sidottu vai         työehtoja koskevien säännösten kehittämiseksi
22129: ei, noudattaa vähintään tiettyjä palkka- ja muita    siten, että Eduskunnan alunperin ilmaisema tar-
22130: ehtoja.                                              koitus vähimmäistoimeentulon turvaamisesta
22131:     Työsopimuslain noudattamisen valvonta kuu-       lainsäädännöllisesti toteutuisi. Kauppa- ja toi-
22132: luu työnantajain ja työntekijäin yhdistysten li-     mistoalan työaikaan liittyvien epäkohtien kor-
22133: säksi työnsuojeluviranomaisille. Käytännössä vi-     jaamiseksi hallitus tulee ryhtymään toimenpitei-
22134: ranomaisten mahdollisuudet valvoa työsopimus-        siin kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista
22135: lain 17 §: n 1 momentin noudattamista ovat ko-        annetun lain ( 605/46) muuttamiseksi asian-
22136: ko ajan tehostuneet. Sosiaali- ja terveysministe-    omaisten työmarkkinajärjestöjen sosiaali- ja
22137: riön työsuojeluviranomaisille antaman ohjeen         terveysministeriölle keväällä 1977 tekemän
22138: mukaan työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa            uudistusehdotuksen pohjalta.
22139: tarkoitettu työehtosopimuksen yleiseksi katsot-
22140:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1977.
22141: 
22142:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivan en
22143:                                               N:o 118                                               3
22144: 
22145: 
22146: 
22147: 
22148:                           T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22149: 
22150:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       tai i branschen skall tiliämpa det, vars bindande
22151: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       verkan är mest omfattande. Då denna princip
22152: av den 10 mars 1977 tili vederbörande medlem        tillämpats har man kunnat konstatera, att det
22153: av statsrådet översänt avskrift av följande av      i de flesta branscher finns ett sådant allmänt
22154: riksdagsman Honkonen undertecknade spörsmål         kollektivavtal, varför endast relativt små lön-
22155: nr 118:                                             tagargrupper kommit att stå utanför den i 17 §
22156:                                                      1 mom. lagen om arbetsavtal avsedda minimi-
22157:           ViJka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förtjänstgarantin. På detta sätt har det skapats
22158:        ta för att eliminera och korrigera miss-     ett minimilönesystem, vars betydelse i prakti-
22159:        förhållandena i de lågavlönade butiks-,      ken varit avsevärd i synnerhet för de s.k. låg-
22160:        byrå-, lager- och barbiträdenas samt på      lönebranscherna, inom vilka såväl arbetsgivare
22161:        servicestationer arbetandes löne-, arbets-   som arbetstagare blott i ringa utsträckning varit
22162:        tids- och sociala vilikor?                   organiserade.
22163:                                                         Eftersom 17 § lagen om arbetsavtal kan an-
22164:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vändas endast vid sidan av kollektivavtalen och
22165: samt anföra följande:                               med utnyttjande av dessa, kan låglöne-
22166:    Från de lågavlönades synpunkt är 17 § lagen      branschernas arbetstagares, fi!ksom även andra
22167: om arbetsavtal (320/70) ett synnerligen vik-        arbetstagares, sociala vilikor förbättras s.g.s.
22168: tigt stadgande.                                     endast genom kollektivavtal. Förändrandet och
22169:     Enligt 1 mom. i sagda lagrum skall arbets-      förbättrandet av arbetstagarnas ekonomiska si-
22170: givaren i arbetsavtal eller arbetsförhållande       tuation är således en förhandlingsfråga mellan
22171: iakttaga de löne- och andra vilikor, som be-        vederbörande       arbetsmarknadsorganisationer.
22172: stämts för ifrågavarande eller därmed närmast       Däremot är det nödvändigt att arbetarskydds-
22173: jämförligt arbete i riksomfattande kollektivav-     lagstiftningen utvecklas så, att man kan elimi-
22174: tal, vilket bör anses vara allmänt i vederböran-    nera arbetstids- och andra sociala missförhållan-
22175: de bransch. Riksdagens socialutskott föreslog       den för alla arbetstagares del.
22176: att man i lagen skulle intaga dessa stadganden,         Hänvisande tili det ovan anförda följer rege-
22177: vilka enligt utskottets mening borde garantera      ringen fortfarande med i viiken mån stadgan-
22178: att arbetsgivaren - oberoende av om han eljest      dena i 17 § lagen om arbetsavtal är anpassade
22179: är bunden av ett kollektivavtal eller ej -          tili och inverkar på arbetslivet, och kommer
22180: tiliämpar åtminstone vissa löne- och andra          den vid behov att vidta åtgärder för att ut-
22181: vilikor.                                            veckla stadgandena om minimiarbetsvilikor så,
22182:    Tilisynen över att lagen om arbetsavtal följs    att den avsikt riksdagen ursprungligen uttryckt
22183: åvilar utom arbetsgivM- och atbetstagarföre-        i fråga om tryggandet av minimiutkomsten
22184: ningarna arbetarskyddsmynd:igheterna. I prakti-     skulle förverkligas genom lagstiftning.
22185: ken har myndigheternas möjligheter att över-            Regeringen kommer, i syfte att rätta tili
22186: valka tillämpningen av 17 § 1 mom. lagen om         missförhållandena beträffande arbetstiden inom
22187:  arbetsavtal hela tiden blivit bättre. Enligt de    affärs- och kontorsbranschen, att vidta åtgärder
22188: direktiv sodal- och hä1lsovårdsministeriet gett     för att ändra lagen om arbetsförhållandena
22189: arbetarskyddsmyndigheterna innebär det, att ett     inom handelsrörelser och kontor ( 605/46) på
22190: kollektivavtal i enlighet med 17 § 1 mom.           basen av det reformförslag, som vederbörande
22191: lagen om arbetsavtal bör anses vara allmänt,        arbetsmarknadsorganisationer framlagt för so-
22192: närmast att man av två ellet flera kollektivav-     cial- och hälsovårdsministeriet våren 1977.
22193:      Helsingfors den 12 april 1977.
22194: 
22195:                                                     Social- och hälsovårdsminister Irma Toivan en
22196:                                                 1977 vp.
22197: 
22198: Kirjallinen kysymys n:o 119.
22199: 
22200: 
22201: 
22202: 
22203:                                    Saarto ym.: Väestönsuojeluorganisaation lainvastaisen käytön
22204:                                       estämisestä.
22205: 
22206: 
22207:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22208: 
22209:    Suomen Kiinteistötyönantajainliitto ry:n alai-         Väestönsuojelulakia säätäessään eduskunta ei
22210: nen Helsingin kaupunkia kattava Kiinteistöjen          ole tarkoittanut luoda sen avulla organisaatiota,
22211: Aluehoitoyhdistys r.y. on lähettänyt helmikuun         jota käytetään työntekijöille lakien ja asetusten
22212: 18 päivänä Helsingissä päivätyllä lähetekirjel-        mukaan kuuluvaa työtaisteluoikeutta vastaan.
22213: mällä taloyhtiöille tiedoksi Helsingin Seudun          Tuskinpa työtaistelu myöskään kuuluu lakiin
22214: Kiinteistötyöntekijät osasto 1 r.y:n lakkoilmoi-       perustumattomiin      "tehostetun    suojaamisen
22215: tuksen. Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys r.y. on        suunnitelmiin", joista ryhmämme piiristä on
22216: otsikoinut lähetekirjelmän asiallisesti "TYÖ-          vaadittu selvitystä jo aiemmin. Työtaistelua ei
22217: TAISTELUILMOITUS". Kirjelmässä tiedote-                lakiemme mukaan voi tulkita "mahdolliseksi
22218: taan edelleen, että työriitojen I piirin piirisovit-   kriisiajaksi", ei "tuholaistoiminnaksi", ei "sa-
22219: telija varat. Teuvo Kallio on ottanut yhteyden         botaashiksi" sen paremmin kuin "tihutöiksi-
22220: Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys r.y:n toimistoon       kään" puhumattakaan "sisäisen tai ulkoisen
22221: ja että neuvottelu alkaa 22. 2. 1977.                  vaaran uhkasta".
22222:    Edellä olevan lisäksi lähetekirjelmässä koros-         Nähdäksemme Kiinteistöjen Aluehoitoyhdis-
22223: tetaan sitä, että lakkoa ei ole julistanut työn-       tys r.y. on vakavalla tavalla kehottanut kiin-
22224: tekijäliitto, vaan sen paikallisosasto siten, että     teistöjä työnantajina käyttämään kriisiajaksi tar-
22225: lakon alkamisen edellytyksenä on liittotoimi-          koitettuja organisaatioita työntekijöitä vastaan
22226: kunnan hyväksyminen. Edelleen kirjeessä koros-         suunnattuon toimintaan. Tällainen menettely
22227: tetaan sitä, että mihinkään yrityskohtaisiin pal-      uhkaa vakavasti työntekijäin erästä perusoikeut-
22228: kankorotusesityksiin tai muihin vastaaviin vaa-        ta, työtaisteluoikeutta.
22229: timuksiin ei tule suostua.                                Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
22230:    Kaikki edellä esitetty lienee täysin normaalia      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22231: työnantajapuolen toimintaa työtaistelu-uhan ol-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22232: lessa voimassa. Käsittämättömältä sen sijaan           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22233: tuntuu kirjeen viimeinen kappale, joka kuuluu
22234: seuraavasti: "Mikäli neuvottelutulosta ei saada                   Millaisiin toimenp1te1s1m Hallitus
22235: syntymään ja tilanne ajautuu lakkoon, tulee                    aikoo ryhtyä väestönsuojeluorganisaation
22236: työnantajan ryhtyä valmistelemaan asukkaiden                   lainvastaisen käytön estämiseksi, jolla
22237: avulla kiinteistöjen huoltotehtäviä. Tässä mieles-             pyritään väestönsuojelulain edellyttämän
22238: sä voidaan käyttää hyväksi esim. väestönsuojelu-               organisaation ilmeiseen väärinkäyttöön?
22239: organisaatiota."
22240:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1977.
22241: 
22242:           Veikko Saarto                   Lauha Männistö                 Jarmo Wahlström
22243:           Helvi Niskanen                  Toivo Jokiniemi                Osmo Vepsäläinen
22244:           Ensio Laine                     Pauli Uitto                    Kuuno Honkonen
22245:           Aulis Juvela                    Kalevi Kivistö                 Oili Suomi
22246:           Mikko Ekorre                    Heikki Mustonen                Marjatta Stenius
22247:           Heimo Rekonen                   Pauli Puhakka                  Mirjam Tuominen
22248:           Kauko Tamminen                  Anna-Liisa Jokinen             Arto Merisaari
22249:           Aarne Pulkkinen                 Unto Ruotsalainen              Pentti Liedes
22250:           Taisto Sinisalo                 Helge Talvitie                 Irma Rosnell
22251:                                           Kauko Hjerppe
22252: 08770033%
22253: 2                                             1977 vp.
22254: 
22255: 
22256: 
22257: 
22258:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22259: 
22260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muutoin on välttämätöntä. Milloin tämän pykä-
22261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        län säännösten nojalla on julkaistu määräyksiä,
22262: olette kirjeenne n:o 787 ohella 10 päivänä           joiden antamiseen hallitusmuodon mukaan
22263: maaliskuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston          Eduskunnan myötävaikutus on tarpeen, niistä
22264: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       on viipymättä ilmoitettava Eduskunnan puhe-
22265: taja Veikko Saarron ym. tekemän seuraavan-           miehelle, jonka on saatettava ne Eduskunnan
22266: sisältöisen kysymyksen n:o 119:                      tietoon. Jos Eduskunta niin päättää, määräykset
22267:                                                      on kumottava.
22268:           Millaisiin toimenpltelsiin Hallitus           Väestönsuojelutoimenpiteet kunnissa val-
22269:        aikoo ryhtyä väestönsuojeluorganisaation      mistellaan ja toimeenpannaan paikallisena ylei-
22270:        lainvastaisen käytön estämiseksi, jolla       senä väestönsuojeluna ja omatoimisena suoje-
22271:        pyritään väestönsuojelulain edellyttämän      luna. Paikalliseen yleiseen väestönsuojeluun
22272:        organisaation ilmeiseen väärinkäyttöön?       kuuluvista toimenpiteistä huolehtivat kunnan
22273:                                                      eri viranomaiset kukin omalla toimialallaan.
22274:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Omatoimiseen suojeluun kuuluvista toimenpi-
22275: seuraavaa:                                           teistä on asianomaisten virastojen, laitosten, yh-
22276:    Väestönsuojelusta 31 pa1vana lokakuuta            teisöjen ja yksityisten huolehdittava. Vaikka
22277: 1958 annetun lain ( 438/58) 1 §:n mukaan             omatoimisen suojelun valmistelusta ja myös toi-
22278: on väestönsuojelun tarkoituksena väestön ja          meenpanosta huolehtivatkin virastot, laitokset,
22279: omaisuuden turvaaminen sodan ja muiden sii-          yhteisöt ja yksityiset, valtioneuvosto määrää
22280: hen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tu-      myös tältä osin väestönsuojelun saattamisesta
22281: hoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja       tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan. Yk-
22282: niiden seurausten lieventäminen.                     sityiset kiinteistöt eivät ilman valtioneuvoston
22283:    Väestönsuojelulain säännökset koskevat 32         päätöstä voi käyttää väestönsuojelulain tarkoit-
22284: §: ää lukuunottamatta vain rauhanajan valmis-        tamaa organisaatiota.
22285: teluja. Näiden valmistelujen sisällöstä on yleis-       Väestönsuojelun toimeenpano ei välttämättä
22286: säännös lain 3 §: ssä. Tärkeimpiä valmisteluista     edellytä sotaa, mutta kuten laista ja erityisesti
22287: ovat väestönsuojien rakentaminen, hälytys- ja        hallituksen esityksen yleisperusteluista käy sel-
22288: viestitoiminnan järjestelyt, pelastus- ja ensiapu-   ville, tulee kyseessä kuitenkin olla sota tai sii-
22289: toiminnan suunnittelu, sammutustoimen kehit-         hen verrattava ulkoinen uhkatilanne.
22290: täminen sodan ajan vaatimusten mukaiseksi,              Väestönsuojeluorganisaation mitään osaakaan
22291: väestönsuojelussa tarvittavan johto- ja erityis-     ei siten voida käyttää kysymyksen tarkoittamas-
22292: henkilöstön varaaminen ja tehtäviinsä perehdyt-      sa työtaistelutilanteessa.
22293: täminen, välinehankintojen suorittaminen sekä           Sisäasiainministeriön pelastusosaston tiedotus-
22294: yleinen väestönsuojeluvalistus.                      lehdessä n:o 1/28. 3. 1977 on asiaan kiinnitetty
22295:    Tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan         huomiota, vaikka se muutoinkin on väestön-
22296: väestönsuojelu voidaan väestönsuojelulain 32         suojeluviranomaisille selvä. Tiedotuslehti jae-
22297: §: n perusteella saattaa vain valtioneuvoston        taan muun muassa kaikille kunnanhallituksille,
22298: päätöksellä tilanteessa, milloin maa tai osa siitä   palolautakunnille ja väestönsuojelulautakunnille
22299: on valtakunnan puolustamista varten julistettu       sekä suojelukohdekunnissa lisäksi kunnanjohta-
22300: sotatilaan tai maata uhkaa sodan vaara tahi jos      jalle, palopäällikölle ja väestönsuojelupäällikölle.
22301:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1977.
22302: 
22303:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22304:                                                  N:o 119                                             3
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a no
22310: 
22311:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           fara ellet sådan åtgärd eljest är nödvändigo Har
22312: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          med stöd av stadgandena i denna paragraf be-
22313: nr 787 av den 10 mars 1977 tili vederbörande           stämmelset offentliggjorts, för vilkas utfärdan-
22314: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         de riksdagens medverkan enligt tegeringsfor-
22315: jande av riksdagsman Veikko Saarto moflo ställ-        men erfotdras, skall de ofördröjligen delges
22316: da skriftliga spörsmål nr 119:                         riksdagens talman, som skall bringa dem tili
22317:                                                        riksdagens kännedomo Om riksdagen så beslu-
22318:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tet, skall bestämmelserna upphävaso
22319:           ta för att förebygga ett lagstridigt ut-        Befolkningsskyddsåtgärderna i kommunerna
22320:           nyttjande av befolkningsskyddsorganisa-      förbereds och förverkligas såsom allmänt be-
22321:           tionen, vilket syftar tili ett uppenbart     folkningsskydd på det lokala planet och såsom
22322:           missbruk av den organisation som för-        självskyddo De korumunala myndighetetna
22323:           utsätts i lagen om befolkningsskydd?         handhat, envar inom sitt arbetsfält, åtgätdet
22324:                                                        i samband med det allmänna befolkningsskyd-
22325:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          det på det lokala planeto Atgärder föt själv-
22326: samt anföra följande:                                  skydd bör ombesötjas av berötda ämbetsverk,
22327:                                                        inrättningar, samfund och enskildao Ehuru deso
22328:    Enligt 1 § lagen den 31 oktober 1958 om
22329:                                                        sa skötet både förbetedelser och förvetkligande
22330: befolkningsskydd ( 4 3 8/5 8 ) är syftet med be-       när det gäller självskydd, bestämmet statstådet
22331: folkningsskyddet att skydda befolkning och             också tili denna del om ,befo1kningsskyddets
22332: egendom mot ödeläggelse, förorsakad av krig            bringande i effektiverad verksamhet ellet !infö-
22333: och andra därmed jämförliga förhållanden, samt         rande av skätpt betedskapo Enskhlda fasdghetet
22334: att begränsa skadorna och mildra verkningarna          kan inte utan att statstådet beslutet därom
22335: av demo                                                utnyttja den otganisation som åsyftas i lagen
22336:    Stadgandena i lagen om befolkningsskydd             om befolkningsskyddo
22337: avser, bortsett från 32 §, endast förberedelser           Verkställighet av befolkningsskyddsåtgärdet
22338: under fredstido Lagens 3 § innefattar ett all-         förutsätter inte nödvändigtvis krig, men såsom
22339: mänt stadgande om innehållet i dessa förbere-          framgår av lagen och sätskilt av tegeringens
22340: delser De viktigaste förberedelserna består i
22341:       0
22342: 
22343:                                                        ptoposition i saken böt det dock töta sig om
22344: byggande av skyddsrum, anordnande av alarm-            krig ellet därmed jämförbart tillstånd av yttre
22345: och förbindelseverksamhet, planering av rädd-          hoto
22346: nings- och förstahjä1psarbete, utbyggnad av ett           Inte ens någon del av befolkningsskyddsor-
22347: släckningsväsende som motsvarar kraven under           ganisadonen kan därför utnyttjas i en sådan
22348: krigstid, förhandsrekrytering av 1edar- och spe-       arbetstvist som avses i spörsmåleto
22349: cialpersonai för befolkningsskyddet och instrue-          Denna ftåga hat ägnats uppmärksamhet i in-
22350: ring av denna personai för dess uppgifter, för-        fotmationsbladet nr 1/280 30 1977 ftån rädd-
22351: värv av uttustning samt allmän orienteting om          ningsavdelningen vid ministetiet för inrikes-
22352: befolkningsskyddeto                                    ärendena, ehutu saken även eljest är klar för
22353:    Enligt 32 § lagen om befolkningsskydd kan           befolkningsskyddsmyndigheternao Informations-
22354: befo1kningsskyddet btingas i effektivetad vetk-        bladet delas ut bl.ao tili alla kommunstytelser,
22355: samhet ellet skärpt beredskap införas endast           alla brandnämnder och befolkningsskyddsnämno
22356: genom statsrådets bes1ut i ett 1äge där landet         der samt dessutom tili kommunditektören,
22357: ellet en del därav för rikets fötsvar fötklarats       brandchefen och befolkningsskyddsschefen i de
22358: i krigstillstånd ellet dät landet hotas av krigs-      kommuner där skyddsobjekt finnso
22359:      Helsingfots den 14 aptil 1977 0
22360: 
22361:                                                         Minister föt inrikesätendena Eino Uusitalo
22362:                                               1,77 vp.
22363: 
22364: Kirjallinen kysymys n:o 120.
22365: 
22366: 
22367: 
22368:                                   Juvela ym.: Invalidirahan suorittamisesta haittakorvauksetta kai-
22369:                                      kille vammaisille.
22370: 
22371: 
22372:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22373: 
22374:    Vuonna 1972 eduskunta, hyväksyi ns. osa-          seen ·eduskuntakyselyyn asianomainen· ministeri
22375: eläkelain.c Lain saatteeksi hyväk11yttiin SKDL:n     ilmoitti, että hallituksen esitys invaliidirahalain
22376: eduskuntaryhmän ·ehdotuksesta lausuma, jossa         muuttamisesta voidaan antaa aikaisintaan vuo-
22377: hallitus velvoitettiin seuraamaan tarkoin lain       den 197 5 keväällä. Asiaa sosiaali- ja terveys-
22378: soveltamista käytännössä ja huolehtimaan sii-        ministeriössä valmisteltaessa . todettiin kuiten-
22379: tä, ettei invalidirahaa saavien etuja missään vai-   kin, että invalidirahan sekä toisaalta kansanelä-
22380: heessa loukata. Pian tämän jälkeen sosiaali-         ke- ja osaeläkejärjestelmän väliset suhteet vaa-
22381: ja terveysministeriö asetti toimikunnan tutki-       tivat vielä lisäselvityksen. Lakiesityksen anta-
22382: maan nykyisen invaliidirahalain muuttamista          minen ei ennen näiden selvitysten valmistumis-
22383: enemmän tarkoitustaan vastaavaksi. Toimikun-         ta ole mahdollista. Tämän vuoksi esityksen an-
22384: ta päätyikin ehdottamaan, että ns. invalidira-       taminen siirtyy vielä muutamalla kuukaudel-
22385: han maksamisen olisi perustuttava haittakor-         la." Edustaja Juvelan lisäkysymykseen, onko
22386: vauksen periaatteelle. Tällöin poistuisi laista      odotettavissa, että vielä tämän vuoden (197 5)
22387: nykyinen epäoikeudenmukainen työvelvoite ja          puolella hallitus antaa eduskunnalle asiasta esi-
22388: korvauksen piiriin tulisivat kuulumaan myös          tyksen, sisäasiainministeri Tuominen vastasi
22389: opiskelijat sekä jatkuvaa sairautta potevat. Kor-    seuraavaa:
22390: vaus siis maksettaisiin haitan perusteella kai-         "Tähänastisen valmisteluvaiheen perusteella
22391: kille vammaisille eikä sen saaminen olisi sidot-     on aihetta otaksua, että esitys tulee valmiiksi
22392: tu enää ansiotyöhön.                                 vielä tämän vuoden (197 5) puolella."
22393:    Kun uudistus viivästyi, jätettiin SKDL:n             Kun edellä olevasta vastauksesta on pian ku-
22394: eduskuntaryhmän taholta (edustaja Aulis Ju-          lunut kaksi vuotta eikä asiassa ole vieläkään
22395: velan nimissä) hallitukselle suullinen kysely        tapahtunut mitään, olemme pakotettuja. kään-
22396: asiasta. Silloinen sosiaali- ja terveysministeri     tymään jälleen kerran hallituksen puoleen ja
22397: Karkinen ilmoitti, että esitys invaliidirahalain     kiirehtimään tätä jo useita vuosia vireillä ol-
22398: muuttamisesta haittakorvauksen perusteella           lutta uudistusta.
22399: maksettavaksi annetaan eduskunnalle lähiaikoi-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22400: na. Kun esitystä ei kuitenkaan kuulunut, jä-         §:n 1 momenttiin viitaten esitämmekin valtio-
22401: tettiin (edustaja Aulis Juvela) hallitukselle seu-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22402: raavana vuonna toukokuussa uusi kysely. Tie-         seuraavan kysymyksen:
22403: dusteluun, milloin hallitus aikoo antaa edus-
22404: kunnalle jo vuosi sitten lupaamansa esityksen                   Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
22405: invaliidirahalain muuttamisesta siten, että raha             nalle esityksen invaliidirahalain muutta-
22406: maksetaan haittakorvauksen perusteella eikä                  misesta niin, että raha maksetaan kai-
22407: se vaikuta vähentävästi kansaneläkkeen tuki-                 kille vammaisille haittakorvauksetta si-
22408: osaan, sisäasiainministeri Tuominen vastasi 15.              ten, että etuuden piiriin tulevat kuulu-
22409: 5. 1975 sanatarkasti seuraavaa:                              maan myös opiskelijat, pitkäaikaista sai-
22410:    "Vastatessaan viime vuoden lopulla suulli-                rautta potevat sekä synnynnäiset vam-
22411:                                                              maiset?
22412:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
22413: 
22414:          Aulis Juvela                   Mikko Ekorre                    Marjatta Stenius
22415:          Lauha Männistö                 Oili Suomi                      Kauko Hjerppe
22416:          Ulla-Leena Alppi               Kauko Tamminen                  Ensio Laine
22417:          Pauli Uitto                    Toivo Jokiniemi                 Anna-Liisa Jokinen
22418:          Kalevi Kivistö                                                 Arto Merisaari
22419: 0877003352
22420: 2                                            1977 vp.
22421: 
22422: 
22423: 
22424: 
22425:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22426: 
22427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       toja sosiaali- ja terveysministeriössä käsiteltä-
22428: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        essä tultiin siihen tulokseen, ettei toimiki:m-
22429: mies, olette 11 päivänä maaliskuuta 1977 päi-       nan ehdotus sellaisenaan ilman lisäselvityksiä
22430: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       ollut toteuttamiskelpoinen. Tämän vuoksi mi-
22431: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nisteriössä ryhdyttiin asian vaatimiin lisäval-
22432: kansanedustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta          misteluihin.
22433: kirjallisesta kysymyksestä n:o 120:                    Selvitystyötä jatkamaan sosiaalihallitus on
22434:                                                     vuoden 197 6 marraskuussa asettanut työryh-
22435:           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-     män, joka valmistelee invaliidiraha- ja invaliidi-
22436:        nalle esityksen invaliidirahalain muutta-    huoltolain uudistusta. Työryhmän tulee saada
22437:        misesta niin, että raha maksetaan kai-       työnsä valmiiksi kuluvan kevään kuluessa siltä
22438:        kille vammaisille haittakorvauksena si-      osin, kuin sen tehtävä koskee invaliidirahalain
22439:        ten, että etuuden piiriin tulevat kuulu-     uudistusta. Tämän uudistuksen tarkoituksena
22440:        maan myös opiskelijat, pitkäaikaista sai-    on invalidirahan suorittaminen haittakorvauk-
22441:        rautta potevat sekä synnynnäiset vam-        sena.
22442:        maiset?                                         Mainitun työryhmän suorittamien sekä aikai-
22443:                                                     sempien selvitysten pohjalta ryhdytään sosiaali-
22444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja terveysministeriössä kiireellisesti valmistele-
22445: taen seuraavaa:                                     maan hallituksen esitystä invaliidirahalain muut-
22446:    Vuonna 1974 mietintönsä jättäneen invalidi-      tamiseksi.
22447: rahatoimikunnan mietinnöstä hankittuja lausun-
22448:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1977.
22449: 
22450:                                                                        Ministeri Orvokki Kangas
22451:                                             N:o 120                                               3
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
22457: 
22458:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     validpenningskommissionens år 197 4 avgivna
22459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         betänkande kom man tili det resultatet, att
22460: velse av den 11 mars 1977 tili vederbörande       kommissionens förslag inte utan ytterligare tili-
22461: medlem av statsrådet för avgivande av svar        läggsutredningar var möjligt att genomföra.
22462: översänt avskrift av följande av riksdagsman      Fördenskull inleddes vid ministeriet de vidare-
22463: Juvela m. fl. undertecknade spörsmål nr 120:      beredningar som frågan krävde.
22464:                                                      För fortsatt utredningsarbete tilisatte social-
22465:           När ämnar Regeringen tili Riksdagen     styrelsen i november 1976 en arbetsgrupp som
22466:        avlåta en proposition angående ändring     bereder en revidering av lagen om invalidpen-
22467:        av lagen om invalidpenning så, att         ning och lagen om invalidvård. Arbetsgruppen
22468:        pengar utbetalas tili alla handikappade    skall få sitt arbete slutfört under denna vår
22469:        i form av menersättning, och kretsen       tili den del det gäller revidering av lagen om
22470:        av förmånstagare utvidgas tili att om-     invalidpenning. Avsikten med denna reform
22471:        fatta också studerande, av långvarig       är att invalidpenning skall utgå i form av men-
22472:        sjukdom lidande personer och personer      ersättning.
22473:        med medfödd invaliditet?                       På basen av nämnda arbetsgrupps utredning-
22474:                                                   ar samt tidigare utredningar kommer man inom
22475:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      social- och hälsovårdsministeriet att i bråds-
22476: samt anföra följande:                             kande ordning börja bereda en regeringspropo-
22477:   Vid behandling i social- och hälsovårdsmi-      sition angående ändring av lagen om invalid-
22478: nisteriet av de utlåtanden som begärts om in-     penning.
22479:      Helsingfors den 12 april 1977.
22480: 
22481:                                                                      Minister Orvokki Kangas
22482:                                                  1977-.vp.
22483: 
22484: Kirjallinen kysymys n:o 121.
22485: 
22486: 
22487: 
22488: 
22489:                                     Stenius ym.: Työllisyys- ja ammattikurssilaisten oikeusturvan jär-
22490:                                         jestämisestä.
22491: 
22492:                                                               .i•
22493: 
22494:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22495:                                                                                                                    ''        ',·
22496:    Viime. aikoina on työllisyys- ja ammattikurs-           Koulutustukien . maksatus tapahtuuo:;vas.ta
22497: sien ·määrää voima:kkaasti. lisätty. · Vastikään        maksukuukautta. seuraavan kuukauden· puolivä-
22498: eduskunnan enemmistön· hyväksymällä· työttö-            lin · jälkeen; Ilmoitetuista maksupäivistä · tj}it:
22499: myyskassalain muutoksella verrataan· työttömän          usein myöhästyvät. Näin kurssilaiset ·ovat' sel.
22500: työhh'altijiui osoittamista· työllisyyskurssille työ-   västi · heikommassa asemassa ktiiQ. .,työntekijät,
22501: tarjohkseeh.                                            jotka ovat työsopimuslain piirissä. ·Nykyisellään
22502:    Kurssilaisten asemassa on kuitenkin havaitta-        monet ammattrkasvatushallituksen ohjeet ovat
22503: vissa useita puutteellisuuksia. Eri puolilta maa-       niin väljiä, että niitä voivat reht;orjt tai muu
22504: ta. saatujen tietojen mukaan kurssilaiset ovat          johto tulkita oman mielensä mu,kaAJ?. tai ohjeita
22505: joutuneet opettajien mielivaltaisen ··kohtelun          ei ole lai,nkaan. Kurssilaisten oikeusturvan ta-
22506: alaisiksi ilman että heillä on mahdollisuutta           kaamiseksi ·tarvitaan selvät ohjeet .()ppilaiden
22507: puolustaa omia oikeuksiaan. Opettajat saatta-           oikeuksista sekä oppilasyhdistystel;l :toimintaoi-
22508: vat vaatia oppilaiden terveydentilasta selvityk-        keukSista, jotta oppilasyhdistyk~t voivat val-
22509: siä, joihin heillä ei ole oikeutta, antaa varoi-        voa oppilaiden etu.ja,
22510: tuksiå olemattomista rikkeistä ja käyttää louk-            Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22511: ka:avali ·kieltä;                                       3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
22512:    Vaikka ohjesäännön mukaan kurssilaisilla on          neuvoston asianomaisen jäsenen · vastattavak-si
22513: oikeus harjoittaa yhdistystoimintaa', on nimen-         seuraavan kysymyksen: .
22514: omaan 9ppilasyhdistysten toimintaa pyritty ra-
22515: johtamaan ja uhkailtu toiminnan ·kieltämisellä.                   'Mihin· toimenpiteisiin Hallitus\ ~ikoo
22516: Erityisesti oppilasyhdistysten töimihenkilöt                    ryhtyä työnisyys- ja ~mmaldkurssilais~
22517: ovat joutuneet rehtoreiden ja opettajien voi-                  'ten 'oikeusturvan taka~miseksi', kursseja
22518: P1:i'kkaan painostuksen · alaisiksi. Tuoreena esi-              koskevien säännösten tie~ottam,rseksi
22519: merkikinä on Oulun ammatillisen kurssikeskuk-                   oppilaille sekä ohjeiden antåmi'seksi ~6P-'
22520: sen oppilasyhdistyksen erottaminen keinotekoi-                 ·pilaiden oikeuksista ja oppilas}'l'i~ey-s~
22521: sin ·perustein.          ·                                      ten toimintaoikeuksista? , ·       ;
22522:      · Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
22523: 
22524:                 Marjatta Stenius                                      Olli Suomi
22525:                 Helge Talvitie                                        E.-J. Tennilä                       },' ,       ..
22526:                 Helvi Niskanen                                      ' Aarne Koskinen                                               ;
22527: 
22528: 
22529:                 M. Kainulainen                                        Ulla-Leena Alppi
22530: 
22531:                                                                                               '    ~ 1'            ' (      ',     d' ~
22532: 
22533:                                                                                                     •·•'•/'    ,...
22534:                                                                                                   . !     {. ·:·           v·
22535: 
22536: 
22537: 
22538: 
22539: 08770037.5B
22540: 2                                                        1977 vp.
22541: 
22542: 
22543: 
22544: 
22545:     :·   ;.,•_·
22546: 
22547: 
22548: 
22549: 
22550:                                    E d u ·s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22551: 
22552:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 mistä. Edellä oleva osoittaa, että kurssikeskus-
22553: mai~itus.$11 tarkoituksessa Ti!, Herra Puhemies,                ten henkilökunnan ja oppilaiden yhteistyöeli-
22554: gJette· 11 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn                    mellä on erittäin merkittävä ja keskeinen· ase-
22555: kirjeenne ohella toimittan\lt valtioneuvoston                   ma oppilaiden oikeusturvaan liittyviä kysymyk-
22556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan~                   siä ratkaistaessa.                           ·
22557: edustaja Marjatta Steniuksen ym. näin kuulu.                       Oppilaiden aseman puutteellisuuksista e<lellä
22558: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:                       mainitun kysymyksen perusteluissa muun ohel-
22559:                                                                 la on tuotu esiin opettajien suorittamat oppi-
22560:                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laiden terveydentilaa koskevat kyselyt ja toi-
22561:                   ryhtyä työllisyys- ja ammattikurssilais-      saalta koulutustukien maksattamisen viipymi-
22562:                   ten oikeusturvan takaamiseksi, kursseja       nen. Ensin mainitun osalta lienee kysymys vää-
22563:                   koskevien säännösten tiedottamiseksi          rinkäsityksestä. . Opettajien tehtäviin kuuluu
22564:                   oppilaille sekä ohyeiden . antamiseksi op-    seurata oppilaiden terveydentilaa ja poissaotois-
22565:                   pilaiden oikeuksista ja oppilasyhdistys-      taan oppilaiden on annettava selvitys, tnikä sai-
22566:                   ten toimintaoikeuksista?                      raustapauksessa yleensä edellyttää lääkärintodis-
22567:                                                                 tusta. Näin menetellään kaikessa ammatiflisessa
22568:  ·.Y~st~~k;~ena kysymykseen .esitän kunnioitta-                 koulutuksessa eikä kurssikeskusten oppilaiclen
22569: v~~t.i ~e~r~ayaa: .                                             osalta ole syytä tehdä poikkeusta. Koulutustu-
22570:                                                                kien osalta voidaan todeta, että niide~ tliaksa-
22571:    Ammattikurssikeskusten toiminta perustuu                     tuksessa siirryttiin tämän vuoden alusta' auto-
22572: ty~tli,syyskoulutuksesta     annettuihin lakiin ja
22573: asetukseen sekä ammattikasvatushallituksen oh-
22574:                                                                maauiseen tietoj~nkäsittelyyn. Uud_ist~sert:          :ta-
22575:                                                                voitteena . on vähentää työvoimatoimisJ~jen ru·
22576: jci&,i~. J(~rss~keskusten oppilaiden oikeusturvan              tiinityötä ja antaa virkamiehille näin p~:retriinat
22577: yaly.pmipen on · järjestetty saman periaatteen                 edellytykset henki19kohtaisen asiakaspilv;elun
22578: mukaisesti kuin esimerkiksi yleisten ammatti-                  tehostatniseen ....•. M:aksatuksen ' vaita_kuhlJ.iiUli~eri
22579: k:~U.l!ii~~~~~ppilaiden oikeJistuiv~. Tämä merkit-             keskitt~tnisen Ja. -~~halii:k~~teen autoi:riaåftiselle
22580: see sitä; että kurssikeskuksii-n on säädetty pe-               tietojenkäsittelylle asettamien stiurteh .eikee}li•
22581: rustettavaksi kurssikeskusiieuvosfo; jossa ovat                suusvaatimusten vuoksi muuttui makSupäivä sa-
22582: edustettuina niin sanotun kiintiöperiaatteen                   malla .maksuku)lkautta. seuraavan.. kliWikauden
22583: mukaisesti opettajat ja muu henkilökunta sekä                  10. tyÖpäivästä     u:    i:yöpäivään. joii~ '~pilaat
22584: oppilaat. Ensimmäiset kurssineuvo~toien vaalit                 eivät joutuisi kurssin alkaessa. voittamattomiin
22585: pidetään kuluvan huhtikuun aikana ja neuvos-                   va~keuksiin, myönhetijjih Iidlle. ennakkoa, jonka
22586: wt aloittavat toimintansa tulevan toukokuun                    suuruus perheellisille ·bn:, 1?0 .JParkkaa ja per-
22587: alussa.                   ..... ,." ·-·~ ...;~ _               heettämille 150 mårkkaa. KoSka uusi maksatus-
22588:    Kurssikeskusneuvostojen tehtäviin kuuluu                    järjestelmä on olhit ''k~ytBssä vasta muutaman
22589: valvoa kurssikeskuksen yhteisön jäsenten oi.                   kuukauden, on selvää, että järjestelmän uutuu-
22590: keusturvan · loukkaamattomuutta. Kurssikeskus-                 desta johtuvia käynnistysvaikeuksia ja viiväs-
22591: neuvosto myös käyttää oppilaisiin kohdistuvaa                  tyksiä on yksittäisissä tapauksissa saattanut
22592: kurinpitovaltaa ja sille kuuluu erottamisran-                  esiintyä. Valtaosa oppilaista on kuitenkin saa-
22593: gaistuksen määrääminen. Edelleen kurssikeskus-                 nut heille kuuluvan taloudellisen tuen normaa-
22594: neuvoston tehtävänä muun muassa on vahvistaa                   lissa järjestyksessä. Vastaisuudessa pyritään eri-
22595: oppilaskunnan säännöt, joissa annetaan mää.                    tyinen huomio kiinnittämään järjestelmän käyt-
22596: räykset oppilaskunnan toiminnasta ja toimieli-                 tövarmuuden lisäämiseen.
22597:                                                N:o 121                                                     3
22598: 
22599:    Kurssikeskusten tiedotustoimintaa koskevien       nut aiheuttaa ammatillisten kurssikeskusten toi-
22600: ohjeiden mukaan oppilaita koskevat keskusvi-         minnassa erilaista käytäntöä ja epätietoisuutta
22601: raston kirjeet ja muut tiedotteet on saatettava      oppilaiden oikeuksista. Hallituksen käsityksen
22602: heidän tietoonsa. Kurssikeskusten omassa har-        mukaan kysymys on ylimenokauteen liittyvistä
22603: kinnassa on, miten tämä käytännössä tapahtuu.        yksittäisistä ongelmista, joiden poistumiseen
22604: Tavallista on, että oppilaita koskevat tiedot-       vaikuttaa uuden säännöstön mukaisen toimin-
22605: teet asetetaan nähtäväksi kurssikeskuksen ilmoi-     nan vakiintuminen. Tätä puolestaan tukee am-
22606: tusitaululle. Mi:käli tiedotustoiminnassa on puut-   mattikasvatushallituksen suunnitelma antaa :ku-
22607: teellisuuksia jossakin kurssikeskuksessa, on         luvan vuoden aikana kurssikeskuksille uudet
22608: kurssikeskusneuvostolla mahdollisuus vaikuttaa       toimintaohjeet.
22609: paremman tiedotustavan löytämiseksi asian-              Edellä olevan nojalla hallitus katsoo. ettei
22610: omaisessa kurssikeskuksessa.                         sen ole perusteltua aihetta ryhtyä toimenpitei-
22611:    Uusi työllisyyskoulutussäännöstö on saatta-       siin ky$ymyksessä esitetyssä asiassa.   .. · ·
22612:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1977.
22613: 
22614:                                                               Opetuministeri Marjatta Väänänen
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 
22619:                                                                                                . ,~ ,_ 1
22620: 
22621: 
22622: 
22623: 
22624:                                                                                            .   ,;
22625: 4                                                                                 19:77 .. vp.
22626: 
22627: 
22628: 
22629: 
22630: ,;'~:~_;·:!l;-~n1      :;,_:--!        L
22631: --j   ij   u ~~ -~:    il .<,:i.; ,-.-:1: '. \
22632:   .:•1: -~~:~ ...~-li         !:~;····.
22633: 
22634: 
22635:                                                    Till Riks:dage'ns He.rr Ta,lman.
22636:                                                                       - . : ·:· '1:   j;
22637: 
22638: 
22639: ···'.l'.d~f'S;yfie. 31 § i i:n~m; · riksdagsord1;1irigen                                   organet för kurscentralernas personai och elever
22640: a'iigef'ltar Nij Herr Talman, 'med Eder:skrivelse                                          har en synnerligen betydelsefull och central
22641: av den 11 (rifii'5''1977 till'vederböraridl:F"rri.e&                                       ställning vid avgörandet av frågor SOi:n anslutet
22642: lem av statsrådet översänt avskrift av följande                                            sig till elevernas rättsskydd. .        . .
22643: av riksdagsman Marjatta Stenius m. fl. under-                                                  I mo.tiveringen till ovan nämnda spörsmål
22644: tecknade. :!pörsmål nr 121:.                                                               nämns bland bristfälligheterna i elevernas ställ-
22645:             . .'{\~t~i-.'f\~·~     1.-.::·•• ·.•   "   :   . .   ·,
22646:                                                                                            ning lärarnas förfrågningar om elevernas hälso-
22647:                          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                              tillstånd och dessutom försenad utbetalning av
22648:                       ta för att säkerställa rättsskyddet för                              utbildningsstöd. I fråga om den förstnämnda
22649:                       deltagare i sysselsättnings- och yrkes-                              punkten torde det föreligga ett missförstånd.
22650:                       kurser, för att informera eleverna om                                Det hör till lärarnas uppgifter att följa med
22651:                       stadgandena rörande kurserna samt för                                elevernas hälsotillstånd, och om eleverna är
22652:                       att ge direktiv om elevernas rättigheter                             frånvarande bör de ge en förklaring i saken,
22653:                       och elevföreningarnas verksamhetsrättig-                             något som vid sjukdomsfall .i! allmänhet för-
22654:                       heter?                                                               utsätter ett läkarintyg. Detta förfaringssätt till·
22655:                                                                                            lämpas vid all yrkesutbildning, och det finns
22656:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                               inte något skäl att göra undantag för kurs-
22657: samt anföra följande:                                                                      centralernas elever. I fråga om utbildnings-
22658:                                                                                            stöden kan det konstateras, att man från och
22659:    Yrkeskurscentralernas verksamhet bygger på                                              med årets början övergick till automadsk data-
22660: lagen och förordningen om sysselsättnings-                                                 behandling vid utbetalningen av dem. Syftet
22661: främjande utbildning samt på yrkesutbildnings-                                             med reformen är att minska rutinarbetet vid
22662: styrelsens direktiv. Övervakningen av rätts-                                               arbetskraftsbyråerna och på detta sätt skapa
22663: skyddet för kurscentralernas elever har ordnats                                            bättre förutsättningar för tjänstemännen att
22664: enligt samma princip som gäller exempelvis för                                             göra den personliga kundservicen effektivare.
22665: elevernas rättsskydd vid de allmänna yrkes-                                                Till följd av de stora krav på exakthet, som
22666: skolorna. Detta innebär, att det är bestämt att                                            den riksomfattande centraliseringen av utbetal-
22667: vid kurscentralerna skall inrättas ett kurs-                                               ningen samt penningrörelsen ställer på den au-
22668: centralsråd, där lärarna och den övriga perso-                                             tomatiska databehandlingen, förändrades utbe-
22669: nalen samt eleverna är representerade i enlig-                                             talningsdagen samtidigt från den tionde tili
22670: het med den s.k. kvotprincipen. De första valen                                            den trettonde arbetsdagen under den månad
22671: av kurscentralsråd kommer att hållas under                                                 som följer efter utbetalningsmånaden. För att
22672: innevarande april månad, och råden inleder sin                                             eleverna inte vid kursens början skall råka ut
22673: verksamhet i början av maj.                                                                för oöverkomliga svårigheter, beviljas dem ett
22674:    Det hör till kurscentralsrådens uppgifter att                                           förskott som för personer med familj är 250
22675: övervaka, att rättsskyddet för medlemmarna i                                               mk och för personer utan familj 150 mk. Då
22676: kurscentralssamfundet inte kränks. Kurscen-                                                det nya utbetalningssystemet har tillämpats en-
22677: tralsrådet utövar även den disciplinära makt                                               dast under några månader, är det naturligt att
22678: som berör eleverna, och det ankommer på                                                    det i enskilda fall har kunnat förekomma dröjs-
22679: rådet att bestämma om relegeringsstraff. Kurs-                                             mål och svårigheter i starten. Största delen av
22680: centralsrådet har vidare till uppgift bl.a. att                                            eleverna har dock i normal ordning fått det
22681: fastställa elevkårens stadgar, vilka innehåller                                            ekonomiska stöd som tillkommer dem. Man
22682: bestämmelser om elevkårens verksamhet och                                                  kommer framdeles att ägna speciell uppmärk-
22683: dess organ. Det ovan sagda visar, att samarbets-                                           samhet åt att öka 5ystemets driftsäkerhet.
22684:                                             N:o 121                                             5
22685: 
22686:    1 enlighet roed direktiven om kurscentraler-   varierande praxis i samband med yrkeskurs-
22687: nas informationsverksamhet bör det centrala       centralemas verksamhet samt till ovisshet be-
22688: ämbetsverkets skrivelser och andra meddelan-      träffande elevernas rättigheter. Enligt rege-
22689: den, som berör eleverna, bringas tili dessas      ringens uppfattning är det fråga om enskilda
22690: kännedom. Kurscentralema har rätt att själva      problem som förekommer i samband med över-
22691: avgöra hur detta i praktiken skall ske. Det är    gångsperioden. Problemen kan avlägsnas genom
22692: vanligt att meddelanden som berör eleverna        att verksamheten i enlighet med de nya stad-
22693: sätts upp på kurscentralens anslagstavla. Om      gandena stabiliseras. Ett stöd utgör härvid yr-
22694: det vid någon kurscentral förekommer brister      kesutbildningsstyrelsens pian att under inne-
22695: i i:nformationsverksamheten, har kurscentrals-    varande år ge kurscentralerna nya verksamhets-
22696: rådet möjligheter att verka så, att man finner    direktiv.
22697: en bättre informationsmetod vid den ifrågava-        Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
22698: rande kurscentralen.                              ringen, att det inte finns något motiverat skäl
22699:    De nya stadgandena om den sysselsättnings-     för den att vidta åtgärder i den fråga som
22700: främjande utbildni:ngen har kunnat leda till      framläggs i spötsmålet.
22701:      Helsingfors den 22 april 1977.
22702: 
22703:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
22704: 
22705: 
22706: 
22707: 
22708: 087700375B
22709:                                                1977 vp.
22710: 
22711: Kirjallinen kysymys n:o 122.
22712: 
22713: 
22714: 
22715:                                    Suonio ym.: Synnytyskipujen lievity:ksestä.
22716: 
22717: 
22718:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22719: 
22720:    Maassamme äitiys- ja lastenhuolto ennen            vaikuttaa keskittymiskykyyn, sukupuolielämään
22721: synnytystä ja välittömästi sen jälkeen on kor-        jne. Vaikeat synnytystuskat alentavat myös
22722: keatasaisesti järjestettyä ja tässä suhteessa olem-   syntyvyyttä, sillä moni nainen luopuu niiden
22723: me kansainvälisestikin edelläkävijämaita. Sen         vuoksi seuraavan lapsen hankkimisesta.
22724: sijaan itse synnytystapahtuma ei ole ollut yhtä          Tehokkain tunnettu kivunpoistomenetelmä
22725: perusteellisen tutkimuksen ja huolenpidon koh-        synnytyksessä on ns. epiduraalipuudutus. Se
22726: teena.                                                on noin 30 vuoden kokemusten perusteella to-
22727:    Ensisijaisena tavoitteena synnytyksen hoidos-      dettu oikein suoritettuna turvalliseksi sekä lap-
22728: sa on ollut ja tuleekin olla syntyvän lapsen          selle että äidille. Epiduraalipuudutuksen käyttö
22729: turvallisuus. Lapsen turvallisuutta vaarantamatta     edellyttää kuitenkin anestesiahenkilökunnan
22730: ja sitä jopa edistäen on mahdollista nykyisin         osallistumista synnytykseen. Tästä syystä me-
22731: lääketietee11isin menetelmin lievittää synnytys-      netelmän käyttö on Suomessa ollut hyvistä
22732: kipuja. Maamme synnytyssakaaiat ovat kuiten-          kokemuksista huolimatta varsin vähäistä. Yh-
22733: kin varsin heikosti valmistautuneet ja varus-         dysvalloissa useissa keskuksissa noin 80 % syn~
22734: tautuneet synnytyskipujen lievhykseen.                nyttäjistä saa toivomuksensa mukaisesti epiduc
22735:    Eri maissa suoritetut tutkimukset osoittavat        raaHpuudutuksen. Ruotsissa esimerkiksi Löwen-
22736: yhtäpitävästi, että synnyttäjistä noin 20 % ko-       strömska sjukhusetissa on 30 % alatiesynnytyk-
22737: kee erittäin voimakkaita, sietämättömiä kipuja,       sistä hoidettu epiduraalipuudutusta käyttäen.
22738: ja että lähes 5 % synnyttäjistä ei tunne kipuja       Suomessa on Oulun yliopistollisessa keskussai-
22739: juuri lainkaan. Tälle välille mahtuu suurin osa       raalassa käytetty epiduraalipuudutusta noin
22740: äitejä, jotka kokevat kipuja voimakkaammin tai        kymmenessä prosentissa synnytyksiä ja Helsin-
22741: lievemmin. Ainoa Suomessa tehty tutkimus on           gin naistenklinikalla viime vuonna noin kah-
22742: suoritettu vuonna 1970 nykyisessä Oulun yli-          dessa prosentissa. Muualla maassa epiduraali-
22743: opistollisessa keskussairaalassa ja tämän tutki-      puudutuksen käyttö rajoittuu harvoihin yksit-
22744: imiksen mukaan 70 % synnyttäneistä äideistä           täistapauhiin. Suomessa siis vain pienellä osalla
22745: toivoi tehokkaampaa synnytyskipujen lievitystä        niistä synnyttäjien viidennekseen kuuluvista,
22746: ja noin 20 % äideistä oli kokenut erittäin kovia      joiden tuskat ovart: erittäin kovat, on mahdolli-
22747: kipuja. Erittäin tuskallisten synnytysten kivut       suus saada tilansa edellyttämä hoito. Varsin ir-
22748: ovat fysiologisperäisiä. Niitä ei voida sanotta-      vokasta on, että tämäkin mahdollisuus riippuu
22749: vasti lievittää tehokkaallakaan synnytysvalmen-       ensisijaisesti siitä, mihin vuorokaudenaikaan lie-
22750: nuksella eikä useimpien sairaaloiden käyttä-          vitystä vaativat synnytystuskat esiintyvät. Anes-
22751: mällä kipulääkityksellä tai happi-ilokaasulla.        tesiahenkilökunnan puutteen vuoksi epiduraali-
22752:    Tutkimusten mukaan erittäin tuskallinen syn-       puudutus on mahdollista suorittaa vain virka-
22753: nytys lisää synnytyksen komplisoitumisen vaa-         aikana.
22754: raa. Kivusta johtuva hyperventilaatio sekä li-           Suomessa tulisi vähimmäistavoitteeksi asettaa
22755: sääntynyt lihasaktiviteetti ja -jännitys johtavat     epiduraalipuudutuksen käyttö niissä 20 %:ssa
22756: maitohapon kertymiseen ja metabolisen asidoo-         synnytyksiä, jotka övat erittäin tuskallisia. Tämä
22757: sin lisääntymiseen äidissä ja sikiössä. Tutkimuk-     edellyttää anestesiahenkilökunnan lisäämistä
22758: set ovat myös osoittaneet, että erittäin kovat        synnytyssairaaloissa. Esimerkiksi Oulun yli-
22759: synnytyskivut varkuttavat äitiin psyykkisesti ja      opistollisessa keskussairaalassa epiduraalipuudu-
22760: heijastuvat kielteisesti äidin ja lapsen sekä äidin   tuksen käytön laajentaminen ympärivuorokauti-
22761: ja isän välisiin suhteisiin. Tuskallisen kokemuk-     seksi mahdollisuudeksi edellyttäisi yhden anes-
22762: sen muisto ja sen uusiutumisen pelko vaikut-          tesialääkärin ja -hoitajan lisäystä ja Helsingin
22763: taa alitajuisesti. Häiriöt voivat ulottua uniin~      naistenklinikalla 3-4 anestesialääkärin ja -hoi-
22764: 087700343A
22765: 2                                             1977 vp.
22766: 
22767: tajan lisäystä. Oulun yliopistollisessa keskus-      palvelujen kehittämisessä. Eräänä syynä tähän
22768: sairaalassa on todettu, että tuskallisissa synny-    on nähty se, että valmistelu- ja päätöksenteko-
22769: tyksissä epiduraalipuudutuksen käyttö jopa pa-       elimet ovat kovin miesvaltaisia ja se, että naiset
22770: rantaa sikiön mahdollisuuksia ja saattaa nopeut-     eivät ole rohjenneet riittävän voimakkaasti vaa-
22771: taa synnytystä huomattavastikin. Myös kätilöt        tia synnytyskipujen lievittämistä eivätkä ole
22772: ovat olleet tyytyväisiä vaikeiden synnytysten        tienneet nykyisistä lääketieteen suomista mah-
22773: helpottumiseen. Muissa maissa saadut kokemuk-        dollisuuksista. Lääketieteen ja terveyspalvelu-
22774: set osoittavat lisäksi, että anestesialääkäreitten   jen kehityksen nykyisessä vaiheessa ei voida
22775: jatkuva läsnäolo synnytyssaleissa on lisännyt        hyväksyä sitä, että synnytys muodostuu viiden-
22776: valmiutta hoitaa kaikkia äkillisiä hätätilanteita    nekselle äideistä sietämättömän tuskailiseksi ja
22777: ja täten parantaa äidin ja lapsen hoitoturvalli-     valtaosalle äideistä tarpeettoman kivuliaaksi.
22778: suutta joka suhteessa.                               Ruotsin valtiopäivät päätti vuonna 1971 kehot-
22779:    Erittäin kovia synnytysk~puja lieveromissä        taa hallitusta toimenpiteisiin, joilla niin voima-
22780: tapauksissa voidaan käyttää muita jo käsillä         varoja kuin organisaatioita kehittämällä turvat-
22781: olevia menetelmiä tilanteen ja myöskin äidin         taisiin jokaiselle äidille tarpeenmukainen synny-
22782: toivomukset huomioon ottaen. Nämä mene-              tyskipujen lievitys. Suomessakin on aika tarttua
22783: telmät eivät vaadi anestesiahenkilökuntaa, vaan      asiaan niin, että synnytyksen ja syntymisen kriit-
22784: lähinnä heidän antamaansa koulutusta ja vä-          tisestä vaiheesta tehdään äidin ja lapsen kan-
22785: häisiä laitehankintoja. Tässä suhteessa maamme       nalta paras .mahdollinen ja että jokainen nainen
22786: synnytyssairaalat noudattavat hyvin erilaista        voi turvallisin mielin suhtautua lapsen synnyttä-
22787: käytäntöä. Joissakin laitoksissa ei koviakaan        miseen.
22788: tuskia kärsivä synnyttäjä saa minkäänlaista ki-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22789: vunlievitystä. Jopa välilihan leikkaus ja haavan     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
22790: ompelu saatetaan joskus suorittaa ilman puudu-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas·tatta-
22791: tusta. Tässä täytyy olla kysymys pelkästä välin-     vaksi seuraavan kysymyksen:
22792: pitämättömyydestä, sillä kipulääkkeiden, puu-
22793: dutusaineen ja happi-ilokaasun käyttö ei muo-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22794: dosta mainittavaa kustannuserää ja niiden vaa-              ryhtyä, jotta pikaisesti turvataan anes-
22795: raton käyttö on koulutetun henkilökunnan hal-               tesiahenkilökuntaa lisäämällä sekä palve-
22796: littavissa. On syytä korostaa myös ~sitä, että              luja organisoimaila epiduraalipuudutuk-
22797: synnytyskipujen asiantunteva lievitys helpottaa             sen käyttö vähintään erittäin tuskalli-
22798: synnytystapahtumaa ja siten paitsi äidin myös               sissa synnytyksissä ja että lieveromissä-
22799: henkilökunnan työtä.                                        kin tapauksissa turvataan lapselle ja
22800:     Maamme terveydenhuollossa on taloudelli-                äidille turvallisin menetelmin asianmu-
22801: sista syis·tä jouduttu asettamaan hoitotarpeet              kainen kipujen lievitys antamalla synny-
22802: tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Synnytys-           tyssairaaloille tarvittavat mahdollisuudet
22803: kivun hoitoon tarvittavat virat eivät ole pääs-             sekä käytäntöä yhdenmukaistavat ohjeet?
22804: seet tärkeytensä edellyttämälle sijalle sairaala-
22805:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
22806: 
22807:          Kaarina Suonio                 Elly Sigfrids                   Sinikka Luja-Vepsä
22808:          Pirkko Aro                     Impi Muroma                     Riitta Järvisalo-Kanerva
22809:          Pirkko Työläjärvi              Terhi Nieminen                  Irma Koski
22810:          Aili Vaittinen-Kuikka          Anneli Kivitie                  Anna-Liisa Jokinen
22811:          Eeva Kauppi                    Aino Karjalainen                Salme Myyryläinen
22812:          Anna-Liisa Hyvönen             Lea Sutinen                     Irma Rosnell
22813:          Elsi Hetemäki                  Maija Rajantie                  Kirsti Hollming
22814:          Sinikka Karhuvaara             Paula Eenilä                    Seija Karkinen
22815:          Saara Mikkola                  Tellervo Koivisto               Oili Suomi
22816:          Anna-Liisa Linkola             Ulla-Leena Alppi                Katri-Helena Eskelinen
22817:          Ulla Järvilehto                Lyyli Aalto                     Saimi Ääri
22818:          Meeri Kalae-vainen             Kaisa Raatikainen               Marjatta Stenius
22819:          Jutta Zilliacus                Lauha Männistö                  Mirjam Tuominen
22820:                                         Helvi Niskanen
22821:                                                N':o 122                                               3
22822: 
22823: 
22824: 
22825: 
22826:                          Ed li s kunnan H e.r r a Puhe m i (;!he 11 e.
22827:                                     ·-                     '     ;
22828: 
22829: 
22830: 
22831: 
22832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       isompiin aluesairaaloihin ja myös erityisiin syn-
22833: mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nytyslaitoksiin, jotta tämän hetkisin · voima-
22834: olette 11 päivänä maaliskuuta .1977 päivätyn         va.roin nykyaikaisen lääketieteen tarjoam~ apu
22835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         parhaiten saavuttaisi · tasavertaisesti kaikki syn-
22836: asianomaiselle ·.jäsenelle. jäljennöksen kansan-     nyttäjät. Samalla ovat erikoislääkäreiden palve-
22837: edustaja Suonion ym. näin kuuluvasta kirjaili-       lut paremmin käytettävissä synnyttäjän ja lap-
22838: sesta kysymyksestä n:o 122:                          sen eduksi, esimerkiksi nukutuslääkärin palve-
22839:                                                      lut ovat saatavissa.
22840:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Nukutuslääkäreiden vähäinen määrä on kui-
22841:        ryhtyä, jotta pikaisesti turvataan anes-      tenkin osaltaan rajoittanut puudutusmenetel-
22842:        tesiahenkilökuntaa lisäämäilä sekä palve-     mien käyttöä kivuliaiden synnytysten hoidossa.
22843:        luja organisoimaila epiduraalipuudutuk-       Lisätyn lääkärikoulutuksen myötä on tämä
22844:        sen käyttö vähintään erittäin tuskalli-        haitta lähitulevaisuudessa korjattu. Kuitenkin
22845:        sissa synnytyksissä ja että lievemmissä-      on huomattava, että nykyisin synnytyssairaa·
22846:        kin tapauksissa turvataan lapseile ja         loissa ei o1e vielä riittävästi nukutus'lääkäreiden
22847:        äidille turvallisin menetelmin asianmu-       virkoja ja että mahdollisuus niiden lisäämiseen
22848:        kainen kipujen lievitys antamalla synny-      nopeasti lähivuosina ei ole mahdohlista.
22849:        tyssairaaloille tarvittavat mahdollisuudet       Lääkärin tehtävänä on synnytyksen yhtey-
22850:        sekä käytäntöä yhdenmukaistavat ohjeet?       dessä valvoa sekä äidin että syntyvän lapsen
22851:                                                      etua. Eettisesti ei ole perusteltua käyttää har-
22852:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kitsematta tai ilman lääketieteeLlisesti asetettuja
22853: vasti seuraavaa:                                     perusteluja menetelmiä, joista on hyötyä toi-
22854:    Maassamme on äitiys- ja lastenhuolto korkea-      selle, mutta mahdollista haittaa toiselle. On
22855: tasaisesti järjestetty. Perinataalikuolleisuus oli   selvää, että jokainen synnyttäjä ei kipujen lie-
22856: vuonna 1975 Suomessa 1.2% ja vastaavasti             vittämistä tarvitse. Arviolta noin 10-20 % :ssa
22857: Yhdysvalloissa 2 %. Ainoastaan Ruotsissa on          synnytyksiä on kipu siinä määrin synnytyksen
22858:  hieman parempi tila11111e. Synnytyksen aikainen     kulkua vaikeuttav:a, että siitä voi olla haittaa
22859: äitikuolleisuus on meillä pienimpiä maailmassa.      sekä äidille että lapselle.
22860: Edellä mainitut tilastoluvut osoittavat maamme          Äitiyspoliklinikkajärjestelmän avulla pyritään
22861: läaketieteen korkeata tasoa ja taitoa.               löytämään ri:skisynnyttäjät. Päätös kipujen lie-
22862:    Synnytyskipu, kipu yleensäkin ja kivun yksi-      vittämisen tarpeesta ja käytetystä menetelmästä
22863: löllinen sietokyky ovat varsin vaikeasti määri-      kuuluu hoitavan lääkärin tehdä yksilökohtai-
22864: teltävissä. Vaikeiden synnytyskipujen esiinty-       sesti ja lääketieteellisin perustein. Sairaaloilla
22865: misestä esitetään eri aineistoissa hyvin erilaisia   tulee olla tähän riittävät voimavarat ja henkilö-
22866: prosenttilukuja. Tämä on luonnollista, kun ote-      kunta.
22867: taan huomioon sekä rodulliset että yksilökoh-           Päivälehtien palstoilla on eri menetelmistä
22868: taiset erot ja kansakunnan sivistyksen ja lääke-     ja menettelytavoista keskusteltu runsaasti. Asian
22869: tieteen taso. Maassamme ei ole tehty kattavia        saama ajoittain epäasiallinenkin ja yksittäisiin
22870: luotettavia tutkimuksia synnytyskipujen todelli-     mielipiteisiin perustuva julkisuus ei ole kaikilta
22871: sesta esiintymisestä. On ilmeistä, että 10-          osin ollut eduksi, sillä lääkintöhallituksen ilmoi-
22872: 20 % synnytyksistä on niin kivuliaita, että          tuksen mukaan jo nyt on synnyttäjissä havaittu
22873: kivun lievittäminen on lääketieteellisesti perus-    lisääntyvästi pelokkuutta ja epätietoisuutta.
22874: teltua.                                                 Sekä voimaJkas kipu että kivun lievittämisessä
22875:    Lääkintöhallitus on viime vuosina pyrkinyt        käytetyt menetelmät voivat siinä määrin vai-
22876: keskittämään synnytykset keskussairaaloihin,         keuttaa synnytyksen kulkua, että siitä on syn-
22877: 4                                              1977 vp.
22878: 
22879: tyvälle lapselle haittaa. On selvää, että ratkaisu    tehostaa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan
22880: on tehtävä lääketieteellisin perustein ottaen         lisätä syntyvän lapsen turvallisuutta sekä lie-
22881: huomioon toisaalta syntyvälle lapselle ja toi-        vittää synnyttävälle äidille synnytyksestä aiheu-
22882: saalta synny:ttävälle äidille kipujen lievittämis-    tuvia kipuj>a.
22883: toimenpiteistä aiheutuvat etu- ja haittatekijät.         Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on
22884:    Lääkintöhallitus on ilmoittanut seuraavansa        kehottaa lääkintöhallitusta selvittämään edelly-
22885: tilanteen kehittymistä ja tulee tarvittaessa asian-   tykset laajentaa ki,pujen lievitystä synnytyksissä
22886: tuntijoidensa avulla antamaan sairaaloille lisä-      sekä tarvittaessa antaa tätä koskevat yhdenmu-
22887: ohjeita synnytyskipujen lievittämisestä.              kaiset ohjeet sairaaloille. Mikäli tämä edellyt-
22888:    Kuluvan kevään aikana on valmistumassa             tää lisähenkilökuntaa sairaalalaitokseen, on tar-
22889: myös lääkintöhallituksen asettaman perinataali-       koitus ottaa asia tältä osin esille käsiteltäessä
22890: työryhmän mietintö, joka selvittää synnyttävän        lääkintöhallituksen syksyllä 1977 sosiaali- ja
22891: äidin ja vastasyntyneen !lapsen hoitoon tiittyviä     terveysministeriölle tekemää esitystä uudeksi
22892: kysymyksiä.                                           sairaalatai tosta koskevaksi valtakunnalliseksi
22893:    Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä      suunnitelmaksi.
22894:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
22895: 
22896:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivan en
22897:                                                N:o 122                                                   5
22898: 
22899: 
22900: 
22901: 
22902:                             T i 11 R i ks d a g en s He r r Ta 1m a n. ·
22903: 
22904:    I det syfte 3 7 § 1 mom. r~ksdagsordningen         sa smärtsamma, att srnärtlindring är medicinskt
22905: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse         motiverad.                                        ·
22906: av den ·11 mars 1977 tili vederbörande medlern            Mediclnalstyrelsen har de senaste åren strävat
22907: av siatsrådet översänt avskrift av följande av        tili att centralisera förlossningarna ti11 central-
22908: riksdagsman Suonio m.fl. undertecknade spörs-         sjukhus, större distdkbssjuhlms och även till
22909: mål ru 122:                                           speciella förlossningsaristalter, för att alla barna-
22910:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen             föderskor så likvärdigt som möjligt ska'll bli
22911:        vidta för att med det snaraste genom           dela!ktiga av den hjälp den moderna läkarveten-
22912:        en ökning av anestesipersonalen samt           skapen erbjuder inom rrunen för de till buds
22913:        genom att organisera servicen såikerstäHa      stående resurserna. Samtidigt kan ,specialister-
22914:        att epiduralbedövning används åtmin-          nas tjänster utnyttjas bättre tili fördel för mor
22915:        stone vid mycket plågsamma förloss-           och barn, t.ex. en nadmsläkares tjänster står
22916:                                                      atJt få.
22917:        ningar och så, att man också i lindri-
22918:        gare fall 1tryggar vederbörlig smärt-           . Nartkosläkarnas ringa antal har dock hidragit
22919:        lindring medelst för barnet och modern        ttll att begränsa användningen av bedövnings-
22920:        riskfria metoder genom att bereda för-        metoder vid smärtsamma förlossningar. Efter
22921:        lossningssjukhusen erforderliga möjlig-       hand som fler läkare utbildas kommer detta
22922:        heter därtili samt ge anvisningar för         missförhållande inom kort att rättas 1till. Note-
22923:        en enhetlig praxis?                           ras bör dock, att det nuförtiden vid våra för-
22924:                                                      lossningssjukhus ännu inte finns tillräckligt
22925:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       många narkosläkavtjänster och att det inte är
22926: samt anföra följande:                                möjligt att snabbt utöka antalet.
22927:     I vårt land står moderskaps- och barnavården         Vid en förlossning är läkarens uppgift att
22928: på en hög nivå. Perinataldödligheten var år          bevaka såväl moderns som barnets intressen.
22929: 1975 i Finland 1,2% och i USA 2 %. Endast            Det är inte etistkt motiverat ~tt överlagt eller
22930: i Sverige är siotuationen en aning bättre. Mödra-    utan medicinska indikationer använda metoder
22931: dödligheren vid förlossningar är hos oss bland       som är tili gagn för en men möjligen till me~
22932: de lägsta i världen. Des.sa statistiska uppgifter    för en annan. Det är klart att inte varje barna-
22933: utvisar den höga standarden och skickligheten        f~ers,~a behöver smärtlindring. Vid uppskatt-
22934: inom Jäk:arvetenskapen och läkarkåren i vårt         mngsvts 10-20 % av förlossningarna försvå-
22935: land.                                                rar smärtan förlossningen till den grad, att
22936:     Förlossningssmärtor, smärta överhuvudtaget       detta kan vara tili men för både mor och harn.
22937: och den individuella smärvtröskeln är mycket         Med tiJJhjälp av moderskapspolikliniksystemet
22938: svåra att definiera. I olika tkällor uppges starkt   försöker man få reda på de barnaföderskor,
22939: varierande procenttal ·för förekomsten av svåra      för vi1ka denna risk förefinns. Beslut om ISffiärt-
22940: förlossningssmärtor. Det är en naturlig sak,         lindring ska11 fattas av förlossningsläkaren sär-
22941: när man beaktar såväl rasbetingade som indi-         skilt för varje individuellt fall och på medi-
22942: viduella Sikillnader samt nationens bildnings-       cinstka grunder. Sjulkhusen bör ha tillräckliga
22943: nivå och läkarvetenskapens standard. I vårt          resurser och personal för ändamålet.
22944: land har det inte utförts några omfattande               I dagspressens spalter har olika metoder och
22945: tillförlitliga undersökningar av den vevkliga        förfaring515ätt diskuterats livligt. Den tidvis
22946: förekomsten av förlossningssmärtor. Det är           osakliga och på enskilda åsikter baserade puhli-
22947: uppenbart at't 10-20% av förlossningama är           citet frågan fått har inte tili alla delar varit
22948:                                                              1977 vP·
22949: 
22950:   tili fördel, ty enligt vad medicinalstyrelsen upp-              vari frågor rörande vården av barnaföderskor
22951: . ger har man redan nu kunnat observera ökad                      och nyfödda barn utreds.
22952:   rädsla och ovisshet hos barnaföderskorna.                          Social- och hälsovårdsministeriet anser det
22953:         Såväl häftig smärta som de metoder som an-                vara viktigt att effek:tivera sådana åtgä<rder,
22954:   vänds för att lindra smärtan k:an till den grad                 genom viLka man kan öka tryggheten för de
22955:   påverka förlossningens förlopp, att det är till                 barn som föds 'samt lindra de smärtor förloss-
22956:   men för det barn som föds. Det är klart att be-                 ningen åsamkar barnaföderskorna.
22957:   sluteot måste fattas på medicinska grunder med                      Social- och hrusovårdsmin1steriet har för av-
22958:   beaktande av de för- och nackdelar de smärt-                    1likt .att .uppmana medicinalstyrelsen att utreda
22959:   lindrande åtgärderna kan medföra för å ena                      förutsättningarna för en utvidgad smärtlindring
22960:   sidan det barn .som :föds ooh å andra :sidan                    vid förlossningar samt att vid behov ge sjuk-
22961:   bärl1aföderskan.        ·            · ·     ·       ·          husen enhetliga dire~tiv i saken. Hall detta
22962:    ..·. M:edicip~styrc:lsen har. uppge~t., att den f{?ljer        föt\l~ätter en ökning   av personalen inom ..siUik;~
22963:   med situationens utveokling 'och vid behov                      husväsendet, är arvsikten att tili den delen uppta
22964:   kommer att ge sjukhusen ytterligare direk!tiv                   :Sa~en till behandling i det förslag tili ny riks-
22965:   om rsmärtlindring vid förlossningar. Under vå-                  omfattande pian för sjukhusväisendet, som me-
22966:   rens lopp färdigställer den av medicinalstyrelsen               dicinalstyrelsen hösten 1977 skall framlägga
22967:   tillsatta perinatalarbetsgruppen sitt betänkande,               för social- och hä!lsovårdsministeriet.
22968:         He~singfors    den 13 april 1977.
22969: 
22970:                                                                   Social- och hälsovårdsminis,ter Irma T oiva11en
22971: 
22972: 
22973: 
22974: 
22975:                                  /' ...-. '_'   :: ~   . '
22976:                                                 1977 vp.
22977: 
22978: Kirjallinen kysymys n:o 12.3.
22979: 
22980: 
22981:                                    E. Laine: Ulkoasiainministeriön julkaisussa esiintyvästä kirjoit-
22982:                                       telusta.
22983: 
22984:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22985: 
22986:    Suomen ulkoasiainministeriö kustantaa ja jul-       kirjoittaja jatkaa: "Ennen muuta 50-luvun so-
22987: kaisee yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen            sialidemokraattinen johto halusi uudelleen ar•
22988: kanssa Look at Finland -lehteä. Tämä Suomessa          vioida Suomen sodan jälkeisen politiikan yleis-
22989: painettava englannin kielellä ilmestyvä lehti          suunnan. Toistaiseksi TUL:n sosialidemokraatit
22990: käsittelee normaalisti matkailuun liittyvää ai-        olivat ehkä valmiimpia kuin koskaan hyväksy-
22991: neistoa. Lehden viime vuoden viimeisessä nu-           mään urheilun kansallisen yhdistämisen. Vasta-
22992: merossa 4-5 julkaistiin kuitenkin toisenlaista         painoksi. tälle sosialidemokraattisen puolueen
22993: aineistoa, jonka tarkoituksenmukaisuutta ei lie-       oppositio tunsi suurempaa kiinnostusta puo-
22994: ne riittävästi harkittu. Sanotussa aineistossa jul-    lueen oman linjan uudelleen arviointiin kuin
22995: kaistiin professori Paavo Seppäsen artikkeli           oman maan yleispolitiikkaan. Se halusi lisätä
22996: "Urheilujärjestöt - ainutlaatuinen osa suoma-          sosialidemokraattien ja kommunistien välistä
22997: laista yhteiskuntaa". Suomalaisen urheiluorgani-       yhteistyötä ja omaksua aktiivisemmin president-
22998: saation ja. urheilun järjestöelämän yleisen esitte-    ti Kekkosen ulkopolitiikkaa tukevan linjan."
22999: lyn sijasta artikkelissa annetaan täysin väärä            On aiheellista harkita onko tarkoituksenmu-
23000: kuva Työväen Urheiluliitosta leimaamaila se            kaista, että ulkoasiainministeriö kustantaa ja
23001: maan urheilun järjestöelämän riitapukariksi ja         julkaisee kerrotuokaltaista tekstiä osallistuen
23002: hajoittajaksi, vaikka todellisuudessa urheiluelä-      näin yksipuolisen ja väärän kuvan antamiseen
23003: män kahtiajakautuminen tapahtui \ruonna 1918           suomalaisesta urheiluelämästä. Hyödyllistä olisi
23004: SVUL:n päätettyä erottaa ne urheiluseurat yh-          saada tietää, miten ulkoasiainministeriö valvoo
23005: teisestä urheilujärjestöstä, joiden jäsenet osallis-   kustantamiensa julkaisujen kirjoituksia ja kat-
23006: tuivat 1918 luokkasotaan punaisten puolella.           sooko se professori Seppäsen "ampuneen ohi
23007: Artikkelissa annetaan väärä kuva myös Punais-          maalin" asettaessaan presidentti Kekkosen ulko-
23008: ten Urheiluinternationalista, josta prof. Seppä-       politiikan tukemisen vastakkaiseksi maan yleis-
23009: nen sanoo, että se on "eräänlainen sotilaallisen       politiikan etujen kanssa.
23010: koulutuksen alajaosto, joka oli perustettu Neu-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23011: vostovenäjällä 1921 ". Järjestön luonnetta kos-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23012: kevan perusteettoman väitteen esittämiselle ei         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23013: pitäisi olla mitään aihetta varsinkaan Suomessa,       vaksi seuraavan kysymyksen:
23014:  jonka historiassa tunnetaan esim. suojeluskunta
23015:  ja nykyisin eräät muut puolustusvoimiin liitty-                 Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
23016: mättömät organisaatiot sotilaallisen koulutuksen              ulkoasiainministeriön kustaotamassa ja
23017: välikappaleina.                                               julkaisemassa Look at Finland -lehdessä
23018:     Omalaatuinen ja hätkähdyttävä on professori               n:o 4-5/1976 julkaistu professori Paa-
23019:  Seppäsen tapa asettaa vastakkain presidentti                 vo Seppäsen artikkeli sisältää virheellisiä
23020:  Kekkosen ulkopoliittinen linja ja kansallinen                tietoja maan virallisesta ulkopoliittisesta
23021: etu. Kerrottuaan ensin Työväen Urheiluliitossa                linjasta ja Työväen Urheiluliitosta, ja
23022: esiintyneistä erimielisyyksistä ja erottamistoi-              jos on,
23023:  mista sekä TUK:n perustamisesta kirjoittaja                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23024:  sanoo näin: "TUK:n perustamisen yhteydessä                   ryhtyä vastaavanlaisen kirjoittelun estä-
23025: erottaminen kohdistui pikemminkin kansaJlisesti               miseksi ulkoasiainministeriön julkaisuis-
23026:  ajatteleviin kuin luokkatietoisiin". Myöhemmin               sa?
23027:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
23028: 
23029:                                                Ensio Laine
23030: 087700347E
23031: 2                                               1977 vp.
23032: 
23033: 
23034: 
23035: 
23036:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23037: 
23038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 tnotnentissa      kasta, ei pidä paikkaansa. Ulkopolitiikka maini-
23039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taan yhdessä ainoassa lauseessa seuraavasti
23040: olette 11 päivänä tnaaliskuuta 1977 päivätyn            (käytän tässä kysymyksen esittäjän käännöstä
23041: kirjeenne ohella toitnittanut valtioneuvoston          englanninkielisestä kirjoituksesta) : "Se ( 50-lu-
23042: kanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        vun sosialidemokraattisen puolueen oppositio)
23043: tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja E.         halusi lisätä sosialidemokraattien ja kommunis-
23044: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk.         tien välistä yhteistyötä ja omaksua aktiivisem-
23045: se!'.tä n:o 123:                                       min presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa tuke-
23046:                                                        van linjan". Tämä lause ei mitenkään anna vir-
23047:             Onko Hallitus tietoinen, että Suomen       heellisiä tietoja maamme. virallisesta ulkopolitii-
23048:         ulkoasiainministeriön kustaotamassa ja         kasta. Lauseessa todetaan, että muuan siihen
23049:         julkaisemassa Look at Finland ·lehdessä        aikaan aktiivisesti toiminut poliittinen ryhmit-
23050:         n:o4-5/1976 julkaistu professori Paa·          tymä tuki presidentti Kekkosen ulkopoliittista
23051:         vo Seppäsen artikkeli sisältää virheellisiä    linjaa, väite, joka epäilemättä on paikkansa
23052:         tietoja maan virallisesta ulkopoliittisesta    pitävä.
23053:         linjasta ja Työväen Urheiluliitosta, ja           Vuonna 1963 perustettu Look at Finland
23054:         jos on,                                        -aikakauslehti on kuudesti vuodessa ilmestyvä
23055:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       englanninkielinen runsaasti kuvitettu julkaisu,
23056:         ryhtyä vastaavanlaisen kirjoittelun estä·      jonka tarkoituksena on antaa Suomea koskevaa
23057:         ll)iseksi ulkoasiainministeriön julkaisuis·    yleistietoa ulkomaiselle lukijakunnalle. Artikke-
23058:         sa?                                            lien kirjoittajiksi toimitus kutsuu eri alojen
23059:                                                        asiantuntijoita, tunnettuja kirjailijoita ja lehti-
23060:   ··Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·         miehiä. Lehteä julkaisee ulkoasiainministeriön
23061: vasti seuraavaa:                                       lehdistötoimisto ja Matkailun edistämiskeskus.
23062:     Look at Finland -lehti n:o 4-5/1976 oli            Varsinaisen toitnitustyön hoitaa MEK. Toimi-
23063: omistettu pääasiallisesti Suomen urheiluelämäl·        tusneuvoston puheenjohtaja on ulkoasiainminis-
23064: Ie. Eräässä kirjoituksessa otsikolla "Urheilujär-      teriön virkamies ja neuvostossa istuu lisäksi
23065: jestöt - omaleimainen osa suomalaista yhteis·          vielä kaksi ulkoasiaintninisteriön edustajaa. On
23066: kuntaa" käsiteltiin maamme urheiluelämän jär-          syytä tässä mainita, että Look at FinJand hyvin
23067: jestötoimintaa lähinnä poliittisista aspekteista.      usein käsittelee ja selostaa Suotnen ulkopolitiik-
23068: Esitetyssä kysymyksessä sanotaan artikkelin si-        kaa. Kaksi numeroa on kokonaan omistettu
23069: sältävän virheellisiä tietoja maan virallisesta        ulkopolitiikalle. Kirjoittajina tai haastateltavina
23070: ulkopolitiikasta ja Työväen Urheiluliitosta. Var-      ovat olleet mm. Tasavallan Presidentti, kolme
23071: maankin voidaan, lukijan poliittisesta perus-          ulkoministeriä, ulkoasiainministeriön johtavia
23072: näkemyksestä riippuen, olla eri mieltä kirjoit-        virkamiehiä sekä joukko tunnustettuja ulkopoli-
23073: tajan kanssa hänen TUL:a koskevasta käsityk-           tiikan asiantuntijoita, joten voin vakuuttaa, että
23074: sestään. Sen sijaan väite, että artikkeli sisältäisi   lehdessä ei ainakaan Suomen virallisesta ulko-
23075: virheellisiä tietoja maan virallisesta ulkopolitii-    politiikasta ole annettu virheellisiä tietoja.
23076:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
23077: 
23078:                                                                  Ulkoasiainministeri Keiio Korhonen
23079:                                               N:o 123                                                 3
23080: 
23081: 
23082: 
23083: 
23084:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e ~ r T a 1 m a n.
23085: 
23086:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        (jag använder mig av interpellantens ö·versätt-
23087: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ning av artikeln, som ·trycktes på engelska) "Den
23088: av den 11 mars 1977 tili vederbörande medlem          ( den socialdemokratiska oppositionen på 50-
23089: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman       talet) ville öka samarbetet mellan socialdemo-
23090: E. Laines skriftliga spörsmål nr 123, som följer:    krater och kommunister, och följa en linje, som
23091:                                                      mera aktivt stödde president Kekkonens utri-
23092:           Är Regeringen medveten om att en           kespolitik". Denna mening ger ingalunda felak-
23093:        artikel av professor Paavo Seppänen,          tiga uppgifter om vårt lands officiella utrikes-
23094:        som publicerades i tidskriften Look at        politik. 1 den konstateras att en på den tiden
23095:        Finland nr 4-5/1976, viiken tidskrift         verksam politisk gruppering stödde president
23096:        finansieras och utgives av Finlands utri-     Kekkonens utrikespolitiska linje, vilket otvivel-
23097:        kesministerium, innehåller felaktiga upp-     aktigt håller sträck.
23098:        gifter om landets officiella utrikespoli-         Tidskriften Look at Finland, som grundades
23099:        tiska linje, och om Arbetarnas Idrotts-       år 1963 utkommer med sex nummer årligen på
23100:        förbund, och om så är fallet,                 engelska och rikligt illustrerad. Dess syfte är
23101:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen       att förmedla allmänkunskap om Finland åt sina
23102:        skrida för att förhindra dylikt skriveri      utländska läsare. Redaktionen anmodar experter
23103:        i utrikesministeriets publikationer?          på olika områden, kända författare och journa-
23104:                                                      lister att medverka med artiklar. Tidskriften
23105:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           publiceras av utrikesministeriets pressbyrå och
23106: anföra följande:                                     av Centralen för turismens främjande. Det
23107:    Tidskriften Look at Finland nr 4-5/1976           egentliga redaktionsarbetet sköts av Centralen
23108: ägnades i huvudsak åt idrottsverksamheten i          för turismens främjande. Redaktionsrådets ord-
23109: Finland. En av artiklarna rubricerad "Idrotts-       förande är en tjänsteman vid utrikesministeriet
23110: organisationerna - en särpräglad del av det          och i rådet sitter ytterligare två av ministeriets
23111: finländska samhället", behandlade förenings-         tjänstemän. 1 detta sammanhang kan med skäl
23112: verksamheten inom vårt lands idrott, närmast         påpekas att Look at Finland mycket ofta be-
23113: utgående från politiska aspekter. 1 den fram-        handlar och redogör för Finlands utrikespolitik.
23114: ställda frågan påstås artikeln innehålla felaktiga   Två nummer har helt ägnats utrikespolitiken.
23115: uppgifter om vårt lands officiella utrikespolitik    Republikens President, tre utrikesministrar,
23116: och om Arbetarnas Idrottsförbund. Man kan            ledande tjänstemän vid utrikesministeriet och
23117: säkert, om man har en annan politisk grundsyn        erkända utrikespolitiska experter har skrivit
23118: vara av annan åsikt än författaren om AlF.           artiklar för tidskriften eller låtit sig intervjuas
23119: Däremot håller påståendet, att artikeln skulle       av den. Jag kan därför försäkra att man i
23120: innehålla felaktiga uppgifter om landets oHi-        tidskriften inte har givit felaktiga uppgifter,
23121: eielia utrikespolitik, inte sträck. Utrikespoli-     åtminstone inte om Finlands officiella utrikes-
23122: tiken nämns i en enda mening, som följer:            politik.
23123:      Helsingfors den 13 april 1977.
23124: 
23125:                                                      Minister för utrikesärendena Keijo Korhonen
23126:                                                 1977 vp.
23127: 
23128: Kirjallinen kysymys n:o 124.
23129: 
23130: 
23131: 
23132: 
23133:                                    Mikkola ym.: Opettajien täydennyskoulutuksesta.
23134: 
23135: 
23136:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
23137: 
23138:     Opettajien keskuudessa on tarvetta pyrkiä          Va1n tällä tavoin voitaisiin luentojen ~aso saada
23139: vaikuttamaan nykyisessä koulujärjestelmässä ole-       riittävän korkeaksi. Aineopettajajärjestöjen jo
23140: viin epäkohtiin. Eräs tällainen opettajia tur-         perinteisille . vuosittaisille koulutuspäiville ja
23141: hauttava ja siksi koulu-uudistuksen motivaa-           seminaareihin osallistumista ei kouluhallitus ole
23142: tiota heikentävä epäkohta on nykyisessä opetta-        tähän mennessä. hyväksynyt korv~amaan kunta-
23143: jille lukuvuosittain järjestettävässä pakollisessa     tason VESO-koulutuspäiviä. Lisäksi tulisi kiin-
23144: täydennyskoulutuksessa.                                nittää huomiota kentältä tulleisiin aloitteisiin
23145:     Peruskouluun siirryttäessä on opettajille jär-     ja käyttää hyväksi sitä, että opettajat ovat saa-
23146: jestetty kahtena päivänä siirtymävaiheen koulu-        neet asianmukaisen pedagogisen koulutuksen.
23147: tusta (ns. SIVA-koulutus). Virkaehtosopimuk-              Erittäin epäonnistuneeksi on osoittautunut
23148: sessa on säädetty velvollisuus osallistua kolme-       VESO-päivien sijoittaminen lauantaipäivään.
23149: na päivänä lukuvuodessa ns. VESO-koulutuk-             Pätevien luennoitsijoiden saaminen on tästäkin
23150: seen. Näiden koulutuspäivien laatu ja ajoitus          syystä vähentynyt. Lisäksi sijoitus on heiken-
23151: on herättänyt opettajien keskuudessa laajaa tyy-       tänyt opettajien motivaatiota. Tämän takia tu-
23152: tymättömyyttä. Koulutuspäivillä on asioita             lisi vakavasti harkita VESO-päivien lukemista
23153: useimmiten esitetty kaikille opettajille yhteises-     190 koulupäivän joukkoon.
23154: ti. Monet luennot ovat olleet liian teoreettisia          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23155: ja. niissä esitetyt . näkemykset jopa käytännön        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23156: koulutyölle vastakkaisia. Koulutettavien ryhmä         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
23157: on myös ollut liian heterogeeninen: ala-asteen,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymykSen:
23158: yläasteen ja lukion opettajat, samoin luokan-
23159: opettajat ja aineenopettajat kaikki yhdessä. Sa-                 Onko Hallitus tietoinen opettajille
23160: mat ongelmat eivät tällöin voi koskettaa ja                   lukuvuosittain · tarkoitetun täydertl1ys-
23161: kiinnostaa· osanottajia.                                      ~oulutuksen laadusta ja järjestelyistä, ja
23162:     Ratkaisuna tilanteen parantamiseksi tulisi                JOs on;
23163: koulutuspäiviä. kehittää entistä enemmän luok-                   mitä- Hallitus aikoo i:ehdä ·saattaåk~
23164:  ka- ja ainekohtaiseen suuntaan. Koulutuksen                  seen tämän opettajien koulutuksen sisäl-
23165:  järjestämisessä tulisi tällöin pyrkiä yhteistoimin-          löltään tarkoitulksenmukaiseksi?    · ·
23166:  taan pedagogisten aineopettajajärjestöjen kanssa.
23167:   · Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
23168: 
23169:           Saara Mikkola                   Matti Hokkanen                  Anna-Liisa Linkola
23170:           Sinikka Karhuvaara              Erkki Korhonen                 Kirsti Hollmurg
23171:           Erkki Häkämies                  Erkki Pystynen                 Juhani Örretimaa
23172:                                           Elsi Hetemäki
23173: 
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 087700351K
23178: 2                                              1977 vp.
23179: 
23180: 
23181: 
23182: 
23183:                          E d u s k u n 11 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23184: 
23185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lukuvuosien 1976-77 ja 1977-78 täydennys-
23186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koulutuksen järjestämistä koskevissa ohjeissaan
23187: olette 11 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           esittänyt periaatteen, että lähinnä valtakunnal-
23188: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lisen opintoaiheen käsittely toteutettaisiin ylä-
23189: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         asteen ja lukion opettajien osalta lääninhallituk-
23190: edustaja Saara Mikkolan ym. tekemästä kirjalli-       sien ja kuntien välisenä yhteistyönä. Sanotut
23191: sesta kysymyksestä n:o 124:                           koulutustilaisuudet tulisi annettujen ohjeiden
23192:                                                       mukaan järjestää alueellisesti siten, että såmaan
23193:            Onko .Hallitus tietoinen opettajille       koulutustilaisuuteen osallistuu saman aineen
23194:         lukuvuosittain tarkoitetun täydennys-         opettajia useammasta kunnasta. Tästä järjeste-
23195:         koulutuksen laadusta ja järjestelyistä, ja    lystä on saatu jo tähän mennessä hyviä koke-
23196:         jos on,                                       muksia.
23197:        . mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-              Kysymyksen esittäjien mielestä tulisi opetta-
23198:       , seen tämän opettajien koulutuksen sisäl-      jien täydennyskoulutuksen järjestämisessä pyr-
23199:       ·löltään tarkoitulksenmukaiseksi?               kiä yhteistoimintaan pedagogisten aineopettaja-
23200:                                                       järjestöjen kanssa mm. siten, että näiden jäse~
23201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nilleen · järjestämä koulutus voisi muodostaa
23202: taeh seuraavaa:                                       osan virkatehtäviin kuuluvasta täydennyskoulu-
23203:    Kysymyks~ssa arvostellaan köulutuspäivien          tuksesta. Tämä järjestely toteutuu muutaman
23204: ohjelmaa siitä, että koulutuspäivillä on asioita      vuoden tauon jälkeen lukuvuonna 1977-78,
23205: esitetty kaikille opettajille yhteisesti ja että      jolloin opettajat voivat kunnan harkinnan mu-
23206: koulutettavien ryhmä on ollut liian heterogee-        kaan suorittaa yhden päivän koulutusvelvolli-
23207: ninen: Kouluviranömaisten käsityksen mukaan           suudestaan osallistumalla pedagogisten aine-
23208: on peruskoulul1n siirryttäessä ollut valttämätön-     opettajajärjestöjen koulutustilaisuuksiin.
23209: tä perehdyttää kaikki peruskoulun opettajat               Kysyjien esittämään järjestelyyn, jonka mu-
23210: peruskoulun keskeisiin periaatteisiin ja tavoit-      kaan opettajien koulutuspäivät sijoitettaisiin
23211: teisiin, Myös lukion opettajien on tärkeätä tie-      nykyisiin oppilaiden koulupäiviin ja oppilaiden
23212: tää peruskoulun keskeiset tavoitteet ja sisältö,      koulutusaikaa näin lyhennettäisiin, ei voida pi~
23213: jotta he voivat suunnitella ja toteuttaa opetuk-      tää toteuttamiskelpoisena ratkaisuna. Viisipäi-
23214: sensa peruskoulun opetukseen niveltyväksi.            väiseen kouluviikkoon siirtymisen yhteydessä
23215: Virkatehtäviin kuuluvassa täydennyskoulutuk-          kansakoulun työpäivien lukumäärää vähennet-
23216: sessa on kuitenkin koko ajan ollut myös aine-         tiin 200 päivästä 190 päivään, mitä määrää
23217: ja kouluastekohtaista koulutusta. Tämän kou-          on pidettävä ehdottomana vuotuisena vähim-
23218: lutuksen osuutta on voitu lisätä, kun edellä          mäistyöaikana.                         i
23219: 
23220: 
23221: mainitut peruskoulun yleiset periaatteet on              ·Lopuksi on syytä todeta, että opetusministe-
23222: saatu käsitellyiksi. Esimerkkeinä tällaisesta eriy-   riön käsityksen mukaan opettajien täydennys-
23223: tyvästä koulutuksesta voidaan mainita lukuvuo-        koulutuksessa tulisi lähivuosina kuntien ja lää-
23224: den 1977-78 opintoaihesuositus: opetukselli-          ninhallitusten välistä työnjakoa siten tarkistaa,
23225: nen eriyttäminen. Ainekohtaisen koulutuksen           että nykyistä suurempi osuus ainekohtaisesta
23226: järjestäminen on kuitenkin erityisesti opettajien     täydennyskoulutuksesta tulisi siirtää läänikoh-
23227: kunnissa tuottanut vaikeuksia sekä opettajien         taisesti järjestettäväksi. Opetusministeriön 7.
23228: vähäisyyden että tarvittavien kouluttajien mää-       12. 1976 asettama työryhmä on laatinut asiasta
23229: rän vuoksi. Tämän vuoksi kouluhallitus •Jn            ehdotuksen, jossa esitetään kuntien ja läänin-
23230:                                              N:o 124                                               3
23231: 
23232: hallitusten välistä työnjakoa muutettavaksi        ministeriö ja kouluhallitus yhteistyössä opettaja-
23233: edellä esitetyllä tavalla. Työryhmän muistion ja   järjestön ja kuntien keskusjärjestöjen kanssa
23234: siitä annettujen lausuntojen perusteella Opetus-   valmistelee jatkotoimenpiteitä.
23235:   Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1977.
23236: 
23237:                                                             Opetusministeri Marjatta Väänänen
23238: 4                                            1977 vp.
23239: 
23240: 
23241: 
23242: 
23243:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23244: 
23245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skolstyrelsen i sina anvisningar om anordnandet
23246: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     av fortbildningen läsåren 1976-77 och 1977
23247: av den 11 mars 1977 till vederbörande medlem       -78 framfört principen, att främst behand-
23248: av statsrådet översänt avskrift av följande av     lingen av ett riksomfattande studieämne för
23249: riksdagsman Saara Mikkola m. fl. underteckna-      högstadie- och gymnasielärarnas del skulle för-
23250: de spörsmål nr 124:                                verkligas i form av samarbete mellan länssty-
23251:                                                    relserna och kommunerna. De aktuella utbild-
23252:           Är Regeringen medveten om arten av       ningstillfällena borde enligt anv1srungarna
23253:        och arrangemangen för den läsårsvis för     ordnas regionalt och så, att i ett och samma
23254:        lärare avsedda fortbildningen, och om       utbildningstillfälle skulle delta lärare i samma
23255:        så är fallet,                               ämne från flera koinmuner. Av ett sådant
23256:           vad ämnar Regeringen göra för att        arrangemang har man redan fått goda erfaren-
23257:        ge denna lärarutbildning ett ändamåls-      heter.
23258:        enligt innehåll?                                Enligt spörsmålsställarnas åsikt borde man
23259:                                                    vid ordnandet av lärarfortbildningen sträva tili
23260:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     samarbete med de pedagogiska ämneslärarorga-
23261: samt anföra följande:                              nisationerna bl.a. så, att den utbildning dessa
23262:     I spörsmålet kritiseras utblldningsdagarnas    anordnar för sina medlemmar kunde utgöra en
23263: program för att vid utbildningsdagarna ärenden     del av den till tjänsteåliggandena hörande fort-
23264: har framförts till alla lärare gemensamt och       bildningen. Detta arrangemang förverkligas
23265: för att utbildningsgruppen har varit alltför       efter några års paus igen under läsåret 1977--
23266: heterogen. Enligt skolmyndigheternas åsikt har     78, då lärarna enligt kommunens övervägande
23267: det vid övergången till grundskolan varit nöd-     kan fullgöra en dag av sin utbildningsskyldighet
23268: vändigt att göra samtliga grundskollärare för-     genom att delta i de pedagogiska ämneslärar-
23269: trogna med grundskolans viktigaste principer       organisationernas utbildningstillfällen.
23270: och mål. Också för gymnasielärarna är det vik-         Det av spörsmålsställarna föreslagna arrange-
23271: tigt att känna till grundskolans viktigaste mål    manget, att lärarnas utbildningsdagar skulle
23272: och innehåll så, att de kan planera och genom-     förläggas till elevernas nuvarande skoldagar och
23273: föra sin undervisning på ett sätt som ansluter     elevernas utbildningstid därigenom förkortas,
23274: den till grundskoleundervisningen. Inom den        kan inte anses vara en genomförbar Wsning.
23275: till tjänsteåJ.iggandena hörande fortbildningen    Vid övergången till fem dagars skolvecka
23276: har det dock hela tiden förekommit utbildning      minskades anta1et arbetsdagar i folkskolan från
23277: för vissa ämnen och sikolstadier. Andelen av så-   200 till 190, vilket sistnämnda antal bör anses
23278: dan utbildning har kunnat ökas, då de ovan         vara absolut minimum för den årliga arbets-
23279: nämnda allmänna principerna för grundskolan         tiden.
23280: behandlats. Som exempel på dylik differentierad        Dll slut är det skäl att konstatera, att man
23281: utbildning kan nämnas rekommendationen an-         enligt undervisningsministeriets åsikt under de
23282: gående studieobjekt för läsåret 1977-78:           närmaste åren inom lärarfortbildningen borde
23283: didaktisk differentiering. Särskilt i små kom-     justera arbetsfördelningen mellan kommunerna
23284: muner har det emellertid såväl till följd av        oeh länsstyrelserna så, att en större del än
23285: att lärarna är så få som att det behövs så         hittills av fortbildningen i de olika ämnena
23286: många utbildare medfört svårigheter att ordna       skulle försiggå länsvis. Den arbetsgrupp som
23287: utbildning för vissa läroämnen. Därför har         undervisningsministeriet tillsatte 7. 12. 1976
23288:                                              N:o 124                                             5
23289: 
23290: har utarbetat ett förslag i saken, vari föreslås   bereder i samråd med lärarorganisationen och
23291: att arbetsfördelningen mellan kommunerna och       kommunernas centralorganisationer vidare åt-
23292: länsstyrelserna ändras på ovan avsedda sätt.       gärder på basen av arbetsgruppens promemoria
23293: Undervisningsministeriet och skolstyrelsen för-    och ae utlåtanden som givits om denna.
23294:   Helsingfors den 15 april 1977.
23295: 
23296:                                                        Undervisningsminister Mar;atta Väänänen
23297: ... .)
23298:                                              1977 vp.
23299: 
23300: Kirjallinen kysymys n:o 125.
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 
23305:                                  Häkämies ym.: SEV-kaupan tutkimuslaitoksen perustamisesta
23306:                                     Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteyteen.  ·
23307: 
23308: 
23309:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23310: 
23311:    Vuonna 1973 mietintönsä jättänyt idänkau-        määrärahatarpeita, joita ei olisi korkeakoulun
23312: pan informaatiotoimikunta (komiteanmietintö          tulo- ja menoarvion rajoissa hoidettavissa.
23313: 1973:98) suositteli erityisen tutkimuslaitoksen         Tutkimuslaitoksen tarpeellisuus perustuu se-
23314: perustamista, jonka tarkoituksena olisi lisätä ja   kä valtakunnalliseen tarpeeseen että hankkeen
23315: keskittää Suomen ja sosialististen maiden kaup-     hyvään soveltuvuuteen korkeakoulun nykyiseen
23316: pa- ja taloussuhteita koskevaa tutkimusta.          ja suunniteltuun tulevaan toimintaan. Lappeen-
23317:    Useissa tutkimuksissa on todettu Kaakkois-       rannan teknillisen korkeakoulun tuotantotalou-
23318: Suomen alueen maantieteellinen soveltuvuus          den laitoksella on aloitettu SEV-bupan opetus,
23319: SEV-kaupan kehittämiseen. Tämän alueen kaut-        joka kehittyäkseen vaatii taustakseen pysyvää
23320: ta tapahtuu suurin osa SEV-kauppamme kulje-         tutkimustoimintaa. SEV-kaupan tutkimuspro-
23321: tuksista ja turismista Neuvostoliittoon, alueelle   jektit ovat toiminnallisesti muodostaneet tutki-
23322: tulee maakaasujohto Neuvostoliitosta, alueen        muslaitosaihion, mutta ovat muodollisesti olleet
23323: kuljetustoiminnan kannalta on tärkeä merkitys       korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen tutki-
23324: Saimaan kanavalla, Lappeenrantaan on perus-         musprojekteja. Tutkimustoiminnan kehittämistä
23325: tettu Itä-Suomen ensimmäinen vapaavarasto           projektitasolla vaikeuttavat epävarmuustekijät,
23326: jne. Niinikään Kaakkois-Suomessa on jo pit-         mm. se, että projektiperustalle palkattujen tut-
23327: kään tutkittu ja valmisteltu idänkaupan infor-      kijoiden tulevaisuus on jatkuvasti epävarma.
23328: maatio- ja tuotenäyttelykeskuksen perustamista.     Tähän liittyy myös vaikeus saada päteviä hen-
23329: Nämä seikat antavat hyvän pohjan tutkimus-          kilöitä kiinnitetyksi huolehtimaan tutkimustyön
23330: toiminnalle ja osaltaan myös vaativat tutkimus-     lisäksi SEVJkaupan opetuksesta. Tämän valta-
23331: toimintaa edelleen kehittyäkseen. Samalla hank-     kunnallisesti tärkeäksi koetun SEV-kaupan tut-
23332: keet palvellakseen Suomen idänkauppaa par-          kimisen vakiinnuttaminen ja kytkeminen Lap-
23333: haalla mahdollisella tavalla tarvitsevat tuekseen   peenrannan teknillisessä korkeakoulussa tapah-
23334: enenevässä määrin korkeakoulutasoista opetusta      tuvaan alan opetukseen voi tapahtua riittävällä
23335: ja ennen kaikkea institutionaalista tutkimus-       pysyvyydellä ainoastaan perustettavan tutkimus-
23336: toimintaa.                                          laitoksen toimesta. Korkeakoulussa on kehitty-
23337:    Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan           mässä taloudellisen opetuksen poikkitieteellinen,
23338: teknillisessä korkeakoulussa harjoitettu projek-    teknillisiin tieteisiin perustuva koulutus, mikä
23339: tiluontaisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa-        sopii hyvin korkeakoulun SEV-kaupan tutki-
23340: ja teollisuusministeriön myöntämillä määrära-       muslaitoksen poikkitieteelliseen luonteeseen.
23341: hoilla. Korkeakoulu on 23. 6. 1976 tehnyt vi-       Korkeakoulu ja mainittu tutkimuslaitos täyden-
23342: rallisen aloitteen opetusministeriölle SEV~kau­     täisivät toisiaan ja antaisivat toisilleen kehitys-
23343: pan tutkimuslaitoksen perustamisesta korkea-        mahdollisuuksia.
23344: koulun yhteyteen. Korkeakoulu on lähtenyt               Valtakunnallisen SEV-kaupan tutkimuksen
23345: suunnitelmissaan siitä, että tutkimuslaitos voisi   osalta voidaan todeta, että Suomen ja SEV-
23346: käynnistyä vuoden 1978 alussa. Laitoksen toi-       maiden välinen kauppa oli vuonna 1975 noin
23347: miminen esitetyllä tavalla korkeakoulun yhtey-      14 Suomen ulkomaankauppavaihdosta. SEV-
23348: dessä ja sijoittuminen korkeakoulun tiloihin te-    kaupan kansantaloudellinen merkitys on kuiten-
23349: kisi mahdolliseksi sen, ettei laitoksen toimin-     kin huomattavasti merkittävämpi kuin mitä
23350: nan aloittaminen edellyttäisi eräiden henkilöi-     ulkomaankauppaosuuden perusteella olisi ole-
23351: den palkkaamiskulujen lisäksi sellaisia muita       tettavissa. Idänkaupan osuus Suomen kaupan-
23352: 087700361W
23353: 2                                           1977 vp.
23354: 
23355: käynnissä lisääntyy oleellisesti jatkuvasti ja sa- tämme kunnioittaen ·valtioneuvoston asiari'-
23356: malla se saa uusia muotoja. Edellytykset kau- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
23357: pan kasvulle ovat sekä valtakunnallisissa että myksen:
23358: rajakaupan puitteissa suotuisat. Sosialististen            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23359: SEV-maiden kanssa käytävä ulkomaankauppa                erityisesti vallitsevissa taloudellisissa
23360: eroaa myös luonteeltaan "normaalista" ulko-             oloissa olisi tärkeätä edistää maan elin-
23361: maankaupastamll,le.                                     keinoelämän kannalta tärkeitä pyrkimyk-
23362:    Kaikki yllä . mainitut seikat lisäävät SEV-          siä SEV-kaupan laajentamiseksi ja tieto-
23363: kaupan suhteellista tutkimustarvetta, SEV-kau-          jen saannin lisäämiseksi yrityksille idän-
23364: pan merkitykseen nähden on siihen suunnattu ·           kaupasta, ja jos on,
23365: tutkimustoiminta ollut Suomessa vähäistä. Se               mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23366: ansaitsee lisätutkimusta sekä lisääntyvässä määc        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että SEV-
23367: rin tutkimukseen liittyvää korkeampaa ope-              kaupan tutkimuslaitos vakinaistettaisiin
23368: tusta;··                                                Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
23369:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-       yhteyteen toteuttamalla hanke vuoden
23370: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi~             1978 alusta?
23371:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
23372: 
23373:          Erkki Häkämies               Juhani Saukkonen              Juhani Sipiläinen
23374:          Anna-Liisa Linkola           Pekka Jokinen                 Raino Westerholm
23375:          Olli Helminen                Risto Tuominen                Mauno Forsman
23376:          Mikko Kaarna                 Taisto Sinisalo               Seppo Tikka
23377:          Mi~ko Pesälä                 Paavo Tiilikainen             Meeri Kalavainen
23378:                                              Nto 125
23379: 
23380: 
23381: 
23382: 
23383:                         Eduskunna;n Hetra Pu'hemiehelle.
23384: 
23385:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen tarvittavaksi asetukseksi. Tehdessääri esi-
23386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyksen 'korkeakouluun vuonna 197& perustetta-
23387: olette kirjeellänne 11 päivänä maaliskuuta 1977     vista viroista ja toimista ei Lappeenrannan tek-
23388: n:o . 822 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     nillinen 'korkeakoulu esittänyt mainittuun tut-
23389: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Häkä-      kimuslaitokseen .tarvittavia virkoja ja työsuh:
23390: miehen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 125:          teisia toimia. Varsinaisen tulo- ja menoarvio-
23391:                                                     esityksensä täydennyksenä korkeakoulu on esit-
23392:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tänyt 240 000 markan erityisen määrärahan va-
23393:        erityisesti vallitsevissa taloudellisissa    raamista tutkimuslaitoksen johtajan, kahden
23394:        oloissa olisi tärkeätä edistää maan elin-    tutkijan ja osastosihteerin palkkaamiseksi. Hal-
23395:        keinoelämän kannalta tärkeitä pyrkimyk-      litus tulee .tältä osin käsittelemään asian teh-
23396:        siä SEV-kaupan laajentamiseksi ja tieto-     dessään esityksen vuoden 1978 tulo- ja meno-
23397:        jen saannin lisäämiseksi yrityksille idän-   arvioksi.     ·
23398:        kaupasta, ja jos on,                            Kauppa- ja teollisuusministeriöstä saadun tie-
23399:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         don mukaan tultaneen idänkaupan tutkimus-
23400:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että SEV-         projekteja edelleen jatkamaan Lappeenrannan
23401:        hupan tutkimuslaitos vakinaistettaisiin      teknillisessä korkeakoulussa vuoden 1978
23402:        Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun       aikana.
23403:        yhteyteen toteuttamalla hanke .vuoden           Opetusministeriö on 16 päivänä maaliskuuta
23404:        1978 alusta?                                 1977 asettanut toimikunnan suunnittelemaan
23405:                                                     korkeakoululaitoksen laajentamista Itä-Suomes-
23406:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa. Toimikunnan tehtäväksi on mm. annettu
23407: vasti seuraavaa:                                    esityksen- tekeminen ·Itä~Suomen korkeakoulu-
23408:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tuo-      yksiköiden välisen työnjaon ja yhteistyön pysy-
23409: tantotalouden laitoksella on vuodesta 1975 läh-     västä järjestämisestä. Tässä yhteydessä selvite-
23410: tien harjoitettu projektiluontoista SEV-kaupan      tään myös Lappeenrannan teknillisessä korkea-
23411: tutkimusta osana kauppa- ja teollisuusministe-      koulussa annettavan kauppatieteellisen opetuk-
23412: riön rahoittamasta tutkimuskokonaisuudesta.         sen kehittämistä, johon kysymyksessä mainittu
23413: Korkeakoulu on 23 päivänä kesäkuuta 1976            tutkimustoiminta liittyy. Toimikunnan työn
23414: tehnyt opetusministeriölle esityksen Lappeen-       valmistuttua opetusministeriö laatii suunnitel-
23415: rannan teknillisestä korkeakoulusta annetun         man siitä, miten Itä-Suomen korkeakouluyksi-
23416: lain muuttamisesta niin, että korkeakoulun yh-      köiden ja erityisesti Lappeenrannan teknillisen
23417: teydessä toimisi erillinen SEV-kaupan tutkimus-     korkeakoulun kauppatieteellisen opetuksen ja
23418: laitos, sekä tehnyt samassa yhteydessä esityk-      tutkimuksen resursseja lisätään.     ·
23419:   Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1977.
23420: 
23421: 
23422:                                                              Opetusministeri Marjatta Väänänen
23423:                                                 1977 vp.
23424: 
23425: 
23426: 
23427: 
23428:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23429: 
23430:    I det syfte 3 7 § ·1 tnom. riksdagsordningeo         slag tili erforderlig förordning. Då Villman-
23431: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           strands tekniska högskola framförde sitt för-
23432: nr 822 av den 11 mars 1977 tili vederbörande           'slag angående inrättandet av nya tjänster och
23433: medlem av statsrådet översänt ·avskrift av föl-         befattningar vid högskolan år 1978, föreslog
23434: jande av riksdagsman Hii!kämies m.fl. under-            högskolan inga tjänster eller befattningar i ar·
23435: tecknade spörsmål nr 125:                               betsförhållande för nämnda institution. Som
23436:                                                         komplement tili högskolans egendiga b~d~et­
23437:            Är Regeriogen medveten om, att det           förslag har högskolan föreslagit ett specialan-
23438:         speciellt under rådande ekonomiska för-         slag av 240 000 mk för avlönande av en före-
23439:         hållanden vore viktigt att främja de            ståndare för forskningsinstitution, två forskare
23440:         med ~anke på landets näringsliv viktiga         och en avdelningssekreterare. Regeringen kom-
23441:         strävandena att utvidga SEV-handeln             mer att till denna del behandla frågan vid upp-
23442:         och att öka informationen tili företagen        görande av sin proposition angående statsför-
23443:         om östhandeln, och om så .är fallet,            slaget för år 1978.
23444:            vilka åtgärder har Regeringen vid-              Enligt uppgift från handels- och industrimi-
23445:         tagit eller ämnar deri .vidta för. att tili     nisteriet torde forSkningsprojekten gällande
23446:         ordinarie ombilda SEV~handelns fotsk-          östhandeln komma att fortsättas vid Villman-
23447:         ningsinstitution i an!knytning tili Vili-       strands tekniska högskola uoder år 1978.
23448:         manstrands tekniska högskola, genom                Undervisningsministeriet tillsatte den 16
23449:         att förverkliga projektet från början av        mars 1977 en kommission för planering av ut-
23450:         år 1978?                                        vidgning av högskoleväsendet i Östra Finland.
23451:                                                        Kommissionen har bl.a. tilldelats uppgiften att
23452:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          uppgöra förslag till ett bestående arrangemang
23453: saint anföra följande:                                 gällande arbetsfördelningen och samarbetet
23454:     Vid Villmanstrands tekniska högskolas pro-         mellan Östra Finlands högskoleenheter. I detta
23455: duktionsekonollliska institution har, sedan år         sammanhang skall även frågan om utvecklandet
23456: 1975 bedrivits projektmässig forskning om              av den merkantila undervisningen vid hög-
23457: SEV-handeln såsom en del av den fotsknings-            skolan, tili viiken den i spörsmålet nämnda
23458: helhet som finansieras av handels- och industri-       forskningsvel!ksamheten är knuten, utredas.
23459: lllinisteriet. Högskolan tillställde den 23 juni       Efter det att kommissionens arbete blivit fär-
23460: 197 6 undervisningsministeriet ett förslag an-         digt kommer undervisningsministeriet att göra
23461: gående ändring av lagen om Villmanstrands              upp en plan angående hur ·Östra ·Finlands hög-
23462: teknisktt högskola så, att e1;1 separat forsknings•    skoleenheters, och särskilt .Villmanstrands .tek-
23463: institution för SEV~handeln·skulle, ;v.erka,,.i.·an"   niska högskolas; ·~erkantila underyisning ~
23464: knytning tili högskolan, och samtidigt ett för-        forsknirJ.gsresu~serna skall kunna utökas.
23465: 
23466:   Helsingfors den 20 april 1977.
23467: 
23468: 
23469:                                                          Undervisningsminister Marjatta Väänänen
23470:                                               1977 vp.
23471: 
23472: Kirjallinen kysymys n:o 126.
23473: 
23474: 
23475: 
23476: 
23477:                                   Tikka ym.: Puolustusvoimain pysyväismääräysten vastaisen toi-
23478:                                      minnan estämisestä.
23479: 
23480: 
23481:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23482: 
23483:    Puolustusvoimien komentaja, kenraali Sutela,      dotteeseen. evl. E. Puranen on tehnyt yhteensä
23484: on määrittänyt Varusmiesliiton .toiminnan edel-      yhdeksäntoista muutosta, mukana mm. varsit1
23485: lytykset ja puitteet 26. 3. 1974 antamallaan         suuria poistoja. Puranen esittää poistettavaksi
23486: pysyväismääräyksellä "suhtautuminen Suomen           tiedotteesta mm. seuraavaa: "Varusmiesliitto on
23487: Varusmiesliittoon". Pysyväismääräystä on muu-        jo kauan pitänyt varusmiestoimikuntajärjestel-
23488: tettu 25. 11. 1975 kenraaliluutnantti Kannisen       män demokratisoimista yhtenä tärkeimmistä ta•
23489: pysyväismääräyksellä tiedotustoiminnan osalta.       voitteistaan." Poistettavaksi esitetään myöskin:
23490: Muutoksen yhteydessä mahdollistettiin Varus-         "Myös varusmiestoimikuntien puheenjohtajat
23491: miesliiton lehden ja muun tiedotusaineiston          ovat itse valtakunnallisilla neuvottelupäivillään
23492: ( esim. kokousilmoitukset) jakelu sisäpalvelus-      Kajaanissa 1975 ja Säkylässä 1976 vaatineet
23493: järjestyksen edellyttämissä puitteissa kasarmi-      VMTK-järjestelmän demokratisoimista. Samoin
23494: tiloissa kaikille varusmiehille.                     vuosi sitten mietintönsä jättänyt puolustuslai-
23495:    Keuruun varusmiesyhdistys valmisti tiedot-        toskomitea sekä puolustusministeri Westerlund
23496: teen, joka tarkoitettiin liiton jäsenhankintatoi-    ovat ilmaisseet tukensa varusmiestoimikuntien
23497: mintaan. Tiedote toimitettiin 25. 02. 1977 Keu-      vaalitavan demokratisoimiselle." Väliotsak.kees-
23498: ruunselän varuskunnan päällikölle everstiluut-       ta: "Allekirjoita adressi omien oikeuksiesi
23499: nantti Puraselle. Everstiluutnantti Puranen kui-     puolesta" evl. Puranen vaatii poistettavaksi
23500: tenkin .sensuroi tiedotetta ja esti sen kenraali     muut sanat paitsi "adressi".
23501: Sutelan pysyväismääräyksen mukaisen jakelun.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23502: Evl. Purasen vastaus jäsentiedotteen levittämi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23503: seen oli seuraava: "En hyväksy monisteen jaka-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23504: mista kasarmi tiloissa. Sama aineisto käy. pää-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23505: osin selville Varusmies-lehdes•tä. Luonnokseen       sen:
23506: tehdyt poistot ja korjaukset sekä lisäykset huo-
23507: mioon otettuina ja suoritettuina saa tiedotteen                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23508: kiinnittää sotilaskodin ilmoitustaululle. Evl E.             ryhtyä sotilashenkilöiden yhdistyslain ja
23509: Puranen."                                                    puolustusvoimain      pysyväismääräysten
23510:    Neljäsivuiseen varusmiesyhdistyksen jäsentie-             vastaisen toiminnan estämiseksi?
23511:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1977.
23512: 
23513:          Seppo Tikka                    Paula Eenilä                    1.-C. Björklund
23514:          Matti Puhakka                  Toivo Jokiniemi                 Kaarina Suonio
23515: 
23516: 
23517: 
23518: 
23519: 0877003739
23520: 2
23521: 
23522: 
23523: 
23524: 
23525:                                   E d u s k u n n a n H e r r a , P u h e m i e he 11 e.
23526: 
23527:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 liiton kirjallinen tiedotustoiminta voi tapahtua
23528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies.,                sitä varten Ost}itetuilla ilmoitustauluilla, joita
23529: olette kirjeenne n:o 823 ohella 11 päivänä                    on sijoitettu sotilaskoteihin tai muihin kokous-
23530: maaliskuuta 1977. lähettäqyt valtioneuvoston                  tiloiksi . mää:rättyihin kohtiin..
23531: ~siaoomaisen Jäsenen vastattavaksi kansanedus-                · Keuruun Varusmiesyhdistys on_ kysymyksen
23532: ~ja Seppo Tikan ym. tekemän seuraavan sisäl-                  perusteluissa mainitun tiedotteen jakelupyrki-
23533: töi~ kysymyksen:            ·                                 myksessään nähtivästi nojautunut aikai~m;
23534:                     Mi:hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     paan liiton· tiedotusto~intaa sotilasall,leilla kos-
23535:                  ryhtyä ·sotiläSbenkilöiden yhdistyslain ja   kevaan ohjeeseen, jonka mukaan liiton .jäsenille
23536:                  puolustusvoimain·· pysyväismääräysten        voidaan liiton · lehden sekä muun. tiedotus•
23537:                  vastaisen toiminnan estämiseksi?             aineiston, esimerkiksi kokGusHm.Oitukset, jakel~
23538:                                                               suorittaa myös kas.armeis:;;a. Tämänkään mu·
23539:     Vastauksena kysymykseen . esitän kunnioitta-              kaan ei ole ollut ,OO:J.littua jakaa kasarmeissa
23540: wsd seuraavaa: . ·                                            tiedotusaineistGa ·muille kuin yhdistyksen jäser
23541:     Kysymyksen perusteluihin viitaten voidaan                 nille. Kyseinen ohje 'On jo vuonna 1975 muu'
23542: todeta, että puolustusvoimain asennoituminen                  tettu nykyiseen ed,ellä selostettuun muotoonsa.
23543: S'tlbirren Varusmies'liitto -ry:een sekä kyseisen                 Puolustusministeriön suhtautuminen N arus-
23544: liiton' 'toimin'taehdot' toimiessään sotilasalueilla          miesliiton toimintaan on myönteistä. Koska 'lii~
23545: on. määrätty puolustusvoimain pysyväismääräyk-                i:on toiminta puohrstushailinnon piirissä on suh·
23546: sissä, jurka sisälty\Tät pääesikunnan kirjelmään              teellisen uutta, tullaan pysyväismääräysten ml~
23547: n:o 42/Ttus-os/Dbc/9. 1. 1976. Sotilasalueilla                kintaa edelleen ;selventämään sekä samoin soti·
23548: puOlusrusvoim:a't '-On ·0ilreutettu antamaan toi-             laskäskyasioiden ja hallititoasioiden · suhdetta~
23549: mint1!lnsa edellyttämiä määräyksiä, joiden mää-               Puuttumatta yks:ityl-skohtaisesti tiedotteen sisäl~
23550: räysten ei ole mdett:u olevan ristiriidassa yh~               tööri on. todettaviss·a, ettei asiassa ole ilmennyt
23551: distyslain ja· muideA säädösten. kanssa.·                     suoranaisia menettelytapavirheitä, joiden' olisi
23552:     Pysyväismääräysten mukaan kyseisen liiton                 katsottava viittaavan siihen, että asianomainen
23553: julkaisemaa lehteä voidaan jakaa varusmiehille                joukkO:.osaston komentaja· olisi·' menetellyt voi-
23554: kuten muitakin · sanoma~ ja aikakauslehtiä ja
23555: ·~   •   .   .         .   l
23556:                                                               massa olevien pysyv'aismääräysten vastaisesti.
23557:      ,, ·: Helsingissä .huhtikcrun 22 päivänä 1977.
23558: 
23559:                                                                       Pu<>J.ustusminister.i Seppo Wes,~erlund
23560:                                               N:o 126                                                3
23561: 
23562: 
23563: 
23564: 
23565:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23566: 
23567:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       bundets skriftliga informationsverksamhet kan
23568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ske på för förbundet anvisade anslagstavlor,
23569: nr 823 av den 11 mars 1977 tili vederbörande       som placerats i soldathemmen eller andra plat-
23570: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    ser, vi1ka reserverats som mötesutrymmen.
23571: dagsman Seppo Tikka m.fl. undertecknade                Beväringsföreningen i Keuruu har synbarligen
23572: spörsmål:                                          i sitt försök att dela ut det i spörsmålets mo-
23573:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tivering nämnda meddelandet stött sig på den
23574:        ta i syfte att förhindra militärpersoners   tidigare anvisningen rörande förbundets infor-
23575:        verksamhet i strid med föreningslagen       mationsverksamhet på militärt område, enligt
23576:        och försvarsmaktens stående bestäm-         vilken förbundets tidning samt annat informa-
23577:        melser?                                     tionsmaterial, t.ex. möteskallelser kan distri-
23578:                                                    bueras tili förbundets medlemmar även i ka-
23579:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sernerna. Inte heller enligt denna har det varit
23580: sa.mt anföra följande:                             tillåtet att i kasernerna utdela informations-
23581:     Hänvisande tili spörsmålets motiveringar kan   material tili andra än föreningens medlemmar.
23582: man konstatera, att försvarsmaktens inställning    Ifrågavarande anvisning har redan år 1975
23583: tili Finlands Beväringsförbund r.f. samt vili-     ändrats på tidigare anfört sätt.
23584: koren för ifrågavarande förbunds verksamhet            Försvarsministeriets inställning tili Bevärings"
23585: på militärt område har angivits- i försvars-       förbundets verksamhet är positiv. Eftersom
23586: maktens stående bestämmelser, vilka ingår i        förbundets verksamhet inom försvarsförvalt-
23587: huvudstabens skrivelse nr 42/Ttus-os/Dbc/          ningen är relativt ny, kommer tolkningen av
23588: 9. 1. 1976.                                        de stående bestämmelserna fortsättningsvis att
23589:     På militära områden är försvarsmakten be-      förtydligas, liksom även förhållandet mellan
23590: rättigad att utfärda av verksamheten förutsatta    militärorderärenden och förvaltningsärenden
23591: bestämmelser, vilka bestämmelser inte har kon-     kommer att klarläggas. Utan att i detalj gå in
23592: staterats vara i strid med föreningslagen eller    på meddelandets innehåll kan det konstateras
23593: andra stadganden.                                  att det i saken inte framgått direkta tiliväga-
23594:     Enligt de stående bestämmelserna kan den       gångssättsfel, vilka kunde anses tyda på att
23595: tidning som publiceras av ifrågavarande för-       ifrågavarande truppförbandskommendör hade
23596: bund utdelas tili beväringarna på samma sätt       handlat i strid med gällande stående bestäm-
23597: som andra tidningar och tidskrifter och för-       melser.
23598:      Helsingfors den 22 april 1977.
23599: 
23600:                                                               Försvarsminister Seppo Westerlund
23601:                                               1977 vp.
23602: 
23603: Kirjallinen kysymys n:o 127.
23604: 
23605: 
23606: 
23607: 
23608:                                   Sinisalo: Karhulassa sijaitsevan työvoimatoimiston palvelupisteen
23609:                                       lopettamisesta.
23610: 
23611: 
23612:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
23613: 
23614:    Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntainliitoksen        si. hallinnollisen toiminnan tehost~ myös
23615: johdosta Karhulan työVQimatoitnisto lakkautet-       siitä asukkaille koituvilla ·eduilla .. Kotkan kau-
23616: tiin tämän vuoden tammikuun ensimmäisenä             punki on pyrkinyt virasto}ensa hajasijpitukseUa
23617: päivänä.                                             ja erilaisia palvelupisteitä .eri alueille ·~
23618:    Karhulan alueen asukkaita on kuiten!kin pal-      dostamalla siihen, ettei hallinnollinen keskitys
23619: vellut Karhulan linja-autoasemalla toimineen         johtaisi palveluolosuhteiden ainakaan huomat-
23620: työvoimatoimiston tiloissa toiminut ns. sivu-        tavampaan huonontumi:seen. Näitä periaatteita
23621: pi:stetoimisto.                                      ei kuitenkaan valtiovallan taholta hoomioitaisi,
23622:    Nyt on esitetty tietoja, joiden mukaan tämä       jos suunniteltu Karhulan työVoima-asioita hoi-
23623: sivutoimistokin lakkautettaisiin viimeistään         tava Palvelupiste lopetettaisiin. - . .
23624: ensi syksynä, mahdollisesti jo aikaisemmin.              Tiettävästi lopullista päätöstä asiaGta ei ole
23625: Perusteena on esitetty, että yhdistämällä työ-       vielä tehty. Työvoimahallinnon piirissä tulisi-
23626: voimatoimistot voidaan toimia keskitetysti ja        kin vakavasti tutkia kaikki mahdollisuudet,
23627: tehokkaammin.                                        joilla voitaisiin torjua työttömien asian hoita-
23628:    Työvoimatoimistot ovat        palvelulaitoksia,   misen vaikeuttaminen, ja Karhulan palvel:ut>is-
23629: joissa asioijat joutuvat käymään säännöllisesti      teen toimintaa olisi jatkettava.
23630: jå suhteellisen usein. Ei voi olla näin ollen            Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
23631: pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö Kar-        jestyksen 37 ~:n 1 nmmenttiin viitaten esitän
23632: hulan toimiston toiminnan lopettaminen ai-           valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle vastat-
23633: heuttaisi huomattavia lisävaikeuksia Karhulassa      tavaksi seuraavan kysymyksen:                   ·
23634: asuville työvoimatoimistossa asioimaan joutu-
23635: vitle henkitöille. Erittäin kohtuuttomana voi-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettd
23636: daan pitää myös, että muutenkin vaikeissa ta-                kunta.inlirtok:sesta · :johtuvista tyÖVOima-
23637: loudellisissa asemissa olevat työttömät joutui-              toimistojen hallinnollisista uudefteen
23638: sivat mm: matkakustannusten vuoksi, joita                    jäi:jestelyistä huolimatta työvoin:ratoi-
23639: Kotkaan asioiminen aiheuttaisi, lisääntyviin vai-            miston · palvelupistettä Karhufassa · lope-
23640: keuksiin.                                                    teta ia .ettei karlmlalaisten tyÖttömien
23641:    Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntainliitosta                 asemaa vai;keutera ertti~taan?
23642: koskevaa hallituksen päätöstä perusteltiin pait-
23643:       Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1977.
23644: 
23645:                                            Taisto Sinisalo
23646: 
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 0877003728
23651: 2                                              1977 vp.
23652: 
23653: 
23654: 
23655: 
23656:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
23657: 
23658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Kotkan työvoimatoimisto on henikilöresurs-
23659: sa mainitussa ta,rkoituksessa Te, Herra Puhe-         sien puolesta erittäin korkeatasoinen monipal-
23660: mies, olette 15 päivänä maaliskuuta 1977 päi-         velupiste. Siellä on kaikki edellä mainitut pal-
23661: vätyn · kirjeenne ohella to~mittanut valtioneu-       velumuodot asiakkaitten saatavissa. Syksyllä
23662: VOston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          1977 toimiston käyttöön saadaan myös uudet
23663: kansanedustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvas-        huonetilat, jolloin palvelutoimintaa voidaan en-
23664: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 127:                tisestään tehostaa.
23665:                                                          Kotkan ja Karhulan työvoimato~stojen yh-
23666:         · · Aikooko Hallitus huolehtia siitä, ettei   distämisellä on pyritty siihen, että Kotka-
23667:         kuntai11liitoksesta johtuvista ·.työvoima-    Karhulan asukkaat saisivat mahdollisimman
23668:       . toimistojen.· hallinnollisista uudelleen      monipuolisia ja entistä korkeatasoisempia työ-
23669:         järjestelyistä huolimatta työvoimatoi-        voimapalveluja. To~stojen yhdistämistä har-
23670: .'      miston pälveluptstehä Karhulassa !ope-        kittaessa otettiin myös huomioon, että Karhu-
23671:         teta ja ettei karhulalaisten työttömien       lan puolella asuvat joutuvat toimiston lakkaut-
23672:         asemaa vaikeuteta entisestään?            ·   tamisen jälkeen matkustamaan Kotkaan asioi-
23673:                                                       dakseen työvoimatoimistossa. Kun kuitenkin
23674:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nykyisten työvoimatoimistojen väli on vain
23675: vasti seuraavaa:                                      seitsemän kilometriä ja kun välillä on erin-
23676:   · Kehitettäessä työvoimahallinnon kenttäorga-       omaiset julkiset liikenneyhteydet, ei sanotun
23677:  nisaatiota on tavoitteena pidetty sitä, että         seikan, ottaen huomioon parantuvat palvelu-
23678:  maassa olisi noin 50 hyvinvarustettua työvoi-        olosuhteet, ole katsottu olevan esteenä toimis-
23679: matoimistoa, joissa asiakkaiden käytössä olisi        ton lakkauttamiselle.
23680: kaikki työyoimahallinnon palvelumuodot. Käy-             Lisäksi on huomattava, että ammatinva:lin:-
23681:  tettävissä olevien henkilöresurssien · puitteissa    nanohjaus- ja neuvonta-asioissa entisen Kar-
23682: työnhakija-asiakkaat voivat näistä toiruistoista      hulan kunnan asukkaat ovat jo vuosikausia
23683:  saada ainmatinvalinnanohjausta, työnvälityspaJ-      asioineet Kotkan työvoimaroitnistossa.
23684: .veluja, työrajoitteisille tarkoitettua neuvontaa,       Mikäli toimenpide tulee aikanaan aiheutta-
23685:  tietoja koulutusmahdollisuuksista sekä työttö-       maan Karhulassa asuville voittamatJtomia vai-
23686:  myysturvapalveluja. Näiden toimistojen lisäksi       keuksia, otetaan ministeriössä harkittavaksi si-
23687:  on maassa noin 110 pientoimistoa, joissa voi-        vupalvelupisteen perustaminen Karhulan puo-
23688: daan rajoitetusti antaa erityispalveluja.             lelle.
23689:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1977.
23690: 
23691: 
23692:                                                                Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
23693:                                              N:o 127                                             3
23694: 
23695: 
23696: 
23697: 
23698:                           T i 11 R i k .s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
23699: 
23700:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Arbetskraftsbyrån i Kotka är vad personal-
23701: anger har Ni, Hett Talman, med Eder .skri-         resurserna gäller en ytterst högklassig multi-
23702: velse av den 15 mars 1977 tili vederbörande        servicepunkt, där alla ovannämnda servicefor-
23703: medlem av statsrådet för svarande översänt         mer kan. erbjudas klienterna. De nya utrym-
23704: avskrift av följande, av riksdagsman Taisto        men som kan tas i bruk på hösten 1977, gör
23705: Sinisalo ställda skriftliga spörsmål nr 127:       det möjligt att ytterligare effektivera service-
23706:                                                    verksamheten. Avsikten med den planerade
23707:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          sammanslagningen av arbetskraftsbyråerna i
23708:        vidta för att garantera, att verksam-       Kotka och Karhula har varit, att invånarna i
23709:        heten vid arbetskraftsbyråns service-       Kotka-Karhula skulle kunna erbjudas så
23710:        punkt i Karhula inte kommer att upp-        mångsidig och högklassig arbetskraftsservice
23711:        höra trots att kommunsammanslag-            som möjligt. Vid övervägningen av den even-
23712:        ningen förorsakat administrativa omor-      tuella sammanslagningen av byråerna har även
23713:        ganiseringar rörande arbetskraftsbyrå-      det beaktats, att de som bor i Karhulaområdet
23714:        erna samt att de arbetslösa karhula-        .;_ om deras egen arbetskraftsbyrås verksam-
23715:        bornas ställning inte skall försämras       het upphör - blir tvungna att resa tili Kotka
23716:        ytterligare?                                för att kunna anlita arbetskraftsbyråns service.
23717:    Som svar på detta spörsmål framför jag          En nedläggelse av arbetskraftsbyrån kan inte
23718: vördsamt följande:                                 anses kunna hindras, eftersom avståndet mellan
23719:                                                    de två byråerna är endast sju kilometer och
23720:    Vid utvecklandet av arbetskraftsförvalt-        de offentliga kommunikationsmedlen är ut-
23721: ningens fältorganisation har man utgått ifrån,     märkta och isynnerhet som servicen genom det
23722: att det i landet finns 50 sk. multiservice-        nya arrangemanget effektiveras.
23723: byråer, där kunderna har arbetskraftsförvalt-
23724: ningens alla serviceformer tili sitt förfogande.      Dessutom bör man märka, att invånarna i
23725: 1 mån av personalresurserna kan arbetssökar-       den förra kommunen Karhula redan i åratal
23726: klienterna vid dessa byråer få yrkesvägled-        har anlitat Kotka arbetskraftsbyrå i yrkesväg-
23727: nings- och arbetsförmedlingsservice, arbetshäm-    lednings- och rådgivningsärenden.
23728: made klienter kan få rådgivning, information          Ifall denna åtgärd i sinom tid kommer att
23729: ges om utbildningsmöjligheter och om trygghet      vålla oövervinneliga svårigheter för karhula-
23730: i händelse av arbetslöshet. Förutom dessa fler-    boma, upptar ministeriet för övervägning
23731: servicebyråer finns det i landet ca 110 mindre     grundläggandet av en ny filialmottagning i
23732: byråer, vilka kan erlbjuda specialservice endast   Karhula.
23733: i ringa utsträckning.
23734:      Helsingfors den 20 april 1977.
23735: 
23736: 
23737:                                                            Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
23738:                                             1977 vp.
23739: 
23740: Kirjallinen kysymys n:o 128.
23741: 
23742: 
23743:                                  Stenius ym.: Lääkärikoulutuksen supistamisesta.
23744: 
23745:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23746: 
23747:    Korkeakouluneuvoston piirissä on tehty esi-        "Yhteenvetona lääkärikoulutuksen mitoituk-
23748: tys lääkärikoulutuksen supistamisesta vähentä-     sesta sosiaali- ja terveysministeriö esittääkin,
23749: mällä uusien ·opiskelijoiden sisäänottoa vuonna    että lääkärien koulutusvolyymiä tulisi opetus-
23750: 1978 kaikkiaan 100:lla opiskelijalla.              ministeriön suunnitelmassa esitetyllä tavalla jat-
23751:  · Opetusministeriön tehtäväksiannossa 15. 3.      kaa nykyisellään ainakin lähimpinä edessäole-
23752: 1976 edellytetään korkeakouluneuvostotta ko-       vina vuosina, ja. niiden aikana perusteellisesti
23753: konaisvaltaista selvitystyötä, jonka mukaisesti    selvittää lääkärikoulutuksen määrällinen tarve
23754: olisi .tullut selvittää sekä peruskoulutettujen    ja mahdollisen koulutuksen supistamisen ajoit-
23755: että erikoislääkäritutkinnon suorittaneiden tar-   taminen ja laajuus."
23756: ve-ennustetta. Erikoislääkärien tarvetta selvit-      Edelleen hallitus ilmoittaa aikovansa jatku-
23757: tävien työryhmien työskentely on kuitenkin         vasti seurata peruskoulutettujen lääkärien tar-
23758: vielä· kesken.                                     peen kehittymistä sekä arvioida erikoislääkäri-
23759:    Opetusministeri vastasi kirjalhseen kysymyk-    tarvetta ja erikoislääkärien koulutusmahdolli-
23760: seen lääkärikoulutuksen supistamisesta (n:o        suuksia korkeakouluissa ja lopuksi hallitus lu-
23761: 52/1975 II vp.) 22. 12. 1975 mm. seuraavaa:        paa kiireellisesti ja eri tahojen yhteistyönä laa-
23762:    "Opetusministeriössä laaditussa mitoittamis-    tia asiasta selvityksen ja sen jälkeen antaa kor-
23763: suunnitelmaluonnoksessa lääkärikoulutus on py-     keakouluille suosituksen lääkärikoulutuksen tu-
23764: sytetty vuosina 1976-81 siinä laajuudessa,         levasta laajuudesta. Kuten alussa todettiin, ei
23765: jossa se on ollut vuodesta 1972 ( 620 uutta        erikoisalojen lääkärien tarvetta selvittävien työ-
23766: opiskelijaa vuodessa) .''                          ryhmien työskentely ole vielä valmistunut.
23767:    "Liläkäritiheyden kansainvälisten vertailujen      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23768: ja ennakoidun kehityksen nojalla sosiaali- ja      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
23769: terveysministeriö katsoo kuitenkin opetusmi-       nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23770: nisteriölle antamassaan lausunnossa, että nykyi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23771: sellä koulutusvauhdilla maamme lääkäritarve
23772: tulee kohtuullisesti tyydytetyksi vasta 1980-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23773: luvun jälkipuoliskolla, mikä samalla merkitsee            lääkärikoulutuksen supistamista kaavail-
23774: sitä, että koulutukseen otettavien määrän su-             laan, vaikka hallituksen edellyttämä lää-
23775: pistamiseen ei ilmeisesti ole aihetta ennen tä-           kärien tarvetta kartoittava selvitystyö
23776: män vuosikymmenen loppua. Sosiaali- ja ter-               on vielä kesken, ja
23777: veysministeriön mukaan Suomen lääkäritiheys                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23778: tulisi olemaan vuonna 1980 Saksan Hittotasa-               ryhtyä, ettei lääkärikoulutusta supisteta
23779: vallan nykyisellä tasolla, vuonna 1985 Tshek-              vastoin maamme terveydenhuollon ke-
23780: koslovakian nykyisellä tasolla ja vasta vuonna            hittämisen tarpeita?
23781: 1990 Neuvostoliiton nykyisellä tasolla."
23782:   Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1977.
23783:          Marjatta Stenius             Ulf Sundqvist                  Helge Talvitie
23784:          Kalevi Kivistö               Kaisa Raatikainen              Irma Rosnell
23785:          Pirl~ko Työläjärvi           Juhani Surakka                 E.-J. Tennilä
23786:          Jacob Söderman               Olli Helminen                  M. Kaii:mlainen
23787:          I.-C. Björklund              Kaarina Suohio                 Pauli Puhakka
23788:        . Tellervo Koivisto            Matti Puhakka                  Oili Suomi
23789:          Riitta .Järvisalo-Kanerva    Unto Ruotsalahien              Aarne Pulkkinen
23790:          Maija Rajantie               Jarmo Wahlström                Ensio Laine
23791:          Heimo Rekonen                Toivo Jokihiemi                Taisto Sinisalo
23792:                                       Mikko Ekorre
23793: 087700376C
23794: 2                                           1977 vp.
23795: 
23796: 
23797: 
23798: 
23799:                         Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
23800: 
23801:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Peruskoulutuksen saaneita lääkäreitä valmis-
23802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuu vuodesta 1978 lähtien nykyisten sisään-
23803: olette kirjeellänne 15 päivänä maaliskuuta 1977    ottojen mukaan kotimaassa 620 vuosittain. Li-
23804: n:o 825 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      säksi on otettava huomioon ulkomailla vuo-
23805: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ste-      sittain valmistuneet 30-50 lääkäriä. Tällä
23806: niuksen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen         koulutuskapasiteetilla olisi maassamme vuonna
23807: n:o 128:                                           1990 yksi lääkäri 340-380 henkeä kohti kun
23808:                                                    lääkäreitä vuonna 1974 oli yksi 750 henkeä
23809:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kohti. Joka tapauksessa on ilmeistä, että lää-
23810:        lääkärikoulutuksen supistamista· kaavail-   kärivajaus kokonaisuutena poistuu lähivuosina.
23811:        laan, vaikka hallituksen edellyttämä lää-   Koulutettavien määriä arvioitaessa on kuiten-
23812:        kärien tarvetta kartoittava ,selvitystyö    kin otettava huomioon myös lääkäritarpeen
23813:        on vielä kesken, ja                         tyydyttäminen tasapuolisesti maan eri alueilla.
23814:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Tähän alueiden väliseen eriarvoisuuteen on py-
23815:        ryhtyä, ettei lääkärikoulutusta supisteta   rittävä vaikuttamaan myös muilla toimenpiteillä
23816:        vastoin maamme terveydenhuollon ke-         kuin koulutuksen kokonaismäärän säätelyllä.
23817:        hittämisen tarpeita?
23818:                                                       Valtiontalouden vaikeuksien vuoksi tullaan
23819:                                                    lääkärinvirkojen lisäyksiä lähivuosina olennai-
23820:    Vastal]ksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sesti supistamaan aikaisempiin suunnitelmiin
23821: vasti seuraavaa:                                   verrattuna. Vaitioneuvoston hyväksymien suun-
23822:    Opetusministeriö on 15. 3. 1976 antanut kor-    nitelmien mukaan perustetaan vuosina 1978-
23823: keakouluneuvostolle tehtäväksi selvittää koulu-    1982 uusia lääkärinvirkoja vuosittain 60-175
23824: tustarvetta eräillä korkeakoulutuksen aloilla.     ja valmistuvien lääkärien määrä vuosittain on
23825: Kotkeakouluneuvoston tuli· kartoittaa ne kor-      650-670. Kun maamme lääkärit pääsääntöi-
23826: keakoulutuksen alueet, joiden koulutusvolyy-       sesti sijoittuvat julkisiin virkoihin voidaan pe-
23827: mista · oli esitetty nykyisestä poikkeavia käsi-   ruskoulutuksen riittävyyttä tältä pohjalta ar-
23828: tyksiä tai joiden koulutustarvetta olisi perus-    vioida varsin luotettavasti. Peruskoulutettujen
23829: teellisemmin selvitettävä. Tehtäväksiannossaan     lääkärien lukumäärä ylittänee jo muutaman
23830:                                                               1
23831: 
23832: 
23833: opetusministeriö edellytti korkeakouluneuvos-      vuoden kuluttua vapaana olevien virkojen lu-
23834: ton tekevän työmarkkinaselvitysten pohjalta        kumäärän. Samalla kuitenkin erikoislääkäripula
23835: oma:t toimenpide-ehdotuksensa. Lääketieteelli-     jatkuu edelleen riittämättömän jatkokoulutuk-
23836: sellä koulutusalalla tuli selvittää sekä perus-    sen vuoksi. Lähivuosien lääkärikoulutu'ksen
23837: koulutettujen että erikoislääkäritutkinnon suo-    suunnittelussa onkin keskeinen ja kiireellinen
23838: rittaneiden tarve-ennustetta.                      tehtävä koulutuksen määrällinen tasapainotta-
23839:    Korkeakouluneuvoston ensimmäinen lääketie-      minen peruskoulutuksen ja erikoi~lääkärikoulu­
23840: teen koulutusmäärää koskeva esitys saapui ope-     tuksen välillä.
23841: tusministeriöön 28. 3. 1977 eli noin kaksi viik-      Lääkärikoulutuksen määrää voidaan verrata
23842: koa myöhemmin kuin kansanedustaja Steniuk-         myös ikäluokkien kokoon. Viime vuosina opin-
23843: sen kysymys oli tehty. Esitys koskee lääkärei-     tonsa aloittaneiden määrä on ollut noin yksi
23844: den peruskoulutuksen sisäänottomääriä vuonna       prosentti vuosittain syntyneestä ·ikäluokasta.
23845: 1978. Korkeakouluneuvosto ilmoittaa päättä~        Tämän perusteella näyttäisi selvältä, että pit-
23846: vänsä myöhempien vuosien supistuksista erik-       källä aikavälillä tällainen lääkärikoulutuksen
23847: seen samoin kuin erikoislääkäritarpeesta ja jat-   mitoitus tulisi johtamaan huomattavaan ylikou-
23848: kokoulutuksen järjestelyistä yleensä.              lutukseen. Yhteiskunnalle erittäin kalliilla kou-
23849:                                              N:o 128                                                 3
23850: 
23851: lutusalalla on selvää ylikoulutusta pyrittävä       dessa. Hallituksen käsityksen mukaan käytet-
23852: välttämään mikäli ·Se ennakolta on luotetta-        tävissä olevien selvitysten mukaan näyttäisi
23853: vasti arvioitavissa.                                olevan riittävästi perusteluja supistusten toi-
23854:    Kansanedustaja Steniuksen ym. kysymynksen        meenpanemis&si jo vuonna 1978. Tässä yhtey-
23855: johdosta hallitus toteaa, että opetusministeriön    dessä on kuitenkin todettava, että korkeakou-
23856: edellyttämä lääkärikoulutusselvitys on vielä kor-   lut päättävät itse opiskelijamääristään opetus-
23857: keakouluneuvostossa valmisteltavana. Selvitys       ministeriön antamien suositusten perusteella.
23858: tullaan laatimaan yhteistyössä eri tahojen kans-    Mahdollisiin supistuksiin liittyvistä järjestelyis-
23859: sa ottaen huomioon terveydenhuollon kehittä-        tä neuvotellaan asianomaisten korkeakoulujen
23860: missuunnitelmat kokonaisuutena sekä lääkäri-        kanssa. Hallitus tulee laajemmin ja pitemmällä
23861: tarpeen tyydyttäminen maan eri osissa.              aikaväliLlä ottamaan kantaa lääkärikoulutukseen
23862:    Korkeakouluneuvosto on esittänyt, että vuon-     vasta sen jälkeen kun edellä mainitut valmis-
23863: na 1978 lääkärikoulutukseen otettavien määrää       telut on suoritettu.
23864: supistetaan 120:lla eli yhteensä 500:aan vuo-
23865:   Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1977.
23866: 
23867:                                                             Opetusministeri Mariatta Väänänen
23868: 4                                            1977 vp.
23869: 
23870: 
23871: 
23872: 
23873:                            T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n,
23874: 
23875:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt nuvarande intagningsprmc1per blir
23876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           fr.o.m. år 1978 årligen 620 läkare med grund-
23877: velse nr 825 av den 15 mars 1977 tili veder-        utbildning färdiga i hemlandet. Dessutom bör
23878: börande medlem av statsrådet översänt föl-          beaktas att 30'---50 läkare årligeh färdigut-
23879: jande av riksdagsman Stenius m. fl. under-          hildas utomlands. Med denna utbildningskapa-
23880: tecknade skriftliga spörsmål nr 128:                citet skulle det i vårt land år 1990 finnas en
23881:                                                     läkare på 340-380 personer, medan det år
23882:           Är Regeringen medveten om att man         1974 fanns en på 750 personer. I varje fall är
23883:        planerar en inskränkning av läkarut-         det uppenbart, att läkarbristen som helhet
23884:        bildningen, fastän en av regeringen för-     elimineras under de närmaste åren. Vid en
23885:        utsatt utredning angående behovet av         uppskattning av antalet läkare som ·bör ut-
23886:        läkare ännu pågår, och                       bildas, måste man dock också beakta att läkar-
23887:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      behovet måste tillfredsställas jämnt över hela
23888:        ta för att läkarutbildningen inte skall      landet. Denna bristande jämlikhet mellan olika
23889:        inskränkas i strid med vad som behövs        områden bör man försöka påverka även genom
23890:        för vår hälsovårds u tveckling?              andra åtgärder än reglering av den totala ut-
23891:                                                     bildningsvolymen.
23892:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Till följd av svårigheterna inom statshus-
23893: samt anföra följande:                               hållningen kommer ökningen av antalet läkar-
23894:    Undervisningsministerlet har 15. 3. 1976 gett    tjänster under de närmaste åren att inskränkas
23895: högskolerådet i uppdrag att utreda utbildnings-     avsevärt, jämfört med vad som tidigare plane-
23896: behovet inom vissa områden av högskoleut-           rats. Enligt de planer statsrådet godkänt in-
23897: bildningen. Högskolerådet skulle kartlägga de       rättas åren 1978-1982 årligen 60-175 nya
23898: områden inom högskoleutbildningen, beträffan-       läkarujänster, medan 650-670 nya läkare blir
23899: de vilkas utbildningsvolym framförts uppfatt-       färdiga per år. Då läkarna i vårt land i regel
23900: ningar avvikande från den nuvarande, eller          är i offentlig tjänst, kan grundutbildningens
23901: för vilkas del utbildningsbehovet borde ut-         tillräcklighet rätt tillförlitligt bedömas utgående
23902: redas mera ingående. Då ministeriet gav detta       därifrån. Antalet läkare med grundutbildning
23903: uppdrag förutsatte det, att högskolerådet, ut-      torde redan efter några år komma att överstiga
23904: gående från arbetsmarknadsutredningarna, skul-      antalet lediga tjänster. Samtidigt fortbestår
23905: le uppgöra sina egna förslag tili åtgärder. Inom    dock bristen på specialister tili följd av att
23906: det medicinska utbildningsområdet borde be-         fortbildningen är otillräcklig. Inom planeringen
23907: hovsprognoser för såväl läkare med grundut-         av läkarutbildningen under de närmaste åren
23908: bildning som med specialläkarexamen utredas.        är det också en central och brådskande uppgift
23909:    Högskolerådets första framställning beträffan-   att åstadkom:ma balans mellan grundutbild-
23910: de den medicinska utbildningens volym ingick        ningens och speciaUäkarutbildningens volym.
23911: tili undervisningsministeriet 28. 3. 1977, dvs.         Läkarutbildningens volym kan också jäm-
23912: ca två veckor efter det riksdagsman Stenius         föras med åldersklassernas storlek. De senaste
23913: ställt sitt spörsmål. Framställningen gäller in-    åren har antalet av dem som inlett sina studier
23914: tagningstalen tillläkargrundutbildning år 1978.     utgjort omkring en procent av antalet samma
23915: Högskolerådet uppger att det separat besluter       år födda. På den grunden verkar det klart, att
23916: om inskränkn1ngarna under senare år och Hka-        en sådan dimensionering av läkarutbildningen
23917: så om behovet av spedalister samt om fort-           på lång sikt skulle leda tili en avsevärd över-
23918: bildningsarrangemang i allmänhet.                   utblldning. Inom ett för samhäHet synnerligen
23919:                                             N:o 128                                             5
23920: 
23921: dyrt utbildningsområde bör man försöka und-       skränks med 120 tili inalles 500 per år. Rege-
23922: vika en sådan överutbildning, ifall den tkan      ringen är av den åsikten att det enligt de tili-
23923: förutses på ett tillförlitligt sätt.              budsstående utredningarna tycks vara tillräck-
23924:    Med anledning av riksdagsman Stenius m. fl.    ligt motiverat att genomföra inskränkningarna
23925: spörsmål konstaterar regeringen, att den av       redan år 1978. I detta sammanhang bör det
23926: undervisningsministeriet förutsatta utredningen   dock konstateras, att varje högskola själv på
23927: om läkarutbildningen ännu är under bered-         grundval av undervisningsministedets rekom-
23928: ning hos högskolerådet. Utredningen kommer        mendationer besluter om antalet studerande
23929: att utarbetas i samarbete på olika håll och       vid högskolan. Om arrangemangen i samband
23930: med beaktande av planerna för hälsovårdens        med eventuella inskränkningar förhandlas med
23931: utveckling som helhet samt tillgodoseendet av     vederbörande högskolor. Regeringen kommer
23932: Jäkarbehovet i landets olika delar.               först efter det de ovan nämnda förberedelserna
23933:    Högskolerådet har föreslagit, att antalet av   genomförts att i större utsträckning och på
23934: dem som år 1978 intas tili läkarutbildning in-    längre sikt ta ställning tili läkarutbildningen.
23935:   Helsingfors den 21 april 1977.
23936: 
23937:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
23938: 
23939: 
23940: 
23941: 
23942:  087700376C
23943:                                                                    1977 vp.
23944: 
23945: Kirjallinen kysymys n:o 129.
23946: 
23947: 
23948: 
23949: 
23950:                                                          Asunmaa ym.: Valtionrautateiden suorittamasta kuorma-autoka-
23951:                                                             luston hankinnasta.
23952:  1 , ~
23953: 
23954: 
23955: 
23956: 
23957:                                           ,CE~uskunria11 Herra Puhemiehelle.
23958: 
23959: ~: ;~~~ttitnais~ li~~t~~ . kuorma"~utoilijain                            autoliikenteen harjoittaminen, tuntuu sitäkin
23960: tii31J#y~s ·. 9ll: ·huaJesmt~va. . Paikalllsen tilaus-                   oudommalta, että VR näissä työllisyydeltään
23961: lU~~teen: . al,itoi).ijoi9e.p .kf!s:h;pnääräiseksi työl-                 poikkeuksellisissa oloissa uusii ja kuka ties
23962: lisyysprosenttiluvuiksi kok<;> . maan puitteissa                         vaikka lisääkin autokalustoa, josta sen kaiken
23963: muodostui '[iitne. vuon,na ~2~-0 ..% . Työllisyydel-                     järjen mukaan pitäisi pyrkiä asteitt;a~n ja järjes-
23964: ~ijän heikö.tln.Wå11~ .läärtin; ]9~a qU Keski-Suomen                     telmällisesti luopumaan. Siirtyminen käyttä-
23965: llfärii; viime: vhbaei:l 'ik~sldtil~ä:räinen . tyi;illisyys-             maan yksinomaan ammattimaisen ·liikenteen
23966: ptQ:~entti 'oli •. ~4-,3;. 'l':Yöm~yyd,~Jtään . parhaim-                 kuorma-autoilijoiden kuljetuskalustoa on käy-
23967: Jilällkin ~ .fl~qepm~an ~li(ilhin .~ työllisyyden                        tännössä täysin mahdollista ja turvaa ne palve-
23968: J?i():~ritti1UM!AA ·j~i nljf1 ~lhaise~siikui116 7,0 %.                   lulliset suoritteet, jotka VR:llä on hoidettava-
23969: ~aneeh Yil?d~n 1?7r ~yöllisyysnäky1nät eivät                             naan yhtä hyvin jatikokuljetusten kuin kannat-
23970: ole yhtä1j.J,l.lohdUllise~~t. ~ . .             . _.                     tamattomina rautatien tavaraliikenteeltä lak-
23971:     Tätä edellä fuv~ttua ta~~t~~ .vasten .herättää                       kautettujen rataosien liikenteen osalta. ·
23972: k{iirici~s'tii~t~, .. ~itä>' ;liltion~autateiden ·· piirissä                Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23973: s-qorite~äan ·. kuor,ihå-a'!Jf~j~q )ushankintoja, eikä                   37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitämme valtio-
23974: \(å.lit<!t~ l}~yttä~, :työf~öm~lilli. olyvaa aml1l,attimai-              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23975: !leri ·.liikenteen·· k,q6rma-,:a1lr~o~lijahl· lkuljetuskalus-            seuraavan kysymyksen:
23976: t()a:   ,~Wi tlq~~i~~~- ~u~t#la~au't,p,kalustpn _l.:mshan-
23977: kjn~ofii:· v;R,:p ~u.t()t$>Jm-is~<?t1 .~äyttpöi:t:nyt val-                         Onko Hallitus tietoinen, ·· siitä, että
23978: JJt,seviS~*jji ., p19~u1;1\eis.~ . J~piilit.IJJJ~: käy _ilmi                    valtionrautatiet suorittåa · kuorma-auto-
23979: mm:     _1tagta~iequfiset:.1,elJ9e11 }0. J . ln7 ilmesty-                       kaluston uushankintoja. aikana, 'jolloin
23980:  ll~~~~ fliM~i:6~s~ .f ~1t4ka1~til~t~ . VR:11 .Turun                            suurin määrin vastaavanlaista ammatti~
23981:  tayilfaca~~n!å!l. #u#?t.oiW1Hpr, .. päälliK()n. Antti                          maisen liikenteen kuorma-autoilljain kui;
23982: ~{>hj~l~n'11li#tarte~4s,~~~;jq§sl\ hä,Q .k(!'r.too Salon                        jetuskalustoa seiso() työttöniärlä, ja
23983: ji ~ftAAiw •. JJ~~~t&,s~efl' lqyattiista 1 ,9dotetta~                              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23984: vfssa'ol~V1~fa.~u\ls~~a)Y.tY~~ist(,k,uofu}~~autoista.                           ryhtyä, että tällainen epätaloudellinen
23985: Kun va:ltiorirautMd&n 'tehtäväkuvaari. ~ yleen-                                 investointitoiminta ei vastaisuudessa
23986: s~ääh ~- ·nbwa.!ilinak~:·'åikana L kuulu                                        pääsisi uusiutumaan?
23987: -;:--:L~~.-:   it:~~-\~:   ~-~ut,Jtl(·!cd.r)t-~:;t-~·~
23988: 
23989: 
23990: 
23991: 
23992:                                                                           · Eskcr Härkönen
23993: 
23994: 
23995: 
23996: 
23997: 087700363Y
23998: 2                                               1977 Vp.
23999: 
24000:                                                                                                                  "
24001:                                                                                                              1 j .:;J
24002: 
24003: 
24004: 
24005: 
24006:                           Eduskunnan Herra Puhe;kiehelle.
24007: 
24008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kenne Ab osalla omia toimipaikkojaan malm-
24009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuo yhtiön . 1ja .Kulje~uskeskusten Liitto ry:n
24010: olette 15 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn            kesken· tehdyn tyÖnjåkosopimuksen mukaisesti.
24011: kirjee,nne ohella toimitt~nut valtioneuvoston          Vaidonrautateiden omilla autoilla suoritetaan
24012: a~ianomaiselle jäsenelle jäljennöksen· kansan-         vaunukuormien · ri.otito-; J'a 'kotiibkhljehiksia. vain
24013: ed]Jstaja · M. Asutimaan ym. näin kuuluvasta           poikkeustapauksissa 1 silloin:, kun' .am:måttiau4>i~
24014: kirjallisesta kysymyksestä n:o 129:                    lij at eivät niitä·. jollakin paiklilla • s)Tystä tai toi7
24015:                                                        sesta htinkaari ·.hoida.                    · ·      · ·
24016:            Onko Hallitus tietoinen siit~, että             Kappaletavaran llitäntakuljetuksissa, ovat vas~
24017:         valtionrautatiet suorittaa kuorma-auto-        taavat eri kuljetusorganisl!-atioi~en keskeiset
24018:         kaluston uu~hankintoja aikana, jolloin         käyttösuhteet kehittyneet päinvastaiseen suu-
24019:         suurin määrin vastaavanlaista ammatti-         ruusluokkajätjestykse~n .siten:, ettij valtionrau~
24020:         maisen IHkenteen kuorma-autoilijain kul-       ta teiden autoilla hoidetaan· kappaletavaran jä~
24021:         jetuskalustoa seisoo työttömänä, ja            kelu- ja keräilykuljetuksista yli 50%, Oy Poh-
24022:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jolan Liikenne .&b:n autoilla 3~0 % ja am-
24023:         ryhtyä, että tällainen epätaloudellinen        mattiautoilijain toimesta vain n. '·1 0 %.
24024:         investointitoiminta ei vastaisuudessa              Ammattiautoilijain · osalla .pn autokaluston
24025:         pääsisi uusiutumaan?                           laatu ollut se. tekijä, joka eniten on vaikutta~
24026:                                                        nut heidän käyttöosuuksiensa muodostumiseen
24027:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellä todettuihin suhteisiin. Täystyöllisyyden
24028: vasti seuraavaa:                                       vuosina ammattiautoilijat ovat yleensä olleet
24029:     Valtionrautateillä käytetään sekä vaunukuor-       kiinnostuneita· vain tuottoisinunista rakennus-,
24030: ma- että kappaletavaraliikenteen hoitamisessa          maansiirto- ja muista raskaiSta kuljetuksista.
24031: hyväksi kuorma-autokuljetuksia. Pääperiaattee-         Näihin kuljetustarpeisiin he ovat hankkineet
24032: na on, että kaikki jakelu- ja keräilyluonteiset        pääasialliseksi au:tokalustokseen raskaita lyhyt-
24033: liitäntäkuljetusvaiheet suoritetaan yleisesti au-      lavaisia teliautoja. Niillä kyetään kyllä useiss!!,
24034: toilla. Junia käytetään lähinnä vain pitkämat-         tapauksissa suorittamaan asianmukaisesti vau-
24035: kaisten, säännöllisten ja ilman välikäsittelyjä        nukuormatavaran liitäntäkuljetuksia, mutta ke-
24036: lähettäjäitä vastaanottajalle tapahtuvien suurten      vyen kappaletavaran jakelu- ja keräilykuljetuk·
24037: tavaramäärien kuljettamiseen.                          siin ne ovat liian kömpelöitä ja kalliita.
24038:     Edellä tarkoitetuilla yhdistetyillä kuljetusjär-       Kevyisiin kappaletavarakuljetuksiin soveltu-
24039: jestelmillä on rautateiden tavaraliikenteessä          via autoja on ammattiautoilijoilla edellä maini-
24040: huomattava merkitys. Ne lisäävät rautatielai-          tuista syistä niukasti tarjolla. Lisäksi ne koke-
24041: toksen edellytyksiä hoitaa tätä liikennettä no-        musten mukaan ovat usein kiinnitettyjä vili-
24042: peasti, varmasti ja siten, että kuljetusmaksut         naisiin ajotehtäviin.
24043: ovat mahdollisimman laajasti kilpailukykyisiä              Kuten edellä esitetyt käyttöselvitykset osoit-
24044: muiden kuljetusmuotojen kanssa.                        tavat, rautatielaitos on liitäntäkuljetustarpei-
24045:     Vaunukuormien nouto- ja kotiinkuljetusten          densa hoitamisessa jo vuosikausia käyttänyt ja
24046: hoitamisesta on valtionrautateiden ja ammatti-         edelleenkin käyttää ammattiautoilijain kuljetus-
24047: autoilijoita edustavan Kuljetuskeskusten Liitto        palveluksia hyväksi niin suuressa määrin kuin
24048: ry:n kes•ken ollut jo vuodesta 1967 alkaen voi-        se kulloinkin vallitsevassa kokonaistilanteessa
24049: massa valtakunnallinen yhdysliikennesopimus,           on asianmukaisissa puitteissa mahdollista.
24050: jonka puitteissa ammattiautoilijat nykyisin hoi-           Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että
24051: tavat kyseisistä liitäntäkuljetuksista noin 60-        valtionrautateiden kuluvan vuoden kuorma-
24052: 70%. Muun osuuden hoitaa Oy Pohjolan Lii-              autohankinta sisältää yksinomaan kappaletava-
24053:                                                                                       N:o·l29                                              3
24054: 
24055: ran liitäntäkuljetuksissa käytettävää autokalus-                                          käsitykselle, että ammattiautoilijain työllisyys-
24056: toa, jolla vain uudistetaan ja ajanmukaistetaan                                           kysymyksen hoitaminen ja valtionrautateiden
24057: vastaavaa vielä käytössä olevaa yli-ikäistä kalus-                                        kuorma-autohankinta olisivat kysymyksessä tar-
24058: toa, ei näin ollen ole olemassa perusteita sille                                          koitetulla tavalla riippuvuussuhteessa toisiinsa.
24059:           Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1977.
24060: 
24061:                                                                                                     Liikenneministeri Ragnar Granvik
24062: 
24063: 
24064: •__;·:'   ''"!
24065: 
24066:                                                     .,   . ._; .,. .     ;, -~ . :.
24067: 
24068: 
24069:                                                          ...
24070:                                                            : :
24071: 
24072:                                                                                                                               ·::'
24073: 
24074: 
24075: 
24076: 
24077:                                                                                                                                         . ''i
24078: 
24079: 
24080: 
24081: 
24082:                  . . . ·. L, . .1   ••   ,: ~ • •                ·j .:
24083:                                      1
24084:                          ''ffff'l:fi ksdagens Herr Talman.
24085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ställen i enlighet med ett arbetsfördelningsavtai
24086: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       mellan bolaget och Kuljetuskeskusten Liitto ty.
24087: av den 15 mars 1977 tili vederbörande medlem        Statsjämvägarna sköter avhämtning och hem-
24088: av statsrådet över-sänt avskrift av följande av     transport av vagnslaster endast i undantagsfall,
24089: riksdagsman M. Asunmaa m. fl. undertecknade         när yrkesbilisterna på någon ort av ett eller
24090: spörsmål nr 129:                                    annat skäl inte alls sköter dem.
24091:                                                        I fråga om anslutningstransporter av stycke-
24092:            Är Regeringen medveten om att stats-     gods har proportionema mellan de oli:ka trans-
24093:        ,jämvägarna gör nyanskaffningar av last-     portorganisationemas verksamhet utvecklats i
24094:        bilsmateriel vid en tid, då liknande         motsatt riktning så, att över 50 % av distri-
24095:        transportmateriel hos lastbilsåkare i yr-    butions- och uppsamlingstransporterna av
24096:        kesmässig trafik i stor omfattning står      styckegods sköts med statsjärnvägamas bilar,
24097:        obrukad, ooh                                 30-40 % med Oy Pohjolan Liikenne Ab:s
24098:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bilar och hara ca 10% genom yrkesbilisters
24099:        ta för att en dylik oekonomisk investe-      försorg.
24100:        :ringsverksamhet inte framdeles skail           Vad yrkesbilistema beträffar har bilmate-
24101:        upprepas?                                    rielens art varit den faktor som mest med-
24102:                                                     verkat tili att deras andel i transportverksam-
24103:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       heten blivit sådan som här skildrats. Under år
24104: samt anföra följande:                               med full sysselsättning lhar yrkesbilisterna van-
24105:    Hos statsjärnvägarna begagnas lastbilstrans-     ligen endast varit intresserade av de mest lön-
24106: port såväl vid skötseln av vagnslast- som stycke-   samma byggnads-, jord- och andra tunga trans-
24107: godstrafiken. Huvudprincipen är den, att all        portema. För dessa transportbehov har de i
24108: anslutningstrafik av distributions- och uppsam-     huvudsak tili sin bilpar'k anskaffat tunga boggi-
24109: lingsnatur vanligen sköts med Jastbilar. Tåg        vagnar med korta flak. Med dessa kan man nog
24110: används främst endast för långväga, regelbund-      i många fall sköta anslutningstransporter av
24111: na transporter av stora godskvantiteter utan        vagnslastgods, men de är för klumpiga och
24112: meHanhantering från avsändaren direkt tili          dyra för distributions- ooh uppsamlingstrans-
24113: mottagaren.                                         porter av lätt styckegods.
24114:    De ovan skildrade kombinerade transport-            Av ovan anförda skiil ikan yrkesbilistema
24115: systemen är av stor betydelse för jämvägarnas       inte erbjuda många för lätta styckegodstrans-
24116: godstrafik. De ökar järnvägens förutsättningar      porter :lämpade bilar. Dessutom är dessa bilar,
24117: att kunna sköta denna trafik snabbt, säkert         enligt vad erfarenheten visar, ofta bundna tili
24118: och så, att transportavgifterna i så stor ut-       stadigvarande körslor.
24119: sträckning som möjligt är kMkurrenskraftiga            Såsom framgår av det ovan relaterade har
24120: jämfört med andra transportformer.                  järnvägen redan i åratal begagnat, och begagnar
24121:    Beträffande avhämtning oCh hemtranSipOrt av      fortfarande, yrkesbilisternas tjänster vid sköt-
24122: vagnslaster har det redan sedan år 1967 funnits     seln av anslutningstransportema i så stor ut-
24123: ett samtrafikavtal mellan statsjärnvägama och       sträckning som det i den rådande situationen
24124: KuljetuskeSkusten Liitto ty. Inom ramen för         är praktiskt möjligt.
24125: detta avtal ombesörjer yrkesbilister nuförtiden        Då man dessutom beaktar att statsjärnvägar-
24126: ca 60-70% av de ifrågavarande anslutnings-          nas lastbilsanskaffning i år omfattar endast
24127: transporterna. Aterstoden sköter Oy Pohjolan        bilar avsedda för anslutningstransport av
24128: Liikenne Ab med en del av sina egna arbets-         styckegods, ooh vilkas ans).Qttfande endast inne-
24129:                                            N:o 129                                              5
24130: 
24131: bär fömyande och modernisering av den i bruk     vägarnas lastbilsanskaffillngar skulle stå i sam-
24132: varande överåriga materielen, finns det altså    band med varandra på det i spörsmålet avsedda
24133: inga grunder :för uppfattningen att ~rågan om    sättet.
24134: y11kesbilistemas sysselsättning och statsjärn-
24135:      Helsingfors den 15 april 1977.
24136: 
24137:                                                               Trafikminister Ragnar Granvik
24138: 
24139: 
24140: 
24141: 
24142: 08770036.3Y
24143: ,.,•r,;::
24144: 
24145: 
24146: 
24147:             ':<.:
24148:                                              1977 vp.
24149: 
24150: Skriftligt spörsmål nr 130.
24151: 
24152: 
24153: 
24154: 
24155:                                  H. Westerlund m.fl.: Om effektivering av spannmålsexporten
24156:                                     och -handeln.
24157: 
24158: 
24159:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
24160: 
24161:     Marknadsföringen av spannmål har löpt för-      mängder av s.k. mellanvete med falltal under-
24162: hållandevis trögt under innevarande skördeår.       stigande 180 och foderspannmål som 1nte
24163: På grund av att tidigare regeringar saknade         fyller de höga exportkvalitetsfordringarna så-
24164: erforderlig politisk vilja att i tid lösa de nöd-   som för havre 56 kg och för kornet 68 kg i
24165: vändiga exportfrågorna och t.o.m. hindrade          hektoli tervikt.
24166: export av vete då de internationella vetepris-          Med hänvisning tili det sagda och hänvisande
24167: noteringarna var så höga att denna ,skulle ha       tili riksdagsordningens 37 § 1 mom. fram-
24168: kunnat ske 's.g.s. utan exportsubsidier, blev       ställer undertecknade vördsamt följande spör-
24169: utgångsläget synnerligen svårt senaste höst.        smål till vederbörande medlem av stat>Srådet:
24170: Överskottet från 1975 års skörd band delvis
24171: lagerutrymmen hos såväl odlare som spann·                     Är Regeringen medveten om att den
24172: målsuppsamlingsaffärer och försvårade och för-             alltför långsamma marknadsföringen av
24173: dyrade motta~ingen av den nya skörden. Det                 och betalningen för spannmål har försatt
24174: ansträngda kreditläget har även brorosat en                många jordbrukare i stora likviditets-
24175: fortlöpande normal spannmålshandel.                        svårigheter och att den stränga kvalitets-
24176:     Enligt den officiella statistiken har ca 400           gallring som tillämpats vid spannmåls-
24177: milj. kg av spannmålsöverskottet ännu inte                 inköp resulterat i att det :i lager hos
24178: funnit marknad. För att det skall finnas reella            odlarna nu finns stora mängder av s.k.
24179: och tekniska möjligheter att överhuvudtaget få             mellanvete med falltal understigande
24180: den övervägande delen av spannmålsöverskot-                180 och foderkorn och foderhavre som
24181: tet saluförd och borttransporterad från odlar-             inte har fyllt de höga exportkvalitets-
24182: nas och affärernas lager under detta skörde-               fordringarna beträffande hektoliterv1kt
24183: år, bör den ofrånkomliga exporten i fortsätt-              och, om så är fallet,
24184: ningen få ske obehindrat och med maximal                      vilka åtgärder har Regeringen vid-
24185: leveranskapacitet under de återstående måna-               tagit eller ämnar den vidtaga för att
24186: derna.                                                     exporten av spannmål under de åter-
24187:      Marknadssituationen för spannmål kommer               stående månaderna kan ske med maxi-
24188: ytterligare att förvärras av att endast :spannmål          mal leveranskapacitet och den normala
24189: av högsta kvalitet funnit köpare. På grund av              spannmålshandeln snabbt skall inten>Si-
24190: att denna kvalitetsgallring tillämpats har för-            fieras och omfatta all ,spannmål som
24191:  säljning av senaste års :skörd ej kunnat ske i            fyller de officiella kvalitetsfordringarna
24192:  tillnärmelsevis nödig omfattning utan många               ävensom för att garantera att de vete-
24193:  jordbrukare har försatts i likviditetssvårig-             partier som eventuellt blir överåriga inte
24194:  heter. I lager hos odlarna finns nu stora                 påföres marknadsföringsavgift i höst?
24195:    Helsingfors den 15 mars 1977.
24196: 
24197:                   Henrik Westerlund                             Taisto Tähkämaa
24198: 
24199: 
24200: 
24201: 
24202: 0877003994
24203: 2                                                1977 vp.
24204: 
24205: Kirjallinen kysymys n:o 130.                                                                 Suomennos.
24206: 
24207: 
24208: 
24209: 
24210:                                     H. Westerlund ym.: Viljan viennin ja kaupan tehostamisesta.
24211: 
24212: 
24213:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24214: 
24215:    Viljan ma1~kkinointi on kuluvan satovuoden           viljaa, joka ei täytä korkeita vientilaatuvaati-
24216: aikana :tapahtunut suhteellisen hitaasti. Lähtö-        muksia, jotka kauran osalta ovat 56 kg ja oh-
24217: kohta muodostui erittäin vaikeaksi viime syk-           ran osalta 68 kg hehtolitralta.
24218: synä ,siitä syystä, että a~kaisemmilta hallituk-           Edellä olevan perusteella sekä viitaten val-
24219: silta puuttui tarvittavaa poliittista tahtoa ajois-     tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin alle-
24220: sa tatkaista välttämättömät vientikysymykset            kirjoittaneet esittävät kunnioittaen valtioneu-
24221: ja ne jopa estivät vehnän viennin kansainvä-            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24222: listen vehnän hintanoteerausten ollessa niin            raavan kysymyksen:
24223: korkeat, että vienti olisi voinut tapahtua lä-
24224: hes ilman vientitukea. Vuoden 1975 sadon                          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24225: ylijäämä sitoi osittain varastotilaa sekä viljeli-             viljan liian hidas markkinoiminen sekä
24226: jöillä ,että viljan vastaanottoliikkeillä ja vaikeut-          siitä maksaminen on asettanut monet
24227: ti sekä kallisti uuden sadon vastaanoton. Tiuk-                maanviljelijät suuriin likviditeettivai-
24228: ka luottotilanne on myös jarruttanut jatkuvaa                  keuksiin ja että ,ankara laatukarsinta,
24229: normaalia viljakauppaa.                                        jota on noudatettu viljaostoissa, on joh-
24230:    Virallisen tilaston mukaan n. 400 milj. kilol-              tanut siihen, että viljelijöiden varastoissa
24231: le viljaylijäämästä ei ole vielä löytynyt markki-              nyt on suuria määriä ns. välivehnää,
24232: noita. Jotta olisi reaalisia ja teknillisiä mah-               jonka sako1uku jää alle 180:n, ja rehu-
24233: dollisuuksia ylipäätänsä saada suurin osa vilja-               ohraa sekä rehukauraa, ·jotka eivät ole
24234: ylijäämästä markkinoiduksi ja poiskuljetetuksi                 täyttäneet korkeita vientilaatuvaatimuk-
24235: viljelijöiden ja liikkeiden varastoista tänä sato-             sia hehtolitrapainon osalta, ja jos on,
24236: vuonna, välttämättömän viennin on vastaisuu-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
24237: dessa saatava tapahtua maksimaalisella toimi-                  tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta jäljellä
24238: tuskapasiteetilla jäljellä olevina kuukausina.                 olevina kuukausina viljan vienti voisi
24239:    Viljan markkinatilanne tulee vieläkin vaikeu-               tapahtua maksimaalisella toimituskapasi-
24240: tumaan, koska vain korkeimman laadun vilja                     teetilla ja että normaali viljakauppa
24241: on löytänyt ostajan. Sen johdosta, että tätä                   nopeasti tehostuisi ja käsittäisi kaiken
24242: laatukarsintaa on sovellettu, viime vuoden sa-                 viljan, joka täyttää viralliset laatuvaati-
24243: don myynti ei ole voinut tapahtua läheskään                    mukset sekä taatakseen sen, että niille
24244: riittävässä laajuudessa, vaan monet maanvilje-                 vehnäerille; jotka mahdollisesti jäävät
24245: lijät on saatettu likviditeettivaikeuksiin. Vilje-             ylivuotisiksi, ei aseteta tänä syksynä
24246: lijöiden varastoissa on nyt suuria määriä ns.                  markkino1mismaksua?
24247: välivehnää, jonka sakoluku on alle 180 ja rehu-
24248:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1977.
24249: 
24250:                     Henrik Westerlund                               Taisto Tähkämaa
24251:                                                N:o 130                                              3
24252: 
24253: 
24254: 
24255: 
24256:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24257: 
24258:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      kana mal.'kkinoitavan viljaylijäämän on arv1o1tu
24259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nousevan kaikkiaan noin 900 milj. kiloon, joka
24260: olette 15 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           ylittää kolminkertaisesti sen määrän, mitä vuo-
24261: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          den kuluessa on aikaisemmin enintään viety
24262: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         maasta viljaa.
24263: edustaja H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta             Poikkeuksellisen runsaan sadon markkinai-
24264: kirjallisesta kysym)'iksestä n:o 130:                 miseksi valtioneuvosto teki jo syyskuussa 1976
24265:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         päätöksen siirtymisestä ylijäämäviljan kaupassa
24266:        viljan liian hidas markkinoiminen sekä         kaksivaiheiseen maksatukseen. Tämän järjeste-
24267:        siitä maksaminen on asettanut monet            lyn avulla on voitu pitää viljakauppaa käyn-
24268:        maanviljelijät suuriin likviditeettivai-       nissä laajemmassa mitassa, kuin mihin valtion
24269:        keuksiin ja että ankara laatukarsinta,         tulo- ja menoarviossa varatut määrärahat olisi-
24270:        jota on noudatettu viljaostoissa, on joh-      vat muutoin antaneet mahdollisuuden. Vilja-
24271:        tanut siihen, että viljelijöiden varastoissa   kauppa onkin kuluvan satovuoden aikana ol-
24272:        nyt on suuria määriä ns. välivehnää,           lut huomattavasti vilkkaampaa kuin vuotta ai-
24273:        jonka sakoluku jää alle 180:n, ja rehu-        kaisemmin, elokuun alusta 1976 lähtien helmi-
24274:        ohraa sekä rehukauraa, jotka eivät ole         kuuhun 1977 mennessä tilastoitu kauppaantulo
24275:        täyttäneet korkeita vientilaatuvaatimuk-       oli 1147 000 tn vastaavan määrän edellisenä
24276:        sia hehtolitrapainon osalta, ja jos on,        satovuonna ollessa 881 000 tn.
24277:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         Vientitoiminta pääsi täyteen vauhtiinsa loka-
24278:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta jäljellä         marraskuun vaihteessa viime vuonna. Siitä
24279:        olevina kuukausina viljan vienti voisi         saakka vienti on sujunut suhteellisen jousta-
24280:        tapahtua maksimaalisella toimituskapasi-       vasti, ainoastaan jäävaikeudet sekä voimalaitos-
24281:        teetilla ja että normaali viljakauppa          alan ja kuljetusalan lakot ovat jonkin verran
24282:        nopeasti tehostuisi ja käsittäisi kaiken       hidastaneet vientitoimintaa. Maaliskuun lop-
24283:        viljan, joka täyttää viralliset laatuvaati-    puun mennessä oli myyty yhteensä 440 milj.
24284:        mukset sekä taatakseen sen, että niille        kg ja laivattu 360 milj. kg. Vuoden 1976 puo-
24285:        vehnäerille, jotka mahdollisesti jäävät        lella ehdittiin viedä maasta 183 milj. kiloa
24286:        ylivuotisiksi, ei aseteta tänä syksynä         viljaa.
24287:        markkinoiruismaksua?                              Vientikauppoja tehtäessä on jouduttu otta-
24288:                                                       maan huomioon kulloinenkin maailmanmarkki-
24289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           natilanne ja se millainen laatu on kussakin ti-
24290: taen seuraavaa:                                       lanteessa mennyt koko vientitoimintaa ajatellen
24291:    Maassamme saatiin syksyllä 1976 ennätys-           edullisimmin kaupaksi. Tästä syystä on ensim-
24292: mäinen viljasato, maatilahallituksen lopullisen       mäiset kaupat markkinoiden avaamiseksi tehty
24293: satolaskelman mukaan noin 4 015 milj. kg.             suhteelHsen korkealaatuisesta tavarasta. Seuraa-
24294: Edellisen kerran viljasato nousi ennätysmää-          vissa kaupoissa on kuitenkin noudatettu kysy-
24295: rään vuotta aikaisemmin eli vuonna 1975.              myksessä mainitDuja laatuesimerkkejä (ohran
24296: Tästä sadosta siirtyi valtion maksuvaikeuksien        hehtolitrapaino 68 kg ja kauran 56 kg) alem-
24297: vuoksi noin 160 milj. kiloa markkinoitavaksi          paa laatua. Ohran hehtolitrapaino on vaihdel-
24298: satovuoden 1976/77 aikana. Viime vuoden ja            lut 64-70 kg:n välillä ja kauran 54-60
24299: vuoden 1975 sadosta kuluvan 'Satovuoden ai-           kg:n välillä. Tulevissa uusissa kaupoissa ote-
24300: 4                                            1977 vp.
24301: 
24302: taan huomioon kotimaassa tarjolla olevan vil-       nän markkinoimismaksun kantamisesta viime
24303: jan laatutaso.                                      vuoden satoa olevasta viljasta.
24304:     Jäljellä olevan, 300-400 milj. kilon, ylijää-      Vientituki ja siten myös viljan hinnan toi-
24305: män markkinoinnin hoitamiseksi on hallitus          nen erä suoritetaan vuonna 1976 viedyistä
24306: tehnyt periaatepäätöksen velkasltoumuksina an-      viljaeristä kuluvan huhtikuun loppuun mennes-
24307: nettavan määrärahan ottamisesta valtion en-         sä. Vuoden vaihteen jälkeen ostetuista vilja-
24308: si:mmalseen lisämenoarvioesitykseen. Täysite-       eristä maksetaan toinen suoritus ensimmäisen
24309: hoisen viennin jatkamiseksi on hallitus samalla     lisämenoarvion tultua hyväksytyksi. Osa tästä
24310: tehnyt päätöksen 150 milj. kilon viljaerän          toisesta maksuerästä suoritetaan valtion ve1ka-
24311: viennistä aikaisemmin tehtyjen vientipäätösten      sitoumuksina.     Velkasitoumusten lopullinen
24312: lisä:ksi. Tarkoituksena on myös myydä vehnää        osuus viljan hinnasta voidaan määritellä myö-
24313: turkiseläinten rehuksi 28 milj. kiloa. Viljan       hemmässä vaiheessa, kun maataloustuotteiden
24314: varastomääriä on niinikään tarkoitus nostaa 150     tämän vuoden markkinatilanteesta saadaan pa-
24315: milj. kilolla. Näillä toimenpiteillä hallitus ar·   rempi selvyys.
24316: vioi voitavan hoitaa viljaylijäämän markkinoin-        Viljan hinnan osasuorituksena annettaville
24317: nin kuluvan satovuoden osalta. Tehdyt vienti-       velkasitoumuksil1e maksetaan 10 prosentin
24318: ja varastointisuunnitelmat sisältävät myös          vuotuinen korko, ne ovat siirtokelpoisia ja
24319: alempilaatuisen viljan kuten ns. välivehnän         luonnollisen henkilön hallussa verovapaita.
24320: markkinoinnin. Kun hallituksen laatimissa yli-      Velkasitoumukset lunastetaan takaisin vuoden
24321: tuotannon markkinointisuunnitelmissa lähde-         1979 helmikuussa. Hallitus pyrkii huolehti-
24322: tään koko viljaylijäämän markkinoinnin hoita-       maan siitä, että liikkeelle laskettavat velkasi-
24323: misesta kuluvan satovuoden aikana, voidaan          toumukset eivät jäisi rasittamaan viljelijöiden
24324: täten välttyä 1. 8. 1977 voimaan tulevan veh-       maksuvalmiutta.
24325:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
24326: 
24327:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
24328:                                              N:o 130                                              5
24329: 
24330: 
24331: 
24332: 
24333:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24334: 
24335:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        marknadsföras under innevarande skördeår har
24336: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 1skri-          uppskattats stiga till ca 900 milj. kg, vilket
24337: velse av den 15 mars 1977 till vederbörande         trefaldigt överstiger den mängd spannmål som
24338: medlem . av statsrådet översänt avskrift av föl-    tidigare maximalt exporterats inom ett år.
24339: jande av riksdagsman H. Westerlund m.fl.                För att kunna marknadsföra den excep-
24340: undertecknade spörsmå1 nr 130:                      tionellt rikliga spannmålsskörden fattade stats-
24341:                                                     rådet redan i september 1976 beslut om att i
24342:           År Regeringen medveten om att den         hande1n med överskottsspannmål övergå till
24343:        alltför långsamma marknadsföringen av        betalning i två rater. Genom detta system har
24344:        och betalningen för spannmål har försatt     man kunnat hålla spannmå1shandeln i gång i
24345:        många jordbrukare i stora Ukviditets-        större omfattning än vad de i statsförslaget
24346:        svårigheter och att den stränga kvalitets-   reserverade anslagen eljest skulle ha gett möj-
24347:        gallring som tillämpats vid spannmåls-       lighet till. Spannmålshandeln har också under
24348:        inköp resulterat i att det ti lager hos      innevarande skördeår varit livligare än ett år
24349:        odlarna nu finns stora mängder av s.k.       tidigare, sedan början av augusti 1976 och
24350:        mellanvete med falltal understigande         fram tili febmari 1977 har enligt statistiken
24351:        180 och foderkorn och foderhavre som         1147 000 ton kommit i handeln, medan mot-
24352:        inte har fyllt de höga exportkvalitets-      svarande mängd under föregående skördeår var
24353:        fordringarna beträffande hektolitervikt      881 000 ton.
24354:        och, om så är fallet,                            Exporten kom i full gång i månadsskiftet
24355:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        oktober-november i fjol. Sedan dess har ex-
24356:        tagit eller ämnar den vidtaga för att        porten för1öpt relativt smidigt och endast is-
24357:        exporten av spannmå1 under de åter-          hindren samt strejkerna i kraftverksbranschen
24358:        stående månaderna kan ske med maxi-          och transportbranschen har i någon mån för-
24359:        ma1 leveranskapacitet och den normala        dröjt den. Före utgången av mars hade in-
24360:        spannmålshandeln snabbt skall intensi-       alles 440 milj. kg sålts och 360 milj. kg ut-
24361:        fieras och omfatta all spannmå1 som          skeppats. Före utgången av år 1976 hann man
24362:        fyller de officiella kvalitetsfordringarna   exportera 183 milj. kg spannmål.
24363:        ävensom .för att garantera att de vete-          Vid avslutandet av rexportaffärer har man
24364:        partier som eventuellt blir överåriga inte   nödgats beakta det rådande läget på världs-
24365:        påföres marknadsföringsavgift i höst?        marknaden och viiken kvalitet, som i ettvart
24366:                                                     enski1t fall med tanke på exporten som helhet
24367:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vunnit avsättning på de förmånligaste vill-
24368: samt anföra fö1jande:                               koren. Därför har de första affärerna för att
24369:     I vårt land erhölls hösten 1976 en rekordar-    öppna marknaden gjorts med vara av relativt
24370: tad spannmålsskörd, enligt jordbmksstyrelsens       hög kvalitet. I de följande affärerna har dock
24371: slutliga skördekalkyl omkring 4 015 milj. kg.       tillämpats en lägre kvalitet än de i spörsmålet
24372: Senast steg spannmålsskörden tili rekordsiffror     nämnda kvalitetsexemplen ( hl-vikt för korn 68
24373: ett år tidigare, år 1975. Av denna skörd kom        kg och för havre 56 kg). Hl-vikten för korn
24374: till fö1jd av rstatens betalningssvårigheter ca     har varierat mellan 64 och 70 kg och för
24375: 160 milj. kg att marknadsföras först under          havre 54 och 60 kg. I de nya affärer som
24376: skördeåret 1976/77. Det spannmålsöverskott          kommer a:tt göras beaktas kvaliteten på den
24377: av fjolårets och 1975 års rskörd som skall          spannmå1 som finns att tillgå i hemlandet.
24378: 0877003994
24379: 6                                           1977 vp.
24380: 
24381:    För att sköta marknadsföringen av det åter-     för vete, viiken träder i kraft 1. 8. 1977, upp-
24382: stående överskottet om 300-400 milj. kg            bärs för spannmål av fjolårets skörd.
24383: har regeringen fattat ett principbeslut om att        Den andra raten av exportstödet och där-
24384: ett anslag i form av skuldförbindelser skall       med också av spannmålspriset erläggs för år
24385: upptas i det första tilläggsbudgetförslaget. För   1976 exporterade spannmålspartier före ut-
24386: att exporten skall kunna fortgå med full effekt    gången av innevarande april. För efter års-
24387: har regeringen samtidigt fattat beslut om ex-      skiftet inköpta spannmålspartier sker den
24388: port av ett patti spannmål om 150 milj. kg         andra betalningsprestationen efter det att den
24389: utöver de tidigare exportbesluten. Det är också    första tilläggsbudgeten godkänts. En del av
24390: meningen att sälja 28 milj. kg vete till foder     denna andra rat betalas i form av statens
24391: för pälsdjur. Likaså är avsikten att lagermäng-    skuldförbindelser. Skuldförbindelsernas slu t-
24392: derna av ·spannmål skall höjas med 150 milj.       liga andel av spannmålens pris kan fastställas
24393: kg. Genom dessa åtgärder beräknar regeringen       först i ett senare skede, då man vunnit större
24394: att den skall kunna sköta marknadsföringen         klarhet i årets marknadsläge för lantbrukspro-
24395: av överskottsspannmål för innevarande skörde-      dukter.
24396: års del. 1 de export- och lagerhållningsplaner        På de skuldförbindelser som ges såsom del-
24397: som uppgjorts ingår också marknadsföring av        betalning ·av spannmålspriset erläggs en 10
24398: spannmål av lägre kvalitet, såsom s.k. mella~      procents årlig ränta. Förbindelserna kan över-
24399: vete. Då man i regeringens planer för mark-        låtas och är i fysisk persons besittning skatte-
24400: nadsföring av överproduktion utgår ifrån att       fria. Skuldförbindelserna återinlöses i februari
24401: marknadsföringen av hela spannmålsöverskottet      1979. Regeringen strävar till att tillse, att de
24402: sköts under innevarande skördeår, kan man          skuldförbindelser som sätts i omlopp inte fort-
24403: därmed undvika att den marknadsföringsavgift       sätter att helasta odlarnas likviditet.
24404:     Helsingfors den 26 april 1977.
24405: 
24406:                                               Jotd" och skogsbruksminister Johannes Virolainen
24407:                                              1977 vp.
24408: 
24409: Skriftligt spörsmål nr 131.
24410: 
24411: 
24412: 
24413: 
24414:                                  Stenbäck m.fl.: Om beaktande av kommunernas utvandringstal
24415:                                     när kommunerna beviljas syssdsättningsmedeL
24416: 
24417: 
24418:                           T i 11 R i k s d a g en s H re rr Ta 1m a n.
24419: 
24420:    DelegMionen för emigrantärenden har nyli-          Föt att motarbeta cmigrationen föreslår de-
24421: gen avlämnat sitt fjärde delbetänkande. En av      legationen också åtgärder i fråga om special-
24422: de centrala frågorna i detta betänkande är fin-    service för svensks.pråkiga som flyttar tillihaka
24423: landssvenska:mas utvandring.                       ooh medel för forskning av finlandssvenska
24424:     I betänkandet konstateras att finlandssvens-   emigra.tions- och ar:betsmarknadsproblem.
24425: karnas svåJraste befolknings- och arbetskrafts-       Arbetskraftsservicen för den finlandssvenska
24426: politiska problem är utflyttningen till Sve-       befolkningen hör ha som huvud:mål att torygga
24427: rige. Trots att finlandssvenskama utgör en-        tiHgången ti:ll arbetsplatser på hemorten. En
24428: dast 6,6 procent av landets befolkning, har        al'betssökande bör ha i!ätt tilli in:formation om
24429: de un.der 1970-talet stått för ll-15 % av          anbetsplatSier och arbetsval på sitt modersmål.
24430: emigranterna. Uppskattningsvis 60 000 fin-         Då man hedömer sysselsättningen i svenskbyg-
24431: landss.venskar är bosatta i Sverige. Förutom       derna bör man beakta att det ofta finns en
24432: arbetslöshet och undersysselsättning på hem-       dold arbetslöshet i och med att svensksprå:kiga
24433: orten emigrerar finlandssvenskarna bl.a. av        ar:betslösa emigrerar utan a.tt tegistrera sig som
24434: följande orsaker: bristande kunskap i finska,      arbetslösa. Av dem som Hvttade utomlands i
24435: släktingar och vänner som tidiga:re flyttat tili   januari 1977 tog endast ei. en fjiiroedel först
24436: Sverige, näringsstrukturens snabba förändring      kontakt med atbetsförmedlingen.
24437: i fin:landssv:enska bygder, flykten från ·skär-       Med hänvisning tiJl ovanstående och 37 §
24438: gården, riklig information från Sverige, fin-      1 mom. i riksdagsordningen .framstähler under-
24439: landssvenskamlli känner inte tiJl och använder     tecknade vördsamt tili :vederbörande medlem
24440: inte a•l'betskraf.tsförvaltningens tjänster.       av stats·rådet följande spörsmål:
24441:     Delegat1onen föreslår att arbetskraftsminis-
24442: teriet borde beakta finlandssv:enskamas sär-                 ViLka åtgärder har Roegeringen för
24443: behov i sina olika verksamhetssektorer. En                avsikt att vidta för att delegationenrs
24444: grund för :beviljande av sysselsättningsmedel             för emigrantärenden IV delbetänkande
24445: borde vara kommunens utvandringstal. Vida-                snabbt skall kunna förverkligas och i
24446: re borde vid arbetskraftsministedret grundas              synnerhet för att man ännu denna vår
24447: en tillräckligt verksamhetsduglig svensks:prå-            ska11 kunna beakta ikolll!tllunernas ut-
24448: kig enhet. Ytterligare föresJår delegationen              vandringstal vid bevir1jandet av syssel-
24449: a:tt den svenskspråkiga informations•verksam-             sättningsmedel?
24450: het•en borde effektiveras och den svensksprå-
24451: kiga sysselsättningsutbHdningen och yrkes·väg-
24452: ledningen ökas.
24453:      Helsingfors den 17 mars 1977.
24454: 
24455:                Pät Stenbäck                                    Elly Sigfrids
24456:                Gunna:r Häggblom                                Christoffer T axeU
24457:                Håkan Malm                                      Ingvar S. Melin
24458:                Jutta Zvlliacus                                 Henrik Westerlund
24459: 
24460: 
24461: 087700377D
24462: 2                                             1977 vp.
24463: 
24464: Kirjallinen kysymys n:o 131.
24465: 
24466: 
24467: 
24468: 
24469:                                   Stenbäck ym.: Siirtolaisuuslukujen huomioon ottamisesta jaet-
24470:                                       taessa kunn~lle työllisyysvaroja.
24471: 
24472: 
24473:                         Eduskunnan           H e r r a P u ih e m i e h e l ~ e.
24474: 
24475:    Siiitolaisasioiden neuvottelukunta on äsket-         Sii.rtolaisuuden vastustainiseksi neuvottelu-
24476: täin jättänyt neljännen osamietintönsä. Suo-         kunta ehdottaa toimenpiteitä myös takaisin
24477: menruotsalaisten siirtolaisuus on tämän mie-         muuttaville ruotsinkielisille annettavien erityis-
24478: tinnön eräs keskeinen osa.                           palvelujen suhteen sekä varoja suomenruotsa-
24479:    Mietinnössä todetaan, että suomenruotsalais-      laisten siirtolaisuus- ja työmarkkinaongelmien
24480: ten vaikein väestö- ja työvoimapoliittinen on-       tutkimista varten.
24481: gelma on Ruotsiin tapahtuva muutto. Huoli-              Suomenruotsalaisille annettavan työvoima-
24482: matta siitä, että suomenruotsalaiset muodos-         pa1velun päämääränä tulee otla kotipaikkakun-
24483: tavat vain 6,6 prosenttia maan väestöstä, he         naNa tarjolla olevien työpaikkojen turvaaminen.
24484: ovat 1970-luvuHa muodostaneet 11-16 %                Työnhakijalla tulee oHa oikeus informaatioon
24485: siirtolaisista. Arviolta 60 000 suomenruotsa-        työpaikoista ja työ111Valinnasta äidinkielellään.
24486: laista asuu Ruotsissa. Kotipaikkakunnan työt-        Arvioitaessa työHisyyttä -nrotsalaisseuduilla on
24487: tömyyden ja alityöllisyyden lisäksi suomenruot-      huomio:i!tava se, että usein on piilevää työttö-
24488: salaiset muuttavat mm. seuraavista syistä:           myyttä .ruotsinkidisten työttömien muuttaessa
24489: suomenkielen puutteel:linen osaaminen, sukulai-      ilmoittautumatta työttömiksi. Tamm1kuussa
24490: set ja ys!tålvät, jotka aikaisemmin ovat muut-       1977 muuttaneista vain n. yksi neljäsosa otti
24491: taneet Ruotsiin, elinkeinoelämän taikenteen no-      ensin yht,eyttä työnvä1itykseen.
24492: pea muuttuminen suomen.ruotsahisi:hla seu-              Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
24493: duilla, pako saaristosta, runsas informaatio         37 §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoit-taneet
24494: Ruotsista, suomenruotsalaiset eivät tunne ei-        esittäv~t kunnioiittavasti valtioneuvoston asian-
24495: vätkä käytä työvoimahallinnon palveluja.             omaisen jäsenen 'Vastattavaksi seuraavan kysy-
24496:    Neuvottelukunta ehdottaa, et-tä työvoima-         myksen:
24497: ministeriö huomioisi suomenruotsalaisten eri-
24498: tyistarpeet eri toimintasektorei11aan. Eräänä                   Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
24499: työllisyysvarojen myönt·ämisen perusteena tu-                nyhtyä, jotta siirtolaisasiain neuvotte-
24500: lisi olla kunnan siirtolaisiuku. Lisäksi työvoi-             lukunnan IV osamietintö nopeasti voi-
24501: maministeriöön olisi perus.tettava .riittävän toi-           taisiin rto1teuttaa ia erityisesti jotta vielä
24502: mintakykyinen ruotsinkielinen yksikkö. Neuvot-               tänä keväänä voitaisiin huomioida kun-
24503: telukunta ehdottaa vielä, ·että ruotsinkielistä              tien siirtolaisluvut myönnettäessä työl-
24504: tiedotusto1mintaa olisi tehostettava ja että                 lisyysvaroi a?
24505: ruotsinkielistä työLlisyyskouilutusta ja ammatin-
24506: valinnanohjausta olisi lisälttävä.
24507:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1977.
24508: 
24509:                Pär Stenbäck                                       E1ly Sigfrids
24510:                Gunnar Häggblom                                    Christoffer Taxell
24511:                Håkan Ma:lm                                        Ingvar S. Melin
24512:                Jutta Zilliacus                                    Henrik Westerlund
24513:                                                 N:o 131                                                 3
24514: 
24515: 
24516: 
24517: 
24518:                         E du,skun nan Herra               Puhe mieh dl e.
24519: 
24520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                 Jo ennen yllämainitun osamietinnön anta-
24521: tissa mainitussa rtadroituksessa Te, Herra Pu-         mista työvoimaminis·teriö kiinnitti huomiota
24522: hemies, olette 17 päivänä maaliskuuta 1977             sii'hen vakavaan työvoimapoliittiseen ongel-
24523: päivätyn kinjeenne johdosta toimittanut valtio-        maan, jota suomenruotsalais:ten maastamuutto
24524: neuvoston asianomaiseUe jäsenelle jä,ljennöksen        mel'kitsee. Ministeriö pitää mietintöä asiantun-
24525: kansanedustaja Pär St,enbäakin ym. näin kuu-           tevana perusaineistona kehittämistyöhle. Osaa
24526: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 131:            tehdyistä esityksistä ollaan parhaillaan toteut-
24527:                                                        tamassa ja osa on jo toteutettu. Erityistä ruot-
24528:           Mi'hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sinkielisen yksikön perustamista työvoimaminis-
24529:        nyhtyä, jotta siirtolaisasiain neuvotte-        teriöön voidaan pitää huomion arvoisena eh-
24530:        lukunnan IV osamietintö nopeasti voi-           dotuksena, ·joka parantaisi edeHy.tyksiä suomen-
24531:        taisiin /toteuttaa ja erityisesti jotta vielä   ruotsalaisten muuttoliikkeen hillitsemiseksi pit-
24532:        tänä keväänä voitaisiin huomioida kun-          källä tähtäyksellä. Työvoimaministeriön 30. 3.
24533:        tien siirtolaisluvut myönnettäessä työl-        1977 vahvistetun rtyöjärjestyksen 16 §:n mu-
24534:        lisyysvaroi a?                                  kaan työvoimaministeriöön edeilytetäänkin pe-
24535:                                                        rustettavaksi pysyvä työryhmä ruotsinkielisen
24536:    Vastauksena kysymykseen esitän l<!unnio1tta-        väestönosan työvoimapalveluja va.rten. Kevääs-
24537: vasti seuraavaa:                                       tä 197 6 lähtien työvoimaministetiössä tällainen
24538:    Kyselyssä viitataan siil.'tolaisasiain neuvot-      epävirallinen •työryhmä jo onkin toiminut teh-
24539: telukunnan ·äskettäin jättämään IV osamietin-          den esityksiä työvoimahallinnon suomenruotsa-
24540: töön. Mietinnössä todetaan, että jo vuosikym-          laisille tal'koitetuiksi palvduiksi ja ehdotuksia
24541: meniä Ruotsiin suuntautuva muuttoliike on              ruotsinkielisten henkilöresurssien Jisäämisestä.
24542: suomenruotsalaisten vaikein työvoima- ja väes-         Vuoden 197 6 aikana on tämän työryhmän
24543: töpoliittinen ongelma. Vail~ka suomenruotsa-           aloitteesta muun muassa lisätty työnvälityksen
24544: laisten osuus väestöstä on vain 6,6 % on hei-          ruotsin!kielisille asiakkaille suunnantua tiedotus-
24545: dän osuutensa siirtolaisuudesta ollut 11-15            toimintaa. Samoin on ruotsinkielis·ten ammat-
24546: %. Samalla heidän paluuhalukkuutensa on ol-            tikurssien määrää jonkin ve:rran lisätty. Minis-
24547: lut vähäisempää kuin suomenkielisten. Heitä            tetiön työjärjes,tyksen tultua vahvistetuksi työ-
24548: on arvioitu olevan yH 20 % kaikista Ruotsiin           ryhmä jatkaa toimintaansa pysyvänä työjärjes-
24549: muuttaneista suomalaisista.                            tyksen määräämänä virallis-ena toimikuntana.
24550:    Mietinnössään neuvottelukunta esittää, että         Työvoimaministeriö on myöntänyt varoja suo-
24551: työvoimaministeriön tulisi eri toimintasektorii-       menruotsalaiseen si11Jtolaistutkimukseen ja jo
24552: laan outaa huomioon suomenruotsalaisten eri-           olemassa o1evien tutkimustulosten kokoamiseen
24553: tyistwpeet. Mm. ehdotetaan, että kunta:kohtai-         ja tulee myös jatkossa myöntämään näitä varoja
24554: set muuttoluvut tulisi ottaa erääksi työllisyys-       tanveha11kinnan perusteella.
24555: varojen myöntämis'perusteeksi. Lisäksi neuvot-             Kehittämis.työtä on kui.tenkin raJOlttanut
24556: telukunta ~esittää, että ruotsinkielistä tiedotus-     ha!Hnnonalan tuOJtsinkielisten resurssien niuk-
24557: toimintaa tulisi tehostaa ja ruotsinkielellä ta-       kuus. Erityisesti on ·ruotsinkielisten ammatti-
24558: pa!htuvaa ,työ1lisyyskoulutusta ja ammatinva-          kurssien järjestämistä ja ulospäin suunnatun
24559: linnanohjausta lisätä. Neuvottelukunta katsoo          tiedottamistoiminnan hoitamista vakavasti hai-
24560: edelleen, että työvoimahallinnon alalla tarvit-        tannut johtavien ruotsinkielisten virkailijoiden
24561: tavan monipuoHsen kehittämistyön pohjaksi              puuttuminen eräiden työvoimapiirien piiri:toi-
24562: olisi ministeriöön perustettava riittävän toi-         mistoista.
24563: mintakykyinen ruotsinkielinen yksikkö.                     Kyselyn keskeinen kys.ymys koskee työlli-
24564: 4                                             1977 vp.
24565: 
24566: syyttä edistävien varojen myöntämistä kunta-             Ministeriö on tietoinen siitä, että ,suomen-
24567: kohtaisten muuttolukujen :perusteella. Perus-        ruotsalaisten jatkuvan maastamuuton seurauk-
24568: teluna on mainittu, :e:ttä työttömyys tai alityöl-   sena työttömyys suomenruotsalaisilla alueilla
24569: lisyys on suomenruotsalaisten maastamuuton           ei lisäänny vaan pysyy verraten alhaisella ta-
24570: pääasiallisin syy ja että tämä työttömyys on         solla. Tämän huomioon ottaen ministeriö on
24571: osaksi piilotyöttömyyttä.                            pääittänyt pikaisesti tilastoUisesti selvi·ttää, mi-
24572:    Työllistämistukea on jossain määrin voitu         kä on työttömien ja alityöllisten osuus vuosi-
24573: myöntää ruotsinkielisten ja kaks~kielisten aluei-    na 1976-1977 työnvälityksen ikautta muut-
24574: den yrityksille ja tällöin on mm. suurempi           taneista suomenruotsalaisista siirtolaisista. Tä-
24575: muuttohalu:kkuus ohlut eräänä myöntämisperus-        män jäLkeen v'oidaan anvioida-, onko mahddl-
24576: teena. VaLtion asuntolainojen jaossa on joi-         Iista ja missä määrin .ottaa huomioon kuntien
24577: denkin ruotsinkie'listen ja kaksikielisten kun-      j.a kunltien osa-alueiden muuttoluvut myönnet-
24578: tien kohdalla perusteina käytetty .muuttolukuja      täessä varoja työrlisyystöihin ja tyollistämistu-
24579: ja työvoimapoliittisia näkökohtia. Eräitä pie-       keen suottienruotsalaisten alueiden kunnille ja
24580: nehköjä va:Ltion töitä on työllisyysperustein        yrityksille.
24581: tehty Turun saaristoalueilla.
24582:      Helsingissä 25 päivänä huhti!kuuta 1977.
24583: 
24584: 
24585:                                                                Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
24586:                                              N:o 131                                                5
24587: 
24588: 
24589: 
24590: 
24591:                            T i H R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
24592: 
24593:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Arbetskraftsministeriet har, redan innan
24594: anger · har Ni, Herr Tralman, med Eder skri-        ovannämnda delbetänkande avgetts, uppmärk-
24595: velse av den 17 mars 1977 till vederbörande         sammat det allvarliga arbetskraftspolitiska pro-
24596: medlem av statsrådet för svarande översänt av-      blem som den finlandssvenska emigrationen
24597: skrift av följande, av riksdagsman Pär Sten-        innebär. Ministeriet uppfattar betänkandet som
24598: bäck m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 131:      ett saldmnnigt grundmaterial för utveoklings-
24599:                                                     arbetet. En del av de gjorda förslagen har även
24600:           Vilka åtgärder har Regeringen för         förverkligats eller håller som bäst på att för-
24601:        avsikt att vidta för att delegationens       verkligas. Förslaget om grundandet av en sär-
24602:        för emigrantärenden IV delbetänkande         skild svenskspråkig enhet inom arbetskrafts-
24603:        snahbt skall kunna förverkligas och i        ministeriet kan anses beaktansvärt, eftersom
24604:        synnerhet för att man ännu denna vår         en sådan enhet skulle förbättra förutsättning-
24605:        skall kunna beakta kommunernas ut-           arna för den finlandssvenska emigrationens
24606:        vandringsta1 vid bevHjandet av syssel-       dämpande på lång sikt. Enligt 16 § den 30.
24607:        sättningsmedel?                              3. 1977 fastslagna arbetsordningen för arbets-
24608:                                                     kraftsministeriet förutsätts det även, att det
24609:    Som svar på detta spörsmål framför jag           inom ministeriet grundas en permanent ar-
24610: vördsamt följande:                                  betsgrupp för skötseln av den svenskspråkiga
24611:    I spörsmålet hänvisas till det av delegatio-     befolkningens arbetskraftsservice. Sedan våren
24612: nen för emigrantärenden nyligen avlämnade           197 6 fungerar så inom ministeriet en inoffi-
24613: IV de1betänkandet. I betänkandet konstateras        ciell arbetsgrupp, viiken gjort propositioner till
24614: att .finlandssvenskarnas sedan årtionden svå-       särskilt för finlandssvenskarna avsedd arbets-
24615: raste arbetskrafts- och befolkningspolitiska        kraftsservioe och förslag tili utökning av
24616: problem är emigrationen tili Sverige. Trots att     svens1kspråkiga personalresurser. Under år 1976
24617: finlandssvenskarnas andel av befolkningen ut-       har på initiativ av denna arbetsgrupp bl.a.
24618: gör endast 6,6 % har de stått för 11-15 %           arbetsförmedlingens      informationsverksamhet
24619: av utvandrarna. Samtidigt har deras återvand-       till den svenskspråkiga befolkningen effekti-
24620: ringsbenägenhet varit mindre än de finsk-           verats. Likaså har antalet svenskspråkiga yr-
24621: språkigas. Deras andel av de finländska in-         keskurser i någon mån ökats. Sedan ministe-
24622: vandrarna i Sverige kan uppskattas tili över        riets arbetsordning blivit fastställd, fortsätter
24623: 20 %.                                               arbetsgruppen i enlighet med arbetsordningens
24624:    Delegationen föreslår i sitt betänkande att      bestämmelser sin verksamhet som en offidell
24625: arbetskraftsministeriet i all sin verksamhet bor-   permanent kommission. Arbetskraftsministeriet
24626: de beakta finlandssvenskarnas särbehov. Bl.a.       har beviljat medel för finlandssvensk emigra-
24627: föreslås att kommunernas utvandringstal borde       tionsforskning oc:h f.ör sammanställande av re-
24628: utgöra en grund för beviljandet av sysselsätt-      dan existerande forskningsresultat och kom-
24629: ningsmedel. Ytterligare föreslår delegationen       mer att efter behovsprövning bevilja sådana
24630: att den svenskspråkiga informationsverksamhe-       även i fortsättningen.
24631: ten borde effeiktiveras och att den svensksprå-         Utvecldingsarbetet har dook bilivit lidande
24632:                                                                                        1
24633: 
24634: 
24635: kiga sysselsättningsutbildningen och yrkesväg-      av att de svenska resurserna inom förvaltningen
24636: ledningen utökas. Delegationen anser vidare,        varit begränSiade. I synnerhet har organiseran-
24637: att de.t inom arbetskraftsministeriet borde grun-   det av svenskspråkiga yrkeskurser och utåtrik-
24638: das en tillräokligt funktionsduglig svensk en-      tad informationsverksamhet allvarligt försvårats
24639: het för det mångsidiga utvecklingsarbete som        av bristen på ledande svenskspråkig personai
24640: erfordras inom arbetskrafts.förvaltningen.          vid vissa arbetskraftsdistriktsbyråer.
24641: 6                                            1977 vp.
24642: 
24643:    Den centrala frågan i spörsmålet gäller be-        Hos mmtsteriet är man medveten om att
24644: viljandet av sysselsättningsfrämjande medel         den fortgående finlandssvenska emigrationen
24645: med kommunernas emigrationstal som grund.           innebär, att arbetslösheten i de finlandssvenska
24646: Motiveringen har härvid varit, att arbetslös-       områdena inte kumulerar utan hålls på en
24647: heten eller undersysselsättningen utgör huvud-      jämförelsevis låg nivå. Med beaktande av detta
24648: orsaken till finlandssvenskarnas emigration         har ministeriet beslutat att i snabb ordning
24649: samt att denna arbetslöshet delvis är dold.         företa en statistisk utredning över andelen av
24650:    Sysselsättningsstöd har i en mindre ut-          arbetslösa och undersysselsatta bland de fin-
24651: sträckning kunnat beviljas till företag i svensk-   landssvenska emigranter som under åren 1976
24652: och tvåspråkiga områden, och därvid har bl.a.       -1977 utvandrat via arbetsförmedlingen. På
24653: den högre emigrationsbenägenheten utgjort en        basen av utredningen kan man sedan bedöma,
24654: av motiveringarna för beviljandet. Vid fördel-      huruvida och i vilken utsträckning det är
24655: ning av statliga bostadslån har man för en del      möjligt att beakta kommuners och kommunala
24656: svensk- och tvåspråkiga kommuners del använt        delområdens utvandringstal vid beviljandet av
24657: sig av utvandringstrul och arbetskraftspolitiska    sysselsättningsmedel och sysselsättningsstöd till
24658: synpunkter som motiveringar. Likaså har en del      kommuner och företag inom de finlandssvenska
24659: kommuner i den åboländska skärgården kun-           områdena.
24660: nat beviljas vissa smärre statliga arbeten i sys-
24661: selsättningsfrämjande syfte.
24662:      Helsingfors den 20 april 1977.
24663: 
24664: 
24665:                                                            Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
24666:                                                 1977 vp.
24667: 
24668: Kirjallinen kysymys n:o 132.
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 
24673:                                    Rantala ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon organisaa-
24674:                                       tiouud.istuksesta.
24675: 
24676: 
24677:                           Ed u s kunnan H e r r a Puh e m i e he 11 e.
24678: 
24679:     Posti- ja lennätinhallitus on päättänyt ulot-         - yhteistoiminta-alueen muodostavat kunnat
24680: taa postilähetysten laatikkoonkannon omakoti-          toimivat myös postaalisesti yhteistoiminnassa
24681: ja rivitaloalueilla koko maahan. Päätöstään,           ja käsittävät yhden konttorialuee~.
24682: joka on herättänyt syvää huolestumista kansa-              Sanotuista periaatteista on Helsingin kau-
24683: laisten keskuudessa, posti- ja lennätinhallitus        pungin alueella polkettu siinä määrin, että Hel-
24684: on perustellut paitsi kansalaisten tasavertaisuu-      singissä uudistuksen toteuduttua saattaa pahim-
24685: den edistämispyrkimyksillä myös työvoiman              massa tapauksessa olla 8-9 konttoria~ Poik-
24686: puutteella sekä taloudellisuusnäkökohdilla, kos-       keamiseen ei ole esitetty perusteita eikä selvi·
24687: k3 posti- ja lennätinlaitosta on sen .talouden         tetty kysymystä, mitä hyötyjä järjestelyllä on
24688: hoidon yleisistä perusteista annetun .lain ( 565/      tarkoitus saavuttaa. Mielestämme uudistus tältä-
24689: 50) mukaan hoidettava terveiden liikeperiaat-          kin osalta on kallis, minkä lisäksi se heikentää
24690: teiden mukaan laitoksen kannattavuutta ja              toiminnan ja palvelusten yhtenäisyyttä kaupun-
24691: maan yleistä etua silmällä pitäen. Päätös on           gin alueella.
24692: julkisuudessa saanut laajaa arvostelua osak-               Teletoimen osalta posti- ja lennätinhallitus
24693:  seen.                                                 on 9 päivänä joulukuuta 1976 tehnyt päätök-
24694:      Sen sijaan laajempaa huomiota ei ole kiinni-      sen telelinjahallinnon uudistamisesta vielä kulu-
24695:  tetty niihin posti-. ja lennätinhallituksen ratkai-   van vuoden aikana. Uudistus merkitsee muun
24696:  suihin, jotka se on tehnyt laitoksensa linjahal-      ohella 37 telealuekonttorin perustamista. Posti-
24697:  linnon uudistamiseksi. Maaliskuun 14 päivänä          ja lennätinhallituksen päätöksen perusteena ole-
24698:  197 4 posti- ja lennätinhallitus on äänestykse?       vassa muistiossa väitetään, ettei uudistus aiheu-
24699:  jälkeen tekemällään päätöksellä hyväksynyt 1111-      ta henkilölisäyksiä, vaan että uusissa yksiköissä
24700:  toksen omassa piirissä valmistellut muistiot          tarvittava henkilöstö hankitaan teletoimen ny-
24701:  sekä posti- että teletoimen linjahallinnon orga-      kyisestä henkilöstöstä. Tällä tarkoitettaneen
24702:  nisaation kokonaisuudistuksesta. Postitoimen          niitä useita satoja automatisoinnin johdosta
24703:  osalta uudistus merkitsi silloisten 101 kontto-       lakkautettuja puhelunvälittäjien toimia, jotka
24704:  ritasoisen toimipaikan lisäksi lähes sataa uutta      ovat vuosikausia olleet "hyllyllä".
24705:  perostettavaa postikonttoria, mikä puolestaan             Valtion varainkäyttöön liittyen sekä posti- ja
24706:  merkitsee lähes sadan postikonttorin päällikön        lennätinhallituksen suhtautumista luonnehtien
24707:  viran perustamista sekä aiheuttaa konttoreiden        voidaan viitata julkisuudessa sekä posti- ja len-
24708:   apulaispäälliköiden ja hallintohenkilöstön vir-      nätinhallituksen varsin hermeettisissä sisäpiireis-
24709:  kojen voimakkaan lisäämistarpeen. Vertauksena         sä käytyihin keskusteluihin laitoksen teknisen
24710:   on syytä mainita, että samaan aikaan kun Suo-        johdon tuntemasta vastenmielisyydestä uusim-
24711:   messa ollaan muodostamassa 200 postikontto-          pien teknillisten sovellutusten käyttöönotosta
24712:   ria, naapurimaamme Ruotsi toteuttaa vastaavaa        televerkon kehittämisessä. On esitetty laskel-
24713:   organisaatiouudistusta supistamalla nykyisten        mia siitä, että yksittäistenkin hankkeiden osalta
24714:   156 konttorin lukumäärän 59:ään. Aihetta on           olisi säästö uusia teknillisiä sovellutuksia hy-
24715:   vielä todeta, että posti- ja lennätinhallitus kat-   väksi käyttäen useita miljoonia markkoja.
24716:   soi voivansa saavuttaa postitoimen organisaatio-         Posti- ja lennätinhallitus on omilla sisäisillä
24717:   uudistuksen yleiset tavoitteet noudattaen muun       päätöksillä toteuttanut organisaatiouudistusta.
24718:   muassa seuraavia periaatteita:                        Organisaatiouudistuksen toteuttamisen edelly-
24719:      - konttorin alueen rajat seuraavat kunta-          tyksenä oleva henkilöstöresurssien lisätarve on
24720:   rajoja,                                               osa osalta sisällytetty eri vuosien valtion tulo-
24721:  087700359U
24722: 2                                              1977 vp.
24723: 
24724: ja menoarvioihin. Organisaatiouudistuksen ai-         päiväiseen elämään: Valtion ylimpien päätöksen-
24725: heuttamasta päällikkö- ja hallintohenkilöstön         tekotasojen valvonta- ja vaikutusmahdollisuu-
24726: virkojen lisäämisen kokonaistarpeesta ei ole          det ovat supistuneet siinä määrin, etteivät ne
24727: esitetty laskelmia. Tähänastiset ratkaisut ovat       enää täysin vastaa niitä vaatimuksia, joita kan-
24728: vaikuttaneet virkarakenteeseen lähinnä korkea-        sanvalta ja parlamentarismi edellyttävät.
24729: paikkaisten päällikkö- ja hallintovirkojen lisään-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24730: tymisenä.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esi-
24731:    Merkittävintä asiassa onkin, ettei posti- ja       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24732: lennätinhallituksen taholta ole missään vaihees-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24733: sa sen enempää esitetty kuin laadittukaan selvi-
24734: tyksiä siitä, mitä posti- ja lennätinlaitoksen                  Onko Hallitus tietoinen, millä tavoin
24735: organisaatiouudistus tulee kokonaisuudessaan                 posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon
24736: maksamaan. Asianomainen ministeriö, jonka                    organisaatiouudistus toteutetaan, ja jos
24737: tehtävänä on valvoa posti- ja lennätinhallituk-              on,
24738: sen toimia, ei tiettävästi ole vaatinut selvityksiä             aikooko Hallitus siirtää posti- ja len-
24739: uudistuksesta saavutettavista hyödyistä ja koko-             nätinlaitoksen linjahallinnon organisaa-
24740: naiskustannuksista, esimerkiksi hallintomenoista             tiouudistuksen jatkamisen ainakin siihen
24741: sekä näiden lisäksi muista kiinteistä kustannuk-             asti, kunnes posti- ja lennätinhallitus on
24742: sista kuten noin sadan uuden toimipaikan ra-                 antanut selvityksen uudistuksen hyö-
24743: kentamisesta tai nykyisten tilojen laajentami-               dyistä ja kokonaiskustannuksista sekä
24744: sesta vastaamaan lisääntyneitä hallintotarpeita.             tuleeko Hallitus muutoinkin kiinnittä-
24745:    Edellä olevista esimerkeistä havaitaan, että              mään nykyistä enemmän huomiota sii-
24746: posti- ja lennätinhallitus on voinut varsin itse-            hen, että kansanvallan ja parlamentaris"
24747: näisesti suorittaa sellaisia ratkaisuja, jotka mer-          min toteutumista valtionhallinnossa myös
24748: kittävällä tavalla vaikuttavat kansalaisten joka-            posti- ja lennätinhallituksen osalta voi-
24749:                                                              daan edistää?
24750:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
24751: 
24752:                 Jorma Rantala                                     Heikki Mustonen
24753:                 Mikko Jokela                                      Pentti Mäki-Hakola
24754:                                        Christoffer Taxell
24755:                                                 N:o 132                                                3
24756: 
24757: 
24758: 
24759: 
24760:                           E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
24761: 
24762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eli ylitoimipaikkoihin. Näitä oli ennen organi-
24763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saatiouudistuksen aloittamista yli 550 kappa-
24764: olette 18 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn            letta, nimittäin 126 konttoria ja 426 toimistoa.
24765: kirjeenne n:o 833 ohella toimittanut valtio-              Organisaatiouudistus toteutetaan siten, että
24766: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        muodostetaan yhden tai useamman kunnan kä-
24767: kansanedustaja Jorma Rantalan ym. näin kuulu-          sittäviä, suoraan postipiirille vastuussa olevia
24768: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 132:             postialueita. Vastuualueiden koko on suunni-
24769:                                                        teltu siten, että postin toiminta kullakin alueel-
24770:            Onko Hallitus tietoinen, millä tavoin      la on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. jär-
24771:         posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon     jestettävissä. Päävastuu alueella on keskitetty
24772:         organisaatiouudistus toteutetaan, ja jos      yhdelle ylitoimipaikalle, postikonttorille, jonka
24773:         on,                                           alaisina kaikki muut alueella olevat postitoimi·
24774:            aikooko Hallitus siirtää posti- ja len-    paikat toimivat. Vastuualueita on suunniteltu
24775:         nätinlaitoksen linjahallinnon organisaa-      muodostettavaksi noin 200.
24776:         tiouudistuksen jatkamisen ainakin siihen          Uudistuksen toteutuminen tapahtuu käytäl)-
24777:         asti, kunnes posti- ja lennätinhallitus on    nössä siten, että noin 75:stä entisestä posti-
24778:         antanut selvityksen uudistuksen hyö-          toimistosta      muodostetaan postikonttoreita.
24779:         dyistä ja kokonaiskustannuksista sekä         Muut noin 350 tähänastista ylitoimipaikkana
24780:         tuleeko Hallitus muutoinkin kiinnittä-        toiminutta postitoimistoa alistetaan postikontto-
24781:         mään nykyistä enemmän huomiota sii-           reille. Tämä merkitsee sitä, että ylitoimipaikko-
24782:         hen, että kansanvallan ja parlamentaris-      jen määrä vähenee yli 550:stä noin 200:aan.
24783:         min toteutumista valtionhallinnossa myös      Kehitys meillä on tässä suhteessa samansuun-
24784:         posti- ja lennätinhallituksen osalta voi-     tainen kuin Ruotsissa, vaikka postikonttoreiden
24785:         daan edistää?                                 lukumäärän vähentämisessä ei ole katsottu tar-
24786:                                                       koituksenmukaiseksi ainakaan tässä vaiheessa
24787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mennä yhtä pitkälle.
24788: vasti seuraavaa:                                          Postikonttoreiksi muodostettuja toimistoja
24789:    Postitoimen nykyorganisaatio on pääosiltaan        varten perustetaan postikonttorinpäällikön ja
24790: yli 30 vuotta vanha. Organisaation uudistamista       apulaispäällikön virkoja, mutta samanaikaisesti
24791: on posti- ja lennätinhallituksessa tutkittu ja val-   lakkautetaan yhtä paljon entisiä toimistonhoita-
24792: misteltu lähes 10 viimeisen vuoden ajan. Tutki-       jan ym. virkoja. Kokonaan uusia virkoja jou-
24793: musten perusteella posti- ja lennätinhallitus on      dutaan perustamaan muutamia kymmeniä nel-
24794: maaliskuun 14 päivänä 1974 tehnyt periaate-           jän vuoden aikana. Toisaalta tulee palkkame-
24795: päätöksen laitoksen hallinto-organisaation uudis-     noissa säästöjä mm. siten, että moniin alitoimi-
24796: tamisesta. Hyväksytyn suunnitelman toteuttami-        paiko1ksi jääviin postitoimistoihin sijoitetaan
24797: nen on ajoitettu vuosille 1976-1979. Uudis-           nykyistä alempia virkoja sitä mukaa kuin ky.
24798: tuksen tavoitteena on postipalvelusten tuotan-        seiset virat tulevat avoimiksi. Samalla vältetään
24799: non ja siihen käytettävien voimavarojen so-           hallintotehtäviä hoitavan henkilöstön lisäämi-
24800: peuttaminen yhteiskunnassa tapahtuneisiin muu-        nen alitoimipaikoiksi jäävissä toimistoissa kun
24801: toksiin sekä laitokseen kohdistettuihin talou-        hallintotehtävät keskittyvät harvalukuisempiin
24802: dellisuus-, tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuk-         postikonttoreihin.
24803: siin. Pyrkimyksenä on toimivalta- ja vastuusuh-           Mitä tulee Helsinkiin ja eräisiin muihin
24804: teiden selkeyttäminen sekä toiminnan tehosta-         suurkuntiin, on niissä välttämätöntä muodos-
24805: minen.                                                taa useampia itsenäisiä postikonttoreita yhden
24806:    Postitoimen paikallishallinto jakautuu nykyi-      kunnan alueelle, jottei postikonttorin vastuu-
24807: sin liian moniin ja liian pieniin perusyksikköihin    alue muodostuisi iJiian suureksi.
24808: 4                                              1977 vp.
24809: 
24810:    Posdkonttore!ksi muodostettavat toimipaikat        ganisaatiouudistusten tavoitteista, niiden avulla
24811: toimivat samoissa tiloissa kuin tähänkin asti.        saavutettavista eduista sekä aiheutuvista kus-
24812: Näitä toimipaikkoja varten ei siten ole tarpeen       tannuksista.
24813: hankkia uusia huoneistoja.                               Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
24814:    Valtion vuosien 1976 ja 1977 tulo- ja me-          tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
24815: noarvioissa on jo hyväksytty huomattava osa           1977 todennut pitävänsä tärkeänä posti- ja len-
24816: organisaatiouudistukseen liittyvistä virkojen ja      nätinlaitoksen organisaation kehittämisen jatka-
24817: tointen perustamisista ja lak:kautt·amisista. Jäl-    mista siten, että laitdksen eri toimintojen te-
24818: jellä olevat vastaavat järjestelyt on tarkoitus       horokuutta ja tuottavuutta voidaan edelleen ko-
24819: ehdottaa toteutettaviksi vuosina 1978 ja 1979.        hottaa. Samalla tulee kiinnittää huomiota or-
24820:    Teletoimen organisaation uudistamisesta            ganisaation sopeuttamiseen muuttuneisiin olo-
24821: posti- ja lennätinhallituksen joulukuun 9 päi-        suhteisiin sekä siihen, ettei henkilökunnan tar-
24822: vänä 1976 tekemä päätös merkitsee sitä, että          peelliseksi osoittautuvaa siirtymistä laitoksen
24823: perustetaan 37 telealuekonttoria yhdistämällä         sisällä tehtävästä toiseen vaaranneta. Viimeksi
24824: ne nykyisistä puhelinaluetoimistoista ja posti-       mainittuun seikkaan tulee kiinnittää erityisesti
24825: konttorien lennätimiikenneosastoista. Samalla         piiritason organisaation kehittämisessä huo-
24826: lakkautetaan 39 puhelinaluetoimistoa, 4 lennä-        miota.
24827: tinkonttoria selkä 30 postikonttorien lennätin-          Posti- ja lennätinlaitoksen organisaation
24828: liikenneosastoa. Uusissa yksiköissä tarvittava        uudistaminen ja kehittäminen on tarpeellista
24829: henkilöstö saadaan suoraan lakkautettavien yk-        ja sen toteuttamisessa posti- ja lennätinhallitus
24830: silköiden nykyisestä henkilöstöstä, joten uudis-      on velvollinen ottamaan huomioon edellä mai-
24831: tuksessa ei tarvita henkilölisäyksiä, vaan päin-      nittuun Eduskunnan lausumaan sisältyvät suun-
24832: vastoin rationalisoinnin kautta henkilökapasi-        taviivat.
24833: teettia vapautuu.                                        Todettakoon lopuksi että ministeriöiden ja
24834:    Posti- ja lennätinhallitus on tulo- ja meno-       niiden alaisten virastojen ja laitosten muodos-
24835: ärviöesityksissään sekä useissa eri yhteyksissä       taman keskushallinnon kehittämisessä nouda-
24836: esittänyt liikenneministeriölle ja valtiovarain-      tettavat yleiset periaatteet ovat parhaillaan sel-
24837: ministeriölle selvityksiä edellä tarkoitettujen or-   vitettävänä valtioneuvoston 26. 9. 1974 asetta-
24838:                                                       massa valtion keskushallintokomiteassa.
24839:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1977.
24840: 
24841:                                                                  Liikenneministeri Ragnar Granvik
24842:                                               N:o 132                                               s
24843: 
24844: 
24845: 
24846: 
24847:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24848: 
24849:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         grundenheter, dvs. överordnade postanstalter~
24850: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-         Innan omorganisationen påbörjades fanns över
24851: se nr 833 av den 18 mars 1977 tili veder-            550 sådana, dvs. 126 kontor och 426 expedi-
24852: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       tioner.
24853: av följande av riksdagsman Jorma Rantala m.fl.          Omorganisationen skall genomföras så, ått
24854: undlertecknade spörsmål nr 132:                      det. bildas postområden som omfattar en eller
24855:                                                      flera kommuner och .står i direkt ansvarsför~
24856:           Är Regeringen medveten om på vil~          hållande tili postdistriktet. Ansvarsområdenas
24857:        ket sätt omorganiseringen av post- och        storlek har planerats så, att postverksamheten
24858:        telegrafverkets linjeförvaltning förverk-    inom vart och ett av områdena ·kan ordnas
24859:        ligas, och om så är fallet,                   effektivt och ändamålsenligt. Huvudansvaret
24860:           ämnar Regeringen uppskjuta fortsät-        inom området. är centraliserat tili en överord~
24861:        tandet av omorganiseringen av post-           nad postanstalt, postkontoret, under vilket
24862:        och telegrafverkets linjeförvaltning åt-      alla övriga postanstalter inom området sorte-
24863:        minstone tills post- och telegrafstyrel-      rar. Planerna går ut på att bilda ungefär 200
24864:        sen har utrett nyttan av och totalkost-       ansvarsområden.
24865:        naderna för reformen samt kommer                 I praktiken genomförs reformen så, att un-
24866:        Regeringen också i övrigt att i större       gefär 75 tidigare postexpeditioner ombildas tili
24867:        utsträckning än tidigare lägga vikt vid      postkontor; De övriga ungefär 350 postexpedi-
24868:        att förverkligandet av demokrati och         tioner, som hittills verkat som överordnade
24869:        parlamentarism inom statsförvaltningen       postanstalter, underställs nu postkontoren.
24870:        kan främjas också beträffande post-          Detta betyder att antalet överordnade postan-
24871:        och telegrafstyrelsen?                       stalter minskar från över 550 till ungefär 200.
24872:                                                     Utvecklingen hos oss går i detta avseend~ i
24873:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       samma riktning som i Sverige, även om det
24874: samt anföra följande:                               beträffande minskningen av antalet postkontor
24875:    Postväsendets nuvarande organisation är tili     inte har ansetts vara ändamålsenligt att gå lika
24876: största delen över 30 år gamma!. Möjligheter-       Iångt, åtminstone inte i detta skede.
24877: na tili en reform av organisationen har under-          För de expeditioner som ombildats tili post-
24878: sökts och beretts inom post- och telegrafstyrel-    kontor inrättas postkontorschefs- och biträdan-
24879: sen under i det närmaste de senaste tio åren.       de postkontorschefstjänster, men samtidigt
24880: På basen av dessa undersökningar fattade post-      indras lika många expeditionsförestån&mjäns-
24881: och telegrafstyrelsen den 14 mars 1974 ett          ter och andra t;änster. Några tiotal helt nva
24882: principbeslut om en förvaltningsorganisatori"k      tiänster måste inrättas under en period av fvra
24883: reform inom verket. Förverkligandet av den          år. A andra sidan uppstår inbesparingar i löne-
24884: godkända planen har tidsbestämts tili åren          utgifterna bl.a. genom att många postexnedi-
24885: 1976-79. Avsikten med reformen är att an-           tioner, som nu blir underordnade postanc;taltf'r,
24886: passa postservicen jämte till buds stående re-      får lägre tiänster än i detta nu, i den rn~n
24887: surser tili förändringarna i samhället samt till    ifrågavarande ti.änster blir vakanta. Samtidigt
24888: de krav på lönsamhet, effektivitet och produk-      undviks en ökning av personai med admini~tra­
24889: tivitet som ställs på verket. Syftet är att klar-   tiva upogifter vid de expeditioner som förblir
24890: lägga befogenhets- och ansvarsrelationerna samt     underordnade postanstalter, då de adM'linistra-
24891: att effektivera verksamheten.                       tiva uppgiftemll konrentreras till de fåtaliPl'lre
24892:    Postväsendets lokalförvaltning fördelar sig      postkontoren. För Helsingfors nrh vic;~a an+~a
24893: i detta nu på alltför många och alltför små         storkommuners del måste det bildas flera själv-
24894: 6                                            1977 vp.
24895: 
24896: ständiga postkontor inom samma kommuns              trafikministeriet och finansministeriet framlagt
24897: område, för att postkontorets ansvarsområde         utredningar om målsättningen för ovanavsedda
24898: inte skall bli för stort.               ·           omorganisering, de fördelar man därmed kan
24899:    De postanstalter som ombildas tili postkon-      vinna och de kostnader den medför.
24900: tor kommer att arbeta i samma lokaler som              Riksdagen har i sitt svar på regeringens pro-
24901: hittills. För dessa postanstalter är det således    position angående statsförslaget för år 1977
24902: inte nödvändigt att skaffa nya lokaler.             ansett det vara viktigt att fortsätta arbetet med
24903:    I statsförslagen för åren 1976 och 1977 har      utvecklandet av post- och telegrafverkets or-
24904: redan godkänts en betydande del av de i sam-        ganisation så, att effektiviteten och produktivi-
24905: band med omorganiseringen inrättade och in-         teten för verkets olika funktioners del vtter-
24906: dragna tjänsterna och befattningarna. Avsikten      ligare kan höjas. Samtidigt måste vikt fäs as
24907: är att åren 1978 och 1979 föreslå att de åter-      vid organisationens anpassning till förändrade
24908: stående motsvarande arrangemangen förverkli-        förhållanden samt vid att den erforderliga för-
24909: gas. Post- och telegrafstyrelsens beslut av den     flyttningen av personai från en uppgift tili en
24910: 9 december 1976 angående omorganisering av          annan inom verket inte får äventyras. Upo-
24911: televerksamheten innebär att 37 teleområdes-        märksamhet måste ägnas detta sistnämnda fak-
24912: kontor bildas genom sammanslagning av de nu-        tum speciellt vid utvecklandet av organisatio-
24913: varande      telefonområdesexpeditionerna    och    nen på distriktsnivå.
24914: post- och telegrafkontorens teletrafikavdelning-       Omorganiseringen och utvecklandet av post-
24915: ar. Samtidigt indras 39 telefonområdesexpedi-       och telegrafverket .är en nödvändighet, ocb i
24916: tioner, 4 telegrafkontor samt teletrafikavdel-      förverkligandet är post- och telegrafstyrelsen
24917: ningen i 30 post- och telegrafkontor. Den er-       skyldig att beakta riktlinjerna i riksdagens
24918: forderliga personalen för de nya enheterna fås      ovan nämnd'a uttalande.                   -
24919: direkt frl\n de enheter som nu skall indras.           Slutligen kan nämnas att de allmänna prin-
24920: varför nyordningen inte medför n!gon perso-         ciper som skall efterfölias vid utvecklandet av
24921: nalökning. Tvärtom frigörs personkapacitet          den av ministerierna och de dem underlydande
24922: genom rationalisering.                              ämbetsverken och inrättningarna bildade cent-
24923:    Post- och telegrafstyrelsen har i sina budget-   ralförvaltningen som bäst utreds av statens ~v
24924: förslag och i mlnga andra sammanhang för            statsrådet den 26 september 1974 tilisutta
24925:                                                     centralförvaltningskommitte.
24926:      Helsingfors den 19 april 1977.
24927: 
24928:                                                                  Trafikminister Ragnar Granvik
24929:                                              1977 vp.
24930: 
24931: Kirjallinen kysymys n:o 133.
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 
24936:                                   Aino Karjalainen ym.: Kehitysalueiden liikenneyhteyksien paran-
24937:                                      tamisesta.
24938: 
24939: 
24940:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24941: 
24942:    Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 24 hen- ·Kainuuseen romutetaan, on markkinointisuun-
24943: kilöjunavuoron lakkauttamisesta. Näistä vuo· nitelman teho ja vaikutus varsin vähäinen.
24944: toista on neljä Kainuun aluetta koskevia. Su-        Vaidonrautateiden liikennepolitiikassa tulee
24945: pistusohjelman perusteluksi esitettiin vähäistä ottaa erityisesti huomioon palveluperiaate liike-
24946: matkustajamäärää, kannattamattomuutta ja ka- taloudellisen kannattavuuden ohella. Supistus-
24947: luston vanhuutta. Edellä mainittujen supistus- ohjelmissa on huomioitava supistusten vaiku-
24948: ten lisäksi on julkisuudessa ollut tietoja Sa- tus alueen elinkeinoelämään ja muihin palvelu-
24949: vonia-junan lakkauttamisesta välillä Kontiomä- mahdollisuuksiin. Mikäli Etelä-Suomessa supis-
24950: ki-Kuopio.                                        tetaan useampien yhteyksien varassa toimivia
24951:    Suoritettavat supistukset rautatieliikenteessä liikenneyhteyksiä, ei vaikutus ole yhtä totaali-
24952: merkitsevät Kainuussa sitä, että Kontiomäen- nen kuin kehitysalueilla, jolloin katkaistaan
24953: Kajaanin välillä tapahtunut työmatka· ja koulu- kaikki rautatieyhteydet jo vähäisillä linjojen
24954: laisliikenne kärsii huomattavasti. Lisäksi pai- supistuksilla.
24955: kallisjunien jatkoyhteydet Ouluun, Joensuuhun,       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
24956: Kuopioon ja Turkuun kärsivät. Tämä johtaa väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
24957: siihen, että jatkoyhteyksien täyttösuhde heikke- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24958: nee 1ja niiden lakkauttaminen voi tulla harkit- vaksi seuraavan kysymyksen:
24959: tavaksi.
24960:    Yhteyksien lakkauttaminen merkitsee huo-                  Onko Hallitus tietoinen, että suori-
24961: mattavaa työpaikkojen menetystä Kontiomäellä.             tetut junavuorojen supistukset aiheut·
24962: Tämä on Kainuun työllisyystilanteen huomioi-              tavat varsinkin kehitysalueilla kohtuut-
24963: den varsin vakavaa. Erämaa-Suomi on suunni-               tomia hankaluuksia, ja jos on,
24964: teltu otettavaksi vuoden 1978 Matkailun edis-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24965: tämiskeskuksen        markkinointisuunnitelmissa          ryhtyä kehitysalueiden liikenneyhteyk-
24966: erityiseksi kohteeksi. Mikäli liikenneyhteydet            sien parantamiseksi?
24967:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
24968: 
24969:                Aino Karjalainen                                  Heikki Mustonen
24970: 
24971: 
24972: 
24973: 
24974: 0877003640
24975: 2                                              1977 vp.
24976: 
24977: 
24978: 
24979: 
24980:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24981: 
24982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       neljällä junavuorolla, mikä merkitsee noin
24983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         320 000 vuosittaisen junakilometrin supistusta.
24984: olette 18 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn           Lisäksi liikenneministeriö ilmoitti, että liiken-
24985: kirjeenne ohella toimittanut va!ltioneuvoston         teen hoidosta aiheutuvan alijäämän korvaami-
24986: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         seen tarvittava lisämääräraha noin 1 400 000
24987: edustaja Aino Karjalaisen ym. näin kuuluvasta         markkaa otetaan kevään lisämenoarvioesityk-
24988: kirjallisesta kysymyksestä n:o 133:                   seen.
24989:                                                          Lakkautettavat junat ovat sellaisia joiden
24990:            Onko Hallitus tietoinen, että suori-       matkustajamäärät ovat pieniä ja joilla toisaalta
24991:         tetut junavuorojen supistukset aiheut-        on muun julkisen liikenteen kanssa likimäärin
24992:         tavat varsinkin kehitysalueilla kohtuut-      samanlaiset reitit. Lisäksi lakkautettavien juc
24993:         tomia hankaluuksia, ja jos on,                nien merkitys on yhdys- ja jatkoliikenteen kan-
24994:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nalta vähäinen.
24995:         ryhtyä kehitysalueiden liikenneyhteyk-           Kysymyksen perusteluissa mainituista junista
24996:         sien parantamiseksi?                          H 680/H 677 1ja H 682/H 683 välillä Ka-
24997:                                                       jaani--Kontiomäki voidaan todeta, että ne
24998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaikki ovat vailla jatkoyhteyksiä ja niiden käyt-
24999: vasti seuraavaa:                                      täjämäärät ovat keskimäärin noin 15 matkusta-
25000:    Omaksumansa toimintapolitiikan mukaan              jan suuruusluokkaa. Välillä Kajaani-Kontiomä-
25001: valtionrautatiet pyrkii kehittämään henkilölii"       ki on suora maantieyhteys sekä verrattain hy-
25002: kenteessä kaukoliikennettä sekä suurten kau-          vät linja-autoyhteydet. Kun mainittujen junien
25003: punkien lähiliikennettä, koska nämä liikenne-         lakkauttaminen ei vaikuta kaukoliikenteeseen,
25004: lajit soveltuvat hyvin sekä teknisesti että ta-       ei edellä mainituista syistä ole katsottu aiheele
25005: loudellisesti rautateiden hoidettaviksi. Kauko-       liseksi ylläpitää junia, joiden puhtaasti paikalli-
25006: liikenteen jatkoliikenteenä olevaa paikallisliiken-   nen kuljetustehtävä on mielekkäimmin hoidet-
25007: nettä kehitetään kaukoliikenteen vaatimusten          tavissa yksikkökustannuksiltaan edullisemmalla
25008: mukaisesti.                                           linja-autokalustolla.
25009:    Paikallisliikenteen supistamiskysymyksen ol-          Kysymyksen perusteluissa mainitun EP-juna
25010: tua hallituksessa esillä liikenneministeriö il-       Savonian lakkauttaminen tai sen kulun supis-
25011: moitti 16. 3. 1977 rautatiehallitukselle, että lii-   taminen ei aikataulukaudella 1977/1978 ole
25012: kennettä voidaan supistaa aikataulukauden             ajankohtainen asia.
25013: 1977/197 8 alusta lukien kahdella:kymmenellä-
25014:      Helsingissä huhtikuun 12 päivänä 1977.
25015: 
25016:                                                                  Liikenneministeri Ragnar Granvik
25017:                                               N:o 133                                              3
25018: 
25019: 
25020: 
25021: 
25022:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25023: 
25024:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       1978, vilket innebär en årlig minskning med
25025: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ca 320 000 tågkilometer. Därtill meddelade tra-
25026: velse av den 18 mars 1977 till vederbörande         fikministeriet att det tilläggsanslag om ungefär
25027: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      1 400 000 mark, som behövs för att ersätta
25028: jande av riksdagsman Aino Karjalainen m.fl.         det underskott som uppkommit ttill följd av
25029: undertecknade spörsmål nr 13 3:                     skötseln av trafiken, skall ingå i vårens pro-
25030:                                                     position angående tilläggsbudget.
25031:           Är Regeringen medveten om att de             De indragna tågen är sådana, där passagerar-
25032:        gjorda inskränkningarna i tåglägenheter-     antalet är litet och där rutterna dessutom i
25033:        na medför oskäliga svårigheter, i syn-       stort sett sammanfaller med rutterna för an-
25034:        nerhet inom utvecklingsområdena, och         nan kollektivtrafik. Därtill kommer att de
25035:        om så är fallet,                             indragna tågen är av liten betydelse för för-
25036:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           bindelse- och anslutningstrafiken.
25037:        vidta för att förbättra utvecklingsom-          Vad beträffar de i motiveringen till spörs-
25038:        rådenas trafikförbindelser?                  målet nämnda tågen H 680/H 677 och H
25039:                                                     682/H 683 på sträckan Kajana-Kontiomäki
25040:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kan det konstateras, att de alla sa:knar anslut-
25041: samt anföra följande:                               ningsförbindelser och att passagerarunderlaget
25042:    Enligt den driftpolitik som järnvägarna om-      i medeltal är ungefär 15 personer. Mellan Ka-
25043: fattar, är målet att i persontrafiken utveckla      jana och Kontiomäki finns direkt landsvägsför-
25044: fjärrtrafiken och stora städers närtrafik, emedan   bindelse och relativt goda bussförbindelser. Då
25045: dessa trafikslag i såväl tekniskt som ekono-        indragningen av nämnda tåg inte påverkar fjärr-
25046: miskt hänseende väl lämpar sig att skötas av        trafiken, har det av ovannämnda skäl inte an-
25047: järnvägarna. Den lokala anslutningstrafiken i       setts ändamålsenligt att i trafik hålla tåg, vil-
25048: anslutning tili fjärrtrafiken skall utvecklas i     kas rent lokala transportuppgift på ett förnuf-
25049: enlighet med fjärrtrafikens fordringar.             tigare sätt kan skötas med den i enhetskost-
25050:    Efter det att frågan om inskränkningar i lo-     nadshänseende fördelaktigare bussmaterielen.
25051: kaltrafiken varit föremål för behandling i re-         En indragning av det i motiveringen nämn-
25052: geringen, meddelade trafikministeriet den 16        da specialsnälltåget Savonia eller någon in-
25053: mars 1977 järnvägsstyrelsen, att trafiken kan       skränkning av dess turer är inte aktuella för
25054: inskränkas med ,tjugofyra tåglägenheter, räk-       tidtabellsperioden 1977/1978.
25055: nat från början av tidtabellsperioden 1977/
25056: 
25057:      Helsingfors den 12 april 1977.
25058: 
25059:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
25060:                                                1977 vp.
25061: 
25062: Kirjallinen kysymys: n:o 134.
25063: 
25064: 
25065: 
25066: 
25067:                                    Stenius ym.: Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen työtiloista.
25068: 
25069: 
25070: 
25071:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25072: 
25073:    Työtilojen sijoittaminen maan alle aiheuttaa       luolatiloihin, vaan se voidaan hoitaa m1sta ta-
25074: monia työsuojelullisia ongelmia. Työympäristön        hansa, koska toiminta tapahtuu puhelimien ja
25075: työhygieniset olosuhteet ovat maanpäällisiin ti-      kaapelien välityksellä kuten muukin lennonvar-
25076: loihin verrattuna heikompitasoisia mm. valais-        mistustoiminta.
25077: tus- ja ilmastointiolosuhteiden osalta. Pitkäai-         Suunnitellut muutostyöt Satakunnan lennos-
25078: kainen työskentely ikkunattornissa tai maan-          ton toimitiloista lennonvarmistuskeskuksen ti-
25079: alaisissa työtiloissa aiheuttaa psyykkisiä ja viih-   loiksi tullevat maksamaan n. 1,5 miljoonaa
25080: tyvyyteen liittyviä vaaroja. Keskeiset ongelmat       markkaa. Tällä summalla voisi nykyisiin n. 400
25081: syntyvät ulkomaailmasta eristetyksi tulemisesta,      m2 :n tiloihin lisätä n. 400 m2 eli lisätilojen
25082: normaalien sosiaalisten kontaktien puuttumises-       hinnaksi tulisi lähes 4 000 mk/m2 • Laskelmien
25083: ta ja normaalin vuorokausirytmin häiriintymi-         mukaan tilat riittäisivät korkeintaan noin vuo-
25084: sestä. Monissa .tutkimuksissa on todettu seu-         teen 1985 saakka, jonka jälkeen tiloja joudu-
25085: rauksena olevan ahdistuksen tunteen, levotto-         taan jälleen laajentamaan tai etsimään muualta.
25086: muuden ja erilaiset depressiotilat.                      Rakennuslain 7 §:n 3 momentti ja -asetuk-
25087:    Maanalaisten tai ikkunattomien työtilojen          sen 6 § myöntävät puolustusministeriölle eri-
25088: määrä on jatJkuvasti lisääntynyt. Näin on ta-         vapauden rakentaa ilman rakennuslupaa erityis-
25089: pahtumassa siitä huolimatta ettei työn luonne         tapauksissa. Tässä tapauksessa rakennuskustan-
25090: sinänsä sitä edellytä.                                nuksista vastaa kuitenkin ilmailuhallitus ja ti-
25091:    Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus on toi-         lat tulevat siviilihenkilökunnan käyttöön. Kui-
25092: minut n. 10 vuotta luolatiloissa. Työntekijät         tenkaan rakennuslupaa ei ole haettu. Lisäksi
25093: ovat kiinnittäneet huomiota maanalaisten työ-         sijoitettaessa työhuoneita maanpinnan alle on
25094: tilojen työhygienisiin puutteisiin ja työskente-      siihen hankittava rakennuslupahakemuksen rat-
25095: lyn psyykkisiin vaaroihin. Myös työsuojeluvi-         kaisemista varten työsuojeluviranomaisen ja ter-
25096: ranomaiset ovat tekemissään tarkastuksissa to-        veydenhoitolautakunnan lausunto, joita tässä
25097: denneet em. kaltaisia haittatekijöitä. Lennon-        tapaukJs,essa ei ole hankittu.
25098: varmistuskeskuksen henkilökunta on johdon-
25099: mukaisesti ja asiallisin perustein jo vuodesta           Työsuojelusallituksen maanalaisia ja/tai ilk-
25100: 1970 alkaen esittänyt ilmailuhallitukselle len·       kunattomia työtiloja koskevan muistion mukaan
25101: nonvarmistuskeskuksen siirtämistä pois luola-         työskentely maanalaisissa tiloissa voidaan sallia
25102: tiloista. Ilmailuhallitus on kuitenkin yhdessä        vain niissä tapauksissa, joissa tuotantotapa ja
25103: sotilasviranomaisten kanssa päättänyt lennon-         työn luonne vaativat maanalaista työympäristöä.
25104: varmistuskeskuksen laajentamisesta nykyisiin          Mitään sellaista, joka vaatisi Etelä-Suomen len-
25105: luolatiloihin. Ilmailuhallitus on liikenneministe-    nonvarmistuskeskuksen sijoittamista maanalai-
25106: riölle lähettämässään kirjelmässä n :o 53 5/91/       siin tiloihin, ei asian yhteydessä ole ilmennyt.
25107:  75 perustellut luolatiloihin laajentamista sivii-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25108: li- ja sotilasilmailun yhteistoiminnan kannalta       päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
25109: edullisimpana ratkaisuna lennonvarmistuskes-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25110: kuksen laajentamista Satakunnan lennoston esi-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25111: kunnan tiloihin.
25112:    Mainittu yhteistoiminta ei kuitenkaan mis-                   Onko Hallitus tietoinen maanalaisten
25113: sään muodossa edellytä tai vaadi laajentamista               tai ikkunattomien työtilojen työntekijä!-
25114: 087700352L
25115: 2
25116: 
25117:      le aiheuttamista terveydellisistä vaarois-           keskuksen H työtilojen-. sijoittaniis~si
25118:      ta, ja                                               maanpääUisiin 1kikuna1Hsiin tiloihin työ-
25119:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              suojelullisten näkökohtien mukaisesti?
25120:      ryhtyä Etelä-Suomen lennonvarmistus-
25121:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1977.
25122: 
25123:       . Marjatta. Stenius            Ensio Laine,          ....     Aarne Koskinen
25124:         Kuuno Honkonen               Riitta Järvisalo-Kanerva       Uljas Mäkelä
25125:         Heimo Rekonen                Tellervo Koivisto              Lyyli Aalto
25126:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e hei 1 e.
25127: 
25128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minnan lisääntymisestä aiheutuneen ahtauden
25129: mainitussa tarkoituksessa Te, ·Herra Puhemies,      tuottamien vaikeuksien· poistaminen, Tervey-
25130: olette 18 päivänä• maaliskuuta 1977 pillvä·tyn      dellisiä '!ja muita henkilökunnan .olosuhteisiin
25131: kirjeenne n:o 835 ohella toimittanut 'valtio-       liittyviä kysymyksiä selvittämässä' on liikenne.:.
25132: neuvoston asianomaiselle jäsenelle j·äljenriöksen   ministeriön johdolla toimiva työryhmä,. minkä
25133: kansanedustaja Marjatta Steniuksen ym. näin         ohella ilmailuhallitus on suorittamassa asian-
25134: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 134:      tuntijaviranomaisten avustuksella erinäisiä työ-
25135:                                                     hygienisiä mittauksia ja tutkimuksia. Tervey-
25136:           Onko Hallitus tietoinen maanalaisten      dentilan selvittämiseksi on koko lennonvarmis-
25137:        tai ilkkunattomien tyÖtilojen työntelki-     tuskeskuksen henkilökunnalle suoritettu melko
25138:        jälle aiheuuamista terveydellisistä vaa-     perusteellinen lääkärintarkastus~
25139:        roista, ja                                       Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään sel-
25140:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vittämään kaikki sellaiset seikat, joilla on mer-
25141:        ryhtyä Etelä-Suomen lennonvarmistus-         kitystä henkilökunnan viihtyvyyden ja erityi-
25142:        keskuksen      työtilojen sijoittamiseksi    sesti terveyden kannalta, jotta voitaisiin aikaan-
25143:        maanpäällisiin ikkunallisiin tiloihin työ-   saada olosuhteisiin tarpeelliset parannukset.
25144:        suojelullisten näkökohtien mukaisesti?           Kysymystä siitä, onko tarpeen yleensäkään
25145:                                                     pitää henkilökuntaa maanalaisissa tiloissa on
25146:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tutkittu perusteellisesti yhteistoiminnassa ilmai-
25147: vasni seuraavaa:                                    luhallituksen ja puolustuslaitoksen kesken. Täl-
25148:    Liikenneministeriö on tietoinen siitä, että      löin on tultu siihen tulokseen, että on toistai-
25149: Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen henki-        seksi ollut välttämätöntä säilyttää valtakunnassa
25150: lökunnan keskuudessa on ilmennyt kysymyk-           hyvin varustettu operatiivinen keskus toiminta-
25151: sessä olevan laatuisia ongelmia, joiden on pää-     valmiina maanalaisissa tiloissa.
25152: asiassa todettu johtuvan puutteellisesta valais-       Kysymyksessä olevat tilat ovat puolustusmi-
25153: tuksesta ja ilmanvaihdosta sekä puutteista so-      nisteriön hallinnassa ja luonteeltaan sellaisia,
25154: siaali- yms. tiloissa.                              joita varten kysymyksessä viitattu rakennuslain
25155:    Ongelmien tultua viime vuosina erityisesti       poikkeussäännös lupamenettelystä on tarkoitet-
25156: lennonvarmistuskeskuksen laajennustyön yhtey-       tu. Yhteistoiminta mainituis,sa .t1loissa perustuu
25157: dessä entistä enemmän esille, on lennonvarmis-      valtioneuvostossa käsiteltyyn, liikenneministe-
25158: tuskeskuksen työolojen parantamiseen pyritty        riön ja puolustusministeriön väliseen yhteistoi-
25159: kaikin käytettävissä olevin keinoin. Laajennus-     mintasopimukseen.
25160: työn varsinaisena tarkoituksena on myös toi-
25161:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1977.
25162: 
25163: 
25164:                                                               Liikenneministeri Ragnar Granvik
25165:                                              1977 vp.
25166: 
25167: 
25168: 
25169: 
25170:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25171: 
25172:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ga syftet. med utvidgningsarbetet . är också att
25173: anger 'har .· Ni, Herr Talman, med Eder skri·       eliminera de svårigheter som utrymmesbristen
25174: velse nr 8.35 av den: 18 mars 1977 till veder-      tili fö1jd av ökad verksamhet har medfört. För
25175: börande medlem av. statsrådet översänt avskrift     utredning av sanitära och andra frågor i ail~
25176: av följande av riksdagsman Marjatta Stenius         knytning till personalförhållandena bar tillsatts
25177: m. fl. undertecknade spörsmål nr 134:               en arbetsgrupp under ledning av trafikministe~
25178:                                                     riet, varjämte luftfartsstyrelsen med bistånd av
25179:            Är Regeringen medveten om de häl-        sakkunniga myndigheter utför vissa arbetshy-
25180:         sovådliga följderna av underjordi!~ka el-   gieniska mätningar och undersökningar. I av-
25181:         ler fönsterlösa arhetsutrymmen, och         sikt att klarlägga hälsosituationen har hela per-
25182:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     sonalen vid flygsäkerhetscentralen ,fått genom-
25183:         ta i. avsikt att placera Södra Finlands     gå en tämligen grundlig läkarundersökning.
25184:         flygsäkerhetscentrals arbetsutrymmen i          Med ovannämnda åtgärder försöker man ut-
25185:         fönsterförsedda lokaliteter ovan jord, i    reda alla de faktorer, som äti av betydelse för
25186:       . överensstämmelse med principerna inom       personalens trivsel och hälsa, för att därmed
25187:         arbetarskyddet?                             kunna få till stånd erforderliga förbättringar i
25188:                                                     förhållandena.
25189:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Frågan om det alls är nödvändigt att hålla
25190: samt anföra följande:                      ·        personai i underjordiska lokaler har blivit
25191:    I trafikministeriet är man medveten om, att      grundligt undersökt av luftfartsstyrelsen och
25192: det bland personalen vid Södra Finlands flyg-       försvarsväsendet. Därvid har man ikommit 1till
25193: säkerhetscentral har uppstått problem av ifrå-      det resultatet, att det hittills har varit ound-
25194: gavarande slag. Det har konstaterats att dessa      vikligt att i riket bihehålla en välutrustad ope-
25195: problem huvudsakligen har sin grund i brist-        rativ central aktionsberedd i underjordiska lo-
25196: fällig belysning och ventilation samt i bristen     kaler.
25197: på sociala och andra liknande utrymmen.                 Ifrågavarande lokaler är i försvarsministe-
25198:    Efter det att problemen ytterligare har ak-      riets besittning och till sin art sådana, för vilka
25199: tualiserats under de senaste åren i samband         byggnadslagens spörsmålet åsyftade undantags-
25200: med utvidgningsarbetet på flygsäkerhetscentra-      stadgande om · tillståndsförfarande är avsett.
25201: len, har alla till buds stående medel anlitats      Samarbetet i nämnda lokaler baserar sig på
25202: för att åstadkomma en förbättring i flygsäker-      ett i statsrådet hehandlat samarbetsavtal mel-
25203: hetscentralens arbetsförhållanden. Det egentli-     lan trafikministeriet och försvarsministeriet.
25204:      Helsingfors den 18 april 1977.
25205: 
25206: 
25207:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
25208:                                                1977 vp.
25209: 
25210: Kirjallinen kysymys n:o 135.
25211: 
25212: 
25213: 
25214: 
25215:                                   Louekoski ym.: Kahden postipiirin piiripäällikön viran täyttämis-
25216:                                      menettelystä.
25217: 
25218: 
25219:                          E d u ,s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25220: 
25221:    Viime tammikuun 21 päivänä muutettiin lii-        saasti. Ehdollepano on tapahtunut ilmeisestikin
25222: kenneministerin esittelystä posti- ja lennätinlai-   vaikeuksitta, vaikka ehdollepanossa sinänsä on
25223: toksesta annettua asetusta. Tässä yhteydessä         ollut aihetta valituksiinkin. Lisäksi ehdollepan-
25224: säädettiin mm., että kahden post,ipiirin piiri-      nuista henkilöistä olisi nimitykset voitu suorit-
25225: päällikön virkojen täyttäminen aikaisemmin toi-      taa. Ja jollei niin olisi katsottu voitavan mene-
25226: mitettujen ehdollepanojen perusteella raukeaa.       tellä, olisi hakijoiden keskuudesta voitu suorit-
25227: Asetuksen voimaanpanosäännöksen mukaan               taa uusi ehdollepano. Näin ei kuitenkaan ole
25228: raukenivat asetuksen 32 §:n 3 momentissa             menetelty, vaan - ilmeisestikin poliittisista
25229: tarkoitettujen peruspalkkaisten virkojen täyttä-     tal'koituksenmukaisuussyistä - on uudella ase-
25230: mismenettelyt. Myöhemmin on posti- ja lennä-         tuksella säädetty aikaisemmat virantäyttötoi-
25231: tinhallitus julistanut mm. edellä mainitut kaksi     menpiteet raukeamaan. Virkoja on toisin sa-
25232: piiripäällikön virkaa uudelleen haettaviksi.         noen katsottu voitavan hoitaa väliaikaisjärjes-
25233:    Aikaisemmin omaksutun käytännön mukaan            telyin ja kelpoisuusehdot täyttävät hakijat si-
25234: on ehdollepanon perusteella tapahtuneissa vir-       vuuttaen, kunhan poliittisesti epäsuotavia hen-
25235: kanimityksissä vain erityistapauksissa julistettu    kilöitä ei tarvitse avoimiin virkoihin nimittää.
25236: virat uudelleen haettav~ksi ehdollepanon jo ta-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25237: pahduttua. Näin on menetelty esim. silloin, kun      päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
25238: hakijana on ollut alun perin muita hakijoita tai     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25239: virasta kiinnostuneita selvästi ansioituneempi       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25240: henkilö, joka sitten on syystä tai toisesta luo-
25241: punut hakemuksesta. Tällöin on virka julistettu                 Onko Hallitus ollut tietoinen po. ase-
25242: uudelleen haettavaksi. Sen sijaan sellainen seik-            tuksen muutoksen vaikutuksista kahden
25243: ka, että vain esim. ensimmäiselle sijalle ehdol-             postipiirin piiripäällikön virkojen haki-
25244: lepaoossa asetettu hakija luopuu hakemukses-                 joiden tasapuoliseen arvosteluun, selkä
25245: taan, ei ole aikaisemmin aiheuttanut viran julis-               aikooko Hallitus hoidattaa avoimia
25246: tamista uudelleen haettavaksi. Enintään on kat-              virkoja tilapäisvoimin siitäkin huolimat-
25247: sottu tarpeelliseksi suorittaa uusi ehdollepano.             ta, että hakuaikojen kuluttua umpeen
25248:    Nyt kysymyksessä olevissa kahden piiripääl-               on kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita
25249: likön virkojen täyttämisessä on säädetyt päte-               runsaasti tarjolla ja asianomainen kes-
25250: vyysvaatimukset täyttäneitä hakijoita ollut run-             kusvirasto on tehnyt ehdollepanon vir-
25251:                                                              kojen täyttämiseksi?
25252:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1977.
25253: 
25254:                Matti Louekoski                                    Olli Helminen
25255:                Seppo Tikka                                        Erkki Liikanen
25256:                Kaarina Suonio                                     Markus Aaltonen
25257:                Jouko Tuovinen                                     Matti Luttinen
25258:                Pertti Paasio                                      Helge Siren
25259:                                         Jouko Mäkelä
25260: 
25261: 
25262: 
25263: 087700386P
25264: 2                                             1977vp.
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 
25269:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
25270: 
25271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat seikat tulisivat po. lausuntoa annettaessa
25272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisimman tatkoin otetuksi huomioon,
25273: olette 22 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn          muutettiin samalla edellä mainitun asetuksen
25274: kivjeenne n:o 844 ohella toimittanut valtioneu-      12 §:n 5 kohtaa siten, että sanotun lausunnon
25275: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         antaminen kuuluu posti- ja lennätinhallituksen
25276: kansanedustaja Matti Louekosken ym. näin             istunnossa käsiteltäviin asioihin.
25277: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 135:           Posti- ja lennätinlaitoksesta annetun asetuk-
25278:                                                      sen ?2 §:n 3 momentissa mainittujen perus-
25279:           Onko Hallitus ollut tietoinen po. ase-     palkkaisten virkojen osalta oli asetuksen (94/
25280:        tuksen muutoksen vaikutuksista kahden         77) esittelyajankohtana vireillä posti- ja lennä-
25281:        postipiirin piiripäällikön virkojen haki-     tinlaitoksen sosiaalipäällikön sekä kahden piiri-
25282:        joiden tasapuoliseen arvosteluun, sekä        päällikön virkojen täyttäminen. Viimeksi mai-
25283:           aikooko Hallitus hoidattaa avoimia         nittujen virkojen osalta posti- ja lennätinhalli-
25284:        vitkoja tilapäisvoimin siitäkin huolimat-     tus oli tehnyt ehdollepanot, joista oli valitettu.
25285:        ta, että hakuaikojen kuluttua umpeen          Näissä ehdollepanoissa ensimmäiselle sijalle
25286:        on kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita        asetetut henkilöt olivat peruuttaneet virkahake-
25287:        runsaasti tarjolla ja asianomainen kes-       muksensa. Mainittujen peruutusten johdosta ja
25288:        kusvirasto on tehnyt ehdollepanon vir-        koska nimittämismenettelyä puheena olevien
25289:        kojen täyttämiseksi?                          virkojen osalta _asetuksella muutettiin ja koska
25290:                                                      säännös vireillä olevien em. nimittämisasiain
25291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käsittelystä oli tarpeen, säädettiin asetuksen
25292: vasti seuraavaa:                                      ( 94/77) voimaantulosäännöksessä, että asetuk-
25293:                                                      sen voimaan tuUessa raukeavat vireillä olevat
25294:    Virkaehdotukseen perustuva nimitysmenet-          32 § :11 3 momentissa tarkoitettujen peruspalk-
25295: tely on käytännössä todettu varsin jäykäksi ja       lmisten virkojen täyttämistä koskevat toimen-
25296: hitaaksi. Useiden keskusvirastojen osalta tällai-    pite~t.- .            .
25297: sesta menettelystä on luovuuu ja siirrytty jous-         Edellä olevan johdosta posti- ja lennätinhal-
25298: tavampaan ja nopeampaan vivkaesitysmenette-          litus ilmoitti po. virkojen täyttötoimenpiteiden
25299: lyyn, joka perustuu lausunnon antamiseen.            raukeamisesta asianomaisille tammill.mun 31 päi-
25300:    Tästä syystä muutettiin posti- ja lennätinlai-    vänä _1977 palauttaen samalla hakemusasiakir-
25301: toksesta annetun asetuksen ( 142/71) 32 §:n          jat sekä julisti virat uudelleen haettavaksi hel-
25302: 3 momenttia tammikuun 21 päivänä 1977 an-            mikuun 18 päivänä 1977.
25303: netulla asetuksella ( 94/77) siten, että posti- ja       Siten kaikilla ko; virkoja aikaisemmin hake-
25304: lennätinhallitus sanotussa momentissa mainittu-      neilla on ollut tilaisuus jättää uusi hakemus ja
25305: jen peruspal'kkaisten virkojen osalta, joissa ni-    näin ollen tulla huomioon otetuksi virkoja lähi-
25306: mittävänä viranomaisena on valtioneuvosto,           aikoina täytettäessä. Siten myöskään minikään-
25307: virkaehdotuksen tekemisen asemasta antaa             laisesta joidenkin ha!k:Ua;iden sivuuttamisesta ei
25308: asiassa lausunnon. Jotta kaikki asiaan vaikutta-     voi olla kysymys.
25309:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1977.
25310: 
25311:                                                                 Liikenneministeri Ragnar Granvik
25312:                                              N:o 135                                              3
25313: 
25314: 
25315: 
25316: 
25317:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
25318: 
25319:    I det syfte 37 § 1 mom. rrksdagsordningen       ligt kunna beakta alla de faktorer som inverkar
25320: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      på ifrågavarande utlåtande, ändrades samtidigt
25321: nr 844 av den 22 mars 1977 tili vederbörande       12 § 5 punkten i ovannämnda förordning så,
25322: med1em av statsrådet översänt avskrift av          att avgivandet av sagda utlåtande hör tili de
25323: följande av n~ksdagsman Matti Louekoski m. fl.     ärenden som behand1as vid post- och telegraf-
25324: undertecknade spörsmål nr 135:                     styrelsens session.
25325:                                                       Vad beträffar de tjänster med grundlön, som
25326:           Har Regeringen varit medveten om         nämns i 32 § 3 mom. förordningen angående
25327:        den inverkan ändringen ifrågavarande        post- och te1egrafverket, var besättandet av
25328:        förordning har haft på den opartiska        post- och telegrafverkets socialchefstjänst och
25329:        bedömni:ngen av sökandena tili två          två distriktschefstjänster aktuellt vid tiden för
25330:        distriktschefstjänster för postdistrikt     föredragningen av förordningen ( 94/77). För
25331:        samt                                        de sistnämnda tjänsternas del hade post- och
25332:           ämnar Regeringen låta vakanta tjäns-     telegrafstyrelsen upprättat tjänsteförslag, över
25333:        ter handhas av tillfälliga funktionärer     vi1ka besvär hade anförts. De personer, som
25334:        trots det faktum, att ett stort antal       i dessa förslag hade p1acerats i första förslags-
25335:        kompetenta sökande står tili buds efter     rummet hade återtagit sina ansökningar. På
25336:        det ansökningstiderna har gått ut och       grund av dessa återtagningar och för att ut-
25337:        att vederbörande centrala ämbetsverk        nämningsförfarandet för ifrågavarande tjänsters
25338:        har upprättat tjänsteförslag för be-        del ändrades genom förordning samt för att
25339:        sättande av tjänsterna?                     ett stadgande om behandling av de ovannämn-
25340:                                                    da aktueHa utnämningsärendena var nödvän-
25341:     Såsom svar på denna fråga får jag vördsamt     digt, stadgades i förordningens ( 94/77) ikraft-
25342: anföra följande:                                   trädelsestadgande, att när förordningen träder i
25343:     Det utnämningsförfarande som baserar sig       kraft förfaller anhängiga åtgärder för besättan-
25344: på tjänsteförslag har i praktiken visat sig vara   de av de i 32 § 3 mom. avsedda tjänsterna
25345: stelt och tungrott. De flesta centrala ämbets-     med grund1ön.
25346: verk har avstått från detta förfarande och över-      Med an1edning av ovanstående informerade
25347: gått tili ett smidigare och sna:bbare tjänste-     post- och telegrafstyrelsen vederbörande den 31
25348: förslagssystem, som grundar sig på avgivandet      januari 1977 om att åtgärderna för besättandet
25349: av utlåtanden.                                     av de ifrågavarande tjänsterna förfaUit och
25350:     Av denna orsak ändrades 32 § 3 mom. för-       returnerade samtidigt ansökningshandlingarna
25351: ordningen angående post- och telegrafverket        samt förklarade på nytt tjänsterna lediga att
25352:  ( 142/71) genom en förordning av den 21 ja-       sökas den 18 februari 1977.
25353: nuari 1977 ( 94/77) så, att post- och telegraf-       Sålunda har alla tidigare sökande tili de
25354: styrelsen för de i sagda moment nämnda             ifrågavarande tjänsterna haft möjlighet att in-
25355: tjänsternas med grund1ön del, beträffande vilka    lämna en ny ansökan och därmed bli beaktade
25356: utnämnande myndighet är statsrådet, i stället      när tjänsterna inom kort skall besättas. Sålunda
25357: för att göra upp tjänsteförslag avger ett ut-      kan det inte heller vara fråga om något som
25358: 1åtande i frågan. För att så noggrant som möj-     helst förbigående av någon av de sökande.
25359:      He1singfors den 22 april 1977.
25360: 
25361:                                                                 Trafikminister Ragnar Granvik
25362: Kirjallinen kysymys n:o 136.
25363: 
25364: 
25365: 
25366: 
25367:                                   Tuovinen: Kuorma-autoilijoiden         työllisyyden   turvaamisesta
25368:                                      Pohjois-Karjalan läänissä.
25369: 
25370: 
25371:                          E d u s k u.n n a n H.e r r a P u h e m i e he 11 e.
25372: 
25373:  . Kuorma~autoilijoiden työllisyystilanne PQh-       ni . autoilija . joutuu lo~ttamaan ammattinsa
25374: jois-Karjalan läänin alueella on huolestuttava.      velkataaka1,1 ja muiden kulujen kasvaessa. Myös
25375: Lähes samanlainen tilan,ne lienee maamme muil·       työttömyyskorvausten saaminen on ·lähes mah-
25376: lakin kehitysalueilla. Syynä autoilijoiden laajaan   dotonta siihen liittyvien ehtojen johdosta. Li-
25377: työttömyyteen on voimakas lamakausi, jonka           säksi autoilijoille on viime vuosina lisätty uusia
25378: seurauksena puutavarankuljetukset ovat lähes         menoja, minkä seurauksena heidän toimeentu-
25379: pysähdyksissä. Hallituksen supistamistoimenpi·       lonsa on heikentynyt.
25380: teiden ·johdosta myös maanrakennusalalla ja             Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25381: kunnossapitotehtävissä toimineet kuorma-autoi-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäh kunnioit-
25382: lijat ovat joutuneet työttömiksi.                    taen valtioneuvoston asianomaisen jär?e\,en vas-
25383:     Kun kehitysalueiden autoilijat joutuvat jo       tattavaksi seuraavan kysymykseri: · ·       ·
25384: monien ·lisäkulujen lohdosta huonompaan ase-
25385: maan Helsingin ja lähiympäristön autoilijoihin                Onko. Hallitus tietoinen ·.kuorma-
25386: verrattuna, tulisi valtiovallan ryhtyä. jo senkin           autoilijoiden laajasta;, :l}'Ö:t~ömyydestä
25387: vuoksi, toimenpiteisiin huonon työllisyystilah-             Pohjois-Karjalan läänin a~\ieella, · jå jos
25388: teen korjaamiseksi. Pohjois•Karjalan läänin                 on,                  . ·. ·;.~' .      ··
25389: alueella on ·runsaasti sellaisia valtion työkoh-              mihin toimenpiteisiii:{ :Hallitus aikoo
25390:  teita; joiden avaamisella voitaisiin parantaa              ryhtyä . työllisyyden ~(),fjaamiseksi .· ja
25391: kuormacautoilijoiden työllisyystilannetta huo-              kuorma-autoilijoiden toiriieentulotl.~Ur­
25392: mattavasti.                                                 vaamiseksi?
25393:     Pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena mo-
25394:      Helsingissä 23 päivänä maaliskÖui:a 1977.
25395: 
25396:                                            Jouko Tuovinen
25397: 
25398: 
25399: 
25400: 
25401: 0877004038
25402: 2
25403: 
25404: 
25405: 
25406: 
25407:     ~·•-._   ' :   ;v·
25408: 
25409: 
25410: 
25411: 
25412:                                     E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
25413: 
25414:    Valtiopäiväjärjestyksen"37 §:n1 momentissa                  dentaniaåri ja· ajoittain~an julkisia investointeja
25415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                  työllisyyden hoidon kannalta tarkoituksenmu-
25416: olette 23 päivänä maaliskuuta .1977 päivätyn                   kaisella tavallä. Molemmat :O.äistä pyrkimyksistä
25417: kirjeenne ohella . toimittanut valtioneuvoston                 osaltaan lisäävät myös kuljetuspalvelujen ky-
25418: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . kansan-                syntää ja .par~ntavat. kuljetushenkilöstön työlli-
25419: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-                   syystilannetta. Erityisesti valtion omien inves-
25420: jallisesta kysymyksestä n:o 136:                               tointien osalta voidaan todeta, että käytettä-
25421:                                                                vissä olevat työllisyysmäärärahat on vaikean
25422:                       Onko Hallitus tietoinen kuorma"          työllisyystilanteen vuoksi ohjelmoitu pääasiassa
25423:                     autoilijoiden laajasta työttömyydestä      vuoden alkupuoliskolle ja suunnattu erityisesti
25424:                     Pohjois~Karjalan läänin alueella, ja jos   vaikeimmille alityöllisyysalueille, muun muassa
25425:                     on,                                        Pohjois-Karjalan lääniin.·· Mikäli loppuvuodeksi
25426:                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     saadaan käyttöön lisämäärärahoja, on näiden
25427:                     ryhtyä työllisyyden korjaamiseksi ja       avulla tarkoitus . jatkaa nykyisiä työkohteita · ja
25428:                    ·kuorma-autoilijoiden toimeeniulon tur-     mahdollisuuksien mukaan avata myös uusia työ-
25429:                     vaamiseksi?                                kohteita maan vaikeil:nmilla alityöllisyysalueilla,
25430:                                                                joihin myös Pohjois-Karjalan lääni kuuluu.
25431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                    · Kuorma-autoilijoiden ja muiden vastaavien
25432: vasti seuraavaa:                                               yrittäjien· toimeentuloturvan osalta voidaan to-
25433:    Ktiörnjä:autoilijoideri tyollisyys on ·riippuvai-           deta, etteivät tällaiset yrittäjät voi 'kuulua työt-
25434: nen yleiseen taloudelliseen ·tilanteeseen· perustu-            tömyyskassajärjestelmän piiriin. Työttömyyskor-
25435: vasta kuljetuspalvelusten kysynnästä. Jo varsin                vauksen saantia taas on rajoittanut tämän etuu-
25436: pitkään maassamme vallinneen talouslaman seu-                  den tarveharkintaisuus. Vuoderi 1976 aikana
25437: rauksena on myös kuljetuspalvelujen kysyntä                    työvoimaministeriö on muuttanut tarveharkin-
25438: voimakkaasti supistunut ja kuljetustehtävissä                  nan perusteena olevia määräyksiä· siten, että
25439: olevan henkilöstön työllisyystilanne vastaavasti               myös itsenäiset yrittäjät voivat yritystoiminnan
25440: heikentynyt. Suomen Kuorma-Autoliitto i:y:ltä                  tilapäisesti loppuessa saada työttömyyskorvaus-
25441: saatujen uusimpien työllisyystilastojen mukaan                 ta. Päätöksen mukaan työttömyyskorvauksen
25442: oli kuorma-autojen työllisyystilanne koko maas-                saamisen ehtona on työttömyyden jatkuminen
25443: sa vuoden 1976 aikana keskimäärin 62,0%                        vähintään kolmen kuukauden ajan.
25444: vaihdellen vuosineljänneksittäin 56,7 prosentin                    Yrittä:jille maksettavaan työttömyyskorvauk-
25445: ja 65,6 % :n välillä. Vastaavat luvut olivat                   seen liittyviä ehtoja on tarkoitus väljentää nii-
25446: Pohjois-Karjalan läänissä 60,4 % ja 56,3-65,4                  den käytäntöön soveltamisesta saatujen koke-
25447: %. Näin ollen Pohjois-Karjalan läänin tilanne                  musten perusteella. Koska muutos koskee mui-
25448: vuoden 1976 aikana on vastannut maan keski-                    takin itsenäisiä yrittäjiä kuin kuorma-autoilijoi-
25449: määräistä tilannetta.                                          ta, on ennen sen toteuttamista kuitenkin sel-
25450:    Hallitus on jatkuvasti pyrkinyt käytettävissä               vitettävä mitä käytännön seuraamuksia siitä
25451: olevien määrärahojen puitteissa toisaalta elvyt-               aiheutuu eri ammattialoilla.
25452: tämään taloudellista toimintaa ja toisaalta koh-
25453:              Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1977.
25454: 
25455:                                                                          Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
25456:                                                 N:o 136                                               3
25457: 
25458: 
25459: 
25460: 
25461:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25462: 
25463:    I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsordningen         strävanden bidrar även tili att öka efterfrågan
25464: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på transportservice och förbättrar således sys-
25465: av den 23 mars 1977 tili vederbörande med-            selsättningsläget bland de inom transport-
25466: lem av statsrådet för svarande översänt avskrift       branschen verksamma. Särskilt när det gäller
25467: av följande, av riksdagsman Jouko Tuovinen            statens egna investeringar kan man konstatera,
25468: ställda skriftliga spörsmål nr 136:                   att de beviljade sysselsättningsanslagen på
25469:                                                       grund av det svåra sysselsättningsläget huvud-
25470:           Är Regeringen medveten om den               sakligen programmerats tili årets första hälft
25471:        svåra brist på arbetstilifällen som råder      och dirigerats tili i synnerhet de områden i
25472:        bland lasttrafikidkare i Norra Karelens        landet som mest lider av undersysselsättning,
25473:        Iän, och                                       bland dem Norra Karelen. Hall tiliäggsanslag
25474:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kommer att beviljas för årets senare hälft, är
25475:        ta för att förbättra sysselsättningssitua-     avsikten att med hjälp av dessa medel hålla
25476:        tionen och trygga lasttrafikidkarnas ut-       arbetena vid de nuvarande arbetsprojekten i
25477:        komst?                                         gång och i mån av möjligheter även inleda nya
25478:                                                       arbetsprojekt i landets svåraste undersysselsätt-
25479:     Som svar på detta spörsmål framför jag            ningsområden, tili vilka också Norra Karelens
25480: vördsamt följande:                                    Iän hör.
25481:     Lasttrafikidkarnas sysselsättning är beroende        När det gäller lasttrafikidkares och andra
25482: av efterfrågan på transportservice, viiken i sin      privatföretagares utkomsttrygghet, kan man
25483: tur påverkas av det allmänna ekonomiska läget.        konstatera, att nämnda företagargrupper inte
25484: Som en följd av den i landet sedan lång tid           berörs av arbetslöshetskassasystemet. Erhållan-
25485: tilihaka rådande ekonomiska nedgången har             det av arbetslöshetsersättning igen har försvå-
25486: också efterfrågan på varutransporter kraftigt         rats av att denna förmån beviljas efter behovs-
25487: minskat, vilket igen gjort, att sysselsättnings-      prövning. Under år 1976 har arbetskraftsmi-
25488: situationen inom transportbranschen samtidigt         nisteriet ändrat bestämmelserna som fastslår
25489: försämrats. Enligt Suomen Kuorma-Autoliitto           grunderna för behovsprövningen, så att även
25490: r. y: s ( Finska Åkeriförbundet r.f. ) senaste sys-   privatföretagare kan beviljas arbetslö~hetsersätt­
25491: selsättningsstatistik var lastbilarnas sysselsätt-    ning, Hall företagsverksamheten tilifälligt uop-
25492: ningssituation år 1976 i hda landet i genom-          hör. Enligt beslutet är förutsättningen för be-
25493: snitt 62,0 % varierande kvartalsvis mellan            viljandet av arbetslöshetsersättning att arbets-
25494: 56,7% och 65,6 %. MotsvaraJ:lde siffror för           lösheten varat i minst tre månader.
25495: Norra Karelens Iän var 60,4 % och 56,3-                  Avsikten är att utgående ifrån ele erfaren-
25496: 65,4 %. Sålunda har situationen i Norra Ka-           heter som systemets praktiska tillämpningar
25497: relens Iän år 1976 matsvarat den genomsnitt-          gett lindra villkoren som ställts på bevili:mdet
25498: liga för hela landet.                                 av arbetslöshetsersättning tili företagare. Efter-
25499:     Regeringen har ständigt strävat tili att inom     som ändringen dock berör även andra privat-
25500:  ramen för de anslag som st&r tili buds å ena         företagargrupper än lasttrafikidkare. måste man,
25501:  sidan 1stimulera den ekonomiska vertksamheten        innan ändringen kan genomföras, klarlägga cless
25502: och den andra fördela och tidsbestämma offent-        praktiska påföljder beträffande olika yrkes-
25503: liga investeringar på ett med tanke på syssel-        områden.
25504:  sättningens skötsel ändamållsenligt sätt. Dessa
25505:       Helsingfors den 27 april 1977.
25506: 
25507:                                                              Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
25508:                                                 1977 vp.
25509: 
25510: Kirjallinen kysymys n:o 137.
25511: 
25512: 
25513: 
25514: 
25515:                                   A..~L.Jokinen: Liikenneturvallisuutta vaarantavien tienvarsimai·
25516:                                       oosten poistamisesta.
25517: 
25518: 
25519:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25520: 
25521:    Mainos-, propaganda- tai muussa sellaisessa       mm. valtatien n:o 1 varrella Piikkiön kunnan
25522: tarkoituksessa ei taajaan rakennetun alueen ul-      alueella.
25523: kopuolella saa sijoittaa ulkosalle ilmoituksia,          Suomen vuonna 1965 allekirjoittaman kan-
25524: julisteita, tauluja tai muita laitteita, säädetään   sainvälisiä pääliikenneväyliä koskevan julkiJlau-
25525: luonnonsuojelulain (708/64) 19 §:n 1 momen-          suman voimaansaattamisesta annetussa asetuk-
25526: tissa. Asiaan on viime vuOsina kiinnitetty run-      sessa tienvarsimainonta kieLletään kokonaan
25527: saasti huomiota.                             ·       pääliikenneväylien varxella. Siitä huolimatta,
25528:    Korkein hallinto-oikeus on täsmentänyt luon-      että lainsäädännöllä ja asetuksilla on asiaa PY·
25529: nonsuojelulain }a rakennuslain tarkoittaman          ritty parantamaan, tilanne jatkuu ennallaan.
25530: taajaman osaa vuonna 1974 tekemässään pää-               Tässä on otettava huomioon myös energia-
25531: töksessä. Siitä huolimatta suuret mainosjulis-       poliittiset tekijät. Kun pyritään energiansäästö-
25532: teet ovat edelleen paikoillaan teiden varsilla,      toimia lisäämään, mm. näiden energiapoliittis-
25533: vaikka lainsäädännöllisin toimenpitein on py-        ten tavoitteiden kanssa on omituista ja täysin
25534: ritty näiltä liikenneturvallisuutta vaarantavia ja   ristiriitaista se, että suuret voimakkaat valaisi-
25535: maisemallisesti rumentavia mainostauluja vä-         met kuluttavat energiaa maisemaa rumentavien
25536: hentämään. Useat varsin suuret ja värikkäät          ja liikennetui:vallisuutta vaarantavien mainos-
25537: mainostaulut ovat muuttaneet maiseman täy-           julisteiden valoina valtateiden varsilla eri puo-
25538: sin. Aivan selvästi niillä on myös liikennetur-      1illa Suomea.
25539: vallisuutta vaarantava merkitys. Monissa mai-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25540: nostauluissa on lisäksi vaihteleva kuva, joka        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
25541: muuttuu sitä mukaa kuin auto tai muu liik-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25542: kuva ajoneuvo siirtyy. Monet mainostaulut            seuraavan kysymyksen:
25543: ovat voimakkailla valaisimilla valaistuja ja kiin-
25544: nittävät tiellä liikkuvien huomiota liiallisessa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25545: määrin myös pimeänä aikana. Yhdenkin au-                    ryhtyä suurten maisemaa rumentavien
25546: keaman puitteissa samanaikaisesti voi nähdä                 ja liikenneturvallisuutta vaarantavien
25547: jopa kymmenen kappaletta tällaisia maisemalli-              mainostaulujen ja -julisteiden poistami-
25548: sesti ja myös liikenneturvallisuuden kannalta               seksi valta- ja muiden yleisten teiden
25549: erittäin kielteisiä m~nosrakennelmia, kuten                 varsilta?
25550:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1977.
25551: 
25552:                                            Anna-Liisa Jokinen
25553: 
25554: 
25555: 
25556: 
25557: 0877004326
25558: 2                                              l971.vp;
25559: 
25560: 
25561: 
25562: 
25563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Luonnonsuojelulain 19 §:n mukaan mainos-,
25564: mainitussa ta>rkoituksessa Te, Herra Puhemies,        propaganda- tai muussa sellais.essa tarkoituk-
25565: olette 24 päivänä maaliskuuta 1-977 pijivätyp         sessa ej . tap;jaan.r~e{l:lletun alueen ulkopuolella
25566: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          saa sijoittaa ··· ulkosa:ll.e ilmoituksia, julisteita,
25567: ~siapom.ai~elle ,j~enelle jäljennöksen kansan-        tauluja. tai muita laitteita. Tämä lainkohta an-
25568: edustaja A.-L. Jok~sen näffi kuuluvasta kirjalli-     taisi periaatteessa mahdolllsuuderi ti~ suoja-
25569: sesta kysymyksestä n:o 137:                           ja nii;kemäalueep uLkopuolelle pystytettyjoo suil:
25570:                                                       rikokoisten treltä luettavik~i tarlmitettllljen ~ä
25571:           Mihin to~enpiteisiin Hallitus aikoo         valaistujen ~nqksien tajQittatniseen. Sen mer-
25572:         cyhtyä suurten mrusemaa rumentavien           kitys on kuitenkin käytärinö&sä vähäinen, kosk',a
25573:         ja liik~nneturvallisuutta vaaraotavien        "taajaan il.'åkennetun ·alueen" ~ käsitettä on
25574:         mainostaulujen ja -julisteiden poistami-      tut1kittu v'arsin laajoja alueita· tai'kQittavj!kii.
25575:         seksi valta- ja muiden yleisten teiden        Taajaman rajåi · måätitetääil · tila$tdkesktiksen
25576:         varsilta?                                     julkais~man .luettelo11 perusteeJ_,la,. jossa ··taaja-
25577:   VastaqKsena kysymykseen esitän kunnioitta-          mat on. esitetty kartan kooidip.aattiruutu~.
25578: vasti seuraavaa:                                      Näin varsin laajat lj:S]Jlllattomatkin alueet ovat
25579:                                                       tUlleet /taåjam'akäsitteeri piiriin.
25580:    Tieviranomaisten käsityksen mukaan tien-
25581: varsimainokset usein pilaav:at tienvars~aise­            Yk&ittiji,sep. ~~eq lihnneturyallisuuttå
25582: man, koska niissä käytetään varsin kirjavia vä-       vaarantav~W vaikutu~~ ·on vaikeaa kussaikm yk-
25583: rejä. Lisäksi niillä on liikenneturvallisuutta        sittäistapau!ksessa osoittaa. TielliVarsWa:inostuk-
25584: huonontava vaikutus.                                  sen vaikutusta on yleMuonteisesti tutkittu tie-
25585:    Tienvarsimainonnan yleistyminen on johtu-          tyillä tieosilla ~~~- USA:ssa 1960>-luvulla
25586: nut ·Iäh~ä siitä, ettei tällaista toimintaa ole       suoritettujen tutJkhJJ:!l!)ten !Qlukaan huoniiointi:
25587: lainsäädännössämme tehokkaasti rajoitettu.            virheistä. jo}ltuvia onnettomuuksia . tapahtui
25588: Myös oikeuskäytännössä on mainosten pystyttä-         enemmän tieosillal jqil4 oli ~inoksia. Liitty-
25589: mistä kieltäviä säännöksiä tulkittu varsin lie-       missä tapahtuneet onnett:Ql:r}uudet lisääntyivät
25590: västi.                                                huomattava!)ti mainost~n. lisääntyessä liittymien
25591:    Yleisistä teistä annetun lain 41 §:n mukaan        läheismes~. Uusia tuclPmuksia ei ole .viime
25592: tien vieri-, suoja- tai näkemäalueella on kiel-       vuosina SJlQtitettu, koSka J:naiDO!)ten liikenne•
25593: letty pitämästä sellaista varastoa, aitaa tai muu-    turvahlifluqtt~ huoootllta.~. v~tu~ta pidetään
25594: ta laitetta, josta tai jonka käytöstä on vaaraa       ilmeisen. selvänä· ja tien~rsimainonta Qn useim·
25595: liikenteelle tai josta on haittaa tien,pidolle. Tä~   missa mai~a yleisesti ~lletty.
25596: hän lainkohtaan vedoten tie- ja vesirakennus-            Yleistä suhtautum:ista tienrvarsimainoksiin ul-
25597: laitos on vaatinut mainokset poistettavik.si tien     komailla kuvaa. hyyiq myös kaPsainvälisiä pää-
25598: vieri-, suoja- tai näkemäalueelta. Useissa ta-        liikenneväyliä ·koskeva julhllausuma, jonka
25599: pauksissa oikeuden päätöksissä on kuitenkip           myös Suomi on allekirjoittanut. Tämän julki-
25600: katsottu, ettei tällainen laite ole liikennetur-      lausuman liitteenä olevissa kansainvälisissä pää-
25601: vallisuuden kannalta vaarallinen.                     liikenneväyliä koskevissa ohjeissa mainitaan,
25602:    Yleisistä teistä annetun lain 60 §:ään vedo-       että tienvarsimainostus kansainvälisillä päälii-
25603: ten voidaan eräissä tapauksissa vaatia mainosta       kenneväylillä on kiellettävä.
25604: poistettavaksi, jos se muodoltaan, väriltään tai         Vuonna 1973 suoritetilin Suomessa tie- ja
25605: muutoin on sellainen, että se saatetaan käsittää      vesirakennushallituksen ja Liikenneturvan yh-
25606: tiemerkiksi. Mainos voidaan kuitenkin ikäytän-        teistyönä tienvarsimainoksien vaikutusta ajota-
25607: nossa suunnitella siten, ettei sen poistamista        paan selvittävä tutkimus, jossa voitiin osoittaa,
25608: voida perustella tämän lainkohdan mukaan.             että mainos vaikuttaa ajoneurvon ajolinjaan.
25609:    Tienvarsien valvonta tapahtuu käytännössä               Kuten edellä esitetystä ilmenee, jo voimassa
25610: sekä tie- ja vesirakennuslaitoksen että poliisin        oleva lainsäädäntö anttaa mahdollisuuden aina-
25611: toimesta. Laittomien tienvarsimainosten pois-           km osittaiseen mainonnan rajoittamiseen ja
25612: tamiiSeiksi suoritetaan jatkuvasti lain edellyttä-      säätelyyn. Käsitteiden epäselvyys ja säännösten
25613: miä toimenpiteitä. Tiealueel:la ja eräissä ta-          tulkinnanvaraisuus ovat vain ailiemtaneet sen,
25614: pauksissa näkemäalueella olevat mainokset               että käytännön toimenpiteet ovat muodostuneet
25615: poistetaan tie- ja vesirakennuslaitok:sen toimes-       va~rsin hankaliksi ja aikaavieviksi. Mikäli mai-
25616: ta ja muiden tienvarsimaifi.\osten bsaltå "'tie. ja:   ·nopnan: rajofi:tahlistå ja säätelyä hallutaan ny-
25617: vesiraikennuslaitos tekee esityksiä lääni:nha1li-       kyisestään tehostaa, olisikin ilmeisesti ensiksi
25618: ,~si:lle.         ·                      .             ;tat!kistettava ja se1vennettävä ko... toimintaa
25619:    Vuonna. 1973 tie- ja vesirakennushallitus           .koskevat säännökset. Tie-. ja vesir~ennushalli­
25620: suoritti valtion luonnonsoojeluvalvojan aloit-          tus onkin vii111eksi vuonna 1976 tehnyt liiken-
25621: teesta . koko maa:ta koskevan · selvityksen, jossa      ~:etninisEeriöUe tätä ko$kevan esityksen. Kun
25622: pyrittiin selvittämään. tienvars1mainoksien ·luku-      asiassa on kysymys - ei vain yksin tienvarsi-
25623: määrä valta- ja kantateiden varsilla. Tällöin to-       mainonnasta - vaan yleensä Ulkosalla mainos~
25624: dettiin, että mainoksia oli yhteensä 2 680 kpl,         tamisesta, on selvitys suoritettava yhteistyÖssä
25625: joista n. 70 % oli inventoinnin suorittajien            maa- ja metsätalousministeriön ja sisäasiainmi-
25626: maastoSISll :tekemän awion mukaan joko luon-            nisteriön kanssa. Tämä selvitystyö ori käynnis-
25627: nonSrtlojelulain tai yleisistä teistä annetun lain      sä. Kun lausunnot on saatu j:a selvitys suori-
25628: vastaisia. Selvityksen tulokselt toimitettiin täl-      tettu, liikenneministeriö tekee asiassa tatvitlta-
25629: löin myös sisäasiainministeriön tietoon. Selvi-         vat päätökset ja mahdolliset esitykset muille
25630: tys johti suurehkoihin maimJiksien poistamista          ministeriöille.
25631: tähtääviin toimenpiteisiin.
25632:       Helsingissä toukokuun 2 päivänä 1977.
25633: 
25634:                                                                   Liikenneministeri Ragnar Granvik
25635: 4                                            1977 vp.
25636: 
25637: 
25638: 
25639: 
25640:                           T i U R i k s d a g e n s He r r Ta J. m a n.
25641: 
25642:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 19 § får inte utomhus utanför tätt
25643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          bebyggt område uppsättas anslag, annonset
25644: velse av den 24 mars 1977 tili vederbörande         eller affischer, ej heller tavlor eller andra an-
25645: medlem av statsrådet översänt ~vskrift av föl-     ordningar. Detta lagrum skulle i princip ge möj-
25646: jande av riksdagsman A.-L. Jokinen underteck-      lighet att begränsa uppställandet av stora och
25647: nat spörsmål nr 137:                               belysta reklamer, avsedda att läsas från vägen,
25648:                                                     utanför vägens skydds- och frisiktsområde. Dess
25649:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          betydelse är dock i praktiken ringa, eftersom
25650:        vidta för att bortskaffa de stora reklam-   begreppet "tätt bebyggt område" har tolkats
25651:        tavlor och affischer som kantar huvud-       så, att det omfattar synnerligen vidsträokta
25652:        och andra allmänna vägar samt förfular       områden. En tätorts gränser bestäms enligt en
25653:        landskapet och äventyrar trafiksäker-       av statistikcentralen publicerad förteckning,
25654:        heten?                                      där tätorterna angetts i fotm av koordinatrutor
25655:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       på kartan. På det sättet har också mycket stora
25656: samt anföra följande:                              obebodda områden kommit att täckas av be-
25657:                                                    greppet tätort.
25658:    Enligt myndigheternas åsikt förfular rekla-         Det är svårt att i varje enskilt fall påvisa
25659: men invid vägarna ofta landskapet, eftersom        i viiken mån en enstaka reklam äventyrar tra-
25660: den är utförd i grälla färger. Dessutom har        fiksäkerheten. Vägreklamens effekter har i all-
25661: den en menlig inverkan på trafiksäkerheten.        mänt hänseende undersökts på vissa vägavsnitt
25662:    Reklamen längs vägarna har blivit vanligare     i udandet. Enligt på 1960-talet i USA utförda
25663: främst tili följd av att sådan verksamhet inte     undersökningar förekom det mera av observa-
25664: är effektivt begränsad i vår lagstifning. Även     tionsfel föranledda olyckor på vägavsnitt med
25665: i juridisk praxis har de stadganden som för-       reklam. AntaJlet olyckor vid väganslutningar
25666: bjuder uppställande ~v reklamtavlor och            växte märkbart när antalet reklamer i närheten
25667: affischer tolkats mycket liberalt.                 av anslutningen ökades. Några nya undersök-
25668:    Enligt 41 § lagen om allmänna vägar är det      ningar har inte företagits de senaste åren,
25669: förbjudet att inom vägs sido-, skydds- eller       eftersom reklamens menliga inverkan på trafik-
25670: frisiktsområde hålla upplag, stängsel eller an-    säkerheten ~nses självklar och allmänt förbud
25671: nan anordning, vilka eller vilkas användning       för reklam längs vägarna införts i de flesta
25672: medför fara för samfärdseln eller olägenhet        länder.
25673: för väghållningen. Med åberopande av detta             Den allmänna inställningen utomlands tili
25674: lagrum har väg- och vattenbyggnadsverket           reklam längs vägarna framgår också av dekla-
25675: krävt att reklamen skall avlägsnas från vägs       rationen om internationella huvudtrafikleder,
25676: sido-, skydds- och frisiktsområde. I många fall    viiken också Finland rundertecknat. I de an-
25677: har det i domstolsutslagen dock ansetts, ~tt en    visningar beträffande internationella huvudtra-
25678: sådan anordning inte är farlig från trafiksäker-   fikleder som medföljer deklarationen lllämns
25679: hetssynpunkt.                                      att reklam invid internationella huvudtrafik-
25680:    Med åberopande av 60 § lagen om allmänna        leder bör förbjudas.
25681: vägar kan man i vissa fall kräva a:tt rekMm            .Ar 1973 företogs i Finland, i samarbete
25682: avlägsnas, om den på grund av form, färg           mellan väg- och v~ttenbyggnadsstyrelsen och
25683: eller eljest kan förväxla:s med vägmärke. En       Trafikskydd en utredning i syfte att klarlägga
25684: reklam kan dock i praktiken utformas så, att       viiken inverkan reklam invid vägen har på kör-
25685: man inte på detta sätt kan motivera dess av-       sättet. Härvid kunde det påvisas, att reklam
25686: lägsnande.                                         påverkar fordonets körlinje.
25687:                                                N:o 137                                              5
25688: 
25689:    Övervakningen av reklam vid vägarna hand-            Såsom framgår av det ovan anförda erbjuder
25690: has ~ praktilren såväl av väg- och vattenbygg-       redan gällande lag en möj1ighet att delvis
25691: nadsverket som polisen. I lagen förutsatta åt-       begränsa och reglera reklamen. Genom att be-
25692: gärder för att avlägsna olaglig rekilam invid        greppen är oklara och stadgandena lämnar rum
25693: vägama vidtas fortgående. Reklam på vägom-           för tolkning har åtgärdema i praktiken likväl
25694: rådet och i vissa fall på frisiktsområdet avlägs-    hlivit besvärliga och tidsödande. Hall man
25695: nas genom väg- och vattenbyggnadsvel'kets för-       önskar begränsa och reglera reklamen effekti-
25696: sorg och vad övriga reklamer längs vägama            vare än hittills, borde man uppenbarligen
25697: beträffar gör verket framställningar till läns-      först överse och klarlägga de stadganden som
25698: styrelsema.                                          rör reklamen. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
25699:    Ar 1973 företog väg- och vattenbyggnadssty-       har också senast år 1976 gjort en framställ-
25700: relsen på statens naturskyddsinspektörs initia-      ning i saken till trafikministeriet. Eftersom det
25701: tiv en landsomfattande utredning, vars syfte         i detta fall är fråga inte bara om reklam vid
25702: var att utreda antalet reklamtavlor och -affis-      vägar utan i allmänhet om utomhusreklam,
25703: cher längs huvud- och stamvägar. Detta antal         skall utredningen genomföras i samråd mellan
25704: konstaterades uppgå till 2 680, vaoov ca 70%         jord- och skogsbruksmilnisteriet och ministeriet
25705: enligt den uppskattning inventerama gjorde           för inrikesärendena. Detta utredningsarbete på-
25706: i terrängen stod i strid antingen med lagen om       går för närvarande. Då utlåtandena erhållits
25707: naturskydd eller lagen om allmänna vägar.            och utredningen fullföljts fattar trafikministe-
25708: Också ministeriet för inrikesärendena under-         riet erforderliga beslut i saken och gör even-
25709: rättades då om resultaten av utredningen. Ut-        tuella framställningar till andra ministerier.
25710: redningen ledde till åtgärder i syfte att avlägsna
25711: större reklamtaV'lor och affischer.
25712:      Helsitngfors den 2 maj 1977.
25713: 
25714:                                                                   Trafikminister Ragnar Granvik
25715:               . f.,
25716: 
25717: 
25718: 
25719: 
25720: ,c ,   r~ :
25721:                                               1977 vp.
25722: 
25723: Kirjallinen kysymys n:o 138.
25724: 
25725: 
25726:                                   Vaittinen-Kuikka ym.: Tasapuoliseen ja o1keudenmukaiseen arvos-
25727:                                      teluun pystyvistä asiantuntijoista.
25728: 
25729: 
25730:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25731: 
25732:    Tieteellinen tutkimustyö on maassamme tun-        asettelun, oli valittu yksinomaan ulkomaisia,
25733: netusti korkealla tasolla. Tu~kimukseen käy-         suomen kieltä taitamattomia tiedemiehiä. Aset-
25734: tettävissä olevat vähäiset voimavaramme huo-         tamatta millään tavalla kyseenalaiseksi heidän
25735: mioon ottaen meillä on tieteellisessä tutkimus-      tieteellistä pätevyyttään on kuitenkin todetta-
25736: työssä saavutettu suhteellisen runsaasti tulok-      va, ettei hei1lä suomen kieltä taitamattomina
25737: sia, jotka ovat saaneet osakseen kansainvälistä      voinut olJa edellytyksiä tasapuoliseen ja oikeu-
25738: tunnustusta ja kuuluisuutta. Varsinkin tyypil-       denmukaiseen arvosteluun. Monet sisällöltään
25739: lisesti ja perinteellisesti suomalaisilla tieteen    tieteellisesti hyvinkin pätevät suomenkieliset
25740: aloilla, kuten maa- ja metsätalouteen liittyvillä    julkaisut ovat arvostelussa jääneet vähemmälle
25741: aloilla, saavutuksemme ovat korkeinta kan-           huomiolle tai kokonaan huomioon ottamatta
25742: sainvälistä tasoa.                                   taikka ne on leimattu populääritieteellis1ksi jul-
25743:    Maiden välistä tieteellistä yhteistyötä kan-      kaisuiksi. Sen että jotkut julkaisut on tehty
25744: sainvälisten organisaatioiden puitteissa meillä      suomen kielellä, ei suinkaan tarvitse merkitä
25745: on tehostettu jatkuvasti. Tutkijain ja asiantun-     sitä, että ne olisivat tieteellisesti epäpäteviä.
25746: tijoiden vaihto muiden maiden kanssa on vil~         Päinvastoin, niissä on voitu selvitellä hyvinkin
25747: kasta. Meidän puoleltamme yhteistyötä hel-           pätevästi kysymyksiä, jotka ovat tyypillisiä
25748: pottaa tutkijoittemme ja tiedemiestemme hyvä         meidän oloissamme ja joiJla näin ollen pitäisi
25749: kielitaito, minkä he pienen maan kansalai-           olla keskeinen asema maatalous-metsätieteelli-
25750: sina ovat pakostakin joutuneet itselleen hank-       sessä tiedekunnassa tapahtuvassa koulutuksessa
25751: kimaan. Toisaalta kielitaito on myös tekijä,         ja tutkimustyössä. Hakijoiden keskuudessa il-
25752: joka vaikeuttaa tietyssä määrässä kansainvälistä     mennyt tyytymättömyys asiantuntijoiden valin-
25753: yhteistyötämme, koska toiseen osapuoleen kuu-        taan onkin tältä pohjalta katsottuna ymmär-
25754: luvilta, ulkomaalaisilta tiedemiehiltä, ei voida     rettävää.
25755: odottaa suomen kielen taitoa.                           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
25756:    Kielikysymys onkin johtanut kansainväHses-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
25757: sä yhteistyössämme ja erityisesti asiantuntijoi-     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
25758: den valinnassa ratkaisuihin, jotka ovat herättä-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25759: neet tyytymättömyyttä. Tyypillisenä esimerkki-
25760: nä mainittakoon menettely, jota noudatettiin                   Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
25761: hiljattain Helsingin yliopiston maatalous-met-              siihen, että eräitä ylintä tieteellistä pä-
25762: sätieteellisessä tiedekunnassa täytettäessä ravit-          tevyyttä vaativia yliopiston virkoja täy-
25763:  semustieteen varsinaisen professorin virkaa.               tettäessä ehdokasasettelun suorittavina
25764:    Eräiden virkaa hakeneiden henkilöiden päte-              asiantuntijoina on käytetty henkilöitä,
25765: vyys perustui sekä volyymiltaan että tieteellisel-          joilla ·tarvittavan kielitaidon puutteen
25766: tä tasoltaan suurimmaksi osaksi suomenkielisiin             vuoksi ei ole ollut edellytyksiä tasa-
25767: julkaisuihin, väitöskirjoihin ja muuhun tuotan-             puolisen arvostelun suorittamiseen, ja
25768: toon. Tästä huolimatta asiantuntijoiksi, jotka                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25769: suorittivat kaikkien hakijoiden julkaisujen ar-             ryhtyä tällaisissa tapauksissa kaikkien
25770: vostelun ja tekivät niiden perusteella ehdokas-             hakijoiden oikeusturvan takaamiseksi?
25771:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
25772: 
25773:          Aili Vaittinen-Kuikka        M. Jaatinen                  Mikko Asunta
25774:          Kirsti Hollming              Lauri lmpiö                  Erkki Häkämies
25775:          msi Hetemäki                 Pekka Jokinen                Eero Lattula
25776:                         Saara Mikkola               Heikki J artti
25777: 0877004027
25778: 2                                             1977 vp.
25779: 
25780: 
25781: 
25782:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25783: 
25784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      syystä suomenkielisiinkin julkaisuihin yleensä
25785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kirjoitetaan lyhenne1mät kielillä, joita eri mai-
25786: olette kirjeellänne 25 päivältä maaliskuuta          den tiedemiehet kykenevät ymmärtämään.
25787: 1977 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen            Helsingin yliopisto katsoo, että varsinkin
25788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vaittinen-      sovellettujen tieteiden aloilla hakijoilla on usein
25789: Kuikan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 138:           myöskin suomenkielisiä julkaisuja, joilla saat-
25790:                                                      taa olla merkitystä asianomaisen tieteellisiä
25791:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        ansioita punnittaessa. Tiedekunta pyrkii valit-
25792:        siihen, että eräitä ylintä tieteellistä pä-   semaan näissä tapauksissa, ja mahdollisuuksien
25793:        tevyyttä vaativia yliopiston virkoja täy-     mukaan muutenkin, myös kotimaisia asiantunc
25794:        tettäessä ehdokasasettelun suorittavina       tijoita. Monilla aloilla, jollainen myöskin kyse-
25795:        asiantuntijoina on käytetty henkilöitä,       lyssä mainittu ravitsemustiede on, mahdollisten
25796:        joilla tarvittavan kielitaidon puutteen       asiantuntijoiden joukko on kuitenkin niin ra-
25797:        vuoksi ei ole ollut edellytyksiä tasa-        joitettu, ettei tehtävään suostuvia läheskään
25798:        puolisen arvostelun suorittamiseen, ja        aina löydy. Syynä saattaa olla esimerkiksi työ-
25799:           mihin toimenpiteisiin Hatllitus aikoo      toveruus ( yhteisjulkaisut) tai niin sanottu po-
25800:        ryhtyä tällaisissa tapauksissa kaikkien       leeminen suhde. Yliopisto toteaa, että ravitse-
25801:        hakijoiden oikeusturvan takaamiseksi?         mustieteen professorin ·virkaa täytettäessä käy-
25802:                                                      tetyt asiantuntijat edustivat sangen hyvin ravit•
25803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          semustieteen eri aloja. Kun jäävitöntä suoma-
25804: taen seuraavan:                                      laista asiantuntijaa ei onnistuttu löytämään,
25805:    Professorin virkojen täyttöä koskevat sään-       maatalous-metsätieteellinen tiedekunta joutui
25806: nökset sisältyvät pääosin korkeakoulujen perus-      tyytymään ulkomaisiin asiantuntijoihin. Haki"
25807: säännöt sisältäviin asetuksiin. Helsingin yli-       joilla ei ollut huomauttami:sta asiantuntijoiden
25808: opis~n sääro.nöt ·sisältävän asetuksen ( 228/24)     valintaan.
25809: 35 §:n mukaan tiedekunta valitsee vähintään             Helsingin yliopiston selvityksen mukaan ko-
25810: kaksi asiantuntijaa antamaan, kukin erikseen,        timaisten asiantuntijoiden puuttuminen pyy-
25811: kirjalliset lausunnot professorin viran haki-        de.ttyjen asiantuntijoiden joukosta ei merkitse
25812: joiden tieteellisistä ansioista. Asetuksen . 36      kuitenkaan sitä, ettei suomenkielisiä julkaisuja
25813: §:n mukaan tiedekunnan on hakijan kelpoi-            otettaisi kelpoisuudesta ja ehdollepanojärjes-
25814: suudesta ja ehdollepanojärjestyksestä päätöstä       tyksestä päätettäessä huomioon. Ne, samoin-
25815: tehdessään otettava huomioon täytettävänä ole-       kuin muutkin hakijan kelpoisuutta luotetta"
25816: van viran opetusalaan kuuluvat tieteelliset teok-    vasti osoittavat ansiot, on tiedekunnan arvos-
25817: set ja hänen suorittamansa tutkinnot sekä            teltava. Tiedekunnan jäsenten kannanottoon
25818: opettajakyky ja käytännöllinen perehtyminen          vaikuttavat paitsi asiantuntijoiden lausunnot
25819: haetun viran alaan, sikäli kuin se on tärkeätä       erityisesti lähitieteitä edustavien ja hakijoiden
25820: viran hoitamiselle ynnä muu, mi:kä luotetta-         tieteellisiä ansioita punnitsemaan kykenevien
25821: vasti todistaa hakijan taitavuutta virkaan.          tiedekunnan jäsenten esittämät mielip1teet.
25822:    Helsingin yliopisto toteaa kysymyksen joh-           Hallitus viittaa edellä selostettuun Helsingin
25823: dosta antamassaan selvityksessä, että tiedekun-      yliopiston antamaan selvitykseen sekä siihen,
25824: nan valitsemat asiantuntijat antavat lausunton-      että hakijoille varataan tilaisuus lausua käsi•
25825: sa vain hakijoiden tieteellisistä ansioista. Tie-    tyksensä hakijoiden valinnasta, ja katsoo, ettei
25826: teellisen t·utkimuksen luonteeseen kuuluu tutki-     professorin virkojen täytössä tältä osin toistai-
25827: mustulosten .julkaiseminen asianomaisen tie-         seksi ole havaittu sellaisia puutteita, jotka
25828: teenalan kaikkien tieteenharjoittajien arvostel-     Hallituksen tOO.olta antaisivat aihetta erityisiin
25829: tavaksi, sovellettavaksi ja käytettäväksi. Tästä     toimenpiteisiin.
25830:      Helsingis·sä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
25831: 
25832:                                                                Opetusministeri Mar;atta Väänänen
25833:                                                N:o 138                                                3
25834: 
25835: 
25836:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25837: 
25838:   I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen           råde skaJ.l kunna bedöma, til.lätnpa och utnyttja
25839: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder ,skrivelse        dem. Av denna orsak förses finsk~pråkiga pub-
25840: av den 25 mars 1977 tili vederhörande medlem          likationer i a11mänhet med sammandrag på
25841: av statsrådet översänt följande av riksdags-           språk, som vetenskapsmän från olika Iänder
25842: man V aittinen-Kuikka m.fl. unde11tecknade             är i stånd att förs~tå.
25843: spörsmål nr 138:                                          Helsingfors universitet anser, att ,sökande
25844:                                                        särskilt på de tillämpade vetenskapernas om-
25845:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet            råde ofta h&r utgett ä1ven finskspråkiga puhlika-
25846:        vid, att man vid besättandet av vis,sa          tioner som kan vara av betydelse vid bedöm-
25847:        universitetstjänster som kräver högsta          ningen av vederbörandes vetenskapliga meriter.
25848:        vetJenskapliga kompetens ,såsom sak-            Faikulteten försöker i dessa fall, och i mån av
25849:        kunniga, vi1ka uppställer sökandena i          möjlighet också annars, utse även inhemska
25850:        förslagsrum, har använt personer, som           sakkunniga. På många områden, och detta
25851:        tili följd av brist på errorderlig ,språk-     gälLer även den i spörsmålet nämnda närings-
25852:        kunskap inte har haft förutsättningar          läran, är gruppen av tänkbara sa,kkunniga dock
25853:        att göra en opartisk bedömning, och            så begränsad, att man inte alltid finner perso-
25854:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ner som är villiga att åtaga 'sig uppgiften.
25855:        ta för att i sådana fall säkerställa rätts-     Orsaken Jmn vara t.ex. :kamratskap i arbetet
25856:        skyddet för alla sökande?                       ( sampublikationer) eller ett ,s.k. polemiskt
25857:                                                       förhållande. Universiretet konstaterar, att de
25858:    Såsom svar på detta 'spörsmål får jag vörd-        sakkunniga som utnyttjades vid besättandet av
25859: samt anföra följande:                                 professuren i närings,lära rätt väl företrädde
25860:    Stadgandena rönande besättandet av profes-         olika sektorer inom näringsläran. Då man inte
25861: surer ingår tili sina huvuddelar i de förord-         'lyckades finna någon ojävig finländsk 's,akkun-
25862: ningar, som innehåller högskolornas grundstad-        nig, måste agri:kultur-forstvetenskapliga fakul-
25863: gor eller statuter. Enligt 35 § förordningen           teten nöja sig med utländska ,sakkunniga. De
25864: innefattande statuter för Helsingfor:s universi-       sökande hade ingenting att anmärka på valet
25865: tet (228/24) utser vederbörande fakultet              av sakkunniga.
25866: minst två sakkunniga att var för sig avgiva               Enligt Helsingfors universitets utredning
25867: skriftliga utlåtanden angående de vetenskapliga       innebär det faktum, att bland dem som om-
25868: förtjänsterna hos sökandena till professur. En-       bads att bli sakkunniga inte fanns inhemska
25869: ligt förordningens 36 § skaH ,fa:kulteten, då den     sakkunniga, likväJ. inte, att finskspråkiga pub-
25870: fattar beslut om sökandes kompetens och om            likationer inte skul1e beaktas vid bes,lut om
25871: den ordning, i vilken ~sökandena uppförs på           ,kompetens och ordningen för uppförande på
25872: försLag, beakta de av sökanden utgivna vetJen-        förslag. Det är fa:kultetens sak att bedöma dem
25873: skapliga arbetena på undervisningsområdet för         liksom oohå :andra meriter, ,som på ett tilliör-
25874: den ansökta tjänsten samt avlagda examina,            litligt sätt utvisar en sökandes kompetens.
25875: så ock lärarförmåga och praktisk förfarenhet          Faku1tetens medlemmars ställningstaganden
25876: på det sökta ämbetets område, för så vitt sådan       påverka:s, utom av de sakkunnigas utlåtanden,
25877: är av vikt för ämbetlets handhavande, även-           särskilt &v de åsikter som framförs av medlem-
25878: som vad i övrigt ti11förlitligt sty11ker sölmndens    mar i fa:kulteten vilka nepresenterar närliggan-
25879: skickJighet till ämbetet.                             de vetenskaper och är i s~tånd att bedöma
25880:    Helsingfors universitet konstaterar i den ut-      sökandenas vetenskapliga för<tjänster.
25881: redning universitetet givit ti:ll fö1jd av spörsmå-       Regeringen hänvisar till Helsingfors uni-
25882: let, att de av fakultetJen utsedda sakkunniga         versitets i det föregående relaterade utredning
25883: avger sina utlåtanden endast om sökandenas            samt ti11 att de sOkande bereds tillfälle att
25884: vetenskapliga förtjänster. Det hör till den           uttala sin uppfattning om valet av sakkunniga,
25885: vetenskapliga forsknin~ens natur, att forsk-          och anser :att man vid besättandet av profeSJsu-
25886: ningsresultaten publiceras så, att alla veten-        rer hittilJs inte i detta av~seende har observerat
25887: skapsid:kare inom ifrågavarande vetenskapsom-         sådana brister, som skulle ge regeringen anled-
25888:                                                       ning att vidta särskilda åtgärder.
25889:      Helsingfors den 26 april 1977.
25890: 
25891:                                                          Undervisningsminister Marjatta Vää,nänen
25892:                                              1977 vp.
25893: 
25894: Kirjallinen kysymys n:o 139.
25895: 
25896: 
25897: 
25898: 
25899:                                  Perho: Maataloustuotteiden myynnistä aiheutuneiden saatavien
25900:                                     verottamisesta.
25901: 
25902: 
25903:                         Eciuskunnan Herra Puhemiehelle.
25904: 
25905:    Maat~ouden verouudistusta tvimeenpanta€8-        kana erikoisesti ja yleensikin se lisää maata-
25906: sa periaatteena oli pyrlcimys mahdollisimman        louden verokuormaa varallisuusverotuks~ k6b-
25907: suureen yksinkertaisuuteen ja vaivattomuuteen       distuessa jo muutenkin raskaana maatal~n­
25908: maatilojen -rerokirjanpidossa sekä oikeudenmu-      harjoittajiin, joiden pääomien ruoh(J' Wtlilfttu-
25909: kaisuuteen eri vertJVelvollisten kesken. Vero-      na monien muiden elinkeinojen pääomien tuot-
25910: tus perustuukin käteisperiaatteeseen, mikä edel-    toon tiedetään varsin alhaiseksi. Kelmanneksi
25911: }yttiili tulojen ja menojen muistiinmerk~tsemis­    verotus koskee eri veronmaksajiå eri tavalla
25912: tä. Niinpä myös maatilan tuotevarastot jäävät       riippuen tuotantosuunnasta tai vetovelvollisen
25913: varallisuusverotuksen \\llkopoolelle. Mwäys täs-    varallisuudesta. Heikommin toimeenmlevan on
25914: tä sisältyy TVL:n 41 §:n 1 momentin 10              näet myytävä tuotteensa syyskautena, jolloin
25915: kohtaan.                                            tilitykset pakostakin jäävät yli ~vaihteen.
25916:    Monien maataloustlrotteiden, mm. maidon          Kaiken lisäksi menetelmä monimutkaistaai ve-
25917: ja sokerij.uu~ tilitys~rjestehnästä johtuu,         rotusta melkoisesti ja saattaa muuttua arvion-
25918: että tnotetilin maksu joko kokonaan tai osit-       varaiiseksi, koska läheskään aina ei wtoveivol-
25919: tain .siirtyy vuodenvaihteen yli. Nykyisen ki-      lism tiedossa ole vielä veroi.l:moituksen jättö-
25920: reän. rahatilanteen aikana on yhä useamman          aikaankaan nwtteea lopullista illityshi:ntaa.
25921: maataloustuotteen tilitykset jouduttu jakamaan         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiVå)är-
25922: kahteen osaan, jolloin huomattava osa maata-        jestyksen 37 §:n 1 mötnenttiin viit~uen esi-
25923: loustulosta kokonaisuudessaan siirtyy seuraa-       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25924: vaan verovuoteen.                                   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25925:     Eräissä veropiireissä on nyttemmin ruvettu      sen:
25926: pitämään näitä maksamattornia maatalouden
25927:  tUQtetJi;y~siä ver~ettavana varallisuutena. Täl-            Mitä Hallitus aikoo tehdä maatalous-
25928: laisen menettelyn voidaan katsoa olevan en-                tuotteiden myynnistä aiheutuneiden
25929:  sinnäkin maatalouden verotuksen hengen vas-               saatavien varallisuusverotuksen lopetta-
25930:  tainen. Nykyisenä vaikeana taloudellisena ai-             miseksi?
25931:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
25932: 
25933:                                           Heikki Perho
25934: 
25935: 
25936: 
25937: 
25938:  087700378E
25939: 2                                            1977 vp.
25940: 
25941: 
25942: 
25943: 
25944:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25945: 
25946:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        tä varoista, jotka eivät ole veronalaisia. Sano-
25947: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tun 41 §:n 10 kohdan mukaan veronalaisina
25948: mies, olette 25 päivänä maaliskuuta 1977 päi-       varoina ei pidetä verovelvollisen maataloustuo-
25949: väty~ kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       tat;ltoaan varten pitämiä kotieläimiä ja hänen
25950: voston .asianmnaiselle jäsenelle jäljennöksen       harjoittamastaan maataloudesta saamia tuottei-
25951: edustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta       ta sekä sitä varten hankittuja siemeniä, lan-
25952: kysymyksestä n:o 139: .                             noitteita, väkirehuja . ja muita sellaisia tarvik-
25953:                                                     keita. Koska maataloustuotteiden myynnin yh-
25954:           Mitä Hallitus 'aikoo tehdä maatalous-     teydessä syntyviä saamisia ei ole mainittu edel-
25955:        tuotteiden myynnistä aiheutuneiden           lä selostetussa lainkohdassa, niitä on siten pi-
25956:        saatavien varallisuusverotuksen lopetta-     dettävä yeronalaisina varoina.                  ·
25957:        miseksi?                                        Elinkeinotoiminnassa syntyneet· saatavat ovat
25958:                                                     veronalaisia varoja kaikkien varallisuusveroa
25959:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suorittamaan velvollisten elinkeinonharjoittajien
25960: taen .seuraavaa:                                    osalta. Verotuksen tasapuolisuusvaatimus edel-
25961:    Tulo- ja vamllisuusverolain 39 § :n mukaan      lyttää, että myös maatilatalouden harjoittajat
25962: veronalaisiksi varoiksi katsotaan verovelvolli-     ovat tässä suhteessa samassa asemassa muiden
25963: sella verovuoden päättyessä oleva rahanarvoi-       elinkeinonharjoittajien kanssa. Siten maatalous-
25964: nen omaisuus. Siten myös rahanarvoiset saa-         tuotteiden myynnistä aiheutuvien saatavien .va-
25965: tavat ovat veronalaisia varoja. Tulo- ja varal-    pauttamista varallisuusverotuksesta ei ole asian-
25966: lisuusverolain. 41 §:ään sisältyy luettelo niis-    mukaista toteuttaa.
25967:      Helsiugissä 21 päivänä huhtikuuta 1977.
25968: 
25969: 
25970:                                                                       Ministeri Jouko Loikkanen
25971:                                              N:o 1.39                                             3
25972: 
25973: 
25974: 
25975: 
25976:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25977: 
25978:    1 det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen       skattepliktiga. Enligt 10 punkten i sagda 41 §
25979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          anses inte såsom skattepliktiga tillgångar hus-
25980: velse den 25 mars 1977 tili vederbörande med-      djur som den skattskyldige håller för sin lant-
25981: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    bruksproduktion, och produkter som erhållits
25982: av riksdagsman Perho undettecknade spörsmål        från lantbruk vilket han bedriver, ,samt för
25983: nr 139:                                            detta ändamål anskaffat utsäde, gödselmedel,
25984:                                                    kraftfoder och övriga sådana förnödenheter.
25985:           Vad ämnar Regeringen göra för att        Då fordringar som uppkommer vid försäljning
25986:        slopa förmögenhetsbeskattningen av          av lantbruksprodukter inte finns upptagna i
25987:        fordringar som uppkommit genom för-         det lagrum som ovan redogjorts för, skall de
25988:        säljning av lantbruksprodukter?             alltså betraktas som skattepliktiga tillgångar.
25989:                                                       Fordringar som uppkommit i näringsverk-
25990:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      samhet utgör skattepliktiga tillgångar för alla
25991: samt anföra följande:                              näringsidkare som är skyldiga att erlägga för-
25992:    Enligt 39 § lagen om skatt på inkomst och       mögenhetsskatt. Kravet på en lika beskattning
25993: förmögenhet anses såsom skattepliktiga till-       förutsätter att även idkare av gårdsbruk i
25994: gångar den i pengar uppskattbara egendom           detta avseende är i samma situation som öv-
25995: den skattskyldige har vid skatteårets utgång.      riga näringsidkare. Sålunda är det inte ända-
25996: Således är också i pengar uppskattbara ford-       målsenligt att förverkliga en befrielse från för-
25997: ringar skattepliktiga tillgångar. 1 41 § lagen     mögenhetsskatt av de fordringar som upp-
25998: om skatt på inkomst och förmögenhet ingår          kommit genom försäljning av lantbruksproduk-
25999: en förteckning över de tillgångar som inte är      ter.
26000:      Helsingfors den 21 april 1977.
26001: 
26002: 
26003:                                                                       Minister Jouko Loikkanen
26004:                                              1977 vp.
26005: 
26006: Kirjallinen kysymys n:o 140.
26007: 
26008: 
26009: 
26010: 
26011:                                  Tuovinen: Joensuun kaupungin huonosta sairaalatilanteesta.
26012: 
26013:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26014:    Joensuun kaupungin terveyskeskuksen toi-         vanomaiseen hoitotasoori, siellä tulisi stioritetta-
26015: minta tapahtuu hajallaan eri puolilla kaupunkia     vaksi tarpeellisia kunnostlist()itä CLVl-järj~st~~
26016: kahdessakymmenessä eri toimipisteessä ·osan         1yt, röntgenin, Jaboratorioh ja muiden aputil<r
26017: näistä sijoittuessa varsinaiselle kantakaupunki-    jen rakentaminen) ; Kaiken lcaikkiai:m oi). arviöi'-
26018: alueelle epätarkoituksenmukaisiin vuokratiloi-      tu sairaansijojen lunastamisen ja edellä mainit~
26019: hin.                                                tujen kunnostustöiden tulevän maksamaan kau-
26020:    Terveyskeskuksen sairaala, 45 ss, toimii ja-     pungille yhteensä· 8 mn:ik .. · Toisaalta Siila1sen
26021: kautuneena kahteen erilliseen, puurakenteiseen,     pääterveysaseman .sairaalaosan rakentaminen tu-
26022: huonokuntoiseen ja palovaaralliseen rakennuk-       lisi maksamaan _10 mmk. Koppola:n sairaalan
26023: seen, jotka ovat kaikin puolin epätarkoituksen-     käyttöönsaamiseksi lisäkustanni.tksina on myös
26024: mukaisia sairaalatoimintaan. Vuodeosastoraken-      otettava huomioon kustannukset, Jotka aiheu-
26025: nuksista erillään eri rakennuksissa sijaitsevat     tuvat Paiholan såiraalassa tarvittavista sanee-
26026: keittiö, taloustoimisto, laboratorio, arkisto ja    raustöistä sekä asuntojen rakentamisesta Pai-
26027: liinavaatevarastot.                                 holaan siirtyvätie henkilökunna).le.
26028:    Terveyskeskuksella ei ole omaa röntgenlai-           Koppolan B-sairaal~ sijaitse@ . n. 4 km;n
26029: tosta, vaan tu.tkimukset joudutaan teettämään       päässä kaupungin keskustasta~Ja2 ~:n päässä
26030: enimmäkseen Joensuun Röntgen -nimisessä yksi-       Niinivaaran . terveysasemasta .. Ter:veysk~sJniksen
26031: tyisessä tutkimuslaitoksessa.                       sairaalan ·sijoittaminen Koppolati .sairaalan ·tiloi~
26032:    Kaikissa aikaisemmissa toimintasuunnitelmis-     hin ei tule poistamaan. tarvetta rakentaa kanta~
26033: sa Joensuun kaupunki on jo esittänyt Siilaisen      kaupunkialueen väestöä _palveleva avotetveyden-
26034: pääterveysaseman rakentamista kulloisenkin          hoitoasema. Mikäli Koppolan B-sairaalan ·käyt-
26035: suunnitelmakauden kuluessa. Pääterveysasemalle       tötnah~1JUt~J). J!~adaan nope,a . ra~~i$u, se
26036: oli tarkoitus rakentaa kantakaupungin tarvitse-     voisi tuoda vain lyhytaikaisen helpotuksen kau-
26037: mat avoterveydenhoitotilat sekä koko kaupun-        pungin vaikeaan sairaansijapulaan. Kuitenkin
26038: gin tarpeita palvelevan 160 sairaansijaa käsittä-   tämä ratkaisu ei tulisi kaupungille eikä niin
26039: vän sairaalan ja röntgenin.                         muodoin myöskään valtiolle kustannuksiltaan
26040:    Sairaansijatilanteen parantamiseksi on Poh-      edullisemmaksi kuin Siilaisen pääterveysaseman
26041: jois-Karjalan lääninhallituksen toimesta tutkittu   rakentaminen, mitä kaikessa suhteessa on pidet-
26042: tilapäisratkaisuna Koppolan B-sairaalan käyttö-     tävä esillä olevista vaihtoehdoista parhaimpana
26043: mahdollisuuksia joensuolaisten kroonikkopoti-       ja edullisimpana.
26044: laiden hoitopaikkana. Tähän liittyy oleellisena         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26045: Pohjois-Karjalan mielisairaanhoitopiirien kun-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26046: tainliittojen yhdistäminen.                         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26047:     Koppolan B-sairaalan saaminen Joensuun ter-     vaksi seuraavan kysymyksen:
26048: veyskeskuksen käyttöön edellyttää siellä nyt
26049: hoidossa olevien siirtämistä Paiholan sairaalan                OtJJko Hallitus tietoinen Joensuun
26050: vapaana oleville hoitopaikoille. Joensuun kau-              kaupungin huonosta sairaalatilanteesta,
26051: pungin olisi lunastettava Koppolan B-sairaalan              ja jos on,
26052: kuntainliiton muilta jäsenkunnilta tarvitseman-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26053: sa hoitopaikat. Mikäli >sairaalassa pyritään ta-            ryhtyä ,tilanteen korjaamiseksi?
26054:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
26055: 
26056:                                           Jouko Tuovinen
26057: 0877004005
26058: 2                                            1977 vp.
26059: 
26060: 
26061: 
26062: 
26063:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26064: 
26065:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     alustavasti hyväksynyt Siilaisten terveysaseman
26066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       avohoidon tilojen rakentamisen aloitettavaksi
26067: olette 25 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn         vuonna 1981. Sairaansijojen lisäystä ei suunni-
26068: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        telmaan ole otettu sen vuoksi, että Joensuun
26069: asianomaiselle jäsenelle .jäljennöksen kansan-      kaupungin osalta on vielä .s.elvittämättä kau-
26070: edustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kir-        pungissa jo olevien sairaansijojen tarkoituksen-
26071: jallisesta kysymyksestä n:o 140:                    mukainen käyttö.
26072:                                                        Pohjois-Karjalan keskussairaa'lapiiri on tosin
26073:           Oniko Hallitus tietoinen Joensuun         toimintasuunnitelmassaan esittänyt piirin sai-
26074:        kaupungin huonosta sairaalatilanteesta,      raansijamäärän lisäystä suunnitelmakaudella. Sen
26075:        ja jos on,                                   johdosta, että keskussairaalapiirin alueella on
26076:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      käyttämättömiä sairaansijoja, lääkintöhamtus on
26077:        ryhtyä •tilanteen kor,jaamiseksi?            antanut keskussairaalapiirin ja lääniriha1lituksen
26078:                                                     tehtäväksi selvityksen tekemisen yleiJS-, tuberku-
26079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       loosi- ja mielisairaaloissa olevista sairaansijoista
26080: vasti seuraavaa:                                    ja niiden käytöstä. Mitään päätöstä kysymyk-
26081:    Joensuun kaupungin terveyskeskukselle on         sessä mainitusta Koppolan sairaalan väliaikai-
26082: äskettäin .valmistunut Niinivaaran terveysasema,    sesta tai pysyvästä käytöstä terveyskeskuksen
26083: jossa on avoterveydenhuollon •tiloja. Joensuun      tarpeisiin ei toistaiseksi ole tehty. Vasta edellä
26084: kaupungin kansanterveystyön toimintasuunnitel-      mainitun selvityksen jälkeen voidaan ottaa har-
26085: massa vuosiLle 1977-1981 on lääkintöhallitus        kittavaksi mahdollinen sairaansijojen lisäys.
26086:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1977.
26087: 
26088:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
26089:                                             N:o 140                                               3
26090: 
26091: 
26092: 
26093: 
26094:                           T i H R i k s d a g e n s H e r r T a J m a n.
26095: 
26096:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    nen kan påbörjas år 1981. Någon ökning av
26097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     vårdplatserna ingår inte i planen, emedan
26098: av den 25 mars 1977 ·tili vederbörande medlem     frågan om en ändamålsenlig användning av de
26099: av statsrådet översänt avskrift av följande av    redan existerande vårdplatserna ännu inte är
26100: riksdagsman Jouko Tuovinen undertecknade          utredd för Joensuu ,stads del.
26101: spörsmål nr 140:                                     Norra Karelens centralsjukhus.distrikt har vis-
26102:                                                   serligen i sin verksamhetsplan föreslagit en ök-
26103:           Är Regeringen medveten om den svå-      ning av antalet vårdplatser i distriktet för den
26104:        ra sjukhussituationen i Joensuu stad,      period som planen omfattar. Av den orsaken,
26105:        och om så är fallet,                       att den inom centralsjukhusdistriktets område
26106:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-    finns outnyttjade vårdplatser, har medicinalsty-
26107:        ta .för att upphjälpa denna situation?     relsen gett centra1sjukhusdistriktet och länssty-
26108:                                                   relsen i uppdrag att inkomma med en utred-
26109:   Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd-     ning angående vårdplatserna och deras använd-
26110: samt anföra följande:                             ning vid allmänna sjukhus samt i tuberkulos-
26111:   För Joensuu stads hälsovårdscentrals bruk       och sinnessjukhus. Något beslut om fortgående
26112: har nyligen inrättats Niinivaara hälsostation,    eller temporär användning av det i spörsmålet
26113: där det finns utrymmen för öppen hälsovård.       nämnda Koppola sjukhus för hälsovårdscentra-
26114: I Joensuu stads ve!1ksamhetsplan för folkhälso-   lens behov har ännu inte fattats. Först efter-
26115: arbetet åren 1977-1981 har medicinalstyrelsen     det ovannämnda utredninggjorts kan en even-
26116: preliminärt godkänt att byggandet av utrym-       tuell ökning av antalet vårdplatser övervägas.
26117: men för öppen vård vid hälsostationen i Siilai-
26118:      Helsingfors den 27 april 1977.
26119: 
26120:                                                   Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
26121:                                                .1977 'Vp.
26122: 
26123: Skri{tligt spörsmål nr 141.                                                                         ..............:··· ._,
26124: 
26125: 
26126: 
26127: 
26128:                                    H. Westerlund m.fl.: ·Otn aoordnande av hemvägledning för
26129:                                        svenskspråkiga hörselsk.adade barn.
26130: 
26131: 
26132:                               T i 11 R i k s d a g en s He rr Ta 1m a n.
26133: 
26134:    ·För- att vägleda hörselskadade barn mellan        hemvägledatna i ·Finland rootsvarar "dQck en-
26135: 1 ·odt. .5 år och .för att informera batnens för-     dast en fjärdedel av det faktiska behovet. En
26136: äldtar om hur: de skall ,sköta bamen har man          hemvägledat;e . med ·finska .som modersm.ål här
26137: på finskt håll i vårt land gått in föt ett sys-       inte möjligheter att ge en sveriskspi'åkig familj
26138: tem med hemvägledare. För nätvarande &ns              tilkickligt stöd. Föreningen Hörseltjänst d.
26139: det 7 personer, som på . finskt båll handhar          har fdn. början av 19.50-·talet helt med egoa
26140: derula verksamhet.                                    medel tagit haru:i om de svenska hörselskadade
26141:    . För svenska hörselskadade barn finns det         barnens hemvägl:edniug. Den svens~a hemväg-
26142: däremot ingen liknande hemv~,                         l~ren . ha.r: oavlöna~. och på egen priv.at tid
26143: bet, endast en viss · begränsad verksamhet har        gjort resor och föreningen har. stått . för_ rese-
26144: ironnat upprätthållas på helt frivillig. väg inom     utgiftema. I .samhand med hetnvägledningen
26145: ramen för organisationen Hörseltjäasts arbete.        har en brevkurs "Tili för.äld,rar . med hör~l­
26146:    . Statistiken utvisar .att ea 2 promille ham       skadade bam" . använts. Denna bre~kui:s har
26147: föds med sådana- hörselskador, som kräver             föreniriget;l· 'Qvetsatt och _bekostat utgivningen
26148: babiliterin:g före skoWdem. Det hetyder att i         för sai:nt. distributioneri av.           ··        · .
26149: Finland föds varje år 120 barn, vilka å1' i be-           Ik~n~ägledaJ;ens .uppgifi är att följa ·upp
26150: hov av hjäLp för att klara sig med sitt hörsel.       harnets ~individuella ut:veclcling. och. att' ge råd,
26151: handikapp; · Antalet finlandssvenska bani i be-       och änviS~r. i olika fiågor. Den hemviig-
26152: hov av börselvård. är våren 1977 tili antalet         ledning, sOm. ·föreniiigen HörseltjänS,t. har för~
26153: •16. An:talet· verkar inte stort, men· barnen å1'     mått .fie...h~ varit otillrikklig. ungefir 1 hesök
26154: utspriddä över hela det finmndssvenska bo;..          årlig6,.- j>er · barn. Det stora imtalet. g.ravt · hör."
26155: 'Sättningsområdet, vilket ocbå b& beaktas. ·          selskadade IW:n     ·r  ena .sidan . och föreningetl$
26156:   . Att ·~alet hörselskadade bam inte är intlu        försvagade eh>oori;ll :å · aridi:a sidan. gör det
26157: .större beror hl.a. på att barnen inte alltid i ett   omöj!igt tör för~ipgen att i fortsättningen en-
26158: tidigt skede k-otntner till undersök:ning. För de     sarn hafidha~ d~nha uppgift.          . . . '     .
26159:  svenska bamen mverkar de&sutom två andra               · Hänvis~ ':tili ovanstäendi och cill J.7 §
26160: &ktorer, vilka båda är ett teckeA på en . svår        _1 mom'.. .riksd;igsordningen ställer .underteckna-
26161: nödsituatkm. För <let första har svenska famit.       de .vörqsamt till ~ederbörande meclle.in. av. stats-
26162: ljer med hörseiskadade bam emigt'eht tili Sve-        ridet. följande spörsmål:                 .
26163:  rige, dit en bättre våttd finns att edtålia. Oclt
26164: för det andra har svenska familjer varit tvung~                   . V11ka),tgärder har R,ege_tingen' för ~v~
26165: P.!l.att öv~r~å. till finska ~lfi hemspråk, emedan          .· sikt att yidia . föt atf hemvägledningen
26166: ~b1lite'ringep på svenska ·ar · ~ristfälli.g i Fin-           ._f<>r svens'ksptåkigf!_ hörse1skädade bam
26167: lMi~L-        -· · .    -                 ·                     sk411 }.(q.pna orqiiås på ett ti1lfted~st~1~
26168:  ·'''II~riivii!P-e4~,gen äi. et.t ,godkänt system i            lande sätt?        ,             ·          ·
26169: Finland och ·aveti · titonilands. De· nirvarande
26170:       Helsingfors den 2.5 mars 1977.
26171: 
26172:           Henrik. Westerlund '           Håkan Malm :.                     }Utta Z'uliacu~
26173:           Pär Stenback    · ·            Elly Sigfrids·                    Ingvar S. Melin
26174: 
26175: 0877004451
26176: 2
26177: 
26178: Kirjallinen kysymys n:o 141.                                                                     -.: Suo?jZtnnoS:.
26179: 
26180: 
26181: 
26182: 
26183:                                    H. Westerlund ym.: Ruotsinkielisten kuulovammaisten lasten
26184:                                      · kotiohjauksen järjestämisestä.
26185: 
26186: 
26187:                           Ed u s kunnan .Herra Puhe m i e he 11 e.
26188: 
26189:     Suomalaisella taholla on maassamme 1 ja 5              Kotiohjaus on Suomessa ja myös ulkomailla
26190: vuoden välillä olevien kuulovammaisten lasten         hyväksytty järjestelmä. Nykyiset· kotiohjaajat
26191: ohjaamista varten sekä· lasten vanhempien in-         vastaavat vain yhtä neljättäosaa todellisesta tar-
26192: formoimiseksi siitä, miten heidän on hoidetta-        peesta. Kotiohjaajalla; jolla suomenkieli on
26193: va lapsiaan, luotu kotiohjaajajärjestelmä. Tällä      äidinkieli; ei ole mahdollisuuksia antaa ruotsin-
26194: hetkellä on 7 henkilöä, .jotka suonialaisella ta-     kieliselle perheelle riittävästi tukea. Yhdistys
26195: holla huolehtivat tästä tehtävästä·.                  Kuulonhuoltoliitto r.y. on 1950-luvun alusta
26196:     Ruotsalaisia lapsia _varten ei sitä vastoin ole   täysin oi:nin varoin huolehtinut ruotsalaisten
26197: mitään vastaavaa kotiohjaajatoimintaa; vain           kuulovammaisten lasten kotiohjauksesta. Ruot.
26198: tiettyä rajoitettua toimintaa. on vqitu ylläpitää     salainen -kotiohjaaja on palkatta ja yksityis•
26199: täysin vapaaehtoisesti Kuulonhuoltoliitto t;y.        ajallaan tehnyt matkoja. ja yhdistys _ on maksa-
26200: -nimisen järjestön puitteissa.      _    _            nut matkakulut. Kotiohjauksen. yhteydessä on
26201:    -Tilasto osoittaa, että n. 2 prothlllea lapsista   käytetty kirjekurssia -nimeltä "Till. föräldrar
26202: syntyy· sellaisin kuulovammoin, jotka vaativat        med hörselskadade barn'.'; Tämän kirjekurssin
26203: kuntoutusta ennen koulu1kää. Tämä merkitsee           Y'hdistys on kääntänyt -sekä vastannut sen jul-
26204: sitä, että Suomessa syntyy joka vuosi 120 lasta,      kaisemisesta ja jakelusta aiheutuvista kustari.
26205: jotka ovat avun tarpeessa selvitäkseen ·kuulo-        nuksista.
26206: vammastaan. KuulbnhuoHon tärpeessa olevien             -· .Kotiohjaajien. tehtävä on seurata lapsen yksi-
26207: suOmenruotsalaisten lasten lukumäärä on ke-           löllistä kehity,stä ja antaa_eri kysymyksissä neu-
26208: väällä 1977 luikumäärältään 16. Lukumäärä ei          voja ja ohjeita. Kotiohjaus, jonka yhdistys
26209: vaikuta suurelta, mutta lapset ovat· hajaantri-       Kuulonhuoltoliitto ·on kyennyt antamaan, .on
26210: neina koko suomenruotsalaisten asuma~alueella,        ollut .riittämätön, noin l käynti vuosittain lastA
26211: mikä myös on otettava ·huomioon.                      kohti. Suuri määrä vakavasti kuulovammaisia
26212:                                                       lapsia toiselta puolen ja yhdistyksen heikenty-
26213:     Se, että kuulovammaisten lasten 11lkumääiä        nyt talous toiselta puolen tekevät yhdistykselle
26214: ei ole vielä suurempi, johtuu inlll. siitä, _että     mahdottoml)ksi yksin hoitaa tämä. tehtävä. .
26215: lapset eivät aina joudu .varhaisessa vaiheessa             Edellä olevaan. sekä valtiopäiväjärjestyksen
26216: tutkimukseen. Ruotsalaisten lasten osalta vai-        37 §:n 1 -momenttiin :viitaten. allekirjoittaneet
26217: kuttiui lisäksi kaksi muuta tekijää, jotka o:vit      esittävät kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
26218: merkkinä vaikeasta hätätilanteesta. Ensinnäkiri       omaisen .jäsenen vastattavaksi seuraavan. kysy~
26219: ruotsalaiset perheet, joissa on kuulovammaisia        myksen:
26220: lapsia, o'vat muuttaneet Ruotsiin, jossa parempi
26221: hoito pn saatavissa. Ja toiseksi ruotsalaiset per-               :.Mihi11 . t()imenpiteisiin _Hallitus aikoo
26222: heet ovat olleet pakotettuja siirtyinään suo-                 ryhtyä, jotta: ruotsinkielisten kuulov~~
26223: meen kotikielenään, koska kuntoutus .·ruotsin-                ~aiste~ _lasten kotiohjaus voitaisiin 'ät~
26224: kielenä on Suomessa puutteellineri.· ·:. '·                 . Jestå~ ryydyttävällä tavalla?          · •· · · ·· ·;
26225:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
26226: 
26227:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                        J utta _Zilliacus
26228:          Pär Stenbäck·                   Elly Sigfrids·                    Ingvar S. Melin
26229:                                                                                                          3
26230: 
26231: 
26232: 
26233: 
26234:                           Ed us ku n.n an.He r ra Puh e·miehelle.
26235: 
26236:  :, V~ltiopäiväjärjestyksen 37 §~:n 1 'momentissa      kuntoutusohjaajien :toiminnan. avulfa;· Varsmai-
26237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen toiminta tapahtuu järjestöjen toteuttamana.
26238: olette 25 päivänä·· maaliskuuta 1977 päivätyn             .Tämän hetkfuen kuntoutusohjaajatoiminta on
26239: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kokonaistarpeeseen :nähden riittämätöntä .. Toi-
26240: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          minnan laajentaminen ei kUitenkaan käytettä-
26241: edUstaja H:   Westerlundin ym. näin kuuluvasta         vissä olevien määrärahojen puitteissa ole ollut
26242: kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:                    mahdollista.
26243:                                                         ·· Sosiaali. ja terveysministeriössä tiedetään
26244:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus . aikoo      ruotsinkielisten · kuulovaromaisteri lasten koti-
26245:         ryhtyä, jotta ruotsinkielisten kuulovam-       ohjaustoiminnan pikaisen järjestäniisen tar-
26246:         maisten lasten kotiohjaus voitaisiin. jär-     )>eesta; Toimintaa olisi kuitenkin· suuru:Uteltava
26247:         jestää tyydyttävällä tavalla?                  siten, että mahdollinen uusi : ktintoutusohjaaja
26248:                                                        ei _olisi , tarkoitettu pelkästään ruotsinki~ljsiä
26249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kuulovammaisia · lapsia varten ottaen huomioon
26250: tavasti
26251:  '     ,: . ... · ..
26252:             seuraavaa:                                 ko. lapsiryhmän vähäisen lukumäärän. ;Uutta
26253:    Vuoden 1972 alussa voimaantull~n invaliidi-         kuntoetusohjaajaa toimeen vaUttl:!eS.sa ttl}.isi
26254: huoltolain muutoksen jälkeen on ollut mah-             kuitenkin . ehdottomana vaatimuksena esittää
26255: dollista tukea . vammaisten ja heidän perheit-         kaksikielisyys, jolloin nyt .palveluj;i .vaUie- jää~
26256: t~nsä ·. heD.kilök<?htaista ohjausta ja valmennus ta   :vien ruotsinkielisten kuulovammaisten lasten
26257:                                                        asellUl- tqlisi turva~uksi. .      .     .· ·      ·
26258:       Helsingi;~ä ' 4 ·päivänä toukokuuta 1977.
26259:                                                                            Ministeri Orvokki Kangas
26260:                              TiH Ri.ksdagcns Reu .Tahnan ..
26261: 
26262:    l det syfte 37 S 1 mo.m. riksdagsordningen          ledarvetbunhet• Den ~diga ve.rksan:th\nen
26263: anger hu Ni. He1;r Talman. med Eder W:ivelse           handbas av or~l\nisati<>nerM.
26264: av den 2:S mars 1971 till vederbörande $fldlem            Rehabiliteringshandledarverbamhetcm ät tör
26265: av .statsridet översänt avskrift av följande av        närvarande. otiHräcklig med tanke på ~ho;.
26266: tiksdagsman H. Westerlund m.ft underteck·              "/et. Det har dodt inte varit möjligt att inom
26267: nadc spörsmål nr 141:                                  ramen ·tör de di!)portibla anslågen utvidga
26268:                                                        verksamheten.
26269:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-           I social- och .hälsovårdsministeriet är man
26270:        .sikt att. vir!t~ {ör att ,hemvägledningen      medveten. om behovei: ått med ·det snaraste
26271:       . {ör sv~språkiaa höridskadade barn              ordna ·hemväglednj~ ffu de. .svensbpråkiga
26272:         skall .kunna ordnas på ett tilliredsstäl-      hörselskadade bamen. Vetksamheten. borde
26273:         ~ $ätt?                                        dock ordnas så,  att   en eventuell ny tehabilite-
26274:                                                        ringshandled;u;e inte skulle vara avsedd enqast
26275: :.. :~ sv~. på ®tta. spörsmål får ~ vörd~              för de svensk5pråkiga hörselsbdade båmen,
26276: §affit .- ani~a följande:                 .· . . ..    eftersom dessa barn är så pass få rill antalet~
26277:      Rftel! den indring av lagea om invali<ivård,      Då ·~- ny ~hahiliteringshaodltdare väljs till
26278: som trädde i knlft vid ingångea av år 1972,            en tjän:s.t. ,mÅste dock tvisptåkighet uppstiiUas
26279: fi.a.t det ·vat.ii möjligt att st-öda dea individ~Uå   som .ett absolut krav så. att ocksi de sven'slt-
26280: håOOledn~~ :ooh ttäningen: av ·handikappade            s~ hörsdskada.de haro~ S'Ol'li . .ntl blir Ut$1
26281: och deras familjer geoom •tehabiliteringshatid·        service, får sin ställning tryggad.       ..
26282:       Helsingfors den 4 maj 1977.
26283: 
26284:                                                                           Minister Orvokki Kangas
26285:                                              1:977 vp.
26286: 
26287: Kirjallinen kysymys n:o 142.
26288: 
26289: 
26290: 
26291: 
26292:                                  Juvela ym.: Rintamapalveluvuosien huomioon ottamisesta työ-
26293:                                     eläkettä määrättäessä.
26294: 
26295: 
26296:                         Ed u s. kunnan Herra Puhemidi e 11 e:
26297: 
26298:    Viime .tammikuussa eduskunt~ hyväksyi rin-       ovat niinikään·  olle~t vaikqt~a,ffi~l>,a an~~~'~­
26299: tamasotilaseläkelakiin eräitä parannuksia, jotka    dolHsuuksien.· vähenemiseen ja .,:pi~en,.t~~t
26300: tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977.          ansiotulot taas heijastuvat työ~1%ke~n· ;~.nää,-
26301: Lain muutoksen jälkeen eläkkeet nousevat jon-       rään.                                     .'.:. :•:·
26302: kin verran ja ns. rintamasotilaslisän saajien          Kun julkisella sektorilla on rintamapalvelu-
26303: piiri laajenee käsittämään myös pelkän kansan-      vuodet jo aikoja sitten otettu ·huomioon työ-
26304: eläkkeen perusosan saajia. Myös vuoden 1918         eläkevuosina, .· on vähintäänkin ': kohtuullista,
26305: kansalajssotaan sekä punaisten että valkoisten      että hallitus ryhtyy viipymättä. toimenpiteisiin
26306: puolella osallistuneet tulevat oikeutetuiksi vaa-   työeläkelakien muuttamiseksi; niin, että rinta-
26307: timattomaan rintamasotilaslisään. Muutosten         mapalveluvuodet otetaan myös täällä huomioon
26308: jälkeen lakiin jäi vielä monia puutteita. Eräs      työeläkkeeseen oikeuttavana aikana. .
26309: työeläkejärjestelmään liittyvä vakava epäkohta         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
26310: on. siinä, että rintamapalveluvuosia ei oteta       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26311: huomioon työeläkettä määrättäessä; Näjn~ siitä      neuvoston asianomaisen/· jäsenen .:vastattavaksi
26312: huolimatta, että valtion sekä kunnallisessa elä-    seuraavan kysymyksen:                   .. ~· .;.   ·.~,..::·,
26313: kejärjestelmässä rintamapalveluvuodet lasketaan
26314: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Työeläkejär,                 Miiloif1 Hallitus  ail<wa~t~ ~d~§kwr
26315: jestelmän piiriin kuuluvat ovat siis tässä suh·             nalle esityksen .tyÖE:!läk:t!la~i~ 'll!Y~~.a­
26316: teessa eriarvoisessa asemassa.                              miseksi niin, että .rii)tawapal~u.VP<><lttt
26317:    Ankarat sotavuodet vaikuttivat kuitenkin                 otet~tan •··huomioon työeläkk.~e!!ee.n~,; Qi,-
26318: terveyden ja työkyvyn heikkenemiseen, mikä                  keuttavana aikana, mikä on jo toteutet~
26319: taas johti siihen, että usein entiset rintamamie-           tu valtion· ja kuntien eläkejåtjestel-
26320: het jäivät työelämässä huonompaan asemaan.                  missä?
26321: Sodan vuosina menetetty työ- ja koulutusaika
26322:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
26323: 
26324:                Aulis Juvela                                      Heikki Mustonen
26325:                Niilo Koskenniemi                                 Lauha Männistö
26326:                                        Kauko Tamminen
26327: 
26328: 
26329: 
26330: 
26331: 087700374A
26332: 2                                            1977 vp.
26333: 
26334: 
26335: 
26336: 
26337:                         Eduskunna        n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
26338:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     tona olisi työeläkkeen korottaminen tietyllä
26339: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rintamapalveluajasta riippuvalla prosenttimää-
26340: olette 25 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn         rällä. Tämä vaihtoehto olisi kuitenkin merkin-
26341: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nyt rintamapalvelulisän jakaantumista sosiaali-
26342: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sesti epätarkoituksenmukaisella tavalla suuritu-
26343: edustaja: ·.Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta       loisten saadessa suurimmat ja pienituloisten
26344: kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:                 pienimmät korotukset eläkkeisiinsä. Sitä paitsi
26345:                                                     noin 100 000 rintamasotilasta olisi jäänyt ko-
26346:            Milloin Hallitus aikoo antaa edus-       konaan ilman kysymyksessä olevaa etuutta. Tä-
26347:         kunnalle esityksen työeläkelakien muut-     män vuoksi hallitus ei hyväksynyt mainittua
26348:         tamiseksi niin, että rintamapalveluvuo-     vaihtoehtoa, vaan katsoi, että asia olisi hoi-
26349:         det .otetaan huomioon työeläkkeeseen        dettava rintamasotilaseläkejärjestelmää kehittä-
26350:       . oikeuttavana a~bna, mikä on jo toteu-       mällä. Hallituksen esityksessä rintamasotilas-
26351:         tettu valtion ja kuntien· eläkejärjestel-   eläkelaiksi (hall. es. n:o 208/1976 vp.) eh-
26352:        missä?                                       dotettiin    aikaisempia    rintamasotilaseläkettä
26353:                                                     koskevia säännöksiä muutettaviksi muun muas-
26354: ·· Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa siten, että jokaiselle kansaneläkkeen saajalle
26355: vasti seuraavaa:                                    lukuunottamatta sellaista julkisen eläkkeen saa-
26356:    Harkitessaan kysymystä, voitaisiinko rinta-      jaa, jolla on jo lakisääteinen oikeus rinooma-
26357: mapalveluaika ottaa huomioon työeläkejärjes-        palvelun huomioon ottamiseen eläkkeessä,
26358: telmässä hallituksen käytettävissä oli eläketur-    myönnettäisiin rintamalisä. Eduskunta on sit-
26359: vakeskuksen · selvitys, jonka mukaan työeläke-      temmin hyväksynyt lakiehdotuksen ja uusi laki
26360: järjestelmään soveltuvana teknisenä vaihtoeh-       tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977.
26361:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1977.
26362: 
26363:                                                                        Ministeri Orvokki Kangas
26364:                                              N:o 142                                              3
26365: 
26366: 
26367: 
26368: 
26369:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26370: 
26371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skulle utgöra ett tekniskt alternativ som
26372: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          lämpar sig för arbetspensionssystemet. Detta
26373: velse av den 25 mars 1977 tili vederbörande        a,Iternativ skulle Jikväl ha inneburit att front-
26374: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       tjänstetillägget hade fördelat sig socialt på ett
26375: ett av riksdagsman Aulis Juvela m. fl. under-      oändamålsenligt sätt, i det att personer med
26376: tecknat skriftligt spörsmål nr 142 av följande     stora inkomster skulle erhålla större och per-
26377: lydelse:                                           soner med små inkomster mindre förhöjningar
26378:                                                    tili sina pensioner. Därutöver skulle cirka
26379:           När ämnar Regeringen avge en pro-        100 000 frontmän helt ha blivit utan ifråga-
26380:        position tili riksdagen angående änd-       varande förmån. På grund härav godkände re-
26381:        ring av arbetspensionslagarna så, att       geringen inte det nämnda alternativet, utan
26382:        fronttjänstetiden beaktas såsom tid som     ansåg att frågan måste skötas genom att ut-
26383:        berättigar tili arbetspension, vilket re-   veckla frontmannapensionssystemet. I rege-
26384:        dan genomförts i statens och kom-           ringens proposition tili lag om frontmannapen-
26385:        munernas pensionssystem?                    sion (reg. prop. nr 208/1976 rd.) föreslogs
26386:                                                    att de tidigare stadgandena om frontmanna-
26387:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      pension skulle ändras bland annat så, att varje
26388: samt anföra följande:                              mottagare av folikpension, med undantag av
26389:    Då frågan huruvida fronttjänstetiden skulle     mottagare av sådan offentlig pension som redan
26390: kunna beaktas i arbetspensionssystemet över-       äger lagstadgad rätt tili beaktande av front-
26391: vägdes, hade regeringen tili sitt förfogande en    tjänst i pensionen, skulle beviljas fronttillägg.
26392: utredning av pensionsskyddscentralen, enligt       Riksdagen har sedermera godkänt lagförslaget
26393: viiken förhöjandet av arbetspensionen med ett      och den nya lagen träder i kraft den 1 juli
26394: visst av fronttjänstetiden avhängigt belopp        1977.
26395:      Helsingfors den 20 april 1977.
26396: 
26397:                                                                        Minister Orvokki Kangas
26398:                                               1977 vp.
26399: 
26400: Kirjallinen kysymys n:o 143.
26401: 
26402: 
26403: 
26404: 
26405:                                   Tennilä: Työttömyysturvaa huonontavan pohjoismaisen sopimuk-
26406:                                      sen purkamisesta.
26407: 
26408: 
26409:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26410: 
26411:    Lapissa pitkään jatkunut laaja työttömyys on      tai työttömyysuhan aHa elävien Lapin työläisten
26412: pakottanut tuhannet ja taas tuhannet Lapin           keskuudessa. Tämä tyytymättömyys on ymmär-
26413: työläiset hakemaan työtä Ruotsista. Suurin osa       rettävää ~a oikeutettua, sillä työttömyysavustus
26414: heistä on joutunut siirtämään myös perheensä         on Ruotsissa 160 kruunua, mutta Suomessa
26415: ja kotinsa vieraaseen maahan. Länsirajan lähet-      vain 51 mk päivältä pevheellisen kassan jäse-
26416: tyvillä asuvista ovat kuitenkin varsin monet         nen osalta. Ei voi olla oikein se, että suoma-
26417: voineet ,säilyttää kotinsa Suomessa ja käydä         laiset työläiset ovat hyödyttäneet ruotsalaisia
26418: sieltä käsin työssä Ruotsissa. Tornionjokilaak-      työnantajia tekemällä heille työtä, mutta sitten
26419: sossa tällaisia Suomesta käsin Ruotsissa työssä      kun he joutuvat työttömiksi, Ruotsi ei kanna-
26420: käyviä arvioidaan olevan tuhatkunta.                 kaan minkäänlaista vastuuta heidän toimeen-
26421:    Nyt tällaisten työläisten työttömyysturvaa on     tulonsa turvaamisesta. Onkin välttämätöntä pa-
26422: huononnettu aikaisemmasta. Tähän saakka he           lauttaa käytäntö entisenlaiseksi, joka merkitsee
26423: ovat saaneet työttömyyden kohdatessa työttö-         siis sitä, että Ruotsissa työssä käyneille työttö-
26424: myysavustusta Ruotsin työttömyyskassasta, mut-       mäksi joutuneille Suomessa asuville työläisille
26425:  ta viime kesänä solmittu pohjoismainen sopi-        maksaa työttömyysavustuksen Ruotsin työttö-
26426: mus on muuttanut tilanteen. Tämän 28. 6.             myyskassa.
26427: allekirjoitetun sopimuksen mukaan Ruotsissa             Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
26428: työttömäksi ,joutuneen Suomesta käsin siellä         37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
26429:  työssä käyneen on siirryttävä Suomen vastaa-        voston asianomaisen jäsenen vastattav,aksi seu-
26430:  van alan työttömyyskassan avustuksensaajaksi.       raavan kysymyksen:
26431:  Ruotsissa tätä sopimusta on jo ryhdytty sovel-
26432:  tamaan. Suomessa työttömyyskassat ovat saa-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26433: neet asiasta sosiaali- ja terveysministeriön 8. 2.           ryhtyä purkaakseen 28. 6. 1976 allekir-
26434:  1977 päivätyn ohjekirjeen.                                  joitetun, Suomesta käsin Ruotsissa työs-
26435:     Mainittu muutos on aiheuttanut tyytymättö-               sä käyvien työttömyysturvaa jyrkästi
26436:  myyttä asianomaisten työttömäksi joutuneiden                huonontavan pohjoismaisen sopimuk-
26437:                                                              sen?
26438:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1977.
26439: 
26440:                                          Esko-Juhani Tennilä
26441: 
26442: 
26443: 
26444: 
26445: G-877004016
26446: 2                                             1977 vp.
26447: 
26448: 
26449: 
26450: 
26451:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26452: 
26453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naan työttömäksi jääneelle naja-alueell11: 1!:Su-
26454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valle työntekijälle maksetaan sanotun 7 artik-
26455: olette 25 pähränä maaliskuuta cl977 päivätyn         lan 2 momentin mukaan päivärahaa kuitenkin
26456: kirjeenne . ohel:la toimittanut valtioneuvoston      1!:Suinmaan työttömyys·vakuutuksesta samalla rta-
26457: asianomaiselle jäsenelle däljennöksen kansan-        voin kuin jos hän olisi kiuulunut tämän maan
26458: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuLuvasta        lainsäädännön piiriin viimeisimmän palvelus-
26459: kirjallisesta kysymyk!sestä n:o 143:                 suhteensa aikana. HarkiHaes,sa raja-alueella asu-
26460:                                                      van oikeutta työttömyysavustukseen ilmoittivat
26461:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Ruotsi, Norja ja Tanska ehdottomana tkanta-
26462:         ryhtyä punkaakseen 28. 6. 1976 allekir-      naan, etteivät ne katso olevansa ·velvollisia mak-
26463:         joitetun, Suomesta käsin Ruotsissa tyi;>s-   saimaan päivärahaa sellaiselle kokonaan työttö-
26464:         sä k~yvien työttömyysturvaa jyrkästi         mäksi jouturteelle v.a!kutitetulle, jolla on vaki-
26465:         huo119ntavan pohjoismaisen sopimuk-          tuinen asuinpaikka toisessa ,sopimusmaassa ja
26466:       . sen?                                         joka useimmiten ainoastaan tilapäisesti työsken-
26467:                                                      telee toisessa sopimusmaassa. Näin ollen Suo-
26468:    VastaukSena kysymykseen esitän kunnioitta-        mella ei o11ut mahdo:llisuutta vaatia 7 artilclasta
26469: vasti seuraavaa:                                     poikkeavaa tekstiä. Toisaalta säännökset raja-
26470:    Pohjoismaiden välillä 28 päivänä kesäkuuta        alueella asuvien oikeudesta työttömyysavustuk-
26471: 1976 allekirjoitetun ja 1 päivänä heinäkuuta         seen piti ottaa sopimukseen, koska kysymys oli
26472: 1976 voimaan ituLleen uuden työttömyysvakuu-         sitä ennen hoidettu Pohjoismaiden välillä erillis-
26473: tussopimuksen 2 artiklan niukaan raja-alueelta       ·sopimuksin, jotka oHvat käytännössä aiheutta-
26474: asuvalla työntekijällä tarkoitetaan palkansaajaa,    neet eriarvoisuutta työttömyysavustuksen saami-
26475: joka työ·skentelee toisessa ,sopimusmaassa, mutta    sen ehdoissa.
26476: asuu toisessa sopimusmaassa, johon hän tavalli-         Pä1värahojen tason erilaisuus Suomessa ja
26477: sesti palaa vähintään kerran viikossa. Sopimuk-      Ruotsissa johtuu osittain siitä, että päivärahat
26478: sen 7 artilklan 1 momentin mu!ka~n, raja-alueella    ovat Ruotsissa verallisia ja Suomessa verovapai-
26479: asuva työntekijä, joka jää työttomäksi ilman         ta ja osittain palkka- ,ja ~ustannustason erilai-
26480: että työsuhde on päättynyt, esimerkiksi lomau-       suudesta, joihin päivärahat on !Suhteutettu. Nä-
26481: tuksen johdosta, on oikeutettu saamaan päivä-        mä seikat dvät kuitenkaan voine olla kysymyk-
26482: rahaa sen maan työttömyysvakuutuksesta, jossa        sessä olevan pohjoismaisen työttömyysvakuu-
26483: hän on työssä, ikäänkuin hän asuisi siellä. Koko-    tussopimuksen irtisanomisen ,syynä.
26484:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1977.
26485: 
26486:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen
26487:                                                N:o 143                                                  3
26488: 
26489: 
26490: 
26491: 
26492:                             T i 11 R i k s d a g e n ~ H e r r T a 1 m a n.
26493: 
26494:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r~ksdagsordningen          arbetslös utbetalas likväl enligt 2 mom. i artikel
26495: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         7 ersättning från arbetslöshetsförsäkringen i det
26496: av den 25 mars 1977 till vederbörande med-            land där han är bosatt som om han hade omfat-
26497: lem av statsrådet öveDSänt en arvskrift av ett av     tats av detta lands lagstiftning under sin senaste
26498: dksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteoknat           anställning. Vid övervägandet av gränsarbetares
26499: skrifcligt spörsmål nr 143 av fö1jande lydelse:       rätt ti:ll ·arbetslöshetsunderstöd meddelade Sve-
26500:                                                       rige, Norge och Danmark som sin ovillkorliga
26501:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ståndpunkt, att de inte anser det som sin plikt
26502:        taga för hävande av det nordiska avtal,        att erlägga ersättning åt sådan helt arbetslös
26503:        undertecknat den 28 juni 1976, som             försäkrad, som är rstadigvarande bosatt i ett
26504:        rad~kalt försämrar arbetslöshetsskyddet
26505:                                                       a:vtalsslutande land och som mestadels arbetar
26506:        för personer som bor i Finland och ar-         endast tillfälligt i ett annat av;talsslutande land.
26507:        betar i Sverige?                               På grund härav hade Finland inte möjlighet
26508:                                                       att kräv;a en text som avviker från artikel 7.
26509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         A andra sidan var man tvungen att i överens-
26510: samt anföra följande:                                 kommelsen intaga stadganden angående gräns-
26511:    Enligt arrtikel 2 i den nya överenskommelsen       arbetares rätt till arbeuslösheusunderstöd, efter-
26512: om arbetslöshetsförsäkring mellan de nordiska         som frågan därförinnan ombesörjts medelst sär-
26513: ländern~, ·som undertecknades den 28 juni 1976        skiilda överenskommel~er mellan de nordiska
26514: och trädde i kraft den 1 jcli 1976, avses med         länderna, vilka i praxis föranlett ojämlikhet
26515: gränsarbetare en arbetstagare som arbetar i ett       i vil1koren för erhållandet av arbetslöshetsun-
26516: av de avtalsslutande ~änderna men är bosatt i         derstöd.
26517: ett annat avtalss1utande land, till vilket han van-      Skillnaden mellan dagpenningnivån i Finland
26518: ligen återvänder minst en gång per vecka. En-         och Sverige beror delvis på att dagpenningen
26519: ligt 1 mom. i artikel 7 har en gräns.alibetare        i Sverige är beskattningsbar och i Finland skat-
26520: som blir arbetslös utan att anställningen har         tefri och de1vis på olikheterna i löne- och kost-
26521: upphört, t.ex. på grund av permittering, rätt         nadsnivån, varti11 dagpenningen står i relation.
26522: till ersättning från arbetslöshetsförsäkringen i      Dessa omständigheter kan Hkväl inte vara
26523: det 1and där han är sysse1satt, •Som om han var       oDSaken till uppsägningen av den nordistka
26524: bosatt där. Till gränsarhetare som blir helt          överenskommelsen om arbetslöshetsförsäkring.
26525:       Helsingfor.s den 14 april 1977.
26526: 
26527:                                                       Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
26528: Kttjallinen kysymys n:o 144.
26529: 
26530: 
26531: 
26532: 
26533:                                   Söderman ym.: Konemestarien koulutuksen järjestämisestä.·
26534: 
26535: 
26536:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26537: 
26538:     Suomen konepäällystöliiton Espoossa 12.-             Konemestariopintosuunta antaa koulutuksen
26539: 13. päivinä maaliskuuta 1977 kokoontunut              varsin monenlaisiin tehtäviin kuten laivapalve-
26540: liittokokous antoi erillisen julkilausuman, jossa     luun, voimalaitoksille, telakoille ja konepajoi-
26541: kokous totesi, että suunnitellut muutokset kone-      hin sekä suunnittelutehtäviin. Jotta tämä pää-
26542: päällystökoulutuksen järjestämisessä veisivät sii-    määrä saavutettaisiin tulee koulupohjan olla
26543: hen, että koulutus jäisi jälkeen teknisestä kehi-     varsin laajasisältöinen. Kapean sektorin opetus
26544: tyksestä. Kokous vaati, että konepäällystö siir-      vaatii usein tapahtuvaa uudelleen kouluttamista.
26545: rettäisiin ylemmälle opistoasteelle omalle ope-       Laajapohjainen konemestarien koulutus on par-
26546: tuslinjalle vähintään 4 vuoden pituiseksi. Lii-       haiten toteutettavissa ylemmällä opistoasteella.
26547: ton kanta on aikaisemm1n ilmennyt mm. me-                Runsaasti tilaa opetusohjelmissa olisi annet-
26548: renkulun opetussuuntatoimikunnan mietintöön           tava mm. varmuus- ja luokitusmääräysten ope-
26549: tammikuun 27 päivänä 1975 jätetystä eriäväs-          tukselle, samoin työturvallisuusasioille, palon-
26550: tä mielipiteestä sekä liiton konepäällystötoimi-      torjuonalle jne. Konepäällyställe on luonnolli-
26551: kunnan mietinnöstä huhtikuun 20 päivänä               sesti annettava sellainen koulutus, jonka avulla
26552: 1976 annetusta lausunnosta. Viranomaiset eivät        kyetään selviytymään asetuksien vaatimista
26553: kuitenkaan ole riittävästi huomioineet tämän          tehtävistä, koska asetukset vaativat konemesta-
26554: ammattiryhmän koulutuksestaan antamia asian-          reilta monenlaisia tietämyksiä ja velvollisuuk-
26555: tuntijalausuntoja, vaan tilanne on säilynyt epä-      sia.
26556: tyydyttävänä.                                            Täydellinen uudelleenarviointi koulutuskysy-
26557:    Teknillisen     opetussuunnitelmatoimikunnan       myksessä on saatava konemestariopintosuun-
26558: esittämässä muodossa keskiasteen koulu-uudis-         nalle, koska teknillisen kehityksen myötä on
26559: tus merkitsee huomattavaa konemestareiden             siirrytty uudenmuotoisiin voimalaitosyksiköihin.
26560: ammattitaidon laskua. Kun teknillisten aineiden          Teknisten teorioiden tarve on siinä määrin
26561: osuus opetuksessa tulee vähenemään, on puut-          lisännyt konemestareiden vieraiden kielten tai-
26562: tuvat tiedot ja taidot hankittava jälkikäteen         tamista, ettei nykyinen kielten opetus enää
26563: tavalla tai toisella.                                 moniin vuosiin ole ollut riittävä, ainakaan yli-
26564:     Automaatio on tuonut esiin tarpeen tuntu-         konemestareille. Jokainen ylikonemestarin ase-
26565: vaan ammattiaineiden lisäämiseen, kuten säätä-        massa oleva konemestari on joutunut koulutta-
26566: tekniikan, elektroniikan, mittaustekniikan, pneu-     maan itseään selviytyäkseen tehtävistään. Li-
26567: matiikan, hydrauliikan jne. Jo nyt on ilmennyt        säksi on todettava, että Suomessa tänä päivä-
26568: opetuksen vähyys, koska huomattava määrä              nä annettava konemestarikoulutus on huomat-
26569: konemestareita on hakeutunut automaatiokurs-          tavasti jäljessä muissa pohjoismaissa annetta-
26570: seille saadakseen lisäoppia, siis teoreettista tie-   vasta vastaavasta opetuksesta.
26571: toa. Nämä kurssilaiset ovat edustaneet kaikkia           Tiivistettynä voidaan sanoa, että nykyinen
26572: ikäryhmiä.                                            teknillinen kehitys vaatii konepäällystöitä yhä
26573:     Ymmärtääksemme kurssiluontoista koulutus-         laajempia ja perusteellisempia kielitietoja. Ylem-
26574: ta ei voida ajatella jatkuvasti kovinkaan pitkäl-     mällä opistoasteella olisi mahdollista opetus-
26575: le. On annettava parempi pohjakoulutus. Kone-         ohjelmaan sijoittaa laajemmat ja perusteelli-
26576: mestareiden koulutukseen sisältyy huomattava          semmat kielikurssit. Kun on katsottu tarkoi-
26577: määrä harjoituksia ja laboraatioita, jotka vievät     tuksenmukaiseksi konemestarien kouluttaminen
26578: oman aikansa ja ovat erittäin tärkeitä hyvän          maa- ja meripalvelua varten samalla erikoistu-
26579: koulutuksen kannalta.                                 misjaksolla, tuntuu tämä hyväksyttäväitä jo
26580: 087700410F
26581: 2                                            .1?71.vp.
26582: 
26583: senkin takia, ettei tapahtuisi päällekkäiskoulu-    neuvoston asianomaisen jä~ep : vastattav~si
26584: tusta, vaan mereltä voisi jatkuvasti siirtyä maa-   seuraavan kirjallisen kysymyksen:
26585: toimeen sekä päinvastoin ja näin pidetään kou-
26586: lutettu työvoima paremmin kotimaan palveluk-                       Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
26587: sessa.                                                          tarkoitus ryhtyä konemestarien koulu-
26588:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-                tuksen järjestämiseksi nykyajan työelä-
26589: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla V.:~tio:          ····.· m.än vaatimuksia vastaavaksi?
26590:         Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
26591: 
26592:            Jacob Söderman : :           Reino Breilin              · J~ma Rantala
26593:                      Matti Luttinen                      Sinikka Luja-Vepsä
26594: (·.·.
26595:                                               .N!o.144
26596: 
26597: 
26598: 
26599: 
26600:                          E d::us·k h:nil a.n . Herra P u.h e.ril:'i e he 11 e.
26601: 
26602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Teknillisen alan opetussuunnitelmatoirllikun-
26603: mainitussa· tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan ehdotuksessa kiinnitetään erityistä .· huo,.
26604: olette kirjeellänne 29 päivänä maaliskuuta 1977      miota yleissivistäviin ja yleisiä teknillisiä val-
26605: n:d 891 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        miuksia antaviin sisältöihin muuttuvan teknilli-
26606: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Söder-      sen detaljitiedon kustannuksella. Tätä. toimi-
26607: manin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 144:            kunta perustelee sillä, että sen ehdottamalla
26608:                                                      tavalla koulutetut henkilöt omaavat hyvät val-
26609:            Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on      miudet uuden tiedon omaksumiseen, jota no-
26610:         tarkoitus . ryhtyä konemestarien koulu-      peasti kehittyvän tekniikan johdosta tarvitaan
26611:         tuksen järjestämiseksi nykyajan työelä-      jatkuvasti myös ammatillisen koulutuksen päät-
26612:         män vaatimuksia vastaavaksi?                 tymisen jälkeen. Tällaisena jatkuvan tiedontar-
26613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        peen tyydyttäjänä opetussuunnitelmatoimikunta
26614: vasti seuraavaa:                                     näkee ·myös ne automaatiokurssit, joihin kysy-
26615:    Teknillisen alan opetussuunnitelmatoimikunta      myksen perusteluissa viitataan. Ne ori tarkoi~
26616: jätti mietintönsä opetusministeriölle huhtikuun      tettu täydennyskursseiksi muun muassa· sellai-
26617: 19 päivänä 1977. Mietinnössä esitetään kone-         sille konemestareille, joiden opiskeluaikana
26618: mestarikoulutus sijoitettavaksi opistoasteelle.      automaatio ei vielä ollut kehittynyt niin pit-
26619: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kyseessä       källe kuin nykyisin.
26620: oleva koulutus tulee muodostumaan peruskou-             Konemestarien koulutus uudistetaan keski-
26621: lun jälkeen siten, että . siihen kuuluu kone- ja     asteen koulunuudistuksen yhteydessä. Teknilli-
26622: metallitekniikan peruslinjan !-vuotinen yleis-       sen alan opetusuunnitelmatoimikunnan ehdotus
26623: jakso, sen jälkeen noin vuoden ohjattu esihar-       on opetusministeriön asettaman toimikunnan
26624: joittelu ja esiharjoittelua seuraava kolmen vuo-     esitys, johon hallituksella ei ole ollut mahdolli~
26625: den opiskelu asianomaisella erikoistumislinjalla.    suutta ottaa vielä kantaa. Opetusministeriö tu-
26626: Viime mainittuun jaksoon sisältyy noin puolen        lee hankkimaan lausunnot kaikkien keskiasteen
26627: vuoden väliharjoittelu, joten varsinaisia opetus-    opetussuunnitelmatoimikuntien ehdotusten ylei-
26628: lukukausia tulee olemaan seitsemän.                  sestä rakenteesta. Tämän lisäksi ammattikasva-
26629:    Vieraille kielille varattavaa opetusaikaa suun-   tushallitus tulee tarkistamaan ehdotusten sisäl-
26630: nitellessaan teknillisen alan opetussuunnitelma-     lölliset yksityiskohdat. Vasta tämän jälkeen tul-
26631: toimikunta on ottanut huomioon, että oppilailla      laan tarkoitettujen toimikuntien ehdotuksiin
26632: tulee olemaan peruskoulun antama kielipohja          ottamaan virallinen kanta, jonka yhtenä perus-
26633: takanaan, mikä osaltaan kohottaa myös tämän          lähtökohtana on se, ettei minkään alan koulu-
26634: alan koulutuksen antamaa kielitaitoa.                tuksen taso saa nykyisestään laskea.
26635:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1977.
26636: 
26637:                                                                Opetusministeri Marjatta Väänänen
26638: 4                                                                   1977 vp.
26639: 
26640: 
26641: 
26642: 
26643:                                                     Tili Riksdagens Herr Taimaa
26644:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                  I det förslag som uppgjorts av läroplans-
26645: -anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                             kommissionen för den tekniska branschen ägnas
26646: nr 891 av den 29 mars 1977 tili vederbörande                               särskild uppmärksamhet åt innehåll som är av
26647: medlem av statsrådet översänt följande av riks-                            allmänbildande karaktär och ger allmänna tek-
26648: d.agsman Söderman m. fl. undertecknade spörs-                              niska färdigheter, på bekostnad av den för för-
26649:  mål nr 144:                                                               ändringar utsatta tekniska detaljkunskapen.
26650:                                                                           Kommissionen motiverar detta med att perso-
26651:                                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen      ner som utbildats på det föreslagna sättet för-
26652:                                    vidta för att ordna maskinmästarnas    fogar över en god beredskap att tillägna sig
26653:                                    utbildning på ett sätt som motsvarar   ny kunskap, något som på gnind av teknikens
26654:                                    det nutida arbetslivets krav?          snabba utveckling fortgående krävs även efter
26655:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                             det yrkesuthildningen avslutats. Läroplanskom-
26656: .samt. anföra följande:                                                    missionen anser att det kontinuerliga behovet
26657:                                                                           av kunskaper tillfredsställs även genom de auto-
26658:     Läroplanskommissionen för den tekniska                                ·mationskurser, vilka nämns i spörsmålets mo-
26659:  branschen överlämnade den 19 april 1977 sitt                              tivering. De är avsedda som kompletterings·
26660:  betänkande tili ·undervisningsministeriet. I be-                          kurser bl. a. för sådana maskinmästare, under
26661:  tänkandet föreslås, att maskinmästarutbild-                               vilkas studietid automationen inte hade ut-
26662: .ningen förläggs tili institutnivån. I . praktiken                        vecklats lika långt som för närvarande är fallet .
26663: .innebär -detta, att ifrågavarande utbildning efter                           Maskinmästarutbildningen reformeras i sam-
26664:  grundskolan ordnas så, att den omfattar en                               band nied mellanstadiereformen. Det förslag
26665:  1-årig aumän period på grundlinjen för maskin-                           som framlagts av läroplanskommissionen för
26666: .och metallteknik, ·därefter ·handledd förpraktik                         den tekniska branschen är en framställning av
26667: .under ca ett år och efter förpraktiken tre års                            en av undervisningsministeriet tilisatt korn·
26668:  studier på vederbörande specialiseringslinje. I                           mission, tili viiken regeringen ännu inte har
26669: }:len sistnämnda perioden ingår mellanpraktik                              haft möjlighet att ta ställning. Undervisnings-
26670: .under omkring ett halvt år, och de egentliga                              ministeriet kommer att inhämta utlåtanden om
26671: ,undervisningsterminerna kommer därför att bli                            den allmänna strukturen i alla de förslag som
26672: _sju.                    .                                                 framlagts av läroplanskommissionerna för mel-
26673:     Vid planeringen av den undervisningstid som                           lanstadiet. Y rkesutbildningsstyrelsen kommer
26674: .res.erveras för främmande · språk har läroplans-                          dessutom att granska förslagens innehåll i
26675: -~o)llll)issionenför deri tekniskll branschen tagit                        detalj. Först därefter. kommer. man. officiellt att
26676:  h~risyn 'tili, att eleverna skall. ha · den grund-                       ta ställning ti1l de här avseddakommissionernas
26677:  kunskap i 'spi-ak sorri grundskolan ger, vilket                          förslag. En grundläggande utgårigspunkt för
26678:  för sin del kommer att höja den språkfärdighet                           s.tällningstagandet: är den, att ~tbildningens nivå
26679:  som meddelas genom undervisningen i denna                                inte inom någon bransch får bli lägre än för
26680:  brao.sch. .· .,-
26681:     ,;; • \   - ' :. '•,   v\ •'   ~ • "> •   '.,
26682:                                                                           närvarande.
26683:                        Helsingfors den 28 april 1977.
26684: 
26685:                                                                             Undervisningsminister Marjatta Väänänen
26686:   L!furl1h YlioppilåskyläsääHöii fa posti: ja len-   tuksflaitok~e~si. ·Ainakiri T~ufi ,:YliöJ?plfaskf
26687: nätinhallituksen välillä ön 'jo useairitnan vuo-     lätr os'alta rinriastlfs. tuntuu 'riiielivaltaiselta;'kos~
26688: den ajan käyty neuvotteluja. postinkannon jär-       ka. Tum~ .Ylioppilaskylä. o~:. 'noifPaaliin kälf~
26689: jestämisestä y'lioppilaskylässa. Tilanne on edel-    puriginosaan verratt~va .asuma-alu~ Ttiru:iJ. .k:.ui~
26690: leen epäselvä ja tilanne vaa:tii pikaista ratkai-    takaupungi:tf välittömässä ··läheisyydessä.· X'J~öp~
26691: sua. '                                               ]Jilaskylässä asuu tällä het~llä. v~i,a~} OQO·asu~
26692:    Tällä hetkellä posti jakaa postin nk. luuk- kas ta. Perheasuntoja: kylässä 'ori . runsas . 900
26693: kukantona ylioppilaskylän talojen ensimmäisiin kapP;~letta. ~ylän ~~~. on,!s!-lt.itl!,l!&ltåap, jloip.
26694: kerroksiin. Ylioppilaskyläsäätiön palkkaamat .30 heht~liria, ~4·:,sfis·•~at~iii''laaja' ~N~:.'T>::Ylän
26695: postinkantajat jakavat postin talojen toisiin, valmistuttua :vu9qn~' W7?. 9~. 'alu~ll'a ,k:tik~
26696: Költnansiil1 ja neljänsiin kerroksiin. Tilanne on kiaan .. 119. erillistä tflk#ili;list~~ jOissa :n:s11H:."~o!p
26697: jatkunut samanl~seha kylän perustamisesta läh- 4 000 a~u.kastit: ·K,yl~. ·yil:staa .. :nah':elvt.~soltli.~ll·
26698: tien, vaikka järjestelyä on pidetty epäonnistu- n~rma~li~ asun;å~alti~~t,a~ .· f1Il!~e~a 9,~. u~~it~. ,~~h
26699: neena jo alusta alkaen. On pidettävä jopa pos- vakote)a; kaks1 kauppaa, use1ta · ravmtol01ta,
26700: tia sitovien lainsäännösten ja asetusten valossa · ympärivuotinen h9tclli, ,.,posti ia pap;klci;
26701: epäselvänä onko tällainen menettely edes mah-            Tärkein er~a~ai~~us,·j;ka.~rott~~ Tur~n Yli-
26702: dollinen loukkaamatta säännöksiä kirjesalaisuu- oppilaskylän PLfi::A .9erto~~~j,yessä mainituista
26703: desta ja postiturvallisuudesta.                      laitoksista orL~~~ J'!tt~,.~sp~en ylioppilasky-
26704:    Postinjakelun järfestärl1inen on e~ityisen ajan- lässä on luonteeltaan pysyväistä verrattuna em.
26705: kohtainen tässä vaiheessa, koska ylioppilasky- laitoksiin. Sairaalassa, varuskunnassa tai hotel-
26706: lään ollaan perustamassa omaa postitoimistoa lissa kestää asuminen pisimmillään ainoastaan
26707:  (Turku 51). Toimisto tulee sijoittumaan Yli- kuukausia, kun taas ylioppilaskylässä voi asua
26708: oppilaskyläsäätiön vuokraamiin ·tiloihin Ikituu- kuusikin vuotta, jopa sen ylikin. Keskimää-
26709: rin kokous- ja kongressikeskukseen. Ylioppilas- räinen asumisaika ylioppilaskylässä on 4-4,5
26710: kyläsäätiö on posti- ja lennätinhallituksen kans- vuotta, mikä ei poikenne nk. normaalista vuok-
26711: sa käydyissä neuvotteluissa esittänyt, että pos- rataloasumisesta. Ylioppilaskyläsäätiön ja asuk-
26712: titoimiston toimesta jaettaisiin posti luukku- kaan välille soLmitaan normaali huoneenvuok-
26713: kantona koko kylän alueelle samalla tavoin ralain mukainen toistaiseksi voimassaoleva
26714: kuin kaikilla muillakin Turun kerrostalo- vuokrasopimus, joten siis juridisestikin asu-
26715: alueilla.                                             minen ylioppilaskylässä on normaalia vuokra-
26716:    Posti- ja lennätinhallituksen 9 päivänä joulu- asuntoasumista eikä suinkaan laitosmaista ma-
26717: kuuta 1976 antamassa kiertokirjeessä n:o 12.5 joitusta.
26718:  PLH toteaa, että "luukkukantoa ei kuitenkaan            Rakennusteknisesti ylioppilaskylän talot on
26719:  suoriteta varuskunta-alueille, hotelleihin, sairaa- rakennettu asuntohallituksen normien mukai-
26720: loihin, opiskelija-asuutoloihin ja vastaaviin, vaan sesti. Kylän itäisellä puolella, joka rakennetaan
26721:  näitten osalta toimitetaan kanto joko lokerik- vuosina 1973-79, ovat kaikki asunnot tyy-
26722:  kokantona tai jättämällä posti yhteen paikkaan piltään sellaisia, että ne voidaan sellaisenaan
26723:  asianomaisen laitoksen henkilökunnan toimes- käyttää muidenkin kuin opiskelijoiden asumi-
26724:  ta edelleenajettavaksi".                             seen. Osaa kylän läntisestä puolesta käytetään
26725:     Kiertokirjeessä on opiskelija-asuntola katsot- kesäaikana myös kesähotellitoimintaan. Kesä-
26726:  tu esimerkiksi sairaalaan tai hotelliin rinnaste- hotelliaikana ei postia kuitenkaan kannettaisi
26727: 0877004337
26728: 2                                               1977 vp.
26729: 
26730: näihin asuntoihin, kuten ei ole kannettu tä-           Lokerikkojen rakentaminen postin ilmoittaman
26731: hän mennessäkään.                                      hintatason mukaan maksaisi noin 400 000
26732:    Kuten edellä olevasta on tullut ilmi, ei Tu-        markkaa. Kustannus on kaiken lisäksi sellai-
26733: run Ylioppilaskylää voida pitää laitosasumiseen        nen, että siihen ei voida saada edes asuntolai-
26734: verrattavana opiskelija-asuntolana. Turun Yli-         naa. Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin pe-
26735: oppilaskylä on osa Turun kaupunkia, yksi sen           riaatteellinen. Posti- ja lennätinhallituksen kan-
26736: asumalähiöistä. Se, että ylioppilaskylässä asuu        ta merkitsee sitä, että asuntoalue, jossa asuu
26737: pelkästään opiskelijoita, ei oikeuta käsittele-        opiskelijoita, on laitosmainen asuntola, vaikka
26738: mään sitä laitoksena. Suomessa on olemassa             se ei mitenkään asumismuodoltaan eroa nor-
26739: opiskelija-asuntoloita, jotka ovat rinnastettavis-     maaliasumisesta.
26740: sa kiertokirjeessä lueteltulliin laitoksiin, tällai-      Viitaten yllä olevaan esitämme valtiopäivä-
26741: sia ovat esimevkiksi eräiden sisäoppilaitosten         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
26742: oppilasasuntolat. Tämäntyyppisissä asuntoloissa        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
26743: asuminen ulkonaisestikin muistuttaa laitosasu-         si seuraavan kirjallisen kysymyksen:
26744: mista. Samoin eräät vanhemmat boksiasuntolat
26745: ovat sellaisia, joissa asuminen on siinä määrin                  Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
26746: laitosmaista, että postin lokerikkokanto on pe-               kohdista, jotka aiheutuvat siitä, että
26747: rusteltua.                                                    Turun Ylioppilaskylä ilmeisesti käytän-
26748:    Koska posti ei ole vaatinut ylioppilaskylän                nössä on katsottu posti- ja lennätin-
26749: suunnitteluvaiheessa taloihin rakennettavaksi                 hallituksen kiertokirjeen n:o 125/1976
26750: lokerikkoja, on niiden sijoittaminen jo valmii-               mukaiseksi ylioppilasasuntolaksi alueen
26751: siin taloihin hyvin vaikeaa. Lokerikot joudut-                laajuudesta huolimatta, ja jos on,
26752: taisiin sijoittamaan talojen ulkopuolelle, jolloin               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26753: ne olisivat alttiina kaikenlaiselle ilkivallalle.             ryhtyä normaalin postinpalvelun järjes-
26754: Lokerikkokantoon siirtyminen on Ylioppilasky-                 tämiseksi kyseiselle kaupunginosaan ver-
26755: läsäätiölle myös pitkälti taloudellinen kysymys.              rattavalle alueelle?
26756:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
26757: 
26758:                 Jacob Söderman                                     Arto Lampinen
26759:                 Anna-Liisa Jokinen                                 Taisto Tähkämaa
26760:                                              N:o 145                                               3
26761: 
26762: 
26763: 
26764: 
26765:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26766: 
26767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pauksessa on yleensä lyhytaikaista ja vastaan-
26768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ottajan postiosoite muuttuu säännöllisesti 1-2
26769: olette 29 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn         kertaa vuodessa. Edellämainitussa tapauksessa
26770: kirjeenne n:o 892 ohella toimittanut valtio-        usein myös laiminlyödään asianmukainen posti-
26771: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     osoitteen muutosilmoitus, jolloin postin säily-
26772: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. näin            tys ja myöhempi jälkeenlähettäminen aiheutta·
26773: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 145:      vat postille kohtuuttomiksi katsottavia vaikeuk-
26774:                                                     sia.
26775:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-           Mikäli asuminen on pysyväisluonteista, yhtä-
26776:        kohdista, jotka aiheutuvat siitä, että       mittaista ja useampia vuosia jatkuvaa ja jake-
26777:        Turun Ylioppilaskylä ilmeisesti käytän-      luosoitekin säilyy muuttumattomana, noudate-
26778:        nössä on katsottu posti- ja lennätinhal-     taan tältä osin niitä yleisiä ohjeita, joita pos-
26779:        lituksen kiertokirjeen n:o 125/1976          tin jakelusta on annettu.
26780:        mukaiseksi ylioppilasasuntolaksi alueen          Turun Ylioppilaskylän tapauksessa on saa-
26781:        laajuudesta huolimatta, ja jos on,           tujen selvitysten perusteella olemassa molem-
26782:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      pia asumismuotoja eli sekä asuntolatyyppistä
26783:        ryhtyä normaalin postinpalvelun järjestä-    että normaalia vakituista asumista.
26784:        miseksi kyseiselle kaupunginosaan ver-           Kirjallisessa kysymyksessä mainitun kierto-
26785:        rattavalle alueelle?                         kirjeen soveltamisohjeet ovat valmisteilla pos-
26786:                                                     rti- ja lennätinhallituksessa ja ne valmistuvat
26787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kevään 1977 aikana, jonka jälkeen tullaan sel-
26788: tavasti seuraavaa:                                  vittämään yksityiskohtaisesti myös Turun Yli-
26789:    Ylioppilasasuntola- ym. asuntolaluonteisissa     oppilaskylän postinjakelukysymys ottamalla
26790: taloissa suoritetaan postinkanto normaalin käy-     huomioon erikseen asuntolaluonteinen ja pysy-
26791: tännön mukaisesti yhteen paikkaan. Perustelu-       väisluonteinen asuminen Ylioppilaskylän alu-
26792: na tähän on se, että asuminen tällaisessa ta-       eella.
26793:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1977.
26794: 
26795:                                                                Liikenneministeri Ragnar Granvik
26796: ,4
26797: 
26798: 
26799: 
26800: 
26801:                                 ·1;il1.Riksdag~,ns .;H:err., T!ll~an.,                  .
26802: 
26803: ..· .Jge,~ syf~. 3T:: ~; ~. ·• tnow. •. ri~sdags~:~;4»Wgen   Yataktj.gh~t  oc;h i att , .tg<,>,:ttagar.~n!> po:jta9\ress
26804: ~nge,r hat: ~i) :fterr Talm4ln~ lliecl . Eder,. s}(l:i~      ~~ reg~~hllP.cl~t ·. 1-:::cl gång~ ."pm • året,,•, J
26805: v~ls,e •nr 892. av den. ;29, mars 1977 tili :v~,             o'!'an p.ijmnda f~ :#>t~1l1Jl,lflas; ~ta veflerl>örJig
26806: ~pl)pran4e ~edlem 1 av · S'tat~l;~d~t övt;+sitnt . a~­       amnälan .av postadre~sf.öränQrjl'lgep,: ·,vacy~cJ,.J(i.J;7
26807: sk:~;.ift ·av följancb av r.ik,sq~gsman Jaco)? ,Sö-          varingen ~h ~fte.rsändnffig~n,. ay pos~n. !ötoJ:,
26808: qern;~an ~,fL un~erteckn~de spörsm~l nr 145:                 sakar postver~et rSVårigh~~er, som, må,ste ~s
26809:                                                              oskäliga.      . .        , . · .. · .. . .·      ·~       ·
26810:              Är Regeringen medveten om de olä-                   Är boendet av perrnanent natur och oav:bru-
26811:           genheter, som förorsakas av att Student-           tet samt fortgår det i flera år och förblir ut-
26812:           byn i Abo trots områdets storlek uppen-            delningsadressen oförändrad, tillämpas tili des-
26813:          harligen i praktiken ~setts vara stu-               sa delar de allmänna anvisningar som givits
26814:           dentbostäder i enlighet med post- och              beträffande postutdelning.
26815:           telegrafstyrelsens. cirlmlärnr 125/76,                 I Studentbyn i Aho· förekommer enligt de
26816:           och om så är fallet, ·                             utredningar som erhållits båda boendeformer-
26817:              vilka åtgärder · ämnar Regeringen vid-          na, dvs. såväl internatboende som va:nligt per-
26818:       , ta för att ordna med nörmal postbe-                  mahent ·boende.
26819:         . tjäning på ifrågavarande, med en •stads-
26820:        , del ·jämförbara område?            ·
26821:                                                                  Anvisningaina för · tillänipningen ·       a.v   det i
26822:                                                              spörsmålet nämnda cirkulätet · är ui'ldet bered-
26823:                                                              ning i post- och telegtafstyrelsen och · blir fär-
26824:      Såsom · svar på detta spörsmål får jag vördc            diga under våren 1977, varefter också frågan
26825: sårnt' an.föra följande:               .                     öm postutdelrungert i Studentbyn i Aho kom-
26826:   :! hus. ::J.V •studentbostads- och annan. inter-           mer att utredas i detalj. Härvid beaktas in-
26827: J;lat'natursker postutbärningen enligt normal                ternatboendet och <tet . permanenta boertdet
26828: prai~s · tili ett ställe. .Motiveringen härtill är,          inom , Studentbyns . 01llt~de .var för sig; .
26829: att :b9endet, i·såda:na fall vanligen är av kort
26830:         Helsingfors den 28 april 1977.
26831: 
26832:                                                                               Trafikminister Ragnar Granvik
26833:                                                 1977 vp.
26834: 
26835: Kirjallinen kysymys n:o 146.
26836: 
26837: 
26838: 
26839: 
26840:                                    E. Laine ym.: Opiskelijoiden toimeentulon ja opintojen keskey-
26841:                                       tymättömän jatkumisen turvaamisesta.
26842: 
26843: 
26844:                           Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle..
26845: 
26846:    Koulutuks('!llisen tasa-arvon saavuttamisen ja        . Kuten edellä on todettu, opiskelun tehok-.
26847: opiskelun tehokkaan toteuttamisen ensimmäi·            kaalta suorittamiselta puuttuvat taloudelliset ja
26848: siin edellytyksiin kuuluu opiskelijoiden sosiaa-       sosiaaliset edellytykset. Hallitus on siitä huo-
26849: lis-taloudellisen aseman turvaaminen. Tässä tar-       limatta päättänyt säästö- ja supistusohjelmien-
26850: koituksessa opiskelijat ovat vaatineet opiske-         sa yhteydessä suuntautua korkeakoulujen lu-.
26851: lukustannukset kattavan opintotuen aikaansaa-          kuvuoden pidentämiseen 10 kuukauteen. Tä-
26852: mista. Parhaiten se olisi toteutettavissa siir-        män suunnitelman toteuttaminen tulisi entises-
26853: tymällä kokonaan opintorahamuotoiseen tu-              tään vaikeuttamaan opiskelumahdollisuuksia.
26854: keen asteettain vuoteen 1985 mennessä, ku-                 Kaikkein raskaimmin tästä tulisivat kärsi-
26855: ten SKDL:n eduskuntaryhmän taholta tehdyis-            mään vähävaraisten perheiden lapset ja muut
26856: sä lakialoitteissa on ehdotettu.                       vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat. Täl·
26857:    Hallituksen ja pankkien harjoittamalla opin-        lainen toimenpide olisi täydellisessä ristiriidas-
26858: totuki- ja -lainapolitiikalla on viety pohja opis-     sa koulutukselliseen tasa-arvoon tähtäävien pyr-
26859: kelun tehokkaalta suoritukselta. Pankkien pää-         kimysten kanssa. Lukuvuoden pidentämisestä
26860: tös opintolainojen määrän ja ·tason supistami-         on paljon keskusteltu korkeakouluissa, mutta
26861: sesta on vaikeuttanut opiskelua ja monessa ta-         aina sen toteuttaminen. on kaatunut. opiskeli-
26862: pauksessa johtanut valmistusajan pitenemiseen,         joiden taloudellisen aseman heikkouteen.
26863: jopa opiskelun keskeyttämiseen. Kurrin toimi-              Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
26864: kunnan mietintö ja sen sisältämien esitysten           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26865: toteuttaminen eivät merkitse myönteistä muu-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26866: tosta tilanteeseen.                                    seuraavan kysymyksen:
26867:     Opintolainojen niukkuus ja opintorahan pie-
26868: nuus pakottavat opiskelijan ansiotyöhön. Suu-                    Onko Hallituksen tarkoituksena to-
26869: rimittaisen työttömyyden vallitessa ja työllisyys-            teuttaa opiskelijöiden taloudellisia vai-
26870: lain mm. kuntien työvoiman tilapäisellekin li-                keuksia lisäävä ja opintojen keskeyttä-
26871: säämiselle asettamien rajoitusten vuoksi opis-                misiä aiheuttava korkeakoulujen luku-
26872: kelijoiden työnsaantimahdollisuudet ovat täy-                 vuoden pidentäminen 10 kuukauteen,
26873: sin olemattomat. Tästä johtuen opintokustan-                  ja jos on,
26874: nusten maksaminen vaikeutuu entisestään.                         miten Hallitus aikoo turvata opiske-
26875:     Opiskelijoiden taloudellista ja sosiaalista ase-          lijoiden toimeentulon ja opintojen kes-
26876: maa vaikeuttavat edellisten lisäksi hintojen,                 keytymättömän jatkumisen?
26877:  maksujen ja vuokrien voimakkaat korotukset
26878:  sekä mm. asumistuen riittämättömyys.
26879:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
26880: 
26881:                 Ensio Laine                                        E.-J. Tennilä
26882:                 Heimo Rekonen                                      Oili Suomi
26883: 
26884: 
26885: 
26886: 
26887: 087700415M
26888: 2
26889: 
26890: 
26891: 
26892: 
26893:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26894: 
26895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentis-        opiskelijoille suotava tilaisuus harjoittaa täys-
26896: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         toimisia opintoja lukuvuoden aikana. pit~mp~än
26897: trikS, olette 29 päivänä maaliskuuta 1977 päi-       k\ttirt se · nykyisin ·on ·mahdollista. Kun• ' tämä
26898: vätyri. kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-'     kehitys yleensä merkitsisi perustutkinnon suO-'
26899: vostori asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        rittamiseen vaadittavan kokonaisaikavälirt ly-
26900: kansanedustajien Ensio Laineen ym. näin kuu-         henemistä, eivät 'tutkinnon suorittamiseen uh-
26901: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 146:          rattavat kokonaiskustannukset opiskelijan osal-
26902:                                                      ta kasvaisi.
26903:           Onko Hallituksen tarkoituksena to-             Jyväskylän yliopistossa ja Joensuun korkea-
26904:        teuttaa opiskelijoiden taloudellisia vai-     koulussa on jo erityinen kesälukukausi. Kuo-
26905:        keuksia lisäävä ja opintojen keskeyttä-       pion korkeakoulussa opetus on järjestetty si~
26906:        misiä aiheuttava korkeakoulujen luku-         tert, että kevät- ja syyslukukausien väliin jää
26907:        vuoden pidentäminen 10 kuukauteen,            ainoastaan runsaan kuukauden mittainen loma-
26908:        ja jos on,                                    aika. Näissä korkeakouluissa kesäopetus on ha-
26909:           miten Hallitus aikoo turvata opiske-       vaittu opiskelijoiden kannalta erittäin jousta•
26910:        Jijoiden toimeentulon ja opintojen kes•       vaksi, koska se 1suo heille mahdollisuuden va-
26911:        keytymättömän jatkumisen?                     lita kesätyön sijasta yksinomaisen opintojen
26912:                                                      harjoittamisen tai opintojen harjoittamisen työn
26913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Ohessa. Toisaalta kesäopintojen väliin jättämi-
26914: vasti seuraavaa:                                     nen ei haittaa opintojen normaalia jatkumista
26915:   •Valtioneuvoston korkeakoulujen perustutkin-       syyslukukaudella. Asianomaisista korkeakou-
26916: toj'en kehittämisessä noudatettavista periaatteis~   luista saatujen tietojen mukaan ovat opiskeli-
26917: ta 19. 12. 1974 tekemän periaatepäätöksen poh-       jat yleensä suhtautuneet myönteisesti kesäopis-
26918: jalta pyritään korkeakoulujen tutkintojärjestel-     kelumahdollisuuteen.
26919: mää kehittämään siten, että perustutkinnon               Myös opintotuen mitoituksessa voidaan vuo-
26920: suorittaminen täystoimisesti opiskellen on mah-      tuisen opiskeluajan pidentyminen ottaa · huo-
26921: dollista 160 opintoviikossa eli noin neljässä        mioon. Näin on jo meneteltykin eräiden opis-
26922: vuodessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on        kelijaryhmien kohdalla.
26923:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
26924: 
26925:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
26926:                                               N:o 146                                                3
26927: 
26928: 
26929: 
26930: 
26931:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26932: 
26933:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bedriva heltidsstudier under en längre tid än
26934: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           det för närvarande är möjligt. Då en sådan
26935: velse nr 893 av den 29 mars 1977 tili ve-           utveckling i allmänhet skulle innebära att den
26936: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        totala tidsperiod som krävs för avläggande av
26937: skrift av följande av riksdagsman Ensio Laine       en grundexamen skulle bli kortare, skulle de
26938: m. fl. undertecknade spörsmål nr 146:               sammanlagda kostnader som en studerande
26939:                                                     måste betala för att avlägga examen inte stiga.
26940:           Har Regeringen för avsikt att genom-         Vid Jyväskylä universitet och Joensuu hög-
26941:        föra en förlängning av högskolornas läs-     skola har man redan en särskild sommarter-
26942:        år tili 10 månader, något som är äg-         min. Vid Kuopio högskola har undervisningen
26943:        nat att öka de ekonomiska svårighe-          ordnats så, att endast en dryg månads semes-
26944:        terna och avbrotten i studierna, och         ter l'eserverats mellan vår- och höstterminer-
26945:        om så är fallet,                             na. Vid dessa högskolor har man observerat
26946:           på vilket ,sätt ämnar Regeringen tryg-    att .sommarundervisningen från studerandenas
26947:        ga studerandenas utkomst och deras           synpunkt är synnerligen smidig, emedan den
26948:        möjligheter att fortsätta studierna utan     ger dem möjlighet att i stället för sommar-
26949:        avbrott?                                     arbete välja ·att enbart bedriva studier eller
26950:                                                     att studera vid sidan av ~arbetet. Att avstå
26951:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       från sommarstudierna är å andra sidan inte
26952: samt anföra följande:                               något hinder för att på normalt sätt fortsätta
26953:    På basen av statsrådets beslut 19. 12. 1974      studierna under höstterminen. Enligt de upp-
26954: angående de principer, 'som bör tiliämpas vid       gifter man erhållit från de ifrågavarande hög-
26955: utvecklandet av högskolornas grunde:x;amina,        skolorna har studerandena i allmänhet förhål-
26956: strävar man tili att utveckla högskolornas exa-     lit ~sig positivt tili möjligheten ~att studera un-
26957: menssystem på ett sådant sätt, att det för          der sommaren.
26958: den som studerar på heltid är möjligt aut av-          Studietidens förlängning kan beaktas även
26959: lägga examen på 160 studieveckor eller ca           vid dimensioneringen av studiestödet. Detta
26960: fyra år. För uppnåendet av detta mål bör stu-       förfarande har också redan tillämpats för vis-
26961: derandena beredas tillfälle att under ett läsår     sa grupper av studerande.
26962:      Helsingfors den 29 april 1977.
26963: 
26964:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
26965:                                               1977 vp.
26966: 
26967: Kirjallinen kysymys n:o 147.
26968: 
26969: 
26970: 
26971: 
26972:                                  Juvela ym.: Valtion oman oppikirjoja koskevan kustannustoi-
26973:                                     minnan aloittamisesta.
26974: 
26975: 
26976:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26977: 
26978:    Vuosittain meillä kustannetaan noin 10 mil-      aloittamisesta oppikirjojen kohdalla. Näin voi-
26979: joonaa kappaletta oppikirjoja. Yhteiskunnan va-      taisiin nykyistä tehokkaammin valvoa oppikir-
26980: roja tähän tarkoitukseen käytetään samana           jojen sisältöä sekä poistaa vähitellen tässä suh-
26981: aikana noin 100 miljoonaa markkaa. Kirjojen         teessa vallitseva opetustyötä haittaava ja kus-
26982: kustannustoiminta on keskittynyt kahteen suu-       tannuksia lisäävä monenkirjava käytäntö. Jo
26983: rimpaan alan yritykseen, sillä noin 75 prosent-     nyt voitaisiin käytt,ää oppikirjojen osalta pienin
26984: tia kaikista oppikirjoista kustantavat WSOY ja      järjestelyin valtion painatuskeskuksen korkean
26985: Otava. Seuraavina ovat Gummerus, Kirja              tason teknillistä asiantuntemusta yhteiskunnan
26986: yhtymä sekä Valistus. Vähäisessä määrin oppi-       eduksi ja hyödyksi. Tällöin· voitaisiin mm. suo-
26987: kirjojen kustannustoimintaa ovat harjoittaneet      rittaa oppikirjojen osalta tarpeellista hintatark-
26988: myö!l Weilin & Göös sekä Tammi - viime              kailua. Tämä olisi välttämätöntä jo senkin
26989: mainittu. tosin 'erittäin minimaalisesti.           vuoksi, kun tiedetään, miten valtavan summan
26990:    Kuten . tunnettua oppikirjojen kohdalla val-     valtio oppikirjojen kustantamiseen käyttää ra-
26991: litsee meillä melkoinen kirjavuus, joka ei voi      haa. Tärkein tavoite olisi kuitenkin viipymättä
26992: olla haittaamatta tehokasta opetustyötä. Harvi-     selvittää valtion oman kustannustoiminnan
26993: naista ei ole myöskään se, että samasta per-        aloittaminen, jonne oppikirjojen kustantaminen
26994: heestä eri kouluja käyvät eivät voi käyttää sa-     keskitettäisiin. Tähän tarkoitukseen soveltuisi
26995: moja oppikirjoja. Näin sen vuoksi, että kahdes-     erinomaisesti valtion painatuskeskus, jonka
26996: sa saman asteen koulussa saatetaan lukea eri        muutama vuosi sitten valmistuneen tuotanto-
26997: oppikirjoja. Edustaja Kuuno Honkosen ensim-         laitoksen yhteyteen voitaisiin rakentaa tätä tar-
26998: mäisenä allekirjoittamassa eduskunta-alaitteessa    koittavat tilat.
26999: kiinnitetäänkin tähän epäkohtaan huomiota ja            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
27000: ehdotetaan hallituksen toimenpiteitä oppikirjo-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämmekin val-
27001: jen yhtenäistämiseksi.                              tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
27002:    Oppikirjojen kustannustoiminta on huomat-        si seuraavan kysymyksen:
27003: tava tulonlähde yksityisille kustannusliikkeille.
27004: Erityisesti se on sitä WSOY :lle sekä Otavalle,               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27005: jotka saavat, kuten edellä todettiin, oppikirjo-           siin valtion oman kustannustoiminnan
27006: jen kustannustoiminnastaan 75 prosenttia, mi-              aloittamiseksi oppikirjojen kohdalla ja
27007: kä rahassa tekee noin 75 miljoonaa markkaa.                siten, että valtion painatuskeskusta ke-
27008:    Jo useiden vuosien ajan on käyty vakavaa                hitettäisiin myös ·tätä toimintaa harjoit-
27009: keskustelua valtion oman kustannustoiminnan                tavaksi laitokseksi?
27010:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27011: 
27012:                Aulis Juvela                                     Ku~no Honkonen
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 087700436A
27018: 2                                             1977 vp.
27019: 
27020: 
27021: 
27022: 
27023:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27024: 
27025:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisen koulutusalan hallintoon ja etenkin ope-
27026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tussuunnitelmien kehittelytoimintaan. Oppima-
27027: olette kirjeellänne n:o 894 29 päivältä maalis-      teriaalien suunnittelussa ja kokeilussa kouluhal-
27028: kuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston asian-         litus ja ammattikasvatushallitus toimivat jo ny-
27029: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kyisin yhteistyössä oppimateriaaleja tuottavien
27030: Juvelan ym. tekemän seuraavan kirjallisen ky-        kustantajien kanssa.
27031: symyksen n:o 147:                                       Valtion oppimateriaalituotanto käsittää ny-
27032:                                                      kyisin kouluhallituksen ja ammattikasvatushal-
27033:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-       lituksen tuottaman materiaalin, työvoimaminis-
27034:        siin valtion oman kustannustoiminnan          teriön ammatinvalinnanohjaustoimiston, valtion
27035:        aloittamiseksi oppikirjojen kohdalla ja       opetuselokuvatoimikunnan ja eräiden valtion
27036:        siten, että valtion painatuskeskusta ke-      laitosten sekä Valtion painatuskeskuksen tuot-
27037:        hitettäisiin myös tätä toimintaa harjoit-     taman ja valmistaman materiaalin. Tuotanto
27038:        tavaksi laitokseksi?                          edustaa vähäistä osaa maassamme tuotettavasta
27039:                                                      oppimaterillalista ja yleensä se on tarkoitettu
27040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pienille erityisryhmille tai käytettäväksi lisä- ja
27041: vasti seuraavaa:                                     oheismateriaalina. Edelliseen rinnastettavana
27042:    Koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavut-    voidaan pitää Oy Yleisradio Ab:n oppimate-
27043: tamisen kannalta on välttämätöntä, että koulu-       riaalituotantoa, jota edustavat Yleisradion sarja-
27044: jen ja oppilaitosten käytössä on sellaista oppi-     ja pistekohtaiset opetusohjelmat.
27045: materiaalia, jota opetussuunnitelmien toteutta-         Kuluvana vuonna kouluhallituksella on val-
27046: minen kulloinkin edellyttää. Koska koulutus-         tion tulo- ja menoarvioon varattu 406 000
27047: järjestelmän tehtävänä on koulutuspalvelujen         markkaa käytettäväksi oppimateriaalin tuotta-
27048: ulottaminen siten, että kaikki esim. alueelli-       miseen ja tuottamisen avustamiseen. Tällä on
27049: sista tai sosiaalisista seikoista riippumatta voi-   tarkoitus tuottaa kuten aikaisempinakin vuosi-
27050: vat mahdollisimman tasavertaisesti käyttää kou-      na ruotsin- ja saamenkielistä oppimateriaalia
27051: lutuspalveluja, tulee myös oppimateriaalin olla      sekä venäjän kielen ja erityisopetuksen oppima-
27052: yhtä hyvin kaikkien saatavilla ja sen on oltava      teriaalia. Kaikki kouluhallituksen tuottamat kir-
27053: monipuolista sekä maan eri alueiden ja erilais-      jalliset oppimateriaalit on painettu Valtion pai-
27054: ten käyttäjäryhmien erityistarpeet huomioon          natuskeskuksessa.
27055: ottavaa.                                                On pidetty tarkoituksenmukaisena sitä, että
27056:    On syytä korostaa, että opetussuunnitelmien       valtio tuottaa lähinnä sellaista oppimateriaalia,
27057: muuttuessa tulee tarvittavat oppimateriaalit         joka palvelee pieniä erityisryhmiä, tai on muu-
27058: kehittää mahdollisimman pian muuttuneita             ten luonteeltaan sellaista, että sitä ei tuoteta
27059: suunnitelmia vastaaviksi. Tämä voi toteutua          normaalin kustannustoiminnan puitteissa. Hal-
27060: ainoastaan silloin, kun materiaalin tuottaminen      lituksella ei ole tarkoitus perustaa erityistä val-
27061: ja kehittäminen on läheisessä yhteydessä asian-      tion oppikirjakustantamoa.              ·
27062:      Helsingissä 4. päivänä toukokuuta 1977.
27063: 
27064:                                                               Opetusministeri Marjatta Väänänen
27065:                                               N:o 147                                               3
27066: 
27067: 
27068: 
27069: 
27070:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27071: 
27072:   1 det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen        testningen av läromedel verkar skolstyrelsen
27073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och yrkesutbildningsstyrelsen redan nu i sam-
27074: nr 894 av den 29 mars 1977 tili vederbörande        råd med förläggare av läromedel.
27075: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Statens läromedelsproduktion omfattar i det-
27076: dagsman Juvela m.fl. undertecknade spörsmål         ta nu materia! som framställs av skolstyrelsen
27077: nr 147:                                             och yrkesutbildningsstyrelsen samt material
27078:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         som produceras och framställs av ·arbetskrafts-
27079:        avsikt att starta en egen statlig förlags-   ministeriets yrkesvägledningsbyrå, statens kom-
27080:        verksamhet med läroböcker så, att            mission för undervisningsfilm och vissa av stat-
27081:        Statens tryckericentral utvecklas tili en    ens inrättningar samt Statens tryckericentral.
27082:        inrättning som också bedriver sådan          Produktionen utgör bara en obetydlig del av
27083:        verksamhet?                                  de läromedel som produceras i vårt land och
27084:                                                     i stort sett är den avsedd för små specialgrup-
27085:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       per eller att användas som tilläggs- och bred-
27086: samt anföra föijande:                               vidläsningsmaterial. En jämförbar produktion
27087:    För att uppnå de mål som satts för utbild-       är Yleisradio Ab:s läromedelsproduktion, som
27088: ningen är det nödvändigt för skolor och läro-       representeras av Yleisradios serie- och punlkt-
27089: anstalter att förfoga över sådana Iäromedel,        bestämda läroprogram.
27090: som ett förverkligande av läroplanerna i varje         1 statsförslaget för detta år har för skolsty-
27091: särskilt fall förutsätter. Då utbildningssyste-     relsen reserverats 406 000 mark att använda!!
27092: mets uppgift är att utvidga utbildningsservicen     för produktion av läromedel och stöd tili så-
27093: så, att alla, oberoende av t.ex. regionala eller    dan produktion. Avsikten är att, liksom under
27094: sociala faktorer, i lika mån kan komma i åt-        tidigare år, producera läromedel på svenska och
27095: njutande av denna service, måste också Iäro-        samiska samt läromedel för undervisning i
27096: medlen vara tiligängliga för alla. Läromedlen       ryska språ:ket och för specialundervisning. Alla
27097: måste även vara mångsidiga och beakta Iandets       de av skolstyrelsen producerade läromedlen i
27098: olika regioners och konsumentgruppers särskil-      skriftlig form är tryckta hos Statens tryckeri·
27099: da behov.                                           central.
27100:    Observeras hör, att då läroplanerna ändras,         Det har ansetts vara rationellt att staten pro-
27101: de erforderliga läromedlen måste utvecklas så       ducerar närmast sådana läromedel som används
27102: snabbt som möjligt tili att motsvara de ändrade     av små specialgrupper, eller som annars är av
27103: planerna. Detta kan förverkligas endast då pro-     sådan art att de inte produceras inom ramen
27104: duktion och utveckling av läromedel står i          för normal förlagsverksamhet. Regeringen har
27105: nära förbindelse med vederbörande utbildnings-      inte för avsikt att grunda något speciellt stat-
27106: områdes förvaltning och framför allt med ut-        ligt läroboksförlag.
27107: vecklandet av Iäroplanerna. I planeringen och
27108:      Helsingfors den 4 maj 1977.
27109: 
27110:                                                       Undervisningsminister Marjatta Väänänen
27111:                                                1?77 vp~
27112: 
27113: Kirjallinen kysymys n:o 148.
27114: 
27115: 
27116: 
27117: 
27118:                                   Koskinen ym.: ETYK:n vastaisesta kirjoittelusta.
27119: 
27120: 
27121:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27122: 
27123:    Länsimainen taloudellinen lama on aiheutta-        eläneen ranskalaisen lääkärin kirjoituksia arve-
27124: nut ihmisille epätoivoa ja tulevaisuuden pelkoa.      luttavalla tavalla. Kareen käsittelyssä ilmenee
27125: Kun ihminen ei näe reaalisia mahdollisuuksia          neuvostovastaisuus, lisäksi kirjoituksilla Iisa·
27126: tulevaisuudelleen, hän pakenee epäreaalisuu-          tään ihmisten toivottomuutta, sodan· pelkoa
27127: teen ja hänen ajattelussaan valtaavat alaa eri-       sekä pyritään todistelemaan, että kolmas maa-
27128: laiset mytologiset käsitykset.                        ilmansota olisi. välttämättömyys.·
27129:    Yhteiskuntarakenteen ·aiheuttamaa ihmisten            Mielestämme em. kirjoitukset ·:ovat ihmi-
27130: turvattomuutta käyttää osa lehdistöstämme häi-        syyttä loukkaavia ja ristiriidassa kansainvälisten
27131: käilemättömästi hyväkseen.                            sopimostemme kanssa sekä ovat omiaan vai-
27132:    Presidentti Kekkosen "Kirjeitä Myllystäni          keuttamaan ETY :n seurantakokouksen valmis-
27133: I" -teoksessa osoittama neuvostovastainen kir-        teluja.
27134: joittelu yleisönosastoissa on viime aikoina siir-        Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
27135: tynyt erilaisiin tulevaisuuden ennustamista kä-       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
27136: sitteleviin kirjoituksiin, horoskooppeihin, en-       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27137: nustajien palstoihin ja artikkeleihln, joissa käsi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27138: tellään vanhoja uskonnollisia myyttejä. Ha-
27139: luamme kiinnittää huomiota erityisesti Uusi                     Onko Hallitus tietoinen sotahyste-
27140: Maailma -lehden n:o 1/77 ja 2/77 ju1kaise-                   rian ja neuvostovastaisen . kirjoittelun
27141: miin artikkeleihin "Onko Nostradamus sitten-                 lisääntymisestä .oikeistolehdistössämme,
27142: kin otettava vakavasti" ja "Nostradamus ja                   ja
27143: kolmas maailmansota". Näissä artikkeleissa                      mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen
27144: Kauko Kare käsittelee vuosina 1503-1566                      ETYK:n hengen vastaisen kirjditteluri
27145:                                                              lopettamiseksi?
27146:         Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27147: 
27148:              Aarne Koskinen              Oili Suomi                     Marjatta Stenius
27149: 
27150: 
27151: 
27152: 
27153:                                                                              <..   \.   \, _,_
27154: 
27155: 
27156: 
27157: 
27158:     '-"'·-
27159: 
27160: 
27161: 
27162: 
27163: 087700420T
27164: 2                                            1977 vp.
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27170: 
27171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      väitettävän, että sanottujen kirjoitusten "kä-
27172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sittelyssä ilmenee neuvostovastaisuus, lisäksi
27173: olette 29 päivänä:·. maaliskuuta 1977 päivätyn      kirjoituksilla lisätään ihmisten toivottomuutta,
27174: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sodan pelkoa sekä pyritään todistelemaan, että
27175: kanslialle valtioiJ.euvoston asianomaisen jäsenen   kolmas maailmansota on välttämättömyys".
27176: tietoon s~atettavaksi jäljennöksen edustaja Kos-    Samoin väitetään, että "kirjoitukset ovat ihmi-
27177: kisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       syyttä loukkaavia ja ristiriidassa kansainvälis-
27178: myksestä n:o 148:                                   ten sopimustemme kanssa sekä ovat omiaan
27179:                                                     vaikeuttamaan ETYK:n seurantakokouksen
27180:            Onko Hallitus tietoinen sotahyste-       valmisteluja". Väitteitään kysymyksen tekijät
27181:         rian ja neuvostovastaisen kirjoittelun      eivät vaivaudu perustelemaan. Sitä en toisaalta
27182:         lisääntymisestä oikeistolehdistössämme,     ihmettele, koska niiden perustelemmen olisikin
27183:       . ja       .                                  ilmeisen vaikeata .
27184:            mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen
27185:         ETYK:n hengen vastaisen kirjoittelun           Herra Puhemies,
27186:         lopettamise1tsi?                               Suomi on tehnyt paljon ETYK:n alkuun-
27187:                                                     saattamiseksi ja läpiviemiseksi. Olemme työs-
27188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kennelleet ja työskentelemme jatkossakin
27189: vasti seuraavaa:                                    ETYKprosessin syventämiseksi ja edelleenke-
27190:                                                     hittämiseksi. Tämä on tärkeiden kansallisten
27191:    "Uusi Maailma" lehden numeroihin 1/1977 etujenime mukaista, minkä kansamme ja kan-
27192: ja 2/1977 sisältyvät Kauko Kareen kaksi artik- sanedustajiemme ylivoimainen enemmistö hy-
27193: kelia, joilla hallituksen · vastattavaksi esitettyä vin ymmärtää. Tämä toiminta on vakavaa ja
27194: kysymystä perusteltiin, koskivat 1500-luvulla kansainvälistäkin arvostusta nauttivaa työtä.
27195: eläneen ranskalaisen Michel Nostradamuksen Vuosisatoja vanhoilla ennustuksilla, niitä kos-
27196: ennustuksia. Näistä kansainvälisestikin laajalti kevilla tutkimuksilla ja niitä selastavilla kirjoi-
27197: tunnetuista ennustuksista on äskettäin julkaistu . tuksilla ei ole mitään tekemistä Suomen -
27198: Ruotsissa uusi tutkimus Jean Jovalisten nimel- ja uskallan sanoa - eikä muidenkaan ETYK-
27199: lä. Kare selostaa artikkeleissaan Nostradamuk- maiden ulkopolitiikan kanssa.
27200: sen ennustuksia Jovalisten tutkimusten valossa.        Yllä esitetyillä perusteilla katson, että kyse-
27201:    Puuttumatta Jovalisten tutkimuksen mahdol- lyn aiheuttaneilla kirjoituksilla ei ole ulkopo-
27202: lisiin ansioihin tahi siihen, miten Kare onnis- liittista merkitystä ja etteivät ne muutoinkaan
27203: tuu niitä selostamaan, totean hallituksen vas- anna aihetta toimenpiteisiiin hallituksen ta-
27204: tattavaksi esitetyn kysymyksen perusteluissa holta.
27205:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1977.
27206: 
27207:                                                              ULkoasiainministeri Keijo Korhonen
27208:                                              N:o 148                                               3
27209: 
27210: 
27211: 
27212: 
27213:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27214: 
27215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sovjetfientlighet, dessutom ökas mänskornas
27216: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           förtvivlan och krigsrädsla genom skriverierna,
27217: velse av den 29 mars 1977 tili vederbörande         varutöver man söker visa, att ett tredje världs-
27218: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      krig är oundvikligt". Samtidigt påstås, att
27219: jande av riksdagsman Koskinen m. fl. under-         "skriverierna är kränkande för mänskligheten
27220: teclmade spörsmål nr 148:                           och i strid mot våra internationella fördrag
27221:                                                     samt att de är ägnade att försvåra förberedel-
27222:           Är Regeringen medveten om att             serna för KSSE:s uppföljningsmöte". Spörsmå-
27223:        krigshysterin och sovjetfientligt skriveri   lets ställare bryr sig inte om att motivera sina
27224:        tilltagit i vår högerpress, och              påståenden. Å andra sidan är jag inte förvånad
27225:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      över detta, då en motivering av påståendena
27226:        taga för att få ett slut på sådant skri-     skulle vara uppenbart svår.
27227:        veri, som strider mot KSSE:s anda?
27228:                                                       Herr T alman,
27229:                                                       Finland har gjort mycket för att få igång och
27230:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       genomföra KSSE. Vi har arbetat och vi arbetar
27231: samt anföra följande:                               också i fortsättningen för att föl)bjuda och vi-
27232:    De två artiklar, vilka givit anledning tili      dareutveokla KSSE-processen. Detta är i enlig-
27233: spörsmålet som ställts regeringen, ingick i tid-    het med våra viktiga nationella intressen, vil-
27234: skriften "Uusi Maailma", nr 1/1977 och              ket en överväldigande majoritet av vårt foLk
27235: 2/1977, och behandlade fransmannen Michel           och våra riksdagsmän väl förstår. Denna verk-
27236: Nostradamus' profetior från 1500-talet. En ny       samhet utgör ett allvarligt arbete, som även
27237: undersökning om dessa internationellt vida kän-     åtnjuter internationellt anseende. Många hund-
27238: da profetior har nyligen publicerats i Sverige      ra år gamla profetior, undersökningar rörande
27239: i Jean Jovalistes namn. Kare redogör i sina         dem och skriverier som relaterar dessa under-
27240: artiklar för Nostradamus' profetior i ljuset av     sökningar har ingenting att göra med Finlands
27241: J ovalistes forskningar.                            - och jag vågar säga det - inte heller med
27242:    Utan att inlåta mig på de eventuella för-        andra KSSE-staters utrikespolitik.
27243: tjänsterna i Jovalistes undersökning eller på          På ovan anförda grunder anser jag, att de
27244: hur väl Kare lyckas relatera den, konstaterar       skriverier som föranlett spörsmålet inte har
27245: jag att det i motiveringarna tili det tili rege-    någon utrikespolitisk betydelse och att de inte
27246: ringens besvarande lämnade spörsmålet påstås,       heller i övrigt ger anledning tili åtgärder från
27247: att det ur de sagda skriverierna "framgår en        regeringens sida.
27248:       Helsingfors den 28 april 1977.
27249: 
27250:                                                                   Utrikesminister Keiio Korhonen
27251:                                             1977 vp.
27252: 
27253: Kirjallinen kysymys n:o 149.
27254: 
27255: 
27256: 
27257: 
27258:                                 Tähkämaa: Metsästyslain 64 § :n muuHamista koskevan halli-
27259:                                    tuksen esityksen antamisesta.
27260: 
27261: 
27262:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
27263: 
27264:    Korkein Oikeus on antanut päätöksen, jolla      päätöksen johdosta. Jos itse asiassa melko vä-
27265: eräs hirvenmetsästäjä on tuomittu salametsäs-      häisen erehdyksen takia saa sakkoa ja menet-
27266: tyksestä siitä huolimatta, että hän menetteli,     tää aseensa sekä oikeuden metsästykseen useam-
27267: todettuaan erehdyksessä ampuneensa väärää          man vuoden ajaksi, ei vasojen kaatolupia ano-
27268: sukupuolta olevan hirven, kuten hirven met-        ta, koska erehtymisen vaara on suuri.
27269: sästyksestä 25 päivänä elokuuta 1975 annetun          Metsästyslain 64 §:n määräyksiä olisi mitä
27270: asetuksen (671/75) 15 §:ssä määrätään. Ali-        nopeimmin selvennettävä niin, että rehellisesti
27271: oikeuksissa on ryhdytty luonnollisesti noudat-     hirvenmetsästyksessä sattuneen erehdyksensä
27272: tamaan tätä ennakkopäätöstä myös esim. sil-        viranomaisille ilmoittaneet eivät joutuisi rin-
27273: loin, kun on ammuttu ylimääräinen hirvi tai        nastetuiksi salametsästäjään siitä johtuvine ran-
27274: vasan asemesta pienikokoinen aikuinen hirvi.       gaistuksineen. Se, että asianomainen erehdyksen
27275:    Hirvenmetsästystä tuskin voidaan niin järjes-   tehnyt joutuu niihin seuraamuksiin, jotka on
27276: tää, ettei erehdyksiä sattuisi. Useimmiten ei      mainittu hirviasetuksen 15 §:ssä, riittänee es-
27277: tähän mennessä ole edellä mainituissa tapauk-      tämään vallattomuuden.
27278: sissa nostettu syytettäkään asetuksen 16 §:n          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
27279: 2 momenttiin viitaten. Hirvenmetsästäjät ovat      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
27280: joutuneet siten lain edessä eriarvoisiksi. Tämä    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27281: ei varmaan ole ollut lakitekstin laatijankaan      vaksi seuraavan kysymyksen:
27282: tarkoitus.
27283:    Hirvikannat ovat kasvaneet lisätystä vero-                Aikooko Hallitus antaa esityksen
27284: tuksesta huolimatta eräissä osissa maata niin             metsästyslain 64 § :n muuttamisesta si-
27285: paljon, että niitä on verotettava entistä enem-           ten, että hirvenmetsästyksen yhteydessä
27286: män. Varsinkin vasojen kaataminen tulee rat-              tapahtuneita erehdyksiä ei rinnastettaisi
27287: kaisevasti vaikeutumaan nyt annetun ennakko-              tahallisesti tehtyihin rikkomuksiin?
27288:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27289: 
27290:                                        Taisto Tähkämaa
27291: 
27292: 
27293: 
27294: 
27295: 087700.379F
27296: 2                                           1977 vp.
27297: 
27298: 
27299: 
27300: 
27301:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
27302: 
27303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     §: ssä mainittujen aikuisen hirven ja hirven va-
27304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      san metsästysluvista suoritettavien maksujen
27305: olette maaliskuun 29 päivänä 1977 päivätyn         erotus", 3 momentin mukaan "Edellä 1 ja 2
27306: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       momentissa tarkoitettu hirvi tai hirven vasa
27307: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuuluu valtiolle" sekä 5 momentin mukaan
27308: edustaja Tähkämaan näin kuuluvasta kirjallli-      "Milloin erehdyksessä on poikettu sukupuo-
27309: sesta kysymyksestä n:o 149:                        leen nähden luvassa asetetuista ehdoista tai ai-
27310:                                                    kuista hirveä koskevalla luvalla on kaadettu
27311:           Aikooko Hallitus antaa esityksen         vasa, kuuluu näin kaadettu hirvi tai hirven
27312:        metsästyslain 64 § :n muuttamisesta si-     vasa valtiolle ja luetaan ampujan kaadettavaksi
27313:        ten, että hirvenmetsästyksen yhteydessä     sallittuun määrään kuuluvaksi."
27314:        tapahtuneita erehdyksiä ei rinnastettaisi       Asetusta laadittaessa on tarkoituksena oHut,
27315:        tahallisesti tehtyihin rikkomuksiin?        että luvallisessa metsästyksessä tapahtuneiden
27316:                                                    erehdysten johdosta asetuksen 15 §:ssä maini-
27317:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tut seuraamukset olisivat riittäviä. Mikäli ta-
27318: vasti seuraavaa:                                   paus on katsottava tahalliseksi tai tapaukseen
27319:    Hirvieläinten metsästyksestä annetun asetuk-    liittyvät muut seikat antavat aihetta, on asia
27320: sen ( 671/75, muut. 636/76) 15 §:n 1 mo-           tietenkin toinen. Hirven metsästyksen ohjaami-
27321: mentin mukaan "Milloin metsästyksen yhtey-         seksi (mm. hirven vasan metsästyshalukkuuden
27322: dessä erehdyksessä on kaadettu useampi aikui-      lisäämiseksi) tällaista menettelyä on pidetty
27323: nen hirvi tai vasa kuin annettu hirvenkaato-       tarkoituksenmukaisena.
27324: lupa edellyttää, on luvan saajan suoritettava          Kun nyt kysymyksessä mainitun Korkeim-
27325: jokaisesta näin kaadetusta aikuisesta hirvestä     man Oikeuden erään päätöksen johdosta sään-
27326: ja hirven vasasta 9 §:ssä mainittu maksu", 2       nösten tulkinnassa on aiheutunut epäselvyykc
27327: momentin mukaan "Milloin erehdyksessä on           siä, on säännöksiä tarkoitus tältä osin selven-
27328: vasan asemesta kaadettu aikuinen hirvi, on         tää. Asiaa koskeva valmistelutyö on maa- ja
27329: luvan saajan suoritettava jokaisesta näin kaa-     metsätalousministeriössä vireillä.
27330: detusta aikuisesta hirvestä maksu, joka on 9
27331:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1977.
27332: 
27333: 
27334:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
27335:                                               N:o 149                                                3
27336: 
27337: 
27338: 
27339: 
27340:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
27341: 
27342:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avgifterna för tillstånden att fälla fullvuxen älg
27343: det anger har Ni, Herr Talman, med Eder              och älgkalv", 3 mom.: "Älg eller älgkalv som
27344: skrivelse av den 29 mars 1977 tili vederböran-       avses ovan i 1 och 2 mom. tillfaller staten"
27345: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         samt .5 mom.: "Har av misstag avvikelse skett
27346: följande av riksdagsman Tähkämaa så lydande          från de villkor som i tillståndet ställts be-
27347: skriftliga spörsmål nr 149:                          .träffande kön, ellet har med tillstånd som
27348:                                                      gäller fullvuxen älg med avvikelse från de
27349:           Ämnar Regeringen avge proposition          särskilda villkoren i tillståndet fällts en kalv,
27350:        om ändring av 64 § jaktlagen sålunda,         tillfaller en sålunda fälld älg ellet älgkalv
27351:        att man inte skulle jämställa de misstag      .staten och inräknas i det antal som skytten
27352:        som skett vid älgjakt med avsiktligt          har rätt att nedlägga".
27353:        gjorda förseelser?                                Vid utarbetandet av förordningen har av-
27354:                                                      sikten varit, att de i förordningens 15 § nämn-
27355:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           da följderna av misstag, som skett vid lovlig
27356: anföra följande:                                     jakt, skulle vara tillräckliga. Situationen är en
27357:    Enligt 15 § 1 mom. förordningen om jakt           .annan, om ett fall får anses ha skett med
27358: på hjortdjur ( 671/75, ändrad 636/76) lyder:         avsikt ellet omständigheterna i fallet i övrigt
27359: "Har i samband med jakt av misstag fällts            ger anledning därtill. Ett sådant förfarande har
27360: flera fullvuxna älgar ellet kalvar än det medde-     ansetts vara ändamålsenligt bl. a. i avsikt att
27361: lade tillståndet förutsätter, skall den som er-      länka om jaktintresset på en ökad beskattning
27362: hållit tillståndet för varje sålunda fälld full-     av älgkalv.
27363: vuxen älg och älgkalv erlägga i 9 § nämnd av-           Då i spörsmålet nämnda utslag av Högsta
27364: gift" och 2 mom.: "Har av misstag i stället          Domstolen har lett tili oklarhet vid tolkning-
27365: för kalv fällts en fullvuxen älg, skall den som      en av bestämmelserna, är avsikten att förtyd-
27366: erhållit tillståndet för varje sålunda fälld full-   liga dessa i ifrågavarande avseenden. Beredning-
27367: vuxen älg erlägga en avgift, som är av samma         en av ärendet pågår i jord- och skogsbruks-
27368: storlek som skillnaden mellan de i 9 § nämnda        ministeriet.
27369:      Helsingfors den 25 april 1977.
27370: 
27371:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
27372: Kirjallinen kysymys rn;o · 150~
27373: 
27374: 
27375: 
27376: 
27377:                                   Linna:   Keski-Pohjanmaan väestön aseman turvaamisesta väli-
27378:                                       portaanhallinnon uudistuksen yhteydessä.
27379: 
27380: 
27381:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27382: 
27383:    Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1976               Keski-Pohjanmaan väestön mielipide on se,
27384: hyväksyessään hallituksen esityksen eräiden so-      että jos väliportaanhallinto toteutetaan asiasta
27385: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakien   1974 valmistuneen komiteanmietinnön pohjalta,
27386: muuttamisesta sekä laiksi eräiden sosiaali- ja       niin se aiheuttaa maakunnan väestölle monilla
27387: terveysministeriön hallinnonalan virkojen ja         aloilla nykyisin saatavien palvelusten huomat-
27388: toimien täyttämisestä edellyttänyt hallituksen       tavaa heikentämistä. Kun Keski-Pohjanmaa ny-
27389: kiirehtivän toimenpiteitään väliportaan hallin-      kyiselläänkin edustaa jo tulotasoltaan maan hei-
27390: non uudistamisen toteuttamiseksi mahdollisim-        koimpia yhtenäisiä alueita, olisi kaikin tavoin
27391: man pian. Samassa yhteydessä eduskunta on            pyrittävä suunnittelun kohteena olevaa välipor-
27392: kiirehtinyt hallitusta sairaanhoitolain aikaan-      taanhallintoa ajatellen selvittämään minkälai-
27393: saamiseksi.                                          silla toimenpiteillä kyetään välttämään ettei
27394:    Kun näitä varsin tuoreita eduskunnan toivo-       Keski-Pohjanmaan väestön nykyisiä palveluksia
27395: muksia verrataan Keski-Pohjanmaalla vallitse-        väliportaanhallinnon uudistamisella nykyises-
27396: viin olosuhteisiin on todettava, että ne osal-       tään heikennetä.
27397: taan lisäävät sitä epätietoisuutta, joka välipor-       Tässä mielessä olisi luonnollisesti yksinker-
27398: taanhallinnon uudistamista kohtaan on jo pit-        taisin ja selvin vaihtoehto oman läänin perus-
27399: kään vallinnut.                                      taminen Keski-Pohjanmaalle. Väestöpohja kyllä
27400:    Väliportaanhallinnon uudistamisen tavoittei-      riittää tämänkin vaihtoehdon toteuttamiseksi.
27401: ta Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta selkeyt-        Jos tämä vaihtoehto ei näytä mahdolliselta,
27402: täisi huomattavasti sellainen ratkaisu, että sai-    toisena vaihtoehtona olisi selvitettävä riittävän
27403: raalahallinto uudistettaisiin nopeasti nykyisen      yksityiskohtaisesti ja kiireellisesti minkälaisilla
27404: keskussairaalapiirijaon pohjalta.                    toimenpiteillä turvataan Keski-Pohjanmaan väes-
27405:     Keski-Pohjanmaan ongelmana on se, että lää-      tölle sen nykyisin saamien palveluiden jatkumi-
27406: ninraja jakaa maakuntakokonaisuuden kahtia.          nen ja niiden kehittämismahdollisuudet, jos
27407: Vaikka näin onkin Keski-Pohjanmaan maakun-           väliportaanhallinto toteutetaan nykyisen läänin-
27408: nan alueella toimii useita valtion piirihallinto-    jaon puitteissa.
27409: organisaatioita, laaja-alueisia kuntainliittoja,         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
27410: kymmeniä maakunnallisia järjestöjä sekä tuk-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
27411: kukaupan ja palveluliiikkeiden hallintopiirejä.       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27412:     Kun tällainen on tilanne ja osittain parla-      vaksi seuraavan kysymyksen:
27413: mentaarisesti kokoonpantu väliportaanhallinto-
27414: komitea päätyi jo 1974 valmistuneessa mietin-                  Onko Hallitus tietoinen siitä yleisestä
27415: nössään ehdottamaan, että väliportaanhallinto               huolestumisesta ja epätietoisuudesta,
27416: uudistettaisiin lääninhallintomallin pohjalta, on           jonka jatkuvasti ratkaisematta oleva ja
27417: itsestään selvää, että Keski-Pohjanmaalla ollaan            lääninhallintomallin puolelle kallistuva
27418: erittäin huolestuneita siitä mitä tällaiset suun-           väliportaanhallinnon uudistamistyö Kes-
27419:  nitelmat toteutuessaan maakunnan väestölle                 ki-Pohjanmaan talousmaakunnan tule-
27420: merkitsisivät. Tiedossa on myöskin se, että                 vaisuudelle aiheuttaa, ja jos on,
27421: valtioneuvosto on syksyllä 1975 tehnyt pää-                    tuleeko Hallitus kiireellisesti, ennen
27422: töksen täydentävän selvitys- ja valmistelutyön              väliportaanhallinnon uudistuksen lopul-
27423: suorittamisesta komitean mietinnön pohjalta.                lista ratkaisemista selvittämään, min:kä-
27424: 087700412}
27425: 2                                           1977 vp.
27426: 
27427:      laisilla järjestelyillä Keski-Pohjanmaan           den, laaja-alueisten kuntainliittOjen sekil
27428:      väestön asema tullaan väliportaanhal-              muiden yhteisöjen ja järjestöjen piiri-
27429:      linnon uudistuksessa turvaamaan niin,              organisaatioiden kehittämisedellytykset
27430:      että nykyisten piirihallinto-organisaatioi-        turvataan?
27431:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27432: 
27433:                                           Heimo Linna
27434:                                               N:o 150.
27435: 
27436: 
27437: 
27438: 
27439:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he lle.
27440: 
27441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vaitioneuvoston sy~syllä 1975 tekemän pää.;
27442: mainitussa tarkoituksessa .Te, Herra Puhemies,       töksen mukaisesti on suoritet.tu täydentävä '.sel-
27443: olette 29 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn          vitys- ja valmistelutyö komiteanmietintöön pe..
27444: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rustuen, jolloin eri ministeriöt käsittelivät mm.
27445: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hallinnonalansa piirihallinnon järjestämistä väli-
27446: edustaja Heimo Linnan näin kuuluvasta kirjalli-      portaanhallinnon uudistamisen eri vaihtoehto-
27447: sesta kysymyksestä n:o 150:                          jen pohjalta. Sisäasiainministeriössä on suori-
27448:                                                      tettu lisäksi jatkovalmistelua siten, että väli-
27449:           Onko Hallitus tietoinen siitä yleisestä    portaanhallinnon uudistamista koskevat ky~­
27450:        huolestumisesta ja epätietoisuudesta,         m}'lkset voidaan ottaa valtioneuvoston käsitte-
27451:        jonka jatkuvasti ratkaisematta oleva ja       lyyn heti, kun tehtäville ratkaisuille voidaan
27452:        lääninhallintomallin puolelle kallistuva      saada riittävän laaja hyväksyminen.
27453:        väliportaanhallinnon uudistamistyö Kes-          Korostettakoon, että tässä yhteydessä enem-
27454:        ki-Pohjanmaan talousmaakunnan tule-           pää kuin muutoinkaan ei ole otettu kantaa ns.
27455:        vaisuudelle aiheuttaa, ja jos on,             lääninhallintomallin puolesta. Päinvastoin täy-
27456:           tuleeko Hallitus kiireellisesti, ennen     dentävä selvitys- ja valmistelutyö nimenomaan
27457:        väliportaanhallinnon uudistuksen lopul-       määrättiin suoritettavaksi eri vaihtoehdot huo-
27458:        lista ratkaisemista selvittämään, minkä-      mioon ottaen ja siis minkään niistä mukaista
27459:        laisilla järjestelyillä Keski-Pohjanmaan      ratkaisua ennakoimatta.
27460:        väestön asema tullaan väliportaanhal-            Edellisen lisäksi, kun mm. erinäisten lääni-
27461:        linnon uudistuksessa turvaamaan niin,         rajoja koskevien tarkistusten rankaisuun saami-
27462:        että nykyisten piirihallinto-organisaatioi-   sen voidaan katsoa osaltaan auttavan välipor-
27463:        den, laaja-alueisten kuntainliittojen sekä    taanhallintoa koskevien kokonaisratkaisujen ai-
27464:        muiden yhteisöjen ja järjestöjen piiri-       kaansaamista, sisäasiainministeriö asetti 1. 4;
27465:        organisaatioiden kehittämisedellytykset       1977 toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin
27466:        turvataan?                                    toimittaa läänijaon sekä kuntajaon ja kunta-
27467:                                                      uudistusta koskevien ·suunnitelmien tarkista-
27468:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioillta-       m1sta eräiltä osin tarkoittavat lisäselvitykset ja
27469: vasti seuraavaa:                                     tehdä niiden perusteella ,tarvittavat ehdotukset
27470:    Sen johdosta, että läänien luvusta annetussa      kuluvan vuoden loppuun mennessä.
27471: laissa (2. 3.1962/201) edellytettiin perustetta-        Väliportaanhallinnon yleistä järjestelmää kos-
27472: vaksi Satakunnan ja Tampereen läänit, toimi-         kevat kysymykset ovat vielä avoinna. Tässä
27473: tettiin 1960-luvun loppupuolella selvitykset         vaiheessa ei liene tarkoituksenmukaista ottaa
27474: näiden läänien sekä niiden perustamisen jälkeen      hallinto- ym. palvelujen saavutettavuutta ja
27475: Turun ja Porin läänistä ja Hämeen läänistä           tasoa sekä hallinnon yksiköiden järjestelyjä
27476: jäävien läänien alueista sekä läänin- ja piiri-      koskevia kysymyksiä maan eri alueiden osalta
27477: hallinnon järjestämisestä. Myös Keski-Pohjan-        erityisen selvittämisen kohteeksi enemmälti
27478: maan läänin perustamisesta toimitettiin selvi-       kuin edellä on todettu sekä asianomaisten mi-
27479: tys. Sen perusteella valtioneuvosto päätti vuon-     nisteriöiden ja keskusvirastojoo toimesta muu-
27480: na 1967, ettei toimenpiteisiin Keski-Pohjan-         toin voidaan ottaa hallinnonalan yleisinä ja
27481: maan läänin perustam1seksi ryhdy,tä. Välipor-        alueellisina kehittämiskysymyksinä esille. On
27482:  taanhallintokomitean mietintöön ( 1974:98) si-      luonnollista, että väliportaanhallinnon uudista-
27483: sältyy myös selvitys ja ehdotus läänijaon kehit-     misen yhteydessä näihin kysym}'lksiin on kiin-
27484:  tämisestä. Sen mukaan olisi perustelltava Sata•     nitettävä kaikkea ~arpeeUista huomiota ..
27485:  kunnan, Pir~anmaan sekä Kainuun läänit.
27486:       Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1977.
27487: 
27488:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
27489: 4                                              1977 vp;
27490: 
27491:                             Till Riksdagens Herr Taiman.
27492: 
27493:   I det syfte 37 § 1 mom .. riksdagsordningen            I enlighet med statsrådets hösten 1975 fat•
27494: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 1>krivelse        tade beStlut har det ·utförts ett kompletterande
27495: av den 29 mars 1977 tili vederbörande med-            utrednings- och beredningsavbete på grundval
27496: lem av statstådief översänt avs,krift a.v följande    av kommitrt:ebetänkandet. Härvid behandJade
27497: av ·riiksdagsman . Heimo Linna underteaknade          de olika ministerieroa bl.a. utgående från olika
27498: spörsmal rir 150:' ·                                  alternativ frågan om hur distriktsförvaltningen
27499:                                                       fuom deras förvaltningsgrenar skall ordnas vid
27500:             Är Regeringen medveten om den all-        reformen av förvaltningen i mellaninstans. 1
27501:          männa oro och ovisshet, 15om det fort,       ministeriet för inrikesärendena har .dessutom'
27502:          farande icke slutförda och åt länsförvalt-   vidtagits vidare förberedelser sålunda, att frå-
27503:          ningsmodellen lutande .~et med re-           gorna beträffande . reformen av förvaltningen
27504:          fornien av förvaltningen i mell.acinstoos    i mellaninstans kan upiptas till behandling i
27505:          medför med hänsyn tili Mellersta Öster-      statstådet så snart de avgöranden som skall
27506:          bottens ekonomiska 1andskaps framtid,        träffas kan vinna bifall på tillräckligt många
27507:          och om så är f,a1let,                        håll.
27508:             kommer Regeringen i brådskande               Det är skäl att urtderstryka, att man varken
27509:          ordning, innan frågan om reformen av         i detta sammanhang eller eljest tagit ståndpunkt
27510:          förvaltningen i mellaninstans slutligen      för den s.k. länsförvaltningsmodellen. Tvär-
27511:          avgörs, att utreda genom hurudana a:r-       tom bestämdes uttryckligen att det komplet-
27512:          rangemang befolkningens stählning i          terande utrednings- och beredningsarbetet skall
27513:        · Mellersta Österbotten sikall tryggas vid     utföras med beaktande av olika alternativ och
27514:          reformen a:v förvaltningen i mellan-         sal.edes utan att föregripa en· lösning enligt
27515:          instans ,så, att förutsättningama för        något visst av dem.
27516:          en utveckling av de nuvarande distrikts-        Dessutom tillsatte ministeriet för inrikes-
27517:          förvaltningsörgan1sationerna, vidsträckta    ärendena, eftersom bl.a. ett slutligt avgörande
27518:          ikommunaHörbunden samt andra ,sam-           om diverse justeringar i fråga om länsgränserna
27519:          funds och organisationers distriktsorga-     kan anses bidra till åstadkommandet av total-
27520:        . nisa:tioner tryggas?                         lösningar beträffande förvaltningen i mellan-
27521:                                                       instans, 1. 4. 1977 en kommitte med uppdrag
27522:   Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-          att företa tilläggsutredningar, som avser jus-
27523: sanit anföra följande:                                tering tili vissa delar av länsindelningen. samt
27524:                                                       kommunindelningen och planerna på kommun-
27525:    Med anledning av att det i lagen den 2 mars        reformen, och att på grundval av dem före
27526: 1962 om länens antal (201/62) förutsattes             årets slut uppgöra nödiga förslag.
27527: att Satakunta och T ammerfo11s ·liin skulle              Frågorna om det allmänna systemet för för-
27528: grundas, företogs i ,s:luuet lllV 1960-talet utred-   valtningen i mellaninstans är ännu öppna. I
27529: ningar om dessa läns områden och de efter             detta skede torde det inte vara ändamålsenligt
27530: deras bildande av Abo- och Björneborgs län            att för olika områdens del göra frågor beträf-
27531: och Tavastehus län återstående länsområdena           fande förva1tnings- o.a. tjänsters tillgänglighet
27532: samt om läns- och distriktsförvaltningen. Ock-        och nivå samt arrangemangen i fråga om för-
27533: så beträffande grundandet av Mellersta Öster-         valtningsenheterna till föremål för speciell ut-
27534: bottens län företog,s en utredning. På grund-         redning i större utsträckning än vad sotn här
27535: val därav beslöt 'statsrådet år 1967 att inga         ovan konstaterats och genom vederbörande mi-
27536: åtgärder för grundande av Mellersta Öster-            nisteriers och centrala ämbetsverks försorg
27537: bottehs län vidtas. Ilkotnmittens för förnyande       eljest kan upptas till behandling som allmänna
27538: av förvaltningen · i mellanihstans betänkande         och regionala utvecklingsfrågor inom förvalt-
27539: ( 1974: -98)' ing!r. även en utredning a:v och        ningsgrenen. Det är självfallet att man i sam-
27540: ett förslag tili utvecklande av länsinde1ningen.      band med reformen av förvaltningen i mellan-
27541: EnJigt detta borde man grunda Satakunta,              instans måste ägna all erforderlig uppmärksam-
27542: Birkala samt Kainuu län.                              het åt dessa frågor.       ·
27543:     / .He!Sfugfors den 28 april 1977.
27544: 
27545:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
27546:                                                  1977 vp.
27547: 
27548: Skriftligt · Spörsmål nr 151.
27549: 
27550: 
27551: 
27552: 
27553:                                     Söderman: Om riitt för fiskare att bedriva HSike på garnisons-
27554:                                        område.
27555: 
27556: 
27557:                             ·' T iJ 1 R i k s d ag en s He r r Ta lm a n> :
27558: 
27559:     Den 13 mars 197 5 har Åbolands fiskarför-           iningsryssjefiske på: Skinnarvik garnisbns 'vatten-
27560: bund lämnin in en skrivelse och anhållit om             områden. Fiskarna . Börje Holmberg, och ••K.l'is-
27561: att ytkesfistk.arha skulle få rätt att bedriva sin      tian Hellström medsände detaljerade ·..: kartor
27562: näring på försvarsmaktens fiskevatten, där det          och deras ansökningar förordades . den 3 feb-
27563: inte innebär förfång för försvarsmaktens verk-          ruari 1976 av ·en enhällig koml1'mnalstyrelse
27564: samhet. Sydvästra Finlands militärlän insände           i Dragsfjärd med tanke på yrkesfiskarnas ut-
27565: derma skrivelse jämte sitt förord till försvars-        komstmöjligheter.
27566:  ministeriet den 20 mars samma år. Den 6 maj               På denna ansökan har intet svar influtit från
27567: 1975 uppvaktades den dåvarande ministern                försvarsministeriet. Lika litet har försvarsmyn-
27568: Carl Olåf Hoinen i samma ärende av represen-            digheterna krävt tilläggsutredning eller ytter-
27569: tanter för riksorganisationen Natur och Miljö-          ligare motiveringar. Detta förfatande;har vätkt
27570:  vård rJ.; vl:lka liven ansåg att yrkesfiskarna         uppseende i Dragsfjärd kommun1 då •det icke
27571: borde beviljas den rätt deras organisation yrkat        står i samklang med ministerns vährilliga ·swr
27572: på.                                                     sommaren 1975.               .       _.- :·.·. :
27573:     Då ingendera organisationen hade erhållit              Med stöd av ovanstående och med hänvis-
27574: något sVar · på sioo skrivelser ställde under-          ning tiU 37 .§ · 1· mom. riksdagsmdningen · till-
27575:  tecknad den 22 maj 1975 ett skriftligt riks-           ställer jag följande spörsmål· att -besvaras av
27576: dagsspörsmål ( 191/1975 rd.) på vilket svar er-         vederbörande medlem av statsrådet:' \. : \ 1 '
27577: hölls den 12 juni 1975. 1 detta svar meddelade
27578: försvarsmin.istern att yrkesfiskarna kan erhålla                     När , ämnar Regeringen ·avgö.na•' fiska-
27579: rätt.·att bedriva ·sin näring på försvarsmaktens                 ren Börje' Holmbei:gs oeh ·fiskaren·.;Ktis-
27580: vatten blott specificerad framställnirrg görs från               tilin :Hellströms ansökan öm :atjt få be-
27581: yrkesfiskiarrias sida. På basen av detta besked                  driva yrkesfiske ·på i ~nsökari- .specifierat
27582: gjorde · tvenne fiskare,_. bosa:tta . i Dragsfjärd, i
27583: 1
27584:                                                                  område · av Skinnarvik :garriis6ins :::liske-
27585: börja:h på år 197 6 en anhållan till försvars-                   vatten?                    ·.     : !t"' ,...
27586:  ministeriet om arreride'tätt till näF och ström-
27587:       Helsingfors den 29 mars 1977.
27588: 
27589:                                           Jacob:. Söderman ·'·
27590: 
27591: 
27592: 
27593: 
27594: 087700511R
27595: 2                                             1977 vp.
27596: 
27597: Kirjallinen kysymys n:o 151.                                                             . ~uomennos.
27598: 
27599: 
27600: 
27601: 
27602:                                   Söderman: Kalastajien oikeudesta harjoittaa kalastusta varus-
27603:                                      kunta-alueella.
27604: 
27605: 
27606:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
27607: 
27608:     Abolands fiskarförbund jätti maaliskuun 13       koski nuotta- ja silakkarysäkalast<usta Skinnar-
27609: päivänä 1975 kirjelmän ja pyysi, että ammatti-       vikin varuskunnan vesialueella. Kalastajat Bör-
27610: kalastajat saisivat oikeuden harjoittaa elinkei-     je Holmberg ja Kristian Hellström lähettivät
27611: noaan puolustusvoimien kalavesillä, missä tämä       liitteenä yksityiskohtaiset kartat ja heidän ano-
27612: ei aiheuta haittaa puolustusvoimien toiminnal-       muksiaan puolsi helmikuun 3 päivänä 1976
27613: le. Lounais-Suomen sotilaslääni lähetti tämän        Dragsfjärdin kunnan yksimielinen kunnanhalli-
27614: kirjelmän sekä puoltalauseensa puolustusminis-       tus ammattikalastajien ansiomahdollisuuksien
27615: teriölle maaliskuun 20 päivänä samana vuon-          vuoksi.
27616: na. Toukokuun 6 päivänä 1975 kävivät valta-              Tähän hakemukseen ei puolustusministeriöitä
27617: kunnallisen järjestön Suomen Luonnonsuojelu-         ole saatu vastausta. Yhtä vähän puolustusviran-
27618: liiton edustajat silloisen ministeri Carl Olaf       omaiset ovat vaatineet lisäselvityksiä tai lisä-
27619: Hornenin lucma. ja olivat sitä mieltä, että am-      perusteluja. Tämä menettely on herättänyt huo-
27620: mattikalasaijlle tulisi myöntää oikeus, jota hei-    miota Dragsfjärdin kunnassa, kun se ei ole so-
27621: dän järjestönsä on vaatinut.                         pusoinnussa ministerin kesällä 1975 antaman
27622:     Kun kumpikaan järjestö ei ole saanut vas-        hyväntahtoisen vastauksen kanssa.,.. ,
27623: tausta kirjelmäänsä, allekirjoittanut teki touko.-      Edellä olevan nojalla sekä Wtaten valtio-
27624: kuun 22 Päivänä 1975 kirjallisen kysymyksen          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27625: ( 191/ 1975 vp.), johon vastaus saatiin kesä-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27626: kuun 12 päivänä 1975. Tässä vastauksessa puo-        vaksi seuraavan kysymyksen: ·
27627: lustusministeriö ilmoitti, että ammattikalasta-
27628: jat voivat saada oikeuden harjoittaa elinkei-                  Koska Hallitus aikoo ratkaista kalas-
27629: noaan puolustusvoimien vesillä, kunhan teh-                 taja Börje Holmbergin ja kalastaja Kris-
27630: dään eritelty esitys ammattikalastajien taholta.            tian Hellströmin hakemuksen saada har-
27631: Tämän tiedon johdosta kaksi kalastajaa, jotka               joittaa ammattikalastusta hakemuksessa
27632: asuvat Dragsfjärdissä, jättivät vuoden 1976                 eritellyllä alueella Skinnarvikin varus-
27633: alussa puolustusministeriölle hakemuksen, joka              kunnan kalavesillä?
27634:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27635: 
27636:                                         Jacob Söderman
27637:                                            N:o 1.51                                              3
27638: 
27639: 
27640: 
27641: 
27642:                        Eduskunnan Herra PuhenlieheHe.
27643: 
27644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sunnot Turun sotilaspiirin esikunnalta, Lou-
27645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nais-Suomen sotilasläänin esikunnalta, pääesi-
27646: olette 29 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn       kunnalta sekä Puolustusministeriön metsästys-
27647: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ja kalastustoimikunnalta ja yhtyen edellä lue-
27648: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     teltujen lausunnonantajien esittämiin kielteisiin
27649: edustaja Jacob Södermanin näin kmrluvasta         mielipiteisiin hylännyt kirjeellään n:o 4774/
27650: kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:               lOf/Fast/76/1977-01-25         kalastajien  Börje
27651:                                                   Holmbergin ja Kristian Hellströmin tekemän
27652:           Koska Hallitus aikoo ratkaista kalas-   anomuksen.
27653:        taja Börje Holmbergin ja kalastaja Kris-      Puolustusministeriö yhtyy kuitenkin edelleen
27654:        tian Hellströmin hakemuksen saada har-     vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen ( 191/
27655:        joittaa ammattikalastusta hakemuksessa     1975 vp.) 12 päivältä kesäkuuta 1975 esitet-
27656:        eritellyllä alueella Skinnarvikin varus-   tyihin näkökohtiin, joiden mukaan puolustus-
27657:        'kunnan kalavesillä?                       ministeriö pyrkii varaamaan ammattikalastajille
27658:                                                   mahdollisuuden kalastaa puolustusvoimien ve-
27659:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sialueilla, jos kohta sen yleinen myönteinen suh-
27660: vasti seuraavaa:                                  tautuminen ei luonnollisestikaan voi vaikuttaa
27661:   Puolustusministeriö on hadkkinut viime vuo-     yhteen yksittäiseen tapaukseen.
27662: den aikana puheena olevan asian johdosta lau-
27663:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1977.
27664: 
27665: 
27666:                                                          Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
27667:                                              1977 ~-
27668: 
27669: 
27670: 
27671: 
27672:                           · Tdl Rik!~då.gens·Hett Ta~man.
27673: 
27674:    · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      häintat utlåtanden om · i frågavarande ärende
27675: ·iinget har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     hos staben för Åbo militärdistrikt, staben för
27676:  av den ·29 mars 1977 tili vederbörande medlerh     Sydvästra Finland militärlän; huvudstaben odh
27677:  av'statsrådet översänt avskrift av följande av     fötsvarsministeriets· jakt- :och fiskekommission
27678:  riksdagsman Jacob Söderman undertecknade           samt har, omfattande äe av· ovan nämnda: in-
27679:  spörsmål nr 151 :                                  stanser framförda negativa ståndpunktstagan-
27680:                                                     dena medelst sin skrivelse nr 4774/lOf/Fast/
27681:           När ämnar Regeringen avgöra fiska-        76/1977-01-25 förkastat fiskaren Börje Holm-
27682:        ren Börje Holmbergs och fiskaren Kris-       bergs och fiskaren Kristian Hdlströms ansökan.
27683:        tian Hellströms ansökan om att få be-           Fötsvarsministeriet oinfatta:r likväl alltjämt
27684:        driva yrkes.fiske på i ansökan specifierat   synpunkterna i sitt svar på ett skrifdigt spörs-
27685:        område av Skinnarvik garnisons fiske-        mål (191/1975 rd.) av den 12 juni 1975,
27686:        vatten?                                      enligt vilka försvarsministeriet strävat till att
27687:                                                     reservera yrkesfiskarna möjlighet att .fiska på
27688:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     försvarsmaktens vattenområde, även om dess
27689:  samt anföra följa:nde:                             principiellt positiva inställning naturligtvis inte
27690: · · ·Försvarsministeriet har under år 1976 in-      kan inverka på ett enskilt fall.       ·
27691:      Helsingfors den 18 maj 1977.
27692: 
27693: 
27694:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
27695:                                                1fJ77 vp.
27696: 
27697: Skriftligt ·spörsmål nr 15 2.
27698: 
27699: 
27700: 
27701: 
27702:                                    Söderman: Om tryggande av Aho Svenska Teaters regionala
27703:                                       vet!ksamhet.
27704: 
27705: 
27706:                             T i 11 R i k s d a g e n. s H e r r T a 1m a n.
27707: 
27708:    Ar 1%9 ·pabörjades experimenter~tnde region-          Flera probleni hotnr för närvarande den
27709: teaterve11ksamhet vid ett ~tntal teatr~tr i Finland   regidnala teaterverksamhet Aho Svenska Teater
27710: med för ändamälet anvisllde medeL Uutnför             utför. Oklarheten om teaterns stlltus är stor då
27711: experitmintet stod länge en täoka teatrar t.o.m.      undervisningsministeriet icke, trots löfte av då-
27712: sädana &otti med framgang i vei'kligheten syssla-     varande kulturministern år 197.5 i maj, fram+
27713: de m~d tegiont€llterverksamhet. Trots att Aho         lagt det väfitade lagförslaget om regionteati:'ar.
27714: Svenska Teater exempelvis uvfört ett föredöm-         Ytterligare hotas vet&samheten av den oklara
27715: ligt atbete härvidlag fick tellt<'lrn först är 19i6   situatitinen rötande statsbidragen just nu, då
27716: sig ilnvisat en skild blygsam summa för regiO"        ministeriet med hänvisning tili sk. sparsamhet,
27717: mtlteätervetksamhet på ingripahde av dåvaran-         kräver justering av årets budget med 10%
27718: de !kulturminister Kalevi Kivistö medan &åväl         trots att en omfattande kostnadsökning ägt
27719: statens dratnatiska kommission ooh föredragan.:       rum sedan budgeten uppgjordes. Krav~:t ter ·sig
27720: den, avdelningschef Närvä motsatt.e sig detta.        dessutom osakligt, då ingen minskning i ti]:)1l-
27721:    Aho Svenska Teaters regionala verksamhet           int~kterna synes uppkomma detta år.
27722: omfattar förutom Aboland även landskapet                 Med hämriJSning · till· ovanstående och i stöd
27723: Aland .. samt · Västra-Nyland. Sl<ätgårdsrkom-        av 37 S l fuom. riksdagsor.dningen tillställer
27724: munema säväU Aboland som Aland hat klassi-            jag följande spörsmål att besvaras av vedet"
27725: ficerats som utvecklingsområden enligt gällande       börartde m~dlem av statsrådet:
27726: lag och har varit särskilt i behov av dylik upp-
27727: sötkande kulturverksamhet. Då området är vid-                   ·Till vilkli åtgärder ämnar Regetingen
27728: sttlidkt ··· ocih·· hat siirskilda kommlinikations-          skrida ft>r att .trygga 9~;h utvetkla ·Qcn
27729: ptoblem lir Verk·samheten slväl årbttsdryg som               ,regionala 'Verksamhet Åbo SveMka T €m-
27730: kosuam.                             ·                        ter utföt i Åboland, Åland samt i
27731:                                                              Västra-Nyland?                          , ,
27732:       Helsingfors den 29 mars 1977.
27733: 
27734:                                             Jacob Söderman
27735: 
27736: 
27737: 
27738: 
27739: 0877004924
27740: 2                                               1977 Vp.
27741: 
27742: Kirjallinen kysymys n:o 152.                                                                Suomennos.
27743: 
27744: 
27745: 
27746: 
27747:                                    Söderman: Turun ruotsalaisen teatterin alueellisen toiminnan tur-
27748:                                       vaamisesta.
27749: 
27750: 
27751:                           Ed u s kunnan H: e r r a Puhe m i e he 11 e.
27752: 
27753:    Vuonna 1969 aloitettiin eräissä Suomen teat-        alueellista teatteritoimintaa, jota Åbo Svenska
27754: terei:ssa alueteatteritoimintaa koskeva kokeilu        Teater harjoittaa. Teatterin statusta koskeva
27755: tähän tarkoitukseen osoitetuin varoin. Kokeilun        epäselvyys on suuri, kun opetusministeriö ei
27756: ulkopuolella oli kauan joukko teattereita, jopa        ole, silloisen kulttuuriministerin toukokuussa
27757: sellaisia, jotka todellisuudessa menestyksellä         vuonna 1975- antamista lupauksista huolimatta,
27758: harjoittivat alueteatteritoitniritaa. Vaikka esi-      esittänyt odotettua· alueteattereita koskevaa la-
27759: merkiksi Åbo Svenska Teater on suorittanut             kiesitystä. Lisäksi toimintaa uhkaa juuri nyt
27760: esimerkillisen työn tässä asiassa, teatterille osoi-   valtionapuja koskeva epämääräinen tilanne,
27761: tettiin vasta vuonna 1976 vaatimaton summa             kun ministeriö viitatessaan nk. sää:steliäisyyteen
27762: alueteatteritoimintaa varten silloisen kulttuuri-      vaatii tämän vuoden budjetin !korjaamista
27763: ministerin Kalevi Kivistön puututtua· asiaan,          10·%:lla, vaikka on tapahtunut huomattava
27764: mutta sekä valtion näyttämötaidetoimikunta             kustannusten nousu budjetin laatimisen jälkeen.
27765: että esittelijä, osastopäällikkö Närvä, vastusti-      Vaatimus tuntuu lisäksi epäasialliselta, kun
27766: vat tätä.                                              veikkauksesta ·saatavat varat eivät näytä vähe-
27767:    Åbo Svenska Teaterin alueellinen toiminta           nevän tänä vuonna.
27768: käsittää Turunmaan lisäksi myös Ahvenanmaan               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes•
27769: ma:akunnan sekä Länsi-Uusimaan. Sekä Turun-            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
27770: maan että Ahvenanmaan saaristokunnat on                neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27771: voimassa olevan lain mukaan luokiteltu ke-             seuraavan kysymyksen:
27772: hitysalueiksi, ja ne ovat olleet erityisesti täl-
27773: laisen hakeufuvan kulttuuritoiminnan tarpeessa.                  Mihin toimenpiteisiin Hrulitus .aikoo
27774: Alueen ollessa laaja ja sillä ollessa erityisiä lii-          ry:htyä ·turvatakseen ja kehittääkseen sitä
27775: kenneongelmia toiminta on sekä rtyöteliäs että                alueellista toimintaa, jota Aho Svenska
27776: kallis.                            ·                          Teater suorittaa Turunmaalla, Ahvenan-
27777:    Tällä hetkellä monet ongelmat uhkaavat sitä                maalla sekä Länsi-Uusimaalla? ·
27778:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977;
27779: 
27780:                                             Jacob Söderman
27781:                                                N:o 152                                                     3
27782: 
27783: 
27784: 
27785: 
27786:                          E d u .s k u n n a n H e r r a P ti h e :m i e h eli e.
27787: 
27788:   Vl11t1opäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tä syystä ministeriössä on laadittu. ehdotus. hal-
27789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lituksen esitykseksi ,laiksi alueteattereiden val-
27790: olette kirjeellänne 29 päivältä maaliskuuta           tionavusta: M1nisteriön useista viimei~teiJ:: vuo-
27791: 1977 n:o 919 lähettänyt valtioneuvoston asian-        sieri aikana· tekemistä yrityksistä. huolinHltta
27792: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          esitystä ei ole toistaiseksi annettu eduskliU1nal-
27793: Jacob Södermanin tekemän, seuraavan sisältöi-         le. Käsiteltäessä vuoden 1978 tulo- •ja menoar-
27794: sen kysymyksen n:o 152:                               vioesitystä tullee kysymys alueteatteritoiminnan
27795:                                                       vakinaistamisesta hallituksessa jälleen esille.
27796:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Opetusministeriössä ·Iaaditusta 'alueteatteritoi-
27797:        ryhtyä turvatakseen ja kehittääkseen sitä      minnan taloudellista puolta koskevasta selvityk-
27798:        alueellista toimintaa, jota Aho Svenska        sestä on käynyt ilmi,· että .teatterien tähän toi-
27799:        Teater suorittaa Turunmaalla, Ahvenan-         mintaan (teatterin kotikuntansa ·. ulköpuolella
27800:        maalla sekä Länsi-Uusimaalla?                  antamat näytännöt) uhraama .taloudellinen ja
27801:                                                       toiminnallinen panos vaihtelee hyvin huomatta-
27802:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vasti. Vuonna 1976 oli Aho Svenska Teaterin
27803:                                                       näytännöi~tå 36· %. . ja näytäntöjen , katselijoista
27804: taen seuraavaa:
27805:                                                       34 % teatt~rin .kotikunnan .ulkopuolisia, Luvut
27806:     Vuodesta 1969 lähtien valtion tulo- ja meno•      ovat keskimääräisiä .lUkuja huomatt~vasti ~or­
27807: arvioon on ollut .varattuna erillinen määräraha       keampia-. Aho Svenska. Teaterin alueteaturritoi~
27808: alueteatterikokeilua ~arten. Kokeilun painopis-       minnan voidaan' katsoa olleen varsin: aktiivista
27809: teet ja laajuus o,n vuosittain ratkaistu valtion      ainakin edeHä. sarlOttuna vuonna, ..jpll~in .· .• t~a~~
27810: taidehallinnon asiantuntijaelimen, valtion näyt-      teri. sai, to~in vastpin. valtion asian~unt~i~U:t!len
27811: tämötaidetoimiikunnan tekemän määräraihan ja-         lausuntoa, . valtion!lpua alueteatteri'k<J!teilua var·
27812: koa koskevan esityksen perusteella. ·Kokeilu-         ten. Opetusmini1'tet:iö pyrkii . ottam,a~P., huJ:>·
27813: avustusta sai vuonna 1976 kaikkiaan 12 teat-          mioon tämän teatterin tuloksellisen alueellisen
27814: terht, näiden joukossa Aho Svenska Teater.            toiminnan. jakae~saru:~, .kuluvan vuod~l;l ~~~-· · ja
27815:  .• Opetusministeriön käsityksen . mukaan. alue-      menoarviossa, :aluet~atterikokeilu~ ja ~~ttl!!rien
27816: teatteritoimintaa on jo riittävästi,kokeiltu. Täs-    toimintaa va~ten. ospitet~t. määrä~aha.t~ ·' · '0
27817:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1977.                                                      1 ,'
27818: 
27819: 
27820:                                                                 Opetusministeri Marjatta Väänänen
27821:                                                     1977 vp.
27822: 
27823: 
27824: 
27825: 
27826:                                Till ·Riksdagens Herr Talman.
27827: 
27828:    l det syfte }1 § 1 mom, titksdäg~rdningen               hat tninisteriet utarbetAt ett fö:rs:lag tili rege-
27829: anger hat Ni, Herr Talman, med :Eder skrivelse             tingsproposition angåertde r€gionte:tttaffias stats-
27830: nr 919 tv dtn. 2~ mars 1977 till vederbötMlde              bidrag. Trots minist.eriets måtlga ans.lltscr undet
27831: medlem    avst1U1Jrldet öve~rsint !aljaru:le av rfb.       de lenaste åren ha.r propositionen äfifiu inte
27832: dagsoman ]lk:ob Söderman unoorteckn:ade spöts-             :lvlådts till riksdagen. Vid behandlingen å'\7
27833: rnlll nr U2: ··                                            statsförsl&get för år 1978 tordei frägan om re-
27834:                                                            gionteaterverksamhetens ställande pl: ordinarie
27835:             Till .vilka åtgärder ämna~: Regeringen         fot åter bli föremål för behandling i regeringen.
27836:          sikridll för att trygga ()()h utveckla den            Den utredning otn regionteaterverksamhetens
27837:         >regionala verksämhet Abo Sve116'ka Tea-           ekonomiska sida, .som urtdertrisningsrninisteriet
27838:         .ter utför i AbolaJ;ld, Aland samt i               har gjort, v'isar att teatrarmts aktfva ooh eko-
27839:          Vä$tra-Nyland?                                    l'iomiska insats för denna: verksamhet ( före-
27840:                                                            ställningar utanför teaterns hemlkotnmun) varie-
27841:    SåliiOm. sv~r på dettä spörsmål f'r jag vörd-           rar märkbart. Av Aho Svenska Teaters före-
27842: samt ,al'lföra ff;}ljande:                                 ställningar under år 197 6 gavs 36 % utanför
27843:    Sedafi h'1969'har+statsförslaget reserverats            hemkommunen för 34 % av teaterns totala
27844: ett sätskilfanslag' för experirfitjnterårtd.e region-      publiksiffra. Dessa siffror är hetydligt högre än
27845: reat'erve:r:ksiilt;thet 'tyngdpqnkten i 6th. otnfått-      de genömsnittliga pto~nttalen. Åbo Svenska
27846: nirigen!'~v' expetitiieritet fuir· åtligen.·~vgjötts ut•   Teaters regiöntea.terverksatnhet kan anses ha
27847: gåetlde · ilf,t!rt 'def fötsl!lg om ' H?rdelning ilv       varit påtagligt aktiv, åt~instone under det
27848: ansl!llge!t,' .rotn hår uppgjotts av statenl! e*rt~        övafifiämnda åtet, dl teatern, visserligen i strid
27849: orglifi' '~r \ltönstförvaltning, sbi•ttms · dramati11ka    med . sta.terts expettötgans udåtande, erhöll
27850: kdmnlissiOfi:' Expet,i'll'le'htbidrag · tflldelades år     statsblcltag föt experimertterände · regiöhteater,
27851: 1976 tolidt 12 'tdttitr; blarid detn AhO Svenskä           Urtdervisnirt.gsministeriets avsikt .ät att beakta
27852: Teätet• · •· ·            ·     ·                          dehria ·teaters. ftatrtgilngsrika tegionala verksam-
27853: "•• Etibgt 'ttridervisrtingsrtiiriisterids ··upPfattning   het vid fötdelrtirigen av afislagen i infievarande
27854: hiir · tegiOn.te~terverksåmhetdi tt!dah bll\tit tili·      åf~ budget . f&r expetitnenterande re~örttemter­
27855: räckligt ut~perlinefiteratf.' Av denha' art1edning         veflksamhet och teatrarrtas ve'tH~t.
27856:       Helsingfors den 13 maj 1977.
27857: 
27858:                                                                Undervisningsminister Marjatta Väänänen
27859:                     . ~~. i: .. '    ; r
27860: 
27861: 
27862: 
27863: 
27864: . , På ,~ ·av ·:nldande :bmt på kQtl).petentA,               ftån infö~idagen.. Tullsty~lsen .luu: rw. ..•av
27865: &V:~~igfl· . gnmds~äot.te ;~. ·.· Alaods.                    sijrskilt :vägande skäl kunnat förlänga ·den före-
27866: :t.J:\d$1taps$tyrelse gi.vk fötotd.nand.en ·för -syensb      sktivna. tidcn, utom vad beträffar temporifrt
27867: lära~· #tt· fungera. irloo1 htndskapets· grundskol-          infö:rda fordon. Enligt förslaget skall den
27868: väsendet. . PQ$itivt är att man på d:etta siitt              föreskrivna. tiden kunna förliingas ~ .högst
27869: ~wmst tyllA de lu~kor, S9m .annars hade upp·                 två år. · Anhållan om förlängning 'skall göras
27870: sJ;ått. Lika ~utl.igt }ir at~ en. ·lärare, som får           inom · ett år räknat från införseldagen. Efter-
27871: ett .dylikt förordn~. ·gärna :ser att förotd»                som det .· bör anses skäligt att utländska per·
27872: nandet är .så ·långt som. möjligt f& att på detta            so~r, ,som vellkar i landet en Iängre tid, tili
27873: sätt garantert~ en viss anställningstrygghet:                exempel lärare och montörer, skall kunna ,an·
27874:     Gällande tullag, des$ 91 § (FFS 9.83/71)                 vända sin egen bil, borde möjligheten -att för-
27875: stipu)erar d.Ock                    ·som
27876:                             ·villkOr för införsel. av        länga tiden utsträckas att gälla också fordon."
27877: transt'otunedel, 5om dylik lärare medför in ·i                  Det ifråg~varande lagrummet föreslås få ·en
27878: landet: .                                                    sådan 'Ördålydelse att vara 1          som
27879:                                                                                                  temporärt in-
27880:  · ."Följan4e . för. åtefutförsel . avsedda va,iw            förts tullfritt till tullområdet · ertligt huvud-
27881: åtnjuta yid införsel tili tJ.]llområdet temporär             regeln skall återutföNts senast inöm ett åt frln
27882: tiillfrihet:         · ··                  .· ·              infö.rseldagen. Döek • kan på ansökan, gjord
27883:          .,·                                                 inom sagda tid, den .föreskrivna tiden av sär·
27884: ~-~~·-- ---~                                      -~----
27885:                                                              skilda skäl förlängas med högst ett år och av
27886:  .· 4) .transportmedd, ·som: ~vändas för pas~a­              exceptionella skäl. med högst tv.å år. Den ovan
27887: gerar, ·eller varutranspQrt .tUl eller från tullöm-          skisserade lagändringen skulle möjliggöra en
27888: rådet. eller .~om i ,utlandet ·stadigvarande ·.bosatt        betydligt smidigare behandling av införseln av
27889: per~on inföi:· tilllandet för egetLtilliällig resa;
27890: ----- __
27891: .....
27892:   ·~'    .     '
27893: 
27894: 
27895:                    ,.....;.._ ~-
27896:                                  .  .....
27897:                                            -·-------
27898:      Villkor' för tullfriheten är att varorna utföras
27899:                                                              de· •svenska grundskollärarnas bilar under den
27900:                                                              tid de verkar i landet.
27901:                                                                 Med hänvisning tili ovanstående och 37 § 1
27902: från landet inom' ett år räknat från införsel-               mom; riksdagsordningen ·· framställer under-
27903: dagen. · TtillstYt-elsen är ·berättigad· att på grund        tecknad högaktningsfullt följande spörstnål. att
27904: av ·särskilt vägande skät förlänga nämnda ett                be5varas av vederbörande medlem av stats-
27905: års.frist, dock icke i de.i-1 mom. 4 punkten                 rädet:            ·                   . ·
27906: avsedda fallen."                                                                 Är Regeringen tnedveten om de ~vå­
27907: · · ·1 det •kommittebetänkal1de · ( Tulf.agskommit-                           righeter gällaWJe lagstiftning medför: för
27908: t~ns·· betänkande 1916: 20) soni · irinehåller för-                           utländska lärare; sotn tiUHilligt verkar
27909: slag· öin en· totaltevision ·av 'gällande tullagstift-                        i vårt lan,d, att införa och här nyttja
27910: riing · föreslås döck en viss lindring för tullfri-                         . egna fordon, och om så är fallet, · ··
27911: heien i övaristående fall. Kominitteti konsta-                                  'ätnnar Regeringen i brådskande ord-
27912: terar bl.a.:
27913:          '                                .. ·                                ning tili riksdagen avlåta sådana lag-
27914:    . ":El} . vara, .Som temporärt införts . tili tull-                        förslag att dessa svårigheter i betydande
27915: ornrådet, skall returneras inom ett år räknat                                 grad kan minskas?
27916:         Helsingfors den 29 mars 1977.
27917: 
27918:                                                      Gunnar Häggblom
27919: 087700446M                                                    ...   ~..   i ;.
27920: 2                                               1~77'vp;
27921: 
27922: 
27923: Kirjallinen kysymys n:o 153.                                                                 ·SuomennoS;'
27924: 
27925: 
27926: 
27927: 
27928:                                    Häggblom: Ulkomäisten opettajien aseman parantamisesta.
27929: 
27930: 
27931:                           E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
27932: 
27933:    Sen johdosta, että ·vallitsee puutetta päte-        Tullihallitus on nykyisin voinut erttytsen pai-
27934: vistä ruotsinkielisistä peruskoulunopettajista,        navista syistä pidentää määräajan, paitsi. väli~
27935: Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut                aikaisesti tuotujen kulkuneuvojen osalta. Ehdo-
27936: ruotsalaisille opettajille viranhoitomääräyksiä        tuksen mukaan on pidennyksen enimmäismäärä
27937: toimia maakunnan peruskoululaitoksen piirissä.         kaksi vuotta. Pidennyshakemus on tehtävä vuo-
27938: Myönteistä on, että tällä tavalla on voitu täyt·       den kuluessa tuontipäivästä. Kun on pidettävä
27939: tää ne aukot, jotka muuten olisivat muodostu-          kohtuullisena, että maassa pitkähkön ajan toi-
27940: neet. Yhtä luonnollista on, että opettaja, joka        mivat ulkomaalaiset henkilöt, kuten opettajat
27941: saa tällaisen viranhoitomääräyksen, haluaa, että       ja asentajat, voisivat käyttää omaa autoaan;
27942: viranhoitomääräys on niin pitkä kuin mahdol-           olisi pidennysmahdollisuus ulotettava koske-
27943: lista, jotta tietty toimessaoloturva tulisi tällä      maan myös kulkuneuvoja."
27944: tavalla taatuksi.                                         Kysymyksessä olevalle lainkohdalle ehdote•
27945:    Voimassa olevan tullilain 91 §:ssä (ASK             taan sellaista sanamuotoa, että tavara, joka on
27946: 983/71) määrätään kuitenkin ehdoksi sellaisten         väliaikaisesti tuotu tullivapaana tullialueelle,
27947: kulkuvälineiden tuonnille, jotka tällainen opet-       pääsäännön mukaisesti on vietävä viimeistään
27948: taja tuo mukanaan maahan:                              yhden vuoden kuluessa tuontipäivästä. Kuiten-
27949:     "Seuraavat jälleenvietäviksi tarkoitetut tava-     kin voidaan hakemuksesta, joka on tehty mai-
27950: rat ovat tullialueelle tuotaessa väliaikaisesti tul-   nitussa ajassa, säädetty aika erityisistä syistä
27951: livapaat:                                              pidentää korkeintaan yhdellä vuodella ja poik-
27952:                                                        keuksellisista syistä korkeintaan kahdella vtio-
27953:    4) kulkuneuvo, jota käytetään matkustajien          della. Ylempänä hahmoteltu lain muutos tekisi
27954: tai tavaran kuljetukseen tullialueelle tahi tulli-     mahdolliseksi käsitellä huomattavasti jousta·
27955: alueelta taikka jonka ulkomaalla pysyvästi asu-        vammin ruotsalaisten peruskoulunopettajien
27956: va henkilö tuo maahan tilapäistä matkaansa             autojen tuontia sinä aikana, kun he toimivat
27957: varten;                                                maassa.
27958:                                                           Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
27959:    Tullivapauden ehtona on, että tavarat vie-          37 §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoittanut
27960: dään maasta vuoden kuluessa tuontipäivästä             esittää kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
27961: lukien. Tullihallituksella on valta erityisen pai-     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
27962: navista syistä pidentää sanottua vuoden määrä-         myksen:
27963: aikaa, ei kuitenkaan 1 momentin 4 kohdassa                         Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
27964: tarkoitetuissa tapauksissa.,                                   keuksista, jotka voimassa oleva lainsää-
27965:    Komiteanmietinnössä ( Tullilakikomitean mie-                däntö aiheuttaa ulkomaalaisille opetta-
27966: tintö 1976: 20), joka sisältää voimassa olevan                 jille, jotka tilapäisesti toimivat maassam-
27967: tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen, ehdote-                me, tuoda ja täällä käyttää omia kulku-
27968: taan kuitenkin tiettyä tullivapauslievennystä                  välineitään, ja jos on,
27969: ylempänä olevassa tapauksessa. Komitea toteaa                      aikooko Hallitus kiireellisesti antaa
27970: mm.:                                                            eduskunnalle sellaisia lakiesityksiä, että.
27971:    "Väliaikaisesti tullialueelle tuotu tavara on               nämä vaikeudet huomattavassa määrin
27972: palautettava vuoden kuluessa tuontipäivästä.                   vähentyvät?
27973:       Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1977.
27974: 
27975:                                            Gunnar Häggblom
27976:                           Eduskun·nan Herra Puhemiehelle.
27977: 
27978:  ';·:Valtiopäiväjärjestyksen.37 S:n 1 momentissa         sen muka~ ori . pidennyksen : :enimmäistnää.rä
27979: mainitussa tarkoituksessa Tei Herra· Puhemies,           kaksi. Vliottå. :Pidennyshakemusoh . tehtäv.ä ·vq.o•
27980: olette 29 päivänä· maaliskuuta -1977 päivätyn            den ·kuluessa tuontipäivästä. Kun on pidettävä
27981: kirjeenne ohella 'toimittanut valtioneuvoston            kohtuullisena, että maass;t pitkähkön ajan toi·.
27982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            mivat ulkomaaJaiset henkilöt, kuten · opettajat
27983: edustaja Gunnar Häggblomin näin kuuluvasta               ja asentajat,. voisivat käyttää omaa autoaan, olif
27984: kirjallisesta kysymyksestä n:o 153:                      si pidennysmahdollisuus ulotettava koskemaan
27985:                                                          myös kulkuneuvoja." ·. >>., ·.': ·: ..
27986:               Onko Hallitus tietoinen niistä vai-           Tullilakikomitea ··on ehdottanut ·laissa säädet-
27987:           keuk&ista, jotka voimassa .oleva lainsää-      täväksi muun muassa, että tullittornia ovat
27988:         . däntö aiheuttaa ulkomaalaisille opetta-        väliaikaisesti · tullialueelle tuodut tavarat, kuten
27989:           jille, jotka tilapäisesti toimivat maassam-    tilapäistä . matkaa varten tuodut kulkuneuvot
27990:           me, tuoda ja täällä käyttää omia kulku-        sekä niidert · korjaamiseen tarkoitetut tavarat.
27991:           välineitään, ja jos on,                .       Väliaikaisesti tullialueelle tuot~i· tavata olisi
27992:               aikooko Hallitus kiireellisesti antaa      palautettava tullialueelta . tai> siirrettävä vapaa-
27993:           eduskunnalle sellaisia lakiesityksiä, että     alueelle välittömästi, 'kuri·· sen kä~ttö'raiottuun
27994:       .. nämä vaikeudet huomattavassa määrin             tarkoitukseen on päättynyt, kuitenkin viimeis-
27995:           vähentyvät?                                    tään vuoden kuluessa tuontipäivästä, tåi siitä
27996:                                                          päivästä, jolloin tavara on otettu v'apaa~aluedtå~
27997:    Vaståuksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sanotun ajan kuluess~t tehdystä .hakemtiksesta
27998: vasti seuraavaa:                                         voitaisiin erityisestä syvstä .pidentää; määrä~tikai
27999:    Voimassa olevassa tullilain 91 §:ssä, sellai~         enintään ·yhdellä vuodella . ja. poikkeUkselH<:eh
28000: sena kuin se on 31 . päivänä joulukuuta 1971             painavista . syistä enintään : kahdella 'Vuodella;
28001: annetussa laissa ( 983/71 ) , säädetään muun                Voim.assa oleva~sa ·tullilaissa säädetty:. ajon~~~
28002: muassa, että sellainen jälleenvietäväksi tarkoi~         vojen väli~ikaisen tullittomuuäen. yhderi Vl1od,eii
28003: tettu kulkuneuvo, jonka ulkomaalla pysyvästi             määräaika aih~uttaa eraissä. tapauksissa kQhttiut.i
28004: asuva henkilö tuo maahan tilapäistä matkaansa            toman tuntuisen tilanteen jå :saätfaa ·vaikeut~å~
28005: varten, on tullialueelle tuotaesiili väliaikaisesti      ulkomaalaisten opettajien ia muiden~ til;mmsesti
28006: tullivapaa. Kulkuneuvon tullivapauden ehtonll            Suomessa toimivien oleskelua täällä; Tällä het-
28007: on, että se viedään maasta vuoden kuluessa               kellä voidaan !selviä kohttiuttomuuksia ckuiten~
28008: tuontipäivästä.                                          kin oikaista >tullilaissa olevan vetonhuoiennu~·
28009:    Tullilakikomitea on todennut mietinnössään            säännöksen nojalla~ Tullilakikomiteiln 'inietinhön
28010: (Komiteanmietintö 1976: 20) sivulla 47 seu-              pohjalta valinis.tellaan valtiovarainministeriössä
28011: raavaa: "Väliaikaisesti tullialueelle tuotu tavara       esitystä tullilainsäädännön kokonaisuudistuksek~
28012: on palautettava. woden 'kUluessa. tuontipäivästä;        sL Hallitits ·.ottaa es_ityksen yksityiskOhtiin ·km~
28013: Tullihallitus on nykyisin· voiimf :erityisen paina-      nan vasta>siihä vaiheessa; kun'·esity.s anne~an
28014: vista syistä pidentää määräajan, paitsi väliaikai-       Eduskunnalle. '·- · . . , · - 1 :          .. .·. • •
28015: 
28016: sesti tuotujen kulkuneuvojen osalta. Ehdotuk-
28017:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1977.
28018: 
28019: 
28020:                                                                             Ministeri Jouko Loikkanen
28021: 
28022:                                       VALT!c-:::T·:c:::;TON
28023:                                                    ~UA
28024: höpt två ·år; 1~atl .mn iödiaaoinl· ilJkall
28025: pa mu: .cW .Ar ..räbat fdc inföOdd~~a:.
28026: Ef~ del·~ bör :atiae&. ·.tkäligt ·.· •  Vtlätt.dtb.
28027: ~r .·~. verkar i         Jandet :en: längre; ~-~kL
28028: tili exempd lirare 'O(:h montöterj Wll·kwma
28029: ~UWinda sin tgtm bil, 'Porde mö;ligheten att
28030: förlänga tidert. utttrido.s : -att :.giiHa .: öckså.
28031: fordon."                                 ·
28032: · Tu~gSko"'mitte~ ha:r ~f&eslagit :·:att i lag
28033: skutl~ stadp. bland annat att: tuHfdil är till
28034: mllotnrädet t~~rt införda varoi'~ såsom för
28035: tlHfillig te&a irtfördå fOfdon. .samt varol<avsedda
28036: föt. 'reparati0n l!lli dessa. 'En vara 8om. temporärt
28037: införts tili tullomddet' sktille ··returrteras från
28038: tullomrldet · · ellet · överflyti:as· ·tiU friområde
28039: oft\edelbait .efrer att. det upppört .. att• brukas
28040: för · aV'sett iindamål, dock senast ioom ett år
28041: räknat från införseldagen etler. den dag, då
28042: varan. avlägsnats från friområde. På, ansökan
28043: som gjorts inom sagda tid skulle inari av: sär-
28044: skilda skäl kunna förlänga den föreskrivna
28045: tiden nied :högSt ett år och· ·av·eXC'ef't:imlellt
28046: vllgande skil med högst td år•
28047:    ~ i sillande lag stadglf:de tristen om ett
28048: åts teinporltr tullfrihet för fordon .•förorsttkar .: i
28049: vissa fall  en   sittiation sOtn. verkär oskätig' Och
28050: kan f<irsv'lrå viatelsen hiir för utl~ndska: lirare
28051: odi åndra· ~Sbm tjllfiilllgt verkar :t Finland. J:lör
28052: tiUfätlet ·kstn t~ig· oskiilighet dock korrigeras
28053: med stöd av skjttelattnadsstadgahdet i titHagen~
28054: På basen av tullagskommittens ·. betärikaride
28055: förberedes i finansministeriet en 'propoSjtion
28056: angående .:en· totalteviBion av tUllagstiftriingen.
28057: Regeringen fattar ~tåndpunkt tili dei:aljerna ; i
28058: proposititmen · först Ldet · skede; då · proposi-
28059: tionen avlltu till· Riksdagen~                ··  · ·· ·
28060:                                                 ·,   !.-·
28061: 
28062: 
28063: 
28064: 
28065:                       Minister Jouko Loikkanen
28066:                                                1977 vp.
28067: 
28068: Kirjallinen kysymys n:o 154.
28069: 
28070: 
28071: 
28072: 
28073:                                    Tuomioja ym.: Puolustusministerin nimittämisestä hallituksen
28074:                                       edustajaksi Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.
28075: 
28076: 
28077:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28078: 
28079:    Liittyessään vuonna 1955 Pohjoismaiden             neuvoston yhteydessä järjestettäviin vastaan-
28080: neuvoston jäseneksi Suomen hallitus esitti tuol-      ottoihin ja vastaaviin virallisten istuntojen ulko-
28081: loin nimenomaisen varauksen, jossa korostet-          puolelle jääviin tilaisuuksiin.
28082: tiin, ettei neuvostossa tule käsitellä eikä ottaa        Suomen hallitus on nyt ensimmäisenä poh-
28083: kantaa ulko- ja sotilaspoliittisiin kysymyksiin.      joismaana ja ensimmäistä kertaa nimittänyt 25,
28084: Tämä onkin luonnollista ja välttämätöntä ot-          istuntoon muiden muassa myös puolustusminis-
28085: taen huomioon kolmen neuvoston jäsenen                terin. Aikaisemmasta vakiintuneesta ja Suomen
28086: NATO-jäsenyyden. Myös muut pohjoismaat                kannalta erittäin tarkoituksenmukaisesta käy-
28087: ovat tämän rajauksen hyväksyneet ja sitä nou-         tännöstä luopuminen ei voi olla herättämättä
28088: dattaneet. Käytännössä ei ·ulkopoliittisia kysy-      ihmetystä ja kyselyjä sen suhteen, sisältyykö
28089: myksiä tietenkään ole kokonaan voitu sulkea           tähän jokin nimenomainen ulkopoliittinen
28090: keskustelujen ulkopuolelle eikä se olisi tarkoi-      uudelleenarviointi.
28091:  tuksenmukaistakaan muistaen esim. ne monet              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28092: alueet etenkin YK- ja kehitysyhteistyöpolitii-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
28093: kassa, joissa pohjoismaat ovat harjoittaneet me-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28094:  nestyksekästä yhteistyötä.                           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28095:    Puolustuspolitiikka on sit'ä vastoin koko neu-
28096:  voston olemassaolon ajan tiukasti rajattu sen                  Mitkä ovat ne syyt, jotka ovat ·joh-
28097:  työn ja keskustelujen ulkopuolelle. Tämän mu-               taneet Hallituksen vastoin kaikkien poh-
28098: kaisesti ovat kaikkien pohjoismaiden hallitukset             joismaiden tähän mennessä noudattamaa
28099:  aina valtuuskuntiaan neuvoston kokouksiin ni-               käytäntöä nimittämään puolustusminis-
28100:  metessään jättäneet puolustusministerit valtuus-            terin hallituksen edustajaksi Pohjoismai-
28101:  kuntien ulkopuolelle - jopa niin, että puolus-              den neuvoston 25. istuntoon?
28102:  tusministerit eivät yleensä ole osallistuneet edes
28103:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1977.
28104: 
28105:                 Erkki Tuomioja                                    Ulf Sundqvist
28106: 
28107: 
28108: 
28109: 
28110: 0877004049
28111: 2                                            1977 vp.
28112: 
28113: 
28114: 
28115: 
28116:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28117: 
28118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että Suomen hallitus määrättäisiin kokonaisuu-
28119: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dessaan osallistumaan tähän istuntoon.
28120: olette 31 päivänä maaliskuuta 1977 päivätyn            Suomen hallituksen kaikkien jäsenten osal-
28121: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        listumisella haluttiin korostaa Helsingissä pidet-
28122: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tävän Neuvoston 25. istunnon juhlallista luon-
28123: edustaja Erkki Tuomiojan ym. näin kuuluvasta        netta.
28124: kirjallisesta kysymyksestä n:o 154:                    Toisaalta Suomen puolustusministeri on aic
28125:                                                     kaisemminkin osallistunut hallituksen edustaja-
28126:           Mitkä ovat ne syyt, jotka ovat joh-       na PN:n istuntoon silloin kun hän on samalla
28127:        taneet Hallituksen vastoin kaikkien poh-     hoitanut pohjoismaisen yhteistyöministerin teh-
28128:        joismaiden tähän mennessä noudattamaa        täviä. Näin tapahtui Karjalaisen 2. hallituk-
28129:        käytäntöä nimittämään puolustusminis-        sessa, jolloin yhteistyöministerin tehtäviä hoi-
28130:        terin hallituksen edustajaksi Pohjoismai-    tanut puolustusministeri Gestrin määrättiin
28131:        den neuvoston 25. istuntoon?                 osallistumaan PN:n 19. istuntoon.
28132:                                                           Näin. ollen puolustusministerin määräämis-
28133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tä yhdessä hallituksen kaikkien muiden jäsenten
28134: vasti seuraavaa:                                    kanssa 25-vuotisjuhlaansa viettäneen Neuvoston
28135:    Käsitellessään hallituksen osallistumista Poh-   istuntoon ei voida tulkita kysymyksen antajan
28136: joismaiden neuvoston 25. istuntoon Valtioneu-       esittämillä perusteilla.
28137: vosto päätti 18. 3. 1977 pitämässään istunnossa,
28138:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1977.
28139: 
28140: 
28141:                                                              Ulkoasiainministeri Keiio Korhonen
28142:                                                N:o 154                                             3
28143: 
28144: 
28145: 
28146: 
28147:                             T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
28148: 
28149:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        regering i dess helhet skulle förordnas att del-
28150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        taga i denna session.
28151: av den 31 mars 1977 tili vederbörande med-              Genom ett deltagande av samtliga medlem-
28152: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      mar i Finlands regering önskade man framhäva
28153: av riksdagsledamoten Erkki Tuomioja m. fl.           den festliga karaktären av Rådets 25. session
28154: ställda skriftliga spörsmål nr 154:                  i Helsingfors.
28155:                                                         Å andra sidan har Finlands försvarsminister
28156:           Vilka är de skäl, som i strid mot          även tidigare deltagit som regeringsrepresentant
28157:        den praxis samtliga nordiska Iänder           i NR:s session då han samtidigt skött den
28158:        hittills följt lett tili att Regeringen ut-   nordiska samarbetsministerns uppgifter. Så
28159:        nämnt försvarsministern tili regerings-       skedde under Karjalainens 2. regering, då
28160:        representant vid Nordiska rådets 25.          försvarsminister Gestrin, som skötte samarbets-
28161:        session?                                      ministerns uppgifter, förordnades att deltaga
28162:                                                      i NR:s 19. session.
28163:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Förordnandet av försvarsministern tillsam-
28164: samt anföra följande:                                mans med samtliga övriga medlemmar av rege-
28165:   Vid behandlingen av regeringens deltagande         ringen tili Rådets 25-års jubileumssession kan
28166: i Nordiska rådets 25. session beslöt Statsrådet      således inte toikas på de sätt spörsmålets
28167: vid sitt sammanträde 18. 3. 1977, att Finlands       ställare framställt.
28168:      Helsingfors den 27 april 1977.
28169: 
28170: 
28171:                                                      Minister för utrikesärendena Keijo Korhonen
28172: Kirjallinen kysymys n:o 155.
28173: 
28174: 
28175: 
28176: 
28177:                                    Paasio: Kuljettajatutkintojen suorittamisesta Turun katsastusase-
28178:                                       man yhteydessä.
28179:                                                       ··. ·_: ·'.
28180: 
28181: 
28182:                          E d u ·S k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e,
28183: 
28184:    Tur,un uuden katsastusaseman yhteyteen aio·            vin huomatbavan haitan ko. alueen asJ.lkkaille
28185: taan tiettävästi varsinaisen katsastustoiminnan           ja iäisi tuskin ilman vastatoimia mm. kaupun~
28186: lisäksi sijoittaa myös kuljettajatutkintojen suo-         gin taholta.
28187: ritus. Tämän suunnitelman toteutuminen joh-                  Kuljettajatutkintoja varten suunnitellut tilat
28188: taisi autokoulU:- j.a kuljetMiatutkintojen mer-           ovat niin pienet, että teoriakokeiden kapasi-
28189: kittävään huononemiseen Turussa ia sen ym-                teetti la1skee hyvin huomattavasti eli n. 25-
28190: päristössä. Suunnitelma onkin herättänyt huo-             33 %. Tästä on suurta haittaa sekä autokouiu-
28191: lestumista ,s.pkä katsastusviranotru~Jisten että          toiminnaJle että kuljettajatutkinnoista vastaa-
28192: autokouJutoiminnasta vastaavien piirissä. On              valle vinkamieskunnaJle.
28193: myös nähtävissä, että huomaHavata haittaa tu-                Todettakoon lisäksi, että kuljettajatutkinto-
28194: lisi aiheutUIIllaan läheiselle omakotialueelle, mi-       ja varten suunnitellut tilat ovat paitsi kooltaan
28195: käli kuljettajatutkinnot katsastusaseman yhtey-           täysin riittämättömät, myös muuten tarkoituk-
28196: teen sijoitetaan.                                         seensa soveltumattomat. Ne voidaan eristää
28197:     Turun autokoulJ.lyhdi!stys on kuluvan vuo-            muista tiloista vain paljeovin, mistä johtuvat
28198: den helmi'kuussa kääntynyt liikenneministeriön            haitat ovat ilmeiset.
28199: puoleen kirjelmällä, jossa esitetään kuljettaja-             Turussa tapahtuvan kuljettajatutkintotoimin-
28200: tutkintojen py&yttämistä nykyisissä tiloissa.             Olan säilyttäminen nykyisissä tiloissa on tarkoi-
28201: Huomattavaa asiantuntemusta edustava yhdis-               tuksenmukaista ainakin niin kauan kuin niitä
28202: tys toteaa, ettei katsastusasemaa alunperin ole           parempia ti1oia ei voida osoittaa.
28203: ilmeisesti lainkaan suunniteltu kuljettajatutkin-            Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
28204: totoimintaa silmälläpitäen.                               nojalla esitän valtioneuvos;ton asianomaisen jä-
28205:     Ensinnäkin on todettavissa, että sekä varsi-          senen vastattavaksi seuraavan !kysymyksen:
28206: naiset tutkintotilat että välttämättömät paikoi-
28207: tustilat ovat täysin riittämättömät. Liikenne-                          Onko Hallitus tietoinen suunnitel-
28208: olosuhteet alueelle ajettaessa ovat puutteeiHset.                   mista sijoittaa kuljettajatutkintojen suo-
28209: Kuljettajatutkinnoista aiheutuva liikenne hait-                     rittlaminen täysin sopimattomun tiloihin
28210: taisi merkittäväs'ti sekä muuta Hikennettä että                     Turun katsastusaseman yhteyteen, ja
28211: katsastustoimintaa ja lisäisi liikenneonnetto-                      jos on,
28212: muuksien vaa.raa. Läheisen omakotialueen katu-                          aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
28213: aiueiden käyttäminen paikoitustiloina toisi hy-                     kyseisestä suunnitelmasta luovutaan?
28214:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28215: 
28216:                                              Pertti Paasio
28217: 
28218: 
28219: 
28220: 
28221: 087700507L
28222: 2                                              1977 vp.
28223: 
28224: 
28225: 
28226: 
28227:                         Eduskunnan Herra Puhe mi e h eli e.
28228: 
28229:    Valtiopäiväjärjesty:ksen 37 §:n 1 momen-           nusten vähenemisestä. Koska kuitenkin tutkin-
28230: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         totoimiston käytössä nykyisin olevat tilat ovat
28231: hemies, olette ·u päivänä huhtikuuta 1977             jonkin verran suuremmat kuin vastaavat tilat
28232: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut v;altioneu-     katsastusasemalla ja kun nykyisten tilojen vuok-
28233: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          raa on pidettävä kohtuullisena, ·liikenneminis-
28234: ka-nsanedustaj'a Pertti Paasion näin kuuluvasta       teriö on, nojautuen myös Turun poliisilaitok-
28235: kirjallisesta ky:symyksestä n:o 155:                  sen antamaan lausuntoon, jonka mukaan lii-
28236:                                                       kenne · asemalle vievän tien ja siihen nähden
28237:           Onko Hallitus tietoinen suunnitel-          etuajo-oikeutetun Naantalin pikatien risteyk-
28238:        mista sijoittaa kuljettajatutkintojen suo-     sessä saattaa kouluautojen liikkumisesta joh-
28239:        rittaminen täysin sopimattomJin tiloihin       tuen vaarantua, kirjeellään 11. 5. 1977 päät-
28240:        Turun katsastusaseman yhteyteen, ja            tänyt, että tutkintotoimisto pidetään toistai-
28241:        jos on,                                        seksi nykyisissä tiloissaan.
28242:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että         Samalla milllisteriö on kuitenkin kehottanut
28243:        kyseisestä suunnitelmasta luovutaan?           autorekisterikeskusta selvittämään, muutetaan-
28244:                                                       ko mainitun risteyksen liikennejarjestelyjä si-
28245:    v,astauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten, että kouluautojen IHkkuminen ei aiheuta
28246: tavasti seuraavaa:                                    vaaraa ja voidaanko tutkintotoiminnan siirtä-
28247:    Tutkintotoiminnan siirrolla valmistuval!e Tu-      misellä katsastusasemalle saavuttaa sellaisia
28248: run katsastusasemaolle olisi 'saavutettavissa sääs-   säästöjä, että siirto <:>lisi siitä aiheutuvista toi-
28249: töjä sekä henkilökunnan käytön tehostumi-             minnalJi·sJsta hankaluuksista huolimatta perus-
28250: sesta että vuokra-, siivous- ja lämmityskustan-       teltu.
28251:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1977.
28252: 
28253: 
28254:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
28255:                                                 N:o 155                                              3
28256: 
28257: 
28258: 
28259: 
28260:                             T i B R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28261: 
28262:    I det &yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nätvarande s·tår .tili examensbyråns förfogande,
28263: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dock i viss mån är större än motsvarande ut-
28264: av den 13 april 1977 tili vederbörande med-           rymmen på besiktningsstationen, och då hyran
28265: lem .av staoorådet översänt en avskrift av föl-       för de nurvarande utrymmena bör anses vara
28266: jande av r1k.1sdagsman Pertti Paasio underteck-       rimlig, har trafikministeriet även i stöd av
28267: nade spör;smål nr 155:                                uclåtandet från Aho polisinrättnilng, enligt vil-
28268:                                                       ket trafiken i korsningen mellan den till stJa-
28269:            Är Regeringen medveten om planer-          tionen ledande vägen och Nådendal snabbväg,
28270:         na a:tt förlägga avJäggandet av förar-        vi1ken är förköl1s'berättigad i förhållande ·tili
28271:         eJiiamen tili helt olämpliga utrymmen i       den förra, kan på grund av skolbilars körning
28272:         anslutning tili besiktningsstationen i        bli riskfylld, med sitt brev 1av de:n 11. 5. 1977
28273:         i\bo, ooh om så är falJet,                    beslutat, att examenshyrån ,tillsvidare skall
28274:             ämn.ar Regeringen se tili att man         stanna i sina nuv<arande utrymmen.
28275:         avstår från denna plan?                          Samtidigt har ministeriet emellertid anmo-
28276:                                                       dat bilregistercentralen att utreda, om trafik-
28277:     Såsom svar på dett'a spörsmål får jag vörd-       amrangemangen i nämnda korsning kunde för-
28278: samt anföra följande:                                 ändras så, att s:kolhilarna:s trafik inte skulle
28279:     Genom examensverksamhetens förflyttning           förorsaika risker samt om det genom examens-
28280: tili Aho besilct:.ningsstation, som snart skall bli   verksamhetens förflyttning ti11 besiktningssta-
28281: färdig, skulle besparingar [mnna fås av effek-        tionen kan erfås sådana besparingar, att för-
28282: tiverat utJnyttjande av personalresurser samt         flyttningen skulle trots de tili verksamheten
28283: minskade hyres-, städnings- och uppvärmnings-         förorsakade olägenheterna vara befogad.
28284: kostnader. Efftersom de utrymmen, som för
28285:      Helsingforsden 18 maj 1977.
28286: 
28287: 
28288:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
28289:  '/'
28290: 
28291: 
28292: 
28293: 
28294: .1   , ...... ,.
28295:                                               1977 vp.
28296: 
28297: Kirjallinen kysymys n:o 156.
28298: 
28299: 
28300: 
28301: 
28302:                                   Voutilainen ym.: Yhtenäisistä polttoainehinnoista.
28303: 
28304: 
28305:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28306: 
28307:    Vuonna 1973 jätettiin komiteanmietintö, jos-      nien välttämättömyystarvikkeiden ja -hyödyk-
28308: sa esitettiin ryhdyttäväksi toimenpiteisiin neste-   keiden kalliimpi hinta on kuin ylimääräinen
28309: mäisten polttoaineiden hinnoissa esiintyvien         rangaistusvero, joka esimerkiksi Pohjois-Karja-
28310: alueellisten erojen tasoittamiseksi siten, että      lassa on maksettava pienemmällä tulotasolla
28311: koko maassa päästäisiin yhtenäisiin polttoaineen     kuin etelässä.
28312: hintoihin.                                              Nestemäisten polttoaineiden yhtenäishinta
28313:    Komiteanmietinnön mukaan tasoittamalla nes-       olisi joka tapauksessa omiaan tasapainotta-
28314: temäisten polttoaineiden alueellisia hintaeroja      maan maan alueellista kehitystä ja antaisi pa-
28315: luotaisiin nykyistä paremmat edellytykset teolli-    remmat kehittymisedellytykset kehitysalueille
28316: suus- ja palveluelinkeinojen kehittämiselle esim.    mm. Pohjois-Karjalassa. Nykyinen polttonestei-
28317: kehitysalueilla. Juuri syrjäisillä kehitysalueilla   den hintatilanne on omiaan lisäämään eriarvoi-
28318: useimmiten on pitkät matkat kuljettavana, ja         suutta maan eri puolilla asuvien ihmisten
28319: ainakin Pohjois- ja myös Itä-Suomessa varsin         kesken.
28320: kolea ilmasto eteläiseen Suomeen nähden, joten          Viitaten edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyk-
28321:  jo näistäkin syistä johtuen polttoaineiden hinnat   sen 37 §:n 1 momenttiin esitämme valtioneu-
28322:  eivät saisi näillä alueilla olla kalliimpia kuin    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
28323:  Etelä-Suomessa.                                     raavan kysymyksen:
28324:     Nestemäisten polttoaineiden hintaerot muo-
28325:  dostavatkin maassamme sellaisen lisäkustannus-                 Onko Hallitus tietoinen vuonna 1973
28326:  tekijän, jonka poistamisella valtiovalta voisi              jätetyn komiteanmietinnön lakiesityk-
28327:  merkittävällä tavalla pyrkiä toteuttamaan alue-             sestä "nestemäisten polttoaineiden hin-
28328:  poliittisia tasaustavoitteita.                              tojen tasaamisesta", ja jos on,
28329:     Nestemäisiä polttoaineita voidaankin pitää                  milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
28330:  sellaisina välttämättömyyshyödykkeinä, joiden               piteisiin nestemäisten polttoaineiden
28331:  hintojen pitäisi olla samat koko maassa. Ny-                hinnoissa esiintyvien alueellisten erojen
28332:  kyinen nestemäisten polttoaineiden kalliimpi                tasoittamiseksi niin, että päästäisiin yh-
28333:  hinta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa heijastelee            tenäisiin    polttoainehintoihin     koko
28334:  kaikissa kuljetuskustannuksissa ja sitä tietä               maassa?
28335:  myös tarvikkeiden kalliimmissa hinnoissa. Mo-
28336:    Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28337: 
28338:           Uki Voutilainen               Matti Puhakka                   Jouko Tuovinen
28339: 
28340: 
28341: 
28342: 
28343:  087700535H
28344: 2                                              1977 vp.
28345: 
28346: 
28347: 
28348: 
28349:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28350: 
28351:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mainituille öljytuotteille on vahvistettu koko
28352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maata koskeva ylin sallittu myyntihinta. Sopi-
28353: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn           mukset tämän järjestelmän toteuttamisesta on
28354: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tehty toisaalta öljy-yhtiöiden ja valtiovallan
28355: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kesken ja toisaalta öljy-yhtiöiden kesken.
28356: edustaja Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kir-           Moottoripolttonesteiden paikkakuntakohtais-
28357: jallisesta kysymyksestä n:o 156:                     ten hinnanerojen järjestelmällisen tasaamisen
28358:            Onko Hallitus tietoinen vuonna 1973       tarvetta ovat vähentäneet mm. seuraavat sei-
28359:         jätetyn komiteanmietinnön lakiesityk-        kat: öljytuotteiden ja erityisesti moottoripoltto-
28360:         sestä "nestemäisten polttoaineiden hin-      nesteiden hinnannousu, minkä seurauksena pai-
28361:         tojen tasaamisesta", ja jos on,              kallisten hintaerojen suhteellinen merkitys on
28362:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     vähentynyt,
28363:         piteisiin nestemäisten polttoaineiden           aina vuodesta 1968 lukien ncudatettu käy-
28364:         hinnoissa esiintyvien alueellisten erojen    täntö, jonka mukaan esimerkiksi säiliöautorah-
28365:         tasoittamiseksi niin, että päästäisiin yh-   tien korotukset on koko maan käsittävänä kes-
28366:         tenäisiin    polttoainehintoihin      koko   kiarvona sälytetty yhtä suurena kaikkiin ns.
28367:         maassa?                                      paikallishintoihin. Tämän seurauksena ovat eri
28368:                                                      paikkakuntien välillä vallitsevat hinnanerot jää-
28369:    Vastauksena kysymykseen esitän 'kunnioitta-       neet pennimääräisesti ennalleen.
28370: vasti seuraavaa:                                        Edellä kuvatun menettelyn seurauksena ku-
28371:    Polttonesteiden yhtenäishintatoimikunta ( Ko-     luttajilta eri paikkakunnilla perityt hinnat ovat
28372: miteanmietintö 197 3: 99) ehdotti yhtenäishin-       jo tänään suhteellisen lähellä keskiarvoon pe.
28373: tajärjestelmän toteuttamista sekä polttoöljyn        rustuvaa yhtenäishintaa. Suurin hintaero ( Uts-
28374: että moottoripolttonesteiden kohdalla. Valtio-       joki/Helsinki) on 4,74 p/1. Suurimmassa osas-
28375: neuvosto katsoi kuitenkin vuonna 1974, eri           sa maata erot Helsingin hintaan verrattuna
28376: viranomaisten ja intressipiirien po. toimikunnan     jäävät 1-2 p/1 välille. Entisen hinnoittelu-
28377: mietinnöstä antamat lausunnot huomioonottaen,        käytännön jatkaminen vähentää edelleen paik-
28378: että yhtenäishintajärjestelmä olisi toteutettava     kakuntakohtaisia suhteellisia eroja.
28379: vain polttoöljyjen kohdalla. Moottoripoltto-            Yhtenäishintajärjestelmän toteuttaminen ai-
28380: nestdden paikallisten hintaerojen merkityksen        heuttaisi jossain määrin kuluttajien kannetta-
28381: auton käyttökustannuksiin todettiin tuolloin ole-    viksi jääviä lisäkustannuksia järjestelmän yllä-
28382: van varsin vähäistä luokkaa.                         pitämisestä aiheutuvien kustannusten vuoksi.
28383:    Kevyen ja raskaan polttoöljyn hinnoittelussa      Hallitus tulee kuitenkin edelleen seuraamaan
28384: on 1. 6. 1974 alkaen noudatettu yhtenäishinta-       kysymystä sekä selvittämään siihen mahdolli-
28385: järjestelmää, mikä siis merkitsee sitä, että         sesti liittyviä etuja ja haittoja.
28386:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1977.
28387: 
28388:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
28389:                                              N:o 156                                                  3
28390: 
28391: 
28392: 
28393: 
28394:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28395: 
28396:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          prissystem, vilket alltså innebär, att för nämnda
28397: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            oljeprodukter har fastställts ett högsta tillåtna
28398: velse av den 13 april 1977 tili vederbörande         försäljningspris, som gäller för hela landet.
28399: medlem av statsrådet för avgivande av svar           Avtal för genomförande av detta system har
28400: översänt avskrift av följande av riksdagsman         ingåtts dels mellan oljebolagen och statsmak-
28401: Voutilainen m. fl. ställda skriftliga spörsmål       ten, dels mellan olika oljebolag.
28402: nr 156:                                                 Behovet av ett systematiskt utjämnande av
28403:                                                      de ortsmässiga prisskillnaderna mellan motor-
28404:           Är Regeringen medveten om det lag-         bränslen har inskränkts bl. a. av två omständig-
28405:        utkast för "utjämnande av pris på fly-        heter: prisen för oljeprodukter och i synnerhet
28406:        tande bränslen" som ingår i ett 1973          motorbränslen har stegrats, vilket varit ägnat
28407:        års kommittebetänkande och om så är           att minska de ortsmässiga prisskillnadernas rela-
28408:        fallet,                                       tiva betydelse, och t.ex. fraktförhöjningarna i
28409:           när ämnar Regeringen skrida till åt-       fråga om tankbilar har ända sedan år 1968
28410:        gärder för att de regionala skillnaderna      såsom ett för hela landet gällande medelvärde
28411:        i prisen på flytande bränslen skall kun-      inkluderats i lika belopp i alla s.k. lokala p1'is.
28412:        na jämnas ut så, att ett enhetligt bräns-     Tili följd härav har de ortsmässiga prisskill-
28413:        leprissystem skall fås tili stånd i landet?   naderna i pennibelopp blivit oförändrade.
28414:                                                         I anledning av ovanrelaterade praxis är de
28415:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         pris som konsumenterna betalar på olika håll
28416: anföra följande:                                     i landet idag redan relativt nära medelvärde~­
28417:    Kommissionen för enhetspris på flytande           priset. Störst, 4,74 p/1, är prisskillnaden rnel-
28418: bränslen ( kommittebetänkande 197 3: 99) före-       lan Utsjoki och Helsingfors. I största delen
28419: slog att ett enhetsprissystem skulle införas i       av landet ligger skillnaderna i förhållande tili
28420: landet för såväl brännoljor som flytande motor-      det i Helsingfors gällande priset mellan 1-2
28421: bränslen. Med beaktande av de utlåtanden som         p/1. Om den gällande prissättningspraxis fort-
28422: avgivits av olika myndigheter och intresse-          sätts blir de ortsmässiga relativa skillnaderna
28423: grupper över betänkandet ansåg statsrådet dock       även utan några specialåtgärder i fortsiittninl!f'"
28424: år 1974, att enhetsprissystemet borde genom-         allt mindre. Ett enhetsprissystem skulle nå
28425: föras endast i fråga om brännoljor. De lokala        grund av utgifterna för systemets uporätthål-
28426: prisskillnaderna mellan flytande motorbränslen       lande i viss mån innebära merkostnader, som
28427: konstaterades då vara av bara ringa betydelse        skulle komma att betalas av konsumenterna.
28428: i de kostnader som användningen av en bil            Regeringen kommer dock att alltjämt mf'rl-
28429: medför.                                              följa utvecklingen och klarlägga de eventuella
28430:    Vid prissättningen av lätt och tung bränn-        för- och nackdelar som ansluter sig tili saken.
28431: olja har sedan 1. 6. 1974 iakttagits ett enhets-
28432:   Helsingfors den 23 maj 1977.
28433: 
28434:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
28435:                                              19.77 · vp.
28436: 
28437: Kirjallirien ·kysymys n:o 157. ·
28438: 
28439: 
28440: 
28441: 
28442:                                                                                             ;_:,.:·.
28443: 
28444:                                  Rekonen: Kuntien yleisen kalleU.Sluokituksen.• muuttamisesta.
28445: 
28446: 
28447:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28448: 
28449:    Kuntien yleistä kalleus1uokitusta koskevassa ensimmäisen kalleusluokan kuimissa 772 mk
28450: laissa on erittäin suuria epäkohtia, joita kukaan kuukaudessa.. Siirtyminen: kolmabnesta kalleus-
28451: ei ole edes kiistänyt. Tästä huolimatta voi- luokasta toiseen merkitsee kansaneläkeläiselle
28452: massa olevaa lakia on kuitenkin vuodesta toi- 37 markan korotusta kuukaudessa: ja ·kolman-
28453: seen jatkettu eikä laissa olevia puutteita ole nesta ensimmäiseen kalleusluokkaan ~~iirtymi­
28454: haluttu korjata.                                   nen merkitsee . 74 markan korotusta . kuukau-
28455:    Eduskunta on myös useita kertoja asiaa kä- dessa pieneen kansarteläkkeeseen. Perhe-eläke-
28456: sitellessään edellyttänyt, että hallituksen tulee lain mukainen naiseläke ja rintamamieseläke
28457: antaa kiireellisesti lakiesitys kuntien yleistli . nousisivat vastaavasti 37 mk kuukaudessa siir-
28458: kalleusluokitusta koskevan lain muuttamisesta ryttäessä kolmannesta toiseen ja 74 markkaa
28459: siten, että mm. kaikki kolmannessa kalleusluo- kolmannesta ensimmäiseen kalleusluokkaan
28460: kassa olevat kunnat siirretään toiseen kalleus- siirryttäessä. Myös lukuisiin muihin sosiaalisiin
28461: luokkaan ja suoritetaan tarpeelliset siirrot toi- suoritteisiin kuntakalleusluokituksen muutokset
28462: sessa kalleusluokassa olevien kuntien siirtämi- toisivat korotuksia.
28463: seksi ensimmäiseen kalleusluokkaan.                   Edellä esitetyt kuntien yleistä kalleusluoki-
28464:    Huolimatta eduskunnan päätöksistä Miettu- tusta koskevat muutokset toisivat eräitä, joskin
28465: sen nykyinen ja sitä edeltäneet lukuisat muut riittämättömiä, mutta kuitenkin erittäin terve-
28466: hallitukset eivät ole kuitenkaan ryhtyneet toi- tulleita korotuksia kansaneläkkeisiin, perhe-
28467: menpiteisiin lain epäkohtien korjaamiseksi. Vii- eläkkeisiin, invalideille ja pienipalkkaisille pal-
28468: meksi Miettusen hallitus esittäessään eduskun- kansaajille. Kyseiset kalleusluokituksen muutok-
28469: nalle nykyisen kalleusluokitusta koskevan lain set toisivat edes vähäistä hyvitystä tapahtu-
28470: jatkamista kuluvan vuoden loppuun lupasi esi- neiden hintojen, maksujen, vuokrien ja muiden
28471: tyksensä perusteluissa antaa jo kuluvan vuoden asumiskustannusten korotusten kompensoimi-
28472: keväällä lakiesityksen kalleusluokitusta koske- seksi.
28473: van lain muuttamisesta eduskunnalle. Nyt on           Kalleusluokitusta tutkinut tarkistustoimi-
28474: jo huhtikuu pitkälle kulunut, dkä hallitus ole kunta arvioi, että mikäli sen esittämät muu-
28475: vieläkään lakiesitystä eduskunnalle antanut. tokset, mm. kolmannen kalleusluokan poista-
28476: Mikäli hallitus on sanojensa takana eikä petä minen ja tarkistukset toisesta ensimmäiseen
28477: lupauksiaan, niin lakiesityksen antamisella on kalleusluokkaan, olisi toteutettu kuluvana
28478: jo kiire.                                          vuonna, se olisi aiheuttanut yksityisen sekto-
28479:    Kuten tunnettua kuntien yleisellä kalleusluo- rin palkkakustannusten nousua 79 miljoonaa
28480: kituksella on merkittävä vaikutus yleisen sek- markkaa, ja julkisen sektorin, lähinnä valtion
28481: torin ja valtion ja kuntien maksamiin palkkoi- ja kansaneläkelaitoksen menot olisivat kasva-
28482: hin ja moniin sosiaalisiin suorituksiin kuten neet 139 miljoonaa markkaa. Eläkeläiset, inva-
28483: kansaneläkkeeseen jne. Kun esimerkiksi kunta lidit ja palkansaajat ovat siis menettäneet 218
28484: siirretään kolmannesta toiseen kalleusluokkaan, miljoonaa markkaa tänä vuonna sen vuoksi,
28485: nousee palkka 3-4% ja samoin, jos kunta että kansandemokraattien tekemä esitys kal-
28486: siirretään toisesta ensimmäiseen kalleusluok- leusluokituksen muuttamisesta edellämainitulla
28487: kaan, nousee palkka 3-4 %.                         tavalla ei saanut riittävää kannatusta eikä tullut
28488:    Tällä hetkellä yksinäisen kansaneläkkeen hyväksytyksi.
28489: saajan eläke on kolmannen kalleusluokan kun-          Mikäli hallitus ei esitä, eikä eduskunnan
28490: nissa 698 mk, toisen kalleusluokan 735 mk ja enemmistö ole valmis kuntien yleistä kalleus-
28491: 0877004935
28492: 2                                          1977 vp.
28493: 
28494: Iuokitusta koskevan lain muutokseen, se mer-            mista menetyksistä pie~t~loisille j~ vä7.
28495: kitsee kalleusluokituksessa olevien epäkohtien          hävaraisille, ja jos ori, · ·          ·
28496: jatkumista. Se merkitsee ensi vuonna vähin-                 aikooko Hallitus antaa lupauksensa
28497: täänkin 250 miljoonan markan menetyksiä elä-            mukaisesti vielä tänä keväänä niin hy-
28498: keläisille ja palkansaajille.                            vissä ajoin, että lakiesitys ehditään kä-
28499:    Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37          sitellä ennen eduskunnan kesälomaa,
28500: S:n .1 ·momentin perusteella esitän valtioneu-           sellaisen kuntien yleistä kalleusluoki-
28501: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-           tuksen muutosta merkitsevän lakiesi-
28502: raavan kysymyksen:                                       tyksen, jonka mukaan kaikki kolmannen
28503:                                                          kalleusluokan kunnat siirretään toiseen
28504:           Onko Hallitus tietoinen · kuntien              ja eräitä toisessa kalleusluokassa olevia
28505:        yleistä kalleusluokitusta koskevan lain           kuntia ensimmäiseen kalleusluokkaan,
28506:        epäkohdista ja sen seurauksena tapahtu-           jotta pitkään jatkuneeseen eläkkeiden,
28507:        vasta kansaneläkkeiden, perhe-eläkkei-           invalidikorvausten ja palkkojen jälkeen-
28508:        den, asumistuen, työttömyyskorvauksen,            jääneisyyteen saataisiin kalleusluokituk-
28509:        invalidi- ja rintamamieseläkkeiden, sekä         .sen muutosten tuomat kipeästi tarvit-
28510:        palkkojen jälkeenjääneisyyden aiheutta-           tavat korotukset?
28511:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28512: 
28513:                                         Heimo Rekonen
28514:                                              N:o 1?7
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                         Ed u s k.u 11 n a n Herra Puhe m i.e h.el 1 e.
28520: 
28521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·
28522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
28523: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn             Tietoisena siitä, että voimassa olevaan kal-
28524: kirjeenne · ohella . toimittanut valtioneuvoston    leusluokituslakiin sisältyy . joitakin epäkohtia,
28525: kanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     hallitus antoi perusteellisesti selvittää, miten
28526: tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja Re-     näiden epäkohtien poistamiseksi lakia kuntien
28527: kosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     yleisestä kalleusluokituksesta olisi muutettava.
28528: tä n:o 157:                                         Syksyllä 1976 hallitus katsoikin, että valtio-
28529:                                                     varainministeriön vuonna 1974 asettaman kun-
28530:           Onko Hallitus tietoinen kuntien           tien kalleusluokitustoimikunnan_ ja vuonna
28531:        yleistä kalleusluokitusta koskevan lain      1976 asettaman tarkistustoimikunnan selvitys-
28532:        epäkohdista ja sen seurauksena tapahtu-      ten pohjalta tarvittavat muutokset kyseiseen
28533:        vasta kansaneläkkeiden, perhe-eläkkei-       lakiin voitaisiin tehdä.
28534:        den, asumistuen, työttömyyskorvauksen,          Kansantaloudellisista ja valtiontaloudellisista
28535:        invalidi- ja rintamamieseläkkeiden, sekä     syistä hallitus ei kuitenkaan pitänyt mahdolli-
28536:        palkkojen jälkeenjääneisyyden aiheutta-      sena uudistuksen toteuttamista vielä vuoden
28537:        mista menetyksistä pienituloisille ja vä-    1977 alusta. Näin ollen jatkettiin entisen lain
28538:        hävaraisille, ja jos on,                     voimassaoloa vielä vuodeksi 1977. Tehdessään
28539:            aikooko Hallitus antaa lupauksensa       lain jatkamisesityksen hallitus ilmoitti anta-
28540:        mukaisesti vielä tänä keväänä niin hy-       vansa kevätistuntokaudella 1977 esityksen lain
28541:        vissä ajoin, että lakiesitys ehditään kä-    muuttamiseksi siten, että kunnat jaettaisiin
28542:        sitellä ennen eduskunnan kesälomaa,          kahteen kalleusluokkaan nykyisten kolmen luo-
28543:        sellaisen kuntien yleistä kalleusluoki-      kan asemasta.
28544:        tuksen muutosta merkitsevän lakiesi-            Lain muutos merkitsisi kaikkien nykyisin
28545:        tyksen, jonka mukaan· kaikki kolmannen       kolmanteen kalleusluokkaan kuuluvien kuntien
28546:        kalleusluokan kunnat siirretään toiseen      siirtymistä 2. luokkaan ja johtaisi eräiden ny-
28547:        ja eräitä toisessa kalleusluokassa olevia    kyisin toiseen luokkaan kuuluvien k1111tien siir-
28548:        kuntia ensimmäiseen kalleusluokkaan,         tämiseen ensimmäiseen kalleusluokkaan, mikä
28549:         jotta pitkään jatkuneeseen eläkkeiden,      lisäisi tuntuvasti sekä valtion että kuntien me-
28550:        invalidikorvausten ja palkkojen jälkeen-     noja ja korottaisi yritysten palkkakustannuk-
28551:         jääneisyyteen saataisiin kalleusluokituk-   sia. Hallitus katsoo tämän vuoksi, että muu-
28552:         sen muutosten tuomat kipeästi tarvit·       tosesityksen antamisesta on päätettävä vuoden
28553:         tavat korotukset?                            1978 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
28554:       Helsingissä 1.3 päivänä toukokuuta 1977.
28555: 
28556:                                                               Valtiovarainministeri Esko Rekola
28557:                                    T i 11 ·:R i k s d a gen s He r r Ta ltrt a n.
28558: 
28559:   I det syfte 37 § J mom. riksdagsordningen                   Medveten otri, att -den · gällande lagen om
28560: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri·                  dyrortsklassificering innehåller vissa missför-
28561: velse av den 13 april 1977 tili vederbörande               hållanden, lät regeringen grundligt utred.a hur
28562: medlem av statsrådet för avgivande av svar                 lagen om allmän -dyrortsklassificering av kom-
28563: översänt avskrift av följande av riksdagsman               munerna borde ändras för att dessa missför-
28564: Rekonen undertecknade spörsmål nr 157:                     hållanden skulle kunna avlägsnas. Hösten 1976
28565:                                                            ansåg regeringen att man skulle kunna vidta'
28566:                 .:Är . Regeringen medveten om miss-        de behövliga ändringarna i ifrågavarande lag
28567:               förhållandena i lagen om allmän dyr-         utgående från de utredningar so_m gjorts av
28568:             . ortsldassificering av kommunerna samt        den av finansministeriet år 197 4 tillsatta dyr-
28569:               om de förluster den därav följande ef..      Ortsklassificerip.gskommissioheh och den år
28570:               tersläpningen i folkpensionerna, familc      1976 tillsatta kommissionen för· "justering av
28571:               jepensionerna, bostadsbidraget, arbets-      dyrol:tsklassificeringen.               ·
28572:               löshetsersättningarna, invalid- och front-      AV st:atshushållnings- och ekonomiska skäl
28573:               mannapensionerna samt lönerna föror-         ansåg regeringen det trots . allt inte möjligt
28574:               sakar· småinkomsttagarna och de mind~        att förverkliga reformen ännu från början av
28575:               re. bemedlade, och om så är fallet,          år 1977. Sålunda förlängdes · den tidigare la-
28576:               . ämnar Regeringen i enlighet med            gens giltighetstid ännu till år 1977. Regeringen
28577:               sitt löfte ännu i vår i så god tid, att      meddelade, då den avlät propositionen om
28578:               propositionen hinner . behandlas före        förlängning 'clV lagens giltighetstid, att den un-
28579:            · tiksdagens sommaravbrott, avlåta en           der vårsessionen 1977 skulle avllha en pro-
28580:               proposition med förslag tili lag angåen-     position om ändring av hgeh så, att kom-
28581:               de ändring av lagen om allmän dyr-           munerna skulle indelas i två dyrortsklasser i
28582:             . örtsklassificering av kommunerna, en-        stället för nuvarande tre .
28583:               ligt viiken alla kommuner i tredje dyr-          Lagändringen skulle innebära .att alla kom-
28584:               ortskl'assen flyttas tili andra och vissa    muner· som nu · hör till tredje dyrortsklassen
28585:               ko~muner i andra dyrortsklassen flyt-        flyttas till andra dyrortsklassen,. och skulle leda
28586:               tas tili första dyrortsklassen, för att på   till att vissa kommuner som nu hör till andra
28587:               så sätt kunna åstadkomma de väl be-          dyrortsklassen flyttas tili första dyrortsklassen,
28588:            . hovliga förhöjningar som ändringen av         vilket i .sin .tur skulle öka både statens och
28589:               dyrodsklassificeringen niedför . i pen-      kommu:nernas utgifter kännbart .och öka före-
28590:            . sioner; • i,nvalidersättningar och löner,     tagens löneutgifter. Regeringen anser därför,
28591:            . vi1ka redan länge släpat eftet?               att beslut om avlåtande .av en proposition
28592:                                                            m,eq förslag .till lag '<lngående ändring ..av den
28593:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               akttiellä' .iageh. fuåste 'falta's-' i! såmb'and med
28594:                                                                                     <
28595: 
28596: 
28597: sam~ ~n~öra följande:                                      statsförslaget för år 1978.
28598:   ·.'\,-\~' '· ' ' ·   ·.   ',l,
28599: 
28600: 
28601:    '"'J{~isingfors de~ 13 ~~j 1977.
28602: 
28603:                                                                             Finansminister Esko Rekola
28604: Kirjallinen kysymys n:o 158.
28605: 
28606: 
28607: 
28608: 
28609:                                    M. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan maanmittauspiirijaon muutta-
28610:                                       misesta.
28611:                                                       • •• '   _;- 1   ~~   ;.:;   i !.
28612: 
28613: 
28614: 
28615: 
28616:                                                                                                                   '   , • L   ~ '
28617: 
28618:   · PonjOi!i"ltui:jalan maanmittauskonttori ·on 5.      .rquodostefttl maanmitltåuspiiri käsittäisi' yli: köl·
28619: 2.1974 :mannmittaushallitukseen lähetetyllä kir-        makymmentii prosenttia nykyisen maanmit~u~
28620: jeelliiän esittänyt perustellun toivomuksen maan..      piirin tehtävistä; Muu osa läänistä ·tulisi jää-
28621: mittauspiirijaon muuttamisesta Pohjois-Karjalan         mään Joensuun maanmittauspiiriksi.
28622: läänissä.                                                  Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
28623:     Tilanne nykyisellään on se, että Pohjois-Kar-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
28624: jitlm lääni on yhtit maarunittauspiitiä. Tämä           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28625: vaikeuttaa asiakaspalvelu:a ja toimitusten hoi-         kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
28626: toa, johtuen erittäin pitkistä välimatkoista.
28627: Esim. Ylä-Karjalilsta maanmittauskonttoriin                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28628: asioimaa.n lähtevä joutuu matkustamaan .kes·                             ryht:yä maanmittauspiirijaon: muuttami-
28629: ki!lllåätin 240 km:n matkan.                                             seksi Pohjolg...Karjala&sa siten, että Ylä-
28630: . Jotta parannettaisiin asiabspi\lvelua sekä te.                         Karjalaan muodostettaisiin Lieksan ja
28631: hostettllisiin ja halvennettaisiin toimitusten suo-                      Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja.
28632: rittamista) tulisi Pohjois-Karjalan läänin pohjoi-                       V al timon kunnät käsittävä maantnittaus-
28633: sista o&ista muodostaa oma maruunittauspiirin-                           piiri, ja että suunnitteilla oleviin valtion
28634: sä, johon kuuluisivat LieksiU'l ja Nurmeksen                           · virastotiloihin varattaisiin maanmittaus-
28635: kaupungit sekä Juultn ja Valtimon kunnllt. Näin                          konttorin tarvitsemat tilat?
28636:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28637: 
28638:             Matti Puhakka                Pauli Puhakka ·                                  Jouko Tuo'\Tinen
28639:             Uki Voutilainen              Er~ki Korhonen                                   Aili Vaittinen-Kuikka
28640: 
28641: 
28642: 
28643: 
28644: o8770ö483U
28645: 2
28646: 
28647: 
28648: 
28649: 
28650:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e rn i e he 11 e.
28651: 
28652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §'iä 1 momentissa··      vaiti yhden· maanmittauspiirin, maanmittauspal-
28653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          velujen suorittamista läänin alueella. Tätä epä-
28654: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn             kohtaa maanmittaushallitus on esittänyt korjat-
28655: lcirieenne ohella toimittanut .valtioneuvoston         tavaksi muun' muassa vuotta 1977 varten. teke-
28656: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          mässään tulo- ja menoarvioehdotuksessa, jossa
28657: edustaja M. Puhakan ym. näin kuuluvasta kir-           se esitti toisen maanmittaustoimiston perusta~
28658: jallisesta "kysym~ksestä n:o 158:                      mista Pohjois-Karjalan läänin maanmittauskont·
28659:                                                        torin alaisuuteen .. Kun uuden maanmittaustoi-
28660:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        miston perustaminen edellyttää samalla U\lsien
28661:         ryhtyä maanmittauspiirijaon muutt.ami·         virkojen ja toimien perus·tamista, halliws ei ole
28662:         seksi Pohjois-Karjalassa siten, että Ylä-      valtiontalouden vaikean tilanteen vuoksi yoinut
28663:         Karjalaan muodostettaisiin Lieksan ja          tähän mennessä sisällyttää tulo. jli menoarvio-
28664:         Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja              esitykseensä · ehdotusta vatojen saamiseksi sa-
28665:         Valtimon kunnat käsittävä maanmittaus-         nottuun tarkoitukseen. Ori myös huo~attava,
28666:         piiri, ja että suunnitteilla oleviin valtion   että jo .olemassa olevienkin, avoimeksi· tulevien
28667:         virastotiloihin varattaisiin maanmittaus-      virkojen ja tohnien täyttämistä on toistaiseksi
28668:         konttorin tarvitsemat tilat?                   rajoitettJI; Hallituksen tarkoituksena on ku,iten-
28669:                                                        kin valtiontalouden .tilanteen. parantuessa selvit·
28670:     Va~~aukseksi kysymykseen esitän kunnioit-          tää mahdollisuudet kysymyksessä tarkoitetun
28671: taen seuraavaa:                                        toimiston Pl!rust.atp.iseksi ja tarpeen . vaatiessa
28672:   Kuten kysymyksessä on todettu, vaikeuttaa            ryhtyä asiassa tarpeellisiin toimiin.     ··
28673: se seikka, että Pohjois-Karjalan lääni käsittää
28674:       Helsingissä ~2 päivänä toukokuuta 1977.
28675: 
28676: 
28677:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
28678:                                              N:o 1.58                                              3
28679: 
28680: 
28681: 
28682: 
28683:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28684: 
28685:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bara ett lantmäteridistrikt, utförandet av lant-
28686: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       mäteritjänster inom länet. Lantmäteristyrelsen
28687: av den 13 april 1977 tili vederbörande medlem       har föreslagit att detta missförhållande skall
28688: av statsrådet översänt avskrift av följande av      rättas tili bl. a. i budgetförslaget för år 1977,
28689: riksdagsman M. PuhaJkka m. fl. undertecknade        där den föreslog inrättandet av en andra lant-
28690: spörsmål nr 158:                                    mäteri'kontoret i Norra Karelens Iän underställd
28691:                                                     lantmäteribyrå. Då upprättandet av en ny lant-
28692:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      mäteribyrå tillika förutsätter att nya tjänster
28693:        ta för att ändra lantmäteridistriktsindel-   och befattningar inrättas, har regeringen tili
28694:        ningen i Norra Karelen så, att det i         följd av den svåra situationen inom statshus-
28695:        Övre Karelen skulle bildas ett lantmä-       hållningen hittills inte kunnat intaga något
28696:        teridistrikt som omfattar städerna Liek-     förslag om erhållande av medel för sagda ända-
28697:        sa och Nurmes samt kotnmunerna Juu-          mål i propositionen angående statsförslaget.
28698:        ka odh Valtimo, och att det i de pla-        Beaktas bör även, att besättandet t.o.m. av
28699:        nerade statliga ämbetsutrymmena skulle       redan förefintliga tjänster och befattningar, som
28700:        reserveras utrymmen för ett lantmäteri-      blir vakanta, tilisvidare är begränsat. Rege-
28701:        kontor?                                      ringen har dodk för avsikt att, då statens eko-
28702:                                                     nomiska situation förbättras, utreda möjlig-
28703:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        heterna att grunda den i spörsmålet avsedda
28704: samt anföra följande:                               byrån och vid behov vidta erforderliga åtgärder
28705:   Såsom konstaterades i spörsmålet försvårar        i saken.
28706: det faktum, att Norra Karelens Iän omfattar
28707:      Helsingfors den 12 maj 1977.
28708: 
28709: 
28710:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
28711: .. '
28712:                                                1977 Vp.
28713: 
28714: Kirjallinen kysymys n:o 159.
28715: 
28716: 
28717: 
28718: 
28719:                                   M, Puhakka ym.: Kodinhoito- ja kotiavustaja-avun maksuperus-
28720:                                      teiden muuttamisesta.
28721: 
28722: 
28723:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28724: 
28725:    Kotipalvelut ovat lasten päivähoidon ohella       jolle vuoden 1975 tulojen perusteella on mää-
28726: merkittävimpiä sosiaalipalvelujamme. Kotiavus-       rätty 22 590 äyriä. Esimerkkitapauksessa on ky-
28727: taja-avulla on jossain määrin kyetty hoitamaan       seessä yksinhuoltaja, jolla on huollettavanaan
28728: muun muassa vaikeaa pitkäaikaissairaiden hoi-        kolme alaikäistä lasta. Sosiaalihallituksen vuon-
28729: don ongelmaa. Lapsiperheisiin suuntåutuvaa ko-       na 1974 vahvistamien vuoden 1973 tuloja kos-
28730: dinhoitaja-apua on käytetty sairaan lapsen päi-      kevien äyrimäärien mukaan tulee nyt siivoojal-
28731: vähoidon järjestämisessä ja monen muun muo-          ta periä annetusta kodinhoitoavusta 1,50 mk/h
28732: toisena kotiin kohdistuvana tukitoimintana,          korvaus, kun vuoden 1974 aikana saamastaan
28733: jolla on kohdennetto kodinhoitopalveluja ns.         kodinhoitoavusta siivoojan ansiotason mukaan
28734: riskiperheisiin, jolloin kotipalvelut saavat myös    esimerkkitapauksemme perhe ei olisi korvausta
28735: ennaltaehkäisevän sosiaalityön luonteen.             joutunut suorittamaan.
28736:    Sosiaalihallituksen vahvistamien ohjeiden mu-        Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
28737: kaisesti peritään sekä annetusta kodinhoito- että    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
28738: kotiavustaja-avusta muilta kuin vähävaraisilta       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28739: ja varattomilta korvaus kodinhoitotyön tuntien       kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
28740: mukaisesti. Korvauksen perusteeksi on sosiaali-
28741: hallitus vahvistanut viimeksi toimitetussa kun-                 Onko Hallitus tietoinen siit1, että so-
28742: nallisverotuksessa ruokakunnan (perheen) jäse-               siaalihallituksen vuonna 1974 vahvista-
28743: nille yhteensä maksuunpannun veroäyrimäärän.                 mat kodinhoito- ja kotiavustaja-avun
28744: Sosiaalihallitus on tarkistanut näitä äyrimääriä             perimisestä annetut ohjeet aiheuttavat
28745: viimeksi vuonna 1974, jolloin ne koskivat vuo-               lain hengen vastaisesti perinnän kohdis-
28746: den 1973 tuloja. Kun samaa taulukkoa nouda-                  tumisen myös vähävaraisiin henkilöihin,
28747: tetaan edelleenkin, aiheuttaa taulukon mukai-                ja jos on,
28748: nen perintä korvauksen perimistä tällä hetkellä                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28749: varsin pienituloisiksi katsottavilta perheiltäkin,           siin, joilla kodinhoito- ja kotiavustaja-
28750: jollei perintää suorittava sosiaalilautakunta käy-           avun maksuperusteet muutettaisiin ny-
28751: tä harkintavaltaansa perintäpäätöstä tehdessään.             kyistä kustannus- ja ansiotasoa (rahan-
28752:    Esimerkkitapauksena mainittakoon siivooja,                arvoa) vastaaviksi?
28753:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28754: 
28755:          Matti Puhakka                  Pirkko Työläjärvi               Sven-Erik Järvinen
28756:          Uki Voutilainen                Antti Pohjonen                  Pertti Paasio
28757:          Jouko Mäkelä                   Mauno Forsman                   Uljas Mäkelä
28758:          Jouko Tuovinen                 Seija Karkinen                  Paula Eenilä
28759:          Kaisa Raatikainen              Väinö Turunen                   Kaarina Suonio
28760:          Matti Louekoski                Matti Luttinen                  Seppo Tikka
28761:                                         Lyyli Aalto
28762: 
28763: 
28764: 
28765: 
28766: 0877004957
28767: 2
28768: 
28769: 
28770: 
28771: 
28772:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28773: 
28774:  · V'altio~aiväjärjestyksen' .37' ~ :n r·monientHsa !:ajoista v'oida~ ohjeiden mukaan poiketa puo-
28775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pullethies;· : leen tai toiseen sosiaalilautakunnan harkinnan
28776: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn mukaan asianomaisen perheen tai henkilön ta-
28777: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston loudelliseen asemaan vaikuttavista erityisistä
28778: asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen kansan- syistä;                        .
28779: edustaja Matti Puhakan ym. näin kuuluvasta                          Sosiaalihallitus korotti ohjeeksi asettamiaan
28780: kirjal~~st,a; kysymykseS,tä n:o 159: .                           yeroäyrirajoja hii1takehitystä vastaavas~i vuonna
28781:                                                                  197 4 ja korosti edelleeJ1 sosiaalil~utakuptien
28782:            · .... ·. Önko lja1litus' tieJ<;>inen siitä, että sö- harkintaoikeutta ja -velvollisuutta yksittäista-
28783:              .. siåa1ihållituksen ·•vuonna 1Q74 vahvista- pauksissa.                  ·               · ·
28784:             · rD.at .·. kodinhoito- 'ja '· kotiavustaja-avun        Kodinhoitomaksujen korotusta koskeva asia
28785:                 ~r,hnisestä arin~tut .ohjeet aiheuttavat on ollut esillä ja samassa yhteydessä· on kiinni-
28786:                 laip' .hengen. vastaise~ti perinnän kohdis- tetty huomiota myös siihen, että koko sosiaali-
28787:             . ttit1Ji~~ri n),yö~ .vähävaraisiin henkilöihin, huollon maksujärjestelmä on epäyhtenäinen ja
28788:               .Ki9s on,.. . ..• ·' ··... .                       lisäksi eroavaisuudet terveydenhuollossa nouda-
28789:               . ; aikooko Hallitus, ryhtyä toimenpitei- tettavaan. maksujärjestelmään aiheuttavat vai-
28790:             . siiri;. joilla ködinhpi(0- ja kotiavustaja- keuksia alojen väliselle yhteistyölle. Myös eri
28791:            . a\!Mn maksuperusteet .. muutettaisiin ny- lakien mukaan tapahtuvassa maksujen perin-
28792:               ·kyistä.'kustannus- ja' ansiotasoa (rihan- nässä maksuttomien palveluiden saamisen edel-
28793:        ' ·i 'ar\Toa) vastaaviksi? .                              lytyksenä oleva varattomuuden tai vähävarai-
28794:            5,:: :.1
28795:                          1
28796:                       :--:        ,. '.l ·: .. '  . ;
28797:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- suuden määrittely vaihtelee. Sosiaali- ja terveys-
28798: taen seuraavaa:                                                  ministeiiö asettikin vuoden 197 6' kesällä työ-
28799:     !.   ',..,.   :.f'                                           ryhmän selvittämään sosiaalihuollon m~ksujär­
28800:    . :KUriD.alHsesta kodlphoitoavusta annetun lain jestelmässä noudatettavia periaatteita, Kun työ-
28801: (270/46)' A § :pll'lukaan kminaJlisesta kodin- ryhmälle asetettu määräaika päättyi saman vuo-
28802: hoitoavusJa ;PeJ:itään n;tuilta kuin varattomilta den lopussa ei erillisiä päätöksiä maksujen tar-
28803: ja väl;tävlp:~isilta ~siaali~ ja, terveysministeriön kistamisesta tehty. Koko sosiaali- ja terveyden-
28804: vahvi~tan.t.i4!q .per~s~eiden . mukainen kohtuulli- huollon maksupolitiikkaa koskevaa kannanottoa
28805: nen korvaus. Sosiaali- ja terveysministeriön 30. ei tehtävän laajuuden vuoksi kuitenkaan saatu
28806: 8 .. 1972.antaman päätök$en muka,an kodinhoito- valmiiksi, vaan työryhmälle asetettua. määrä-
28807: avun kor\ra~ksena peritään lodinhoitoavun saa- aikaa pitennettiin vuoden 1977 toukokuun lop-
28808: jan n:taks,u~yvystä riippuen lwdinhoitajan työstä puun saakka.
28809: 4,50 .-r-, P.~f'O mark~aa ja kqtiavustajan työstä                   Kun sosiaalilautakunnalla on edelläma1nittu
28810: 4,00 _:_ 0,50 markkaa.ty()tl:l:ll,.nilta sen, mukaan harkintavalta perittävien maksujen suhteen ja
28811: kuin sosiaalihallitus tarkemmin määrää. Sosiaali- toisaalta perittävien maksujen suuruutta d vuo-
28812: hallituksen antamien määräysten mukaan kor- den 1972 jälkeen ole korotettu, ei koko maksu-
28813: vauksen periminen tapahtuu kuuden eri kor- politiikkaa koskevan selvityksen ollessa kesken
28814: vausluokan ... mukaan. .Korvausluokkaa määrät- ole katsottu välttämättömäksi tässä vaiheessa
28815: täessä on ohjeiden mu).<a~. perustana käytettävä korottaa ohjeeksi asetettuja veroä.yrirajoja. Kun
28816: kodissa asuville henkilöille. viimeksi toimitetus- edellä mainitun työryhmän valmistumisvaihees-
28817: sa kunnallisverot11ksessa yhteensä maksuunpan- sa oleva työ saadaan valmiiksi tämän kuukau-
28818: tua veroäyrimäärää siten,. että tiettyä korvaus- den lopussa tullaan kodinhoidosta perittävien
28819: luokkaa edellyttävä veroäyrkn enimmäismäärä maksujen perusteita tarpeen mukaan tarkista-
28820: kasvaa yhdessä asuvien henkilöiden lukumäärän ·maan.
28821: kasvaessa. Sosiaalihallituksen määräämistä äyri-
28822:           Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1977.
28823: 
28824:                                                                                Ministeri Orvokki Kangas
28825:                                               N:o 159                                              3
28826: 
28827: 
28828: 
28829: 
28830:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28831: 
28832:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       styrelsen göras enligt socialnämndens prövning
28833: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       på grund av synnerliga skäl, vilka påverkar den
28834: av den 13 april 1977 tili vederbörande medlem       berörda familjens eller personens ekonomiska
28835: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ställning.
28836: riksdagsman Matti Puhakka m. fl. ställda skrift-        Socialstyrelsen höjde år 197 4 de skattöres-
28837: liga spörsmål nr 159:                               gränser, som den hade angett såsom norm, så,
28838:            Är Regeringen medveten om att de         att de motsvarade prisutvecklingen, och be-
28839:         anvisningar om uppbörd av avgifter för      tonade ytterligare socialnämndernas prövnings-
28840:         hemvårds- och -hjälparhjälp, som har        rätt och -skyldighet i enskilda fall.
28841:         fastställts av socialstyrelsen år 1974,         Frågan om höjning av avgifterna för hem-
28842:         leder tili att uppbörden i strid med        vårdshjälp har diskuterats och samtidigt har
28843:         lagens anda också riktas mot mindre         uppmärksamhet också fästs vid att hela syste-
28844:         bemedlade personer, och om så är fallet,    met med avgifter inom socialvården är oenhet-
28845:            ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-      ligt och vid att skiljaktigheterna i förhållande
28846:         nom vilka grunderna för betalningen av      tili det avgiftssystem, som tillämpas inom hälso-
28847:         hemvårds- och -hjälparhjälp kan ändras      vården, medför svårigheter för samarbetet mel-
28848:         så, att de motsvarar rådande kostnads-      lan dessa båda områden. Varierande definitioner
28849:         och förtjänstnivå (penningvärde)?           tillämpas också i fråga om begreppen medellös
28850:                                                     eller mindre bemedlad, vilka utgör förutsättning
28851:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för avgiftsfri service vid uppbörden av avgifter
28852: samt anföra följande:                               i enlighet med olika lagar. Social- och hälso-
28853:    Enligt 4 § lagen om kommunal hemvårds-           vårdsministeriet tillsatte sommaren 197 6 en
28854: hjälp ( 270/66) uppbärs för hemvårdshjälp av        arbetsgrupp med uppgift att reda ut principerna
28855: andra än medellösa och mindre bemedlade en          för avgiftssystemet inom socialvården. På grund
28856: skälig avgift enligt grunder som fastställs av      av att den tid som hade getts arbetsgruppen
28857: social- och hälsovårdsministeriet. Enligt ett be-   för slutförande av dess arbete gick tili ända vid
28858: slut som social- och hälsovårdsministeriet ut-      utgången av samma år, fattades inga separata
28859: färdade den 30 augusti 1972 uppbärs i ersätt-       beslut om justering av avgifterna. Emedan
28860: ning för hemvårdshjälp, beroende på mottaga-        uppgiften var omfattande, kunde dock inte
28861: rens betalningsförmåga, för hemvårdarinnas          något ståndpunktstagande i fråga om avgifts-
28862: arbete 4,50-0,60 mark och för hemhjälpares          politiken inom hela social- och hälsovården
28863: arbete 4,00-0,50 mark per arbetstimme enligt        utformas, utan den tid som hade getts arbets-
28864: vad socialstyrelsen närmare föreskriver. Enligt     gruppen för dess uppdrag förlängdes tili ut-
28865: de föreskrifter som socialstyrelsen har utfärdat    gången av maj 1977.
28866: sker uppbörden enligt sex olika ersättnings-            Emedan socialnämnd förfogar över ovan-
28867: klasser. Då ersättningsklassen bestäms skall en-    nämnd prövningsrätt då det gäller de avgifter
28868: ligt anvisningarna i fråga om personer som bor      som skall uppbäras och då tillika dessa avgifter
28869: i hemmet det antal skattören, som sammanlagt        inte har höjts sedan år 1972, har det, tili följd
28870: har påförts vid den senast verkställda kommu-       av att utredningen om hela avgiftspolitiken
28871: nalbeskattningen, läggas tili grund så, att det     ännu inte är slutförd, inte ansetts nödvändigt
28872: högsta antalet skattören, som förutsätter en        att i detta skede höja de skattöresgränser som
28873: viss bestämd ersättningsklass, ökas samtidigt       har angetts såsom norm. Då den ovannämnda
28874: som antalet personer, som bor tillsammans,          arbetsgruppen i slutet av denna månad har slut-
28875: ökas. Enligt anvisningarna kan avvikelser åt det    fört sitt så gott som färdiga arbete, kommer
28876: ena eller det andra hållet från de gränser för      grunderna för avgifterna för hemvårdshjälp att
28877: antalet skattören som har bestämts av social-       justeras vid behov.
28878:      Helsingfors den 13 maj 1977.
28879: 
28880:                                                                         Minister Orvokki Kangas
28881: Kirjallinen kysymys n:o 160.
28882: 
28883: 
28884: 
28885: 
28886:                                  · · Tikka: Upseeri- ja aliup~eerikerlioj~n kerh(}huon~istÖjen> käyttöä
28887:                                         k(}skevien ohjeiden noudattarri.i~e:st:a..         ·
28888: 
28889: 
28890:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h C'll e:
28891: 
28892:    PuolustusministeriÖ on vuonna 1972 vah~            tetään tiettävästi runsaasti myös muissa vas-
28893: visl:~nui:' Ohjeet· upseeri" ja aliupseerikerhotoi-   taavissa tiloissa.
28894: minnasta puolustuslaitoksessa. Näiden ohjeiden           Hotelli- ja ravintolaelinkeino on tuntenut
28895: mukaan kerhohuoneistoa voidaan käyttää vain           viimeaikaiset taloudelliset vaikeudet melkoisen
28896: kerhon omiin tarkoituksiin. Muuhun käyttöön           pahoina kohdallaan. Tälläkin alalla orj. joudut-
28897: voidaan kerhohuoneisto, johon lääninhallitus          tu turvautumaan lomautuksiin ja erityisesti vai-
28898: on myöntänyt yleisen ravintolanpitoluvan, ~uo­        keudet ja ansioitten alentuminen on kohdistu-
28899: vuttaa, jos kyseessä on kerhon jäsenen tai hä-        nut tietysti siihen alalla työskentelevien jouk-
28900: nen perheenjäsenensä pevhejuhla, jos tilaisuu-        koon, joiden ansiotaso jo muuten.kin on liian
28901: teen osallistujat kuuluvat puolustuslaitokseen        alhainen. Jos erilaisia tilaisuuksia· pyritään jat-
28902: tai sen piirissä toimivaan järjestöön, tai jos        kuvasti enenevässä määrin siirtämään yksityis-
28903: tilaisuuden tarkoituksena on puolustuslaitoksen       luonteisiin tiloihin, ravintola-alalla toimivien
28904: tai maanpuolustuksen tarkoitusperien tukemi-          ansiotaso entisestään heikkenee. Siitä syystä
28905: nen ja edistäminen. Lisäksi kerhohuoneistoa           olisi tärkeää, että puolustusministeriön kerhoja
28906: voidaan käyttää paikallisen siviiliviranomaisen       koskevia ohjeita myös noudatettaisiin.
28907: järjestämän virallisen tilaisuuden pitopaikkana.         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
28908:    Kouvolan varuskunnan kerholla        on   viime    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28909:                                                       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen, vastatta-
28910: kuukausien aikana järjestetty mm. Elintarvike-
28911: työläisten liiton paikallisen osaston pikkujoulu,     vaksi seuraavan kysymyksen:
28912: lääninhallituksen virkailijoiden pikkujoulu, puo,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28913: lueista riippumattomien ns. palkannauttijoiden               ryhtyä valvoakseen nykyistä tarkewmin
28914: ryhmän pikkujoulu sekä Hopeasompa-hiihtojen                  puolustusmjni~teriön antaman .. upseeri,
28915: järjestäjien päättäjäistilaisuus.                            ja aliupseerikerhotoimintaa , koskevan
28916:    Näiden tilaisuuksien ei voi katsoa täyttävän              ohjeen noudattamista niin et~ä kerho-
28917: puolustuslaitoksen ohjeissa asetettuja ehtoja;               tiloja käytettäisiin yain niihin tarkoituk-
28918: Näistä ehdoista poikkeavia tilaisuuksia järjes-              siin kuin ohjeissa on edellytetty?
28919:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
28920: 
28921:                                              Seppo Tikka
28922: 2                                             1977 vp.
28923: 
28924: 
28925: 
28926: 
28927:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28928: 
28929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       men läänin lääninhallituksen henkilökunnan
28930: mainitUssa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joulujuhla.
28931: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn              Kouvolan upseerikerhon ja Kymen läänin-
28932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hallituksen virkailijoiden välillä on usean vuo-
28933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        den ajan ollut erilaatuista yhteistoimintaa pu-
28934: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-       humattakaan virka-asioissa tapahtunutta kanssa-
28935: sesta kysymyksestä n:o 160:                          käymistä. Kun kysymys on ollut valtion viras-
28936:                                                      ton henkilökunnasta, on kerhon valvoja katso-
28937:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nut tilaisuuden olleen verrattavissa siviilihallin-
28938:        ryhtyä valvoakseen nykyistä tarkemmin         toviranomaisen järjestämään viralliseen tllalsuu-
28939:        puolustusministeriön antaman upseeri-         teen.
28940:        ja aliupseerikerhotoimintaa koskevan             Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mainit-
28941:        ohjeen noudattamista niin, että kerho-        tuun Hopeasompa-hiihtojen järjestäjien päättä-
28942:        tiloja käytettäisiin vain niihin tarkoituk-   jäistilaisuuteen todettakoon, että kilpailu oli
28943:        siin kuin ohjeissa on edellytetty?            suuri valtakunnallinen tapahtuma paikkakun-
28944:                                                      nalla ja sen läpivieminen edellytti myös puo-
28945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lustusvoimien tukea, jota annettiin ministeriön
28946: vasti seuraavaa:                                     luvalla. Puheena olevaan päättäjäistilaisuuteen
28947:    Puolustusministeriön antaman ohjeen mu-           osallistui myös kilpailukoneistoon vapaaehtoi-
28948: kaan kerhotiloja saadaan käyttää vain kerhon         sesti tai virkansa puolesta sitoutuneita puolus-
28949: omiin tarkoituksiin. Muuhun käyttöön voidaan         tusvoimien palveluksessa olevaa henkilöstöä.
28950: kerhohuoneisto, johon lääninhallitus on myön-        Tilaisuus on edistänyt omalta osaltaan puolus-
28951: tänyt yleisen ravintolanpitoluvan tai johon ei       tustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa.
28952: ole elinkeinolupaa ollenkaan, luovuttaa jos ky-         Edellä selostettuun viitaten ministeriö toteaa,
28953: seessä on kerhon jäsenen tai hänen perheen-          että ne kysymyksen perusteluissa mainitut ti-
28954: jäsenensä perhejuhla, tilaisuuteen osallistujat      laisuudet, jotka Kouvolan varuskunnan kerho-
28955: kuuluvat puolustuslaitokseen tai sen piirissä toi-   tiloissa on pidetty, ovat olleet vakiintuneen
28956: mivaan järjestöön, tilaisuuden tarkoituksena on      käytännön mukaisia eikä juhlalupien myöntä-
28957: puolustuslaitoksen tai maanpuolustuksen tarkoi-      misen osalta ole katsottu poiketun olennaisesti
28958: tusperien tukeminen ja edistäminen tai kyseessä      annetuista ohjeista. Kuitenkin ministeriö on
28959: on paikallisen siviilihallintoviranomaisen tahi      kysymyksessä olevan asian johdosta esittänyt
28960: vastaavan järjestämä virallinen tilaisuus.           huomautuksen Kouvolan upseerikerhon johto-
28961:    Upseeri- ja toimiupseerikerhojen paikallista      kunnalle.
28962: toimintaa valvoo varuskunnan päällikkö, jolle           Puolustusministeriöllä on tarkoitus kehittää
28963: toimitetaan säännöllisin väliajoin etukäteen         kerhotoimintoja siten, että ne vastaisivat mah-
28964: tiedot kerhoilla pidettävistä tilaisuuksista. Täl-   dollisimman hyvin nykyajan asettamia vaati-
28965: löin on mahdollisuus huolehtia siitä, että ker-      muksia. Tämän johdosta ministeriö tutkii mm.
28966: hojen käytöstä annettuja määräyksiä noudate-         kerhojen hallintoon, tilojen käyttöön sekä
28967: taan asianmukaisesti.                                muihin kerhotoimintoihin liittyviä kysymyksiä
28968:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu Kou-         ottaen myös huomioon Puolustuslaitoskomitean
28969: volan varuskuntaan, jonka osalta todettakoon,        mietinnössään edellyttämän periaatteen, että
28970: ettei varuskunnan kerhotiloissa ole järjestetty      puolustusvoimat entistä enemmän tulisi nivel-
28971: Elintarviketyöläisten liiton paikallisen osaston     tymään ympärillään olevaan siviiliyhteiskun-
28972: pikkujoulua sen enempää kuin puolueista riip-        taan.
28973: pumattomien ns. palkannauttijoiden ryhmän               Käytännössä ovat kerhot pyrkineet myös
28974: pikkujouluakaan. Sen sijaan saadun selvityksen       omatoimisesti informoimaan käyttäjäkuntaansa
28975: mukaan upseerikerhon tiloissa on pidetty Ky-         ja jäsenistöään puheena olevista asioista.
28976:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1977.
28977: 
28978:                                                               Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
28979:                                                N:o 160                                               3
28980: 
28981: 
28982:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28983: 
28984:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Mellan Kouvola officersklubb och funktio-
28985: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             närerna vid länsstyrelsen i Kymmene ilän har
28986: velse av den 13 april 1977 tili vederbörande          undet flera års tid förekommit samarbete av
28987: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       olika slag, för ·att inte nämna kontakterna i
28988: dagsman Seppo Tikka undertecknade spörsmål            tjänsteärenden. Eftersom det har varit fråga
28989: nr 160:                                               om personai vid ett statligt ämbetsverk har
28990:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      klubbens övervakare ansett att tillställningen
28991:          ta för att noggrannare än för närva-         kunnat jämställas med ett av civilförvaltnings-
28992:          rande övervaka iakttagandet av försvars-     myndighet arrangerat officiellt evenemang.
28993:          ministeriets direktiv om officers- och           Vad den i motiveringen tili spörsmålet
28994:          underofficersklubbsverksamheten så, att      nämnda avslutningsfesten för arrangörerna av
28995:          klubbutrymmena används endast för de         Silvertrissa-skidningen beträffar, kan det
28996:          ändamål som har fötutsatts i ditekti-        konstateras att tävlingen vat ett stort riksom-
28997:          ven?                                         fattande evenemang på orten och att dess
28998:     Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-        genomförande förutsatte även försvarsmaktens
28999: samt anföra följande:                                 stöd, som gavs på tillstånd av ministeriet. I
29000:                                                       ifrågavarande avslutningsfest deltog även vid
29001:     Enligt fötsvatsministeriets direktiv fåt klubb-   försvarsmakten anställd personal, som var
29002: utrymmena användas endast för klubbens egna           engagerad i tävlingarna antingen frivilligt eller
29003: syften. Klubblokal för viiken länsstytelsen hat       på tjänstens vägnar. Evenemanget har för sin
29004: beviljat allmänt tillstånd att hålla restautation     del stärkt försvarsviljan och medborgarnas
29005: ellet för viiken inte alls finns något närings-       fysiska kondition.
29006: tilistånd, kan överlåtas tili annat bruk om det
29007:                                                           Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
29008: är fråga om klubbmedlems ellet hans familje-
29009:                                                       terar ministeriet att de i motiveringen tili
29010: medlems familjehögtid, deltagatna i tillställ-
29011:                                                       spörsmålet nämnda evenemangen, som hållits i
29012: ningen hör tili försvarsmakten ellet organisa-
29013:                                                       Kouvola garnisons klubbutrymmen, har stått
29014: tion som verkar inom dess ram, syftet med
29015: tillställningen är att stödja och ftämja försvats-    i överensstämmelse med vedertagen praxis och
29016:                                                       att inga väsentliga avvikelset kan anses ha
29017: maktens ellet fötsvatets syften eller då det
29018:                                                       skett i beviljandet av festtillstånd. Ministeriet
29019: är ftåga om ett officiellt evenemang som ar-
29020:                                                       har emellertid med anledning av ärendet
29021: rangeras av lokal civilfötvaltningsmyndighet el-
29022:                                                       framfört en anmärkning tili styrelsen för Kou-
29023: let motsvarande.                                      vola officersklubb.
29024:     Officers- och befattningsofficersklubbarnas
29025: lokala verksamhet övervakas av garnisons-                 Försvarsministeriet avset att utveckla klubb-
29026: chefen, som med regelbundna mellanrum på              verksamheten så, att den så bra som möjligt
29027: föthand får uppgift om de evenemang som               tillgodoser dagens krav. Av denna anledning
29028: kommet att atrangetas i klubbutrymmena. På            undersöker ministeriet bl. a. frågor som gäller
29029:  så sätt är det möjligt ·att se till att bestäm-      klubbarnas förvaltning, användningen av ut-
29030: melsetna om användningen av klubbarna iakt-           rymmena samt övriga klubbfunktioner med
29031:  tas på ett sakligt sätt.                             beaktande även av den princip som Försvars-
29032:      I motiveringen tili spörsmålet har hänvisats     maktskommitten anfört i sitt betänkande, dvs.
29033:  tili Kouvola gatnison, föt vars del det kan          att försvarsmakten i större utsträckning än
29034: konstateras att varken Elintarviketyöläisten          hittills borde närmas tili det omgivande civil-
29035: liitto benämnda förbunds lokalavdelnings jul-         samhället.
29036:  fest ellet den icke-partibundna s.k. löntagar-           I praktiken har klubbarna även strävat tili
29037:  gruppens julfest anordnats där. Enligt erhållen      att på eget initiativ informera dem som an-
29038:  utredning har däremot personalen vid länssty-        vänder klubbarna och medlemskårerna i de
29039:  relsen i Kymmene Iän hållit sin julfest i offi-      ifrågavarande ärendena.
29040:  cersklubbens utrymmen.
29041:       Helsingfors den 18 maj 1977.
29042: 
29043:                                                                 Försvarsminister Taisto Tähkämaa
29044:                                                                       '·''
29045: 
29046:    ;:;.. ,·'!.':    l;   •• 1   i   ii i   )··:·               ,\:·
29047: .,.                                                :,:.,
29048:                                                      ,,
29049:                    ·!
29050: 
29051: 
29052: 
29053: 
29054: --,:;,
29055: 
29056: 
29057: 
29058: 
29059:                                                                              ' ..
29060: 
29061: 
29062:                                                        ,-.·l
29063:                                               1977 vp.
29064: 
29065: Kirjallinen kysymys n:o 161.
29066: 
29067: 
29068: 
29069: 
29070:                                  Paasio ym.: Nuorisojärjestojen valtionavun maksätuks~e~ Hitty-
29071:                                     vän virkavaltaisuuden lis:ääntymisestä.
29072: 
29073: 
29074:                        · Ed.u~ku-nnan Herra Puhemiehelle.
29075: 
29076:    ·Laki valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val-    Erilaisten anomusten,- tilitysten, suunnitel-
29077: tionavusta . ( 1035/73) herättitullessaan voi- mien, selvitysten:; lomakkeiden ja ,:kaavakkeiden
29078: maan toiveita järjestömuotoisen nuorisotoimin- paljous on johtanut virastotyön; cl itse tuetta-
29079: nan taloudellisen perustan vahvistumisesta sekä van toiminnan vaatimukset lähtökohtana tilan-
29080: min. rakentaa toiminnan suunnittelu entistä teeseen, joka vakavasti uhkaa järjeStöjen. oma-
29081: tarkoituksenmukaisemmalle ja vahvemmalle leimaisuutta ja. niiden spontaania luonnetta· eli
29082: pohjalle. Lain pitkänä valmistelukautena oli juuri niitä tärkeitä peruspiirteitä, jotka tekevät
29083: myös niitä, jotka lausuivat epäilyksensä suunni- järjestöjen tukemisen yhteiskunnan varoin mie-
29084: tellun lakirakenteen soveltuvuudesta vapaa- lekkääksi. Viranomaisten kaavamainen lähesty-
29085: ehtoiselle kansalaistoiminnalle rakentuvien jär- mistapa uhkaa tehdä nuoriso- ja varhaisnuoriso-
29086: jestöjen tukemiseen. Kysymyshän oli olennai- järjestöistämme virastobyroktatian osia. Minkä-
29087: sesti samankaltaisesta järjestelmästä, jonka puit- lainen vaikutus tällä on mm. · demokraattiselle
29088: teissa valtio avust~a · eräitä yleensä kuntien päätöksenteolle ja toiminnalle, on selvää jär-
29089: omistuksessa olevia instituutioita. Lausuttiin jestötoimintaan vähänkin- perehtyneille.
29090: epäilyksiä mm. siitä, onko asiallista sitoa kan-       Yhä suurempi osa nuorisojärjestöjen työvoi-
29091: salaisjärjestöjen avustaminen tiettyyn prosentti- masta, sekä palkatusta että vapaaehtoisesta, jou-
29092: osuuteen menoista, koska tämän epäiltiin ajan dutaan käyttämään valtionapuJärjestelmään liit-
29093: mittaan suosivan varakkaita ja syrjivän talou- tyvän monimutkaisen "paperisodan" selvittä-
29094: deltaan heikompia .järjestöjä. Katsottiin, ettei. miseen. Aikaa ja työintoa ·varsinaiseen toimin-
29095: varattomuus ·voi eikä saa ·olla mikään peruste taan jää suhteellisesti yhä vähemmän. Varsin-
29096: mm. valtionavustusten asteittaiselle pienenemi- . kin varhaisnuorisojärjestöissä tämä on erityisen
29097: selle.                                              vaikea ongelma, perustuuhan niiden toiminta
29098:     Lain oltua nyt muutaman vuoden voimassa vapaaehtoisen aikuistyövoiman aktiivisuudelle
29099: on kokemuksia sen vaikutuksesta ehtinyt ker- itse jäsenistön ollessa iästä johtuvasti sellaista,
29100:  tyä. On todettavissa, että sekä ne, jotka enna- jonka ei voida olettaa eikä edellyttää osallistu-
29101: koivat nuorisojärjestöjen valtionapujen nouse- van perehtyneisyyttä ja kokemusta vaativien
29102: van että ne, jotka esittivät epäilyksiä mm. byro- selvitysten, tilitysten yms. tekemiseen.
29103: kraattisuuden lisääntymisestä, ovat olleet oikeas-    Teiniliiton piirissä ilmenneiden tapausten sel-
29104: sa. Nuorisojärjestöjen saarnat valtionavut ovat vittämisen yhteydessä tiukennettiin nuorisojär-
29105: lisääntyneet. Samanaikaisesti on kuitenkin to- jestöjen valtionapulain tulkintaa valtiontalou-
29106: dettavissa kehitys, joka ei voi olla herättämättä den tarkastusviranomaisten taholta tulleesta
29107: huolta nuorisojärjestöjen ja yleensäkin vapaan aloitteesta tavalla, joka ehdottomasti on lain-
29108: kansalaistoiminnan tulevaisuudesta. Nuorisojär- säätäjän tarkoituksen ja rlain valmistelijoiden
29109: jestöjen valtionapujärjestelmästä on kehittynyt suunnitelmien kanssa ristiriidassa. Tiettävästi
29110:  ja edelleen kehittymässä virkavaltaisuuden ja hallituksessa on valmisteltu lain muutosta sel-
29111:  "paperisodan" monimutkainen viidakko, joka vemmäksi tältä osin. Esityksen antaminen on
29112:  on jo aiheuttanut selviä haittoja nuoriso- ja kuitenkin kohtuuttomasti viipynyt.
29113:  varhaisnuorisojärjestöjemme toiminnalle. Vaik-        Järjestötoiminnan byrokratisoiminen ei osoi-
29114:  ka byrokratian paisumista ei yleensäkään voida ta helpottumisen merkkejä, päinvastoin. Tiettä-
29115:  pitää perusteltuna, on sillä juuri vapaaehtoiselle västi on valmisteilla mm. puuttuminen järjes-
29116:  työlle rakentuvien nuorisojärjestöjen kohdalla töjen vapaaseen oikeuteen määrätä palvelukses-
29117:  aivan erityisen kielteinen vaikutus.               saan olevan henkilökunnan kelpoisuusvaatimuk-
29118: 087700509N
29119: 2                                              1977 vp.
29120: 
29121: sista. Tällaiset hankkeet on ehdottomasti tor-        tystä yhteiskunnassamme on pidettävä niin
29122: juttava.                                              huomattavana ja elintärkeänä, ettei niiden alis-
29123:    Monimutkaisia virastomenettelyjä on usein          tamista virkavaltaisen koneiston osiksi voida
29124: perusteltu sillä, että ne olisivat tarpeen valtion    mitenkään hyväksyä.
29125: varojen käytön valvomisessa. Tällaisen peruste-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
29126: lun heikkous paljastuu jo sillä tosiseikalla, ettei   37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
29127: monimutkaisia selvityksiä voi olla helpompi           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29128: valvoa kuin yksinkertaisempia. Joudutaan vain         raavan kysymyksen:
29129: byrokraattiseen tyhjäkäyntiin sekä valtion työ-
29130: voiman epätarkoituksenmukaiseen käyttämi-                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että la-
29131: seen. Ei ole johdonmukaista pitää ikäänkuin                   kiin valtakunnallisten nuorisojärjestöjen
29132: lähtökohtana sitä, että avustusvaroja tullaan                 valtionavusta perustuva virastomenette-
29133: väärinkäyttämään, jolloin järjestöt joutuvat jat-             ly on johtanut siihen, että nuorisojär-
29134: kuvasti todistelemaan, että niin ei tapahdu.                  jestämme ovat joutuneet yhä lisäänty-
29135: Selvää tietenkin on, että valtion varojen käyt-               vän virkavaltaisuuden kohteiksi, ja
29136: töä on voitava tehokkaasti ja tarkoituksenmu-                 jos on,
29137: kaisesti valvoa.                                                 miten Hallitus aikoo vaikuttaa kehi"
29138:    Nuorisojärjestöjen, varl:laisnuorisojärjestöjen            tykseen?
29139: ja yleensäkin vapaan ka11salaistoiminnan merki-
29140:     Helsin.gissä 13 päivänä huhtikuuta 1977.
29141: 
29142:         - · Pe):tti PaasiQ                Jouko Tuovinen                 Jorma Rantala_
29143:             Risto Tuominen                Paula Eenilä                  Seija Karkinen
29144:             Olli Helminen:                Matti Puhakka                 Meeri Kalavaineo
29145:             Ulla-Leena _Alppi             Matti Luttinen                 Aimo Ajo_
29146:             Erkki Liikanen                B:elge Siren ·-               Uki Voutilainen
29147:             Maija Rajantie                Jacob Söderman ·             _ Sinikka Luja-Vepsä
29148:             Marjatta Stenius              Pirkko Työläjärvi              Riitta Järvisalo-Kanerva.
29149:             Oili Suomi                    Veikko Pajunen              . Mikko. Ekorre
29150:             Kaarina Suonio                Erkki Tuomioja               ··Arto Merisaari
29151:             Juh~ni Surakka                Sakari Knuuttila               Markus Aaltonen
29152:             Mauno Forsman               . 1.-C. Björklun4                Pirkko Aro
29153:             Ensio Laine                   Kaisa Raatikainen              Salme Myyryläinen
29154:                                           Jouko Mäkelä
29155:                                              N:o 161.                                              3
29156: 
29157: 
29158: 
29159: 
29160:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29161: 
29162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asettamat velvoitteet. Näiden säädösten myötä
29163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lakiin perustuvien asiakirjojen määrä on lisään-
29164: olette 13 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn          tynyt siinä määrin, että eräiden järjestöjen on
29165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ollut vaikeahkoa sopeuttaa toimintaansa lyhyenä
29166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       siirtymäaikana uuteen tilanteeseen. Samanaikai-
29167: edustaja Pertti Paasion ym. näin kuuluvasta         sesti on jouduttu antamaan järjestöille ohjeita
29168: kirjallisesta kysymyksestä n:o 161:                 uuden avustusjärjestelmän toteuttamisesta. Tä-
29169:                                                     mä on ilmeisesti koettu joissakin järjestöissä
29170:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että la-   vaikeutena, vaikka toisaalta on korostettava,
29171:        kiin valtakunnallisten nuorisojärjestöjen    että annetuilla ohjeilla on pyritty kasvattamaan
29172:        valtionavusta perustuva virastomenette-      järjestöissä nuoria yleisen yhteiskuntajärjestyk-
29173:        ly on johtanut siihen, että nuorisojär-      sen edellyttämään asiointiin viranomaisiin päin.
29174:        jestömme ovat joutuneet yhä lisäänty-        Yleisesti ottaen on todettava, että tässä suh-
29175:        vän virkavaltaisuuden kohteiksi, ja          teessa on viime aikoina tapahtunut huomatta-
29176:        jos on,                                      vaa kohenemista. Pyrkimyksenä on ollut päästä
29177:           miten Hallitus aikoo vaikuttaa kehi-      joustavaan ja oikeudenmukaiseen, mutta kui-
29178:        tykseen?                                     tenkin riittävän täsmälliseen menettelyyn, mikä
29179:                                                     yleensäkin on asetettava vaatimukseksi julkis-
29180:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ten varojen käytön ollessa kysymyksessä.
29181: vasti seuraavaa:                                        Valtakunnallisen nuorisotyön valtionavusta
29182:     Säädettäessä lakia valtakunnallisen nuoriso-    annetun lain toteuttamisessa siirryttiin 1976
29183: työn valtionavusta lähdettiin siitä, että aikai-    järjestelmään, jossa määriteltiin avustuksen
29184: semman harkinnanvaraisen avustusjärjestelmän        osuus prosentuaalisena nuorisotyön hyväksyttä-
29185: puitteissa nuorisotyön toimintaedellytykset eivät   vistä menoista. Tämä menettely perustuu val-
29186: tulleet riittävästi turvatuiksi. Nuorisotyöhön      tiontalouden tarkastusviraston antamaan tarkas-
29187: käytettävän määrärahan suuruuden arviointi ei       tuskertomukseen Suomen Teiniliitto r.y:n val-
29188: perustunut nuorisotyön yhteiskunnalliseen mer-      tionavun käytöstä vuoden 1974 osalta. Samoin
29189: kitykseen ja avustustarpeeseen vaan yksipuoli-      menettelystä antoi lausunnon valtioneuvoston
29190: sesti käytettävissä olevien varojen määrään.        oikeuskansleri 22 päivänä kesäkuuta 1976.
29191: Valtakunnallisen nuorisotyön valtionavusta an-      Aikaisemmin avustukset myönnettiin markka-
29192: netun lain ( 1035/73) voimassaoloaikana mää-        määräisinä ja käytön tarkastuksessa pidettiin
29193: rärahojen kasvu on ollut huomattava aina kulu-      edellytyksenä sitä, että valtionavulla katettiin
29194: vaan vuoteen saakka. Tässä suhteessa lakiin pe-     hyväksyttäviä nuorisotyön toimintakuluja enin-
29195: rustuvan järjestelmän aikaansaaminen on lisän·      tään lain sallima 70 %. Opetusministeriössä on
29196: nyt nuorisotyön edellytyksiä.                       valmisteltu nuorisojärjestöjen valtionapulain
29197:     Lakiin perustuvan järjestelmän toteuttaminen    muutosta näiltä osin niin, että markkamääräi-
29198: on merkinnyt avustusjärjestelmän täsmentymis-       seen myöntämismenettelyyn voitaisiin palata.
29199: tä sekä myöntämisen että avustusten käytön          Näyttää siltä, että avustusten myöntäminen
29200: seurannan ja tarkastuksen osalta. Eräissä ta-       markkamääräisinä soveltuu paremmin kansalais-
29201:  pauksissa tähän on ollut erityistä aihetta. Sa-     järjestöjen avustamiseen.
29202: manaikaisesti nuorisojärjestöjen valtionapujär-         Kysymyksessä arvellaan opetusministeriössä
29203:  jestelmän toteuttamisen yhteydessä järjestöjen     valmisteltavan järjestöjen toimihenkilöiden kel-
29204: on kuulunut toteuttaa uuden kirjanpitolain          poisuusvaatimuksia. Tällaista valmistelua ei ole
29205:  ( 655/73) ja siitä annetun asetuksen (783/73)      suunnitteilla. Sitä vastoin on valmistettu avus-
29206: 4                                             1977 vp:
29207: 
29208: tusjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön siir-    opetusministeriön pyrkimyksenä ei ole ollut
29209: tämistä ns. rinnastuspalkkausjärjestelmään, joka     kahlita vapaan kansalaistoiminnan toiminta-
29210: on toteutettu eräissä muissa valtionapujärjestel-    edellytyksiä vaan pyrkiä toteuttamaan voimas-
29211: missä. Tämä suunniteltu järjestelmä turvaisi pit-    saolevaa lainsäädäntöä niin, että yhteiskunnalle
29212: källä tähtäyksellä henkilöstön aseman avustus-       kuuluva edellytysten luominen toteutuisi tasa-
29213: järjestelmässä ja takaisi oikeudenmukaisemman        puolisesti ja samanaikaisesti järjestelmässä to-
29214: arviointiperusteen henkilöstömenojen hyväksy-        teutuisi siihen kuuluva riittävä julkisten varo-
29215: miselle verrattaessa järjestöjen keskinäistä avus-   jen käytön valvonta. Parhaillaan valmisteilla
29216: tamistarvetta näiltä osin.                           oleva lain muutos pyritään antamaan eduskun-
29217:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että    nalle kun täydelliset lausunnot asiasta on saatu.
29218:      Helsingissä 13 päivänä töukökuuta 1977.
29219: 
29220:                                                              · ·Opetusministeri Marjåtia V ätinänen
29221:                                               N;o 161.
29222: 
29223: 
29224: 
29225: 
29226:                            Tili R(ksdagens Herr Tal:man.
29227: 
29228:   . I det syfte 37 ·• § · l mom. riksdagsordningen   ungdomsorganisationerna · att fullgöra ·de för-
29229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        pliktelser som· den nya bokföringslågen (655/
29230: av den 13 april 1977'tillvederbörande medlem         73} och·bokföringsförordningen• (783/73) 'åläg.;
29231: av statsrådet översänt avskrift ·av följande. av     ger dem. Genom dessa författningar har antalet
29232: riksdagsman Pertti Paasio m.fl. ställda skriftli.;   på lag grundade dokument ökats så mycket att
29233: ga spörsmål nr ·161:                                 en del. organisationer har haft svårt att under
29234:                                                      den korta övergångstiden anpassa sin verksam-
29235:           Är Regeringen medveten om att det          het tili det nya läget. ·Samtidigt har det blivit
29236:        på lagen om statsunderstöd för riksom-        nödvändigt att ge organisationerna anvisningar
29237:        fattande ungdomsarbete grundade för-          om förverkligandet av det nya understödssys-
29238:        farandet vid ämbetsverken har lett tili       temet. Detta har man uppenbarligen inom någ-
29239:        att våra ungdomsorganisationer har bli-       ra organisationer upplevat som en svårighet,
29240:        vit utsatta för en allt vidlyftigare byrå-    ehuru det å andra sidan bör understrykas, att
29241:        krati, och om så är fallet,                   de anvisningar, som har givits, har tagit sikte
29242:           hur ämnar Regeringen påverka ut-           på att inom organisationerna uppfostra ung-
29243:        vecklingen?                                   domarna tili sådana kontakter med myndig-
29244:                                                      heterna som den allmänna samhällsordningen
29245:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förutsätter. Allmänt taget måste det konstate-
29246: samt anföra följande:                                ras att betydliga framsteg har skett härvidlag
29247:    Då lagen om statsunderstöd för riksomfat-         under den ,genaste tiden. Bemödanden har
29248: tande ungdomsarbete stiftades, var utgångs-          gjorts för att sikapa ett ·smidigt och rättvist
29249: punkten den att betingelserna för ungdomsarbe-       men ändå tillräckligt exakt förfarande, något
29250: tet inte blev tillräckligt säkerställda inom ramen   som i allmänhet måste uppställas som ett all-
29251: för det tidigare understödssystemet, som funge-      mänt krav användningen av offentliga medel.
29252: rade enligt prövning. Uppskattningen av stor-           I tillämpningen av lagen om statsunderstöd
29253: leken hos anslaget för ungdomsarbete grundade        för riksomfattande ungdomsarbete infördes år
29254: sig inte på ungdomsarbetets sociala betydelse        1976 ett system som innebar att understödet
29255: och behovet av understöd, utan baserades en-         fastställdes tili en procentuell andel av de god-
29256: sidigt på beloppet av de medel ,som stod tili        tagbara utgifterna för ungdomsarbetet. Förfa-
29257: buds. Under den tid lagen om statsunderstöd          randet grundar sig på statens revisionsverks re-
29258: för rilksomfattande ungdomsarbete (1035/73)          visionsberättelse om användningen av statsun-
29259: har varit i kraft har anslagen ökats betydligt       derstödet tili Suomen Teiniliitto r.y. benämnda
29260: ända tili innevarande år. I detta avseende har       skolungdomsförbund för år 1974. Justitiekans-
29261: skapandet av det system som grundar sig på           Iern i statsrådet avgav likaså den 22 juni 1976
29262: nämnda lag förbättrat förutsättningar för ung-       ett utlåtande om förfarandet. Tidigare bevilja-
29263: domsarbetet.                                         des understöden i form av bestämda belopp i
29264:    Införandet av det på lagen baserade systemet      mark och vid kontrollen av deras användning
29265: har inneburit att understödssystemet har blivit      förutsattes att högst de 70 % av godtagbara
29266: mera preciserat, både när det gäller att bevilja     kostnader för ungdomsarbete som lagen tiliåter
29267: understöd och att utöva tilisyn och kontroll         skulle täckas med statsmedel. I undervisnings-
29268: över hur understöden används. I vissa fall har       ministeriet har en ändring av lagen om stats-
29269: speciell orsak härtili förelegat. Samtidigt som      understöd för riksomfattande ungdomsarbete
29270: systemet med statsunderstöd för ungdomsorga-         härvidlag beretts i syfte att beviljande av mark-
29271: nisationer har införts, har det ankommit på          belopp skulle kunna återinföras. Det förefaller
29272: 6                                           1977 vp.
29273: 
29274: som om ett beviljande av understöd i form av       vid godkännande av personalutgifter, när orga-
29275: bestämda markbelopp skulle lämpa sig bättre        nisationernas behov av understöd jämförs med
29276: när det gäller att stöda roedborgarorganisa-       varandra på denna punkt.
29277: tioner.                                               På basen av det ovan anförda kan påvissas att
29278:    I spörsmålet uttrycks en förroodan att man      det inte har varit undervisningsroinisteriets av-
29279: inom undervisningsministeriet förbereder ett in-   sikt att kringskära arbetsbetingelserna för fri
29280: förande av kompetenskrav för funktionärer hos      medborgerlig verksamhet, utan endast att tili-
29281: organisationerna. Någon sådan beredning har        lämpa gällande lagstiftning så, att det tillska-
29282: inte planerats. Däremot har, när det gäller den    pande av möjligheter som ankommer på sam-
29283: personai som berörs av understödssystemet, för-    hället sker på ett opartiskt sätt, samtidigt soro
29284: beretts införande av ett s.k. lönejämställnings-   en tiliräcklig, tili saken hörande tillsyn över
29285: system av det slag som har genomförts för vis-     användningen av allroänna medel äger rum. Av-
29286: sa andra statsunderstödssystems del. Det plane-    sikten är att den proposition angående lagänd-
29287: rade systemet skulle på lång sikt trygga perso-    ring som är under beredning skall avlåtas tili
29288: nalens ställning inom understödsverksamheten       riksdagen när fullständiga udåtanden i saken
29289: och garantera en mera rättvis bedöroningsgrund     har erhållits.
29290:      Helsingfors den 13 roaj 1977.
29291: 
29292:                                                      Undervisningsminister Marialta Väänänen
29293:                                               1977 vp.
29294: 
29295: Kirjallinen kysymys n:o 162.
29296: 
29297: 
29298: 
29299: 
29300:                                   Rekonen: Ajokki Oy:n lakon taustatekijöistä.
29301: 
29302: 
29303: 
29304: 
29305:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
29306: 
29307:    Työläiset käyvät ankaraa kamppailua elin-         Ajokki Oy:n ulkomaisia tai kotimaan markki-
29308: ehtojensa puolesta maassamme. Eräät työnan-          noita.
29309: tajat ovat ryhtyneet häikäilemättömään hyök-            Ajokin lakko ja työnantajain menettely sen
29310: käykseen jopa maksettujen palkkojen alentami-        yhteydessä antaa aihetta epäilyyn, että kaiken
29311: seksi. Ajokki Oy valtiojobtoisena yrityksenä         takana saattaa olla yksityisten työnantajapiirien
29312: Tampereella on pantu tällaisen työläisten palk-      etu. Joka tapauksessa lakosta aiheutuvat me-
29313: kojen alentamiskamppailun erääksi käynnistä-         netykset tälle valtiojohtoiselle yritykselle muo-
29314: iäksi.                                               dostuvat erittäin suuriksi, joten lakkoon joh-
29315:    Ajokin lakko johtuu siitä, että työnantaja        taneiden syiden perusteellinen selvittäminen on
29316: yrittää alentaa urakkatyöläisten aikapalkkoja        välttämätöntä.
29317: useita markkoja tunnissa. Ajokin lakko käydään          Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29318: siis jo saavutettujen etujen puolustamiseksi         § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
29319: työnantajan huononnusyritystä vastaan. Työläi-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29320: set ovat käyneet lakkotaistelua palkanalennus-       raavan kysymyksen:
29321: ten torjumiseksi liittonsa luvalla jo p1tJkälti
29322: toista kuukautta. Työnantaja ei ole osoittanut                 Onko Hallitus >tietoinen, että valtio-
29323: vähäisintäkään halua perääntyä aikomistaan pal-             johtoinen yhtymä Ajokki Oy Tampe-
29324: kanalennuksista.                                            reella on alentanut työläisten palkkoja,
29325:    Työntekijöiden ja tehtaan johdon välillä käy-            mikä on pakottanut työläiset liittonsa
29326: dyissä neuvotteluissa on tullut ilmi, että Suo-             luvalla työtaisteluun palkkojensa alen-
29327: men Työnantajain Keskusliitto on mitä suu-                  tamisen estämiseksi ja joka lakko työn-
29328: rimmassa määrin Ajokin johdon takana työläis-               antajapuolen häikäilemättömän menet-
29329: ten pallckojen alentamiseksi.                               telyn seurauksena on jo tähän mennes-
29330:     Lakon jatJkumisesta joutuvat kärsimään työ-             sä aiheuttanut menetyksiä työläisille ja
29331: läiset. Lakon jat:kuessa saattaa Ajokki Oy me-              tappiota Ajokki Oy:lle, ja jos on,
29332: nettää ulkomaille olevia tilauksiaan, mikä lisää               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29333: työttömyyttä ja vaikuttaa yrityksen kannatta-               ryhtyä Ajokki Oy:n johdon suoritta-
29334:  vaisunteen ja toimintaedellytyksiin. Ajokin joh-           mien urakkatyöntekijöiden aikapalkko-
29335: don häikäilemättömällä toiminnalla <työläisten              jen alennusten peruttamiseksi ja jo saa-
29336: palkkojen alentamiseksi saattaa olla hyvin                  vutettujen etujen säilyttämiseksi työn-
29337:  kauaskantoisia ja vakavia seurauksia, joiden               tekijöille ja aikooko Hallitus selvittää
29338:  merkitys ulottuu koko kansantalouteen.                     sen, onko Suomen Työnantajain Kes-
29339:     Herää pakostakin kysymys, kenen etua pal-               kusliitto Ajokin johdon suorittamien
29340:  velevat valtiojohtoisen Ajokki · Oy:n johdon               työläisten palkanalennusten takana ja
29341:  yritykset työläisten palkkojen alentamiseksi.              onko mahdollisesti jokin koti- tai ulko-
29342:  Onko palkanalennusten takana Suomen Työn-                  mainen :~-lk:sityinen yritys hyötynyt la-
29343:  antajain Keskusliitto vai mahdollisesti jokin muu          kosta esimerkiksi Ajokin markkinoiden
29344:  yksityinen yritys, joka lakkotilannetta hyväk-             ja tilausten saamiseksi itselleen ja mi-
29345:  seen käyttäen pyrkii valtaamaan mahdollisesti              ten suuria tappioita lakko on aiheut-
29346: 0877005267
29347: 2                                         1977 vp.
29348: 
29349:      tanut ja 1tulee vielä mahdollisesti ai-         antajain Keskusliitosta edellä esiintuO.
29350:      heuttamaan kyseiselle yritykselle ja ai-        tujen ja muiden valtiojohtoisten yritys-
29351:      kooko Hallitus päättää valtiojohtoisten         ten toimintaan haitallisesti vaikuttavien
29352:      yritysten irtisanomisesta Suomen Työn-          syiden vuoksi?
29353:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1977.
29354: 
29355:                                        Heimo Rekonen
29356:                                              N:o 162                                                3
29357: 
29358: 
29359: 
29360: 
29361:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
29362: 
29363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       työnantajien erimielisyys aikapalkkauksen käyt·
29364: sa mainitussa •tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tämisestä palkkaustapana.
29365: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1977 päi·           Työntekijäpuoli esitti jo marraskuussa vuon-
29366: vätyn kirjeenne n:o 964 ohella toimittanut val-     na 1976 vaihtoehtoisiksi palkkaustavoiksi vain
29367: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    urakkapalkkauksen tai keskitunthmsioon perus·
29368: sen kansanedustaja Heimo Rekosen näin kuu·          tuvan palkkauksen. Tämän mukaan työehtoso-
29369: luvas~a kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:         pimukseen perustuvaa aikapalkkausta ei olisi
29370:            Onko Hallitus tietoinen, euä valtio-     voitu käyttää lainkaan.
29371:        johtoinen yhtymä Ajokiki Oy Tampe-              Työnantajapuoli katsoi, että työntekijäpuolen
29372:        reella on alentanut työläisten palkkoja,     vaatimus ei perustu työehtosopimuksen mää-
29373:        mikä on pakottanut työläiset liittonsa       räyksiin. Asia saateHiin välittömästi MetaHi-
29374:        luvalla työtais·teluun palkkojensa alen-     työväenliiton ja Suomen Metalliteollisuuden
29375:        tamisen estämiseksi ja joka lakko työn-      Työnantajaliiton käsiteltäväksi. Mainittujen liit-
29376:        antajapuolen häikäilemättömän menette-       tojen kesken 20. 12. 1976 käydyn neuvottelun
29377:        lyn seurauksena on jo tähän mennessä         pöytäkirjassa todetaan työehtosopimukseen pe-
29378:        aiheuttanut menetyksiä työläisille ja        rustuva mahdollisuus käyttää aikapalkkausta
29379:        tappiota Ajokki Oy:lle, ja jos on,           palkkaustapana, mikäli työtä ei voida suorit-
29380:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taa suorituspalkalla. Sovintoneuvottelun tulos
29381:        ryhtyä Ajokki Oy:n johdon suoritta·          ei kuitenkaan tyydyttänyt Ajokki Oy:n työn-
29382:        mien urakkatyöntekijöiden aikapalkko-        tekijäpuolta ja seurauksena oli lopuksi lak-
29383:        jen alennusten peruuttamiseksi ja jo saa-    kotilanne.
29384:        vutettujen etujen säilyttämiseksi työn-         Sellaisten töiden osuus, joissa työnarvoa ei
29385:        tekijöille ja aikooko Hallitus selvittää     teknisesti ole mahdollista määritellä ja joissa
29386:        sen, onko Suomen Työnantajain Keskus-        aikapalkkausta senvuoksi joudutaan sovelta-
29387:        liitto Ajokin johdon suorittamien •työ-      maan, on Ajokki Oy:ssä 3-5 % kaikesta
29388:        läisten palkanalennusten takana ja onko      tehdystä työstä. Täten voidaan todeta, että
29389:        mahdollisesti jokin koti- tai ulkomai-       aikapalkkauksen vaikutus työntekijöiden ansio-
29390:        nen yksityinen yritys hyötynyt lakosta       tasoon mainitussa yhtiössä on erittäin vähäinen.
29391:        esimerkiksi Ajokin markkinoiden ja ti-          Työntekijöiden vaatiman keskituntiansion
29392:        lausten saamiseksi itselleen ja miten        käyttäminen palkkaustapana ei ole työehtoso-
29393:        suuria tappioita lakko on aiheuttanut        pimuksen mukaan mahdollinen kuin urakan-
29394:         ja tulee vielä mahdollisesti aiheuttamaan   keskeytysta:pauksissa, jos muuta urakkaa ei
29395:         kyseiselle yritykselle ja aikooko Halli-    voida tarjota.
29396:         tus päättää valtiojohtoisten yritysten         Ajokki Oy:n lakossa ei ole ollut kysymys
29397:        irtisanomisesta Suomen Työnantajain          .työntekijöiden palkkojen alentamisesta ja työn-
29398:         Keskusliitosta edellä esiintuotujen ja      tekijöiden saavutettujen etujen poistamisesta,
29399:         muiden valtiojohtoisten yritysten toi-      vaan työehtosopimuksen noudattamisesta ja
29400:         mintaan haitallisesti vaikuttavien syiden   työriidasta, jonka käsitteleminen on kuulunut
29401:         vuoksi?                                     työmarkkinaosapuolille. Lakkoon johtaneet eri-
29402:                                                     mielisyydet on käsitelty metallialan työehto-
29403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sopimusneuvottelujen yhteydessä, ja työehto-
29404: vasti seuraavaa:                                    sopimuksen tultua hyväksytyksi lakko on lop-
29405:   Pääasiallisena syynä, joka johti Ajokki Oy:n      punut ja työt Ajokki Oy:ssä ovat alkaneet ku-
29406: työntekijöiden lakkoon, oli työntekijöiden ja       luvan toukokuun 3 päivänä 1977.
29407:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1977.
29408: 
29409:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
29410: 4                                            1977 v)J.
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29416: 
29417:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och arbetsgivarnas meningsskiljaktigheter i frå-
29418: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ga om användningen av tidsavlöningen som
29419: velse nr 964 av den 14 april 1977 tili ve-          avlöningssätt.
29420: derbörande medlem · av statsrådet översänt             Arbetstagarparten föreslog redan i novem-
29421: avskrift av följande av riksdagsman Heimo Re-       ber 1976 att endast ackordavlöning ·eller åv-
29422: konen undertecknade spörsmål nr 162:                löning, baserad på medeltimförtjänst, ·skulle
29423:            Är Regeringen medveten om att den        införas som aln!rnativa avlöningssätt. Därvid
29424:        statsledda koncernen Ajokki Oy i Tam-        hade den på kollektivavtalet baserade ,tidsav-
29425:        merfors har sänkt arbetstagarnas löner,      löningen alls inte kunnat användas.
29426:        vilket har tvingat arbetstagarna att med        Arbetsgivarparten ansåg att arbetstagarpar-
29427:         tillstånd av sitt förbund inleda en ar-     tens krav inte baserade sig på bestäinmelserna
29428:         betsstrid i syfte att förhindra denna       i arbetskollektivavtalet. Ärendet hänsköts ome-
29429:       ·sänkning, viiken strejk som en följd         delbart till Metallarbetarförbundet och Metall-
29430:         av arbetsgivarpartens hänsynslösa för-      industrins Arbetsgivarefövbund för handlägg-
29431:         farande redan hittills åsamkat såväl ar-    ning. I. det protokoll, som fördes vid förhand-
29432:         betstagarna som Ajokki Oy förluster,        lingarna mellan nämnda förbund 20. 12. 1976,
29433:         och om så är fallet,                        konstateras, att det ·ät möjligt att på grund-
29434:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    valen av kollektivavtalet använda tidsavlöning
29435:         ta i syfte att återta de sänkningar av      som avlöningssätt, om arbetet inte kan utföras
29436:         ackordsarbetstagarnas tidslöner soni        mot prestationslön. Resultatet av förliknings-
29437:         Ajokki Oy:s ledning har företagit och       förhandlingarna tillfredsställde emellertid inte
29438:         i syfte att vidmakthålla uppnådda för-      Ajokki Oy:s arbetstagarpart oeh följden var
29439:         måner för arbetstagarnas del samt äm-       slutligen en strejksituation.
29440:         nar Regeringen utreda huruvida Arbets-         Ahdelen av · sådana arbeten, i vilka a11betets
29441:         givarnas i Finland Centralförbund står      värde inte tekniskt går att ange och i viLka
29442:         bakom de sänkningar av arbetstagarnas       man därför är tvungen att <tillämpa tidslön,
29443:         löner som Ajokkis Jedning företagit och     utgör hos Ajokki Oy 3-5 % av allt utfört
29444:         huruvida eventuellt något inhemskt el-      arbete: Det kan således konstateras att tids-
29445:         let utländskt privat företag dragit nyt-    avlöningens effekt på arbetstagarnas förtjänst-
29446:         ta av strejken, t.ex. genom att själv       nivå i nämnda bolag är mycket liten.
29447:         komma in på Ajokkis marknad och
29448:         överta beställningar, samt hur stora           Att använda medeltimförtjänsten som av-
29449:         förluster strejken har åsamkat och even-    löningssätt, vilket arbetstagarna kräver, är inte
29450:         tuellt ännu kommer att åsamka ifråga-       möjligt .annat än i · fall av brutet ackord, om
29451:        .varande företag, och ämnar Regeringen       annat ackord inte kan erbjudas .
29452:         fatta beslut om uppsägning av de stats-        I fallet Ajokki Oy var det inte fråga om
29453:         ledda företagens medlemskap i Arbets-       sänkning av arbetstagarnas löner och slopande
29454:         givarnas i Finland Centralförbund med       av de förmåner som arbetstagarna uppnått,
29455:         anledning av ovan anförda och äridra        utan om iakttagande av kollektivavtalet ooh
29456:         skadliga verkningar på de stafsledda .fö-   om en arbetstvist, vars handläggning ankom-
29457:         retagen?                                    mit på arbetsmarknadsparterna. De. menings-
29458:                                                     skiljaktigheter som ledde tili 1strejken har be-
29459:   Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd-       handlats i metallbranschens kollektivavtalsför-
29460: samt anföra följande:                               handlingar, och efter kollektivavtdets godkän-
29461:   Den huvudsakliga otsaken tili arbetstagar-        nande har strejken upphört och arbetet den
29462: nas strejk vid Ajokki Oy var arbetstagarnas         3 maj 1977 återupptagits vid Ajokki Oy.
29463:      Helsingfors den 2.0 maj 1977.
29464: 
29465:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
29466:                                                 1977 vp.
29467: 
29468: Kirjallinen kysymys n:o 163.
29469: 
29470: 
29471: 
29472: 
29473:                                    Alppi ym.: Valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
29474:                                       muuttamisesta.
29475: 
29476: 
29477:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29478: 
29479:     Työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa työ-       asettamatta tiukempia rajoituksia useamman
29480: voimaministeriön ilmoituksen mukaan n.                 vuoden avustuspäiville. Samassa yhteydessii
29481: 130 000, eli n. 40 000 enemmän kuin vastaa-            huononnettiin kolmen vuoden kattorajaan yl-
29482: vana ajankohtana vuosi sitten. Todellisen työt-        täneiden asemaa edellyttämällä vähintään kuu-
29483: tömyystilanteen hahmottamiseksi on kuitenkin           den kuukauden työssäoloa, kun aiemmin työn-
29484: lukuun lisättävä todennäköisesti useisiin kym-         hakijana oleminen riitti säilyttämään työttö-
29485: meniintuhansiin nouseva nk. piilotyöttömien            myyskassan vanhan jäsenen aseman. Nykyisen-
29486: määrä. Työllisyyden paranemista olennaisesti ei        kaltaisessa työttömyystilanteessa on lainmuutos
29487: mm. kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon liit-          osoittautunut todella epäsosiaaliseksi, sillä tu-
29488: tyvässä ennusteessa pidetä todennäköisenä. Vii-        hansia pitkään työttömänä olleita, ennen muu-
29489: meisimpien arvioiden mukaan päin vastoin on            ta rakennustyöläisiä on jo saavuttanut tuon
29490: todettu työttömien määrän mahdollisesti nykyi-         kattorajan. Päästäkseen uudelleen työttömyys-
29491: sestään kasvavan lähikuukausina.                       kassalain avustusten piiriin edellytetään heiltä
29492:     SKDL:n eduskuntaryhmä on toistuvasti eri           puolen vuoden työsuhdetta, mikä näillä näky-
29493: yhteyksissä korostanut pitävänsä työllisyyden          millä useimmiten on mahdotonta. Työttömyy-
29494: parantamista ensisijaisena tavoitteena, jolle ta-      den kohottua ennätyslukuihin tulee entistä
29495: louspolitiikka ensisijaisesti tulisi alistaa. Olem-    useampi työtön jäämään myös valtion harkinta-
29496: me korostaneet kansalaisten ostovoiman ja ku-          perusteisen työttömyyskorvausjärjestelmän ul-
29497: lutuskysynnän voimistamiseen tähtääviä toimen-         kopuolelle, eikä myöskään työttömyyseläkkeel-
29498: piteitä sekä Suomen Pankin rahapolitiikan löy-         le pääsyyn ole mahdollisuuksia kuin pienellä
29499: säämistä. Tämänsuuntaisiin vaatimuksiin on             osalla - 60 vuotta täyttäneillä ja 52 viikkoa
29500: hallitus toistaiseksi suhtautunut kielteisesti, jo-    työttömyysavustusta tai -korvausta saaneilla.
29501: ten huoli työttömiksi jääneiden ja jäävien toi-           Näin pidämme perusteltuna vaatimusta vuo-
29502: meentulosta on tullut jatkuvasti suuremmaksi.          tuisten avustuspäivien määrän nostamisesta sekä
29503: Työttömyysturvajärjestelmäämme on välttämä-            450 päivän rajoituksen poistamista kolmen vuo-
29504: töntä kiinnittää hallituksen huomiota myös sik-        den ajalta.
29505:  si, ettei se nykyisellään vastaa sille kohtuudella       Kääntyessään kyseisessä asiassa viime vuoden
29506: asetettavia vaatimuksia. Ensinnäkään työttö-           lokakuussa pääministerin puoleen sai eduskunta-
29507:  myysvakuutuksemme eivät kata piiriinsä kaikkia        ryhmämme lähetystö kuulla pääministerin suh-
29508: itsestään riippumattomista syistä työttömäksi          tautuvan myönteisesti esittämiimme n~kökoh­
29509:  jääneitä ja toiseksi järjestelmät sisältävät useita   tiin. Ainakaan toistaiseksi ei kuitenkaan ole
29510:  epäoikeudenmukaisia rajoituksia, joiden vaiku-        hallitus antanut esitystä työttömyyskassalain pa-
29511:  tukset mm. rakennusalalla ovat jo alkaneet            himpien epäkohtien korjaamisesta.
29512:  tuntua kohtuuttomina.                                    Lain useista heikkouksista on kiinnitettävä
29513:     Vuonna 197 4 tehtiin lakiin valtakunnallisista     hallituksen huomiota vielä siihen suureen puut-
29514:  työttömyyskassoista muutos, jonka mukaan              teeseen, ettei kumpikaan työttömyysturvajär-
29515:  avustuspäiviä voi vuoden aikana kertyä 200            jestelmämme kata piiriinsä alle 16-vuotiaita
29516:  ja kolmen vuoden aikana yhteensä 450. Tämii           työnhakijoita. Työttömyyskassalain piiriin kuu-
29517:  merlkitsi huononnusta siihen aikaisempaan ti-         luvat 17 vuotta täyttäneet ja korvausjärjestel-
29518:  lanteeseen, jossa vuodesta 1968 lähtien oli eril-     män piiriin 16 vuotta täyttäneet. Käytännössä
29519:  lislailla myönnetty 200 avustuspäivää vuodelle        alle 17-vuotiaat jiiävät vaille työttömyysturvaa,
29520: 087700474]
29521: 2                                            1977 vp.
29522: 
29523: sillä valtion korvausjärjestelmä on harkintape-    ta ensi vaiheessa tulisi toteuttaa mainitut kor-
29524: rusteinen. Se ottaa huomioon samassa talou-        jaukset edes minimitoimeentulon turvaamiseksi
29525: dessa elävien tulotason, joka laissa on määri-     kaikille työttömäksi jääneille ja jääville.
29526: telty varsin alhaiseksi, paikkakunnan kalleus-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29527: luokasta riippuen 1 340-1 420 markaksi kuu-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit·
29528: kaudessa.                                          taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas·
29529:    Huolestuttaviin mittoihin kasvaneen m,Ioriso-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29530: työttömyyden vuoksi tulisi mielestämme myös
29531: pikaisesti poistaa työttömyysturvajärjestelmistä             Aikooko Hallitus pikaisesti antaa esi·
29532: epäoikeudenmukaiset ikärajoitukset.                       tyksen valtakunnallisista työttömyyskas·
29533:    Työttömyysvakuutusjärjestelmämme uudista-              soista annetun lain pahimpien puuttei-
29534: minen kokonaisuudessaan olisi tarpeeUista, mut-           den korjaamiseksi?
29535:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1977.
29536: 
29537:          Ulla-Leena Alppi              Helvi Niskanen                Jarmo Wahlström
29538:                                               N:o 163                                               3
29539: 
29540: 
29541: 
29542: 
29543:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29544: 
29545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     tulojärjestelmien kokonaiskoordinaation tarpeel-
29546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisuuteen sekä työvoimapoliittisiin näkökohtiin.
29547: olette 15 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn             Enimmäisaikakysymyksen osalta hallitus to-
29548: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teaa, että tehtyjen tutkimusten mukaan 450
29549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       päivän enimmäisaika täyttyy keväällä 1977 noin
29550: edustaja Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta       4 000 kassan jäsenellä ja siirtymävaiheen jäl-
29551: kirjallisesta kysymyksestä n:o 163:                 keen noin 400 jäsenellä kuukausittain. Näistä
29552:                                                     vakuutetuista vajaa kolmannes siirtyy vanhuus-
29553:           Aikooko Hallitus pikaisesti antaa esi-    tai työttömyyseläkkeelle ja noin puolet tulee
29554:        tyksen valtakunnallisista työttömyyskas-     saamaan työttömyyskorvausta. Työttömyyskor-
29555:        soista annetun lain pahimpien puuttei-       vausjärjestelmän ulkopuolelle jää siirtymävai-
29556:        den korjaamiseksi?                           heessa noin 700 jäsentä, joilla tulojen tai omai-
29557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuden suuruus on esteenä työttömyyskorvauk-
29558: vasti seuraavaa:                                    sen saamiseen. Osa ulkopuolelle jäävistä on va-
29559:                                                     jaatyökykyisiä, kun taas toisilla pitkäaikainen
29560:    Työttömyysturvaa toteutetaan sosiaali- ja ter-   työttömyys johtuu perhesuhteista, asuinpaikasta
29561: veysministeriön toimialaan kuuluvilla työttö-       tai muusta pysyvästä esteestä.
29562: myysvakuutusjärjestelmällä ja työttömyyseläke-         Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on
29563: järjestelmällä sekä työvoimaministeriön toimi-      ansionmenetyksen korvaaminen ammattityön-
29564: alaan kuuluvalla työttömyyskorvausjärjestelmäl-     tekijöille työttömyyden heitä kohdatessa.
29565: lä. Hallitus on todennut, että työttömyysturva-        Vuodesta toiseen työttöminä oleville ei työt-
29566: järjestelmämme on tavoitteeltaan osin määrit-       tömyysvakuutuksesta saa muodostua eläkejärjes-
29567: telemätön ja sisällöltään epäyhtenäinen. Jär-       telmä, sillä kansaneläke- ja työeläkejärjestelmiin
29568: jestelmä ei riittävässä määrin toteuta nykyai-      on eläkeperusteeksi otettu myös pitkäaikainen
29569: kaisen sosiaaliturvan perusajatuksia vähimmäis-     työttömyys. Työttömyyseläkkeeseen ovat oikeu-
29570: turvasta ja saavutetusta kulutustasoturvasta.       tetut 60-65-vuotiaat vuoden pituisena aikana
29571: Tavoitteiston määrittelemättömyys ja turvajär-      200 päivältä työttömyysavustusta tai -korvausta
29572: jestelmän sisällön epäyhtenäisyys johtuu suu·       saaneet.
29573: relta osalta siitä, että työttömyysturvan to-          Työttömyysavustuksen, "korvauksen ja -eläk-
29574: teuttaminen ja kehittäminen jakautuu kahden         keen lisärksi myös osatyökyvyttömyyseläke koh-
29575: ministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja     distuu vaikeasti työhön sijoitettaviin. Nuorem-
29576: työvoimaministeriön toimialueille. Hallitus on      pia pitkäaikaistyöttömiä varten taas on viime
29577: myös tietoinen nuorten työttömyysturvan puut-       vuosina huomattavasti kehitettv uudelleenkou-
29578: teellisuudesta.                                     lutusta. Työttömyyskorvausjärje~telmää on myös
29579:     Työttömyysturvassamme todettujen epäkoh-        laajennettu poistamalla työttömyyskorvauksen
29580: tien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi valtio-    enimmäisaikaa koskeva rajoitus.
29581: neuvosto asetti 17 päivänä maaliskuuta 1977            Hallitus on käsitellyt enimmäisaikakysymystä
29582: komitean, jonka tulee saada työnsä valmiiksi        ja todennut, että enimmäisaikasäännös on työt-
29583: kuluvan vuoden loppuun mennessä. Komitean           tömyyskassalaissa tavpeellinen ja niveltää sen
29584:  tehtäväksi annettiin tutkia työttömyysturvajär-    tarkoituksenmukaisesti muihin lakeihin. Työt-
29585:  jestelmämme kdkonaiskehittämistä. Työssään         tömyyseHrkelait ja niiden soveltaminen ei nykyi-
29586:  komitean tulee kiinnittää erityistä huomiota       sellään kuitenkaan saumattomasti liity työttö-
29587:  työttömyysturvan yhtenäistämiseen ja toimeen-      myyskassalain enimmäisaikasäännökseen, vaan
29588:                                              .1.'977 v_p;
29589: 
29590: kummankin ulkopuolelle jää erilaisista poik-         pumn_ Tämän lisäksi työttömyyseläkkeen pe-
29591: keustapauksista muodostuva väliinputoajaryh-         rusteaikaa harkitaan pitennettäväksi 52 viikos-
29592: mä_ Tämän vuoksi hallitus on tehnyt työttö-          ta 60 viikkoon.
29593: myyseläkejärjestelmän kehittämisestä periaate-          Enimmäisaikasäännöksen johdosta työttö-
29594: päätöksen, jonka mukaan lainmuutaksin ja sen         myyskassalain ulkopuolelle 1aav1en aseman pa-
29595: soveltamista kehittäen varmistetaan, että jokai-     rantamiseksi on työttömyyseläkeuudistusten li-
29596: nen enimmäisaikasäännöksen johdosta työttö-          säksi myös työttömyyskorvauksen saamisen eh-
29597: myyskassalain ulkopuolelle joutunut 60-65            toja lievennetty.
29598: vuotias työtön saatetaan työttömyyseläkkeen
29599:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1977 _
29600: 
29601:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Irma. Toivan en
29602:                                                 N~u   163                                            5
29603: 
29604: 
29605: 
29606: 
29607:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
29608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetslöshetsskyddssystem i dess helhet. I sitt
29609: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          arbete kommer kommitten att fästa spedell
29610: se .av den 15 april 1977 tili vederbörande med-       uppmärksatnhet vid förenhetligandet av vårt
29611: lem av statsrådet översänt en avskrift av ·ett        arbetslöshetsskydd och behovet av · eri tot~l
29612: av riksdags1edamot Ulla-Leena Alppi m. fl. un-        koordinering av utkomstsystemen samt vid aif-
29613: dertecknat skriftligt spörsmål nr 163 av följan-      betskraftspolitiska synpunkter.
29614: de lydelse:                                              Vad maximitiden beträffar, konstaterar re-
29615:                                                       geringen att enligt utförda undersökningar blir
29616:          Ämnar Regeringen med det snaraste            maximitiden om 450 dagar uppfylld för cirka
29617:        avlåta en proposition angående korrige-        4 000 kassamedlemmar under våren 1977 och
29618:        randet av de svåraste bristfälligheterna       efter övergångsskedet för cirka 400 medlem-
29619:        i lagen om riksomfattande arbetslös-           mar månatligen. Av dessa försäkrade går knappt
29620:        hetskassor?                                    en tredjedel i ålders- eller arbetslöshetspension
29621:                                                       och cirka hälften kommer att erhålla arbets-
29622:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          löshetsersättning. Cirka 700 medlemmar kom-
29623: samt anföra följande:                                 mer inte att omfattas av arbetslöshetsersätt-
29624:    Arbetslöshetsskyddet förverkligas genom ar-        ningssystemet under övergångsskedet, på grund
29625: betslöshetsförsäkringssystemen och arbetslös-         av att deras inkomster eller förmögenhet ut-
29626: hetspensionssystemen, vilka hör till social- och      gör hinder för erhållandet av arbetslöshetser-
29627: hälsovårdsministeriets verksamhetsområde, och         sättning. En del av dem som inte omfattas av
29628: arbetslöshetsersättningssystemet, som hör tili        systemet har nedsatt arbetsförmåga, medan
29629: arbetskraftsministeriets verksamhetsområde. Re-       åter arbetslösheten för andra föranleds av
29630: geringen har konstaterat, att vårt arbetslös-         famiLjeförhållanden, bostadsorten eller annat
29631: hetsskyddssystem till sin målsättning delvis är       bestående hinder.
29632: odefinierat och tili sitt innehåll oenhetligt. Sys-      Avsikten med arbetslöshetsförsäkringen är
29633: temet förverkligar inte i tillräcklig utsträckning    att ersätta förlust av arbetsförtjänst för yrkes-
29634: grundtankarna inom det moderna socialskyddet          arbetare som drabbas av arbetslöshet. För dem
29635: vad minimiskyddet och skyddet för förvärvad           som är arbetslösa år efter år får arbetslöshets-
29636: konsumtionsnivå beträffar. Att målsättningen          försäkringen inte bli ett pensionssystem efter-
29637: icke är preciserad och innehållet i skyddssyste-      som i folkpensions- och arbetspensionssy~temen
29638: met oenhetligt beror tili stor del på ,att för-       intagits Iångvarig arbetslöshet som pensions-
29639: verkligandet och utvecklandet av arbetslöshets-       grund. Personet som är 60-65 år gamla och
29640: skyddet fördelar sig mellan två ministerier,          som under ett år uppburit arbetslöshetsunder-
29641: social- och hälsovårdsministeriet och arbets-         stöd ellet -ersättning för 200 dagar är berätti-
29642: kraftsministeriet. Regeringen är även medveten        gade tili arbetslöshetspension.
29643: om bristfälligheterna i de ungas arbetslöshets-          Förutom arbetslöshetsunderstödet, -ersätt-
29644: skydd.                                                ningen och -pensionen berörs de arbetstagare
29645:                                                       som är svåra att placera i arbete även av del-
29646:    För korrigerandet av missförhållandena och         inv~lidpensionen. För yngre personer som länge
29647: bristfälligheterna i vårt arbetslöshetsskydd till-    vatlt arbetslösa har däremot omskolningen un-
29648: satte statsrådet den 17 mars 1977 en kom-             der ele senaste årer1 avsevärt utvecklats. Även
29649: mitte, som borde få sitt arbete slutfört inom         systemet med arbetslöshetsersättning har utvid-
29650: loppet av innevarande år. Kommitten fick i            gats genom avlägsnandet av arbetslöshetsersätt-
29651: uppdrag att undetsöka utvecklandet av vårt            ningens maximitid.
29652: 6                                           1977 vp.
29653: 
29654:    Regeringen har behandlat frågan om maximi-      dessas tillämpningar betryggar, att varje arbets-
29655: tiden och konstaterat att stadgandet angående      lös person som på grund av maximistadgandet
29656: maximitiden är nödvändigt i lagen om arbets-       inte kommer att omfattas av lagen om arbets-
29657: löshetskassor och ansluter den på ett ända-        löshetskassor och som är 60-65 år, skall
29658: målsenligt sätt till andra 1agar. Arbetslöshets-   bringas tili arbetslöshetspensionens krets. Här-
29659: pensionslagarna och deras tillämpning hänför       till övervägs att tiden, varpå arbetslöshetspen-
29660: sig dock inte för närvarande direkt tili stad-     sionen grundar sig, skulle förlängas från 52
29661: gandet om maximitiden i arbetslöshetskassa-        veckor till 60 veckor.
29662: lagen, utan en mellangrupp som be$tår av olika         För förbättrandet av ställningen för dem som
29663: undantagsfall kommer ej att omfattas av någon-     på grund av stadgandet om maximitiden inte
29664: dera lagen. På grund härav har regeringen          omfattas av lagen om arbetslöshetskassor, har
29665: fattat ett principbeslut angående utvecklandet     förutom reformeringen av arbetslöshetspen-
29666: av arbetslöshetspensionssystemet, enligt vilket    sionen även villkoren angående arbetslöshets-
29667: man medelst utvecklandet av lagändringar och       ersättningen mildrats.
29668:      Helsingfors den 10 maj 1977.
29669: 
29670:                                                    Social- och hälsovårdsminister Irma Toivanen
29671:                                              1977 vp.
29672: 
29673: Kirjallinen kysymys n:o 164.
29674: 
29675: 
29676: 
29677: 
29678:                                  Koivisto yin.: Ammatillisten oppilaitosten oppilaspaikkojen kus-
29679:                                     tannusten vähentämistä koskevien päätösten peruuttamisesta.
29680: 
29681: 
29682:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29683: 
29684:     Valtioneuvosto on tehnyt 17. 2. 1977 peri- den opettajien on tavallista tehokkaammin pys-
29685: aatepäätöksen (TM 5231) eräistä menojen tyttävä luomaan onnistuneita opetustilanteita,
29686: säästö~ ja lykkäystoimenpiteistä valtiontalou-      koska oppilaat tulevat näille nk. teoriatunneille
29687: dessa, ja ko. päätöksen nojalla on· opetusmi- aivan toisentyyppisestä, ammattikouluille luon-
29688: nisteriö antanut ammattikasvatushallitukselle nollisesta työnopetusympäristöstä. Hyvien op-
29689: ohjeet mm. ammatillisten oppilaitosten oppi- pimistulosten saavuttaminen edellyttää näin
29690: laspaikkojen kustannusten vähentämisestä.           ollen tavallista intensiivisempää opetustilan-
29691:     Mainittujen kustannussäästöön tähtäävien netta, johon erään perusedellytyksen on tähän
29692: ohjeiden ensimmäisenä ja vaikutuksiltaan tär- asti luonut sopiva opetusryhmäkoko. Kaikki
29693: keimpänä kohtana on kehotus ryhtyä tarvitta- kasvatukselliset ja opetukselliset syyt puolta-
29694: viin toimenpiteisiin, jotta ammatillisissa oppi- vatkin sitä, että ammattikoulujen opetusryh-
29695: laitoksissa voitaisiin jo lukuvuonna 1977-78 mäkoko pidetään nykyisellään myös yleissivis-
29696: yhdi~tellä opetusryhmiä yleissivistävissä aineis-   tävissä ja yleisissä ammattiaineissa. Lukion
29697: sa, kuten äidinkielessä, vieraassa kielessä ja opetusryhmäkoon soveltaminen ammattikoului-
29698: yhteiskuntaopissa siten, että opetusryhmien hin merkitsee sitä, että oppilaiden objektiivi-
29699: koko tulisi vastaamaan suunnilleen lukion ope- nen arvostelu, oppimisen seuranta ja oppimi-
29700:  tusryhmien kokoa. Ammattikasvatushallituksen seen innostaminen tulevat lähes mahdottomiksi
29701:  mukaan ko. opetusryhmien yhdistäminen tu- toteuttaa.
29702:  lisi koskemaan yleissivistävien aineiden lisäksi      Hallituksen tänä keväänä eduskunnalle anta-
29703:  myös yleisiä ammattiaineita, kuten matema- man keskiasteen koulu-uudistusselonteon mu-
29704:  tiikkaa, fysiikkaa ja ammattitaloutta. Lisäksi kaan uudistuksen keskeisenä tavoitteena on
29705:  supistuspäätökseen sisältyy määräys, jonka mu- tehostaa ammatillista koulutusta ja pyrkiä sen
29706:  kaan alkava opetusryhmä saadaan aloittaa tason kohottamiseen. Edellä mainittu päätös
29707:  vain, jos opetusryhmiä yhdistelemällä kaikkien opetusrypmien koon suurentaniisesta tulee las-
29708:  niiden koko saadaan ylittämään 50% opetus- 'kemaan ammatillisen koulutuksen tehoa ja on
29709:  ryhmän enimmäiskoosta, Tällä määräyksellä on siten keskiasteen uudistettujen koulutustavoit-
29710:  merkitystä ainakin eräillä vähemmän suosituilla · teiden vastainen. Uusissa opetussuunnitelmissa
29711:  ammattialoilla; mm:~ tekstiilialalla.              yleissivistäville aineille varattu suhteellisen
29712:      Ammatillisten oppilaitosten opetusryhmäc pieni tuntimäärä ja epätasainen oppilasaines
29713:  koko on nykyisin tavallisimmin korkeintaan 18 vaatisivat tehokkaita, pienehköjä: opetusryhmiä,
29714:  oppilasta. Haluttaessa nostaa oppilasmäärä lu- jotta ammattikoulujen nk. teoria-aineissa voi-
29715:   kion opetusryhmäkokoon (36) on täysin unoh- taisiin oppilaille antaa esimerkiksi jatko-opinto-
29716:   dettu ammattikoulujen opetukselliset erikois- jen edellyttämiä valmiuksia.
29717:   olosuhteet, jotka ratkaisevasti poikkeavat lu-       Paitsi sitä, että opetusryhmäkokoa koskeva
29718:   kion olosuhteista. Ammattikouluissa opetetaan supistuspäätös vie pohjaa ammattikoulujen
29719:   kutakin yleissivistävää ainetta vain kaksi viik- opetus- ja kasvatustavoitteiden saavuttamiselta,
29720:   kotuntia luokkaa kohti, joita siten opettajan se lisää työttömyyttä, aiheuttaa vakinaisten
29721:   kohdalle tulee huomattavasti enemmän kuin opettajien osalta jopa 30 % :n ansionmenetyk-
29722:   lukiossa. Oppilaiden vaihtuvuus on suuri, kos- sen, vaikeuttaa jatkossa pätevien opettajien
29723:   ka koulutusaika on yleisimmin kaksi vuotta. saamista ammattikouluihin ja tuo lisäkustannuk-
29724:   Yleissivistävien ja yleisten ammatillisten ainei-
29725:  087700561B
29726: 2                                           1977 vp.
29727: 
29728:  sia koulujen opetustilojen ollessa m1to1tettuja   nössä voida toteuttaa ilman suuria, kQultvlwh,
29729: nykyistä opetusryhmäkokoa varten.                  ta1s1a järjestelyjä. Opetustilat ammattikouluissa
29730:     Supistuspäätös on tehty täysin opettajajär-    on teorianopetuksen osalta mitoitettu nykyistä,
29731:  jestöjä kuulematta. Sen tultua julkiseksi onkin   kol)keintaan 18 oppilaan ryhmää varten. Il-
29732: voitu todeta, että mikäli päätös pannaan toi-      man kustannuksia vaativia opetustilamuutoksia
29733: meen, jää ammattikoulujen yleisaineiden opet-      ei ammattikouluista yksinkertaisesti löydy luok-
29734: tajista työttömiksi noin kolmasosa. Esimerkiksi    kahuoneita, joihin kaksinkertainen oppilas-
29735: Tampereen ja Pirkanmaan ammattikoulujen            määrä saadaan mahtumaan. On selvää, ettei
29736: osalta päätöksen johdosta lähes kaksikymmentä      edes ammattikouluissa tulla luopumaan työ-
29737: opetustyötä päätoimenaan hoitanutta opettajaa      suojelumääräysten asettamista normeista pie-
29738: jää työttömäksi. Koko maan ammatdkoulut            nimmästä sallitusta kuutiotilavuudesta oppilas-
29739: huomioon ottaen tämä esimerkki osoittaa, mi-       ta ·kohden, vaikka niitä koskeva säästöpäätös
29740: ten suurista arvoista on kyse. Toimensa säi-       selvästi osoittaakin piittaamattomuutta amma-
29741: lyttävät opettajat tulevat opetusryhmien yh-       tillisen opetuksen olosuhteista.          · ' ..
29742: distämisen jälkeen menettämään lähes koko-             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär,
29743: naan ylituntiansionsa, jotka ammattikouluihin      jestyksen 37 §:n 1 momentin petust~ella esi-
29744: muotoutuneen opettajien palkkarakenteen joh-       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston: asian-
29745: dosta ovat merkinneet suunnilleen kolmannesta      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29746: kokonaispalkasta. Nykyisin on ammattikoulun-       myksen:
29747: opettajien opetusvelvollisuus huomattavasti
29748: suurempi kuin lukion opettajilla ja palkkaus                  Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
29749: alhaisempi. Toteutuessaan ko. säästöpäätös                 ryhtyä estääkseen tekemäänsä periaate-
29750: johtaa siihen luonnolliseen vaatimukseen, että             päätöstä (n:o TM 5231, kohta. 23}
29751: ammattikoulunopettajien opetusvelvollisuus ja              vaikuttamasta haitallisesti ammattikou-
29752: palkkaus on saatava vastaamaan lukion opet-                lujen opetus- ja kasvatustavoitteisiin,
29753: tajien tasoa. Tämä merkitsisi päätöksen aiheut-            oppilaiden valmiuksien saamiseen yleis,
29754: tamien säästövaikutusten mitätöimistä sangen               sivistävissä aineissa sekä opettajien työl-
29755: pitkälle.                                                  lisyyteen ja palkkaukseen?
29756:     Samoin päätöksen todelliset säästövaikutuk-
29757: set vähenevät siltäkin osin, ettei sitä käytän-
29758:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1977.
29759: 
29760:          Tellervo Koivisto            Kaarina Suonio                 Olli Helminen
29761:          Matti Ahde                   Paula Eenilä                   Meeri Kalavaineo
29762:          Kalevi Sorsa                 Jouko Mäkelä                   Väinö Turunen
29763:          Ulf Sundqvist                Risto Tuominen                 Salme Myyryläinen
29764:          Hdge Siren                   Sven-Erik Järvinen             Eino Loikkanen
29765:          Matti Luttinen               Kalevi Kivistö                 Sinikka Luja-Vepsä
29766:          Erkki Liikanen               Juhani Surakka                 Sakari Knuuttila
29767:          Pirkko Työläjärvi            Pentti Rajala                  Eino Grönholm
29768:          Pirkko Aro                   Antti Pohjonen                 Bror LiUqvist
29769:          Jouko Tuovinen               Reino Breilin                  Peter Muurman
29770:                                               N:o 164                                                 3
29771: 
29772: 
29773: 
29774: 
29775:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29776: 
29777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paikkojen keskimääräisten vuotuisten kus-
29778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tannusten alentamista koskevaan kirjelmään
29779: olette kirjeellänne 15 päivänä huhtikuuta 1977        ( 4442/32/77). Kirjelmän mukaan "opetusmi-
29780: n:o 968 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        nisteriö kehottaa ammattikasvatushallitusta sel-
29781: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Koi-        vittämään, miten oppilaskohtaisia kustannuk-
29782: viston ym. kirjallisen kysymyksen n:o 164:           sia voitaisiin pienentää sekä laatimaan ehdo-
29783:                                                      tuksen oppilaitoksille annettavista ohjeista op-
29784:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pilasta kohti tulevien kustannusten asteittai-
29785:        ryhtyä estääkseen tekemäänsä periaate-        seksi alentamiseksi. Tässä tarkoituksessa am-
29786:        päätöstä ( n:o TM 5231, kohta 23)             mattikasvatushallituksen tulee mm. ryhtyä toi-
29787:        vaikuttamasta haitallisesti ammattikou-       menpiteisiin, jotta mahdollisuuksien mukaan
29788:        lujen opetus- ja kasvatustavoitteisiin,       voitaisiin jo lukuvuonna 1977-7 8 opetusryh-
29789:        oppilaiden valmiuksien saamiseen yleis-       miä yhdistelemällä saada yleissivistävissä aineis-
29790:        sivistävissä aineissa sekä opettajien työl-   sa, kuten esimerkiksi äidinkielessä, vieraassa
29791:        lisyyteen ja palkkaukseen?                    kielessä ja yhteiskuntaopissa,. opetusryhmien
29792:                                                      koko suunnilleen lukion opetusryhmien kokoa
29793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vastaavaksi. Vajaiden opetusryhmien vähentä-
29794: vasti seuraavaa:                                     miseksi ammattikasvatushallituksen tulee pyr-
29795:    Valtioneuvosto teki 17 päivänä helmikuuta         kiä lisäämään mahdollisuuksia ottaa ensimmäi-
29796: 1977 periaatepäätöksen TM 5231 eräistä me-           sen lukukauden aikana opintonsa keskeyttävien
29797: nojen säästö- ja lykk:äystoimenpiteistä. Tämän       oppilaiden tilalle uudet oppilaat. Vajaiden ope-
29798: periaatepäätöksen nojalla opetusministeriö an·       tusryhmien muodostumista tulisi pyrkiä vähen-
29799: toi 9 päivänä maaliskuuta 1977 ammattikasva-         tämään myös siten, että ammattikasvatushal-
29800: tushallitukselle ohjeet kirjelmillään, jotka kos-    litus välttäisi poikkeuslupien myöntämistä ase-
29801: kivat kaksivuorotyöjärjestelmän toteuttamista        tuksissa säädetystä aloitusryhmien vähimmäis-
29802: ammattikurssikeskuksissa ( 4440/3 5/77), kou-        koosta".
29803: lutuskapasiteetin lisäämistä asuntolapaikkojen           Opetusministeriön antaman ohjeen pääsisältö
29804: avulla (4441/32/77), ammatillisten oppilai-          on keskusvirastolle annettu kehotus selvittää,
29805: tosten oppilaspaikkojen keskimääräisten vuo-         miten oppilaskohtaisia kustannuksia voitaisiin
29806: tuisten kustannusten alentamista ( 4442/32/          alentaa. Kirjelmässä olevat keinot ovat esimer-
29807: 77), peruskoulun ja kansanopistojen vapautu-         kinomaisia. Kirjelmässä esitettyjen toimenpitei-
29808: vien asuntola- ja opetustilojen hyväksikäyttöä       den lisäksi keskusvirasto voi esittää myös mui-
29809: ammatillisessa opetuksessa ( 4443/39/77) sekä        ta säästötoimenpiteitä. Opetusministeriön esit-
29810: ammattioppilaitosten kaluston käytön tehosta-         tämät säästötoimenpiteet on tarkoitettu to-
29811: mista sekä kone- ja laitehankintoja koskevien        teutettaviksi siinä määrin ja siten ajoi-
29812: normien valmisteleroista ( 4444/32/77). Tä-          tettuina kuin ammattikasvatushaLlituksen suo-
29813: män lisäksi opetusministeriö asetti edellä mai-      rittaman selvityksen mukaan näyttää mahdol-
29814: nitun valtioneuvoston periaatepäätöksen nojal-       liselta ja tarkoituksenmukaiselta.
29815: la 19 päivänä huhtikuuta 1977 työryhmän,                 Yleisiä ammattikouluja koskevan asetuksen
29816: jonka tehtävänä on laatia ehdotus ammatillis-        mukaan ( 1959/3) 5 §:n mukaan opetusryh-
29817: ten oppilaitosten tarvitsemien rakennusten mi-       män tulee olla tietopuolisessa opetuksessa 10
29818: toitusta ja laatutasoa koskevaksi normistoksi.       -36 oppilasta ja työnopetuksessa 10-18 op-
29819:    Asiakohdat, joita kysymyksessä tatkoitetaan,      pilasta, jollei ammattikasvatushallitus (kauppa-
29820: sisältyvät ammatillisten oppilaitosten oppilas-      ja teollisuusministeriö) erityisistä syistä myön-
29821: 4                                            1977 vp.
29822: 
29823: nä poikkeusta. Saman asetuksen 3 §:n 2 mo·          opetusryhmien koko. Tästä syystä yleissivistä-
29824: mentin mukaan tietopuolista opetusta annetaan       vää koulutusta koskeneilla säästötoimenpiteillä
29825: yleisaineissa, joihin kuuluvat äidinkieli, muut     on pyritty ratkaisuihin, joilla opetusryhmien
29826: kielet, kansalaistieto, terveysoppi, liikuntakas-   tosiasiallinen koko on saatu mahdollisimman
29827: vatus sekä muut niihin verrattavat aineet, ja       lähelle säännösten edellyttämiä enimmäismää-
29828: ammattiaineissa, joihin kuuluvat ammattitalous,     riä. Ammattioppilaitosten tietopuolisessa ope-
29829: matematiikka, fysiikka, kemia, aineoppi, työ-       tuksessa opetusryhmän enimmäismäärä on 36,
29830: välineoppi, ammattipiirustus, ammattitekniik-       mutta käytännössä 10-18. Koska tarkoitetut
29831: ka sekä muut niihin verrattavat kunkin osas-        ryhmäkoot ovat olleet aikaisemmin kaksinker-
29832: ton tai opintolinjan erikoisaineet.                 taiset ja koska esimerkiksi Helsingissä, jossa
29833:    Koulujärjestyksen 23 §:n 2 momentin mu-          ammattioppilaitosten oppilasaines on eniten
29834: kaan, sellaisena kuin se on 19 päivänä maa-         karsittua, vielä nykyisinkin yhdistetään työn-
29835: liskuuta 197 6 annetussa asetuksessa, oppikou-      opetusryhmiä yleisaineiden opetuksessa, ope-
29836: lun lukioasteen ja lukion alimman luokan op-        tusministeriön kirjelmässä esitettyä opetusryh-
29837: pilasmäärä saa olla enintään 36. Lääninhalli-       mien yhdistämistoimenpidettä voidaan· pitää
29838: tus voi erityisestä syystä sallia suuremman op-     pedagogisesti mahdollisena, säästövaikutuksel-
29839: pilasmäärän.                                        taan tehokkaana ja haittavaikutuksiltaan vä-
29840:    Kuten edellä esitetystä käy ilmi, voimassa       häisempänä kuin muita yhtä suuren säästövai-
29841: olevien asetusten mukaan lukiossa ja ammatti-       kutuksen aikaansaamiseksi tarvittavia keinoja.
29842: oppilaitosten tietopuolisessa opetuksessa ope-         Koska opetusryhmien yhdistämisestä koituu
29843: tusryhmien enimmäiskoot ovat yhtä suuret ja         ainakin välittömästi toimeenpantuna haittavai-
29844: viimeksi mainituissa oppilaitoksissa kahden         kutuksia opettajien työllisyyteen sekä palkkauk-
29845: työnopetusryhmän yhdistäminen tietopuolisessa       seen ja koska toimenpiteen pedagogis-didakti-
29846: opetuksessa on mahdollista. Aivan viime vuo-        set seurauksetkin vaativat lisäselvitystä ja kun
29847: siin jatkuneen käytännön mukaisesti ammatti-        edelleen tällä hetkellä 18 hengen oppilasryh-
29848: oppilaitokset ovat kuitenkin muutamaa poik-         mälle mitoitetut opetustilatkin saattavat estää
29849: keusta lukuunottamatta luopuneet tästä mah-         päätöksen tarkoituksenmukaista toteuttamista,
29850: dollisuudesta, mistä on ollut seurauksena op-       on opetusministeriön pyrkimyksenä selvittää
29851: pilaskohtaisten käyttökustannusten huomatta-        tehdyn periaatepäätöksen vaikutukset ottaen
29852: vaa kohoamista.                                     huomioon edellä mainitut seikat ja toteuttaa
29853:    Oppilaskohtaisten käyttökustannusten muo-        säästötoimet siten, että haittavaikutuksia ei teh-
29854: dostumiseen vaikuttaa olennaisesti käytettyjen      dystä päätöksestä synny.
29855:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
29856: 
29857:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
29858:                                               N:o 164                                               5
29859: 
29860: 
29861: 
29862: 
29863:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
29864: 
29865:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          De punkter som avses i spörsmålet ~örs
29866: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          i skrivelsen om sänkning av de genomsnittli-
29867: velse nr 968 av den 15 april 1977 tili ve-          ga årliga kostnaderna för yrkesläroanstaJternas
29868: derbörande medlem av statsrådet översänt föl-       elevplatser ( 4442/32/77). Enligt skrivelsen
29869: jande av riksdagsman Koivisto m. fl. under-         "uppmanar undervisningsministeriet yrkesut-
29870: teoknade spörsmå1 nr 164:                           bildningsstyrelsen att utreda, hur kostnaderna
29871:                                                     per elev . kunde sänkas samt att uppgöra ett
29872:           ViJka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förs1ag tili för läroanstalterna avsedda direk-
29873:        ta för att hindra att dess principbeslut     tiv rörande en gradvis utförd sänkning av kost-
29874:        ( nr TM 5231, punkt 23) medför skad-         naderna per elev. 1 detta ·syfte bör yrkesut-
29875:        liga verkningar för yrkessko1ornas strä-     bildningsstyrelsen hl.a. vidta åtgärder för att
29876:        vanden med avseende på undervisning          i mån av möjlighet redan under läsåret .1977
29877:        och uppfostran, för elevernas färd1ghe-      -78 genom att sammanföra underv!snings-
29878:        ter i allmänbildande ämnen samt för          grupper i allmänbildande ämnen, såsom t.ex.
29879:        1ärarnas sysselsättning och avlöning?        modersmålet, främmande språk och samhälls-
29880:                                                     lära, göra dessa grupper ungefär lika · stora
29881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som gymnasiets undervisningsgrupper. · 1 syf-
29882: samt anföra följande:                               te att minska antalet alltför små undervisnings-
29883:    Statsrådet fattade den 17 februari 1977 ett      grupper bör yrkesutbildningsstyrelsen försöka
29884: principbes1ut, TM 5321, om vissa åtgärder           öka möjJigheterna att under den första ter-
29885: för inbesparing. 9Ch uppskjutande av utgifter.      minen ta in nya ·elever i stället för elever
29886: Med stöd av detta bes1ut gav undervisnings-         som · avbryter sina studier. Man borde för-
29887: ministeriet den. 9 mars 1977 direktiv åt yr-        söka minska uppkomsten av alltför sinå . un-
29888: kesutbildt)ingsstyrelsen genom . sina skrivelser,   dervisningsgrupper även så, att yrkesutbi1d-
29889: som gällde genomförande av ett system med           ningsstyrelsen skulle avstå från att hevilja till-
29890: tvåskiftsarbete vid yrkeskurscentralerna ( 4440/    stånd tili undantag från den minimistöi:lek för
29891: 35/77), en ökning av utbildningskapaciteten         nybörjargrupper, varom stadgas i förordning."
29892: med hjälp av elevhemsp1atser (4441/32/77),             Det huvudsakliga innehållet i undervisnings-
29893: en sänkning av de genomsnittliga årliga kost-       ministeriets direktiv tili det centrala ämbets-
29894: naderna för . yrkes1äroanstalternas elevplatser     verket är uppmaningen att utreda, hur kost-
29895: ( 4442/32/77), utnyttjandet av frigjorda elev-      naderna per elev kunde sänkas. De medel som
29896: hems- och undervisningsutrymmen vid grund-          nämns i skrive1sen har karaktären av exem-
29897: skolor och fo1khögskolor för yrkesundervisning      pel. Ämbetsverket kan vid sidan av de där
29898: (4443/39/77) samt effektiverad användning           föreslagna åtgärderna föres1å även andra spar-
29899: av yrkes1äroanstalternas inventarier och utar-      åtgärder. De sparåtgärder som föres1ås av un-
29900: betande av normer för anskaffning av maski-         dervisningsministeriet är avsedda att förverk-
29901: ner och anläggningar ( 4444/32/77). Med stöd        ligas i sådan utsträckning och vid en sådan
29902: av statsrådets ovan nämnda principbeslut till-      tidpunkt, som enligt yrkesutbildningsstyrel-
29903: satte undervisningsministeriet dessutom den         sens utredning förefaller möjlig och ändamåls-
29904: 19 april en arbetsgrupp, som fick tili uppgift      enlig.
29905: att uppgöra ett förslag tili normer beträffande        Enligt 5 § ·förordningen om yrkesundervis-
29906: dimensionering och kvalitetsnivå för byggnader      ningsanstalter (3 /59) bör grupp som erhål-
29907: som yrkes1äroanstalterna har behov av.              ler teoretisk undervisning omfatta 10-36 ele-
29908: 087700561B
29909: 6                                            1977 vp.
29910: 
29911: ver och grupp som erhåller arbetsundervisning       ningen försökt nå lösningar, genom vilka un-
29912: 10-18 elever, försåvitt icke yrkesutbildnings-      dervisningsgruppernas verkliga storlek så nära
29913: styrelsen ~ handels- och industriministeriet) på    som möjligt har kommit att motsvara de maxi-
29914: synnerliga skäl beviljar undantag. Enligt sam-      mitai som förutsätts i stadgandena. I yrkes-
29915: ma förordnings 3 § 2 mom. meddelas teo-             läroanstalternas teoretiska undervisning är
29916: retisk undervisning i allmänna ämnen, till vil-     maximiantalet elever i en undervisrtingsgrupp
29917: ka hör modersmålet, andra språk, medborgar-         36, men i praktiken är antalet 10-18. Då
29918: kunskap, hälsolära och fysisk fostran samt and-     de avsedda gruppstorlekarna tidigare har varit
29919: ra därmed jämförliga ämnen och i yrkesäm-           de dubbla och då man t.ex. i Helsingfors,
29920: nen, till vilka hör yrkesekonomi, matematik,        där yrkesläroanstalternas elevmaterial har ut-
29921: fysik, kemi, materiallära, redskapslära, yrkes-     satts för den kraftigaste gallringe11, {ortfarande
29922: ritrting, yrkestekrtik samt andra därmed jäm-       sammanför arbetsundervisningsgrupper vid un-
29923: fötliga specialämnen inom vederbörande av-          dervisningen i allmänna ämnen,. kari den åt-
29924: delrting eller studielinje.                         gärd för sammanförande av undervisningsgrup-
29925:    Enligt 23 § 2 mom. skolordningen, sådant         per som föreslås i undervisningsministeriets
29926: detta lagrum lyder i förordning av den 19           skrivelse anses vara pedagogiskt möjlig, till
29927: mats 197 6, får elevantalet i lägsta klassen på     sin sparverkan effektiv och med hänsyn tili
29928: läroverks gymnasialstadium och i lägsta klas-       de negativa verkningarna mindre skadlig än
29929: sen i gymnasiet vara högst 36. Länsstyrelsen        andra medel som erfordras för att åstadkom-
29930: kan på synnerliga skäl tillåta ett större elev-      ma en lika stor spareffekt.
29931: antal.                                                  Emedan ett sammanförande av undervis-
29932:     Såsom av det ovan anförda framgår, är maxi-     ningsgrupper, åtminstone om detta genomförs
29933: mitalen för undervisningsgruppernas storlek i       omede1bart, har negativa verkningar med hän-
29934: gymnasiet och vid yrkesläroanstalternas teore-       syn till lärarnas sysselsättning samt avlöning
29935: tiska undervisning enligt gällande förordningar     och då de pedagogiskt-didaktiska verkningarna
29936: desamma, och i de sistnämnda läroanstaherc          av åtgärden kräver ytterligare utredning samt
29937: na är det möjligt att i den teoretiska under-       då ytterligare de för tillfället för. undervis-
29938: visningen förena två arbetsundervisningsgrup-        ningsgrupper på 18 elever dimensionerade un-
29939: per. Enligt den praxis som följts ända till de      dervisningsutrymmena även ikan hindra ett än-
29940: senaste. åren har yrkesläroanstalterna dock, med    damålsenligt verkställande av beslutet, strävar
29941: några undantag, avstått från denna möjlighet.       undervisrtingsministeriet tili att, med beaktan-
29942: Följden har varit en betydande höjning av           de av verkningarna av det gjorda principbe-
29943: driftskostnaderna per elev.                          slutet, utreda de ovan nämnda frågorna samt
29944:     Undervisningsgruppernas storlek är av vä-       förverkliga sparåtgärderna sålunda, att det inte
29945: sentlig betydelse för driftskostnaderna per elev.    uppstår negativa verkningar av det fattade be-
29946: Av denna orsak har man genom de sparåt~              slutet.
29947: gärder som berör den allmänbildande utbild-
29948:     Helsingfors den 25 maj 1977.
29949: 
29950:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
29951:                                               1977 vp.
29952: 
29953: Kirjallinen kysymys n:o 165.
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 
29958:                                   Tähkämaa: Kotieläinjalostuslaitoksen siirtosuunnitelman toteutta-
29959:                                      misesta.
29960: 
29961: 
29962:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29963: 
29964:    Suomen Kotie1äinjalostus)l'hdistyksen, Keino-     jalostuksen tarkoituksenmukaisin organisaatio.
29965: siemennysyhdistysten Liiton ja Kotieläinjalos-       Tähän tehtävään asetettu maa- ja metsätalous-
29966: tusrlaitoksen välille on muodostunut läheinen        ministeriön työryhmä yhtyi eduskunnan kan-
29967: yhteistyö mm. eläinten arvostelumenetelmien          taan edellyttäen perusteellisempia selvityksiä
29968: kehittämisessä, jalostusneuvonnan hoitamisessa       ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä.
29969: ja tietokoneiden käytössä. Kotieläinjalostuslai-        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
29970: tos käyttää tutkimuksissaan pääasiassa Keino-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
29971: siemennysyhdistysten Liiton aineistoja ja tekee      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29972: huomattavan osan ana'Jyyseista suoraan Liiton        seuraavan kysymyksen:
29973: tietokoneeNa.
29974:     Tällä yhteistyöllä on oLlut mevkittävä vaiku-               Aikooko Hallitus toteuttaa Kotieiäin-
29975: tus siihen, että Suomen kotieläinjalostuksessa              jaliostuslaitoksen siirtosuunnitelman edus-
29976: on niin onnistuttu, että meiLlä on tuotantotai-             kunnan toivomuksesta asetetun työryh-
29977: plll1lluksiltaan maailman huippuluokkaa olevat              män siirtoa vastustavasta kannasta huo-
29978: kotieläimet. Tämän johdosta eduskunta velvoit-              hmatta ja ennen kuin on asetettu työ-
29979: ti v. 1976 budjetdkäsittelyn yhteydessä halli-              ryhmän ehdottama alan järjestelyä ja
29980: tuiksen ennen maatalouden tutkimuskeskuksen                 edullisinta organisaatiota selvittävä toi-
29981: Kotieläinjalostuslaitoksen siirtoa Tikkurilasta             mikunta, jossa myös kotieläinjalostusta
29982: Jokioisiin selvittämään, miHainen olisi kotieläin-          edustavat järjestöt olisivat edustettuina?
29983:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1977.
29984: 
29985:                                           Taisto Tähkämaa
29986: 
29987: 
29988: 
29989: 
29990: osnoon2s
29991: 2                                              1977 vp.
29992: 
29993: 
29994: 
29995: 
29996:                         E d u s k u n n a n . H et r a     P 1.1 h e m i e h e 11 e.
29997: 
29998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          eläinjalostuksen organisaatio olisi tarkoitUksen-
29999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mukaisin alan tut!kimuksen, korkeimman ope-
30000: olette 15 päivänä huhti!kuuta 1977 päivätyn             tuksen, neuvonnan ja alan käytännön koordi-
30001: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ·          noinnin kannälta.
30002: asiaAom,aiselle jäseneN:e jäljen1;1öksen kansan-            Maa- ja metsätalousministeriön asettama Ko-
30003: edustaja Tähkämaan näin kuuluvasta :kirjallises-        tieläinjalostu~sen koordinointityöryhmä on teh-
30004: ta kysymyksestä n:o 165:                                nyt eduskunnan edellä tarkoittaman kotieläinja-
30005:                                                         lostuksen organisaatiota koskevan selvityksen.
30006:             Arkooko Hallitus toteuttaa Kot1e'läin-      Työryhmä ei ollut kotieläinjalostuslaitoksen Jo:
30007:       . jaliöstuslaitoksen siirtosuunnitelman edus-     kioisiin siirtoa vastustavassa kannassaan yksi-
30008:         kunnan toivomuksesta asetetun työryh-           mie!Jinen. Enemmistö - neljä työryhmän seit-
30009:         'män siirtoa vastustavasta kannasta huo-        semästä jäsenestä - katsoi, että työryhmän
30010:         limatta ja ennen kuin on asetettu työ-          ehdottamat toimenpiteet olisi syytä toteuttaa
30011:          ryhmän ehdottama aJan järjestelyä ja           ennen!kuin laitdk&en sijainnista lopulHsesti pääc
30012:          edullisinta organisaatiota selvittävä toi-     tetään. Loput kolme työryhmän jäsentä katsoi-
30013:          m~kunta, jossa myös kotieläinjalostusta        vat, ettei eduskunnan vuoden 1976 tuJ.o- ja
30014:         edustavat järjestöt olisivat edustettuina?      menoarviossa esittämä lausuma ole tarkoitettu
30015:                                                         kumoamaan eduskunnan asiasta aiemmin teke-
30016:     Vastäuksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miä päätOksiä. He eivät pitäneet perustehuna
30017: vasti seuraavaa:                                        muuttaa maatalouden· tutkimuskeskuksen Tik-
30018:     Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1971 tulo-           kurilassa olevien laitosten Jokioisiin siirtymis-
30019: ja menoarviossa Jokioisten kartanoiden siirtä-          suunnitelmaa, vaan pitivät ·epätatkoituksenmu-
30020: misen maatalouden tutkimuskeskuksen haUin-              kaisena sitoa siirtymissmmnitelma kotieläinja-
30021: taan L 3. 1971 lukien ja hyväksynyt suunnitel-          lostuslaitoksen osalta työryhmän toimenpide-
30022: man, jonka mukaan maatalouden tutkimuskes-              ehdotusten toteutumiseen ja siten jättää yksi
30023: kuksen Tikkurilassa olevat laitokset siirretään         maata1ouden tutkimuskeskuksen laitos irralleen
30024: kartanoiden aLueelle vuosina 1971-80, sekä            . epämääräiseen asemaan.
30025: varannut määrärahan Tikkurilan laitosten Jo-                Maa- ja metsätalousministeriö ei ole toistai-
30026: k~oisiin rakentamisen suunnittelua varten. Suun-        seksi ratkaissut kantaansa asiassa, mutta Koti-
30027: nitelmaa toteutetaan parhaHlaan eduskunnan              eläinjalostuksen koordinointityöryhmän toimen-
30028: myöhempinä vuosina tarkoitusta varten myön-             pide-ehdotuksia ollaan parast'aikaa toteuttamas-
30029: tämien määrärahojen turvin. Maatalouden tut-            sa mm. siten, että 9. 2. 1977 on asetettu toimi-
30030: kimu~keskuksen laitosten siirtoa Jokioisiin pi-         kunta, jonka tehtävänä on mm. selvittää olisiko
30031: detään kiireellisenä, koska Tikkurilan laitosra-        ja millä tavoin maatalouskeskus- ja maatalous-
30032: kennusten alueelle on suunniteltu muuta käyt-           seurajärjestön sekä Suomen Kotieläinjalostus-
30033: töä.                                                    yhdistyksen ja muiden maatalouden ja sHhen lä-
30034:     Hyväksyessään vuoden 197 6 tulo- ja meno-           heisesti liittyvien alojen kehittämistoimintaa
30035: arvioon sisältyvät talonmkennusmäärärahat Tik-          harjoittavien järjestöjen valtionavun perusteita
30036: kurilan laitosten Jokioisiin siirtämiseks1 edus-        muutettava. Toimikunnassa on myös Suomen
30037: kunta on todennut, että hallituksen tulisi ennen        I\jot1efäinj alostusyhdis tys edustettuna.
30038: tu tkimuskeskuiksen kotieläinlaitoksen siirtosuun-          Kotieläinjalostuslaitoksen siirtoon :liittyvät
30039: nitelman toteuttamista selvittää, millainen koti-       asiat ovat vielä Hsäselvittelyjen alaisina.
30040:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1977.
30041: 
30042:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
30043:                                             N:o 165                                               3
30044: 
30045: 
30046: 
30047: 
30048:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30049: 
30050:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       visningen, rådgivning och praktisk koordinering
30051: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder slkrivelse     inom husdjursförädlingen.
30052: av den 15 april 1977 till vederbörande mediem         Den av jord- ooh skogsbmksministeriet tili-
30053: av statsrådet översänt avskrift av föijande av     satta arbetsgruppen för koordinering av hus-
30054: riksdagsman Tähkämaa ställda spörsmåi nr           djursförädlingen har gjort den utredning om
30055: 165:                                               husdjursiförädlingens organisation som rilks-
30056:            Ämnar Regeringen förverkliga flytt-     dagen ovan avsåg. Arbetsgruppen var inte enig
30057:         ningsplanen tör Husdjursförädlingsan-      då den motsatte sig överflyttningen av hus-
30058:         stalten trots den negativa åsikt som ut-   djursförädlingsanstalten tili Jockis. Majoriteten
30059:         trydkts av den arbetsgrupp som tillsatts   - fyra av arbetsgruppens sju medlemmar -
30060:         på önskan av ri!ksdagen och inrran man     ansåg att det skulle vara skäl att förverkliga
30061:         tillsatt den av arbetsgruppen föresiagna   de åtgärder arbetsgrupper föreslagit innan det
30062:         kommissionen för utredande av arrange-     slutliga besiutet om anstaltens piacering fattas.
30063:         mangen inom branschen och den mest         De återstående tre mediemmarna av arbets-
30064:         fördelaktiga organisationen, i viiken      gruppen ansåg att riksdagens uttalande i stats-
30065:         kommission också de organisationer         förslaget för 1976 inte varit avsett att upp-
30066:         som företräder husdjursförädlingen skul-   häva riksdagens tidigare besiut i saken. De
30067:         le vara representerade?                    fann det inte motiverat att ändra planen för
30068:                                                    överflyttning av lantbmkets forskningscentrais
30069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      anstalter i Dickursby tili Jockis, utan fann det
30070: samt anföra följande:                              oändamålsenligt att vad ·husdjursförädlings-
30071:     R1ksdagen har i statsförslaget för 1971 god-   anstalten beträffar binda överflyttningsplanen
30072: känt en överföring av Jockis gård i lantbrukets    vid förvevkligandet av de åtgärder arbets-
30073: forskningscentrals besittning räknat från 1. 3.    gruppen föreslagit och därmed lämna en av
30074: 1971 och godkänt en pian enligt viiken forsk-      lantbrukets forskningscentrals anstalter separat
30075: ningscentralens inrättningar i Dickursby flyttas   i en osäiker ställning.
30076: tili gårdens område under åren 1971-80, samt          Jord- och skogsbruksministeriet har ännu
30077: reserverat ansla:g för planering av byggandet av   inte fattat ställning i saken, men man håller
30078: inrättningarna i Diokursby i Jodkis. Planen för-   som bäst på att förverkliga de åtgärder arbets-
30079: vevkligas för närvarande med anslag som riks-      gruppen för koordinering av husdjursföräd-
30080: dagen under senare år beviljat för ändamålet.      lingen framlagt, bl. a. så att man 9. 2. 1977
30081: öveDflyttningen av lantbruikets forsknings-        har tillsatt en kommission, vars uppgift bl. a.
30082: centrals inrättningar tili }ockis anses vara       är att utreda huruvida och på vilket sätt man
30083: brådskande, eftersom man planerar att utnyttja     borde ändra grunderna för statsbidrag tili lant-
30084: det område, där anläggningarna i Dickursby är      bru'kscentral- och Iantbruks.sällskaps förbunden
30085: belägna, tili annat ändamål.                       samt tili Finlands husdjursavelsförening och
30086:     Då riksdagen i statsförslaget för år 1976      andra organisationer som idkar verksamhet i
30087: godkände husbyggnadsanslag för överflyttning       syfte att utveckla lantbmket och därtill nära
30088: av anläggningarna i Dickursby tili Jockis          anslutna områden. I kommissionen är även Fin-
30089: konstaterade den, att regeringen innan över-       lands husdjursavelsförening företrädd.
30090: flyttningsplanen för forskningscentralens hus-        Frågorna i anslutning tili flyttningen av hus-
30091: djursaniäggning förverkligas borde utreda, vil-    djursförädlingsanstalten är fortfarande föremål
30092: ket siag av organisation som ·skulie vara mest     för tilläggsutredningar.
30093: ändamålsenligt för forskning, den högsta under-
30094:       Helsingfors den 13 maj 1977.
30095: 
30096:                                              Jord- och skogshruksminister Johannes Virolainen
30097:                                              1977 vp.
30098: 
30099: Skriftligt spörsmål n.r 166.
30100: 
30101: 
30102: 
30103: 
30104:                                  Björklund m.fl.: · Om förbättrande av konkurrensvillkoren för de
30105:                                     finländska sandsugarna.
30106: 
30107: 
30108:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30109: 
30110:    För en kort tid sedan beslöt Kotka stad att      ning, utan huvudsakligen på lösare arbets-
30111: ingå entreprenadavtal om fyllandet av Östra         skyddsbestämmelser ( resultat: mindre beman-
30112: kajen i Kotka hamn med ett danskt företag.          ning) och statliga subventioner ( långfristiga
30113: Beslutet innebär, att de tre inhemska rederierna    danska lågräntelån). Därtill kommer att de
30114: (Leonora/Helsingfors, Sjösand/Borgå och Ta-         finländska myndigheterna favoriserar de danska
30115: tu/Kotka), som sedan 1971 bedriver sandsug-         sandsugarna på bekostnad av de inhemska
30116: ning i Finland, åter har förbigåtts. I dagens       genom att ensidigt bevilja utlänningarna pro-
30117: läge betyder detta enligt uppgift ett direkt kon-   vianten tull- och skattefritt.
30118: kurshot för de inhemska sandsugarna.                   I väntan på att Regeringen skyndsamt vid-
30119:    Med tanke på att ca. tjugo familjers ut-         tar åtgärder för att trygga de berörda familjer-
30120: komst är beroende av de finländska sandsugar-       nas utkomst framställer vi med stöd av 37 S
30121: rederiernas arbetsmöjligheter, aktualiseras trå-    1 momentet riksdagsordningen följande spörs-
30122: gan om möjliga stödåtgärder som kunde garan-        mål att besvaras av vederbörande medlem av
30123: tera de finländska sandsugarnas konkurrens-         statsrådet:
30124: kraft och därigenom trygga dessa familjers
30125: utkomst på ett mera ändamålsenligt sätt än                     V:ad ämnar Regeringen göra för att
30126: genom betalning av arbetslöshetsunderstöd.                  avlägsna de finländska sandsugarrede-
30127:    Enligt tidningsuppgifter ( Folktidningen Ny              riernas aktuella konkurshot och för att
30128: Tid den 24. mars 1977) beror de danska sand-                jämställa de inhemska sandsugarnas kon-
30129: sugarnas överläge inte på exempelvis bättre                 kurrensvillkor med de motsvarande ut-
30130: yrkesskicklighet eller modernare teknisk utrust-            ländska företagens?
30131:      Helsingfors den 15 april 1977.
30132: 
30133:                I.-C. Björklund                                  Peter Muurman
30134: 
30135: 
30136: 
30137: 
30138: 0877004669
30139: 2                                            1977 vp.
30140: 
30141: Kirjallinen kysymys n:o 166.                                                            Suomennos·.
30142: 
30143: 
30144: 
30145: 
30146:                                  Björklund ym.: Suomalaisten hiekanimualusten kilpailuaseman
30147:                                     parantamisesta.
30148: 
30149: 
30150:                         Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
30151: 
30152:    Kotkan kaupunki päätti äskettäin tehdä Kot-      masta teknillisestä varustuksesta, vaan paa·
30153: kan itälaiturin altaan täyttämistä Kotkan sata-     asiassa väljemmistä työsuojelumääräyksistä ( tu-
30154: massa koskevan urakkasopimuksen erään tans-         los: pienempi miehistö) ja valtiollisista sub-
30155: kalaisen yrityksen kanssa. Päätös merkitsee         ventioista (pitkäaikaisista tanskalaisista alhai-
30156: sitä, että kolme kotimaista varustamoa ( Leono-     sella korolla annetuista lainoista). Lisäksi tu-
30157: ra/Helsinki, Sjösand/Porvoo ja Tatu/Kotka),         lee se, että suomalaiset viranomaiset suosivat
30158: jotka. harjoittavat Suomessa vuodesta 1971 hie-     tanskalaisia hiekanimualuksia kotimaisten kus-
30159: kanimu toimintaa, on jälleen sivuutettu. Tämän      tannuksella myöntämällä yksipuolisesti ulko-
30160: päivän tilanteessa tämä merkitsee tietojen mu-      maalaisille ruokatarvikkeiden tulli- ja verova-
30161: kaan suoranaista konkurssiuhkaa kotimaisille        pauden.
30162: hieka.nitnualuksille.                                  Odottaessamme sitä, että Hallitus kiireelli-
30163:  . Ajatellen sitä, että n. kahdenkymmenen per-      sesti ryhtyy toimenpiteisiin kysymyksessä ole-
30164: heen toimeentulo on riippuvainen suomalaisten       vien perheiden toimeentulon turvaamiseksi, esi-
30165: hiekanimuvarustamojen       työmahdollisuuksista,   tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 mo-
30166: aktualisoituu mahdollisia tukitoimenpiteitä kos-    mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
30167: keva kysymys, jotta voitaisiin taata suomalais-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30168: ten hiekanimualusten kilpailukyky ja siten tur-
30169: vata näiden perheiden toimeentulo työttömyys-                Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-
30170: korvausten maksamista tarkoituksenmukaisem-                seen suomalaisten hiekanimualusvarus-
30171: malla tavalla.                                             tamojen ajankohtaisen konkurssiuhan ja
30172:    Lehtitietojen mukaan (Folktidningen Ny Tid              asettaakseen kotimaisten hiekanimualus-
30173: maaliskuun 24 päivänä 1977) tanskalaisten hie-             ten kilpailuehdot tasavertaiseen asemaan
30174: kanimualusten yliote ei johdu esimerkiksi pa-              vastaavien    ulkomaalaisten    yritysten
30175: remmasta ammattitaidosta tai uudenaikaisem-                kanssa?
30176:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1977.
30177: 
30178:                1.-C. Björklund                                  Peter Muurman
30179:                                               N:o 166                                               3
30180: 
30181: 
30182: 
30183: 
30184:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30185: 
30186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nähden edullisemmassa asemassa sen vuoksi,
30187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että ne voivat käyttää pienempää miehistöä,
30188: olette 15 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn kir-     saavat valtiollista tukea pitkäaikaisten halpa-
30189: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    korkoisten lainojen muodossa ja saavat Suo-
30190: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mes•sa työskennellessään verovapaan muonituk-
30191: 1.-C. Björklundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     sen.
30192: sesta kysymyksestä n:o 166:                            Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan
30193:                                                     kysymyksessä olevien suomalaisten hiekanimu-
30194:          Mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-        alusten miehitykset vaihtelevat kokki mukaan
30195:        seen suomalaisten hiekanimualusvarus-        luettuna neljästä seitsemään henkeen. Neljän
30196:        tamojen ajankohtaisen konkurssiuhan ja       hengen miehitys ei kuitenkaan oikeuta normaa-
30197:        asettaakseen kotimaisten hiekanimualus-      leissa olosuhteissa yli 12 tuntia kestäviin mat-
30198:        ten kilpailuehdot tasavertaiseen asemaan     koihin. Tanskalaisen urakoitsijan ilmoituksen
30199:        vastaavien    ulkomaalaisten    yritysten    mukaan Kotkan täyttöurakkaa tulee tekemään
30200:        kanssa?                                      kaksi alusta, joista suuremmassa on kokki mu-
30201:                                                     kaan lukien kahdeksan miestä ja pienemmässä
30202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         seitsemän miestä. Molemmat alukset ovat pie-
30203: taen seuraavaa:                                     nempiä kuin suurin suomalainen urakkakilpai-
30204:    Kysymyksen perustelujen alussa on todettu,       luun osallistunut alus.
30205: että suomalaiset yrittäjät on sivuutettu Kotkan        Tanskalaiset alukset eivät Suomessa työs-
30206: sataman itälaiturin altaan täyttämistä koskevas-    kennellessään saa verovapaata muonitusta.
30207: sa urakassa. Kotkan kaupungin antamien tieto-          Tanskan valtion halpakorkoisten lainojen
30208: jen mukaan kyseisestä työstä järjestettiin urak-    merkityksestä kustannuksiin ei ole esitetty las-
30209: kakilpailu, jossa tanskalainen yrittäjä tarjoutui   kelmia, mutta tuskin ne yksinään voivat selit~
30210: suorittamaan työn 4,20 markan hinnasta kuu-         tää tarjousten välistä huomattavan suurta hin-
30211: tiometriltä, kun mainitun kolmen suomalaisen        taeroa. Lisäksi on syytä todeta, että pienempi
30212: yrittäjän tarjoukset li1kkuivat välillä 5,95-       etäisyys työkohteeseen ja sen sijaitseminen
30213: 6,15 markkaa kuutiometriltä.                        kotimaassa ·antavat suomalaiselle yrittäjälle var-
30214:    Kysymyksen perustelujen mukaan ulkomaa-          masti huomattavan edun ainakin pienempien
30215: laiset kilpailijat ovat suomalaisiin yrittäjiin     matkakustannusten muodossa.
30216:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1977.
30217: 
30218: 
30219:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Bemer
30220: 4                                              1977 vp.
30221: 
30222: 
30223: 
30224: 
30225:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30226: 
30227:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningar, att de åtnjuter statens stöd i form av
30228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         långfristiga lån med billig ränta och att de un-
30229: av den 15 april 1977 tili vederbörande medlem         der den tid de arbetar i Finland får skattefri
30230: av statsrådet för avgivande av svar översänt          proviantering.
30231: avskrift av följande av riksdagsman l.-C. Björk-         Enligt sjöfartsstyrelsens uppgift varierar be-
30232: lund m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 166:       manningen inklusive koeken på finländska
30233:                                                       sandsugarfartyg mellan fyra och sju personer.
30234:           Vad ämnar Regeringen göra för att           En besättning om fyra personer ger dock i
30235:        avlägsna de finländska sandsugarre-            normalförhållanden inte möjlighet tili färder
30236:        deriernas aktuella konkurshot och för          som varar över 12 timmar. Den danska entre-
30237:        att jämställa de inhemska sandsugarnas         prenören har uppgivit att för fyllningsarbetet
30238:        konkurrensvillkor med de motsvarande           i Kotka skall användas två fartyg, av vilka det
30239:        utländska företagens?                          större har åtta och det mindre sju man, koakar-
30240:                                                       na medräknade. Båda fartygen är mindre än det
30241:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          största av de finländska fartyg som tog del i
30242: anföra följande:                                      entreprenadtävlingen.
30243:    I början av motiveringen tili spörsmålet              De danska fartygen erhåller inte skattefri
30244: anförs att de finländska företagarna förbigicks       proviantering under den tid de arbetar i Fin-
30245: när det gällde att ingå entreprenadkontrakt           land.
30246: om fyllandet av Östra kajen i Kotka hamn.                Beträffande betydelsen av danska statens låg-
30247: Enligt de uppgifter som man erhållit från             räntelån för kostnaderna finns inga kalkyler tili
30248: Kotka stad anordnades om ifrågavarande arbete         förfogande, men de kan knappast allena för-
30249: en entreprenadtävling, varvid den danska före-        klara den stora prisskilinaden mellan anbuden.
30250: tagaren erbjöd sig att utföra arbetet tili ett pris   Dessutom bör konstateras, att det mindre av-
30251: om 4,20 mark per kubikmeter, medan de tre             ståndet tili arbetsstället ävensom den omstän-
30252: finländska företagarnas anbud rörde sig mellan        digheten att det befinner sig i hemlandet inne-
30253: 5,95 och 6,15 mark per kubikmeter.                    bär säkert en avsevärd förmån för en finländsk
30254:    Enligt motiveringen är utländska konkur-           företagare åtminstone på grund av de lägre
30255: renter i ett fördelaktigare läge än de finländska     resekostnaderna.
30256: därför, att de klarar sig med mindre besätt-
30257:       Helsingfors den 12 maj 1977.
30258: 
30259: 
30260:                                                        Handels- och industrimini:ster Arne Berner
30261:                                                1977 vp.
30262: 
30263: Kirjallinen kysymys n:o 167.
30264: 
30265: 
30266: 
30267:                                    Sinisalo ym.: Suurpääomalle myönnettävän valtion avustuksen
30268:                                        lopettamisesta.
30269: 
30270:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
30271: 
30272:     Viime vuosina on ·valtion erimuotoinen            omistajille ja varanneet merkittäviä summia
30273: taloudellinen tuki yksityiselle teolliselle yritys·   käyttörahastoihin. Esim. Wärtsilä-yhtymän
30274: toiminnalle suuresti kasvanut. Tarkoitukseen          osalta on todettava lisäksi, että mikäli !(.
30275: käytetyt valtion varat ovat ainakin kymmen-           takuun suorituksilla olisi lunastettu valtiolle
30276: kertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden               yhtymän osakkeita, Wärtsilä olisi nyt valtion-
30277: aikana. Tällainen kehitys näyttää jatkuvan, ellei     enemmistöinen yhtiö.
30278: asiassa ryhdytä joihinkin toimenpiteisiin. Pää-          Julkisuudess,a on jo pitemmän aikaa vaadittu
30279: asiallisesti valtion tuki suuntautuu suurpää-         kiireellisiä toimia valtion yritystoiminnan val-
30280: omalle.                                               vonnan j,a rajoittamisen alalla. Niinpä on to-
30281:     Vientiteollisuuden piiristäkin on esitetty ar-    dettu, että verovarojen .käyttöä yritystoiminnan
30282: vioita julkisuudessa, että maassamme valtio-          tukemiseen kontrolloidaan täysin riittämättö-
30283: vallan panos viennin edistämiseen on suurempi         mästi. Yhtenäisiä perusteita tuen myöntämiselle
30284: kuin teollistuneissa kapitalistisissa maissa          ei ole myöskään olemassa eikä väärinkäytösten
30285: yleensä.                                              varalle ole säädetty rankaisevaa lainsäädäntöä.
30286:     Eräs suurteollisuudelle menevä tukimuoto             Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
30287: ovat ns. kustannustakuut. Myös tämä tuki-             vuodelta 1975 -viitaten mm. valtiontaloudelli-
30288: muoto on suuresti lisääntynyt. Vaikka vuonna          siin vaikeuksiin -       esittäneet, että valtion
30289:  1974 tehtiinkin joitakin toimia tukiehtojen          suoranaisen yritystuen asemesta ainakin osittain
30290: kiristämisen suuntaan, on haHitus sittemmin           siirryttäisiin lainamuotoiseen rahoitukseen.
30291: katsonut aiheelliseksi jäUeen laajentaa K-takuu-         Eduskunnalle on jätetty eräiden SKDL:n
30292: järjestelmää. Niinpä valtioneuvoston joulu-           eduskuntaryhmän jäsenten toimesta aloite, jossa
30293: kuussa 1976 vahvistamat takuuehdot antavat            ehdotetaan, että ryhdyttäisiin kiireellisiin toi-
30294: viejille paremmat edut kuin vuonna 1974               menpiteisiin yhteiskunnan varoista teolliselle
30295: edellytettiin.                                        yrittäjätoiminnalle luovutettavien varojen vää-
30296:     K-takuiden mittasuhteita osoittaa mm. se,         rinkäytön estämisebi j·a suurpääoman avusta-
30297: että takuujärjestelmän puitteissa tapahtui vien-      misen lopettamiseksi mm. yhtenäistämällä yri-
30298:  tiä vuonna 1976 2,1 mrd mk ja samaan aikaan          tystuen perusteet ja aikaansaamalla tehokas ja
30299: viejille maksettiin korvauksia yli 500 milj. mk       julkinen varainkäytön valvonta.
30300:  eli neljännes viennistä.                                Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
30301:     Kun K-takuusuorituksia tarkastellaan sen          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
30302:  suurempien saajien osalta on todettavissa, että      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30303: viime vuosina vahion tuki on merkinnyt noin           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30304:  puolet po. yritysten alalla maksamista palkoista.
30305:     Näin valtaisa valtion varojen myöntäminen                   Millaisiin toimiin Hallitus on ryhty-
30306: voitonhankintatarkoituksessa toimiville yksityi-             nyt tai aikoo ryhtyä teolliselle yrittäjä-
30307:  sille yrityksille joutuu vielä oudompaan valoon,            toiminnalle valtion varoista myönnettä-
30308:  kun valtion tukea saaneet yhtiöt ovat samana                vän tuen perusteiden yhtenäistämiseksi
30309:  aikana jakaneet osakkeilleen huomattavia                    ja mahdollisten väärinkäytösten estä-
30310: voitto-osuuksia, kohottaneet osakepääomaa ja                 miseksi sekä suurpääomalle myönnettä-
30311:  jakaneet ilmaisosakkeita vanhoille Osakkeen-                vien valtion avustusten lopettamiseksi?
30312:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1977.
30313: 
30314:                 Taisto Sinisalo                                   Pauli Puhakka
30315:                 Markus Kainulainen                                E.-J. Tennilä
30316: 087700536J
30317: 2                                            1977 vp.
30318: 
30319: 
30320: 
30321: 
30322:                         Ed u s k u n n a n He ,r r a Puhe m i e he 11 e.
30323: 
30324:    ValuiopäJväjärjestyrksen 37 §:n 1 momentissa     yli 80 % suuntautuu Neuvostoliittoon, halu-
30325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan jatkaa nykyisessä laajuudessaan, voidaan
30326: olette 19 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn          K-takuujärjestelmää pitää välttämättömänä.
30327: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Uman K-takuujärjeste1män antamaa suojaa
30328: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kustannusten poikkeuksellinen ja ennalta arvaa-
30329: edustaja Taisto Sinisalon ym. näin kuuluvasta       mavon nousu viime vuosina olisi todennäköi-
30330: kirjallisesta kysymyksestä n:o 167:                 sesti saattanut -raskaan metarlliteoUisuutemme
30331:                                                     yritykset täysin ylivoimaisiin vaikeuksiin pit-
30332:           Millaisiin toimiin HalJitus on ryhty-     kien toimitusaikojen vuoksi. Tämä olisi työlli-
30333:        nyt tai aikoo ryhtyä teolliselle yrittäjä-   syysvaikutuksiltaan kohdistunut arviolta 70 000
30334:        toiminnalle valtion varoista myönnettä-      työnteki jään.
30335:        vän ;tuen perusteiden yhtenäistämiseksi          K-takuujärjestelmän yleiset v·ientitakuueh-
30336:        ja mahdollisten väärinkäytösten estä-        dot vahvistaa valtioneuvosto. Vientitakuu-
30337:        miseksi sekä suurpääomalle myönnettä-        ehdot muodostavat yhtenäiset perusteet takui-
30338:        vien valtion avustusten lopettamiseksi?      den myöntämiselle. Vientitakuulaitoksen tilin-
30339:                                                     tarkastajilla, joihin kuuluu myös valtion tar-
30340:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kastusviraston edustaja, ei ole ollut huomautta-
30341: vasti seuraavaa:                                    mista takuiden myöntämismenettelyn osalta.
30342:    Vientitakuulain nojalla voidaan ns. K-takuita    Mahdollisten väärinkäytösten varalle on ole-
30343: myöntää kotimaiselle viejälle kustannustason        massa tarpeelliset määräykset.
30344: nousuun liittyvästä valmistuskustannusten ko-           Vaikikakin K-takuiden kyseiset vientitakuu-
30345: hoamisesta aiheutuvan tappionv·aaran varalta.       ehdot on viimeksi vahvistettu joulukuussa
30346: Takuita on myönnetty vuodesta 1964 lähtien          1976, hallitus seuraa jatkuvasti K-takuujärjes-
30347: ja jo sitäkin ennen vastaavanlainen suoja annet-    telmän vaikutuksia, siitä vahiolle aiheutuvia
30348: tiin viejille vientikorvausmenettelyn kautta.       menoja sekä selvittää mahdollisuuksia järjes-
30349: Järj-estelmästä aiheutuneet korv·aukset olivat      telmän kehittämiseksi edelleen. Mikäli kustan-
30350: vuoteen 1972 saakka ·erittäin pieniä. Viime         nuskehityksemme voidaan riittävän pitkään
30351: vuosien poikkeuksellisen nopea kustannustason       pitää kansainväLisellä tasolla, ei järjestelmä
30352: nousu johti korvausmäärien olennaiseen kas-         aiheuta korvauksia valtion varoista muodostaen
30353: vuun ja heijastuu vielä 1978, mutta sen jäl-        kuitenkin turvan vieJille y1lätyksdlisen inflaa-
30354: keen korvausmäärät jäänevät olennaisesti ny-        tion varalta. Järjestelmästä kokonaan luopu-
30355: kyisiä pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että         minen saattaisi kuitenkin aiheuttaa suuria vai-
30356: vuodesta 197 4 lähtien yleisiä vientitakuuehtoja    keuksia vienoiliemme ja olennaisesti heikentää
30357: on huomattavasti kiristetty. Viime vuoden           työllisyystilannetta raskaan metalliteollisuuden
30358: joulukuussa tosin valtioneuvosto alensi ns.         j.a rakennusvientimme sektoreilla.
30359: omavastuuprosenttia paremmin vastaamaan en-             Valtiovarainministeriössä ja kauppa- ja teol-
30360: nakoitua kansainvälistä kustannuskehitystä,         lisuusministeriössä on vastikään selvitetty mah-
30361: mutta samalla ehtoja kiristettiin useilta muilta    dollisuuksia yhdenmukaistaa yritysten rahoitus-
30362: osin.                                               ja tukimuotojen perusteet sekä luoda yhtenäi-
30363:    Mikäli raskaan meta1liteollisuuden ja ra-        nen seurantajärjeste1mä. Näiden selvitysten
30364: kennusurakoiden vientiä, josta tällä hetkellä       perusteella on jo ryhdytty toimenpiteisiin.
30365:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1977.
30366: 
30367:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
30368:                                               N:o 167                                               3
30369: 
30370: 
30371: 
30372: 
30373:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 m a n.
30374: 
30375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Sovjetunionen, i ·samma omfattning som för
30376: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            närvarande, kan K-garantisrstemet anses vara
30377: velse av den 19 april 1977 tili v·ederbörande        nödvändigt. Utan det skydd som K-garantisyste-
30378: medlem av statsrådet för avgivande av svar           met erbjuder skulle de senaste årens excep-
30379: översänt ftvskrift av följande av riksdagsman        tionella och oförutsedda kostnadsstegring san-
30380: Taisto Sinisalo m.H. ställda skriftliga spörsmål     nolikt ha ställt för.etagen inom den tunga me·
30381: nr 167:                                              tallindustrin inför helt oöverkomliga svårighe-
30382:                                                      ter på grund av de långa leveranstiderna. Detta
30383:           ViU~a åtgärder har Regeringen vid-         skulle ha haft syssdsättningsverkningar för
30384:        tagit eller åmnar vidta för att samordna      uppskattningsvis 70 000 arbetstagar·e.
30385:        principerna f.ör det statliga stödet till         K-ga:rantisystemets allmänna exportgaranti-
30386:        industriföretagsamheten och stävja even-      vi:l1kor faststäUs .av statsrådet. Exportgaranti-
30387:        tuellt misshruk samt för att upphöra          villkoren utgör enhetliga grunder för beviljan-
30388:        med beviljandet av statsbidrag tili stor-     det av garantierna. Exportgarantianstaltens re-
30389:        kapitalet?                                    visorer, tili vilka hör också en representant
30390:                                                      för statens revisionsverk, har inte haft anmärk-
30391:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ningar beträffande förfarandet vid beviljandet
30392: anföra följande:                                     av garantier. För eventuella fall av missbruk
30393:    En1igt lagen om exportgarantier kan s.k. K-       finns nödiga stadganden.
30394: garantier beviljas en inhemsk exportör tili sä-          Fastän K-garantiernas ifrågavarande garanti-
30395: kerhet för sådana produktionskosrnadsstegring-       villkor senast har fastställts i december 1976,
30396: ar som hänför sig tili stigande kostnadsnivå.        följer regeringen kontinuerligt med systemets
30397: K-gamntier har beviljats sedan år 1964 och           verkningar, av det förorsakade statsutgifter
30398: redan därförinnan fick exportörerna motsvaran-       samt utreder möjlighenerna att vida~eutveckla
30399: de skydd genom exportersättningsförfarandet.         systemet. 1 fall vår kostnadsutveclding tillräck-
30400: De av systemet förorsakade ersättningama var         ligt länge kan hål1as på imernationell nivå,
30401: fram tili ålr 1972 myoket •små. De senaste årens     kommer ·systemet inte att medföra ersättning-
30402: exceptionellt snabba höjning av tkostnadsnivån       ar ur statsmedel men utgör ändå ett skydd för
30403: ledde tili en väsentlig ökning av ersättningarna     exportörerna mot överraskande inflation. Att
30404: och avspeglas ännu 1978, men därefter torde          helt upphöra med systemet skulle dock för-
30405: ersättningarna b1i betydligt mindre än för när-      orsaka stora svårigheter för vår export och
30406: varande. Detta beror på att de allmänna ga-          väsentligt försvaga sysselsättningsläget på den
30407: r.antivilltkor.en avsevärt har skärpts sedan 1974.   tunga metallindustrins och byggnadsexportens
30408: 1 december i fjol sänkte stats~ådet visserligen      sektorer.
30409: den s.k. självriskprocenten att bättre motsvaro          1 finansministeriet och i handels- och in-
30410: den internationella kostnadsutvecklingen, men        dustriministeriet har nyligen gjorts utredning-
30411: samtidigt .skärptes villkoren tili många andra       ar om möjligheterna att sftffiordna grunderna
30412: delar.                                               för företagens finansierings- och stödformer
30413:    1 fall man vill fortsätta exporten av den         samt att skapa ett enhetligt upp,följningssystem.
30414: tunga metallindustrin och byggnadsentreprena-        Atgärder har redan vidtagits på basen av dessa
30415: der, varav för närv•arande över 80 % .sker tili      utredningar.
30416:       Helsingfors den 23 maj 1977.
30417: 
30418:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
30419:                                                  1977 vp:
30420: 
30421: Kirjallinen kysymys n:o 168.
30422: 
30423: 
30424:                                     Sinisalo ym.: Kaupallisten sihteerien tolmmnasta aiheutuvien
30425:                                         menojen perimisestä teollisuusyrityksiltä.
30426: 
30427: 
30428:                            E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
30429: 
30430:    Olemme tänään jättämässämme kirjallisessa             palvelut ovat yleen~ä olleet ~aksuttomia, vaik~
30431: eduskuntakyselyssä kiinnittäneet huomiota val-          ka esim. Ruotsissa valtio perii' tämänkaltaisista
30432: tion yritystoiminnalle annettavan tuen huo-              palveluksista tietyn palkkion, jonka'.perusteena;
30433: mattavaan laajentamiseen ja sen vaatimiin· ylei-        käytetään suhteellisen korkeaa tuntitaksaa. .'
30434: siin toimenpiteisiin.                                       Ulkoasiainhallinnon 1. 10. 1976· voimaan
30435:    Viitaten näihin yleisiin perusteisiin toteam-         tulleen maksuperusteasetuksen mukaan kaupal·
30436: me, että merkittävä osa tästä toiminnasta me-           Jisten sihteerien tehtäviin kuuluva vienninedis·
30437: nee vienninedistämistoimiin suurpääomalle ja            tämistoiminta on kuitenkin edelleen pääsään-
30438: erään osan tässä tukitoiminnassa muodostaa               töisesti maksutonta.
30439: kaupallisten sihteerien verkoston: rakentami-              .Valtiontilintarkastajat .ovat nyt vuoden 1975
30440: nen ja ylläpitäminen.                                   tarkastuskertomuksessa uudelleen· palanneet tä-
30441:    Kaupalliset sihteerit toimivat ulkomailla ja         hän asiaan ja esittävät, että tulisi harkita välit-
30442: käytännössä Ulkomaankauppaliiton .ohjauksella.          tömien ylimääräisten kustannusten kuten luot-
30443: Sihteerien tehtävänä on laatia markkinaseJvi-           totietojen, matkakustannusten, kirjallisuuden
30444: tyksiä, järjestää viejille yhteyksiä ostajiin ja        yms. materiaalin hankkimis-, tietoliikennemeno-
30445: toteuttaa vienninedistämistoimia ja hankkia             jen jne. perimistä yksityistä etua edistii,vissä
30446: tietoja vientikaupan edistämiseksi. Teollisuus-         tapauksissa vastaanottajilta etenkin silloin, kun
30447: sihteerit toimivat sekä oma-aloitteisesti että          ne ovat toistuvia. Valtiontilintarkastajat edel-
30448: kotimaasta tulleiden tiedustelujen perusteella.         lyttävät, että asiasta olisi annettava selventävät
30449: Teollisuussihteerien on ilmoitettu toimittavan          ohjeet kaupal4sille sihteereille ja myös teolli7
30450: vuosittain n. 800 selvitystä kotimaan teolli-'          sille sihteereille.
30451: suuden ja viranomaisten pyynnöstä. Lisäksi                  Mielestämme olisi aiheellista ryhtyä muihin-
30452: teollisuussihteerit laativat teollisuuspiirien käyt-    kin toimiin yksityiselle teollisuus- ja vientitoi-
30453: töön varsin 1aajojakin raportteja ja antavat lu"        minnalle annettavien etujen aiheuttamien me-
30454: kuisia muita palveluksia.                               nojen perimiseksi takaisin valtiolle etenkin
30455:    Kaupallisten sihteerien toiminta aiheuttaa           nykyisenkaltaisessa tilanteessa, jossa hallitus <>n
30456: valtiolle huomattavan menoerän, sillä vuodesta          nähnyt välttämättömäksi maksujen huomatta-
30457: 1972, jolloin toiminta nykymuodossa aloitet-            van korottamisen esim. terveyskeskuspalvehik-
30458: tiin, on toiminta laajentunut suuresti. Jo joi-         sista.
30459: takin aikoja sitten· oli eriasteisia kaupallisen sihc      Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
30460: teerin tai apulaissihteerin toimia perustettu yli       jestyksen 37 §:n 1 momehttiin viitaten esi-
30461: kuusikymmentä ja lisäksi oli toiminnassa puo-           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30462: lentoistakymmentä kaupallista. harjoittelijaa. Li-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30463: säksi valtio osallistuu eräiden ulkomailla toimi-
30464: vien, kaupallisten sihteerien toimistoihin rinnas-                 Aikooko Hallitus ryh~yä toimenpi-
30465: tettavien kauppakamarien toiminnan rahoitta-                   teisiin kaupallisten sihteerien toiminnas-
30466: miseen.                                                        ta valtiolle· aiheutuvieri·· menojen· peri-
30467:    Valtiontilinta*astajat ovat jo kertomukses-                 miseksi po. palvelusetuja käyttäviltä
30468: saan vuodelta 1972 kiinnittäneet huomiota sii-                 yksityisiltä teollisuusc ja vientiyritjrk-
30469: hen, että kaupallisten ja teollisuussihteerien                 siltä?                                     ·
30470:   Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1977.
30471: 
30472:                 Taisto Sinisalo                                     Pauli Puhakka
30473:                 Markus Kainulainen                                  E.-J. Tennilä
30474: 087700570M
30475: 2                                            1977 vp.
30476: 
30477: 
30478: 
30479: 
30480:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30481: 
30482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         edustuston tehtäviin kuuluva Suomen kansa-
30483: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      laisten yleinen opastaminen ja oikeuksien suo-
30484: hemies, olette 19 päivänä huhtikuuta 1977          jeleminen, vienninedistäminen ja muu sellainen
30485: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      virkatoiminta, jonka tuloksena ei synny ase-
30486: neuvoston kanslialle valtioneuvoston asianomai-    tuksessa mainittuja, ulkopuolisille luovutetta-
30487: sen jäsenen tietoon saatettavaksi jäljennöksen     via suoritteita ja josta yleensä ei aiheudu eri-
30488: edustaja Sinisalon ym. näin kuuluvasta kirjalli-   tyisempiä menoja. Lähtökohtana on näin ol-
30489: sesta kysymyksestä n:o 168:                        len, että edustuston virkatoimintaan kuulu-
30490:                                                    vasta asioiden yleisestä hoitamisesta ja pelkästä
30491:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- edustuston puoleen kääntymisestä :sinänsä ei
30492:         teisiin kaupallisten sihteerien toiminnas- peritä maksua.
30493:         ta valtiolle aiheutuvien menojen peri-         3. Kaupallisten    sihteerien palveluksista
30494:         miseksi po. palvelusetuja käyttäviltä saattaa joissakin tapauksissa aiheutua erillis-
30495:         yksityisiltä teollisuus- ja vientiyrityk- menoja, joita vastaava korvaus ·tulee asetuk-
30496:         siltä?                                     sen hengen mukaisesti periä suoritteen vastaan-
30497:                                                    ottajalta, vaikka varsinainen vienninedistämis-
30498:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- virkatoiminta aikaisemmin esitetyn mukaisesti
30499: vasti seuraavaa:                                   on maksutonta. Tämä koskee luottotietomak-
30500:                                                    suja, matkakustannuksia, kirjallisuuden, näyt-
30501:    Valtiolle perittävät maksut pohjautuvat 29. teiden yms. materiaalin hankintaa ja muita
30502: 12. 1973 annettuun valtion maksuperustelakiin sellaisia erillismenoja sekä telex-, sähke- ja pu-
30503: ( 980/7 3 ) . Sen mukaisesti valtion viranomais- helinmenoja yksityistä etua edistävissä tapauk-
30504: ten suoritteista peritään maksuja siten kuin sissa.
30505: asetuksilla tarkemmin määrätään. Mainitun              Ulkoasiainhallinnon maksuperusteasetusta ai-
30506: lain nojalla on annettu ulkoasiainhallinnon kanaan valmisteltaessa harkittiin tulisiko kau-
30507: maksuperusteasetus.                                pallisten sihteerien palvelukset sisällyttää tuon
30508:    1. Ulkoasiainhallinnon 10 päivänä syyskuu- asetuksen piiriin maksuperustelain tarkoittami-
30509: ta 1976 annetussa maksuperusteasetuksessa na suoritteina. Tällöin todettiin, että kaupallis-
30510: n:o 791/76 sekä sen soveltamista koskevassa ten sihteerien toimintaa ei ole pidettävä mak-
30511: ulkoasiainministeriön 10. 9. 1976 päivätyssä superustelain mukaisena suoritetuotantona vaan
30512: hallinnollisessa kiertokirjeessä n:o 63 todetaan se on ulkoasiainhallinnolle kuuluvaa virkatoi-
30513: mm., että maksuperustelain mukaisesti ovat mintaa. Kun toisaalta valtiovalta osallistuu
30514: asetuksessa tarkoitetut suoritteet pääsääntöisesti vienninedistämisponnistelujen     rahoittamiseen
30515: maksullisia. Suoritteilla tarkoitetaan tällöin ti- osoittamalla kauppa- ja teollisuusministeriön
30516: lauksesta tai muutoin lainsäädännön nojalla menoarvion kohdasta määrärahat vientituottei-
30517: tuotettavia, ulkoasiainhallinnon ulkopuolisille den markkinoinninedistämiseen, vientinäyttely-
30518: näiden eduksi luovutettavia sellaisia palveluk- ja kampanjatoimintaan, vientikoulutukseen,
30519: sia, joita ei voida pitää varsinaisena virkatoi- vientiluottoihin ja -takuisiin, Ulkomaankauppa-
30520: mintana.                                            liiton hallinnon menoihin jne., ei ole katsottu
30521:    2. Tavanomainen hallinnollinen, poliittinen, tarkoituksenmukaiseksi, että yrityskohtaisia
30522: kauppapoliittinen, oikeudellinen, protokolääri- markkinoinninedistämisavustU!ksia saaviita yri-
30523: nen ja kehitysyhteistyöhön liittyvä virkatoi- tyksiltä samanaikaisesti perittäisiin korv~uksia
30524: minta ja sen tuloksena tuotettavat palvelukset kaupallisten sihteerien palveluksista.
30525: eivät ole asetuksessa mainittuja suoritteita ja        Edustaja Sinisalon ym. kysymyksessä tar-
30526: ovat täten maksuttomia. Maksutonta on myös koitetut valtion tilintarkastajien edellyttämät
30527:                                               N:o' 168
30528: 
30529: ohjeet ulkoasiainministeriö on jo antanut               Suurin osa kaupallisten sihteerien palveluiden
30530: edustustoille ulkoasiainhallinnon maksuperuste-      käyttäjistä on pieniä ja keskisuuria yrittäjiä.
30531: asetuksen voimaantulon yhteydessä 10. 9. 1976        Ilmaispalvelujen käyttäjien joukkoon kuuluvat
30532: päivätyllä kiertokirjeellä n:o 63.                   myös valtion kokonaan tai osittain omistamat
30533:    Suomen kaupallisten sihteerien toimistoilla       yritykset.
30534: ei vähäisten henkilöresurssien vuoksi ole tilai-        Kaupalliset sihteerit myötävaikuttavat toi-
30535: suutta paneutua syvällisesti yhden yrityksen         minnallaan vaihtotaseen tasapainottamiseen,
30536: vientikysymyksiin. Ruotsin kaupallisilla sihtee-     teollisuutemme kilpailukyvyn lisäämiseen sekä
30537: reillä on tähän paremmat edellytykset ja nii-        pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedel-
30538: den toiminta muistuttaa enemmän kaupallisen          lytyksien parantamiseen.
30539: konsultin työtä. Näin on myös työkustannusten           Koska vientihakuim~n teollisuutemme on
30540: veloitus perusteltua.                                pääsääntöisesti työvaltaista, käynnistyvän ja li-
30541:    Suomen osalta on tärkeätä, että kaupallisen       sääntyvän viennin myötä luodaan uusia pysyviä
30542: sihteerin palvelut jäävät pääsääntöisesti mak~       teollisuustyöpa~kkoja ja täten aikaansaadaan
30543: suttomiksi, sillä vientiyrityksillämme ei ole        menosäästöä työllisyysmäärärahoissa.
30544: sellaisia resursseja eikä perinteitä kuin monissa       Yllä esitetyn perusteella katson, ettei kysy-
30545: kilpailijamaissamme,      erittäinkin   Ruotsissa.   myksessä tarkoitettujen menojen periminen po.
30546: Vientimme rakenteen monipuolistamiseksi ja           palvelusetuja käyttäviltä vientiyrityksiltä olisi
30547: vientiin ryhtyvien yritysten lukumäärän lisää-       vientietujemme mukaista, minkä vuoksi kysy-
30548: miseksi on helposti saatavilla ja maksuttomilla      mys ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituk-
30549: kaupallisen sihteerin palveluilla erittäin kes-      sen taholta.
30550: keinen merkitys.
30551:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1977.
30552: 
30553:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynm
30554:                                                        1977. vp.
30555: 
30556: 
30557:                                            ~ :   c •
30558: ···(·"'
30559: 
30560: 
30561: 
30562: 
30563:                             . T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30564: 
30565:  .: I det syfte 37· § 1 mom. riksdagsordningen              tjänsterna och är därför avgiftsfria. A~giftsfri
30566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                   är även de till legationens uppgif~er hörande
30567: velse av den 19 april 1977 till vederbörande                allmänna handledandet .av finländska medbor-
30568: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-              gare samt värnandet av deras rättigh~ter, ex-
30569: jande, av riksdagsledamoten Sinisalo m.fL                   portfrämjande och övrig sådan tjänsteverksam-
30570: ställda, skriftliga spörsmål m. 168:                        het, som inte ger upphov till de i förord-
30571:                                                             ningen nämnda till utomstående lämnade, pre-
30572:              Avser Regeringen vidta åtgärder för            stationerna och vilken i allmänhet inte föran-
30573:           att indriva de kostnader som av han-              leder särskilda utgifter. Utgångspunkten är
30574:           delssekreterarnas verksamhet åsamkas              därför, att avgifter inte avkrävs för. den all-
30575:           statel1 av de privata industri- och ex-           männa skötseln av ärenden som hör till lega-
30576:           portföretag, vilka använder sig av                tionens tjänsteverksamhet och inte heller för
30577:           ifrågavarande serviceförmåner?                    det fall, att man enbart vänder sig till lega-
30578:                                                             tionen.
30579:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                   3. Av handelssekreterarnas tjänster kan i
30580: samt anföra följande: .                                     endel fall föranledas särskilda utgifter, för
30581:    De avgifter som skall indrivas ·till staten              vilka en motsvarande ersättning i enlighet med
30582: grundar sig på lagen om grunderna för avgif-                förordningens anda bör avkrävas av prestatio-
30583: ter tili staten (980/73 ), som givits 29. 12.               nens mottagare, fastän den egentliga e:xiport-
30584: 197 3. Enligt denna uppbärs betalning för de                främjande verksamheten enligt vad som tidi-
30585: statliga myndigheternas prestationer såsom                  gare anförts är avgiftsfri. Detta gäller avgifter
30586: genom förordning närmare bestäms. I stöd                    för kreditupplysningar, resekostnader, anskaff-
30587: av nämnda lag har en förordning om grunderna                ning av litteratur, prov och annat dyHkt ma-
30588: för avgifter inom utrikesförvaltningen givits.              teria! samt övriga dylika särskilda utgifter
30589:    1. I förordning nr 791/76 om grunderna                   såsom telex-, telegram- och telefonkostnader i
30590: för avgifter inom utrikesförvaltningen, utfär-              fall, då privat intresse främjas.
30591: dad den 10 september 1976, och i utrikes-                      Då förordningen om grunderna för avgifter
30592: mimsteriets administrativa cirkulärskrivelse nr             inom utrikesförvaltningen på sin tid bereddes
30593: 63 av den 10 september 1976 angående till-                  övervägdes om denna förordning borde om-
30594: lämpningen av sagda förordning tastslås bl.a.               fatta handelssekreterarnas tjänster såsom pre-
30595: att i förordningen avsedda prestationer är, i               stationer avsedda i lagen om grunderna för
30596: enlighet med lagen om grunderna för avgif-                  avgifter till staten. Därvid konstaterades, att
30597: ter till staten, i regel avgiftsbelagda. Med pre-           handelssekreterarnas verksamhet inte bör an-
30598: stationer avses härvid sådana beställda eller               ses som en prestationsprodukt enligt lagen om
30599: lagstadgade tjänster vilka utförs till förmån               grunderna för avgifter 1till staten, utan verk-
30600: för personer eller institutioner utanför utrikes-           samheten utgör en tjänsteverksamhet hörande
30601: förvaltningen och som inte kan anses vara                   till utrikesförvaltningen. Då å andra sidan
30602: egentlig tjänsteutövning.                                   statsmakten deltar i finansieringen av export-
30603:    2. Den sedvanliga administrativa, politiska,             främjande åtgärder genom att ur handels- och
30604: handelspolitiska, rättsliga och protokollära                industriministeriets utgiftsstat anvisa anslag
30605: ävensom den till utvecklingssamarbetet an-                  för främjande av marknadsföring av export-
30606: knytna tjänsteverksamheten och de tjänster                  produkter, för verksamhet i anknytning till
30607: vilka presteras som ett resultat av verksam-                exportutställningar och kampanjer, för export-
30608: heten ingår inte i de i förordningen nämnda                 utbildning, för exportkrediter och exportgaran-
30609:                                               N:o 168                                              5
30610: 
30611: tier, för Utrikeshandelsförbundets administra-      Sverige. För diversifieringen av vår export-
30612: tiva kostnader osv., har det inte ansetts ända-     struktur och för ökningen av antalet exporte-
30613: målsenligt att av de företag, som e11håller bi-     rande företag har lättiligängliga ooh avgiftsfria
30614: stånd för främjande av företagets marknads-         tjänster från handelssekreterarna en synnerligen
30615: föring, samtidigt utkräva ersättning för handels-   central betydelse.
30616: sekreterarnas tjänster.                                Största delen av de företag som utnyttjar
30617:    De instruktioner som avses i riksdagsleda-       handelssekreterarnas tjänster är små eller me-
30618: mot Sinisalos med fleras spörsmål ooh vilka         delstora. De helt eller delvis statsägda före-
30619: statens revisorer förutsätter bli utfärdade har     tagen hör också till dem som utnyttjar han-
30620: utrikesministeriet redan i samband med ikraft-      delssekreterarnas avgiftsfria tjänster.
30621: trädandet av förordningen om grunderna för             Handelssekreterarna bidrar genom sin verk-
30622: avgifter inom utrikesförvaltningen utgivit tili     samhet tili en balansering av bytesbalansen, tili
30623: legationerna genom cirkulärskrivelse nr 63 av       en ökning av vår industris konkurrenskraft
30624: den 10 september 1976.                              samt tili en förbättring av de små och medel-
30625:    På grund av små personalresurser har de          stora företagens handlingsvilikor.
30626: finländska handelssekreterarna inte möjlighet          Med anledning av att vår exportinriktade
30627: att i detalj sätta sig in i ett företags export-    industri i regel är arbetskraftsdominerad ska-
30628: frågor. Handelssekreterarna i Sverige har bättre    pas nya, permanenta industriella arbetsplatser
30629: förutsättningar för detta och deras verksamhet      i takt med ny ooh ökad export. Sålunda upp-
30630: påminner mera om en affärskonsults arbete. I        når man besparingar i sysselsättningsanslagen.
30631: detta fall är det också motiverat att uppbära          På ovan anförda grunder anser jag, att det
30632: ersättning för arbetskostnaderna.                   inte vore förenligt med våra exportintressen
30633:    För Finlands vidkommande är det viktigt          att indriva de i spörsmålet avsedda kostna-
30634: att handelssekreterarnas tjänster förblir kost-     derna av de exportföretag, vi1ka använder sig
30635: nadsfria eftersom våra exportföretag inte har       av ifrågavarande serviceförmåner. Spörsmålet
30636: sådana resurser eller traditioner som företagen     föranleder således inte några åtgärder från
30637:    många av våra konkurrentländer, speciellt        regeringens sida.
30638:      Helsingfors den 26 maj 1977.
30639: 
30640:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
30641: 
30642: 
30643: 
30644: 
30645: 087700570M
30646:                                               1977 vp.
30647: 
30648: Kirjallinen kysymys n:o 169.
30649: 
30650: 
30651: 
30652: 
30653:                                  ]. Laine ym.: Naudanlihan tuontimaksun alentamisesta.
30654: 
30655: 
30656:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30657: 
30658:    Kuluvan vuoden maataloustuloratkaisussa, jo-     alennettavaksi noin 5 markkaan kilolta, millä
30659: ka tuli voimaan 1. 2. 19 77, korotettiin naudan-    toimenpiteillä lihan hinta olisi voitu palauttaa
30660: lihan tavoitehintaa 1,40 mk/kilolta. Uusi ta-       tavoitehintatasolle. Vaitioneuvosto ei ole esi-
30661: voitehinta on siten tällä hetkellä 11,75 mk/        tykseen suostunut. Kuitenkin parhaillaan toteu-
30662: kg. Jo ennen uuden tavoitehinnan voimaantu-         tetaan sianlihan vientiä, vaikka sianlihan mark-
30663: loa, mutta etenkin sen jälkeen markkinahinta        kinahinta on alittanut tavoitehinnan vain pa-
30664: alkoi voimakkaasti ylittää tavoitehintatason.       rilla kolmella prosenttiyksiköllä.
30665: Tällä hetkellä tavoitehinnan ylitys on noin            Jollei naudanlihan tuontimaksua alenneta ja
30666: 14%.                                                ryhdytä pikaisesti lihan tuontiin, naudanlihan
30667:    Maataloustulojärjestelmään kytkeytyen lihan      kuluttajahinta tulee ryöstäytymään tuntuvasti
30668: hintaa on pyritty pitämään tavoitehinnan tasolla    nykyisen hintatason yläpuolelle. Jo nyt on ha-
30669: tuomalla ulkomailta lihaa, jos markkinahinta va-    vaittavissa, että ns. tiskilihan hinta on kaiken
30670: kiintuu selvästi tavoitehintatason yläpuolelle.     aikaa hivuttautumassa ylöspäin. Hallituksen toi-
30671: Ylityksen suuruus ja kestoaika huomioon ot-         mettomuus tässä asiassa merkitsee elintarvike-
30672: taen naudanlihan tuontiin olisi ollut ryhdyttävä    hintojen kohoamista ja inflaatiovauhdin kiihty-
30673: jo pitemmän aikaa sitten. Valtioneuvosto myön-      mistä. Naudanlihan puute on myös vaikeutta-
30674: sikin luvan tuoda maahan nautaa 500 tonnia.         massa teurastamoiden työllisyystilannetta.
30675: Tuonnin toteutumisen on kuitenkin estänyt               Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
30676: aivan liian korkea tuontimaksu, joka on tällä       väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitämme
30677: hetkellä 7,39 mk kilolta. Jos naudanlihaa olisi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30678: tuotu näin korkealla tuontimaksulla, olisi seu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30679: rauksena ollut tavoitehintatason ylittyminen
30680: vielä suuremmalla määrällä kuin mihin se koti-                 Aikooko Hallitus pikaisesti alentaa
30681: maisen tarjonnan vuoksi on nyt noussut.                     naudanlihan tuontimaksua ja samalla
30682:    Maatalouden markkinointitoimikunta on                    sallia lihan tuontia siinä laajuudessa, että
30683: useaan otteeseen esittänyt tuontiin ryhtymistä.             voidaan estää naudanlihan kuluttajahin-
30684:  Viimeksi 15. 4. 1977 toimikunta esitti tuota-              nan kohoaminen yli tavoitehinnan edel-
30685:  vaksi 2 000 tonnia nautaa ja tuontimaksua                  lyttämää tasoa sekä samalla turvata teu-
30686:                                                             rastamoiden työllisyys?
30687:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1977.
30688: 
30689:          Jermu Laine                   Olli Helminen                   Juhani Surakka
30690:          Erkki Liikanen                Jouko Mäkelä                    Markus Aaltonen
30691:          Matti Louekoski               Matti Luttinen                  Matti Kuusio
30692: 
30693: 
30694: 
30695: 
30696: 0877005234
30697: 2                                              1977 vp.
30698: 
30699: 
30700: 
30701: 
30702:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30703: 
30704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ilmeisesti ollut riittävää hintatason palauttami-
30705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seksi tavoitehintatasolle.
30706: olette 19 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn               Maa- ja metsätalousministeriö asetti 30. 3.
30707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1977 toimikunnan, jonka tehtävänä on tehdä
30708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         valtioneuvostolle ehdotuksia maataloustuottei-
30709: edustaja J. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjal-       den vientisuunnitelmia koskeviksi valtioneuvos-
30710: lisesta kysymyksestä n:o 169:                         ton päätöksiksi ja vientisuunnitelmien puitteissa
30711:                                                       tehtäviksi päätöksiksi maataloustuotteiden vien-
30712:          Aikooko Hallitus pikaisesti alentaa          timääristä ja viennin ajoituksesta, valmistella
30713:        naudanlihan tuontimaksua ja samalla            vientiin liittyviä ohjeita, seurata maataloustuot-
30714:        sallia lihan tuontia siinä laajuudessa, että   teiden kotimaisten ja kansainvälisten markki-
30715:        voidaan estää naudanlihan kuluttajahin-        noiden kehitystä sekä suorittaa muut valtioneu-
30716:        nan kohoaminen yli tavoitehinnan edel-         voston sille antamat tehtävät.
30717:        lyttämää tasoa sekä samalla turvata teu-          Naudanlihan markkintatilanteen tasapainotta-
30718:        rastamoiden työllisyys?                        miseksi valtioneuvosto on maataloustuotteiden
30719:                                                       vientitoimikunnan esityksestä vahvistanut vuo-
30720:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den 1977 toista ja kolmatta neljännestä varten
30721: vasti seuraavaa:                                      aikaisemmin myönnettyjen naudanlihan tuonti-
30722:    Naudanlihan tuotannosta ja kulutuksesta laa-       lupien lisäksi enintään 3 000 tonnin tuonti-
30723: ditut ennusteet osoittavat tänä vuonna naudan-        kiintiön. Edellä mainitun kiintiön puitteissa li-
30724: lihan tuontitarvetta. Naudanlihan tuottajahinta       senssivirasto voi myöntää tuontilupia markkina-
30725: onkin ylittänyt tavoitehinnan tammi-maalis-           tilanteen mukaan saatuaan asiasta maatalous-
30726: kuun aikana keskimäärin 8,2 prosentilla. Nau-         tuotteiden vientitoimikunnan lausunnon. Myös
30727: danlihan niukkuuden poistamiseksi ja lihanja-         tuontimaksun alentaminen otetaan samanaikai-
30728: lostusteollisuuden työllisyyden turvaamiseksi on      sesti käsiteltäväksi ellei tuontia pystytä muu-
30729: talvikautena myönnetty 1 000 tonnin naudan-           toin toteuttamaan naudanlihan tuottaja- ja vä-
30730: lihan tuontilisenssi, mutta tämä tuonti ei ole        hittäishintojen saattamiseksi tasapainoon.
30731:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1977.
30732: 
30733:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
30734:                                              N:o 169                                               3
30735: 
30736: 
30737: 
30738: 
30739:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30740: 
30741:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       na import inte varit tiliräcklig för att återföra
30742: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       priset tili riktprisnivå.
30743: nr 169 av den 19 april 1977 tili vederbörande          Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte 30.
30744: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      3. 1977 en kommitte med uppgift att tili stats-
30745: jande av riksdagsman J. Laine m.fl. undertedk-      rådet inkomma med förslag tili statsrådsbeslut
30746: nade spörsmål:                                      angående exportplaner för landbruksprodukter
30747:                                                     och tili beslut, inom ramen för exportplanerna,
30748:          Ämnar Regeringen med det snaraste          om mängden exporterade lantbruksprodukter
30749:        sänka importavgiften på nö1!kött och         samt exporttidtabellen, att förbereda direktiv
30750:        samtidigt tillåta import av nötkött i        i anslutning tili exporten, att följa med utveck-
30751:        den omfattningen, att man kan förhind-       lingen på den inhemska och internationella
30752:        ra en höjning av konsumentpriset på          marknaden för lantbruksprodukter samt att
30753:        nötkött över den nivå som riktpriset         handha övriga uppgifter som statsrådet ålägger
30754:        förutsätter och samtidigt trygga syssel-     den.
30755:        sättningen vid slakterierna?                    För att stabilisera marknadsläget för nötkött
30756:                                                     har statsrådet på förslag av exportkommitten
30757:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för lantbruksprodukter fastställt importtillstånd
30758: samt anföra följande:                               för nötkött för högst 3 000 ton förutom till-
30759:    De prognoser som uppgjorts angående pro-         stånden för det andra och tredje kvartalet år
30760: duktioneo och konsumtionen av nötkött inne-         1977. Inom ramarna för den ovannämnda kvo-
30761: varande år visar att det existerar ett behov av     ten kan licensverket bevilja importtillstånd i
30762: import av nötkött. Producentpriset på nötkött       enlighet med marknadsläget, efter att ha in-
30763: har mycket riktigt överskridit riktpriset med i     hämtat exportkommittens för lantbruksproduk-
30764: medeltal 8,2 procent under tiden januari-mars.      ter utlåtande. Även en sänkning av importav-
30765: För att minska knappheten på nörkött och            giften kommer samtidigt att tas upp tili be-
30766: trygga sysselsättningen inom köttförädlingsin-      handling, ifall importen inte på annat vis kan
30767: dustrin har under vintern beviljats importlicens    verbtällas så, att den stabiliserar producent-
30768: för 1 000 ton nötkött. Uppenbarligen har den-       och minutpriserna på nörkött.
30769:      Helsingfors den 19 maj 1977.
30770: 
30771:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
30772:                                               1977 vp.
30773: 
30774: Kirjallinen kysymys n:o 170.
30775: 
30776: 
30777: 
30778: 
30779:                                   Jokiniemi: Auto- ja kuljetusalan la:kon aikana tapahtuvasta lii-
30780:                                     kennesääntöjen vastaisesta toiminnasta.
30781: 
30782: 
30783:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
30784: 
30785:    Auto- ja kuljetusalan lakon jatkuessa on lii-     saattueen autojen saamiseksi pois lakkovahtien
30786: kenteessä syyJlistytty moniin Hi'kennesääntöjen      ulottuvilta.
30787: ri'kkomuksiin j-a liikenneturvallisuuden heiken-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30788: tämiseen. Perinteiseen tapaan työnantajat vär-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30789: väävät kuljetustehtäviin epäpäteviä henkilöitä,      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30790: värlittämättä siitä, miillaisiin seuraamuksiin se    vaksi seuraavan kysymylksen:
30791: saattaa johtaa. Lehtiuutiset kertovat useista ta-
30792: pauksista, joissa ilmenee, ettei kuljettajalla ole              Onko Hallitus tietoinen auto- i•a [ml-
30793: ollut ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajo-             jetusalan lakon aikana tapahtuneista lii-
30794: korttia ja hän on ajon aikana syyLlistynyt lii-             kennesäännöstöjen rikkomuksista ja siitä
30795: kennesääntöjen rikikomu:ksiin niin, että poliisi-           liikenneturvallisuuden heikentämisestä,
30796: viranomaiset ovat joutuneet puuttuma•an asiaan.             mihin työnantajat ovat syyllistyneet vär-
30797: Lisaksi kuljettajiillla teetetään ylipitkiä päiviä          vätessään lakon ai!kana ajoneuvojen kul-
30798: lain vastaisesti. Samanaikaisesti kerrotaan ta-             jettajiksi epäpätevi:ä kuljettajia ja teet-
30799: pahtumista, joissa poliisi suojefee rikikurivoi-            täessään lain vastaisesti 'kuljettajilla liian
30800: min tapahtuvia kuljetuksia. Kun laaclcovahdit               piillci.ä työpäiviä, ja
30801: yrittävät ottaa selvää onko värvätyHlä kuljet-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30802: tajilla asianmukaiset ajoluvat ja kortit, poliisit          siin työnantajien saattamiseksi noudat-
30803: tullevat välittömästi paikalle ja ryhtyvät suoje-           tamaan voimassa olevia lakeja ja ase-
30804: lemaan kuljetuksia, jopa järjestämään poliisi-              tuksia?
30805:   Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1977.
30806: 
30807:                                          Toivo Jokiniemi
30808: 
30809: 
30810: 
30811: 
30812: 0877005278
30813: 2                                                 1977 vp.
30814: 
30815: 
30816: 
30817: 
30818:                            E d u ·s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
30819: 
30820:    Valtiopäiväjärjestyksen' 37 §:n 1 momentissa              Päättyneen auto- ja kuljetusalan lakon aikana
30821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            poliisin toimesta suoritetussa liikenteen valvon-
30822: olette 19 päivänä huhtilkuuta 1977 päiviityn kir-        nassa ei havaittu lifkenneturvallisuutta vaaran-
30823: jeenne dhella toimittanut valtioneuvoston asian-         tavan menettelyn tai lii:keimesääntöjen tilkko:-
30824: omaiselle jäsenelle jäljennökse1i kansanedustaja         musten erityistä lisääntymistä minkään ·ajoneu-
30825: Joikiniemen kirjallisesta kysymyksestä n:o 170,          voryhmän osalta.
30826: jossa tiedustellaan:                                         Kysymyksen perusteluissa mainitun poliisin
30827:                                                          toiminriån osalta on todettava, että poliisin
30828:             Onko Hallitus tietoinen auto- ja kul-        tehtäväpiiriin kuuluu 'yleisen järjestyksen ja ttir-
30829:          jetusalan lalron arkana tapahtuneista lii-      v'llllisuuden ylläpitäminen, siihen luettuna· myos
30830:          kennesäännöstöjen dkkomuksista ja siitä         liikenteen ja. muun liikkumisen turvaaminen.
30831:          liikenneturvallisuuden heikentämisestä,         Oikeus ..·ajoneuvojen pysäyttämiseen tiellä ja
30832:          mihin työnantajat ovatsyyllistyneet vär-        si~hen liittyvään asiakirjain tarkastamiseen on
30833:          vät~ssään lakon ai~ana ajoneuvojen kul-         laikon a:ikana . ainoastaan poliisilla ·tai · ·muulla
30834:          jettaj~ksi epiipäteviä kuljettajia ja teet-     lain· rimkaisella liikenteen vålvojalla,           ·
30835:          täessään lain vastaisesti kuJjettajilla liian       Lakon aikana poliisin tietoon tulleiden lii-
30836:          pitkiä työpäiviä; ja        .                   kennettä; työaikaa tai ·muita säännöksiä koske-
30837:             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vien dkkomusten suhteen ryhdytään niihin toi"
30838:        . siin työnantajien s.aattamiseksi noudat-        menpiteisiin, joihin ·kussakin tapauksessa on ai-
30839:          tamaan voimassil olevia lakeja ja ase-          hetta.
30840:          tuksia?
30841: 
30842:    Vastauksena kysymyks.een esitän kunnioit-
30843: taen seuraavaa:
30844:     Helsingissä 19 päivänä toukdkuuta 1977.
30845: 
30846:                                                                       Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
30847:                                              N:o 170                                             3
30848: 
30849: 
30850: 
30851: 
30852:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
30853: 
30854:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under den avslutade bil- och transportstrej-
30855: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ken kunde man vid polisens trafilkövervakning
30856: av den 19 april 1977 tili vederbörande med-        inte konstatera någon sä.rskild ökning av för-
30857: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    faranden som äventyrar trafiksäkerheten ellet av
30858: av rrksdagsman Jokiniemi underteoknade spörs-      brott mot trafikreglerna för någon fordons-
30859: mål nr 170:                                        grupps del.
30860:                                                       Beträffande den polisverksamhet, som nämns
30861:           Är Regeringen medveten om de brott       i motiveringen tili spörsmålet, kan konstateras,
30862:        mot traHkreglerna som skett under bil-      att till polisens uppgifter hör att upprätthålla
30863:        och transportstrejken och om att arbets-    allmän ordning och säkerhet, däri inbegripet
30864:        givarna gjort sig skyldiga tili att för-    odkså tryggandet av traHk och annan samfärd-
30865:        sämra trafiksäkerheten genom att under      sel. Rätt a:tt hejda ett fordon på vägen och i
30866:        strejken värva icke kompetenta förare       samband därmed granska handlingar tiilkom-
30867:        och genom att i strid mot lag Jåta förar-   mer även under strejk endast polis eller an-
30868:        na göra för långa arbetsdagar, och          nan lagenlig trafiköverva!kare.
30869:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Beträffande de brott mot stadganden om tra-
30870:        att tvinga arbetsgivarna att iaktta gäl-    fik ellet arbetstid ellet a:ndra stadganden, som
30871:        lande lagar och förordningar?               under strejken kommit tili polisens kännedom,
30872:                                                    kommer man att vidta de åtgärder som ett-
30873:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vart enskilt fall ger anledning ti11.
30874: samt anföra följande:
30875:   Helsingfors den 19 maj 1977.
30876: 
30877:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30878:                                                1977 vp.
30879: 
30880: Kirjallinen kysymys n:o 171.
30881: 
30882: 
30883: 
30884: 
30885:                                   Koskenniemi ym.: Postilinja-autoliikenteen supistamisesta.
30886: 
30887: 
30888: 
30889:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30890: 
30891:     Postilinja-autoliikenne palvelee ensisijaisesti   nitelmassa vuosille 1977-1981 todetaan, että
30892: postinkuljetuksia, mutta sen merkitys joukko-         postilinja-autoliikennepalvelut säilytetään tois-
30893: liikennemuotonakin on huomattava. Postilinja-         taiseksi nykyisessä laajuudessa.
30894: autojen määrä on noin 400, niissä kulkee yli             Suunnitelman mukaan sen vastaisesta laa-
30895: 7 milj. matkustajaa vuodessa ja niiden osuus          juudesta tehdään tutkimus, jossa otetaan huo-
30896: koko maan linja-autojen ajokilometreistä on           mioon postilinja-autoliikenteen merkitys paitsi
30897: n. 8 %. Postinkuljetusten ja matkustajaliiken-        postinkuljetuksessa myös henkilöliikenteessä
30898: teen yhdistäminen on tehnyt mahdolliseksi hoi-        etenkin haja-asutusalueilla.
30899: taa joukkoliikennettä myös harvaan asutuilla             Suunnitelmassa mainittua selvitystä ei ole
30900: alueilla, missä yksityiset liikennöitsijät eivät      tiettävästi tehty. Siitä huolimatta posti- ja
30901: ole halukkaita toimimaan. Valtion hoitamista          lennätinhallitus on äskettäin tehnyt liikenne-
30902: kuljetuksista on ollut myös välillistä hyötyä         ministeriölle esityksen yhdeksän postilinja-auto-
30903: muun muassa siten, että autokaluston hankin-          linjan lakkauttamisesta. Postiliittoon kuuluvat
30904:  nat on voitu suunnata kotimaahan.                    työntekijät sekä useat kunnat ja järjestöt vas-
30905:     Postilinja-autoliikenteen kehittäminen ja sen     tustavat esitettyjen supistusten toteuttamista.
30906: kannattavuuden parantaminen on kuitenkin lyö-            Posti- ja lennätinhallitus on perustellut su-
30907:  ty laimin. Posti ja liikenneministeriö ovat pitä-    pistusesitystä laskelmilla, jotka antavat liioi-
30908: neet postin linja-autoliikennettä toissijaisena       tellun kuvan linjojen liiketaloudellisesta kan-
30909: yksityiseen linja-autoliikenteeseen nähden. Esi-      nattamattomuudesta. Kustannuksiin on sisälly-
30910: merkiksi parhaiten kannattavilla linjoilla aika-      tetty muun muassa suuria hallintokuluja, jotka
30911:  taulut on usein vahvistettu niin, että yksityi-      eivät suinkaan vähene supistusten seurauksena.
30912:  nen liikennöitsijä vie postiauton mahdolliset        Sosiaalisia näkökohtia ja kehittämismahdolli-
30913: matkustajat. Postiautojen lähtöajoista ja -pai-       suuksia ei ole selvitetty. Postinkuljetuksia siir-
30914:  koista tiedotetaan puutteellisesti, eikä linja-      rettäisiin yksityisten liikennöitsijöiden tehtä·
30915:  autoasemitta saa tietoja postin aikatauluista.       väksi, mikä vähentäisi postinkuljetusten var-
30916:  Yksityisten liikenteenharjoittajien suosiminen       muutta ja luotettavuutta. Osittain postinkulje-
30917:  ja postilinja-autoliikenteen kehittämisen laimin-    tuksia ryhdyttäisiin hoitamaan tavara-ajoneu-
30918:  lyöminen ovat johtaneet postilinjojen matkus-        voin, mikä söisi pohjaa joukkoliikenteen hoi-
30919:  tajamäärien suhteelliseen vähenemiseen ja kan-       dolta. Työllisyyttä heikennettäisiin.
30920:  nattavuuden huonontumiseen.                             Postilinjojen lakkauttamisesitys on osoitus
30921:     Liikennehallinnolla on nykyisen postilinja-       virheellisestä toimintalinjasta, joka toteutues-
30922:  liikenteen pohjalta hyvät mahdollisuudet pa-         saan johtaa joukkoliikenteen palvelutason laa-
30923:  rantaa maamme joukkoliikennettä yksityisen           jempaan huonontumiseen ja siitä seuraaviin mo-
30924:  linja-autoliikenteen palvelutason huonontuessa.      niin haittoihin. Linjojen lakkauttamisen sijas-
30925:  Postilinja-autoilla on hoidettava syrjäseutujen      ta olisi laadittava suunnitelma postilinja-auto-
30926:  kulkuyhteyksiä ja muuta sosiaalisesti tarpeellis-    liikenteen kehittämiseksi ja laajentamiseksi.
30927:  ta joukkoliikennettä, mutta samalla postille on         Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
30928:  turvattava mahdollisuudet myös hyvin kannat-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
30929:  tavien linjojen hoitamiseen.                         ten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30930:     Liikenneministeriön hallinnonalan yleissuun-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30931: 087700537K
30932: 2                                               1'977 vp.
30933: 
30934:        Aikooko Hallitus luopua posti- ja len-             mitä Hallitus åikoo tehdä pöstilinja-
30935:      nätinhallituksen esittämästä postilinja-          autoliikenteen kehittämismahdollisuuk-
30936:      autoliikenteen supistamisesta, ja                 sien selvittämiseksi?
30937:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1977.
30938: 
30939:        Niilo Koskenniemi            Heikki Mustonen              E.-J. Tennilä
30940:        Jouko Tuovinen                                            Pekka Vilmi
30941:                          E d u ~ k u n t\ a h He t t a P u h e lh i e h e ll e.
30942: 
30943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 :§:11 1 momentissA             Tilannetta postiliti}a-au,toliik~nteen Mälta ku-
30944: mainitus!!ä tarkoituksessa Te, Hetta Puhemies;        Vååvat seuraavat 'Vuoden 1976 tiedot:
30945: olette 20 päiväriä huhtikuutA 1977 päMityn            ........ llikennöityjä linjoja • •    219 kpl
30946: kirjeenne n:o 1019 ohella toimittanut \raitio-        ..._ ajokilometre!jä ...•.. · n. .31 milj,
30947: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljenfl.öksen     - henkil&tö . . . . . . • . • .       600 kuljctttajaa
30948: kansanedustäja Niilo Koskenniemen ym. lläin                                                 440 postimiestä
30949: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksesta fl.:o 171!      - linja-autoja . . . . . ..•.         440 kpl
30950:                                                       - kustannukset ....•••                107,6 milj. mk
30951:            Aikooko Hallitus luopua posti- ja len-     - tulot ..•.........•                   i9}0 milj. mk
30952:        nätinhallituksen esittämästä postiUnja-        - kustannusten ja tulo-
30953:        atltoliikenteen supistamisesta, ja                      jen erotus . . , .••.•.
30954:            mitä Hallitus aikoo tehdä postilinja-
30955:        ali toliikenteen kehittamismahd.ollisuuk>-        Kuten havaitaan, pöstilinja-autoliikehne on
30956:        sien selvittämiseksi?                          tappiollista. Tämä johtuu siitä, että lin)at ovat
30957:                                                       suurimmaksi osaksi niin sanottua sosiaalista
30958:                                                       liikehMttä maamme harttårtn asutullla alueiila.
30959:    Vastauksena kysymyks~n ~sitän kuhnioitta•          Liikenteenharjoittajana posti- ja lennatinhalli-
30960: vasti seuraavaa:                                      tus on kuitenkin amtrtatthnaiseh moottoriajo-
30961:    Tiltä edeltän~n hallituksen aikana posti~ ja       neuvoliikehteeli suhteen samassa asemassa yksi-
30962: lennätlnhallitus teki liik~ntleministeriölle eshvk·   tyisten liikenteenharjoittajien kanssa. Toisin
30963: sen yhdeksän pöStiautolinjan supistämiseksi           sanoen posti- ja lennätinhallitus vöi tasaveroi-
30964: tutkittuaan ~hsin linjojen merkityksen postin         sella ösåpuolena hakea lupia myös taloudelli-
30965: kuljetuksen ja jakelun) joukkoliikenteen pal·         sesti kannattaville linjoille. Liikefitieministeriö
30966: vcl.utason ja henkilökuntakvsyrnyksen kannål·         onkin sitä mieltä, että lääke postilinja~autolii­
30967: ta. SupinuksUla säaVUtetuksi sääst6ksi arvioi·        kenteen tappiöllisuudefi patantamiseen ei ole
30968: tiin 2,7 miljöönää rnarkkåå vuodessa. Mil1is-         supistuslinja vaan päinvastoin liikenteen kehittä-
30969: teriö hyv~ksyi esityksen p~tilllttteessa huhti·       Minen. tilkehneministeti8 selvittää postilinja-
30970: kuun lopussa.                                         autoliikenteen kehittätnismahdollisuudet.
30971:      Helsingissä toukokuun 20 päivänä 1977.
30972: 
30973:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
30974: 4                                             1977 vp.
30975: 
30976: 
30977: 
30978: 
30979:                            Ti 11 R i k s d a g e ~ s H _e r r T aJ m: a n.
30980:    I det syfte 37 § 1 mom:. riksdagsordningen        -    trafikerade linjer        219 st.
30981: anger har Ni, Herr Talm:an, m:ed Eder skri-          -   körda kilom:eter        c. 31 000 000 km:/år
30982: velse nr 10 19 av den 20 apdl 1977 till veder-       -   personal: 600 chauf-
30983: hörande m:edlem: av statsrådet översänt avskriff         förer och 440 post-
30984: av följande av· riksdagsm:an Niilo Koskenniemi            m:än
30985: m:. fl. undertecknade spörsm:ål nr 171 : ·           -   bussar ......... .         440 st.
30986:                                                      -    kostnader . . .... .      107,6 milj. m:k/år
30987:           Ämnar Regeringen avstå från de av          -   intäkter ........ .         29,0 m:ilj. m:k/år
30988:        post- och telegrafstyrelsen föreslagna:       -   .skillnaden     m:ellan
30989:        inskränkningarna av postbusstrafiken,              kostnader. och     m-
30990:        och                                                täkter ......... .         78,6 milj. m:k/år
30991:           vad äm:nar Regeringen göra för att
30992:        utreda postbusstrafikens utvecklingsm:öj-        Postbusstrafiken går som synes m:ed förlust.
30993:        ligheter?                                     Detta heror på att linjerna till största delen är
30994:                                                      s.k. social trafik i glest hefolkade om:råden av
30995:    Såsom: svar på detta spörsm:ål får jag vörd-      vårt land. 1 sin egenskap av trafikidkare är
30996: sam:t anföra följande:                               post- och telegrafstyrelsen, i fråga om: stadgan-
30997:    Under den föregående regeringens tid fram:·       dena som: rör yrkesmässigt idkande av motor-
30998: ställde post- och telegrafstyrelsen tili trafikmi-   fordonstrafik, i samm:a ställning som: privata
30999: nisteriet om: en indragning av nio postbuss-         trafikidkare. Med andra ord kan post- och tele-
31000: linjer, sedan den först undersökt linjernas he-      grafstyrelsen som: jämlik part ansöka om: till-
31001: tydelse för posttransport och -distribution, kol-    stånd för ekonom:iskt lönsamm:a linjer. Trafik-
31002: lektivtrafikservicen och personalen. Man upp-        m:inisteriet är m:ycket riktigt av den åsikten,
31003: skattade att 2,7 m:ilj. m:k årligen kunde inbe-      att den rätta m:edicinen för att bota postbuss-
31004: sparas genom: indragningarna. 1 slutet av april      trafikens olönsam:het är ett utvecklande av tra-
31005: godkände m:inisteriet förslaget i princip;           fiken och inte en inskränkning av den. Trafik-
31006:    Situationen för posthusstrafikens del år 1976     m:inisteriet utreder m:öjligheterna att utveckla
31007: belyses av följande uppgifter:                       postbusstrafiken.
31008:      Helsingfors den 20 m:aj 1977.
31009: 
31010:                                                                      Trafikm:inister Veikko Saarto
31011:                                                1977 vp.
31012: 
31013: Kirjallinen kysymys n:o 172.
31014: 
31015: 
31016: 
31017: 
31018:                                   U. Mäkelä ym.: Sosiaalityöntekijöiden paikkaamisesta keskus-
31019:                                      sotilassairaaloihin.
31020: 
31021: 
31022:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31023: 
31024:    Useissa yhteyksissä on voitu todeta, että          lanteisiin, joissa toimeentulo on välttämätöntä
31025: asevelvollisten tueksi ja neuvojiksi sosiaalisissa    järjestää sosiaalilautakunnan kautta 1\Siakirjo-
31026: kysymyksissä perustettujen sosiaalitoimikuntien       jen ja lausuntojen sekä ratkaisujen viipyessä
31027: työ on lähes yksinomaan yleisluontoista valis-        eri ratkaisupisteissä. Nämä tal:"iukset synnyt-
31028: tustyötä. Varsinkaan asevelvollisten käytännön        tävät yleistä katkeruutta asioita hoitavia viran-
31029: vaikeuksien selvittely ei ole riittävän tehokasta.    omaisia kohtaan.
31030: Tämä johtuu siitä, että tehtäviin ei ole pal·            Tämänlaatuinen asiantila johtuu siitä, että
31031: kattu työntekijöitä, joilla olisi sosiaalialan am-    keskussotilassairaaloissa joudutaan sosiaalialan
31032: mattitaito tai kokemus.                               palvelutehtävät hoitamaan sivutoimisena kanta-
31033:    Erityisen suurena tuntevat tämän epäkohdan         henkilökunnan toimesta. Toisaalta vastaavissa
31034: ne asevelvolliset, jotka palvelusaikanaan sairas-     siviilipuolen keskus- ja a1uesairaaloissakin näis-
31035: tuvat tai tapaturmaisesti loukkaantuvat ja vai-       tä asioista huolehtii varsin huomattava sosiaali-
31036: keina tapauksina joutuvat keskussotilassairaa-        työntekijöiden joukko. Lisäksi on huomattava,
31037: }(}ihin hoidettaviksi. N'åissä keskussotilassairaa-   että asevelvollinen astuu palvelukseen lain mää-
31038: loissa, jotka nyikyisin rinnastetaan keskussai·       räyksen perusteella, j1;1 hän on sairaanakin puo-
31039: raalatasoisiksi sairaaloiksi, on potilaan asioiden    lustusvoimien ohjeiden ja määräyksien alainen,
31040: hoito mm. sairausvakuutustolmistoihin, tapa-          joten hän ei voi toimia siviilisairaalan potilaan
31041: turmavirastoon, vakuutuslaitoksiin, valtion vi-       tavoin asioita hoitaessaan.
31042: ranomaisiin sekä kuntiin ja omaisiin kokonaan            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
31043: suunnitelmallisesti järjestämättä. Myös tarvit-       jestyksen 37 §: n 1 momentin mukaisesti esi-
31044: tavat yhteyshenkilöt puuttuvat. Järjestelyjä          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31045: vaativat varsinkin matkat ja kuljetukset sekä         vastattavaksi seuramran kysymyksen:
31046: perheellisten asevelvollisten osalta sotilasavus-
31047: tusasiat, kotipalvelut ym. yhteydet omaisiin.                    Onko Hallitus tietoinen nykyisin val-
31048: Monasti varsin vaikeiden asioiden hoito, kuten               litsevista keskussotilassairaaloiden so-
31049: vaikeasta loukkaantumisesta, sairastumisesta tai             siaalipalvelujen epäkohdista, ja jos on,
31050: jopa kuolemantapauksista ilmoittaminen edeJ..                   onko Hallituhen tarkoituksena ryh-
31051: lyttävät muuta ammattitaioollista pohjaa kuin                tyä selvittämään asiantilaa ja tuleeko
31052: sotilaskoulutus ta.                                          Hallitus tarvittaessa esittämään sosiaali-
31053:    Lisäksi voidaan todeta, että asioiden hoito               työntekijöiden paikkaamista mainittui-
31054: on nykyisellään luvattoman paljon aikaa vie-                 hin keskussairaatomin verrattaviin kes-
31055: vää ja eräiltä osin tehotontakin. Tästä syystä               kussotilassairaaloihin?
31056: joutuvat asevelvolliset ja heidän omaisensa ti-
31057:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1977.
31058: 
31059:                Uljas Mäkelä                                       Mauno Forsman
31060:                Sven-Erik Järvinen                                 Markus Aaltonen
31061:                Kaisa Raatikainen                                  Eino Grönholm
31062:                Helge Siren                                        Seppo Tikka
31063: 
31064: 
31065: 087700542R
31066: 2                                            1977 vp.
31067: 
31068: 
31069: 
31070: 
31071:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
31072: 
31073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          ohella toimivat sotilashenkilöt. Eduskunnan
31074: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     puolustusasiainvaliokunta katsoi vuonna 1965,
31075: mies, olette kirjeenne n:o 1021 ohella 21 päi-      että puolustusvoimien sosiaalityötä varten tarvit-
31076: vänä huhtikuuta 1977 lähettänyt valtioneuvos-       taisiin oma erityinen henkilökuntansa. Mahdolli-
31077: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      suuksia alan toimien perustamiseen ei ole ol-
31078: edustaja U. Mäkelän ym. tekemän seuraavan           lut kuitenkaan riittävästi. Sosiaalipalvelut on
31079: sisältöisen kysymyksen:                             pyritty keskittämään joukko-osastoihin, joissa
31080:                                                     terveydenhuoltohenkilöstön toimesta mm. teh-
31081:           Onko Hallitus tietoinen nykyisin val-     dään ilmoitukset tapaturmavirastolle varusmie-
31082:        litsevista keskussotilassairaaloiden so-     hille sattuneista korvausvelvollisuuden alaisista
31083:        siaalipalvelujen epäkohdista, ja jos on,     tapaturmista ja sairauksista. Puolustusvoimien
31084:           onko Hallituksen tarkoituksena ryh-       terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutuk-
31085:        tyä selvittämään asiantilaa ja tuleeko       sessa on toistuvasti aiheita myös terveyden-
31086:        Hallitus tarvittaessa esittämään sosiaali-   huollon sosiaalisista kysymyksistä, mm. sotilas-
31087:        työntekijöiden paikkaamista mainittui-       vammalaista ja sen edellyttämistä toimenpi-
31088:        hin keskussairaaloihin verrattaviin kes-     teistä.
31089:        kussotilassairaaloihin?                         Puolustuslaitoskomitean mietinnössä 1976
31090:                                                     pidetään lääkintähuollon kehittämisen perusta-
31091:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      voitteena sitä, että puolustusvoimien sairaaloi-
31092: vasti seuraavaa:                                    den kunto ja hoidon taso vastaisivat vähintään
31093:     Puolustusvoimien sosiaalitoimintaa on kehi-     siviilisairaaloiden tasoa.
31094: tetty viime vuosina perustamalla jokaiseen va-         Edustaja U. Mäkelän kirjallisen kysymyksen
31095: ruskuntaan sosiaalitoimikunta sekä vuonna           tarkoittamaan terveydenhuollon ja sosiaalityön
31096: 1973 sosiaalitoimisto pääesikuntaan johtamaan       yhteistoiminnan tehostamiseen päästäisiin, mi-
31097: sosiaalitoimintaa. Pääesikunnan lääkintäosaston     käli puolustusvoimien terveydenhuoltoa voitai-
31098: toimialaan kuuluvat lähinnä varusmiesten ter-       siin entistä tehokkaammin kehittää puolustus-
31099: veyden- ja sairaanhoitoon liittyvät tehtävät;       laitoskomitean ehdottamalla tavalla (Komitean-
31100: niihin sisältyy myös erilaisia korvaustoimintaan    mietintö 1976: 10). Varusmiesten mielenter-
31101: liittyviä asioita. Näistä tehtävistä huolehtivat    veyshuollon kehittäminen nykytilanteen edellyt-
31102: keskussotilassairaaloissa     komentotoimistojen    tämällä tavalla edellyttää osaltaan sosiaalityön
31103: palkattuon henkilöstöön kuuluvat sotilashenki-      osuuden pikaista, olennaista lisäystä puolustus-
31104: löt sekä varuskuntien sosiaalipalveluista vas-      voimien terveydenhuollossa.
31105: taavat joko päätoimisesti tai oman toimensa
31106:      Helsingissä toukokuun 24 päivänä 1977.
31107: 
31108:                                                             Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
31109:                                              N:o 172                                                3
31110: 
31111: 
31112: 
31113: 
31114:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31115: 
31116:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den sociala verksamheten vid garnisonerna.
31117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       R~ksdagens försvarsutskott ansåg år 1965 att
31118: nr 1021 av den 21 april 1977 tili vederbörande      särskild personai skulle behövas för socialarbe-
31119: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     tet inom försvarsmakten. Det har dock inte
31120: dagsman U. Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-        existerat tillräckliga möjligheter för inrättande
31121: mål:                                                av tjänster inom denna sektor. Man har strävat
31122:           Är Regeringen medveten om de miss-        tili att koncentrera den sociala servicen till
31123:        förhållanden som för närvarande råder        truppförbanden, inom vilka sanitetspersonalen
31124:        i fråga om de sociala tjänsterna vid         bl.a. meddelar olycksfallsverket vilka ersätt·
31125:        centralmilitärsjukhusen, och om så är,       ningsberättigande olyckor och sjukdomar som
31126:           ämnar Regeringen utreda situationen       drabbat beväringarna. I fortbildningen av för-
31127:        och vid behov föreslå avlönande av so-       svarsmaktens sanitetspersonal har kontinuerligt
31128:        cialarbetare vid de nämnda centralmili-      behandlats även sociala spörsmål inom hälso-
31129:        tärsjukhusen, vilka är att jämföra med       vården, bl. a. gällande lagen om skada, ådragen
31130:        centralsjukhus?                              i militärtjänst och av den föranledda årgärder.
31131:                                                         I försvarsmaktskommittens betänkande av år
31132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        1976 anses den grundläggande målsättningen
31133: samt anföra följande:                               för utvecklandet av sanitetsvården vara att för-
31134:   Försvarsmaktens sociala verksamhet har            svarsmaktens sjukhusstandard och nivån på
31135: under de senaste åren utvecklats genom att det      vården skall motsvara minst standarden vid
31136: inrättats socialkommitteer vid varje garnison       civila sjukhus.
31137: samt år 197.3 en socialbyrå vid huvudstaben             Den effektivering av samarbetet mellan häl-
31138: för att leda den sociala verksamheten. Tili hu-     sovård och socialarbete som åsyftas i riksdags-
31139: vudstabens sanitetsavdelnings förvaltningsområ-     man U. Mäkeläs skriftliga spörsmål, skulle man
31140: de hör närmast uppgifter i anknytning tili be-      kunna uppnå om hälsovården inom försvars-
31141: väringarnas hälso- och sjukvård. I dem ingår        makten kunde utvecklas på det sätt försvars-
31142: även vissa ärenden i anknytning tili utgivandet     maktskommitten föreslagit ( Kommittebetänkan-
31143: av ersättningar. Dessa uppgifter ombesörjs vid      de 1976: 10). Ett utvecklande av beväringarnas
31144: centralmilitärsjukhusen av militärpersoner, som     mentalvård i den utsträckning den nuvarande
31145: hör tili kommandobyråernas avlönande per-           situationen det kräver, förutsätter å sin sida att
31146: sonal, samt militärpersoner, vilka antingen på      socialarbetet inom försvarsmaktens hälsovård
31147: heltid eller vid sidan av sin tjänst ansvarar för   med det snaraste ökas väsentligt.
31148:      Helsingfors den 24 maj 1977.
31149: 
31150:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
31151:                                              1977 vp.
31152: 
31153: Kirjallinen kysymys n:o 173.
31154: 
31155: 
31156: 
31157: 
31158:                                  E. Laine ym.: Kansaneläkkeiden korottamisesta vähimmäispalk-
31159:                                     kaa vastaavaksi.
31160: 
31161: 
31162:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31163: 
31164:    Hintojen, vuokrien, maksujen ja verojen voi-     lisää vähintään 100 markalla, poistamalla avio-
31165: makas kohoaminen on lisännyt eläkeläisten           puolisoiden ns. rankaisusäännökset, maksamal-
31166: valtaenemmistön toimeentulovaikeuksia. Kun          la eläke ensimmäisen kalleusluokan mukaisena
31167: eläkkeissä ei ole suoritettu vastaavia korjauk-     ja muuttamalla työtulot etuoikeutetuksi tuloksi
31168: sia eikä eläkkeiden tasoa ole korotettu, on eri-    tukiosaa ja tukilisää määrättäessä. Samoin olisi
31169: tyisesti kansaneläkkeiden jälkeenjääneisyys vä-     toteutettava eläkeläisten asumistukietuuksien
31170: himmäispalkasta kasvanut. Käsitellessään kan-       parantaminen,      kansaneläkkeiden     sitominen
31171: saneläkelaitoksen valtuutettujen kertomusta         palkkaindeksiin, eläkekaton säätäminen kor-
31172: vuodelta 1975 eduskunnan sosiaalivaliokunta         keille eläkkeille ja maksuuoman sairaanhoidon
31173: totesi, ettei kansaneläkejärjestelmä vielä pysty    ja lääkeavun antaminen eläkkeensaajille.
31174: tarjoamaan vähimmäispalkkaa vastaavaa toi-             SKDL:n eduskuntaryhmän lakialoitteet so-
31175: meentuloturvaa eläkeläisille, minkä vuoksi kan-     siaaliturvalain säätämisestä ja vähimmäiseläk-
31176: saneläkelainsäädännön uudistaminen on tarpeel-      keen maksamisesta muodostavat yhdessä kan-
31177: lista. Viime eduskuntavaalien alla mm. halli-       saneläkelaitoksen ehdottaman kansaneläkkeiden
31178: tuspuolueiden edustajat lupailivat vähimmäis-       kehittämislain kanssa käyttökelpoisen pohjan
31179: palkkaa vastaavaa eläketurvaa. Miettusen vii-       eläkeuudistuksille, joita eläkeläiset ja heidän
31180: den puolueen hallituksen aikana laadittuun oh-      järjestönsä ovat toivoneet ja vaatineet. Varkau-
31181: jelmaan kirjattiin konkreettisia tavoitteita elä-   den Kuntorannassa maaliskuussa koolla olleet
31182: kelainsäädännön uudistamisesta em. suuntaan.        eläkeläisjärjestöjen jäsenet ovat kansanedustajil-
31183: Miettusen keskustavoimien hallitus on ilmoitta-     le lähettämässään kirjeessä vaatineet vähim-
31184: nut noudattavansa edellisen hallituksen eläke-      mäiseläkelain kiireellistä antamista ja käsittelyä,
31185: poliittista ohjelmaa. Mitään uudistusesityksiä ei   verotettavan tulon rajan määrittelemistä siten,
31186: hallituksen toimesta kuitenkaan ole eduskun-        että välttämättömän toimeentulon turvaama
31187: nalle esitetty. Sen sijaan hallitus on asettanut    osa jää verovapaaksi ja hintavalvontalain tiuk-
31188: sosiaalipolitiikan ja terveydenhuollon kehittä-     kaa noudattamista. Maamme suurin eläkeläis-
31189: misen täydelle säästöliekille. Niinpä kuluvan       järjestö Eläkeläiset r.y. on vastikään pidetyssä
31190: vuoden budjetin perusteluissa väitetään eläke-      edustajakokouksessaan vaatinut pikaisia toimia
31191: läisten toimeentulomahdollisuuksien parantu-        eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi korot-
31192: neen ja aikaisempien päätösten johdosta paran-      tamalla peruseläke välittömästi 900 markkaan
31193:  tuvan siinä määrin, ettei eläke-etuuksia lisää-    ja maksamalla se tulosidonnaisuudesta vapaana
31194: viin päätöksiin ole lähiaikoina mahdollisuuksia.    henkilökohtaisena eläkkeenä.
31195:  Sen sijaan on löytynyt lisääntyviä mahdolli-          Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
31196:  suuksia rahoittaa suurteollisuuden miljarditu-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
31197: kiaiset ja satojen miljoonien asehankinnat puo-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31198: lustusvoimille.                                     vaksi seuraavan kysymyksen:
31199:     Kansaneläkkeiden jälkeenjääneisyys elinkus-
31200:  tannusten noususta ja vähimmäispalkasta edel-                 Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
31201:  lyttää välittömiä toimia jälkeenjääneisyyden               toimenpiteisiin kansaneläkkeiden korot-
31202:  poistamiseksi turvaamalla vähimmäispalkkaa                 tamiseksi vähimmäispalkkaa vastaavaksi
31203:  vastaava peruseläketurva, korottamalla eläke-              ja sen maksamiseksi tulosidonnaisuu-
31204:  tasoa vähintään 250-300 markalla ja tuki-                  desta vapaana henkilökohtaisena eläk-
31205: 087700517X
31206: 2                                         1977 vp.
31207: 
31208:      keenä sekä sitä tarkoittavan kansaneläk-        tuksi tuloksi tukiosaa ja tukilisää mää-
31209:      keiden kehittämislain esittämiseksi edus-       rättäessä, asumistuen laajentamista ja
31210:      kunnalle koskien eläkkeiden maksamis-           eläkekaton säätämistä suurille eläk-
31211:      ta ensimmäisen kalleusluokan mukaise-           keille?
31212:      na, työtulojen muuttamista etuoikeute-
31213:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1977.
31214: 
31215:             Ensio Laine                                  Osmo Vepsäläinen
31216:             Unto Ruotsalainen                            Jarmo Wahlström
31217:             Pauli Puhakka                                Siiri Lehmonen
31218:             Heikki Mustonen                              Aarne Pulkkinen
31219:             Pentti Liedes                                Ulla-Leena Alppi
31220:             Matti Järvenpää                              Irma Rosnell
31221:             Anna-Liisa Hyvönen                           Oili Suomi
31222:                                               N:o 173                                             3
31223: 
31224: 
31225: 
31226: 
31227:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
31228: 
31229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suuden lieventämisen, työtulojen etuoikeuden
31230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laajentamisen ja asumistukijärjestelmän uudis-
31231: olette 21 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn          tamisen. Seuraavissa vaiheissa tarkoituksena on
31232: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        edelleen muuttaa kansaneläkkeen määräytymis-
31233: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       säännöksiä siten, että kansaneläkkeen suuruu-
31234: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir-     teen eivät lopuksi vaikuttaisi muut kuin eläk·
31235: jallisesta kysymyksestä n:o 173:                    keensaajan omat eläketulot. Kansaneläkejärjes-
31236:                                                     telmän kokonaisuudistuksen toteuttamisesta ai-
31237:           Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi      heutuvat vuotuiset lisäkustannukset olisivat
31238:        toimenpiteisiin kansaneläkkeiden korot-      vuoden 1977 tasossa laskettuina kaikkiaan noin
31239:        tamiseksi vähimmäispalkkaa vastaavaksi       2 000 miljoonaa markkaa. Uudistuksen ensim-
31240:        ja sen maksamiseksi tulosidonnaisuu-         mäisen vaiheen toteuttamisesta aiheutuvat vuo-
31241:        desta vapaana henkilökohtaisena eläk-        tuiset lisäkustannukset olisivat noin 450 mil-
31242:        keenä sekä sitä tarkoittavan kansaneläk-     joonaa markkaa.
31243:        keiden kehittämislain esittämiseksi edus-       Uudistussuunnitelman        laajakantoisuuden
31244:        kunnalle koskien eläkkeiden maksamis-        vuoksi on aivan luonnollista, ettei sitä voida
31245:        ta ensimmäisen kalleusluokan mukaise-        toteuttaa yhdellä kertaa. Vallitsevat taloudel-
31246:        na, työtulojen muuttamista etuoikeute-       liset olosuhteetkin huomioon ottaen uudistuk-
31247:        tuksi tuloksi tukiosaa ja tukilisää mää-     sen nopea toimeenpano on mahdotonta. Suun-
31248:        rättäessä, asumistuen laajentamista ja       nittelutyössä onkin tämän vuoksi lähdetty siitä,
31249:        eläkekaton säätämistä suurille eläk-         että kokonaisuudistus toteutetaan taloudellis-
31250:        keille?                                      ten mahdollisuuksien asettamissa puitteissa.
31251:                                                     Kysymyksessä esitettyihin vaatimuksiin nähden
31252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~       on todettava, että kansaneläkejärjestelmän uu-
31253: vasti seuraavaa:                                    distuksen toteuttamista häiritsisivät sellaiset
31254:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-    erilaiset lainmuutokset, jotka kohdistuisivat
31255: laan valmisteltavana laajakantoineo eläkeuudis-     tässä yhteydessä muutettaviin lainkohtiin. Uu-
31256: tus, jonka tarkoituksena on poistaa nykyisessä      distussuunnitelma     edellyttää    nimenomaan
31257: eläketurvassa olevat puutteet kehittämällä          pitkäjännitteistä ja johdonmukaista noudatta-
31258: kansaneläkejärjestelmää siten, että jokaiselle      mista.
31259: eläkkeensaajalle voidaan turvata vähimmäistoi-         Ensimmäisen vaiheen toteuttamiseksi tarvit-
31260: meentulo eläketulon muodossa. Tähän pääs-           tava lainvalmistelutyö on jo niin pitkällä, että
31261: täisiin    yksinkertaistamaHa     kansaneläkkeen    teknisesti    esitys   kansaneläkelainsäädännön
31262: määräytymissäännöksiä ja luopumalla asteittain      muuttamiseksi voidaan antaa lähiaikoina. Elä-
31263: tarveharkinnasta. Edellä mainitun tavoitteen        keuudistuksen mittavuuden huomioon ottaen
31264: toteutumisen varmistamiseksi kansaneläkejärjes-     sen rahoituskysymys vaatii kuitenkin vielä sel-
31265: telmän uudistussuunnitelma sisältää sekä yksi-      vittelyä.
31266: tyiskohtaisesti määritellyn lopputavoitteen että       Eläkekattoa koskeva kysymys on osa niin
31267: sen toteuttamiseksi tarkoitetun vaiheittaisen       sanottua ylieläkeongelmaa, jota tutkivan komi-
31268: toimeenpano-ohjelman. Uudistuksen ensimmäi-         tean työlle annettu määräaika päättyy kuluvan
31269: nen vaihe kohdistuu ennen kaikkea heikossa          kuun lopussa. Hallitus ryhtyy tämän jälkeen
31270: taloudellisessa asemassa oleviin eläkeläisiin. Se   välittömästi toimenpiteisiin asiassa.
31271: sisältää tukilisän korottamisen, tulosidonnai-
31272:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1977.
31273: 
31274:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
31275: 4                                             1977 vp.
31276: 
31277: 
31278: 
31279: 
31280:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31281: 
31282:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillägget, lindrande av inkomstbundenheten,
31283: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utvidgande av arbetsinkomsternas prioritet och
31284: av den 21 april 1977 till vederbörande medlem        en reform av bostadsbidragssystemet. Under
31285: av statsrådet översänt en avskrift av ett av         de följande skedena har man för avsikt att
31286: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknat           ytterligare ändra stadgandena angående fast-
31287: skriftligt spörsmål nr 173 av följande lydelse:      ställandet av folkpensionen så, att på folkpen-
31288:                                                      sionens storlek till slut inte skulle inverka
31289:           Ämnar Regeringen omedelbart vid-           andra än pensionstagarens egna pensionsin-
31290:        taga åtgärder i syfte att höja folkpen-       komster. De årliga tilläggskostnaderna, vilka
31291:        sionen så, att den skulle motsvara mi-        föranleds av den totala reformeringen av folk-
31292:        nimilönen, och att den skulle erläggas        pensionssystemet, skulle, beräknat enligt 1977
31293:        såsom en av inkomstbundenhet fri, per-        års nivå, uppgå till sammanlagt cirka 2 000
31294:        sonlig pension samt att avge en propo-        miljoner mark. De årliga, av reformernas första
31295:        sition till riksdagen med förslag till lag    skede föranledda kostnaderna skulle uppgå till
31296:        angående utvecklandet av folkpensio-          cirka 450 miljoner mark.
31297:        nerna i fråga om erläggande av pensio-            På grund av reformplanens vittomfattande
31298:        nerna enligt den första dyrortsgruppen,       natur är det självklart att den inte kan förverk-
31299:        att ändra arbetsinkomsterna till priori-      ligas på en gång. Redan med beaktande av
31300:        terad inkomst vid bestämmandet av             rådande ekonomiska förhållanden är ett snabbt
31301:        understödsdelen och understödstilläg-         förverkligande av reformen omöjligt. I plane-
31302:        get, att utvidga bostadsstödet och att        ringsarbetet har man därför utgått från att total-
31303:        fastställa ett pensionstak för stora pen-     reformen skall förverkligas inom ramen för de
31304:        sioner?                                       ekonomiska möjligheterna. Beträffande de krav
31305:                                                      som framställts i spörsmålet kan det konstate-
31306:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ras att förverkligandet av folkpensionssyste-
31307: samt anföra följande:                                mets reformering skulle störas av sådana sepa-
31308:    I social- och hälsovårdsministeriet beredes       rata lagändringar, vilka skulle hänföra sig till
31309: som bäst en vittomfattande pensionsreform,           just de lagrum som i detta sammanhang skall
31310: vars avsikt är att avlägsna de brister som           ändras. Reformplanen förutsätter uttryckligen
31311: förekommer i det nuvarande pensionsskyddet           en långsiktig och konsekvent efterföljd.
31312: genom att utveckla folkpensionsskyddet så, att           Det lagberedningsarbete som behövs för för-
31313: varje pensionstagare kan garanteras en minimi-       verkligandet av det första skedet har redan
31314: utkomst i form av en pensionsinkomst. Detta          framskridit så långt, att propositionen angå-
31315: skulle uppnås genom att förenkla folkpensio-         ende en ändring av folkpensionslagstiftningen
31316: nens bestämmelsestadganden och genom att             kan avges inom kort. Med beaktande av pen-
31317: gradvis avstå från behovsprövningen. För att         sionsreformernas omfattning kräver likväl
31318: betrygga förverkligandet av ovan nämnda              frågan om dess finansiering ytterligare utred-
31319: syfte, ingår i folkpensionssystemets reform-         ningar.
31320: plan såväl ett i detalj fastställt slutmål, som          Frågan rörande pensionstaket är en del av
31321: ett program för åtgärder avsedda att gradvis         det så kallade problemet med de överstora
31322: förverkliga detta. Reformens första skede berör      pensionerna, vilket undersöks av en kommitte
31323: framför allt pensionstagare i svag ekonomisk         som skall ha sitt arbete slutfört inom loppet
31324: ställning. Det består i höjande av understöds-       av innevarande år. Regeringen vidtar därefter
31325:                                                      omedelbart åtgärder i saken.
31326:      Helsingfors den 17 maj 1977.
31327: 
31328:                                                                        Minister Olavi Martikainen
31329:                                                1:977, ~p.
31330: 
31331: Kirjallinen kysymys n:o 17 4.
31332: 
31333: 
31334: 
31335: 
31336:                                   Sipiläinen ym.: Kymen läänin Saaren kunnassa toimitettavan uus-
31337:                                    . jaon h~itallisista, .. vaikutuksista.
31338:                                                                          :   l
31339: 
31340: 
31341: 
31342: 
31343:                          Ed u s kunn art Herra Puhe mi eh ell e.
31344: 
31345:    Osan Etelä-Karjalan pohjoisosassa !djaitsevas-     den Juotottamiseen ovat erittäin vähäiSet. Ainoa
31346: ta Saaren kunnasta jäätyä Pariisin rauhansopi-        mahdollisuus rahoitukseen olisi useimpien osal-
31347: muksesSa luovutetulle alueelle oh kunnassa ra-        ta laajamittainen metsien myynti · saaduilta
31348: jakuntien · tilusjärjestelylain nojalla toimitettu    uusilta alueilta. Tämä johtaisi väistärtiättä huo-
31349: uusjako.                                              mattaviin ylihakkuisiin ja metsänhoidollisesti
31350:    Toimituksen laajuus. on perustunut maanmit-        mitä vahingollisimpaan lopputulokseen. Saadut
31351: taushallituksen päätökseen ja toimitusmiesten         hyvät metsäalueet eivät suinkaan tämän jälkeen
31352: siitä tekemään esitykseen. Asian käsittelyn kai-      enää olisi hyviä.                 ·
31353: kissa vaiheissa ovat Saaren !kunta ja maanomis-          Uusjaon lopputulokseen ja metsäalueiden
31354: taj,at vastustaneet metsäalueiden ottamista mu-       osalta suoritettavaksi tuleviin suuriin korvauk-
31355: kaan jakoon. Toimitusmiesten esitysten perus-         siin ei kunnalla ja paikallisilla ~ukkailla ole
31356: teella nämä alueet kuitenkin otettiin mukaan          mitään osaa. Kaikki 11atkaisut ovat tapahtuneet
31357: jakoon.                                ·              valtion maanmittausviranomaisten päätöksillä.
31358:     Uusjakotoimitus on nyt saatu loppuun suori-       On myös ehdottomasti edellytettävä, että val-
31359: tetuksi ja päätös on lähiaikoina odotettavissa.       tio tarvittaessa erikoisjärjestelyin huolehtii sii-
31360: Tiedossa on, että toimituksessa vaihtavat omis-       tä, että korvausten suorittamiseksi järjestetään
31361: tajaa yhteensä noin 40 miljoonan· markan met-         valtion rahoitus esimerkiksi maatilalain mukai-
31362: säalueet. Toimituksen nojalla entiseen verrat-        sin perustein.
31363: tuna arvokkaampaa metsää saaneet maanomista-             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
31364: jat olisivat velvollisia suorittamaan vaihtokor-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momerittiin esitäm-
31365: vauksia. Arvion mukaan vaihtoikorvaukset tu-          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
31366: lisivat olemaan noin 6-7 miljoonaa markkaa.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31367: Tilakohtaisesti korvauksen määrä saattaa kohota
31368: jopa 200 000-300 000 markkaan ..                                Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
31369:     Metsänomistajat, jotka eivät itse ole edes toi-          Saaren kunnassa' Kymen läänissä toimi-
31370: voneet metsäalueiden vaihtoa, vaan edellä mai-               tetun uusjaon seurauksena alueen· asuk-
31371: nitulla tavalla toimituksen eri vaiheissa sitä vas-          kaille aiheutuviin vaikeuksliri metsä-
31372: tustaneet, joutuvat nyt vaikeiden rahoituson-                alueiden vaihtumisesta johtuvan rahoi-
31373: gelmien eteen. Rahoitusmahdollisuuksia selvi·                tuksen järjestämisessä, ja        .
31374: tettäessä on käynyt ilmi, ettei 1. 4. 1977 voi-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31375: maan tullut uusi maatilalaki enempää kuin ai-                valtion rahoituksen järjestämiseksi mai-
31376: kaisempi maankäyttölainsäädäntökään tunne täl-               nittujen korvausten suorittamiseen esi-
31377: laisiin tarkoituksiin annettavaa valtion rahoi-              merkiksi maatilalain lainajärjestelmää
31378: tusta. Korvaussummat ovat niin suuria, että                  vastaavin perustein?
31379: seudun omien rahalaitosten mahdollisuudet nii-
31380:   Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1977.
31381: 
31382:          Juhani Sipiläinen               Pekka Jokinen                   Seppo Tikka
31383:          Paavo Tiilikainen               Mikko Pesälä                    Meeri Kalavainen
31384:          Mauno Forsman                   Erkki Häkämies                  Raino Westerholm
31385:          Anna-Liisa Linkola              Risto Tuominen                  Taisto Sinisalo
31386:          Mikko Kaarna                    Olli Helminen                   Juhani Saukkonen
31387: 087700575T
31388: 2                                             1977 vp.
31389: 
31390: 
31391: 
31392: 
31393:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31394: 
31395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       timääriä. Suurimpien korvausmäärien maksajien
31396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saaman puuston rakenteen tarkastelu osoittaa
31397: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       samaa.
31398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani Si-         Puutavaran nykyisen heikon kysynnän val-
31399: piläisen ym. .tekemän seuraavan sisältöisen ky-      litessa ei tilikorvauksia voida suorittaa kovin ly-
31400: symyksen n:o 174:                                    hyessä ajassa. Varsinkin lehtipuun huono me-
31401:                                                      nekki tulee vielä lähivuosina vaikeuttamaan
31402:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        runsaiden       vajaatuottoisten  lehtipuumetsien
31403:        Saaren kunnassa Kymen läänissä toimi-         uudistamista. Suhteellisen nopea tilisuoritus,
31404:        tetun uusjaon seurauksena alueen asuk-        joka hyvin tyydyttäisi korvauksen saajia, edel-
31405:        kaille aiheutuviin vaikeuksiin metsä-         lyttäisi noin 2 miljoonan markan lyhytaikaista
31406:        alueiden vaihtumisesta johtuvan rahoi-         (5-6 v.) lainaa suurimpien !korvausten mak-
31407:        tuksen järjestämisessä, ja                    sajille. Paikallisten rahalaitosten lainoitusmah-
31408:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        dollisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon,
31409:        valtion· rahoituksen järjestämiseksi mai-     että ainakin osa saatavista tilikorvauksista tal-
31410:        nittujen korvausten suorittamiseen esi-       letettaneen näihin. Todennäköistä on myös, että
31411:        merkiksi maatilalain lainajärjestelmää        rahalaitokset pyrkivät lainavaroja paikkakunnal-
31412:        vastaavin perustein?                          le ohjaamalla turvaamaan ainakin omien asiak-
31413:                                                      kaidensa tilikorvausten maksamisen.
31414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Tilapäisesti huonot menekkisuhdanteet voi-
31415: seuraavaa:                                           daan ottaa huomioon myös maksuajoissa. Jako-
31416:    Kuten kysymyksessä on todettu, ovat Saaren        lain 158 §:n mukaan tilikorvaukset voidaan
31417: uusjaossa nietsätilusten vaihtumisesta aiheutu-      jakaa suoritettavaksi 5 vuoden kuluessa. Eri-
31418: neet puustotilikorvaukset suhteellisen suuret.       tyisten syiden vaatiessa sallitaan 10 vuoden
31419: Tilisuoritusten niäärä on yhteensä 6,0 milj. mk.     määräaika. Varsinkin siinä tapauksessa, ettei
31420: Maksajia on kaikkiaan 285, joten keskimääräi-        erikoisrahoitusta löydy, joudutaan Saaren uus-
31421: seksi tilisuoritukseksi tulee n. 21 000 mk. Yli      jaossa harkitsemaan normaalia pitempiä maksu-
31422: 100 000 mk . suuruisia suorituksia on 13 ja          aikoja. Tilikorvausten maksuaikaa, korkoa yms.
31423: 10 000 mk pienempiä yli puolet. Suurin yksi-         koskevat asiat käsitellään virallisessa toimitus-
31424: tyisen osakkaan maksettava korvaus on 191 600        kokouksessa, joka on suunniteltu pidettäväksi
31425: mk. Vailituvan puuston rakenne on myyntiä            touko-kesäkuun vaihteessa.
31426: ajatellen edullinen. Esim. tukkipuun osuus              Hallitus katsoo, että Saaren uusjaon puus-
31427: puuston arvosta on erittäin suuri, n. 2/3. Puus-     totilikorvausten maksaminen voidaan hoitaa
31428: ton yleinen rakenne ja metsänhoidollinen tila        rahalaitosten lainoituksen turvin sekä jakolain
31429: tekevät ;ffiahdolliseksi suhteellisen suuria myyn-   säännösten mukaisilla maksujärjestelyillä.
31430:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
31431: 
31432:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainm
31433:                                              N:o 174                                                3
31434: 
31435: 
31436: 
31437: 
31438:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31439: 
31440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ersättningsskyldigheten erhållit utvisar samma
31441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       sak.
31442: se tili vederbörande medlem av statsrådet över-       Så svag som efterfrågan på virke nuförtiden
31443: sänt följande av riksdagsman Juhani Sipiläinen     är kan likvidersättningarna inte betalas inom
31444: m. fl. undertecknade spörsmål nr 174:              någon mycket kort tid. Den dåliga avsättning-
31445:                                                    en speciellt för lövträdsvirkes del torde ännu
31446:           Har Regeringen fäst uppmäriksamhet       under de närmaste åren komma att försvåra
31447:        vid de svårigheter, som nyskiftet i Saari   en förnyelse av stora lövbestånd i underpro·
31448:        kommun i Kymmene Iän förorsakar om-         duktion. En relativt snabb utbetalning av lik-
31449:        rådets invånare då det gäller finansie-     viderna, viiken gott skulle tillfredsställa ersätt-
31450:        ringen i samband med byte av skogs-         ningstagarna, skulle förutsätta omlkring 2 milj.
31451:        områden, och                                mk i kortfristiga (5-6 år) lån åt dem, som
31452:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    skall betala de största ersättningarna. Vid en
31453:        för att ordna statsfinansiering av nämn-    uppskattning av de lokala penninginstitutens
31454:        da ersättningar tili exempel på enahan-     möjligheter att ge lån bör man beakta, att
31455:        da grunder som gäller för lånesystemet      åtminstone en del av de likvidersättningar som
31456:        i lagen om gårdsbruksenheter?               erhålls torde deponeras i dessa institut. Det
31457:                                                    är också sannolikt, att penninginstituten genom
31458:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att styra lånemedel tili orten strävar tili att
31459: samt anföra följande:                              trygga utbetalandet åtrninstone av likvidersätt-
31460:    Såsom konstaterats i spörsmålet, är de vid      ningarna tili de egna kundema.
31461: nyskiftet i Saari genom byte av skogslotter           De· tillfälligt dåliga avsättningskonjunkturer-
31462: förorsakade ersättningarna på grund av skogs-      na kan beaktas även i betruningstidema. Enligt
31463: beståndslikvid relativt stora. Likvidbetalning·    158 § lagen om skifte kan ersättning fördelas
31464: amas belopp uppgår tili inalles 6,0 milj. mk.      att utgå under 5 år. Om särskilda orsaker det
31465: Antalet betalare är totalt 285, varför den         påkallar tillåts en tid av 10 år. I syn:nerhet i
31466: genomsnittliga prestationen är ca 21 000 mk.       det fall att specialfinansiering ej står att finna,
31467: I 13 fall överstiger prestationen 100 000 mk       kommer man vid nyskiftet i Saari att nödgas
31468: och i mera än hälften av fallen är den mindre      överväga längre betalningstider än normalt.
31469: än 10 000 mk. Den största ersättning en en-        Frågor om betalningstid, ränta m. fl. ersätt-
31470: skild delägare har att betala är 191 600 mk.       ningsfrågor behandlas vid det officiella för-
31471: Sammansättningen av det trädbestånd likvider-      rättningsmöte, som planeras tili månadsskiftet
31472: na gäller är fördela:ktig med tanke på försälj-    maj-juni.
31473: ning. Så består t. ex. en mycket stor del, ca         Regeringen anser, att ersättningarna på grund
31474: 2/3, av trädbeståndets värde av stockträd.         av skogsbeståndslikvid i samband med nyskiftet
31475: Trädbeståndets allmänna struktur och forstliga     i Saari kan skötas inom ramen för penning-
31476: skick möjliggör försäljning av relativt stora      institutens utlåning samt genom betalningsar-
31477: mängder. En granskning av sammansättningen         rangemang i enlighet med stadgandena i lagen
31478: hos det trädbestånd personerna med den största     om skitte.
31479:      Helsingfors den 25 maj 1977.
31480: 
31481:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
31482:       1:
31483: 
31484: 
31485: 
31486: 
31487: r,.
31488:                                               1.~77 vp.
31489: 
31490: 
31491: Kirjallinen kysymys n:o 175.
31492: 
31493: 
31494: 
31495:                                   Ääri ym.: Broilertuotannon jatkuvuuden tmvaamisesta.
31496: 
31497: 
31498:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31499: 
31500:     Maamme broilertuotanto käsittää nykyään          kohtalokkaaksi koko elinkeinon harjoittami-
31501: 'noin 813 miljoonaa broileria vuodessa. Kansain-     selle.
31502: välisten kokemusten valossa voidaan hyvällä             Väliaikaiseksi tarkoitettu vero ei.· saisi ·vaa-
31503: syyllä uskoa tämän elinkeinon laajentamismah-        rantaa broilertuotannon tulevaisuutta. Sen
31504: dollisuuksiin tulevaisuudessa. Broilertuotanto       vuoksi olisikin broilertuotantoon tarkoitetuilta
31505: toimii ilman valtion tukitoimenpiteitä eikä vien-    rehuilta poistettava valmistevero. Valtiontalou-
31506: tiä harjoiteta. Tämä elinkeinonhaara toimii          dellekaan tällä ei olisi oleellista merkitystä.
31507: myös osaltaan maatalouden paineentasaajana ny-       Valmisteveron poistaminen broilerrehuilta ei
31508: kyisessä ylituotantotilanteessa, käytetäänhän        houkuttelisi väärinkäytöksiin, koska broiler-
31509: broilertuotantoon vuosittain 30 miljoonaa kiloa      rehujen hinnat vielä tämänkin jälkeen jäisivät
31510:  rehua ja tästä on viljaa noin 70 %.                 muniville kanoille tarkoitettujen rehujen hin-
31511:     Viime aikoina broilertuotanto on kuitenkin       toja korkeammiksi. Lisäksi rehut ovat niin eri-
31512:  joutunut vaikeuksiin. Tämä johtuu siitä, että       laisia, että broilerrehut eivät sovellu käytettä-
31513: kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi broi-        väksi muniville kanoille.
31514: levlihan hinta on sianlihaan katsottuna liian kor-      Mikäli rehuseosten valmisteveroa ei haluta
31515: kea. Lisäksi broilereiden kysyntää on vaikeut-       sellaisenaan poistaa broilerrehuilta, voitaisiin
31516:  tanut vanhan kananlihan lisääntynyt tarjonta.       harkita valmisteveron palauttamista rehnlasku-
31517:  Tilanne onkin johtanut siihen, että meillä on       jen perusteella. Anomuksia tulisi vain nelisen-
31518:  tällä hetkellä noin miljoona kiloa broilerlihaa     kymmentä, koska broilertuottajien kohdalla ky-
31519:  varastoissa.                                        symys on yhteisostoista. Valmisteveron takaisin-
31520:     Broilereiden tuotantokustannukset ovat nous-     maksu voitaisiin suorittaa myös teurastettujen
31521:  seet todella jyrkästi. Vuoden 1976 aikana nousi     broilerien lukumäärästä. Broilersiitoskanojen
31522: Rehuseos I 28,30 penniä ja Rehuseos II 26,40         kohdalla vaadittaisiin tässä tapauksessa erikois-
31523: penniä kilolta. Broilertuotannossa joudutaan         järjestelyjä.
31524: käyttämään yksinomaan ostorehuja, joten hin-            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
31525: nankorotus vaikuttaa välittömästi koko mää-          järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
31526: rällään broilerlihan hintaan. Niinpä esimerkiksi     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31527: rehujen 6 pennin valmistevero vaikuttaa broiler-     vaksi seuraavan kysymyksen:
31528: kilon hintaan 21-24 penniä.
31529:     Rehujen valmisteveron ulottamista broiler-                 Onko Hallitus tietoinen suta, että
31530: rehuihin on pidettävä kohtuuttomana, ovathan                maamme broilertuotanto on kohonnei-
31531: esimerkiksi minkkien rehut veron ulkopuolella               den tuotantokustannusten vuoksi joutu-
31532: ja molemmat elinkeinot toimivat ilman valtion               nut vaikeuksiin, ja
31533: tukea. Oikeudenmukaisena ei voida pitää sitä,                  aikooko Hallitus ryhtyä broilertuotan-
31534: että esimerkiksi pienehköstä 20 000 broilerin               non jatkuvuuden turvaamiseksi toimen-
31535: eräyksiköstä joudutaan maksamaan vuodessa                   piteisiin rehuseosten valmisteveron pois-
31536: valmisteveroa noin 25 000 markkaa. On selvää,               tamiseksi broilerrehuilta?
31537: että tällainen ylimääräinen vero voi muodostua
31538:   Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1977.
31539: 
31540:          Saimi Ääri                     Veikko Pihlajamäki             Pentti Poutanen
31541:          Toivo T. Pohjala               Taisto Tähkämaa                Tapani Mörttinen
31542:          Mikko Pesälä                   Heikki Perho                   Lea Sutinen
31543:                                         Einari Nieminen
31544: 0877005832
31545: 2
31546: 
31547: 
31548: 
31549: 
31550:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31551: 
31552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      140 milj. mk. Lisäksi maataloudelta perltaan
31553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eräiden maataloustuotteiden markkinoimisinak-
31554: olette 22 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn          suina · 90 milj. mk. Näin ollen lähes kaikki maa-
31555: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        talouden tuotannonalat joutuvat joko suoraan
31556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tai välillisesti osallistumaan maataloustuotteiden
31557: edustaja S. Äärin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     ylituotannon markkinointiin. Tällöin osaltaan
31558: sesta kysymyksestä n:o 175:                         ylituotannon markkinoinnin rahoittamiseen ke-
31559:                                                     rätään varoja myös sellaisilta tuotannonaloilta
31560:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kuten esim. broilertuotannolta, jolla ei ole yli-
31561:         maamme broilertuotanto on kohonnei-         tuotannon markkinointiongelmia.
31562:         den tuotantokustannusten vuoksi joutu-         Rehuseosten ja lannoitteiden valmisteverojen
31563:         nut vaikeuksiin, ja                         sekä markkinoimismaksujen periminen koskee
31564:            aikooko Hallitus ryhtyä broilertuotan-   siis vain vuotta 1977 ja maatalouden osallis-
31565:         non jatkuvuuden turvaamiseksi toimen-       tuminen ylituotannon markkinointikustannuk-
31566:         piteisiin rehuseosten valmisteveron pois-   siin ensi vuonna ratkaistaan ensi vuoden tulo-
31567:         tamiseksi broilerrehuilta?                  ja menoarvion käsittelyn yhteydessä ja seuraa-
31568:                                                     vissa maataloustuloneuvotteluissa. Tällöin ote-
31569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan harkittavaksi peritäänkö rehuseosten val-
31570: vasti seuraavaa:                                    misteveroja ensi vuonna ja rajataanko valmiste-
31571:    Vuoden 1977 tulo- ja menoarvion tasapai-         verojen kanto koskemaan vain sian-, kanan- ja
31572: nottamiseksi ja maataloustuotteiden ylituotan-      naudanrehuseoksia, jolloin broilerrehut, minkin
31573: non markkinoinnin rahoittamiseksi eduskunta         ja kalojen rehuihin rinnastettavina tuotteina
31574: hyväksyi maataloudelta kannettavaksi rehuseos-      jäisivät verosta vapaiksi.
31575: ten ja lannoitteiden valmisteverolakien nojalla
31576:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1977;
31577: 
31578:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
31579:                                             N:o 175                                             3
31580: 
31581: 
31582: 
31583: 
31584:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31585: 
31586:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      i marknadsföringsavgifter för vissa lantbruks-
31587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     produkter. Under sådana omständigheter är
31588: av den 22 april 1977 tili vederbörande med-       nästan alla produktionsområden inom lant-
31589: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   bruket antingen direkt eller indirekt tvungna
31590: av riksdagsman S. Ääri m.fl. undertecknade        att delta i marknadsföringen av lantbrukets
31591: spötsmål nr 175:                                  överproduktion. Härvid samlas, i syfte att
31592:                                                   finansiera marknadsföringen av överproduk-
31593:           Är Regeringen medveten om att           tionen, medel även från sådana produktions-
31594:        broilerproduktionen i vårt land har        områden, t.ex. broilerproduktionen, som inte
31595:        råkat i svårigheter på grund av de         har några problem i marknadsföringen av över-
31596:        stegrade produktionskostnaderna, och       produktionen.
31597:           ämnar Regeringen i syfte att trygga        Uppbörden av acciser på foderblandningar
31598:        broilerproduktionens fortbestånd vidta     och gödselmedel samt marknadsföringsavgifter
31599:        åtgärder för att slopa accisen på foder-   avser således endast år 1977 och lantbrukets
31600:        blandningar för broilerfodrets del?        deltagande i kostnaderna för marknadsföring
31601:                                                   av överproduktionen avgörs i samband med
31602:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     behandlingen av nästa års statsförslag och vid
31603: samt anföra följande:                             följande förhandlingar om lantbruksinkomsten.
31604:   För att balansera statsförslaget för år 1977    Härvid kommer man att överväga huruvida
31605: och för att finansiera marknadsföringen av        accis på foderblandningar skall uppbäras under
31606: överproduktionen av lantbruksprodukter god-       nästa år och huruvida uppbörden av accis skall
31607: kände riksdagen att 140 milj. mk skulle upp-      begränsas tili att gälla endast foderblandningar
31608: bäras av lantbruket med stöd av lagarna om        för svin, höns och nötdjur, varvid broilerfoder,
31609: accis på foderblandningar och gödselmedel.        såsom en produkt som kan jämföras med mink-
31610: Vidare uppbärs av lantbruket ca 90 milj. mk       och fiskfoder, skulle bli fria från accis.
31611:   Helsingfors den 26 maj 1977.
31612: 
31613:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
31614: Kirjallinen kysymys n:o 176.
31615: 
31616: 
31617: 
31618: 
31619:                                    Perho: Wolframiesiintymän tutkimisesta Marttilan 'kunnassa.
31620:                                     l ; 1;1   '
31621:                                               • r,
31622: 
31623: 
31624: 
31625: 
31626:                         · Edu$kunnan Herra Puluu:niehelle;
31627: 
31628:    Jo V\.lonna 197.3 on M~tH~ ~~nl.)'llSta Tu-           tyinän lähl!tripi tutkiminen. Ttttkimuksen aloit~
31629: run ja POtirt läinjssä l()ydei:ty l~va wolfra-           tami~ta tl,lkee thyös vallitsevä heikkö ty8llisyys-
31630: miesiintylllä .. OutokumpU. Oy'· t'ln: ·löydön joh•      tilttrthe. 'S~omttttakin on se~Viili, etta · mikäli
31631: dcsta aivan ·Marttilan ·kunrran ' k~ustaajaman           löydös johtaisi kaivostoiMinnan aloittamiseen.
31632: tuntumaan tehnyt noin 130 ha:rt valtauksen.              tuloksella olisi merkitystä ei vain Marttilart
31633: Al).le on lisäksi vain parin kilotnetrin etäisyy-        kunnalle, vaau koko maa•kunnalle ja valtionta-
31634: dellä Tur:ku-Hämeenlinna valtatiesdL Rauta-              loudelle.
31635: tielle joko Kyrön tai Auran ·asemall~ on mat-                Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31636: kaa noin 16~17 km. Alueen 'läheisyYdessä si-             tyksen 37 §:n 1 mömentin perusteelin esitän
31637: jaitsee runsas pchjavesiesiintymä.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianömaisen
31638:    Esiintymän lähelhpi .t~t~ifili#~ .on edelleen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31639: aloittalbatta, vaikka· löydP.ks~t öU\fai: suhteelli-
31640: sen hyviä pitoisuudeltaan eli noin 2 % wolfra-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä Marttilan
31641: mia sisältäviä. Kun tiedetåäh Wölfråmiri korkea                  kunnast;t löydettyä woHratrtiesHntyrnää
31642: arvo ja se, että esiintymät ovat suhteellisen har-               koskevan tutkimuksen alkuunsaattami-
31643: vinaisia ei vain Suomessa vaan koko maailmas-                    seksi?
31644: sa, tuntuisi perustellulta kiireesti aloittaa esiin-
31645:       Heisinghisä 26 päivänä· huhtikuuta 1977.
31646: 
31647:                                                   Heikki Perho
31648: 
31649: 
31650: 
31651: 
31652: 0877004946
31653: 2                                               1977 vp~
31654: 
31655: 
31656: 
31657: 
31658:                    ;j•;
31659: 
31660: 
31661:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31662: 
31663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n.1 •momentissa        teissa sitä 'lähes' parinsadan kilometrin mittais-
31664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta geologista vyöhykettä, jolla sijaitsee myös
31665: olette 26 .· päivänä huhtikuuta. 1977, päivätyn        kysymyklitrS!'iii ttS;it~t;ty Marttilan kunnassa oleva
31666: kirjeenn!:!, l).:O 1058 ohella to1mittant;tt valtio-   tutkimuskp}Jde.: ~ällä, pitkällä geologisella. vyö-
31667: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        hykkeellä ;On, suoritettu geologista kartoitusta
31668: kansanedustaja .Heikki Perhon n~n kuuluvasta           ja näytteenottoa. l'utkimuksissa ei ole tavattu
31669: kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:                    kysymyksessä esitettyä 2 % :n wolframipitoi-
31670:                                                        suutta,. vaan .kapeiden wolframipitoisten vyö-
31671:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Marttilan          hykkeiden keskimääräinen pitoisuus on ollut
31672:         kunnasta löydettyä wolfra.miesiintymää         n. 0,05 %. Marttilan kunnan alueelta ei myös-
31673:         koskevan tutlkimuksen alkuunsaattami-          kään ole tavattu wolframiesiintymää, 'mutta
31674:         seksi?                                         niin siellä kuin muutamissa muissakin kohteis-
31675:                                                        sa on todettu . heikkopitoisia ja hajanaisia
31676:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            wolframimineralisaatioita. Outokumpu Oy jat-
31677: taen seuraavaa:                                        kaa tämän pinkän geologisen vyöhykkeen tutki-
31678:    Outokumpu Oy on suorittanut yksityiskoh-            muksia !käyrt(~kelpoisten malmien löytämiseksi.
31679: taista geologista 1kenttä.tu~kimusta useissa koh-
31680:       Helsingissä 10 päivänä touk~kuuta 1977.
31681: 
31682:                                                         Kauppa- ja. t~llisuusministeri Arne Berner
31683:                                            N:o 176                                             3
31684: 
31685: 
31686: 
31687: 
31688:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31689: 
31690:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     kilometer, inom viiken också det i spörsmålet
31691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     nämnda undersökningsområdet i Marttila kom-
31692: nr 1058 av den 26 aprU 1977 till vederbörande     mun är beläget. Inom denna långa geologiska
31693: medlem av statsrådet översänt avskrift av         zon har man företagit geologisk kartläggning
31694: följande av riksdagsman Heikki Perho under-       och provtagning. Vid undersökningama har
31695: tecknade spörsmål nr 17 6:                        man inte påträffat den wolframhalt om 2 %
31696:                                                   som nämns i spörsmålet, utan den genomsnitt-
31697:           VUka åtgärder ämnar Regeringen vid-     liga halten i de smala wolframhaltiga zonerna
31698:        ta för att få i gång en undersökning av    har varit ca 0,05 %. På Marttila kommuns
31699:        den wolframförekomst som påträffats i      område har man inte heller påträffat någon
31700:        Marttila kommun?                           wolframfyndighet, men såväl där som på några
31701:                                                   andra ställen har man kunnat konstatera sprid-
31702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      da låghaltiga wolframmineraliseringar. Outo-
31703: samt anföra följande:                             kumpu Oy fortsätter med undersökningarna av
31704:   Outokumpu Oy har företagit detaljerade          denna: långa geologiska zon för att hitta an-
31705: geologiska fältundersökningar på flere ställen    vändbar malm.
31706: av den geologiska zon om nästan tvåhundra
31707:      Helsingfors den 10 maj 1977.
31708: 
31709:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner
31710: \! ;j•·,!
31711: 
31712:               1,:
31713: 
31714: 
31715: 
31716: 
31717:        ·<,,:.·
31718: 
31719: 
31720: 
31721: 
31722:        J'''
31723:                                                 1977 vp.
31724: 
31725: Kirjallinen kysymys n:o 177.
31726: 
31727: 
31728: 
31729: 
31730:                                    Tikka ym.: Ulkomaisten soittajien oikeudesta kieltäytyä työstä
31731:                                       työtaistelun aikana .
31732: 
31733: 
31734:                          .Eduskunnan He,rra Pu,hem,itth'e~Je,                       \'::. ...
31735:                                                                                          -'
31736: 
31737: 
31738: 
31739: 
31740:    ~assamme. on · parh~illåan käynnissä .. Ho;-        sa   olev~t työlu~at'·i~:sikst,~~olnult?imiston uh-
31741: teUi· j-tl Ravintolahenkilökunnan Liiton j~,~.lista­   kaama •.menet~ly. •oa aiheU.trAfiUt .SUilll'ta. levot•
31742: ma työtaistelu, joka koskee majoitus~ ja ravitc        tomuutta .. Lisä~i on herättinyt suurta ihme-
31743: semusliikkeiden henkilökuntaa. Lakon piiriin           tystä se, että yksityinen ohjelmatoiroisto katsoo
31744: kuuluvat myös ravintolamuusikot; Ulkomailta            voivansa luvata käyttää seUrusta. h!lllil'lnollista
31745: välittää Suomeen ravintolamuusikoita mm; oh-           toimivaltaa - maasta karkoi.ttamista - joka
31746: jelmatoimisto Ohjelma-Apu Oy. Tämän ohjel~             työlupien ja maassa ol~skehin osalta on yksi-
31747: matoimiston toimitusjohtaja on lähettänyt vä-          sdi tteisesti maamme ulkomaalaisviranomaisten
31748: littämilleen ravintolamuusikoille kirjelmäni jos"
31749: sa hän selostaa ohjelmatoimistonsa kantaa. käyn-
31750:                                                        hatkinriassa.  on  jopa syntyn.yt e)?liilyk*iä siitä,
31751:                                                        että ko:. · ohjelmatoiniisto Qlisf' · pyrkinyt sopi-
31752: nissä olevaan työtaisteluun.                           maan menettelystä etukäteen · viranomaisten
31753:     Tämän kirjeen mukaoo muusikot eivät riko           kanssa.                                   ,
31754: työsopimusta silloin, kun koko ravintola on sl,ll-       ·Edellä olevaan viitaten ja 'valtiopäivajärjestyk-
31755: jettu lll'kon vuoksi. Jos ravintolan omistajat tai     sen 3 7 §: n 1 momentin perusteella· esitämme
31756: lakon ulkopuolella olevat johtajat pitävät ravin-      valtioneuvoston asianomaisen j~enen vt\statta-
31757: tolaa auki käynnissä olevasta lakosta huolimat-        vaksi seuraavan kysymyksett: ·.                  ·
31758: ta, orkesterin on soitettava. Kirjeen mukaan
31759: tätä menettelyä on noudatettava, muussa tapauk-                    KatsOOko Hallitus;· ~ttit ulkotriaalai-
31760: sessa vierasmaalaiset orkesterit lähetetään koti-               silla soittajilla, joilla on voimassa oleva
31761: maihinsa. Kirjeessä uhataan myös ruokailun pe-                  työlupa, ole oikeutta kieltäytyä työstä
31762: ruuttamisella, jos kirjeen ohjeita ei noudateta.                laillisessa järjestyksessä syntyneen työ-
31763:     Muusikoilla on kaikissa tapauksissa voimas-                 taistelun aikana?
31764:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
31765: 
31766:                    Seppo Tikka                              Ralf Friberg
31767: 
31768: 
31769: 
31770: 
31771: 0877006740
31772: 2                                             1977 vp.
31773: 
31774: 
31775: 
31776: 
31777:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31778: 
31779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomessa muutoinkaan ei ole suotavaa, esimer-
31780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiksi rikollinen toiminta, taikka kun työsuhde
31781: olette 26 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn           jostakin syystä purkautuu. Työtaistelu ei sellai-
31782: kirjeenne n:o 1059 ohella toimittanut valtioneu-     senaan yleensä ole syy, jonka perusteella työn-
31783: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    antajan ja työntekijän välinen työsuhde ilman
31784: sanedustaja Tikan ym. kirjallisesta kysymyksestä     muuta purkautuisi. Ulkomaalaisen työlupaa ei
31785: n:o 177, jossa tiedustellaan:                        siten pelkästään työtaisteluun osallistumisen
31786:                                                      vuoksi voida peruuttaa, vaikka työlupa jäisikin
31787:           Katsooko Hallitus, ettei ulkomaalai-       joksikin aikaa käyttämättä.
31788:        silla soittajilla, joilla on voimassa oleva      Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistolle
31789:        työlupa, ole oikeutta kieltäytyä työstä       ei kuluvan vuoden aikana ole esitetty kenen-
31790:        laillisessa järjestyksessä syntyneen työ-     kään ulkomaalaisen työluvan peruuttamista työ-
31791:        taistelun aikana?                             taisteluun osallistumisen vuoksi. Työluvan pe-
31792:                                                      ruutus ei edellä mainittuun viitaten siten edes
31793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        olisi tullut kysymykseenkään yhtä vähän kuin
31794: seuraavaa:                                           ulkomaalaisen passittaminen maasta työtaiste-
31795:   Myönnetyn työluvan peruuttaminen tulee ky-         luun osallistumisen vuoksi.
31796: symykseen silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu
31797:      Helsingissä 6 päivänä syyskuutå 1977.
31798: 
31799:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
31800:                                              N:o 177                                               3
31801: 
31802: 
31803: 
31804: 
31805:                          T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
31806: 
31807:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        håliandet av någon orsak upphör. I allmänhet
31808: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       är en arbetsstrid i och för sig inte någon sådan
31809: nr 1059 av den 26 april 1977 tili vederböroode      orsak, tili följd av viiken arbetsförhåliandet
31810: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      melian arbetsgivare och arbetstagare utan vidare
31811: jande av riksdagsman Tikka m. fl. underteck-        upphör. Sålunda kan man inte återkalla en ut-
31812: nade spörsmål nr 177:                               lännings arbetstilistånd enbart på grund av att
31813:                                                     denne deltagit i en arbetsstrid, även om arbets-
31814:           Anser Regeringen att utländska mu-        tillståndet skulle bli oanvänt under en viss tid.
31815:        siker med giltigt arbetstilistånd inte har      Under innevarande år har inga framställ-
31816:        rätt att vägra arbeta under den tid som      ningar gjorts tili ministeriets för inrikesären-
31817:        en i laga ordning uppkommen arbets-          dena utlänningsbyrå om återkaliande av någon
31818:        strid pågår?                                 utlännings arbetstilistånd, med åberopande av
31819:                                                     att denne skulle ha deltagit i en arbetsstrid.
31820:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        .Aterkaliandet av arbetstilistånd skulle således
31821: samt anföra följande:                               inte, med hänvisning tili det ovan sagda, ens
31822:   Återkallandet av ett beviljat arbetstillstånd     ha kommit i fråga, lika litet som det, att en
31823: kommer i fråga, då en utlännings vistelse i         utlänning skulle förpassas ur landet på grund
31824: Finland inte helier eljest är önskvärd, t.ex. på    av att han deltagit i en arbetsstrid.
31825: grund av brottslig handling eller då arbetsför-
31826:      Helsingfors den 6 september 1977.
31827: 
31828:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
31829:                                                                                           (: .. "J.:
31830:                                                                                                           d ··i.L
31831:   li:;,;·..• ...
31832:                                          ~ l     /; ..
31833:                                                                                             ,,
31834:                                                                                           ), :'l: l
31835:                                                                                       ''::;t·,::\
31836: 
31837: 
31838:                          J.          ;: .
31839: 
31840: 
31841: 
31842: 
31843:                                                                                                  :
31844: 
31845:                                                                           :                      ': ;
31846: -:o:Ji-!n    ~,~.~; -_;l~{i:.H      1                                ; ~ .:   lh
31847:                                     '''                      '                        '
31848: '1i~ ·)l~liJ·:\~-)"i ,,1'        !j·;:;~                             .,
31849:                                                                               ..
31850:                                                                      ., i : :                     1
31851:                                                                                                      :.
31852:                                                                           i:. 1 ' !               !'
31853: 
31854:                                                                  '
31855:                                                                                            ,1         J
31856:  :'·J   J]J:: , i~:L n:;.~.~            ;i . }      '.">l:
31857: 
31858: · :nn 1~~                           ~ \ 1
31859: 
31860: 
31861: 
31862: 
31863:                                         i ;~
31864:                                               1977 vp.
31865: 
31866: Kirjallinen kysymys n:o 178.
31867: 
31868: 
31869: 
31870: 
31871:                                   Orrenmaa ym.: Sivutien merkitsemisestä liikennemerkein.
31872: 
31873: 
31874:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31875: 
31876:    Taajamien ulkopuolella yksityistien varteen       ajoradat, mikä väistämättä aiheuttaa yhteentör-
31877: asetettu kärkikolmio ilmoittaa sivutieltä pää-       mäyksen tai tieltä ulosajon takaa ajavalle varsin-
31878: tielle ajavalle saapumisesta etuajo-oikeutettuun     kin teillä, joissa on 100 km:n tai 80 km:n no-
31879: risteykseen, jossa pitää noudattaa risteyssääntö-    peusrajoitus. Liikenneturvallisuuden lisäämisek-
31880: jä. Päätietä ajava ei voi nähdä tätä kärkikol-       si taajamien ulkopuolella, missä ajoneuvojen no-
31881: miota, koska liikennemerkki on päätiehen näh-        peudet ovat suuret, tulisi kaikki risteykset pää-
31882: den sivuttain. Tällöin etuajo-oikeutetun tien        tien suunnalta merkitä myös risteysmerkein täy-
31883: käyttäjä ei ole risteyksestä tietoinen eikä siten    dennettynä sulkumerkein.
31884: tiedä noudattaa risteyssääntöjä.                        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
31885:    Tällainen risteys, jota ei ole liikennemerkein,   sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtio-
31886: sulkuviivoin tai tienviitoin merkitty, voi aiheut-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31887: taa pahaa aavistamattomalle valtatien käyttäjälle    kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
31888: kuolemanvaaran.
31889:    Vaaratilanne syntyy hyvin helposti esim. jos                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31890: edellä ajava yhdistelmäkulkuneuvo yllättäen                 ryhtyä päätieltä vasemmalle kääntyvän
31891: kääntyy päätieltä vasemmalle yksityistielle, jon-           sivutien merkitsemiseksi asianomaisin
31892: ka varrella on kärkikolmio. Tässä tilanteessa               liikennemerkein liikenneturvallisuuden
31893: tukkeutuvat molemmat etuajo-oikeutetun tien                 lisäämiseksi maassamme?
31894:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
31895: 
31896:          Juhani Orrenmaa                Anneli Kivitie                  Juhani Sipiläinen
31897:          Terhi Nieminen                 Osmo A. Wiio                    Reino Karpola
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902: 087700630K
31903: 2                                             19.77 vp.
31904: 
31905: 
31906: 
31907: 
31908:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31909: 
31910:    Valtiopäiväjärjestyksen. 37 §:n 1 momentissa      ty. Kaikkien yleisten teiden risteysten merkit-
31911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seminen sivutien risteyksestä varoittavin liiken-
31912: olette kirjeellänne 26 päivältä huhtikuuta 1977      nemerkein lisäisi tarpeettomasti merkkimä~rää
31913: n:o 1068 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ja aiheuttaisi huomattavia kustannuksia.
31914: sen jäsenen vastattavaksi edustaja Orrenmaan            Yksityisten teiden risteyksissäkin on usein
31915: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-           nähtävissä tienviitta. Kuitenkin on olemassa
31916: sen:                                                 suuri määrä sellaisia liikenteelliseltä merkityk-
31917:            Mihin toimenpiteisiih Hallitus aikoo      seltään vähäisiä yksityisen tien risteyksiä, joita
31918:         ryhtya päätieltä vasemmalle kääntyvän        ei päätien suunnassa ole osoitettu liikennemer-
31919:         sivutien merkitsemiseksi asianomaisin        kein. Näiden risteysten varustaminen päätien
31920:         liikennemerkein liikenneturvallisuuden       suunnassa liikennemerkein merkitsisi nykytilan-
31921:         lisäämiseksi maassamme?                      teessa noin 12 milj. markan kustannusta.
31922:                                                         Parlamentaarinen liikennekomitea on IV
31923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osamietinnössään "Ehdotus tieliikennelaiksi"
31924: vasti seuraavaa: ·                                   esittänyt, ettei ohituskielto koskisi tienristeyk-
31925:    Tieliikenneasetuksen 16 §:n 7 momentin mu-        siä, joissa risteävältä tieltä tuleville kuljettajille
31926: kaan ohitus. on kielletty risteyksessä. Tieliiken-   on liikennemerkein osoitettu väistämisvelvolli-
31927: neasetuksen 19 §:n 2 momentin mukaan on              suus. Vasemmalle kääntyvän ajoneuvon kuljet,
31928: kuljettajan, joka aikoo kääntyä risteyksessä,        taja ei ero. ehdotuksen mukaan saa aiheuttaa
31929: noudatettava erityistä varovaisuutta sekä hyvis-     vaaraa tai tarpeetonta estettä muille samaan
31930: sä ajoin osoitettava, mihin suuntaan hän aikoo       suuntaan kulkeville. Hänen on erityisesti kiin-
31931: kääntyä.                                             nitettävä huomiota takaa tulevaan liikenteeseen.
31932:    Ohituskieltoa koskevan säännöksen noudatta-       Mikäli edellä mainitut parlamentaarisen liiken-
31933: minen on luonnollisesti vaikeaa, jos päätietä kul-   nekomitean ehdotukset, jotka vastaavat kansain-
31934: keva tienkäyttäjä ei voi näkyvyyttä haittaavien      välistä käytäntöä, toteutetaan, ei edellä mainittu
31935: esteiden vuoksi havaita tai liikennemerkeistä        yksityisten teiden risteyksien merkitseminen lii-
31936: taikka ajoratamerkinnöistä päätellä risteyksen       kennemerkein ole enää tarpeen.
31937: olemassaoloa. Risteysten havaittavuutta voi-            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
31938: daan tietenkin parantaa lisäämällä liikennemerk-     ettei päätieltä vasemmalle kääntyvien sivutei-
31939: kien ja ajoratamerkintöjen käyttöä.                  den merkitsemistä liikennemerkein tässä vai-
31940:    Yleisten teiden risteysten osalta voidaan to-     heessa ole pidettävä tarkoituksenmukaisena ot-
31941: deta, että kaikld risteykset on pääsuunnalle         taen huomioon toimenpiteestä aiheutuvat suuret
31942: osoitettu tienviitan avulla. Lisäksi on käytetty     kustannukset sekä vireillä olevan lainsäädännön
31943: tärkeimmissä risteyksissä suunnistustauluja. Si-     uudistuksen.
31944: vutien risteyksestä varoittavaa liikennemerkkiä         Liikenneturvallisuuden       tiedotustoiminnassa
31945: on käytetty vain risteyksissä, joissa voi syntyä     tullaan kiinnittämään huomiota johdonmukais-
31946: vaaratilanteita rajoitetun näkemän, risteyksen       ten ja selkeiden ohjeiden antamiseen ajoneuvo-
31947: muodon tai muun syyn vuoksi. Lisäksi yleisten        jen kuljettajille risteysajossa ja ohituksissa mah-
31948: teiden risteyksissä on käytetty sulkuviivaa siel-    dollisesti syntyvien vaaratilanteiden välttämi-
31949: lä, missä ajoratamerkinnät muutoinkin on teh-        seksi.
31950:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
31951: 
31952:                                                                 Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
31953:                                               N:o 178                                                3
31954: 
31955: 
31956: 
31957: 
31958:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31959: 
31960:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vägars korsningar med vägmärken som varnar
31961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        för bilvägskorsningarna skulle onödigt öka an-
31962: nr 1068 av den 26 april 1977 tili vederbörande       talet vägmärken och förorsaka betydande kost-
31963: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       nader.
31964: jande av riksdagsman Orrenmaa m. fl. ställda            Även vid privata vägars korsningar ses ofta
31965: spörsmål nr 178:                                     vägvisare. Dock finns det ett stort antal sådana
31966:                                                      korsningar på privata vägar, vilkas betydelse
31967:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ur trafiksynvinkel är liten och vilka inte i
31968:        vidta för att utmärka bilväg som svän-        huvudvägens riktning utmärkts med vägmärke.
31969:        ger tili vänster från huvudväg med ve-        För närvarande skulle ett utrustande av dessa
31970:        derbörliga vägmärken, för att öka trafik-     korsningar med vägmärke i huvudvägens rikt-
31971:        säkerheten i vårt land?                       ning innebära kostnader om ca 12 milj. mk.
31972:                                                         Den parlamentariska trafikkommitten har i
31973:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sitt IV delbetänkande "Förslag till lag om väg-
31974: samt anföra följande:                                trafik" föreslagit, att omkörningsförbudet inte
31975:                                                      skulle gälla vägkorsningar, där de förare, som
31976:    Enligt 16 § 7 mom. förordningen om väg-           kommer från den korsande vägen, genom väg-
31977: trafik är omkörning förbjuden i korsning. En-        märken förpliktas att väja. En förare av ett
31978: ligt 19 § 2 mom. förordningen om vägtrafik           fordon som vänder tili vänster får enligt det
31979: bör förare, som har för avsikt att vända i kors-     ovannämnda förslaget inte förorsaka fara eller
31980: ning, iaktta särskild försiktighet samt i god tid    onödigt hinder för andra som färdas i samma
31981: ange i viiken riktning han ämnar vända.              riktning. Föraren bör speciellt fästa uppmärk-
31982:     Det är naturligtvis svårt för en vägtrafikant    samhet vid den trafik som kommer bakifrån.
31983: som använder huvudväg att följa stadgandet           Ifall dessa den _parlamentariska trafikkom-
31984: om omkörningsförbud, om man på grund av              mittens förslag, vilka har sina motsvarigheter
31985: hinder som skymmer sikten inte kan upptäcka          i intemationellt bruk, förverkligas, är den ovan-
31986: eller genom vägmärken eller vägmarkering sluta       nätnnda utmärkningen av privata vägars kors-
31987: sig tili korsningens existens. Korsningen kan        ningar onödig.
31988: naturligtvis lättare upptäckas genom flitigare          På basen av ovanstående anser regeringen
31989: bruk av vägmärken och vägmarkering.                  att det inte i detta skede är ändamålsenligt att
31990:     Beträffande allmänna vägars korsningar kan        genom vägmärken utmärka bivägar som sväng-
31991: det konstateras att alla korsningar utmärkts för     er tili vänster från huvudväg, detta med beak-
31992: huvudriktningen genom vägvisare. Därutöver           tande av de höga kostnader som åtgärden för-
31993: har man använt orienteringstavlor i de vikti-        orsakar, samt den pågående lagstitfningsrefor-
31994: gaste korsningarna. För bivägskorsningar har         men.
31995: varnande vägmärken använts endast i kors-               I trafiksäkerhetsinformationen kommer man
31996: ningar, i vilka det kan uppstå farliga situationer   att fästa uppmärksamhet vid utfärdandet av
31997: på grund av begränsad sikt, korsningens art          konsekventa och klara direktiv tili förare av
31998:  eller av annan orsak. Ytterligare har i allmänna    motorfordon så, att de farliga situationer, som
31999:  vägars korsningar använts spärrlinjer, där även     eventuellt kan uppstå vid körning i korsningar
32000:  vägmarkeringar gjorts. Att förse alla allmänna      och vid omkörningar, kunde undvikas.
32001:       Helsingfors den 2 juni 1977.
32002: 
32003:                                                                  T.f. trafikminister Eino Uusitalo
32004:                                               1977 vp.
32005: 
32006: Kirjallinen kysymys n:o 179.
32007: 
32008: 
32009: 
32010: 
32011:                                   Honkonen: Määrärahan varaamisesta kodinperustamislainoja var-
32012:                                       ten.
32013: 
32014: 
32015:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32016: 
32017:    Oman kodin perustaminen ei ole tällä het-            Valittaen on todettava, että hallitukset eivät
32018: kellä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Päin vas-        ole esittäneet kodinperustamislainamäärärahoja
32019: toin, sillä välittömästi avioliiton solmimisen       lainkaan viime vuosina valtion tulo- ja meno-
32020: jälkeen alkaa nuorille pareille kertyä menoja        arvioon. Olisi kuitenkin käsitettävä, että kodin-
32021: menojen päälle. Vaikka emme ottaisikaan huo-         perustamislainajärjestelmä on sellainen sosiaali-
32022: mioon omakotitalon rakentamista tai osakkeen         nen etu, jonka tarve on pysyvä ja jota tulisi yhä
32023: hankkimista, jotka antaisivat velkaantuville         kehittää.
32024: nuorille muutakin kuin päänvaivaa moniksi               Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen 37
32025: vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin,            § :n 1 momentin nojalla esitän valtioneuvoston
32026: muodostuu rahantarpeesta silti jatkuva. Lasten       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
32027: syntyminen vaikuttaa vielä omasta puolestaan         kysymyksen:
32028: kaikkea muuta kuin taloutta lieventävästi.
32029:    Vuoden 1945 alussa tuli voimaan kodinpe-                   Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo-
32030: rustamislainalaki, jonka perusteella ko. lainoja            den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
32031: on myönnetty vuosina 1945-57 71 863. Niitä                  vän määrärahan kodinperustamisiainoja
32032: ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, joissa puo-          varten?
32033: lisot eivät ole avioliittoa soimiessaan täyttäneet
32034: 30 vuotta. Lain tarkoituksena on siis auttaa
32035: vähävaraisia avioliiton solmineita.
32036:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977~
32037: 
32038:                                         Kuuno Honkonen
32039: 
32040: 
32041: 
32042: 
32043: 087700635R
32044: 2                                               1977 vp.
32045: 
32046: 
32047: 
32048: 
32049:                          Edu skunnan H erra                P u h e m i e h e 11 e.
32050: 
32051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-         vittavia taloudellisia voimavaroja on vaikeata
32052: sa mainitussa tarkoituksessa. Te, :Herra Puhe-         nopeasti ja voirrtak:kaasti lisätä, tulisi käytettä-
32053: mies, olette 26 päivänä huhtikuuta 1977 päi-           vissä olevat voimavarat kohdentaa mahdollisim-
32054: vätyn kirjeenne ohella toimittanut .. valtioneu-       man tarkoituksenmukaisesti.
32055: voston asianomaiselle jäsenelle jäljemiöks~n              Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-.
32056: kansanedustaja Honkosen näin. kuuluvasta kir·          laan selvitettävänä tninisteriön pitkän ja keski-
32057: jallisesta kysymyksestä n:o 179: ·    ·    ·           pitkän tähtäyksen suunnitelmiin liittyen perhe-
32058:                                                        kustannusten tasausjärjestelmän eri kehittämis-
32059:          Aikooko Hallitus ottaa . tulevan vuo-         vaihtoehtoja. Tässä yhteydessä tulee muodos-
32060:        den tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-        tettavaksi kanta siihen, asetetaanko pääpaino
32061:        vän määrärahan kodinperustamislainoja           lapsiperheille myönnettäviin käyttötarkoituksel-
32062:        varten?      ·          ·                       taan sitomattomiin etuuksiin, lähinnä lapsilisiin,
32063:                                                        vai kehitetäänkö enemmän käyttötarkoituksel-
32064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taan sidottuja rahaetuuksia, esimerkiksi tuke-
32065: vasti seuraavaa:                                       malla lapsiperheiden asumistason kohottamista.
32066:    Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1972         Kolmantena vaihtoehtona pyritään selvittämään,
32067: asettama työryhmä on selvittänyt mahdollisuuk-         olisiko lapsiperheiden tukea kehitettävä rinnan
32068: sia valtiontakaus- ja korkotukijärjestelll),än käyt-   edellä mainittujen tukimuotojen kanssa siten,
32069: töön ottamiseen kodinperustamiseen otettujen           että lisätään lapsiperheille myönnettäviä ilmai-
32070: lainojen osalta. Selvityksessäiin työryhmä pää-        sia tai alihintaisia palveluksia, esimerkiksi suun~
32071: tyi siihen tulokseen, ettei toimeksiannossa tar-       taamalla varoja entistä enemmän päivähoitoon
32072: koitetun järjestelmän puitteissa voitaisi tukea        tai terveydenhoitoon.
32073: kohdistaa sitä kipeimmin tarvitseville, toisin sa-        Perhekustannusten tasausjärjestelmien vaihto-
32074: noen vähävaraisille kodinperustajille, joiden          ehtoja käsittelevän selvityksen valmistuttua so-
32075: mahdollisuudet lainan maksamiseen ovat myös            siaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
32076: kaikkein pienimmät. Näiden perheiden tukemi:           ryhtyä valmistelemaan asian yksityiskohtaisem-
32077: nen olisi tämän vuoksi hoidettava muulla ta-           paa selvittelyä varten tarvittavan komitean aset-
32078: valla. Kodinperustamisen tukeminen olisikin             tamista.
32079: perhekustannusten tasaamiseen liittyvänä on-              Edellä esitetyn perusteella ei erillisen määrä-
32080: gelmana ratkaistava perhekustannusten tasaamis-        rahan ottaminen kodinperustamislainoja varten
32081: järjestelmän kokonaisvaltaisen uudistamisen yh-        ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen näytä
32082: teydessä. Tämä olisi siinäkin mielessä perus-          tarkoituksenmukaiselta, vaan nuorten perhei-
32083: teltua, kun kodinperustamiseen liittyy läheisesti      den tukemista on syytä toistaiseksi kehittää
32084: odotettavissa oleva tai jo tapahtunut perheen-         perhekustannusten        tasausjärjestelmän    puit-
32085: lisäys. Koska perhekustannusten tasaukseen tar-        teissa.
32086:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1977.
32087: 
32088: 
32089:                                                                          Ministeri Olavi Martikainen
32090:                                               N:o 179                                                3
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095:                           T i 11   Rik sd agen s      H err     T a 1 m a n.
32096: 
32097:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       naderna, bör de tillbudsstående resurserna in-
32098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           riktas på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt.
32099: velse av den 26 april 1977 tili vederbörande            I social- och hälsovårdsministeriet utreds för
32100: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      tillfället de olika utvecklingsalternativen för ett
32101: jande av riksdagsman Honkonen undertecknade         system som skulle utjämna familjekostnaderna.
32102: spörsmål nr 179:                                    Utredningen sker i samhand med uppgörandet
32103:                                                     av ministeriets planer på lång och medellång
32104:           Ämnar Regeringen i det kommande           sikt. I anslutning till detta måste man ta stånd-
32105:        årets statsförslag inta ett tiliräckligt     punkt tili huruvida huvudvikten skall läggas på
32106:        stort anslag för bosättningslån?             förmåner som inte är för kunderna med vissa
32107:                                                     villkor angående användningsändamålen och
32108:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som beviljas barnfamiljer, närmast på barn-
32109: samt anföra följande:                               bidrag, eller om den skall läggas vid mera
32110:    En arbetsgrupp, som 1972 tillsattes av so·       bundna penningförmåner, t.ex. stöd för en höj-
32111: cial- och hälsovårdsministedet, har utrett möj-     ning av barnfamiljernas boendestandard. För
32112: ligheterna att ta i bruk statsgaranti och ränte-    det tredje strävar man till att utreda huruvida
32113: stöd för bosättningslån. I sin utredning kom        stödet tili barnfamiljer vid sidan av de redan
32114: arbetsgruppen tili det resultatet att man inte      nämnda stödformerna borde utvecklas så, att
32115: inom ramen för det system som avsågs i upp-         man ökar de avgiftsfria eller tili underpris be-
32116: draget skulle kunna dirigera stödet tili dem som    viljade tjänsterna för barnfamiljer, t.ex. genom
32117: mest behöver det, m.a.o. tili mindrebemedlade       att medel i allt högre grad styrs tili dagvården
32118: i beråd att sätta bo och med de minsta möjlig-      eller hälsovården.
32119: heterna att återbetala lånen. Dessa familjer            Då utredni:ngen angående olika alternativ för
32120: borde därför stödjas på något annat sätt. Stöd-     utjämning av familjekostnader färdigställts,
32121: jandet av bosättning är ett problem som an-         ämnar social- och hälsovårdsministeriet bereda
32122: sluter sig tili utjämningen av familjekostnaderna   tillsättandet av en kommiw! som behövs för
32123: och borde därför lösas i samband med en total-      att undersöka detaljfrågor.
32124: reform av hela systemet för utjämning av fa-            På basen av vad som ovan anförts förefaller
32125: miljekostnader. Detta vore motiverat även i         det inte ändamålsenligt att i nästa års statsverks-
32126: det fall att en familjeökning, antingen väntad      proposition ta in ett särskilt anslag för hosätt-
32127: eller redan inträffad, är nära anknuten tili bo-    ningslån, utan stödjandet av unga familjer hör
32128: sättningen. Eftersom det är svårt att snabbt        tillsvidare utvecklas inom ramen för en utjäm-
32129: och kraftigt öka de ekonomiska resurser som         ning av familjekostnaderna.
32130: är nödvändiga för en utjämning av familjekost-
32131:      Helsingfors den 23 maj 1977.
32132: 
32133: 
32134:                                                                      Minister Olavi Martikainen
32135:                                                   1977 vp.
32136: 
32137: Skrifdigt Spörsmål nr 180.
32138: 
32139: 
32140: 
32141: 
32142:                                       StenbäCk m. fl.: Om förbud mot användning av giftet kloralos.
32143: 
32144: 
32145:                                 T i 11 R i k s d a g en s He r r   Ta lm a n.
32146: 
32147:     Medicinalstyrelsen har genom beslut åter            miska skador ellet innebära hälsovårdsrisker.
32148: gett tillstånd tili användningen av kloralos för        Det är här åtgärderna måste sätfas m: En teg-
32149: hekämpni.ng · av vissa     s.    k. skadefåglar. Mot    lering av antalet individer hos vissa fågelarter
32150: detta ·beslut har miljövårdsorganisationerna rik-       med hjälp av kloralös är en åtgärd sot:n inte
32151: tat skarpa p.rotester. Det finns nämligen ingen         är hållbar på låhg sikt. Det är orsa:kerD:a .till
32152: möjlighet att hindra att inte också andra fåg-          den starka ökningen man måste koinmll åt, inte
32153: lar än de man önskar bekämpa får i sig detta            följderna. Att dessutom bekämpa följderna med
32154: gift, -också om kloralos används med ytterst            ett icke selektivt gift 1 vars verkningar sträcker
32155: stor försiktighet och under noggrann övervak-           sig långt utöver det avsedda, är en i dubbel
32156: ning.           .                                       mening obetänksam handling.                     ·
32157:     Fåglar som ätit kloralos är ett lätt byte för          Hänvisande tili ovanstående ber uridettetk-
32158: t. ex. 'rovfåglar. Aratals uppoffrande arbete för       nade att i den ordning. 37 § 1 mom. }-"iksdags-
32159: att räddä vissa rovfågelarter, ftamför allt havs-       ordningen föreskriver tili vederbörarid<hnedlem
32160: örnen) .·frårt fullständig katastrof, kan därmed        av statsrådet få ställa följande spörsmål:
32161: gå till spillo.
32162:     Ett faktum är att mänskan själv genom sin                      Vilka ·åtgärder ämnar. Regeringen
32163: verksamhet.- illa skötta avstjälpriingsplatser,                vidta föt att medicinalstyrelsehs. beslut
32164: miri.kftirmer och fiskodlingsanstalter - har bi-               att tillåta användningen ·av kloralos för
32165: dragit 'tili att ··vissa allmänna fågelarter ökat              bekämpning av .skädefåglar skall ', ·återc
32166:  så · s'tarkt ·i antal att ·de anses förorsaka ekono-          tlis?
32167:    Helsingfors den 26 april 1977.                                                                  :··.; .·
32168: 
32169: 
32170: 
32171:           Pär Stenbäck                      Jutta Zilliacus              'Ingviar··s.· Melin;·'
32172:           Christoffer Taxell                Elly Sigfrids                 Gunnar . Häggblom .
32173: 
32174: 
32175: 
32176: 
32177: 0877005909
32178: 2                                             1977 vp.
32179: 
32180: Kirjallinen kysymys n:o 180.                                                             Suoff!ennos:
32181: 
32182: 
32183: 
32184: 
32185:                                  Stenbäck ym.: Kloraloosi-inmisen myrkyn käytön kieltämisestä.
32186: 
32187: 
32188:                      E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32189: 
32190:    Lääkintöhallitus on tekemällään päätöksellä      riskejä. Tähän toimenpiteet on kohdistettava.
32191: jälleen sallinut klotaloosin käytön taistelussa     Eräiden lintulajien yksilöiden lukumäärän sään-
32192: eräitä ns. haitallisia lintuja vastaan. Tätä pää-   nösteleminen klotaloosin avulla on toimenpide,
32193: töstä vastaan ympäristönsuojelujärjestöt ovat       joka ei ole kestävä pitemmällä tähtäimellä. On
32194: voimakkaasti protestoineet. Ei nimittäin ole        tartuttava voimakkaan lisääntymisen syihin, ei
32195: mitään mahdollisuutta estää sitä, että muutkin      seurauksiin. Lisäksi turvautuminen . taistelussa
32196: linnut kuin ne, joita vastaan halutaan taistella,   seurauksia vastaan ei-valikoivaan myrkkyyn,
32197: saavat its~ensä tätä myrkkyä, vaikka klotaloosia    jonka vaikutukset ulottuvat tarkoitettua paljon
32198: käytettäisiinkin mitä suurimmalla varovaisuu-       laajemmalle, on kaksinverroin ajattelematon
32199: della ja tarkassa valvonnassa.                      toimenpide.                        ·
32200:    Kloraloosia syöneet linnut ovat helppo saalis       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
32201: esim. petolinnuille. Vuosien uhrautuva työ eräi-    jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
32202: den petolintulajien, etenkin merikotkan, pelasta-   joittaneet esittävät valtioneuvoston .asianomai-
32203: miseksi täydelliseltä katastrofilta voi tällä ta-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32204: valla mennä hukkaan.                                sen:
32205:    Tosiasia on, että ihminen itse toiminnallaan
32206: - huonosti hoidetuilla kaatopaikoilla, minkki-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32207: farmeilla ja kalanviljelylaitoksilla - on myötä-            ryhtyä, jotta lääkintöhallituksen klotal-
32208: vaikuttanut siihen, että eräät yleiset lintulajit           oosin käytön haittalintuja vastaan käy~
32209: ovat lukumääräisesti niin voimakkaasti lisään-              tävässä taistelussa salliva päätös ·peruuc
32210: tyneet, että tämän katsotaan aiheuttavan talou-             tettaisiin?
32211: dellisia vahinkoja tai merkitsevän terveydellisiä
32212:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
32213: 
32214:           Pär Stenbäck                  Jutta Zilliacus                Ingvar S. Melin
32215:           Christoffer Taxell            Elly Sigfrids                  Gunnar Häggblom
32216:                                                N:o 180                                                  3
32217: 
32218: 
32219: 
32220: 
32221:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32222: 
32223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuille linnuille, riistalintukannoille, turkiseläin-
32224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarhoille ja kalanviljelylaitoksille ja että myr-
32225: olette 26 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn            kyn käyttö vahinkolintukantojen rajoittamiseen
32226: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on tarpeen, jos muilla keinoilla ei haittoja voida
32227: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         estää.
32228: edustaja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjal-           Klotaloosin käytön sallimista koskevaa pää-
32229: lisesta kysymyksestä n:o 180:                         töstä lääkintöhallitus valmisteli yhdessä maa- ja
32230:                                                       metsätalousministeriön metsästys- ja kalastus-
32231:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        osaston kanssa. Tällöin todettiin tarkoituksen-
32232:        ryhtyä, jotta läääkintöhallituksen klotal-     mukaiseksi, että maa- ja metsätalousministeriö
32233:        oosin käytön haittalintuja vastaan käy-        metsästyslain ja luonnonsuojelulain ylimpänä
32234:        tävässä taistelussa salliva päätös peruu-      valtontaviranomaisena antaa yksityiskohtaiset
32235:        tettaisiin?                                    ohjeet ja määräykset myrkytyspaikasta, myrky-
32236:                                                       tysajankohdasta, käytettävistä syöteistä, myrky-
32237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyksen valvonnasta sekä kuolleiden ja taintu-
32238: vasti seuraavaa:                                      neiden lintujen keräämisestä ja hävittämisestä ..
32239:    Metsästyslain (290/62) 38 §:n 2 momentin               Lääkintöhallitus asetti kloraloosin käytön
32240: mukaan on lupa käyttää fosforivalmistetta tai          sallimista koskevassa päätöksessään ehtoja ja
32241: muuta lääkintöhallituksen hyväksymää myrkkyä           rajoituksia, jotka perustuvat lääkintöhallituksen
32242: varisten ja riistanhoitopiirin luvalla muiden         eri viranomaisilta yksittäisluvista saamien lau-
32243: rauhoittamattomien vahinkoa tuottavien lintu-          suntojen perusteella vuosia noudattamaan lin-
32244: jen hävittämiseen.                                     jaan. Lääkintöhallitus on päätöksessään ja sii-
32245:    Myrkkynä käytetyn fosforiöljyn valmistuk-           hen liittyvissä ohjeissaan korostanut, että lin-
32246: sesta ja jakelusta luovuttiin vuonna 1965. Lää-        tujen aiheuttamien haittojen torjunnassa on
32247: kintöhallitus on tämän jälkeen myöntänyt lupia        ensi sijassa käytettävä muita keinoja kuten es-
32248: kloraloosin käyttöön metsästyslain tarkoitta-          tämällä lintujen ruuansaantimahdollisuudet
32249: maan lintujen hävittämiseen. Valtion riistantut-       sekä pitämällä alueen jätehuolto kunnossa ja
32250: kimuslaitos suoritti lääkintöhallituksen luvalla       ympäristö siistinä. Lääkintöhallitus on siten
32251: kokeita klotaloosin käytöstä vuosina 1968-             päätöksessään ja ohjeissaan korostanut kysyjien
32252: 1972. Jo ensimmäisistä kokeista saatujen myön-         esittämää näkemystä, että lintujen aiheuttamia
32253: teisten tulosten ja aineesta muissa maissa saa-        mahdollisia haittoja on pyrittävä ensi sijassa
32254: tujen kokemusten perusteella lääkintöhallitus          estämään muilla keinoilla kuin myrkkyä käyttä-
32255: antoi lupia klotaloosin käyttöön. Lupia on kym-        mällä.
32256: menen vuoden aikana myönnetty kalanviljely-               Läkintöhallituksen tiedossa ei ole ollut sen
32257: laitoksille, turkiseläintarhoille, elintarviketeh-     vahvistaessa 30. 3. 1977 terveyslautakunnille
32258: taille, metsästysyhdistyksille ja kunnille. Maa-       ohjeet kloraloosin käytöstä terveydellistä hait-
32259: ja metsätalousministeriö esitti vuonna 1972            taa tuottavien lintujen hävittämisessä sellaisia
32260: klotaloosin käytön sallimista yleisluontoisella        aineen pitkäaikaisen käytön aikana ilmaantu-
32261: päätöksellä. Lääkintöhallitus katsoi, että liialli-    neita haittoja, jotka olisivat edellyttäneet kiel-
32262: sessa määrin lisääntyneistä linnuista saattaa ai-      teisen päätöksen tekemistä. Lääkintöhallitus
32263: heutua terveydellistä haittaa ja niistä aiheutuu       tulee edelleenkin seuraamaan tilannetta mah-
32264:  taloudellisia ja muitakin vahinkoja rauhoite-        dollisten haittojen estämiseksi.
32265:    Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
32266: 
32267:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
32268:  4                                                1977 vp.
32269: 
32270: 
32271: 
32272: 
32273:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r      T a 1 m a n.
32274: 
32275:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och att användningen av giftet i syfte att be-
32276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            gränsa beståndet av skadliga fåglar är erfor-
32277: av den 26 april 1977 tili vederbörande med·              derlig om olägenheterna inte kan förhindras
32278: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          med andra medel.
32279: av riksdagsman Stenbäck m. fl. undertecknade                Beslutet att tillåta användningen av ·kloralos
32280: spörsmål nr 180:                                         bereddes av medicinalstyrelsen i samarbete med
32281:                                                          jord- och skogsbruksministeriets avdelning för
32282:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen
32283:                                                          jakt och fiske. Därvid fastslogs att det vore
32284:          vidta för att medicinalstyrelsens beslut
32285:                                                          ändamålsenligt att jord- och skogsbruksministe-
32286:          att. tillåta. användningen av kloralos för
32287:                                                          riet i egenskap av högsta tillsynsmyndighet
32288:          bekämpning av skadefåglar skall åter-
32289:                                                          över efterlevnaden av stadgandena i jaktlagen
32290:          tas?
32291:                                                         och lagen om naturskydd utfärdar detaljerade
32292:                                                          anvisningar och bestämmelser om .platser, där
32293:     Såsöm svar på detta spÖrsmål får jag vörd-           gift får utsättas, tid då gift får utsätt~~' beten
32294: ·samt anföra .följande:                                  som skall användas, övervaktiing av' giftets
32295:      Enligt 38 § 2 mom. jaktlagen (290/62) är            användning samt uppsamling och förstöring av
32296:  det tillåtet att använda fosforpreparat eller          döda Och medvetslösa fåglar.              .            .
32297:  annat av medicinalstyrelsen godkänt gift för               Medicinalstyrelsen uppställde i sitt beslut
32298: utrotning av kråkor och med tillstånd av jakt-           om tillåtandet av användningen av · klora:los
32299:  vil.rdsdistrikt artdra icke fridlysta fåglar, vilka    villkor och begränsningar, som grurtdar sig på
32300:  åstadkommer skada.                                     den linje mei::licinalstyrelsen iakttagit på basen
32301:      Ar 1965 upphörde manatt tillverka och              av utlåtanden av olika myndigheter om enskilda
32302: distribuera fosforolja, som dittills använts som        tillstånd. Medidnalstyrelsen har i sitt beslut
32303: gift. Medicinalstyrelsen har därefter beviljat          och sina anvisningar i anslutning · därtill fram-
32304:  tillstårid att använda kloralos för sådan utrot-       hävt, att ma:n i bekäinpningen av de men fåg-
32305: tting av fåglar, soln avses i jaktlagen. Statens        latna föranleder i första hand · skall använda:
32306: viltforskttingsinstitut utförde på tillstånd av me-     andra mei:oder, t. ex. hindra fåglat:na från att
32307: dicihalstyrelsen experiment med användningen            få. mat och se tili att områdets avfallshantering
32308: åv    klöralos under åren 1968~1972. Pä basen           är i skick och omgivningen ren. Medidnalsty-
32309: av de pösitiva resultaten ..redan från de första        relsen har sålunda'i sina- beslut och anvisningai
32310: experimer'lten och erfarenheterna av medlet i.          betonat frågeställarn~s, ståndpunkt, dvs. att
32311: andta Iänder gav medicinalstyrelsen tillsrånd           Irian i förs:ra hartd skall söka förhindra de men\
32312:  att ahvända kloralos. Under tio års· tid har           söm fåglarna eventuellt förorsakar,. genom
32313: fiskodllngsanstalter, pälsdjursfarmer, livsmedels-      anclra.:metoder än: användning av gift. -
32314: fabriker, jaktföreningar och kommuner bevil:              · Då medicinalstyrelsen 30. 3. 1977 fastställde
32315: jats Hllstånd: Jord'- oth skogsbruksministeriet         anvisnifigar för . hälsov:årdsniimnderna orn an~
32316: f8res.log år i972 .. att användningen av kloralos       vlindn!ngeh av kloralös 'i utrotningen a"\1 fåg.l
32317: skulle 'tillåtas gertöm eh beslut aY alimäti ka-        lat .· soni inneb~r hälsorisker, -har · den- inte .känt
32318: raktär. Medicinalstyrelsen ahsåg. att fåglarna;         t1ll; :ht :långvarig arrvändning av. medlet~ skulle.
32319: spm förökat sig •i alltför stöt erad, kan inne~         ha medfnrt sådana men, att ett negativt beslut
32320: bäta men ·för hälsafl· och· litt de medför ekono-       ft~n medicirialstytelsens sida' varit rnotiVerat~
32321: trtiska~ skador på Bestårrde:t• av matnyttiga fåg-      Medidnalstyrelsen -lomm:er .vidare att. fö1 ja- si-:
32322: lar, ·pälsdjUrsfarmerna •och •fiskodlingsanstal terna   tua.tionen för att förhindra eventuella olägen~
32323: samt skador på ~ståndet •, av fridlysta fåglar          beter: ·                                             .,
32324:      Helsingfors den 25 maj 1977.
32325: 
32326:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
32327:                                             1977 vp.
32328: 
32329: Kirjallinen kysymys n:o 181.
32330: 
32331: 
32332: 
32333: 
32334:                                 RaudaskQSki ym.: Rehuseosten ja lannoitteiden valmisteverosta
32335:                                    annettujen lakien aiheuttamista epäkohdista.
32336: 
32337: 
32338:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32339: 
32340:    Oulun, Kainuun ja Lapin maatalouskeskus-        rehuveroa hänellä ei olekaan. Näin ollen val-
32341: ten alueella maatalouden perustuotantamuotona      misteverolait rasittavat suhteettomasti Pohjois-
32342: on karjatalous. Menestyvä maatalous Pohjois-       Suomea enemmän kuin Etelä-Suomea.
32343: Suomessa tuntee vain voimaperäisesti harjoite-        Kyseiset verolait sisältävät myös sen epäkoh-
32344: tun nurmi- ja tuorerehun tuotantoon nojaavan       dan, ettei rehu- ja lannoiteveroja voida lukea
32345: toiminnan. Laitumen turvaaminen ja AIV :n          maatalouden menoiksi. Kun ne lisäksi sopeu-
32346: otto 2-3 kertaa kesässä edellyttää lannoitteita    tuvat ilmeisen huonosti yritys- ja kehitysalue-
32347: noin 800-1 000 kg/ha. Tällöin lannoitevero         poliittisiin periaatteisiin sekä ovat muutenkin
32348: keskimäärin yhdelle hehtaarille on noin 72 mk.     epäjohdonmukaisia, niiden voimassaoloa ei tu-
32349: Keskimääräinen 7-8 hehtaarin tila Pohjois-         lisi jatkaa vuoden 1977 jälkeen.
32350: Suomessa maksaa siis lannoiteveroa noin 576           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
32351: mk.                                                järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
32352:    Väkirehua 8 ny:n tilalle tarvitaan noin         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32353: 10 000 kg vuodessa. Kun rehun valmistevero         seuraavan kysymyksen:
32354: on 6 penniä kg, joutuu tällainen pientila mak-
32355: samaan rehuveroa 600 mk vuodessa. Yhteensä                    Onko Hallitus tietoinen rehu- ja lan-
32356: näitä valmisteveroja ko. keskimääräinen tila               noiteverolakien epäkohdista ja huonosta
32357: maksaa 1 176 mk vuodessa, ja hehtaaria kohden              soveltuvuudesta maatalouden verotus-
32358: 147 mk. Vertailun vuoksi todettakoon, että                 muotona, ja
32359: viljanviljelijä Etelä-Suomessa joutuu maksamaan              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32360: Iannoiteveroa noin 40-60 mk hehtaarille ja                 ryhtyä näiden epäkohtien korjaamiseksi?
32361:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1977.
32362: 
32363:               Väinö Raudaskoski                                Veikko Hanhirova
32364: 
32365: 
32366: 
32367: 
32368: 087700629}
32369: 2                                            1977 vp.
32370: 
32371: 
32372: 
32373: 
32374:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
32375: 
32376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on esi-
32377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tetty, että rehuseosten ja lannoitteiden valmiste-
32378: olette 28 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn         verot muodostavat suuremman rasituksen Poh-
32379: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jois-Suomen kuin Etelä-Suomen viljelijöille.
32380: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     Hallitus toteaa, että nykyisten lakien voimassa
32381: Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     ollessa sanottuja valmisteveroja on velvollinen
32382: kysymyksestä n:o 181:                              maksamaan jokainen, joka tehdasmaisesti maas-
32383:                                                    sa valmistaa tai tuo maahan veronalaisia tuot~
32384:          Onko Hallitus tietoinen rehu- ja lan-     teita.
32385:        noiteverolakien epäkohdista ja huonosta        Valmisteveroja on suoritettava valmistuspai-
32386:        soveltuvuudesta maatalouden verotus-        kalta viedyistä veronalaisista tuotteista, mistä
32387:        muotona, ja                                 syystä ei ole veroteknillisesti · mahdollista esi-
32388:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      merkiksi porrastaa valmisteveroa siten, että se
32389:        ryhtyä näiden epäkohtien korjaamiseksi?     olisi eri suuruinen maan eri osissa.
32390:                                                       Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on esi-
32391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     tetty, että rehuseosten ja lannoitteiden valmis-
32392: seuraavaa:                                         teverojen voimassaoloa ei tulisL jatkaa vuoden
32393:    Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1977,       1977 jälkeen. Eduskunnalle on annettu joulu-
32394: siinä muodossa kuin eduskunta on sen hyväk-        kuussa 197 6 hallituksen esitys uudeksi maa-
32395: synyt, sisältää luvun .30.31 (Maatalouden hinta-   taloustulolaiksi hinnoitteluvuosiksi 1977/78-
32396: tuki) perusteluissa periaatteen, jonka mukaan      1979/80. Tämä laki määräisi ne perusteet, joi-
32397: kuluvan vuoden maatalouden ylituotannon            den mukaan valtioneuvosto ja maataloustuotta-
32398: markkinointi eräiden maataloustuotteiden osalta    jain keskusjärjestöt neuvottelevat maatalous-
32399: asetettujen omavaraisuustavoitteiden ylittävältä   tuotteiden tavoitehintojen tarkistamisesta sekä
32400: osin rahoitetaan maataloudelta perittävillä        hintapoliittisen tuen määrästä. Lisäksi laissa on
32401: markkinoimis- ja muilla maksuilla sekä veroilla,   ehdotettu määrättäväksi, että maatalouden
32402: jotka jäävät lopullisesti maatalouden kannetta-    0suus laissa määriteltävien omavaraisuustavoit-
32403: viksi. Eduskunta on hyväksynyt tähän liittyen      teiden yli menevän tuotannon osan vientikus-
32404: vuoden 1977 tulo- ja menoarvion käsittelyn         tannuksista peritään maataloustuotteiden mark-
32405: yhteydessä lannoitteiden ja rehuseosten valmis-    kinoimis- ja muina maksuina sekä veroina sen
32406: teveroista vuonna 1976 annettujen lakien voi-      mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Hallitus
32407: massaolon jatkamisen vuoden 1977 loppuun.          toteaa, että maatalouden osuuden määrittämi-
32408: Näiden valmisteverojen perusteella kertyvä         nen maatalouden ylituotannon markkinointime-
32409: tuotto on tarkoitus käyttää maatalouden osuu-      noista sekä ehdotukset keinoiksi tämän osuu-
32410: tena maataloustuotteiden vientikustannuksista,     den kattamiseksi maataloudelta perittävillä
32411: kuten kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa         markkinoimis- ja muilla maksuilla sekä veroilla
32412: on mm. alamomentin 30.31.41.3 kohdalla to-         vuoden 1977 jälkeisenä aikana tulee ratkaista-
32413: dettu. Tämänhetkisten arvioiden mukaan rehu-       vaksi tämän maataloustulolakiehdotuksen käsit-
32414: seosten valmisteveron tuotto kuluvana vuonna       telyn sekä vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesi-
32415: olisi noin 40 milj. mk ja lannoitteiden valmis-    tyksen laadinnan yhteydessä.
32416: teveron tuotto noin 100 milj. mk eli yhteensä
32417: noin 140 milj. mk.
32418:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1977.
32419:                                                                           Ministeri Esko Rekola
32420:                                              N:o 181                                              3
32421: 
32422: 
32423: 
32424:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32425: 
32426:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I spörsmålets motivering har anförts att
32427: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      acciserna på foderblandningar och gödselmedel
32428: av den 28 april 1977 tili vederbörande med-        utgör en tyngre börda för odlarna i norra Fin-
32429: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    land än för odlare i landets södra delar. Rege-
32430: av riksdagsman Raudaskoski m.fl. ställda skrift-   ringen påpekar, att dessa acciser enligt gällande
32431: liga spörsmål nr 181 :                             lagar bör erläggas av envar som i landet fab-
32432:                                                    riksmässigt tiliverkar ellet som importerar
32433:          Är Regeringen medveten om olägen-         skattepliktiga produkter.
32434:        heterna i lagarna om skatt på foder-           Accis skall betalas för skattepliktiga pro-
32435:        och gödselmedel och om att dessa lagar      dukter, som har förts bort från tiliverknings-
32436:        lämpar sig illa såsom former för be-        orten. Det är därför inte skattetekniskt möjligt
32437:        skattning av lantbruket, och                att t.ex. avtrappa accisen så, att den skulle
32438:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      utgå med olika belopp i olika delar av landet.
32439:        ta för att råda bot på dessa missför-          I motiveringen tili det skriftliga spörsmålet
32440:        hållanden?                                  har anförts att giltighetstiden för acciserna på
32441:                                                    foderblandningar och gödselmedel inte borde
32442:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utsträckas tili tiden efter år 1977. Tili riks-
32443: samt anföra följande:                              dagen avläts i december 1976 en regerings-
32444:    Statsförslaget för år 1977 innehåller, sådant   proposition med förslag tili ny lantbruksin-
32445: det har antagits av riksdagen, i kapitlet 30.31    komstlag för prissättningsåren 1977/78-1979
32446: ( Lantbrukets prisstöd) principen att marknads-    /80. Denna lag skulle ange de grunder, enligt
32447: föringen av överproduktionen inom lantbruket       vilka statsrådet och lantbruksproducenternas
32448: under innevarande år i fråga om den del där-       centralorganisationer förhandlar om justering
32449: av, som överskrider de målsättningar beträffan-    av normpriserna på lantbruksprodukter samt
32450: de självförsörjning som har uppställts för vissa   om storleken av det prispolitiska stödet. Ytter-
32451: lantbruksprodukter, skall finansieras genom        ligare föreslås att i lagen skall bestämmas att
32452: marknadsförings- och andra avgifter, som på-       lantbrukets andel av exportkostnaderna för den
32453: förs lantbruket, samt genom skatter, som i         del av produktionen som överskrider de i lagen
32454: sista hand betalas av lantbruket. Riksdagen har    angivna målsättningarna för självförsörjningen,
32455: i anslutning härtili i samband med behand-         skall uppbäras i form av marknadsförings- och
32456: lingen av statsförslaget för år 1977 godkänt       andra avgifter för lantbruksprodukter samt
32457: att giltighetstiden för de lagar om acciser på     skatter enligt vad därom särskilt stadgas. Rege-
32458: gödselmedel och foderblandningar, som gavs         ringen påpekar, att frågan om preciseringen av
32459: år 1976, förlängs tili utgången av år 1977.        storleken hos lantbrukets andel av utgifterna
32460: Avsikten är att intäkten av dessa acciser skall    för marknadsföringen av överproduktionen
32461: användas tili att täcka lantbrukets andel av       inom lantbruket samt om förslagen tili utvägar
32462: kostnaderna för export av lantbruksprodukter,      att under tiden efter år 1977 täcka denna
32463: såsom det har påpekats bl.a. under undermo-        andel genom marknadsförings- och andra av-
32464: mentet 30.31.41.3 i statsförslaget för inne-       gifter, som påförs lantbruket, samt genom
32465: varande år. I detta nu räknar man med att          skatter, kommer att avgöras i samband med
32466: accisen på foderblandningar under innevarande      behandlingen av nämnda proposition med för-
32467: år kommer att ge en intäkt av ca 40 milj. mk       slag tili lag om lantbruksinkomsten samt av
32468: och accisen på gödselmedel en intäkt av ca         statsverkspropositionen för år 1978.
32469: 100 milj. mk, dvs. sammanlagt ca 140 milj.
32470: mk.
32471:       Helsingfors den 30 maj 1977.
32472: 
32473:                                                                            Minister Esko Rekola
32474:                                                 1977 vp.
32475: 
32476: Kirjallinen kysymys n:o 182.
32477: 
32478: 
32479: 
32480: 
32481:                                    Ruotsalainen ym.: Vesakkomyrkkyjen levityksen estämisestä.
32482: 
32483: 
32484:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32485: 
32486:     Viime vuosina ovat useat tutkijat tulleet yhä      suuksia ajatellen metsät tulisi säilyttää moni-
32487: vakuuttuneemmiksi siitä, että metsiin levite-          puolisessa käytössä. Ruiskutukset tuhoavat
32488: tyillä vesakkomyrkyillä ··on ·runsaasti haitallisia    myös marjat ja sienet, jotka muodostavat huo-
32489: seurauksia.                                            mattavan tulolähteen kehitysalueiden työttö-
32490:     Neuvostoliiton Tiedeakatemian Karjalan haa-        myydestä kärsivälle väestölle.
32491: raosastossa Pettoskoissa on suoritettu perusteel-         Metsänparannustöillä on myös huomattava
32492: lisia tutkimuksia vesakkomyrkkyjen haitoista.          työllistävä vaikutus, joten vesakoiden hävitys
32493: Tutkimuksissa on todettu, että metsiin levitetty       tulisi suorittaa ympäristöystävällisesti ihmistyö-
32494: 2,4,5-T-vesakkomyrkky vaikuttaa· erittäin hai-         voimaa käyttäen. Tällöin tulisi mahdolliseksi
32495: tallisesti hyönteistoukkiin. Sen vaikutus ei ole       myös marja- ja sienisadon talteenotto ja voitai-
32496: välittömästi tappava, mutta se aiheuttaa hyön-         siin välttää metsäneläimiin ja ihmisiin kohdis-
32497: teisten suolen seinäniissä sellaisia vaurioita, jot-   tuva vesakkomyrkkyjen tuhoisa vaikutus ja säi-
32498: ka vähitellen johtavat kitukasvuisuuteen ja li-        lyttää metsien ekologinen tasapaino. Vesakko-
32499: sääntyniiskyvyn· menetykseen.                          myrkkyjen levitys tulisikin välittömästi kieltää
32500:     Metsiin kylvetyt vesakkomyrkyt aiheuttavat         ilmasta käsin suoritettuna.
32501:  näin ollen tuhoja hyönteiskannassa ja tasapaino-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32502:  hä~riöitä_ ekosysteemissä. Purka1,1kset tapahtuvat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32503:  ruiskutusalueilla ja niiden läheisyydessä 1-3         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32504: vuoden kuluttua ruiskutuksista.                        vaksiseuraavan kysymyksen:
32505:     Neuvosto-Karjalassa suoritetut tutkimukset
32506: osoittavat myös, että vesakkomyrkyt saattavat                    Onko Hallitus tietoinen metsämyr-
32507:  aiheuttaa metsän eläimissä vähittäisesti kehitty-            kytyksissä käytettävien vesakkomyrkky-
32508:  vää nälkiintymistä ja siitä johtuvaa lisääntymis-            jen myrkytysalueella asuville ihmisille
32509:  kyvyn heikkenemistä ja nälkäkuolemia. Myös                   ja eläimille aiheuttamista haitoista, ja
32510:  Ruotsissa ja Suomessa on havaittu vesakkomyr-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32511:  kytysalueiden tuntumassa poro- ja hirvikuole-                siin ilmasta käsin tapahtuvan vesakko-
32512:  mia, jotka on selitetty nälän aiheuttamiksi.                 myrkkyjen levityksen estämiseksi ja
32513:     Ruotsissa epäillään yhdentoista lapsen kuol-              metsätyöntekijöiden työllisyyden paran-
32514:  leen metsämyrkytyksissä käytettyihin tuhoainei-              tamiseksi siten, että vesakoiden hävityk-
32515:  siin. Kysymyksessä on paha selkärankavaurio.                 sessä siirrytään laajemmin ihmistyövoi-
32516:  Luonnonsuojelullisesti ja väestön elinmahdolli-              man käyttöön?
32517:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
32518: 
32519:                 Unto Ruotsalainen                                  Toivo Jokiniemi
32520:                 Heikki Mustonen                                    Pauli Puhakka
32521: 
32522: 
32523: 
32524: 
32525:  087700638U
32526: 2                                             1977 vp.
32527: 
32528: 
32529: 
32530: 
32531:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32532: 
32533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               tamiseksi siten, että vesakoiden hävityk-
32534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                sessä siirrytään laajemmin ihmistyövoi-
32535: olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn kir-              man käyttöön?
32536: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
32537: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32538: U. Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        vasti seuraavaa:
32539: sesta kysymyksestä n:o 182:                             Vesakontorjunta-aineiden vaikutuksia on tut-
32540:                                                      kittu varsin paljon ja· niitä tutkitaan edelleen.
32541:            Onko Hallitus tietoinen metsämyr-         Tutkimusten perusteella on voitu päätellä, että
32542:       . kytyksissä käytettävien vesakkomyrkky-       suurimmat haitat aiheutuvat käytetyissä aineissa
32543:         jen myrkytysalueella asuville ihmisille      olevista epäpuhtauksista. Sen sijaan epäpuh-
32544:         ja eläimille aiheuttamista haitoista, ja     tauksista vapaista aineista aiheutuvat haittavai-
32545:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kutukset ovat selvästi pienemmät.
32546:         siin ilmasta käsin tapahtuvan vesakko-          Kysymys vesakontorjunta-aineiden lentolevi-
32547:         myrkkyjen levityksen estämiseksi ja          tysten kieltämisestä tai rajoittamisesta on maa-
32548:         metsätyöntekijöiden työllisyyden paran-      ja metsätalousministeriössa selvitettävänä.
32549:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
32550: 
32551:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
32552:                                              N:o 182                                                3
32553: 
32554: 
32555: 
32556: 
32557:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
32558: 
32559:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen               omfattning använda mänsldig arbets-
32560: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se             kraft?
32561: av den 29 april 1977 tili vederbörande medlem
32562: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32563: riksdagsman U. Ruotsalainen m. fl. ställda         samt anföra följande:
32564: spörsmå1 nr 182:                                      Slybekämpningsmedlens verkningar har un-
32565:                                                    dersökts noggrant, och de undersöks fortfaran-
32566:           Är Regeringen medveten om de men         de. På basen av undersökningarna har man kun-
32567:        slygifter, använda vid besprutning av       nat sluta sig tili, att de största skadeverkningar-
32568:        skog, förorsakar människor och djur         na förorsakas av orenheter i de använda med-
32569:        som bor inom besprutningsområdet, och       len. Däremot är skadeverkningarna av ämnen
32570:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      som är fria från orenheter klart mindre.
32571:        att förhindra spridande av s1ygifter från      Frågan om ett eventuellt förbud mot eller en
32572:        luften och för att förbättra skogsar-       begränsning av flygspridning av slybekämp-
32573:        betarnas sysselsättning så, att man vid     ningsmedel utreds vid jord- och skogsbruksmi-
32574:        slybekämpningen övergår tili att i större   nisteriet.
32575:      Helsingfors den 3 juni 1977.
32576: 
32577:                                                Jord- och skogsbruksminister]ohannes Virolainen
32578:                                                                   ~977    vp.
32579: Kirjallinen kysymys n:o. ·183.                , ~. , ·
32580: 
32581: 
32582:                                      · .. '   1.'\                                               .l•   '·'                       l'''
32583: 
32584:                                                                                             L.
32585: 
32586: 
32587:                                     Jurituirirui, ,Elatusapujen pe~inriä~~ä ~l~vien epäkohtien ~i~tami-
32588:                                          sesta: ·                                  ·''      ".,:.,. •T ..·
32589: 
32590: 
32591:                            Ed u s kunnan H.e r r il ]> U'h e mie he 11
32592:                                                                                         . ·'·
32593:                                                                                                              e:
32594:                                                      . ' -~ ...
32595: 
32596:     Ulosottolain· lökakuuri r alusta • voimaan 'tullut                   Erääqtynyt elatusap~ ', : · .             '- Petitty'          '· ':RäsH
32597:  muutos auttaa da:tusapupinnareita ja vapauttaa                          ~: 1966 .      ~ .619,34 .                  .    .    ;, '6.19,?4
32598:  miehet entistä enemmän elatusavun maksuista.                            v.-1967 .·       · 28_so~-·                           2s8o,~
32599:  Uudet säännökset näet merkitsevät, että elatus-                         v. 1968         . :~ 880~~             256,95         2,623,05
32600: ·apua ei saa periä· palkasta, jos elatusavun erään-                      v. 1969             3 168,- ·.. . .224,85 . 2 943,15
32601:  tymisestä on kulunut enemmän kuin kolme                                 v.. 1970.           3 168,- ..         499})6 ... 2 668,ö4
32602:  vuotta. Erittäin suuri osa elatusavun ennakois-                         v. 19n:.      • . J 348.2            :19o,,.::.;. :' ~.3 1:5's,,_
32603:  ta joudutaan perimään .sosiaalito~is~on avulla.                         v. 1972             3 708,':""-7 . '38.3·88 ·. 3' 324· i2
32604:     Ns. pinnateille on tullut mahdollisuus va-                           v. 1973           . .3 924,.:....:' '15'78:2'5.:;· i 345:75
32605:  pautua .m11ksuista. kokonaan. .Erään Ruotsiin                           VI 19,74          . 4 536,-f-" ' i 8,45,95 . 2_69~Ml5
32606:  muuttaneen isän osoitteen saaminen kesti kaksi                          v. 1975.       : ;; 472,- ·: 3 4Q5A& .. ? Q~6,82
32607: vuotta. Työssä käyv.ä viiden -lapsen isä on kah-                         V, 1976._         .6}Q.O,~.         5113.3,60          '81*~0
32608:  deksan vuotta pakoi.llUt maksuja. Työpaikka ja                          Yhteensä         40 00:3,34 13.868;62 .L 26134;72
32609:  osoite löytyvät aina· vasta jälkikäteen.
32610:     Elatusavun ennakko takaa lapselle · kuukau-
32611:                                                                          ..   Ulos~~t6lain muut~. ~~~i '. t~ssä tap~Uks~~~~
32612:                                                                          .e_l!~;tusap~nnaJskoll:\in _säännöks~t huqll)i()())l~tta­
32613:  sittain. 150 mk:n maksun. Yleensä elatusavut                            ma~ta   lapsilta, 1, l.O~J9}6 .s11atav;ia 10,2?2,79
32614: "ovat tätä summaa suuretnpia. Jäänriöksen peri-                          mk ja perinnän · l~hd,ö~si olisi laskettll,va M~in
32615:  mättä jääminen koituu lapsen· våhingoksi. Lap-                          15 912,-.             .
32616:  sen ja huoltajan oikeutta on loukattu.                                   ·Jos ..otetaan elatusapuennakkolain säännökset
32617:     Myös sosiaaliviranomaisen asema on tämän                             huomioon, on rästi laskettava kultåkin kuukau-
32618:  vuoksi vaikeutunut. Kirjanpidosta tulee .eQtis-                         delta rästiin jääneistä eristä viimeksi kuluneen
32619:  tä hankalampi, kun yli kolmen vuoden takaiset                           3 vuoden ajalta, jolloin tässä tapauksessa lasten
32620:  maksut pitää antaa anteeksi. Jos esim. isä mak-                         saatava kutistuu 1. 10. 1976 jo 8 167,72
32621:  saa 250 mk:n elatusavusta yhdessä kuussa 95                             mk:aan ja heidän menetyksensä lain muutoksen
32622:  mk, seuraavassa ei lainkaan ja sitä seuraavassa                         vuoksi on 17 967,45 mk.
32623:  270 mk, ja koko ajan on pidettävä silmällä kol-
32624:  men vuoden aikarajaa, kasvavat virhemahdolli-                              2. Avioero 1. 9. 1966, jolloin lapsi, s. 1957,
32625:  suudet suuresti.                                                        jäi äidille, merkonomi, ja isä, ammattiopettaja,
32626:     Seuraavassa on muutama esimerkki asiaa kos-                          tuomittiin maksamaan elatusapua 100,-/kk.
32627:  kevista tapauksista:                                                    Elatusapua erääntynyt                      Peritty               Rästi
32628:                                                                          v. 1969           400,-                                          400;-
32629:    1. Avioero 14. 10. 1966, jolloin lapset, s.                           v. 1970         1200,-                    602,25                 597,75
32630: 1960, 1961 ja 1963, määrätty varattomalle,                               v. 1971         1200,-                                          1200,-
32631: baariapulaisena toimivalle äidille, jolla nyt lisäk-                     v. 1972         1320,-                                         1320,-
32632: si huollettavanaan 2 seuraavasta avioliitosta ole-                       v. 1973         1392,-                                         1392,-
32633: vaa lasta (II ero 1970), isä, metallimies, mää-                          v. 1974         1608,-                     500,-                1108,-
32634: rätty maksamaan elatusapua 3 X 80,- =
32635: 240,-/kk.
32636:                                                                          v. 1975         1932,-                   2 357,75              + 425,75
32637:                                                                          V. 1976         2 232,-                                        2232,-
32638:                                                                          Yhteensä       11284,-                   3 460,-               7 824,-
32639: 0877006186
32640: 2                                               1977 :-vp.
32641: 
32642:        Ulosottolain muutos vei tassa tapauksessa       ta mistäpä ottaisin poliisin siihen paikkaan ·pi-
32643:  lapselta saatavia elatusapuennakkolain säännök-        dättämään? Työpaikoista kysyttäessä on hän
32644:  set huomioonottaen laskettuna 2 972,- 1. 10.          aina ollut, mutta ei ole enää kysyttäessä sen
32645:  1976 ja jätti rästin määräksi 4 852,-. Mikäli         firman palveluksessa.
32646:  elatusapuennakkolain säännöksiä ei huomioitai-            4. Avioero 9. 3. 1972, jolloin jalkinetyön-
32647:  si, olisi lapsen menetys ollut 2 192,-.                tekijä-äiti sai puolisoitten 2 lasta, s. 1966 ja
32648:   · ·Tässä mpauksessa elatusvelvollisen ·olinpaik~     1968, isä· ·metallimies tuomittiin maksamaan
32649:  ka on ollut vuosikausia tuntematon, Ruotsissa          2 X 1.50,-/kk. Maksuja tulikin aluksi, mutta
32650:  yleensä. Elatusvelvollisen olinpaikan selvittämi-     sitten isä lähti opiskelemaan vuosiksi 197 4 ja
32651:  nen on jo vienyt aikaa yli kolme vuotta, mika          1975, miltä ajalta oikeudessa alennettiin elatus-
32652:  on nykyisen ulosottolain mukaan vanhenemis-            apumäärä 2 X 100,..._:../kk, mikä on kokonaan
32653:  aika palkasta elatusapuja pidatettäessä.' Elatus-      maksamatta. 1976 maksuja jälleen tuli osittain,
32654:  velvollinen on jälleen kateissa.                      mutta ·sitten isä ilmoitti jälleen. opiskeh:vansa
32655:    . .3. 'Elatusaputuomio 15. 10. 1969, jossa 5 las-   .vuodet. 1977-1979, jolta ajalta on elatusap\1-
32656: ta· äl.dille, baariapulainen, varaton. Isä, putki-      maksun alennusasia jälleen vireillä.          ·
32657:  asentaja, määrättiin maksamaan ·5 X 60,-/kk,
32658: :avibeto 6. 3. 1972, jolloin määrättiin maksa-             Tässä tapauksessa lasten elatusapusaatavat
32659: maan 5 X · 100·,-/kk. ·                                 myöskin tulevat vanhenemaan monen vuoden
32660:        Elattisapuja on erääntynyt 31. 12. 1976 men-    osalta.
32661:  neSsä·· 39 929 ;07 mk, joista on saatu veronpalau-        Edellä olevaan perustuen ja valtiopäiväjärjes-
32662: 'tukststa peri~k~i l 353,65 mk ja lapsen saata-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32663: va oli 38 575,42 mk. Ulosottolain muutos mi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32664: ·tätlif tästä saatavasta 1. 10; l976 21 213,42 mk.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32665:  ·: .. Tässä tapauksessa elatusvelvollinen on kaikki
32666:  nämä vuodet asunut Tampereen kaupungissa,                       Tietääkö Hallitus, että ulosottolain
32667:  josta häntä 'kuitenkaan ei kukaan löydä, jossa               4 luvun· 6 pykälään tehty muutos, joka
32668:  hän ei tee veroilmoitusta, eikä ilmoiteta osoite-            tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 1976,
32669: toimiston kortistoon. Työlaitosesitys on tehty ja             vaikeuttaa elatusapujen perintää ja huo-
32670:  päätös saatu, mutta täytäntöönpanoa ei koskaan               nontaa lasten oikeuksia, ja jos tietää,
32671: ole voitu tehdä, kun miestä ei löydy; Henkilö-                   mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtie.\1
32672:  kohtaisesti olen usein nähnyt Tampereella, mrit-             poistamiseksi?             ·
32673:      .Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
32674: 
32675:                                            Antero Juntumaa
32676:                                                 N:o:l83
32677: 
32678: 
32679: 
32680: 
32681:                           E du sk unn a n Herra 'Puhemiehelle .
32682: 
32683:   .Viiltiopäiväjärje5tyksen 37 §: n l. momentissa      mä ilmenee erityisesti silloin, kun elatusapuvel-
32684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ·kaa .. peritään ulosmittaamalla · elatusvelvollisen
32685: nlette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn              palkasta, ja voi johtaa siiheri, että elatusvelvol-
32686: kirjeenne n:o' 1099 ohella toitnittanut valtio-         linen pyrkii välttämään palkkaan kohdistuvaa
32687: neuvoston asianomaiselle jäsenelle. jäljennöksen        ulosmittaustit: Näiden haittojen vähentämiseen
32688: kansanedustaja Antero Juntumaan kirjallisesta           ja lapsen pysyvän elatuksen turvaamiseen pyrit-
32689: kysymyksestä n:o 183, jossa tiedustellaan:              tiin rajoittamalla elatusavun perintää palkkaan
32690:                                                         kohdistuvassa ulosmittauksessa.
32691:          . Tietääkö Hallitus, että ulosottolain            Erityisesti on huomattava, että ulosottolain
32692:         4 luvun 6 pykälään tehty muutos, joka           4 luvun 6 §:n 4 momentin säännös ei suinkaan
32693:         tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 1976,          merkitse sitä, että elatusvelvollinen vapautuisi
32694:         vaikeuttaa elatusapujen perintää ja huo-       niiden elatusapuerien suorittamisesta, joiden
32695:         nontaa lasten oikeuksia, ja jos tietää,        erääntymisestä on kulunut yli kolme vuotta.
32696:            mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtien        Rajoitus merkitsee vain sitä, että näitä elatus-
32697:         poistamiseksi?                                 apueriä ei voida periä ulosmittaamalla elatus-
32698:                                                         velvollisen palkkaa. Sen sijaan elatusapuvelka,
32699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           jonka erääntymisestä on kulunut yli kolme vuot-
32700: seuraavaa:                                              ta, voidaan edelleenkin periä ulosmittauksella,
32701:                                                         joka kohdistuu elatusvelvollisella mahdollisesti
32702:     Lapsen asemaa koskevan lainsäädäntöuudis-          olevaan· ulosmittauskelpoiseen omaisuuteen. Li-
32703: Juksen yhteydessä lisättiin ulosottolain 4 luvun        säksi on vielä otettava huomioon, että ulosmit-
32704: 6 §:ään uusi 4 momentti, jolla rajoitettiin palk-       tauksella peritty rahamäärä luetaan aina vanhim-
32705:  kaan kohdistuvaa ulosmittausta. Elatusvelvolli-        man velkaerän suoritukseksi.
32706:  sen palkkaa ei voida enää ulosmitata sellaisen            Hallituksen käsityksen mukaan ulosottolain
32707:  elatusavun perimiseksi, ·jonka erääntymisestä on      4 luvun 6 § :n muutos on osoittautunut tarkoi-
32708:  kulunut enemmän kuin kolme vuotta. Muutok-             tuksenmukaiseksi. Säännös estää palkkaan koh-
32709:  sen tarkoituksena on yhtäältä vähentää niitä          distuvassa ulosmittauksessa niin suuren elatus-
32710:  haittavaikutuksia, joita nimenomaan palkkaan          velan kertymisen, että elatusvelvollisen maksu-
32711:  kohdistuva ulosmittaus aiheuttaa velalliselle,        halukkuus vähenee. Käytännössä muodostuu
32712:  sekä toisaalta välttää lapsen pysyvän, juoksevan      kuitenkin jo kolmen vuoden aikana erääntyneis-
32713:  elatuksen vaarantumista.                               tä, maksamattomista elatusapueristä useissa ta-
32714:     Lapsen mahdollisuus saada säännöllisesti ja        pauksissa niin suuri velka, ettei edes sitä yleensä
32715:  jatkuvasti elatusapua voi vaarautua muun muas-        saada kokonaisuudessaan perityksi palkan ulos-
32716:  sa siitä syystä, että pitkän ajan kuluessa erään-     mittauksessa. Tämän johdosta ei elatukseen
32717:  tyneet elatusavut, joita ei ole saatu perittyä ela-   oikeutetun lapsen asemaa voida käytännössä pa-
32718: .tusvelvolliselta, muodostavat niin suuren elatus-     rantaa poistamalla ulosottolain 4 luvun 6 §:n 4
32719: .velan, että se on osaltaan vaikuttamassa elatus-      momenttiin otettu kolmen vuoden aikaraja palk-
32720:  velvollisen maksuhalukkuutta vähentävästi. Tä-        kaan kohdistuvassa ulosmittauksessa.
32721:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
32722: 
32723:                                                                          Oikeusministeri Tuure Salo
32724: 4                                            1977 vp.
32725: 
32726: 
32727: 
32728: 
32729:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32730: 
32731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       talningsvillighet. Detta är fallet speciellt då un-
32732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      derhållsskulden indrivs genom utmätning av den
32733: nr 1099 av den 29 april 1977 tili vederbörande     underhållsskyldigas lön, och kan leda tili att den
32734: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     underhållsskyldiga försöker undgå löneutmät-
32735: jande av riksdagsman Antero Juntumaa under-        ning. Genom att begränsa indrivningen av ·un-
32736: tecknade spörsmål nr 183:                          derhållsbidrag genom utmätning av lön strävade
32737:                                                    man tili att reducera dessa missförhållanden och
32738:            År Regeringen medveten om att den att trygga barnets kontinuerliga underhåll. ·
32739:         ändring av 4 kap. 6 § utsökningslagen,         Det bör särskilt observeras, att stadgandet i
32740:         som trädde i kraft den 1 oktober 1976, 4 kap. 6 § 4 mom. utsökningslagen absolut inte
32741:         försvårar indrivningen av underhålls· betyder att den underhållsskyldige är befriad
32742:         bidrag och försämrar barnens rättig- från skyldigheten att erlägga de underhålls-
32743:         heter, och om så är fallet,                bidragsrater, beträffande vilka längre tid än tre
32744:            vad ämnar Regeringen göra i avsikt år har förflutit sedan de förföll tili betalning.
32745:         att avhjälpa dessa missförhållanden?       Begränsningen betyder bara att dessa rater inte
32746:                                                    kan indrivas genom utmätning av den under-
32747:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hållsskyldiges lön. Däremot kan underhålls-
32748: samt anföra följande:                              bidragsskuld, som förfallit tili betalning för
32749:                                                    längre tid än tre år sedan, fortfarande indrivås
32750:    1 samband med den lagstiftningsreform som genom utmätning av den utmätningsbara egen-
32751: gällde barnets ställning fogades tili 4 kap. 6 § dom den underhållsskyldige eventuellt har i sin
32752: utsökningslagen ett nytt 4 mom., varmed den besittning. Ytterligare bör beaktas att genom
32753: indrivning som gäller lön begränsades. Den un- utmätning indrivet penningbelopp alltid räknas
32754: derhållsskyldiges lön kan inte längre utmätas som betalning på den äldsta skuldraten.
32755: för indrivning av sådant underhållsbidrag, be-         Enligt regeringens åsikt har ändringen av 4
32756: träffande vilket mera än tre år förflutit sedan kap. 6 § utsökningslagen visat sig ändamålsen-
32757: det förföll tili betalning. Avsikten med änd- lig. Vid utmätning av lön hindrar stadgandet en
32758: ringen är å ena sidan att reducera den menliga så stor okning av underhållsskulden, att den
32759: inverkan, som speciellt en mot lönen riktad ut- minskar den underhållsskyldiges betalnings-
32760: mätningsåtgärd medför för gäldenären, och å villighet. 1 praktiken utgör dock redan de un-
32761: andra sidan att undvika att barnets kontinuer- derhållsbidragsrater, som under tre år förfallit
32762: ligt löpande underhåll äventyras.                   tili betalning men inte erlagts, i de flesta fall
32763:    Barnets möjlighet att regelbundet och kon- en så stor skuld, att i allmänhet inte ens den
32764: tinuerligt erhålla underhållsbidrag kan äventyras kan indrivas i sin helhet genom utmätning av
32765: bl.a. av att underhållsbidrag, som under en lång lön. Av denna anledning kan man i praktiken
32766: tid förfallit tili betalning och som inte har kun- inte förbättra ett underhållsberättigat barns
32767: nat indrivas hos den underhållsskyldiga, utgör ställning genom att slopa den i 4 kap. 6 § 4
32768: en så stor underhållsskuld, att den är ägnad att mom. intagna tidsgränsen om tre år för utmät-
32769: negativt inverka på den underhållsskyldiges be- ning av lön.
32770:      Helsingfors den 25 maj 1977.
32771: 
32772:                                                                        Justitieminister Tuure Salo
32773:                                                 1977 vp.
32774: 
32775: Kirjallinen kysymys n:o 184.
32776: 
32777: 
32778:                                    Tuomaala ym.: Velsa Oy:n työntekijöiden mahdollisista ivtisano-
32779:                                       misista.
32780: 
32781:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
32782: 
32783:     Vuonna 1974 Valmet Oy osti Vaasan lää-             vasti enemmän mm. henkilöautojen perävaunu-
32784: nissä Kurikan kaupungissa toimivan Velsa               ja. Kyseisten tietojen mukaan jo em. tilausten
32785: Oy:n, joka harjoittaa metallituoteteollisuutta         menettäminen merkitsi Velsalle kymmeniä
32786: valmistaen mm. moottorikelkkoja, traktorin pe-         miestyövuosia.
32787:  räkärryjä, metsäkoneita 'Sekä Valmetin muil-              Tehtaan menestymisen kannalta valitettavaa
32788: le tehtaille meneviä alihankintakomponentteja.         on myös se, että Velsalta on tiettävästi yrityk-
32789: Paikkakunnalla ja Kurikan ympäristössä koet-           sen johdon ja eräiden työntekijäryhmien välis-
32790: tiin sanottu Velsan siirtyminen valtiojohtoisen         ten tulehtuneiden suhteiden vuoksi siirtynyt
32791: Valmetin omistukseen erittäin myönteisenä ta-          muiden yritysten palvelukseen päteviä työnteki-
32792: pahtumana. Sen katsottiin tuovan mukanaan               jöitä, jollaisten saaminen mahdollisessa tule-
32793:  vankkaa turvallisuuden tunnetta tehtaan työn-         vassa tarpeessa on epävarmaa.
32794: tekijöiden ja toimihenkilöiden, Kurikan kaupun-            Edellä esitetyn lisäksi julkisuudessa olleiden
32795:  gin sekä muiden intressiryhmien kannalta. Toi-        tietojen mukaan Veisan johto suunnittelee jopa
32796: veikkaita näkymiä oli omiaan vahvistamaan se-           tehtaan toimihenkilöiden ja työntekijöiden laa-
32797: kin, että ko. kaupan jälkeen Veisan taholta            jamittaista irtisanomista lähitulevaisuudessa,
32798: julkituotiin tehtaan työntekijämäärän kasvusta         mikä on aiheuttanut tehtaan työntekijöiden ja
32799:  arvioita, joiden mukaan kokonaisvahvuus tulisi         toimihenkilöiden, Kurikan kaupungin ja muiden
32800: vuoteen 1980 mennessä kasvamaan yli kaksin-            intressiryhmien taholla suurta huolta ja epä-
32801:  kertaiseksi eli yli 500 työntekijän.                  varmuutta.
32802:     Ennusteet eivät kuitenkaan ole pitäneet paik-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
32803:  kaansa, mihin luonnollisesti on oleellisesti vai-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
32804: kuttanut maassamme vallitseva taloudellinen            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32805:  tilanne. Sen lisäksi julkisuudessa esitettyjen tie-   vaksi seuraavan kysymyksen:
32806:  tojen mukaan Velsan toimintaan ovat vaikutta-
32807:  neet kielteisesti muutkin tekijät, kuten puut-                   Onko Hallitus tietoinen valtiojohtoi-
32808:  teellisesti hoidettu tilausten hankintapolitiikka            sen Valmet Oy:n omistaman kurikka-
32809:  sekä tulehtuneeksi päästetty tilanne yrityksen               laisen Velsa Oy:n mahdollisista käyttä-
32810:  johdon ja työntekijöiden välillä.                            mättömistä tuotantomahdollisuuksista,
32811:      Eräiden tietojen mukaan Velsa on menettä-                yhtiön henkilöstöpolitiikan epätyydyttä-
32812:  nyt muille tilaajille - vaikka siltä ko. tilauksia           västä tilasta sekä mahdollisista lähiaikoi-
32813:  on pyydetty - esim. oululaisen yhtiön kautta                 na tapahtuvista joukkoirtisanomisista, ja
32814:  Ruotsin Kiirunanvaaraan menevien malmivau-                   jos on,
32815:  nujen, Suomen puolustusvoimille menevien ns.                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
32816:  vetävien perävaunujen, Valmetin Kuoreveden                    tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Valmet
32817:  tehtaan kautta pääesikunnalle menevien tutka-                Oy:n omistaman Velsa Oy:n piirissä
32818:  aoteunien sekä Upon tehtaille menevien pul-                   mahdolliset irtisanomiset voitaisiin estää
32819:  saattoripesukoneiden osien valmistuksen. Edel-                ja päästä yhtiön taholta aiemmin ilmoi-
32820:   leen Veisalla voitaisiin valmistaa sanottujen tie-           tettujen tuotannon ja työntekijämäärän
32821:  tojen mukaan nykyistä enemmän lumiajoneu-                     lisäämissuunnitelmien edes tyydyttävään
32822:  voja ja traktorien perävaunuja sekä ratkaise-                 toteuttamiseen?
32823:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
32824: 
32825:                 Juhani Tuomaala                                    Jarmo Wahlström
32826:                 Matti Asunmaa                                      Håkan Malm
32827:                 Eeva Kauppi                                        Markus Aaltonen
32828:                                          Juhani Orrenmaa
32829: 0877006762
32830: 2                                             1977 vp.
32831: 
32832: 
32833: 
32834: 
32835:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32836: 
32837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettiin Velsa Oy:n tuotantotilojen huomattava
32838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laajennus, hankittiin uusia koneita ja uudistet-
32839: olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn           tiin henkilöstön sosiaaliset tilat. - Velsa Oy:n
32840: kirjeenne n:o 1100 ohella toimittanut valtio-        toiminta laajenikin niin, että kun sen palveluk-
32841: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      sessa kesällä 1974 oli ollut 236 henkeä, oli se
32842: kansanedustaja Juhani Tuomaalan ym. näin kuu-        korkeimmillaan kesällä 1975 380 henkeä.
32843: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 184:             Suhdanteiden heikkeneminen vaikutti toi-
32844:                                                      saalta Velsa Oy:n vanhojen tuotteiden kysyn-
32845:           Onko Hallitus tietoinen valtiojohtoi-      tään ja toisaalta niiden Valmet Oy:n tuotteiden
32846:        sen Valmet Oy:n omistaman kurikka-            menekkiin, joihin Velsa Oy oli ryhtynyt valmis-
32847:        laisen Velsa Oy:n mahdollisista käyttä-       tamaan alihankintoja. Tämän vuoksi keväällä
32848:        mättömistä tuotantomahdollisuuksista,          1977 oliko. yhtiön henkilöstön määrä enää 306
32849:        yhtiön henkilöstöpolitiikan epätyydyttä-      henkeä ja näidenkin työllistäminen tuotti ylivoi-
32850:        västä tilasta sekä mahdollisista lähiaikoi-   maisia vaikeuksia. Tästä syystä oli yhtiön an-
32851:        na tapahtuvista joukkoirtisanomisista, ja     nettava irtisanomisvaroitus noin 50 työnteki-
32852:        jos on,                                       jälle.
32853:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        Tilanteesta käytiin neuvotteluja Velsa Oy:n
32854:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Valmet          sekä työvoimaministeriön ja Valmet Oy:n kes-
32855:        Oy:n omistaman Velsa Oy:n piirissä            ken. Näiden neuvottelujen tuloksena työvoima-
32856:        mahdolliset irtisanomiset voitaisiin estää    ministeriö myönsi 4. 8. 1977 tekemällään pää-
32857:        ja päästä yhtiön taholta aiemmin ilmoi-       töksellä Velsa Oy:lle 1 006 587 mk:n työvoi-
32858:        tettujen tuotannon ja työntekijämäärän        mapoliittisen suhdannelainan 51 työttömyys-
32859:        lisäämissuunnitelmien edes tyydyttävään       uhan alaisen henkilön työllistämiseksi ajalla
32860:        toteuttamiseen?                               3. 8. 1977-31. 1. 1978. Velsa Oy:n henkilös-
32861:                                                      tön kokonaislukumäärä olikin tämän vuoden
32862:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         elokuun lopussa 321 henkeä.
32863: taen seuraavaa:                                         Velsa Oy:n työvoimakysymys on näin väli-
32864:     Valmet Oy:n ostaessa kesällä 1974 Velsa          aikaisesti voitu ratkaista. Tätä aikaa käytetään
32865: Oy:n osakekannan oli ko. yhtiö tunnetusti sel-       sekä Velsa Oy:ssä että Valmet Oy:ssä sellais-
32866: laisissa vaikeuksissa, että sen toiminnan jatku-     ten suunnitelmien laatimiseksi ja toimenpitei-
32867: mista pidettiin epävarmana. Velsa Oy:n siirty-       siin ryhtymiseksi, joiden tarkoituksena on työl-
32868:  minen Valmet Oy:n omistukseen koettiin vank-        lisyyden ylläpitäminen ainakin nykytasolla jat-
32869: kaa turvallisuutta tuovana tosiasiana, kuten ky-     kuvasti eteenpäin. Hallitus pyrkii mahdolli-
32870:  selyn tekijätkin kirjelmässään toteavat.            suuksiensa mukaan tässä samoin kuin muissa-
32871:     Valmet Oy:n tarkoituksena oli jatkaa Velsa       kin tapauksissa myötävaikuttamaan siihen, ettei
32872:  Oy:n entisten tuotteiden valmistusta, mutta sen     valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä joudut-
32873: lisäksi laajentaa toimintaa omien tehtaittensa       taisi työvoiman irtisanomisiin tai pakkolomau-
32874:  alihankkijana. Tämän mahdollistamiseksi suori-      tuksiin.
32875:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1977.
32876: 
32877: 
32878:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
32879:                                                N:o 184                                               3
32880: 
32881: 
32882: 
32883: 
32884:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
32885: 
32886:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          värd utvidgning av Velsa Oy:s produktions-
32887: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utrymmen, nya maskiner anskaffades och per-
32888: nr 1100 av den 29 april 1977 tili vederbörande         sonalens sociala utrymmen förnyades. - Följ-
32889: medlem av statsrådet översänt avskrift av             den var att Velsa Oy:s verksamhet expande-
32890: följande av riksdagsman Juhani Tuomaala m. fl.         rade så, att antalet anställda, vilket sommaren
32891: undertecknade spörsmål nr 184:                        1974 hade varit 236 personer, då · det som-
32892:                                                        maren 1975 var som störst uppgick tili 380
32893:           Är Regeringen medveten om de even-          personer.
32894:        tuella ounyttjade produktionsmöjlighe-             De försvagade konjunkturerna påverkade
32895:        terna vid det av det statsledda Valmet         dels efterfrågan på Velsa Oy: s gamla produkter
32896:        Ab ägda företaget Velsa Oy i Kurikka,           och dels avsättningen av de av Valmet Ab:s
32897:        den otilifredställande situationen som         produkter, för vilka Velsa Oy fullgjort under-
32898:        råder visavi företagets personalpolitik,        leveranser. Våren 1977 hade ifrågavarande bo-
32899:        samt de eventuella förestående massupp-        lag således endast 306 personer i sin anställ-
32900:        sägningarna, och om så är fallet,              ning, och även sysselsättningen av dessa med-
32901:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      förde övermäktiga svårigheter. Bolaget såg sig
32902:        eller ämnar den vidta för att de even-         därför föranlåtet att ge uppsägningsvarsel åt ca
32903:        tuella massuppsägningarna vid det av           50 arbetstagare.
32904:        Valmet Ab ägda Velsa Oy kunde för-                 Förhandlingar om situationen fördes mellan
32905:        hindras och ens ett tillfredsstäJ:lande tör-   Velsa Oy samt arbetskraftsministeriet och Val-
32906:        verkligande av de från företagets sida         met Ab. Såsom resultat av dessa förhandlingar
32907:        tidigare meddelade planerna på ökning          beviljade arbetskraftsministeriet genom beslut
32908:        av produktioneo och av antalet arbets-         4. 8. 1977 Velsa Oy ett 1 006 587 mk stort
32909:        tagare, kunde nås?                             arbetskraftspolitiskt konjunkturlån för syssel-
32910:                                                        sättning av 51 arbetslöshetshotade personer un-
32911:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        der tiden 3. 8. 1977-31. 1. 1978. V1d utgången
32912: samt anföra följande:                                 av augusti detta år hade Velsa Oy sammanlagt
32913:   . Då Valmet Ab sommaren 1974 inköpte ak-            321 personeri sin anställning .
32914: tiestocken i Velsa Oy befann sig ifrågavarande            Arbetskraftsfrågan vid Velsa Oy har där-
32915: bolag som känt i sådana svårigheter att man            igenom kunnat lösas temporärt. Denna tid an-
32916: ansåg dess fortsatta verksamhet vara osäker. Då       vänds vid såväl Velsa Oy som Valmet Ab
32917: Velsa Oy övergick i Valmet Ab:s ägo upplev-           för uppgörande av planer och vidtagande av åt-
32918: des detta som någonting som skulle ge stabil          gärder som syftar tili att i framtiden hålla sys-
32919: trygghet, vilket även spörsmålsställarna konsta-      selsättningen åtminstone på den nuvarande
32920: terar i sin skrivelse.                                nivån. Regeringen försöker i mån av möjlighet
32921:     Valmet Ab hade för avsikt att fortsätta till-     i både detta och i andra fall medverka tili att
32922: verkningen av Velsa Oy:s tidigare produkter,          man i aktiebolagen med statlig majoritet inte
32923: men ville dessutom utvidga bolagets verksam-          nödgas tillgripa uppsägningar eller tvångsper-
32924: het såsom underleverantör tili Valmet Ab:s            mitteringar.
32925: egna fabriker. I detta syfte företogs en avse-
32926:      Helsingfors den 1 september 1977.
32927: 
32928: 
32929:                                                         Handels- och industriminister Eero Rantala
32930: Kirjallinen kysymys n:o 185.
32931: 
32932: 
32933: 
32934: 
32935:                                                                                Suomi y!n.: Teatterien toiminnan turvaamisesta.
32936: 
32937: 
32938: 
32939: 
32940:        Maamme teattc::reiJ.le . ()~oi!etu~sa vl:,l}tionavus-                                               not,knluvana v11onna vielä.lisäänt~)jt totei.Jtet-
32941: ··tuk~la 'kosk!Nassa·~R.l_fjetrl:iäss~· opetusminlsie'rjö                                                  :~av~li ~1.;% :n" ·r.äiR~~;~~I<~en ·;)ohfr.o~fa:: ,~
32942:  edellyttää vuoden YDl talo.us~ryion tartqsci-                                                              ollen ministeriön supfitt~ll_\ilt }!\li!.{~. •rAii~~t
32943: 'rrii~ia',' · jotjkå · f~hti;lk9htana Jlf~ee ·.olla': ynoden                                                valtionavun supistukset merkitsevät teatterien
32944: '"1976 'tillbpäili.ös ' ja'' Jossa' va1tiåiiavristiiksen                                                    toiminnalle s11uria vaike1.,1ksia: Mm.:,Turun Kau-
32945:   o~u'us.         on·
32946:                   mfto!fettti vhlfion s.aästämistokeiipi-                                                   p~rtgint~l:,ltte!'in .. v~lt~onavustus· . tulee· .olemaan
32947:   teiden ''ed~llYttam!ille, ·: lluomattåvastt reatterten                                                    j~pa ·f7,,QO,Ö markkaa ,pienempi ,kujn· vuonna
32948: 't'alÖ'tisa'tViösta' ·pöikkeavålle · jå · pierienima1Ie                                                     1~76 myönnetty.             ·· '
32949: ·suin:ttiålle: Ministeriö. ilniöittaa samlilla, ·'e-tiä vi!l-                                                   Mielestämme valtiov11-llan huolenpito tär-
32950: -Horiavtin Jisätarpeeri per~steluhå el' 'voida· ottaa                                                       keän kulttuurialueen, teatterityön, edistämises-
32951:  "huomioori ·:tötetitettuj'a 'täi suunrlit~tqjå' nenki-                                                     tä ja .kehittämise~tä on ,huonontunut. -Kulttuu-
32952:  'lBstöHsäyHiä. ·' Edelleeri ' minisi:~riö kehottaa                                                        .rityöri taloudellisen olemäs~aolon' m~hqqilisuu,k­
32953:   teatieteita' toimittatiladn riiinistedön .virkakäyt-                                                      sista vastaavien tulisi päätöksiä tehdessään
32954:  'töön s~lvityksen 'v1ioden :~977 åikåna·teattei'ien                                                        muistaa ja antaa tunnustusta niistä hi.iortlatta-
32955:  'jo suoiitetiiista ja' vielä .t'uieV:ist.å heqkilöstqn ja                                                  viSta taiteellisista voitoista;· jotka övat kans~in­
32956:    palkkaii:k:sen muutoksista: Kun ·vielä· ministeriö                                                       välistä kuuluishutia saaneinakiri' 'leim!irineet
32957:  ·~n taa .teattereflle ··varuUfaanqlokehottll(sen ·puO-                                                     maamme teatterien viiiheaikåis·ta föimiritia.
32958:   Tlvirödskatidetl' ttHo'SUi$l<~lmån suorittamisesta,                                                       Teatterien 6hjelr):listo on mitä ·suurimmassa mää-
32959:    josta .r4li!e i1äkyä' Röko alkuvuoden Hliiapåhtu-                                                       ·:rin antantrt! :· \ririkkeiili kanshlais·teh .tdkkaam-
32960:   ·lilat, ·ar'Viqlåsk~lin~f '·koRoiiåismenoisi:a 'ja .enna-                                                malle kulttuurielämälie, rauliari~ j3: täsa~årvon
32961:    koitu·· ttilö- ja menoiuviöh föteutiih11sprosen,tti,                                                     säävuttamiseksi·· te~tävåll~-- työlle ja ,tJath~iden
32962:   \rbidaati •to&ta; että''vaitiori ~aäställii.sto1menpi­                                                   ,kansallistercperintt!iden vaalimiselle. ' · - · ·
32963:   ·reet' e'täist:i ·julkisista mendista'Ovat. selvästi .kcih-                                                 ·~Edellä ·olevan perusteella ja viitaten valtio-
32964:   .disto:ne~t ·teatter~id'eh kohd~Ifa lienkllökurittin.                                                     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 niömenttiiii esitäm-
32965:   '.({oskä · airiakin suurerp.pieri te~tt~reiden 1ne11ot                                                   me· valtioneuvoston asianorrlaiseti Jä,S~hen vas-
32966:   \ra:ha6sa1taan ·koostuvat·. ·henki!6st5ineiibista                                                         tattavaksi seuraavan kysym\tkseli:
32967:   Th1n1.''ftirun Kaiiptinginteatterissa il: $0 o/p me-
32968:    b"oista ·btr ·p~ei?-()ih, ·ti. ·ro'.~ .nuoh~i~t?­                                                                   Mi.tel;l .I;Iallitus aikoo turvata teatte-
32969:    ·merioja ja loput- vajåaf 10 o/d viitsinaiien 'toi-                                                              rien: · to4niflna.n vl\Itionapujen · jääedessä
32970:     minnan kustannuksia), on s?äs~ämis~o~nienpi­                                                                    jopa pienemmäksi kuin VU:onna ~976 ja
32971:    lettli ·riäjn op-en tdi'tteteissa foteii~te,t'tåv!ls~pis­                                                        vähennyste1;1 ,kohdistuessa · suotaan he:h-
32972:    'fåirlallä'' henkilökuntaa. 'On· edeiteen ·otettava                                                              kllöstömenoihin?                  · ·
32973:    huollifoon 'irieno}a' '_lh"s_ketla~ssi( fit,f~' )?~I,kka:me'-
32974:  ;~1   ... ~~,:   ·~-   ,·•-!   <   ::·   ··--···~}{   •       _•   .,.·<:-          '-~t   _t...   '.~.
32975: 
32976: 
32977:                   Helsingissä 29 päivänä hu,htikuuta 19}7.
32978:                   'r ""\"<.· ~~ ... ~·:·n:·  ·~ n~~w       1           .•     ,__.
32979: 
32980: 
32981: 
32982:                                 Oili Suomi                                                                               Arto Merisaari
32983:                                 En~io;; UHAe                                                                             Marjatta Stenius
32984:                                 Atinå-LiM' ·Jokinen                                                                      ia<:OJ)' Söderman
32985:                                 Paula ·:Eenilä"· ' ··                                                                    Mirfam ·ru.öm1rien
32986: 
32987: 
32988: 
32989:  087700669U
32990: 2                                              1977 vp.
32991: 
32992: 
32993: 
32994: 
32995:                         E duskunn an         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32996: 
32997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         850 000 markkaa. Tämän määrärahan puitteis-
32998: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          sa on pyritty korjaamaan etenkin sellaisten teat-
32999: mies, olette kirjeellänne 29 päivältä huhtikuu-       tereiden taloudellista asemaa, joiden ylläpitäjä-
33000: ta 1977 n:o 1101 lähettänyt valtioneuvoston           yhteisöiden edellytykset lisätä toimintatukea
33001: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        teatterille ovat osoittautuneet loppuun käyte-
33002: taja Oili Suomen ym. tekemän seuraavan sisäl-         tyksi.
33003: töisen kysymyksen n:o 185:                                Kuluvan vuoden teatterimäärärahaa jaettaes-
33004:                                                       sa kukin teatteri sai vuoden 197 6 valtionavus-
33005:           Miten Hallitus aikoo turvata teatte-        tuksen suuruisen toiminta-avustuksen, josta oli
33006:        rien toiminnan valtionapujen jäädessä          lisäksi pidätettävä mainittu 10 % :n suuruinen
33007:        jopa pienemmäksi kuin vuonna 1976 ja           osuus. Näin ollen teattereiden valtionavustuk-
33008:        vähennysten kohdistuessa suoraan hen-          set ovat edellisvuoteen nähden supistuneet nii-
33009:        kilöstömenoihin?                               den 15 teatterin osalta, joille ei niiden talou-
33010:                                                       delliseen asemaan katsoen harkittu välttämättö-
33011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mäksi myöntää lisäavustusta. Varsinaisen kulu-
33012: taen seuraavaa:                                       van vuoden toiminnan tukemiseksi tarkoitetun
33013:                                                       avustuksen lisäksi myönnettiin 13 teatterille li-
33014:    V aitioneuvoston eräiden maksatusten lykkää-       säavustusta niiden varhempien vuosien alijää-
33015: misestä ja säästötoimenpiteistä valtiontaloudes-      mistä kertyneiden lainojen lyhentämiseen ja
33016: sa 17. 2. 1977 tekemän päätöksen mukaan on            korkojen maksuun sekä kuluvana vuonna kerty-
33017: siltä varalta, ettei veikkauksesta ja raha-arpajai-   vän alijäämän rahoittamiseksi. Myös lisäavus-
33018: sista kerry valtiolle voittovaroja tulo- ja meno-     tuksesta pidätettiin 10 % :n suuruinen erä. Li-
33019: arviossa ennakoitua määrää, lähdettävä eri            säavustusta myönnettiin seuraaville teattereil-
33020: käyttötarkoituksiin varoja myönnettäessä siitä,       le: Hämeenlinnan kaupunginteatteri, Intimi-
33021: että varoja jätetään irroittamatta vähintään          teatteri, Kajaanin Kaupunginteatteri, Kouvolan
33022: 10 %. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa            Teatteri, Lilla Teatern, Mikkelin Teatteri, Sa-
33023: on osoitettu teattereiden toimintaa varten            vonlinnan Teatteri, Seinäjoen Kaupunginteat-
33024: 9 350 000      markan      suuruinen    määräraha     teri, Tampereen Työväen Teatteri, Vaasan Kau-
33025: ( 29.90.53.04). Edellä mainitun päätöksen mu-         punginteatteri, Varkauden Teatteri, Wasa Tea-
33026: kaisesti ministeriö jakoi tässä vaiheessa sanotus-    ter ja Åbo Svenska Teater. (Åbo Svenska
33027: ta määrärahasta 8 415 000 markkaa.                    T eaterille on lisäksi myönnetty lisäavustusta
33028:    Teattereiden vaikea taloudellinen tilanne on       sen tuloksekkaan alueteatteritoiminnan tukemi-
33029: ollut ministeriön tiedossa mm. niiden selvitys-       seksi.)
33030: ten nojalla, jotka on laadittu teattereiden mi-           Opetusministeriö on kuitenkin, tuntien teat-
33031: nisteriöille toimittamien talouskehitystä kuvaa-       teri- ja muiden taidelaitosten vaikean taloudel-
33032: vien tietojen ja palkkatietojen sekä nyttemmin        lisen tilanteen, pyrkinyt siihen, että aikaisem-
33033: toteutetun teatterialan työehtosopimusratkaisun        min valtioneuvoston tekemiä säästötavoitteita
33034: nojalla. Tämän vuoksi on teattereiden valtion-         ei tarvitsisi toteuttaa, vaan että tällä sekä yh-
33035: avustuksista päätettäessä erityisesti otettu huo-      teiskunnan että kansalaisten elämisen laatuun
33036: mioon teattereiden edellytykset selvitä kuluvan        vaikuttavana alueella voitaisiin eri taidelaitos-
33037: vuoden palkkauskustannuksista.                         ten toiminnan taloudelliset edellytykset turva-
33038:    Tulo- ja menoarviossa osoitettu teattereiden        ta ainakin siinä määrin kuin vuoden 1977 tulo-
33039: tuen nousu on edellisvuoteen nähden ollut              ja menoarviossa on esitetty.
33040:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
33041: 
33042:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
33043:                                               N:o 18'                                                 3
33044: 
33045: 
33046: 
33047: 
33048:                           T i 11    Ri k sd agen s     H er r    T a 1 m a n.
33049: 
33050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sådana teatrars ekonomiska ställning, vilkas
33051: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        garantisamfunds förutsättningar att öka veder-
33052: nr 1101 av den 29 april 1977 tili vederbörande       börande teaters verksamhetsstöd visat sig vara
33053: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-      uttömda.
33054: dagsledamot Oili Suomis m.fl. skriftliga spörs-          Vid utdelningen av innevarande års teater-
33055: må1 nr 185, som följer:                              anslag fick envar teater ett verksamhetsbidrag
33056:                                                      som var lika stort som 1976 års statsunderstöd.
33057:           Hur ämnar Regeringen trygga teatrar-       Från detta bidrag skulle dessutom innehållas
33058:        nas verksamhet då statsbidragen blir          nämnda andel om 10 %. Jämfö!Jt med före-
33059:        t.o.m. mindre än år 1976 och då minsk-        gående år har teatramas statsu.nderstöd således
33060:        ningarna direkt gäller personalutgifter-      minrskat för de 15 teatrars del, för vi1ka det
33061:        na?                                           med hänsyn tili deras ekonomiska ställning
33062:                                                      inte ansettls tllJödvändigt att bevilja tilläggsun-
33063:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ders>tod. Utöver det understöd som var avsett
33064: samt anföra följande:                                för stödjande av den egentliga verksamheten
33065:    Enligt statsrådets beslut 17. 2. 1977 om vissa    under innevarande år, beviljades 13 teatrar
33066: åtgärder inom statsförva1tningen för inbespa-        tilläggsunderstöd för avikortning och ·räntebe-
33067: ring och uppskjutande av utgifter skall man          talning på lån, som upotagits för tidigare års
33068: i det fall, att tippningen och penninglotteriet      underSkott, samt för finansiering av det un-
33069: inte inbringar staten medel tili det belopp som      dersikott .som upj)kommer under innevarande
33070: förutsetts i statsförs1aget, vid beviljandet av      år. Även av tiHäggsunderstödet innehölls en
33071: medel för olika ändamål utgå ifrån, att minst        post om 10 %. TiliäggsundetiStöd beviljades
33072: 10 % av medlen alls inte lösgörs. 1 statsförsla-     följande teatrar: Hämeenlinnan kaupunginteat-
33073: get för innevarande år har för teatrarnas verik-     teri, Intimiteatteri, Kajaanin Kaupunginteatte-
33074: samhet anvisats ett anslag om 9 350 000 mk           ri, Kouvolan TeatJteri, Lilla Teatern, Mikkelin
33075:  (29.90.53.04 ). Enligt ovan nämnda beslut ut-       Teatteri, Savonilinnan Teatteri, Seinäjoen Kau-
33076: delade ministeriet i detta skede 8 415 000 mark      punginterutteri, Tampereen Työväen Teatteri,
33077: av anslaget.                                         Vaasan Kaupunginteatteri, Varkauden Teatte-
33078:    Ministeriet har underrättats om teatrarnas        ri, Wasa Teater och Aho Svenska Teater.
33079: svåra ekonomiska situation, bl.a. genom de ut-        ( Abo Svenska Teater har dessutom beviljats
33080: redningar som gjorts utgående ifrån de upp-          ti:lläggsundevstöd för stödjande av dessa fram-
33081:  gifter om den ekonomiska utvecklingen och de        gångsrika regionteaterverksamhet.)
33082: löneuppgifter, som teatrarna tillställt ministe-         Med kännedom om teater- och övriga konst-
33083: riet, samt med .stöd av teaterbranschens nume-       institutioners svåra ekonomiska situation har
33084: ra förverkligade kollektivavtal. Fördenskull har     undervisningsministeriet dock strävat tili att
33085: man vid bestämmandet av teatrarnas statsun-          inte behöva förverkliga statsrådets tidigare
33086:  derstöd beaktat i synnerhet teatrarnas förut-       sparmålsättningar, utan tili att trygga de eko-
33087: sättningar att klara avrlöningskosnader.na under     nomi.s'ka förutsättningarna för olika konstins:ti-
33088:  innevarande år.                                     tutioners verksamhet inom detta område, som
33089:     ökningen av det i statsförslaget anvisade        har beröring med såväl samhället !Som de en-
33090:  stödet för teatrarna har jämfört med föregående     sikilda medborgarnas livslkvalitet, åtminstone i
33091:  år varit 850 000 mark. lnom ramen för detta         den utsträckning s0trn föreslagirts i statsförsla-
33092:  anslag har man försökt rätta tili i synnerhet       get för år 1977.
33093:      Helsingfors den 3 juni 1977.
33094: 
33095:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
33096:                                              1977 vp.
33097: 
33098: Kirjallinen kysymys n:o 186.
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103:                                  Stenius ym.: Palvelussuhdetta vailla olevien henkilöiden työsuoje-
33104:                                     lun valvonnassa olevista epäkohdista.
33105: 
33106: 
33107:                         E duskun nan H er ra            P u h e m i e h e 1Le .
33108: 
33109:    Vuonna 1973 uudistettiin työsuojelun valvon-     tapaturmavaarat ovat ilmeiset, riittävää työn
33110: taa ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Työsuoje-    opastusta ei anneta ym.
33111: lun valvonnasta annetun lain soveltaminen hen-         Tilannetta huonontaa vielä se seikka, ettei
33112: kilöihin, jotka suorittavat työtä olematta virka-   näillä väestöryhmillä ole vastaavaa mahdollisuut-
33113: ja työsopimussuhteessa, jätettiin kuitenkin myö-    ta osallistua . työpaikan sisäiseen työsuojelutoi-
33114: hemmin laadittavan asetuksen varaan. Tämä           mintaan, koska asetusta palvelussuhdetta vailla
33115: asetus tulisi koskemaan mm.                         olevien työsuojelun valvonnasta ei vieläkään ole
33116:                                                     säädetty.                   ·          · .
33117:    1. asevelvollisten puolustusvoimain mää-
33118: räyksestä suorittamaa työtä                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33119:                                                     tyksen 37 §:n 1 momen~in n9jall~ esitämme
33120:    2. koulujen, laitosten tai erinäisten kurssien   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33121: oppilaiden suorittamaa työtä                        vaksi seuraavan kysymyksen:
33122:    3. sairaalassa, rangaistus- tai huoltolaitok-
33123: sessa pidettävän tai hoidettavan henkilön suo-                 Tietääkö. Halliti.ts,. että palvelussuh-
33124: rittamaa työtä.                                             detta vailla olevien. työpaikoilla on va-
33125:    Tällä hetkellä, yli 4 vuotta valvontalain sää-           kavia työsuojelupuutteita ja että asetus
33126: tämisestä, asetusta ei ole vieläkään säädetty.              palvelussuhdetta vailla olevien. työsuoje-
33127: Näin ollen näiden väestöryhmien lakisääteiset               lun valvonnasta on edelleen säätämättä,
33128: oikeudet työskennellä turvallisessa työympäris-             ja    .            .
33129: tössä, valita lakisääteinen työsuojeluvaltuutettu              mihin toimenpiteisiin Hallitus. ,ai~9o
33130: ja työsuojelutoimikunta ovat oleellisesti sup-              ryhtyä saattaakseen palvelussuhdetta
33131: peammat kuin muiden työtätekevien väestöryh-                vailla olevat henkilöt' tasa~arvoiseen ase-
33132: mien.                                                       maan muihiri työtätekeviin verråttuna
33133:     Valvonnan puutteellisuus näkyy kyseisten lai-           työsuojelun kanilalta sekä lisätäkseen
33134: tosten työskentelyoloissa: työpaikkojen melun-              palvelussuhdetta vailla olevien henkilöi-
33135: torjuntaan ja ilmastointiin ei ole kiinnitetty              den toimintamahdollisuuksia oman työ-
33136: huomiota, koneturvallisuudessa on puutteita ja              ympäristönsä kehittämiseksi?·
33137:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
33138: 
33139:          Marjatta Stenius               Matti Puhakka                Ulla-Leena ·Alppi
33140:           .. ·     . Ensio Laine                           Jacob Söderman
33141: 
33142: 
33143:                                                                                              :-;.
33144: 
33145: 
33146: 
33147: 
33148: 0877006197
33149: 2                                               1977 vp.
33150: 
33151: 
33152: 
33153: 
33154:                          E duskunnan H err a                 P u h e m i e h e 11 e.
33155: 
33156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          nan ulottaminen puheena olevissa töissä työs-
33157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kenteleviin on monista syistä tarpeen eikä ase-
33158: olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn               tuksen antamiseen tässä suhteessa liene esteitä.
33159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Sen sijaan työsuojelun valvonnasta annetun lain
33160: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-        tarkoittaman työnantajain ja työntekijäin yh-
33161: sen kansanedustaja Steniuksen ym. näin kuulu-            teistoiminnan järjestäminen on osoittautunut
33162: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 186:                ongelmalliseksi virka- tai työsuhdetta vailla
33163:                                                          työskentelevien kohdalla. Sosiaali- ja terveysmi-
33164:            Tietääkö Hallitus, että palvelussuh-          nisteriössä on valmisteltu asetusluonnos, jossa
33165:         detta vailla olevien työpaikoilla on va-         pyritään siihen, että tämä yhteistoiminta järjes-
33166:         kavia työsuojelupuutteita ja että asetus         tettäisiin asianomaisen erityisministeriön, ope-
33167:         palvelussuhdetta vailla olevien työsuoje-        tusministeriön, oikeusministeriön, puolustusmi-
33168:         lun valvonnasta on edelleen säätämättä,          nisteriön tai sosiaali- ja terveysministeriön har-
33169:         ja                                               kinnan mukaan joko asetuksessa säädetyn erillis-
33170:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          organisaation varaan tai käyttäen hyväksi asian-
33171:         ryhtyä saattaakseen palvelussuhdetta             omaisen hallintoyksikön piirissä jo olemassa
33172:         vailla olevat henkilöt tasa-arvoiseen ase-       olevia yhteistoimintaorganisaatioita. Asian val-
33173:         maan muihin työtätekeviin verrattuna             mistelun tässä vaiheessa ovat opetusviranomai-
33174:         työsuojelun kannalta sekä lisätäkseen            set lausunnoissaan asettuneet kielteiselle kan-
33175:         palvelussuhdetta vailla olevien henkilöi-        nalle lähinnä sen vuoksi, ettei ammattikoulu-
33176:         den toimintamahdollisuuksia oman työ-            jen oppilaitosneuvostojen sekä oppikoulujen
33177:         ympäristönsä kehittämiseksi?                     kouluneuvostojen määräämistä yhteistoimintaeli-
33178:                                                          meksi voida pitää perusteltuna, koska näistä
33179:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            puuttuu työnantajan, toisin sanoen oppilaitosta
33180: vasti seuraavaa:                                         ylläpitävän julkisyhteisön edustus.
33181:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain ( 131/              Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
33182: 73) 2 §:n mukaan voidaan asetuksella säätää,             edelleen kysymyksessä tarkoitettua asetusta työ-
33183: miten tätä lakia sovelletaan sellaisiin julkisyh-        suojeluvalvonnan ulottamiseksi palvelussuhdet-
33184: teisöjen virastoissa ja laitoksissa työskenteleviin,     ta vailla oleviin henkilöihin. Asetus pyritään
33185: jotka suorittavat työtä olematta virka- tai työ-         antamaan niin pian kuin mahdollista ja heti kun
33186: sopimussuhteessa. Hallituksen esityksen (HE              eri hallinnonaloja edustavien viranomaisten
33187: n:o 122/72 vp.) perustelujen mukaan tällaisia            kanssa käytävissä neuvotteluissa on päästy yh-
33188: erityisryhmiä olisivat työturvallisuuslain 2 §:n         teisymmärrykseen työsuojelun yhteistoimintaor-
33189: 2-4 kohdassa mainituissa töissä työskentele-             ganisaation järjestämismuodoista, kunkin hallin-
33190: vät, joista keskeisimmät on lueteltu kysymyk-            tosektorin erityispiirteet tarkoituksenmukaisella
33191: sessä.                                                   tavalla työsuojelupäämäärän toteuttamiseksi
33192:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetusta         huomioiden.
33193: valmisteltaessa todettu, että työsuojeluvalvon-
33194:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1977.
33195: 
33196:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
33197:                                                N:o 186                                                  3
33198: 
33199: 
33200: 
33201: 
33202:                           T i 11   R i k s d a g en s     H er r   T a 1 m a n.
33203: 
33204:    I det ·syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          tili att beröra de personer som utför de ifråga-
33205: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           varande arbetena av flere orsaker är nödvän-
33206: av den 29 april 1977 tili vederbörande medlem           digt, och att det i detta hänseende icke torde
33207: av statsrådet översänt av·skrift av följande av         föreligga några hinder för givandet av en för-
33208: riksdagsman Stenius m.fl. undertecknade                 ordning. Däremot har det visat sig vara prob-
33209: spörsmål nr 186:                                        lematiskt att ordna det i lagen åsyftade sam-
33210:                                                         arbetet mellan arbetsgivare och arbetstagare
33211:           Är Regeringen medveten om att det             tili den del det är fråga om personer som utför
33212:        på de arbetsplatser, vid vi1ka personer          arbete utan att stå i tjänste- eller arbetsavtals-
33213:        som utför arbete utan att stå i anställ-         förhållande. Social- och hälsovårdsministeriet
33214:        nfugsförhållande arbetar, råder aHvar-           har förberett ett utkast tili förordning, i vilket
33215:        Hga brister i arbetarskyddet och att en          man strävar tili att detta samarbete skulle
33216:        förordning om tillsynen över arbetar-            ordnas enligt ifrågavarande ministeriums, under-
33217:        skyddet för sådana personer som utför            visningsministeriets, justitieministeriets, för-
33218:        arbete utan att stå i tjänste- eller ar-         svarsministeriets eller social- och hälsovårdsmi-
33219:        betsavtalsförhållande inte ännu är stif-         nisteriets, prövning, antingen genom en separat
33220:        tad, samt                                        organisation, varom stadgas genom förordning,
33221:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         eller genom utnyttjande av de samarbetsorgani-
33222:        för att göra dessa personer utan anställ-        sationer som redan existerar inom vederbörande
33223:        ningsförhållande jämlika med andra ar-           förvaltningsenhet.
33224:        betande i arbetarskyddshänseende, samt               I det nuvarande skedet har undervisnings-
33225:        för att öka dessa personers möjligheter          myndigheterna i sina utlåtanden ställt sig nega-
33226:        att utveckla sin egen arbetsmiljö?               tivt till förslaget, närmast av den anledningen
33227:                                                         att man inte kan anse det motiverat att förord-
33228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            na läroanstaltsråden i yrkesskolorna eller läro-
33229: samt anföra följande:                                   verksråden i läroverken tili samarbetsorgan,
33230:                                                         eftersom arbetsgivarnas representation, m.a.o.
33231:    Enligt 2 § lagen om tillsynen över arbetar-          representationen för det offentliga samfund
33232: skyddet ( 131/73 ) kan genom förordning stad-           som upprätthåller läroanstalten, saknas i dem.
33233: gas om hur denna lag tillämpas i fråga om                   Social- och hälsovårdsministeriet förbereder
33234: sådana personer, vilka vid offentliga samfunds          fortfarande den i spörsmålet avsedda förord-
33235: ämbetsverk eller inrättningar utför arbete utan         ningen om tillsynen över arbetarskyddet för
33236: att stå i tjänste- eller arbetsavtalsförhå:llande.      personer utan anstäUningsförhållande. Man
33237: Enligt motiveringen i regeringens proposition           strävar tili att kunna ge förordningen så snart
33238:  (nr 122/1972 rd.) skulle tili dessa special-           som möjligt och omedelbart då man i förhand-
33239: kategorier höra de som utför arbeten, uppräk-           lingarna med myndigheter, representerande de
33240: nade i 2 § 2-4 punkterna lagen om skydd i               olika förvaltningsgrenarna, har kommit överens
33241: arbete. Av dessa har de centralaste även nämnts         om formerna för arbetarskyddets samarbets-
33242: i spörsmålet.                                           organisation på ett sätt, som ändamålsenligt
33243:    Vid beredandet av förordningen i social- och         beaktar varje förvaltningssektors speciella ka-
33244: hälsovårdsministeriet har man konstaterat att           raktär i förverkligandet av arbetarskyddets
33245: ett utsträckande av tilisynen över arbetarskyddet       målsättningar.
33246:      Helsingforsden 30 maj 1977.
33247: 
33248:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
33249:                                              1977 Vp.
33250: 
33251: Kirjallinen kysymys n:o 187.
33252: 
33253: 
33254: 
33255: 
33256:                                  Korhonen ym.:      Opettajankoulutuksen supistamisesta.
33257: 
33258: 
33259:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33260: 
33261:    Opettajien työllisyystilanne on viime vuosi-     rä lisääntyy nopeasti, ellei ryhdytä toimenpi-
33262: na vaikeutunut. Varsinkin peruskoulun taito-        tetsun opettajien työnsaantimahdollisuuksien
33263: aineiden opettajien kohdalla on jo useamman         parantamiseksi ja koulutuksen S!Jpistamiseksi.
33264: vuoden aikana ollut liikatuotantoa.                    Edellä olevan perusteella ja · valtiopäiväjär-
33265:    Syntyvyyden alenemisesta johtuen tulevat op-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
33266: pilasmäärät voimakkaasti laskemaan. Vaidon-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33267: talouden vaikeassa tilanteessa on jouduttu su-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33268: pistamaan koulumenoja, mikä on vaikuttanut
33269: myös luokkien oppilasmäärien suurenemiseen.                    Onko hallitus ryhtynyt toimenpitei-
33270:    Lukuvuotena 1976-77 oli työttömänä lähes                 siin opettajankoulutuksen supistamiseksi
33271: kaksisataa eri koulumuotojen opettajaa.                     vastaamaan tulevaa opettajien tarvetta?
33272:    Tulevina vuosina työttömien opettajien inää-
33273:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
33274: 
33275:         Erkki Korhonen                 Ilkka Kanerva                   Antero Juntumaa
33276:         Veikko J. Matikkala                                            Sauli Hautala
33277: 
33278: 
33279: 
33280: 
33281: 087700640W
33282: 2
33283: 
33284: 
33285: 
33286: 
33287:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33288: 
33289:   V altiopäi~iijärjestyksen 37 § :n 1 momentis-     ns. harjoitusaineiden opettajien osalta vastaa-
33290: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vat luvut olivat 89 ja 16. Opettajien työttö-
33291: mies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päi-        myyskassa maksoi 31. 3. 1977 avustusta 135:
33292: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       lle Opettajien Ammattijärjestön OAJ :n jäse-
33293: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nelle, joista ns. harjoitusaineiden opettajia oli
33294: kansanequstaja Et.;kki Korhos(!n ym. näin kuu-      56. Tällä hetkellä työllisyysongehnia on eri-
33295: luvasta kirjalliseSta kysymyksestä n:o 187;         tyisesti naisopettajilla, jotka perhe- ym. syistä
33296:                                                     eivät voi siirtyä toiselle paikkakunnalle.
33297:           On~o Hallitus ryhtynyt toimenpitei-          Opetusministeriön vahvistamat uusien opis-
33298:        siin opettajankoulutuksen supistamisek-      kelijain määrät olivat suurimmillaan vuon,na
33299:        si vastaamaan tulevaa opettajien tar-        1975:
33300:        vetta?                                                               1975      1976       1977
33301: 
33302:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Peruskoulun luokanopettajien koulutus:
33303: vasti seuraava~:                                    - varsinainen           832      816       768
33304:                                                     ---' poikkeuskoulutus 80          64        32
33305:    Opetusrninjsteriö vahvistaa vuosittain kor-      Kotitalous- ja käsityöalan
33306: keakoulujen opettajankoulutusyksikköihin pe-        opettajien koulutUs:
33307: ruskoulun ja lukion opettajien peruskoulutuk-       - varsinainen           148      100       124
33308: seen otettavien uusien opiskelijain määrät. Rat-    - poikkeuskoulutus 30
33309: kaisuissa nojaudutaan opettajatarvelaskelmiin       Opetusharjoittelu     1185     1220      1135
33310: ja kehityksen arviointiin. Koulutusjärjestelmän
33311: ja opetussuunnitelmien uudistaminen muuttaa         Yhteensä            . 2 275    2 200    2 059
33312: eri opettajaryhmien työllisyystilannetta ja op-        Eräiden ns. harjoitusaineiden (maa- ja met-
33313: pilasikäluokkien pieneneminen vähentää opet-        sätalous sekä puutarhanhoito, kaupalliset ai-
33314: tajien kokonaistarvetta.                            neet) opettajien koulutusta ei ole järjestetty
33315:    Peruskoulun ja lukion opettajien koulutus-       1970-luvulla, teknisen käsityön opettajien kou-
33316: tarpeesta vuoteen 1981 on valmistunut koko-         lutukseen ei otettu uusia opiskelijoita vuonna
33317: naisselvitys vuonna 1972 (komiteanmietintö          1976. Todelliset opettajankoulutukseen otettu-
33318: 1972: A 19 }. Opetusministeriö on asettanut         jen määrät ovat vahvistettuja, pienet erityises-
33319: uuden toimikunnan arvioimaan peruskoulun,           ti opetusharjoittelun osalta. Opetusharjoittelua
33320: lukion ja ammatillisten oppilaitosten yleissivis-   suorittavista 400-500 valmistuu vuosittain
33321: tävien aineiden opettajatarpeen kehitystä. Kou-     englannin kielen tai matemaattisten aineiden
33322: luhallituksen työryhmä on selvittänyt kysymys-      opettajiksi.
33323: tä eräiden opettajaryhmien osalta.                     Edellä esitetyn perusteella vastaus kysymyk-
33324:    Lukuvuonna 1976-1977 epäpätevien opet-           seen on myönteinen, opettajankoulutukseen
33325: tajien osuus koko kansa- ja peruskoululaitokses-    otettujen määrää on vähennetty ja tavoitteena
33326: sa on kääntynyt sekä määrällisesti että suhteel-    on saada koulutus määrällisesti sekä laadulli-
33327: lisesti laskuun ( 2 194 eli 7,1 %) . Peruskou-      sesti tarpeita vastaavaksi. Lähivuosina uusien
33328: lun yläasteilla ja kansalaiskouluissa epäpätevien   opiskelijain määriä edelleen pienennetään.
33329: opettajien osuus on 10,4 %, ns. harjoitusai-        Opettajankoulutuksen       tutkinnonuudistuksen
33330: neissa kuitenkin vain 4,8 %.                        toteutumista edistää se, että vähentämiseen on
33331:    Työttömistä työnhakijoista oli 15. 4. 1977       opettajatarpeen kannalta mahdollisuuksia.
33332: opettajia 280 ja avoimia työpaikkoja oli 23 7,
33333:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
33334: 
33335:                                                                 Opetusmin1steri Kristian Gestrin
33336:                                              N:o 187                                              3
33337: 
33338: 
33339: 
33340:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33341: 
33342:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ser var 237. I fråga om lärare i s.k. övnings-
33343: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ämnen var de motsvarande siffrorna 89 och
33344: velse av den 29 april 1977 tili vederbörande       16. Lärarnas arbetslöshetskassa utbetalade den
33345: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     31 mars 1977 understöd åt 135 medlemmar
33346: jande av riksdagsman Erkki Korhonen m. fl.         av Lärarnas Fackorganisation LFO. Av dessa
33347: undertecknade spörsmål nr 187:                     var 56 lärare i s.k. övningsämnen. För när-
33348:                                                    varande har i synnerhet de kvinnliga lärare,
33349:           Har Regeringen vidtagit några åtgär-     som av familje- m. fl. skäl inte kan flytta tili
33350:        der för att begränsa lärarutbildningen      annan ort, problem med sysselsättningen.
33351:        så, att den motsvarar det kommande            De av undervisningsministeriet fastställda
33352:        behovet av lärare?                          kvoterna för nya studerande var störst år
33353:                                                    1975:
33354:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                1975     1976      1977
33355: samt anföra följande:
33356:                                                    Utbildning av klasslärare för grundskola
33357:    Undervisningsministeriet fastställer årligen    - egentlig               832     816      768
33358: kvoterna för studerande som intas vid hög-         - undantagsutbildning 80          64       32
33359: skolornas lärarutbildningsenheter tili grundut-    Utbildning av hushålls-, handarbets- och
33360: bildning för grundskol- och gymnasielärare. I      slöjdlärare
33361: dessa avgöranden stöder man sig på beräk-          - egentlig               148     100      124
33362: ningar angående behovet av lärare och bedöm-       - undantagsutbildning 30
33363: ningar av den kommande utvecklingen. Revi-         Auskultering           1 185   1 220    1 135
33364: deringen av utbildningssystemet och läroplaner-    Sammanlagt            2 275    2 200    2 059
33365: na förändrar sysselsättningsläget för olika lä-
33366: rarkategorier och de allt mindre åldersklasser-       I vissa s.k. övningsämnen (jord- och skogs-
33367: na minskar det totala lärarbehovet.                bruk samt trädgårdsskötsel, merkantila ämnen)
33368:    En utredning rörande behovet av utbild-         har ingen lärarutbildning ordnats på 1970-ta-
33369: ning av grundskol- och gymnasielärare fram         Iet. Ar 1976 intogs inga nya studerande för
33370: tili år 1981 blev färdig år 1972 (kommitte-        utbildning tili lärare i teknisk slöjd. Det verk-
33371: betänkande 1972: A 19). Undervisningsminis-        liga antalet studerande som intagits för lärar-
33372: teriet har tilisatt en ny kommitte, som skall      utbildning är betydligt mindre än de fastställda
33373: uppskatta det kommande behovet av lärare           kvoterna. Detta gäller i synnerhet auskulte-
33374: vid grundskolor och gymnasier samt lärare i        ringen. Av auskultanterna utbildas årligen 400
33375: allmänbildande ämnen vid yrkesläroanstalter.       -500 tili lärare i engelska eller matematiska
33376: En arbetsgrupp vid skolstyrelsen har utrett frå-   ämnen.
33377: gan för vissa lärarkategoriers del.                   Med hänvisning tili ovanstående är svaret
33378:     Under läsåret 1976-1977 har andelen icke-      på spörsmålet jakande. Antalet studerande som
33379: kompetenta lärare inom hela folk- och grund-       intas tili lärarutbildning har minskats och må-
33380: skolväsendet börjat minska både kvantitativt       let är att utbildningen skall motsvara beho-
33381: och proportionellt ( antalet är 2 194 eller 7,1    ven såväl kvantitativt som kvalitativt. Under
33382:  % ) . I grundskolans högstadium och i med-        de närmaste åren kommer antalet nya stude-
33383: borgarskolorna är andelen icke-kompetenta lä-      rande ytterligare att minskas. Förverkligandet
33384: rare ungefär 10,4 %, i s.k. övningsämnen dock      av examensreformen i fråga om lärarutbild-
33385: endast 4,8 %.                                      ningen främjas av den omständigheten, att
33386:     Av de arbetslösa arbetssökande var den 15      lärarbehovet medger möjligheter tili denna
33387:  april 1977 280 lärare, och antalet lediga plat-   minskning.
33388:      Helsingfors den i juni 1977.
33389: 
33390:                                                          Undervisningsminister Kristian Gestrin
33391:                                               lf/77 vp.
33392: 
33393: Kitjallinen kysymys n:o 188.
33394: 
33395: 
33396: 
33397: 
33398:                                   Korhonen ym.: Opettajien vapaaehtoisesta eläkkeelle siirtymisestä.
33399: 
33400: 
33401:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33402: 
33403:    Työttömyydestä ja sitä seuraavista monista        valmistuneet opettajat, koska virkoja e1 va-
33404: sosiaalipoliittisista vaikeuksista joutuvat kärsi-   paudu heidän käyttöönsä.
33405: mään paljon myös nuoret ikäluokat. Nämä                  Vastavalmistuneilla opettajilla ovat kouluve-
33406: ongelmat ovat vaikeita kaikille. Mutta voimak-       lat, perheenperustaminen ja velkojen korot
33407: kaimmin kokevat turhautumista sellaiset työt-        maksettavinaan.
33408: tömiksi joutuvat henkilöt, jotka ovat käyneet            Nuorten opettajien työnsaantimahdollisuuk-
33409: kalliin ja paljon aikaa vievän koulutuksen. Nuo-     sia voitaisiin korjata huomattavasti, jos eläke-
33410: ren työttömäksi joutuminen saattaa monissa           ikää alennettaisiin lukion ja ammattikoulujen
33411: tapauksissa koitua kohtalokkaaksi myös hänelle       osalta samaan peruskoulun ala- ja yläasteen
33412: itselleen.                                           opettajien kanssa eli 63 vuodesta 60 ikävuo-
33413:     Ei aiheetta kysellä kansan keskuudessa, miksi    teen. Eläkkeelle siirtyminen voitaisiin tehdä.
33414: monet jo ikääntyneet työntekijät eivät voisi         vapaaehtoiseksi erillisellä, vaikka määräaikai-
33415: luovuttaa eläkettä vastaan vapaaehtoisesti työ-      sella lailla. Taloudellisesti tällainen ratkaisu ei
33416: paikkaansa nuorille. Tiedämme kaikki, että           olisi yhteiskunnan kannalta juuri raskaampi
33417: meillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia elä-     kuin työttömyyskorvauksen maksaminen nuo-
33418: keiän pysyvään alentamiseen. Myös eläkeiän           relle opettajalle.
33419: oikeudenmukainen tasaaminen eri ammateissa               Vanhemman lukion lehtorin palkka I kal-
33420: toimiville henkilöille tarpeellisuudestaan huoli-     leusluokassa on kaikkine lisineen 4 205 mk/kk.
33421: matta joutuu taloudellisten syiden takia odotta-      Työttömyyskorvaus perheellisellä henkilöllä on
33422: maan vuoroaan.                                       verovapaana 1 122 mk/kk. Sama lukionlehto-
33423:     Opetustoimen alalla on kuluvana lukuvuo-          rin palkka ilman ikälisiä on 3 078 mk/kk ja
33424:  tena ollut työttöminä lähes 200 erilaisen kou-       vastaava lehtorin työeläke on 2 775 mk/kk.
33425: lutuksen saanutta opettajaa. Lisäksi on niin-        Kun otetaan huomioon verotulot yhteiskunnalle
33426: sanottua piilotyöttömyyttä, jota syntyy silloin,      ja lisäksi asumistuki, jonka tämä työtön per-
33427: kun perhesuhteiden takia joudutaan vaihta-            heellinen lehtori saa, niin yhteiskunnan kustan-
33428:  maan asuinpaikkakuntaa, eikä ole työtä saata-        nukset ovat hieman edullisemmat, mikäli mene-
33429:  vissa ja edellisestä työpaikasta on vapaaehtoi-      teltäisiin niin, että eläkkeelle siirtymisen kautta
33430:  sesti luovuttu.                                     vapautettaisiin työpaikka tälle vasta valmistu-
33431:     Tänä keväänä valtion vaikean taloudellisen       lleelle opettajalle.
33432:  tilanteen vuoksi annetut koulumenojen supista-          Lisäksi koituvat yhteiskunnan eduksi opinto-
33433:  misohjeet vaikeuttavat edelleen opettajien työn-    lainojen nopeutunut takaisinmaksu ja monet
33434:  saantimahdollisuuksia. Lisäksi syntyvyyden alen-    työttömyydestä aiheutuvat sosiaalipoliittiset
33435:  tumisesta aiheutuva oppilasmäärien voimakas         ongelmat, jotka näin estettäisiin.
33436:  pieneneminen vähentää opettajien tarvetta.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33437:  Ensi- ja tulevina kouluvuosina opettajien työn-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33438:  saanti heikentyy huomattavasti. Varsinkin ylä-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33439:  asteen ja lukion, mutta myös ammattikoulujen        vaksi seuraavan kysymyksen:
33440:  opettajia jää työttömiksi.
33441:     Kaikkein voimakkaimmin työttömyydestä jou-                 Katsooko Hallitus, että opettajien
33442:  tuvat tulevina vuosina kärsimään nuoret, vasta-             työllisyystilanteen parantamiseksi perus-
33443:  0877006518
33444: 2                                         1977 vp,
33445: 
33446:       koulun yläasteella, lukiossa ja ammatti-        ala- ja yläasteella tai voisiko tulla mah-
33447:       koulussa voitaisiin lukion ja ammatti-          dolliseksi edes vapaaehtoinen eläkkeelle
33448:       koulun eläkeikää laskea samansuuruiseksi        siirtyminen 60-vuotiaana?
33449:       kuin ne ovat tällä hetkellä peruskoulun
33450:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
33451: 
33452:              Erkki Korhonen                               Antero Juntumaa
33453:              Ilkka Kanerva                                Sauli Hautala
33454:              Erkki Häkämies                               Elsi Hetemäki
33455:                                      Kuuno Honkonen
33456:                                                N:o 188                                                  3
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 
33461:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33462: 
33463:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eläke- ja eroamisiät tämän hetken vajaatyölli-·
33464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syyden vallitessa tarkasteltuina saattaisivatkin
33465: olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn kir-       merkitä eräitä työllisyyspoliittisia etuja, voisi
33466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      niillä tulevaisuudessa olla haitallisia vaikutuksia.
33467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Hallitusmuodon säännöksistä puolestaan on kat-
33468: Korhosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        sottava johtuvan, ettei liene mahdollista ylei-
33469: symyksestä n:o 188:                                   sesti estää tai rajoittaa eläkkeellä olevien kan-
33470:                                                       salaisten oikeutta vapaasti valita työpaikkaansa
33471:           Katsooko Hallitus, että opettajien          tai tehtäväänsä. Vanhimpien työikäisten ikäluok-
33472:        työllisyystilanteen parantamiseksi perus-      kien eläkkeelle siirtämisen työllisyysvaikutuksia
33473:        koulun yläasteella, lukiossa ja ammatti-       koskevissa selvityksissä on myös todettu, että
33474:        koulussa voitaisiin lukion ja ammatti-         näiden ammattirakenne on erittäin huonosti yh~
33475:        koulun eläkeikää laskea samansuuruiseksi       teensopiva työttömien ammattirakenteen kanssa.
33476:        kuin ne ovat tällä hetkellä peruskoulun        Yhteensoveltumattomuus on luonnollisesti suu-
33477:        ala- ja yläasteella tai voisiko tulla mah-     rinta nuorten työttömien kohdalla. Eläkeiän
33478:        dolliseksi edes vapaaehtoinen eläkkeelle       alentaminen johtaisi merkitsevämmin lähellä
33479:        siirtyminen 60-vuotiaana?                      eläkeikää olevien ikäluokkien hoitamien tehtä-
33480:                                                       vien ja palvelujen tuotannon heikkenemiseen
33481:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuin työllisyystilanteen paranemiseen.
33482: vasti seuraavaa:                                          Eläkeikää koskeva kysymys on ollut valtion
33483:     Viime aikoina on käynyt yhä selvemmäksi se        eläketurvan osalta, jonka alaisia myös kysymyk-
33484: tosiasia, että eläkeasioita on tarkasteltava eläke-   sessä tarkoitetut opettajat ovat, vireillä lähes
33485: poliittisen näkökulman lisäksi myös talous-, työ-     20 vuotta. Eläkeiän alentamiseksi eri ryhmien
33486: voima- sekä henkilöstöpoliittisina kysymyksinä.       osalta on esitetty toistuvia vaatimuksia. Vaikka
33487: Varsinkin eläkeikäkysymyksellä on liittymäkoh-        kysymys on ollut pitkään jatkuvan selvittelyn
33488: tia moniin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin. Sen       kohteena, ei asiassa ole löydetty kaikkia osa-
33489: vuoksi onkin luonnollista, että vaikeiden työl-       puolia tyydyttävää ratkaisua. Tähän saakka käy-
33490: lisyystilanteiden vallitessa pyritään löytämään       dyissä keskusteluissa ja selvityksissä on järjes-
33491: helpotusta myös eläkeikärajojen muuttamismah-         töjen taholta nähty ainoaksi ratkaisuksi vanhem-
33492: dollisuuksista. On katsottu eläkeikää muutta-         pien ikäluokkien ongelmiin eläkeiän ryhmittäi-
33493: malla voitavan ainakin teoriassa vaikuttaa työ-       nen alentaminen, joka esitetyt vaatimukset huo-
33494: voiman kysynnän ja tarjonnan suhteeseen ja siten      mioon ottaen olisi varsin pian koskenut suurinta
33495: myös nuorten työllisyyteen. Samalla on tavalli-       osaa valtion palveluksessa olevista.
33496: sesti, ja ymmärrettävästi kylläkin, arvosteltu            Nykyiset poikkeukselliset eläkeiät ovat varsin
33497: myös sitä, etteivät eläkeikänsä täyttäneet aina       vanhaa perua ja ne muodostavat vaikean rasit-
33498: jää heti pois työelämästä, vaan jatkavat entisessä    teen valtion eläkejärjestelmässä. Niissä olosuh-
33499: työssään tai hakeutuvat muuhun työhön vaikeut-        teissa, jotka ovat olleet perusteena poikkeuksel-
33500:  taen siten työtä vailla olevien sijoittumista kou-   lisiin eläkeikiin sijoittelussa, on saattanut tapah-
33501: lutustaan ja kykyään vastaaviin tehtäviin.             tua huomattaviakin muutoksia. Poikkeuksellisiin
33502:     Käytännössä eläkeikää ei kuitenkaan voida         eläkeikiin sijoittelussa ei aina liene myöskään
33503: käyttää työllisyystilanteen säätelyyn. Eläkeiän        noudatettu yhtenäisiä perusteita. Täten ne aset-
33504: muuttaminen kunakin hetkenä vallitsevien työl-         tavat samanlaistakin työtä tekevät eri asemaan
33505:  lisyysolosuhteiden mukaiseksi ei onnistu, koska       eläkeiän osalta. Ne myös toisaalta lisäävät vaa-
33506:  säädetyn eläkeiän korottaminen on vaikeaa.            timuksia eläkeiän alentamiseen ja toisaalta vai-
33507:  Muutoinkin on syytä pyrkiä varsin pysyviin            keuttavat tarkoituksenmukaisten ja toteuttamis-
33508:  eläke- ja eroamisikärajoihin. Vaikka alhaiset         kelpoisten ratkaisujen löytämistä.
33509: 4                                              1977 vp.
33510: 
33511:    Valtion eläketurvaa ei voida nykyisin kehit-       taa huomioon työntekijän työ ja olosuhteet, yk-
33512: tää täysin muista eläketurvajärjestelmistä erilli-    silölliset ominaisuudet ja tarpeet. Selvitettäväksi
33513: senä. Tämän vuoksi eläketurvan pääkysymyk-            tulee myös, miten työntekijän työpanosta ja teh-
33514: sissä voidaan valtion eläketurvan osalta edetä        täviä muuttamalla tai säätelemällä työn aiheut-
33515: vain eläketurvan yleisten kehityslinjojen mukai-      tamaa rasitusta voidaan keventää niin, että
33516: sesti. Yksi pääkysymyksistä on eläkeikäkysymys.       edellä mainitut yksilölliset ominaisuudet ja tar-
33517:    Eläkeikävaatimusten taustalla olevat monen-        peet tulevat huomioiduksi.
33518: laiset ongelmat ja odotukset eivät ole ratkaista-        Lienee syytä vielä todeta, että eläkesäännök-
33519: vissa ja poistettavissa ryhmäkohtaisella eläkeiän     sissä on meillä kuten muissakin maissa pyritty
33520: alentamisella eikä edes suurimmalta osin yksi-        ottamaan huomioon myös työliisyysnäkökohtia.
33521: löllistä eläkeikää alentamalla. Osalle ongelmista     Vuonna 1971lisättiin sekätyöeläke-että kansan-
33522: on löydettävissä ratkaisu vain työolosuhteita         eläkejärjestelmiin työttömyyseläke, jonka voi
33523: parantamalla ja kehittämällä työterveyshuoltoa ja     eräin edellytyksin saada jo ennen yleisen eläke-
33524: erilaisia työjärjestelyjä.                            iän täyttämistä.
33525:    Valtionvarainministeriötä eläkeasioissa avusta-       Nykyiset erityiset eläkeiät sekä virka- ja työ-
33526: vassa. valtion eläkeneuvottelukunnassa on ryh-        nimikkeittäin tapahtuva eläkeikiin sijoittelu ei-
33527: dytty selvittämään ja suunnittelemaan nykyi-          vät sovellu lähtökohdaksi eläkkeellesiirtymis-
33528: sen e.l:äkkeellesiirtymisjärjestelmän uudistamista.   järjesteimän uudistamista suunniteltaessa. Myös-
33529: Tässä tarkoituksessa selvitetään, miten ja missä      kään kysymyksessä edellytetty opettajien eläke-
33530: määrin on mahdollista vanhenevan työntekijän          iän alentaminen ei tämän vuoksi ole tarkoituk-
33531: kohdalla eläkkeelle siirtymistä harkittaessa ot-      senmukaista.
33532:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
33533: 
33534: 
33535:                                                                               Mini,steri Esko Rekola
33536:                                                N:o 188                                                   5
33537: 
33538: 
33539: 
33540: 
33541:                             T i 11 R i k s d a g e n s 1-t e r r T a 1 m a n.
33542: 
33543:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att sträva tili bestående åldersgränser för pensio-
33544: anger flar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        nering och avgång. Fastän låg pensions· och av•
33545: av den 2'9 april 1977 tili vederbörande medlem        gångsålder, granskade mot bakgrunden av den
33546: av statsrlklet översänt avskrift av följande av       nuvarande undersysselsättningen, t.o.m. kunde
33547: riksdagsman Korhonen m.fl. stäiida spörsmål           innebära vissa arbetskraftspolitiska f~rd'elar,
33548: nr 18g:                                               kunde de i framtiden få menliga följd'er .. Stad-
33549:                                                       gandena i regeringsformen må:ste för s.lrr del a.n-
33550:           Anser Regeringen att man för att för-       ses innebära, att det inte är möjligt att ,a11mänt
33551:        bättra Iärarnas sysselsåttningssituation i     förhindra eller begränsa pensionerade medbor•
33552:        grundskolans högstadium, gymnasiet oc&         gares rätt att fritt välja ar~tsplats elrer .. u.pp.-
33553:        i yrkesskolor kunde sänka pensionså:l-         gift. I de utredningar som gjorts ang~encfe dep.
33554:        dern i gymnasium och yrkesskola så:, att       ~~verk~n på sysselsätt~ingen P~?si?nerin:S· av de
33555:        pen:sioneringen sker vid samina ålder          äldsta åldersklasserna 1 arbetsfor alder har, lt!ar
33556:        sortl i. grundskolans låg" och högstadlum,     man även konstaterat att dessa gruppers; yrkes,.;
33557:        eiier kunde det åtminstone bH möjlrgf          struktur synnerligen illa sammanf.aller med ele
33558:        att friviiligt pensionera sig vid 60 ars       arbetslösa arbetstagarnas yrkesstruktur. Sämst
33559:        ålder?                                         sarnmanfaHer den naturligt neg för de unga. ar-
33560:                                                       betslösas del. En sänkning av pensien~~derl'l'
33561:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skulle i högre grad innebära försämrad skötsel
33562: samt anföra följande:                                 av de uppgifter och för,svagad prooukliiow av de
33563:    Under senaste tid har det blivit allt tydligare    tjänster, som ombesörjs av åldersklasser nära
33564: att pensionsfrågor måste granskas förutom ur          pensionsåldern, än en förbättring av sysselssätt-
33565: pensionspolitisk synvinkel även som en ekono-         ningsläget.
33566: misk-poli'tisk, arbetskraftspolitisk och personal-       Frågan om pensionsåldern har för det statliga
33567: politisk fråga. Särskilt frågan om pensionsåldern     pensionsskyddets del, under vilket även de i
33568: ansluter sig på många punkter tili ett flertar sam-   spörsmålet avsedda lärarna lyder, ventilerats i
33569: hällspolitiska sektorer. Därför är det även natur-    nära 20 år. Upprepade gånger har en sänkning
33570: ligt att man, när sysselsättnigsläget är svårt,       av pensionsåldern krävts för olika grupper. Fast-
33571: strävar tili att finna lindring även genom möj-       än frågan under en lång tid varit föremål för kon-
33572: liga justeringar av pensionsåldern. Det har an-       tinuerlig utredning, har man inte lyckats nå en
33573: setts, att man genom att justera pensionsåldern       lösning, som tillfredställer alla parter. I de olika
33574: åtminstone i teorin kunde påverka proportio-          diskussionerna och utredningarna har organi-
33575: nerna mellan utbud och efterfrågan på arbets-         sationerna hittills som enda lösning på prob-
33576: kraft, och sålunda även sysselsättningssituatio-      lemet med de äldre åldersklasserna sett en sänk-
33577: nen för de unga. Samtidigt har man vanligen, och      ning av pensionsåldern stegvis vilket, med be-
33578: förståeligt nog, kritiserat den omständigheten,       aktande av de framförda kraven, mycket snart
33579: att personer som uppnått pensionsåldern inte          hade berört största delen av den arb~tskraft,
33580: alltid genast drar sig ur arbetslivet, utan fort-     som är i statens tjänst.
33581: sätter på si.n tidigare arbetsplats eller söker sig      De nuvarande exceptionella pensionsåldrarna
33582: tili annat arbete, varigenom de försvårar de ar-      är av synnerligen gammalt ursprung, och de ut-
33583: betslösas placering i uppgifter, som motsvarar        gör en svår belastning för det statliga pensions-
33584: dessas utbildning och förmåga.                        systemet.
33585:     I praktiken kan man dock inte använda pen-           Man torde inte heller alltid ha följt en enhet-
33586: sionsåldern för att reglera sysselssättningsläget.    lig linje vid inplaceringen av arbetstagare i excep-
33587: Det går inte att justera pensionsåldern så, att       tionella pensionsåldrar. Sålunda är t.o.m. per-
33588: den alltid motsvarar den rådande sysselsättnings-     soner som utför samma arbete försatta i olika
33589: situationen, eftersom det är svårt att höja den       ställning beträffande pensionsåldern. Därtill
33590: stadgade pensionsåldern. Även eljest är det skäl      ökas även kraven på en sänkning av pensions-
33591: 0877006518
33592: 6                                              1977 vp.
33593: 
33594: åldern samtidigt som det blir svårare att nå en       ständigheter samt individuella egenskaper och
33595: ändamålsenlig och realiserbar lösning.                behov, då man överväger pensionering av en åld-
33596:    Det statliga pensionsskyddet kan i dagens läge     rande arbetstagare. Man kommer även att ut-
33597: inte utvecklas helt avskilt från andra pensions-      reda frågan om hur man genom att ändra eller
33598: system. Därför kan man, då det gäller det stat-       reglera arbetsinsatsen och uppgifterna så, att de
33599: liga pensionsskyddets huvudpunkter framskrida         tidigare nämnda individuella egenskaperna och
33600: endast i enlighet med de allmänna utvecklings-        behoven blir beaktade, kunde minska de på-
33601: linjerna för pensionsskyddet. En av huvudpunk-        frestningar arbetet medför för arbetstagaren.
33602: terna är frågan om pensionsåldern.                       Det torde vidare vara skäl att konstatera, att
33603:    De m~ga problem och förväntningar som bil-         man i pensionsstadgandena hos oss lika väl som
33604: dar bakgrunden till pensionsålderskraven kan          i andra Iänder strävat till att beakta sysselsätt-
33605: inte lösas eller uppfyllas genom att pensions-        ningssynpunkter. År 1971 fogades både till ar-
33606: åldern sänks gruppvis, eller ens till största delen   betspensions- och folkpensionssystemet en ar-
33607: genom en sänkning av de individuella pensions-        betslöshetspension, som man under vissa för-
33608: åldrarna. En del av problemen kan lösas endast        utsättningar kan erhålla redan innan .man nått
33609: genom att arbetsförhållandena förbättras och          den allmänna pensionsåldern.
33610: arbetshälsovården och olika arbetsarrangemang            De nuvarande särskilda pensionsåldrarna samt
33611: utvecklas.                                            inplaceringen i pension~ålder efter tjänste- och
33612:    Statens delegation för pensionsärenden, viiken     arbetsbenämning lämpar sig inte som utgångs-
33613: bistår finansministeriet i pensionsfrågor, har bör-   punkt då man skall planera en revidering av sys-
33614: jat utreda .och planera en revidering av det nu-      temet för pensionering.
33615: varande systemet för pensionering. 1 detta syfte         Av denna orsak är inte heller den i spörs-
33616: utreds hur och i viiken utsträckning det är möj-      målet förutsatta sänkningen av lärarnas pen-
33617: ligt att ,beakta arbetstagarens arbete och Om-        sionsålder ändamålsenlig.
33618:      Helsingfors den 3 juni 1977.
33619: 
33620: 
33621:                                                                               Minister Esko Rekola
33622:                                               1977 vp.
33623: 
33624: Kirjallinen kysymys n:o 189.
33625: 
33626: 
33627: 
33628: 
33629:                                   Kauppi yin.: Naisten liittämisestä rintamasotilaseläkejärjestelmän
33630:                                      piiriin.
33631: 
33632: 
33633:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33634: 
33635:    Pitkällisten ponnistelujen jälkeen saatiin        valiokunta mietinnössään 31/1976 vp. edellyt-
33636: aikaan vuosien 1939-1945 sotiin osallistunei-        tääkin, että olisi selvitettävä voitaisiinko, ja
33637: den rintamamiesten eläkelaki, mutta laki ei          millä tavoin rintamapalvelukseen ja vastaavan-
33638: sulkenut piiriinsä rintamaolosuhteissa työsken-      laisiin, vaativiin tehtäviin eri puolilla maata
33639: nelleitä naisia. Rintamamiesten eläkelaki edel-      sodan aikana osallistuneet naiset liittää rintama-
33640: lytti rintamatunnuksen saamista, mutta asetuk-       sotilaseläkejärjestelmän piiriin.
33641: sen perusteella sitä ei voitu myöntää rintama-          Rintamasotilaseläkelakiin lisättiin· eduskunta-
33642: naisille. Tunnuksen myöntämisen esteenä näh-         käsittelyn loppuvaiheessa lain 9 §:ään uusi 3
33643: tiin vapaaehtoisuus ja aseettomuus, mutta tämä       momentti, jonka mukaan rintamalisä myönne-
33644: näkemys koski vain naisia. Rintamasotilastun-        tään myös sellaiselle henkilölle, joka Suomen
33645: nuksen ovat saaneet sellaiset miehet, jotka ovat     kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 so-
33646: lähteneet vapaaehtoisina rintamalle ja monta         taan ja saanut siitä veteraanitunnuksen siten
33647: kertaa samoihin tehtäviin kuin rintamanaiset-        kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
33648: kin, esim. kenttäsairaaloihin, ilmavalvontateh-         Tämän uuden momentin nojalla on 11. 3.
33649: täviin tai muonittajiksi. Ovatpa naiset saatta-      1977 annettu veteraanitunnusasetus, jonka pe-
33650: neet esim. kenttäsairaaloissa olla niiden miesten    rusteella myös vuoden 1918 sotaan osallistu-
33651: esimiehiä, joille on myönnetty rintamasotilas-       neille naisille on annettu veteraanitunnus. Näin
33652: tunnus. Sotatilan aikana naiset vapauttivat kym-     heille voidaan ruveta maksamaan rintamalisää.
33653: meniä tuhansia miehiä varsinaisiin aseellisiin          Kun veteraanitunnuksen osalta vuoden 1918
33654: toimintoihin. Tämän on tunnustanut maamme            sotaan osallistuneet naiset on voitu saattaa tasa-
33655: korkein sotilasjohtokin.                             vertaiseen asemaan miesten kanssa, on luon-
33656:     Rintamasotilastunnuksen kieltäminen naisilta     nollista, että vuosien 1939-1945 sotiin osal-
33657: on vaikeassa ristiriidassa tasa-arvopyrkimysten      listuneitten naisten kohdalla menetellään sa-
33658: kanssa ja loukkaa naisten näkemystä sen työn         malla tavalla.
33659:  arvosta, mitä he rintamaolosuhteissa tekivät.          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
33660: Vuoden 1974 budjettiin otettu määräraha yli-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
33661: määräisten sotaeläkkeiden myöntämisestä rinta-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
33662:  matehtäviin osallistuneille naisille on nähtävä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33663: valtiovallan eräänlaisena myönnytyksenä vaati-
33664:  musten oikeudenmukaisuudesta. Väitteet siitä,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
33665:  että on hankalaa selvittää, ketkä naiset ovat              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vuosien 1939
33666:  olleet rintamapalveluksessa, ovat kestämättö-              -1945 sotien aikana rintamapalveluk-
33667:  miä, koska rintamasotilastunnus myönnetään                 seen tai vastaavanlaisiin vaativiin teh-
33668:  vain niille, jotka voivat osoittaa ja todistaa             täviin eri puolilla maata osallistuneiden
33669:  rintamalla olonsa.                                         naisten saattamiseksi rintamasotilaselä-
33670:     Laki rintamasotilaseläkkeestä kumottiin 1. 7.           kejärjestelmän piiriin samalla tavalla
33671:  1977 voimaan tulevalla rintamasotilaseläkelailla.          kuin talvi- ja jatkosotaan osallistuneet
33672:  Lakia säädettäessä havaittiin, ettei rintamaolo-           rintamamiehet ja vuoden 1918 sotaan
33673:  suhteissa työskennelleitten naisten asemaa esi-            osallistuneet naiset ja miehet?
33674:  tetty parannettavaksi. Tämän vuoksi Sosiaali-
33675:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1977.
33676: 087700636S
33677: 2                                1977 vp.
33678: 
33679:     Eeva Kauppi             Pekka Jokinen            Erkki Pystynen
33680:     P. Mäki-Hakola          Veikko Vennamo           J. Juhani Kortesalmi
33681:     Juhani Orrenmaa         Väinö Raudaskoski        Veikko Pihlajamäki
33682:     Jouko Mäkelä            Saara Mikkola            Pertti Paasio
33683:     Pekka Vilmi             Håkan Malm               Pentti Sillantaus
33684:     Veikko Hanhirova        Antero Juntumaa          Juhani Sipiläinen
33685:     Mikko Pesälä            Antti Pohjonen           Sakari Knuuttila
33686:     Juuso Häikiö            Jacob Söderman           Reino Breilin
33687:     Elsi Hetemäki           Kirsti Hollming          Anna-Liisa Linkola
33688:     Tuure Junnila           Georg C. Ehrnrooth       Ulla Puolanne
33689:     Sinikka Karhuvaara      Irma Koski               Heikki J artti
33690:     Heikki Perho            Sylvi Saimo              Anneli Kivitie
33691:     Aino Karjalainen        Ulla Järvilehto          Impi Muroma
33692:     Terhi Nieminen          Katri-Helena Eskelinen   Pertti Salolainen
33693:     Alli Vaittinen-Kuikka   M. Jaatinen              Erkki Häkämies
33694:     Olavi Martikainen       Toivo Yläjärvi           Veikko J. Matikkala
33695:     Jorma Fred              Sauli Hautala            V. J. Sukselainen
33696:     Esko Härkönen           Pentti Poutanen          Kullervo Rainio
33697:     Jutta Zilliacus         Mikko Kaarna             Tapani Mörttinen
33698:     Osmo A. Wiio            Toivo T. Pohjala         Mikko Asunta
33699:     Gunnar Häggblom         Lauri lmpiö              Einari Nieminen
33700:     Esko Pekonen            Christoffer Taxell       Mauri Miettinen
33701:     Markus Aaltonen         Paavo Vesterinen         Petter Savola
33702:     Matti Asunmaa           Lea Sutinen              Pär Stenbäck
33703:     Timo Mäki               Juhani Tuomaala
33704:                                              N:o.189                                                 3
33705: 
33706: 
33707: 
33708: 
33709:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
33710: 
33711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n !·momentissa     saattamisesta rintamasotilaseläkejärjestelmän. pii-
33712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      riin oli käsiteltävänä sosiaali- ja terveysminis-
33713: olette 29 päivänä huhtikuuta 1977 päivätyn         teriössä valmisteltaessa 1 päivänä heinäkuuta
33714: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       1977 voimaan tulevaa rintamasotilaseläkelakia
33715: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ( 119/77) . Lain kiireellisestä toimeenpanosta
33716: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kir-      johtuen ei. kuitenkaan. tällöin katsottu mahdolli-
33717: jallisesta kysymyksestä n:o 189:                   seksi ratkaista sitä, ketkä kysymyksessä ole-
33718:                                                    vista henkilöistä voitaisiin saattaa järjestelmän
33719:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        piiriin ja miten tämä teknisesti tapahtuisi.
33720:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vuosien 1939         Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mu-
33721:        -1945 sotien aikana rintamapalveluk-        kaan naiset olisi saatettava rintamasotilaseläke-
33722:        seen tai vastaavanlaisiin vaativiin teh-    järjestelmässä samanarvoiseen asemaan miesten
33723:        täviin eri puolilla maata osallistuneiden   kanssa ja sen vuoksi puolustusministeriötä on
33724:        naisten saattamiseksi rintamasotilaselä·    pyydetty ryhtymään toimenpiteisiin sen seikan
33725:        kejärjestelmän piiriin samalla tavaLla      selvittämiseksi, voitaisiinko rintamasotilastun-
33726:        kuin talvi- ja jatkosotaan osallistuneet    nusasetusta ( 772/69) muuttamalla ja muilla
33727:        rintamamiehet ja vuoden 1918 sotaan         vastaavanlaisilla toimenpiteillä päästä siihen,
33728:        osallistuneet naiset ja miehet?             että rintamapalvelukseen osallistuneille naisille
33729:                                                    annettaisiin rintamasotilastunnukseen verrattava
33730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~      rintamapalvelukortti. Asiaan liittyvien eräiden
33731: vasti seuraavaa:                                   teknisten vaikeuksien vuoksi se on kuitenkin
33732:    Kysymys vuosien 1939-1945 sotien aikana         vielä keskeneräinen.
33733: rintamaolosuhteissa työskennelleiden naisten
33734:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1977.
33735: 
33736: 
33737:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
33738:                    1977 Vp .
33739: 
33740: 
33741: 
33742: 
33743: . T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
33744: 
33745:                           omfattas av frontmannapensionssystemet upp-
33746:                           togs tili behandling då lagen om frontmanna-
33747:                           pension, som träder i kraft den 1 juli 1977
33748:                           ( 119/77), bereddes i social- och hälsovårds-
33749:                           ministeriet. På grund av lagens brådskande
33750:                           verkställighet ansåg man likväl då att det inte
33751:                           förelåg någon möjlighet att avgöra frågan om
33752:                           vilka av de ifrågavarande personeroa skulle
33753:                           kunna bli omfattade av systemet och hur detta
33754:                           skulle kunna tekniskt förverkligas.
33755:                              I enlighet med social- och hälsovårdsminis-
33756:                           teriets ståndpunkt borde kvinnorna omfattas
33757:                           av frontmannapensionssystemet och inneha en
33758:                           likvärdig ställning med männen. Därför har
33759:                           man bett försvarsministeriet vidtaga åtgärder
33760:                           i och för utredande av frågan huruvida man
33761:                           genom en ändring av förordningen om front-
33762:                           mannatecken (772/69) och andra motsvarande
33763:                           åtgärder skulle kunna utfärda ett fronttjänst-
33764:                           kort, som är jämförbart med veterantecknet,
33765:                           tili de kvinnor som deltagit i fronttjänst. På
33766:                           grund av vissa tekniska svårigheter är ärendet
33767:                           likväl ännu icke slutbehandlat.
33768: 
33769: 
33770: 
33771: 
33772:                                             Minister Olavi Martikai11en
33773:                                               1;977 vp.
33774: 
33775: Kirjallinen kysymys n:o 190.
33776: 
33777: 
33778:                                  Louekoski ym.: Työttömien vuokra-asunnoissa asuvien kansa-
33779:                                     laisten toimeentulosta.
33780: 
33781:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
33782:    Työvoimaministeriö on valtioneuvoston raha-         Pienituloisesta väestöstä varsin merkittäva
33783: asiainvaliokunnan puoltavan lausunnon saa-          osa asuu ns. aravavuokrataloissa. Pelkästään
33784: tuaan vahvistanut maaliskuun 18 .päivänä 1977       näissä vuokra-asunnoissa oli <tämän .kevään
33785: huhtikuun 1· päivänä 1977 voimaan tulleet           keskimääräinen vuokrien korotus 150 markan
33786: tarveharkintaperusteet     työttömyyskorvausten     luokkaa. Tämän korotuspaineen kohteeksi jou-
33787: myöntämiselle. Kyseisessä päätöksessä . perus-      tunut palkansaajaryhmä on myös useimmin
33788: teita yleisesti tiukennetaan entisestään. Erityi-   joutunut vallitsevan taloudellisen laman ja
33789: sen kovana päätös kohdistuu vuokra-asunnoissa       työttömyyden takia joko työttömäksi tai aina-
33790: asuviin ·työttömiin. Näiltä on korvauksen saan·     kin tilapäiselle pakkolomalle. Sama ryhmä siis
33791: timahdollisuutta patantavana tekijänä ollut         olisi suurimman taloudellisen avun tarpeessa
33792: vuokran suuruus - yli 150 markan kuukausi-          jo asuntomenojenkin nousun takia. Tästä syys-
33793: vuokran yli menevä osuus - jätetty nyt koko-        tä on työvoimaministeriön päätös työttömyys-
33794: naan huomiotta. Kohtuutonkaan vuokrarasitus         korvauksen myöntämisperusteista vaikeasti ym-
33795: ei nyt voi olla ministeriön päätöksen mukaan        märrettävissä. Merkilliseltä myös tuntuu se
33796: korvauksen myöntämisen harkinnanvaraisena           tapa, jolla ministeriö vuokria koskevan korvaus-
33797: perusteena.                                         ten saamisperusteen on vahvistanut. Itse pää-
33798:    Kahden viime vuoden aikana on vuokra-asun-       töskirjelmässä ( 18. 3. 1977) ei korvauksen hei-
33799: totuotanto monista syistä johtuen joutunut suu-     kennystä mainita. Sen sijaan asiasta on annettu
33800: riin vaikeUksiin. Osana vaikeuksien luomisessa      suullinen ohje työvoimatoimistoille.
33801: on ollut hallituksen vuokratalojen taloudesta          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
33802: piittaamaton.aserine. Näin on syntynyt varsin       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33803: merkittävä osa vuokrien korotuspaineesta. Sa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33804: maan aikaan kun korotuspainetta on luotu            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33805: mm. talojen taloudenhoidon omakustannusperi-
33806: aatteen romuttamisella on myös vuokralaisten                  Kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,
33807: asemaan suoraan vaikutettu huonontamalla                   että työttömyyskorvauksen myöntämis-
33808: säästöto1min asumistuen saannin mahdollisuut-              perusteiden heikennys, mm. vuokran
33809: ta. Mm. viime vuonna jäi eduskunnan asumis-                määrän vaikutuksen huomiotta jättämi-
33810: tukeen hyväksymästä määrärahasta käyttämättä               nen, ei kohtuuttomasti vaikeuttaisi muu-
33811: noin kolmannes liian ahtaasti hyväksyttyjen tu-            tenkin toimeentulon rajalla elävien työt-
33812: loperusteiden vuoksi.                                      tömien vuokra-asunnoissa asuvien kan-
33813:                                                            salaisten toimeentuloa?
33814:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1977.
33815: 
33816:          Matti Louekoski               Erkki Tuomioja                Helge Siren
33817:          Matti Luttinen                Eino Grönholm                 Kaisa Raatikainen
33818:          Maija Rajantie                Ralf Friberg                  Olli Helminen
33819:          Kalevi Kivistö                I.-C. Björklund               Kaarina Suonio
33820:          Jacob Söderman                Antti Pohjonen                Jouko Tuovinen
33821:          Ensio Laine                   Peter Muurman                 Matti Puhakka
33822:          Mikko Ekorre                  Aimo Ajo                      Jouko Mäkelä
33823:          Risto Tuominen                Pentti Rajala                 Pauli Uitto
33824:          Paavo Tiilikainen             Vdkko Pajunen                 Toivo Jokiniemi
33825:          Väinö Turunen                 Seppo Tikka                   Salme Myyryläinen
33826:          Eino Loikkanen                Mauno Forsman                 Sakari Knuuttila
33827: 087700479P
33828: 2
33829: 
33830:                                                                                                   - '.',<;,. ·.~~. :; ,:·.
33831:                                                                                                                              "
33832: 
33833: 
33834: 
33835: 
33836:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33837: 
33838: . ·yaltiolfii,iväjärjestykseh J 7 § :h 1 morilenti.ssa   niitä ei enää ole sisällytetty tuloraj~n iaskemi-
33839: mainitussa titrkoitl).'ksessa. Te, Herra Puhemies,       sesta aimettuihin ohjeisiin.. · Täs~ii on ollut
33840: olette . 3 päivä11ä toukokuuta 1977 päivätyn             seurauksena. se,. että. niillä paikkakunnilla, joilla
33841: kirjeenne ohella·· toimittanut valtioneuvoston           vuokrataso on korkea, ovat tulorajat nousseet
33842: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            vain vähän. Eräissä yksittäistapauksissa on
33843: edustaja Matti Loti.ekosken yni. näin kuulu-             tuloraja saattanut jopa laskea lähinnä 'lapsetto-
33844: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 190:                mien perheiden kohdalla, joilla ei lisäksi myös-
33845:                                                          kään ole velanhoitomenoja. Myös muilla paik-
33846:             Kuinka Hallitus aikoo huolehtia siitä,       kakunnilla ovat tulorajat käytännössä nousseet
33847:          että työttömyyskorvauksen myöntämis-            vähemmän kuin päätöstä tehtäessä·· tarkoitet-
33848:          periisteiden heikennys; mm;· vuokran            tiin. Tämä on myös työvoimaministeriössä koet-
33849:          määrän vaikutuksen huomiotta jättämi-           tu epäkohdaksi, joka tulisi oikaista .
33850:        . nen, ei kohtuuttomasti vaikeuttaisi muu-           Vuokra- ja vastikemenojen sisällyttämistä
33851:          tenkiri toimeentulon. rajalla elävien työt-     tulorajalaskelmiin ei kuitenkaan voida pitää
33852:          tömien vuokra-asunnoissa asuvien kan-           tarkoituksenmukaisena. Tämä johtuu lähinnä
33853:          salaisten toimeentuloa?                         siitä, että asumistuki tulisi ottaa vähennyseränä
33854:                                                          huomioon vuokramenoja laskettaessa. Koska
33855:     Vastauksena kysymykseen esitä11 kunnioitta-          asumistukipäätökset tehdään yleensä tuntuvasti
33856: vasti seuraavaa:                                         jälkikäteen, johtaisi niiden huomioon ottaminen
33857:  .. Yleisen ·vuokratason· nousun ja. tapahtunei-         joko työttömyyskorvauspäätösten viivästymi-
33858: den· . ·· vuokrankorotusten osalta ·on todettava,        seen tai jo maksettujen korvausten takaisin~
33859: että niiden perusteella: kansalaisille tarvehar-         perintöihin. Kumpaakaan näistä vaihtoehdoista
33860: kinnan. perusteella myönnettävä tuki toteute-            ei voida pitää työttömyyskorvausjårjesteltrtän
33861: taan a:suniistukijärjestelmän avulla. Näin ollen         kannalta tarkoituksenmukaisena. Näin ollen on
33862: ei . vuokratason kohoamista ole otettu huo-              työvoimaministeriössä valmisteltu ehdotus pe-
33863: m1don.· työttömyysko'rvaukseen liittyviä tarve-          rustulorajan korottamiseksi siten, että' vuokra-
33864: hät~intaperusteita tatkistettaessa .. 'Tarveharkin-      ja vastikemenojen poisjäänti tulee riittävästi
33865: tap~rusteiden tarkistamisen jälkeen on eri yh-           kompensoitua. Tämä ratkaisu olisi työttömien
33866: teyksissä kuitenkin ilmennyt, että työvoima-             henkilöiden kannalta tasapuolisempi myös sen
33867: toimikunhissa on ,vakiintuneen käytännön mu-             vuoksi, etteivät asunnon omistussUhteet tällöin
33868: kaisesti yleensä otettu vuokramenot tietyiltä            vaikuta korvauksen saantiin. Hallitus käsitellee
33869: osin huomioon työttömyyskorvauksen myöntä-               korotusehdotuksen lähiaikoina.
33870: miseen liittyvää tulorajaa laskettaessa, vaikka
33871:       Helsingissä 1J päivänä toukokuuta 1977;
33872: 
33873: 
33874:                                                                    Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
33875:                                                 N:o 190                                               3
33876: 
33877: 
33878: 
33879: 
33880:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33881: 
33882:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen             ning, trots att hyreskostnadet inte längre inklu-
33883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          derats i de anvisningat som gäller för faststäl-
33884: av den 3 maj 1977 tili veder:börande medlem            lande av inkomstgtänsen. Detta har lett tili, att
33885: av statsrådet för svarande översänt avskrift           inkomstgränserna på de orter, där hyresnivån
33886: av följande, av riksdagiiman Matti Louekoski           är hög, endast stigit i ringa mån. I enskilda
33887: m. fl. ställda skriftliga spötsmå1 nr 190:             fall har inkomstgränsen tili och med kunnat
33888:                                                        sjunka främst när det gäller barnlösa familjer,
33889:            Vilka åtgärder ämnar Regetingen             vi1ka då inte hellet haft någta skuldåterbeta1-
33890:         vidta föt att ombesörja, att den för-          ningar. Även på andra orter har inkomstgrän-
33891:         sämring av grunderna för beviljandet           serna stigit mindre än vad avsikten var då
33892:         av arbets1öshetsersättning, vilken bl. a.      beslutet fattades. Också hos arbetskraftsminis-
33893:         innebär, att hyresbe1oppet inte 1ängre         teriet har man upp1evt detta som en olägenhet,
33894:         beaktas, inte skulle försvåra de arbets-       vilken borde aVIhjäLpas.
33895:         lösa medborgarnas utkomstmöjligheter              Att hyres- och vederlagsutgifterna skulle be-
33896:         oskäligt. Särskilt gäller detta dem som        aktas vid fastställande av inkomstgränser kan
33897:         bor i hyreshostädet och tedan nu lever         dock inte anses ändamålsenligt. Detta beror
33898:         vid minimiutkomstgränsen?                      främst på att bostadsstödet borde betraktas
33899:                                                        som avdragsgillt vid uträkning av hyreskostna-
33900:    Som svar på detta spörsmål framför jag              der. Då bostadsstödsbesluten i rege1 fattas
33901: vördsamt följande:                                     betydligt i eftetskott, skulle deras beaktande
33902:    Då det gäller höjning av den allmänna hyres-        antingen 1eda tili fördrö,jningat av arbets1ös-
33903: nivån och gjorda hyresförhöjningar, bör man            hetsersättningsbes1ut ellet åtetktav av tedan ut-
33904: konstatera, att det understöd som med anled-           betalade etsättningat. lngetdera alternativet
33905: ning härav beviljas medborgare efter beihovs-          kan anses ändamålsenligt med ta:nke på arbets-
33906: prövning, faller inom ramen för bostadsstöds-          löshetsetsättningssystemet. Därför har man hos
33907: systemet. Därför hat höjningen i hyresnivån            al'betsktaftsministeriet berett ett förs1ag tili
33908: inte beaktats, då grunderna för behovsprövning         höjning av gtundinkomstgränsen så, att slopan-
33909: i anslutning tili atbetslöshetsersättning justerats.   det av hyres- och vederlagsutgifterna blit till-
33910: Efter justeringen av behovsprövningsgrunderna          räckligt kompenserat. Denna lösning skulle
33911: har det dock i olika sammanhang kommit fram,           med tanke på de arbetslösa vara rättvisare även
33912: att arbetskraftskommis·sionerna enligt vederta-        därföt, att ethållandet av etsättning då inte
33913: gen ptaxis tili vissa delar beaktat hyreskostna-       sku1le påvetkas av om personen äger bostaden
33914:  der vid beräkning av den inkomstgräns som             ellet inte. Regeringen kommet att behand1a höj-
33915: fastställts för beviljande av atbetslöshetsetsätt-     ningsförs1aget inom kort.
33916:       He1singfors den 13 maj 1977.
33917: 
33918: 
33919:                                                               Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
33920:                                                1977 vp.
33921: 
33922: Kirjallinen kysymys n:o 191.
33923: 
33924: 
33925: 
33926: 
33927:                                    Tuomaala ym.: Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen vesistön pilaantu-
33928:                                       tnise.rt estämisestä.
33929: 
33930: 
33931:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e .h e ll e.
33932: 
33933:    Seinäioen kaupunki on saanut. Länsi-Suomen        sitä mieltä, että kaupungill'e asetetust,a takara-
33934: vesioikeudelta 13. 11. 1970 luvan laskea vie-        jasta (31. 7. 1978) on pidettävii kiinni, paitsi
33935: märiverkostostaan likavedet Kyrönjoen vesis-         että eräs kunta ei takarajasta maininnut lausun-
33936: töön mekaanisen puhdistamisen jälkeen. Luvan         nossaan mitään.
33937: takarajaksi on asetettu 31. 12. 1975.                   Asiasta on jo kauan puhunut erityisesti Vä-
33938:    Ennen lupa-ajan päättymistä Seinäjoen kau-        hänkyrön kalastusseura, fa siihen ovat huomio-
33939: punki teki 18. 8. 1975 uuden hakemuksen lu-          taan kiinnittäneet myös Etelä-Pohjaomaan luon-
33940: van saamiseksi jätevesien laskemiselle Kyrön-        nonsuojeluyhdistys ja lukuisa joukko yksityisiä
33941: joen vesistöön. Länsi-Suomen vesioikeus antoi        ihmisiä sekä nyt myös. siis alajuoksun kunoat.
33942: ns. pikaluvan 14. 11. 1975, mutta edellytti sa-         Asiantuntijoiden mukaan Seinäj.oen kaupun-
33943: malla, että kaupungin on rakennettava rinnak-        gin likavedet rasittavat Kyrönjokea site.o,. että
33944: kaissaostukseen perustuva puhdistamo otetta-         niiden osuus biologisesta hapenkulutuk~s~a ja
33945: vaksi käyttöön 31. 7. 1977. Tähän päivämäärään       joen kokonaisfosforimääräs.tä on 9(} %. N'ain
33946: valtioneuvosto kaupungin hakemuksesta antoi          suuri osuus johtuu siitä, että muut }okivarren
33947: 27.5.1976 lykkäystä yhden vuoden, ja nyt on          taajamat kuuluvat jo ajanmukaisen jäteveden
33948: tilanne siis se, että puhdistamo olisi rakennet-     puhdistuksen piiriin. Ylistaton kunnan keskus-
33949: tava otettavaksi käyttöön 31. 7. 1978.               taajaman jätevedet lasketaan vielä puhdistamat-
33950:    Seinäjoen kaupunginhallitus on valtioneuvos-      tomina jokeen, mutta sinne rakennetaan ajan-
33951: tolle 11. 2. 1977 osoittamallaan kirjeellä pyytä-    mukainen puhdistamo vuonna 1978.
33952: nyt edelleen lisää jatkoaikaa. Koska jatkoaika-         Seinäioen jätevedet saastuttavat Kyrönioen
33953: hakemus on saanut osakseen kovaa vastustusta         vesistöä aiheuttaen sille pitkäaikaisia ja osittain
33954: joen alajuoksun varrella asuvien ihmisten kes-       pysyviä haittoja, jotka näkyvät varsinkin veden-
33955: kuudessa, maa- ja metsätalousministeriö on 20.       hankinnassa, kalastuksessa sekä joen virkistys-
33956: 4. 1977 päiväämällään kirjeellä palauttanut ha-      käytössä. Mm. Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylis-
33957: kemusasiakirjat Seinäjoen kaupunginhallituksel-      taron kuntien asukkaiden keskuudessa. tunne-
33958: le lisäselvitysten saamiseksi.                       taan Kyrönjoen pilaantumisen vuoksi suurta
33959:    Itse hakemuksesta (19. 8. 1975) pidettiin         huolta.
33960: Vaasan vesipiirin toimesta Seinäjoella 24. 3.           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiupäivä-
33961: 1977 katselmustilaisuus, jonne oli kutsuttu          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella vai-
33962: "kaikkia niitä, joiden etua tai oikeutta hakemus     toineuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33963: saattaa koskea, lausumaan mielipiteensä yrityk-      seuraavan kysymyksen:
33964: sestä"..
33965:    Tilaisuudessa olivat edustettuina Ylistaron,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
33966: isonkyrön, Vähänkyrön ja Maksamaan kunnat                    tynyt tai aikoo ryhtyä~ jotta Ett:lä-
33967: sekä Vaasan kaupunki. Lisäksi paikalla oli                   Pohjanmaan Kyrönjoen vesistön pita.an-
33968: edustettuna kymmenen-kaksikymmentä kalas-                    tuminen nykyistä tehokkaammin estet-
33969: tusseuraa tai -yhdistystä. Kaikki muut olivat                täisiin?
33970:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1977.
33971: 
33972:          Juhani Tuomaala                Pentti Mäki-Hakola               Veikko Pihlajamäki
33973: 
33974: 0877006507
33975: 2                                              1977 vp.
33976: 
33977: 
33978: 
33979: 
33980:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33981: 
33982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastaavat luvut muiden Kyrönjokeen jäteveten-
33983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sä johtavien taajamien kohdalla olivat keski-
33984: olette kirjeellänne 3 päivältä toukokuuta 1977        määrin 77% ja 83 %. Voimassa olevien lupa-
33985: n:o 1107 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        ehtojen mukaan Seinäjoen kaupungin tulee jäte·
33986: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani       vesiensä puhdistamiseksi rakentaa 31. 7. 1978
33987: Tuomaalan ynnä muiden tekemän seuraavan si-           mennessä rinnakkaissaostuksella tehostettu ak-
33988: sältöisen. kysymyksen:                                tiivilietelaitos tai sitä vastaava muu puhdista-
33989:                                                       mo. Tästä johtuvat Seinäjoen kaupungin inves-
33990:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      tointikustannukset on arvioitu noin 7 miljoo-
33991:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Etelä-           naksi markaksi. Kustannusten peittämiseksi kau~
33992:        Pohjanmaan Kyrönjoen vesistön pilaan-          pungin on laskettu vuonna 1977 saavan yksin-
33993:        tuminen nykyistä tehokkaammin estet·           omaan jätevesimaksun tuottona 2,75 miljoonaa
33994:        täisiin?                                       markkaa. Hankkeen toteuttamiseen on lisäksi
33995:                                                       mahdollista saada valtion rahoitustukena korko-
33996:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·         tukilainaa ja vesiensuojeluavustusta. Vesihalli~
33997: vasti seuraavaa:                                      tus myönsi jo vuonna 1976 Seinäjoen kaupun~
33998:    Kyrönjoen vesistön pilaantuminen johtuu            gin puhdistamon rakentamiseen alkurahoitukse-
33999: pääosiltaan Seinäjoen kaupungin jätevesistä,          na 750 000 markkaa korkotukilainaa ja 300 000
34000: joiden osuus taajamista kyseiseen vesistöön tu·       markkaa avustusta, mutta nämä rahoituspäätök-
34001: Ievasta jätevesikuormasta oli vuonna 1976 bio-        set jouduttiin peruuttamaan sen tähden, ettei
34002: logisen hapenkulutuksen osalta 87 % ja fosfo-         Seinäjoen kaupunki aloittanutkaan puhdistamon
34003: rin osalta 90 %. Kyrönjokeen tulevasta koko-          rakentamista· määräaikaan mennessä.
34004: naisravinnekuormasta on arvioitu Seinäjoen                Seinäjoen kaupunki on valtioneuvostolle
34005: kaupungiri. jätevesien mukana tulevan kolman-         osoittamallaan kirjeellä 11. 2. 1977 anonut jat-
34006: nes, kesäaikana puolet. Seinäjoen kaupungin jä-       koai:kaa jätevesien käsittelyn tehostamiselleen
34007: tevesist~ johtuen eräät vesistön osat ovat hygie-     aina vuoden 1980 loppuun saakka. Sekä vesi"
34008: niseltä tilaltaan oleellisesti huonontuneet ja käy-   hallitus että Vaasan vesipiirin vesitoimisto ovat
34009: neet jopa terveydelle vaarallisiksi sekä joutuneet    suhtautuneet jyrkän kielteisesti jatkoajan anta-
34010: pysyvälle pilaantumiselle alttiiksi. Vähävesistöi-    miseen, koska ne katsovat, että tässä tapaukses-
34011: sellä Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen veden laa-         sa on kysymys kaikkein kiireellisimpiin luetta·
34012: dun säilyttämisestä mahdollisimman hyvänä on          vasta vesiensuojelutoimenpiteestä, jonka lykkää~
34013: pidettävä erityistä huolta, koska Vaasan kau-         minen muun muassa eliminoisi muiden Kyrön-
34014: punki ja jokivarten haja-asutus ovat pakotettuja      jokeen jätevesiä laskevien kuntien vesiensuoje-
34015: käyttämään tätä vettä talousvetenä. Kun valtion       lutoimenpiteet.
34016: suorittamien vesistöjärjestelytöiden valmistuttua        Vesihallituksen ja Vaasan vesipiirin vesitoi~
34017: joen alivirtaamat kasvavat, paranevat myös joen       miston kielteisen kannan johdosta maa-. ja met·
34018: virkistyskäyttömahdollisuudet. Tämä hyöty on          sätalousministeriö on pyytänyt Seinäjoen kau"
34019: kuhenkin vaarassa jäädä saavuttamatta, ellei          pungilta lisäselvityksiä, jotka kaupunginhalli-
34020: veden la~Itua paranneta.                              tuksen .iJlmoituksen mukaan toimitetaan .lähi-
34021:    Seinäjoen kaupungin jätevedet käsitellään          päivinä ministeriölle. Tämän jälkeen jatkoaikaa
34022: tällä .. hetkellä mekaanisessa puhdistamossa, jon·    koskeva hakemus on tarkoitus saattaa valtioneu·
34023: ka teho oli vuonna 1976 biologisen hapenkulu-         voston käsiteltäväksi.
34024: tuksen suhteen 27% ja fosforin suhteen 16 %.
34025:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
34026: 
34027:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
34028:                                              N:o 191                                                 3
34029: 
34030: 
34031: 
34032: 
34033:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34034: 
34035:   I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen         %. Motsvarande siffror för andra tätorter, som
34036: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       leder ut sitt avfallsvatten i Kyro älv, var i me-
34037: nr 1107 av den 3 maj 1977 tili vederbörande         deltal 77 % och 83 %. Enligt gällande till-
34038: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-     ståndsvillkor bör Seinäjoki stad för rening av
34039: dagsman Juhani Tuomaalas m.fl. skriftliga           sitt avfallsvatten före 31. 7. 1978 bygga en med
34040: spörsmål som följer:                                simultansedimentering effektiverad ak:tivslaman-
34041:                                                     iäggning eller ett annat motsvarande renings-
34042:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        verk. Seinäjoki stads härav föranledda investe-
34043:        tagit eller ämnar den vidtaga för att ef-    ringskostnader har kalkylerats tili ca 7 milj. mk.
34044:        fektivare än för närvarande förhindra        För täckande av kostnaderna har staden under
34045:        nedsmutsningen av vattendraget Kyro          år 1977 i avkastning enbart av avloppsvatten-
34046:        älv i Sydösterbotten?                        avgiften beräknats erhålla 2,75 milj. mk. För
34047:                                                     förverkligande av projektet är det dessutom
34048:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       möjligt att såsom statligt finansieringsstöd er-
34049: samt anföra följande:                               hålla räntestödslån och vattenvårdsunderstöd.
34050:    Nedsmutsningen av vattendraget Kyro älv be-      Vattenstyrelsen beviljade redan år 1976 750 000
34051: ror huvudsakligen på Seinäjoki stads avfallsvat-    mk i räntestödslån och 300 000 mk i under-
34052: ten, vilkas andel av den avfallsvattensbelast-      stöd, såsom initialfinansiering för byggandet av
34053: ning, som från tätorterna utsläpps i ifrågava-      Seinäjoki stads reningsverk, men dessa finansie-
34054: rande vattendrag, år 1976 var 87% i fråga om        ringsbeslut måste återtas på grund av att Sei-
34055: biologisk syreförbrukning och 90 % i fråga om       näjoki stad inte inledde reningsverksbygget
34056: fosfor. Av den totala belastning av näringsäm-      inom utsatt tid.
34057: nen som släpps ut i Kyro älv beräknas en tredje-        Seinäjoki stad har i ett tili statsrådet riktat
34058: del, sommartid hälften, följa med Seinäjoki         brev den 11 februari 1977 anhållit om att ti-
34059: stads avfallsvatten. På grund av Seinäjoki stads    den för effektiveringen av avfallsvattenbehand-
34060: avfallsvatten har det hygieniska tillståndet i      lingen måtte förlängas tili slutet av år 1980.
34061: vissa delar av vattendraget väsentligen försäm-     Såväl vattenstyrelsen som vattenbyrån i Vasa
34062: rats och dessa delar blivit rentav hälsovådliga     vattendistrikt har förhållit sig starkt negativt
34063: samt utsatta för bestående förskämning. I det       till beviljandet av förlängd tid, emedan de anser
34064: på vattendrag fattiga Sydösterbotten bör man        att det i detta fall är fråga om en vattenskydds-
34065: särskilt vinnlägga sig om att bevara vattenkvali-   åtgärd som bör hänföras tili de allra mest
34066: teten i Kyro älv så god som möjligt, ty Vasa        brådskande och som, såframt den uppskjuts,
34067: stad och glesbebyggelsen längs älven nödgas an-     bl.a. eliminerar de vattenskyddsåtgärder som
34068: vända detta vatten såsom hushållsvatten. Då         vidtas av övriga kommuner, vilka släpper ut av-
34069: den lägsta vattenföringen ökar efter det att        fallsvatten i Kyro älv.
34070: de av staten verkställda vattenståndsreglerings-        På grund av den negativa inställning som vat-
34071: arbetena är klara, förbättras även möjligheter-     tenstyrelsen och vattenbyrån i Vasa vattendis-
34072: na att använda älven för rekreationsändamål.        tr.i!kt intagit, har jord- och skogsbruksministe-
34073: Denna nytta är dock i farozonen om inte vatten-     riet bett Seinäjoki stad om tilläggsutredningar,
34074: kvaliteten förbättras.                              vilka enligt vad stadsstyrelsen meddelar tillställs
34075:    Seinäjoki stads avfallsvatten behandlas för      ministeriet någon av de närmaste dagarna. Där-
34076: närvarande i ett mekaniskt reningsverk, vars        efter skall ansökan om förlängd tid upptas till
34077: effekt år 1976 i fråga om biologisk syreför-        behandling i statsrådet.
34078: brukning var 27% och i fråga om fosfor 16
34079:    Helsingfors den 2 juni 1977.
34080: 
34081:                                              Jord- och- skogsbruksminister Johannes Virolainen
34082:                                                   1977. yp.
34083: 
34084: Kirjallinen kysymys n:o 192.
34085: 
34086: 
34087: 
34088: 
34089:                                         Kainulainen ym.: Vuokramenojen huomioonottamisesta työttö-
34090:                                            myyskorvauksen tulorajaa laskettaessa.
34091: 
34092: 
34093: 
34094:                                 Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
34095: 
34096:     Työvoimaministeriön päätöksellä on 1. 4.             useilla sadoilla. markoilla. Esimerkiksi ..kaksi·
34097: 1977 lukien muutettu työttömyyskorvaukseen               lapsisessa perheessä·, jossa vuokramenot ovat
34098: liittyviä tarveharkintaperusteita. Työttömyys-           750 markkaa kuukaudessa, oli työttömyyskor~
34099: korvauksen saamiseen oikeuttava puolison pe-             vaukseen oikeuttava puolison tuloraja ennen ·L
34100: rustulöraja on nostettu 1 420 markasta 1 600             4. 1977 tehtyä muutosta 1 420 + 180 + 600
34101: markkaan kuukaudessa. Perheen huollettavana              markkaa eli 2 200 miltkkaa, muutoksen jäl-
34102: olevien lasten vaikutusta perustuiotajaa korot-          keen se on 1 600 + 280 markkaa eli 1 880
34103: tavana tekijänä on nostettu 90 markasta 140              markkaa. M~utoksen seurauksena usc:at tuhan-
34104: markkaan lasta kohden kuukaudessa. Samoin                net työttömät, jotka aikaisemmin kuuluivat
34105: perheeri velkojen kuoletusten ja korkojen vai-           korvauksen piiriin, jäävät nyt .korvauksen ulko-
34106: kutusta perustulorajaan korottavana tekijänä on          puolelle. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa maas-
34107: nostettu 180 markasta 220 markkaan kuukau-               samme es.imerkiksi maalis·huhtikuus.sa •· on jo
34108: dessa. Nämä muutokset on toteutettu näennäi-             25 000-26 000 työtöntiivailll1. mitään.., työttö-
34109: senä. p~rannuksena työttömien toimeentulotur-            myysavustuksia ja -korvauksia.
34110: vaan. .        . .                           .              Edellä esitettyyn · ja valtiopäiväjärjestyksen
34111:     'Näid~1l. mjlutosten yhteydessä on kuitenkin         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
34112: tote!ltettu . vieläkin. yksi. periaatteellisesti erit-   neuvoston . asianomaisen jäsenen vast,l!':ttayaksi
34113: täin merkittäyä muutos; .tarveharkintaperusteis-         seuraavan kysymyksen;
34114: sa ei; 1. 4. 1977 lukien enää oteta lainkaan huo-
34115: mioon vuokrakustannuksia perustuiotajaa ko-.                       Onko Hallitus tietoinen .. j~             Qhiu:
34116: rottavana tekijänä. Aikaisemmin vuokramenot                     toimenpitt:jsiin H~llitus aik<J.~:·· :i:yhtyä
34117: otettiin 150 markan ylittävältä osalta kokonai-                 tyi;ivoilll:aministeriön .tekeman työttö-
34118: suudessaan huomioon tulorajaa korottavana te-                   mien asemaa olennaisesti heikintävärl
34119: kijänä, Vuokramenojen huomiotta jättäminen                      päätöksen. kumoamiseksi ja \i~okiatile­
34120: maassamme vallitsevien erittäin korkeiden                       nojen ottamiseksi entisen suuruisina
34121: asumiskustannusten olois.sa. d merkitse ainoas-.                huornioon · tyÖttöinyyskotvauksen, tulo-
34122: taan toteutettujen tulorajakorotusten · mitätöi-                rajaa laskettaessa(··       ··   · · ·· ·
34123: mistä, vaan tulorajan tosiasiallista alentamista                                                   5-'::·;
34124: 
34125: 
34126:         Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1977.
34127: 
34128:                    Markus Kainulainen        Aarne Koskinen                E.-J. Tennilä
34129:    ' ,· .. J..,:
34130:                    Pentti '.Liedes
34131:                                  '
34132:                                              Marjatta Stenius              Pauli Puhakka
34133: 
34134: 
34135: 
34136: 
34137: 087700480R
34138: 2                                             1977 vp.
34139: 
34140: 
34141: 
34142: 
34143:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34144: 
34145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           mistuki on jätetty huomioon ottamatta tulo-
34146: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     rajalaskelmissa. Tämä käytäntö on johtunut
34147: mies, olette 3 päivänä toukokuuta 1977 päivä-       pääasiassa kirjallisten ohjeiden epätarkasta sa-
34148: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      nonnasta. Vuokramenojen jättäminen pois tulo-
34149: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      rajalaskelmasta on johtunut toisaalta asumis-
34150: sanedustaja Markus Kainulaisen ym. näin kuu-        tukijärjestelmän laajentumisesta ja toisaalta sii-
34151: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 192:         tä, että asumistuen ottaminen huomioon tulo-
34152:                                                     rajalaskelmissa on käytännössä erittäin hanka-
34153:           Onko Hallitus tietoinen ja mihin          laa, koska asumistukipäätökset tehdään jälki-
34154:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä        käteen takautuvasti. Tämä johtaa joko työttö-
34155:        työvoimaministeriön tekemän työttö-          myyskorvauspäätösten lykkääntymiseen tai jo
34156:        mien asemaa olennaisesti heikentävän         maksettujen korvausten takaisinperintöihin, mi-
34157:        päätöksen kumoamiseksi ja vuokrame-          kä ei ole työttömyyskorvausjärjestelmän kan-
34158:        nojen ottamiseksi entisen suuruisina         nalta mielekästä.
34159:        huomioon työttömyyskorvauksen tulo-             Koska vakiintuneen käytännön muuttuminen
34160:        rajaa laskettaessa?                          1. 4. 1977 lukien on joissakin tapauksissa saat-
34161:                                                     tanut heikentää työttömien asemaa ja koska
34162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päätöksen sisältö käytännössä ei siten vastaa
34163: vasti seuraavaa:                                    hallituksen tarkoitusta, on työvoimaministe-
34164:   Työvo~maministeriön tarkistettua työttömyys-      riössä valmisteltu esitys perustulorajan korotta-
34165: korvauksen myöntämiseen liittyviä tarveharkin-      miseksi korvauksena vuokra- ja vastikemenojen
34166: taperusteita 1. 4. 1977 lukien muun muassa          jäämisestä pois tulorajalaskelmasta. Tämä pe-
34167: kysymyksen perusteluista ilmeneväliä tavalla,       rustulorajan mahdollinen korottaminen olisi
34168: on todettu, että työvoimatoimikunnat ovat en-       paitsi työttömyyskorvausjärjestelmän kannalta
34169: nen tätä tarkistusta vakiintuneen käytännön         tarkoituksenmukaisempi kuin vuokra- ja vasti-
34170: mukaan ottaneet vuokramenot huomioon tulo-          kemenojen sisällyttäminen tulorajalaskelmaan
34171: rajalaskelmissa siltä osin, kuin ne ovat ylittä-    myös työt~ömien kannalta tasapuolisempi, kos-
34172: neet 150 markkaa, vaikka ohjeet eivät ole tätä      ka se ei ole riippuvainen asunnon omistussuh-
34173: enää edellyttäneetkään. Toisaalta työvoimatoi-      teista. Hallitus käsitellee korotusesityksen lähi-
34174: mikunnat eivät ole kaikissa tapauksissa nou-        aikoina.
34175: dattaneet aikaisempiakaan ohjeita, koska asu-
34176:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1977.
34177: 
34178: 
34179:                                                                Työvoimaministeri Paavo Väyrynen
34180:                                              N:o 192                                              3
34181: 
34182: 
34183: 
34184: 
34185:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34186: 
34187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att beakta bostadsstödet. Detta förfarande har
34188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       huvudsakligen berott på den oexakta ordalydel-
34189: av den 3 maj 1977 till vederbörande medlem          sen i de skriftliga anvisningarna. Utelämnandet
34190: av statsrådet för svarande översänt avskrift av     av hyresutgifter vid fastställandet av inkomst-
34191: följande, av riksdagsman Markus Kainulainen         gränser har dels berott på utvidgandet av bo-
34192: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 192:          stadsstödssystemet och dels på att beaktandet
34193:                                                     av bostadsstödet vid uträknandet föranleder
34194:           Är Regeringen medveten om och             avsevärda svårigheter i praktiken, emedan be-
34195:        vilka åtgärder ämnar den vidta för att       sluten i bostadsstödsfrågor fattas i efterskott
34196:        upphäva det av atbetskraftsministeriet       med retroaktiv verkan. Detta leder tili förse-
34197:        fattade beslutet som väsentligt försäm-      ningar av arbetslöshetsersättningsbesluten ellet
34198:        rat de arbetslösas ställning och för att     återkrävande av redan utbetalda ersättningar,
34199:        i tidigare utsträckning börja beakta         vilket inte är ändamålsenligt med tanke på ar-
34200:        hyreskostnader vid uträkning av den in-      betslöshetsersättningssystemet.
34201:        komstgräns som fastställts för arbets-          Då förändringen i vedertagen praxis fr.o.m.
34202:        löshetsersättning?                           1. 4. 1977 i vissa fall har lett tili en försäm-
34203:                                                     ring av de arbetslösas ställning och emedan
34204:    Som svar på detta spörsmål framför jag           besJutets innebörd såluda inte i praktiken över-
34205: vördsamt följande:                                  ensstämmer med Regeringens avsikt, har ar-
34206:    Efter det att arbetskraftsministeriet fr.o.m.    betskraftsministeriet fördenskull gjort en fram-
34207: den 1. 4. 1977 justerat ·behovsprövningsgrun-       ställning om att grundinkomstgränsen måtte
34208: derna för arbetslöshetsersättning bl.a. på det      höjas för att sålunda kompensera utelämnandet
34209: sätt som framgår av spörsmålets motiveringar,       av hyres- och vederlagsutgifter vid uträknan-
34210: har man konstaterat, att arbetskraftskomissio-      det av inkomstgränserna. En dylik höjning av
34211: nerna före denna justering enligt vedertagen        grundinkomstgränserna vore inte endast ända-
34212: praxis beaktat hyreskostnader vid fastställandet    målsenligare än inkluderandet av hyres- och
34213: av inkomstgränser till den del, som de över-        vederlagsutgifter i inkomstgränsuträkningen
34214: stigit 150 mark, trots att anvisningarna inte       med tanke på arbetslöshetsersättningssystemet
34215: längre förutsatt detta. A andra sidan har ar-       utan också rättvisare med tanke på de arbets-
34216: betskraftskommissionerna inte i samtliga fall       lösa, emedan bostadens ägoförhållande inte spe-
34217: iakttagit de tidigarre anvisningarna, emedan man    lar in. Regeringen ·behandlar höjningsförsJaget
34218: vid fastställande av inkomstgränser underlåtit      inom kort.
34219:      Helsingfors den 13 maj 1977.
34220: 
34221: 
34222:                                                             Arbetskraftsminister Paavo Väyrynen
34223: ;       ..
34224:     ... ·
34225:                                               1977 vp.
34226: 
34227: Kirjallinen kysymys n:o 193.
34228: 
34229: 
34230: 
34231: 
34232:                                   Saarinen ym.: Teollisuuden Voima Oy:n OLkiluodon ydinvoimalan
34233:                                       polttoainejätteiden jälkihuollon järjestämisestä.
34234: 
34235: 
34236:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
34237: 
34238:    Suomi on energiantuotannossa siirtynyt ydin-      aiottu järjestää. Käsityksemme mukaan hallituk-
34239: energian aikakauteen, kun Loviisan voimalai-         sen pitäisi antaa julkisuuteen perusteellinen sel-
34240: toksen ensimmäinen reaktori on käynnistynyt.         v,itys 01kiJuodon ydinvoimalan polttoaineiden
34241: Suomen ja Neuvostoliiton kesken on tehty             jällcikäsittelysta, ennen kuin voimalalle voidaan
34242: sopimus, jonka mukaan vaarallinen polttoaine-        myöntää käynnistyslupa.
34243: jäte Loviisan voimalasta toimitetaan Neuvosto-
34244: liittoon. Teollisuuden Voima Oy rakentaa Olki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34245: 1uotoon toista ydinvoimalaa yhteistyössä ruot-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
34246: salaisen ASEA-yhtiön kanssa. Tämän voimalan          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34247: toiminnasta syntyvän vaarallisen polttoainejät-      vaksi seuraavan kysymyksen:
34248: teen varastoimisesta tai muusta menettelystä
34249: jätteen suhteen ei kuitenkaan ole toistaiseksi                 Onko Teollisuuden Voima Oy:n Olki-
34250: esitetty vakuuttavia tai lopullisena pidettäviä             luodon rakenteilla olevan ydinvoimalan
34251: selvityksiä. Julkisuudessa ei ole esitetty tietoja          polttoainejätteiden jälkihuollosta tehty
34252: siitä, onko jätteen jälkihuollosta tehty sopimus-           sopimus, joka estää jätteiden varastoin-
34253: ta, tai jos on, minkälaisesta sopimuksesta on               nista aiheutuvat vaarat, ja
34254: kysymys. Edelleen vallitsee epävarmuus siitä,                  aikooko Hallitus sallia voimalan käyn-
34255: aiotaanko voimalalle antaa käynnistyslupa jo                nistämisen ennen kuin jätteiden jälki-
34256: ennen kuin on ,selvyyttä siitä, miten voimalan              huolto on järjestetty niin, että niistä ei
34257: toiminnasta syntyvien jätteiden jälkihuolto on              aiheudu vaaraa ympäristölle?
34258:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1977.
34259: 
34260:                Aarne Saarinen                                 Arto Merisaari
34261: 
34262: 
34263: 
34264: 
34265: 0877006463
34266: 2                                             1977 vp.
34267: 
34268: 
34269: 
34270: 
34271:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
34272: 
34273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den Voima Oy:n voimalaitosyksikön käytöstä
34274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eikä käyttöehdoista. Kun Olkiluodon laitoksen
34275: olette 3 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn kir-       tarvitsemien lupien käsittelyssä tullaan tämän
34276: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kysymyksen ratkaisuvaiheeseen, on luonnollista,
34277: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      että ratkaisun on täytettävä turvallisuuden var-
34278: Saarisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     mistamiseksi kaikki asetetut vaatimukset sekä
34279: myksestä n:o 193:                                    ympäristön että muiden turvallisuustekijöiden
34280:                                                      osalta.
34281:           Onko Teollisuuden Voima Oy:n Olki-            Menettelytavat ydinvoimalaitosten polttoaine-
34282:        luodon rakenteilla olevan ydinvoimalan        kierron jälkipään osalta eivät ole yleismaail-
34283:        polttoainejätteiden jälk~huollosta tehty      mallisesti vielä vakiintuneita. Tämän vuoksi
34284:        sopimus, joka estää jätteiden varastoin-      lähes kaikkialla on pyritty· tässä ·vaiheessa vält-
34285:        nista aiheutuvat vaarat, ja                   tämään ennenaikaisia ratkaisuja ja pitämään eri
34286:           aikooko Hallitus sallia voimalan käyn-     vaihtoehdot avoimina; jotta löydettäisiin sekä
34287:        nistämisen ennen kuin jätteiden jälki-        teknisesti, taloudellisesti että poliittisesti lopul-
34288:        huolto on järjestetty niin, että niistä ei    linen ratkaisu. Todennäköisimmältä ratkaisu-
34289:        aiheudu vaaraa ympäristölie?                  vaihtoehdolta näyttää varastointi maaperään,
34290:                                                      esimerkiksi suolakaivoksiin tai peruskallioon.
34291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on
34292: vasti seuraavaa:                                     asettanut erityisen työryhmän selvittämään mah-
34293:    Ydinvoimalaitoksissa syntyy radioaktiivisia       dollisuuksia ydinjätekysymyksen hoitamiseksi
34294: jätteitä, jotka voidaan jakaa useampaankin ryh-      Suomessa. Työryhmän on tarkoitus saada ehdo-
34295: mään ominaisuuksiensa perusteella. Erityisen         tuksensa valmiiksi vuoden 1977 aikana. Jät-
34296: ryhmän muodostavat ne jätteet, jotka sisälty-        teet on lainsäädäntömme mukaisesti varastai-
34297: vät käytettyyn pohtoaineeseen siinä olleen ja        tava niin, etteivät ne aiheuta säteilyvaaraa ei-
34298: käytetyksi tulleen uraanin hajoamistuotteina.        vätkä voi joutua asiaaomien haltuun. Kun
34299:                                                      kuitenkin jätteiden tuottaja, jolle vastuu jättei-
34300:    Ns. kevytvesilaitoksissa, jollaisia myös Suo-     den hoidosta on laissa sälytetty, on juridinen
34301: men laitokset ovat, vaihdetaan polttoaineesta        henkilö, joka voi lakata olemasta, tarvitaan
34302: vuosittain tyypistä ja käytöstä riippuen 11.         jätekysymyksen hoitamisessa valtiovallan mu-
34303: 20-35 %. Käytetty polttoaine sisältää paitsi         kana oloa. Se, missä muodossa tämä mukana
34304: käyttämättä jäänyttä uraania myös siihen synty-      olo tulee tapahtumaan, on pohdittavana em.
34305: nyttä plutoniumia sekä korkea-aktiivisia jätteitä,   työryhmässä, joka valmistelee asiasta erityislain-
34306: jotka ovat syntyneet uraanin hajoamistuotteena.      säädäntöesitystä. Kysymyksen ratkaisu tullee
34307:    Hyödyllisten ja jäteaineiden erottelu käyte-      muotoutumaan lopullisesti myös atomienergia-
34308: tystä polttoaineesta tapahtuu ns. jälleenkä'Sitte-   lain uudistustyön yhteydessä, joka on aloitettu
34309: lylaitoksissa. Tällä hetkellä ei markkinoilla        kauppa- ja teollisuusministeriössä.
34310: kuitenkaan ole saatavissa jälleenkäsittelypalve-        Tilanne Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoi-
34311: luksia. S1ksi käytetty polttoaine joudutaan lähes    malaitosyksiköiden TVO I ja TVO II käytetyn
34312: kaikkialla muualla paitsi ydinsuurvalloissa va-      polttoaineen kohdalla on yhtiön antaman selvi-
34313: rastoimaan väliaikaisesti, joko odottamaan jäl-      tyksen mukaan sama kuin lähes kaikkialla
34314: leenkäsittelyä tai lopullista sijoittamistaan jät-   muualla ydinvoimaa käyttävissä valtioissa. Käy-
34315: teenä.                                               tetty polttoaine on varastoitava, kunnes jäl-
34316:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä ei ole vielä   leenkäsittelykysymys on saanut kansainvälisesti
34317: tehty lain edellyttämää lupapäätöstä Teollisuu-      ratkaisunsa.
34318:                                                 N:o 193                                                 3
34319: 
34320:     Yhtiössä on tällä benkellä käsittelyn alaisina     suusministeriölle ilmoittanut käyneensä jälleen-
34321: seuraavat käytettyyn pohtoaineeseen liittyvät          käsittelypalveluita koskevia keskusteluja United
34322: menettelytavat:                                        Reprocessors GmbH ( URG) nimisen markki-
34323:     1. Varastointi laitosyksiköiden polttoaineal-      nointi- ja koordinointiyhtiön kanssa vuodesta
34324: taissa.                                                197 3 lähtien. Ministeriö seuraa jatkuvasti näi-
34325:     2. Varastointi erillisessä Olkiluotoon raken-      den keskustelujen edistymistä ja Teollisuuden
34326: nettavassa käytetyn polttoaineen varastossa.           Voima Oy pitää asiassa jatkuvaa yhteyttä mi-
34327:     3. Varastointi ja jälleenkäsittely jälleenkäsit-   nisteriöön.
34328: telylaitoksella.                                          Teollisuuden Voima Oy:llä on vuodesta 1974
34329:     Menettelytavat ovat osittain vaihtoehtoisia        lähtien ollut yhteyksiä myös Neuvostoliittoon
34330: ja osittain toisiaan täydentäviä. Niillä voidaan       koskien käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä.
34331: lopullisen ratkaisun mahdollisesti viivästyessä-       Neuvostoliittolainen osapuoli V /0 Techsnabex-
34332: kin varmistaa se, että käytetty polttoaine voi-        port ei ole kuitenkaan ollut tähän mennessä
34333: daan poistaa koko laitosyksiköiden käyttöiän           valmis sopimusjärjestelyihin.
34334: aikana reaktoreista ja varastoida turvallisuus-           Teollisuuden Voima Oy on varautunut pa-
34335: vaatimusten mukaisesti.                                lauttamaan jälleenkäsittelystä saatavan uraanin
34336:     .Ailkuperäisen suunnitelman mukaan kum-            ja plutoniumin polttoainekiertoon. Yhtiön ja
34337: mankin laitosyksikön polttoainealtaisiin voidaan       neuvostoliittolaisen V /0 TechsnabeXiportin väli-
34338: sijoittaa yksi kokonainen reaktorisydän sekä           seeri rikastussopimukseen sisältyy mahdollisuus
34339: vajaan kolmen vuoden aikana reaktorista pois-          lähettää jälleenkäsittelystä saatava uraani rikas-
34340: tetut käytetyt polttoainesauvaniput. Yhtiö on          tettavaksi, jolloin se korvaa luonnonuraania.
34341: kuitenkin myöhemmin varautunut lisäämään               Plutonium voisi myös korvata osan rikastetun
34342: polttoainealtaiden varastointikapasiteettia. En-       uraanin tarpeesta.
34343: simmäisen yksikön altaisiin voidaan myöhem-               Kokonaisriskin kannalta olisi edullisinta suo-
34344: min tarvittaessa sijoittaa yksi kokonainen reak-       rittaa jälleenkäsittelystä saatavien radioaktiivis-
34345: torisydän ja 6-8 vuoden aikana reaktorista             ten jätteiden lopullinen sijoittaminen keskite-
34346: poistetut niput.                                       tysti kansainvälisenä yhteistyönä jälleenkäsit-
34347:     Säteilyturvallisuuslaitos on pitänyt esitettyjä    telylaitosten läheisyyteen. On kuitenkin mah-
34348: teknisiä selvittelyjä altaiden varastointikapasi-      dollista, että kyseinen jäte palautetaan alku-
34349: teetin lisäämiselle riittävinä.                        perämaahan eli tässä tapauksessa Suomeen.
34350:     Myös toisen yksikön polttoainealtaiden va-         Teollisuuden Voima Oy:n tapaukSessa palaut-
34351: rastointikapasiteettia. on varauduttu lisäämään.       taminen Suomeen tulisi kysymykseen aikaisin-
34352: Lisäyksen jälkeen niihin voidaan sijoittaa yksi        taan 1990-luvulla.                  "      · ·
34353: kokonainen sydän. ja 12-14 vuoden aikana                  Yhteenvetona voidaan Teollisuuden. Voima
34354: reaktorista poistetut polttoainesauvaniput.            Oy:n osalta siten vastauksena esitettyyn kysy-
34355:     Siltä varalta, ettei laitosyksiköiden varastoin-   mykseen todeta:
34356:  tialtaiden täytyttyä voida vieläkään siirtää käy-        - että käytetyn polttoaineen tai polttoaine-
34357: tettyä polttoainetta j1Hleenkäsiteltäväksi tai         jätteiden jälkihuollosta ei ole tehty sopimusta.
34358: muualle varastoitavaksi, on Teollisuuden Voima         Tällä hetkellä yhtiö selvittelee näitä mahdolli-
34359: Oy käynnistänyt erillistä Olkiluotoon sijoitetta-      suuksia.
34360:  vaa käytetyn polttoaineen varastoa koskevan              -    että ennen jälleenkäsittelyn yleismaail-
34361:  selvitystyön. Yhtiön tarkoitus on tässä vai-          mallista ratkaisua on käytetty polttoaine varas-
34362:  heessa viedä selvitystyö niin pitkälle, että sen      taitava laitokselle tai laitosalueelle siten, että
34363:  pohjalta voitaisiin vaimuttautua varaston toteu-      siitä ei aiheudu ympäristölle haittaa ja
34364:  tuskelpoisuudesta. Selvitystyön tuloksena saa-           - että kysymyksen voimalaitoksen käynnis-
34365:  tava loppuraportti on yhtiön tarkoitus toimit-        tämisestä tullessa ratkaisuvaiheeseen on hyväk-
34366:  taa kauppa- ja teollisuusministeriölle kesäkuussa     syttävän ratkaisun täytettävä kaikki turvalli-
34367:  1977.                                                 suudelle ja ympäristönsuojelulle asetettavat
34368:     Teollisuuden Voima Oy on kauppac ja teolli-        vaatimukset.
34369:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1977,
34370: 
34371:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
34372: 4                                             1977 vp.
34373: 
34374: 
34375: 
34376: 
34377:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34378: 
34379:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tHlstånd för lndustrins Kraft Ab att driva
34380: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kärnkraftverksenheten och om med driften för-
34381: av den 3 maj 1977 till vederbörande medlem           bundna villkor. När man vid behandlingen av
34382: av statsrådet för avgivande av svar översänt         de för Olkiluoto kraftverk behövliga tillstånden
34383: avskrift av följande, av riksdagsman Saarinen        kommer till det skede då denna fråga skall av-
34384: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 193:            göras, är det naturligt, att avgörandet måste
34385:                                                      uppfylla aHa uppställda fordringar på tryggan-
34386:           Har avtal ingått:s, som gäller eftervård   det av säkerheten angående såväl miljö som
34387:        av bränsleavfall från lndustrins Kraft        övriga såikerhetsfa:ktorer.
34388:        Ab:s under byggnad varande kärnkraft-            Tillvägagångssätten för slutskedet av kärn-
34389:        verk i Olkiluoto, och som förebygger          kraftverkens bränslecy,kel är ännu inte globalt
34390:        faror, vilka otsakas av lagring av av-        etablerade. Därför har man nästan överallt
34391:        fallet, och                                   strävat att i detta skede undv~ka förhastade
34392:           ämnar Regeringen dllåta idrifttagning      avgöranden och ·försökt hålla olika alternativ
34393:        av kraftverket innan eftervård av avfal-      öppna, för att kunna finna en såväl tekniskt,
34394:        let anordnats så, att detta icke orsakar      ekonomiskt som politiskt sett slutgiltig lösning.
34395:        fara för miljön?                              Det mest sannolika alternativet förefaller att
34396:                                                      vara lagring i jordlager, tili exempel i salt-
34397:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          gruvor eller urberg. 1 Finland har handels- och
34398: anföra följande:                                     industriministeriet tillsatt en speciell arbets-
34399:    Vid kärnkraftverk uppstår radioaktiva avfalls-    grupp för att utreda möjligheter till hur kärn-
34400:                                                      avfallsfrågan skall skötas i .Finland. Arbets-
34401: produkter, vilka kan indelas i flera grupper på
34402: basen av sina egenskaper. En speciell grupp          gruppen har för avs~kt att färdi'gställa sitt för-
34403: utgör det avfall, som ingår i använt bränsle i       slag under år 1977. Avfallet bör enligt vår
34404: form av klyvningsprodukter från uran, vilket         lagstiftning lagras så, att det inte orsakar strål-
34405: ingått och använts i bränslet.                       risk eller kan råka i obehöriga händer. Då
34406:                                                      dock den, som producerar avfall och som lagen
34407:    1 så kallade lättvattenanläggningar, av vii-      gör ansvarig för skötseln av avfallet är en
34408: ken typ även de finländska anläggningarna är,         juridisk person vilken kan upphöra att existera,
34409: utbytes årligen beroende av typ och använd-          är statsmaktens medverkan nödvändig för sköt-
34410: ning ca 20-35% av bränslet. Det använda              seln av avfallsfrågorna. Viiken form denna
34411: bränslet innehåller förutom oanvänt uran även        medverkan skall antaga är föremål för studier
34412: däri bildat plutonium samt högaktivt avfall,         i den ovannämnda ,arbetsgruppen, som bereder
34413: som uppkommit som sönderfallsprodukter av            ett förslag tili speciallagstiftning i frågan. Frå-
34414: uran.                                                gans lösning kommer antagligen slutgiltigt att
34415:    Avskiljning av nyttiga ämnen och avfall ur        utformas i samband med ett förnyelsearbete
34416: använt bränsle sker i så kallade upparbetnings-       angående atomenergilagen, som inletts vid han-
34417: anläggningar. För närvarande står dock icke          dels- och industriministeriet.
34418: upparbetningstjänster tili huds på marknaden.            Situationen vid lndustrins Kraft Ab:s kärn-
34419: Därför måste man nästan överallt med undan-          kraftverksenheter TVO 1 och TVO II angående
34420: tag av atomstormakterna temporärt lagra an-          använt bränsle är enligt företagets redogörelse
34421: vänt bränsle, antingen i väntan på upparbet-          densamma som i nästan alla andra stater som
34422: ning eller slutlig placering såsom avfall.           använder kärnenergi. Det använda bränslet
34423:    Vid handels- och industriministeriet har ännu      måste lagras, tills upparbetningsfrågan fått sitt
34424: inte gjorts det beslut som lagen förutsätter om       internationella avgörande.
34425:                                               N:o 193                                                 5
34426: 
34427:     Företaget bereder för närvarande följande        och industriministeriet att det fört diskussioner
34428: tillvägagångssätt i anslutning tili det använda      om upparbetningstjänster med ett marknads-
34429: bränslet:                                            förings- och koordineringsföretag vid namn
34430:     1. Lagring i kraftverksenhetemas bränsle-        United Reprocessors GmbH ( URG) sedan år
34431: bassänger.                                           1973. Ministeriet följer kontinuerligt med hur
34432:     2. Lagring i en separat lagerbyggnad för         dessa diskussioner framskrider och lndustrins
34433: använt bränsle, som skall byggas i Olkiluoto.        Kraft Ab står i kontinuerlig kontakt med mi-
34434:     3. Lagring och upparbetning vid en upp-          nisteriet i frågan.
34435: arbetningsanläggning.                                    lndustrins Kraft Ab har sedan år 197 4 även
34436:     Tillvägagångssätten är delvis alternativa och    haft konrokter med Sovjetunionen angående
34437: delvis kompletterande. Med dem kan man även          upparbetning av använt bränsle. Den sovje-
34438: i det f.all, att ett s1utligt avgörande dröjer,      tiska avtalsparten V /0 Techsnabexport har
34439: trygga att det använda bränslet kan avlägsnas        dock hittills inte vatit beredd tili avtalsarrange-
34440: ur reaktorerna under kraftverkets hela drifts-       mang.
34441: tid samt lagras i enlighet med säkerhetskraven.          lndustrins Kraft Ab är beredd att åter-
34442:     Enligt den ursprungliga planen kan i var-        föra uran och plutonium från upparbetningen
34443: dera kraftverksenhetens bränslebassänger place-      tili bränslecykeln. 1 företagets avtal om an-
34444: ras en komplett reaktorhärd samt de använda          rikning med det sovjetiska V /0 Techsnab-
34445: bränslestavknippen, som under knappt tre års         export ingår en möjlighet att uran från upp-
34446: tid avlägsnats ur reaktorn. Företaget har dock       arbetningen kan sändas tili anrikning, va:rvid
34447: senare berett .sig på att utöka bränslebassänger-    det ersätter natururan. Plutonium kunde även
34448: nas lagringskapacitet. 1 den första enhetens bas-    ersätta en del av behovet av anrikat uran.
34449: sänger kan man senare vid behov placera en               Ur risksynpunkt är det med hänsyn till hel-
34450: komplett reaktorhärd samt under 6-8 års              heten mest fördelaktigt att den slutliga depo-
34451:  tid ur reaktorn avlägsnade knippen.                 neringen av radioaktivt avfall från upparbet-
34452:     Strålsäkerhetsinstitutet har ansett de teknis-   ningen utförs centralt som ett internationellt
34453: ka redogörelserna för utökning av bassänger-         samarbete i närheten av upparbetningsanlägg-
34454:  nas lagringsk~acitet tillräckiiga.                  ningen. Det är dock möjligt, att ifrågavarande
34455:     Ä ven den andra enhetens bränslebassängers       avfall returneras tili ursprungslandet ellet i
34456:  lagringskapacitet är man beredd att utöka. Ef-      detta fall Finland. När det gäller lndustrins
34457:  ter utökningen kan i dessa placer,as en komp-       Kraft Ab skulle en returnering tili Finland
34458:  lett reaktorhärd samt under 12-14 års tid ur        komma i fråga tidigast på 1990-talet.
34459:  reaktorn avlägsnade bränslestavknippen.                 Sammandragsvis kan sålunda för lndustrins
34460:     För den händelse, att man när kraftverksen-      Kraft Ab:s del den framställda frågan besvaras
34461:  heternas lagringsbassänger fyllts ännu inte kan     med följande konstateranden:
34462:  flytta det använda bränslet tili en upparbet-           - att avtal icke gjorts angående eftervård
34463:  ningsanläggning eller något lager på annan          av använt bränsle ellet bränsleavfall. För när-
34464:  plats, har lndustrins Kraft Ab igångsatt en         varande utreder företaget möjligheterna här-
34465:  särskild utredning om ett lager i Olkiluoto för     till,
34466:  använt bränsle. Företaget har för avsikt att            - att innan upparbetningen globalt blivit
34467:  i detta skede föra utredningsarbetet så långt,       avgjord bör använt bränsle lagras vid kraft-
34468:  att man på basen av detta kan försäkra sig om       verket eller på kraftverksområdet så, att det
34469:  att lagret kan förverkligas. Utredningsarbetets     icke orsakar skada på miljön och
34470:  slutrapport har företaget för avsikt att över-          - att när frågan om idrifttagning av kraft-
34471:   lämna tili handels- och industriministeriet i      verket når sitt avgörande skede bör ett god-
34472:   juni 1977.                                          tagbart avgörande uppfylla alla krav som kan
34473:      lndustrins Kraft Ab har meddelat handels-        ställas på säkerhet och miljöskydd.
34474:       Helsingfors den 6 juni 1977.
34475: 
34476:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
34477: Kirjallinen kysymys n:o 194.
34478: 
34479: 
34480: 
34481: 
34482:                                 . <kr~f!Qlaa ym.: Oppisopimuskoulut~en aseman selvittämisestä
34483:                                       keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä.
34484: 
34485: 
34486:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34487: 
34488:     Työpaikkakoulutusta kehittyneimmässä muo-       tämän tuen laajemman käytön ( esim. yksityiset
34489: dossaan maassamme edustaa .oppisopimuskou-          eivät yllä tukeen);. ·      ·
34490: lutus. Tässä ammattikasvatushallituksen ja kun-        - Oppilaille valtion varoista maksettavat
34491: nallisten ammattioppilaslautakuntien johtamas-      kurssiaikaiset etuudet: olivat ennen työllisyys-
34492: sa ja valvomassa koulutusmuodossa ammatti-          koulutuksesta annettua uutta lakia samalla ta-
34493: taito opitaan työpaikalla tekemällä pätevän kou-    solla työllisyyskurssien kanssa. Nyt alhaiset kor-
34494: luttajan ohjauksessa ja valvonnassa oppiohjel-      vaukset vaikeuttavat oppisopimusoppilaiden
34495: man mukaista monipuolista ammattityötä. Am-         kurssiaikaisen majoituksen järjestämistä, sillä
34496: mattiin kuuluva tietoaines opitaan valtion tuen     valtioneuvoston päätöksen mukaan vuorokauti-
34497: turvin AKH:n alaisissa ammatillisissa oppilai-      nen korvaus laskettiin 10 mk:sta 6 mk:aan.
34498: toksissa järjestettävillä oppilaille ja työnanta-      - Vaikka tämän koulutusmuodon pitäisi
34499: jille maksuttomilla kurssijaksoilla.                sopia hyvin nimenomaan harvinaisiin ammattei-
34500:     Uuden oppisopimuslain säätämisen jälkeen        hin, on varsin tavallistenkin ammattien tieto-
34501: ovat oppisopimusten määrät koko valtakunnas-        puoHsten !kurssien järjestämisessä mm. oppilas-
34502: sa pysytelleet kuitenkin koko ajan AKH:n aset-      pulasta johtuen esiintynyt suuria vaikeuksia.
34503: tamien tavoitteiden alapuolella noin 3 OOO:ssa      Kurssit joudutaan ehkä suosittuja oppisopimus-
34504: oppisopimuksessa, laskien viimeisimmän tilas-       ammatteja lukuun ottamatta järjestämään ainut-
34505: ton mukaan vielä siiitäkin (v:n 1976 lopussa        kertaisesti haalimalla jostain opettajat, opetus-
34506: olevia sopimuksia oli 2 585 kpl).                   tilat, oppimateriaalit jne.
34507:     Tämän sekä itä- että länsiryhmittymään kuu-        Viime vuosina on hyvin runsaasti järjestetty
34508: luvien Keski-Euroopan johtavien teollisuusval-      vanhoissa vakavaraisissakin yrityksissä työlli-
34509:  tioiden edelleen voimakkaasti käyttämän koulu-     syyskoulutuksesta annetun lain mukaisia, kiis-
34510:  tusmuodon asemasta meidän maassamme voi-           tatta oppisopimuskoulutusmaisesti vietyjä jopa
34511: daan todeta mm. seuraavaa:                          9 kk kestäviä ns. erilliskursseja.
34512:                                                        Nämä valtiontaloutta melko raskaasti koette-
34513:     - Työnantajille valtion varoista maksettavat    levat ja yrityksille ilmaiset kurssit voitaisiin
34514: ns. ikoulutu~skorvaukset ovat 1. 7. 1973 Jähtien    oppisopimus- ja työllisyyskoulutusta tarkoituk-
34515: olleet samalla tasolla.                             senmukaisesti yhdistämällä saada sekä yrityksiä
34516:     - Korvauksen suuruus on ammattialasta           että oppilaita tyydyttäviksi.
34517:  riippuen keskimäärin 180 mk/kk/oppilas en-
34518:  simmäiseltä oppivuodelta, laskien sen jälkeen         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
34519: puoleen em. summasta.                               tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
34520:     - Myönteisenä ratkaisuna on myös pidettä-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34521: vä valtioneuvoston päätöstä nuorten työllistä-      tattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyk-
34522:  mistuesta, jonka mukaan työttömänä työnhaki-       sen:
34523:  jana olevan alle 20-vuotiaan nuoren kanssa op-                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
34524: pisopimuksen solmineille juridisina henkilöinä               litus aikoo ryhtyä oppisopimuskoulutuk-
34525:  pidettäville yrityksille (yhtiöt, osuuskunnat               sen aseman perusteelliseksi selvittämisek-
34526:  ym.) voidaan eräin edellytyksin maksaa em.                  si :tulevassa keskiasteen koulunuudistuk-
34527:  tukea 12 kk:n ajalta 750 mk/kk/oppilas.                     sessa ja
34528:     - Mainitun päätöksen ja sen soveltrunises-                  aikooko Hallitus kiirehtiä oppisopi-
34529:  ta annetut monet rajoitukset estävät kuitenkin              muslain mukaisten työnantajille valtion
34530: 087700670V
34531: 2                                            1977 vp.
34532: 
34533:         varoista maksettavien korvausten korot-              katsooko Hallitus tarkoituksenmukai~
34534:         tamista tapahtunutta palkkakustannus-             seksi edistää yhdessä työmarkkinajärjes-
34535:         ten nousua vastaaviksi selkä saman lain           töjen kanssa kehittelytyötä, jossa oppi-
34536:         mukaisten oppilaiden tietopuolisen kou-           sopimuslaki, laki työllisyyskoulutukses-
34537:         lutuksen aikana saamien etuuksien ko-             ta ja laki ammatillisista pätevyystutkin-
34538:         rottamiseksi samalle tasolle työllisyys-          noista. tarkoituksenmukaisesti yhdistäen
34539:     ... koulutuksesta annetun asetuksen mukai-            muodostaisivat yksilölle, yrityksille ja
34540:         si:rosi ja           .                          . valtiontaloudelle edullisen, toimivan ko-
34541:                                                           konaisuuden?
34542:      Helsingissä 3 päivänä .toukokuuta 1977.
34543: 
34544: 
34545:               Juhani Orrenmaa                                .P~ntti Rajala
34546:               Juhani Tuomaala                              · J:> •. Mäki-H3kola .   ..
34547:               Matti Asunmaa                                 .· Vdkko Pihlajamäki
34548:               Jorma Fred                                       Eeva Kauppi
34549:                                               N:o 194                                                   3
34550: 
34551: 
34552: 
34553: 
34554:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34555: 
34556:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n.1. momentissa       koulutuspaikkojen .tarjonnassa ilmenee huo~at­
34557: mainitussa tarkoituksessa Te, ·Herra Puhemies,       tavia alueellisia eroja,. jotka aiheutuvat yritys-
34558: olette kirjeellänne 3 päivänä toukokuuta 1977        ten alueellisessa sijoituksessa vallitsevista ~rqis-
34559: n:o 1113 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ta.         ·          · · · ·      · · ·.     ·. · ·
34560: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha-           Työllisyyskoulutuksella tarkoitetaan siitä an-
34561: ni Orrenmaan ym. tekemän kirjallisen kysy-           netun lain mukaan pääasiassa aikuisille, 20 vuot-
34562: myksen n:o 194:                                      ta täyttäneille tarkoitettuja ammatillisia uudel-
34563:                                                      leen-, täydennys- ja jatkokoulutuskursseja. Tä-
34564:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   män lisäksi työllisyyskoulutusta voidaan antaa
34565:        litus aikoo ryhtyä oppisopimuskoulutuk-       myös ammatillisena peruskoulutuksena henki-
34566:        sen aseman perusteelliseksi selvittämisek·    löille, joilla ei ole ammattia tai jotka eivät ole
34567:        si tulevassa kesk·iasteen koulunuudistuk-     saaneet ammatillista peruskoulutusta.
34568:        sessa ja                                          Työllisyyskoulutuksen määrä:lliselilä säätelyllä
34569:            aikooko Hallitus kiirehtiä oppisopi-      pyritään muun muassa tasaamaan suhdanne-
34570:        muslain mukaisten työnantajille valtion       vaihteluista aiheutuvia työllisyysongelmia lisää-
34571:        varoista maksettavien korvausten korot-       mällä koulutuksen kapasiteettia lamakausien ja
34572:        tamista tapahtunutta palkkakustannus-         pienentämä!llä sitä nousukausien aitkana. Työlli-
34573:         ten nousua vastaaviksi sekä saman lain       syyskoulutusta antavat kurssikeskukset jakautu-
34574:        mukaisten oppilaiden tietopuolisen kou-       vat alueellisesti varsin tasaisesti, joten työlli-
34575:        lutuksen aikana saamien etuuksien ko-         syyskoulutuksella voidaan pienentää myös
34576:         rottamiseksi samalle tasolle työllisyys-     alueellisia koulutuseroja.
34577:         koulutuksesta annetun asetuksen mukai-           Esitetyn perusteella voidaan todeta, että op-
34578:         siksi ja                                     pisopimuskoulutus ja työllisyyskoulutus eivät
34579:            katsooko Hallitus tarkoituksenmukai-      ole toisiaan korvaavia koulutusmuotoja, jotka
34580:         seksi edistää yhdessä työmarkkinajärjes-     voitaisiin rinnastaa keskenään. Oppisopimus-
34581:         töjen kanssa kehittelytyötä, jossa oppi-     koulutus liittyykin läheisemmin varsinaiseen
34582:         sopimuslaki, laki työllisyyskoulutukses-     kiinteämuotoiseen ammatilliseen koulutukseen
34583:         ta ja laki ammatillisista pätevyystutkin-    kuin työllisyyskoulutukseen.
34584:         noista tarkoituksenmukaisesti yhdistäen          Kiinteämuotoisen ammatillisen koulutuksen
34585:         muodostaisivat yksilölle, yrityksille ja     määrällisenä tavoitteena hallitus pitää pitem-
34586:         valtiontaloudelle edullisen, toimivan ko-    mällä aikavälillä sitä, että jokainen vuosittain
34587:         konaisuuden?                                 yleissivistävät opintonsa päättävä saisi ennen
34588:                                                      pysyvää työmarkkinoille siirtymistä ammatilli-
34589:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen peruskoulutuksen joko ammatillisessa oppi-
34590: vasti seuraavaa:                                     laitoksessa tai korkeakoulussa. Näin ollen oppi-
34591:    Oppisopimuskoulutus on 15 vuotta täyttä-           sopimuskoulutus ammatillisena peruskoulutuk-
34592: neille nuorille henkilöille tarkoitettua ammatil-    sena tulee tämän tavoitteen toteutuessa rajoit-
34593: lista peruskoulutusta. Sen määrällinen laajenta-      tumaan ensisijaisesti vain lukumäärältään harvi-
34594: minen riippuu ensisijaisesti tarkoitukseen sopi-     naisiin ammatteihin, joiden opetusta ei voida
34595: vien työpaikkojen tarjonnasta. Tämän takia           kiinteämuotoisen ammatillisen koulutuksen muo-
34596: oppisopimuskoulutuksen määrällinen kehitys           dossa järjestää. Oppisopimuskoulutuksen tuleva
34597: seuraa taloudellisia suhdannevaihteluita. Talou-      asema tullaan selvittämään keskiasteen koulun-
34598: dellisten nousukausien aikana oppisopimuskou-        uudistuksen yhteydessä.
34599: lutuspai!kko~en tarjonta kasvaa ja lamakausien           Mitä työnantajille valtion varoista maksetta-
34600: aikana pienenee. Tämän lisäksi oppisopimus-           vien korvausten korottamiseen tulee, niin on to-
34601: 4                                                   1977 vp·~
34602: 
34603: dettava, että tänä vuonna suoritetaan oppisopi-            taaviin etuihin. Kiinteämuotoiseen ammatilli-
34604: muskoulutusta järjestäville työnantajille työl-            seen koulutukseen osallistuvien etuihin verrat-
34605: listämistukena varsin huomattavia lisäetuuksia             tuina niitä voidaan pitää varsin tyydyttävinä.
34606: oppisopimusten solmiamisesta työttöminä työn-                 Hallitus katsoo, että oppisopimuskoulutuk-
34607: hakijoina olevien nuorten kanssa. Edellä olevan            sen yhteydet työllisyyskoulutukseen perustuvat
34608: huomioon ottaen hallitus katsoo, että koulu-               siihen, miten kiinteämuotoinen ammatillinen
34609: tuskorvauksen korottaminen olisi mahdollista               koulutus ja aikuiskoulqtukseen kuuluva työlli"
34610: vasta ensi vuoden alusta lukien.                           syyskoulutus pitemmällä aikavälillä tullaan tii-
34611:    Oppisopimuskoulut\}ksen luof1teesta johtuen             veltämään toisiinsa. Tässä. kehit.tijmistoiminnas-
34612: tietopuolisijtj kui"sseihin osa\li~tuvie:h ,oppilaiden     s~. hallit~s pyrkii toimimaan . ybt_ejstyössa ·. työ-
34613: taloudellisi!l etuiä Ci <M bwkoitul$:seU.mukaista          markkinajärjestöjen kariss.a.         ' . . .. . . ... .
34614: verråtå. työllisyy'skoi:ihitukseeri .osalnsttivieti vas~
34615:                                                               •         •   '         •   -   1
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620:                                                                                                           ,..   _.,_,
34621:       Helsingissä- :7 päiviihä kesäkuuta· 1977.
34622: 
34623: 
34624:                                                                                    Ministeri Kalevi. Kivistö
34625:                                                                                                                                                                         '')·'
34626:                                                                               : . •:   !!   ~-   ' .. ':   ..,..:,.,
34627: 
34628: 
34629: 
34630:                                                            : r· ...', .,.                                                                                         -~·   ·. ;
34631:                                                                                                                                                          ~   ..                 '.~
34632: 
34633: 
34634:                                                                                                                                    . ~- :. '....
34635:                                   ,,::,.. -.
34636: 
34637:                                   ~. · :: :" ·:.}.: i)U,::lu:ks:d.a·•8·:e·n s ·H.e t~ :T fl'I~·an.
34638:        •   '   ·~ .. c   ••   '        ..   '   .' -   .               .. ' _;..
34639:  ' l:d~ &yfte::j7 § t mom;' rrksdagsm-dtlihgen                                                             platser . tippertbata regionala skillnadet, .vilka
34640: anger hat Ni; Hetr Taltnan, wed Eder skrh;t'!ls~                                                           förors:akäs a\1' de· skillnadet sorn ~~isterar 1 fö~
34641: nr·.Hl3: a.v'den .3:·nmj ·I977;_t1Jl;·v:eder:böra.ilde                                                     retagens l'egionala 1\)kafisering~ ··· ··. · ·•· · ·. :.'
34642: medlem,. av · statsrÄdet •översänt ·avskrift' aV' ·föl-                                                      ·• .Med .sysselsättningsfrätnjånde utbildning avl
34643: jande av riksdagsman Juhani Orrenfi'Hiil m. fl:                                                            ses, •enligt' dert därom, givn:a lagen, huvudsäkfi•
34644: ställda spörsmål nr 194:                                                                                   gen för vuxna, 20 .år f}'llda personer, avsedda
34645:                                                                                                            yrkesinriktade omskolnings~,• fortbildning8- och
34646:                Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-                                                         vidareutbildningskurser. Därutöver kan utbild-
34647:            geringen vidta för att grundligt utreda                                                         ning även ges som grundskolning åt personer
34648:            läroavtalsutbildniQgens ställning i den                                                         som saknar yrke eller som icke erhållit grund·
34649:            kommande skolreformen på mellansta-                                                             utbildning i yrke.
34650:            diet och                                                                                              Genom en kvantitativ reglering ·av den syssel-
34651:                ämnar Regeringen påskynda förhöj-                                                           sättningsfrämjande utbildningen strävar man
34652:            ningen av de ersättningar som enligt lä-                                                        bl. a. till att utjämna de sysselsättningsproblem
34653:            roavtalslagen av statens medel utbeta-                                                          som förorsakas av konjunkturväxlingarna så,
34654:            1as tiH arbetsgivarna så, att de mot-                                                           att utbildningskapaciteten ökas under lågkon·
34655:            ·s·varar de stegrade [öneikostnaderna,                                                          junktur och minskas under högkonjunktur. De
34656:            samt påskynda en förhöjning av de för-                                                          kurscentraler som ger sysselsättningsfrämjande
34657:            måner .som enligt ,samma lag tillkommer                                                         utbildning fördelar sig synnerligen jämnt re-
34658:            lärHngarna under teoretiska utbHdning                                                           gionalt sett, varför man med hjälp av den syssel·
34659:            så, att de uppnår samma nivå som i för-                                                         sättningsfrämjande utbildningen även kan mins-
34660:            ordningen om sysselsättningsfrämjande                                                           ka de regionala skillnaderna i fråga om utbild-
34661:            utbildning, och                                                                                 ning.
34662:                 anser Regeringen det vara ändamåls-                                                              På basen av det ovan anförda kan man kons-
34663:            enligt att tillsammans med arbetsmark-                                                          tatera, att läroavtalsutbildningen och den syssel-
34664:            nadsorganisationerna främja en utveck-                                                          sättningsfrämjande utbildningen inte är utbild-
34665:            ling som syftar till att läroavtalslagen,                                                       ningsformer som kunde ersätta varandra eller
34666:            lagen om sysselsättningsfrämjande ut-                                                           som kan jämstäHas. Läroavtalsutbildningen an·
34667:             bildning och Jagen om facldiga kompe-                                                          sluter sig närmare tili den egentliga fasta yrkes·
34668:             tensexamina på ett ändamålsenligt sätt                                                         utbildningen än till den sysselsättningsfrämjan·
34669:             sammanföres till en fungerande helhet                                                          de utbildningen.
34670:             till förmån för individ, företag och stats-                                                          Den kvantitativa målsättningen för den fasta
34671:             hushållning?                                                                                   yrkesutbildningen är, enligt regeringens åsikt
34672:                                                                                                            på längre sikt den, att var och en som årligen
34673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                                              avslutar sina allmännbildande studier kunde
34674: samt anföra följande:                                                                                      erhålla facklig grundutbildning antingen vid
34675:    Läroavtalsutbildningen är facklig grundut-                                                              en yrkesläroanstalt eller vid en högskola, innan
34676: bildning avsedd för 15 år fyllda unga perso-                                                               han varaktigt övergår tili arhetsmarknaden. Då
34677: ner. Dess kvantitatirva utvidgning beror i första                                                          denna målsättning nås kommer således läroav·
34678: hand på utbudet av för ändamålet lämpliga                                                                  talsutbildningen som facklig grundutbildning
34679: arbetsplatser. Av denna orsak följer läroavtals-                                                           ,att begränsa sig tili i första hand några fåta·
34680: utbildningens kvantitativa utveckling de ekono-                                                            liga ovanliga yrken, i vilka undervisning inte
34681: miska konjunkturväxlingarna. Under ekonomisk                                                               kan arrangeras i form av fast yrkesutbildning.
34682: högkonjunktur ökar utbudet av läroavtalsplat-                                                              Läroavtalsutbildningens kommande ställning
34683: ser och under lågkonjunktur minskar det. Dess-                                                             utreds i samband med skolreformen på mel-
34684: utom förekommer det i utbudet av läroavtals-                                                               lanstadier.
34685: 087700670V
34686:                                            1977 "ll·
34687: 
34688:    Vad beträffar förhöjning av de ersättningar    utbildning deltagandes motsvarande förmåner.
34689: som tillkommer arbetsgivarna av statens medel,    Jämfört med de förmåner som personer, vilka
34690: måste man konstatera, att det detta år erlägges   deltar i fast yrkesutbildning, åtnjuter, kan de
34691: synnerligen betydande tilläggsförmåner i form     anses synnerligen tillfredsställande.
34692: av sysselsättningsstöd åt arbetsgivare som slu-      Regeringen anser att sambandet mellan läro·
34693: ter läroavtal med arbetslösa ungdomar. Med        avtalsutbildning och den sysselsättningsfräm-
34694: beaktande av ovanstående anser regeringen, att    jande utbildningen ligger i, hur den fasta yrkes-
34695: en förhöjning av utbildningsersättningen vore     utbildningen samt den sysselsättningsfrämjande
34696: möjlig först fr. o. m. början av nästa år.        utbildning som faller inom ramen för vuxenut-
34697:    Med anledning av läroavtalsutbildningens       bildningen, ·på längre sikt kommer att förenas.
34698: karaktär är det inte ändamålsenligt att jämföra   1 denna utvecldingsvenksamhet strävu regering-
34699: de i teoretiska kurser deltagande lärlirigarnas   en tili ett samartbete .med anbetsmarknadsorga-
34700: ekonomiska förmåner med de i sysselsättnings-     nisationerna.
34701:      Helsingfors den 7 juni 1977.
34702: 
34703: 
34704:                                                                        Minister Kalevi Kivistö
34705:                                             1977 vp;
34706: 
34707: Kirjallinen kysymys n:o 195.
34708: 
34709: 
34710: 
34711: 
34712:                                  Kortesalmi: Vesakontorjuooan Ientoruis:kutuksista.
34713: 
34714: 
34715:                         Edpskunnan Herra Puhemiehelle.
34716: 
34717:    Sanomalehtitiedon mukaan ( eshn~ Kaleva 20.     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34718: 4.1977) metsähallitus järjestää kesällä 1977       vaksi seuraavan kysymyksen:
34719: valtion metsissä 18 000 hehtaarin. a!lu~a · ke-
34720: miallista vesak:ontorjuntaa lentoruiskutuksin.              Tietääkö Hallitus, että metsähållitus
34721: Enifen valtion metsiä lentoruiskutetaan Oulun            aikoo kesällä 1977 toimeenpanna ke-
34722: läänissä ja Itä-Suomessa.                                miallisia vesakontorjunnan lentoruisku-
34723:    Kun metsien ·lentortiiskutus aloitetaan tule-         tuksia 18 000 hehtaarin alalla valtion
34724: van ·heinäkuun aikana, pelätään Pohjois-Suo-             metsissä, ·jolloin huomattava osa ruis-
34725: messa, että ruiskutus tuottaisi vahinkoa mus-            kutuksista tapahtuisi Pohjois- ja Itä-
34726: tikka~, hillå- ja puolukkasadolle. Samalla on            Suomessa, ja
34727: esitetty ajatus, eikö olisi va1kean nuoriso- ja             aikooko Hallitus tarkoin tutkia,
34728: muunkiri työttömyyden kannalta järkevämpää               ovatko' nämä ruiskutukset . täysin vaa-
34729: suorittaa tämänkin 18 000 hehtaarin vesakon~             rattornia tnuulle kas\rustol!e, esim.
34730: torjunta mekaanisesti. Tällöin opiskelijat ja            marjasadolle, sekä .             · ·
34731: muut työttömät saisivat edes muutamaksi vii-                aikooko Hallitus vakavasti harkita
34732: koksi työtä terveeilisessä fuonnossa ja samalla          lerttortiiskutusten ,korvaamista·· mekaani-
34733: vältyttäisiin kylvämästä luontoon kemikaaleja.           sin torjuntakeinoin, jolloin lisäksi saa-
34734:    Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-         taisiin kipeästi kaivattua kesätyötä eten-
34735: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            kin nuorisolle ja·. opiskelijoille ja muille
34736:                                                          työttömille? .
34737:      Helsingissä 3 .päivänä· toukokuuta·· 1977.
34738: 
34739:                                       J. Juhani Kortesalmi
34740: 
34741: 
34742: 
34743: 
34744: 0877Ö0666R
34745: 2                                            19.77 vp.
34746: 
34747: 
34748: 
34749: 
34750:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34751: 
34752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              kin nuorisolle ja opiskelijoille ja muille
34753: mainitussa tark<>ituksessa Te, Herra Puhemies,              työttömille?
34754: olette 3 päivänä· toukokuuta 1977 päivätyn
34755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Vastauksetia kysyl:nykseen esitän kunnioitta~
34756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vasti seuraavaa:
34757: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-         Metsähallituksen taimi>konhoitotyöt käsittä-
34758: sesta kysymyksestä n:o 195:                         vät kuluvana vuonna yhteensä noin 130 000
34759:                                                     ba. Noin 18 000 ha:lla suorit<;:taan taimikon-
34760:           Tietääkö Hallitus, että metsähallitus     hoitotyöt helikopterista tapahtuvana ruiskutuk-
34761:        aikoo kesällä 1977 toimeenpanna ke-          sena. Lentoruiskutusten osuus metsähallituk-
34762:        miallisia vesakontorjunnan lentoruisku-      sen taimikonhoitotöistä on näin ollen hieman
34763:        tuksia 18 000 hehtaarin alalla valtion       alle 14 %.     . .                        .
34764:        metsissä, jolloin huomattava osa ruis-          Vesao\mntorjunta-aineideh vaikutuksia on tut-
34765:        kutuksista tapahtuisi Pohjois- ja Itä-       kittu varsin paljon ja niitä .tutkitaan edelleen.
34766:        Suomessa, ja                                 Tutkimusten perusteella on. voitu päätellä, että
34767:           :aikooko Hallitus tarkoin tutkia,         suurimmat ha1tat aiheutuvat käytetyissä aineis-
34768:        ovatko nämä rui:skutukset täysin vaa-        sa olevista epäpuhtauksista. Sen sijaan epäpuh-
34769:        rattornia muulle kasvustolle, esim.          tauksista vapaista aineista aiheutuvat haittavai-
34770:        l:natjasadolle, sekä                         kutukset ovat selvästi pienemmät.
34771:            aikooko Hallitus vakavasti harkita          Kysymys vesakontorjunta-aineiden lentolevi-
34772:        lentoruiskutusten korvaamista .mekaani-      tysten kieltämisestä tai rajoitta-misesta on maa-
34773:        sin torjuntakeinoin, jolloin lisäksi saa-    ja ·metsätalousministeriössä selvitettävärtä.
34774:        taisiin kipeästi kaivattua kesätyötä eten-
34775:      Helsingissä 9 päivänä elokuuta i977.
34776: 
34777: 
34778:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
34779:                                            N:o 19.5                                            3
34780: 
34781: 
34782: 
34783: 
34784:                          T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
34785: 
34786:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen          studerande och övriga arbetslösa mycket
34787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           efterlängtat sommararbete?
34788: av den 3 maj 1977 tili vederbörande medlem
34789: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
34790: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-      samt anföra följande:
34791: mål nr 195:                                         Forststyrelsens plantbeståndsvård omfattar
34792:                                                  under innevarande år sammanlagt ungefär
34793:           Är Regeringen medveten om att          130 000 ha. På ungefär 18 000 ha bedrivs
34794:        forststyrelsen sommaren 1977 ämnar        plantbeståndsvård genom besprutning från he-
34795:        verkställa kemisk slybekämpning genom     likopter. Flygbesprutningens andel av forst-
34796:        flygbesprutning över ett 18 000 hektar    styrelsens plantbeståndsvård är således litet
34797:        stort område, bestående av statens        under 14 %.
34798:        skogar, varvid en stor del av besprut-       Slybekämpningsmedlens verkningar har un-
34799:        ningen skulle ske i norra och Östra       dersökts grundligt och undersökningarna fort-
34800:        Finland, och                              sätter. På basen av undersökningarna har man
34801:           har Regeringen för ansrkt att noga     kunnat konstatera att de största olägenheterna
34802:        undersöka om dessa besprutningar är       förorsakas av föroreningarna i de använda med-
34803:        helt ofarliga för den övriga växtlig-     len. Däremot är de icke förorenade ämnenas
34804:        heten, t.ex för bärskörden, samt          skadeverkningar betydligt mindre.
34805:           ämnar Regeringen noga överväga er-        Frågan om förbjudande eller begränsande av
34806:        sättandet av flygbesprutningarna med      spridning av slybekämpningsmedel från luften
34807:        mekaniska bekämpningsmedel, varvid        är under utredning i jord- och skogsbruksmi-
34808:        man även kunde bereda ungdomar,           nisteriet.
34809:      Helsingfors den 9 augusti 1977.
34810: 
34811: 
34812:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
34813: -~   . .
34814:                                                 1977 vp.
34815: 
34816: Kirjallinen kysymys n:o 196.
34817: 
34818: 
34819: 
34820: 
34821:                                    Tamminen ym.: Posti- ja lennätinhallituksen postin laatikkokantoa
34822:                                       koskevista ohjeista.
34823: 
34824: 
34825:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
34826: 
34827:    Eduskunta on 13. 4. 1977 pidetyssä täysis-          sia postin noutamisessa ja varsinkin vanhoille
34828: tunnossa hyvMsynyt selkeän lausuman, jossa             ja liikuntakyvyttömille ihmisille saattaa laatikko-
34829: todetaan, että eduskunta ei hyväksy tehtyjä            kantoon siirtyminen tuottaa huomattavia vai-
34830: suunnitelmia postin laatikkokantoon siirtymisek-       keuksia. Myöskään postisalaisuuden säilyminen
34831: si omakoti- ja rivitaloalueilla ja on edellyttänyt,    ei ole samalla tavalla turvattua kuin luukkukan-
34832: että hallitus antaa posti- ja lennätinhallitukselle    nossa. Koska eduskunnan päätöksen toteuttami-
34833: ohjeet hyväksyä omakoti- ja rivitaloalueilla           nen myös käytännössä olisi kiireinen tehtävä,
34834: luukkukannon noudatettavaksi kantotavaksi.             posti- ja lennätinhallituksen tulisi antaa pikai-
34835:    Posti- ja lennätinhallitus on kuitenkin 21. 4.      sesti uudet, eduskunnan päätöksen mukaiset
34836: päivätyssä kirjeessään N:o 1 kut 1330 antanut          ohjeet.
34837: ohjeet, jotka eduskunnan kannan vastaisesti               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34838: tähtäävät siihen, että siirtymistä laatikkokan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34839: toon edelleen jatketaan uusilla omakoti- ja rivi-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34840: talo- ja näihin verrattavilla asuma-alueilla. Muilta   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34841: osin kirjeen mukaan pyritään tilanne säilyttä-
34842: mään 13. 4. vallinneen tilanteen mukaisena,                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34843: mistä seuraa, että ne taloudet, jotka ennen                   posti- ja lennätinhallituksen postin laa-
34844: mainittua päivää olivat laatikkokannon piirissä,              tikkokantoa koskevat, 21. 4. 1977 an-
34845: saavat edelleenkin postinsa laatikkokannossa.                 tamat ohjeet ovat ristiriidassa eduskun-
34846:    Mainittu kirje on varsin selvästi eduskunnan               nan 13. 4. 1977 tekemän päätöksen
34847: hyväksymän kannan vastainen, minkä kannan                     kanssa, ja
34848: eduskunta on ottanut hyväksyessään perustelu-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34849: lausuman käsiteHessään kertomusta hallituksen                 ryhtyä postin laatikkokantoa koskevista
34850: toimenpiteistä vuonna 1975. Laatikkokannon                    toimenpiteistä luopumiseksi eduskunnan
34851: lisääntyminen aiheuttaa kansalaisille hankaluuk-              kannan mukaisesti?
34852:       Helsingissä 4 päivänä tokokuuta 1977.
34853: 
34854:                 Kauko Tamminen                                     Mikko Ekorre
34855: 
34856: 
34857: 
34858: 
34859: 0877006485
34860: 2                                              1977 vp.
34861: 
34862: 
34863: 
34864: 
34865:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
34866: 
34867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         matka oli yli 500 metriä. Samaan aikaan taas
34868: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          taajamien omakoti-, rivi- ja vastaavissa taloissa
34869: mies, olette 4 päivänä toukokuuta 1977 päivä-         asuvista ruokakunnista noin puolet sai postinsa
34870: tyn kirjeenne n:o 1115 ohella toimittanut val-        laatikkoonkantona, toisen puolen saadessa sen
34871: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      luukkuunkantona.
34872: sen kansanedustaja Kauko Tammisen ym. kir-               Eduskunnan lausuman toteuttaminen merkit-
34873: jallisesta kysymyksestä n:o 196:                      see huomattavaa palvelutason parantamista oma-
34874:                                                       koti- ja rivitaloalueilla. Kuten edellä esitetyistä
34875:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         tiedoista ilmenee, postin palvelutasokysymys on
34876:        posti- ja lennätinhallituksen postin laa-      laajakantoineo ja päätöksen tekeminen postin-
34877:        tikkokantaa koskevat, 21. 4. 1977 an-          kannon kehittämisestä edellyttää eri vaihtoeh-
34878:        tamat ohjeet ovat ristiriidassa eduskun-       tojen selvittämistä. Liikenneministeriö on Edus-
34879:        nan 13. 4. 1977 tekemän päätöksen              kunnan edellä tarkoitetun lausuman johdosta
34880:        kanssa, ja                                     kehottanutkin posti- ja lennätinhallitusta selvit-
34881:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tämään postinkannon eri vaihtoehtomahdolli-
34882:        ryhtyä postin laatikkokantaa koskevista        suuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia, hen-
34883:        toimenpitdstä luopumiseksi eduskunnan          kilötarvetta ja muita seurausvaikutuksia.
34884:        kannan mukaisesti?                                Eduskunnan lausuman tultua tiedoksi on kes-
34885:                                                       keytetty laatikkoonkannon laajentamista koske-
34886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34887:                                                       vien päätösten täytäntöönpano kysymyksen pe-
34888: vasti seuraavaa:                                      rusteluissa mainitulla posti- ja lennätinhallituk-
34889:    Eduskunnan kirjelmä, joka sisältää kyselyssä       sen kirjeellä huhtikuun 13 päivänä vallinneeseen
34890: tarkoitetun lausuman postinkannasta omakoti-          tilanteeseen. Tämä merkitsee sitä, että ne ta-
34891: ja tivitaloalueilla, on toukokuun 6 päivänä 1977      loudet, jotka ennen mainittua päivää olivat laa-
34892: esitelty Tasavallan Presidentille, jolloin Tasaval-   tikkoonkannon piirissä, saavat edelleenkin pos-
34893: lan Presidentti on määrännyt kirjelmän merkit-        tinsa laatikkoonkantona. Myös uusien omakoti-
34894: täväksi pöytäkirjaan ja hallituksen tietoon saa-      ja rivitalojen osalta aikaisemmin vakiintunut
34895: tetuksi.                                              käytäntö, jonka mukaan ne tulevat laatikkoon-
34896:    Postin palvelutason epätasaisuudesta erilaisil-    kannon piiriin, jatkuu toistaiseksi.
34897: la alueilla voidaan todeta seuraavat posti- ja len-      Senjälkeen kun posti- ja lennätinhallitus on
34898: nätinlaitoksen ilmoitukseen perustuvat tiedot.        suorittanut sille tehtäväksi annetun, postinkan-
34899: Vuoden 1975 lopussa oli haja-asutusalueilla vie-      non eri vaihtoehtoja koskevan selvityksen, asia
34900: lä lähes 40 000 ruokakuntaa, jotka saivat pos-        saatetaan valtioneuvoston käsiteltäväksi niiden
34901: tinsa harvemmin kuin viisi kertaa viikossa, sekä      päätösten tekemistä varten, joihin Eduskunnan
34902: noin 100 000 ruokakuntaa, joilla postin nouto-        lausuma antaa aihetta.
34903:      Helsingissä kesäkuun 10 päivänä 1977.
34904: 
34905:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
34906:                                             N:o 196                                                 3
34907: 
34908: 
34909: 
34910: 
34911:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
34912: 
34913:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      svarande hus i tätorterna sin post genom låd-
34914: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      brevbäring medan resten fick sin post hem-
34915: nr 1115 av den 4 maj 1977 till vederbörande        buren.
34916: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Förverkligandet av riksdagens uttalande inne-
34917: jande av riksdagsman Kauko Tamminen m.fl.          bär en betydande höjning av ·servicenivån för
34918: undertecknade spörsmål nr 196:                     egnahems- och radhusområdenas del.
34919:                                                       Såsom framgår av de ovan anförda uppgifter-
34920:           Är Regeringen medveten om att de         na är frågan om postens servicenivå av vitt-
34921:        direktiv om lådbrevbäring som post-         gående karaktär och fattandet av beslut om
34922:        och telegrafstyrelsen gav den 21 april      postutdelningens vidareutvecklande förutsätter
34923:        1977 står i strid med riksdagens beslut     att olika alternativ utreds. Till följd av tiksda-
34924:        av den 13 april 1977, och                   gens ovannämnda uttalande har trafikministe-
34925:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    riet även uppmanat post- och telegrafstyrelsen
34926:        för att man i enlighet med riksdagens       att utreda olika alternativ •som kunde tillämpas
34927:        ståndpunkt skall frångå lådbrevbä-          i postutdelningen samt de kostnader, personal-
34928:        ringen?                                     behov och övriga följdverkningar som dessa al-
34929:                                                    ternativ skulle medföra.
34930:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Sedan riksdagens uttalande bringats tili kän-
34931: samt anföra följande:                              nedom har verkställigheten av besluten om ut-
34932:    Riksdagens skrivelse, innehållande det ifrå-    vidgning av lådbrevbäringen avbrutits med det
34933: gavarande utlåtandet om postutdelning tili eg-     post- och telegrafstyrelsens brev, som nämnts
34934: nahems- och radhusområden, föredrogs för Re-       i motiveringen till spörsmålet, i den situation
34935: publikens President den 6 maj 1977, varvid         som rådde den 13 april. Detta innebär att de
34936: Republikens President förordnade att skrivel-      hushåll som före nämnda dag hörde tili området
34937: sen skulle antecknas i protokollet såsom bringad   för lådbrevbäringen alltjämt får sin post på detta
34938: tili regeringens kännedom.                         sätt. Även den stadgade praxis, enligt viiken
34939:    Då man beaktar följande uppgifter som gi-       nya egnahemshus och radhus faller inom om-
34940: vits av post- och telegrafstyrelsen kan man        rådet för lådbrevbäringen, fortsätter tillsvidare.
34941: konstatera att postens servicenivå är ojämn på        Efter det att post- och telegrafstyrelsen slut-
34942: olika områden. 1 slutet av år 1975 fick nästan     fört den utredning, som uppdragits åt densamma
34943: 40 000 matlag i glesbygderna sin post mindre       och som rör olika alternativ för postutdelningen,
34944: än fem gånger i veckan, och för ca 100 000         föreläggs ärendet statsrådet för behandling i och
34945: matlag var vägen för att hämta posten över         för fattande av beslut, tili vilka riksdagens utta-
34946: 500 meter lång. Vid samma tid erhöll ungefär       lande ger anledning.
34947: hälften av matlagen i egnahems-, rad- och mot-
34948:      Helsingfors den 10 juni 1977.
34949: 
34950:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
34951:                                                 1977 vp.
34952: 
34953: Kirjallinen kysymys n:o 197.
34954: 
34955: 
34956: 
34957: 
34958:                                    Koskenniemi ym.: Kunnille katutöihin annettavan valtionavus-
34959:                                       tuksen lisäämisestä.
34960: 
34961: 
34962:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34963: 
34964:    Valtion hoitama yleisten teiden tieverkko ei        avustusten määräraha on ollut nykyinen vuo-
34965: ole yhtenäinen. Sitä yhdistää kaupunkien ja            desta 1975 lähtien. Kyseistä määrärahaa olisi
34966: muiden kuntien alueilla katuverkosto. Liiken-          tuntuvasti nostettava, jotta liikenneturvallisuu-
34967: teen kasvun ja kaava-alueiden laajentumisen            den ja ympäristöhaittojen vähentämisen vuoksi
34968: vuoksi valtakunnallinen, periaatteessa yleisille       tarpeelliset katutyöt saataisiin suoritetuiksi.
34969: teille kuuluva liikenne rasittaa yhä enemmän              Tie- ja vesirakennuslaitoksen tekemän selvi-
34970: katuverkkoa, jonka rakentaminen ja parantami-          tyksen mukaan rakennuslain 136 a § :n mukais-
34971: nen on kuntien vastuulla.                              ten avustusten tarve on vähintään 30-40 milj.
34972:    Kunnilla ei ole riittäviä taloudellisia edelly-     markkaa vuodessa. Arviossa lienee otettu huo-
34973: tyksiä läpiajoliikenteen katujen parantamiseen.        mioon vain kaikkein välttämättömimpinä pide-
34974: Tästä on aiheutunut pahoja haittoja, jotka ilme-       tyt katuverkon parannustoimet.
34975: nevät liikenteen ruuhkautumisena, turvallisuu-            Parlamentaarinen liikennekomitea on ehdot-
34976: den huonontumisena ja ympäristöhaittoina.              tanut edellä mainittujen valtionavustusten huo-
34977:    Kunnat eivät saa tieliikenteestä tuloja, mutta      mattavaa lisäämistä.
34978: niiden liikennemenot ovat voimakkaasti kasva-             Liikenneturvallisuusasiain     neuvottelukunta
34979: neet. Valtion tiemenot ovat sen sijaan reaali-         on 16. 3. 1977 hyväksymässään mietinnössä
34980: sesti vähentyneet. Kehitystä, jonka seurauksena        ehdottanut rakennuslain mukaisten harkinnan-
34981: valtakunnallisenkin liikenteen kustannukset ja         varaisten avustusten korottamista 7 milj. mar-
34982: rasitukset siirtyvät lisääntyvästi kunnille, ei        kasta 40 milj. markkaan vuodessa. Neuvottelu-
34983: voida pitää hyväksyttävänä.                            kunta on pitänyt tätä yhtenä ehtona sille, että
34984:    Katuverkostoon kohdistuvaa rasitusta voitai-        parlamentaarisen liikennekomitean määrittelemä
34985: siin vähentää ohikulkuteitä rakentamalla. Koska        liikenneturvallisuustavoite saavutetaan.
34986: ohikulkutiet olisivat useimmissa tapauksissa              Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
34987: erittäin kalliita, nykyisessä taloudellisessa tilan-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
34988: teessa ei ole mahdollista niitä rakentamalla           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34989: saada riittävän nopeaa korjausta pahimpiin epä-        vaksi seuraavan kysymyksen:
34990: kohtiin. Tämän vuoksi on välttämätöntä suo-
34991: rittaa laajoja katuverkon parannustöitä kautta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34992: kulkuliikenteen haittojen vähentämiseksi. Nämä                ryhtyä rakennuslain mukaisen harkin-
34993: työt ovat mahdollisia vain sillä ehdolla, että                nanvaraisen, kunnille katutöihin annet-
34994: valtio osallistuu niiden kustannuksiin.                       tavan valtionavustuksen lisäämiseksi to-
34995:    Rakennuslain 136 a §:n mukaan kunnalla on                  dellista tarvetta vastaavaksi ja millä
34996: oikeus saada valtiolta avustusta eräisiin katu-               muilla toimin Hallitus mahdollisesti pyr-
34997: töihin. Lakisääteisiin korvauksiin on tämän                   kii vähentämään kauttakulkuliikenteen
34998: vuoden tulo- ja menoarviossa 2,5 milj. markan                 katuverkossa aiheuttamia liikenneonnet-
34999: määräraha ja harkinnanvaraisiin avustuksiin 7                 tomuuksia, ruuhkautumisia ja ympäris-
35000: milj. markan määräraha. Harkinnanvaraisten                    töhaittoja?
35001:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1977.
35002: 
35003:                    Niilo Koskenniemi                               Helvi Niskanen
35004:                    Pauli Puhakka                                   Heikki Mustonen
35005: 087700637T
35006: 2                                              1977 vp.
35007: 
35008: 
35009: 
35010: 
35011:                          EdusklJ.nnan Herra Puhemiehelle.
35012: 
35013:      Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa     nuslain muutos ( 589/73) , jolla kumottiin ra-
35014:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kennuslain 93 S ja lisättiin lakiin 136 a §,
35015:  olette 24 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn            on mahdollistanut muun muassa sen, että ra-
35016: kirjeenne n:o 1116 ohella toimittanut valtio-         kennuslain 136 a '§:n 4 momentin mukaista
35017: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       harkinnanvaraista valtionavustusta voidaan
35018: kansanedustaja Niilo Koskenniemen ym. kirjal-         myöntää kunnille myös moottoriajoneuvoli11cen-
35019: lisesta kysymyksestä n:o 197, jossa tiedustel-         teelle tärkeän kadun ajoradan sekä tällaiseen
35020: :l:aan:                                               katuun liittyvän jalankulku- ja polkupyörätien
35021:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sekä risteysvalojen rakentamiseen, joika rak:eri-
35022:           ryhtyä rakennuslain mukaisen harkin-        taminen erityisessä tapauksessa on mahdollista
35023:           nanvaraisen, kunnille katutöihin annet-     suorittaa kokonaankin valtion varoista. Määrii~
35024:           tavan valtionavustuksen lisäämiseksi to-    rahojen riittämättömyyden vuoksi avustustoi-
35025:           dellista tarvetta vastaavaksi ja millä      mintaa ei kuitenkaan ole voitu toistaiseksi lain'"
35026:           muilla toimin Hallitus mahdollisesti pyr-   muutoksen edellyttämällä tavalla merkittävästi
35027:           kii vähentämään kauttakulkuliikenteen       laajentaa.
35028:           katuverkossa aiheuttamia liikenneonnet-         Seuraavassa taulukossa on esitetty rakennus-
35029:           tomuuksia, ruuhkautumisia ja ympäris-       lain 136 a § :n mukaisia lakisääteisiä korvauksia
35030:           töhaittoja?                                 ja harkinnanvaraisia avustuksia varten vv. 1972
35031:                                                       -197 6 käytettävissä olleet määrärahat.
35032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                           1972   1973   1974   1975    1976
35033: taen seuraavaa:                                                       mmk    mmk    mmk    mmk     mmk
35034:                                                       Lakisääteiset
35035:    Kaava-alueiden liikenneväylien jakaantuminen
35036: yleisiin teihin ja katuihin sekä siitä aiheutuva         korvaukset 1,80 2,00 .3,00 3,50 3,50
35037:                                                       Harkinnan-                                      '
35038: valtion ja kuntien kustannusvastuu on johtanut
35039: kuntien taholta tarvittavan pääkaduston kehit-           varaiset
35040: tämisen laiminlyömiseen, koska kunnat ovat               avustukset 2,75 .3,67 5,00 7,00 7,0ö
35041: niukkojen resurssien johdosta rakentaneet lä-            Kun kuluvan vuoden TMA:ssa moment:illa
35042: hinnä vain alempiluokkaisia katuja. Samasta           31.24.34 on varattu harkinnanvaraisin valtion-
35043: syystä on liikenneturvallisuutta edistävät ratkai-    avustuksia varten edelleenkin vain 1 mmk,
35044: sut. kuten jalankulku- ja polkupyörätiet, jalan-      määrärahan suuruus on reaalisesti alentunut
35045: kulkualikäytävät jne. jääneet pääosiltaan toteut-     alle vuoden 197 4 tason, joten edellä selostetrin
35046: tamatta. Kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat          rakennuslain muutoksen tarkoitus ei ole toteu-
35047: usein riittämättömät pitkällä tähtäyksellä suun-      tunut. Tarve katujen rakentamisen avustuksett
35048: nitellun liikenneverkon taloudelliseen toteutta-      lisäämiseen on kuitenkin ollut jo usean vuoden
35049: miseen, koska investoinnit muodostuvat esimer-        ajan kasvava. Jo yksinomaan välttämättömänä
35050: kiksi kalliiden siltojen johdosta lyhyelle ajan-      pidettäviin valtakunnallisen päätieverkon katu-
35051: jaksolle. Valtion viranomaisten mahdollisuudet        osuoksiin tarvittaisiin huomattavasti enemmän
35052: näiden epäkohtien poistamiseen ovat olleet            varoja, kuin mitä niitä on ollut käytettävänä.
35053: aikaisemmin varsin vähäiset lainsäädännön                Liikenneministeriön hallinnonalan vuosia
35054: puutteellisuuden ja määrärahojen riittämättö-         1978-1982 koskevassa yleissuunnitelmassa to-
35055: myyden vuoksi.                                        detaan muun muassa:
35056:    Vuoden 1974 alusta voimaan tullut raken-              "Kuntien heikot taloudelliset resurssit sekä
35057:                                               N~o   197                                               3
35058: 
35059: tienpidon yhteistyön puutteellisuus ovat johta-     nössaan VI (komiteanmietintö 1975: 66) nyt
35060: neet liikenneturvallisuuden, varsinkin kevyen       kysymyksessä olevia harkinnanvaraisia valtion-
35061: liikenteen väylien vähäiseen kehittämiseen. V.      avustuksia varten osoitettuja määrärahoja riit-
35062: 19'74 voimaan tullut rakennuslain muutos mah-       tämättöminä. Samoin muun muassa liikenne-
35063: oollisti em. puutteiden korjaamisen. Avustus-       turvallisuusasiain neuvottelukunta on esittänyt
35064: toimintaa ei toistaiseksi ole kuitenkaan voitu      ko. määrärahojen lisäämistä, viimeksi 26 päi-
35065: laajentaa lainmuutoksen edellytysten puitteissa.    vänä toukokuuta 1977 liikenneministeriölle luo-
35066: Tämä on merkinnyt tärkeiden päätieverkkoon          vuttamassaan liikenneturvallisuustyön suunnitel-
35067: liittyvien hankkeiden jatkuvaa lykkäämistä          massa (komiteanmietintö 1977: 29), jossa esi-
35068: kaava-alueilla.                                     tetään rakennuslain 136 a § :n mukaisiin har-
35069:     Tie- ja vesirakennushallituksessa 1975 teh-     kinnanvaraisiin valtionavustuksiin varattavaksi
35070: dyn selvityksen mukaan on vuotuinen avustuk-        vuosittain 40 mmk vv. 1978-1980. Maini-
35071: sen tarve n. 35 mmk. Tällä avustuksella voi-        tussa komiteanmietinnössä esitetään myös taa-
35072: taisiin kohteita rakentaa vuosittain n. 100         jamien liikennesaneerausta         nopeutettavaksi
35073: mmk:lla. Lähivuosien tiukka rahatilanne huo-        avustamaila kuntia tässä toiminnassa 4 mmk:n
35074: mioon ottaen lisätään havkinnanvaraisia valtion-    määrärahalla vuosittain.
35075: apuja suunnitelmakaudella astettain n. 3 mmk/          Kaikkialla ei katujärjestelyillä ja niitä valtion
35076: v. "                                                varoilla avustamaila kuitenkaan ole mahdollista
35077:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettuja har-    poistaa kysymyksessä mainittuja kauttakulku-
35078: kinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia kun-      liikenteen haittoja. Valtion tieviranomaisten toi-
35079: tien avustusanomuksia on saapunut liikenne-         mesta onkin vireillä useita ohikulkutiesuunni-
35080: ministeriölle v. 1972 yhteensä 5 kpl, v. 1973       telmia sellaisissa kaupungeissa, joissa katujär-
35081: yhteensä 9 kpl, v. 1974 yhteensä 12 kpl, v.         jestelyjä ei voida tarpeellisessa määrin suorittaa.
35082: 1975 yhteensä 32 kpl, v. 1976 yhteensä 62           Esimerkkeinä voidaan mainita jo työn alla ole-
35083: kpl ja kuluvana vuonna 26 päivään toukokuuta        va Porvoon ohikulkutie sekä Lahden, Tampe-
35084: mennessä 16 kpl. Tällä hetkellä liikenneminis-      reen, Mikkelin, Jyväskylän ja Kokkolan ohi-
35085: teriössä on vielä ratkaisematta edellä mainituis-   kulkutiesuunnitelmat. Vaikeutena näiden to-
35086: ta avustusanomuksista 67 kpl, joissa anomuk-        teuttamisessa on kuitenkin niiden vaatimat erit-
35087: sissa on pyydetty liikenneministeriöitä valtion-    täin huomattavat kustannukset käytettävissä
35088: avustuksia kaikkiaan 40,3 mmk.                      oleviin valtion tiemäärärahoihin verrattuna. Ky-
35089:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen vuosia 1978-       symys on jokaisen kaupungin kohdalla kym-
35090: 82 koskevassa tienpidon toimenpideohjelmassa        menien miljoonien markkojen investoinneista.
35091: on selvitetty myös kyseisten harkinnanvaraisten     Valtion tiemäärärahoja ei puolestaan ole talou-
35092: määrärahojen tarvetta ko. aikavälillä. Kuntien      dellinen tilanne huomioon ottaen mahdollista
35093: esittämien avustukseen oikeuttavien hankkeiden      lähivuosina merkittävästi korottaa. Kauttakul-
35094: kokonaiskustannukset ovat selvityksen mukaan        kuliikenteen rasitus muun muassa edellä mai-
35095: seuraavat:                                          nituissa kaupungeissa on kuitenkin muodostu-
35096:                    1977 1978 1979 1980 1981 1982    nut niin huomattavaksi ja tilanne kaupunkien
35097:                    mmk mmk mmk mmk mmk mmk          sisäisen liikenteen järjestelyn ja liikenneturvalli-
35098: Tason I hankkeet 14 29 43 42             19    5    suuden kannalta niin kestämättömäksi, että lii-
35099: Tason II hankkeet 52 64 56 52            35   14    kenneministeriön käsityksen mukaan on jo käy-
35100: Tason III hankkeet 39 59 56 60           37   22    tettävissä olevienkin tiemäärärahojen painopis-
35101: Tason IV hankkeet 8     9 10 10           6    4    tettä pyrittävä suuntaamaan mainittujen, kau-
35102: Yhteensä          113 161 165 164        97   45    punkien kauttakulkuliikennerasitusta helpotta-
35103:                                                     vien tieratkaisujen toteuttamiseen. Liikennemi-
35104:    Vaidonavustuksen osuus edellä esitetyistä        nisteriö tulee lähivuosina ja pitkän tähtäyksen
35105: kustannuksista olisi noin 40-50 %. Kuntien          ohjelmia Jaatiessaan ottamaan tämän mahdolli-
35106: esittämien avustuskohteiden väheneminen oh-         suuksien mukaan ja käytettävissä olevien mää-
35107: jelmakauden lopulla on näennäistä ja johtuu         rärahojen puitteissa huomioon.
35108: kuntien pitkän aikavälin suunnitelmien puut-           Katujen rakentamisen ja parantamisen avus-
35109: teesta.                                             tamista tulisi voida käyttää keinona tienpidolle
35110:    Parlamentaarinen liikennekomitea on pitänyt      asetettuja säästötavoitteita toteutettaessa. Ellei
35111: liikenneverkkojen kehittämistä ja liikennealan      avustuksia voida riittävästi myöntää, se aiheut-
35112: hallinnon kehittämistä koskeneessa osamietin-       taa useassa tapauksessa painetta lisätä ja ajoit-
35113: 4                                            1977 vp.
35114: 
35115: taa aikaisemmaksi monin verroin kalliimpien        ja avustamaan lähinnä päätieverkkoon kuulu-
35116: yleisten teiden tienpitotoimenpiteiden toteutta-   via katuhankkeita. Hallituksen tulo- ja meno-
35117: mista kokonaan valtion vat'Oilla.                  arvioehdotuksesta ·ja lopullisesti Eduskunnan
35118:    Valtion lähiajan niukoista rahoitusmahdolli-    tahdosta riippuu, paljonko ko. momentille 31.
35119: suuksista johtuen avustuksia pyritään lisäämään    24.34 vuosittain myönnetään määrärahoja har-
35120: vähitellen suhteessa muihin tiemäärärahoihin       kinnanvaraisia valtionavustuksia varten.
35121:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1977.
35122: 
35123: 
35124:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
35125:                                              N:o 197                                              5
35126: 
35127: 
35128: 
35129: 
35130:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35131: 
35132:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att i 136 a § 4 mom. byggnadslagen avsett
35133: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      statsbidrag enligt prövning kan beviljas kom-
35134: nr 1116 av den 24 maj 1977 tili vederbörande       muner även för anläggning av körbana på gata
35135: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-    som är av vikt för motorfordonstrafiken samt
35136: dagsman Niilo Koskenniemis m.fl. skriftliga        därtili ansluten fotgängar- och cykelväg samt
35137: spörsmål nr 197, som följer:                       korsningsbelysning, vilket bygge ·i särskilt fall
35138:                                                    helt kan utföras med statens medel. På grund
35139:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av otillräckliga anslag har man dock hittilis
35140:        taga för att öka kommunernas av bygg-       inte märkbart kunnat öka statsbidragen på det
35141:        nadslagen följande, prövning underkas-      sätt som förutsätts av lagändringen.
35142:        tade statsbidrag för gatuarbeten så, att       I föl jande tabell har framställts ·de anslag
35143:        det motsvarar det verkliga behovet, och     som under åren 1972-1976 stått tili buds för
35144:        genom vilka övriga åtgärder strävar         i 136 a § byggnadslagen avsedda lagstadgade
35145:        Regeringen eventuellt tili att minska av    ersättningar och av prövning ber6ende bidrag.
35146:        genomfartstrafik inom gatunätet för-                         1972    1973   1974 1975   1976
35147:        orsakade trafikolyckor, trafikstockningar                    mmk     mmk    mmk · mmk   mmk
35148:        och olägenheter för mUjön?                  Lagstadgade
35149:                                                       ersättningar 1,80 2,00 3,00 3,50 3,50
35150:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Bidrag enligt
35151: samt anföra följande:                                  prövning     2,75 3,67 5,00 7,00 7,00
35152:     Indelningen av planlagda områdens trafik-          Emedan i statsförslaget för innevarand~ år
35153: leder i allmänna vägar och gator samt statens      under momentet 31.24.34 för av prövning
35154: och kommunernas därav följande kostnadsan-         beroende statsunderstöd fortfarande reserverats
35155: svar har lett tili att kommunerna försummat        endast 7 mmk, har anslagets storlek reellt sett
35156: att utveckla erforderliga nät av huvudgator,       sjunkit under 1974 års nivå, varför syftet med
35157: vilket lett tili att de på grund av knappa         ovan relaterade ändring i byggnadsiagen inte
35158: resurser byggt närmast gator av lägre klass.       förverkligats. Behovet att öka bidraget för
35159: Av samma orsak har lösningar som främjar           gatubyggen har dock redan under flera år
35160: trafiksäkerheten, såsom fotgängar- och cykel-      vuxit. Redan för sådana gatuandelar inom det
35161: vägar, fotgängartunnlar osv., tili stor del inte   riksomfattande nätet av huvudvägar, vilka bör
35162: förverkligats. Kommunernas finansieringsmöjlig-    anses såsom direkt nödvändiga, skulle behövas
35163: heter .räcker ofta inte tili för att förverkliga   avsevärt mycket mera medel än vad soin stått
35164: ett på lång sikt planerat trafiknät, emedan        tili buds.                                 ·
35165: investeringarna t.ex. på grund av dyra broar           I den allmänna planen för trafikministeriets
35166: infaller under en kort period. Statens myndig-     förvaltningsområde för åren 1978-1982
35167: heters möjligheter att avlägsna dessa missför-     konstateras bl.a.:
35168: hållanden har tidigare, på grund av brister i          "Kommunernas svaga ekonomiska resurser
35169: lagstiftningen och otiliräckliga anslag, varit     samt bristfälligheter i väghållningssamarbetet
35170: små .                                              har lett tili att trafiksäkerhetens utveckling
35171:   . Den ändring i byggnadslagen, som trädde i      varit obetydlig, i synnerhet på trafikleder för
35172: kraft från början av år 1974 (589/73) och          den lätta trafiken. Den ändring i byggnadslagen
35173: varigenom 93 § byggnadslagen upphävdes och         som trädde i kraft år 1974 gjorde det möjligt
35174: tili lagen fogades 136 a §, har bl.a. medfört      att rätta tili de ovan nämnda bristerna. Bi-
35175: 6                                            1977 vp.
35176: 
35177: dragsverksamheten har dock änsålänge inte          delegationen föreslagit att de ifrågavarande an-
35178: kunnat utvidgas inom ramen för de förutsätt-       slagen borde ökas, senast i sin den 26 maj
35179: ningar lagändringen erbjuder. Detta har inne-      1977 till trafikministeriet överlämnade plan
35180: burit att viktiga, tili huvudvägnätet anslutna     rörande trafiksäkerhetsarbetet ( kommittebetän-
35181: projekt ständigt uppskjutits inom planlagda        kande 1977: 29), vari föreslås, att för sådana
35182: områden,                                           statsbidrag enligt prövning, som avses i 136 a
35183:    Enligt en utredning som år 1975 gjorts vid      § byggnadslagen, under åren 1978-1980 årli-
35184: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är det årliga     gen reserveras 40 milj. mk. I nämnda kom-
35185: bidragsbehovet ca 35 milj. mk. För detta bi-       mittebetänkande föreslås även påskyndande av
35186: drag kunde årligen byggas för ca 100 milj. mk.     tätorternas trafiksanering, genom att kommu-
35187: Med beaktande av den ansträngda penning-           nerna i denna verksamhet årligen understöds
35188: situationen under de närmaste åren utökas          med ett anslag om 4 milj. mk.
35189: statsbidragen enligt prövning under planerings-       Det är likväl inte möjligt att överallt avlägs-
35190: perioden stegvis med ca 3 milj. mk/år."            na de i spörsmålet nämnda olägenheterna av
35191:    Tili trafikministeriet har från kommunerna      genomfartstrafik genom gatuarrangemang och
35192: inkommit i det skriftliga spörsmålet avsedda       statsunderstöd för dylika. Statens vägmyndig-
35193: ansökningar om av prövning beroende stats-         heter håller för närvarande på att planera, ett
35194: bidrag tili ett antal av år 1972 sammanlagt        flertal omfartsvägar i sådana städer, där man
35195: 5, år 1973 sammanlagt 9, år 1974 sammanlagt        inte i tillräcklig utsträckning kunnat vidta ga-
35196: 12, år 1975 sammanlagt 32, år 1976 samman-         tuarrangemang. Såsom exempel kan nämnas
35197: lagt 62 och under innevarande år fram till den     Borgå omfartsväg, som redan är under arbete,
35198: 26 maj, 16. Av ovan nämnda bidragsansök-           samt de omfartsvägar som planeras för Lahti,
35199: ningar är för närvarande 67 oavgjorda. I dessa     Tammerfors, St. Michel, Jyväskylä och Karle-
35200: ansökningar har ansökts om sammanlagt 40,3         by. En svårighet då det gäller att förverkliga
35201: milj. mk i statsbidrag.                            dessa är dock att de erforderliga kostnaderna
35202:                                                    är synnerligen höga i förhållande tili statens
35203:    I väg- och vattenbyggnadsverkets åtgärds-       tillbudsstående väganslag. Det är för varje stads
35204: program rörande väghållningen under åren           del fråga om investeringar som belöper sig till
35205: 1978-82 har även utretts behovet av de             tiotals miljoner marlc Med beaktande av den
35206: ifrågavarande, av prövning beroende anslagen       ekonomiska situationen är det inte möjligt
35207: under tidsperioden. Enligt utredningen är de       att under de närmaste åren avsevärt öka statens
35208: av kommunerna föreslagna, till bidrag berätti-      väganslag. Bland annat i ovan nämnda städer
35209: gande projektens totalkostnader följande:          har dock genomfartstrafiken blivit så betungan-
35210:                   1977 1978 1979 1980 1981 1982     de och situationen med tanke på städernas
35211:                   mmk mmk mmk mmk mmk mmk          interna trafik och trafiksäkerheten så olidlig,
35212: Projekt på nivå I 14 29 43 42           19    5     att man enligt trafikministeriets uppfattning
35213: Projekt på nivå II 52 64 56 52          35   14     bör sträva tili att inrikta även de för närvaran-
35214: Projekt på nivå III 39 59 56 60         37   22    de tillgängliga väganslagen huvudsakligen på
35215: Projekt på nivå IV 8     9 10 10         6    4     förverkligandet av de nämnda väglösningarna,
35216: Sammanlagt         113 161 165 164      97   45    vilka skulle underlätta berörda städers genom-
35217:                                                     fartstrafik. Trafikministeriet kommer under de
35218:    Statsbidragens andel av de ovan nämnda           närmaste åren och vid uppgörandet av program
35219: kostnaderna vore ca 40-50 %. Minskningen            på lång sikt att i mån av möjlighet och inom
35220: av de av kommunerna föreslagna bidragspro-          ramen för tillbudsstående medel beakta detta.
35221: jekten i slutet av programperioden är skenbar          Understödandet av gatubyggnad och -för-
35222: och beror på avsaknaden av planer på lång sikt      bättring borde kunna användas såsom en metod
35223: hos kommunerna.                                     för förverkligandet av de sparmålsättningar som
35224:    Parlamentariska trafikkommitten har sitt del-    uppställts för väghållningen. Om statsbidrag
35225: betänkande VI rörande utvecklandet av trafik-       inte kan beviljas i tillräcklig utsträckning, med~
35226: näten och utvecklandet av förvaltningen inom        för detta i många fall ett ökat tryck och behov
35227: trafikbranschen ( kommittebetänkande 197 5:         att tidigare förverkliga många gånger kost-
35228: 66) ansett, att de anslag som anvisats för          sammare allmänna vägåtgärder helt med statens
35229: ifrågavarande statsbidrag enligt prövning är        medel.
35230: otillräckliga. Likaså har bl.a. trafiksäkerhets-       På grund av statens under den närmaste
35231:                                             N:o 197                                             7
35232: 
35233: framtiden knappa finansieringsmöjligheter strä-   budgetproposition och i sista hand på riks-
35234: var man tili att småningom öka bidragen i         dagens vilja, hur stora anslag som under ifråga-
35235: förhållande tili övriga väganslag och under-      varande moment 31.24.34 årligen beviljas för
35236: stöda närmast gatuprojekt som ansluter sig tili   statsbidrag enligt prövning.
35237: huvudvägsnätet. Det beror på regeringens
35238:      Helsingfors den 27 maj 1977.
35239: 
35240: 
35241:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
35242:                                              1977 vp.
35243: 
35244: Kirjallinen kysymys n:o 198.
35245: 
35246: 
35247: 
35248: 
35249:                                  Friberg ym.: Puolustusvoimien harjoitushävittäjäkaupassa makset-
35250:                                      tavan välityspalkkion suuruudesta.
35251: 
35252: 
35253:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35254: 
35255:    Julkisuudessa on käyty väittelyä Suomen             Vaikuttaa koko lehtipolemiikin kannalta sil-
35256: tekemän harjoitushävittäjakaupan yhteydessä         tä, että käyttämällä toisenlaista kaupankäynti-
35257: maksettavista välityspalkkioista.                   menetelmää valtio olisi voinut pyrkiä pudotta-
35258:    Suomen Sosialidemokraatti -lehti kiinnitti       maan konekaupan loppuhinnasta ainakin pro-
35259: asiaan huomiota 7. 4. 1977. Lehden mukaan           visioita vastaavan summan pois ja saada ai-
35260: Hawker Siddeley Hawk -lentokoneen edustaja-         kaan vastaavan säästön myös varaosien ja tar-
35261: na Suomessa toimiva Machinery-yhtiö olisi saa-      vikkeiden kaupassa. Samoin voidaan todeta val-
35262: massa välityspalkkiona 20 miljoonan markan          tion hankintakeskuksen puolestaan omaavan
35263: summan. Lehti toteaa, että kauppa olisi voitu       kokemusta sekä vastaostoihin perustuvassa kau-
35264: tehdä ilman välikäsiä. Agentti saa lehden mu-       pankäynnissä että yleensä hankintapolitiikassa,
35265: kaan provisiota paitsi konekaupasta myös va-        joten, jos VHK ei voi puolustuslaitoksen las-
35266: raosien ja tarvikkeiden myynnistä. ·                kuun hankkia materiaalia, koska sen säännöstö
35267:    Suomen Sosialidemokraatti -lehti toteaa, että    tämän kieltää, tulisi säännöstöä tältä osin muut-
35268: kaupan olisi voinut hoitaa myös valtion han-        taa.
35269: kintakeskus. Puolustusministeriön edustajan            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
35270: lausumaksi kirjataan toteamus, että välityspalk-    järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
35271: kion maksaminen on täysin englantilaisen toi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
35272: minimen asia.                                       si seuraavan kysymyksen:
35273:     Kauppalehden kirjoituksessa 12. 4. 1977 lei-
35274: maa Machineryn edustaja lehtikirjoitukset asiat-               Miten suureksi voidaan laskea Suo-
35275:  tomiksi.                                                   men valtion harjoitushävittäjäkaupassa
35276:     Mielenkiintoiseksi tekee väittelyn valtion              maksettava välityspalkkio Hawker Sidde-
35277:  hankintakeskuksen edustajan lausunnoksi väi-               ley -yhtiön edustajalle, sekä
35278:  tetty toteamus, jonka mukaan VHK "tässä                       katsooko Hallitus aiheelliseksi muut-
35279:  kaupassa ei olisi voinut tehdä mitään". "Sään-             taa valtion hankintakeskuksen toimin-
35280:  nöstön mukaan tällainen toiminta ei olisi mah-             taa ohjaavaa säännöstöä siten, että
35281:  dollista hankintakeskukselle." "Sotamateriaalin            VHK voisi toimia ostajana myös puo-
35282:  hankinta on itse puolustuslaitoksen asia."                 lustusvoimien laskuun?
35283:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1977.
35284: 
35285:          Ralf Friberg                  Pertti Paasio                   Matti Puhakka
35286: 
35287: 
35288: 
35289: 
35290: 0877006474
35291: 2                                             1977 vp.
35292: 
35293: 
35294: 
35295: 
35296:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35297: 
35298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telut johtavat tilaajaa eli valtiota tyydyttävään
35299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulokseen ja muut edellytykset ovat olemassa,
35300: olette kirjeellänne 5 päivänä toukokuuta 1977        tulee valtioneuvosto päättämään asiasta erik-
35301: n:o 1117 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       seen ja mahdollinen sopimus tehdään suoraan
35302: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ralf        myyjätehtaiden kanssa. Maksaako ulkomainen
35303: Frihergin ym. tekemän seuraavan sisältöisen          päämies Suomessa avustajanaan toimivalle
35304: kysymyksen n:o 198:                                  edustajalleen, jollainen heillä yleisen kansain-
35305:                                                      välisen käytännön mukaan on täällä olemassa,
35306:           Miten suureksi voidaan laskea Suo-         tällaisesta mahdollisesta kaupasta palkkiota ja
35307:        men valtion harjoitushävittäjäkaupassa        kuinka paljon on heidän keskeinen asiansa,
35308:        maksettava välityspalkkio Hawker Sidde-       joka ei kuulu puolustusministeriölle eikä ole
35309:        ley -yhtiön edustajalle, sekä                 sen arvioitavissa.
35310:           katsooko Hallitus aiheelliseksi muut-         Mitä tulee kysymyksen valtion hankinta-
35311:        taa valtion hankintakeskuksen toimintaa       keskusta koskevaan osaan mainittakoon, että
35312:        ohjaavaa säännöstöä siten, että VHK           yhteistoiminta puolustusvoimien omien hankin-
35313:        voisi toimia ostajana myös puolustus-         taelimien ja valtion hankintakeskuksen välillä
35314:        voimien laskuun?                              perustuu valtion hankintakeskuksesta annettuun
35315:                                                      lakiin (265/41) ja asetukseen (741/74) sekä
35316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen
35317: taen seuraavaa:                                      asetuksen soveltamisesta (742/74). Tämän yh-
35318:    Ryhtyessään tutkimaan mahdollisuuksia ilma-       teistoiminnan lähtökohtana on taloudellisten
35319: vaimiemme vanhentuneen suihkuharjoituskone-          hankintatulosten aikaansaaminen, jolloin han-
35320: kaluston uusimiseksi suorittivat ilmavoimien         kintakeskuksen tehtäväksi on annettu sellais-
35321: asiantuntijat varsin perusteellisen selvittelyn      ten tavaroiden ostaminen puolustusvoimien lu-
35322: kysymykseen tulevista eri lentokonetyypeistä.        kuun, joita myös muut valtion virastot ja lai-
35323: Tämän selvittelyn tuloksena lähetti pääesikun-       tokset jatkuvasti hankkivat ja käyttävät. Täl-
35324: ta 17. 1. 1975 eräille lentokoneiden valmistaja-     löin hankintojen keskittämisellä yhteen osto-
35325: tehtaille mm. Hawker Siddeley Aviation yh-           kanavaan on saavutettu ostomäärien suurene-
35326: tiölle tarjouspyynnöt, joiden perusteella yksi-      misen seurauksena useita merkittäviä ns. pit-
35327: tyiskohtien selvittely jatkui, kunnes 3. 11. 1976    kän hankintasarjan mukanaan tuomia etuja.
35328: valtioneuvosto oikeutti puolustusministeriön            Valtion hankintakeskuksesta annetun asetuk-
35329: ryhtymään neuvotteluihin yllä mainitun yhtiön        sen 4 §:n 3 momentin mukaan jäävät han-
35330: kanssa Hawk-merkkisen lentokoneen hankinta-          kintojen keskittämistä koskevien määräysten
35331: mahdollisuuksista. Nämä neuvottelut ovat par-        ulkopuolelle ne puolustusvoimien käyttöön tar-
35332: haillaan käynnissä. Kaikissa vaiheissa ovat suO:     koitetut sotatarvikkeet, joista on määrätty so-
35333: malaiset viranomaiset olleet yhteydessä suoraan      tatarvikkeiden vientirajoituksesta annetuissa
35334: asianomaiseen tehtaaseen, jolle tarjouspyyntö        säännöksissä ja jollaisesta myös ilmavoimien
35335: ja sitä seurannut valtioneuvoston päätös neu-        harjoituskonehankinnassa on kysymys. Tässä
35336: vottelujen aloittamisesta toimitettiin eikä mis-     hankintaprojektissa, joka parhaillaan on neuvot-
35337: sään vaiheessa ollut edellytetty mitään edusta-      teluvaiheessa, tarjoukset on saatu ja sopimus-
35338: jien käyttöä. Vireillä olevat neuvottelut on         neuvottelut tapahtuvat suoraan puolutushallin-
35339: myös käyty suoraan myyjätehtaiden kanssa val-        non omien hankintaelinten ja englantilaisten
35340: tiolle mahdollisimman edullisen lopputuloksen        myyjäyhtiöiden välillä. Näin on tämän hankin-
35341: saavuttamista silmällä pitäen. Mikäli neuvot-        taprojektin osalta katsottu saavutetun teknilli-
35342:                                               N:o 198                                             3
35343: 
35344: sen ja toiminnallisen asiantuntemuksen ohella       vaatinut lisähenkilöstön hankkimista sinne, mis-
35345: tarvittava kaupallinen asiantuntemus taloudel-      tä luonnollisesti olisi ollut seurauksena huo-
35346: lisen hankintatuloksen aikaansaamiseksi. Mai-       mattavia lisäkustannuksia.
35347: nitut seikat huomioon ottaen valtion hankinta-         Niinpä puolustusministeriö samoin kuin val-
35348: keskuskin on katsonut olevan kyseenalaista, oli-    tion hankintakeskus ja pääesikunta edellä lau-
35349: siko hankintakeskuksen käyttämisestä puheena        suttuun viitaten katsovatkin, että kysymykses-
35350: olevassa hankintavalmistelussa ollut seuraukse-     sä tarkoitettuun valtion hankintakeskusta kos-
35351: na mitään taloudellista lisäetua valtiolle. Päin-   kevien säännösten muuttamiseen ei tämän ta-
35352: vastoin olisi tällaisen erikoismateriaalin han-     kia ole aihetta.
35353: kintatehtävän antaminen hankintakeskukselle
35354:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1977.
35355: 
35356:                                                            Puolustusministeri Taisto Tähklimaa
35357: 4                                            1977 vp;
35358: 
35359: 
35360: 
35361: 
35362:                            Till.Riks9agens llerr Talman.
35363: 
35364:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ke på att ~å ett för · staten så förmånligt re-
35365: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sultat som ·niöjligt.· $åvida undethandlingarna
35366: velse nr 1117 av den 5 maj 1977 till veder-        leder till ett resultat som tillfredsställer be-
35367: börande medlem av stat~rådet översänt · avskrift   ställaren, dvs. staten, och under förutsättning
35368: av följande av riksdagsman Ralf Friberg m. fl.     att övriga betingelser härför föreligger, kom-
35369: ställda skriftliga spörsmål nr 198:                mer statsrådet att fatta särskilt beslut i saken
35370:                                                    och ett eventuellt avtal kommer att ingås
35371:           Hur stor kan den förmedlingsprovi-       direkt med säljarfabrikerna. Huruvida utländs-
35372:        sion beräknas bli som finska staten bör     ka huvudmän betalar arvode för en eventuell
35373:        betala till Haw:ker Siddeley -bolagets      dylik affär till sina enligt gängse internatio-
35374:        representanter i affären med övnings-       nell kutym här verksamma representanter, som
35375:        jaktplanen, samt                            bistår dem i Finland, och hur mycket de i
35376:           finner Regeringen det påkallat att       så fall betalar är en angelägenhet mellan dessa
35377:        ändra de bestämmelser som reglerar sta-     båda parter. Det är en fråga som inte angår
35378:        tens upphandlingscentrals verksamhet        försvarsministeriet ooh som undandrar sig dess
35379:        därhän, att upphandlingscentralen kan       bedömning.
35380:        uppträda såsom köpare också för för-            I fråga om den del av spörsmålet som be-
35381:        svarsmaktens räkning?                       rör statens upphandlingscentral förtjänar det
35382:                                                    att nämnas, att samverkan mellan försvarsmak-
35383:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tens egna upphandlingsorgan och statens upp-
35384: samt anföra följande:                              handlingscentral grundar sig på lagen om sta-
35385:    De sakkunniga inom luftstridskrafterna gjor-    tens upphandlingscentral ( 265/41 ) och förord-
35386: de, när de började undersöka möjligheterna att     ningen i samma ämne (741/74) samt på han-
35387: förnya våra luftstridskrafters föråldrade öv-      dels- och industriministeriets beslut angående
35388: ningsjetplan, en mycket grundlig utredning om      tillämpning av nyssnämnda förordning ( 742/
35389: de flygplanstyper som kom i fråga. På basen        74). Utgångspunkten för denna samverkan är
35390: av denna utredning sände huvudstaben den           syftet att få till stånd ekonomiskt gynnsam-
35391: 17 januari 1975 till en del flygpla:nsfabriker,    ma anskaffningsresultat och härvid har upp-
35392: bl.a. till bolaget Hawker Siddeley Aviation,       handlingscentralen fått i uppdrag att för för-
35393: anhållan om offerter. Detaljutredningen fortgick   svarsmaktens räkning köpa sådana varor som
35394: sedan på grundval av dessa anmodanden, tills       också statens övriga ämbetsverk och inrätt-
35395: statsrådet den 3 november 1976 bemyndiga-          ningar fortlöpande anskaffar och använder.
35396: de försvarsministeriet att börja underhandla       Härvid har, till följd av att de inköpta par-
35397: med nämnda bolag om möjligheterna att för-         tierna blivit större, flera betydande förmåner,
35398: värva ett flygplan av märket Hawk. Under-          som betingas av s.k. långa inköpsserier, vun-
35399: handlingarna pågår som bäst. Myndigheterna         nits genom att anskaffningarna har samman-
35400: i Finland har i alla skeden stått i direkt kon-    förts till en enda inköpskanal.
35401: takt med den berörda fabriken, och begäran             Enligt 4 § 3 mom. förordningen om sta-
35402: om offert och statsrådets därpå följande beslut    tens upphandlingscentral gäller bestämmelserna
35403: om att underhandlingar skulle inledas tillställ-   om centraliserad anskaffning inte sådana för
35404: des denna, utan att det i något som helst          försvarsmaktens användning avsedda krigsför-
35405: skede har förutsatts att representanter skulle     nödenheter, om vilka bestäms i stadgandena
35406: anlitas. Också de pågående underhandlingarna       angående exportbegränsningar för krigsförnö-
35407: har förts direkt med säljarfabrikerna, med tan-    denheter. Det är fråga om dylika förnödenhe-
35408:                                            N:o 198                                             5
35409: 
35410: ter då det gäller förvärv av övningsplan för     rörda anskaffningsärendet hade medfört ytter-
35411: luftstridskrafterna. Inom ramen för detta an-    ligare någon ekonomisk fördel för staten.
35412: skaffningsprojekt, som just nu är föremål för    Tvärtom skulle en delegering tili upphandlings-
35413: underhandlingar, har anbud erhållits på sam-     centralen av uppdraget att anskaffa special-
35414: ma sätt som underhandlingarna om avtal förs,     materiel av berörda slag ha påkallat anställan-
35415: dvs. genom direkt kontakt mellan försvarsmak-    det av ytterligare personai vid upphandlings-
35416: tens egna upphandlingsorgan och de engelska      centralen. Följden härav skulle givetvis ha
35417: säljarbolagen. Det har ansetts att det i fråga   blivit betydande merkostnader.
35418: om detta anskaffningsprojekt härigenom för-         Försvarsministeriet anser fördenskull, i lik-
35419: utom teknisk och funktionsmässig sakkunskap      het med statens upphandlingscentral och hu-
35420: har erhållits även nödig kommersiell sakkun-     vudstaben, med hänvisning tili det som har
35421: skap så, att ett ekonomiskt gynnsamt anskaff-    anförts ovan, att det inte föreligger skäl tili
35422: ningsresultat kan nås. Med hänsyn tili anförda   någon sådan ändring av stadgandena om sta-
35423: omständigheter har statens upphandlingscentral   tens upphandlingscentral som åsyftas i spörs-
35424: satt 'i fråga, huruvida ett anlitande av upp-    målet.
35425: handlingscentralen vid beredningen av det be-
35426:      Helsingfors den 9 juni 1977.
35427: 
35428:                                                           Försvarsminister Taisto Tähkämaa
35429: 
35430: 
35431: 
35432: 
35433: 6877006474
35434:             1
35435: 
35436:             1
35437: 
35438: 
35439: 
35440: 
35441:         1
35442: 
35443:         1
35444: 
35445: 
35446: 
35447: 
35448:     1
35449: 
35450:     1
35451: 
35452: 
35453: 
35454: 
35455: 1
35456: 
35457: 1
35458:                                              1977 vp.
35459: 
35460: Kirjallinen kysymys n:o 199.
35461: 
35462: 
35463: 
35464: 
35465:                                  Järvilehto ym.: Invalidihuollon apuneuvojen myöntämisessä käy-
35466:                                      tettävästä varallisuushal1kinnasta.
35467: 
35468: 
35469:                        E duskun nan        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35470: 
35471:    Vammaisen apuneuvon haNkinnasta aiheutu-        runsaasti sosiaalihuollon virkamiesten ja sosiaa-
35472: via kustannuksia ei voida pitää tavanomaisina      lilautakuntien aikaa. Summittaisesti laskien to-
35473: elinkustannuksina. Apuneuvo on käyttäjälleen       detaan, että vasta kun varallisuusharkinta joh-
35474: välttämätön eikä siitä ole hänelle taloudellista   taa omarahoituspäätöksiin joka kolmannessa kä-
35475: hyötyä. Tämän takia apuneuvo yleensä kustan-       sitellyssä tapauksessa, sen tuottama säästö kyke-
35476: netaan vammautuneelle valtion invalidihuolto-      nee kattamaan edes omat toteuttamiskulunsa,
35477: varoista. Olennaisen poikkeuksen tästä säännös-    ei'kä tällöinkään ole vielä laskettu mukaan haki-
35478: tä muodostavat kuulokojeet ja erikoissilmälasit.   jan itsensä lausuntojen hankkimiseen käytettyä
35479: Näiden myöntämisessä noudatetaan sosiaalihal-      aikaa eikä matkakuluja.
35480: lituksen ohjeitten mukaista taloudellista tarve-       Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
35481: harkintaa. Osa kuulovammaisista saa kojeensa       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
35482: valtion varoista kokonaan, osa osittain ja osa     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
35483: joutuu kustantamaan apuneuvonsa itse. Kuulo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35484: kojeen hinta on nykyään jo keskimäärin lähes
35485: tuhat markkaa, mikä on varsin tuntuva kerta-                 Onko Hallituksen mielestä invalidi-
35486: menoerä vammaiselle.                                      huollon apuneuvojen ja -välineiden
35487:    Varallisuusharkinnan toteuttamisen perus-              myöntämisessä nykyisin käytettävä va-
35488: tuessa olennaisesti kunnan sosiaaliviranomaisten          rallisuusharkintamenettely oikeudenmu-
35489: lausuntoon joutuvat invalidihuollon hakijat               kainen ja tarkoituksenmukainen, ja jos
35490: asuinpaikastaan riippuen usein eriarvoiseen ase-          ei ole,
35491: maan.                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35492:    Varallisuusharkinnan toteuttaminen vaatii              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
35493:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1977. ·
35494: 
35495:          Ulla Järvilehto               Sauli Hautala                 Erkki Korhonen
35496:          Veikko J. Matikkala           Jorma Fred                    Impi Muroma
35497:                                        Antero Juntumaa
35498: 
35499: 
35500: 
35501: 
35502: 0877006452
35503: 2                                           1977 vp.
35504: 
35505: 
35506: 
35507: 
35508:                        E d u s kun n a n   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35509: 
35510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ta silloin kun suoritusta niistä ei ole tuleva
35511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      muun lain kuin lastensuojelu- tai huoltoapulain
35512: olette 5 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn kir-     nojalla. Sosiaalihallitus on istunnossaan vuonna
35513: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   197 4 hyväksynyt kokonaan valtion varoista kor-
35514: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vattavat apuneuvoryhmät, joihin eivät kuulu
35515: Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kuulokojeet eikä erikoissilmälasit. Kuulokojeet
35516: kysymyk8estä n:o 199:                              ja erikoissi!lmälasit myönnetään kuitenkin koko-
35517:                                                    naan valtion varoista silloin, kun henkilön tulot
35518:           Onko Hallituksen mielestä invalidi-      ovat niin vähäiset, että apuneuvokustannukset
35519:        huollon apuneuvojen ja -välineiden          saattaisivat aiheuttaa hankkijalleen toimeentulo-
35520:        myöntämisessä nykyisin käytettävä va-       vaikeuksia samoin kuin alle 16-vuotiaille sekä
35521:        rallisuusharkintamenettely oikeudenmu-      opiskelijoille, jotka eivät ole ansiotyössä.
35522:        kainen ja tarkoituksenmukainen, ja jos         Huomioon ottaen tarkoitukseen käytettävissä
35523:        ei ole,                                     olevat varat yllämainitunlainen rajoitus on ollut
35524:           mihin toimenpiteisiin· Hallitus aikoo    toistaiseksi välttämätön.
35525:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
35526:   Vastauksena kysymykseen .esitän kunnioitta-      niin vammaisen apuneuvon hankinnasta aiheu-
35527: vasti seuraavaa:                                   tuvia kustannuksia ei voida pitää tavanomaisina
35528:                                                    elinkustannuksina. Sosiaali- ja terveysministeriö
35529:    Invaliidihuoltolain 8 §:n 2 momentin (1005/     pitää perusteltuna, että tulevaisuudessa voitai-
35530: 73) nojalla suoritetaan kustannukset kokonaan      siin kaikille myöntää tarpeelliset apuneuvot
35531: valtion varoista henkilökohtaiseen käyttöön tu-    maksuttomasti. Tämä edellyttää kuitenkin tar-
35532: levan apuneuvon osalta, sen mukaan kuin so-        koitukseen varattavien määrärahojen tuntuvaa
35533: siaalihallitus määrää. Muutoin suoritetaan inva-   korottamista.
35534: liidihuoltolain nojalla myönnetyn apuneuvon ja        Mitä sitten hakijoiden eriarvoisuuteen tulee,
35535: apuvälineen kustannukset hakijan varallisuudes-    niin sosiaalihallituksen ilmoituksen mukaan sin-
35536: ta riippuen kokonaan tai osaksi valtion varois-    ne ei ole tullut tietoja tällaisista tapauksista.
35537:      Helsingissä 6 . päivänä kesäkuuta 1977.
35538: 
35539:                                                                  Ministeri Olavi Martikainen
35540:                                              N:o 199                                              3
35541: 
35542: 
35543: 
35544: 
35545:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
35546: 
35547:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        bestridas med stöd av annan lag än lagen om
35548: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       barnskydd ellet lagen om socialhjälp. Socialsty-
35549: se av den 5 maj 1977 tili vederbörande med-         relsen har vid sitt plenum år 197 4 godkänt de
35550: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     hjälpmedelsgrupper som helt skall bestridas
35551: av riksdagsman Järvilehto m. fl. undertecknade      med statens medel, och tili dem hör varken
35552: spörsmål nr 199:                                    hörapparater ellet specialglasögon. Hörappara-
35553:                                                     ter och specialglasögon bestrids dock helt med
35554:          Anger Regeringen att det nuvarande         statliga medel då en persons inkomster är så
35555:        systemet med förmögenhetsprövning vid        små, att kostnaderna för hjälpmedlen kunde
35556:        beviljande av hjälpmedel och -redskap        leda tili utkomstsvårigheter. Detsamma gäller
35557:        inom invalidvården är rättvist och ända-     personer under 16 år samt studerande, som inte
35558:        målsenligt, och om det inte är det,          är i förvärsarbete.
35559:          vilka åtgärder ämnar Regeringen               Med beaktande av de medel, som stått till
35560:        vidta för att rätta tili situationen?        buds för ändamålet, har en begränsning av
35561:                                                     ovannämnda slag hittills varit oundviklig.
35562:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-           Såsom i motiveringen tili spörsmålet konsta-
35563: samt anföra följande:                               teras, kan man inte betrakta kostnaderna för en
35564:                                                     handikappads hjälpmedel som ordinära levnads-
35565:    Med stöd av 8 § 2 mom. lagen om invalid-         kostnader. Social- och hälsovårdsministeriet an-
35566: vård ( 1005/7 3) , bestrids kostnaderna i fråga     ser det motiverat att i framtiden kunna bevilja
35567: om hjälpmedei för invalids personliga bruk i        alla nödvändiga hjälpmedel avgiftsfritt. Detta
35568: sin helhet av staten, i enlighet med vad social-    förutsätter dock en kännbar förhöjning av de
35569: styrelsen bestämmer. I övriga faH bestrids kost-    anslag som reserverats för ändamålet.
35570: naderna för hjälpmedel ellet hjälpredskap som          Vad beträffar frågan om bristande jämHkhet
35571: beviijats med stöd av lagen om invalidvård helt     mellan olika sökande, har socialstyrelsen enligt
35572: eller delvis av staten, såframt de inte skall       uppgift inte informerats om några dylika fall.
35573:      Helsingfors den 6 juni 1977.
35574: 
35575:                                                                    Minister Olavi Martikainen
35576:                                               1977 vp.
35577: 
35578: Kirjallinen kysymys n:o 200.
35579: 
35580: 
35581: 
35582: 
35583:                                   Karhuvaara ym.: Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttamisesta
35584:                                      kaupallisella· peruslinjalla.
35585: 
35586: 
35587:                         Ed u s kun n.a n Herra ·Puhe m i e he II e.
35588: 
35589:    Keskiasteen uudistUsta välmistelemaan .asete·     1. 8. 1977 alkaen ylioppilasosastoilla ja kauppa.-
35590: tut toimikunnat oppiainejaostoineen .ja työryh·      opisto-osastoilla. Kaupallisen alan opetussuun·
35591: mineen ovat saaneet työnsä valmiiksi kevään          nitelmatoimikunta luovutti mietintönsä marras-
35592: 1977 kuluessa; mietinnöistä viimeinen eli tek-       kuun lopussa 1976; mietintö ilmestyi painosta
35593: nillisen alan opetussuunnitelmatoimikunnan           maaliskuun alussa 1977. Virallisia lausuntoja
35594: mietintö valmistui huhtikuun lopussa. Eduskun-       mietinnössä esitetyistä suunnitelmista .ei luon-
35595: ta sai keskiasteen suunnitelmista alustavan sel-     nollisestikaan voi olla vielä käytettävissä.
35596: vityksen maaliskuussa, jolloin eduskunta myös           Katsomme, että määräämällä kauppaoppilai-
35597: kävi keskiasteen. uudistusta koskevan :yleiskes-     tosten em. osastot siirtymään vasta mietintöas-
35598: kustelun. Esitys uudistuksen toteuttamisen raa·      teella oleviin uusiin suunnitelmiin ammattikas-
35599: mit määritteleväksi puitelaiksi tulee eduskun-       vatushallitus on ylittänyt sille keskusvirastona
35600: nan käsiteltäväksi todennäköisesti vasta syksyl-     tulevat valtuudet ja osin asettanut itsensä edus-
35601: lä 1977.                                             kunnankin yläpuolelle määräämällä itse niistä
35602:     Keskiasteen eri peruslinjojen opetussuunnitel-   puitteista, joissa keskiasteen uudistusta kaupal-
35603: matoimikuntien esittämiin mietintöihin ei ope-       lisella peruslinjalla aletaan toteuttaa, odotta-
35604:  tusministeriö sen paremmin kuin lnuutkaan ta·       matta keskiasteen yleiset raamit määrittelevää
35605: hot ole voineet eivätkä ehtineet perehtyä. Kaik·     keskiasteen puitelakia.
35606: kia mietintöjä ei ole vielä edes ehditty painaa.        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
35607: Lausuntojen antaminen mietinnöistä siirtyy           sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
35608: ainakin syksyyn 1977, luultavitntnin kevääseen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35609:  1978. Opetusministeriö on tiettävästi antanut       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35610:  alaisilleen keskusvirastoille ohjeet, että uudis-
35611:  tuksen toteuttamiseen ei ryhdytä, ennen kuin                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35612: tarvittava lainsäädäntö ja tarvittavat lausunnot             ammattikasvatushallitus on jo antanut
35613:  mietinnöistä on saatu.                                      ohjeet kauppaoppilaitosten siirtylnisestä
35614:     Yllä selvitettyä taustaa vasten tuntuu oudolta           1. 8. 1977 alkaen uudistetun keskias-
35615:  ja hätiköidyltä menettelyltä se, että ammatti-              teen mukaiseen opetustoimintaan, ja
35616: kasvatushallitus on kiertokirjeessään 2.5/77                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35617:  ( 1977·03-28) määrännyt, että kauppaoppilai·                ryhtyä, jotta keskiasteen uudistuksen
35618:  toksissa ryhdytään toteuttamaan kaupallisen                 toteuttaminen pysyisi eduskunnan sekä
35619:  alan opetussuunnitelmatoimikunnan esittämiä                 opetusministeriön hallinnassa?
35620:  suunnitelmia lukuvuoden 1977-78 alusta eli
35621:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1977.
35622: 
35623:           Sinikka Karhuvaara         Pekka Jokinen               Toivo T. Pohjala
35624:           Irma Koski                 Timo Mäki                   Saara Mikkola
35625:           Erkki Häkämies             Kirsti Hollming             Jalmari Torikka
35626:           Erkki Pystynen             Heikki Jartti               Kullervo Rainio
35627:                         Mikko Asunta               Ulla Puolanne
35628: 
35629: 
35630:  087700671W
35631: 2                                             1977 vp.
35632: 
35633: 
35634: 
35635: 
35636:                          E d u s k u n n a ri H er r a P u h e m i e h e 11 e.
35637: 
35638:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä todettu etenemisjärjestys merkitsee
35639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hallituksen käsityksen mukaan sitä, että keski-
35640: olette kirjeellänne 5 päivänä toukokuuta 1977          asteen koulunuudistus tullaan toteuttamaan
35641: n:o 1142 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         asianmukaisten poliittisten päätösten perusteella
35642: sen·jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Karhu-        suunnitelmallisesti koulujärjestelmän· opetuksel-
35643: vaaran ym. kirjallisen kysymyksen n:o 200:             linen ja toiminnallinen valmius sekä yhteiskun~
35644:                                                        nan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen.
35645:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että        Tämä edellyttää hallituksen käsityksen mukaan
35646:          ammattikasvatushallitus on jo· antanut        ennen kaikkea molempia keskiasteen koulutusc
35647:          ohjeet kauppaoppilaitosten siirtymisestä      muotoja ja kaikkia keskiasteen koulutusaloja
35648:          1: 8. 1977 alkaen uudistetun keskias-         koskevaa kokonaisvaltaista toimeenpanosuunnit-
35649:          teen mukaiseen opetustoimintaan, ja           telua.
35650:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Edellä esitetyn toimintalinjan mukaisesti ope-
35651:          ryhtyä, jotta ·keskiasteen uudistuksen        tusministeriö esitti 24 päivänä helmikuuta 1977
35652:        · toteuttaminen pysyisi eduskunnan sekä         päivätyllä kirjeellä .( 10681/04/74) keskiasteen
35653:          opetusministeriön hallinnassa?                koulutuksen kokeilutoimikunnan .asiasta esittä-
35654:                                                        mään kysymykseen, että keskiasteen ·opetus~
35655:  . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         suunnitelmatoimikuntien valmistamia lukion ja
35656: seuraavaa:                                             koulutusammattien opetussuunnitelmia on tässä
35657:                                                        vaiheessa tarkasteltava mainittujen toimikuntien
35658:    Hallituksen käsityksen mukaan keskiasteen           opetusministeriölle tekeminä ehdotuksina, joista
35659: koulunuudistuksen suunnittelussa on edettävä           ei ole vielä pyydetty tarpeellisia lausuntoja. ja
35660: pääpiirteittäin seuraavassa järjestyksessä:            joihin ei ole otettu kantaa ministeriössä. Minis'-
35661:    1 ) Opetusministeriö     pyytää     keskiasteen     teriö esitti edelleen, ettei ·keskiasteen koulun-
35662: opetusuunnitelmatoimikuntien mietinnöistä tar-         uudistuksen toimeenpanaan liittyvä uusien
35663: peelliset lausunnot. Mietintöjen ja niistä annet-      opetussuunnitelmien käyttöönotto · tule tässä
35664: tujen lausuntojen perusteella hallitus ottaa kan-      vaiheessa eikä ennen edellä mainittujen toimen-
35665: taa mietinnössä tehtyihin ehdotuksiin.                 piteiden. suorittamista-kysymykseen. Ministeriö
35666:    2) Hallitus antaa Eduskunnalle esityksen            ilmoitti kuitenkin, että sen käsityksen mukaan
35667: keskiasteen koulutuksen kehittämistä koskevak-         uusien opetussuonhelmien ajanmukaisia opetus-
35668: si kehyslaiksi, jonka pohjalta Eduskunta päät-         sisältöjä voidaan • käyttää hyväksi opetusta · an7
35669: tää keskiasteen koulunuudistuksen lainsäädän-          nettaessa d:lellyttäen, että se tapahtUu voimassa
35670: nöllisestä perustasta.                                 olevien :opetussuunnitelmien puitteissa nykyisiä
35671:  : 3) ·Edellä 1-kohdassa mainittujen kannanot-         tuntijakaja ja koulutuspituuksia muuttamatta~
35672: tojen ja Eduskunnan laatiman lain perusteella          Samoin ministeriö ilmoitti, että edellä mainio
35673: hallitus antaa ohjeet keskiasteen koulunuudis-         tuista periaatteista; jotka. koskevat uuden. keski-
35674: tuksen toimeenpanosuunnittelusta. Keskusviras-         asteen. koulujärjestelmän toimeenpanoa ja nykyi-
35675: tojen ja lääninhallitusten tekemien suunnitel-         sessä ke8kiasteeri koulujärjestelmässä ·tapahtu-
35676: mien pohjalta vahvistetaan keskiasteen koulun-         vaa uudistuksen suuntaista kehittämistoimintaa,
35677: uudistuksen toimeenpanosuunnitelma, jossa            · voidaan poiketa vain erillisten kokeilujen yh-
35678: päätetään mm. toimeenpanojärjestyksestä ja toi-        teydessä. Ministeriön mainittu kirje lähetettiin
35679: meenpanoaikataulusta.                                  tiedoksi ammattikasvatushallitukselle ja koulu-
35680:    4) Keskiasteen koulunuudistuksen toimeen~           hallitukselle.                       ·
35681: panoon ryhdytään edellä mainitun toimeenpano-             Hallitus on. tietoinen, että ammattikasvatus-
35682: suunnitelman pohjalta.                                 hallitus on 28 päivänä maaliskuuta 1977 päivä-
35683:                                               N:o 200
35684: 
35685: tyllä kiertokirjeellään n:o 25/77 kauppaoppi-        hyväksi kehitettäessä ja nykyaikaistettaessa am-
35686: laitosten johtokunnille antanut ohjeet kaupalli-     matillista opetusta. Varsinaisten uusien opetus-
35687: sen alan opetussuunnitelmatoimikunnan mietin-        suunnitelmien käyttöönoton on kuitenkin tapah-
35688: nössä (komiteanmietintö 1976/84) esitettyjen         duttava osana koulutusjärjestelmän kokonais-
35689: uusien opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Oh-       uudistusta yhtenäisen, huolellisesti valmistellun
35690: jeiden mukaan tarkoitetut opetussuunnitelmat         toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Periaat-
35691: tulisi ottaa käyttöön ylioppilas- ja kauppaopisto-   teesta voidaan poiketa vain nimenomaisesti
35692: osastoilla 1. 8. 1978 lukien. Mainittu kiertokir-    suunnitellun kokeilun yhteydessä, jolloin koulu-
35693: je on ristiriidassa hallituksen edellä esitetyn      tuksen rakenteellisen uudistamisen edellyttämät
35694: toimintalinjan ja opetusministeriön edellä mai~      toimet ovat sisällöllisten uudistusten ohella ko-
35695: nhussa kirjeessä esitettyjen ohjeiden kanssa.        keilussa mukana.
35696:    Ammattikasvatushallituksen kanssa käydyissä          Ammattikasvatushallitus on 23 päivänä tou-
35697: neuvotteluissa opetusministeriön taholta on il-      kokuuta 1977 päivätyllä kirjeellään kauppaop-
35698: moitettu, ettei tuntijakojen muutoksia edellyt-      pilaitosten johtokunnille ( 152/36/77) peruut-
35699: täviä uusia opetussuunnitelmia voida ottaa käyt-     tanut uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa
35700: töön ennen vastauksen alussa ilmoitettujen vai-      koskevat ohjeet ilmoittamalla, ettei se katso
35701: heiden läpikäymistä. Kantaansa ministeriö on         tarkoituksenmukaiseksi ottaa uusia opetussuun-
35702: perustellut sillä, että eduskunnan ja hallituksen    nitelmia käyttöön aikaisemmassa kirjeessä esi-
35703: on voitava lausua käsityksensä uudistuksen to-       tetyn aikataulun mukaisesti, vaan että opetus
35704: teutamistavoitteista ja -menetelmistä ennen nii-     tulee ensi lukuvuonna järjestää tänä lukuvuonna
35705: den toimeenpanemista. Lisäksi ministeriö on          käytössä olleen tunti- ja ainejaon puitteissa.
35706: katsonut, että uudistuksen toteuttaminen pelk-       Lisäksi ammattikasvatushallitus ilmoittaa, että
35707: känä opetussuunnitelmien uudistuksena ei tule        uusia opetussisältöjä voidaan käyttää hyväksi
35708: kysymykseen, koska uudistusta ei voida ajatella      entisen aine- ja tuntijaon puitteissa.
35709: toteutettavaksi ilman koulutusjärjestelmän ra-          Esitetyn perusteella Hallitus toteaa, että
35710: kenteeseen liittyviä väylien avaamiseen tähtää-      keskiasteen koulunuudistuksen toteuttaminen
35711: viä toimenpiteitä alentamatta oleellisesti koko      on asianmukaisesti opetusministeriön ja edus-
35712: uudistuksen tavoitetasoa. Tästä syystä opetus-       kunnan hallinnassa ja että uudistuksen toimeen-
35713: ministeriö on edellä mainitussa kirjeessään          panossa edetään edellä hahmotelluu toiminta-
35714: 24. 2. 1977 Ammattikasvatushallitukselle katso-      linjan ja opetusministeriön 24 päivänä helmi-
35715: nut, että uusia, toimikuntien työn tuloksena         kuuta 1977 päivätyllä kirjeellä antamien ohjei-
35716: syntyneitä opetussuunnitelmia voidaan käyttää        den mukaisesti.
35717:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1977.
35718: 
35719:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
35720: 4                                             1977 vp.
35721: 
35722: 
35723: 
35724: 
35725:                           T i 11 R i k s d a g e n s    H e r r T a 1m a n.
35726:      .     ~
35727: 
35728: 
35729: 
35730: 
35731:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              4) Verkställandet av mellanstadiereformen
35732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              inleds i enlighet med ovannämnda verkställig-
35733: velse nr 1142 av dien 5 maj 1977 till vederbö-         hetsplan.
35734: rande medlem av statsrådet översänt avskrift              Det ovanstående schemat innebär enligt re-
35735: av· fruja:nde av riksdagsman- Karhuvaara m. fl.        geririgens uppfattning, att mellanstadiereformen
35736: ställda spörsmål nr 2001:                              förverkligas med vederbörliga politiska beslut
35737:                                                        som grund, planenligt och med beaktande av
35738:            Är Regeringen medveten om att               skolsystemets pedagogiska och funktionella be-
35739:         yrkesutbildningsstyrelsen redan givit di-      redskap och samhällets ekonomiska bärkraft.
35740:         rektiv om att handelsläroverken fr .o.m.       Detta förutsätter enligt regeringens uppfattning
35741:         1. 8. 1977 skall övergå -till en förnyad       framför allt en helhetsmässig verkställighets-
35742:         undervisning i enlighet med mellansta-         planering rörande båda utbildningsreformerna
35743:         diereformen, och                               och alla utbildningsområden på mellanstadiet.
35744:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            I enlighet med ovan anförda verksamhets-
35745:       , ta för att förverkligandet av mellan-          linje framförde undervisningsministeriet i ett
35746:         stadiereformen skall kvartså under riks-       brev av den 24 februari 1977 (1068/0t4/74)
35747:         dagens och undervisningsministeriets           som svar på en fråga, ställd av försökskommit-
35748:         kontroll?                                      ten för mellanstadieutbildningen, att de läro-
35749:                                                        planer som mellanstadiets läroplanskommitteer
35750:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          färdigställt för gymnasium och utbildningsyr-
35751: samt anföra följande:                                  ken, i detta skede måste betraktas som förslag
35752:    Enligt regeringens uppfattning bör man i            gjorda till undervisningsministeriet av nämnda
35753: planeringen av mellanstadiereformen i huvud-           kommitteer, över vilka förslag ännu inte an-
35754: sak framskrida enligt följande:                        hållits om nödiga utlåtanden och till vilka
35755:    1) Undervisningsministeriet inbegär de er-          man ännu inte tagit ställning i ministeriet.
35756: forderliga utlåi:andemi angående mellanstadie-         Ministeriet framförde ytterligare, ·att ett ibruk-
35757: läroplanskommitteernas betänkanden. På basen            tagande av de nya läroplaner, som ansluter
35758: av betänkandena och utlåtandena tar regeringen         sig till mellanstadiereformen, inte kan komma
35759: ställning till de förslag som görs i betänkan-         ifråga i detta skede och innan de ovannämnda
35760: dena.                                                  åtgärderna vidtagits. Ministeriet meddelade
35761:    2) Regeringen avlåter till riksdagen en pro-        dock att det aktuella lärostoffet i de nya läro-
35762: position om ramlag för utvecklande av mellan-          planerna kan utnyttjas i meddelandet av under-
35763: stadieutbildningen, och på basen av denna be-          visning, under förutsättning att det sker inom
35764: sluter riksdagen om de lagstiftningsmässiga            ramen för de ikraftvarande läroplanerna, utan
35765: grunderna för mellanstadiereformen.                    ändring av den nuvarande timfördelningen och
35766:    3) På basen av de ovan i punkt 1. nämnda            utbildningens längd. Samtidigt meddelade mi-
35767: ställningstagandena och den av riksdagen stif-         nisteriet att man kan avvika från ovannämnda
35768: tade lagen, ger regeringen direktiv om verk-           principer angående verkställandet av det nya
35769: ställighetsplan för mellanstadiereformen. Med          skolsystemet på mellanstadiet och den utveck-
35770: d!e centrala ämbetsverkens och länsstyrelsernas        ling i reformens anda som äger rum i det
35771: planer som grund fastställs verkställighetspla-        nuvarande mellanstadiet, endast i samband
35772: nen för mellanstadiereformen. I planen be-             med enskilda experiment. Sagda ministerie-
35773: stäms bl. a. om verkställighetsordning och -tid-       brev sändes yrkesutbildningsstyrelsen och
35774: tabell.                                                skolstyrelsen till kännedom.
35775:                                              N:o 200                                              5
35776: 
35777:     Regeringen är medveten om att yrkesuthild-     som färdigställts av kommitteerna, kan ut-
35778: ningsstyrelsen i sitt cirkulär av den 28 mars      nyttjas då den fackliga utbildningen utvecklas
35779: 1977 nr 25/77 givit direktiv tili handels-         och moderniseras. Ibruktagandet av de egent-
35780: läroverkens direktioner om ibruktagande av         liga nya läroplanerna måste dock ske som en
35781: de nya läroplaner som framförts i Läroplans-       del av utbildningssystemets totalreform, enligt
35782: kommissionens för handelsbranschen betänkan-       en enhetlig, väl förberedd verkställighetsplan.
35783: de (kommittebetänkande 1976:84). Enligt            Från denna princip kan avvikas endast i sam-
35784: direktiven skulle de avsedda läroplanerna tas      band med uttrycklig, planerad försöksverksam-
35785: i bruk på student- och handelsinstituts-avdel-     het, varvid de anstalter som förutsätts vid en
35786: ningarna den 1 augusti 1977 och på handels-        strukturell reformering av utbildningen, ingår
35787: skoleavdelningarna den 1 augusti 1978.             i försöksverksamheten vid sidan av de inne-
35788: Sagda cirkulär står i strid med regeringens        hållsmässiga reformerna.
35789: ovan anförda verksamhetslinje och de direktiv         Yrkesutbildningsstyrelsen har i ett brev av
35790: som framförts i undervisningsministeriets tidl·    den 23 maj 1977 ( 152/36/77) tili handels-
35791: gare nämndla brev.                                 läroverkens direktioner återtagit sina direktiv
35792:     I diskussioner med yrkesutbildningsstyrel-     om ibruktagandet av nya läroplaner och med-
35793: sen har undervisningsministeriet meddelat att      delat att den inte anser det vara ändamåls-
35794: de nya läroplanerna, som förutsätter ändringar     enligt att de nya läroplanerna tas i bruk enligt
35795: i timfördelningen, inte kan tas i bruk innan       den tidtahell som framfördes i det tidigare
35796: de skeden, som nämndes i början av svaret,         brevet, utan att undervisningen under nästa
35797: har genomgåtts. Sin ståndpunkt har ministeriet     läsår skall arrangeras inom ramen för den tim-
35798: motiverat med att riksdag och regering måste       och ämnesfördelning som varit i bruk under
35799: kunna få säga sin mening om målsättningar          detta läsår. Yrkesutbildningsstyrelsen meddelar
35800: och metoder för förverkligandet av reformen,       därtill, att nytt lärostoff kan utnyttjas inom
35801: innan dessa verkställs. Ytterligare anser minis-   ramen för den tidigare ämnes- och timfördel-
35802:  teriet att det inte kan komma i fråga, att re-    ningen.
35803: formen förverkligas endast som en reform av           På basen av det ovanstående konstaterar re-
35804:  läroplaner, då man inte kan tänka sig att för-    geringen, att förverkligandet av mellanstadie-
35805:  verkliga en reform utan åtgärder som gäller       reformen i vederhörlig ordning står under
35806:  uthildningssystemets struktur och öppnar ut-      undervisningsministeriets och riksdagens kon-
35807:  bildningsvägar, utan att på ett väsentligt sätt   troll, och att man i verkställandet av reformen
35808: pruta på målsättningarna för hela reformen.        avancerar enligt den ovan uppskisserade verk-
35809:     Av denna anledning har undervisningsmi-        samhetslinjen och i enlighet med direktiven
35810:  nisteriet i sitt ovannämnda brev av den 24        i undervisningsministeriets brev av de 24 feb-
35811:  februari 1977 tili yrkesutbildningsstyrelsen      ruari 1977.
35812:  som sin åsikt uttryckt, att de nya läroplaner
35813:      Helsingfors den 8 juni 1977.
35814: 
35815:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
35816: 
35817: 
35818: 
35819: 
35820: 087700671W
35821:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025