<Putin> Mark Rutte on ylittänyt kaikki punaiset viivat ja Suomi samalla. Moskova vastaa tähän uhkaan sotilaallisesti. Muistakaa Kremlin sotilasdoktriini.
<Koponen> Ihanko tosissaan edustaja Kiuru vertaa hallituksen kansanedustajia muuleiksi? Suvaitsevaiseksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia ja naama pokalla muulitellaan menemään. Välillä hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten käyttäytyy.
<Mark Rutte> Pelkään, että liian moni on välinpitämätön, ei ymmärrä tilanteen vakavuutta ja uskoo, että aika on meidän puolellamme. Näin ei ole. Nyt on aika toimia. Hyökkäämme Moskovaan sateenkaaren värisillä Naton panssarivaunuilla.
<Johnsson> Emme ole tehneet näköhavaintoja suloisesta prinsessasta. Tiedämme ainoastaan että hänen kuninkaallinen Skoda on palatsin luona pysäköitynä. Jatkamme tarkkailua. Prinsessan tuntomerkkeinä ovat että hän on pieni kokoinen sekä hänellä on pitkät hiukset.
<Kuninkaallinen partio> Olemme siellä 3 minuutissa ja hyökkäämme Suomeen ilmasta. Pitäkää pintanne. Me tulemme voittamaan.
<Jeesustelija> mee töihi, pelle

Nimesi:

Lausahdus:

201 Käyttäjää paikalla! 0.011415958404541

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1977_1 | A_1977_2 | A_1977_3 | B_1977_1 | B_1977_2 | C_1977_1 | C_1977_2 | D_1977 | E_1977_1 | E_1977_2 | E_1977_3 | F_1977_1 | F_1977_2 | Hak_1977 | PTK_1977_1 | PTK_1977_2 | PTK_1977_3 | PTK_1977_4 | 
1: Vuoden 1977
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5:                 VALTIONEUVOSTON
6:                     KANSLIA
7: 
8: 
9: 
10: 
11: Asiakirjat
12: F2
13: Kirjalliset kysymykset
14: 201-431
15: 
16: 
17: 
18: 
19: HELSINKI 1978
20: Helsinki 1978. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 201 - 431
27: -   201 LiUqvist m. fl.: Om placeringen av ett kärn-       -   213 Sinisalo: Ns. rantaradan suunnittelutöiden jat·
28:     kraftverk i Nykarleby                                      kamisesta
29: 
30: -   201 Liblqvist ym.: Voimalaitoksen sijoittamisesta      -   214 Kainulai~en ym::    Julkaisuvapauden turvaami-
31:     Uudenkaarlepyyn kaupunkiin                                 sesta
32: 
33: -   202 Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehosta-        -   215 Sinisalo: Satamien välityksellä tapahtuvan kaut-
34:     misesta                                                    takulkuliikenteen kehittämisestä
35: 
36: -   203 A.-L. Jokinen ym.: Kotimaisen tuotannon suo-       -   216 Hokkanen ym.: Työaikalain 20 §:n 1 momen-
37:     simisen edistämisestä kuntien hankinnoissa                 tin muuttamisesta
38: 
39: -   204 Talvitie: Kehitysvammalaitosten valvonnan te-      -   217 Westerholm ym.: Työllisyyskoulutukseen osal-
40:     hostamisesta                                               listuville suoritettavan koulutustuen riittämättömyy-
41:                                                                destä
42: -   205 Tennilä: Haaparannan kansankorkeakoulun suo-
43:     rittaneiden . jatko-opiskelumahdollisuuksista Suo-     -   218 Linna: Kotkannevan alueen r.auhoituspäiitök-
44:     messa                                                      sistä
45: 
46: -   206 J. Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon       -   219 Alppi ym.: Poliittisesta syrjinnästä ja kortis-
47:     hallinnonalan ristiriitaisten muutoksenhakusäännös-        toinnista puolustusvoimissa
48:     ten yhtenäistämisestä
49:                                                            -   220 Taxell: Om den svenskspråkiga befolkningens
50: -   207 Merisaari: Voimalalakon takia pakkolomalle             rätt tili hälsovårdsservice på sitt språk
51:     joutuneiden työntekijöiden palkkojen suorittami-
52:                                                            -   220 Taxell: Ruotsinkielisen väestön oikeudesta saa-
53:     sesta
54:                                                                da palveluja omalla äidinkielellään
55: -   208 Sinisalo: Enso-Gutzeitin Kotkan sellu- ja pape-    -   221 Luttinen: Lahden taideoppilaitosten toiminnan
56:     ritehtaan työntekijäkoonan supistamissuunnitelmien         rahoituksen järjestämisestä
57:     peruuttamisesta
58:                                                            ..,.- 222 Lampinen ·ym.: Ns. piilofarmareiden muutta-
59: -   209 Tikka ym.: Vararikkoon asetettujen henkHöi-              misesta henkilöautoiksi
60:     den nimien julkistamisesta
61:                                                            -   223 Suomi ym.: Ovakon Turun rautatehtaan työ-
62: -   210 Lattula:   Virkamiesten harjoittamasta liiketoi-       läisiä vastaan nostettujen syytteiden peru~teista
63:     minnasta
64:                                                            -   224 Vepsäläinen: Pienten omakotitalojen laajenta-
65: -   211 Tikka: Työllisyyskoulutukseen osallistuville           misen rahoituksen turvaamisesta
66:     maksettavien korvausten epäoikeudenmukaisuudesta
67:                                                            -   225 Puolanne ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen puhe-
68: -   212 Pesälä:    Elintarvikeomavaraisuuden   turvaami-       linvirkailijoiden y,Jimääräisiä eläkkeitä koskevista
69:     sesta                                                      rajoittavista ohjeista
70: 
71: 0878000677
72:                                         VALTIO:\:UVOSTOM
73: 4                                                  Sisällysluettelo
74: 
75: -   226 J. Mäkelä ym.: Vapausrangaistusten täytäntöön-       -   241 Tikka: Vanhojen esineiden-maastaviennin ra-
76:     panojen viivästymisestä aiheutuneista ha~ttavaiku­           joittamisesta
77:     tuksista
78:                                                              -   242 H. Westerlund m.fl.: Om avlyftande av mark-
79: -   227 Niskanen ym.: Oulun lääninoikeuden työsken-              nadsföringsavgifterna för vissa lantbruksprodukter
80:     telyolosuhteiden parantamisesta
81:                                                              -   242 H. Westevlund ym.: Eräiden maataloustuottei-
82: -   228 A.-L. Jokmen: Työttömän perheenhuoltajan                 den markkinoimismaksujen poistamisesta
83:     häätämisestä asunnostaan maksamattomien vuokrien
84:     vuoksi                                                   -   243 Tennilä: Veitsiluoto Oy:n menettelystä eräiden
85:                                                                  metsätyömiesten irtisanomiskysymy ksessä
86: -   229 A.-L. Jokinen: Jalankulku- ja pyöräteiden ra-
87:     kentamisessa huomioon otettavista näkökohdista           -   244 Stenbäck m.fl.: Om inskränkandet av den
88:                                                                  kommunlll!:! planeringsrätten
89: -   230 Knuuttila:   Ammattiautoilijoiden työllisyyden
90:     turvaamisesta                                            -   244 Stenbäck ym.: Kunnallisen suunnitteluoikeuden
91:                                                                  rajoittamisesta
92: -   231 Knuuttila ym.: Kehitysyhteistyön lisäämisestä
93:     suomalaisten paperikonetoimitusten avulla                -   245 Björklund m.fl.: Om tillämpning av index-
94:                                                                  villkor på ersättningar vid ansvarsförsäkring
95: -   232 Stenbäck m. fl.:     Om tryggande av Svenska
96:     Teaterns verksamhet                                      -   245 Björklund ym.: Indeksiehtojen soveltamisesta
97:                                                                  vastuuvakuutusten perusteella suoritettaviin kor-
98: -   232 Stenbäck ym.:      Ruotsalaisen Teatterin toimin-        vauksiin
99:     nan turvaamisesta
100:                                                              -   246 Luttinen: Hauhon tiemestaripiirin lakkautta·
101: -   233 Taxell m. fl.: Om ökning ·av varvsindustrins             misesta
102:     orderstock
103:                                                              -   247 Orrenmaa ym.: Opintolainan saamisen ehtona
104: -   233 TaxeLl ym.: Laivanrakennusteollisuuden tilaus-           olevien varallisuusrajojen muuttamisesta
105:     kannan lisäämisestä
106:                                                              -   248 E. Lame ym.: Wärtsilän Turun Telakahla
107: -   234 Juntumaa ym.: Raittiuskirjoituksiin liitetyistä          tapahtuvien irtisanomisten peruuttamisesta
108:     haitallisista ja arveluttavista kyselyistä
109:                                                              -   249 Kortesalmi: Luonnonmarjojen raakana poimi-
110: -   235 Knuuttila ym.: Vesakkomyrkytysten marjasa-               misen estämisestä
111:     dolle aiheuttamista haitoista
112:                                                              -   250 Järvenpää:   Susien   aiheuttamien   menetysten
113: -   236 Tuovinen ym.: Pysyviä työpaikkoja synnyttä-              korvaamisesta
114:     vän tuotantolaitoksen perustamisesta Juuan kun-
115:     taan                                                     -   251 Liedes ym.: Metsätöiden jatkamisesta Pudas-
116:                                                                  järven Olvassuon alueella
117: -   237 P. Puhakka ym.: Vesakkojen kemiallisten tor-
118:     juntamenetelmien kieltämisestä                           -   252 Tuovinen ym.: Turpeenjalostuslaitoksen raken-
119:                                                                  tamisesta Pohjois-Karjalaan
120: -   238 Järvenpää: Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen
121:     kuntien kansanterveystyön kuntainliiton perUstami-       -   253 Tikka: Eläkeasioiden käsittelyn viivästymisestä
122:     sesta                                                        valtiokonttorissa
123: 
124: ~ 239 R. Tuominen ym.: Puhelunvälittäjien työllisyy-         -   254 Tennilä: Poliittisesta syrjinnästä erästä opetta-
125:   den turvaamisesta                                              jan virkaa täytettäessä
126: 
127: -   240 H. Westecl.und m. fl.: Om slopande av tilläggs-      - . 255 Sinisaao: Wärtsilä-yhtymässä suoritettujen pak-
128:     acciserna på lantbrukets produktionsmedel                    kolomautusten peruuttamisesta (Ks. n:o 248)
129: 
130: -   240 H. Westerlund ym.: Maatalouden tuotantoväli-         -   256 E. Nieminen ym.: Asemakaavassa mainitun
131:     neiden lisäverotuksen poistamisesta                          tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta
132:                                                       Sisällysluettelo                                                    5
133: 
134: -257- Kaarna ym.: Nuijamaan tien tieluokan ailenta-             -   275 Mikkola: - SotilasavustUslain soveltamisen epä-
135:   mispyrkimyksistä                                                  kohdista
136: 
137: -       258 Karpola -ym.: Pamilon ja Kaltimon voimalai-         -   276 Tennilä: Kemi 'Oy:n toiminnasta
138:         tosten rakentamisesta aiheutuneiden korvausten- suo-
139:         rittamisesta                                           -    277 Forsman: Postin palvelutason heikentämisestä
140:                                                                     Lappeenrannassa
141: -       259M. Puhakka ym.: Opintotukilain mukaisten
142:         lainojen takaisinmaksuehtojen kohtuuttomuudesta         -   278 Junnila ym.: Poliisien miesvahvuuden lisää-
143:         työttömyystapauksissa                                       mistä varten tarvittavista määrärahoista
144: 
145: -       260 Muroma ym.: Nuorisoväkivallan hillitsemisestä       -   279 P. Jokinen ym.: Maantien rakentamisesta valta-
146:                                                                     tieltä n:o 15 Kääpälään Vailkealan kunnassa työttö-
147: -       261 Suomi ym.: Suomessa -olevien namibialaisten             myystyönä
148:         opiskelumahdollisuuksien turvaamisesta
149:                                                                 --'280-M. Puhakka ym.: Opiskelijamatkojen hintojen
150: -       262 Stenius ym.: Työllisyyskurssin suorittamismah-          korotuksista
151:         dollisuuksista eräässä yksityistapauksessa
152:                                                                 -   281 Kortesalmi: Koulujen kesäloma-aikojen siirtä-
153: -       263 Kainulainen ym.: Työturvallisuuslain 44 §:n             misestä
154:         noudattamisesta
155:                                                                 -   282 Kortesalmi: Väkivallan lopettamisesta eräissä
156: -       264 Stenbäck m.fl.: Om fast vägförbindelse tili             valtioissa
157:         Pellinge skärgård
158:                                                                 -   283 Rainio ym.: Tampereen yliopistolle ostetusta
159: -       264 Stenbäck ym.: Kiinteästä tieyhteydestä Peliin-          tietokoneesta
160:         gin saaristOOill
161:                                                                 -   284 Kortesalmi:   Itsestään    palavien   savukkeiden
162: -       265 R. Tuominen ym.: Oy Wärtsilä Ab:n Kotkan                kieltämisestä
163:         tehtaan lopettamispäätöksestä
164:                                                                 -   285 Mattila ym.: Haja-asutusalueiden          ala-asteen
165: -       266 Korhonen ym.: Opintotukihakemusten hylkäys-             koulujen säilyttämisestä
166:         perusteista
167:                                                                 -   286 Salmenkivi: Haukiputaalla SIJaitsevan, Hyvon-
168: -       267 Ekorre: Maatilalain 52 §:n 4 momenttia koske.           Kudeneule Oy:n konkurssipesän hallinnassa olevan
169:         van täytäntöönpaneasetuksen antamisajankohdasta             teollisuustilan käyttömahdollisuuksista
170: -       268 A.-L. Jokinen: Työllisyyslainsäädännön muutta-      -   287 Mattila: Kalastajien aseman parantamisesta
171:         misesta
172:                                                                 -   288 Luja-Penttilä: Eläkkeellä olevien virkamiesten
173: -       269 Hemmi ym.: Avohuollon äitiyshuoltoon liitty-
174:                                                                     hakeutumisesta uusiin virkoihin
175:         vistä seikoista
176: -       270 Jokela ym.: Asumistuen suorittamisesta omis-        -   289 Perho ym.:     Salaojitusyhdistys r.y:n valtion-
177:         tusasunnoissa asuville henkilöille                          avusta
178: 
179:     -   271 U. Mäkelä ym.: Verorikosten estämisestä             -   290 Järvenpää:    Yliajoista   annettavista   alhaisista
180:                                                                     rangaistuksista
181:     -   272 Stenbäck m.fl.: Om utnyttjande av vindkraft
182:         för energiförsörjnilngen                                -   291 M. Tuominen: Työturvallisuutta            koskevien
183:                                                                     määräysten toimeenpanen turvaamisesta
184:     -   272 Stenbäck ym.:     Tuulivoiman · hyväksikäytöstä
185:         energiahuollossa                                        -   292 Uitto ym.: VR:n Pasilan konepajan johdon
186:                                                                     syyllistymisestä poliittiseen syrjintään
187:     -   273 Perho ym.: Kehitysvammalain mukaisen eri-
188:         tyishuoltopiirijaon ja kunnallisen jaotuksen tarkis-    -   293 Friberg: Posti- ja lennätinlaitoksen punssa
189:         tamisesta Ypäjän kunnan osalta                              todettujen työsuojeluepäkohtien poistamisesta
190:     -   274 Voutilainen ym.: Normaaliluokilla opiskelevien      -   294 Salmenkivi ym.: Lunastuslain 31 §:n 3 mo-
191:         vaikeavammaisten Jasten opiskelun turvaamisesta             mentin täsmentämisestä
192: 6                                                      Sisällysluettelo
193: 
194: -       295 Sigfrids m.fl.: Om yrkesutbildning för svensk-       -       314 Vilmi ym.: Kansallispuistokomitean ehdotusten
195:         språkiga handikappade                                            hylkäämisestä
196: -       295 Sigfrids ym.: Ruotsinkielisille vammaisihle jär-     -       315 Granvik m.fl.: Om förhindrande av utskänk-
197:         jestettävästä ammattikoulutuksesta                               ning av starka alkoholdrycker på specialsniilltågen
198: 
199: -       296 Sinisalo: Ulkomaille tapahtuvan pääomanvien-         -       315 Granvik ym.: Väkevien alkoholijuomien annis-
200:         nin estämisestä                                                  kelusta erikoispikajunien ravintolavaunuissa
201: 
202: -       297 P. Puhakka ym.: Valtion ja kuntien välisten          -       316 Raudaskoski ym.: Väkevien alkoholijuomien
203:         maakauppojen hinnoitteluperusteista                              tarjoilun aloittamisesta erikoispikajunissa
204: 
205: -       298 U. Mäkelä ym.: Sosiaalipalvelujen suunnitel-         -       317 Vilmi ym.: Valtion metsämaiden verottamisesta
206:         mallisen kehittämisen esteistä                                   Enontekiön kunnan alueella                ·
207: 
208: -       299 Pulkkinen ym.: Tuusniemen-Luikonlahden               -       318 Jartti ym.: Pienpuun ja hakkuujätteiden käy-
209:         maantien perusparannusten toteuttamisesta                        töstä energiataloudessa
210: 
211: -       300 Perho: Loimijoki-varren jäteveden puhdistuk-         -       319 Orrenmaa ym.: Lattiasienen torjunnan tehos-
212:         sesta                                                            tamisesta
213: 
214: -       301 J. Mäkelä ym.: Finnair Oy:n maakuljetusten           -       320 A.-L. Jokinen: Työvoimatoimistojen työvoima-
215:         siirrosta posti- ja lennätinlaitokselta Pohjolan Lii-            tarpeen selvittämisestä
216:         kenne Oy: lle
217:                                                                  -       321 Uitto: Jorvin sairaalan henkHökunnan lisäämi-
218: -       302 Salmenkivi ym.: Oulun kaupungin Myllyojan                    sestä
219:         ala-asteen koulun rakennustöitten aloittamisesta
220:                                                                  -       322 Friberg: Oy Yleisradio Ab:n eräiden kirjeen-
221: -       303 Järvenpää ym.: TVL:n Porin korjaamon toi-                    vaihtajien sosiaalipoliittisesta asemasta
222:         minnan turvaamisesta
223:                                                                  -       323 Pesälä ym.: Satovahinkojen korvaamisesta
224: -       304 Rainio ym.: TANDEM-tutkimukseen kulute-
225:                                                                  -       324 Mattsson ym.: Hampaiden oikomishoidosta
226:         tuista varoista
227: -       305 U. Mäkelä ym.: Merimieskatselmusjärjestelmän         -       325 Melin: Om sammansättningen av föräldraråden
228:                                                                          och grundskoleråden samt stadfästelse av vaJJresul-
229:         uudistamisesta
230:                                                                          tatet
231: -       306 Sinisalo: Valtiojohtoisten laitosten eroamisesta
232:         työnantajaliitoista ja muista vastaavista järjestöistä   -       325 Melin: Vanhempainneuvoston ja kouluneuvos-
233:                                                                          ton kokoonpanosta ja vaalin vahvistamisesta
234:     -   307 J. Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveyshallinnon
235:                                                                      -   326 Söderman ym.: Metalliteollisuuden ryöllisyys-
236:         delegointiprosessin jatkamisesta
237:                                                                          dlanteesta Varsinais-Suomen alueella
238:     -   308 Suomi ym.: Jatkuvaa sairautta potevien invali-
239:                                                                      -   327 Voutilainen ym.: Päivärahaetuuksien saannin
240:         dien lääkintähuollon epäkohdista
241:                                                                          vaikeutumisesta eräissä tapauksissa
242:     -   309 E. Laine ym.: Sokerin ja kahvin hintojen
243:                                                                      -   328 P. Puhakka ym.: Valtion henkilöstöhallinnon
244:         alentamisesta
245:                                                                          tietojärjestelmään otettavista tiedoista
246:     -    310 P. Jokinen ym.: Poliisien lisäämisestä Kouvo-
247:                                                                      -   329 Tenhiälä ym.: Puhelinvirkailijoiden irtisano-
248:          lan nimismiespiiriin
249:                                                                          misten välttämisestä
250:     -    311 Friberg: Kiitotavaraliikenteen toiminnan ja työ-
251:                                                                      -    330 Tennilä: Rikospoliisin t01mmnasta fasistipro-
252:          paikkojen turvaamisesta Helsingin liikennealueella
253:                                                                           pagandan levittämistä koskevassa asiassa
254:     --'- 312 Suomi: Silo Oy:n pääluottamusmiehen erotta-
255:          misesta                                                     -    331 Juvela: Merikarvian ja Siikaisten kuntien siir-
256:                                                                           tämisestä kehitysalueiden I vyöhykkeeseen
257:     -    313 Paasio: Kunnallisveroäyrin laskentatavasta ai-
258:          heutuvista haitoista                                        -    332 J. Mäkelä ym.: Pitkäaikaissairaanhoidon rahoi-
259:                                                        Sisällysluettelo                                                7
260: 
261:         tuksen epäkohdista ja koko sosiaali- ja terveyden-       -   351 Tennilä: Vakuutusoikeuden ja korkeimman
262:         huollon · suunnittelu- ja vaJtionosuusjärjestelmän           oikeuden ammattitautia koskevien valitusten käsit-
263:         järkeistämisestä                                             telystä
264: -       333 Vilmi ym.: Kehitysalueen ensimmäisellä vyö-          -   352 Ekorre: Television uutislähetysten ohjelmajär-
265:         hykkeellä maankäyttölain perusteella jätettyjen lisä-        jestelyistä
266:         maatoimitusten loppuunsaattamisesta
267:                                                                  -   353 Lattula: Rahjan kansallispuiston perustamisen
268: -       334 Tuovinen ym.: Aittolahden-Väärämäen maan-                estäruisestä
269:         tien parantamisesta
270:                                                                      354 Ekorre: Isänmaalliseksi Kansanrintamaksi it"
271:         335 Korhonen      ym.:   Lukion   uskonnonopetuksen          seään kutsuvan järjestön toiminnasta
272:         järjestämisestä
273:                                                                  -   355 Friberg: Ns. leasing-autojärjestelmässä esiinty"
274: -       336 Matikkala ym.: Asuinkiinteistön hankinnasta              vistä epäkohdista
275:         menevän leimaveron määrästä
276:                                                                  -   356 Friberg: Ulkosuomalaisten äänestämisen järjes-
277: -       337 Matill4:ala ym.: Television lupajärjestelmän uu-         tämiseen liittyvien epäkohtien korjaamisesta
278:         distamisesta
279:                                                                  -   357 Vilmi ym.: Maankäyttölain perusteella tehtyjen
280: -       338 Jartti ym.: Majavien aiheuttamien vahinkojen             lisämaahakemusten käsitteleruisestä
281:         korvaamisesta ja majavakannan vähentämisestä
282:                                                                  -   358 Hemmi: Ammattikasvatushallituksen organisaa·
283:         339 Junn~la: Oikeiston eristämiseen tähtäävän yh-            tion uudistamisesta
284:         teistyön tehostamisesta
285:                                                                  -   359 Impiö: Y:lioppilaskirjoituksiin valmistautuvien
286: -       340 Tennilä: Erään postiautolinjan muuttamisesta             Pohjois-Suomen lukioiden oppilaiden saattamisesta
287:                                                                      ruotsin kielen opetuksen tuntimäärissä tasa-arvoi-
288: -       341 Knuuttila ym.: Oppilaitoksiin hakeutumisesta
289:                                                                      seen asemaan maamme muiden lukio-opiskelijoiden:
290:         aiheutuvista kustannuksista
291:                                                                      kanssa
292: -       342 Perho ym.: Toimikunnan asettamisesta tutki-
293:                                                                  -   360 Luja-Penttilä ym.: Raskaana olevien naisten
294:         maan uudelleen hajasijoituskysymystä
295:                                                                      irtisanomissuojan tehostamisesta
296: -       343 Sinisalo: Uppopuiden nosto-oikeudesta
297:                                                                  -   361 Tuovinen ym.: Edustustojen vienninedistäruis-
298: -       344 Loikkanen: Psoriasis-taudin hoidon aiheutta-             toiminnan epäkohdista
299:         mien kustannusten korvaamisesta
300:                                                                  -   362 Juvela: Länsisaksalaisten yritysten työaikalain
301: ~ 345 Vilmi          ym.: Työttömyystöinä suoritettavien             vastaisesta menettelystä Olkiluodon atomivoimala-
302:         omakotitalojen lämpöeristystöiden avustamista kos-           työmaalla
303:         kevista ohjeista
304:                                                                  -   363 Kortesalmi: Peruskoulun yläasteen opetuksen
305: -       346 A.-L. Jokinen ym.: Pariisin rauhansopimuksen             aikaansaamisesta Hailuotoon
306:         vastaisen toiminnan kieltämisestä
307:                                                                  -   364 Kortesalmi ym.: Hyöteikön alueen jakamisesta
308:     -   347 Melin m.fl.: Om rätt för arbetsgivare att vid            lisämaiksi viljelijöille
309:         beSikattningen avdraga hushållsarbetstagares lön
310:                                                                      365 Juvela ym.: Suomen ulkomaankaupassa esiin-
311: -       347 Melin ym.: Kotitaloustyöntekijän palkan vä-              tyvistä vinoutumista
312:         hennyskelpoisuudesta verotuksessa
313:                                                                      366 Aaltonen ym.: Opetusministeriön hallinnon-
314: -       348 Ahonen: Kinkomaan sairaalan saneeraus- ja                alan Wkopuolella annettavan ammatillisen perus-
315:         laajennustöiden aloittamisesta                               koulutuksen asemasta
316: -       349 Tennilä: Ns. käyttörahan korottamisesta              -   367 Merisaari ym.: Työsuhdesaatavien käsittelyn
317:                                                                      epäkohdista oikeusistuimissa
318: -       350 Uitto: Poliisiasiain neuvottelukuntien toimin-
319:         nassa esiintyvistä epäkohdista                           -   368 Söderman: Postipalvelujen kehittämissuunnitel-
320: 8                                                 Sisällysluettelo
321: 
322:     mien epäkohdista maaseudun postinkannessa              -    387 Tuovinen: Niiralan rajanylityspaikan avaami-
323:                                                                 sesta matkailuliikenteelle
324: -   369 Aalto: Kunnallisten viranhaltijoiden ja toiml-
325:     henkilöiden eläkehakemusten käsittelyn kestoajasta     -    388 Perho ym.: Hukkakauralain yksinkertaistami-
326:                                                                 sesta
327: -   370 Tuovinen ym.: Puutavara-autojen kuormituksia
328:     koskevan epäkohdan korjaamisesta                       -    389 Perho ym.: Perintö- ja lahjaverolainsäädännön
329:                                                                 tarkistamisesta
330: -   371 Perho: Nautakarjan vuotaloisten torjumisesta
331:                                                            -    390 Friberg ym.: Vankeinhoitolaitoksessa esiinty-
332: -   372 Tuovinen ym.: Urheilujalkineiden halpatuon-             vistä epäkohdista
333:     nin estäruisestä
334:                                                            -    391 Malm m.fl.: Om ändring av den nuvarande
335: -   373 Saukko: Peruskoulun oppilaskohtaisten käyttö-           beskattningen enligt prövning
336:     menojen korottamisesta
337:                                                            -    391 Malm ym.: Nykyisen harkintaverotusmenettelyn
338: -   374 Ahde ym.: Kunnallisten perhepäivähoitajien              muuttamisesta
339:     työttömyysturvasta
340:                                                            -    392 Taxell m.fl.: Om problemen vid idkande av
341: -   375 Majlander ym.: Vapaa-ajattelijain Liiton toimin-        busstrafik
342:     nasta
343:                                                            -    392 .Taxell ym.: Linja-autoliikenteen harjoittamiseen
344: -   376 H. Westerlund m.fl.: Om snabb ändring av                liittyvistä ongelmista
345:     inkomstskatteförordningen för gårdsbruk
346:                                                            -    393 Tennilä: Metsährollituksen eraan alueen vuok-
347: -   376 H. Westerlund ym.: Maatilatalouden tulovero-            raamisesta Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y:lle
348:     asetuksen pikaisesta muuttamisesta
349:                                                             -   394 Tuovinen: Kolmivuorotyön teettämisestä työlli-
350: -   377 Kortesalmi ym.: Kokeiluista korvata tiesuola            syyskurssilaisilla
351:     hiekalla eräillä tieosuuksilla
352:                                                            -    395 Kortesalmi: Asuntotuotannon edistämisestä
353: -   378 M. Tuominen: Sosialistisia maita koskevan
354:     tutkimuksen ja opetuksen edellytysten parantami-        -   396 Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen lieventämi-
355:     sesta                                                       sestä
356: 
357: -   379 Tikka: Kymen läänin syrjinnasta kouluraken-         -   397 A.-L. Jokinen: Kansalaisopistojen malliohje-
358:     nusten rakennuslupia myönnettäessä                          säännön aikaansaamisesta
359: 
360: -   380 Rosnell:   Vankilaolosuhteiden    parantamisesta    -   398 Hemmi: Ristirannan ja Kantojoen välisen tie-
361:                                                                 osuuden päällystämisestä
362: -   381 Saukko: MaataJ.ouden opetuksesta kotitalous-
363:     oppilaitoksissa                                         -   399 Voutilainen ym.: Pielisen-Koitajoen aluekomi-
364:                                                                 tean ehdotusten toteuttamisesta
365: -   382 Sinisalo: Puolan Kansantasavallan kanssa neu-
366:     votelluo kauppasopimuksen voimaansaattamisesta          -   400 Taxell: Om tryggande av underhåll för barn
367:                                                                 genom skatteavdrag
368: -   383 Tuomaala ym.: Hirvien kasvavalle heinälle           -   400 Taxell: Lapsen elatuksen turvaamisesta vero-
369:     aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta                       vähennyksiä hyväksikäyttäen
370: -   384 Härkönen ym.:      Metsäverotuksen epäkohtien       -   401 Luttinen: Lahden ohitustiehankkeen toteutta-
371:     korjaamisesta                                               misen nopeuttamisesta
372: -   385 Junnila ym.: Valtion teollisuusyhtiöiden tap-       -   402 Sinisalo: Vainikkalan raja-aseman paloturvalli-
373:     piollisesta toiminnasta                                     suustoimenpiteiden lisäämisestä
374: 
375: -   386 Pohjala ym.: Valtatie 2:n liukkaudentorjunta-       -   403 M. Tuominen ym.: Fasistisen toiminnan. estä"
376:     tutkimuksesta                                               misestä maassamme
377:                                                    Sisällysluettelo                                               9
378: 
379: -   404 Härkönen ym.: Autonkäyttöön liittyvän vero-             tautumisesta vuoden 1918 kansalaissodassa kaatu-
380:     tuksen alentamisesta                                        neisiin
381: 
382: -   405 Vilmi:   Maatila-asetuksen 42 §:n muuttami-         -   418 E. Laine ym.: Tullilain 72 §:n muuttamisesta
383:     sesta
384:                                                             -   419 Söderman ym.: Valtion telakkateollisuusyhtiön
385: -   406 Salmenkivi ym.: YleishyödyUisten yhteisöjen             perustamisesta
386:     veronhuojennusten myöntämisessä ilmenneistä epä-
387:     kohdista                                                -   420 Tennilä:    Kansaneläkelaitoksen menettelystä
388:                                                                 erästä eläkehakemusta koskevassa asiassa
389: -   407 Kortesalmi:   Eräälle   henkilölle   suoritetusta
390:     lahjuksesta                                             -   421 Raatikainen ym.: Helsingin seutukaavasta pois-
391:                                                                 tetuista alueista
392: -   408 Lattula: Kansallispuistokomitean mietinnössä
393:     Pudasjärven kunnan alueelle ehdotetuista alueva-        -   422 Breilin ym.: Keskuslämmityskattiloiden saatta-
394:     rauksista                                                   misesta hyötysuhdenormiston piiriin
395: 
396: -   409 Asunta ym.: Tampereen patteristoon säilyttä-        -   423 Saukko: Kohtuullisen kantohintatason saavut-
397:     misestä Tampereen läheisyydessä                             tamisesta
398: 
399: -   410 Söderman ym.: Yleisradion ääni- ja kuvaohjel-       -   424 Luttinen: Pilkkionginnan     saattamisesta   ns.
400:     mien saattamisesta merenkulkijain ulottuviLle               jokamiehenoikeudeksi
401: 
402: -   411 Tenhiälä ym.: Päijänne-tunnelin rakentamisen        -   425 Vesterinen ym.: Kotimaisen energian käytön
403:     aiheuttamista haitoista                                     tehostamisesta metsätöissä
404: 
405: -   412 Jokiniemi ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemus-          -   426 Härkönen ym.: Lomalautakunnan harkintaoi-
406:     ten hylkäämisestä                                           keuden poistamisesta maatalousyrittäjän sijaisapua
407:                                                                 myönnettäessä
408: -   413 Junnila ym.: Vuoden 1978 kiitos-, katumus-
409:     ja rukouspäiviä koskevan julistuksen sisällöstä         -   427 Luttinen: Tolkkoon rautatien, alikulkusillan ja
410:                                                                 tiejärjestelyn toteuttamisesta
411: -   414 Kuusio ym.: Ns. erityisvaarallisten työpaikko-
412:     jen työturvallisuuden valvonnan tehostamisesta          -   428 ·Uitto: Dieselveron joustavan palautusmenette-
413:                                                                 lyn järjestämisestä
414: -   415 Järvilehto ym.: Syöpäinvalideja koskevan ~ain­
415:     säädännön uudistamisesta                                -   429 Ahonen: Keski-Suomen terveyskeskusten sai-
416:                                                                 raaloiden leikkaustoiminnan lopettamisesta
417: -   416 Ekorre ym.: Vapaamatkaoikeuden turvaamises-
418:                                                             -   430 Räsänen: Kotimaisen tietokonealan tuotannon
419:     ta siviilipalvelusmiehille Finnair Oy:n maakulje-
420:                                                                 kehittämisestä
421:     tuksissa
422: -   417 Holkeri: Valtioneuvoston yksipuolisesta suh-        -   431 Kanerva: Postin laatikkoonkannosta
423: 
424: 
425: 
426: 
427: 0878000677
428:                                                  1977 vp.
429: 
430: Skriftligt spörsmål nr 20 1.
431: 
432: 
433: 
434: 
435:                                      Lillqvist m.fl.: Om placeringen av ett kämkraftverk i Nykarleby.
436: 
437: 
438:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
439: 
440:    Enligt den s.k. kraftverksområdeskommiw!ns          motionen kräves att staden måste protestera
441: betänkande i maj 1974 skall på Klubbskata i            mot planema samt vidtaga åtgärder för ,att få
442: Nykarleby byggas ett kärnkraftverk före år             planeringen avbruten och i övrigt även på allt
443: 2000. Därtill föreslås ett reservområde på             sätt motarbeta byggandet av ett kärnkraftverk
444: Torsö i samma stad.                                    i Nykarleby.
445:    I samband med det extra kommunalvalet i                Av detta framgår tydligt, att en betydande
446: anledning av kommunsamgången vid årsskiftet            folkopinion motsätter sig att ett kärnkraftverk
447: 1974-1975 mellan Jeppo, Munsala, Nykarleby             placeras i Nykarleby stad.
448: landskommun och Nykarleby stad, ordnade                   Hänvisande tili ovanstående får vi med stöd
449: kärnkraftsmotståndarna från alla politiska läger       av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
450: olika motaktioner. Bl.a. gjordes en namnin-            följande spörsmål att besvaras av vederbörande
451: samling bland dem som motsatte sig en pla-             medlem av statsrådet:
452: nering av ett kraftverk i Nykarleby. Adressen
453: med 3 341 namnteckningar överlämnades åt                          Är Regeringen medveten om, att
454: dåvarande handels- och industriminister Kris-                  planeringen av ett kärnkraftverk i Ny-
455: tian Gestrin.                                                  karleby stad fortsätter, och om så är
456:    Hösten 1976 blev det klart att planeringen                  fallet,
457: trots alla motaktioner inte avbrutits. En mo-                     har Regeringen för avsikt att tillåta
458: tion, som 22 av Nykarleby stads 23 fullmäk-                    planeringens fortsättande och uppföran-
459: tigeledamöter undertecknat, inlämnades till                    det av kärnkraftverket även mot en
460: stadsfullrnäktige den 15 november 1976. I                      stor folkopinions vilja och stadens be-
461:                                                                slut?
462:      Helsingfors den 5 maj 1977,
463: 
464:          Bror Lillqvist                    Jacob Söderman                 Ralf Friberg
465: 
466: 
467: 
468: 
469: 087700631L
470: 2                                              1977 vp.
471: 
472: Kirjallinen kysymys n:o 201.                                                              Suomennos.
473: 
474: 
475: 
476: 
477:                                    Lillqvist ym.: Voimalaitoksen sijoittamisesta Uudenkaarlepyyn
478:                                        kaupunkiin.
479: 
480: 
481:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
482: 
483:    Nk. voimalaitosaluetoimikunnan mietinnön           päivänä 1976. Aloitteessa vaaditaan kaupunkia
484: mukaan toukokuussa 1974 Klubbskatalle                 protestoimaan suunnitelmia vastaan sekä ryhty-
485: Uudessakaarlepyyssä rakennetaan ydinvoimalai-         mään toimenpiteisiin, jotta suunnittelu saatai·
486: tos ennen vuotta 2000. Lisäksi ehdotetaan vara-       siin keskeytetyksi, ja yleensäkin kaikin tavoin
487: aluetta Torsäilä samassa kaupungissa.                 vastustamaan ydinvoimalaitoksen rakentamista
488:    Jepuan, Munsalan, Uudenkaarlepyyn maalais-         Uuteenkaarlepyyhyn.
489: kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin liittymi-            Tästä ilmenee selvästi, että huomattava kan-
490: sen johdosta pidettyjen ylimääräisten kunnallis-      sanmielipide vastustaa sitä, että ydinvoimalaitos
491: vaalien yhteydessä järjestivät kaikista poliitti-     sijoitetaan Uudenkaarlepyyn kaupunkiin.
492: sista leireistä olevat ydinvoiman vastustajat            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
493: erilaisia vastatoimenpiteitä. Mm. järjestettiin       jestyksen .37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
494: nimienkeräys niiden joukossa, jotka vastustivat       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
495: voimalaitoksen suunnittelua Uudessakaarlepyys-        vaksi seuraavan kysymyksen:
496: sä. 3 341 nimikirjoitusta käsittävä adressi an-
497: nettiin silloiselle kauppa- ja teollisuusministeri               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
498: Kristian Gestrinille.                                         voimalaitoksen sijoittamista Uudenkaar-
499:    Syksyllä 1976 tuli selväksi, että suunnittelua             lepyyn kaupunkiin koskeva suunnittelu
500: ei kaikista vastatoimenpiteistä huolimatta ollut              jatkuu, ja jos on,
501: keskeytetty. Aloite, jonka 22 Uudenkaarlepyyn                    aikooko Hallitus sallia suunnittelun
502: 2.3 kaupunginvaituotetusta oli allekirjoittanut,              jatkumisen ja ydinvoimalaitoksen raken-
503: jätettiin kaupunginvaltuustolle marraskuun 15                 tamisen vastoin suuren kansanmielipi-
504:                                                               teen tahtoa ja kaupungin päätöstä?
505:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1977.
506: 
507:          Bror Lillqvist                  Jacob Söderman                  Ralf Friberg
508:                                               N:o 201                                               3
509: 
510: 
511: 
512: 
513:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
514: 
515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      varaamiseksi voimantuotantotarkoiruksifu. Mie-
516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tintöön sisältyvien paikkaehdotusten joukkoon
517: olette ·5 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn          toimikunnan käsityksen mukaan yleisiltä omi-
518: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        naisuuksiltaan sopivana ns. lisäpaikkana, jotka
519: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimikunnan käsityksen mukaan otettaisiin ns.
520: edustaja Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kirjal-    lähiajan neljän paikan lisäksi käyttöön vuoteen
521: lisesta kysymyksestä n:o 201:                       2000 mennessä, kuuluu myös Klubbskata ny-
522:                                                     kyisessä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Lisäksi
523:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       toimikunta esitti Torsöta samassa kaupungissa
524:        voimalaitoksen sijoittamista Uudenkaar-      ns. kolmanteen ryhmään eli varapaikkoihin,
525:        lepyyn kaupunkiin koskeva suunnittelu        jotka saattaisivat tarvittaessa tulla kysymykseen
526:        jatkuu, ja jos on,                           suurvoimalaitospaikkoina.
527:           aikooko Hallitus sallia suunnittelun         Mietinnön jättämisen jälkeen tapahtunut säh-
528:        jatkumisen ja ydinvoimalaitoksen raken-      köenergian kulutuksen kasvu on jonkin verran
529:        tamisen vastoin suuren kansanmielipi.        muuttanut niitä energiantarve-ennusteita, jotka
530:        teen tahtoa ja kaupungin päätöstä?           mietintöä laadittaessa oli olemassa. Voimalaitos-
531:                                                     paikkojen osalta tarve myös on siten vastaavasti
532:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siirtynyt.
533: vasti seuraavaa:                                       Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedossa on
534:    Ns. voimalaitosaluetoimikunta esitti 30. huh-    kaikki maassamme vireillä olevat ydinvoimalai-
535: tikuuta 1974 päivätyssä kauppa- ja teollisuus-      toshankkeet. Näiden joukossa ei ole sellaisia
536: ministeriölle jättämässään mietinnössä erinäisiä    aloitettuja tai aloitettavaksi aiottuja suunnitel-
537: toimenpiteitä sopivien suurvoimalaitospaikkojen     mia, jotka tähtäisivät kummankaan alueen saat-
538:                                                     tamiseen mietinnössä esitettyyn käyttöön.
539:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1977.
540: 
541:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
542: 4                                               1977 vp.
543: 
544: 
545: 
546: 
547:                              T i 11 R ik s d a g en s He rr Ta 1m a n.
548: 
549:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kandet finns även Klubbskata i nuvarande Ny-
550: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          karleby stad som en enligt kommissionens upp-.
551: av den 5 maj 1977 tili vederbörande medlem             fattning tili sina allmänna egenskaper lämplig
552: av statst:ådet för avgivande av svar översänt          så kallad tilläggsplats, vilken enligt kommis+
553: avskrift av följande, av riksdagsman Lillqvist         sionen skulle tas i bruk före år 2000 förutom
554: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 201:              fyra så kallade närmaste tidens platser. Dess-
555:                                                        utom föreslog kommissionen Torsö i samma
556:            Är Regeringen medveten om, att              stad som en plats i den så kallade tredje
557:         planeringen av ett kärnkraftverk i Ny-         gruppen eller bland reservplatserna, som vid
558:         karleby stad fortsätter, och om så är          behov kanske kunde komma ifråga som stor-
559:         fallet,                                        kraftverksplatser.
560:            har Regeringen för avsikt att tiliåta          Efter det betänkandet överlämnats har den
561:         planeringens fortsättande och uppföran-        inträffade ökningen av elenergiförbrukningen
562:         det av kärnkraftverket även mot en             i någon mån förändrat de prognoser för energi-
563:         stor folkoplnions vilja och stadens be-        behovet som existerade när betänkandet tili-
564:         slut?                                          kom. När det gäller kraftverksplatserna har
565:                                                        sålunda behovet på motsvarande sätt flyttats
566:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           fram.
567: anföra följande:                                          Handels- och industriministeriet äger känne-
568:    Den sl kallade kraftverksområdeskommis-             dom om alla kärnkraftverksinitiat1v som är på
569: sionen fran1förde i sitt tili handels- och industri-   gång i vårt land. Bland dessa finns inga sådana
570: ministeriet överlämnade betänkande av den 30           planer, som påbörjats eller som man har föt
571: april 1974 förslag tili olika åtgärder för att         avsikt att påbörja, vilka skulle syfta tili att
572: reservera storkraftverksområden för kraftpro-          någondera området skulle tagas i sådant bruk
573: duktionsändamål. Bland platsförslagen i betän-         som betänkandet föreslår.
574:      Helsingfors den 1 juni 1977.
575: 
576:                                                         Handels- och industriminister Eero Rantala
577:                                                1977 vp.
578: 
579: Kirjallinen kysymys n:o 202.
580: 
581: 
582: 
583: 
584:                                    Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta.
585: 
586: 
587:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
588: 
589:    Oppikoulujen venäjän kielen lukijoiden häm-        Kansakuntien virallisista kielistä ja sen vaiku-
590: mästyttävän pieni määrä osoittaa, ettei meillä        tus monilla tieteen aloilla on todella huomattava.
591: vieläkään täysin tajuta naapurimme kielen             Lisäksi sen merkitys kasvaa jatkuvasti ja voi-
592: suurta merkitystä. Suurempi venäjän kielen tai-       makkaasti kaupan ja teollisuuden piirissä.
593: tajien määrä olisi omiaan huomattavasti helpot-          Edellä olevan perusteella esitän kunnioittaen
594: tamaan naapurimaiden kanssakäymistä eri aloilla.      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
595: Nykyisin kielelliset vaikeudet ovat yhä tavatto-      nojautuen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
596: man suuret.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
597:    Kun meillä Suomessa on suuri slaavilainen kir-
598: jasto ja kun toisaalta tiedetään, että maailman                Millaisia toimenpiteitä Hallituksen ta-
599: tieteellisestä kirjallisuudesta yli puolet julkais-          holla on suunnitteilla venäjänkielen opis-
600: taan venäjäksi, tuntuisi venäjän kielen opiskelu             kelun tehostamiseksi maamme koululai-
601: juuri meille suomalaisille sopivan sitäkin parem-            toksen piirissä?
602: min. Niin ikään venäjä on yksi Yhdistyneiden
603:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1977.
604: 
605:                                             Kuuno Honkonen
606: 
607: 
608: 
609: 
610: 0877006529
611: 2                                             1977 vp.
612: 
613: 
614: 
615: 
616:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
617: 
618:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Peruskouluasteen venäjän kielen opiskelun
619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehostamiseksi on käynnistetty opetussuunnitel-
620: olette kirjeellänne n:o 1159 6 päivältä touko-       mallinen kehittämistyö. Tähän liittyen on syys-
621: kuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston asian-         lukukaudella 1976 Kuopiossa aloitettu venäjän
622: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kielen opetussuunnitelmakokeilu. Samoin on
623: Kuuno Honkosen tekemän seuraavan kirjallisen         aloitettu peruskouluasteelle hyväksytyn venäjän
624: kysymyksen n:o 202:                                  kielen oppikirjan uudistamistyö. Myös kolman-
625:                                                      tena oppilaalle vieraana kielenä peruskoulun
626:          Millaisia toimenpiteitä Hallituksen ta-     yläasteella opiskeltavan venäjän kielen opetus-
627:        holla on suunnitteilla venäjän kielen opis-   suunnitelma on tarkoitus uudistaa.
628:        kelun tehostamiseksi maamme koululai-            Venäjän kielen oppimateriaalikysymyksissä
629:        toksen piirissä?                              kouluhallitus on ollut läheisessä yhteistyössä
630:                                                      Neuvostoliittoinstituutin ja Moskovassa toimi-
631:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       van A. S. Pushkinille omistetun venäjän kielen
632: vasti seuraavaa:                                     instituutin kanssa.
633:     Venäjän kieltä opiskelevien määrä on lukio-         Jotta koululaitoksessa olisi käytettävissä venä-
634: asteella lisääntynyt 1970-luvulla huomattavasti.     jän kielen opettajia lisääntyvää tarvetta vastaa-
635: Kun lukuvuonna 1970-1971 venäjän kieltä              vasti, on kielen opiskelua pyritty tehostamaan
636: opiskeli lukiossa 3 600 oppilasta, oli heitä luku-   myös korkeakouluissa. Opettajien määrällistä
637: vuonna 1976-1977 jo 10 200. Opiskelijamää-           koulutustarvetta lähitulevaisuudessa selvitetään
638: rien lisääntymiseen on ilmeisesti vaikuttanut        opetusministeriön asettamassa opettajien koulu-
639: Neuvostoliittoa ja sen kulttuuria kohtaan tun-       tustarvetoimikunnassa, jonka tehtävänä on laatia
640: netun kasvavan mielenkiinnon ohella se, että         alustavat opettajatarvearviot peruskoulun ja lu-
641: venäjän kielen opiskelun tehostamiseen on kiin-      kion osalta kuluvan vuoden loppuun mennessä.
642: nitetty erityistä huomiota. Jo 1960-luvun lopulla       Venäjän kielen opiskelun tehostamiseen liit-
643: saatiin kehitetyksi asianmukaiset oppimateriaa-      tyvät kysymykset ovat kokonaisuudessaan perus-
644: lit. Tähän liittyen on pyritty tehostamaan myös      teellisen selvittelyn kohteena valtioneuvoston
645: opettajien koulutusta.                               9. 12. 1976 asettamassa kieliohjelmakomiteassa.
646:     Peruskoulussa venäjän kielen opiskelu on tois-   Komitean tehtävänä on mm. laatia 30. 6. 1978
647: taiseksi ollut verrattain vähäistä, joskin merk-     mennessä ehdotus monipuolisen kieliohjelman
648: kejä opiskelun määrällisestä lisääntymisestä sekä    turvaamiseksi maamme koulujärjestelmässä.
649: oppilaalle ensimmäisenä että kolmantena vie-
650: raana kielenä on nähtävissä.
651:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1977.
652: 
653: 
654:                                                                  Opetusministeri Kristian Gestrin
655:                                              N:o 202.                                                 3
656: 
657: 
658: 
659: 
660:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
661: 
662:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             För att effektivera studierna i ryska i grund-
663: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      skolan har man igångsatt ett utvecklingsarbete
664: nr 1159 av den 6 maj 1977 till vederbörande         gällande läroplanen. I anslutning till detta har
665: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      man under höstterminen 1976 i Kuopio inlett
666: jande av riksdagsman Kuuno Honkonen ställda         ett läroplansförsök i ryska. Likaså har man inlett
667: spörsmål nr 202:                                    förnyelsearbete på den lärobok i ryska som god-
668:                                                     känts för grundskolstadiet. Avsikten är att för-
669:           Vilka åtgärder planerar Regeringen        nya även läroplanen för ryska i grundskolans
670:        för att effektivera studierna i ryska        högstadium, där språket tillkommer som tredje
671:        språket inom vårt lands skolväsende?         främmande språk för eleven.
672:                                                         I frågor om läromedel i ryska har skolsty-
673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       relsen varit i nära samarbete med Sovjetinsti-
674: samt anföra följande:                               tutet och det i Moskva verksamma, A. S. Pusj-
675:                                                     kin tillägnade institutet för ryska språket.
676:   Under 1970-talet har antalet elever som på            För att skolstyrelsen skall ha tillgång till
677: gymnasie-nivå studerar ryska ökat betydligt. Då     lärare i ryska så, att det ökade behovet kan
678: 3 600 elever läsåret 1970-1971 studerade            tillgodoses, har man strävat till att effektivera
679: ryska i gymnasiet, var deras antalläsåret 1976-     språkstudierna även i högskolorna. I den av
680: 1977 redan 10 200. Förutom det ökade intresset      undervisningsministeriet tillsatta kommissionen
681: för Sovjetunionen och dess kultur har uppen-        för utredning av behovet av lärarutbildning,
682: barligen det, att man fäst särskild uppmärk-        vars uppgift är att utarbeta preliminära upp-
683: samhet vid en effektivering av studierna i ryska,   skattningar av lärarbehovet i grundskola och
684: bidragit till att öka antalet elever som studerar   gymnasium före utgången av detta år, utreds
685: språket. Redan i slutet av 1960-talet hade man      den närmaste framtidens kvantitativa behov av
686: lyckats utveckla sakenliga läromedel. I anslut-     lärarutbildning.
687: ning till detta har man strävat till att effekti-       Frågor i anslutning till effektiveringen av stu-
688: vera lärarutbildningen.                             dierna i ryska utreds i sin helhet grundligt i
689:    I grundskolan har ryska hittills studerats i     den av statsrådet den 9 december 1976 tillsatta
690: relativt ringa utsträckning, även om teeken på en   språkprogramkommiten. Kommitten har som
691: kvantitativ ökning av studierna och vai av språ-    uppgift bl.a. att före den 30 juni 1978 uppgöra
692: ket som första eller tredje främmande språk         ett förslag gällande tryggandet av ett mångsidigt
693: kan skönjas.                                        språkprogram inom vårt lands skolväsende.
694:      Helsingfors den 15 juni 1977.
695: 
696: 
697:                                                          Undervisningsminister Kristian Gestrin
698: 1
699: 
700: 1
701:                                                1977 vp.
702: 
703: Kirjallinen kysymys n:o 203.
704: 
705: 
706: 
707: 
708:                                    A.-L. Jokinen ym.: Kotimaisen tuotannon suosimisen edistämisestä
709:                                       kuntien hankinnoissa.
710: 
711: 
712:                          E d u s kunnan Herra Puh e m i e h e 11 e.
713: 
714:    Mitä Hallitus aikoo tehdä sen valitettavan            Kun lehtitietojen mukaan Suomen Autoteol-
715: tilanteen parantamiseksi, että kuntien tärkeitä       lisuudessa on työllisyystilanne varsin vaikea,
716: hankintoja suoritetaan edelleen ulkomaisten           olisi Hallituksen toimesta ryhdyttävä tilanteen
717: tuotteiden ollessa etusijalla, vaikka kotimaiset      vaatimiin toimenpiteisiin työllisyyden turvaami-
718: olisivat jopa hinnaltaan edullisimpia ja laadul-      seksi tämän kotimaisen teollisuuden alalla. Sa-
719: taan vähintään vastaavia.                             malla on kysymys myös kuntien säästötoimen-
720:    Erityisen vakava on tilanne sen johdosta, että     piteistä, joiden tarkoituksenmukaisuutta olisi
721: työttömyys olisi lievitettävissä, jos esim. kun-      ohjattava niin, että kaikki mahdolliset hankinta-
722: tien vastuunalaiset henkilöt tuntisivat oman vas-     tuen muodot, joita valtio suorittaa olisivat kun-
723: tuunsa työttömyyden torjumisessa. Onko Halli-         tien päättävien elinten tiedossa.
724: tuksen toimesta tiedotettu kunnille esim. niitä          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
725: valtion tukimuotoja, joita kotimaisten hankin-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
726: tojen osalta on saatavissa.                           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
727:    Esimerkiksi Nousiaisten kunnassa on han-           seuraavan kysymyksen:
728: kittu ulkomainen paloauton alusta, vaikka hyvä
729: alusta olisi voitu hankkia kotimaasta. Kun valtio               Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
730: tukee tällä hetkellä kuntia palokalustojen han-              menpiteisiin, joilla turvattaisiin se; ·että
731: kintoja suoritettaessa eräiden tuotteiden osalta             kotimaisen tuotannon suosiminen tavoit-
732:  jopa 75 % :iin asti, ei tätä asiaa ole kyllin sel-          taisi kuntien hankintaportaan ja että
733: västi kuntien päättäville elimille tiedotettu.               työllisyyttä turvaavia toimenpiteitä voi-
734:                                                              taisiin näiltä osin tehostaa?
735:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1977.
736: 
737:                 Anna-Liisa Jokinen                                Arto Merisaari
738:                 Paula Eenilä                                      Ensio Laine
739: 
740: 
741: 
742: 
743: 087700653A
744: 2                                             1977 vp.
745: 
746: 
747: 
748: 
749:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
750: 
751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot suta,
752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        onko hankinnoissa otettu huomioon kotimaisen
753: olette 10 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn kir-      tuotannon edistämistä ja kotimaisen työvoiman
754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     käyttöä koskevat näkökohdat. Valtionosuutta
755: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      suoritetaan vain kustannuksiin, joita on pidet-
756: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     tävä tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisina.
757: sesta kysymyksestä n:o 203:                          Valtionosuutta suoritettaessa vaaditaan kuntien
758:                                                      ja kuntainliittojen hankinnoista selvitys, joka
759:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    osoittaa että kotimaisen tuotannon edistämistä
760:        menpiteisiin, joilla turvattaisiin se, että   koskevat näkökohdat otetaan huomioon.
761:        kotimaisen tuotannon suosiminen tavoit-           Valtioneuvoston antamien ohjeiden (1046/
762:        taisi kuntien hankintaportaan ja että työl-    76) mukaan selvityksestä tulee käydä ilmi mer-
763:        lisyyttä turvaavia toimenpiteitä voitaisiin   kittävimpien tuotteiden tai tuoteryhmien hinta-,
764:        näiltä osin tehostaa?                         laatu- ja muut sen kaltaiset tiedot. Lisäksi on
765:                                                      käytävä ilmi niiden kotimaisuusaste, toimitus-
766:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aika sekä huoltoa ja varaosien saantia koskevat
767: vasti seuraavaa:                                     tiedot. Toteutettaessa hankkeita kunnan tai kun-
768:     Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista     tainliiton edellytetään pyytävän tarjouksia riittä-
769: ja -avustuksista annetun lain (35/1973) 8 §:n        väitä määräitä tavaran toimittajia siten, että nii-
770: 2 momentin mukaan edellytyksenä valtionosuu-         hin, milloin se on mahdollista, sisältyy koti-
771: den suorittamiselle hankinnoista aiheutuviin kus-    maisten tuotteiden tarjouksia, jollei erityisistä
772: tannuksiin on, että mikäli ulkomaankauppaa kos-      syistä muuta johdu. Hankintahinnan lisäksi
773: kevista sopimuksista ei muuta johdu, on otettu       ohjeiden mukaan tulee kiinnittää huomiota myös
774: huomioon kotimaisen tuotannon edistämistä ja         hankintojen toimitusvarmuuteen, käyttökustan-
775: kotimaisen työvoiman käyttöä koskevat näkö-          nusten edullisuuteen, huollon järjestelyihin, va-
776: kohdat. Valtioneuvosto voi kuntien ja kuntain-       raosien saantiin sekä muihin vastaaviin tekijöi-
777: liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-   hin.
778: tun asetuksen (875/75) 3 §:n 1 momentin mu-              Kun valtionosuutta myönnettäessä valvotaan,
779: kaan antaa tarvittaessa valtion viranomaisille       että näitä ohjeita on noudatettu, säännösten mu-
780: yleisiä ohjeita siitä, miten kotimaisen tuotannon    kaan meneteltäessä kuntien ja kuntainliittojen
781: edistämistä ja kotimaisen työvoiman käyttöä          hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan otetaan
782: koskevat näkökohdat tulee ottaa huomioon har-        huomioon kotimainen tuotanto. Hankinta voi-
783: kittaessa edellytyksiä valtionosuuden suorittami-    daan hyväksyä korkeammasta hankintahinnasta
784: seen. Ennenkuin valtion viranomainen tekee pää-      huolimatta, jos hankintaa voidaan pitää koko-
785: töksen valtionosuuden suorittamisesta perusta-       naisuutena ottaen edullisimpana mm. käyttökus-
786: miskustannuksiin sille on toimitettava pääpiirus-    tannukset ja huollon järjestelyt huomioonottaen.
787: tukset ja tarkistettu arvio perustamiskustannuk-     Mm. terveyskeskusten ja sairaaloiden hankintoja
788: sista sekä muut tarpeelliset hanketta koskevat       varten ja valtioneuvoston hyväksymissä valta-
789: tarkemmat selvitykset, joihin tulee sisällyttää      kunnallisissa suunnitelmissa on annettu ohjeet
790: tiedot myös siitä, miten kotimaisen tuotannon        kotimaisen tuotannon suosimisesta. Kotimaisuu-
791: edistämistä ja kotimaisen työvoiman käyttöä kos-     den suosimista ei voida korostaa liikaa sellaisilla
792: kevat näkökohdat tullaan hanketta toteutettaessa     alueilla, joissa kotimaan tuotteilla ei ole kilpai-
793: ottamaan huomioon. Sekä perustamis- että käyt-       luasemaa keskenään.
794: tökustannusten valtionosuuden suuruuden mää-            Sisäasiainministeriö on tänä vuonna antanut
795: räämistä ja loppuerän maksamista varten valtion      ratkaisun 11 paloauton hankinnasta. Näistä 8
796: asianomaisille viranomaisille toimitettavan selvi-   on Sisu-merkkisiä, 2 Volvoa ja 1 Volkswagen
797:                                                N:o 203.                                                3
798: 
799: pienoislinja-auto. Volvo on EFTA-maan tuote           seen sisältyvät mm. selvitykset kotimaisten han-
800: ja Volkswagenia vastaavaa kotimaista autoa ei         kintojen edullisuudesta, jossa pohjana on käy-
801: ole. Nousiaisten kunta ei saa paloauton hankin-       tetty vuonna 1976 julkaistua Suomen Työn Lii-
802: taan lainkaan valtionosuutta, koska sitä saavat       ton tutkimusta "Suomalaisten tuotteiden tulo-
803: 1-3 kantokykyluokkaan kuuluvat kunnat ja              ja työllisyysvaikutukset". Lisäksi suosituksessa
804: Nousiaisten kantokykyluokka on 6. Kunnalle oli        on annettu ohjeita menettelytapojen kehittämi-
805: jätetty paloauton hankkimiseksi seuraavat tar-        sestä kotimaisten hankintojen lisäämiseksi.
806: joukset: Bedford 61 980 markkaa, Ford 70 240             Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministe-
807: mankkaa, Mercedes-Benz 83 520 markkaa ja Sisu         riön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloilla
808: 101 550 markkaa. Kunta on päätynyt halvim-            on lisäksi asetettu erityiset toimikunnat valmis-
809: paan ratkaisuun eli hankkinut englantilaisvalmis-     telemaan yksityiskohtaisia suosituksia julkisen
810: teisen paloauton alustan. Itse paloauton kori-        sektorin toimesta hankittavien tuotteiden laa-
811: työt ja varustaminen tapahtuvat kotimaassa.           dusta ja tyypistä, jolloin etusijalla ovat kotimai-
812:    Kuntien itsehallintoasemasta johtuen hallitus      set hankinnat. Toimikuntien valmistelemia suo-
813: ei voi suoranaisesti vaikuttaa kuntien hankinta-      situksia tullaan jo kuluvan vuoden aikana anta-
814: politiikkaan. Kuntien keskusjärjestöt ovat suosi-     maan kuntien keskusjärjestöjen välityksellä kun-
815: telleet 19. 1. 1977 antamallaan yleiskirjeellä kun-   nille ja kuntainliitoille.
816: nille ja kuntainliitoille kotimaisen tuotannon           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
817: edistämistä ja kotimaisen työvoiman käyttöä           ei ole syytä ryhtyä enempiin muodollisiin toi-
818: koskevien näkökohtien huomioon ottamista han-         menpiteisiin kuntiin nähden kotimaisen tuotan-
819: kintoja suoritettaessa. Tähän laajaan yleiskirjee-    non suosimiseksi.
820:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1977.
821: 
822: 
823:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
824: 4                                            1977 vp.
825: 
826: 
827: 
828: 
829:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
830: 
831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        erforderliga uppgifterna om huruvida man i
832: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       anskaffningarna har beaktat synpunkterna rö-
833: av den 10 maj 1977 tili vederbörande medlem         rande främjandet av inhemsk produktion och
834: av statsrådet översänt avskrift av följande av      användningen av inhemsk arbetskraft. Statsan-
835: riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl. ställda        del erläggs endast för kostnader som måste
836: sjörsmål nr 203:                                    anses nödvändiga med tanke på skötseln av upp-
837:                                                     giften. Då statsandel erläggs, krävs en utredning
838:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-       över kommunernas och kommunalförbundens
839:        nom vilka man kunde säkra att budska-        anskaffningar, viiken visar att synpunkterna rö-
840:        pet om gynnande av inhemsk produktion        rande främjandet av den inhemska produktioneo
841:        når kommunernas anskaffningsinstanser,       beaktas.
842:        och att de sysselsättningstryggande åtgär-      Enligt statsrådets direktiv (1046/76) förut-
843:        derna i dessa avseenden effektiveras?        sätts det, att av utredningen framgår pris-, kva-
844:                                                     litet-, och andra liknande uppgifter angående de
845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       viktigaste produkterna eller produktgrupperna.
846: samt anföra följande:                               Y tterligare skall framgå den inhemska andelen
847:    Enligt 8 § 2 mom. lagen om statsandelar          i dessa, leveranstid samt uppgifter om service
848: och -understöd åt kommuner och kommunalför-         och tillgång på teservdelat. Kommun eller kom-
849: bund (35 /73) är det en förutsättning för er-       munalförbund skall förutsättas inbegära anbud
850: läggande av statsandel för kostnader för anskaff-   från tillräckligt antal varuleverantörer så, att i
851: ningar, att sådana synpunkter som rör främjan-      anbuden såvitt möjligt ingåt anbud på inhemska
852: det av den inhemska produktioneo och använd-        produkter, såvida inte annat föranleds av sär-
853: ningen av inhemsk arbetskraft har beaktats, om      skilda skäl. Enligt direktiven bör man fästa upp-
854: inte annat föranletts av avtal rörande utri-        märksamhet förutom vid anskaffningspriset även
855: keshandeln. Statsrådet kan enligt 3 § 1 mom.        vid anskaffningarnas leveranssäkerhet, drifts-
856: förordningen om statsandelar och -understöd åt      kostnadernas förmånlighet, anordnandet av ser-
857: kommuner och kommunalförbund (875/75) vid           vice, tillgången på reservdelar samt andra mot-
858: behov meddela vederbörande statsmyndigheter         svarande faktorer.
859: allmänna anvisningar om hur synpunkterna som           Då man vid beviljandet av statsandel över-
860: rör främjandet av den inhemska produktioneo         vakar att dessa direktiv efterföljts, förfar man
861: och användningen av inhemsk arbetskraft skall       enligt bestämmelserna, så att man i kommuner-
862: beaktas vid prövningen av förutsättningarna för     nas och kommunalförbundens anskaffningar be-
863: erläggande av satsandel. Innan en statlig myn-      aktar den inhemska produktionen. Anskaff-
864: dighet fattar beslut om erläggande av statsandel    ningen kan trots högre anskaffningspris godkän-
865: för anläggningskostnader, måste den tillställas     nas om anskaffningen som helhet kan anses för-
866: en huvudritning och justerad kalkyl över anlägg-    månligare bl.a. med beaktande av driftskostna-
867: ningskostnaderna samt övriga nödiga utredningar     der och anordnandet av service. Bl.a. för anskaff-
868: angående projektet, i vilka även bör ingå upp-      ningar tili hälsocentraler och sjukhus och i de
869: gifter om hur synpunkterna rörande främjandet       av statsrådet godkända riksomfattande planerna,
870: av den inhemska produktioneo och användnin-         har man givit direktiv angående gynnande av
871: gen av inhemsk arbetskraft kommer att beaktas       inhemsk produktion. Gynnandet av inhemska
872: då projektet förverkligas. För fastställande av     produkter kan aldrig nog understrykas inom så-
873: statsandelens storlek och utbetalande av dess       dana områden, där de inhemska varorna inte
874: sista rat bör, för både anläggnings- och drifts-    konkurrerar med varandra.
875: kostnadernas del, den utredning som tillställs         Ministeriet för inrikesärendena har i år träffat
876: vederbörande statliga myndigheter innehålla de      avgöranden om anskaffning av 11 brandbilar.
877:                                              N:o 203.                                               5
878: 
879: Av dessa är 8 av mällket Sisu, 2 Volvo och 1        ning angående de inhemska anskaffningarnas
880: en Volkswagen kleinbuss. Volvo är en EFTA-          förmånlighet, viiken baserar sig på den år 1976
881: produkt och det finns ingen inhemsk bil som         av Förbundet för Finlands arbete publicerade
882: skulle matsvara Volkswagen-bussen. Nousiainen       undersökningen "Finska produkters inverkan
883: kommun erhåller ingen statsandel för anskaff-       på inkomst och sysselsättning". I rekommen-
884: ning av brandbil, eftersom statsandel tillfaller    dationen gavs ytterligare direktiv för utveck-
885: kommuner i 1-3 bärkraftsklassen och Nousiai-        lande av förfaringssätt för att öka de inhemska
886: nen hör tili 6 bärkraftsklassen. Kommunen har       anskaffningarna.
887: fått följande erbjudanden med anledning av             Inom undervisningsministeriets, social- och
888: brandbilsanskaffningen: Bedford 61 980 mark,        hälsovårdsministeriets samt finansministeriets
889: Ford 70 240 mark, Mercedes-Benz 83 520 mark         förvaltningsområden har dessutom tillsatts
890: och Sisu 101 550 mark. Kommunen har stannat         särskilda kommitteer med uppgift att förbe-
891: för det billigaste alternativet och med andra ord   reda detaljerade rekommendationer angående
892: anskaffat ett brandbilsunderrede av engelsk pro-    typ och kvalitet på de produkter som anskaffas
893: duktion. De egentliga karosseri- och utrustnings-   inom den offentliga sektorn, varvid de inhems-
894: arbetena utförs i hemlandet.                        ka anskaffningarna kommer i första rummet.
895:    På grund av den kommunala självstyrelsen         De rekommendationer kommitteerna färdigstäl-
896: kan regeringen inte direkt påverka kommuner-        ler tillställs redan innevarande år kommunerna
897: nas anskaffningspolitik. Kommunernas central-       och kommunalförbunden genom förmedling av
898: organisationer har i ett cirkulär 19. 1. 1977       kommunernas centralorganisationer.
899: rekommenderat kommuner och kommunalför-                På basen av ovanstående anser regeringen
900: bund att beakta synpunkterna rörande främjan-       det inte finnas orsak tili flera formella åtgärder
901: det av inhemsk produktion och användningen          i avsikt att få kommunerna att gynna inhemsk
902: av inhemsk arbetskraft vid anskaffningar. I         produktion.
903: detta omfattande cirkulär ingår bl.a. en utred-
904:      Helsingfors den 13 juni 1977.
905: 
906: 
907:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
908: 
909: 
910: 
911: 
912: 087700653A
913:                                               1971 vp.
914: 
915: Kirjallinen kysymys n:o 204.
916: 
917: 
918: 
919: 
920:                                   Talvitie: Kehitysvammalaitosten valvonnan tehostamisesta.
921: 
922: 
923:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
924: 
925:     Lahdessa toimii Sylvia-Koti -niminen kehitys-      Jo tähän mennessä suoritettujen tutkimusten
926:  vammaisten. lasten sisäoppilaitos. Laitoksen me- tulokset osoittavat täysin kiistattomasti sen,
927:  noista vastaa valtio 55% ja kunnat 45 %. että laitoksessa tapahtuva henkilökunnan koulu-
928:  Laitos on siis kokonaan yhteiskunnan rahoit- .tus on epäpätevää ja että yhteiskunnan toimesta
929:  tama. Laitoksessa tapahtuva opetus perustuu tapahtunut valvonta on ollut riittämätöntä.
930:  ns: · Steiner-koulun periaatteelle. Laitos koulut-    Koska Lahden Sylvia-Koti ei ole lajissaan
931:  taa itse opettajat ja muun henkilökunnan. Lai- ainoa, vaan kyseisenkaltaisia laitoksia toimii
932:  toksen pitäisi olla sosiaali- ja terveysministeriön maassamme muitakin, olisi mainittujen laitosten
933:  valvonnan alainen.                                  valvontaa tehostettava.
934:     Kuitenkin kuluneen vuoden aikana on julki-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
935:  suuteen tullut suorastaan pöyristyttäviä tietoja §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
936:  laitoksen· kasvatusmenetelmistä. Eräitä räikeim- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
937: .piä tapauksia käsitellään parhaillaan Lahden van kysymyksen:
938:  raastuvanoikeudessa. Jo tämän hetken tietojen
939: ·mukaan on käynyt ilmi, että laitoksessa on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
940: ·Öllut yleisenä käytäntänä ruumiillinen kuritus,            ryhtyä Lahden Sylvia-Kodin kaltaisten
941:  jonka kohteena ovat olleet kehitysvammaiset                laitosten valvonnan tehostamiseksi ja
942:  lapset.                            .                       epäinhimillisten    kasvatusmenetelmien
943:     Menetelmiin on kuulunut kehitysvammaisten               poistamiseksi kyseisistä laitoksista sekä
944:  lasten kurittaminen, tuolilla seisottamiset, pien-         tämänkaltaisten laitosten opettaja- ja
945: .ten lasten su1kemiset yön ajaksi kylpyhuonee-              muun henkilökunnan koulutuksen saat-
946:  seen jne.                                                  'tamiseksi vastaamaan yleensä opettajan-
947:     Kasvatusmenetelmät ovat siis olleet mitä suu-           koulutukselle asetettuja vaatimuksia?
948:  rimmassa määrin epäinhimilliset.
949:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1977.
950: 
951:                                            Helge Talvitie
952: 
953: 
954: 
955: 
956: 0877006496
957: 2
958:                                               1977 "'·
959: 
960: 
961: 
962: 
963:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
964: 
965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misestä. Tapahtumasta julkisuudessa esitetyt
966: t:nainitussa tarkoituksessa Te., Herra Puhemies,     tiedot ovat tarkastuksen perusteella saadun ku-
967: olette 10 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn           van mukaan mitä ilmeisimmin liioiteltuja. Tä-
968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         män perusteella sosiaalihallitus on katsonut,
969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ettei tapahtuma anna poliisiviranomaisten osoit-
970: edustaja Helge Talvitien näin kuuluvasta kir-        taman syytteen tisaksi aihetta muihin välittö-
971: jallisesta kysymyksestä n:o 204:                     miin toimenpiteisiin. Sen sijaan sosiaalihallitus
972:                                                      pitää jatkuvasti yhteyttä laitokseen, seuraa ti-
973:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lanteen kehitystä ja pyrkii käymään neuvotte-
974:        ryhtyä Lahden Sylvia-Kodin kaltaisten         luja mahdollisten epäkohtien poistamiseksi.
975:        laitosten valvonnan tehostamiseksi ja            Tapahtuneen yhteydessä Sylvia-kodin toimin-
976:        epäinhimillisten    kasvatusmenetelmien       taan kiinnitetty huomio on saanut lisäväriä
977:        poistamis.eksi kyseisistä laitoksista sekä    niistä tiedoista, joita Sylvia-kodin toimintape-
978:        tämänkaltaisten laitosten opettaja- ja        riaatteesta on esitetty. Olennaista tässä normaa-
979:        muun henkilökunnan koulutuksen saat-          lista laitostoiminnasta monella tavalla poikkea-
980:        ~tamiseksi vastaamaan yleensä opettajan-      vassa toimintayksikössä on se, että osa henkilö-
981:        koulutukselle asetettuja vaatimuksia?         kunnasta asuu huollettavien kanssa perheen-
982:                                                      omaisissa yksiköissä. Tällainen järjestelmä antaa
983:    Va.st.auksen.a kysymykseen esitän kunnioitta-     normaalia laitostoimintaa paljon paremmat edel-
984: vasti seuraavaa:                                     lytykset hyvien ja turvallisten ihmissuhteiden
985:                                                      raJkentumiselle henkilökunnan ja huollettavien
986:    Lahdessa sijaitseva Sylvia-koti -niminen laitos   välille. Sylvia-kodissa tätä voidaan pitää eri-
987: toimii vajaamielislain tarkoittamana opetus- ja      tyisen merkittävänä asiana, koska suuri osa
988: hoitokotina. Huollettavien tutkimuksen ja ryh-       huollettavista on kehitysvammaisuutensa lisäksi
989: mittelyn sekä johtavien hoitoperiaatteiden osal-     vaikeasti psyykkisesti häiriytyneitä lapsia. Toi-
990: ta laitos on Ronnin keskuslaitoksen valvonnan        sena erityispiirteenä on se, että laitoksen kas-
991: alainen, muilta osin valvonta kuuluu vajaa-          vatus- ja opetustoiminnassa sovelletaan Rudolf
992: mielislain mukaisesti sosiaalihallitukselle. Lai-    Steinerin ajatusten perusteella kehitettyjä me-
993: tokselle on suoritettu vajaamielislain mukaista      netelmiä. Näitä menetelmiä soveltavaa henkilö-
994: valtionapua.                                         kunnan koulutusta ei Suomessa ole olemassa
995:    Välittömästi sen jälkeen kun sosiaalihallituk-    vaan koulutus on järjestetty joko Sylvia-kodissa
996: sen tietoon oli tullut väite laitoksessa huollet-    tai ulkomailla.
997: tavaa kohtaan henkilökunnan toimesta kohdis-             Systemaattista tutkimusta Sylvia~kodin kas-
998: tuneesta väkivallasta, sosiaalihallituksen virka-    vatustoiminnan tuloksista ei ole tehty. Yksittäi-
999: miehet suorittivat 29. 3. 1977 laitoksessa tar-      set tapaukset osoittavat kuitenkin, että muissa
1000: kastuksen. Tarkastuksen yhteydessä keskustel-        laitoksissa erityisen vaikeina huollettavina pi-
1001: tiin pitkään väkivaltaisuudesta syytetyn opetta-     detyt kehitysvammaiset voivat Sylvia-kodissa
1002: jan srekä laitoksen johdon ja lukuisten eri työn-    kuntoutua ainutlaatuisella tavalla. Tämän vuok-
1003: tekijöiden kanssa.                                   si valtion viranomaisilla ei voi olla periaatteel-
1004:    Tarkastajat vakuuttuivat siitä, että poliisin     lista syytä estää tai vaikeuttaa Sylvia-kodin
1005: tietoon tulleiden tapahtumien yhteydessä esiin-       toimintaa, vaan sitä on pidettävä myönteisenä
1006: tynyt kurinpitokeinojen käyttö ei kuulunut lai-      kokeiluna, jolla voi olla huomattavaa merkitystä
1007: toksen normaaleihin menetelmiin vaan johtui          kehitysvammahuollon yleisessä kehittämisessä
1008: kysymyksessä olleen opettajan maltin menettä-        Suomessa.
1009:                                            N:o 204                                              3
1010: 
1011:    Henkilökunnan koulutuksen osalta pyritään     että koulutus edelleen palvelee Sylvia-kodin
1012: siihen, että koulutus saataisiin normaalin am-   omaksumien kasvatus- Ja opetusmenetelmien to-
1013: mattikasvatusviranomaisten valvonnan ja tuen     teuttamista.
1014: piiriin. Samalla on kuitenkin turvattava se,
1015:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1977.
1016: 
1017:                                                                 Minis·teri Olavi Martikainett
1018: 4                                            1977 vp.
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1024: 
1025:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gifter som i offentligheten framförts är, enligt
1026: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       den uppfattning man kom f:ro.m till på basen av
1027: av den 10 maj 1977 tili vederbörande medlem         inspektionen, helt uppenbart överdrivna. Grun-
1028: av statsrådet översänt avskrift av följande av      dande sig på detta har socialstyrelsen ansett att
1029: riksdagsman Helge Talvitie ställda spörsmål nr      händelsen inte, förutom det av polismyndighe-
1030: 204:                                                terna föransta:ltade åtalet, ger orsak till ytter-
1031:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ligare omedelbara åtgärder. I stället upprätt-
1032:         ta för att effektivera övervakningen av     håller socialstyrelsen ständig kontakt med an-
1033:         anstalter av typ Sylvia-Hemmet i Lah-       stalten, följer med händelseutvecklingen och
1034:        tis och för att avlägsna de inhumana         strävar till att förhandla angående avlägsnandet
1035:        uppfostringsmetodema vid ifrågavaran-        av eventuella missförhållanden.
1036:         de anstalt samt för att befordna ut-            Till den uppmärksamhet som kom Sylvia-
1037:        bildningen av lärar- och övrig personai      hemmet tili del i samband med dessa händelser
1038:        vid anstalter a,v denna typ så, att den      bidrog de uppgifter som framfördes angående
1039:        motsvarar de allmänna krav som ställs        Sylvia-hemmets verksamhetsprinciper. Väsentligt
1040:        på lärarutbildning?                          för denna verksamhetsenhet, som på många sätt
1041:                                                     skiljer sig från en normal anstalt, är, att en
1042:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       del av personalen bor tilisammans med patien-
1043: samt anföra följande:                               terna i enheter av familjetyp. Ett dylikt system
1044:    Anstalten Sylvia-hemmet, belägen i Lahtis,       ger mycket bättre förutsättningar för goda och
1045: verkar som undervisnings- och vårdhem för           trygga mänskliga relationer mellan personai och
1046: psykiskt efterblivna. Beträffande undersökning      patienter än normal anstaltsvård. I fråga om
1047: och gruppering av de vårdade barnen och de          Sylvia-hemmet kan detta anses vara av speciell
1048: viktigaste vårdprinciperna är anstalten under       betydelse, då en stor del av patienterna, för-
1049: Ronni centralanstalts kontroll. I övriga avseen-    utom att de är utvecklingsstörda även är psy-
1050: den ankommer övervakningen, i enlighet med          kiskt svårt störda barn. Ett annat specialdrag
1051: lagen om psykiskt efterblivna, på socialstyrel-     är att man i anstaltens undervisnings- och vård-
1052: sen. Anstalten har givits statsbidrag i enlighet    verksamhet tillämpar metoder, utvecklade en-
1053: med lagen om psykiskt efterblivna.                  ligt Rudolf Steiners ideer. I Finland existerar
1054:    Omedelbart efter det att påståendena om          ingen personalutbildning där dessa metoder
1055: våld, som personalen brukat mot en patient          tillämpas, utan utbildningen har arrangerats
1056: vid anstalten, kom tili socialstyrelsens känne-     antingen i Sylvia-hemmet ellet utomlands.
1057: dom, utförde socialstyrelsens tjänstemän 29.            lngen systematisk undersökning om resulta-
1058: 03. 1977 en inspektion vid anstalten. I sam-        ten av Sylvia-hemmets fostringsverksamhet har
1059: band med inspektionen fördes långa diskussio-       gjorts. Enskilda fall visar dock att utvecklings-
1060: ner med den lärare som anklagats för våld samt      störda, som vid andra anstalter ansetts vara
1061: med anstaltens ledning och ett flertal olika ar-    särskilt svåra att vårda, på Sylvia-hemmet kan
1062: betstagare.                                         rehabiliteras på ett enastående sätt. Statens
1063:    Inspelktörerna blev övertygade om att den        myndigheter kan därför inte av principiella
1064: användning av disciplinära metoder som hade         skäl hindra eller försvåra Sylvia-hemmets verk-
1065: förekommit i samband med de händelser, vilka        samhet, som måste anses utgöra ett positivt
1066: kommit tili polisens kännedom, inte hör tili        experiment, vilket kan komma att vara av stor
1067: anstaltens normala metoder, utan berodde på         betydelse för hela vården ·av utvecklingsstörda
1068: att läraren i fråga förlorat fattningen. De upp-    i Finland.
1069:                                            N:o 204                                            5
1070: 
1071:    I utbildningen av personai strävar man tili   man dock trygga, att utbildningen fortsättmngs-
1072: att denna skulle kunna bringas inom ramarna      vis betjänar förverkligandet av de fostrings-
1073: för normal övervakning och gängse från yrkes-    och undervisningsmetoder som omfattas vid
1074: utbildningsmyndighetemas sida. Samtidigt bör     Sylvia-hemmet.
1075:      Helsingfors den 10 juni 1977.
1076: 
1077:                                                                  Minister Olavi Martikainen
1078: 
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 0877006496
1083:                                               1977 vp.
1084: 
1085: Kirjallinen kysymys n:o 205.
1086: 
1087: 
1088: 
1089: 
1090:                                  Tennilä: Haaparannan kansankorkeakoulun suorittaneiden jatko-
1091:                                     opiskelumahdollisuuksista Suomessa.
1092: 
1093: 
1094:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1095: 
1096:    Ruotsin puolella Haaparannassa on toiminut        olisikin ryhdyttävä välittömästi toimenpttetsun
1097: vuodesta 1973 lähtien ruotsinsuomalaisten kan-       niin, että Ruotsin käytännön mukaiset jatko-
1098: sankorkeakoulu. Tässä oppilaitoksessa suoma-         opiskelumahdollisuudet       kansankorkeakoulun
1099: laissiirtolaiset voivat parantaa pohjakoulutus-      suorittaneille järjestetään myös Suomessa, jon-
1100: taan ja saada siten mahdollisuudet myös jatko-       ne varsin moni koulun käynyt ja jatko-opintoi-
1101: opiskeluun.                                          hin suuntautuva haluaisi esim. kielisyiden
1102:    Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun lu-        vuoksi palata.
1103: kiotasoa vastaavan kolmivuotisen kurssin suo-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
1104: rittaminen antaakin opiskelijalle mahdollisuu-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
1105: den jatkaa opintojaan Ruotsissa aina yliopistoa      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
1106: ja korkeakoulua myöten.                              van kysymyksen:
1107:    Opiskelijat kokevat kuitenkin suureksi on-
1108: gelmaksi sen, ettei vastaavia jatko-opintomah-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1109: dollisuuksia ole Suomessa järjestetty. Näin ol-             ryhtyä    turvatakseen    Haaparannassa
1110: len kansankorkeakoulun käyminen johtaa käy-                 ruotsinsuomalaisten kansankorkeakou-
1111: tännössä siihen, että opiskelijan on jäätävä var-           lun suorittaneille jatko-opiskelumahdol-
1112: sin pitkäksi aikaa Ruotsiin, mikäli hän haluaa              lisuudet myös Suomen yliopistoissa,
1113: opintojaan jatkaa.                                          korkeakouluissa ja muissa oppilaitok-
1114:     Tämä ei voi olla oikein, varsinkin kun myös             sissa?
1115: Suomi osallistuu koulun ylläpitämiseen, ja siksi
1116:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1977.
1117: 
1118:                                         Esko-Juhani Tennilä
1119: 
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 087700672X
1124:  2                                            1977 vp.
1125: 
1126: 
1127: 
1128: 
1129:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
1130: 
1131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuus Suomessa on sama kuin yleensä Ruotsin
1132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peruskoulun .tai lukion suorittaminen koulujär-
1133: olette 11 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn          jestelmässämme tuottaa.
1134: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Lähtötasoltaan Ruotsinsuomalaisten Kansan-
1135: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       korkeakoulu - Finska folkhögskolan i Sverige
1136: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     muistuttaa enemmän Suomen kansanopistoa
1137: kysymyksestä n:o 205:                                ( ruots. folkhögskola) kuin kansankorkeakou-
1138:                                                     lua. Sen pääsyvaatimuksena on periaatteessa
1139:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vain kahdeksantoista vuoden ikä. Suomessa var~
1140:        ryhtyä    turvatakseen    Haaparannassa      sinaisen. kansanopiston opiskelijaksi hyväksyttä~
1141:        ruotsinsuomalaisten    kansankorkeakou-      vältä vaaditaan, että hän on täyttänyt oppivel,
1142:        lun suorittaneille jatko-opiskelumahdol-     vollisuutensa tai muuten hankkinut vastaavat
1143:        lisuudet myös Suomen yliopistoissa,          tiedot sekä että hän on täyttänyt vähintään 16,
1144:        korkeakouluissa ja muissa oppilaitok-        vuotta. Kansankorkeakouluun pääsemiseksi vaa-
1145:        sissa?                                       ditaan, että hakija on käynyt vakinaisessa kan-
1146:                                                     sanopistossa vähintään 24 työviikon perusoppi-
1147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jakson tai muulla tavoin saavuttanut vastaavan
1148: vasti seuraavaa:                                    tieto- ja taitomäärän sekä että hän on täyttänyt
1149:    Ruotsinsuomalaisten Kansankorkeakoulu -          vähintään 17 vuotta.                            ··
1150: Finska folkhögskolan i Sverige -niminen oppi-           Suomessa kansanopiston käyneidenkin osalta
1151: laitos on toiminut ·Haaparannassa vuodesta          kelpoisuus jatko-opintoihin on jossakin määrin,
1152: 1973. Se on sisäoppilaitos, jonka voi suorittaa     selkiintymättä. Varsinainen kansanopisto ei ole
1153: linjasta ja kurssista riippuen 1-3 vuodessa.        suoraan rinnastettavissa keskiasteen oppilaitok-
1154: Opetusohjelman perusrungon muodostaa kaksi          siin, eikä kansankorkeakoulu johda suoraan yli-
1155: linjaa, kaksivuotinen vapaa-ajan toimintojen oh-    opistotason opintoihin. Ruotsin tai Suomen
1156: jaajalinja ja 1-3 -vuotinen yleinen linja. Ylei-    varsinaisen kansanopiston käyneillä on yleensä
1157: sen linjan toiselta vuosikurssilta valmistuneet     mahdollisuus jatkaa Suomen kansankorkeakou-
1158: saavat Ruotsin peruskoulupätevyyden keskei-         luissa opintojaan. Suomen kansankorkeakoulun
1159: sissä aineissa ja kolmannelta vuosikurssilta val-   yleisen linjan II vuosikurssin suorittaneilla on
1160: mistuneet voivat osallistua Ruotsin yliopisto-      ,tietyin rajoituksin mahdollisuus hakea Helsin-
1161: jen ja korkeakoulujen pääsytutkintoihin.            gin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopis-
1162:    Ulkomailla suoritetun tutkinnon vastaavuus       ton sekä Joensuun korkeakoulun eräisiin tiede-
1163: on yleensäkin vaikea määritellä. Niinpä Ruotsin     kuntiin ja osastoihin.
1164: kansanopiston tai kansankorkeakoulun käyneen            Keskiasteen koulutuksen uudistussuunnitel-
1165: jatko-opiskelumahdollisuuksia Suomen koulu-         mien valmistuttua hallitus aikoo selvityttää kan-
1166: tusjärjestelmässä ei ole kokonaisuutena selvi-      sanopistolaitoksen aseman ja tehtävät uudistu-
1167: tetty. Kuitenkin voi todeta, että jos opiskelu      vassa koulujärjestelmässämme. Tässä yhteydessä
1168: tuottaa Ruotsissa peruskoulun tai lukion suo-       selvitetään myöskin kansanopistolaitoksen käy-
1169: rittamiseen verrattavan kelpoisuuden, vastaa-       neiden kelpoisuus jatko-opintoihin.
1170:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1977.
1171: 
1172:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
1173:                                              N:o 205                                                   3
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 
1178:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1179: 
1180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det, om studierna har medfört behörighet som
1181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i Sverige motsvarar grundskola eller gymna-
1182: av den 11 maj 1977 tili vederbörande medlem         sium.
1183: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Tili sina utgångspunkter påminner Ruotsin-
1184: riksdagsman Tennilä ställda spörsmål nr 205:        suomalaisten Kansankorkeakoulu -           Finska
1185:                                                     folkhögskolan i Sverige mera om en finländsk
1186:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      folkhögskola än en folkakademi. I princip är
1187:        ta för att trygga möjligheterna tili fort-    den enda inträdesfordringen aderton års ålder.
1188:        satta studier även vid de finska univer-     Av en studerande vid en egentlig folkhögskola
1189:        siteten, högskolorna och övriga läroin-       i Finland krävs fullgjord läroplikt eller att ve-
1190:        rättningarna för personer som genom-         derbörande på annat sätt inhämtat motsvaran-
1191:        gått Haparanda sverigefinländska folk-        de kunskaper samt minst 16 års ålder. För
1192:        högskola?                                     inträde tili folkakademi krävs att sökanden har
1193:                                                     genomgått en grundkurs på minst 24 arbets-
1194:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      veckor vid en reguljär folkhögskola eller på an-
1195: samt anföra följande:                                nat sätt inhämtat motsvarande mängd kunskap
1196:                                                      och färdigheter, samt att han fyllt minst 17 år.
1197:     Den Ruotsinsuomalaisten Kansankorkeakou-            Ä ven i fråga om personer som genomgått
1198: lu - Finska folkhögskolan i Sverige benämnda        folkhögskola i Finland är behörigheten tili fort-
1199: läroinrättningen har verkat i Haparanda sedan        satta studier något oklar. Den egentliga folk-
1200: år 1973. Den är ett internat, som beroende på       högskolan kan inte direkt jämställas med mel-
1201:  linje och kurs kan genomgås på 1-3 år.              lanstadieläroanstalter och folkakademin leder
1202: Grundstommen i undervisningsprogrammet ut-          inte direkt tili studier på universitetsnivå. Per-
1203: görs av två linjer, en 2-årig för fritidsverksam-    soner som genomgått egentlig folkhögskola i
1204: hetsledare och en 1-3-årig allmän linje.            Sverige eller Finland har i allmänhet möjlighet
1205:     De som genomgått den andra årskursen på          att fortsätta sina studier vid folkakademier i
1206: den allmänna linjen får svensk grundskolkom-        Finland. Personer som i Finland utexaminerats
1207: petens i de centrala ämnena och de som utexa-       från folkakademins andra årskurs på den all-
1208: minerats från den tredje årskursen kan delta i      männa linjen har, med vissa begränsningar,
1209: inträdesförhör tili universiteten och högskolor-     möjlighet att söka inträde tili vissa fakulteter
1210: na i Sverige. Det är överhuvudtaget svårt att       och avdelningar vid universiteten i Helsingfors,
1211: fastställa vad som skall motsvara en utomlands       Jyväskylä, Tammerfors och Aho samt högskolan
1212: avlagd examen. Sålunda har man inte helt ut-        i Joensuu.
1213: rett vilka möjligheter tili fortsatta studier en        Då planerna för mellanstadiereformen blivit
1214: person som genomgått den svenska folkhög-           färdiga ämnar regeringen låta utreda folkhög-
1215:  skolan eller folkakademin har inom det finska       skoleinstitutets ställning och uppgifter i vårt
1216: skolväsendet. Man kan dock konstatera att            skolväsende, som just nu håller på att omdanas.
1217:  motsvarigheten i Finland är densamma som            I anslutning tili detta utreds även de folk-
1218: svensk grundskola eller svenskt gymnasium i         högskolegångnas behörighet tili fortsatta stu-
1219:  allmänhet medför inom det finska skolväsen-        dier.
1220:      Helsingfors den 10 juni 1977.
1221: 
1222:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
1223:                                                 1977 vp;
1224: 
1225: Kirjallinen kysymys n:o 206.
1226: 
1227: 
1228: 
1229: 
1230:                                    J. Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan risti-
1231:                                        riitaisten muutoksenhakusäännösten yhtenäistämisestä.
1232: 
1233: 
1234:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1235: 
1236:    Vuoden 1977 alusta toteutettiin sosiaali-           josta voi edeiieen valittaa korkeimpaan hallinto-
1237: ja terveydenhuollon hallinnonalalla merkittävä         oikeuteen. Näin siis valitustie on erilainen siitä
1238: tehtävien siirto keskusvirastoilta lääninhallituk-     riippuen, millä lääninhallituksen osastolla rat-
1239: siin. Tämä tehtävien siirto merkitsi päätöksen-        kaisu on tehty. Tiettävästi lääninhallitusten si-
1240: teon järkeistämistä valtionosuusasioiden käsit-        säinen työnjako esimerkin tarkoittamissa asiois-
1241: telyssä sekä lukuisten rutiiniasioiden kohdalla.       sa voi lääninhallituskohtaisesti olla erilainen.
1242: Tehtävien siirron edellyttämien säännösmuutos-            Näin ollen kansalaisten asema ei valitusten
1243: ten yhteydessä todettiin sosiaali- ja terveyden-       käsittelyn osalta ole tasa-arvoinen. On kaiketi
1244: huollon hallinnon muutoksenhakujärjestelmä             selvää, että henkilö, joka voi valittaa läänin-
1245: sekavaksi ja ristiriitaiseksi. Monien päätösten        hallituksen päätöksestä suoraan korkeimpaan
1246: kohdalla tehtäviensiirto aiheutti sen, että vali-      hallinto-oikeuteen, saavuttaa melkoisen aikavoi-
1247: tustilanteessa tuli yksi muutoksenhakuviran-           ton verrattuna henkilöön, joka pyrkii korkeim-
1248: omainen lisää. Valitustien piteneminen tuskin          paan hallinto-oikeuteen esim. lääkintöhallituk-
1249: lisää valittajan oikeusturvaa, vaan aiheuttaa va-      sen kautta. Vastaavanlaisia esimerkkejä valitus-
1250: littajalle turhaa ajanhukkaa.                          säännösten sekavuudesta ja ristiriitaisuudesta on
1251:     Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastosta    sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla löy-
1252: annetun asetuksen 12 §:ssä on valitussäännös,          dettävissä lukuisia. Muutoksenhaussa tällainen
1253: joka ohjaa muutoksenhaun sosiaali- ja terveys-         epäselvyys aiheuttaa asianasaisille tarpeetonta
1254: osastolla tehdystä lääninhallituksen päätöksestä       ajanhukkaa ja vaivaa. Se ei myöskään ole
1255: asian laadusta riippuen joko lääkintöhailituk-         omiaan jouduttamaan kansalaisten valitusten
1256: seen taikka sosiaalihallitukseen. Lääninhallitus-      asianmukaista käsittelyä ja aikaansaa siten mitä
1257: asetuksen 62 §:n mukaan taas lääninhaiiituksen         ilmeisimmin oikeussuojan heikkenemistä.
1258: päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-            Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
1259: oikeuteen. Lääninhallitusten sisäistä työnjakoa        seen eräiden sosiaali- ja terveysministeriön hal-
1260: kehitettäessä on jo näiden kahden valitussään-         linnonalan lakien muuttamisesta sekä laiksi eräi-
1261: nöksen ristiriita aiheuttanut ongelmia ratkais-        den sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
1262: taessa, mikä on oikea valitusviranomainen tie-         virkojen ja toimien täyttämisestä 16. päivältä
1263: tyssä yksittäisessä lääninhallituksen päätöksen        kesäkuuta 1976 todetaan mm., että hyväksyes-
1264: aiheuttamassa valitustilanteessa. Esimerkkinä          sään lakiehdotukset eduskunta edellyttää halli-
1265: voidaan mainita ratkaisut terveydenhoitolain           tuksen kiireesti selvittävän uudistuksen joh-
1266: 43 §:n tarkoittamissa korvauskysymyksissä,             dosta mahdollisesti tarvittavat muutokset lakei-
1267:  joissa lääninhallitus ratkaisee yleisvaarallisen      hin liittyvissä muutoksenhakujärjestelmissä.
1268:  tai valvottavan tartuntataudin leviämisen estä-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1269:  miseksi eristetyn henkilön oikeuden saada kor-        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
1270:  vausta toissijaisesti valtion varoista. Mikäli rat-   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
1271:  kaisu tehdään lääninhallituksen yleisellä osas-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1272:  toiia, on muutoksenhakuviranomainen korkein
1273:  hallinto-oikeus. Jos taas ratkaisu tehdään lää-                  Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
1274:  ninhallituksen sosiaali- ja terveysosastoiia, vali-           siin sosiaali- ja terveydenhuollon hallin-
1275:  tus päätöksestä on tehtävä lääkintöhallitukseen,              nonalan ristiriitaisten ja epäselvien muu-
1276: 087700639V
1277: 2                                       1977 vp.
1278: 
1279:      toksenhakusäännösten     muuttamiseksi         seksi ja kansalaisten oikeussuojaa tehok-
1280:      niin, että tämän hallinnonalan muutok-         kaasti turvaavaksi?
1281:      senhakujärjestelmä saataisiin yhtenäi-
1282:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1977.
1283: 
1284:        Jouko Mäkelä                Kauko Hjerppe              Kaisa Raatikainen
1285:        Eero Lattula                Sakari Knuuttila           Antti Pohjonen
1286:        Helge Siren                 Lauri Impiö                Riitta Järvisalo-Kanerva
1287:        Uki Voutilainen             Juuso Häikiö               Eino Loikkanen
1288:        Oili Suomi                  Sinikka Luja-Vepsä         Matti Louekoski
1289:        Siiri Lehmonen              Matti Järvenpää            Bror Lillqvist
1290:        Matti Ahde                  Jouko Tuovinen             Arvo Ahonen
1291:        Olli Helminen               Markus Aaltonen            Uljas Mäkelä
1292:        Salme Myyryläinen           Pirkko Aro                 Veikko Pajunen
1293:        Paavo Vesterinen            Paula Eenilä               Lyyli Aalto
1294:        Eeva Kauppi                 Pentti Rajala              Pirkko Työläjärvi
1295:        Helvi Niskanen              Kirsti Hollming            Pauli Uitto
1296:        Juhani Surakka              Jermu Laine                Mikko Ekorre
1297:        Matti Luttinen              Kalevi Mattila             Aulis Juvela
1298:        Mauno Forsman               Lasse Lehtinen             Veikko J. Matikkala
1299:        Erkki Tuomioja              Tellervo Koivisto          Ulla Järvilehto
1300:        Aimo Ajo                    Risto Tuominen             Kati Peltola
1301:                                                N:o 206                                                   3
1302: 
1303: 
1304: 
1305: 
1306:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1307: 
1308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Paras tapa asian korjaamiseksi olisi koko so-
1309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siaaliturvajärjestelmän yhtenäistäminen, jonka
1310: olette 12 ,päivänä toukokuuta 1977 päivätyn           mukana myös oikeussuojaa koskevista säännök-
1311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sistä saataisiin yhdenmukaisia. Kokonaisuudis·
1312: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tuksen toteuttaminen on kuitenkin ilmeisen
1313: edustaja Jouko. Mäkelän ym. näin kuuluvasta           vaikeata ja veisi runsaasti aikaa. Sen vuoksi oi·
1314: kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:                   keussuojajärjestelmän uudistus olisi toteutetta-
1315:                                                       va ennen mahdollista aineellisen lainsäädännön
1316:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-         uudistamista.
1317:        siin sosiaali- ja terveydenhuollon hallin-        Tavoitteeksi olisi asetettava muutoksenhaku-
1318:        nonalan ristiriitaisten ja epäselvien muu-     järjestelmä, jonka avulla viranomaisen tai muun
1319:        toksenhakusäännösten         muuttamiseksi     annettavista etuuksista päättävän toimintayksi-
1320:        niin, että tämän hallinnonalan muutok-         kön päätökseen tyytymätön voisi nopeasti ja
1321:        senhakujärjestelmä saataisiin yhtenäi-         yksinkertaisin toimenpitein saada asiansa käsi-
1322:        seksi ja kansalaisten oikeussuojaa tehok-      teltäväksi ja ratkaistuksi muutoksenhakuastees-
1323:        kaasti turvaavaksi?                            sa. Uudistus edellyttäisi ilmeisesti muutoksen-
1324:                                                       hakuviranomaisten lukumäärän vähentämistä
1325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä toisaalta eräiden viranomaisten toimialan
1326: vasti seuraavan:                                      laajentamista ja muuttamista. Saattaa olla myös
1327:    Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla    tarpeellista perustaa kokonaan uusia muutok-
1328: sovellettavat noin neljäsataa· eriasteista säädöstä   senhaikuasteita sekä tarkistaa asioiden käsittelyä
1329: ovat syntyneet pitkän ajanjakson kuluessa,            koskevia määräaikoja. Uudistusta toteutettaes-
1330: mistä on seurauksena suuri säännösten erilai-         sa olisi pidettävä periaatteena, että samanlaiset
1331: suus läheisestikin toisiinsa verrattavien toimi-      asiat käsiteltäisiin samassa muutoksenhakuvi-
1332: alojen välillä. Lainsäädännön aineellisen sisäl-      ranomaisessa.      Esimerkiksi     eläke-etuoksien
1333: lön hajanaisuuden ja vaikeaselkoisuuden ohella        myöntämisperusteet ovat siinä määrin samanlai-
1334: myös yksilön oikeusturvaa sivuavat säännökset         sia, että yhden muutoksenhakuviranomaisen
1335: ovat kussakin säädöksessä erilaisia. Tästä syystä     olisi mahdollista käsitellä kaikkia eläkkeitä kos·
1336: esimerkiksi muutoksenhakumenettelyt eivät             kevat muutoksenhakuasiat.
1337: muodosta yhtenäistä järjestelmää.                        Kansalaisten oikeusturvaa voitaisiin edelleen
1338:    Sosiaali· ja terveysministeriössä on kysymyk-      parantaa kehittämällä osittain jo nyt käytössä
1339: sessä olevan epäkohdan korjaamista jo jonkin          olevaa alistusmenettelyä. Myös olisi pyrittävä
1340: aikaa valmisteltu ja ministeriön työsuunnitel-        kehittämään menettelyä, että viranomaisten
1341: man mukaisesti on tarkoitus asettaa komitea           päätöksissä olevat virheet voitaisiin oikaista
1342: tai toimikunta kehittämään ministeriön hallin-        nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan jo päätök-
1343: nonalan oikeussuojajärjestelmiä siten, että niitä     sen antaneen viranomaisen toimesta. Näin voi·
1344: voitaisiin yhtenäistää ja yksinkertaistaa. Muu-       taisiin myös helpottaa asiaruuhkaa ylemmissä
1345: toksenhaun olisi oltava nopea ja selväpiirteinen.     muutoksenhakuasteissa.
1346:    Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1977.
1347: 
1348:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
1349: 
1350: 
1351: 
1352: 
1353:                                                         -:':_ ,\
1354: 4                                             1977 vp.
1355: 
1356: 
1357: 
1358: 
1359:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n. ·
1360: 
1361:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det skulle vara att förenhetliga. hela social·
1362: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         skyddssystemet, vilket .även skulle göra stad·
1363: av den 12 maj 1977 till vederbörande medlem           gandena angående rättsskydd enhetliga. Det ät
1364: av statsrådet översänt avskrift av följande av        emellertid uppenbart svårt och mycket tidskrä-
1365: riksdagsman Jouko Mäkelä m. fl. underteckna-          vande att genomföra en helhetsreform. ·Därför
1366: de spörsmål nr 206:                                   borde rättsskyddssystemet reformeras före en
1367:                                                       eventuell reform av den materiella lagstift~
1368:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för        ningen.
1369:        att ändra de motstridiga och oklara               Såsom mål borde uppställas ett system för
1370:        stadgandena angående ändringssökande           ändringssökande, genom vilket en med myndig-
1371:        inom social- och hälsovårdsministeriets        hetens ellet någon annan verksamhetsenhets,
1372:        förvaltningsområde på så sätt att syste-       som besluter om föttnånerna, beslut missnöjd
1373:        met för ändringssökande inom detta för-        person snabbt och med enkla åtgärder kunde
1374:        valtningsområde förenhetligas och effek-       få sin sak tili behandling och avgörande vid
1375:        tivt säkerställer medborgarnas rätts-          en instans för ändringssökande. Reformen skul-
1376:        skydd?                                         le uppenbarligen förutsätta en minskning av an-
1377:                                                       talet myndigheter vid ändringssökande samt å
1378:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          andra sidan en utvidgning öch ändrihg av vissa
1379: samt anföra följande:                                 myndigheters verksamhetsområde. Det kan
1380:    De ungefär fytahundra stadgandena av olika         även vara av nöden att inrätta helt nva
1381: rang som tillämpas inom social- och hälsovårds-       instanser för ändringssökande och justera tids-
1382: ministeriets förvaltningsområde har tillkommit        fristerna för behandling av ärendena. Vid
1383: under en lång tidsperiod. Detta har lett tili en      genomförandet av reformen borde man ba så-
1384: stor olikhet i stadgandena även inom sådana           som princip att likadana ärenden skulle be-
1385: verksamhetsområden som är nära jämförbara.            handlas hos samma myndighet för ändrings-
1386: Lagstiftningens materiella innehåll är oenhet-        sökande. T.ex. grunderna för beviljande av pen-
1387: ligt och svårbegripligt, och även de normer som       sionsförmåner är tili den grad likadana att en
1388: berör individens rättsskydd är olika i varje stad-    myndighet kunde behandla alla ärenden angå-
1389: gande. På grund härav bildar t.ex. förfarandena       ende ändringssökande i pensionsfrågor.
1390: vid ändringssökande inget enhetligt system.              Medborgarnas rättsskydd kunde ytterligare
1391:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har av-      förbättras genom att utveckla underställnings-
1392: hjälpandet av ifrågavarande missförhållande be-       förfarandet, som delvis används redan nu. Man
1393: retts under en längre tid, och enligt ministeriets    borde också sträva tili att utveckla ett förfaran-
1394: arbetsplan är avsikten att tillsätta en kommitte      de, genom vilket felen i myndigheternas beslut
1395: eller en kommission för att utveckla rätts-           kunde snabbt rättas och i mån av möjlighet
1396: skyddssystemen inom social- och hälsovårds-           redan på åtgärd av. den myndighet som gett
1397: ministeriets förvaltningsområde på så sätt att        beslutet. På detta sätt kunde även anhopningen
1398: dessa kunde förenhetligas och förenklas.              av ärendena i de högre instanserna för ändrings-
1399: Ändringssökandet borde vara snabbt och tyd-           sökande underlättas.
1400: ligt. Det bästa sättet att avhjälpa missförhållan-
1401:      Helsingfors den 19 maj 1977.
1402: 
1403:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
1404:                                               1977 vp.
1405: 
1406: Kirjallinen kysymys n:o 207.
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                                   Merisaari: Voimalalakon takia pakkolomaJ:le joutuneiden työn-
1411:                                      tekijöiden paJrk:Jkojen suorittamisesta.
1412: 
1413: 
1414:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1415: 
1416:     Viime huht1kuussa oli työvarmaviranomais-        kahta viikkoa ei voida myösikään laskea työlli-
1417: ten arvion mukaan !koko maassa n. 12 000             syysasetuksen 8 § :ssä tarkoitettuun karenssi-
1418: työntek1jää pakikolomailla ns. voimalala1kon ta-     ai!kaan. Näin ollen voimaolalakon takia pakk~
1419: kia. Yksistään Turun työvoimapiir.in ailueella       lomautetut työntekijät saavat normaalitapauk-
1420: oli tällä perusteella pa:k:kolomautettuja huhti-     sessa työttömyyskorvausta vasta kolmannen Jo-
1421: kuun puolessavälissä n. 6 500 työntekijää.           mautusviikon alusta lukien.
1422: Työnantajat ovat kieltäytyneet maksamasta                Tiettävästi so!,>i:aa1i- ja terveysministeriö on
1423: pakkolomautetuille palkkaa pakkO!loman ajalta        antanut työttömyyskassoille vastaavankaltaiset
1424: ja työttömyyskassat ja työvoimatoimiikunnat          yldsohjeet; jos !kassa ohjdsta huolimatta suo-
1425: ovat :kieltäytyneet maksamasta s·amalta ajalta       ritta1si työttömyysavustuksia voimal1a~alkon ta-
1426: työttömyysavustuksi'a ja työttömyyskorvau!ksia.      kia pakkolomautetuiUe työntekijöille, joutuisi
1427:     Konkein o~keus on maaliskuun 4 päivänä           se tekemään tämän täysin omailla vastuullaan.
1428: 1977 antamallaan päätöksellä katsonut touko-         Valtio ei suorittaisi omaa 40% :n osuuttaan
1429: kuun 11 päivänä 1972 puhjenneen Aut~ ja              eiivätlkä työnantajat omaa 53 % :n osuuttaan
1430: Kuljetusalan Työntekijäliiton julistaman kulje-      työttömyysikassalle.
1431: tusalan valtakunnallisen lakon työsopimuslain            Useat voJmalalakon takia pakkoloma:lile jou-
1432: 27 §:n 2 momentissa tavkoitetuksi työnteki-          tuneet työntekijät ovat taloudellisissa vaikeuk-
1433: jästä ja työnantajasta riippumattomaksJ erään        sissa. Mikälli . heidän on nyt odotettava lain
1434: kuopiolaisen rakennusalan elementtejä valmis-        mukaan heille kuuluvan palkan m~ksua tai
1435: tavan yhtiön valimotyöntekijäin työn esteeksi,       työttömyySJkorvausten suoritusta siihen sa~ka,
1436: jonka a~kana työntekijät olivat oikeutettuja saa-    kunnes korkein oikeus on asian lopullisesti
1437: maoan työnantajalta palkkaa. Tämänkeväinen           ratikaissut, saattaa tähän kulua normaatlitapauk-
1438: voimaolaLakko oli edellä mainitun kuljetusalan       sessakin useita vuosia.
1439: lakon kaltainen vailta!kunnallinen lakko. Näin           Koska kysymyksessä on poikkeuksellinen ja
1440: ollen olisivat työnantajat nyt velvollisia maksa-    useita tuhansia työläisiä koslkeva asia, hallituk-
1441: maan vo1malailaikon taikia pakkolomautetuille        sen tuliisi mielestäni! ryhtyä seHais,iin toimen-
1442: työntekijöille palkkaa aina kahteen viickkoon        piteisiin, joHla työnantajien palkanmaksuvelvol-
1443: saakka. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut,           Hsuus saataisiin todettua mahdolJlisimman no-
1444: vaan työnantajat ovat riitaottaneet pall!kkasaa-     peasti.
1445: tavat.                                                   Edellä sanotuJla perusteella ja viitaten va>lti~
1446:     Työvoillllamini:steriö on yleiskirjeellään n:o   päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi,tän
1447:  16 A B D/27. 4. 1977 antanut työttömyyskor-         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
1448:  vaushakemusten käsittelyssä työvoimapiirien         senen v~astattarvaksi seuraavan kirjoailisen kysy-
1449:  toimistoille, työvoimatoimi·stoille ja työvoima-    myksen:
1450:  toim1kunnille yleisohjeet, joiden mukaan säh!kö-                Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
1451:  laikon, kuljetuslakon tai muun vastaavan työ-                Hallitus ryhtyy, jotta n~>. voimalalakon
1452:  taisuelutoimenpiteen vuoksi pa~k:kolomautetuH­               takia pakkolomalle joutuneet työnteki-
1453:  le ei voida suorittaa työttömyyskorvausta kah-               jät voisivat saada mahdollisimman n~
1454: delta ensiJmmä1seltä lomautusvHkolta ennen                    peasti heilJe työsopimuslain 27 §:n 2
1455:  kuin työnootajien pa1kanmaksuvelvo1lisuus on                 momentin perusteella !kuuluvan palkan
1456:  lopullisesti ratkaistu. Yleisohjeen mukaan näitä             pakkoloman a~jalta?
1457:       Helsingissä 17 päirvänä toukokuuta 1977.
1458: 
1459:                                            Arto Merisaari
1460: 087700667S
1461: 2                                             1977 vp.
1462: 
1463: 
1464: 
1465: 
1466:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1467: 
1468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tima kohtuullinen a1ka. Näin ollen ei tätä
1469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kautta ole hankittavissa tarpeellista apua työn-
1470: olette ikirjeeNänne 17 päivänä toukokuuta 1977        tekijöille. P!dkkaturva- tai työttömyys!korvaus-
1471: päivätyn kirj,eenne ohella toimittanut valtio-        järjesve1män muuttaminen nyt tarkoitettujen ti-
1472: neuvoston asiaooma~selle jäsenelle jäljennöksen       lanteiden varalta ei sosiaali- ja terveysministe-
1473: roansanedustaja Merisaaren näin kuuluvasta kir-       riön saaman tiedon mukaan myöskään näytä
1474: jalHsesta kysymyksestä n:o 207:                       lainsäädäntöteknisistä syistä tavkoitukserrmuikai-
1475:                                                       selta. Näin ollen selvitettäväksi jää lähinnä se,
1476:           Mihin kiireelHsiin toimenprtelslm           voita~Sii.inko työsopimuslain aineellisia säännök-
1477:        Hallitus ryhtyy, jotta oo. voimalalakon        siä nyt esiHä olevien tilanteiden varalta täs-
1478:        takia pakkolomalle joutuneet työnteki-         mentää tai voitaisiin!ko näitä tilanteita varten
1479:        jät vorsivat saada mahdollisimman no-          luoda erillinen palkkaturvaa vastaava turvajär-
1480:        peaJSti heiUe työsopimuslain 27 § :n 2         jestelmä.
1481:        momentin perusteella kuuluvan pa}kan              Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13. 7.
1482:        pakkoloman ajalta?                             1977 sosiaali- ja terveysministeriölle antamas-
1483:                                                       saan lausunnossa katsonut, ettei myösikään val-
1484:    Vastaukseoo kysymykseen esitän kunnioitta-         takuooalHsista työttömyyskassoista annetussa
1485: vasti seuraavaa:                                      laissa ( 125/34) tarkoitettua valtion apurahaa
1486:    Työsopimuslain (320/70) 27 §:n 2 momen-            tulisi maiksaa e11i11en kuin on lopu1ilisesti selvi-
1487: tin mukaan työntekijäLlä on oi!keus ·saada palk-      tetty, ettei työnantaja ole velvollinen suoritta-
1488: kansa enintään kahdelta viikolta s~llomkin, kun       maan palkikaa sanotulta aja:lta. Lausunnossaan
1489: hän työpaikkaa kohdanneen tulipalon ta~ poik-         oikeus:kansleri on edelleen todennut, että työn-
1490: keuksellisen ~uonnontapahtuman tai muun sen           tekijät näissä tapauksissa voivat joutua talou-
1491: kalta1sen työntekijästä ja työnantajasta riippu-      ddHsesti vaikeaan asemaan. Tämän vuoksi oi-
1492: mattoman esteen ·vuoksi ei ole voinut suorit-         keuskansleri on sanotussa lausunnossaan esit-
1493: taa työtään. Kuten kansanedustaja Meri:saaren         tänyt ·sosiaali- ja terveysministeriön harkitta-
1494: kysymyksessä on todettu, !korkein oikeus on           va!ksi ministeriön toimialaan !kuuiuviin tarpeel-
1495: eräässä tuomiossaan katsonut, että valtakunnal-       lisiin lainsäädäntötoimiin ryhtymistä.
1496: lista lakkoa oli pidettävä scllaisena työsophnus-        Yhteenvetona edellä esitetystä on todettava,
1497: lain 27 § :n 2 momentissa tJarkoitettuna es-          että mahdollisuudet osoittaa palik:kaa vastaavia
1498: teenä, jonka aikana 'lakon ulkopuoJeHa olevilla       avustuksia nyt kysymyksessä tarkoitetuille työn-
1499: työntekijöillä oli oikeus saada palkkansa sano-       tekijöiLle ovat varsin raioitetut. Työntekijöiden
1500: tun säännoksen mukaisesti. Mikäli mainittuun          aseman välitön helpottaminen lainsäädäntöä
1501: säännökseen perustuva paillkkasaatava kuitenkin       muuttamalla ei myöskään näytä mahdolliselta
1502: riitautetaan, voidaan ratkaisu asiaan hankkia         lainsäädäntötyön vaatiman ajan vuoksi. Pitem-
1503: vain ofkeusteitse. Kun ratkaisun saaminen tätä        mäillä tähtäyksellä hallitus joka tapauksessa
1504: tietä voi kestää varsin kauan, voi tilanne myös       pyrkii siihen, etJtä työntekijän sosiaalista tur-
1505: tapauksesta riippuen muodostua työntekijän            vallisuutta voitaisiin kysymyksen tarkoittamis-
1506: roannalta kohtuuttomaksi. Näin erityisesti sen        sa tilanteissa lisätä. Tämän vuoksi hallituksen
1507: vuoksi, ettei työttömyyskotvauksen maksami-           tarkoituksena on, 'Samalla kun haHitus seuraa
1508: nen puheena olevassa tilanteessa ole voimassa         työsopimuslain asianomaisten säännösten tul-
1509: olevien säännös·ten mukaan mahdollista.               kintaa vastaisuudessa, selvittää mahdollisuudet
1510:    Sosiaali- ja terveysministeriön hankikiman         sdhlaisen lainsäädännön a~kaansaamiseksi, jolla
1511: selvityksen mukaan ei tuomioistuinmenettelyn          työntekijöille voitaisiin turvata hehlle välttä-
1512: nopeuttamiseksi kysymyksessä tarkoitettujen tai       mätön taloudellinen tuki ,silloin, kun heidät
1513: niihin verrattavien oikeusriitojen osalta ole vi-     on 1omautettu heistä ja työnantajasta riippu-
1514: reillä erityisiä suunnitelmia. Tuomioistuinkäsit-     mattoman la!kon vuoksi~ ·
1515: tel~lle on joka tapauksessa vattttava asian vaa-
1516: 
1517:      Helsingissä 11 pä:itvänä elokuuta 1977.
1518: 
1519:                                                     Sosiaali- j'a terveysministeri Pirkko Työläjärvi
1520:                                                N:o 207                                                 3
1521: 
1522: 
1523: 
1524:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
1525: 
1526:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        dets art påkallad skälig tid. Sålunda kan man
1527: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skri-           inte på denna väg uppbringa den hjälp arbets-
1528: velse av den 17 maj 1977 tili vederbörande           tagarna behöver. Enligt de uppgifter som so-
1529: medllem av statsrådet över:sänt -avsikrift av föl-   cial- och hälsovårdsministeriet erhållit förefal-
1530: jande av riksdagsman Merisaari underteeknade         ler det av lagstiftningstekniska skäl inte hel-
1531: spörsmål nr 207:                                     ler ändamålsenligt att ändra [önegaranti- eiller
1532:                                                      avbetsiöshetsersättningssystemet med tanke på
1533:           V:i1ka brådskande åtgärder ämnar Re-       de situationer rsom nu avses. Att utreda är
1534:        geringen vidta för att de a11betstagare,      sa1unda närmast bara frågan om huruvida de
1535:        som på grund av den s.k. kraftverks-          materiella stadgandena i lagen om arbetsavtal
1536:        strejken tvångspe11mitterades, så s.nart      med tanke på den nu aktuella situationen kun-
1537:        som möjligt kunde erhålla den lön som         de predseras eller huruvida man för dessa si-
1538:        enl:igt 27 § 2 mom. lagen om arbets-          tuationer kunde skapa ett separat slkyddssys-
1539:        avtall sikall tiHfalla dem för tiden för      tem som skulle mots~vara lönegarantin.
1540:        tvångspermitteringen?                            Justitielkansllern i statsrådet har i ett utlå-
1541:                                                      tande den 13 juli 1977 tiLI soci~=rl- och häJso-
1542:     Såsom svar på detta spörsmål får ,jag vörd-      vårdsministeriet ansett att rinte heller det i
1543: samt anföra följande:                                ]agen om de r~ksomfautande arbetslöshetskas-
1544:     Enlligt 27 § 2 mom. lagen om arbetsavtal         sorna (125/34) avsedda statsbidraget borde
1545: (320/70) är arbetstagare berättigad tili lön         utbeta'las innan det slutgiltigt blivit utJrett, att
1546: för högst två veckor även då han tili följd av       arbetsgivaren inte är förpliktigad att utbetala
1547: eldsvåda eHer exceptionell naturtitJ:ldragelse,      lön för den aiktueLla tiden. I s!i:tt utlåtande har
1548: som arbetsplatsen drabbats av, eller annat Hk-       justitiekanslern vidare ikonstaterat att avbets-
1549: nande av honom och arbetsgivaren oberoende           tagarna i dessa fall kan rålka i en ekonomiskt
1550: hinder val1it ur stånd att arbeta. Såsom i riks-     svår be1ägenhet. Justitiekanslern har därför i
1551: dagsman Merisaaris spörsmål konstateras har          sagda utlåtande anmodat ~social- och hä]sovårds-
1552: högsta domstdlen i ett uts1ag ansett att en          ministeriet att överväga vidtagandet av erfor-
1553: riksomfattande strejk skulle anrses vara ett         derliga lagstiftningsåtgärder inom minristeriets
1554: sådant i 27 § 2 mom. lagen om arbetsavtal            förvaltningsområde.
1555: avsett hinder, under tiden för vilket arbets-           Sammanfattningsvis kan det ikonstatems, att
1556: tagare som stått utanför strejken hade rätt att      möjligheterna att anvisa de nu ifrågavarande
1557: få sin lön i enlighet med sagda stadgande.           avbetstagarna understöd, som skulle motsvara
1558: Bestrids lönefordran som baserar sig på ovan-        lön, är synnertligen begränsade. Den långa tid
1559: nämnda stadgande ikan ärendet Hkväl avgöras          lagstiftningsarbetet tar i anspråk gör, att det
1560: endast på rättslig väg. Då det kan dröja länge       inte heller förefaller möjligt att omedelbart un-
1561: innan man får ett avgörande till stånd genom         derlätta arbetstagarnas situation genom ändring
1562: detta förfarande, kan situationen även, beroen-      av lagstiftningen. På längre sikt strävar emel-
1563: de på det enskilda fallet, bli oskälig, sedd ur      lertid regeringen till att aka anbetstagarnas so-
1564: arbetstagarsynvinlkel. Detta särskHt av den or-      ciala trygghet i de i spörsmMet avsedda situa-
1565: saken, att det enligt nu gällande stadganden         tionerna. Regeringen har därför för avsikt att,
1566: inte är möjligt att utbetala arbetslöshetsersätt-    samridigt som den foljer med tolb!ilngarna av
1567: ning i ifrågavarande situation.                      de ifrågavarande stadgandena i lagen om ar-
1568:     En~ligt den utredning som sodail.- och hälso-    betsavtal!, utveda möjligheterna att åstadkom-
1569:  vårdsministeriet införskaHat föreligger det för     ma en lagsdftning, med hjäip av viiken man
1570:  tillfället inte några planer på att påskynda        kunde garantera arbetstoagarna det ekonomisika
1571: domstolsförfarandet vid de ti spörsmållet av-        stöd som är oundgängligt för dem då de permit-
1572:  sedda, eller dänmed jämförbara, rättstvisterna.     teras på grund av en strejk, som beror varken
1573: För domstolsbehandlingen bör man dock un-            på dem eller arbetsgivaren.
1574: der alla omständigheter reservera en av ären-
1575:       Hdsingfors den 11 augusti 1977.
1576: 
1577:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
1578:                                                  1977 vp.
1579: 
1580: Kirjallinen kysymys n:o 208.
1581: 
1582: 
1583: 
1584: 
1585:                                     Sinisalo: Enso-Gutzeitin Kotkan ·sellu- ja paperitehtaan työn-
1586:                                         tekijäkunnan supistamissuunnitelmien peruuttamisesta.
1587: 
1588: 
1589:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e lle;
1590: 
1591:      EriSo-Gut2;eit Osakeyhtiö on ilmoittanut ryh-      miin myös yksityissektorilla ja näin valtiovlllt~
1592: tyvänsa Kotkan·· sellu~ ja· paperitehtaan kan-          on kielteisellä · tavalla antamassa esimerkkiä;
1593: fiattavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi             Työttömyyden lisäämisestä 'luonnollisesti til~
1594: tuotantoprosessiin kohdfstuviin uusinvestointei-        ne koetaan erikoisen huolestuttavana Kotkasså,
1595: hiii •ja telitäväjärjestelyihin. ·Julkisuudessa mai-    jossa on pitkään· koettu vai!keaa työttömyyttä,
1596: ruttujen tietajeri mukaan. yhtio tulisi käyttä-         olihan esim. huhtikuun 15 päivän tilastoitU
1597: .triaari .· par:in Vuoden aikana 8-'--9 miljoonaa       työttömyysaste .Kotkassa. 8;2%. ja. työttömien
1598: markkaa säriottirun .tarkoitukseen.                     yhteismäärä 2 649. henkilöä. · . · ·
1599:    : Naillä ;toimenpiteillä yhtiö pyrkii työvoiman         Hallitus on ilriiOittariut päätehtävlli~ työl-
1600: käytöl).· tehosfäm.iseeri ja · eräiden ·runsaasti ih-   lisyyden patint@li.sen. nmän vuoksi ori aihetta
1601: triistyövoimaa vaativien prosessien korvaaml-           olettaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
1602: seeri uusilla menetelmillä. Kaiken tämän seu-           la se e:>tää valtiojohtoisia lrutoks.ia lisäätpästä
1603: rauksena yhtiö ilmoittaa toteuttavansa Kotkan           työttömyyttä. ·       · ·        ·   · ··· · · · ··
1604: tehtailla ainakin 200 työntekijää ja toimihen-             Edellä . sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1605: kilöä koskevan. työritekijävähennyksen.                 37 §:n 1 motl1erittiin viitaten e5itän valtio-
1606:  ·· Tieto ,ori 'aiheuttan~t laajaa kritiikkiä. Työn-    neuvoston asianomais~n jäsenen vastattavaksi
1607: tekijät toteavat, että yhtiö aikoo selviytyä mai-       seuraavan kfrjaUisen kysymyksen:                    ·· · ·
1608: nit~emistaan ·vaikeuksista työntekijäin .hios-
1609: ttist~ Iisäihnällä. Paperiteollisuustyöntekijäin                    Aiköoko Hallitus. ryhtyä toimenpitei~
1610: liitc;in johdon taholta on·.· kiinnitetty huomiota               siin, joilla peruutetaan EnsO-Gutzeitili
1611: siihen; että valtiop:enemmistöisen yhtiön tämän-                 Kotkan sellu- ja paperitehtaan työrite•
1612: suuritainen ··toimi johtariee vastaaviin menetel-                lkijäkunnan
1613:                                                                       .     ',
1614:                                                                               supistaU1issuunniteltnat?
1615:                                                                                          .            ·"
1616:                                                                                                          ..
1617:  . Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1977.
1618: 
1619:                                               1raisto Sinisalo
1620: 
1621: 
1622: 
1623: 
1624: 08770070.3X
1625: 2                                                  1977 vp.
1626: 
1627:                                                                                              _!.;..   '••. :.:: . . . . . . .
1628: 
1629: 
1630: 
1631: 
1632:                            E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
1633: 
1634:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 j;n 1 momentissa             duttaisiin itti:sanomaan kannattamattomia toi-
1635: mainitussa tarkoituksessa on ensimmäinen vara-            mintoja lopetettaessa, käsitellään tiillaiset ta-
1636: !?~~~ A,hti-Peklfala 17 päivä!Ul toukokuuta               paukset erikseen yhtiön ko~keinunissa johto-
1637: 1~?7:~ivityn..~nsä n;o .• 1241 9beNa toi-                 elimissä•. Tåh~ tilanteeseen . ei ole. viel4 •. ~
1638: ~m,lt -.valtioneuvoston .asianomaiselle jäse-             duttu. Tervehdyttä.mistoimenpiteiden y.l,l~~#­
1639: n~:~ ~jiil;e~n .bnsan.edustaja Taisto Sini-               sä noudatettava työvoimapolitiikka perustuukin
1640: s~~~: piiin, .~uluvasta. kirjallisesta kysymyksestä       lähinnä henkilökunnan siirtoihin toiseen tehtä,
1641: W.Ai>::2Q~;        , · -                                  vään lmuJutusta. h:Yväksi!käyttäen :ta.i. ~~~
1642:    ,,.:: '-~ · •·Aikboko Hallitus rybtyä toimenpitei-
1643:                                                           tehtaalle .. yhtiön ~isä~ to~h4ujärje.$~
1644:                                                           män avulla. O.sittain näitä toimenpiteitä .voi;
1645:                siin, joilla l'eruutetaan Enso-Gutzeitin   daan toteuttaa myöS. henkilöku,o.na,n •vaibiuwu-
1646:   ' : :Kut!tan ·seHu- j.a.' paperitehtaan työnte-         den ja. eläkkeellesiirty.mis~ yhteydei,Sä" · _..
1647:  :'         .. kfj~Jiunria:n supistamissuunnitelmat?         Enso-Gutzeit O.sakeyhtl.Ön Kotkan -~~ ja
1648:     .) (   '   '   . ~'
1649:                                                           paperitehtaan suunnit~t . tervehdytt.äplistoi."c
1650: ., ;· '~sta~ks~-a ltysyniyheen esitän ku11nioittaen       menpiteet on katsottava välttämättömiw, ko.i~
1651: seur~avaa: .
1652:                                                           ka tehtaan tulos on: k®tena viime Vuotena ol~
1653:  :~~~~Fi~llisuute~ . .toimintaedellytykset                lut htio~tava.n tappis:>llinen. Yuonnä l:975
1654: ~- ~ vuodeit . aikana .heikentyneet toi-                  tehtaan toiminta QsQitti, yli ~0: mUj~ ,matkan
1655: saalt-a kansaiOJ~:~tå :supdanteista ja toisaalta          ja vuonna 197:6 :poin .35 milj. .1Jlar~: tap~
1656: kotimaisen kustannustason noususta johtuen.               piota. Kuluwlle vuod,ell~ tappion enn.~
1657: ~-,~-·ovat kohdanneet . erityisesti                       muodostavan 30 milj. markak~i.· Tehtaan Uike·
1658: ~ \ ~twäi:e()Jlliuusyrityksiä, joiden toi-                vaihto oli. vuon.wt ·1976 P9,7 milj. inarkk4a
1659: ~~~ . pijäos,aij~ .011 paioottunu.t massa-, pa-           ja kuluvaHe vuodelle $e.tl arvioidaan m~
1660: peri~-~ ja lellytup~toqn.                                 tuvan 174,9. milj., markahL T.appioluv~t .ova~
1661:       Enso-Gutzeit Osakeyhtiössä edellä mainitut          siis liikevaihdosta läbes 20 %. Epäedulliseen
1662: vaikeudet ovat johtaneet siihen, että yhtiön              kaonattavuu~een ·ovat vaikutt.am:et, pää-
1663: parin viime vuoden tulos on ollut epätyydyt-              tuotteiden 1säkkipaperin ja Absorbex-paperin
1664: tävä. Yhtiön johto on sen vuoksi antanut tuo-             heikentynyt kysyntä, epäedullinen hintakehitys
1665: tantolaitosten tehtäväksi selvittää niitä mah-            sekä samanaikaisesti jatkunut kustannusten
1666: dollisuuksia, jotka patantaisivat toiminnan kan-          voimakas kasvu. Eräänä tekijänä on myös to-
1667: nattavuutta. Näin on päädytty yhtiön piirissä             dettava, että yhtiön tehokkaasta markkinointi-
1668: tervehdyttämisohjelmaan, joka perustuu tule-              organisa~tiosta huolimatta on näiden tuottei-
1669: vien investointien osalta lähinnä siihen, että            den osalta menetetty esim. Englannissa merkit-
1670: niillä voidaan kehittää työn tuottavuutta, te-            täviä markkinoita toisaalta epäedul:lisen hinta-
1671: hostaa raaka-aineiden ja materiaalien hyväksi-            kehityksen ja toisaalta kilpailijamaiden toimesta
1672: käyttöä, säästää energi:aa sekä parantaa tuo-             tapahtuneen voimakkaan kansainvälisen inte-
1673: tantokoneiden käyttöastetta. Samalla on jou-              graation johdosta.
1674: duttu harkitsemaan pysyvästi kannattamatto-                  Kotkan sellu- ja paperitehtaan kohdalla ti-
1675: mien toimintojen lopettamista.                            lanteeseen ei ole odotettavissa pitkälläkään
1676:        Tervehdyttämistoimenpiteitä on suunniteltu         tähtäimellä muutoksia, joten kannattavuuden
1677: yhtiön ilmoituksen mukaan avoimessa yhteis-               ja kilpailukyvyn sekä tuottavuuden palauttami-
1678: työssä eri henkilöstöryhmien kesken. Mikäli               seen on pyrittävä yhtiön sisäisin toimenpitein.
1679: tervehdyttämisohjelmassa on tarpeen nliin radi-           Kotkan tehtaan henkilöstön vahvuus on viime
1680: kaaleja toimenpiteitä, että henkilökuntaa jou-            vuo&ina ollut keskimäärin noin 1100. Se on
1681:                                                bf:O\c208
1682: 
1683: oleellisesti korkeampi kuin vastaavissa kilpai-          Mitä tulee valtionenemmistöisten osakeyh-
1684: levissa tehtaissa. Tehtaalla toteutettaviksi suun-    tiöiden kehittämissuunnitelmiin on todettava,
1685: nitellut investoinnit kohdistuvat energian sääs-      että niissä tulee toteuttaa myös edellä sanot-
1686: tämiseen tähtääviin muutoksiin, puuraaka-             tuja kannattavuuden ja velkaantumisen paran-
1687: aineen käytön hyötysuhteen tehostamiseen,             tamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Teollisuusyri-
1688: automarisointiin sekä eräiden ihmistyövoimaa          tysten työllisyyspolitiikassa erilaisten uudistus-
1689: vaativien prosessivaiheiden korvaamiseen, jonka       toimenpiteiden yhteydessä tulee kiinteämmin
1690: seurauksena myös työolosuhteita voidaan huo-          kuin koskaan aikaisemmin pitää tavoitteena
1691: mattavasti parantaa. Vapautuva henkilöstö py-         sitä, että yrityksen henkilöstölle koituisi niistä
1692: ritään uudelleen kouluttamaan ja sijoittamaan         mahdollisimman vähän haittaa. Vaidonyhtiöillä
1693: sisäisin järjestelyin yhtiön palvelukseen. Irti-      on korostunut moraalinen velvollisuus pyrkiä
1694: sanomisia eitätnän hetken tietojen mukaan             löytämään -.keiqot . tlceskeytymät!ön:t~ . Jqiqnn-
1695: JolldutiJ. suorittamaan:
1696: " ·Koko teollisuute1111ile heikentyn~tä kannat~       ~dli~~ kat$>0 :pjät~t~vi~A1illi_c,~
1697: tawudesta ja rahoituksellisesta rakenteesta on        kellä työllisyyden parantamisen. LYhycllii•.täft..
1698: todettava, että tilanteen tervehdyttäminen vaa-       täyksellä ·julki$et. vQirna,vartlt ·'01\ ,pyrittävibkes-
1699: tii sekä valtakunnan tasolla että yksittäisissä       kittämään tulevan . .• t31vibuden; tyi),tt®lyyden
1700: yrityksissä tehokkaita toimenpiteitä. Teolliselle     lieventämiseen. Hallitus ·pytkiJ sani#lht :myfjil
1701: yritystoiminnalle on luotava mahdollisuuksia          toimintalinjoihin, joilla yrity$toiminnan, lähinnä
1702: nykyisen tuotantokoneiston täysitehoiseen käyt-       teollisuuden,·· toimintaedellyty~sii ·pY-syvästi pa-
1703: töön, mikä edellyttää kansainvälisen kilpailu-        rannetaan, ja· siten. työllisy)rden ::furttäamiseen
1704: kyvyn parantamista ja säilyttämistä. Edelleen         pitkällä tähtäimellä; Våltiotcyhtiöille:~-oonettu
1705: on luotava .mahdollisuudet teollisuuden inves-        ohjeet pyrkiä näissä· -·<>l()Suht~iss~: ~ityisesti
1706: tointitoiminnan pitämiseksi riittävän korkealla       kiinnittämään huomioril toiininnåri ~jåtkuvuu­
1707: tasolla. Se edellyttää yritysten liiketaloudellisen   teen ja työllisyyden ylläpitämiseen. Valtiorwh-
1708: kannattavuuden ja velkaantumisen kääntämistä          tiöiden kehittälinissuunnit:elmiin tuli:.e';'ktiiten-
1709: myönteisempään suuntaan. Yritysten luottokel-         kin myös ottaa toimenpiteitä, ·j<)tk:a':4:&ntli~å't
1710: poisuus ja· investointimahdollisuudet riippuvat       kannattavuuden. P#ftmt~U!~~.tL : lihiWPsina
1711: siten ratkaisevasti velkaantumisesta, jonka ta-       sekä pitkälli . tähtäyksellä. --.:TiJlä k~hitt~r
1712: soa on tarkasteltava kansainvälisen mittapuun         minnalla.luodun. tnyöS,.enti~tä ~m.J:na,ttdel~
1713: mukaisesti.                                           lytykset työsuhdeturvan Ji~ :. _.~,_.:: i
1714: 
1715:       Helsingissä l§päivänä syyskuuta 1977.
1716: 
1717: 
1718: 
1719: 
1720:                                                                                ;---
1721: -4                                                            1977 vp .
1722: 
1723: 
1724: 
1725: 
1726:                                           .:T.iJl, ;Riks..dag en s He r r Ta 1m a n.
1727: '. ~ ~:   ·::' .-
1728: . · l det ·$Yfte :37 § l m.er.il. -rrks<lagsotdningen                melian de olika- ~rsonalg~tipperna.Skulle- man
1729:  anger har förste vicetalman Ahti Pekkala :rned                      inom ramen för saneringsprogtammet •bli .tvun-
1730:  sin1 skrivelse~'w:'·den --1:7 maj -197!7 nr 1241 '.tili             gen att ingripa så · radikala ·åtgärder, att petso-
1731:  v'ederbörande medlem · av · statsrå:det för avgi-                   nal måste friställas i samband med slopandet
1732:  varkle a\t :sv:ar .översänt avskrift arv följande                   av olönsamma aktiviteter, kommer dylika. fall
1733:  avb dksdag'stnan Taisto .Sinisalo fltällda skrift-                  att behandlas särskilt för sig vid bolagei:s
1734: Hga-:sl,J8rsmål nr 208:           · · . ···- -··                     högsta ledande organ. Till den situationen har
1735:                                                                      man ännu inte kommit. Den arbetskraftspolitik
1736:                         .. .Åtlmar ·:Regeringen ~vidtaga åtgärder    som. iakttas i samband med saneringsåtgärderna
1737:      .                  SeJ:lOID vilka: .de plari~ som s~ftar till   baserar sig faktiskt främst på överflyttningar
1738:           . ; arbetskrafts . tnsl{ränk:mngar pa Enso-                av personai tili andra uppgifter med använd-
1739:      ,..·     Gutzdts cellulosa, och p~ppersfabrik i                 nti.ng ·av omskolning, eHer tili en annan fa:brik
1740:   _-_ .- \ -~ot:l{:a li:erkaJ:las? . · · ···                         genom bolagets interna vakansbesättningssys"
1741:                     -         ,.              ..                     tem. Tili viss del kan dessa åtgärder verkstäl-
1742:       .SåsQlll.. JSvar på spörSmålet · får jag vördsamt              las även i samband med personalens normala
1743: apfi$ii ~öljande:' . . .. ·                                          utbyte. och pensionering.
1744: · · ~: Vetksamhetsbetin:gelsema: för : vlr skogsin-                      De planerade ek.onomiska saneringsåtg.ärder.
1745: dustti har: p! grund a\l':c:lel~-:de: ilnternationella               na på Enso-Gutzeit Oy:s cell- och pappersfab-
1746: konjunkturerna,, dels den .stegr.lide inhemsb                        dk i Kotka bör anses vara nödvändiga, då
1747: kostnadsnivån under flera. senaste år försvagats.                    fabrikens resultat visat betydliga förluster un-
1748: Dessa svårigheter har drabbat i synnerhet så-                        der de senaste två åren. Förlusten uppgick till
1749: dana inom skogsindustdn verksamma företag,                           mer än 10 miljoner mark år 1975 och ca 35
1750: vilkas verksamhet till en huvuddel koncentre-                        miljoner mark år 1976. Under innevarande år
1751: rat 6ig >P.å produktion av massa;. papper, kar-                      väntas förlusten bli 30 miljoner mark. Fabri-
1752: tong eller skivor.                                                   kens omsättning år 1976 var 179,9 miljoner
1753:        Vid Enso-Gutzeit Oy har dessa svårigheter                     mark och beräknas bli 174,9 miljoner mark
1754: under ett par senaste år lett tili otillfredsstäl-                   för innevarande år. Förlustsiffrorna utgör allt-
1755: lande årsresultat. Bolagets ledning har av den-                      så närmare 20 % av omsättningen. Till den
1756: na orsak uppdragit åt produktionsinrättning-                         oförmånliga lönsamhetsutvecklingen har bidra-
1757: arna att reda ut de medel genom vilka lön-                           git den försvagade efterfrågan på säckpapper
1758: samheten skulle kunna förbättras. På detta                           och Absorbex-papper, den ofördelaktiga pris-
1759: vis har man inom bolaget beslutit sig för ett                        utvecklingen samt den kraftiga kostnadstegring
1760: ekonomiskt saneringsprogram, som i fråga om                          som samtidigt pågått. Härtili kommer den om-
1761: de framtida mvesteringar har närmast gått ut                         ständigheten att man trots bolagets effektiva
1762: ilfrån att dessa kan användas för utveckla:nde                       marknadsföringsorganisation förlorat betydande
1763: av arbetets produktivitet, intensifiering av rå-                     marknader för dessa produkter exempelvis i
1764: ämnenas och materialens användning, inbespa-                         England på grund av dels den ofördelaktiga
1765: ring av energi och förbättring av produktions-                       prisutvecklingen, dels våra konkurrerande län-
1766: maskinernas användningsgrad. Sa:mtidigt har                          ders starka internationella integration.
1767: det visat sig nödvändigt att överväga om vissa                           Då läget på cell- och pappersfabriken i
1768: permanent olönsamma aktiviteter borde slopas.                        Kotka inte kan väntas ändra på något sätt ens
1769:        Enligt bolagets meddelande har planeringen                    på längre sikt, bör en återställd lönsamhet
1770: av saneringsåtgärder skett i öppet sa:marbete                        och produktivitet eftersträvas genom bolagets
1771:                                              N:o 208                                              5
1772: 
1773: interna åtgärder. Personalstyrkan på fabriken       lag med statlig maJorttet bör konstateras, att
1774: har på senare år varit i medeltal ca 1100 per-      ovan avsedda åtgärder tili främjande av lön-
1775: soner. Detta är väsentligt mer än i motsva-         samheten och motarbetande av skuldsättningen
1776: rande konkurrerande fabriker. De investeringar      bör tiliämpas även inom dessa företag. Man
1777: som man planerat utföra på fabriken syftar          bör inom industriföretagens sysselsättningspo-
1778: tili energibesparingar, en förhöjd nyttovärde       litik i samband med de olika reformåtgärderna
1779: vid användningen av virkesmaterial, automati-       nogare än någonsin söka minimera de olägen-
1780: sering samt ersättande av vissa arbetsintensiva     heter som åsamkas personalen. Statsbolagen
1781: processavsnitt, varvid även arbetsförhållandena     har en accentuerad moralisk skyldighet att
1782: kan betydligt förbättras. Den härigenom be-         söka hitta på medel med vilka en oavbruten
1783: friade personalen skall i mån av möjlighet          verksamhet skulle kunna tryggas.
1784: omskolas och placeras i nya uppgifter inom              Regeringen anser att dess främsta uppgift är
1785: bolaget. Enligt dagens uts1kter kommer inga         för närvarande att förbättra sysselsättningen.
1786: friställningar att äga rum.                         På kortare sikt bör de offentliga resurserna i
1787:     Angående vår hela industris försvagade lön-     mån av möjlighet användas så att arbetslös-
1788: samhet och finansieringstruktur bör konstate-       heten begränsas under den kommande vinter-
1789: ras, att saneringen av läget kräver effektiva       säsongen. Regeringen söker samtidigt att få
1790: åtgärder på både riksplan och inom de enskilda      tili stånd sådana verksamhetslinjer som skulle
1791: företagen. Den industriella verksamheten bör        leda tili en permanent förbättring i företags-
1792: få möjligheter tili en full användning av det       rörelsernas, och härunder främst industrins ar-
1793: nuvarande produktionsmaskineriet, vilket som        betsbetingelser, och därigenom tili en tryggad
1794: förutsätter förbättring och bibehållande av den     sysselsättning på längre sikt. Statsbolagen har
1795: internationella konkurrenskraften. Vidare bör       givits instruktioner att under rådande förhål-
1796: man skapa möjligheter tili att investerings-        landen fästa särskild uppmärksamhet vid verk-
1797: verksamheten inom industri skall kunna upp-         samhetens kontinuitet och en tryggad syssel-
1798: rätthållas på en tiliräckligt hög nivå. Detta       sättning. I planerna för utvecklande av stats-
1799: förutsätter, att företagens affärsekonomiska lön-   bolag bör dock inrymmas även åtgärder, som
1800: samhet och deras skuldsättning kan dirigeras i      syftar tili en bättre lönsamhet under de när-
1801: en gynsammare riktning. Företags soliditet          maste åren och även på längre sikt. Genom
1802: och investeringsmöjligheter beror alltså på ett     en dylik utvecklingsverksamhet skapar man
1803:  avgörande sätt på skuldsättningen, vars nivå       även förutsättningar för ett bättre skydd för
1804: bör betraktas ur internationellt perspektiv. Be-    arbetstagarna i fråga om arbetsförhållandets
1805:  träffande planerna rörande utvecklandet av bo-     stabilitet.
1806:   Helsingfors den 15 september 1977.
1807: 
1808:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
1809: 
1810: 
1811: 
1812: 
1813: 087700703X
1814:                                               1977 vp.
1815: 
1816: Kirjallinen kysymys n:o 209.
1817: 
1818: 
1819: 
1820: 
1821:                                   Tikka ym.: Vararikkoon asetettujen henkilöiden nimien julkista-
1822:                                      misesta.
1823: 
1824: 
1825:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1826: 
1827:    Vuonna 1974 säädettiin laki rikoslain 27          niiden julkaisemista on pidettävä tarpeellisena
1828: luvun uudesta 3 a §:stä, ns. intimiteettisuoja-      yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsitte-
1829: laki. Pykälän sanamuoto on seuraava: "Joka           lemiseksi.
1830: ilman laillista oikeutta joukkotiedotusvälinettä        Vekselit ja tratat sekä ulosottokelpoiset tuo-
1831: käyttäen tai muulla sen kaltaisella tavalla jul-     miot koskevat useimmissa tapauksissa hyvin
1832: kisesti levittää toisen yksityiselämästä tiedon,     pieniä rahasummia, useimmiten on kysymyk-
1833: vihjauksen tai kuvan, joka on omiaan aiheut-         sessä maksuvaikeuksiin joutunut ihminen, jolle
1834: tamaan hänelle vahinkoa tai kärsimystä, on           hänen taloudellisten vaikeuksiensa julkisuu-
1835: tuomittava yksityiselämän loukkaamisesta van-        teen tulo aiheuttaa huomattavan suurta hait-
1836: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai sak-          taa. Näiden tietojen julkistaminen lehdistön
1837: koon. Yksityiselämän loukkaamisena ei ole            välityksellä on muutenkin tarpeetonta, koska
1838: pidettävä julkistamista, joka koskee henkilön        erilaiset luottorekisterit huolehtivat ihmisten
1839: menettelyä julkisessa virassa tai tehtävässä,        luottotiedoista niitä julkistamatta. Nimilistoista
1840: elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa tai     onkin käytännössä muodostunut lähinnä juo-
1841: muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa ja        ruilun lähde.
1842: on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1843: asian käsittelemiseksi."                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1844:    Lain säätämiseen päädyttiin lähinnä ns. sen-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1845: saatiolehdistön käyttäytymisen vuoksi ja laki        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1846: on täyttänyt tehtävänsä ennaltaehkäisevänä
1847: hyvin. Ainakin Helsingissä ilmestyvä Kauppa-                    Katsooko Hallitus, että protestilis-
1848: lehti julkaisee kuitenkin jatkuvasti tietoja ih-             tan, ulosottotuomioiden ja vararikkoon
1849:  misten taloudellisesta tilasta, jonka on selvästi           asetettujen nimien julkistaminen leh-
1850: katsottava olevan osa yksityiselämää. Vekse-                 distön palstoilla vastaa ns. intimiteetti-
1851: leiden ja trattojen protestilista, ulosottotuo-              suojalain säätämisen yhteydessä asetet-
1852: miot ja päätökset sekä vararikkoon asettami-                 tuja tavoitteita, ja ellei katso,
1853: nen ovat osa henkilön toimintaa elinkeinoelä-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1854:  män piirissä, mutta hyvin harvassa tapauksessa              ryhtyä lain noudattamiseksi myös tältä
1855:                                                              osin?
1856:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1977.
1857: 
1858:                Seppo Tikka                                       Tellervo Koivisto
1859:                Markus Aaltonen                                   Osmo Vepsäläinen
1860:                Peter Muurman                                     Unto Ruotsalainen
1861:                Jermu Laine                                       Kuuno Honkonen
1862: 
1863: 
1864: 
1865: 
1866: 087700656D
1867: 2                                            1977 vp.
1868: 
1869: 
1870: 
1871: 
1872:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1873: 
1874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyt-
1875: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       teeseen pantavaksi. Saman säännöksen mukaan
1876: hemies, olette 17 päivänä toukokuuta 1977           voi oikeusministeriö antaa määräyksen syyt-
1877: päivätyn kirjeenne n:o 1242 ohella toimitta-        teen nostamisesta vain silloin, kun rikos on
1878: nut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle        tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen
1879: jäljennöksen kansanedustaja Seppo Tikan ym.         ja tämän lisäksi erittäin tärkeä yleinen etu
1880: kirjallisesta kysymyksestä n:o 209, jossa tie-      vaatii syytteen nostamista. Oikeusministeriön
1881: dustellaan:                                         käsityksen mukaan säännöstä on tulkittava
1882:                                                     siten, että oikeusministeriön tulee määrätä
1883:           Katsooko Hallitus, että protestilis-      syyte yksityiselämän loukkaamisesta joukko-
1884:        tan, ulosottotuomioiden ja vararikkoon       tiedotusvälinettä käyttäen nostettavaksi vain
1885:        asetettujen nimien julkistaminen leh-        poikkeuksellisissa tapauksissa, lähinnä silloin,
1886:        distön palstoilla vastaa ns. intimiteetti-   kun kysymys on ilmeisestä painovapauden vää-
1887:        suojalain säätämisen yhteydessä asetet-      rinkäyttämisestä, jolla on yleisempää yhteis-
1888:        tuja tavoitteita, ja ellei katso,            kunnallista merkitystä.
1889:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Oikeusministeriön käsityksen mukaan ei ky-
1890:        ryhtyä lain noudattamiseksi myös tältä       symyksessä tarkoitettujen tietojen julkistami-
1891:        osin?                                        seen joukkotiedotusvälineissä ole liittynyt sel-
1892:                                                     laisia seikkoja, joiden johdosta oikeusministe-
1893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         riön olisi aiheellista määrätä sanotun rikos-
1894: taen seuraavaa:                                     lain 27 luvun 8 § :n nojalla asiassa nostetta-
1895:    Rikoslain 27 luvun 3 a §:ssä (908/74) on         vaksi syyte.
1896: säädetty rangaistavaksi yksityiselämän loukkaa-        Hallitus katsoo, että rikoslain 27 luvun
1897: minen joukkotiedotusvälinettä käyttäen. Tämä        3 a §:n vaikutuksista tähän mennessä saadut
1898: säännös kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:       kokemukset ovat olleet myönteiset ja että
1899:    "Joka ilman laillista oikeutta joukkotiedo-      kysymys ei anna sen taholta aihetta ryhtyä
1900: tusvälinettä käyttäen tai muulla sen kaltaisella    toimenpiteisiin sanotun säännöksen muutta-
1901: tavalla julkisesti levittää toisen yksityiselä-     miseksi tai tarkistamiseksi. Varsinaista luotto-
1902: mästä tiedon, vihjauksen tai kuvan, joka on         tietotoimintaa koskevan säännöstön valmistelu
1903: omiaan aiheuttamaan hänelle vahinkoa tai kär-       on ollut vireillä oikeusministeriössä, jonka toi-
1904: simystä, on tuomittava yksityiselämän louk-         mesta on laadittu ehdotus hallituksen esityk-
1905: kaamisesta vankeuteen enintään kahdeksi vuo-        seksi luottotietolaiksi. Tästä ehdotuksesta on
1906: deksi tai sakkoon. Yksityiselämän loukkaami-        hankittu lausunnot eri etutahoilta ja lainsää-
1907: sena ei ole pidettävä julkistamista joka koskee     dännön valmistelu on edelleen käynnissä. Tä-
1908: henkilön menettelyä julkisessa virassa tai teh-     män uudistustyön kestäessä sekä kuluttajan-
1909: tavassa, elinkeinoelämässä, poliittisessa toi-      suojalainsäädäntöä kehitettäessä oikeusministe-
1910: minnassa tai muussa näihin rinnastettavassa         riö tulee myös kiinnittämään huomiota niihin
1911: t01mmnassa ja on tarpeen yhteiskunnallisesti        erillisongelmiin, joita syntyy sekä saamisten
1912: merkittävän asian esittelemiseksi."                 perinnässä käytettyjen menetelmien yhteydessä
1913:    Rikoslain 27 luvun 8 § :n ( 908/7 4) mu-         että myös julkistettaessa luottotietoja ja näihin
1914: kaan ei virallinen syyttäjä saa kuitenkaan nos-     rinnastettavia taloudellisia tietoja joukkotiedo-
1915: taa syytettä yksityiselämän loukkaamisesta,         tusvälineissä.
1916:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1977.
1917: 
1918:                                                                       Oikeusministeri Tuure Salo
1919:                                                N:o 209.                                               3
1920: 
1921: 
1922: 
1923: 
1924:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
1925: 
1926:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 27 kap. 8 § strafflagen ( 908/74)
1927: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             får allmän åklagare dock inte åtala för kränk-
1928: velse nr 1242 av den 17 maj 1977 tili veder-          ning av privatliv, om inte målsägaren anmält
1929: börande medlem av statsrådet översänt av-             brottet tili åtal. Enligt samma stadgande kan
1930: skrift av följande av riksdagsman Seppo Tikka         justitieministeriet förordna om väckande av åtal
1931: m .fl. undertecknade spörsmål nr 209:                 endast ifall brottet skett med användande av
1932:                                                       massmedium och synnerligen viktig allmän
1933:           Anset Regeringen, att publiceringen         fördel kräver väckande av åtal. Enligt justi-
1934:        i tidningspressen av protestlistan, ut-        tieministeriets uppfattning bör stadgandet
1935:        sökningsdomarna och namnen på dem              toikas så, att justitieministeriet skall förordna
1936:        som försatts i konkurs matsvarat den           om väckande av åtal för kränkning av privat-
1937:        målsättning som uppställdes då den             liv med användande av massmedium endast i
1938:        s.k. lagen om intimitetsskydd stiftades,       undantagsfall, närmast då det gäller sådant
1939:        och om så inte är fallet,                      uppenbart missbruk av tryckfriheten som är
1940:           vilka åtgärder ämnar Regeringen             av mera allmän samhällelig betydelse.
1941:        vidta för att lagen även tili denna del           Enligt justitieministeriets uppfattning har
1942:        skall iakttagas?                               det tili publicerandet av de i spörsmålet
1943:                                                       nämnda uppgifterna i massmedia inte anslutit
1944:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sig sådant, som skulle ha föranlett justitiemi-
1945: samt anföra följande:                                 nisteriet att med stöd av 27 kap. 8 § strafflagen
1946:                                                       förordna om väckande av åtal.
1947:    I 27 kap. 3 a § strafflagen ( 908/7 4) stad-          Regeringen anser, att de erfarenheter man
1948: gas om straff för kränkning av privatliv med          hittills har av verkningarna av 27 kap. 3 a §
1949: användande av massmedium. Detta stadgande             strafflagen har varit positiva och att spörs-
1950: lyder i sin helhet som följer:                        målet inte tili denna del motiverar åtgärder
1951:    "Den som utan laga rätt med användande             för att ändra eller justera sagda stadgande.
1952: av massmedium ellet på annat liknande sätt            Stadganden om egentlig kreditupplysnings-
1953: om annans privatliv offentligen sprider upp-          verksamhet har beretts i justitieministeriet, som
1954: gift, antydan eller bild, som är ägnad att            utarbetat ett förslag tili regeringsproposition
1955: orsaka denne skada eller lidande, skall för           med förslag tili kreditupplysningslag. Utlåtan-
1956: kränkning av privatliv dömas tili fängelse i          den om detta förslag har införskaffats från
1957: högst två år ellet tili böter. Som kränkning av       olika håll och lagstiftningsberedningen fort-
1958: privatliv skall icke anses offentliggörande,          går. Medan detta reformarbete pågår samt
1959: som gäller persons förfarande i offentlig tjänst      vid utvecklandet av konsumentsskyddslagstift-
1960: ellet offentligt värv, i näringslivet eller i poli-   ningen kommer justitieministeriet även att
1961: tisk versamhet eller i annan med dessa jäm-           fästa uppmärksamhet vid särproblemen både
1962: förbar verksamhet och som är av nöden för             i samband med de metoder som används vid
1963: behandlingen av någon samhälleligt betydelse-         indrivningen av tillgodohavanden och vid pub-
1964: full sak."                                            licerandet av kreditupplysningar och därmed
1965:                                                       jämförbara ekonomiska uppgifter i massmedia.
1966:      Helsingfors den 21 juni 1977.
1967: 
1968:                                                                         Justitieminister Tuure Salo
1969:                                              1977 vp.
1970: 
1971: Kirjallinen kysymys n:o 210.
1972: 
1973: 
1974: 
1975: 
1976:                                  Lattula: Virkamiesten harjoittamasta liiketoiminnasta.
1977: 
1978: 
1979:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1980: 
1981:    Rakennusalan toimihenkilöitä uhkaa varsin        myös samassa suhteessa. Muita koettelevasta
1982: paha työttömyys. Rakennustuotannon volyymi          lamasta huolimatta hoidetaan omia tehtäviä
1983: laski vuonna 1976 noin 85 % vuoden 1975             puolinaisesti ja tehdään liiketoimia aktiivisesti.
1984: tasosta ja merkit viittaavat siihen, että se        On ilmeistä, että ns. luvanautomenettely on
1985: laskee vuonna 1977 noin 70% vuoden 1975             johtanut täydelliseen vallattomuuteen jopa
1986: tasosta. Jos toimihenkilöiden tarve laskee sa-      niin, että hyvän tavan mukaiset esteellisyys-
1987: massa suhteessa eikä oppilastuotoksessa tapah-      säännöksetkin jätetään ottamatta huomioon.
1988: du voimakasta vähenemistä, on ilmeistä, että           Kun kohtuullisina pidettävät laillisuusperi-
1989: alan työttömien määrä jo tulevana syksynä on        aatteet vaativat, että niukkuutta jaetaan oikeu-
1990: hälyttävä.                                          denmukaisesti esitän valtiopäiväjärjestyksen
1991:    Toisaalta on huomattava, että monella alan       37 §:n 1 momentin perusteella valtioneuvoston
1992: korkealla virkamiehellä on turvattu toimeen-        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
1993: tulo. Paitsi virasta saamaansa korkeaa palkkaa      kysymyksen:
1994: monella heistä on erityyppisiä liikeyrityksiä
1995: hoidettavana. Niinpä virkamiesten liiketoimet                 Mihln toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1996: peittävät koko elinkeinoelämän laajan sekto-               jotta monien virkamiesten liiketoimiin
1997: rin. On tapauksia, joissa virasta saatu sinänsä            tarvittava luvanantomenettely tarkistet-
1998: korkea palkka on vain vähäinen osa kokonais-               taisiin viipymättä niin, että jo muu-
1999: ansiosta.                                                  toinkin korkeaa palkkaa nauttivat vir-
2000:    Kun tulojen jakautuminen on tällainen, on               kamiehet estyisivät hoitamasta liiketoi-
2001: ilmeistä, että tehtävien hoitaminen jakautuu               miaan siten vapauttaen työpaikkoja niitä
2002:                                                            tarvitseville?
2003:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1977.
2004: 
2005:                                           Eero Lattula
2006: 
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 087700654B
2011: 2                                            1977 vp.
2012: 
2013: 
2014: 
2015: 
2016:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2017: 
2018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siä. Vastaavia säännöksiä ja määräyksiä on
2019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       virkamiehen oikeudesta harjoittaa yksityistä
2020: olette 17 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn          ammatti-, ansio- tai liiketoimintaa.
2021: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Sopimuspaikkaisten virkamiesten sopimuk-
2022: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       siin, joita koskevan kaavan valtioneuvosto on
2023: edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjal-      vahvistanut päätöksellään n:o P 4141, 5. 9.
2024: lisesta kysymyksestä n:o 210:                       1975, on vastaavasti otettu ehto siitä, ettei
2025:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      asianomainen virkamies ota virkansa ohella
2026:        jotta monien virkamiesten liiketoimiin       hoitaakseen virkaa, tointa tai tehtävää, jonka
2027:        tarvittava luvanantomenettely tarkistet-     vastaanottamiseen ei ole laissa säädettyä vel-
2028:        taisiin viipymättä niin, että jo muu-        vollisuutta tai johon häntä ei ole asianomai-
2029:        toinkin korkeaa palkkaa nauttivat vir-       nen valtion viranomainen määrännyt. Sopimuk-
2030:        kamiehet estyisivät hoitamasta liiketoi-     sissa on nimenomaan kielletty myös liike- tai
2031:        miaan siten vapaottaen työpaikkoja niitä     ammattitoiminnan harjoittaminen. Sopimuseh-
2032:        tarvitseville?                               tojen mukaan asianomainen ministeriö voi kui-
2033:                                                     tenkin, saatuaan asiasta valtiovarainministeriön
2034:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lausunnon, erityisistä syistä yksittäistapauk-
2035: taen seuraavaa:                                     sissa myöntää luvan edellä mainitunlaisen vi-
2036:    Valtion viran tai toimen haltijain oikeutta      ran, toimen tai tehtävän hoitamiseen tai suo-
2037: olla muussa palkatussa toimessa koskevat            rittamiseen sekä liike- tai ammattitoiminnan
2038: säännökset ovat valtion viran ja toimen hal-        harjoittamiseen. Näitä lupia on kuitenkin
2039: tijain palkkauksesta annetun lain (1030/42)         myönnetty vain vähäisessä määrin ja nimen-
2040: 21 § :ssä, valtion vlimääräisistä toimenhalti-      omaan valtion edut huomioon ottaen sekä
2041: joista ja tilapäisistä. toimihenkilöistä annetun    muutoinkin tiukkaa harkintaa noudattaen.
2042: asetuksen ( 755/49) 19 § :ssä, valtion viran            Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
2043: tai toimen haltijain palkkauksesta annetun          voimassa olevien säännösten ja määräysten
2044: asetuksen (36/43) 18 §:ssä sekä valtion viran       mukaan on virkamiesten oikeutta harjoittaa
2045: tai toimen haltijain oikeudesta olla muussa         liike- tai ammattitoimintaa taikka hoitaa muu-
2046: palkatussa toimessa annetussa valtioneuvos-         ta palkattua tointa tuntuvasti rajoitettu ver-
2047: ton    päätöksessä     ( 201/43).    Puuttumatta    rattuna muihin kansalaisiin, joiden osalta ei
2048: tässä yhteydessä tarkemmin edellä mainit-           ole vastaavia säännöksiä. Mikäli taas virkamie-
2049: tujen saannösten ja määräysten sisältöön            hen liike- tai ammattitoiminnan harjoittaminen
2050: voidaan todeta, että virkamiehen toimimi-           taikka muun palkatun toimen hoitaminen joh-
2051: nen oman virkansa tai toimensa ohella               tuu siitä, ettei hän ole hakenut tai saanut asian-
2052: muussa palkatussa toimessa on yleensä luvan-        omaista lupaa, ei kysymys enää ole lupasään-
2053: varaista. Viimeksi mainitussa valtioneuvoston       nösten tai -määräysten puutteellisuudesta, vaan
2054: päätöksessä on tarkemmin määrätty, mikä vi-         virkamiehen virkavelvollisuuksien vastaisesta
2055: ranomainen taas kulloinkin sanotun luvan            menettelystä, jota on arvosteltava tätä koske-
2056: myöntää.                                            vien säännösten pohjalta.
2057:    Edellä olevien virkamiehiä yleisesti koske-          Lopuksi voidaan todeta, että valtion virka-
2058: vien säännösten ja määräysten ohella on eri         miesten oikeusasema on myös nyt kysymyk-
2059: säädöksiin ja päätöksiin otettu yleismääräyk-       sessä olevalta osaltaan julkishenkilöstön oikeus-
2060: siä täydentäviä erityissäännöksiä ja määräyk-       asemakomitean selviteltävänä.
2061:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1977.
2062: 
2063:                                                                            Ministeri Esko Rekola
2064:                                             N,o 210.                                                3
2065: 
2066: 
2067: 
2068: 
2069:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2070: 
2071:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       privat yrkes-, förvärvs- ellet affärsverksamhet.
2072: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          I avtalen för avtalsavlönade tjänstemän, för
2073: av den 17 maj 1977 till vederbörande medlem        vilka avtal statsrådet fastställt formulär genom
2074: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman     sitt beslut nr P 4141 5. 9. 1975, har på mot-
2075: Eero Lattulas skriftliga spörsmål nr 210 som       svarande sätt intagits ett villkor om, att ve-
2076: följer:                                            derbörande tjänsteman vid sidan av sin egen
2077:                                                    tjänst inte skall åta sig handhavandet av tjänst,
2078:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          befattning ellet uppgift, viiken han inte har
2079:        vidta för att oförfröjligen justera det     lagstadgad skyldighet att motta ellet tili viiken
2080:        för många tjänstemäns affärstransak-        han inte förordnats av vederbörande statliga
2081:        tioner erforderliga tillståndsförfarandet   myndighet. I avtalen har uttryckligen förbju-
2082:        så, att tjänstemän som redan eljest åt-     dits även bedrivande av affärs- eller yrkes-
2083:        njuter hög lön skulle förhindras att        verksamhet. Enligt avtalsvillkoren kan veder-
2084:        sköta sina affärstransaktioner, vari-       börande ministerium likväl, efter att i ären-
2085:        genom arbetsplatser skulle frigöras för     det ha inhämtat finansministeriets utlåtande,
2086:        behövande?                                  av särskilda skäl i enskilda fall bevilja tillstånd
2087:                                                    tili handhavande eller utförande av tjänst, be-
2088:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      fattning ellet uppgift av nämnda slag samt för
2089: samt anföra följande:                              bedrivande av affärs- ellet yrkesverksamhet.
2090:    Stadganden om innehavares av tjänst eller       Dylika tillstånd har dock beviljats endast i liten
2091: befattning rätt att ha annan avlönad befatt-       utsträckning och uttrycldigen med beaktande
2092: ning ingår i 21 § lagen om avlöning i statens      av statens intressen samt även eljest efter
2093: tjänster ellet befattningar (1030/42), 19 §        noggrann prövning.
2094: förordningen angående statens extraordinarie           Det kan med hänvisning tili ovanstående
2095: befattningshavare och tillfälliga funktionärer     konstateras, att tjänstemäns rätt att bedriva
2096: (755/49), 18 § förordningen angående av-           affärs- eller yrkesverksamhet ellet att handha
2097: löning i statens tjänster eller befattningar       annan avlönad befattning, enligt gällande
2098: (36/43) samt i statsrådets beslut angående         stadganden och bestäm111elser kännbart be-
2099: rätt för innehavare av statstjänst ellet befatt-   gränsats i jämförelse 111ed vad som är fallet
2100: ning att hava annan avlönad befattning ( 201/      för övriga 111edborgares del, vilka sistnämnda
2101: 43). Utan att i detta sammanhang gå närmare        inte är underkastade 111otsvarande stadganden.
2102: in på innehållet i ovan nämnda stadganden          Såvida åter tjänstemans bedrivande av affärs-
2103: och bestämmelser kan man konstatera, att           eller ytkesvetksamhet ellet handhavande av
2104: tjänstemäns rätt att vid sidan av sin egen         annan avlönad befattning grundar sig på att
2105: tjänst ellet befattning verka i annan avlönad      han inte ansökt 0111 eller erhållit vederbörligt
2106: befattning i allmänhet är beroende av tillstånd.   tillstånd, är det inte längre fråga om brist-
2107: I sistnämnda statsrådsbeslut har närmare be-       fälligheter i tillståndsstadgandena ellet -be-
2108: stämts, viiken myndighet som i det enskilda        stä111111elserna, utan 0111 ett handlande so111
2109: fallet beviljar sagda tillstånd.                   strider 111ot vederbörande tjänste111ans tjänste-
2110:    Utöver ovan nämnda stadganden och be-           plikt och vilket bör bedömas utgående ifrån
2111: stämmelser, vilka gäller tjänstemän i allmän-      de stadganden so111 gäller dylikt förfarande.
2112: het, har i olika författningar och beslut inta-        Slutligen kan det konstateras, att stats-
2113: gits specialstadganden och bestämmelser som        tjänste111ännens rättsliga ställning, även tili den
2114: kompletterar dessa generella bestämmelser.         del det nu är fråga 0111, utreds av ko111111itten
2115: Motsvarande stadganden och bestämmelser            för utredning av den offentliga personalens
2116: gäller beträffande tjänstemans rätt att bedriva    rättsliga ställning.
2117:      Helsingfors den 13 juni 1977.
2118: 
2119:                                                                             Minister Esko Rekola
2120:                                                1977 vp.
2121: 
2122: Kirjallinen kysymys n:o 211.
2123: 
2124: 
2125: 
2126: 
2127:                                   Tikka: Työllisyyskoulutukseen osallistuville maksettavien kor-
2128:                                      vausten epäoikeudenmukaisuudesta.
2129: 
2130: 
2131:                          E J u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2132: 
2133:     Työllisyyskoulutukseen osallistuville makse-        Erityistukea maksetaan vähintään kolmea
2134:  taan oppilaan ja hänen perheensä kurssiaikai-       huollettavaa lasta elättäville kurssilaisille: Eri-
2135:  sen toimeentulon turvaamiseksi koulutustukea        tyistuen suuruus on 20 vuotta täyttäneille 12
2136:  ja erityistukea. Koulutustuen suuruus on tällä      markkaa päivässä ja alle 20-vuotiaille 9 mark-
2137:  hetkellä 20 vuotta täyttäneelle perheelliselle      kaa päivässä. Alle 20-vuotiaita kolmen lapsen
2138:  51 markkaa päivältä, 20 vuotta täyttäneelle         huoltajia on käytännössä vähän, sitä käsittä-
2139:  perheettömälle 37 markkaa päivältä ja per-          mättömämmältä iän perusteella tapahtuva mak-
2140:  heelliselle alle 20-vuotiaalle 39 markkaa sekä      sun suuruuden määräytyminen tuntuu.
2141:  perheettömälle alle 20-vuotiaalle 28 markkaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2142:  päivässä.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2143:     Koulutustuen jakaminen iän perusteella on        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2144:  epäoikeudenmukaista sinänsä, mutta erityisen        vaksi seuraavan kysymyksen:
2145:  virheelliseltä tuntuu jako perheellisten yli ja
2146:  alle 20-vuotiaitten välillä. 20 vuotta täyttänyt              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2147:  perheellinen saa 12 markkaa enemmän koulu-                 ryhtyä työllisyyskoulutukseen osallistu-
2148: .tustukea päivältä kuin alle 20-vuotias perheelli-          ville maksettavien korvausten epäoikeu-
2149:  nen. Perheellisiin luetaan tässä yhteydessä myös           denmukaisuuden poistamiseksi?
2150:  yksinhuoltajat, joita on melko paljon myös alle
2151:  20-vuotiaitten joukossa.
2152:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1977.
2153: 
2154:                                              Seppo Tikka
2155: 
2156: 
2157: 
2158: 
2159: 087700658F
2160: 2                                             1977 vp.
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165:                         E d u s k u n 11 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2166: 
2167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     saan asunnossa, saa hän myös ilmaisen maJOl-
2168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksen kurssiaikana. Ammattikoulujen oppi-
2169: olette 19 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn          laille ei suoriteta koulutustukea vastaavia kor-
2170: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vauksia.
2171: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Työllisyyskoulutus on tarkoitettu aikuisten
2172: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-      työelämässä jo olevien tai olleiden henkilöiden
2173: sesta kysymyksestä n:o 211:                         uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutukseksi.
2174:                                                     Ammattikoulut ovat nuorten luonnollinen tie
2175:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ammattitaidon hankkimiseen. Keskiasteen am-
2176:        ryhtyä työllisyyskoulutukseen osallistu-     mattikoulupaikkojen riittämättömyydestä joh-
2177:        ville maksettavien korvausten epäoikeu-      tuen on työllisyyskoulutukseen jouduttu otta-
2178:        denmukaisuuden poistamiseksi?                maan myös alle 20-vuotiaita nuoria. Työlli-
2179:                                                     syyskoulutus ei kuitenkaan saisi muodostua
2180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koulutusaikaisten etuisuuksiensa vuoksi vaihto-
2181: vasti seuraavaa:                                    ehdoksi kiinteämuotoiselle ammattikoulutuk-
2182:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/        selle silloin, kun ammattikoulupaikkoja on
2183: 76) 12 §:n mukaan työllisyyskoulutuksen ensi-       tarjolla. Iän mukaan porrastettuun koulutus-
2184: sijaisena tavoitteena on työttömien ja työttö-      tukeen on päädytty, jotta erot taloudellisten
2185: myysuhan alaisten henkilöiden varustaminen          tukien suhteen eivät alle 20-vuotiailla kurssi-
2186: sellaisella ammattitaidolla, että se mahdollistaa   laisilla ja ammattikoululaisilla muodostuisi koh-
2187: työelämään sijoittumisen. Työllisyyskoulutuk-       tuuttoman suuriksi ja jotta nuoret, joiden
2188: sesta annetun asetuksen (206/76) 37 §:n mu-         paikka on kiinteämuotoisessa ammattikoulutuk-
2189: kaan koulutettavien toimeentulo turvataan kurs-     sessa, eivät hakeutuisi kursseille.
2190: siaikana. Koulutustuen suuruus on 20 vuotta            Ministeriön mielestä on oikein saattaa nuo-
2191: täyttäneelle perheelliselle 51 markkaa ja per-      ret alle 20-vuotiaat ammattikouluissa tapahtu-
2192: heettömälle 3 7 markkaa päivältä. Alle 20-          van ammattikoulutuksen piiriin. Voimassa ole-
2193: vuotiaalle perheelliselle maksettava koulutus-      va ikärajaan perustuva koulutustuen porrastus
2194: tuki on 39 markkaa ja perheettömälle 28 mark-       ei ole paras tapa tähän tavoitteeseen pääsemi-
2195: kaa päivässä. Lisäksi oppilaat saavat päivittäin    seksi. Sen vuoksi ministeriö pitää oikeana sel-
2196: ilmaiset ateriat tai ateriakorvauksen. Mikäli       vittää asiaa kokonaisuutena ja olla tarvittaessa
2197: oppilas ei voi asua ennen kurssia hankkimas-        yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
2198:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1977.
2199: 
2200:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
2201:                                              N:o 211.                                             3
2202: 
2203: 
2204: 
2205: 
2206:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
2207: 
2208:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        logi under kurstiden. Elever vid yrkesskolor
2209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           erhåller inte ersättning som motsvarar utbild-
2210: velse av den 19 maj 1977 till vederbörande          ningsstöd.
2211: medlem av statsrådet för besvarande översänt           Den sysselsättningsfrämjande utbildningen
2212: avskrift av följande av riksdagsman Seppo           är avsedd för att omskola eller ge kompette-
2213: Tikka ställda skriftliga spörsmål nr 211:           rande utbildning eller fortutbildning åt vuxna
2214:                                                     som förvärsarbetar eller har förvärvsarbetat.
2215:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Y rkesskolorna är det naturliga sättet för unga
2216:        vidta för att avslägsna de orättvisor        att få yrkesutbildning. Eristen på elevplatser
2217:        som förekommer i samband med utbe-           på yrkesutbildningens mellanstadium har gjort
2218:        talningen av ersättning tili personer som    det nödvändigt att motta även personer som
2219:        deltar i sysselsättningsfrämjande utbild-    inte fyllt 20 år tili sysselsättningsfrämjande
2220:        ning?                                        utbildning. Sysselsättningsutbildningen bör inte
2221:                                                     komma på grund av dess fördelar, bli ett alter-
2222:    Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-     nativ tili den gängse yrkesutbildningen under
2223: samt följande:                                      tider då det finns lediga elevplatser vid yrkes-
2224:    Enligt 12 § lagen om sysselsättningsfräm-        skolorna. Det på ålder baserade nivågruppe-
2225: jande utbildning (31/76) är den sysselsättnings-    ringssystemet har använts för att undvika att
2226: främjande utbildningens främsta syfte att bibrin-   skillnaderna i ekonomiskt stöd tili kursdelta-
2227: ga personer, som blivit arhetslösa ellet hotas av   gare som inte fyllt 20 år och stöd tili elever
2228: avbetslöshet, sådan utbildning som möjliggör        vid yrkesskolor inte skulle bli orimligt stora
2229: placering i arbete. Enligt 37 § förordningen        samt för att unga, vilka bör få sin utbildning
2230: om sysselsättningsfrämjande utbildning tryg-        vid de permanenta yrkesskolorna, inte skulle
2231: gas personernas utkomst under utbildningstiden.     söka sig tili sysselsättningskurser.
2232: Utbildningsstödet uppgår tili 51 mark per dag          Ministeriet anser det vara riktigt att anvisa
2233: för familjeförsörjare som fyllt 20 år och tili      unga personer under 20 år yrkesutbildning vid
2234: 37 mark om dagen för ensamstående. Familje-         yrkesskola. Det nuvarande på åldersgräns base-
2235: försörjare som inte fyllt 20 år erhåller i ut-      rade nivågrupperingssystemet för utbetalning
2236: bildningsstöd 39 mark per dag, medan ensam-         av utbildningsstöd är inte det bästa sättet att
2237: stående personer som inte fyllt 20 år erhåller      nå detta syfte. Ministeriet anser det därför
2238: 28 mark om dagen. Dessutom får eleverna             motiverat att utreda frågan som en helhet och
2239: dagligen gratis måltider ellet bespisningsbidrag.   vid behov samarbeta med undervisningsminis-
2240: Ifall eleven inte kan bo i den bostad han           teriet.
2241: anskaffat före kursen, får han dessutom gratis
2242:      Helsingfors den 22 juni 1977.
2243: 
2244:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
2245:                                              1~77   vp.
2246: 
2247: Kirjallinen kysymys n:o 212.
2248: 
2249: 
2250: 
2251: 
2252:                                  Pesälä: Elintarvikeomavaraisuuden turvaamisesta.
2253: 
2254: 
2255:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2256: 
2257:    Kevään koleudesta ja varsin runsaista sateista   vaikuta ratkaisevasti leipäviljan varastointikapa-
2258: johtuen ei Etelä-Suomen pelloilla ole päästy kyl-   siteettiimme.
2259: vötöihin normaaliin aikaan. Monin paikoin              Jo pelkästään kriisien ja katasrofien varalle
2260: Etelä-Suomea satoi mm. toukokuun kahden en-         on leipäviljavarastojamme laajennettava siten,
2261: simmäisen viikon aikana enemmän kuin touko-         että niihin voidaan sijoittaa noin kahden vuoden
2262: kuun keskimääräinen sademäärä on. Tästä joh-        leipätuotteiden kysyntää vastaava määrä viljaa.
2263: tuen pellot ovat olleet niin vetisiä, etteivät ne   Varastotilojen laajentaminen antaisi myös ny-
2264: ole kannattaneet koneita. Kylvöjen viivästyksen     kyistä suuremmat mahdollisuudet säännellä vil-
2265: vuoksi tilanne on pahin kevätvehnä-, rypsi- ja      jan kauppaa siten, ettei myyntiin jouduttaisi
2266: sokerijuurikasviljelmien osalta.                    hintojen ollessa alhaalla. Valtion viljavarastoti-
2267:    Kevätvehnämaat joutuvat rehnviljalle ja näin     lojen laajentaminen helpottaisi ja rationalisoisi
2268: vehnän tarpeessa jouduttaneen ensi talvikautena     varastointia niin, ettei viljelijöiden 'tarvitsisi
2269: turvautumaan varastovehnään. Valtion viljava-       käyttää pieniä ja usein epäkäytännöllisiä varas-
2270: raston tiloissa on vehnää noin 275 miljoonaa ki-    toja.
2271: loa, joka riittää oman maan leivänkysynnän tyy-        Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäi-
2272: dyttämiseen vain 8 kuukauden ajaksi.                väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
2273:    Valtion viljavarastolla on suunnitelmissa va-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
2274: pauttaa leipäviljan varastointia varten lisätilaa   vaksi seuraavan kysymyksen:
2275: Loimaan varastosta noin 30 miljoonaa kiloa.
2276: Aurajoessa on kunnostettavana Nesteen Nunna-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2277: lahti, joka varastokäyttöön muutettuna ottanee             ryhtyä varastojen laajentamiseksi niin,
2278: ruumaansa vielä ennen uutta satoa noin 20 mil-             että elintarvikeomavaraisuus vastaisuu-
2279: joonaa kiloa. Nämä lisävarastot eivät kuitenkaan           dessa voitaisiin taata noin kahdeksi vuo-
2280:                                                            deksi?
2281:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1977.
2282: 
2283:                                           Mikko Pesälä
2284: 
2285: 
2286: 
2287: 
2288: 087700657E
2289: 2                                             1977 vp.
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 
2294:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2295: 
2296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitoutuu varastojen ja laitteiden lisäksi myös
2297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        varastoitavaan viljaan. ·Valtion viljavaraston. ir-
2298: olette 19 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn kir-      toviljan varastointikapasiteetti on kuluvalla vuo-
2299: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sikymmenellä lisääntynyt 31 prosentilla eli 127
2300: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      milj. kilolla ja on Perniön varaston valmistuttua
2301: Mikko Pesäiän näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      n. 540 milj. kiloa. Varastoissaan valtion vilja-
2302: symyksestä n:o 212:                                  varastolla oli 30. 4. 1977 vehnää noin 200 milj.
2303:                                                      kiloa, joka riittää 9-10 kk:n kaupalliseen ku-
2304:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lutukseen. Varastoihin on tarkoitus lähiaikoina
2305:        ryhtyä varastojen laajentamiseksi niin,       ostaa lisää viime syksyn satoa olevaa ylijäämä-
2306:        että elintarvikeomavaraisuus vastaisuu-       vehnää. Kaiken kaikkiaan viljavarastolla oli vil-
2307:        dessa voitaisiin taata noin kahdeksi vuo-     jaa 30. 4. 1977 noin 558 milj. kiloa. Valtion
2308:        deksi?                                        viljavaraston tavoitteena on nostaa varastomää-
2309:                                                      riään siten, että ne vastaisivat noin yhden vuo-
2310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       den leipä-, rehu- ja siemenviljan kaupallista kulu-
2311: seuraavaa:                                           tusta. Tähän pääseminen edellyttää valtion vilja-
2312:    Tärkeimpien peruselintarvikkeiden tuotannon       varaston varastointikapasiteetin lähes kaksinker-
2313: osalta maamme on jo pitkään ollut omavarainen.       taistamista nykyisestään. Valtion viljavaraston
2314: Pitkällä tähtäyksellä elintarvikeomavaraisuuden      suunnitelmissa on jatkaa varastojen lisäämistä
2315: jatkuva turvaaminen edellyttää riittävän tuotan-     e.m. kokonaistavoitteen puitteissa ja taloudellis-
2316: tokapasiteetin säilyttämistä ja varmuusvarastoin-    ten mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Val-
2317: nin tarkoituksenmukaista laajentamista. Tasaus-      tion viljavaraston varastointisuunnitelmien li-
2318: varastoinoin merkitys omavaraisuuden turvaa-         säksi tulevat rahalaitosten varoista mm. vilja-
2319: jana on suurimmillaan viljantuotannon ollessa        varastojen, peruna- ja puutarhatuotevarastojen
2320: lähellä omavaraisuustasoa. Merkitys vähenee, jos     rakentamiseen myönnettävät luotot, joihin valtio
2321: tuotanto on mitoitettu kotimaista kulutusta kor-     maksaa korkotukea. Tämän vuoden tulo- ja
2322: keammaksi. Voidaan olettaa, että viljantuotanto      menoarviossa on luottovolyymiksi kyseiseen tar-
2323: tulee lähivuosina keskimääräisellä satotasolla       koitukseeen vahvistettu 25 milj. mk. Varastointi-
2324: ylittämään kotimaisen kulutuksen. Tasausvaras-       kapasiteettia olisi nopeasti lisättävä ja saatava
2325: toinoin laajentamisen tarkoituksenmukaisuutta        tarkoitusta varten tarvittavat määrärahat. Näin
2326: tarkasteltaessa on otettava huomioon, että va-       elintarvikehuoltoamme voitaisiin olennaisesti
2327: rastointi vaatii suhteellisen paljon pääomaa, joka   varmistaa.
2328:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1977.
2329: 
2330:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
2331:                                                 N:o 212.                                               3
2332: 
2333: 
2334: 
2335: 
2336:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
2337: 
2338:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anläggningar även vid det spannmål som skall
2339: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          magasineras. Statens spannmålsförråds lagrings-
2340: av den 19 maj 1977 tili vederbörande medlem            kapacitet för löst spannmål har under detta år-
2341: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tionde ökat med 31 % eller 127 milj. kg, och
2342: riksdagsman Mikko Pesälä ställda spörmål nr            är, då Bjärnå lager blivit färdigt, ungefär 540
2343: 212:                                                   milj. kg. Den 30 april1977 hade statens spann-
2344:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       målsförråd ungefär 200 milj. kg vete i lager,
2345:         för att utvidga lagren så, att självförsörj-   vilket är tiliräckligt för ca 9-10 månaders kom-
2346:         ningen i fråga om livsmedel i framtiden        mersiell konsumtion. Avsikten är att man inom
2347:         kunde garanteras för ungefär två år?           en nära framtid skall inköpa mera av överskotts-
2348:                                                        vetet från senaste hösts skörd tili förråden. Sam-
2349:    Såsom svar på detta spörmål får jag vördsamt        manlagt fanns den 30 april1977 ca 558 milj. kg
2350: anföra följande:                                       spannmål i spannmålsförrådet. Statens spann-
2351:    I fråga om produktion av de viktigaste bas-         målsförråds mål är att höja lagringsmängden så,
2352: livsmedlen har vårt land redan länge varit själv-      att den motsvarar ungefär ett års kommelsiell
2353: försörjande. På lång sikt förutsätter ett fortsatt     konsumtion av bröd-, foder- och utsädesspann-
2354: tryggande av självförsörjningen upprätthållandet       mål. Detta förutsätter nästan en fördubbling av
2355: av en tillräcklig produktionskapacitet och ett         statens spannmålsförråds nuvarande lagringska-
2356: ändamålsenligt utvidgande av säkerhetsupplag-          pacitet. Enligt statens spannmålsförråds planer
2357: ringen. Säkerhetsupplagringen har sin största be-      skall man fortsätta att öka lagren inom ramen för
2358: tydelse som tryggare av självförsörningen då           ovannämnda helhetsmålsättning och gränserna
2359: spannmålsproduktionen är nära självförsörjnings-       för de ekonomiska möjligheterna. Förutom sta-
2360: nivå. Betydelsen minskar ifall produktioneo har        tens spannmålsförråds lagringsplaner tillkommer
2361: dimensionerats så, att den är större än den in-        krediter från penninginrättningarna för byggan-
2362: hemska konsumtionen. Man kan anta att spann-           de av spannmålsupplag och förråd för potatis och
2363: målsproduktionen de närmaste åren, under för-          trädgårdsprodukter. För dessa krediter betalar
2364: utsättning att skördarna är av medelstorlek,           staten räntestöd. I statsförslaget för innevarande
2365: kommer att vara större än den inhemska kon-            år har kreditvolymen för ifrågavarande ändamål
2366: sumtionen. Då man överväger ändamålsenlighe-           fastställts tili 25 milj. mk. Lagringskapaciteten
2367: ten i att utvidga säkerhetsupplagringen, måste         borde snabbt ökas och för ändamålet borde er-
2368: man ta i beaktande att lagringen kräver relativt       hållas erforderliga anslag. På detta sätt kunde
2369: stort kapital som binds förutom vid lager och          vår livsmedelsförsörjning väsenligt säkerställas.
2370:      Helsingfors den 21 juni 1977.
2371: 
2372:                                                 Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
2373:                                                    1977 vp.
2374: 
2375: Kirjallinen kysymys n:o 213.
2376: 
2377: 
2378: 
2379: 
2380:                                      Sinisalo: Ns. rantaradan suunnittelutöiden jatkamisesta.
2381: 
2382: 
2383:                            E d u s)c t1 n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e ..
2384:                                                            .   -
2385:    Monet· -.selvitykset o~ osoitt~t .Heisin-              lä, kunnes Liinatnaan hallitus kesällä 197.5 kes-
2386: gistä Itä-Suomeen johtavan ns. rantaradan tar-            keytti valmistelutoitnet. Sittemmin on suunnit-
2387: peelli$uuden. Suorat · rautatieyhteydet Helsin-           telun jäädyty~toimia. jatkettu ilman ·että rautt\·
2388: ki_..;.Porvoo.;-;.Kotka-o-Hamina · välillä .merkitsi-     tiehankkeen tarpeellisuutta olisi yritetty kiistää.
2389: sivät·· jo kolmen viimeksimainitun· .. kaupungin             Rantaradan rakentaminen on kiireellinen toi-
2390: osalta n~ 75 000 :asukkaalle oleellista parannus-         menpide ja siksi valmicstelutoimia olisi jatket-
2391: ta· ·henkilöliikenneyhtey.ksiip,. onhan po. alue          tava. Samalla olisi suuntaodottava siihen, että
2392: nyt käytännössä mm. · pääkaupunkimatkojen                 radan suunnitelmat- laadit~siin ja ra~ennustyö
2393: o~>alta ~tatie11; .· ~nlWQliikenteen lJlkopuolella.       aloitettaisiin siten, että rakennustyöt aloitettai-
2394: ESim:. :Helsingin ·ja: J<Qtk~ .. välin~ ·rautatieyh-      siin radan itäpäästä. Näin rakennustyö suuntau-
2395: teys lybenis.i mntaradan·avu11a.104 kilometriä            tuisi välittömästi palvelemaan ·tavarallikenneyh-
2396: ja matka-aika kaksi ·tuntia. Ratayhteyden jatka-          teyksiä Luumäki-Hamina-Kotka välillä ja
2397: minen Kotkasta .Luumäe1le, joka luonnollisena             toisi henkilöliikenteen osalta parann!lSta elue-
2398: osana liittyy ns. mntaratasuunnitelmaan,. mer·            liikenneolosuhteisiih eteläisessä }(ymenlaak-
2399: kitsisi em. liikenneyhteyksien parantumisen li-           sössa.                              .            ,, .
2400: säksi •myös sitä, että esim. matka Kotkasta                   Rautatierakennustyömaan .avaamista Etelä-
2401: Karjalanradalle lyhenisi Jl km.·                          Kymenlaaksossa on perustelem,assa myös. ~1-
2402:     Asiaa tutkinut työryhmä on arvioinut, että            la vallitseva voimakas tyött§myys .. Kotkan ..ja
2403: po. oikoratojen rakent~ctminen pa:l!Ultaisi palvelu-      Haminan· työttö)llyysviranomaisten kortis~oissa
2404: taSoil ja siirtäisi liikennettä muilta liikennemuo-
2405: doilta rautateille; On voituarvioida 7 000 mat~
2406:                                                           oli huhtikuun puolessavälissä: ,l~&es        .rsoo .
2407:                                                                                                          työ·
2408:                                                           töntä tyqnhakijaa ja ryöttömy}rsaste kohosi
2409: kan siirtyminen rautatielle vuorokaudessa,                la.Immas.Sakin kaupungissa 8,2. prQ~nttiin. ·Kos-
2410: kun ·arvioidaan Helsingin-Kotkan-Luumäen                  ka. rautatien rakeptaminen ·. lqisi· :. edell~y~iä
2411: uuden rautatieyhteyden käyttöä. Tällainen· kehi-          elinkeinoe~· ··vireyttämi~ ·Ete~-Kyme.n­
2412: tys olisi luonnollisesti liikennepoliittisesti myön-      laaksossa, olisi rautatie~~n .-toteuttSm,iSell~
2413: teistä. Po.: •rautatieyhteys parantaisi oleellisella      myös pysyvämpiluontoinen,työllistävä vaikutus·,
2414: tavalla niaamme suutimpien.vientisat>amien Kot-              Edellä sanottuun . j~. vaitiopäiväjärjesty~n
2415: kan· ja Haminan toimint11edellytybiä. ·· ·                37 S:n 1 mamenttiin viitaten esit,än val~u­
2416:     Liikenneministeriön työryhmä, :joka syksyllä          voston a51anomaisen jäsenen vastattavaksi seu~
2417:  1975 julkaisi eriiitä · selvityksiä · tis; Heli..radan   raavan kysymyks~n: .               .. , _ :.
2418: mahdöllisista ·kustannuksist1l, 011 todennut hank-
2419:  keen tälOuddlisesti kannattavaksi· ja lisäksi työ-                  Aikooko Hallitus' säattita kesilli 1975
2420: r-yhniä korostat~, oikoratöjen vähentävän. liiken-                 keSkeytetyt Helsingistä · itään · johtavan
2421:  neorinettomuustekijöitä.                                          ns. :rantatadan suunnittelutOim,ertpiteet
2422:     R.antaradästa on• tålty lulrui$N··ef:tdotuksia ja              jälkenckäYntiin?                       .·
2423:  sitä koskevat ·selvitykset olivat jo varsin · pitkii-                                            ~-   .
2424:                                                                                                        -
2425: 
2426: 
2427:       Helsi~issä 19 ~i~oij .. toukok~~ta 1977.
2428:                                                 Taisto Sinisalo
2429: 
2430: 
2431: 0877007459
2432: 2                                                 1977 vp.
2433: 
2434: 
2435: 
2436: 
2437:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
2438: 
2439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            luovutti raporttinsa 8. 10. 1975. Työryhmän
2440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             loppupäätelmässä todettiin mm. että on perus-
2441: olette .19. tpukokuuta 1977 päivätyn kirjeenne            teltua syytä olettaa, että Helsingin ja ·Itä-Suo-
2442: ohella toimittan_ut valtioneuvoston . asianomai-          men välinen aikaratahanke muodostuu . 1980-
2443: sd.le : Jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             luvulla tot~tettuna ··yhteiskuntataloudellisesti
2444: T~isto: Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta           kannattavaksi 6 % korolla laskettuna; Työryh-
2445: kysy_myl{se.~tä n:o 213:                                  män laskelmien mukaan em. vaihtoehdot olivat
2446:                                                           melko tasaveroisia, ·mistä johtuen vaihtoehdon
2447:             Aikooko Hallitus saattaa kesällä 1975         V'lllintaan tulisi lopullista päätöstä tehtäessä
2448:         keskeytetyt Helsingistä •itään johtavan           kiinnittää erityistä· huomiota.
2449:       · ils.' rantaradan · suunnittelutoimenpiteet
2450:                                                              Helsingistä itään suuntautuvan radan esisuun-
2451:        .jälleen käyntiin?
2452:                      .
2453:                                                           nittelua tehtiin rautatiehallituksessa ennen lii-
2454:  · -Vastauks~na kysymykseen _esitän kunnioitta-           kenneministeriön teettämää selvitystä normaa-
2455: vasti se\lraavaa: ·:                                      lina ratave.rkon kehittäinistyönä jo useamman
2456:                                                           vuoden aikana ennen kuin eduskunta myönsi
2457:      Helsi11wstä    itään    suuntautuv~     radan        määrärahan bitkohusta varten v. 1974~ "Rauta-
2458: (HELI) keskeytetyn suunnittelutyön jatkami-               tiehallituksessa laadittiin myönnetyn määrä"
2459: nen oli esillä hallituksen iltakoulussa 24. 8.            rahan perusteella suunnittelu- j'a tutkimusohjel-
2460: 1977~ Tällöin •hallitus teki seuraavanlaisen  Pää-        ma tavoitteena aluksi -laatia yleissuunnitelmll
2461: töksen, jonka liikenneministeriö saattoi rauta-           Helsingin'-'-Porvoon-Koskenkylän välille ·. vuo-
2462: tiehallituksen tietoon: '                                 den 1975 loppuun mennessä. Samanaikaisesti
2463:   · ·Hållitus katsoo ·aikaisemman päätöksen .mu~          tuli tutkia koko ratahankkeen suuntavaihto-
2464: kaisesti, e_i:tä Espo<)n--:-Lohjan-Salon (ELSA)           ehtoja ja laatia alustavia ,kustannusarvioita kan-
2465: ja .·Helsingistä · itään_ suuntautuvan radan              nattavuus- ym~ selvitystä varten. Helsingin-,-
2466: (HEL1) rakennustöihin ei ole valtiontaloudel~             Potvoon ratalinj3n suunnanvahvistuskäsittelyn
2467: lisiå edellYtyksiä ain~kaan ennen vuott~ 1982.            jälkeen v, 1976 olisi ollut tarkoituksena aloittaa
2468: Kun •. useiden ratasuuntavaihtoehtojen alueva-            lopullinen ratasuunnittelu.
2469: r.austen· jatkuva y!Iäpitäminen aiheuttaa suuresti           Alustava yleissuunnitelma · Helsingin-Por~
2470: haittaa ·mm. ··kunnille ja •maanomistajille, jatke-       voon väliselle rataosalle valmistui kesällä 1975;
2471: taan edellämainittujen ratojen suunnittelua niin          Siitä saaduissa ·lausunnoissa on tuotu koroste-
2472: pitkälle, etteivät useat. ratasuuntavaihtoehdot           tusti esille mm. että suunnittelua tulis-i saada
2473: haittaa maankäyttösuul'lnittelu~ jä r~kentamista.         jatkaa niin pitkälle, etteivät useat vaihtoehdot
2474:    Heli-radan suunnittelutilanne.                         haittaisi maankäytön . suunnittelua ja rakenta-
2475:    Llikennewinistetjö asetti . kesällä 197 4 työ-         mista. Tästä suunnitelmasta saatujen lausunto-
2476: ry,h~n tehtävänä selvittää, onko . Helsingistä            jen perusteella on rata:linjan sijainnin suhteen
2477: itään suuntautuvan radan rakentaminen kansan-             suoritettava eräitä muutos- ja tarkistustöitä.
2478:                 ja
2479: taioudellisesti · ·yhteiskunt~tal.oudellisesti pe-           Porvoo&tl\ edelleen itään ·Kouvolaan. tai Kot-
2480: rusteltu. Radan suunnaksi olivat vaihtoehdot:             kaan ja edelleen Luumäen suuntaan on -laadittu
2481:    1. Helsinki-Porvoo--Kouvola                            useita ratasuuntavaihtoehtoja peruskarttojen
2482:    2. Helsinki-Porvoo--Loviisa-Kotka-                     avulla, ·mutta varsinaisia maastotöitä ei ole
2483:        Hamina-Luumäki.                                    voitu tehdä. Jotta Porvoosta itään voitaisiin
2484:                                               :.:-..~·.   vahvistaa yksi ratalinja ja samalla tarkentaa
2485:    Usäksi tuli selvittää, mikä eri vaihtoehdoista         taloudellisia laskelmia, tulee ensivaiheessa laatia
2486: olisi kokonaistaloudellisesti edullisin. Työryhmä         alustava yleissuunnitelma, jossa tehdään rata-
2487:                                             N:o 213                                            3
2488: 
2489: suuntavaihtoehtojen vertailuja ja josta pyyde-    ratasuuntavaihtoehdon yleissuunnitelman laati-
2490: tään tarvittavat lausunnot, minkä jälkeen suun-   miskustannukset ovat noin 5-10 miljoonaa
2491: nitelmia täydennetään suunnanvahvistusta var-     markkaa. Suunnittelun keskeytysvaiheessa jäi
2492: ten. Suunnittelutyön jatko voidaan tehdä rauta-   käyttämättä vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
2493: tiehallituksessa käyttäen apuna ulkopuolista      olleesta määrärahasta noin 770 000 markkaa.
2494: suunnitteluapua. Maastotöissä voidaan käyttää     Tämä määräraha riittää ensisijaisesti Helsin-
2495: paikallista työvoimaa erilaisissa töissä. Yhden   gin-Porvoon välisen rataosan suunnitteluun.
2496:      Helsingissä syyskuun 21 päivänä 19Tl.
2497: 
2498:                                                               LiikenneministeriVeikko Sidrto
2499: 4                                             1977 vp.
2500: 
2501: 
2502: 
2503: 
2504:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2505: 
2506:    1 det syfte J7 § l mom. riksdagsordningen             Vidare skulle utredas, vilket av alternativen
2507: anger har N'i, Herr Tahrt~n, riied Eder skrivelse    som var fördelaktigast från totalekonomisk syn-
2508: av den 19 maj 1977 till vederhörande med1em          punkt. Arhetsgruppen överlämnade sin rapport
2509: av statsrådet för avgivande av svar översänt         den 8 oktoher 1975. 1 konklusionerna konsta-
2510: följande av riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl.       terade arhetsgruppen hl.a., att det finns moti-
2511: ställda spörsmål nr 213:                             verad anledning att anta, att det förkortade
2512:                                                      genhanprojektet mellan Helsingfors och Östra
2513:          Ämnar Regeringen åter inleda de             Finland, då det under 1980-talet har förverkli-
2514:        våren 1975 avhrutna planeringsåtgärder-       gats, kommer att bli samhällsekonomiskt lön-
2515:        na i fråga om den s.k. kusthanan öster-       samt, om man räknar med en ränta på 6 %.
2516:        ut från Helsingfors?                          Enligt arbetsgruppens beräkningar var de ovan
2517:                                                      nämnda alternativen rätt jämnstarka, varför
2518:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        man vid det slutliga avgörandet borde fästa
2519: samt anföra följande:                                särskild uppmärksamhet vid valet av alternativ.
2520:    Det avhrutna planeringsarbetet på järnvägen           Redan innan trafikministeriet Iät göra sin
2521: från Helsingfors österut (HELI) togs upp i           utredning och innan riksdagen år 1974 hade
2522: regeringens aftonskola den 24 augusti 1977.          beviljat anslag för ändamålet, hade vid järnvägs-
2523: Därvid träffade regeringen följande heslut, vil-     styrelsen under flera års tid, såsom ett led i
2524: ket trafikministeriet hragte tili järnvägsstyrel-    det normala arbetet på utvecklandet av ban-
2525: sens kännedom:                                       nätet utförts en förplanering av hanan österut
2526:                                                      från Helsingfors. Med stöd av det heviljade
2527:    I enlighet med sitt tidigare heslut anser re-     anslaget utarbetade järnvägsstyrelsen ett plane-
2528: geringen, att det åtminstone inte före år 1982       rings- och undersökningsprogram, vars mål tili
2529: finns några statsekonomiska förutsättningar för      en början var att göra upp en allmän pian för
2530: att hygga hanan Esho-Lojo-Salo (ELSA)                sträckan Helsingfors-Borgå-Forsby före ut-
2531: och hanan österut från Helsingfors (HELI).           gången av år 1975. Samtidigt skulle de alterna-
2532: Då en fortsatt reservering av områden för            tiva sträckningarna inom hela banprojektet
2533: flera alternativa sträckningar av hanorna åsam-      undersökas och preliminära kostnadsförslag ut-
2534: kar hl.a. kommunerna och jordägarna stort för-       arbetas med tanke på lönsamhets- och andra
2535: fång, kommer planeringen av ovan nämnda              utredningar. Efter den behandlingen av ärendet
2536: hanor att fortsättas så långt, att hansträcknings-   år 1976, då banlinjens sträckning på avsnittet
2537: alternativen inte inverkar menligt på plane-         Helsingfors-Borgå fastställdes, hade avsikten
2538: ringen av markanvändningen och hyggandet.            varit att inleda den slutliga planeringen av
2539:   Planeringssituationen för HELI-hanan.              hanan.
2540:                                                          En preliminär allmän plan för avsnittet Hel-
2541:   Trafikministeriet tillsatte sommaren 1974 en       singfors-Borgå blev färdig sommaren 1975. 1
2542: arbetsgrupp med uppgift att utreda, huruvida         de utlåtanden som erhållits härom har det hl.a.
2543: byggandet av hanan österut från Helsingfors
2544:                                                       starkt poängterats, att planeringen borde få
2545: är motiverat från nationalekonomisk och sam-         fortsättas så långt, att inte flera alternativ
2546: hällsekonomisk synpunkt. Alternativen för             skulle vara tili förfång för markanvändnings-
2547: banans sträckning var följande:
2548:                                                      planeringen och byggandet. På basen av de er-
2549:    1. Helsingfors-Borgå-Kouvola                      hållna utlåtandena om denna pian måste vissa
2550:   2. Helsingfors-Borgå-Lovisa-Kotka-                  ändrings- och justeringsarbeten i fråga om han-
2551:        Fredrikshamn-Luumäki.                          linjen utföras.
2552:                                              N:o 213                                              5
2553: 
2554:    Flera alternativ för banans sträckning österut   teras innan sträckningen fastställs. 1 fortsätt-
2555: från Borgå mot Kouvola eller Kotka och däri-        ningen kan planeringsarbetet utföras vid järn-
2556: från i riktning mot Luumäki har utarbetats med      vägsstyrelsen med bistånd av utomstående pla-
2557: stöd av grundkartor, men något egentligt ter-       neringshjälp. 1 terrängarbetet kan lokal arbets-
2558: rängarbete har inte kunnat utföras. För att en      kraft anlitas för olika arbeten. Kostnaderna för
2559: enda banlinje från Borgå österut skall kunna        utarbetande av en allmän plan för en av de
2560: fastställas och de ekonomiska beräkningarna         alternativa bansträckningarna är ca 5-10 milj.
2561: samtidigt skall kunna preciseras, måste först en    mk. 1 det skede, då planeringen avbröts, blev
2562: preliminär allmän plan med det snaraste upp-        ca 770 000 mk outnyttjade av anslaget i stats-
2563: göras, vari jämförelser mellan de alternativa       förslaget för år 197 5. Detta anslag räcker i
2564: bansträckningarna görs och varöver erforderliga     första hand för planeringen av banavsnittet Hel-
2565: utlåtanden inbegärs, varefter planerna komplet-     singfors-Borgå.
2566:      Helsingfors den 21 september 1977.
2567: 
2568:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
2569: 
2570: 
2571: 
2572: 
2573: 0877007459
2574: ~-.   -
2575:                                               1977 vp.
2576: 
2577: Kirjallinen kysymys n:o 214.
2578: 
2579: 
2580: 
2581: 
2582:                                   Kainulainen ym.: Julkaisuvapa11den turvaamisesta.
2583: 
2584: 
2585:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2586: 
2587:    Helsingin kaupungin alueella poliisiviran-        painokirjoituksia pitämättä tointa varsinaisena
2588: omaiset ovat järjestelmällisesti ryhtyneet estä-     ammattinaan ... " Painovapauslain säännökset
2589: mään kansalaisia heidän tärkeän perusoikeu-          ovat siinä täysin yksiselitteiset: tilapäisessä
2590: tensa, julkaisuvapauden käyttämisessä. Poliisi-      painotuotteiden myynn1ssä ei tarvita edes ilmoi-
2591: viranomaiset ovat kieltäneet kaduilla ja jul-        tusta viranomaisille. Juuri tällaisesta tilapäi-
2592: kisissa tiloissa tapahtuv·an aatteellisten ja        sestä, ei-ammattimaisesta myynnistä on kysy-
2593: poliittisten lehtien ja julkaisujen myynnin ja       mys vappumarssilla ja yleensäkin, kun kommu-
2594: vaatineet henkilöiltä, jotka myyntiä ovat suo-       nistisia tai kansandemokraattisia lehtiä myy-
2595: rittaneet, kaupungin myyntilupaa. Viime päi-         dään kadulla tai yleisissä tiloissa. - Poliisi-
2596: vinä poliisit ovat vieläpä kiristäneet toimen-       viranomaiset ovat vedonneet Helsingin kau-
2597: piteitään siten, että lehtimyyntiä suorittaneita     pungin järjestyssääntöjen määräyksiin {24 §),
2598: on rangaistu sakoin.                                 joiden mukaan ansio- ja elinkeinotoimintaan
2599:    Poliisin ja muiden viranomaisten toimet           kadulla ja ulkosalla tarvitaan kaupungin lupa.
2600: ovat kohdistuneet nimenomaisesti kommunis-           Painotuotteiden levittäminen edellä kuvatulla
2601: tisun ja kansandemokraattisun lehtiin ja niiden      tavalla ei kuitenkaan ole ansiotoimintaa ja
2602: myyntiin. Maaliskuun 19 päivänä 1977 Haka-           toisekseen kaupungin järjestyssäännöllä ei mis-
2603: niemen torin lähettyvillä myytiin Toveri-nimistä     sään tapaukses·sa voida syrjäyttää perusoikeuk-
2604: lehteä, jonka johdosta kahdelle myyntiä suo-         sista annettuja korkea-asteisia normeja. Myös-
2605: rittavalle annettiin rangaistusvaatimusilmoitus.     kään mikään viranomainen ei saa tulkita alem-
2606: Myös Tiedonantaja -nimistä lehteä myyneitä           pia säännöksiä siten, että tulkinta tulisi perus-
2607: henkilöitä on kutsuttu kuulusteluihin. Poliisi-      tuslain tai lakien kanssa ristiriitaiseksi.
2608: viranomaiset ovat vidäpä vappumarssin ja -tilai-        Pariisin rauhansopimuksessa turvattiin demo-
2609: suuksien yhteydessä estäneet ja vaikeuttaneet        kraattiset oikeudet myös niille kansalaispiireille,
2610: julkaisujen levittämistä. Kaiken kaikkiaan nämä      jotka avoimen oikeistoterrorin aikana olivat
2611: toimet ovat olleet harkittuja ja selvästikin         olleet näitä oikeuksia vailla. Sopimuksen 6
2612: ylempää johdettuja. Toimet ovat tuntuvasti           artiklan mukaan "Suomen on ryhdyttävä kaik-
2613: vaikeuttaneet ja estäneet lehtien myyntiä, joka      kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kai-
2614: on nimenomaan poliittista mielipiteiden ilmai-       kille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville
2615: sua, ei ansiotoimintaa.                              henkilöille ... oikeuden nauttia ihmisoikeuksia
2616:    Painovapauslain 3 lukuun sisältyvät tarkem-       ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus
2617: mat säännökset julkaisuvapauden käylltämisestä,      paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, ..."
2618: josta perussäännös sisältyy hallitusmuotoon.         Pariisin rauhansopimus pyrkii siis nimenomai-
2619: Painovapauslain säännökset vaativat ammatti-         sesti myös julkaisuvapauden turvaamiseen. Täs-
2620: maisen painotuotteiden myyjän ilmoittavan            säkin suhteessa poliisien toiminta ja tulkinta,
2621: myynnistään kaupungin viranomaisille. Lain           jonka mukaan poliittisten lehtien myynti vaa-
2622: sanamuodon mukaan on tälläkin nimenomaan             tisi luvan, jonka antamisessa kunnan viranomai-
2623: oikeus ilman lupaa myydä, siis vain ilmoituksen      set vielä voisivat käyttää ns. vapaata harkintaa,
2624: perusteella, sillä lain teksti kuuluu: " ... saa-    on jyrkästi rauhansopimuksen vastainen.
2625: koon, tehtyänsä siitä ... ilmoituksen, ... myy-         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
2626: dä ... " Seuraavassa säännöksessä todetaan, ettei    37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
2627: edes tällaista ilmoitusta tarvitse tehdä sen, joka   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2628: "ainoastaan tilapäisesti myy tai muuten levittää     vaksi seuraavan kysymyksen:
2629: 087700733W
2630: 2                                         1977 vp.
2631: 
2632:        Katsooko Hallitus, että poliisi- ja             kaisemaan painotuotteiden julkisesta
2633:      muut viranomaiset ovat menetelleet                myynnistä, ja
2634:      perustuslakien, valtiosopimusten ja vir-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2635:      kavelvollisuuksien mukaisesti ryhtyes-            ryhtyä, jotta kansalaisten tärkeä perus-
2636:      sään kieltämään ja estämään, jopa ran-            oikeus, julkaisuvapaus voidaan turvata?
2637: 
2638:     Helsingissä ·20 päivänä toukokuuta 1977.
2639: 
2640:        M. Kainulainen               Oili Suomi                   Aarne Pulkkinen
2641:        Taisto Sinisalo              Aarne Koskinen               P. Liedes
2642:        Mirjam Tuominen              Ensio Laine                  P. Puha~ka
2643:        E.-J. Tennilä                Marjatta Stenius             Irma Rosnell
2644:                                                 N:o 214                                               3
2645: 
2646: 
2647: 
2648: 
2649:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
2650: 
2651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaisujen Helsingissä tapahtuneisiin myynteihin.
2652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Vastaavanlaisia toimenpiteitä on kuitenkin. koh-
2653: olette 20 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn            distettu myös muihin lehtiin ja julkaisuihin.
2654: kirjeenne n:o 1318 ohella toimittanut valtio-            Toimenpiteet ovat perustuneet · Helsingin
2655: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kaupungin yleisen järjestyssäännön 24 ja 106
2656: kansanedustaja M. Kainulaisen ym. kirjallisesta       §:ään. Lisäksi asiaan on vaikuttanut 21. 11.
2657: kysymyksestä n:o 214, jossa tiedustellaan:            1931 annettu asetus, jolla kielletään paino-
2658:          Katsooko Hallitus, että poliisi- ja          tuotteiden kaupaksi tarjoaminen häiriötä tuot-
2659:        muut viranomaiset ovat menetelleet             tavalla tavalla (316/31).
2660:        perustuslakien, valtiosopimusten ja vir-          Painotuotteiden myynnin valvontaa on suo-
2661:        kavelvollisuuksien mukaisesti ryhtyes-         ritettu tavanomaisena poliisityönä muun val-
2662:        sään kieltämään ja estämään, jopa ran-         vonnan yhteydessä tai poliisille tehtyjen ilmoi-
2663:        kaisemaan painotuotteiden julkisesta           tusten johdösta.
2664:        myynnistä, ja                                     Sisäasiainministeriö katsoo viranomaisten
2665:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         menetelleen asiassa voimassa olevien, joskin
2666:        ryhtyä, jotta kansalaisten tärkeä perus-       ehkä tulkinnanmahdollisuuksia antavien sään-
2667:        oikeus, jUilkaisuvapaus voidaan turvata?       nösten mukaisesti.
2668:                                                          Sisäasiainministeriössä harkitaan mahdollis-
2669:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ten tulkintaohjeiden antamistarvetta. Asiasta
2670: seuraavaa:                                            tullaan tarpeen vaatiessa myös neuvottelemaan
2671:    Kysymyksen perusteluissa viitataan määrät-         oikeusministeriön kanssa.
2672: tyjen aatteellisten ja poliittisten lehtien ja jul-
2673:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1977.
2674: 
2675:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2676: 4                                             1977 vp.
2677: 
2678: 
2679: 
2680: 
2681:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2682:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningar och publikationer som förekommit i
2683: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Helsingfors. Motsvarande åtgärder har dock
2684: nr 1318 av den 20 maj 1977 tili vederbörande         vidtagits även mot andra tidningar och publi-
2685: medlein av statsrådet översänt avskrift av föl-      kationer.
2686: jande av riksdagsman M. Kainulainen m.fl.               Åtgärderna har baserat sig på 24 och 106 §§
2687: undertecknade spörsmål nr 214:                       i ordningsstadgan för Helsingfors stad. På
2688:           Anser Regeringen, att polis- och andra     saken har dessutom inverkat förordningen den
2689:        myndigheter har förfarit i enlighet med       21 november 1931 angående förbud för u~bju­
2690:        grundlagarna, statsfördrag och sina           dande avtryckalster på störande sätt (316/31).
2691:        tjänsteplikter, då de har börjat för-           Övervakningen av tryckalstrens försäljning
2692:        bjuda och förhindra, ja t.o.m. straffa        har utförts såsom sedvarrligt polisarbete i sam-
2693:        offentlig försäljning av tryckalster, och     band med annan övervakning eller på grund
2694:        om så är fallet,                              av anmälningar som gjorts till polisen.
2695:           till vilka åtgärder ämnar Regeringen         Ministeriet för inrikesärendena anser att
2696:        skrida för att medborgarnas viktiga           myndigheterna i ärendet har förfarit i enlighet
2697:        grundrättighet, publiceringsfriheten, skall   med gällande stadganden, vilka visserligen
2698:        kunna tryggas?                                eventuellt kan ge möjlighet till olika tolk-
2699:                                                      ningar.
2700:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Inom ministeriet för inrikesärendena prövas
2701: samt anföra följande:                                behovet att utfärda eventuella tolkningsanvis-
2702:    I motiveringen tili frågan hänvisas tili den      ningar. Vid behov kommer man även att råd-
2703: försäljning av vissa ideella och politiska tid-      göra med justitieministeriet i saken.
2704:      Helslngfors den 13 september 1977.
2705: 
2706:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2707:                                               19.77 vp.
2708: 
2709: Kirjallinen kysymys n:o 215.
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714:                                   Sinisalo: Satamien välityksellä tapahtuva11 kauttakulk:ulii.kenteen
2715:                                       kehittämisestä.
2716: 
2717: 
2718:                          E d u s k u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2719: 
2720:    Maamme satamat ovat toimineet jo usean               Suurin kauttakulkuliikennesatama oli Kotka,
2721: vuoden huomattavasti vajaatehoisina. Keskei-         joka välitti noin kolmanneksen koko kautta-
2722: sesti kaupunkien verovaroista satamiin sijoite-      kulkuliikenteestä. Muita tärkeitä satamia olivat
2723: tut varat ovat vain osittain tuloa tuottavassa       Hamina, Rauma, Helsinki, Uusikaupunki ja
2724: käytännössä.                                         Valko.
2725:    Vientisatamat ovat kokeneet aikaisempaa              Suomen satamat ovat rakennetut palvelemaan
2726: tuntuvasti suurempia vaikeuksia jo useiden           oman maan ulkomaankauppaa. Niiden suun-
2727: vuosien ajan. Niinpä esim. Kotkan sataman lii-       nittelussa ei ole otettu huomioon kauttakulku-
2728: kennemäärä vähentyi vuonna 1975 .33% vuo-            liikennettä, joka asettaa omat erikoisvaatimuk-
2729: teen 1974 ja 43 % vuoteen 197.3 verrattuna.          set satamille. Vaikka osin voitaneenkin käyttää
2730: Vaikka viime vuonna tapahtuikin satamaliiken-        satamien vajaakapasiteettia kauttakulkuliiken-
2731: teessä edellisvuoteen verrattuna vähäistä kas-       teeseen, on satamilla jälleen edessä uusia sata-
2732: vua, oli esim. metsäteollisuuden vientimäärä         mien kehittämisvaatimuksia. Satamien keskei-
2733: miltei kolmanneksen vähäisempää kuin vuonna          nen epäterve kilpailu lisää painetta tähän suun-
2734: 197.3.                                               taan ja vaarana on, että ilman yhtenäistä oh-
2735:    Tuontisatamille erityisesti viime vuosi oli       jelmaa ja ohjausta tapahtuu jälleen virheinves-
2736: suuren vajaakäytön vuosi.                            tointeja.
2737:    Kun satamien rakentaminen ja ylläpitäminen           Suomen ja Neuvostoliiton kesken 18. 5. 1977
2738: on ollut yleisesti satamia ylläpitäville kunnille    allekirjoitetussa pitkän aikavälin kaupallis-ta-
2739: tappiollista, on liikenteen vähäisyys ja kalliiden   loudellisen, teollisen ja tieteellisen yhteistyön
2740: investointien voimakas vajaakäyttö lisännyt sa-      ohjelmassa edellytetään sopimusmaiden kehittä-
2741: tamatoiminnasta veronmaksajille aiheutuvia ra-       vän kauttakulkuliikennettä kolmansiin maihin.
2742: situksia.                                            Tämäkin edellyttää, että maassamme olisi ryh-
2743:    Satamatoiminnan lama on syventänyt myös           dyttävä tämän toiminnan suunnitelmalliseen
2744: osaltaan työttömyysongelmaa ja muodostunut           kehittämiseen ja ohjaamiseen. Kauttakulkulii-
2745: useilla paikkakunnilla erääksi keskeiseksi läh-      kenteestä olisi saatava mahdollisimman pitkä-
2746: teeksi työttömyystilanteen vaikeutumiseen.           aikaisiin ja !kokonaisvaltaisiin ·suunnitelmiin ja
2747:    Parina viime vuotena on kuitenkin tullut          ennakkosopimuksiin nojaavaa toimintaa. Esim.
2748: eräs uusi, myönteinen tekijä satamien toimin-        kauttakulkuliikennettä palvelevat mahdolliset
2749: taan. Satamien kautta on välitetty viime vuo-        satamien uusinvestoinnit olisi voitava perustaa
2750: sina huomattavasti aikaisempaa enemmän ns.           tällaiseen ohjelmointiin.
2751: kauttakulkuliikennettä. Kauttakulkuliikenne oli         Kaikki tämä vaatii valtiovallan toimen-
2752: v. 1973 284 000 tonnia, mutta viime vuonna           piteitä. Asian Juonne ja 'satamia ylläpitävien
2753: VR:n satamiin kuljettama kauttakulkutavaran          kaupunkien taloudelliset vaikeudet edellyttävät
2754: kokonaismäärä oli lähes 650 000 tonnia. Siitä        mvös valtiovallan taloudellista osallistumista
2755: oli noin 60 % Neuvostoliitosta tullutta, Suo-        tähän toimintaan.
2756: men satamien kautta kolmansiin maihin men-              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
2757: nyttä tavaraa. Tänä vuonna voidaan arvioida          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2758: kauttakulkuliikenteen kohoavan miljoonaan ton-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2759: niin.                                                vaksi seuraavan kysymyksen:
2760: 0877006817
2761: 2                                         1977 vp.
2762: 
2763:         Millaisiin toimenptte1s1rn Hallitus on           vestoinnit ja satamien muu kehittäminen
2764:      aikonut ryhtyä suomalais-neuvostoliitto-            kauttakulkuliikennettä palvelemaan ta-
2765:      laisessa pitkän aikavälin yhteistyöohjel-           pahtuisi yhtenäiseen suunnitelmaan pe-
2766:      massa laajennettavaksi edellytettävän,              rustuvasti ja että tästä toiminnasta koi-
2767:      satamien välityksellä tapahtuvan kautta-            tuisi mahdollisimman hyvä taloudellinen
2768:      kulkuliikenteen kehittämissuunnitelmien             tulos merkittävissä vaikeuksissa toimi-
2769:      valmistelemiseksi, että satamien uusin-             ville kunnallisille satamille?
2770:     Helsingissä 24 · päivänä toukokuuta 1977.
2771: 
2772:                                        Taisto Sinisalo
2773:                                              N:o 215                                              3
2774: 
2775: 
2776: 
2777: 
2778:                         Ed u s kun n an Herra P u he m i e he 11 e.
2779: 
2780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vaisuudessakin pysyy laadultaan samana, ei vai-
2781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuta varsinaisesti kuivalastisatamiin eikä niiden
2782: :>!ette 24 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn        käyttöön. Tämä koskee niin satamatiloja kuin
2783: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       satamien henkilökuntaakin.
2784: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Sopimuksen satamien käytöstä on tehnyt ao.
2785: edustaja T. Sinisalon näin kuuluvasta kirjalli-    satama ja neuvostoliittolainen viejä. Lisäinves-
2786: sesta kysymyksestä n:o 215:                        toinnit, mitkä toistaiseksi on tarvittu, ovat ol-
2787:                                                    leet suhteellisen vähäisiä. Osan investoinneista
2788:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    ( esim. varastot) on maksanut neuvostoliitto-
2789:        aikonut ryhtyä suomalais-neuvostoliitto-    lainen viejä.
2790:        laisessa pitkän aikavälin yhteistyöohjel-       Kauttakulkuliikenteen rakenteen ja määrän
2791:        massa laajennettavaksi edellytettävän,      ennakoiminen on tähän asti ollut mahdotonta.
2792:        satamien välityksellä tapahtuvan kautta-    Tasavallan. Presidentin äskeisen Neuvostoliiton
2793:        kulkuliikenteen kehittämissuunnitelmien     vierailun yhteydessä allekirjoitettu pitkän aika-
2794:        valmistelemiseksi, että satamien uusin-     välin yhteistyöohjelma luo pohjan kauttakulku-
2795:        vestoinnit ja satamien muu kehittäminen     liikenteen tulevalle ohjelmoinnille. Samassa yh-
2796:        kauttakulkuliikennettä palvelemaan ta-      teydessä on otettava huomioon myös kolman-
2797:        pahtuisi yhtenäiseen suunnitelmaan pe-      sien maiden harjoittama Neuvostoliiton rajan
2798:        rustuvasti ja että tästä toiminnasta koi-   ylittävä kauttakulkuliikenne.
2799:        tuisi mahdollisimman hyvä taloudellinen         Kauttakulkuliikenne koostuu kuljetusketjusta:
2800:        tulos merkittävissä vaikeuksissa toimi-     rautatiekuljetus-satama-merikuljetus. Kulje-
2801:        ville kuunailisille satamille?              tuksia ohjelmoitaessa on otettava huomioon
2802:                                                    ketjun kaikki vaiheet. Tarkastelussa on kiinni-
2803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tettävä huomiota koko ketjussa tarvittaviin in-
2804: vasti seuraavaa:                                   vestointeihin ia käyttökustannuksiin ja niiden
2805:    Maamme satamat ovat kunnallisia tai yksi-       kansantaloudellisuuteen.
2806: tyisiä ja valtion osuus maamme kauppasatama-           Liikenneministeriö pitää Suomen satamien
2807: toiminnassa vähäistä ja usean viranomaisen         kautta Neuvostoliittoon tapahtuvia kuljetuksia
2808: kesken jakautunutta. Näin valtion mahdollisuu-     satamien työllistämisen kannalta erittäin hyö-
2809: det koordinoida: kauppasatamatoimintaa ovat        dyllisinä. Suomen ja Neuvostoliiton välisiä kul-
2810: n)llkyisissä olosuhteissa varsin pienet ..         jetuskysymyksiä varten onkin jo olemassa suo-
2811:    Kunnallisten satamien tämänhetkiset vaikeu-     malais-neuvostoliittolainen työryhmä, joka kä-
2812: det ovat yleisessä tiedossa. Vallitseva talous-    sittelee mm. kauttakulkuliikennettä. Tämän työ-
2813: lama on vähentänyt satamien liikennettä. Sata-     ryhmän ohjelmaan .kuuluu, paitsi vuosittaisen
2814: mien kapasiteettia on näin melkoinen· määrä        liikennejakauman selvittäminen eri kuljetus-
2815: käyttämättömänä aiheuttaen satamille ja niiden     muotojen kesken, myös kuljetussuunnitelman
2816: omistajakunnille katteettomia pääomakustan-        laatiminen vuosille 1980-1985. Työssään työ-
2817: nuksia.                                            ryhmä ottaa huomioon kysymyksen peruste-
2818:    Neuvostoliiton kauttakulkuliikenne Suomen       luissa mainitun kaupallis-taloudellisen Suomen
2819: kautta on tähän saakka ollut erikoisliikennettä    ja Neuvostoliiton välisen pitkän aikavälin yh-
2820: ja muodostunut pääosin öljytuotteista ja kemi-     t~istyöohjelman.
2821: kaaleista. Näin tämä liikenne, mikäli se tule-
2822:      Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1977.
2823: 
2824:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
2825: 4                                                      1977 vp.
2826: 
2827: 
2828: 
2829: 
2830:                                  TiU,Riksdagens 1-Jerr Talman. ·
2831: 
2832:   I det syft~ .37 § l mom. riksdagsotdningen                   karaktär kommer den således inte i egentli~
2833: angetha,r Ni, ilerr Talman, med Edet skrivelse                 mening att beröra torrlasthamnarna eller an-
2834: av den ~4 maj 1977 till vederböral)de medlem                   vändningen av dem. Detta gäller såväl hamn-
2835: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman                 utrymmen som hamnpersonal.
2836: T. 1Sinisalos skriftliga spörsmål nr 215, som                      Avtal om användningen av hamn har ingått~
2837: följer:                                                        mellan vederbörande hamn och den sovjetiske
2838:              Vilka åtg~rder ämnar Regeringen vid-              exportören. De tilläggsinvesteringar som hit-
2839:           taga för bered.ning av planerna på. ut-              tills har hehövts har varit relativt små. En
2840:         . vecklande av den transitotrafik över                 del av investeringarna ( exempelvis lager) hat
2841:           hamnarna, viiken förutsätts .· bH. utvicJgad         betalats av den sovjetiske exportören.
2842:         i :det 'mellan Finland ·och Sovjet\lriionen                Det har hittills varit omöjligt att förutsäga
2843:           ingångpa sa,marbetsavtalet på lång sikt,             transitotrafikens struktur och kvantitet. Det
2844:           på .ett sådant sätt, att nyinvesteringarna           samarbetsprogram på lårig sikt som underteck-
2845:           i hamnar cX:h det övriga utvecklaP.det av            nades i samband ined · Republikens Presidents
2846:           haninarna med tanke på betjänandet .av               nyligen avlagda 'besök i Sovjetunionen, utgör
2847:          .transitotrafiken skulle ske på bäsen av              en grund för den framtida programmeringen
2848:           en. enhetlig ,plan och: att de.npa verk-             av ttansitotmfiken. I detta sammanhang bör
2849:           samhet skulle Ieda till <m så gott eko-              man beakta även tredje länders · tmnsitotrafik
2850:           nomisrkt resuhåt som möjligt för våra                över Sovjetunionens gränser.
2851:           kommunala hamnar, vilka kämpar med                       Trarisitotrafiken består av transportkedjan:
2852:           avsevärda svårigheter? . · ·                         järnvägstransport - hamn - sjöttansport. Då
2853:                                                                transporter programmerils måste sanii:liga län-
2854:                                                                kar i kedjan beaktas. Vid denna granskning
2855:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                  bör man ·. fästa uppmärksamhet vid de investe-
2856: samt anföra ·föliande:           ·                             ringar och driftskostnader som behövs i hela
2857:    Vårt Jands hamnar ä\· antingen kommunala                    kedjan, samt · vid dessas nationalekonomiska
2858: ellet privata ·och statens ·andd i handelshamnar-              lönslU11het,
2859: rias verksamhet är liten och fördelad på många                     Trafikministeriet anser transporter som· sker
2860: myridigh:eter. Statens möjligheter att koordi-                 över finska hamnar tili Sovjetunionen .vara
2861: nera handelshamnarnas verksamhet . är under                    synnerligen · nyttiga från sysselsättningssyrh
2862: nuvarande förhållanden tämligen små.                           punkt. För transportfrågor mellan Finland och
2863:    De svårigheter, som de· kominunala hamnarna                 Sovjetunionen finns redan .en finsk-sovjetisk
2864: för närvaritnde kämpat nied, är allmänt kändit.                arbestgrupp, som . bl. a. behandlar transito-
2865: Den rådande 'depressioiten hat; miitskat trafiken              tr!lfik. Denna ' arbe:tsgrupps p):ograf!l· omfattat,
2866: på håm.hm;na. En ·av.seväi:d del av ,~):nnarna,s               ut()m, ut1t{!dn~J1g ay ..tta{Alsfört\elQingen. 'mell;;ln.
2867: kaplfeitet' -ät • &åledesr outnyttj ad b.elt fiir.0rsals!ll'   o4'k11 . tf'answufPr~~~ , äv~, •u~r:imd~tt. ·. ~t
2868: hamnftffill' ~ pch ••·· detas tägatl«iNununer · ·karti:tal'-   en·}transportplan,fö~ ~t:e~; ··1980~198.5,.~,} *~
2869: kostnader~ .utan· täckbing., . ·       '           ., ·•·      arbete beaktar arbetsgruppen det i 1l.l9ti'V~,.
2870:    SevfetuniOrieits . transitottafik: övel:. FinlllnÅ          t:i:Qg~l1• för ,spqrsrpålet:' .nämnda !Btlll.~W .. J\inland
2871: har hiitills varif:~pecialttaf1k oob h'uv:udsakliget).         och ,S{}Vj(ltun,i<s,nen· i:qgål};g:tJ.~ haQdelsekon<>qliska
2872: bestått av oljeprodukter och kemikW.~t.,~yi~                   ~t)hlj:hctspt;Qgt.Jlm~t· ~~Jång. sikt, .: •
2873: denna trafik också i framtiden bibehåller sin
2874:        Helsingfors den 22 augusti 1977.                                                                       'i r••.
2875: 
2876: 
2877: 
2878: 
2879:                                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
2880:                                                1977 vp.
2881: 
2882: Kirjallinen kysymys n:o 216.
2883: 
2884: 
2885: 
2886: 
2887:                                   Hokkanen ym.: Työaikalain 20 §:n 1 momentin muuttamisesta.
2888: 
2889: 
2890:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2891: 
2892:    Hyväksyessään uuden työaikalain ( 189/76)         ja päättyy sekä ruokailu- ja lepoajat. Tältä
2893: eduskunta kehotti maan hallitusta seuraamaan         osin työaikalain noudattaminen on tavaraliiken-
2894: tarkoin tilannetta ja ryhtymään kiireellisesti       teessä mahdotonta.
2895: asian vaatimiin toimenpiteisiin, mikäli hanka-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
2896: luuksia havaitaan.                                   jestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella esi-
2897:    Tavaraliikenteessä on uuden työaikalain nou-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
2898: dattamisessa ilmennyt vaikeuksia ja työaikalain      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
2899: mukaiset määräykset on joihain osin käytännön        myksen:
2900: työssä todettu erittäin hankaliksi.                             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
2901:     Kaikkein hankalimmaksi on osoittautunut                  työaikalain käytännön vaikutukset ovat
2902: lain määräämän työtuntijärjestelmän ennakkoon                osoittaneet, että tavaraliikenteen osalta
2903: laatiminen ja täysin mahdottomaksi sen nou-                  tulisi lain 20 § :n 1 momenttia muuttaa
2904: dattaminen käytännössä. Tämä johtuu siitä,                   siten, että tavaraliikenteessä, missä työ-
2905: että kuljetustyö poikkeaa luonteeltaan täysin                tuntijärjestelmän laatiminen työn laa-
2906: esim. teollisuus- ja toimistotyöstä.                         tuun nähden ei ole mahdollista, voidaan
2907:     Työntekijän kannalta on tietysti tärkeätä,               työtuntijärjestelmä korvata työlistalla,
2908: kuten laki turvaakin, että hän tietää ennakkoon,             josta tulee ilmetä vapaa-, viikko-, lepo-
2909: milloin on hänen vapaa- ja viikkolepopäivänsä                ja työpäivät, ja jos on,
2910: sekä työpäivät.                                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on
2911:     Jokaista työaikalain alaista työpaikkaa var-             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Hallitus
2912: tenhan on työnantajan laadittava työtuntijär-                noudattaisi työaikalain säätämisen yhtey-
2913:  jestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa           dessä eduskunnan ilmaisemaa tahtoa?
2914:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1977.
2915: 
2916:                Matti Hokkanen                                    Lauri Impiö
2917:                Heikki J artti                                    Esko Härkönen
2918:                                         Matti Asunmaa
2919: 
2920: 
2921: 
2922: 
2923: 087700659H
2924: 2                                              1977 vp.
2925: 
2926: 
2927: 
2928: 
2929:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m .i e h e 11 e.
2930: 
2931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uusissa säännöksissä on määräykset moottori-
2932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ajoneuvon kuljettajan työpäivän enimmäispituu-
2933: olette 24 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn           desta sekä työpäivän kestäessä pidettävistä lepo-
2934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tauoista. Lisäksi laissa on määräykset vuoro-
2935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kausilevosta. Uutta on myös se, että työtunti-
2936: edustaja Hokkasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      järjestelmän laatiminen etukäteen on kaikilla
2937: sesta kysymyksestä n:o 216:                          aloilla, nyt siis myös kuljetusalalla, työnantajan
2938:                                                      velvollisuus ilman, että työnantaja voi itse
2939:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        harkita kuten ennen, onko työtuntijärjestelmän
2940:        työaikalain käytännön vaikutukset ovat        laatiminen työn laatuun nähden mahdollista.
2941:        osoittaneet, että tavaraliikenteen osalta     Milloin työtuntijärjestelmän laatiminen työn
2942:        tulisi lain 20 §:n 1 momenttia muuttaa        laatuun nähden ei ole mahdollista, työsuojelu-
2943:        siten, että tavaraliikenteessä, missä työ-    hallitus voi työaikalain 20 §:n 1 momentin
2944:        tuntijärjestelmän laatiminen työn laa-        nojalla hakemuksesta myöntää vapautuksen sen
2945:        tuun nähden ei ole mahdollista, voidaan       laatimisesta.
2946:        työtuntijärjestelmä korvata työlistalla,         Ottaen huomioon sen, että työtuntijärjestel-
2947:        josta tulee ilmetä vapaa-, viikko-, lepo-     män laatiruisvelvoite koskee kaikkia työaikalain
2948:        ja työpäivät, ja jos on,                      alaisia työpaikkoja, ei työaikalain ko. säännök-
2949:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          siä voida pitää lainkaan niin käytäntöön sovel-
2950:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Hallitus     tumattomina kuin monessa yhteydessä on esi-
2951:        noudattaisi työaikalain säätämisen yhtey-     tetty. Kun työaikalain alaisia työpaikkoja on
2952:        dessä eduskunnan ilmaisemaa tahtoa?           kymmeniätuhansia ja vapautushakemuksia on
2953:                                                      tehty tähän mennessä noin 850, on niiden työ-
2954:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          paikkojen osuus, joissa työtuntijärjestelmän
2955: taen seuraavaa:                                      laatimisen ei ole katsottu olevan mahdollista,
2956:    Työaikalain ( 604/46) muuttamista koskeva         erittäin pieni kaikista lain soveltamispiiriin
2957: laki (189/76), joka pohjautui vuoden 1972            kuuluvista työpaikoista. Käsitellessään näitä
2958: valtiopäivillä annettuun hallituksen esitykseen      vapautushakemuksia työsuojeluhallitus on va-
2959:  (145/1972 vp.) ja jolla moottoriajoneuvon kul-      pauttanut vain harvat työpaikat kokonaan työ-
2960: jettajan työaikaa koskevia säännöksiä lisättiin      tuntijärjestelmän laatimisesta. Yleensä on edel-
2961: ja työtuntijärjestelmän laatiminen tehtiin kai-      lytetty ainakin vapaapäivien ennalta ilmoitta-
2962: killa aloilla pakolliseksi, vahvistettiin 20. 2.     mista ja eräissä tapauksissa myös työajan a1ka-
2963: 1976. Mainittua työaikalain muuttamista kos-         misajankohdan määräämistä. Osittaislupapää-
2964: kevaa lakia, joka oli jätetty lepäämään ensim-       töksiä työsuojeluhallituksesta on annettu noin
2965: mäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin    600.
2966: valtiopäiviin ja joka siten oli hyväksyttävä sel-       Koska tavaraliikenne koskee vain erästä työ-
2967: laisenaan, muutettiin 9. 7. 197 6 vahvistetulla      aikalain soveltamispiiriin kuuluvaa työalaa ja
2968: lailla ( 620/7 6) niin, että sosiaali- ja terveys-   tämänkin alan puitteissa vain yhtä osaa ja
2969: ministeriölle alunperin tarkoitetut lain toimeen-    koska asiaa on korostettu myös alan työehto-
2970: panotehtävät siirrettiin työsuojeluhallinnon or-     sopimuksissa, työaikalain 20 § :n 1 momentin
2971: ganisaatiorakenteessa tapahtuneiden muutosten        muuttaminen siten, että tavaraliikenteen piirissä
2972: mukaisesti työsuojeluhallitukselle. Molemmat         tehtävä työ vapautettaisiin työtuntijärjestelmän
2973: työaikalain muutokset tulivat voimaan 1 päi-         laatimisesta, ei liene tarkoituksenmukaista.
2974: vänä lokakuuta 1976.                                    Eduskunnan lausunnon mukaisesti hallitus on
2975:                                              N:o 216                                                  3
2976: 
2977: seurannut tarkasti lain soveltamista käytännön      työtuntijärjestelmän laatiminen on usein ollut
2978: työelämässä. Tähän mennessä saatujen koke-          mahdollista toisella työpaikalla, kun taas toisella
2979: musten pohjalta voidaan todeta, että suurin osa     saman alan työpaikalla työtuntijärjestelmän laa-
2980: tehdyistä hakemuksista työtuntijärjestelmän laa-    timinen on katsottu vaikeaksi. Tämän vuoksi
2981: dinnasta vapautumiseksi on ollut asiallisia, min-   vapautukset työaikalain edellyttämän työntunti-
2982: kä vuoksi työsuojeluhallitus on myöntänyt va-       järjestelmän laatimisesta on myönnetty määrä-
2983: pautuksen asettamillaan ehdoilla. Tällöin on        ajaksi, jonka kuluessa saatavien kokemusten
2984: kuitenkin huomattava, että kuljetusalankin pii-     perusteella hallitus tulee tarvittaessa ryhty-
2985: rissä hakemuksia on tehty myös tavaraliiken-        mään toimenpiteisiin asiassa.
2986: teen ulkopuolelta. Samoin on havaittu, että
2987:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1977.
2988: 
2989:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
2990: 4                                           1977 vp.
2991: 
2992: 
2993: 
2994: 
2995:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2996: 
2997:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdaksordningen      ringarna av arbetstidslagen trädde i kraft den
2998: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skri·         1 oktober 1976.
2999: velse av den 24 maj 1977 till vederbörande            I de nya stadgandena ingår bestämmelser
3000: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl·     om motorfordonsförares längsta arbetstid per
3001: jande av riksdagsman Hokkanen m. fl. under-        dygn samt om vilopauser under arbetsdagen.
3002: tecknade spörsmå1 nr 216:                          Dessutom ingår i lagen bestämmelser on vllo-
3003:                                                    tid per dygn. Nytt är också, att det nu är
3004:           Är Regeringen medveten om, att de        arbetsgivarens skyldighet, att inom alla bran-
3005:        praktiska verkningarna av arbetstids-       scher, således också inom transportbranschen
3006:        lagen har visat, att lagens 20 § 1 mom.     uppgöra ett arbetstidsschema, utan att arbets-
3007:        vad godstrafiken beträffar borde ändras     givaren såsom tidigare själv kan avgöra huru·
3008:        så, att man inom godstrafiken, där det      vida det med hänsyn till arbetets art är möj-
3009:        på grund av arbetets art inte är möjligt    ligt att uppgöra ett sådant schema. Då det
3010:        att uppgöra ett arbetstidsschema, kan       med tanke på arbetets art inte är möjligt att
3011:        ersätta detta schema med en arbetslista,    uppgöra ett arbetstidschema, kan arbetarskydds-
3012:        av viiken framgår lediga dagar, dagar       styrelsen med stöd av 20 § 1 mom. arbetstids-
3013:        för veckovila och arbetsdagar, och om       lagen på ansökan bevilja befrielse från denna
3014:        så är fallet,                               skyldighet.
3015:           vilka åtgärder har Regeringen vid-          Med beaktande av att skyldigheten att upp-
3016:        tagit eller ämnar den vidta för att         göra ett arbetstidsschema gäller alla arbetsplat-
3017:        iaktta den önskan riksdagen uttryckte       ser där arbetstidslagen tillämpas, kan ifråga-
3018:        då arbetstidslagen stiftades?               varande stadganden i arbetstidslagen inte alls
3019:                                                    anses vara så omöjliga att tillämpa i praktiken
3020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som det har påsåtts i många sammanhang. Då
3021: samt anföra följande:                              det finns tiotusentals arbetsplatser där arbets-
3022:     Lagen om ändring av arbetstidslagen ( 189/     tidslagen tillämpas och det hittills har inkommit
3023: 76) ( resp. 604/46), viiken grundade sig på        850 ansökningar om befrielse, utgör antalet
3024: regeringens proposition vid 1972 års riksdag       arbetsplatser där uppgörandet av ett arbets-
3025: ( 145/ 19 72 rd. ) och genom vilken till lagen     schema inte har ansetts vara möjligt en syn-
3026: fogades stadganden om arbetstiden för motor-       nerligen liten andel av alla de arbetsplatser
3027: fordonsförare och uppgörandet av arbetstids-       som faller inom lagens tillämpningsområde.
3028: schema gjordes obligatoriskt inom alla brancher,   Vid handläggningen av dessa ansökningar om
3029: stadfästes 20. 2. 1976. Nämnda lag om änd-         befrielse har arbetarskyddsstyrelsen endast be-
3030: ring arbetstids1agen, som hade lämnats att vila    friat ett fåtal arbetsplatser helt från skyldig-
3031: till första efter vai sammankommande lagtima       heten att uppgöra ett arbetstidsschema. I all-
3032: riksdag och som således måste godkännas som        mänhet har man förutsatt åtminstone att de
3033: sådan, ändrades genom en lag som stadfästes        lediga dagarna skall meddelas på förhand och
3034: 9.7.1976 (620/76) så, att åtgärderna för           i vissa fall också att tiden då arbetstiden börjar
3035: verkställighet av lagen, vilka ursprungligen var   skall fastställas. Antalet av arbetarskyddsstyrel-
3036: avsedda för social· och hä1sovårdsministeriet,     sen beviljade partiella tillstånd är ca 600.
3037: i enlighet med gjorda ändringar i arbetat·            Då godstrafiken gäller endast en arbets-
3038: skyddsförvaltningens organisationsstruktur över·   bransch inom arbetstidslagens tillämpningsom·
3039: fördes till arbetarskyddsstyrelsen. Båda änd-      råde och dessutom endast en del av denna
3040:                                              N:o 216.                                              5
3041: 
3042: bransch och eftersom saken betonats också i         branschen har intträffat att också andra ansök-
3043: branschens kollektivavtal kan det knappast vara     ningar än sådana som berör godstrafik har
3044: ändamålsenligt att ändra 20 § 1 mom. arbets-        gjorts. Det har likaså observerats att det ofta
3045: tidslagen så att arbetet inom godstrafiken skulle   har varit möjligt att uppgöra ett arbetstids-
3046: befrias från uppgörande av arbetstidsschema.        schema på en avbetsplats, medan åter upp-
3047:    I enlighet med riksdagens uttalande har rege-    görande av ett sådant schema har ansetts vara
3048: ringen noga följt med lagens tillämpning i det      svårt på en annan arbetsplats inom samma
3049: praktiska arbetslivet. Utgående från de erfaren-    bransch. Av denna anledning har befrielserna
3050: heter man hittills fått kan man konstatera att      från uppgörande av sådant arbetstidsschema
3051: de flesta ansökningarna om befrielse från skyl-     som förutsätts i arbetstidslagen beviljats på
3052: digheten att uppgöra arbetstidsschema har varit     begränsad tid, och regeringen kommer vid
3053: sakliga, och arbetarskyddsstyrelsen har därför      behov att vidta åtgärder i saken på basen av
3054: beviljat befrielse på vissa villkor. Härvid bör     de erfarenheter man erhållit inom denna tid.
3055: dock observeras att det även inom transport-
3056:      Helsingfors den 22 juni 1977.
3057: 
3058:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
3059:                                               19T1 'lP-
3060: 
3061: Kirjallinen kysymys n:o 217.
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066:                                  Westerholm ym.: Työllisyyskoulutukseen osallistuville suoritetta-
3067:                                     van koulutustuen riittämättömyydestä.
3068: 
3069: 
3070:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3071: 
3072:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain mukaan      sempaan tulokseen päästäisiin, jos koulutustuen
3073: voidaan työllisyyskoulutukseen osallistuville       perustaksi otettaisiin koulutukseen osallistuvan
3074: maksaa. valtion varoista koulutustukea, jonka       huollettavina olevien perheenjäsenten määrä.
3075: suuruus määrätään asetuksella. Helmikuun 27            Asetus työllisyyskoulutuksesta tekee mahdol-
3076: päivänä annetulla asetuksella työllisyyskoulu-      liseksi työvoimapiirin toimiston tai sen val-
3077: tuksesta ( 206/76) tämän tuen suuruudeksi           tuuttamana työvoimatoimiston päätöksellä mak-
3078: em vahvistettu 20 vuotta täyttäneelle työttö-       saa erityistukea työllisyyskoulutukseen osallis-
3079: myyskassa-avustuksen perheelliselle tai perheet-    tuvalle, mikäli varsinainen tuki ei perheen suu-
3080: tömälle maksettava enimmäismäärä ja alle 20-        ruuden tai muun erityisen syyn vuoksi riitä
3081: vuotiaille työttömyyskorvauksen ·perheelliselle     turvaamaan kurssiaikaista toimeentuloa. Erityis-
3082: tai perheettömälle maksettava enimmäismäärä.        tuen suuruus saa olla enintään neljäsosa koulu-
3083: Voimassa olevien määräysten mukaan tuki on          tustuesta. Käytäntö tämän tuen myöntämi-
3084: siten yli 20-vuotiaitten perheellisten osalta 51    sessä on kuitenkin epäyhtenäistä ja vi:nanomais-
3085: markkaa päivässä, yli 20-vuotiaitten perheettö-     ten harkintavallasta riippuvaa.
3086: mien osalta 37 markkaa päivässä, alle 20-vuo-          Viime aikoina työttömyys on kohdistuput
3087: tiaitten. perheellisten osalta 39 markkaa päi-      erityisen raskaana nuoriin ikäluokklin. Tämän
3088: vässä ja alle 20-vuotiaitten perheettömien osal-    vuoksi heitä osallistuu myös työllisyysammatti-
3089: ta 28 markkaa päivässä. . Nämä markkamäärät         kursseille tavanomaista enemmän. Heid'an jou-
3090: on viimeksi vahvistettu helmikuun 24 päivänä        kossaan on monia alle 20.-vuotiaita yksinhuolta-
3091: 1976 annetuilla valtioneuvoston päätöksillä.        jia, joiden on erityisen hankalaa tulla toimeen
3092:    Koulutustuen porrastaminen näinkin voimak-       nykyisillä avustuksilla.
3093: kaasti iän perusteella tuntuu epäoikeudenmu-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3094: kaiselta. Porrastusta säädettäessä lienee aja-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
3095: teltu sitä, että alle 20-vuotiailla ei useinkaan    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3096: ole vielä huollettavia lapsia, vaan että "per-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3097: heellisyys" merkitsee käytännössä työllisyyskou-
3098: lutuslain 14 § :n 2) kohdassa tarkoitettua elä-               Tietääkö Hallitus, että työllisyyskou-.
3099: mistä avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhtei-             lutukseen osallistuville maksettava kou-
3100: sessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteis-           lutustuki on riittämätön erityisesti alle
3101: sa. Tämä kohtahan jäi valitettavasti lakiin sitä           20-vuotiaitten perheellisten opiskelijoi-
3102: eduskunnassa säädettäessä. Tästä huolimatta                den osalta, ja jos tietää,
3103: asetuksessa suoritettu jaottelu iän perusteella               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3104: on liian kaavamainen eikä ota riittävässä mää-             ryhtyä tuen lisäämiseksi?
3105: rin huomioon tuen tarvetta. Oikeudenmukai-
3106:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
3107: 
3108:          Raino Westerholm              Ulla Järvilehto                Jorma Fred
3109:          Erkki Korhonen                Impi Muroma                    Olavi Majlancler
3110:          Veikko J. Matikkala           Sauli Hautala                  Antero Juntumaa
3111: 
3112: 
3113: 087700660}
3114: 2                                              1977 vp.
3115: 
3116: 
3117: 
3118: 
3119:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3120: 
3121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimaministeriön päätöksen ( 241/7 6) mukaan
3122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perheelliselle oppilaalle, jolla on 1) neljä tai
3123: olette 25 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn           useampia huollettavia lapsia tai 2) kolme huol-
3124: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lettavaa lasta ja jonka puoliso tai avopuoliso
3125: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        saa palkkaa tai muuta vastaavaa tuloa enintään
3126: edustaja Raino Westerholmin ym. näin kuulu-          594 mk/kk. Näiden säännösten mukaan myön-
3127: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 217:            nettävät erityistuet eivät anna mahdollisuutta
3128:                                                      viranomaisen harkinnalle. Erityistukea voidaan
3129:           Tietääkö Hallitus, että työllisyyskou-     työvoimaministeriön erikseen antamien ohjeiden
3130:        lutukseen osallistuville maksettava kou-      mukaan lisäksi myöntää perheelliselle oppilaalle,
3131:        lutustuki on riittämätön erityisesti alle     jolle työvoimapiirin toimisto muusta erityisestä
3132:        20-vuotiaitten perheellisten opiskelijoi-     syystä katsoo koulutustuen riittämättömäksi
3133:        den osalta, ja jos tietää,                    suojaamaan kurssiaikaista toimeentuloa. Tämän
3134:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       säännöksen nojalla ei erityistukea ole vielä
3135:        ryhtyä tuen lisäämiseksi?                     toistaiseksi myönnetty.
3136:                                                         Työllisyyskoulutus on tarkoitettu aikuisten
3137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työelämässä jo olevien tai olleiden henkilöiden
3138: vasti seuraavaa:                                     uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutukseksi.
3139:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/         Ammattikoulut ovat nuorten luonnollinen tie
3140: 76) 12 §:n mukaan työllisyyskoulutuksen ensi-        ammattitaidon hankkimiseen. Keskiasteen am-
3141: sijaisena tavoitteena on työttömien ja työttö-       mattikoulupaikkojen riittämättömyydestä joh-
3142: myysuhan alaisten henkilöiden varustaminen           tuen on työllisyyskoulutukseen jouduttu otta-
3143: sellaisella ammattitaidolla, että se mahdollistaa    maan myös alle 20-vuotiaita nuoria. Työllisyys-
3144: työelämään sijoittumisen. Työllisyyskoulutuk-        koulutus ei kuitenkaan saisi muodostua koulu-
3145: sesta annetun asetuksen ( 206/7 6) 37 §: n mu-       tusaikaisten etuuksiensa vuoksi vaihtoehdoksi
3146: kaan koulutettavien toimeentulo turvataan kurs-      kiinteämuotoiselle ammattikoulutukselle silloin,
3147: siaikana. Koulutustuen suuruus on 20-vuotta          kun ammattikoulupaikkoja on tarjolla. Iän
3148: täyttäneelle perheelliselle 51 markkaa ja per-       mukaan porrastettuun koulutustukeen on pää-
3149: heettömälle 37 markkaa päivältä. Alle 20-            dytty, jotta erot taloudellisten tukien suhteen
3150: vuotiaalle perheelliselle maksettava koulutus-       eivät alle 20-vuotiailla kurssilaisilla ja ammatti-
3151: tuki on 39 markkaa ja perheettömälle 28 mark-        koululaisilla muodostuisi kohtuuttoman suu-
3152: kaa päivässä. Lisäksi oppilaat saavat päivittäin     riksi ja jotta nuoret, joiden paikka on kiinteä-
3153: ilmaiset ateriat tai ateriakorvauksen. Mikäli        muotoisessa ammattikoulutuksessa eivät hakeu-
3154: oppilas ei voi asua ennen kurssia hankkimas-         tuisi kursseille.
3155: saan asunnossa, saa hän myös ilmaisen majoi-            Ministeriön mielestä on oikein saattaa nuoret
3156: tuksen kurssiaikana. Ammattikoulujen oppi-           alle 20-vuotiaat ammattikouluissa tapahtuvan
3157: laille ei si.Ioriteta koulutustukea vastaavia kor-   ammattikoulutuksen piiriin. Voimassa oleva
3158: vauksia.                                             ikärajaan perustuva koulutustuen porrastus ei
3159:    Koulutustuen riittämättömyyden vuoksi voi-        ole paras tapa tähän tavoitteeseen pääsemi-
3160: daan koulutettavalle lisäksi myöntää erityis-        seksi. Sen vuoksi ministeriö pitää oikeana sel-
3161: tukea. Erityistuki on tarkoitettu vain harvoi-       vittää asiaa kokonaisuutena ja olla tarvittaessa
3162: hin poikkeustapauksiin. Tukea myönnetään työ-        yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
3163:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1977.
3164: 
3165:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
3166:                                              N:o 217.                                              3
3167: 
3168: 
3169: 
3170: 
3171:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
3172: 
3173:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        har vårdnaden om tre barn och vars make
3174: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ellet person, med viiken han fortgående lever
3175: velse av den 25 maj 1977 tili vederbörande          tillsammans i äktenskapsliknande förhållande,
3176: medlem av statsrådet för besvarande översänt        erhåller lön ellet motsvarande inkomst högst
3177: avskrift av följande av riksdagsman Raino           594 mk/ mån. De stadganden, enligt vilka
3178: Westerhom m. fl. ställda skriftliga spörsmål        dessa specialunderstöd beviljas, lämnar inget
3179: nr 217:                                             utrymme för myndigheters prövning. Special-
3180:            Är Regeringen medveten om att ut-        understöd kan enligt särskilda direktiv som
3181:         bildningstödet som erläggs tili personer    utfärdats av arbetskraftsministeriet, utöver det
3182:         som deltar i sysselsättningsfrämjande ut-   som ovan nämnts beviljas åt elever med familj
3183:         bildning, i synnerhet då det gäller ännu    för vilkas del arbetskraftsdistriktsbyrån av nå-
3184:         inte 20 år fyllda familjeförsörjare, är     got annat skäl anser utbildningsstödet vara
3185:         otillräckligt, samt om så är fallet,        otillräckligt för att trygga utkomsten under
3186:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    utbildningstiden. Tilisvidare har specialstöd
3187:         för att höja understödet?                   inte beviljats med stöd av ovannämnda direktiv.
3188:                                                         Den sysselsättningsfrämjande utbildningen
3189:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       är avsedd för att omskola, ellet för komplette-
3190: samt följande:                                      rande- ellet fortutbildningen av vuxna per-
3191:    Enligt 12 § lagen om sysselsättningsfräm-        soner som förvärsarbetar ellet har förvärvs-
3192: jande utbildning (31 /7 6) är den sysselsätt-       arbetat. På grund av det otillräckliga antalet
3193: ningsfrämjande utbildningens primära mål            elevplatser på yrkesullhildningens mellansta-
3194: att ge personer som blivit arbetslösa ellet hotas   dium har gjort det nödvändigt att motta även
3195: av arbetslöshet sådan utbildning som gör det        personer som inte fyllt 20 år tili sysselsätt-
3196: möjligt för dem att placera sig i arbetslivet.      ningsfrämjande utbildning. Sysselsättningsut-
3197: Enligt 37 § förordningen om sysselsättnings-        bildningen bör inte komma på grund av dess
3198: främjande utbildning ( 206/76) tryggas del-         fördelar, bli ett alternativ tili den gängse
3199: tagarnas utkomst under kurstiden. Utbildnings-      yrkesutbildningen under tider då det finns
3200: stödet är 51 mark per dag för familjeförsörjare     lediga elevplatser vid yrkesskolorna. Det
3201: som fyllt 20 år och 37 mark per dag för             på ålder baserade nivågrupperingssystemet
3202: ensamstående. Då det gäller personer som inte       har använts för att undvika att skillnaderna i
3203: fyllt 20 år, är utbildningsstödet 39 mark per       ekonomiskt stöd tili kursdeltagare som inte
3204: dag för familjeförsörjare och 28 mark för en-       fyllt 20 år och stöd tili elever vid yrkesskolor
3205: samstående. Utöver detta får eleverna dagligen      inte skulle bli orimligt stora samt för att unga,
3206: gratis måltider ellet bespisningsbidrag. Kan        vilka bör få sin utbildning vid de permanenta
3207: eleven inte bo i den bostad han anskaffat före      yrkesskolorna, inte skulle söka sig tili syssel-
3208: kursen, erhåller han också gratis inkvartering      sättningskurser.
3209: under kurstiden. Elever vid yrkesskolor erhåller       Ministeriet anser det vara riktigt att anvisa
3210: inga med utbildningsstöd jämförbara ersätt-         unga personer under 20 år yrkesutbildning vid
3211: ningar.                                             yrkesskola. Det nuvarande på åldersgräns base-
3212:    Då utbildningsstödet är otillräckligt kan en     rade nivågrupperingssystemet för utbetalning
3213: person som deltar i utbildning dessutom bevil-      av utbildningsstöd är inte det bästa sättet att
3214: jas specialunderstöd. Specialunderstödet bevil-     nå detta syfte. Ministeriet anser det därför
3215: jas endast i fåtal undantagsfall. Stödet beviljas   motiverat att utreda frågan som en helhet
3216: enligt arbetskraftsministeriets beslut ( 241/76)    och vid behov samarbeta med undervisnings-
3217: åt person som har familj och 1 ) som har vård-      ministeriet.
3218: naden om fyra eller flera barn ellet 2 ) som
3219:   Helsingfors den 22 juni 1977.
3220: 
3221:                                                                 Arbetskraftsminister Arv• Aalto
3222:                                                1977 vp.
3223: 
3224: Kirjallinen kysymys n:o 218.
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                                   Linna: Kotkannevan alueen rauhoituspäätöksistä;
3230: 
3231: 
3232:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e !lll i e h e 11 e.
3233: 
3234:     Vaasan lääninhallitus on päätöksellään 18 korkeimmalle hallinto-oikeudelle, sillä luonnon-
3235: päivänä kesäkuuta 1976 rauhoittanut luonnon- suojelulain 18 §:stä ei saa sellaista käsitystä,
3236: suojelulain 18 §:n perusteella Kälviän, Toho- että lääninhallitus voisi toistuvasti rauhoittaa
3237: lammin ja Halsuan kuntien alueisiin kuuluvan saman alueen. Kummastakaan valituksesta kor-
3238: Kotkannevan luonnonsuojelualueeksi. Päätös- kein hallinto-oikeus ei ole antanut vielä pää-
3239: tään Vaasan lääninhallitus laajensi 30 päivänä töstä.
3240: syyskuuta 1976 tekemällään. päätöksellä niin,           Vaasan lääninhallituksen Kotkannevaa kos-
3241: että rauhoitusalueen suuruudeksi tuli n. 6 300 kevat rauhoituspäätökset merkitsevät sitä, että
3242: hehtaaria.                                           tämän suoalueen laitamilla sijaitsevat laajat met-
3243:     Kälviän Yhteishirsimetsä valitti Vaasan lää- säojitus-, taimikonhoito- ja lannoitushankkeet
3244: ninhallituksen rauhoituspäätöksestä korkeim- ovat pysähdyksissä. Periaatteelliselta ja hallin-
3245: malle hallinto-oikeudelle pitäen päätöstä luon- nolliselta kannalta katsottuna kyseenalaisinta
3246: nonsuojelulain 18 §:ään perustumattomana. koko asiassa on se, että kun 29 päivänä joulu-
3247:  Kiistanalaista on vielä tällä hetkellä, tekikö Vaa- kuuta 1972 annetulla lailla on luonnonsuojelu-
3248: san lääninhallitus lain mukaisen vai lain vas- valvojan tehtävät siirretty maa- ja metsätalous-
3249:  taisen päätöksen. Epäilykset lain vastaisuudesta ministeriölle . ja maa- ja metsätalousministeriö
3250: johtuvat siitä, että luonnonsuojelulain 18 §:n 2 on antanut kolme erillistä päätöstä ministerin
3251:  momentin mukaan: "Jos syntyy kysymys pakko- allekirjoituksella varustettuna ja ministerinä on
3252: lunastuksesta luonnonsuojelua varten, voi (maa- ollut aina eri henkilö, ja kaikissa näissä maa- ja
3253:  herra) väliaikaisesti, enintään kuudeksi kuukau- metsätalousministeriön päätöksissä on todettu
3254: deksi, kieltää kiinteistön sellaisen käyttämisen, yhtäpitävästi, ettei näiden ojitus- ym. metsän-
3255:  joka voisi vaarantaa pakkolunastuksen tarkoi- parannushankkeiden toteuttamiseen ole estettä,
3256: tusta". Tässä tapauksessa lääninhallitus teki "mikäli hankkeet täyttävät metsänparannuslain
3257: .kuitenkin rauhoituspäätöksen ja esitti samana ( 413/67) 2 §:n 2 momentissa säädetyt edelly-
3258:  päivänä maa- ja metsätalousministeriölle pakko- tykset".
3259: lunastustoimiin ryhtymistä. Näyttääkin hyvin            Maa- ja metsätalousministeriön lausuntoon
3260:  kyseenalaiselta tässä tapauksessa p~kkolunastus­ perustuen on metsähallitus tehnyt hankkeista
3261: uhkan olemassaolo, koska vastaavia pakkolu- rahoituspäätökset ja työt ovat olleet valtaosal-
3262:  nastuksia ei ole luonnonsuojelulain edellyttä- taan kesken, kun lääninhallituksen rauhoitus-
3263: miin tarkoituksiin tähän mennessä tehty, vaik- päätökset ovat ne pysäyttäneet. Tuntuu suoras-
3264:  k~ luonnonsuojelulaki on oHut voimassa vuo-          taan käsittämättömältä, että tällaiseen tilantee-
3265: desta 1923 lähtien.                                  seen voidaan joutua, sillä kaikkien maa- ja met-
3266:     Vaasan lääninhallitus teki uuden Kotkanne- sätalousministeriön Kotkannevaa koskevien lau-
3267:  van luonnonsuojelua eli rauhoittamista tarkoit- suntojen yhteydessä on selvitetty, etteivät met-
3268:  tavan päätöksen 7 päivänä helmikuuta 1977. sänparannushankkeet vaaranna järkevien luon-
3269:  Tätä päätöstään lääninhallitus perustelee: "Si- nonsuojelunäkökohtien huomioonottamista.
3270:  säasiainministeriö on oltuaan yhteydessä maa- ja        Vaasan lääninhallituksen 7 päivänä helmi-
3271:  metsätalousministeriön kanssa, lähettänyt lää- kuuta 1977 tekemä toinen rauhoituspäätös on
3272:  ninhallitukselle kirjeen ja esittänyt, että läänin- voimassa tulevan elokuun 7 päivään asti. Tä-
3273:  hallitus ryhtyisi omalta osaltaan toimiin Kot- män rauhoituspäätöksen taustatueksi on Vaasan
3274:  kannevan luonnontilan turvaamiseksi".               lääninhallitus hankkinut myöskin lausunnon
3275:     Tästäkin Vaasan lääninhallituksen päätök- kansallispuistokomitealta, joka ei ole vielä jät-
3276:  sestä on Kälviän Yhteishirsimetsä valittanut tänyt mietintöään. Lausunnossa kansallispuisto-
3277: 0877006784
3278: 2                                              1977 vp.
3279: 
3280:  komitean taholta on ilmoitettu, että se tulee        lisia menetyksiä rauhoituspäätöksistä, ei tällai-
3281:  mietinnössään ehdottamaan Kotkannevan suo-           nen voi jatkua. Tämänhetkinen rauhoitustilan-
3282:  aluetta kansallispuistoksi.                           ne Kotkannevan osalta merkitsee sitä, että os-
3283:     Mikä merkitys kansallispuistokomitean lau-        tettuja metsälannoitteita seisoo varastoissa n.
3284:  sunnolle on annettava lääninhallituksen rauhoi-       486 000 kg, joista 60 900 kg ehdittiin ajaa met-
3285:  tuspäätöstä tukevana ei voi merkitä kovin pal-       sään hajalleen ennen kuin niiden levittäminen
3286:  jon. Näin siitä syystä, että sama kansallispuisto-    kiellettiin. Pientä erää on lääninhallituksen toi-
3287:  komitea tulee tiettävästi tekemään niin laajoja      menpitein yritetty kerätä pois metsästä. Suun-
3288:  uusia ehdotuksia perustettaviksi kansallispuis-      niteltuja metsäojia ja viemäreitä on hyväksy-
3289:  toiksi, että näiden alueiden hankkiminen val-        tyissä suunnitelmissa kaivamatta yli 296 km ja
3290:  tion omistukseen vaatii varoja satoja miljoonia      metsätietä tekemättä 6,2 km. Kaikki järkisyyt
3291:  markkoja. Jos tällaisten komiteamietintöjen pe-      puoltavat sellaista näkökohtaa, että näin ei voi
3292: rusteella lähdetään tulkitsemaan pakkolunastus-       jatkua aikana, jolloin valtiovallan toimesta ha-
3293:  uhkan olemassaolo luonnonsuojelutarkoituk-            kemalla haetaan yhteiskuntamme ·talouselämän
3294:  seen, joudutaan maassamme sellaiseen olotilaan,      kehittämisen kannalta hyödyllisiä työkohteita,
3295:  että voimassa olevan lainsäädännön turva yk-          joilla haemme helpotusta myöskin heikkoon
3296:  sityisomistukselle järkkyy.                          työllisyys tilanteeseen.
3297:     Kuinka suuresta ylimitoituksesta Kotkanne-            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
3298: van rauhoitustapauksessa luonnonsuojelutarkoi-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
3299:  tuksiin on kysymys selittyy jo osaltaan siitäkin,    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3300: että kun Vaasan lääninhallituksen rauhoituspää-       seuraavan kysymyksen:
3301:  tös koskee n. 6 300 hehtaarin aluetta on Vaa-
3302: san läänin seutukaavaliiton virkistys- ja suojelu-              Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
3303:  alueita koskevassa vaihekaavaehdotuksessa esil-             lääninhallitus on päätöksillään 18. 6.
3304: lä ainoastaan n. 1 300 hehtaarin varaaminen                   1976 ja 7. 2.1977 luonnonsuojelulain
3305:  suojelualueeksi Kotkannevasta. Jos Kotkanne-                 18 § :ään perustuen rauhoittanut pää-
3306: van suojelukysymyksessä löydettäisiin sopimus-               asiassa Kälviän Yhteishirsimetsän omis-
3307:  ratkaisu Vaasan läänin seutukaavaliiton ehdo-                tukseen kuuluvan n. 6 300 hehtaaria kä-
3308: tuksen puitteissa voitaisiin kaikki keskeneräiset            sittävän Kotkannevan alueen molemmis-
3309:  ja metsätalouden kannalta tarpeelliset ojitus-,             sa tapauksissa 6 kuukaudeksi, ja estänyt
3310: taimikonhoito- ja metsänlannoitussuunnitelmat                tämän alueen laitaosilla sellaisten huo-
3311:  toteuttaa.                                                  mattavien      metsänparannushankkeiden
3312:     Kälviän Kotkannevaa koskeva Vaasan läänin-               toteuttamisen, joiden toteuttamiseen ei
3313: hallituksen rauhoituspäätös päättyy elokuun 7                ole katsottu maa- ja metsätalousminis-
3314: päivänä eli runsaan kahden kuukauden kulut-                  teriön päätöksillä estettä olevan ja jotka
3315:  tua. Mitä sen jälkeen tapahtuu?                             metsänparannushankkeet metsähallitus
3316:     Vähintään kohtuullista on, että kokonaisrat-             on rahoittanut, ja jos on,
3317: kaisu asiassa saadaan aikaan kiireellisesti, sillä              minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
3318: sellainen pdko on olemassa, että Vaasan läänin-              tulee kiireellisesti ryhtymään, etteivät
3319: hallitus jatkaa rauhoituspäätöksiään eikä kor-               tällaiset ikävät tapaukset uusiinnu, jois-
3320: keimmasta hallinto-oikeudestakaan saada pää-                 sa hallinnon epäselvyydestä johtuen
3321: töstä valituksiin niiden laillisuudesta. Asian kii-          luonnonsuojelunäkökohdilla estetään yk-
3322: reellistä kokonaisratkaisua puolustaa myöskin                sityisiltä metsänomistajilta järkevän met-
3323: se näkökohta, että kun Kotkannevan rauhoitus-                sänparannustoiminnan toteuttaminen ja
3324: päätös koskee pääasiassa Kälviän Yhteishirsi-                aiheutetaan heille suoranaista taloudel-
3325: metsän omistajina olevia yli 500 pientilan omis-             lista vahinköa?
3326: tajaa ja kun heille on jo tullut suuria taloudel-
3327:      Helsingissä 26 päivänä to\lkokuuta 1977,
3328: 
3329:                                             Heimo Linna
3330:                                                N:o 218                                                3
3331: 
3332: 
3333: 
3334: 
3335:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3336: 
3337:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jälkeen ministeriöllä on tarkoitus puistokohtai-
3338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti selvittää vielä tämän vuoden aikana ehdo-
3339: olette kirjeellänne 26 päivältä toukokuuta 1977       tettujen kansallis- ja luonnonpuistojen perusta-
3340: n:o 1459 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        ruistarve ja kunkin puiston pinta-alallinen laa-
3341: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo        juus. Samalla ministeriö on vedonnut eri maan-
3342: Linnan tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-         omistajaryhmiin ja niiden keskusjärjestöihin ja
3343: sen:                                                  esittänyt, että kaikista sellaisista luontoa muut-
3344:             Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan      tavista toimenpiteistä, jotka saattavat vaarantaa
3345:         lääninhallitus on päätöksillään 18. 6.        suunniteltujen kansallis- ja luonnonpuistojen pe-
3346:         1976 ja 7. 2. 1977 luonnonsuojelulain         rustamisen, pidättäydyttäisiin siihen saakka,
3347:         18 §:ään perustuen rauhoittanut pää-          kunnes ministeriö ehtii tehdä päätöksensä kan-
3348:         asiassa Kälviän Yhteishirsimetsän omis-       sallis- ja luonnonpuiston mahdollisesta perusta-
3349:         tukseen kuuluvan n. 6 300 hehtaaria kä-       misesta ja puiston laajuudesta. Tällaisiksi luon-
3350:         sittävän Kotkannevan alueen molemmis-          toa muuttaviksi toimenpiteiksi on katsottu
3351:         sa tapauksissa 6 kuukaudeksi, ja estänyt      myös suoalueiden ojitukset.
3352:         tämän alueen laitaosilla sellaisten huo-          Mitä tulee erityisesti kysymyksessä mainit-
3353:         mattavien       metsänparannushankkeiden      tuun Kotkannevaan, niin maa- ja metsätalous-
3354:         toteuttamisen, joiden toteuttamiseen ei       ministeriö on 2 päivänä elokuuta 1977 asetta-
3355:         ole katsottu maa- ja metsätalousminis-        nut työryhmän, jonka tehtävänä on syyskuun
3356:         teriön päätöksillä estettä olevan ja jotka     1977 loppuun mennessä kiireellisesti tarkistaa
3357:         metsänparannushankkeet metsähallitus          kansallispuistokomitean mietinnössä kansallis-
3358:         on rahoittanut, ja jos on,                    puistoksi ehdotetun ns. Kotkannevan kansallis-
3359:             minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus     puiston alueellinen laajuus ja rajat ottamalla
3360:         tulee kiireellisesti ryhtymään, etteivät       huomioon jo toteuttamisvaihessa olevat ja lähi-
3361:         tällaiset ikävät tapaukset uusiinnu, jois-    aikoina toteutettaviksi suunnitellut aluetta kos-
3362:         sa hallinnon epäselvyydestä johtuen           kevat metsänparannussuunnitelmat ja hankkeet
3363:         luonnonsuojelunäkökohdilla estetään yk-       sekä kansallispuistosuunnitelman toteuttami-
3364:          sityisiltä metsänomistajilta järkevän met-   seen liittyvät näkökohdat. Samalla ministeriö
3365:         sänparannustoiminnan toteuttaminen ja         vetosi Kälviän Yhteishirsimetsän osakaskuntaan
3366:         aiheutetaan heille suoranaista taloudel-      ja pyysi, että osakaskunta keskeyttäisi asetetun
3367:         lista vahinkoa?                               työryhmän työskentelyajaksi kaikki sellaiset
3368:                                                       metsänparannustöiden toteuttamista tarkoitta-
3369:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vat toimenpiteet, jotka kohdistuvat suunnitel-
3370: vasti seuraavaa:                                      lun Kotkannevan kansallispuiston alueeseen.
3371:    Kysymyksessä tarkoitettu Kotkanneva sisäl-         Tähän mennessä saatujen selvitysten mukaan
3372: tyy 20 päivänä kesäkuuta 1977 mietintönsä             näyttää ilmeiseltä, että ainakin osa kysymyk-
3373: maa- ja metsätalousministeriölle jättäneen kan-       sessä tarkoitetuista metsänparannushankkeista
3374: sallispuistokomitean kansallis- ja luonnonpuisto-     on sellaisia, että ne voitaneen toteuttaa vaaran-
3375: verkon kehittämissuunnitelmaan. Sanotusta mie-         tamatta ns. Kotkannevan kansallispuiston ai-
3376: tinnöstä ja siinä tehdyistä ehdotuksista maa- ja      kaansaamista.
3377:  metsätalousministeriö on pyytänyt lausunnon              Lopuksi on aiheellista vielä todeta, että val-
3378: joukolta eri viranomaisia, laitoksia ja järjestöjä.   tioneuvosto on 11 päivänä elokuuta 1977 anta-
3379:  Lausunnot on pyydetty toimittamaan ministe-          nut päätöksen luonnonsuojelualueen muodosta-
3380: riölle syyskuun loppuun 1977 mennessä, jonka          misesta maanomistajalle aiheutuvan menetyksen
3381: 4                                            1977 vp.
3382: 
3383: korvaamisesta. Tämän päätöksen mukaan voi-       maksaa korvausta. Tätä korvausta voidaan
3384: daan luonnonsuojelulain 9 §:n mukaisen suo-      myöntää vain niistä taloudellisista menetyksistä,
3385: jelualueen muodostamisesta sen omistajalle ai-   jotka maanomistajalle aiheutuvat siitä, että hän
3386: heutuvasta taloudellisen hyödyn menetyksestä     ei voi käyttää aluetta tai sen tuottoa hyväkseen.
3387:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1977.
3388: 
3389:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
3390:                                              N:o 218                                                      5
3391: 
3392:                                                                                    . '   _..   _,_   ,,
3393: 
3394: 
3395: 
3396: 
3397:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3398: 
3399:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen der detta år från fall tili fall utreda behovet
3400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att inrätta de föreslagna national- och natur-
3401: nr 1459 av den 26 maj 1977 tili vederbörande parkerna samt de enskilda parkernas areal.
3402: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks- Samtidigt har ministeriet vädjat tili olika mark-
3403: dagsman Heimo Linnas skriftliga spörsmål, som ägargrupper och deras centralorganisationer och
3404: följer:                                             hos dessa framställt, att de måtte avhålla sig
3405:              Är Regeringen medveten om att läns- från alla sådana naturförändrande åtgärder, som
3406:          styrelsen i Vasa Iän genom beslut 18. 6. kan äventyra inrättandet av de planerade na-
3407:           1976 och 7. 2. 1977 med stöd av 18 § tional- och naturparkerna, tili dess att ministe-
3408:          lagen om naturskydd fredat huvudsak- riet hinner fatta sitt beslut om eventuellt in-
3409:          ligen Kälviän Yhteishirsimetsä tilihöri- rättande av national- och naturpark och om
3410:          ga, ca 6 300 ha omfattande Kotkanneva parkens omfattning. Även dikningar av kärrom-
3411:           område, i vartdera beslutet för 6 måna- råden har ansetts utgöra dylika naturförändran-
3412:          der, och förhindrat förverkligandet av de åtgärder.
3413:           sådana betydande skogsförbättringspro-       Vad särskilt beträffar det i spörsmålet nämn-
3414:          jekt i områdets utkanter, för vilkas för- da Kotkanneva- området, har jord- och skogs-
3415:           verkligande i jord- och skogsbruksminis- bruksministeriet den 2 augusti 1977 tilisatt en
3416:          teriets beslut inte ansetts föreligga hin- arbe.tsgrupp med uppgift att före utgången
3417:           der och vilka skogsförbättringsprojekt av september 1977 skyndsamt justera det i
3418:          forststyrelsen finansierat, och om så är nationalparkskommi ttens betänkande såsom
3419:           fallet,                                   nationalpark föreslagna Kotkannevaområdets
3420:              vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re- areal och gränser och därvid beakta de skogs-
3421:           geringen vidtaga för att förhindra att förbättringsplaner och projekt rörande området,
3422:           dylika tråkiga fall upprepas, där man vilka redan håller på att förverkligas och vilka
3423:           tili följd av oklarheter i förvaltningen planerats bli förverkligade inom en nära fram-
3424:           med tilihjälp av naturskyddssynpunkter tid, samt de synpunkter som ansluter sig tili
3425:           hindrar enskilda skogsägare att för- förvevkligandet av na.tionalparksplanen. Samti-
3426:           verkliga förnuftig skogsförbättring och digt vädjade ministeriet tili delägarna i Kälviän
3427:           åsamkar dem direkt ekonomisk skada? Yhteishirsimet•sä om att andelslaget för den
3428:                                                     tid arbetsgruppen var verksam måtte inställa
3429:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- alla sådana åtgärder i skogsförbättringssyfte,
3430:  samt anföra följande:                              som berör området för den planerade national-
3431:     Ifrågavarande Kotkanneva område ingår i parken Kotkanneva. Enligt de utredningar som
3432:  den pian för utvecklande av ett national- och för närvarande finns att tiligå förefaller det
3433:  naturparksnät, som ingår i nationalparkskom- uppenbart, att åtminstone en del av de i spörs-
3434:  miw!ns den 20 juni 1977 tili jord- och skogs- målet avsedda skogsförbättringsprojekten är så-
3435:  bruksministeriets avlåtna betänkande. Jord- och dana, att de kan förverkligas utan äventyrande
3436:  skogsbruksministeriet har hos olika myndighe- av nationalparken Kotkanneva.
3437:  ter, inrättningar och organisationer begärt ut-       Det kan tili slut konstateras, att statsrådet
3438:  låtande om sagda betänkande och de där fram- .den 11 augusti 1977 givit ett beslut om ersät-
3439:  ställda förslagen. Utlåtandena skall tiliställas tande av den förlust bildandet av naturskydds-
3440:  ministeriet före utgången av september 1977, område medför för markägare. Enligt detta be-
3441:  varefter ministeriet har för avsikt att ännu un- slut kan ersättning erläggas för den förlust av
3442:  0877006784
3443: 6                                        1977 vp.
3444: 
3445: ekonomisk nytta som bildande av i 9 § lagen     endast för de ekonomiska förluster som mark-
3446: om naturskydd avsett skyddsområde medför för    ägaren tillskyndas av att han inte kan utnyttja
3447: områdets ägare. Denna ersättning kan beviljas   området eller dess avkastning.
3448:      Helsingfors den 31 augusti 1977.
3449: 
3450:                                           Jord- ooh skogsbruksminister Johannes Virolainen
3451: Kirjallinen kysymys n:o 219.
3452: 
3453: 
3454: 
3455: 
3456:                                      Alppi ym.: Poliittisesta syrjinnästä ja kortistoinnista puolustus-
3457:                                          voimissa.
3458: 
3459: 
3460:                           E d u s k u n n a n He r r it P u, h a m i e ne 11 e,
3461: 
3462:   )lul1H~ esiiatyneiden tietojen· muka-an                naiin maisemmin vasemm.istolai~et mrelit»~et
3463: Fiämeenlinoossa sijaitsevassa }äiikäripa:tteristossa     ovat sa>attarteer aiheuttaa hakemuksen ltyl'kää.mi~
3464: oo· ty~ipatterl'a päällikkö; kapteeni Seppo              sen;
3465: N'aukkarinen tefmyt miesten soveltuvuutta ja                Suomen solmimat eräät ltansainväliset s~
3466: &enkil~rietoj1t sisältävään kirja<ansa poliittista       mukset, mm. Pariisin rauhansopimus, kieltävät
3467: Rlantaa· osoiTetvan merkirtn:än tykkimies Timo           yl1äkuvamnlaisen poliittisen di.s,krhninaation.
3468: Roppelat! koJ!J.clalle~ Samansisältöinen merldrttä       Lisäksi kortistointi' ja syrjintä horjuttävat kan-
3469: sisältyy myös Roppolan j;aosjohtajan muisti~             salail!ten. luottamusta puolnstusve:imien oikeu-
3470: Ilirjmm.                                                 denmukaisuuteen.
3471:    MerlHnnät pbliitcisesta kanfiåstä ja harras-             Edella olevan perusteella j~ valtiopäiväjär-
3472: tuksista :~vät per~stu ~sianomaisetl tykk!mi~­           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
3473: hen omnn ifmo1tuksun, vaan merkmnat                      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
3474: "SKDi"" ja ,.Varusmiesliitto" perustuvat                 omaisen fäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
3475: muualta hankittuihirt tietoihin.                         myksen:
3476:    Puolustusv:oimissa harjoitettavasta sotilaiden,                    Onko Hallitus tietoinen, että puolus-
3477: myös piiällysl!OO. poliittisten kantojen selvitt-e-                tQ6-voirnissa esiintyy mielipiteisiin ja yh-
3478: lystä ja kortisroinnista on silloin tällöin esiin-                 teiskunnalliseen toimintaan perustuvaa
3479: tynyt t;ieci>ja. Joissakin tapatl'ksissa poliittisesti             sotilaiden kortistointia, ja jos on,
3480: va5emmistolaisten varusmiesten päiisyssä aliup-                       millä valtuuksilla ja mihin tarkcituk-
3481: ~ri~ ifl. upseerikouluun on esiintynyt maihin                      s,een tietoja mm. poliittisesta ka.lilrul5ta
3482: kuin sol!ilaallisiin kriteereihin perustuvia vai-                  kerätään:,. j•a. edelleen)
3483: keuksia. Sooaaa on ilmennyt myös ylennyst-en                          mihm toimenpiteisiim, HaUitus aitkoo
3484: yhteydessä., Tiettävästi upseeriur-alle hakeutu-                   ryhtyä, jotta poliittinen kortistoint;i ja
3485: vJ<m, tausta: selvitetääa varsin tarkkaan ja ai-                   sytjdn:tä puolustusv0imi:ssa lOppuu.?
3486:       13'.e1Si.sä 26 päivänä toukokuuta 1977.
3487: 
3488:            uu~Leeoo- Alppi                  ~aarina Suocio                   I.-C. Björklund
3489:            Jarmo Wahlström                . Marjatta Stenius                 Matti Puhakka
3490: 
3491: 
3492: 
3493: 
3494: 2 087700746A
3495: 2                                            1977 vp.
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 
3500:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3501: 
3502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si puolustusvoimien Yleisen palvelusohjesään-
3503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nön IV luku asettaa esimiesasemassa oleville
3504: olette kirjeenne n:o 1460 ohella 26 päivänä         eräitä vaatimuksia alaisiaosa kohtaan. Näitä ovat
3505: toukokuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston          mm., että esimiehen on henkilökohtaisesti tun-
3506: asianomaisen jäsenen vastattavru-.si kansanedus-    nettava alaisensa, heidän luonteenominaisuu-
3507: taja Ulla-Leena Alpin ym. tekemän seuraavan         tensa, kykynsä, taipumuksensa ja harrastuk-
3508: sisältöisen kysymyksen:                             sensa, että esimiehen on huolehdittava alais-
3509:                                                     tensa hyvinvoinnista ja tarvittaessa ohjattava
3510:           Onko Hallitus tietoinen, että puolus-     heitä yksityisasioissakin, mikäli alaiset sitä pyy-
3511:        tusvoimissa esiintyy mielipiteisiin ja yh-   tävät. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi pe-
3512:        teiskunnalliseen toimintaan perustuvaa       rusyksi:kön päälliköt suorittavat jokaisen alok-
3513:        sotilaiden kortistointia, ja jos on,         kaan kohdalla tulokashaastattelun, jossa edellä
3514:           millä valtuuksilla ja mihin tarkoituk-    mainittuja seikkoja pyritään selvittämään. Tie-
3515:        seen tietoja mm. poliittisesta kannasta      dot ovat täysin luottamuksellisia.
3516:        kerätään, ja edelleen,                          Kansanedustaja Alpin ym. esilletuoman yksi-
3517:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tyistapauksen johdosta suoritetuissa tutkimuk-
3518:        ryhtyä, jotta poliittinen kortistointi ja    sissa on ilmennyt, ettei kyseessä ollut poliitti-
3519:        syrjintä puolustusvoimissa loppuu?           nen mielipiteiden keruu, vaan edellä selostettu
3520:                                                     perusyksikön päällikön suorittama tavanomai-
3521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       nen tulokashaastattelu, jossa oli myös läsnä
3522: seuraavaa:                                          kun!kin alokkaan jaosjohtaja. Tällöin oli asian-
3523:                                                     omainen itse ilmoittanut työpaikakseen Suo-
3524:    Asevelvollisuuslain soveltamisesta 26. 1. 1951   men Demokraattinen Nuorisoliitto ry:n. Asian-
3525: annetun asetuksen (AsK 63/51) 86 §:n mu-            omaisen henkilön palvelusuraan ja menestymi-
3526: kaan sotilaspiirin esikuntien tulee pitää kortis-   seen siinä ei jaosjohtajan vihkossa oHut mer-
3527: toa kaikista valvontaosa alaisista asevelvolli-     kintä SKDL ole tietenkään vaikuttanut. Asian-
3528: sista. Tällä tarkoitetaan sotilaskantakortteja ja   omainen henkilö on ylennetty korpraaliksi pal-
3529: lääkärintarkastuskortteja, jotka seuraavat ase-     veluksessa osoittamistaan sotilaallisista ansiois-
3530: velvollista hänen suorittaessaan vakinaista pal-    ta. Lisäksi kyseinen henkilö on joukko-osaston-
3531: velusta puolustusvoimien joukko-osastoissa tai      sa varusmiestoimikunnan jäsen. Mainittakoon,
3532: laitoksissa. Mainitut kortit sisältävät asian-      ettei asianomainen itse ollut halukas reserviali-
3533: omaisen henkilötietojen ohella vain sotilaskou-     upseerikouluun, jonne hänen esimiehensä oli-
3534: lutusta koskevia tietoja sekä tietoj.a hänen ter-   sivat hänet esittäneet.
3535: veydentilastaan.                                       Edellä esitetyn perusteella todetaan, ettei
3536:    Palveluksen tehokkaan järjestämisen, kuin        puolustusvoimissa esiinny mielipiteisiin ja yh-
3537: myös o1keudenmukaisten ja tarkoituksenmu-           teiskunnalliseen toimintaan perustuvaa sotilai-
3538: kaisten loma- sekä vapaa-aikajärjestelyjen vuok-    den kortistointia eikä syrjintää.
3539:      Helsing1ssä 22 päivänä syyskuuta 1977.
3540: 
3541:                                                              Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
3542:                                               N:o 219                                              3
3543: 
3544: 
3545: 
3546: 
3547:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3548: 
3549:   I det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen         reglementets IV kapitel vissa krav som de som
3550: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            är i förmansställning, bör uppfylla gentemot
3551: velse nr 1460 av den 26 maj 1977 tili veder-         sina underordnade. Bl. a. bör förman person-
3552: börande medlem av statsrådet översänt av-            ligen känna sina underordnade, deras karaktärs-
3553: skrift av riksdagsledamot Ulla-Leena Alppis          drag, förmåga, anlag samt fritidsintressen. Vi-
3554: m. fl. skriftliga spörsmål som följer:               dare skall förman ha omsorg on} sina. under-
3555:                                                      ordnades välbefinnande och, om de underord-
3556:           År Regeringen medveten om att inom         nade så önskar, vid behov vägleda dem också
3557:        försvarsmakten förekommer på åsikter          i privata angelägenheter. I detta syfte verk-
3558:        och samhällelig verksamhet baserad re-        ställer grundenhetens chef med varje rekryt en
3559:        gistrering av so1dater och, om så är          ankomstintervju, där ovan nämnda omständig-
3560:        :fallet,                                      heter i mån av möjlighet klarläggs. Uppgifterna
3561:            med vilka fullmakter och för vilket       är helt konfidentiella.
3562:        ändamål insamlas uppgifter om bl. a.             Vid utredningarna med anledning av det
3563:        politisk ståndpunkt, och vidare,              enskilda faU, som riksdagsledamot Alppi m. fl.
3564:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      fäst uppmärksamhet vid, har det framkommit,
3565:        ta för att få slut på politisk registrering   att det inte varit frågan om insamling av upp-
3566:        och diskriminering inom försvarsmak-          gifter om politiska åsikter, utan om en av
3567:         ten?                                         grundenhetens chef verkställd sedvanlig inter-
3568:                                                       vju av ovan avsedd typ, där även varje rekryts
3569:   Såsom svar på detta spör,smål får jag vörd-        troppledare varit närvarande. Härvid hade ve-
3570: samt anföra fö1jande:                                 derbörande själv såsom sin arbetsplats uppgett
3571:                                                      Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto ry be-
3572:    Enligt 86 § förordningen den 26 januari            nämnda förbund. Anteckningen SKDL i tropp-
3573: 1951 angående tillämpning av värnpliktslagen         ledarens häfte har givetvis inte påverkat veder-
3574: ( 63/51) skall staben för militärdistrikt föra       börande persons tjänstgöringskarriär och fram-
3575: kortregister över samtliga kontroll underkas-        gången däri. Vederbörande har befordrats tili
3576: tade värnpliktiga. Härmed avses militärstam-         korpral på grund av sina militära förtjänster i
3577: kort och läkargranskningskort, vilka följer den      tjänstgöringen. Vidare är ifrågavarande person
3578: värnpliktiga under den tid han tjänstgör vid         medlem i sitt truppförbands beväringskommitte.
3579: aktiv trupp inom truppförband eller inrättning       Det kan nämnas, att vederbörande själv inte
3580: inom försvarsmakten. Nämnda kort innehåller          varit villig att undergå reservunderofficersut-
3581: förutom personuppgifter om vederbörande en-          bildning, för viiken hans förmän skulle ha
3582: dast uppgifter om militär utbildning samt upp-       föreslagit honom.
3583: gifter om vederbörandes hälsotillstånd.                  Med stöd av vad ovan anförts kan det
3584:    Med tanke på en effektiv organisering av          konstateras, att det vid försvarsmakten före-
3585: tjänstgöringen och likaså med tanke på rätt-         kommer varken registrering eller diskrimine-
3586: visa och ändamålsenliga permissions- och fri-        ring av soldater på basen av åsikter och sam-
3587: tidsarrangemang uppställs i Allmänna tjänste-        hällelig verksamhet.
3588:      Helsingfors den 22 september 1977.
3589: 
3590:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
3591:                                               1977 vp.
3592: 
3593: Skriftligt spörsmål nr 220.
3594: 
3595: 
3596: 
3597: 
3598:                                  Taxell: Om den svenskspråkiga befolkningens rätt tili hälsovårds-
3599:                                      service på sitt språk.
3600: 
3601: 
3602:                            T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3603: 
3604:    För den enskilda medborgaren är betydelsen       huvudsakligen handhar publikservice eller där-
3605: av service på det egna modersmålet särskilt         med jämförbara uppgifter kan betjäna finsk-
3606: stor inom hälso, och socialvården. Det rör sig      eller svenskspråkiga personer på deras moder-
3607: här om problem som är personliga och ofta så        smål. Motsvarande princip ,horde utsträckas
3608: invecklade att de inte är lätta att uttryoka och    att gälla hälsovården ooh socialvården i all-
3609: förstå ens på det egoa modersmålet. Också           mänhet.
3610: för personer som behärskar det andra inhemska          Det vore även motiverat att de ledande
3611: språket rätt väl medför facktermerna problem.       tjänstemännen i tvåspråkiga kommuner hade
3612: Vilka svårigheter en person, som dåligt eller       goda eller åtminstone nöjaktiga kunskaper i
3613: inte alls behärskar det språk vårdpersonalen        det andra inhemska språket.
3614: talar, råkar ut för är lätt att inse.                  Det angivna problemet gäller vardera språk-
3615:    Det är därför en angelägen uppgift att skapa     gruppen även om det i praktiken mest är fråga
3616: garantier för att service inom social- och hälso-   om rätten för landets svenskar att erhålla
3617: vården kan ges åt medhorgarna på deras eget         service på sitt modersmål.
3618: modersmål.                                             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
3619:    När det gäller hälsovården är det möjligt att    den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
3620: på det kommunala planet i reglementet för           föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
3621: folkhälsovård inta stadganden som gäller den        rådet ställa .följande spörsmål:
3622: språkliga servicen. På initiativ av Svenska folk-
3623: partiet i .Aho och dess representanter i stads-                  Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
3624: fullmäktige har i stadens reglemente för folk-                för att de kommunala reglementena för
3625: hälsovård intagits ett stadgande enligt vilket                folkhälsoarbetet skall trygga den svenska
3626: hälsovårdsmyndigheterna i Aho skall se tili                   befolkningens rätt tili service på sitt
3627: att enheter -     eller delar av dem -       som              modersmål?
3628:      Helsingfors den 26 maj 1977.
3629: 
3630:                                          Christoffer Taxell
3631: 
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 087700661K
3636: 2                                             1977 vp.
3637: 
3638: Kirjallinen kysymys n:o 220.                                                             Suomennos.
3639: 
3640: 
3641: 
3642: 
3643:                                   Taxell: Ruotsinkielisen väestön oikeudesta saada palveluja omal-
3644:                                      la äidinkielellään.
3645: 
3646: 
3647:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3648: 
3649:    Yksityiselle kansalaiselle on palvelun saami-     lehdittava siitä, että yksiköt - tai niiden osat
3650: sella omalla äidinkielellään merkitys erityisen      - jotka pääasiassa huolehtivat yleisön palve-
3651: suuri terveys- ja sosiaalihuollon alalla. Tässä      lusta tai siihen verrattavista tehtävistä voivat
3652: ovat kysymyksessä ongelmat, jotka ovat hen-          palvella suomen- tai ruotsinkielisiä henkilöitä
3653: kilökohtaisia ja jotka usein ovat niin moni-         heidän äidinkielellään. Vastaava periaate olisi
3654: mutkaisia, että niitä ei ole helppoa ilmaista        ulotettava koskemaan terveydenhuoltoa ja so-
3655: ja ymmärtää edes omalla äidinkielellään. Myös        siaalihuoltoa yleensä.
3656: niille henkilöille, jotka hallitsevat toisen koti-      Olisi myös perusteltua, että johtavilla virka-
3657: maisen kielen varsin hyvin, ammattitermit tuo-       miehillä kaksikielisissä kunnissa olisi hvvät tai
3658: vat mukanaan ongelmiaan. On helppoa ymmär-           vähintään tyydyttävät tiedot toisessa kotimai-
3659: tää, mihin vaikeuksiin sellainen henkilö joutuu,     sessa kielessä.
3660: joka hallitsee joko huonosti tai ei lainkaan            Tämä ongelma koskee molempia kieliryhmiä,
3661: kieltä, jota hoitohenkilökunta puhuu.                vaikka käytännössä onkin kysymys lähinnä
3662:    On tämän vuoksi tärkeä tehtävä luoda ta-          maan ruotsalaisten oikeudesta saada palvelua
3663: keita siitä, että palvelua sosiaali- ja terveyden-   omalla äidinkielellään.
3664: huollon alalla voidaan antaa kansalaisille heidän       Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
3665: omalla äidinkielellään.                              jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
3666:    Terveydenhuollon ·ollessa kysymyksessä on         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3667: mahdollista kunnallisella tasolla ottaa kansan-      seuraavan kysymyksen:
3668: terveystyötä koskeviin ohjesääntöihin määräyk-
3669: siä, jotka koskevat ruotsinkielistä palvelua.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3670: Ruotsalaisen kansanpuolueen ja sen kaupungin-               ryhtyä, jotta kunnalliset kansanterveys-
3671: valtuustossa olevien edustajien aloitteesta Tu-             työtä koskevat ohjesäännöt turvaisivat
3672: russa on otettu kaupungin kansanterveystyötä                ruotsalaisen väestön oikeuden saada pal-
3673: koskevaan ohjesääntöön määräys, jonka mukaan                veluja omalla äidinkielellään?
3674: kansante~eysviranomaisten on Turussa huo-
3675: 
3676:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1977.
3677: 
3678:                                           Christoffer Taxell
3679:                                               N:o 220                                                 3
3680: 
3681: 
3682: 
3683: 
3684:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
3685: 
3686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toin päätetty viranhaltijalta vaadittavasta kieli-
3687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taidosta.
3688: olette 26 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn             Kansanterveystyön ohjesäännössä on kansan-
3689: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        terveyslain 20 § :n mukaan ta11kemmin määrät~
3690: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tävä kansanterveystyön hallinnon järjestämi-
3691: edustaja Christoffer Taxellin näin kuuluvasta       sestä kunnassa. Ohjesääntöön on otettava
3692: kirjallisesta kysymyksestä n:o 220:                 muun ohella määräykset terveyskeskuksen lää-
3693:                                                     kärien velvollisuudesta antaa poliisiviranomai-
3694:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen pyytämää virka-apua oikeuslääketieteellis-
3695:        ryhtyä, jotta kunnalliset kansanterveys-     ten tutkimusten suorittamiseksi elävän henki-
3696:        työtä koskevat ohjesäännöt turvaisivat       lön kliinisen tutkimuksen ja vainajan ulkonaisen
3697:        ruotsalaisen väestön oikeuden saada pal-     ruumiintarkastuksen osalta samoin kuin heidän
3698:        veluja omalla äidinkielellään?               velvollisuudestaan toimia lääkärinä asevelvollis·
3699:                                                     ten tarkastuksissa kutsuotaviranomaisten pyy-
3700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       dettyä sitä terveyslautakunnalta. Kansanter-
3701: vasti seuraavaa:                                    veystyön ohjesäännön tarkoituksena on siten
3702:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, että        järjestää kansanterveystyön erityishallintoa kun-
3703: yksityisille kansalaisille on palvelun saami-       nassa tai kuntainliitossa. Koska palvelusten
3704: sella omalla äidinkielellään erityisen suuri mer-   turvaamista määrätyllä kielellä kunnan asuk-
3705: kitys terveys- ja sosiaalihuollon alalla. Edel-     kaille ei voida pitää hallinnon järjestämisenä,
3706: leen on todettu että terveydenhuollon ollessa       niin sosiaali- ja terveysministeriön mielestä ei
3707: kysymyksessä on mahdollista kunnallisella ta-       tällaisia määräyksiä olisi syytä sisällyttää kan-
3708: solla ottaa kansanterveystyötä koskeviin ohje-      santerveystyötä koskeviin ohjesääntöihin. Täl-
3709: sääntöihin määräyksiä, jotka koskevat ruotsin-      laista ei myöskään ole otettu huomioon niissä
3710: kielistä palvelua.                                  ohjesäännön malleissa, jotka lääkintöhallitus on
3711:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-   hyväksynyt ja jotka on valmisteltu yhteistyössä
3712: kaan potilaan hoidon kannalta on erittäin tär-      kuntien keskusjärjestöjen kanssa. Ruotsinkieli-
3713: keätä, että lääkäri samoin kuin muu terveyden-      sen väestön oikeus saada palveluja omalla äidin-
3714: huoltohenkilöstö ymmärtää potilaan äidinkiel-       kielellään on parhaimmin järjestettävissä ja
3715: tä, jolloin potilas kykenee parhaimmin selvittä-    turvattavissa paikallisesti asianomaisen kunnan
3716: mään vaivansa sekä vastaavasti ymmärtää hä-         tai kuntainliiton hallintoelinten päätöksillä vi-
3717: nelle äidinkielellään annetut ohjeet. Tervey-       ranhaltijoilta vaadittavasta kielitaidosta sekä
3718: denhuoltohenkilöstöitä vaadittavasta kielitai-      kielitaitoisten henkilöiden sijoittamisin mää-
3719: dosta onkin määrätty useissa kuntien ja kun-        rättyihin terveyskeskuksen toimintayksikköihin.
3720: tainliittojen virka- tai johtosäännöissä tai muu-
3721:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1977.
3722: 
3723:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
3724: 4                                           1977 vp.
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729:                           T i ll R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
3730: 
3731:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       beslutat om den språkkunskap som krävs av
3732: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tj änsteinnehavare.
3733: nr 220 av den 26 maj 1977 till vederbörande            I reglemente för folkrälsoarbetet skall, enligt
3734: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     20 § folkhälsolagen, närmare bestämmas om
3735: jande av riksdagsman Christoffer Taxell under-     ordnandet av folkhälsoarbetes förvaltning i
3736: teclmade spörsmål:                                 kommunen. l reglementet skall bland annat
3737:                                                    intagas bestämmelser om läkares vid hälso-
3738:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta    vårdscentral skyldighet att lämna av polismyn-
3739:        för att de kommunala reglementena för       dighet begärd handräckning för utförande av
3740:        folkhälsoarbetet skall ttygga den svenska   rättsmedicinska undersökningar, beträffande
3741:        befolkningens rätt tili service på sitt     klinisk undersökning av levande person och
3742:        modersmål?                                  yttre kroppsundersökning av avliden ävensom
3743:                                                    om sagda läkares skyldighet att fungera som
3744:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       läkare vid undersökning av värnpliktiga, då
3745: samt anföra följande:                              uppbådsmyndighet anhållit därom hos hälso-
3746:                                                    vårdsnämnden. Syftet med reglementet för
3747:    1 motiveringen till spörsmålet har man          folkhälsoarbetet är sålunda att ordna folk-
3748: konstaterat att betydelsen av service på det       hälsoarbetets · särförvaltning i kommunen eller
3749: egna modersmålet för de enskilda medborgarna       kommunalförbundet. Eftersom tryggandet av
3750: är särskilt stor inom hälso- och socialvården.     service på ett visst språk för kommunens
3751: Man har vidare konstaterat att det, när det        innevånare inte kan anses som ordnande av
3752: gäller hälsovården, är möjligt att på det kom-     förvaltningen, anser social- och hälsovårdsmi-
3753: munala planet i reglementena för folkhälso-        nisteriet det inte finnas skäl att inrymma dylika
3754: arbetet inta stadgariden som gäller den svensk-    bestämmelser i reglementena för folkhälsoar-
3755: språkiga servicen.                                 betet. Något sådant har inte heller heaktats
3756:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets       i de modeller tili reglementen, som medicinal-
3757: uppfattning är det med avseende på patient-        styrelsen godkänt och som utarbetats i sam-
3758: vården synnerligt viktigt att såväl läkare som     arbete med kommunernas centralorganisationer.
3759: övrig hälsovårdspersonal förstår patientens mo-    De~ svenskspråkiga befolkningens rätt till
3760: dersmål, varvid patienten bäst kan redogöra        service på det egna modersmålet ordnas och
3761: för sina besvär och även förstår de direktiv       tryggas bäst lokalt genom beslut av veder-
3762: han givits på sitt modersmål. 1 flere av kom-      börande kommuns eller kommunalförbunds för-
3763: munernas eller kommunalförbundens tjänste-         valtningsorgan om den språkkunskap som skall
3764: reglementen eller instruktioner har bestämts       krävas av tjänsteinnehavare samt genom för-
3765: om den språkkunskap som krävs av hälsovårds-       läggande av språkkunniga personer tili vissa
3766: personalen, eller också har man på annat sätt      av hälsovårdscentralens verksamhetsenheter.
3767:      Helsingfors den 23 juni 1977.
3768: 
3769:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
3770:                                                   1977 vp.
3771: 
3772: Kirjallinen kysymys n:o 221.
3773: 
3774: 
3775: 
3776: 
3777:                                     Luttinen: Lahden taideoppilaitosten toiminnan rahoituksen jär-
3778:                                        jestämisestä.
3779: 
3780: 
3781:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3782: 
3783:    Lahden taideoppilaitokset koostuvat kolmes-           ta. Lisäksi opetusta annetaan varsin paljon
3784: ta erillisestä opintoyksiköstä: Lahden taidekou-         tuntiopettajien toimesta.
3785: lusta, Lahden taideteollisesta oppilaitoksesta ja           Taideteollisen oppilaitoksen ja kultaseppä-
3786: Lahden kultaseppäkoulusta.                              koulun menoihin Lahden kaupunki saa 65-73
3787:    Taideteollisessa oppilaitoksessa on kolme             % :n valtionavustuksen. Taidekoulun osalta
3788: osastoa: graafisen suunnittelun osasto, teolli-         kaupunki saa harkinnanvaraista valtionapua,
3789: sen pukusuunnittelun osasto ja valokuvauksen             jonka osuus vuonna 1976 oli 2,5 % taide-
3790: osasto.                                                 koulun menoista. Taideoppilaitosten kokonais-
3791:   Taidekoulussa on yksi o~asto, jolta valmis-           menot vuonna 1977 ovat noin 3,9 milj. mk,
3792: tuu taidemaalareita, kuvanveistäjiä ja taide-           josta valtion osuus on 2,06 milj. mk. Kau-
3793: graafikoita.                                            pungin rahoitettavaksi osuudeksi jää näin ollen
3794:                                                         1,84 milj. mk.
3795:    Kultaseppäkoulussa on kolme opintolinjaa:                Taideoppilaitosten opiskelijoista on suhteel-
3796: kultaseppien, hopeaseppien ja kaivertajien lin-         lisen pieni osuus kotoisin Lahdesta ja Päijät·
3797:                                         tai"deteon·1-
3798:  jat.Lahd en tai"deoppilaito
3799:                          . kset, JOista
3800:                                  . .                    Hämeen talousalueelta. Lukuvuonna 1976-
3801:                                                         77 opiskelee taideoppilaitoksissa yhteensä 185
3802: nen oppilaitos ja kultaseppäkoulu ovat maam-            oppilasta, joista vain 27 on kotoisin Lahdesta
3803: me ainoat pelkästään taideteollista koulutusta          ja 40 muualta Päijät-Hämeestä. Osaltaan tä-
3804: antavat keskiasteen oppilaitokset, omistaa Lah-         hän on vaikuttanut se, että taideoppilaitokset
3805: den kaupunki. Taideteollinen oppilaitos ja kul-         ovat ainoa tämän tason taidealan oppilaitos
3806: taseppäkoulu toimivat ammattikasvatushallituk-
3807:                                                         koko maassa. Oppilaitosten antama koulutus
3808: sen ja taidekoulu opetusministeriön valvonnan
3809:                                                         palvelee täten enemmän valtakunnallisia tar-
3810: alaisina.                                               peita kuin yhden kaupungin tarvetta.
3811:     Taideoppilaitokset toimivat lukuvuonna 1976            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
3812: -77 kolmessa toimipisteessä. Taideoppilaitos-           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
3813: ten rakennussuunnitelmien ensimmäinen raken-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3814: nusvaihe valmistui 12. 1. 1976. Rakennuksessa           vaksi seuraavan kysymyksen:
3815: toimii taideteollinen oppilaitos. Kultaseppäkou-
3816: lu ja taidekoulu toimivat vuokratiloissa. Taide-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3817: oppilaitosten rakennussuunnitelmissa on sen II                 ryhtyä Lahden taideoppilaitosten toi-
3818: ja III rakennusvaiheessa suunniteltu myös tai-                 minnan rahoituksen järjestämiseksi si-
3819: dekoulu ja kultaseppäkoulu sijoitettavaksi sa-                 ten, että koko valtakuntaa palvelevasta
3820: maan yhteyteen taideteollisen oppilaitoksen                    opetuksesta aiheutuvista kustannuksista
3821: kanssa.                                                        vastaisi joko valtio yksin tai yhdessä
3822:    Taideoppilaitoksissa on yhteensä 15 opetus-                 oppilaiden kotikuntien kanssa näiden
3823: toimen ja 13 muuta päätoimista virkaa tai toin-                käytön mukaisessa suhteessa?
3824:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1977.
3825: 
3826:                                              Matti Luttinen
3827: 
3828: 
3829: 0877007991
3830: 2                                              1977 vp.
3831: 
3832: 
3833: 
3834: 
3835:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
3836: 
3837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           vitettäväksi mahdollisuudet ottaa mam1tut op-
3838: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         pilaitokset valtion omistukseen vuoden 1978
3839: hemies, olette 31 päivänä toukokuuta 1977            alusta. Lahden taideoppilaitosten mahdolliseen
3840: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        siirtoon valtiolle sisältyy monenlaisia, muun
3841: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      muassa lainsäädäntöön, oppilaitosten organisaa-
3842: kansanedustaja Matti Luttisen näin kuuluvasta        tioon ja virkamiesoikeudellisiin kysymyksiin
3843: kirjallisesta kysymyksestä n:o 221:                  liittyviä ongelmia, joita parhaillaan selvitetään
3844:                                                      ammattikasvatushallituksen ja Lahden kaupun-
3845:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       gin yhteistyönä. Selvitystyön keskeneräisyyden
3846:        ryhtyä Lahden taideoppilaitosten toi-         vuoksi hallitus ei tässä vaiheessa voi tehdä
3847:        minnan rahoituksen järjestämiseksi si-        Lahden taideoppilaitosten omistussuhteita kos·
3848:        ten, että koko valtakuntaa palvelevasta       kevia päätöksiä, mutta oppilaitosten luonteen
3849:        opetuksesta aiheutuvista kustannuksista       huomioon ottaen hallitus pitää todennäköisenä,
3850:        vastaisi joko valtio yksin tai yhdessä        että ne aikanaan tulevat kokonaan valtion yllä-
3851:        oppilaiden kotikuntien kanssa näiden          pidettäviksi.
3852:        käytön mukaisessa suhteessa?                     Lahden taideoppilaitosten rahoituksen jäl'ljes-
3853:                                                      täminen kysymyksessä jälkimmäisenä vaihto-
3854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ehtona esitetyllä tavoin edellyttäisi sekä am-
3855: vasti seuraavaa:                                     mattioppilaitoksista annetun lain (184/58)
3856:                                                      muuttamista että taidekouluja koskevan valtion-
3857:    Lahden taideoppilaitosten ylläpitäjä, Lahden      osuuslain säätämistä. Näin suuria periaatteelli-
3858: kaupunki, on kuluvan vuoden alkupuolella             sia muutoksia ei kuitenkaan ole mahdollista
3859: kiinnittänyt opetusministeriön huomiota siihen       toteuttaa keskiasteen koulunuudistuksen tässä
3860: suureen taloudelliseen rasitukseen, joka mainit-     vaiheessa, jolLoin muun muassa taidealojen kou-
3861: tujen valtakunnallisiksi katsott:avien oppilaitos-   luksen asemaa koulutusjärjestelmässä ja muita
3862: ten ylläpidosta aiheutuu niiden omistajalle. Sa-     tätä koulutusta koskevia ratkaisuja ei ole vielä
3863: massa yhteydessä kaupunki on esittänyt sel-          tehty.
3864:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
3865: 
3866:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
3867:                                             N:o 221                                                  3
3868: 
3869: 
3870: 
3871: 
3872:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3873: 
3874:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-      tidigt föreslog staden, att man måtte utreda
3875: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder            möjligheterna att överföra nämnda läroanstal-
3876: skrivelse av den 31 maj 1977 tili vederbö-        ter tili statens ägo från början av år 1978.
3877: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      En överföring av konstläroanstaltetma i Lahti
3878: av följande av riksdagsman Matti Luttinen         tili statens ägo inrymmer många problem, bland
3879: m. fl. undertecknade spörsmål nr 221:             annat sådana som ansluter sig tili lagstiftning-
3880:                                                   en, läroanstalternas organisation och tjänste-
3881:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    mannarättsliga frågor. Dessa problem utreder
3882:       ta för att ordna finansieringen av verk-    yrkesutbildningsstyrelsen som bäst i samarbete
3883:       samheten för konstläroanstalterna i Lah-    med Lahti stad. Eftersom utredningsarbetet
3884:       ti ,så, att staten antingen ensam eller     inte är slutfört, kan regeringen inte i detta
3885:       tillsammans med elevernas hemkom-           skede fatta några beslut som rör konstläro-
3886:       muner, i relation tili elevernas använd-    anstalternas i Lahti ägoförhållanden. Med hän-
3887:       ning av konstläroanstalterna skulle sva-    syn tili läroanstalternas karaktär finner rege-
3888:       ra för de kostnader som förorsakas av       ringen det dock sannolikt, att dessa i sinom
3889:       undervisningen, viiken gagnar hela lan-     tid helt kommer att upprätthållas ,av staten.
3890:       det?                                            Ordnandet av finansieringen för konstläro-
3891:                                                   anstalterna i Lahti enligt det senare alterna-
3892:   Såsom svar på dett:\ spörsmål får jag vörd-     tivet i spörsmålet skulle förutsätta både att
3893: samt anföra följande:                             lagen om yrkesundervisningsanstalter ( 184/
3894:                                                   58) ändras och att en lag om statsandelar
3895:    Lahti stad, viiken upprätthåller konstläro-    för konstskolor stiftas. Så stora principiella för-
3896: anstalterna i Lahti har i början av inneva-       ändringar är det dock inte möjligt att genom-
3897: rande år fäst undervisningsministeriets upp-      föra i detta skede av mellanstadiereformen, då
3898: märksamhet vid den stora ekonomiska påfrest-      bland annat de avgöranden som gäller konst-
3899: ning som upprätthållandet av nämnda läro-         utbildningens ställning i utbildningssystemet
3900: anstalter, vilkas verksamhet kan anses vara       och vissa andra avgöranden som berör denna
3901: riksomfattande, utgör för deras ägare. Sam-       utbildning, ännu inte träffats.
3902:      Helsingfors den 30 september 1977.
3903: 
3904:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
3905:                                              1977 v{i.
3906: 
3907: Kirjallinen kysymys n:o 222.
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912:                                 Lampinen ym.: Ns, piilofarmareiden .lnuuttamisesta henki.lö-
3913:                                    autoiksi.
3914: 
3915: 
3916:                         E du s kun n~~~n · Herra P .h he m.i eli e 11 e: ·
3917: 
3918:    Maassamme on vielä liikenteessä lähes 30 000     ajoneuvoj~n. käyttöiän pidentämisee11 tähtäävien
3919: ns. piilofarmarilain ( 482/67) alaista 15. 11,.     pyrkimysten kanssa. Autojärjestöt ovat .tehneet
3920: 1967 ja 11. 5 1 1971. välisenä aikana maahan        asiaa koskevan esityksen valtiovarainministeriöl-
3921: tuotua pakettiautoa. Muuttamalla näitä. paketti·    le vuonna 1976.
3922: autoja jälkikäteen henkilöautoiksi voidaan vä-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
3923: hentää uusien henkilöautojen tuontitarvetta.        37 · §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
3924: Toimenpiteen ayull3; voidaan näin huomattavasti     neuvoston asianomaisen jäsenen .vastattavaksi
3925: säästää ulkomaan valuuttaa .                        seuraavan kysymyksen:
3926:  . Muut~istoimenpiteitä suoritetaan !miten~
3927: kin hyvin rajoitetusti, kun autovero joudutaan                Onko Hallitus tietoinen, että valuut-
3928: maksamaan täysimääräisenä. Jos vero perittäi-              taa voitaisiin huomattavasti säästää sal-
3929: siin alennettuna, olisi muuttamisia odotettavis-           limalla ns. piilofarmarilain (482/67)
3930: sa hyvin runsaasti. Esimerkiksi 500 mk:n suu-              alaisten, 15. 11.67 ja 11. 5. 71 välisenä
3931: ruinen vero autoa kohti toisi valtion kassaan              aikana maahan tuotujen· pakettiautojen
3932: jo 5 milj. mk, mikäli 10 000 pakettiautoa muu-             muuttaminen henkilöautoiksi siten, että
3933: tettaisiin henkilöautoiksi.                                niistä perittäisiin alennettu autovero, ja
3934:    Pakettiauton muuttammen henkilöautoksi                  jos on,
3935: pidentää tuntuvasti ajoneuvojen käyttöikää.                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
3936: Näin toimenpide on yhdensuuntainen ajoneu-                 valuutansäästön aikaansaamiseksi?.
3937: vojen ikätoimikunnan mietinnössä esitettyjen
3938:     . Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1977.
3939: 
3940:          Arto Lampinen                 Irma Koski                     J almad Torikka
3941:          Pekka Jokinen                 Heikki Jartti ..               Saara Mikkola
3942: 
3943: 
3944: 
3945: 
3946: 087700749D
3947: 2                                             1:977 vp.
3948: 
3949:                                                                                                1,
3950: 
3951: 
3952: 
3953: 
3954:                          EdJsk'~nna~ Herr; Puhe~iehelle.
3955: 
3956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      huomattava määrä pakettiautoja - entytsesti
3957: mainitussa tatkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ns. piilofarmareita - , joita käytettiin vain
3958: olette 31 päivänä toukokuuta 1977 päivätyn           henkilöautojen tapaan. Tällaisen kehityksen
3959: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suunnan muuttamiseksi auto- ja moottoripyörä-
3960: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed: Lampi-     verosta annettua lakia muutettiin 11. 5. 1971
3961: sen ym. näin. kuuluvasta kirjallisesta kysy~         annetulla lailla ( 352/71) siten, että umpinais-
3962: myksestä n:o 222:                                    ten pakettiautojen verovapaus rajoitettiin autoi-
3963:                                                      hin, joiden tavaratilan tilavuus on vähintään
3964:           Onko Hallitus tietoinen, että valuut-      3 m3 ja sisäkorkeus vähintiiän 1,30 metriä,
3965:        taa voitaisiin huomattavasti säästää sal-     Samassa yhteydessä muutettiin autoverolain
3966:        limalla ns. piilofannarilain ( 482/67)        veron maksuunpanoa koskevia säännöksiä siten,
3967:        alaisten, 15. 11.67 ja 11. 5. 71 välisenä     että pakettiauton rakennemuutoksen johdosta
3968:        aikana maahan tuotujen pakettiautojen         autovero on aina maksuunpantava täysimääräi~
3969:        muuttaminen henkilöautoiksi siten, että       senä. Lainmuutoksen seurauksena vuonna 1972
3970:        niistä perittäisiin alennettu autovero, ja    rekisteröityjen pakettiautojen lukumäärä laski
3971:        jos on,                                       5 467 autoon.
3972:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän               Ne pakettiautojen omistajat, jotka ovat ·käyt-
3973:        valuutansäästön aikaansaamiseksi?             täneet näitä autojaan lähes yksinomaan hen-
3974:                                                      kilöautoina, ovat saaneet huomattavan talou-
3975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       dellisen hyödyn ostaessaan autonsa aikoinaan
3976: seuraavaa:                                           henkilöauton hintaa huomattavasti alemmalla
3977:    Kysymyksessä tarkoitettuna aikana autoveros-      hinnalla. Ei olisi oikeudenmukaista lisätä tätä
3978: ta vapaa oli sellainen pakettiauto, jota sen ra-     hyötyä sallimalla kysymyksessä tarkoitettujen
3979: kenteeseen ja varusteisiin katsoen oli pidettävä     pakettiautojen · muuttaminen henkilöautoiksi
3980: vain tavaran kuljetukseen tarkoitettuna ja jonka     muutoin kuin maksamalla autovero kokonai-
3981: kokonaispaino oli vähintään 1 700 kilogram-          suudessaan. Viimeksi maahantuodut tällaiset
3982: maa. Mainittua painorajaa oli sovellettu vuo-        pakettiautot ovat jo yli 6 vuotta vanhoja, joten
3983: den 1964 alusta lukien. Kun pakettiautojen           on epätodennäköistä ottaen huomioon paketti-
3984: tavaratilassa saatiin tietyin edellytyksin kuljet-   autojen keskimääräinen ikä, että autojen omis-
3985: taa matkustajia, pakettiautoja ruvettiin enene-      tajat muuttaisivat autojaan henkilöautoiksi sii-
3986: vässä määrin käyttämään yksinomaan henkilö-          nä määrin kuin kysymyksessä arvellaan, vaikka
3987: kuljetuksiin. Tätä. osoittavat myös pakettiauto-     muutoksen vuoksi saataisiinkin suorittaa täyttä
3988: jen rekisteröintimäärät. Vuonna 1968 sanot-          veroa alempi vero. Kovin alhaisen autoveron
3989: tuja autoja rekisteröitiin 5 315 kappaletta,         kantaminen ei toisaalta olisi mielekästä mak-
3990: vuonna 1969 rekisteröintiluku oli 10 353 kap-        suunpanosta aiheutuvien hallintokustannusten
3991: paletta, seuraavana vuonna 16 803 kappaletta         vuoksi. Valuutan säästöön viittaaminen tässä
3992: ja vielä vuonna 1971 15 247 autoa. Viime             yhteydessä tuntuu vaikeasti ymmärrettävältä.
3993: vuosikymmenen vaihteessa arvioitiin varsinais-       Hallituksen mielestä kysymyksessä tarkoitettuun
3994: ten pakettiautojen tarve runsaaksi 5 000 autoksi     toimenpiteeseen ei olekaan aihetta.
3995: vuodessa, joten noina vuosina tuotiin maahan
3996:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1977.
3997: 
3998: 
3999:                                                                             Ministeri Esko Rekola
4000:                                               N:o 222                                               3
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
4006: 
4007:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        - i synnerhet s.k. dolda farmarbilar - vilka
4008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       uteslutande användes som personbilar. För
4009: av den 31 maj 1977 tili vederhörande medlem         att ändra denna utvecklingstrend ändrades
4010: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman      lagen om bil och motorcykelskatt genom en lag
4011: Lampinens m. fl. skriftliga spörsmål nr 222,        11. 5. 71 ( 352/71) så, att täckta paketbilars
4012: som följer:                                         skattefrihet inskränktes tili bilar, vilkas last-
4013:                                                     utrymme har en volym av minst 3 m3 och en
4014:           Är Regeringen medveten om att en          inre höjd av minst 1,30 m. 1 detta samman-
4015:        betydande mängd valuta kunde inbe-           hang ändrades även hilskattelagens stadganden
4016:        sparas om det tilläts, att under den s.k.    om dehitering av skatt så, att bilskatt till
4017:        farmarhillagen    ( fi. piilofarmarilaki)    fö1jd a'V ändring av paketbils konstruktion alltid
4018:        (482/67) lydande, mellan 15.11.67            skall debiteras tili fullt helopp. Som en följd
4019:        och 11. 5. 71 importerade paketbilar         av lagändringen sjönk antalet under år 1972
4020:        konverteras tili personbilar så, att för     registrerade paketbilar tili 5 467.
4021:        dem skulle uppbäras nedsatt bilskatt,            De paketbilsägare, vilka så gott som uteslu-
4022:        och om så är fallet,                         tande använt sina bilar såsom personbilar, har
4023:           vad ämnar Regeringen göra för att         erhållit en avsevärd ekonomisk fördel då de på
4024:        åstadkomma denna valutainbesparing?          sin tid köpte sin bil tili ett pris som var betyd-
4025:                                                     ligt lägre än priset på en personbil. Det vore
4026:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inte rättvist att öka denna fördel genom att
4027: samt anföra följande:                               tillåta att de i spörsmålet avsedda pakethilarna
4028:    Under den i spörsmålet avsedda tiden var         konverteras tiU personhilar, utom i det fall,
4029: sådan pakethil befriad från skatt, som med          att bilskatten betalas i sin helhet. De senast
4030: hänsyn till konstruk!tion och utrustning kunde      importerade paketbilarna av här avsett slag
4031: anses vara avsedd uteslutande för varutransport     är redan över 6 år gamla, varför det med
4032: och vars totalvikt var minst 1 700 kg. Nämnda       beaktande av paketbilarnas genomsnittliga
4033: viktgräns hade tillämpats från hörjan av år         ålder är osannoliklt att bilarnas ägare skulle
4034: 1964. Då man under vissa förutsättningar            konventera sina bilar tili 'personbilar i den
4035: fick transportera passagerare i paketbilars last-   utsträckning som i spörsmålet görs gällande,
4036: utrymme, började man i allt större utsträokning     även om man till följd av ändringen skulle få
4037: använda paketbilar uteslutande för persontrans-     erlägga skatt tili nedsatt belopp. A andra sidan
4038: porter. Detta utvisas även av antalet .registre-    vore det inte meningsfullt att uppbära en
4039: rade pakethilar. Ar 1968 registrerades 5 315        synnerligen låg bils:katt på grund av de admi-
4040: sådana bilar, år 1969 10 353, därpåföljande         nistrativa kostnader som föranleds av debite-
4041: år 16 803 ooh ännu år 1971 15 247. Vid              ringen. Hänvisningen tili valutainbesparing i
4042: ingången av detta decennium beräknades be-          detta sammanhang förefaller svåvbegriplig.
4043: hovet av egentliga pakethilar vara drygt 5 000      Enligt regeringens mening föreligger det inte
4044: bilar om året. Tili landet importerades sålunda     några skäl att vidta den i spörsmålet avsedda
4045: under nämnda år ett avsevärt antal paketbilar       åtgärden.
4046:      Helsingfors den 22 september 1977.
4047: 
4048: 
4049:                                                                             Minister Esko Rekola
4050:                                                1977 vp.
4051: 
4052: Kirjallinen kysymys n:o 223.
4053: 
4054: 
4055: 
4056: 
4057:                                    Suomi ym.: Ovakon Turun rautatehtaan työläisiä vastaan nos-
4058:                                       tettujen syytteiden perusteista.
4059: 
4060: 
4061:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4062: 
4063:    Viime aikoina on tullut julkisuuteen lukuisa       jausmiehiä ylitöihin kärjistäen nam tahallisesti
4064: määrä tapahtumia, joissa työnantajat varsin           tilannetta. Työläiset kieltäytyivät ylitöistä vedo-
4065: mielivaltaisin perustein rajoittavat työläisten       ten liittonsa antamiin suosituksiin ja tehtaan
4066: toimintoja. Useissa tapauksissa työnantajien me-      työhuonekunnan yksimielisesti tekemiin pää-
4067: netelmät ovat yltäneet äärirajoille asti eli ote-     töksiin. Työnantaja muutti tämän jälkeen mää-
4068: taan avuksi oikeuslaitos, jonka kautta pyritään       räystään väittäen korjaustyön olevan hätätyötä.
4069: työläiset asettamaan täydelliseen alistussuhtee-      Korjaamo-osaston kokouksessa työläiset kuiten-
4070: seen ja halutaan ennen kaikkea osoittaa, että         kin katsoivat, että työ on normaaliin ylityöhön
4071: työläisten taistelumuodot etujensa ja oikeuk-         verrattavaa, ja työläiset poistuivat työpaikalta
4072: siensa puolesta ovat rikoksellisia. Tällaiset toi-    säännöllisen työajan jälkeen.
4073: menpiteet ovat mitä jyrkimmässä ristiriidassa            Työnantaja on nyt nostanut syytteen korjaa-
4074: niiden yritys- ja työpaikkademokratia-ajatusten       mon neljää työläistä vastaan vaatimalla heiltä
4075: kanssa, joita yritystenkin taholta tarjotaan          vahingonkorvausta 270 000 markkaa.
4076: uudistuksina työpaikoille.                               Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
4077:    Viimeisimpänä esimerkkinä työläisiin kohdis-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4078: tuneesta demokratian loukkauksesta on Ovakon          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4079: Turun rautatehtaalla tapahtunut ajojahti kor-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4080: jaamo-osaston työntekijöitä vastaan. Neljä yli-
4081: töistä kieltäytynyttä työntekijää on haastettu                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4082: työnantajan taholta raastuvanoikeuteen 6. 6.                  Ovakon Turun rautatehtaalla työnantaja
4083: 1977.                                                         on nostanut perusteettoman syytteen
4084:    Tapahtumat alkoivat kevättalvella työehtoso-               korjaamo-osaston neljää työntekijää vas-
4085: pimuskierroksen nk. Sopimuksettornana aikana.                 taan, ja siitä, että työnantaja esittää
4086: Tuolloin Metallityöväen liitto antoi jäsenistöl-              270 000 markkaa korvausvaatimukseksi
4087: leen suosituksen pidättäytyä ylityöstä. Ovakon                työläisiltä heidän kieltäytyessään ylityös-
4088: Turun rautatehtaan työhuonekunta yhtyi yksi-                  tä, jonka työnantaja katsoi hätätyöksi,
4089: mielisesti Metalliliiton suositukseen. Masuunis-              ja
4090: sa suoritettiin näinä aikoina panoksenjakajan                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4091:  korjausta, ja kun työ ei tullut valmiiksi sään-              ryhtyä estääkseen työläisiin kohdistuvat
4092:  nöllisen työajan puitteissa, työnantaja pyysi kor-           demokratian loukkaukset?
4093:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1977.
4094: 
4095:                 Oili Suomi                                         Ensio Laine
4096: 
4097: 
4098: 
4099: 
4100: 0877007094
4101: 2                                             1977 vp.
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4107: 
4108:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        viä pisimpiä työaikoja sekä poiketa 16 a §:n
4109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännöksistä, ei kuitenkaan kauemmin kuin
4110: olette 1 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-          neljän viikon aikana. Tällaisesta työajan piten-
4111: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nyksestä sekä sen syystä, laajuudesta ja toden-
4112: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        näköisestä kestävyydestä on työnantajan viivy-
4113: Suomen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         tyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomai-
4114: myksestä n:o 223:                                      selle työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviran-
4115:                                                        omainen voi, tutkittuaan asian, joko jättää sen
4116:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          tehdyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpi-
4117:        Ovakon Turun rautatehtaalla työnantaja          teisiin pitennyksen rajoittamiseksi tai lopetta-
4118:        on nostanut perusteettoman syytteen             miseksi.
4119:        korjaamo-osaston neljää työntekijää vas-           Sen seikan tulkitsemisen, onko jokin työ hä-
4120:        taan, ja siitä, että työnantaja esittää         tätyötä vai muuta työtä, suorittaa ensi vaiheessa
4121:        .270 000 markkaa korvausvaatimukseksi           työnantaja. Työsuojeluviranomainen voi, mikäli
4122:        työläisiltä heidän kieltäytyessään ylityös-     katsoo, ettei hätätyöksi ilmoitettu työ täytä
4123:        täl jonka työnantaja katsoi hätätyöksi,         hätätyön edellytyksiä, ryhtyä toimenpiteisiin
4124:        Jli                                             pitennyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
4125:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa käsi-
4126:        ryhtyä estääkseen työläisiin kohdistuvat        tyksensä työn laadusta ja antaa ohjeen työn
4127:        demokratian loukkaukset?                        keskeyttämiseksi. Mikå1i työtä teetetään kuiten-
4128:                                                        kin vastoin työsuojeluviranomaisen käsitystä.
4129:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            hätätyönä, työsuojeluviranomainen voi tehdä.
4130: taen seuraavaa:                                        syyteilmoituksen katsoessaan hätätyötä teetetyn
4131:    Hätätyötä koskevat säännökset ovat työaika-         lainvastaisesti. Oikeudenkäyntiteitse ratkaistaan,
4132: lain (604/46) 12 §:ssä, jota on muutettu työ-          onko työ ollut laissa tarkoitettua hätätyötä.
4133: aikalain muuttamisesta annetulla lailla ( 620/            Hätätyötä on ilmeisesti käytetty työaikalain
4134: 76). Sen mukaan, kun luonnon tapahtuma, tapa-          perusperiaatteiden vastaisesti esimerkiksi sil-
4135: turma tai muu seikka, jota ei ole voitu enna-          loin, kun töitä on pyritty teettämään hätätöinä
4136: kolta tietää, on aiheuttanut keskeytyksen liik-        työaikalain ylityösäännösten kiertämiseksi. Hal-
4137: keen, laitoksen tai yrityksen säännöllisessä toi-      litus on tietoinen nykyisen työaikalainsäädän-
4138: minnassa tahi vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen        nön epäkohdista ja pyrkii mahdollisuuksiensa
4139: keskeytykseen taikka hengen, terveyden tai             mukaan poistamaan havaitut puutteet. Työaika-
4140: omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi, saa,           lainsäädännöstä on tällä hetkellä uudistamisen
4141: siinä määrin kuin mainitut syyt vaativat, piten-       alaisena muun muassa kauppaliikkeiden ja toi-
4142: tää 5, 6 ja 7 §:n mukaan määräytyviä säännöl-          mistojen työoloista annettu laki ( 605/46).
4143: lisiä työaikoja sekä 5 a §:n mukaan määräyty-
4144:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1977.
4145: 
4146:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
4147:                                                N:o 223                                                 3
4148: 
4149: 
4150: 
4151: 
4152:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4153: 
4154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          längre tid än fyra veckor. Angående sådan
4155: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        förlängning av arbetstiden samt om dess orsak,
4156: av den 1 juni 1977 tili vederbörande medlem           omfattning och sanoolika varaktighet skall ar-
4157: av statsrådet översänt avskrift av följande av        betsgivaren ofördröjligen göra skriftlig anmä-
4158: riksdagsman Suomi m.fl. undertecknade spörs-          lan tili vederbörande arbetarskyddsmyndighet.
4159: mål nr 223:                                           Arbetarskyddsmyndigheten kan, efter att ha
4160:                                                       prövat ärendet, antingen låta vid anmälan bero
4161:           Är Regeringen medveten om att ar-           eller skrida tili åtgärder för begränsning eller
4162:        betsgivarparten vid Ovakos järnverk i          inställande av förlängningen.
4163:        Aho har väckt ett grundlöst åtal mot              Det är i första skedet arbetsgivaren som står
4164:        fyra arbetstagare vid reparationsavdel-        för tolkningen av om ett arbete är nödarbete
4165:        ningen samt om att arbetsgivaren fram-         eller annat arbete. Arbetarskyddsmyndighet kan
4166:        ställt yrkande på ett 270 000 mark             skrida tili åtgärder för att begränsa eller instäl-
4167:        stort skadestånd av arbetstagarna då           la förlängningen ifall myndigheten anser att ar-
4168:        dessa vägrat att utföra övertidsarbete,        bete, som anmälts som nödarbete, inte uppfyl-
4169:        vilket arbetsgivaren ansåg vara nöd-           ler förutsättningarna för nödarbete. Arbetar-
4170:        arbete, och                                    skyddsmyndighet kan meddela sin åsikt om ar-
4171:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        betets karaktär och ge direktiv om att arbetet
4172:        ta för att förhindra kränkningar av            skall avbrytas. Om man trots detta och mot
4173:        demokratin riktade mot arbetare?               arbetarskyddsmyndighets uppfattning låter ut-
4174:                                                       föra arbetet som nödarbete, kan arbetarskydds-
4175:    Såsom svar på ovanstående spörsmål får jag         myndighet göra åtalsanmälan då myndigheten
4176: vördsamt anföra följande:                             anser, att arbetsgivaren låtit utföra nödarbete
4177:    Stadgandena angående nödarbete ingår i 12 §        i strid med lag. I rättegångsväg avgörs, huru-
4178: arbetstidslagen ( 604/46), viiken ändrats ge-         vida arbetet varit i lagen avsett nödarbete.
4179: nom lagen om ändring av arbetstidslagen                  Nödarbete har uppenbart använts i strid
4180: ( 620/76). Om naturtilldragelse, olyckshändelse       med grundprinciperna i arbetstidslagen t.ex.
4181: eller annan omständighet, som ej kunnat förut-        då man försökt låta utföra arbete som nödar-
4182: ses, har vållat avbrott i rörelses, inrättnings       bete i syfte att kringgå arbetstidslagens stad-
4183: ellet företags regelbundna drift eller om sådan       ganden om övertidsarbete. Regeringen är med-
4184: omständighet medför överhängande fara för             veten om missförhållandena i den nuvarande
4185: avbrott eller för skada tili Iiv, hälsa eller egen-   arbetstidslagstiftningen och försöker i mån av
4186: dom, får - enligt sagda lag - i den utsträck-         möjlighet eliminera de bristfälligheter som
4187: ning förenämnda skäl kräver, de i enlighet med        framkommit. Inom arbetstidslagstiftningen är
4188: 5, 6 och 7 § fastställda ordinarie arbetstiderna      bl.a. lagen om arbetsförhållandena inom han-
4189: och de i enlighet med 5 a § fastställda längsta       delsrörelser och kontor ( 605/46) som bäst
4190: arbetstiderna förlängas samt undantag göras           föremål för revidering.
4191: från stadgandena i 16 a §, dock ej under
4192:       Helsingfors den 30 juni 1977.
4193: 
4194:                                             Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
4195:                                               1977 vp.
4196: 
4197: Kirjallinen kysymys n:o 224.
4198: 
4199: 
4200: 
4201: 
4202:                                   Vepsäläinen: Pienten omakotitalojen laajentamisen rahoituksen
4203:                                      turvaamisesta.
4204: 
4205: 
4206:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e II e.
4207: 
4208:    Omakotitalojen      laajentamismahdollisuudet        Näyttääkin siltä, että asuntohallitus on otta-
4209: ovat vaikeutuneet huomattavasti sen jälkeen          nut liian ahtaan ja epätarkoituksenmukaisen
4210: kun asuntohallitus on tiukentanut ohjeitaan          kannan tässä kysymyksessä. Kun tällainen tuot-
4211: omakotitalon laajentamisen lainoituksen osalta.      taa tarpeetonta haittaa pienen omakotitalon
4212: Tiettävästi tämän vuoksi on hylätty jopa 10%         laajennuksen rahoitukselle, tulkintaa olisi väl-
4213: laajennuksen rahoitusta !koskevista hakemuk-         jennettävä pikaisesti.
4214: sista.                                                  Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4215:    Asuntohallituksen ohjeen mukaan "laina voi-       t)'ksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
4216: daan myöntää asuntotuotantoasetuksen 7 §:n           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4217: mukaan vain sellaisen omakotitalon laajenta-         vaksi seuraavan kysymyJ....sen:
4218: mista varten, jossa ennen [aajentamista on ai-
4219: noastaan yksi vähintään kolme huonetta ja                      Onko Hallitus tietoinen, että asunto-
4220: keittiön käsittävä asunto. Erityisistä syistä lai-          hallituksen liian ahdas tulkinta haittaa
4221: naa voidaan myöntää laajentamista varten,                   tarpeettomasti pienten omakotitalojen
4222: vaikka asunto käsittää vain kaksi huonetta ja               peruskorjausten ja laajentamisen rahoi-
4223: keittiön".                                                  tusta, ja
4224:    Asuntotuotantoasetuksen 7 §:ssä kuitenkin                   mitä Hallitus aikoo tehdä pienten
4225: sanotaan, että erityisistä syistä saa lainaa oma-           omakotitalojen laajentamisen ja perus-
4226: kotitalon peruskorjausta varten myöntää silloin-            korjauksen rahoituksen turvaamiseksi?
4227: kin, kun asunto on kahta huonetta ja keitto-
4228: komeroa pienempi.
4229:   Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
4230: 
4231:                                          Osmo Vepsäläinen
4232: 
4233: 
4234: 
4235: 
4236: 0877008079
4237: 2                                              1977 vp.
4238: 
4239: 
4240: 
4241: 
4242:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
4243: 
4244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaasti on voitu todeta, että nykyisiä huone-
4245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lukurajoituksia olisi syytä tarkistaa suuremman
4246: olette 2 päivänä kesälkuuta 1977 päivätyn kir-        joustavuuden aikaansaamiseksi ja monipuoli-
4247: jeenne n:o 1544 ohella toimittanut valtioneu-         semman asuntokannan sisählyttämiseksi asian-
4248: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          omaiseen lainoitusmuotoon. Valtakunnallisessa
4249: kansanedustaja Osmo Vepsäläisen kirjallisesta         asunto-ohjelmassa vuosille 1976-1985 (Komi-
4250: kysymyksestä n:o 224, jossa tiedustellaan:            teanmietintö 1976: 36, liite 5, Asuntopoliitti-
4251:                                                       sen jaoston mietintö) mm. esitetään, että "pe-
4252:            Onko Hallitus tietoinen, että asunto-      ruskorjauslainoitu:ksen piiriin tulisi rajoituk-
4253:         hallituksen liian ahdas tulkinta haittaa      setta sisällyttää myös pienten yksi tai kaksi
4254:         tarpeettomasti pienten omakotitalojen         huonetta ja keittokomeron käsittävien oma-
4255:         peruskorjausten ja laajentamisen rahoi-       kotitalojen 1ainoittaminen". Sisäasiainministe-
4256:         tusta, ja                                     riön asettaman perusparannustyöryhmän 28. 9.
4257:            mitä Hallitus aikoo tehdä pienten          1977 jättämässä mietinnössä (Komiteanmie-
4258:         omakotitalojen laajentamisen ja perus-        tintö 1977: 43) todetaan, että peruskorjatta-
4259:         korjauksen rahoituksen turvaamiseksi?         ville asunnoille asetetuista vähimmäisvaatimuik-
4260:                                                       sista on ollut haitallisia seurausvaikutuksia ku-
4261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten pienien asuntojen jääminen edelleen huo-
4262: vasti seuraavaa:                                      nokuntoisina asumiskäyttöön, kulttuurihistorial-
4263:    Asuntolainoitettavan omakotitalon huonelu-         lisesti arvdkkaiksi katsottavilla alueilla olevien
4264: kua koskevat rajoitukset sisältyvät asuntotuo-        pienien asuntojen jääminen perusparannuslai-
4265: tantoasetuksen 7 §:ään, sellaisena kuin se on         noituksen ulkopuolelle. Kun lisäksi maatalous-
4266: 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa asetuk-           tuotantoon liittyneissä asunnoissa huoneiden
4267: sessa (580/73). Alunperin edellytettiin raken-        koko on huomattavasti tavanomaista suurempi,
4268: nettavalta, laajennettavalta tai peruskorjatta-       voitaisiin nämä asunnot saattaa nykyaikaiselle
4269: valta omakotitalolta pääsääntöisesti sitä, että       asumiselle asetettavia vaatimuksia vastaaviksi
4270: siinä oleva asunto käsitti vähintään kolme huo-       jakamalla huoneita. Työryhmä toteaakin mie-
4271: netta ja keittiön. Erityisistä syistä voitiin lai-    tinnössään, että "koska perusparantamisen ja
4272: noittaa kaksi huonetta ja keittiön käsittävä          laajentamisen tarkoituksenmukaisuus joudutaan
4273: omakotitalo. Lainoituksen edellytykseksi ase-         joka tapauksessa harkitsemaan jokaisen hake-
4274: tettujen huonelukurajoitusten osoittauduttua          muksen osalta edkseen ja koska tällöin joudu-
4275: erityisesti peruskorjauksen osalta iliian ahtaiksi,   taan ottamaan huomioon myös kyseiseen oma-
4276: muutettiin asetuksen asianomaista pykälää niin,       kotitaloon asumaan tulevan perheen asumis-
4277: että lainaa on mahdollista myöntää myös sel-          tarpeet, ei asetukseen olisi syytä sisällyttää
4278: laisen omakotitalon peruskorjaamista varten,          lainkaan asunnon huonelukua koskevia vähim-
4279: jossa on vain kaksi huonetta ja keittokomeron         mäisvaatimuksia."
4280: käsittävä asunto. Lainan myöntäminen tehtiin             Sisäasiainministeriö tulee ensi tilassa selvit-
4281: erityisistä syistä mahdolliseksi tätä pienemmän-      tämään ja harkitsemaan, voidaanko ja millä
4282: kin omakotitalon peruskorjaamiseen. Rakenta-          tavoin peruskorjaustoimintaan kohdistuvaa val-
4283: misen ja laajentamisen osalta huonelukurajoi-         tion lainoitusta laajentaa, ottaen huomioon ny-
4284: tulkset sen sijaan jätettiin entiselleen.             kyiset taloudelliset mahdollisuutemme, koske-
4285:    Omakotitalon peruskorjaus- ja laajennustoi-        maan nykyistä suurempaa osaa asuntokannasta.
4286: minnan lisäännyttyä viime vuosina voimak-
4287:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1977.
4288: 
4289:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4290:                                              N:o 224                                              3
4291: 
4292: 
4293: 
4294: 
4295:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4296: 
4297:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skäl att justera de gällande begränsningarna
4298: det anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-      i rumantalen för att få tili stånd en större
4299: ve1se nr 1544 av den 2 juni 1977 tili veder-       smidighet och för att inrymma ett mångsidigare
4300: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     bostadsbestånd i den berörda belåningsformen.
4301: av följande av riksdagsman Osmo Vepsäläinen        I det riksomfattande bostadsprogrammet för
4302: undertecknade spörsmål nr 224:                     åren 1976-1985 (Kommittebetänkande 1976:
4303:                                                    36, bilaga 5, bostadspolitiska sektionens betän-
4304:           Är Regeringen medveten om att bo-        kande), anförs bl.a. att man i grundrepara-
4305:        stadsstyrelsens alltför snäva tolkning i    tionsbelåningen utan restriktioner borde inrym-
4306:        onödan medför olägenheter för finan-        ma även belåningen av små egnahemshus som
4307:        sieringen av grundreparationer och ut-      omfattar endast ett ellet två rum och kokvrå.
4308:        vidgandet av små egnahemshus, och           Den arbetsgrupp för ombyggnadsfrågor, viiken
4309:        vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       har tillsatts av ministeriet för inrikesärendena,
4310:        för att trygga finansieringen av grund-     har i sitt betänkande (Kommittebetänkande
4311:        reparationer och utvidgandet av små         1977: 43 ), vilket avgavs den 28 september
4312:        egnahemshus?                                1977, ikonstaterat, att de minimikrav som stäils
4313:                                                    på bostäder, vilka skall grundrepareras, har
4314:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      haft menliga följdverkningar, såsom t.ex. att
4315: samt anfö.ra följande:                             små bostäder, som är i dåligt skick, fortfarande
4316:    De begränsningar som gäller rumsantalet i       används för bostadsändamål och att små bo-
4317: egnahemshus, för vilka bostads<lån bevi1jas, in-   städer på områden som anses kulturhistoriskt
4318: går i 7 § förordningen om bostadsproduktion,       värdefulla står utanför långivningen för grund-
4319: sådan den lyder i förordning av den 2 juli         reparationer. Då dessutom rummens storlek i
4320: 1973 ( 580/73). Ursprungligen förutsatte man       bostäder som ansluter sig tili lantbruksproduk-
4321: att bostaden i ett egnahemshus, vilket skulle      tionen är märkbart större än vanligt, kunde
4322: uppföras, utvidgas ellet grundrepareras, i regel   dessa bostäder fås att matsvara de anspråk
4323: skulle omfatta minst tre rum och kök. Av           som ställs på nutida boendeformer även genom
4324: synnerliga skal kunde man även bevilja Iån för     en delning av rummen. Arbetsgruppen konsta-
4325: egnahemshus som omfattade två rum och kök.         terar även i sitt betänkande att, eftersom man
4326: Då de som villkor för lån uppställda begräns-      i alla händelser blir tvungen att för varje an-
4327: ningar som gällde antalet visat sig vara alltför   sökan srkilt pröva ändamålsenligheten av en
4328: snäva, speciellt då det var fråga om grundre-      grundreparation och en utvidgning och efter-
4329: parationer, ändrades vederbörliga stadgande i      som man härvi:d även blir tvungen att beakta
4330: förordningen så, att det är möj.ligt att bevilja   boendebehovet för den familj som kommer att
4331: lån även för grundreparation av sådant egna-       bosätta sig i ifrågavarande egnahemshus, det
4332: hemshus, som omfattar en bostad på endast två      inte skulle finnas någon anledning att i för-
4333: rum och kokvrå. På synnerliga skäl möjliggjor-     ordningen inrymma stadganden om minimikrav
4334: des även lånebevillningen för grundreparation      gällande rumsantalet.
4335: av sådana egnahemshus som är mindre än de             Ministeriet för inrikesärendena kommer med
4336: ovan nämnda husen. Beträffande uppförande          det snaraste att utreda och överväga om och
4337: och utvidgande kvarstod däremot rumsantal-         på vilket sätt den statens långivning, som gäl-
4338: begränsningarna oförändrade.                       ler grundreparationsverksamhet, med beaktande
4339:    Sedan grundreparations- och utvidgnings-        av våra nuvarande ekonomiska möjligheter kan
4340: verksamheten under de senaste åren kraftigt        utvidgas att omfatta en större del av bostads-
4341: ökat, har man kunnat konstatera, att det vore      beståndet än nu är fallet.
4342:   Helsingfors den 4 oktober 1977.
4343: 
4344:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4345: 1
4346: 1
4347: 1
4348:     1
4349:     1
4350:     1
4351:         1
4352:         1
4353:         1
4354:             1
4355:             1
4356:             1
4357:                 1
4358:                 1
4359:                 1
4360:                     1
4361:                     1
4362:                     1
4363:                         1
4364:                         1
4365:                         1
4366:                             1
4367:                                                1977 vp.
4368: 
4369: Kirjallinen kysymys n:o 225.
4370: 
4371: 
4372: 
4373: 
4374:                                    Puolanne ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen puhelinvirkailijoiden
4375:                                       ylimääräisiä eläkkeitä koskevista rajoittavista ohjeista.
4376: 
4377: 
4378:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
4379: 
4380:    Vuoden 1977 varsinaisen tulo- ja menoar-           esimerkiksi ekspeditööreille, yleensä voitane
4381: vion yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan      myöntää ylimääräistä eläkettä.
4382: liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan              Posti- ja lennätinhallituksen lennätinosasto
4383: posti- ja lennätinlaitoksen momentin 31.94.05         on edellisen johdosta antanut 2. 5. 1977 piiri-
4384:  (Eläkkeet, arviomääräraha) alakohdassa 2             konttoreilleen ohjeet, joissa se menee vieläkin
4385:  (Vuoden kuluessa myönnetyt ylimääräiset eläk-        pitemmälle supistaessaan eläkkeeseen oikeutet-
4386: keet) mm. seuraavaa:                                  tujen ryhmiä siten, että eläke-esitykset on ra-
4387:     "Alamomentille ehdotetaan lisäystä kertame-       joitettava koskemaan vain varsinaisessa puhe-
4388: nona 1 000 000 mk, mistä automatisoiduissa ja         lunvälitystyössä työskentelevää henkilökuntaa,
4389: automattsottavissa puhelinkeskuksissa palvel-         joten niihin ei saa sisällyttää esimiesasemassa
4390: leille ja työtä vaille jääneille 58 vuotta täyttä-    olevia, kuten puhelinvalvojia ja ekspeditöörejä
4391: neille puhelinliikenne- tai siihen liittyvissä teh-   eikä toimistotyötä tekevää henkilökuntaa kos-
4392: tävissä palvelleille puhelinvirkailijoille voitai-    kevia hakemuksia.
4393: siin varata ylimääräistä eläkettä saaden mahdol-         Tähän mennessä ovat edellä mainitut henki-
4394: lisuus siirtyä eläkkeelle. Edellä mainitusta syys-    löryhmät olleet oikeutetut saamaan budjetin
4395: tä ylimääräisen eläkkeen saaneen henkilön jäl-        perustelujen mukaisen ylimääräisen eläkkeen.
4396: keen on tarkoitus suorittaa myös perhe-eläkettä          Luonnollisena seurauksena edellä mainituista
4397: ylimääräisenä eläkkeenä. Ylimääräisen eläkkeen        rajoittavista toimenpiteistä ovat ko. henkilö-
4398: määrää laskettaessa noudatetaan soveltuvin osin       ryhmät erittäin huolestuneita tulevaisuudes-
4399: valtion eläkelain (280/66) ja valtion perhe-          taan, sillä uuden työpaikan saaminen ottaen
4400: eläkelain (774/68) säännöksiä."                       huomioori vallitsevat olosuhteet, iän ja suku-
4401:    Momentti on sisältynyt ensimmäisen kerran          puolen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa, ellei
4402: vuoden 1967 budjettiin ja tässä periaatteelli-        posti- ja lennätinlaitos sitä pysty järjestämään.
4403: sessa sanamuodossa vuodesta 1973 lähtien,                Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiQ>o
4404: jonka mukaan myös käytännössä eläkkeitä on            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
4405:  myönnetty.                                           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4406:     Nyt on kuitenkin valtiokonttorin eläkelauta-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4407: kunta antanut 18. 4. 1977 posti- ja lennätinhal-
4408: lituksen lennätinosastolle suosituksen, jonka                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4409: mukaan eläkkeen saajien ryhmää on ryhdyttävä                 ryhtyä edellä mainittujen rajoitusohjei-
4410: rajaamaan. Eläkelautakunta ehdottaa em. kir-                 den oikaisemiseksi ja ylimääräisen eläk-
4411: jeessään, että ylimääräinen eläke tulee myöntää              keen takaamiseksi niille henkilöille,
4412: vain varsinaisissa suorittavissa tehtävissä pal-             jotka valtion tulo- ja menoarvion pe-
4413: velleille puhelinvirkailijoille, jotka automaation           rusteluissa (31.94.05.2) vahvistettujen
4414: vuoksi välittömästi jäävät vaille työtä, eikä                periaatteiden mukaan ovat siihen oikeu-
4415: näin ollen esimiesasemassa oleville henkilöille,             tettuja?
4416:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
4417: 
4418:                 Ulla Puolanne                                     Aili Vaittinen-Kuikka
4419: 
4420: 
4421: 087700662L
4422: 2                                                 1977 vp.
4423: 
4424: 
4425: 
4426: 
4427:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4428: 
4429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nään, että ylimääräinen eläke tulee myontaa
4430: mainitussa tarkoituksess·a Te, Herra Puhemies,           vain varsinaisissa suorittavissa tehtävissä palvel-
4431: olette 2 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-            leille puhelinvirkailijoille, jotka automaation
4432: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         vuoksi välittömästi jäävät työtä vaille. Näin
4433: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ollen esimiesasemassa oleville henkilöille, esi-
4434: Ulla Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjalli-            merkiksi ekspeditööreille, ei yleensä voitane
4435: sesta kysymyksestä n:o 225:                              myöntää ylimääräistä eläkettä.
4436:                                                             Posti- ja lennätinhallituksen lennätinosasto
4437:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          antoi 2. 5. 1977 em. Valtiokonttorin kirjeen
4438:         ryhtyä edellä mainittujen rajoitusohjei-         johdosta ohjeet lennätinosaston alaiseen linja-
4439:         den oikaisemiseksi ja ylimääräisen eläk-         hallintoon. Päätöksessä kehotettiin piirikontto-
4440:         keen takaamiseksi niille henkilöille,            reita ja toimipaikkoja pidättymään tekemästä
4441:         jotka valtion tulo- ja menoarvion perus-         esityksiä puhelinvirkailijoiden ylimääräisistä
4442:         teluissa (31.94.05.2) vahvistettujen pe-         eläkkeistä muiden kuin niiden toimipaikkojen
4443:         riaatteiden mukaan ov•at siihen oikeu-           osalta, joihin automatisointitoimenpiteet välittö-
4444:         tettuja?                                         mästi kohdistuvat. Päätöksessä kehotettiin vielä
4445:                                                          rajoittamaan esitykset koskemaan vain varsinai-
4446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              sessa puhelunvälitystyössä työskentelevää hen-
4447: taen seuraavaa:                                          kilökuntaa, joten ulkopuolelle jäävät esimiesase-
4448:    Valtion tulo- ja menoarvion yksityiskohtais-          massa olevat, kuten puhelinvalvojat ja ekspedi-
4449: ten perustelujen, jotka koskevat liikenneminis-          töörit sekä toimistotyötä tekevät.
4450: teriön hallinnonalaan kuuluvan posti- ja lennä-             Samanaikaisesti lennätinosasto lähetti lausun-
4451: tinlaitoksen momentti:l 31.94.05, mukaan voi-            topyynnön Valtiokonttorin eläkelautakunnalle,
4452: daan automatisoiduissa ja automatisoitavissa             jossa tiedusteltiin yksityiskohtaisia ohjeita siitä,
4453: puhelinkeskuksissa palvelleille ja työtä vaille          keille kirjeessä mainituille ryhmille, jotka toi-
4454: jääneille 58 wotta täyttäneille puhelinliikenne-         mivat puhelinliikenteeseen liittyvissä tehtävissä,
4455: ja siihen liittyvissä tehtävissä palvelleille puhe-      voidaan myöntää ylimääräinen eläke.
4456: linvirkailijoille myöntää ylimääräinen eläke.               Valtiokonttorin eläkelautakunnan 24. 5. 1977
4457:    Valtiokorittori on aikaisemmin myöntänyt              antamassa vastauksessa todettiin, että tulo- ja
4458: joillekin esimiesasemassa olleille puhelinvirkai-        menoarvion momentilta 31.94.05.2 myönnettä-
4459: lijoille, kuten yhdelle kontrollöörille, yhdelle         vät eläkkeet on eläkelautakunnan käsityksen
4460: ekspeditöörille ja muutamalle puhelinvalvojalle          mukaan tarkoitettu myönnettäviksi lennätinosas-
4461: ylimääräisen eläkkeen.                                   ton 2. 5. 1977 antaman kirjeen ohjeessa tarkoi-
4462:    V aitiokonttorin eläkelautakunta antoi posti-         tetuille virkailijoille.
4463: ja lennätinhallituksen lennätinosastolle 18.4.              Liikenneministeriö selvittää, voitaisiinko tässä
4464: 1977 tulkintakirjeen, jossa todettiin, että "pu-         tarkoitettua ylimääräistä eläkettä myöntää myös
4465: helinliikenne.- tai siihen liittyvissä tehtävissä pal-   puhelintoimipaikoissa suoritustasoisissa välittö-
4466: velevat puhelinvirkailijat" -ryhmän rajaaminen           mästi puhelinliikenteeseen liittyvissä toimisto-
4467: voi eräissä tapauksissa tuottaa vaikeuksia. Elä-         tehtävissä, kuten esim. laskutus-, tilastointi- ja
4468: kelautakunta lausuikin tämän vuoksi käsitykse-           arkistotehtävissä toimiville puhelinvirkailijoille.
4469:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1977.
4470: 
4471:                                                                       Liikenneministeri Veikko Saarto
4472:                                                N:o 225                                                3
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477:                             Tili Riksdagens Herr Talman
4478: 
4479:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          följd av automatisering direkt blir utan arbete.
4480: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             Under sådana förhållanden torde i allmänhet
4481: velse av den 2 juni 1977 tili vederbörande            extra pension inte kunna beviljas personer i
4482: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        förmansställning, tili exempel expeditörer.
4483: jande av riksdagsman Ulla Puolanne m.fl. un-              Post- och telegrafstyrelsens telegrafavdelning
4484: dertecknade spörsmål nr 225:                          gav 2. 5. 1977 med anledning av Statskonto-
4485:                                                       rets ovan nämnda skrivelse direktiv åt den lin-
4486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        jeförvaltning som underlyder avdelningen. I
4487:        taga för att rätta ovan nämnda be-             direktiven uppmanades distriktskontoren och
4488:        gränsningsanvisningar och för att garan-       anstalterna att avhålla sig från att göra förslag
4489:        tera extra pension för de personer, som        tili extra pension för telefonfunktionärer i
4490:        enligt de i motiveringarna tili statsför-      fråga om andra än de anstalter, som automati-
4491:        slaget (31.94.05.2.) fastslagna princi-        seringsåtgärderna direkt gäller. I direktiven
4492:        perna är berättigade därtili?                  uppmanades vederbörande dessutom att be-
4493:                                                       gränsa förslagen så, att de enbart avser den
4494:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         personai som tjänstgör i egentligt telefonistar-
4495: samt anföra följande:                                 bete. Personet i förmansställning, såsom vakt-
4496:    Enligt den detaljerade motivering tili stats-      föreståndare och expeditörer, samt de som
4497: förslaget, som gäller det tili trafikministeriets     utför byråarbete, lämnas således utanför för-
4498: förvaltningsområde hörande post- och telegraf-        slagen. Samtidigt sände telegrafavdelningen en
4499: verkets moment 31.94.05, kan extra pension            begäran om utlåtande tili Statskontorets pen-
4500: beviljas minst 58 år fyllda telefonfunktionärer       sionsnämnd och anhöll i denna om detaljerade
4501: som tjänstgjort inom telefontrafiken eller där-       anvisningar beträffande frågan, åt vilka av de
4502: med jämförbara uppgifter och som blir utan            i Statskontorets skrivelse nämnda grupper, som
4503: arbete då telefontrafiken automatiserats eller        tjänstgör i uppgifter i anslutning till telefon-
4504: kommer att automatiseras.                             trafiken, extra pension kan beviljas.
4505:    Statskontoret har tidigare beviljat extra pen-         I Statskontorets pensionsnämnds svar av
4506: sion åt några telefonfunktionärer i förmans-          24. 5. 1977 konstaterades, att de pensioner
4507: ställning, såsom en kontrollör, en expeditör          som skall beviljas under statsförslagets moment
4508: och några vaktföreståndare.                           31.94.05.2 enligt pensionsnämndens uppfatt-
4509:    Statskontorets    pensionsnämnd      tiliställde   ning är avsedda att beviljas de i telegrafavdel-
4510: 18. 4. 1977 post- och telegrafstyrelsen en skri-      ningens direktiv av 2. 5. 1977 avsedda funktio-
4511: velse med tolkningsanvisningar, i viiken kons-        närerna.
4512: taterades, att det i vissa fall kan medföra svå-          Trafikministeriet utreder huruvida det är
4513: righeter att avgränsa gruppen "telefonfunktio-        möjligt att bevilja här avsedd extra pension
4514: närer som tjänstgjort inom telefontrafiken eller      även åt sådana telefonfunktionärer vid telefon-
4515: därmed jämförbara uppgifter". Pensionsnämn-           anstalterna, vilka på verkställande nivå tjänst-
4516: den uttalade därför som sin åsikt, att extra pen-     gör i direkt med telefontrafiken samman-
4517: sion bör beviljas endast de telefonfunktionärer       hängande byråuppgifter, såsom t.ex. i fakture-
4518:    egentliga verkställande uppgifter, vilka till      rings-, statistik- och arkivuppgifter.
4519:   Helsingfors den 8 juli 1977.
4520: 
4521:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
4522:                                               1977 vp.
4523: 
4524: Kirjallinen kysymys n:o 226.
4525: 
4526: 
4527: 
4528: 
4529:                                   J. Mäkelä ym.: Vapausrangaistusten 'täytäntöönpanojen viivästy-
4530:                                       misestä aiheutuneista haittavaikutuksista.
4531: 
4532: 
4533:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i eh e II e.
4534: 
4535:     Kriminaalipolitiilkka nähdään tänään yle~sen       annetun asetuksen mukaan vuotta lyhyempien
4536: yhteiskuntapolitiikan selvänä osa-alueena. Ky.t-       vapausrangaistusten !kohdalla tuomioistuimen
4537: keytymät yhteisikunnan harjoittamaan sosiaali-        päätös voi johtaa täytäntöönpanoon :välittömäs-
4538: politiil4:aan ovat jo pitemtriän aikaa olleet .tun-    ti vain verrattain harvoissa tapauksissa. Niin
4539: nettu ja tunnUJStettu ·tosiasia. Monien muiden         voi tapahtua vain, jos tuomituLla ei ole maassa
4540: yhteiskuntapolitiikan lohikojen myötä myös kri-       vakinaista asuinpaikkaa ja on syytä olettaa hä-
4541: minaalipolitiikika ori joutunut murrosvaihee-         nen 1ahtevän pakoon. Oikeuskäytännön mu-
4542: seen. Vankeinhoito näyttiili olevan vapautu• ·        kaan valtaosa vapausrangaistuiklsista on alle
4543: massa vuosisataiskahleistaan. Kauan odotetut          vuoden mittaisia. Vanikeinhoidon vuosilkerto-
4544: uudistulks.et .ovat a1kaneet.                         murosen ( 1975) mukaan oli esim. 1. 10. 1956
4545:    Vaikka vapausrangaistuksen määrääm1se11ä           yli 52 % vapausrangaistuksista alle vuoden
4546: ei enää virallisesti pyritakään rikoksentekijän       mittaisia. Samoin käytäntö osoittaa, että miltei
4547: parantamiseen, on kuitenkin ryihdytty järjeste-       poil4:eu'kisetta alioikeuksien vapausrangaistus-
4548: lyihin, jovka tähtäävät rangaistusajan mahdolli-      päätoksistä valitetaan hovioikeuteen.
4549: simman tehdkkaaseen hyväksikäyttöön rangais-              Rikollisiin tekoihin alttiit ja pahasti rikos-
4550: tuslaitokseen joutuneen kannalta. Tämä ilmenee        kierteeseen joutuneet yksilöt voivat lähes es-
4551: opiskelu- ja ammatti/koulutusmahdollisuuksien         teettömästi jatkaa dkollisia tdlrojaan vapaus-
4552: järjestä:misenä, erilaisina kunrt:outusmuotoina se-   rangaistuksien Jainvoimaisuuden odotusvaiheen
4553: kä mahdollisuutena .tietyin edellytyksin työs-        aikana. Käytäntö on myös osoittanut, että ali-
4554: kennellä laitoksen ulkopuolella. Yhtymäkohdat         oikeuksien päätöksistä valittamisen motivaatio
4555: invalidihuollon piirissä tapahtuneeseen kehitys-      ei aina ole oikeudenmuikaisuuden hakeminen,
4556: kulkuun ovat aivan ilmeiset. Tavoitteet ovat          vaan useasti 1se yksinkertaisesti on täytäntöön-
4557: myös sellaisia, että ne ilmeisesti hyväksytään        panon 1siirtäminen to1staiseksi vapauden säilyt-
4558: va11sin yleisesti.                                    tämiseksi. Näin on asianlaita toisinaan myös sil-
4559:    Yhteiskunnan kannalta vankeinhoidon uudel-         loin, kun haetaan täytänrt:öönpanokelpoisen va-
4560: leenjärjestelyt ovat myös tarkoituksenmulkaisia,      pausrangaistuksen 1sovittamisen ~äystä.
4561: koska järkevän työn järjestäminen rangaistus-            Tuomioiden täytäntöönpanon pitkittyminen
4562: laitoiksiin joutuneilJe samoin kuin 1nihimi1liset     johtunee yleisimmin juttujen ruuhkautumisesta
4563: ja oikein hoidetut vankeinhoitotoimenpiteet           hovioikeuksiin, joista päätösten odotusvaihe
4564: vähentävät yhteiskunnalle rikollisuudesta aiheu-      saattaa !kestää yhdestä vuodesta 'kolmeen vuo-
4565: tuvia kokonaislkustannu'k:Jsia. Yhteiskunnalla on     teen. Eri viranomaisten taholta on kiinnitetty
4566: kuitenikin luonnollisesti oikeus odottaa, ·että       huomiota siihen, että tuomion ja täytäntöönpa-
4567: kriminaalipoliittisilla uudistuksilla ei vaaranne-    non välinen aika muodostuu monasti sellaisek-
4568: ta jotakin sellaista, mikä olisi vaikeasti korjat-    si ajanjaksoksi rikoksentekijän elämässä, jolloin
4569: tavissa. Kritiil4:iin on siten aihetta !suhtautua     ongelmat ja uuteen rikoikiseen syyllistymisen
4570: täysin vakavasti, kun siihen tietyiltä osin näyt-     riski ovat suurempia kuin rvanlkeudesta vapau-
4571: tää löytyvän vankkoja perusteluja.                    duttua. R~koskievteeseen joutUllllinen tässä vai-
4572:    Erityisen suuria onge'lmia .ja haittavailkutulk-   heessa voi olla asianomaiselle kohtalokasta ja
4573: sia näyttää nykyisin aiheutuvan siitä, että va-       lopullista.
4574: pausranl!'aistutksen täytäntöönpanot viivästyvät         Kielteisimmissä esimerkikitapauksissa on to-
4575: kohtuuttomasti. Rikoslain voimaanpanemisesta          dettu, että ensikertainen rikoksentekijä on ho-
4576: 087700688E
4577: 2                                           1977 vp.
4578: 
4579: vioikeuden päätöstä odotellessaan ehtinyt tehdä      Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioitta-
4580: kymmenittäin uusia rikoksia ja saanut myös        vasti valtiopäiväjärjestylksen 37 § :n 1 momen-
4581: lukuisia alioikeuksien vapausrangaistuspäätök-    tin perusteella valtioneuvoston asianomaisen jä-
4582: siä, joiden yhteenlaskettu vankeusaika voi olla   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4583: jopa 5-6 vuotta. Tällainen ei voi olla oikein
4584: eikä tarkoituksenmukaista. Tämäntapainen ri-                Onko Hallitus tietoinen vapausran-
4585: koskierre on voitava katkaista.                          gaistuksien täytäntöönpanojen viivästy-
4586:    Vapausrangaistuksien täytäntöönpanon hitau-           inisen aiheuttamista merkittävistä yksi-
4587: desta johtuvat haittavaikutukset ovat yksilöi-           löllisistä ja yhteiskunnal-lisista haittavai-
4588: den ja yhteiskunnan kannalta sellaista suuruus-          kutuksista, ja jos on,
4589: luokkaa, että tämän ongelman ratkaisemiseen                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4590: ja sen vahingollisten seuraamosten poistami-             ryhtyä asiassa todettujen epäkohtien
4591: seen on kiireellisesti löydettävä ravkaisuja.            poistamiseksi?
4592:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
4593: 
4594:           Jouko Mälkelä               Matti Luttinen                Helvi Niskanen
4595:           Sylvi Saimo                 Matti Louekoski               Siiri Lehmonen·
4596:           Mikko Ekorre                Risto Tuominen                Sini•l&a Luja~Penttilä ·
4597:           Pauli Uitto                 Elly Sigfrids                 Uljas Mäkelä ,
4598:           Lasse Lehtinen              Lasse Äikäs                   Helge Sireri ·
4599:           Jouko Tuovinen              Alvar Saukko                  Kalevi·.· Mattila
4600:           Matti Puhakka               Pekka Vilmi                   Juhani Saulclconen
4601:           Veikko Pajunen              Olli Helminen                 Hannu ., Tenhiii1ä
4602:           Paavo Tiilikainen           Salme Myyryläinen             Paavo Vesterinen
4603:           Sven-Erik Järvinen                                        Eino Loikkanen.
4604: 
4605: 
4606: 
4607: 
4608:                                                                                           -·~   ,
4609:                                                                                      ·'
4610: 
4611: 
4612: 
4613: 
4614:                                                                                .,,
4615:                                                N:o 226                                               3
4616: 
4617: 
4618: 
4619: 
4620:                         Ed u s kun ri a n Herra Puhe m i e he 11 e.
4621: 
4622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ka toteuttamisen yhteydessä on mahdollista
4623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ryhtyä moniinkin käsittelyä nopeuttaviin jär-
4624: olette 3 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-         jestelyihin.
4625: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituk-
4626: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja        sen esitys rangaistusten täytäntöönpanosta an-
4627: J. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirja1lisesta ky-      netun asetuksen muuttamisesta. Voimassa ole-
4628: symyksestä n:o 226:                                   via säännöksiä muutettaisiin siten, että van-
4629:           Onko Hallitus tietoinen vapausran-          keusrangaistuksen täytäntöönpano olisi syyttä-
4630:        gaistuksien täytäntöönpanojen viivästy-        jän tai asianomistajan muutoksenhausta huoli-
4631:        misen aiheuttamista merkittävistä yksi-        matta m~hdollista tuomitun suostumuksella sil-
4632:        löllisistä ja yhteiskunnallisista haittavai-   loinkin, kun tuomittua ei ole pidettävä vangit-
4633:        kutuksista, ja jos on,                         tuna. Samoin tultaisiin ehdottamaan, että täy-
4634:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        täntöönpanoon voitaisiin ryhtyä välittömästi
4635:        ryhtyä asiassa todettujen epäkohtien           tuomitun peruutettua oman muutoksenhake-
4636:        poistamiseksi?                                 muksensa rangaistusta koskevalta osalta. Kdke-
4637:                                                       mus on osoittanut, että tuomitut ovat usein
4638:                                                       halukkaita peruuttamaan aina:kin toisarvoisista
4639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           syistä tehtyjä muutoksenhakemuksiaan kysy-
4640: taen seuraavaa:                                       myksessä kuvattuun rikoskierteeseen joudut-
4641:    Kysymyksessä esitetty ongelma, rangaistuk-         tuaan. Tämä hallituksen esitys voidaan antaa
4642: seen tuomittujen henkilöiden alttius syyllistyä       eduskunnalle keväällä vuonna 1978.
4643: uusiin rikoksiin ennen eri syistä viivästynyttä          Mitä tulee ehdottomaan vankeusrangaistuk-
4644: rangaistuksen täytäntöönpanoa, on hallituksen         seen tuomittujen määräämiseen pidettäväksi
4645: mielestä todellinen ongelma. Yksilölliset haitta-     vangittuna tuomion lainvoimaiseksi tulemista
4646: vaikutukset kohdistuvat pahimpina nuoriin ri-         odotettaessa, olisi mahdollista täydentää rikos-
4647: koksentekijöihin. Muun muassa vankilaoikeu-           lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
4648: den työssä on tullut ilmi tapauksia, joissa nuo-      30 a §:ssä säädettyjä vangitsemisen edellytyk-
4649: ren henkilön ennen tuomion lainvoimaiseksi            siä esimerkiksi siten, että muutoksenbakutuo-
4650: tuloa tekemät uudet rikokset ovat johtaneet           mioistuin voisi määrätä alemmassa tuomioistui-
4651: useiden vuosien pituisiin rangaist\lksiin.            messa vuotta lyhyempäänkin vankeusrangais-
4652:    Ongelmasta tietoisena hallitus on valmistel-       tukseen tuomitun vangittavaksi, jos hän on
4653: lut eräitä täytäntöönpanoa jouduttavia toimen-        ryhtynyt jatkamaan rikollista toimintaansa. Toi-
4654: piteitä. Muutoksenhakuoikeutta vapausrangais-         saalta kysymystä tuomitun vangitsemisesta on
4655: tuksen sisältävään alioikeuden päätökseen ei          käsitelty myös valmisteltaessa laajaa esitutkin-
4656: voida nykyisestään rajoittaa. Täytäntöönpanoa         taa, puolustusta ja pakkokeinoja dkosasioissa
4657: voidaan kuitenkin jouduttaa muutoksen haku-           koskevaa lainsäädäntöuudistusta. Tässä yhtey-
4658: tuomioistuimien käsittelyaikaa lyhentämällä.          dessä vangitsemista koskevat rikoslain voimaan-
4659: Kahden uuden hovioikeuden perustaminen tu-            panemisesta annetun asetuksen säännökset on
4660: lee jo jouduttaruaan asioiden käsittelyä hovi-        tarkoitus siirtää yhtenäiseen rpakkokeinolakiin.
4661: oikeuksissa. Lisä!ksi on valmistunut periaate-        Uusimman, kesäkuun 30 päivältä 1976 julkis-
4662: mietintö oikeudenkäyntimenettelyn ja tuomio-          tetun pakkdkeinolakiluonnoksen mukaan tuo-
4663: istuinlaitoksen uudistamisesta ( Oikeusministe-       mitun vangitsemista harkittaessa ei enää edel-
4664: riön lainsäädäntöosaston julkaisu 2/1976), jon-       lytettäisi, että tuomittu vankeusrangaistus olisi
4665: 4
4666: 
4667: vähintään yhden vuoden pituinen, vaan ehdot-          tetty vakavia muistutuksia. Esityksen valmiste-
4668: tomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voltal-         lua jatketaan o~keusministeriössä ja :hallituksen
4669: siin vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen        esitys on annettavissa eduskunnalle vuoden
4670: vangittuna rangaistuksen pituudesta riippumat-        1978 alkupuolella.
4671: ta. Pääpaino harkinnassa siirtyisi yleisten van-         Myös täytäntöönpanoon liittyvää hallintoru-
4672: gitsemisedellytysten olemassaoloon, esimerkiksi       tiinia voidaan jouduttaa oikeushallinnon tieto-
4673: siihen, onko rikollisen toiminnan jatkamisen          järjestelmän !kehittämisen yhteydessä. Järjestel-
4674: vaara todennäköinen. Kyseistä ehdotusta vas-          män kehittäminen riippuu ratkaisevasti valtion-
4675: taan ei asiasta :hankituissa lausurmoiss_a ole esi-   talouden kehityksest~,
4676:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1977.
4677:                                       -.-_.1
4678: 
4679:                                                                                 ,. .. .. Tuure .S(tl.O
4680:                                                                        Oi:keusmihisted
4681:                                                                         .    .,.,   ,   ,
4682:                                                                                                         ~)
4683: 
4684: 
4685: 
4686: 
4687:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         sådana arrangemang, som gör behandlingen
4688: anger har Ni, Herr:TQmall{lll).ed Eder skrivelse      snabbare.
4689: av den 3 juni 1977 tili vederbörande medlem              I justitieministeriet beredds en regeringspro-
4690: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman        position med förslag tili ändring av förord-
4691: J. Mäkeläs m.fl. skriftliga spörsmål nr 226,          ningen om verkställighet av straff. Gällande
4692: som följer:                                           stadganden skulle ändras så, att det oberoende
4693:                                                       av att åklagare eller målsägande söker ändring
4694:           Är Regeringen medveten om de av-            vore möjligt att med den dömdes samtycke
4695:        sevärda skadeverkningar för individen          verkställa fängelsestraff även i det fall, att den
4696:        och samhället som förorsakas av för-           dömde inte skall hållas häktad. Vidare skulle
4697:        dröjd verkställighet av frihetsstraff och,     det föreslås, att verkställighet kunde ske ome-
4698:        om så är fallet,                               delbart efter det att den dömde återtagit sin
4699:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        egen ändringsansökan i fråga om straffet. Er-
4700:        taga för avhjälpande av de missförhål-         farenheten har visat, att dömda personer ofta är
4701:        landen som konstaterats?                       villiga att återta åtminstone av sekundära skäl
4702:                                                       gjorda ändringsansökningar, efter det att de
4703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fastnat i en brottscirkel såsom den i :spörs-
4704: samt konstatera följande:                             målet beskrivna. Denna regeringsproposition
4705:    Det i spörsmålet berörda problemet, dvs. tili      kan avlåtas tili riksdagen våren 1978.
4706: straff dömda personers benägenhet att göra sig           Vad beträffar förordnande att personer som
4707: skyldiga tili nya brott före den av olika orsaker     dömts rtili ovillkorligt fängelsestraff skall hållas
4708: fördröjda verkställigheten av straffet, är enligt     häktade medan de väntar på att domen skall
4709: regeringens mening ett verkligt problem. Skade-       vinna laga kraft, vore det möjligt att komplet-
4710: verkningarna för individen drabbar svårast            tera de i 30 a § förordningen om införande av
4711: unga brottslingar. Bl.a. i fängelsedomstolens         strafflagen stadgade förutsättningarna för häkt-
4712: arbete har förekommit fall, där en ung per-           ning exempelvis så, att den domstol, där änd-
4713: sons, före det domen vunnit laga kraft, be-           ring söks, kunde :förordna att även person som
4714: gångna nya brott lett tili straff av flera års        vid lägre domstol dömts tili kortare frihets-
4715: längd.                                                straff än ett år skall häktas, såframt han fort-
4716:    Medveten om detta problem har regeringen           satt sin brottsliga verksamhet. A andra sidan
4717: berett vissa åtgärder för påskyndande av verk-        har frågan om häktning av dömd person be-
4718: ställigheten. Rätten att söka ändring i under-        handlats också vid beredningen av en omfat-
4719: rätts utslag innehållande frihetsstraff kan inte      tande 1lagstiftningsreform rörande förundersök-
4720: inskränkas. Verkställigheten kan dock påskyn-         ning, förs~ar och tvångsmedel i brottsmål. Man
4721: das genom avkortning av handläggningstiden            har för a\nsilkt att i detta sammanhang överföra
4722: vid de domstolar där ändring söks. Inrättandet        de i förordningen om införande aJV straffiagen
4723: av två nya !hovrätter kommer att göra hand-           ingående stadgandena om häktning tili en en-
4724: läggningen hovrätterna snabbare. Vidare ihar          hetlig lag om .tvångsmedel. Enligt det nyaste,
4725: ett principbetänkande rörande reform av rätte-        den 30 juni 1976 publicerade utlkastet tili lag
4726: gångsförfarandet och domstolsväsendet färdig-         om tvångsmedel skulle det vid prövningen av
4727:  ställts ( Justitieministeriets lagstiftningsavdel-   huruvida dömd person skall häktas inte längre
4728: nings publikation 2/1976). I samband med              förut:sättas, att det ådömda fängelses,traffet är
4729:  denna reform är det möjligt att vidta många          minst ett år, utan person som dömts tili ovill-
4730: 087700688E
4731: 6                                            1977 vp.
4732: 
4733: korligt fängelsestraff kunde häktas eller förord-   ifrågavarande förS'lag. Beredningen av proposi-
4734: nas att fortfarande kvarh.ållas i häkte oberoen-    tionen fortgår i justitieministeriet och rege-
4735: de av straffets längd. Huvudrvikten i prövning-     ringens proposition kan aJVlåtas till riksdagen
4736: en skuHe läggas vid frågan om huruvida a:Ll-        under förra hä1ften av år 1978.
4737: männa förutsättningar för häktning finns,              I samband med utveaklandet av justitieför-
4738: exempelvi:s vid huruvida risken för fortsatt        vahningens datasystem kan även den tiJlJl verk-
4739: brottslig verksamhet är sannolik. I de utlå-        ställigheten anslutna förvaltningsrutinen göras
4740: tanden som införskaHats i ärendet har inte          snabbare. Utveclclandet av systemet beror i aJV-
4741: framförtJs några allvarliga anmärkningar mot        görande mån på statshushållningens utveckling.
4742:     Helsingfors den 14 september 1977.
4743: 
4744:                                                                      Justitieminister Tuure Salo.
4745:                                                   1977 vp.
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750:                                                          ~näni;~t~~M~~~~1titm~i~~t~ii~~!:~~~
4751:    Lokakuun 1 päivänä 1975 voinlaan tulleen
4752: lääninoikeuslain mukaan muuttuivat osittain
4753: muun muassa lääninoi'keulksien jä te,:ll. virka-         kun taas ennen 1J~.)97;>.,peitä oli vain
4754: nimikkeet sekä lääninoike~ejf ' ootipanot.               kolme.             "'" ' 1'c:: ;' · ' { :J~_-,
4755:    Sekä vanhan että 1. 10. 197l" ' Öiril'dkn tul-           Uudistuksesta fbh~n 'OH~i'' pitänyt läänin-
4756: leen lääninoikeus,lain mukaan 1ääninoiikeus on           hallituksien vi1.1kamiesten määrää lisätä. Kui-
4757: päätösvaltainen lkolmijäsenisenä. Vanhan Jain            tenkaan näin ei tapahtunut Oulun Jääninhalli-
4758: mUJkaan puheenjohtajana toimi maaherra, lää-             tuiksessa. Vaik<ka yksi vanhemman lääninsihtee-
4759: ninneuvos tai lääninkamreeri. Lääninoikeuden             rin vinka lain voimaantullessa muutettiinkin
4760: jäseninä oli näiden lisäksi <läänina-.;essori ja esit-   nuoremman lääninasessorin vira!ksi, ei virka-
4761: telijäjäsen. Esittclijäjäsenenä saattoi toimia lää•      miesten määrä Jisääntynyt, koska vastaavasti
4762: ninhalilituksen viran- tai toimenhaltija tahi yli-       ei perustettu uutta vanhemman lääninsihteerin
4763: määräinen toimenhalti'ja.                                virkaa.
4764:    Uuden Jääninoiikeuslain mukaan lääninoikeu-              Oulun [ääni lienee muita läänejä huonom-
4765: den jäseninä ovat lääninneuvos ja vanhemmat              massa asemassa lääninoikeuden työvoiman osal-
4766: ja nuoremmat lääninasessorit. Sen sijaan muut            ta. Oulun Jääuinoikeudessa on liian vähän sekä
4767: lääninhallituksen viran- ja toimenhaltijat eivät         lääninoikeuden jäseniä että muita lääninoikeu-
4768: ole lääninoikeuden jäseniä.                              dessa työskenteleviä.
4769:    Vaikka lääninasessorit voivatkin toimia lää-             Oulun lääninoikeudessa on puheenjohtajana
4770:  ninoikeudessa esittelijöinä, on suuresta työ-           toimiva lääninneuvos, 3 vanhempaa lääninases-
4771: määrästä ollut ainakin Oulun lääninoikeudessa            soria ja 1 nuorempi lääninasessori. Oulun lää-
4772: seurauksena se, että vahaosan esittelystä suo-           ninoikeuden huono työvoimatilanne ilmenee
4773: ritta~at muut kuin lääninoilkeuden iäsenet. Tä-          selvästi seuraa~asta taulukosta:
4774: 
4775:                                                                  läänin             lääninoikeuden
4776:         Lääni                                                 asukasmäärä           jäsenten määrä
4777:         OuJu .......................... .                    n. 410 000                 1+4
4778:         Vaasa .......................... .                   n. 420 000                 1+8
4779:         Kuopio ......................... .                   n. 250000                  1+ 7
4780:         Mikkeli ........................ .                   n. 210 000                 1+4
4781:         Pohjois-Karjala . . ................ .               n. 180 000                 1+4
4782: 
4783:    Jotta Oulun lääninoikeuden työvoimatilanne            loin, kun esittelyn suorittaisi nuorempi läänin-
4784: oHsi sama]la tasolla kuin muissa mainituista lää-        asessori, alentaisi lääninoikeudessa läsnä olevien
4785: neistä, pitäisi Oulun lääninoikeudessa olla vä-          lukumäärän neljästä kolmeen ja merkitsisi näin
4786: hintään 1 lääninneuvos ja 7 lääninasessoria.             ol!len vähäisen työvoiman järkiperäistä käyttöä.
4787: Tämä olisi i·ärjestettävissä välittömästi niin,          Myös tulisi huoleihtia 1siitä, että esittelijöille
4788: että ka!ksi vanhemman lääninsihteerin virkaa             taataan esi:m. kuoppakorotuksin tai muuten
4789: muutetaan nuoremman lääninasessorin viroiksi.            virkanimikkeitä muuttamaUa riittävä toimeen-
4790: Muutos ei aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle         tulo.
4791: - päin vastoin virkanimikkeiden muutos sil-                  Lääninoikeuksien työtilannetta heikentää Ii-
4792: 087700788N
4793: 2                                                     1977 vp.
4794: 
4795: siiksi nuorempien lääninsihteerien ja ylimää-              min. Valitusten riiilhkautu1lt~ta'- ;,lisää ''ei!itteR-
4796: räisten esittelijöiden suuri vaihtuvuus. Huo-              jöiden runsas vaihtuvuus ja kehno palk!kaus.
4797: nosta työvoimatilanteesta on ollut seurauk-                   Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4798: sena se, että ratkaisematta olevien asioitten              päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
4799: määrä Jisääntyy. Erityisesti verovalitusten mää-           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4800: rä 9n,lisääntynyt. Ldk~uun 1 päivänä 1975                  vastattavaks~ seuraavan kysymyksen:
4801: olVt>tduri:,läänirihållituksessa ·1762. ratkaise-
4802: matonta verovalitusta, kun taas 30. 4. 1977 ·                    · ' :' Mihin toimenpiteisiin Haillitus aikoo
4803: niitä oli jo 2 887. Verovalitusten vaikeutumi-                       ryhtyä Ou[un lääninoikeuden työsken-
4804: sesta ja verolainsäädännön uudistamisesta joh-                       telyedellytysten parantamiseksi ja lää·
4805: tuen on oletettavissa, että ratkais~an odotta-                     . ninoikeu4en · ~äsittelyyn tulevien asioi-
4806: vien valitusten määrä lisääntyy entistä nopeam-                     den käsittelyn nopeuttamiseksi?
4807: 
4808: ~-~~o :>i':~~1s~~gl~_~l(-t~~\rä~~ k.d~~~uta ·1977.
4809:                 Helvi Niskanen
4810: :"..i.''      . K~1Jko I!ierppe   .c ·.
4811: 
4812: 
4813: 
4814: 
4815:                                           .::. .:..
4816: 
4817:                   _!:..:
4818: 
4819: 
4820: 
4821:                                                                   ~   ~   ~.  -- -
4822:                                                                   -· ,;_,. _:,. ·---'·~>   ,_,·..;.·.
4823:                                              ·~-"
4824: 
4825: 
4826: 
4827: 
4828:                                                                         .. !>:'·
4829: 
4830: 
4831: 
4832: 
4833:                                                     . .   .. . .., ..              ~   ~'-..   .   "   .
4834:                          ·Ed u .skunn a.n.· H~ r r a·:Pu h e,nde h·e-U~.
4835: 
4836:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mÖmentics·sa    luokkaa ja tämäkin vähentyrt.dnieri' wik.uttua ohi-
4837:  mainitussa· 'mrkoi tuksessa Te,' •:Herra Puheiriies,menev-ält'-::iv ;;     ' · .-.  · ·          :::     :1·
4838: :olette/3 päivänä• kesäkuuta': 197,7 päi~äi:yn<k:ir­·, ::Kes~isiri:· keino·· :ratkiti<sujeli: 41opeiittmrri~~n
4839:  jeenne oheHa te1mhtanut ·valtiorteuvost.on asia11-  j.a · juttuhiookiefi: selvittamiseen otg;:riihävlia
4840:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustafa    esittelijätyövoiman saaminen läärtihhalHtuksim
4841:  NiSikasefi j~ muiden näin kuuluvasta kirjalli-      ja: . es1ttelijöiden i 1iiah nopean vaihtumisen vält-
4842:                                                                                                1
4843: 
4844: 
4845:  sesta kysymyksestä n:o 227:                         täminen:. Sisäasiainministeriö onkin useassa
4846:                                                      tulo- ja menoarvioesityksessään esittänyt tar-
4847:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo peellisten virkojen, mm. lääninoikeudensihtee-
4848:          ryhtyä Oulun lääninoirkeuden työsiken- rien virkojen, perustamista lääninoikeuksiin.
4849:          telyeddlytysten parantamiseksi ja lää- Tähän ei kuitenkaan ole katsottu olevan ny-
4850:          ninoikeuden käsittelyyn tulevien asioi- kyisessä valtiontalouden tilassa mahdollisuuksia.
4851:          den käsittelyn nopeuttamiseksi?            Esittelijäiden vaihtuvuuden estämiseksi sisä-
4852:                                                     asiainministeriö on palkkauksen tarkistamisneu-
4853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- votteluja varten tehnyt esityksiä lääninhallituk-
4854: taen seuraavaa:                                     sen esittelijäiden palkkojen tarkistamiseksi.
4855:                                                           Koska mahdollisuudet uusien virkojen pe-
4856:    Vaikka kysymys koskeekin ainoastaan Oulun rustamiseen ja läänin:halHtusten esitteli]öiden
4857: lääninoikeutta voidaan todeta, että Jääuinoi- palkkauksen parantamiseen ovat rajalliset,. sisä-
4858: keuksien olosuhteet ja ongelmat ovat pitkälti asiainministeriö on selvittänyt muita mahdolli-
4859: sama11!laisia kaikissa lääninhalli turksissa.       suuksia lääninoikeuksien tilanteen paran.tami-
4860:    Uusi lääninoilkeuslaki ( 1021/74) tuli voi- seksi. Tässä ta,rkoituksessa 5. 4.1.977 asetettu
4861: maan 1.10. 1975. U!Jdistuksen päätavo1tteena työryhmä antoi 28. 6. 1977 m~istion 1äänin-
4862: on ollut. selventää lääninoikeuden asemaa hal- o1keuksien nykyisen työtilanteen edellyttämjstä
4863: lintolainkäyttöjärjestelmän rperusyksikkönä., ke- · kiireeHisis.tä toimenpiteistä. Työryhmä on esit-
4864: hittää oikeudenkäyntimenettelyä lääninoikeu- tänyt paitsi mainittuja uusien virkojen perus-
4865: dessa ja tehostaa muutoinkin viras.to-organisa- tamista ja palkkauksen parantamista, läänin-
4866: torisest1 lääninoikeuden toimintaa. Lähtökoh- oikeuden· kokoonpanöh pienentämistä eräitä
4867: tana on myös ohlut palvelutason parantaminen asioita käsiteltäessä, lääninoikeuksien .työjäries-
4868: ja oikeusturvan tehostaminen.                       tysten muuttamista siteh, että. ·Iääninoiikeuden
4869:    Saatujen rkdkemusten perusteelda voidaan to- muutkin jäsenet kuin nuoremmat lääninasesso-
4870: deta, että nämä tavoitteet yleensä on saavu- rh voisivat toimia esittelijö1nä sekä aomakkei-
4871: tettu. Uudistus ei kuiteNkaan vielä ole siinä den ja päätösm::dlien suunnittelua lääninoikeuk-
4872: määrin johtanut lääninoikeuksien toiminnan sille. Työryhmä jatkaa työtään kubvan vuoden
4873: tehostumiseen, että uudistuksen toteutuessa loppuun. Sisäasia1nministeriö tulee ensi tilassa
4874: kauan vallinnut asiaruuhka olisi saatu ratkai- selvittämään mahdoilisuudet toteuttaa työryh-
4875: sevalla tavalla purettua. Tämä koskee erityi- män ehdotuksia.
4876: sesti verovalituksien käsittelyä, joskin käsitte-        Myös korkein haLlinto-oikeus seuraa jatku-
4877: lyn tehostumista niidenikin kohdalla on eräiltä vasti tilanteen kehittymistä lääninoikeuksissa ja
4878: osin tapahtunut. Työtilanteen kehitykseen on pytkii omalta osaltaan parantamaan lääninoi-
4879: toisaalta vaikuttanut veronoikaisumenettelyn keuksien toimintaedellyt%siä.
4880: käyttöönotto, mutta ei siinä laajuudessa kuin            Kysymy;ksessä on arveltu erity,isesti Oulun
4881: alunperin odotettiin. Käytännössä sen verovali- lääninoikeudessa olevan lääninorkeuden jäseniä
4882: tuksia vähentävä vaikutus on ollut noin 15 % :n ja lääninoikeudessa muutoin työskenteleviä
4883: 4                                               1977 vp.
4884: 
4885: suhteellisesti vähemmän kuin muissa läänin-          ryhmiä (mm. ulosotonhaltijan tehtävät), joten
4886: oikeuksi'ssa. Eri lääninoikeuksien välillä on        sieltä ei voida paljoakaan siirtää esittelijöitä
4887: eroavaisuuksia virkanimikkeiden jakautumisessa       lääninoikeuden tehtärvUn.
4888: pääasiassa läänin koosta riippuen. Lääninoi!keus-       Oulun lääninhallituksessa on aJoitettu toteut-
4889: jäl1jeste1män uudistamisen jäJlkeen ei ole vielä     taa verovaLitusasioiden osalta seurantajärjestel-
4890: saatu riittävästi kokemuksia siitä, mikä olisi       mää. Tämän seurantajärjestelmän avulla pyri-
4891: tarkoituksenmukaisrn suhde läänino1keuden .jä-       tään selvittämään, mitkä seikat vaikuttavat eni-
4892: senten ja eshtelijöiden vållillä, Näyttää pikem-     ten asioiden viipymiseen ja millä toimenpiteillä
4893: minkin silltä, että olisi saatava nykyistä enem-     havaitut puutteet voitaisiin poistaa. Seuranta-
4894: män eså.ttelijöi:tä lääninoikeuden jäsenten luku-    järjestelmästa ei kuitenkaan vielä ole riittäviä
4895: määrään vettattuna.                                  koikemuksia.
4896:    Vasta kun on selvitetty edellä mainitun työ-         Seuraavasta kuluvan vuoden toulkokuulta ole-
4897: ryhmän ehdotusten vaikutusta lääninoikeuksien        vasta [äänino1keuksien veroasioita koskevasta
4898: olosuhteisiin, voitaneen tutkia olisiko joissain     työtilastosta selviää, ettei Oulun lääninoikeu-
4899: lääninoilkeuksissa tarpeen muuttaa lääninoikeu-      den työtilanne verrattaessa sitä muihin läänin-
4900: den ja lääninhaUhuksen vir!kanimikkeiden suh-        o~keuksiin ole huonoimpia. Mm. Vaasan, Kuo-
4901: detta. Toisaalta voidaan todeta, että myös ilää-     pion j~a Mikkelin ~ääninoilkeuksissa on läänin
4902: n1nhallituksen y~leisessä osastossa tarvitaan jat-   koko huomioon ottaen veroasioita suhteelli-
4903: kuvasti esittelijöitä hoitamaan merkittäviä a~ia-    sesti enemmän ruuhkautuneena.
4904: 
4905:                   Lääninoikeuksien työtilasto toukokuu/ta 1977. Veroasiat.
4906:                                     Siirtynyt    Saapunut    Ratkaistu   Ratkaisematta   Lisääntynyt +
4907:                                                                                          Vähentynyt -
4908: Uudenmaan ..............            10 415          565        751         10229           -186
4909: Turun ja Porin ...........           5 553          329        472          5 410          -143
4910: Ahvenanmaan ............                78            3                        81          + 3
4911: Himleen ................             5 457          274        411          5 320          -137
4912: Kymen .................              1269           373        254          1388           + 119
4913: M~elin    ................           2 863           71        188          2 746          -117
4914: Kuopion ................             3 249           87        163          3 173          - 76
4915: Pohjois-Kar:ja~lan ..........        1069            45        100          1014           - 55
4916: Vaasan ..................            3 968          345        215          4098           + 130
4917: Keski-Suomen ............            1666            90         69          1687           + 21
4918: Oulun   •••••••••••••••    1   ••    2 889          151        278          2 762          -127
4919: Lapin ..................               966          109        190            885          - 81
4920:                      Yhteensä       39 442        2 442      3 091         38 793          -649
4921: 
4922:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
4923: 
4924:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4925:                                                N:o 227                                               5
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 
4930:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4931: 
4932:   1 det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen         tionens utvedkling, men inte i den utsträckning
4933: anger har NI, Herr Talman, med Eder skrivelse        som ursprungligen väntades. 1 praktiken har
4934: av den 3 juni 1977 tiJl vederbörande medlem          dess besvärsminskande verkan för skattebesvä-
4935: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman       rens dd varit ca 15% och även denna minsk-
4936: Nisrkanens m. fl. skriftliga spörsmål m 227,         ning förefaller vara av övergående natur.
4937: som följer:                                             Den effektivaste metoden för att åstadkom-
4938:                                                      ma snabbare avgöranden och klara av anhop-
4939:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningen av ärenden, är att vid länsstyrelserna
4940:        taga för lförbättrande av arbetsförutsätt-    anställa ett tillräckligt stort antal föredragande
4941:        ningarna vid länsrätten i Uleåborgs Iän       och att förhindra att föredragandena växlar allt-
4942:        och för påskyndande av handläggningen         för snabbt. Ministeriet för inrikesä<tendena har
4943:        av tili länsrätten inkommande ärenden?        i flera av sina budgetframställningar föreslagit
4944:                                                      inrättande av erforderliga tjänster, bl. a. läns-
4945:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rättssekreterartjänster, vid länsrätterna. 1 den
4946: samt anföra följande:                                situation, som statshushållningen för närvaran-
4947:                                                      de befinner sig i, har möjligheter tili detta dock
4948:    Även om spörsmålet gäller endast länsrätten       inte ansetts föreligga. För att förhindra alltför
4949: i Uleåborgs Jän kan det konstateras, att för-        snabb växling av föredragande har ministeriet
4950: hållandena och problemen vid 1änsrätterna i          för inrikesärendena med tanke på lönesjuste-
4951: stor utsträokning är likartade vid alla länssty-     ringsförhandlingarna gjort framställningar om
4952: relser.                                              justJering av föredragandenas löner.
4953:     Den nya lagen om länsrätter ( 1021/74)              Emedan möjligheterna att inrätta nya tjänster
4954: tJrädde i kraft den 1 oktober 1975. Den huvud-       och att förbättra avlöningen för länsrätternas
4955: saikliga målsättningen för reformen har varit        föredragande är begränsade, har ministeriet
4956: att klarlägga länsrättens ställning såsom en         för inrikesärendena utrett andra möjligheter
4957: grundenhet inom förvaltningslagskipningen, att       att förbättra situationen vid länsrätterna. 1
4958: utvedkla rättegångsförfarandet vid länsrätten        detta syfte avgav en den 5 april 1977 tillsatt
4959: och att även eljest effektivera länsrättens verk-    arbetsgrupp den 28 juni 1977 en promemoria
4960: samhet i ämbetsverksorganisatoriskt hänseende.       rörande skyndsamma åtgärder som förutsätts
4961: Ett mål har även varit att förbättoo service-        av länsrätternas nuvarande arbetssituation. För-
4962: nivån och rättssäkerheten.                           utom ovan nämnda utvägar, dvs. att inrätta
4963:     På basen av de erfarenheter som vunnits kan      nya tjänster och förbättra avlöningen, har ar-
4964: det konstateras, att dessa mål i allmänhet upp-      betsgruppen föreslagit reducering av länsrättens
4965: nåtts. Reformen har likvä1 inte ännu varit           sammansättning vid handläggning av vissa ären-
4966: ägnad att effektwera 1änsrätternas verksamhet        den, ändring av länsrätternas arbetsordning så,
4967: i den utsträckningen att den anhopning av            att även andra medlemmar av rätten -än de
4968: ärenden, som sedan länge varit rådande då            yngre länsassessorerna kunde verka såsom före-
4969: reformen genomfördes, på ett avgörande sätt          dragande och att blanketter och beslutsmodel-
4970: skulJe ha aVIklarats. Detta gäller i synnerhet       ler för länsrätterna skulle planeras. Arbets-
4971: handläggningen rav skattebesvär, även om hand-       gruppen fortsätter sitt arbete tili utgången av
4972: läggningen också av dem i viss mån blivit ef-        innevarande år. Ministeriet för inrikesärendena
4973: fdk:tivare. lnförandet av systemet med skatte-       kommer att med det snaraste utreda möjlig-
4974:  rättelse har till en del inverkat på arbetssitua-   heterna att förverkliga arbetsgruppens förslag.
4975: ,6                                                                              1977 vp.
4976: 
4977:     Även högsta förvaltningsdomstolen följer                                         att det även vid llänsstyrelsens alimänna av-
4978: fortgående med hur situationen vid länsrätter-                                       delning föreligger ett ständigt behov av före-
4979: na utvecklar sig och försöker för sin del för-                                       dragande för att sköta betydande grupper av
4980: bättra länsrätternas verksamhetsförutsättningar.                                     ärenden (bl. a. överexekutors uppgifter), var-
4981:     1 spörsmålet har det antagits, att det i syn-                                    för det i1nte är möjligt att i någon större ut-
4982: nerhet vid länsrätten i Uleåborgs Iän finns i                                        sträckning förflytta föredragande från denna av-
4983: proportion färre länsrättsmedlemmar och öv-                                          delning t~ll uppgifter i länsrätten.
4984:  riga vid länsrätten anställda än vid de övriga                                         Vid länsstyrelsen i Uleåborgs län har man
4985: länsrä.tterna. Mellan ele olika länsrätterna råder                                   börjat tillämpa ett system för uppfoljning av
4986:  ~killnader i fråga om tjänstebenämningarna hu-                                      skattebesvärsärenden. Med tilihjälp av detta
4987: vudsakligen beroende på länets storlek. Efter                                        system försöker man utreda vilka omständig-
4988: det . .att länsrättssys,temet förnyades hat man                                      heter som mest medverkar till .att ärende.n för-
4989:  ännu •. inte· fått ti1lräckliga· erfarenheter av vii-                               dröjs och genom vHka åtgärder uppdagade
4990:  ken ptoportion som vore clen mest ändamålsen-                                       brister k11nde åv'hjälpas. Man har dook )nte
4991: liga mellan länsrättens medlemmar och före-                                          ännu tillräck1iga ·. erfarenheter. av uppföljnings-
4992:  dragandena. Det förefaller snarast som om det                                       systemet.                                       .
4993:  nuvarande antalet föredragande borde utökas i                                          Av nedanstående statisdk över skatteä,renden
4994:  f·örhMlande till antalet länsrättsmedlemmar.                                        system försöker man utreda vilka omständig-
4995:     Först efter det att man utrett viiken verkan                                     går, att arbetssituationen vid länsrätten i Uleå-
4996: .ovan.. nänmda arbetsgrupps förslag har på för-                                      borgs län inte hör till de sämsta, jämfört med
4997:  hållandena vid länsrätterna .kan det bli möjHgt                                     övriga länsrätter. Bl. a. vid länsrätt.erna i Vasa,
4998:  att undersöika ·huruvida det vid vissa länsrätter                                   Kuopio och St. Michels län förekommer i pro-
4999:  vore påkallat att ändra proportionen mellan                                         portion, då man beaktar länens storlek, större
5000:  länsrättens och länsstyrelsens tjänstebenäm-                                        anhopningar av skatteärenden.
5001:  ningar. Å andra sidan kan det konstateras,
5002: 
5003: 
5004:                      Statistik över länsrätternas arbetssituation i maj 1977. Skatteärenden.
5005:                                                                     Överförda     Inkomna    Avgjorda      Oavgjorda       ökning +
5006:                                                                                                                           Minskning-
5007: Nylands ............... ;.                                           10415         565          751         10229           -186
5008: .Abo och Björneborgs ......                                           5 553        329          472          5 410          -143
5009: Alands ...................                                               78          3                          81           + 3
5010: Tavastehus           •••••••••                     0   ••   0.        5 457        274          411          5 320          -137
5011: Kymmene         •••••••••                     0.       0   ••   0     1269         373          254          1 388           + 119
5012: St .. Mkhels         ••••••••                 !    ......             2 863         71          188          2 746          ---,-117
5013: Ku.opio· .................                                            3 249          87         163          3 173          - 76
5014: Norra Karelens . . .........                                          1 069          45         100          1 014          - 55
5015: Vasa   •   0   ••••••••            ·-·   •••••••                      3 968         345         215          4 098           + lJO
5016: Mellersta Finlands ........                                           1 666          90          69          1687            + 21
5017: Uleåborgs       ••••          0   •••    ,1   .•   0.      0.   0     2 889         151         278          2 762          -127
5018: Lapplands        0   ••   0   0   ••   1.     0    ••••         0       966         109         190            885          ~
5019:                                                                                                                                   81
5020:                  Saminanlagt                                         39 442       2 442       3 091         38 793          -649
5021: 
5022:       Helsingfors den 30 seprember 1977.
5023: 
5024:                                                                                       Minister för inr1kesärendena Eino Uusitalo
5025: Kirjallinen kysymys n:o 228.
5026: 
5027: 
5028: 
5029: 
5030:                                   A.-L. Jokinen: Työttömän perheenhuoltajan häätämisestä asun-
5031:                                       nostaan maksamattomien vuokrien vuoksi.
5032: 
5033: 
5034:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5035: 
5036:    Työttömyyden ja osatyöttömyyden seurauk-          usein myös uudelleen häadetyksi, koska. iyöttö-
5037: sena ovat epävarmuus ja toimeentulon vaikeu-         mälla perheenhuoltajaUa ei ole mahdallisuuk~
5038: det lisääntyneet. Eräs taioudellisten vaikeuk-       sia suoriutua vuokranmaJksusta.
5039: sien mukanaan tuoma ongelma on huolestutta-             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5040: vassa määrin lisääntynyt. Tämä on häädöistä          37. §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
5041: johtuva asumisen epäval'muus. Veikaisten asun-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5042: t(H)sakkeiden erääntyneet maksut ovat useissa        seuraavan kysymyksen:
5043: tapauksissa jääneet suorittamatta ja tilanne työt-
5044: tömien lapsiperheiden kohdalla on huolestut-                   Mihin toimenpiteisiin Hal[itus aikoo
5045: tava. Jopa vuokra-asunnoista, jotka on raken-               ryhtyä 1ainsäädännön uudistamiseksi
5046: nettu aravamäärärahojen avulla, häädetään työt-             niin, että työttömän perheen tai yksin-
5047: tömiä ja vuokranmaksuun kykenemättömiä ih-                  huoltajan häätöä ei toteuteta siitä
5048: misiä perheineen - jopa saman perheen osalta                syystä, että vuokra jää maksamatta
5049: useamman kerran vuodessa. Kunnan omaan                      työttömyyden vuoksi?
5050: vuokra-asuntoon sijoitettu lapsiperhekin joutuu
5051:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
5052: 
5053:                                         Anna-Liisa Jokinen
5054: 
5055: 
5056: 
5057: 
5058: 087700808A
5059: 2                                           1977 vp.
5060: 
5061: 
5062: 
5063: 
5064:                         Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
5065: 
5066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sua viimeistään neljäntenä päivänä sen jälkeen.
5067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Säännös koskee sekä valtion 'lainoittamia että
5068: olette 3 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-      vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.
5069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Tietoon ei ole tullut sellaista tapausta, että
5070: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    työttömän perhe tai yksinhuoltaja olisivat tul-
5071: A.-L. Jokisen kirjallisesta kysymyksestä n:o       leet häädetyrksi asunnoistaan siitä syystä, että
5072: 228, jossa tiedustellaan:                          vuokra olisi jäänyt maksamatta työttömyyden
5073:                                                    vuoksi. Tällaiset tapaukset pyritään yleensä
5074:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     hoitamaan kunnan toimesta maksettavalla huol-
5075:        ryhtyä hinsäädännön uudistamiseksi          toavuHa, mikäli työttömyysavustus tai -korvaus
5076:        niin, että työttömän perheen tai yksin-     ei riitä välttämättämistä menoista selviytymi-
5077:        huoltajan häätöä ei toteuteta siitä         seen.
5078:        syystä, että vuokra jää maksamatta              Sitä, millä tavalla asumismenojen osuus tu-
5079:        työttömyyden vuoksi?                        lisi huomioida työttömän toimeentuloa järjesc
5080:                                                    tettäessä, on tarkoitus käsitellä valtioneuvos-
5081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ton 17. 3. 1977 sosiaali- ja terveysministeriön
5082: vasti seuraavaa:                                   esittelystä asettamassa komiteassa, jonka teh-
5083:    Huoneenvuokralain 31 §:n mukaan vuokra-         tävänä on tutkia työttömyysturvajärjestelmäm-
5084: oikeus on menetetty ja vuokranantajalla on         me kokonaiskehittämistä kiinnittäen erityistä
5085: oikeus irtisanoa vuokrasopimus mm. silloin         huomiota työttömyysturvan yhtenäistämiseen ja
5086: kun vuokralainen jättää vuokran maiksamatta        toimeentulojärjestelmien kokonaiskoordinaation
5087: viimeistään vuokranmaksukauden toisena päi-        tarpeellisuuteen sekä työvoimapoliittisiin näkö-
5088: vänä tai sovittuna aikana eikä toimita mak-        kohtiin.
5089:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1977.
5090: 
5091:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5092:                                             N:o 228                                                3
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
5098: 
5099:    I det s~te 3 7 § 1 mom. riJksdagsordningen     tet. Stadgandet gället hyteslägenhetet både i
5100: del anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-     hus med statslån och i ftitt finansietade hus.
5101: velse av den 3 juni 1977 tili vederbörande           Tihl kännedom har inte kommit ett enda
5102: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-    sådant fall, ·att en arbetslös petsons familj ellet
5103: jande av riksdagsman A.-L. Jokinen underteck-     en ensamfötsötjate skulle ha vtäkts av den
5104: nade spörsmåi nr 228:                             otsaiken att hytan tili följd av arbetslöshet
5105:                                                   blivit obetald. Dylika fall försöket man i all-
5106:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    mänhet sköta med socialhjälp, utbetalad genom
5107:        ta i syfte att revidera 'lagstiftningen    kommunens försotg, såvitt atbetslöshetsundet-
5108:        så, att vräkning av en arbetsiös per-      stöd ellet -etsättning inte fötslåt till att klata
5109:        sons familj ellet en ensamfötsötjare       de nödvändiga utgifterna.
5110:        inte verkställs av den orsaken, att hy-       Ftågan om på vilket sätt boendekostnadet-
5111:        ran tili följd av atbetsiöshet biit obe-   nas andel botde beaktas då utkomsten föt en
5112:        taid?                                      atbetslös ordnas, ska:ll behand1as i en av stats-
5113:                                                   tådet den 17 mars 1977 vid fötedtagning ftån
5114:    Såsom svar på detta spötsmåi fåt j·ag vötd-    social- och hälsovåtdsministeriet tillsatt kom-
5115: samt anföta följande:                             mitte, vats uppgift ät att undetsöka möjlighe-
5116:    I enlighet med 31 § hytesiagen ät hytes-       terna tili en totalutveckling av vått atbetslös-
5117: tätten fötverkad och hyresvätden betättigad       hetstrygghetssystem. Kommitten kommet att
5118: att uppsäga hytesavtaiet bl.a. då hytesgästen     fästa särskild uppmätksamhet vid ett föten-
5119: underlåtet att etiägga hyta senast andta dagen    hetligande av arbetslöshetsttyggheten och nöd-
5120: eftet hytesbetainingsperiodens bötjan ellet       vändigheten av en totalkoordineting av ut-
5121: inom övetenskommen tid, och inte vetkstäliet      komstsystemet samt vid atbetsktaftspolitiska
5122: betainingen senast på den fjätde dagen dätef-     synpunktet.
5123:      Helsingfots den 4 oktobet 1977.
5124: 
5125:                                                    Ministet för inrikesätendena Eino Uusitalo
5126:                                                '       J:.,.
5127: 
5128:                                                1977 vp.
5129: 
5130: Kirjallinen kysymys n:o 229.
5131: 
5132: 
5133: 
5134: 
5135:                                    A.-L. Jokinen: Jalanku:lku- ja pyöräteiden rakentamisessa huo-
5136:                                       mioon otettavist~ näkökohdis~a.
5137: 
5138: 
5139:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h .e. m i e h e ll e.
5140:    Liik~nteen voima~aasti kasvae$sa on ja:lJJP.·      joten juuri he tarvhseVlJt pyöräteitä. Ny~yiset
5141: kulkijan ja polkupyöräilijän as.ema vaikeutu-         py§rä- ja jalanlqJJhp.väylä~' 90. kg#~ etit·
5142: nut. Yhä voimakkaampana no"Usee esiin Jalan-          tä:in kDrkc;;in kynpyk~w ~mtettu ajpvijylästä.
5143: kulku- ja, polkupyöräteiden verkoston aikaan-         Jopa jalankulkijalle tämä ~oroke a~ett~a es·
5144: saaminen ka~kkiin .s'Uurempiin liikennekeskuk-        teen, mutta vielä vaikeampi on este polkupyö-
5145: siin j'a kohteisiin, joissa jo,lan tai wlkupyörillä   räilijäile, erityisesti lapsille ja vammaisille. Eri-
5146: liikutaan. Kuntoilun merkityksen kasvaessa            tyisesti vammaiselle tämä koroke asettaa to-
5147: ovat puolesta.an pyörä- ja jalankulkuväylät käy-      della ylipääsemättömän esteen.
5148: neet yhä tarpeellisemmiksi.                               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
5149:    Useisiin vilkkaasti Hikennöityihin keskuksiin      § :n 1 momenttiin · viitate11. esitän valtioneuvos-
5150: onlcio jo mkennettu jalanku1ku- ja pyöräteitä.        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
5151: Kuitenkin näitä ratkaisuja tehtäessä on täysin        van kysymyksen:
5152: unohtunut, että näitä väyl1ä käyttävät myös
5153: lapset ja vammarset. Erittäin vakavana epäkoh-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tä-
5154: tana onkin pidettävä sitä, että nykyisin :taken-               mä erittäin yleinen ja sitä haitallisempi
5155: netut jalankulku- ja polkupyörätiet eivät lain-                epäkohta nopeasti korJataan koko maas-
5156: kaan vastaa näille kulkuväylille asetettavia al-               sa, ja
5157: keellisimpiakaan vaatimuksia, mikäli Ottetaan                     .että uusi,a jalanku,lku- ja polkupyö~~­
5158: huomioon, että myös vammaisten on pääs,tävä                    teitä rakennettaess:;~. ei enää rakenne.ttaisi
5159: llik:kumaan .näillä väylillä. Onhan vammaisten                 .est~itä ajotieltä pyöriitielle johtaville
5160: pyerätuoli vielä lev~mpi :kuin polkupyörä ja                   osUle?
5161: siitä .syystä ajotiellä mkkuminen .on vaarallista,
5162:   Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
5163: 
5164:                                          Anna-Lllsa Jokin~
5165: 
5166: 
5167: 
5168: 
5169: 087700665P
5170: 2                                               1977 vp~
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:                                 s         a
5176:                           Edu kunn n Herra Puh                  emi e b e 11 e.
5177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Iän rajakohdassa on selvä tasoero. Tällöin ja-
5178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lankulkija ja pyöräilijä huomaa paremmin,
5179: olette 3 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-          mistä kohdasta ajorata alkaa ja näin varomaton
5180: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              tulo ajoradalle vähenee. Myös näkövammaisten
5181: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          kannalta korkeahko reunatuki on turvallisin,
5182: edustaja A.-L. }<ikisen näin kuuluvasta kirjalli-      joten eri vammaisryhmien käsitykset reunatu-
5183: sesta kysymyksestä n:o 229:                            kien sopivasta korkeudesta ja muodosta ovat
5184:                                                        jossakin määrin ristiriitaisia.
5185:            Mitä HaUitus aikoo tehdä, jotta tä-            Liikuntaesteisten tarpeiden jääminen vaille
5186:         mä erittäin yleinen ja sitä haitallisempi      riittävää huomiota johtuu pääasiassa siitä, että
5187:         epäkohta nopeasti korjataan koko               näiden erityisryhmien ongelmia ja vaatimuksia
5188:         maassa, ja                                     ei ole suunnittelijoiden ja rakentajien taholta
5189:            että uusia jalankulku- ja polkupyörä-       aikaisemmin yleisesti tiedostettu. Tie- ja vesi-
5190:         teitä rakennettaessa ei enää rakennettai-      rakennushallituksessa ovat kevyen liikenteen
5191:         si esteitä ajotieltä pyörätielle johtaville    väylien rakenteen suunnittelua koskevat ohjeet
5192:         osille?                                        tällä hetkellä tarkistettavina ja uusitut ohjeet
5193:                                                        saadaan käyttöön lähiai:koina. Näissä tullaan
5194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          antamaan yksityiskohtaiset ohjeet myös reuna-
5195: vasti seuraavaa:                                       tukien järjestelystä siten, että liilkuntaesteisten
5196:    Liikuntaesteisten kannalta kevyen liikenteen        ja pyöräilijöiden vaatimukset tulevat huomioon
5197: järjestelyjen tulisi kaikilta osihaan olla sellai-     otetuiksi.
5198: sia, että ne mahdollistavat turvallisen ja vähän          Jo rakennetuilla kevyen lii:kenteen väylillä
5199: ponnistuksia vaativan liikkumisen. Pienehköt-          voidaan reunatuet jälkeen päin korjata suh-
5200: km tasoerot tai kynnykset haittaavat lii:kunta-        teellisen pienin kustannuksin liikuntaesteisille
5201: esteisiä, ennen kaikkea tullatuolin käyttäjiä.         sopiviksi. Parhaiten tämä käy päinsä ajoratoja
5202: Yleisillä teillä on ajoradan ja kevyen liikenteen      uudelleen päällystettäessä tai muuten kunnos-
5203: tien rajakohdassa suojateiden kohdilla käytetty        tettaessa.
5204: normaalisti viistettyä tai madallettua reunatu-           Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
5205: kea. Jo rakennetuilla kevyen liikenteen väylillä       että kysymyksessä mainittu epäkohta tulee
5206: on kuitenkin monin paikoin sellaisia reunatu-          huomioon otetuksi uusia kevyen liikenteen
5207: kia, joiden kovkeudesta tai muista yksityiskoh-        väylien suunnitteluohjeita valmisteltaessa ja
5208: dista on haittaa liikuntaesteisille ja pyöräilijöil-   että aikaisemmin tehdyt virheet pyritään kor-
5209: le. Toisaalta liikenneturvallisuuden kannalta on       jaamaan normaalien tienparannustöiden yhtey-
5210: eduksi, jos ajoradan ja kevyen liikenteen väy-         dessä.
5211:     Helsingissä elokuun 1 päivänä 1977.
5212: 
5213:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
5214:                                              N:o 229                                             3
5215: 
5216: 
5217: 
5218: 
5219:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5220: 
5221:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen       gtänsen mellan körbanan och leden föt lätt
5222: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       trafik. Fotgängare och cyklister mätket då
5223: se av den 3 juni 1977 tili vedetbötande med-       bättre vat körbanan tat vid, varigenom de inte
5224: lem av statstådet övetsänt avsktift av följande    så ofta obetänksamt beget sig ut på kötbanan.
5225: av tiksdagsman A.-L. Jokinen undettecknade         Också för synskadade ät ett tätt högt kantstöd
5226: spörsmål nr 229:                                   ttyggast. Asiktetna inom de olika grupperna
5227:                                                    av handikappade om lämplig höjd och fotm på
5228:            Vad ämnat Regetingen göra föt att       kantstöd gåt i någon mån isät.
5229:        detta synnerligen vanliga och därföt           Att de rötelsehämmades behov inte blivit
5230:        desto mera menliga missföthållande          tiUräckligt beaktade betot huvudsakligen på
5231:        snabbt avhjälps i hela landet, och          att man bland planetare och byggate tidigate
5232:            för att det, då nya gång- och cykel-    inte varit allmänt medveten om dessa sät-
5233:        vägat anläggs, inte längre byggs hindet     gruppers problem. Hos väg- och vattenbygg-
5234:        på de delar som från körbanan ledet         nadsstyrelsen håller man för närvarande på att
5235:        tili cykelvägen?                            revidera direktiven för planering av konstruk-
5236:                                                    tioneo av lättrafikleder och de nya direktiven
5237:    Såsom svat på detta spötsmål får jag vötd-      kan tas i bruk inom kort. 1 dem kommer även
5238: samt anföta följande:                              att ges detaljerade anvisningar om hur kant-
5239:    Ftån de törelsehämmades synpunkt borde          stöden skall ordnas så, att de rörelsehämmades
5240: arrangemangen föt den lätta trafiken överallt      och cyklisternas krav b1ir beaktade.
5241: vara sådana, at:t de gör det möjligt att töta         Vid redan anlagda leder för lätt trafik kan
5242: sig tryggt och med tinga ansträngning. Också       kantstöden efteråt tili relativt ringa kostnader
5243: små nivåskillnadet ellet ttösklat medföt olä-      ändras så, att de lämpar sig för rörelsehämma-
5244: genhet för rötelsehämmade, ftamföt allt för        de. Detta går bäst för sig i samband med att
5245: tullstolsbundna. På allmänna vägat bat vid         körbanan förses med ny beläggning eller eljest
5246: punkten mellan körbanan och vägen föt lätt         iståndsätts.
5247: ttafik normalt använts sneddat ellet lägre kant-      På basen av det ovanstående kan konstate-
5248: stöd. Redan anlagda leder föt lätt ,ttafik hat     ras, att det i spörsmålet nämnda missförhål-
5249: emellettid på många ställen sådana kantstöd,       landet kommer att bli beaktat vid beredandet
5250: vilkas böjd ellet andra detaljet medföt olägen-    av de nya direktiven för planering av leder för
5251: het föt tötelsehämmade och cyklistet. A andra      lätt trafik och att man i samband med de nor-
5252: sidan är det med tanke på ttafiksäkerheten till    mala vägförbättringsarbetena strävar tili att
5253: fötdel, om det finns en tydlig nivåskillnad vid    avhjälpa tidigare begågna fel.
5254:   Helsingfors den 1 augusti 1977.
5255: 
5256:                                                                  Ttafikminister Veikko Saarto
5257: .i:l'
5258:                                                  1977 vp.
5259: 
5260: Kirjallinen kysymys n:o 2.30.
5261: 
5262: 
5263: 
5264: 
5265:                                    Knuuttila: Ammattiautoilijoiden työllisyyden turvaamisesta.
5266: 
5267: 
5268:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5269: 
5270:    Kuorma--autoilijoiden työllisyys- on esiinty-       joiden osaha. Kun lisäksi huolehdittaisiin siitä,
5271: västä lamasta joruuen oUut erittäin huono. Osit-       että liikennelupien määrä vastaisi liikennetar-
5272: tain tämä on johtunut kuljetusten vähenemi-            vetta, se takaisi puolestaan' kalliille kuljetuska-
5273: sestä, mutta toisaa}ta kuljetusten siirtymisestä       lustotie paremman työllisyysas:reen ja kuljetuk-
5274: esimerkiksi l'J.laaraketmusajoiss~ muille maankul-     set tulisivat taloudellisemmiksi.
5275: jetusajoneuvoiUe sekä: yleisestikin kuljetusten           Edellä mainittuun }a valtiopäivä}ärjeS'tyksen
5276: siirtymisestä- liikkeiden j'a yritysten omistamille    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
5277: ajoneuvoille. Seurauksena tästä on ollut ylika-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5278: pasiteeti:a muodostuminen kuljetusalalle, mikä         raavan kysymyksen:
5279: on- kansantalouden kannattakin epätarkoituksen.
5280: mukaista. Parannuksea tilanteeseen toisi se, että               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5281: nykyistä suuremmassa määrin maarakennusajot                   ryhtyä kuljetusalan säätelemiseksi ny-
5282: jw muutkin tavai'akuljetukset olisivat li.ikenne--            kyistä paremmin llikenneiuvin ammatti-
5283: lavin säiideltyjä' maid.enkin lrnia< ammattiautoili-          autoilijoiden työllisyyden turvaamiseksi?
5284:      Helsingissä- } päiväaä kesäkuuta 19.7.7'.
5285: 
5286: 
5287: 
5288: 
5289: 087700663M
5290: 2                                               1.977 vp.
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:                           E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
5296: 
5297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuon säännöksen puitteissa voida ottaa huo-
5298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mioon olevina kuljetusmahdollisuuksina, jos
5299: olette kirjeellänne 3 päivältä kesäkuuta 1977          hakemuksen tueksi esitetty kuljetustarve on ole-
5300: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        massa.
5301: vastattavaksi kansanedustaja Sakari Knuuttilan            Huomioon ottaen kuljetusalan ominaispiirteet
5302: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-       - ja erikoisesti sen, ettei kuljetuksia voida
5303: myksen n:o 230:                                        varastoida sanan varsinaisessa merkityksessä -
5304:                                                       ()n liikenneministeriö käytännössä liikennelupia
5305:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5306:                                                       myöntäessään pyrkinyt valvomaan, että alalla
5307:         ryhtyä kuljetusalan säätelemiseksi ny-
5308:                                                       vallitsee riittävä tasapaino kuljetusten tarjonnan
5309:         kyistä paremmin liikenneluvin ammatti-
5310:                                                       ja kysynnän välillä ottaen huomioon myös rau-
5311:         autoilijoiden työllisyyden turvaamiseksi?
5312:                                                       tatielaitoksen kuljetusyhteydet ja -mahdollisuu-
5313:                                                       det. Kuljetuskaluston ja -tekniikan kehitystä ei
5314:    Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta-        kuitenkaan ole jarrutettu liikennelupapolitii-
5315: vasti seuraavaa:                                      kalla, vaan on maantiekuljetusten sallittu kehit-
5316:    Liikennelupien myöntämisen edellytykset lue-       tyä taloudellis-teknillisten tekijöiden puitteis-
5317: tellaan ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-       sa. Suhteellisen tiukkaa liikennelupapolitiikkaa
5318: teestä lokakuun 16 päivänä 1970 annetun ase-          noudattaen on kuljetusten tarvitsijoille voitu
5319: tuksen 8 §:ssä sellaisena kuin se on muutettuna       aikaansaada tasoltaan tyydyttävät ja kustannuk-
5320: elokuun 19 päivänä 197 6 annetulla asetuksella        siltaan kohtuulliset maantiekuljetuksen mahdol-
5321: ja jonka mukaan "liikenneluvan myöntämistä            lisuudet samalla kun yrittäjille on turvattu riit-
5322: harkittaessa on otettava huomioon, onko sen           tävä toimeentulo.
5323: perusteella harjoitettava liikenne yleisen edun          Sovellettavan liikennelupamenettelyn eräänä
5324: kannalta tarpeellinen ja tarkoituksenmukaisesti       tarkoituksenmukaisuusnäkökohtana on siis myös
5325: järjestetty. Liikenteen tarpeellisuutta ja tarkoi-    luvanhaltijoiden työllisyyden ja kohtuullisen toi-
5326: tuksenmukaista järjestelyä harkittaessa on kiin-      meentulon turvaaminen, jota ei pitäisi voida
5327: nitettävä huomiota erilaatuisten liikennepalvelu-     vaarantaa usein alihintaisen kapasiteetin myyn-
5328: jen tarpeeseen sekä mahdollisuuksien mukaan           nillä sellaisen yrittäjän taholta, jonka pääasial-
5329: myös siihen, että sanottu tarve tulee olemassa        linen tehtävä on muu kuin ammattimainen lii-
5330: olevat liikenneyhteydet ja -mahdollisuudet huo-       kenne ja jolla ei ole siihen toimilupaa.
5331: mioon ottaen riittävästi tyydytetyksi". Tämän            Tämän epäkohdan korjaamiseksi liikennemi-
5332: asetuksessa ilmaistun periaatteen on katsottava       nisteriö onkin helmikuun 5 päivänä 197 6 anta-
5333: sisältävän mm. sen, että ilmenevän kuljetustar-       nut lääninhallituksille ja niiden kautta poliisi-
5334: peen on oltava jatkuvaa ja niin suurta, että se       viranomaisille ohjeet siitä, millä edellytyksillä
5335: takaa liikenteenharjoittajalle riittävän työllisyy-   yritystoimintaan liittyvät kuljetukset ammatti-
5336: den. Liikenneluvan myöntämiseen ei yleensä saa        maista moottoriajoneuvoliikennettä koskevat
5337: vaikuttaa tilapäinen liikennetarve, eikä luonnol-     säännökset huomioon ottaen ovat mahdolliset
5338: lisestikaan se, ettei kuljetuksia hoideta vahvis-     ilman asianmukaista toimilupaa. Nämä ohjeet,
5339: tettuja taksoja halvemmalla. Jo olevilla liiken-      joihin myös ammattiliikennesektori on ilmaissut
5340: neyhteyksillä tarkoitetaan edellä mainitussa          tyytyväisyytensä, ovat olleet omiaan selventä-
5341: säännöksessä myös rautateitä ja mahdollisuudet        mään tilannetta tulkinnanvaraisissa kohdin ja
5342: rautatieyhteyksien käyttöön on huomioitava lii-       siten osaltaan parantaneet ammattiautoilijoiden
5343: kennetarpeeseen vaikuttavana tekijänä. Sen            työllisvvstilannetta.
5344: sijaan yksityisliikenteessä olevaa kalustoa ei           Edelleen liikenneministeriö on toukokurm 11
5345:                                              N:o 230                                              3
5346: 
5347: päivänä 1977 asettanut toimikunnan, jonka tu-       työnsä päätökseen joulukuun 31 päivään 1978
5348: lee, silmällä pitäen ammattimaisen liikenteen       mennessä.
5349: palvelujen saannin riittävää turvaamista kansan-       Liikenneministeriö on tämän lisäksi kirjeel-
5350: taloudellisesti edullisella tavalla sekä sanottua   lään kesäkuun 30 päivältä 1977 kehottanut lää-
5351: liikennettä koskevan suunnitelmallisuuden te-       ninhallituksia ammattiautoilijoiden työllisyyden
5352: hostamista, laatia ehdotukset ammattimaista         turvaamiseksi noudattamaan erittäin tiukkaa lii-
5353: moottoriajoneuvoliikennettä koskevien säännös-      kennelupapolitiikkaa.
5354: ten tarkistamiseksi. Erityisesti toimikunnan tu-       Liikenneministeriö seuraa edelleenkin tilan-
5355: lee tehdä ehdotus luvanvaraisen liikenteen sel-     teen kehitystä ja ryhtyy sen mahdollisesti vaa-
5356: västä määrittelystä. Toimikunnan tulee saada        timiin lisätoimenpiteisiin.
5357:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1977.
5358: 
5359:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
5360: 4                                              1977 vp.
5361: 
5362: 
5363: 
5364: 
5365:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5366: 
5367:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          marna för detta stadgande beaktas som en be-
5368: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             fintlig transportmöjlighet, såframt det trans-
5369: velse av den 3 juni 1977 tili vederbörande            portbehov, som framförts tili stöd för ansökan,
5370: medlem av statsrådet för avgivande av svar            existerar.
5371: översänt avskrift av följande av riksdagsman             Med beaktande av de för transportbranschen
5372: Sakari Knuuttila ställda spörsmål nr 230:             karakteristiska dragen - och särskilt den om-
5373:                                                       ständigheten, att transporter inte kan lagras i
5374:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ordets egentliga bemärkelse - har trafikminis-
5375:        taga för att bättre än för närvarande          teriet i praktiken vid beviljande av trafiktili-
5376:        reglera transportbranschen med hjälp av        stånd vinnlagt sig om att övervaka, att en tili-
5377:        trafiktilistånd i syfte att säkerställa yr-    räcklig balans mellan utbud och efterfrågan på
5378:        kesbilisternas sysselsättning?                 transporter råder inom branschen, även med
5379:                                                       beaktande av järnvägens transportförbindelser
5380:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och möjligheter. Man har dock inte brorosat
5381: samt anföra följande:                                 utvecklingen av transportmateriel och -teknik
5382:    Förutsättningarna för beviljande av trafik-        genom trafiktiliståndspolitik, utan landsvägs-
5383: tilistånd räknas upp i 8 § förordningen den 16        transporterna har tiliåtits utveckla sig inom ra-
5384: oktober 1970 om yrkesmässig motorfordons-             marna för de ekonomiskt-tekniska omständig-
5385: trafik, sådan denna paragraf lyder i förordning       heterna. Genom att man iakttagit en relativt
5386: av den 19 augusti 1976. I paragrafen stadgas:         strikt politik vid beviljande av trafiktilistånd
5387: "Vid prövning av frågan om beviljande av tra-         har man lyckats åstadkomma tili sin nivå tili-
5388: fiktilistånd skall beaktas huruvida den trafik,       fredsställande och tili sina kostnader skäliga
5389: som skall bedrivas med stöd av tiliståndet, är        möjligheter tili landsvägstransporter för dem
5390: behövlig med hänsyn tili allmän fördel och            som är i behov av transport, samtidigt som en
5391: ändamålsenligt organiserad. Vid prövning av           tillräcklig utkomst tryggats för företagarna.
5392: frågan om trafikens behövlighet och ändamåls-             Säkerställande av sysselsättning och en skä-
5393: enliga organisering skall uppmärksamhet fästas        lig utkomst för tiliståndshavarna är alltså även
5394: vid behovet av olika slag av trafiktjänster och,      en av ändamålsenlighetssynpunkterna i det nu
5395: om möjligt, vid att detta behov med hänsyn            tiliämpade förfarandet för beviljande av trafik-
5396: tili befintliga trafikförbindelser och -möjligheter   tilistånd. Detta borde inte få äventyras genom
5397: blir i tiliräcklig mån tilifredsställt." Denna        försäljning av kapacitet - ofta tili underpris
5398: princip, som uttrycks i förordningen, måste an-       - av en sådan företagare, vilkas huvudsakliga
5399: ses innebära bl.a., att det transportbehov som        uppgift är en annan än att bedriva yrkesmäs-
5400: yppat sig bör vara fortsatt och så stort, att det     sig trafik och som inte innehar koncession för
5401: tryggar en tiliräcklig sysselsättning för trafikid-   sådan.
5402: karen. Ett tilifälligt trafikbehov får inte i all-        I syfte att rätta tili detta missförhållande
5403: mänhet inverka på beviljande av trafiktillstånd       har trafikministeriet mycket riktigt den 5
5404: och givetvis inte heller den omständigheten,          februari 1976 givit länsstyrelserna, och via
5405: att transportetua inte sköts billigare än enligt      dem polismyndigheterna direktiv om under vil-
5406: de fastställda taxorna. I ovan nämnda stadgan-        ka förutsättningar transporter i anslutning tili
5407: de avses med redan befintliga trafikförbindelser      företagarverksamhet är möjliga, utan vederbör-
5408: även järnväg, och möjligheterna att använda           lig koncession, med beaktande av stadgandena
5409: järnvägsförbindelser måste beaktas som en fak-        om yrkesmässig motorfordonstrafik. Dessa di-
5410: tor som inverkar på trafikbehovet. Materiel           rektiv, som även yrkestrafiksektorn uttryckt
5411: inom privattrafik kan däremot inte inom ra-           sin tillfredsställelse över, har varit ägnade att
5412:                                               N:o 230                                                5
5413: 
5414: klarlägga situationen i fråga om de punkter          ett förslag tili en klar definiering av den trafik
5415: som lämnar rum för tolkning och har sålunda          som är beroende av tilistånd. Kommissionen
5416: för sin del förbättrat sysselsättningen för yrkes-   bör slutföra sitt arbete senast den 31 december
5417: bilisterna.                                          1978.
5418:    Trafikministeriet har dessutom den 11 maj             Trafikministeriet har ytterligare genom cirku-
5419: 1977 tilisatt en kommission som med beaktan-         lär av den 30 juni 1977 uppmanat länsstyrel-
5420: de av ett tillräckligt säkrande ·av tiligången       serna att iakttaga en synnerligen sträng trafik-
5421: på tjänster av den yrkesmässiga trafiken på ett      tiliståndspolitik för att sysselsättningen för yr-
5422: nationalekonomiskt fördelaktigt sätt samt ef-        kesbilisterna skall tryggas.
5423: fektiveringen av planmässigheten i denna trafik          Trafikministeriet följer fortsättningsvis med,
5424: skall uppgöra förslag tili revidering av stadgan-    hur situationen utvecklas, och skrider tili de
5425: dena angående den yrkesmässiga motorfordons-         eventuella tiliäggsåtgärder som denna kräver.
5426: trafiken. K'ommissionen skall spedellt uppgöra
5427:      Helsingfors den 1 juli 1977.
5428: 
5429:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
5430: 
5431: 
5432: 
5433: 
5434: 087700663M
5435:                                              1977 .vp.
5436: 
5437: Kirjallinen kysymys n:o 231.
5438: 
5439: 
5440: 
5441: 
5442:                                   Knuuttila ym.: Kehitysyhteistyön lisäämisestä suomalaisten pa-
5443:                                      perikoneto1mitusten avulla.
5444: 
5445: 
5446:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5447: 
5448:    Suomen kehitysyhteistyöhön käyttämät varat       erilaisiin olosuhteisiin myös taloudellisesti edul-
5449: ovat huomattavasti alle kansainvälisesti hyväk-     lisesti paperikoneita. Osoittamalla valtion toi-
5450: sytyn tavoitteen. Syynä tähän on tuotu esille       mesta kehitysyhteistyövaroja tähän tarkoituk-
5451: ulkomaankauppamme maksutasevaikeudet. Kui-          seen voitaisiin toiminta nopeasti käynnistää ja
5452: tenkin nämä vaikeudet ovat pysyviä luonteel-        samalla torjua tätä teollisuuden alaa uhkaamas-
5453: taan, joten kehitysyhteistyön tukemista ei tu-      sa olevaa suurta työttömyyttä. Tämä toiminta
5454: lisi sitoa tällaisiin syihin. Tällöin yhtenä mah-   on mahdollista hoitaa myös niin, että se hyvin
5455: dollisuutena on antaa lisääntyvässä määrin kehi-    vähän rasittaa maksutasetta.
5456: tysyhteistyön tukemiseen kotimaan teollisuuden         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5457: tuotteita. Maataloustraktoreiden osalta tämä        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5458: kysymys on ollut jo aikaisemmin esillä, mutta       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5459: myös nyt työttömyydestä kärsivän raskaamman         seuraavan kysymyksen:
5460: teollisuuden tuotteet voisivat tulla kysymyk-
5461: seen. Monet kehitysmaat tarvitsevat paperiko-                  Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuu-
5462: neita, joiden valmistamiseen on paljon kapasi-              det kehitysyhteistyön lisäämiseen kehi-
5463: teettia vapaana. Suomen paperikoneteollisuu-                tysmaihin suuntautuvien suomalaisten
5464: della on monipuolisia mahdollisuuksia toimittaa             paperikonetoimitusten avulla?
5465:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
5466: 
5467:                Sakari Knuuttila                                    Seppo Tikka
5468:                Lasse Lehtinen                                      Uljas .Mäkelä
5469: 
5470: 
5471: 
5472: 
5473: 087700613Y
5474: 2                                           1977 vp.
5475: 
5476: 
5477: 
5478: 
5479:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5480: 
5481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     korkeat investointi- ja käyttökustannukset sekä
5482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olosuhteisiin osin soveltumaton tekniikka sekä
5483: olette 3 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-      monista maista puuttuva teknologia. Kehitys-
5484: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     maiden ohella eräät .kansainväliset kehitysjär-
5485: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     jestöt ovat ilmaisseet mielenkiintoa sellaisia teh~
5486: taja Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-    dashankkeita kohtaan, jotka perustuvat olosuh-
5487: jallisesta kysymyksestä n:o 231:                   teisiin sopivaan käyttövarmaan teknologiaan jl!.
5488:                                                    jotka on suunniteltu tyydyttämään ·kQtimaista
5489:           Aikooko Hallitus tutkia mahdollisuu-      kysyntää. Koneita suunniteltaessa· on .otettava
5490:        det kehitysyhteistyön lisäämiseen kehi-     huomioon usein erilainen. raaka-ainepohja.
5491:        tysmaihin suuntautuvien suomalaisten           Eräät suomalaiset yritykset suunnittelevat
5492:        paperikonetoimitusten avulla?               parhaillaan kehitysmaaolosuhteisiin sopivan pa-
5493:                                                    perikonetyyppitehtaan kehittämistä. Jos suun-
5494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nittelu onnistuu, useat kehitysmaat saattavat
5495: vasti seuraavaa:                                   tilata Suomesta tällaisia koneita ja osarahoittaa
5496:                                                    hankintojaan myös kehitysyhteistyövaroilla.
5497:    Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitet-       Hallitus on jo eräillä toimenpiteillä pyrkinyt
5498: tujen määrärahojen turvin suomalaiset konsult-     ottamaan huomioon kotimaisten teollisuustuot-
5499: tiyritykset ovat osallistuneet lukuisissa maissa   teiden toimittamisen kehitysapuna.. Vuoden
5500: paperiteollisuuden kehittämistutkimuksiin, jois-   .1976 ensimmäisessä työllisyyden parantamiseksi
5501: sa osana suunnitelmaa on ollut myös selluloosa-    tähdänneessä lisämenoarviossa myönnettiin kah-
5502: ja paperitehdashankkeiden valmistelu. Tällaisia    denväliseen vastikkeettomaan kehitysapuun 3,5
5503: selvityksiä on tehty mm. Etiopiassa, Nigeriassa,   milj. mk kehitysmaille toimitettavien koneiden
5504: Perussa ja Sambiassa. Toistaiseksi tehdyt tutki-    ja laitteiden sekä niiden käyttöön liittyvän
5505: mukset eivät ole johtaneet konkreettisiin tulok-   asiantuntemuksen välittämiseksi työllisyysperus-
5506: siin paperikonetehtaiden rakentamiseksi.           tein.
5507:    Ns. projektimaista Kuubassa ja Perussa Suo-        Vuoden 1977 I lisämenoarviossa muutettiin
5508: mi on ollut mukana paperikonehankkeissa.            20,7 milj. mk kehitysluottojen maksatuksiin va-
5509: Myöntämänsä kehitysluotan puitteissa Suomi         ratusta määrärahasta lahjapohjaiseksi avuksi,
5510: osallistui syksyllä 1975 Perussa Valmetin pape-     josta suuri osa on tarkoitus käyttää teollisuus-
5511: rikoneen osarahoitukseen. Vuonna 1973 Kuu-         toimituksiin kehitysmaille. Hallituksen tarkoi-
5512: ban kanssa allekirjoitetun 8 miljoonan markan       tuksena on tukea suomalaista työllisyyttä ja oh-
5513: kehitysluotan turvin Kuuba on hankkinut Suo-       jata varoja sellaisille aloille, joista sekä antaja-
5514: mesta mm. paperiteollisuuden tuotteita. Kuu-        että vastaanottajamaa voivat saada mahdollisim-
5515: haile vuonna 1976 myönnetty 10 miljoonan           man suuren hyödyn. Yhteistyön tavoitteena on,
5516: markan kehitysluotto käytetään kokonaisuudes-       että se tyydyttää molempien osapuolten tar-
5517: saan Kuuba 9 -nimisen paperiteollisuusprojektin    peita.
5518: Suomesta tehtäviin hankintoihin. Nämä hankin-          Ulkoasiainministeriö on alustavasti sopinut
5519: nat työllistävät alustavien laskelmien mukaan      työvoimaministeriön kanssa, että uusia hankkei-
5520: yhdeksi vuodeksi yli 300 työntekijää.               ta suunniteltaessa ministeriöt toimivat yhteis-
5521:    Kehitysmaiden paperiteollisuuden perustami-     työssä työllisyyspoliittisten näkökohtien selvit-
5522: sen suurimpia ongelmia ovat suurteollisuuden       tämiseksi.
5523:      Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1977.
5524: 
5525:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen .
5526:                                               N:o 231                                               3
5527: 
5528: 
5529: 
5530: 
5531:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5532: 
5533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gifter samt av den teknik, som delvis icke läm-
5534: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      par sig för förhållandena samt även på hris-
5535: av den 3 juni 1977 tili vederhörande medlem        tande teknologi i en del land. Förutom utveck-
5536: av statsrådet översänt avskrift av följande av     lingsländerna har några internationella utveck-
5537: riksdagsledamoten Sakari Knuuttila m. fl. ställ-   lingsorganisationer visat intresse för sådana
5538: da skriftliga spörsmål nr 231:                     fahriksföretag, som grundar sig på en teknologi,
5539:                                                     som lämpar sig för förhållandena och är drift-
5540:             Avser Regeringen att undersöka möj- säkra samt är planerade i syfte att tillfredsställa
5541:          ligheterna för ökat utvecklingshistånd inhemsk efterfrågan. Vid planering av maskiner-
5542:          genom leveranser av finska pappers- na måste man ofta ta i heaktande olikartade
5543:          maskiner tili utvecklingsländerna?        råmaterial.
5544:                                                       Vissa finska företag planerar för tillfället att
5545:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utveckla en typ av pappersmaskinsfahrik, som
5546: samt anföra följande:                              lämpar sig för förhållandena i utvecklingsländer-
5547:                                                    na. Om planeringen lyckas, kan de flesta ut-
5548:     Inom ramen för anslagen för det interna- vecklingsländerna heställa sådana från Finland
5549: tionella utvecklingssamarbetet har finska kon- och delvis finansiera sina anskaffnirngar även
5550:  sultföretag i flera Iänder deltagit i forskningar med utvecklingshiståndsmedel.
5551: för utveckling av pappersindustrin, varvid en         Regeringen har genom vissa, redan vidtagna
5552: del av projekten har omfattat även planering åtgärder, strävat tili att som utvecklingshistånd
5553: av cellulosa- och pappersfahriksföretag. Sådana leverera inhemska produkter. I den första till-
5554:  undersökningar har gjorts hl.a. i Etiopien, Ni- läggshudgeten år 1976, som strävade tili att
5555: geria, Peru och Samhia. Tilis vidare har dessa förhättra sysselsättningen, heviljades som hila-
5556:  undersökningar icke lett tili konkreta resultat teralt utvecklingshistånd utan vederlag 3,5 milj.
5557: beträffande uppförandet av pappersmaskins- mark att levereras tili utvecklingsländerna i
5558: fahriker.                                          form av maskiner och apparater samt expertis
5559:     I s.k. projektland har Finland i Kuha och i anslutning tili deras användning.
5560:  Peru medverkat i pappersmaskinsföretag. Fin-         I år 1977 I tiliäggshudget förvandlades 20,7
5561: land deltog hösten 1975 inom ramen för he- milj. mark, som reserverats för utvecklings-
5562:  viljade utvecklingskrediter i delfinansieringen histåndskrediter tili gåvohistånd, av vilket man
5563: av en Valmet-pappersmaskin i Peru. Kuha har har för avsikt att använda en stor del i form
5564:  anskaffat bl.a. pappersindustriprodukter från av industrileveranser tili utvecklingsländerna.
5565: Finland med stöd av den utvecklingskredit på Regeringens avsikt är att stöda sysselsättningen
5566:  8 milj. mark, som undertecknades år 1973 med i Finland och att dirigera medel tili sådana om-
5567: Kuha. Den utvecklingskredit på 10 milj. mark, råden, där såväl givar- som mottagarlandet kan
5568:  som beviljades Kuha år 1976, användes i sin dra största möjliga nytta. Målet för samarhetet
5569: helhet tili anskaffningar från Finland för ett är, att det tillfredsställer vardera partens he-
5570:  pappersindustriprojekt kallat Kuha 9. Dessa an- hov.
5571: skaffningar sysselsätter enligt preliminära he-       Ministeriet för utrikesärendena har prelimi-
5572:  räkningar 300 arhetstagare under ett års tid.     närt med arhetskraftsministeriet överenskom-
5573:     De största prohlemen vid grundandet av pap- mit om att ministerierna, vid planering av nya
5574:  persindustri i utvecklingsländerna utgöres av projekt, skall samarheta i syfte att klarlägga
5575: storindustrins höga investerings- och driftsut- sysselsättningspolitiska synpunkter.
5576:       Helsingfors den 2 septemher 1977.
5577: 
5578:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
5579:                              .. ,)
5580: 
5581: 
5582: 
5583: 
5584: ·,,
5585: 
5586: 
5587: 
5588: 
5589:           "
5590:        .: '   ) ; l ; ~
5591: 
5592: 
5593: 
5594: 
5595:       l:;.
5596: 
5597: 
5598: 
5599: 
5600:                           .· ..
5601:                                               1977 vp.
5602: 
5603: Skriftligt spörsmålnr 232.
5604: 
5605: 
5606: 
5607: 
5608:                                   Stenbäck m.fl.: Om tryggande av Svenska Teaterns verksamhet.
5609: 
5610: 
5611:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
5612: 
5613:    Svenska Teaterns ekonomiska situation är i        som modersmål. Publikunderlaget är därför re-
5614: dag mycket bekymmersam. Enligt de utred-             lativt litet i jämförelse med det underlag de
5615: ningar som har gjorts om teaterns ekonomi            finska teatrarna i Helsingfors har. Teatern kan
5616: har av teaterns kostnader under perioden 1965        inte heller avsevärt höja biljettpriserna, efter-
5617: -1975 i medeltal 75 procent utgjorts av fasta        som teaterns nuvarande priser redan är de
5618: kostnader, främst löner och sociala avgifter.        högsta i Helsingfors.
5619: Av utredningarna framgår vidare, att teaterns            I Svenska Teaterns budget för år 1977
5620: Iöneomkostnader stigit så att de år 1975 ut-         finns fortfarande ett underskott om närmare
5621: gjorde drygt 85 procent. För övrig verksamhet        600 000 mark. I dagens läge är det oklart på
5622: såsom produktionskostnader, marknadsföring,          vilket sätt detta underskott skall täckas. På
5623: turneverksamhet och administration återstår i        grund av teaterns nuvarande stora skuldbörda
5624: dagens läge knappa 15 procent.                       kan nya lån knappast erhållas av den otsaken
5625:     Understöden från stat och kmnmun täckte          att teatern inte längre kan prestera någon
5626: sammanlagt år 1965 ca 32 procent av de totala        säkcrhet.
5627: kostnaderna, medan teaterns egna intäkter sam-           I många sammanhang har Svenska Teatern
5628: ma år utgjorde ca 54 procent. År 1976 täckte          jämställts med Suomen Kansallisteatteri och
5629: samhällsunderstöden sammanlagt ca 63 procent         Finlands Nationalopera, bl.a. i statsbudgeten.
5630: av totalkostnaderna, medan teaterns egna intäk-      Dessa två nationalscener har utöver statsansla-
5631: ter utgjorde endast 26 procent. Orsakerna till       get betydande inkomstkällor via specialarrange-
5632: denna förskjutning står att finna i de senaste       mang och Operan har också beviljats special-
5633: årens utveckling av den allmänna kostnadsni-          anslag för att täcka sina höga pensionskostna-
5634: vån. Trots reducerad personai har kostnaderna        der. I jämförelse med de övriga national-
5635: för löner och socialutgifter ökat i en sådan ut-      scenerna släpar Svenska Teatern alldeles klart
5636:  sträckning att anslagen från stat och kommun        efter.
5637: inte mera är tillräckliga. År 1977 beräknas att          Med hänvisning tili ovanstående och 3 7 §
5638:  teaterns biljettintäkter täcker ca 23 procent av     1 mom. i riksdagsordningen framställer under-
5639:  totalkostnaderna, medan de år 1982 beräknas          tecknade vördsamt till vederbörande medlem
5640:  täcka endast 18 procent.                             av statsrådet följande spörsmå,I:
5641:     Orsakerna till biljettintäkternas minskade be-
5642:  tydelse i framtiden beror bl.a. på att teatern               Vilka åtgärder har Regeringen för
5643:  är en minoritetsteater. Trots att antalet finsk-           avsikt att vidta för att trygga Svenska
5644:  språkiga bland publiken har ökat utgörs ändå               Teaterns ekonomi?
5645:  teaterns baspublik av personer med svenska
5646:       Helsingfors den 2 juni 1977.
5647: 
5648:                 Pär Stenbäck                                     Juhani Sipiläinen
5649:                 Ralf Friberg                                     Matti Hokkanen
5650:                 1.-C. Björklund                                  Mauri Miettinen
5651:                 Jutta Zilliacus                                  Mauno Manninen
5652:                 Henrik Westerlund                                Meeri Kalavainen
5653:                                          Raino Westerholm
5654: 
5655: 087700762U
5656: 2                                             1977 vp.
5657: 
5658: Kirjallinen kysymys n:o 232.                                                                  · Suomennos,
5659: 
5660: 
5661: 
5662: 
5663:                                  Stenbäck ym.: Ruotsalaisen Teatterin toiminnan turvaamisesta.
5664: 
5665: 
5666:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5667: 
5668:    Svenska Teatern -nimisen teatterin taloudel-      nyt, teatterin perusyleisö koostuu henkilöistä,
5669: linen tila on tänään erittäin huolestuttava.         joilla ruotsin kieli on äidinkieli. Yleisöpohja on
5670: Teatterin taloutta koskeneiden tutkimusten mu-       tämän vuoksi suhteellisen pieni verrattuna suo-
5671: kaan teatterin kustannuksista vuosina 1965-          malaisten teattereiden yleisöpohjaan Helsingis-
5672: 197 5 ovat kiinteät kustannukset olleet keski-       sä. Teatteri ei myöskään voi huomattavasti ko-
5673: määrin 75%, etenkin palkkoja ja sosiaali-            rottaa lippujen hintoja, koska teatterin nykyiset
5674: kuluja. Selvityksistä ilmenee lisäksi, että teat-    hinnat jo nyt ovat korkeimmat Helsingissä.
5675: terin palkkakustannukset ovat nousseet siten,           Svenska Teatern -nimisen teatterin vuoden
5676: että ne vuonna 197 5 olivat runsaat 85 %.            1977 budjetissa on edelleen lähes 600 000
5677: Muuhun toimintaan, kuten tuotantokustannuk-          markan vajaus. Tänä päivänä on epäselvää,
5678: siin, markkinointiin, kiertuetoimintaan ja hal-      millä tavalla tämä vajaus peitetään. Teatterin
5679: lintoon jää tänä päivänä vajaat 15 %.                nykyisen suuren velkaantumisen vuoksi uusia
5680:    Vuonna 1965 valtiolta ja kunnalta saadut          lainoja on tuskin saatavissa, kun teatteri ei enää
5681: tuet kattoivat n. 32 prosenttia kokonaiskus-         voi saada vakuuksia.
5682: tannuksista teatterin omien tulojen ollessa sa-         Monissa yhteyksissä Svenska Teatern -nimis-
5683: mana vuonna n. 54 prosenttia. Vuonna 1976            tä teatteria on verrattu Suomen Kansallisteat-
5684: yhteiskunnalliset tuet kattoivat yhteensä 63         teriin ja Suomen Kansallisoopperaan, mm. val-
5685: prosenttia kokonaiskustannuksista teatterin          tion budjetissa. Näillä kahdella kansallisnäyt-
5686: omien tulojen ollessa vain 26 prosenttia. Syyt       tämöllä on valtion lisäksi erityisjärjestelyjen
5687: tähän siirtymään ovat löydettävissä yleisen kus-     johdosta huomattavia tulolähteitä ja Oopperalle
5688: tannustason kehityksestä viime vuosina. Huoli-       on myös myönnetty erityismääräraha korkeiden
5689: matta vähentyneestä henkilökunnasta palkka- ja       eläkekustannusten peittämiseksi. Muihin kan-
5690: sosiaalimenot ovat lisääntyneet siinä määrin,        sallisnäyttämöihin verrattuna Svenska Teatern
5691: että valtiolta ja kunnalta saatavat tuet eivät       -niminen teatteri on jäänyt selvästi jälkeen.
5692: ole riittäviä. On arvioitu, että vuonna 1977            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
5693: teatterin lipputulot kattavat n. 23 prosenttia       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
5694: kokonaiskustannuksista, vuonna 1982 niiden           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5695: lasketaan kattavan vain 18 prosenttia.               vaksi seuraavan kysymyksen:
5696:    Syyt lipputulojen vähentyvään merkitykseen
5697: tulevaisuudessa johtuvat mm. siitä, että teatteri                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5698: on minoriteettiteatteri. Huolimatta siitä, että               ryhtyä turvatakseen Svenska Teatern
5699: suomenkielisen yleisön lukumäärä on lisäänty-                 -nimisen· teatterin talouden?
5700:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1977.
5701: 
5702:                Pär Stenbäck                                        Juhani Sipiläinen
5703:                Ralf Friberg                                        Matti HokkaJ:len
5704:                I.-C. Björklund '                                   Mauri, Mieitirien
5705:                J uttå 'Zilliacus                                   Mauno Manninen
5706:                Heritik Westerlund                                  Meeri .l(aJ.dvainen · .·
5707:                                        Raino
5708:                                          . ., .._.-
5709:                                                     West~rholm .
5710:                                               N:o 2.32                                             3
5711: 
5712: 
5713: 
5714: 
5715:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
5716: 
5717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa      seksi uutta henkilökuntaa ei kiinnitetä eikä
5718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,       avoinna olevia vakansseja täytetä;
5719: olette kirjeellänne 6 päivältä kesäkuuta 1~77          2) teatterin kiinteistön korjauksia ja suuria
5720: n:o 1583 lähettänyt valtioneuvoston astan-          laitehankintoja ei lähivuosina suoriteta;
5721: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           3) omatoimisen tuoton: lisäämiseksi teatteri
5722: Pär Stenbäckin ym. tekemän, seuraavan sisältöi-     pyrkii kehittämään Helsingin kaupungin alueel-
5723: sen kysymyksen n:o 232:                             le ja ympäristökuntiin suuntautuvaa kiertuetoi-
5724:                                                     mintaa;
5725:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5726:        ryhtyä turvatakseen Svenska Teatern             4) teatterin pienoisnäyttämötoiminta lopete-
5727:        -nimisen teatterin talouden?                 taan;
5728:                                                        5) teatterin kuluvana vuonna kertyvä ali-
5729:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jäämä esitetään katettavaksi valtion ja kunnan
5730: taen seuraavaa:                                     lisäavustuksin; ja
5731:                                                        6) teatterin vastaisten vuosien julkisten
5732:    Opetusministeriö asetti 26 päivänä heinä~        avustusten määrää esitetään korotettavaksi.
5733: kuuta 1977 työryhmän, jonka tehtävänä oh
5734: laatia selvitys Svenska Teatern i Helsingfors          Työryhmän ehdotukset teatterin toiminnan
5735: -nimisen teatterin taloudellisesta asemasta ja      rahoitukseksi edellyttävät tuntuvaa valtion ra-
5736: tehdä ehdotus niistä toimenpiteistä, joihin olisi   hoituksen lisäämistä. Ehdotukset tulevat val-
5737: ryhdyttävä teatterin talouden tasapainottami-       tiontaloudellisesti erittäin vaikeana ajankoh-
5738: seksi.                                              tana. Koska vaihtoehdot kuitenkin ovat joko
5739:                                                     toiminnan lopettaminen tai jatkaminen lisätty-
5740:    Työryhmä on äskettäin jättänyt opetusminis-      jen avustusten turvin, olisi rahoitus sekä tämän
5741: teriölle muistion ehdotuksistaan sanotun teat-      vuoden alijäämän kattamiseksi että ensi vuoden
5742: terin taloudellisen aseman turvaamiseksi. Sen       laskettua valtionavustusosuutta varten pyrittävä
5743: ehdotukset tähtäävät toisaalta teatterin kustan-    löytämään. Opetusministeriö valmisteleekin,
5744: nuskehityksen rajoittamiseen ja toisaalta julkis-   valtiontaloudelliset näkökohdat huomioon ot-
5745: ten avustusten määrän nostamiseen. Ehdotusten       taen, parhaillaan työryhmän ~hdot~sten pohj~lt~
5746: mukaan muun muassa:                                 esitystään Svenska Teatern 1 Helsmgfors -mmt-
5747:    1) teatterin nykyisen henkilökunnan työ-         sen teatterin toiminnan turvaamiseksi.
5748: suhteen jatkuminen turvataan, mutta toistai-
5749:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1977.
5750: 
5751: 
5752:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
5753: 4                                             1977 vp.
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5759: 
5760:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            2) inga fastighetsreparationer ellet stora an-
5761: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            skaffningar genomförs vid teatern under de
5762: velse nr 1583 av den 6 juni 1977 till veder-         närmaste åren;
5763: börande medlem av statsrådet för avgivande av            3) i syfte att öka intäkten genom egen
5764: svar översänt följande av riksdagsman Pär            verksamhet försöker teatern utveckla en turne-
5765: Stenbäck m.fl. undertecknade spörsmål nr             verksamhet, som riktar sig till Helsingfors
5766: 232:                                                 stads område och de omgivande kommunerna;
5767:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        4) verksamheten vid teaterns miniscen slo-
5768:         sikt att vidta för att trygga Svenska        pas;
5769:        Teaterns ekonomi?                                5) teaterns underskott för innevarande år
5770:                                                      föreslås bli täckt med tilläggsunderstöd från
5771:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       staten och kommunen; och
5772: samt anföra följande:
5773:                                                          6) beloppen av ·de offentliga understöden
5774:    Undervisningsministeriet tillsatte den 26 juli    till teatern under kommande år föreslås bli
5775: 1977 en arbetsgrupp med uppgift att utreda           höjda.
5776: Svenska Teaterns i Helsingfors ekonomiska                Arbetsgruppens förslag .Jl finansiering av
5777: ställning och att utarbeta ett förslag till åtgär-   teaterns verksamhet förutsätter, att den stat-
5778: der som borde vidtas i syfte att stabilisera         liga finansieringen ökas kännbart. Förslagen
5779: teaterns ekonomi.                                    kommer vid en för statshushållningen mycket
5780:     Arbetsgruppen har nyligen till undervisnings-    svår tidpunkt. Eftersom alternativen är, att
5781: ministeriet avgivit en promemoria med förslag        antingen upphöra med verksamheten ellet fort-
5782: till åtgärder för tryggande av teaterns ekono-       sätta densamma med ökande understöd, borde
5783: miska ställning. Arbetsgruppens förslag syftar       man dock försöka finna en finansiering såväl
5784: å ena sidan till att begränsa kostnadsutveck-        för täckande av detta års underskott som för
5785: lingen och å andra sidan till att höja de offent-    den beräknade andelen av statsunderstödet för
5786: liga understödens belopp. Enligt förslagen skul-     nästa år. Undervisningsministeriet utarbetar
5787: le bl.a. följande åtgärder vidtas:                   därför för närvarande, med beaktande av stats-
5788:     1 ) teaterns nuvarande personals arbetsför-      hushållningssynpunkterna och utgående från
5789: hållande tryggas i fortsättningen, men tillsvida-    arbetsgruppens förslag, ett förslag till tryggan-
5790: re engageras ingen ny personai och vakanta           de av Svenska Teaterns i Helsingfors verksam-
5791: tjänster lämnas obesatta;                            het.
5792:      Helsingfors den 26 september 1977.
5793: 
5794: 
5795:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
5796:                                                1977 vp.
5797: 
5798: Skriftligt spörsmål nr 233.
5799: 
5800: 
5801: 
5802: 
5803:                                   Taxell m. fl.: Om ökning av varvsindusitrins ordetstock.
5804: 
5805: 
5806:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5807: 
5808:     Handels- och industriministeriet tilisatte den    egna landet. I t. ex. Japan, Tyska förbunds-
5809: 21 december senaste år en arbetsgrupp för att         republiken och Holland får redarna antingen
5810: utreda våra skeppsvarvs situation och göra            räntestöd eller direkta subventioner då de be-
5811: förslag bl. a. om åtgärder med vilka de in-           ställer ett fartyg från ett inhemskt varv.
5812: hemska rederiernas beställningar kunde för-              Den svenska varvsindustrin befinner sig i
5813: läggas tili finländska varv. Arbetsgruppen har        synnerligen stora svårigheter. I april godkände
5814: i maj överlämnat sitt betänkande.                     regeringen där ett s.k. stödpaket enligt vilket
5815:     Under åren 1970-76 var våra varvs års-            staten i direkt stöd kommer att pumpa in
5816: produktion i medeltal 35 fartyg. Av dessa             4 miljarder kronor i den svenska varvs-
5817: levererades 10-15 % till inhemska redare. I           industrin. Ytterligare 10 miljarder anslås i
5818: början av detta år utgjorde fartygsbeställningar-     kreditgarantier för att rädda varvsindustrin och
5819: na vid vår varvsindustri för 1977-78 ungefär          rederinäringen.
5820: 70% av de senaste årens orderstock. För tiden            Den ovan nämnda arbetsgruppen konstaterar
5821: därefter är situationen dyster. Då leveranstider-     att nya utländska beställningar under den när-
5822: na är långa innebär detta att beställningar för       maste tiden inte kommer att erhållas i samma
5823:  1979 och 1980 borde göras ännu detta år för          utsträckning som tidigare. Därför bör de in-
5824:  att varvens kapacitet ens i ti1lfredsstäl1ande mån   hemska rederiernas beställningar nödvändigt
5825: skall kunna utnyttjas och sysselsättningen upp-       förläggas tili inhemska varv. En grundförutsätt-
5826: rätthållas. - Företaget Navire, med anknyt-           ning härför är att det är lika fördelaktigt för
5827: ning till varvsindustrin, har problem redan nu.       redama att beställa fartyg i hemlandet som i
5828:  På grund av annullerade beställningar har före-      utlandet.
5829:  taget inte sysselsättning ens under hösten och          Arbetsgruppens betänkande utmynnar i 13
5830:  kommer ifall nya order inte erhålls att vara         förslag av vilka de flesta gäller finansierings-
5831:  tvunget att fristäl'la en :betydande del av sin      frågor, men också förslag gällande stämpel-
5832:  personal.                                            skatt och statsgarantier görs. Gruppen före-
5833:      På grund av de långa leveranstiderna inom        slår även att i statsbudgeten för 1978 och
5834:  varvsindustrin hotas den personai som sysslar        1979 reserveras 80 miljoner mark i lågränte-
5835:  med ritning och planering av fartyg redan            eller räntefria lån för de inhemska varven av-
5836:  nu av friställning. Varvens problem leder na-        sedda framför allt för leveranser av isförstärikta
5837:  turligtvis till svårigheter även för den övriga      fartyg tili hemlandet. Arbetsgruppens majoritet,
5838:  metallindustrin. De betydande friställningar av      d.v.s. representanterna för Finlands redarföre-
5839:  personai som Wärtstlä gjort i Daisbruik kan          ning och Finlands varvsindustriförening föreslår
5840:  åtminstone delvis sägas ha samband med det           att K-garantierna skall utsträckas att gälla även
5841:  försämrade Jäget inom varvsindustrin. 1976           leveranser tili inhemska bestä1lare. Tili slut
5842:  erhöll Wärtsilä inte en enda ny fartygsbeställ-      föreslås att en arbetsgrupp skall tillsättas för
5843:  ning. Också efterfrågan på fartygsplåt har           att utreda varvsindustrins situation i dess hel-
5844:  starkt minskat med negativa konsekvenser för         het.
5845:  Rautaruukki. Om inte nya ·beställningar snabbt          Det är uppenbart att varsindustrins kris,
5846:  erhålls kommer sysselsättningssituationen inom       framför allt med tanke på sysselsättningen, är
5847:   varvsindustrin radrkalt att försämras.              synnerligen allvarlig och snabba åtgärder av
5848:      Varvskrisen är internationell. Många Iänder      nöden. Ett uppskov med åtgärder kommer en-
5849:  försöker stöda sin varvsindustri genom att           dast att innebära mera omfattande, och dyrare,
5850:   stimulera rederieroa att göra beställningar i det   statliga åtaganden i framtiden.
5851:  087700810C
5852: 2                                         1977 vp.
5853: 
5854:    Hänvisande till det ovan anförda får v1 1            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
5855: den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            för att orderstocken inom vår varvs-
5856: föreskriver till vederbörande medlem av stats-       industri skall öka så att sysselsättningen
5857: rådet ställa följande spörsmål:                      och produktionen inom denna industri-
5858:                                                      gren skall kunna tryggas?
5859:      Helsing{ors den J juni 1977.
5860: 
5861:               'Ghristoffer Taxell                        Henrik Westerlund
5862:               Pär Stenbäck                               Ragnar Granvik
5863:               Jutta Zilliacus                            Elly Sigfrids
5864:               Gunnar Häggblom                            Håkan Malm
5865:                                                 N:o 2.33                                               3
5866: 
5867: Kirjallinen kysymys n:o 23.3.
5868:                                                                                             Suomennos.
5869: 
5870: 
5871: 
5872: 
5873:                                   Taxell ym.: Laivanrakennusteollisuuden tilauskannan lisäämi-
5874:                                        sestä.
5875: 
5876: 
5877:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
5878: 
5879:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti viime          Telakkakriisi on kansainvälinen. Monet maat
5880: vuoden joulukuun 21 päivänä työryhmän selvit-         yrittävät tukea telakkateollisuuttaan rohkaise-
5881: tämään telakoittemme tilannetta ja tekemään           maila varustamot tekemään tilauksensa omassa
5882: ehdotuksia mm. toimenpiteistä, joilla kotimais-       maassaan. Esim. Japanissa, Saksan Liittotasa-
5883: ten varustamojen tilaukset voitaisiin sijoittaa       vallassa ja Hollannissa varustajat saavat joko
5884: suomalaisille telakoille. Työryhmä on touko-          korkotukea tai välittömiä subventioita tilates-
5885: kuussa jättänyt mietintönsä.                          saan aluksen kotimaiselta telakalta.
5886:    Vuosina 1970-76 telakoittemme vuosituo-               Ruotsalainen telakkateollisuus on erityisen
5887: tanto oli keskimäärin 35 alusta. Näistä 10-           suurissa vaikeuksissa. Huhtikuussa hallitus hy-
5888: 15 % toimitettiin kotimaisille varustajille. Tä-      väksyi siellä ns. tukipaketin, jonka mukaan
5889: män vuoden alussa olivat telakkateollisuutem-         valtio tulee välittömänä tukena pumppaamaan
5890: me alustilaukset vuosiksi 1977-78 n. 70 %             4 miljardia kruunua ruotsalaiseen telakkateolli-
5891: viime vuosien tilauskannasta. Tätä seuraavan          suuteen. Lisäksi myönnetään 10 miljardia luot-
5892: ajan osalta tilanne on synkkä. Toimitusaikojen        totakuina telakkateollisuuden ja varustamoelin-
5893: ollessa pitkät tämä merkitsee sitä, että tilaukset    keinon pelastamiseksi.
5894: vuosiksi 1979-1980 tulisi tehdä vielä tänä
5895: vuonna, jotta telakoiden kapasiteetti voitaisiin         Ylempänä mainittu työryhmä toteaa, että
5896: edes tyydyttävässä määrin käyttää ja säilyttää        uu:sia uLkomaisia tflauksia ei lähimpänä aika-
5897: työllisyys. - Navire-nimisellä yrityksellä, jolla     na tulla saamaan samassa laajuudessa kuin ai-
5898: on yhteyksiä telakkateollisuuteen, on ongelmia        kaisemmin. Tämän vuoksi on kotimaisten varus-
5899: jo nyt. Peruutettujen tilausten johdosta yrityk-      tamojen tilaukset välttämättä sijoitettava koti-
5900: sellä ei ole työtä edes syksyllä ja se tulee ole-     maisille telakoille. Perusedellytyksenä tälle on,
5901: maan, mikäli uusia tilauksia ei saada, pakotettu      että varustajille on yhtä edullista tilata aluksia
5902: irtisanomaan huomattavan osan henkilökunnas-          kotimaasta kuin ulkomailta.
5903:  taan.                                                   Työryhmän mietintö päättyy 13 ehdotukseen,
5904:    Telakkateollisuuden pitkien toimitusaikojl."n      joista suurin osa koskee rahoituskysymyksiä,
5905: johdosta uhkaa jo nyt laivojen piirustus- ja          mutta myös leimaveroa ja valtion takuita kos-
5906: suunnittelutyön parissa työskentelevää henkilö-       kevia ehdotuksia tehdään. Ryhmä ehdottaa
5907: kuntaa irtisanominen. Telakoiden ongelmat joh-        myös, että vuosien 1978 ja 1979 valtion bud-
5908: tavat luonnollisesti vaikeuksiin myös muun me-        jetteihin otetaan 80 miljoonan markan määrä-
5909: talliteollisuuden osalta. Niiden huomattavien         raha kotimaisille telakoille annettavia matala-
5910: henkilökunnan irtisanomisten, jotka Wärtsilä on       korkoisia tai korottornia lainoja varten käytet-
5911: suorittanut Taalintehtaalla, voi ainakin osittain     täväksi ennen kaikkea jäävahvisteisten alusten
5912: sanoa olevan yhteydessä telakkateollisuuden           toimittamiseen kotimaahan. Työryhmän enem-
5913: huonontuneeseen tilanteeseen. 1976 Wärtsilä ei        mistö, eli Suomen Varustajayhdistyksen ja Suo-
5914: saanut yhtään ainoata uutta laivatilausta. Myös       men Telakkateollisuusliiton edustajat, ehdottaa,
5915: laivapeliin kysyntä on voimakkaasti vähentynyt        että K-tatlmut ulotettaisiin koskemaan myös ko-
5916:  ja tästä on ollut kielteisiä seurauksia Rautaruu-    timaisille tilaajille tapahtuvia tilauksia. Lopuksi
5917: kille. Mikäli uusia tilauksia ei nopeasti saada,      ehdotetaan, että asetettaisiin työryhmä selvittä-
5918: työllisyystilanne telakkateollisuudessa tulee radi-   mään telakkateollisuuden tilanne kokonaisuu-
5919: kaalisesti huonontumaan.                              dessaan.
5920: 4                                             1977 vp.
5921: 
5922:    On selvää, että telakkateollisuuden kriisi,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5923: etenkin ajatellen työllisyyttä, on erittäin vakava   vaksi seuraavan kysymyksen:
5924: ja että tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Toimen-
5925: piteiden viivyttäminen tulee vain merkitsemään                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5926: laajempia ja kalliimpia valtion toimenpiteitä tu-           ryhtyä, jotta telakkateollisuutemme ti-
5927: levaisuudessa.                                              lauskanta lisääntyisi siten, että tämän
5928:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-          teollisuudenhaaran työllisyys ja tuotanto
5929: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme                   voitaisiin turvata?
5930:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1977.
5931: 
5932:                Christoffer Taxell                               Henrik Westerlund
5933:                Pär Stenbäck                                     Ragnar Granvik
5934:                Jutta Zilliacus                                  Elly Sigfrids
5935:                Gunnar Häggblom                                  Håkan Malm
5936:                                               N:o 233                                                 5
5937: 
5938: 
5939: 
5940: 
5941:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5942: 
5943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työryhmän toin1enpidesuosituksissa kiinnitettiin
5944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mm. huomiota rahoitus-, leimavero- ja takuu-
5945: olette 6 päivänä kesäkuuta 1977 päivätyn kir-        kysymyksiin. Ehdotusten toteuttamista on pe-
5946: jeenne n:o 1582 ohella toimittanut valtioneu-        rusteellisesti valmisteltu. Leimaveron täydelli-
5947: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         seen poistamiseen ei ole katsottu voitavan· men-
5948: kansanedustaja Christoffer Taxellin ym. näin         nä vain yhden elinkeinoalan leimaverorasituksen
5949: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n :o 23 3:     lieventämiseksi. Eduskunta on kuitenkin hyväk-
5950:                                                      synyt lait leimaverolain ja leimaverolain väli-
5951:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       aikaisesta muuttamisesta annetun lain muutta-
5952:        ryhtyä, jotta telakkateollisuutemme ti-       misesta. Näiden lakien mukaan, jotka ovat
5953:        lauskanta lisääntyisi siten, että tämän       tulleet voimaan 1. 7. 1977, vähintään 19 brutto-
5954:        teollisuudenhaaran työllisyys ja tuotanto     rekisteritonnin suuruisen aluksen hankintaa var-
5955:        voitaisiin turvata?                           ten myönnettyä lainaa koskevasta velkakirjasta
5956:                                                      on suoritettava vain puolet säännönmukaisesti
5957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       suoritettavasta leimaverosta. Leimaverolain ylei-
5958: seuraavaa:                                           sestä linjasta poikkeavaa muutosesitystä hallitus
5959:    Kansainvälisillä laivanrakennusmarkkinoilla on    perusteli sillä, että laivanvarustuselinkeino, joka
5960: jouduttu syvään kriisiin ja tällä hetkellä vallit-   luottojensa vakuutena useimmissa tapauksissa
5961: seva matalasuhdanne ei ole osoittanut minkään-       käyttää aluskiinnitystä, joutuu suorittamaan
5962: laisia paranemisen merkkejä. Suomessa tilaus-        enemmän leimaveroa kuin sellaiset elinkeinon-
5963: kanta on aina viime vuoden vaihteeseen asti          harjoitnajat, jotka voivat luottojensa vakuutena
5964: ollut vähintäänkin tyydyttävä, selvästi useita       käyttää kiinteistökiinnitystä. Kun kiinteistökiin-
5965: eurooppalaisia markkinatalousmaita parempi.          nitys voidaan jatkuvasti uudistaa, on uusi alus-
5966: Sen sijaan Suomen laivanrakennusteollisuuden         kiinnitys haettava aina, kun hankitaan uusi
5967: näkymät vuosille 1978-1980 näyttävät varsin          alus. Edellä olevasta käy ilmi, että varustamo-
5968: huolestuttavilta. Kansainvälisillä laivanraken-      elinkeinon vieraan pääoman käyttämistä rasit-
5969: nusmarkkinoilla tulee kilpailu mainituille vuo-      tavaa leimaverotusta on tuntuvasti lievennetty.
5970: sille ajoittuvista toimituksista olemaan kova.          Edellä todetun lisäksi on ns. laivatyöryhmän
5971: Tämä johtuu siitä, että viime vuosina uudis-         esittämiä toimenpidesuosituksia ja niiden to-
5972: rakennustonniston tarjonta on kansainvälisillä       teuttamiskelpoisuutta tutkittu kauppa- ja teolli-
5973: markkinoilla ollut paljon suurempi kuin ky-          suusministeriössä sekä niissä laitoksissa ja vi-
5974: syntä, mikä on ratkaisevasti vaikuttanut laivo-      rastoissa, joiden toimialaan suositukset liitty-
5975:  jen hintatasoon. Tämä on laskenut useassa ta-       vät. Tältä pohjalta on kauppa- ja teollisuusmi-
5976: pauksessa alle kannattavuusrajan. Nämä kan-          nisteriössä valmisteltu "toimenpidepakettia",
5977: sainväliset alhaiset hinnat peittävät ainoastaan     joka suurimmalta osalta pohjautuu laivatyö-
5978: osan suomalaisten telakoiden valmistuskustan-        ryhmän suosituksiin ja joka tullaan julkistamaan
5979: nuksista. Tätä kansainvälistä taustaa vasten on      lähiaikoina. Valmistelujen ollessa vielä kesken
5980:  samalla myös todettava suomalaisen laivanra-        on kuitenkin todettava, että huomattava osa
5981:  kennusteollisuuden tämän hetkinen ylikapasi-        mainitun työryhmän selvityksen toimenpidesuo-
5982:  teettiongelma. Lähitulevaisuudessa tehtävistä       situksista on saamassa myönteisen ratkaisun.
5983:  ratkaisuista huolimatta Suomessa on todennä-        Lisäksi todettakoon, että kesäkuussa asetettu
5984:  köisesti telakkateollisuudessa vähennettävä ka-     telakkatoimikunta tulee mahdollisuuksiensa mu-
5985:  pasiteettia.                                        kaan antamaan väliesityksiä ja kiirehtimään työ-
5986:     Kauppa- ja teollisuusministeriön ns. laiva-      tään.
5987: 6                                             1977 vp.
5988: 
5989:    Tämän hetkistä suomalaisten telakoiden ti-        tilaustarpeen mukaan, joskin on painotettava,
5990: lauskantaa tarkastehaessa on todettava erityises-    ettei näiden merkitys telakoiden työllistäjänä
5991: ti neuvostoliittolaisten ti'lausten merkitys, joka   ole kovin huomattava.
5992: asettaa suomalaisen laivanrakennustoiminnan             Telakkateollisuuden tilauskannan lisäämiseksi
5993: vielä toistaiseksi useita maita parempaan ase-       sekä työllisyyden ja tuotannon turvaamiseksi
5994: maan. On kuitenkin ilmeistä, että tilaukset          hallitus asetti 16. 6. 1977 toimikunnan, jonka
5995: suomalaisilta telakoilta tulevat tämän vuosikym-     tehtävänä on selvittää mahdollisimman monipuo-
5996: menen loppua kohden ehtymään ja tilanne tulee        lisesti telakkateollisuuden lähivuosien ja 1980-
5997: olemaan vaikea kuten kysymyksen perusteluissa        luvun ongelmia ja tehdä ehdotus tarvittaviksi
5998: on todettu.                                          valtion toimenpiteiksi. Toimikunnan määräaika
5999:    Suomalaisen telakkateollisuuden lähiajan vai-     on 31. 12. 1977. Selvityksen saatuaan hallitus
6000: keuksien lievittämiseksi julkisen sektorin tilauk-   tulee puuttumaan telakkateollisuuden ongelmien
6001: sia, jotka yleensä lähes poikkeuksetta on suun-      ratkaisemiseen mahdollisimman kokonaisvaltai-
6002: nattu kotimaahan, tullaan kiirehtimään alusten       sesti.
6003:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6004: 
6005:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rllntala
6006:                                               N:o 2.33                                              7
6007: 
6008: 
6009: 
6010: 
6011:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6012: 
6013:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sierings-, stämpelskatte- och garantifrågor. Verk-
6014: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      ställandet av förslagen är grundligt förberett.
6015: nr 1582 av den 6 juni 1977 tili vederbörande        Man har inte ansett sig kunna fullständigt
6016: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       bortlämna stämpelskatten bara för att för en
6017: jande av riksdagsman Christoffer Taxell m. fl.      näringsgren lindra den börda som stämpelskat-
6018: undertecknade spörsmål nr 23 3:                      ten utgör. Riksdagen har ändå godkänt en lag
6019:                                                     om ändring av lagen angående stämpelskatt
6020:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     samt lagen angående ändring av lagen om
6021:        för att orderstocken inom vår varvs-          temporär ändring av lagen angående stämpel-
6022:        industri skall öka så att sysselsättningen   skatt. I enlighet med dessa lagar, som trädde
6023:        och produktioneo inom denna industri-        i kraft den 1 juli 1977, bör för skuldsedel
6024:        gren skall kunna tryggas?                    beträffande lån, som beviljats för anskaffning
6025:                                                     av fartyg om minst 19 bruttoregisterton, er-
6026:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       läggas endast hälften av den stämpelskatt som
6027: samt anföra följande:                               regelmässigt borde erläggas. Regeringen moti-
6028:    Den internationella skeppsbyggnadsmarkna-        verade ändringsförslaget, vilket avvek från den
6029: den befinner sig i en svår kris och för när-        allmänna linjen i lagen angående stämpelskatt,
6030: varande kan inga teeken på förbättring iakttas      med att rederinäringen, inom viiken i de flesta
6031: i den rådande lågkonjunkturen. Ända tili se-        fall används fartygshypotek som säkerhet för
6032: naste årsskifte har orderstocken i Finland varit    krediter, måste erlägga mera stämpelskatt än
6033: åtminstone tillfredsställande och klart bättre      näringsidkare, som tili säkerhet för sina kredi-
6034: än i flera andra europeiska marknadshushåll-        ter kan använda fastighetsinteckning. Medan
6035: ningsländer. Däremot förefaller utsikterna för      en fastighetsinteckning oavbrutet kan förnyas,
6036: Finlands skeppsbyggnadsindustri under åren          måste däremot alltid vid anskaffningen av nytt
6037: 1978-1980 oroväckande. På den internatio-           fartyg sökas även nytt fartygshypotek. Av
6038: nella skeppsbyggnadsmarknaden kommer kon-           ovanstående framgår att stämpelskatten, som
6039: kurrensen om leveranser som hänför sig tili         belastar användningen av främmande kapital
6040: nämnda år att vara hård. Detta beror på att         .inom rederinäringen, kännbart har mildrats.
6041: utbudet av nybyggt tonnage på den internatio-          Utöver det ovan konstaterade har de rekom-
6042: nella marknaden under de senaste åren har           mendationer tili åtgärder som den s.k. skepps-
6043: varit mycket större än efterfrågan, vilket på ett   arbetsgruppen framlagt, samt rekommendatio-
6044: avgörande sätt påverkat fartygens prisnivå.         nernas genomförbarhet undersökts i handels-
6045: Denna har i många fall sjunkit under lönsam-        och industriministeriet samt i de inrättningar
6046: hetsgränsen. Dessa internationella, låga priser     och ämbetsverk, tili vilkas verksamhetsområde
6047: täcker endast en del av de finska varvens till-     rekommendationerna ansluter sig. Med detta
6048: verkningskostnader. Mot denna internationella       som utgångspunkt har man inom handels- och
6049: bakgrund bör även den finska skeppsbyggnads-        industriministeriet berett ett "åtgärdspaket",
6050: industrins nuvarande överkapacitetsproblem ses.     vilket tili största delen baserar sig på skepps-
6051: Oaktat de avgöranden som i en nära framtid          arbetsgruppens rekommendationer och vilket i
6052: träffas, måste varvsindustrin i Finland sannolikt   en nära framtid skall offentliggöras. Fastän
6053: minska kapaciteten.                                 beredningen ännu inte är slutförd kan det
6054:    I handels- och industriministeriets s.k.         ändå konstateras, att en betydande del av de
6055: skeppsarbetsgrupps rekommendationer tili åt-        rekommendationer tili åtgärder, som nämnda
6056: gärder fästes bl. a. uppmärksamhet vid finan-       arbetsgrupp framlagt i sin utredning, kommer
6057: '.8                                           1977 vp.
6058: 
6059:   att avgöras i posltlv riktning. Ytterligare kan    påkallar, att påskynda den offentliga sektorns
6060:   det konstateras att den i juni tillsatta varvs-    beställningar, vilka så gott som utan undantag
6061:   kommissionen i mån av möjlighet kommer att         förlagts tili hemlandet, även om det måste
6062:   framlägga mellanförslag samt påskynda sitt         poängteras att dessa beställningars sysselsätt-
6063:   arbete.                                            ningsfrämjande betydelse för varven inte är
6064:      Då man granskar de finska varvens order-        alltför påfallande.
6065:   stock i detta nu, måste man speciellt notera           För att öka varvsindustrins orderstock samt
6066:   betydelsen av de sovjetiska beställningarna,       för att trygga sysselsättningen och produktionen
6067:   genom vilka skeppsbyggnadsbranschen i Fin-         tilisatte regeringen den 16 juni 1977 en kom-
6068:   land än så länge är försatt i ett fördelaktigare   mission, viiken har tili uppgift att så mångsidigt
6069: .läge än vad fallet är i många andra Iänder. Det     som möjligt utreda vår varvsindustris problem
6070:   är ändå uppenbart att beställningarna från de      under de närmaste åren och under 1980-talet
6071:   finska varven kommer att minska mot slutet         samt att göra förslag tili åtgärder som staten
6072:   av detta årtionde, och läget kommer att bli        borde vidta. Tiden för kommissionens arbete
6073:   svårt, såsom också konstaterats i motiveringar-    utgår den 31 december 1977. Regeringen kom-
6074: ' na tili spörsmålet.                                mer, då den erhållit utredningen, att på ett så
6075:      För att minska den närmaste framtidens          helhetsbetonat sätt som möjligt ta del i lösan-
6076:   svårigheter .för den finska varvsindustrin kom-    det av varvsindustrins problem.
6077:   mer man; i den mån behovet av fartyg det
6078:       Helsingfors den 28 september 1977.
6079: 
6080:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
6081: Kirjallinen kysymys n:o 234.
6082: 
6083: 
6084: 
6085: 
6086:                                      Juntumaa ym.: Raittiuskirjoituksiin liitetyistä haitallisista ja
6087:                                          arveluttavista kyselyistä.
6088: 
6089:                                                      .          :.                                -~   ·-
6090: 
6091:                                           n
6092:                            ·Edtfs kti h a n Herra' Pu;lfe ntl~h e:Jl e;?.o2: c.
6093:                                                                           :::~·:   :   :-~~
6094: 
6095: 
6096:    Kouluhallituksen ·lllvalla on vuorina · 1977           ·• ''Lasten pitäisi ~ritaa lu'f&~t'·}tilirtiaTdn ''$arfti-
6097: alettu . stiorittäa .· kouluissa: raittiuskirjoitti~ten   kuval~htrl.'''·          < ;: : · · : ... : "'' · ··''·'""' . :::''·'·'·f"'
6098: yhteydessä tutkimusta, jonka on määrä palvella               "Joskus tekee· mieli kiuiata ·nhåvta K:oiilti-
6099: tapa- ja raittiuskasvatuksen kehittämistä, antaa          tovereita."                               .· ·        · ·
6100: tietoja tämäntapaisen aineiston vaikutuksista                "Joskus kyllästyttää auttaa vanhoja ihmisiä."
6101: sekä suoda opettajille mahdollisuus vaikuttaa                Lause· ''TVlohj_elthiss~ ·. ni.im:ra' eritytsesti kiin-
6102: seuraavien vuosien ohjelmiin.                             nostavat myöhäisillan rajuotteiset: jänilitysohjel-
6103:    Tutkimt.1saineisto sisältää joukon kyselyitä eri       mat" antaa subramiista tietoa siii:ä,' että tuohon
6104: asteisille ]:;eruskoululaisille. Osa kysymyksistä         aikaan voi tulla kiinnostavia ohjelrillli~
6105: on aika helposti koululaisten käsitettävissä. Kui-           Kysymyksiä; joiden täytyY olla ·hämmentäviä
6106: tenkin 9-11-vuotiaille tarkoitetuissa kysymyk-            tuon ikäisille, kun he eivät Ymmiitfä Miyttäyty-
6107: sissä on joukko sellaisia, joilla oppilaita pako-         miselle tuollaista psyykkistä taustaa, ovat esim.:
6108: tetaan tiedostamaan asioita, jotka eivät vielä               "Oppilas, ;joka välttää .tappelua., , on' rankka-
6109: tuohon ikään liity luontevasti. On huomattava,            mainen ja pelkuri."                              . . '· .
6110: että siinä iässä ei aina osata erottaa selvästi              "Ystävällisyys .qn vai11 suosion ~!ll~tf;lu!l~j'
6111: omaa mielipidettä ja annettua lausetta. Kasva-               Edellä esitetityyn .viita_ten ja valtiop~äjät!je_s-­
6112: tuksen kannalta tällaisella on kielteisiä ja hidas-       tyksen 3 7 § :n 1· momentin perusteellaesitämme
6113: tavia vaikutuksia. Tutkimustapa pitäisi mää-              kunnioittavasti valtioneuvoston ..·. asianomaisen
6114: rätä kohteesta käsin. Kysymykset eivät saisi olla         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksem .
6115: sellaisia, että ne saattavat jotkut oppilaat kiu-                                                               ~   -   •'   r   •
6116: 
6117: 
6118: sallisen huomion kohteiksi.                                            Tietääkö .HalJit,4S, että. cf_aitttusl$'joi-
6119:    Esimerkkeinä asenteita luovista kysymyksistä
6120:                                                                      tuJcsi~n .on ,liitet~y k~sv:atu~_~en ~~nnW.~
6121: mainittakoon:                                                        haitalllsia- ja -arv~luttavia kyl;ely4ii, j~ jos
6122:     "Ei ole minun tehtäväni ilmoittaa läksyjä sai-                   tietää,              . , , ·.... • .·. ,;·c."
6123: raalle luokkatoverilleni."                                              mi~ä.. Hallitus- ~i~PQ; t:ehdii tiiA{l~n
6124:    "Sokean kanssa en mielelläni ole tekemisissä."                    estämiseksi?              . ..         ,n , .
6125:       Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1977.
6126: 
6127:                  Antero Juntumaa                                          Erkki Korhonen
6128: 
6129: 
6130: 
6131: 
6132: 087700846]
6133: 2
6134: 
6135: 
6136: 
6137: 
6138:                                                                                 . ,tnt   !J.;};..~tttt-~~1~J-,
6139:                                                   E d u s k u n riiu:~b:th~ ~r,rta,>.,:Pni:h'6.m i e h e 11 e.
6140: 
6141:       Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toimesta ja siihen osallistui noin 2 500 opettajaa
6142: mainitussa tarkoituksess~ {Jj'e_. r~rm J?pq_eqlie§,~ : iaHloi,n,.,~~;QQ~ ~RP~ta.
6143: olette kirjeellänne n:o 1615 6 päivältä syys-                                  Kysymyksen taustaksi esitetyt esimerkit tut-
6144: lrnnta c.1 Q,"l7 ·' lijh~ttänvt ,valtioneY;ypstQn               ,.l\Sian-
6145:                                                            1_}~:t
6146:                                                                           lqmuksen         iii"sällö_stä gn ,otett),l ner"~nnl/rW .lrol-
6147: ~m'r'tf,_a'(lsen't•n,Jtafl's~n~en'''~a'it~~aksi' 131{ä'n~n     _ ~st".l.a
6148:                                                        -::<"'T~m t" 01
6149:                                                                            ' ' '1 - t-Url<J ';. ...~.    1..1!'' ~n- 1:::.c-ff.. ';!"llYL·ct:1~
6150:                                                                           ,l;ll~l:AJil_.,ll" .. !'l\\~ uo~~~-ll~~~ta 'i~~s. ~X!'!Sta,~y~-
6151: .Ap~ Jqn~wna.~p., YAI· ;'~kl!m~P-,;§~u~~aviiilkir- lY.lomakKe~sta: · · .·. · .·. iuieti.luo~a:as.tf!iden~.op-
6152: i~nisen Ky~ymyksen" n:o 1j'f: . ·- '. . . • -·                            piiaita tut1dimikseen. i>sallistui yhteensä noin
6153:                                                              -             10 000.                               .             ..
6154:     "vw~ri~· ITte~~o'~-:I,f~tlit'~-·~::~.''; 0t~.Uit:iUskirjoi-                Asiayhteydestään irralleen otettuina esi,uer-
6155:         ,,~.~~@ri:. 90:.'JXii~tt:Y'k,~#Ut~~Jl
6156:                          .                                 lqmrialta kit eivät anna oikeata kuvaa tutkimuksesta saati
6157:              ~ l!,~~JiA~.1~_.~e\9~~~~W:,Jf.,s~J}'j,tä, ja jos koko tapa- ja. raittiuskasvatusohjelmaSta. Erityi-
6158: 
6159: ';:,;:·,;~;~~a.~ ~' '·~~. täila;,en :~~~~~~~:;,:~=~                                 On tärkeätä, että tapa- ja raittiusk~vatusta
6160:  rr-~:~')   Ju ?--:) .~fl).~·:i.:.~.:~: -~-1~::;:~~-~t·:-·:~'-~   ·~;;:
6161:                 7
6162:                     ••
6163: 
6164: 
6165: 
6166: 
6167: •.c;Nastaukseaad~ymyltseen e~n · kimnioitta-
6168:                                                                                  koskeviin ongelma-alueisiin suunnataan ennak-
6169: vasti seuraavaa:                                          · ; •c:~L,r; _.        koluulottomasti tutkimusta ohjelmien kehiti:a-
6170:                                                                                  miseksi. Tutkimusta suoritetaan koulujen rehto-
6171:     RnitiHfs:ltMvitttisiiit"to·' bh ''jo ''Yif'"7{) vuoden                       reiden ja johtajien suostumuksella, sUlä rehto-
6172: a~~iifjestlänyriy~eist;yössä k~iranamaisten                                      reiden ja johtajien oikeus ja velvollisuus on
6173: kam5ai;raitHusk.Ujoi~uksia::cLukuvuonna'.l976-                                   kieltää .koulussaan sellaiset kyselyt, "jo!ta be
6174: 1:i>;ki:rjoirilksiinrflSilllistm,~hteensii2.640·000·--op"                        pitävät oppilaita vahingoittavina ta1 koulun
6175: pilastadl~ ,ji peruskoulrusta.. semlukioista ja                                  opetus- ja kasvatustyön tavpitteiden vastaisina.
6176: ammatillisista oppilaitoksista.                                                  Toisaalta on myös tutkimuksen suorittajilta ja
6177:  ··~~itasterr>yhte~e~ä'mu~ri~i.in myös tut-                                      avustajilta edellytettäväerityistä tahdikkuutta
6178: ~uStil,. ~~~'tili'koit;uksenar6h':pc!lvella tapa-                                ja tutkimuksen kohteena olevien. oppilaiden
6179: ja: iåit~inskWsVattiksehJ'keliittärhistä' .sekä suoda                            persoonallisuuden suojaamista ja kunnioittamis-
6180: opettajille tp.ahdollisuus yaikuttali;; "~euraavien                              ta. Ainoastaan näillä edellytyksillä sekä ko. kou-
6181: voosi~ l«tj()itusoh]elmiinr: <ll!ti~k.imti~ suoritet-                            lujen ja opettajien myötävaikutUksella voidaan
6182: tiin Oulun yliopiston kasvaltisti~teen laitoksen                                 tämän tyyppisiä tutkimuksia suorittaa.
6183:             Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1977.
6184: 
6185: 
6186:                                                                                                          Opetusministeri Kristian Gestrin
6187:                                              N:o 234                                                 3
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
6193: 
6194:   I d<:~t syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De exempel på undersökningens innehåll,
6195: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       som framförs som bakgrund tili spörsmålet, har
6196: nr 1615 av den 6 september 1977 tili veder-         tagits ur det frågeformulär som berör grund~
6197: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      skolans tredje och fjärde klass. I undersök-
6198: av följande av riksdagsman Antero Juntumaa          ningen deltog sammanlagt 10 000 elever på
6199: m. fl. undertecknade spörsmål nr 234:               nämnda stadium.
6200:                                                         Lös,ryckta ur s:itt saksammanhang ger exem-
6201:            Är Regeringen medveten om att man        plen inte en riktig biJd av undersökningen och
6202:        tili tävlingsskrivningarna i nykterhets-     ännu mindre av hela programmet för fostran
6203:        frågan anslutit ur uppfostringssynvinkel     tili goda seder och nykterhet. Det bör särskilt
6204:        skadliga och betänkliga förfrågningar,       observeras, att lärarna uppmanats att i klasserna
6205:        och om så är fallet,                         behandlla sakinnehållet i frågeformuläret innan
6206:            vad ämnar Regeringen göra för att        förfrågningen besvaras.
6207:        förhindra dylikt?                                Det är v:iktigt att sedlighets- och nykterhets-
6208:                                                     fostrans olika problemområden, fördomsfritt
6209:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       undersökes, för att programmen skall kunna
6210: samt anföra fö]jande:                               utvecklas. Undersökningen genomförs med skol-
6211:    Raittiuskasvatusliitto har redan i över 70 års   rektorernas och -föreståndarnas bifall. Det är
6212: tid i samarbete med skolmyndigheterna arrange-      rektorernas och föreståndarnas rätt och skyldig-
6213: rat tävlingsskrivningar i nykterhetsfrågan.         het att förbjuda sådana förfrågningar i sin
6214: Under läsåret 1976-1977 deltog sammanlagt           skola, som de anser vara skadliga för eleverna
6215: ÖVIer 640 000 elever i fo~k- och grundskolor        eller stå i strid med målsättningarna för skolans
6216: samt gymnasier och yrkesläroanstalter i skriv-      undervisnings- och uppfostringsarbete. A andra
6217: ningarna.                                           sidan bör man förutsätta särskild takt av dem
6218:    I samband med skrivningarna gjordes även         som utför undersökningen och bistår däri. Det
6219: en undersökning avsedd att tjäna utvecklandet       måste också förutsättas att dessa personer
6220: av sedlighets- och nykterhetsfostran samt att       skyddar och respekterar de elevers integritet
6221: erbjuda lärarna en möjlighet att påverka skriv-     som är föremål för undersökningen. Endast
6222: ningarnas program under kommande år. Under-         under dessa förutsättningar samt med de ifråga-
6223: sökningen utfördes av pedagogiska institutionen     varande skolornas och lärarnas bistånd kan
6224: vid Uleåborgs universitet och i den deltog ca       undersökningar av denna typ utföras.
6225: 2 500 lärare och ca 52 000 elever.
6226:      Helsingfors den 12 oktober 1977.
6227: 
6228: 
6229:                                                            Undervisningsminister Kristian Gestrin
6230:                                                 1977 VJ.>.
6231: 
6232: Kirjallinen kysymys n:o 235.
6233: 
6234: 
6235: 
6236: 
6237:                                    Knuuttila ym.: Vesakkomyrkytysten marjasadolle aiheuttamista
6238:                                       haitoista.
6239: 
6240: 
6241:                          Ed u s kunhan Herra Puhe m i e he 11 e.
6242: 
6243:     Jyväskylän yliopiston professori Mikko Raa-           Myös eläinkunnalle inyrkytyksellä on arvaa-
6244: tikainen on suorittanut tutkimustyötä vesakko- mattomat seuraukset. Jopa hirven on arvioitu
6245: myrkkyjen käytön haitoista marjasadoille. Tu- kuolleen syötyään myrkytettyjä kasveja, puhu~,
6246: lokset ovat olleet hätkähdyttäviä, sillä esimer- mattakaan hyönteisistä ja muista luonnon tasa-
6247: kiksi vesakontorjunnan o11 todettu tuhoavan painon kannalta välttämätt6mistä eläimistä ja
6248: 95 % puolukkasadosta ja että kestää vähintään .niiden suvunjatkamiskyvystä.
6249: kymmenen vuotta ennen ·kuin myrkyt~tyltä                  Kun käytännössä vesakkomyrkyty}{siä on suo-
6250: alueelta saadaan uudelleen yhtäläisesti marjoja. ritettu, ei merkintää maastoon ole hoidettu
6251: Tehdyn kyselyn perusteella on todettu vesakon- sillä tavoin, että alue olisi varmasti aina tun-
6252: torjunnan pienentäneen myös vadelma-, lakka- nistettavissa ja siten esimerkiksi marjojen poi-
6253: ja mesimarjasatoja, .         .                         miminen myrkytetyitä alueelta    on   mahdollista
6254:     Kansantalouden ··kannalta vesakkomyrkytys joko vahingossa tai kauppaan . tulevan. marjan
6255: o11 kyseenalaista' myös sen vuoksi, että puoluk- osalta vaikeasti valvoti:avissa.· Joka tapauksessa
6256: kasadon hehtaarituotoksi on tuolla tutkimus~ jo tieto myrkytyksien suorittamisesta on omiaan
6257: alueella laskettu 1 800 nik, joka on moninker- vähentämään marjojen käyttöä ja vaikuttamaan
6258: tainen ·metsän tuottoon nähden. Pihtiputaan niiden k!luppaan. Torikaupan kokemukset jo
6259:  puolukkasato on laskettu kokonaisuudessaan tämän kesän osalta osoittavat· tärhäri.
6260: 6,5 miljoonaksi markaksi eli 1200 markaksi                Edellä' 1nainittui.m ja. valtiopäiväjärjestyksen
6261:  jokaista pi:htiputaalaista kohti. Siten täiJlä asialla 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6262: on melko suuri vaikutus pienviljelijävaltaisen neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6263: seudun sivuansiomahdollisuuksiin esimerkiksi seuraavan kysymyksen:
6264:  tällä tutkimusalueelia niin kuin monilla muilla-
6265:  kin seuduilla. Kysymys on pitkälle siitä; teh-                   Onko Hallitus tietoinen vesakkomyr-
6266:  däädkö vesakkomyrkyillä monometsiä moni-                      kytysten erityisesti marjasadolle ja sen
6267:  käyttömetsien s1jaan. Myös sikäli täUä metsän-                käytölle aiheutuvista haitoista, ja
6268:  hoitomeneterlmän valinnaHa on suuri merkitys,                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6269:  että mekaaniset torjuntamenetelmät antaisivat                 siin vesakkomyrkytysten kieltämiseksi ja
6270:  alityöllisyysalueilla runsaasti työtä metsätalou-            vesakontorjunnan ohjaamiseksi tapahtu-
6271:  den piirissä, kun nyt v:arat menevät suuressa                 vaksi mekaanisella tavalla?
6272:  määrin mm. lentokoneiden ja helikoptereiden
6273:  oston 'kautta ullwmaille.
6274:       Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1977.
6275: 
6276:           Sakari Knuuttila               Jacob Söderman                  Markus Aaltonen
6277: 
6278: 
6279: 
6280: 
6281: 087700849M
6282: 2                                               1977 vp.
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 
6287:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6288: 
6289:    VahiopäJivå\järjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Tutkimussäätiön rahoittamassa tutkimuksessa
6290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on muun muassa todettu, että vesakontorjunta-
6291: olette 6 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-         aineet saattavat vioittaa marjakasveja. Käy-
6292: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tännössä vioitus on kuitenkin yleensä lievä ja
6293: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kasvustot toipuvat myöhemmin. Uusin torjunta-
6294: Knuuttilan ym. näin kuuluvasta 1kirjalilisesta ky-    aine, glyfosaatti, vioittaa marjakasveja vain
6295: symyksestä n:o 235:                                   hyvin lievästi ja kasvustot toipuvat suhteelli-
6296:                                                       sen nopeasti.
6297:           Onko Hallitus tietoinen vesakkomyr-           . Vesakontorjunta~aineiden käyttö on monessa
6298:        kytysten erityisesti marjasadolle ja sen       tapauksessa tehokkain käytännön keino haitalli-
6299:        käytölle aiheutuvista haitoista, ja            sen vesakon hävittämiseksi metsän uudistus-
6300:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        aloilla. Näiden aineiden levittämisessä noudatet-
6301:        siin vesakkomyrkytysten kieltämiseksi ja       tavista ehdoista ja rajoituksista on annettu
6302:        vesakontorjunrian ohjaamiseksi tapahtu-        varsin tarkat määräykset. HaHitus on kuitenkin
6303:        vaksi mekaanisella tavalla?                    tietoinen siitä; että varsinkin vesa:kontorjunta-
6304:                                                       a,ineiden 'laajamittainen käyttö eräillä alueilla
6305:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maassamme aiheuttaa ,vaikeita ongelmia, minkä
6306: taen seuraavaa:                                       vuoksi hallituksessa on keskusteltu vesakon·
6307:     Viime vuosina on tutkimuksin erityisesti py-      torjunta-aineiden lentolevityksen rajoittamisesta
6308: ritty·• selvittämään. vesakontorjunta-aineiden vai-   ja sitä ta·rkoittavan !lakiesityksen antamisesta
6309: kutusta luonnossa. Suomen Luonnonvarain               eduslkunnalle.
6310:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
6311: 
6312:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
6313:                                              N:o 235                                               3
6314: 
6315: 
6316: 
6317: 
6318:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a ri.
6319: 
6320:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       undersökning, finansierad av Suomen Luonnon-
6321: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      varain Tutkimussäätiö, har man bl. a. konsta-
6322: av den 6 september 1977 till vederbörande          terat att slybekämpningsmedlen kan skada bär-
6323: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     plantor. I praktiken är dock skadan i allmänhet
6324: jande av riksdagsman Knuuttila m. fl. ställda      lindrig och växtbestånden repar sig senare.
6325: spörsmål nr 235:                                   Det nyaste bekämpningsmedlet, glyfosat, skadar
6326:                                                    bärväxter endast mycket lindrigt och bestånden
6327:           Är Regeringen medveten om den            hämtar sig relativt snabbt.
6328:        skada slybekämpningen förorsakar sär-          Användning av slybekämpningsmedel är i
6329:        skilt bärskörden och utnyttjandet av        många fall det effektivaste sättet att i praktiken
6330:        denna, och                                  utrota den skadliga slyvegetationen i skogs-
6331:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      föryngringsområden. Synnerligen noggranna be-
6332:        att förbjuda slybekämpning med gifter       stämmelser har utfärdats angående villkoren
6333:        och för att styra bekämpningen av sly       för och begränsningarna av spridningen av
6334:        så, att den sker genom mekaniska me-        dessa ämnen. Regeringen är dock medveten om
6335:        toder?                                      att omfattande bruk av särskilt slybekämp-
6336:                                                    ningsmedel i vissa områden i vårt land för-
6337:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       orsakar svåra problem, varför man inom rege-
6338: samt anföra följande:                              ringen hår diskuterat en begränsning av sprid-
6339:   Genom undersökningar under de senaste åren       ningen av slybekämpningsmedel från luften och
6340: har man strävat särskilt tili att utreda slybe-    avlåtandet av en lagproposition i saken till
6341: kämpningsmedlens verkningar i naturen. I en        riksdagen.
6342:      Helsingfors den 11 oktober 1977.
6343: 
6344:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
6345: ['
6346: c
6347:                                                1977 vp.
6348: 
6349: Kirjallinen kysymys n:o 236.
6350: 
6351: 
6352: 
6353: 
6354:                                   Tuovinen ym.: Pysyviä työpaikkoja synnyttävän tuotantolaitoksen
6355:                                      perustamisesta Juuan kuntaan.
6356: 
6357: 
6358:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6359: 
6360:    Juuan lrunta kuuluu maamme vaikeimpiin            ellei alueen teollistamiseksi suoriteta riittäviä
6361: kehitysalueisiin. Esimerkiksi vuonna 1976            toimenpiteitä.
6362: veroäyrejä asukasta kohti oli 6 290. Pohjois-           Juuan kunnan alueella on hyvänlaatuista do-
6363: Karjalan läänissä oli 8 999 äyriä/ asukas ja koko    lomiittia, jota jonkin verran louhitaankin. Nun-
6364: maassa 12 631 äyriä/asukas. Tällä hetkellä           nanlahdessa on hyvänlaatuinen vuolukiviesiin-
6365: työttömiä on 16 % ja näyttää siltä, että syksyn      tymä. Matkailun laajentamiseen on hyvät mah-
6366: aikana työttömyysluvut pahenevat.                    dollisuudet. Juuka on myös metsärikas pitäjä,
6367:    Maa- ja metsätalouden harjoittajien määrä         mutta sen kaikki puuraaka-aineet viedään
6368: atv:stä on yli 50 %. Keskimääräinen tilakoko         muualle jalostettaviksi. Mahdollisuudet teolli-
6369: on verraten pieni (vähän yli 6 ha) ja viljelijöi-    suuden tai minkä tahansa tuotantolaitoksen si-
6370: den keski-ikä noin 57 vuotta. Teollisia työ-         joittamiseen ovat hyvät, mutta kunta ja kunta-
6371: paikkoja on tällä hetkellä noin 100. Veroäyri        laiset eivät yksin kykene ilman valtion myötä-
6372: 16,5 penniä.                                         vaikutusta ratkaisemaan uusien pysyvien työ-
6373:    Ei ihme, että juukalaiset ovat todella huo-       paikkojen saantia.
6374: lestuneita tulevaisuudestaan. Tarvitaan nopeasti        Juoo.n ja koko Pohjois-Kari'alan väestö odot-
6375: pysyviä teollisia työpaikkoja. Kunnan omat käy-      naa valtion erikoistoimenpiteitä Juuan kunnan
6376: tettävissä olevat keinot ja taloudelliset voima-     alueen teollistamiseksi.
6377: varat tilanteen parantumiseen eivät riitä. Tähän        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6378: tarvitaan koko yhteiskunnan tukea ja toimen-         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
6379: piteitä.                                             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6380:    Juuan kunnalla on varattu riittävästi tontti-     raavan kysymyksen:
6381: maata mitä tahansa tuotantolaitosta varten.
6382: Julkinen palvelutaso on korkea, kauppojen pal-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6383: velutaso on hyvä. Työvoimaa on riittävästi mel-             ryhtyä sellaisten tuotantolaitosten sijoit-
6384: ko suuriliekin tuotantolaitoksille, vaikka vuosit-          tamiseksi Juukaan, jotka nopeasti anta-
6385: tain kunnasta muuttaakin pois noin 200 henki-               vat pysyviä työpaikkoja ja siten lieven-
6386: löä. Muuttoliike kuvastaa juuri Juuan erittäin              tävät erittäin vaikeaksi muodostunutta
6387: vaikeaa työllisyystilannetta ja se jatkuu edelleen          työttömyyttä?
6388:   Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1977.
6389: 
6390:          Jouko Tuovinen                 Reino Karpola                  Pauli Puhakka
6391:          Matti Puhakka                  Lea Sutinen                    Uki Voutilainen
6392:          Alli Vaittinen-Kuikka                                         Erkki Korhonen
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 
6397: 087700851P
6398: 2                                              1977 vp.
6399: 
6400: 
6401: 
6402: 
6403:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
6404: 
6405:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       samanlainen tilanne kuin Juuan kunnassa voi-
6406: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       daan nähdä lukuisissa kehitysalueiden I vyö-
6407: hemies, 6 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       hykkeen ja ns. lisätukialueiden kunnissa. Alue-
6408: jeenne n:o 1617 ohella toimittanut valtioneu-        politiikan päämääriä pyritään niissä toteutta-
6409: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         maan lähinnä julkisia palveluja kehittämällä,
6410: kansanedustaja Jouko Tuovisen ym. näin kuu-          kohdistamalla valtion tukitoimenpiteitä tuotan-
6411: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 236:          totoimintaan sekä ohjaamalla yritysten sijoittu-
6412:                                                      mista. Läänikohtaisella suunnittelulla pyritään
6413:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        selvittämään eri osa-alueitten kehittämismahdol-
6414:        ryhtyä sellaisten tuotantolaitosten sijoit-   lisuuks>ia.
6415:        tamiseksi Juukaan, jotka nopeasti anta-
6416:        vat pysyviä työpaikkoja ja siten lieven-          Juuan kunnan luontaisina lähtökohtina tuo-
6417:        tävät erittäin vaikeaksi muodostunutta        tannon kehittämiseksi todetaan runsas koulu-
6418:        työttömyyttä?                                 tettu työvoima, huomattavat metsävarat, dolo-
6419:                                                      miitti- ja vuolukiviesJintymät sekä matkailu-
6420:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kohteet. Elinkeinorakenteen parantamisen tar-
6421: taen seuraavaa:                                      ve on kunnassa korostetun suuvi, koska vuosit-
6422:                                                      tain kunnasta muuttaa pois 100-200 henki-
6423:    Kehitysa1uepolitiikkaa on toteutettu lakisää-     löä.
6424: teisesti vuodesta 1966 alkaen. Parasta aikaa             Pohjois-Karjalan läänin teollisuuspoliittisessa
6425: sovelletaan lainsäädännön kolmatta jaksoa, joka      ohjelmassa, jonka on valmistellut lääcin teolli-
6426: käsittää mm. seuraavat lait:                         suustoimikunta, pyritään kartoittamaan läänin
6427:    Laki alueellisen kehityksen edistämisestä         teollisuuden kehitysnäkymät aluekohtaisesti.
6428:    (451/75),                                         Toisaalta Kehitysaluemhasto Oy voi lain mu-
6429:    laki kehitysalueiden tuotantotoiminnan tuke-      kaisesti selvittää mm. Juuan kunnan mahdol-
6430:    misesta (452/75),                                 lisuuksia tuotantotoiminnan edistämiseksi. Läh-
6431:    laki kehitysalueiden tuotantotoiminnan edis-      tökohtana ovat edellä mainitut luontaiset edel-
6432:    tämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksis-       lytykset, joista selvittelyn alaisena on vuoluki-
6433:    ta (1003/75),                                     ventuotantohanke. Mitä tulee edellä tarkoitet-
6434:    laki Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklings-         tuun dolomiittiesiintymään, todettakoon, että
6435:    områdesfonden Ab nimisestä osakeyhtiöstä          siitä tehdään myöskin selvityksiä ja toiminnassa
6436:    (65/71; 577/75) ja                                on ollut pieni maat,alouskalkin tuotantoyksikkö.
6437:    laki kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan     Dolomiittikalkin toimitukset rajoittuvat kuiten-
6438:    edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluo-        kin yleensä verraten suppealle alueelle lähinnä
6439:    toista (67/71; 579/75).                           kuljetuskustannuksista johtuen. Kun Kemira
6440:    Näissä laeissa on säädetty aluepolitiikan kes-    Oy:n Siilinjärven apatiittituotannon yhteydessä
6441: keisistä päämääristä j,a tavoitteista sekä kei-      syntyy sivutuotteena huomattava määrä sanot-
6442: noista, joil1a kehitysalueiden edistämiseen pyri-    tua maanparannuskalkkia, on tämä laskelmissa
6443: tään. Aluepoliittisesti valtakunta on jaettu I ja    otettava huomioon perustettaessa lähialueelle
6444: II kehitysaluevyöhykkeeseen sekä lisätuki- ja        uusia vastaavia tuotantolaitoksia.
6445: tukialueisiin.                                           Juuan kunnan samoin kuin lukuisien kehitys-
6446:    Juuan kunta, jonka tuotantotoiminnan edis-        aluekuntien elinkeinorakenteen muuttamisessa
6447: tamlseen eduskuntakysymyksessä tähdätään,            olisi edullista saada kunnan alueelle työvaltais-
6448: kuuluu kehitysalueiden I vyöhykkeeseen. Lähes        ta teolHsuutt:a, jonka tuotteiden jalostusarvo
6449:                                               N:o.~36                                                  3
6450: 
6451: olisi verraten korkea sekä kuljetuskustannuk-        Kunnan oman aktiivisuuden lisäämiseksi tuo-
6452: set suhteellisen alhaiset. Investointitoiminnan      tantorakennuksien ra~entamisessa kauppa- ja
6453: viikastuessa ammattitaitoisen työvoiman tarve        teollisuusministeriössä on suunnitteilla korvata
6454: tulee ilmeisesti muodostumaan sangen paina-          edellä mainitut kunnan tuotantorakennusten
6455: vaksi tekijäksi yritysten etsiessä sijaintipaikkaa   korkotukiluotot siten, että Kehitysaluerahasto
6456: tuotantolaitoksilleen. Valtion sijainninohjaustoi-   Oy voisi antaa suoraan kunnille lainoja korko-
6457: minnassa sekä sen ohella Kehitysaluerahasto          tukieduin. Asiaa koskeva muutos pyritään
6458: Oy:n neuvontatoiminnassa annetaan yrityksille        aikaansaamaan viimeistään kehitysaluelainsää-
6459: entistä paremmat tiedot mahdollisista sijoittau-     dännön uudistamisen yhteydessä.
6460: tumispaikkakunnista. Luonnollisesti tällöin. yri-        Hallitus on asettanut tavoitteeksi tasapuoli-
6461: tysten sij-aintipaikan valintaan vaikuttavat         sen alueellisen kehityksen erityisesti työllisyy-
6462: myös muut tekijät kuin ammattitaitoinen työ-         dessä. Aluepoliittisen neuvottelukunnan val-
6463: voima ja kuljetuskustannukset. Keskeinen mer-        mistelutyössä uuden kehitysaluelainsäädännön
6464: kitys on paikkakunnan jo valmiilla perusraken-       toteuttamiseksi pyritään ottamaan huomioon
6465: teella, mikä johtaa siihen, että ainakin teolli-     entistä paremmat aluekohtaiset suunnitelmat,
6466: nen tuotanto pyrkii sijoittumaan alueellisiin        muun muassa läänien teollisuuspoliittiset oh-
6467: keskuksiin. Tällöin voivat tulla kysymykseen         jelmat. Tarkoituksena on näin pyrkiä hyödyntä-
6468: niin Juuan kunnan kuin lukuisten muittenkin          mään kunkin paikkakunnan luontaisia edelly-
6469: kehitysaluekuntien keskustaajamat.                   tyksiä. Ennen 1. 1. 1980 uusittavaa kehitysalue-
6470:    Aika~semmin kunnan osallistumista teollisuu-      lainsäädäntöä ja sen jälkeenkin kehitysaluekun-
6471: den ja muiden elinkeinojen yritysten saamiseksi      tien toiminnassa edellytetään aktiivisuutta
6472: alueelleen pidettiin kunnan toimro1aan sopimat-      muun muassa kunnan tuotantorakennusten
6473: tomana. Viime vuosina asenteet ovat kaikkialla       aikaansaamiseksi vuokrattavaksi yritysten käyt-
6474: muuttuneet myönteisiksi siihen, että kunnat          töön. Koska tässä toiminnassa on saavutettu
6475: pyrkivät tehokkain keinoin saamaan yritystoi-        verraten hyviä tuloksia, pyritään valtion osal-
6476: mintaa alueelleen. Valtion taholta tämä toi-         listumis·ta tehostamaan kunnan tuotantoraken-
6477: minta on saanut tukensa selvästi ensimmäisen         nusten rahoittamisessa. Hallituksen taholta on
6478: kerran vuonna 1971 annettaessa laki kehitys-         kiinnitetty erityistä huomiota Kehitysaluerahas-
6479: alueiden kunnille yritystoiminnan edistämiseksi      to Oy:n rahoitusmahdolHsuuksien turvaamiseen
6480: myönnettävistä korkotukiluotois,ta        ( 67/71;   ja erilaisten lakiin pohj-autuvien alueellista teol-
6481: 579/75). Tämän lain soveltaminen jatkuu edel-        listamista koskevien selvitysten rahoittamiseen.
6482: leen. Tosin valtion panoksena korkotuki on           Näin ollen kuntien taholta on syytä pitää ak-
6483: muodostunut verraten vähäiseksi rahoitustuek-        tiivisesti yhteyttä myös Kehitysaluerahasto
6484: si. Heikkojen suhdanteiden aikana on kuntien         Oy:ön ja pyrkiä käyttämään rahaston asiantun-
6485: teollisuushallirakennustoimintaa tuettu myös         temusta kunnan ·alueen kehittämismahdollisuuk-
6486: varsin tuntuvin avustuksin työllisyysvaroista.       sia selvitettäessä.
6487:   Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
6488: 
6489:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
6490: 4                                             1977 vp.
6491: 
6492: 
6493: 
6494: 
6495:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r ! a 1m a n .
6496: 
6497:  . 1 ·. det. syfte ·37 § 1 mom. riksdagsordningen   kan observer~s i ett flertal kommuner inom
6498: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           utvecklingsområdenas I zon och s.k. tilläggs-
6499: velse .. nr 1617 av den 6 september 1977 till       stödsområdena. Man försöker i dessa kommu·
6500: vederbörande medletn av statsrådet översänt         ner förverkliga regionalpolitikens mal närmast
6501: avskrift av följande av riksdagsman Jouko Tuo-      genom att utveckla den offentliga servicen, in-
6502: vinen m. fl. ställda spörsmål nr 236:               rikta statens stödätgärder på den produktiva
6503:                                                     verksamheten samt styro placeringen av före-
6504:           Vilka åtgärder ätnnar Regeringen vid-     tagen. Genom planering ·som sker inom varje
6505:        ta för att i Juuka placera sådana pro-       Iän försöker man utreda möjligheterna att ut-
6506:        dukcionsinrättningar sotn snabbt ger         veckla de olika delområdena.
6507:        bestående arbetsplatser och därigenotn
6508:        lind11ar den synnerligen svåro arbetslös-       Ett rikligt utbud av utbildad arbetskraft, be-
6509:        heten?                                       tydande skogstillgångar, dolomit· och täljstens-
6510:                                                     fyndigheter samt mål för turistnen anges såsom
6511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       naturliga utgångspunkter för utvecklandet av
6512: samt anföra följande:                               produktionen i Juuka kommun. Behovet att
6513:                                                     förbättra näringslivets struktur är särskilt stort
6514:    Sedan år 1966 har man i lagstiftningsväg         i kommunen, då 100-200 personer årligen
6515: bedrivit utvecklingsområdespolitik. För närva-      lämnar den.
6516: rande är man inne i det tredje skedet av lag-          I det industdpo1it1ska progl'ammet för Norra
6517: stiftningen, som omfattar bLa. följ.ande lagar:     Karelens Iän, som har utatbetats ·av länets in-
6518:    Lag om fvämj,ande av den regionala utveck-       dusttikommission, strävar man tili att kart-
6519:    lingen ( 451/75),                                lägga utvecklingspetspektiven för länets in-
6520:    lag om stödjande av produkcionsverksamhe-        dustri, särskilt föt v'arje omtåde. Utvecklings-
6521:    ten inom utvecklingsområdena ( 452/75),          områdesfonden Ab kan dessutom enligt lag ut-
6522:    lag om skattelättnader för främjande av pro-     reda bl.a. Juuka kommuns möjligheter att främ-
6523:    duktionsverksamheten inom utvecklingsom-         ja produktionsverksamheten. Utgångspunkten
6524:    rådena ( 1003/75),                               är då de ovan nämnda naturliga förutsättningar-
6525:    lag om Kehitysaluerahasto Oy - Utveck-           na, av vilka täljstensproduktionen är föremål för
6526:    1ingsområdesfonden Ab benämnda aktiebo-          ett projekt som för närvarande utreds. I fråga
6527:    1ag ( 65/71; 577/75) och                         om den ovan avsedda dolomitfyndigheten kan
6528:    lag om räntestödskrediter åt kommuner inom       det konstateras, att också den är föremål för
6529:    utvecklingsområdena till främjande av före-      utredningar och att en liten produktionsenhet
6530:    tagsv·erksamheten ( 67/71; 579/7 5).             för jordbrukskalk har varit i vetksamhet. Le-
6531:    I dessa lagar stadgas om ~egionalpolitikens      veranserna av dolomitkalk begränsas dock i
6532: centl'ala mål samt om de medel, genom vilka         allmänhet till ett re1ativt litet område. Detta
6533: man strävar tili att främja utvecklingsområde-      beror närmast på tmnsportkostnaderna. Då det
6534: na. I regionalpolitiskt avseende indelas riket i    i samband med den apatitproduktion som Ke-
6535: I och II utvecklingsområdeszonen samt i till-       mim Oy kommer aH bedriva i Siilinjärvi som
6536: läggsstödsområden och stödområden.                  biprodukt uppkommer en betydande mängd av
6537:    Juuka kommun, v•ars produktionsverksamhets       sagda jordförbättringskalk, bör detta tagas med
6538: främjande riksdagsspörsmålet gäller, hör till       i beräkningen om man i ett närbeläget område
6539: utveck1ingsområdenas I zon. Nästan samma si-        grundar nya motsvarande produktionsinrättnin-
6540: tnation som den, viiken råder i Juuka kommun,       gar.
6541:                                                N:o 236                                                5
6542: 
6543:   Vid en förändring av näringslivets struktur        även fått mycket kännbara understöd av syssel-
6544: i J uuka kommun liksom i många andra kom-            sättningsmedel. I syfte att öka kommunens
6545: muner inom utvecklingsområdena skulle det            egen aktivitet vid uppförande av produktions-
6546: vara tili fördel att inom kommunens område           byggnader planerar man inom handels- och in-
6547: grunda arbetsintensiv industri, vars produkter       dustriministeriet att ersätta de ovan nämnda
6548: skulle ha en relativt hög förädlingsgrad medan       räntestödskrediterna för kommunens produk-
6549: tvansportkostnaderna skulle vara relativt låga.      tionsbyggnader så, att Utvecklingsområdesfon-
6550: Då investeringsverksamheten blir livligare kom-      den Ab direkt skulle kunna ge kommunerna
6551: mer behovet av yrkeskunnig arbetskraft tyd-          lån med räntestödsförmåner. Man strävar tili
6552: ligen att bli en tämligen viktig faktor, då före-    att åstadkomma en ändring i denna fråga
6553: tagen söker en plaoeringsplats för sina produk-      senast i samband med förnyandet av utveck-
6554: tionsinrättningar. Den verksamhet för styrning       lingsområdeslagstiftningen.
6555: av plaoeringen som bedrivs av staten samt vid            Regeringen har som mål uppställt en opar-
6556: Utvecklingsområdesfonden Ab:s rådgivnings-           tiskt balanserad regional utveckling särskilt i
6557: verksamhet ger företagen bättre information          fråga om sysselsättningen. Vid det berednings-
6558: än tidigare om eventuella plaoeringsorter. Vid       arbete, som regionalpolitiska delegationen kom-
6559: företagens vai av plaoeringsort inverkar härvid      mer att utföra i syfte att förverkliga den nya
6560: naturligtvis även andra faktorer än den yrkes-       utvecklingsområdeslagstiftningen strävar man
6561: kunniga arbetskraften och transportkostnader-        tili att beakta planerna för de olika områdena,
6562: na. Av central betydelse är den grundstruktur        bLa. länens industripolitiska progmm, vilka är
6563: som redan Hnns på orten, något som leder tili,       bättre än de tidigare planerna. Man försöker på
6564: att åtminstone den industriella produktioneo         detta sätt utnyttja varje orts naturliga förutsätt-
6565: föredrar en placering på regionala centralorter.     ningar. Det förutsätts, att utvecklingsområdenas
6566: De centrala tätorterna både i Juuka kommun           kommuner innan utvecklingsområdeslagstift-
6567: och i många andra kommuner inom utveck-              ningen 1. 1. 1980 förnyas och även därefter i
6568: lingsområdena kan härvid komma i fråga.              sin verksamhet visar aktivitet bLa. för att i
6569:    Tidigare ansågs det inte lämpa sig för kom-       kommunen uppföra produkvionsbyggnader, som
6570: muns verksamhet att ddta i strävandena att få        är avsedda att uthyras tili företag. Emedan
6571: industriella företag och företag inom andra          man inom ramen för denna verksamhet har
6572: näringsgrenar tili sitt område. Under de se-         nått relativt goda resultat, s'trävar man tili att
6573: naste åven har attityderna överallt förändrats,      effektivera statens medverkan vid finansiering-
6574: så att man förhåller sig positiv tili kommuner-      en av kommunernas produktionsbyggnader.
6575: nas försök att med eHektiva medel få tili            Från regeringens sida har man fäst särskild
6576: stånd fövetagsverksamhet inom sitt område.           uppmärksamhet vid tryggandet av Utvecklings-
6577: Denna verksamhet har första gången fått ett          områdesfonden Ab:s finansieringsmöjligheter
6578: klart stöd från statens sida år 1971. Då gavs        och vid finansieringen av olika på lag baserade
6579: lagen om räntestödskrediter åt kommuner inom         utredningar, som gäller den vegionala industria-
6580:  utvecklingsområdena tili främjande av företags-     liseringen. Under dessa förhållanden är det skäl
6581:  verksamheten ( 6 7/71; 579/7 5). Tillämpning-       för kommunerna att aktivt hålla kontakt även
6582: en av denna lag fortsätter. Såsom insats från        med Utvecklingsområdesfonden Ab och att
6583: statens sida har räntestödet visserligen visat sig   sträva tili att utnyttja fondens sakkunskap vid
6584:  vam ett relativt obetydligt finansieringsstöd.      klarläggandet av möjligheterna att utveckla
6585: Under lågkonjunkturens tid har kommunernas           kommunens område.
6586:  verksamhet för uppförande av industrihallar
6587:   Helsingfors den 11 oktober 1977.
6588: 
6589:                                                        Handels- och industriminister Eero Rantala
6590: 
6591: 
6592: 
6593: 
6594: 087700851P
6595:                                                1977 vp.
6596: 
6597: Kirjallinen kysymys n:o 237.
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602:                                    P. Puhakka ym.: Vesakkojen kemiallisten torjuntamenetelmien
6603:                                       kieltämisestä.
6604: 
6605: 
6606:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6607: 
6608:    Pohjois-KarjalåSsa jatkuvasti lisääntynyt ke-      tenkin erittäin vaarallista häiritä luonnossa vuo-
6609: miallinen vesakkojen torjunta, erityisesti lento-     situhansien aikana syntynyttä eloyhteisöä, koska
6610: ruiskutus, on herättänyt syvää huolestumista          seuraukset ovat tuntemattomia. Oikein hyö-
6611: maakuntamme asukkaiden keskuudessa.                   dynnetty metsästä saatava taloudellinen tuotto
6612:    Vesakkojen kemiallista käsittelyä suoritetaan      ylittää myös puhtaan puuntuotannon arvon,
6613: maakunnassamme suhteellisesti eniten koko             samoin metsien virkistyskäyttöominaisuudet li-
6614: maassa. Seuraukset näkyvät luonnossa, marjat          sääntyisivät mielenkiintoisten luonnonmetsien
6615: ja sienet eivät myrkytetyillä alueilla kasva, riis-   säilyessä.
6616: ta ei alueilla viihdy vielä myrkytyksen jälkeisi-        Pohjois-Karjalan monet kunnat ja väestö ovat
6617: näkään vuosina. On todettu, että virallisten          vaatineet kansalaisadressin muodossa, että leh-
6618: varoaikojen jälkeenkin löytyy aluskasvillisuu-        västöön suoritettu vesakkojen kemiallinen tor-
6619: desta myrkkyjäämiä. Huolimatta siitä, että ruis-      junta sekä maasta että ilmasta käsin suoritet-
6620: kuttajille on annettu määräykset merkitä alueet       tuna lopetetaan ja siirrytään mekaaniseen vesak-
6621: tarkoin maastoon, on kauppoihin myyntiin pääs-        kojen torjuntaan nykyisillä metsänhoitoalueilla,
6622: syt marjoja, joissa on todettu selviä myrkky-         varsinkin, koska maakunnassamme vallitseva
6623: jäämiä.                                               vaikea työllisyystilanne vaatii myös metsätalou-
6624:    Vesakkomyrkytykset aiheuttavat lisääntyvää         dessa kaikki ponnistelut entisten työpaikkojen
6625: vaaraa myös ihmisen terveydelle. Eräs vaaral-         säilyttämiseksi ja uusien luomiseksi.
6626: lisimmista tunnetuista myrkyistä, dioksiini,             Väestön vaatimuksiin kuuluu, että metsän-
6627: esiintyy epäpuhtautena käytetyssä 2,4,5-T vesak-      hoitomenetelmät kehitetään sellaisiksi, ettei
6628: komyrkyssä. Sen on todettu aiheuttavan erit-          niistä koidu luonnolle ja ihmisille vaaraa sekä
6629: täin pieninä pitoisuuksina mm. sikiövaurioita,        käynnistetään tieteellinen tutkimus uusien hoi-
6630: ihottumaa ja immuunijärjestelmän häiriöitä sekä       tomenetelmien löytämiseksi.
6631: allergiaa. Sama aine aiheutti Italiassa Sevesossa        Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
6632: myrkytyskatastrofin.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6633:     Siirtyminen toisiin myrkkyihin, esim. MCPA:       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6634: han, ei poista perusongelmaa. Tarve vesaken-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6635: torjuntaan on syntynyt harjoitettujen metsän-
6636: hoitomenetelmien takia, joilla edistetään puun-                 Mihin toimenp1te1sun Hallitus on
6637: tuotantoa yksipuolisesti puunjalostusteollisuu-              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vesakkojen
6638: den tarpeita varten. Avohakkuiden jälkeen tar-               kemiallisten torjuntamenetelmien kieltä-
6639: vitaan aina jossain vaiheessa vesakkojen pois-               miseksi ja sellaisten metsänhoitomene-
6640: toa, joka kemiallisesti suoritettuna on lyhyt-               telmien käyttämiseksi, joista ei koidu
6641: jänteisesti arvioituna taloudellisinta. On kui-              luonnolle eikä ihmisille vaaraa?
6642:       Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1977.
6643: 
6644:          Pauli Puhakka                   Uki Voutilainen                Marjatta Stenius
6645:          Matti Puhakka                   Lea Sutinen                    Siiri Lehmonen
6646:          Jouko Tuovinen                  Aili Vaittinen-Kuikka          Maija Rajantie
6647:                                          Lauha Männistö
6648: 087700850N
6649: 2                                            1977 vp.
6650: 
6651: 
6652: 
6653: 
6654:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6655: 
6656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen haitallisista vaikutuksista on viime vuosina
6657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       useasti esitetty epäilyksiä, ei näiden torjunta-
6658: olette 6 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       aineiden ohjeiden mukaisesta käytöstä ole voitu
6659: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    osoittaa aiheutuvan sellaista terveydellistä vaa-
6660: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     raa tai haittaa luonnolle, mikä antaisi viran-
6661: Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     omaisille laissa säädetyt edellytykset niiden
6662: myksestä n:o 237:                                   käytön kokonaan kieltämiselle.
6663:                                                        Vesakontorjunta-aineiden käyttö näyttää mo-
6664:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          nessa tapauksessa olevan tehokkain käytännön
6665:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä vesakkojen         keino haitallisen vesakon hävittämiseksi metsän
6666:        kemiallisten torjuntamenetelmien kiel-       uudistusaloilla. Hallitus on tietoinen siitä, että
6667:        tämiseksi ja sellaisten metsänhoitome-       varsinkin vesakontorjunta-aineiden laajamittai-
6668:        netelmien käyttämiseksi, joista ei koidu     nen käyttö eräillä alueilla maassamme aiheuttaa
6669:        luonnolle eikä ihmisille vaaraa?             vaikeita ongelmia, minkä vuoksi hallituksessa
6670:                                                     on keskusteltu vesakontorjunta-aineiden lento-
6671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          levityksen rajoittamisesta ja sitä tarkoittavan
6672: taen seuraavaa:                                     lakiesityksen antamista eduskunnalle valmistel-
6673:   Vaikkakin vesakontorjunta-aineiden levittämi-     laan.
6674:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
6675: 
6676:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
6677:                                             N:o 237                                              3
6678: 
6679: 
6680: 
6681: 
6682:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
6683: 
6684:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ningarna av spridning av slybekämpningsmedel,
6685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     har det inte kunnat påvisas, att dessa bekämp-
6686: av den 6 september 1977 tili vederbörande         ningsmedel, då de används i enlighet med an-
6687: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    visningarna, skulle medföra sådan fara för häl-
6688: jande av riksdagsman Puhakka m. fl. ställda        san eller skador i naturen, att de lagstadgade
6689: spörsmål nr 23 7:                                 förutsättningarna för myndigheterna att total-
6690:                                                   förbjuda bruket av medlen därigenom skulle
6691:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-      uppkomma.
6692:        tagit eller ämnar den vidta för att för-       Användning av slybekämpningsmedel verkar
6693:        bjuda kemiska slybekämpningsmetoder         i många fall vara den effektivaste praktiska me-
6694:        och för att främja en övergång tili an-     toden för utrotande av sly i skogsföryngrings-
6695:        vändning av sådana skogsskötselmeto-       områden. Regeringen är medveten om att isyn-
6696:        der, som inte medför fara för natur och    nerhet omfattande bruk av slybekämpningsme-
6697:        människor?                                 del i vissa områden av landet förorsakar svåra
6698:                                                   problem, varför man inom regeringen också
6699:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     diskuterat en begränsning av spridningen av
6700: samt anföra följande:                              slybekämpningsmedel från luften. Avlåtandet av
6701:    Fastän det under de senaste åren ofta fram-    en lagproposition i saken tili riksdagen bereds
6702: förts misstankar beträffande de skadliga verk-    för tillfället.
6703:      Helsingfors den 11 oktober 1977.
6704: 
6705:                                            Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
6706: 1
6707: 
6708: 1
6709: 
6710: 
6711: 
6712: 
6713:     1
6714: 
6715:     1
6716: 
6717: 
6718: 
6719: 
6720:         1
6721: 
6722:         1
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:             1
6728: 
6729:             1
6730: 
6731: 
6732: 
6733: 
6734:                 1
6735: 
6736:                 1
6737: 
6738: 
6739: 
6740: 
6741:                     1
6742:                                              1977 vp.
6743: 
6744: Kirjallinen kysymys n:o 238.
6745: 
6746: 
6747: 
6748: 
6749:                                  Järvenpää: Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen kuntien kansan-
6750:                                      terveystyön kuntainliiton perustamisesta.
6751: 
6752: 
6753:                          ]3d usk unn anH e r raPu he m i ehe 11 e.
6754: 
6755:    Valtioneuvosto on 7. 3. 1975 kansanterveys-     la ei ole tässä vaiheessa yhtään ·lääkäriä ja
6756: lain 5 §:n 3 momentin nojalla määrännyt, että      terveyspalvelujen tilanne on todella hälyyttävä
6757: Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen kuntien         kaikissa kunnissa Kiikoisten kunnanhallinnon
6758: on muodostettava kansanterveyslain 5 §:n 3         enemmistön jarrutuksen johdosta. Tällainen ti-
6759: momentin tarkoittama kansanterveystyön kun-        lanne tulisi mitä pikimmin saada muuttumaan
6760: tainliitto hoitamaan paikallista kansanterveys-    niin, että lainmukainen terveyskeskuksen pe-
6761: työtä näiden kuntien alueella. Tästä valtioneu-    rustamispäätös pantaisiin täytäntöön kuntainlii-
6762: voston päätöksestä Kiikoisten ja Suodenniemen      ton asukkaiden terveyspalvelujen toteuttami-
6763: kuntien valtuustot enemmistöpäätöksin valitti-     seksi maamme lainvalvojain toimesta.
6764: vat korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hyl-         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
6765: käsi valitukset. Sen jälkeen ovat kansanterveys-   jestyben 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6766: työn kuntainliittoon määrätyt kunnat valmis-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6767: telleet kuntainliiton perustamista, mutta Kii-     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
6768: koisten kunnan vastustavan kannan vuoksi kun-
6769: tainliittoa ei ole vieläkään pystytty perusta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6770: maan, vaikka sen piti ryhtyä hoitamaan alueen              ryhtyä valtioneuvoston 7. 3. 1975 anta-
6771: kansanterveystyötä viimeistään 1. 7. 1977 al-              man määräyksen Kiikoisten, Lavian ja
6772: kaen, johon mennessä kuntainliiton hallinto                Suodenniemen kuntien kansanterveys-
6773: piti saada toimintavalmiiksi.                              työn kuntainliiton perustamiseksi sekä
6774:    Koko kansanterveystyön kuntainliiton alueel-            siten lääkärien turvaamiseksi alueelle?
6775:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1977.
6776: 
6777:                                          Matti Järvenpää
6778: 
6779: 
6780: 
6781: 
6782: 087700844F
6783: 2                                             1977 vp.
6784: 
6785: 
6786: 
6787: 
6788:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6789: 
6790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neuvoston päätös loukannut Kiikoisten eikä
6791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Suodenniemen kuntien oikeutta.
6792: olette 6 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-          Pitkällisten neuvottelujen jälkeen saatiin
6793: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen kansanter-
6794: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     veystyön kuntainliitolle valmisteltua .perusta-
6795: Järvenpään näin kuuluvasta kirjalHsesta kysy-       missuunnitelma ja perussääntö, jotka on yhtä-
6796: myksestä n:o 238:                                   pitävin päätöksin hyväksytty Lavian kunnan-
6797:                                                     valtuustossa 20. 12. 1976 ja Suodenniemen
6798:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kunnanvaltuustossa 21. 12. 1976. Kiikoisten
6799:        ryhtyä valtioneuvoston 7. 3. 1975 anta-      kunnanvaltuusto jätti 21. 12. 1976 sanotut asia-
6800:        man määräyksen Kiikoisten, Lavian ja         kirjat käsittelemättä, mutta päätti kuitenkin
6801:        Suodenniemen kuntien kansanterveys-          muun ohella. anoa valtioneuvostolta Kiikoisten
6802:        työn kuntainliiton perustamiseksi sekä       kunnan siirtämistä kansanterveystyön osalta
6803:        siten lääkärien turvaamiseksi alueelle?      Vammalan seudun kansanterveystyön kuntain-
6804:                                                     liittoon. Kiikoisten kunta on sittemmin lähettä-
6805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nyt valtioneuvostolle 16. 2. 1977 päivätyn kir-
6806: vasti seuraavaa:                                    jeen.
6807:                                                         Kun kuntainliiton perustaminen ei lukuisista
6808:    Valtioneuvosto on päätöksellään 3 päivänä        yrityksistä huolimatta valtioneuvoston jo 7. 3.
6809: heinäkuuta 1975 velvoittanut Kiikoisten, La-        1975 tekemänkään päätöksen perusteella ole
6810: vian ja Suodenniemen kunnat kansanterveys-          onnistunut, eikä Kiikoisten kunta ole tuonut
6811: lain ( 66/72) 5 § :n 3 momentin nojalla muo-        valtioneuvostolle 16. 2. 1977 osoitetussa kir-
6812: dostamaan kansanterveystyön kuntainliiton.          jeessään esille mitään sellaisia uusia näkökohtia,
6813: KHkoisten ja Suodenniemen kunnanhallitukset         jotka antaisivat aihetta valtioneuvoston aikai-
6814: valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-        semmin tekemän lainvoimaisen päätöksen muut-
6815: oikeuteen, joka päätöksellään 17 päivänä joulu-     tamiseen tässä vaiheessa, sosiaali- ja terveysmi-
6816: kuuta 1975 hylkäsi kunnanhallitusten tekemät        nisteriö katsoo, että lopullisen ratkaisun vii-
6817: valitukset katsoen, ettei edellä mainittu valtio-   pyessä joudutaan harkitsemaan ryhtymistä mui-
6818:                                                     hin laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
6819:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
6820: 
6821:                                                     Sosiaali- ja ·terveysministeri Pirkko Työläjärvi
6822:                                              N:o 238                                               3
6823: 
6824: 
6825: 
6826: 
6827:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6828: 
6829:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       beslut inte kränker Kiikoinen och Suodenniemi
6830: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kommuners rätt.
6831: av den 6 september 1977 till vederbörande              Efter utdragna förhandlingar åstadkoms en
6832: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      pian för grundandet av och en grundstadga för
6833: jande av riksdagsman Järvenpää undertecknade        Kiikoinen, Lavia och Suodenniemi kommunal-
6834: spörsmål nr 238:                                    förbund för folkhälsoarbete. Planen och grund-
6835:                                                     stadgan har genom likalydande beslut godkänts
6836:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      av Lavia kommunalfullmäktige den 20 decem-
6837:        ta för att förverkliga statsrådets för-      ber 1976 och Suodenniemi kommunalfullmäkti-
6838:        ordnande den 7 mars 1975 om grundan-         ge den 21 december 1976. Kiikoinen kommu-
6839:        de av ett kommunalförbund för folk-          nalfullmäktige lämnade 21. 12. 1976 sagda do-
6840:        hälsoarbetet i Kiikoinen, Lavia och          kument obehandlade men beslöt dock bl.a. att
6841:        Suodenniemi kommuner samt för att            anhålla statsrådet om att för folkhälsoarbets
6842:        sålunda trygga tillgången till läkartjäns-   del överföra Kiikoinen kommun till Vammala
6843:        ter i området?                               nejdens kommunalförbund för folkhälsoarbetet.
6844:                                                     Kiikoinen kommun har sedermera tillsänt stats-
6845:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rådet en 16. 2. 1977 daterad skrivelse angående
6846: samt anföra följande:                               saken.
6847:                                                        Då det trots upprepade försök inte heller
6848:    Statsrådet har genom beslut den 3 juli 1975      med stöd av statsrådets redan den 7 mars 1975
6849: ålagt Kiikoinen, Lavia och Suodenniemi kom-         fattade beslut inte har lyckats att grunda kom-
6850: muner att med stöd av 5 § 3 mom. folkhälso-         munalförbundet, och då Kiikoinen kommun i
6851: lagen ( 66/72) bilda ett kommunalförbund för        sin skrivelse den 16 februari 1977 tili stats-
6852: folkhälsoarbetet. Kommunalstyrelserna i Kii-        rådet inte framfört några nya synpunkter, vilka
6853: koinen och Suodenniemi kommuner anförde be-         skulle föranleda en ändring av statsrådets tidi-
6854: svär över beslutet i högsta förvaltningsdomsto-     gare laga kraft vunna beslut i detta skede
6855: len, viiken medelst utslag den 17 december          anser social- och hälsovårdsministeriet att man,
6856: 197 5 förkastade kommunalstyrelsernas besvär        då det slutliga avgörandet låter vänta på sig,
6857: med motiveringen att ovannämnda statsråds-          blir tvungen att överväga vidtagandet av andra
6858:                                                     i lagen avsedda åtgärder.
6859:      Helsingfors den 11 oktober 1977.
6860: 
6861:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
6862:                                               1977 vp.
6863: 
6864: Kirjallinen kysymys n:o 2.39.
6865: 
6866: 
6867: 
6868: 
6869:                                   R. Tuominen ym.: Puhelunvälittäjien työllisyyden turvaamisesta.
6870: 
6871: 
6872:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
6873: 
6874:    Puhelinautomaation toteuttamisen myötä            vaa työtä. Työtä vaille jäävien puhelunvälittä-
6875: huomattava osa maamme puhelunvälittäjistä            jien joukossa on monia 20-30 vuotta palvel-
6876: on joutumassa työttömäksi. Erään arvion mu-          leita, joilla eläkeikäkään ei enää ole kaukana,
6877: kaan 4 000 puhelunvälittäjästä noin 2 500 jou-       ja nuoremmillakin on jo 10-15 palveluvuotta
6878: tuisi irtisanotuksi lähivuosina.                     takanaan.
6879:    Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa puhelinauto-            Irtisanomisuhan alaisena työskentelevien pu-
6880: maatio on tosiasia jo vuonna 1979, jolloin           helunvälittäjien työllisyydestä huolehtiminen on
6881: lopetetaan Miehikkälän ja Virojoen solmukes-         erityisen keskeinen vaatimus aikana, jolloin val-
6882: kukset pääkeskuksineen, samoin Haminan ja            tiovallan toimesta on kehotettu valtionyhtiöitä
6883: Kotkan käsikeskukset. Tämän hetken tietojen          - ja muitakin - pidättäytymään työvoiman
6884: mukaan vain pieni osa nykyisiSJtä puhelunvälit-      irtisanomisista.
6885: täjistä voidaan sijoittaa muihin tehtäviin laitok-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6886: sen piirissä ja huomattava osa jää työttömäksi;      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6887: näin ainakin Kaakkois-Suomen osaha, jossa            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6888: uudelleenkoulutuksestakaan ei liene paljon           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6889: apua, kosk,a alueella muutoinkin on naistyövoi-
6890: masta ylitarjontaa.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6891:    Puhelinautomaation toteutuminen on toki                  ryhtyä, että puhelinalalta automaation
6892: myönteinen asia, mutta se ei kuitenkaan nykyi-              vuoksi vapautuvat välittäjät voitaisiin
6893: senä vaikeana työttömyysaikana sa,a merkitä,                työllistää valtion muissa tehtävissä tai
6894: että alalta vapautuva työvoima jätetään oman                heidän toimeentuloturvansa muilla ta-
6895: onnensa nojaan ilman toimeentuloturvan anta-                voin voitaisiin taata?
6896:       Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1977.
6897: 
6898:                Risto Tuominen                                    Olli Helminen
6899: 
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 087700857W
6904: 2                                            1977 vp.
6905: 
6906: 
6907:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6908: 
6909:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työvoimaviranomaisten kanssa on pyritty mah-
6910: mainitussa JJarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dollisimman tehokkaasti kartoittamaan mahdol-
6911: olette 7 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       lisia puhelunvälittäjien sijoituskohteita toisaal-
6912: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ta posti- ja lennätinlaitoksen omissa tehtävissä
6913: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-      ja toisaalta valtion muun viraston tai laitoksen,
6914: j·a Risto Tuomisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    kunnan tai yksityisen työnantajan palveluksessa.
6915: sesta kysymyksestä n:o 239:                         Liikenneministeriö on lisäksi asettanut työryh-
6916:                                                     män, jonka tehtävänä on selvittää, voidaanko
6917:           Mihin toimenpiteisän Hallitus aikoo       osa puhelunvälittäjistä sijoittaa, j-a millä edelly-
6918:        ryhtyä, että puhelinalalta automaation       tyksillä, kuntien palvelukseen mm. kodinhoita-
6919:        vuoksi vapautuvat välittäjät voitaisiin      jan, kotiavusta}an, perhepäivähoitajan ja van-
6920:        työllistää valtion muissa tehtävissä tai     husten huoltajan tehtäviin.
6921:        heidän toimeentuloturvansa muilla ta-            Eräänä osaratkaisuna mainittakoon, että auto-
6922:        voin voinaisiin taa«l?                       matisQinnin vuoksi vapautuville puhelunvälittä-
6923:                                                     jille on annettu mahdollisuus siirtyä eläkkeelle
6924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         58 vuoden ikäisenä. Tähän mennessä tätä mah-
6925: taen seuraavaa:                                     dollisuutta on käyttänyt hyväkseen jo n. 300
6926:    Puhelinliikenteen automatisointi on todettu      puhelinvirkailijaa.
6927: yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnan ja erityises-         Kysymykse&sä esimerkkinä esitettyjen Kaak-
6928: ti elinkeinoelämän kehittymisen edellytyks·istä.    kois-Suomen keskusten ooolta voidaan todeta,
6929: Tämän vuoksi ·automa:tisointi on jo pitkään         että Miehikkälän ia Virojoen solmualueiden
6930: ollut tietoliikenteen tärkeimpänä tavoitteena, ja   tultua automatisoiduiksi v. 1978 aikana koko
6931: edelleen pyritään koko maan puhelinliikenne         Kotkan verkkoryhmä on täysautomatisoitu, jol-
6932: täysautomabisoimaan vuoden 1979 loppuun             loin myös Kotkan ja Haminan käsikaukokes-
6933: mennessä.                                           kukset voidaan lyhyen siirtymäkauden kulut-
6934:    Tutkimuks.issa on käsivälitteisen liikenteen     tua lakkauttaa em. perustein. Näissä keskuk-
6935: todettu vähenevän voimakkaasti jo automati-         sissa on tällä hetkellä yhteensä 58 puhelun-
6936: soinnin kehitysvaiheen aikana ja koko maan          vällttäjää, joista vuoteen 1979 mennessä 9
6937: tultua automatisoiduksi käsivälitteisesti hoidet-   henkilöllä on mahdollisuus päästä eläkkeelle ja
6938: tava jäännösliikenne tulee supistumaan lähes        27 henkilöllä on varma sijoituspaikka tiedossa.
6939: o1emattom1in eli noin 0,3-0,5 % :iin koko-          Siten 22 henkilöä eli 5 henkeä paikkakuntaa
6940: naisliikenteestä.                                   kohti on tällä hetkellä vielä työttömyysuhan
6941:    Puhelinliikenteen automarisoinnin seurauk-       alaisina, mutta luonnollisesti vuoteen 1979
6942: sena on siten väistämättömästi se, että nykyi-      mennessä heillekin pyritään järjestämään sijoi-
6943: sestä 4 000 puhelunvälittäjästä vapautuu yli        tuskohde.
6944: 2 500 välittäjää tehtävistään, ja näiden työllis-       Kaiken edellä kerrotun perusteella voidaan
6945: tämiskysymys on muodostunut vaikeaksi ongel-        todeta, että puhelinliikenteen automatisoinnin
6946: maksi posti- ja lennätinlaitoksessa. Tämä on-       seurauksena vapautuvien puhelunvälittäjien
6947: gelma on kuitenkin tiedostettu jo useita vuosia     työllistäminen on vaikea ongelma, jota on kui-
6948: sitten j,a sen ratkaisemiseen on kännitetty va-     tenkin pyritty hoitamaan mahdollisimman te-
6949: kavaa huomiota sekä liikenneministeriössä että      hokkaasti. On myös muistettava, että asiaa
6950: posti- j·a lennätinhallitukses.s'a. Niinpä posti-   kansantaloudelliselta näkökannalta          katsoen
6951: ja lennätinlaitokseen on jo useita vuosia sitten    merkitsee puhelinliikenteen automatisoiminen
6952: perustettu erillinen, päätoiminen organisaatio,     varsinkin kehitysalueelta edellytyksiä usean
6953: jonka avulla hoidetaan puhelunvälittäjien uudel-    muun työpaikan perustamiselle jopa samalla
6954: leenkoulutusta ja sijoittamista uusiin tehtäviin.   paikkakunnalla.
6955:    Tämän organisaation avulla ja yhteistyössä
6956:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1977.
6957: 
6958:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
6959:                                                N:o 239                                              3
6960: 
6961: 
6962: 
6963:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6964: 
6965:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen av telefonister och placerandet av dem
6966: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            i nya uppgifter.
6967: velse av den 7 september 1977 tili vederböran-          Med hjälp av denna organisation och i sam-
6968: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         arbete med arbetskraftsministeriet har man strä-
6969: följande av riksdagsman Risto Tuominen m. fl.        vat till att så effektivt som möjligt kartlägga
6970: ställda spörsmål nr 239:                             möjliga placeringar av telefonister i å ena sidan
6971:                                                      uppgifter inom post- och telegrafverket och å
6972:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            andra sidan i tjänst hos andra statliga ämbets-
6973:        vidta för att sysselsätta de telefonister,    verk och inrättningar, kommuner eller privata
6974:        som på grund av automationen friställs        arbetsgivare. Trafikministeriet har dessutom
6975:        inom telefonbranschen, i andra statliga       tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda
6976:        uppgifter eller för att på annat sätt         huruvida och under vilka förutsättningar en
6977:        trygga dera's utkomst?                        del av telefonisterna kunde placeras i kommu-
6978:                                                      nernas tjänst bl.a. som hemvårdare, hemhjälpa-
6979:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       re, familjedagvårdare och åldringsvårdare.
6980: samt anföra följande:                                    Som en deliösning må nämnas att de tele-
6981:                                                      fonister, som till följd av automatiseringen
6982:     Automatiseringen av telefontrafiken har          friställs, har givits en möjlighet att pensionera
6983: konstaterats vara en av de viktigaste förutsätt-     sig vid 58 års ålder. Hittills har redan ungefär
6984: ningarna för samhällets och särskilt närings-        300 telefonister använt sig av denna möjlighet.
6985: livets utveckling. Därför har automatiseringen           Beträffande de centraler i sydöstra Finland
6986: redan länge varit den viktigaste målsättningen       som i spörsmålet framförs som exempel, kan
6987: för post- och telekommunikationen och man            det konstateras, att då Miehikkälä och Virojoki
6988: strävar fortsättningsvis till att hela landets te-   knutområden helautomatiserats under loppet av
6989: lefontrafik skall vara helautomatiserad före ut-     år 1978, hela Kotka nätgrupp är helautomati-
6990: gången av år 1979.                                   serad, varvid även de manuelia fjärrcentralerna
6991:     Undersökningar har gett vid handen att den       i Kotka och Fredrikshamn efter en kort över-
6992: manuelia trafiken kraftigt minskar redan under       gångsperiod kan indras på ovannämnda grunder.
6993: automatiseringens utvecklingsskede, och då hela      Vid dessa centraler finns för tillfäliet 58 tele-
6994: landet automatiserats kommer den trafik som          fonister, av vilka 9 har möjlighet att pensionera
6995: fortfarande sköts manuellt att vara i det när-       sig till år 1979 och 27 redan vet om en säker
6996: maste obefintlig eller ungefär 0,3-0,5% av           ny placering. Sålunda är 22 personer eller 5
6997: hela trafiken.                                       personer per ort ännu hotade av arbetslöshet,
6998:     En oundviklig följd av automatiseringen är       men man försöker givetvis för år 1979 lösa
6999: sålunda att av de nuvarande 4 000 telefonis-         placeringsfrågan även för dessa personer.
7000:  terna över 2 500 telefonister befrias från sina         På basen av allt det som ovan anförts kan
7001: uppgifter, och sysselsättandet av dessa personer     det konstateras, att sysselsättandet av alla de
7002: har blivit ett svårt problem för post- och te-       telefonister som befrias som en följd av auto-
7003: legrafverket. Man blev dock medveten om              matiseringen av telefontrafiken är ett svårt
7004: detta problem för flera år sedan och både inom       problem, som man dock strävat tili att sköta
7005:  trafikministeriet och post- och telegrafstyrelsen   möjligast effektivt. Man bör även minnas, att
7006:  har man fäst alivarlig uppmärksamhet vid frå-       automatiseringen av telefontrafiken ur national-
7007:  gan om hur problemet skall lösas. Sålunda har       ekonomisk synvinkel och särskilt inom utveck-
7008:  inom post- och telegrafverket redan för ett         lingsområdena innebär möjligheten tili inrättan-
7009: flertal år sedan inrättats en separat organisa-      de av flera nya arbetsplatser, t.o.m. på samma
7010:  tion, vars huvuduppgift är att bistå vid omskol-    ort.
7011:       Helsingfors den 2 oktober 1977.
7012: 
7013:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
7014:                                              1977 vp.
7015: 
7016: ikriftligt s]?örsmål nr 240.
7017: 
7018: 
7019: 
7020: 
7021:                                  H. Westerlund m.fL: . Om slopande av tiliäggsacciserna på lant-
7022:                                     brukets ptoduktio'nsmedel.
7023: 
7024: 
7025:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
7026: 
7027:    Genom andra ·. tilläggsbudgeten för år 197'6        Med hänvisning tili det sagda och hänvisan-
7028: :astslogs att laritbruket ytterligare bör åläggas   de tili riksdagsordningens 37 § 1 mom. fram-
7029: ltt marknadsförings'ansvat om 45 milj. mk för       ställer undertecknade vördsamt följande spörs-
7030: ttt underlätta finansieringen av lantbrukets pro-   mål tili vederbörande medlem av statsrådet:
7031: luktionsöverskott. Detta ·belopp · skulle uppbä-
7032: as i form av · tiliverkningsskatter eller acciser             Är Regeringen medveten om att till-
7033: >å kraftfoderblandningar och handelsgödsel.                verkningsskatterna för foderblandningar
7034: \.ccisen på kraftfoderblandningar fastställdes             och handelsgödsel, som skulle vara av
7035: ill 4 p/kg och accisen på · handelsgödsel tili             tihlfällig natur, nu som förhöjda, kraf-
7036: i p/kg. för tiden 1 juli'-31 december 1976.                tigt höjer lantbrukets produktionskost-
7037:    I ·statsbudgeten för år 1977· höjdes det be-            nader och allvarligt hotar lantbrukets
7038: opp soin i form av tiliverkningsskatt skulle               ekonomi då dessa inte får beaktas som
7039: 1ppbäras av lantbrukarna till140 milj..,mk för             kostnader i lantbruksinkomsten, och om
7040: lelfinansiering av exporten av lantbrukspro-               så är fallet, ·
7041: lukter. Accisen på foder höjdes därför vid års-               vad ämnar Regeringen göra för att
7042: kiftet tili 6 p/kg, medan accisen på handels-              så snabbt som möjligt helt slopa denna
7043: rödsel var oförändrad tili den 30 juni 1977,               extra . beskattning av lantbrukets pro-
7044: rarefter den höjdes tili 11 .p/kg; Dessutom                duktionsmedel?
7045: .tadgades att .tillvenkningsskatterna inte skulle
7046: å beaktas som kostnader i lantbruksinkomst-
7047: :alkylen.
7048:      Helsingfors den 7 september 1977.
7049: 
7050:         Henrik Westerlund.             Veikko Pihlajamäki            Toivo T. Pohjala
7051:         Einari Nieminen                Heikki Perho                  Ragnar Granvik
7052: 
7053: 
7054: 
7055: 
7056: 1877008323
7057: 2                                               1977 vp.
7058: 
7059: Kirjallinen kysymys n:o 240.                                                                 Suomennos
7060: 
7061: 
7062: 
7063: 
7064:                                    H. Westerlund yrn.: Maatalouden tuotantovälineiden lisäverotuk
7065:                                       sen poistamisesta.
7066: 
7067: 
7068:                           Eduskunnan Herra Pu.hemiehelle.
7069: 
7070:  · Vuoden ·197 6 toisella lisäbudjetilla päätettiin,   että valmisteveroja ei saa ottaa huomioon ku
7071: että maataloudelle on sälytettävä vielä 45 mil-        luina tehtäessä maataloustulolaskelmaa.
7072: joonan markan markkinointivj\stuu maatalou-               Ylempänä mainittuun sekä valtiopäiväjärjes
7073: den ylituotannon rahoituksen helpottamiseksi.          tyksen 37 §ml momenttiin viitaten esitämm~
7074: Tämä määrä oli tarkoitus kantaa väkirehuseos-          kunni.oittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse
7075: ten ja kaupan olevien lannoitteiden valmisteve-        nen vastattavlJksi seuraavan kysymyksen:
7076: ron muodossa. Väkitehuseosten valmisteveroksi
7077: määtättiin 4 p/kg ja kaupan olevien lannoittei-                  Onko ·.Hallitus tietoinen, että. rehu
7078: den. ·valtnisteveroksi 5 p /kg aikana heinäkuun               seosten ja kaupan olevien lannoitteider
7079: 1- joulukuun 31 1976, .                 .                     valmist~verot, joidet'l piti olhi tilapäisiä
7080:    Vuoden 1977 vl\ltionbudjetissa korotettiin                 nyt. korotettuina nostavat voimakkaast
7081: maanviljelijöiltä valmisteverojen muodossa kan-               maatalouden tuotantokustannuksia j1
7082: nettavaa määl'ää 140 ··miljoonaan . maatalous-                uhkaavat vakavasti maatalouden talou
7083: tuotteiden viennin osarahoitukseksi. Tämän                    dellista tilaa, kun niitä ei saa ottaa huo
7084: vuoksi· rehut'l valmisteveroa korotettiin vuoden-             mioon ·kustannu'ksina maataloustulOl
7085: vaihteessa 6 p:ksi/kg kaupan olevien lannoit-                 osalta, ja jos on,
7086: teiden valmisteveron ollessa muuttumaton 30                     ·mitä Hallittis aikoo tehdä kokonaar
7087: päivään kesäkuuta 1977 saakka, minkä jälkeen                  poistaakseen niin nopeasti· kuin inah
7088: sitä korotettiin 11 p:ksi/kg. Lisäksi säädettiin,             dollista tämän maatalouden tuotimtovä
7089:                                                               lineiden lisäverotuksen?
7090:       Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1977.
7091: 
7092:           Henrik Westerlund               Veikko Pihlajamäki             Toivo T. Pohjala
7093:           Einari Nieminen                 Heil&i Perho                   Ragnar Granvik ·
7094:                                               N:o 240                                                3
7095: 
7096: 
7097: 
7098: 
7099:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
7100: 
7101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestelmästä, jossa maatalous itse osallistuu .yli7
7102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuotannon . viennistä . aiheutuvien menojen .ra-
7103: olette. 7 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       hoittamiseen. Kuluvan vuoden tulo- ja nienoar~
7104: jeenne ohella toimittanut valtioneuvpston asian-     vion mukaan maataloudelta kerätään 250 mil-
7105: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. H. Wester-      joonaa markkaa, josta 95 milj .. markkaa lannoit-
7106: lundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       teiden valmisteverona ja 45 milj. markkaa re-
7107: myksestä n:o 240:                                    huseosten valmisteverona.
7108:                                                         Hallituksen viime kuussa eduskunnalle anta-
7109:           Onko Hallitus tietoinen, että rehu-        massa ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykses-
7110:        seosten ja kaupan olevien lannoitteiden       sä on maatalouden osuus alennettu 180. miljoo-
7111:        valmisteverot, joiden piti olla tilapäisiä,   naan markkaan. Kun maatalouden ylituotannon
7112:        nyt korotettuina nostavat voimakkaasti        viennistä valtiolle aiheutuvien menojen arvioi-
7113:        maatalouden tuotantokustannuksia ja           daan ensi vuonna muodostuvan 1 210 milj.
7114:        uhkaavat vakavasti maatalouden talou-         markaksi, merkitsee maataloudelta kerättävän
7115:        dellista tilaa, kun niitä ei saa ottaa huo-   osuuden alentaminen 180 miljoonaan markkaan
7116:        mioon kustannuksina maataloustulon            samalla maatalouden suhteellisen osuuden pie-
7117:        osalta, ja jos on,                            nentymistä. Kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
7118:           mitä Hallitus aikoo tehdä kokonaan         viossa maatalouden osuus ylituotannon viennin
7119:        poistaakseen niin nopeasti kuin mahdol-       kokonaiskustannuksista on 17 % ja ensi vuo-
7120:        lista tämän maatalouden tuotantovälinei-      den tulo- ja menoarvioesityksessä tämä osuus
7121:        den lisäverotuksen?                           on laskenut 15 % :iin, vastaavasti valtion osuus
7122:                                                      on kasvanut 83 o/o :sta 85 % :iin.
7123:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kyseinen maatalouden osuus on ensi vuo-
7124: taen seuraavaa:                                      den osalta tarkoitus kerätä maidosta, vehnästä,
7125:     Rehuseosten ja lannoitteiden valmistevero        sianlihasta ja kananmunista kannettavina mark-
7126: otettiin käyttöön vuoden 1976 heinäkuun alus-        kinoimismaksuina sekä lannoitteista kannetta-
7127: sa. Valmisteverot olivat osa vuoden 1976 toi-        vana valmisteverona. Samalla rehuseosten val-
7128: seen lisätulo- ja menoarvioon liittyvistä kei-       misteveron kantamisesta on päätetty luopua ja
7129: noista maatalouden ylituotannon viennistä val-       lannoitteiden valmisteveron ulkopuolelle on jä-
7130: tiolle aiheutuvien menojen kattamiseksi. Sa-         tetty metsälannoitteet.
7131: malla valmisteveroilla ja muilla lisämenoarvioon        Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen si-
7132: liittyneillä toimenpiteillä pyrittiin välillisesti   sältyvää maatalouden 180 miljoonan markan
7133: vaikuttamaan maatalouden ylituotannon mää-           rahoitusosuutta on tarkasteltava kokonaisuu-
7134: rään. Koska tarkoituksena oli, että maatalous        tena, jossa jonkin osatekijän muuttaminen vai-
7135: itse osallistuisi maatalouden ylituotannon vien-     kuttaa välittömästi muihin osatekijöihin. Näin
7136: nistä valtiolle aiheutuvien kulujen rahoittami-      ollen 'esimevkiksi lannoitteiden vwlmisteveron
7137: seen, edellytettiin, ettei valmisteveroja otet-      poistaminen edellyttäisi yllä mainituista maata-
7138: taisi kustannuksina huomioon maataloustulo-          loustuotteista kannettavien markkinointimaksu-
7139: ratkaisuissa.                                        jen korottamista vastaavalla määrällä, jotta ta-
7140:     Ylituotannon jatkuessa ja kun osa aikaisem-      voitteena oleva 180 milj. markan tuotto saavu-
7141: pien vuosien ylituotannon markkinoimismeno-          tettaisiin. Tätä ei kuitenkaan voida pitää tarkoi-
7142: jen maksuista jouduttiin siirtämään myöhemmin        tuksenmukaisena, vaan maatalouden osuuden
7143: suoritettaviksi, ei vallitsevassa valtiontaloudel-   keräämistä tulo- ja menoarvioesityksessä esite-
7144: lisessa tilanteessa ollut eikä ensi vuoden osalta-   tyllä tavalla on pidettävä sen eri vaikutukset
7145: kaan näytä olevan mahdollisuuksia luopua jär-        huomioon ottaen perusteltuna.
7146: 4                                                1977 vp.
7147: 
7148:    Todettakoon lopuksi, että eduskunnassa on            edellä mainitussa hallituksen esityksessä. Asian
7149: parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys maa-       ollessa vielä selviteltävänä ei tässä vaiheessa ole
7150: taloustulolaiksi, jossa eräänä keskeisenä asiana        otettu kantaa siihen, tullaanko eduskunnassa
7151: on maatalouden osallistuminen maataloustuot-            oleva lakiehdotus mahdollisesti korvaamaan
7152: teiden ylituotannon vientikustannuksiin. Laki-          uudella esityksellä.
7153: ehdotuksen mukaan maatalouden osuus vienti-                Yhteenvetona voidaan näin ollen todeta, että
7154: kustannuksista peritään . maataloustuotteipen           val!ion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitys
7155: markkinoimis- ja muina maksuina sekä veroina            rakentuu sille pohjälle, että maataloudelta kerä-
7156: sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään -             tään 180 milj. markkaa maatalouden osuutena
7157: esifnerkiksi ··lannoitteiden valmiste'verona; Näin      maatalouden ylituotannon viennistä aiheutuvien
7158: ollen menettelytapa maatalouden osuuden ke-             kulujen.· rahoittamiseen. ·Tästä 100 roilj~· mark~
7159: räirmisen osalta olisi sama kuin "nykyinen. Sen         kaä' kannetaan lannoitteiden valnlisteverona ja
7160: sijaan maatalouden osuuden kokonaismäärä pe-            loput markkinoimismaksuina. Mikäli maatalou-
7161: rustuisi eri. tuotteille mäarättyihm-. tuotll11tokat-   den osuutta tästä joko uuden maataloustulolain
7162: toihin. Hallituksen piirissä-harkitaan parhaillaan      nofalla tai jostain muusta syystä pienennetään,
7163: tulisiko . maatalouden osuuden .mäliräytymispe-         voitaisiin se toteuttaa esimerkiksi luopumalla
7164: nisteita muutta siitä, miksi ne on ehdotettu            valmisteveron kantamisesta.
7165:       Helsingissä 5·· päivänä lokakuuta 1977.
7166: 
7167: 
7168:                                                                                 Ministeri Esko Rekola
7169:                                                Nto ·240
7170: 
7171: 
7172: 
7173: 
7174:                            T ill. R i ks cla,g en s He r r Ta 1t.n a n,
7175: 
7176:    '1 d~t syfte 37 § 1 m<;>m. riksdagsördningen      utgift~r som exporten ~v överproduktionen för-
7177: anger har Ni, Herr Talman,, .med Eder skrivel-       anleder .. Enligt statsförslaget för innevarande
7178: se av den. 7 .september 1977 tili yederbörande       år uppbärs 250 milj. mk hos lantbruket., varav
7179: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       95 milj. mk i accis på gödselmedel och 4 5
7180: iande av dksdagsman H .. Westerlund m.fl.            milj. mk i accis på foderblandningar.
7181: stä,lldll spörsmål nr. 240:             ·                I den statsverksproposition soni regeringen
7182:                                                      senaste månad avlät tili riksdagen har lantbru-
7183:            Är Regeringen · medveten om att till-     kets andel sänkts tili 180 milj. mk. Då de ut-
7184:        verkningsskatterna för foderblandningar       gifter som exporten av lantbruksöverskottet
7185:        och handelsgödsel, som skulle vara av         förorsakar staten under nästa år antas vara
7186:        tillfällig natur, nu som förhöjda, kraftigt   1 210 milj. mk, innebär sänkningen av lant-
7187:        höjer lantbrukets produktionskostnader        brukets andel tili 180 milj. mk samtidigt, att
7188:        och allvarligt hotar lantbrukets ekonomi      lantbrukets relativa andel minskar. I statsför-
7189:        då dessa inte får beaktas som kostna-         slaget för innevarande år är lantbrukets andel
7190:        der i lantbruksinkomsten, och om så är        av de totala kostnaderna för exporten av lant-
7191:        fallet,                                       bruksöversrkottet 17 % och i statsverksproposi-
7192:            vad ämnar Regeringen göra för att så      tionen för nästa år har denna andel sjunkit
7193:        snabbt som möjligt helt slopa denna           tili 15 %. På motsvarande sätt har statens
7194:        extra beskattning av lantbrukets pro-         andel vuxit från 83 % tili 85 o/o.
7195:        duktionsmedel?                                    Avsikten är att för nästa års vidkommande
7196:                                                      uppdriva lantbrukets ifrågavarande andel ge-
7197:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nom marknad~föringsavgifter på mjölk, vete,
7198: samt anföra följande:                                svinkött och hönsägg samt accis på gödsel-
7199:    Accis på foderblandningar och gödselmedel         medel. Samtidigt har man beslutat avstå från
7200: togs i bruk i början av juli 1976. Accisen var       att uppbära accis på foderblandningar, och
7201: ett av de medel i anslutning tili den andra          skogsgödselmedlen har lämnats utanför accisen.
7202: tiliäggsbudgeten för år 1976, med vilkas tili-           Den finansieringsandel på 180 milj. mk som
7203: hjälp man hoppades kunna täcka de utgifter           ingår i statsverkspropositionen för nästa år
7204: exporten av lantbrukets produktionsöverskott         måste ses som en helhet, i viiken en ändring
7205: förorsakade staten. Samtidigt försökte man ge-       av en enda komponent inverkar direkt på de
7206: nom acciserna och de övriga åtgärder, som an-        övriga komponenterna. Sålunda skulle t.ex. slo-
7207: slöt sig tili tilläggsbudgeten, indirekt inverka     pandet av accisen på gödselmedel förutsätta
7208: på lantbruksöverproduktionens mängd. Då av-          en höjning av marknadsföringsavgifterna för de
7209: sikten var att lantbruket självt skall delta i       ovan nämnda lantbruksprodukterna med mot-
7210: finansieringen av de kostnader som exporten          svarande belopp, för att den inkomst om 180
7211: av lantbrukets produktionsöverskott förorsakar       milj. mk, som uppställts som mål, skall kunna
7212: staten, förutsattes det att acciserna inte skulle    nås. Detta kan dock inte anses vara ändamåls-
7213: beaktas såsom kostnader i lantbruksinkomst-          enligt, och uppbärandet av lantbrukets andel
7214: uppgörelserna.                                       på det i statsverkspropositionen föreslagna
7215:     Då överproduktionen fortfar och då en del        sättet måste, med beaktande av dess olika verk-
7216: av betalningarna för marknadsföringsutgifterna       ningar, anses motiverat.
7217: från tidigare år måste framskjutas, såg det inte        Slutligen kan det konstateras att riksdagen
7218: i det rådande statsekonomiska läget, och ser         som bäst behandlar en regeringsproposition
7219: det inte heller för nästa års del ut, att finnas     med förslag tili lantbruksinkomstlag. I denna
7220: möjligheter att frångå det system, enligt vilket     proposition är en av de centrala frågorna lant-
7221: lantbruket självt bidrar tili finansieringen av de   brukets deltagande i kostnaderna för exporten
7222: 6                                            1977 vp.
7223: 
7224: av lantbruksöverskottet. Enligt lagförslaget        dagen eventuellt kommer att ersättas av en ny
7225: uppbärs lantbrukets andel av exportkostnaderna      proposition.
7226: i form av marknadsförings- och andra avgifter          Sammanfattningsvis kan man sålunda konsta-
7227: samt skatter i enlighet med vad därom särskilt      tera, att propositionen angående statsförslaget
7228: stadgas - t.ex. som accis på gödselmedel. Så-       för nästa år utgår ifrån att 180 milj. mk upp-
7229: lunda skulle sättet för uppbärande av lantbru-      bärs hos lantbruket såsom lantbrukets andel för
7230: kets andel vara detsamma som nu. Däremot            finansiering av de kostnader exporten av lant-
7231: skulle totalbeloppet av lantbrukets andel grun-     brukets produktionsöverskott föranleder. Av
7232: da sig på för olika produkter fastställda produk-   denna summa uppbärs 100 milj. mk i accis på
7233: tionstak. Regeringen överväger som bäst huru-       gödselmedel och resten i form av marknads-
7234: vida de grunder för bestämmandet av lantbru-        föringsavgifter. Om lantbrukets andel minskas,
7235: kets andel, som föreslagits i den ovan nämnda       antingen med stöd av den nya lantbruksin-
7236: regeringspropositionen, borde ändras. Då frågan     komstlagen eller av någon annan anledning,
7237: ännu håller på att utredas, har man i detta         kunde detta förverkligas exempelvis genom att
7238: skede inte tagit ställning til1 frågan om huru-     man avstår från att uppbära accis.
7239: vida det lagförslag som nu behandlas av riks-
7240:      Helsingfors den 5 oktober 1977.
7241: 
7242: 
7243:                                                                          Minister Esko Rekola
7244:                                               1977 vp.
7245: 
7246: Kirjallinen kysymys n:o 241.
7247: 
7248: 
7249: 
7250: 
7251:                                   Tikka: Vanhojen esineiden maastaviennin rajoittamisesta.
7252: 
7253: 
7254:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7255: 
7256:    Suomesta puuttuu jatkuvasti lainsäädäntö,            Tilanne on kuitenkin jatkunut vuodesta toi-
7257: jolla pystyttäisiin tehokkasti kieltämään tai edes   seen samana ja esityksen antaminen on käsit-
7258: rajoittamaan kansallisen kulttuurin kannalta ar-     tämättömästi siirtynyt. Seurauksena on ollut,
7259: vokkaiden vanhojen esineiden maastavienti.           että rajoituksia odotettaessa on maastaviennin
7260: Useimmissa muissa Euroopan maissa rajoitus-          tulva lisääntynyt ja esineistö maassa harven-
7261: toimet on hoidettu tehokkaasti lainsäädäntö-         tunut.
7262: teitse.                                                 Opetusministeriön hitautta esityksen valmis-
7263:    Lainsäädännön puuttuminen on saanut aikaan        telussa ei voida perustella millään tavalla. Val-
7264: sen, että maasta viedään varsinkin kesäisin          miita ulkomaisia malleja on niin haluttaessa
7265: suuri määrä arvokasta esineistöä turistien mu-       löydettävissä runsaasti eikä esityksen teknilli-
7266: kana. Jo tähän mennessä tapahtuneen viennin          nen valmistelttkaan voi kestää seitsemää vuotta.
7267: takia kansallisen vanhan esineistön määrä maas-      Opetusministeriön hitaudessa on kysymys jopa
7268: sa on päässyt huolestuttavan pieneksi.               suoranaisesta kulttuuriskandaalista.
7269:    YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöjen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7270: yleiskokous on vuonna 1970 hyväksynyt kult-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7271: tuuriomaisuuden laittoman viennin, tuonnin ja        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7272:  omistusoikeuden siirron kieltämistä ja ehkäise-     vaksi seuraavan kysymyksen:
7273: mistä koskevan yleissopimuksen. Opetusminis-
7274: teriössä on tämän yleissopimuksen hyväksymi-                    Millä tavoin Hallitus aikoo kiirehtiä
7275: sen jälkeen valmisteltu lainsäädäntöä, jonka pe-             opetusministeriötä valmistelemaan pikai-
7276:  rusteella ko. esineiden maastavienti kiellettäi-            sesti lainsäädännön, jolla maan historian
7277: siin. Vuonna 1973 silloinen hallitus lupasi asias-           ja kulttuurin kannalta arvokkaiden esi-
7278:  ta esityksen jo vuoden 1974 kevätistuntokau-                neiden maastavienti voidaan estää?
7279:  den aikana.
7280:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1977.
7281: 
7282:                                            Seppo Tikka
7283: 
7284: 
7285: 
7286: 
7287: 087700847K
7288: 2                                            1977 vp.
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 
7293:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7294: 
7295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      välillisesti vaikuttavia tai väliaikaisia säännök-
7296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siä, joiden voimassaoloaikaa on jatkettu.
7297: olette kirjeellänne 7 päivänä syyskuuta 1977           Pohjoismaiden neuvostossa tehtiinkin vuonna
7298: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       197 5 ehdotus yhteisen pohjoismaisen lainsää-
7299: nen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Tikan        dännön aikaansaamiseksi antiikkiesineiden vien-
7300: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 241:             nin rajoittamiseksi pohjoismaista. Suomi totesi
7301:                                                     lausunnossaan kannattavansa yhteispohjoismais-
7302:           Millä tavoin Hallitus aikoo kiirehtiä     ten säännösten aikaansaamista, mutta piti kui-
7303:        opetusministeriötä valmistelemaan pikai-     tenkin tärkeänä saattaa ensin oma sisäinen lain-
7304:        sesti lainsäädännön, jolla maan historian    säädäntö voimaan.
7305:        ja kulttuurin kannalta arvokkaiden esi-         Unescon yleiskokouksen hyväksyttyä vuonna
7306:        neiden maastavienti voidaan estää?           1970 yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden lait-
7307:                                                     toman viennin, tuonnin ja omistusoikeuden
7308:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:    siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ryhdyt-
7309:     Kulttuuriomaisuuden maastavientiä taikka        tiin opetusministeriön toimeksiannosta laati-
7310: tuontia koskevia säännöksiä ei maassamme tulli-     maan selvitystä arvokkaiden muinaismuistojen
7311: määräyksiä lukuun ottamatta ole. Vaikka kult-       ja kulttuurihistoriallisten esineiden luvattoman
7312: tuuriesineiden kansainvälistä vaihdantaa ei         maahan tuonnin ja maasta viennin kieltävän
7313: maassamme olekMn säädelty sitä välittömästi         lainsäädännön aikaansaamista mainitun yleis-
7314: koskevilla säännöksillä, on eräillä kulttuuriesi-   sopimuksen pohjalta. Selvitys valmistui syksyllä
7315: neiden suojelua koskevilla säännöksillä tähän       1974, jonka jälkeen siitä pyydettiin eri tahojen
7316: vaihdantaan välillinen vaikutus. Tällaisia sään-    lausunnot.
7317: nöksiä on muun muassa muinaismuistolaissa ja           Mainitun selvityksen ja siitä saatujen lausun-
7318: kirkkolaissa.                                       tojen pohjalta opetusministeriössä on valmis-
7319:    Myöskään muissa pohjoismaissa ei ole eril-       teltu laki kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
7320: listä lainsäädäntöä kulttuuriomaisuuden maasta-     esineiden maastaviennin rajoittamisesta. Laki-
7321: viennin kieltämiseksi tai sen rajoittamiseksi,      esitys pyritään antamaan eduskunnalle vielä
7322: vaikkakin myös Ruotsissa ja Norjassa on joko        syysistuntokauden aikana.
7323:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1977.
7324: 
7325:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
7326:                                              N:o 241                                              3
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 
7331:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7332: 
7333:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      kan eller också temporära stadganden, vilkas
7334: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      giltighetstid förlängts.
7335: av den 7 september 1977 tili vederbörande             I Nordiska rådet gjordes år 1975 ett förslag
7336: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     om åstadkommandet av en gemensam nordisk
7337: jande av riksdagsman Seppo Tikka underteck-        lagstiftning för begränsande av utförsel av
7338: nade spörsmål nr 241:                              antika föremål från de nordiska länderna. Fin-
7339:                                                    land konstaterade i sitt utlåtande att man un-
7340:           På vilket sätt ämnar Regeringen på-      derstödde åstadkommandet av gemensamma
7341:        skynda undervisningsministeriets arbete     nordiska stadganden, men att samtidigt ansågs
7342:        med att skyndsamt bereda en lagstift-       viktigt att i första hand bringa i kraft en
7343:        ning, genom viiken utförsel av för vårt     egen intern lagstiftning.
7344:        lands historia och kultur värdefulla           Unescos generalkonferens år 1970 godkände
7345:        föremål kan förhindras?                     ett multilateralt avtal om förbud mot och för-
7346:                                                    hindrande av illegal utförsel och införsel av
7347:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kulturegendom samt överförande av ägande-
7348: samt anföra följande:                              rätten tili kulturegendom. I anledning därav
7349:    Förutom tullbestämmelser finns det i vårt       igångsattes på uppdrag av undervisningsminis-
7350: land inte några stadganden angående utförsel       teriet en utredning om åstadkommandet av
7351: ellet införsel av kulturegendom. Trots att det     lagstiftning angående förbud mot illegal införsel
7352: internationella kulturföremålsutbytet i vårt       och utförsel av värdefulla fornminnen och
7353: land inte reglerats genom direkta stadganden,      kulturhistoriska föremål. Utredningen var ba-
7354: har vissa bestämmelser beträffande skydd av        serad på det ovan nämnda multilaterala avtalet.
7355: kulturföremål en indirekt verkan på detta ut-      Utredningen förelåg färdig hösten 1974, var-
7356: byte. Dylika stadganden återfinns bl. a. i lagen   efter utlåtanden inbegärdes från olika håll.
7357: om fornminnen och i kyrkoJagen.                       Utgående från nämnda utredning och ut-
7358:    Inte heller i de övriga nordiska länderna       låtandena om den har i undervisningsministe-
7359: existerar det någon särskild lagstiftning om       riet beretts en proposition med förslag tili lag
7360: förbud mot ellet begränsande av utförsel av        om begränsning av utförsel av kulturhistoriskt
7361: kulturegendom, trots att det både i Sverige        värdefulla föremål. Avsikten är att avlåta pro-
7362: och Norge finns stadganden med indirekt ver-       positionen tili riksdagen ännu under dess höst-
7363:                                                    session.
7364:      Helsingfors den 12 oktober 1977.
7365: 
7366:                                                          Undervisningsminister Kristian Gestrin
7367:                                                 1977 vp.
7368: 
7369: Skriftligt spörsmål nr 242.
7370: 
7371: 
7372: 
7373: 
7374:                                    H. Westerlund m.fl.: Om avlyftande av marknadsföringsavgifter-
7375:                                       na för vissa lantbruksprodukter.
7376: 
7377: 
7378:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7379: 
7380:    Lagen om marknadsföringsavgift för mjölk,          höstvetet ger låga hektarskördar och att en
7381: vete och fläsk (161/77) stiftades i avsikt att        stor del av vårveteskörden på grund av för-
7382: av jordbrukarna uppbära avgifter för täckande         senad växtperiod inte kommer att ge full skörd.
7383: av exportkostnader tili den del exporten av           Man kan därför redan nu förutspå att årets
7384: lantbruksprodukter överstiger de f.astställda pro-    veteskörd inte ens kommer att matsvara den
7385: duktionstak som man överenskommit om i stats-         inhemska konsumtionen, varför inget export-
7386: budgeten för innevarande år. Då marknads-             behov föreligger.
7387: föringsavgifternas storlek bestämdes, hade man           Svinköttsproduktionen har under detta år
7388: inte tiligång tili tiliräckligt säkra prognoser för   något vuxit, men samtidigt har konsumtionen
7389: produktionsmängderna under innevarande år,            klart ökat. Det är därför högst osannolikt att
7390: utan marknadsföringsavgifterna fastställdes för       den för detta år fastställda exportmängden om
7391: att garantera staten intäkter.                        14 milj. kg kommer att överskridas.
7392:    Den mjölkmängd som mejederna invägt un-               Med hänvisning tili det sagda och hänvisande
7393: der första halvåret 1977 har sjunkit med 2.7%         tili riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. framställer
7394: jämfört med senaste år. Då utvecklingen under         undertecknade följande spörsmål tili vederbö-
7395: andra halvåret även beräknas nedgå, kommer            rande medlem av statsrådet:
7396: den av mejerierna mottagna mjölkmängden att
7397: minska med oa 3 % och understiga det för år                      Är Regeringen medveten om att de
7398: 1977 fastställda produktionstaket 2 790 milj.                 för detta år i statsbudgeten fastställda
7399: liter.                                                        exportmängderna inte kommer att över-
7400:    Odlingsarealen för höstvete har minskat tili               skridas för mjölk, vete och fläsk, och
7401: 40 700 ha och vårvetearealen tili 90 100 ha                   om så är fallet,
7402: eller med ca 40 % från arealerna i fjol. Den                     vad ämnar Regeringen göra för att
7403: sammanlagda vetearealen utgör i år endast                     dessa    marknadsföringsavgifter    med
7404:  130 000 ha. Det kan redan konstateras att                    omedelbar verkan skall kunna avlyftas?
7405:       Helsingfors den 7 september 1977.
7406: 
7407:           Henrik Westerlund               Veikko Pihlajamäki              Toivo T. Pohjala
7408:           Einari Nieminen                 Heikki Perho                    Ragnar Granvik
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 
7413: 087700858X
7414: 2                                            1977 vp.
7415: 
7416: Kirjallinen kysymys n:o 242.                                                            Suomennos.
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 
7421:                                  H. Westerlund ym.: Eräiden maataloustuotteiden markkinoi-
7422:                                     mismaksujen poistamisesta.
7423: 
7424: 
7425:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7426: 
7427:     Laki maidon, vehnän ja sianlihan markkinoi-     vehnä antaa pieniä hehtaarisatoja ja että suuri
7428: mismaksusota ( 161/77) säädettiin tarkoituksella    osa kevätvehnän sadosta ei tule antamaan täyttä
7429: kantaa maanviljelijöiltä maksuja vientikustan-      satoa myöhästyneen kasvukauden johdosta. Tä-
7430: nusten peittämiseksi siltä osin kuin maatalous-     män vuoksi voi jo nyt ennusta·a, että tämän
7431: tuotteiden vienti ylittää kuluvan vuoden val-       vuoden vehnäsato ei tule vastaamaan edes koti-
7432: tionbudjetissa asetetun tuotantokaton. Kun          maista kulutusta, minkä vuoksi minkäänlaista
7433: markkinoimismaksujen suuruus määrättiin, ei         vientitarvetta ei ole.
7434: ollut saatavissa riittävän tarkkoja kuluvan vuo-       Sianlihan tuot·anto on tänä vuonna hieman
7435: den tuotantomääriä koskevia ennusteha, vaan         kasvanut, mutta samanaikaisesti kulutus on sel-
7436: markkinoimismaksut määrättiin takaamaan val-        västi lisääntynyt. Tämän vuoksi on mitä epä-
7437: vion tulot.                                         todennäköisintä, että täksi vuodeksi asetettu
7438:     Meijereiden vuoden 1977 ensimmäisen vuo-        14 miljoonan kg:n vietinmäärä ylitetään.
7439: sipuoliskon aikana vastaanouama maitomäärä             Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
7440: on laskenut 2.7 % :lla verrattuna viime vuo-        37 §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoittaneet
7441: neen. Kun kehitys toisen vuosipuoliskon aikana      esittävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7442: tulee laskelmien mukaan olemaan laskeva, mei-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7443: i·ereiden vastaanottama maitomäärä tulee vähe-
7444: nemään n. 3 % :lla sekä alittamaan vuodeksi                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7445: 1977 asetetun tuotantokaton 2 790 miljoonalla              tämän vuoden v:altionbudjetis,sa vahvis-
7446: litralla.                                                  tettuja vientimääriä ei tulla ylittämään
7447:     Syysvehnän viljelyala on laskenut 40 700 heh-          maidon, vehnän ja s1anlihan osalta, ja
7448: taariin ja kevätvehnäpinta-ala 90 100 hehtaa-              jos on,
7449: riin eli n. 40 % :iin viime vuoden pinta-alasta.              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nämä
7450: Vehnän kokonaispinta-ala on tänä vuonna vain               markkinoimismaksut vcälittömästi pois-
7451: 130 000 hehtaaria. Jo nyt voi todella, että syys-          tetaan?
7452:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1977.
7453: 
7454:          Henrik Westerlund             Veikko Pihlajamäki            Toivo T. Pohjala
7455:          Einari Nieminen               Heikki Perho                  Ragnar Granvik
7456:                                              N:o 242                                               3
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7462: 
7463:    Valt.iopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sitä, että meijereiden vastaanottama maitomäärä
7464: main1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ylittänee vain 5-10 milj. litralla tulo- ja me-
7465: olette 7 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       noarvion perusteluissa edellytetyn tuotaQtoka-
7466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ton. Naudanlihan tuotanto ei ole kuluvana vuon-
7467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     na riittänyt täysin tyydyttämään kotimaista ku-
7468: H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       lutusta. Sianlihan tuotanto ylittänee täQä vuon-
7469: sesta kysymyksestä n:o 242:                         na kotimaisen kulutuksen noin 12 milj. kilolla,
7470:                                                     joten tllotanto pysyy tältä osin asetetun vienti-
7471:           Onko Hallitus tietoinen s.iitä, että      katon rajoissa. Kananmunien vientitarpeeksi ar-
7472:        tämän vuoden valtionbudjetissa vahvis-       vioidaan tänä vuonna 34 milj. kiloa. Kun tulo-
7473:        tettuja vientimääriä ei tulla ylittämään     ja menoarviossa edellytetty vientimäärä on 25
7474:        maidon, vehnän ja ·sianlihan osalta, ja      milj. kiloa, jää kananmunien viennistä maata-
7475:        jos on,                                      louden vastuulle 9 milj. kg. Vehnän ja rukiin
7476:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nämä     sadot jäävät sekä määrältään että laadultaan
7477:        markkinoimismaksut välittömästi pois-        tänä vuonna niin heikoiksi, etteivät ne riitä
7478:        tetaan?                                      kattamaan kotimaan leipäviljan tarvetta. Rehu-
7479:                                                     viljankaan vientitarpeen ei arvioida hinnoittelu-
7480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vuonna 1977/78 ylittävän tulo- ja menoarvios-
7481: taen seuraavaa:                                     sa asetettua vientikattoa.
7482:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on             Hallitus on Eduskunnalle antamassaan tulo-
7483: määrätty eräiden maataloustuotteiden osalta se      ja menoarvioesityksessä ehdottanut aleunetta-
7484: tuotannon taso, jonka ylittävän tuotannon           vaksi ensi vuonna perittäviä maidon j·a vehnän
7485: markkinointi rahoitetJaan maataloudelta perittä-    markkinoimismaksuja. Vehnän       markkinoimis~
7486: villä markkinoimis- ja muilla maksuilta sekä ve-    maksua esit:etään aleh.nettavaksi jo 1. 8. 1977
7487: roilla. Tulo- ja menoarvion perustelujen mu-        alkaen. Lisäksi rehuseosten valmisteveto esite-
7488: kaan maatalous vastaa maidon markkinoinnista        tään poistettavaksi. Tulo- ja menoarvioes·ityk-
7489: siltä osin kuin meijereiden vastaanottama mai-      sen mukaan maavalouden osallis:tuminen vienti-
7490: tomäärä ylittää 2 790 milj. litraa. Naudanlihan     kustannuksiin alenisi tämän vuoden 270 milj.
7491: markkinoinnista maatalous vastaa 6 milj. kiloa      markasta 180 milj. markkaan. Mikäli satomää-
7492: ylittävän viennin osalta, sianlihan markkinoin-     rät jäävät ennakoitua alemmiksi, kuten näyttää
7493: nista 14 milj. kiloa ylittävän vietmin osalta ja    tapahtuvan, tarkoitus on alentaa maatalouden
7494: kananmunien markkinoinnista 25 milj. kilo·a         osuutta siitä, mitä budjettiesityksessä on ehdo-
7495: ylittävän viennin osalta. Vehnän markkinoinnis-     tettu.
7496: ta maatalous vastaa tulo- ja menoarvion peruste-       Valtiontalouden vaikean rahoitustilanteen
7497: lujen mukaan hinnoitteluvuoden 1977/78 aika-        vuoksi ei hallitus ole katsonut mahdolliseksi
7498: na 1:50 milj. kiloa ylittävän viennin osalta, ru-   tässä v·ai.heessa poistaa kokonaan maatalouden
7499: kiin markkinoinnista 10 milj. kg ylittävän vien-    tasituksena olevia markkinoimismaksuja ja vai·
7500: nin osalta ja rehuviljan markkinoinnista 275        misteveroja. Mikäli maatalouden osallistumista
7501: milj. kiloa ylittävän viennin osalta.               vientikustannusten kantamis·een katsotaan voi•
7502:    MaidontuoMnnon arvioidaan tänä vuonna            tavan alentJaa, merkitsee se samalla maatalou-
7503: jäävän noin 1.5 prosenttia pienemmäksi kuin         ddta perittävien markkinoimismaksujen alenta-
7504: vuonna 1976. Tuotannon kehitys merkitsee            mista tai kokonaan poistamista.
7505:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
7506: 
7507:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
7508: 4                                            1977 vp.
7509: 
7510: 
7511: 
7512: 
7513:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7514: 
7515:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Denna produktionsutveckling innebär, att den
7516: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     mjölkmängd som mejerierna får motta torde
7517: av den 7 september 1977 tili vederbörande          komma att överstiga det i motiveringen till
7518: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     statsförslaget förutsatta produktionstaket med
7519: jande av riksdagsman H. Westerlund m. fl.          endast 5-10 milj. liter. Produktionen av nöt-
7520: ställda spörsmål nr 242:                           kött räckte inte under innevarande år helt tili
7521:                                                    för att tillfredsställa den inhemska konsumtio-
7522:           Är Regeringen medveten om att de         nen. Produktionen av svinkött torde i år kom-
7523:        för detta år i statsbudgeten fastställda    ma att överskrida den inhemska konsumtionen
7524:        exportmängderna inte kommer att över-       med ungefär 12 milj. kilo, varför produktionen
7525:        skridas för mjölk, vete och fläsk, och      till dessa delar håller sig inom ramen för det
7526:        om så är fallet,                            uppställda produktionstaket. Exportbehovet av
7527:           vad ämnar Regeringen göra för att        hönsägg beräknas i år vara 34 milj. kilo. Då
7528:        dessa    marknadsföringsavgifter    med     den i motiveringen tili statsförslaget förutsatta
7529:        omedelbar verkan skall kunna avlyftas?      exportmängden är 25 milj. kilo, svarar lant-
7530:                                                    bruket för exporten av 9 milj. kilo hönsägg.
7531:    Såsom sv,ar på detta spörsmål får jag vörd-     Vete- och rågskörden kommer i år både till
7532: samt anföra följande:                              kvantitet och kvalitet att bli så svag, att de
7533:    I statsförslaget för detta år har man för       inte räcker tili för att täcka det inhemska be-
7534: vissa lantbruksprodukters del fastställt den       hovet av brödsäd. Inte heller exportbehovet
7535: produktionsnivå, för vilkens del gäller, att       av fodersäd beräknas under prissättningsåret
7536: marknadsföringen av den produktion som över-       1977/78 komma att överstiga det i statsförsla-
7537: stiger sagda nivå finansieras genom marknads-      get fastställda exporttaket.
7538: förings- och andra avgifter samt skatter, vilka       Regeringen har, i den statsverksproposition
7539: uppbärs hos lantbruket. Enligt motiveringen tili   som avlåtits tili riksdagen, föres1agit att mark-
7540: statsförslaget st3.r lantbruket för marknadsfö-    nadsföringsavgifterna för mjölk och vete skall
7541: ringen av mjölk tili den del den mjölkmängd        sänkas nästa år. Marknadsföringsavgiften på
7542: som mejerierna mouar överstiger 2 790 milj.        vete föreslås bli sänkt redan fr.o.m. 1. 8. 1977.
7543: liter. Av marknadsföringen av nötkött står         Dessutom föreslås att accisen på foderbland-
7544: lantbruket för den export som överstiger 6         ningar slopas. Enligt statsverkspropositionen
7545: milj. kilo, av marknadsföringen av svinkött för    skulle lantbrukets andel av exportkostnaderna
7546: den del av exporten som överstiger 14 milj.        sjunka från årets summa, 270 milj. mk, tili
7547: kilo och av marknadsföringen av hönsägg för        180 milj. mk. Om skördemängderna blir mind-
7548: den del av exporten som överstiger 25 milj.        re än väntat, såsom det verkar, är avsikten att
7549: kilo. För vetets del gäller, att lantbruket, en-   minska lantbrukets andel i förhållande till vad
7550: ligt motiveringen tili statsförslaget, står för    som föreslagits i statsverkspropositionen.
7551: marknadsföringen av den export som överstiger          På grund av den svåra finansieringssituatio-
7552: 150 milj. kilo pdssättningsåret 1977/78, för       nen inom statshushållningn har regeringen i
7553: marknadsföringen av råg att lantbruket står        detta skede inte ansett det vara möjligt att helt
7554: för dendel av exporten som överstiger 10 milj.     slopa de marknadsföringsavgifter och acciser
7555: kilo och för marknadsföringen av fodersäd att      som be1astar lantbruket. Hall man anser det
7556: 1antbruket står för den del av exporten som        v,ara möjligt att minska lantbrukets deltagande
7557: överstiger 275 milj. kilo.                         i exportkostnaderna, innebär detta samtidigt
7558:     Man beräknar att mjölkproduktionen i ar        att de marknadsföringsavgifter som uppbärs
7559: blir ungefär 1.5 procent mindre än år 1976.        av lantbruket s,änks eller helt slopas.
7560:      Helsingfors den 14 oktober 1977.
7561: 
7562:                                               Jord· och skogsbruksminister Johannes Virolainen
7563:                                              1977 vp.
7564: 
7565: f<irjallinen kysymys n:o 24.3.
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 
7570:                                  Tentlilä: Veitsiluoto Oy:n menettelystä eräiden metsätyömiesten
7571:                                      irti~anomiskysymyksessä.
7572: 
7573: 
7574: 
7575:                         Ed us kunnan Herra Puhemiehelle.
7576: 
7577:    Valtiojohtoinen Veitsiluoto Oy on julkisuu-      nO!ltuksen hätrin:iästyttäväksi· ja vaativat valtiO-
7578: teen tull~iden tietojen mukaan harjoittanut· pai-   valtaa puuttumaan kysymykseen niin~ etta
7579: nostusta sellaisia metsätyöläisiä kohtaan, jotka    asumisvapaus turvataan .. Huomiota on metsä-
7580: eivät ole olleet halukkaita muuttamaan yhtiön       työmiesten ja muiden työntekijöiden mielestä
7581: rakentamiin työsuhdeasuntoihin. Lampsijärven        ,kiinnitettävä myös siihen, että työsuhdeasun-
7582: kylässä asuvat metsätyömiehet Frans Puolamaa,       noissa asuvien asumisturvaa lisätään. Tämä edel-
7583: Eelis Tervo ja Yrjö Mäki katsovat tulleensa lop-    lyttää sellaisten säädösten aikaansaamista, että
7584: putilitetyiksi pelkästään sen vuoksi, etteivät he   työsuhdeasunnoissa voi asua myös työsuhteen
7585: voineet jättää omia asuntajaan ja muuttaa Veit-     päättymisen jälkeen.
7586: siluoto Oy:n työsuhdeasuntoon Meltosjärvelle.          Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
7587: Irtisanomisen perusteluna on kyllä käytetty         37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
7588: "työn vähyyttä", mutta todellisena perusteluna      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7589: irtisanotut ja muut asiaa tuntevat pitävät juuri    seuraavan kysymyksen:
7590: sitä, etteivät mainitut lopputilin saaneet muut-
7591: taneet yhtiön asuntoon. Tämän vahvistaa se,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7592: että "työn vähyyden" vuoksi lopputilitettyjen               ryhtyä selvittääkseen Veitsiluoto Oy:n
7593: tilalle on jo otettu uudet työläiset, joiden työ-           menettelyn mainitussa Lampsijärven
7594: hönpääsyn ehtona on ollut nimenomaan yhtiön                 metsätyömiesten irtisanomiskysymykses-
7595: asuntoon muuttaminen.                                       sä ja parantaakseen työsuhdeasunnoissa
7596:    Metsätyömiehet kokevat tämänlaatuisen pai-               asuvien työntekijöiden asumistu!:Vaa?
7597:   Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1977.
7598: 
7599:                                        Esko-Juhani Tennilä
7600: 
7601: 
7602: 
7603: 
7604: 08770086.5.5
7605: 2                                                t971r\ip.
7606: 
7607: 
7608: 
7609: 
7610:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
7611:                                              '                      c
7612: 
7613: 
7614: 
7615: 
7616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momintissa ·      hyvin koulutetut ammattimiehet. Heidät otet-
7617: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        tiin vakinaiseen vuosisopimussuhteeseen eikä
7618: hemies, 7 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-        kausisopimuksella työskentelevien Mäen, Puo-
7619: jeenne n:o 1628 ohella toimittanut. valtioneu"        lamaan ja Tervon ,tilalle, jotka henkilöt on
7620: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          eduskuntakysymyksessä nimeltä mainittu.
7621: ~sanedustaia Esko-Juhani Tennilän näin kuu~            . Työsopimuksen purkamisen uhalla ,·ei .met-
7622: luvastakirjallisesta kysymyksestä n:o 243:            suritalO<)n ole yhtiön ilmoituksen mukaan .. PY'
7623:                                                       ritty siirtämään. kausiluqntoisesti työskentel~viä
7624:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taikka muita henkilöitä. Eräälle mainituista
7625:         ryhtyä selvittääkseen Veitsiluoto Oy:n        henkilöistä on noin kakSi vuotta· sitten tarjottu
7626:         menettelyn mainitussa Lampsijärven            mahdollisuutta muuttaa työsuhdeasuntoon ja
7627:         metsätyömiesten irtisanomiskysymykses-        päästä siten parempaan asumistasoon. Sen jäl-
7628:         sä ja parantaakseen työsuhdeasunnoissa        keen asiasta ei ole ollut puhetta kenenkään
7629:         asuvien työntekijöiden asumisturvaa?          mainitun henkilön kanssa.
7630:                                                          Työsuhdeasunnot on katsottava nykyoloissa
7631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        välttämättömiksi. Asumistaso, vaatimusten nou-
7632: seuraavaa:                                            su ja elinkeinorakenteen muuttumisesta johtuva
7633:    Veitsiluoto Osakeyhtiön ilmoituksen mukaan         asuntorakentamisen tarve on niin suuri, ettei
7634: leimikoita on ostettavissa siinä määrin rajoite-      sitä voida tyydyttää yleishyödyllisten yhteisöjen
7635: tusti, että metsätyötä näyttää olevan mahdollis-      omistamalla vuokra-asuntokannalla eikä omis-
7636: ta lähivuosina järjestää vain vakinaisessa vuosi-     tusasunnoilla. Mainitunlaisia asuntoja rakenta-
7637: sopimussuhteessa yhtiöön oleville miehille. Ky-       villa ei usein ole edellytyksiä sellaisen asunto-
7638: symyksessä olevalla paikkakunnalla, Meltosjär-        kannan tuottamiseen, joka soveltuu pääasiassa
7639: vellä on 14 vuosisopimussuhteessa olevaa met-         yhden työnantajan henkilöstölle.
7640: suria yhtiön palveluksessa ja heistä 8 asuu              Hallitus katsoo, että nykyisessä työllisyysti-
7641: metsuri talossa.                                      lanteessa tavoitteeksi on asetettava, että yri-
7642:    Eduskuntakysymyksessä tarkoitetut 3 met-           tykseen työsuhteessa olevalle henkilölle pyritään
7643: suria ovat olleet muutamia vuosia kausisopi-          turvaamaan työllisyys käytettävissä olevien toi-
7644: mukseen perustuvassa työsuhteessa Veitsiluoto         mintaedellytysten mukaisesti. Valtionyhtiöille
7645: Osakeyhtiöön. Kun edellä mainitusta syystä            on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön kir-
7646: kausiluontoisia töitä yhtiöllä on rajoitetusti,       jeellä 12. 8. 1977 ohjeet pyrkiä näissä olosuh-
7647: asianomaisille on ilmoitettu töiden päättymi-         teissa erityisesti kiinnittämään huomiota toimin-
7648: sestä 1. 9. 1977 alkaen. Samalla heille kuiten-       nan jatkuvuuteen ja työllisyyden ylläpitämiseen.
7649: kin luvattiin järjestää työtä siksi, noin kahden      Työllisyyteen eduskuntakysymyksessä mainittu-
7650: kuukauden ajaksi, jonka yhtiön Lampsijärveltä         jen kolmen henkilön kohdalla vaikuttavat edellä
7651: ostamien leimikoiden käsittely kestää.                esitetyn perusteella lähinnä paikalliset olosuh-
7652:    Äskettäin tehdyistä vuosisopimuksista yhtiö        teet - käytettävissä olevien leimikoiden määrä.
7653: ilmoittaa, että yhtiö haki talvella 1977 Meltos-      Hallituksen tavoitteena on työsuhdeturvan pa-
7654: järven metsuritalosta poismuuttaneiden kolmen         rantaminen ja tässä tarkoituksessa selvittää
7655: metsurin tilalle lehti-ilmoituksella uusia miehiä.    asiaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama
7656: Hakijoita oli 45, joista kukaan ei osoittautunut      toimikunta, jonka on määrä saada tehtävänsä
7657: paikkakuntalaiseksi. Heistä palkattiin kaksi Pel-     suoritetuksi 30. 11. 1977 mennessä.
7658: Iosta ja yksi Rovaniemeltä. Kysymyksessä oli
7659:     Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
7660: 
7661:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
7662:                                               N:o 243                                                3
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 
7667:                            T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
7668: 
7669:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         De antogs i ordinarie årsavtalsförhållande och
7670: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise       ej i stället för de säsongavtalsarbetare - Mäki,
7671: av den 7 september 1977 nr 1628 tili veder-         Puolamaa och Tervo- som benämns i spörs-
7672: börande medlem av statsrådet för avgivande          målet.
7673: av svar översänt avskrift av följande av riks-         Bolaget har uppgivit att man försökt få var-
7674: dagsman Esko-Juhani Tennilä ställda skriftliga      ken säsongmässigt arbetande eller andra perso-
7675: spörsmål nr 243:                                    ner flytta över tili arbetarhuset vid äventyr
7676:                                                     att arbetsavtalet skulle annars bli hävt. En av
7677:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nämnda personer erbjöds för cirka två år sedan
7678:        ta för att klarlägga Veitsiluoto Oy:s        möjligheten att överflytta tili en bostad i
7679:        handling vid uppsägning av skogsarbe-        arbetsförhållande och att därigenom få sin
7680:        tare i Lampsijärvi och för att förbättra     boendestandard förbättrad. Sedan dess har det
7681:        boendeskyddet för arbetstagare med bo-       inte varit tai om saken med någon av ifråga-
7682:        stad i arbetsförhållande?                    varande personer.
7683:                                                        Bostäder i arbetsförhållande bör i nuläget
7684:    Såsom svar på detta spörsmålet får jag vörd-     anses som nödvändiga. Den stegrade boende-
7685: samt anföra följande:                               standarden, de växande krav som man ställer
7686:    Enligt Veitsiluoto Osakeyhtiös meddelande        och det behov av bostadsbyggande som närings-
7687: står stämplingsposter att köpa i en så be-          livets omstruktureringsprocess leder tili gör till-
7688: gränsad utsträckning att skogsarbete synes          sammans att de av allmännyttiga samfund ägda
7689: under de närmaste åren kunna ordnas endast          hyresbostäder lika litet som ägandebostäder
7690: för män som står i ordinarie årsavtalsförhållan-    icke förslår tili att tillgodose bostadsbehovet.
7691: de tili bolaget. På den nu ifrågavarande orten,     De som svarar för byggandet av dessa bostads-
7692: Meltosjärvi, finns 14 skogsarbetare som står        typer saknar ofta förutsättningar att producera
7693: i årsavtalsförhållande tili bolaget, och 8 av       bostadsbestånd som skulle lämpa sig för per-
7694: dessa bor i ett skogsarbetarhus.                    soner som huvudsakligen är anställda hos en
7695:    De tre skogsarbetare som avses i spörsmålet      och samma arbetsgivare.
7696: har sedan några år stått i ett på säsongavtal          Regeringen anser att målsättningen bör i det
7697: baserat arbetsförhållande tili Veitsiluoto Osake-   nuvarande sysselsättningsläget vara att i enlig-
7698: yhtiö. Då bolaget av ovannämnda skäl har            het med de verksamhetsbetingelser som finns
7699: säsongmässigt arbete endast i en begränsad om-      garantera sysselsättningen för den personai som
7700: fattning, har berörda personer meddelats att        står i arbetsförhållande tili visst företag. Stats-
7701: arbetet upphör 1. 9. 1977. Samtidigt har man        boiagen har meddeiats direktiv genom handels-
7702: dock lovat att ge dem arbete så länge, ca 2         och industriministeriets skrivelse den 12. 8.
7703: månader, som behandlingen av bolagets nu-           1977 att i dessa förhållanden ägna speciell
7704: varande stämplingsposter i Lampsijärvi varar.       uppmärksamhet åt verksamhetens kontinuitet
7705:    Beträffande de nyligen ingångna årsavtalen       och bibehållandet av sysselsättningen. I fråga
7706: har balaget u:ppgivit, att man annonserade för      om de tre personer som benämnts i spörsmålet
7707: tre skogsarbetare under vintersäsongen 1977         beror sysselsättningen enligt vad ovan anförts
7708: som efterträdare för de tre män som flyttat         närmast av de lokala förhållandena -            de
7709: bort från skogsarbetarhuset i Meltosjärvi. 45       stämplingsposter som står tili förfogande. Re-
7710: sökande anmälde sig, men ingen av dessa             geringens mål är att få arbetsskyddet för-
7711: visade sig vara från orten. Av dem som man          bättrad, och saken utreds i denna avsikt av en
7712: anställde kom två från Pello och en från            av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt kom-
7713: Rovaniemi. De är alla välutbildade yrkesmän.        mission, vars mandattid utgår 30. 11. 1977.
7714:   Helsingfors den 14 oktober 1977.
7715: 
7716:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
7717:                                              1977 vp.
7718: 
7719: ;kriftligt spörsmål nr 244.
7720: 
7721: 
7722: 
7723: 
7724:                                  Stenbäck m. fl.: Om inskränkandet av den korumunala planerings-
7725:                                      rätten.
7726: 
7727: 
7728:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
7729: 
7730:  Den 1 fehruari 1977 avgav en arhetsgrupp              I motiveringen till förslaget om en diri-
7731: ill inrikesministeriet ett hetänkande angående      gering av planeringen anförs bl. a. att olika
7732: 1tvecklingen av hyggnads- och planeringslag-        områden ur ekonomisk synpunkt borde använ-
7733: tiftningen. I arbetsgruppens förslag ingår ett      das på det för helheten fördelaktigaste sättet
7734: 1tkast tili en lag om planeringen av mark-          och att man genom en dylik styrning kan
7735: nvändningen. Avsikten är att den nuvarande          skydda natur- och kulturmiljön mot olika faror.
7736: •yggnadslagen skall ersättas av dels denna lag,     Som exempel på områden, på vilka lagstadgan-
7737: lels en reviderad byggnadslag.                      det skulle kunna tillämpas, nämns i arbets-
7738:    I förslaget till lag om planering av mark-       gruppens betänkande bl. a. rekreations- eller
7739: nvändningen har, enligt en inofficiell svensk       skyddsområden, som är av riksomfattande
7740: ,versättning, 12 § 2 mom. getts följande ut-        betydelse och områden, som liimpar sig för
7741: ormning: "Om markanvändningen på ett visst          placering av miljöskadliga anläggningar. Med
7742: mråde har riksomfattande eller annars med           miljöskadliga anläggningar avses t. ex. kärn-
7743: anke på det allmänna intresset särskilt anmärk-     kraftverk och oljeraffinerier. Motiveringarna
7744: tingsvärd betydelse, kan statsrådet till region-    om en starkate dirigering av planeringen inne-
7745: tlaneförbundet och kommunen för planeringen         håller dock ett stark misstroende mot kommu-
7746: v. området ge föreskrifter och direktiv, som        nernas och regionplaneförbundets förmåga ·att
7747: r .behövliga för att trygga ett särskilt viktigt    leda utvecklingen inom sitt område. Med
7748: llmänt intresse". Denna utformning av pata·         dessa motiveringar skulle statsrådet t. ex. ges
7749: :rafen innebär att vissa undantag kan göras         rätt att placera en inrättning på en ort i strid
7750: rån regeln om kommunernas rätt att besluta          mot kommunmedlemmarnas vilja.
7751: 'ffi planeringen av sitt område. Lagförslaget
7752: ~rör således den kommunala självstyrelsen på
7753:                                                       Med hänvisning till ovanstående och 37 § 1
7754: n mycket kännslig punkt. Om lagen blir verk-        mom. riksdagsordningen framställer underteck-
7755:  ghet, kommer den att drabba speciellt kom-         nade högaktningsfullt följande spörsmål att
7756: aunerna i kustzonen, som hör tili de begärli-       besvaras av vederbörande medlem av statsrådet:
7757:  aste objekten för all slags ex;ploatering i vårt
7758: and.                                                          Är Regeringen medveten om att det
7759:  När hestämmelserna om s.k. planeringsmono-                finns Iångtgående planer på en inskränk-
7760: 1()1 för kommunerna infördes · i byggnadslagen             ning av den kommunala planeringsrät-
7761:  ar syftet främst att få kontroll över den                 ten, och om så är,
7762: 'rivata planering, som höll på att lägga under                vilka åtgärder har Regeringen . för
7763: ig stora områden speciellt i Nyland. Sam-                  avsikt att vidta för att dessa planer
7764: idigt förstärktes den kommunala självstyrel-               skall skrinläggas så fort som möjligt?
7765: en och den bofasta befolkningen gavs en möj-
7766: lghet att påverka planeringen inom sin kommun.
7767:      Helsingfors den 8 septemher 1977.
7768: 
7769:         Pär Stenbäck                Ingvar S. Melin           Christoffer Taxell
7770:         Jutta Zilliacus             Elly Sigfrids             Gunnar Häggblom
7771:                      Ragnar Granvik                 Henrik Westerlund
7772: 877008666
7773: 2                                               1977 vp.
7774: 
7775: Kirjallinen kysymys n:o 244.                                                                Suomenno:
7776: 
7777: 
7778: 
7779: 
7780:                                    Stenbäck ym.: Kunnallisen suunnitteluoikeuden rajoittamisestl
7781: 
7782: 
7783:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7784: 
7785:    Helmikuun 1 päivänä eräs työryhmä jätti                Maankäytön suunnittelua koskevan ehdotu~
7786: sisäasiainministeriölle maankäytön suunnittelua        sen perusteluissa tuodaan esille mm. se, ett
7787: ja rakennuslakia koskevan mietinnön. Työryh-           eri alueet olisi taloudellisesta näkökulmast
7788: män ehdotukseen sisältyy maankäytön suun-              katsottuna käytettävä kokonaisuuden kannalt
7789: nittelua koskevan lain luonnos. Tarkoituksena          edullisimmalla tavalla ja että tällaisella ohja
7790: on, että nykyinen rakennuslaki korvataan osit-         lulla voi suojata luonnon- ja kulttuurimiljööt
7791: tain tällä lailla ja osittain uudistetulla raken-      erilaisilta vaaroilta. Niiden alueiden esimer1
7792: nuslailla.                                             kinä, joihin lain määräyksiä voisi soveltal
7793:    Ehdotuksessa laiksi maankäytön suunnitte-           työryhmän mietinnössä mainitaan mm. virki~
7794: lusta 12 § :n 2 momentille on erään epäviralli-        tys- tai suojelualueet, joilla on valtakunnalline
7795: sen ruotsinnoksen mukaan annettu seuraava              merkitys sekä alueet, jotka sopivat ympäristö
7796: sanamuoto: "Milloin tietyn alueen maankäy-             vahingoittavien laitosten sijoittamiseen. Ympi
7797: töllä on valtakunnallista tai muutoin yleisen          ristöä vahingoittavilla laitoksilla tarkoitetaa
7798: edun kannalta erityisen huomattavaa merkitystä,        esim. ydinvoimalaitoksia ja öljynjalostamojl
7799: valtioneuvosto voi antaa seutusuunnitteluliitolle      Suunnittelun voimakkaampaa ohjailua koskev
7800: ja Imunalle alueen suunnittelua varten mää-            perustelu sisältää kuitenkin voimakkaan epi
7801: räyksiä ja ohjeita, jotka ovat tarpeen tärkeän         luottamuksen kuntien kykyä kohtaan ohjata kt
7802: yleisen edun turvaamiseksi". Pykälän tällainen         hitystä alueellaan. Näillä perusteluilla vaitie
7803: muotoilu merkitsee sitä, että voidaan tehdä            neuvostolle esim. annettaisiin oikeus sijoitta
7804: eräitä poikkeuksia kuntien oikeutta päättää            laitos tietylle paikkakunnalle vastoin kunna
7805: suunnittelusta omalla alueellaan koskevasta            jäsenten tahtoa.
7806: säännöstä. Lakiehdotus koskee siten kunnallista
7807: itsehallintoa aralla tavalla. Jos laista tulee tosi,     Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestykse
7808: se tulee koskemaan erityisesti rannikkovyöhyk-         37 §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoittanee
7809: keen kuntia, jotka ovat maassamme halutuim-            kunnioittaen esittävät valtioneuvoston asiar
7810: pia käyttöobjekteja.                                   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kys)
7811:    Kun ns. kuntien suunnittelumonopolia kos-           myksen:
7812: kevat määräykset otettiin rakennuslakiin, tar-
7813: koituksena oli saada kontrolliin etenkin yksi-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että o
7814: tyinen suunnittelu, joka oli levittäytymässä                  pitkälle meneviä suunnitelmia rajoitta
7815: suurille alueille etenkin Uudellamaalla. Saman-               kunnallista suunnitteluoikeutta, ja jos or
7816: aikaisesti vahvistui kunnallinen itsehallinto ja                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
7817: pysyvälle väestölle annettiin mahdollisuus vai-               ryhtyä, jotta nämä suunnitelmat par
7818: kuttaa suunnitteluun omassa kunnassaan.                       naan mahdollisimman nopeasti jäihin
7819:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1977.
7820: 
7821:           Pär Stenbäck                Ingvar S. Melin                   Christoffer Taxell
7822:           Jutta Zilliacus             Elly Sigfrids                     Gunnar Häggblom
7823:                        Ragnar Granvik                           Henrik \Yl esterlund
7824:                                               N:o 244                                                3
7825: 
7826: 
7827: 
7828: 
7829:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7830: 
7831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nöksiä on joko vo1massa tai valmisteilla myös
7832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muissa pohjoismaissa. Työryhmän ehdotus on
7833: olette 18 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       tältä osin yksimielinen.
7834: jeenne n:o 1644 oheila toimittanut valtioneu-           Kyselyssä tarkoitetun säännöksen - laki-
7835: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ehdotuksen 12 § :n 2 momentin - voidaan
7836: sanedustaja Stenbäckin ym. kirjallisesta kysy-       katsoa jossain määrin kaventavan kunnan itse-
7837: myksestä n:o 244, jossa tiedustellaan:               näistä suunnitteluoikeutta. Sitä on kuitenkin,
7838:                                                      kuten perusteluista ilmenee, edellytetty käy-
7839:           Onko Hallitus tietoinen s'iitä, että on    tettävän ainoastaan erityisen tärkeissä tapauk-
7840:        pitkälle meneviä suunnitelmia rajoittaa       sissa ja vain suppeahkojen alueiden osalta.
7841:        kunnallista suunnitteluoikeutta, ja jos on,   Niin ikään on viitattu siihen, että määräykset
7842:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja ohjeet voisivat useimmissa tapauksissa olla
7843:        ryhtyä, jotta nämä suunnitelmat pan-          yleisluontoisia jättäen kunnan tai seutukaava-
7844:        naan mahdollisimman nopeasti jäihin?          liiton tehtäväksi harkita, millä tavoin kulloinkin
7845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kysymyksessä oleva valtiovallan tärkeänä pitämä
7846: seuraavaa:                                           intressi otetaan huomioon. Vielä on todettava,
7847:                                                      että valtakunnallisesta alueiden käytön suun-
7848:    Eduskunnan lausuman toivomuksen pohjalta          nittelusta olisi vähintään kerran neljässä vuo-
7849: pantiin vuonna 1969 vireille rakennuslainsää-        dessa annettava tiedonanto eduskunnalle, joka
7850: dännön kokonaisuudistus. Työn ensi vaiheessa         voisi siinä yhteydessä hyväksyä suuntaviivoja
7851: osittain parlamentaarinen, osittain etujärjestöjen   suunnittelua varten.
7852: edustajista kokoonpantu kaavoitus- ja mken-              Ehdotettu säännös ei merkitse kovin suurta
7853: nusasiain neuvottelukunta hyväksyi suuntaviivat      muutosta voimassa olevaan lainsäädäntöön ver-
7854: rakennuslainsäädännön uudistustyölle. Suunta-        rattuna. Sisäasiainministeriöllä on nimittäin jo
7855: viivat on kirjattu rakennuslainsäädännön koko-       nyt rakennuslain 143 §:n nojalla mahdollisuus
7856: naisuudistusta koskevaan periaatemietintöön          mm. määrätä kunta laatimaan tai muuttamaan
7857: (1974:44 ). Ne sisältävät myös valtakunnallista      asema- tai rakennuskaava, milloin se on katsot-
7858: alueiden käytön suunnittelua koskevan ponnen.        tava tarpeelliseksi. Lisäksi sisäasiainministeriö
7859: Siinä todetaan mm. että "valtakunnallisesti tär-     tai lääninhallitus voi myös vastoin kunnan
7860: keän intressin turvaamiseksi tulee suunnitelma       kantaa myöntää tietylle hankkeelle poikkeus-
7861: voida saattaa myös kuntia sitovaksi määrää-          luvan.
7862: mällä alue valtakunnalliseksi erityisalueeksi,           Ehdotus sisältää toiselta puolen useita sään-
7863: jonka suunnittelulle voidaan antaa tarpeellisia      nöksiä, joilla kunnan suunnitteluoikeutta lisä-
7864: ohjeita." Kyseinen suuntaviiva hyväksyttiin          tään ja annetaan kunnalle nykyistä paremmat
7865: neuvottelukunnassa ytksimielisesti.                  mahdollisuudet alueensa maankäytön ohjaami-
7866:    Edellä mainitun pohjalta on sisäasiainminis-      seen sekä vähennetään kaavoitukseen kohdis-
7867: teriön asettama työryhmä laatinut alustavan          tuvaa valtiovalvontaa. Niinpä maan käyttöön-
7868: ehdotuksen laiksi maankäytön suunnittelusta,         otto rakentamistarkoitukseen edeilyttäisi ehdo-
7869:  joka sisältää muun oheila valtakunnallista aluei-   tuksen mukaan aina joko asemakaavaa tai
7870: den käytön suunnittelua koskevat säännökset.         kunnan myöntämää lupaa. Maankamaran aines-
7871:  Näiden valmistelussa on nojauduttu kaavoitus-       ten ottaminen tulisi myös vaatimaan kaavaa tai
7872:  ja rakennusasiain neuvottelukunnan hyväksy-         kunnan myöntämää lupaa. Ehdotuksessa luo-
7873:  mUn suuntaviivoihin. Ehdotetun kaltaisia sään-      daan edelleen kunnalle mahdollisuus laatia
7874: 4                                           1977 vp.
7875: 
7876: asemakaavaosa kahdessa vaiheessa siten, että      kia tarvittavia lausuntoja, minkä vuoksi kannan
7877: vain yleispiirteinen asemakaava vaatisi valtion   ottaminen olisi tässä vaiheessa ennenaikaista.
7878: viranomaisen vahvistuksen, kun taas yksityis-     Ehdotus on äskettäin saatettu myös kaavoitus-
7879: kohtaisen asemakaavan hyväksyminen jäisi kun-     ja rakennusneuvostossa käsiteltäväksi. Halli-
7880: nan asiaksi. Vielä poistettaisiin ehdotuksen      tuksella on tarkoitus ottaa asia käsiteltäväkseen
7881: mukaan lääninhallitusten mahdollisuus jättää      sen jälkeen, kun mainittu parlamentaaristen
7882: asemakaava vahvistamatta pelkän tarkoituksen-     voimasuhteiden mukaan kokoonpantu neuvosto
7883: mukaisuusharkinnan perusteella. Mainitut sään-    ensin on määritellyt siihen kantansa. Hallitus
7884: nösehdotukset huomioon ottaen voitaneen tode-     tulee tällöin kiinnittämään erityistä huomiota
7885: ta, että ehdotus kokonaisuutena tarkas~teltuna    kunnallisen suunnitteluoikeuden turvaamiseen
7886: merkitsee kunnan suunnitteluoikeuden melko        ja laajentamiseen niin, että kunnille luodaan
7887: huomattavaa laajentamista.                        entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa
7888:    Työryhmän ehdotus on kuitenkin vasta alus-     maankäyttöön ja ympäristön muovautumiseen
7889: tava ehdotus, johon hallitus ei ole ottanut       omalla alueellaan.
7890: kantaa. Siitä ei myöskään vielä ole saatu kaik-
7891:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
7892: 
7893:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7894:                                               N~o 244                                                 5
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 
7899:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7900: 
7901:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         aven i de övriga nordiska länderna. Till· denna
7902: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se        del är arbetsgruppe1;1s förslag enhälligt.
7903: nr 1644 av den 18 september 1977 tili veder-            Det stadgande som avses i sporsmålet _:_
7904: börande medlem av statsrådet översänt av-            lagförslagets 12 § 2 mom: ~ kan i viss mån
7905: skrift av följande av riksdagsman Stenbäck           anses inskr.änka på komr~umens själv.ständiga
7906: m.fl. ställda spörsmål nr 244:                       planeringsrätt. Man har dock, såsom av moti-
7907:                                                      veringarna framgår, förutsatt att stadgandet
7908:           Är Regeringen medveten om att det          skall tillämpas endast i särdeles viktiga fall
7909:        finns långtgående planer på en inskränk-      och endast för relativt små områdens del. Man
7910:        ning av den kommunala planeringsrät-          har även hänvisat tili att bestämmelserna och
7911:        ten, och om så är,                            direktiven i de flesta fall kunde vara av allmän
7912:           vilka åtgärder har Regeringen för          karaktär och sålunda lämna åt kommunen eller
7913:        avsikt att vidta för att dessa planer         regionplansförbundet att överväga hur ett för
7914:        skall skrinläggas så fort som möjligt?        statsmakten vitalt intresse skall beaktas. Det
7915:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         måste ännu konstateras, att man skulle vara
7916: samt anföra följande:                               förp1iktad att minst en gång under en tid av
7917:                                                     fyra år tili riksdagen rapportera om den fysiska
7918:     Med anledning av riksdagens hemställan          riksplaneringen, varvid riksdagen kunde god-
7919: igångsattes år 1969 en totalrevidering av bygg-      känna riktlinjer för planeringen.
7920: nadslagstiftningen. I arbetets första skede god-        Det föreslagna stadgandet innebär inte någon
7921: kände den delvis parlamentariskt, delvis av         särskilt stor förändring i förhållande tili gällande
7922: representanter för intresseorganisationerna sam-    lagstiftning. Ministeriet för inrikesärendena har
7923: mansatta delegationen för planläggnings- och        nämligen redan nu med stöd av 143 § bygg-
7924: byggnadsärenden riktlinjerna för revideringen       nadslagen möjlighet att bl. a. förordna kommun
7925: av byggnadslagstiftningen. Dessa riktlinjer åter-   att uppgöra ellet ändra stads- ellet byggnads-
7926: finns i ett principbetänkande angående totalre-     plan, då detta måste anses nödigt. Dessutom
7927: videring av byggnadslagstiftningen ( 1974: 44).     kan ministeriet för inr1kesärendena eller läns-
7928: De innehåller även en kläm rörande den fysiska      styrelse, trots kommuns avvikande åsikt, bevilja
7929: riksplaneringen. I den konstateras att "för         undantagstillstånd för ett bestämt projekt.
7930: tryggandet av ett från rikssynpunkt viktigt             Förslaget innehåller å andra sidan ett flertal
7931: intresse bör planen kunna göras bindande även       stadganden, genom vilka kommunernas plane-
7932: för kommunerna genom att förordna ett område        ringsrätt ökas och deras möjligheter tili styr-
7933: tili riksområde, för vars planering kan utfärdas    ning av markanvändningen inom kommunens
7934: nödiga direktiv". Ifrågavarande riktlinje god-      område förbättras samt den .statliga övervak-
7935: kändes enhälligt i delegationen.                    ningen av planläggningen minskas. Sålunda
7936:     På basen av ovanstående har en av minis-        skulle ibruktagande av mark för byggnadsända-
7937: teriet för inrikesärendena tillsatt arbetsgrupp     mål enligt förslaget alltid förutsätta antingen
7938: uppgjort ett preliminärt förslag tili lag om        detaljplan ellet av kommunen beviljat tillstånd.
7939: planeringen av markanvändningen, som bl.a.          Tagning av marksubstanser skulle även kräva
7940: innehåller stadganden om den fysiska riks-          pian ellet av kommunen beviljat tillstånd.
7941: planeringen. Vid utarbetandet av dessa stad-        Genom förslaget skapas dessutom en möjlighet
7942: ganden har man stött sig på de riktlinjer som       för kommunerna att uppgöra sina detaljplaner
7943: delegationen för planläggnings- och byggnads-       i två skeden så, att endast den översiktliga
7944: ärenden godkänt. Stadganden av den typ som          detaljplanen skulle kräva fastställelse av statens
7945: nu föreslås är antingen i kraft eller bereds        myndighet medan åter godkännandet av den
7946: 0877008666
7947: 6                                            1977 vp.
7948: 
7949: preciserade detaljplanen fortfarande skulle an-     förhastat att ta ställning i detta skede. Förslaget
7950: komma på kommunen. Enligt förslaget skulle          har även nyligen överstyrts för behandling i
7951: därtill länsstyrelsens möjlighet att på basen av    planläggnings- och byggnadsrådet. Regeringen
7952: endast ändamålsenlighetsprövning låta bli att       har för avsikt att behandla frågan efter det
7953: fastställa plan slopas. Med beaktande av ovan-      att nämnda, enligt de parlamentariska styrke-
7954: nämnda förslag till stadganden torde man            förhållandena sammansatta råd först slagit fast
7955: kunna konstatera, att förslaget som helhet          sin ståndpunkt. Regeringen kommer att fästa
7956: betraktat innebär en rätt betydande utvidgning      särskild vikt vid tryggandet och en utvidgning
7957: av kommunens planeringsrätt. Arbetsgruppens         av den kommunala planeringsrätten så, att
7958: förslag är dock ännu endast ett preliminärt         kommunerna bereds bättre möjligheter än tidi-
7959: förslag, till vilket regeringen inte tagit ställ-   gare att påverka markanvändningen och miljöns
7960: ning. Alla erforderliga utlåtanden om förslaget     utformning inom sitt eget område.
7961: har heller inte ännu erhållits, varför det vore
7962:      Helsingfors den 14 oktober 1977.
7963: 
7964:                                                                     lnrikesminister Eino Uusitalo
7965:                                             1977 vp.
7966: 
7967: Skriftligt spörsmål nr 245.
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                 Björklund m.fl.: Om tillämpning av indexvillkor på ersättningar
7973:                                    vid ansvarsförsäkring.
7974: 
7975: 
7976:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
7977: 
7978:     Bilmålaren Jarl Hermansson arbetade i över       Dessa 400 mk som Hermansson månatligen
7979: trettio år hos Ab Haldin & Rose i Jakobstad       får, utbetalas av ett försäkringsbolag som ar-
7980: tills han år 1972 invalidiserades av en yrkes-    betsgivaren ingått avtal med. Då. indexvillkor
7981: förgiftning.                                      inte tillämpas på ansvarsförsäkringar, har .det
7982:     Hermansson hade varit tvungen att utföra      nominella beloppet inte förändrats. Jämfört
7983: sprutmålning i utrymmen där luften förnyades      med år 1972, från vilket månadsersättningen
7984: tre gånger varannan timme. Enligt föreskrif-      utbetalas, har pengarnas köpkraft minskat med
7985: terna borde luftväxlingen ha skett trett~o        hälften. Med samma inflationstakt kommer
7986: gånger i timmen. Arbetsgivaren borde dessutom     ersättningens värde att sjunka tili mindre än
7987: ha tillhandahållit en skyddsmask med aktivt       en fjärde del av det ursprungliga tills Her~
7988: kolfilter som andningsskydd; det enda Her-        mansson fyllt 65 år.
7989: mansson fick var en pappmask.                        Detta är en skriande orättvisa och ett all-
7990:     Rådstuvurätten i Jakobstad konstaterade att   varligt hot mot den invalidiserade hilmålarens
7991: arbetsgivaren genom fmtsatt brott mot avbets-     utkomst.
7992: skyddslagen vållat Hermanssons förgiftning och       Med hänvisning tili ovanstående och ·3 7 §
7993: invaliditet. Därför dömdes arbetsgivaren att      1 mom. riksdagsordningen får vi tili veder-
7994: betala ett mindre belopp för sveda och verk       börande medlem av statsrådet ställa följande
7995: och för bestående men samt därtill en månat-      spörsmål:
7996: lig ersättning på 400 mk för minskad arbets-                 Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
7997: förtjänst tili dess Hermansson år 1984 fyller             att indexvillkor lrunde tillämpas på
7998: 65 år.                                                    ansvarsförsäkringens ersättningar?
7999:      Helsingfors den 9 september 1977.
8000: 
8001:               I.-C. Björklund                                Toivo Jokiniemi
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 087700845H
8007: 2                                            1977 vp.
8008: 
8009: Kirjallinen kysymys n:o 245.                                                            Suomennos.
8010: 
8011: 
8012: 
8013: 
8014:                                  Björklund ym.: Indeksiehtojen soveltamisesta vastuuvakuutusten
8015:                                     perusteella suoritettaviin korvauksiin.
8016: 
8017: 
8018:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
8019: 
8020:    Automaalari Jarl Hermansson työskenteli             Nämä Hermanssonin kuukausittain saarnat
8021: Pietarsaaressa Ab HaJ.din & Rose- nimisen työn-     400 mk maksaa eräs vakuutusyhtiö, jonka kans-
8022: antajan palveluksessa yli 30 vuotta, kunnes hän     sa työnantaja oli tehnyt sopimuksen. Kun in-
8023: vuonna 1972 tuli invalidiksi ammattimyrky-          deksiehtoa ei sovelleta vastuuvakuutuksiin, ni-
8024: tyksen vuoksi.                                      mellinen määrä ei ole muuttunut. Verrattuna
8025:    Hermanssonin oli pakko tehdä ruiskumaa-          vuoteen 197 2, josta lähtien kuukausikorvausta
8026: lausta tiloissa, joissa ilma vaihtui kolme kertaa   maksetaan, rahan ostoarvo on vähentynyt puo-
8027: joka toinen tunti. Määräysten mukaan ilman-         lella. Samalla inflaatiovauhdilla korvauksen ar-
8028: vaihdon olisi pitänyt tapahtua kolmekymmentä        vo tulee laskemaan vähempään kuin neljännek-
8029: kertaa tunnissa. Työnantajan olisi lisäksi ollut    seen alkuperäisestä määrästä ·ennen kuin Her-
8030: annettava aktiivista hiiltä sisälrtävä suodatin-    mansson täyttää 65 ·. vuotta.
8031: naamari hengiJt.yssuojaksi; Hermansson sai vain        Tämä on huutava epäoikeudenmukaisuus ja
8032: pahvinaamarin.                                      vakava uhka invalidisoituneen automaalarin
8033:    Pietarsaaren raastuvanoikeus totesi, että        elannolle.
8034: työnantaja jatkuvasti rikkomalla työsuojelulain        Viitaten edellä olevaan ja valtiopäiväjärjes-
8035: määräyksiä oli aiheuttanut Hermanssonille myr-      tyksen 37 §:n 1 momentdin esitämme valtio-
8036: kytyksen ja invaliditeetin. Tämän vuoksi työn-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8037: antaja tuomittiin maksamaan vähäinen summa          seuraavan kysymyksen:
8038: kivusta ja särystä sekä pysyvästä vammasta ja
8039: sen lisäksi kuukausittain korvauksena 400 mk                 · Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8040: vähentyneestä työansiosta, kunnes Hermansson               siin, jotta indeksiehtoa voitaisiin sovel-
8041: vuonna 1984 täyttää 65 vuotta.                             taa vastuuvakuutuksen perusteella mak-
8042:                                                            settaviin korvaubiin?
8043:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1977.
8044: 
8045:                1.-C. Björklund                                  Toivo Jokiniemi
8046:                                               N:o 245                                                 3
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8052: 
8053:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    johtuessa vakuutussopimuksen tarkoittamasta
8054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toiminnasta ja perustuessa vakuutuskauden ai-
8055: olette 9 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       kana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.
8056: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Mikäli on kysymys sellaisesta tulojen vähen-
8057: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tymisestä suoritettavasta vahingonkorvauksesta,
8058: I.-C. Björklundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     jota korotetaan eräiden elatusapujen sitomises-
8059: sesta kysymyksestä n:o 245:                         ta elinkustannuksiin annetun lain ( 660/66)
8060:                                                     nojalla, ja tämä vahingonkorvaus suoritetaan
8061:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vakuutussopimuksen perusteella vastuuvelvolli-
8062:        siin, jotta indeksiehtoa voitaisiin sovel-   sen, esim. työnantajan, puolesta, myöskin se
8063:        taa vastuuvakuutuksen perusteella mak-       vastaava korotus, jonka vakuutuksenottaja olisi
8064:        settaviin korvauksiin?                       velvollinen suorittamaan, suoritetaan vastuuva-
8065:                                                     kuutuksesta. Vastuuvakuutuksesta suoritettava
8066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      korvaus voidaan lisäksi korottaa indeksin mu-
8067: seuraavaa:                                          kaan, ·mikäli korvauksen vahvistamista koske-
8068:    Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on vakuu-        vassa tuomioistuimen päätöksessä korvausmää-
8069: tusehtojen mukaan se, että vastuuvakuutus an-       rä on sidottu johonkin indeksiin. Edellä ole-
8070: taa turvan sen vahingonkorvausvelvollisuuden        van mukaan riippuu itse vahingonkorvauksen
8071: varalta, jonka alaiseksi vahingon aiheuttaja tai    maksamisen perusteista taikka korvauspäätök-
8072: muu vastuuvelvollinen voi voimassa olevan           sestä, voidaanko vastuuvakuutuksesta suoritet-
8073: oikeuden mukaan joutua toiselle aiheotetusta        tavaa korvausta korottaa. Vakuutuksen ehdot
8074: vahingosta. Vakuotusyhtiön korvausvastuu peit-      mahdollistavat jo nykyisinkin myös korotuksen
8075: tää tämän vahingonkorvausvelvollisuuden sen         suorittamisen.
8076:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1977.
8077: 
8078:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
8079: 4                                          1977 vp.
8080: 
8081: 
8082: 
8083: 
8084:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      angiven verksamhet och grundar sig på hand-
8086: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ling eller underlåtenhet som inträffat under
8087: av den 9 september 1977 tili vederbörande         försäkringstiden.
8088: tnedlem av statsrådet översänt en avskrift av        Såvida det gäller sådant skadestånd för
8089: ett av riksdagsman I.-C. Björklund m.fl. un·      minskning av inkomst, vilket höjes med stöd
8090: dertecknat skriftligt spörsmål nr 245 av föl-     av lagen om vissa underhållsbidrags bindande
8091: jande lydelse:                                    vid levnadskostnaderna ( 660/66) och detta
8092:                                                   skadestånd utgår på grund av försäkringsavtal
8093:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     för ansvarsskyldigs del, t.ex. arbetsgivaren, ut-
8094:        att indexvillkor kunde tillämpas på        går även motsvarande förhöjning, som för-
8095:        ansvarsförsäkringens ersä ttningar?        säkringstagaren vore skyldig att erlägga, från
8096:                                                   ansvarighetsförsäkringen. Det skadestånd som
8097:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     utgår från ansvarighetsförsäkringen kan dess-
8098: samt anföra följande:                             utom höjas enligt index, såvida skadestånds-
8099:    Enligt försäkringsvillkoren är avsikten med    beloppet enligt det domstolsutslag, varmed
8100: ansvarighetsförsäkringen att den ger skydd i      skadeståndet fastställts, är bundet vid index.
8101: händelse av sådan skadeståndsskyldighet, som      Enligt ovanstående beror det på själva grun-
8102: skadevållaren eller annan ansvarsskyldig enligt   derna till skadeståndet eller skadeståndsutslaget
8103: gällande rätt är underkastad på grund av skada    huruvida skadeståndet enligt ansvarighetsför-
8104: som vållats annan. Försäkringsbolagets skade-     säkringen skall kunna höjas. Försäkringsvillko-
8105: ståndsansvar täcker denna skadeståndsskyldig-     ren möjliggör redan nu att även förhöjningen
8106: het då den är en följd av i försäkringsavtalet    utgår.
8107:      Helsingfors den 10 oktober 1977.
8108: 
8109:                                               Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
8110:                                                1977 vp.
8111: 
8112: Kirjallinen kysymys n:o 246.
8113: 
8114: 
8115: 
8116: 
8117:                                    Luttinen: Hauhon tiemestaripiirin lakkauttamisesta.
8118: 
8119: 
8120:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8121: 
8122:     Tiettävästi TVL:n piirissä on laadittu koko       aiheuttaisi luonnollisesti myös tukikohdan laa-
8123: valtakunnan kattavat suunnitelmat tiemestari-         jentaminen tai rakentaminen Kangasalalle.
8124: piirien rajojen tarkistuksista ja eräiden piirien        Hauhon tiemestaripiirin työntekijöiden kä-
8125: lakkauttamisesta ja yhdistämisestä toisiin tie-       sityksen mukaan aiheutuisi po. tiemestaripiirin
8126: mestaripiireihin.                                     lakkauttamisesta valtiolle noin 300 000 markan
8127:     Hämeen läänin alueella on po. suunnitelmien       vuotuinen lisämeno, vaikka suunnitelmilla on
8128: mukaan tarkoitus lakkauttaa Hauhon tiemesta-          ilmeisesti pyritty päinvastaiseen tulokseen.
8129: ripiiri yhdistämällä se neljään (Kangasala, Pa-          Mikäli lakkauttamisen sijasta Hauhon tie-
8130: dasjoki, Lammi ja Hämeenlinna) muuhun tie-            mestaripiirin aluetta laajennettaisiin siten, että
8131: mestaripiiriin.                                       tiekilometrejä tulisi noin 300, olisi tämä mah-
8132:     Hauhon tiemestaripiirin henkilövahvuus on         dollista hoitaa nykyisellä kalustolla ja miesvah-
8133: 20 henkilöä. Tiemestaripiirin kalustoon kuulu-        vuudella. Tämä ratkaisu tietäisi puolestaan yhä
8134: vat                                                   tehokkaampaa toimintaa taloudellisesti.
8135: - 3 tiehöylää                                            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8136: - 4 kuorma·autoa                                      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
8137: - 2 pyörätraktoria                                    valtioneuvoston as,ianomaisen jäsenen vastatta-
8138: - 1 traktorikaivuri                                   vaksi seuraavan kysymyksen:
8139: - 1 pakettiauto.
8140:     Tiemestaripiirin hoidettavana on 209 tieki-                 Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
8141: lometriä. Tiemestaripiitiliä on Hauhon keskus-               suunnitelmien mukaan on Hauhon kun-
8142:  tassa ajanmukainen ja käyttökustannuksiltaan                nan tiemestaripiiri tarkoitus lakkauttaa
8143:  erittäin edullinen tukikohta, josta käsin on ra-            ja yhdistää se muihin tiemestaripiirei-
8144:  tionaalista hoitaa teiden auraukset ym. työt.               hin, ja jos on,
8145:     Mikäli Hauhon tiemestaripiiri lakkautettai-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
8146:  siin ja tukikohta siirrettäisiin Kangasalalle, ku-          tynyt tai aikoo ryhtyä, ettei tällainen
8147:  ten TVL:n suunnitelmat tiettävästi edellyttäisi-            valtion kannalta kalliimpi ja epätarkoi-
8148:  vät, aiheutuisi siitä turhaa edestakaista ajoa ja           tuksenmukaisempi ratkaisu pääsisi syn-
8149:  huomattavat lisäkustannukset. Lisäkustannuksia              tymään?
8150:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1977.
8151: 
8152:                                             Matti Luttinen
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157: 087700852R
8158: 2                                             1977 vp.
8159: 
8160: 
8161: 
8162: 
8163:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8164: 
8165:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lakkautettaisiin ja tiestö jaettaisiin Hämeenlin-
8166: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan, Kangasalan, Lammin j•a Padasjoen tiemes-
8167: olette 9 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-        taripiireille. Muutos ei tuli9i aiheut!tamaan työn-
8168: jeenne n:o 1642 ohella toimittanut valtioneu-        tekijöiden. irtisanomisia. Samoin kalustoa tul-
8169: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         taisiin vuokraamaan paikkakunnalta kuten en·
8170: kansanedustaja Matti Luttisen näin kuuluvas-         nenkin.
8171: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 246:                  Piirin esittämä vaihtoehto näyttää perustel-
8172:                                                      lulta, kun otetaan huomioon, että Hauhon tie-
8173:           Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n        mestaripiirissä ei ole kunnollista tukikohtaa.
8174:        suunnitelmien mukaan on Hauhon kun-           TiemestJaripiicin tukikohta käsittää tällä het-
8175:        nan tiemestaripiiri tarkoitus lakkauttaa      kellä pienehkön, huonokuntoisen puutalon sekä
8176:        ja yhdistää se muihin tiemestaripiireihin,    tästä erillisellä tontilla olevan kylmän, neljän
8177:        ja jos on,                                    koneen konehallin ja pienehkön varastoraken-
8178:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          nuksen. Lisäksi s.amalle tontille on nyt raken-
8179:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, ettei tällai-      teilla väliaikaiset sosiaalitilat. Tiemestaripiirin
8180:        nen valtion kannalta kalliimpi ja epä-        toimisto on vuokratiloissa Hauhon keskustassa.
8181:        tarkoituksenmukaisempi ratkaisu pääsi-        Myös koneiden ja autojen huoltopaikat ovat
8182:        si syntymään?                                 vuokratilois,sa. Edellä kuvatut tilat eivät lain·
8183:                                                      kaan vastaa tiemestaripiirin tukikohdalle asetet-
8184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuja vaatimuksia. Mikäli Hauhon tiemestaripii-
8185: vasti seuraavaa:                                     ri säilytetään, on tukikohdan rakentaminen tar-
8186:    Voimassa olevaan lakiin yleisistä teistä on       peellista. Uuden tukikohdan kustannusarvio on
8187: valmisteltu tehtäväksi sellainen muutos, että        tällä hetkellä noin 2.8 Mmk. Hauhon tiemes·
8188: tiemestaripiirien rajat voidaan asettaa kuntien      taripiirin tukikohtaa ei ole suunniteltu siirrettä-
8189: rajoista poiketen. Tämän pohjalta on ennakol-        väksi Kangasalalle, koska tie&tö suunnitelm~n
8190: ta ryhdytty suunnittelemaan tiemestaripiirien        mukaan jaettaisi-in neljän tiemestaripiirin kes-
8191: rajojen tarkistamista. Tieverkko voitaisiin jakaa    ken.
8192: tiemestaripiireihin kunnossapitotöiden suoritta-        Lisäksi voidaan todeta, että Hauhon tiemes-
8193: misen kannalta tarkoituksenmukaisemmin ja ta-        taripiirin, johon nyt kuuluvat Hauhon ja Tuu-
8194: loudellisen toiminnan kannaha edullisemmin.          loksen kunnat, tiepituus on 209. km, mikä on
8195: Tässä t·arkoituksessa on tiemestaripiirien rajo-     maan pienimpiä. Tämän kokoisen tiemestaripii-
8196: jen tarkistamista suunniteltu koko maan alueel-      rin ylläpitämiseen ei taloudellisista syistä ole
8197: La. Taloudelliseen tulokseen pääsemiseksi on         tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Myöskään li-
8198: eräänä tavoitteena pidetty, että tiemestaripiiris-   sää tiestöä ei ole liitettävissä, koska tällöin ym-
8199: sä tulisi olla 400-500 km kunnossapidettävää         pärillä olevien tiemestaripiirien taloudellisuus
8200: tietä. Tästä johtuen jouduttaisiin eräissä ta-       laskisi.
8201: pauksissa lopettamaan tiemes taripiirej ä.              Kysymyksessä on vasta valmisteilla oleva
8202:    Tiemestaripiirien rajojen tarkistusta suunni-     suunnitelma tiemestaripiirien rajojen tarkista-
8203: teltaessa on Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri        miseks,i. Päätökset asiasta tullaan tekemään
8204: esittänyt, että nykyinen Hauhon tiemestaripiiri      alussa mainitun lainmuutoksen tultua voimaan.
8205:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1977.
8206: 
8207:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
8208:                                               N:o 246                                               3
8209: 
8210: 
8211: 
8212: 
8213:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8214: 
8215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vägarna de1as mel1an Tavastehus, Kangasala,
8216: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           Lammi och Padasjoki vägmästardistrikt. Änd-
8217: velse nr 1642 av den 9 september 1977 tili          ringen skulle inte medföra uppsägning av ar-
8218: vederbörande medlem av statsrådet översänt          betstagare. Även materielen skulle såsom förut
8219: avshift av föl}ande av riksdagsman Matti Lut-       hyras på orten.
8220: tinen ställda spörsmål nr 246:                         Det alternativ distriktet framfört verkar
8221:                                                     motiverat då man beaknar, att det inte i Hauho
8222:           Är Regeringen medveten om, att            vägmästardistrikt finns någon ordentlig stöd-
8223:        man enligt väg- och vattenbyggnads-          punkt. Vägmästardistriktets stödpunkt utgörs
8224:        verkets planer ämnar indra Hauho kom-        för tillfället av ett litet trähus i då1ig skick
8225:        muns vägmästardistrikt, och om så är         samt av en på en annan tomt belägen kall
8226:        fallet,                                      maskinhall med fyra maskiner och en rätt liten
8227:           villm åtgärder har Regeringen vidta-      lagerbyggnad. På samma tomt håller man dess-
8228:        git eller ämnar den vidta, för att inte      utom nu på med att bygga temporära social-
8229:        en dylik, ur statens synvinkel dyrare        utrymmen. Vägmäs,tardistriktets kontor arbetar
8230:        och oändamålsenligare lösning, skall för-    i hyrda utrymmen i Hauho centrum. Även
8231:        verkligas?                                   s'ervicep1atsema för maskiner och bilar befinner
8232:                                                     sig i hyrda utrymmen. Des·sa utrymmen fyller
8233:    Såsom svar på detra spörsmål får jag vörd-       inte på något vis de krtav som ställs på väg-
8234: samt anföra följande:                               mästardistriktens stödpunkter. Hall Hauho
8235:    I gällande lag om allmänna vägar har man         vägmästardistrikt bibehålls, blir det nödvändigt
8236: förberett en sådan ändring att gränserna för        att bygga en stödpunkt. Kos.tnadskalkylen för
8237: vägmäs.tardistrikten kan bestämmas så att de        en ny stödpunk är för tillfället ungefär 2.8
8238: avviker från kommungränserna. På basen av           milj. mk. Man har inte planerat att flytta Hau·
8239: detta har man på förhand börjat p1anera juste-      ho vägmästardistrikts stödpunkt till Kangasala,
8240: ringar av gränserna för vägmästardistrikten.        eftersom vägarna enligt planen skall fördelas
8241: Vägnätet kunde indelas i vägmästardistrikt på       mel1an fyra vägmästardistrikt.
8242: ett med tanke på utförande av underhålls-              Ytterligare kan konstateras, att vägsträckan
8243: arbeten ändamålsenligare och från ekonomisk         i Hauho vägmästardistrikt, till vilket Hauho
8244: synpunkt lönsammare sätt.                           och Tuulos kommuner nu hör, uppgår tili 209
8245:    I detta syfte har justeringar av gränserna       km, vilket hör tili de kortaste i landet. Av
8246: för vägmästardistrikten planerats i hela landet.    ekonomiska orsaker är det omöjligt att i fram-
8247: För att man skall kunna nå en ekonomiskt för-       tiden upprätthålla e1Jt vägmästardistrikt av
8248: månlig lösning har ett av målen varit, att det      denna storlek. Det är inte heller möjligt att tili
8249: inom varje vägmäsuardistrikt borde finnas ca        detta ansluta mera väg, eftersom de omkring-
8250: 400-500 km väg att underhål1a. Av denna             liggande vägmästardistriktens ekonomiska lön-
8251: anledning skulle man i vissa fall vara tvungen      samhet då skulle minska.
8252: att indra v·ägmästardistrikt.                          Frågan gäller en pian på jusitering av väg-
8253:    Vid planeringen av gränserna för vägmästar-      mästardistriktens gränser, vilka nu endast för-
8254:  distrikten har Tavastehus väg- och vattenbygg-     bereds. Beslut i frågan kommer att fattas då
8255:  nadsdistrikt föreslagit, att det nuv,arande väg-   den i början nämnda lagändringen träder i
8256: mästardistriktet i Hauho måtte indras och           kraft.
8257:      Helsingfors den 13 oktober 1977.
8258: 
8259:                                                                         Trafikminister Veikko Saarto
8260:                                               1977 vp.
8261: 
8262: Kirjallinen kysymys n:o 247.
8263: 
8264: 
8265: 
8266: 
8267:                                   Orrenmaa ym.: Opintolainan saamisen ehtona olevien varallisuus-
8268:                                      rajojen muuttamisesta.
8269: 
8270: 
8271:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8272: 
8273:    Vaitioneuvoston päätös opintotuesta heinä-           Eräs mahdollisuus 'tilanteen korjaamiseksi on
8274: kuulta 1977 kohtelee epäoikeudenmukaisesti           pyrkiä kehittämään opintotukea ns. välillisen
8275: keskituloisia palkanansaitsijoita, joiden varalli-   opintotuen muodoin. Tämä tarkoittaa, ettei
8276: suus määrää heidän lastensa saaman opinto-           pyritä selviämään pelkällä rahan jakamisella
8277: tuen suuruuden tai sen hylkäämisen. Tällaisen        opiskelijoille, vaan lisätään valtion tukea
8278: menettelyn voidaan katsoa jopa olevan perus-         opiskelijaruokailuun, oppimateriaalituotantoon,
8279: tuslaillinen kysymys, vaikuttaahan toisen ihmi-      opiskelija-asuntoihin, opiskelijoiden terveyden-
8280: sen varallisuus täysi-ikäisen saamaan tukeen tai     huoltoon jne. Toisin sanoen pyritään alenta-
8281: avustukseen.                                         maan opiskelusta opiskeli}alle koituvia meno-
8282:    Opintotuen jaossa noudatetaan siis ns. tarve-     ja. Tämä on edullisempi ja kontrolloidumpi ta-
8283: harkintaa, jota määrittelevät tulorajat ovat kui-    pa, sillä valmiit organisaatiot ovat jo olemassa
8284: tenkin liian alhaiset. Tarveharkinta on luon-        ja niitä kehittämällä päästään suuriin tehok-
8285: nollisesti asia, jota sinänsä voidaan pitää pe-      kuuslukuihin.
8286: rusteltuna, mutta esimerkiksi seumava tapaus            Tarveharkintakin syntyy itsestään, si1lä opis-
8287: tuskin on oikeudenmukainen: Helsingissä op1s-        kelija, jolla on riittävästi rahaa, ei asetu opis-
8288: kelee nuori, jonka vanhemmat asuvat maaseu-          kelija-asuntolaan eikä aterioi opiskelijaruokalas-
8289: tukaupungissa. Vanhempien luona on edelleen          sa. Halpakorkolsta lainaa taas on valmis otta-
8290: kaksi· koulua käyvää lasta. Perheessä on vain        maan sellainenkin opiskelija, joka tulisi talou-
8291: yksi ansaitseva, bruttotulo 3 300 mk/kuukausi.       dellisesti toimeen ilmankin sitä.
8292: Opiskeleva nuori anoo opintorahaa ( ei•takai-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8293: sinmaksettava tuen osa), mutta anomus hylä-          tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
8294: tään vanhempien ,tulojen suuruuden takia. Van-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8295: hemmilla on runsaasti menoja kotonaan, joten         tattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyk-
8296: rahaa ei riitä Helsinkiin lähetettäväksi. Opin-      sen:
8297: tolaina on mahdollista saada, mutta sen enim-
8298: mäismäärä on laskettu viime vuodesta (nyt                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8299: 6 800 mk/lukuvuosi). Kesäksi ei opiskelija                  ryhtyä opintolainan saamisen ehtona
8300: ole löytänyt ,töitä. Jos hän onnistuu saamaan               olevien varallisuusrajojen ja tulorajojen
8301: sivutoimen opintojen ohella, menettää hän seu-              nostamiseksi sekä ns. välillisen opinto-
8302: raavana vuonna opintolainankin omien tulojen                tukimuodon lisäämiseksi?
8303: takia (raja 10 000 mk/vuosi) .
8304:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1977.
8305: 
8306:          Juhani Orrenmaa                Juhani Sipiläinen              Terhi Nieminen
8307:          Irma Toivanen                  Anneli Kivitie                 Seppo Westerlund
8308:          Kerttu Hemmi                   Osmo A. Wiio                   Pekka Tarjanne
8309: 
8310: 
8311: 
8312: 
8313: 0877008481
8314: 2                                           1977 vp.
8315: 
8316: 
8317: 
8318: 
8319:                        E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e he 11 e.
8320: 
8321:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-         Verotettavan tulon ja omaisuuden rajat vah-
8322: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       vistaa valtioneuvosto vuosittain. Vanhempien
8323: mies, olette 9 päivänä syyskuuta 1977 päivä-       varallisuusasemaan kohdistuvan tarveharkinrtan
8324: tyn kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuvos-    lisääminen on aiheutunut ~itä; että opinwlai-
8325: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     noitustOlminta ilman tällaista · tarveharkintaa
8326: sanedustaja Juhani Orrenmaan ym. näin kuulu-       olisi ylittänyt rahalaitosten lainanantomahdol-
8327: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 247:          lisuudet.
8328:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Opiskelukustannusten alentamisen ··kannalta
8329:        ryhtyä opintolainan saamisen ehtona ole-    ovat merkittäviä toimenpiteet erityisesti opis-
8330:        vien varallisuusrajojen ja tulorajojen      kelijoiden asumis- ja ravintokustatlhustefi alen-
8331:        nostam1seksi sekä ns. välillisen opinto-    tamiseksi. Opiskelija-asuntoloiden vuokratason
8332:        tukimuodon lisäämiseksi?                    alentaminen edellyttäisi kuitenkin julkisten va-
8333:                                                    rojen huomattavaa lisäätnistä nykyisestään. Toi-
8334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      saalta pää- ja alivuokralaisina asuvien opiske-
8335: vasti seuraavaa:                                   lijoiden asumisen tukemis.essa sitäpaitsi tuskin
8336:                                                    on käytettävis,sä muuta rahöitustapaa kuin
8337:    Opintolainojen valtiontakauksen ja korko-
8338: tuen myöntämisessä on vanhempåen taloudelli-       opintotukilain mukainen välitön opintotuki.
8339:                                                    Ruokailupalvelujen olennaista laajentamista ei
8340: nen asema otettu aikaisempina vuosina huo-
8341:                                                    nykyisten organisaatioiden puitteissa voida ;to-
8342: mioon vain lukio- ja kansanopistoasteen opis-
8343:                                                    teuttaa.
8344: kelijoiden osalta. Opintovuoden 1977-78
8345: alusta lukien vanhempien taloudellinen asema          Hallitus seuraa tarkoin opintotukijärjestel-
8346: vaikuttaa opintolainatakausten ja korkotuen        män toimimista uusien säännösten alaisena. Mi-
8347: saantiin kaikilla koulutusasteilla. Huomattavaa    käli esim. tarveharkinnan toteuttaminen ny-
8348: kuitenkin on, ettei vanhempien varallisuutta       kyisessä mitassaan aiheuttaisi epäkohtia, halli-
8349: oteta huomioon sellaisten opiskelijoiden osalta,   tus tulee ottamaan sen huomioon seuraavaa
8350: jotka ovat täyttäneet 20 vuotta ennen opinto-      valtioneuvoston päätöstä tehtäessä.
8351: vuoden alkua ja asuvat opiskeluaikana kodin            Opintojen rahoitusjärjestelmän kehittämisek-
8352: ulkopuolella.                                      si tarvittavia toimenpiteitä on laajemmin sel-
8353:    Valtion varoista maksettavan opintorahan        vitellyt vuoden 1977 alussa mietintönsä jättä-
8354: myöntämisessä on vanhempien taloudellinen          nyt opintotuen kehittämistoimikunta. Toimi-
8355: asema vaikuttanut nykyisessä määrin useiden        kunnan mietintö on parhaillaan lausuntokier-
8356: vuosien ajan. Opintorahan uutena osana ole-        roksella. Tarkoituksena on tämän jälkeen sel-
8357: vassa asumislisässä otetaan kuitenkin huomioon     vittää, mihin uusiin valtion tuen lisäämistoi-
8358: myös 20 vuotta täyttäneiden, kodin ulkopuo-        menpiteisiin 'Olisi lähivuosien aikana taloudel-
8359: lella asuvien opiskelijoiden vanhempåen varal-     lisia edellytyksiä.
8360: lisuus.
8361:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 197'7. '' ··
8362: 
8363:                                                               Opetusministeri Kristian Gestrin
8364:                                              N:o 247                                              3
8365: 
8366: 
8367: 
8368: 
8369:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8370: 
8371:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Gränserna för den beskattningsbara inkoms-
8372: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ten och förmögenheten fastställs årligen av
8373: velse av den 9 september 1977 tili vederbö-        statsrådet. Den ökade behovsprövningen av för-
8374: rande medlem 1av statsrådet översänt avskrift      äldrarnas ekonomiska ställning har berott på
8375: av följande av riksdagsman Juhani Orrenmaa         att en studielångivning utan denna behovspröv-
8376: m. fl. undertecknade spörsmål nr 247:              ning skulle ha överskridit penningsinrättningar-
8377:                                                    nas möjligheter tili långivning.
8378:          Vilka åtgärder änmar Regeringen vid-         Med tanke på en sänkning av studiekostna-
8379:        ta för att höja de förmögenhets- och        derna är de åtgärder, som siktar tili en minsk-
8380:        inkomstgränser som är avgörande vid         ning av särskilt studerandenas boende- och
8381:        erhållandet av studielån, samt för att      förplägningskostnader, betydelsefulla. En sänk-
8382:        öka det s.k. indirekta studiestödet?        ning av hyvesnivån i studentbostäderna skulle
8383:                                                    dock förutsätta en betydande ökning av de
8384:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd.     offentliga medlen. Å andra sidan finns det
8385: samt anföra följande:                              vid stödjandet av de studerandes boende, vilka
8386:                                                    bor som huvud- ellet underhyresgäster, knap-
8387:     Vid beviljande av statsgaranti och räntestöd   past några andra tiligängliga finansieringsfor-
8388: för studielån har föräldrarnas ekonomiska ställ-   mer än det direkta studiestödet i enlighet med
8389: ning under tidigare år beaktats endast då det      lagen om studiestöd. Någon väsentlig utvidg-
8390: gällt studerande på gymnasie- och folkhögskole-    ning av förplägnadsservicen kan inte förverk-
8391: nivå. Från och med början av läsåret 1977-         ligas inom ramen för nuvarande organisation.
8392: 78 inverkar föräldrarnas ekonomiska s.tällning     Regeringen följer noggrant med hur studie-
8393: på erhållandet av studielånsgaranti och ränte-     stödssystemet fungerar i enlighet med de nya
8394: stöd på alla utbildningsnivåer. Det bör dock       bestämmelserna. Om t.ex. förverkligandet av
8395: observeras, att föräldrarnas förmögenhet inte      behovsprövning i dess nuvarande utsträckning
8396: beaktas för de studerandes del, som fyllt 20 år    skulle medföra olägenheter, kommer regeringen
8397: före studieårets början och under studietiden      att beakta detta då följande statsrådsbeslut
8398: bor utanför hemmet.                                fattas.
8399:     Vid beviljande av den studiepenning, som          De åtgärder som erfordras för utvecklandet
8400: utbetalas av statliga medel, har föräldrarnas      av 'studiefinansieringssystemet har utretts av
8401: ekonomiska ställning inverkat i nuvarande ut-      kommissionen för utvecklandet av studiestödet,
8402: sträckning under flera års tid. I det bostads-     som avgav sitt betänkande i börj an av år 1977.
8403: tiliägg, som utgör en ny del av studiepenning-     Betänkandet är för tillfället på remiss. Av-
8404: en, beaktas dock föräldrarnas förmögenhet även     sikten är att därefter utreda, vilka nya åtgär-
8405: då det gäller 20 år fyllda ~studerande som         der för en ökning av det statliga studiestödet
8406: bor utanför hemmet.                                det under de närmaste åren finns ekonomiska
8407:                                                    förutsättningar för.
8408:      Helsingfors den 12 oktober 1977.
8409: 
8410:                                                        Undervisningsminister Kristian Gestrin
8411:                                                  19.7.7. Yll·.·
8412:                                                     ;,   .  ";. ·~
8413: 
8414: 
8415: 
8416: 
8417: Kirjalliset kysymykset n:ot 248 ja 255.
8418: 
8419: 
8420: 
8421: 
8422: N:o 248.
8423: 
8424: 
8425: 
8426: 
8427:                                     E. Laine ym.: Wärtsilän Turun Telakalla tapahtuvien irtisano-
8428:                                        misten peruuttamisesta,
8429: 
8430: 
8431:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle .
8432: 
8433:   .Wärtsilän .Turun Telabn johto on iilmoit-                Wärtsrl:ä, kuten muutkin suurfirmat, saa. val-
8434: tanut.. tQimeenl>@nevansa l.ähiaikoilli!. ·. yhteensä    t~olta K-takuiden ja muiden tukiaisten mu:odos.-
8435: 1 300 työntekijän i:rtisatiDJni!sen, pakkolomau-         sa satoja miljoonia markkoja, mutta vastaavasti
8436: tukSt!n ja lyhennetylle työviikolle si'i.rtämi.sen.      Wärtsilä ja muut suurfirmat eivät pidä huolta
8437: Kuluvan vuoden loppu!:ln menn~ä pakkolo-                 työntekijöittensä työmahdollisuuksien turvaa-
8438: mautetaan 300 työntekijää j~ toimihenkilöä.              misesta. Mikäli valtio aikoo vastoin SKDLm
8439: Ensimmäisessä vaiheessa irtisanotaan 100 työn-           eduskuntaryhmän mielipidettä jatkaa va.stik-
8440: tekijää mutta. myöhemmin on tar;oituksena                keettoman tuen jakamista suuryhtiöille. olisi
8441: jatkaa.irtisanomisia. ·Hiljattain saman yhtymän          taloudellisen tuen ehdoksi asetettava sitou.m.us
8442: toimesta irtisanottiin. Taalintehtaalla kymme-           olla irtisanomatta ja pakko1omauttamatta työn-
8443: n~ä työntekijöitä.                                       tekijöitä ja toimihenkilöitä. Työnantajien ku-
8444:    Irtitsanomisten ja lomautusten syyksi on väli-        ri!in sarun.i.seksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin
8445: tetty laivatilausten puutetta. Tällainen ·tilanne        Wärtsilän Turun Telakan ja sellaisten SIUutyh-
8446: on osaksi seurausta siitä välinpitämättömyydes-          tymien siirtämiseksi valtion haltuun, jotka i~
8447: tä, . jolla suuret firmat ja maamme kauppavi-            sanovat ja pakko1omauttavat työntekijöitä.än.
8448: ranomaiset suhtautuvat Neuvostoliitosta tapah-               Edellä esitettyyn viitaten esitämme v1Utio.-
8449: tuvaan tuontiin. Esim. Wärtsi1ä-yhtymä ei ole            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin oojalla
8450: omissa hankinnoissaan, mm. Pernon laivatelak-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8451: kaa r~ennettaessa kiinnittänyt bu:omiota Neu-            vakslit .seuraavan kysymyksen:
8452: vostoliitosta tapahtuvan tuonnin lisäämiseen,
8453: jonka seurauksena olisi maamme viennin vas-                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8454: taava lisääminen. Esim. tämän hetken ·tilanne                        ryhtyä Wärtsilän Turun Telakan johdon
8455: osoittaa ··Neuvostoliiton tehneen ·ostoja 600                        ilmoittamien yhteensä 1 300 työnteki-
8456: l'Jltlj/ markan· arvosta enemmän. kuin mitä Suo-                     jän ja toimihenkilön irtisanomisten ja
8457: mi ·on ostanut Neuvostoliitosta.                                     pakkok>.mautusten peruuttamiseks.i?
8458:       Helsingissä. 9 päivänä syysku~t<t 1977.
8459: 
8460:                ·· Ensio ·.Laine                                          Anna--Liisa ·Jokinen
8461:                  ·oili Suomi                                             Arto Merisaari
8462: 
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 087700940K
8467: 2
8468: 
8469: N:o 255.
8470: 
8471: 
8472: 
8473: 
8474:                                     Sinisalo: Wärtsilä-yhtymässä suoritettujen pakkolomautusfetl pe- <
8475:                                         ruuttamisesta.
8476: 
8477: 
8478:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8479: 
8480:   Wärtsi.iä-yhtymä on yksi niistä maamme teol-             On myös laskettavissa, että esim. vuoden
8481: lisuusyrityks~stä,     jotka ovat viime aikoina         1975 K-takuut ovat tehneet yhtiölle noin puo-
8482: aåheuttaneet merkittävässä määrin työttömyyt-           let sen metatliteotlisuuden alalla maiksamien
8483: tä ja uhkaavat työntekijöitä laajoi1!la irti'S'<l.no-   palkkojen määrästä.
8484: mis- ja pakkolomatoimenpitcltlä.                           Nyt suoritettuja uusia toimenpiteitä työnte-
8485:   Yhtiössä suoritettiin . vuosina 1972-1975             kijäin vähentämiseksi perustellaan mm. kannat-
8486: miil:jiirdimittaisia investointitoimenpiteitä, jotka    tavuuden pavantamisella. Esim. ·Kotkarl teht:täi-
8487: kohottivat yhtiön liikevaihdon kaksinkertai~            ta koskevassa työntekijävähennysilmoituksessa·
8488: sestl.Tästä huolimatta työntekijämäärä yhtiös-          yhtiö mainitsee Kotkan saJarel1a olevan 'tuotan-'
8489: sä saliottuna ajanjaksona väheni yli 1 300 työn-        to1aitoksen lopettamisen erääksi perusteeksi kill- ·
8490: tekijällä~                                              pailukyvyn parantamisen,
8491:    Viime 'aikoina yhtiö on· voimistanut toimen-            Wärtsi'lä~yhtymä on kuitenkin viime vuosi-
8492: piteitä · työntekijäinsä määrän vähentämiseksi.         na jaklanut huomattavia voitto-osinkoja osak-
8493: Turussa. on tänä syksynä ilmoiltettu 1 300 työ-         keenomistajille. Varsinaisten osinkojen ohe'llla
8494: läisen ja toimihenldlön irtisanomilsesta ja pak-        esim. vuonna 1975 suoritettiin osakepääoman
8495: koloniautuksesta. Kotkassa yhtiö on juuri an-           korottamisen yhteydessä osakkeenomi!stajlitle 11-
8496: tariut julkisen i~moituksen koko kaupungin-             maisosakkeiden jako, joka käsitti 66 mitj. mk.,
8497: puoldsen tehdasyksikön toiminnan lopettami~             minkä lisäksi! vanhoille osakkeenomistajille an-
8498: sesta ja noin 200 työntekijän vähennyksestä.            nettiin mahdollisuus lisäosakkeiden hankintaan
8499:    Wäi:tsillä-yhtymä on myös yhtiö, joka saa            itselleen al'le pörssihinnan.
8500: h1vin huomattavan osan sHtä tuesta, jota val-              Kaikki edellä mairutut seikat saattavat yh-
8501: tiovalt·a yhä laajentuneessa määrin jakaa yksi-         tiön toimenpiteet, joilla se uhkaa voimakkaasti
8502: tyisille teollisuusyrityksille.                         lisätä työttömyyttä, hyvin omalaatuiseen valoon.
8503:     Esiin: ns. K-takuista on yhtiö saanut viime            On täysin hyväksymätöntä, että valtion laa-
8504: vuosina yksinään noin puolet. Kun vuonna                jentuneita tukitoimenpiteitä käytetään yksityi-
8505: 1975. jaettiin K-takuita kaikkiaan 390 miljoo-          sen yhtiön osakkeiden voittojen lisäämiseen ja,
8506: mtg,' s·ai Wärtsilä-yhtymä niistä 194 mlljoonaa         samaan aikaan suoritetaan ja suunnitellaan val-
8507: mk Edellisvuonna se oli saanut 90 miljoonaa.            taisia työntekijävähennyksiä.
8508: Viime vuonna K-takuina myönnettyjen valttion-              Hallituksen olisikin viipymättä ryhdyttävä
8509: avustusten määrä lisääntyi jo yli 500 milj.             toimenpiteisiin korjatakseen ne syvät epäkoh•
8510: markkaan, ja siitä varmaan jälleen suuri osa            dat, joita Wärtsflä-yhtym:än esimerkit osoittavat
8511: on annettu Wärtsrlä-yhtymälle, joskaan tätä             valtion teollisuuden tukijärjestelmässä esiinty-
8512: luku'a ei julkistettu.                                  vän.· Ne eivät tietenkään koske vain tätä yh-
8513:    Wärtsilä-yhtymä on saanut myös useista               tiötä.
8514: muista valtion tukilähteistä tukea toiminnal-              Hallitukselta odotetaan nyt aivan välittömiä
8515: leen ja valtion teollisuuden tukemistaimien laa-        toimenpiteitä Wärtsilä~yhtymän uhkaamien l~äa­
8516: jentuessa tämä tuki on jatkuvasti laajentumas-          jojen työntekijäirtisanomisten ja pakkolomau-
8517: sa.                                                     tusten estämiseksi. Siihen hallituksella täyty-
8518:    Yksistään K-tuen määrä on ollut ruin suuri,          nee merkittävänä Wärtsilä-yhtymän tukijana
8519: että jos summa olisi käytetty osakkeiden ostoon         olla mahdollisuuksia, ja jos niitä ei kuitenkaan
8520: yhtiöstä, Wärtsilä-yhtymä olisi valtiojohtoinen         olisi, on hallituksella käytettävissään lainsää-
8521: yhtiö.                                                  däntötie tällaisten valtuuksien saamiSeksi.
8522:                                                N:o 255                                                                  3
8523: 
8524:    Tällaisiin toimenpiteisiin hallitusta velvoittaa   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8525: se, että valtion laajentunutta tukea yksityiska-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8526: pitali:stis~lle teollisuusyrityksiUe on perusteltu    vaksi seuraavan kysymyksen:
8527: nimenomaan työllisyyttä tukevana toimena.
8528:    Yhtiö on itsekin menneinä vuosina puolus-                   Aikooko Hal1itus ryhtyä toimenpiteisiin
8529: te1lut esim. K-tukien oikeutusta sillä, että vai~              veivoittaakseen viime vuosina satoja
8530: tion tuen "päällimmäisenä tarkoituksena on tur-                miljoonia markkoja valtion erilaisia
8531: vata alan työllisyys", kuten Wärtsilä-yhtymän                  avustuksia saaneen WärtsiiJ.ä-yhtymän
8532: toimitusjohtaja T. Horn on Ahjo-lehdelle 3. 11.                peruuttamaan suoritt:amansa tai l,!Qkaa-
8533: 1976 loosunut.            ·                                    mansa työntekijävähennykset ja pakko-
8534:    Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-                lomautukset?
8535:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta I 977.
8536: 
8537:                                             Taisto Siniisalo
8538: 
8539: 
8540: 
8541: 
8542:                                                                                                           ~ : J
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                                                                                               ,., ',,
8548: 
8549: 
8550: 
8551: 
8552:                                                                                                  1T)j)
8553: 
8554:                                                                                                 ~ r r: .r. {1 f:! ~,.
8555: 4                                             1977 vp.
8556: 
8557: 
8558: 
8559: 
8560:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8561: 
8562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        mennessä oli näistä luovutettu 9 alusta ja yksi
8563: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra        oljynporauslautta. Samana a1kana saatiin 1
8564: Puhemies, 9 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn          uusi tilaus. Syyskuun 1977 lopussa tiLauskan-
8565: kirjeenne n:o 1661 ja 16 päivänä syyskuuta           nan arvo oli 5 730 mHj. markkaa; oltuaan ku-
8566: 1977 päivätyn kirjeenne n:o 1713 ohella toi-         luvan vuoden alussa vielä 7 400 milj. markkaa.
8567: mittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse-        Kun useita luovutuksia tapahtuu virelä tämän
8568: nelle jäljennökset kansanedustajien Ensio Läi-       vuoden puolella, vuoden lopun ti:laJUskannan
8569: neen ym. ja Taisto Sinisalon näin kuuluvista         arvo tu1ee olemaan 4 720 milj. markkaa. Ellei
8570: kirjallisista kysymyksistä:                          uusia tilauksia saada ensi vuoden puolivälissä
8571:                                                      tilauskannan arvo on enää 3 300 milj. mark-
8572:     Kysymys n:o 248:                                 kaa. Tilauskanta supistuisi näin 1 lh vuodessa
8573:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      alle puolen.
8574:         ryhtyä Wärtsilän Turun Telakan johdon            Tämän kehityksen myötä on syntynyt myös
8575:         ilmoittamien yhteensä 1 300 työntekijän      SUJUri uhka työpaikkojen vähenemiseen telakoil-
8576:         ja toimihenkilön irtisanomisten ja pak-      la. Telakoiden ilmoitusten mukaan uhkaa jo
8577:         kolomautusten peruuttamiseksi?               kuluvan vuoden aikana työpaikkojen vähene-
8578:     Kysymys n:o 255:                                 minen lähes 1100:1'1a. Vuoden 1978 maalis-
8579:                                                      kuun loppuun mennessä on telakoiden taholta
8580:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      arvioitu tapahtuvan samaa suuruusluokkaa ole-
8581:         siin veivoittaakseen viime vuosina sa-       va työvoiman vähennys. Työllisyystilanne
8582:         toja miljoonia markkoja valtion erilaisia    maamme telakoilla on näin ollen kaiken kaik-
8583:         avustuksia saaneen Wärtsilä-yhtymän          kiaan erittäin vakava ja huolestuttava.
8584:         peruuttamaan suorittamaosa tai uhkaa-
8585:         mansa työntekijävähennykset ja pak~              Hallitus on tässä tilantessa lähtenyt siitä,
8586:         lomautukset?                                 että nopeilla toimenpiteillä tulisi pyrkiä hallit-
8587:                                                      semaan ne muutokset ja uudelleen järjestelyt
8588:    Vastauksena edellä mainittuihin kysymyksiin       maamme telakoilla, jotka ovat pitemmän pääl-
8589: esitän kunnioittaen seuraavaa:                       le flmeisesti välttämättömät ilman, että joudut-
8590:    Laiv·anrakennusteollisuutemme vienti on vii-      taisiin kokonaisia paikkakuntia ravistaviin työl-
8591: me vuosien aikana muodostanut huomattavan            lisyyskriiseihin.
8592: osan koko metall!iteollisuutemme viennistä.              Ensimmäisenä toimenpiteenä kaJUppa- ja
8593: Laivanrakennusteollisuutemme on pystynyt toi-        teollisuusministeriö asetti jo vuoden 1976 jou-
8594: mimaan korkealla käyttöasteella pitempään            lukuussa työryhmän selvittämään kysymystä,
8595: kuin useat muut teollisuusmaiden telakat. Tämä       miten valtion toimenpitein voitaisiin parantaa
8596: on ollut mahdollista ensisijassa Neuvostoliittoon    kotimaisten telakoiden toimitusmahdollisuuk-
8597: suuntautuvan 'laivanrakennusteollisuuden vien-       sia kotimaisille varustamoille. Työryhmän suo-
8598: nin vuoksi sekä myös telakoittemme tuotannon         siitruksissa pyrittiin asettamaan kotimaiset va-
8599: rakenteen vuoksi. Tuotannossa on nimittäin           rustamot samaan asemaan ulkomaisten tilaajien
8600: edkoisrakenteisten alusten osuus merkittävän         kanssa tilattaessa laivoja kotimais11ta telakoilta.
8601: korkea.                                              Näistä suosituksista on nyt pääosa toteutettu,
8602:    Kansainvälinen telakkakriisi on kuitenkin ta-     lukuunottamatta K-takuitten ulottamista koti-
8603: voittamassa myös maamme telakoita. Suomen            maahan tapahtuviin toimituksiin. Koska kui-
8604: telakoiden tflauskanta oli kesäkuun lopulla ku-      tenkin kotimaisten varustamojen mahdol!lisuu-
8605: luvana vuonna 94 alusta, yhteensä 950 tuhatta        det ja kiinnoSIIJus tällä hetkellä yleensä hank-
8606: bruttorekisteritonnia, 5 öljynporauslauttaa, 2       kia uusia laivoja on entisestäänkin vähentynyt,
8607: laivarunkoa ja 56 proomua. Syyskuun loppuun          ei pelkästään tällä toimenpiteeLlä voida kuin
8608:                                            N:ot 248 ja 255                                                5
8609: 
8610: eräiltä osin parantaa kotimaisten telakoitten         si1n ohjaamaan nimenomaan Wärtsilä Oy:n te-
8611: työllisyys tilannetta.                                lakoille.
8612:     Kauppa- ja teo11isuusministeriö asetti viime         Mitä tulee Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakan
8613: kesäkuussa laajapohjaisen toimikunnan kartoit-        työllisyyteen lyhyellä tähtäyksellä, on yhtiön
8614: tamaan telakkateoJ.!Iisuutemme ongelmia sekä          taholta ilmoitettu, että yhtiö pyrkii sopeutta-
8615: ]yhye1lä että pitkällä tähtäyksellä ja tekemään       maan henkilöstönsä alenevaan tuotantomäärään
8616: ehdotuksia tarvittaviksi toimenpitdksi. Tässä         mahdofHsimman joustavasti. Yhtiön taholta on
8617: toimikunnassa ovat edustettuina valtiovalta,          i1moitettu, että periaatteena on lomautusten ja
8618: ammattiyhdistysliike ja telakkateoriisuus. Tälle      mahdolHsten irtisanomisten välttäminen ja pit-
8619: toimiironnalle on annettu varsin lyhyt määrä-         kitt:äminen kaikin käytettävissä olevin keinoin.
8620: a~ka ja se työskentelee tiiviin aikataulun puit-
8621: teissa konkreettisten ehdotusten tekemiseksi             Turun telakan kokonaisvahvuus on tä:Ilä het-
8622: tämän v""Uoden loppuun mennessä. Toimikunta           kellä n. 4 100 työntekijää ja 1 300 toi'lnihenkic
8623: on kartoittanut telakkateollisuuden tuotannon         löä. Heistä lomautettuna on lokakuun alun ti-
8624: ja työvoiman kehitystä ja ]ähitulevairsuuden ng-      lanteen mukaan alle 30 henkilöä, lyhennetyllä
8625: kymiä, maailman telakkateollisuuden kriisiä ja        työviiko1!1a n. 150 ja alkuvuodesta irtisanottuja
8626: tärkeimmissä laivanrakennusmaissa toteutettuja        n. 100 henkilöä. Niillä osastoilla, missä on mah-
8627:  telakkateollisuuden tukitoimenpiteitä sekä suo-      dollista, käytetään lyhennettyä työviikkoa. En-
8628: malaisten telalroiden toimintaedellytyksiä. Ko-       nakkovaroitus nelipäiväisestä työviikosta on an-
8629:  rostetusti ovart toimikunnassa tulleet esiin vuo-    nettu konepajan 400 työntekijälle ja 120 toimi-
8630: sina 1978-80 tarvittavat toimenpiteet.                henkilölle.
8631:      Välittömästi valtiovalta pyrkii parantamaan         Yhtiön Pernoon telakan työvoiman vahvuus
8632:  telakoitten työLlisyystilannetta neuvottelemalla     on sen sijaan siirtojen takia nousussa. Tämä
8633: mahdollisuuksista lisätoimituksiin Neuvostoliit-      edellyttää kuitenkin, että telakalta ti'lattujen
8634:  toon, mikä osaltaan edellyttää myös Neuvos-          LPG-laivojen tilaaja pystyy pitämään tilauk-
8635:  toliitosta tapahtuvan tuonnin lisäämistä. Val-       sensa voimassa, eikä peruutuksia tai lykkäyk-
8636: tiovalta pyrkii aientamaan suunniteltuja alus-        siä tule. Työl1isyyden turvaamiseksi siirtoja Tu-
8637:  hankintoja ja korjauksia työllisyystilanteen         run ja Pernoon telakoiden viilillä on edelleen
8638:  osalta vaikeimmiksi ajoiksi.                         suoritettava.
8639:      Voimakas kansainvälinen laskusuhdanne on            Mitä tulee Wärtsilä Oy:n Kotkan tuotanto-
8640:  kohdannut myös Oy Wärts.illä Ab:n telakkatoi-        laitosten Kotkan tehdasta koskevaan lopetta-
8641:  mintaa lisääntyneistä markkinaponnisteluista         mispäätökseen, on syytä todeta seuraavaa. Ra-
8642:  huolimatta. Tämän seurauksena myös telakoi-          kennus- ja telakkateollisuudessa va~llitseva las-
8643:  den tilauskanta on ehtymässä varsin vähäiseksi.      kusuhdanne on koetellut erityisen voimakkaas-
8644:  Yhtiön metalliteollisuudessa työskentelevän          ti Wärtsilän Kotkan tehdasta, joka on toiminut
8645:  henkilöstön kokonaisvahvuus ilman tytäryhtiöi-       pääasiassa näillä kahdella toimialalla. Kotkan
8646:   tä on n. 14 000 henkilöä. Kuluvana vuonna on        tehtaiden tilauskanta on jatkuvasti heikentynyt.
8647:  yhtiön telakoiden henkilöstö alkanut vähentyä        Kotkan tehdas on pyrkinyt turvaamaan toimin-
8648:   tähän mennessä lähinnä luonnollisen menovaih-       taansa ja työllisyyttään myös Neuvostoliittoon
8649:   tuvuuden ja eläkkeelle siirtymisen kautta. Kos-     suuntautuvan laivankorjaustoiminnan avulla.
8650:   ka on ilmeistä, että tilauskannan voimakas pie-     Esim. Kaspianmeren kalastusaluksia on korjattu
8651:   nentyminen merkitsee, että nykyistä työvoimaa       tähän mennessä 6 kappaletta. Vaikka uusista
8652:   ei ole mahdollista työM.istää ilman uusia toimen-   korjauksista neuvoteHaan jatkuvasti sekä Neu-
8653:   piteitä, on valtiovallan taholta katsottu vält-     vostoliiton että länsimaiden kanssa, ei tois-
8654:   tämättömäksi toisaalta pyrkiä suuntaamaan val-      taiseksi ole tälläkään alueella voitu välttyä
8655:   tiovallan hankintoja ja aluskorjauksia mm.          työllisyyden heikentymisestä loppusyksyn aika-
8656:   Wärtsilälie valtiovallan rahoitusmahdollisuuk-      na. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii Oy
8657:   sien puitteissa. Tässä tarkoituksessa valtioval~    Wärtsrlä Ab:n kanssa käytävissä keskusteluis-
8658:   ta tulee neuvottelemaan Wärtsilä-yhtymän            sa selvittämään minkälaisia mahdollisuuksia olisi
8659:   kanssa sHtä, miten yhtiö aikoo ylläpitää työl-      sellaisiin järjestelyihin, joilla toisaalta voitaisiin
8660:   lisyyden telakoillaan ja niiden alihankintayksi-    turvata Wärtsilän Kotkan tehtaitten toiminnan
8661:   köissä edellyttäen, että eräitä valtiovallan mah-   kohtuullinen kannattavuus ja toisaalta löytää
8662:   dolHsuuksien puitteissa olevia järjestelyjä ja      työntekijöiden kannalta nyt toteutumassa ole-
8663:   mahdollisia hankintoja ja korjauksia pyrittäi-      vaa ratkaisuvaihtoehtoa parempi tulos.
8664: 6                                               1977 vp.
8665: 
8666:   · Lotmksi on syytä todeta, että parhai11'llan is-   parantamiseksi. Näitten ehdotusten pohjalta tu-
8667: tuu työsuhdeturvan parantamista selvittävä toi-       lee halHtus varsin pikaisesti käsittelemään eri-
8668: mikunta, jonka määräaika päättyy marraskuun           laisia vaihtoehtoja työsuhdeturvan parantami-
8669: lopussa. Tämän toimikunnan tarkoituksena on           seksi.
8670: valmistella ehdotuksia yleisen työsuhdeturvan
8671:            .Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
8672: 
8673: 
8674:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
8675: 
8676: 
8677: 
8678: 
8679:  '\   '·
8680:                                           N:ot 248 ja 255                                          7
8681: 
8682: 
8683: 
8684: 
8685:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8686: 
8687:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagt 950 000 bruttoregisterton, och därtill 5
8688: anger har Ni, Herr Talman, med Era skrivelser       oljebormingsriggar, 2 skeppsskrov och 56
8689: av den 9 september 1977 nr 1661 och den             pråmar. Fram tili slutet av september hade 9
8690: 16 september 1977 nr 1713 till vederbörande         fartyg och en borrningsrigg levererats. Under
8691: medlem av statsrådet för avgivande av svar          samma tid hade man. fått en ny beställning.
8692: översänt avskrift av följande av riksdagsman        I slutet av september 1977 var orderstockarnas
8693: Ensio Laine m.fl. och riksdagsman Taisto Sini-      värde 5 730 miljoner mark mot 7 400 miljo-
8694: salo ställda skriftliga spörsmål:                   ner mark ännu i början av innevarande år.
8695:                                                     Då flera fartygsleveranser ,äger rum ännu i år,
8696:   Spörsmål nr 248:                                  kommer fartygen i order i slutet av året att tili
8697:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      sitt värde matsvara 4 270. lllilioner mark. Får
8698:      , taga för att återkalla de uppsägningar       man före mitten av nästa år inga nya beställ-
8699:        och tvångspermitteringar, omfattande         ningar, kommer förenämnda. värde att vara
8700:        sammanlagt 1 300 arbetstagare och            endast 3 300 miljoner mark. Orderstockarna
8701:        funktionärer, som meddelats av direk-        skulle alltså inom en tid av 1 ~ år minska med
8702:        tionen vid Wärtsilävarvet i Abo?             mer än hälften.
8703:                                                        En följd ·av denna utveckling är den stora
8704:   Spörsmål nr 255:                                  hotande möjligheten att man måste. minska ar-
8705:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        betsplatser på varven. Enligt varvens egna med-
8706:       att förplikta Wärtsilä-koncemen, viiken       delanden kan arhetsplatserna redan under · in·
8707:       erhållit hundratals miljoner mark i oli-      nevarande år böra minskas med 1100. En
8708:       ka statliga subventioner under de se-         ungefär lika stor minskning har på varvshål·
8709:       naste åren, att återkalla de arbetskrafts-    let. beräknats äga rum före slutet av mars må-
8710:       minskningar och tvångspermitteringar          nad 1978. Sysselsättningsläget på våra skepps-
8711:       som koncernen utfört eller hotat att          varv är allt som allt ytterst allvarligt och
8712:       utföra?                                       bekymrande.
8713:                                                        Regeringen har i denna situation utgått ifrån
8714:    Såsom svar på dessa spörsmål får ja:g vörd-      att man borde genom .snabbverkande åtgärder
8715: samt anföra: följande:                              söka bemästra de ändringar och omläggningar
8716:                                                     inom varvsindustrin i vårt land, vilka uppen-
8717:    Vår sk;eppsbyggnadsindustris export har un-      barligen är nödvändiga på lång sikt för att
8718: der de senaste åren utgjort en betydande del av     det inte skall uppstå sysselsättningskriser som
8719: hela metallindustrins export. Skeppsbyggnads-       drabbar hela orter.
8720: industrin har kunnat upprätthålla en hög drifts-       Såsom en första åtgärd tillsatte handels- och
8721: grad längre än flera andra skeppsvarv i industri-   industriministeriet redan i december 1976 en
8722: länderna. Detta har i första hand varit möjligt     arbetsgrupp med uppdrag att reda ut hut som
8723: taek vare den del av vår skeppsbyggnadsin-          man kunde genom statllga åtgärder förbättra
8724: dustris exportverksamhet, som riktat sig tili       de inhemska skeppsvarvens leveransmöjligheter
8725: Sovjetunionen, och även på grund av våra            i fråga om inhemska rederier. I de rekommen-
8726: skeppsvarvs speciella produktionstruktur. Inom      dationer som arbetsgruppen lämnade föreslogs,
8727: sagda produktion spelar nämligen byggandet av       att de inhemska rederieroa skulle sättas i lika
8728: specialkonstruerade fartyg en viktig roll.          ställning med utländska beställare när det gäl-
8729:    Den internationella varvkrisen håller likväl     ler att beställa fartyg hos inhemska skeppsva:rv.
8730: på att nå skeppsvarven även i vårt land. Våra       Huvuddelen av dessa rekommendationer har
8731: skeppsvarvs orderstockar omfattade mot slutet       nu genomförts, dock med undantag av rekom-
8732: av senaste juni månad 94 fartyg på samman-          mendationen Qm att K-garantisystemet skulle
8733: 8                                               1977 vp.
8734: 
8735: utsträckas tili att gälla även leveranser i eget       selsättas utan nya åtgärder har man på stats-
8736: land. Då de inhemska rederiernas möjligheter           maktens håll ansett det nödvändigt att å andra
8737: tili och intresse för att för ögonblicket över-        sidan söka rikta statsmaktens anskaffningar och
8738: huvud anskaffa nya fartyg har dock ytterligare         fartygsreparationsverksamhet t.ex. tili Oy Wärt-
8739: minskat från den redan eljest ganska låga ni-          silä Ab inom ramen för statsmaktens finansie-
8740: vån, kan man enbart genom denna åtgärd för-            ringsmöjligheter. I detta syfte kommer stats-
8741: bättra sysselsättningen på inhemska skeppsvarv         makten att med Wärtsiläkoncernen underhandla
8742: endast tili vissa delar.                               om på vilket sätt som bolaget ämnar upprätt-
8743:    Handels- och industriministeriet tillsatte se-      hålla sysselsättningen på sina varv och hos
8744: nasie' juni inånad en på bred bas fungerande           dessas underleverantörer förutsatt att man skul-
8745: kommission med uppdrag att reda ut varvs-              le f~)rsöka rikta vissa arrangemang och even-
8746: indus.trins. problem på såväl kort som längre          tuella anskaffningar och reparationsuppdrag tili
8747: sikt · och utarbeta förslag till erforderliga åtgär-   Oy Wärtsilä Ab:s skeppsvarv.
8748: der. Vid kommissionen är statsmakten, fack-                Beträffande det kortsiktiga sysselsättnings-
8749: förel,liligsr6relsen och varvsindustrin represen-      läget på Oy Wärtsilä Ab: s varv i Åbo har
8750: terade. Kommissionen har fått en ganska kort           man från bolaget meddelat, att såsom en prin-
8751: mandattid och skall arbeta enligt en tät tid-          cip gäller att man med alla tillbudsstående me-
8752: tabell ·får att framlägga sina konkreta förslag        del söker undvika och uppskjuta permitteringar
8753: före ·titgången av innevarande år. Kommissio-          och eventuella uppsägningar.
8754: neh har · sökt kartlägga produktionens och ar-             Personalstyrkan på Åbovarvet är för ögon-
8755: betskråftens utveckling och utsikter i den när-        blicket sammanlagt ca 4 100 arbetstagare och
8756: maste ·framtiden inom varvsindustrin, den kris         1 300 funktionärer. Permitterade av dessa var i
8757: sörn rå.der inom varvsindustrin i hela världen,        början av oktober mindre än 30 personer, en
8758: de stödformer för varvsindustrin som förverk-          kortare arbetsvecka tillämpades i fråga om
8759: ligats i de viktigaste skeppsbyggarländerna samt        150 personer och antalet de arbetstagare som
8760: verksamhetsbetingelserna för de finska skepps-         uppsagts tidigare i år uppgick tili ca 100. En
8761: varveh. Åtgärderna för åren 1978-80 har                kortare arbetsvecka tiligrips på de avdelningar
8762: tilimätts speciellt stor vikt i kommissionens          där det är möjligt. Varsel om en fyradags-
8763: arbete.                                                vecka har meddelats de 400 arbetstagare och
8764:     Direkta åtgärder genom vilka statsmakten           120 funktionärer som är anställda vid maskin-
8765: söker förbättra sysselsättningsläget på skepps-        verkstaden.
8766: varven är att man inleder förhandlingar om                 På bolagets varv i Perno är arbetskraftsstyr-
8767: möjligheter tili ytterligare leveranser tili Sovjet-   kan däremot på grund av de överföringar som
8768: unionen, vilket som dock förutsätter att även          man utfört stadd i ökning. Detta förutsätter
8769: vår import från Sovjetunionen bör ökas. Stats-         dock att beställaren av LPG-fartyg förmår att
8770: makten kommer att i mån av möjlighet försöka           hålla fast vid sin beställning och att inga åter-
8771: påskynda planerade fartygsanskaffningar och            kallelser och uppskov förekommer. Överfö-
8772: reparationer så att de skulle infalla på de tids-      ringar av arbetskraft mellan varven i Åbo och
8773: perioder som ur sysselsättningssynpunkt kom-           Perno i syfte att trygga sysselsättningen bör
8774: mer att vara speciellt svåra.                          även i fortsättningen utföras.
8775:     Den svåra internationella lågkonjunkturen              Beträffande nedläggningsbeslutet angående en
8776: har trots de effektiverade marknadsföringsan-          av Oy Wärtsilä Ab:s produktionsanläggningar
8777: strängningarna drabbat även Oy Wärtsilä Ab:s           i Kotka är det skäl att konstatera följande. Den
8778: varvsverksamhet. Tili följd härav håller order-        inorn bygg- och varvsindustrin rådande ned-
8779:  stockarna på bolagets varv på att minska radi-        gångsperioden har hemsökt speciellt hårt just
8780: kalt. Totalstyrkan av den personai som arbetar         Wärtsiläs fabrik i Kotka som huvudsakligen
8781: inom rnetallindustri i bolaget, dotterbolagen          fungerat inom nyssnämnda två branscher. Or-
8782: undantagna, är ca 14 000. Under innevarande            derstockarna vid fabriken har fortgående för-
8783: år har personalen på bolagets olika varv börjat        svagats. Fabriken har försökt trygga sin verk-
8784: minska tillsvidare närmast genom naturliga av-         samhet och sysselsättning bl.a. genom att ut-
8785: träden och pensioneringar. Då en uppenbarlig           föra fartygsreparationer för Sovjetunionen.
8786: konsekvens av orderstockarnas kraftiga minsk-          T.ex. fiskefartyg från Kaspiska havet har hit-
8787: ning är att. nuvarande arbetskraft inte kan sys-       tills reparerats sex styck. Trots de under-
8788:                                         N:ot 248 ja 255                                           9
8789: 
8790: hand.Iingar om nya reparationsuppdrag som         vinkel vore bättre än det lösningsalternativ
8791: ständigt pågår mellan bolaget och både sovje-     som håller på att förverkligas.
8792: tiska och västerländska rederier har man tills-      Tili slut är det skäl att hänvisa tili den kom-
8793: vidare inte heller på detta område kunnat und-    mission som fått i uppdrag att utreda möjlig-
8794: vika en ytterligare försämring av sysselsätt-     heter till bättre skydd i fråga om arbetsförhål-
8795: ningsläget på senhösten. Handels- och industri-   landet. Kommissionens mandattid utgår i slutet
8796: ministeriet vinnlägger sig om att genom under-    av november och syftet med den är utarbetning
8797: hand.Iingar med Oy Wärtsilä Ab kartlägga          av förslag tili förbättring av det allmänna ar-
8798: möjligheterna till sådana arrangemang genom       betsförhållandeskyddet. Regeringen kommer att
8799: vilka man skulle kunna dels trygga en skälig      med utgångspunkt i dessa förslag i brådskande
8800: lönsamhet för Wärtsiläs fabriker i Kotka, dels    ordning överväga de olika alternativ som finns
8801: uppnå ett resultat som ur arbetstagarnas syn-     på sagda område.
8802:      Helsingfors den 24 oktober 1977.
8803: 
8804: 
8805:                                                   Handels- och industriminister Eero Rantala
8806: 
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 2 087700940K
8811:                                              1977 vp.
8812: 
8813: Kirjallinen kysymys n:o 249.
8814: 
8815: 
8816: 
8817: 
8818:                                  Kortesalmi: Luonnonmarjojen raakana poimimisen estämisestä.
8819: 
8820: 
8821:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8822: 
8823:     Eduskunnan kyselytunnilla 19. 5. 1972 esitti raakilerohmuamisesta. Hillastus merkitsee Poh-
8824: allekirjoittanut kansanedusllaja Kortes.almi suul- jois-Suomessa paikallisväestölle huomattavaa li-
8825: lisen kysymyksen suomuutaimen raakoina poi- säansiotJa, ja mikäli poimintaa ei täällä rajoiteta
8826: mimisen ehkäisemisestä. Kysymys kuului: "Ai- j<a raakoina poimintaa estetä, jäävät paikkakun-
8827: kooko hallitus ryhtyä toimiin laajamittaisen jo- talaiset ilman hilloja ja hillatuloja.
8828: kakesäisen suomuutaimen raakoina poimimisen             Mainittakoon vertailun vuoksi, että esim.
8829: ehkäisemiseksi?" Lisäkysymys kuului: "Eikö Norjassa marjaseutujen väes.töllä on oikeus
8830: hallitus edes voisi ryhtyä julkisen sanan väli- muodostaa alueellaan erityisiä marjakuntia, joi-
8831: tyksellä järjestämään valistustoimintaa tällaisen den asukkailla on yksinoikeus poimia alueensa
8832: raakoina poimimisen ehkäisemiseksi?" Kyselyi- marjat ja määrätä poiminnan alkamishetki.
8833: hin vastauksen antaneen ministeri Ahti Fred-            Puolukan ja hillan raakoina poiminnan rajoit-
8834: rikssonin suhtautuminen marjojen raakoina poi- tamisesta koituisi em. keskusliikkeiden ( Kes-
8835:  mimisen ongelmaan oli selvästi vähättelevä.          kon, OTK:n, SOK:n, Tuko:n) sekä Chymos-
8836:     Kuitenkin jo heinäkuulla samana kesänä yhtiön ja Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen
8837:  ( 1972) vaativat puolukan j>a hillan raakoina asiantuntijakäsityksen mukaan teollisuudellem-
8838: poiminnan ehkäisemistä eräät johtavat keskus- me ja ulkomaanviennillemme sekä kuluttajille
8839:  liikkeet sekä mm. Pohjois-Karjalan maatalous- mm. seuraavia etuja:
8840:  keskus, vähittäiskauppa ja Chymos-yhtiö maata-
8841:  lousministeriölle jättämässään kirjelmässä. Ky-        - marjojen luontainen ravintoarvo, maku,
8842:  seiset yhteisöt eshtivät mm., että metsiemme väni ja aromi pääsisivät esiin
8843:  arvomarjat puolukka ja hilla eli lakka ( suomuu-       - marjanpoiminta nopeutuisi, koska kypsien
8844:  rain) olisi rauhoitettava ja että poiminnan alka- marjojen poiminta on joutuisampaa kuin raako-
8845:  misluvat myönnettäisiin vuositt·ain sadon kyp- jen
8846:  symisen myötä.                                         - kypsät marjat kestäisivät paremmin pit-
8847:      Keskusliikkeiden ja marjanjalostajien huolen- kiäkin kuljetusmatkoja
8848:  aihe maamme marjasadon asianmukaisesta tal-            - kypsistä marjoista, hilloista ja puolukois-
8849:  teenotosta on erittäin perusteltu. Hilla- ja puo- ta, valmistetut tuotteet olisivat todella hillan ja
8850:  lukkasadon runsaudestakin huolimatta hätäisim- puolukan makuisia
8851:  mät marjastajat poimivat marjat jo raakileina.         - kypsät korkealuokkaiset marjat ovat ky-
8852:  Kuitenkin keinotekoisesti kypsytetty marja on syttyjä vientituotteita
8853:  säilyvyydeltään, maultaan ja ravintoarvoltaan          - hyvästä marj·alaadusta maksetaan myös ul-
8854:  heikko, ja ostajalle ja jalost•ajalle siitä aiheutuu komailla korkeampi hinta kuin huonosta, ja
8855:   jatkuvaa harmia. Kaupan keskusliikkeet koros- maamme saisi hyvän maineen korkealuokkaisen
8856:   tavat, että raakoina poimimisen ehkäiseminen marjan toimittajana, jos raakoina poiminta estet-
8857:   on myös marj.astajien oma etu, koska pettynyt täisiin.
8858:   ostaja helposti varoo ostamasta huonoa tavaraa
8859:   samalta huonon marjan myyjältä.                       Edellä es:itetyn perusteella ja viitaten mar-
8860:      Raakoina poimitut hillat ja puolukat pilaa- janpoiminnan merkitykseen erityisesti syrjäseu-
8861:   vat joka kesä hyvääkin marjaa suuria määriä. tujen asujamiston j.a pienituloisten ja nuorten
8862:   Kuluttaja ei osta ruskeanmustaksi muuttunutta sekä eläkeläisten merkittävänä sivutulojen han-
8863:   puolukkaa eikä harmaanvaaleaa hillaa.               kintakeinona samoin kuin marjanviennin mer-
8864:      Pohjoisilla kehitys·alueillamme, mm. Lapissa, kitykseen esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
8865:   paikalliset asukkaat OV'at närkästyneitä turistien 1 momentin perusteella valtioneuvoston asian-
8866: 0877008334
8867: 2                                            1977Vp.
8868: 
8869: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-          muurainten, mustikoiden ja puolukoiden
8870: myksen:                                                laajamittaisen raakoina poimimisen eh-
8871:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        käisemiseksi tarvittavissa puitteissa?
8872:        miin luonnonmarjojen, erityisesti suo-
8873:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1977.
8874: 
8875:                                      J. Juhani Kortesalmi
8876:                                               N:o 249                                                3
8877: 
8878: 
8879: 
8880: 
8881:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
8882: 
8883:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-        Luonnonmarjojen raakana poimimisen kieltä-
8884: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        minen edellyttää, että asJ.asta säädetään lailla.
8885: mies, olette 9 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn      Kiellon antaminen aiheuttaisi kuitenkin mel-
8886: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        koisia .tulkintavaikeuksia harkittaessa sitä, mil-
8887: asianomaiselle jäs·enelle jätjennöksen kansan-      loin marja on kiellon tarkoittamalla tavalla raa.
8888: edustaja Kortesalmen näin kuuiurvasta kirjalli-     ka ja milloin marjojen r·aakana poimiminen on
8889: sesta kysymyhestä n:o 249:                          laajamittaista. Lisäksi olisi kiellon noudattami-
8890:                                                     sen valvonta käytännössä mahdotonta. Kun
8891:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   myöskään viljeltyjen marjojen poimimista raa-
8892:       . mlin luonnonmarjojen, erityisesti suo-      kana ei ole kielletty ja kun luonnonvaraisten
8893:         muurainten, mustikoiden ja puolukoiden      marjojen sadosta vuosittain kerätään talteen
8894:         l~aj·amittaisen raakoina poimimisen eh-     vain noin 5 %, ei luonnonvaraisten marjojen
8895:         miHsemiseksi tarvittavissa puitteissa?      raakana poimiminen ole sen laatuinen ongelma,
8896:                                                     jonka hoitamiseksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä
8897:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimenp1teisiin.
8898: vasti seuraavaa:
8899:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1977.
8900: 
8901: 
8902:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
8903: 4                                          1977 vp.
8904: 
8905: 
8906: 
8907: 
8908:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8909: 
8910:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ett förbud mot plockning av omogna vilda
8911: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         bär förutsätter stadgande i lag. Ett förbud
8912: velse av den 9 september 1977 tili vederbö-       skulle dock leda tili betydande tolkningssvårig-
8913: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      heter vid övervägandet av huruvida bäret är
8914: av följande av riksdagsman Kortesalmi ställda     omoget på i förbudet avsett sätt och huruvida
8915: spörsmål nr 249:                                  plockningen av bären som omogna varit om-
8916:                                                   fattande. Dessutom skulle det vara omöjligt
8917:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta        att i praktiken övervaka att förbudet efter-
8918:        åtgärder för att i nödig utsträckning      levs. Då det heller inte är förbjudet att ploeka
8919:        förebygga omfattande plockning av          odlade bär i omoget tillstånd och då endast
8920:        vilda bär, särskilt hjortron, blåbär och   ca 5 % av de vilda bären årligen skördas, är
8921:        lingon, i omoget tillstånd?                plockningen av vilda omogna bär inte ett prob-
8922:                                                   lem av den karaktären att det skulle kräva
8923:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skyndsamma åtgärder.
8924: samt anföra följande:
8925:      Helsingfors den 10 oktober 1977.
8926: 
8927: 
8928:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
8929:                                                1977 vp.
8930: 
8931: Kirjallinen kysymys n:o 250.
8932: 
8933: 
8934: 
8935: 
8936:                                   Järvenpää: Susien aiheuttamien menetysten korvaamisesta.
8937: 
8938: 
8939:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8940: 
8941:    Usean vuoden ajan on Satakunnan ja Vaasan          kannattajat löytyvät sieltä, lDlssa susia ei ole
8942: läänin rajakuntien alueella asustanut susia. Ne       ihmisten huolena, ja jotka eivät henkilökoh-
8943: ovat raadelleet hirviä ja käyneet karjan kimp-        taisesti joudu kärsimään menetyksiä tai joudu
8944: puun Isojoella, Honkajoella, Merikarvialla ja         pelkoon susien vuoksi. Onko tarkoitus odot-
8945: Siikaisissa. Honkajoen Rynkäisten kylässä ovat        taa niin kauan, että sudet käyvät lapsien kimp-
8946: sudet vainonneet karjaa koko kesan ja syk$yn.         puun ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin su-
8947: Ne raatelivat Juhani Vehmaston karjasta mul-          sien rauhoittamisen lopettamiseksi? Näin kysy-
8948: lin, Arvo Vehmaston ja Siikaisissa Erkki Sali-        vät monet ihmiset.
8949: nein karjasta vasikan. Susien pelko on pakotta-          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
8950: nut maanviljelijät pitämään karjansa talojen          päiväjärjestyksen 37 §:n l momenttiin esitän
8951: lähettyvillä olevilla laitumilla lisärehuilla ruok-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8952: kien, sillä kaukaisemmille laitumille karjaa ei       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
8953: ole uskallettu viedä. Tämä on aiheuttanut mo-
8954: nille tiloille useiden tuhansien markkojen yli-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8955: määräiset kustannukset, joita tiettävästi ei ku-             ryhtyä susien rauhoittamisen peruutta-
8956: kaan korvaa. Syksyn tullen pelätään susien pen-              miseksi, mahdollisesti riittävän suuren
8957: tujen kasvaessa tulevan vieläkin röyhkeäm-                   tapporahan maksamiseksi ja susien ai-
8958:  miksi. Susien hirvenvasoille ja muulle riistalle            heuttamien taloudellisten menetysten
8959:  aiheuttamien tuhojen lisäksi hirvet ovat huo-               korvaamiseksi sekä henkisen pelon ja
8960: mattavassa määrin väistyneet niiltä alueilta.                vaaran poistamiseksi erityisesti lasten
8961: Kaiken lisäksi sivukylistä kouluun menevät lap-              tutvallisuuden takaamiseksi niillä alueil-
8962: set ovat peloissaan ja ihmiset kyselevät neu-                la, joissa susista on muodostunut vakava
8963: vottom.ina, miksi susi on rauhoitettu, kun niistä            vaara ihtnisille?
8964: kerran on päästy eroon? Maaseudulla on ylei-
8965: sesti vallalla käsitys, että susien rauhoituksen
8966:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1977.
8967: 
8968:                                            Matti Järvenpää
8969: 
8970: 
8971: 
8972: 
8973: 0877008378
8974: 2                                            1977 vp.
8975: 
8976: 
8977: 
8978: 
8979:                         E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
8980: 
8981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     ihmiseen, kotieläimeen tai poroon kohdistuvan
8982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pakottavan vaaran torjumiseksi on välttämä-
8983: olette syyskuun 13 päivänä 1977 päivätyn kir-       töntä. Asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8984: jeenne ohella· toimittanut valtioneuvoston asian-   kuuta 1978 ja on voimassa joulukuun loppuun
8985: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     1979.
8986: Järvenpään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Kun uuden asetuksen mukaan sutta saadaan
8987: myksestä n:o 250:                                   poronhoitoalueen lisäksi metsästää talviaikana
8988:                                                     myös niiden maan itärajaan rajoittuvien kuntien
8989:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alueilla, joissa susikanta on voimakkaimmin
8990:        ryhtyä susien rauhoittamisen peruutta- lisääntynyt ja joissa myös useimmat susien koti-
8991:        miseksi, mahdollisesti riittävän suuren eläimille aiheuttamat vahingot ovat tapahtuneet,
8992:         tapporahan maksamiseksi ja susien ai- odotetaan maan susikannan ja sen kotieläimille
8993:         heuttamien taloudellisten menetysten aiheuttamien vahinkojen muutoksen johdosta
8994:         korvaamiseksi sekä henkisen pelon ja merkittävästi vähentyvän. Maan muissa osissa
8995:        vaaran poistamiseksi erityisesti lasten joissa susien esiintyminen on ollut satunnaista
8996:         turvallisuuden takaamiseksi niillä alueil- ja niiden aiheuttamat vahingot petoeläinten
8997:         la, joissa susista on muodostunut vakava kokonaisuudessaan aiheuttamiin vahinkoihin
8998:         vaara ihmisille?                            verrattuna olleet suhteellisen vähäisiä, on susi-
8999:                                                     kantaa tarkoitus säädellä maa- ja metsätalous-
9000:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriön tarvittaessa myöntämien poikkeus-
9001: vasti seuraavaa:                                    lupien avulla siten, että susikanta säilyy maas-
9002:   Susi rauhoitettiin suden rauhoittamisesta an- samme elinkelpoisena mutta kuitenkin siinä
9003: netulla asetuksella (749/73) vuonna 1973 po- määrin harvana, etteivät sen aiheuttamat va-
9004: ronhoitoaluetta lukuunottamatta koko maassa hingot muodostu kohtuuttomiksi millekään
9005: vuoden 1977 loppuun. Rauhoittamisen jälkeen väestöryhmälle.
9006: on susikanta lisääntynyt erityisesti eräillä valta-    Petoeläimistä ei vuoden 1975 jälkeen ole
9007: kunnan itärajaan rajoittuvilla alueilla.             maksettu tapporahaa. Kun suden metsästyk-
9008:   Kuluvan lokakuun 7 päivänä annettiin asetus seen alueilla, joilla se on ollut sallittua, on
9009: karhun, suden ja ahman metsästämisestä. Tämän ollut riittävästi halukkaita ilman tapporahaakin,
9010: asetuksen mukaan sutta saa metsästää poron- ei sen suorittamista ole pidettävä tarpeellisena.
9011: hoitoalueelia koko vuoden sekä Kuhmon, Nur-            Suden samoin kuin muidenkin petoeläinten
9012: meksen, Lieksan, Ilomantsin, Tuupovaaran, aiheuttamat vahingot korvataan Eduskunnan
9013: Tohmajärven, Värtsilän ja Kiteen kunnissa tarkoitusta varten myöntämän määrärahan puit-
9014: syyskuun 1 päivän alusta maaliskuun 31 päivän teissa valtioneuvoston päätöksen (251/63) mu-
9015: loppuun. Muutoin susi on rauhoitettu. Asetuk- kaisesti mahdollisimman täysimääräisesti.
9016: sen mukaan susi samoin kuin karhu tai ahma             Toistaiseksi ei sudesta sen rauhoitusaikana
9017: saadaan kuitenkin verekseltä tappaa, mikäli se ole todettu olleen vaaraa ihmisille.
9018:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1977.
9019: 
9020:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
9021:                                             N:o 250                                               3
9022: 
9023: 
9024: 
9025: 
9026:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
9027: 
9028:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      för avvärjande av överhängande mot människa,
9029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      husdjur eller ren riktad fara. Förordningen
9030: av den 13 september 1977 tili vederbörande         träder i kraft den 1 januari 1978 och gäller
9031: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tili utgången av december år 1979.
9032: jande av riksdagsman Järvenpää så lydande             Emedan enligt den nya förordningen vargen
9033: skriftliga spörsmål nr 250:                        får jagas utom inom renskötselområdet vinter-
9034:                                                    tid jämväl inom de kommuner som ligger vid
9035:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     östgränsen där vargstammen förökats starkast
9036:        taga för upphävandet av fredningen av       och inom vilka även de av vargen förorsakade
9037:        vargen, erläggande av en eventuell, till-   skadorna på husdjur har inträffat, emotser man
9038:        räckligt hög skottpenning för varg och      att vargstammen i landet och de på husdjur
9039:        för ersättande av de ekonomiska för-        förorsakade skadoma med anledning av änd-
9040:        luster vargarna åstadkommit samt för        ringen kommer att minska märkbart. I landets
9041:        eliminerandet av själslig fruktan och       övriga delar har varg uppträtt sporadiskt och
9042:        fara för garanterandet av speciellt bar-    de härav förorsakade skadornas andel av de
9043:        nens trygghet inom de områden, inom         skador som rovdjuren totalt förorsakar har
9044:        vilka vargen blivit en allvarlig fara för   varit jämförelsevis liten. Det är meningen att
9045:        människan?                                  reglera vargstammen medels av jord- och skogs-
9046:                                                     bruksministeriet vid behov beviljade särskilda
9047:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          tillstånd sålunda, att vargbeståndet i vårt land
9048: anföra följande:                                   bibehålles livsdugligt men dock så glest, att
9049:    Vargen fredades tili utgången av år 1977        inte de skador som det förorsakar blir oskäliga
9050: genom förordningen om fredning av varg (749/        för någon befolkningsgrupp.
9051: 73) år 1973 i hela landet med undantag av              Sedan år 1975 har skottpenning inte ut-
9052: renskötselområdet. Sedan fredningen trätt i        betalats för fällandet rovdjur. Då det inom de
9053: kraft har vargen ökat speciellt inom vissa om-     områden, där jakt på varg varit tillåten, funnits
9054: råden som gränsar tili riksgränsen i öster. Den    tillräckligt villiga även utan skottpenning, får
9055: 7 innevarande månad gavs förordning om jakt        erläggandet av sådan anses vara obehövlig.
9056: på bjöm, varg och järv. Enligt denna förord-           De skador som förorsakas av varg liksom
9057: ning får vargen jagas under hela året inom          även av andra rovdjur ersättes inom ramen för
9058: renskötselområdet samt i Kuhmo, Nurmes,            det anslag Riksdagen beviliat för ändamålet
9059: Lieksa, Ilomantts, Tuupovaara, Tohmajärvi,          och i enlighet med statsrådets beslut ( 251/
9060: Värtsilä och Kitee kommuner från och med            63) och om möjligt tili sitt fulla totalbelopp.
9061: den 1 september tili och med den 31 mars.              Tillsvidare har det inte konstaterats att
9062: För övrigt är vargen fridlyst. Enligt förord-       vargen under sin fridlysningstid skulle ha inne-
9063: ningen får varg liksom björn eller järv dock        burit fara för människan.
9064: på bar gärning dödas, ifall detta är nödvändigt
9065:       Helsingfors den 10 oktober 1977.
9066: 
9067:                                                                          Minister Veikko Saarto
9068:                                                 1977 vp.
9069: 
9070: Kitjallinen kysymys n:o 251.
9071: 
9072: 
9073: 
9074: 
9075:                                     Liedes ym.: Metsätöiden jatkamisesta Pudasjärven Olvassuon
9076:                                         alueella.
9077: 
9078: 
9079:                           Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
9080: 
9081:       Kansalli.spuistokomitean suosituksen mukai-      luonnonpuisto, jolla kulkeminenWn olisi luvan-
9082:   sesti on suojelusuunnitelmaan kuuluvat valtion       varaista. Rauhoitus tapahtuisi soidensuojelua
9083:  maat pantu välittömästi toimenpidekieltoon.           varten.
9084:   Tämä on aiheuttanut runsaasti lisää työttö-             Kuitenkin metsähallituksella on alueelle jo
9085:   myyttä ensi talveksi alueilla, joihla työllisyys-    monia vuosia vanha hakkuusuunnitelma, jossa
9086:   tilanne jo nyt on sietämättömän huono. Komi-         leimaukset on jo suoritettu, ja haiklkuiden piti
9087:   tea antaa mietinnössään ymmärtää, että koska         al!kaa syyskuussa 1977 ja jatkua monen vuoden
9088:   esitettyjen kansa1Jlis- ja luonnonpuistojen perus-   ajan.
9089:   tamisaikataulu ulottuu 2010-luvulle saakka, eh-         Alue on nyt pantu toimenpidekieltoon. Viisi-
9090:   ditään perustamisesta aiheutuvia haittoja työlli-    toista miestä on sanottu irti ja työttömyysvai-
9091:   syydelle ja hakkuumahdoHisuuksien vähentymi-         kutus ulottuisi talvel!la 50 mieheen, kun hak-
9092:   selle sitä ennen hoitaa. Käytännössä haitat ovat     kuiden pitäisi olla täydessä käynnissä. Pudas-
9093:   suuressa mitassa jo nyt astuneet voimaan ilman,      järven kaltaisessa kunnassa, jossa jo muutenkin
9094:   että sanottavaa voitaisiin saada aikaan niiden       vallitsee erittäin ankara työttömyys ja .uusista
9095:   lieventämiseksi.                                     työpaikoista ei juuri ole toiveita, toimenpide-
9096:       Esitetyistä suojelualueista sijaitsee Pohjois-   kielto merkitsee useiden kylien jäämistä työttö-
9097:   Suomessa yl'i 1 milj. hehtaaria, mikä muodostaa      miksi.
9098:   lähes 90 % koko suojelualueiden pinta-alasta.           Hakattava alue sijaitsee suunnite11un luon~
9099:   Pohjois-Suomessa suojelukohteista valtio omis-       nonpuiston itäreunassa Palovaaran alueeilla. Soi-
9100:   taa yli 90 %.                                        densuojelun kannalta alueen rauhoitusta ei voi-
9101:       Komitea on arvioinut suojelun vähentä-           da perustella, koska kysymyksessä on metsä-
9102:   vän hakkuumahdollisuuksia Pohjois-Suomessa           alue. Seliaisena:kaan sillä ei ole kovin suurta
9103:   330 000 m3 vuodessa. Tämä arvellaan voita-           suojcluarvoa.
9104:   van korvata tehostetuilla metsänparannustoi-            Onkin todettava, että kansallispuistokomitea
9105:   menpiteillä. Kuitenkin Pohjois-Suomen suojelu-       on laajentanut Olvassuon suunnitelman paljon
9106:   hankkeet esitetään toteutettaviksi peräti 95-        suuremmaksi kuin se alun perin oli. Tämän
9107:   prosenttisesti jo lähimmän viiden vuoden aika-       vuoksi myös suunniteltu hakkuualue rajattiin
9108:   na, joten on selvää, ettei milJ.ään metsänparan-     puiston sisäpuolelle. Tällä tavalla komitea aivan
9109:   nustoimenpiteillä ehditä hakkuumahdollisuuk-         tarpeettomasti ja Juonnonsuojelunkin kannalta
9110: . sien vähentymistä korvata, varsinkin kun alueet      perusteettomasti kärjisti tilannetta ja on aiheut-
9111:   jo nyt ovat toimenpidekieillossa.                    tamassa suuria vaikeuksia alueen asukkaille.
9112:        Toisaalta komitea viittaa siihen, että viime       Tämän vuoksi toimenpidekielto Palovaaran
9113:   vuosina on laman vuoksi jäänyt paljon hakkuu-        hakkuualueella on välittömästi purettava ja hak-
9114:   mahdollisuuksia käyttämättä. Näinhän on asian-       kuutyöt heti käynnistettävä.
9115:   laita. Puunjalostusteollisuus käy vajaakapasitee-       Alueen pohjoisosaan on oiemassa toinenkin
9116:    tilla ja puukaupat ovat jumissa, kun yhtiöt pai-    metsähallituksen hakkuusuunnitelma, joka piak-
9117:   navat kantohintoja alas.                             koin tulisi toteutettavaksi. Sekin on alueella,
9118:        Tietysti puuta hakataan melkoisesti nytkin,     jonka merkitys luonnonsuojelun kannalta ei ole
9119:    ja monet suojeluhankkeet ovat synnyttämässä         erikoisen suuri. Alueen asukkaille se on kuiten-
9120:    vaikean tilanteen.                                  kin elintärkeä.
9121:        Näin on esimerkiksi Pudasjärvellä Olvassuon        Samaan suojeluhankkeeseen sisältyy siis kak-
9122:    alueella. Sinne on suunniteltu 29 000 hehtaarin     si tällaista aluetta, joiden ottaminen rauhoituk·
9123:  087700973M
9124: 2                                                    1977 vp.
9125: 
9126:  sen pnmn osoittaa joko komitean asiantunte-                lannetta, jos niitä työpa~koja nykyisen poliitti~
9127:  mattomuutta tai piittaamattomuutta alueen                  sen suuntauksen vallitessa sitten [ainkaan pe-
9128:  asukkaiden elinmahdoilisuuksista.                          rustettaisiin.
9129:      Kokonaisuudessaan komitea on arvioinut eh-                Kansallispuistokomitean mietintö on herättä-
9130:  dotustensa aiheuttavan 490 ympärivuotisen                  nyt laajaa paheksuntaa maaseudun työtäteke-
9131:  JP,~t~~ty§pa~k:l,n ,yä~~~isen,. ~uk,1,1~ on. pidetty       vässä väestössä, varsinkin \kun Etelä-Suomessa
9132:  lirari pienenit· Lisäksi <lfi hu6mattava, että vain        puunja1ostusteollisuuden suuryhtiöt ja muut yk-
9133:  osa metsätyöläisrstä on ympärivuotisessa työs-             sityiset suurmaanomistajat saavat raiskata siellä
9134:  sä, joten käytännössä paljon suuremmalta met-              vielä säästyneitä ainutlaatuisia luonnonkohteita.
9135:  sätyöläisten jou:kolta loppuisivat elämisen mah-              Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
9136:  dollisuudet. Sitäpaitsi jokainen metsätyöpaikka            väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
9137:  merkitsee melkein yhden kokonaisen työpaikan               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9138:  syntyä p!!Jve'ltt~ Y111· ~Un~ti!lQissa samalla paik-       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
9139:  kgk,unna:lla sel<.ä: l~s.ä:k:sijalostuksen Ja kuJ:jetuk-
9140:  sen työpa~kkoja. Näin ollen komitean ehdotuk·                        Onko Hallitus tietoinen siitä, .että
9141: •set n:i~kitsevät tu:hati;sien.työläistelJ.. toimeentu-            metsätöiden jatikattniselle tärkeitä valtion
9142: ,l<)n_loppm:nista tai ;ratkaiseva.a vaik.eutumista.                metsäalueita on pantu kansallispuistoko•
9143:      Kun yielämuistetaa)1, e~tä ~omiteap_ esityk-                  mitean suosituksen mukaisesti toimen•
9144:  set. .. aiotaan. Pohj<)is~Suomen osalta toteuttaa                 pide- ja hakkuukieltoon ja aiheutettu
9145:  melkein kokonaan jo lähivuosina, on kokonais-                     huomattavaa työttömyyttä Pohjois-Suo•
9146:  kuva selvå: suunnitelma on ajoitettq ja mitoi-                    men maaseutukunnissa, sekä
9147:  tett\1 siten,. että sen: seurauksen.a työttömyys. ja                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9148:  ID\luttoliike. pahenevat . . tun.tuvastL Komitean                 siin metsätöiden jatkamiseksi Pudasjär-
9149:  esitykset suojelualueHle . Pluodostettavista työ-                 ven Olvassuon nykyisellä toimenpide-
9150:  pa~oista pystyvät vain vähän lievittänlään ti-                    kieltoalueella?
9151:      . Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1977.
9152: 
9153:                  'Pentti Liedes                                         PauH Puhakka
9154:                                               N:o 251                                                 3
9155: 
9156: 
9157: 
9158: 
9159:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
9160: 
9161:    ValtiopäiväjärjestY'ksen 37 §:n 1 momenti.ssa        Vastauksena kysymykseen esitän kunniQitta-
9162: mainitussa tavkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
9163: qlette 15 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-          Maa• ja metsätalousministeriö esitti 3. 8.
9164: j,eenne dhella toimittanut valtioneuvoston asiru:-   1977 metsähallitukseHe, ettei metsähållitus ryh-
9165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa      tyisi ehdotetuissa kansallis- 1a luonnonpuistois-
9166: Liedeksen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      sa sellaisiin toimenpiteisiin, jo~ka vaarantaisivat
9167: symyksestä n:o 251:                                  suojelualueiden perustamismahdol'lisuudet. Tä-
9168:                                                      män johdosta metsahallitus ei ole suorittanut
9169:           Onko HaUitus tietoinen siitä, että         hakkuita kansallispuistokomitean ehdottamissa
9170:        metsätöiden ja~kattniselle tävkeitä valtion   kansallis- ja luonnonpuistoissa. Kun täydellinen
9171:        metsäalueita on pantu kansa1lispuistoko-      hakkuista pidättäytyminen aiheuttaisi paikalli-
9172:        mitean suosituksen mukaisesti toimen-         sesti mevkittävää työttömyyttä, on maa- ja met-
9173:        pide- ja hakkuukieltoon ja aiheutettu         sätalousministeriö kirjeeHään 10. 10. 1977 il-
9174:        huomattavaa työttömyyttä Pohjois-Suo-         moittanut metsähalHtukselle, että eräiden ehdo-
9175:        men maaseutukunnissa, sekä                    tettujen kansallis- ja luonnonpuistojen alueilla
9176:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       hakkuuto1mintaa voidaan työllisyyssyistä jatkaa
9177:        siin metsätöiden jatJkamiseksi Pudasjär-      suunnitellulla tavalla syys-talvikauden ajan. Sel-
9178:        ven Olvassuon nykyisellä toimenpide-          laisena alueena, jolla hakkuita saadaan suorit-
9179:        kieltoalueelia?                               taa, mainitaan kirjeessä muun muassa Olvas-
9180:                                                      suon ehdotetun luonnonpuiston alue.
9181:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1977.
9182: 
9183:                                             Maa- ja metsätalousru.inisteri ] ohannes Virolainen
9184: 4                                            1977 vp.
9185: 
9186: 
9187: 
9188: 
9189:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
9190: 
9191:    1 det syfte 37 § 1 mom. r&sdagsordningen            Såsom. svar på detta spörsmål får jag vörd-
9192: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       samt anföra följande:
9193: av den 15 september 1977 ti11 vederbörande             Jord- och skogsbrulksministeriet framförde
9194: medlem av statsrådet översänt avskrift av           den 3 augusti 1977 tili forststyrelsen, att forst-
9195: följande av ri:ksdagsman Liedes m. fl. under-       styrelsen inte inom de föreslagna national'- och
9196: teclmade spör·smål nr 251:                          naturparkerna skulle vidta sådana åtgärder, som
9197:                                                     kunde äventyra möjligheterna att inrätta
9198:           Är Regeringen medveten om att stat-       skyddsområden. Av denna anledning har forst-
9199:        liga skogsområden, ,som är viktiga för       styrelsen mte utfört avverkningar i de national-
9200:        fortsatta slkogsarbeten, i enlighet med      och naturparker som nationalsparkslkommitten
9201:        nationalparkskommittens rekommenda-          har föreslagit. Då ett fuilständigt avstående
9202:        tion har stäUts under åtgärds- och av-       från avverkning skulle medföra betydande lokal
9203:        verkningsförbud och att detta medfört        arbetslöshet, har jord- och slkogsbrulksministe-
9204:        omfattande arbetslöshet i Nordfinlands       riet i sin skrivelse av den 10 ~tober 1977
9205:        landsortslkommuner, samt                     meddelat forststyrelsen, att avverkningen inom
9206:           funnar Regeringen skrida >till åtgärder   viss:a föreslagna national- och naturpal:iksområ-
9207:        för fortsättande av skogsarbetena inom       den av sysselsättningsskäl kan få fortsätta plan-
9208:        Pudasjärvi Olvassuos a!ktuella åtgärds·      enligt under höst-vintersäsongen. I skrivelsen
9209:        föthudsområde?                               nämns såsom område, inom viliket avverkning
9210:                                                     får utföras, bl. a. Olvassuos föreslagna natur-
9211:                                                     parlksområde~
9212: 
9213:      Helsingfors den 31 oktober 1977.
9214: 
9215:                                            Jord- och skogsb11uksminister Johannes Virolainen
9216:                                              1977 vp.
9217: 
9218: Kirjallinen kysymys n:o 252.
9219: 
9220: 
9221: 
9222: 
9223:                                  Tuovinen ym.: Turpeenjalostuslaitoksen rakentamisesta Pohjois-
9224:                                     Karjalaan.
9225: 
9226: 
9227:                         Ed u s k u n n a n Herra P u he m i e he II e.
9228: 
9229:     Ulkomailta tuodun energian hinta on v1ime          Pohjois-Karjalan alueen turvevarat ja turpeen
9230: vuosina jatkuvasti kohonnut ja suuntaus näyt-       laatu mahdollistavat edellä mainitun Jisäksi tur-
9231: tää jatlkuvan samanlaisena. Tästä johtuen ajan-     peen gatkojalostuksen koksiksi, :briketiiksi ja
9232: kohtaiseksi on tullut kotimaisen pol:ttoai:neen     mahdollisesti aktiivihiileksi. Tähän on Pohjois-
9233: käytön lisääminen ja sen edelleen tutkiminen.       Karjalassa keskisen Suomen muihin alueisiin
9234:     Pohjois-Karjalan seutukaavaliiton toimeksi-     nähden kaikkein parhaimmat toteutumisedelly-
9235: annosta on tehty tutkimus Pohjois-Karja'lan         tykset.
9236: alueen turvevarojen !hyödyntämisestä. Tämän             Pohjois-Karjalan ja koko maankin alue- ja
9237: t1 tkimulksen mukaan Pohjois-Karj:aian huomat-      työ11isyyspoliittiset näk&.ohdat huomioonottaen
9238: tavat). potentiaalisen raaka-aineen muodostaa       päätös toisen turpeenjalostuslaitoksen rakenta-
9239: turve.                                              m1sesta maahamme tulisi tehdä mahdollisim-
9240:     Tuotantoon sopivien soiden pinta-ala Poh-       man pikaisesti ja sijoittaa laitos Pohjois-Karja-
9241: jois-Karj,aiassa on noin 26 000 ha ja eri yh-       laan.
9242: teyksissä on todettu kokonatistuotantoalaksi so-        Edellä olevan perusteell'a ja valtiopäiväjärjes-
9243: pivan noin 16 000 ha. Pohtoturpeen vuosit-          t)"ksen 37 §:n 1 momenutiin viitaten esitämme
9244: taiseksi tuotantomääräksi 1980cluvulla saadaan      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9245: nykytekniikaMa noin 3 milj. m3 •                    v'<l'ksi seuraavan kysymyksen:
9246:     Suolla tapahtuv,an toiminnan Iisäksi Pohjois-
9247: KarjaJlassa tulee saada aikaan myös raaika-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9248:  aineen jalostustoimintaa. Alueen energiaoma-               ryhtyä turpeenjalostus.Iaitoksen rakenta-
9249:  varaisuuden kannalta olisi merkittävää käyttää             mi'seksi Pohjois-Karjalaan?
9250:  turvetta alueen ta·ajamissa ja teoUisuuslaitok-
9251:  sissa sähkön j~ lämpöenergian tuotantoon.
9252:       Hdsingissä 15 päivänä syyskuuta J 977.
9253: 
9254:          Jouko Tuovinen                 Uki Voutilainen                Matti Puhakka
9255: 
9256: 
9257: 
9258: 
9259:  0877009253
9260: 2                                            1977 vp.
9261: 
9262: 
9263: 
9264: 
9265:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9266: 
9267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     toksen käyttö on 600 000 m3 ja puolustusvoi-
9268: main~tussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,      mien laitoksien ja Joensuun teol1isuuden käyttö
9269: olette 15 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      100 000 m3 . Joensuun kaupungin sähJkölaitok-
9270: jeenne ohella toimittanut va1tioneuvoston asian-    sen turvelämpökeskuksen valmistuminen lisää
9271: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     turpeen kulutusta 100 000 m3::1lä. Joensuuhun
9272: Jouko Tuovisen ym. näin kuuhwasta kirjalli-         kaava1ltu turvelämpövoimala nostaisi toteu-
9273: sesta kysymyksestä n:o 252:                         tusvaihtoehdosta riippuen turpeen käyttöä
9274:                                                     500 000-1 000 000 m3 vuodessa. Pohjois-
9275:          Mihin toimenpiteisiin HaHi:tus aikoo       Karjalan kunnilla on mahdollisuus lisätä tur-
9276:        ryhtyä turpeenjalostuslaitoksen rakenta-     peen käyaöä aluelämmi!tyksessä ja eritytsesti
9277:        miseksi Pohjois-Karjalaan?                   palaturpeen kulutusta siirtymällä kuntien kiin-
9278:                                                     teistöissä palaturpeen käyttöön.
9279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Edellä on tarkasteltu erityisesti tul:'peen käyt-
9280: vasti seuraavaa:                                    töä energiantuotannossa Pohjois-Karjalassa sik-
9281:    Turvevaroiemme hyödyntämiseen on useita          si, että turpeen huomattavin käyttökohde tu-
9282: mahdo1Hsuuksia: Turpeen käyttäminen erilai-         lee olemaan . sen polttaminen sii:hköä ja/ tai
9283: sina polttoaineina, sen jalostaminen muiden         lämpöä tuottavissa yksiköissä.
9284: teoHisuudenalojen käyrtöön ra<aka-aineeksi ja          Turpeen jalostusmuotoja on runsaasti: Pala-
9285: kasvuturpeen tuottaminen.                           turpeesta voidaan tuottaa turvekoksia metallur-
9286:    Polttoturpeen tuottamisella ja käytöHä ener-     giselle teollisuudelle. Suomessa tuotetus,sa tur-
9287: giantuotanno~>sa tulee olemaan tuotannon jalos-     vebri!ketissä käytetään pääosin ra-akiHiineeua
9288: tusarvona mi!taten selvästi tärkein asema. Ku-      turvekdksin valmistuksen yhteydessä syntyvää
9289: ltwana lämmityskautena jyrsinpolttoturpeen ku-      valmiiksi kuivaa pölyä ja mursketta, joka pu-
9290: lutus nousee 4 miljoonaan m 3:iin, josta Valtion    rrstetaan brrketiksi. Myös aiktiivihiiltä voidaan
9291: polttoainekeskus toimittaa 3,5 miljoonaa m3 .       turpeesta valmistaa. Aktiivi'hi:ilen valmistami-
9292: 4 miljoonan m3 :n jyrsinturpeen kulutus korvaa      seen tähtäävä tutkimus- ja kehity,styö on !käyn-
9293: öljyn tuontia vuosittain noin 120 Mmk:n ar-         nissä Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa.
9294: vosta. Vuosikymmenen loppuun mennessä pel-          Tutikimuskeskus suorittaa myös turpeen kaasu-
9295: kästään jyrsinpolttoturpeen kulutus noussee         tukseen ja erilaisten nestemäisten polttoainei-
9296: maassamme 7 Mm 3 :in tasolle. Turpeen kulutus       den valmistukseen kohdistuvaa tu~kimustyötä.
9297: voi ylittääkin tämän tason turpeen energi-ahin-        Suomen ensimmäinen turpeen jalostus[aitos
9298: nan edullisuuden vuoksi: Jyrsinpolttoturpeen        on toiminnassa Peräse1näjoe.Ua. Laitos tuottaa
9299: hinta on noin puolet raskaan polttoöljyn sisäl-     30 000 t/v turvekoksia ja saman määrän bri-
9300: tämän lämmön h~nnasta, palaturpeen hinta on         kettiä. Laitoksen koksausyksiikkö valmistui syk-
9301: puolet kevyen polttoöljyn lämmön hinnasta ja        syllä 197 6 ja briketöintiyksikkö keväällä 1977.
9302: turvebriketin hinta kiilnteistöpolttoainekäytössä   Koksausyksikön kuumien savukaasujen sisältä-
9303: 2/3 kevyen polttoöljyn hinnasta.                    män lämmön talteenottamiseksi rakennetaan
9304:    Tuotantokauden aikana turvetuotanto työl-        voimalaitos, joka valmistuu vuonna 1979. Perä-
9305: listi kuluvana vuonna noin 3 000 henkeä, josta      seinäjoen laitoksessa tuotettu turvekoksi on
9306: Pohjois-Karjalassa 400 henkeä. Vapolla on           myyty koe-erinä pohjoismaiselle metallurgian
9307: Pohjoi•s-Karj,aiJassa tuotantoon varattu suota      teollisuuddle. Br~ketti on toistaiseksi myyty
9308: 6 000 ha, josta on tuotantokunnossa 1 500 ha.       p!!!ikali~seen kulutukseen, mutta lähiaikoina se
9309: Polttoturpeen käyttö Pohjois-Karjalassa toimi-      saadaan valtakunnalliseen vähittä.ismyyntiin,
9310: tuskautena 1977-78 on noin 700 000 m3 ,             jolloin sen menekistä kertyy kokemuksia. Voi-
9311: josta Yhtyneiden Paperitehvaiden Simpeleen lai-     malaitos tuottaa valm1stuttuaan sähkön lisäksi
9312:                                              N:o 252                                               3
9313: 
9314: lämpöä, jota Peräseinäjoella tullaan i1meisesti    keskus suorittaa Suomen soiden inventointia
9315: hyödyntämään Vapon ulkopuolisten vHjelijöi-        paitsi pohtoturvetuotantoa si1mäilä pitäen myös
9316: den kasvihuoneissa.                                mahdollisen uuden jalostusyksikön s~i:joituspai­
9317:    Päätöksiä uusien turpeen jalostuslaitosten      kan selvittämiseksi. Jalostuslaitoksen mathdolli-
9318: rakentamisesta voidaan tehdä vasta, kun on         sia 'sijoituspaikkoja on vähän turpeelle asetet-
9319: saatu riittävästi kdkemuksia Peräseinäjoen lai-    tavien laatuvaatimusten ja tarvittavan riittävän
9320: wksen toiminnasta, sen tuottaman turvekoiksin      suuren suoalan vuoksi. Vapon selvitystyö on
9321: laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä   vielä kesken, mutta näyttää siltä, että Pohjois-
9322: tuotteiden markkinoista. Turvekoksin raaka-        Karjalan eräiden soiden turve vastaa laadul-
9323: aineena käytetylle palaturpeelle joudutaan         taan lähes Peräseinäjoen turvetta. Edeillytyksenä
9324: asettamaan ev1ttäin arrkarat laatuvaatimukset.     turp..""en jatkojalostamiselle Pohjois-Karja<lassa
9325: Myös akti1ivihiilen tttottaminen edellyttää kor-   on kuitenkin, että nämä suoalueet ovat turve-
9326: kealuokkaista raaka-ainetta. Valtion polttoaine-   teo1Hsuuden käytettävissä.
9327:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
9328: 
9329:                                                    Kauppa- Ja teollisuusministeri Eero Rantala
9330: 4                                            1977 vp.
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a l m a n.
9336: 
9337:  ' I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen av bränntorv under le,vel'ansperioden
9338: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ISJkrivelse    1977-78 kommer att uppgå tiH cru 700 000
9339: av den 15 september 1977 tiU vederbörande          m\ vamv 600 000 m3 skall användas av Yhty-
9340: medlem av statsrådet för avgirvande av svar        neet Pa,peritehtaat på deras produktionsanlägg-
9341: översänt avskrift av följande av riksdagsman       ning i Simpele, och 100 000 m 3 av försvars-
9342: Jouko Tuovinen m.fl. ställda ~kr>i.ftliga spörs-   väsendet och industrin i Joensuu. När torv-
9343: mål nr 252:                                        värmecentralen vid Joensuu stads elverk färdig-
9344:                                                    stä1ls, kommer torvförbrukningen att öka med
9345:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ytterrlrigare 100 000 m3 • Det till Joensuu plane-
9346:        taga för byggande av en torvförädlings-     rade torvdvivna värmekraftverket kommer att
9347:        anläggning i Norra :K:arelen?               höja förbrulmingen med 500 000-1 000 000
9348:                                                    m3 i året, beroende av lösnin'gsaltemativet.
9349:   Såsom svar på spörsmMet får jag vördsamt         Kommunerna i Norra Katelen har möjligheter
9350: anföra följande:                                   aH öka användningen av torv, i synnerhet
9351:    Våra torvti1lgångar kan nyttiggöras på flere    stycketorv, för fjärruppvärmning genom att
9352: o:Iika sätt: De kan anvitndas som bränsle i oHka   övergå tiH att använda stycketorv vid kom-
9353: former, förädlas tiil råmaterial för andra in-     munala fastigheter.
9354: dustrier eller utnyttjas uiU produktion av växt-       I det föregående har d1skuterats använd-
9355: torv. Med förädlingsvärdet som jämförelse-         ningen av torv för energiproduktion i synner-
9356: grund kommer produktionen och förbränningen        het i Norm Karellen därför, att torv i första
9357: av bränntorv för energialstring att vara betyd-    hand kommer att användas till förbränning i
9358: ligt viktigare än de övriga brukssätten. Under     el- och/eller väl'ffiealstrande enheter.
9359: innevarande uppvärmningssäsong kommer för-             Torv kan förädlas vidare tili en rad olika
9360: brukningen av fräst bränntorv att uppgå tfll 4     produkter. Av stycketorv kan produceras torv-
9361: milj. m3 , av vHket Statens bränslecentra1 pro-    koks för metalilurgisika ändamål. För torvbri-
9362: ducerar 3,5 mi,lj. m3• En förbrukning av denna     ketter i den form som de producetaJs i Finland
9363: storleksklass ersät:ter oljeimport ådigen för ca   används huvudsa[digen vid framstäHning av
9364: 120 Mrnk. Mot slutet av detta decennium            torvkoks uppstående torkat torvdamm och
9365: torde konsumtionen av frästorv i vårt land         -kross, som uppbringas tiU bciketter. Även
9366: stiga till omkring 7 milj. m3 • På grund av det    akti'vt kol kan framstäHas av torv. Forsknings-
9367: förmån!liga energivärde som torven har kan det     och utveoklingsarbete rned sikte på fram~täll­
9368: t.o.m. överstiga sagda nivå. Priset på fräst       ning av aktivt koi pågår vid Statens tekniska
9369: bränntorv är otnlkring hälften av priset på den    fors'kmingscentral. Forskningscentra1en utför
9370: värmeenergi som ingår i tung brännolja, priset     även forskning rörande förgasning av torv och
9371: på stycketorv hälften av priset på med lätt        tillvet!kning av oHka flytande bränslen.
9372: brännolja alstrad värme och priset på brikett-         Finlands    första    torvförädlingsanläggning
9373: torv vid fastighetseldning 2/3 av priset på lätt   finn~ i Peräseinäjoki. Anläggningen producerar
9374: brännolJa.                                         30 000 ton towkoks och lika stor mängd torv-
9375:    Under denna produktionsperiod har torvpro-      briiketter i året. Anläggningens koksningsenhet
9376: duktionen sysselsatt ca 3 000 personer, av des-    färdigstäJldes hösten 1976 och briketterings-
9377: sa 400 i Norra Karelen. Statens bränslecentral     en:heten i våras. För tillvaratagande av den
9378: innehar 6 000 ha för torvproduktion reservera-     värme som nu förloras vid enheten såsom heta
9379: de mossområden i Norra Karelen, varav 1 500        rökgaser, kommer att byggas ett kraftverk,
9380: ha befinner sig i produktionsskick. Använd-        som skall bli färdigt 1979. Den torvkokiS som
9381:                                              N:o 252                                                 5
9382: 
9383: framställs på aruläggningen i Peräseinäjoki har    uppfyl1a yttevst höga kvalitetskrav. Även fram-
9384: såhs som försökspartier till nordisk metaJJur-     ställningen av aktivt kol förutsätter tillgång
9385: gisk industni. Bdkettorven har tillsvidare sålts   till högklassigt råmaterial. Statens bränsle-
9386: uill lokal föl'brukning, men dess minutföl'sälj-   central håller på att inventera våra mos:sa•r för-
9387: ning på ett riksomfattande plan skail inledas      utom med si:kte på bränntorvproduktionen,
9388: 1nom en nära framtid för att man skaH få er-       även för utredande av var den ev.entuellt be-
9389: farenheter av åtgången. Det färdiga kraftverket    hövliga ny;a förädlingsenheten borde uppföras.
9390: kommer att förutom elektridtet även produce-       Så många lämpliga placeringsorter finns inte,
9391: l'a värme, som skall uppenbarJigen inte utnytt-    när man vet att torven bör uppfylla höga
9392: j·as av Statens bränslecentral utJan av odlare i   kvaHtetsfordringar och ·att moss•atealen bör
9393: Peräseinäjoki för uppvärmning av växthus.          vara til.lräckligt 1stor. Statens bränslecentral har
9394:     Besllut om byggande av nya torvförädlingsan-   ännu inte slutfört ·sitt utredningsarbete, men
9395: läggningar kan fattas fötst när man erhållit       torven i viss1a nordkarelsika mossar förefaller
9396: ti'Uräckligt med erfarenheter av verksamheten      att nä11ma sig kvalitativt torven i Peräseinäjoki
9397: vid anläggningen i Peräseinäjoki, av kvaliteten    En förutsättning för vidareföräclling av torv i
9398: av den producerade torvkorksen och av de fak-      Norra Katelen är dock att torvindustrin där
9399: torer som påverkar denna ikvalitet ävensom av      kan få til1räckligt med mossar tili sitt för-
9400: marknaden för torvkoks. Den stycketorv som         fogande.
9401: används för framställning av torvkoks bör
9402:      Helsingforrs den 21 oktober 1977.
9403: 
9404:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
9405: 
9406: 
9407: 
9408: 
9409: 0877009253
9410:                                                1977 vp.
9411: 
9412: Cirjallinen kysymys n:o 253.
9413: 
9414: 
9415: 
9416: 
9417:                                   Tikka: Eläkeasioiden käsittelyn viivästymisestä valtiokonttorissa.
9418: 
9419: 
9420:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9421: 
9422:   Eläkeasioiden     käsittely    valtiokonttorissa   on kyse edellä mainitun eläkkeensaajan avio-
9423: iheuttaa hitautensa vuoksi eläkkeensaajille ta-      puolison kansaneläke-etuuden määräytymisestä.
9424: mdellisia menetyksiä varsinkin silloin, kun          Nykyistä tilannetta voidaan siten pitää täysin
9425: läkkeitä koskevat päätökset viipyvät ja nämä         epätyydyttävänä ja epäkohta olisi pikaisesti kor-
9426: äätökset vaikuttavat eläkkeensaajan puolison         jattava.
9427: ansaneläkkeen suuruuden määräytymiseen.                 Perimmäinen syy asioiden käsittelyn hitau-
9428:   Eräänä esimerkkinä mainittakoon, että viime        teen valtiokonttorissa on siinä, että valtiokont-
9429: uoden marraskuussa eräs haminalainen ent.            torissa asiat ruuhkautuvat tehtyjen säästöpää-
9430: likonduktÖöri jätti hakemuksen valtiokontto-         tösten johdosta. Työntekijäin vaihtuvuus ja
9431: ille, jossa hän pyysi päätöstä eläkkeensä muut-      säästöpäätöksestä johtuva liian pitkäaikainen
9432: Imiseksi valtion ns. vanhan eläkelain mukai-         menettely uuden henkilökunnan saamiseksi li-
9433: !Sta eläkepäätöksestään VEL-järjestelmän mu-         sää asioiden ruuhkautumista. Tämänlaatuiset
9434: aiseksi päätökseksi. Viime keväänä asiaa tie-        syyt tulisi poistaa asioiden joustavamman hoi-
9435: usteltaessa valtiokoottorilta ilmoitettiin pää-      don aikaansaamiseksi huomioon ottaen vielä,
9436: >ksen olevan tulossa kahden viikon kuluessa.         etteivät eläkkeensaajat saisi joutua taloudelli-
9437: äätöstä ei kuitenkaan tullut, ja kun elokuun         sesti kärsimään valtiovallan toimenpiteiden joh-
9438: >pulla asiassa käännyttiin uudelleen valtiokont-     dosta.
9439: )rin puoleen, ilmoitettiin sieltä päätöksen nyt         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9440: 1levan viimeistään kahden viikon kuluessa.           päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
9441: :on päätöstä ei tämänkään ajan kuluessa tullut,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9442: tettiin valtiokonttoriin jälleen puhelinyhteyk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9443: ä, ja ilmeistä on, ettei vieläkään ole varmuutta
9444: iankohdasta, jolloin päätös saapuu hakijalle.                   Onko Hallitus tietoinen, että valtion
9445:   Edellä kerrotussa ja muissa vastaavissa ta-               säästöpäätöksistä johtuen valtiokontto-
9446: auksissa päätösten viipyminen tulee aiheutta-               rissa eläkeasioiden käsittely viivästyy
9447: taan eläkkeensaajille taloudellisten etuisuuk-              niin kauan, että viivästymisestä eräissä
9448: en menetyksiä, koska kansaneläkejärjestelmäs-               tapauksissa aiheutuu eläkkeensaajille ta-
9449: i ainakin pääsääntöisesti eläke-etuisuuksien                loudellisia menetyksiä, ja jos on,
9450: mutosta ei makseta pitemmältä kuin 6 kuu-                  · mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo suo-
9451: autta taannehtivalta ajalta. Tässä tapauksessa              rittaa näiden epäkohtien poistamiseksi?
9452:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1977.
9453: 
9454:                                            Seppo Tikka
9455: 
9456: 
9457: 
9458: 
9459: 77008954
9460: 2                                                  1977 vp.
9461: 
9462: 
9463: 
9464: 
9465:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m.i ~he 11 e.
9466: 
9467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti.ssa     minen noin kaksi kolmannesta ja taman ajat
9468: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies,      pit1,1us riippuu muista tekijöistä kuin valtio
9469: olette 15 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn           konttorin eläkeosaston toiminnasta. Myös usea
9470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        viime vuosina eläkelakeihin tehdyt muutokse
9471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ovat tehneet eläkehakemusten käsittelyn •. yhi
9472: edustaja S~ppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-      monivaiheisemmaksi ·ja työläämmäksi.
9473: sesta kysymyksestä n:o 253:                            ·Eläkehakemukset käsitelläih1 ~aapuini!l}äijes
9474:                                                     tyksessä. Lisäksi •. eläktiliakemusten •.. k~.si.it9~y.ssi
9475:              Onko Hallitus tietoinen, että valtion pyritään siihen, että he eläkkeen haktJ~ti jö1l11
9476:           säästöpäätöksistä johtuen valtiokontto- ei ennestään ole eläketuloa,, mahdolhstrriniat
9477:           rissa eläkeasioiden käsittely viivästyy nopeasti· .saisivat . eläkkeensä:.· Tällöin eläkkeet
9478:           niin kauan, että viivästymisestä eräissä hakija, }olla ennestään jo.' on,, .valtici11 ela~e)
9479:           tapauksissa aiheutuu eläkkeensaajille ta- jonka hakemuksen tarkoituksena b~ p~t~nt.~:
9480:           loudellisia menetyksiä, ja jos on,        eläke-etuuttaari, saattaa joutua tavallista pttem
9481:              mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo suo- pään odottamaan paätöstä; Näf,n· on;· käy'ny
9482:           rittaa näiden epäkohtierr poistamiseksi? myös . ~ysymyks~ssä . tarkoite.tuss~·. t~p·a1d<se~~~
9483:                                                     jossa haettiin .n,s. van?an. !atn· mu~ai~~~.. ela~
9484:        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- keeri n:iuuttamista uuden lau'i muka1seks1.
9485: tavasti seuraavaa:                                      Käsitykse~i mukaan valtiqn henkilÖ~töm~np
9486:     Valtiokonttorin eläkeosastolla ratkaistujen jen kasvun rajoittamiseen täptäävillä toinrenP:i
9487: eläkeasioiden lukumäärä on viime aikoina ollut teillä ei ole mainittavaa vaikutusta. däkehake
9488: jokseenkin sama kuin saapuneide~ hakemuste?. musten .käsittelyaikaan. MainiWt .r~jo,ittamist,(i)i
9489: Esimerkiksi vuonna 1976 saapui hakemuksia menpite.et merkinqevät valtiokonttodA :däke
9490: 21858 ja päätöksiä annettiin 21 34 7 · Kuluva~ osaston osalta sitä, että osastolla }ätetään ~~k5
9491: vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla saapUI avoinna. ~levaa .tilapäistä toimistosihteerjn toh1
9492: hakemuksia 11820. Samana aikana annettiin ta tävttälnättä vuoden 1978 ioppuuw saa:k~
9493: päätöksiä 11 659. Aikaisempina vuosi~a, jolloin Osastonhe~kilökunnan kokOQ.aisf11äijrä pn ,flQi1
9494: osaston henkilökunnan vaihtuvuus ohhhkuomakt- 150.                      . . .       ..
9495: tavan suuri vuosit.tain noin 30 %, · a emu -            Eläkepäätästen      viipymiSestä ; .aihe~tuy.iel
9496: set pääsivät' ruuhkautumaan sen johdosta, että eläkkeen hakijain taloudellist-en vaikeuksttm hel
9497: uutta henkilökuntaa oli vaikea saada ja uuden pottamiseksi· valtiokonttoi'i st:o_rittaa -~äkke~s~
9498: benkilökunnan kouluttaminen vie phkän aj~n. ennakkoja: Nämä lasketaan··~1ten; ettaqJe··h~l
9499: Eläkehakemusten keskimääräinen käsittelyaika määrin vastaavat lopullista eläkettä; ·Ennakko}
9500: otl. tällä hetkellä viisi kuukautta. Pisin keski- ei yleensä v<;>ida maksaa työkyvyttömyyselä~
9501: maaramen käsittelyaika on perhe-eläkkeissä keistä, koska:'en~in' tHi "aina'· selvitetta'lrii työk)
9502:  (5.9 kuukautta) ja lyhin virkasuhteisten van- vyttömyyden olemassa olo. Työkyvyttömyy~
9503: huuseläkkeissä (3.4 kuukautta)· Työkyvyttö~. .-. eläh;keen hakijat saavat kuitenkin säännönmt
9504: myyseläkkeiden osalta keskimääräinen käsittely- kaisesti sairausvakuutuksen päivärahaa. Ma1
9505: aika on 4.7 kuukautta.                              sussa olevien ennakkojen lukumäärä on sek
9506:     Suurimpana syynä eläkehakemusten pitkään omissa eläkkeissä että perhe-eläkkeissä jonki
9507: käsittelyaikaan ovat puutteelliset ja epätäydelli- verran enemmän kuin puolet siitä, mitä kuu
9508: set eläkehakemukset. Käsiteltävistä hakemuk- kausittain tulee uusia omia eläkkeitä ja perh(
9509: sista on jatkuvasti puolet sellaisia, joihin ':'~~- eläkkeitä maksettavaksi.
9510: tiokonttorin on viran puolesta hankittava hsa-
9511: selvityksiä, jotta eläkepäätökset voitaisiin anta~.    Eläkehakemusten keskimääräistä käsittel)
9512: Koko käsittelyajasta vie lisäselvitysten hankki- aikaa on pidettävä liian pitkänä. Tämä on te
9513:                                                                                                    3
9514: 
9515: dettu myös valtiokonttoritoimikunnan mietin-       dotukset eläkeosaston organisaation tehostami-
9516: nossa (komiteanmietintö 1977:39). Mietinnös-       seksi on sisällytetty hallituksen esitykseen val-
9517: sä ehdotetuilla muun muassa valtiokonttorin        tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1978. Kes-
9518: eläkeosaston organisaation tehostamista koske-     kimääräisen käsittelyajan edelleen lyhentäminen
9519: villa järjestelyillä ja sen jälkeen kun parhail-   on mahdollista vasta sen jälkeen kun eläkehake-
9520: laan uudistettavana oleva eläkkeiden laskenta      muksiin ei tarvitse hankkia samaa määrää eri-
9521: valtiokonttoriin saatavalla pientietokoneella      laisia lisäselvityksiä kuin nykyään. Lisäselvitys-
9522: saadaan käyntiin, voitaisiin eläkehakemusten       ten tarve tulee oleellisesti vähenemään sen jäl-
9523: keskimääräinen käsittelyaika valtiokonttorin       keen kun valtiokonttorin eläketietorekisteri saa-
9524: oman arvion mukaan saada niin lyhyeksi kuin        daan ajan tasalle. Tätä koskeva varsin laajamit-
9525: se nykyisin näkymin on mahdollista eli keski-      tainen tietojenkeruutyö on käynnissä.
9526: määrin kolmeksi kuukaudeksi. Toimikunnan eh-
9527:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1977.
9528: 
9529: 
9530:                                                               Valtiovarainministeri Paul Paavela
9531:  4                                            1917 vp.
9532: 
9533: 
9534: 
9535: 
9536:                            T i I 1 R i k sd a g en s He r r TaI m a n.
9537: 
9538:   ·. I det syfte 37 § .1 mom. tiksdagsordrl:ingen      niåste' ·införskåffa tilläggsutredningar föt · att
9539:  anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        kuhna tiieddela pensiorisbeslut. Av hela hand-
9540:  av den 15 september 1917 till vederbörande           läggqlngstiden kräver anskaffningen av tilläggs~
9541:  medlem av statsrådet översänt avskrift av ·föl-      tlttedningar .urigefär . tv~. fredjedelar' . och lärigc
9542:  jande av riksdagsman Seppo Tikka underteck-           den av denn:a tid är avhängig av· ahdra faK:to-
9543:  nade spörsmål nr 253:                                rer än verksamheten vid .statskontorets pen-
9544:                                                       sionsavdelning. Också de senaste årens många
9545:            Är Regeringen medveten om att              ändringar i pensionslagarna har gjort handlägg-
9546:         handläggningen . av pensionsärenden vid       ningen av pensionsansökningar allt mer kompli-
9547:         statskontoret på grund av statens spar-       cerad och arbetsdryg.
9548:         beslut blir så försenad, att dröjsmålet          Pensionsansökningarna behandlas i den ord-
9549:         i vissa fall orsakar ekonomiska förluster     ning de inkommer. Vid handläggningen av
9550:         för pensionstagarna, och om så är fal-        pensionsansökningar bemödar man sig därtill
9551:         let,                                          om att de pensionssökande, som inte tidigare
9552:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       har någon pensionsinkomst, så snabbt som möj-
9553:         ta i avsikt att avhjälpa dessa missför-      ligt skall få sin pension. Därvid kan pensions-
9554:         hållanden?                                    sökande, som redan lyfter statspension och som
9555:                                                       med sin ansökan avser att förbättra sina pen-
9556:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sionsförmåner, få vänta längre än normalt på
9557:  samt anföra följande:                               beslut. Så har det också gått i det fall som
9558:     Antalet avgjorda pensionsärenden vid stats-      avses i spörsmålet, där ansökan gällde ändring
9559:  kontorets pensionsavdelning har under den           av pension enligt den s.k. gamla lagen tili pen-
9560:  senaste tiden varit ungefär detsamma som anta-      sion enligt den nya lagen.
9561:  let inkomna ansökningar. T. ex. år 1976 in-             Enligt min uppfattning har de åtgärder som
9562:  kom 21 858 ansökningar och beslut meddelades        siktar tili att begränsa tillväxten av statens
9563:  i 21 347 fall. Under första hälften av inneva-      personalutgifter ingen nämnvärd inverkan på
9564:  rande år inkom 11 820 ansökningar. Under            pensionansökningarnas handläggningstid. Nämn-
9565:  samma tid meddelades 11 659 beslut. Under           da begränsningsåtgärder torde för statskonto-
9566:  tidigare år, då omsättningen på avdelningens        rets pensionsavdelnings del innebära att två
9567:  personai var anmärkningsvärt stor, årligen ca       vakanta tillfälliga byråsekreterarbefattningar
9568:  30 % hopade ansökningarna sig på grund av          vid avdelningen lämnas obesatta tili utgången
9569:  svårigheterna att få ny personal. Det krävs         av år 1978. Avdelningens totala personalstyr-
9570:  även lång tid för att utbilda ny personal. Den     ka uppgår tHl ungefär 150 personer.
9571:  genomsnittliga tiden för handläggning av pen-          I avsikt att lindra de ekonomiska svårighe-
9572: sionsansökningar är i detta nu fem månader.         ter, som pensionssökande förorsakas av dröjs-
9573: Den längsta genomsnittliga handläggningstiden       mål med pensionsbeslut, betalar statskontoret
9574: gäller familjepensioner (5.9 månader) och den       ut förskott på pensioner. Dessa kalkyleras så,
9575: kortaste ålderspension för personer i tjänste-      att de i stort motsvarar den slutliga pensionen.
9576: förhållande (3 .4 månader) . För invalidpensio-     Förskott kan i allrnänhet inte utbetalas på in-
9577: nernas del är den genomsnittliga handläggnings-     validpensioner, emedan man då alltid först
9578: tiden 4.7 månader.                                  måste klarlägga att invaliditet föreliggcr. Per-
9579:     Den kraftigast bidragande otsaken till den      sonet som ansöker om invalidpension erhåller
9580: långa handläggningstiden är bristfälliga och        dock i regel sjukförsäkringens dagpenning. An-
9581: ofullständiga pensionsansökningar. Av de an-        talet löpande utbetalningar av förskott utgör
9582: sökningar som skall behandlas är hälften alltid     både i fråga om egna pensioner och familje-
9583: sådana, för vilka statskontoret tjänstevägen        pensioner något mera än hälften av antalet nya
9584:                                              N:o 253                                             5
9585: 
9586: egna pensioner och. familjepensioner, som må-      egen beräkning göras så kort, som det i rådan-
9587: natligen skall utbetalas.                          de läge överhuvudtaget ät möjligt, m.a.o. tili
9588:   Den genomsnittliga handläggningstiden för        i ruedeltai tre månader. Kommissionens fötslag
9589: pensionsärenden måste anses vara för lång.         tili effektivering av pensionsavdelningens orga-
9590: Detta har också konstaterats i utredningskom-      nisering ingår i regeringens proposition an-
9591: missionens för statskontotet betänkande (kom-      gående statsförslaget för år 1978. En ytter-
9592: mittebetänkande 1977:39). Genom de i be-           ligare fötkortning av den genomsnittliga hand-
9593: tänkandet föreslagna arrangemangen bl. a. de       läggningstiden blir möjlig först då man inte
9594: som gäller en effektivare organisering av stats-   längre behöver införskaffa olika tilläggsutred-
9595: kontorets pensionsavdelning, och eftet det att     ningar tili pensionsansökningarna i samma om-
9596: den just nu pågående teformeringen av pen-         fattning som nu. Behovet av tilläggsutrednin-
9597: sionsuttäkningen med hjälp av minidator, som       gar kommer i väsentlig grad att minska efter
9598: skall anskaffas tili statskontoret, kan inledas,   det att statskontorets pensionsdataregister har
9599: kunde den genomsnittliga handläggningstiden        förts fram tili dagsläget. Ett omfattande data-
9600: föt pensionsansökningar enllgt statskontorets      insamlingsarbete i detta syfte har inletts.
9601:      Helsingfots den 18 oktober 1977.
9602: 
9603: 
9604:                                                                    Finansminister Paul Paavela
9605: 
9606: 
9607: 
9608: 
9609: 0877008954
9610:                                               1977 vp.
9611: 
9612: Kirjallinen kysymys n:o 254.
9613: 
9614: 
9615: 
9616: 
9617:                                   Tennilä: Poliittisesta syrjinnästä erästä opettajan virkaa täytet-
9618:                                      täessä.
9619: 
9620: 
9621:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9622: 
9623:    Oikeistopiirien toimesta on myös edistyksel-      ovat käyneet ilmi muun muassa rehtori Sauli
9624: lisiin opettajiin kohdistettu voimistuvaa syr-       Jumiskon tunnetusta uhkauksesta, jonka mu-
9625: jintää. Eräänä osoituksena tällaisesta poliittisin   kaan hän (rehtori) "kyllä savustaa sen kom-
9626: perustein tapahtuvasta syrjinnästä on opettaja       munistin ulos".
9627: Rainer Salosen tapaus Savukoskella Lapissa.             Poliittinen syrjintä on kuohuttanut Savu-
9628: Salonen ei nimittäin ole saanut valtakirjaa,         koskelaisia työläisiä, pientilallisia ja nuorisoa,
9629: vaikka hän on hoitanut matematiikan opettajan        jotka ovat keränneet laajan adressin, jossa
9630: tointa Savukosken peruskoulun yläasteella jo         vaaditaan valtakirjan myöntämistä Saloselle vä-
9631: kaksi vuotta ja on täysin pätevä tähän tehtä-        littömästi.
9632: vään.                                                   Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
9633:    Salosen valtakirjakysymys oli viimeksi esillä     § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
9634: Savukosken kunnan koululautakunnassa tämän           ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
9635: vuoden elokuussa, jolloin se evättiin äänin 4-4      van kysymyksen:
9636: puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Valtakirjan
9637: evääjät käyttävät perusteluna Saloselle järjes-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9638: tettyä muistutusta, mutta Savukoskella kyllä                ryhtyä lopettaakseen opettaja Rainer
9639: hyvin tiedetään, että todellisena syynä on Salo-            Saloseen kohdistetun syrjinnän ja turva-
9640: sen poliittinen kanta ja hänen suuri toimeliai-             takseen hänelle valtakirjan opettajan
9641: suutensa Neuvostoliitto-tietouden lisäämiseksi              toimen hoitamista varten?
9642: kunnassa. Nämä todelliset syrjinnän perusteet
9643:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1977.
9644: 
9645:                                         Esko-]uhani Tennilä
9646: 
9647: 
9648: 
9649: 
9650: 087700885T
9651: 2                                              1977 vp.
9652: 
9653: 
9654: 
9655: 
9656:                          Ed u s kun n a n Herra Puh e m i e he 11 e.
9657: 
9658:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ritettujen seikkaperäisten tutkimusten jälkeen.
9659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Lääninhallitus on katsonut lehtori Salosen syyl-
9660: olette kirjeellänne 15 päivältä syyskuuta 1977        listyneen seitsemään sellaiseen virheeseen ja
9661: n:o 1712 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        laiminlyöntiin, jotka antavat aiheen antaa hä-
9662: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-        nelle peruskouluasetuksen 151 §:n edellyttä·
9663: Juhani Tennilän seuraavan kirjallisen kysymyk-        män ankaran, kirjallisen huomautuksen uhalla,
9664: sen n:o 254:                                          että jos Salonen ei huomautuksesta ota ojen-
9665:                                                       tuakseen, ryhdytään asian vaatimiin kurinpito-
9666:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toLrniin.
9667:        ryhtyä lopettaakseen opettaja Rainer              Koululautakunta on 24 päivänä elokuuta
9668:        Saloseen kohdistetun syrjinnän ja turva-       1977 alistanut valtakirjan kieltämispäätöksensä
9669:        takseen hänelle valtakirjan opettajan          lääninhallituksen vahvistettavaksi.
9670:        toimen hoitamista varten?                         Lapin lääninhallitus on tutkinut asian ja kat-
9671:                                                       sonut, että valtakirjan kieltäminen olisi liian
9672:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        voimakas toimenpide Salosta kohtaan, koska
9673: seuraavaa:                                            hän on jo saanut huomautuksen käytöksestään,
9674:    Hankitun selvityksen mukaan on Savukosken          jossa on ollut toivomisen varaa, ja koska hän
9675: kunnan koululautakunta kokouksessaan 24 päi-          on osoittautunut opettajantaidoiltaan kykene-
9676: vänä elokuuta 1977 päättänyt kieltäytyä anta-         väksi. Tämän vuoksi lääninhallitus on jättänyt
9677: masta valtakirjaa luonnontieteiden kandidaatti        koululautakunnan päätöksen vahvistamatta ja
9678: Rainer Saloselle Savukosken kunnan peruskou-          alistanut asian kouluhallituksen vahvistetta-
9679: lun yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian        vaksi. Kouluhallitus ei ole vahvistanut koulu-
9680: lehtorin virkaan. Päätöstään koululautakunta          lautakunnan päätöstä, vaan on päätöksellään
9681: on perustellut sillä, että Salosen saarnat kaksi      12 päivältä lokakuuta 1977 palauttanut asian
9682: huomautusta, toinen koululautakunnalta ja toi-        Savukosken kunnan koululautakunnalle, jonka
9683: nen ankara kirjallinen huomautus lääninhalli-         tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja an-
9684: tukselta, osoittavat sellaista käytöstä, ettei kan-   taa Rainer Saloselle valtakirja Savukosken kun-
9685: sakoululain 59 § :n 1 momentin mukaan Salosta         nan peruskoulun yläasteen matematiikan, fysii-
9686: voida virkaan nimittää. Päätös on syntynyt            kan ja kemian lehtorin virkaan.
9687: äänestyksen jälkeen, äänin 4-4, puheenjohta·             Kun asian selvittelyn yhteydessä ei ole tul-
9688: jan äänen ratkaistessa.                               lut ilmi mitään sellaista seikkaa, jonka mu-
9689:    Päätöksen perusteena ollut koululautakunnan        kaan kysymyksessä tarkoitetun valtakirjan an-
9690: huomautus oli annettu Saloselle sen vuoksi,           tamatta jättämisen perusteena olisi ollut min-
9691: että hän oli syyllistynyt lain vastaiseen menet·      käänlainen syrjintä, ja kun opettaja Salonen
9692: telyyn lyödessään erästä oppilasta karttakepillä      tulee edellä mainitun kouluhallituksen päätök-
9693: päähän, koska oppilas ei ollut noudattanut hä-        sen mukaisesti saamaan valtakirjan puheena
9694: nelle annettua ulkovaatteiden riisumiskehoitus-       olevaan lehtorin virkaan, katson, ettei edustaja
9695: ta. Lääninhallituksen huomautus on annettu            Tennilän kysymys anna aihetta enempiin toi-
9696: Salosta vastaan tehdyn kantelun johdosta suo-         menpiteisiin.
9697:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1977.
9698: 
9699:                                                                   Opetusministeri Kristian Gestrin
9700:                                               N:o 2.54                                               3
9701: 
9702: 
9703: 
9704: 
9705:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9706: 
9707:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        anledning av mot Salonen anförd klagan. Läns-
9708: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       styrelsen har ansett att Salonen gjort sig skyldig
9709: nr 1712 av den 15 september 1977 tili veder-        tili sju sådana fel och försummelser, vilka ger
9710: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      anledning att tilldela honom i 151 § grundskol-
9711: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä      förordningen avsedd sträng skriftlig anmärkning
9712: undertecknade spörsmål nr 254:                      vid äventyr att, om Salonen inte låter sig rättas
9713:                                                     av anmärkningen, kommer disciplinära åtgärder
9714:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           att vidtas.
9715:        vidta i avsikt att få slut på diskrimine-        Skolnämnden har den 24 augusti 1977 under-
9716:        ringen av läraren Rainer Salonen och         ställt sitt beslut att vägra fullmakt länsstyrelsen
9717:        tillförsäkra honom fullmakt för hand-        för fastställelse.
9718:        havandet av lärartjänst?                         Länsstyrelsen i Lapplands Iän har undersökt
9719:                                                     saken och ansett vägran att tilidela fullmakt
9720:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vara en alltför kraftig åtgärd mot Salonen,
9721: samt anföra följande:                               emedan han redan erhållit anmärkning för sitt
9722:    Enligt införskaffad utredning har skolnämn-      uppförande, som har lämnat övrigt att önska,
9723: den i Savukoski kommun vid sitt möte den 24         och emedan han ådagalagt förmåga att under-
9724: augusti 1977 beslutat att inte tilldela kandida-    visa. Länsstyrelsen har därför inte fastställt
9725: ten i naturvetenskaper Rainer Salonen fullmakt      skolnämndens beslut utan underställt ärendet
9726: för lektorstjänst i matematik, fysik och kemi       skolstyrelsen för fastställelse.
9727: på högstadiet vid grundskolan i Savukoski kom-          Skolstyrelsen har inte fastställt skolnämndens
9728: mun. Skolnämnden har motiverat sitt beslut          beslut, utan har medelst beslut av den 12
9729: med att de två anmärkningar Salonen erhållit,       oktober 1977 återförvisat ärendet tili skolnämn-
9730: den ena av skolnämnden och den andra en             den i Savukoski kommun, som skall återuppta
9731: sträng skriftlig anmärkning av länsstyrelsen, på-   saken tili förnyad behandling och tilidela Rainer
9732: visar ett sådant uppförande, att Salonen, enligt    Salonen fullmakt för tjänsten som lektor i
9733: 59 § 1 mom. folkskollagen, inte kan utnämnas        matematik, fysik och kemi på högstadiet vid
9734: tili tjänsten. Beslutet har efter omröstning fat-   grundskolan i Savukoski kommun.
9735: tats med rösterna 4-4. Ordförandes röst av-             Då det i samband med utredningen inte har
9736: gjorde.                                             framkommit någonting som skulle tyda på att
9737:     Den anmärkning av skolnämnden, som ut-          den omständigheten, att den i spörsmålet av-
9738: gjorde grunden för beslutet, hade tilldelats        sedda fullmakten inte tilldelats Salonen, skulle
9739: Salonen för att han hade gjort sig skyldig tili     bottna i diskriminering, och då lärare Salonen i
9740: lagstridigt beteende genom att med kartpinne        överensstämmelse med skolstyrelsens ovannämn-
9741: slå en elev i huvudet, emedan eleven inte hade      da beslut kommer att erhålla fullmakt för
9742: åtlytt en tili honom riktad uppmaning att klä av    ifrågavarande lektorstjänst, anser jag att riks-
9743: sig ytterkläderna. Länsstyrelsens anmärkning        dagsman Tenniläs spörsmål inte ger anledning
9744: har efter ingående undersökning tilidelats med      tili vidare åtgärder.
9745:      Helsingfors den 20 oktober 1977.
9746: 
9747:                                                           Undervisningsminister Kristian Gestrin
9748:                                           1977 vp.
9749: 
9750: Kirjallinen kysymys n:o 255.
9751: 
9752: 
9753: 
9754: 
9755:                                Sinisalo: Wärtsilä-yhtymässä   suoritettujen   pakkolomautusten
9756:                                    peruuttamisesta.
9757: 
9758: 
9759: 
9760: 
9761:                            (Kysymyksen n:o 248 yhteydessä)
9762: 
9763: 
9764: 
9765: 
9766:  1878000688
9767:                                                 1977 vp.
9768: 
9769: Kirjallinen kysymys n:o 256.
9770: 
9771: 
9772:                                    E. Nieminen ym.: Asemakaavassa mainitun tontin käyttötarkoi-
9773:                                       tuksen muuttamisesta.
9774: 
9775:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9776: 
9777:    Huolimatta eräistä valtiovallan suorittamista       automarketin rakentaminen toteutettaisiin, olisi
9778: myönteisistä toimenpiteistä ovat haja-asutusaluei-     se omiaan lisäämään jo nykyisin kiihtyvällä
9779: den ja monien asumalähiöidenkin vähittäiskaup-         nopeudella etenevää pienkauppojen lopetta-
9780: papalvelut edelleen heikentyneet. Erityisesti          mista.
9781: elintarvikekaupan alalla on, yksityisen pienyrit-         Voimassa olevaa asemakaavaa noudattamalla
9782: täjän siirryttyä eläkkeelle, ollut erittäin vaikea-    varmistetaan kullakin asutusalueella jo toimi-
9783: ta saada jatkajaa taloudeiiisestikin kannattaval-      vien liikkeiden kannattavaisuuslaskelmien toteu-
9784: le yritykselle. Asumalähiöiden uusien palve-           tuminen ja ostovoiman tasapuolinen jakaantu-
9785: lukeskusten perustamista on taas ollut omiaan          minen sekä edistetään eri sosiaaliryhmiin kuu-
9786: hidastamaan eräitten kaupunkien jo voimassa            luvien ostajien tasa-arvoisuutta. Samalla var-
9787: olevassa asemakaavassa tarkoin mainitun tontin         mistetaan jo suunnitteilla olevien asumalähiöi-
9788: käyttötarkoituksen muuttaminen, käyttäen hy-           den palvelukeskusten rakennussuunnitelmien
9789: väksi rakennuslain 38 § :n 1 momentin mainin-          toteutuminen sekä lukuisten pienyrittäjien, hei-
9790: taa asemakaavamuutoksesta. Tätä tietä on saa-          dän perheenjäsentensä ja työntekijöittensä toi-
9791: tettu aivan yllättäen ja vastoin sisäasiainminis-      meentulo. Sen sijaan asemakaavamuutoksella
9792: teriön 24. 5. 1973 päivätyssä kirjelmässä mai-         rakennettava automarket on suuri investointi,
9793: nittuja ohjeita vaarantaa monen pienmyymälän           jonka tarkoituksena on yksinomaan kiihdyttää
9794: toiminta ja estää uusien asumalähiöiden palve-         suurten myymäläketjujen kallista ja loppujen
9795: lukeskusten rakentaminen.                              lopuksi kuluttajien kustaunettavaksi tulevaa kil-
9796:     Asemakaavan muutoksen seuraukset muo-              pailua markkinaosuuksista.
9797: dostuvat erityisen kohtalokkaiksi silloin, kun            Kaikkeen edellä mainittuun ja valtiopäiväjär-
9798: jo valmiiksi asemakaavoitetulle asuntoalueelle         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9799:  tai sen välittömään läheisyyteen aiotaan asema-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
9800: kaavamuutosta hyväksi käyttäen rakentaa jopa           tavaksi seuraavan kysymyksen:
9801: yli 1 500 m2 :n automarketalennushalli. Viime
9802: mainitun kaltainen suunnitelma on parhaillaan                    Onko Hallitus tietoinen eräiden kun-
9803: vireillä Porin kaupungissa. Toteutuessaan se                  tien suunnitelmista asemakaavan muu-
9804: vaarantaisi yli kolmensadan pienyrittäjän, hei-               tosta hyväksi käyttäen muuttaa tonttien
9805: dän perheenjäsenensä ja työntekijäinsä toimeen-               käyttötarkoitusta ja tällä tavalla vaaran-
9806:  tulon, sekä saattaisi vaaraan erityisesti ne kulut-          taa monen pienyrittäjän toimeentulo
9807:  tajaryhmät, joilla on harvoin mahdollisuus käyt-             sekä vaikeuttaa samalla monien lähi-
9808:  tää hyväkseen autoa ostosmatkojensa tekoon.                  myymälöiden palveluksia hyväkseen
9809: Kaikkein vaikeimpaan asemaan joutuisivat per-                 käyttävien, alempien sosiaaliryhmien
9810: heenäidit, lapset, vanhukset ja vammaiset, joi-               palvelutasoa, ja
9811: den perinteeiiiselle asuma-alueelle nyt suunnit-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9812:  teilla oleva alennushalli on tarkoitus rakentaa.             ryhtyä, että sisäasiainministeriön asiasta
9813: Kahden viimeksi päättyneen kuukauden aikana                   aikanaan antamia ohjeita ryhdyttäisiin
9814:  on yksinomaan Porin kaupungissa lopettanut                   kuntatasolla nykyistä tarkemmin noudat-
9815:  toimihtansa viisi yksityistä pienkauppaa. Mikäli             tamaan?
9816:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
9817: 
9818:          Einari Nieminen                 Saimi Ääri                      Juhani Saukkonen
9819:          Aino Karjalainen                Lea Sutinen                     Matti Maijala
9820:          Veikko Pihlajamäki              Anneli Kivitie                  Esko Pekonen
9821:          Mikko Jokela                    Kirsti Hollming                 Esko Härkönen
9822: 0877008965
9823: 2                                            1977 vp.
9824: 
9825: 
9826: 
9827: 
9828:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9829: 
9830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     huomiota tällaisten kaupan suuryksiköiden ai-
9831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       heuttamiin haittoihin sekä palvelujen ·saannin
9832: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      että pienmyymälöiden toimintaedellytysten kan-
9833: jeenne n:o 1714 ohella toimittanut valtioneu-       nalta. Kirjeessä on korostettu, :että ns. auto-
9834: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        marketien sijoittumisen on tapahduttava yhteis-
9835: kansanedustaja E. Niemisen ym. kirjallisesta        kuntasuunnittelun kokonaistavoitteiden mukai-
9836: kysymyksestä n:o 256, jossa tiedustellaan:          sesti.
9837:                                                        Myös parlamentaarisen liikennekomitean kah-
9838:           Onko Hallitus tietoinen eräiden kun-      deksannessa osamietinnössä (komiteanmietintö
9839:        tien suunnitelmista asemakaavan muu-         197 5:71) on katsottu, että välttämättömyystar-
9840:        tosta hyväksi käyttäen muuttaa tonttien      vikkeiden kauppojen sijoittuminen on ohjattava
9841:        käyttötarkoitusta ja tällä tavalla vaaran-   kuluttajien edut huomioon ottaen ja tarpeen
9842:        taa monen pienyrittäjän toimeentulo          vaatiessa voimakkaasti rajoitettava keskustojen
9843:        sekä vaikeuttaa samalla monien lähi-         ulkopuolisten, henkilöautojen käyttöön perustu-
9844:        myymälöiden palveluksia hyväkseen            vien yksiköiden syntymistä.               ·
9845:        käyttävien, alempien sosiaaliryhmien            Sisäasiainministeriön edellä mainitussa yleis-
9846:        palvelutasoa, ja                             kirjeessä todettiin automarketien rakentamisen
9847:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      merkitsevän aina rakennuslain 4 §:n 1 momen-
9848:        ryhtyä, että sisäasiainministeriön asiasta   tissa tarkoitetun taaja-asutuksen muodostamista.
9849:        aikanaan antamia ohjeita ryhdyttäisiin       Hankkeen toteuttaminen edellyttää joko vah-
9850:        kuntatasolla nykyistä tarkemmin noudat-      vistettua asema- tai rakennuskaavaa taikka ra-
9851:        tamaan?                                      kennuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua
9852:                                                     poikkeuslupaa taaja-asutuksen muodostamiseksi
9853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ilman kaavaa.
9854: taen seuraavaa:                                        Kunnallista päätöksentekoa kaavoitusasioissa
9855:    Vähittäiskaupan rakennemuutoksista johtuen       valvotaan kaavojen hyväksymistä koskevien pää-
9856: on 1970-luvulla useiden suurten ja keskisuur-       tösten vahvistamis- ja poikkeuslupien myöntä-
9857: ten kaupunkien läheisyyteen pyritty sijoitta-       mismenettelyn puitteissa. Tällöin joko sisä-
9858: maan pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimi-     asiainministeriö tai lääninhallitus, säädetyn teh-
9859: via vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ne ovat          täväjaon mukaan, pyrkii huolehtimaan siitä,
9860: usein sijoittuneet taajamarakenteen ulkopuolel-     että kaavoituksen sisällöstä annetut sisäasiain-
9861: le, valtateiden varteen. Sisäasiainministeriö on    ministeriön ohjeet otetaan kuntatasolla asian-
9862: lääninhallituksille ja kunnanhallituksille jo 24    mukaisesti huomioon. Sama koskee myös ase-
9863: päivänä toukokuuta 197 3 lähettämässään yleis-      ma- tai rakennuskaavan muuttamista.
9864: kirjeessä (n:o 2225/505/73/PA) kiinnittänyt
9865:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1977.
9866: 
9867:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9868:                                              N:o 256                                               3
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 
9873:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9874: 
9875:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        genhetet som sådana stotenhetet medföt, både
9876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      föt servicetillgången och småbutikernas vetk-
9877: nr 1714 av den 16 september 1977 tili vedet-        samhetsmöjlighetet. I dtkulätet betonas att de
9878: bötande medlem av statstådet övetsänt av-          'S.k. automatketfötetagen måste placetas i en-
9879: skrift av följande av tiksdagsman E. Nieminen      lighet med samhällsplanetingens totalmålsätt-
9880: m.fl. undettecknade spötsmål nr 256:               ningat.
9881:                                                        Också i den patlamentariska ttafikkommit-
9882:           Ät Regetingen medveten om vissa          tens åttonde delbetänkande ( kommittebetän-
9883:        kommuners planet på att, med utnytt-        !kande 175:71) anses det, att placetingen av
9884:        jande av ändringat i stadsplanen, även      butiket föt nödvändighetsvatot måste stytas
9885:        ändta tomtetnas användningssyfte, vat-      med beaktande av konsumentetnas inttessen
9886:        igenom mången småfötetagates utkomst         och att uppkomsten av föt bilburna kundet
9887:        äventytas och setvicenivån föt många         avsedda enhetet utanföt centta vid behov måste
9888:        lägte sodalgtuppet, som tillgodogöt sig     begtänsas ktaftigt.
9889:        närbutiketnas tjänstet, samtidigt föt-          I ministeriets föt intikesätendena ovannämn-
9890:        sämtas, och                                  da citkulät konstatetades, att byggandet av
9891:           vilka åtgätdet ämnar Regetingen vid-     s.k. automarkets alltid innebät uppkomst av
9892:        ta i avsikt att på kommunnivå få tili        sådan tätbebyggelse som avses i 4 § 1 mom.
9893:        stånd ett bättre iakttagande av de an-      byggnadslagen. Ett fötvetkligande av ptojektet
9894:        visningat i ftågan, som tidigate har ut-    förutsättet antingen en fastställd stads- ellet
9895:        fätdats av ministetiet !föt inrikesäten-    byggnadsplan ellet i 5 § 2 mom. byggnads-
9896:        dena?                                       lagen avsett undantagsmedgivande tili att bilda
9897:                                                     tätbebyggelse utan pian.
9898:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-          Det kommunala beslutfattandet i planlägg-
9899: samt anföta följande:                              ningsftågot övetvakas inom tamen föt den pto-
9900:    Med anledning av sttuktutfötändtingatna         cedut som gället föt fastställelse av beslut om
9901: inom detaljhandeln hat man i närheten av           godkännande av planet och beviljande av un-
9902: många stota och medelstota ·städet på 1970-        dantagsmedgivanden. Därvid bemödat sig mi-
9903: talet fötsokt placeta stotenhetet inom detalj-     nisteriet föt inrikesätendena ellet länsstytelsen,
9904: handeln, vilka huvudsakligen verkat enligt         enligt stadgad uppgiftsfötdelning, om att minis-
9905: självbetjäningsptincipen. De ät ofta förlagda      teriets föt inrikesätendena utfätdade anvisning-
9906: utanföt tätbebyggelsen, vid riksvägatna. Minis-    at om innebötden i planläggningen blit veder-
9907: tetiet föt inrikesätendena hat i sitt tedan den    börligen heaktade på kommunnivån. Detsamma
9908: 24 maj 1973 tili länsstytelsetna och kommu-        gället också ändting av stads- ellet byggnads-
9909: netnas stytelset riktade citkulät ( nt 2225/       plan.
9910: 505/73/PA) fäst uppmätksamhet vid de olä-
9911:      Helsingfots den 19 oktobet 1977.
9912: 
9913:                                                      Minister föt intikesätendena Eino Uusitalo
9914:                                               1977 vp.
9915: 
9916: Kirjallinen kysymys n:o 257.
9917: 
9918: 
9919: 
9920: 
9921:                                   Kaarna ym.: Nuijamaan tien tieluokan alentamispyrkimyksistä.
9922: 
9923: 
9924:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9925: 
9926:     Nuijamaan rajanylityspaikan avauduttua on           Kun öljysorapäällysteiset tiet ovat yleensä
9927: Lappeenrannan-Nuijamaan tiestä muodostunut           osoittautuneet kestävyydeltään heikoiksi ja nii-
9928: kansainvälistä liikennettä palveleva tie. Tien       hin tulee helposti kuoppia ja murtumia, niin
9929: nykyisen huonon kunnon takia liikenne Lap-           tämä tien kaventumisen myötä tekee sen vaaral-
9930: peenrannan ja Nuijamaan rajanylityspaikan vä-        liseksi.
9931: lillä jakautuu kahdelle eri tielle, toisaalta Van-      Ottaen huomioon sen, että Nuijamaan tie
9932: haa Viipurin maantietä ja toisaalta rakennetta-      tulee palvelemaan paikallisen liikenteen lisäksi
9933: vaksi suunniteltua Saimaan kanavan vartta joh-       valtakuntien välistä yhdysliikennettä, joka muo-
9934: tavaa Nuijamaan tietä käyttäen. Kun molemmat         dostuu suurelta osalta linja- ja rekka-autolii-
9935: tiet ovat varsin huonokuntoisia, tämä rajoittaa      kenteestä, ei mielestämme ole varaa huonontaa
9936: huomattavasti liikenteen kasvua tarvetta vas-        tien tasoa sen kuntoluokkaa alentamalla.
9937: taavaksi.                                               Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
9938:     Neuvostoliiton puolelle Saimaan kanavan          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
9939: vuokra-alueelle rakennettu tie on asiantuntijoi-     teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9940: den mukaan rakennettu luokan II B mukaisesti         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9941: ja on päällystetty koko pituudeltaan asfaltilla.
9942: Samoin on myöskin Nuijamaan tie suunniteltu                     Onko Hallitus tietoinen, että Nuija-
9943: rakennettavaksi luokan II B mukaisena asfaltti-              maan tie, joka johtaa valtakunnan rajan-
9944: päällysteisenä tienä.                                        ylityspaikalle Nuijamaalla, on suunni-
9945:     Nyt kun Nuijamaan tien rakentamisen pi-                  teltu rakennettavaksi luokan II B 'mu-
9946:  täisi alkaa, on saamamme tiedon mukaan tie-                 kaisena asfalttipäällysteisenä tienä, mutta
9947:  ja vesirakennushallitus päättänyt esittää tien              jonka rakentamisen on tie- ja vesi-
9948:  rakennettavaksi Ill luokan mukaisena, mikä                  rakennushallitus kuitenkin aikonut esit-
9949:  merkitsisi käytännössä sitä, että tie kaventuisi            tää suoritettavaksi luokan III B mukai-
9950:  puolella metrillä ja päällystys vaihtuisi asfal-            sena öljysorapäällysteisenä tienä, ja jos
9951:  tista öljysoraksi.                                          on,
9952:     On luonnollista, että tien tultua rakenne-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9953:  tuksi sen liikennemäärä kasvaa huomattavasti                ryhtyä, ettei tien luokkaa alennettaisi
9954:  ja varsinkin .raskas liikenne tulee siirtymään              luokasta II B luokkaan 111 B?
9955:  rakennetulle uudelle tielle.
9956:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
9957: 
9958:                 Mikko Kaarna                                     Mauno Forsman
9959:                 Juhani Saukkonen                                 Juhani Sipiläinen
9960: 
9961: 
9962: 
9963: 
9964: 0877008976
9965: 2                                              1977 vp.
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 
9970:                          E d u s k u n n a n Herra Puhe m i e he II e.
9971: 
9972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maantien perustamishankkeen tultua ajan-
9973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohtaiseksi Nuijamaan rajanylityspaikan avau-
9974: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-        tumisen johdosta on tiesuunnitelmien tarkistus-
9975: jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston           työ myös käynnistetty. Ensivaiheessa Kymen
9976: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tie- ja vesirakennuspiiri on tarkistanut tiesuun-
9977: edustaja M. Kaarnan ym. näin kuuluvasta kir-          nitelmaa maantien parantamisesta välillä Kä-
9978: jallisesta kysymyksestä n:o 257:                      härilä-Nuijamaa, jota koskevan muutos- ja
9979:                                                       täydennyssuunnitelman osan liikenneministeriö
9980:            Onko Hallitus rtietoinen, että Nuija-      on vahvistanut 1. 6. 1977 n. 4,5 km:n pituu-
9981:        maan tie, joka johtaa valtakunnan rajan-       delta ja antanut samanaikaisesti tien tekemistä
9982:        ylityspaikalle Nuijamaalla, on suunni-         tarkoittavan tiepäätöksen, koska työ sisältyy
9983:         teltu rakennettavaksi luokan II B mu-         vuoden 1977 valtion työohjelmaan. Työ alkaa
9984:        ·kaisena asfalttipäällysteisenä tienä, mutta   siis kuluvana syksynä.
9985:        jonka rakentamisen on tie- ja vesi-               Kymen tie- ja vesirakennuspiiri oli esittänyt
9986:         rakennushallitus kuitenkin aikonut esit-      ero. muutos- ja täydennyssuunnitelmassa vähäi-
9987:         tää suoriteHavaksi luokan III B mukai·        siä linjauksen ja tasauksen tarkistuksia. Suunni-
9988:         sena öljysorapäällysteisenä tienä, ja jos     telman tarkastuksen yhteydessä tie- ja vesira-
9989:        on,                                            kennushallituksessa kuitenkin katsottiin, huo-
9990:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mioonottaen tienpitoon osoitettujen määräraho-
9991:         ryhtyä, ettei tien luokkaa alennettaisi       jen voimakkaan supistumisen sekä liikennemi-
9992:         luokasta II B luokkaan III B?                 nisteriön tie- ja vesirakennushallitukselle anta-
9993:                                                       mat ohjeet, jotka perustuivat valtioneuvoston
9994:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päätökseen, tienpidon sopeuttamisesta aleneviin
9995: vasti seuraavaa:                                      rahoituskehyksiin, että myös tien poikkileik-
9996:     Lappeenrannan-Nuijamaan välinen maantie           kaus tulisi tarkistaa. Näin ollen tie- ja vesi-
9997: tulee palvelemaan paitsi paikallista asujamistoa      rakennushallitus esittikin ministeriölle muutos-
9998: myös Keski- ja Itä-Suomen teollisuuden kulje-         ja täydennyssuunnitelman vahvistusesityksessä
9999: tuksia sekä turistiliikennettä Neuvostoliittoon.      tien parannettavaksi aikaisemmasta vahvistuk-
10000: Valtakunnallisesti merkittävimpänä yhteytenä          sesta poiketen poikkileikkauksen III N-7
10001: Neuvostoliiton ja Suomen välillä tulee kuiten-        mukaisena öljysoratienä. Päällysrakenneluokka,
10002: kin säilymään valtatieyhteys Vaalimaan kautta         joka tarkoittaa päällysteen alapuolisia rakenne-
10003: ja uusi Nuijamaan kautta muodostuva tieyhteys         kerroksia, on kuitenkin säilytetty aikaisemman
10004: on sille rinnakkaisyhteys.                            suunnitelman mukaisena, minkä vuoksi runsas-
10005:     Lappeenrannan ja Nuijamaan välinen tie-           kaan raskas liikenne ei pääse vaurioitltamaan
10006: yhteys on suunniteltu parannettavaksi valta-          tietä. Tien kantavuus ei ole siis muuttunut.
10007: tieltä 6 Kähärilään ja tästä edelleen Saimaan         Lisäksi, mikäli tien liikenne tulevaisuudessa
10008: kanavan länsipuolella Nuijamaalle liittyen siellä     niin vaatii, voidaan kestopäällystäminen myö-
10009: Saimaan kanavan rakentamistyön yhteydessä jo          hemmin suorittaa helposti ilman tien rungon
10010: toteutettuihin tiejärjestelyihin.                     vahvistamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.
10011:     Tiejaksosta on aikanaan vahvistettu tiesuun-      Poikkileikkauksen III N-7 ja tien suuntauk-
10012: nitelmat n. 9 km:n pituudelta välillä Mustola--       sen on katsottu myös takaavan paikalliselle vä-
10013: Kähärilä ja edelleen n. 7 km:n pituudelta vä-         häiselle kevyelle liikenteelle riittävän turvalliset
10014: lillä Kähärilä-Nuijamaa tien parantamiseksi           liikkumisolosuhteet.
10015: poikkileikkauksen II N-8/7 mukaisena kesto-               Todettakoon, että Saimaan kanavan vuokra-
10016: päällysteisenä tienä.                                 alueelle rakennettu maantien jatkoyhteys Neu-
10017:                                                N;o 257                                               3
10018: 
10019: vostoliiton puolelle on tehty alunperin 7,0 m        bitumiliuossoralla - ei asfaltilla - sen kui-
10020: leveäksi soratieksi eli nyt tarkistettu tien poik-   tenkin ollessa kantavuudeltaan ja liikenneturval-
10021: kileikkaus Suomen puolella on yhdenmukainen          lisuuden kannalta selvästi heikompi Suomen
10022: sen kanssa. Myöhemmin tie on päällystetrty           puolelle tulevaan tiehen verrattuna.
10023:      Helsingissä lokakuun 20 päivänä 1977.
10024: 
10025: 
10026:                                                               Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
10027: 4                                            1977 vp.
10028: 
10029: 
10030: 
10031: 
10032:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10033: 
10034:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Efter det väganläggningsprojektet blivit ak-
10035: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tuellt med anledning av att Nuijamaa gräns-
10036: av den 16 september 1977 till vederbörande          övergångsställe öppnades, har justeringsarbetet
10037: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      på planerna också inletts. 1 den första fasen
10038: jande av riksdagsman M. Kaarna m. fl. under-        har Kymmene väg- och vattenbyggnadsdistrikt
10039: tecknade spörsmål nr 257:                           justerat vägplanen för landsvägsförbättring på
10040:                                                     avsnittet Kähärilä-Nuijamaa, för vars del
10041:           Är Regeringen medveten om att Nui-        trafikministeriet den 1 juni 1977 fastställt
10042:        jamaa-vägen, som leder till rike.ts          ändrings- och kompletteringsplanen för ca
10043:        gränsövergångsställe vid Nuijamaa, är        4,5 km och samtidigt avkunnat vägbeslut
10044:        planerad att byggas såsom asfaltsbelagd      rörande byggandet av vägen, emedan arbetet
10045:        väg enligt klass II B, men att väg-          ingår i statens arbetsprogram för år 1977.
10046:        och vattenbyggnadsstyrelsen dock har         Arbetet börjar således innevarande höst.
10047:        ämnat föreslå att vägen skall byggas            Kymmene väg- och vattenbyggnadsdistrikt
10048:        som oljegrusbelagd väg enligt klass III      hade i ovannämnda ändrings- och komplette-
10049:        B, och om så är fallet,                      ringsplan föreslagit obetydliga justeringar av
10050:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stakningen och profileringen. 1 samband med
10051:        ta i avsikt att hindra en sänkning av        granskningen av planen ansåg man dock i väg-
10052:        vägens klass från II B till III B?           och vattenbyggnadsstyrelsen att också vägens
10053:                                                     tvärsektion borde justeras, med beaktande av
10054:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       de kraftigt nedskurna anslagen för väghållning
10055: samt anföra följande:                               samt de av trafikministeriet tili väg- och vatten-
10056:    Landsvägen mellan Villmanstrand och Nuija-       byggnadsstyrelsen utfärdade ansvisningarna, vil-
10057: maa kommer att betjäna både den lokala be-          ka grundar sig på statsrådets beslut och gäller
10058: folkningen och industrins transporter i Mellersta   anpassningen av väghållningen ~till de krympan-
10059: och Östra Finland samt turisttrafiken till          de finansieringsramarna. Sålunda föreslog också
10060: Sovjetunionen. Den för riket mest betydelse-        väg- och vattenbyggnadsstyrelsen för minis-
10061: fulla förbindelsen mellan Sovjetunionen och         teriet i förslaget ~tili fastställelse av ändrings-
10062: Finland kommer dock att förbli riksvägsför-         och kompletteringsplanen, att vägen med av-
10063: bindelsen över Vaalimaa, och den nya vägför-        vikelse från vad som tidigare fastställts, för-
10064: bindelsen som uppstår övex Nuijamaa blir en         bättras i form av oljegrusbelagd väg enligt tvär-
10065: parallelförbindelse till denna.                     sektion III N-7. Överbyggnadklassen, varmed
10066:    Vägförbindelsen mellan Villmanstrand och         avses beläggningens undre konstruktionsskikt,
10067: Nuijamaa skall enligt planerna förbät:tras från     har dock bibehållits i enlighe~t med den tidigare
10068: riksväg 6 till Kähärilä och därifrån vidare på      planen, varför inte ens en livlig tung trafik kan
10069: västra sidan av Saima kanal till Nuijamaa för       skada vägen. Vägens bärighet har således inte
10070: att där förena sig med de vägregleringar, som       ändrats. Därtili kan om trafiken på vägen i
10071: redan har genomförts i samband med byggnads-        framtiden så kräver, permanentbeläggning se-
10072: arbetena på Saima kanal.                            nare lätt göras utan tilläggskostnader för
10073:    Redan tidigare har vägplanerna fastställts       förstärkning av vägstommen. Tvärsektionen
10074: för ca 9 km av vägsträckan på avsnittet Mus-        III N-7 och vägens riktning anses också
10075: tola-Kähärilä och för ca 7 km på avsnittet          garantera tillräckligt trygga förhållanden för
10076: Kähärilä-Nuijamaa, för vägförbättring i form        den obetydliga lokala lätta trafiken.
10077: av permanentbelagd väg enligt tvärsektion II           Det kan konstateras, att den på Saima kanals
10078: N-8/7.                                              arrendeområde byggda landsvägsanslutningen
10079:                                            N:o 257                                             5
10080: 
10081: tili Sovjetunionens sida ursprungligen gjordes   -  inte med asfalt - men tili sin bärighet
10082: tili en 7,0 m bred grusväg. Den nu justerade     och med tanke på trafiksäkerheten är den av-
10083: vägens tvärsektion på den finska sidan är        gjort svagare än den väg som skall byggas på
10084: m.a.o. överensstämmande med denna. Senare        den finska sidan.
10085: har vägen blivit belagd med asfaltlösningsgrus
10086:      Helsingfors den 20 ok:tober 1977.
10087: 
10088: 
10089:                                                             Tf. trafikminister Eino Uusitalo
10090: 
10091: 
10092: 
10093: 
10094: 0877008976
10095:                                                1977 vp.
10096: 
10097: Kirjallinen kysymys n:o 2.58.
10098: 
10099: 
10100: 
10101: 
10102:                                    Karpola ym.: Pamilon ja Kaltimon voimalaitosten rakentamisesta
10103:                                       aiheutuneiden korvausten suorittamisesta;
10104: 
10105: 
10106:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10107: 
10108:     Enon kunnan 'alueelle valmistui vuonna 1955       vuonna 1962 22 cm           vuonna 1971 6 cm
10109: Pamilon voimr.1laitos ja 1958 Kaltimon voima-            "   1963 14 "               "   1972 16 "
10110: laitos. Voimalaitokset toimivart edelleen väliai-        "   1964 16 "                   1973 20 "
10111: kaisten lupien varasS'<l ja useat kymmenet pien-             1965 18 "               "   1974 21 "
10112: viljelijät ja monet muut rantarakenteiden omis-          "   1966 13 "               " 1975 37 "
10113: tajat eivät ole vieläkään sooneet mitään kor-            "   1967 6 "                "   1976 40 "
10114: vausta vedenpinnan kohottamisesta aiheutuneis-
10115: ta vahingoista. Vedenpinnan kohoaminen on ol-            Koska· monet tilat ovat käyneet lähes elinkel-
10116: lut niin huomattava, että siitä on aiheutunut         vottomiksi i·a täten on merkittävästi vaikeutet-
10117: merkittäviä haittoja maa- ja metsätalouden har-       tu muutoinkin vähäv•araisten ihmisten toimeen-
10118: joittajille. Monilta pientUoilta on jäänyt niin       tuloa useiden vuosikymmenien ajan, olisi vesi-
10119: suuri 08'<1 pelloista veden alle tai veden vaivaa-    oikeuskäsittely näiltä osin saatettava pian lop-
10120: maksi, että kyseiset tilat ovat käyneet lähes elin-   puun tai vahinkoa kärsineille suoritettav,a en-
10121:  kelvottomiksi. Epätietoisuus vedenpinnan lopul-      nakkokorvaukset.
10122: lisesta määräämisestä j,a korvausrten suorittami-        Pamilon ja Kaltimon voimalaitoksen vaiku-
10123: sesta on vaikeuttanut tilojen suunnitelmallista       tmspiirissä elävät ihmiset ovat kääntyneet lu-
10124: kehittämistä ja tilanhoidon jatkamista. Useita        kuisia kertoja asianomaisten yhtiöiden, vesioi-
10125: vuosikymmeniä j·atkunut epävarma tilanne on           keuden i'a maamme korkeimpien viranomaisten
10126:  vaikuttanut haitallisesti koko kyläyhteisön kehi-    puoleen saamatta aikaan asiassa mitään edis-
10127:  tykseen ja monet sellaisetkin tilat, jotka muutoin   tymistä.
10128: olisivat olleet elinkelpoisia, ovat autioituneet.        Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
10129:     Voimalaitosten yläpuolisilla alueilla on veden-   päivjärjestyksen 37 §;n 1 momentin pet11steel-
10130:  pinta ollut koko voimalaitosten toiminnan ajan       la valtioneuvoston ,asianomaisen jäsMen vastat-
10131:  väliaikaisten lupienkin edellyttämää (luonnon-       tavaksi seuraavan kysymyksen:
10132:  tilainen keskimääräinen vedenkorkeus ) arvoa
10133:  korkeammalta. Eräinä vuosin-a on vedenkorkeus                 Onko Hallitus tietoinen Pamilon ja
10134:  ollut niin suuri, että lähes kaikki rantaviljelmät          Kaltimon voimalaitosten rakentamisesta
10135:  ja laajat metsäalueet ovat olleet veden alla.               alueen viljelijäväestölle ja muille_ tMta-
10136:     Vedenpinnan ylitykset· väliaikaisen .luvan               rakenteiden omistajille _aiheutuneista
10137:  edellyttämästä korkeudesta ovat esim. Joukii-               suurist,a taloudellisista vahingoista, ja jos
10138:  sen alueella olleet vuosittain seuraavat:                   on,                  _
10139:                                                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10140: vuonna 19.59 1 cm           vuonna 1968 14 cm                ryhtyä, että kohtuuttoman kauan viipy-
10141:    "   1960 13 "               "   1969 17 "                 neet korvaukset suoritetaan vahingoista
10142:    "   1961 31 "               "   1970 8 "                  kärsineille mahdollisimman·.pian?
10143:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
10144: 
10145:                 Reino Karpola                                     Lea Sutinen
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 0877009895
10150:                                               1977 vp.
10151: 
10152: 
10153: 
10154: 
10155:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10156: 
10157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Niin ikään lopullista lupaa odottiavaa Kalti-
10158: mainitussa tarkoitu~sessa Te, Herra Puhemies,        mon voimalaitosta koskevissa väliaikaisissa lu-
10159: olette kirjeellänne 16 päivältä syyskuuta 1977       vissa on määrätty, että Hiirenveden vedenkor-
10160: n:o 1717 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       keuden on pysyttävä luonnontilaisena, ellei ve-
10161: sen j,äsenen vastattavaksi kansanedustajien Rei-     denpinta nouse Louhijoen mutatiesillan kohdal-
10162: no Karpolan j'a Lea Sutisen tekemän seuraavan        la yli korkeuden NN+94.20 m, jolloin nousu
10163: sisältöisen kysymyksen:                              tämän tason yläpuolelle on estettävä juoksutus-
10164:                                                      ra lisäämällä. Pielisen ja voimalaitoksen välillä
10165:           Onko Hallitus tietoinen Pamilon ja         Pielisjoessa suoritetut perkaukset ovat lmiten-
10166:        Kaltimon voimalaitosten rakentamisesta        kin muuttaneet tämän väylän vedenjohtokykyä
10167:        alueen viljelijäväestölle ja muille ranta-    siten, että jos Hiirenvettä pidetään lupienmu-
10168:        rakenteiden omistajille aiheutuneista         kaisella korkeudella, Pielisen vedenkorkeudet
10169:        suurista taloudellisista vahingoista, ja      tulisivat laskemaan. Tästä johtuvien vielä suu-
10170:        jos on,                                       rempien vahinkojen torjumiseksi on vähän ve-
10171:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den aikana jouduttu estämään Pielisen veden-
10172:        ryhtyä, että kohtuuttoman kauan viipy-        pinnan laskeminen perkauksia edeltäneeltä ta-
10173:        neet korvaukset suoritetaan vahingoista        solta, jolloin voimalaitoksen yläpuolelle (Hii-
10174:        kärsineille mahdollisimman pian?              renvesi ja Joukiinen) on syntynyt ylipadotusta
10175:                                                       ja sen seurauksena vahinkoja. Kaltimon voima-
10176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-          laitokselle myönnettävää lopullista lupaa koske-
10177: vasti seuraavaa:                                     vassa toimitusmiesten vuonna 1974 antamassa
10178:    Väliaikaisten lupien turvin rakennetulle ja       lausunnossa on näistä vahingoista arvio ja kor-
10179: käytetylle Pamilon voimalaitokselle annettavaa        vausesitys. V ahingonkärsijät ovat sitä paitsi jät-
10180: lopullista lupaa koskevaan toimitusmiesten lau-       täneet rinnaklmishakemuksen vesioikeudelle ky-
10181: suntoon vuodeltJa 1971 sisältyy hankkeen ai-          seisten vahinkojen korvaamisesta.
10182: heuttamista vahingoistJa arvio ja korvausesitys,         Korvauskysymysten pitkittyminen ei näissä-
10183: mutta asia on edelleen vireillä vesioikeudessa.       kään tapauksissa enää johdu katselmusruuhkas-
10184:     Pamilon voimalaitoksesta yleisesti koituvat       ta, joka vesihallinnon keskittämisellä on onnis-
10185: vahingot keskittyvät lähinnä voimalaitoksen ala-      tuttu suurimmaksi osaksi purkamaan, vaan kes-
10186: puolelle Luhtapohjanjoen, Jäsysjärven j,a Retu-       keneräisten asioiden jyrkästä noususta vesioi-
10187: järven ranta-alueille, sillä voimalaitoksen ylä-      keuksiss·a. Tähän vesioikeuksien asiaruuhkaan
10188: puolella ( Koitere) Pamilo Oy on hankkinut            hallitus on kiinnittänyt huomiota vuotta 1978
10189: vahinkoalueet suur1mmaksi osaksi omistukseen-         koskevassa valtion tulo- ja menoarvioesitykses-
10190: sa vapaaehtoisin kaupoin. Väliaikaisia lupia          sään, missä on ehdotettu vesioikeuksien toimin-
10191: myönnettäessä ei ilmeisestikään ole dittävässä        nan tehostamista muun muassa lisäämällä yli-
10192: määrin otettu huomioon voimalaitoksen alapuo-         määräisten jaostojen muodostamismahdollisuuk-
10193: lisia tulvavahinkoja. Näihin lupiin sisältyvät pa-    sia. Kun oikeusmini~s~eriössä jo sangen pitkälle
10194: dotus- ja juoksutusmääräykset ovat muutenkin          valmistellussa vesilain laajassa tarkistamisehdo-
10195: olleet sellaiset, että niitä on ollut käytännössä     tuksessa on lisäksi pidetty silmällä myös vesi-
10196: mahdoton noudattaa.                                   asioiden käsittelyn yksinkertaistamista ja no-
10197:     Pamilon voimalaitoksen aiheuttamien vahin-        peuttamista, hallitus katsoo, ettei tehty kysy-
10198: kojen korvaamiseen päästäneen lähitulevaisuu-         mys annit tässä vaiheessa aihetta enempiin toi-
10199: dessa, sillä Itä-Suomen vesioikeudesta on puhe-       menpiteisiin.
10200: limitse saatu tieto lopullisen luvan antamisesta
10201: muutaman kuukauden kuluessa.
10202:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
10203: 
10204:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
10205:                                                N:o 258                                                3
10206: 
10207: 
10208: 
10209: 
10210:                              T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
10211: 
10212:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 de interimistiska tilistånden rörande Kaiti-
10213: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             mo kraftverk, som också väntar på slutgiltigt
10214: velse nr 1717 av den 16 september 1977 tili           tilistånd, har bestämts att vattenståndet i Hii-
10215: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-        renvesi skall hållas i naturtillstånd, om inte
10216: de av svar översänt följande av riksdagsmän-          vattenytan vid Louhijoki järnvägsbro överstiger
10217: nen Reino Karpola och Lea Sutinen under-              NN+94.24 m, varvid höjningen över denna
10218: tecknade spörsmål:                                    nivå bör förhindras genom ökad avtappning.
10219:                                                       Rensningarna i Pielisjoki mellan Pielinen och
10220:           Är Regeringen medveten om de stora          kraftverket har dock ändrat denna leds vatten-
10221:        ekonomiska skador som byggandet av             ledningskapacitet så, att vattenstånden i Pieli-
10222:        Pamilo och Kaitimo kraftverk åsamkat           nen skulle sjunka om Hiirenvesi hålls på den
10223:        områdets odlarbefolkning och andra             nivå som medges i tillstånden. 1 syfte att för-
10224:        ägare av strandanläggningar, och om så         hindra ännu större skador tili följd härav har
10225:        är fallet,                                     man varit tvungen att vid lågvatten förhindra
10226:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att Pielinens vattenyta sjunker under den nivå
10227:        ta för att ersättningarna, som dröjt           som föregick rensningarna, varvid ovanför
10228:        oskäligt länge, snarast möjligt skall er-      kraftverket (Hiirenvesi och Joukiinen) upp-
10229:        läggas tili dem som lidit skada?               stått överdämning och som följd därav skador.
10230:                                                       1 förrättningsmännens utlåtande från år 1974
10231:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rörande slutgiltigt tillstånd för Kaitimo kraft-
10232: samt anföra följande:                                 verk ingår en uppskattning av dessa skador och
10233:    1 förrättningsmännens utlåtande från år 1971       ett förslag tili ersättning. De som lidit skada
10234: rörande slutgiltigt tilistånd för Pamilo kraft-       har dessutom tillställt vattendomstolen en pa-
10235: verk, som uppförts och använts med stöd av            rallellansökan rörande ersättning av ifrågava-
10236: interimistiska tilistånd, ingår en uppskattning       rande skador.
10237: av de skador som företaget åsamkat och ett för-           Dröjsmålet i ersättningsfrågorna beror inte
10238: slag tili ersättning, men ärendet är fortfarande      heller i dessa fall längre på anhopningen av
10239: anhängigt i vattendomstolen.                          förrättningar, som man genom centralisering av
10240:    De skador som Pamilo kraftverk allmänt för-        vattenförvaltningen tili största delen har lyckats
10241: anleder är främst koncentrerade tili Luhtapoh-        avveckla, utan på att antaiet icke slut behandla-
10242: janjoki, Jäsysjärvi och Retujärvi strandområden       de mål stigit brant vid vattendomstolarna. Vid
10243: nedanför kraftverket, ty ovanför kraftverket          denna anhopning av mål har regeringen fäst
10244:  (Koitere) har skadeområdena tili största delen        avseende i sin proposition angående statsför-
10245: förvärvats av Pamilo Oy genom friviliiga köp.         slaget för år 1978, i viiken den föreslagit att
10246: Då de interimistiska tilistånden beviljats har         vattendomstolarnas verksamhet skulle effektive-
10247:  man tydligen inte tiliräcklig grad beaktat över-      ras bl.a. genom en ökning av möjligheterna att
10248:  svämningsskadorna nedanför kraftverket. Upp-          bilda extra divisioner. Då man vid justitiemi-
10249: dämnings- och avtappningsbestämmelserna i             nisteriet i det omfattande förslaget tili revide-
10250:  dessa tilistånd har även eljest varit sådana att      ring av vattenlagen, vars beredning redan fram-
10251:  det i praktiken varit omöjligt att följa dem.         skridit långt, dessutom fäst avseende också vid
10252:     De skador som Pamilo kraftverk föranlett           förenklingen och forceringen av handlägg-
10253:  torde kunna ersättas inom en nära framtid, ty         ningen av vattenmål, anser regeringen att spörs-
10254:  från Östra Finlands vattendomstol har per tele-       målet i detta skede inte föranleder vidare
10255:  fon uppgivits att det slutgiltiga tiliståndet med-    åtgärder.
10256:  delas inom någon månad.
10257:       Helsingfors den 3 november 1977.
10258: 
10259:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
10260:                                                1977 vp.
10261: 
10262: Kirjallinen kysymys n:o 259.
10263: 
10264: 
10265:                                    M. Puhakka ym.: Opintotukilain mukaisten lainojen takaisin-
10266:                                       maksuehtojen kohtuuttomuudesta työttömyystapauksissa.
10267: 
10268:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10269: 
10270:     Opintotukilain (14. 1. 1972/28) 3 §:ssä           lain säätämällä tavalla. Tämä merkitsee useim-
10271: säädetään seuraavaa: "Opintotuen myöntä-              missa tapauksissa ylitsepääsemättömiä vaikeuk-
10272: misen yleisenä edellytyksenä ovat opintotuen          sia koulunsa päättäneille nuorille. Opintotuki-
10273: hakijan opintomenestys ja vähävaraisuus." Näin        asetuksen mukaan luottolaitos ja lainansaaja
10274: lain mukaisen opintotuen erääksi myöntämis-            voivat tosin keskenään sopia mainittua ly·
10275: edellytykseksi on määritelty opiskelijan vähä-        hyemmästä tai pitemmästä takaisinmaksuajas-
10276: varaisuus. Vähävaraisuutta harkittaessa laki           ta kuitenkin niin, että ensimmäinen lyhen-
10277: edellyttää otettavan huomioon opiskelijan omat        nyserä on suoritettava viimeistään 10 vuoden
10278: ja hänen aviopuolisonsa tulot ja omaisuus.            kuluttua ensimmäisestä lainan nostamista lä-
10279: Näitten kriteereitten pohjalta voidaan päätellä,      hinnä seuraavasta koronmaksupäivästä lukien.
10280: että opintotukea myönnetään vain sellaisille          Tilanne on käytännössä muodostunut pääosin
10281: henkilöille, joiden tulo- ja omaisuustaso on          sellaiseksi, että opiskelija joutuu opintolainan
10282: niin alhainen, että heidän opiskelunsa etenemi-       suorittamaan lain ja asetuksen vähimmäisvaati-
10283: sen ehtona on opintotuen saaminen. Nykyisel-          musten mukaisesti, eli harkinnanvaraisuutta
10284: lään, kun yhä useampi nuori valmistuttuaan            luottolaitosten toimesta käytetään erittäin vä-
10285: joutuu opiskelun jälkeen suoraan työttömyys-          hän opiskelijan hyväksi. Tämän johdosta olisi
10286: kortistoon, voidaan olettaa, ettei tällaisilla nuo-   välttämätöntä, että valtioneuvosto, opetusminis-
10287: rilla jo opiskelutilanteen alun huomioon ottaen       teriö ja opintotukikeskus kävisivät luottolaitos-
10288: ole edellytyksiä koulun jälkeen lainojen lyhentä-     ten kanssa asianmukaiset neuvottelut, joissa
10289: miseen.                                               voitaisiin sopia menettelytavasta, jolla lainan
10290:     Opintotukilaissa ja -asetuksessa säädetään        maksua ylivoimaisten esteitten ilmetessä voitai-
10291: opintolainan takaisinmaksuehdot. Opintolainan         siin jatkaa nykyisestään.
10292: ensimmäinen lyhennyserä on suoritettava puo-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10293: lentoista vuoden kuluttua ensimmäisestä opin-         tyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
10294:  tojen päättymistä lähinnä seuraavasta koron-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10295: maksupäivästä lukien, kuitenkin viimeistään           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10296:  10 vuoden kuluttua ensimmäisestä lainan nos-
10297:  tamista lähinnä seuraavasta koronmaksupäi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
10298: västä lukien. Opintolainan takaisinmaksuaika                 kyisellään opintotukilain ja sen nojalla
10299: on ensimmäisestä lyhennyksestä lukien kak-                   annetun asetuksen mukaiset lainan ly-
10300: si kertaa se aika, joksi henkilö on saanut                   hentämisehdot merkitsevät valmistuneen
10301: opintolainaa, kuitenkin enintään 14 vuot-                    opiskelijan jouduttua työttömäksi koh-
10302:  ta. Lailla ja siihen liittyvällä asetuksella on             tuuttoman suurta rasitusta tällaiselle
10303: opintolainan takaisinmaksuehdot säädetty mel-                henkilölle, ja jos on,
10304: ko ehdottomiksi. Tämä merkitsee mm. sitä,                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10305: ettei opintolainan lyhentämisessä sovelleta har-             siin lainaehtojen tarkistamiseksi työttö-
10306: kinnanvaraisuutta ja näin ollen opiskelunsa                  myystapauksissa tällaisten epäkohtien
10307: päättäneen nuoren, jouduttuaan työttömyys-                   poistamiseksi?
10308: kortistoon, on suoritettava opintolainat takaisin
10309:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
10310: 
10311:          Matti Puhakka                   Matti Luttinen                 Matti Kuusio
10312:          Pertti Paasio                   Maija Rajantie                 Sven-Erik Järvinen
10313:          Kaarina Suonio                  Jacob Söderman                 Uki Voutilainen
10314:          Helge Siren                     Eino Grönholm                  Jermu Laine
10315:                                          Tellervo Koivisto
10316: 087700913P
10317: 2                                            1977 vp.
10318: 
10319: 
10320: 
10321: 
10322:                         E d u s.k un n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
10323: 
10324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      makSuajoista. Tällaisen asetukseen otetun jous-
10325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ton yhtenä tarkoitukSena on se, että jonkin
10326: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      tilapäisen maksuvaikeuden perusteella on mah-
10327: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    dollisuus siirtää erääntyviä lyhennyksiä tuon-
10328: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kans·anedustaja    nemmas. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi
10329: Matti Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     varusmiespalveluksen suorittaminen, äitiysloma
10330: kysymyksestä n:o 259:                               tai sairaus. Työttömyyden aiheuttama vähennys
10331:                                                     lainansaajan käytettävissä muutoin olevaan
10332:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-   tuloon verrattuna on hallituksen käsityksen mu-
10333:        kyisellään opintotukilain ja sen nojalla     kaan myös sellainen syy, jonka perusteella
10334:        annetun asetuksen mukaiset iainan ly-        luottolaitosten tulisi sallia lyhennysten maksu-
10335:        hentämisehdot merkitsevät valmistuneen       aikojen siirtämisiä.
10336:        opiskelijan jouduttua työttömäksi koh-          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
10337:        tuuttoman suurta rasitusta tällaiselle       lainsäädäntö ei ole esteenä joustavalle menette-
10338:        henkilölle, ja jos on,                       lylle opintolainojen takaisinmaksussa. Vuoden
10339:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      1977 alussa mietintönsä jättänyt opintotuen
10340:        siin lainaehtojen tarkistamiseksi työttö-    kehittämistoimikunta katsoi kuitenkin tarpeelli-
10341:        myystapauksissa tällaisten epäkohtien        seksi, että opintotukiviranomaisten ja rahalai-
10342:        poistamiseksi?                               tosten tulisi yhteistyössä valmistaa toisin-
10343:                                                     sopimiskäytäntöä yhtenäistävä ohje rahalaitok-
10344:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sille. Tällaisen suosituksen laatimisen edelly-
10345: vasti seuraavaa:                                    tyksiä selvitellään sen jälkeen kun opetus-
10346:    Valtion takaamien opintolainojen takaisin-       ministeriö on saanut toimikunnan mietinnöstä
10347: maksua koskevat säännökset ovat opintotuki-         pyydetyt lausunnot. Hallitus pitää tärkeänä,
10348: asetuksessa. Opintotukiasetuksen mukaan voi-        että tässä yhteydessä myös työttömyyden ai-
10349: vat luottolaitos ja lainansaaja ilman takaajan      heuttamat tulonmenetykset otetaan riittävästi
10350: erillistä suostumusta sopia myös pääsäännön-        huomioon.
10351: mukaisista takaisinmaksuajoista poikkeavista
10352:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
10353: 
10354:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
10355:                                               N:o 259                                                3
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
10361: 
10362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att det på grund av tillfällig beta1ningssvårighet
10363: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        är möjligt att uppskjuta amorteringar som för-
10364: av den 16 september 1977 till vederbörande           faller tili hetalning. Sådana skä1 kan vara t.ex.
10365: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-       fullgörande av värnplikt, moderskapsledighet
10366: jande av riksdagsman Matti Puhakka m. fl.            eller sjukdom. En av arbets1öshet föran1edd
10367: ställda spörsmål nr 259:                             minskning i 1åntagarens annars tillbudsstående
10368:                                                      inkomster är enligt regeringens uppfattning
10369:           Är Regeringen medveten om att              också en orsak, på hasen av viiken kreditan-
10370:        amorteringsvillkoren för lån i enlighet       stalterna borde medge uppskov med beta1nings-
10371:        med gällande lag och förordning om            tiden för amorteringarna.
10372:        studiestöd innebär en oskälig börda för          Med stöd av ovanstående kan man konsta-
10373:        en studerande som avslutat sina studier       tera, att 1agstiftningen inte utgör hinder för ett
10374:        och blivit arbetslös, och om så är fallet,    smidigt förfarande vid återbetalningen av
10375:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        studielån. Kommissionen för utvecklande av
10376:        att justera lånevillkoren i fall av arhets-   studiestödet, som av1ät sitt betänkande i början
10377:        1öshet och på så vis avlägsna dessa           av år 1977, ansåg det trots allt vara nödvän-
10378:        missförhållanden?                             digt att studiestödsmyndigheterna och penning-
10379:                                                      inrättningarna i samråd skulle utarbeta före-
10380:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skrifter för penninginrättningarna angående
10381: samt anföra följande:                                förenhetligandet av praxis vid överenskommel-
10382:    Stadgandena om återbetalning av studielån,        ser om avvikande förfarande. Förutsättningarna
10383: för vilka staten iklätt sig borgen ingår i för-      för uppgörande av en sådan rekommendation
10384: ordningen om studiestöd. Enligt förordningen         kommer att utredas sedan undervisningsminis-
10385: om studiestöd kan kreditanstalten och 1åntaga-       teriet erhållit de inbegärda utlåtandena om
10386: ren utan särskilt medgivande av borgesmannen         kommissionens betänkande. Regeringen anser
10387: överenskomma även om återbetalningstider             det viktigt, att i detta sammanhang även av
10388: som avviker från betalningstiderna i enlighet        arbetslöshet föran1edda inkomstminskningar
10389: med huvudregeln. En avsikt med att ett sådant        beaktas tillräckligt.
10390: smidighetsstadgande intagits i förordningen är,
10391:      Helsingfors den 24 oktober 1977.
10392: 
10393:                                                            Undervisningsminister Kristian Gestrin
10394:                                                   l977·vp.
10395: 
10396: Kirjallinen kysymys n:o 260.
10397: 
10398: 
10399:                                     Muroma ym.: Nuorisoväkivallan hillitsemisestä.
10400: 
10401:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10402: 
10403:     Lasten ja nuorten hatjöittama ~väkivalta on : jatkuvasti lisääntynyt nuorten keskuudessa. Eri-
10404: maassamme viime vuosina lisääntynyt ja raais- tyisesti keskiolut näyttää valvonnan tiukenta-
10405: WJ!J.It .lJhl)l:yttäyäl?ti.~.Yuo.st~tai!l,poJH~ t»tkitta~ misesta. huolimatta olevan nuorison suosima
10406: y~s:i, tu~:.!l9in;,6 OQ.O.~v.~y~~!ltt!Jso~!a> joihin juoma helpon saatavuutensa vuoksi. Fåihteidt}n
10407: qy~,t., &YYlll~t)l'1}~~ •h~e~ .tajJapset,.:gsioJ.erkiksi käytöllä· on usein suoranainen yhteys nuorten
10408: :cy;~~tqj~qja kiri&JY,S:~!;Ul ~~ä,r~ sekä: -1.,8---,-20-vuo· väkivaltaiseen käyttäytymiseen;        .      ..
10409: tiaiden että 15-17-vuotiaiden zyhmi:~~ä nelin-                 Nuorten väkivaltaista käyttäytymistä rohkai7
10410: k~rtaistui .v\:[.odesta J960 V!.Jot~en 197}• Myös-           see rangaistusseuraamosten puuttuminen • tör-
10411: kin .. rikosten. raaistu1llinen •()tl ollvt selvästi ha- keistäkin rikkomuksista. Tämä epäkohta olisi
10412: vai~a.vissa. a,inalcin pahok,pitd,ytap~~!ssa, Pa- pikaisesti selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpi-
10413: hqi,J:lpitelyjen . kokönaisllläärä .•. Yäheni .vuosina teisiin mm. suojelukasvatuksen tehostamiseksi
10414: 1975-:-:--7 6, lähinnä poliisilalwn. aiheuttaman ti- siten, että kansalaisten turvallisuuteen kohdis-
10415: lastobarhan vuok;si, ll1Utta tör~eiden, pahoinpi- tuva uhka voidaan torjua silloinkin, kun sen
10416: telyjen lukull'J.äärä kuitenkin kasvoi,.. y                  aiheuttajina ovat .rikosoikeudellisen seuraamus-
10417:   · Nuorisoväkivallalle on ollut ominaista, ettei- järjestelmän ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä
10418: vät rikoksiin syyllistyneet tunne vastuuta tai ym- tilanteessa ei ainakaan tulisi suunnitella uusia
10419: märrä syyllisyyttään. Tämä johtuu siitä, että lievennyksiä nuorisorikollisten rangaistuksiin,
10420: nuoret hakevat :käyttäytymisll1allinsa v.~kivalta­ koska sillä saattaisi olla rikollisuutta lisäävä
10421: ja kauhulehdistä tai elokuvista ja televisio-ohjel- vaikutus.
10422: mista ... Osaltaan vaikuttaa. myös se, että koulu-              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10423: jen opetusohjelmista on viime vuosi11a poistettu päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
10424: hyvään käytökseen ohjaava· kasvatus .ja opetta- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10425: jien kurinpitomahdollisuuksia on heikennetty sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
10426: liiallisella kouludemokratia-intoilulla.                     kysymyksen:
10427:     Myös monet sosiaaliset muutokset. ovat lisän-
10428: neet nuorison alttiutta väkivaltaiseen käyttäyty-                       Tietääkö Hallitus, että nuorisoväki-
10429: miseen. Lasten kotikasvatus on heikentynyt,                          valta on maassamme huolestuttavasti
10430: koska avioerojen lisääntyessä yhä useampi lapsi                      lisääntynyt ja muuttunut entistä raaem~
10431: elää rikkinäisessä kodissa.· Vanhempien suhdetta                     maksi, ja jos tietää,
10432: lapsiinsa etäännyttää myös yhä useampien äitien                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10433: työssäkäynti kodin ulkopuolella.                                     ryhtyä nuorisoväkivallan hillitsemiseksi?
10434:     Alkoholin ja huumausaineiden tarjonta on
10435:      . Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
10436: 
10437:           Impi Muroma                      Matti Hokkanen                   Anna-Liisa Linkola
10438:           Timo Mäki                        Erkki Häkämies                   Georg C. Ehrnrooth
10439:           Esko J. Koppanen                 Kullervo Rainio                  Lauri Impiö
10440:           Heikki Jartti                    Elsi Olander                     Raino Westerholm
10441:           Saara Mikkola                    M. Jaatinen                      Irma Koski
10442:           Arto Lampinen                    Pertti Salolainen                Sinikka Karhuvaara
10443:           Erkki Pystynen                   Veikko Vennamo                   Antero Juntumaa
10444:           Ulla Puolanne                    Eeva Kauppi                      Ilkka Kanerva
10445:           J. Juhani Kortesalmi             Antero Salmenkivi                Olavi Majlander
10446:           Kirsti Hollming                  Juuso Häikiö                     Jorma Fred
10447:           Toivo T.Pohjala                  P. Mäki-Hakola                   Sauli Hautala
10448:           Heikki Perho                     Alli Vaittinen-Kuikka            Erkki Korhonen
10449:           Pekka Jokinen                    Mikko Asunta                     Ulla Järvilehto
10450:           Pentti Sillantaus                Tuure Junnila                    Veikko J. Matikkala
10451: 0877009629
10452: 2                                              1977 vp.
10453: 
10454: 
10455: 
10456: 
10457:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10458: 
10459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taa lisäävästi. Sen sijaan voidaan todeta, että
10460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eräät säästötoimenpiteiden pakottamat seikat
10461: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-        kuten luokkakokojen ja opetusryhmien suuren-
10462: jeenne n:o 1719 ohella toimittanut valtioneu-         tuminen ovat osaltaan saattaneet vaikeuttaa
10463: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     työskentelyä kouluissa.
10464: sanedustaja Impi Muroman ym. kirjallisesta ky-           Päihteiden käyttöä ei ole niinkään nähtävä
10465: symyksestä n:o 260, jossa tiedustellaan:              itsenäisenä syynä väkivaltaiselle käyttäytymisel-
10466:                                                       le kuin väliintulevana tekijänä, joka tavallaan
10467:           Tietääkö Hallitus, että nuorisoväki-        laukaisee agressioita väkivaltaisiksi reaktioiksi.
10468:        valta on maassamme huolestuttavasti               Nykyinen rikosoikeudellinen järjestelmä an-
10469:        lisääntynyt ja muuttunut entistä raaem-        taa täysin riittävät mahdollisuudet puuttua
10470:        maksi, ja jos tietää,                          nuorisorikollisuuteen. Väkivaltarikosten ran-
10471:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        gaistusasteikot ovat siksi laajat, ettei tarvetta
10472:        ryhtyä nuorisoväkivallan hillitsemiseksi?      asteikkojen ylärajojen tarkistamiseen ole. Ran-
10473:                                                       gaistukset Suomessa ovat jo nykyisin keskimää-
10474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        rin korkeammat 'kuin esimerkiksi muissa poh-
10475: seuraavaa:                                            joismaissa. Nuorison rikollisuutena ilmeneviä
10476:    Väkivaltaisen käyttäytymisen tilastollinen         ongelmia tuskin voidaan poistaa tai niitä oleel-
10477: nousu vuotta 1960 vertailupohjana pitäen on           lisesti vähentää turvautumalla kovempiin rikos-
10478: ollut merkittävä. Aikaisempi jyrkkä vuosittai-        oikeudellisiin seuraamuksiin. Toisaalta rikosoi-
10479: nen nousu näyttää kuitenkin aivan viime vuo-          keus ja eräät siihen liittyvät alueet ovat koko-
10480: sina pysähtyneen ja kääntyneen laskuunkin ei          naisselvityksen kohteena. Tähän liittyy osana
10481: vain kysyjien mainitseman "tilastoharhan"             myös nuoria koskevan seuraamusjärjestelmän
10482: vuoksi, vaan yleistä suuntausta noudattaen. Il-       uusiminen.
10483: meistä kuitenkin on, että tekotavat ovat raais-          Nuorison sopeutumattomuusoireet on edellä
10484: tuneet. Tätä ilmiötä ei ole todettu yksinomaan        olevan perusteella nähtävä suomalaiseen yhteis-
10485: Suomessa, vaan kysymyksessä on kansainväli-           kuntaan kohdistuneiden voimakkaiden raken-
10486: nen kehityssuunta, johon muun muassa Kan-             teellisten muutosprosessien valossa. Nopea elin-
10487: sainvälinen rikospoliisijärjestö - Interpol -         keinorakenteen muutos ja siihen liittyvä laaja
10488: on kiinnittänyt huomiota.                             maassamuutto, kaupungistuminen, ovat aiheut-
10489:    Niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin asian-        taneet useissa tapauksissa perinpohjaisia . muu-
10490: tuntijoiden mielipiteet luetun tai nähdyn "vä-        toksia lapsiperheiden ulkoisissa elinolosuhteissa
10491: kivaltamallin" vaikutuksesta nuoriin ja ihmisiin      ja elämäntavoissa. Myös sosiaaliset ongelmat
10492: yleensä ovat sangen toisistaan poikkeavia. Yh-        ovat osin kasautuneet näihin muutoksiin. Eri
10493: teisenä käsityksenä näyttää kuitenkin olevan,         tekijöistä johtuen nuorissa on ilmennyt vieraan-
10494: että tämänlaatuisella aineistolla saattaa olla epä-   tuneisuutta ja juurettomuutta, joka muuttuneis-
10495: suotuisa vaikutus sielullisia poikkeamia ennes-       sa oloissa on saattanut merkitä olennaisia sopeu-
10496: tään omaaviin ihmisiin iästä riippumatta. Yleis-      tumisvaikeuksia ja viime kädessä jopa väkival-
10497: radio onkin parhaillaan uudistamassa ohjelina-        taista käyttäytymistäkin. Yhtenä osatekijänä
10498: toimintansa säännöstöä; jossa yhteydessä tullaan      nuorten sopeutumattomuuteen ja myös väkival-
10499: viihteellisen väkivallan esittämistä koskevia oh-     taiseen käyttäytymiseen voidaan pitää kasvavaa
10500: jelmia koskevia ohjeita tiukentamaan. - - . .         nuorisotyöttömyyttä.
10501:    Koulumaailmassa tapahtunut demokrati~oi­              Koska nuorisoväkivallassa on kysymys pit-
10502: tuminen tuskin sinänsä on vaikuttanut vijkival-       kälti rakenteellisesta ilmiöstä, ei liene käytettä-
10503:                                             N:o260                                                  3
10504: 
10505: vissä mitään välittömästi ja nopeasti tilantee-    huollon tehostamista ja kodin ja koulun välisen
10506: seen vaikuttavaa keinoa tai toimenpidettä. Kun     yhteistoiminnan kehittämistä. Myöhemmän nuo-
10507: ilmiö ei ole irrallinen, ei myöskään ole tarkoi-   ruusiän käyttäytymismallit lähtevät suuressa
10508: tuksenmukaista kehittää mitään erillisiä kapea-    määrin kotoa ja omilta vanhemmilta. Siten van-
10509: alaisia toimenpiteitä. Keskeisinä toimenpiteinä    hempiin ja perheisiin kohdistettavia myöntei-
10510: nuorisoväkivallan hillitsemiseksi voidaan pitää    siä toimenpiteitä on tällöin pidettävä keskei-
10511: alue-, asunto- ja työvoima- sekä perhepolitiikan   sinä.
10512: kehittämistä suuremmassa määrin nuorten ja            Lähinnä sisäasiainministeriö, oikeusministeriö,
10513: lapsiperheiden tarpeet huomioonottavaan suun-      sosiaali-· ja terveysministeriö, liikenneministeriö
10514: taan. Edelleen koulutus- ja kulttuuripolitiikan    sekä opetusministeriö tulevat jatkuvasti seuraa-
10515: alueella keinoina voidaan pitää koulun opetus-     maan nuorisorikollisuustilanteen kehittymistä
10516: ryhmien ja luokkakokojen pienentämistä, itse       ja ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin
10517: kouluyksiköiden pienentämistä, koulun Oppilas-     kukin omalla toimialallaan.
10518:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
10519: 
10520: 
10521:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10522:   1 det syfte Yl § 1 mom: riksdagsordningen          emot 'kan d.et konstateras att vissa av sparåt-
10523: arigerhar·Ni, HerrTalman1 .med EderskHvelse          gärderrta '·, framtvingade' .omständigheter' . såsom
10524: nr 1719 av den 16 septemlaer.l9T7 till veder~        stö.freddasser och: uhdervisnirtgsgrupper, till en
10525: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       del har kunnat försvåra arbetet i skolorna.
10526: av följande av riksdagsman Impi Muroma m. fl.           R.U.smedelsmissbruket kan 'inte hellet .· anses
10527: undertecknade spörsmål nr 260:                       vara enbart en fristående orsak till våldsamt
10528:                                                      beteende, utan måste snarare betraktas som en
10529:           Är Regeringen medveten om att ung-         mellankommande faktor, viiken på sätt och vis
10530:        domsvåldet i vårt land har okat i oro-        får aggressionen att explodera i våldsam reak-
10531:        väckande grad och antagit råare former        tion.
10532:        än tidigare, och om så är fallet,                Det nuvarande straffrättsliga systemet erbju-
10533:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        der fullt tillräckliga möjligheter att ingripa i
10534:        ta i avsikt att stävja ungdomsvåldet?         ungdomsbrottsligheten. Straffskalorna för vålds-
10535:                                                      brott är så rymliga, att något behov att justera
10536:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skalornas övre gränser inte föreligger. Straffen
10537: samt anföra följande:                                i Finland är redan nu i medeltal strängare än
10538:    Våldshandlingarnas statistiska ökning, med        t. ex. i de övriga nordiska länderna. Problem
10539: året 1960 som jämförelsebas, har varit bety-         som uppträder i tform ·av ungdomsbrottslighet
10540: dande. Den tidigare branta årliga ökningen           kan 1knappast elimineras ellet i väsentlig grad
10541: tycks dock de allra senaste åren ha avstannat        minskas genom strängare straffrättsliga på-
10542: och även förbytts i en nedgång, inte bara på         följder. Å andra sidan är straffrätten och vissa
10543: grund av den av frågeställarna nämnda "sta-          därtill anknutna områden föremål för en total-
10544: tistiska missvisningen", utan i överenstämmelse      utredning. Däri ingår som en del en reform av
10545: med den allmänna tendensen. Uppenbart är             det påföljdssystem som gäller ungdomar.
10546: dock att metoderna och tillvägagångssätten har          De ungas anpassningsproblem måste på basen
10547: förråats. Detta fenomen har inte konstaterats        av det ovan ;sagda ses i ljuset av de kraftiga
10548: enbart i Finland, utan det är här fråga om en        strukturella förändringsprocesser, ·som det fins-
10549: internationell utvecklingstrend, vid viiken bl. a.   ka samhället har genomgått. Den snabba för-
10550: Internationella kriminalpolisorganisationen -        ändringen av näringsstrukturen Odh den därtill
10551: Interpol - har fäst uppmärksamhet.                   anknutna flyttningsrörelsen inom landet, ur-
10552:    Såväl de inhemska som de utländska exper-         baniseringen, har i många fall medfört genom-
10553: ternas åsikter om inverkan av en läst eller sedd     gripande förändringar i barnfamiljernas yttre
10554: "våldsmodell" på ungdomar och människor i            levnadsförhållanden och levnadssätt. De sociala
10555: allmänhet avviker i betydande mån från var-          problemen har också till en del koncentrerats
10556: andra. En gemensam uppfattning tycks dock            till just dessa förändringar. Olika omständig-
10557: vara, att dylikt material kan ha en ogynnsam         iheter har lett tili alienation och rotlöshet bland
10558: inverkan på människor med avvikande psyke,           de unga, vilket i de förändrade förhållandena
10559: oberoende av ålder. 1 detta nu ihåller också         kan ha betytt väsentliga anpassningssvårigheter
10560: Rundradion på med en reform av stadgarna             och i sista hand t.o.m. våldsamt beteende. En
10561: angående dess programverksamhet, och i detta         delfaktor i problemet med de ungas anpass-
10562: sammanhang skall direktiven för program som          ningssvårigheter och också i våldsbeteendet kan
10563: innehåHer underhållningsvåld skärpas.                anses vara den växande ungdomsarbetslös-
10564:    Demokratiseringen inom skolvärlden har
10565:                                 1                    heten.
10566: knappast i sig varit ägnad att öka våldet. Där-
10567:                                               N:o 260                                               5
10568: 
10569:    Då ungdomsvåldet i stor utsträckning är ett       effektivering av skolans elevvård och utveckling
10570: strukturellt fenomen, torde inga sådana medel        av samarbetet mellan skola och hem. Beteende-
10571: eller åtgärder stå tili buds, som direkt och         modellerna för den senare ungdomsperioden är
10572: snabbt kan påverka situationen. Fenomenet är         i hög grad en funktion av hemmet och de egna
10573: inte isolerat och det är därför inte lheller ända-   föräldrarna. Positiva åtgärder som avser för-
10574: målsenligt att vidta några separata plottriga åt-    äldrar och familj måste därför anses vara av
10575: gärder. Såsom centrala åtgärder i stävjandet av      central betydelse.
10576: ungdomsvåldet kan man betrakta en utveckling             Närmast ministeriet för inrikesärendena, jus-
10577: av region-, bostads-, arbetskrafts- samt familje-    titieministeriet, social- och hälsovårdsministe-
10578: politiken i en riktning, som i högre grad be-        riet, trafikministeriet och undervisningsministe-
10579: aktar de ungas och barnfamiljemas behov. Så-         riet kommer kontinuerligt att följa med ung-
10580: som ytterligare medel inom undervisnings- och        domsbrottslighetens utveckling odh, vart och
10581: kulturpolitikens område kan man betrakta en          ett inom sitt verksamhetsområde, att vidta i
10582: minskning av undervisningsgrupperna och klas-        ärendet påkallade åtgärder.
10583: sema, en minskning av själva skolenheterna, en
10584:      Helsingfors den 28 eiktober 1977.
10585: 
10586: 
10587:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10588: 
10589: 
10590: 
10591: 
10592: 0877009629
10593:                                                  1977 vp.
10594: 
10595: Kirjallinen kysymys n:o 261.
10596: 
10597: 
10598: 
10599:                                     Suomi ym.: Suomessa olevien namibialaisten opiskelumahdolli-
10600:                                        suuksien turvaamisesta.
10601: 
10602: 
10603:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10604: 
10605:    Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyö-             tajina, jonka tapainen näytteillä olo on namibia-
10606: osaston ja Namibian kansan vapautusjärjestön            laisia suuresti loukannut. Kirkon toimenpiteet
10607: SWAPO:n välillä on sovittu neljänkymmenen               käyttää ahdingossa ja orjuudessa elävien kanso-
10608: namibialaisen kouluttamisesta maassamme. En-            jen edustajia juhliensa ohjelmanumeroina on
10609: simmäiset opiskelijat saapuivat keväällä 1976           namibialaisten mielestä ihmisarvoa loukkaavaa.
10610: ja tarkoituksena on lisätä koulutettavien mää-             Ammattikoulutus namibialaisille nykyisessä
10611: rää kuluvana syksynä.                                   muodossaan meidän maassamme ei vähimmäs-
10612:    Etelä-Afrikan laitonta miehitystä vastaan            säkään määrin auta Namibian tulevia tarpeita.
10613: taisteleva SWAPO on lähettänyt namibialaiset            Lisättäköön vielä, että SWAPO lähetti opiske-
10614: nuoret opiskelemaan tavoitteena opettajan, lää-         lijat Suomeen 6-8 vuoden oppiin, mikä aika
10615: kärin ym. korkeamman koulutuksen ammatit.               riittäisi SWAPO:n tarkoittamiin opillisiin saa-
10616: SWAPO:n suorittama valinta ulkomaille lähe-             vutuksiin. Nyt namibialaisille on ilmoitettu
10617: tettävistä opiskelijoista on kohdistunut nuoriin,       koulutukseen tarvittavien varojen riittävän vain
10618: jotka tulevat olemaan keskeisissä asemissa              3-4 vuoden opiskeluun, mikä luonnollisesti
10619: maansa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa. Tämän          katkaisee tavoitteen mukaisen opiskelun.
10620: takia ja Namibian kehitystarpeita vastaavasti              Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10621: SWAPO on asettanut nuorille koulutustavoit-             37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
10622: teet, jotka ennen muuta merkitsevät paitsi              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10623: ammattia myös laajaa näkemystä yhteiskunnan             seuraavan kysymyksen:
10624: kehiHämisestä.
10625:   Namibialaiset opiskelijat ovat olleet maassam-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10626: me runsaan vuoden. Heidät sijoitettiin erilleen                ryhtyä Suomen ulkoministeriön kehitys-
10627: toisistaan kristillisiin opistoihin, joissa heillä on          yhteistyöosaston ja Namibian kansan
10628:  opetusaineina ollut suomen kielen lisäksi yksin-              vapautusjärjestön SWAPO:n välillä sol-
10629:  kertaiset, namibialaisille jo bantukouluissa ope-             mitun yhteistyön merkeissä maahamme
10630:  tetut asiat ja aiheet. Kristillisten opistojen                lähetettyjen namibialaisten opiskelumah-
10631:  taholta namibialaisille on ilmoitettu, että he                dollisuuksien saamiseksi SWAPO:n
10632:  tulevat saamaan vain ammattikoulutason koulu-                 edellyttämiin, vapautuvan eteläisen Af-
10633:  tuksen, koska heillä ei ole tarvittavaa pohja-                rikan tarvetta vastaaviin puitteisiin, että
10634:  koulutusta. Meidän maamme virallinen taho ei                  heidän opiskeluajakseen vahvistettaisiin
10635:  ole namibialaisiin ottanut yhteyttä, jotta he                 aikaisemmin suunniteltu 6-8 vuotta ja
10636:  \Toisivat kysyä, miksi heillä ei ole mahdollisuut-            että namibialaiset siirrettäisiin asumaan
10637:  ta pohjakoulutustaan parantaa ja jatkaa siitä                 ja opiskelemaan sellaisiin oppilaitoksiin,
10638:  =teenpäin. Suomen kielen taidon hankkiminen                   joissa heidän vapaa-aikansa on heidän
10639:  tuskin auttaa heitä tehtävissään omassa maas-                 omaansa ja joissa opiskelua voi harjoit-
10640:  >aan.                                                         taa täydellä teholla namibialaisten omia
10641:     Kirkko on käyttänyt namibialaisia omissa                   tarpeita vastaavasti?
10642:  (irkollisissa juhlissaan alkuasukasrumpujen soit-
10643:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
10644: 
10645:                 Oili Suomi                                          Marjatta Mattsson
10646:                 Mirjam Tuominen                                     Tellervo Koivisto
10647:  )87700963A
10648: 2                                             1977 vp.
10649: 
10650: 
10651: 
10652: 
10653:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10654: 
10655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mikuun alussa 197 6 lopullisen luettelon
10656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        SWAPO:n valitsemista stipendiaateista. Stipen-
10657: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       diaateista kaksi oli suorittanut ylioppilastutkin·
10658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     non. Suurin osa heistä oli käynyt yhdestä
10659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kahteen vuoteen oppikoulua. Lusakassa ennen
10660: Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        lähtöä Suomeen stipendiaateille kerrottiin,
10661: kysymyksestä n:o 261:                                mitkä ovat heidän mahdollisuutensa opiskella
10662:                                                      koulutuspohjallaan Suomessa. Samoin stipendi.
10663:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       aateille ilmoitettiin, että Kirkon Ulkomaanapu
10664:        ryhtyä Suomen ulkoministeriön kehitys-        tulee hallinnaimaan heidän ohjelmansa ja että
10665:        yhteistyöosaston ja Namibian kansan           SWAPO on tämän hyväksynyt.
10666:        vapautusjärjestön SWAPO:n välillä sol-           Stipendiaateille järjestettiin Suomessa kahden
10667:        mitun yhteistyön merkeissä maahamme           kuukauden pituinen johdantokurssi sekä kieli-
10668:        lähetettyjen namibialaisten opiskelumah-      kursseja. Lukuvuoden 1976-77 kaksikymmen-
10669:        dollisuuksien saamiseksi SWAPO:n              tä stipendiaattia vietti kymmenessä eri puolella
10670:        edellyttämiin, vapautuvan eteläisen Af-       Suomea sijaitsevassa kansanopistossa, joissa jo-
10671:        rikan tarvetta vastaaviin puitteisiin, että   kaiselle stipendiaatille laadittiin oma lukujärjes·
10672:        heidän opiskeluajakseen vahvistettaisiin      tys, johon sisältyi keskikoulun aineita sekä suo·
10673:        aikaisemmin suunniteltu 6-8 vuotta ja         men ja englannin kielen opiskelua.
10674:        että namibialaiset siirrettäisiin asumaan        Koska useimpien stipendiaattien kohdalla toi.
10675:        ja opiskelemaan sellaisiin oppilaitoksiin,    veammatteihin v·almistuminen olisi merkinnyt
10676:        joissa heidän vapaa-aikansa on heidän         vähintään 10-14 vuoden opiskelua Suomessa,
10677:        omaansa ja joissa opiskelua voi harjoit-      katsottiin parhaimmaksi ehdottaa ensi vaiheessa
10678:        taa täydellä teholla namibialaisten omia      ammatt~kouluopintojen aloittamista. Katsottiin
10679:        tarpeita vastaavasti?                         että he voisivat mahdollisesti jatkaa opintojaan
10680:                                                      mm. teknisissä tai kaupallisissa opistoissa. Am
10681:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mattilinjojen valinta tapahtui yhteistyössä sti·
10682: vasti seuraavaa:                                     pendiaattien kanssa. SWAPO:n edustajat ovat
10683:    Vaitioneuvosto teki toukokuussa 197 5 pää-        hyväksyneet stipendiaattien opinto-ohjelmat.
10684: töksen namibialaisstipendiaattien kutsumisesta       Opintojen kestosta ei ole tehty päätöstä, vaar
10685: opiskelemaan Suomeen. Ulkoasiainministeriö on        se ratkaistaneen jokaisen stipendiaatin kohdalh
10686: sopinut Kirkon Ulkomaanavun kanssa, että             erikseen. Stipendiaattien ammattikouluun pääs)
10687: stipendiaattien ohjelman hallinnaiunista huoleh-     edellytti erikoisjärjestelyjä ja neuvotteluja am
10688: tii Kirkon Ulkomaanapu. Tähän ratkaisuun             mattikasvatushallituksen kanssa.
10689: päädyttiin siksi, että kirkolla on monikymmen-          Syyskuussa 1977 käsiteltiin ammattikoulujer
10690: vuotinen kokemus työstä Namibiassa ja useat          rehtorien yhteiskokouksessa stipendiaattien so
10691: Namibiassa työskennelleet suomalaiset tuntevat       peutumista ammattikouluihin. Todettiin, ett~
10692: paikalliset kielet ja kouluolot hyvin. Lisäksi       monet stipendiaateista tarvitsevat yksilöllist1
10693: suuren stipendiaattiryhmän koulutusohjelman          ohjausta enemmän kuin muut opiskelijat, mutt~
10694: hallinnointiin ei ulkoasiainministeriöllä ollut      asennoituminen opintoihin oli yleensä positii
10695: resursseja.                                          vista. Heidän sopeutumistaan uusiin olosuhtei
10696:    Neuvoteltuaan SWAPO:n edustajien kanssa           siin voidaan pitää hyvänä. SWAPO:n edustaja!
10697: Suomen Lusakan suurlähetystö lähetti ulko-           ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä ammattikouluil
10698: asiainministeriön kehitysyhteistyöosastolle tam-     le niiden myönteisestä ja ymmärtäväisestä suh
10699:                                               N:o 261                                              3
10700: 
10701: tautumisesta opiskelijoihin ja luvanneet antaa      na eri puolilla Suomea. Tällaiseen tomuntaan
10702: kaiken tukensa ja apunsa mahdollisten ongel-        osallistuminen on J.mitenkin ollut vapaaehtoista.
10703: mien syntyessä.                                       Kehitysyhteistyöosasto on jatkuvasti ollut
10704:    Vapaa-aikoinaan stipendiaatit ovat osallistu-    yhteydessä Kirkon Ulkomaanapuun seuraten
10705: neet mm. seurakuntien järjestämiin tilaisuuk-       sdpendiaattien opiskelun edistymistä.
10706: siin. Kesällä he ovat olleet seurakuntien vierai-
10707:      Helsingissä lokakuun 26 päivänä 1977.
10708: 
10709: 
10710:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
10711: 4                                              1977 vp.
10712: 
10713: 
10714: 
10715: 
10716:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10717: 
10718:    I det syfte 37 § .1 mom. riksdagsordningen         utveckJingssamatbete vid m1msteriet föt utti-
10719: anger ha:r Ni, Herr Talman, ined Eder skrivelse       kesätendena en slutgiltig lista övet de stipen-
10720: av den 16 september 1977 till vederbörande            diatet, som utvalts av SWAPO. Av stipendia-
10721: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        terna hade två avlagt studentexamen. De flesta
10722: jande av riksdagsman Oili Suomi m. fl. ställda        av dem hade gått en ellet två klasset i lätoverk.
10723: skriftliga spörsmål nr 261:                           Föte sin avtesa till Finland infotmetades sti-
10724:                                                       pendiaterna om de studiemöjlighetet, som stod
10725:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dem till buds med tanke på detas skolunder-
10726:        ta för att, i övetensstämmelse med det         byggnad. Likaledes infotmetades stipendiaterna
10727:        avtal om samarbete, som ingåtts mellan         om att Kyvkans utlandshjälp skulle handha
10728:        avdelningen för utvecklingssamarbete           administrationen av detas studieptogram och
10729:        vid ministeriet för utrikesärendena och        att SWAPO godkänt detta.
10730:        befrielseorganisationen för Namibias              I Finland anotdnades en två månaders orien-
10731:        fo1k, SWAPO, bereda de namibier, som           tetingskuts och språkkutset för stipendiaterna.
10732:        sänts till vått land, möjligheter att be-      Läsåtet 1976-77 tiUbringade de tjugo stipen-
10733:        driva sådana studier, som SWAPO för-           diatetna på tio olika folkhögskolot sptidda över
10734:        utsättet och som motsvarat behovet i           landet. För vatje stipendiat uppgjotdes en sät-
10735:        ett beftiat södta Aftika och föt att fast-     skild läroplan, vari ingick undetvisning i mel-
10736:        stäl1a dessas studietid till tidigate plane-   lanskolans läroämnen samt studiet i finska och
10737:        tade 6-8 år samt för att överflytta            engelska.
10738:        dem till sådana utbildningsanstalter, dät         Emedan utbildningen till ett önskeytke för
10739:        de kan disponeta övet sin egen ftitid          stipendiaternas vidkommande hade ktävt 10-
10740:        och dät studiet motsvatande detas egna         14 års studiet i Finland, ansågs det lämpligast
10741:        behov kan bedrivas med full kapacitet?         att till en början föteslå studier vid yrkesskola.
10742:                                                       Man ansåg, att de eventuellt kunde fortsätta
10743:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-         sina studier vid bl.a. tekniska institut ellet
10744: nadsfullt anföta följande:                            handelsinstitut. Val av yrkeslinje skedde i sam-
10745:    Statsrådet beslöt i maj åt 1975 att inbjuda        fötstånd med stipendiaterna. Representanterna
10746: namibiska stipendiatet för studier i Finland.         för SWAPO har godkänt stipendiaternas stu-
10747: Ministeriet för uttikesärendena har roed Kyr-         dieptogtam. Om studietidens längd har inget
10748: kans utlandshjä1p överenskommit om, att admi-         beslut gjotts, utan den bestäms sätskilt föt
10749: nisttationen av stipendiatetnas ptogram sköts         vatje stipendiats vidkommande. Stipendiatetnas
10750: av Kytkans utlandshjälp. Detta avgötande fat-         inträde vid yrkesskola fötutsatte specialatrange-
10751: tades på gtund av att kyrkan har mångårig             mang och underhandlingar med yrkesutbild-
10752: etfatenhet av att atbeta i Namibia och många          ningsstyrelsen.
10753: finländate, som arbetat dät, har goda kunskaper          Vid ett gemensamt möte i september 1977
10754: i de lokala sptåken och kännedom om skolför-          mellan ytkesskolrektoretna behandlades stipen-
10755: hållandena i Namibia. Ministetiet för utrikes-        diatetnas anpassning till ytkesskolorna. Man
10756: ätendena äger dessutom inga resurser för admi-        konstaterade, att många av stipendiaterna var
10757: nisttationen av ett utbildningsprogram föt en         i behov av individuell handledning i högte gtad
10758: stor stipendiatgrupp.                                 än de övriga eleverna, men att detas inställning
10759:    Efter övetläggningar med representantet för        till studierna i allmänhet var positiv. Deras
10760: SWAPO övetsände Finlands ambassad i Lusalm            anpassning till de nya förhållandena kan anses
10761: i början av januati 1976 till avdelningen för         goda. Representantetna för SWAPO har tili
10762:                                                N:o 261                                            5
10763: 
10764: yrkesskolorna uttryckt sin tillfredsställelse med     ter på olika platser i Finland. Deltagande i
10765: dessas positiva och förståelsefulla inställning       sådan verksamhet har dock varit frivilligt.
10766: tili stipendiaterna samt !ovat ge hela s1tt stöd         Avdelningen för utvecklingssamarbete vid
10767: och sin hjälp, om det uppstår några problem.          ministeriet för utrikesärendena har hela tiden
10768:     På sin fritid har stipendiaterna bl.a. deltagit   genom kontakt med Kyrkans utlandshjälp över-
10769: i till.ställningar, som anordnats av församling-      vakat 'stipendiaternas framsteg i studierna.
10770: arna. På sommaren var de församlingarnas gäs-
10771:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
10772: 
10773: 
10774:                                                   Ministern för utrikesärendena Paavo Väyrynen
10775: 
10776: 
10777: 
10778: 
10779: 087700963A
10780:                                               1977 vp.
10781: 
10782: Kirjallinen kysymys n:o 262.
10783: 
10784: 
10785: 
10786: 
10787:                                   Stenius ym.: Työllisyyskurssin suorittamismahdollisuuksista erääs-
10788:                                       sä yksityistapauksessa.
10789: 
10790: 
10791:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
10792: 
10793:    Työvoimaministeriön työvoimakoulutusohjeis-       olon jadmmisesta lainmuutoksen jälkeenkin ei
10794: ton mukaan työllisyyskurssien valintaperusteina      AKH:n mukaan ole annettu.
10795: on työvoimahallinnon kannalta koulutustarve,            Vielä 6. 7. 1977 antamassaan lausunnossa
10796: hakijan kiinnostus koulutukseen sekä koulutus-       AKH vetoaa poissaoloihin eräänä erottamispe-
10797: valinnan perusteena oleva tietämys kyseisen          rusteena, vaikka se parhaillaan on vafmistele-
10798: koulutuksen ja ammatin sisällöstä ja omista          massa poissaoloja koskevien ohjeiden uusimista,
10799: mahdollisuuksista käytännössä työskennellä           jolloin tiettävästi jo 20. 7. vahvistettujen am-
10800: alalla sekä hakijan kyky omaksua kurssin ope-        matillisia oppilaitoksia koskevien ohjeiden mu-
10801: tus ja soveltuvuus tavoitteena oleviin tehtäviin.    kaisesti ei aseteta mitään poissaolorajoja.
10802: Ohjeessa todetaan myös, "että valintojen tar-           Osittainenk.in vetoaminen poissaoloihin tun-
10803: koituksena ei ole hakijoiden karsinta, vaan kul-     tuu kohtuuttomalta siksi, että Leena Mäkelän
10804: lekin sopivan koulutusalan ja kurssin löytämi-       poissaoloista vain yhden päivän osalta puuttuu
10805: nen."                                                todistus. Kaikista muista poissaoloista on joko
10806:    Tampereen amma tiilisessa kurssikeskuksessa       lääkärintodistus tai todistus siitä, että hän ei
10807: on viime aikoina erotettu useita oppilaita kurs-     ole saanut kodinhoitajaa tarvitessaan sitä las-
10808: seilta perusteilla, joiden ei voida katsoa vas-      tensa takia. Ei liene käytäntänä missään oppi-
10809: taavan edellä esitettyjä ohjeiston periaatteita.     laitoksessa, että oppilas erotetaan vaikka run-
10810: Esimerkkinä tällaisesta menettelystä voidaan         saidenkin poissaolojen takia, jos ne perustuvat
10811: pitää oppilas Leena Mäkelän kurssin keskeyttä-       sairauteen tai muuhun pätevään syyhyn. Sai-
10812: mistä. Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen        raus ei myöskään työsopimuslain mukaan ole
10813: oppilasyhdistys on katsonut ammattikasvatus-         laillinen peruste irtisanomiselle.
10814: hallitukselle osoittamassaan kirjeessä Leena            Leena Mäkelän niin kuin monien muidenkin
10815: Mäkelän oikeusturvan tulleen loukatuksi, kun         kurssilaisten ,erottaminen tapahtui ilman, että
10816: häneltä esikurssin jälkeen evättiin jatkomahdol-     hänelle annettiin kirjallista ilmoitusta, josta olisi
10817: lisuus.                                              ilmennyt erottam1sen syy. Huhtikuun 29 päi-
10818:    Perusteluna Leena Mäkelän erottamisen oi-         vänä 1977, jolloin esikurssi loppui, Mäkelälie
10819: keudellisuudelle ammattikasvatushallitus ve·         yllättäen ilmoitettiin, että hänellä ei ole mah-
10820: toaa 12. 9. 1968 antamiinsa työllisyyttä edistä-     dollisuutta jatkaa ylemmille moduleille liiallis-
10821: vien ammattikurssien järjestämistä koskeviin         ten poissaolojen vuoksi. Perusteita erottamiselle
10822: ohjeisiin, joita edelleenkin ilmoitetaan nouda-      alettiin etsiä vMta oppilasyhdistyksen puututtua
10823: tettavan. Ohjeissa todetaan, että poissaolot         asioihin. Kun kävi ilmi, että vetoaminen pois·
10824: oppilaan kehitystasosta riippuen eivät saisi ylit-   !!aoloihin ja varsinkaan luvatt.omiin poissaoloi·
10825: tää 10-15 o/o kurssin kestoajasta. Aikaisem-         hin ei riittäis'i erottamisen perusteeksi, alettiin
10826: min ammattikasvatushallituksesta on ilmoitet-        opettajakunnan taholta vedotlt huonoon menes·
10827: tu, että kyseiset ohjeet eivät enää ole voimassa     tykseen ja soveltumattomuuteen alalle. Tuntuu
10828: uuden lain tultua voimaan.                           myöskin oudolta, että Mäkelä ei saanut kurssin
10829:    Lausunnon antamisen jälkeen AKH:sta ilmoi·        aiikaM opettajilta mitään huomautuksia asioista,
10830: tettiin, että edellä mainittujen ohjeiden voi-       joiden vuoksi häneltä evättiin jatkomahdollisuu·
10831: massaoloaikaa on jatkettu suullisesti ~tmma.tti·     det.
10832: kurssikeskusten rehtoreiden neuvottelupäivillä.         Vetoaminen huonoon menestykseen on myös
10833: Mitään kirjallistlt 1päätöstä ohjeiden voimassa·     kohtuutonta sen vuoksi, että :kun niin sanottu
10834: 0877009411'
10835: 2                                              1977 vp.
10836: 
10837: poissaolokiintiö täyttyy, keskeytetään kurssi         puhelimitse, kun kyseessä on työtön työnha:kija,
10838: välittömästi kahden viikon ajaksi. Tämä mer-          jolle ei suoriteta työttömyy.skorvausta. Työn-
10839: kitsee väistämättä oppilaan jäämistä jälkeen          hakijalle annettuun ilmoittautumiskorttiin on
10840: opet~sessa. AKH:n mukaan heikosti menes-              niin ikään painettu, että ilmoittautuminen voi
10841: tyville oppilaille •tulee antaa tukiopetusta.         tapahtua puhelimitse. Heinäkuun aikana ilmoit-
10842: Samalla kuitenkin todettiin, että käytännössä         tautumisen piti tapahtua vain kerran, jolloin
10843: se ei ole ollut mahdollista resua:ssien vähyyden      Mäkelä teki sen puhelimitse. Puhelimessa työ-
10844: vuoksi. Ylipäätänsä tuntuu ristiriitaiselta me-       voimatoimiston vitlkailija ilmoitti kuitenkin,
10845: nettely, jossa sairauden tai muun pätevän syyn        ettei ilmoittautumista oteta vastaan puhelimitse.
10846: vuoksi kurssilta poissaolleen oppilaan kurssi         Koska annettujen ohjeiden mukaan ilmoittau-
10847: keskeytetään, kun hän tarvitsisi päin vastoin         tumisen piti olla mahdollista puhelimitse, ei
10848: lisäopetusta jälkeenjäämisen estämiseksi. Sai-        Mäkelä ilmoittautunut henkilökohtaisesti sillä
10849: raudesta johtuvat poissaolot eivät sitäpaitsi tie-    seurauksella, ettei hänen ilmoittautumistaan
10850: tenkään ole kurssilaisen omas·ta tahdosta riippu-     rekisteröity. Aiemmin myös puhelimitse tehdyt
10851: vaisia, joten rangaistusten sijaan tulisi edes-       ilmoittautumiset on otettu vastaan.
10852: auttaa hänen oppimismahdollisuuksiaan. Sovel-             Työpaikat, joita työvoimatoimisto on Mäke-
10853: tumattomuutta alalle ei ole perusteltu sillä, että    läll.e tarjonnut, mutta joita hän ei kuitenkaan
10854: Mäkelä ei olisi suorittanut hyväksyttävästi ko-       ole saanut, ovat olleet siivoojan paikkoja. Sii-
10855: ~eita ja muita tehtäviä. AKH:n lausunnossa            voojan palkka on niukka nelihenkisen perheen
10856: viitataan myös siihen, että Mäkelää suositeltiin      elatukseen, josta Mäkelä joutuu yksin kolmen
10857: metallialan kursseille, vaikkei hänen soveltu-        pienen lapsen yksinhuoltajana vastaamaan. Rat-
10858: vuuttaan ollut selvitetty testein. Tampereen          kaisuna työvoimatoimisto on esittänyt Mäke-
10859: työvoimatoimistosta on todettu, että oppilaita        lälle turvautumista sosiaalihuoltoon "äidinpal-
10860: metallialan ·kursseille valittaessa yli puolet ote-   kan" saamiseksi. Tällainen ratkaisu ei poistaisi
10861: taan ilman testejä.                                   perheen toimeentulohuolia kuitenkaan kuin väli-
10862:     Huhtikuun 29 päivänä 1977 tapahtuneen             aikaisesti. Työvoimatoimiston taholta on esi-
10863: kurssilta erottamisen jälkeen Leena Mäkelä            tetty epävirallisesti myös muulle alalle hakeu-
10864: on ollut työttömänä. Työvoimatoimikunta hyl-          tumista. Metalliala on kuitenkin ainoa ala, jos-
10865: käsi hänen työttömyyskorvaushakemuksensa              ta työllisyyskurssien kautta voisi saada kohtuul-
10866: sillä perusteella että hän oli "ilman pätevää         lisen toimeentulon ajatellen nelihenkisen per-
10867: syytä keskeyttänyt työllisyyskurssin" ja aset-        heen elatusta sekä toisaalta päivätyötä ajatellen
10868: ti kolmen kuukauden määräajan, jolloin hä"            pienten lasten hoidon järjestämistä. Esimerkik-
10869: nelle ei voida maksaa työttömyyskorvausta.            si liikealalla aukioloaika saattaa jatkua ·kello
10870: Jo päätöksen sanamuoto on virheellinen, sillä         20.00 saakka. Päiväkodit sulkevat ovensa jo
10871: esimerldksi AKH:n lausunnosta käy yksise-             kuitenkin kello 17.
10872: litteisesti ilmi, että Mäkelä ei ole keskeyt-
10873: tänyt kurssia omasta tahdostaan. Työvoima-                Niin Leena Mäkelän ja hänen perheensä kuin
10874: toimistosta on ilmoitettu, että asia voidaan          yhteiskunnankin edun mukaista olisi turvat~
10875: tulkita siten, että Mäkelä on itse aiheut-            Mäkelälie sellainen ammattitaito, että hän itse
10876: tanut kurssilta erottamisen. Koska, kuten             pystyisi huolehtimaan perheensä elatuksesta;
10877: AKH:n lausunnosta ilmenee, Mäkelän erott!V            Työvoimatoimistosta on kuitenkin annettu ym-
10878: misperusteina on käytetty poissaoloja, joihin         märtää, että Mäkelää ei ylipäätänsä voi enää
10879: hänellä on ollut pätevä syy, sekä soveltumatto-       osoittaa Tampereen ammatiUiseen kurssikes-
10880: muutta alalle, ei hänen voida katsoa itse aiheut-     kukseen, koska hänet on sieltä kerran ero-
10881: taneen erottamistaan. Työttömyyskorvauksen            tettu.
10882: eväämiselle ei siis ole laillisia perusteita. Mäke-       Työllisyys- ja ammattikurssilaisten oikeus-
10883: län asiasta tekemä valitus on työvoimaministe"        turvan järjestämistä koskevaan kirjalliseen ky-
10884: riön käsiteltävänä.                                   symykseen n:o 121/1977 antamassaan vastauk-
10885:     Työvoimatoimisto ei ole pystynyt osoitta~         sessa opetusministeri.·Marjatta Väänänen totesi,
10886: maan Mäkelälie työtä. Sen sijaan se on aset-          että hallituksen käsityksen mukaan kysymys oli
10887: tanut hänelle 9. 8. 1977 lähtien uuden neljän         ylimenokauteen liittyvistä yksittäisistä ongelmis-
10888: kuukauden mittaisen karenssiajan sillä perus-         ~a; joiden poistumiseen vaikuttaa uuden sään-
10889: teella, ettei Mäkelä ole riittävästi hakeutunut       nöstön mukaisen toiminnan vakiintuminen.
10890: työmarkkinoille työvoimatoimiston avulla. Ty~         Käytäntö Tampereen ammatillisessa kurssikes~
10891: voimatoimiston ohjeiden mukaan ilmoittautu-           kuksessa, josta Leena Mäkelän tapaus on vain
10892: minen työvoimatoimistoon voi tapahtua myös            yksi esimerkki, osoittaa, että oppilaiden ase•
10893:                                           N:o 262                                             3
10894: 
10895: maan liittyviä epäkohtia ei voida pitää yli-             Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
10896: menokauteen liittyvinä yksittäistapauksina.            ryhtyä antaakseen Leena Mäkelälie kol-
10897:   Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen          men lapsen yks.inhuoltajaäitinä mahdolli-
10898: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-          suuden suorittaa metallialan työllisyys-
10899: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           kurssi Tampereen ammatillisessa kurssi-
10900: seuraavan kysymyksen:                                  keskuksessa?
10901:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
10902: 
10903:               Marjatta Stenius                             Pauli Uitto
10904:               Heimo Rekonen                                E.-J. Tennilä
10905:               M. Kainulainen                               Oili Suomi
10906:                                    Tellervo Koivisto
10907: 4                                             1977 vp.
10908: 
10909: 
10910: 
10911: 
10912:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
10913: 
10914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu koneis-
10915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusalan moduliopetussuunnite1man mukainen
10916: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       metallialan esikurssi kestää noin 12 viikkoa eli
10917: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhteensä 480 tuntia, joista 396 tuntia on am-
10918: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mattityötä, 36 tuntia ammattiaineita ja 48
10919: Marjatta Steniuksen ym. näin kuuluvasta kirjal-      tuntia yleisaineita. Kurssin tavoitteena on, että
10920: lisesta kysymyksestä n:o 262:                        oppilas pystyy omin sanoin selostamaan metalli-
10921:                                                      alan eri ammatit ja niissä esiintyvät erikoisvaati-
10922:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo        mukset, suorittamaan metallialan perustöitä ja
10923:        ryhtyä antaakseen Leena Mäkelälie kol-        valitsemaan luontaisia taipumuksiaan vastaa-
10924:        men lapsen yksinhuoltajaäitinä mahdolli-      van ammattialan ja että hän asennoituu myön-
10925:        suuden suorittaa metallialan työllisyys-      teisesti työtovereihin ja annettuihin ohjeisiin.
10926:        kurssi Tampereen ammatillisessa kurssi-       Aikaisemmin mainittujen yleisten oppilasva-
10927:        keskuksessa?                                  lintaperusteiden lisäksi pääsyedellytyksenä ko-
10928:                                                      neistusalan I moduleille, joita ovat sorvaajan,
10929:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jyrsijän, hiojan, poraajan ja revolverisorvaajan
10930: vasti seuraavaa:                                     I modulit, on, että asianomainen henkilö on
10931:    Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen         suorittanut hyväksytysti metallialan esikurssin.
10932: ( 206/7 6) 30 §: n mukaan oppilaiden kursseille         Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen
10933: valitsemisesta päättää työvoimaministeriön ja        31 §:n 2 momentin nojalla tarkemmat ohjeet
10934: ammattikasvatushallituksen antamien ohjeiden         arvostelusta ja todistuksista antaa ammattikas-
10935: mukaisesti valintaryhmä, jossa on edustajina         vatushallitus. Ammattikasvatushallituksen 12. 9.
10936: yhtä monta työvoimaviranomaisten ja kurssin          1968 antamien työllisyyttä edistävien ammatti-
10937: järjestäjän nimeämää edustajaa. Työvoimami-          kurssien järjestämistä koskevissa ohjeissa, joita
10938: nisteriön antamissa ohjeissa pidetään valinta-       ero. asetuksen antamisen jälkeen edelleen nou-
10939: perusteina hakijoiden koulutustarvetta, kiinnos-     datetaan, todetaan, että poissaolot oppilaan
10940: tusta koulutukseen ja koulutusalan valinnan          kehitystasosta riippuen eivät saisi ylittää 10-
10941: perusteena olleita tietoja sekä hakijoiden kou-      15 % kurssin kestoajasta. Työllisyyskoulutuk-
10942: lutettavuutta ja soveltuvuutta opetuksen ta-         sesta annetun asetuksen 17 §: n nojalla oppi-
10943: voitteena oleviin tehtäviin. Soveltuvuuskokeet       laille annettavista arvosanoista päättävät osaston
10944: tulevat kysymykseen silloin kun hakijan edelly-      tai opintolinjojen opettajat.
10945: tysten arviointi on vaikeaa tai kun kyseessä on         Ammattikasvatushallituksen Leena Mäkelän
10946: koulutusala, jolla vaaditaan ·erityisominaisuuk-     asiaa koskevan kirjeen mukaan Mäkelä on tullut
10947: sia. Tamper·een ammatillisen kurssikeskuksen         Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen 13. 12.
10948: oppilasvalinnassa omaksuttu käytäntö, jonka          1976 a1kaneelle metallialan esikurssille. Tämä
10949: mukaan suurin osa metallialan kurssilaisista ote-    kurssi on 17. 1. 1977 keskeytetty runsaiden
10950: taan ilman testejä, noudattaa työvoimaministe-       poissaolojen vuoksi ( 63 tuntia). Hän on alka-
10951: riön ohjeita.                                        nut metallialanesikurssin uudelleen 14. 2.1977,
10952:    Ammatillisissa kurssikeskuksissa noudate-         mutta tämäkin kurssi on keskeytetty 4. 3. 1977
10953: taan opetuksen järjestelyssä metallialalla modu-     poissaoloista johtuen (58 tuntia). Mäkelä on
10954: liopetussuunnitelmia. Yksi opetussuunnitelma         aloittanut 31. 3. 1977 kolmannen kerran opis-
10955: käsittää useita 12 vii:kon mittaisia jaksoja. Jak-   kelun metallialan esikurssilla, jolta hän on
10956: sojen suorittamisjärjestys on määrätty ja kukin      29. 4. 1977 kurssin päättyessä saanut osallistu-
10957: jakso on erillinen.                                  mi5todistuksen.
10958:                                              N:o 262                                                5
10959: 
10960:    Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen reh-      opetussuunnitelman mukaisten perustöiden li-
10961: tori on asioista .antamassaan lausunnossa toden-    säksi myös kaikkiin harjoitustöihin, joilla vain
10962: nut muun muassa, että Mäkelällä on vain yksi        voidaan osoittaa harjaantuminen tiettyihin teh-
10963: ehjä 40 tunnin työviikko viidestätoista ja että     täviin, että Tampereen ammartillinen kurssi-
10964: Mäkelän opintojen keskeytyminen ei ole tapah-       keskus on Leena Mäkelän tapauksessa toimi-
10965: tunut ainoastaan poissaolojen perusteella vaan      nut säännösten j:a annettujen ohjeiden mUJkai-
10966: ratkaisuun on vaikuttanut muun muassa se,           sesti."
10967: että lroko esikurssi on aikaa, jolloin oppilaan        Kysymyksessä esitetty Leena Mäkelän tilanne
10968: soveltuvuutta alalle selvitetään. Lausunnossa       on poikkeuksellisen vaikea, koska siihen liit-
10969: on e<.lelleen todettu, että opettajakunta on pit-   tyy kolmen lapsen yksinhuoltajuudesta aiheu-
10970: kittänyt ratkaisunsa tekoa siitä, onko Mäkelä       tuvat moninaiset ongelmat. Hallitus pitää erit-
10971: soveltuva alalle ja onko hän saavuttanut ope-       täin tärkeänä, että hänelle kaikin keinoin osoi-
10972: tustavoitteet, koska se on ollut tietoinen hänen    tetaan eri viranomaisten käytettävissä oleva
10973: vaikeista perheoloistaan. Kurssikeskuksen joh-      apu ja tuki. Lisäksi hallitus korostaa, että
10974: tokunta on ilmoittanut yhtyvänsä rehtorin lau-      mitään periaatteellista estettä Leena Mäkelän
10975: suntoon.                                            osoittamiselle uudestaan kurssille T at:Qpereen
10976:    Ammattikasvatushallitus on edellä mainitun       ammatilliseen kurssikeskukseen ei ole sen joh-
10977: kurssikeskuksen oppilasyhdistyksen asiasta kes-     dosta, ettei hän ole saanut oikeutta jatkaa
10978: kusvirastoUe lähettämään kirj.eeseen antamas-       opiskelua koneistusalan I modulilla.
10979: saan vastauksessa ilmoittanut katsovansa esit-         Kysymyksessä esitettyjen ongelmien selvit-
10980: tämiensä perusteiden nojalla ja "ottaen huo-        tely jatkuu parhaillaan asiassa toimivaltaisissa
10981: mioon, että työnopetuksessa arvostelun suorit-      viranomaisissa.
10982: taminen perustuu työharjoituksiin, ja siinäkin
10983:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1977.
10984: 
10985:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
10986: 6                                            1977 vp.
10987: 
10988: 
10989: 
10990: 
10991:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10992: 
10993:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den i motiveringen till spörsmålet avsedda
10994: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       metallbranschens förberedande kurs enligt den
10995: av den 16 september 1977 till vederbörande           mekaniska branschens modulläroplan varar
10996: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ungefär 12 veckor eller samman1agt 480 tim-
10997: jande av riksdagsman Marjatta Stenius m. fl.         mar, av vilka 396 timmar är yrkesarbete, 36
10998: undertecknade spörsmål nr 262:                       timmar yrkesämnen och 48 timmar allmänna
10999:                                                      ämnen. Kursens målsättning är att eleven med
11000:           Vilka åtgä:rder ämnar Regeringen           egna ord skall kunna redogöra för metallbran-
11001:        vidta i avsikt att bereda Leena Mäkelä,       schens olika fack och de specialfordringar som
11002:        ensamförsörjande mor till tte barn, möj-      där framkommer, utföra metallbranschens
11003:        lighet att fullgöra metallbranschens sys-     grundarbeten och välja ett fack som motsvarar
11004:        selsättningsfrämjande ~urs vid Tam-           hans naturliga anlag och att hans instäUning
11005:        merfors yrkeskurscentral?                     är positiv till ar"betskamraterna och till givna
11006:                                                      anvisningar. Utöver de tidigare nämnda all-
11007:     Såsom svar på detta spönsmål får jag vörd-       männa elevintagningsgrunderna: är en intag-
11008: samt anföra följande:                                ningsförutsättning till den mekaniska bran-
11009:     Enligt 30 § förordningen om sysselsättnings-     schens moduler I, a:v vilka det finns modul I
11010: främjande utbildning (206/76) besluter an-          :för svarvare, fräsare, slipare, borrare och revol-
11011: gående uttagning av elever till kurs i enlighet     'versvarvare, att vederbörande person godkänts
11012: med arbetskraftsministeriets och yrkesutbild-        i metaUbranschens förberedande kurs.
11013: ningstyrelsens anvisningar en uttagningsgrupp,           Med stöd av 31 § 2 mom. förordningen om
11014: bestående av lika många av arbets:krarftsmyndig-     sysselsättningsfrämjande utbildning utfärdas
11015: heten och av kursarrangören utsedda företräda-       närmare anvisningar om bedömning och betyg
11016: re. I arbetskraftsministeriets anvisningar be-       av yrkesutbildningsstyrelsen. I de av yrkesut-
11017: traktas såsom intagningsgrunder de sökandes          bildningsstyrelsen den 12 september 1968 ut-
11018: utbildningsbehov, intresse för utbildning och        färdade anvisningarna om organisering av sys-
11019: de uppgifter som legat till grund för valet av       selsättningsfrämjande yrkeskurser, vilka fortfa-
11020: utbildningsområde samt de ,sökandes förmåga          rande följs efter det ovannämnda förordning
11021: att tillgodogöra sig utbildning och deras lämp-      givits, konstateras att frånvarotiden, beroende
11022: lighet för de u,ppdrag som är målet för under-       av elevens utvecklingsnivå, inte borde få över-
11023: ,visningen. Lämplighetsprov kommer i fråga när       skrida 10-15 % av kursens tidslängd. Med
11024: det är svårt att bedöma den sökandes förut-          stöd av 17 § förordningen om sysselsättnings-
11025: sättningar eller när det gäller ett utbildnings-     främjande utbildning besluter lärarna vid en av-
11026: område, där det krävs säregenskaper. Den             delning eller studielinje om de vitsord som skall
11027: praxis som omfattas vid elevintagning tili T am-     ges eleverna.
11028: merfors yrkeskurscentral och enligt vilken den           Enligt yrkesutbildningsstyrelsens brev i ären-
11029:  största delen av metallbranschens kursdeltagare     det Leena Mäkelä har Mäkelä kommit till den
11030:  godkänns utan tester, följer arbetskmftsministe-    metallbranschens förberedande kurs, som börja-
11031:  riets anvisningar.                                  de den 13 december 197 6 vid Tammerfors
11032:     Vid yrkeskurscentralerna följer man vid an-      yrkeskurscentral. Denna lmrs avbröts den 17
11033:  ordnandet av undervisning inom metaUbran-           januari 1977 på grund av hög f.rånvarofrekvens
11034:  schen modulläroplaner. En läroplan omfattar          ( 63 timmar). Mäkelä började metallbranschens
11035: flera 12 veckor långa perioder. Periodernas          förberedande kurs på nytt den 14 februari
11036: 'fullgörandetid är bestämd och varje period är       1977, men den 4 mars 1977 avbröts också
11037: 'fristående.                                         denna kurs på grund av frånvarofrekvensen
11038:                                             N:o 262                                                7
11039: 
11040: (58 timmar). Den 31 mars 1977 inledde Mäke-        av framförda grunder och "med beaktande av
11041: lä för tredje gången studier vid metallbran-       att bedömningen vid arbetsundervisning base-
11042: schens för:beredande kurs, från viiken hon efter   rar sig på praktisk yrkesorientering, och även
11043: avslutad kurs den 29 april 1977 har fått intyg     därvid utöver grundavbeten enligt läroplanen
11044: över deltagande.                                   också på alla övningsatbeten, med vilka man
11045:     Rektorn för ~ammerfors yrkeskurscentral        bara kan ådagalägga träning för givna uppgif-
11046: har i sitt utlåtande i frågan bl.a. konstaterat    ter, Tammerfors yrkeskurscentral i fallet Leena
11047: att Mäkelä bara har en hei 40 timmars arbets-      Mäkelä har handlat i överensstämmelse med
11048: vecka av femton, och att Mäkeläs avbrott i         stadgandena och utfärdade anvisningar."
11049: studierna inte har skett enbart på basen av           Leena Mäkeläs situation, som framläggs
11050: frånvarofrekvensen, utan avgörandet också har      i spörsmålet, är exceptionellt svår, då tili den
11051: påverkats av bland annat det fakturn, att hela     anknyter sig ett flertal problem som har sam-
11052: den för:beredande kursen är en tid, då elevens     band med den ensamförsörjningsbörda som tre
11053: lämplighet för branschen ldargörs. I utlåtandet    barn medför. Regeringen anser det vara av
11054: konstateras vidare att lärarkåren har dröjt med    synnerlig vikt att hon på allt sätt kommer i
11055: att träffa sitt avgörande om Mäkeläs lämplig-      åtnjutande av det bistånd och stöd som olika
11056: het för denna bransch och i frågan om hon          myndigheter är i stånd att ge. Vidare betonar
11057: har uppnått undervisningsmålet, emedan lärar-      regeringen att intet principiellt hinder för
11058: na har varit underrättade om hennes svåra          Leena Mäkelä att ånyo anmäla sig tili kurs
11059: familjeförhållanden. Yrkeskurscentralens direk-    vid Tammerfors yvkeskurscentral föreligger av
11060:  tion har meddelat att den förenar sig med         den anledningen, att hon inte har fått rätt att
11061:  rektors utlåtande.                                fortsätta sina studier vid det mekaniska fackets
11062:     Yvkesutbildningsstyrelsen har i sitt svar på   modul I.
11063:  en skrivelse i denna fråga från ovannämnda           Utredningen av de i spörsmålet framlagda
11064:  yrkeskurscentrals elevförening tili centraläm-    problemen pågår som bäst inom de behöriga
11065:  betsverket meddelat som sin åsikt, att med stöd   myndigheterna.
11066:      Helsingfors den 25 oktober 1977.
11067: 
11068:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
11069:                                                                  1977 vp.
11070: 
11071: Kirjallinen kysymys n:o 263.
11072: 
11073: 
11074: 
11075: 
11076:                                               Kainulainen ym.: Työturvallisuuslain 44 §:n noudattamisesta.
11077: 
11078: 
11079:                                   Eduskun.nan Herra Puhemiehelle .
11080: 
11081: . . -TMö~~j<,!luhallituksen kollegio .on ·)fumonnut                   tuksen kollegion enemmistö sai 17. 2. 77 lau-
11082: .J,l. hn~~'l.77 UUJ;leynmli\an työsuojelupiirin van-                  sunnosta "tieteellisen" perustelun pakkopäätök-
11083: hemtpan.. j~inPW:'in .ReinQ. Kaukqsen asettaman                       sen kumoamiseksi.
11084: v!!lvoitta,vafl lliiiitö;ksen -\l~sijQhtoliik~ Onninen                   Rakennustyöläisten liiton työsuöjeluohje<!ssa
11085: qy;)k Sl.l9t:itmt~a 1 • ku,s~n~.eUflNl kaikille                       edellytetään .kaikille rakennustyöläisille terveys.-
11086:  Helsingin piirikonttorin alueella oleville putki-                    tal'kkailua vuoden välein. Putkiasentajan työssä
11087:  a§~qtaitJle, Wi:hJJJ:'lfl,lli!l!fUSlai~ ._P,CJ];l~teell!l .·lääkä-   esiintyviä työturvallisuuslain 44 § :n edellyttä-
11088:  t~tatka!lf,uks~.t uha,lla, e~_tä i:niil,IteQ, langetetaan            miä haittatekijöitä ovat mm. melu, mineraali-
11089:  8 _'öOö mk:_ri -~.ilkko ,Q.nnin~n Qy:Ile~ Velvoitta-                 pölyt ( kvartsi, asbestipölyt), ma~~_lattujen put-
11090: v~·.. pä~1Ös .oli "l,l_sep~tt]) )_: iLt97R, ·-·-                      kien hitsauksessa syntyvät epäpubtaudet, hit-
11091:   .'.:Vuosioa 197.3~1_976 . työ;suojel1J.tar;kast·ajat                sauksessa syntyvät typen oksiidit ja juotostyös-
11092: ·vesa   ](Qtvisto,    Uiito     Timo~en ja· 'Kyos{i Län-              sä. syntyvät ilman epäpuhtaudet sekä tärinä.
11093:  :>l9: _Uuden;m#q j:yösuo}elupiiristä ·ovat ·.toden-                  Putkiasentaj:ien työasennot ovat raskaat ja vai-
11094: .n~~t,,-_\!t~ä; p,\it~Jl,lsentåii~ii. -~~ossä     op'useita sel-      keat. Putkiasentajien keskuudessa ovat yleisiä
11095: Jåifo4(latl{T,IVflS4. Yi\ikuttayi:;t •ty9tury~lliJ>uuslain            tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja hengitys-
11096: 44 '§,:n_)ä ;seu pojalla ~rie,tu1:r valti<me'\lvoston                 teiden sairaudet.
11097:  påä.tpk$en mukai~ia 'haitta,tekijöitii; joidei1 joh-                    Putkiasentajille kuuluu täten lääkärintarkas-
11098:  dosta OiJ11i1Jen .Qy on, v~~olHnep Jä:riestämään                     tukset työnantajan kustantamana vuoden välein.
11099:  asentajUh!en lääkäriritad{;:lstukSet · ·sää11nöllisin
11100: 
11101: ·~~eyl~~~:      r;;7 on--~ohjoiscKa;ja~;~               .työsuoje-
11102:   fripiite'is·sii. m~iirä tty ·. punkiasen'tttfille-_' suoritetta-
11103:                                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11104:                                                                       jestyksen 37 §:n 1 moinenttiin viitaten esi-
11105:                                                                       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
11106:   vakst lääkärfntaiikastult$et. Toukok'uuri 15 päi-                   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11107:   vänä 1915 ön· Tyot~rv~yslaitos')l1tkinut putki-                     sen:
11108:   ll.semåjieh· ·'ty'&1os1l,Hreha · •'ierhdashahlityömaalla,                     Mi:hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11109:   pl-entdlotyömaalla jä·'saneeiaustY,:Ömai1la ja· anta-                      ryhtyä työturvallisuuslain 44 §: n mää-
11110:   riuf'f8. 8.75 fuustinnori; jossa todetaan putki-                           räämien lääkärintarkastusten pikaiseksi
11111: ';r.;ientajie{{ $ön Ol~an selhii~tlt' ettii' 'i:yötui'Val-                   suorittamiseksi vuoden välein Vesijohto-
11112: 'lisuil'~Iåffi-'44' § :n··.·ri1u•l®set' lääikärint~r!kastu:kset              liike Onninen Oy:n putkiaseritajille,
11113: ''iufiSi '.· §iio!Jtia~·: . tiusll!1ijon . • on iulJgki+joittanu t           sekä
11114: .flJJl~äkail Ve~Ji. \f~~råh&i\        ··_ •· •... ·. ;' ~ ·•·.    .             mitä Hallitus ·aikoo ··tehdä ·estääksee11
11115: ' · · ·. josin 11: 2.71<arW.tl'fiallaan· laustinh<',ila yh-                  vastaisuudessa työnantajain harjoittaman
11116:  iäiil{lfr( V'e5a .Vaarånen kumoaa ·18< 8'. 75 an-                           jarrutuhen työturvallisuuslain 44 ·§ :n
11117:  tdmariså ···rausurin6n. Ilhiefsesti  .-
11118:                                           cyöstiojeluhalli-
11119:                                               '  .:
11120:                                                                              määräysten toteuttamista vastaan?
11121: 
11122:       · Helsingi~sä t6 •päivänä · syyskuuta 1977.
11123: 
11124:                      Markus · Kaihuhtinen                                         Heimo Rekonen
11125:                      Ensio Laii:'l'e                                              _Penttt Liedes
11126: 
11127: 
11128: 
11129: 
11130: 087700918V
11131: 2                                                1977 vp.
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 
11136:                           Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
11137: 
11138:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        suojeluhallitukseen, ei työsuojeluhallituksen
11139: mainitussa tal1koituksessa Te, Herra Puhemies,          21. 7. 1977 antaman päätöksen mukaan ole
11140: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-          osoitettu sellaisia vaara- ja haitti:ttekijöitä, jot-
11141: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ka olisivat edellyttäneet valtioneuvoston' pää-
11142: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         töksen mukaisten lääkärintarkastusten toimitut-
11143: Kainulaisen ym. näin kuuluvasta ki11jallisesta          tamista.
11144: kysymyksestä n:o 263:                                      Mikäli·. olosuhteet Vesionnineo Oy :n putki-
11145:                                                         miesten kohdalla ovat muuttuneet ja lakisäij-
11146:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teisten lääkärintarkastusten suorittaminen jon-
11147:         ryhtyä työturvallisuuslain 44 §: n mää-         kun tai joidenkin putkimiesten osalta on· tullut
11148:         räämien lääkärintarkastusten pikaiseksi         tarpeelliseksi, joutuu työnantaja suoraan lain
11149:         suorittamiseksi vuoden välein Vesijohto-        nojalla toimituttamaan lääkärintarkastukset.
11150:         liike Onninen Oy:n putkiasentajille,            Kirjallisessa kysymyksessä mainitut Pohjois-
11151:         sekä                                            Karjalan työsuojelupiirin työsuojelutoimiston
11152:            mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen         toimenpiteet perustuvat ilmeisesti toisenlaisiin
11153:         vastaisuudessa työnantajain harjoittaman        olosuhteisiin. Niissä ei ole voitu tarkoittaa, että
11154:         jarrutuksen työturvallisuuslain 44 §: n         putkiasentajille on pelkästään ammatin· perus-
11155:         määräysten toteuttamista vastaan?               teella suoritettava lääkärintarkastukset. · ·
11156:                                                             Edellä sanotun valtioneuvoston päätöksen .on
11157:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           todettu olevan jossain määrin sekä lääiketieteel-
11158: en seuraavaa:                                           lisiltä perusteiltaan että hallinnollisilta ~äännök­
11159:    Työnantaja on velvollinen kustannuksellaan           &iltään nykyaikaista lääketieteellistä. tietoa vas-
11160: toimituttamaan työntekijöidensä lääkärintarkas-         taamaton ja epäselvä. Työsuojeluhallitus asetti
11161: tuksen lääkärintarkastuksesta työturvallisuus-          asiaa 7. 4. 1977 ~selvittämään työffiarkkinajärj~s­
11162: lain 44 § :ssä tarkoitetussa työssä annetun val-        töjen, asianomaisten viranomaisten .ja asianttH1-
11163: tioneuvoston päätöksen ( 63 7/71) mukaan                tijalaitosten edustll.jista kokoonpannun työryh-
11164: eräin edellytyksin silloin, kun työstä on eri-          män, .jonka selvitys toinle.npide-ehdotuksiJ;leen
11165: tyistä vaaraa työntekijän terveydelle. Valtioneu-       valmistunee lähiaikoina. Kysymy~sel)~a esillä
11166: voston päätökseen liittyy esimerkkiluettelo vaa-        olevat asiat tulevat .~ille työryhmän_ työssä ja
11167: rallisista tekijöistä ja töistä, joihin saattaa liit-   sen ehdotusten jatkokijsiti:elyssä .. Myös .työter-
11168: tyä erityinen vaara terveydelle. Valtioneuvos-          veyshuoltoa koskeva .lainsäädäntötyö on.· vireillä
11169: ton päätös ei edellytä lääkärintarkastuksen toi-        ja hallituksen tarkoituksena on hllllitusohjel-
11170: mituttamista putkiasentajille ammatin perus-            mansa mukaisesti saada se mahdollisimman no-
11171: teella sinänsä, vaan lääkärintarkastusten suorit-       peasti käsittelyyn.
11172: tamisvelvollisuus riippuu ennen kaikkea työssä              Työturvallisuuslain säännösten noudattami-
11173: esiintyvien erilaisten vaaratekijöiden voimak-          sen valvonta niin Vesionnineo Oy:n kuin mui-
11174: kuudesta, jaksottaisuudesta ja vaitkutusajasta.         denkin työnantajien osalta tapahtuu työsuojelu-
11175: Tarpeellisuus joudutaan käytännössä näin ollen           tarkastuksessa. Mrkäli todettua puutetta ei tar-
11176: selvittämään tapauskohtaisesti. Uudenmaan työ-          kastuksessa annettujen ohjeiden perusteella
11177: suojelupiirin työsuojelutoimiston 3. 11. 197 6          poisteta, voi asianomainen työsuojeluviran-
11178: Vesijohtoliike Onninen Oy:lle antamassa pää-            omainen ryhtyä pakkokeinoihin asiantilan kor-
11179: töksessä, josta Onn~nen Oy on valittanut työ-           jaamiseksi. Näin ollen hallitus seuraa tarkasti
11180:                                               N:o 263                                                 3
11181: 
11182: työturvallisuuslain 44 § :n ja lääkärintarkastuk-   omalta osaltaan tarkasti huolehtimaan siitä, että
11183: sista siinä tarkoitetussa työssä annetun valtio-    lääikärintatkastukset tullaan suorittamaan sil-
11184: neuvoston päätöksen toimeenpanoa ja pyrkii          loin, kun se on tarpeellista ja välttämätöntä.
11185:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
11186: 
11187:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
11188: 
11189: 
11190: 
11191: 
11192:                                                                                               ~::
11193: 4
11194: 
11195:                                                                                             ... ; ,_t..:: ·-; ..
11196: 
11197: 
11198: 
11199:                                                                                       ';"             . '··'
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 
11204:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11205: 
11206:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        styrelsen, har enligt arbetarskyddsstyrelsens be-
11207: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           s1ut 21. 7. 1977 inte påvisats, att sådana risk-
11208: velse av den 16 september 1977 tili veder-          faktorer och negativa faktorer förekommit, som
11209: börande med1em av statsrådet för avgivande          skulle ba förutsatt att sagda arbetsgivare borde
11210: av svar översänt avskrift av följande av riks-      låta verkställa i statsrådets beslut avsedda 1ä-
11211: dagsman Kainulainen m. fl. undertecknade           karundersökningar.
11212: spörsmål nr 263:                                       Om förhållandena för Vesionninen Oy:s rör-
11213:                                                     läggare har förändrats och det för en ellet
11214:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      flera rörläggare har blivit nödvändigt med lag-
11215:        ta för att läkarundersökningar, om vil-      stadgade läkarundersökningar, är arbetsgivaren
11216:        ka bestämts i 44 § lagen om skydd            tvungen att direkt med stöd av lagen 1åta
11217:        i arbete, snabbt skall börja utföras med    verkställa dessa läkarundersökningar. De i det
11218:        ett års mellanrum på rörläggarna vid        skriftliga spörsmå1et nämnda åtgärderna från
11219:        Vesijohtoliike Onninen Oy, samt             Norra Karelens arhetarskyddsdistrikts arbetar-
11220:           vad ämnar Regeringen göra för att        skyddsbyrås sida grundar sig uppenbart på
11221:        i framtiden förhindra arbetsgivarnas        andra förhållanden. Avs~kten med dem kan
11222:        bromsning av förverkligandet av be-          inte ha varit att läkarundersökningar skall verk-
11223:        stämmelserna i 44 § lagen om skydd          ställas för rörläggare enbart på grund av de-
11224:        i arbete?                                   ras yrke.
11225:                                                        I fråga om ovan nämnda statsrådsbes1ut har
11226:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     det konstaterats, att det såvä1 vad de medi-
11227: samt anföra fö1jande:                              cinska grunderna som de administrativa stad-
11228:    Arbetsgivaren är skyldig att på sin bekost-     gandena ,beträffar inte helt motsvarar det mo-
11229: nad 1åta ver:kställa läkarundersökning av sina     derna medicinska vetandet och att det är
11230: arbetstagare i enlighet med statsrådets beslut     oklart. Arbetars:kyddsstyrelsen tillsatte 7. 4.
11231: om läkarundersökningar i arbete, som avses          1977, i syfte att erhålla en utredning i frå-
11232: i 44 § 1agen om skydd i arbete ( 637/71 ),         gan, en av arbetsmarknadsorganisationernas,
11233: under vissa förutsättningar, då arbetet med-       vederbörande myndigheters och sakkunnigin-
11234: för särskild fara för arbetstagarens hälsa. Till   rättningars representanter sammansatt arbets-
11235: statsrådets beslut hör en exempelförteckning       grupp, vars utredning jämte förslag till 'åtgär-
11236: över sådana farliga faktorer och sådana arbe-      der torde bli färdig inom kort. De i spörsmå-
11237: ten som kan vara förenade med särskild fara        let aktualiserade frågorna tas upp av arbets-
11238: för hälsan. Statsrådets beslut förutsätter inte    gruppen och i den fortsatta behandlingen av
11239: läkarundersökning av rör1äggare på grund av        arbetsgruppens förslag. Även ett lagstiftnings-
11240: deras yrke som sådant, utan skyldig:heten att      arbete som gäller arbetshälsovården är aktuellt
11241: verkställa läkarundersökningar är i främsta        och regeringen avser att, i enlighet med sitt
11242: rummet beroende av intensiteten, periodicite-      program, snarast möjligt bringa det till be-
11243: ten och verkningstiden hos ri~kfaktorn. Frå-       hand1ing.
11244: gan om huruvida läkarundersökning är nöd-              Tillsynen över efterlevnaden av stadgandena
11245: vändig måste så1unda i praktiken utredas från      i 1agen om arbetarskydd srker, såväl för Vesi-
11246: fall till fall. I Nylands arbetarskyddsdistrikts   onninen Oy:'s som övriga arbetsgivares del,
11247: arbetarskyddsbyrås beslut 3. 11. 1976 till Vesi-   i samband med arhetarskyddsinspektionen.
11248: johtoliike Onninen Oy, över vilket bes1ut On-          Om en konstaterad brist inte avhjä1ps ut-
11249: ninen Oy har anfört besvär hos arbetarskydds-      gående från de anvisningar som givits i sam-
11250:                                           N:o 263                                             5
11251: 
11252: band med inspektionen, kan vederbörande ar-     i arbete, som avses i 44 § lagen om skydd
11253: betarskyddsmyndighet tillgripa tvångsmedel i    i arbete, och vinnlägger sig om att noggrant
11254: syfte att råda bot på situationen. Regeringen   se tili, att läkarundersökningar verkställs då
11255: följer sålunda noggrant med verkställigheten    det är nödvändigt och undgängligt.
11256: av statsrådets beslut om läkarundersökningar
11257:      Helsingfors den 24 oktober 1977.
11258: 
11259:                                            Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
11260: 
11261: 
11262: 
11263: 
11264: 087700918V
11265:                                                  1977 vp.
11266: 
11267: Skriftligt spörsmål nr 264.
11268: 
11269: 
11270: 
11271: 
11272:                                     Stenbäck m. fl.: Om fast vägförbindelse tili Pellinge skärgård.
11273: 
11274: 
11275:                              TiH Riksdagens Herr Talman.
11276: 
11277:       Frågan om en fast vägförbindelse me.llan          1i!ka pla:ner kan lätt skrinläggas om ,infe tid-
11278: fastlandet . och Pellinge .. skärgård har länge         tabellen för vägprojektet snahbt slås fast av
11279: varit aktuell. Ota.figa. ·framstötar · har gjorts i     vägmyndighetema. Några egentliga tekniska
11280: frågan, t. ex. i ri.ksdagsmotioner så tidigt som        hinder för det sistnämnda torde inte före.ligga:~
11281: 1969 (Henrik Westerlund m. fl. f.i.nanstootio-             Den statliga skärgåidsdelegationen . under
11282: ner .nris 79/69 oclJ 81/70} . .År: 1974 fattade         chefredaktör Jan-Magnus Janssoos ordföran-
11283: vägmyndigheterna ett prindpbeslut om den                deskap hat ookså uttalat sig positivt om väg-
11284: fasta vägförbindelsen: och utformningen ·av väg-        projetktet oclt delegationen är··betedd. att. stöda
11285: planen påbörjades 1976.             .                   ett snabbt förverkligande.
11286:   ·•• Yägmyndigheterna .b.ar •~ · flera · samman!hang      I den si ttande · regeringen ät · t:mfik:fdgorna
11287: konstater'at att vägprojektet. står utanför fem-        och fiskerifrågorna understiillda s~nllla minis-.
11288: årsphmen ·1978-c---82. Härvrd hänvisar man tili         ter. Utgående från· detta är det· ang&Äget 'att
11289: statens finanser samt tili a:tt de amlag, som           konstatera att en East vägförbindeke bar be-
11290: beviljas. för byggandet av vägar i Borgåtrakten         tydelse också för yrkes- · och binäringsfiskets
11291: ända fram tili år 1980, reserveras Jör byggan-          forthestånd och utveclcling i området.
11292: det av · omfartsvägen norr: om Borgå;                     Med hänvisning ·. till. ovanståeride ·framställe:r
11293:       Det förefaller ur mbtga synpunkter vara           underreclmade med stöd av 37 ) . 1 mom~
11294: orätt,vist · att . ställa två · rsådana projekt emot    dksdags:ordningen fOljande. spörsmil:. att besva-
11295: varandra. I Pellingefallet är det fråga om den          ras av vederbörande. medlem.av statsrådet:·
11296: enda större 'skärgårdsbosättningen utan fast
11297: vägfö:rbmdeise i hela Nyland. För cå 250 fast                       Är Regetingen ,medveten om det
11298: bosatta personer är vägförhindelsen · en livs-                   starb missnöje · dröjsmålen med för~
11299: vik:tig fråga, som är direkt avgörande för om                    vetkligandet av projektet · ~~ ·· vägför.
11300: befolkningen skall {kunna stanna kvar i sin                      hindeke .till Pellinge . .har ... föro:sakat
11301: hembygd. Omfartsvägen är däremot en viktig                       bland skärgårdshefo~ odr om si
11302: riksangelägenhet, som absolut • inte borde för-                  är ±allet,       .
11303: hindra. förverldigandet av Jör iokalbefolk-                         är Reger1nge:n beredd att · · :i .. snabb
11304: n.ingen livsviktiga vägprojekt:                                  ordning . se till att ttafikministerieb
11305:       1. Pellinge gäller det också vägförbindelse                och. vigmyndigheternas planer ··omprö-
11306: för några tusen sommargäster. Just nn befin-                     vas så, att en ny tidtahell s1is fåst,
11307: ner .sig skärgårdens tkommande .näringsstruktur                  som entydigt i:nnebär att byggandet av
11308: i· vågskålen. Hopp. om en industrilokalisering                . den fasta v~n bn in:ledas
11309: tili skärgå:rden finns som ett resultat av att                   ~ än betäknat, .d.v .s" mlider •de
11310: Pellinge skiirgård mune:ra är . ett stödområde                 · nänmaSte å:ren?
11311: inom ramen för u-områdeslagstiftningen. Dy-
11312:       Helsingfors den 16 september 1977.
11313: 
11314:          Pär Stenbäck                     Seppo Westerlund                 Jutta Zilliacus
11315:          Esko J.. KöP'{lanen               Impi Muroma .                   Elly Sig:frids-_
11316:          Antero Sålmenkivi                Henrik Westerlund                Ragnar Granvik ·
11317:          Marjatta Viäninen                Ingvar S. Melin                  Christoffer Ta3ell:
11318: 
11319: 087700944P
11320: 2                                                  1977 vp.
11321: 
11322: Kirjallinen kysymys n:o 264.                                                                    Suomennos.
11323: 
11324: 
11325: 
11326: 
11327:                                      St«;!ttbäck ym.: Kiinteästä tieyhteydestä Peilingin saaristoon.
11328: 
11329: 
11330:                                Ed11skunnan Herra Puhemiehelle.
11331: 
11332:  > Kysyniys PelHngin saariston ja mantereen               luovutaan helpost1, mrkäli tieviranomaiset ei-
11333: v:älisestä kiinteästä tieyhteydestä on kauan ol-          vät .lyö nopeasti ~ukkoon tieprojektin aika-
11334: lut .,;ajankohtainen, ·Kysymyksessä on tehty lu-          taulua. Mitään varsinaisia teknillisiä esteitä· vii~
11335: kqn,atto.lllia esity!ksiä; esim; eduskuntacaloit-         meksi madnitulle ei liene olemassa.
11336: teissa jo~ .vuonna 1969 (Henrik. Westerlund                  Valtion saatiSitoasirun neuvottelukunta, jonka
11337: yro;: .raha-asia-aloitteet n:ot 79/69 ja 81/70).          puheenjohtajana ··.on päätoimittaja Jan-Magnus
11338: Vl,ioona 1974 tieviranomaiset tekivät kiinteätä           Jansson, on myös •antanut myönteisen lausun-
11339: tieyhteyttä ·koskevan periaatypäätöksen, ja tie-          non tieprojektista ja neuvottelUkunta on val-
11340: suunnitelman laatiminen aloitettiin 1976.                 mis tukemaan nopeata toteuttamista.
11341:  ":Ti~virariomaiset · qvat ·.monessa····· yhteydessä         Nyt istuvassa hallituksessa liikennekysymyk-
11342: t.odenneet; että tieprojekti ei Jruulu vuosien            set ja kalastuskysymykset kuuluvat samalle mi-
11343: 1:~7~1982 viisivuotissuunnitelmaan. Tällöin               nisterille. Tämän vuoksi on ·tärkeätä todeta,
11344: viitataan ~altion taloudelliseen tilanteeseen             että·. kiinteällä tieyhteydellä on merkitystä myös
11345: se:kit siiP,en~ .·että ·määrärahat, jotka myönne-         ammart:tt;. .. ja sivuelinkeinokalastuksen jatkumi-
11346: tään teiden ·ra!kentami:s.een . Porvoon seudulla          sel!le ja kehittymiselle tällä alueella.
11347: airiä.Jvuoteen 1980 saakka, Vf!.rataan ohikulku-             Edellä olevaan .viitaten allekirjoittaneet esit-
11348: tierr••rakentam~s'eerr Porvoon· pohjoispuolella.          tävät valtiopäivNärjestyksen 37 §:n 1 momen-
11349:   · ; Näyttää ni0nestakin nii!kölkohdasta .katsottuna     tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11350: epäoikeudenmukaiselta asettaa kaksi . tällaista           nen Vlastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11351: projektia vastakkain. Peliingin tapauksessa ky-
11352: symys:.:on ainoasta·. suurehkosta. ·saaristoasutuk-                     Onko Hallitus tietoinen· siitä voimak-
11353: sesta koko ·Uudellamaalla, · jolla ei ole kiin-                     kaasta tyytymättömyydestä, minkä kiin-
11354: teätij., .tieyhteyttä. Tieyhteys on n. 250:lle py-                  teätä tieyhteyttä Pellinkiin koskevan
11355: s}W'älle as11kkaalle· ~liritärkeä kysymys, jolla on                 projektin toteuttamisen viipyminen on
11356: riltkaiseVa: merkitys sille; \roivåtko asukkaat                     aiheuttanut saaristolaisten keskuudessa,
11357: jäädä kotiseudulleen. Oh1kdkutie on sitä vas-                       ja jos .on,                         .
11358: tofu.~:tärkeä valtåkunnallinen asia, jonka ehdot-                       onko Hallitus valmis kiireellisesti
11359: tomasti:.:eLpltäisi estää ••.paikallisille asukkaille               huolehtimaan .siitä, että liikenneminisc
11360: elin~ärkeän. tieprojektin .toteuttamista;                        · teriön ja tievir:anamaisten suunnitelmat
11361:   ,; cPellmgi.ssä:·lkysymys .-on 1:ieyhteydestä ·muuta-             muutetaan siten, että ·vahvistetaan
11362: malle tuhMUlelle:kesäasu.kkattlle. Juuri nyt saa-                   uusi aikataulu, joka yksiselitteisesti
11363: riston : tuleva .•. elin:keinorakenne; cin vaakalau-                tarkoittaa . sitä, että uuden kiinteän
11364: dåUa,·:Toivoa ·•· teolli!suuden sijoittamisesta saa-                tieyhteyden ·rakentaminen . voidaan aloit-
11365: ristoon on sen johdosta, että Peliingin saa-                     .. ,t:aa laskettua aikaisemmin. eli lähimpien
11366: risto nykyään on tukialuetta kehitysaluelain-                       vgosien aikana?
11367:  säädännön puitteissa. Tällaisista wunnitelmista
11368:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1977.
11369:                           ..
11370:                     ~::· :'
11371: 
11372: 
11373:           Pär Stenbäck                      &ppo Westei:lun.d                Jutta Zilliaeus
11374:           Esko ··:J... KopP!tne11·          Impi Muroma ·                    Elly . Sigfrids
11375:           Antero 'SalmenkiVi                Henrik Westerlund                Ragnar Granvik
11376:           Marjatta Väänänen                 Ingvar S. Melin                  Christoffer Taxell
11377:                                              N:o :!64                                                            3
11378: 
11379: 
11380: 
11381: 
11382:                         Ed u s kunnan Herra Puhe ni i e he l1 e,
11383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     etulen .ei siis  ole.  olema~sa .toteuttåmiskclPåtS:t.;
11384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       s,fruitriitelnul.a,
11385:                                                                  .   .
11386:                                                                         }ohi
11387:                                                                         .
11388:                                                                              .. voit:ii1siin
11389:                                                                                          .
11390:                                                                                              ryhtyä··
11391:                                                                                                   .
11392:                                                                                                       toie~tti·
11393:                                                                                                         . . .....
11394:                                                                                                              /
11395: olette 16 päivänä syyskuuta 1977 pährätyn           maan.                     .                  , .. ,
11396: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Tie- ja vesiralkenriushallitl.lks'essa vailriii:S:tu·
11397: asianomaiselle jäsenelle 1äljennölksen kansan-      n:iassa olevasSJa tienpioon tciinenrpideohjelniassa
11398: edustaja P. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta          VUOs1ksi 1979-83 hanke 00< ajoitettU V, 1983
11399: kirjallisesta k)"sym)"ksestä n:o 264:               alkavaks1.                                      ·
11400:                                                         Liikenneminilsteriö ja· tieviranomaiset ovat
11401:           Onlko Hallitus tieto1nen siitä voimak-    tietoisia s1itä vo1makkaasta tyytymättömyydes-
11402:        kaasta tyytymättömyydestä, minkä kiin-       tä, minkä eri tieyhteyksien viipyminen on ai·
11403:        teätä tieyhteyttä Pellinkiin koskevan        heuttanut. Tiehankkeiden lykkääntyminen on
11404:        projektin toteuttamisen viipytninen on       johtunut viime vuosina tapahtuneesta varsin
11405:        a1heuttanut saaristolaisten ~skuudessa,      voimakkaasta tiemäärärahojen supistumisesta.
11406:        ja jos on,                                   Koko maassa on useita satoja tiehankkeita
11407:           onko Hallitus valmis kiireellisesti       jouduttu lykkäämään vuosilla eteenpäin siitä,
11408:        huolehtimaan siitä, että liikenneminis-      mitä aikaisemmin oli suunniteltu.
11409:        teriön ja tieviranomaisten 'suunnitelmat         Teiden te~emisen määrärahan reaarliarvoinen
11410:        muutetaan siten, että vahvistetaan           kehitys ( v. 1978 arv1oidussa kustannusta:sossa)
11411:        uusi aikataulu, joka yksiselitteisesti       ilmenee seuraavasta taulukosta:
11412:        tarkoittaa sitä, että uuden kiinteän
11413:        tieyhteyden rakentaminen voidaan aloit-      Vuosi                      Mmk          Supistuma edelli-
11414:        taa lasikettua aikaisemmin eH lähimpien                                                seen vuoteen
11415:        vuosien aikana?                              1965                     1 612
11416:                                                     1970                     1 205
11417:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1971                     1294               + 7,4%
11418: vasti seuraavaa:                                    1972                     1 421              + 9,8%
11419:    Tällä hetkellä näyttää siltä, että Peliingin     1973                     1 353                 4,8%
11420: tietä koskev·a suunnitelma valmistuu vuoden         1974                     1 065              -21,3%
11421: 1978 arkana. Tämän jäl!keen voidaan hank-           1975                       969              -  9,0%
11422: keesta pyytää yleisistä teilstä annetun lain mu-    1976                       901              -  7,0%
11423: kaiset lausunnot kunnalta, lääninhallitukselta,     1977 (1. 9. 77)            755              -16,2%
11424: muilta vaJ.tion viranomaisilta ja muilta asian-     1978 (TMAE)                648              -14,2%
11425: omaisilta.
11426:    Huolimatta siitä, että hankkeen suunnitte-          Vuodesta 1972 vuoteen 1978 tienparannus-
11427: lijoilla on tiedossa ia käytettävi!ssä runsaasti    toiminta näyttää siis supistuvan peräti 54 %.
11428: mielip~teitä ja ennakkolausuntoja, odotetaan        Tämä näkyy myös tienparannustoiminnan työl-
11429: lausuntokiermksen vievän vaikeista olosuhteista     listävässä va1kutuksessa. Kun tienparannustoi-
11430: ja odotettavissa olevien mui!stutusten vuoksi       minta työllisti vuoden 1973 keväällä n. 14 000
11431: Vlarsin pitkän ajan. Lisäksi vaatii suunnitelma     henkeä, on v. 1978 TMAE:n puitteissa ke-
11432: vesioikeuskäsittelyn, joka sekin vie vesLioikeus-   väällä 1978 mahdollisuus työHistää n. 5 000
11433: asioiden ruuhkautumilsen vuoksi runsaasti aikaa.    henkeä ja syksyllä 1978 vain n. 2 700 henkeä.
11434:     Edellä mainituin perustein voidaan arvioida     Viiden vuoden aikana on työvoimaa vähen-
11435: hankkeen a:i!kaisimman toteuttamisen aloittamis-    netty siis 9 000 henkeä eli 64 % toiminnan
11436: ajankohdan olevan vasta syksyllä 1981. Sitä         vahvuudesta.
11437: 4                                           1977 vp.
11438: 
11439:    Vuosikymmenen alussa laadituissa vuslvuo-      Peliingin asukkaiden nykyistä vaikeata tieyh-
11440: tissuunnitelmissa uskottiin teiden parantamis-    teyttä. Tiekunnalle on myyty tie- ja vesiraken-
11441: toiminnan Jaajenevan suhdannevaihtelut huo-       nuslaitoksen entinen lassialus ja valtion avus-
11442: mioon ottaen lähes autokannan kasvun suh-         tUJksen turvin on nykyistä tieyhteyttä paran-
11443: teessa. Tällöin syntyi kansalaisten keskuudessa   nettu.
11444: odotuksia, joita nyt ei pystytäkään täyttämään.      Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan
11445: Tämä johtuu edellä selostetusta tiemääräraha-     todeta, että Peilingin tieyhteyden rakentami-
11446: kehityksestä.                                     seen ei voida ryhtyä ennenkuin tiesuunnitelma
11447:    Uikenneministeriö ja . tie- ja vesirakennus-   on valmistunut. Suunnitelman laatiminen ja kä-
11448: hallitus tulevat kuitenkin kiirehtimään Tir-      sittely on sidottu tie- ja vesilainsäädäntöön.
11449: ~on-,.Pellingin tieyhteyden rakentamista, mi-     Tiemäärärahatilannetta, joka ratkaisevasti vai-
11450: käli suunnitelman ·valmistuminen ja käsittely     kuttaa työn aloittamiseen, suunniteLman val-
11451: sekä rahoitus antavat s~ihen .mahdollisuuden.     mistumisen· aikoihin ei tällä hetkellä varmuu-
11452:  _.Koska hankkeen toteuttaminen em. syistä        della tiedetä. Tämän vuoksi tämän yksittäisen
11453: tulee viemään runsaasti aikaa, on lHkennemi-      tiehankkeen toteuttamisaikataulusta ei ole mah~
11454: ni:steriö pyrkinyt yksityisistä teistä annetun    dollista esittää enempää kuin mitä edellä on
11455: lain · suomin mahdollisuuksin helpottamaan        mainittu.
11456:      Helsingissä ·lokakuun 19 . päivänä 1977.
11457: 
11458: 
11459:                                                           Vt. li>ikenneministeri Eino Uusitalo
11460:     ''-;-                                                                                          -··'···
11461: 
11462: 
11463: 
11464: 
11465: • I det syfte. 37" § 1 :mom: ·riksdagsor®ingeri        . I det åtgärdsprogram.Jör- väghållningen f()r
11466: anger 'bai Ni;, H~rr Tahiiån, med: Eder .skti~         å~eri 1979..:....:.8.3' s6m haller på att färdigst'ällas
11467: vels·e'av den 16 september-·1971 tili veder~           yid väg" O<:h vattenbyggnadsstyrelsen, •· äJ;- prO.
11468: borande  medleni'"av sfats!.ådet Översäni: avskrifi    jektet planerafatt iruedas år 1983.
11469: av följimde av ri&sdagsman P. Stenbäck m. fl.           - · Traf1kministeriet- och vägmyndigheterna är
11470: ställda spörsmål iir. 264:           - ·-              medvetna om det starka missnöje som dröjsmå-·
11471:                                                        let med olika vägförbindelser har förorsakat~
11472:              Är Regeringen medveten om · det           Uppskoven med viigprojekt har berott på de
11473:           starka missnöje dröjsmålen med för-          kraftiga nedskärtiingarna: av väganslagen .imder
11474:           verkligandet av projektet fast vägförbin-    de senaste åren. I hela landet finns det flera
11475:           delse tili Pellinge har förorsakat bland     hundra vägprojekt, som man varit tvungen att
11476:           skärgårdsbefolkningen, och om så är          uppskjuta med flera år.
11477:         · fallet, · · ·   ·
11478:                                                             Vägbyggnadsanslagens real värdesu tveckling
11479:              är Regeringen beredd att i snabb           (eniligt den beräknade kostnadsnivån 1978)
11480:           ordning se tili att trafikministeriets och   framgår av följande tabell:
11481:           vägmyndigheternas planer omprövas så,
11482:           att en ny tidtabell slås fast, som en-       Är                       Mmk         Minskning från
11483:           tydigt innebär att byggandet av den                                               föregående år
11484:           fasta vägförbindelsen kan inledas ti-        1965                  1612
11485:           digare än beräknat, d.v.s. under de när-     1970                  1205
11486:           maste åren?                                  1971                  1294               + 7,4%
11487:                                                        1972                  1 421              + 9,8%
11488:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          1973                  1353              -  4,8%
11489: samt anföra följande:                                  1974                  1 065             -21,3%
11490:    För tillfället ser det ut som om planen för         1975                    969             -  9,0%
11491: Pellingevägen skulle bli färdig under år 1978.         1976                    901             -  7,0%
11492: Därefter kan utlåta:nden i enlighet med lagen          1977 (1. 9. 77)         755             -16,2%
11493: om allmänna vägar inbegäras av kommunen,               1978 ( statsverks-       648            -14,2%
11494: länsstyrelsen, övriga myndigheter och andra            propositionen)
11495: berörda parter. Trots att de som planerar pro-
11496: jektet har rikligt med åsikter och förhandsutlå-          Från år 1972 tili år 1978 ser vägförbätt-
11497: tanden i sin kännedom och tili sitt förfogande,        ringsverksamheten alltså ut att minska med
11498: väntas remisskedet på grund av de svåra om-            hela 54 %. Detta avspeglas ookså i vägförbätt-
11499: ständigheterna och de väntade anmärkningarna           ringsverksamhetens inverkan på sysselsättning-
11500: komma att ta en betydande tid i anspråk. Dess-         en. Då vägförbättringen våren 197 3 syssel-
11501: utom fordrar planen behandling i vattendom-            satte ca 14 000 personer, har man inom ramen
11502: stolen. Också denna behandling kommer att ta           för statsverkspropositionen för år 1978 möj-
11503: lång tid på grund av anhopningen av ärenden            lighet att våren 1978 sysselsätta ca 5 000 per-
11504: i vattendomstolen.                                     soner och hösten 1978 endast ca 2 700 perso-
11505:    På ovannämnda grunder kan den tidigaste             ner. Under fem års tid har alltså arbetskraften
11506: möjliga tidpunkten för ett inledande av pro-           minstkat med 9 000. personer, dvs. 64 % av
11507: jektet beräknas vara hösten 1981. Därförinnan          hela numerären.
11508: kommer det alltså inte att finnas någon genom-            I de femårsplaner som uppgjordes i början
11509: förbar plan, rsom kunde börja förvevkligas.            av detta årtionde trodde man att vägförbätt-
11510: 087700944P
11511:                                               1977 Yl'•
11512: 
11513: ringsvetksamheten med beaktande av' konjunk·         förbindelseomständigheter. Väg- och vatten-
11514: turväxlingarna skulle öka nästan i samma pro-        byggnadsverket har sålt en av sina tidigare
11515: portion som ökningen i bilbeståndet. Härvid          färjor tili väglaget och med hjä1p av stats-
11516: uppstod bland medborgarna förhoppningar, som         understöd har man förbättrat den nuvarande
11517: nu trots allt inte kan uppfyllas. Detta beror på     vägförbindelsen.
11518: den utveckling i väganslagen, för vi!lken redo-         Med Sltöd av alit det ovan sagda kan det
11519: gjorts ovan.                                         konstateras, att byggandet av vägförbindelsen
11520:    Trafikministeriet och väg- och vattenbygg-        tili Pellinge inte kan inledas förrän vägplanen
11521: nadsstyre1sen kommer dock att påskynda byg-          blivit färdig. Uppgörandet och behandlingen
11522: gandet av vägförbindelsen Tlrmo-Pellinge,            av planen är bunden vid väg- ooh vattenlag-
11523: förutsaJt:t att planens färdigblivande och be-       stiftningen. För närvarande kä:nner man inte
11524: handting wnt fman~ietingetl ger en möjlighet         tned sitkerhet tMl Wket 1äget i frAga om väg-
11525: d!irtild..                                           anslagen, ISQ111 har en avgörande betydelse för
11526:    Bftersotn pro~tet~ förverkligande wv <Wan         inledandet av arbetet, k.orru:ner att vara vid
11527: nämnda skäl kornrner att dta ut på tiden, har        den tidpunkt då planen blir färdig. Det är
11528: trafikmmisteriet inorn t!llfllen för de möjlig-      diirför inte möjligt ntt säga mer än sl om tid-
11529: hetel:' lllgen 0111 emkilda vägar tnedger försök.t   tabellen för förverkligandet av detta enskilda
11530: upph;iHpa Pellingebörnas nuvarande ~vAra våg•        vägprojekt.
11531:         Helsingfon den 1? oktober 1~77.
11532: 
11533: 
11534:                                                                  Tf. trafikminister Eino Uraitalo
11535:                                                1977 vp.
11536: 
11537: Kirjallinen kysymys n:o 265.
11538: 
11539: 
11540: 
11541: 
11542:                                   R. Tuominen ym.: Oy Wärtsilä Ab:n Kotkan tehtaan lopettamis-
11543:                                       päätöksestä.
11544: 
11545: 
11546:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11547: 
11548:     Oy Wärtsilä Ab on eri puo.lilkt maata olevissa   työttömiä oli Kouvolan työvoimapiirissä kulu-
11549: tuotantolaitoksissaan ryhtynyt toimenpiteisiin,      van vuoden elokuun puolessa välissä 4 400,
11550: jotka merkitsevät varsin laajaa työntekijöiden       joista metallialan työttömiä yli 1100, ja näistä
11551: irtisanomista. Perusteluina on mainittu mm.          huomattavin osa etdäisessä Kymenlaaksossa, jo7
11552: kannattavaisuussyyt ja tilauskannan heikkenemi-      hon Kotkakin kuuluu.
11553: nen.                                                    Wärtsilän toimenpiteitä ei voi hyväksyä si-
11554:    Oy Wärtsilä Ah:n toimenpiteet merkitsevät         täkään taustaa vasten, että yhtiö on viime vuo-
11555: monilla paikkakunnilla yhä vaikeutuvaa työttö-       sina saanut huomattavasti. valtion tukea eri muo-
11556: myyttä. Kotka on eräs niistä paikkakunnista,         doissa. Nykyisenä vaikeana työttömyysaikana
11557: joita yhtiön irtisanomistoimet pahimmin koske-       valtiovallan tulisikin vaikuttaa siihen, että täl-
11558: vat, onhan yhtiö ilmoittanut lopettavansa toi-       laiset huomattavasti yhteiskunnan tukea saaneet
11559: sen tuotantoyksikkönsä toiminnan kokonaan.           yritykset pidättäytyi<Sivät mahdollisimman pit-
11560: Lopettaminen koskee Kotkansaaren tehdasta,           källe työntekijöiden irtisanomisista.
11561: jossa yhtiö .on harjo1ttanut mm. hydrauliikka-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
11562: tuotlantoa.                                          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
11563:     Irtisanominen, joka pannaan täytäntöön tu-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11564: levana talvikautena asteittain, koskee 215 hen-      Viaksi seuraavan kysymyhen:             ·
11565: kilöä. Se on huomattavan suuri määrä Kotkan
11566: kokoisessa kaupungissa, josSia monet muutkin                   Onko Hallitus tietoinen Oy Wärtsilä
11567: ~tuotantolaitokset -  mm. Enso-Gutzeit Oy -                 Ab:n Kotkan nehdasta koskevasta lopet-
11568: vähentävät työntekijöitä. Wärtsilän irtisanomiset           tamispäätöksestä, ja jos on,
11569: merkitsevät yli puolta yhtiön Kotkan laitosten                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11570: henkilöstömäärästä, sillä yhtiö jatkaa Kotkassa             ryhtyä Kotkan Wärtsilän työntekijöitä
11571: vielä laivankorjaustoimintaa.                ·              koskevien irtisanomisten peruuttamisek-
11572:     Tilanne on muutoinkin jo ajautunut varsin               si?
11573: vaikeaksi Kymenlaakson osalta. Teollisuusalojen
11574:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1977.
11575: 
11576:          Risto Tuominen                 Mauno Forsman                  Olli Helminen
11577: 
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 087700941L
11582: 2                                            1977 vp.
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11588: 
11589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saada ensi vrioden puolivälissä tilauskannan arvo
11590: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    on enää 3 300 milj. markkaa. Tilauskanta supis-
11591: mies, 20 .päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      tuiså. näin 1 1/2 vuodessa alle puolen.
11592: jeenne n:o 1754 ohella toimittanut valtioneuvos-        Tämän kehityksen myötä on syntynyt myös
11593: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   suuri uhka työpaikkojen vähenemiseen telakoil-
11594: edustaja Risto Tuomisen ym. näin kuuluvasta         la. Telakoiden ilmoitusten mukaan uhkaa joku-
11595: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:                 luvan vuoden aikana työpaikkojen väheneminen
11596:             Onko Hallitus tietoinen Oy Wärtsilä     lähes 1100:11a. Vuoden 1978 maaliskuun lop-
11597:          Ab:n Kotkan tehdasta koskevasta lopet-     puun mennessä on telakoiden taholta arvioitu
11598:          tamispäätöksestä, ja jos on,               tapahtuvan samaa suuruusluokkaa oleva työ-
11599:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    voiman vähennys. Työllisyystilanne maamme te-
11600:          ryhtyä Kotkan Wärtsilän työntekijöitä      lakoilla on näin ollen kaiken kaikk1aan erittäin
11601:          koskevien irtisanomisten peruuttami-       vakava ja huolestuttava.
11602:          seksi?                                         Hallitus on tässä tilanteessa lähtenyt siitä,
11603:                                                     että nopeilla toimenpiteillä tulisi pyrkiä hallit-
11604:    Vastauksena edellä mainittuun kysymykseen        semaan ne muutokset ja uudelleen järjestelyt
11605: esitän kunnioittaen seuraavaa:                      maamme telakoilla, jotka ovat pitemmän päälle
11606:    Laivanrakennusteollisuutemme vienti on vii-      ilmeisesti välttämättömät ilman, että jouduttai-
11607: me vuosien aikana muodostanut huomattavan           siin kokonaisia paikkakuntia ravistaviin työlli-
11608: osan koko metalliteollisuutemme viennistä. Lai-     syyskriiseihin.
11609: vanrakennustJeollisuutemme on pystynyt toimi-           Ensimmäisenä toimenpiteenä kauppa- ja teol-
11610: maan korkealla käyttöasteella pitempään kuin        lis'uusministeriö asetti jo vuoden 1976 joulu-
11611: useat muut teollisuusmaiden telakat. Tämä on        kuussa työryhmän selvittämään kysymystä, mi-
11612: ollut mahdollista ensisijassa Neuvostoliittoon      ten valtion toimenpitein voitaisiin parantaa koti-
11613: suuntautuvan laivanrakennusteollisuuden vien-       maisten telakoiden toimitusmahdollisuuksia ko-
11614: nin vuoksi sekä myös telakoittemme tuotannon        timaisille varustamoille. Työryhmän suosituk-
11615: rakenteen vuoksi. TuotJannossa on nimittäin eri-    sissa pyrittiin asettamaan kotimaiset v·arustamot
11616: koisrakenteisten alusten osuus merkittävän kor-     samaan asemaan ulkomaisten tilaajien kanssa
11617: kea.                                                tilattaessa laivoja kotimaisilta telakoilta. Näistä
11618:    Kansainvälinen telakkakriisi on kuitenkin ta-    suosituksista on nyt pääosa toteutettu, lukuun-
11619: voittamassa myös maamme telakoha. Suomen            ottamatta K-takuitten ulottamista kotimaahan
11620: telakoiden tilauskanta oli kesäkuun lopulla ku-     tapahtuviin toimituksiin. Koska kuitenkin koti-
11621: luvana vuonna 94 alustJa, yhteensä 950 tuhatta      maisten varustamojen mahdollisuudet ja kiin-
11622: bruttorekisteritonnia, 5 öljynporauslauttaa, 2      nostus tällä hetkellä yleensä hankkia uusia lai-
11623: laivarunkoa ja 56 proomua. Syyskuun loppuun         voja on entisestäänkin vähentynyt, ei pelkästään
11624: mennessä oli näistä luovutettu 9 alusta ja yksi     tällä toimenpiteellä voida kuin eräiltä osin pa-
11625: öljynporauslautta. Samana aikana saatiin 1 uusi     rantaa kotimaisten telakoitten työllisyystilan-
11626: tilaus. Syyskuun 1977 lopuss·a tilauskannan arvo    netta.
11627: oli 5 730 milj. markkaa, oltuaan kuluvan vuo-          Kauppa- j·a teollisuusministeriö asetti viime
11628: den alussa vielä 7 400 milj. markkaa. Kun useita    kesäkuussa laajapohjaisen toimikunnan kartoit-
11629: luovutuks~a tapahtuu vielä tämän vuoden puo-        tamaan telakkateollisuutemme ongelmia sekä ly-
11630: lella, vuoden lopun tilauskannan arvo tulee ole-    hyellä että pitkällä tähtäyksellä ja tekemään eh-
11631: maan 4 720 milj. markkaa. Ellei uusia tilauksia     dotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi. Tässä toi-
11632:                                                 N:o 265                                                   3
11633: 
11634: mikunnassa ovat edustettuina valtiovaha, am-           dollisimman joustavasti. Yhtiön llaholta on il-
11635: mattiyhdistysliike ja telakkateollisuus. Tälle toi-    moitettu, että periaatteena on lomautusten ja
11636: mikunnalle on annettu v:ars.in lyhyt määräaika         mahdollisten irtisanomisten välttäminen ja pit-
11637: ja se työskentelee tiiviin aikataulun puitteissa       kittäminen kaikin käytettävissä olevin keinoin.
11638: konkreettisten ehdotusten tekemiseksi tämän               Turun telakan kokonaisvahvuus on tällä het-
11639: vuoden loppuun mennessä. Toimikunta on kar-            kellä n. 4 100 työntekijää ja 1 300 toimihenki-
11640: toittanut telakkateollisuuden tuotannon ja työ-        löä. Heistä lomautettuna on lokakuun alun ti-
11641: voiman kehitystä ja lähitulevaisuuden näkymiä,         lanteen mukaan alle 30 henkilöä, lyhennetyllä
11642: maailman tJelakkateollisuuden kriisiä ja tärkeim-       työviikolla n. 150 ja alkuvuodesta irtisanottuja
11643: missä laivanrakennusmaissa roteutettuja telakka-       n. 100 henkilöä. Niillä osastoilla, missä on mah-
11644: teollisuuden tukitoimenpiteitä sekä suomalaisten       dollista, käytetään lyhennettyä työviikkoa. En-
11645: telakoiden toimintaedellytyksiä. Korostetusti          nakkovaroitus nelipäiväisestä työviikosta on an-
11646: ov•at toimikunnassa tulleet esiin vuosina 1978-        nettu konepaJan 400 työntekijälle ja 120 toimi-
11647: 1980 tarvitllavat toimenpiteet.                        henkilölle.
11648:     Välittömästi valtiovallla pyrkii parantamaan          Yhlliön Pernoon telakan työvoim·an vahvuus
11649: telakoi tten työllisyystilannettla neuvottelemalla     on sen sijaan siirtojen takia nousussa. Tämä
11650: mahdollisuuksista lisätoimituksiin Neuvostoliit-       edellyttää kuirenkin, että telakalta tilattujen
11651: toon, mikä osaltaan edellylltää myös Neuvosto-         LPG-laivojen llilaaja pystyy pitämään tilauksensa
11652: liitosta tlapahtuvan tuonnin lisäämistä. Vaitio-       voimas·sa, eikä peruutuksia vai lykkäyksiä tule.
11653: vailla pyrkii aientamaan suunniteltuja alushan-        Työllisyyden tur~aamiseksi siirtoja Turun ja
11654: kintoja ja korjauksia työ:llisyysti1anteen osalta      Pernoon telakoiden viilillä on edelleen suori-
11655: vaikeimmiksi ajoiksi.                                  tettava.
11656:     Voimakas kansainvälinen 1askusuhdanne on              Mitä tulee Wärtsilä Oy:n Kotk·an tuotanto-
11657: kohdannut myös Oy Wärtsilä Ab:n telakkatoi-            laitosten Kotiron rehdasta koskevaan lopettamis-
11658: mintaa lisääntyneistä markkinaponrnsteluista           päätökseen, on syytä todeta seuraavaa. Raken-
11659: huolimatta. Tämän seuvauksena myös telakoiden          nus- j:a telakkateollisuudessa vallitseva laskusuh-
11660: tilauskanta on ehtymässä varsin vähäiseksi. Yh-        danne on koetellut eritytisen voimakkaasti Wärt-
11661: tiön metalliteollisuudessa työskentelevän henki-       silän Kotkan tehdasta, joka on toiminut pää-
11662: löstön kokonaisvahvuus ilman tytäryhtiöitä on          asiassa näillä kahdella toim1alalla. Kotkan tehtai-
11663: n. 14 000 henkilöä. Kuluvana vuonna on yhtiön          den tilauskanta on jatkuvasti heikentynyt. Kot-
11664: telakoiden henkilöstö alkanut vähentyä tähän           kan vehdas on pyrkinyt turvaamaan toimintaansa
11665: mennessä lähinnä luonnollisen menovaihtuvuu-           ja työllisyyttään myös Neuvostoliittoon suuntau-
11666: den ja eläkkeelle siirtymisen kautta. Koska on         tuvan laivankorj•austoiminnan avulla. Esim. Kas-
11667: ilmeistä, että tilauskannan voimakas pienenty-         pianmeren kalastusaluksia on korjattu tähän
11668: minen merkitsee, että nykyistä työvoimaa ei ole        mennessä 6 kappalellta. Vaikka uusista korjauk-
11669: mahdollista työllistää ilman uusia toimenpiteitä,      sista neuvotellaan j•atkuvaSJlli. sekä Neuvostoliiton
11670: on valtiovallan taholta katsottu välttämättö-          että länsimaiden kanssa, ei toistaiseksi ole täl-
11671: mäksi toisaalva pyrkiä suuntaamaan valtiovallan        läkään alueella voitu välttyä työllisyyden hei-
11672: hankintoja ja aluskorjauksia mm. Wärtsilälie           kentymisestä loppusyksyn aikana. Kauppa- ja
11673: valtiovallan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa.      teollisuusministeriö pyrkii Oy Wärtsilä Ab:n
11674: Tässä tarkoituksessa valtio\"alta tulee neuvottele-    kanssa käytävissä keskusteluissa selvittämään
11675: maan Wärtsilä-yhtymän kanssa siitä, miten yhtiö        minkälaisia mahdollisuuksia olisi sellaisiin jär-
11676: aikoo ylläpitää työllisyyden telakoillaan ja niiden    jestelyihin, joilla toisaalta voitaisiin turvata
11677:  alihankintayksiköissä edellyttäen, että eräitä val-   Wärtsilän Kotkan tehtaitten toiminnan kohtuul-
11678: tiovallan mahdollisuuksien puitteissa olevia jär-      linen kannattavuus ja toisaalta löytää työnteki-
11679: jestelyjä j'a mahdollisia hankintoja j•a korjauksia    jöiden kannalta nyt toteutumassa olevaa ratkai-
11680: pyrittäisiin ohjaamaan nimenomaan Wärtsilä             suvaihtoehtoa parempi tulos.
11681: Oy:n telakoille.                                          Lopuksi on syytä todeta, että parhaiNaan is-
11682:     Mitä tulee Oy Wärtså.lä Ab:n Turun telakan         tuu työsuhdeturvan parantamista selvittävä toi-
11683:  työllisyyteen lyhyellä tähtäyksellä, on yhtiön ta-    mikunta, jonka määräaika päättyy marraskuun
11684:  holta ilmoitettu, että yhtiö pyrkii sopeuttamaan      lopussa. Tämän toimikunnan tarkoituksena on
11685:  henkilöstönsä alenevaan tuotantomäärään mah-          valmistella ehdotuksia yleisen työsuhdeturvan
11686: 4                                             1977 vp.
11687: 
11688: parantamiseksi. Näitten ehdotusten pohjalta tu-     laisia vaihtoehtoja työsuhdeturvan parantami-
11689: lee haiTitus varsin pikaisesti käsittelemään eri-   seksi.
11690:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
11691: 
11692: 
11693:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
11694: 
11695: 
11696: 
11697: 
11698:               .     '
11699: 
11700: 
11701: 
11702: 
11703:         ~   • : c
11704:                                                N:o 26.5                                                                 5
11705: 
11706: 
11707: 
11708: 
11709:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11710: 
11711:   1 det SY.fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         alltså inom en tid av 1 1;2. år minska med mer
11712: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        än hälften.
11713: av den 20 september 1977 tili vederbörande              En följd av denna utveckling är · den stora
11714: medlem av statsrådet för avgivande av svar           hotande möjligheten att man måste: minska
11715: översänt avskrift av följande av riksdagsman         arbetsplatser på varven. Eruigt varvens · egna
11716: Risto Tuominen m.fl. ställda skriftliga spörs-       meddelanden kan arbetsplatserna redan under
11717: mål nr 265:                                          innevarande år böra minskas med 1 100:. ·En
11718:                                                      ungefär lika stor minskning .har ·på varishållet
11719:           Är Regeringen medveten om nedlägg-         beräknats äga rum före slutet av. ma'rs månad
11720:        ningsbes1utet röran~e Oy Wärtsilä Ab:s        1978. Sysselsättningsläget på våra. skeppsvarv
11721:        fabrik i Kotka, och om .så är fallet, .       är allt som allt ytterst alivarligt. och; b~kym-
11722:        .. vilka åtgärder ämnar Regei-ingen vid-      rande.                                  ·,., ., .. , · ....
11723:        ta för att uppsägningarna ·av arbets-            Regeringen. har. i denna situatiöh 'utgå~t ·ifrån
11724:        tagare på fabriken skall återkallas?          att man borde genom snabbverkande .iåtgärder
11725:                                                      söka bemästia 'de ändririgar ··och · dqtlä~nigär
11726:     Såsom .svar på detta spörsn;~ål. får jag ~örd-   inöm varvsindusttrin i vårt land; .vilka;iuppep·
11727: samt anföra följande:                      '         barligen· .är· nödvändiga på·.lång, sikt-fer<al:t>ået
11728:     Vår s~eppsbyggnadsindustris export har un-       inte skall uppstå sysselsättm:ingskriser: ,som;,drabP
11729: der de senaste åref). utgjort en betydande del av    bar-hela: or,t~:r~,,·                     ··-<~~.,.··.   f:·:t.'
11730: hela metallindustrins export. Skeppsbyggnads-            Såsom ··en·.första• åtgärd· tiUsatte Handels.J och'
11731: industr~n har kunnat upprätthålla en hög drifts-     industriministeriet redan i decembet"'1976•'en
11732: grad Jängre än f_lera andra skeppsvarv i in-         arbetsgrupp 'med .uppdra!g :att reda ut. hur •som
11733: dustriländerna. Detta har i första hand varit        man kunde · genom statliga åtgäideli förbii.ttra
11734: ~nöjligt tack vare den . del av vår skeppsbygg-      de inhemska skeppsv:arvens leveransmorli~heier
11735: nadsindustris exportverksamhet, som riktat sig       i fråga om inhemska rederier. T ·de 'rekÖIIlntelll"
11736: tili Sovjet11nionen, och även på grund: av våra      dationer som arbetsgruppeli lämnade ·fQteslogs,
11737: skeppsvarvs speciella produktionsstruktur. lnom      att de inhemska rederieroa slrulle''siitt:«$ ·Hib
11738: s~gda · produktion spelar nämligen byggandet         ställning med utländska beställar~ näri.'deu,gäller,
11739: ay specialkonstruerade fartyg en viktig roll.        att beställa· fartyg hos inhemska skeppsvarv;
11740:   · Den ititernationella varvkrisen håller likväl    Huvuddelen a'(r dessa rekoinmendationet hat
11741: på att nå skeppsvarven även i vårt land. Våra        nu genomfötts, dock .med undantag i av rek01trlc
11742:                                                                          i
11743: 
11744: 
11745: skeppsvarvs orderstockar omfattade mot slu-          mendation orh att K-garantisysteinet skulle 1rt·'
11746: tet av senaste juni månad 94 fartyg på sam-          sträckas tili att gälla även leveranser -i eget
11747: manlagt 950 000 bruttoregisteiton, och därtili       land~ Då tie inhemska ·rederiernas mojligh:eter
11748: 5 oljeborrni~sriggar, 2 skeppsskrov och 56           tili och intresse för att för ögonblicket "Övet"
11749: pråmar. Fram tili slutet av september hade 9         h:tivud anskaffa nya •fartyg har dock yttetligare
11750: fartyg och en borrningsrigg levererats. Under        minskat från den red~tn eljest ganska ' låga:
11751: samma tid hade man fått en· ny beställning. 1        nivån, ·kan man enbart genom den:tlå 'åtgM
11752: slutet av september 1977 var orderstockarnas         förbättta sysselsättningen på inhemska skepps•
11753: värde 5 730 miljoner mark mot 7 400 miljoner         varv endast tili vissa delar.                    ",
11754: mark ännu i början av innevarande år. Då flera·         Handels- och industriministeriet tiliså.tte ·• se• ·
11755: fartygslev'eranser äger rum ännu i år, kommei        naste juni månad en på bred bas fU'ngerande
11756: fartygen i ordet i slutet av året att tili sitt      kommission med uppdrag att reda ilF v:al'Vs-
11757: värde motsvara 4 720 miljoner niark. Får man         industrins problem på såväi· kort som längre
11758: före rriitten av nästa år inga nya. beställningar,   sikt och utarbeta förslag tili eiforderli~a åtgär-
11759: k6mmer förenämnda värde att vara endast              der. Vid kommissionen äi statsmakteii, fack-
11760: 3 300 miljoner mark. Orderstockarna skulle           föreriingsrörelsen och varvsindustrin represel'lte-
11761: 6                                               1977 vp.
11762: 
11763: rade. Kommissionen har fått en ganska kort             gäller att man med alla tilibudsstående medel
11764: mandattid och skall arheta enligt en tät tidta-        söker undvika och uppskjuta permitteringar och
11765: hell för att framlägga sina konkreta förslag           eventuella uppsägningar.
11766: före utgången av innevarande år. Kommissio-                Personalstyrkan på Abovarvet är för ögon-
11767: nen har sökt kardägga produktionens och ar-            hlicket sammanlagt ca 4 100 arbetstagare och
11768: hetskraftens utveckling och utsikter i den när-        1 300 funktionärer. Permitterade av dessa var
11769: maste framtiden inom varvsindustrin, den kris          i hörjan av oktoher mindre än 30 personer,
11770: som råder inom varvsindustrin i hela världen,          en kortare arhetsvecka tillämpades i fråga om
11771: de stödformer för varvsindustrin som förverk-          150 personer och antalet de arhetstagare som
11772: ligats i de viktigaste skeppshyggarländerna samt       uppsagts tidigare i år uppgick tili ca 100. En
11773: verksamhetshetingelserna för de finska skepps-         kortare arhetsvecka tiligrips på de avdelningar
11774: varven. Atgärderna för åren 1978-80 har tili-          där det är möjligt. Varsel om en fyradagsvecka
11775: mätts speciellt stor vikt i kommissionens              har meddelats de 400 arhetstagare och 120
11776: arhete. ·                                              funktionärer som är anställda vid maskinverk-
11777:    Direkta åtgärder genom vilka statsmakten            staden.
11778: söker förhättra sysselsättningsläget på skepps-            På holagets varv i Perno är arhetskraftsstyr-
11779: varven är att man inleder förhandlingar om             kan däremot på grund av de överföringar som
11780: möjligheter tili ytterligare leveranser tili Sovjet-   man utfört stadd i ökning. Detta förutsätter
11781: unionen, vilket som dock förutsätter att även          dock att heställaren av LPG-fartyg förmår att
11782: vår import från Sovjetunionen hör ökas. Stats-         hålla fast vid sin heställning och att inga åter-
11783: makten kommer att i mån av möjlighet försöka           kallelser och uppskov förekommer. Överfö-
11784: påskynda planerade fartygsanskaffningar och            ringar av arhetskraft mellan varven i Aho och
11785: reparationer så att de skulle infalla på de tids-      Perna i syfte att trygga sysselsättningen hör
11786: perioder som ur sysselsättningssynpunkt kom-           även i fortsättningen utföras.
11787: mer att vara speciellt svåra.                              Beträffande nedläggningsheslutet angående
11788:    Den svåra internationella lågkonjunkturen           en av Oy Wärtsilä Ah:s produktionsanlägg-
11789: har trots de effektiverade marknadsföringsan-           ningar i Kotka är det skäl att konstatera föl-
11790: strängningarna drahhat även Oy Wärtsilä Ah:s            jande. Den inom hygg- och varvsindustrin
11791: varvsverksamhet. Tili följd härav håller order-        rådande nedgångsperioden har hemsökt spe-
11792: stockarna på bolagets varv på att minska radi-         ciellt hårt just Wärtsiläs fahrik i Kotka som
11793: kalt. Totalstyrkan av den personai som arbetar         huvudsakligen fungerat inom nyssnäninda två
11794: inom metallindustri i holaget, dotterbolagen           hranscher. Orderstockarna vid fahriken har
11795: undantagha, är ca 14 000. Under innevarande            fortgående försvagats. Fahriken har försökt
11796: år har personalen på holagets olika varv hörjat         trygga sin verksamhet och sysselsättning bl.a.
11797: minska tilisvidare närmast genom naturliga av-          genom att utföra fartygsreparationer för Sovjet-
11798: träden och peri.sioneringar. Då en uppenharlig         unionen. T .ex. fiskefartyg från Kaspiska havet
11799: konsekvens av orderstockarnas kraftiga minsk-           har hittilis reparerats sex stycken. Trots de
11800: ning är att nuvarande arhetskraft inte kan             underhandlingar om nya reparationsuppdrag
11801: sysselsättas utan nya åtgärder har man på               som ständigt pågår mellan holaget och håde
11802: statsmaktens håll ansett det nödvändigt att å           sovjetiska och västerländska rederier har man
11803: andra sidan söka rikta statsmaktens anskaff-            tilisvidare inte heller på detta område kunnat
11804: ningar och fartygsreparationsverksamhet t.ex.          undvika en ytterligare försämring av syssel-
11805: tili Oy Wärtsilä Ah inom ramen för statsmak-           sättningsläget på senhösten. Handels, och in-
11806: tens finansieringsmöjligheter. I detta syfte kom-      dustriministeriet vinnlägger sig om att genom
11807: mer statsmakten att med Wärtsiläkoncernen              underhandlingar med Oy Wärtsilä Ah kart-
11808: underhandla om på vilket sätt som holaget              lägga möjligheterna tili sådana arrangemang
11809: ämnar upprätthålla sysselsättningen på sina            genom vilka man skulle kunna dels trygga en
11810: varv och ·hos dessas underleverantörer förutsatt       skälig lönsamhet för Wärtsiläs fabriker i Kot-
11811: att man skulle försöka rikta vissa arrangemang         ka, dels uppnå ett resultat som ur arbetstagar-
11812: och eventuella anskaffningar och reparations-          nas synvinkel vore hättre än det lösningsalter-
11813: uppdrag tili Oy Wärtsilä Ah:s skeppsvarv.              nativ som håller på att förverkligas.
11814:    Beträffande det kortsiktiga sysselsättnings-            Tili slut är det skäl att hänvisa tili den
11815: läget på Wärtsilä Ah: s varv i Aho har man              kommission som fått i uppdrag att utreda
11816: från holaget meddelat, att såsom en princip             möjligheter tili hättre skydd i fråga om arbets-
11817:                                               N:o 265                                            7
11818: 
11819: förhållandet. Kommissionens mandattid utgår i       kommer att med utgångspunkt i dessa förslag i
11820: slutet av november och syftet med den är ut-        brådskande ordning överväga de olika alterna-
11821: arbetning av förslag till förbättring av det all-   tiv som finns på sagda område.
11822: männa arbetsförhållandeskyddet. Regeringen
11823:      Helsingfors den 24 oktober 1977.
11824: 
11825: 
11826:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
11827:                                                 1977 V'p.
11828: 
11829: Kirjallinen kysymys n:o 266.
11830: 
11831: 
11832: 
11833: 
11834:                                    Korhonen ym.: Opintotukihakemusten hylkäysperusteista.
11835: 
11836: 
11837:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11838:                                      ,,
11839: 
11840:     Opintotukilakia :muutettiin viin1e. keväänä si-   J;iittämättömälle·Iainåmäärälle. Syynä tähän.:oWit
11841: ten, että alle 20"vuotiaiden perheettömien opis-      useissa, tapauksissa. liian tiuk~t, ·.Q,maisuusrajat.
11842: kelijoiden ·valtiontakauksen ja korkotuen saan-       Varsinkin maaliHataloudessa . omais.uuclen" .yer9-
11843: tiin vaikuttavat hänen vanhempiensa verotetta-        tusarv.ot ovat sen t.uottoon nähd~ll xlimi<t9ite-
11844: va tulo ja omaisuus. Jo tällöin kiinnitettiin huo-    tut. Puutavaran kysyntätilanteesta: ja maatalout-
11845: miota siihen, että tämä käytäntö on ristiriidassa      ta uhkaavasta kadosta johtuen .juuri·, viljelijä-
11846: voimassa .olevan täysi-ikäisyysrajan kanssa. Sen      väestön on vaikea rahoittaa lastensa opiskelua,
11847:  mukaanhan 18-vuotias on täysi-ikäinen eli vas-       :vaikka haluja siihen olisikin ..
11848: tuussa toimeentulostaan.                                 Qpintolainan• sl}annillsa ··.so:v.dlettavia omai-
11849:     Erityinen epäkohta on aiheutunut siitä, että      S!lusrajoja..tulisi .sen. vuoksi kiireellisesti tarkis-
11850: 20 vuoden ikärajaa sovellettaessa rajana pide-        taa ·ylöspäin, .Muussa tapauksessa on, pelättä-
11851:  tään sitä, onko hakija täyttänyt sanotun iän en-     vissä, että .alle .20-,v;uotiaat , joutuvat lykkää-
11852: nen vai jälkeen lukuvuoden alkamisen. Tämä on         mään korkl:!<lkouluopintojet.1sa al9ittamista vuo-
11853: epäoikeudenmukaista loppuvuonna syntyneitä            della ja heikentämään ennestäänkin vaikeaa
11854: kohtaan, jotka kuitenkin ovat tulleet ylioppi-        nuorison työllisyystilannetta.              .
11855: laiksi samana keväänä alkuvuonna syntyneiden              Edellä olevan penisteella. ja viitaten valtio-
11856: kanssa.                                               päiväjärjestyksen 37 §.:n 1 momenttiin esitäm-
11857:     Kieroutumista on aiheutunut myös siitä, että      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
11858: kotona asuminen vaikuttaa huomattavasti opin-         jäsenen vastattavaksi .seuraavan kysym};k~n:
11859:  totuen määrään. Tämä . on johtanut keinotte-                     Tietääkö Hallitus, että öpintoläiri~­
11860: luun ja tarkoitukselliseen kotoa poismuuttami-                 jen valtiontakaukseh ja korkotuen myön-
11861:  seen. Keinottelua on aiheuttanut myös avoliitto-             tämisessä noudatettava ... ·kaavarnainen
11862:  laisten rinnastaminen aviopuolisoihin opinto-               • tarveharkinta on johtanut opintotuki-
11863: tuen myöntämisessä.                                            hakemusten laajamittais~en .. · hylkäämi-
11864:     Opintotukilautakuntien ja valtion opintotuki-              seert ·alle 20"\luotiaiden kohdalla ja tih-
11865: keskuksen soveltaessa uusia tulorajoja käytän-                 kM viivästyttää opintojen alöittamista
11866:  töön on käynyt ilmi, että hyvin suuri osa alle                heidan kehdallaaä, ja jos tietää, ·
11867: 20-vuotiaista nuorista on jäämässä joko koko-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11868:  naan ilman valtiontakausta tai saavan sen täysin              ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
11869:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1977.
11870: 
11871:          Erkki Korhonen                   Ulla Järvilehto                 Olavi Majlander
11872:          Veikko J. Matikkala              Impi· Muroma .                  Raino. Westerholm
11873:                                           Sauli Hautala
11874: 
11875: 
11876: 
11877: 
11878: 087700914R
11879: 2                                              l977 vp.
11880: 
11881: 
11882: 
11883: 
11884:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11885: 
11886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asema on heikentynyt verotuksen toimittamisen
11887: mainitussa ·rarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jälkeen, voidaan hakemusta käsiteltäessä kuiten-
11888: olette 20 päivänä.· syyskuuta 1977 päivätyn kir-      kin ottaa huomioon nämä muutokset.
11889: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Täysimääräisen opintolainan saantiin o~keut­
11890: omaiselle jäsenelle ·jäljennöksen kansanedustaja      tavan vanhempien verotettavan tulon ylärajana
11891: Erkki Korhosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-          on 40 000 markkaa ja vastaavana verotettavan
11892: s<ista kysymyksestä n:o 266:                          omaisuuden ylärajana 80 000 mar~kaa. Verotet-
11893:                                                       tavan tulon ylittäessä em. rajan alenee lainata-
11894:               Tietääkö Hallitus, että opintolaino- kauksen määrä asteittain. Verotettavan omai-
11895:            jen valtiontakauksen ja korkotuen myön- suuden 80 000 markkaa ylittävä osa rinnaste-
11896:            tämisessä noudatettava kaavamainen taa verotettavaan tuloon.
11897:            tarveharkinta on johtanut opintotuki-         Vuoden 1975 verotilastojen perusteella on
11898:            hakemusten · laajamittaiseen hylkäämi- pääteltävissä, että noin 90 prosenttia maan kai-
11899:          . cseen alle 20-vuotiaiden·. kohdalla ja uh- kista kotitalooksista jää edellä mainittujen rajo-
11900:            kaa viivästyttää .opintojen aloittamista jen alapuolelle. Vaikka otetaan huomioon se,
11901:            heidän kohdallaan, ja jos tietää,          että varsinkin ylempien koulutusasteiden opis-
11902:    .• '·      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kelijoiden vanhempien taloudellinen asema on
11903:            ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?            kotitalouksien keskimääräistä asemaa parempi,
11904:                                                       ei voimassa olevien pääasiassa vuoden 197 5 ve-
11905:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rotukseen perustuvien tulo- ja varalHsuuskritee-
11906: v~~ti se_uraavaa:                                     rien perusteella ole odotettavis:sa kysymyksessä
11907:  ·· :OpintQlah1an valtiontakauksen ja korkotuen mainittua opintotukihakemusten "laajamittais-
11908: sallnti.in vaikuttaa opiskelijan vanhempien talou- ta" hylkäämistä.
11909: deUin<m ·:.asema. k~ikkiep kotoa käsin opiskele-         Tarveharkinnan lisäämisen ensisijaisena syynä
11910: vi~tl hef).kilöiden osalta ,ja lisäksi niiden kodin on ollut opintolainojen vaikeutunut saanti. Hal-
11911: JJlkopuokl4 .. asuvien . opiSikelijoiden kohdalla, litus katsoo, että opintotukiviranomaisten suo-
11912: jotka . eivät ole täyttäneet · 20 vuotta ennen rittamassa karsinnassa päästään oikeudenmukai-
11913: asianomaisen opintovuoden heinäkuun 1 päi- sempaan lopputulokseen rahalaitosten suoritta-
11914: vää.. Eräide11 arvioiden mukaan näiden opiske- maan karsintaan verrattuna. Kulumassa olevan
11915: lijoiden osuus vuQtuisista . opintolainatakauksen opintovuoden kokemusten perusteella voidaan
11916: saajista on noin 40 prosenttia. Vanhempien ta- edelleen kehittää tarveharkintakriteereitä. Täl-
11917: loudellinen asema todetaan pääsääntöisesti vii- löin tulee yhtenä mahdollisuutena olemaan tar-
11918: meksi toimitetun verotuksen tietojen perusteel- veharkinnan soveltamisikärajan alentaminen ko-
11919: la. Mikäli hakijan vanhempien taloudellinen . din ulkopuolella asuvien opiskelijoiden osalta
11920:                                                       nykyisestä 20 vuodesta .18 vuoteen.·
11921:          Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
11922: 
11923:                                                                   Opetusministeri Kristian Gestrin
11924:                                              N:o 266                                               3
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 
11929:                            T i 11 R i k s d a g en s H 1e r r T a 1m a no
11930: 
11931:    I det syfte 3 7 § 1 momo riksdagsordningen          Den Övre gränsen för den föräldrarnas be-
11932: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skattningsbara inkomst, som berättigar till stu-
11933: av den 20 september 1977 tili vederbörande          dielån tili fullt belopp, är 40 000 mk och mot-
11934: medlem av statsrådet öve1.1sänt avskrift av föl-    svarande gräns för den beskattningsbara för-
11935: jande av riksdagsman Erkki Korhonen m. fl.          mögenheten är 80 000 mk. Då den beskatt-
11936: ställda spörsmål nr 266:                            ningsbara inkomsten överstiger ovan nämnda
11937:                                                     gräns sjunker beloppet av låneborgen stegvis.
11938:           Är Regeringen medveten om, att den        Den del av den beskatJtningsbara förmögen-
11939:        schematiska behovsprövning, som iakt-        heten som överstiger 80 000 mk jämställs med
11940:        tas vid beviljandet av statsborgen och       beskattningsbar inkomst.
11941:        räntestöd för studielån, har lett till att      På basen av skattestatistiken för år 1975 kan
11942:        ansökningar om studies;töd i stor ut-        man dra den slutsatsen, att ca 90 % av landets
11943:        sträckning förkastas för personer under      alla hushåll stannar under de nämnda gränser-
11944:        20 år och hotar att försena inledandet       na. Trots att man beaktar det faktum, att den
11945:        av studierna för deras del, och om så är     ekonomiska situationen för föräldrarna tili i
11946:        fallet,                                      synnevhet studerande på de högre utbildnings-
11947:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           nivåerna är bättre än hushållens situation i
11948:        vidta för att rätta tili situationen?        genomsnitt, kan man inte, utgående från gällan-
11949:                                                     de, i huvudsak på 1975 års beskattning base-
11950:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rade, inkomst- och förmögenhetskritterier vänta
11951: samt anföra följande:                               sig att ansökningarna om studiestöd förkastas
11952:    Möjligheterna att erhålla statsborgen och        "i stor utsträckning", såsom i spörsmålet sägs.
11953: räntestöd för studielån är beroende bl. a. av          Den främsta otsaken tili att man ökat be-
11954: föräldrarnas ekonomiska situation. Detta gäller     hovsprövningen har varit att det blivit svårare
11955: alla hemmaboende studerande och dessutom de         att få studielån. Regeringen anser att mera rätt-
11956: utom hemmet boende studerande som inte fyllt        visa resultat kan uppnås genom studie.stöds-
11957: 20 år före den 1 juli ifrågavarande studieår. En-   myndigheternas gallring än genom penningin-
11958: ligt vissa uppskattningar utgör dessa studeran-     rättningarnas gallring. På basen av erfarenheter-
11959: de ca 40 % av dem som årligen erhåller studie-      na från det innevarande försöksstudieåret kan
11960: lånsborgen. Föräldrarnas ekonomiska situation       man vidareutveckla kriterierna för behovspröv-
11961: fastställs enligt huvudregeln på basen av upp-      ning. Härvid kommer en möjlighet att vara, att
11962: gifter från den senast verkställda beskattningen.   åldergränsen för tillämpningen av behovspröv-
11963: Om sökandens föräldrars ekonomiska situation        ning för studerande som bor utom hemmet
11964: har försvagats efter det beskattningen verkställ-   sänks från 20 år tili 18 år.
11965: des, kan dessa förändringar dock beaktas då an-
11966: sökan behandlas  0
11967: 
11968: 
11969: 
11970: 
11971:       Helsingfors den 24 oktober 1977    0
11972: 
11973: 
11974: 
11975: 
11976:                                                           Undervisningsminister Kristian Gestrin
11977:                                                                                                                                   •,
11978:                                                    ':1977 vp.
11979: 
11980:  Kirjallinen kysymys n:o 267.
11981: 
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                            Ekorre: Maatilalain 52 §:n 4 momenttia koskevan täytän-
11986:                                         töönpanoasetuksen antamisajankohdasta.
11987: 
11988: 
11989:                                    EduskunnanHerra Puhemiehelle,·
11990:            t   '   ' '   .   ~ '                    :
11991: 
11992:       Edusk,qrinan 18.1. 1977 hyväksyman maatila-            . Kun maassamtne on -vireillä usei1;akiri: :tar-
11993:   lain _,5~, §'i~än lisättiin 'maa- )a metsätalousvalio-   peellisia' ja tårkoittikserlrrlukaisiä: inaatfJ'.:itälou-
11994:   krinn'an' ehdotuksesta uusi 4 momentti, joka             den )"hteistoimintaharikkeita, ·tulisi aseti.is·' ·yh-
11995:   mahclollistaa yhteistoimintalainojen myöntämi-           teistoimintalainojen myöntäm~stä. koskevari~tttaa­
11996: . sen .samoin ehdoin kuin myönnetään lainat yk-            tilalain 52 ' § :ri 4 l:nonieri~ih ·täytänt9önpanemi-
11997:   sityisille hettkilö!lle. Samalla poistettiin yhteis-     seksi saada tpitä pikimmin' vlilmiiksi!:
11998:   toimintal~inoja koskeneet, hallituksen esityk-               Edellä olevaan .ja :våltiöpä1wjärjestyksen
11999: . seen sisältyneet rajoitukset.        .      .            37 §:n 1 momenttiiri vii'ta·teri esitän'valtioneu-
12000:       Lakia ja siihen liittyvää asetusta vatlmistel-       voston asianomaisen _'jäsenen vastattavak~i seu-
12001:   leen komitean ehdotuksen pohjalta on annettu             raavan kysyniy!k~eri: · · · · ., · · r.· " ' :•.: v
12002:                                                                                                .i -.~.-,,~F:.c~1~;'");~ .. ;_:'.E_;
12003:   maatilalain 103 §:n nojalla lain täytäntöönpa-
12004:   noa koskeva asetus lukuun ottamatta 52 §:n                          Aikookoi !Jallitus ryhty~ tQ\Qlenpitei-
12005:   4 momentin soveltamista. Mainittu komitea on                     siln mäai:ilaiain )2 §:n 4 riioiiierltin täy-
12006:   tiet~i:i:-yästi valinnut keskuudestaan erityisen toi-            täntöönpanemiseksi tarvittavan asetuk-
12007:   mikunnan laatimaan ehdotusta asetuksen täy-                      sen antamiseksi?
12008:   dentämiseksi puuttuvalta kohdin. Toimikunta
12009:   ei liene vielä kokoontunut.
12010:        Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1977.
12011: 
12012:                                                  Mikko Ekorre
12013: 
12014: 
12015: 
12016: 
12017:  087700976R
12018:  2                                                           1977 \JP·
12019: 
12020: 
12021: 
12022: 
12023:             •·,·.-   ,,
12024: 
12025: 
12026: 
12027:                                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
12028: 
12029:      Valtiopäiväjärjestyksen.'37. S:n ·1 momentissa                    Ehdotus niistä tarkemmista säännöksistä, jot-
12030:   mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                    ka olisi asetuksella annettava maatilalain 52 §:n
12031: · oletta: lähe*ti41yt ,valtioneqvoston as,ianomaisen               4 :momentissa ta.rkoitetusta viljeliiäin maatalou-
12032:   iäseQell· vasta~tavaksi kansanedustaja Mikko                     dellista yhtdstoimintaa koskevasta !aihöitukses-
12033:   Eko~ teJ<:~äl1 seqNavan · sisä'ltöisen kysy-                     ta, on valmisteltavana työtään vielä jatkavässa
12034:   myksen: .. , ,• .              .. .                              maatilalairisäädäntölkomiteassa. Sanottu valmis-
12035:          . ... Aikoqk~ ll~itus .ryl1tyä toimenpitei-                telutyö, jota on osaltaan ollut vaikeuttamassa
12036:             siin maa.tila1ain,52 ):n 4 momentin täy-               viljelijäin yhteistoiminnasta ja sitä koskevasta
12037:           . Wltöönpap.emi~si . tarvittavan asetuk-                 lainoituksesta maassamme saatujen kokemusten
12038:            S~l}; aritl!Jmis~ksi?      ,                            vähäisyys, on tarkoitus saattaa loppuun vidä
12039:                                                                     kuluvan vuoden aikana.
12040:      VäSt~rik:s~ri~· kysymykseen .esitän kunnioit-
12041:  taen seuraavaa:
12042: 
12043:       .. · ~el~ing+.ss# J p~iv~.nä' marr_askuuta 1977.
12044:                           __ ,   ,. ,.
12045:                                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
12046:                                             N:o 267                                              3
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r Ta I m a n.
12052: 
12053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ett försiag om de närmare stadganden, som
12054: .anger har Ni, Herr Talman, tHI vederbörande      genom förordning borde ges beträffande det i
12055: mecNem av statsrådet för avgivande av svar        52 § 4 mom. lagen om gårdsbruksenheter av-
12056: ·Översänt avs:krift av följande av riiksdagsman   sedda beviljandet av Jån för odlares lantbruks-
12057:  Mi:lclm Bkorre underteoknade spörsmåi:           samarbete, är under beredning i gårdsbruks-
12058:                                                   lagstiftningskommiw!n, som fortsätter sitt ar-
12059:           Har Regeringen för .avsj:kt att vidta   bete. Man har för avsrkt att ännu under inne-
12060:        åtgärder i syfte att ge den förordning     varande år s'lutföra s·agda beredningsarbete,
12061:        som erfordras för att 52 § 4 mom.          som tilli en del har försvårats av att man i vårt
12062:        lagen om gårdsbruksenheter skall kun-      land har så få erfar·enlheter av odlarsamarbete
12063:        na förverkligas?                           och långivning i anslutning därtill.
12064:    Såsom svar på detta ·spörsmål får jag vörd-
12065: :samt anföra följa:nde:
12066:      Helsingfors den 1 november 1977.
12067: 
12068:                                           Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
12069:                                                1977 vp.
12070: 
12071: Kirjallinen kysymys n:o 268.
12072: 
12073: 
12074: 
12075: 
12076:                                   A.-L. Jokinen: Työllisyyslainsäädännön muuttamisesta.
12077: 
12078: 
12079:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12080: 
12081:    Työttömyyden ongelmat lisääntyvät voimak-          Kunnat eivät lähde hakemaan poikkeuslupaa
12082: kaasti. Valtion yritykset työttömyyden torjumi-       kovin helpolla. Vaikka näitä lupia onkin jonkin
12083: seksi eivät ole olleet riittäviä. Erittäin vaikeana   verran haettu erittäin välttämättömiin työvoi·
12084: koetaan nuorten työttömyys kaikkialla maassa.         man lisäystarpeisiin, ei tällaisella menettelyllä
12085: Varsin pitkänkin koulutuksen hankkineita nuo-         suinkaan ole työllistävää merkitystä. Siksi olisi·
12086: ria on työttöminä useita tuhansia. Monessa            kin nopeasti lain kyseinen kohta muutettava
12087: tapauksessa työttömyys on jatkunut useita vuo-        niin, että työvoimaa voidaan lisätä ilman sakko-
12088: sia. Kun otetaan huomioon opintovelat ja asun-        rangaistusta. Tämän lisäksi olisi kunnille tarjot-
12089: tovaikeudet sekä monessa tapauksessa myös             tava samoja mahdollisuuksia kuin yksityisellä-
12090: perheen perustaminen, ovat ongelmat erittäin          km sektorilla on eli maksettava korvaus uusien
12091: vaikeita. Ne muodostavat kestämättömän tilan-         työkohteiden järjestämisestä oppisopimustietä.
12092: teen työttömyyden jatkuessa ja laajetessa. Työt·         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12093: tömyyden aiheuttamien ongelmien lisääntyessä          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
12094: ovat kuitenkin edelleen voimassa lait ja ne           ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
12095: määräykset, jotka rajoittavat valtion ja kuntien      van kysymyksen:
12096: työhönsijoittamista. Työllisyyslain 10-11 §:ssä
12097: rajoitetaan määrättyinä kuukausina työvoiman                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12098: lisäämistä, 13 § määrää kunnille sakkorangais-               ryhtyä työllisyyslainsäädännön muutta-
12099: tuksen, jos ne lisäävät työvoimaa kesäkuukau-                miseksi niin, että lainsäädäntöä ei voida
12100: sina. Tosin lain 12 §:n perusteella työvoima-                käyttää työvoimaa torjuvasti, vaan että
12101: ministeriöllä on oikeus myöntää poikkeus val-                työvoiman lisäämisen mahdollisuudet
12102: tion työvirastolle ja kunnille säädetystä velvolli-          kaikissa valtion ja kuntien työkohteissa
12103: suudesta. Tällä poikkeusmahdollisuudella ei                  tulevat käytetyiksi tarkoituksenmukai-
12104: käytännössä kuitenkaan ole paljon merkitystä                 sesti ja niin, että työllisyyttä voidaan
12105: työllisyyttä turvaavana tekijänä, koska suurin               nykyisestään parantaa näissä kohteissa
12106: merkitys on edelleen lain kirjaimella, joka mää-             myös valtion tukitoimien avulla?
12107: rää sakkorangaistuksen työvoiman lisäämisestä.
12108:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1977.
12109: 
12110:                                          Anna-Liisa Jokinen
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 
12115: 0877008688
12116: 2                                             1977 vp.
12117: 
12118: 
12119: 
12120: 
12121:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m 1 e h e 11 e.
12122: 
12123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nuorten vaikean työllisyystilanteen helpotta-
12124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miseksi on työvoimaministeriö myöntänyt kun-
12125: olette 20 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       nille vuoden 1977 kesäkaudelle yleisen poik-
12126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keusluvan nuorten henkilöiden osalta siten, ettei
12127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työvoimatoimiston töihin osoittamia nuoria lue-
12128: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta     ta kunnan kesäkauden aikaiseen työvoimavah-
12129: kysymyksestä n:o 268:                                vuuteen. Kaikille kesäkaudelle 1977 koululaisia
12130:                                                      varten poikkeuslupaa hakeneille kunnille on
12131:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tämä lupa myönnetty. Työvoimaministeriö on
12132:          ryhtyä työllisyyslainsäädännön muutta-      jo tehnyt vuoden 1978 osalta kuntia koskevan
12133:          miseksi niin, että lainsäädäntöä ei voida   yleisen poikkeuslupapäätöksen, jonka mukaan
12134:          käyttää työvoimaa torjuvasti, vaan että     kunnan töihin kesäkaudeksi työvoimatoimiston
12135:          työvoiman lisäämisen mahdollisuudet         kautta otettuja nuoria, koululaisia eikä opiskeli-
12136:          kaikissa valtion ja kuntien työkohteissa    joita lueta kunnan kesäaikaiseen työvoimavah-
12137:          tulevat käytetyiksi tarkoituksenmukai-      vuuteen.
12138:          sesti ja niin, että työllisyyttä voidaan        Erilaisten työllistämistukien osalta on kysy-
12139:          nykyisestään parantaa näissä kohteissa      myksen perusteluissa esitetty, että nuorten työl-
12140:          myös valtion tukitoimien avulla?            listämistukeen perustuvaa oppisopimuskoulu-
12141:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tusta tulisi laajentaa myös kunnalliselle sekto-
12142: vasti seuraavaa:                                     rille. Tällaisen laajennuksen tarkoituksenmukai-
12143:    Valtioneuvosto on Eduskunnan päätösten            suutta harkittaessa pitää ottaa huomioon, että
12144: mukaisesti asettanut 4. 8. 1977 tekemällään pää-     kunnille voidaan jo nykyisin myöntää oikeus
12145: töksellä parlamentaarisen komitean, jonka teh-       palkata virastotyöntekijöitä, joiden palkan val-
12146: tävänä on 31. 12. 1978 mennessä laatia val-          tio maksaa kokonaisuudessaan. Lisäksi voidaan
12147: miiksi ehdotus työllisyyslainsäädännön koko-         kunnille myöntää työllistämistukea, niiden pal-
12148: naisuudistukseksi. Täten komitean toimeksian-        katessa työvoimatoimiston kautta työttömyys-
12149: toon sisältyy myös kuntia koskevien työllisyys-      kassa-avustusta tai työttömyyskorvausta saavia
12150: lain säännösten uudistaminen. Ennen lain uudis-      henkilöitä tai henkilöitä, jotka ilmeisesti tulisi-
12151: tuksen voimaantuloa voidaan kysymys työvoi-          vat saamaan jompaa kumpaa näistä etuoksista
12152: man käytöstä hoitaa valtion osalta työohjelman       tilapäisiin ja määräaikaisiin töihin, jotka on
12153: vahvistamisen yhteydessä ja kuntien osalta työl-     järjestetty nimenomaan näiden henkilöiden työl-
12154: lisyyslain 12 § :n perusteella myönnettävillä        listämiseksi. Työllistämistuen määrä on tällöin
12155: poikkeusluvilla. Työvoimaministeriö on vuosit-       51 markkaa tehdyltä työpäivältä eli keskimäärin
12156: tain käsitellyt runsaat 100 kuntien poikkeus-        noin 1 100 markkaa kuukaudessa. Poikkeus-
12157: lupahakemusta, joihin yleensä on suhtauduttu         tapauksissa voi lisäksi tulla kysymykseen myös
12158: myönteisesti. Sakkoja on työllisyyslain voimassa     muun työllistämisavustuksen myöntäminen kun-
12159: ollessa vuosittain joutunut maksamaan vain           nille. Kaikkia nyt käytössä olevia tukimuotoja
12160: 10-20 kuntaa, joista kaikki eivät edes ole           voivat kunnat käyttää nuorten työllistämiseen.
12161: hakeneet poikkeuslupaa.
12162:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1977.
12163: 
12164:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
12165:                                                N:o 268                                                3
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 
12170:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12171: 
12172:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             För att underlätta den dåliga sysselsättnings-
12173: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         situationen bland de unga, har arbetskraftsmi-
12174: av den 20 september 1977 tili vederbörande            nisteriet beviljat kommunerna för sommarsä-
12175: medlem av statsrådet för besvarande översänt          songen 1977 ett allmänt undantagstillstånd för
12176: avskrift av riksdagsman Anna-Liisa Jokinens           de ungas del; tiliståndet innebär att unga som
12177: skriftliga spörsmål nr 268:                           anvisas av arbetskraftsbyrån inte medräknas i
12178:                                                       kommunens arbetsstyrka under sommarsä-
12179:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      songen. Samtliga kommuner, som anhöll om
12180:          ta för att ändra sysselsättningslagstift-    undantagstilistånd för skolelever för sommar-
12181:          ningen så, att den i stället för att an-     säsongen 1977 beviljades nämnda tilistånd. Ar-
12182:          vändas för att avvisa arbetskraft ledes      betskraftsministeriet har redan fattat ett all-
12183:          tili ett ändamålsenligt utnyttjande av       mänt beslut om undantagstillstånd enligt vilket
12184:          möjligheterna att öka arbetsstyrkan vid      unga, skolelever och studerande som genom
12185:          samtliga statliga och kommunala arbets-      arbetskraftsbyrås förmedlan anställs i kom-
12186:          projekt samt så, att statliga stödåtgärder   munalt arbete för sommarsäsongen inte skall
12187:          även kan användas för att ytterligare        medräknas i kommunens arbetsstyrka under
12188:          förbättra sysselsättningen vid dessa pro-    sommarsäsongen.
12189:          jekt?                                           Då det gäller olika slag av sysselsättnings-
12190:     Som svar på detta anför jag vördsamt föl-         stöd, har i spörsmålets motivering anförts, att
12191: jande:                                                den läroavtalsutbildning, som grundar sig på
12192:     Statsrådet har, i enlighet med Riksdagens         sysselsättningsstöd för unga, bör utsträckas tili
12193: beslut, genom sitt beslut av den 4 augusti 1977       den kommunala sektorn. Vid övervägandet av
12194: tilisatt en parlamentarisk kommitte, som gavs         ändamålsenligheten hos en dylik åtgärd bör
12195: i uppdrag att före 31. 12. 1978 utarbeta en           man beakta, att kommunerna redan nu kan
12196: proposition tili en totalreform av sysselsätt-        beviljas tilistånd att anställa ämbetsverksarbe-
12197: ningslagstiftningen. Kommittens arbete omfattar       tare, vilkas lön i sin helhet erläggs av staten.
12198: också en reform av de bestämmelser i lagen om         Kommunerna kan dessutom beviljas sysselsätt-
12199: sysselsättning som gäller kommunerna. Före            ningsstöd då de via arbetskraftsbyrå anställer
12200: lagreformens ikraftträdande kan frågan om an-         personer, som erhåller understöd ur arbetslös-
12201: vändningen av arbetskraft för statens del skötas      hetskassa eller arbetslöshetsersättning eller per-
12202: i samband med stärkandet av arbetsprogrammet          soner som sannolikt skulle komma att få något-
12203: och för kommunernas del med hjälp av undan-           dera av dessa understöd, i tillfälliga eller tids-
12204: tagstilistånd vilka beviljas med stöd av 12 §         bestämda arbeten, vilka arrangerats enkom för
12205: lagen om sysselsättning. Arbetskraftsministeriet      sysselsättande av dessa personer. Sysselsätt-
12206: har årligen behandlat drygt 100 ansökningar           ningsstödet uppgår då tili 51 mark per full-
12207: om undantagstilistånd, som kommunerna in-             gjord arbetsdag 1. i genomsnitt 1100 mark per
12208: lämnat, och har i allmänhet ställt sig positivt       månad. I undantagsfall kan även beviljande av
12209: tili dessa. Sedan lagen om sysselsättning trädde      andra former av sysselsättningsstöd tili kom-
12210: i kraft har endast 10-20 kommuner per år              munerna komma i åtanke. Kommunerna kan
12211: blivit tvungna att erlägga böter; av dessa kom-       använda samtliga understödsformer, som nu är
12212: muner har alla inte ens sökt undantagstilistånd.      i bruk, för sysselsättande av unga.
12213:   Helsingfors den 17 oktober 1977.
12214: 
12215:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
12216:                                               1977 vp.
12217: 
12218: Kirjallinen kysymys n:o 269.
12219: 
12220: 
12221: 
12222: 
12223:                                   Hemmi ym.: Avohuollon äitiyshuoltoon liittyvistä seikoista.
12224: 
12225: 
12226:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12227: 
12228:     Kansanterveyslain voimaanpanon yhteydessä         tusta ja näin heikentää työn suoritteiden
12229: yhdistettiin terveyssisaren ja avohuollon käti-       tasoa. Kun kansanterveyslaki yhdisti terveyssi-
12230: lön virkanimikkeet terveydenhoitajaksi. Jo hie-       saren ja kätilön virat terveydenhoitajan viraksi,
12231: man aikaisemmin terveyssisarkoulutusta, jonka         on eräissä kunnissa poliittisin perustein saa-
12232: pohjakoulutuksena on sairaanhoitajan tutkinto,        tettu valita entisenlaisen kahden vuoden kätilö-
12233: muutettiin siten, että 9 kuukautta kestävään          koulutuksen saanut, mutta kansanterveyslain
12234: opetussuunnitelmaan sisällytettiin 2/3 avohuol-       mukaisen terveydenhoitajan kelpoisuuden omaa-
12235: lon äitiyshuollon opetusta käytännön harjoit-         va esim. kouluterveydenhoitajan tehtäväalueel-
12236: teluineen. Samaan aikaan lopetettiin Kätilöopis-      le, vaikka hakijoiden joukossa olisi ollut ko.
12237:  tossa varsinainen perinteinen 2-vuotinen kätilö-     alueelle koulutuksen saaneita.
12238: koulutus. Kätilöopiston lisäksi eräissä sairaan-          Tilanne kentällä on siis varsin nurinkurineo
12239:  hoito-opistoissa alettiin antaa sairaanhoitajan       ja vakava. Kokeneet kätilökoulutuksen saaneet
12240:  pohjakoulutukselle perustuvaa naistentautien,         äitiyshuollon tehtäviä suorittavat kätilöt vähe-
12241:  synnytysopin ja äitiyshuollon erikoiskoulutusta       nevät huolestuttavan nopeasti kentältä. Sairaan-
12242:  tavoitteena sairaaloihin ja sairaaloiden äitiyspo-    hoitajapohjaiset laitoksiin naistentauteihin, syn-
12243:  liklinikoille kouluttaminen. Kansanterveyslakia       nytyksiin ja äitiyshuoltoon 9 kuukauden koulu-
12244:  aikaisemmin kätilökoulutuksen saanut oli päte-        tuksen saaneet kätilöt eivät ole periaatteessa
12245:  vä hakemaan ja pääsemään sekä avohuollon että        kelpoisia avohuollon äitiyshuoltoon ilman ter-
12246:  laitoskätilövirkoihin. Nykyinen kätilökoulutus       veydenhoitajan tutkintoa. Mainittakoon, että
12247:   muodostaa selvän umpiperän. Näin erikoistu-          terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunta
12248:   neet kätilöt = erikoissairaanhoitajat eivät saa      mietinnössään esittää opistotasoisen terveyden-
12249:  avohuoltoon terveydenhoitajan kelpoisuutta,           huollon hoitohenkilöstölle kolmea suuntautu-
12250:   vaikka käytännössä heitä joissakin terveyskes-       misvaihtoehtoa: sairaanhoito, terveydenhoito ja
12251:   kuksissa toimii äitiyshuollon tehtävissä tervey-     äitiyshuolto.
12252:   denhoitajahakijoiden puuttuessa avoimiin vir-           Suomen Gynekologiliitto ja eri hoitohenkilös-
12253:   koihin. Tällä koulutuksella on haluttu varmis-       töryhmiä edustavat ammattijärjestöt ovat huo-
12254:   taa laitoskätilöiden virkojen pysyttäminen am-       lestuneita avohuollon tilanteesta. Gynekologi-
12255:   mattimaisen ja korkeatasoisen koulutuksen saa-       liitto katsoo, että äitiyshuollon taso kentällä on
12256:   neen hoitohenkilöstön käsissä, mikä sinänsä on       romahdusmaisesti laskenut ja että paine keskus-
12257:   aivan oikein.                                        sairaaloiden äitiyspoliklinikoilla on lisääntynyt.
12258:      Sen sijaan avohuollon äitiyshuollon alue on       Niissä on todettu, että poliklinikoille lähetetään
12259:   tasoltaan vaarallisesti heikentymässä. Nykyisen-     yhä enemmän ja enemmän odottavia äitejä sel-
12260:   laisen terveydenhoitajan koulutuksen saanut          laisissakin tapauksissa, jolloin hoito äitiysneu-
12261:   terveydenhoitaja ei katso olevansa riittävästi       volassa olisi mahdollista. Ne terveydenhoitajat,
12262:   koulutettu hoitamaan äitiyshuollon tehtävä-          jotka työskentelevät lasten- ja kouluterveyden-
12263:   aluetta liian lyhyen koulutuksensa perusteella.      huollon osa-alueilla, toteavat puolestaan, että
12264:   Kun terveyssisaren erikoistumiskoulutus 9 kuu-       lapsiryhmät yhtä työntekijää kohden ovat monin
12265:   kautta ilman äitiyshuoltoakin on usein koettu        paikoin kohtuuttoman suuria. Kuitenkin lasten
12266:   riittämättömäksi avohuollon mitä moninaisim-         terveydenhoidon, terveyskasvatuksen ja perhe-
12267:   pien tehtävien kasvaessa, on selvää, että kun        kasvatuksen onnistuminen edellyttää kiireetön-
12268:    samaan koulutusaikaan sisällytettiin äitiyshuol-     tä työskentelyä.
12269:    lon koulutus, vähentää koulutus luonnollisesti         Terveydenhuollon virkamiesten ja koulutta-
12270:    muiden kansanterveyslain tehtäväalueiden ope-       jien perusteena pitää yllä nykyistä koulutuksel-
12271:  0877008987
12272: 2                                             1977 vp.
12273: 
12274: lista käytäntöä on se toteamus, ettei äitiys-               Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin kii-
12275: huollon tehtäväalue avohuollossa yksistään               reellisiin koulutuksellisiin toimenpitei-
12276: rnta työllistämään varsinkaan maaseudulla                siin ja mahdollisiin kansanterveyslain
12277: kätilö-terveydenhoitajaa vähäisen syntyvyyden            muutoksiin siten, että avohuollon äitiys-
12278: vuoksi. Kansanterveyslain tehtäväalueiden vuo-           huollossa ja muilla kansanterveystyön
12279: sittainen lisääminen mm. verenpaine- ja                  tehtäväalueilla työskentelee riittävän
12280: sokeripotilaiden ja vanhusten huollossa antaa             koulutuksen, pätevyyden ja kelpoisuu-
12281: uusia tehtäviä, joiden selkeä jakaminen eri avo-          den saanut henkilöstö, ja
12282: huollon työntekijöiden kesken on omiaan ta-                 aikooko Hallitus lähitoimenpiteenä
12283: soittamaan jokaisen työaikaa.                            suoda terveydenhoitajan kelpoisuuden
12284:    Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär--       naistentautien ja äitiyshuollon erikois-
12285: jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-              koulutuksen saaneille sairaanhoitajille
12286: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               pääsääntöisesti avohuollon äitiyshuol-
12287: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      'toon?
12288:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1977.
12289: 
12290:                Kerttu Hemmi                                  Ulla Järvilehto
12291:                Juhani Sipiläinen                             Elly Sigfrids
12292:                Pekka Jokinen                                 Anneli Kivitie
12293:                Juhani Orrenmaa                               Irma Toivanen
12294:                                               N:o 269                                                3
12295: 
12296: 
12297: 
12298: 
12299:                         E d u s k u n n a n He t r a Puh e m i e he 11 e.
12300: 
12301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Äitiysneuvolatoiminnassa ovat suoriteluvut
12302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viime vuosien aikana jatkuvasti kohonneet,.
12303: olette 21 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       mikä osoittaa, että työvoimaa äitiyshuollon ken-
12304: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tällä on ollut käytettävissä. Tällä hetkellä kes-
12305: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kimääräinen raskaana olevan naisen tutkimus-
12306: Ker,ttu Hemmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         kertojen määrä (3.3 käyntiä lääkärillä ja 13.3
12307: sesta kysymyksestä n:o 269:                          käyntiä terveydenhoitajalla) on niin korkea,
12308:                                                      että sen lisääminen ei enää sellaisenaan ole tar-
12309:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin kii-    koituksenmukaista. Toiminnassa tulisi keskit-
12310:        reellisiin koulutuksellisiin toimenpitei-     tyä riskiryhmiin ja sellaisiin, joilla on raskaus-
12311:        siin ja mahdollisiin kansanterveyslain        komplikaatioita. Tätä tarkoitusta varten on
12312:        muutoksiin siten, että avohuollon äitiys-     myös kehitetty äitiyspoliklinikkatoimintaa kes-
12313:        huollossa ja muilla kansanterveystyön         kus- ja aluesairaaloihin. Koska tämä toiminta
12314:        tehtäväalueilla työskentelee riittävän        on suhteellisen uutta, äitiyspoliklinikoiden käyt-
12315:        koulutuksen, pätevyyden ja kelpoisuu-         tö on lisääntynyt sitä mukaa kuin tieto niiden
12316:        den saanut henkilöstö, ja                     toiminnasta on levinnyt. Äitiyspoliklinikoiden
12317:           aikooko Hallitus lähitoimenpiteenä         toimintaa tuskin voidaan korvata terveyskeskus-
12318:        suoda terveydenhoitajan kelpoisuuden          toiminnalla, koska siellä pyritään sellaiseen
12319:        naistentaut1en ja äitiyshuollon erikois-      asiantuntemukseen tutkimusten ja laboratorio-
12320:        koulutuksen saaneille sairaanhoitajille       ym. kokeiden osalta, jota terveyskeskukset
12321:        pääsääntöisesti avohuollon äitiyshuol-        eivät tavallisesti voi antaa.
12322:        toon?
12323:                                                         Mitä tulee kyselyssä esitettyyn huomautuk-
12324:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen lastenneuvolatyön ja kouluterveydenhuol-
12325: vasti seuraavaa:                                     lon osalta, niin voidaan todeta, että kummalla-
12326:    Terveydenhoitajien koulutukseen on lisätty        kin sektorilla suoritettujen tutkimusten, seu-
12327: äitiyshuoltoa käsittelevä jakso ja täten on py-      lontojen ym. määrä on jatkuvasti kohonnut,
12328: ritty siihen, että terveydenhoitaja koulutuksensa    mikä osoittaa, että henkilökuntaa tähän työhön
12329: pohjalta pystyy osallistumaan kaikkeen terveys-      on ollut käytettävissä. Näillä sektoreilla pitäisi
12330: keskuksen ennaltaehkäisevään työhön. Käytän-         myös pyrkiä siihen, että kaikkiin asiakkaisiin
12331: nössä terveydenhoitajat keskittyvät kuitenkin        kohdistuvia tarkastuksia karsittaisiin ja keski-
12332: määrätyille ennaltaehkäisyn osa-alueille kuten       tyttäisiin enemmän riskiryhmiin ja sellaisiin,
12333: äitiysneuvolatoimintaan,     lastenneuvolatoimin-    joilla on havaittu poikkeavuuksia. Koulutervey-
12334: taan, kouluterveydenhuoltoon, terveyskasvatuk-       denhuollon massaseulontaa on toimintasuunni-
12335: seen, ehkäisyneuvontaan jne. Tämä tulee huo-         telmien käsittelyn yhteydessä pyritty vähentä-
12336: mioida lähetettäessä terveydenhoitajia erilaisille   mään.
12337: täydennyskoulutuskursseille.      Lääkintöhallitus      Yhteenvetona lääkintöhallitus toteaa, että
12338: pitää kuitenkin terveydenhoitajien peruskoulu-       äitiysneuvolatoiminta samoin kuin lastenneu-
12339: tusta terveyskeskustoiminnan kannalta tarkoi-        volatoiminta ja kouluterveydenhuolto ovat kan-
12340: tuksenmukaisena ja riittävän valmiuden anta-         santerveyslain voimassaoloaikana määrällisesti
12341: vana. Tavoitteena on, että kaikki synnytykset        kehittyneet voimakkaasti. Laadulliseen kehittä-
12342: hoidettaisiin sairaaloissa. Tällä hetkellä tässä     miseenkin lääkintöhallituksen mielestä henkilö-
12343: on onnistuttu niin, että yli 99 % synnytyksistä      kuntaa on riittävästi ja sen koulutus on tarkoi-
12344: tapahtuu jo sairaaloissa.                            tuksenmukaista. Nykyinen terveydenhoitajien
12345: 4                                          1977 vp.
12346: 
12347: koulutus antaa riittävät valmiudet terveyskes-     lö-erikoissairaanhoitajien työpanosta tarvitaan
12348: kuksen ennalta ehkäisevään työhön, joskin täy-     sairaalalaitoksen piirissä, millaiseen työhön he
12349: dennyskoulutusta täytyy saada terveydenhoita-      ovat myös saaneet koulutuksen.
12350: jien kuten muidenkin työntekijäryhmien. Käti-
12351:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
12352: 
12353: 
12354:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
12355:                                               N:o 269                                                5
12356: 
12357: 
12358: 
12359: 
12360:                            T i 11 R i k s d a g e n s H re r r T a 1 m a n.
12361: 
12362:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       naste åren, vilket visar, att arbetskraft har
12363: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       stått tili förfogande på mödravårdsområdet. I
12364: av den 21 september 1977 tili vederbörande          detta nu är det genomsnittliga antalet undersök-
12365: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ningar av en gravid kvinna (3 .3 besök hos
12366: följande av riksdagsman Kerttu Hemmi m. fl.         läkare och 13 .3 besök hos hälsovårdare) så
12367: undertecknade spörsmål nr 269:                      högt, att enbart en ökning därav inte längre är
12368:                                                     ändamålsenlig. Inom denna verksamhet borde
12369:           Ämnar Regeringen vidta sådana             man koncentrera sig på riskgrupper och på
12370:        brådskande utbildningsmässiga åtgärder       kvinnor med graviditetskomplikationer. För
12371:        och eventuella ändringar av folkhälso-       detta ändamål har också inrättats mödravårds-
12372:        lagen att det inom den öppna vårdens         polikliniker vid central- och kretssjukhusen.
12373:        mödravård och inom andra arbetsom-           Emedan denna verksamhet är relativt ny, har
12374:        råden av folkhälsoarbetet arbetar perso-     besöken på mödravårdspoliklinikerna ökat i
12375:        nai, som har erhållit tillräcklig utbild-    samma takt som vetskapen om deras verksam-
12376:        ning, kompetens och behörighet, och          het har vunnit spridning. Mödravårdspoliklini-
12377:           ämnar Regeringen som närmaste åt-         kernas verksamhet kan knappast ersättas med
12378:        gärd tilidela sjukskötare med special-       hälsovårdscentralverksamhet, ty inom polikli-
12379:        utbildning för kvinnosjukdomar och           nikverksamheten ,gträvar man tili en sådan
12380:        mödravård behörighet som hälsovårdare        sakkunskap, beträffande undersökningar och
12381:        huvudsakligast inom den öppna vårdens        Iaboratorie- o.a. prov, som vanligtvis inte är
12382:        mödravård?                                   möjlig i hälsovårdscentraler.
12383:                                                        Vad beträffar i spörsmålet framförda an-
12384:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      märkning om barnavårdsrådgivningen och skol-
12385: samt anföra följande:                               hälsovården, kan man konstatera, att antalet
12386:     Tili utbildningen av hälsovårdare har fogats    undersökningar, screeningar m.m. som utförs
12387: ett avsnitt som omfattar mödravård, och här-        inom vardera sektorn, kontinuerligt har stigit,
12388: igenom har man strävat tili att hälsovårdare        vilket visar att personai stått tili buds för detta
12389: på basen av sin utbildning skall kunna delta i      arbete. Inom dessa sektorer borde man också
12390: allt förebyggande arbete i en hälsovårdscentral.    sträva tili att de undersökningar som gäller
12391: I praktiken koncentrerar sig dock hälsovårdarna     alla patienter skulle gallras och mera koncentre-
12392: på bestämda delområden av det förebyggande          ras att gälla riskgrupper och sådana hos vilka
12393: arbetet såsom vårdgivning för mödravård och         avvikelser iakttagits. I samband med behand-
12394: för barnavård, skolhälsovård, hälsovårdsfostran,    lingen av verksamhetsplanerna har man försökt
12395: preventiv rådgivning osv. Detta måste beaktas       minska på mass-screeningarna inom skolhälso-
12396: när hälsovårdare sänds tili olika slags fortbild-   vården.
12397: ningskurser. Medicinalstyrelsen anser dock att         Sammanfattningsvis konstaterar medicinalsty-
12398: hälsovårdamas grundutbildning är ändamåls-          relsen, att mödravårdsrådgivningen liksom
12399: enlig med tanke på hälsovårdscentralernas verk-     också barnavårdsrådgivningen och skolhälso-
12400: samhet och ägnad att ge tillräcklig färdighet.      vården kvantitativt har ökat kraftigt under den
12401: Målet är, att alla förlossningar skall ske på       tid folkhälsolagen har varit i kraft. Också för
12402: sju:khus. För närvarande har man lyckats upp-       en kvalitativ utveckling finns det enligt medi-
12403: nå, att över 99 % av förlossningarna sker på        cinalstyrelsens åsikt tillräckligt med personal,
12404:  sjukhus.                                           och dess utbildning är ändamålsenlig. Den nu-
12405:     Inom rådgivningen för mödravård har pres-       varande utbildningen av hälsovårdare ger tili-
12406:  tationssiffrorna kontinuerligt ökat under de se-   räcklig färdighet för hälsovårdscentralernas
12407: 0877008987
12408:                                           1977 vp.
12409: 
12410: förebyggande arbete, även om hälsovårdarna,        nas insats behövs inom sjukhusväsendet, och
12411: liksom också andra arbetstagargrupper, måste       för detta arbete har de också fått sin utbild-
12412: få fortbildning. Barnmorska-specialsjukskötar-     ning.
12413:      Helsingfors den 24 oktober 1977.
12414: 
12415: 
12416:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
12417:                                                 1977 vp~
12418: 
12419: Kirjallinen kysymys n:o 270.
12420: 
12421: 
12422: 
12423: 
12424:                                    Jokela ym.: Asumistuen suorittamisesta omistusasunnoissa asu-
12425:                                       ville henkilöille.
12426: 
12427: 
12428:                           E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
12429: 
12430:    Heinäkuun 1 päivänä 1975 voimaan tullees-           nettuja säännöksilä siten, että asumistukea voi-
12431: sa asumistuk.iWssa (408/75) omaksuttiti:n ensi         taisiin myöntää omistusasuntoihin, jotka ovat
12432: kerran periaate, jonka mukaan asumistukea              valmistuneet ennen vuotta 1974, mutta sen jäl-
12433: voidaan maksaa myös omassa asunnossa asuvil-           keen peruskorjattu. Jotta voitaisiin varmistua
12434: le perheille. Asumistuki!lakirin liittyvässä valtio-   siltä, että perusparannus todella suoritetaan ja
12435: neuvoston päätöksessä 27 päivänä toukokuuta            että kysymys on asunnon perusparantamisesta,
12436: 1976 (423/76) on tuki rajoitettu kuitenkin             asumistuen maksatus voitaisilin rajata niihin
12437: koskemaan vai:n tapauksia, joissa perheen asun-        tapauksiii:n, joissa asunnon omistajalle on myön-
12438: to on valmistunut vuonna 1974 tai sen jälkeen.         netty asuntotuotantolain tai maatilalain perus-
12439: Asumistuen saarruseen ei vaikuta se, vaikka            lmrjaus- tar perusparannuslainaa. ·
12440: alkailsemmii:n rakennettu omistusasunto o1Jisi pe-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
12441: rusparannettu mainitun ajankohdan j'älkeen.            väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
12442:    Tällainen menettely on käytännössä johtanut         valciioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12443: siihen, että vanhan mutta täysin korjauskelpoi'-       vaksi seuraavan kysymyksen:
12444: sen omaikotitalon orrustaja mieluummin purkaa
12445: vanhan talonsa ja rakentaa uuden, koska hän                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei~
12446: näin menetellen valtion halpakorkoisen asunto-                siin asumistuesta annettujen säännösten
12447: lainan !:isäksi voi saada vielä asumistukeakin.               muuttamiseksi siten, että asumistukea
12448:    Kansantalouden kannalta ei voi olla tarkoi'-               voitaisiin maksaa omistusasunnoissa asu-
12449: tuksenmukaista pyrkiä edistämään helposti kuu-                vill1e silloinkin kun asunto on valmistu-
12450: nastettavien asuntojen purkamista. Siksi tulisi-              nut ennen vuotta 1974, mutta sen jäl-
12451: kin muuttaa asumistuen maksattamisesta an-                    keen perusparannettu?
12452:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1977.
12453: 
12454:                 Mikko Jokela                                      Reino Karpola
12455:                 Hannu Tenhiälä                                    Toivo Yläjärvi
12456: 
12457: 
12458: 
12459: 
12460: 087700942M
12461: 2                                              1977 vp.
12462: 
12463: 
12464: 
12465: 
12466:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12467: 
12468:   Val1iiopä:iväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       myönnettäessä perusparantamisesta aiheutuva
12469: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         asumiskustannusten nousu olisi myös omistus-
12470: mies, dlette 22 päivänä syyskuuta 1977 på1ivä-       asuntojen osalta mahdollista ottaa huomibon.
12471: tyn kkjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        Kuitenkin voimassa o1evan valtioneuvoston
12472: ton asianomaiselle jäsenell:e jäljennöksen kan-      päätöksen mukaan asumistuen ]Jiiiri!in :kuuluvat
12473: sanedustaja Mikko Jokelan ym. iclrjaJa:i'sesta ky-   toistaiseksi! vain vuonna 197 4 tM sen jällikeen
12474: symyksestä n:o 270, jossa tiedustellaan:             valmistuneet omi!stusasunnot riippumatta siitä,
12475:                                                      onko niitä mainitun ajankohdan jälkeen perus-
12476:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      parannettu. Kyseistä ongelmaa on kuitenkin
12477:         siin ·asumistuesta annettujen säännösten     käsitelty syyskuussa 1977 valnnstuneessa pe-
12478:         muuttamiseksi siten, että asumistukea        rusparannustyöryhmän m1etinnösSä, jonka kan-
12479:         voitaisiin maksaa omi;stusasunnoilssa asu-   nanoton mukaan o]ljjsi harkittava voitaisiinko
12480:         viTie silloinkin kun asunto on vahnistu-
12481:                                                      asutnilstukea myöntää myös sellaisten omakoti-
12482:         nut ennen vuotta 1974, mutta sen jäl-        talojen omistajille, joiden talo on vallmistunut
12483:         keen perusparannettu?                        ennen vuotta 1974, mutta jotka on peruspa-
12484:                                                      rannettu mainitun ·ajankohdan jiälkeen ja jdille
12485:    Vastauksena kysymykseen esitän lrunnioitta-       on tätä tarkoitusta varten myönnetty valtion
12486: vasti seuraavaa:                                     lainaa.
12487:    Vanhoissa varustetasoltaan hejikoissa asun-          Voimassa oleva asumistukilaki ei ole esteenä
12488: noissa asumiskustannukset ovat nilissä asuvien       työryhmän kannanoton toteuttamiselle, mutta
12489: tulotasoon verrattuina suhteeltisen alhaiset.        omien asuntojen peruskorjausvuoden rinnasta-
12490: Näin oHen on perusteltua, että asuntojen laa-        minen valmistumisvuoteen edellyttää kuitenkin
12491: dun parantuessa perusparantamisen myötä              lisäselvitystyötä mm. siltä osin, myönnettäisi[n-
12492: myös asukkaiden maksettavaksi tulevat asumis-        kö tukea ainoastaan peruskorja!Usta varten otet- ·
12493: krustannukset kohoavat samassa suhteessa lruin       tujen valtion lainojen osalta vai myös asunnon
12494: asunnon käyttöarvo. Yhteis~unnan tukitoimen-         hankintaa varten otettujen laiinojen osalta.
12495: pitein oJlis~ ~uitenkin huolehdittava siitä, että       Perusparannustyöryhmän mietintö on par-
12496: asumismstannu~set myös täU:öin pysyvät asuk-         halilllaan lausuntokierrokseTia. Kun lausunnot on
12497: kaiden tulotasoon nähden kohtuullisina.              saatu, päästään toimenpide-ehdotusten jatkokä-
12498:    Nykyisen a:sumistukiMn mukaan asuristukea         sittel)ryn.
12499:     Helsingissä 26 päivänä iJ.okakuuta 1977.
12500: 
12501: 
12502:                                                                   Sisäasiainmirusteri: Eino Uusitalo
12503:                                              N:o 270                                                3
12504: 
12505: 
12506: 
12507: 
12508:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
12509: 
12510:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det även möjligt att för ägarbostäders del vid
12511: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      beviljandet av bostadsbidrag beakta den steg-
12512: av den 22 september 1977 tili vederbörande         ring av boendekostnaderna som grundreparation
12513: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     föranleder. Enligt gällande statsrådsbeslut faller
12514: jande av riksdagsman Mikko Jokela m.fl. ställ-     dock endast ägarbostäder, som färdigställts år
12515: da spörsmål nr 270:                                1974 eller senare, inom ramen för bostadsbi-
12516:                                                    dragen, oberoende av om dessa bostäder grund-
12517:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      reparerats efter denna tidpunkt. Ifrågavarande
12518:        ändrande av stadgandena om bostads-         problem har dock behandlats i ombyggnads-
12519:        bidrag så, att bostadsbidrag kunde er-      gruppens betänkande, som färdigställdes i sep-
12520:        läggas tili dem som bor i ägarbostäder      tember 1977. Enligt betänkandet borde man
12521:        även i de fall, då bostaden färdigställts   överväga huruvida bostadsbidrag kunde bevil-
12522:        före år 1974 men grundreparerats efter      jas även tili ägare av egnahemshus, vilkas hus
12523:        detta?                                      blivit färdiga före år 1974 men grundreparerats
12524:                                                    efter nämnda tidpunkt, och vilka för detta
12525:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ändamål beviljats statslån.
12526: samt anföra följande:                                 Gällande lag om bostadsbidrag hindrar inte
12527:    Boendekostnaderna är relativt låga i gamla      ett förverkligande av arbetsgruppens ställnings-
12528: bostäder med dålig utrustningsnivå jämfört         tagande, men jämställande av året för grund-
12529: med inkomstnivån för dem som bebor dessa           reparation och året för ägarbostads färdigstäl-
12530: bostäder. Det är således motiverat att invånar-    lande förutsätter dock tilläggsutredningar, bl.a.
12531: nas boendekostnader ökar i samma relation som      angående huruvida man borde bevilja bidrag
12532: bostadens bruksvärde, då bostädernas kvalitet      endast för de statliga lån som upptagits för
12533: förbättras i samband med grundreparation. Ge-      grundreparation eller även för lån som upp-
12534: nom samhälleliga stödåtgärder borde man dock       tagits för anskaffning av bostaden.
12535: tillse att boendekostnaderna även då är skäliga       Ombyggnadsgruppens betänkande är för till-
12536: i förhållande tili invånarnas inkomster.           fället på remiss. Då udåtandena inkommit kan
12537:     Enligt gällande lag om bostadsbidrag vore      behandlingen av åtgärdsförslagen fortsättas.
12538:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
12539: 
12540: 
12541:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
12542:                                               1977 vp.
12543: 
12544: Kirjallinen kysymys n:o 271.
12545: 
12546: 
12547: 
12548: 
12549:                                    U. Mäkelä ym.: Verorikosten estämisestä.
12550: 
12551: 
12552:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12553: 
12554:    Melkein päivittäin uutiset kertovat, että vero-   parannusehdotuksia lainsäädäntöön ja mm. vti-
12555: vilppien määrä kasvaa jatkuvasti. Kysymyksessä       tiontilintarkastajat ovat kertomuksissaan vuo-
12556: on vakava yhteiskunnallinen epäkohta. Verovil-       sina 1967-1972 kiinnittäneet m;iantilaan hUo-
12557: pin valtiontaloudellisesta merkityksestä ei voida    miota.
12558: esittää mitään tarkkoja laskelmia, vaan on läh-         Koska verorikokset lisäävät tavallisten veron-
12559: dettävä siitä, että esitettävät luvut ovat kar-      maksajien rasitusta, olisi epäkohtaan kiinnitet-
12560: keita arvioita.                                      tävä vakavaa huomiota asennekasvatuksen en-
12561:    V erorikostoimikunta on arvioissaan päätynyt      naltaehkäisevän toiminnan sekä verotuksen
12562: siihen, että verovilpin veroosaajille aiheuttama     tarkastus- ja valvontatoiminnan tehostamisen
12563: verotulojen menetys olisi yli 400 miljoonaa          myötä.
12564: markkaa vuodessa. Toimikunta toteaa kuiten-             Kun uudistushankkeet ovat oD.eet vireillä
12565: kin, että em. määrä saattaa. olla huomattavasti      näinkin kauan, niin edellä olevaan ja valtio-
12566: suurempikin. Mikäli muissa Pohjoismaissa käy-        päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiitl viitaten
12567: tettyjä arvioimisperusteita käytettäisiin Suomen     esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12568: oloihin. verotulojen menetys ·olisi verorikostoi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12569: mikun.nan mukaan vuosittain 600-1 200 mil-
12570: joonaa markkaa.                                                Onko Hallitus tietoinen verorikosten
12571:    Verorikostoimiku.tltWl mietinnön ( 1973) mu-             kasvavasta määrästä, millä seikalla on jo
12572: kaan "verovilppi voidaan luonnehtia teoksi,                 valtiontaloudellista merkitystii ja joka
12573: jolla vero1ainsäädännon nojalla veroa suoritta-             tuntuu tavallisesta palkansaajaveronmak-
12574: maan veivalliseksi katsottava henkilö pyrkii                sajasta erityisen epäoikeUdenmukaiselta,
12575: lainvastaisin keinoin vapautumaan mainitusta                ja
12576: velvollisuudestaan...                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12577:    Mainittu komitea esitti mietini:iössään joukon           ryhtyä verorikosten estämiseksi?
12578:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1977.
12579: 
12580:                Uljas Mäkelä                                      Jermu Laine
12581:                Uki Voutilainen                                   Matti ~ki
12582:                Matti Kuusio                                      Mauno Forsman
12583:                Paavo Tiilikainen                                 Pentti Rajala
12584: 
12585: 
12586: 
12587: 
12588: 087700878K
12589: 2                                             1977 vp.
12590: 
12591: 
12592: 
12593: 
12594:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12595: 
12596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miteanmietinnössä esitettiin eräitä arvioita vero-
12597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rikosten ja muun verovilpin taloudellisesta mer-
12598: olette .22 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      kityksestä. Niiden määrästä ei kuitenkaan voida
12599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     esittää tarkkoja tilastotietoja. Verotarkastustoi-
12600: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja U. Mä-     minnasta·laadittujen tilastojen pohjalta voidaan
12601: kelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     kuiterikin havaita, että vuosittain ilmitulleiden
12602: sestä n:o 271:                                       verorikosten ja muun verovilpin vrioksi veron-
12603:                                                      saajien aikanaan saamatta jäämiei,l verotulojen
12604:           Onko Hallitus tietoinen verorikosten       määrä on jyrkästi kasvanut. Esimerkiksi vtionna
12605:        kasvavasta määrästä, millä seikalla on jo     1970 toimitettiin välittömän· verotuksen osalta
12606:        valtiontaloudellista merkitystä ja joka       runsaat 43 000 tarkastusta, joiden seurauksena
12607:        tuntuu tavallisesta palkansaajaveronmak-      verovelvbllisille määrättiin maksuuripanossa roh-
12608:        sajasta erityisen epäoikeudenmukaiselta,      saat 115 milj~ markkaa veroja ja maksuja.
12609:        ja          .                                 Vuonna 1976 tarkastusten lukumäärä ·oli
12610:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alentunut 31.000 tarkastukseen, mutta · mak·
12611:        ryhtyä verorikosten estämiseksi?              suunpanojen määrä sen sijaan kasvanut yli 350
12612:                                                      milj. markaksi. Tarkastusten lukumäärän pie"
12613:    Vastauksena _kysymykseen esitän kunnioittaen      neneminen johtuu erityisesti ennakkoperinnän
12614: seuraavaa:                                           tarkastusten kohdistumisesta suuriin verovelvol~
12615:    Verotuksen keskeisenä toiinirita-ajatuksena on    lisiin sekä tarkastuksen yleisestä tehostamisesta.
12616: turvata veroviranomaisten mahdollisuudet toi-           Yleisen.· taloudellisen toiminnan laajentuessa
12617: mittaa verotus lainmukaisesti ja . yhdenmukai-       on myös verohallinnon tarkastusherikilökunnari
12618: sesti sekä mahdollisimman tehokkaasti sekä ve-       määrää pyritty lisäämään. Verorikosten selvit-
12619: ronsaajien että verovelvollisten etua silmällä-      tämistä varten· on verohallitukseen vuonna 1974
12620: pitäen. Päänlääränä on, että verovelvollinen         perustettu lisäksi erityinen tui:kintaryhmä, ion-
12621: ilmoittaa verotukseen vaikuttavat tosiseikat         ka tutkijoilla on rajoitetut poliisivaltuudet.
12622: todenmukaisesti ja että veroviranomaisten muil-      Myös piirihallinnon toimesta suoritettava vero-
12623: ta hankkimat tiedot ovat virheettömiä. Tähän         rikostutkinta on käynnistettyviimeja kuluvana
12624: päämäärään ei kuitenkaan ole päästy, mitä osoit-     vuonna.               . . .. . :
12625: tavat jatkuvasti lisäärityvät veron välttämis-          Tähänastiset järjestelyt eivät vielä kuitenkaan
12626: yritykset. Verovilpin ennaltaehkäisyyn pyritään      riitä. Verohallinnon · keskipitkän tähtäyksen
12627: paljastamalla verorikoksia yhä tehostuvien tut-      suunnitelmassa vuosille . 1979-1982 on ehdo-
12628: kiotamenetelmien avulla sekä laajentamalla           tettu runsaasti ·henkilöresurssien lisäystä. Näi-
12629: verorikostutkintaa alueellisesti ja lisäämällä ve-   den toteutuminen riippuu luonnollisesti tuol-
12630: rorikostutkijoiden lukumäärää. Keskeisenä ta-        loin vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta, eli
12631: voitteena on samalla lisätä sekä veronsaajien        siis siitä, missä määrin on käytettävissä varoja
12632: että verovelvollisten oikeusturvaa, mikä tapah-      tähän tarkoitukseen. Verorikosten estämiseksi
12633: tuu siten, että tutkittavissa tapauksissa pyri-      sekä verorikostutkinnan tehostamiseksi ja ke-
12634: tään kaikki asiaan vaikuttavat seikat selvittä-      hittämiseksi on välttämätöntä lisätä verorikos-
12635: mään riittävässä määrin.                             tutkijoiden lukumäärää mahdollisuuksien mu-
12636:    Verorikosten selvittämistä on pyritty tehos-      kaan jo ensi vuoden aikana.
12637: tamaan erityisesti verorikostoimikunnan mie-            Yhteistoimintaa eri viranomaisten kesken
12638: tinnössä (Komiteanmietintö 1973: 31) esitet-         tullaan tehostamaan, mikä kuitenkin edellyttää
12639: tyjen suuntaviivojen mukaisesti. Sanotussa ko-       myös jatkossa riittäviä käyttömäärärahoja. Ke-
12640:                                               N:o 271                                                 3
12641: 
12642: hittyvä yhteistyö vaatii myös poliisiviranomais-     ten kanssa voidaan tehostaa tarkastustoimintaa
12643: ten, erityisesti keskusrikospoliisin taloudelli-     koskevan virka-apusopimuksen lisäsopimuksen
12644: siin rikoksiin perehtyneiden tutkijoiden maa-        astuttua voimaan 22 päivänä heinäkuuta 1977.
12645: rän lisäämistä. Tullihallitus tehostaa tullirikos-      Hallituksen tarkoituksena on kaikin lainsää-
12646: ten tutkintaa perustamalla oman tutkintaryh-         dännöllisin ja muin keinoin pyrkiä verorikosten
12647: mänsä, jonka tehtävänä on toimia läheisessä yh-      selvittämiseen ja siten verorikosten määrän vä-
12648: teistyössä verohallituksen vastaavan tutkinta-       hentämiseen. Tämä edellyttää eräitä lainsää-
12649: ryhmän kanssa. Yhteistyö edellyttää eräiden          däntömuutoksia, joita koskevat esitykset tul-
12650: säännösten muuttamista. Säännöksiä on myös           laan mahdollisimman pian saattamaan eduskun-
12651: muutettava, jotta yhteistyötä Suomen Pankin          nan käsiteltäviksi. Samoin toteutettavat hen-
12652: kanssa voidaan tehostaa. Yhteistyö on välttä-        kilö-· ym. resurssien lisäykset toteutetaan bud-
12653: mätöntä,. sillä ulkomaisia liikesuhteita on mah-     jettiteitse. Hallitus kiinnittää edelleenkin eri~
12654: dollisuus käyttää hyväksi vero", tulli- ja va-       tyistä huomiota verorikosten mijärän. seuraami-
12655: luuttarikosten tekemiseksi. Tietojenvaihtoa ja       seen .ja mahdollisuuksien ·tnu:k;aan; niiden · sel-
12656: yhteistoimintaa Pohjoismaiden veroviranomais-        vittämiseen.
12657:       Helsingissä 12. päivänä lokakuuta 1977.
12658: 
12659:                                                                             Ministeri Esko Rekola
12660:  4                                             1977 vp.
12661: 
12662: 
12663: 
12664: 
12665:                             Till Riksdagens Herr Talman.
12666: 
12667:    1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen          för skattebrottens och skattefuskets ekonomiska
12668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         betydelse. Exakta statistiska uppgifter beträf-
12669: av den ·22 september 1977 till vederbörande           fande antalet av dessa brott kan dock inte
12670: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        framläggas. På basen av ele statistiker som
12671: jande av riksdagsman U. Mäkelä m. fl. under-          uppgjorts beträffande skattegranskningen kan
12672: tecknade spörsmål nr 271 :                            man dock sluta sig till, att de skattemedel,
12673:                                                       som skattetagama går miste om har ökat kraf-
12674:            Är Regeringen medveten om att an-          tigt på grund av mängden årligen avslöjade
12675:         talet skattebrott växer, vilket faktum       skattebrott och annat skattefusk. T. ex. år
12676:         redan har statsekonomisk betydelse och        1970 utfördes drygt 43 000 granskningar för
12677:         för en vanlig löntagare-skattebetalare        den direkta beskattningens del, varav följden
12678:         förefaller synnerligen orättvist, och         blev att de skattskyldiga debiterades drygt 115
12679:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      milj. mk i skatter och avgifter. Ar 1976 hade
12680:         i avsikt att förhindra skattebrott?          antalet granskningar sjunkit till 31 000, men
12681:                                                      summan av debiteringarna hade däremot ökat
12682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        till över 350 milj. mk. Minskningen av antalet
12683: samt anföra följande:                                granskningar beror speciellt på att granskningen
12684:    Den centrala tanken i hela beskattningen är       av förskottsuppbörd nu avsåg främst stora
12685: att trygga skattemyndigheternas möjligheter att      skattskyldiga samt på en allmänt effektiverad
12686: verkställa beskattning lagenligt och rättvist        granskning.
12687: samt så effektivt som möjligt, med beaktande             Samtidigt med utvidgningen av den allmänna
12688: av såväl skattetagarnas som de skattskyldigas        ekonomiska verksamheten har man också be-
12689: intressen. Syftet är, att den skattskyldiga san-     mödat sig om att öka skattestyrelsens gransk-
12690: ningsenligt skall meddela de fakta som inverkar      ningspersonal. För utredning av skattebrott har
12691: på beskattningen och att de uppgifter, som           år 1974 ytterligare inrättats en speciell under-
12692: skattemyndigheterna inhämtar av andra, skall         sökningsgrupp vid skattestyrelsen, vars under-
12693: vara felfria. Detta syfte har dock inte uppnåtts,    sökare har begränsade polisbefogenheter. Också
12694: v.hlket de kontinuerligt ökande försöken ,att        en skattebrottsundersökning genom distrikt-
12695: undgå skatt vittnar om. Man försöker före-           förvaltningens försorg har inletts under senaste
12696: bygga ~skattefusk genom att aV!slöja skatte-         och innevarande år.
12697: brott med allt effektivare undersökningsmeto-            Hittillsvarande åtgärder är dock ännu inte
12698: der, genom att utvidga skattebrottsundersök-         tillräckliga. I skattestyrelsens pian på medel-
12699: ningarna i regionalt hänseende och genom att         lång sikt för åren 1979-1982 föreslås en
12700: öka antalet skattebrottsundersökare. Ett centralt    kraftig ökning av personalresurserna. Förverk-
12701: mål är samtidigt att öka rättsskyddet för såväl      ligandet kommer självfallet att bli beroende av
12702: skattetagare som skattskyldiga, vilket sker så,      det ekonomiska läget, dvs. av i viiken mån
12703: att man i de fall som skall undersökas i till-       disponibla medel finns för detta ändamål. I
12704: räcklig omfattning försöker utreda alla de fakta     avsikt att hindra skattebrott samt effektivera
12705: som påverkar ärendet.                                skattebrottsundersökningen är det nödvändigt
12706:    Man har försökt effektivera utredandet av         att öka antalet skattebrottsundersökare i mån
12707: skattebrott särskilt enligt de riktlinjer som upp-   av möjlighet redan under loppet av nästa år.
12708: dras i skattebrottskommissionens betänkande             Samarbetet mellan de olika myndighetema
12709: (Kommitt<!betänkande 1973: 31). I sagda kom-         skall effektiveras, vilket dock förutsätter till-
12710: mittebetänkande framfördes vissa närmevärden         räckliga dispositionsmedel också i fortsättning-
12711:                                                N:o 271                                              5
12712: 
12713: en. Det växande samarbetet kräver också att ett       myndigheterna kan effektiveras efter det av-
12714: ökat antal med ekonomiska brott förtrogna             talets om handräckning i granskningsverksam-
12715: undersökare står tili polismyndigheternas för-        heten tilläggsavtal trädde i kraft den 22 juli
12716: fogande, särskilt tili centralkriminalpolisens för-   1977.
12717: fogande. Tulistyrelsen skärper undersökningen            Regeringens avsikt är att med alla lagstift-
12718: av tullhrott genom att inrätta en egen under-         nings- och andra medel sträva tili att utreda
12719: sökningsgrupp, vars uppgift är att intimt sam-        alla skattebrott och därmed minska deras antal.
12720: arheta med motsvarande undersökningsgrupp             Detta förutsätter vissa ändringar i lagstift-
12721: inom skattestyrelsen. Samarhetet förutsätter          ningen, varom propositioner snarast möjligt
12722: ändringar i vissa stadganden. Stadgandena måste       kommer att föreläggas riksdagen tili behand-
12723: ändras också för att man skali kunna effekti-         ling. De ökningar av personal- o.a. resurser,
12724: vera samarbetet med Finlands Bank. Samar-             som samtidigt måste genomföras, skali för-
12725: hetet är oundgängligt, ty det finns möjlighet         verkligas budgetvägen. Regeringen kommer
12726: att utnyttja utländska handelsförhindelser tili       också i fortsättningen att med specieli upp-
12727: skatte-, tuli- och valutabrott. Informationsut-       märksamhet följa med antalet skattehrott och,
12728: bytet och samarbetet mellan de nordiska skatte-       i mån av möjlighet, uppklarandet av dem.
12729:      Helsingfors den 12 oktober 1977.
12730: 
12731:                                                                            Minister Esko Rekola
12732:                                                 1977 vp~
12733: 
12734: Sktiftligt spörsmål nr 272.
12735: 
12736: 
12737: 
12738: 
12739:                                    Stenbäck m. fl.: Om utnyttjande av vindkraft för energiförsörj-
12740:                                       ningen.
12741: 
12742: 
12743:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n .
12744: 
12745: ... Den s.k .. energikti<sen har lett tiLI att man        Utnyttjandet av vindkraften ger ett minskat
12746: på ol:ika håJ.l har börjat ut:reda möjligheterna       beroende av importerad energi och dessurom
12747: att utnyttja alternativa energikällor såsom jord-      är vindkraften en mycket miljövänlig energi-
12748: värme; solenergi och. vindkraft.                       form. En nackdel kan däremot kostnaderna
12749:     Vindkraften anses. inte för närvarande som         för Iagringen av den producerade energin bli.
12750: ett alterrtativ för. elkraftproduktion i större        För lagringsprobiematiken torde det inte hei-
12751: skala, men forskningsresultat visar att det finns      ler i dagens Iäge finnas några kia:ra lösningar,
12752: utvedklingsmöjligheter, ·som på lång sikt kan          men forskningsarbetet fortgår på detta område.
12753: fori\ncka denna situation.                                För en kraftig satsning på vind.kraft kom-
12754:     1 Sverige studeras möjHgheterna att utnyttja       mer det givetvis att krävas enorma kapitatltill-
12755: vinden för energiproduktion och i ·USA pågår           gångar, men samtidigt öppnar vindkraften nya
12756: forskningsprogram för utveckling ·av effeiktiva        tekn1ska probiem och nya möjligheter för
12757: vindkraftssystem. Genom att bygga: 13 000              framtiden. Däremot medför vindkraften knap-
12758: vindkraftsaggregat med 100 tn långa propellrar         past några nya risker av allvar1ig eller Iång-
12759: räJk.nar man · i Sverige med att kunna producera       s1ktig art. Detta iir en av vindkraftens största
12760: 1,5 gåtJ.ger ·dagens elbehov. Den svenska in-          fördelar, som också bör beaktaos vid jämförei-
12761: dustrin ställer sig också positiv till att börja       ser av en eventue11 prisskillnad mellan vind-
12762: ti1lverka uttusthing för vindkraft.                    kraft och annan kraft.
12763:     1 Sverige ·~nses en realisfi.sk möjlighet vara        Med hänvisning tili ovanstående ber under-
12764: ati hygga 500 vindkraftsaggregat. Med en me-           tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
12765: delvind av• 8 m/sek. kunde dessa aggregat              dagsordningen föreskriver tili vederbörande
12766: p11oducera samma energimängd som ett stort             medlem av statsrådet få stäUa föijande
12767: kärnkraftverk Eh energianalys visar att vind-          spörsmål:
12768: k>taften. i bä•sta fa}l betalar sig på ett år. De                  Vilka åtgärder har Regedngen för av-
12769: svenska· utredningarna visar också att det Iönar               ·sikt att vidta för att höja Iandets be-
12770: sig ekonol1liskt att fortsätta s:a:tsningen på vind-           redskap att i framtiden utnyttja vind-
12771: energin.                                                       kraft för energiförsörjningen?
12772:       Helsingfors den 22 september 1977.
12773: 
12774:           Pär Stenbäck                    Christoffer Taxell             E1ly Sigfrids
12775:           Ingvar S. MeHn                  Henrik Westerlund              Gunnar Häggblom
12776:                                           Ragnar Granvik
12777: 
12778: 
12779: 
12780: 
12781: 087700948U
12782: 2                                             1977 vp.
12783: 
12784: Kirjallinen kysymys n:o 272.                                                              Suomimnos:
12785: 
12786: 
12787: 
12788: 
12789:                                   Stenbäck ym.: • Tuulivoiman hyväksikäytöstä energiahuollossa.
12790: 
12791: 
12792:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he II e.
12793: 
12794:     Ns. energiakriisi on johtanut siihen, että eri      Tuulienergian käyttö johtaa pienempaan
12795: puolilla on ryhdytty turk~maan mahdollisuuksia       rHppuvuuteen tuodusta energiasta ja lisäksi
12796: käyttää vaihtoehtoisia energialähteitä kuten         tuulienerg~a on erittäin ympäristöystävällinen
12797: maa1ämpöä, aurinkoenergiaa ja tuulen voimaa.         energiamuoto. Haittapuoleksi voivat muodostua
12798: Tuulienergiaa ei tällä hetkellä pidetä suureh-       tuotetun energian varastointikustannukset. Va-
12799: kossa määrässä tapahtuvan sähköntuotannon            rastointiproblematiikal1e ei . tänä päivänä liene
12800: vaihtoehtona, mutta tutkimustulokset osoitta-        selviä ratkaisuja, mutta tutkimustyö tällä alalla
12801: vat, että on kehitysmahdollisuuksia, jotka pit-      jatkuu.
12802: källä tähtäimellä vo~vat muuttaa tilanteen.             Voimakas suuntautuminen tuulienergiaan tu-
12803:     Ruotsissa tutkitaan mahdollisuuksia käyttää      lee luonnollisesti vaatima·an valtavia pääomia,
12804: tuulta energian tuottamiseen ja USA:ssa on           mutta samanaikaisesti tuulienergia avaa uusia
12805: käynnissä tut!kimusohje1ma tehokkaiden tuuli-        teknillisiä ongeLmia ja uusi·a mahdollisuuksia
12806: energiasysteemien kehittämiseksi. Rakentamalla       tulevaisuutta silmällä pitäen. Tuulienergia sitä
12807: 13 000 tuulienergia-aggregaattia, joilla olisi       vastoin tusk1n tuo uusia tai pitkäaikaisia ris-
12808: 100 m pitkät potkurit, Ruotsissa lasketaan           kejä. Tä:mä on· eräs tuulienergian suurimmista
12809: voitavan tuottaa tämän päivän sähkön tarve           edui:sta; mikä myös on otettava huomioon ver-
12810:  1,5Jkertai.sena. Myös Ruotsin teollisuus suhtau-    rattaessa mahdollista hintaeroa tuulienergian
12811: tuu myönteisesti tuulienerg~aa va'l'ten tarvitta-    ja muun energian välillä.               ·
12812: van laitteiston valmistamisen aloittamiseen.            Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
12813:     Ruotsissa pidetään realistisena mahdollisuu-     tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
12814: tena rakentaa 500 tuu1ienergia-aggregaattia.         tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12815: 8 m/s keskimääräistuule11a nämä aggregaatit          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12816: voisivat tuottaa saman energiamäärän kuin
12817: suuri ydinvoimalaitos. Eräs energia-analyysi                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12818: osoittaa, että tuulienergia parhaassa tapauk-               ryhtyä kohottaakseen maan valmiutta
12819:  sessa maksaa itsensä yhdessä vuodessa. Ruotsa-             tulevaisuudessa käyttää tuulienergial!.
12820: laiset tutkimukset osoittavat myös, että on                 energiatarpeen tyydyttämisessä?
12821:  taloudellisesti kannattavaa jatkaa panosten si-
12822:  joittamista tuulienergiaan.
12823:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1977.
12824: 
12825:          Pär Stenbäck                   Christoffer Taxell             Elly Sigfrids
12826:          Ingvar S. Melin                Henrik Westerlund              Gunnar Häggblom
12827:                                         Ragnar Granvik
12828:                                               N:o 272                                                3
12829: 
12830: 
12831: 
12832: 
12833:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
12834: 
12835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:rn 1 momentissa      suht,eeHisen etäälle toisistaan, rakennuksista ja
12836: mainitussa tatikoimksessa Te, Herra Puhemies,        muista kiinteistä esteistä. Tuulienergia on si-
12837: olette 22 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn            käli ympäristöystävällinen, ettei se kuluta:
12838: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         uusiutumattomia energiavaroja eikä tuota hai-
12839: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taiJlisia saasteita. Toisaalta on kuitenkin vielä
12840: edustaja Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta          selvittämättä, mitä maisemallisia ja maanJkäy-
12841: kirjallisesta !kysymyksestä n:o 272:                 töllisiä vaikutuksia laajamittaisella suurten
12842:                                                      tuul1aggregaattien ja niihin liittyvien vo1majoh-
12843:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tJojen rakentamisella olisi.
12844:        ryhtyä kohottaakseen maan valmiutta              Mahdollisena rajoitteena tuulienergian käy-
12845:        tulevaisuudessa !käyttää tuuJienergiaa        tölle tuuliolosuhteitten ja maankäytöhlisten seik-
12846:        energiatarpeen tyydyttämisessä?               kojen lisäkS<i saattaa olla muu sähköntuotanto-
12847:                                                      järjestelmä. Sähköenergiaa pitää oJia saatavissa
12848:    Vastaurr-:sena !kysymykseen esitän kunnioitta-    jatkuvasti ja tasaisesti, mutta tuulienergian tuo-
12849: vasti seuraavaa:                                     tanto on hyvin vaihtelevaa ja epäsäännöllistä.
12850:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tietoinen      Sähköntuotantojärjestelmässä täytyy olla käy-
12851: uusien energialähteiden kuten tuulienergian ke-      tettävissä varakapaså.teettia korvaamaan tuuli-
12852: hltysnäikymistä. Suomessa on jo vuonna 1975          energiaa. Nykyisellä teknologialla kysymykseen
12853: laadittu selvitys, jossa on tarkasteltu tuuliener-   tulee lähinnä säädettävä vesivoima. Ruotsi,ssa
12854: gian käyttömahdollisuuksia maassamme. Lisäk-         on arvioitu, että n. 7,5-12,5 TWh/v. tuuli-
12855: si ministeriö seuraa jatkuvasti muissa maissa        energiaa voitaisi1n kytkeä olemassa olevaan
12856: tehtävää selvitys-, tutkimus- ja kehitystyötä. ·     vesivoimaan, ilman että sähköntuotantojärjes-
12857:    Tuulienergian käyttömahdollisuudet riippu-        telmässä tarvitaan merkittäviä muutoksia. Tämä
12858: vat suuresti ilmastollisista tuuliolosuhteista.      vastaa energiamäärältään 1-2 suurvoimalaa.
12859: Keskimääräiset tuulen nopeudet ovat rannikko-        Suomessa käytössä oleva vesivoima on noin
12860: alueilla huomattavasti suuremmat kuin sisä-          yksi viidesosa Ruotsin vesivoimasta.
12861: maassa. Vallitsevien lounaistucl ten johdosta           Tuulienergian kustanrnuiksista on myös esitet-
12862: Suomessa tulisi tällöin ikysymyikseen lähinnä        ty arvioita ruotsalaisissa lähteissä. Kustannus-
12863: lounais. ja länsirannik!ko. Tuulen !käyttökelpoi-    arviot riippuvat voimakkaasti oletetusta tuuJen
12864: suus voimanlmotantoon riippuu paitsi tuulen          lreskinopeudesta, mikä ehkä osoittaa niihin liit-
12865: kes!kinopeudesta myös sen vaihtelevuudesta ja        tyvän epävarmuuden. Kun tuulen kes,kinopeus
12866: ajallisesta jakautumis,esta. Tuulen keskinopeus      liikkuu väJillä 6-8 m/s, on sähköntuotanto-
12867: ranni!kkoa:lueiUamme on noin 6 m/s 10 metrin         kustannus 0,14-0,23 Kr/ikWh. Nykyaika1sen
12868: korkeudel1a maanpinnasta, mikä on samaa suu-         suurvoima•lan (ydin- tai hiilikäyttöisen) tuotta-
12869: ruuS<luoikkaa kuin esim. Ruotsin Jänsirannikolla.    man säh!kön kustannus on 8-10 p/kWh. Tie-
12870: Tuuliolosuhteet kuitenkin vaihtelevat paljon         to siitä, että tuulienergialaitos voisi maksaa it-
12871: paikallisista tekijöistä riippuen. Tuulen nopeus     sensä vuodessa takaisin, ei pidä paikkaansa. Ky-
12872: lisääntyy korkeammalla maan pinnasta, joten          symys on Laitoksen valmistamiseen käytetyn ja
12873: mahdollisten tuuliaggregaattien tulisi o1la suh-     sen tuottaman energian suhteesta. Tämä on eri
12874: teellisen suuria, tehtyjen selvitysten mukaan        asia kuin kokonaisinvestointien tuotto, mikä
12875: noin 100 metrin korkuisia. Edullisissa tuuliolo-     tuulienergian suhteen olisi sä!hkön nykyhinnoil-
12876: suhteissa noin 500 tällaista aggregaattia voisi      la varsin vaatimaton.
12877:  tuottaa vuodessa n. 6 TWh, mikä vastaa suu-             On kuitenkin otettava huomioon, ettei kau-
12878: ren ydinvoimalaitoksen vuosienergiamaaraa.           palliseen !käyttöön tarkoitettua suurta tuuli-
12879: Aggregaatit tulisi sijoittaa avoimille paikoille     aggregaattia ole vielä olemassa vaan edellä esi-
12880: 4                                           1977 vp.
12881: 
12882: tetyt numerotiedot perustuvat teoreettisiin las-   Tuulienergian käyttötelknolog1a ei Hene luon-
12883: kelmLin. Vaaditaan vielä runsaasti kehitystyötä    teeltaan sellaista, joka vaatisi pitkäa:ilka1sta
12884: ja kokeiJ.uja ennen kuin tuulienergian laajamit-   omaa tutkimustyötä ja tutkijakoulutusta, vaan
12885: tainen hyödyntäminen on mahdollista. Suomel-       se on i1meisesti omaksuttavissa siinä vaiheessa,
12886: la ei kuitenkaan ole voimavaroja osallistua        kun kaupallinen käyttökelpoisuus on tullut to-
12887: omaNa sm.mella panoksdla tällaiseen kehitys-       teennäytetyksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö
12888: työhön, jota jo monet muut maat suorittavat.       tulee edelleen tiiviisti seuraamaan tuulienergian
12889: Samoin kuin useimmilla muilla tekniibri ja         kuten muidenkin uusien energialähteiden kehi-
12890: energiahuollon alueilla Suomi joutuu seuraa-       tystä ja ryhtyy toimenpiteisiin asioiden tibn
12891: maan muualla tapahtuvaa teknologista kehitys-      nHn vaaties,sa.
12892: työtä ja hyödyntämään näin tuotettuja tuloksia.
12893:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1977;
12894: 
12895:                                                      Kauppa- ja teo~lisuusministeri Eero Rantala
12896:                                               N:o 212                                                  5
12897: 
12898: 
12899:           ·~   1•
12900: 
12901: 
12902: 
12903: 
12904:                            T i 11 R i k s. d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12905: 
12906:    I det $yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        500 dylika aggregat alstra ca 6 TWh' i: året, .vil-
12907: anger harNi, Herr Ta1moo, med Eder sikrivelse       ket som motsvarat deh årliga energiinängd som
12908: a<V den 22 september 1977 tilil vederbörande        proouceras av ett stort kämkraftverk. Aggre-
12909: medlem   av    Ståtsrådet för avgivande av svar     gaten borde placeras på öppna .platser'på rela:-
12910: översänt ·.a~sikrift av följande av r.iiksdagsman   tivt långa avstånd från varandra, ..från :byggna-
12911: Stenbäck m, fl. ställda skriftl'iga spörsmål nr     der och från övriga fasta ·hinder., Vin.denergin
12912: 272:                                                är miljövänlig i den meningen att ·den inte
12913:                                                     ska ttar .de oförnyelig>a enetgitillgångarfia •och ej
12914:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-     heller alstrar menliga föroreningar. Å andra
12915:        sikt .att vidta för a:tt höja landets be-    sidan återstår det ännu att kladägga vi1ka es-
12916:        redskap att i framtiden utnyttja vind-       tetistka och markan<Vändningsmässiga verkningar
12917:        kraft för energiförsörjningen?               ett vidsträckt uppförande av stora vindaggregat
12918:                                                     och tillhörande kraftlinjer skulle ha.
12919:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           En möjlig begränsning till utnyttjandet av
12920: samt anföra följande:                               vindenergi utöver vindsförhållanden och mark-
12921:    Handels- och industriministeriet är medvetet     anrvändningssynpurikter kan innebäras av de
12922: om de utvedklingsutsrkter som de nya energi-        andra elproduiktionssystemen. Elenergi bör fin-
12923: ki:illorna, såsom vindkraft, har. I Finland har     nas tiLI förfogande kontinuerligt och jämnt,
12924: redan år 1975 uppgjorts en utredning som be-        medan i fråga om vindenergin är produktioneo
12925: rört vindenergins användningsmöjligheter i lan-     ytterst växlande och oregelbunden. Ett elpro-
12926: det. Vid ministeriet medfölis dessutom fort-        duktionssystem borde bereda möjlighet till an-
12927: gående det utrednings-, fors.knings- och utveck-    vändning av reservtkapacitet för er.sättande av
12928: lingsanbete som pågår i andra Iänder inom om-       vindenergin. Med den nuvarande teknologin
12929: rådet.                                              är det närmast den reglerbara vattenlkraften
12930:    Möjligheterna tili utnyttjande av vindener-      som kommer i fråga. I Sverige har berä1knats
12931: g1n beror i en stor grad av de lclimatologiska      att ca 7,5 a 12,5 TWh per år vindenergi kun-
12932: vindförhåJ.landena. De genomsnittliga vindhas-      de sammanlkopplas med den förefintliga vatten-
12933: tighetema är betydligt större på kustområdena       kraften utan att betydande omläggningar vore
12934: än i det inre av landet. Med hänsyn tilJ våra       nödvändiga inom elp11oduktionssystemet. Ener-
12935: övervägande sydvästliga vindar vore landets         gimängden motsvarar 1 eller 2 stora kraftve.vk:.
12936: sydväst- och västkustar de ounråden som när-        Den vattenlkraft som står tilil förfogande i vårt
12937: mast skulle komma i fråga för arlstrande av         land uppgår tHl omkring en femtedel av Sve-
12938: vindenergi. Vindens användbarhet som en             riges motsvarande.
12939: energikälla beror förutom på dess medelhastig-          I svenskt lkällmaterial förekommer även kal-
12940: het även på dess variering och tidsmäs.siga för-    kyler om de kostnader som vindenergin sikulle
12941: delning. Den genomsnittliga vindhastigheten på      innebära. Kostnadska1kylerna beror i hög grad
12942: våra kustområden är ca 6 m/s på en höjd av          på den antagna genomsnittliga vindhastigheten,
12943:  10 meter från jordytan, dvs. av samma stor-        v:ilrket som kan vara karakteristiskt för den
12944: leiksiklass som t.ex. på västlkusten i Sverige.     os.äkerhetsfaktor som ingår i kaWkylerna. Rör
12945: Vindförhå1landena varierar dodk betydligt från      sig sagda medelhastighet mellan 6 och 8 m/ s
12946: ort till ort. Hastigheten ökar när avståndet från   blir kostnaden 0,14-0,23 Skr/kWh. Vid ett
12947: jordytan blir större, så att ett vindaggregat       stort, modernt kärn- eller ko1kraftverk kostar
12948: borde vara relativt högt, ca 100 meter högt         elkraften 8 a 10 p/kWh. Uppgiften om att ett
12949: enligt de utredningar som man gjort. I för-         vindenergiaggregat kunde bli betalt inom ett
12950: månHga vindförhållanden !kunde man med ca           år stämmer inte överens med vertkligheten.
12951: 087700948U
12952: 6                                           1977 .. vp~
12953: 
12954: Frågan är om förhållandet av den energi som        flesta andra områden av teknologi och energi-
12955: används för tillverkningen av ett aggregat tili    försörjning bör Finland nöja sig med att följa
12956: den energi som produceras med detsamma. Det-       det tekniska utvecklingsarbete som pågår på
12957: ta är annat än totalinvesteringarnas avkastning,   andra håll samt att nyttiggöra de eventuella
12958: vilken i fråga om vindenergi slkulle enligt        resultat som arbetet leder tili. Driftsteknologin
12959: gällande elpriser bli rätt blygsam.                i fråga om vindenergi är knappast av sådan
12960:    Man bör dock komma ihåg att det. tillsvidare    karaktär att den skulle förutsätta långvarig
12961: finns inga större vindaggregat i kommersiellt      egen forskning och forskarutbildning, utan man
12962: bruk, utan ovan angivna siffror baserar sig på     kan uppenbarligen övergå tili användning av
12963: teoreti~ka beräkningar. Det behövs gott om ut-     denna energikäl:la om dess kommersiella an-
12964: vecklingsarbete och försök innan vindenergin       vändbarhet blir bevisad. Handels- .och industri-
12965: kan utnyttjas i större utsträdkning. Finland       ministeriet ikommer att fortsättningsvis inten.;.
12966: salknar dook resurser att med någon större in-     sivt följa med utvecklingen i fråga om vind-
12967: sats .bidra tili dy likt utvec'klingsarbete, som   energi ävensom andra nya energikällor odl
12968: redan · pågår i månget annat land. Såsom på de     skrida till erforderliga åtgärder om så behövs.
12969:      Helsingfors den 27 oktober 1977.
12970: 
12971:                                                       Handels- och industriminister Eero ·Rantala
12972:                                               1977 vp.
12973: 
12974: Kirjallin~n   kysymys n:o 273.
12975: 
12976: 
12977: 
12978: 
12979:                                   Perho ym.: Kehitysvammalain mukaisen erityishuoltopiidjaon ja
12980:                                      kunnallisen jaotuksen tarkistamisesta Ypäjän kunnan osalta.
12981: 
12982: 
12983:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12984: 
12985:    Valtioneuvosto on i 9. 1977 tekemällään           Seudun Puhelin Oy:n toimialuetta samoin kuin
12986: päätöksellä määrännyt Ypäjän kunnan kuulu-           Alastarolla pääkonttoriaan pitävän Sailiian Säh-
12987: maan Etelä-Hämeen erityishuoltopiiriin. Päätös      kölaitoksen toimialuetta.
12988: herättää ihmetystä, koska Ypäjä on aikaisem-             Kunnallisella alalla on vielä mainittava yhtei-
12989: min kuulunut Paimion vajaamielislaitoksen           nen kunnalliskoti Loimaan kanssa, kuuluminen
12990: kuntainliittoon. Valtioneuvoston päätös merkit-      Varsinais-Suomen Seutukaavaliittoon, Tyrvään
12991: see huomattavaa matkan pitenemistä perustetta-      piirisairaalaan, TYKS:n keskussairaalakuntain-
12992: van kuntainliiton sairaalaan, joka sijaitsee Lam-    liittoon jne. Viimeaikaisista päätöksistä mainit-
12993: milla, puhumattakaan siitä, että mitään miele-       takoon Ypäjän liittyminen Loimaan pelastus- ja
12994: kästä kiinnekohtaa ei Ypäjän osalta voida esit-      hälytyspiiriin. Lisäksi Ypäjä kuuluu Turun
12995: tää noin kauas kunnan luonnollisista yhteys-        maatalouspiirin ja Lounais-Suomen metsänhoi-
12996: suunnista. Lisäksi on ihmeteltävää, että Ypäjä       tolautakunnan toimialueisiin.
12997: on määrätty eroamaan aikaisemmista yhteyksis-           Opetus- ja koulutoimen alalla Ypäjän kun-
12998: tään, kun toinen Hämeen lääniin kuuluva So-          nan kohdalla tapahtunut kehitys on ollut myös
12999: meron kunta on saanut pysyä entiseen tapaan         omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja pakkoa
13000: Varsinais-Suomen suunnalla. Järjestelyllä lopete-    monien oppilaitten osalta suunnata opiskelunsa
13001: taan myös ypäjäläisten kehitysvammaisten kou-       kauas lähimmästä mahdollisesta oppilaitoksesta.
13002: lunkäynti Loimaalla sijaitsevassa laitoksessa,           Loimaan alueen on viime aikoina todettu
13003: jota on Paimion laitoksen toimesta ylläpidetty.     omaavan        selviä     kehitysalueominaisuuksia.
13004: Matka Ypäjältä Loimaalle on lyhyempi kuin            Väestökato on maakunnan korkein, verotulot
13005: Forssaan lukuun ottamatta aivan kapeata kais-       keskimäärää alhaisemmat, väestön ikärakenne
13006: taletta kunnan itärajalta. Länsirajalta matka pi-   vanhenee, elinkeinojakautuma on liian yksipuo-
13007: tenee 7 kilometristä 40 kilometriin. Kustan-        lisesti maatalousvoittoinen jne. Nämä seikat on
13008: nukset nousevat samassa suhteessa.                   saatettu myös valtiovallan tietoon. Tuloksena
13009:    Nyt tehty päätös on jatkoa niille viime vuo-     on ollut neljän Loimaan talousalueeseen kuulu-
13010: sina Ypäjän kunnan osalta epäjohdonmukaisille       van kunnan hyväksyminen aluepoliittisiksi tu-
13011: päätöksille, jotka heikentävät kuntalaisten tar-    kialueiksi. Toisaalta viimeaikaiset valtiovallan
13012: vitsemien palvelujen saantia. Jo aikaisemmin        päätökset heikentävät talousalueen kehittymis-
13013: tehty kansanterveyslain mukainen piirijako ir-      l:nahdollisuuksia entisestään ja ennen kaikkea
13014: rotti kunnan aikaisemmista yhteyksistään ja sai     tekevät Ypäjän kunnan asukkaiden elämisolo-
13015: aikaan sairasmatkojen melkoista pitenemistä. Li-    suhteet entistä vaikeammiksi, sekavaromiksi ja
13016: säksi siitä on ollut seurauksena tarpeettomia       kalliimmiksi. Samalla näillä päätöksillä aiheute-
13017: sairaalavarauksia Forssan aluesairaalasta ja va-    taan entisestään kasvavia kuluja yhteiskun-
13018: jaakäyttöä Loimaan aluesairaalassa, jossa paik-     nalle.
13019: koja oli vanhastaan yksinomaan ollut.                   Jotta ylläkuvatuntapainen kehitys ei enää
13020:    Ypäjän yhteydet niin maantieteellisesti kuin     Ypäjän osalta jatkuisi ja laajenisi, olisi tilan-
13021: taloudellisesti ovat perinteisesti Loimaan suun-    netta ryhdyttävä kunnan osalta tarkastelemaan
13022: taan. Paitsi edellä mainittua tilannetta tervey-    kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä,
13023: denhoidon alalla, Ypäjä on ollut taloudellisesti    että edellä kuvattu kehitys johtuu yksinomaan
13024: elimellinen osa Loimaan talousaluetta. Se on        väärässä paikassa sijaitsevasta lääninrajasta, joka
13025: Loimaan kauppakamariosaston jäsen, Loimaan          sallii lainsäädännön toteuttajien päätöksillään
13026: 087700949V
13027: 2                                              1977 vp.
13028: 
13029: välillisesti aiheuttavan väkivaltaa lukuisalle jou-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysylllyk-
13030: kolle ihmisiä sanotussa kunnassa. Harkittavaksi       sen:
13031: pitäisi ottaa ilmeisesti kunnallisen jaotuksen tar-            Mitä Hallitus aikoo tehdä Ypäjän
13032: kistaminen olemassa olevien eri yhteyksissä saa-             kunnan osalta tehdyn kehitysvammalain
13033: tujen lausuntojen pohjalta.                                  mukaisen piirijakopäätöksen muuttami-
13034:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-             seksi ja epäedullisen kehityksen pysäyt-
13035: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-                 tämiseksi ja selkeyttämiseksi sanotun
13036: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                kunnan osalta?
13037:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
13038: 
13039:                       Heikki Perho                               Sauli Hautala
13040:                       Ilkka Kanerva                              Christoffer Taxell
13041: 
13042: 
13043: 
13044: 
13045:             ___ ,-,
13046: 
13047: 
13048:                                                                                            '   .'
13049:                                                N:o 273                                                 3
13050: 
13051: 
13052: 
13053: 
13054:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13055: 
13056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaiset harjaantumiskoulu ja Ronnln keskuslai-
13057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toksen asuntolatyyppinen erillisosasto. Kun
13058: olette 23 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-         harjaantumiskoulun, suojatyökeskuksen ja asun-
13059: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tolan on katsottava muodostavan kehitysvam-
13060: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        maisten erityishuollon toteutuksen kannalta tar-
13061: Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         koituksenmukaisen kokonaisuuden, on Forssassa
13062: myksestä n:o 273:                                      olevia erityishuoltopalveluja pidettävä tässä vai-
13063:                                                       heessa monipuolisempina kuin Loimaalla olevia
13064:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Ypäjän             erityishuoltopalveluja.    Erityishuoltopalvelujen
13065:         kunnan osalta tehdyn kehitysvammalain         kehittymättömyyttä ei näin ollen voitane käyt-
13066:         mukaisen piirijakopäätöksen muuttami-          tää erityisperusteluna Ypäjän kunnan siirtämi-
13067:         seksi ja epäedullisen kehityksen pysäyt-      selle pois Etelä-Hämeen erityishuoltopiiristä.
13068:         tämiseksi ja selkeyttämiseksi sanotun             Keskeisenä periaatteena kehitysvammaisten
13069:         kunnan osalta?                                erityishuollosta annetussa laissa on siinä tarkoi-
13070:                                                        tettujen palvelujen toissijaisuus. Siten myös ke-
13071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hitysvammaisten tulisi ensisijaisesti käyttää
13072: vasti seuraavaa:                                       muun muassa normaaleja terveyden- ja sairaan-
13073:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun          hoitopalveluksia. Ypäjän kunta kuuluu L-ounais-
13074: lain ( 519/77) 6 §: n 1 momentin mukaan eri-           Hämeen kansanterveystyön kuntainliittoon yh-
13075: tyishuoltopiirit on, jollei erityisestä syystä muu-    dessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tam-
13076: ta johdu, muodostettava lääninjakoon sopeutu-          melan kuntien kanssa. Ypäjän kunnan osalta
13077: viksi ottaen kuitenkin huomioon lääninjaon ke-        kehitysvammaisten normaalien terveydenhoito-
13078: hittämisen tarve. Erityishuoltopiiriin kuuluvat        palvelujen saanti on parhaiten turvattu sillä,
13079: kunnat ovat jäseninä erityishuoltopiirin kun-         että Ypäjän kunta kuuluu samaan erityishuolto-
13080: tainliitossa.                                         piiriin mainittujen Hämeen läänin kuntien kans-
13081:    Valtioneuvoston 2. 9. 1977 tekemällä päätök-       sa.
13082: sellä maa on jaettu eritylshuoltopiireihin. Piiri-        Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
13083: jaon pohjana on pidetty tähänastista kehitys-         lain voimaanpanosta annetun lain 21 §:n mu-
13084: vammahuollon yhteistoiminta-aluejakoa. Piiri-          kaan kunta, jolla on erityishuoltopaikkoja toi-
13085: jako poikkeaa nykyisten kuntainliittojen alueis-      sen erityishuoltopiirin kuntainliitolle siirtyvässä
13086: ta vain muutaman kunnan osalta, joista Ypäjä           toimintayksikössä, saa edelleen käyttää niitä tie-
13087: on yksi. Ypäjän kunta, joka sijaitsee Hämeen          tyn ylimenokauden. Käyttöoikeus kestää nor-
13088: läänin alueella, on mainitussa päätöksessä mää-        maalitapauksessa 10 vuotta. Sosiaali- ja terveys-
13089: rätty kuulumaan Etelä-Hämeen erityishuolto-           ministeriö voi erityisestä syystä kuitenkin myön-
13090: piiriin. Ypäjän kunta on tähän asti kuulunut           tää siihen pidennystä tai myöskin sitä lyhentää.
13091: Paimion keskuslaitoksen kuntainliittoon, joka         Tämän ylimenokauden jälkeenkin erityishuolto-
13092: sijaitsee Turun ja Porin läänin alueella.             piirin kuntainliitto voi kehitysvammaisten eri-
13093:     Ypäjän kuntaa lähinnä olevat kehitysvam-          tyishuollosta annetun lain 11 §:n mukaan so-
13094: maisten erityishuoltopalveluja tarjoavat toimin-      siaalihallituksen suostumuksella lääninhallituk-
13095:  tayksiköt sijaitsevat Loimaalla, joka kuuluu Var-    sia kuultuaan tehdä toisen erityishuoltopiirin
13096: sinais-Suomen erityishuoltopiiriin ja Forssassa,      kuntainliiton kanssa sopimuksen toimintayksi-
13097:  joka kuuluu Ypäjän kanssa samaan Etelä-Hä-           kön käyttämisestä yhteisesti, edellyttäen, että
13098: meen erityishuoltopiiriin. Loimaalla on 30-paik-      järjestely on valtakunnallisen erityishuoltosuun-
13099:  kainen päivähuoltola. Forssassa on noin 20-          nitelman mukainen. Näin ollen valtioneuvoston
13100: paikkaisen suojatyökeskuksen lisäksi 10-paik-         päätös erityishuoltopiireistä ei estä Ypäjän kun-
13101: 4                                             1977 vp.
13102: 
13103: taa edelleen käyttämästä Paimion keskuslaitok-       tyisiä syitä, jotka puoltaisivat poikkeamista lää-
13104: sen tarjoamia erityishuoltopalveluja edellä mai-     ninjaosta ja Ypäjän siirtämistä pois Etelä-Hä-
13105: nitun ylimenokauden ajan ja tämän jälkeenkin,        meen erityishuoltopiiristä. Mikäli tulevat hallin-
13106: mikäli se erityishuoltopalvelusten tarkoituksen-     nolliset järjestelyt sitä vaativat, voidaan piiri-
13107: mukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista.     jakopäätöksen tarkistamiseen myöhemmin pa-
13108:   Edellä esitetyn perusteella ei Ypäjän kunnan       lata.
13109: osalta tässä vaiheessa voida löytää sellaisia eri-
13110:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1977.
13111: 
13112:                                                                Ministeri Olavi Martikainen
13113:                                                N:o.273                                                5
13114: 
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
13119: 
13120:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Södta Tava.stlands specialomsorgsdistrikt. I
13121: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Loimaa finns en dagvårdsanstalt med 30platser.
13122: av den 23 september 1977 till vederbörande             I Forssa finns utöver den skyddade arbets-
13123: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         centralen med 20 platser en ttäningsskola med
13124: jande av riksdagsman Perho m. fl. ställda spörs-       10 platser och en specialavdelning av internat-
13125: mål nr 273:                                           typ vid Ronni centralanstalt, likaså med 10
13126:                                                        platser. Då träningsskolan, den skyddade ar-
13127:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             betscentralen och internatet måste anses utgöra
13128:        vidta för att ändra det för Ypäjä kom-          en med tanke på förverkligandet av special-
13129:        muns del i enlighet med lagen om ut-           omsorgerna om utvecklingsstörda ändamålsenlig
13130:        vecklingsstörda fattade beslutet om             helhet, måste de specialomsorgstjänster som
13131:        distriktsindelning och för att hejda och        finns i Forssa i detta skede anses vara mång-
13132:        klarlägga den ogynnsamma utvecklingen           sidigare än de specialomsorgstjänster som finns
13133:        för sagda kommuns del?                         i Loimaa. Att specialomsorgstjänsterna skulle
13134:                                                        vara outvecklade kan alltså inte användas som
13135:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ett särskilt skäl för att avlägsna Ypäjä kommun
13136: samt anföra följande:                                  ur Södra Tavastlands specialomsorgsdistrikt.
13137:    Enligt 6 § 1 mom. lagen angående special-              En central princip i lagen angående special-
13138: omsorger om u tvecklingss törda ( 519/7 7 ) skarll     omsorger om utvecklingsstörda är, att de
13139: specialomsorgsdistrikten, såframt av speciella        tjänster som där avses skall vara sekundära. Så-
13140: skäl ej annat följer, anpassas tili länsindel-         lunda borde alltså även de utvecklingsstörda i
13141: ningen, likväl med beaktande av länsindel-            första hand utnyttja bl. a. normala hälso- och
13142:  ningens utvecklingsbehov. De kommuner som             sjukvårdstjänster. Ypäjä kommun tillhör Syd-
13143: utgör ett specialomsorgsdistrikt är medlemmar         västra Tavastlands kommunalförhund för folk-
13144:  i kommunalförbundet för specialomsorgsdist-          hälsoarbete, tili vilket även Forssa, Jokioinen,
13145: riktet.                                               Humppila och Tammela kommuner hör. Vad
13146:     Genom statsrådets beslut 2. 9. 1977 har lan-       Ypäjä kommun beträffar är tillgången till nor-
13147: det indelats i specialomsorgsdistrikt. Tili grund      mala hälsovårdstjänster för de utvecklingsstörda
13148:  för distriktsindelningen har lagts den hittillsva-   häst tryggad genom att Ypäjä tillhör samma
13149: rande indelningen i samarbetsområden för om-          specialomsorgsdistrikt som nämnda kommuner
13150:  sorger om utvecklingsstörda. Distriktsindel-         i Tavastehus Iän.
13151: ningen avviker från de nuvarande kommunal-                Med stöd av 21 § lagen om införande av
13152:  förbundens områden endast för några kom-              lagen angående specialomsorger om utvecklings-
13153: muners del. Av dessa kommuner är Ypäjä en.            störda får en kommun, som innehar special-
13154:  Ypäjä kommun, som är belägen inom Tavaste-           omsorgsplatser vid en verksamhetsenhet, som
13155: hus län, har i nämnda beslut bestämts tillhöra        övergår tili ett annat specialomsorgsdistrikt,
13156: Södra Tavastlands specialomsorgsdistrikt. Ypäjä        fortfarande använda dessa platser under en viss
13157:  kommun har hittills tillhört kommunalförbun-         övergångstid. Bruksrätten räcker i normala fall
13158: det för Pemar centralanstalt, viiken är belägen        tio år. Social- och hälsovårdsministeriet kan
13159:  i Aho och Björneborgs län.                           dock av särskild orsak bevilja förlängning av
13160:    De närmast Ypäjä kommun belägna verksam-            hruksrätten eller också förkorta den. Ä ven efter
13161:  hetsenheter som tillhandahåller specialomsorget      denna övergångstid kan ett kommunalförbund
13162:  för utvecklingsstörda finns i Loimaa, som till-       för specialomsorgsdistrikt med stöd av 11 §
13163:  hör Egentliga Finlands specialomsorgsdistrikt,       lagen angående specialomsorger om utvecklings-
13164: och i Forssa, som i likhet med Ypäjä tillhör           störda, med socialstyrelsens begivande och efter
13165:  087700949V
13166: 6                                           1977 vp.
13167: 
13168: att ha hört länsstyrelserna, med ett annat kom-    målsenliga specialomsorgstjänster är nödvän-
13169: munalförbund för spedalomsorgsdistrikt avtala      digt.
13170: om en gemensam användning av en verksam-              Med anledning av vad ovan sagts kan man
13171: hetsenhet för spedalomsorger, under förutsätt-     inte för Ypäjä kommuns del i detta skede
13172: ning att detta sker i enlighet med den riksom-     finna sådana särskilda skäl, som skulle förorda
13173: fattande planen för specialomsorger. Statsrådets   en avvikelse från länsindelningen och en över-
13174: beslut om specialomsorgsdistrikt hindrar sålun-    flyttning av Ypäjä från Södra Tavastlands spe-
13175: da inte Ypäjä kommun från att använda de av        cialomsorgsdistrikt. Hall nya administrativa
13176: Pemar centralanstalt erbjudna specialomsorgs-      arrangemang så kräver, kan en justering av
13177: tjänsterna under ovannämnda övergångstid och       beslutet om distriktsfördelningen tas upp senare.
13178: även senare, såvida det med beaktande av ända-
13179:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
13180: 
13181:                                                                     Minister Olavi Afartikainm
13182:                                               1977 vp.
13183: 
13184: Kirjallinen kysymys n:o 274.
13185: 
13186: 
13187: 
13188: 
13189:                                   Voutilainen ym.: Normaaliluokilla opiskelevien vaikeavammaisten
13190:                                      lasten opiskelun turvaamisesta.
13191: 
13192: 
13193:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13194: 
13195:    Maamme peruskouluissa opiskelee vaikeasti         menee, että asian hoitaminen silloisen kustan-
13196: näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisia oppilaita         nustason mukaan olisi vaatinut valtiolta lisäme-
13197: normaaliluokilla ns. terveiden oppilaiden rin-       noja vuosittain 175 000 mk, josta siitäkin osa
13198: nalla. Tällainen opiskelu on monestakin syystä       olisi säästynyt muissa menoissa.
13199: tarkoituksenmukaista. Viitaten tässä vain tasa-         Eduskunta on koulutusjärjestelmälain yhtey-
13200: arvoon, inhimillisiin ja ihmisarvoa koskeviin        dessä yksimielisesti hyväksymässään ponnessa
13201: seikkoihin sekä taloudellisiin seikkoihin, erityi-   lausunut tahtonsa, että erityisopetusta kehittä-
13202: sesti vammaisten oppilaiden kehitykselle on          mällä huolehditaan myöskin vammaisten lasten
13203: välttämätöntä, etteivät he tarpeettomasti joudu      opetuksen järjestämisestä. Uudelleen tämä yksi-
13204: eristetyksi normaalista koulu- ja luokkayhtei-       mielinen tahdonilmaisu tuli esille kehitysvam-
13205: söstä.                                               maisten erityishuoltoa koskevan lain käsittelyn
13206:    Jotta vaikeavammaisten oppilaiden opiskelu        yhteydessä.
13207: normaaliluokilla onnistuisi, heidän opiskeluaan         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13208: on tuettava. Kuitenkin nämä, sinänsä vähäiset        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13209: tukitoimenpiteet ovat järjestämättä ja tästä         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13210: syystä useiden vammaisten oppilaiden opiskelu        raavan kysymyksen:
13211: normaaliluokilla uhkaa keskeytyä, koska Opet-
13212: tajien Ammattijärjestö on kieltänyt jäseniään                  Onko Hallitus tietoinen näkö-, kuulo-
13213: osallistumasta normaaliluokilla opiskelevien                ja liikuntavammaisten opiskelun vai-
13214: vammaisten lasten opetukseen.                               keutumisesta peruskoulussa, ja jos on,
13215:    Kouluhallitus on esityksessään 12. 9. 1974                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13216: saattanut epäkohdan opetusministeriön tietoon               siin peruskouluasetuksen säännösten
13217: ja esittänyt, että normaaliluokilla opiskelevien            niin tarkistamiseksi, että normaaliluo-
13218: vaikeavammaisten oppilaiden opiskelu turvattai-             killa opiskelevien vaikeavammaisten
13219: siin lisäämällä peruskouluasetuksen 27 §:ään                opiskelu turvataan?
13220: tätä asiaa koskeva lisämomentti. Esityksestä il-
13221:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
13222: 
13223:                Uki Voutilainen                                   Bror Lillqvist
13224:                Jouko Mäkelä                                      Tellervo Koivisto
13225:                Meeri Kalavaineo                                  Salme Myyryläinen
13226:                                         Sinikka Luja-Penttilä
13227: 
13228: 
13229: 
13230: 
13231: 087700950W
13232: 2                                             1977 vp.
13233: 
13234: 
13235: 
13236: 
13237:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13238: 
13239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          söstä ja toveripiiristään. Vaikeavammaisten ope-
13240: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     tuksen onnistuminen normaaliluokilla saattaa
13241: mies, olette kirjeellänne 23 päivänä syyskuuta      vaatia erilaisia tukitoimenpiteitä, muun muassa
13242: 1977 n: o 177 8 lähettänyt valtioneuvoston asian-   ajoittaista erityisopetusta ja tukiopetusta. Voi-
13243: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        massa olevien säännösten mukaan erityis- ja tu-
13244: Uki Voutilais·en ym. tekemän seuraavan kysy-        kiopetuksen antaminen vaikeavammaisille pe-
13245: myksen n:o 274:                                     ruskoulussa onkin mahdollista. Heillä ei kui-
13246:                                                     tenkaan ole mitään omaa tuntikiintiötä tätä
13247:           Onko Hallitus tietoinen näkö-, kuulo-     opetusta varten, vaan he ovat tässä suhteessa
13248:        ja liikuntavammaisten opiskelun vai-         olleet samassa asemassa kuin muutkin perus-
13249:        keutumisesta peruskoulussa, ja jos on,       koulun oppilaat. Tämän vuoksi kouluhallitus
13250:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      onkin esittänyt peruskouluasetuksen muutta-
13251:        siin peruskouluasetuksen säännösten          mista siten, että vaikeavammais'ille voitaisiin an-
13252:        niin tarkistamiseksi, että normaaliluo-      taa yksilöllistä tukiopetusta oppilasta kohden
13253:        killa opiskelevien vaikeavammaisten          enintään kahta viikkotuntia vastaavana aikana.
13254:        opiskelu tUrvataan?                             Edellä tarkoitetulla ylimääräisellä tukiopetuk-
13255:                                                     sella vaikeavammaisten opiskelu ja opetus il-
13256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      meisesti ainakin jossakin määrin helpottuisi. Se
13257: seuraavaa:                                          ei kuitenkaan yksin tuo ratkaisua asiaan. Vai-
13258:    Vaikeasti näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisten    keavammaisten opetuksen järjestäminen koko-
13259: opetus on pääsääntöisesti järjestetty erityiskou-   naisvaltaisesti nykyistä tarkoituksenmukaisem-
13260: luissa ja -luokilla, joissa tänä lukuvuonna oppi-   maksi vaatii vielä lisäselvityksiä. Parhaillaan on-
13261: lasmäärä on noin 1 300. Osa vaikeavammaisia         kin kahdessa työryhmässä vireillä peruskoulu-
13262: opiskelee peruskoulun niin sanotuilla normaali-     ja lukiolainsäädännön kokonaisuudistus sekä pe-
13263: luokilla. Oppilaita, joille vamman vaikeusaste      ruskouluopetuksen ja kehitysvammaisten eri-
13264: aiheuttaa oleellista haittaa opiskelussa, on nor-   tyishuollosta viime kesänä annetussa laissa tar-
13265: maaliluokilla tänä lukuvuonna noin 270, joista      koitetun harjaantumisopetuksen niveltäminen
13266: täysin sokeita 14, erittäin vaikeasti kuulovam-     toisiinsa. Näiden työryhmien eräs tärkeimmistä
13267: maisia noin 30 ja erittäin vaikeasti liikuntavam-   tehtävistä on aikaansaada tarkoituksenmukaiset
13268: maisia noin 20.                                     säännökset erilaisten vaikeavammaisten opetuk-
13269:    Vaikeavammaisen opiskelu normaaliluokassa        sen järjestämiseksi.
13270: voi aiheuttaa opettajalle jonkin verran lisätyötä      Jos koululautakunta sijoittaa vaikeavaro.mai-
13271: ja hidastaa luokan muiden oppilaiden opetusta.      sen peruskoulun normaaliluokkaan, ei opettaja
13272: Toisaalta vaikeavammais·en opetus normaaliluo-      opetusministeriön käsityksen mukaan voi kiel-
13273: kalla saattaa olla tarkoituksenmukaista hänen       täytyä opettamasta häntä. Selvää on, että opetta-
13274: itsensä ja yhteiskunnan kannalta. Tällöin vam-      jan myönteinen suhtautuminen vaikeavammai-
13275: mainen voi asua kotonaan eikä hän joudu vam-        seen on eräs menestyksellisen opetuksen edel-
13276: mansa vuoksi erilleen normaalista kouluyhtei-       lytys.
13277:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1977.
13278: 
13279: 
13280:                                                                   Opetusministeri Kristian Gestrin
13281:                                               N:o 274                                                 3
13282: 
13283: 
13284: 
13285: 
13286:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13287: 
13288:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       av olika slag, bland annat periodisk specialun-
13289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        dervisning och stödundervisning. Enligt gällande
13290: se nr 1778 av den 23 september 1977 tili            stadganden är det också möjligt att i grund-
13291: vederbörande medlem av statsrådet översänt          skolan ge de svårt handikappade special- och
13292: följande av riksdagsman Uki Voutilainen m.fl.       stödundervisning. De handikappade har dock
13293: undertecknade spönsmål nr 27 4:                     ingen egen timkvot för sådan undervisning, utan
13294:                                                     har i detta hänseende befunnit 'sig i samma situa-
13295:          Är Regeringen medveten om den för-         tion som övriga elever i grundskolan. På grund
13296:        svårade skolgången i grundskola för          härav har skolstyrelsen gjort en framställning
13297:        synskadade, hörselskadade och rörelse-       om en sådan ändring av grundskolförordningen,
13298:        hindrade, och om så är fallet,               att det skulle bli möjligt att ge de svårt handi-
13299:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kappade individuell stödundervisning under en
13300:        en sådan justering av stadgandena i          tid som motsvarar högst två veckotimmar per
13301:        grundskolförordningen, att skolgången i      elev.
13302:        normalklass tryggas för svårt handikap-         Med den ovan avsedda extra stödundervis-
13303:        pade?                                        ningen skulle skolgången och undervisningen
13304:                                                     för svårt handikappade uppenbarligen bli åt-
13305:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       minstone något lättare. Enbart med extra stöd-
13306: samt anföra följande:                               undervis·ning löser man dock inte frågan. En
13307:    Skolgången för svårt synskadade, hörselska-      genomgripande omorganisering av undervis-
13308: dade och rörelsehindrade har i regel ordnats        ningen för svårt handikappade i avsikt att göra
13309: i skolor och klasser för specialundervisning, där   den mera ändamålsenlig än för närvarande krä-
13310: elevantalet under detta läsår är ungefär 1 300.     ver ytterligare tilläggsutredningar. I detta nu
13311: En del av de svårt handikappade går i grund-        arbetar två arbetsgrupper med en totalreform av
13312: skolans s.k. normalklasser. I år finns det i nor-   lagstiftningen om grundskolan och gymnasiet
13313: malklasserna ca 270 elever med sådan invali-        och med frågan om samordning av grundskol-
13314: ditetsgrad som vållar väsentliga svårigheter i      undervisningen och den träningsundervisning,
13315: skolgången, av dem 14 helt blinda, synnerligen      som avses i den s·enaste sommar givna lagen
13316: svårt hörselskadade ungefär 30 och synnerligen      angående specialomsorger för utvecklingsstörda.
13317: svårt rörselsehindrade ungefär 20.                  En av de allra viktigaste uppgifter för dessa
13318:    De svårt handikappades skolgång i normal-        arbetsgrupper är att få tili stånd ändamålsenliga
13319: klass kan i någon mån medföra extra arbete för      stadganden angående organiseringen av under-
13320: läraren och brorosa upp undervisningen för klas-    visningen för svårt handikappade av olika slag.
13321: sens övriga elever. A andra sidan kan undervis-        Om skolnämnden placerar en svårt handi-
13322: ning av en svårt handikappad elev i normalklass     kappad elev i grundskolans normalklass, kan lä-
13323: vara ändamålsenlig för eleven själv och för sam-    raren inte enligt undervisningsministeriets upp-
13324: hället. Den handikappade kan då bo hemma och        fattning vägra att ge eleven undervisning. Klart
13325: behöver inte för sitt handikapps skull bli av-      är, att lärarens positiva inställning tili den svårt
13326: skuren från normal skolgemenskap och sin kam-       handikappade är en förutsättning för fram-
13327: ratkrets. En lyckad undervisning för svårt han-     gångsrik undervisning.
13328: dikappade i normalklass kan kräva stödåtgärder
13329:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
13330: 
13331: 
13332:                                                           Undervisningsminister Kristian Gestrin
13333:                                                        1977 vp.
13334: 
13335: Kirjallinen kysymys n:o 275.
13336: 
13337: 
13338: 
13339: 
13340:                                         Mikkola: Sotilasavustuslain soveltamisen epäkohdista.
13341: 
13342: 
13343:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle:
13344: 
13345: ·.' Sotlläsavustu'sbiri (566/48 ) 1 .§ :n mukaan              tamaan asevdvoHisuutfåttn }o&tiiirf ~tä':: tYk-
13346: vakinit'is~ssa palveluksessa olevan aseveivQllisen            käyksen jälkeen iäkkäämpanif ja jo ~eeffi.:
13347: omaiselle annetaan valtion varoista aVu-stusta                senä, on hänen muukin. t~loridelli:nen åseni-
13348: seiF' mukaan· ·kuin · jälj~mpitnä < säädetli!fu. Lain         tuona ajanlrohfäna · tunt~sti Heikeiity,nyt.: :' :: :;
13349: &-·~:n mukaan ;tässä laissa tarkoitettua avus·                  ·Ei voi kokea ' oilk:udenmukais,enå ,· ]ti~'-~iä's;ii
13350: tusta on haettava sen kunnan sosiaalilautakun-                arvoisena sellaista . lain ' sp:ieltiuntstal;      ~ :~~          erili
13351: nal.#•• j()flka- al"Ueella. li-vustukseen ' (}ikf!\l~~tulla   massa yksikössä palvelevien i.nntfä eri'lciliiffi.%t~
13352: @ v-ar~inaine1.1· as.Un.t!?. ja: koti, ·i\w.stu~: haki-       kotoisin olevien asevelvollisten omaiset saavat
13353: jlil~a, .on. ;rnyös · valitu.soikeus·lääninhallitukseen.      eri perustein ia timtuvasti··-tdisi'struttj poiketen
13354:     -.-Se:tilasavustuslain 4 §,;n -2 momentin (658/           sotilasavustusta: Mitä ori· kof:iit.iullfrien' 'asumis-
13355: QS) mu~aa.n. so§iaali- ja tervey~mWsteriö vah-                taso, jos asianomais.ill;r' ei _.Ole' ~mahdolli­
13356: vist!lfl yle,set :PetVst~tc sotila;sa,vust:qksen suu~         suutta? Jos- asurmo~a 'sattuu .. olemaan suuri
13357: ruu<fen -määl'it~eletr1is~ä varten, -~Näihin yleisiin         velka, ei liene koqtuullista:·'että, ®iii': suuren
13358: perusteisiin kuuluu paitsi perusavust~. jonka                 velan korkoja . ei .'paikkaktinrian '· sciSiaälilauta-
13359: suuruvs .. on. sido Hu . kansaneläkkeen· tukiosan             kunta tulkitse -'~htuullfsiksP->~ ja' siteri;-'rangais-
13360: ni~äi:'äiin, . asiuniskustannusteri korvaa)llinen ja          taan.tukasevelv:ollist~ j~h~~Il,,J?~th~~2ä~?~,.-~~a
13361: eri haken;uikse,sta ·m,yönnettäväf. åvusttlkset.              avus · set Jaetaan yutelststä vamul'l ·vatotsta,
13362:   ·. _S.os1aflli- ja terveysministeriön (viimeksi maa-        olisi paikallaan, että .k4n.nille aortettäiSif4 m}l5s'
13363: liskuun 20 päivänä . ja lökakuim 8 päivänä                    riittävän yhdenmukaiset ohjeet' J~or\racl '~smn­
13364:  1974J vahvistamissa perusteissa on ~:Yksityis­               ömaisten · tödeHiset ritenet}rkSet . å~~~
13365: kontaises~i selvitetty asumisJ{ustannuksiin vai-              den ajalta.          ·   ' ': ·     ' .. ·• · ·, '''' 1
13366: kuttavat tekijät. Kuitenkin täysin asi!lll()maisen               Edellä esitetYn ·perusteella ·ia;'+altibpai:\i'äjaf'-
13367:  l).uiman harkinta- ja päätösvlJt~än .jää ns. koh-            jestyksen ·3'7'§~ri-1 momentclin vil,tätin''emtän'
13368: tuullisen asumistason määrääminen. TäSsä koh-                 valtioneuvostOn • asiariomajsen -· jä~erien-' 'våstiittd~·
13369:  din >onkin lain soveltamisen eräs..paliimp.i:J epä-          vaksi seuraavan kfsyinyksefi:· -· ·.- - .. ~ < : · ~: :.
13370:  kohtia. Samoin harkinnan varaan. jäävat eri
13371: håkero.tiksesta myönnett.avät- avtistukset, ·joiden                       On:io• HallitUs ;iiei:Oirieri: iotHq~hs­
13372:  "kohtuullisuus" näyttää·..eri sosiaalilautakuntien                    tuslaiJi soveltamisen ' kiJ:jiVUucMSfå~;'~tf
13373:  p~ätöksiSsä olevan. SUQresti _toisistaan pOikkea-                     kunriissa; ja' jo!(oh; ~, · · · · · ••·. ::;-~:;.,~::·::
13374:  vaa. .                     . .                        .                  mita Hallitus . aiköo' tehdä' 'täll3ikell
13375:      \Äsurrtiskusta:nntiksia kÖskeva: avustus· kohdis-                 ase~lvollisen,' ,ja:·.Ji~ri'otriiti~'-'~är
13376:  tim· eritdfin ~tärkeänä perheelliseen asevehroUt-                    ·IotldBlfsta> asetnlla · kO~ari "ef?)i'ot~::;
13377:  seen; Mikäli a_siam:)_m~IJ?iti ,<irr jqutu~ut:~uorit-                aentitulctlfs-Waerii'fiöi'Sta~l? ,-,;:;"'::·!3
13378:                                                                                                        '..': ~~:~ .;..t:. ~·   :~ . ;!·' ,· :J':(t~,~i.J':<~
13379: 
13380:       ; Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977, •
13381: 
13382:                                                    Saara MikkOla
13383: 
13384: 
13385: 
13386: 
13387: 087700951X
13388: 2                                             1977 vp.
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393:                          Ed u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13394: 
13395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että asunnossa saa keittiön lisäksi olla enintään
13396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huone henkilöä kohti asevelvollinen itse mu-
13397: olette 23 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn             kaan luettuna.
13398: kirjeenne .. ohella toimittanut valtioneuvoston          Käyvän vuokratason ja kohtuullisen asumis-
13399: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tason ylittävistä asumiskustannuksista ei sotilas-
13400: edustaja Mikkolan .näin kuuluvasta kirjallisesta      avustusta yleensä voida suorittaa.
13401: kysymyksestä n:o 275:                                    Asumiskustannuksiin kuuluvat vuokra, vuok-
13402:                                                      ranvastike, asunnon hankkimisesta aiheutuneen
13403:            Onko Hallitus tietoinen sotilasavus-      velan korot, valosta ja lämmöstä aiheutuneet
13404:       . tuslain soveltamisen kirjavuudesta eri       kustannukset, mikäli ne eivät sisälly vuokraan
13405:         kunnissa, ja jos on,                         tai vuokranvastikkeeseen, sekä omakotitalon
13406:            mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisen       osalta lisäksi säännönmukaiset ylläpitokustan-
13407:         asevelvollisen ja hänen omaistensa ta-       nukset kuten nuohous- ja tiemaksut, palovakuu-
13408:         loudellista asemaa koskevan epäoikeu-         tusmaksut jne."
13409:         denmukaisuuden poistamiseksi?
13410:                                                          Ottaen huomioon vallitsevan asuntopulan on
13411:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pidetty periaaHeena perheen asunnon säilyttä-
13412: vasti seuraavaa:                                     mistä. Pyydettäessä on edellisten ohjeiden li-
13413:    Sotilasavustuslain (566/48) 4 §:n 1 mo-           säksi sekä suullisesti että jossakin tapauksessa
13414: mentin .mukaan sotilasavustuksena annetaan sii-      myös kirjallisesti ilmoitettu, että asunnon hank-
13415: hen oikeutetulle avustus, joka turvaa hänen          kimisesta aiheutuneen velan korot maksetaan
13416: henkilökohtaisia olosuhteitaan ja paikallisia olo-   todellisena. Kohtuuttoman korkeana korkome-
13417: ja vastaavan kohtuullisen ·toimeentulon. Sosiaali-   noja voidaan pitää vain siinä tapauksessa, että
13418: ja terveysministeriön tehtävänä on vahvistaa         asunto suuruudeltaan ylittää ohjeissa esitetyn
13419: yleiset perusteet sotilasavustuksen suuruuden        suosituksen.
13420: määrittelemistä varten.                                 Edelleen kysymyksen perusteluissa esitetään,
13421:    Kw) kysymyksen perusteluissa. esitetään, että     että eri hakemuksesta myönnettävät avustukset
13422: asumiskustannusten kohtuullisuus .·jää asian-        jäävät sosiaalilautakunnan harkinnan varaan,
13423: omaisen kunnan harkinta- ja päätösvaltaan, on        mistä johtuen avustusten määrä suuresti poik-
13424: syytä todeta, että sosiaali, ja terveysministeriön   keaa toisistaan eri paikkakunnilla.
13425: vahvistamieri perusteiden mukaan kunnille on            Edellä mainitussa sosiaalihallituksen yleiskir-
13426: sosiaallhallitukseri 18. 12. 1974 antamassa yleis-   jeessä luetellaan sotilasavustuksena suoritettavia
13427: kirjeessä .annettu. asumiskustannuksiin nähden       erityismenoja, joita ovat sairauskustannukset,
13428: seuraavat ohjeet:                                    aikuisten erityiset vaatemenot - lasten vaate-
13429:    "Perusavustuksen lisäksi annetaan kussakin        tusmenot katsotaan hankittavan lapsilisällä -
13430: avustustapauksessa todelliset, enintään paikka-      lapsen hoitokustannukset, kun äiti on hyväk-
13431: kunnan käyvän vuokratason mukaiset ja koh,           syttävästä syystä estynyt häntä hoitamasta,
13432: tuullista asumistasoa vastaavat asumiskustan-        hautauskulut, vakuutusmaksut sekä avustuk-
13433: nukset valoineen ja lämpöineen.                      seen oikeutetun opintolainojen korot.
13434:    Käyväliä vuokratasolla tarkoitetaan paikka-          Erityismenojen suhteen ei voitane antaa yksi-
13435: kunnalla yleisesti maksettavia vuokria ottaen        tyiskohtaisia ohjeita, vaan on katsottava, että
13436: huomioon asunnon koko, ikä ja varustetaso.           jos anomus huomattavasti ylittää kohtuuden
13437:    Kohtuullisella asumistasolla ymmärretään,         määrältään ja kus•tannuksiltaan tai muutoin käy
13438: selville, että hakija ei ole avustuksen tarpeessa,   joissakin kunnissa ahtaasti, mikä aiheuttaa sen,
13439: tulee sosiaalilautakunnan harkintavalta kysy-        että asevelvollisten omaiset joutuvat eriarvoi-
13440: mykseen vain poikkeustapauksessa.                    seen asemaan heidän asuinkunnastaan johtuen.
13441:    Tehdyn eduskuntakyselyn ja myös muissa            Sosiaalihallituksessa valmistellaan kunnille en-
13442: yhteyksissä esiintulleiden seikkojen perusteella     tistä yksityiskohtaisempia ohjeita sotilasavustus-
13443: on käynyt ilmi, että annettuja sotilasavustus-       lain tulkinnasta esiintyvien epäkohtien korjaa-
13444: lain soveltamista koskevia ohjeita tulkitaan         miseksi.
13445:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1977.
13446: 
13447: 
13448:                                                                       Ministeri Olavi' Martikaitfen____ ,   1
13449: 4                                               1977 vp.
13450: 
13451: 
13452: 
13453: 
13454:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13455: 
13456:    I <it!t syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Med skälig boendestandard förstås, att i
13457: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           bostaden utöver kök får finnas högst ett rum
13458: av den 23 september 1977 tili vederbörande             per person, den värnpliktige själv medräknad.
13459: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 För boendekostnader som överstiger den
13460: följande av riksdagsman Mikkola ställda spörs-          gängse hyresnivån och en skälig boendestandard
13461: mål nr 275:                                            kan militärunderstöd i allmänhet inte erläggas.
13462:                                                           Tili boendekostnaderna hör hyra, hyresveder-
13463:            Är Regeringen medveten om den va-           lag, räntor på skuld för anskaffande av bo-
13464:         rierande tiliämpningen av militärunder-        staden, kostnader för lyse och värme, såvida
13465:         stödslagen i olika kommuner, och om            de inte ingår i hyran eller hyresvederlaget, samt
13466:         så är fallet,                                  för egnahemshus dessutom regelmässiga under-
13467:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        hållskostnader såsom sotnings- och vägavgifter,
13468:         ta för att avlägsna denna orättvisa som        brandförsäkringspremier osv."
13469:         gäller värnpliktigas och deras anhörigas
13470:         ekonomiska ställning?                             Med beaktande av den rådande bostads-
13471:                                                        bristen har principen varit att familjen skall
13472:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          kunna behålla sin bostad. På begäran har ut-
13473: samt anföra följande:                                  över ~vanstående direktiv både muntligen och
13474:    Enligt 4 § 1 mom. militärunderstödslagen            i vissa fall även skrifdigen meddelats, att
13475: (566/48) utgår såsom militärunderstöd åt den,          räntan på skuld för anskaffande av bostad
13476: som är berättigad därtili, ett understöd vilket        erläggs tili verkligt belopp. Ränteutgifterna
13477: tryggar en skälig utkomst som motsvarar hans           kan anses vara oskäligt höga endast i det fall,
13478: personliga omständigheter och de lokala för-           att bostadens storlek överstiger rekommenda-
13479: hållandena. Det ankommer på social- och hälso-         tionen i direktiven.
13480: vårdsministeriet att fastställa de allmänna grun-         Vidare anförs i motiveringen tili spörsmålet
13481: derna för bestämmande av militärunderstödets           att understöd som beviljas på särskild ansökan
13482: belopp.                                                blir beroende av socialnämndens prövning, av
13483:    Då det i motiveringen tili spörsmålet an-           viiken anledning understödens belopp storligen
13484: förs, att vederbörande kommun kan pröva och            avviker från varandra på olika orter.
13485: bestämma huruvida bostadskostnaderna är oskä-             1 socialstyrelsens ovannämnda cirkulär upp-
13486: liga, är det skäl att konstatera, att i enlighet       räknas de särskilda utgifter som erläggs såsom
13487: med de grunder social- och hälsovårdsministe-          militärunderstöd. Sådana utgifter är sjukkost-
13488: riet fastställt följande direktiv har utfärdats tili   nader, särskilda utgifter för kläder för vuxna
13489: kommooerna genom socialstyrelsens cirkulär             - det anses att barnens kläder skaffas med
13490: 18. 12. 1974:                                          barnbidragen - , kostnader för vård av barnet
13491:    "Utöver grundunderstödet utbetalas i ettvart        då modern av godtagbart skäl är förhindrad
13492: understödsfall de verkliga boendekostnaderna,          att sköta det, begravningskostnader, försäkrings-
13493: beräknade högst enligt ortens gängse hyresnivå         premier samt räntor på understödsberättigads
13494: och svarande mot skälig boendestandard, in-            studielån.
13495: klusive lyse och värme.                                   Vad de särskilda utgifterna beträffar är
13496:    Med gängse hyresnivå avses de hyror som             det knappast möjligt att ge detaljerade direktiv,
13497: allmänt betalas på orten med beaktande av              utan man måste anse, att om ansökan tili sitt
13498: bostadens storlek, ålder och utrustningsnivå.          belopp och sina kostnader avsevärt överstiger
13499:                                            N:o 275                                              5
13500: 
13501: vad som är skäligt, ellet det annars framgår     toikas snävt, vilket leder till, att de värnplik-
13502: att den sökande inte är i behov av understöd,    tigas anhöriga blir försatta i olika ställning
13503: kommer socialnämndens rätt att pröva ärendet     beroende av hemkommun. Vid socialstyrelsen
13504: endast i undantagsfall i fråga.                  håller man på att uppgöra ännu mera detalje-
13505:    Det ställda spörsmålet och fakta som fram-    rade direktiv till kommunerna än tidigare om
13506: kommit även i andra sammanhang har utvisat,      tolkningen av militärunderstödslagen, i avsikt
13507: att de direktiv som utfärdats om tillämpningen   att rätta tili de missförhållanden som före-
13508: av militärunderstödslagen i vissa kommuner       kommer.
13509:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
13510: 
13511: 
13512:                                                                   Minister Olavi Martikainen
13513: 
13514: 
13515: 
13516: 
13517: 087700951X
13518:                                                 1977 vp.
13519: 
13520: Kirjallinen kysymys n:o 276.
13521: 
13522: 
13523: 
13524: 
13525:                                    Tennilä: Kemi Oy:n toiminnasta.
13526: 
13527: 
13528:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13529: 
13530:     Kemi Oy:n johto on ilmoittanut pakkolo-            rastaan alensi työläisten palkkoja. Yhtiön välin-
13531: mauttavansa 23. 11. 1977 lähtien kahdeksi vii-         pitämättömyyttä Lapin työväkeä kohtaan osoit-
13532: koksi 1 900 yhtiön työntekijää. Lisäksi yhtiön         taa myös se, että yhtiö on suuntautunut ulko-
13533: johto on uhannut uusilla pakkolomilla ensi vuo-        maiseen toimintaan, vaikka uusien työpaikkojen
13534: den puolella ja ilmoittanut samalla siirryttävän       tarve nimenomaan Lapissa olisi mitä suurin.
13535: lyhennettyyn työviikkoon joulukuusta lähtien.          Kemi Oy on nimittäin ostanut tehtaan Länsi-
13536:     Kemi Oy:n johto perustelee toimenpiteitään         Saksasta yhdessä A. Ahlström Oy:n kanssa.
13537: liiketaloudellisilla syillä. Näille perusteluille ei   Osnabriickissa sijaitsevassa tehtaassa tuotetaan
13538: yhtiön toimintakertomus vuodelta 1976 kuiten-          erikoispaperia ja aaltopahvia.
13539: kaan anna vahvistusta. Vuosikertomuksen mu-                Vaikka Kemi Oy:n pakkolomautuspäätös
13540: kaan yhtiön liikevaihto oli v. 1976 jo 429,88          liittyykin yhtiön aikaisemminkin harjoittamaan
13541: milj. mk, kun se edellisvuonna oli ollut 378,88        työväenvastaiseen linjaan, ei se silti tietenkään
13542: milj. mk. Liikevaihto oli siis kasvanut 13,5 %,        ole hyväksyttävissä, sillä pakkolomautus aiheut-
13543: viennin osalta liikevaihto oli kasvanut jopa           taa työläisille ja pienituloisille toimihenkilöille
13544: 17 % ! Tänä vuonna kapitalistit ovat saaneet           toimeentulohuolien lisääntymistä ja kasvavaa
13545: hyödykseen vielä kaksi devalvaatiotakin.               epävarmuutta. Tämän vuoksi myös hallituksen
13546:     Kemi Oy:n pakkolomautuspäätöksen ja uusil-         on puututtava asiaan. Kuten tämäkin tapaus
13547: la pakkolomautuksilla uhkailemisen tarkoituk-          osoittaa, kapitalistien kasvava tukeminen ja
13548: sena onkin tosiasiassa lannistaa työläisten tais-      kapitalistien vaatimuksiin alistuminen ei tuo
13549: telutahtoa lisäpalkankorotusvaatimust~n saades-        ratkaisua työläisten ongelmiin. Eteenpäin voi-
13550: sa yhä laajempaa kannatusta. Lisäksi tällä pak-        daan päästä vain siten, että hallitus välittö-
13551: kolomautuspäätöksellä (ja muilla tulevilla vas-        mästi ryhtyy toimenpiteisiin, joilla tämänkaltai-
13552: taavilla toimilla) tavoitellaan myös kolmatta          set pakkolomautukset kielletään ja niihin ryhty-
13553: devalvaatiota lyhyen ajan sisällä. Kemi Oy:n           viä yrityksiä rangaistaan.
13554: pakkolomautuspäätös liittyy siis mitä ilmeisim-            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
13555: min STK:n kokonaistaktiikkaan sen pyrkiessä            jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
13556: saamaan itselleen yhä uusia etuisuuksia.               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13557:                                                        seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13558:     Kemi Oy:n pakkolomautuspäätös ei tieten-
13559: kään sinänsä tuo mitään uutta yhtiön toiminta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13560: linjaan, sillä yhtiön koko historia on Kemin ja               ryhtyä estääkseen Kemi Oy:n pakko-
13561: Lapin työläisten riistämisen historiaa. Muis-                 lomautuksen ja tutkiakseen Kemi Oy:n
13562:  tissa on myös vuosi 1949, jolloin yhtiö suo-                 ulkomaista toimintaa?
13563:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13564: 
13565:                                           Esko-Juhani Tennilä
13566: 
13567: 
13568: 
13569: 
13570: 087700970]
13571: 2                                               1977 vp.
13572: 
13573: 
13574: 
13575: 
13576:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13577: 
13578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         metsäteollisuuden lähes kaikkien päätuotteiden
13579: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-         valmistus par'aikaa kannattamattomaan tulok-
13580: hemies, 27 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn             seen.
13581: kirjeenne n:o 1780 ohella toimittanut valtio-             Kemi Oy:tä, jonka toimintaa eduskuntakysy-
13582: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mys koskee, suhdannelama on kohdannut voi-
13583: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuu-          makkaasti edellä mainituista syistä. Yhtiön tuo-
13584: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 276:            tannon pääosa on keskittynyt varsin kapealle
13585:                                                        toimialalle, selluloosan ja kartongin tuotantoon,
13586:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jonka jalostusaste lisäksi on verraten matala.
13587:         ryhtyä estääkseen Kemi Oy:n pakko-             Tämän vuoksi yhtiön markkinointivaikeudet
13588:         lomautuksen ja tutkiakseen Kemi Oy:n           suhdannelaman aikana korostuvat.
13589:         ulkomaista toimintaa?                             Vahvistaakseen toimintamahdollisuuksiaan ja
13590:                                                        vähentääkseen suhdanneherkkyyttä markkinoiu-
13591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nissaan Kemi Oy on pyrkinyt hienopaperi- ja
13592: seuraavaa:                                             pakkausalan tuotantoon, jossa jalostettaisiin yh-
13593:     Metsäteollisuutemme toimintamahdollisuuksia        tiön selluloosaa ja kartonkia. Koska yhtiöllä
13594:  on rajoittanut kansainvälinen lama jo noin kol-       toistaiseksi ei ole ollut mahdollisuuksia jatko-
13595:  men vuoden ajan. Vuoden 1974 lopulla alka-            jalostuslaitoksien rakentamiseen Kemin kaupun-
13596: neet metsäteollisuuden tuotteiden menekkivai-          kiin, yhtiö on osallistunut lähinnä selluloosa- ja
13597: keudet ovat johtaneet huomattaviin tuotannon           kartonkimyynnin edistämiseksi yhdessä A.
13598:  supistuksiin. Vuoden 1976 alkupuolella enna-          Ahlström Oy:n kanssa Saksan Liittotasavallassa
13599: koitiin tällä toimialalla yleisesti jo laman väisty-   sijaitsevan Kämmerer GmbH:n toimintaan, joka
13600: miseen viittaavia merkkejä. Teollisuus kiinnitti       käsittää hienopaperi- ja pakkaustarvikkeiden
13601: odotuksia tällöin markkinointinäkymien paran-          tuotannon. Tämä yhtiö on erikoistunut sähkö-
13602: tumiseen ja siinä tarkoituksessa pyrki pitämään        teknillisiin papereihin, joihin soveltuvaa sellu-
13603: tuotannon käyttöastetta mahdollisimman kor-            loosaa vain Kemi Oy tuottaa Suomessa. Käm-
13604: kealla. Odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet         merer GmbH on ollut Kemi Oy:n asiakas noin
13605: ja markkinatilanne heikkeni entisestään ostaja-        20 vuotta. Kemi Oy:n yhtiöosuus Kämmerer
13606: maissa, paitsi volyymiin nähden, myös eräiden          GmbH:ssa on ;,s. Vuonna 1977 Kämmerer
13607: tuotteiden osalta suunniteltuihin hinnankoro-          GmbH:n arvioidaan ostavan Suomesta sellu-
13608: tuksiin nähden.                                        loosaa 15 500 tonnia ja kartonkia 3 000 ton-
13609:                                                        nia. Kemi Oy:n rahoitusosuus Kämmerer
13610:    Kuluvana vuonna metsäteollisuuden markki-           GmbH:ssa on lähes kokonaan tapahtunut ulko-
13611: nointivaikeudet ovat . jatkuneet. Ulkomainen           maisin lainavaroin. Kemi Oy ilmoittaa ulko-
13612: hintakilpailu on kiristynyt. USA ja Kanada tar-        maisesta toiminnastaan myös Ruotsiin peruste-
13613: joavat selluloosaa ja paperia Suomen perintei-         tun Finn-Ke Ab:n, jonka toiminta keskittyy
13614: sille markkinoille jopa 30-50 % entistä alem-          pääasiassa hirsimökki- ja vapaa-ajantalotuotan-
13615: paan hintaan. Ruotsi on valtion varastotukea           non myyntiin Ruotsissa.
13616: hyväksikäyttäen tarjonnut 10-20% ~uoma.:                  Kemi Oy:n kapasiteetin käyttöasteesta to-
13617: laista tarjontaa halvemmalla. Metsäteollisuuden        detaan seuraavat vertailuluvut:
13618: tuotantokoneiston käyttöasteen arvioidaan ku-
13619: luvana vuonna jäävän noin 50-80 % :iin toi-                                        1975    1976    1977
13620: mialoista riippuen. Kun hintatasossa ei ole voi-         sahatavara               78%     60%     84%
13621: tu saada tarpeellisia korjauksia aikaan ja kus-          myyntiselluloosa         76%     75%     53%
13622: tannustaso on samanaikaisesti noussut, johtaa            kartonki                 70%     83%     72%
13623:                                              N:o 276                                                3
13624: 
13625:    Vuoden 1977 arv1o1tu käyttöaste riippuu            Hallituksen keskeisenä päämääränä on mah-
13626: markkinoinnin kehityksestä loppuvuoden aika-       dollisuuksiensa rajoissa työllisyyden hoitaminen.
13627: na. Vaikka yhtiön kapasiteetin käyttöaste on       Tarkoituksena on tukea yrityksiä niiden vai-
13628: ollut verraten alhainen, yhtiön tuotevarastot      keuksissa laskusuhdanteen voittamiseksi. Halli-
13629: ovat jatkuvasti kasvaneet viime elokuusta seu-     tuksen elvytysohjelmaan sisältyy useita toimen-
13630: raavasti:                                          piteitä tuotantotoiminnan edistämiseksi. Halli-
13631:                                                    tus on varustautumassa uusiin talouspoliittisiin
13632:   - sahatavaravarastot 30 000 m3 :stä 52 000       toimenpiteisiin vaikean taloudellisen ja työlli-
13633:  3
13634: m :iin                                             syystilanteen hoitamiseksi. Hallitus on kuiten-
13635:   - selluloosavarastot 24 000 tonnista 26 000      kin: tietoinen siitä, että esimerkiksi metsäteolli-
13636: tonniin                                            suuden toimintavaikeuksiin kansainvälisestä ti-
13637:   - kartonkivarastot 6 000 tonnista 9 000          lanteesta johtuen on vaikea nopeasti vaikuttaa.
13638: tonniin                                            Työsuhdeturvan parantamista on selvittämässä
13639:                                                    toimikunta, jonka määräaika päättyy marras-
13640:    Kemi Oy on 23. 9. 1977 antanut ennakko-         kuun lopussa. Tämän toimikunnan tarkoituk-
13641: ilmoituksen kemiallisen ja mekaanisen metsä-       sena on valmistella ehdotuksia yleisen työsuhde-
13642: teollisuuden noin 1 850 henkilöä koskevasta        turvan parantamiseksi. Näitten ehdotusten poh-
13643: lomautuksesta, jonka yhtiö on ilmoittanut ta-      jalta tulee hallitus varsin pikaisesti käsittele-
13644: pahtuvan 23. 11.-5. 12. 1977 välisenä aikana.      mään erilaisia vaihtoehtoja työsuhdeturvan pa-
13645: Näillä toimenpiteillä yhtiö ilmoittaa aikaansaa-   rantamiseksi. Pienen ja keskisuuren teollisuuden
13646: vansa noin 15-20 miljoonan markan säästöt,         lomautuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan
13647: joista lähes puolet kertyy tuotantokustannuk-      välttämään myöntämällä valtion varoista ns.
13648: sista ja yli puolet tuotevarastojen pienenemi-     suhdannelainoja, joita voidaan soveltaa yritysten
13649: sestä. Loppuvuoden rahoitusvajauksesta yhtiö       työllisyyspoliittisesta suhdannelainoituksesta 29.
13650: ilmoittaa edellä mainittujen säästöjen kattavan    7. 1976 annetussa laissa mainittuihin toimi-
13651:  ~. Muulla tavoin hoidettavaksi jää -3-3.          aloihin, laissa edellytetyin perustein.
13652:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
13653: 
13654:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
13655: 4                                            1977 vp.
13656: 
13657: 
13658: 
13659: 
13660:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13661: 
13662:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att erforderliga korrigeringar inte har kunnat
13663: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      göras i fråga om prisnivån, medan kostnads-
13664: nr 1780 av den 27 september 1977 tili veder-       nivån samtidigt har stigit, leder tiliverkningen
13665: börande medlem av statsrådet för avgivande äv      av nästan alla skogsindustrins viktigaste pro-
13666: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    dukter i detta nu tili ett olönsamt resultat.
13667: man Esko-Juhani Tennilä ställda skriftliga             Kemi Oy, som berörs i det föreliggande riks-
13668: spörsmål nr 27 6:                                  dagsspörsmålet, har av ovannämnda orsaker
13669:                                                    drabbats hårt av recessionen. Största delen av
13670:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          bolagets produktion. än koncentrerad tili en
13671:        vidta för att förebygga tvångspermitte-     mycket smal sektor, dvs. tillverkning av cellu-
13672:        ring vid Kemi Oy och för att utreda         losa och kartong, i fråga om vilka förädlings-
13673:        Kemi Oy:s verksamhet utomlands?             graden dessutom .är jämförelsevis låg. Tili föijd
13674:                                                    härav skärps marknadsföringssvårigheterna för
13675:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bolaget under en recession ..
13676: samt anföra följande:                                  För att förbättra sina möjligheter att arbeta
13677:                                                    och för · att minska konjunkturkänsligheten i
13678:    Den internationella recessionen har redan       sin marknadsföring har Kemi Oy försökt lägga
13679: under ca tre år begränsat vår skogsindustris       upp en produktion inom finpappers- och em-
13680: möjligheter att arbeta. De avsättningssvårig-      ballagebranschen med sikte på att förädla bo-
13681: heter för skogsindustrins alster som satte in      lagets cellulosa och kartong. Än så länge har
13682: i slutet av år 197 4 har lett tili betydande in-   företaget dock inte haft möjligheter att upp-
13683: skränkningar i produktionen. I början av år        föra anläggningar för fortsatt förädling inom
13684: 1976 bebådade man redan allmänt inom denna         Kemi stad. Bolaget har därför, närmast för att
13685: bransch teeken på att lågkonjunkturen höll på      främja försäljningen av cellulosa och kartong,
13686: att vika. Industrin knöt då förhoppningar tili     tilisammans med A. Ahlström Oy deltagit i
13687: de förbättrade marknadsföringsutsikterna och       den verksamhet som bedrivs av firman Käm-
13688: försökte fördenskull upprätthålla en så hög        merer GmbH i Förbundsrepubliken Tyskland
13689: produktivitetsgrad som möjligt. Förväntningar-     och omfattar produktion av finpapper och em-
13690: na infriades dock inte och marknadsläget för-      ballage. Sistnämnda bolag har specialiserat sig
13691: sämrades alltmera i avnämarländerna, inte bara     på papperstillverkningar för elektrotekniska
13692: i fråga om volymen utan också i fråga om           ändamål och Kemi Oy är det enda företag i
13693: tilltänkta höjningar av priserna.                  Finland som tillverkar härför lämplig cellulosa.
13694:    Skogsindustrins marknadsföringssvårigheter      Kämmerer GmbH har varit kund hos Kemi Oy
13695: har fortsatt under innevarande år. Priskon-        i ca 20 år. Kemi Oy äger Y3 av aktierna i
13696: kurrensen utomlands har skärpts. USA och           Kämmerer GmbH. Under år 1977 beräknas
13697: Kanada offererar cellulosa och papper på Fin-      Kämmerer GmbH köpa 15 500 ton cellulosa
13698: lands traditionella marknader tili priser som      och 3 000 ton kartong från Finland. Kemi Oy:s
13699: understiger de tidigare med upp tili30-50 %.       andel av Kämmerer GmbH: s finansiering har
13700: Sverige har med utnyttjande av statligt lager-     nästan helt skötts med hjälp av utländska lån.
13701: stöd offererat 10-20 % biliigare än Finland.       Kemi Oy uppger också i fråga om sin verk-
13702: Skogsindustrins produktionsmaskineri beräknas      samhet utomlands att i Sverige har grundats
13703: under innevarande år arbeta med en utnyttjad       ett bolag med namnet Finn-Ke Ab. Dess arbete
13704: driftskapacitet av blott ca 50-80 %, beroende      koncentreras främst på uppgiften att sälja
13705: på viiken bransch det rör sig om. På grund av      stockstugor och fritidshus i Sverige.
13706:                                             N:o 276                                              5
13707: 
13708:    Följande jämförelsetal anförs i fråga om       att nämnda inbesparingar täcker :yj av under-
13709: graden av utnyttjad driftskapacitet för olika     skottet i finansieringen för återstoden av året.
13710: tiliverkningar hos Kemi Oy:                       Härutöver måste -3-3 skötas på annat sätt.
13711:                           1975   1976   1977          Det är ett viktigt mål för regeringen att
13712:                                                   sörja för sysselsättningen inom ramen för de
13713:     sågvaror             78% 60% 84%              tili buds stående möjligheterna. Avsikten är
13714:    cellulosa tili avsalu 76% 75% 53%              att stöda företagen i deras svårigheter så, att
13715:     kartong              70% 83% 72%              lågkonjunkturen kan övervinnas. Regeringens
13716:                                                   stimulansprogram innefattar flera åtgärder som
13717:    Hur stor driftskapaciteten kan beräknas bli    syftar tili att främja produktionen. Regeringen
13718: under år 1977 beror på utvecklingen av mark-      håller på att rusta sig för nya ekonomisk-
13719: nadsföringen under slutet av året. Även om        politiska åtgärder för att kunna sköta det i
13720: driftskapaciteten inom bolaget har varit rela-    ekonomiskt hänseende och sysselsättningsmäs-
13721: tivt låg, har bolagets lager av olika produkter   sigt svåra läget. Regeringen är dock medveten
13722: sedan augusti i år hela tiden ökats som följer:   om att det är svårt att snabbt påverka t. ex.
13723:   - lagren av sågvaror från 30 000 m3 tili        skogsindustrins svårigheter på grund av det
13724: 52 000 ml,                                        internationella läget. Frågan om ökat anställ-
13725:                                                   ningsskydd håller på att redas ut av en kom-
13726:   - lagren av cellulosa från 24 000 ton tili      mission, vars uppdrag skall vara slutfört vid
13727: 26 000 ton och                                    utgången av november. Avsikten är att kom-
13728:   - lagren av kartong från 6 000 ton tili         missionen skall utarbeta förslag tili förbättring
13729: 9 000 ton.                                        av det allmänna anställningsskyddet. Regeringen
13730:                                                   kommer att på basen av dessa förslag snabbt
13731:    Kemi Oy varslade den 23 september 1977         behandla olika alternativ i fråga om en för-
13732: om permittering för ca 1 850 anställda inom       bättring av anställningsskyddet. Avsikten är
13733: kemisk och mekanisk träindustri under tiden       att såvitt möjligt försöka undvika permitte-
13734: mellan den 23 november och den 5 december         ringar inom småindustrin och den medelstora
13735: 1977. Bolaget uppger sig härigenom kunna          industrin, genom att av statsmedel beviljas s.k.
13736: spara ca 15-20 milj. mk, varav inemot hälften     konjunkturlån, vilka kan anpassas tili de
13737: vinns genom minskning av produktionskostna-       branscher som nämns i lagen den 29 juli 1976
13738: derna, medan mer än hälften genom att lagren      om sysselsättningspolitiska konjunkturlån tili
13739: av färdiga produkter reduceras. Bolaget uppger    företag enligt de grunder som anges i lagen.
13740:      Helsingfors den 28 oktober 1977.
13741: 
13742:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
13743:                                               1977 vp.
13744: 
13745: Kirjallinen kysymys n:o 277.
13746: 
13747: 
13748: 
13749: 
13750:                                   Forsman: Postin palvelutason heikentämisestä Lappeenrannassa.
13751: 
13752: 
13753:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
13754: 
13755:    Eduskunta otti keväällä 1977 kantaa· postin       moilla alueilla on aikaisemmin ollut luukkuun-
13756: laatikkoonkantokysymykseen ja totesi, ettei          kanto jo parin vuosikymmenen ajan. Näillä
13757: eduskunta hyväksy tehtyjä suunnitelmia pos-          alueilla on siis tapahtunut postin palvelutason
13758: tin laatikkoonkantoon siirtymiseksi omakoti- ja      alenemista.
13759: rivitaloalueilla ja edellytti, että hallitus antaa      Edellä sanottuun ja . valtiopäiväjärjestyksen
13760: posti- ja lennätinhallitukselle ohjeet hyväksyä      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
13761: omakoti· ja rivitaloalueilla luukkuunkanto nou-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13762: datettavaksi kantotavaksi.                           raavan kysymyksen:
13763:    Eduskunnan kannanotosta huolimatta on ai-
13764: nakin Lappeenrannan kaupungin alueella ilmen-                  Onko :tJallitus tietoinen, että postin
13765: nyt, että kaupungin reuna-alueilla on siirrytty             palvelutasoa on heikennetty eräillä rivi-
13766: postin taholta laatikkoonkantoon, vaikka sa-                ja omakotitaloalueilla Lappeenrannassa?
13767:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13768: 
13769:                                           Mauno Forsman
13770: 
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 087700966D
13775: 2                                             1977 vp.
13776: 
13777: 
13778: 
13779: 
13780:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13781: 
13782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37. §:n 1 momentissa        suunnitelma edellytti jakelutavan yhtenäistä-
13783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mistä. Jakeluautoa ei kuitenkaan tuolloin voitu
13784: olette 27 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-         sijoittaa ja suunnitelman toteuttaminen siirtyi
13785: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-         tämän vuoden syyskuuhun.                   ·
13786: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-            Eduskunnan 13. 4. 1977 hyväksymän pon-
13787: taja Mauno Forsmanin näin kuuluvasta kirjalli-         nen johdosta postinjakelu jäädytettiin ·!iilloisen
13788: sesta kysymyksestä n:o 277:                            tilanteen mukaiseksi. Eräistä väärinkäsityksistä
13789:                                                        johtuen ei jakeluauton käyttösuunnitelmaa ·kor-
13790:           Onko Hallitus tietoinen, että postin         jattu muuttunutta tilannetta vastaavasti, vaan se
13791:        palvelutasoa on heikennetty eräillä rivi-     · toteutettiin alkuperäisessä muodossaan. Paitsi
13792:        ja omakotitaloalueilla Lappeenrannassa?         jakelutavan muuttumista eräiden omakotitalojen
13793:                                                        osalta merkitsi se kuitenkin toisaalta palvelu-
13794:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tason parantamista Ajohiekan asuntoaluee11a,
13795: vasti l?euraavaa: · ·                                  jolla siirryttiin postin jakamisessa aikaisemman
13796:    Lappeenrannan postikonttori teki joulukuus-         yhteisen postilaatikon sijasta talokohtaisiii:i laa-
13797: sa 1976 suunnitelman postinjakelun hoitami-            tikoihin.
13798: sesta jakeluautolla Lappeenrannan kaupungin               Posti- ja lennätinhallitus noudattaa edelleen
13799: Kariniemen, Nurminiemen, Hyrymäen, Kouru-              eduskunnan ponnen mukaista periaatetta pidät-
13800: lanmäen ja Myllymäen omakotiasutusalueilla             täytymällä toistaiseksi laatikkoonkannon laajen-
13801: sekä Taipatsaaressa Ajohiekan asuntoalueella.          tamisesta. Lappeenrannan osalta posti- ja len-
13802: Postinjakelun suorittaminen autolla on tarkoi-         nätinhallitus on antanut ohjeet jakelutavan pa-
13803: tuksenmukaista vain niillä alueilla, joilla j,ake-     lauttamisesta entiselleen Ajohiekan asuntoaluet-
13804: lutapa on laatikkoonkanto, joten alkuperäinen          ta lukuunottamatta.
13805:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1977.
13806: 
13807: 
13808:                                                                  Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
13809: 
13810: 
13811: 
13812: 
13813:                                                                                                ,,.
13814:                                                                                                ',;
13815:                                              N:o 277                                                 3
13816: 
13817: 
13818: 
13819: 
13820:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13821: 
13822:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      vid denna tidpunkt inte sättas i trafik och för-
13823: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-       verkligandet av p1anen uppsköts tili september
13824: se av den 27 september 1977 till vederbörande      innevarande år.
13825: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-        Med anledning av den av riksdagen 13. 4.
13826: jande av riksdagsman Mauno Forsman ställda         1977 godkända klämmen nedfrystes postdistri-
13827: spörsmål nr 277:                                   butionssituationen sådan den då var. På grund
13828:                                                    av vissa missförstånd korrigerades inte distri-
13829:           Är Regeringen medveten om att            butionsbilens dispositionsplan att motsvara den
13830:        postens servicenivå har försämrats inom     förändrade situationen, utan förverkligades i
13831:        vissa rad- och egnahemshusområden i         sin ursprungliga form. Förutom en ändring av
13832:        Villmanstrand?                              sättet för distribution till vissa egnahemshus
13833:                                                    innebar planen dock en förbättring av service-
13834:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nivån i Ajohiekka bostadsområde, där man
13835: samt anföra följande:                              övergick från det tidigare systemet med en
13836:    Villmanstrands postkontor uppgjorde i de-       gemensam postlåda tili egna brevlådor för varje
13837: cember 1976 en pian angående postutdelning         hus.
13838: med distributionshi1 i Kariniemi, Nurminiemi,          Post- och te1egrafstyrelsen iakttar fortsätt-
13839: Hyrymäki, Kourulanmäki och Myllymäki               ningsvis den av riksdagens kläm följande prin-
13840: egnahemshusområden i Villmanstrand stad samt       cipen då den tillsvidare avhål1er sig från att
13841: i hostadsområdet Ajohiekka i Taipa1saari. Post-    utvidga lådbrevbäringen. 1 fråga om Villman-
13842: utdelning per hil är ändamålsenlig endast i de     strand har post- och telegrafstyrelsen utfärdat
13843: områden, där distrihutionsformen är lådbrev-       direktiv om att distributionssättet skall återgå
13844: bäring, varför den ursprungliga planen alltså      tili det tidigare, med undantag för Ajohiekka
13845: förutsatte ett förenhetligande av utdelnings-      bostadsområde.
13846: sättet. Någon distributionsbil kunde emellertid
13847:      Helsingfors den 18 oktober 1977.
13848: 
13849: 
13850:                                                                  Tf. trafikmin.ister Eino Uusitalo
13851:                                                1977 vp.
13852: 
13853: Kirjallinen kysymys n:o 278.
13854: 
13855: 
13856: 
13857: 
13858:                                   Junnila ym.: Poliisien miesvahvuuden lisäämistä varten tarvitta-
13859:                                       vista määrärahoista.
13860: 
13861: 
13862:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
13863: 
13864:    Yleisestä turvattomuudesta ja raaoista väki-         Poliisien lisääntyvä läsnäolo pahimmilla häi-
13865: vallanteoista on viime aikoina jälleen saatu         riöalueilla vaatii kuitenkin lisävaroja, eikä nii-
13866: monia pelottavia esimerkkejä. Espoossa alaikäi-      den irrottaminen näinkään tähdelliseen tarkoi-
13867: set htiligaanin alut pahoinpitelivät hengiltä ja     tukseen ole nykyisissä olosuhteissa helppoa. Il-
13868: ryöstivät vanhuksen, joka oli moittinut heitä        meisesti tähän päästään vain, jos budjettia kä-
13869: toisen omaisuuden järjettömästä hävittämisestä.      siteltäessä sovitaan, mistä ajankohtaisesti vä-
13870: Eivätkä tällaiset ilmiöt rajoitu suinkaan vain       hemmän tähdellisestä kohteesta määrärahoja
13871: Helsingin seudulle, vaan tietoja kasvavasta vä-      supistetaan, jotta näin irtaantuvat varat voitai-
13872: kivaltaisuudesta ja rauhattomuudesta tulee eri       siin ohjata poliisivoiman lisäämiseen.
13873: puolilta maata. Niinpä Porissa sikäläisessä sa-         Puoluetuki ja erityisesti erilaisille vain näen-
13874: nomalehdessä muuan nimimerkki kirjoitti äs-          näisesti ei-poliittisille järjestöille osoitettu run-
13875: kettäin värikkään hätähuudon turvattomien            saskätinen piilopualuetuki on eräs tällainen ny-
13876: vanhusten puolesta:                                  kytilanteessa vähemmän tähdellinen kohde, jossa
13877:    "Ovatko Merikarvian ja Isojoen sudet jo           supistuksia voitaisiin tehdä. Tätä pitäisi vaka-
13878: tulleet tänne Poriinkin? Niin vain on, että näitä    vasti harkita sitäkin suuremmalla syyllä, kun
13879: petoja on yhä enemmän eri puolilla kaupunkia.        budjettiesityksessä määrärahoja juuri näihin
13880: Jos ette usko, tulkaa tänne viidenteen kaupun-       tarkoituksiin on lisätty keskimääräistä menojen
13881: ginosaan illalla, tai päivisin esim. Sibeliuspuis-   kasvua paljon enemmän.
13882: toon. Siellä saatte nopeasti huomata, että teiltä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13883: revitään laukku tai kassi ja hyvällä syyllä me-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13884: netät henkesi ... Kaikkialla tuo sama käyttäy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13885: tyminen kuohuttaa ja pelottaa kansalaisia. Ketä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13886: tästä syyttää? Ei virkavaitakaan aina kaikkialle
13887: yllä ... Jospa kokeiltaisiin koiria parin miehen                 Aikooko Hallitus lisääntyvän väki-
13888: kera iltaöistä, niin varmaan tokenee. Uskaltaisi             vallan hillitsemiseksi ryhtyä toimenpi-
13889: edes apteekkiin mennä, kun ei ole puhelinta                  teisiin poliisipartioinnin tihentämiseksi
13890: eikä autoa, jolla pääsisi. Odotan teitä autta-               pahimmilla häiriöalueilla, sekä
13891: maan viidennen osan kadun tarvitsijoita."                        aikooko Hallitus varojen irrottami-
13892:    Kadut ja tiet, puistot ja torit ovat selvästi             seksi tähän tarkoitukseen suositella
13893: tulleet entistä turvattomammiksi rauhallisten                eduskuntaryhmille sellaista menettelyä,
13894: kansalaisten ja varsinkin vanhojen ihmisten liik-            että budjetin eduskuntakäsittelyn yh-
13895: kua iltaisin ja päiväsaikaankin toimittelemassa              teydessä puolueiden tukemiseen avoi-
13896: asioitaan. Poliisien lisääntyvä partiointi mm.               mesti tai ns. piilopuoluetuen muodossa
13897: poliisikoirien kera, mihin tuossa siteeratussa               esitettyjä määrärahoja supistettaisiin ja
13898: kirjoituksessa viitataan, olisi ilmeisesti eräs              näin vapautuvia varoja käytettäisiin po-
13899: keino turvallisuuden lisäämiseksi.                           liisivoiman lisäämiseen?
13900:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13901: 
13902:          Tuure Junnila                  Mikko Asunta                    Aili Vaittinen-Kuikka
13903: 
13904: 
13905: 087700964B
13906: 2                                               1977· vp.
13907: 
13908: 
13909: 
13910: 
13911:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13912: 
13913:    Valtiopäiväjärjestyks·en 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taen seuraavaa:
13915: olette 27 päivänä· syyskuuta 1977 päivätyn                Poliisin voimavarat eivät riitä jatkuvaan, kai-
13916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ken kattavaan yleisvalvontaan. Jatkuvaa poliisi-
13917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          valvontaa on tämän vuoksi pyritty ylläpitäniään
13918: edustaja Tuure Junnilan ym. kirjal1isesta kysy-        nimenomaan pahimmissa häiriöpisteissir sekä
13919: myksestä n:o 278, jossa tiedustellaan:                 sen ohella suorittamaan teema- ja iskuluonteista
13920:              Aikooko Hallitus lisiiäntyvän väki-       valvontatoimintaa, kohottamaan hälytysnopeut-
13921:          vallan hillitsemiseksi ryhtyä toimenpi-       ta sekä lisäämään mahdollisuuksien mukaan
13922:          teisiin. poliisipartioinnin tiheritämiseksi   erityisesti tehokkaiksi valvontamuodoiksi ha-
13923:          pahimmilla häiriöalueilla, sekä               vaittuja jalkapartiointia ja koirien hyväksikäyt-
13924:           . aikooko. Hallitus varojen irrottami-       töä. Kartoittamalla häiriöalttiit alueet ja häiriö"
13925:          seksi tähän tarkoitukseen suositella          ajat pyritään poliisitoiminnassa edelleen suun-
13926:        . ~uskuntaryhmille sellaista menettelyä,        nitelmal1isesti kohdentamaan näkyvää valvontaa
13927:          että budjetin eduskuntakäsittelyn yh-         yleisillä paikoilla tarvetta vastaavasti.··
13928:          teydessä puolueiden tukemiseen avoi-             Mitä kysymyksen jälkimmäiseen osaan tulee,
13929:          mesti tai ns. piilopuoluetuen muodossa        niin mahdollisten muutosten tekeminen halli-
13930:          esitettyjä määrärahoja supistettaisiin ja     tuksen esitykseen ed~skunnalle valtion tulo- ja
13931:          näin vapautuvia varoja käytettäisiin po-      menoarvioksi vuodelle 1978 kuuluu eduskun-
13932:          liisiv:oiman lisäämiseen?                     nan toitl}ivaltaan.
13933:     Helsingiss~ 28 päivänä lokakuuta 1977.
13934: 
13935:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13936:                                                N:o 278                                              3
13937: 
13938: 
13939: 
13940: 
13941:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
13942: 
13943:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Poiisens resurser räcker inte tili för en
13944: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-             kontinuerlig, allt täckande allmän övervakning.
13945: veise nr 1787 av den 27 september 1977 till           Man har därför försökt upprätthålla en konti-
13946: vederbörande mediem av statsrådet översänt            nuerlig polisövervakning speciellt inom de värst
13947: avskrift av föijande av riksdagsman Tuure Jun-        utsatta oroscentra och vid .sidan därav anordna
13948: nila m.fl. undertecknade spörsmål nr 278:             övervakning av tema- ooh chookaktionskarak-
13949:                                                       tär, höja alarmberedskapen samt i mån av möj-
13950:           Ämnar Regeringen i avsikt att stävja        lighet öka ,fotpatrulleringen och användningen
13951:        det ökande våldet vidta åtgärder för           av hundar, vilka metoder har visat sig vara
13952:        tätare polispatrullering inom de oroli-        synnerligen effektiva. Genom att kartlägga de
13953:        gaste områdena, s-amt                          områden som är mest utsatta för störningar
13954:           ämnar Regeringen i avsikt att fri-          och störningstiderna 1försöker polisen fortlö-
13955:        göra medel för detta ändamål, för riks-        pande och planmässigt att inrikta sin synliga
13956:        dagsgrupperna rekommendera ett så-             öv;ervakning på offentliga platser så, att den
13957:        dant förfaringssätt, att de anslag, som        motsvarar behovet.
13958:        i samband med budgetbehandlingen i                Vad beträffar den senare delen av spörsmåiet
13959:        riksdagen föreslås tili stöd ,för partierna,   dan det sägas, att det faller inom riksdagens
13960:        antingen öppet eller i form av s.k. dolt       befogenheter att göra eventuella ändringar i
13961:        partistöd, skall inskränkas och att de         regeringens proposition tili riksdagen angående
13962:        sålunda frigjorda medlen skall användas        statsförslaget för år 1978.
13963:        för att utöka polisstyrkan?
13964: 
13965:   Såsom svar på detta spörsmåi ·får jag vörd-
13966: samt anföra följande:
13967:      Helsingfors den 28 oktober 1977.
13968: 
13969:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13970:                                              1977 vp.
13971: 
13972: Kirjallinen kysymys n:o 279.
13973: 
13974: 
13975: 
13976: 
13977:                                  P. Jokinen ym.: Maantien rakentamisesta valtatieltä n:o 15
13978:                                     Kääpälään Valkealan kunnassa työttömyystyönä.
13979: 
13980: 
13981:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13982: 
13983:    Kouvolan työvoimapiirin toimiston työnväli-      mentistä on Vekaranjärven varuskuntaan siirty-
13984: tyksen tilannekatsauksen mukaan oli syyskuun        nyt jo aliupseerikoulu ja lähiaikoina on suun-
13985: puolivälissä Kouvolan työvoimapiirissä yhteen-      nitelmien mukaisesti koko tykistörykmentti siir-
13986: sä 13 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on 5 700       tymässä Vekaranjärvelle. Tämän johdosta on
13987: henkilöä eli 77 % enemmän kuin vuosi sitten.        liikenneyhteys Kouvolan suuntaan käynyt en-
13988: Heikentyminen näyttää edelleen olevan suhdan-       tistäkin tärkeämmäksi. Uusi tieyhteys lyhentäisi
13989: neluontoista, sillä avoimia työpaikkoja oli tar-    matkaa Kouvolaan noin seitsemän kilometriä.
13990: jolla vain 490 eli runsas kolmasosa viime vuo-      Edellä mainittu tie onkin joka tapauksessa lähi-
13991: den syyskuun määrästä. Elokuusta on avoimien        aikoina pakko rakentaa.
13992: työpaikkojen määrä pudonnut puoleen, työttö-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
13993: mät lisääntyneet 1 000 henkilöllä. Työttömien       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13994: määrällä mitattuna on tilanne nyt jo lähes yhtä     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
13995: vaikea kuin joulu-tammikuun tienoilla viime         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13996: vuonna.
13997:    Pohjois-Kymenlaaksossa Valkealan kunnassa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13998: on pitkään ollut vireillä maantien rakentami-               siin maantien rakentamiseksi valtatieltä
13999: nen valtatieltä n:o 15 Kääpälään. Karjalan                  n:o 15 Kääpälään Valkealan kunnassa
14000: Prikaati on jo siirtynyt Kääpälään, ja asukas-              työttömyystyönä ottaen huomioon Kou-
14001: määrä siellä on kasvanut huomattavasti ja jat-              volan työvoimapiirin nykyisen heikon
14002: kuvasti kasvaa varuskunnassa ja sitä ympäröi-               työllisyystilan teen?
14003: vässä palvelutaajamassa. Karjalan Tykistöryk-
14004:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14005: 
14006:          Pekka Jokinen                 Eero Lattula                    Raino Westerholm
14007:          Olli Helminen                 Anna-Liisa Linkola              Taisto Sinisalo
14008:          Risto Tuominen                Erkki Häkämies                  Mikko Pesälä
14009: 
14010: 
14011: 
14012: 
14013: 087700967E
14014: 2                                             1977 vp.
14015: 
14016: 
14017: 
14018: 
14019:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14020: 
14021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syllä 1978. Näin voidaan työllistää osa nusta
14022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työntekijöistä, jotka jäävät ilman työtä Lap-
14023: olette 28 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-       peenrannan-Taipalsaaren        tienparannushank-
14024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keen valmistuessa. Tälläkin hetkellä on Lap-
14025: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      peenrannan työvoimatoimiston alueella enem-
14026: P. Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         män työttömiä kuin Kouvolan ja Kuusankosken
14027: kysymyksestä n:o 279:                                työvoimatoimistojen alueella yhteensä. Oheises-
14028:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sa taulukossa on esitetty Kouvolan työvoima-
14029:         siin maantien rakentamiseksi valtatieltä     piirin työvoimatoimistoittaiset työttömien mää-
14030:         n:o 15 Kääpälään Valkealan kunnassa          rää ja työttömyysprosenttia koskevat tiedot
14031:         työttömyystyönä ottaen huomioon Kou-         syyskuun puolivälistä 1977:
14032:         volan työvoimapiirin nykyisen heikon         Työvoimatoimisto     Työttömiä      Työttömyys-
14033:         työllisyystilanteen?                                                              prosentti
14034:                                                      Hamina ....... . 1159                   8,4
14035:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Anjalankoski ... .
14036: vasti seuraavaa:                                                           770               8,4
14037:                                                      Karhula-Kotka .. 2 328                  7,8
14038:    Kysymyksessä tarkoitetusta tienrakennus-          Kuusankoski ... .     771               7,0
14039: hankkeesta on tehty tiesuunnitelma, joka on          Parikkala ...... .    266               6,6
14040: vahvistettu. Hanke on 7,9 km:n pituinen ja sen       Joutseno ...... .     336               6,5
14041: kustannusarvio vuoden 1978 kustannustasossa          Lappeenranta ... . 1943                 6,0
14042: on 7,3 mmk. Hanke sisältyy valmistumassa ole-        Iitti .......... .    195               5,6
14043: vaan tienpidon toimenpideohjelmaan v. 1982           Orimattila ..... .    365               5,5
14044: alkavana.                                            Kouvola ....... . 1094                  5,2
14045:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-     Lahti ......... . 2 920                 5,0
14046: le 1978 on mom:lla 31.24.79, Valtioneuvoston         Imatra ........ . 1003                  4,7
14047: käytettäväksi työllisyyden turvaamiseksi, esitet-
14048: ty yhteensä Uudenmaan, Turun, Hämeen ja
14049:                                                      Työvoimapiiri yht. 13 150               5,9
14050: Kymen tie- ja vesirakennuspiireihin määrärahaa
14051: 7,5 mmk. Tie- ja vesirakennushallitus tulee             Valkealan kunta kuuluu Kouvolan työvoima-
14052: esittämään ko. määrärahan käytettäväksi koko-        toimiston alueeseen.
14053: naan aikaisemmin työllisyysperustein aloitettui-        Vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesityksessä
14054: hin tiehankkeisiin. Näistä on Kouvolan työ-          mom:lla 31.24.79 oleva tietöihin tarkoitettu
14055: voimapiirin alueella hanke Orimattila-Levan-         työllisyysmääräraha ( 95 mmk) ei näytä ensi
14056: to, johon on alustavien suunnitelmien mukaan         vuonna riittävän edes kaikkien työllisyystöinä
14057: tarkoitus käyttää em. määrärahasta 1 mmk.            käynnissä olevien tietöiden ylläpitämiseen.
14058:    Tie- ja vesirakennushallituksen alustavien        Vuoden 1978 syksyksi tarvittaneen tämän
14059: selvitysten mukaan Kymen tie- ja vesirakennus-       vuoksi lisärahoitusta jo n. 50-60 mmk. Uu-
14060: piirin olemassa olevan organisaation työllistä-      sien tiekohteiden aloittamiseen ei varsinkaan
14061: misen vuoksi tarvitaan alueelle v. 1978 lisää        Etelä-Suomessa näytä olevan mahdollisuuksia
14062: määrärahaa n. 1,5 mmk. Tie- ja vesirakennus-         tällä hetkellä tiedossa olevilla työllisyysmäärä-
14063: hallituksen käsityksen mukaan tämä määräraha         rahoilla. Mikäli tie- tai työllisyysmäärärahati-
14064: tulisi käyttää rajanylityspaikalle johtavan Mälkiä   lanne olennaisesti muuttuu, tieviranomaiset ja
14065: -Nuijamaa maantien :parantamistöiden jatka-          liikenneministeriö tulevat määrärahojen puit-
14066: miseen Lappeenrannan kaupungin alueella syk-         teissa kiirehtimään Kääpälän tiehanketta.
14067:     Helsingissä lokakuun 18 päivänä 1977.
14068: 
14069:                                                               Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
14070:                                                N:o 279                                                  3
14071: 
14072: 
14073: 
14074: 
14075:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14076: 
14077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          manstrands område, hösten 1978. På så vis
14078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kan man sysselsätta en del av de arbetstagare
14079: av den 28 september 1977 tili vederbörande            som blir utan arbete då vägför:bättringsprojek-
14080: med.lem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tet Villmanstrand-Taipalsaari blir färdigt.
14081: jande av riksdagsman P. Jokinen m.fl. ställda         Också för närvarande ,finns det flere arbetslösa
14082: spörsmål nr 279:                                      inom Villmanstrands arbetskraftsbyrås område
14083:                                                       än ~inom Kouvola och Kuusankoski arbetskrafts-
14084:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         byråers områden sammanlagt. Av den vidståen-
14085:        att anlägga en landsväg från riksväg nr        de tabellen framgår uppgifter om antalet arbets-
14086:        15 tili Kääpälä i Valkeala kommun så-          lösa och arbetslöshetsprocenten per arbets-
14087:        som sysselsättningsarbete och med be-          kraftsbyrå inom Kouvola arbetskraftsdistrikt i
14088:        aktande av den nuvarande svaga syssel-         mitten av september 1977:
14089:        sättningssituationen i Kouvola arbets-
14090:                                                       Arbetskraftsbyrå        Arbetslösa   Arbetslöshets-
14091:        kraftsdistrikt?                                                                       procent
14092:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Fredrikshamn       1159                  8,4
14093: samt anföra följande:                                 Anjalankoski ....   770                  8,4
14094:    För ifrågavarande väganläggningsprojekt har        Karhula-Kotka .. 2 328                   7,8
14095: uppgjorts en vägplan, som är fastställd. Pro-         Kuusankoski ....    771                  7,0
14096: jektet omfattar 7,9 km väg och de beräknade           Parikkala .......   266                  6,6
14097: kostnaderna enligt 1978 års kostnadsnivå upp-         Joutseno .......    336                  6,5
14098: går till 7,3 milj. mk. Projektet ingår i det          Villmanstrand ... 1943                   6,0
14099: åtgärdsprogram för väghållningen som håller           Iitti ...........   195                  5,6
14100: på att färdigställas och har planerats börja          Orimattila ......   365                  5,5
14101: år 1982.                                              Kouvola ........ 1094                    5,2
14102:     I .statsverkspropositionen för år 1978 har till   Lahti .......... 2 920                   5,0
14103: statsrådets förfogande för tryggande av syssel-       Imatra ......... 1003                    4,7
14104: sättningen föreslagits sammanlagt 7,5 milj. mk        Arbetskraftsdistr.
14105: för Nylands, Åbo, 'tavasdands och Kymmene                sammanlagt ... 13150                  5,9
14106: väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Väg- och vat-
14107: tenbyggnadsstyrelsen kommer att föreslå att              Valkeala kommun tillhör Kouvola arbets-
14108: detta anslag i sin helhet används för vägpro-         kraftsbyrås område.
14109: jekt .som tidigare inletts på .sysselsättningsgrun-      Det sysselsättningsanslag (95 milj. mk),
14110: der. Inom Kouvola arbetskraftsdistrikt finns          som i statsverkspropositionen för år 1978 ob-
14111: av dessa projektet Orimattila-Levanto, för            serverats under moment 31.24.79, förefaller att
14112: vilket enligt preliminära planer kommer att           nästa år inte räcka ti1l ens för att upprätthålla
14113: användas 1 milj. mk av sagda anslag.                  alla vägarbeten som bedrivs såsom sysselsätt-
14114:     Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens          ningsarbete. För hösten 1978 torde därför be-
14115: preliminära utredningar behövs för området ett        hövas tilläggsfinansiering om 50-60 milj. mk.
14116: tilläggsanslag om ca 1,5 milj. mk år 1978 för         I synnerhet i södra Finland verkar det inte
14117: att sysselsätta den existerande organisationen        finnas möjlighet att påbörja nya vägprojekt
14118: inom Kymmene väg- och vattenbyggnadsdist-             med de för närvarande förefintliga anslagen.
14119: rikt. Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens        Om väg- eller sysselsättningsanslagssituationen
14120: uppfattning borde detta anslag användas för           väsentligt förändras kommer vägmyndigheterna
14121: fortsatta förbättringsarbeten på Mälkiä-Nuija-        och trafikministeriet inom ramen för anslagen
14122: maa-landsvägen ti1l gränsövergången, inom Vili-       att påskynda Kääpälä vägprojekt.
14123:       Helsingfors den 18 oktober 1977.
14124: 
14125:                                                                     Tf. trafikminister Eino Uusitalo
14126:                                              1977 vp.
14127: 
14128: Kirjallinen kysymys n:o 280.
14129: 
14130: 
14131: 
14132: 
14133:                                 M. Puhakka ym.: Opiskelijamatkojen hintojen korotuksista.
14134: 
14135: 
14136:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14137: 
14138:    Valtionrautatiet myöntää lukukausien aikana     ei markkamääräisesti kertamaksuna olekaan ko-
14139: alennuksen opiskelu- ja kotipaikkakunnan väli-     vin suuri, se merkitsee vuositasolla useitten sa"
14140: siin matkoihin. Opiskelijalippuina myydään me-     tojen markkojen kustannuserän nousua opiskeli-
14141: nolippu, joka varmennetun ostotodistuksen          joitten opintokuluissa. Esim. matkalla Lahti-
14142: kanssa oikeuttaa myös paluulippuun. Valtion-       Helsinki-Lahti ovat matkakulut nykyisen tarif-
14143: rautatiet on päättänyt muuttaa opiskelijoit-       fisäännöstön mukaan 16,20 mk, korotuksen jäl-
14144: ten junamatkojen korvausperusteita siten, että     keen se tulee maksamaan 24,90 mk, eli koro-
14145: ensi heinäkuun alusta saavat rautateillä täyden    tusta nykyiseen 8,70 mk/edestakainen matka,
14146: alennuksen ainoastaan ne opiskelijat, joiden ko-   merkiten vuositasolla arviolta 261 mk:n koro-
14147: timatka on vähintään tai enemmän kuin 200          tusta ja nykyisestään peräti 54 prosentin nou-
14148: kilometriä, kun samaan alennukseen aiemmin         sua opiskelijan matkakuluista. Nykyisellään kul-
14149: oikeutti 100 kilometrin matka. Päätös nostaa       jetaan lyhyitä matkoja enemmän kuin pitkiä
14150: sellaisten opiskelijoitten matkakustannuksia,      matkoja, ja päätös on näin ollen selvästi risti-
14151: jotka ovat kotoisin alle 200 kilometrin matkan     riidassa välillisen opintotuen kehittämis- ja li-
14152: päästä opiskelupaikkakunnalta. Tariffisäännön      säämissuunnitelman kanssa.
14153: muutoksen tultua voimaan opiskelijalipun hinta        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14154: lasketaan nykyisen 100 kilometrin säännöstä        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
14155: poiketen vähintään 200 kilometrin matkalta         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14156: menosuuntaan. Valtionrautatiet on mahdollis-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14157: tanut· opiskelijalipun ostamisen lyhyemmälläkin
14158: matkalla kuitenkin siten, että lipun hinta las-               Onko Hallitus tietoinen valtionrauta·
14159: ketaan alennukseen oikeuttavien 200 kilomet-               teiden suorittamasta opiskelijamatkoihin
14160: rin matkan mukaisesti. Tämä merkitsee sitä,                oikeuttavien tariffisäännösten muutok-
14161: ettei esim. 100 kilometrin matkalla opiskelija-            sista, ja jos on,
14162: lippua enää kannata ostaa. Tällaisissa tapauk-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14163: sissa tulee tavallinen edestakaislippu halvem-             siin, joilla opiskelijoiden matkakustan-
14164: maksi kuin mitä opiskelija-alennuksen myötä                nukset säilytettäisiin ennallaan aiheutta-
14165: saatu lippu.                                               matta näin opintokustannusten lisäänty-
14166:    Vaikka tariffisäännöksen muutoksesta aika-              mistä?
14167: naan aiheutuva opiskelijamatkojen kallistuminen
14168:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14169: 
14170:          Matti Puhakka                 P. Puhakka                     Salme Myyryläinen
14171:          Jarmo Wahlström               Olli Helminen                  Jouko Tuovinen
14172:          Kati Peltola                  Risto Tuominen                 Paula Eenilä
14173:          Matti Louekoski               Maija Rajantie                 Pertti Paasio
14174:          Eino Loikkanen                Pentti Rajala                  Jouko Mäkelä
14175:          Uljas Mäkelä                  Jorma Rantala                  Antti Pohjonen
14176:          Helge Siren                   Kaisa Raatikainen              Juhani Surakka
14177:          Anneli Kivitie                Eino Grönholm                  Matti Luttinen
14178:                                        Jacob Söderman
14179: 
14180: 0877008644
14181: 2                                                1977 "P·
14182: 
14183: 
14184: 
14185: 
14186:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14187: 
14188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Käytännössä opiskelijalippu on tavallinen me-
14189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nolippu, joka oikeuttaa maksuttomaan paluu-
14190: olette 28 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir.          matkaan. Uuden säännöksen mukaan opiskelija-
14191: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian·        lipun hinta lasketaan siis vähintään 200 km:ltä
14192: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         menosuuntaan, vaikka sen ostaisikin lyhyem-
14193: M. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            mälle matkalle. Lippu on aina 100 km:n mat-
14194: kysymyksestä n:o 280:                                   kasta lähtien halvempi kuin tavallinen meno-
14195:                                                         paluulippu ja alennus on täysimääräinen 200
14196:            Onko Hallitus tietoinen valtionrauta-        km:n jälkeen. Nyt kysymyksessä olevat varsi-
14197:         teiden suorittamasta opiskelijamatkoihin        naiset opiskelijaliput on tarkoitettu matkustuk-
14198:         oikeuttavien tariffisäännösten muutok-          seen viikonloppuisin ja loma-aikoina suhteelli-
14199:         sista, ja jos on,                               sen pitkillä opiskelupaikkakunnan ja kotipaik-
14200:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kakunnan välisillä matkoilla. Opiskelijoilla on
14201:         siin, joilla opiskelijoiden matkakustan-        oikeus ostaa myös koululaislippuja, joiden alen"
14202:         nukset säilytettäisiin ennallaan aiheut-        nus on 25 %. Koululaisliput on tarkoitettu päi-
14203:         tamatta näin opintokustannusten lisään-         vittäiseen matkustukseen asunnon ja opiskelu"
14204:         tymistä?                                        paikan välillä.
14205:                                                            Budjettiesityksen momentilla 31.45.40 on
14206:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             11 740 000 mk opiskelijalippujen valtionrauta-
14207: tavasti seuraavaa:                                      teille aiheuttamien tulonmenetysten korvaami-
14208:    Opiskelu- ja kotipaikkakunnan välisten mat-          seen. Määräraha tultaneen ylittämään, mikäli
14209: kojen tukeminen julkisen vallan toimesta on ns.         alennusperusteiden muutosta ei toteutettaisi.
14210: välillistä opintotukea, jonka kehittämistä on           Puheena olevan matkarajan muutoksen on ar-
14211: viime aikoina pidetty eri tahoilla varsin tär-          vioitu merkitsevän n. 2 milj. markan säästöä
14212: keänä. Valmistellessaan v. 1978 tulo- ja meno-          vuodessa. Kun muutos on suunniteltu tulemaan
14213: arvioesitystä rautatietariffien osalta liikennemi-      voimaan 1. 7. 1978 niin päätöksen valtiontalou-
14214: nisteriö lähti siitä, että tariffeja korotetaan tulo-   dellinen vaikutus v. 1978 on n. 1 milj. markan
14215: ja menoarvioesityksen yleislinjan mukaisen taso-        suuruinen ja tämän summan opiskelijat vas-
14216: tarkistuksen verran ilman rakenteellisia muu-           taavasti siis joutuvat maksamaan lisää juna-
14217: toksia lippujärjestelmässä. Budjettikokoukses-          lipuistaan. Budjettiesityksen nyt siirryttyä edus-
14218: saan hallitus kuitenkin päätti puuttua myös             kunnan käsiteltäväksi, on eduskunnan tehtä-
14219: lippujärjestelmään siten, että opiskelijalippuja        vänä ratkaista kysymys opiskelijoille rautateillä
14220: myytäisiin 1. 7. 1978 alkaen vähintään 200              myönnettävistä alennuksista.
14221: km:n matkalle aikaisemman 100 km:n sijasta.
14222:       Helsingissä lokakuun 13 päivänä 1977.
14223: 
14224:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
14225:                                                N:o 280                                                 3
14226: 
14227: 
14228: 
14229: 
14230:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14231: 
14232:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         biljett, som berättigar tili avgiftsfri returresa.
14233: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Enligt den nya bestämmelsen beräknas alltså
14234: velse av den 28 september 1977 tili veder-            priset på en studentbiljett för minst 200 km i
14235: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        turriktningen fastän man också skulle köpa den
14236: av följande av riksdagsman M. Puhakka m. fl.         för en kortare sträcka. Biljetten är alltid
14237: ställda spörsmål nr 280:                             fr.o.m. 100 km:s resor billigare än en vanlig
14238:                                                       tur- och returbiljett, och rabatten ökar tili sitt
14239:           Är Regeringen medveten om de av            fulla belopp efter 200 km. De nu ifrågavarande
14240:        statsjärnvägama gjorda ändringarna av         egentliga studentbiljetterna är avsedda för resor
14241:        de tariffstadganden som berättigar tili       under veckoslut och under ferier på relativt
14242:        resor för studerande, och om så är,           långa sträckor mellan studie- och hemort. De
14243:           ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-        studerande har även rätt att köpa skolelevs-
14244:        nom vilka studerandenas resekostnader         biljetter, som ger en rabatt på 25 %. Skolelevs-
14245:        kunde bibehållas på samma nivå som            biljettema är ämnade för dagliga resor mellan
14246:        tidigare utan att studieutgiftema på          bostad och studieplatsen.
14247:        detta sätt ökar?                                 Under moment 31.45.40 i budgetpropositio-
14248:                                                      nen finns 11 740 000 mark för ersättande av
14249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de inkomstförluster studentbiljettema förorsa-
14250: samt anföra följande:                                kar statsjärnvägarna. Anslaget torde komma
14251:    Det offentliga stödet tili resor mellan studie-   att överskridas, ifall ändringen av grunderna
14252: och hemort är s.k. indirekt studiestöd, vilket       för rabatt inte skulle förverkligas. Ifrågavarande
14253: man på olika håll under senaste tider ansett         ändring av övre gränsen för resans längd har
14254: det vara mycket viktigt att utveckla.                beräknats innebära en inbesparing av ungefär
14255:    Då man för järnvägstariffemas del beredde         2 milj. mark i året. Då man planerat att änd-
14256: statsverkspropositionen för år 1978 utgick man       ringen skall träda i kraft 1. 7. 1978 skulle
14257: vid trafikministeriet från, att tarifferna höjs så   beslutets statsekonomiska verkning år 1978
14258: mycket som statsförslagets allmänna linje för        vara av ungefär 1 milj. marks storlek, och den-
14259: nivåjusteringar förutsätter, utan strukturella       na summa måste alltså studerandena istället be-
14260: förändringar i biljettsystemet.                      tala mera för sina tågbiljetter. Då budgetpro-
14261:    Vid sitt budgetmöte beslöt regeringen dock        positionen nu har gått vidare till riksdagen för
14262: att ingripa även i biljettsystemet så, att stu-      behandling, är det riksdagens uppgift att av-
14263: dentbiljetter fr.o.m. 1. 7. 1978 säljs för resor     göra frågan om de rabatter som skall beviljas
14264: om minst 200 km istället för tidigare 100 km.        studerandena på järnvägama.
14265:    1 praktiken är studentbiljetten en vanlig tur-
14266:      Helsingfors den 13 oktober 1977.
14267: 
14268:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
14269:                                               1977 vp.
14270: 
14271: Kirjallinen kysymys n:o 281.
14272: 
14273: 
14274: 
14275: 
14276:                                   Kortesalmi: Koulujen kesäloma-aikojen siirtämisestä.
14277: 
14278: 
14279:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14280: 
14281:    Muutamia vuosia sitten muutettiin maassam-        dyttävä toimiin koulujen kesälomien uudelleen-
14282: me perusoppivelvollisuuskoulun sekä lukion           järjestämiseksi niin, että kesälomat alkaisivat
14283: lukuvuoden ja lomien alkamista siten, että ny-       syyskuun alussa ja vastaavat koulupäivät tehtäi-
14284: kyisin syyslukukausi mainituissa oppilaitoksissa     siin joko lukuvuoden aikana muulloin tai jat-
14285: alkaa jo noin elokuun puolivälissä kun se aiem-      kamalla kevätlukukautta kesäkuun puolelle.
14286: min oli alkanut syyskuun alussa. Muutos johtui       Tätä toivovat lukemattomat koululaiset ja hei-
14287: koulujen siirtymisestä viisipäiväiseen työviik-      dän vanhempansa.
14288: koon.                                                   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14289:     Koulujen kesälomien siirtymisestä ja koulu-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14290: jen työvuoden alkamisesta jo elokuussa on kui-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14291: tenkin todettu olevan suurta haittaa erityisesti     senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
14292: maaseudu1la mutta myös taajamissa siitä syys-        myksen:
14293:  tä, että elokuun loppu on tärkeää satokaut-
14294:  ta maataloudessa sekä myös metsän antimien                    Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
14295: keräilyn kannalta. Koululaisten työpanos maa-               miin koulujen kesälomien päättymisen
14296:  talouden syystöissä viljankorjuun, perunannos-             siirtämiseksi syyskuun alkuun, jotta
14297:  ton, juureksienkorjuun, syyskalastuksen, poro-             koululaisten tärkeä työpanos voitaisiin
14298:  talouden, syystöiden sekä sienten ja marjojen              käyttää tehokkaasti hyväksi maatalou-
14299: keräilyssä on mitä tät<kein ja suuriarvoisin pait-          den syystöissä sekä kalastuksessa ja po-
14300: si maamme elinkeinoelämän ja jopa viennin                   ronhoidossa samoin kuin marjojen ja
14301: kannalta myös nuorten ruumiilliseen työhön                  sienten keräilyssä koko kansantaloutem-
14302:  kasvattamisen kannalta. Tästä syystä olisi ryh-            me hyväksi?
14303:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14304: 
14305:                                         J. Juhani Kortesalmi
14306: 
14307: 
14308: 
14309: 
14310: 087700979U
14311: 2                                            1977 vp.
14312: 
14313: 
14314: 
14315: 
14316:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14317: 
14318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lupapäiviä, jouduttiin työkauden alkamisaikaa
14319: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siirtämään syyskuun alusta elokuun jälkipuo-
14320: olette 28 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      liskolle.
14321: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Siirrettäessä työkauden alkamisaikaa syys-
14322: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kuun ensimmäisestä päivästä elokuun jälkipuo;.
14323: Kortesalmen tekemästä kirjallisesta kysymykses-     liskolle oltiin täysin tietoisia niistä hankaluuk-
14324: tä n:o 281:                                         sista, joita järjestely aiheuttaa koululaisten ja
14325:                                                     opiskelijoiden käyttämisestä sadonkorjuu- tai
14326:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    muihin vastaaviin kausiluentoisiin töihin. Toi-
14327:        miin koulujen kesälomien päättymisen         saalta katsottiin, että keskusvirastojen ohjeiden
14328:        siirtämiseksi syyskuun alkuun, jotta         mukaisesti voitaisiin oppilaille antaa kiireellisis-
14329:        koululaisten tärkeä työpanos voitaisiin      sä ja välttämättämissä tapauksissa sadonkor-
14330:        käyttää tehokkaasti hyväksi maatalou-        juuta varten lomia, kuten on sittemmin mene-
14331:        den syystöissä sekä kalastuksessa ja po-     teltykin. Työkauden päättymisajankohdan siir-
14332:        ronhoidossa samoin kuin marjojen ja          täminen kesäkuuhun vaatisi koko koulutusjär-
14333:        sienten keräilyssä koko kansantaloutem-      jestelmän työkauden aloittamisaikojen tahdista-
14334:        me hyväksi?                                  misen uudelleen. Koulujen yhteisvalintajärjes-
14335:                                                     telmän sekä seuraavan lukuvuoden työn suun-
14336:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nittelun kannalta olisi suotavaa, että koulut
14337: vasti seuraavaa:                                    päättyisivät toukokuun lopussa, jolloin näitä
14338:    Nykyinen koulujen työkauden sijoittuminen        tehtäviä ei kasattaisi yleisimmälle lomakuukau-
14339: kalenterivuoteen perustuu niihin järjestelyihin,    delle, heinäkuuhun, Koulujen työkauden piden-
14340: joita vuosina 1971 ja 1972 suoritettiin viisipäi-   täminen kesäkuuhun aiheuttaa myöskin koulu-
14341: väisen kouluviikon toteuttamiseksi. Lyhennet-       laistyövoiman käyttöön liittyviä ongelmia, joi-
14342: tyyn työviikkoon siirtyminenhän suoritettiin        den vaikutusta ei ole toistaiseksi selvitetty.
14343: pääasiassa siten, että aikaisemmin lauantaisin         Koulun työvuoteen sisältyvien työpäivien ny-
14344: pidetyt tunnit sijoitettiin loma- ja lupa-ajoista   kyistä määrää samoin kuin joulu-, urheilu- ja
14345: otettuihin päiviin. Lisäksi eräiden koulumuoto-     pääsiäislomien pituutta ei tässä vaiheessa ole
14346: jen, kuten kansa- ja peruskoulun, vuotuisten        syytä muuttaa. Hallitus on tarvittaessa valmis
14347: työpäivien määrää jonkin verran pienennettiin.      selvittämään, mikä vaikutus työkauden siirtä-
14348: Koska 190 työpäivän vuotuista lukumäärää on         misellä esimerkiksi kahdella viikolla on oppilas-
14349: pidettävä työvuoden vähimmäispituutena ja           valintojen järjestämisen, koululaistyövoiman
14350: koska toisaalta työkauteen on voitava sijoittaa     käytön sekä vuotuisen koulutyön suunnittelun
14351: joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma sekä muutamia      kannalta.
14352:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
14353: 
14354: 
14355:                                                                  Opetusministeri Kristian Gestrin
14356:                                               N:o 281                                               3
14357: 
14358: 
14359: 
14360: 
14361:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
14362: 
14363:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        nelse från början av september tili den senare
14364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        hälften av augusti.
14365: av den 28 september 1977 tili vederbörande              Då man flyttade arbetsperiodens begynnelse-
14366: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tidpunkt tili den senare hälften av augusti, var
14367: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda spörs-       man fullt medveten om de svårigheter som
14368: mål nr 281:                                          arrangemanget medför med tanke på utnyttjan-
14369:                                                      det av skolelever och studerande i skörde- och
14370:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          annat säsongbetonat arbete. A andra sidan an-
14371:        åtgärder i syfte att flytta avslutandet       såg man, att eleverna enligt de centrala äm-
14372:        av skolornas sommarlov tili början av         betsverkens direktiv i brådskande och nödvän-
14373:        september för att skolelevernas viktiga       diga fall kunde ges lov för skördearbete, såsom
14374:        arbetsinsats effektivt skulle kunna an-       senare också har skett. Om arbetsperiodens
14375:        vändas i höstens jordbruksarbete, inom        avslutning framskjuts tili juni skulle detta
14376:        fiske och renskötsel samt för insamling       kräva en omläggning av arbetsperiodens be-
14377:        av bär och svamp, tili nytta för hela         gynnelsetidpunkter för hela utbildningssyste-
14378:        vår folkhushållning?                          met. Med tanke på skolarnas gemensamma elev-
14379:                                                      antagning och planeringen av arbetet under
14380:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        följande läsår vore det önskvärt att skolorna
14381: samt anföra följande:                                slutar i slutet av maj, varvid dessa uppgifter
14382:    Den nuvarande planeringen av skolornas ar-        inte anhopas i juli som är den vanligaste se-
14383: betsperiod inom kalenderåret är byggd på de          mestermånaden. En förlängning av skolornas
14384: arrangemang som åren 1971 och 1972 genom-            arbetsperiod in i juni förorsakar också pro-
14385: fördes i samband med övergången tili fem-            blem i samband med utnyttjandet av elever-
14386: dagarsvecka. Overgången tili förkortad arbets-       nas arbetskraft. Verkningarna av dessa pro-
14387: vecka genomfördes i huvudsak så, att de lek-         blem har inte tillsvidare undersökts.
14388: tioner som hade hållits under lördagar inplace-         I detta skede finns det ingen anledning tili
14389: rades på dagar som tidigare hört tili lov- och       ändring av antalet arbetsdagar som ingår i sko-
14390: ferieperioderna. Dessutom minskades antalet          lans arbetsår, ej heller tili en ändring av jul-,
14391: årliga arbetsdagar något i vissa skolformer, t.ex.   sport- och påsklovens längd. Regeringen är
14392: i folk- och grundskolor. Eftersom 190 arbets-        vid behov beredd att utreda, vilka verkningar
14393: dagar per år måste anses vara minimilängden          en framflyttning av arbetsperioden med exem-
14394: för ett arbetsår, och då man å andra sidan i         pelvis två veckor skulle ha på organiserandet
14395: arbetsperioden måste kunna inplacera jul-,           av elevantagningen, utnyttjandet av skolele-
14396: sport- och påsklov samt några lovdagar, var          vernas arbetskraft samt den årliga planeringen
14397: man tvungen att flytta arbetsperiodens begyn-        av skolarbetet.
14398:      Helsingfors den 3 november 1977.
14399: 
14400: 
14401:                                                           Undervisningsminister Kristian Gestrin
14402:                                               1977 vp;
14403: 
14404: Kirjallinen kysymys n:o 282.
14405: 
14406: 
14407: 
14408: 
14409:                                   Kortesalmi: Väkivallan lopettamisesta eräissä valtioissa.
14410: 
14411: 
14412:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14413: 
14414:     Jo pitkään ovat maailman joukkoviestimet         maailman lehdet ja tietotoimistot ehtimiseen
14415: tienneet kertoa hirvittävästä terrorista ja epä-     näitä tietoja välittivät. Kun maahan on saatu
14416: inhimillisestä ihmisvainosta sekä kommunisti-        nyt uusi ulkoministeri, on syytä uudistaa tämä
14417: sessa Kamputseassa että afrikkalaisessa Ugan-        eduskuntakysely tällä kertaa kirjallisena ja odot-
14418: dassa. Kuitenkin Suomen hallitus, sen ulkomi-        taa hallitukselta kunniallista ja asiallista vas-
14419: nisteriö ja ulkomaanedustus sekä Suomen YK:n         tausta ja ennen kaikkea rohkeata ja päättäväistä
14420: edustus samoin kuin ulkopolitiikasta vastuussa       toimintaa joukkomurhien lopettamiseksi sekä
14421: oleva tasavallan presidentti eivät näytä tehneen     kommunistisessa Kamputseassa että myös Idi
14422: mitään tämän terrorin saattamiseksi tuomitta-        Aminin terroroimassa Ugandassa.
14423: vaksi. Tämä on hämmästyttävää, kun ottaa huo-           Edellä esitettyyn sekä valtiopäiväjärjestyksen
14424: mioon Suomen aseman pohjoismaisena oikeus-           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
14425: ja sivistysvaltiona sekä YK:n jäsenenä. Erittäin     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14426: ala-arvoista on sekin, että kun joitakin aikoja      tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14427: sitten tein nimenomaan Kamputsean terrorista
14428: ja joukkomurhista eduskuntakyselyn, siihen vas-                Mihin toimiin Suomen hallitus aikoo
14429: tannut silloinen ulkoministeri Sorsa suhtautui              ryhtyä omalta osaltaan kommunistisessa
14430: asiaan kevyesti ja vähättelevästi ja väitti totuu-          Kamputseassa sekä Ugandassaraivoavan
14431: den vastaisesti, ettei muka Suomen hallituksen              terrorin ja joukkomurhien lopettamisek-
14432:  tietoon ollut tullut mitään aineistoa Kamput-              si?
14433: sean kommunistihallituksen veriteoista, vaikka
14434:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14435: 
14436:                                         J. Juhani Kortesalmi
14437: 
14438: 
14439: 
14440: 
14441: 087700952Y
14442: 2                                            1')77 vp.
14443: 
14444: 
14445: 
14446: 
14447:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14448: 
14449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §~n 1 -momentissa     keudet ·voitaisiin toteuttaa kaikkialla maailmas-
14450: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,      sa. Tämän toiveen toteutumista ei kuitenkaan
14451: olette 28 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      auta yhden valtionc erikseen esittämä. pahek-
14452: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sunta ja tuomitseminen tapahtuneista loukkauk~
14453: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sista, vaan tarvitaan useiden valtioiden yhteisiä
14454: Kort.esalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    toimia.
14455: myksestä n:o 282:                                      Suomen hallitus on tarkoin seurannut Y:K:n
14456:                                                     piirissä tehtyjä esityksiä mm. tutkimuskomis-
14457:           Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus     sion lähettämiseksi Ugandaan, YK:n muita
14458:        aikoo ryhtyä omalta osaltaan kommu-          aloitteita sekä eräiden valtioiden toimenpiteitä,
14459:        nistisessa Kamputseassa sekä Ugandassa       mutta valitettavasti nämä pyrkimykset ovat
14460:        raivoavan terrorin ja joukkomurhien          jääneet tuloksettomiksi. Myös Afrikassa on
14461:        lopettamiseksi?                              esiintynyt hajanaisia yksityisiä mielipiteen il-
14462:                                                     maisuja, joissa vaaditaan epäinhimillisyyksien
14463:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lopettamista Ugandassa. On selvää, että Afrikan
14464: vasti seuraavaa:                                    valtioiden kannanotoilla on ratkaiseva merki-
14465:    Suomen hallitus on seurannut syvää levotto-      tys siihen, mihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
14466: muutta tuntien maailman uutisvälineiden välit-      Ugandan tilanteen selvittämiseksi.
14467: tämiä tietoja väkivallanteoista kansanedustaja         Suomi tulee osaltaan tarkoin seuraamaan
14468: Kortesalmen mainitsemissa maissa. Kuitenkin         tilannetta ,mutta tässä vaiheessa on vaikea
14469: uutisvälineiden välittämistä tiedoista on vaikea    nähdä, millä tavoin Suomi vo1s1 py11kiä
14470: muodostaa luotettavaa kuvaa tapahtumista ja         suoraan moraaliseen, poliittiseen tai taloudelli-
14471: niiden laajuudesta.                                 seen painostukseen siten, että toimenpiteilläm-
14472:    Suomen hallituksen harras toive on, että         me voitaisiin toivoa olevan todellista merki-
14473: YK:n peruskirjan takaamat ihmisten perusoi-         tystä.
14474:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1977.
14475: 
14476:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
14477:                                               N:o 282                                                3
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 
14482:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r    T a 1 m a n.
14483: 
14484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tigheterna kunde förverkligas i hela världen.
14485: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Förverkligandet av denna förhoppning främjas
14486: av den 28 september 1977 tili vederbörande           dock inte av att en stat skilt för sig framför
14487: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       sitt ogillande och fördömande över de kränk-
14488: jande, av riksdagsledamoten Kortesalmi ställda       ningar som inträffat, utan det krävs gemensam-
14489: skriftliga spörsmål nr 282:                          ma åtgärder av flera stater.
14490:                                                         Finlands regering har noggrant följt de för-
14491:           Vilka åtgärder avser Finlands rege-        slag som gjorts inom FN: s ram, bl.a. att skicka
14492:        ring för sin egen del vidta för att stop-     en undersökningskommission tili Uganda, FN:s
14493:        pa den i det kommunistiska Kampuchea          övriga initiativ samt endel staters åtgärder,
14494:        samt i Uganda härjande terrorn?               men dessa strävanden har tyvärr blivit resultat-
14495:                                                      lösa. Även i Afrika har det framförts spridda,
14496:    Som svar på frågan framför jag högaktnings-       enskilda opinionsyttringar, där man krävt att
14497: fullt följande:                                      omänskligheterna upphör i Uganda. Klart är
14498:    Finlands regering har med djupt känd oro          att de afrikanska staternas ställningstaganden är
14499: följt de av världens nyhetsmedia förmedlade          av avgörande betydelse för vilka åtgärder man
14500: uppgifterna om våldshandlingar i de av riks-         kan skrida tili för att lösa situationen i Uganda.
14501: dagsledamot Kortesalmi nämnda länderna. Det              Finland kommer för sin del att noggrant föl-
14502: är dock svårt att få en tillförlitlig bild av hän-   ja lägesutvecklingen, men i detta skede är det
14503: delserna och deras omfattning på grundval av         svårt att se, på vilket sätt Finland kunde sträva
14504: de uppgifter som nyhetsmedia förmedlat.              tili direkt moralisk, politisk eller ekonomisk
14505:    Finlands regerings enträgna förhoppning är,       påtryckning så att våra åtgärder kunde förvän-
14506: att de i FN:s stadga garanterade mänskliga rät-      tas vara av reell betydelse.
14507:      Helsingfors den 26 oktober 1977.
14508: 
14509:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
14510:                                                J977 vp.
14511:                                                                                                        .       '·
14512: Kirjallinen kysymys n:o 283.                                                                               ~   l
14513: 
14514:                                                                                                            .   '
14515: 
14516: 
14517: 
14518:                                    Rainio ym.: Tampereen yliopistolle ostetusta tietokoneesta~
14519: 
14520: 
14521:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14522: 
14523:     Korkeakoulumaailmassa on herättänyt suurta        kiintoa siihen, minkä hintaisia ·koneita· yliopis-
14524: levottomuutta se saneluratkaisu, jolla Tampe-          tolle hankitaan", toteaa rehtori Erma. "Hyväk-
14525: reen yliopistoon hankittiin uusi tietokone ope-        sytyksi tuli tarjous, joka toisaalta ei ollut halvin
14526: tusministeriön joulukuun 1 päivänä 197 6 teke-        eikä antanut teknisesti etevintä laitteistoa ja
14527: män päätöksen mukaisesti ja jonka päätöksen            joka toisaalta ei tuottanut parasta kompensaa-
14528: vahingolliset vaikutukset ja häiriöt yliopiston        tiotakaan." Rehtori Erma kysyy: "Eikö Tam-
14529: työskentelyssä Tampereen yliopiston rehtori,          pereen yliopisto näissä olosuhteissa maksamalla
14530: professori Reino Erma toi painokkaasti esille         ylihintaa tietokoneesta, joutumalla ostamaan
14531: lukuvuoden avajaisissa 12. 9. 1977 pitämässään,        runsaasti tietokoneen lisälaitteita ja tarvitse-
14532: suurta huomiota herättäneessä puheessa.               maila henkilökuntaa, jota se muutoin ei olisi
14533:     Tietokoneen hankinta yliopistolle on erittäin      tarvinnut, varsin suurella panoksella osallistu
14534: suures·sa määrin sekä sen piirissä tehtävään tie-     viennin edistämiseen ensiksi kertamaksuina ja
14535: teelliseen työhön että muuhunkin toimintaan           sitten vuosittaisina jatkuvina lisäkuluina ...
14536: vaikuttava seikka. Siirtyminen uuteen järjestel-      Siltä riistetään toimintamahdollisuuksia, joita
14537: mään vaikuttaa usein suorastaan mullistavalla         sillä on jo nykyisen kuluneeksi ja liian pieneksi
14538: tavalla samanaikaisesti kaikkiin toimintoihin ja      käyneen tietokoneen aikana ollut ja joita uu-
14539: menossa oleviin tieteellisiin projekteihin, viiväs-   della tietokonehankinnalla oli tarkoitus lisätä
14540: tyttää niitä ja saattaa pahimmassa tapauksessa        ja parantaa."
14541: tehdä työn etenemisen suorastaan mahdotto-                Rehtori Erman mukaan valtioneuvoston raha-
14542: maksi. Erityisesti etäispäätteiden tehokas ja         asiainvaliokuntaa ei ole riittävästi informoitu
14543: hyvin organisoitu käyttö on välttämätöntä toi-        asiasta. Pöytäkirjan mukaan valiokunta on teh-
14544: minnan tehokkaan sujumisen kannalta. Tietoko-         nyt päätöksensä sen käsityksen vallassa, ettei
14545: neen hankinta jos mikä on siis tietojenkäsittely-     yliopiston suosittamaa järjestelmää ole mahdol-
14546: järjestelmän ja tietokoneen merkin valinnan           lista hankkia ja että siksi on päädyttävä opetus-
14547: kannalta korkeakoulun sisäinen asia.                  ministeriön esittämään merkkivalintaan. Mikä
14548:     Tamper~en yliopiston rehtorin, professori         vaati tällaista raha-asiainvaliokunnan pimittä-
14549: Reino Erman puheesta käy ilmi, että yliopisto         mistä, jää arvoitukseksi.
14550: suositteli aivan eri tyyppistä tietokonetta kuin          Yhteenvetona rehtori Erma toteaa tietoko-
14551: sitä, josta opetusministeriö myöhemmin teki           neesta, joka vastoin suosituksia hankittiin Tam-
14552: ostopäätöksen. Samaan suositukseen oli tullut         pereen yliopistolle, seuraavaa:
14553: myös opetusministeriön asettama työryhmä lo-              "Maksoimme noin 600 000 markkaa liikaa
14554: kakuun 1975 lopulla sekä edelleen kesäkuussa          tietokoneesta; ostimme tietokoneen, joka ei
14555:  1976 ja lokakuun lopulla 1976, jolloin myös          soveltunut osituskäytön osalta tarpeisiimme ja
14556: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosasto         jota ei samanmerkkisen koneen lisälaitteinkaan
14557: tuli samaan tulokseen. Näistä suosituksista yl-       voida sellaiseksi muuntaa; ostimme tietokoneen,
14558: lättäen poikkeava opetusministeriön päätös jou-       joka kooltaan liian suurena vaati tilajärjestelyjä
14559: lukuun 1 päivänä 1976 oli siitä erikoinen, että       ja aiheutti rakennuskustannuksia sekä yhden
14560: merkkivalinnan kannalta nousivatkin ensisijai-        luentosalin menetyksen; ostimme tietokoneen,
14561: sina esiin kompensaatiokaupat eikä hankittavan        jonka keskusmuistia joudutaan välittömästi laa-
14562:  tietokoneen soveltuvuus yliopiston käyttöön.         jentamaan huomattavin lisäkustannuksin; ostim-
14563: "Opetusministeri ei enää tuossa vaiheessa val-        me koneen, joka vaatii vähintään seitsemän
14564:  vonut yliopistojen etuja eikä tuntenut mielen-       hengen lisäyksen tietokonekeskuksemme hen-
14565: D87700981W
14566: 2                                            1977 vp.
14567: 
14568: kilökuntaan, jotta konetta voitaisiin käyttää, ja       1976 tekemäsSään 'Päätöksessä vakavasti
14569: jotta opiskelijatkin asianomaisen henkilöstön           vahingoittanut yliopiston tieteellistä ja
14570: avustamina voisivatkin konetta käyttää."                muutakin toimintaa poikkeamaHa tieto-
14571:    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen         koneen merkkivalinnan suhteen sekä
14572: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-           Tampereen yliopiston että ministeriön
14573: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            tässä asiassa asettaman työryhmän suosi·
14574: seuraavan kysymyksen:                                   tuksist11, ja
14575:                                                            mitä Hallitus aikoo tehdä Tampereen
14576:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että            yliopistossa syntyneen vakavan epäkoh·
14577:        opetusministeriö on tietokoneen hankki-          dan korjaamiseksi ja korkeakoulujen
14578:        misesta Tampereen yliopistolle 1. 12.            sisäisiin: asioihin puuttumisen välttämi-
14579:                                                         seksi vastaisuudessa?
14580:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
14581: 
14582:                Kullervo Rainio                              Georg C: Ehrnrooth
14583:                                               N:o283                                                   3
14584: 
14585: 
14586: 
14587: 
14588:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14589: 
14590:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     kuluvan vuoden 1 .lisämenoarviossaan hyväksy~
14591: mainitus,sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nyt määrärahan Oulun ja Tampereen yliopisto•
14592: olette 29 päivänä syyskuuta 1977 päivätyn kir-      jen keskisuurten tietokonelaitteistojen perusko-
14593: jeenne ohella· toimittaut valtioneuvoston asian-    koonpanojen hankkimiseksi kuluvan vuoden ai-
14594: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kana sekä valtuuden tilata Jyväskylän yliopis-
14595: K. Rainion ytn. näin kuuluvasta kirjallisesta       t.on käyttöön vastaava laitteisto. Hyväksyessään
14596: kysymyksestä n:o 283:.                              yhteishankinnan Eduskunta on edellyttänyt,
14597:                                                     että laitteiden tarkoituksenmukaisen käytön i4
14598:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       yliopistojen tarpeiden kannalta välttämättömi~
14599:        opetusrp.inisteriö on tietokoneen hankki-    lisälaitteiden ja lisähenkilöstön rahoitus turvat
14600:        misesta Tampereen yliopistolle 1. 12.        taan.
14601:        1976 t~emässään päätöksessä vakavasti           Edellä mainitun perusteella voidaan todeta;
14602:        vahingoittanut yliopiston tieteellistä j·a   ettei kysymyksessä ole ollut pelkästään tiet~
14603:        muutakin toimintaa poikkeamaila tieto-       koneen hankkiminen Tampereen yliopistolle;
14604:        konee.n merkkivalinnan suhteen sekä          vaan myös Jyväskylän j.a Oulun yliopistoille.
14605:        Tampereen· yliopiston että ministeriön       Samassa yhteydessä on ratkaistu lisäksi vielä
14606:        tässä asiassa asettaman työryhmän suosi-     Teknillisen korkeakoulun tietokonehankinta;
14607:         tuksista, ja                                Tästä syystä lähtökohtana hankinnassa on oUut
14608:           mitä Hallitus aikoo tehdä Tampereen       mahdollisimman monen samanmerkkisen järjes~
14609:        yliopistossa syntyneen vakavan epäkoh-       telmän hankkiminen, jotta valtion edut tuli-
14610:        dan korjaamiseksi ja korkeakoulujen          sivat parhaiten otetuksi huomioon. Merkkivalin-
14611:        sisäisiin asioihin puuttumisen välttämi-     toja tehtäessä seuraavat näkökohdat on otettu
14612:        seksi vastaisuudessa?                        huomioon:
14613:                                                        - järjestelmien soveltuvuus opetus- ja tut~
14614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kirouskäyttöön                             · · .
14615: vasti seuraav~:                                        - järjestelmien hankinta-, ylläpito- ja laajen~
14616:    Oulun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen      nuskustannukset                             · ·
14617: käytössä on vuodesta. 1971 lähtien ollut kolme         -   valuuttamenot                               '
14618: Honeywell l644 -tietokonetta, joiden välttä-           -   hankintaan liittyvät kompensaatiokaU:pat;
14619:                                                                                                    .       '
14620: mättömäksi käynyt uusiminen on ratkaistu ke-
14621: väällä 1977 samassa yhteydessä. Vuoden 1976            Esillä olevaa tietokonehankintaa on valmls-
14622: tulo- ja menoarviossa myönnettiin 3 miljoonaa       teltu erilaisissa työryhmissä vuodesta 1975 läh~
14623: markkaa eräiden korkeakoulujen yhteisen kes-        tien, kuten kysymyksessäkin todetaan. Täniäri
14624: kisuuren myös opetusministeriön hallinnonalan       lisäksi korkeakoulut ovat antaneet lukuisissa
14625: hallinnollisiin tarkoituksiin soveltuvan tietoko-   yhteyksissä lausuntonsa eri vaihtoehtojen·· sovel-
14626: nelaitteiston hankkimiseen. Kun valtiontalou-       tuvuudesta korkeakoulukäyttöön. Korkeakoulut
14627: den kannalta. osoittautui' edullisimmaksi toteut-   ovat asettaneet vaihtoehdot erilaiseen parem-
14628: taa mainittujen yliopistojen tietokonelaitteisto-   muusjärjestykseen eri korkeakouluissa pitäen
14629: jen uusinta mahdollisimman Jaajana yhteishan-       kuitenkin kaikkia ratkaisun loppuvaiheessa
14630: kintana, myönnettiin vuoden 1976 111 lisäme-        esillä olleita vaihtoehtoja (DEC, HONEY-
14631: noarviossa valtuus tilata kolme keskisuurta tie-    WELL ja UNIVAC) vaatimukset täyttävinä.
14632: tokonetta kyseisten yliopistojen käyttöön. Yh-      Kahta korkeakoulujen kannalta eniten kanna-
14633: teishankinnan toteuttamiseksi Eduskunta on          tusta saanutta tietokonemerkkiä on käyty
14634: 4                                             1977 vp.
14635: 
14636: myös testaamassa Yhdysvalloissa keväällä 1976.       jalle asettama konemerkki ei olisi sisältänyt
14637: Yhteenvetona suoritetuista testiajoista on to-       kompensaatiokauppoja.
14638: dettu, että näiden kahden konemerkin esillä              Hankintapäätöksen jäLkeen Eduskunnan oi-
14639: olleet ns. peruskokoonpanot vastaavat suoritus-      keusasiamiehelle on tehty eräistä ratkaisuun
14640: kyvyltään varsin tarkasti toisiaan tuloksen olles-   liittyvistä asioista kantelu, jossa on esitetty
14641: sa yhdenmukainen sekä ositus- ja eräkäytössä.        mm., että hankintaa ratkaistaessa oleellisia
14642: Tätä testausta olivat suodttamassa mm. eri kor-      asioita olisi jätetty mainitsematta. Tutkittuaan
14643: keakoulujen, myös Tampereen yliopiston, edus-        asian oikeusasiamies on 29. 9. 1977 todennut,
14644: tajat.                                               ettei kyseinen kantelu ole antanut aihetta enem-
14645:    Tarjottujen tietokonejärjestelmien lopulliset     piin toimenpiteisiin.
14646: hankinta-, laajennus- ja ylläpitokustannukset            Tehty yhteishankintapäätös on monien toi-
14647: sekä hankkeeseen liittyvät vastaostot ·on selvi-     sistaan poikkeavien näkökohtien perusteella
14648: tetty opetusministeriön 28. 12. 1976 pyytämien       muodostettu        tallkoituksenmukaisuusratkaisu,
14649: uusintatarjous,ten perusteella.                      jota vain Tampereen yliopisto on kritisoinut.
14650:    Lopullisen päätöksen opetusministeriö on          Opetusministeriön tekemän meDkkivalinnan so-
14651: tehnyt tietokonehankkeessa 24. 3. 1977 oikeut-       veltuvuutta mainituille yliopistoille puoltaa li-
14652: taessaan Oulun, Tampereen ja Jyväskylän yli-         säksi se seikka, että samoja tietokoneita on
14653: opistot hankkimaan keskisuurten tietokoneiden        runsaasti käytössä myös muualla korkeakoulu-
14654: peruskokoonpanot. Tätä ell:nen hankkeesta oli        maailmassa; mm. Pohjoismaissa niitä on yhteen-
14655: pyydetty valtionhallinnon automaattisesta tieto-     sä   kuusi kappaletta, joista yksi Suomessa kor-
14656: jenkäsittelystä annetun asetuksen edellyttämä        keakoulujen tietokoneveDkoston keskuskoneena.
14657: lausunto valtiovarainministeriöltä, ulkomaisen           Opetusmin~steriö on tietoinen siitä, että han-
14658: hankinnan edellyttämä lausunto ulkomaisten           kittuihin laitteisiin tarvitaan laajennuksia ja
14659: hankintojen neuvottelukunnalta ja valtioneuvos-      laskentakeskuksiin lisähenkilökuntaa, joiden ra-
14660: ton raha,asiainvaliokunnan lausunto.                 hoituksen turvaamista Eduskuntakin on edellyt-
14661:    Opetusministeriö on tehnyt tietokoneiden          tänyt hyväksyessään hankinnan. Vastaavia tar-
14662: hankintaa koskevan yhteishankint.apäätöksen          peita on esitetty myös muiden vaihtoehtojen
14663: niiden vaihtoehtojen puitteissa, joita kyseiset      kohdalla, mutta niitä ei ole voitu pitää merkki-
14664: yliopistot ovat pitäneet vaatimukset täyttävinä.     valintaan vaikuttavina tekijöinä. Hankittuihi,n
14665: Opetusministeriö ja myös valtioneuvoston raha-       laitteistoihin on jo suoritettu eräitä laajennuk-
14666: asiainvaliokunta ovat olleet tietoisia yliopisto-    sia. Usälaajennusten ja lisähenkilöstön rahoitus
14667: jen kannoista; samoin ne ovat olleet tietoisia       ratkaistaan korkeakoulujen esitysten perusteella
14668: hankkeeseen liittyvistä hinnoista ja talous- ja      seuraavien tulo- ja menoarvioiden yhteydessä.
14669: kauppapoliittisista seikoista. Ratkaisua tehtäes-        Kysymyksessä mainitun korkeakoulujen sisäi-
14670: sä Tampereen yliopiston ensimmäiselle sijalle        siin asioihin puuttumisen osalta opetusministe-
14671: asettama konemerkki on ollut tarjousten mu-           riö toteaa, että korkeakoulujen tietokonehan-
14672: kaan jonkin verran halvempi kuin nyt hankittu        kinnat suoritetaan samojen säädösten, mm. val-
14673: konemerkki, mutta ei kuitenkaan väitettyä             tionhatlinnon automaattisesta tietojenkäsittelys-
14674: 600 000 markkaa halvempi. Tehdyn ratkaisun            tä annetun asetuksen, alaisena kuin muutkin
14675: mukaan toimittaja sitoutuu vähintään 15 mil-         valtionhallinnon atk-laitehakinnat. Lisäksi on
14676: Joonan markan kompensoiviin vastaostoihin,           todettava, että yliopistojen tietokonehankinta
14677: jotka peittävät kaikkien neljän korkeakoulun         on rahoitettu valtaosiLtaan opetusministeriön
14678: tietokonehankinnoista aiheutuvat valuuttame-         määDärahoista momentilta 29.3 7. 72 (Tietokone-
14679: not. Sen sijaan Tampereen yliopiston ensisi-         laitteiden hankkiminen) .
14680:     . Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
14681: 
14682:                                                                  Opetusministeri Kristian Gestrin
14683:                                                                                                         5
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                             Till Riksdagens Herr Talman.
14689: 
14690:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         den gemensamma anskaffningen bar riksdagen
14691: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        i årets första tiliäggsbudget godkänt anslag för
14692: av den 29 september 1977 tili vederbörande            anskaffning av den grundläggande apparaturen
14693: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        för två medelstora datoranläggningar tili Uleå-
14694: jande av riJksdagsman K. Rainio m. fl. .ställda       borgs och Tammerfors univer:sitet under inne-
14695: spörsmål nr 283:                                      varande år, samt en fullmakt för bestäJlande.t
14696:                                                       av en motsvarande anläggning för Jyväskylä
14697:           Är Regeringen medveten om att un-           universitets räkning. Vid godkännandet av den
14698:        dervisningsministeriet i sitt beslut av        gemensamma anskaffningen ha.r riksdagen för-
14699:        den 1 december 1976 om anskaffning             utsatt att finansieringen av en ändamålsenlig
14700:        av en datamaskin tili Tammerfors uni-          användning av anläggningarna och; med hän-
14701:        versitet, allvarligt skadat universitetets     seende tili universitetens behov, även finan-
14702:        vetenskapliga och även övriga vellksam-        sier1ngen av erforderliga tilläggsanläggningar
14703:        het, genom att i valet av datamaskins-         och extmpel'sonal, tryggas.
14704:        märke avvika från rekommendationerna              På basen av det ovanstående kan det konsta-
14705:        från såväl Tammerfors universitet som          teras, att det inte varit fråga om anskaffande
14706:        den arbetsgrupp ministeriet tilisatt för       av en datamaskin endast tili Tammerfors uni•
14707:        detta ärende, och                              versitet utan även tili universiteten i Uleåborg
14708:           vilka åtgärder ämnar ·Regeringen vid-       och Jyväskylä. Därtill har man ytterligare fattat
14709:        ta för att ·rätta tili den allvarliga situa-   beslut om en dator'<lnskaffning för Tekniska
14710:        tion.som uppstått vid Tammerfors uni-          högskolan. Utgångspunkten har varit att an-
14711:        versitet och för att undvika inbland-          skaffa så många system som möjligt av samma
14712:        ning i högskolornas inre angelägenheter        märke, för att statens intr.essen på såvis bäst
14713:        i framtiden?                                   skall beakta·s. Vid märkesvalet har följande
14714:                                                       synpunkter beaktats:
14715:    Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd~           - systemens lämplighet för undervisning
14716: samt anföra följande:                                 och forskning,
14717:    Sedan år 1971 har tre Honeywell 1644-                 - systemens anskaffnings-, underhålls- och
14718: datamaskiner varit i bruk vid Uleåborgs, Tam-         utvidgningskostnader,
14719: merfors och Jyväskylä universitet. Frågan om             - valutautgifter,
14720: det nödvändiga förnyandet av datamaskinerna              - kompensationsaffärer i anslutning till an-
14721: avgjordes våren 1977. I statsförslag för år           skaffningen.
14722: 1976 beviljades 3 milj. mk för anskaffning av
14723: en för vissa högskolor gemensam medelstor                Föreliggande datamaskinsanskaffning har se-
14724: datoranläggning, som även lämpar sig för admi-        dan år 1975 förberetts i olika arbetsgrupper,
14725: nistrativa uppgifter inom undervisningsministe-       vilket även konstateras i spör1>målet. Dessutom
14726: riets förvaltningsområde. Då det ur statshus-         har högskolorna i flere sammanhang avgivit
14727: hållningssynvinkel visade sig vara· mest ekono-       utlåtanden om olika alternativs lämplighet för
14728: miskt att genomföra nämnda förnyelse av uni-          högskolbruk. Alternativen har ställts i oli:ka
14729: ver.sitetens datoranläggningar som en möjligast       prioritetsordning i olika högskolor, men hög-
14730: omfattande gemensam anskaffning, beviljades i         skolorna har i varje fall ansett att alJ.a de alter-
14731: 1976 års tredje tiliäggsbudget fullmakt att be-       nativ som var aktuella i slutskedet (DEC,
14732: ställa tre medelstora datamaskiner för de ifråga-     HONEYWELL och UNIVAC) uppfyller kra-
14733: varande universiteten. I syfte att förverkliga        ven. De två datormävken som vann mest under-
14734: osnoo981W
14735: 6                                             1977 vp.
14736: 
14737: stöd bland högskolorna har även testats på ort          Efter det att beslutet om anskaffning fattats,
14738: och ställe i Förenta staterna våren 1976. Som        har till riksdagens justitieombudsman inlämnats
14739: resultat av de utförda testkörningarna har man       klagomål i vissa angelägenhet som ansluter sig
14740: konstaterat, att de s.k. grundLäggande appara-       tilllösningen. I klagomålet anförs bl.a. att vissa
14741: turer, som varit aktuella för dessa två märkens      väsentliga frågor inte alls nämnts då anskaff-
14742: del, i hög grad motsvarar varandra i fråga om        ningen avgjordes. Efter att ha undersökt frågan
14743: prestationsförmåga, då testresultatet var ena-       konstaterade justitieombudsmannen den 29 sep-
14744: handa både i tiddelning och tidkvantisering.         tember 1977 att ifrågavarande klagomål inte
14745: Denna testning utfördes av .represefitanter för      föranleder vidare åtgärder.
14746: bl.a. olika högskolor, bland dem även Tammer-           Det beslut om gemensam anskaffning som
14747: fors universi~et.                                    nu fattats är en ändamålsen]jghetslösning, base-
14748:    De· erbjudna datorsystemens slutliga anskaff-     rad på en mängd från varandra avvikande
14749: ning:s-, l\tvidgnings- och. underhållskostnader      ståndpunkter. Endast Tammerfors universitet
14750: samt de ·tili projektet anslutna niotköpen har       har kritiserat beslutet. Det . av . undervisnings~
14751: utretts på hasen av de nya offerter som under-       ministeriet gjorda märkesvalets lämplighet ·fär
14752: visningsministeriet inbegärt den 28 december         nämnda universitet styrks ytterligare .av d~ri
14753: 1976. . .                                            omständigheten att samma datamaskiner i stor
14754:    Det ·. s1utgiltiga beslutet har undervisnings-    utsträckning är i bruk även på annat håll inom
14755: ministeriet fattat den 24 mars 1977, då det gav      högskolvärlden; bl.a. i de nordiska länderna
14756: Uleåborgs, Tammerfors och Jyväskylä universi-        finns det sammanlagt sex stycken datamaskiner
14757: tet räit ·att anskaffa gru.ndläggande apparatur      av detta märke, av vilka en är centraldator
14758: för medelstora .datorer. Därförinnan hade det        för de finländska högskolornas datornät.
14759: inbegärts i förordningen om automatisk data-            Undervisningsministeriet är medvetet om att
14760: behandling i · statsförvaltningen föruts·att utlå-   de anskaffade anläggningarna må:ste . utvidgas
14761: tande om projektet från finansministeriet, det       och att ytterligare personai krävs vid datacent-
14762: för utländsk anskaffning förutsatta utlåtandet       ralerna. Riksdagen har även vid godkännandet
14763: av delegationen för anskaffningar i utlandet och     av anskaffningarna förutsatt att finansieringen
14764: statsrådets finansutskotts utlåtande.                av dessa åtgärder tryggas. Behov av motsva-
14765:    Undervisningsministeriet har fattat beslutet      rande slag har framförts även i anslutning till
14766: om gemensam · anskaffning av ·datorer inom ra-       de andra alternativen. Dessa behov har inte
14767: men för .de alternativ som ifrågavarande uni-        kunnat anses avgörande för valet av märke.
14768: versitet ansett fylla kraven. Undervisningsmi-       Vissa utvidgningar av de anskaffade anlägg-
14769: nisteriet och ·statsrådets finansutskott har varit   ningar har redan gjorts, Finansieringen av ytter-
14770: medvetna om universitetens ståndpunkter; lik-        ligare utvidgningar och personai .är en fråga
14771: som de varit medvetna om de priser och eko-          som avgörs på basen av högskolornas förslag i
14772: nomisk- . och handelspolitiska omständigheter        anslutning till de följande statsförslagen.
14773: som aris1uter sig till anskaffningen, Då avgö-           I fråga om den i spörsmålet nämnda inbland-
14774: randet fattades var det datormärke, som Tam-         ningen i högskolornas inre angelägenheter
14775: melfors universitet prioriterat högst, enligt        konstaterar undervisningsministeriet, att data-
14776: offerten något billigare än det nu anskaffade        maskinsanskaffningar till högskolorna sker i
14777: märket, dock inte 600 000 mk billigare som nu        enlighet med samma stadganden, däribland för-
14778: påstås. Enligt det avgörande som träffats för-       ordningen om :automatisk databehandling i
14779: binder sig leverantören till kompenserande           statsförvaltningen, som gäller för övriga an-
14780: motköp orn minst 15 rnilj. mk, vilka köp täcker      skaffningar av adlb-anläggningar inom statsför-
14781: alla de valutautgifter som de fyra högskolornas      valtningen. Därtill måste det konstaterås, att
14782: datoranskaffningar förorsakar. Det datormärke        den överväldigande delen av universitetens da~
14783: Tammerfors universitet ställde högst på listan       tamaskinsanskaffningar fipansierats med under~
14784: skulle därt!mot inte ha fört med sig kompensa-       visningsministeriets anslag under momerit
14785: tionsköp.                                             29.3 7. 72 ( Anskaffning av ~atomnordningar).
14786:      Helsingfors den 3 november 1977.
14787: 
14788:                                                             Undervisningsminister _Kristian Gestrin
14789:                                                1977 vp.
14790: 
14791: Kirjallinen kysymys n:o 284.
14792: 
14793: 
14794: 
14795: 
14796:                                   Kortesalmi: Itsestään palavien savukkeiden kieltämisestä.
14797: 
14798: 
14799:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14800: 
14801:    Itsepalav1sta savukkeista on maassamme syn-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14802: tynyt lukemattomia tulipaloja, joissa on tuhou-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14803: tunut rakennuksia, teollisuuslaitoksia ja met-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
14804: sää. Monet itsepalavasta savukkeesta syttyneet       symyksen:
14805: tulipalot ovat ·aiheuttaneet myös ihmishenkien
14806: menetyksiä.                                                    Mihin t01m11n Hallitus aikoo r}'lhtyä
14807:    Itsepalavat savukkeet ovat siis vakavasti                itsestään palavien savukkeiden aiheutta-
14808: otettava ongelma ja niiden aiheuttamiin vahin-              mien tulipalojen ennalta ehkäisemiseksi
14809: koihin olisi kyettävä varautumaan jo ennalta                ja
14810: ehkäicsevästi. Valtiovallan ja viranomaisten oli-              pitääkö Hallitus tarpeellisena tulipa-
14811: si kyettävä keksimään keinot itsepalavien sa-               lojen torjumiseksi jo ennalta kieltää
14812: vukkeiden haittojen torjumiseen.                            itsestään palavien savukkeiden valmis-
14813:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          tuksen?
14814:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
14815: 
14816:                                         J. Juhani Kortesalmi
14817: 
14818: 
14819: 
14820: 
14821: 0877009928
14822: 2                                             1977 vp.
14823: 
14824: 
14825: 
14826: 
14827:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14828: 
14829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taa määräyksiä tietyn alueen palo- ja henkilö-
14830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        turvallisuutta koskevista järjestelyistä. Asuin-
14831: olette kirjeenne n:o 1867 ohella 29 päivänä          rakennuksissa ja vastaavissa kohteissa on mää-
14832: syyskuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston            räajoin toimitettava palotarkastus.
14833: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-          Tupakoinnin ja erityisesti savukkeiden palo-
14834: taja J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan-        turvallisuudelle aiheuttamaa vaaraa on pyritty
14835: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 284:          ehkäisemään palo- ja pelastustoimesta annetun
14836:                                                      lain valtuuksin ja samalla haettu keinoja mää-
14837:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        räysten noudattamisen tehokkaalle valvonnalle.
14838:        itsestään palavien savukkeiden aiheutta-      Tupakoinnin aiheuttama palovaara on otettu
14839:        mien tulipalojen ennalta ehkäisemiseksi       huomioon myös rakenteellisessa palonehkäisys-
14840:        ja                                            sä, jolloin rakennussuunnittelun keinoin ja syt-
14841:           pitääkö Hallitus tarpeellisena tulipa-     tymisherkän materiaalin käyttöä säätelemällä
14842:        lojen torjumiseksi jo ennalta kieltää         on estetty palovaarallisten kohteiden syntymis-
14843:        itsestään palavien savukkeiden valmis-        tä. Lisäksi suurten tilojen, kuten teattereiden
14844:        tuksen?                                       ja huvihuoneistojen palotarkastuksen yhteydes-
14845:                                                      sä ovat paloviranomaiset antaneet välittömiä
14846:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ohjeita ja kehoituksia esiintyneiden epäkohtien
14847: taen seuraavaa:                                      poistamiseksi.
14848:     Palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinä-          Tehokkain keino tupakoinnin aiheuttaman
14849: kuuta 1975 ,annetussa laissa (559/75) ja 31          vaaran ehkäisyssä on yleisöön suoraan kohdis-
14850: päivänä joulukuuta 1975 annetussa asetuksessa        tuva ja välinpitämättömiä asenteita muuttava
14851:  ( 1089/75) on palonehkäisyyn tähtääviä mää-         valistustyö. Paloviranomaiset ja erityisesti Suo-
14852: räyksiä sekä tulen käytöstä yleensä että tupa-       men Palontorjuntaliitto valtion taloudellisella
14853: koimisesta. Tulta on aina käsiteltävä huolelli-      tuella toimittavat jatkuvasti monipuolista va-
14854: sesti. Tupakoiminen on kielletty kokonaan tu-        listus,aineistoa yleisölle suoraan ja tiedotusväli-
14855: lenaroilla paikoilla, helposti syttyvien aineiden    neiden avulla.
14856: läheisyydessä kuten palavien nesteiden tai rä-           Sisäasiainministeriön laatima valtakunnallinen
14857: jähdysaineiden jakelu- ja varastopaikoissa, teol-    yleissuunnitelma palo- ja pelastustoimen järjes-
14858: lisuuslaitoksissa, varastoissa, teattereissa, mes-   tämisestä ja kehittämisestä ohjaa myös nyt ky-
14859: su- ja näyttelyhuoneissa ja muissa näihin ver-       seessä olevassa ,asiassa palonehkäisykeinojen te-
14860: rattavissa paikoissa muualla kuin siihen osoi-       hostamiseen ja yleisöön vaikuttavan valistus-
14861: tetulssa tiloissa. Lisäksi paloviranomainen voi      työn lisäämiseen.
14862: kieltää tupakoinnin muuallakin kuin yllämai-            Itsestään palavien savukkeiden valmistuksen
14863: nituissa paikoissa. Sisäasiainministeriö voi an-     kieltäminen ei ole ollut harkittavana.
14864:      Helsingissä marraskuun 7 päivänä 1977.
14865: 
14866: 
14867:                                                                              Ministeri Tuure Salo
14868:                                              N:o 284                                              3
14869: 
14870: 
14871: 
14872: 
14873:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14874: 
14875:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       rande lokaliteter bör brandsyn förrättas med
14876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          regelbundna mellanrum.
14877: velse nr 1867 av den 29 september 1977 tiil           Den fara som tobaksrökning och i synner-
14878: vederbörande medlem av statsrådet översänt         het cigarretter utgör för brandsäkerheten har
14879: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani      man försökt förebygga med hjälp av de full-
14880: Kortesalmi ställda spörsmål nr 284:                makter som ges i lagen om brand- och rädd-
14881:                                                    ningsväsendet. Samtidigt har man sökt finna
14882:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     metoder för effektiv övervakning av iakttagan-
14883:        ta för att förebygga bränder som för-       det av bestämmelserna. Den brandfara tobaks-
14884:        orsakas av ,självbrinnande cigarretter,     rökningen föranleder har man beaktat även i
14885:        och                                         det byggnadstekniska förebyggandet av brän-
14886:           anser Regeringen att det för avvär-      der, varvid man genom byggnadsplanering och
14887:        jande av bränder är nödigt att förbju-      reglering av användningen av lättantändliga
14888:        da tiliverkningen av självbrinnande ci-     materia! har förhindrat uppkomsten av brand-
14889:        garretter?                                  farliga punkter. Ytterligare har brandmyndig-
14890:                                                    heterna i samband med förrättande av brand-
14891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      syn i stora utrymmen, såsom teatrar och nö-
14892: samt anföra följande:                              jeslokaliteter, gett direkta anvisningar om och
14893:    I lagen den 4 juli 1975 om brand- och           uppmaningar att avlägsna förekommande miss-
14894: räddningsväsendet ( 559/75) och i förordning-      förhållanden.
14895: en av den 31 december 1975 ( 1089/75) in-             Det effektivaste medlet i förebyggandet av
14896: går bestämmelser, som avser att förebygga          den fara tobaksrökningen medför är upplys-
14897: bränder. Dessa gäller såväl hantering av eld       ningsarbete som riktar sig direkt tili allmän-
14898: i allmänhet som tobaksrökning. Man skall all-      heten och ändrar likgiltiga attityder. Brand-
14899: tid handskas varsamt med eld. Tobaksrökning        myndigheterna och i synnerhet Finlands brand-
14900: är helt förbjuden på brandfarliga platser, i       värnsförbund vidarebefordrar med statligt eko-
14901: närheten lätt ,antändliga ämnen, såsom på upp-     nomiskt stöd hela tiden mångsidigt upplys-
14902: lagrings- och distributionsplatser för brännbara   ningsmaterial tili allmänheten antingen direkt
14903: vätskor eller sprängämnen, i industrianlägg-       eller med hjälp av massmedia.
14904: ningar, lager, teatrar, mäss- och utställnings-       Den av ministeriet för inrikesärendena upp-
14905: lokaliteter och andra därmed jämförbara plat-      gjorda riksomfattande generalplanen för orga-
14906: ser annorstädes än i utrymmen som anvisats         niserandet och utvecklandet av brand- och
14907: för ändamålet. Dessutom kan brandmyndighet         räddningsväsendet siktar även i föreliggande
14908: förbjuda tobaksrökning även på andra än ovan       fråga tili att effektivera metoderna för före-
14909: nämnda platser. Ministeriet för inrikesärende-     byggande av brand och öka det upplysnings-
14910: na kan utfärda bestämmelser om hur brand-          arbete som påverkar allmänheten.
14911: och personsäkerheten skall tryggas inom ett           Man har inte övervägt att förbjuda tillverk-
14912: visst område. I bostadsbyggnader och motsva-       ningen av självbrinnande cigarretter.
14913:   Helsingfors den 7 november 1977.
14914: 
14915: 
14916:                                                                             Minister Tuure Salo
14917:                                              1977 vp.
14918: 
14919: Kirjallinen kysymys n:o 285.
14920: 
14921: 
14922: 
14923: 
14924:                                  Mattila ym.: Haja-asutusalueiden ala-asteen koulujen säilyttämi-
14925:                                     sestä .
14926: 
14927: 
14928:                        . E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.    :·
14929: 
14930:    Laadittujen selvitysten mukaan peruskoulu-       syystä, että oppilasmääri~n alentumisen vuoksi
14931: ikäisten ( 7-15-vuotiaat) määrä tulee vuoteen       näistä kouluista joudutaan varsin nopeasti lak-
14932: 1985 mennessä vähentymään yli 115 000 oppi·         kauttamaan opettajanvirkoja ja :koulut muuttu·
14933: laalla. Vähennys tulee voimakkaimmin kohdis-        vat 2-opettajaisiksi, pahimmassa tapauksessa
14934: tumaan haja-asutusalueille, koska niissä synty·     1-opettajaisiksi. Koulun muuttuminen 1- tai 2~
14935: neiden määrät ovat suhteellisesti eniten alen-      opettajaisiksi kouluiksi merkitsee aikaisempaan
14936: tuneet viime vuosina, ja koska on odotetta·         olotilaan verrattuna selvää opetuksellisten mah-
14937: vissa, että nämä alueet jatkuvasti tulevat me-      dollisuuksien heikentymistä. Koska 3-opettajai-
14938: nettämään muuttoliikkeen seurauksena väes-          nen koulu on monessakin mielessä ihanteelli-
14939: töään.                                              nen kouluyksikkö, tulisi pahimman lakkautus-
14940:    Oppilasmäärien alentuminen haja-asutusalueil-    a'<lllon estävän peruskouluasetuksen muutoksen
14941: la vaikeuttaa koulutoimen järjestämistä, koska      jälkeen pyrkiä estämään 3-opettajaisten koulu-
14942: pääosa näiden alueiden kouluista on sellaisia       jen muuttuminen 2-opettajrusiksi. 3-opettajai-
14943: pieniä yksiköitä, joiden olemassaolo vaarantuu      sia kouluja on tällä hetkellä maassamme runsaat
14944: pientenkin vähennysten vuoksi. Kuluvan vuo-         1 000 kpl.
14945: den keväänä suoritettu peruskoulun 1· ja 2-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14946: opettajaisten koulujen valtionapuminimien alen-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
14947:  taminen harvaan a:sutuissa kunnissa ja muiden      valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vastatta·
14948: kuntien eristetyssä asemassa olevissa kouluissa     vaksi seuraavan kysymyksen:
14949: estää kouluverkoston huomattavan harvenemi-
14950:  sen. Toisaalta on kuitenkin syytä kiinnittää                 Mihin toimenpiteisiin. Hallitus aikoo
14951: huomiota siihen, että 3- ja useampiopettajais·              ryhtyä haja-asutusalueiden 3-opettajais-
14952:  ten koulujen oppilasmäärien alentuessa haja-               ten ala-asteen koulujen säilyttämiseksi?
14953:  asutusalueiden koulupalvelut heikentyvät siitä
14954:      Helsingissä 30 päivänä sy}rskuuta 1977.
14955: 
14956:                Kalevi Mattila                                   Orvokki Kangas
14957: 
14958: 
14959: 
14960: 
14961: 087700982X
14962: 2                                            1977, YP•
14963: 
14964: 
14965: 
14966: 
14967:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14968: 
14969:    Vaitiopäiväjärjestyksen, .> 7 .§ in l momentissa · :oppilasmäärien pienenriys aiheuttaa sen, että
14970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 3-opettajaisia kouluja joudutaan muuttamaan
14971: ()lette 39 päivänä :§yyskuJJ;ta 1977 ·päivätyn kir- 2-opettajaisiksi, samoin 4-öpettaj~sia kouluja
14972: jeen ohella toiroitl;a!)ut yaltioneuvoston asian- puolestaan 3-opettajaisiksi. Koulujen ja koulu-
14973: omaiselle jäsen,elle jäljennök~en edustaja Kalevi palvelujen säilyvyyden kannalta .2- ja 3-opetta-
14974: Mattilan ym ... tekemästä, kirjallisesti! kysymyk- jaiset sekä sitä ·suuremmat koulut· eivät ole
14975: sestä n:o 285:                                         vertailukelpoisia, koska tähänastisen käytän-
14976:                                                        nön mukaan ala-asteen koulu on yleensä lak-
14977:             Mihin tojplenpit~isiin Hallitus aikoo kautettill siinä vaiheessa, jqlloin oppilasmäärä
14978:           ryhtyä . haja-asutusalueiden 3-opettajais- alittaa 2-opettajaisen koulun minimin. Tätä
14979:           ten ala-asteell.;koulujen säilyttämiseksi? suuremmissa kouluyksiköissä ei oppilasmäärän
14980:                                                        alentuminen aseta koulun säilyvyyttä uhanalai-
14981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seksi, minkä vuoksi kuluvana vuonna kouluver-
14982: seuraavaa:.        · ·      ·
14983:                                                        koston epätarkoituksenmukaisen lakkauttami-
14984:    Peruskouluasetuk~n 181 §:n mukaan, sellai- sen estämiseksi suunnitellut toimenpiteet. koh-
14985: sena kuin se .. oli 'alkuper~sessä muodossaan, distettiin 1- ja 2-opettajaisiin kouluihin. Halli-
14986: 3-opettajaisen ala-asteen koulun kolmannen tuksen käsityksen mukaan oppilasmäärien pie-
14987: opettajan palkkaukseen tulevan . valtionavun nentymisestä aiheutuva toimintaedellytysten
14988: ehtona oli vähintään 55 oppilasta. Mikäli ky- muutos on säännöksissä ensisijaisesti otettava
14989: seessä . oli entisen viran säilyttäminen, mainittu huomioon niiden koulujen valtionapuehdoissa,
14990: vähimmäisoppilasmäärä oli 45 oppilasta. Vuon- joilla on merkitystä kouluverkoston tiheyteen.
14991: na 1972 muutettiin peruskouluasetusta siten, Kiistämättä niitä pedagogisia etuuksia, joita
14992: että kolmannen. opet~ajan vil;an ·perustamiseen 3-opettajainen koulu tarjoaa esimerkiksi 2-opet-
14993: vaadittavaksi vähimmäismääräksi tuli 40 ja vi- tajaiseen kouluun verrattuna, hallitus katsoo;
14994: ran säilyttämisl;!en. va:adittav~ksi vähimmäismää- että sen tulee nykyisessä taloudellisessa tilan-
14995: räksi 35. Säännös on tässä muodossa voimassa teessa kohdistaa toimenpiteet pääasiassa 2-opet-
14996: nykyisinkin.                                           tajaisten koulujen toiminnan turvaamiseen op-
14997:    Lukuvuonna 1976-77 oli toiminnassa 1 085 pilasmäärien alentuessa.
14998: 3-opettajaista ala-astetta. Odotettavissa oleva
14999:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
15000: 
15001:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
15002:                                              N:o 285                                              3
15003: 
15004: 
15005: 
15006: 
15007:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15008: 
15009:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      blir tvungen att ombilda en del 3-lärarskolor
15010: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tili 2-lärarskolor och en del 4-lärarskolor tili
15011: av den 30 september 1977 tili vederhörande         3-lärarskolor. I fråga om bibehållande av skolor
15012: medlem av statsrådet översänt avs·krift av fö1-    och skolservice är skolorna med 2 och 3
15013: jande av riksdagsman Kalevi Mattila m.fl.          lärare samt de skolor som är större än dessa
15014: ställda spörsmå1 nr 285:                           inte jämförbara, eftersom man enligt hittills
15015:                                                    tillämpad praxis i allmänhet har indragit en
15016:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           lågstadieskola då elevantalet understiger minimi-
15017:        vidta för att bevara lågstadieskolorna      antalet för skola med 2 lärare. I skolenheter
15018:        med 3 lärare i glesbygdsområdena?           som är större än dessa hotar inte minskningar
15019:                                                    i elevantalet skolans fortbestånd, varför de
15020:    Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd-     åtgärder som under innevarade år planerades
15021: samt anföra följande:                              för att förhindra oändamålsenliga indragningar
15022:    Enligt 181 § grundskolförordningen, sådan       i ,skolnätet inriktades på skolor med 1-2 lä-
15023: den lydde i sin ursprungliga form, var vilikoret   mre. Enligt regeringens uppfattning bör den
15024: för statsunderstöd för avlöning av den tredje      förändring i verksamhetsmöjligheterna som för-
15025: läraren i lågstadieskola med tre lärare minst      anleds av ett minskat elevantai i första hand
15026: 55 elever. Om det var fråga om bibehållande        beaktas i stadgandena rörande statsunderstöds-
15027: av tidigare tjänst var sagda minimielevantal 45    villkoren för de skolor, som är av betydelse med
15028: elever. Ar 1972 ändrades grundskolförordning-      avseende på skolnätets täthet. Utan att förneka
15029: en så, att minimiantalet för inrättande av den     de pedagogiska fördelar sorn en skola med 3
15030: tredje lärartjänsten blev 40 och minimiantalet     lärare erbjuder, jämförd med t.ex. en skola med
15031: för bibehållande av denna tjänst blev 35. I        2 lärare anser regeringen, att den i den nuva-
15032: denna form gäller stadgandet även nu.              rande ekonorniska situationen i de fall då
15033:    Under läsåret 1976-77 fungerade 1 085           elevantalen sjunker huvudsakligen bör inrikta
15034: lågstadier med tre lärare. Den förutsedda          sina åtgärder på att trygga verksamheten vid
15035: minskningen av elevantalen 1eder tili att man      skolor med 2 lärare.
15036:      Helsingfors den 3 november 1977.
15037: 
15038:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
15039:         ;,   ·.:·
15040: 
15041:   .' ~
15042:                     ...
15043:                      ,
15044: 
15045: 
15046: 
15047: 
15048: ···.'
15049:                                                1977 vp.
15050: 
15051: Kirjallinen kysymys n:o 286.
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 
15056:                                    Salmenkivi: Haukipuraalla sijaitsevan, Hyvon-Kudeneule Oy:n
15057:                                       konkurssipesän hallinnassa olevan teollisuustilan käyttömah-
15058:                                       dollisuuksista.
15059: 
15060: 
15061:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15062: 
15063:    Haukiputaan kunta on eräs maamme pahim-            hestyvä talvi tulee lisäämään kiinteistön rap-
15064: pia työttömyysalueita. Työttömyysaste oli tä-         piota ja aiheuttamaan valtiovallalle huomattavia
15065: män vuoden helmikuussa 17,7 %. Tulevana               kiinteistön hoitokustannuksia. Lisäksi tulevat
15066: talvikautena on odotettavissa vielä suurempia         työttömyyskorvaukset entistä suuremmalta osal-
15067: vaikeuksia.                                           ta rasittamaan valtiota. Laskennallisten korkå-
15068:    Haukipuraalla ,sijaitseva, Hyvon-Kudeneule         jen asettaminen vuokraperusteeksi ei näin ollen
15069: Oy:n konkurssipesän hallinnassa edelleen oleva        tunnu taloudellisesti jä11kevältä toiminnalta.
15070: teollisuustila on ollut käyttämättä tammikuusta       Helpoimpia tapoja hoitaa työllisyyttä olisi käyt-
15071: 1977 lähtien. Konkurss1pesää hallitsevat valtio       tää hyväksi tällaisia mahdollisuuksia, jotka eivät
15072: ja Kehitysaluerahasto Oy.                             vaadi uutta rahaa valtiolta, vaan pikemminkin
15073:    Edellä mainittujen tilojen käypä vuokra paik-      antaisivat taloudellista tulosta.
15074: kakunnalla on noin 5 mk neliömetriltä kuukau-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
15075: dessa. Mikäli konkurssipesä suostuisi tähän           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
15076: käypään vuokraan, olisi uusia yrittäjiä tällä het-    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15077: kellä tulossa tyhjiin tehdastiloihin ja heti aluksi   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15078: voitaisiin arvion mukaan työllistää noin 100
15079: työntekijää.                                                    Onko Hallitus tietoinen Haukipuraal-
15080:    Valtio ja Kehitysaluerahasto Oy eivät kon-                la sijaitsevan, Hyvon-Kudeneule Oy:n
15081: kurssivelkojina kuitenkaan ole olleet vahniit                konJmrssipesän hallinnassa olevan teolli-
15082: myöntämään konkurssin aiheuttamia tappioita,                 suustilan käyttömahdollisuuksista työllis-
15083: vaan vaativat koron 8,5 miljoonan markan saa-                tämisen ja yritystoiminnan hyväksi sekä
15084: tavilleen, jolloin vuokra nousisi selvästi yli               niistä vahingoista, joita kiinteistölle
15085: käyvän tason. Lopputuloksena näyttää olevan,                 aiheutuu sen edelleen tyhjänä pitämi-
15086: että konkurssipesä saa vuokratuloja 5 markan                 sestä, ja jos on,                     .
15087: sijasta 0 markkaa ja että kiinteistö lisäksi käyt-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15088: tämättömänä nopeasti rappeutuu. Nopeasti lä-                 ryhtyä asian pikaiseksi hoitamiseksi?
15089:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1977.
15090: 
15091:                                           Antero Salmenkivi
15092: 
15093: 
15094: 
15095: 
15096: 0877009939
15097: 2                                               1977 vp.
15098: 
15099: 
15100: 
15101: 
15102:                           E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
15103: 
15104:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa        alan yritystä, työllistänevät vajaa 100 työnteki-
15105: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-         jää.
15106: hemies, 3 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-            Kehitysaluerahasto Oy:n sekä Haukiputaan
15107: jeenne n:o 190} ohella toimittanut valtioneu-          kunnan toimesta päätettiin perustaa ·kiinteistö-
15108: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      yhtiö, joka ostaisi teollisuustilat itselleen ja
15109: sanedustaja Antero Salmenkiven näin kuulu-             vuokraisi yrittäjien tarvitsemat tilat niiden
15110: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:              käyttöön. Päätöksentekoa on vaikeuttanut se,
15111:                                                        että tiloista. tulee tässä vaiheessa hyooyrtnettyä
15112:            Onko Hallitus tietoinen HaUlkiputaal-       vain ooin: kohnannes.
15113:         la sijaitsevan, Hyvon-Kudeneule Oy:n              Pesän toimesta on kuulutettu konkurssihuu-
15114:         konkurssipesän hallinnassa olevan teolli-      tokaupPa tulevan marraskuun 10 päiväksi ja
15115:         suustilan käyttömahdollisuuksista työllis-     tuossa huutokauppatilaisuudessa perustettavan
15116:         tämisen ja yritystoiminnan hyväksi sekä        yhtiön lukuun tu1taneen tekemään tarjous, joka
15117:         niistä vahingoista, joita kiinteistölle        tulee kattamaan myös valtion heikoiimmin tur-
15118:         aiheutuu sen edelleen tyhjänä pitämi-          vatut saatavat korkoineen.
15119:         sestä, j.a jos on,                                Kehitysaluerahasto Oy:n johtokunta on
15120:            mihin toimenpiteisiin- Hallitus aikoo       14. 10. 1977 myöntänyt perustettavalle Ha.uki-
15121:         ryhtyä asian pikaiseksi hoitamiseksi?          putaan Teollisuuskiinteistö Oy -nimisell-e osake-
15122:                                                        yhtiölle kehitysalueiden kunnille yritystoimin-
15123:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nan edistämiseksi myönnettäviS'tä ·korkotuki-
15124: taen seuraa,vaa:                                       luotoista annetun lain ( 6 7/71 ) mukais~n eh-
15125:    Hyvon-Kudeneule Oy:n konkurssipesän toi-            doin 3 miljoonan markan lainan 15 vuoden
15126: mesta jatkettiin teollista toimintaa Haukiputaal-      takaisinmaksuajalla sekä 4 vapaavuodella. Sa-
15127: la vuoden 1976 loppuun saakka, minkä jälkeen           massa ·johtokunnan kokouksessa Kehitysaluec
15128: pesän hallinnassa oleva teollisuustila on ollut        rahasto Oy päätti merkitä yhtiön 2,5 miljoonan
15129: tyhjillään.                                            markan osakepääomasta 2 187 000 markkaa.
15130:                                                           Haukiputaan kunnanhallitus esittää lähipäivi-
15131:    Pesän toimesta kuulutetussa konkurssihuuto-
15132:                                                        nä pidettävälle Haukipotaan kunnanvaituustol-
15133: kaupassa helmikuun 11 päivänä 1977 ei tullut
15134:                                                        le, että Haukiputaan kunta merkitsee Hauki-
15135: kiinnityksiä kattavaa tarjousta, joten konkurssi-
15136:                                                        putaan Teollisuuskiinteistö Oy:n osakkeita
15137: huutokauppa raukesi.                                   312 000 markan edestä. Ottamalla huomioon
15138:    Haukiputaan kunta yhdessä Kehitysl/.1ueJ;a-'        mainitut rahoitusjärjestelyt sekä tarkoituksen
15139: hasto Oy:n kanssa on mm. lehti-ilmoituksin ha-         noudattaa vuokran määräytymisess.ä samoja peri-
15140: kenut yrittäjää tai yrittäjiä tyhjillään olevaan       aatteita kuin kehitysalueiden t·eollisuuskylissä,
15141: teollisuustilaan. Teollisuustilan mittava koko         tulee mahdolliseksi vuokrata tiloja 5-6 mk/
15142: ( 1,2 ha) sen tosiasian kanssa, ettei teollisu~­       m2 /kk. Näin ollen muodolliset edellytykset
15143: della tässä taloudellisessa tilanteessa ole luontal-   yhtiön perustamiselle ja sitä kautta teollisuus-
15144: sia laajenemisedellytyksiä, on vaikeuttanut hal-       kiinteistön osittaiselle hyödyntämiselle ovat
15145: lin hyödyntämistä.                                     tällä hetkellä olemassa.
15146:    Suoritettujen markkinointiponnistelujen tu-            Hallituksen tavoitteena on kysymyksessä ole-
15147: loksena on kolmen yrittäjän kanssa päästy esi-         van Haukiputaalla sijaitsevan teollisuustilan
15148: sopimukseen. Nämä yritykset, joista yksi on            hyödyntäminen mahdollisimman pian siten, että
15149: elektroniikka-alan yritys sekä kaksi vaatetus-         saadaan pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle.
15150:                                               N:{) 286                                               3
15151: 
15152: Kehitysaluerahasto Oy on senvuoksi varautu-          rahoitusmahdollisuudet. Hallitus pyrkii myös
15153: nut rahoitustoimiin, joilla turvataan toisaalta      siihen, että lähinnä Kehitysaluerahasto Oy:n
15154: kiinteistöyhtiön muodostaminen tarkoitukseen         välityksellä mainittu teollisuustila saadaan te-
15155: sekä toisaalta teollisuustilaan tulevien yritysten   hokkaasti käytetyksi.
15156:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1977.
15157: 
15158:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
15159: 
15160: 
15161: 
15162:                                                                                                   ,1';
15163: 
15164: 
15165: 
15166:                                                                                                  ··"
15167: 4                                             1977 vp.
15168: 
15169: 
15170: 
15171: 
15172:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15173: 
15174:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             På föranstaltande av Utvecklingsområdesfon-
15175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       den Ab samt Haukipudas kommun beslöt man
15176: nr 1903 av den 3 oktober 1977 till veder-           att inrätta ett fastighetsbolag, som för egen
15177: hörande medlem av statsrådet översänt awkrift       räkning skulle in:köpa industriutrymmena och
15178: av fö1jande av riksdagsman Antero Salmenkivi        tili företagama hyra ut erforderliga utrymmen.
15179: undertecknade spörsmål nr 286:                      Beslutsfattandet har försvårats av det faktum
15180:                                                     att endast ungefär en tredjedel av utrymmena
15181:            Är Regeringen medveten om de bmks-       kommer att utnyttjas i detta skede.
15182:         möjligheter som det i Haukipudas                Genom boets försorg har en konkursauktion
15183:         belägna och i Hyvon-Kudeneule Oy:s          utlysts tili den 10 november detta år och för
15184:         konkursbos besittning varande industri-     det bolags räkning, som skall bildas vid denna
15185:         utrymmet erbjuder för främjande av          auktion, torde ett anbud göras, som k01llffier
15186:        :sysselsättning och företagsvel'ksamhet      att täcka också statens svagast skyddade ford-
15187:        ·och om de skador som otsakas fastighe-      ringar jämte ränta.
15188:        ten av att den fortfarande står tom, och        Direktionen för Utveck1ingsområdesfonden
15189:         om så är fallet,                            Ab har den 14 oktober 1977 beviljat det bli-
15190:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta     vande Haukiputaan Teollisuuskiinteistö Oy be-
15191:        i avsikt att snabbt sköta detta ärende?      nämnda aktiebolaget ett lån på 3 milj. mk med
15192:                                                     15 års återbetalningstid samt 4 friår, enligt vill-
15193:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      koren i lagen om räntestödskrediter åt kom-
15194: samt anföra följande:                               muner inom utveoklingsområdena tili främjande
15195:     På föranstaltande av Hyvon-Kudeneule Oy:s       av företagsverksamheten ( 67/71). Vid samma
15196: konkursbo fortsattes den industriella verksam-      direktions möte beslöt U tvecklingsområdesfon-
15197: heten i Haukipudas fram till slutet av år 1976,     den Ab teckna 2 187 000 mk av bolagets aktie-
15198: varefter det i boets besittning varande industri-   kapital på 2,5 milj. mk.
15199: utrymmet har stått tomt.                               Haukipudas kommunstyre1se ämnar föres1å
15200:     Vid den konkursauktion, som boet utlyste        Haukipudas kommunful1mäktige, som samman-
15201: tili den 11 februari 1977, 1ämnades inget bud       träder under de närmaste dagama, att Hauki-
15202: som täckte inteckningarna, varför konkursauk-       pudas kommun tecknar aktier i Haukiputaan
15203: tionen gick om intet.                               Teollisuuskiinteistö Oy för 312 000 mk. Med
15204:     Haukipudas kmnmun har, i samverkan med          beaktande av nämnda finansieringsarrangemang
15205: Utvecklingsområdesfonden Ab, bl.a. genom an-        samt avsikten att vid fastställelse av hyran följa
15206: nonsering i pressen sökt efter en ellet flera       samma prindper som i utvecklingsområdenas
15207: företagare tili det toroma industriutrymmet.        industribyar, blir det möjligt att hyra utrym-
15208: Utrymmets area1 ( 1,2 ha), i förening med det       men för 5-6 mk/m2 /mån. Sålunda föreligger
15209: faktum att industrin i detta ekonomiska 1äge        nu formella förutsättningar för grundande av
15210: inte har några naturliga expansionsmöjligheter,     bolaget och därmed för ett partiellt utnyttjande
15211: har försvårat utnyttjandet av hallen.               av industrifastigheten.
15212:     Träget marknadsföringsarbete har lett till         Regeringens syfte är ·att ifrågavarande, i
15213: ett föravta1 med tre företagare. Dessa företag,     Haukipudas belägna industriutrymme så snabbt
15214: av vi1ka ett verkar inom e1ektronikbranschen        som möjligt skall kunna utnyttjas så, att perma-
15215: och två inom konfektionsbranschen, torde till       nenta arbetsplatser kan grundas i trakten. Ut-
15216: en början sysselsätta något mindre än 100 ar-       vecklingsområdesfonden Ab är därför beredd
15217: betstagare.                                         på en finansieringsaktion, varmed garanteras
15218:                                             N:o 286                                               5
15219: 
15220: dels att ett fastighetsbolag bildas för ändamå-    nom Utvecklingsområdesfondens förmedling,
15221: let, dels att finansieringsmöjligheter finns för   ett effektivt utnyttjande av nämnda industti-
15222: de företag, som skall v&ka i industriutrymme-      utrymme.
15223: na. Regeringen eftersträvar också, närmast ge-
15224:      Helsingfors den 31 oktober 1977.
15225: 
15226:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
15227: 
15228: 
15229: 
15230: 
15231: 0877009939
15232: t:i
15233:                                                1977 vp.
15234: 
15235: Kirjallinen kysymys n:o 287.
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                                    Mattila: Kalastajien aseman parantamisesta.
15241: 
15242: 
15243:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15244: 
15245:     Maamme kokonaiskalansaalistuotosta tulee             Kuten edeliJ.Iii ilmeni, tarjoavat maamme run-
15246: noin 80 % ammattikalastajien työn tuloksena.          saat vesialueet erinomaiset luontaiset edelly-
15247: Vesistöjen saaliskapasiteetin tehokas hyväksi-        tykset ja hyvät mahdollisuudet kalankasvatus-
15248: lmyttö edel1yttää selvästi ammatti~alastajien toi-    toiminnan harjoittamiseen. Asiallisesti järjes-
15249: minnan turvaamista. Yhteiskunnan kannalta             tettynä antaisi kalankasvatus kipeästi toivottu·
15250: erittäin tärkeää työtä tekevät kalastajat ovat        ja työmahdoJJlisuuksia maaseutuväestölle erityi-
15251: j'ääneet jälkeen muun yhteiskunnan tulo- ja so-       sesti kehitysalueiden vaikeilla työllisyysalueilla.
15252: siaaliturvan kehityksessä, mistä on ollut seu-        Onkin tärkeää, että kalankasvatustoimintaa har-
15253: rauksena ammattikalastajien lukumäärän vähe-          joitetaan ja kehitetään sellaisissa yrityksissä,
15254: neminen ja ikärakenteen huolestuttavan nopea          missä maaseutuväestön työmahdollisuudet tule-
15255: huononeminen. Maamme runsaat meri- ja järvi-          vat turvatuiksi ja edelleen, että niin koulutus-
15256: alueet tarjoavat elinkeinomahdollisuuksia, jos        kuin markkinointimahdollisuudetkin tulevat
15257: kalastajien ka]astusmahdollisuudet turvataan ja       turvatuiksi.
15258: k:alan vastaanotto ja jalostus järjestetään tehok-       Edellä olevaan viitaten esiitän valtiopäiväjär-
15259: kaasti. Valtion rahoituksen avulla on mahdol-         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
15260: lista turoea kalastajien omatoimisia pyrkimyksiä      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
15261: kalan vastaanoton, jalostuksen ja markkinoin-         si seuraavan kysymyksen:
15262: nin järjestämiseksi. Erittäin tärkeiksi ovat osoit-
15263:  tautuneet pakastamot ainakin tärkeimpiin ka-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15264: lan vastaanottoasemiin, mikä sinänsä loisi poh-              ryhtyä kalastajien nykyistä paremman
15265: jan kotimaisen jalostustoiminnan kehittymi-                  toimeentulon turvaamiseksi, vastaanot-
15266:  scl:le. Tähän liittyy myös vastaanotto- ja käsit-           to- sekä käsittelytilojen aikaansaamisek·
15267:  telytilojen rakentamisen tukeminen avustuksin               si samoin kuin kalatuotteiden markki-
15268: ja lainoituksin "Kalasatamat -76" ·toimikunnan               noinnin tukemiseksi ja kalankasvatustoi-
15269: ehdotusten mukaisesti.                                       minnan nykyistä tehokkaammaksi järjes-
15270:                                                              tämiseksi?                           .
15271:       Helsingissä 4 päivänä lokåkuuta 1977.
15272: 
15273:                                             Kalevi Mattila
15274: 
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 0877009906
15279: 2                                            1977 vp.
15280: 
15281: 
15282: 
15283: 
15284:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15285: 
15286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dessä vastuussa alalta jo toumvat yritykset,
15287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jotka ovatkin viime aikoina osoittaneet kiitet-
15288: olette lokakuun 4 päivänä 1977 päivätyn kir-        tävälä kiinnostusta alojensa kehittämiseen. Pää-
15289: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    omien puute on kuitenkin ollut kehitystä hi-
15290: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     dastava tekijä. Esimerkiksi kalan markkinointi-
15291: Mattilan näin kuuluvasta kirjaMisesta kysymyk-      lainoja ovat pankit voineet myöntää vain mur-
15292: sestä n:o 287:                                      to-osan siitä, mihin korkotukimäärärahat antai-
15293:                                                     sivat mahdollisuuden. Valtio edesauttaa omalta
15294:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osaltaan kalan vastaanoton ja käsittelyn kehit-
15295:        ryhtyä kalastajien nykyistä paremman         tämistä paitsi edellä mainituilla korkotukilai-
15296:        toimeentulon turvaamiseksi, vastaanot-       noil1a ja muilla lainoilla mm. rakentamalla ka-
15297:        to- sekä käsittelytilojen aikaansaami-       lastussatamia.
15298:        seksi samoin kuin kalatuotteiden markki-
15299:        noinnin tukemiseksi ja kalankasvatustoi-        Kalankasvatustoiminta on maassamme kehit-
15300:        minnan nykyistä tehokkaammaksi järjes-       tynyt kiitettävästi. Vuosittain tuotetaan kalan•
15301:        tämiseksi?                                   kasvatuslaitoksissa ja merissä pidettävissä verk-
15302:                                                     koaltaissa lähinnä kirjolohta n. 2,2 milj. kg.
15303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Tällä määrällä on voitu korvata aikaisemmin
15304: vasti seuraavaa:                                    ulkomailta tuotu kirjolohi ja vientiäkin on saa-
15305:    Ammattikalastajilla on ensiarvoisen tärkeä       tu aikaan. Kalankasvatus on kehittynyt nykyi-
15306: merkitys vesiemme kalansaaliin talteenottajana.     seen merkittävään laajuuteensa ilman valtion
15307: Hallitus on mahdollisuuksiensa mukaan pyrki-        puuttumista siihen. Tautitarkkailu on hoidettu
15308: nyt lainsäädännön avulla ja muilla toimenpiteil-    valtion eläinlääketieteen laitoksen toimesta.
15309: lä turvaamaan heidän asemansa. Näistä toimen-          On todettava, että kalankasvatus edellyttää,
15310: piteistä mainittakoon tässä yhteydessä laki ka-     onnistuakseen taloudellisesti, riittävän suuria
15311: lastusvakuutusyhdistyksistä, laki kalansaaliin      laitoksia. Niin ikään on syytä mainita, että ka-
15312: hintatuesta ja laki kalatalouden korkotukilai-      lankasvatukseen soveltuvia paikkoja eri syistä
15313: noista. Osin mainittujen lakien turvin on ka-       johtuen maassamme on vesistöjen runsaudesta
15314: lastajien toimeentuloa voitu vakaannuttaa, min-     huolimatta rajallisesti.
15315: kä tuloksena kalastus on merkittävästi tehostu-        Edellä olevaan viitaten katson, että kysy-
15316: nut ja kalastajien ansiotaso on parantunut. Pää-    myksessä mainittujen asioiden hoito ensikädes-
15317: paino onkin nyt suunnattava kalansaaliin hy-        sä on taloudellinen kysymys ja että hallitus on
15318: väksikäytön tehostamiseen. Saadut kokemukset        ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään
15319: eivät kuitenkaan puhu sen puolesta, että kalas-     pyrkinyt ottamaan kalatalouden edut huomioon
15320: tajat sen lisäksi, että he vastaavat kalastukses-   taloudellisen tilanteemme sallimissa rajoissa.
15321: ta, myös ottaisivat vastatakseen kalan vastaan-     Kun koko budjetin lisäys edelliseen vuoteen
15322: otosta, jalostuksesta ja markkinoimisesta. Näillä   verrattuna on hallituksen esityksessä n. 14 %,
15323: aloilla tapahtuvasta kehityksestä ovat ensikä-      kalatalousbudjetin lisäys on n. 21 %.
15324:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1977.
15325: 
15326:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
15327:                                               N:o 287                                                 3
15328: 
15329: 
15330: 
15331: 
15332:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
15333: 
15334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för, och dessa har också under senaste tid
15335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           visat herömligt intresse för utvecklandet av
15336: velse av den 4 oktober 1977 tili vederbörande       sina branscher. Bristen på kapital har dock
15337: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      varit en faktor som bromsat utvecklingen. Så-
15338: jande av riksdagsman Mattila ställda skriftliga     lunda har bankerna kunnat hevilja lån för
15339: spörsmål nr 287:                                    marknadsföring av fisk bara tili en bråkdel av
15340:                                                     vad medlen för räntestöd kunde ge möjlighet
15341:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            tili. Staten underlättar för sin del utvecklandet
15342:        vidta för att trygga en bättre utkomst       av mottagningen och hanteringen av fisk utom
15343:        än hittilis för fiskarna, för åstadkom-      genom ovan nämnda räntestödslån och andra
15344:        mandet av utrymmen för mottagning            Iån bl.a. genom byggandet av fiskehamnar.
15345:        och hantering liksom för stödandet av            Fiskuppfödningen har i vårt land utvecklats
15346:        marknadsföringen av fiskprodukter och        på ett berömvärt sätt. Arligen produceras i
15347:        för ett effektivare ordnande av uppföd-      fiskuppfödningsanstalterna och i nätbassänger i
15348:        ningen av fisk?                              havet c. 2,2 milj. kg fisk, närmast regnbågs-
15349:                                                     forell. Genom denna produktion har man kun-
15350:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          nat ersätta den tidigare importen av regnhågs-
15351: anföra följande:                                    forell och även export av sådan har inletts.
15352:    Yrkesfiskarna har en primär roll vid tilivara-   Fiskuppfödningen har utvecklats tili sin nuva-
15353: tagandet av fiskfångsten från våra vattendrag.      rande hetydande omfattning utan att staten he-
15354: Regeringen har i mån av sina möjligheter strä-      hövt ingripa. Statens veterinärmedicinska an-
15355: vat tili att genom lagstiftning och andra åtgär-    stalt har skött om kontrollen av fisksjukdomar.
15356: der trygga deras ställning. Av dessa åtgärder           Det får konstateras, att fiskuppfödningen för
15357: kan i detta sammanhang nämnas lagen om              att i ekonomiskt avseende lyckas förutsätter
15358: fiskeriförsäkringsföreningar, lagen om prisstöd     tiliräckligt stora fiskodlingar. Det är likaså
15359: för fiskfångst och lagen om räntestödslån för       skäl att nämna, att det trots den rikliga före-
15360: fiskerinäring. Tili en del genom de nämnda          komsten av vattendrag i vårt land av olika
15361: lagarna har fiskarnas utkomst kunnat stabilise-     orsaker råder begränsad tiligång på lämpliga
15362: ras, vilket lett tili att fisket effektiverats på   platser för fiskuppfödning.
15363: ett anmärkningsvärt sätt och fiskarnas inkomst-         Med hänvisning tili det ovan anförda anser
15364: nivå har förhättrats. Nu bör huvudvikten läg-       jag, att skötandet av de i spörsmålet nämnda
15365: gas på en effektivering av tilivaratagandet av      ärendena i främsta hand är en ekonomisk fråga
15366: fiskfångsten. De erhållna erfarenheterna talar      och att regeringen i sin proposition angående
15367: emellertid inte för att fiskarna själva utom        statsförslaget för år 1978 strävat tili att beakta
15368: att stå för fisket också skulle åtaga sig att       fiskerinäringens fördel inom ramen för vad
15369: svara för mottagningen, förädlingen och mark-       vår ekonomiska situation medger. Då i rege-
15370: nadsföringen av fisken. Den utveckling som          ringspropositionen hela budgetens tiliväxt i
15371: sker inom dessa områden ansvarar närmast de         jämförelse med föregående år uppgår tili c.
15372: inom branschen redan verksamma företagen            14 %, är fiskeribudgetens ökning c. 21 %.
15373:      Helsingfors den 31 oktober 1977.
15374: 
15375:                                                                              Minister Veikko Saarto
15376: (',
15377: Kirjallinen kysymys n:o 288.
15378: 
15379: 
15380: 
15381: 
15382:                                   Luja-Penttilä: Eläkkeellä olevien virkamiesten hakeutumisesta
15383:                                      uusiin virkoihin.
15384: 
15385: 
15386:                          Eduskunnan Herra Puhe 1n i e he II e.
15387: 
15388:   ·Kansalaisten keskuudessa arvostellaan voi-        keelle päässyt henkilö jäisi pois työmarkkinoil-
15389: makkaasti sitä, että yleistä eläkeikää nuorem-       ta, .vapåutuisi · nuorelle työtilaisuus.
15390: pina· eläkkeelle päässeet ja viroistaan. korkeata       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
15391: eläkettä nauttivat virkamiehet ovat monesti          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
15392: hank:kiutuneet uusiin virkoihin, joista he kor-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15393: kean eläkkeensä lisäksi nauttivat !korkeata palk~    vaksi seuraavan kysymyksen:
15394: kaa. - Erityisesti tänä aikana, jolloin yhteis-
15395: kunta patee ankaraa työttömyyttä, tällainen epä-                 Onko Hallitus pohtinut keinoja, joil-
15396: oikeudenmukaisuus tulee erittäin räikeänä esiin.              la saada viroistaan ennen yleistä eläke-
15397: Kun hallitus on suunnittelemassa keinoja, joilla              ikää. eläkkeelle päässeet korkeata eläket-
15398: voitaisiin parantaa työllisyystilannetta ja saada             tä nauttivat virkamiehet jäämään pois
15399: nuorille ihmisille työtä, sen oli:si kiinnitettävä            työmarkkinoilta, jotta nuorille vapautui-
15400: vakavaa huomiota myös tähän seikkaan. Mikäli                  si tälläkin tavoin työtilaisuuksia?
15401: virastaan yleistä eläkeikää nuorempana eläk~
15402:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1977.
15403: 
15404:                                      Sirtikka Luja-Penttilä
15405: 
15406: 
15407: 
15408: 
15409:  087701040T
15410: 2
15411: 
15412:                                                                                              ( . ) - : .~ ' ''1
15413: 
15414: 
15415: 
15416: 
15417:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e .
15418: 
15419:     Valtiopäiväjärjestyksen :n.§:n 1 momentissa .eläkkeelle .siinä iässä,. ·jossa he vielä saattavat
15420: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hakeutua muihin tehtäviin.
15421: olette 4 päivänä lokakuuta 1977 :t:>äivätyn. kir·    .Virka1nieslain (202/26) mukaan ylehien
15422: jeenhe ohella. toimittanut valtioneuvosto~ asian- eroamisikä, on. 67 vuotta, Vastaava siiännös .si-
15423: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja sältyy ylimääriUsten toimenhaltijain osalta. heiiä
15424: Luja-:Penttilän näin kuuluvasta kirjallisesta ky- koskevaan a'setukseen. Poikkeuksellisista ·eroa"
15425: symyksestä n:o 288:                   ·         ·. misi'istä on siviilivirkamiesten osalta säännöksiä
15426:                                                    eräissä asetuksissa, joissa ne yleensä on· vahvis•
15427:             Onko Hallitus pohtinut keinoja, joil- tettu 60 .vuodeksi. Puolustusvoimain viran tai
15428:          la saada viroistaan ennen yleistä eläke- toimen haltijain eroamisiät ovat edellä mainit~
15429:          ikää eläkkeelle päässeet korkeata eläket- tuja alempia, 50 ikävuodesta ylöspäin. Lentä-
15430:          tä nauttivat virkamiehet jäämään pois jillä ovat eroamisiät tätäkin alempia. Vakinaisen
15431:          työmarkkinoilta, jotta nuorille vapautui- virkamiehen . oikeu~:~ pysyä virassaan eroamis-
15432:          si tälläkin tavoin työtilaisuuksia?       ikään ,saakka on yleeri:sä turvattu.          ..
15433:                                                     . Eläke- ja eroamisiän fi,lääräämiseen vaikutta-
15434:     Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta- via tekijöitä ovat fysiologiset, väestöllise.t · ja
15435: vasti seuraavaa:                                   kansantaloudelliset seikat. Periaatteessa oikeinta
15436:     Valtion sekä entisen että nykyisen eläkejär- olisi, että virassa tai työssä pysyminen olisi jo-
15437: jestelmän mukaan valtion virkamiesten ja työn- kaisen yksilöllisistä kyvyistä riippuvainen. Kun
15438: tekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Asetuk~ tällainen .yksilöllisen kyvyn huomioon ottava
15439: sella on viran tai työn laadun perusteella vah- järjestelmä kuitenkin olisi varsin hankala käy-
15440: vistettu yleistä 63 vuoden eläkeikää alempia tännössä, on eläkejärjestelmissä yleensä vahvis-
15441: erityisiä eläkdkiä, mitkä valtion eläkelain tettu määrätyt eläkeikäjaksot, joiden kuluessa
15442:  ( 280/66) mukaan eivät voi olla 55 vuotta eläkkeelle siirtymisen on tapahduttava. Valtion
15443: alempia. Valtion vanhan eläkejärjestelmän mu- virkamiesten osalta tämä tapahtuu yleissäännök-
15444: kaan oli alin erityinen eläkeikä 53 vuotta. Mo- sen mukaisesti, niin kuin edellä on esitetty,
15445: lempien eläkejärjestelmien mukaan kuuluu eri- 63-67 ikävuosien välisenä ajanjaksona. Erityi-
15446: tyisen eläkeiän omaaviin ryhmiin noin neljännes sen eläkeiän omaavilla virkamiesryhmillä eläke-
15447: siviilivirkamiehistä ja eräitä työntekijäryhmiä. ikäjaikson pituus on yleensä tätä pitempi. Bläke-
15448: Sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ja eroamisiän välisen ajanjakson kuluessa virka-
15449: ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin •tai mies saa itse valita eläkkeelle siirtymisensä ajan-
15450: toimiupseerin virkatutkinto, osalta ei ole sää- kohdan, ja valtion puolesta voidaan asiaan ny-
15451: detty eläkeikää, vaan elakkeen saamisen edelly- kyisin puuttua ilman lainsäädäntöä, jos virka-
15452: tyksenä on, että asianomaisella on eläkeaikaa mies on sairauden vuoksi kykenemätön hoita-
15453: tällaisessa virassa eroamisiästä riippuen vähin- maan virkaansa.
15454: tään 20 tai 25 vuotta. Lentäjän tutkintoa edel-       Yleisessä terveydentilassa tapahtunut kehitys
15455: lyttävässä ilmavoimien virassa tai toimessa pal- on johtanut siihen, että tietyn iän saavuttaneilla
15456: veltu aika luetaan eläkeajaksi puolitoistakertai- on jäljellä enemmän elinvuosia kuin aikaisem-
15457: sena. Sotilaseläkejärjestelmällä pyritään saamaan min. Vanhuuseläkettä voidaan siis nauttia en-
15458: maanpuolustusnäkökohtien vaatimaa vaihtuvuut- tistä kauemmin. Kun eläkkeelle siirtyvät yleen-
15459: ta upseerien ja toimiupseerien keskuudessa. Mai- sä samalla jäävät pois työelämästä, muodostuu
15460: nittuihin erityisiin eläkeikäryhmiin kuuluvilla eläke- ja eroamisikäkysymyksessä tässä valossa
15461: valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on näin tarkasteltuna olennaiseksi se, millainen voi olla
15462: ollen mahdollisuus siirtyä valtion palveluksesta passiivisen ja aktiivisen väestönosan keskinäinen
15463:                                                  N:o 288                                                3
15464: 
15465: lukumääräsuhde. Elintason nostamiseen pyrit-            työhön sijoittumisella huomattava fyysinen,
15466: täessä on tärkeätä käyttää kansalaisten työpanos        psyykkinen ja myös taloudellinen merkitys. Toi-
15467: mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan hy-             saalta heikon työllisyystilanteen aikana saattaa
15468: väksi. Nämä seikat näyttäisivät puoltavan kor-          ymmärrettävästi herättää arvostelua se, että
15469: keiden eläke- ja eroamisikäin määräämistä sekä          henkilö, joka jo saa eläkettä aikaisemman pal-
15470: sitä, että eläkkeelle jääneet työkykyiset henkilöt      veluksen perusteella, hakeutuu muuhun työhön
15471: siirtyisivät heille soveltuviin muihin tehtäviin.       vaikeuttaen siten työtä vailla olevien henkilöi-
15472:    Eläke- ja eroamisikäkysymystä sekä eläkkeellä        den sijoittumista koulutustaan ja kylkyjään vas-
15473: olevan henkilön työhön sijoittumista voidaan            taaviin tehtäviin. Vanhempien työikäisten ikä-
15474: tarkastella myös työllisyysnäkökohtien kannalta.        luokkien eläkkeelle siirtämisen työllisyysvaiku-
15475: Jos väestö lisääntyy nopeammin kuin yhteis-             tuksia koskevissa selvityksissä on kuitenkin to-
15476: kunnan kyky ottaa vastaan työmarkkinoille               dettu, että työnsä jättävien Iuovuttamat työpai-
15477: uusia ikäluokkia, korkean eläke- ja eroamisiän          kat vastaavat erittäin huonosti työttömien am-
15478: sekä eläkkeellä olevan työhön sijoittumisen on          mattijakautumaa. Yhteensoveltumattomuus on
15479: katsottu merkitsevän sitä, että vanhat ikäluokat        luonnollisesti suurin nuorten työttömien koh-
15480: sitovat nuorilta työtilaisuuksia, ja että tällaisessa   dalla.
15481: tilanteessa olisi tarkoituksenmukaista alentaa              Kaikki nälkökohdat huomioon ottaen ei ole
15482: yleistä eläke- ja eroamisikää ja estää tai ainakin      perusteltua estää tai rajoittaa valtiolta eläkettä
15483: rajoittaa eläkeläisten työntekoa. Vastaavasti on        saavien eikä muidenkaan eläkeläisten oikeutta
15484: katsottu, että kun kansantalouteen tulevien ikä-        vapaasti valita työpaikkansa tai tehtävänsä, eikä
15485: luokkien vahvuus on pieni verrattuna tarjolla           se hallitusmuodon säännökset huomioon ottaen
15486: olevaan työn määrään, eläke- ja eroamisikää olisi       liene mahdollistakaan tavallisessa lainsäätämis-
15487:  korotettava ja eläkkeelle siirtyneiden henkilöi-       järjestyksessä. Ryhtyminen tällaisiin toimenpitei-
15488: den uudelleen työhön sijoittumista olisi pyrit-         siin on monitahoinen ja laaja kysymys, jota har-
15489:  tävä edistämään.                                       'kittaessa on otettava tarkoin huomioon kaikki
15490:    Yhteiskunnan kannalta voitaneen yleensä pi-          eri näkökohdat, jotta kysymys tulisi ratkaistuksi
15491: tää edullisena sitä, että eläkkeelle siirtynyt, työ-    kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisim-
15492: kykyinen henkilö hakeutuu uudelleen aktiivi-            malla tavalla.
15493: seen työhön. Henkilölle itselleen on uudelleen
15494:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
15495: 
15496:                                                                                Ministeri Esko Rekola
15497: 4                                             1977 vp.
15498: 
15499: 
15500: 
15501: 
15502:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
15503: 
15504:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          åstadkomma den omsättning bland officerare
15505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och befattningsofficerare som försvarssynpunk-
15506: av den 4 dktober 1977 tili vederbörande i:ned-       terna kräver.
15507: lem av statsrådet för avgivande av svar över-           De av statens tjänstemän och arbetstagare
15508: sänt avskrift av följande av riksdagsman Luja-       som hör till nämnda särskilda pens1onsålders-
15509: Penttilä undertecknade spörsmål nr 288:              grupper har sålunda möjlighet att avgå med
15510:                                                      pension från statens tjänst i en ålder, då de
15511:           Har Regeringen övervägt med vilka          ännu kan söka sig tili andra uppgifter.
15512:        medel tjänstemän som avgått från sin             Enligt tjänstemannalagen ( 202/26) är den
15513:        tjänst före uppnådd allmän pensionsålder      allmänna avgångsåldern 67 år. Motsvarande
15514:        och som nu får en 'Star pension kunde         stadgande för extraordinarie befattningshavare
15515:        bringas att lämna arbetsmarknaden så,         ingår i förordningen om dessa. Stadganden om
15516:        att unga skulle erbjudas arbetstillfällen     avvikande avgångsåldrar finns för de civila tjäns-
15517:        också på detta vis?                           temännens del i vissa förordningar, där de i all-
15518:                                                      mänhet har fastställts tili 60 år. Avgångsåldern
15519:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för innehavare av försvarsmaktens tjänst ellet
15520: samt anföra följande:                                befattning är lägre än de ovan nämnda från 50
15521:    Såväl enligt statens tidigare pensionssystem      år uppåt. För flygarnas del är avgångsåldern
15522: som enligt det nuvarande systemet är den all-        t.o.m. lägre än så. Ordinarie tjänstemans rätt
15523: männa pensionsåldern för statens tjänstemän          att kvarstå i sin tjänst ända till avgångsåldern
15524: och arbetstagare 63 år. Genom förordning har         är i allmänhet tryggad.
15525: på basen av vederbörande tjänsts dler arbetes           Bestämmandet av pensions- och avgångsål-
15526: art fastställts särskilda pensionsåldrar som är      dern är beroende av fysiologiska och national-
15527: lägre än den allmänna pensionsåldern 63 år,          ekonomiska omständigheter samt befolknings-
15528: men som enligt lagen om statens pensioner            faktorer. Det riktigaste vore i princip att möj-
15529: ( 280/66) inte kan vara lägre än 55 år. Enligt       ligheten att kvarstå i tjänst eller arbete sikulle
15530: statens gamla pensionssystem var den lägsta           vara beroende av vars och ens individuella
15531: särskilda pensionsåldern 53 år. Enligt vartdera      förmåga. Då ett system som beaktar den indi-
15532: pensionssystemet hör ca. en fjärdedel av de          viduella förmågan emellertid är synnerligen be-
15533: civila tjänstemännen och vissa arbetstagargrup-      svärligt att upprätthålla i praktiken, har i pen-
15534: per tili de kategorier som har en särskild pen-      sionssystemen i allmänhet fastställts bestämda
15535: sionsålder. För sådan officers- ellet befattnings-   pensionsperioder, under vilka pensioneringen
15536: officerstjänst, för vilken såsom absolut kom-        måste ske. I fråga om statens tjänstemän sker
15537: petensvillkor gäller tjänsteexamen för officer       detta i enlighet med det allmänna stadgandet,
15538: eller befattningsofficer, har inte stadgats om       såsom ovan anförts, under perioden mellan
15539: någon pensionsålder, utan förutsättning för pen-     63 och 67 år. För tjänstemannakategorier med
15540: sionering är att vederbörande har en pensions-       särskild pensionsålder är pensionsåldersperioden
15541: tid av minst 20 eller 25 år i en dylik tjänst,        i allmänhet längre än så. Under perioden mel-
15542: beroende på avgångsåldern. Innehavare av             lan pensions- och avgångsåldern får tjänsteman-
15543: tjänst eller befattning i luftstridskrafterna, för   nen själv välja tidpunkten 1för pensioneringen,
15544: viiken såsom kompetensvillkor krävs flygarexa-       och från statens sida kan man ingripa i saken
15545: men, får såsom pensionstid tillgodoräkna sig         utan lagstiftning endast det fall att tjänsteman-
15546: tjänstgöringstiden en och en halv gång. Med           nen på grund av sjukdom är oförmögen att
15547: pensionssystemet för militären försöker man           sköta sin tjänst.
15548:                                                 N:o 288                                               5
15549: 
15550:     Utvecklingen i det allmänna hälsotiliståndet      placering i arbete främjas i mån av möjlighet.
15551: har lett tili att personer, som upnått en viss           Från samhällets synpunkt torde det i allmän-
15552: å'lder, har flera levnadsår framför sig än vad        het kunna anses förmån1igt att en arbetsför per-
15553: tidigare varit fallet. Man kan således få ålders-     son, som avgått med pension, på nytt söker
15554: pension under en längre tid än tidigare. Då de        sig tili aktivt arbete. För personen själv är en
15555: som blir pensionerade i allmänhet också lämnar        nyinplacering i arbete av avsevärd fysis!k och
15556: arbetslivet, ligger det väsentliga i pensions- och    psykisk samt ekonomisk betydelse. Å andra
15557: avgångsfrågan, sett mot denna bakgrund i det          sidan kan det i ett svagt sysselsättningsläge av
15558: inbördes numerära förhå:llandet mellan den pas-       förståeliga skäl väcka kritik att en person, som
15559: siva och den aktiva befolkningsdelen. Då man          redan får pension på grund av tidigare tjänst-
15560: försoker höja levnadsstandarden är det viktigt        göring, söker sig tili annat arbete och sålunda
15561: att så effektivt som möjligt använda medbor-          försvårar placeringen av personer utan arbete
15562: garnas arbetsinsats samhället tili fromma. Dessa      i uppgifter som motsvarar deras utbildning och
15563: faktorer synes tala för höga pensions- och av-        förmåga. I de utredningar, som gätler verk-
15564: gångsåldrar samt för att de arbetsföra personer,      ningarna på sysselsättningen av att äldre års-
15565: som pensionerats, borde övergå tili andra upp-        klasser i arbetsför ålder pensioneras, har emel-
15566: gifter som är lämpade för dem.                        lert~d konstaterats, att de arbetsplatser som
15567:     Pensions- och avgångsfrågan samt placeringen      varit besatta med pensionerade och som blir
15568: av pensionerade i arbete kan granskas även från       lediga, mycket illa motsvarar yr:kesfötdelningen
15569:  sysselsättningssynpunkt. Om befolkningen ökar        bland de atbetslösa. Oförenligheten är natur-
15570: i snabbare takt än samhället förmår ta emot           1igtvis stötst bland de unga atbetslösa.
15571: nya åldersklasser på arbetsmarknaden, har en             Med beaktande av alla synpunkter är det inte
15572: hög pensions- och avgångsålder samt pensione-         motiverat att förhindra ellet begränsa tätten
15573: rade personers placering i arbete ansetts innebä-     föt dem som fåt pension av staten eller andta
15574:  ra att de gamla åldersklasserna upptar arbetstili-   pensionäter att fritt välja arbetsplats ellet upp-
15575: fällen för de unga ooh att det i en dylik situation   gift, och ett sådant föthindrande ellet begrän-
15576: vore ändamålsenligt att särrka den allmänna pen-      sande torde inte hellet med bea'ktande av stad-
15577:  sions- och avgångsåldern och att förhindra ellet     gandena i tegeringsfotmen vara möjligt i van-
15578:  åtminstone begränsa pensionärernas arbete. Å         lig lagstiftningsotdning. Frågan om att vidta
15579:  andra sidan har det ansetts, att då de ålders-       dylika åtgärdet är ett mångfasetterat och om-
15580:  klasser, som kommer med i folkhushållet, är          fattande problem, och då den övervägs böt alla
15581:  små i jämförelse med den tili buds stående           synpunlkter noga beaktas så, att ftågan blit löst
15582:  arbetsmängden, pensions- och avgångsåldern           på det med tanke på helheten ändamålsenligaste
15583: borde höjas och pensionerade personers nyin-          sättet.
15584:    Helsingfors den 11 november 1977.
15585: 
15586:                                                                               Minister Esko Rekola
15587: 
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 087701040T
15592:                       j
15593:                      j
15594:                     j
15595:                    j
15596:                   j
15597:                  j
15598:                 j
15599:                j
15600:               j
15601:              j
15602:             j
15603:            j
15604:           j
15605:          j
15606:         j
15607:        j
15608:       j
15609:      j
15610:     j
15611:    j
15612:   j
15613:  j
15614: j
15615:                                              197Tv.P.
15616: 
15617: Kirjallinen kysymys nm 289;
15618: 
15619: 
15620: 
15621: 
15622:                                  Perho ytn.: Salaojitusyhdistys r.y:n valti()lnavusta .
15623: 
15624: 
15625:                        . Edusk.unnan Herra Puhemiehelle.
15626: 
15627:    SalaojitUsyhdistys r.y. on 60 vqotta sittep.     vuosina kehittynyt niin, että oltuaan v. 1967
15628: perustettu järjestö, jonka tarkoituksena on edis-   rtöin 9,9% menoista, se on supistunut vuon-
15629: tää salaojitusta ja viljelysmaiden vesitaloutta.    na 1974 6,6 %:iin, v. 1975 5,13 %:iin ja
15630: Yhdistyksen jäseninä on n. 22 000 salaojitta-       1976 ainoastaan 4,56 % :iin yhdistyksen me-
15631: vaa maanviljelijää. Yhdistyksen palveluksessa       noista. Valtionavun prosenttisen osuuden vä-
15632: on yhteensä 107 henkeä, joista 92 salaojitus-       hentyessä toiminnan samanaikaisesti siirtyessä
15633: teknikkoa ja 7 insinööriä. Vuoden 1976 tulos-       alueille, joissa maastotekijöiden johdosta työ-
15634: laskelman loppusumma oli 5,2 miljoonaa mark-        tulos työtuntia kohti jää aikaisempien vuosien
15635: kaa. Yhdistyksellä on toimistot Helsingissä,        saavutuksia pienemmäksi, on Salaojitusyhdis-
15636: Kuopiossa ja Seinäjoella. Tämän lisäksi 92 ym-      tyksen talous joutunut varsin ahtaalle. Niinpä
15637: päri maat,a asuvaa salaojitustdrnirok:oa muodos-    toimitusmaksuja onkin viimeksi kuluneen vuo-
15638: taa tavallaan oman toimipisteensä. Yhdistys on      den aikana jouduttu pariin otteeseen korotta-
15639: Maatalouskeskusten Liiton jäsenjärjestö ja toi-     maan. Epäedulliseen talouskehitykseen ovat vai-
15640: mii läheisessä yhteistyössä maatalouskeskusten      kuttaneet ensinnäkin se, että yhdistyksen töis-
15641: kanssa.                                             tä on aikaisemmin suurin osa ollut suunnitel-
15642:     Yhdistyksen toiminnasta pääosan muodostaa       mia varten tehtäviä kenttätutkimuksia J,a pie-
15643: peltojen salaojitukseen liittyvä suunnittelu ja     nempi osa paalutuksia, toisin sanoen suunni-
15644: neuvonta. Maamme 2,6 milj. peltohehtaarista         telmien merkitsemistä maastoon salaojitustyön
15645: oli vuoden 1976 loppuun mennessä salaojitet-        toteuttamista varten. Yhdistyksen toimitusmak-
15646: tu vasta 28 %. Alueellisesti nämä ojitukset         sut on hinnoiteltu niin, että tuotto syntyy
15647: jakaantuivat niin, että Etelä-Suomessa on sala-     suunnitelmien tekemisestä, paalutukset on teh-
15648: ojitettu 47 %, toisella kehitysalueella 16 %        ty palveluna, alle oman kustannushinnan.
15649: ja ensimmäisellä kehitysalueella 6 %. Tavoit-          Etelä-Suomessa on alueita, missä valtaosalle
15650: teena on pyrkiä 1, 7 miljoonaan salaojitusheh-      pelloista on suunnitelma jo tehty. Tästä joh-
15651:  taariin eli 65 % :iin peltoalasta.                 tuen suuri osa salaojitustekniikan työstä täl-
15652:     Toiminta on viime vuosina suuntautunut voi-     laisella alueella on yhdistykselle tappiollista.
15653: makkaasti kehitysalueille. Näiden palvelun pa-      Tappiota ei ainakaan vielä tähän mennessä ole
15654: rantamiseksi on viime vuonna perustettu jo          kyetty peittämään lisäämällä kastelusuunnitel-
15655: edellä mainitut haaratoimistot Kuopioon ja Sei-     mien laatimista. Toisena seikkana on mainit-
15656: näjoelle. Salaojitusmäärien suurimmat prosentti-    tava salaojitustoiminnan painopisteen siirtymi-
15657:  set lisäykset ovat tapahtuneet myös juuri ke-      nen pohjoiseen päin. Tästä johtuu salaojitus-
15658: hitysalueella.                                      teknikon töiden muuttuminen vaikeammiksi.
15659:     Yhdistyksen suunnittelutoimintaan on viime      Tähän suuntaan vaikuttavat monet osatekijät,
15660:  aikoina sisällytetty myös kastelun, viljelysmai-   jotka lisäävät työmenekkiä pinta-alayksikköä
15661: den ja haja-asutusalueiden vesihuollon suunnit-     kohti. Suunnittelutoimeksiantojen keskikoko
15662:  telu.                                              pienenee, suunniteltavat alueet ovat pohjoisem-
15663:     Yhdistys saa pääasiallisen tulonsa velkomalla   massa useasti kumpuilevia, kivisiä ja maalajeil-
15664:  toimitusmaksuja laatimistaan suunnitelmista.       taan vaihtelevia ja työkohteet ovat keskimää-
15665:  Yhdistys saa myös valtionapua toimintansa tu-      rin kauempana teknikon asunnosta, mikä lisää
15666:  kemiseen. Valtionavun määrä, joka vastaavilla      matkakustannuksia ja matkoihin käytetyn ajan
15667:  neuvontajärjestöillä on 60 % :n suuruusluok-       määrää.
15668:  kaa, on salaojitusyhdistyksen kohdalla viime
15669: 087701014Y
15670: 2                                              1977 vp.
15671: 
15672:    Tilanteessa, jossa taLous on kireä, on yhdis-      mintansa niin, että suorat palvelutehtävät .ori
15673: tyksen toiminta pakosta painottunut niiden            pystytty tyydyttävästi hoitamaan, mutta neu-
15674: toimintojen suuntaan, joista on ollut saatavissa      vontajärjestöjen yleisistä velvoitteista on jou-
15675: tuloja. Monet sellaiset tärkeät toiminnat, joi-       duttu tinkimään. Salaojitukseen liittyvien töi-
15676: den perustellusti voidaan katsoa kuuluvan val-        den painopisteen siirtyessä kehitysalueiden
15677: takunnalliselle neuvontajärjestölle, ovat talou-      suuntaan joudutaan enenevässä määrässä työs-
15678: dellisista syistä jääneet valitettavan vähälle huo-   kentelemään maastollisesti epäedulli:simmilla
15679: miolle. Tällais1sta mainittakoon salaojitusta kos-    alueilla; joten vastaisuudessa korotettu valtion-
15680: keva yleisneuvonta ja salaojituskampanjat, kurs-      ,apu olisi kovin tarpeellista.
15681: sit ja esitelmät, lehtiartikkelit, urakoitsijoiden       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
15682: kouluttaminen, salaojittajan käsikirjan laatimi-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15683: nen ja alan kehityksen seuraaminen.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15684:    Tiukka taloudenpito on heijastunut luonnol-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15685: lisesti myös hankintoihin. Kenttätutkimusväli-
15686: neiden ja konttorikoneiden hankkimista on jou-                  Onko Hallituksessa suunniteltu Sala-
15687: duttu lykkäämään, myöskään ei henkilökunnan                  ojitusyhdistyksen valtionavun korotta-
15688: palkkarusta ole pystytty pitämään toivotulla ta-             mista yhdistyksen toiminnan häiriöttö-
15689: solla, mistä on aika ajoin johtunut vaikeuksia               män ja maatalouden kehityksen kannal-
15690: saada yhdistyksen palvelukseen riittävästi kou·              ta välttämättömän toiminnan turvaami·
15691: lutettua väkeä.                                              seksi?
15692:    Valtionavun häviävän pienen osuuden joh-
15693: dosta yhdistys on joutunut ,suuntaamaan toi-
15694:      Helsingi:ssä 4 päivänä lokakuuta 1977.
15695: 
15696:          Heikiki Perho                   Arto Lampinen                  J~ Saukkonen
15697:          Toivo T. Pohjala                Mikko Pesälä                   Mikko Kaarna
15698:          Mikko Asunta                    Esko Pekonen                   Einari Nieminen
15699:                                                                                                  3
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 
15704:                        E d u sk   un n a n He r ta P u he m l e he 11 e.
15705:   'ValtiopäiväjärjeStyksen' 37 ·§:n 1 momenti~    siin viime vuosina jatkuvasti alentunut; Vuon-
15706: sa mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhe·      na 1976 on kyseinen vaitiMapu ollut ·enää. n;
15707: mies., olette· 4 päivänä lokakuuta 1977 päi-      4,5 prosenttia mainituista kustannuksista. Vu<>'
15708: vätyn · kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-   den 1978 tulo- j~ menoarvioesityksessä ·on Sa-
15709: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      laojitusyhdistykselle salaojitustoiminnan edistä-
15710: kansanedustaja Heikki Perhon ym. näin kuu-        miseen ehdotettu momentille 30.30.48 245 500
15711: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 289:       markkaa eli sama määrä kuin kuluvan vuoden
15712:                                                   tulo- ja menoarviossa.
15713:           Onko Hallituksessa ·suunniteltu Sala-      Salaoj-itustoiminnan painopisteen siirtyminen
15714:        ojitusyhdistyksen valtionavun korotta-     Etelä-Suomesta kehitysalueille on lähinnä pi·
15715:        mista yhdistyksen toiminnan häiriöttö-     temmistä etäisyyksistä ja työmenekkiä lisäävis-
15716:        män ja maatalouden kehityksen kan-         tä olosuhteista johtuen merkinnyt salaojituksen
15717:        nalta välttämättömän toiminnan turvaa-     suunnittelukustannusten ja siten edelleen Sala-
15718:        miseksi?                                   ojitusyhdistyksen perimien maksujen nousua.
15719:                                                   Kyseisiin maksuihin kohdistuvaa nousupainetta
15720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      olisi sinänsä tärkeätä helpottaa lisäämällä val-
15721: vasti seuraavaa:                                  tionapua yhdistykselle. Valtiontalouden nyky·
15722:   Salaoj.itUSY'hdistys r.y:n saama valtionapu     tilanteen huomioon ottaen tähän ei kuitenkaan
15723: on suhteessa yhdistyksen kokonaiskustannuk-       ole ollut mahdollisuuksia.
15724:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
15725: 
15726:                                            Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
15727: ·'~cl·det;;Syfte· 3.7 § ·l.ntodl.crik~sordningen     pösitLQnen ang~de· stats~örsla~t föi .&: 1978
15728: angen·:ha.r Ni,•.Herr Talman, .med ,Eder skti~       har. ·tm<;ler, ·mom.. 3Q.30A8 .föreslagits 245 500
15729: v:else av •den, 4· okt.pber. 197J till yederbi>~P·   mk: till J)räpe,ring~ijteningen för främjande ;av
15730: de: medlem: åv: statsrådet övt;rsättt avskr~ft av    täckdik1;1ingsyeJ;ksamh~ten.· &loppet ..är. således
15731: följande ,av"; riksdagsman Heikki Perho m. fl.       det samma som i statsförslaget för inn~a,
15732: ställdå spörsmål _nr' 289:                           rande år. .                  .
15733:                                                          Fi:\rskjutningen ay tyngdpunkten för. täak-
15734:           Har Regetingen planer på att öka           dikningsverksamheten från Södra Finland till
15735:        statsbidraget till · Dränerings,föreningen    utvecklingsområdena har, närmast på grund
15736:        för säkerställande av att föreningens för     av längre avstånd och · förhållanden som ökar
15737:        lantbrukets utvecklande nödvändiga            arbetsåtgången, inneburit en stegring av
15738:        verksamhet kan fortgå utan störningar?        kostnaderna för planeringen av täckdikning
15739:                                                      och därmed även ~av de avgifter Dränerings-
15740:      Såwm svar på detta spörsmål får jag vörd-       föreningen uppbär. Det vore i · och för sig
15741: samt anföta följande:                                viktigt att miqska trycket på att höja ifråga-
15742:    . Statsbidr~et till Dräneringsföreningen r.f.,    varande avgifter · genom att öka statsbidraget
15743: har under de senaste åren fortgående minskat         tili föreningen. Med beaktande av statshus-
15744: i: förhållande till föreningens totalkostnader.      hållningens nuvarande läge, hat det doak inte
15745: År 1976 var ifrågavarande statsbidrag endast         funnits möjlighenet härtill.               ·
15746: ca 4,5 procent av nämnda kostnader. 1 pro-
15747:      Helsingfors den 8 november 1977.
15748: 
15749:                                            Jord- och skogsbruksministern Johannes Virolainen
15750:                                              1977 vp.
15751: 
15752: Kirjallinen kysymys n:o 290.
15753: 
15754: 
15755: 
15756: 
15757:                                  Järvenpää: Yliajoista annettavista alhaisista rangaistuksista.
15758: 
15759: 
15760:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15761: 
15762:    Viime vuosina on liikenteen kasvu ja moot-         Yleinen mielipide pitää viime vuosina tör-
15763: toriajoneuvon kuljettamisen yleistyminen alko-     keistä kuolemaan johtaneista yliajoista annet-
15764: holin vaikutuksen alaisena johtanut vakavien       tuja rangaistuksia aivan liian pieninä. Eivätkö
15765: liikenneonnettomuuksien ja yliajojen lisäänty-     törkeät yliajot olisi nykyistä ankarammin ran-
15766: miseen. Satakunnan alueetlakin on kuluvan vuo-     gaistavia ennen kuin tilanne pääsee vielä ny-
15767: den aikana tapahtunut ainakin kaksi kuole-         kyisestäänkin löystymään?
15768: maan johtanutta yliajoa. Rauman maalaiskun-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
15769: nassa joutuivat tien reunassa kulkeneet kaksi      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15770: henkilöä törkeän yliajon kohteeksi ja ajaja        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15771: joutui vastaamaan epäkuntoisella autolla aja-      vaksi seuraavan kysymyksen:
15772: misesta alkoholin vaikutuksen alaisena, ylino-
15773: peudesta,. paikalta pakenemisesta, heitteil1ejä-              Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
15774: töstä ja kuolemantJuottamuksesta.                          kuolemaan johtaneista törkeistä yliajois-
15775:    Toinen tapaus sattui Kihniössä, jossa niin              ta annettuihin alhaisiin rangaistuksiin,
15776: ikään kaksi jalankulkijaa joutui auton yliaja-             ja jos on,
15777: maksi ja jonka seurauks·ena toinen menetti hen-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15778: kensä. Ensiksi mainitussa tapauksessa annettiin            ryhtyä niihin syyllistyneiden rangaistus-
15779: 2 vuoden ja yhden kuukauden tuomio ja jäl-                 ten tehostamiseksi?
15780: kimmäisessä tapauksessa vuoden ehdollinen
15781: rangaistus.
15782:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1977.
15783: 
15784:                                           Matti Järvenpää
15785: 
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 087700983Y
15790: 2                                             1977 vp.
15791: 
15792: 
15793: 
15794: 
15795:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
15796: 
15797:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      säämällä ja valvonnan edellytyksiä pyritään
15798: 'Sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       lainsäädännöllä parantamaan.
15799: mies, olette 4 päivänä lokakuuta 1977 päivä-           Kuluvan vuoden huhtikuun alussa tu'Ii voi-
15800:  tyn kirjeenne n:o 1930 ohella toimittanut val-     maan laki rikoslain täydentämisestä liikenne-
15801:  tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jä1jennök-   juopumusta koskev~lla säännöksillä (960/76),
15802:  sen kan.<>anedustaja Matti Järvenpään näin         joLla eri laeissa ol1eet liikennejuopumussään-
15803: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 290:      nökset yhtenäistettiin ja sijoitettiin rikoslakiin.
15804:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota       Samal1a liikennejuopumuksen rangaistavuutta
15805:        kuolemaan johtaneista törkeistä yliajois-    laajennettiin ulottamal1a se lieviinkin tapauk-
15806:        ta annettuihin alhaisiin rangaistuksiin,     siin ja siirryttiin rangaistavuuden määrittelyssä
15807:        ja jos on,                                   promillerajojen käyttöön. Valvonnan tehosta-
15808:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      miseksi lakiin otettiin säännös, joka velvoittaa
15809:        ryhtyä niihin syyllistyneiden rangaistus-    kuljettajan alistumaan liikennevalvonnassa a[-
15810:        ten tehostamiseksi?                          koholin ilmaisimilla tehtäviin kokeisiin.
15811:                                                        Vakavista liikennerikoksista kuten rattijuo-
15812:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      pumuksesta ja henkilövahinkoihin johtaneista
15813: vasti seuraavaa:                                    törkeistä ajotaparikkomuksista tuomitaan suh-
15814:     Vakavien liikenneonnettomuuksien määrä on       teellisen ankaria rangaistuksia. Lain muhan
15815: viime vuosina selvästi vähentynyt. Kun 1970-        törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä varo-
15816: luvun alkaessa tieliikenteessä kuoli vuosittain     mattomuudesta liikenteessä voidaan tuomita
15817: yJri 1 000 ja loukkaantui noin 16 000 ihmistä,      vankeutta kaksi vuotta ja kuolemantuottamuk-
15818: oli liikenteessä kuolleitten määrä vuonna 1976      sesta vankeutta neljä vuotta. Rattijuopumusta-
15819: noin 800 ja loukkaantuneitten määrä alle            pauksissa kuolemantuottamuksesta tuomittavat
15820: 12 000 ihmistä. Sitä vastoin liikenneturvalli-      rangaistukset ovat käytännössä usein yli vuoden
15821: suutta vaaraotavien liikennejuopumusten mää-        tai jopa yli kahden vuoden vankeusrangaistuk-
15822: rä on jatkuvasti lisääntynyt ja rattijuopumus-      sia. Mitattuna yli vuoden pituisten vapausran-
15823: tapausten suhteellinen osuus kuolemaan johta-       gaistusten prosenttisella osuudella tuomitaan
15824: neissa tieliikenteen onnettomuuksissa kasvanut.     rattijuopumuksesta ja kuolemantuottamuksesta
15825:     Liikennejuopumus on vakavasti liikennetur-      anhrampia rangaistuksia kuin esim. törkeästä
15826: vallisuutta vaarantava rikos. Sitä on pyritty ja    varkaudesta, ryöstöstä, törkeästä pahoinpitelys-
15827: pyritään edelleen torjumaan etupäässä rangais-      tä ja väkisinmakaamisesta.
15828: tuksin, valvonnalla ja tiedotustoiminnalla. Ko-        Rattijuopumus on liikennettä tahallisesti
15829: kemus on osoittanut, että rangaistuksia koven-      vaarantava rikos. Rangaistuksia koventamalla ei
15830: tamalla ei saada ratkaisevia tuloksia. Viime        ole kyetty estämään sen lisääntymist'ä. Kuole-
15831: vuosikymmenen lopulla toteutettu rangaistus-        man tai ruumiinvamman aiheuttaminen liiken-
15832: käytännön koventuminen hillitsi tosin hetkelli-     teessä on tuottamuksdlinen teko, johon on
15833: sesti rattijuopumusten määrän kasvua, mutta ei      vielä vaikeampaa vaikuttaa rangaistuksin kuin
15834: kuitenkaan kääntänyt niiden lukumäärää las-         tahallrseen rikokseen. Rangaistuksella voidaan
15835: kusuuntaan. Myös tiedotustoiminta on osoit-         vaikuttaa kuljettajan liikennekäyttäytymiseen
15836: tautunut melko tehottomaksi keinoksi liikenne-      sinänsä, mutta ei siihen, että teko johtaa kuo-
15837: juopumuksen ehkäisyssä. Vaikuttavin välitön         lema- tai vammaseuraukseen. Sen vuoksi ei ole
15838: keino liikennejuopumuksen ehkäisyssä on lii-        perusteltua tuomita huomattavasti ankarampia
15839: kennevalvonta. Sitä tehostetaan voimavaroja Ii-     rangaistuksia vain sillä perusteella, ettiä rikos
15840:                                             N:o 19()                                            3
15841: 
15842: yksittäistapauksessa on johtanut vakaviin seu-    dle. Rangaistusjärjestelmän tehoa voidaan lisä-
15843: rauksiin.                                         tä muilla keinoilla, kuten lisäämäTiä valvonnal-
15844:  · Voimassa olevan lain rangaistussäännöksiä      la kiinnijoutumisen riskiä ja porrastamaila ran-
15845: soveltamalla on mahdollista riittävän ankarasti   gaistusasteikkoja ja -käytäntöä teon vaaralli-
15846: puuttua törkeisiin yliajotapauksiin, joten tar-   suuden ja rikoksesta ilmenevän tekijän syylli-
15847: vetta rangaistusasteikkojen korottamiseen ei      syyden mukaan.
15848:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1977.
15849: 
15850:                                                                    Oikeusministeri Tuure Salo
15851: 4                                                 1977 vp.
15852: 
15853: 
15854: 
15855: 
15856:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15857: 
15858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             var att förbättra övervakningens förutsättningar
15859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            genom lagstiftning.
15860: av den 4 oktober 1977 nr 1930 tili vederbö-                 Med verkan från början av april detta år
15861: rande medlem av statsrådet översänt avskrift             kompletterades strafflagen med stadganden om
15862: av följande av riksdagsman Matti Järvenpää               trafikfylleri (960/76). Härvid förenhetligades
15863: ställda spörsmål nr 290:                                 stadgandena om trafikfylleri i de skilda lagarna
15864:                                                          och stadgandena placerades i strafflagen. Sam-
15865:            Är Regeringen medveten om att för             tidigt utvidgades trafikfylleriets straffbarhet ge-
15866:         grova överkörningar med dödlig påföljd           nom att straffansvaret kom att omfatta även
15867:         ådöms lindriga straff, och                       lindriga fall och promiliegränser togs i bruk
15868:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           för avgränsning av straffbarheten. För att
15869:         ta för att skärpa straffen för de skyl-          effektivera övervakningen intogs i lagen ett
15870:         diga?                                            stadgande, som förpliktar föraren att under-
15871:                                                          kasta sig prov med alkoholdetektorer vid tra-
15872:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            fikövervakningen.
15873: anföra följande:                                            För grova trafikbrott, såsom för rattfylleri
15874:     Antalet allvarliga trafikolyckor har ldart           och grova körsättsförseelser som medför per-
15875: minskat de senaste åren. Medan i vägtrafiken             sonskador, dömes tili rätt så stränga straff.
15876: i början av 1970-talet årligen över 1 000 per-           Enligt lagen kan för grovt rattfylleri och för
15877: soner avled och ca 16 000 skadades, var år               grov ovarsamhet i trafik dömas tili fängelse i
15878:  1976 antalet i trafiken avlidna ca 800 och              högst två år och för dödsvå:llande tili fängelse i
15879: antalet skadade under 12 000. Däremot har an-            högst fyra år. Straffen för dödsvållande i sam-
15880: talet trafikfyllerier som äventyrar trafiksäker-         band med rattfylleri är i praktiken ofta över
15881: heten fortlöpande ökat och rattfylleriernas rela-        ett eller t.o.m. över två år fängelse. Mätt med
15882: tiva andel av vägtrafikolyckor med dödlig ut-            andelen frihetsstraH som överskrider ett år
15883: gång ökat.                                               dömes för rattfylleri och dödsvållande strängare
15884:     Rattfyllerf är ett brott som allvarligt även-        straff än t.ex. för grov stöld, rån, grov miss-
15885: tyrar trafiksäkerheten. Man har strävat och              handel och våldtäckt.
15886: strävar även i fortsättningen att bekämpa ratt-             Rattfylleri är ett brott genom vilket trafik-
15887: fylleri främst med straff, övervakning och infor-        säkerheten uppsåtligen äventyras. Med straff-
15888: mationsverksamhet. Erfarenheten har utvisat              skärpningar har man inte lyckats förhindra en
15889: att en skärpning av straffen inte leder tili be-         ökning av antalet 'rattfyllerier. Dödsvållande
15890:  stående resultat. Den i slutet av senaste årtion-       eller vållande av kroppsskada i trafiken är en
15891: de verkställda skärpningen av straffpraxis stäv-         culpös gärning, som det är ännu svårare att på-
15892:  jade visserligen tilifälligt rattfyllerifallens tili-   verka med straff än uppsåtligt hrott. Genom
15893: växt, men förmådde likväl inte ändra utveck-             straff kan man påverka förarens beteende i
15894: lingens riktning. Även informationsverksamhe-            trafiken i och för sig, men inte huruvida gär-
15895:  ten har visat sig vara ett rätt så ineffektivt          ningen medför död eller skada. Därför är det
15896: medel med tanke på förebyggande av trafik-               inte motiverat att utdöma avsevärt strängare
15897: fylleri. Det effektivaste direkt verkande medlet         straH enbart därför att brottet i det enskilda
15898: för förebyggande av trafikfylleri är trafiköver-         fallet har haft allvarliga konsekvenser.
15899: vakningen. Trafikövervakningen effektiveras                 Genom att tillämpa gällande straffstadganden
15900:  genom en ökning av resurserna och man strä-             är det möjligt att med tillräcklig stränghet in-
15901:                                             N:o 290                                            5
15902: 
15903: gripa mot grova fall av överkörning och där-      övervakning och genom att gradindela straff-
15904: för föreligger inte behov av att höja straffla-   stadgandena och straffpraxis i enlighet med
15905: tituderna. Påföljdssystemets effekt kan för-      gärningens farlighet och den skuld gärnings-
15906: bättras med andra medel, t.ex. genom att öka      mannen utvisat i gärningen.
15907: risken för att bli ertappad genom förbättrad
15908:      Helsingfors den 4 november 1977.
15909: 
15910:                                                                  Justitieminister Tuure Salo
15911: 
15912: 
15913: 
15914: 
15915: 087700983Y
15916: ,r.;
15917:                                               1977 vp;
15918: 
15919: Kirjallinen kysymys n:o 291.
15920: 
15921: 
15922: 
15923: 
15924:                                   M. Tuominen: Työturvallisuutta koskevien määräysten toimeen-
15925:                                      panon turvaamisesta.
15926: 
15927: 
15928:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
15929: 
15930:     Suomessa on työtapaturmien ja ammattitau-        hän, vaan irtisanoi uhkauksensa mukaisesti työ-
15931: tien määrä erittäin korkea. Työsuojelulainsää-       maan kaikki 57 työläistä.
15932: däntö on riittämätön. Sen lisäksi ei edes Jain           Irtisanomista käytettiin nimenomaan rangais-
15933: määräämiä työsuojelutoimenpiteitä noudateta.         tuksena siitä, että työläiset vaativat heille lain
15934: Kun työläiset vaativat lain määräämän työtur-        mukaan kuuluvia oikeuksia. Se näkyy siitä,
15935: vallisuuden toteuttamista, työnantaja, milloin       että välittömästi irtisanomisten jälkeen 13. 9.
15936: toimenpiteitä viivyttelemäUä, milloin suoranai-      1977 Haka kääntyi työnvälitystoimiston puo-
15937: sin painostustoimenpitein, kuten htisanomisilla,     leen tilaten eduskuntamäen kalliosuojatyömaaiie
15938: pyrkii kiertämään lain määräykset.                   uusia työntekijöitä.
15939:     Tällaisesta menettelystä on erittäin räikeä          Rakennustyöläisten liiton työehto- ja oikeu-
15940: esimerkki Hakan eduskuntamäen kalliosuoja-           deiiinen osasto on vaatinut kaikkien työsuh-
15941: työmaan työläisten irtisanomiset. Tällä työ-         teiden palauttamista. Haka onkin myöntynyt
15942: maalla työsuojelutarkastajat osoittivat lukuisia     työturvallisuuden osalta valaistuksen korjauk-
15943: kertoja monia työturvallisuutta koskevia lai-        seen, johon siiie annettiin viikko aikaa, kuten
15944: minlyöntejä. Kesäkuun 7 päivän ja syyskuun           myös ilmastoinnin järjestämiseen kolmen vii-
15945: 6 päivän 1977 välisenä a1kana suoritetuissa          kon kuluessa. Kuitenkaan kalliosuojan irtisa-
15946: 12 tarkastuksessa todettiin 48 työturvallisuus-      nottujen työntekijöiden kanssa käymiensä neu-
15947: laiminlyöntiä, joista 10 koski valaistusta. Koska    vottelujen aikana Haka ei ole ollut valmis pa-
15948: työnantaja ei piitannut näistä huomautuksista,       lauttamaan ka&kien työläi'sten työsuhdetta.
15949: työläisten oli pakko kieltäytyä menemästä pi-        Hakan esitys neuvottelujen jälkeen oli, että
15950: meisiin tunneleihin, joissa työturvallisuus oli      "jos eduskuntatalon kalliosuojatyömaalle ei yri-
15951: uhattuna. Vasta työläisten tämän toimenpiteen        tyksistä huolimatta saada hankituksi tarpeel-
15952: seurauksena valaistusta ryhdyttiin parantamaan,      lista määrää uusia työläisiä, voidaan myös
15953: työnantaja myönsi laiminlyöntinsä. Tästä huoli-      sieltä irtisanotut ottaa huomioon".
15954: matta työnantaja ei maksanut palkkaa ajalta,
15955: jolla työläiset olivat vastalauselakossa. Asiasta       Näin siis Haka voi täysin mielivaltaisesti
15956: neuvoteltiin luottamusmiesten välitykseiiä, mut-     irtisanoa työläiset vain siksi, että he vaativat
15957: ta työnantajan edelleen kieltäytyessä maksa-         heille kuuluvaa oikeutta työturvaiiisuuteen.
15958: masta palkkaa työntekijät päättivät vastalau-        Mainittakoon, että irtisanottujen työläisten
15959:  seeksi jäädä päiväksi pois työstä. Kaksi kirves-    vaatteet heitettiin vaatekaapeista roskalaatik-
15960: miestä, jotka eivät olleet tietoisia kokouksen       koon ja pihalle, josta osa työläisten omaisuutta
15961: päätöksestä, tulivat työmaalle. Työnantaja an-       hävisi, osa turmeltui sateessa. Sekin on yksi
15962:  toi heille uhkauskirjeen, jossa käskettiin loppu-   osoitus törkeästä kohtelusta oikeuksiaan vaati-
15963:  tilin uhkaukseiia aloittaa työt heti. Miehet ei-    via työläisiä vastaan.
15964: vät aloittaneet töitä, vaan lähtivät ottamaan           Hakan menettely on yksi räikeä esimerkki
15965:  selvää kokouksen päätöksistä. Seuraavana aamu-      mielivallasta, millä työnantaja voi kohdella työ-
15966: na näitä kahta kirvesmiestä odotti lopputili.        läisiään näiden vaatiessa heille kuuluvia lain-
15967: Myös muut rla!kkoon ryhtyneet työläiset saivat       mukaisia oikeuksia. On mitä tärkeintä, että
15968:  uhkauskirjeen. Työläiset päättivät palata töihin    hallitus kiireellisesti ryhtyy toimenpiteisiin
15969:  edellyttäen, että myös kahden toverin loppu-        työntekijöiden oikeuksien turvaam'i'seksi ja mie-
15970:  tili peruutetaan. Työnantaja ei suostunut tä-       liva:ltaisten irtisanomisten estämiseksi.
15971: 
15972: 0877010150
15973: 2                                         1977 vp.
15974: 
15975:   Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen          räysten toimeenpanon ·turvaamiseksi ja
15976: 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän valtio-         sen estämiseksi, että painostustoimen-
15977: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi         pitein ja irti:sanomisin estetään työn-
15978: seuraavan kysymyksen:                                tekijöiden vaatimukset heille lain mu-
15979:                                                      kaan kuuluvan työturvallisuuden toteut-
15980:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tamisesta?
15981:       ryhtyä työturvallisuutta koskevien mää-
15982:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1977.
15983: 
15984:                                      Mirjam Tuominen
15985:                                              N:o 291                                                3
15986: 
15987: 
15988: 
15989: 
15990:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15991: 
15992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mään työturvallisuuslain määräyksiä. Uuden-
15993: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto, jonka
15994: olette 4 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       valvontaan työmaa kuuluu, on tarkastaessaan
15995: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sanotun työmaan tämän vuoden huhtikuun 18
15996: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ja syyskuun 15 päivänä todennut, ettei työ-
15997: M. Tuomisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     maan oloissa ollut tavanomaisesta luolastatyö-
15998: myksestä n:o 291:                                   maasta poikkeavia epäkohtia. Valaistuksen
15999:                                                     osalta työsuojelutoimisto antoi ohjeita vain
16000:           Mi:hin toimenpiteisiin Hallitus affi:oo   varavalaistuksesta. Työsuojelutoimiston tiedossa
16001:        ryhtyä työturvallisuutta koskevien mää-      ei ole, mitä kirjallisessa kysymyksessä maini-
16002:        räysten toimeenpanen turvaamiseksi ja        tuilla 12 työsuojelutarkastuksella tarkoitetaan.
16003:        sen estämiseksi, että painostustoimen-       Viranomaiset eivät ole niihin osallistuneet eikä
16004:        pitein ja irtisanomisin estetään työn-       Uudenmaan työsuojelupiiriitä ole pyydetty tar-
16005:        tekijöiden vaatimukset heille lain mu-       kastusta kysymyksessä mainittuna aikana va-
16006:        kaan kuuluvan työturvallisuuden toteut-      laistuksen tai ilmanvaihdon parantamiseksi.
16007:        tamisesta?                                   Työsuojelupiirin työsuojelutoimisto sai tiedon
16008:                                                     väitetyistä epäkohdista vasta työmaalla olleen
16009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työtaistelun ja työsuhteiden päättymisen jäl-
16010: vasti seuraavaa:                                    keen, eikä sen tiedossa ole, että työnantaja olisi
16011:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työ-        tässä tapauksessa painostustoimin tai irtisano-
16012: suojeluviranomaiset valvovat työsuojelua kos-       misin pyrkinyt estämään työturvallisuuslain
16013: kevien säännösten ja määräysten noudattamista.      määräysten toteuttamista työmaalla.
16014: Työpaikoilla, joissa säännöllisesti työskentelee       Kysymyksessä esitetyssä yksittäistapauksessa
16015: vähintään kymmenen työntekijää, on työnte-          työnantaja on päättänyt työntekijöiden työsuh-
16016: kijäin valittava keskuudestaan työsuojeluval-       teen purkamaUa työsopimuksen. Oikeudellisin
16017: tuutettu edustamaan heitä työsuojelua koske-        keinoin ei työsuhteen jatkumiseen voida puut-
16018: vassa yhteistoiminnassa ja suhteessa työsuojelu-    tua, mutta työsuhteen purkami•sen perusteet
16019: viranomaisiin. Jos jonkin työmaan oloissa on        voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.
16020: työsuojelullisia epäkohtia, eikä työpaikan sisäi-   Jos työntekijät katsovat, ettei työsuhteen pur-
16021: sin neuvotteluin saada asiaan korjausta, on         kamiselle ole ollut työsopimuslaissa edellytet-
16022: tavanomainen käytäntö, että työsuojeluvaltuu-       tyä tärkeää syytä, he voivat viedä jutun yleisen
16023: tettu kääntyy valvontaviranomaisen puoleen          alioikeuden tutkittavaksi. Mikäli tuomioistuin
16024: työturvallisuuslain vaatimukset täyttävän olo-      katsoo purkamisen laittomaksi, työntekijöillä
16025: tilan aikaansaamiseksi. Valvontaviranomaisten       on mahdollisuus saada tämän johdosta vahin-
16026: mukaan näin menetellen kyetään yleensä huo-         gonkorvausta.
16027: lehtimaan siitä, että voimassa olevat työturval-       Jos työnantajan menettely katsotaan osapuo-
16028: lisuussäännökset otetaan työpaikoilla riittävästi   lia sitovan työehtosopimuksen määräysten vas-
16029: huomioon.                                           taiseksi, voi työntekijäpuolta edustava ammatti-
16030:    Kysymyksessä on esitetty, että Hakan edus-       li1tto, paikallisten neuvottelujen jäätyä tulok-
16031: kuntamäen kalliosuojatyömaalla työnantaja olisi     settomiksi, vaatia asiasta neuvotteluja työnan-
16032: viime kesän aikana eri tavoin pyrkinyt kiertä-      tajapuolen kanssa. Ellei näissä neuvotteluissa
16033: 4                                             1977 vp.
16034: 
16035: päästä ammattiliittoa tyydyttävään tulokseen,        valvotaan riitJtävän tehokkaasti. Edelleen halli-
16036: voi liitto viedä asian työtuomioistuimen rat-        tuksen tarkoituksena on hallitusohjelmansa
16037: kaistavaksi, joka voi määrätä normimääräyksen        mukaan tehostaa työntekiijäin irtisanomis- ja
16038: tahallisesta rikkomisesta hyvityssakon.              lomautussuojaa, jota tarkoittavan selvitystyön
16039:    Hallitus seuraa tarkasti, että työsuojelua kos-   aloittamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on
16040: kevien määräysten ja säännösten noudattamista        asettanut viime kesänä toimikunnan.
16041:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
16042: 
16043:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
16044:                                              N:o 291                                             5
16045: 
16046: 
16047: 
16048: 
16049:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16050: 
16051:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sen står, har vid inspektion av nämnda arbets-
16052: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      plats den 18 april och den 15 september inne-
16053: av den 4 oktober 1977 tili vederbörande med-       varande år konstaterat att det inte i förhål-
16054: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    landena på arbetsplatsen finns några missför-
16055: av riksdagsman M. Tuominen ställda spörsmål        hållanden som skulle avvi:ka från de normala
16056: nr 291:                                            i tunne1byggen. Angående belysni:ngen gav ar-
16057:                                                    betarskyddsbyrån direktiv endast för reservbe-
16058:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     lysningens del. Arbetarskyddsbyrån känner inte
16059:        ta för att trygga verkställandet av före-   tili vad man avser med de 12 arbetarskydds-
16060:        skrifterna om skydd i arbete och för att    inspektioner som nämns i det skriftliga spörs-
16061:        förhindra att man genom påtrycknings-       målet. Myndigheterna har inte deltagit i dessa
16062:        åtgärder och uppsägningar förhindrar        och Nylands arbetarskyddsdistriJkt har inte om-
16063:        förverkligandet av arbetstagarnas krav      betts att under den i spörsmålet nämnda tiden
16064:        på lagstadgat skydd i arbetet?              1nspektera belysningen eller ventilationen, för
16065:                                                    att få dessa förbättrade. Arbetarskyddsdistrik-
16066:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tets arbetarskyddsbyrå fick kännedom om de
16067: samt anföra följande:                              påstådda missförhållandena först efter arbets-
16068:    Enligt gällande lagstiftning övervakar arbe-    tvisten på arbetsplatsen och efter det att ar-
16069: tarskyddsmyndigheterna iakttagandet av stad-       betsförhållandena hävdes, och den har inte
16070: gandena och bestämmelserna rörande arbetar-        kännedom om att arbetsgivaren i detta fall
16071: skyddet. På arbetsställen, där minst tio ar-       genom påtryckningsåtgärder eller uppsägningar
16072: betstagare regelbundet arbetar, skall arbetsta-    skulle ha strävat tili att på arbetsplatsen för-
16073: garna ur sin krets välja en arbetarskyddsfull-     hindra förverkligandet av bestämmelserna i
16074: mäktig för att representera dem i samarbetet i     lagen om skydd i arbete.
16075: arbetarskyddsfrågor och inför arbetarskydds-           I det ens:kilda fall som anförs i spörsmålet
16076: myndigheterna. Om det i förhållandena på en        har arbetsgivaren avbrutit arbetstagarnas ar-
16077: arbetsplats existerar missförhållanden i arbe-     betsförhållande genom att häva arbetsavtalet.
16078: tarskyddet och man inte genom interna diskus-      Genom rättsliga åtgärder kan man inte ingripa
16079: sioner på arbetsplatsen kan rätta tili dem, är     i arbetsförhållandets kontinuitet, men grun-
16080: det praxis att arbetarskyddsfullmäktige vänder     derna för hävandet av arbetsförhållandet kan
16081: sig tili tilisynsmyndigheten för att åstadkomma    hänskjutas tili domstols prövning. Om ar-
16082: förhållanden som fyller kraven i lagen om          betstagarna anser att det inte förelegat i ar-
16083: skydd i arbete. Enligt tillsynsmyndigheterna       betsavtalslagen förutsatt vägande skäl, kan de
16084: kan man i allmänhet genom detta förfarings-        arrhängiggöra frågan att prövas i allmän under-
16085: sätt ombesörja, att de gällande stadgandena om     rätt. Om domstolen anser hävandet lagstridigt
16086: skydd i arbete i tillräcklig grad observeras på    har arbetstagarna möjlighet att erhålla skade-
16087: arbetsplatserna.                                   stånd.
16088:    I spörsmålet har det anförts att arbetsgiva-        Hall arbetsgivarens förfarande anses stå i
16089: ren vid Hakas bergskyddsrumsbygge i riks-          strid med bestämmelserna i det arbetsavtal som
16090: dagsbacken senaste sommar på oliJka sätt för-      binder vardera parten, :kan fackfö11bund, som
16091: sökt kringgå bestämmelserna i lagen om skydd       representerar arbetstagarparten, då de lokala
16092: i arbete. Arbetarskyddsbyrån i Nylands atbe-       förhandlingarna inte lett resultat, kräva för-
16093: tarskyddsdistdkt, under vars tillsyn arbetsplat-   handlingar i frågan med arbetsgivarparten. Nås
16094: 0877010150
16095: 6                                             1977 vp.
16096: 
16097: i dessa förhandlingar inte ett resultat som till-   angående arbetarskyddet övervakas tillräckligt
16098: fredställer fackförbundet, kan förbundet hän-       effektivt. Vidate hat regeringen för avsikt att,
16099: skjuta frågan att avgöras av arbetsdomstolen,       enligt sitt regeringsprogram, förbättra arbets-
16100: som kan ådöma pHkt för uppsåtligt brott mot         tagarnas uppsägnings- och permitteringsskydd.
16101: normbestämmelser.                                   Social- och hälsovårdsministeriet har senaste
16102:    Regeringen följer uppmärksamt med att iakt-      sommar tillsatt en kommission, med uppgift att
16103: tagandet av bestämmelserna och stadgandena          inleda utredningen av denna fråga.
16104:      Helsingfors den 10 november 1977.
16105: 
16106:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
16107:                                               1977 vp.
16108: 
16109: Kirjallinen kysymys n:o 292.
16110: 
16111: 
16112: 
16113: 
16114:                                   Uitto ym.: VR:nPasilan konepajan johdon syyllistymisestä poliit-
16115:                                       tiseen syrjintään.
16116: 
16117: 
16118:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16119: 
16120:    TyÖp~ikka- ja yritysdemokratian laajentami-       aikoihin erään alihankkijan työt olivat siirty-
16121: nen sekä irtisanomissuojan lisääminen on viime       neet konepajalle.
16122: aikoina yhä useammassa yhteydessä todettu               Julkisuudessa olleen tiedon mukaan tapahtu-
16123: aiheelliseksi ja ajankohtaiseksi uudistusvaati-      man yhteydessä konepajan tuotantopäällikkö oli
16124: mukseksi työelämään.                                 lausunut mm.: "Ei meille Sirola-opiston käy-
16125:    Yleisesti. on ymmärretty, että työpaikkademo-     neitä oteta".
16126: kratia olisi erityisesti yhteiskunnan omistuk-          Työntekijöitten keskuudessa pidetään VR:n
16127: sessa olevien laitosten johtavana periaatteena jo    Pasilan konepajan johdon menettelyä poliitti-
16128: nykypäivänäkin.                                      sena syrjintänä sekä sen lisäksi työlainsäädän-
16129:                                                      nön ja työehtosopimuksen vastaisena, erityisesti
16130:    Viime keväänä edellä sanottu käsitys kuiten-      sen johdosta, että todistettavasti sanotun tapah-
16131: kin joutui omituiseen valoon, sillä valtionrauta-    tuman jälkeen VR:n Pasilan konepajalle on
16132: teiden Pasilan konepajan johto syyllistyi laitto-    lisätty uutta työvoimaa.
16133: maksi katsettavaan poliittiseen syrjintään. Nuo-        Kari Hietasaaren ammattipätevyys on kiista-
16134: rempi le~eppä-hitsaaja Kari Hietasaari oli           ton, sillä hän on suorittanut alan ammattikou-
16135: syksyllä 1976 sopinut työnjohtonsa kanssa siitä,     lun ja sen jälkeen konepajalla 12 kuukauden
16136: että hän ,voi palata entiseen työhönsä keväällä      pituisen levyseppä-hitsaajan ammattikurssin,
16137: 1977 suoritettuaan Sirola-opiston kurssin talvi-     jolta kurssilta hän on saanut nuoremman am-
16138: kaudella .1976-1977.                                 mattimiehen pätevyyden. Elämäntavoiltaan ja
16139:    Käytännön menettelynä työnjohdon kanssa           käyttäytymiseltään Hietasaari on moitteeton.
16140: Hietasaari sopi, että hän ilmoittautuu työpai-          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
16141: kalla työnjphdolle pari päivää ennen työn alka-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16142: mista niin, että työnjohdon taholta ehdittäi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16143: siin tyj)paikkakohtaiset järjestelyt toteuttaa.      vaksi seuraavan kysymyksen:
16144:    Sopimuksen mukaisesti Kari Hietasaari il-                   Onko Hallitus tietoinen, että VR :n
16145: moittautui työnjohdolle toukokuussa 1977,                   Pasilan konepajan johto on syyllistynyt
16146: mutta tällöin työnjohto kehotti häntä ilmoittau-            poliittiseen syrjintään, jonka kohteeksi
16147: tumaan työhönottokonttoriin. Työhönottokont-                on joutunut sanotun konepajan työn-
16148: torissfl kävi luonnollisesti selväksi, että Hieta·          tekijä, levyseppä-hitsaaja Kari Hieta-
16149: saari oli ta:Ivikauden opiskellut Sirola-opistossa          saari, ja
16150: ja tässä yhteydessä hänelle ilmoitettiin, että                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16151: "konepajalla on miehiä liikaakin".                          ryhtyä perusteluissa selostetun tapahtu-
16152:    Työhönottokonttorin perustelu on virheelli-              man ja siihen liittyvien vastuukysymys-
16153: nen, koska työnjohdon ja konepajan pääluotta-               •ten täydellisesti selvittämiseksi sekä
16154: musmies Eino Räsäsen ilmoituksen mukaan töi-                Kari Hietasaaren työsuhteen palautta-
16155: tä olisi tuolloin ollut ja myös sanotun ajankoh-            miseksi ja hänelle aiheutuvien taloudel-
16156: dan jälkeenkin riittävästi, sillä juuri samoihin            listen menetysten korvaamiseksi?
16157:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1977.
16158: 
16159:                   Pauli Uitto                                       Toivo Jokiniemi
16160: 0877010172
16161: 2                                             1977 vp.
16162: 
16163: 
16164: 
16165: 
16166:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16167: 
16168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olisi tuolloin ollut ja myös sanotun ajankohdan
16169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jälkeenkin riittävästi. Perusteluissa mainitaan
16170: olette 5 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        julkisuudessa olleen tiedon mukaan tapahtu-
16171: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     man yhteydessä konepajan tuotantopäällikön
16172: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lausuneen muun muassa: "Ei meille Sirola-
16173: P. Uiton ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     opiston käyneitä oteta".
16174: myksestä n:o 292:                                       Kysymyksen perustelujen mukaan työnteki-
16175:                                                      jöiden keskuudessa pidetään valtionrautateiden
16176:           Onko Hallitus tietoinen, että valtion-     Pasilan konepajan menettelyä poliittisena syr-
16177:        rautateiden Pasilan konepajan johto on        jintänä, sekä sen lisäksi työlainsäädännön ja
16178:        syyllistynyt poliittiseen syrjintään, jonka   työehtosopimuksen vastaisena erityisesti sen
16179:        kohteeksi on joutunut sanotun kone-           johdosta, että todistettavasti sanotun tapahtu-
16180:        pajan työntekijä, levyseppä-hitsaaja Kari     man jälkeen valtionrautateiden Pasilan konepa-
16181:        Hietasaari, ja                                jalle on lisätty uutta työvoimaa.
16182:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan Kari
16183:        ryhtyä perusteluissa selostetun tapahtu-      Hietasaari, s. 29. 11. 1958, tuli valtionrauta-
16184:        man ja siihen liittyvien vastuukysymys-       teiden Pasilan konepajan palvelukseen 18. 8.
16185:        ten täydellisesti selvittämiseksi sekä        1975 vuoden kestäville ammattikursseille levy-
16186:        Kari Hietasaaren työsuhteen palautta-         seppälinjalle. Kurssin käytyään hän 31. 8. 1976
16187:        miseksi ja hänelle aiheutuvien taloudel-      erosi konepajan palveluksesta ja ilmoitti työ-
16188:        listen menetysten korvaamiseksi?              osaston vastaavalle työnjohtajalle lähtevänsä
16189:                                                      opiskelemaan, sekä tiedusteli samalla seuraavan
16190:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuoden kesätyöpaikkaa.
16191: vasti seuraavaa:                                        Koska konepajalla opiskelemaan lähtö lähes
16192:    Kysymyksen perusteluissa on kerrottu, että        poikkeuksetta tarkoittaa teknillisiin oppilaitok-
16193: levyseppä-hitsaaja Kari Hietasaari oli syksyllä      siin lähtöä, ei osaston työnjohtaja tarkemmin
16194: 197 6 sopinut työnjohtonsa kanssa siitä, että        tiedustellut opiskelun laatua, vaan oletti Hieta-
16195: hän voi palata entiseen työhönsä keväällä 1977       saaren aloittavan teknillisen alan opiskelun, ja
16196: suoritettuaan Sirola-opiston kurssin talvikau-       arveli tästä syystä, että Hietasaarella seuraa-
16197: della 197 6-1977. Käytännön menettelynä              vana keväänä olisi samat mahdollisuudet kesä-
16198: työnjohdon kanssa Hietasaari sopi, että hän          harjoitteluun kuin teknillisten oppilaitosten
16199: ilmoittautuu työpaikalla työnjohdolle pari päi-      opiskelijoilla yleensä.
16200: vää ennen työn alkamista niin, että työnjohdon          Hietasaari tuli sittemmin huhtikuun loppu-
16201: taholta ehdittäisiin työpaikkakohtaiset järjeste-    puolella 1977 tiedustelemaan työnjohtajalta
16202: lyt toteuttaa. Hietasaaren ilmoittautuessa sopi-     mahdollisuutta päästä työhön toukokuun alusta
16203: muksen mukaisesti työnjohto kehotti häntä            lukien. Tällöin ilmeni, että Hietasaari pyrki
16204: ilmoittautumaan työhönottokonttoriin. Täällä         Sirola-opiston kurssin suoritettuaan vakituiseen
16205: kävi selväksi, että Hietasaari oli talvikauden       levyseppätyökohteeseen ja häntä kehotettiin
16206: opiskellut Sirola-opistossa ja tässä yhteydessä      kääntymään konepajan työvoimatoimiston puo-
16207: hänelle ilmoitettiin, että "konepajalla on mie-      leen. Työnjohtaja ei antanut työhönpyrkijälle
16208: hiä liikaakin". Työhönottokonttorin perustelu        työhönpääsylupauksia, koska tiesi tavaravaunu-
16209: oli virheellinen, koska työnjohdon ja konepajan      jen valmistusmäärien olevan jatkuvassa lasku-
16210: pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan töitä          suunnassa. Työvoimatofmistossa Hietasaarelle
16211:                                                N:o 292                                                 3
16212: 
16213: ilmoitettiin, ettei vakinaisia työntekijöitä rauta-   vätyssä kirjeessään rautatiehallitukselle toden-
16214: rakenneluonteisiin töihin vallitsevan työtilan-       nut, että sen tietoon eri tavoin tulleet väitteet
16215: teen vuoksi voida lainkaan ottaa. Konepajalla         poliittisesta syrjinnästä eivät saa jäädä selvittä-
16216: on ollut käytäntönä, että eronneiden henkilöi-        mättä ja liitto edellyttää, että rautatiehallitus
16217: den uudelleen paluu riippuu senhetkisestä työ-        tekee esityksen liikenneministeriölle puolueet-
16218: voimatarpeesta. Tätä tapaa noudatetaan myös           toman tutkimuksen suorittamiseksi siitä, onko
16219: muun muassa teknillisessä oppilaitoksessa opis-       valtionrautateiden Pasilan konepajalla harjoi-
16220: keleviin nähden.                                      tettu poliittista syrjintää henkilökuntaa sinne
16221:    Rautatiehallituksen mukaan asian selvityk-         palkattaessa.
16222: sessä ei ole tullut ilmi, että työnjohto olisi an-       Rautatiehallitus puolestaan katsoo, että syr-
16223: tanut myönteisen kuvan töiden riittävyydestä          jintää ei ole tapahtunut ja että asia siltä osin
16224: ja rautatiehallitus katsoo, että Hietasaaren työ-     on jo selvitetty.
16225: hön pyrkiminen on käsitelty normaalissa järjes-           Suomen työlainsäädäntö tuntee käsitteen po-
16226: tyksessä kiinnittämättä huomiota poliittisiin         liittinen syrjintä. Yleensä tämän luontoiset asiat
16227: seikkoihin.                                           on ratkottu ammattiliittojen tuella yleisissä
16228:    Lisäksi rautatiehallitus on ilmoittanut, että      alioikeuksissa. Liikenneministeriön mielestä
16229: Kari Hietasaari otetaan huomioon siinä vai-           olisi ollut parasta, jos asia olisi käsitelty nor-
16230: heessa kun Pasilan konepajaan yleensä ruve-           maalissa työmarkkinakäytännön mukaisessa jär-
16231: taan ottamaan alan työvoimaa ja silloin anne-         jestyksessä, mutta koska näin ei ole käynyt,
16232: taan tietty merkitys sille, että hakija on käynyt     vaan Rautatieläisten liitto esittää asian tutki-
16233: Pasilan konepajan ammattikurssin.                     mista, niin liikenneministeriö tulee asettamaan
16234:    Rautatieläisten liitto ry. on 7. 11. 1977 päi-     tutkijaryhmän selvittämään asiaa.
16235:       Helsingissä marraskuun 8 päivänä 1977.
16236: 
16237:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
16238: 4                                            1977 vp.
16239: 
16240: 
16241: 
16242: 
16243:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r. T a 1m a n.
16244: 
16245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för mycket folk vid verkstaden." Anställnings-
16246: anger hat Ni; Herr Talman, med Eder skrivelse       kontorets motivering var oriktig, ty enligt vad
16247: av den 5 oktober 1977 till vederbörande med-        arbetsledningen och verkstadens huvudförtroen-
16248: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     deman uppger skulle det såväl vid nämrida tid-
16249: av riksdagsman P. Uitto m.fl. ställda spörsmål      punkt som därefter ha funnits tillräckligt med
16250: nr 292:                                             arbete. 1 spörsmålets motivering nämns att
16251:                                                     enligt en uppgift, som har förekommit i offent-
16252:          Är Regeringen medveten om att led-         ligheten, skulle verkstadens driftschef i sam-
16253:        ningen för statsjärnvägarnas mekaniska       band med denna händelse ha yttrat bl.a.: "Vi
16254:        verkstad i Fredriksberg har gjort sig        tar inte emot folk som har gått i Sirolainsti-
16255:        skyldig tili politisk diskriminering         tutet."
16256:        gentemot en arbetstagare vid nämnda              Enligt spörsmålets motivering anses det
16257:        verkstad, plåtslagaren-svetsaren Kari        bland arbetstagarna att det förfarande som har
16258:        Hietasaari, och                              tillämpats vid statsjärnvägarnas mekaniska verk-
16259:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           stad i Fredriksberg innebär politisk diskrimi-
16260:        vidta för att få tili stånd en fullständig   nering och att det dessutom strider mot arbets-
16261:        utredning av den händelse som anförs i       lagstiftningen och kollektivavtalet, särskilt där-
16262:        motiveringen och av de därtill anknutna      för att ny arbetskraft bevisligen har anställts
16263:        ansvarighetsfrågorna samt för återstäl-      vid nämnda verkstad efter den berörda hän-
16264:        lande av Kari Hietasaaris arbetsförhål-      delsen.
16265:        lande och ersättande av de ekonomiska           Järnvägsstyrelsen uppger att Kari Hietasaari,
16266:        förluster som han drabbas av?                som är född 29. 11. 1958, anställdes vid stats-
16267:                                                     järnvägarnas mekaniska verkstad i Fredriksberg
16268:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      18. 8. 1975 och påbörjade en ettårig yrkeskurs
16269: samt anföra följande:                               på plåtslagarlinjen. Sedan han hade genomgått
16270:     I spörsmålets motivering har anförts att        kursen tog han 31. 8. 1976 avsked från anställ-
16271: plåtslagaren-svetsaren Kari Hietasaari hösten       ningen vid verkstaden och meddelade arbets-
16272: 1976 hade överenskommit med sin arbetsled-          avdelningens ansvariga arbetsledare att han
16273: ning om att han kunde återvända tili sitt           ämnade börja studera samt förhörde sig om
16274: tidigare arbete våren 1977 efter att ha genom-      möjligheterna att få sommararbete följande år.
16275: gått en kurs vid Sirolainstitutet under vinter-        Vid verkstaden innebär det, när någon in-
16276: säsongen 1976-1977. I fråga om det prak-            leder studier, nästan undantagslöst att veder-
16277: ltiska tillvägagångssättet avtalade Hietasaari      börande börjar studera vid en teknisk läroan-
16278: med arbetsledningen om att han skulle anmäla        stalt. Avdelningens arbetsledare förhörde sig
16279: sig hos denna på arbetsplatsen ett par dagar        därför inte närmare om studiernas art, utan
16280: innan arbetet börjar, så att arbetsledningen        antog att Hietasaari ämnade börja med tekniska
16281: för sin del skulle hinna vidta de åtgärder som      studier. Arbetsledaren bedömde därför saken
16282: behövs på arbetsplatsen. När Hietasaari enligt      så, att Hietasaari följande vår skulle ha lika-
16283: avtal anmälde sig, uppmanade arbetsledningen        dana möjligheter till sommarpraktik som stu-
16284: honom att anmäla sig vid anställningskontoret.      derande vid tekniska läroanstalter i allmänhet.
16285: Härvid framkom att Hietasaari hade studerat            Hietasaari hörde sig sedan i slutet av april
16286: vid Sirolainstitutet under vintern och i detta      1977 för hos arbetsledaren om möjligheterna
16287: sammanhang fick han höra att "det finns redan       att få arbete fr.o.m. början av maj. Härvid
16288:                                              N:o 292                                                 .5
16289: 
16290: fratnkom att Hietasaari, sedan han hade genom-      att tillmätas den omständigheten att sökanden
16291: gått en kurs vid Sirolainstitutet, sökte ett        har genomgått en yrkeskurs vid nämnda verk-
16292: stadigvarande plåtslagararbete. Han blev nu        stad.
16293: uppmanad att vända sig tili verkstadens arbets-        Föreningen Rautatieläisten liitto r.y. har i ett
16294: kraftsbyrå. Arbetsledaren gav inte honom några     7. 11. 1977 daterat brev tili järnvägsstyrelsen
16295: löften om arbete, emedan han visste att tili-      anfört att de påståenden om politisk diskrimi-
16296: verkningen av godsvagnar hela tiden minskades.     nering som på olika vägar har kommit tili
16297: Vid arbetskraftsbyrån blev Hietasaari under-       föreningens kännedom inte kan få passera utan
16298: rättad om att fasta arbetstagare inte alls kunde   att saken utreds. Föreningen förutsätter förden-
16299: anställas för arbeten av järnkonstruktionskarak-   skull att järnvägsstyrelsen gör en framställning
16300: tär på grund av den rådande sysselsättnings-       hos trafikministeriet om en opartisk utredning
16301: situationen. Det har varit praxis vid verksta-     av huruvida politisk diskriminering har före-
16302: den att nyanställningen av avgångna är beroen-     kommit vid anställning av personai vid stats-
16303: de av det aktuella behovet av arbetskraft. Den-    järnvägarnas mekaniska verkstad i Fredriksberg.
16304: na kutym tillämpas bl.a. också när det gäller         Järnvägsstyrelsen anser för sin del att någon
16305: studerande vid tekniska läroanstalter.             diskriminering inte har skett och att saken
16306:    Järnvägsstyrelsen meddelar att det vid ut-      redan är utredd tili denna del.
16307: redning av frågan inte har framkommit någon-          Arbetslagstiftningen i Finland känner be-
16308: ting som tyder på att arbetsledningen skulle ha    greppet politisk diskriminering. Vanligen har
16309: låtit förstå att det fanns gott om arbete. Järn-   frågor av denna art med fackförbundens stöd
16310: vägsstyrelsen anser också att Hietasaaris ansö-    avgjorts vid allmänna underrätter. Enligt tra-
16311: kan om arbete har behandlats i normal ordning      fikministeriets åsikt skulle det ha varit bäst
16312: utan att avseende har fästs vid politiska syn-     om saken handlagts enligt normal arbetsmark-
16313: punkter. Härjämte har järnvägsstyrelsen upp-       nadspraxis, men då så inte har skett, utan
16314: gett att Kari Hietasaari kommer i åtanke i det     föreningen Rautatieläisten liitto yrkar på un-
16315: skede då arbetskraft i branschen överhuvud-        dersökning i ärendet, kommer trafikministeriet
16316: taget börjar anställas vid Fredriksbergs meka-     att tillsätta en undersökningsgrupp för att ut-
16317: niska verkstad. Härvid kommer viss betydelse       reda frågan.
16318:      Helsingfors den 8 november 1977.
16319: 
16320:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
16321: 
16322: 
16323: 
16324: 
16325: 0877010172
16326: :   ...
16327:                                               1')71 ~·
16328: 
16329: Kirjallinen kysymys n:o 293.
16330: 
16331: 
16332: 
16333: 
16334:                                   Friberg: Posti- ja lennätinlaitoksen piirissä todettujen työsuojelu-
16335:                                       epäkohtien poistamisesta.
16336: 
16337: 
16338:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16339: 
16340:    Posti- ja lennätinlaitos on maamme suurimpia         Posti- ja lennätinlaitos esitti vuoden 1978
16341: työnantajia ja valtion kaikista virastoista mer-     tulo- ja menoarvioon ohjelman toteuttamista
16342: kittävin työnantaja. Sen piirissä työskentelee       varten 4,8 miljoonan markan määrärahan, jota
16343: lähes 40 000 ihmistä. Sen vuoksi laitoksen nou-      ei kuitenkaan sisällytetty hallituksen hyväksy-
16344: dattamalla työnantajapolitiikalla on mitä suurin     mään budjettiesitykseen.
16345: merkitys sekä esimerkkinä että siksi, että se           Sosiaalitiloja koskevat epäkohdat korostuvat
16346: koskettaa monta maamme kansalaista.                  etenkin Helsingissä, jossa postitoimipaikkoja on
16347:    Eräs kehittyvä ala työsuhteen piirissä on yh-     vuokrattu tiloista, joita ei ole ajateltu alunpe-
16348: teiskunnassamme .työsuojelu.                         rin yleisönpalvelupisteiksi eikä niiden rakenta-
16349:    Posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalla       misessa ole otettu huomioon työsuojelunormeja
16350: on useita työsuojeluun liittyviä ratkaisematto-      muutenkaan, esim. valaistuksen osalta. Pääkau-
16351: mia ongelmia. Tällä hetkellä valtion toimesta        pungissa on myös hyvin monta toimipaikkaa.
16352: suoritetaan posti- ja lennätinlaitoksen alalla hy-   Näistä syistä merkitsee parannusohjelman hyl-
16353: vin tehokasta työn voimaperäistämistä kiristä-       kääminen sitä, että ennen kaikkea pääkaupungin
16354: mällä työtahtia ja lisäämällä laitoksen piirissä     alueella palveleva henkilökunta joutuu vuodesta
16355: ylitöitä ja kolmivuorotyötä.                         toiseen kärsimään huomattavista epäkohdista
16356:    Kuitenkin työterveydenhuolto on puutteel-         varsinkin kun kustannukset nousisivat juuri
16357: lista. Työsuojelualan koulutus on riittämätöntä      Helsingissä näistä ja muista syistä sangen kor·
16358: ja puutteellista, sosiaalitiloja on niukasti, työ-   keiksi.
16359: paikkaruokaitua ei ole järjestetty kyllin hyvin.        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
16360: Esimerkiksi sosiaalitilojen kohdalta antaisi yksi-   jestyksen 3 7 §: n 1 momentin mukaisesti val-
16361: tyiskohtainen tarkastus tulokseksi, etteivät nä-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16362: mä tilat täytä työsuojelua koskevien asetusten       seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16363: ja päätösten normeja.
16364:    V åltiovarainministeriö on kehottanut posti-                Miten Hallitus aikoo tehostaa posti•
16365: ja 1ennätinlaitosta selvittämään pahimpien so-              ja lennätinlaitoksen piirissä todettujen
16366: siaalitiloja koskevien epäkohtien poistamista ja            laajojen työsuojeluepäkohtien poistamis•
16367: siitä aiheutuvia kustannuksia. Parannusohjel-               ta, varsinkin pääkaupungin alueella?
16368: man kustannusarvioksi on laitos saanut yli kym-
16369: menen miljoonaa markkaa.
16370:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
16371: 
16372:                                             Ralf Friberg
16373: 
16374: 
16375: 
16376: 
16377: 087701037P
16378: 2                                               1977 vp.
16379: 
16380: 
16381: 
16382: 
16383:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16384: 
16385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        detty erilaisia työsuojelutoimintaa koskevia se-
16386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minaareja yht. n. 800 oppilaspäivää. Työsuoje-
16387: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-         luorganisaatiossa toimivat ( n. 2 000 henk.)
16388: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ovat olleet ensisijaisesti koulutuksen piirissä.
16389: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Peruskurssien toteuttamista on vaikeuttanut
16390: Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      varsinaisten koulutusmäärärahojen vähyyden li~
16391: symyksestä n:o 293:                                   säksi matkustus- ja sijaismäärärahojen niuk-
16392:            Miten Hallitus aikoo tehostaa posti-       kuus. Työsuojelukoulutusta on sisällytetty huo-
16393:         ja lennätinlaitoksen piirissä todettujen      mattavasti myös laitoksen kaikkiin ammatti-
16394:                                                       kursseihin.
16395:         laajojen työsuojeluepäkohtien poistamis-
16396:         ta, varsinkin pääkaupungin alueella?             Lisäksi on työsuojeluhenkilöstöä osallistunut
16397:                                                       järjestöjen antamaan työsuojelukoulutukseen
16398:                                                       tehtyjen koulutussopimusten mukaisesti. Posti-
16399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16400:                                                       ja lennätinhallituksen ja järjestöjen välillä jat-
16401: vasti seuraavaa:
16402:                                                       ketaan neuvotteluja mm. työsuojelun jatkokou-
16403:    Posti- ja lennätinlaitoksessa suoritettiin laaja   lutuksen toteuttamisesta laitoskohtaisena.
16404: sosiaali- ja työtiloja koskeva selvitystyö pää-          Työterveyshuollon toteuttamista varten posti-
16405: osiltaan vuoden 1976 aikana. Suunnitelmien            ja lennätinhallitus on viime vuosina lisännyt
16406: mukaan posti- ja lennätinhallitus tulee vuosit-       työterveysasemien lukumäärää. Niitä on tällä
16407: tain esittämään em. tarkoitukseen erillisen mää-      hetkellä koko maassa 23 kpl. Työterveysasemien
16408: rärahan. Myös työsuojelupiirien ja työsuojelu-        piirit kattavat koko maan, mutta asemien lähi-
16409: hallituksen viranomaiset ovat antaneet lukuisia       vaikutusalueella on vain noin puolet laitoksen
16410: kehotuksia olosuhteiden korjaamiseksi. Paran-         46 000 henkilöstä. Työterveystoimintaa on kehi-
16411: nuksia on saatu aikaan käytettävissä olevien          tetty ennalta ehkäisevään suuntaan noudattaen
16412: määrärahojen puitteissa.                              valtion työterveyshuollon periaateohjelmaa, jon"
16413:    Helsingin osalta voidaan todeta, että Pasilan      ka valtioneuvosto on hyväksynyt.
16414: postinkäsittelykeskuksen valmistuttua vuonna             Virkaehtosopimuksen mukaisesti on toteu-
16415: 1978 saadaan huomattavia parannuksia myös             tettu valtion alueellisten työterveysyksiköitten
16416: sosiaali- ja työtilajärjestelyihin koko Helsingin     suunnittelua siten, että Joensuun työterveysase-
16417: alueella.                                             ma on aloittanut jo toimintansa posti- ja lennä-
16418:    Työsuojelukoulutusta toteutetaan posti- ja         tinlaitoksen hallinnassa. Lähiaikoina seuraavat
16419: lennätinlaitoksessa posti- ja lennätinhallituksen     Lahden ja Rovaniemen asemat. Valtion työter-
16420: ja laitoksessa toimivien järjestöjen välisen työ-     veysyksiköt tulevat palvelemaan alueellaan kaik-
16421: suojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan,             kieri valtion laitosten henkilöstöä.
16422: noudattaen VTTN:n (valtion työterveys-ja työ-            Posti- ja lennätinlaitoksessa on jatkettu perin-
16423: turvallisuusasiain neuvottelukunnan) työsuojelu-      teistä autoklinikkatutkimustoimintaa Työter-
16424: koulutusta koskevia suuntaviivoja.                    veyslaitoksen suorittamana. Tämän vuoden
16425:    Työsuojelun peruskursseja, jotka perustuvat        aikana tutkitaan n. 2 000 henkilöä Lounais-
16426: kesällä 1977 valmistuneeseen valtiovarainminis-       Suomen saaristoalueelta ja Satakunnasta. Työ-
16427: teriön tilaamaan työsuojelun opetuspakettiin,         terveyshuollon täydellinen kattavuus edellyttää
16428: on pidetty yhteensä tähän mennessä 22 kappa-          edellä mainittujen lisäksi kunnallisten terveys-
16429: letta käsittäen 2 100 oppilaspäivää. Tämän vuo-       keskusten kanssa tehtäviä työterveyshuoltosopi-
16430: den aikana on tarkoitus vielä pitää 16 kurssia,       muksia. Tähän ei ole mahdollisuuksia kuin
16431: n. 1 700 oppilaspäivää. Lisäksi on v. 1976 pi-        asteittain, koska kunnalliset terveyskeskukset
16432:                                                                                               __   ,
16433:                                             N~o 293                                               3
16434: 
16435: eivät resurssiensa puutteen vuoksi pysty toi-      omaan postl- Ja lennätinlaitoksessa suuria vai-
16436: mintaa vielä hoitamaan. Posti- ja lennätinhalli-   keuksia. Tästä huolimatta posti- ja lennätin-
16437: tuksella ei ole myöskään tarkoitukseen erillisiä   hallituksen pyrkimyksenä on työpaikkaruokai-
16438: määrärahoja. Koeluonteisesti on kuitenkin voitu    lun järjestäminen vuoden 1976 työmarkkinasopi-
16439: jo laatia kuusi sopimusta, lähinnä Lapin lää-      musten mukaisesti niin, että laitoksen koko
16440: nissä.                                             henkilöstöllä on työpaikasta, työaikamuodosta
16441:    Sairaanhoidon osalta on syytä todeta, että      ja palvelussuhteen laadusta riippumatta mah-
16442: valtion työntekijäin terveydenhuollon ohjesään-    dollisuus tuokailuun työvuoron aikana vuoden
16443: nön mukaan yksityisoikeudellisessa työ- ja oppi-   1979 loppuun mennessä.
16444: sopimussuhteessa olevat toimihenkilöt ja työn-        Erityisesti pääkaupunkiseudun osalta todetta-
16445: tekijät kuuluvat määrättyjen sairaanhoitoa kos-    koon, että Pasilan postinkäsittelykeskuksen yh-
16446: kevien etuuksien piirin. Virkasuhteisilla eJ.      teyteen valmistuvan ruokalan avulla voidaan
16447: tämänlaatuista etua ole. Säädösten laajentaminen   ruokailumahdollisuudet järjestää valtaosalle pos-
16448: virkasuhteisia koskevaksi on koko valtion hal-     titoimen piirissä toimivasta vuorotyötä teke-
16449: lintoa koskeva ratkaisu.                           västä henkilökunnasta. Sanottu työpaikkaruo~
16450:    Työpaikkaruokailun toteuttamisen osalta         kala tulee palvelemaan myöskin muiden lähi-
16451: posti- ja lennätinhailitus on ryhtynyt kaikkiin    alueen työ- ja toimipaikkojen työpaikkaruokailu-
16452: niihin toimenpiteisiin, joita tehdyt työmark-      järjestelyjä.
16453: kinasopimukset ja valtion työmarkkinalaitok-          Posti- ja lennätinlaitoksessa on toimittu työ-
16454: sen antamat ohjeet ja määräykset edellyttävät.     suojelua toteutettaessa yhteistoiminnassa valtio-
16455: Ruokailutilojen puute sekä pienten ja hajallaan    varainministeriön kanssa, joka ylimpänä ohjaa
16456: olevien työpaikkojen useisiin tuhansiin nou-       ja koordinoi työsuojelutoimintaa valtionhallin-
16457: seva määrä tulee kuitenkin aiheuttamaan nimen-     nossa.
16458:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
16459: 
16460:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
16461: 4                                            1977 vp.
16462: 
16463: 
16464: 
16465: 
16466:                            T ill R i k s d a g e n 's He r r T a 1m a n.
16467: 
16468:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dagar. Avsikten är att under loppet av detta
16469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       år arrangera ytterligare 16 kurser med ca
16470: av den 6 oktober 1977 till vederbörande med-        1 700 elevdagar. Därutöver arrangerades år
16471: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     1976 olika slags seminarier om arbetarskydds-
16472: av riksdagsman Ralf Friberg underteoknade           verksamhet med totalt ca 800 elevdagar. Ut-
16473: spörsmål nr 293:                                    bildningen har i första hand gällt personer
16474:                                                     ( oa 2 000), verksamma inom arbetarskydds-
16475:          Med vilka medel ämnar Regeringen           organisationen. Ett förverkligande av grund-
16476:        mer eff.ektivt avhjälpa de omfattande        kurserna har försvårats av de begränsade ordi-
16477:        missförhållanden inom arbetarskyddet         narie anslagen för utbildning och därtill av
16478:        som har konstaterats vid post- och tele-     kna:ppa anslag för resor och vikarier. Arbetar-
16479:        grafverket, speciellt inom huvudstads-       skyddsutbildning har också i betydande omfatt-
16480:        området?                                     ning inlemmats i verkets alla yrkeskurser.
16481:                                                        Vidare har en del av arbetarskyddspersonalen
16482:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i enlighet med ingångna utbildningsavtal del-
16483: samt anföra följande:                               tagit i den av organisationerna arrangerade
16484:     Ett omfattande utredningsarbete rörande         arbeta:rskyddsu tbildningen.   Överläggningarna
16485: social- och arbetsutrymmen utfördes vid post-       mellan post- och telegrafstyrelsen och organi-
16486: och telegrafstyrelsen i huvudsak under år 1976.     sationerna fortsätter, bl.a. om förverkligandet
16487: Enligt planerna kommer post- och telegrafsty-       av vidareutbildning i arbetarskydd ämbets-
16488: relsen att årligen föreslå ett separat anslag för   verksvis.
16489: ovannämnda ändamål. Också arbetarskydds-               I syfte att genomföra arbetshälsovården har
16490: distriktens och arbetarskyddsstyrelsens myndig-     post- och telegrafstyrelsen de senaste åren
16491: heter har ett flertal gånger uppmanat att rätta     utök:at antalet hälsovårdsstationer. För närva-
16492: tili hrister i förhållandena. Förbättringar har     rande finns ,sådana i hela landet tili ett antal
16493: kunnat åstadkommas inom ramen för dis-              av 23. Hälsovårdsstationsdistrikten täcker hela
16494: ponibla anslag.                                     landet, men endast ungefär hälften av verkets
16495:     För Helsingfors del kan konstateras att när     46 000 anställda finns inom området för sta-
16496: Böle postbehandlingscentral blir färdig år 1978,    tionernas närverkan. Hälsovårdsverksamheten
16497: kan avsevärda förbättringar fås till stånd också    har utvecklats i preventiv riktning och följer
16498: i organiseringen av social- och arbetsutrym-        därmed det principprogram för statens arbets-
16499: mena inom hela helsingforsområdet. Utbildning       hälsovård som statsrådet har godkänt.
16500: i arbetarskydd ges inom post- och telegrafverket       I enlighet med tjänstekollektivavtalet har
16501: i enlighet med ett samarbetsavtal om arbetar-       planeringen av statens regionala arbetshälso-
16502: skydd mellan post- och telegrafstyrelsen och        vårdsenheter realiserats så, att hälsovårds,sta-
16503: de organisationer som fungerar inom verket          tionen i Joensuu redan har inlett sin verk-
16504: samt med tillämpning av de riktlinjer för           samhet under kontroll av post- och telegraf-
16505: arbetarskyddsutbildning som statens delegation      verket. I den närmaste framtiden följer sta-
16506: för arbetshygien och arbetarskydd har utfärdat.     tionerna i Lahtis och Rovaniemi. Inom varsitt
16507:     Grundkurser i arbetarskydd, som är baserade     distrikt kommer statens arbetshälsovårdsenheter
16508: på ett av finansministeriet beställt och som-       att betjäna personalen i alla statliga verk.
16509: maren 1977 färdigblivet utbildningspaket för           Inom post- och telegrafverket har man fort-
16510: arbetarskydd, har hittills hållits tili ett sam-    satt de traditionella, av Institutet för Arbets-
16511: manlagt antal av 22, omfattande 2 100 elev-         hygien utförda fältklinikundersökningarna med
16512:                                              N:o 293                                              5
16513: 
16514: bil. Innevarande år skall ca 2 000 personer         melser. Eristen på måltidsplatser samt de små
16515: undersökas i sydvästra Finlands skärgårdsom-        och spridda arbetsplatserna, vilkas antal uppgår
16516: l'åde och i Sata~unta. En arbetshälsovård, som      tili flera tusen, kommer dock att medföra
16517: berör alla, förutsätter, utöver det redan nämnda,   stora svårigheter speciellt för post- och tele-
16518: också avtal om arbetshälsovård med de kom-          grafverket. Trots detta bemödar sig post- och
16519: munala hälsovårdscentralerna. Detta kan endast      telegrafstyrelsen om att organisera arbetsplats-
16520: genomföras stegvis, då de kommunala hälso-          kosthållningen i enlighet med 1976 års ar:bets-
16521: centralerna på grund av bristande resurser          marknadsavtal så, att verkets hela personal,
16522: ännu inte kan sköta en sådan verk,samhet.           oberoende av arbetsplats, arbetstidsform ooh
16523: Post- och telegrafstyrelsen förfogar inte heller    anställningsförhållande, före utgången av år
16524: över separata anslag för detta ändamål. I           1979 ges möjlighet att inta måltider under
16525: experimentsyfte har man dock redan nu kunnat        arbetsskiftet.
16526: uppgöra sex avtal, närmast i Lapplands Iän.             Speciellt för huvudstadsregionens del kan
16527:     Vad beträHar sjukvård är det skäl att anföra,   konstateras, att man med hjälp av den matser-
16528: att funktionärer och arbetstagare i privaträtts-    vering, som inrättas i samband med Böle post-
16529: ligt arbets- eller läroavtalsförhållande, enligt    behandlingscentral, kan ordna bespisningsmöj-
16530: reglementet Jör statens aPbetstagares hälsovård     ligheter för största delen av den posttjänst-
16531: tillhör den krets som åtnjuter föreskrivna          persoool som arbetar i skift. Sagda personal-
16532: förmåner i fråga om sjukvård. Denna förmån          matsal kommer också att stå tili tjänst för
16533: tillkommer inte personer i tjänsteförhållande.      andra arbetsplatser och verksamhetspukter inom
16534: Att utsträcka bestämmelserna tili att gälla         närområdet i organisedngen av dessas ar:bets-
16535: personer i tjänsteförhållande innebär ett av-       platskosthållning.
16536: görande, som berör hela statsförvaltningen.             Post- och telegrafverket har vid genomföran-
16537:     För arbetsplatskost!hå!llningens del kan det    det av arbetarskyddet verkat i samråd med
16538: anföras att post- och telegrafstyrelsen har vid-    finansministeriet, som i sin egenskap av högsta
16539: tagit alla de åtgärder som förutsätts i ingångna    instans leder och koordinerar arbetarskydds-
16540: arbetsmarknadsavtal och av statens arbetsmark-      verksamheten inom statsförvaltningen.
16541: nadsverk utfärdade anvisningar och bestäm-
16542:      Helsingfors den 10 november 1977.
16543: 
16544:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549: 087701037P
16550:                                                1977 vp.
16551: 
16552: Kirjallinen kysymys n:o 294.
16553: 
16554: 
16555:                                   Salmenkivi ym.: Lunastuslain .31 §:n .3 momentin täsmentämi-
16556:                                      sestä.
16557: 
16558:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16559: 
16560:    Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmä            sitä käytäntöön sovellettaessa vältytään tulkin-
16561: oli eduskunnassa tapahtuneen ns. maapaketti-         tavaikeuksilta".
16562: lakeihin kuuluvan kiinteän omaisuuden ja eri-           Lunastuslain kysymyksessä oleva säännös
16563: tyisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain        tulee käytännössä koskemaan mitä moninaisim-
16564: käsittelyn aikana sekä valiokunnissa että täys-      pia tapauksia ja suurta määrää kansalaisia. Tä-
16565: istunnoissa muun ohessa sillä kannalla, että eri-    män vuoksi kokoomuksen eduskuntaryhmä kiin-
16566: tyisesti lain .31 §:n ns. arvonleikkaussäännökset    nittää huomiota siihen, että kansalaisten kes-
16567: ovat epämääräisiä, vaikeasti ymmärrettäviä ja        kuudessa vallitsevan lain kunnioituksen kannal-
16568: useisiin tulkintamahdollisuuksiin tilaa jättäviä.    ta on mitä tähdellisintä, että kaikkia kohdellaan
16569: Tämä kanta tuotiin selvästi ja yksiselitteisesti     myös pakkolunastuskysymyksissä yhdenmukai-
16570: esiin kokoomuksen edustajien käyttämissä pu-         sen lain mukaan siten, että lakia ei tulkita yh-
16571: heenvuoroissa, mutta siitä huolimatta eduskunta      den kohdalla eri tavalla kuin toisen. Lain on
16572: hyväksyi lain ja varsinkin sen .31 § :n .3 mo-       oltava niin selkeä, että jokaisella on mahdolli-
16573: mentin epäonnistuneessa muodossa. Kokoomuk-          suus varmistua siitä, että häntä on kohdeltu
16574: sen puheenvuoroissa eduskuntakäsittelyssä kiin-      lain kirjaimen ja hengen mukaisesti.
16575: nitettiin ja myös julkisuudessa on kiinnitetty          Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin
16576: huomiota siihen, ettei po . .31 §:n .3 momentin      tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy kiireelli-
16577: suomenkielinen ja ruotsinkielinen sanamuoto          sesti toimenpiteisiin lunastuslain epäselvien
16578: vastaa toisiaan.                                     säännösten tarkistamiseksi ja erityisesti lain
16579:    Lain vahvistamisen yhteydessä myös oikeus-        31 §:n täsmentämiseksi.
16580: kansleri esitti käsityksenään, että lakiin liittyy      Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16581: eräitä merkittäviä epäselvyyksiä ja tulkinnanva-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
16582: raisuuksia. Niin ikään eduskunnan oikeusasia-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16583: mies kiinnitti valtioneuvostolle antamassaan         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16584: lausunnossa huomiota sanotun lainkohdan epä-         sen:
16585: selvyyteen ja tulkinnanvaraisuuteen. Lausunnos-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
16586: sa hän johtosääntönsä 8 ja 8 a §:ään viitaten                tynyt tai aikoo ryhtyä eduskunnan
16587: "saattaa asian valtioneuvoston tietoon sellaisia             oikeusasiamiehen lausunnossa tarkoite-
16588: toimenpiteitä varten, joiden kautta lainkohdan               tun lunastuslain 31 §:n 3 momentin
16589: sanamuoto voidaan täsmentää niin ajoissa, että               täsmentämiseksi?
16590:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
16591: 
16592:          Antero Salmenkivi              Elsi Olander                   Toivo T. Pohjola
16593:          Mikko Asunta                   Saara Mikkola                  Ilkka Kanerva
16594:          Eeva Kauppi                    Ulla Puolanne                  Pekka Jokinen
16595:          Matti Hokkanen                 Heikki J artti                 Esko J. Koppanen
16596:          Pertti Salolainen              Eero Lattula                   Arto Lampinen
16597:          Harri Holkeri                  Mauri Miettinen                Tapani Mörttinen
16598:          Erkki Pystynen                 Aili Vaittinen-Kuikka          Heikki Perho
16599:          P. Mäki-Hakola                 Erkki Häkämies                 Pentti Sillantaus
16600:          Lauri Impiö                    Anna-Liisa Linkola             Timo Mäki.
16601:          Sinikka Karhuvaara             M. Jaatinen                    Jalmari T orikka
16602:          Kirsti Hollming                Irma Koski                     Juuso Häikiö
16603:                                         Tuure Junnila
16604: 0877011102
16605: 2                                            1977 vp.
16606: 
16607: 
16608: 
16609: 
16610:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16611: 
16612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen 31 §: ään lisättäväksi uuden 3 momentin,
16613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jossa määrättäisiin kaavan laatimis- tai muutta-
16614: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       mispäätöstä myöhempi arvonnousun leikkaami-
16615: jeenne n:o 1936 ohella toimittanut valtioneu-       sen alkamisajankohta niiden tapausten varalta,
16616: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   joissa lunastuksen vireillepano tapahtuu vasta
16617: sanedustaja Antero Salmenkiven ym. kirjallises-     useita vuosia sen jälkeen, kun päätös kaavan
16618: ta kysymyksestä n:o 294, jossa tiedustellaan:       laatimisesta tai muuttamisesta on tehty. Perus-
16619:                                                     tuslakivaliokunta ehdotti, että arvonnousun
16620:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    leikkauksen uusi alkamisajankohta näissä ta-
16621:        tynyt tai aikoo ryhtyä eduskunnan            pauksissa olisi seitsemän ( 7) vuotta lunastuk-
16622:        oikeusasiamiehen lausunnossa tarkoite-       sen vireillepanepäivää edeltävä päivä. Eduskun-
16623:        tun lunastuslain 31 §:n 3 momentin           ta hyväksyi perustuslakivaliokunnan ehdotuk-
16624:        täsmentämiseksi?                             sen sanamuodoltaan muuttamattomana.
16625:                                                        Lain vahvistamismenettelyn yhteydessä sekä
16626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      oikeuskansleri että eduskunnan oikeusasiamies
16627: seuraavaa:                                          katsoivat, että lunastuslain 31 § :n 3 momentti
16628:    Eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä 3       on tulkinnanvarainen. Eduskunnan oikeusasia-
16629: päivänä toukokuuta 1977 ehdotukseen laiksi          mies saattoi asian valtioneuvoston tietoon kir-
16630: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien        jeellään 1 päivältä elokuuta 1977 sellaisia toi-
16631: lunastuksesta sisältyvän 31 §:n 2 momentin          menpiteitä varten, joiden kautta lainkohdan
16632: sellaisena kuin se on laissa kiinteän omaisuu-      sanamuoto voidaan täsmentää niin ajoissa, että
16633: den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta ( 603/   sitä käytäntöön sovellettaessa vältytään tulkin-
16634: 77, jäljempänä lyhennettynä lunastuslaki) .         tavaikeuksilta. Tämän johdosta oikeusminis-
16635: Säännöksen mukaan lunastettaessa maata yh-          teriö antoi saman kuun 8 päivänä lainsäädän-
16636: dyskuntarakentamistarkoituksiin alueelta, jolle     töosastolle tehtäväksi sellaisen esitysehdotuksen
16637: kunnanvaltuusto on päättänyt laadittavaksi ase-     valmistamisen, jota oikeusasiamies kirjeessään
16638: ma- tai rakennuskaavan tai jonka asema- tai         oli edellyttänyt.
16639: rakennuskaavaa on päätetty muuttaa, ei lunas-          Lunastuslaki tulee voimaan 1 päivänä tam-
16640: tuskorvausta määrättäessä lueta korvauksensaa-      mikuuta 1978. Ensimmäiset lunastustoimituk-
16641: jan hyväksi kaavan laatimis- tai muuttamispää-      set, jcissa lain korvaussäännöksiä tullaan käy-
16642: töksen jälkeen tapahtunutta kaavoituksesta ai-      tännössä soveltamaan, suoritetaan hallituksen
16643: heutunutta maan arvonnousua.                        käsityksen mukaan aikaisintaan vuoden 1978
16644:    Ehdotuksen johtolausetta käsitellessään edus-    loppupuolella tai vuoden 1979 alkupuolella.
16645: kunta päätti pyytää asiasta perustuslakivalio-         Hallitus pyrkii antamaan eduskunnalle sellai-
16646: kunnan lausunnon. Lausunnossaan perustuslaki-       sen esityksen puheena olevan lainkohdan sana-
16647: valiokunta (PeVM n:o 14/1977 vp.) katsoen,          muodon selventämiseksi, mikä havaitaan tar-
16648: että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa     peelliseksi, jotta lain soveltaminen käytäntöön
16649: lainsäätämisjärjestyksessä, ehdotti lakiehdotuk-    eduskunnan tahdon mukaisesti turvataan.
16650:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1977.
16651: 
16652:                                                                       Oikeusministeri Tuure Salo
16653:                                              N:o 294                                                 3
16654: 
16655: 
16656: 
16657: 
16658:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16659: 
16660:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       neisetidpunkten för avskärande av värdesteg-
16661: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise       ring, som inträffat efter det beslutet om upp-
16662: nr 1936 av den 6 oktober 1977 tili veder-           görande eller ändring av pian fattats, fastställas
16663: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      med tanke på de fall då iniösen anhängiggörs
16664: av föijande av riksdagsman Antero Salmenkivi        först flera år efter det besiutet om uppgörande
16665: m.fl. ställda spörsmål nr 294:                      eller ändring av pian fattats. Grundiagsutskottet
16666:                                                     föreslog, att den nya begynnelsetidpunkten för
16667:           Viika åtgärder har Regeringen vid-        avskärandet av värdestegringen i dessa fall
16668:        tagit eller ämnar Regeringen vidta för       skulle vara en dag högst 7 år före inlösningens
16669:        att precisera i riksdagens justitieombuds-   anhängiggörande. Riksdagen godkände grund-
16670:        mans utlåtande avsedda 31 § 3 mom.           lagsutskottets förslag i oförändrad Iydelse.
16671:        iniösningslagen?
16672:                                                         I samband med Iagens stadfästelse ansåg
16673:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      både justitiekansiern och riksdagens justitieom-
16674: samt anföra föijande:                               budsman att 31 § 3 mom. inlösningslagen läm-
16675:                                                     nade rum för tolkning. Riksdagens justitieom-
16676:     Riksdagen godkände den 3 maj 1977 vid           budsman bringade saken tili statsrådets känne-
16677: andra behandlingen 31 § 2 mom. i försiaget          dom med sin skrivelse av den 1 augusti 1977
16678: tili Iag om inlösen av fast egendom och sär-        för sådana åtgärder, genom viika lagrummets
16679: skilda rättigheter sådant det Iyder i Iagen om      ordalydelse kunde preciseras i så god tid, att
16680: inlösen av fast egendom och särskiida rättighe-     tolkningssvårigheter undviks då Iagen tillämpas
16681: ter ( 601/77, i fortsättningen förkortad inlös-     i praktiken. Med anledning härav gav justitie-
16682: ningslagen). När för byggande av samhällen          ministeriet den 8 i samma månad Iagstiftnings-
16683: inlöses mark, för viiken kommunalfullmäktige        avdelningen i uppdrag att bereda ett sådant för-
16684: besiutat att stads- eller byggnadspian skall upp-   slag tili proposition, som justitieombudsmannen
16685: göras eller vars stads- eller byggnadspian man      hade förutsatt i sin skrivelse.
16686: besiutat ändra, räknas enligt stadgandet ersätt-
16687: ningstagaren inte tillgodo sådan av pianläggning        Inlösningslagen träder i kraft den 1 januari
16688: föraniedd stegring av markvärdet, som inträffat     1978. De första inlösningsförrättningarna, vid
16689: efter det besiutet om uppgörande eller ändring      vilka lagens ersättningsstadganden i praktiken
16690: av pian fattats.                                    tillämpas, utförs enligt regeringens uppfattning
16691:     Vid behandiingen av Iagförsiagets ingress be-   tidigast under senare delen av år 1978 eller
16692: siöt riksdagen begära utlåtande av grundiags-       under förra delen av år 1979.
16693: utskottet i ärendet. I sitt utlåtande ansåg             Regeringen vinnlägger sig om att tili riks-
16694: grundiagsutskottet ( grundlagsutskottets betän-     dagen avlåta en sådan proposition angående
16695: kande nr 14/1977 rd.) att Iagförsiaget kunde        förtydligande av ordalydelsen i ifrågavarande
16696: behandias i vanlig Iagstiftningsordning och före-   lagrum, som befinnes påkallad för tryggande av
16697:  siog att ett nytt 3 mom. fogas tili 31 § i den     att lagen i praktiken tillämpas i enlighet med
16698:  föresiagna lagen. I detta moment skulle begyn-     riksdagens vilja.
16699:      Helsingfors den 15 november 1977.
16700: 
16701:                                                                        Justitieminister Tuure Salo
16702: ~·itpörsmål nt 295.
16703: 
16704: 
16705: 
16706: 
16707:                        ::.U :(•y;, .:t·,Sialfk&>iitllb·~Cbm.>,rkHUI&itdning för svenskspråkiga handi-
16708:                                                           . -.
16709:                                         kappa<h!,~.:·: ~ ;.~..:~;   .: :~,·~: ~:~ ~·:r J::,~·:il
16710: 
16711: 
16712: 
16713: 
16714: .. I dagens sam:hi~ sttäv~tt>~·mitr ;till . ä~t :g0'             hät· :dötk •:mijj~t'l' ;ÖtV4teir~~t: und~is­
16715: otk$4 Håödikappgde u~· en··mAHgsitU~· yilr~                      nifl~ :i ~r·yr~ilditingträn§t!llt~J: ·om
16716: utbildnirtg. På $å siitt vill ntan beteda detn                   mttrt bara flr- fram apedlllliromedel föt dem.
16717: tillfälle att arbeta produkthrt och götil en Sam~    En sadan iHtegterii1g likull~ vidure krävll ifi·
16718: hällsinsats, · sotn mouvarar de egna förutsätt- siktft i apedalf'eda8ögik ·•ttv·lärttma och rtytän·
16719: ningarna; ·         . .·          .                . kande i fråga. om lokalitetertläs plarttttitig,
16720:    Pä· finskt håll har ·man hunfiit ett stytke på Svenskspråkigä kurset' oftare in hittiliä vid de
16721: väg i dettå a'(rseende: Det fifins spedella yrkes- finska ättstalt!i!rM lit eh attMfi tilöjlighet. Det
16722: utbildningsanstalter för .hartdikappade, t.ex. Nä- är även .· täfikbart . ätt ktiytfl' ·ytkesutbildningen
16723: kövammaisten arrurtattikoulu i Esbö. För de för de httndikappadt till HAgon ä\1' de !IVenSka
16724: svenska handikappade ät · det sämre ställt. Hall centralytkesskoldmä. ödt f~tli6 dehtia 111ed den
16725: de· inte behärskat finska, är deras möjlighetet utrustnirlg ~de i fri~ll mrt lärotnedel och lärär•
16726: att få yrkesuthildning statkt begtänsade. Hörsel- krafter~ som handikäppundetviänin.gert krmr.
16727: skadade och synskadade uriga anset sig därför Också liirowtälsuthildrting ·är ·mÖjlig.
16728: ofta tvungna att efter grundskolan söka sig tili       I dag är oton cxh ovissheten i fråga öm yr-
16729: Sverige för att få den lithildning de önskar. kesutbild.tifugen !töt' · bllmd de unga svenska
16730: Det är naturligtvis polfitivt, att efi sådan möj- handikaptnde öeh d~ra~ arthöi'iga: Dtt ät ange-
16731: lighet finns. Men systelnet hal' otksä näckdelar. Iäget ittt nliguf1ting :snatt görs föt att förbättta
16732: På grund av de länga avståndefi 'hlit kontakten deras sitwni6n.           .
16733: till hemmet lidafide. Yrkesutbildningen i Sve- · Härt\risande tili Uv~fåenJe·ber undett~knll·
16734: rige är självfallet anpassad tili sve~ska. förhål- · de ·att i den ötdning 31 ~ 1 rM:tn. riksdågsord·
16735: landen, vatför det .kan vara llvårt litt kornma in ilingen föreskrivef..till• 'ftderböfilfide flied1em äV
16736: i arhetslivet i hemlandet. Många av dessa hatl~ statllrådet f{ ställa fö}ja:mle 'ftiga:
16737: dikä,ppade stafinar i Sverige eftet··avslutad ut~
16738: bildning. och ·s6ker anställning · där; · · ·. · '               Vilkä Atg~ ~mnar Regeriag~n vld~
16739:     Eftersorn de svenska handikappade är rela-                taga för att förbiktfä tnöjlighetetna tili
16740: tivt. få; blfr undervishingsgrupptm~: små, vil-               yrkesutbildning·· pi möder~mlUet för de
16741: ket medför prohlem; när yrkesutblldttingen pla-               svemka · handikdppade?. ·              ·
16742: neras. · En &etydande del av de h~Uldikappade
16743:                                                                                                                             . i.'.·
16744:     .. Helsingtors ·den 6 okt~be~     1977.                                                   .,   ..
16745:                                                                                              ; \, .• , ·~ h
16746: 
16747: 
16748:                 Elly Sigfrids                                                                      Håkan Malm
16749:                 lngyar .~· Melin •                                                                 Christofffl.'>,'rli:!kJf~: ~
16750:                                                                                                               t;iL~.:\·l ,:~ :u,·,.~.:,.·'·
16751: 
16752: 
16753: 
16754: 
16755: 0877010792
16756: 2
16757: 
16758: Kirjallinen kysymys n:o 295.
16759: 
16760: 
16761: 
16762: 
16763:                               , 1 , ..• ;:.<~igfti~.)'Pl·;,:lua~$inld~~sU,.~·;vammaisille   järjestettävästä am-
16764:                                   .         mattlkoulutuksesta, . . ·
16765: 
16766: 
16767:                             E c\~.s '~ PJI;,tl a,n )'Le r r a P ti h e;m i e helle.
16768: 
16769:      Tälpän ..Pä\y~ i)d,lte\skup~.~~; ·J?Yfit~i\n •,~ntaf   kl.J:it~n mahqoNis-qus. osaltistt!a ;OpetUkseen
16770: maan •. myos nU.ori:JJk! ·. v11,m.mautuD.eille. mompuo"     tavallisissa amfuattioppilaitoksissa, mi~äli heiUe
16771: linen ammattikou~ut® . ·Tällä tav.alla. pyritään            vain .saadaan erikoisoppivälineitä. .·Tällainen
16772: antat11aan heiJII~: mahdollisuus JyöskenneMä tuot-          integr9iminen vaatisi lisäksi 0 pettaji1ta erityis-
16773: tavasti -ja aptaa yhteiskuntapanos, joka· vastaa            pedagogiikan tietoja ·sekä , uutta ajattelutapaa
16774: heidän edellytyksiääq, •··• .; · . . .      · · . .         suunniteltaessa huonetiloja. Toinen mahdolli·
16775: .·' SuomaloaiseJllar ..~aholla on ·tässä,· suhteessa jon~   suus ·on nykyistä useammin järjestää suomal:ai-
16776: kin verran edistyt~y~. On erityisiä vamtrutisiJ[e           sissa laitoksissa ruotsinkielisiä kurJ>seja. · On
16777: tarkoiteuuja ammattikoulutuslaitoksia, · esim.              myös aj:atcltavissa, että vammaisten ammatti-
16778: NäkövammaiJ>tCJil,a(lllllattikou1u Espoossa.~ Ruot-         koulutus sidotaan johonkin·· ruotsalaiseen kes-
16779: salaisten vammaisien osalta tri:anne 'oli huo-              lm,tsammattikouluun ja se varustetaan sekä
16780: nompi. Mikifli he eivät. hallitse sl!omea,. heidän          oppivälineiden. että ·.opettajavoimien osa:ka sel'-
16781: mahdollisuutensa saada allllhattikoulutusta ovat            lflisdla vä!J.ineistöJilä, jota vammaisille annettava
16782: voiinakikaasti . rajoitetut. . Kuulovammaiset ja            opetus vaatii. Myös oppisopimuskoulutus on
16783: näkövammaiset noo.ret katsovat ·tämän vuoksi                mahdo:r.J!inen.
16784: olevansa .pakotettuja peruskoulun jä!likeen ha-                 Tänä päivänä .huoli ja tietämättömyys nuor,
16785: keutumaan · Ruotsiin... saadakseen · toivomansa             ten ruotsalaisten vammaisten ja heidän omais•
16786: koulutuksen. On tietenkin ·myönteistä, että täi-            terisa keskuudessa on suuri an1mattikotrlutuk"
16787: lainen mahdollisuus on tarjolla. Mutta järje5"              sen suhteen. On välttämätöntä, että tehdään
16788: tehniillä on myös kielteiset; puolensa. Ammatti-            nopeasti jotakin heidän tilanteensa parantamt-
16789: koulutus Ruotsissa on luonnollisesti sovellettu             seksi. .·
16790: 1;uotsalaisiin ' olosuhteisiin~ minkä vuoksi· ·voi              Edell!ä dlevaoo viitaten allekirjoittaneet esit-
16791: dlll:a vaikeata ·päästä , rnu~aån: •työel.ämääri ·koti-     tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
16792: maassa. Monet näistä vammaisista j•ääv·ät Ruot-             tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen · jäse-
16793: siin saatuaan . koulutuksensa: •päätökseen ja ha-           nen vastattav.aksi seuraavan kysymY'ksen:
16794: kevat sieltä tyÖp!!ikkaa. ·
16795:  · Ruotsalaisia . vammaisi11 ollessa · suhtee'Nisen                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus t1ikoo
16796: vähän opetusryhmät· iääviit. pieniksi; .mikä tuo                      -ryhtyä · ruotsalaisten vammaisten mah-
16797: mukanaan ongelman suunniteltaessa ammatti-                         .· dolllisuuksien parantamiseksi saada am~
16798: koulutusta. Merkittävällä osalla vammaisista on                        ma ttikouhrtusta omalla äidinkielellään?
16799:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
16800: 
16801:                   EN~ Sigfrid~ . ·' , . ,                                Håkan Malm
16802:                   Ingvar S. Melin                                        Christoffer Taxell
16803:                                                                               N:o29S
16804:                                                                               :,i..' ., .
16805: 
16806: 
16807: 
16808: 
16809:                          Edu.skp.nnan Herra. Puhe;:m.iehelle.
16810:                              :   ~   •• ~ •   •   '   ••   .,   >   • •   •   ••    • ,    ••   ' •   ;   ,.   •• '   ~·   )   '
16811: 
16812: 
16813: 
16814: 
16815: . Valtropäiväjärjesty~sen 37 .§:.nl mom,en~issa                                           pet;uslinj~, jolle heikkolahj-aiset< voivat,"~a~u­
16816: ftiainHilssa tarlroit~sesia Te, I:Ierra Puhemies,                                         J;Ua:. MikiUi koulutukseen oiL nitiäviisd haluk;-
16817: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-                                             kaita voidaan vammilisille . tarkoitettuja eritjis~
16818: jeenne ohel!La toimitt.anut valtioneuvoston asian-                                        luokkia järjestää myös muissa ruotsinkid.isis~ä
16819: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustajl\                                          atiunatillis~~sa oppilaitoksissa, kriten on' :v~stliå,
16820: E.I:ly Sigfridsin ym. näin ~uuluvasta kirjaNisesta                                        vasti vammaisten koulutustarpeen pqhjal~a •jar~
16821: kysymyksestä n:o 295:                                                                     jeste~ty muutamissa suomenkielisissä oppilai-
16822:                                                                                           toksissa.·                               ·
16823:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16824:        ryhtyä· ruotsalaisten · vammaisten mah-                                               Ammattikasvatushallitus on v. 1974 antanut
16825:        dollisuuksien parantamiseksi .saada am-                                            ohjeet. vammaisot-en oppisopimuskoulutuksesta ja
16826:        mattikoulutusta omalla äidinkieielilään?                                           siinä noudatettavasta ·· joustavuuden · periaat-
16827:                                                                                           teesta. Nämä ohjeet koskevat yptä hyvin ruot-
16828:    Vastauksena. kysymykseen esitän kunnioit•                                              sinkielisiä · . kuin suomeqkielisiiUcih ·. opptlait~t•
16829: tavasti seuraavaa:                                                                        Tätä mahdollisuutta ruotsinkieliSet · dvät ole
16830:                                                                                           toistaiseksi käyttäneet.
16831:    Kuten k.irjaHisesta kysymyksestä ilmenee
16832: ruotsinkielisille vammaisille ei ole perustettu                                              Ammatillisten oppilaitosten etity1sopetiajav-.il"
16833: ammatillisia oppilaitoksia. Sen sijaan suomen-                                            mistus aloitettiin v. 1977 Ammattikoulujen
16834: kielis1ssä vanimaisme· tarkoitetuissa oppilaitok~                                         Hämeenlinnan opettajaopistossa. Tämän koulu-
16835: sissa heilä ·on mahdollisuus saada ammattikou-                                            tuksen tavoitteena on erityispedagogisten ja
16836: lutusta, jota oh oppilaitosten mahdollisuuksien                                           muiden erityiso]?etuksessa tarvittavien valmiuk-
16837: mukaan pyritty antamaan heidän omalla äidin-                                              sien allltaminen opettajnle. ·Erityisopettajaval~
16838: kieldlään. Erityisiä luokkia ruotsinkielisille ei                                         niistusta voidaan •tarpeen mukaan järjestää myös
16839: erityisoppilaitoksissa ole ollut koulutukseen                                             ruotsinkielisellJä.      .
16840: haluavien pienen määrän vuoksi.                                                              Opetusministeriö ~n. 22, 9. 1977 asettanut
16841:    Ruotsissa . ammattikoulutuksen saaneiden                                               toimikunnan, jonka .tehtävänä on selv#tää
16842: kuulovammaisten jatkokoulutuksen järjestämi-                                              mm. vammaisten tarvitsemien oppilaspaikkojen
16843: sestä niiltä osin kuin Ruotsissa saatu koulutus                                           määrä erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatil-
16844: pOikkeaa Suomen koulutuk~sta on Jtiiyty neu-                                              lisissa oppilaitoksissa sekä selvittää minkälaisi~
16845: votteluja kuulovammaisten edustajien ja Ruot-                                             erityJ'stoirnenpiteitä yleisissä oppilaitoksissa tar:
16846: sin koulutusasiantuntijoickn kanssa. Toistai-                                             vitaan van;unaisten kouluttamiseksi. .Tässä . yh-
16847: seksi jatkokoulutusta haluavien määrä on oHut                                             teydessä selvitetään myös ruotsinki~istel) -va:w~
16848: niin pieni, ettei koulut!lsta ole. voitu j-ärjestää.                                      maisten ammatilliseen koulutukseen lii~ty\T~t
16849:    Ruotsinkieli~i~ .vammais~a on jossain m'.iärin                                         vastaavat kys)rmykset. Selvitysten jäJkeen tUl'~
16850: opiskellut D;lyös Österbottens f~nttalyrkeskola                                           ratkaistavllksi,. mihin t()imenpite~siin. ·voidaan
16851: .nimisessä ammattiko\l]ussa Va.asassa. Tällä het-                                         ryhtyä rll().tsinkitW.steri, vamrna:ist~. ilmmatti-
16852: kellä. kou;lu~~!l toitlui työv_oittoinen metallialan                                      koulluttisfllahdollisuuksien · pa.rantamiseksi.
16853:       Helså.ngissä 1.5 päivänä' inattaskuut:ä •1977.
16854: 
16855:                                                                                                                                    , , . Ministeri Kalevi Kivistö
16856:                                            '~ T       n:1 <RJNc:sldcag eti s: 'Ffe fr r al ihah:.. :.
16857:   :,~;~~-· sjfre ;/7· 5·\,i: rii~: ~iks4ltg~qtiJngen                         ~~~·>'till :.\rilk~h tind~gly~dek~:s6ka
16858: äi'J .•. , håf' Nli';Hei't Tälirl.åii;·'med lt;d~ slffi~                     s1g."S!frMrit' aet fihns:t!tt'·l:ill~lillgt '~tötFirl-'
16859: *~ay· den 6- olH~btt' 1977 tili vederbörande                                 tresse föt uthildrting kan spedalklasser; av·
16860: trledlein. iv; :sta,fstldet 2ö\i~särli •å\#Skrift av                         sedda. för håhdikappade, inrätta!l äveri vid
16861: 
16862: ":l<w .. "l'V ,l~J,itJ, ,   11 2
16863: ~Jf~d··Jl~~~vrs:Jtttsd_ar]s~~.·
16864:                                          7.7
16865:                                                    :;nt Sig~~ds m.fl.        andra svensksprilkigä yrkeidätoanstf}ltet, på
16866:                                                                              samma sätt sotfl har gjorts i vissa ~inskspråkiga
16867: ·''i'C<}{J     ,;,:·,•.;·;:;":yrz;:·:i            ,,,·~ . • . ·.;:•::\   .   läroanstalter enligt de :handikappade5 utbild~
16868:                Vilka åtgärder ämnar Regeringen'vid~                          ningsbehov.
16869:           . taga, för, . att, fql'l:>ätt~ .. IJ19ili~~terna tili
16870: ': n. · · • Y:tkesutQHcl~fn: · ·P,a, tn94~h;11fA!~t f9t de                     Yrkesutbildningsstyrelsen har. år .1~74 utfär-
16871: .:,i.      )i'Ve.fi.:skä_·.·:'.hMqllappl).d,e.~·. . · · ..                   dat direkti" ~ngAende läroavtalsutbildning för
16872:   ; r.·,   ,    ··    · · · .,- ·· · ·         ... , :· · -·   ·             handikappade .och den fle~ibilitetsptincip som
16873:  ;.~~å~.~!!f~~~f. .P~ :§~t~~ -~~<?tstti,~IJå(jag vötd-                       skall följas i denna. Dessa direktiv gäller såväl
16874: Säl:i'it :änröra fQl'äfide: ·                   '· · ·             , ,       svenskspråkiga SOlll finskspl'lildga elever. Detma
16875: ,;   ;Så~orn, a~ s~~~~~äl~t Jf~~år,. h~ det inte hl~H~h~t~~tJ!~~a;~al:~~~=~~~~r g=~:~~
16876: iJ:?:!~u;~~s y~ke~i.iro!l~staJ,ter. f<>,rsve9-s~språkiga                     pade.     .                       .          , .
16877: h~tr'~~PJ?~de. :Dät~Ot. här de, ~öjli)11et att få                              Spe.cialläraru
16878:                                                                                             .· tl)ildninrr fÖt yrkesläro.atlstalter
16879: yr~~sutoildfiinlrJ .. läro~l:'!stl!h~r. sotti !it. av!ledda                                            ~:o
16880: ~~~~~!~~p~~fu;~~~~C~:~~J~trö~~ ~:d~ :~~~na~ ;~;~ia:!;is~~~M:~~~;:n ~!;
16881: 4~1a .H~t?rK. u.n:d~i~~itit ,1?!1: -~eht·~ ·e~~t ~oders-          denn:a utbildn:i.pg är att ·ge lärarna sp€!Cialpeda·
16882: 1ll~~:·t>l,grund~a.v_d~rt~f).ga :allt~Iet harrdikappa-            gogiska och. andt4 i specialundervisning edor-
16883: de··· ~dm ·. önskar efhalfa· utbilctning,·: har tnan              derlign fär4,igheter. Vitl behov kan äv~n svertsk,
16884: inte vid ~pe~i,al!.är~anstalte~l).a · · håf.F särskUda            språkig spedalliirål.'~tbildning anordrlas.
16885: ldasset'cför' svenskspräkfgå. '         . 'r.;.                       :Undervisnings'rriinistetiet har 22. 9. ~977 tili~
16886: :;;: M'ah hat "förhiu~.'dla~ 'ined föteträdare för de             satt en komfuB~ion, sorn bl.a~ ·har. tili ·uppgift
16887: ~~lsltiida~·<&h·~dt'i]{Ssvefiska. utbildnirigs~                   att '\,itteda, ·liur mM'Iga_ elevplatsei.de. handi-
16888: ~J:!fif. ätrt 'a~~rdnäMe ·~~. Vi<fäfclitbildning kappade. behöver '\ti!:l' speci;lfläroan~talter och
16889: fsöi"' hötsetskadade son1 fått rkesutbildning i andr~ yrkesl~rdanstalter sarnt klatlägga, vilka
16890: Sver~ge~'til(de~delar d!'!n ·utbftdhintf som med- åtgärder 5otn ~dt~s: vid alltnäiln!l lätoan"
16891: d~asof Svedg~ ~Wiker från utf)iidfiihgeh i ]"in· staltet, för utbildp.ingen·a:v handtla~cl~. I
16892: llihd: ~ittt.f'ns· ~ttr.:·~IitaleFpeft!~ilef·C~· ·önskät de~ta. samtnarthat,i~·· utredf· äyoer.tl·mqi~ariln~e
16893: \ij~ätä\tbi~<it;ti'rtg· varit' ~å~~ Ut~; · 'dtf=;;måtf inte ftågor i a-ns1uttlliig . tili ytkesutb~ftg~n Jör
16894: kti«fl:af~åirllP,ge~·-·uthilahingert:::. : . , · . · .~· · syensk~p~ hånf:tiltåflpa:dtt ·Sedln' ~11; '-ut-
16895: r;r,ff\161\Skij}tl~gä- l'lm'ldikafit)å~ har:·i\fen i \tiss tOOptfig~t bli\i'lt fä.fdigå·J<.t)Qttnet .ma!Fatt ·~
16896: tffåfF' smd~tat<-: -viil ., ~st~1$öW~ris· : ~tralyrkes·           sl'!ta; vtlka· fitg1{«lfr~ som Ja~ 'vidtagäS .-~ · ~yft~
16897: skola .l: ~\JM!f.· 'Vid'''tk6lflln~ .fttag~taf' :,fötc nitr-\7-a- ät'tl; förhättrlf· yr}(esutbllanin~sfttöjtigheterhi "föt
16898: rande en arbetsintensiv grundlinje för metall-,\ ·:~~~~fsl'r~~g~.:.?a~;~~P.fa~~· ...·. <•                         ,_ 1
16899:            Helsingfors den 15 november 1977.
16900: 
16901:                                                                                                      Minister Kalevi Kivistö
16902:                                                1977 vp.
16903: 
16904: Kirjallinen kysymys n:o 296.
16905: 
16906: 
16907: 
16908: 
16909:                                   Sinisalo: Ulkomaille tapahtuvan pääomanviennin estämisestä.
16910: 
16911: 
16912:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16913: 
16914:    Viime vuosikymmenen ~dlivälissä alkoi              vihitty Kanadassa. Kymi Oy rakentanee par-
16915: merkittävämpi pääomien maastavienti Suomes-           haillaan Englannissa ja . A. Ahlström Oy on
16916: ta erilaisiin kapitalistisiin . maihin, Tämän jäl-    suorittanut sijoituksia· ainakin Ranskaan.
16917: keen se on jatkunut vuosittain kasvavissa mit-           Suonialaiset pankkilaitokset ovat myös pää-
16918: tasuhteissa. Tämän vuoden. ensipuoliskolla on         oman ulkomaille tapahtuvassa sijoittelussa voi-
16919: tiettävästi saavutettu pääomien maastaviennissä       makkaasti mukana. Suomalaisilla pankeilla on-
16920: jo viime . vuoden. kokonaismäärää vastaava taso.      kin varsin merkittävä osakeomistus esim. Lon-
16921: Viime vuosi taas oli edellisvuotta merkittäväm-       toon, Pariisin, Ziirichin, Geneven ja Luxem-
16922: pi pääomien maastavientivuosi.                        burgin rahalaitoksissa.
16923: · 1960-luV'Un puolivälin jälkeen maastamme on            Pääomien maastavienti lisää työttömyyttä
16924: viety pääomia ulkomaille miljardien markkojen         omassa maassamme. Pääomien maastavienti
16925: edestä ja tämä toiminta on ilmeisesti yhä voi-        muodostuu sitäkin oudommaksi kun tiedetään,
16926: makkaammin laajentumassa.                             että valtiovalta yhä laajemmin tukee suoranai-
16927:     Pääasiassa pääomien maastavienti suuntautuu       sin ja välillisin avustuksin kasvavassa määrin
16928: EEC-maihin Euroopassa sekä USA:han ja Ka-             juuri niitä suuryhtiöitä, jotka suorittavat laa-
16929: nadaan. Tällä hetkellä .. toimii. ulkomailla jo       jentuneita päomanvientejä maastamme.
16930:  ainakin 600 yritystä, jotka ovat kokonaan tai           Hallituksen olisi ryhdyttävä kiireellisiin toi-
16931: osittain suomalaisl'en omistuksessa,                  menpiteisiin pääomien maastaviennin estämi-
16932:     Viime aikoinakin on saatu jälleen .uusia tie-     seksi.
16933:  toja pääomien maastaviennistä. Niinpä Mylly-            EdeNä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16934: koski Oy on ilmoittanut paperitehtaan ostami-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16935:  sesta USA:sta ja Valmet kuorimotehtaan raken-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu•
16936:  tamisesta Brasiliaan.· Syyskuun· viimeisinä päi-     raavan kysymyksen:
16937: vinä kierl'eli lehdissä uutisia siitä,. että Suomen
16938:  Sokeri on tehnyt lopullisen. päätöksen. ksyli-                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
16939:  tolitehtaan rakentamisesta Yhdysvaltoihin ja                 aikonut ryhtyä. maastamme ulkomaille
16940:  Wihuri-yhtymään kuuluva pakkaustehdas on                     tapahtuvan pääomanviennin estämi-
16941:                                                               seksi?
16942:       Helsingissä 6 päivänä lokakuri ta 1977.
16943: 
16944:                                             Taisto Sinisalo
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 
16949: 0877009851
16950: 2                                               1977 vp.
16951: 
16952: 
16953: 
16954: 
16955:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16956: 
16957:    Va:ltiopäiviäj'ärjesrytksen 37 S:n 1 momentissa    Osakirouspankkien toiminnalla voidaan ~isäksi
16958: mainitussa tarkoituksessa Te, Hetra Puhemies,         entistä paremmin varmistaa suomalaisten yri-
16959: olette 6 päiväilä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        tysten vientiin liittyvä rahoitus. Sijoitukset näil
16960: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hin .ulkomaisiin tytär~ ja osakkuuspankkcihin
16961: omaiselle jäsenele · j,ä'ljennöksen edustaja Sini~    eivät ole vaatineet pääomansiirtoja Suomesta.
16962: sa:lon näin lruuhlvasta kirjallisesta kysymyksestä    Ne on rahoitettu ·kokonaisutidessaan ulk01natl:-
16963: n:o 296:                                              ta saaduilla l!uotoilla.
16964:             Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on       UlkomaiMa olevia· yri'ty'ksiä, joissa on suo-
16965:          aikonut ryhtyä maastamme ulkomaille          malaista omistusta, oli 31.12. 1976 S)Iomen
16966:          tapahtuvan paåomanviennin estämi-            Pankin antamien lupien mukaan 711 kpl. Näis-
16967:          seksi?                                       tä yrityksistä vain 89 kpl harjoitti teollista toi-
16968:                                                       mintaa ja loput olivat myynti-. ja pal'Vdualan
16969:    Våstauklsena kysymykseen esitäri lrunnioitta-      yrityksitä.
16970: vasti seuraavaa:
16971:    Suomalaisten yritysteh u1komaille tekemiin            Suomen Pankin tilastojen mukaan Su<>mestll.
16972: suoriin sijoituksiin vaaditaan voimassa olevan        siirretyn oman pääoman ja n.s. tytäcyhtiölaino~
16973: valuuttalainsäädännön mukaan Suomen Pankin            jen velkasal(JQ 31.3.1977 oli. 1312 milj. mk.
16974: lupa. Pankin suhtautuminen tii1laiseen sijoitus-      Samana ajankohtana Suomesta· annetut takauk-
16975: toimintaan riippuu · pääasiil.ssa siitä, lisäävätkö   set. ulkomailla toimivien joko osittain tai ko:fro..
16976: sijoitukset Suomesta tapahtuvaa vientiä tai           naan. suomalaisten omistamien· yritysten lainan~
16977: onko sijoituksilla muutoin myönteinen vaihto-         oton vakUudeksi olivat 1720 milj. mk. Ky-
16978: tasevaikutus.                                         seisistä luvuista ilmenee; että enin osa suoma-
16979:    Suomen Pankki käsitte'lee sijoitushakemukset       lais,ten yritysten· tekemistä ulkomaisista sijoi-
16980: tapåtlskohtaisesti. Teollisu\lshanklreista pankki     tuksista on rah9itettu kansainvälisiltä pääoma,
16981: suorittaa liike- ja Jrokonaistaloodellisen· kannat-   markkinoilta.oostetuillaJuotoilla. Tälträ osin si-
16982: tavuustarkastelun, jossa otetaan huomioon myös        joitustoiminta ei aiheuta välitöntä pääoman
16983: hankkeen työllisyysvaikutukset Suomessa.              vientiä Suomesta.
16984:    Suomalaisten liilk:epankkien ulkomaisten tytär-       Ulkomaisten yritysten nettosijoitukset (osa-
16985: ja osakkuuspank!kien toiminta vaikuttaa myön-         kepä-äoma - repatrioinnit + tytäryhtiölainat
16986: teisesti suomalaisten yritysten ja niiden u11ro-      - kuoletukset) Suomeen j'a suomalaisten yri-
16987: mailla toimivien tytäryritysten lainansaantimah-      tysten nettosijoitukset ulkomaille ovat kolmi-
16988: dollisuuksiin ja erityisesti luottojen ehtoihin.      vuotisjaksoihin ryhmiteltyinä olleet seuraavat:
16989: 
16990: 
16991:                                                                                          Sijoituspääoman
16992:                           Sijoitukset                          Sijoitukset              tuonti - sijoitus-
16993:                            Suomeen                             ulkomaille                pääoman vienti
16994: 1965-67                    79.6 mmk                            42.6 mmk                       37.0
16995: 1968-70                   200.3                               448.3                        -248.0
16996: 1971-73                   295.6 "                             548.3 "                      -252.7
16997: 1974-76                   628.9 "                             295.7 "                        333.2
16998:                                     "                                  "
16999:                                                   N:o 296                                                 3
17000: 
17001:        Viimeisten kolmen vuoden tarkistetut nettomiärmset sijoitusluvut vuosittain ovat (milj.
17002: mk):
17003:                     Sijoitukset Suomeen                             Sijoitukset ulkomaille Sijoituspääoman
17004:                osakepääoma         tytäryhtiö-        osakepääoma          tytäryhtiö-    tuonti - sijoitus-
17005:                                      laffiat *)                             lainat*)        pääoman vienti
17006: 1975              144.3               106.7             156.4             -  60.3             154.9
17007: 1976              152.6                69.6              98.7                18.7             104.8
17008: 1977               84.0                66.0             364.0             -161.0            - 53.0
17009: (1.1.-30.9.)      *)omistus osakepääomasta 20% tai enemmän
17010: 
17011: 
17012:    Edelliä olevista luvuista voidaan todeta, että     not olivat vain noin puoli prosenttia. Myös
17013: suomalaisten yritysten harjoittama ulkomainen         muihin merkittäviin kilpailijamaihin verrattuna
17014: sijoitustoiminta on pysynyt vähäisenä. Ulko-          Suomen tekemät u:l!komaiset sijoitukset ovat
17015: maisten yritysten sijoitukset Suomeen ovat            varsin vähäisiä.
17016: aiheuttaneet "suorien sijoitusten taseen" j'ää-          Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
17017: misen positiiviseksi useina vuosina. Viennistä        tässä laajuudessa tapahtuva sijoirustoiminta tu~
17018: saatuihin valuuttatuloihin verrattuna esinier-        kee suomalaisten yritysten vientiä ja on näin
17019: kiksi v. 1976 suomalaisten yritysten ulkomaiUe        o1!Ien sopusoinnussa maan kansantaloudellisten
17020: tekemistä sijoitubista aiheutuneet valuuttame-        tavoitteiden kanssa,
17021:        Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
17022: 
17023:                                                                               Ministeri Esko Rekola
17024: 4                                              1977 vp.
17025: 
17026: 
17027: 
17028: 
17029:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
17030: 
17031:    1 det syfte ?J7 § 1 mom, rikspagsordningen         Genotn konsortlebankernas verksamhet kan
17032: anger har Ni, Herr Talman, med Eder Skrivelse         man dessutom bättre än tidigare försäkra sig
17033: av den 6 oktober 1977 till vederbörande med-          om finansieringen i anslutning till finska före-
17034: lem av statsrådet. Översänt avskrift av följande      tags export. Investeringar i dessa utländska
17035: av riksdagsman .·Sinisalo uildertecknade spörs-       dotter- och konsortiebanker har inte krävt för-
17036: mål nr 296:                                           flyttning av kapital från Finland. De har i sin
17037:                                                       helhet finansierats med krediter som erhållits
17038:          Vilka åtgärder har Regeringeil ämnat         från utlandet.
17039:        vidta i avsikt att förhindra kapitalex-           Enligt tililistånd som ibeviljas av FinJands
17040:        port från vårt land till utlandet?             Bank fanns det den 31. 12. 1976 711 st. före-
17041:                                                       tag i utlandet i finsk ägo. Av dessa företag
17042:    Såsötri svar: på d.että spörsmål får jag vörd-     utövade endast 89 st. industriell verksamhet
17043: samt anföra följande:                                 och resten var företag från försäiljnings- och
17044:    Enligt gällande valutalagstiftning kräves Fin-     serviceområdet.
17045: lands Banks tillstånd för av finska företag till         Enligt Finlands Banks statistik var skuld-
17046: utlandet gjorda direkta investeringar. Bankens        saldot den 31. 3. 1977 för från Finland för-
17047: inställning till dylik investeringsverksamhet be-     flyttat eget kapital och s.k. dotterbolagslån
17048: ror huvudsakligen på huruvida investeringarna         1 312 milj. mk. Under samma tidpunkt var i
17049: ökar exporten från Finland eller om investe-          Finland beviljad borgen för i utlandet helt eller
17050: ringarna annars inverkar positivt på bytesba-         delvis i finsk ägo varande företag 1 720 milj.
17051: lansen.                                               mk. Av ifrågavarande siffror framgår, att
17052:    Finlands Bank behandlar investeringsansök-         största delen av de utländska investeringar som
17053: ningarna från fall tili fall. Beträffande industri-   finska företag gjort har finansierats med kredit
17054: företag utför banken företags- och totalekono-        som upptagits på den internationella kapital-
17055: misk lönsamhetsgranskning, i viiken även be-          marknaden. Till denna del förorsakar investe-
17056: aktas företagets sysselsättningsverkningar i Fin-     ringsverksamheten ingen omedelbar export av
17057: land.                                                 kapital från Finland.
17058:    Finska affärsbankers utländska dotter- och            Utländska företags nettoinvesteringar (aktie-
17059: konsortiebankers verksamhet inverkar positivt         kapital - repatrieringar + dotterbolagslån -
17060: på finska företag och möjligheterna till upptag-      amorteringar) i Finland och finska företags
17061: ning av lån för deras i utlandet verksamma            nettoinvesteringar i udandet har grupperade i
17062: dotterbolag och i synnerhet på kreditvillkoren.       treårsperioder varit följande:
17063: 
17064: 
17065:                                                                                       Import av investe-
17066:                            Investeringar                      Investeringar         ringskapital- export
17067:                              i Finland                         i utlandet           av investeringskapital
17068: 1965-67                    79.6 mmk                           42.6 mmk                      37.0
17069: 1968-70                   200.3                              448.3                       -248.0
17070: 1971-73                   295.6 "                            548.3 "                     -252.7
17071: 1974-76                   628.9 "                            295.7 "                       333.2
17072:                                     "                                  "
17073:                                                       N:o 296                                                   5
17074: 
17075:   Senaste tre års justerade investeringssiffror uttryckta i nettobelopp årligen var (milj. mk):
17076: 
17077:                       lnvesteringar i Finland                  Investeringar i utlandet        lmport av investe-
17078:                  aktiekapital    dotterbolagslån *)       aktiekapital      dotterbolagslån *)   ringskapital -
17079:                                                                                                 export av investe-
17080:                                                                                                    ringskapital
17081: 1975               144.3               106.7                 156.4              -  60.3             154.9
17082: 1976               152.6                69.6                  98.7                 18.7             104.8
17083: 1977                84.0                66.0                 364.0              -161.0            -53.0
17084: (1. 1.-30. 9.)      *) innehav av aktiekapital 20 % eller mera
17085: 
17086: 
17087: 
17088:    Av ovannämnda siffror kan man konstatera,              endast cirka en halv procent. Ä ven jämfört
17089: att den utländska investeringsverksamhet som              med övriga betydelsefulla konkurrentländer
17090: finska företag utövat har varit rätt ringa. Ut-           är de av Finland gjorda utländska investe-
17091: ländska företags investeringar i Finland har för-         ringarna rätt ringa.
17092: orsakat att de "direkta investeringarnas ba-                 Enligt finansministeriets uppfattning stöder
17093: lans" har bibehållits positiv under flere års tid.        investeringsverksamhet i denna omfattning
17094: Jämfört med valutainkomsterna av exporten var             finska företags export och harmonierar sålunda
17095: t.ex. år 1976 de valutakostnader som förorsa-             med landets nationalekonomiska målsättningar.
17096: kades av finska företags investeringar i utlandet
17097:        Helsingfors den 3 novem,ber 1977.
17098: 
17099:                                                                                      Mlnister Esko Rekola
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104: 0877009851
17105:                                              1977 vp.
17106: 
17107: Kirjallinen kysymys n:o 297.
17108: 
17109: 
17110: 
17111: 
17112:                                  P. Puhakka ym.: Valtion ja kuntien välisten maakauppojen hin-
17113:                                      noitteluperusteista.
17114: 
17115: 
17116:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17117: 
17118:    Valtion ja kuntien välisessä maan osto- ja valtio on maksanut vain 25 penniä neliömet-
17119: myyntitoiminnassa on ilmennyt epäkohtia. Val- · rille. Vaikka terveyspisteeksi tarvittu tonttimaa
17120: tio on perinyt kunnilta myymästään maasta ei olekaan verrannollinen hiekanottoalueeksi
17121: kohtuuttoman suuren hinnan mutta lunastanut tarkoitettuun maahan nähden, on kuitenkin
17122: kunnilta maata halvalla hinnalla. Niinpä esim. katsottava kohtuuttomaksi se, että valtio perii
17123: Enon kunta ostaessaan maatilahallitukselta kunnalle luovuttamastaan maasta, kunnalta os-
17124: maata Uimaharjun terveyspistettä varten on tamaansa maahan verrattuna, 108-kertaisen hin-
17125: joutunut maksamaan peräti 27 markkaa neliö- nan. Tätä eivät kunnalliset luottamushenkilöt
17126: metriltä. Tällä on ollut tonttimaan hintaan ko- ja kuntalaiset ole jaksaneet käsittää. Oikeute-
17127: hottava vaikutus Uimaharjun läheisyydessä. tusti ihmiset arvostelevat valtion kuntiin näh-
17128: V,altion perimä kohtuuttoman korkea maan den harjoittamaa maanhintapolitiikka,a. Se on
17129: hinta on siis johtanut siihen, että kunta ostaes- ollut kunnille, kuten esimerkkitapauksesta voi-
17130: saan maata yksityisiltä on joutunut siitä mai- daan nähdä, epäedullistJa.
17131: nitun kaupan jälkeen suorittamaan korkeam-           Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
17132: man hinnan. Samalla se on vaikuttanut asunto- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17133: jen hintaan ja sitä kautta nostanut vuokrata- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17134: soa. Valtion kunnalta perimällä korkealla maan- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17135: hinnalla on siis ollut useampia ihmisten ja
17136: kunnan kannalta kielteisiä seurausvaikutuksia.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17137:    Sitä vastoin valtio lunastaessaan itselleen            ryhtyä valtion ja kuntien välisten maa-
17138: maata on siitä maksanut kunnalle mitättömän              kauppojen hinnoitteluperusteiden saami-
17139: pienen hinnan. Niinpä Enon kunnalta on lu-                seksi sellaisiksi, ettei valtio hyödy kun-
17140: nastettu TVH:lle sora-alueeksi maata, josta               tien kustannuksella?
17141:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
17142: 
17143:          Pauli Puhakka                 Niilo Koskenniemi              Oili Suomi
17144:          Helge Talvitie                Osmo Vepsäläinen               Mirjam Tuominen
17145:          Aarne Pulkkinen               Kuuno Honkonen                 Marjatta Mattsson
17146: 
17147: 
17148: 
17149: 
17150: 0877010031
17151: 2                                              1977 vp.
17152: 
17153: 
17154: 
17155: 
17156:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17157: 
17158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vallisen käyttötarkoituksen sekä vertaamalla
17159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kauppahintaa saatavilla oleviin kiinteistökauppa-
17160: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-         tietoihin on katsottava, että kysymyksessä tar-
17161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koitetussa kiinteistökaupassa suoritettu kauppa-
17162: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hinta 12,60 markkaa neliömetriltä ei ylitä käy-
17163: P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          pää hintaa eikä siten nosta paikkakunnalla val-
17164: kysymyksestä n:o 297:                                 litsevaa hintatasoa.
17165:                                                           Yleisesti ottaen valtion harjoittaman maa-
17166:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        politiikan tarkoituksena on nimenomaan koko-
17167:        ["yhtyä valtion ja kuntien välisten maa-       naisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun ja ~raken­
17168:        kauppojen hinnoitteluperusteiden saa-          tamisen toteuttaminen, jolloin luonnolldsesti
17169:        miseksi sellaisiksi, ettei valtio hyödy        eräänä tekijänä on otettava huomioon myös
17170:        kuntien kustannuksella?                        valtion omat tarpeet. Missään tapauksessa val-
17171:                                                       tion intressissä ei ole maan hinnan tarpeeton
17172:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           korottaminen ja käytännössä valtion taholta eh-
17173:   Kansanedustaja P. Puhakan kysymyksessä              dottomana pyrkimyksenä on hintatason pysyt-
17174: esitettyjen esimerkkitapausten osalta, joissa         täminen kohtuullisena. Ainakaan viime vuosina
17175: valtio on kysymyksen mukaan perinyt kunnal-           ei valtion maata luovutettaessa ole ylitetty käy-
17176: ta myymästään maasta kohtuuttoman suuren              pää hintatasoa.
17177: hinnan, mutta lunastanut kunnilta maata hal-              Yleisistä hinnoitteluperusteista valtion suo-
17178: valla hinnalla, on todettavissa, että tie- ja vesi-   rittamissa maakaupoissa on todettava, että pyr-
17179: rakennushallituksen ilmoituksen mukaan Enon           kimyksenä on noudattaa kohtuullisen käyvän
17180: kunnan alueella ei ole tapahtunut kauppaa tai         hinnan periaatetta. Kohtuullisen käyvän hinnan
17181: lunastusta, jossa kunta olisi luovuttanut tie- ja     taso selvitetään vertaamalla kohdetta vertailu-
17182: vesiraJkennushallitukselle sora-aluetta yksikkö-      kelpoisiin kauppoihin paikkakunnalla. Tässä
17183: hinnalla 25 penniä neliömetriltä. Myöskään            vertailussa ovat mukana sekä yksityisten että
17184: Enon kunnasta saadun ilmoituksen mukaan tie-          kuntien tekemät kaupat. Etenkin rakennus-
17185: dossa ei ole kysymyksessä esitetyn mukaista           maaluovutuksissa on pyrkimyksenä neuvotella
17186: sora-aluekauppaa ainakaan neljän viimeksi ku-         ensisijaisesti kunnan kanssa ja tällöin nimen-
17187: luneen vuoden aikana.                                 omaan aluevaihdosta. Yleensä vasta tämän jäl-
17188:    Kysymyksessä myös esimerkkinä mainitun,            keen tulevat muut ratkaisut harkittaviksi. Näin
17189: maatilahallituksen ja Enon kunnan välisen maa-        ollen valtion rakenntl!Smaan luovutusten hinta-
17190: kaupan osalta voidaan todeta, että yksikköhin-        taso on ollut ja tulee myös olemaan varsin
17191: ta Uimaharjun terveyspisteen rakennuspaikkaa          kohtuullinen.
17192: koskevassa kiinteistökaupassa on ollut 12,60              Edellä olevan perusteella on katsottava, että
17193: markkaa neliömetriltä eikä 27 markkaa neliö-          valtion ja kuntien välisten maakauppojen hin-
17194: metriltä kuten kysym)llksessä on mainittu. Ot-        noitteluperusteet ovat sellaiset, ettei valtio
17195: taen huomioon myydyn alueen sijainnin ja kaa-         hyödy kuntien kustannuksella.
17196:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1977.
17197: 
17198: 
17199:                                                                 Valtiovarainministeri Paul Paavela
17200:                                              N:o 297                                               3
17201: 
17202: 
17203: 
17204: 
17205:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17206: 
17207:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       användningsändamål samt genom att jämföra
17208: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      köpeskillingen med de fastighetspris man fått
17209: av den 6 oktober 1977 tili vederbörande med-       uppgift om måste man anse att det pris om
17210: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    12,60 mark per kvadratmeter som erlagts i det
17211: av riksdagsman P. Puhakka m. fl. ställda           i spörsmålet avsedda fastighetsköpet inte över-
17212: spörsmål nr 297:                                   stiger gängse pris och sålunda inte höjer den
17213:                                                    rådande prisnivån på orten.
17214:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Allmänt sett är syftet med statens mark-
17215:        vidta för att göra grunderna för pris-      politik just att förverkliga ett helhetsbetonat
17216:        sättningen vid markköp mellan staten        samhällsplanerande och -byggande, varvid givet-
17217:        och kommunerna sådana, att staten inte      vis även statens egna behov måste beaktas som
17218:        profiterar på kommunernas bekostnad?        en f,aktor. I ingen händelse ligger det i statens
17219:                                                    intresse att onödigt höja markpriset, och i
17220:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      praktiken är det en absolut strävan från sta-
17221: samt anföra följande:                              tens sida att bibehålla en rimlig prisnivå. At-
17222:    Vad beträffar de i riksdagsman P. Puhakkas      minstone under de senaste åren har gängse
17223: spörsmål som exempel nämnda fallen, i vilka        prisnivå inte överskridits vid överlåtelse av
17224: staten, enligt vad det sägs i spörsmålet, skulle   stJatens mark.
17225: ha uppburit ett oskäligt högt pris av en kom-         Vad beträffar de allmänna prissättnings-
17226: mun för maJJk: som 'Staten sålt, men av kom-       grunderna vid statens markköp kan konstateras,
17227: muner inlöst mark till billigt pris, kan konsta-   att man försöker följa principen med ett skäligt
17228: teras, att enligt väg- och vattenbyggnadsstyrel-   gängse pris. Nivån för ett skäligt gängse pris
17229: sens meddelande har inom Eno kommuns om-           utreds genom att man jämför objektet med
17230: råde inte skett köp eller !inlösen, där kom-       jämförbara köp på orten. Vid denna jämförelse
17231: munen tili väg- och vattenbyggnadsstyrelsen        beaktas köp som gjorts såväl av privatpersoner
17232: skulle ha överlåtit grusområde tili ett pris av    som av kommuner. I synnerhet vid överlåtelse
17233: 25 penni per kvadratmeter. Enligt meddelande       av byggnadsmark strävar man till att i första
17234: från Eno kommun känner man inte heller tili        hand underhandla med kommunen och därvid
17235: att något i spörsmålet avsett köp av grusom-       ftamför allt om ägobyte. I allmänhet börjar
17236: råde skulle ha ägt rum, åtminstone inte under      man först därefter överväga andm lösningar.
17237: de fyra senaste åren.                              Sålunda har prisnivån vid överlåtelse av statens
17238:    Vad beträffar det markköp mellan jord-          byggnadsmark varit skälig och kommer också
17239: bruksstyrelsen och Eno kommun, vilket även         i fortsättningen att vara det.
17240: nämns som exempel, kan konstateras, att priset        På basen av vad ovan ·anförts måste man
17241: vid fastighetsköpet för byggnadsplatsen för        anse, att prissättningsgrunderna wd markköp
17242: hälsostationen i Uimaharju var 12,60 mark per      mellan staten och kommunerna är sådana, att
17243: kvadratmeter och inte 27 mark per kwdrat-          staten inte profiterar på kommunernas bekost-
17244: meter som det sägs i spörsmålet. Med beaktan-      nad.
17245: de av det sålda områdets läge och planerade
17246:      Helsingfors den 4 november 1977.
17247: 
17248: 
17249:                                                                      Finansminister Paul Paavela
17250:                                             1977 vp.
17251: 
17252: Kirjallinen kysymys n:o 298.
17253: 
17254: 
17255: 
17256: 
17257:                                  U. Mäkelä ym.: Sosiaalipalvelujen suunnitelmallisen kehittämisen
17258:                                     esteistä.
17259: 
17260: 
17261:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
17262: 
17263:    Maamme pitkäaikaissairaitten jatkuvasti vai-    palvelujen korottamiseen ja sitä kautta estaa
17264: keutuva hoitopaikkojen puute on aiheuttanut        palvelujen tuottamisen, kehittämisen ja laajen~
17265: sen, että kunnat ja järje!ltöt ovat ryhtyneet      tamisen.
17266: voimakkaasti kehittämään sosiaalipalvelutoimin·       Kun avopalvelujen tuottamista ja sen kehit-
17267: taansa tällä tavalla pyrkien keventämään laitos-   tämistä on pidettävä yhtenä merkittävänä kei-
17268: hoidon painetta.                                   nona pitkäaikaissairaitten avohuollossa ja kun
17269:    Perinteellisten kodinhoitopalvelujen rinnalle   tähän toimintaan ovat kunnat ja järjestöt anta-
17270: ovat syntyneet ns. tukipalvelut, joita ovat esi-   neet voimakasta tukeaan, olisi valtiovallan
17271: merkiksi ateria-, pesula- ja kuljetuspalvelut.     myöskin kaikin tavoin oltava tässä työssä
17272:                                                    mukana.
17273:    Näillä toimenpiteilla, joihin on yhdistynyt        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17274: mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen muu-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17275: tostyöt ja niiden erikoisvarustetason kehittä-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17276: minen, on saatu aikaan rohkaisevia tuloksia        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17277: siitä, että varsin pitkään voi vaikeavammainen
17278: tai vanhus selvitä kotioloissaan. Tämä on mie-               Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
17279: lenterveyden kannalta sekä taloudellisesti mer-           sen liikevaihtoverolain 2 § vaikeuttaa
17280: kittävä asia.                                             sosiaalipalvelujen suunnitelmallista ke-
17281:    Tätä myönteistä kehitystä vaikeuttaa kuiten-           hittämistä, ja jos on,
17282: kin se, että sosiaalipalveluna tuotetun palvelun             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17283: osalta liikevaihtovero johtaa edellä mainittujen          ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
17284:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
17285: 
17286:               Uljas Mäkelä                                     Sinikka Luja-Penttilä
17287:               Jouko Mäkelä                                     Aimo Ajo
17288:               Olli Helminen                                    Jouko Tuovinen
17289:               Juhani Raudasoja                                 Matti Kuusio
17290: 
17291: 
17292: 
17293: 
17294: 0877010183
17295: 2                                             1977 vp.
17296: 
17297: 
17298: 
17299: 
17300:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
17301: 
17302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Kysymys sosiaalipalvelujen liikevaihtovero-
17303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lainalaisuudesta on eräiltä osin vaikeuttanut
17304: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       näiden palvelujen kehittämistä. Todettakoon,
17305: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    että käytäntö liikevaihtoveronalaisuuden osalta
17306: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     on kirjava ja epämääräinen. Vaikka liikevaihto-
17307: U. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        veron osuus näiden palvelujen kustannuksista
17308: kysymyksestä n:o 298:                               muodostaa varsin pienen osan, asia kaipaa pe-
17309:                                                     rinpohjaista selvittämistä. Asiaa on sosiaali- ja
17310:             Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-    terveysministeriössä alustavasti jo selvitettykin.
17311:          sen liikevaihtoverolain 2 § vaikeuttaa     Se liittyy kuitenkin eräiltä osin sosiaalihuolto-
17312: ·_.,.    sosiaalipalvelujen suunnitelmallista ke,   lain kokonaisuudistukseen, joka parhaillaan on
17313:          hittämistä, ja jos on,                     valmisteltavana ministeriössä. Tämän lainsää-
17314:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    däntöuudistuksen edetessä tullaan kysymys so-
17315:          ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?            siaalipalvelujen liikevaihtoveronalaisuudesta pe-
17316:                                                     rusteellisesti selvittämään.
17317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17318: tavasti seuraavaa:
17319:         Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
17320: 
17321:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
17322:                                              N:o 298                                             3
17323: 
17324: 
17325: 
17326: 
17327:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17328: 
17329:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Frågan om huruvida social service faller
17330: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          under lagen angående omsättningsskatt har tili
17331: velse av den 6 oktober 1977 tili vederbörande      vissa delar försvårat utvecklandet av denna
17332: medlem av statsrådet för avgivande av svar         service. Det kan konstateras, att det i detta
17333: översänt avskrift av följande av riksdagsman       avseende råder en brokig och osäker praxis.
17334: U. Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr          Även om omsättningsskattens andel av kostna-
17335: 298:                                               derna för denna service är rätt liten, kräver
17336:            Är Regeringen medveten om, att 2 §      frågan en grundlig utredning. En preliminär
17337:         i den nuvarande lagen angående omsätt-     utredning har redan också gjorts inom social-
17338:         ningsskatt försvårar ett planmässigt ut-   och hälsovårdsministeriet. Frågan ansluter sig
17339:         vecklande av den sociala servicen, och     dock tili vissa delar tili den totalreform av
17340:         om så är fallet,                           socialvårdslagen, som för närvarande är under
17341:            vilka åtgärder ämnar Regeringen         beredning i ministeriet. Då denna Iagstiftnings-
17342:         vidta för att korrigera missförhållan-     reform avancerar kommer man att göra en
17343:         dena?                                      grundlig utredning av frågan om huruvida so-
17344:                                                    cial service berörs av lagen angående omsätt-
17345:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningsskatt.
17346: samt anföra följande:
17347:      Helsingfors den 10 november 1977.
17348: 
17349:                                                                     Minister Olavi Martikainen
17350:            {i
17351: 
17352: 
17353: 
17354: 
17355:      "!
17356: 
17357: 
17358: 
17359: 
17360:       ;;!;      /'
17361: ,,,.·i·'        1'
17362:                                              1977 vp.
17363: 
17364: Kirjallinen kysymys n:o 299.
17365: 
17366: 
17367: 
17368: 
17369:                                  Pulkkinen ym.: Tuusniemen-Luikonlahden maantien perusparan-
17370:                                     nusten toteuttamisesta.
17371: 
17372: 
17373:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17374: 
17375:    Tuusniemen-Luikonlahden maantien petos-          olla sitäpaitsi välillinen vaikutus teollisten työ-
17376: parannusta on odotettu jo kauan. Näin siitä         paikkojen syntymiseen, sillä liikenneyhteydet
17377: syystä, että tie on mäkinen, mutkainen ja           ovat perusedellytys teollisten työpaikkojen saa-
17378: kapea. Tie pitäisi uudelleen pohjata, leikata       miseksi paikkakunnalle.
17379: eräitä mäkiä loivemmaksi ja samalla oikaista           Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17380: pahimmat .mutkat. Tien pikaista petosparan-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
17381: nusta vaatii se, että Tuusniemen lähin rauta-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17382: tieasema on Luikonlahdessa. Näin ollen tiellä       seuraavan kysymyksen:
17383: on huomattavan suuri tavaraliikenne johtuen
17384: nimenomaan siitä, että se on suorin yhteys                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17385: rautatieltä Tuusniemelle.                                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Tuusniemen-
17386:    Paikkakunnalla on vaikea työllisyystilanne.             Luikonlahden maantien petosparannuk-
17387: Työttömyyden torjumiseksi tarvittaisiin valtion            sen toteuttamiseksi ja siten paikkakun-
17388: työkohteita. Tällaiseksi soveltuisi mainitun tien          nalla vallitsevan työttömyyden torjumi-
17389: tekeminen. Sen avulla tilapäisesti torjuttaisiin           seksi?
17390: työttömyyttä. Tien perusparannuksella saattaa
17391:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
17392: 
17393:                Aarne Pulkkinen                               P. Puhakka
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398: 0877010194
17399: 2                                             1977 vp.
17400: 
17401: 
17402: 
17403: 
17404:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17405: 
17406:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rahoituskehyksiin, jotka olivat n. 30 % suu-
17407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       remmat kuin vuoden 1978 tulo- ja menoarvio-
17408: olette 6 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       esityksessä olevat teiden tekemisen määrärahat,
17409: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ei tietä voitu sijoittaa muiden kiireellisempien
17410: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     hankkeiden vuoksi.
17411: Pulkkisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        Edellä mainitun suunnitelman mukaan Kuo-
17412: symyksestä n:o 299:                                 pion tie- ja vesirakennuspiirin alueellå on aina-
17413:                                                     kin 1 300 km sellaisia parannettavia tiekoh-
17414:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          teita, jotka ovåt Tuusniemen-Luikonlahden
17415:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Tuusniemen-        tietä kiireellisempiä. Näistä n. 300 km on ko.
17416:        Luikonlahden maantien perusparannuk-         tien kanssa samassa toiminnallisessa kokooja-
17417:        sen toteuttamiseksi ja siten paikka-         teiden luokassa.
17418:        kunnalla vallitsevan työttömyyden tor-          Tieviranomaisten mahdollisuudet Tuusnie-
17419:        jumiseksi?                                   mellä vallitsevan työttömyyden torjumiseksi
17420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ovat määrärahojen vähyyden vuoksi varsin niu-
17421: vasti seuraavaa:                                    kat. Valmisteltavana olevaan v. 1978 toiminta-
17422:                                                     suunnitelmaan tullee sisältymään Tuusniemen
17423:     Tieviranomaisten tiedossa on, että Tuusnie-     kunnan alueella vain valtatien n:o 17 tien
17424: men-Luikonlahden maantie sijahessaan kohti-         päällysteen uusimiseen liittyvät vähäiset paran-
17425: suoraan harjumuodostelmiin nähden ei vastaa         nustyöt sekä Ohtaansalmen sillan korjaustyöt,
17426: geometrialtaan tienkäyttäjien odotuksia. Lisäksi    joiden työllistävä vaikutus ei kuitenkaan ole
17427: tien kantavuutta ei voida pitää tyydyttävänä.       kovin merkittävä.
17428: Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihteli        Mahdollisista työllisyyden hoidon v. 1978
17429: v. 1975 yleisen liikennelaskennan mukaan vä-        vaatimista lisätyöohjelmista ei tällä hetkellä ole
17430: lillä 115-201 autoa/vrk.                            tietoa. Niiden tarve selviää työllisyystilanteen
17431:     Tie- ja vesirakennuslaitoksessa tekeillä ole-   kehittymisen myötä ensi vuoden aikana. Niihin
17432: vassa tieverkon runko- ja kehittämissuunnitel-      sisältyvistä yksittäisistä hankkeista Kuopion
17433: massa vuosiksi 1978-90 tie on luokiteltu toi-       läänissä enempää kuin muuallakaan maassa ei
17434: minnalliselta merkitykseltään kokoojatieksi.        vielä ole tietoa eikä yksittäiseen hankkeeseen
17435:     Suunnitelman maksimivaihtoehdon mukaisiin       myöskään näin ollen voida ottaa kantaa.
17436:      Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1977.
17437: 
17438:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
17439:                                              N:o 299                                                3
17440: 
17441: 
17442: 
17443: 
17444:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
17445: 
17446:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tivet, vilka ramar var ca 30 % större än an-
17447: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           slagen för vägbyggnad i statsförslaget för år
17448: velse av den 6 oktober 1977 tili vederbörande       1978.
17449: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Enligt ovannämnda pian finns inom Kuopio
17450: jande av riksdagsman Pulkkinen m.fl. under-         väg- och vattenbyggnadsdistrikts område åt-
17451: tecknade spörsmål nr 299:                           minstone 1 300 km vägförbättringsobjekt, som
17452:                                                     är mer brådskande än Tuusniemi-Luikonlahti-
17453:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        vägen. Av dessa är ca 300 km i funktionellt
17454:        tagit eller ämnar den vidtaga i avsikt       hänseende i samma uppsamlingsvägklass som
17455:        att grundförbättra landsvägen Tuus-          ifrågavarande väg. Vägmyndigheternas möjlig-
17456:        niemi-Luikonlahti och därmed avvärja         heter att avvärja den rådande arbetslösheten i
17457:        den på orten rådande arbetslösheten?         Tuusniemi är på grund av knappa anslag syn-
17458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nerligen begränsade. För Tuusniemi kommuns
17459: samt anföra följande:                               områdes del torde den under beredning varan-
17460:                                                     de verksamhetsplanen för år 1978 endast om-
17461:    Vägmyndigheterna är medvetna om att lands-       fatta obetydliga förbättringsarbeten i samband
17462: vägen Tuusniemi-Luikonlahti på grund av. sin        med förnyandet av beläggningen på riksväg nr
17463: sträckning vinkelrätt mot åsbildningarna, mte       17 samt reparationsarbetena på Ohtaansalmi
17464: tili sin geometri motsvarar trafikanternas för-     bro. Dessa arbetens sysselsättningsfrämjande
17465: väntningar. Dessutom kan vägens bärighet inte       verkan är dock inte särdeles betydande.
17466: anses vara tillfredsställande. Vägens genomsnitt-      I detta nu finns ingen vetskap om even-
17467: liga dygnstrafik växlade enligt 1975 års .all-      tuella tiliäggsarbetsprogram som erfordras för
17468: männa trafikräkning mellan 115 och 201 btlar        skötandet av sysselsättningen år 1978. Behovet
17469: per dygn.          h      ckl'   1 f" .. ..         av sådana program kommer att framgå i samma
17470:     I den stam- oc utve mgsp an or vagnatet         takt som sysselsättningsläget utvecklas under
17471: för åren 1978-90, som väg- och vattenbygg-          nästa år. Ingenting är ännu känt om de pro-
17472: nadsverket nu utarbetar, är denna väg tili sin      grammen ingående enskilda projekten för Kuo-
17473: funktionella betydelse klassificerad som upp-       pio läns del eller för landet i övrigt, och ställ-
17474: samlingsväg. På grund av andra brådskande           ning kan därför inte heller tagas tili något
17475: projekt kunde vägen inte inrymmas i planens         enskilt projekt.
17476: finansieringsramar enligt det maximala alterna-
17477:      Helsingfors den 4 november 1977.
17478: 
17479:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
17480: ·:;
17481:                                                1977 vp.
17482: 
17483: Kirjallinen kysymys n:o 300.
17484: 
17485: 
17486: 
17487: 
17488:                                   Perho: Loimijoki-varren jäteveden puhdistuksesta.
17489: 
17490: 
17491: 
17492:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17493: 
17494:    Tammelasta lähtevä ja Huittisissa Kokemäen-       kaupungin ja Hämeen Peruna Oy:n yhteenlas-
17495: jokeen laskeva Loimijoki muodostaa virtaama-         kettu jätevesikuormitus koko Loimijoen alueel-
17496: alueellaan miltei ainoan varteenotettavan vesis-     la edustaa yhteensä noin 75 prosenttia koko
17497: tön. Varhaisempina aikoina Loimijoen vettä on        kuormituksesta.
17498: käytetty paitsi talousvetenä myös teollisuuden          Forssan kaupunki on Länsi-Suomen vesioikeu-
17499: tarpeisiin, jopa aikaisemmin juomavetenäkin.         delle jättämässään hakemuksessa anonut, että
17500: Vähäjärvisen alueen tarjotessa varsin rajoitetus-    kaupungille myönnettäisiin oikeus laskea jäte-
17501: ti uintimahdollisuuksia, Loimijoen merkitys          vetensä vesistöön nykyisen puhdistamonsa tehol-
17502: tässä mielessä on erikoisen korostunut. Niinpä       la 30 päivään syyskuuta 1982 saakka. Mikäli
17503: sen varsille on aikojen kuluessa syntynyt jopa       tähän anomukseen suostutaan, Loimijoen käyttö
17504: huvila-asutusta, varsinkin Loimaan kaupungin         tulee muutoin kuin likaviemärinä estymään. Ti-
17505: yläjuoksulla. Merkitystä vailla eivät varhaisem-     lanne voi vielä nykyisestään pahentuakin asu-
17506: pina vuosina ole myöskään olleet joen tarjoamat      tuksen keskittyessä entistä enemmän asutuskes-
17507: kalastusmahdollisuudet joko jokapäiväisen lei-       kuksiin. Tilannetta pahentaa taloudellisessa mie-
17508:  vän täydentäjänä tai ainakin virkistyskalastuksen   lessä vielä se, että jokaisessa asutuskeskuksessa
17509: mahdollistajana.                                     toimii tällä hetkellä jäteveden puhdistuslaitos.
17510:     Myöhemmin tapahtuneen joen likaantumisen         Sen ylläpito vaatii kustannuksia ja kuitenkin
17511: myötä nämä kaikki käyttömahdollisuudet ovat          koko toiminta on miltei turhaa niin kauan kuin
17512:  ratkaisevasti huonontuneet, jopa suurimmalta        yläjuoksulta voidaan jatkuvasti joen veden laatu
17513:  osalta estyneet.                                    turmella. Lisäksi on alajuoksulla sijaitseville asu-
17514:     Tilanteen korjaamiseksi on jo 1960-luvulta       tuskeskuksille asetettu vaatimuksia jo paljon en-
17515: lähtien laadittu suunnitelmia Loimijoen veden        nen vuotta 1982 lisätä jäteveden puhdistuska-
17516: puhdistamiseksi rakentamalla jokivarten asutus-      pasiteettiaan rakentamalla vielä puhdistusverkos-
17517: keskuksiin asianmukaiset jäteveden puhdistus-        ton ulkopuolella oleville alueille tätä tarkoitus-
17518: laitokset. 1970-luvulla nämä rakennushankkeet        ta varten tarvittavat laitteistot. Nykyisessä ki-
17519:  ovat suurimmalta osalta toteutuneetkin. Tulok-      reässä taloudellisessa tilanteessa tällaisten inves-
17520:  sena voidaan todeta, että suurimmalta osaltaan      tointien rakentaminen ainoastaan olemassaoloan-
17521:  nämä laitokset toimivat moitteettomasti ja täyt-     sa varten tuntuu epätaloudelliselta toiminnalta.
17522:  tävät niihin asetetut vaatimukset.                  Ainoa kiireellinen investointi olisi siis yläjuok-
17523:     Valittaen on todettava Loimijoen veden edel-     sulla sijaitsevien jäteveden puhdistamojen toi-
17524:  leen olevan yllämainittuihin käyttötarkoituksiin    minnan tehostaminen rakentamalla ne nykyajan
17525:  suurimmalta osalta käyttökelvoton. Tämä joh-        vaatimuksia ja asianomaisten asutuskeskusten
17526:  tuu siitä, että joen yläjuoksulta tulevat Forssan   kasvuedellytyksiä vastaavalle tasolle.
17527:  kaupungin ja Hämeen Perunan vesistöön laske-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17528:  mat jätevedet ovat siinä määrin saastuneita tai      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
17529:  niitä lasketaan vesistöön puhdistamattomina,        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17530:  että veden laatu Laimijoessa ei ole parantunut.     raavan kysymyksen:
17531:  Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen
17532:  laatima tutkimus Loimijoen alueen jätevesikuor-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17533:  mituksesta vuodelta 1976 kertoo, että Forssan               ryhtyä, että kaikki Loimijoen varrella
17534: 0877011744
17535: 2                                             1977 vp.
17536: 
17537:      sijaitsevat jäteveden puhdistamot saate-            lyttämälle tasolle sekä joen varrella toi-
17538:      taan sellaiselle tasolle, joka turvaa vesis-        mivien puhdistuslaitosten taloudellisen
17539:      tön puhdistumisen käyttötarpeen edel-               käytön?
17540:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1977.
17541: 
17542:                                           Heikki Perho
17543:                                               1\I:o 300                                             3
17544: 
17545: 
17546: 
17547: 
17548:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
17549: 
17550:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        distettavien teollisuusjätevesien suuri osuus
17551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        puhdistamolle tulevassa vedessä. Vesihallintovi-
17552: olette kirjeellänne 6 päivältä lokakuuta 1977        ranomaisten painostuksesta -       turvautumaila
17553: n:o 300 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        Hämeen Peruna Osakeyhtiöön nähden jopa vir-
17554: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki      ka-apupyyntöön - nyt on kylläkin päästy jo
17555: Perhon tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-        varsin lähelle lupaehtojen noudattamista. Li-
17556: sen:                                                 säksi kyseisiä kuormittajia koskevien uusien
17557:                                                      lupaehtojen käsittely on vireillä vesioikeudes-
17558:           Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo        sa, jolle vesihallitus on esittänyt lupaehtojen
17559:        ryhtyä että kaikki Loimijoen varrella         kiristämistä sille tasolle kuin teknisesti ja ta-
17560:        sijaitsevat jäteveden puhdistamot saa-        loudellisesti· on katsottu mahdolliseksi.
17561:        tetaan sellaiselle tasolle, joka turvaa ve-      Loimijoen     moninaiskäyttömahdollisuuksien
17562:        sistön puhdistumisen käyttötarpeen edel-      täysipainoinen palauttaminen edellyttää tehok-
17563:        lyttämälle tasolle sekä joen varrella toi-    kaita jätevesikuormituksen vähentämistoimenpi-
17564:        mivien puhdistuslaitosten taloudellisen       teitä kaikkien joen kuormittajien osalta. Fors-
17565:        käytön?                                       san kaupungin ja Hämeen Peruna Osakeyhtiön
17566:                                                      ohella tehostustoimenpiteitä vaativia kohteita
17567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ovat muiden muassa Alastaron, Mellilän ja
17568: vasti seuraavaa:                                     Varopulan kuntien viemärilaitokset, joissa jäte-
17569:    Kokemäenjoen vesistön vesien käytön koko-         vesiä ei käsitellä vielä lainkaan sekä eritoten
17570: naissuunnittelun yhteydessä on selvitetty myös       Huittisten keskustaajaman, Lauttakylän viemä-
17571: Loimijoen tilaa ja sen vaatimia toimenpiteitä.       rilaitos, jonka kemiallisen jätevedenpuhdista-
17572: Maaperän ominaisuuksista johtuen Loimijoki           mon teho on täysin riittämätön teollisuusjäte-
17573: ei luontaisestikaan ole kovin korkealaatuinen        vesien merkittävän osuuden vuoksi. Parhaisiin
17574: vaan samea ja runsasravinteinen. Nykyisin sitä       käyttökelpoisuusluokkiin pääsemiseksi Laimi-
17575: rasittaa lisäksi runsas ja monipuolinen jäteve-      joessa tulisi myös sen alivirtaamia lisätä.
17576: sikuormitus. Eniten Loimijoen tilaa heikentä-           Taloudellisista syistäkin päämääräksi asetet-
17577: vät taajamien, elintarviketeollisuuden, nahka-       tavaa vesiensuojelutoimenpiteiden oikeaa ja ta-
17578: ja tekstiiliteollisuuden sekä metalliteollisuuden    sapuolista ajoittamista ovat viime vuosina vai~
17579: jätevedet. Myös haja-asutuksesta ja maatalou-        keuttaneet kireää rahatilannetta unohtamatta
17580: desta aiheutuva kuormitus on merkittävä. Huo-        ennen kaikkea vesioikeuksiin kertynyt asiaruuh-
17581: noimmillaan veden laatu on yleensä alivirtaa-        ka, joka on pahasti viivyttänyt myös Loimijoen
17582: makausina.                                           tilan parantamispyrkimyksiä. Kun kuitenkin
17583:    Kysymyksen perustelujen mukaan asia kos-          Loimijoen suhteen on todettava vesihallintovi-
17584: kee lähinnä Forssan kaupungin ja Hämeen Pe-          ranomaisten tehneen voitavansa ja kun vesi-
17585: runa Osakeyhtiön Laimijokeen johtamia jäteve-        asioiden käsittelyn jouduttamiseen tähdätään
17586: siä. Näiden kuormittajien kohdalla eivät suu-        sekä hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
17587: rimpana ongelmana ole olleet itse lupaehdot,         menoarvioksi vuodelle 1978 että oikeusminis-
17588: vaan eri syistä aiheutuneet oleelliset epäonnis-     teriössä valmisteilla olevassa vesilain laajassa
17589: tumiset lupaehtojen täyttämisessä. Forssan kau-      tarkistamisessa, hallitus katsoo, ettei tehty ky-
17590: pungin puhdistamossa puhdistusprosessia on           symys anna tässä vaiheessa aihetta enempiin
17591: haitannut lähinnä nykytekniikalla vaikeasti puh-     toimenpiteisiin.
17592:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1977.
17593: 
17594:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
17595: 4                                             1977 vp.
17596: 
17597: 
17598: 
17599: 
17600:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17601: 
17602:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nik. Efter påtryckning från vattenförvaltnings-
17603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        myndigheterna ~ för Hämeen Peruna Osake-
17604: nr 300 av den 6 oktober 1977 till vederböran-        yhtiös del t.o.m. genom begäran om handräck-
17605: de medlem av lltatsrådet översänt följande av        ning- har man nu kommii: rätt nära en situa..
17606: riksdagsman Heikki Perho underte<;:knade spörs-      tion, i viiken tillståndsvillkoren är uppfyllda.
17607: mål: -                                               Pärtili pågår behandlingen av nya tillstånd.s--
17608:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            villkor för ifrågavarande belastare vid vatten-
17609:         vidta i av,.ikt att bringa alla invid Lai-   domstolen, för viiken vattenstyrelsen lagt fram
17610:         mijoki belägna reningsverk för avlopps-      förslag om stramare villkor enligt den
17611:         vatten till en nivå sorn tryggar vatten-     nivå sc.nn ansettfl Vt!fa möjlig båc:le i tekniskt
17612:         dragets rening tili den grad som bruks-      och ekonoroiskt hiinseende.
17613:        behovet förutsätter samt en ekonomisk            Ett fullvärdigt återställande av Loimijokis
17614:         drift av reningsanläggningarna längs ån?     mångfaldiga användningsmöjligheter förutsätter
17615:                                                      att alla de som belastar ån vidtar effektiva åt-
17616:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gärder för att minska spillvattenbelastningen.
17617: sarnt anföra följande:                               Vid sidan av Forssa stad och Hämeen Peruna
17618:    I sarnband rned en helhetsplanering rörande       Osakeyhtiö måste kraftåtgärder sättas in vid
17619: användningen av vattnen i Kurno älvs vatten-         bl.a. avloppsanläggningarna i Alastaro, Mellilä
17620: drag utreddes också Loimijokis skick och de          och Vampula kommuner, där avloppsvattnet
17621: åtgärder detta kräver. På grund av jordmånens        ännu inte behandlas alls, samt isynnerhet vid
17622: egenskaper är Laimijoki inte heller av naturen       avloppsanläggningen i Vittis centraltätort Laut-
17623: av särskilt hög kvalitet, utan grurnlig och nä-      takylä, vars kemiska avloppsreningsverks effekt
17624: ringsrik. Numera belastas den ytterligare av         är helt otillräcklig på grund av industrispillvatt-
17625: stora mängder spillvattenutsläpp av varierande       nets stora andel. För att för Loimijokis del
17626: slag. Mest försämras Loimijokis tillstånd av         uppnå de bästa brukbarhetsklasserna borde man
17627: avloppsvatten från tätorterna, livsmedelsindus-      också öka dess lågvattenföring.
17628: trin, läder- och textilindustrin samt metallindus-      Också av ekonorniska skäl har huvudsyftet,
17629: trin. Också den belastning som härrör från           vattenskyddsåtgärc:lernas rätta och opartiska
17630: glesbebyggelsen och lantbruket är betydande. I       tidsmässiga bestärnning, de senaste åren för-
17631: allmänhet är vattnets kv~:~litet sämst vid låg-       svårats av - det strama penningläget inte att
17632: vattenföring.                                        glömma - framför allt den anhopning av
17633:    Enligt motiveringen för spörsmålet gäller         ärenden vid vattendomstolarna, som också stort
17634: saken närmast det avloppsvatten som Forssa           har fördröjt strävandena att försätta Loimijoki
17635: stad och Hämeen Peruna Osakeyhtiö leder ut i         i bättre skick. Då man beträffande Laimijoki
17636: Loimijoki.Vad dessa belastare av vattendraget        dock måste konstatera att vattenförvaltnings-
17637: beträffar har det största problemet inte varit       myndigheterna gjort vad de kunnat och då
17638: själva tillståndsvillkoren, utan ett av olika or-    man både i statsverkspropositionen för år 1978
17639: saker föranlett väsentligt misslyckande vid upp-     oeh i den vid justitieministeriet under bered-
17640: fyllandet av villkoren. I Forssa stads renings-      ning vatande omfattande justeringen av vatten-
17641: verk har reningsprocessen närmast försvi\rats av     lagen tar sikte på att göra behandlingen av
17642: den stora andel, som industrispillvattnet utgör      vattenärenden snabbare, anser regeringen spörs-
17643: av det vatten som reningsverket får mottaga          målet åtminstone inte i detta skede föranleder
17644: och som är svårt att rengöra med nutida tek-         vidare åtgärder.
17645:       Helsingfors den 17 november 1977.
17646: 
17647:                                                 Jord· och skogsbruksminister Johannes Virolainen
17648:                                                1977 'Vp.
17649: 
17650: Kirjallinen kysymys n:o 301.
17651: 
17652: 
17653: 
17654: 
17655:                                    J. Mäkelä ym.: Finnair Oy:n maakuljetusten siirrosta posti- ja
17656:                                       lennätinlaitokselta Pohjolan Liikenne Oy:lle.
17657: 
17658: 
17659:                          E du sk u n n an Herra Puhe m i eh e 11 e.
17660: 
17661:    Finnair Oy:n maakuljetukset ovat julkisuu-            Viime vuosina • posti-· ja ·lennätinhallitus · on
17662: dessa esiintyneiden tietojen mukaan siirtymässä       hankkinut Sisu BK-87-, Sisu BK-86-, Sisu
17663: suurempien lentokenttien osalta 1. 1. 1978 al-        BT-58-, Leyland Leopard- ja Ajokki KHD-
17664: kaen posti- ja lennätinlaitokselta Pohjolan Lii-      merkkistä ja -mallista linja-autokalustoa, jonka
17665: kenne Oy:n hoidettaviksi. Tätä kuljetusten siir-      kotimaisuusaste vaihtelee 50-80 %. Finnair
17666: tymistä pois posti- ja lennätinlaitoksen piiristä     Oy:n maakuljetusten loppumisen vuoksi joudu-
17667: on pidettävä erittäin vakavana takaiskuna koko        taan ilmeisesti pelkästään Helsingissä vähintään
17668: postilinja-autoliikenteelle. Toimenpiteen seu-        toistakymmentä linja-autoa muuttamaan muu-
17669: rauksena on lähes sata posti- ja lennätinlaitok-      hun liikenteeseen sopiviksi yhteensä ainakin
17670: sen autonkuljettajaa ja -asentajaa vaarassa jou-      80 000 markan kokonaiskustannuksin. Koko
17671: tua työttömäksi ajankohtana, jolloin työllisyys-      maan puitteet huomioonottaen kustannukset
17672: tilanne asettaa uudelleensijoittumiselle lähes yli-   kohoavat tietenkin tästä huomattavasti.
17673: pääsemättömiä esteitä. Posti- ja lennätinlaitok-         Yksinomaan Helsingin Finnair-kuljetuksia
17674: sen ja Pohjolan Liikenne Oy:n työnjaon sel-           varten Oy Pohjolan Liikenne Ab on tiettävästi
17675: kiintymättömyys näyttää näin ollen aiheuttavan        hankkimassa 9 kpl ruotsalaisia linja-autonalusto-
17676: runsaasti hankaluuksia, turhaa keskinäistä kil-       ja (Scania BR-86S), joiden hinta lienee arviolta
17677: pailua ja toinen toisensa liikenteen vaikeutta-       150 000 mk/kpl. Korit näihin alustoihin on
17678: mista. Tilanne on tällaisena jatkuessaan erittäin     ilmeisesti tilattu Ajokki Oy:ltä, mistä myös
17679: epätarkoituksenmukainen. Finnair Oy:n maa-            posti- ja lennätinhallitus perinteisesti on hank-
17680: kuljetusten osalta on kaiken lisäksi olemassa         kinut kaikki linja-autojen korit. Kotimaan työl-
17681: mahdollisuus, että maakuljetusten siirto Pohjo-       lisyystilannetta ajatellen olisi tuntunut luonnol-
17682: lan Liikenne Oy:lle koskisi nimenomaisesti kan-       liselta, että linja-autonalustojen hankinta olisi
17683: nattavammaksi osoittautunutta liikennettä kuu-        tehty Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ltä. Mikäli
17684: den heikommin kannattavan lentokenttälinjan           tilanne muualla maassamme Oy Pohjolan Lii-
17685: jäädessä ehkä edelleen posti- ja lennätinlaitok-      kenne Ab:n kohdalla tarvittavissa uudishan-
17686: sen hoidettavaksi.                                    kinnoissa on samantapainen kuin Helsingissä,
17687:     Vakiintuneen käytännön mukaisesti posti- ja       ollaan todella täysin kohtuuttomien ratkaisujen
17688: lennätinhallitus on, tulkitessaan valtion tulo- ja    edessä Finnair-kuljetusten siirrossa. Oikea val-
17689: menoarvion soveltamiseen kytkeytyvien yleis-          tion varain käyttö on kyllä tästä perin etäällä.
17690: määräysten säännöstä kotimaisen tuotannon                Finnair Oy:n maakuljetusten siirto posti- ja
17691: edistämisestä ja velvoitetta kotimaisen työvoi-       lennätinlaitokselta Pohjolan Liikenne Oy:lle
17692: man käytöstä, katsonut, että posti- ja lennätin-      näyttää kaiken kaikkiaan varsin epätarkoituk-
17693: laitoksen on pyrittävä mahdollisimman laajasti        senmukaiselta. Nämä kuljetukset tulisi kaikesta
17694: käyttämään kotimaisvalmisteista autokalustoa          huolimatta säilyttää edelleen posti- ja lennätin-
17695: aina, kun se vain on kokonaisuuden huomioon-          laitoksella, sillä onhan laitoksella jo olemassa
17696: ottaen perusteltua. Käytännössä tämä on tar-          tätä tarkoitusta varten ammattitaitoinen henki-
17697:  koittanut sitä, että ulkomaista kalustoa on han-     lökunta, asianmukainen ja tarkoitukseen sopiva
17698:  kittu vain poikkeustapauksissa, lähinnä silloin,     kalusto sekä moitteettomasti toimiva huolto-
17699:  kun käyttökelpoista kotimaista autoa ei ole          organisaatio. Mikäli Finnair Oy:n maakuljetuk-
17700:  ollut saatavissa tai kotimaisen autoteollisuuden     sia koskevan uuden kuljetussopimuksen purka-
17701: kanssa yhteisymmärryksessä on päädytty eri-           minen ei ole mahdollista, on välttämättä huo-
17702:  koisratkaisuihin.                                    lehdittava siitä, että näiden kuljetusten piirissä
17703: 087701034L
17704: 2                                            l')77vp;
17705: 
17706: nykyisin työskentelevän henkilöstön asema ja omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
17707: työllisyys turvataan.                               myksen:
17708:    Kuljetussopimuksen siirto tapahtuu kaiken
17709: lisäksi aikana, jolloin liikenneministeriö on aset-          Onko Hallitus tietoinen Finnair Oy:n
17710: tanut työryhmän, jonka tehtävänä on mm. sel-              maakuljetusten siirron posti- ja lennätin-
17711: vittää posti- ja lennätinlaitoksen ja Pohjolan ··         laitokselta Pohjolan Liikenne Oy:lle
17712: Liikenne Oy:n välinen työnjako. Olisi ollut               aiheuttamista epäkohdista ja haittavai-
17713: vähintäänkin kohtuullista odottaa tämän työ-              kutuksista, ja jos on,
17714: ryhmän esitystä työnjaosta ennen ongelmalli-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17715: seksi osoittautuneen maakuljetusten siirron rat-          ryhtyä asiassa todettujen epäkohtien
17716: kaisua.                                                   poistamiseksi ja Finnair Oy:n maakul-
17717:    Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-                jetusten piirissä nykyisin työskentelevän
17718: nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1            henkilöstön aseman ja työllisyyden tur-
17719: mmnentin perusteella valtioneuvoston asian•               vaamiseksi?
17720:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1977.
17721: 
17722:          Jouko Mäkelä                  Uljas Mäkelä                  Pentti Rajala
17723:          Ralf Friberg                  Aimo Ajo                      Matti Luttinen
17724:          Eino Grönholm                 Jouko Tuovinen                Veikko Pajunen
17725:          Erkki Liikanen                Sakari Knuuttila              Helge Siren
17726:          Markus Aaltonen               Matti Puhakka                 Jacob Söderman
17727:                                              N:o 301                                                3
17728: 
17729: 
17730: 
17731: 
17732:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17733: 
17734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          saasti myös ns. sosiaalista liikennettä kokonais-
17735: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     kannattavuutensa puitteissa. Sosiaalisen liiken-
17736: mies, olette 7 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn      teen laajuus riippuu kuitenkin muun toiminnan
17737: kirjeenne n:o 2005 ohella toimittanut valtio-       kannattavuudesta, koska yhtiön on katettava
17738: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       menot itse ansaitsemillaan tuloilla. Lentomat-
17739: sen kansanedustaja Jouko Mäkelän ym. näin           kustajien kuljetuksista Pohjolan Liikenteellä on
17740: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 301:      kokemusta jo vuodesta 1958 lähtien. Silloin
17741:                                                     Finnair Oy lopetti itse harjoittamansa bussi-
17742:           Onko Hallitus tietoinen Finnair Oy:n      liikenteen ja tehdyn sopimuksen perusteella lii-
17743:        maakuljetusten siirron posti- ja lennä-      kenne sekä siihen tarvittava kalusto ja henkilö-
17744:        tinlaitokselta Pohjolan Liikenne Oy:lle      kunta siirtyivät Pohjolan Liikenteelle. Vuonna
17745:        aiheuttamista epäkohdista ja haittavai-      1967 käydyn tarjouskilpailun seurauksena posti
17746:        kutuksista, ja jos on,                       ryhtyi harjoittamaan tätä liikennettä. Nyt suori-
17747:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tetun tarjouskilpailun perusteella osa lentokent-
17748:        ryhtyä asiassa todettujen epäkohtien         täkuljetuksista siirtyi takaisin Pohjolan Liiken-
17749:        poistamiseksi ja Finnair Oy:n maakulje-      teelle.
17750:        tusten piirissä nykyisin työskentelevän         Pohjolan Liikenteen henkilökunnasta on mer-
17751:        henkilöstön aseman ja työllisyyden tur-      kittävä osa ollut vuoden 1974 jälkeen vailla
17752:        vaamiseksi?                                  tarkoituksenmukaista työtä, vaikka lähinnä
17753:                                                     luonnollisen vaihtuvuuden kautta työvoima on-
17754:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kin vähentynyt 236 hengellä (30. 9. 74 1 205
17755: tavasti seuraavaa:                                  henkeä, 30. 9. 77 969 henkeä). Mikäli yhtiö ei
17756:                                                     tässä tilanteessa pysty uusia toimeksiantoja
17757:    Oy Pohjolan Liikenne Ab:lle on 27 päivänä        hankkimaan, merkitsee se väistämättä lomau-
17758: lokakuuta 1977 myönnetty tilausliikennelupa         tuksia ja irtisanomisia. Pohjolan Liikenteen ja
17759: lentokenttäkuljetuksia varten Helsingissä, Ka-      Finnairin välinen sopimus on tehty niillä
17760: jaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Oulussa, Pietar-     alueilla, missä Pohjolan Liikenteellä on toimin-
17761: saaressa, Rovaniemellä ja Tampereella ensi vuo-     taa ja vapaata kapasiteettia; esimerkiksi Porissa
17762: den alusta lukien. Posti- ja lennätinhallituksen    ja Vaasassa yhtiöllä ei ole lainkaan toimintaa.
17763: hakemus vastaavan tilausliikenneluvan saami-        Koko valtakunnan työllisyystilannetta ajatellen
17764: seksi on samana päivänä uudistettu Ivalon,          tehtävän siirtyminen postilta Pohjolan Liiken-
17765: Joensuun, Kuusamon, Porin, Turun ja Vaasan          teelle ei lisää eikä vähennä työpaikkojen koko-
17766: osalta samoin ensi vuoden alusta lukien.            naismäärää. Pohjolan Liikenteen kannalta nyt
17767:    Pohjolan Liikenne on sekä tavara- että hen-      puheena oleva sopimus on todella vakava työl-
17768: kilökuljetuksia suorittava yritys, joka henkilö-    lisyyskysymys. Postilaitoksen piirissä tehty sopi-
17769: liikenteen osalta on erikoistunut suurten eri-      mus puolestaan aiheuttaa työpaikkojen vähene-
17770: koisprojektien, kuten työmaa-, lentomatkustaja-     mistä. Posti ei kuitenkaan tule irtisanomaan
17771: ja turistikuljetusten hoitamiseen. Näiden ohella    lentokenttäkuljetuksista vapautuvia työnteki-
17772: yhtiö harjoittaa eri puolilla valtakuntaa run-      jöitä.
17773:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
17774: 
17775:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
17776: 4
17777: 
17778: 
17779: 
17780: 
17781:                            .T il L R i k s .d a g en s He r .r T a 1rn a n.
17782: 
17783:   1 det. syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordninge11        sidan av dessa idkar för~taget i olika delar av
17784: anger har Ni, Herr Talman, rned Eder skr1-           riket. även ornfattande s.k. social trafik, inom
17785: velse nr. 2005 av den 7 :septernber · 19)7 tilJ      ramen för sin · totallönsamhet. Den sociala tra~
17786: vederbörande medlt~m av statsrådet översänt          fikens omfattning är dock beroende av den
17787: avskrift .· ~v följan& av riksdagsma1l. Jouko· Mä-   övriga verksamhetens lönsamhet, enär företaget
17788: kelä m.fl. ställda spörsmål nr 301:                  måste täcka utgifterna med egna intäkter. Poh-
17789:                                                      jolan Liikenne har erfarenhet av transport av
17790:           Är Regeringen medveten orn de miss-        flygpassagerare ända sedan år 1958. Då slutade
17791:        förhållanden och skadeverkningar som          Finnair Oy att själv idka busstrafik, och enligt
17792:        förorsakas av att Finnair Oy:s land-          ett avtal överfördes trafiken och den här för
17793:        transporter överförts från post- och          erforderliga materielen och personalen tili Poh-
17794:        telegrafverket tili Pohjolan Liikenne         jolan Liikenne. Som följd av anbudstävlan år
17795:        Oy, och om så är fallet,                      1967 började posten bedriva denna trafik. Med
17796:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            anledningen nu utförd anbudstävlan har en del
17797:        vidta för att avlägsna de missförhållan-      av flygfältstransporterna återförts tili Pohjolan
17798:        den som konstaterats och för att trygga       Liikenne.
17799:        ställningen och sysselsättningen för den         Av personalen .vid Pohjolan Liikenne har en
17800:        personai som för tillfället arbetar med       betydande del efter år 1974 varit utan ända-
17801:        landtransporterna vid Finnair Oy?             målsenligt arbete, trots att arbetsstyrkan när-
17802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mast på grund av naturlig omsättning minskat
17803: samt anföra följande:                                med 236 personer (30. 9. 74 1 205 personer,
17804:                                                      30. 9. 77 969 personer). Såvida bolaget inte
17805:    Oy. Pohjolan Liikenne Ab har den 27 okto-         i denna situation förmår anskaffa nya uppdrag
17806: ber 1977 beviljats tillstånd att, räknat från        innebär det oundvikligen permitteringar och
17807: början av nästa år, bedriva beställningstrafik       uppsägningar. Avtalet mellan Pohjolan Liikenne
17808: för flygfältstransporter i Helsingfors, Jakob-       och Finnair har slutits inom de områden, där
17809: stad, Kajana, Karleby, Kemi, Rovaniemi, Tam-         Pohjolan Liikenne har verksamhet och fri kapa-
17810: merfors och Uleåborg. Post- och telegrafstyrel-      citet: t.ex. i Borgå och Vasa har bolaget ingen
17811: sens ansökan om motsvarande tillstånd att be-        verksamhet. Med tanke på sysselsättningssitua-
17812: driva beställningstrafik har samma dag för-          tionen i hela landet varken ökas eller minskas
17813: nyats för Björnebor~s, Ivalos, Joensuus, Kuusa-      det totala antalet arbetsplatser genom att upp-
17814: mos, Va.sas och Abos del, likaledes räknat           giften överförs från posten tili Pohjolan Liiken-
17815: från början av nästa år.                             ne. För Pohjolan Liikennes del är föreliggande
17816:    Pohjolan Liikenne är ett företag som .utför       avtal en verkligt allvarlig sysselsättningsfråga.
17817: både varu- och persontransporter, och som för        lnom postverket åter leder avtalet till en
17818: persontrafikens del har specialiserat sig på stora   minskning av arbetsplatser. Pasten kommer
17819: specialprojekt, såsom ombesörjande av arbets-        dock inte att uppsäga de arbetstagare som
17820: plats-, flygpassagerar- och turisttransporter. Vid   befrias från flygfältstransporterna.
17821:      Helsingfors den 10 november 1977.
17822: 
17823:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
17824:                                              1977 vp.
17825: 
17826: Kirjallinen kysymys n:o 302.
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831:                                  Salmenkivi ym.: Oulun kaupungin Myllyojan ala-asteen koulun
17832:                                     rakennustöitten aloittamisesta ..
17833: 
17834: 
17835:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17836: 
17837:    Oulun kaupunki on anonut rakennuslupaa           lun rakennustyöt käyntiin jo tämän vuoden
17838: Myllyojan peruskoulun ala-asteen koulun raken-      puolella.
17839: tamista varten. Jo viime vuonna ]ääninhalli.tus       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17840: ja kouluhallitus puolsivat rakennusluvan myön-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
17841: tämistä tälle vuode1le. Huolimatta koulutilojen     neuvoston asianomaisen j.äsenen vastattavaksi
17842: riittämättömyydestä Oulussa opetusministeriö        seuraavan kysymyksen:
17843: kuitenkin hylkäsi hakemuksen.                                  Onko Hallitus valmis ottamaan huo-
17844:    Edellä mainitusta syystä Oulun kaupunki on               mioon Oulun kaupungin työllisyystilan-
17845: nyt uudistanut rakennuslupahakemuksensa ensi                teen ja koulutilojen rakentamistarpeen
17846: vuotta koskevaksi. OUlun nopeasti huononevan                siten, että Myllyojan .· ala-asteen koulun
17847: työNisyystilanteen vuoksi olisi kuitenkin tarkoi-           rakennustyöt saadaan käyntiin jo tämän
17848: tuksenmukaista saada Myllyojan ala-asteen kou-              vuoden puolella?
17849:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1977.
17850: 
17851:                Antero Sal'menkivi                            Eero Lattula
17852: 
17853: 
17854: 
17855: 
17856: 087701026B
17857: 2                                                   1977 vp.
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862:                                         n
17863:                            E d u s k 'Ii 11 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17864: 
17865:   Valtiopäiväjärjestyksen 3.7 §:n 1 momentissa             on tarkoitus myöntää luvat tulevan marraskuun
17866: mainitussa tarkoituksessa Te; 'Herra: 'Puhemies,           ensimmäisellä puoliskolla. Luvat myönnetään
17867: dlette kirjeellänne 7 päivältä lokakuuta 1977              tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen rajoissa
17868: h10'>20061ähettanyt valti.t'>neuvoJ)totr asianomai-        ja valtakunnallisesti· arvioidUn· kiiiedlisyysjä,r-
17869: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja. Antero           jestyksen perusteella. Työllisyysnäkökohdat ote~
17870: Salmenkiven ..ym.. seuraavan kirjallisen kysy-             taan huomioon työvoimaministeriön koulura-
17871: myksen .n:o 302:                                           kennushankkeista antaman lausunnon perus-
17872:                                                            teella, mutta kuitenkin niin, että ensisijaisena
17873:             Onk.~ Ha1linis valmis .ottamaan huo-           myöntämisperusteena on opetustilatarpeen ra"
17874:         mioon 0ulun. kaupungin työllisyystilan-            kentamisen kiireellisyys. Työvoimaministeriö on
17875:         teen . .ja .. koulutilojen· rakentamistarpeen      jo lausunnossaan ennakkoon ilmoittanut pitä-
17876:         siten; ~ttä Myllyojan . ala7asteen koulun          vänsä mm. Oulun Myllyojan kouLun rakennll.lS-
17877:         ra~~l:lni].sty<:Jt. sal(c;laan käjhtiih jo tämän   työtä ·sellaisena peruskoulura:kennushankkeena,
17878:         vruöde.n puol~1!la? · ·                            jonka rakennustyöt olisi aloitettava vielä kulu-
17879:    Vastauksena kysymykseen esitän 'kunnioit-               van vuoden aikana.
17880: taen seuraavaa:                                            . Edellä olevan perusteella voin todeta, että
17881:                                                            opetusministeriö on valmistautunut siihen, että
17882:    Vuoden 1977 torsen 1isämenoarvioesityksen               vuoden 1978 määrärahoista rahoitettavia perus-
17883: yleisperustelujen mukaan .o.n kunnille tarkoitus           koulujen rakennustöitä varten voidaan myöntää
17884: jo kuluvana vuonna myöriiaä lupia vuoden                   luvat niin ajoissa, että rakennustyöt voidaan
17885: 1978 maärärahoi11a rahoitettavien peruskoulu-              rrlloittaa vielä vuoden 1977 aikana. Viime
17886: jen rakennustöiden aloittamiseen. Tavoitteena              kädessä rakennustöiden aloittaminen kuitenkin
17887: on rakennusalan työl1isyyden tukeminen syys-               riippuu siitä, onko kunnilla riittävä tekninen
17888: ja talvikauden 1977-78 aikana. Jotta tämä                  valmius töiden aloittamiseen.
17889: olisi mahdollista opetusministeriö on kehotta-                 Mahdollisuuksista rakennusluvan myöntätni-
17890: nut kouluhallitusta toimittamaan ministeriölle             seen Oulun kaupungille ei asian keskeneräi-
17891: kuntien rakennuslupahakemukset sekä ehdo-                  syyden huomioon ottaen luonnollisesti voida
17892: tuksensa lupien myöntämisestä kuluvan loka-                tässä vaiheessa lausua mitään.
17893: kuun loppuun mennessä. Opetusministeriöllä
17894:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
17895: 
17896:                                                                        Opetusministeri Kristian Gestrin
17897:                                              N:o 302                                              3
17898: 
17899: 
17900: 
17901: 
17902:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17903: 
17904:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stånd. Undervisningsministeriet har för avsikt
17905: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att bevilja tillstånden under den första hälften
17906: nr 2006 av den 7 oktober 1977 tili veder-          av november. Tillstånden beviljas inom ramen
17907: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     för anvisade anslag och efter en bedömning av
17908: av följande av riksdagsman Antero Salmenkivi       prioriteten ur rikssynvinkel. Sysselsättnings-
17909: m.fl. ställda spörsmål nr 302:                     synpunkterna beaktas på basen av arbetskrafts-
17910:                                                    ministeriets utlåtande över skolbyggnadsprojekt,
17911:           Är Regeringen beredd att beakta          dock så, att den prioriterade grunden för be-
17912:        sysselsättningsläget i Uleåborgs stad och   viljande av byggnadstillstånd är den, att be-
17913:        behovet av byggande av nya skolut-          hovet av nya undervisningsutrymmen brådskar.
17914:        rymmen så, att byggnadsarbetena på          Arbetskraftsministeriet har redan på förhand
17915:        Myllyoja lågstadieskola kan inledas re-     i sitt utlåtande meddelat att man finner bl.a.
17916:        dan i år?                                   byggandet av Myllyoja skola i Uleåborg vara
17917:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ett grundskolbyggnadsprojekt som borde in-
17918: samt anföra följande:                              ledas ännu under innevarande år.
17919:                                                       På basen av ovanstående kan jag konstatera
17920:    Enligt den allmänna motiveringen i propo-       att undervisningsministeriet har berett sig på,
17921: sitionen angående en andra tilläggsbudget för      att tillstånden för de byggnadsarbeten på
17922: år 1977 har man för avsikt att redan under         grundskolor, som finansieras med anslagen för
17923: innevarande år bevilja kommunerna tillstånd        år 1978, kan beviljas i så god tid, att bygg-
17924: att inleda byggnadsarbeten på grundskolor vilka    nadsarbetena kan inledas redan under år 1977.
17925: finansieras med 1978 års anslag. Målet är att      I sista hand beror inledandet av byggnadsarbe-
17926: stödja sysselsättningen inom byggnadsbranschen     tena dock på huruvida kommunen besitter den
17927: under höst- och vintersäsongen 1977-78. För        nödiga tekniska beredskapen.
17928: att detta skall bli möjligt har undervisningsmi-      Med beaktande av att frågan är under bered-
17929: nisteriet uppmanat skolstyrelsen att inom okto-    ning, är det i detta skede naturligtvis inte
17930: ber månad tillställa ministeriet kommunernas       möjligt att säga någonting säkert angående
17931: ansökningar om byggnadstillstånd samt ämbets-      möjligheterna att bevilja tillstånd just åt Uleå-
17932: verkets förslag angående beviljandet av till-      borg.
17933:      Helsingfors den 11 november 1977.
17934: 
17935:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
17936:                                                 1977 Vp.
17937: 
17938: Kirjallinen kysymys n:o 303.
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943:                                      Järvenpää ym.: TVL:n Porin korjaamon toiminnan turvaami-
17944:                                          sesta.
17945: 
17946: 
17947:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17948: 
17949:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirissä        Korjauspnlvelujen ostaminen yksityisiltä ei tun-
17950: toitnli kaksi konekorjrutMOa, joista toinen sijait·    nu järkevältä, kun Porin korjaamo on täysit'.l
17951: see Tlll'Ussa ja toinen Potissa. Viime aikoina         toimintakykyinen, ja siksi sen toiminta olisi
17952: on esitetty suunnitelmia, että Potissa sijaitseva      turvattava.
17953: korjaamo lakkautettaisiin 1980-luvun puolivä·             Porin korjaamon toiminnan jatkaminen edel-
17954: lissä, mutta lak.kauttamispäätöstä ei ole vielä        lyttää vain sosiaali- ja konttoritilojen rakenta-
17955: tehty. Näin liikenneministeri ilmoitti vastauk-        mista: ja niiden kustannukset liiJcl<:uvat huomat-
17956: sessaan tekemääni kirjalliseen kysymykseen vii-        tavasti alle miljoonan markan. Täten tuntuisi
17957: me maaliskuussa. Samalla ministeri vastasi,            taloudelliselta sijoittaa pieni raha näihin tiloi-
17958: että tie- ja vesirakennushallituksessa on tarkoi-      hin. ja siten. turvata korjaamon toiminta kuin
17959: tus tutkia Porin korjaamon toiminnan jatka·            rakentaa uusia monia miljoonia maksavia kor-
17960: mista vielä Tutun korjaamon valmistumisen jäl-         jaamoita. Porin korjaamon toiminnan jatkami-
17961: keen. Tämä on hyvä asia.                               nen ja sen sosiaali- ja konttoritilojen kehittä-
17962:     Vastauksessa pidetään epätaloudellisena ra-        minen palvelisi samalla TVL:n Satakunnan pii-
17963: kentaa kahta korjaamoa samalle alueelle. To-           rin perustamista.
17964: dellisuudessa ei ole kysymys kahden korjaamon             Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
17965: rakentamisesta, sillä ne ovat jo nyt olemassa,         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17966: ja Potin korjaamo on täysin toimintakykyinen           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17967: ja sovelias raskaan kaluston korjaamiseen, joten       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17968: sen toiminta tulisi tulevaisuudessakin turvata.
17969: Kaiken lisäksi Turun ja Porin korjaamon väliä                     Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
17970: on noin 150 kilometriä ja Pohjois-Satakunnasta                 Porin korjaamon toiminnan jatkamisesta
17971: on jo Por,in korjaamoliekin pitkälti yli 100 kilo-             ja kehittämisestä on esitetty peru.steetto-
17972: metriä, joten alueellisesti on aiheellista korjaa-             mia tietoja, jl:l jos on,
17973: mo Porissa säilyttää. Tänään ei ole näköpii-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17974: rissä korjaustarpeen vähenemistä, sillä teitten                ryhtyä Porin korjaamon toiminnan jat~
17975: kunnossapito on jäänyt viime vuosina Sata-                     kumisen turvaamiseksi sekä sosiaali- ja
17976: kunnan osalta vähäiseksi, joten kunnossapidon                  konttoritilojen parantamiseksi? .
17977:  tarve kasvaa ja uusia teltäkin olisi rakennettava.
17978:       Helsirtglssä 7 päivänä lokakuutö 1977.
17979: 
17980:                    Matti Järvenpää                              Anneli Kivitie
17981:                    Pentti Rajala                                Einari Niemlnen
17982:              '   '~,\
17983: 
17984: 
17985: 
17986: 
17987: 087701038R
17988: 2                                             1977 .vp.
17989: 
17990: 
17991: 
17992: 
17993:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17994: 
17995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huomioonottaen rakennuksen korjaaminen mää-
17996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        räykset täyttäviksi ei liene mahdollista eikä
17997: olette 7 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        kannattavaa.
17998: jeenne n:o 2007 ohella toimittanut valtioneu-           Kuljetusetäisyydet eivät valtakunnallisesti
17999: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         katsoen ole Turun piirissä poikkeuksellisen suu-
18000: kansanedustaja JärvetJ1'ään ym. kirjallisesta ky-    ria, pikemminkin ne ovat keskitasoa, vaikka
18001: symyksestä n:o 303, jossa .tiedustellaan:            piirin ainoa korjaamo sijaitsisi Turussa. Par-
18002:                                                      haillaan laadittavana olevan uuden korjaamon
18003:           Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n        perustamissuunnitelman mukaan korjaamo si-
18004:        Porin korjaamon toiminnan jatkamisesta        joitettaisiin Turkuun.
18005:        ja kehittämisestä on esitetty perusteetto-       Tie- ja vesirakennushallituksen konekorjaa.
18006:        rnia tietoja, ja jos on,                      moiden rakentamisohjelmaan sisältyvän suunni-
18007:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       telman mukaan Porissa sijaitseva korjaamo lak-
18008:        ryhtyä Porin korjaamon toiminnan jat-         kautettaisiin asteittain siinä vaiheessa, kun uusi
18009:        kumisen turvaamiseksi sekä sosiaali- ja       korjaamo aikanaan 1980-luvun puolivälissä
18010:        konttoritilojen parantamiseksi?               valmistuu Turkuun. Päätöstä Porin korjaamon
18011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lakkauttamisesta ei kuitenkaan vielä ole tehty.
18012: taen seuraavaa:                                      Tie- ja vesirakennushallituksen mielestä mah-
18013:                                                      dollista päätöstä Porin korjaamon toiminnan
18014:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen piireissä on        jatkamisesta ei voida tehdä sen varaan, että
18015: yleensä yksi konekorjaamo. Poikkeuksena tästä        toiminta jatkuisi nykyisissä tiloissa. Porin kor-
18016: ovat Uudenmaan ja Turun piirit, joissa on            jaamon toiminnan jatkaminen toistaiseksi voi.
18017: kaksi korjaamoa. Molempiin mainittuihin pii-         daan varmistaa sosiaali- ja konttoritilojen osalta
18018: reihin on suunnitteilla uusi korjaamo, joka kor-     siirrettävien parakkien avulla. Ensi vuonna
18019: vaisi entiset työ- ja paloturvallisuuden kannalta    Porin korjaamolle on tarkoitus hankkia ele-
18020: epätyydyttävät, nykyaikaiseen korjaamotoimin-        menttirakenteinen sosiaalitilarakennus, minkä
18021: taan soveltumattomat korjaamot.                      lisäksi alueelle on suunnitteilla tie- ja vesira-
18022:    Porin korjaamo sijaitsee entisessä lentokone-     kennuslaitoksen, ilmailuhallituksen ja Satakun-
18023: hallissa. Porin kaupungin palotarkastajan 13         nan lennoston yhteinen ruokalarakennus. · ·· •
18024: päivänä tammikuuta 1975 antaman lausunnon               Liikenneministeriö on kirjelmällään 1826/
18025: mukaan rakennus ei täytä palonkestävyydestä          49/77, 7. 11.1977 kehottanut tie- ja vesira•
18026: annettuja määräyksiä rakenteiden, pinta-alojen,      kennushallitusta vielä tutkimaan, voidaanko ja
18027: hälytyslaitteiden eikä henkilöturvallisuuden         millä edellytyksillä korjaamotoimintaa Porissa
18028: osalta. Lausunnossa todetaan myös, että raken-       jatkaa uuden Turun korjaamon valmistumisen
18029: nuksen ikä ja alkuperäinen käyttötarkoitus           jälkeen.
18030:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
18031: 
18032:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
18033:                                               N:o 303                                                3
18034: 
18035: 
18036: 
18037: 
18038:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1.m a n.
18039: 
18040:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       möjligt ellet lönsamt att iståndsätta byggnaden
18041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        så, att den fyller kraven.
18042: nr 2007 av den 7 oktober 1977 tili veder-               Jämfört med andra delar av landet är trans-
18043: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       portavstånden i Abo-distriktet inte exceptio-
18044: av följande av riksdagsman Järvenpää m. fl.          nellt långa. De är tvärtom av medellängd, även
18045: ställda spörsmål nr 303:                             om distriktets enda reparationsverkstad skulle
18046:           Är Regeringen medveten om att det          befinna sig i Aho. Enligt anläggningsplanen för
18047:        framförts grundlösa uppgifter angående        den nya reparationsverkstad, som för tillfället
18048:        den fortsatta verksamheten och dess           planeras, skulle reparationsverkstaden placeras
18049:        utvecklande vid väg- och vattenbygg-          i Aho.
18050:        nadsverkets Teparationsverkstad i Björ-          Enligt en pian som ingår i väg- och vatten-
18051:        neborg, och om så är fallet,                  byggnadsstyrelsens byggnadsprogram för mas-
18052:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kinreparationsverkstäder skulle reparationsverk-
18053:        ta för att trygga verksamhetens konti-        staden i Björnehorg stegvis indras i det skede,
18054:        nuitet samt för att förbättra social- och     då den nya verkstaden i Aho blir färdig i med-
18055:        kontorsutrymmena vid reparationsverk-         let av 1980-talet. Beslut om slopande av repara-
18056:        staden i Björneborg?                          tionsverkstaden i Björneborg har dock ännu inte
18057:                                                      fattats. Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrel-
18058:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sens åsikt kan ett eventuellt beslut om fortsatt
18059: samt anföra följande:                                verksamhet vid reparationsverkstaden i Björne-
18060:    I väg- och vattenbyggnadsverkets distrih          horg inte fattas så, att man utgår ifrån att verk-
18061: finns det i allmänhet endast en reparations-         samheten fortgår i de nuvarande utrymmena.
18062: verkstad. Undantag utgör Nylands och Aho             Fortsatt verksamhet tillsvidare v,id reparations-
18063: distrikt, i vilka de finns två reparationsverk-      verkstaden i Björnehorg kan, vad beträffar
18064: städer. I båda de nämnda distrikten planeras         social- och kontorsutrymmena, tryggas genom
18065: nya reparationsverkstäder, som skulle ersätta de     flyttbara baracker. Avsikten är att man nästa
18066: tidigare reparationsverkstäderna, vilka är otill-    år för socialutrymmen skall anskaffa en bygg-
18067: fredsställande ur arbets- och brandsäkerhetssyn-     nad av elementkonstruktion i anslutning tili
18068: vinkel samt olämpliga för modern reparations-        verkstaden i Björneborg, varutöver man dess-
18069: verksamhet.                                          utom på området planerar en gemensam mat-
18070:    Reparationsverkstaden i Björneborg befinner       salsbyggnad för väg- och vattenbyggnadsverket,
18071: sig i en tidigare flygplanshall. Enligt Björne-      luftfartsstyrelsen och Satakunnan lennosto.
18072: borgs stads brandinspektörs utlåtande av den            Trafikministeriet har genom sin skrivelse
18073: 13 januari 1975 fyller byggnaden inte kraven         1826/49/77, 7. 11. 1977 uppmanat väg- och
18074: på brandsäkerhet i fråga om konstruktioner,          vattenbyggnadsstyrelsen att ännu undersöka
18075: ytor, alarmeringsanordningar och personsäker-        huruvida, och under vilka förutsättningar, re•
18076: het. I utlåtandet konstateras även att det med       parationsverksamheten kunde fortgå i Björne-
18077: beaktande av byggnadens ålder och dess ur-           horg efter det att den nya Teparationsverksta-
18078: sprungliga användningsändamål inte torde vara        den i Aibo blivit färdig.
18079:      Helsingfors den 11 november 1977.
18080: 
18081:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
18082:                                                       1'977 vp.
18083: 
18084: Kirjallinen kysymys n:o .3M.
18085: 
18086: 
18087: 
18088: 
18089:                                         Rainio yin.: TANDEM•tutkimukseefi kulutetuistä varoista.
18090: 
18091: 
18092: 
18093:                              E d u s k u n il å h H e r nt P u h e tn i e h e ll e.
18094: 
18095:       Suotneil Akatemian rahöittama, yli 800 000              jöta varten tutkimussopimuk-
18096: markkaa maksatilaan tullut ns. TANDEM-                        sen mukaiset våltion varat on
18097:  (tasa·l1hton ja demokratian) tutkimusprojekti,               tarkoitukseen myönnetty. (Har-
18098: i'Okå kuuluu ns. "painopistetutkimuksiih", o11                vennus Seppäsen.) Yleisotteeltaan Klemolan
18099: 11yt tullut loppuunsaat{!tuksi, kun tämän pro-                julkaisu on huolimattomasti kyhätty mielipide-
18100: i'ektin loppuraportti ''Tasa-arvon jil. demoktå-              kirja, jonka ansiot ovat poleemisen mielipide-
18101: tian tutkimus TANDEM, demokratian tajat ja                    kirjan ansiota. Tällaiseen Klemolalla yksityis-
18102: takenteet" dn ilmestynyt.                                     henkilönä on tietenkin myös oikeus. Sen sijaan
18103:       'tutkimus sai alkunsa, kun 'valtion yhteis-             ei ole minkäänlaista laillista perustetta sille,
18104: kuntatieteellinen tohn~kunta Suotneti valtiö'n.               että yhteiskuntatieteiden niukkoja tutkimus-
18105: puolesta·ja valtiotieteen_ kandidaatti Jukka Gto-             varoja on käytetty mainittuun tatlroitukseen."
18106: 11ö\V, toimittaja Pertti Klemola ja valtiotieteen                Samassa yhteydessä professori Seppänen to-
18107: lisensiaatti Juha Partaneh toiselta, puolen teki-             teaa vieJij: "Yhteiskuntatieteiden edustajana en
18108:  vät sopimuksen, tieteellisen tutkimustyön. suo-              voi olla tuntematta syvää huolestumista siitä,
18109: rittamisesta~ Tämä sopimti'S; aiheutti jo seliaise-           että alan niukkoja tutkimusvaroja nn käytetty
18110:  nalm ihmetystä s·en johd-osta, ~ttä . tu:fkijaryh-           lakien ja asetusten vastaisesti ja täten aiheu-
18111:  mään. kuului henkilö {toimittiij,a· Klemola),                tettu korvaamatonta haittaa koko yhteiskunta-
18112:  jolla ~i ··ullrif alkeeilisintakaah ')?eh!skqulutusta        tieteelliselle tutkimuksclle.'~
18113:  t'kt~eMisen: tutHmustyön suotitfulli.ise-ssa.                   Tässä vaiheessa todettiin myös, että toimit-
18114:  · ·· Tutkitr~.uksen ·}tttkora'ltoitllksest1f ·päätettäessä   taja Klemo~a oli sopimuksen vastaisesd naut-
18115:  t'i<ofessori ··. l?aa\1-o . Seppänen . jätti· yhtyiskunta-   linut samanaikaisesti palkkaa myös Yleisra-
18116:  tieteerli~n toimikunnan kokouksessa 12. Y.                   diosta ja että tutkimustahoilla oli vuokrattu
18117:  1'975' eriäv!l.p.. mielipiteen. toi:rrii~unnan lausun-       huoneisto, jossa tutkija Partanen yksityisesti
18118:  raon · Ti'eti!eh keskusroimilfunnalle:: 'Jo . tästä          asui.
18119:  varsin ')rksityi~kohtailre'Stä ja· merkittävästä kan-.          Kansanedustaja Raini<o puuttui eduskuntaky-
18120:  r1ati6iösta kävi ·'Selvii:sti ilmi, ·ettei tutkimus          seiyissään useaan otteseen TANDEM-varojen
18121:  täyttänyt lähtökdhdissaanka:an 'tlet&llis~11e tut-           käyttämiseen muihin kuin tieteellisiin tarkoi-
18122:  kitl1u~elle asetethrvia ·e&ll)ltyksili: Seppänen             tuksiin. Edustaja ~ainion kysymykseen ic:l) . .2.
18123:  rotean• ·l'itu§i:irtnossilan TANDEM'-Osattttkitnuk-          1976 "Mitä hallitus sitten aikoo tehdä varojen
18124:  sena julkaistusta Pertti Klemolan kirjasta, että             takaisin perimiseksi sen jälkeen, kun tutkimus
18125:  seri' pefusteeJtl~ ''Voidaan tcid'eta; että .asetetut        on kokonaisuudessaan suoritetm?'" ·opetusmic
18126:  Htvnhteet eivat öl~ Voteutu-                                 nisteri Väyrynen vastasi: "Minusta on ennenai-
18127:  h e ~·t : ~harvennus Seppåseh)'' ta ja'tkaa:                 kaista lreskus.teJila. siitä, milla1nen ·t~m~h· tUtki-
18128:   ''Tas'slf vai.h<iessa on 'myös .~r'tistehua stytä           muksen lopputulos tulee olemaan, kun esitä ei
18129:   epäiltii, että tavöi-itee~ eivät tule toteutumaan           ole vielä }oppuun asti viety.' Sen' jälkeen k.u:tl
18130:   myöskään työn myöhemrnä:ssä vaiheessa. Ai-                  projekti ·on loppuun viety,: tullaan; ·:niinkuin
18131:   heen epäilxyn antaa juuri 'alkuperäisen suun-               tässä vastauksessani totesin, tlimä · tUtkimus
18132:   nitelman mukaisesti' kirjoitettu kirja itse."               arvioimaan ja sen jälkeen tehdään. tarvittavat
18133:        Seppänen jatkaa': ''K 1 e rn olan k i r j a a          johtotyåätökset,"                        ·· ·
18134:   ei       minkäänlaisten                  ktiteerien            Edustaja Rainion kysymykseen -,,,Onk-6 hatli-
18135:   mukaan voida pitää osoituksena                              tus tietoinen siitä, mitkä pätevät tieteelliset
18136:   tiet"e'eHisestä                  tutkimuksesta,             tutkimukset ovat jääneet nyt vaille mhoitusta
18137: l87701027C
18138: 2                                                 1977 vp.
18139: 
18140: tandem-tutkrmuksen rahoituksen jatkamisen                dem-raporttina tekstiä, jonka tekemisestä e
18141: johdosta?" opetusministeri Väyrynen vastasi              tutkimussopimuksessa ole niinkäänlaista suun
18142: mm.: "Ja varmaa on, että kun tandem-tutki-               nitelmaa. Tutkijaryhmä on lisäksi hämääväst
18143: mus on valmistunut, niiin tullaan asianmukaisia          esittänyt oman ju1k.aisuluettelon, jossa on mai
18144: vertailuja myöskin tekemään tässä yhteydessä             nittu 33 julkaisua, joukossa poleemisia lehti
18145: hylätyksi tulleiden kilpailevien projektien ja           kirjoituksia, pro gradu-tutkielmia ja yksi lisen
18146: tämän nyt toteutettavan projektin välitlä."              siaattityö. Tässäkin yhteydes•sä on syytä muis
18147:     Kansanedustaja Rainion kysymykseen 11. 11.           tuttaa siitä, ettei Suomen Akatemian tieteelle
18148: 1976 "Onko hallituksen mielestä oikein jatkaa            suunnattuja varoja suinkaan ole tarkoitettu ser
18149: Tandem-ryhmän toiminnan rahoitusta vuodesta              enempää lehtipolemiikkiin kuin pro gradu-har
18150: toiseen, vaikka hallituksen on täytynyt olla             joitusten tekemiseen.
18151: tietoinen työn epäonnistumisesta, kuten käy                 Mitä sitten itse loppuraporttiin tulee, tutki
18152: ilmi mm. hallituksen viime helmikuussa anta-             jain yleinen käsitys siitä. on, että se sisältä;.
18153: masta vastauksesta suulliseen kysymykseeni               kiinnostavaa tekstiä siltä kannalta, että se
18154: tästä asiasta?" vastasi opetusministeri Marjatta         osoittaa, mitä marxilaiseksi julistautuneet hen
18155: Väänänen mm.: "Asianomaisen tutkijan on                  kilöt katsovat voivansa esittää tieteenä, mutt1
18156: vuosittain annettava kirjallinen selostus toimi-         tieteellistä arvoa julkaisulla ei ole. Professor
18157: kunnalle tutkimuksen edistymisestä ja varojen            VeH Merikoski toteaakin arvioiunissaan mm
18158: käytöstä. Toimikunnalla on asetuksen mukaan              seuraavaa:
18159: muutoinkin oikeus vaatia tutkimusrahojen saa-               "TANDEM-kirja sisältää paljon mielenkiin
18160: jilta tarpeelliseksi katsomansa selvitykset ...          toista luettavaa. Se sisältää tietoja, näkökohti!
18161: Opetusministeriö voi, jos käy ilmeiseksi, että           ja päätelmiä asioista, jotka ovat kiinnostanee·
18162: tutkimusta ei tulla suorittamaan hyväksyttävä'llä        kirjoittajia. Mutta tieteellinen tutkimus tasa
18163: tavaJila, sovitussa ajassa ja tuloksiin johtavana        arvosta ja demokratiasta Suomessa se ei ole.'
18164: sanoa sopimuksen irti yhden kuukauden irti-              Toisessa kohdassa Merikoski toteaa: "Kaiker
18165: sanomisajalla." Samassa yhteydessä edustaja              kaikkiaan: TANDEMin 1ähtökohtamääritelmi
18166: Rainio tiedusteli viela opetusministeri Väänä-           on niin epämääräinen, hatarapohjainen ja lavea
18167: seltä: "Miten hallitus aikoo korvata sen yli             sisältöinen, että sillä ei voi olla mitään tie
18168: 800 000 markan vahingon, joka monille suo-               teellisesti hedelmällistä käyttöä."
18169: malaisille tieteenharjoittajiJ!le aiheutui siitä, että      Miten vakavasti otettava tämä professor
18170: he eivät voineet päästä osallisiksi tieteen tuke-        Merikosken arviointi todella on, se käy ilmi j<
18171: misesta, koska Tandem-ryhmän toiminta on                 yhdestä esimerkistä: Merikoski toteaa yhteni
18172: niellyt näin huomattavan osan varoista?" Tä-             yksityiskohtana: "TANDEMin kirjoittajat eivä1
18173: hän ministeri Väänänen vastasi mm.: " ... tut-           käsiteselvittelyssään ollenkaan mainitse halli
18174: kimuksen valmistuttua asianomainen tutkimus              tusmuodon 2 §;n 1 momenttia ('valtiovalt!
18175: joutuu tieteellisen analyysin kohteeksi ja kanta         Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtio
18176: ratkaistaan lopulHsesti siinä vaiheessa."                päiville kokoontunut eduskunta') eivätkä esiti
18177:     Edellä esitetystä käy ilmi, että hallitus on         erillisenä valtakunnallisissa puitteissa toteutu
18178: jatkuvasti ns. Tandem-tutkimuksen aikana pi-             vaa demokratiaa." Kukaan ei tohtine väittää
18179: detty tietoisena tarkoitukseen käytettävien va-          että tällaisen puutteen sisältävä teos saattais.
18180: rojen hukkaantumisesta, mutta opetusministe-             tulla huomioonotetuksi tieteellisenä tutkimuk
18181: riöl!le kuulunutta oikeutta sopimuksen irtisano-         sena.
18182: miseen ei kuitenkaan ole haluttu käyttää hy-                Kun siis nyt loppuraportin ilmestyttyä Tan
18183: väksi.                                                   dem-tutkimus ·on osoittautunut kritiikin kestä
18184:     Tutkimuksen loppuraportin nyt ilmestyttyä            mättömäksi, esitämme edellä selostettuun j1
18185: ja siis projektin tultua päätökseen voidaan              valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiit
18186: todeta, että kuudesta osaproi'ektista, jotka tut-        viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäsenet
18187: kimussopimukseen sisältyivät, on toteutettu              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18188: ainoastaan kaksi, "Demokraattisten toimintaor-
18189: ganisaatioiden kartoitus", mikäli loppuraportin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ny
18190: katsotaan vastaavan tätä aihetta, ja SAK-tutki-                 Tandem-projektin valmistuttua aika<
18191: mus; josta on jo edellä vakuuttavasti todettu,                  ryhtyä tuohon projektiin kulutettujen
18192: ettei se ole tieteellinen tutkimus lainkaan. -                  alun perin tieteelliseen käyttöön tarkoi
18193: Tutkijaryhmä on tuottanut kymmenenä Tan-                        tettujen varojen perimiseksi takaisin ta
18194:                                      N:o .304                                             3
18195: 
18196:  - eNei se ole mahdollista - vastuu-            neen vahingon niille tieteenharjoittajii:le,
18197:  kysymyksen selvittämiseksi, ja                 jotka ovat tutkimustyössään samana
18198:     miten Hallitus aikoo korjata Tandem-        aikana joutuneet l<~ärsimään apurahojen
18199:  tutkimuksen rahoittamisesta aiheutu-           puutteesta?
18200: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1977.
18201: 
18202:         Kullervo Rainio                          Georg C. Ehrnrooth
18203: 4                                             1977 vp.
18204: 
18205: 
18206: 
18207: 
18208:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18209: 
18210:    VaitiopäiväJärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Suomen Akatemia on pyrkinyt saattamaan
18211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eräät rahoittamansa suuremmat tutkimuspro-
18212: olette kirjedlänne 7 päivänä lokakuuta 1977          jektit mahdollisimman avoimen julkisen kritii-
18213: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        kin kohteeksi. Myös kysymyksessä tarkoitetun
18214: nen vastattavaksi kansanedustaja Rainion ym.         TANDEM-projektin arviointia varten järjesti
18215: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 304:              Suomen Akatemia lokakuun 3-4 päivinä 1977
18216:                                                      arviointiseminaarin, joka oli kaikille avoin.
18217:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus nyt         Seminaariin osallistuikin maamme yhteiskunta-
18218:        Tandem-projektin valmistuttua aikoo           tieteilijöitä varsin runsaasti.
18219:        ryhtyä tuohon projektiin kulutettujen            Yhteenvetona TANDEM-projektin saamista
18220:        varojen perimiseksi takaisin tai - ellei      tieteellisistä arvioista voidaan todeta, että se
18221:        se oLe mahdollista - vastuukysymyksen         sai osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Vas-
18222:        selvittämiseksi, ja                           tauksena kansanedustaja Rainion ym. kysymyk-
18223:           miten Hallitus aikoo korjata Tandem        seen voidaankin todeta, että TANDEM-pro-
18224:        "tutkimuksen rahoittamisesta aiheutu-         jekti on saanut osakseen jossain määrin risti-
18225:        neen vahingon niille tieteenharjoittajille,   riitaisia arvioita, kuten tutkimuksen aihe ja
18226:        jotka ovat tutkimustyössään samana            sen käsittelytapa antoivat aiheen olettaakin.
18227:        aikana joutuneet ~ärsimään apurahojen         Opetusministeriön tietoon ei ole saatettu mi-
18228:        puutteesta?                                   tään sellaista, joka antaisi aiheen vastuukysy-
18229:                                                      mysten selvittämiseen erityisesti tämän projek-
18230:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:     tin osalta puhumattakaan varojen takaisin peri-
18231:    Tasa-arvon ja demokratian tutkimus TAN-           misestä. Mitä tulee kysymykseen tieteen varo-
18232: DEM on eräs niistä tutkimusprojekteista, jotka       jen niukkuudesta yleensä, pyrkii opetusministe-
18233: Suomen Akatemian tuella käynnistettiin vuonna        riö luonnollisesti mahdollisuuksiensa mukaises-
18234: 1973 valtion yhteiskuntatieteellisen toimikun-       ti lisäämään tieteellisen tutkimuksen varoja si-
18235: nan määrittelemäUä demokratian ja tasa-arvon         ten, että nykyinen kova karsinta anomuksia
18236: tutkimuksen painopistealueella. Projektista ja       käsiteltäessä helpottuisi.
18237: sen tieteellisestä tasosta on sen kestoaikana käy-
18238: ty julkisuudessa vilkasta keskustelua.
18239:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977 _
18240: 
18241:                                                                  Opetusministeri Kristian Gestrin
18242:                                             N:o 304                                              5
18243: 
18244: 
18245: 
18246: 
18247:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
18248: 
18249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finlands Akademi hat strävat tili att göta
18250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     vissa av Akademin finansierade större fotsk-
18251: av den 7 oktober 1977 tili vederbörande med-      ningsprojekt tiligängliga för en så öppen offent-
18252: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   lig kritik som möjligt. Även föt vätdeting av
18253: av riksdagsman Rainio m.fl. ställda spörsmål      det i spötsmålet avsedda TANDEM-ptojektet
18254: nt 304:                                           atrangetade Finlands Akademi den 3-4 okto-
18255:                                                   bet 1977 ett vätderingsseminatium som vat
18256:           Vilka åtgärder ämnat Regetingen         öppet föt alla. I seminatiet deltog även många
18257:        vidta för att nu, då T andem-projektet     av vått lands samhällsvetare.
18258:        blivit färdigt, åtetkräva de medel som        Som ett sammandtag av de vetenskapliga
18259:        förbrukats på detta projekt ellet - om     vätdetingatna av TANDEM-ptojektet kan det
18260:        detta inte är möjligt - föt att utreda     konstatetas, att ptojektet fick såväl etkännande
18261:        ansvarsfrågan, och                         som kritik. Som svat på det av riksdagsman
18262:           på vi.lket sätt ämnar Regeringen er-    Rainio m.fl. ställda spötsmålet kan det också
18263:        sätta den skada som finansieringen av      konstatetas, att TANDEM-ptojektet blivit föte-
18264:        Tandem-undetsökningen förotsakat de        mål föt i någon mån motsttidiga bedömningat,
18265:        vetenskapsutövate, som under samma         vilket tedan själva fotskningsobjektet och meto-
18266:        tid i sin fotskning lidit av brist på      den Iät ana. Tili undervisningsministeriets kän-
18267:        anslag?                                    nedom hat inte kommit någonting som skulle
18268:                                                   ge anledning att utteda någta ansvatighetsftå-
18269:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-     got sätskilt föt detta ptojekts del, föt att inte
18270: samt anföra följande:                             tala om åtetktävande av medel. Vad angår
18271:    Jämlikhets- och demokratiundersökningen        ftågan om den allmänna knappheten av veten-
18272: TANDEM är ett av de fotskningsprojekt, som        skapliga anslag, sttävat undervisningsministe-
18273: med stöd av Finlands Akademi åt 1973 igång-       riet natutligtvis tili att, i den mån det ät
18274: sattes inom det av den samhällsvetenskapliga      möjligt, öka anslagen föt vetenskaplig fotsk-
18275: kommissionen definierade tyngdpunktsområdet       ning så, att den nuvatande håtda gallringen
18276: för forskning i demokrati och jämlikhet. Pro-     vid behandlingen av ansökningat skulle kunna
18277: jektet och dess vetenskapliga nivå har varit      bli mindte håtd.
18278: föremål för livlig diskussion i offentligheten
18279: medan arbetet pågått.
18280:      Helsingfors den 11 november 1977.
18281: 
18282:                                                        Undetvisningsministet Kristian Gestrin
18283:                                                1977 vp.
18284: 
18285: Kirjallinen kysymys n:o 305.
18286: 
18287: 
18288: 
18289: 
18290:                                   U. Mäkelä ym.: Merimieskatselmusjärjestelmän uudistamisesta.
18291: 
18292: 
18293:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18294: 
18295:    Eräät kansanedustajat kiinnittivät 30 pm-             Katselmusjärjestelmän uusimista varten aika-
18296: vänä lokakuuta 1973 hallituksen huomiota              naan asetetun toimikunnan työ on ollut hi-
18297: kirjallisessa kyselyssä (n:o 237/1973 vp.)            dasta lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin on
18298: medmieskatselmuksesta annettujen säännösten          pidetty tarpeellisena odottaa muun merimies-
18299: rikkomiseen.                                         lainsäädännön uusimista, koska uuden katsel-
18300:    Vastatessaan edellä mainittuun kyselyyn 1 päi-    musjärj,estelmän rakenne olennais.esti riippuu
18301: vänä joulukuuta 197 3 hallitus ilmoitti muun          siitä, mrkä tulee olemaan esimer'kilk:si merimies-
18302: muassa seuraavaa: "Kysymys merimiesten kat-          lain soveltamisala. Toiseksi on haiuttu odottaa
18303: selmusjärjestelmän uusimisesta on jo usean           muitten Pohjoismaitten kannanottoja eräissä
18304: vuoden ajan ollut toimrkunnan pohdittavm1a           periaatekysymyksissä. Tätä varten toimikunta
18305: ja uudistuksen yleisistä suuntaviivoista ollaan      on ollut yhteydessä Ruotsissa toimineeseen
18306: eri tahoilla jokseenkin yksimielisiä, vaikka         vastaavaan komiteaan, jonka mietintö valmis-
18307: eräät käytännön yksityiskohdat ovatkin vielä         tui viime syyskuussa."
18308: avoinna.''                                               Tällä hetkellä voidaan todeta niiden esteiden
18309:    Hallituksen vastauksen loppulauseessa to-         poistuneen, joita hallitus on pitänyt pääasialli-
18310: dettiin lisäksi, että vaikka merimieskatselmus-      sena syynä uudistuksen viivästymiseen: Meri-
18311: määräysten noudattamisessa esiintyykin puut-         miesten vuosilomalaki hyväksyttiin eduskun-
18312: teita, nii:n ne pääosin johtuvat järjestelmän        nassa keväällä 1975, merityöaikalaki hyväksyt-
18313: vanhanaikaisuudesta. Näin ollen hallituksen          tiin 1976 ja hallitus on äskettäin antanut edus-
18314: vastauksesta 1. 12. 1973 voitiin päätellä, että      kunnalle esity;ksen uudeksi merimieslaiksi, jo-
18315: epäkohdan olemassaolo tunnustettiin ja että          hon edellä mainitussa hallituksen vastauksessa
18316: sen korjaaminen oli välittömästi odotettavissa.      erityisesti viitattiin.
18317:    Koska hallituksen vastauksessa luvattu van-           Katselmusjärjestelmän uusimista varten ase-
18318: hentuneen järj-estelmän kiireellinen uusiminen       tettu toimikunta jätti mietintönsä tammikuussa
18319: oli edelleen toteuttamatta ja merimieskatselmus-     1976 eli lähes bksi vuotta sitten.
18320: toimikunta, johon edellä mainitussa hallituk-            Merimiesasiain neuvottelukunnassa on val-
18321: sen vastauksessa viitattiin, ei ollut vieläkään      misteilla ehdotus uudeksi asetukseksi merimies-
18322: saanut mietintöään valmiiksi, esitettiin 7 päi-      ten lääkärintarkastuksesta. Katselmusjärjestelmä
18323: vänä helmikuuta 1975 kirjallinen kysely (n:o         kytkeytyy sekä uuteen merimiesbkiin että edel-
18324: 18/1975 vp.). Kyselyssä pyydet·tiin hallituk-        lä mainittuun asetusuudistukseen.
18325: selta selvityksiä siitä, mihin hallitus aikoo ryh-       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
18326: tyä sen johdosta, että merimieskatselmusjärjes-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18327: telmä oli edelleen uudistamatta.                     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18328:                                                      seuraavan kysymyksen:
18329:    Vastauksessaan viimeksi mainittuun kyse-
18330: lyyn 14 päivänä maaliskuuta 1975 hallitus il-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18331: moitti muun muassa seuraavaa: "Kysymys me-                  merimieskatselmusjärjestelmä on edel-
18332: rimieskatsdmusjärjestelmän uusimisesta on ol-               leenkin uudistamatta ja sitä koskeva
18333: lut jo useita vuosia valmisteltavana. Nykyisen              lainsäädäntö on jäänyt jälkeen muusta
18334: järjestelmän pahimpana epäkohtana on pidetty                merimiehiä koskevasta lainsäädännöstä,
18335: menettelyn tarpeetonta mutkikkuutta sekä työn-              ja
18336: välityksen ja katselmusmenettelyn puutteellista                mihin toimenpiteisiin Hallitus ai:koo
18337: yhteensovittamista.                                         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
18338:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1977.
18339: 
18340:          Uljas Mäkelä                   Sylvi Saimo                    Anneli Kivitie
18341:          Jacob Söderman                 Antero Juntumaa                Kirsti Hollming
18342:          Seppo Tikka                    Matti Kuusio                   Saara Mikkola
18343:          Aulis Juvela                                                  Sinikka Karhuvaara
18344: 2                                             1977 vp.
18345: 
18346: 
18347: 
18348: 
18349:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18350: 
18351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ministeriö pyysi alan järjestöiltä ja viran-
18352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       omaisilta 1ausunnot mietinnön johdosta saman
18353: olette 7 päivänä lokaikuuta 1977 päivätyn kir-      vuoden maaliskuussa. Saaduista Iausunnoista
18354: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaksi oli mietintöön nähden varauksellisia ja
18355: omaiselle j·äsenel1e jäljennöksen !kansanedustaja   yksi jyrkän kielteinen. Osa lausunnonantajista
18356: U. Mä:kelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       jätti kokonaan vastaamatta.
18357: kysymyksestä n:o 305:                                  Marraskuussa 1976 merenkulkuhallitus teki
18358:                                                     ehdotuksen merimieskatselmusj-ärjestelmän osit-
18359:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      taiseksi uudistamiseksi palveluksen keskeytyk-
18360:         merimreskatselmusjärjestelmä on edel-       sen johdosta suoritettavan merimieskatselmuk-
18361:         leenkin uudistamatta ja sitä koskeva        sen osalta. Tästä ehdotuksesta tehtyyn lausun-
18362:         lainsäädäntö on jäänyt jälkeen muusta       topyyntöön saatiin ainoastaan yksi jyrkän kiel-
18363:         merimiehiä !koskevasta lainsäädännöstä,     teinen vastaus muiden lausunnonantajien jät-
18364:         ja                                          täessä kokonaan vastaamatta.
18365:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Merimieska tselmusj ärjeste1män uudistaminen
18366:         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?            on viivästynyt edellä selostettujen järjestelmän
18367:                                                     uudistamisen tarpeellisuutta ja sen sisältöä kos-
18368:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kevien erimielisyyksien vuoksi. Merenkulku-
18369: vasti seuraavaa:                                    hallitus valmistelee kuitenkin parhaillaan uutta
18370:    Kuten kysymyksen perusteluissak1n on to-         ehdotusta järjestelmän uudistamiseksi. Uudis-
18371: dettu, merimieskatselmustoimi:kunta jätti mie-      tukset on tarkoitus saattaa voimaan saman-
18372: tintönsä kauppa- ja teollisuusministeriölle tam-    aikaisesti uuden merimieslain kanssa.
18373: mikuussa vuonna 1976. Toimikunnan kuudesta
18374: jäsenestä kolme oli liittänyt mietintöön eriävän
18375: mielipiteensä.
18376:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
18377: 
18378: 
18379:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
18380:                                              N:o 305                                               3
18381: 
18382: 
18383: 
18384: 
18385:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
18386: 
18387:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nens sex medlemmar hade anslutit skiljaktig
18388: anger har Ni, Herr Talman, med Edex skrivelse       mening tili betänkandet.
18389: av den 7 oktober 1977 tili vederbörande med-           I mars månad samma år vände sig minis-
18390: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       teriet tili berörda organisationer och myndig-
18391: sänt avskrHt av följande av ri:ksdagsman U.         heter för att erhålla deras utlåitande om betän-
18392: Mäkelä m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr        kandet. I de utlåtanden som mottogs var
18393: 305:                                                ståndpunkten i två fall förbehåilsam och i ett
18394:                                                     fall starkt negativ. En del av de tillfrågade
18395:           Är Regeringen medveten om att             lämnade inget som helst svar.
18396:        mönstringssystemet i fråga om sjömän            I november 1976 gjorde sjöfartsstyrelsen
18397:        alltjämt väntar på revidering och att        ett förslag tili en pattieli revidering av mönst-
18398:        berörda lagstiftning blivit efter i för-     ringssystemet. Tili detta förslag, vilket gällde
18399:        hållande tili den övriga sjömannalagstift-   endas.t mönstring efter avbrott i anställnings-
18400:        ni:ngen, och                                 förhållandet, kom ett enda, starkt negativt ut-
18401:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      låtande. Alla andra underlät att svara.
18402:        taga för normalisering av sakläget?             Dröjsmålet med revideringen av mönstrings-
18403:                                                     systemet har berott på de ovan antydda me-
18404:   Såsom svar på spörsmålet får jag vö,rdsamt        ningsskiljaktigheterna rörande reformens nöd-
18405: anföra följande:                                    vändighet och innebörd. Sjöfartsstyrelsen hål-
18406:   Även i motiveringen tili spörsmålet har           ler likväl på att bereda ett nytt förslag tili
18407: konstaterats, att mönstringskommissionen läm-       nödiga reformer. Meningen är att reformerna
18408: nade sitt betä,nkande tili handels- och industri-   skall sättas i kraft samtidigt med den nya
18409: ministeriet i januari 1976. Tre av kommissio-       sjömanslagen.
18410:   Helsingfors den 10 november 1977.
18411: 
18412: 
18413:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
18414:                                                                                                           :;-:
18415: 
18416: 
18417: Kirjallinen kysymys n:o 306.
18418: 
18419: 
18420:                                    Sinisalo: Valtiojohtoisten laitosten eroamisesta työnantajaliitois.
18421:                                        ta ja muista vastaavista järjestöistä.
18422: 
18423: 
18424: 
18425: 
18426: _. Maamm~ .valtiojohtoiset yhtiöt kuuluvat .jä•        kökantoihil;l. _Kun m-aassatn.me tulisi yle~äkin
18427: l)eniriä työnantajaliittoihin, kaitelleihin ja eräi-   pyrkiä yhteiskunnallisen suunnitelmallisuuden
18428: ~iiri. muihin _yksityisten suuryhtymien hallitse-      edistämis~, auttaisi ;valtiojohtoisten ·yritystÄq
18429: rnliti- järjestöihin. Tästä johtuen valtion laitok-    11ykyistä tiiviimpi _ niveltyminen tällaista su~;
18430: ~et ovat . met:kittävältä osalta riippuvaisia po:      nittelua hoitavien valtion elinten toimintaan
18431: suurpääoman . yhteisöistä: Näin- on asianlaita         tällaista kehitystä. Se turvaisi parhaiten myös
18432: ~iin. työehtosopimuskysymyksiin _nähden. Val-          sen, että valtion osuus teollisuudessa laajenee
18433: _tlojohtoiset .yhtiöt ratkaisevat palkka-. ja työeh-   ja valtion tuotantolaitokset näyttelevät johtava~
18434: toihin liittyvät kysymykset yksityistyönantajien       osaa talouden kehittämisessä.          ·     · --
18435: näkökantojen mukaisesti ottamatta huomioon                 Riippumattomuus yksityiskapitalistisista kar-
18436: sitä er1koisasemaa, joka_ valtionenemmistöisillä       telleista luo parhaat edellytykset tieteen ja
18437: yrityksillä myös työntekijäsuhteisiin nähden on,       tekniikan kehityksen edellyttämän tutkimustoi-
18438: ;Kartellit vaikuttavat myös tuotanto. ja kauppa-       minnan laajentamiselle ja hyväksikäyttämiseksi
18439: suhteiden kehittämiseen. Esimerkiksi pohjois~          valtion tuotannollisen toiminnan aloilla.
18440: mainen puunjalostusalan. vientikartelli on viime          -Maassamme pn viime aikoina yarsin laajasti
18441: vuosinakin tehnyt tuotantorajoitus-, hinta- ym;        keskusteltu työntekijäin oikeuksien laajentarni-,
18442: päätoksiä, joita sovelletaan myös valtiojobtoi-        sesta työpaikoilla, Edellä mainitut valtiojohtois~
18443: siin tuotantolaitoksiin. Useissa tapauksissa kar-      ten laitosten sidonnaisuutta suurpääoman hal-
18444: tellien vaidonyhtiöitä koskevat päätökset ovat         litsemiin järjestöihin heikentävät ratkaisut oli~
18445: ristiriidassa maan hallituksen politiikan kanssa.      sivat omiaan luomaan edellytyksiä tällaisten de~
18446:   · Jäsenyyttä esim. työnantajaliitoissa on perus-     mokraattisten uudistusten aikaansaamiselle vai~
18447: teltu sillä, että valtiojohtoisten laitosten jät-      tion laitoksissa.
18448: täytyminen niiden ulkopuolelle merkitsisi työ-                                   .                        .
18449: 
18450: 
18451: ehtosopimusten vaikutuskentän merkittävää su-          - Pekkalan hallituksessa valmisteltiin aikanaaq
18452: pistumista ja vaikeuttaisi valtionyhtiöiden työ-       esitystä valtionenemmistöisten · yhtiöiden eroa~
18453: markkinapoliittisten asioiden hoitoa. Valtiojoh-       misesta mm. Suomen Työnantajain Keskusliitos.
18454: toiset laitokset edustavat toimialoillaan kuiten-      ta. Suurpääomapiirit onnistuivat silloin kuiten-
18455: kin yleensä suurimpia tuotantolaitoksia. Kun           kin .. estämään tällaiset yritykset. Tämän jäl:kei2
18456: lisäksi voidaan pitää toderinäköisenä valtion          hen kehitys on osoittanut tällaisten uudistusten
18457:  tuotantotoiminnan osuuden kasvamista kansan-          toteuttamisen välttämättömyyden yhä selvem~
18458: taloudessamme edelleen; olisi näin ollen täysin        min.
18459: luonnollista, että valtiojohtoiset tuotantolaitok-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18460: set muodostaisivat oman työmarkkinapoliitti-           §:n-- 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos.
18461: sen järjestönsä. Mitään häiriöitä ja vaikeuksia        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa·
18462:  työehtosopimuspolitiikan alalla ei ·tällöin tapah-    van kysymyksen:
18463:  tuisi, vaan po. laitosten mahdollisuus itsenäi-
18464: sesti va1kuttaa näihinkin asioihin 1aajentuisi,                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei,
18465: Tuotanto. ja markkinapolitiikkaa .koskevien rat·               siin valtiojohtoisten laitosten eroami.
18466: kaisujen pitäisi valtiojohtoisten laitosten osalta             seksi työnantajaliitoista, kartelleista ·-_ja
18467:  taas perustua eduskunnan, hallituksen ja mui-                 muista yksityisten suuryhtymien hallit;
18468: den yhteiskunnallisten elinten_ viitoittamiin nä-              semista järjestöistä?
18469:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977 ..
18470: 
18471:                                              Taisto Sinisalo
18472: 087701043W
18473: 2
18474: 
18475:                                                                                                .·.
18476: 
18477: 
18478: 
18479: 
18480:                            Ed\.fsk\~ririan· Herra Puhemiehen~.
18481: 
18482:     Valti~i~äiäfiesiYksen 37 s~n °1 ·momentissa       laiseHa tasolla -~· todettåV~. '&ta··tyÖiriaTkkina-
18483: mainitussa tarkoitukseSsa on ensiminäineri va-        nell'Vottelujärjestelmänime ·on håjanamen ja sitä
18484: fapriherilles 'Ahti Pekkala ll päivänä lokakuuta      On välttäinätöiuä kelii.tiää . nykyistä. 'tohniviun~
18485: 1977 päivätyn kirjeensä n:o 2010 ohella toi-          maksL          ·       ·        · ·    ·       · · ' ·
18486: tiiittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäse•           Koska p3ilkansaajien. hyväksi yhteisestä· kån•
18487: helle: jäljennöksen kansanedustaja Taisto· Sini-      santaloudellisesta tnloksestå ånnettavissa Oleva
18488: salon n~in kuuluvasta kirjallisesta ikysymykses~      osuus pyritään jak-amaan niahd6Hisimrrian oiL
18489: t'ii n:o 306:                                         keudenrnukaiseSti ;a:·tasapu<>liseSti eri paWansaa'-
18490:                                                       jaryhmien keskeri/ ei' v'altionkaan hiholla ole
18491:           · · . Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei· yleensä katsottu voitavan tehdä täysin itsenäis~
18492:          · siin valtiojohtoisten laitosten ~röami­ tä ratkaismi; vaan on valtio eyöiiaritajäna ollial-
18493:            seksi työnantajaliitoista, kartelleista ja la sektorillaan pyrkinyt senraamå~tn yleistä val~
18494:             muista yksityisten suuryhtymien hallit- takunnalHsta . palkk.apolitHkkaa..· 'Eriiyistoimen:.
18495:             semista järjestöistä?'-                   )?'iieisiiri on valtiovallan· toimesta •sen yrii:yksien
18496:                                                       järjestökysymyksessä · ryhdyttf k~väällä · 1976.
18497:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Tuolloin suoritettiih . järjeStelyt, j illa . valtion
18498:                                                                                                  0
18499: taen' seuraavaa: '          '                         yritysten välHlineri ja valiron· mukanaolo· Elin~
18500: .. · Eduskuntakysymyksessä tarkoitetuistJl valtio- keinoelämän Våliuuskunnasiä (EVA) .· Iopetet~
18501: johtoisista yrityksistä ja laitoksista valtionenem- tiin.          · ·   · ·     · ·· · · ' ·· ·       ··· · · · ·
18502: mistöiset osakeyhtiöt kuuluvat Suomen Työn•           ·   Mitä      tul~   edtiskuritakysyriiyksessä      mainit.;,
18503: antajain Keskusliittoon tai Liiketyön11ntajain tuihin kartelleihin~ ·ori' syytä .todeta, että elin-
18504: Keskusliittoon. Muiden valtion 1iiketoimint1\a keinohallitus vruvoo .kattelliläinsaädännön edel~
18505: harjoittavien laitosten ja yritysten kuten puo- lyttämiä ·'· ycitystoiminnari . muotoja, valtionyh·
18506: lustusministeriön alaisten tehtaiden, valtion· tiöitä samoin .kuin .muutakit{ yritystoimintaa.
18507: rautateiden, metsähallituksen ym; työehtosopi- Valtionenemmistöisistä. Osakeyhtiöistä toimivat
18508: !:IJ.Uksia koskevia asioita hoidetaan valtion työ- monet sellaisilla teollisciridenaloi'lla, joilla ne
18509: p:tarkkinalaitokSessa, jossa ominaisuudessa toi• ÖVat ainoita tuottajia· ·maassamme. Tällaisia
18510: mii valtiovarainministeriön palkkaosasto. Li:ih~ ovat muun muassa Neste Oy, 0Utoku:ti1pu Oy~
18511: tökohta · tähän jakaantumiseen on se, _e~tä val. Rautaruukki Oy ja Kemira Oy. Näiden kohdal~
18512: tlonenemmistöisten osakeyhtiöiden on toimit, la ei luonnollis.estikåan ··voi' tUlla ·kysymykseeri
18513: teya. kilp\}iluolosuhteissa sekä kotimaan · että mi'kään···laåjamittainen tuotaritli- j:i.kiiuppasuh•
18514: kansainvälisillä markkinoilla· ja toimitinan tu, teita kookeva yhtdst)i() muiden .·kptimaisteri yri-
18515: loksella tulisi t\frvat!l, paitsi hyv~ palkanmaksu~ tysten kanss~, 'k:osk~ .vastäaW.a: tiluun yrityksen
18516: kyky'; 1iiketalöudellinen ja kansantaloudellin.en V~lniistusta ei . tapahdu mfl~SS,~.              . ..·
18517: kannattavuus. Muiden valtiojohtoisten yritys~            Niissä tapaukstssa, )Oissa valHönenemmisiöi~Z
18518: t~n. toiminta on sidottu. täysin ,valtion budjetti-   ten osakeyhtiöiden .kans~a s~malla .alijfa toimii
18519: talouteen ja tiettyihin yhteiskunnan . ylläpitä- yksityisiä yrityksiä-, on )htetsioimintaan ·;m~nty,
18520: miin sellaisiin toimintoihin, jotka yleensä edel- silloin, kun siitä on tddett:U 'olevan hyöiya.
18521: lyttävät huomattavien subventioidea käyttöä.          Niinpä .Enso~Gutzeit Osakeyhtiö markkinoi pä112
18522:  ·, Viime · vuosina työehtosopimusnenvottelut osan tuotannos.taan itse, 'mutta on ;eraicten tnot~
18523: ovat osoittaneet, että neuvottelujärjestelmää on teitteosa osalta ~ohjannut 'niai-kkinoimiin foreis2
18524: välttämättä kehitettävä. Tämä tarve on todettu ten vientijäFjestöjen tehtäväk8ci. .. Valm.et Oy
18525: eri työmarkkinaosapuolten taholta. Verrattaessa taas valtnistaa. niutin niiulssä 'k6neisfoja paperi·
18526: Suomen työmarkkinoiden laajuutta euroopp,a- . ja .selluloosateollisuutta varten. Kun tässä yh-
18527:                                                N:o .306
18528: 
18529: teydessä varsinkin SEV-maihin tapahtuvassa            valmisteltu kysymystä valtionyhtiöiden toimin-
18530: kaupassa on jatkuvasti siirrytty yhä suurempiin       nan koordinoinnista, jolloin mahdollisina rat-
18531: kokonaisia teollisuuslaitoksia koskeviin toimi-       kaisumalleina on eri yhteyksissä esitetty mm.
18532: tuksiin, ei sen paremmin Valmet Oy kuin mi-           valtionyhtiöiden osaston perustaminen kauppa-
18533: kään muukaan suomalainen yritys kykenisi yk-          ja teollisuusministeriöön sekä valtion omistaja-
18534: sin valmistamaan kaikkia tarvittavia koneistoja.      vastuun selkeyttäminen valtionyhtiöihin päin
18535: Tämän vuoksi on kaikkien osapuolien edun              muodostamaila erityisiä hallintoyhtiöitä valtion-
18536: mukaista, että ne voivat täydentää toimituk-          yhtiöiden osakkeiden hallintaa varten. Halli-
18537: siaan toistensa valmisteilla. Valtionenemmistöi-      tuksen P:Y'rkiinyksenii on näistäkin esilJä ollei-
18538: sillä osakeyhtiöillä voidaan yleisesti todeta ole-    den vaihtoehtojen toteuttamisesta riippumatta
18539: van sekä tuotannollises!)a että kaupallisessa toi~    entisestään yhtenäistää Y'ahionenemmistöisten
18540: lninnassaan vaivattavanaan täysin samanlaatui-        osakeyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaa, mitä tulee
18541: si!l etuja kuin muillakin yrityksillä.                palkkaukseen, sosiaalietuihin, työturvallisuu-:
18542:     Hallituksen toimesta ei pantu vireille valtion~   teen ja työsuhdeturvaan. Siten voidaan vaikut•
18543: enemmistöisten osakeyhtiöiden eroamiseen yri-         taa myös valtionyhtiöiden välityksellä työmark-,
18544: tysten yhteistyöjärjestöjen toiminnasta tähtää-       kinoiden työnantajapolitiikan uudistamiseen.
18545: viä toimenpiteitä. Sen sijaan on keskusteltu ja
18546:       Helsingissä marraskuun 11 päivänä 1977.
18547: 
18548:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
18549:                           T ill R iks d agen s He rr T alman.
18550:     I .det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     man konstatera att viss · splittring råder inoril
18551: anger har förste vicetalman Ahti Pekkala med       vårt arbetsmarknadsföthandlingssystem och att
18552: sin skrivelse .nr 2010 av den 11 oktobet 1977      det är nödvändigt att utveckla detta system så,
18553: tili vederbörande medlem av statsrådet över-       att det skulle bötja fungera bättre än nu är
18554: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tais-     fallet.
18555: to Sinisalo ställda spörsmål nr 306:                  Då man strävar till att så rättvist och jäm-
18556:                                                    likt som möjligt fördela den andel av det
18557:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     gemensamma nationalekonomiska resultatet,
18558:        att de statsledda inrättningarna skall      som kan tilldelas löntagarna, mellan olika lön-
18559:        utträda ur arbetsgivarförbundet, kartel-    tagargrupper, har man inte heller på statligt
18560:        iler och andra av de privata · jättekon-    håll i allmänhet ansett sig kunna fa tta helt
18561:        cernerna dominerade organisationer?         självständiga avgöranden, utan staten har, som
18562:                                                    arbetsgivare, inom sin egen sektor försökt följa
18563:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den allmänna riksomfattande lönepolitiken. En
18564: samt anföra följande:                              konkret åtgärd i fråga om statsbolagens för-
18565:    Av de i dksdagsspörsmålet avsedda statsled-     bundsorganisationer vidtogs av statsmakten
18566: da företagen och inrättningarna, hör aktiebo-      våren 1976. Genom det arrangemang som då
18567: lagen med statlig majoritet tili Arbetsgivarnas    genomfördes upphörde de statliga företagen att
18568: i Finland Centralförbund eller Affärsarbets-       direkt eller indirekt vara parter tiU Närings-
18569: givarnas Centralförbund. Kollektivavtalsfrågor     livets Delegation (EVA).
18570: som angår övriga statliga inrättningar och före-       Vad de i riksdagsspörsmålet nämnda kar-
18571: tag som idkar affärsverksamhet, såsom fabriker-    tellerna beträffar, är det skäl att konstatera,
18572: na under försvarsministeriet, Statsjärnvägarna,    att näringsstyrelsen övervakar de former av
18573: forststyrelsen m. fl., sköts vid statens arbets-   företagsverksamhet som kartellagstiftningen
18574: marknadsverk, i vilken egenskap finansministe-     förutsätter. Detta gäller såväl statsbolag som
18575: riets löneavdelning verkar. Utgångspunkten för     annan företagsverksamhet. Av aktiebolagen
18576: denna uppdelning är den, att aktiebolagen med      med statlig majoritet verkar många inom in-
18577: statlig majoritet måste verka i konkurrensför-     dustribranscher, där de är de enda producenter-
18578: hållanden på såväl den inhemska som interna-       na i landet. Dylika är bl.a. Neste Oy, Outo-
18579: tionella marknaden, och genom verksamhets-         kumpu Oy, Rautaruukki Oy och Kemira Oy.
18580: resultatet borde man trygga, förutom en god        V ad dessa beträffar kan det ju givetvis inte
18581: lönebetalningsförmåga, även den företagsekono-     bli fråga om något omfattande samarbete med
18582: miska och nationalekonomiska lönsamheten. De       andra inhemska företag angående produktions-
18583: övriga statsledda företagens verksamhet är helt    förhållanden och handelsförbindelser på grund
18584: bunden till statens budgethushållning och vissa    av att andra företag inte bedriver motsvarande
18585: sådana av samhället upprätthållna verksam-         tillverkning i landet.
18586: heter som i allmänhet förutsätter betydande            I de fall då privata företag verkar inom sam-
18587: subventioner.                                      ma bransch som aktiebolagen med statlig majo-
18588:    Under de senaste åren har kollektivavtals-      ritet, har man inlett samarbete då man konsta-
18589: förhandlingarna visat, att förhandlingssystemet    terat, att detta är till nytta. Sålunda marknads-
18590: absolut måste utvecklas. Detta behov har           för Enso-Gutzeit Osakeyhtiö själv huvuddelen
18591: konstaterats av de olika arbetsmarknadsparter-     av sin produktion, men har i fråga om vissa
18592: na. Då man jämför den finländska arbetsmark-       produkter dirigerat marknadsföringen att ombe-
18593: nadens omfattning på europeisk nivå, måste         sörjas av gemensamma exportorganisationer.
18594:                                               N:o 306                                               5
18595: 
18596: Valmet Oy åter tillverkar bl. a. masikiner för       Däremot har man diskuterat och berett frågan
18597: pappers. och cellulosaindustrin. Då man i detta      om koordinering av statsbolagens verksamhet,
18598: sammanhang, i synnerhet i handeln med SEV-           varvid man såsom möjliga lösningsmodeller
18599: länderna, hela tiden har övergått tili allt större   arufört bl. a. inrättande av en statsbolagsavdel-
18600: leveranser av hela industrianläggningar, skulle      ning inom handels- och industriministeriet samt
18601: varken Valmet Oy eller något annat f,inländskt       uppklarande av statens ägaransvar gentemot
18602: företag, vara i stånd tili att ensamma tillverka     statsbolagen genom ett speciellt bolag för för-
18603: alla de mask.iner som behövs. Fördensikull           valtning av aktierna i dessa. Oberoende av för-
18604: ligger det i alla parters intresse, att de kan       verkligandet av dessa alternativ har regeringen
18605: komplettera sina leveranser med andras till-         dessutom vinnlagt sig om att i fråga om av-
18606: verlmingar. Man kan allmänt taget konstatera         löning, socialförmåner, arbetarskydd och an-
18607: att aiktiebolagen med statlig majoritet såväl i      ställn1ngsskydd vidare förenhetliga personalpo-
18608: sin produktiva som kommersiella verksamhet           litiken inom aktiebolagen med statlig majori-
18609: har precis samma intressen att bevaka som            tet. På detta sätt kan man via statsbolagen
18610: andra företag.                                       även medverka tili reformeringen av den inom
18611:    Regeringen vidtog inte åtgärder ror att för-      arbetsmarknaden tillämpade wbetsgivarpoli-
18612: må aiktiebolagen med statlig majoritet att ut-       tiken.
18613: träda ur företagens samarbetsorganisationer.
18614:      Helsingfo.1.1s den 11 november 1977.
18615: 
18616:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
18617: 
18618: 
18619: 
18620: 
18621: 087701043W
18622:                   :'./
18623: 
18624: 
18625:          . '.''
18626: 
18627: 
18628: 
18629: 
18630: '   J_
18631: 
18632:                     '/
18633:                                                1977 vp.
18634: 
18635: Kirjallinen kysymys n:o 307.
18636: 
18637: 
18638: 
18639: 
18640:                                    ]. Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveyshallinnon delegointiprosessin
18641:                                       jatkamisesta.
18642: 
18643: 
18644: 
18645:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18646: 
18647:     Hallintojärjestelmämme on ,jo useita vuosia       nitelmat, jotka kohdistuvat vuosiin 1980-84,
18648: odottanut kahta perustavaa laatua olevaa muu-         vahv1stetaan ensli kerran lääninhallinnossa. Ke-
18649: tosta: kuntauudistusta ja väliportaan hallinnon       hittämistyön katsottiin olevan tueilloin sillä
18650: uudistamista. Kun tarvittavaa yksituumaisuutta        asteella, että em. tehtävien siino voidaan vai-
18651: kumpaisenkaan ratkaisun toteuttamis,eksi ei           keuksitta toteuuaa.
18652: toistaiseksi ole voitu saavuttaa, on ryhdytty            Tähän mennessä saadut kokemukset suori-
18653: osittaisuudistuksin korjaamaan "hallinnon hulc        tettujen ratkaisujen onnistumisesta ovat perin
18654: luuksia", oikaisemaan pahimpia epäkohtia ja           myönteisiä. Menestyksellisesti alkuun saatua
18655: vinoutumia. Uudistuksissa on keskitytty ensi-         hallinnonuudistusta olisi pyrittävä edelleen jat-
18656: sijaisesti lääninhallintoon. Siellä puolestaan so-    kamaan. Julkisuudessakin esiintyneiden tieto-
18657: siaali- ja terveyssektorit ovat saaneet uranau-       jen mukaan asiaa on jo virkamiestasolla val-
18658: kaisijan aseman.                                      misteltu nk. kolmannen vaiheen toteuttamista
18659:     Hallinnon hajanaisuus ja irrallisuus läänin-      silmälläpitäen. Tällöin olis'i ilmeisesti valtion
18660: tasolla on koettu ongelmaksi jo pitkän aikaa.         sosiaali- ja terveyshallinnon sisäisen delegointi-
18661: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen       prosessin jatkamisen ohella erityisesti selvitet-
18662: aloittaessa toimintansa v. 1971 ratkaistiin näi-      tävä, mitä asiaryhmiä voitaisiin siirtää suoraan
18663: den hallinnonalojen keskitys ja yhteennivonta         kunnallis- ja kuntainliittohallinnossa ratkaista-
18664: väliportaan asteella. Muutoksen asiasisältö jäi       viksi ja täten poistaa tarpeetonta virkavaltai-
18665: tuolloin kuitenkin jollakin tavoin epämääräi-         suutta. Samassa yhteydessä olisi tutkittava, voi-
18666: seksi. Päätösvallan delegointi puuttui.               taisiinko joitakin nykyisin käytännössä olevia
18667:     Vallan ja vastuun siirtäminen pääkaupungista      totuttuja rutiineja kenties kokonaan poistaa tai
18668: ja keskusvirastoista aluetasolle aloitettiin ke-      lakkauttaa.
18669: väällä 1975. Siirto koski tuossa vaiheessa yli           Päätösvallan siirrosta valtion keskushallin-
18670:  10 000 vuosittaista päätöstä sosiaalihallitukselta   nosta kunnallishallintoon on myönteisiä koke-
18671: ja lääkintöhallitukselta lääninhallituksille. Edus-   muksia olemassa erityisesti invalidihuollon pii-
18672: kunnan päätöksen mukaisesti toteutettiin,             ristä. Eduskunta hyväksyi vuoden 1973 lopul-
18673: muuttamalla 24 lakia ja 30 asetusta, kuluvan          la lakiesityksen invaliidihuoltolain ( 907/46)
18674: vuoden alusta toinen merkittävä tehtävien siir-       muuttamisesta, jolloin voitiin lisätä mahdolli-
18675: to. Nyt ,siirrettiin n. 100 tehtäväryhmää ja          suuksia siirtää päätöksentekoa invalidihuollon
18676: siten noin 50 000 hallinnollista päätöstä kes-        yksilökohtaisesta antamisesta sosiaalihallituksel-
18677: kusvirastoilta lääninhallintoon sosiaali- ja ter-     ta mm. sosiaalilautakunnille. Tästä delegoinnis-
18678: veyssektoreiden piiriin.                              ta on aiheutunut yksilöpäätösten huomauava
18679:     Tehtyyn ratkaisuun sisältyi myöskin päätös        nopeutuminen. Se vähensi myös tarpeetonta
18680:  siitä, että niin kansanterveystyön kuin lasten       hallinnollista monimutkaisuutta tuntuvasti.
18681: päivähoidon viisivuotiskausiksi laadittavien toi-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
18682: mintasuunnitelmien vahvistaminen siirretään           t,avasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
18683: lääninhallituksille siten, että ne toimintasuun-      mentin perusteella valtioneuvoston asianomai-
18684: 087701011V
18685: 2                                            1977 vp.
18686: 
18687: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            ryhmiä voltalSl:m siirtää suoraan kun-
18688: sen:                                                    nallis- ja kuntainliittohallinnossa ratkais-
18689:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           taviksi, ja jos on,
18690:        sosiaali- ja terveyshallinnossa toteutet-           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18691:        tua delegointiprosessia pitäisi edelleen         ryhtyä tarvittavan selvitystyön käynnis-
18692:        jatkaa erityisesti selvittäen, mitä asia-        tämiseksi virallisesti organisoituna?
18693:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
18694: 
18695:         Jouko Mäikelä                  Anneli Kivitie              Kauko Hjerppe
18696:         Kalevi Mattila                 Oili Suomi                  Kerttu Hemmi
18697:         Uki Voutilainen                Peter Muurman               Väinö Raudaskoski
18698:         Paavo Vesterinen               Reino Breilin               Alvar Saukko
18699:         Lasse Äikäs                    Uljas Mäkelä                Eero Lattula
18700:         Paavo Tiilikainen              Matti Luttinen              Pekka Jokinen
18701:         Salme Myyryläinen              Helge Siren                 Pauli Räsänen
18702:         Elly Sigfrids                  Jermu Laine                 Lyyli Aalto
18703:         Olli Helminen                  Helvi Niskanen              Meeri Kalavainen
18704:         Seija Karkinen                 Niilo Koskenniemi           Väinö Turunen
18705:         Matti Asunmaa                  Sven-Erik Järvinen          Pirkko Aro
18706:         Ulla Järvilehto                Jouko Tuovinen              Sinikka Luja-Penttilä
18707:         Kati Peltola                   Aimo Ajo                    Toivo Jokiniemi
18708:         Aili Vaittinen-Kuikka          Hannu Tenhiälä              Pauli Uitto
18709:                                                N:o 307                                                  3
18710: 
18711: 
18712: 
18713: 
18714:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18715: 
18716:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-               Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman toi-
18717: sa mainitussa tarkoituiksessa Te, Herra Puhe-           mintasuunnitelman mukaisesti ministeriön hal-
18718: mies, olette 11 päivänä lokakuuta 1977 päivä-           linnonalan organisaation ja toimintajärjestelmien
18719: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-          kehittämisessä pääpaino suunnitelmakaudella
18720: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          1978-1982 tulee olemaan siinä, miten hal-
18721: sanedustaja Jouko Mäikelän ym. näin kuulu-              linnonalan tehtävät jaetaan eri hallintotasojen
18722: vasta kirjallisesti kysymyksestä n:o 307:               kesken. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio-
18723:                                                         esityksen yleisperusteluissa todetaan erityisesti
18724:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           sosiaaliturv·an hallinnossa suunniteltujen tehtä-
18725:        sosiaali- ja terveyshallinnossa toteutet-        vien ja toimivallan uudelleen järjestelyjen jat-
18726:        tua delegointiprosessia pitäisi edelleen         kaminen selkeyttämällä valtion ja kunnallisten
18727:        jatkaa erityisesti selvittäen, mitä asia-        viranomaisten välistä tehtävien jakoa. Saman-
18728:        ryhmiä voitaisiin siirtää suoraan kun-           aikaisesti pyritään yksinkertaistamaan ja yhden-
18729:        nallis- ja kuntainliittohallinnossa ratkais-     mukaistamaan hallinnonalan valtionapujärjestel-
18730:        taviksri, ja jos on,                             miä.
18731:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aili:oo           Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
18732:        ryhtyä tarvittavan selvitystyön käynnis-         on asettaa ensi tilassa toimikunta selvittämään
18733:        täiDiseksi virallisesti organisoituna?           tehtävien ja toimivallan siirron kolmannen vai-
18734:                                                         heen toteuttamisen edellytyks,iä. Keskushallin-
18735:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nolta väliportaan hallintoon aloitettua tehtä-
18736: vasti seuraavan:                                        vien ja toimivallan siirtoa jatketaan, ja samalla
18737:    Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla      selvitetään yhteistyössä kuntien keskusjärjes-
18738: voimassa olevan laajan säädöstön (noin 400              töjen kanssa mahdollisuudet tehtävien ja toimi-
18739: eri lakia, asetusta ja kansainvälistä sopimusta)        vallan siirtoon valtionhallinnoita kunnille ja
18740: kokonaistarkistus hallinnonalan viranomaisten           kuntainliitoille erityisesti sellaisissa asioissa,
18741: tehtävien ja toimivallan uudelleen jakamiseksi          joissa sekä valtion että kuntien viranomaisten
18742: on erittäin laaja tehtävä. Tämän ja sen sei-            hallintokustannuksia voidaan alentaa turhaa
18743: kan vuoksi, ettei kuntauudistusta eikä välipor-         työtä poistamalla. Hallinnollisia menettelytapo-
18744: taan hall1nnon uudistamista ole toistaiseksi to-        ja ja käytäntöjä uudistamalla voidaan minis-
18745: teutettu, on sosiaali- ja terveysministeriön hal-       teriön mielestä parhaiten poistaa lainsäädännön
18746: linnonalalla edetty osauudistuksin ja siirretty         aiheuttamia hallinnollisia epäkohtia ja siten pa-
18747: sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hallinnon           rantaa julkisen hallinnon tuottavuutta. Sosiaa-
18748: tehtäviä sekä päätösvaltaa kahdessa eri vai-            li- ja terveysministeriön suorittaman kyselyn
18749: heessa keskushallinnolta väliportaan hallinnol-         kautta saatiin sekä valtion että kuntien vi-
18750: le. Tehtävien siirrosta saatujen myönteisten ko-        ranomaisilta ja virkamiehiltä useita satoja ·ke-
18751: lremusten pohjalta sosiaali- ja terveysministe-         hittämisaloitteita hallinnon toimivuuden ja
18752: riöllä on tarkoitus jatkaa tehtävien ja toimi-          tuottavuuden parantamiseksi. Näitä aloitteita
18753: vallan uudelleen järjestämistä sosiaali- ja ter-        tullaan käyttämään hyväksi hallinnon kehittä-
18754: veysministeriön hallinnonalalla.                        mistyössä.
18755:   Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
18756: 
18757:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
18758: 4                                             1977 vp.
18759: 
18760: 
18761: 
18762: 
18763:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18764: 
18765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I enlighet med den verksamhetsplan som
18766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           social- och hälsovårdsministeriet uppgjort kom-
18767: velse av den 11 oktober 1977 tili vederbö-          mer huvudvikten i fråga om organisation och
18768: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        funktioner inom rninisteviets förvaltningsom-
18769: av följande av riksdagsman Jouko Mäkelä             råde under planeringsperioden 1978-1982 att
18770: m. fl. ställda spörsmål nr 307:                     vara förlagd till frågan om hur förvaltning5-
18771:                                                     ornrådets uppgifter skall förde1as mellan ·de
18772:           Är Regeringen medveten om, att den        olika förvaltningsnivåerna. I den allmänna mo·
18773:        delegeringsprocess som ±örverkligats         tiveringen till statsförslaget för detta år kon-
18774:        inom social- ooh hälsovårdsföwaltning-       statceras särskilt, att man fortsätter med den
18775:        en ytterligare borde ,fortsättas och att     planerade omorganiseringen av uppgifter och
18776:        det därvid särskilt borde klarläggas vil-    befogenheter inom socialskyddsförvaltningen,
18777:        ka områden som kunde över:föras att          genom ,att klargöra uppgiftsfördelningen mel-
18778:        avgöras direkt i kommunal- och kom-          lan staten och de kommunala myndigheterna.
18779:        munalförbundsföt<valtningen, och om så       Samtidigt försöker man förenkla och förenhet-
18780:        är fallet,                                   liga statsbidragssystemen inom förvaltningsom-
18781:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      rådet.
18782:        ta för att sätta i gång det behövliga            Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
18783:        utredning,satbetcet så, att det är offi-     s~kt att snarast möjligt tillsätta en kommis-
18784:        ciellt organiserat?                          sion för att utreda förutsättningarna ·för ett
18785:                                                     förverkligande av det tredje skedet av över-
18786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       föringen av uppgifter och befogenheter. Den
18787: samt anföra följande:                               överföring av uppgifter och befogenheter från
18788:    En genomgripande granskning av alla gäl-         centralföl'Valtningen tili förvaltningen i mel-
18789: lande författningar inom social- och hälsovårds-    laninstans, som redan inletts, kommer att fort-
18790: ministeriets förvaltningsområde ( ca 400 olika      sättas. Samtidigt utreds i samarbete med kom-
18791: lagar, förordningar ooh internationella avtal)      munernas centralorganisationer möjligheterna
18792: i avsikt att omfördela uppgifter och befogen-       att överföra uppgifter och befogenheter från
18793: heter mellan myndigheterna inom förvaltnings-       statsförvaltningen till kornmuner och koinmu-
18794: området är en synnerligen omf,attande upp-          nalförbund särskilt i sådana frågor, där både
18795: gift. Av denna anledning och för att kommun-        statens och de kommunala myndigheternas
18796: reformen och reformen av förvaltningen i            administrativa kostnader kunde .sänkas genoin
18797: mellaninstans ännu inte förverkligats, har man      att onödigt arbete undviks. Genom att refor-
18798: inoin social- och hälsovårdsministeriets förvalt-   mera administrativa förfaringssätt och praxis
18799: ningsområde avancetat medelst delreformer           kan man enligt min1steriets åsikt bäst elimi-
18800: och i två olika skeden överfört administtJati-      nera de administrativa missförhållanden som
18801: va · uppgifter samt beslutanderätt inom social~     föranleds av lagstiftningen och öka den offent-
18802: vården och hälsovården från centralförvaltning-.    liga förvaltningens produktivitet. Då soeial-
18803: en till förvaltningen i mellaninstans. Utgående     och hälsovåtdsministeriet utsände eD: förfrågan,
18804: från de positiva erfarenheterna av uppgifts-        inkom från både statliga oeh. kommunala myn-
18805: överf!)ringen har social- och hälsovårdsministe-    digheter och tjänsterilän flerå hufidra utveck-
18806: riet föt. avs.ikt att fortsätta omorganiseringen    ling,sinitiativ med syftet ~att förbättra fötvalt··
18807: av uppgifter .och befogenheter inom ministe-.       rungens. effektivitet och produktivhet. Dessa
18808: riets förvaltningsområde.                           iflitiativ kommer att utnyttjas i avbetet på
18809:                                                     att utveckla förvaltningefi;         ·
18810:      Helsingfors den 10 november 1977.
18811: 
18812:                                               Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
18813:                                              1977 vp.
18814: 
18815: Kirjallinen kysymys n:o 308.
18816: 
18817: 
18818: 
18819: 
18820:                                  Suomi ym.: Jatkuvaa sairautta potevien invalidien lääkintähuollon
18821:                                     epäkohdista.
18822: 
18823: 
18824:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
18825: 
18826:    Sosiaalihallitus on 20. 12. 1974 antanut         tiai1ta 30 vuorokautta. Tältä ajalta inva~idi ei
18827: ohjeet yksilöllisen 1ääkintähuoHon kysymyksistä     saa korvausta. Perusteet invalidihuo1lon meno-
18828: invaliidihuoltolain (907 / 46) perusteella. Lisä-   jen jatkuvasta noususta ja siitä, että jostain on
18829: ohjeiden antaminen on tullut aiheelHseksi           rahaa saatava, kohdistuvat kansalaisiin, joilla
18830: 1. 11. 197 6 lain käytäntöön soveltamisessa         jo on vakavaa huolta elinikäisestä sairaudesta
18831: ilmenneiden epätietoisuuksien vuoksi.               ja joilla perheen taloudellinen tila on huono.
18832:    Lääkintähuollon myöntämisajaksi on käytän-       Sairaalahoidon omavastuuaika on kohtuuton,
18833: nön ohjeissa annettu enintään kaksi vuotta.         smä lain määrittelemät invalidit ovat heikom-
18834: Laki ei määrää lääkintähuollon pituutta. So-        min toimeentulevia, vähävaraisia kansalaisia.
18835: siaalityöntekijöiden keskuudessa on herättänyt         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
18836: ihmetystä annetun ajan lyhyys, onhan kysymys        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
18837: pitkäaikaissairaista, useimmiten lähes parantu-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18838: mattomista henkilöistä. Vähintään joka kahden       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18839: vuoden villiajan jälkeen toistuva hakemusme-                   Onko Hallitus tietoinen, että invalii-
18840: nettely tuo kuntien sosiaalityöntekijöilie ja               dihuoltolain jatkuvaa sairautta potevien
18841: myös potilaiden omaisille turhaa lisätyötä. Tie-            invalidien lääkintälmolto myönnetään
18842: dusteltaessa tämän usein toistuvan hakemus-                 sosiaalihallituksen antamien ohjeiden
18843: menettelyn perustaa, on sosiaalihallituksen vir-            mukaan yleensä enintään kahdeksi vuo-
18844: kamiesten mielestä näin tehtävä siksi, että                 deksi ja että he joutuvat sairaalahoi-
18845: invalidin perheessä voi taloudellinen olotila               dosta omavastuuajan korvauksiin, ja jos
18846: muuttua vauraammaksi, joJ.Iloin huolto loppuu.              on,
18847: Menettelyohje siis perustuu olettamuksiin raha-                aikooko Hallitus ryhtyä jatkuvaa sai-
18848: voitoista, testamenteista jne.                              rautta potevien invalidien invaliidihuol-
18849:    Invalidihuollon etuisuudet sairaalahoidon                tolain korjauksiin lääkintähuollon myön-
18850: osalta ovat myös vinoutuneet, sillä lain kol-               tämisajan pidentämiseksi ja sairaalahoi-
18851: mannen pykälän mukaan omavastuuaika on alile                don omavastuuajan korvausten poista-
18852: 16-vuotiailta 14 vruorokautta ja yli 16-vuo-                miseksi?
18853:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
18854: 
18855:          Oili Suomi                    Ensia Laine                    Pertti Paasio
18856:                       Paula Eenilä                Arto Merisaari
18857: 
18858: 
18859: 
18860: 
18861: 0877010205
18862: 2                                             1977 vp.
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 
18867:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
18868: 
18869:    Valtiopäiväjärj,estyksen 37 §: n 1 momentissa     päätösten, joissa hoitoaika ei ole oJI]iut ajalli-
18870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesti mitenkään rajoitettu, toimeenpanossa jat-
18871: olette 11 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn            kuvasti esiintynyt epäselvyyttä,
18872: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            - enintään 2 vuoden hoitoaikaa saman
18873: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vamman takia on pidetty kohtuullisena,
18874: edustaja Suomen ym. näin kurUI1uvasta kirjalli-         - jatkuvaa sairautta potevien kohdalla on
18875: sesta kysymyksestä n:o 308:                          tämän katsottu helpottavan sairaalahoidon ra-
18876:                                                      jaamista vain sellaisen hoidon myöntämiseen,
18877:            Onko Hallitus tietoinen, että invalii-    joka on lääketieteellisistä syistä tarpeellinen
18878:         dihuoltolain jatkuvaa sairautta potevien     eikä perustu sosiaalisiin perusteisiin (esim.
18879:         invalidien läakintähuolto myönnetään         asunnon tai kotona hoitavan henkilön puute),
18880:         sosiaalihallituksen antamien ohjeiden           - invalidihuoltolaki edellyttää varallisuus-
18881:         mukaan yleensä enintään kahdeksi vuo-        harkintaa, joten hoidon rajaaminen, huomioon
18882:         deksi ja että he joutuvat sairaalahoi-       ottaen terveydellisten ja sosiaalisten etujen jat-
18883:         dosta omavastuuajan korvauksiin, ja jos      kuva parantuminen, on aiheellista.
18884:         on,
18885:            aikooko Hallitus ryhtyä jatkuvaa sai-        Valtioneuvoston päätöksen invalidihuo11on
18886:         rautta potevien invalidien invaliidihuol-    antamisesta eräille jatkuvaa sairautta potevilie
18887:         tolain korjauksiin lääkintähuollon myön-     invalideille (744/74) 3 §:n mukaan 14 ja 30
18888:         tämisajan pidentämiseksi ja sairaalahoi-     vuorokauden omavastuuajat eivät koske muita
18889:         don omavastuuajan korvausten poista-         kuin päätöksen 1 §:ssä mainittuja sairauksia
18890:         miseksi?                                     potevia invalideja. Samoja omavastuuaikoja on
18891:                                                      kuitenkin pyritty soveltamaan myös muihin
18892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunni'oitta-       invalidihuoltolaissa tarkoitettuihin invalideihin.
18893: vasti seuraavaa:                                        Valtioneuvoston päätöksessä mainittu 14 ja
18894:    Sosiaalihallitus on yleiskirJeessään 1. 11.       30 vuorokauden omavastuuajan rajaaminen sa-
18895: 1976 n:o B 37 /1976/va antanut invalidihuol-         mana kalenterivuonna annettuun hoitoon ei
18896: losta päättäville elimille ohjeen lääkintähuol-      oLe paras mahdollinen ja lisäksi se saattaa
18897: lon myöntämisestä samal1a päätöksellä yleensä        asettaa jatkuvaa sairautta potevat taloudelli-
18898: enintään kahdeksi vuodeksi. Jatkuvaa sairautta       sesti huonompaan asemaan kuin muut invalidi-
18899: potevia invalideja ei tässä suhteessa ole asetettu   huoltolain mukaiset invalidit.
18900: mitenkään poikkeusasemaan, vaan ohje koskee             Ministeriössä on valmisteltavana myös koko
18901: kaikkien invalidihuoltolain mukaisten invalidien     kuntoutusjärjestelmän ja invalidihu:ollon uudis-
18902: lääkintähuollon myöntämhtä.                          taminen. Tämä valmistelutyö tullee todennäköi-
18903:    Päätösten voimassaoloaikaa on katsottu tar-       sesti johtamaan invalidihuoltolain kokonais-
18904: peelliseksi rajoittaa mm. seuraavista syistä:        uudistukseen. Viimeistään samassa yhteydessä
18905:    - invalidihuoltolain toissijaisuudesta sekä       turlaan sdvittämään lääkintähuollon myöntä-
18906: sosiaaliturva- ja terveydenhuoltolains,äädännön      misajan pidentäminen ja sairaalahoidon oma-
18907: nopeasta UJUdistamisesta johtuen on sel1aisten       vastuuajan poistaminen.
18908:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
18909: 
18910:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
18911:                                               N:o 308                                               3
18912: 
18913: 
18914: 
18915: 
18916:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
18917: 
18918:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       det fortgående förekommit oklarhet beträffande
18919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           verkställigheten av beslut, i vilka vårdtiden
18920: velse av den 11 oktober 1977 tili vederbörande       inte på något sätt varit tidsmässigt begränsad
18921: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          - en vårdtid på högst 2 år för samma
18922: jande av riksdagsman Suomi m.fl. ställda spörs-      skada har betraktats som skälig
18923: mål nr 308:                                             - i fråga om personer som lider av kronisk
18924:                                                      sjukdom har detta ansetts underlätta en be-
18925:           Är Regeringen medveten om, att            gränsning av sjukhusvården så, att den beviljas
18926:        medicinsk vård åt invalider, vilka lider     endast om den är nödvändig av medicinska
18927:        av kronisk sjukdom som avses i lagen          skäl och inte bygger på sociala grunder (t.ex.
18928:        om invalidvård, enligt socialstyrelsens       att bostad eller person som sköter hemvården
18929:        direktiv i allmänhet beviljas för högst       saknas)
18930:        två år och att invaliderna är tvungna att        - lagen om invalidvård förutsätter förmö-
18931:        betala ersättningar för sjukvård under        genhetsprövning, och en begränsning av vården
18932:        självrisktiden, och om så är fallet,          är därför motiverad med hänsyn tili den konti-
18933:           ämnar Regeringen vidta korrigeringar       nuerliga förbättringen av hälsovården och de
18934:        i lagen om invalidvård med hänsyn tili        sociala förmånerna.
18935:        invalider som lider av kronisk sjukdom
18936:        i syfte att förlänga tiden för beviljande        Enligt 3 § i statsrådets beslut om invalidvård
18937:        av medicinsk vård och för att slopa           åt vissa invalider som lider av kronisk sjuk-
18938:        ersättningarna för sjukvård under själv-     dom (744/74) berör självrisktiderna, 14 och
18939:        risktiden?                                    30 dygn, endast invalider som lider av i be-
18940:                                                      slutets 1 § nämnda sjukdomar. Man har dock
18941:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        strävat tili att tillämpa samma självrisktider
18942: som anföra följande:                                 även på andra invalider som avses i lagen
18943:    Socialstyrelsen har i sitt cirkulär 1. 11.1976   om invalidvård.
18944: nr B 37 /1976/va gett de organ som fattar               Den i statsrådets beslut nämnda begräns-
18945: beslut om invalidvård direktiv om att medi-         ningen av självrisktiden på 14 och 30 dygn tili
18946: cinsk vård i allmänhet genom samma beslut           vård som ges under samma kalenderår är inte
18947: skall beviljas för högst två år. Invalider som      den bästa möjliga, och den kan dessutom för-
18948: lider av kronisk sjukdom har inte försatts i        sätta dem som lider av kronisk sjukdom i en
18949: någon undantagsställning i detta avseende, utan     sämre ekonomisk ställning än andra invalider,
18950: direktivet gäller beviljande av medicinsk vård      som berörs av lagen om invalidvård.
18951: åt alla invalider som berörs av lagen om                Inom ministeriet bereds en reform av hela
18952: invalidvård.                                        rehabiliteringssystemet och invalidvården. Detta
18953:    Man har ansett det nödvändigt att begränsa       beredningsarbete kommer sannolikt att leda tili
18954: den tid besluten är i kraft bl.a. av följande       en totalreform av lagen om invalidvård. Senast
18955: skäl:                                               i detta sammanhang kommer man att utreda
18956:    - på grund av lagens om invalidvård sekun-       frågan om en förlängning av den tid, för viiken
18957: dära ställning och emedan lagstiftningen om         medicinsk vård beviljas, och ett slopande av
18958: socialskydd och hälsovård snabbt förnyas har        självrisktiden för sjukhusvård.
18959:      Helsingfors den 10 november 1977.
18960: 
18961:                                                                       Minister Olavi Martikainen
18962:                                             1977 vp.
18963: 
18964: Kirjallinen kysymys n:o 309.
18965: 
18966: 
18967: 
18968: 
18969:                                  E. Laine ym.: Sokerin ja kahvin hintojen alentamisesta.
18970: 
18971: 
18972:                         Ed u s k u n.n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
18973: 
18974:    Sokerin ja kahvin hintoja korotettaessa on      ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinahintojen
18975: pääperusteluna esitetty maailmanmarkkinahin-       laskuun.
18976: tojen kohoaminen. Kun nyttemmin on molem-             Valtiovallalle ja hintaviranomaisille on näin
18977: pien tuotteiden osalta tapahtunut maailman-        tarjoutunut erinomainen tilaisuus sokerin ja
18978: markkinahintojen romahdusmainen, yli n. 50         kahvin hinnan alentamiseen ja hintojen kuris-
18979: % :n suuruinen lasku, tulisi sen myös näkyä        sapitämistä koskevien lupausten lunastamiseen
18980: suomalaisten kuluttajien ostoissa.                 ainakin tältä osin. Palkansaajien reaaliansioi-
18981:     Raakasokerin maailmanmarkkinahinta on nyt      den alenemiseen ja mm. eläkeläisten tulojen
18982: alempi kuin kertaakaan viimeksikuluneiden nel-     vähäisyyden huomioon ottaen se on välttämä-
18983: j.än vuoden aikana. Lontoon tavatapörssissä on     töntä.
18984: raakasokerin hinta laskettu viime huhtikuun           Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
18985: 152 punnasta alle 100 punnan tonnilta. So-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
18986: kerin maailmanmarkkinahinnan romahdusmai-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18987: nen aleneminen johtuu raakasokerin runsaasta       vaksi seuraavan kysymyksen:
18988: ylituotannosta.
18989:     Kahvin hinta Lontoon tavarapörssissä on las-             Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttele-
18990: kenut huhtikuun 4 200 punnasta tonnilta n.                mättä toimenpiteisiin sokerin ja kahvin
18991: 2 000 puntaan, mikä johtuu mm. siitä, että                hintojen alentamiseksi maailmanmark-
18992: kahvin tuottajamaissa on saatu erittäin hyvä              kinahinnoissa tapahtunutta laskua vas-
18993: sato. Tarjonnan kasvun ohella muutkin tekijät             taavasti?
18994:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
18995: 
18996:                Ensio Laine                                    Taisto Sinisalo
18997:                Heimo Rekonen                                  Oili Suomi
18998: 
18999: 
19000: 
19001: 
19002: 087701169Y
19003: 2                                            1977 yp.
19004: 
19005: 
19006: 
19007: 
19008:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19009: 
19010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      le maksama hinta. Juurikassokeritehtaiden kus-
19011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tannukset taas muodostuvat valtioneuvoston
19012: olette 11 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn           kotimaisen ·sokerin tuotannosta annetun ·lain
19013: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        (303/75) nojalla päättämästii sokerijuurikkaan
19014: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       viljelijöille maksamasta hinnasta ja juurrkasso-
19015: edustaja E. Laineen ym. kirjallisesta kysymyk-      keritehtaiden jalostuskustil.nnuksistil.. Kotimai-
19016: sestä n~o 309:                                      sen ruskean sokerin raaka-ainehinta on voimas-
19017:                                                     sa olevassa hintapäätöksessä otettu huomioon
19018:          Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttele-        ruskean raakasokerin osalta noin 2,45 mk/kg
19019:        mättä toimenpiteisiin sokerin ja kahvin      ja valkean raakasokerin osalta noin 2,80 mk/
19020:        hintojen alentamiseksi maailmanmarkki-       kg suuruisena. Ulkomaisen ril.akasokerin ja ko-
19021:        nahinnoissa tapahtunutta laskua vastaa-      timaisen raakasokerin perusteella laskettavaksi
19022:        vasti?                                       raaka-aineen keskihinnaksi tulee Suomen So-
19023:                                                     keri Oy:n vastaanottamilla raakasokeritnäärillä
19024:     Vast1mksena kysymykseen esitän kunnioitta-      punnittuna noin 2,09 mk/kg. Sokerin vähittäis-
19025: vasti seuraavaa:                                    hinnassa on raaka-ainekustannusten lisäksi huo-
19026:     Lontoon tavarapörssin noteerauksia ei sel-      mioon otettu seuraavat kustannuserät:
19027: laisenaan voida pitää hinnoittelun pohjana.            - jalostusmarginaali noin 64 p/kg
19028: Raakasokeri tuodaan meille pääosin Kuubasta            - sokerin valmistevero 23 p/kg
19029: ja eräistä Etelä-Amerikan maista hintaan, joka         - kaupan myyntipalkkiot yhteensä n. 73
19030: on· suunnilleen samaa tasoa kuin kysymyksessä          p/kg
19031: viitatut Lontoon tavarapörssin noteeraukset.           - · lvv ·n. 60 p/kg, eli
19032: Sokerin hintojen tasaamiseksi on tuontikaup-           yhteensä n. 2,20 mk/kg
19033: parahaston ja Suomen Sokeri Osakeyhtiön vä-
19034: lillä hinnanvaihtelusopimus, jossa on sovittu          Laskettaessa raaka-ainekustannukset ja muut
19035: raakasokerin tuontihinnan perustasosta eli ns.      kustannukset yhteensä saadaan kide- ja pala-
19036: tasatusta cif-hinnasta, joka .tällä hetkellä on     sokerin keskihinn~sli. . n. A .•~9 mk/kg.
19037: 119,63 mk/100 kg. Milloin maahan tuodun                Edellä olevasta selvityksestä käynee ilmi,
19038: sokerierän todellinen cif-hinta tai frankohinta     että sokerin vähittäishinnasta päätettäessä jou-
19039: kilolta on perustasaa korkeampi, suorittaa tuon-    dutaan ulkomaisen raaka-aineen tuontihinnan
19040: tikaupparahasto Suomen Sokerille, ja milloin        lisäksi ottamaan huomioon sangen monia näkö-
19041: se on perustasaa alempi, Suomen Sokeri suo-         kohtia, osin fiskaalisluonteisia ja osin, varsin
19042: rittaa tuontikaupparahastolle niiden erotusta       merkittävässäkin määrässä, kotimaisen tuotan-
19043: vastaavan hinnanerokorvauksen. Ulkomaisen           non tukemiseen tähtääviä toimia. Lisäksi ke-
19044: raaka-aineen hinnan lähtökohtana on siis ta-        hityssuunta myös sokerin osalta näyttää ylei-
19045: sattu cif-hinta lisättynä tuontimaksulla ( 42       sesti ottaen olevan se, että tuottajamaat pyr-
19046: p /kg), häviöllä, joka johtuu ruskean raaka-        kivät ainakin vakauttamaan raaka-aineittensa
19047: sokerin muuntamisesta valkoarvoksi (noin 15         myyntihintatason, mikä tosiasia on hinnoitte-
19048: p/kg), varastointikustannuksella (noin 5 p/         lussa otettava huomioon myös pitemmällä täh-
19049: kg) sekä muilla vähäisemmillä kustannuserillä.      täimellä. Kun lisäksi kotimaisen sokerijuurik-
19050: Ulkomaisen raakasokerin osalta sokerin hinnoit-     kaan sadon määrä ja juul1ikassokeritehtaiden
19051: telun 1ähtökohtana on siis noin 1,80 mk/kg.         viljelijöille maksettavat hinnat vaikuttavat välit-
19052: Kotimaisen raaka-aineen hinnan perusteena on        tömästi tuotantokustannuksiin, on tarkoituksen-
19053: Suomen Sokeri Oy:n siitä juurikassokeritehtail-     mukaisemmaksi ratkaisuksi katsottava pyrkimys
19054:                                               N:o 309                                              3
19055: 
19056: vakauttaa myös sokerin vähittäishinnat mah-         huomioon 20,60 mk/kg, vaikka hinnoittelun
19057: dollisuuksien mukaan.                               pohjana käytettyjen kahvilaatujen ICO-notee-
19058:    Raakakahvin osalta todettakoon, että Lon-        raukset olivat edellä mainittua suuruusluokkaa.
19059: toon tavarapörssinoteeraukset eivät ole vertailu-   Hinnoittelussa cif-hinnaksi muodostui tuolloin
19060: kelpoisia sen johdosta, että siellä ei noteerata    noin 21,16 mk/kg. Todettakoon, että tuonti-
19061: erikseen niitä kahvilaatuja, joiden pohjalta hin-   hintojen todellinen lasku on alkanut vasta hei-
19062: noittelu Suomessa tapahtuu. Maailmanmarkki-         näkuussa ja on toistaiseksi ollut verrattain hi-
19063: nahintojen seurannassa käytetään meillä kan-        dasta. Tullitilaston mukaan raakakahvin keski-
19064: sainvälisen kahvijärjestön (ICO:n) noteerauk-       määräinen tuontihinta ( cif) heinäkuussa oli
19065: sia sen johdosta, että siellä noteerataan myös      28,17 mk/kg, elokuussa 27,57 mk/kg ja syys-
19066: ne kahvilaadut, joita Suomessa käytetään ja         kuun ennakkotiedon mukaan 27,32 mk/kg. To-
19067: jotka eurooppalaisen mittapuunkin mukaan ovat       dellisten tuontihintojen lasku on siis ollut ver-
19068: erittäin korkeatasöisia. Kahvilaaduista on seu-     rattain vähäistä. Tämä taas johtuu .lähinnä
19069: rattu lähinnä Colombian mild arabicasin ja          siitä, että loppukesästä maahan tulleet kahv.i-
19070: unwashed arabicas~n noteerauksia siten, että        erät on ostettu sitovaan hintaan jo keväällä,
19071: edellisen paino on 40 % ja jälkimmäisen 60 %.       jolloin maailmanmarkkinahintojen aleneminen
19072: Tällä tavalla painotetut keskimääräiset notee-      oli vasta pääsemässä .alkuun. Lisäksi on tässä-
19073: raukset ovat olleet kuluvana vuonna esimer-         kin otettava huomioon, että koska hintakehi-
19074: kiksi huhtikuusta lähtien seuraavat:                tyksessä eri kahvilaatujen välillä on ollut huo-
19075:    - huhtikuu 30,88 mk/kg                           mattaviakin eroja, tämä on luonnollisestikin
19076:    - toukokuu 28,53 mk/kg                           heijastunut myös tuontihinnoissa.
19077:    - kesäkuu 26,95 mk/kg                               Edellä esitettyyn viitaten ei kotimaassa paah-
19078:    -heinäkuu 25,32 mk/kg                            detun kahvin myyntihintoja ainakaan tällä het-
19079:    -elokuu 24,18 mk/kg                              kellä voida alentaa. Vasta siinä vaiheessa, kun
19080:    - syyskuu 24,57 mk/kg                            meillä käytettyjen kahvilaatujen .sitoviin osto-
19081:    -lokakuu 23,95 mk/kg                             sopimuksiin perustuvat hinnat, paahtimoiden
19082:    Meillä käytettyjen kahvilaatujen noteerauk-      varastossa olevat kahvimäärät huomioon ottaen,
19083: set ovat kevättalven huippunoteerauksista las-      alittavat 1. 9. 1977 tapahtuneessa hinnoittelussa
19084: keneet. Valtioneuvosto velvoittikin päätöksel-      edellytetyn tason eli fob-hinta 20,60, cif-hinta
19085: lään 1. 9. 1977 elinkeinohallituksen alentamaan     noin 21,16, voidaan kahvin tuottajahintoja alen-
19086: paahdetun kahvin tuottajahintoja noin kuudella      taa. Lokakuun lopulla paahtimoiden raakakah-
19087: m~ttkalla kilolta. Todettakoon, että hinnoitte-     vivarastojen fob-perusteiset keskihinnat olivat
19088: lussa otettiin tuolloin raakakahvin fob-hintana     vielä noin 21,50 mk/kg.
19089:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1977.
19090: 
19091:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
19092: 4                                                     1977 vp~
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097:                                   . T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
19098: 
19099:    I det syfte 37 § Lmom. riksdagsordningen                 hemska råvarans pris är det pris som Finska
19100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri"                   Socker Ab betalar betsockerfabriker.na. Bet-
19101: velse. av den 11 oktober 1977 till vederbö"                 sockerfabrikernas utgifter är sammansatta .·av
19102: rande medlem av statsrådet översänt avskrift                det pris, som statsrådet med stöd av lagen
19103: av följande av riksdagsman E. Laine .m. fl. un,             om den inhemska sockerproduktionen ( 303/
19104: dertecknade spörsmål_ nr 309:                               75) fastställer för .utbetalning tili sockerbets-
19105:                                                             odlare, och betsockerfabrikens förädlingskost-
19106:           , Ämnar Regeringep omedelbart vidta               nader... Det inhemska bruna sockrets råvarupris
19107:           åi:gärder i avsikt att ~nka priserna på           har i gällande prisbeslut för det bruna råc
19108:         _s~ker och kaffe. tili en- nivå som mot-            sockrets del beaktats tili ca 2,45 mk/kg och
19109:           svarar . .de . .~änkta priserna på världs-        för det vita råsockrets del tili ca 2,80 mk/
19110:         ..marknaden?                                        kg. Det medelpris på råvaran, sqm beräknas
19111:                                                             på basen av utländskt: råsocker och inhemskt
19112: . . Såsoin. ~var. på dett~ spörsm.åi ~år j.ag vörd-         råsocker, blir vägt i av Finska Socker Ab
19113: saljl~- · ·anf()rå följand~:· _· . ·... _. ..• ·   .        mottagna .råsockermängder, ca 2,09 mk/kg .
19114:  .•._Notedngar.n~    ,på Lon~om>: .varubörs kan inte        I minutpriset på socker har utöver råvaru-
19115: d1rekt lägg;:J.s ti11: grun<l för prissättningen. Rå-       kostnaderp.a. följande kostnader beaktats:
19116: socker hnport~rar-.vi -huvudsakligen från Kuha                 - förädlingsmarginal · ca 64 p /kg
19117: och en del andr.a sydamerikanska Iänder till                 · -'-- accis på socker 23 · p /kg
19118: ett pris som ligger ungefär på samma nivå                      - handels försäljningsprovisioner sammari-
19119: som de i .spörsmålet åsyftade noteringarna på                       lagt ca 73 p/kg
19120: ~ndons varubörs. För en . utjämning av pri-                    - oms. ca 60 p/kg, ·ellet
19121: serna på socker har Importhap.delsfonden och                        sammanlagt ca '2,20 mk/kg.
19122: Finska Socker Ab ingått ett avtal om pris-
19123: fluktuation, där överenskommelse träffats om                   Räknar man ihop råvarukostnaderna QCh de
19124: en basnivå för råsockrets importpris, ellet om              övriga kostnaderna, blir meddpriset på kristall-
19125: ett, . s.k. ptjäm~at ,c;:ifTptis, :vilket i detta. nu       och bitsocker ca 4,29 mk/kg.
19126: är 119,63 mk/100 kg. Då det importerade                        Av ovanstående utredning torde framgå att
19127: sockerpartiets faktiska cif-pris eller francopri-           man, då beslut fattas om sockrets minutpris,
19128: set per kilo är högre än basnivån, erlägger                 utöver importpriset på utländsk råvara måste
19129: Importhandelsfonden tili Finska Socker en pris-             bekta även många andra synpunkter, dels av
19130: skillnadsersättning som motsvarar skillnaden.               fiskal karaktär och dels, i synnerligen bety-
19131: Då det faktiska priset är lägre än basnivån                 dande grad, synpunkter som gäller åtgärder i
19132: erlägger Finska Socker denna prisskillnadser-               syfte att stöda den inhemska produktionen.
19133: sättning tili Importhandelsfonden. Utgångs-                 Dessutom förefaller utvecklingstrenden också
19134: punkten för priset på den utländska råvaran                 för sockrets del vara den, att producentlän-
19135: är således det utjämnade cif-priset, utökat med             derna eftersträvar åtminstone en stabilisering
19136: importavgiften ( 42 p/kg), förlusten som det                av säljprisnivån för sina råvaror, vilket fak-
19137: bruna råsockrets raffinering medför ( cirka 15              tum måste beaktas i prissättningen också på
19138: p /kg), lagringskostnader ( cirka 5 p /kg) samt             lång sikt. Då därtili kommer att storleken
19139: med andra mindre betydande utgiftsposter. Be-               av den inhemska sockerbetsskörden och de
19140: träffande det utländska råsocker gäller, att ut-            pris betsockerfabrikerna betalar tili odlarna di-
19141: gångspunkten för prissättningen av socker så-               rekt påvenkar produktionskostnaderna, måste
19142: ledes är ca 1,80 mk/kg. Basen för den in-                   den mest rationella lösningen anses vara en
19143:                                             N:o 309                                              5
19144: 
19145: strävan att i mån av möjlighet stabilisera        foh•pris för råkaffe tog i beaktande 20,60
19146: också sockrets minutpris.                         mk/kg, trots att ICO-noteringarna på de kaf-
19147:    Beträffande råkaffe kan det konstateras, att   fesorter, som prissättningen baserade sig på,
19148: noteringarna på Londons varubörs inte kan         var av ovannämnda storleksordning. Vid pnis-
19149: tagas till jämförelse, emedan man där inte se-    sättningen blev cif-priset då ca 21,16 mk/kg.
19150: parat noterar de kaffesorter som bildar bas       Den faktiska nedgången i importpriserna bör-
19151: för prissättningen i Finland. Vid uppföljning     jade således först i juli och har hittills varit
19152: av världsmarknadspriserna tillämpar man hos       relativt långsam. Enligt tullstatistiken var rå-
19153: oss den int!ernationella kaffeorganisationens     kaffets genomsnittliga importpris ( cif) i juJi
19154: (ICO:s) noteningar därför att man där också       28,17 mk/kg, i augusti 27,57 mk/kg och,
19155: noterar de kaffesorter som används i Finland      enligt förhandsuppgifter, i september 27,32
19156: och som, mätta även med europeisk måttstock,      mk/kg. Nedgången i de faktiska importpri-
19157: är av synnerligen hög kvalitet. Bland kaffe-      serna har således varit relativt obetydlig. Detta
19158: sorterna har man närmast följt noteringarna       beror närmast på att de kaffepartier som kom
19159: på Colombias Mild Arabicas och Unwashed           tili Jandet på sensommaren inköptes tili bin-
19160: Arabicas så, att vikten för den förra är 40       dande pris redan på våren, då baissen i världs-
19161: % och för den senare 60 %. De på detta            marknadspriserna knappt hade börjat. Ytterli-
19162: sätt vägda genomsnittliga noteringarna har un-    gare bör man också här beakta, att då pris-
19163: der det gångna året, t.ex. räknat från april      utvecklingen för olika kaffesorter uppvisat
19164: varit följande:                                   t.o:m. betydande skillnader, detta självfallet
19165:    - april 30,88 mk/kg                            återspeglas också i importpriserna.
19166:    - maj 28,53 mk/kg                                  Med hänv1sning tili det ovan anförda kan
19167:    - juni 26,95 mk/kg                             priserna på kaffe som rostats i Finland åt-
19168:    - juli 25,32 mk/kg                             minstone inte för tillfället sänka.s. Först i det
19169:    - augusti 24,18 mk/kg                          skede då de på bindande köpavtal haserade
19170:    - september 24,57 mk/kg                        priserna på kaffesorter, som används hos oss,
19171:    - oktober 23,95 mk/kg                          med beaktande av kaffemängderna i rosterier-
19172:    Noteringarna på de kaffesorter som används     nas lager, understiger den i prissättningen den
19173: hos oss har sjunkit sedan vårvinterns topp-       1 september 1977 förutsatta nivån, dvs. fob-
19174: noteringar. Statsrådet ålade därför genom sitt    priset 20,60, cif-priset ca 21,16, kan roaffets
19175: beslut den 1 september 1977 näringsstyrel-        producentpriser sänkas. I slutet av oktober
19176: sen att sänka producentpriserna på rostat kaffe   låg fob-medelpriserna på rosteriernas råkaffe-
19177: med ungefär sex mk per kilo. Det kan kon-         lager ännu vid ca 21 ,50 mk/kg.
19178: stateras att man då vid p.rissättningen som
19179:      Helsingfors den 16 november 1977.
19180: 
19181:                                                   Handels- och industriminister Eero Rantala
19182: 
19183: 
19184: 
19185: 
19186: 087701169Y
19187: Kirjallinen kysymys n:o 310.
19188: 
19189: 
19190: 
19191: 
19192:                                     P. Jokinen ym.: Poliisien lisäämisestä Kouvolan nimismiespiiriin.
19193: 
19194: 
19195:                         Edus~unnap            H,ertli\ Puhemiehelle.
19196: 
19197:    ·Kouvolan kaupungin aluet:lla ovat järjesty$"      ~asti: Järjestyspoliisiin tarvjttaisiin 24. poliisin~
19198: hijr~öt   ja väkivallanteot. viime aikoina huqles,    t;Qinta, rikospoljisiin 12 pqliisintointa, siis. yh~
19199: tuttavasti lisääntyneet. Kansalaisten yleinen tur;.   teetisä 36 poliisintointa. Tällöin poliisipalvelut,
19200: vallisuus on· heikentynyt. Jokin aika sitten· sui,    ,myöskin poliisin jalkapartiot, voitaisiin järjestää
19201: mattiin Kouvolan keskustassa rautatieaseman           samantasaisesti kuin Kotkassa tällä hetkellä.
19202: länsipuistossa nuori tyttö raa'alla tavalla.          Kotka ei edusta läänissä suhteellista huippua
19203:     Mm. Kouvolan kaupunginhallitus on kirjel·         poliisivahvuuksissa. Kotkassa on 1 000 asukasta
19204: mässään 28. 6. 1976 kiinnittänyt lääninhalli-         kohden 1,85 poliisintointa, Kouvolan nimismies-
19205: tuksen huomiota näihin epäkohtiin ja pyytänyt,        piirissä 1,17 poliisintointa., mutta Haminan
19206: että ainakin osa kaupungin alueella· toimivista       poliisilaitoksella on kolme poliisintointa 1 000
19207: poliisiyksiköistä jalkailtettaisiin tilanteen rau-    asukasta kohden ja Lappeenrannassa tämä luku
19208: hoittamiseksi. Kouvolan nimismiespiirillä on          on 1,88 .
19209: kuitenkin käytössään yleensä miehistöautopar-           .· Todettakoon lisäksi se, että Kouvola: on
19210: tion lisäksi vain yksi kahden miehen partio,           alueellinen keskus, jossa on keskuksen rasit-
19211: erittäin harvoissa tapauksissa kaksi autopartiota      teet, toisin sanoen varsin laajan alueen vapaa-
19212:  ja näinäkin vain osan vuorokautta, ei j-alkaut-      ajanviettopalveluita haetaan Kouvolasta jne.
19213:  taminen käytännössä toimi niinä aikoina, joi~         Lisäksi Kouvola on maari suurin rautatieristeys-
19214: loin jalkautetun poliisin toiminnalla olisi mer-       asema ja myöskin maaliikenteen merkittävä ris-
19215: kitystä, nimittäin perjantai- ja lauantai-iltoina.     teyspaikka, joteri ·puhtaat · vertailut joidenkin
19216:     Kouvolan nimismiespiirin henkilövahvuus            muiden paikkakuntien) esim. Espoon ja Van-
19217: verrattuna esim. Kotkan poliisilaitoksen vah-          taan poliisin toimiin, ·eivät anna oi:keata kuvaa
19218:  vuuksiin on seuraava: järjestyspoliisi Kouvo-        Kouvolan ongelmista;
19219: lassa: päällystöä 1, alipäällystöä 6, miehistöä           · Edellä olevan perusteella. voidaan siis· kiistat-
19220:  22, muita henkilöitä 2, yhteensä 31. Järjestys-       tomasti osoittaa se, että poliisivoima Kymen
19221:  poliisi Kotkassa: päällystöä 3, alipäällystöä 10,     läänin alueella on ja~kautunut erittäin epätasai-
19222:  miehistöä 68, muita henkilöitä 8, yhteensä siis       sesti.
19223:  89. Rikospoliisi Kouvolassa: päällystöä 1, ali-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19224:  päällystöä 4, miehistöä 7, muut 2, yhteensä 14.       3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19225:  Rikospoliisi Kotkassa: päällystöä 2, alipäällys-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19226:  töä 7, miehistöä 27, muita henkilöitä 3, yh-          seuraavan kysymyksen:
19227:  teensä 39. Asukaslukuun perustuva vertailu
19228:  Kotkan poliisilaitoksen ja Kouvolan nimismies-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19229:  piirin kesken antaisi tulokseksi, että Kouvolan              ryhtyä poliisien lisäämiseksi Kouvolan
19230:  nimismiespiiri (noin 40 000 asukasta) tarvitsisi             nimismiespiiriin joko uusia virkoja pe-
19231:  lisätoimia päästäkseen suhteellisesti samaan                 rustamalla tai vakansseja nimismiespii-
19232:  henkilövahvuuteen kuin esimerkiksi Kotkan                    riin siirtämällä?
19233:  poliisilaitos (noin 62 000 asukasta) Seuraa-
19234:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
19235: 
19236:                 Pekka Jokinen                                      Mauri Miettinen
19237:                 Pertti Salolainen                                  Eero Lattula
19238: 
19239: 087701097M
19240: 2                                            1~77   Vp.
19241: 
19242: 
19243: 
19244: 
19245:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19246: 
19247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1. momentissa · paihtuneet muutokset, ennen kaikkea voimakas
19248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muuttoliike, uusien taajamien muodostuminen
19249: olette 11 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir- ja liikenteen kasvu, ovat suureilta osin tasoitta-
19250: jeenne n:o 2015 ohella toimittanut valtioneu• neet aikaisempia palvelutarpeiden eroja vanho-
19251: voston asianpmaiselle . jäsenelle jäljennöksen jen. kaupunkien ja erityisesti nimismiespiireihin
19252: kansanedustaja Pekka Jokiseri ym. kirjallisesta kuuluvien uusien kaupunkien välillä. Tästä joh-
19253: kysymyksestä n:o 310; jossa tiedustellaan:         tuen on esimerkiksi viimeisen kymmenen vuo-
19254:                                                    den aikana poliisihallintoon tullut henkilökun-
19255:           .MUUn toiin(mpiteisiin Hallitus aikoo nan lisäys ohjattu lähes kokonaan nimismies-
19256:         ryhtyä poliisien lisäämiseksi Kouvolan piireihin. Henkilökunnan lukumäärissä on pal-
19257:         nimismiespiiriin joko .uusia virkoja pe· velutarpeet ·huomioon ottaen edelleen kuitenkin
19258:         rustamalla tai vakansseja nimismiespii- olemassa eroja.                              ·
19259:         riin siirtämäll.ä?                            Poliisihallinnon yhtenä kehittäniistavoitteena
19260:                                                    on saada poliisipalvelut jakautumaan mahdolli-
19261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- simman tasapuolisesti maan eri .osissa ja eri
19262: t~n seuraavaa:                                  ·  pai~kunnilla. Kouvolan nimismiespiitiliä on
19263:    Ns. vanhoihin kaupunkeihin on ollut van- poliisimiesten ilmeistä lisätarvetta. Kun uusia
19264: hastaan sijoitettuna poliisimiehiä enemmän kuin poliisimiesten toimia valtiontalouden mahdolli-
19265: nimismiespiireihin. Tämä on johtunut asutuk· suuksien mukaan perustetaan, tulee myös Kou-
19266: sen tiheydestä, elinkeinorakenteesta ja muista volan nimismiespiirin tarve tällöin huomioon
19267: seikoista; jotka ovat niissä aiheuttaneet poliisi~ otettavaksi. Mikäli uusia toimia ei voida perus-
19268: palvelutarpeita enemmän kuin haja-asutteisissa taa, on myös toimien siirtoa poliisipiiristä toi-
19269: nimiSmiespiireissä. Nämä kaupungit ovat tähän seen poliisipiiriin lähinnä asianomaisen läänin-
19270: asti myös osallistuneet poliisilaitostensa menqi- hallituksen mahdollisen esityksen pohjalta har-
19271: hin. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnassa ·ta- kittava.
19272:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1977.
19273: 
19274:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19275:                                              N:o 310                                              3
19276: 
19277: 
19278: 
19279: 
19280:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
19281: 
19282:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen . senaste årtiondena skett i samhället, framförallt
19283: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- den starka flyttningsrörelsen, uppkomsten av
19284: velse nr 2015 av den 11 oktober 1977 tili nya tätorter och trafikökningen, har tili stor
19285: vederbörande medlem av statsrådet översänt av~ del utjämnat de tidigare skillnaderna i service-
19286: skrift av följa,nde av riksdagsman Pekka Joki- behov mellan de gamla städerna och särskilt
19287: nen m.fl. ställda spörsmål nr 310:                   de nya städer, som hör tilllänsmansdistrikten.
19288:                                                      Därför har; t.ex, :ökningen av personai inom
19289:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- polisförvl!ltningen ·under de senaste tio åren
19290:         ta för att öka antalet poliser inom Kou- nästan helt varit koncentrerad tiJ!l länsmans-
19291:         vola länsmansdistrikt, antingen genom distrikten. · Med .· beaktande av servicebehovet
19292:         inrättande av nya tjänster eller genom finns det dock. ännu skillnader i fråga om per-
19293:         överför:ing av vakanser tili länsmans- sonalens storlek.
19294:         distriktet?                                    Ett av målen fär utvecklandet av polisför-
19295:                                                   .. valtningen är att åstadkomma en möjligast jämn
19296:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fördelning av polistjänsterna i landets olika
19297: samt anföra följande:                                delar och på olika orter. I Kouvola länsmans-
19298:    Sedan gammalt har flere polismän varit distrikt finns det ett uppenbart behov av ytter-
19299: placerade i de s.k. gamla städerna än i läns- ligare polismän. Då nya polismansbefattningar,
19300: mansdistrikten. Detta har berott på bosätt- · i den mån .~statshushållningen ger möjligheter
19301: ningcms täthet, näringsstrukturen och andra om- därtill, inrättas, kommer även behovet i Kou-
19302: ständigheter som medfört ett större behov av vola länsmansdistrikt att beaktas. Om nya
19303: polistjänster än behovet · i de glest bebodda . befattningar inte kan inrättas måste, närmast på
19304: länsmansdistrikten. Dess·a städer har även hit- basen av eventuella förslag av .vederbörande
19305: tilis deltagit i utgifterna för sina polisinrätt- länsstyrelse, även en överföring av befattningar
19306: ningar. De stora förändringar, som under de från ett polisdistrikt tili ett annat övervägas.
19307:      Helsingfors den 16 november 1977.
19308: 
19309:                                                        Minister för inrikesätendena Eino Uusitalo
19310: ,_
19311: 
19312: 
19313: 
19314: 
19315:                                                               : :':
19316: 
19317:                                                                       ,;\
19318: 
19319: 
19320:      .p·;· _:},·
19321: 
19322:  di ,!·. <··.
19323:                                                                         : ;:'
19324: 
19325:                          ~' i; ; '1 : i       1 \   ~ ... '
19326: 
19327: 
19328: 
19329: 
19330:                                                                         '-~   .
19331: 
19332: 
19333: 
19334: 
19335:                               '1     :~   •         ~f.
19336: 
19337: 
19338: 
19339: 
19340:                    ...           ~   f ~ f •;
19341:                                                   1977 vp.
19342: 
19343: Kirjallinen kysymys n:o 311.
19344: 
19345: 
19346: 
19347: 
19348:                                      Friberg: Kiitotavaraliikenteen toiminnan ja työpaikkojen turvaa-
19349:                                          misesta Helsingin liikennealueella.
19350: 
19351: 
19352:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19353: 
19354:    Useat Helsingissä toimivtl!t rautatieläisten am-      nia vuorokaudess1a, joten kuormaamalla tnuuta-
19355: mattiosastot ovat huolestuneina kääntyneet lii-          mia lähetyksiä henkilö- ja pikajuniin ei ole mi-
19356: kenneministeriön puoleen. Huolestumisen on he-           tään merkitystä kiitotavaran käyttäjiä aja.tellen,
19357: r·ättänyt virallis,eksi katsottav·a tieto, että rauta-   ammattiosastot sanovat. Työpaikkojen menetys
19358: tiehallitus suUnnittelee kiito- j•a rahtikappaleta-      koskee nuoria työntekijöhä, koska VR on ta-
19359: varan sulauttalcista samaan toimintamuotoon.             vaksi muodostunulluil käytäntöä noudattaen järki-
19360:    T avavaliikenteen henkilökunta tuntee siksi           peräistänyt juuri siten, ettei v·apautuviin työ-
19361: huolta työllisyydestään, yksin Helsingin kiitota-        paikkoihin qteta uusia työntekijöitä.
19362: varatoiminnan piitis,sä työskentelee satakuuta              Ammattiosastot arvosteleva;t kiitotaVIllrasuun-
19363: henkilöä.                                                ni:telmaa, koska "eräät tärkeimmät tekijät kuten
19364:    Rautatiehallitus olisi tiedon mukaan luopu-           asiakkaat, koonaHavtius, työntekijät ja heidän
19365: massa eräästä sellaisesta toiminnan osasta, joka         järjestönsä on sivuutettu". Ratkaisumalli on yk-
19366: on katsottu hyvinkin kannattavaksi.                      sipuolisesti tehty.               .
19367:    Asiakaspalvelun heikentäminen, mitä suunni-              Edellä oleV,aan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
19368: telma tosiasiass1a merkitsee, johtaa heikentynee-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitat•eri esitän valtio-
19369: •seen kannattavuuteen, koska as1iakaskunta her-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19370: kästi siirtyy muihin kuljetusmuotoihin. Kiitota-         kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
19371: vara on sikälikin herkkää, että asiakkaiden ha-
19372: lukkuus maksaa suurempia maksuja kiitotavaran                       Miten Hallitus aikoo turvata valtion-
19373: toimittamisesta johtuu nimenomaan palvelumuo-                    mutateiden kiitotaV'amliikenteen toimin-
19374: don nopeudes.ta, jota ei muulla voida korvata.                   nan j·a työpaikat Helsingin liikenne-
19375:    Kiitotavaraa käsitellään Helsingin liikenne-                  alueella?
19376: alueelLa Raul!atielätisten liiton mukaan 100 ton-
19377:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1977.
19378: 
19379:                                                Ralf Friberg
19380: 
19381: 
19382: 
19383: 
19384: 087701033K
19385: 2                                             1977 vp.
19386: 
19387: 
19388: 
19389: 
19390:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19391: 
19392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       reha osin 1iikenteenhoidollisesci hyvin saman-
19393: mainitus,sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laisia; mm. kuljetukset Helsingistä Ouluun ta-
19394: olette 12 päivänä lo~akuuta 1977 päivätyn kir-       pahtuvat samalla kappaletavarajunalla. Samoin
19395: jdmänne ohella toimdttanut valtioneuvoston           terminaalitoiminnot ovat samanlaisia, joten ei
19396: as1anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ole resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä hoi-
19397: taja R. Fribergin näin kuuluvasta kirjallisesta      taa kiito- ja rahcikappaleta'\Oal'aa erilHsissä toimi-
19398: kysymyksestä n:o 311:                                pisteissä. Lisäksi mainittakoon, että Hels.1ngin
19399:                                                      metron rakentaminen vaatii Helsingin nykyisen
19400:           Miten Halli;tus aikoo turvata valtion-     lähtevän kiitotavara-aseman purl«tmisen v. 1978.
19401:        rautateiden kiitotJavaraliikenteen toimin-        Samassa yhteydessä on tarkoitus saada aikaan
19402:        nan ja työpaikat ·Helsingin liikenne-         uuden tyyppinen kiitot:avavakuljetusjärjestelmä,
19403:        alueelLa?                                     joka perustuisi pikajunien ja nopeiden henkilö-
19404:                                                      junien käyttöön.
19405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tämän palvelumuodon piiriin tulisivat vain
19406: vasti seuraavaa:                                     kiireellisyyutä vaativat lähetykset, jotka voidaan
19407:                                                      hoitaa henkilöliikenteen aikataulujen puitteissa.
19408:     Suunnitellun kappaletJavavaliikenteen jatkoke-       Nopeustavoitteen kanssa samanaikaisesti py-
19409: hittelyn, johon mm. kuuluu nykyisen kiito- ja        l'itään uusi kiitotavarakuljetusjärjestcelmä yksin-
19410: tahtikappaletavaran yhdistäminen, tarkoituksena      kertaisuamaan ja selkiyttämään se kokonaan
19411:                                                                        1
19412: 
19413: ei ole huonontaa palvelutasoa vaan päinvastoin,      omaksi palvelumuodoksi.
19414: sillä suunnitelmien mukaan nopeutetaan rahti-            Asiasta on annettu ennakkoinformaatiota
19415: kappaletav,avaliikennettä asettamalla· kulkuun no-   mm. Helsingin kauppakamarille, jossa asiaan on
19416: peita kappaletavarajunia niin, että suurelta os5.n   suhtauduttu varsin myönteisesti. Myös henki-
19417: saavutetaan nykydnen kiitotavaran kuljetusno-        lökuntajärjestöille on suunnitelmista annettu
19418: peus päärataosilla. Asiakkaille tämä merkitsee       informaatiota suunnittelun alkuvaiheista lähtien.
19419: jopa rahtien alenemista niiltä osm kuin nykyistä         T oimh1lueen ammattiosastojen käännyttyä
19420: kiitotavaraa siirtyy kuljetettavaksi mhtikappale-    syyskuussa v. 1977 liikenneministerin puoleen
19421: tavarana.                                            as,iassa ja esitettyä epäilyksiä hankkeen tarkoi-
19422:    Samanai~a1sesci voidaan kappaleoovaraliiken-      tuksenmukaisuudesta, on rautatiehallitus ottanut
19423: teen kannattavuutta parantaa terminaalitoimin-       yhteyttä Rautatieläisten Liittoon ja sopinut asiaa
19424: toja kehittämällä, vaunuston käyttöä tehosta-        koskevista Lisäkeskusteluista vraltionrautateiden
19425: malla sekä pyrkimällä lisäämään markkina-            ja Rautatieläisten Liiton kanssa. Tässä menette-
19426: osuutta.                                             lyssä on tarkoitus varmis,taa uudistuksen toteut-
19427:    Hels5.ngin osalta tcodettakoon, että nykyiset     taminen siten, että se vastaa myös henkilökun-
19428: kiito- ja tahtikappaletavaran hoitotavat ovat suu-   nan näkemyksiä asiassa.
19429:      Helsingi:ssä martaskuun 2 päivänä 1977.
19430: 
19431:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
19432:                                                N:o 311                                               3
19433: 
19434: 
19435: 
19436: 
19437:                            T i 11   Ri k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19438:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         varför det inte är ändamålsenligt att använda
19439: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        resurser tili att hantera il- och fraktstyckegods
19440: av den 12 oktober 1977 tili vederbörande med-        på olika ställen. Det kan ytterligare nämnas, att
19441: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      den nuvarande stationen för avgående iltrafik i
19442: av riksdagsman R. Friberg ställda spörsmål           Helsingfors måste rivas år 1978 på grund av
19443: nr 311:                                              metrobygget. Avsikten är att i detta samman-
19444:           Hur ämnar Regeringen säkerställa           hang skapa ett nytt system för transport av
19445:        statsjärnvägarnas verksamhet i ilgods-        ilgods. Systemet skulle basera sig på bruket
19446:        trafik samt arbetsplatserna inom Hel-         av snälltåg och snabba persontåg.
19447:        singfors trafikområde?                           Denna serviceform skulle omfatta endast
19448:                                                      brådskande försändelser, vilka kan skötas inom
19449:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ramen för persontrafikens tidtabeller.
19450: samt anföra följande:                                   Det nya systemet för transport av ilgods
19451:    Avsikten med den planerade fortsatta ut-          syftar tili snabbare transporter samtidigt som
19452: veckling av styckegodstrafiken, sorri går ut bl.a.   hela systemet förenklas och avgränsas tili en
19453: på att de nuvarande kategorierna il- och frakt-      helt självständig serviceform.
19454: styckegods sammanslås, är ingaluoda att sänka           Förhandsinformation i frågan har givits bl.a.
19455: servicenivån. Enligt planerna görs tvärtom           Helsingfors handelskammare, som förhållit sig
19456: fraktstyckegodstrafiken snabbare genom att           synnerligen positiv tili det nya systemet. Per-
19457: snabba styckegodståg tas i bruk så, att den nu-      sonalorganisationerna har också informerats om
19458: varande transporthastigheten för ilgods tili stor    planerna ända från början. Den personai som
19459: del uppnås på stambanorna. För kunderna inne-        frigörs genom reformen kommer att placeras i
19460: bär detta t.o.m. en sänkning av frakterna tili       motsvarande arbetsuppgifter och vid behov att
19461: den del nuvarande ilgods börjar transporteras        omskolas.
19462: som fraktgods.                                          Sedan fackavdelningarna inom det aktuella
19463:    Samtidigt kan man förbättra styckegodstra-        området i september 1977 vänt sig tili trafik-
19464: fikens lönsamhet genom att utveckla terminal-        ministern i denna fråga och därvid framfört
19465: funktionerna, effektivera bruket av vagnbe-          tvivel beträffande projektets ändamålsenlighet,
19466: ståndet samt genom att sträva tili att öka           har järnvägsstyrelsen kontaktat Rautatieläisten
19467: marknadsandelen. För Helsingfors del kan det         Liitto och kommit överens om ytterligare dis-
19468: konstateras, att de nuvarande formerna för           kussioner mellan statsjärnvägarna och Rautatie-
19469: skötsel av il- och fraktgods tili stor del är        läisten Liitto. Avsikten är att genom detta för-
19470: mycket lika, bl.a. sker transporteroa från Hel-      farande säkerställa, att reformen förverkligas på
19471: singfors tili Uleåborg med samma styckegods-         ett sätt som motsvarar också personalens åsikt
19472: tåg. Terminalfunktionerna är också likartade,        i frågan.
19473:       Helsingfors den 2 november 1977.
19474: 
19475:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
19476:                                              1977 vp;
19477: 
19478: Kirjallinen kysymys n:o 312.
19479: 
19480: 
19481: 
19482: 
19483:                                  Suomi: Silo Oy:n pääluottamusmiehen erottamisesta.
19484: 
19485: 
19486:                         E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e m i e h e 11 e.
19487:    Tunkulaineh · Silo Oy on 7. 10. 1977 irtisa-     ty,sten tavoin saanut viime vuosina runsaasti
19488: nonut työsuhteesta tehtaansa päähiortamusmie-       valtiolta taloudel'lista tukea. Suhdannelainöjen
19489: hen. Kyseinen työntekUä · ·on o1D.ut yrityksen      ja -avustusten määrii tehtaalle on ollut yli kaksi
19490: palvelukses;sa 21 vuotta,. josta ajasta viimeiset   miljoonaa markkaa ja mm. kuluvana vuonna
19491: 8 vuotta hän on toiminut tehtaassa ammatti-         tehdas sai apua valtion palkkaturvalreskukselta
19492: osastonsa valitsemana päälucittamusmiehenä.         työntekijöiden lomapa1kka- ja loma]tapaauUJta-
19493: Myös ·tehtaan tuotantokomitean jäsenenä ja          hojen maksamista varten 773 000 markkaa.
19494: puheenjohtajana on ke. pääluottamusmies toi-        Tästä huolimatta 'yritys on . hoitanut entistä
19495: minut viime vuosina.                                huonommin tehtäväänsä ·työllistäjänä, aikaisem-
19496:    Työnantaja- erotti pääluottamusmiehen ensim-     min yli 800 hen;kilön yrityksessä on nyt vähän
19497: mäisen kerran jo n. vuosi sitten, mutta jout\li     yli 200 työntekijää sen kolmessa eri toiminta·
19498: peruuttamaan erottamispäätöksen • työntekijäin      pisteessä. Kuvaavaa Silo Oy:n tövaile hoitaa
19499: ammattiliiton ja työnantajaliiton vaatimuksesta.    henkilöasioita ja noudattaa laissa annettuja mää-
19500: Tämän jälkeen Silo Oy erosi tYönantajaliitosta.     räyksiä ovat mm. työntekijöiden erottamiset
19501:    Tehtaan johto on ilmoittanut nyt tapahtu-        Hman irtisanomisaikaa ja aikaisemmin· tapahtu·
19502: neen erottamisen perustaksi sopivan työn puut-      n'll't työsuojduvaltuutetun erottaminen.
19503: tumisen ja sen, että pääluottamusmies o'lisi            Edetlä esitetyn perusteella ja valtiopäiväj-är-
19504: kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä; TehtaaLla   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19505: työtoverit kuitenkin kertovat, että pääluotta-      valtioneuvoston asianomaisen j~senen vastatta-
19506: musmies hyvänä ja ahkerana työntekijänä on          vaksi seuraavan kysymyksen=
19507: tehnyt kaikkea työtä mitä hänelle on tarjottu
19508: sen jälkeen kun hänet siirrettiin. poi,s omasta                Onko Hallitus tietoinen, että vaition
19509: ompelijan ammattityöstä.                                    sqhdanneavustuksia. ja ~lainoja sekä .val-
19510:    Työsopimuslaki määrää, että luottamusmie-                tion pal~katurvakeskuksen lomapalkka-
19511: hen irtisanominen työnantajan toimesta voi                  ja lomaltapaluurahoja yli kolme miljoo-
19512: tapahtua vain, jos niiden työntekijäin enem-                naa markkaa saanut Silo Oy on vastoin
19513: mistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa                työsopimuslakia irtisanonut pä'ä!luotta·
19514: siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan                    musmiehen, ja jos .on,
19515: päättyy, eikä voida järjestää muuta työtä, joka                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19516: vastaa hänen ammattitaitoaan.                               siin pääluottamusmiehen erottamisen
19517:    Silo Oy on lukuisien muiden yksityisten yri-             peruuttamiseksi?
19518:      He1singissä 13 päivänä lokakuuta 1977.
19519: 
19520:                                             Oili Suomi
19521: 
19522: 
19523: 
19524: 
19525: 087701064K
19526: 2                                              1977 vp.
19527: 
19528: 
19529: 
19530: 
19531:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19532: 
19533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- ·          sidottu, · voidaan ~uottamusmiehen työsuhteen
19534: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       päättymistä koskeva riita käsitellä vain yleisessä
19535: mies, dlette n päivänä lokakuuta 1977 päi-            alioikeudessa. Kanteen työnantajaa vastaan voi-
19536: vätyn kirje~nne ohella toimittanut valtioneu-         vat nostaa sekä yleinen syyttäjä että asianomis-
19537: voston asianomaiselle j;äsenelle jäljennöksen         tajana oleva irtisanottu työntekijä. Virallinen
19538: kansanedust!}ja Suomen näin kuuluvasta kirjal-        syyttäjä voi vaatia työnantajalle rangaistti~ta
19539: lisesta.kysymy.ksestij n:o 312:                       edellä sanotun luottamusmiehen irtisanomissuo-
19540:                                                       jan rikkomisesta ja irtisanottu työntekijä sen
19541:               onk~ Hallitus tietoin~n, että valtion lisäksi vahingonkorvausta iaittomasta työsuh~
19542:            suh~nneavustuksia ja -lainoja sekä va1-    teen päättämisestä. Työsuhteen jatkumiseen ei
19543:            tion ,palkkaturvakeskuksen lomapaikka- oikeudellisin keinoin void~ k;uitenkaan puuttua.
19544:            ja lomaltapaluurahoja yli kolme miljoo-       Jos on todennäköisiä perusteita epäiLlä, että
19545:            naa l;Jlarkkaa saanut Silto Oy on vastoin työsuoj-elua koskevia säännöksiä tai määriiyksiä
19546:            ty()&opimuslakia irtisanonut pääluotta- on dkottu, on työsuojeluviranomaisten tehtävä
19547:            musmiehen, ja jos on,                      siitä ilmoitus virol'Hselle syyttäjälle. Turun · ja
19548:               aik()Oko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Porin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on
19549:         .. siin pääluottamusmiehen erottamisen suorittanut tämän. vuoden lokakuun 21 päivänä
19550:         · peruu~tamiseksi?                            pääluottamusmiehen irtisanomista koskev,an .tar-
19551:                                                       kastuksen kysymyksessä mainitussa Silo Oy:ssä .
19552: . · . V~stauks~~a kysymykseen esitän kunnioitta- Työsuojelutoimisto. teki saman kuun 24 päi-
19553: vasti seuraavaa:                                      vänä tehtaan pääluottamusmiehen irtisanomi-
19554:       Voimassa olevan lainsäädännön . mukaan sesta ilmoituksen virallisehle syyttäjälle toimen-
19555: työnantaja voi irtisanoa luottamusmiehen työ- piteitä varten. Samanlaisen ilmoituksen Turun
19556: sopimuksen vain, jos niiden työntekijäin enem- ja Porin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on
19557: mistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa tehnyt myös tämän vuoden helmikuun 23 päi-
19558: siihen suostumuksen tai kun työ kokonaan vänä Silo Oy:n irtisanottua Mynämäen · teh-
19559: päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka taansa työsuojeluvaltuutetun.
19560: vastaa hänen' ammattitaitoaan. Sama koskee               Sen perusteel1a, mitä edellä on todettu ja
19561: työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisano- ottaen lisäksi huomioon sen, että valvontavi·
19562: mista. Työsuhteen purkamisen osalta luottamus- ranomaisten puolesta on ryhdytty asiassa k'<lik-
19563: mies ja työsuojeluvaltuutettu eivät sitävastoin kiin toimivallan rajoissa mahdollisiin toimen-
19564: ole erityisasemassa, vaan heidänkin työsopimuk- piteisiin,, (!i kysymys yksittäisenä tapauksena
19565:  sensa voi työnantaja heti purkaa; jos tärkeä syy anna aihetta enempiin toimenpiteisiin haNituk-
19566:  sitä vaatii. Työnantaja, joka rikkoo edellä sano- sen taholta. Kun irtisanomissuojan toteutumi-
19567:  tun luottamusmiehen irtisanomista koskevan s·essa on työntekijöiden ja heidän edustajiensa
19568:  kiellon, on tuomittava sakkoon.                      qsalta puutteita, hallituksen tarkoituksena on
19569:       Työsuhteen päättymisen perusteita voi tutkia··· hallitusohjelmansa mukaan tehostaa lomaotus-
19570:  vain asianomainen tuomioistuin. Kun työnan- ja irtisanomisSIUojaa, jota tarkoittavan selvitys-
19571:  taja ei täs,sä tapauksessa ole minkaän työnan- työn aloittamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö
19572:  tajaliiton jäsen eikä näin työehtosopimuksiin on viime elokuussa asettanut toimikunnan.
19573:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1977.
19574: 
19575:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
19576:                                                N:o 312                                              3
19577: 
19578: 
19579: 
19580: 
19581:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19582: 
19583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetsförhåHande behand1as bara i arl1män un-
19584: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             derrätt. Talan mot arbetsgivaren kan v,äckas av
19585: velse av den 13 oktober 1977 till vederbörande        aJilmän aklagare samt även av den uppsagda
19586: medliem av statsrådet översänt avskrift av föl-       arbetstagare, som är målsägande. Allmän åkla-
19587: jande av riksdagsman Suomi stämda spörsmål            gare kan yrka straff på arbetsgivaren för att
19588: nr 312:                                               denne brutit mot ovannämnda uppsägnings-
19589:            Är Regeringen medveten om, att Silo        skydd för förtroendemän. Den uppsagda arbets-
19590:         Oy, som erhållit över tre miljoner mk         tagaren kan därtill kräva skadestånd för olag-
19591:         i konjunkturbidrag och -lån samt semes-       ligt avbrytande av arbetsförhållande. Det är
19592:         terlöne- och semesterpremiemedel från         dock inte möjligt att med rättsiiga medel in-
19593:         statens lönegaranticentval, i strid med       verka så, att arbetsförhållandet fortsätter.
19594:         lagen om arbetsavtal avslred'-:lt en huvud-       Om det finns sannalika grunder att anta, att
19595:         förtroendeman, och om den är det,             arbetsgivaren brutit mot stadgandena och före-
19596:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för        skifterna om arbetarskydd, skall arbetarskydds-
19597:         att återtaga huvudförtroendemannens           myndigheterna anmä1a därom tiJ!l allmän åkla-
19598:         avskedande?                                   gare. Arbetarskyddsbyrån i Aho och Bjöme-
19599:                                                       horgs arbetarskyddsdistrikt har den 21 oktober
19600:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         innevarande år undersökt uppsägningen av
19601: samt anföra följande:                                 huvudförtroendemannen vid företaget Silo Oy,
19602:                                                       som nämns 1 spörsmålet. Arbetarskyddsbyrån
19603:    Enligt gällande lagstiftning kan arbetsgiva-       gjorde den 24 samma månad en anmälan om
19604: ren uppsäga en förtroendemans arbetsavtal bara        uppsägningen av fabri'kens huvudförtroendeman
19605: i det fall att majoriteten av de arbetstagare,        tiJ!l aHmänna åklagaren för åtgärder. En Iikadan
19606: viJkas förtroendeman han är, godkänner förfa-         anmälan gjordes också av arbetarskyddsbyrån i
19607: randet eller då arbetet helt upphör och annat         Aho och Björneborgs arbetarskyddsdistrikt den
19608: sådant arbete ej kan anordnas, som motsvarar          23 februari innevarande år, sedan Silo Oy upp-
19609: hans yrkesskicklighet. Detsamma gäller uppsäg-        sagt en arbetarskyddsfuhlmäktig vid fabriken i
19610: ning av arbetarskyddsfullmäktigs arbetsavtal.         Mynämäki.
19611: Beträffande hävande av arbetsförhållande är               På basen av vad ovan konstaterats och med
19612: förtroendeman och arbetarskyddsfullmä:ktig            beaktande av att tillsynsmyndigheterna har vid-
19613: dock inte i särställning. Arbetsgivare kan ome-       tagit alla de åtgärder som är möjliga inom ra-
19614: ddbart häva också deras arbetsavtlr1 om det           men för myndigheternas befogenheter, ger
19615: finns vägande skäl därtill. Arbetsgivare som          spörsmålet, som rör ett enskih fall, inte anled-
19616: bryter mot ovannämnda förbud mot uppsäg-              ning tili vidare åtgärder från regeringens sida.
19617:  ning av förtroendeman, skall dömas tili böter.       Eftersom det finns brister i förverkligandet av
19618:     Grunderna för upphörande av arbetsförhål-         uppsägningsskyddet för arbetstagarna och deras
19619: lande kan prövas endast av vederbörande               representanter, har regeringen för avsikt att i
19620: domstol. Eftersom arbetsgivaren i detta fall          enlighet med regeringsprogrammet effekdvera
19621:  inte är medlem av något arbetsgivarförbund           permitterings- och uppsägningsskyddet. Social-
19622:  och därmed obunden av kollektivavtal, kan            och häLsovårdsministeriet tillsatte i augusti en
19623:  tvisten om upphävande av förtroendemannens           kommission för att ini1eda utredningen i frågan.
19624:       Helsingfors den 14 november 1977.
19625: 
19626:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
19627:                                               1977 vp.
19628: 
19629: Kirjallinen kysymys n:o .31.3.
19630: 
19631: 
19632: 
19633: 
19634:                                   Paasio: Kunnallisveroäyrin laskentatavasta aiheutuvista haitoista.
19635: 
19636: 
19637:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19638: 
19639:    Kunnallislain kokonaisuudistusta käsitelleessä    maksun korkeudella on luonnollisesti vaikutus
19640: mietinnössään (n:o 1/1976 vp.) eduskunnan            nimenomaan kunnan maksuvalmiuteen. Se ei
19641: toinen lakivaliokunta lausui kunnallisveroäyrin      sen sijaan suoranaisesti vaikuta kunnan talou~
19642: hinnan laskemismenetelmästä seuraav,aa:              teen kokonaisuutena.
19643:     "Veroäyrin hinnan laskemista koskeva sään-          Muun muassa taloudellisesta lamasta, valtion-
19644: nösehdotus on voimassa olevan lain mukainen.         taloudellisista syistä, inflaatiotason alenemisesta
19645: Säännös on melko monimutkainen. Sen käytän-          ym. syistä johtuen saattaa valtion etumaksujen
19646: nölliset vaikutukset eivät myöskään ole täysin       korotusprosentin muodostuminen entistä ja en-
19647: tyydyttävät. Esimerkiksi kunnallisveron enna-        nakoitua alhaisemmaksi johtaa veroäyrin hinnan
19648: kon etumaksujen suorittamisessa esiintyvät erot      nousemiseen tavalla, joka ei ole kunnallisin toi-
19649: aiheuttavat veroäyrin hinnan epätarkoituksen-        min kohtuudella hallittavissa. Näin voi käydä
19650: mukaista vaihtelua. Veroäyrin hinnan laskemis-       täysin riippumatta siitä, vaatisiko asianomaisen
19651: tavan muuttamista on pohdittu lakiehdotuksen         kunnan taloudellinen tila sinänsä verotulojen li-
19652: valmistelun aikana löytämättä käyttökelpoista        säämistä äyrinhintaa korottamalla vai ei. Kun-
19653: vaihtoehtoa. Valiokunnan mielestä veroäyrin          nallisvero saattaisi näin ollen nousta ilman, että
19654: hinnan laskentatavan muuttaminen olisi selvi-        sitä millään taholla on tarkoitettu. Syynä olisi
19655: tettävä samalla kun suunnitellaan keinot kun-        nimenomaan laskentamenetelmä. Tällainen ke-
19656: nallisveron ennakon kunnille maksamisen no-          hitys olisi voitava estää ajoissa.
19657: peuttamiseksi."                                         Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
19658:    Kunnallisveroäyrin matemaattisen arvon mää-       nojalla esitän valtioneuvoston asianomaisen jä-
19659: räytymisessä muodostaa valtion kunnalle suo-         senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
19660: rittaman etumaksun korotusprosentti ja sen           myksen:
19661: vuosittainen vaihtelu hyvin olennaisen tekijän.                 Onko Hallitus tietoinen kunnallisve-
19662: Etumaksu määräytyy osittain laskennallisten,                 roäyrin laskentatavasta aiheutuvista hai-
19663: osittain harkinnanvaraisten tekijäin perusteella.            toista mm. veroäyrin hinnan vakavuu-
19664:    Sen muodostuminen jonakin vuonna lasket-                  den kannalta, ja
19665: tua korkeammaksi aiheuttaa veroäyrin lopulli-                   minkälaisiin toimiin Hallitus on ryh-
19666: sen matemaattisen arvon asettumisen keinote-                 tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta muun
19667: koisen alhaisek&i ja laskettua alhaisemmaksi                 muassa veroäyrin hallitsematon nouse-
19668: taas vastaavasti keinotekoisen korkeaksi. Etu-               minen em. syistä voitaisiin estää?
19669:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1977.
19670: 
19671:                                            Pertti Paasio
19672: 
19673: 
19674: 
19675: 
19676: 087701098N
19677: 2                                            1977 vp.
19678: 
19679: 
19680: 
19681: 
19682:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19683: 
19684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den veroäyrin hintaa laskettaessa, ja summa
19685: mainitussa tarkoituksessa~ Te, Herra Puhemies,      jaetaap verolautakunnalta saadun 84 §:ssä mai-
19686: olette l3 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kirc      nitun ihnoituksen mukaisella varainhoitovuo-
19687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tena määrättyjoen tai mälirättäväksi arvioitujen
19688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     veroäyrien luvulla, V eroäyrin hintaa s~adaan
19689: Pertti ·:J?aasion näin kuuluvasta kirjallisesta     sitä määrättäessä . kuJU1anhallituksen päätöksellä
19690: kysymyksestä n:o 313:                               korottaa 1 momentin mukaan lasketusta arvosta
19691:                                                     (;!nintään 10 prosentilla."
19692:          Onko Hallitus tietoinen kunnallis·
19693:        veroäyrin laskentatavasta aiheutuvista        V eroäyrin hinnan korkeuteen vaikuttavat
19694:        haitoista mm .. veroäyrin hinnan vaka~     tekijät ovat varainhoitovuoden k,unnaJil'isveroria
19695:        vuuden kannalta, ja                        koottava määrä, varainhoitovuoden kunnallis-
19696:          minkälaisiin toimiin HalLitus on ryh-    veron ennakon etumaksu, edellisen varainhoito•
19697:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta muun         vuoden kunnallisveron · ennakon etumaksu sekä
19698:        muassa veroäyrin harkitsematon nouse-      veroäyrien yhteismäärä varainhoitovuotena toi-
19699:        minen em. syistä voitaisiin estää?         mitetussa kunnallisverotuksessa. Kunnallisvero-
19700:                                                   tuksella koottava määrä riippuu kunnan talous-
19701:    Vastauks·ena kysymykseen esitän kunnioftta- arvion mukaisesti tulojen ja menojen suhteesta.
19702: vasti seuraavaa:                                  Kunnarlisveron enhakon etumaksut puolestaan
19703:    Kunnallislain 81 §:n mukaan kunnallisverona määräytyvät osittain kunnasta riippumattomien
19704: kootaan se määrä, joka talousarvion mukaan tekijöiden perusteella.
19705: muiden tulojen· lisäksi tarvitaan menojen suo-       Etumaksuista säädetään ennakkoperintälain
19706: rittamiseen. Verolla koottavaksi määräksi mer- 50 §:ssä. Sen mukaan kunnalle suoritetaan
19707: kitään talousarvioon menojen ja muiden kuin verovuoden aikana etumaksuna 96 % määrästä,
19708: verotulojen erotus. Ennen vuotta 1947 vero- foka saadaan kun sovellettava ennakkoveroäy~
19709: äyrin hinta laskettiin jakamalla talousarvion rin hinta kerrotaan verovuotta edeltäneenä vuo-
19710: mukainen verolla koottava määrä verotuksessa tena suoritetussa verotuksessa ·kunnalle kerty-
19711: kertyneiden veroäyrien luvulla. Äyrin hinnan neiden veroäyrien määrällä. Etumaksuja voi-
19712: määräämismenettely oli selkeä ja helposti ym- daan tietyin edellytyksin korottaa tai alentaa
19713: märrettävä kuntalaisille ja luottamushenkilöille. em. perusmäärästä. Tällöin on tehtävä ero toi-
19714: Ennakkoperintään siirryttäessä vuodesta 194 7 saalta kiinteistö-, liike- ja ammattituloista mää-
19715: lukieri pidettiin tarpeellisena muuttaa veroäyrin rättyjen veroäyrien perusteella suoritettavien
19716: hinnan laskentatapaa nimenomaan sen vuoksi, etumaksujen ja toisaalta henkilökohtaisista tu-
19717: että verotuloja alkoi kertyä maksuunpantuina loista ·määrättyfen ~eroäyrieri perusteella suori-
19718: veroennakkoina ja valtion suorittamina enpa- . tettavien etumaksujen välillä. Edellisiä korote-
19719: kan etumaksuina. Kuluvan vuoden alussa 'voi~ : fa:m tai alennetaan vastaavasti, jos ennakko-
19720: maantulleessa kunnallislaissa on säilytetty tämä perintälain 39 §:n nojalla on ennakon perus-
19721: laskentatapa. Veroäyrin hinnan määräämistä teeksi pantavaa tuloa korotettu tai alennettu.
19722: koskeva 85 § kuuluu seuraavasti: "Veroäyrin Henkilökohtaisista tuloista määrättyjen vero-
19723: hinta lasketaan siten, että varainhoitovuoden äyrien perusteella suoritettavia etumaksuja ko-
19724: kunnallisveron siihen osaan, jota kunta ei saa rotetaan tai alennetaan, jos näiden veroäyrien
19725: kunnallisveron ennakon etumaksuna, lisätään määrän arvioidaan kunnassa verovuodelta toi-
19726: edellisen varainhoitovuoden kunnallisveron se mitettavassa verotuksessa lisääntyvän tai vähen-
19727: osa, jota ei ole otettu huomioon sanotun vuo- tyvän ainakin viidellä prosentilla.
19728:                                              N:o .313                                                3
19729: 
19730:    Etumaksujärjestelmän tarkoitus on suorittaa      settavaksi. On kuitenkin todettava, että hyvänä
19731: kunnalle verovuoden aikana veroenoakkoja sitä       puolena kahden vuoden ennakoiden käyttämi-
19732: mukaa kuin ne kertyvät valtiolle tai ainakin        sessä veroäyrin hinnan määräämiseen on, että
19733: sitä mukaa kuin niiden pitäisi kertyä valtiolle.    se tasoittaa kuitenkin enemmän äyrinhinnan
19734: Osa etumaksuista on ennakkoperintälain 50 §:n       heilahteluja verrattuna siihen, että käytettäisiin
19735: mukaan varsin tiukasti sidottu verovelvol'lisilta   vain yhden vuoden ennakoita.
19736: kannettuihin ennakkoihin mutta pääosa etumak-          Kuntien veroäyrin hinnan nousua on viime
19737: suista määräytyy arvionvaraisesti. Tulokehitystä    vuosien aikana pystytty hillitsemään valtioneu-
19738: koskevien arvioiden ja ennusteiden laadinta on      voston ja kuntien keskusjärjestöjen välisiin jär•
19739: varsinkin voimakkaan inflaation aikana osoit-       jestelyasiakirjoihin perustuvalla menojen kas-
19740: tautunut hankalaksi.                                vun hillitsemisellä. Tulojen kasvun hidastumi-
19741:    Kunnallisveron etumaksujen sisällyttäminen       nen ja inflaation mahdollinen aleneminen vai.
19742: laskelmaan on sikäli ongelmallista, että se antaa   kuttaa veroäyrien kertymään ja veroäyrin hin·
19743: mahdollisuuden spekuloimiseen sillä, missä          taan äyrin hinnan laskentatavasta riippumatta.
19744: määrin ennakot otetaan huomioon laskelmassa.        Noudattamalla johdonmukaisuutta ja rii~ävää
19745: Kahden vuoden ennakoiden käyttämisestä las-         varovaisuutta etumaksujen käsittelyssä veroäy-
19746: kelmassa aiheutuu myös, että äyrin hinta ei         rin hintaa laskettaessa voidaan laskentaperus-
19747: nouse inflaation vaikutuksesta sille tasolle kuin   teista aiheutuvaa vuosittaista vaihtelua veroäy-
19748: varainhoitovuoden verotuksella koottava määrä       rin hinnassa lieventää. Nykyinen äyrin hinnan
19749: edellyttäisi. Samaan suuntaan ja useissa kun-       laskentatapa joustavana tekee mahdolliseksi
19750: nissa vielä voimakkaammin vaikuttaa myös            tasaisen veroäyrin hinnan.
19751: verotettujen lukumäärän kasvu. Menojen katta-          Kunnallislain valmistelun yhteydessä pohdit-
19752: minen on siten siirtynyt jatkuvasti tulevaisuu-     tiin perusteellisesti myös mahdollisuus palata
19753: teen. Järjestelmä toimii moitteettomasti niin       aikaisempaan laskentatapaan. Kun muutos olisi
19754: kauan kuin kunnan äyrimäärä jatkuvasti lisään-      kuitenkin aiheuttanut siirtymävaiheessa yleisesti
19755: tyy. Paine äyrin hintaa kohtaan ei silloin muo-     nousua veroäyrin hinnoissa, muuttamisesta luo-
19756: dostu kohtuuttoman suureksi. Mutta kun äyri-        vuttiin. Kun parhaillaan toteutettavan veron-
19757: määrän kasvu hidastuu joko inflaation hidastu-      kantouudistuksen yhteydessä toteutetaan myös
19758: misen tai väestön kasvun hidastumisen tai           mahdolliset verojen tilitysjärjestelmän uudistuk-
19759: molempien vuoksi, lisääntyy paine äyrin hintaa      set ja luodaan seurantajärjestelmä, vastaisuu-
19760: kohtaan. Tällä hetkellä ollaan yleisesti kunnai-    dessa saattaa olla mahdollista kehittää sel!lainen
19761: Hstaloudessa siinä tilanteessa, että veroäyri-      etumaksujen tiliitysjärjestelmä, joka entistä tar-
19762: määrien kasvun hidastuttua paine veroäyrin          kemmin tilittää etumaksut todellisen veron
19763:  hintaa kohtaan on myös omalta osaltaan vero-       kertymän mukaisesti. Näin ollen taloudellisen
19764: äyrin hinnan laskentamenettelystä johtuen var-      tilanteen parantuessa ja veronkantojärjestelmän
19765:  sin suuri. Veroäyrin hinnan laskentamenette-       uudistuksen myötä on edellytykset uudelleen
19766:  lystä johtuu, että kunnan verotulot saattavat      selvittää veroäyrin hinnan laskentatapa.
19767:  jäädä seuraavana vuonna markkamääräisestikin          Edellä olevan perusteella on katsottava, että
19768:  edel!listä vuotta huomattavasti alhaisemmaksi.     tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä toimenpitei~
19769:  Nykyinen laskentamenettely siirtää siis hyvien     siin kunnallisveroäyrin hinnan laskentatavan
19770:  vuosien verorasitusta huonojen vuosien mak-        muuttamiseksi.
19771:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1977.
19772: 
19773:                                                                 Sisäasiailnministeri Eino Uusitalo
19774:                                                1977 Vp.
19775: 
19776: 
19777: 
19778: 
19779:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m ·a n.
19780: 
19781:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betalning på kommunalskattens förskott, utökas
19782: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             med den del av föregående räkenskapsårs kom-
19783: velse av den 13 oktober 1977 tili vederbörande        munalskatt, vilken icke beaktats vid beräknan-
19784: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        det av uttaxeringen per skattöre för sagda år,
19785: jande av riksdagsman Pertti Paasio ställda            öch den erhållna summan divideras med det
19786: spörsmål nr 313:                                      under räkenskapsåret fastställda eller uppskat-
19787:                                                       tade antal skattören, som framgår av den i 84 §
19788:           Är Regeringen medveten om de                nämnda uppgiften från skattenämnden.
19789:        olägenheter som sättet att beräkna det            Då uttaxeringen per skattöre fastställes, får
19790:        kommunala skattöret medför bl.a. när           den genom kommunstyrelsens beslut höjas med
19791:        det gäller att hålla uttaxeringen per          högst 10 procent av det enligt 1 mom. beräk-
19792:        skattöre stabil, och                           nade värdet.
19793:           vilka åtgärder har Regeringen vid-             Faktorer, som inverkar på uttaxeringen per
19794:        tagit eller ämnar den vidtaga för att          skattöre, är det belopp som skall hopbringas
19795:        göra det möjligt att förhindra att bl.a.       genom kommunalskatten för räkenskapsåret,
19796:        skattöret stiger på ett icke avsett sätt       förhandsbetalning på kommunalskattens för-
19797:        tili följd av ovan nämnda orsak?               skott, för näst föregående räkenskapsår samt
19798:                                                       det sammanlagda antalet skattören i kommu-
19799: . Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          nalbeskattningen för räkenskapsåret. Det he·
19800: samt anföra fö1jande:                          .      lopp, som skall hopbringas genom kommunal-
19801:    Enligt 81 § kommunallagen hopbringas ge-           beskattning beror av förhållandet mellan in-
19802: nom kommunalskatten det belopp, som enligt            komster och utgifter i enlighet med budgeten.
19803: budgeten utöver övriga inkomster erfordras för        Förhandsbetalningarna på kommunalskattens
19804: bestridande av utgifterna. Såsom belopp, vilket       förskott åter bestäms delvis på basen av fakto-
19805: hopbringas genom skatten, observeras i bud-           rer, som är oberoende av kommunen. Om för-
19806: geten skillnaden mellan utgifter och andra            handsbetalningar stadgas i 50 §. lagen om för-
19807: inkomster än skatteintäkter. Före år 1947 be-         skottsuppbörd. Enligt denna utbetalas till kom-
19808: räknades uttaxeringen per skattöre genom att          munen under skatteåret · 96 % av det belopp
19809: det belopp, som enligt budgeten skulle hop,           som erhålls, då den förskottsuttaxering per
19810: bringas genom kommunalskatten dividerades             skattöre, som skall tillämpas, multipliceras med
19811: ined ,antalet skattören som influtit gehom be-        det antal skattören, som till kommunen influtit
19812: skattning. Förfarandet vid fastställande av u:t-      vid den beskattning, som förrättats året före
19813: taxeringen per skattöre ·var redigt och lätt-         skatteåret. Förhandsbetalningarna kan under
19814: fattligt för invånarna i kommunen och för för-        vissa förutsättningar höjas eller nedsättas från
19815: troendevalda. Då man år 1947 övergick till för-       ovan nämnda grundbelopp, Härvid skall man
19816: skottsuppbörd ansågs det nödvändigt att ändra.        skilja mellan å · ena sidan förhandsbetalningar
19817: sättet att beräkna uttaxeringen per skattöre på       som erläggs på grund av de skattören, som
19818: grund av att det 'bör.jade inf1yta.. skatteintäkter   fastställts för inkomst av fastighet, rörelse eller
19819: i form av debiterade skatteförskott och statens       yrke, och å andra sidan förhandsbetalning, som
19820: förhandsutbetalningar av förskott. Detta beräk-       erläggs på grund av skattören, som fastställts
19821: ningssätt har bibehållits i den nya kommunal-         för personliga inkomster. De förra höjs eller
19822: lagen, som trädde i kraft i början av inneva-         nedsätts i motsvarande mån om den inkomst,
19823: rande år. 85 §, som gäller fastställande av           som skall läggas till grund för förskottet höjts
19824: uttaxeringen per skattöre lyder som följer:           eller nedsatts med stöd av 39 § lagen om för-
19825:    Uttaxeringen per skattöre beräknas så, att         skottsuppbörd. Förhandsbetalningar, som fast-
19826: den del av räkenskapsårets kommunalskatt,             ställts på grund av skattörena för personliga in-
19827: viiken kommunen icke erhåller såsom förhands-         komster, höjs eller nedsätts då antalet skattören
19828:                                                N:o 313                                               5
19829: 
19830: för dessa antas stiga eller sjunka med minst         skattebörda tili dåliga år. Det bör dock konsta-
19831: fem procent vid den beskattning som verk-            teras, att en fördel med att två års förskott
19832: ställs i kommunen för skatteåret.                    används som grund för fastställandet av uttaxe-
19833:    A vsikten med systemet för förhandsbetal-         ringen per skattöre, är den, att detta förfaran-
19834: ningar är att tili kommunen under skatteåret         de dock i högre grad jämnar ut växlingama
19835: erlägga skatteförskott i den utsträckning de         i uttaxeringen per skattöre än vad som vore
19836: inflyter tili staten eller åtminstone i den mån      fallet om endast ett års förskott skulle använ-
19837: de borde inflyta tili staten. En del av för-         das. Stegringen av uttaxeringen per skattöre i
19838: handsbetalningarna är enligt 50 § lagen om           kommunerna har under de senaste åren kunnat
19839: förskottsuppbörd mycket stramt knutna tili de        dämpas genom en reglering av ökningen av
19840: förskott som uppburits hos de skattskyldiga          utgifterna. Regleringen baserar sig på regle-
19841: men huvudparten av förhandsbetalningarna             ringshandlingar som gjorts upp mellan statsrå-
19842: fastställs på basen av uppskattning. Uppgöran-       det och kommunemas centralorganisationer. In-
19843: de av beräkningar av och prognoser för in-           komsternas minskande tillväxthastighet och in-
19844: komstutvecklingen har visat sig besvärligt, sär-     flationens eventuella hejdande påverkar antalet
19845: skilt under tider av kraftig inflation.              skattören och uttaxeringen per skattöre obe-
19846:    Det är problematiskt att i beräkningen upp-       roende av beräkningssätt. Genom att iaktta
19847: taga kommunalskattens förhandsbetalningar, ef-       konsekvens och tiliräcklig försiktighet vid be-
19848: tersom detta erbjuder möjligheter tili spekula-      handlingen av förhandsbetalningar då uttaxe-
19849: tion beträffande frågan, i viiken utsträckning       ringen per skattöre fastställs, kan den av be-
19850: förskotten beaktas i beräkningen. Om man i           räkningsgrunderna förorsakade årliga växlingen
19851: beräkningen använder två års förskott leder          i uttaxeringen per skattöre minskas. Det nuva-
19852: detta tili, att uttaxeringen per skattöre inte på    rande sättet för beräkning av uttaxeringen per
19853: grund av inflationen stiger tili den nivå, som       skattöre, möjliggör om det används på ett
19854: förutsätts av det belopp, vilket skall hop-          flexibelt sätt, att uttaxeringen per skattöre
19855: bringas genom beskattning under räkenskaps-          hålls stabil.
19856: året. I samma riktning och i flera kommuner             I samband med beredningen av den nya
19857: inverkar ännu starkare också ökningen av an-         kommunallagen övervägde man allvarligt möj-
19858: talet beskattade. Täckande av utgifterna har         ligheten att återgå tili det tidigare beräknings-
19859: därigenom ständigt uppskjutits. Systemet funge-      sättet. Då en ändring dock under övergångs-
19860: rar klanderfritt så länge antalet skattören i        skedet allmänt skulle ha förorsakat en ökning
19861: kommunen kontinuerligt ökar. Trycket på ut-          av uttaxeringen per skattöre, avstod man från
19862: taxeringen per öre blir därvid inte övermåttan       den. Då man i samband med den skatteupp-
19863: stort. Men då tillväxten av antalet skattören        bördsreform, viiken som bäst håller på att
19864: avtar antingen på grund av avtagande infla-          genomföras, också genomför de reformer av
19865: tion eller befolkningstillväxt, eller som en följd   skatteredovisningssystemet som möjligen kom-
19866: av båda, ökar trycket på uttaxeringen per skatt-     mer i fråga, samt skapar ett uppföljningssystem,
19867: öre. För närvarande står man allmänt inom            kan det i fortsättningen tänkas bli möjligt att
19868: kommunalhushållningen inför den situationen,         utveckla ett system för redovisning av förhands-
19869: att trycket på uttaxeringen per skattöre, sedan      betalningar, som allt noggrannare redovisar för-
19870: tiliväxten av antalet skattören avtagit, blivit      handsbetalningarna enligt det faktiskt influtna
19871: synnerligen stort. Förfarandet vid beräkningen       skattebeloppet. Det föreligger således möjlig-
19872: av uttaxeringen per skattöre inverkar också för      heter, att då den ekonomiska situationen ljus-
19873: sin del i samma riktning. På grund av för-           nar och skatteuppbördssystemet fömyas, på
19874: farandet vid beräkningen av uttaxeringen per         nytt klarlägga sättet för beräkning av uttaxe-
19875:  skattöre kan det hända att kommunens skatte-        ringen per skattöre. På basen av vad ovan an-
19876: intäkter, under det nästföljande året också tili     förts, måste det konstateras, att det i detta
19877: beloppen blir betydligt mindre än under före-        skede inte är skäl att skrida tili åtgärder för
19878: gående år. Det nuvarande beräkningsförfarandet       ändring av sättet att beräkna uttaxering per
19879: överför således betalningen av de goda årens         skattöre.
19880:      Helsingfors den 16 november 1977.
19881: 
19882:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19883: 087701098N
19884:                                               1977 vp.
19885: 
19886: Kirjallinen kysymys n:o .314.
19887: 
19888: 
19889: 
19890: 
19891:                                   Vilmi ym.: Kansallispuistokomitean ehdotusten hylkäämisestä.
19892: 
19893: 
19894: 
19895:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19896: 
19897:     Kansallispuistokomitea on viime kesänä an-       kuu- ja hoitotyöt kaikilla niillä alueilla, jotka
19898: tamassaan mietinnössä ehdottanut huomattavia         sisältyvät kansallispuistokomitean ehdott-amiin
19899: laajennuksia nykyisiin kansallis- ja luonnon-        rauhoitettaviin alueisiin. Kaikkiaan lähes 500
19900: puistoihin sekä esittänyt perustettavaksi run-       näillä alueilla työskennellyttä Lapin metsuria on
19901: saasti uusia kansallis- j,a luonnonpu~stoja.         jo tähän mennessä saanut lopputilin. Tämä on
19902:     Kansallispuistokomitean esitys on erityisesti    kohtuutonta ja täysin järjenvastaista menette-
19903: Lapin läänin alueen osalta täysin kohtuuton,         lyä alueella, jossa jo muutenkin on runsaasti
19904: sillä esityksen mukaan eri puolille Lapin lää-       työttömiä ja jonne uusien työpaikkojen luomi-
19905: niä olisi perustettava kokonaan uus[a kansal-        nen näyttää ylivoimaisen vaikealta. Tällaisilla
19906: lis- ja luonnonpuistoja 862 050 hehtaarin            työttömyydestä kärsivillä alueilla tulisi myös
19907: alueelle. Kun Lapissa jo olevien nykyisten kan-      valtiovallan menetellä kokonaan toisella taval-
19908: sallis- ja luonnonpuistojen pinta-ala on 302 092     la, eli siten, että siellä jo olevat työpaikat tu-
19909: hehtaaria, tulisi komitean esityksen hyväksymi-      lisi säilyttää.
19910: sen jälkeen kansallis- ja luonnonpuistoiksi va-         Kun on täysin varmaa, että kansallispuisto-
19911: natun maa·alueen pinta-ala olemaan Lapissa           komitean esityksiä ei tulla ainakaan Lapin osalta
19912: kaikkiaan 1164 142 hehtaaria. Tämä merkitsee         alkuunkaan hyväksymään, olisi myös edellä mai-
19913: sitä, että koko maan kansallis- ja luonnonpuis-      nitut ministeriön kirjelmään perustuvat ennak-
19914: toalueista tulisi pääosa eli tarkalleen sanottuna    kotoimenpiteet, kuten metsien hakkuiden ja
19915: 78,1 % olemaan Lapin lääniin alueella. Kun           hoitotöiden lopettamiset }a metsurien irtisano-
19916:  tähän lisätään tavalla tai toisella jo nyt käyt-    miset kiireellisesti peruutettava. Samoin valtio-
19917: törajoitusten alaiset yksityisten ja valtion mail-   neuvoston tu1isi ensi tilassa tehdä päätös kan-
19918: la olevat suojelu- ja suojametsäalueet, joita La-    sallispuistokomitean esitysten lopullisesta hyl-
19919: pissa on yli .3 miljoonaa hehtaaria, sekä lisäksi    käämisestä, sillä vain se pystyisi rauhoittamaan
19920: valtakunnan voimataloutta hyödyntävät laajat         sen epävarmuuutta, kylien autioitumista ja työt-
19921: allasalueet, merkitsee tämä kailli yhteensä si-      tömyyden lisääntymistä synnyttäneen tilanteen,
19922:  tä, että Lapin ihmisten toimeentulomahdolli-        johon kansallispuistokomitean täysin kohtuutto-
19923:  suuksia ollaan jälleen rajoiHamassa kerrassaan      mat esitykst ovat johtaneet.
19924:  mieleHömällä tavalla. Kerrassaan ihmeellistä           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19925:  asiassa on se, että näin laaj>akantoisten esitys-   § :n 1 momenttHn viitaten esitämme Y.altioneu-
19926:  ten valmistelussa ei ole lainkaan kuultu pai-       voston asianomaisen jäsenen vastattaY.aksi seu-
19927:  kallisten asu:J~kaiden, ei kuntien eikä läänin      raavan kysymyksen:
19928:  hallintoviranomaisten käsit}"ksiä. Mainitussa ko-
19929:  miteassa ei myöskään ollut ainoatakaan Pohjois-               Tietääkö Hallitus, että viime kesänä
19930:  Suomen oloja tuntevaa edustajaa.                           valtioneuvostolle luovutettu komitean
19931:     ~aikka mainitun komitean ehdotuksia ei ole              esitys uusien kansallis- ja luonnonpuis-
19932:  vielä millään tavalla vahvistettu tai hyväksyt-            tojen perustamiseksi on erityisesti La-
19933:  ty, ol1aan nlitä kuitenkin jo nyt täyttä päätä             pin läänin osalta täysin kohtuuton, ja
19934:  toteuttamassa. Tämä näkyy ja tuntuu jo monel-              vaikka mainittua esitySitä ei ole millään
19935:  la tapaa tämän päivän Lapin ihmisten elämäs-               tavalla vahvistettu tai hyväksytty, on si-
19936:  sä. Mm. metsähallitus on maa- ja metsätalous-              tä metsähallituksen toimesta ryhdytty
19937:  ministeriön 3. 8. 1977 päivättyyn kirjelmään               toteuttamaan lopettamalla metsien hak-
19938:  perustuen joutunut lopettamaan metsien hak-                kuu- ja hoitotyöt komitean esittämillä
19939: 0877009917
19940: 2                                         1977 vp.
19941: 
19942:      alueilla, mistä on seurauksena työttö-          tyksen hylkäämiseksi ja työttömyyttä li-
19943:      myyden voimakas Ii:sääntyminen, ja jos          säävien toimenpiteiden, kuten metsu-
19944:      tietää,                                         rien irtisanomisten ja lopputilitysten pe-
19945:         tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-           ruuttamiseksi?
19946:      piteisiin edellä mainitun komitean esi-
19947:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta .1977.
19948: 
19949:              Pekka Vilmi                                 Einari Nieminen
19950:              Veikko Hanhirova                            Heimo Linna
19951:              Väinö Raudaskoski                           Mikko Jokela
19952:              Matti Asunmaa                               Orvokki K;angas
19953:              Paavo Vesterinen                            Esko Pekonen
19954:            , Lasse Äikäs                                 Mikko Pesälä
19955:                                                  N:o 314
19956: 
19957: 
19958: 
19959: 
19960:                            E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
19961: 
19962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti~sa             Maa~ ja metsätalousministeriö on 10 .l 0.
19963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           1977 päivätyssä ja metsähallitukselle OS?it:tus-
19964: olette 13 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn ~ir­          sa kirjeessään katsonut, että hakkuutmmmtaa
19965: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asta~­        voidaan työllisyyssyistä jatkaa metsähallituksen
19966: omaiselle jäsenelle jäljennöksen. ~ar:sanedustaJa       suunnittelemalla tavalla syys-talvikauden ajan
19967: Vilmin ym. näin kuuluvasta ktqalhsesta kysy-            Koilliskail1an, Pyhätunturin, Iso-Äijönsuon ja
19968: myksestä n:o 314:                                       Lapiosuon, Hiidenportin, Patvinsuon, Ruunaan
19969:                                                         ja Koloveden ehdotetuissa kansallispuistoissa se-
19970:            Tietääkö Hallitus, että viime kesänä         kä Runkauksen, Olvassuon, Pelson ja Elimys-
19971:         valtioneuvostolle luovutettu komitean           salon ehdotetuissa luonnonpuis.toissa. Koivusuon
19972:         esitys uusi·en kansallis- ja luonnonpuisto-    ehdotettuun luonnonpuistoon Tapiosuon alueel-
19973:         jen perustamiseksi on erityisesti L~pin        le suunniveltuja leimikoita ei luonnonsuojelulli-
19974:         läänin osalta täysin kohtuuton, ja vatkka       sista syistä ole syytä hakata. Kaikissa leimikois-
19975:         mainittua esitystä ei ole millään tavalla       sa on luonnon- ja mais,emanhoito-ohjeet otetta-
19976:         vahvistettu tai hyväksytty, on sitä met-        va erityisesti huomioon.
19977:         sähallituksen toimesta ryhdytty toteut-            SuunniueHuista leimikoista tulis•i jättää hak-
19978:         tamaan lopettamalla metsien hakkuu- ja         kaamatta ne suomersäosat, joista aiheutuisi oji-
19979:         hoitotyöt komitean esittämillä aJueill~,        tustarvetta. Hakattujen alojen on syytä antaa
19980:         mistä on seurauksena työttömyyden vol-         myöhemmin uudistua luontaisesti mahdollisuuk-
19981:         makas lisääntyminen, ja jos tietää,
19982:                                                        sien mukaan kulotust•a käyttäen. Metsäojituksia
19983:            tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
19984:                                                        ei ehdotetuilla kans•allis- ja luonnonpuistoalueil-
19985:         piteisiin edellä mainitun komitean esi-
19986:                                                        la tule suorittaa. Taimistonhoitotyöt voidaan
19987:         tyksen hylkäämiseksi ja työttömyyttä .li-      suorittaa metsähallituksen esityksen mukaisesti.
19988:         säävien toimenpiteiden kuten metsunen
19989:                                                        Myös myrskytuhot voidaan ehdotetuilta puisto-
19990:         irdsanomisten ja lopputilitysten peruur-       alueilta korjata.
19991:         tamiseksi?
19992:                                                            Lopuksi kirjeessä todetaan, että kansallispuis-
19993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tokomitean ehdottamissa kansallis- ja luonnon-
19994: vasti seuraavaa:                                       puistokohteissa voidaan aikaisemmin mainitulla
19995:                                                        tavalla jatkaa toimintaa kevääseen 1978 saak-
19996:    Maa- ja metsät•alousministeriö esitti 3. 8.         ka.
19997: 1977 ettei metsähallitus ryhtyisi ehdotetuissa
19998:                                                            Kirjallisen kysymyks·en siltä osalta, joka kos-
19999: kans;llis- ja luonnonpuistoissa sellaisiin toimen·
20000:                                                        kee kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisten
20001: piteisiin, jotka vaarantaisivat suojelualueiden pe-
20002:                                                        laajuutta Lapin läänissä, maa- ja metsätalousmi-
20003: rustamismahdollisuudet. Tämän johdosta metsä-
20004:                                                        nisteriö ilmoittaa, että ministeriössä on parhail-
20005: hallitus ei ole suorittanut hakkuita kansallis·
20006:                                                        laan käynnis•sä kansallispuistokomitean kaikkien
20007: puistokomitean ehdo~tamis.sa kansalli~- ja 1?-~~­      ehdotusten tarkistustyö sanotun komitean mie-
20008: nonpuistoissa. Kun tåydelhnen hakkmsta ptdat-
20009:                                                        tinnöstä hankittujen lausuntojen pohjalta. Tämä
20010: täytyminen saattaisi aiheuttaa paikallisesti mer-
20011:                                                        työ on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden
20012: kittävää työttömyyttä, on metsähallitus maa-
20013:                                                        kuluessa. Jo tähän mennessä saadut laus1,1nnot
20014: ja metsät-.Ilousministeriölle . ~s~ittamiss~n . kir-   antavat viitteitä siihen, että komitean ehdotuk·
20015: jeissä pyytänyt, että se satst Jatkaa totmmto·         sia joudutJaan tarkistamaan.
20016: jaan eräillä kansallispuistokomitean kansallis-
20017: ia luonnonpuistoiksi ehdottamilla alueilla.
20018:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1977.
20019: 
20020:                                                    Maa~ Ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
20021: 4                                              1977 vp.
20022: 
20023: 
20024: 
20025: 
20026:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20027: 
20028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I ett brev av 10. 10. 1977 tili forststyrelsen
20029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        har jord- och skogsbruksministeriet ansett, att
20030: av den 13 oktober 1977 tili vederbörande med-        avverkningarna av sysselsättningsskäl under
20031: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      höst- och vintersäsongen kan fortsättas på det
20032: av riksdagsman Vilmi m.fl. ställda spörsmål nr       sätt forststyrelsen planerat i de föreslagna na-
20033: 314:                                                 tionalparkerna i Koiliiskaira, Pyhätunturi, Iso-
20034:           Är Regeringen medveten om, att det         Äijönsuo och Lapiosuo, Hiidenportti, Patvin-
20035:        kommittebetänkande om grundande av            suo, Ruunaa och Kolovesi samt i de föreslagna
20036:        nya national- och naturparker, som se-        naturparkerna i Runkaus, Olvassuo, Pelso och
20037:        naste sommar avläts tili statsrådet, för      Elimyssalo. I Koivusuo föreslagna naturpark
20038:        Lapplands läns del är helt orimligt och       inom Tapiosuos område är det av naturvårds-
20039:        att man, trots att nämnda förslag inte        skäl inte orsak att företa de föreslagna stämp-
20040:        på något sätt fastställts eller godkänts,     lingarna. Vid alla stämplingar skall natur- och
20041:        på åtgärd av forststyrelsen har börjat        landskapsskyddsdirektiven särskilt beaktas.
20042:        förverkliga det genom att upphöra med            Av de planerade stämplingarna borde de
20043:        avverkning och skötsel av skog på de          skogskärrandelar, som skulle föranleda dikning,
20044:        områden som kommitten föreslår, vilket        lämnas ostämplade. Det är skäl att senare låta
20045:        har tili följd en kraftig ökning av           de avverkade områdena förnya sig naturligt, så-
20046:        arbetslösheten, och om så är fallet,          vitt möjligt med hjälp av hyggesbränning.
20047:           kommer Regeringen att vidta åtgär-         Skogsdikning skall inte företas på de föreslagna
20048:        der för att förkasta ovannämnda kom-          national- och naturparksområdena. Plantvårds-
20049:        mitteförslag och för att återta de åtgär-     arbeten kan utföras i enlighet med forststyrel-
20050:        der som ökar arbetslösheten, såsom            sens förslag. Även stormskador kan röjas upp
20051:        uppsägande och avskedande av skogs-           på de föreslagna parkområdena.
20052:        arbetare?                                        Slutligen konstateras i brevet att verksam-
20053:                                                      heten på de områden, som av nationalparks-
20054:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommittt!n föreslagits bli national- och natur-
20055: samt anföra följande:                                parker, kan fortsättas på tidigare nämnt sätt
20056:     Jord- och skogsbruksministeriet föreslog 3. 8.   fram tili våren 1978.
20057: 1977 att forststyrelsen i de föreslagna national-       Vad beträffar den del av spörsmålet som
20058: och naturparkerna skulle avstå från sådana åt-       gäller omfattningen av grundandet av national-
20059: gärder som äventyrat möjligheterna att grunda        och naturparker i Lapplands Iän, meddelar jord-
20060: skyddsområden. Av denna anledning har forst-         och skogsbruksministeriet att man vid ministe-
20061: styrelsen inte företagit avverkningar i de natio-    riet för närvarande håller på att granska natio-
20062: nal- och naturparker som nationalparkskommit-        nalparkskommittens alla förslag på grundval av
20063: ten föreslagit. Då en fullständig avhållsamhet       de utlåtanden som införskaffats över sagda
20064: från avverkningar kunde förorsaka betydande          kommittes betänkande.
20065: arbetslöshet lokalt, har forststyrelsen i ett brev      Arbetet skall slutföras inom detta år. De
20066: tili jord- och skogsbruksministeriet anhållit om     utlåtanden som inkommit redan nu ger vid
20067: att få fortsätta med sin verksamhet på vissa av      handen, att man blir tvungen att justera kom-
20068: de områden som av nationalparkskommitten             mittens förslag.
20069: föreslagits tili national- och naturparker.
20070:      Helsingfors den 25 oktober 1977.
20071: 
20072:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
20073: S~rif~gt _spörsmål nr 315.
20074: 
20075: 
20076: 
20077: 
20078:                                  Granvik m. fl.: Om förhindrande av utskänkning av starka alko-
20079:                                  . holdryoker på specialsnälltågen.
20080: 
20081: 
20082:                          . ·T 111 Ri k sd a gens He r r. Tal man.
20083: 
20084:    Emedan det framgått, att trafikministeriet       Därför hör man inte inleda någon spritförsälj-
20085: gjort eri framställning till .social- och hälso-    ning på tågen. Vi har riog av alkoholinissbrqk
20086: vårdsministeriet om att alkohollagen skulle         i detta land och är irite betjänta av spdtför-
20087: äridras så, att det skulle bli möjligt att sälja    säljning på rullande hjul.
20088: starksprit i specialsnälltågens restaurangvagnar,      Vi hoppas, att dessa fakta beaktas innan man
20089: måste man bli ytterst förvånad och besviken.        går in för någonting, som minskar trivseln för
20090: Inte kan det väl vara så, att det endast är de,     majoriteten av tågresenärerna i vårt land och
20091: som använder alkohoi som skall vara järnvägar~      som samtidigt ökar alkoholkonsumtionen, viiken
20092: nas skötebarn och för vilka man vill göra tili-     redan är alltför hög.             .           ..
20093: varan ·möjligast trivsam. Är man inte med-             Med hänvisning tili ovanstående ber under-
20094: veten om, att samtidigt som starkspritförsälj-      tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. ri!ks-
20095: nirig skulle komma in i nämnda restaurangvag-       dagsordningen .föreskriver tili vederbörande
20096: nar, försvinner trivseln för dem, som inte vili     medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
20097: arivända alkohoi eller umgås med alkoholpå-         mål:
20098: verkade persorier, vilka alltid uppträder mer                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
20099: eller mindre störande. Det hjälper inte med                 ta ·· för att förhindra försäljning av
20100: deklaration om att "ingen tågsprit på bekostnad             starksprit i specialsnälltågens restaurang-
20101: av ordningen", det blir bara så i alla fall.                vagnar?
20102:      Helsingfors den 13 oktober 1977.
20103: 
20104:                Ragnar Granvik                                   Håkän Malm
20105:                Elly Sigfrids                                    Christoffer Taxell
20106: 
20107: 
20108: 
20109: 
20110: 087701150B
20111: 2
20112:                                                                                       •,. l
20113: Kirjallinen kysymys n:o 315.
20114: 
20115: 
20116: 
20117: 
20118:                                    bJiiliVik•·~.:VäJkJien å&oihö'iijuomien anniskelusta erikoispika-
20119:                 ··,r,
20120:                 (   ....
20121:                                  ·• - ·, · ·jtlriren tai{iiritblavaunuissa.
20122: 
20123: 
20124:                            Ed u s k u·n n a n He r r å Puhe m i e he l1 e.
20125: 
20126:     Koska on ilmennyt,.. että liikennetninistedö           taa alkohoun my:Yntiä. junisS!l~ Meillii on .riittä-
20127: ön e5iitänyt sosiaali- j,a terveysministeriölle ale miin alkoholin väärinkäyttöä tässä ·maassa em~
20128: koholilain muuttamista siten, että tulisi mah-             mekii tarvitse pyörillä tapahtuvaa alkoholin
20129: dolliseksi myydä väkeviä alkoholijuomia eri-               myyntiä. ·
20130: koispikaj-unien · ravintolavaunuissa, on pakko                Me toivomme, että nämä tosiasiat otetaan
20131: tulla erittäin hämmästyneeksi ja pettyneeksi.              huomioon ennen kuin tehdään mitään sellais-
20132: Ei. kai voi olla niin, että vain ne, jotka käytta-         ta,. joka vähentää maassamme junamatkustajien
20133: vät alkoholia; ovat rautateiden lempilapsia, joi-          enemmistön viihtyvyyttä ja joka samanaikaisesti
20134: den olemassaolo halutaan·· tehdä mahdollisim-              lisää alkoholin kulutusta, joka jo nyt on aivan
20135: man viihtyisäksi. Eikö olla tietoisia siitä, että          liian korkea.                          ·
20136: s.amaJJ,aikaisesti kun väkevien .alkoholijuomien               Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
20137: myynti tulee mainittuihin . ravintolavaunuihin,            tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen-
20138: hävUiä niiden viihtyisyys, jotka eivät halua käyt·         tin noj-alla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20139: tää alkoholia tai olla tekemisissä alkoholin vai-          nen vastattavaksi seuraavan J-.ysymyksen:
20140: kutuksen alaisena olevien henkilöiden kanssa,
20141: jotkå aina käyttäytyvät enemmän tai vähemmän                           . Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20142: häiiitseVastE Ei auta julistaa, että "ei juna-alko-                  ryhtyä estääkseen väkevien alkoholijuo-
20143: holia järjestyksen kustannuksella", joka tapauk-                     mien myynnin erikoispikajunien ravin-
20144: sessa näin vain käy. Tämän vuoksi ei pidä aloit-                     tolavallnuissa?
20145:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1977.
20146: 
20147:                 Ragnar ·Granvik                                               Håkan Malm
20148:                 Elly Sigfrids                                                 Christoffer Taxell
20149: 
20150: 
20151: 
20152: 
20153:                                                                                                      ' .. ._. ,. ~ -=-:.,
20154:                                                                                                    <i. ,:c.;. t. :,   , _ ._.
20155:                            Eduskunnan Herra F-u.hemie'helle.
20156: 
20157:  ';Valtiopiiiväjärjtstyksen 37 §:~ !momentisSa            yhtye~-· räutatiehallituksen kirjelmässä esitettyi-
20158: 1hahiitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hin perusteluihin esitti sosiaali~ ja terveysminis·
20159: olette U päivänä lokakuuta 1977 päivätyn                 tetiölle 7. l 0. 1977 lähettäinässääiJ. kirjelmässä,
20160: kirjelmänne ohella 'toimittanut valtioneuvoston           että ministeriö . •· valmistellessaan alkoholilain
20161: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            muutosesitystä ottaisi huomioon rautatieha1lic
20162: edustaja Ragnar Granvikin ym. näin !kuuluvas-             tuksen liikenneministeriölle esihämäh alkbhölic
20163: ta kirjallisesti kysymyksestä n:o 315:                    lain muutosehdotuksen. Tämän jälkeen liikenne-
20164:                                                           ministeriö vielä lähetti 11. 10. 1977 rautatie-
20165:            Mihin toim'enpiteisiin Hallitus · aikoo        hallitukselle kirjelmän, jossa liikenneministeriö
20166:         ryhtyä estääkseen väkevien alkoholijuo-          ilmoitti . edellyttävänsä,: ettii · mikäli ehdotettu
20167:         mien my-ynnin erikoispikajunien ravin-            alkoholilain muutos toteutuu, rautntiehallituk-
20168:         tolavaunuissa?                                    sen ja ravintolatoimintaa hoitavan yhtiön tulee
20169:                                                           valvoa, ettei järjestys ju.nissa häiriinny ja että
20170:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            junahenkilökunnan työolosuhtee~ eivät huonone
20171:  vasti seuraavaa:                                         anniskeluoikeuiksien laajentumisen vuoksi. Esit-
20172:                                                           täessään puheenaolevaa muutosta ,alkoholilakiin,
20173:     Erikoispikajunien ravintolav~unujen palv~lu~          liikenneministeriö lähti paitsi liikenteen palve-
20174:  tason kohottamiseen, .matkustusmukavuuden li-            lutason parantamisnäkökohdista yleensä, niin
20175: .säämiseen sekä kotimaisen että kansainvälisen            erityisesti siitä, että kansainvälisessä liikenteessä
20176: matlciilun lisäämispyrkimyksiin viitaten rautatie-        voitaisiin palvelutaso tarjoilunkin osalta nostaa
20177:  hallitus esitti kirjelmällään 29. 4. 1975 Iiilkerine~    mahdollisimman hyvälle tasolle. Todettakoon
20178:  ministeriölle, että tämä ryhtyisi toimenpiteisiin        vain, että kansainvälisessä liikenteessä mm.
20179:  alkoholilain muuttamiseksi siten, että erikois-         Keski-Euroopassa ·tarjoillaan· säännönmukaisesti
20180:  pikajunien ravintolavaunujen I luokan osastois-          kaikenlaisia alkoholijuomia rautateillä. Käytän-
20181:  sa voitaisiin tarjota väkeviä alkoholijuomia.            nön syynä tehtyyn muutosesitykseen on mm.
20182:     Säännökset alkoholijuomien anniskelU.sta kul-         se, että keväällä 1978 aloitetaan Helsingin-
20183:  kuneuvoissa sisältyvät alkoholilain ( 459/68)            Leningradin välillä päiväpikajunaliikenne, josta
20184:  42 §: ään, jonka mukaan mietoja alkoholijuo-             pyritään saamaan .kaikinpuolin korkeatasoinen
20185:  mia saa anniskella mm~ rautateiden ravintola-           :ffikenneyhteys. Näitä syitä liikenneministeriö
20186:  va:unuissa aterioitsijoille .. Alkoholilain muutos-     pitää riittävinä thyönteiseel1. suhtautumiseen an-
20187:  esitYsten vahnistelu kuuluu sosiaali- ja terveys-       ·nfskeluoikeuksien laajentamisessa.
20188: ·ministeriölle: Tämän vuOiksi liikenneministeriö
20189:       Helsingissä marraskuun 17 päivällä ·1977,          •• 1
20190: 
20191:                                                                 c   --··,   , •• ' · ·
20192: 
20193: 
20194: 
20195: 
20196:                                                                                          Liikenneministeri Veikko Saarto
20197:                                                19.77vp.
20198: 
20199: 
20200: 
20201: 
20202:   I det syfte .3 7 § t DJ.om. riksdagsordtling~n      yägsstyrelsens s~velse, i. en skrivelse 7.10.
20203: ang~r har Ni, Herr Talman,. med Eder .skrivel-        1977 tili social- !J(:h hähiovårdsministeriet; att
20204: se av den 1.3 oktober J 977 till vecl.erbörande       i:ninisteriet, då propositionep med förslag tili
20205: medlem av statsrådet öv~rsänt ~vskrift a.v .föl-      äridrjt:lg av alkohollagen bereds,. skulle beakt.a
20206: jande av riksdagsman Ragnar Granvik m. fl.            det förslag till ändring av alkohollagen som
20207: stiillda spörsmål nr 315:                             järnvägsstyrelsen framställt till trafikministeriet.
20208:                                                       Därefter sände trafikministeriet 11. 10. 1977
20209:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en skrivelse till järnvägsstyrelsen, i viiken mi-
20210:        ta för att förhindra försäljning av            nisteriet förutsatte att järnvägsstyrelsen och det
20211:        starksprit i specialsnälltågens restaurang-    bolag som sköter restaurangsverksamheten, i
20212:        vagnar?                                        det fall att den föreslagna ändringen av alko-
20213:                                                       hollagen förverkligas, skall tillse, att ordningen
20214:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         på tågen inte störs och att tågpersonalens ar-
20215: samt anföra följande:                                 betsförhållanden inte försämras på grund av de
20216:                                                       utvidgade utsikänkningsrättigheterna. Trafikmi-
20217:    Hänvisande till strävandena att. i specialsnäll-   nisteriet utgick, då det föreslog den i frågava-
20218: tåg förbättra servicenivån i restaurangvagnama,       rande ändringen av alkohollagen, inte bara från
20219: öka reskomforten samt främja både den in-             tanken att i allmärihet höja servicenivån inom
20220: hemska och intemationella . turismen, föreslog        trafiken, utan särskilt från tanken, att man
20221: järnvägsstyrelsen i sin skrivelse 29. 4. 1975 till    inom aen internationella trafiken skulle kunna
20222: irafikministeriet att ministeriet skulle vidta åt-    höja servicenivån till en så hög standard som
20223: gärder för att ändra alkohollagen så, att starka      möjligt även vad beträffar utskänkningen. Det
20224: alkoholdrycker kunde serveras i restaurang-           kan endast konstateras, att det i den interna-
20225: vagnarnas 1-klassavdelningar på specialsnäll-         tionella trafiken t. ex. i Mellaneuropa regel-
20226: tågen.                                                mässigt serveras alla slags alkoholdrycker på
20227:    Bestämmelser om utskänkning av alkohol-            järnvägarna. Ett praktiskt skäl tili det ändrings-
20228: drycker i trafikmedel ingår i 42 § alkohollagen       förslag som gjorts var bl. a., att det under
20229: ( 459/68), och enligt denna paragraf får svaga        våren 1978 inleds dagsnälltågstrafik mellan
20230: alkoholdrycker uts:kankas; bL ;l.. i järnvägarna,s    Helsingfors och Leningrad. Avsikten. är. att
20231: restaurangvagnar till gäster ~ samband med            göra denna. trafik till e11 på alla sätt högklassig
20232: måltid. Beredningen av förslag .till ändring av       trafikförbindelse. Trafikministeriet finner dessa
20233: alkohollagen ankommer på social- och hälso-           skäl tillräckliga för ett positivt ställj].ingstagan-
20234: vårdsministeriet. Av denna anledning föreslog         de i frågan om en utvidgning av utskänknings-
20235: trafikministeriet, i det att ministeriet förenade     rättigheterna.                             · ·
20236: sig med de motiveringar som framfördes i jäm-
20237:      Helsingfors den 17 11ov~mber 1977.
20238: 
20239: 
20240:                                                                        Trafikminister Veikko Saarto
20241:                                                1977 Vl'~
20242: 
20243: Kirjallinen kysymys n:o 316.
20244: 
20245: 
20246: 
20247: 
20248:                                    Raudaskoski ym.: Väkevien alkoholijuomien tarjoilun aloittami-
20249:                                       sesta erikoispikajunissa.
20250: 
20251: 
20252:                          E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20253:    Liikenneministeriö ori pyytänyt sosiaali- ja       myynnin lisäys vähentäisi matkustusrauhalli·
20254: terveysministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin al-     suutta ja yleistä järjestystä junissa. Samoin asian
20255: kQholitarjoilun laajentamiseksi erikoispikajunissa    ymmärtävät myös erikoispikajunien konduktöö-
20256: koskemaan oluen lisäksi myös väkeviä alkoholl-        rit. Myös yleisen raittiuden edistämiseksi aiotus--
20257: juQmia. Pyyntöä rautatiehallituksen vt. pääjoh-       ta alkoholitarjoilun laajentamisesta erikoispika·
20258: taja Römer on perustellut kansainvälisyydellä ja      junissa tulisi luopua.
20259: sillä, että tuntuisi jotenkin "kodikkaammalta",          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
20260: kun junissa tatjoiltaisiin väkeviä alkoholijuomia.    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
20261: Rautatiehallituksen tiedetään jo pari vuotta sit-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20262: ten toiveneen matkustusmukavuuden varjolla al-        seuraavan kysymyksen:
20263: koholimyynnin aloittamista erikoispikajunissa.
20264:    Allekirjoittaneiden mielestä matkustusolosuh-                Onko Hallitus tietoinen, että väkevien
20265: teet maas&amme erikoispikajunissa ovat yllin kyl-            alkoholijuomien tarjoilun aloittaminen
20266: lin mukavat ilman väkevien alkoholijuomien tar-              erikoispik.ajunissa toisi vain häiriötä tul·
20267: jon~aakin. Jos· vielä olut voitaisiin viikonloppu-           lessaan, mikä saattaa heikentää matkus-
20268: junista poistaa, se vielä parantaisi matkustusmu-            tusturvallisuutta ja -mukavuutta rauta-
20269: kavuutta ja viihtyvyyttä sen takia, että ravintola-          teillä, ja
20270: vaunussa olisi tilaa esim; perjantaina myös kah-                mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun
20271: vinjuojille. Onkin todennäköistä, että viinan                väkevien alkoholij1,1omien tarjoilun aloit-
20272:                                                              tamisen estämiseksi jo ennakolta?
20273:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1977.
20274: 
20275:          Väinö Raudaskoski               Sylvi Saimo                     Kyllikki Stenros
20276:          Einari Nieminen                 Juhani Saukkonen                Saimi Ääri
20277:          Aino Karjalainen                Orvokki Kangas                  Marjatta Väänänen
20278:          Mikko Pesälä                    Kalevi Mattila                  Heimo Linna
20279:                                          Esko Pekonen
20280: 
20281: 
20282: 
20283: 
20284: 087701072U
20285: 2
20286:                                                                             ~   1   -,
20287: 
20288:                                                                                     ·-. (:, '
20289: 
20290: 
20291: 
20292: 
20293:         '':;
20294: 
20295: 
20296: 
20297: 
20298:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20299: 
20300:        Valtiopäiväjärjestyksen 37. §in 1 momen• ·toissa voitaisifu' tai:j~d': myös väkeviä alkoholi-
20301: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- juomia.
20302: mies; olette 13 päivänä lokakuuta 1917 piiivätyn             Liikenneministeriö yhtyen routatiehallituksen
20303: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kirjelmässä esitettyihin perusteluihin esitti puo-
20304: .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen. kansanedus-. lestaan 7. 10. 1977 sosiaali- ja terveysministeri-
20305: taj·a Väinö Raudaskosken ym. näin kuuluvasta ölle lähettämässään kirjelmässä, että ministeriö
20306: kirjallisesta kysymyksestä n:o 316:                      valmistellessaan alkoholilain muutosesitystä ot-
20307:                                                          tai·si huomioon rautatiehallituksen sille esittämän
20308:           · · Onko Hallitus tietoinen, että väkevien alkoholilain muutosehdotuksen.
20309:           alkoholijuomien tarjoilun aloittaminen             Liikenneministeriön esityksen johdosta eräät
20310:            eriköispikajunissa toisi vain häiriöitä tul- yhdistykset kääntyivät sosiaali- ja terveysminis-
20311:           lessaan, mikä saattaa heikentää matkus- teriön puoleen vastustaen ehdotettua anniskelu-
20312:            tusturvallisuutt'a ja -mukavuutta rauta- oikeuksien laajennusta. Kielteistä kantaa perus-
20313:            teillä, ja ··                                 teltiin erityisesti järjestyshäiriöiden lisääntymi-
20314:               mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun sellä j·a alkoholipoliittisilla näkökohdilla. Julki-
20315:            väkevien· aikoholijuomien tarjoilun aloit- suudessa esiintyneiden kielteisten kannanilmai-
20316:          . tamisen .estämiseksi jo ennakolta?            sujen jälkeen lähetti liikenneminis,teriö 11. 10.
20317:                                                          1977 rautatiehallitukselle kirjelmän, jossa minis•
20318:      Va~tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teriö edellytti, että mikäli ehdotettu alkoholi-
20319: vasti seuraavaa:                                         lain muutos toteutuu, rautatiehallituksen ja ra-
20320:  . : Voimassa:. olevat säännökset alkoholijuomien vintolatoimintaa hoitavan· yhtiön tulee valwa;
20321: anniskeliista kulkuneilvoissa sisältyvät alkoholi- ettei järjestys junissa häiriinny ja että junahen-
20322: lain ( 459/68) 42 §:ään. Tämän mukaan saa kilökunnan työolosuhteet eivät huonone annis-
20323: mietoja alkoholijuQpiia anniskella mm. rauta- keluoikeuksien la·ajentamisen vuoksi.
20324: teiden ravintö1avauriuissa aterioitsijoille.           ·     Koska kotimai:se~s~ liikenteessä olevien eri-
20325:      Erikoispikajunien ·ravintolavaunujen palvelu- koispikajunien anniskeluoikeuksien laajentami-
20326: tason kohottamiseen, . matkustusmukavuuden li- nen saattaisi johtaa järjestyshäiriöiden lisäänty-
20327: säämiseen sekä kothnaisen että kansainvälisen miseen ja matkustusmukavuuden heikkenemi-
20328: matkailun lisäämispyrkimyksiin viitaten rauta~ seen kyseisissä junissa ja koska alkoholipoliitti-
20329: tiehallitus esitti kirjelmällään 29. 4. 1975 liiken- silla perusteilla anniskeluoikeuksien laajentami-
20330: neministeriölle, että tämä ryhtyisi toimenpitei- seen yleisesti tulee suhtautua tällä hetkellä pi-
20331: siin alkoholilain muuttamiseksi siten, että eri- dättyvästi, sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,
20332: koispikajunien ravintolavaunujen I luokan osas- ettei anniskeluoikeuksien laajentamiseen esite-
20333:                                                          tyllä tavalla ole tarvetta.
20334:         Helsingissä 14 päivänä marroskuuta 1977.
20335: 
20336:                                                                           Ministeri Olavi Martikainen
20337: 
20338: 
20339: 
20340: 
20341:                                                                                                 :     ' ..
20342:                                                                                                 ·,~   - 1- -   •
20343:                                               N:o 316                                                3
20344: 
20345: 
20346: 
20347: 
20348:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20349: 
20350:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skrivelse och föreslog för sin del i en skrivelse
20351: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            7. 10. 1977 tili social- och hälsovårdsministe-
20352: velse av den 13 oktober 1977 tili vederbörande       riet, att ministeriet, då propositionen med för-
20353: medlem av statsrådet översänt avskrift av            slag tili ändring av alkohollagen bereds, skulle
20354: följande av riksdagsman Väinö Raudaskoski            beakta det förslag tili ändring av alkohollagen
20355: m.fl. ställda spörsmål nr 316:                       som järnvägsstyrelsen framställt.
20356:                                                         Med anledning av trafikministeriets fram-
20357:           Är Regeringen medveten om, att ser-        ställning vände sig vissa föreningar tili social-
20358:        vering av starka alkoholdrycker på spe-       och hälsovårdsministeriet och opponerade sig
20359:        cialsnälltåg bara skulle medföra stör-        mot den föreslagna utvidgningen av utskänk-
20360:        ningar, vilket kan tänkas minska rese-        ningsrättigheterna. Den negativa ståndpunkten
20361:        säkerheten och -komforten på järnvä-          motiverades särskilt med att störandet av ord-
20362:        garna, och                                    ningen skulle öka och med alkoholpolitiska
20363:           vad ämnar Regeringen göra för att          synpunkter. Sedan negativa opinionsyttringar
20364:        på förhand förhindra att starka alkohol-      framförts i offentligheten skickade trafikmi-
20365:        drycker börjar serveras?                      nisteriet 11. 10. 1977 en skrivelse tili järn-
20366:                                                      vägsstyrelsen, där ministeriet förutsatte att
20367:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       järnvägsstyrelsen och det bolag som sköter
20368: samt anföra följande:                                restaurangverksamheten, i det fall att den
20369:    Gällande bestämmelser om utskänkning av           föreslagna ändringen av alkohollagen förverk-
20370: alkoholdrycker i trafikmedel ingår i 42 §            ligas, skall tilise, att ordningen på tågen inte
20371: alkohollagen ( 459/68). Enligt denna paragraf        störs och att tågpersonalens arbetsförhållanden
20372: får svaga alkoholdrycker utskänkas bl.a. i järn-     inte försämras på grund av de utvidgade ut-
20373: vägarnas restaurangvagnar tili gäster i samband      skänkningsrättigheterna.
20374: med måltid. Hänvisande tili strävandena att i           Eftersom en utvidgning av utskänknings-
20375: specialsnälltåg höja servicenivån i restaurang-      rättigheterna på specialsnälltågen i inrikestrafi-
20376: vagnarna, öka resekomforten samt främja både         ken kunde leda tili ökat störande av ordningen
20377: den inhemska och internationella turismen,           och en försämring av resekomforten på ifråga-
20378: föreslog järnvägsstyrelsen i sin skrivelse 29. 4.    varande tåg och då man på alkoholpolitiska
20379: 1975 tili trafikministeriet, att ministeriet skall   grunder för närvarande allmänt bör förhålla
20380: vidta åtgärder för att ändra alkohollagen så, att    sig avhållsamt tili en utvidgning av utskänk-
20381: också starka alkoholdrycker kunde serveras i         ningsrättigheterna, anser social- och hälsovårds-
20382: restaurangvagnarnas I-klassavdelningar på spe-       ministeriet att det inte förligger behov att ut-
20383: cialsnälltågen.                                      vidga utskänkningsrättigheterna på det sätt som
20384:     Trafikministeriet förenade sig med de mo-        föreslagits.
20385:  tiveringar som framfördes i järnvägsstyrelsens
20386:      Helsingfors den 14 november 1977.
20387: 
20388:                                                                        Minister Olavi Martikainen
20389: '.',,
20390:                                             1977 vp.
20391: 
20392: Kirjallinen kysymys n:o 317.
20393: 
20394: 
20395: 
20396: 
20397:                                 Vilmi ym.: Valtion metsämaiden verottamisesta Enontekiön kun-
20398:                                    nan alueella.
20399: 
20400: 
20401:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
20402: 
20403:    Metsätaloudesta saatavien tulojen verottami-   maalista käytännöstä poikkeavaa verotusmenet-
20404: nen valtion metsien osalta suoritetaan Enonte-    telyä ei voida pitää hyväksyttävänä, hallituksen
20405: kiön kunnassa erikoislaatuisella ja kokonaan      tulisi antaa kiireesti sellainen maatilatalouden
20406: muusta maasta poikkeavalla tavalla. Tämä me-      tuloverolain muuttamista koskeva lakiesitys,
20407: nettely perustuu maatilatalouden tuloverolain     jossa metsämaiden verottaminen myös Enonte-
20408: (373/72) 11 §:n 2 momentin säännökseen,           kiön kunnan alueella olevien valtion metsämai-
20409: jonka mukaan Enontekiön ja Utsjoen kunnissa       den kohdalla suoritetaan samojen perusteiden
20410: pidetään valtion metsätaloudesta saatavana puh-   mukaan kuin yksityisten metsänomistajien ve-
20411: taana tulona verovuonna tapahtuneesta puun        rottaminenkin. Tätä tarkoittavia anomuksia ja
20412: myynnistä tai käytöstä saatuja luovutushintoja    esityksiä on Enontekiön kunta tehnyt jatku-
20413: ja muita vastikkeita sekä metsästä saatuja va-    vasti, mutta ne eivät ole johtaneet epäkohdan
20414: hingon- ja muita korvauksia vähennettynä tu-      korjaamiseen.
20415: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20416: neilla menoilla hallintomenoja lukuun otta-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20417: matta.                                            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20418:     Mainittu säännös koskee ainoastaan valtion    raavan kysymyksen:
20419: maita ja sitä toteutetaan vain Enontekiön ja
20420: Utsjoen kunnissa. Näin mainitut kaksi maamme                Tietääkö Hallitus, että valtion metsä-
20421: köyhintä ja kaikkein vaikeimmassa asemassa               maiden verottaminen suoritetaan Enon-
20422: olevaa kuntaa on valtion metsämaiden verotuk-            tekiön kunnan alueella kokonaan erilai-
20423: sen osalta asetettu kaikkia muita kuntia huo-            sin perustein kuin muualla maassa, mikä
20424: mattavasti huonompaan asemaan. Verotusme-                merkitsee Enontekiön kunnalle huomat-
20425: nettelyn muuttaminen on merkinnyt ja merkit-             tavaa verotulojen menetystä, ja jos tie-
20426: see jatkuvasti erityisesti Enontekiön kunnalle           tää,
20427: huomattavaa verotulojen menetystä, koska val-               milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
20428:  tio omistaa n. 95 prosenttia kunnan maa- ja             siin mainitun kohtuuttoman epäkohdan
20429: metsäalueesta.                                           korjaamiseksi?
20430:     Kun nykyistä epäoikeudenmukaista ja nor-
20431:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
20432: 
20433:          Pekka Vilmi                  Väinö Raudaskoski             Mikko Kaarna
20434:          Lasse Äikäs                  Olavi Majlander               Veikko Pihlajamäki
20435: 
20436: 
20437: 
20438: 
20439: 0877011157
20440: 2                                              1977 vp.
20441: 
20442: 
20443: 
20444: 
20445:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20446: 
20447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sityisten metsänomistajien osalta pinta-alape-
20448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rusteiseen verotukseen, koska puhtaan tulon
20449: olette 14 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       verottaminen osoittautui usein kohtuuttoman
20450: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ankaraksi.
20451: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Vilmin ym.         Todellisen tulon mukaiseen metsäverotukseen
20452: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       siirtyminen pohjoisissa kunnissa perustui kä-
20453: 317:                                                 sitykseen, ettei näissä kunnissa ole mahdollista
20454:            Tietääkö Hallitus, että valtion metsä-    hoitaa metsätaloutta normaalilla tavalla eikä
20455:         maiden verottaminen suoritetaan Enon-        saada metsästä säännöllisesti hakkuutuloja. Tä-
20456:         tekiön kunnan alueella kokonaan erilai-      mä johtuu puunkasvun hitaudesta ja siitä, että
20457:         sin perustein kuin muualla maassa, mikä      hakkuita voidaan suorittaa vain satunnaisesti
20458:         merkitsee Enontekiön kunnalle huomat-        ja pitkin aikavälein.
20459:         tavaa verotulojen menetystä, ja jos tie-        Enontekiön kunnassa on valtion maita noin
20460:         tää,                                         666 000 hehtaaria. Vuoden 1969 maatalouslas-
20461:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      kennan mukaan valtion omistama metsäala kun-
20462:         siin mainitun kohtuuttoman epäkohdan         nassa oli noin 123 000 hehtaaria, kun yksityis-
20463:         korjaamiseksi?                               ten metsänomistajien omistama metsäala oli
20464:                                                      noin 27 000 hehtaaria. Metsänmyyntitulot ovat
20465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valtion omistamilla alueilla pitkään olleet erit-
20466: vasti seuraavaa:                                     täin vähäiset. Vuonna 1976 oli metsähallituk-
20467:                                                      sen verotuksen perusteena oleva puhdas tulo
20468:    Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 2 mo-         hallintokustannuksia      vähentämättä    20 600
20469: mentin mukaan pidetään valtion Enontekiön ja         markkaa. Sen sijaan pinta-alaperusteisen vero-
20470: Utsjoen kunnissa harjoittamasta metsätaloudes-       järjestelmän mukaan valtiolle vahvistettava met-
20471: ta saamana puhtaana tulona verovuonna tapah-         sätulo olisi verohallituksessa laaditun arvion
20472: tuneesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja         mukaan ollut vuoden 197 6 tuottoperusteilla
20473: luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met-       laskettuna noin 240 000 markkaa.
20474: sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia vä-         Todellisten tulojen mukaisen verotuksen voi~
20475: hennettynä tulon hankkimisesta ja säilyttämi-        daan edelleen katsoa paremmin kuin pinta-ala-
20476: sestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja lu-      perusteisen verotuksen ottavan huomioon ne
20477: kuunottamatta. Muissa kunnissa valtion metsis-       erityiset olosuhteet, joissa metsätaloutta Enon-
20478: tä saatua tuloa, samoin kuin yksityisten met-        tekiön kunnassa harjoitetaan. Pinta-alaperustei-
20479: sänomistajien metsätuloa koko maassa, verote-        seen verotukseen siirtymistä vaikenttaisi myös
20480: taan ns. pinta-alaperusteisen verojärjestelmän       se, että Enontekiön kunnasta puuttuu veroluo-
20481: mukaan.                                              kitus eikä valtion maita ole koko laajuudessa
20482:    Vuodesta 1968 vuonna 1972 tehtyyn maa-            edes kartoitettu metsätaloutta varten. Kun pin-
20483: tilatalouden tuloverolain muutokseen ( 3 7 3/7 2)    ta-alaperusteiseen verotukseen siirtymisellä ei
20484: asti sovellettiin todelliseen metsätuloon perustu-   myöskään Enontekiön kunnan talouden kannal-
20485: vaa verotusjärjestelmää kaikkiin metsiin Enon-       ta ole kovin suurta merkitystä, ei verojärjestel-
20486: tekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Todellisten      män muuttamiseen ilmeisesti ole olemassa riit-
20487: tulojen verottamisesta siirryttiin kuitenkin yk-     täviä perusteita.
20488:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
20489: 
20490: 
20491:                                                                             Ministeri Esko Rekola
20492:                                               N:o 317                                              3
20493: 
20494: 
20495: 
20496: 
20497:                           Tili Riksdagens H e r r T a 1m a n.
20498: 
20499:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       emedan en beskattning av den rena inkomsten
20500: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ofta visade sig vara oskäligt sträng.
20501: av den 14 oktober 1977 tili vederbörande               Övergången i de nordliga kommunerna tili
20502: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      skogsbeskattning enligt den faktiska inkomsten
20503: jande av riksdagsman Vilmi m.fl. underteckna-       grundade sig på uppfattningen att det inte är
20504: de spörsmål nr 31 7:                                möjligt att i dessa kommuner idka skogsbruk
20505:                                                     på normalt sätt och inte heller att regelbundet
20506:           Är Regeringen medveten om att be-         erhålla avverkningsinkomster av skogen. Detta
20507:        skattningen av statens skogsmarker inom      beror på långsam trädtillväxt och på att av-
20508:        Enontekiö kommuns område sker på             verkning endast kan ske sporadiskt och med
20509:        helt andra grunder än i landet i öv-         långa intervaller.
20510:        rigt, vilket för Enontekiö kommun be-           I Enontekiö kommun finns ungefär 666 000
20511:        tyder en avsevärd förlust av skattein-       hektar statsjord. Enligt 1969 års lantbruksräk-
20512:        komster, och om så är fallet,                ning omfattade den av staten ägda skogsarea-
20513:           när ämnar Regeringen vidta åtgärder       len i kommunen ungefär 123 000 hektar,
20514:        i avsikt att avhjälpa sagda oskäliga miss-   medan den av enskilda skogsägare ägda skogs-
20515:        förhållande?                                 arealen var ungefär 27 000 hektar. Inkomster-
20516:                                                     na av skogsförsäljning på de av staten ägda
20517:    Såsom svar då detta spörsmål får jag vörd-       områdena har länge varit synnerligen obetyd-
20518: samt anföra följande:                               liga. Ar 1976 var den rena inkomst som forst-
20519:    Enligt 11 § 2 mom. inkomstskattelagen för        styrelsens beskattning grundar sig på utan av-
20520: gårdsbruk anses såsom nettoinkomst av skogs-        drag av förvaltningskostnader 20 600 mk. Där-
20521: bruk, bedrivet av staten inom Enontekiö och         emot skulle enligt det arealbaserade skattesys-
20522: Utsjoki kommuner, genom försäljning eller an-       temet den för staten fastställda skogsinkoms-
20523: vändning av virke under skatteåret uppburna         ten enligt skattestyrelsens uppskattning och be-
20524: överlåtelsepris och andra vederlag samt för skog    räknad enligt 1976 års avkastningsgrunder ha
20525: erhållna skade- och andra ersättningar, från        utgjort 240 000 mk.
20526: vilka avdragits utgifterna för inkomstens för·         Det kan fortfarande anses, att en beskattning
20527: värvande och bibehållande, frånsett förvalt-        enligt faktiska inkomster bättre än en areal-
20528: ningsutgifter. Inkomst av statens skogar i andra    baserad beskattning beaktar de speciella förhål-
20529: kommuner, liksom också enskilda skogsägares         landen, under vilka skogsbruk idkas i Enon-
20530: inkomst av skog i hela landet, beskattas enligt     tekiö kommun. En övergång tili arealbaserad
20531: det s.k. arealbaserade skattesystemet.              beskattning skulle också försvåras av att Enon-
20532:    Från år 1968 tili den ändring (373/72) som       tekiö kommun saknar skatteklassificering och
20533: år 1972 gjordes i inkomstskattelagen för gårds-     att statsjordarna inte i sin helhet har kartlagts
20534: bruk tillämpades ett på den faktiska skogsin-       för skogsbruk. Då en övergång tili arealba-
20535: komsten baserat beskattningssystem på alla          serad beskattning inte heller har särdeles stor
20536: skogar i Enontekiö, Enare och Utsjoki kom-          betydelse för Enontekiö kommuns ekonomi,
20537: muner. Från beskattning av den faktiska in-         finns det uppenbarligen inte tillräcklig grund
20538: komsten övergick man dock för enskilda skogs-       för en ändring av skattesystemet.
20539: ägares del tili en arealbaserad beskattning,
20540:      Helsingfors den 18 november 1977.
20541: 
20542: 
20543:                                                                            Minister Esko Rekola
20544:                                               1977 vp.
20545: 
20546: Kirjallinen kysymys n:o .318.
20547: 
20548: 
20549: 
20550: 
20551:                                   Jartti ym.: Pienpuun ja hakkuujätteiden kaytöstä energiatalou-
20552:                                       dessa.
20553: 
20554: 
20555:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20556: 
20557:    Maamme energiahuollon kehittämistä koske-            Puun käyttö energiataloudessa suuressa mit-
20558: vissa asiantuntijoiden kannanotoissa on viime        takaavassa edellyttää varsin laajaa selvitystyötä,
20559: aikoina kasvavassa määrin kiinnitetty huomiota       jonka yhteydessä on kiinnitettävä huomiota
20560: kotimaisten energialähteiden nykyistä suurem-        mm. korjuu- ja kuljetuskysymyksiin, puun riit-
20561: paan käyttöönottoon.                                 tävyyteen teollisuuden raaka-aineena pitkällä
20562:    Tällöin on ilmennyt mm. se, ettei esim. pien-     tähtäyksellä, työllisyysseikkoihin sekä ennen
20563: puun ja hakkuujätteiden käyttämisestä energia-       kaikkea kannattavuuskysymyksiin.
20564: taloudessa ole olemassa riittäviä kannattavuus-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20565: ynnä muita selvityksiä siitä syystä, ettei tällai-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
20566: nen selvitystyö ainakaan suoranaisesti kuulu         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20567: millekään organisaatiolle.                           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20568:    Kysymyksessä on kuitenkin koko kansanta-          sen:
20569: loutemme kannalta mitä tärkein asia, joka
20570: energiatalouden ohella koskettaa laajasti myös                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20571: metsänhoitoon ja työllisyyteen liittyviä kysy-              ryhtyä, että koko kansantaloutemme
20572: myksiä. Erityisesti Itä-Suomessa ovat pienpuun              kannalta tärkeä pienpuun ja hakkuu-
20573: vuosi vuodelta huonontuneet markkinointimah-                jätteiden käyttömahdollisuus energiata-
20574: dollisuudet estämässä metsien järkiperäistä hoi-            loudessamme tulisi perusteellisesti selvi-
20575: toa. Tällä seikalla tulee olemaan monenlaisia               tetyksi?
20576: haittavaikutuksia pitkiksi ajoiksi eteenpäin.
20577:   Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
20578: 
20579:          Heikki Jartti                  Unto Ruotsalainen              Eero Lattula
20580:          Mikko Asunta                   Väinö Turunen                  Alli Vaittinen-Kuikka
20581:          Pentti Poutanen                Lauri lmpiö                    Erkki Korhonen
20582:                                         Mauri Miettinen
20583: 
20584: 
20585: 
20586: 
20587: 087701130P
20588: 2                                             1977 vp.
20589: 
20590: 
20591: 
20592: 
20593:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
20594: 
20595:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maa- ja metsätalousministeriö on 5 palVana
20596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toukokuuta 1977 asettanut toimikunnan, jonka
20597: olette kirjeellänne 14 päivänä lokakuuta 1977        tehtävänä on 31 päivään toukokuuta 1978 men-
20598: n:o 2045 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       nessä selvittää mahdollisuudet erilaisten puu-
20599: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jartin      lajien käyttämiseen energialähteenä, mahdolli-
20600: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:        suudet alueiden käyttämiseen energialähteenä
20601:                                                      käytettävän puun tuotantoon ja miten energia-
20602:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lähteenä käytettävän puun tuotantoa varten tar-
20603:         ryhtyä, että koko kansantaloutemme           peellisten metsien perustaminen ja kasvatus
20604:         kannalta tärkeä pienpuun ja hakkuu-          olisi järjestettävä, sekä selvityksen perusteella
20605:         jätteiden käyttömahdollisuus energiata-      tekemään ehdotuksen tarvittavista toimenpi-
20606:         loudessamme tulisi perusteellisesti selvi-   teistä.
20607:         tetyksi?                                         Näiden selvitysten valmistuttua hallitus tulee
20608:                                                      ryhtymään asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
20609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kuluvan vuoden huhtikuun 29 päivänä maa-
20610: yasti seuraavaa:                                     ja metsätalousministeriö pyysi valtiovarainmi-
20611:   Maa- ja metsätalousministeriö on 2 päivänä         nisteriötä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla ly-
20612: helmikuuta 1977 asettanut toimikunnan, jonka          kättäisiin toistaiseksi valtion puuta käyttävien
20613: tehtävänä on 28 päivään helmikuuta 1978              lämpökeskusten muuttamista öljykäyttöisiksi
20614: mennessä selvittää kotimaisen .halon kilpailu-        sekä opetusministeriötä ja sosiaali- ja terveys-
20615: kykyisyys energialähteenä, selvittää mahdolli-        ministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla
20616: suudet pohtopuuksi käytettävän kotimaisen             ministeriön hallinnonalaan kuuluvissa, ainakin
20617: lehtipuutavaran kysynnän lisäämiseksi lähinnä         sellaisissa kuntien laitoksissa, joiden lämmitys-
20618: kuntien ja valtion toimesta, selvittää, rajoitta-     kustannuksista valtio maksaa pääosan, puuta
20619: vatko voimassa olevat ulkomaankauppaa kos-            käyttävien lämpökeskusten muuttaminen öljy-
20620: kevat säännökset raakapuun vientiä, sekä tehdä        käyttöisiksi lykättäisiin toistaiseksi niissä ta-
20621: selvityksen perusteella tarpeelliseksi osoittau-      pauksissa, joissa se on teknillisesti mahdollista.
20622: tuvat toimenpide-ehdotukset.
20623:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1977.
20624: 
20625:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
20626:                                             N:o 318                                               3
20627: 
20628: 
20629: 
20630: 
20631:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20632: 
20633:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        maj 1977 tillsatt en kommision med uppgift
20634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att till den 31 maj 1978 utreda möjligheterna
20635: nr 2045 av den 14 oktober 1977 till veder-         att använda olika träslag som energikälla, möj-
20636: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ligheterna att använda områden för produktion
20637: av följande av riksdagsman Jartti m. fl. ställ-    av virke, vilket används som energikälla, samt
20638: da spörsmål:                                       frågan om hur anläggandet och odlingen av
20639:                                                    skogar, som behövs {ör produktion av virke,
20640:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vilket används som energikälla, borde ordnas,
20641:        ta för att grundligt utreda de med tanke    samt på basen av utredningen göra förslag tili
20642:        på hela vår nationalekonomi viktiga         erforderliga åtgärder.
20643:        möjligheterna att använda klenvirke och        Efter det att dessa utredningar blivit färdiga
20644:        hyggesavfall inom energihushållningen?      kommer regeringen att vidta de åtgärder som
20645:                                                    förutsätts i saken.
20646:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Den 29 april detta år anmodade jord- och
20647: samt anföra följande:                              skogsbruksministeriet finansministeriet att vid-
20648:    Jord- och skogsbruksministeriet har den 2       ta åtgärder för att tills vidare uppskjuta om-
20649: februari 1977 tillsatt en kommission med upp-      ändringen av de av statens värmecentraler, som
20650: gift att till den 28 februari 1978 utreda den      använder trä, tili oljedrift. Samtidigt anmodades
20651: inhemska vedens konkurrenskraft såsom energi-      undervisningsministeriet och social- och hälso-
20652: källa, utreda möjligheterna att närmast på åt-     vårdsministeriet att vidta åtgärder för att tills
20653: gärd av kommunerna och staten öka efterfrågan      vidare uppskjuta omändringen tili oljedrift av
20654: på lövträdsvirke som används såsom brännved,       vedeldade värmecentraler åtminstone vid sådana
20655: utreda huruvida de gällande bestämmelserna         kommunala anläggningar inom ministeriets för-
20656: för utrikeshandeln begränsar exporten av rå-       valtningsområde, för vilka staten betalar huvud-
20657: virke samt på basen av utredningen göra erfor-     delen av uppvärmningskostnaderna, i de fall,
20658: derliga förslag till åtgärder.                     där detta är tekniskt möjligt.
20659:    Jord- och skogsbruksministeriet har den 5
20660:   Helsingfors den 2 november 1977.
20661: 
20662:                                              Jord- och skogsbruksmin1ster Johannes Virolainen
20663:                                               1977 vp.
20664: 
20665: Kirjallinen kysymys n:o 319.
20666: 
20667: 
20668: 
20669: 
20670:                                  Orrenmaa ym.: Lattiasienen torjunnan tehostamisesta.
20671: 
20672: 
20673:                          Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20674: 
20675:     Lattiasieni on vaarallisin rakennusten lahot-      Toistaiseksi valtion varoista ei ole ollut mah-
20676: tajasieni ja se on erityisesti vanhojen peruskor-   dollisuutta saada korvausta lattiasienivahingois-
20677: jattujen rakennusten lahottaja.                     ta. Esimerkiksi tupajumivahingoista päätettiin
20678:     Tämän vuoden aikana on tietoon tullut jo        viime vuonna maksaa korvauksia yhteensä
20679: yhtä monta tapausta kuin koko viime vuonna          150 000 markkaa. Lähes poikkeuksetta ovat
20680: eli noin 70 lattiasieni-ilmoitusta. Aiemmin tuli    lattiasienen uhreiksi joutuneet talojen omista-
20681: vain muutama ilmoitus vuodessa; osittain il-        jat valittaneet informaation puutetta. Asian-
20682: moitusten vähyys on johtunut siitä, ettei lattia-   tuntevaa apua ei löydy peruskorjausvaiheessa
20683: sienen olemassaoloa tunnettu tai tunnistettu        eikä myöskään myöhemmin lattiasienivaurioita
20684: puutteellisen informaation takia.                   korjattaessa.
20685:   · Lattiasienen aiheuttama lahovaurio tulee ta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20686: vallisesti ilmi muutaman vuoden kuluttua pe-        tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
20687: ruskorjauksesta, joka on suoritettu virheelli-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20688: sesti. Kasvun alkuun päästyään se pystyy leviä-     tattavaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyk-
20689: mään kuivassakin puutavarassa ja tuhoamaan          sen:
20690: puisen rakennuksen.
20691:     Koska täydellinen korjaus voi muodostua ta-               Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
20692: loudellisesti hyvin rasittavaksi, etenkin koska            Hallitus aikoo :ryhtyä lattiasienen tor-
20693: se joudutaan suorittamaan varsin pian perus-               junnan tehostamiseksi ja siitä tiedotta-
20694: korjauksen jälkeen, pyritään korjauksissa sel-             miseksi, ja
20695: viytymään vähemmillä toimenpiteillä. Tällöin                  aikooko Hallitus varata riittävän mää-
20696: ei kuitenkaan sienestä päästä eroon, vaan vau-             rärahan valtion tulo- ja menoarvioon
20697: rio uusiintuu parin vuoden kuluttua väärin                 lattiasienestä aiheutuvien vahinkojen
20698: suoritetun korjauksen takia.                               korvaamiseksi?
20699:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
20700: 
20701:                Juhani Orrenmaa                               Juhani Tuomaala
20702: 
20703: 
20704: 
20705: 
20706: 087701073V
20707: 2
20708: 
20709: 
20710: 
20711: 
20712:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20713: 
20714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1tnomentissa ·     tooh, ovat kyseiset vahingot kohdanneet sel-
20715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laisia maaseudun puisia asuinrakennuksia, jotka
20716: olette 14 päi"länä lokakuuta 1977 paivätyn kir-      oli ·peruskorjattu 2-5 vuotta aikaisemmin. Va-
20717: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiari..   hinkojen. ilmenemiseen nimenomaan· peruskor-
20718: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jatuissa asuinrakennuksissa lienee monissa ta-
20719: Juhani Orrenmaan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       pauksissa ·myötävaikuttanut rakentajien tietä-
20720: sesta kysymyk1sestä n:o 319:                         mättömyys keinoista, joilla lattiasienivahinko-
20721:                                                      jen syntymistä voidaan estää. Peruskorjaus ei
20722:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin        nimittäin aina edellytä rakennuslupaa ja siten
20723:        Hallitus aikoo ryhtyä lattiasienen tor-       peruskorjauksia useasti tehdään pelkästään ra-
20724:        junnan tehostamiseksi ja siitä tiedotta-      kennuksen käyttäjän omaan tietämykseen pe·
20725:        miseksi, ja                                   rustuen.
20726:           aikooko Hallitus varata riittävän mää-        Lattiasienivahinrkojen syntymisen ennalta eh-
20727:        rärahan valtion tulo- ja menoarvioon          käisemistä on maatilahallituksen toimesta pyrit-
20728:        lattiasienestä aiheutuvien vahinkojen         ty viime vuoden lopusta lähtien tehostetusti
20729:        korvaamiseksi?                                edistämään jakamalla asiasta informaatiota leh-
20730:   Vastauhena kysymykseen esitän kunnioitta-          distön välityksellä sekä antamalla ohjdta maa-
20731: vasti seuraavaa:                                     tilatalouteen liittyvän rakentamisen suunnitte-
20732:                                                      luun ja valvontaan osallistuville. Tällä hetkellä
20733:    Kuluvana vuonna ja vuonna 1976 on, ku-            on valtioneuvoston piirissä vielä kesken sen
20734: ten vastattavana olevan kysymyksen johdannos-        selvittäminen, onko lattiasienivahinkojen li~
20735: sa:kin on todettu, tietoon tullut aikaisempaa mo-    sääntymisen johdosta tarpeellista ryhtyä joihin-
20736: ninkertaisesti suurempi määrä tapauksia, joissa      kin rakentamisen valvonnan tehostamista tar-
20737: lahottajasieni on aiheuttanut vahinkoa puisissa      koittaviin toimenpitdsiin sekä mahdollisesti li-
20738: rakennuksissa. Suurimmassa osassa niistä 70          säksi toimenpiteisiin valtion osallistumiseksi
20739: vahinkotapauksesta, jotka vuonna 1976 oli saa-       syntyneiden vahinkojen korvaamiseen.
20740: tettu valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tie-
20741:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1977.
20742: 
20743:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
20744:                                             N:o 319                                             3
20745: 
20746: 
20747: 
20748: 
20749:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20750: 
20751:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       skador inträffat i sådana bostadshus av trä
20752: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          på landsbygden, vilka hade grundreparerats
20753: velse av den 14 oktober 1977 tili vederbö-         2-5 år tidigare. En bidragande orsak tili att
20754: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       skadorna uppkommit just i grundreparerade
20755: av fö1jande av riksdagsman Juhani Orrenmaa         bostadshus torde i många fall ha varit byggar-
20756: m. fl. ställda spörsmå1 nr 319:                    nas okunskap om metoder, genom vilka man
20757:                                                    kan förhindra uppkomsten av skador genom
20758:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      hussvamp. Grundreparation förutsätter nämli-
20759:        geringen vidta för att effektivera be-      gen inte alltid byggnadslov och sålunda görs
20760:        kämpningen av hussvamp och för att          grundreparationer ofta utgående endast från
20761:        informera om den, och                       de kunskaper den som nyttjar byggnaden be-
20762:           ämnar Regeringen i statsförslaget re-    sitter.
20763:        servera ett tillräckligt ans1ag för att        På åtgärd av jordbruksstyrelsen har man från
20764:        ersätta de s'kador som förorsakats av       och med slutet av senaste år strävat tili att
20765:        hussvamp?                                   mera effektivt främja förebyggandet av upp-
20766:                                                    komsten av hussvamp genom att sprida in:for-
20767:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mation av hussvamp i pressen samt genom att
20768: samt anföra följande:                              utdela direktiv tili dem som deltar i plane-
20769:                                                    ring och övervakning av byggande i samband
20770:    Under innevarande år och år 1976 har, 1ik-      med gårdsbruk. Statsrådet har ännu inte fär-
20771: som även konstaterats i inledningen tili spörs-    digt utrett frågan om huruvida det med an-
20772: målet, frwnkommit mångdubbelt flera sådana         1edning av det ökade antalet skador genom
20773: fall än tidigare, i vilka rötsvamp har förorsa-    hussvamp är nödvändigt att vidta åtgärder i
20774: kat skada på trähus. I största delen av de         syfte att effektivera byggnadsövervakningen och
20775: 70 skadefall som år 1976 hade anmälts tili         eventuellt dessutom åtgärder för ett statligt
20776: statens tekniska forskningscentral har dessa       deltagande i ersättandet av uppkomna skador.
20777:      Helsingfors den 14 november 1977.
20778: 
20779:                                            Jord- och ·skogsbruksminister Johannes Virolainen
20780:                                                 19-77 vp.
20781: 
20782: Kirjallinen kysymys n:o 320.
20783: 
20784: 
20785: 
20786: 
20787:                                    A.-L. Jokinen: Työvoimatoimistojen työvoimatarpeen selvittä-
20788:                                        misestä.
20789: 
20790: 
20791:                           Eduskunnan Herra PuhemieheUe ..
20792: 
20793:    Erittäin vaikean työttömyystilanteen johdost4       ja· kuinka suuri todellinen työvoiman tarve tällä
20794: olisi nopeasti tutkittava kaikki ne mahdolli-          hetkellä on valtion ja kun:llien laitoksissa ja
20795: suudet, joilla Vlllltion ja kuntien puittcissa voi-    virastoissa sekä muissa työkohteissa.
20796: daan työttömyyttä lievittää.                               Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
20797:    Erittäin ponnekkaasti näytetään etsittävän          37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän w1tio-
20798: uusia työkohteita, vaikka valtion ja kuntien           neuvoston asianomaisen jäsenen v'<lstattavaksi
20799: useissa pisteissä on tavaton puute työntekijöis-       seuraavan kysymyksen:
20800: tä ja virkailijoista. Aiheellista ihmettelyä on
20801: jo pitkään synnyttänyt esimet'kiksi se tilanne,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20802: jolm vallitsee työvoimatoimistoissa .ja työnvä-               ryhtyä sen työvoimatarpeen selvittämi-
20803: lityksessä. Näissä virastoissa on tehtävä ylitöitä            seksi, ~oka vallitsee mm. työvoimatoi-
20804: ja työpaine on muutoinkin erittäin kova, mut-                 mistoissa, työnvälityksessä ja muissa
20805: ta työntekijämäärää ei lisätä. Olisikin aiheel-               valtion sekä kuntien wstaavissa iaitok-
20806: lista suorittaa nopeasti tutkimus siitä, paljonko             sissa ja työkohteissa?
20807: vailtion ja kuntien la:itoksi&'la teetetään ylitöitä
20808:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
20809: 
20810:                                           Anna-Liisa Jokinen
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 
20815: 087701128M
20816: 2
20817: 
20818: 
20819: 
20820: 
20821:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20822: 
20823:    Valtiopäiväjärjesty;ksen 37 §:n 1 momentis-             piirit ovat tarkoitukseen esittäneet. Lisäksi työ-
20824: sa mainitussa tarkoituksessa -Te1 Herra Puhe-              Voiinaministeriö Oli ··oikeutettu palkkaamaan
20825: mies, olette 14 päivänä lokakuuta 1977 päi-                työvoimatoimikuntiin, joita on 125, marras-
20826: vätyn ;lcirjeenne .cllella, toimiJ:;:~nut _, valtiQneur-   kuun ,,1, päivästä 'lul®n, ·tk!'lsäkulln. v~s~n
20827: vostorL <asianom:aisell~ :iä~nelle"· jiiljenn9k~>eri       päivään ·1978 sa~ka .siwt6imiset S:ihteerit; 1 ,
20828: kansanedustaja A.-L; Jokisen näin kuuluvasta                   Työvoimahallinnon erityisolosuhteet on py•
20829: kirjallisesta kysymyksestä n:o 320:                        ritty ottamaan huomioon myös vaitiori henki•
20830:                                                            löstomenoja koskevissa säästötoimenpiteissä.
20831:            Mihin toimenpiteisiin Hahlitus aikoo                Valtioneuvoston 18. 11. 1976 tekemän pää·
20832:         ryhtyä sen työvoimatarpeen selvittämi-             töksen mukaan tulisi valtion hen~ilöstömenoja
20833:         seksi, joka vallitsee mm. työvoimatoi-             koskevista eräistä väliaikaisista toimenpiteistä
20834:         mistoissa, työnvälityksessä ja muissa              annetun asetuksen ( 886/76) nojalla jättää vuO-
20835:         valtion sekä kuntien vastaavissa laitok-           dt;:n 1977 aikana määräajaksi täyttämättä tai
20836:         sissa ja työkohteissa?·                            lakkauttaa yhteensä 1 500 valtion virkaa, toin-
20837:                     .           .
20838:                                                            ta tai tehtävää, joista työvoimaministeriön hal-
20839:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              linnonalan osuus on 20. Työvoimaviranomais~
20840: vasti seuraavaa:                                           ten työmäärän kasvun johdosta on em. valtio"
20841:    Valtiovarainmintsteriön tiedossa on, että               neuvoston päätÖS pantu täytäntöön osittain:
20842: työttömyyden kasvun seurauksena on työvoi-                 vuoden .1 ?77 aikana on työvoimahallinnon pii-
20843: mapalvelusten kysyntä lisääntynyt erityisesti              ristä jätetty täyttämättä vain 10 virkaa, tointa
20844: pa~kallishallinnon tasolla. Toisaalta valtionta-           tai tehtävää, joista työvoimaministeriön osuus
20845: louden heikon tilan vuoksi on yleensäkin ·. val-           on 3 ja työvoimahallinnon piiri- j·a paikallis-
20846: tionhallinnossa voitu perustaa uusia virkoja ja            hallinnon osuus 7. Viimeksi mainittujen osalta
20847: toimia erittäin rajoitetusti.                              täyttökielto ulottuu 31. 12. 1977 asti, vaikka
20848:    Työvoimahallinnon työvoimatilannetta on                 noudatetun pääsäännön mukaan vuoden 1977
20849: kuitenkin pyritty parantamaan eri keinoin.                 aikana määräajaksi täyttämättä jätetyt virat,
20850: Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa perustet-                toimet tai tehtävät vapautuvat vasta 1. 1. 1979.
20851: tiin sen paikallishallintoon 11 uutta virkaa ja            Kiireellisesti tullaan selvittämään, olisiko näi-
20852: tointa. Ruuhka-apulaisten palkkaamiseen on                 denkin vhkojen, toimien ja tehtävien täyttä-
20853: tulo- ja menoarviossa sekä lisämenoarvioissa               minen sallittava jo kuluvan vuoden aikana.
20854: myönnetty varoja siinä määrin, kuin työvoima-
20855:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1977.
20856: 
20857: 
20858:                                                                                  Ministeri Esko Rekola
20859:                                               N:o 320                                               3
20860: 
20861: 
20862: 
20863: 
20864:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
20865: 
20866:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ktaftsministeriet givits tätt att ftån den 1 no-
20867: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vembet tili den sista juni 1978 anställa sek-
20868: velse av den 14 oktober 1977 tili vederbö-          retetare med tjänsten som bisyssla i arbets-
20869: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        kraftskommissionerna, vilka är 125 tili an-
20870: av följande av r~ksdagsman A.-L. Jokinen ställ-     talet.
20871: da spörsmål nr 320:                                    Också i de sparåtgärder som gället statens
20872:                                                     personalutgtifter har man försökt beakta de
20873:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      speciella förhållandena inom arbetskraftsförvalt-
20874:        ta för att utreda det behov av atbets-       ningen.
20875:        kraft som råder bl.a. vid 'atbetsktafts-        Enligt statsrådets beslut av 18. 11. 1976
20876:        bytåetna, arbetsförmedlingat samt vid        borde, med stöd av fötordningen om vissa
20877:        andta statliga och vid kommunernas           temporäva åtgärder rörande statens personal-
20878:        motsvatande intättningat samt atbets-        utgi:fter ( 886/7 6), undet år 1977 sammanlagt
20879:        objekt?                                      1 500 statliga tjänster, befattningar eLlet urpp-
20880:                                                     gifter lämnas obesatta på bestämd tid ellet
20881:    Såsom svat på detta spötsmå:l fåt jag vötd-      indras. Av dessa hör ungefär 20 tili arbets-
20882: samt anföta följande:                               kraftsministeriets förvaltningsområde. På grund
20883:    Finansministeriet ät medvetet om att efter-      ~av arbetskl'laftsmyndigheternas ökade arbets-
20884: ftågan på al1betsktaftsservice tili följd av den    mängd har ovan nämnda statsrådsbeslut verk-
20885: växande arhetslösheten hat ökat, speciellt på       ställts ti11 en del: under år 1977 hat inom
20886: lokaJförvaltningsnivå. A andra sidan har man,       arbetskraftsförvaltningen endast 10 tjänster, be-
20887: på grund av statshushållningens sv,åta situation,   fattningat ellet uppgiftet lämnats obesatta, av
20888: i allmänhet inom statsförvaltningen kunnat in-      dessa ät arbetskraftsministeriets andel 3 och
20889: räua nya tjänstet och befattningat i synnet-        arbetskraftsförvaltningens distrikts- ooh lokal-
20890: ligen begtänsad mängd.                              förvaltnings oodel 7. Föt de sistnämnda gäl-
20891:    Man har dock med olika medel fötsökt föt-        ler förbudet mot besättande av platserna tili
20892: bättra atbetshaftssituationen inom arbetsktafts-    31. 12.1977, trots att de tjänster, befattning-
20893: förvaltningen. I samband med statsförslaget         ar ooh uppgifter som år 1977 lämnats obesatta
20894: för åt 1977 i:nrättades 11 nya tjänster och         för bestämd tid enligt huvudregeln frigörs först
20895: ,befattningat inom dess lokalförvaltning. Föt       1. 1. 1979. Man kommer i brådskande otdning
20896: anställande av btådtidsbittäden har i statsföt-     att utreda huruvida besättandet av dessa tjäns-
20897: slaget samt i tilläggsbudgeter beviljats anslag     tet, befattningar och uppgifter borde tillåtas
20898: i den utsttäckning atbetshaftsdistrikten föte-      redan innevarande år.
20899: slagit föt ändamålet. Dessutom har aroets-
20900:      Helsingfots den 17 novembet 1977.
20901: 
20902: 
20903:                                                                              Minister Esko Rekola
20904:                                                1977 .vp.
20905: 
20906: 3rjallinen kysymys n:o 321.
20907: 
20908: 
20909:                                    Uitto: Jorvin sairaalan henkilökunnan lisäämisestä.
20910: 
20911:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
20912: 
20913:  Jorvin sairaala sijaitsee Espoon kaupungissa         virkoja, ovat sekä sairaala että sen jäsenkunnat
20914: 1 se valmistui vuonna 1976. Sairaalan kuntain-        arvaamattomissa vaikeuksissa joutuen olosuhtei-
20915:  liton jäsenkuntina ovat Espoo, Kauniainen,           den pakosta turvautumaan yksityisiltä ostetta-
20916:  3rkkonummi, Nurmijärvi, Vantara ja Vihti. Sai-       viin erittäin kalliisiin palveluksiin (jotka yhteis-
20917:  aalan toiminnan käynnistämiseksi laadittiin sai-     kunta rahoittaa osittain sairausvakuutusjärjes-
20918:  aalalle vuonna 1976 käynnistämissuunnitelma.         telmän kautta).
20919:  ;uunnitelmassa esitettiin toiminta aloitettavaksi       Sairaalan kiinteät kustannukset pysyvät lähes
20920: :steittain kolmen vuoden aikana siten, että sai-      ennallaan, V'aikka potilaita otettaisiin aiottua
20921:  aa1an kaikki 510 hoitopaikkaa olisivat käytössä      vähemmän. Edellä mainittujen syiden vuoksi
20922:  •iimeistään 1. 3. 1978. Syynä käynnistämisen         kohoaa Jorvin sairaalan hoitopäivän hinta v.
20923: K>rrastukseen oli lähinnä henkilökuntapula.           1978 arviolta 735 markkaan vuorokaudessa. Sa-
20924:  >orrastusta suunniteltaessa otetthl.n huomioon       manaikaisesti, hoidon tasoltaan korkeamman,
20925:  aitaanhoidon ja kansanterveystyön valtakunnal-       Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hoito-
20926: iset 5-vuotissruunnitelmat.                           päivän hinnaksi on arvioitu 527 markkaa vuo-
20927:     Sairaalan jo käynnistyttyä v. 1976 ministeriö     rokaudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
20928: 1ntoi kuitenkin uudet ohjeet valtionapuun             v,astavalm1stuneen Hyvinkään seudun sairaalan
20929: >ikeuttavista virkakiintiöistä. Tämän seuraukse-      hoitopäivän hinnaksi on ensi vuonna arvioitu
20930: la vähenivät Jorvin sairaalaan suunnitellut vi-       318 markkaa.
20931: ·at vuonna 1977 yli 100:Ua ja v. 1978 yli                Tarkastdtaessa Jorvin saivaalan käynnistymis-
20932: WO:lla vakanssilla. Virkojen vähentymisen joh-        vaikeuksia herättää ihmetystä myös se, että
20933: losta saadaan sairaalassa v. 1978 yksityisiltä        lähes samanaikaisesti, eli vuonna 1974, alettiin
20934: >stettavien tukipalvelujen turvin vain vaivoin        Espoossa rakentaa myös Puolarmetsän paikallis-
20935: <äyttöön 325 sairaansijaa. Sairaala käynnisty-        sairaalaa, joka valmistuu vuoden 1978 alkuun
20936: lee kokonaisuudessaan nykyisten näkymien              mennes,sä.
20937: nukaan aiikaisintaan v. 1980.                            Valtiovallan ilmeisen heikosta suunnnittelus-
20938:     Sairaalassa seisovat siis 71 miljoonan markan     ta johtuen on nyt Espooseen rakennettu lähek-
20939:  nvestoinnit täysin käyttämättä. Näiden käyt-         käin kaksi korkeatasoista sairaalaa, ja valtion
20940: :öönotto aiheuttaisoc valtiolle vain n. 6,7 miljoo-   säästötoimista johtuen ei kumpaakaan saada
20941: lan markan kustannukset.                              täysitehoisesti käynnistetyksi vuoden 1978
20942:     Samanaikaisesti kun puolet Slali.raalan inves-    alusta.
20943: :oinneista seisoo tyhiillään, jäsenkunnat potevat        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20944: raltavaa sairaalapaikkojen puutetta. Tilannetta       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän
20945: ,ahentaa vielä se, että sairaala sopi ennen           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatrta-
20946: dinciöitten supistamista jäsenkuntien kanssa          V'aksi seuraavan kysymyksen:
20947: näärättyjen palvelujen (mm. laboratorio-, rönt-
20948: ~en-, silmä- ja korvalääkärin palvelujen) anta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20949: nisesta jäsenkuntien terveyskeskuksille. Näihin               ryhtyä turvatakseen Jorvin sairaalan
20950: :>Sin jo allekirjoitettuihin sopimuksiin vedoten              henkilömäärän lisäämisen siten, että
20951: lääkintöhallitus ja ministeriö eväsivät valtion-              kaikki sairaalan sairaansijat saadaan jär-
20952: lvun jäsenkuntien vastaaviita viroilta ja myös                kevään, taloudelliseen käyttöön ja että
20953: nuualta hankittavilta vastaaviita palveluilta.                välttämättömät sairaalakeskustasoiset tu-
20954: Mikäli sairaalan käynnistämiseen ei saada lisää               kipalvelut turvataan sairaalan jäsenkun-
20955:                                                               tien terve}'skeskuksille?
20956:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1977.
20957: 
20958:                                             Pauli Uitto
20959: D877010803
20960: 2                                             1977 vP·
20961: 
20962: 
20963: 
20964: 
20965:                         E d ll s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20966: 
20967:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     dastuu. Pahin hidasruma kohdistuu Jorvin sai·
20968: mainitussa tarkoituk~essa Te, Herra Puhemies,        raalaan, johon vuonna 1978 voidaan osoitta~
20969: olette 14 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       vain .muutamia virkoja, joilla sairaalan 510 sai·
20970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     raansijasta saadaan käyttöön korkeintaan 325.
20971: omaiselJ.e jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Toisaalta on todettava, että näinkin suurer:
20972: Uiton näin kuuluvasua kirj,allisesta kysymykses-     sairaalan käynnistäminen yleensä on tarkoituk
20973: tä n:o 321:                                          senmukaista toteuttJaa vähitellen noin 3 vuoder:
20974:                                                      aikana. Jorvin sail~aalalle voidaan valtaosa
20975:           Mihin toimenp1te1s11n HaHitus aikoo        puuttuvista viroista nykynäkymien mukaan
20976:        ryhtyä turvatakseen Jorvin sairaalan          osoittaa vuonna 1979. Toiminnan käynnistymi·
20977:        henkilömäärän lisäämisen siten, että          sen aste jää sen jälkeen riippumaan siitä, saa·
20978:        kaikki sairaalan sairaansij,at saadaan jär-   daanko perustettuihin virkoihin hoitajat. Hel-
20979:        kevään, taloudelliseen käyttöön ja että       singin seudulla on jatkuv,ast,i ollut sairaansijoja
20980:        välttämättömät sairaalakeskustasoiset tu-     poissa käytöstä sairaanho1tohenkilöstön pulan
20981:        kipalvelut turvataan sairaalan jäsenkun-      vuoksi. Viime kuukau&ina on tosin tässä suh-
20982:        tien terveyskeskuksille?                      teessa tapahtunut selvää paranemista, joka on
20983:                                                      seurausta sosiaali. ja terveysviranomaisten ja
20984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opetusviranomaisten yhteisistä ponnisteluista
20985: vasti seuraavaa:                                     terveydenhuollon henkilökuntapulan poistami-
20986:                                                      seksi. Silmä- j-a korvapalveluiden käynnistämi-
20987:    Jorvin sairaala otettiin käyttöön 1. 11. 1976.    seksi Jorvin sairaalalle on vuonna 1977 hyväk-
20988: Henkilökunnan porrastettu sisäänotto perustui        sytty vastaavat lääkärinvirat. Laboratorio- ja
20989: vuosien 1977-1981 .sairaanhoidon valtakun-           röntgentutkimukset joudutaan eräiltä osin teet-
20990: nallisessa suunnitelmassa olleisiin kiintiöihin.     tämään talon ulkopuolella, :jolloin niihin mak-
20991:    Valtiontalouden kireän tilanteen vuoksi jou-      setaan normaalisti käyttökustannusten valtion-
20992: duttiin vuosien 1977 ja 1978 kiintiöitä supis-       osuus. Sosiaa:li- ja terveysministeriö pyrkii v.
20993: tamaan niin että vuoden 1978 kiintiäiksi on esi-     1979 suunnitelmia käsitellessään sekä muu-
20994: tetty 300 uuttJa virkaa sairaanhoitolaitoksiin.      toinkin käytettävissä olevin keinoin siihen, että
20995:  _ Kyseinen vuosien 1977 j,a 1978 virkakiintiöi-     koulutuksesta valmistuvat voitaisiin työllistää
20996: den supistus aiheuttaa sen, että uusien valmis-      suljettujen sairaalaosastojen - mm. Jorvin
20997: tuyien sairaanhoitolaitosten käynnistyminen hi-      kaikkien osastojen avaamisella.
20998:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1977.
20999: 
21000:                                                      Sosiaali- ja terveysmimsteri Pirkko Työläjärvi
21001:                                               N:o 321                                             3
21002: 
21003: 
21004: 
21005: 
21006:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21007: 
21008:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        sjukhus, som endast kan anvisas några få tjäns-
21009: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ter år 1978. Med dessa tjänster kan högst 325
21010: V"else av den 14 oktober 1977 tili vederbörande     av sjukhusets 510 vårdplatser tas i bruk.
21011: rnedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Å andra sidan kan konstateras, att det i
21012: iande av riksdagsman Uitto undertecknade            regel är rationellt att ta i bruk ett så pass
21013: ;pörsmål nr 321:                                    stort sjukhus etappvis, under ungefär 3 år.
21014:                                                     I dagens perspektiv kan största delen av de
21015:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tjänster som fattas anvisas Jorvs' sjukhus år
21016:        ta i avsikt att säkerställa en utökning av   1979. Graden för inledande av verksamheten
21017:        personalen vid Jorvs' sjukhus så, att        blir därefter beroende av, huruvida de tjänster
21018:        sjukhusets alla vårdplatser kommer tili      som inrättas kan besättas. I Helsingforsregio-
21019:        förnuftig och ekonomisk användning           nen har vårdplatser kontinuerligt varit ur bruk
21020:        och att absolut nödvändig stödservice        på grund av brist på sjukvårdspersonal. Under
21021:        på sjukhuscentralnivå tiliförsäkras med-     de senaste månaderna har visserligen i detta
21022:        lemskommunernas hälsovårdscentraler?         avseende skett en klar förbättring, som är en
21023:                                                     följd av social- och hälsovårdsmyndigheternas
21024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och undervisningsmyndigheternas gemensamma
21025: ;amt anföra följande:                               strävanden för att eliminera hälsovårdspersonal-
21026:    Jorvs' sjukhus togs i bruk den 1 november        bristen. För inledande av behandlingen av ögon-
21027: 1976. Det etappvis skeende anställandet av per-     och öronsjukdomar, har för Jorvs' sjukhus år
21028: mnal baserade sig på kvoter som ingick i den        1977 godkänts de läkartjänster som erfordras.
21029: riksomfattande planen för sjukvård för åren         Tili vissa delar nödgas man låta utföra labora-
21030: 1977-1981.                                          torie- och röntgenundersökningar på annat håll,
21031:    På grund av statshushållningens åtstramade       varvid för dessa normalt erläggs statsandel för
21032: läge blev det nödvändigt att skära ner kvo-         driftskostnader. Social- och hälsovårdsministe-
21033: terna för åren 1977 och 1978 så, att 300 nya        riet strävar vid behandling av 1979 års planer
21034: tjänster för sjukvårdsanstalterna har föreslagits   samt genom andra tiliämpliga åtgärder efter en
21035: som kvot för år 1978.                               situation, där alla personer med fullbordad ut-
21036:    Ifrågavarande nedskärning av tjänstekvoter-      bildning på området kan anställas - ett mål
21037: na för åren 1977 och 1978 medför, att nya           som kan nås genom att öppna de nu stängda
21038: sjukvårdsanstalter som blir färdiga får sin start   sjukhusavdelningarna, bl.a. alla avdelningar vid
21039: fördröjd. Den värsta förseningen drabbar Jorvs'     Jorvs' sjukhus.
21040:      Helsingfors den 16 november 1977.
21041: 
21042:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
21043:     1
21044: 
21045: 
21046: 
21047: 
21048: 1
21049: 
21050: 
21051: 1
21052: Kirjallinen kysymys n:o 322.
21053: 
21054: 
21055: 
21056: 
21057:                                                  Friberg: Oy Yleisradio Ab:n eräiden kirjeenvaihtajien sosiaalipo-
21058:                            . ~)   ~   ;,   "1'   ' 1 )i~t~i&;~S;~a ~Sftp~Sf~· .    :: ., .·i
21059:                             ~·~·,<~/~~.:-~.<     ;_.::-:.. ~~~:J/;_~~.. ::::r~.~   ;.,..>:t:u··'G::-_;~r~ }.   c:i: \ ~--
21060:                           :;E p~;s,.k,Y~!};fl'Ji~ :eli(~ r r 11-> J.> ~:he Q:l ~~~ crhl q.                                  ..•>'r.•. : ,;,;c .s:;:;:,Jl ;: ,;.,
21061: 
21062: c:,.Eriis\pieni, inutta,;olennainen• ryhmä:':Suomeri.                              -ty.ötäUratsonw oqai\lclca ~1m;-:. Y'leisradioo toimi~
21063: kaåsaiaisiE~. tekee· tällä ·hetkellä työtä· ulkoniaiHa                             tukset ·päivittäin joutuvat .ffiasmaan; :: toimitt!f'
21064: vailla niitä etuisuuksia:; joita maamtne sosiaali·                                 maan ja käyttämään ulkomaari.kirjeenvaihtajien-
21065: lainsäädäntö suo. Tämä ryhmä koostuu Oy                                            sa, myös free lancereiden aineisto~. Tämä käy-
21066: Yleisradio Ab:n laskuun työskentelevistä free                                      täntö, jos mikään, on suoraa opastamista ja val-
21067: lance · -toimittajista. Useimmat näistä vapaata                                    vontaa lain tarkoittamassa yleisessä mielessä.
21068: toimittajan työtä pysyvästi Yleisradiolle teke-                                       Näin itse asiassa tämä ryhmä kirjeenvaihta-
21069: vistä toimittajista ovat lähes jokaiselle suoma-                                   jia on heitteillä. Yleisradion noudattama käytän-
21070: laiselle tuttuja nimiä. Näitä ovat Juhani Lom•                                     tö akkreditoida kirjeenvaihtajat olisi ratkaisu
21071: polo Kauko-Idästä, Victoria Schultz Yhdys-                                         kysymykseen, milloin tapaus merkitsee lainsää-
21072: valloista, Eeva Lennon Lontoosta, Kerstin Hanf                                     dännön tarkoittamaa. työsuhdetta, mutta yhtiön
21073: Yleisradion ruotsinkielisiin ohjelmiin, Ritva                                      akkreditointikäytäntö lienee liian löysä ja satun-
21074: Karukoski Nicosiasta. Esimerkkejä olisi useam-                                     nainen, jotta siitä olisi apua.              ·
21075: piakin.                                                                               Suomalaisten tiedonvälityksen ja informaation
21076:     Tällä .hetkellä nämä kirjeenvaihtajat ovat                                     kannalta, kansakunnan yleisen ulko- ja kultt'!lu-
21077: vailla eläke-etuja. He eivät myöskään saa loma-                                    ripoliittisen sekä kansainväliHaloudellisen tie-
21078: rahaa tai paikallisia lomia. Sairausvakuutuslain                                   dontl!son kannalta ao. kirjeenvaihtajaryhmä on
21079:  l §:n .3 momentin mukaan mm. sellaisen Suo-                                       hyvin tärkeä. Siksi .tulisi myös huolehtia sen
21080: men kansalaisen, joka on suomalaisen yhteisÖn                                      oikeuteJuista eduista, vaikka se maantieteellisten
21081:  tai laitoksen päätoimen luontoisessa vakinaises-                                  ym. seikkojen vuoksi ei voi ·ammatillisesti saada
21082: sa palvel1,1ksessa ulk()roailla, kats.otaan asuvan                                 ääntään kuuluviin ..·                             ..
21083:  Suomessa.                                                                            Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
21084:     Asian ydin ·on kuitenkin siinä, ettei .Yleis-                                  järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
21085:  radio tunnusta free lancer -työsuhdetta. Am-                                      tioneuvoston asianomaisen jäsenen: va5tattavaksi
21086:  mattijärjestö FOT ei myöskään ole voinut saa-                                     seuraavan kysymyksen:                    ·
21087:  da neuvotteluteitse aikaan sopimustulkintaa,
21088:  joka helpot~aisi free lancer -toimittajien asemaa,                                                Aikooko Hallitus kiireellisesti selvi-
21089:  onhan ryhmä pieni ja hajallaan ja vailla ääni-                                                 tyttää, mikä on Oy Yleisradio Ab:n
21090:  oikeutta käytännössä ulkomailla asuvana. Työ-                                                  free lancer -kirjeenvaihtajien sosiaalipo-
21091:  ehtosopimuslain 1 §:n mukaan työsuhde edel-                                                    liittinen asema sekä antaa selvityksestä
21092:  lyttäisi, että työ tapahtuisi työnantajan johdon                                               johtuvat mahdolliset lainmuutosesitykset
21093:  ja valvonnan alaisena. Sellaiseksi ei free lancer                                              eduskunnalle ja <ilijeet Yleisradiolle?
21094:       Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1977.
21095: 
21096:                                                                         Ralf Friberg
21097: 
21098: 
21099: 
21100: 
21101: 087701129N
21102: 2
21103: 
21104:                                                                                    ·•'· . ' .
21105: 
21106: 
21107: 
21108: 
21109:                          Eduskunnan He,rta i>uh.emiehelle.
21110: 
21111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yleisradiota koskeva avustus tapahtuu ohjel-
21112: mainitussa tarkoituksessa· Te, Herra Puhemies,       manhankintaperiaatteella siten, että avustaja
21113: olette 18 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       tarjoaa yhtiölle juttuja, jolloin tämä harkitsee,
21114: jeenne n:o 2063 ohella toitnittanut valtion~­        käyttääkö se tarjotun jutun vai ei; Myöntei-
21115: vostori asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   sessä tapauksessa avustaja toimittaa kulloinkiri
21116: sanedustaja Ralf Fribergin näin kut;tluvasta kir•    erillisen tilauksen perusteella yleensä puhelin-
21117: jallisesta kysymyksestä n:o 322:                     tai filmiraportteina lyhyitä ajankohtaisväläh~
21118:                                                      dyksiä Yleisradion ohjelmistoa varten.
21119:           Aikooko Hallitus kiireellisesti selvi-        Yleisradio suorittaa tilatuista tai lähetykseen
21120:        tyttää, mikä on Oy Yleisradio Ab:n            käytetyistä raporteista . tehtäväkohtaisen palk~
21121:        free lancer -kirjeenvaihtajien sosiaalipo-    kion. Kysymys on siis valmiin ohjelman osta-
21122:        liittinen asema . sekä antaa selvityksestä    misesta Yleisradiolle.
21123:        johtuvat mahdolliset lainmuutosesitykset         Ulkomaisten free Iance -avustajien toiminta
21124:        eduskunnalle ja ohjeet Yleisradiolle?         ei täytä työsuhteen tunnusmerkistöä. Yleisradio
21125:                                                      ei johda eikä valvo heidän ulkomailla tapahtu-
21126:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        via tehtäväsuorituksiaan.
21127: vasti seuraavaa:                                        Kuten kysymyksessä todetaan, po. sosiaalis~
21128:    Kysymyksessä olevat kirjeenvaihtajat ovat         ten etuisuuksien edellytyksenä on työsuhde.
21129: henkilökohtaisista syistä siirtyneet asumaan         Tämän vuoksi ei voida edellyttää, että, Yleis-
21130: ulkomaille. Journalistisia taitoja omaavina va-      radio vain eräänä avustuspalvelusten käyttäjänä
21131: paina ammatinharjoittajina he ovat tarjoutu-         ottaisi eri maanosiin sijoittautuneet vapaat am-
21132: neet suorittamaan avustuspalveluksiaan myös          matinharjoittajat työsopimuslain 1 §:n mukai-
21133: Oy Yleisradio Ab:lle sen ohessa, että he avus-       seen työsuhteeseen.
21134: tavat sanoma- ja aikakauslehdistöä, jopa muita          Oy Yleisradio Ab noudattaa Suomen lainsää-
21135: radio- ja televisioyhtiöitäkin.                      däntöä ja yleisradioyhtiöiden piirissä kansain-
21136:                                                      välisesti hyväksyttyä järjestelmää.
21137:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1977.
21138: 
21139: 
21140:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
21141:                                             N:o 322                                              3
21142: 
21143: 
21144: 
21145: 
21146:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
21147: 
21148:   I det sy:fite 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     laget överväger, huruvida man kan använda sig
21149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av dessa eller inte.
21150: nr 2063 av den 18 dktober 1977 tili veder-            Hall svaret är positivt, levererar medarbeta-
21151: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ren varje gång, på basen av särskild beställ-
21152: av följande av riksdagsman Ralf Friberg ställda    ning, aktualitetsglimtar, vanligen i form av en
21153: spörsmål nr 322:                                   telefon- eller filmrapport, för Rundradions pro-
21154:                                                    gram.
21155:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          Rundradion erlägger arvode per uppdrag för
21156:        ning låta utreda Oy Yleisradio Ab:s         de rapporter som beställts eller använts i sänd-
21157:        freelancer ~korrespondenters socialpoli-    ning. Det är alltså fråga om inköp av ett fär-
21158:        tiska ställning samt avge eventuella av     digt program till Rundradion. De utländska
21159:        utredningen föranledda propositioner an-    freelance-medarbetarnas verksamhet har inte
21160:        gående lagändringar tili riksdagen och      de kännetecknen som är utmärkande för ett
21161:        direktiv tili Rundradion?                   arbetsförhållande. Rundradion varken leder el-
21162:                                                    ler övervakar hur medarbetarna utomlands full-
21163:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gör sina uppgifter.
21164: samt anföra följande:                                 Såsom i spörsmålet konstateras, är arbets-
21165:    Ifrågavarande korrespondenter har av priva-     förhållande förutsättningen för de nu aktuella
21166: ta skäl bosatt sig utomlands. I egenskap av        sociala förmånerna. Fördenskull kan man inte
21167: fria yrkesutövare med journalistisk färdighet      förutsätta att Rundradion, som endast är en
21168: har de erbjudit sina tj.änster även åt Oy Yleis-   av dem som utnyttjar medarbetarnas bidrag,
21169: radio Ab, vid sidan av att de medarbetar i         skulle antaga fria yrkesutövare i olika världs-
21170: tidnings- ooh tidskriftspressen, t.o.m. i andra    delar i arbetsförhållande som avses i 1 § ar-
21171: radio- ooh televisionsbolag.                       betsavtalslagen.
21172:    Medarbetandet i Rundradion sker enligt en          Oy Yleisradio Ab följer lagstiftningen i Fin-
21173: programansikaffningsprincip så, att medarbeta-     land och det bland rundradiobolagen inter-
21174: ren erbjuder bolaget programinslag varvid bo-      nationellt godkända systemet.
21175:      Helsingfors den 17 november 1977.
21176: 
21177: 
21178:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
21179:                                              1977 .\rp.
21180: 
21181: Kirjallinen kysymys n:o 323.
21182: 
21183: 
21184: 
21185: 
21186:                                  Pesälä ym.: Satovahinkojen korvaamisesta.
21187: 
21188: 
21189:                         E du s kannan. Herra Puh em ieh.elle .
21190: 
21191:   . Päättynyt kasvukausi oli poikkeuksellisen      sato jäänee pääosin korjaamattakin.· Tätriä·tufee
21192: huono erityisesti lämpöolosuhteiltaan. Tehoiså     aiheuttamaan · monilla · al!ueiihi kohiuuttomi~
21193: lämpötilasumma jää yleisesti vain .noin 80         menetyksiä viljelijöille ja pahimmissa tapauk·
21194: %:iin normaalista. Tätriä viivästytti kasvusto,.   sissa johtamaan taloudellisesti . kestämättömään
21195: jen kehittymistä 3-5 viikkoa. Lisäksi sateinen     tilanteeseen.
21196: syksy on haitannut pitkään venyneitä korjuu-          Voimassa olevan satovahinkojen korvausjär-
21197: töitä. Paikoin pellot ovat olleet niin vettynei-   jestelmän nojalla voidaan kuluvan vuoden va-
21198: tä, ettd niille ole ollut menemistä koneilla       hinkoja korvata ainoastaan 18,5 milj. markkaa.
21199: muutamina poutapäivinäkään.                        Tämä riittää kattamaan vain osan vahingoista,
21200:     Alkusyksystä ankarat hallat heikensivät eri-   vaikka huomioon otetaan satovahinkojärjestel-
21201: tyisesti ohran ja kevätvehnän laatua. Hehto-       män mukainen viljelijän omavastuu.
21202: litrapainot jäävät monissa tapauksissa .alenne-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
21203: tunkin kauppakelpoisuusrajan alapuolelle ja        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21204: aiheuttavat näin huomattavia laatutappioita.       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21205: Myos korjuu- ja kuivatuskustannukset nouse-        vaksi seuraavan kysymyksen:
21206: vat erittäin korkeiksi.
21207:     Pahinta on kuitenkin, että eräillä alueilla              Aikooko Hallitus lisätä satovahinko-
21208: arvioidaan sadosta olevan edelleen korjaamatta            jen korvaamiseen käytettävissä olevaa
21209: 20-30 %. Erityisesti pahoin lakoontunutta                 määrärahaa todellista tarvetta vastaavak·
21210: kauraa on runsaasti korjaamatta, mutta myös               si tai turvata satovahinkoja kärsineille
21211: kevätvehnää ja ohraa on edelleen puimatta.                viljelijöille mahdollisuuden saada erityis-
21212: Samoin kevätrapsista ja herneestä on vasta osa            tä satovahinkolainaa, jotta nämä eivät
21213: korjattu ja sokerijuurikkaan satonäkymät ovat             joutuisi taloudellisesti kestämättömään
21214: huomattavasti alle normaalin sekä korjuuolo-              tilanteeseen?
21215: suhteet erittäin vaikeat. Vielä pelloilla oleva
21216:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1977.
21217: 
21218:                Mikko Pesälä                                    Einari Nieminen
21219: 
21220: 
21221: 
21222: 
21223: 087701161P
21224: 2                                            1977 vp.
21225: 
21226: 
21227: 
21228: 
21229:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21230: 
21231:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    määrä muodostunut varsin suureksi. Maatila-
21232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hallituksen keräämien tietojen mukaan on . ku-
21233: olette 18 päivänä lokak1.mta 1977 päivätyn kir-     luvan vuoden satovahingoista suoritettu vahin-
21234: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    koarvioita lähes 31 000 viljelmällä · yhteenlas-
21235: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ketun vahinkoalan käsittäessä noin 145 000
21236: Pesäiän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       hehtaaria. Vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesi-
21237: symyksestä n:o 323:                                 tyksessä on satovahinkojen korvaamisesta anne-
21238:                                                     tun lain ( 530/7 5) mukaisesti merkitty 12 milj.
21239:           Aikooko Hallitus lisätä satovahinko-      markkaa käytettäväksi vuoden 1977 satovahin-
21240:        jen korvaamiseen käytettävissä olevaa        kojen korvaamiseen. Kun vahinkojen suuren
21241:        määrärahaa todellista tarvetta vastaavak-    määrän huomioon ottaen suoritettavat korvauk-
21242:        si tai turvata satovahinkoja kärsineille     set muodostuisivat sanotun määrärahan puit-
21243:        viljelijöille mahdollisuuden saada eri-      teissa varsin pieniksi ja kun vuoden 1976 sa-
21244:        tyistä satovahinkolainaa, jotta nämä ei-     tovahinkojen korvaamiseen käytettävissä ollees-
21245:        vät joutuisi taloudellisesti kestämättö-     ta vastaavasta määrärahasta on jäänyt n. 6
21246:        mään tilanteeseen?                           milj. markkaa käyttämättä, tulee hallitus lo-
21247:                                                     pullisten satovahinkotietojen valmistuttua har-
21248:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        kitsemaan mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttä-
21249: taen seuraavaa:                                     vä riittävän määrärahan varaamiseksi v, 1977
21250:    Päättyneen kasvukauden poikkeuksellisen          satovahinkojen korvaamiseksi.
21251: huonojen sääolojen johdosta on satovahinkojen
21252:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
21253: 
21254: 
21255:                                               Ma:a- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
21256:                                              N:o 323                                             3
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 
21261:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21262: 
21263:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den har skördeskadorna blivit mycket omfat-
21264: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tande. Enligt uppgifter, som införskaffats av
21265: velse av den 18 oktober 1977 tili vedevbö-          jordbruksstyrelsen, har under innevarande år
21266: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        verkställts uppskattning av skördeskada på näs-
21267: av följande av riksdagsman Pesä1ä m. fl. ställ-     tan 31 000 brukningsenheter, medan den sam-
21268: da spörsmål nr 323:                                 man1agda skadearealen omfattar ca 145 000
21269:                                                     hektar. I statsverkspropositionen för år 1978
21270:           Ämnar Regeringen öka anslaget för         har i enlighet med 1agen om ersättande av
21271:        ersättande av skördeskador så, att det       skördeskador (530/75) 12 milj. mk observe-
21272:        motsvarar det faktiska behovet, eller        rats för ersättande av 1977 års skördeskador.
21273:        har Regeringen för avsikt att säker-         Då de ersättningar som utges inom ramen för
21274:        ställa möjligheterna för odlare viLka li-    sagda anslag skulle bli rätt små i jämförelse
21275:        dit skördeskador att erhålla särskilt        med skadornas omfattning, och då 6 milj. mk
21276:        skördeskadelån så, att dessa odlare inte     av motsvarande anslag för ersättande av 1976
21277:        råkar i en ekonomiskt ohållbar situa-        års skördeskador förblivit oanvända, kommer
21278:        tion?                                        regeringen, när de slutliga uppgifterna om
21279:                                                     skördeskadorna har erhållits, att överväga vi1-
21280:    Såsom svar på detta spörsmål får .jag vörd-      ka åtgärder som bör vidtas för att reservera
21281: samt anföra följande:                               ett tillräckligt stort ans1ag för ersättande av
21282:    På grund av de exceptionellt dåliga väder-       1977 års skördeskador.
21283: leksförhållandena under den gångna växtperio-
21284:      Helsingfors den 23 november 1977.
21285: 
21286: 
21287:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
21288:                                               1977 vp.
21289: 
21290: Kirjallinen kysymys n:o 324.
21291: 
21292: 
21293: 
21294: 
21295:                                    Mattsson ym.: Hampaiden oikomishoidosta.
21296: 
21297: 
21298:                          Ed u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
21299: 
21300:    Lääkintöhallitus ei vahvistetuissa kansanter-     hoidon piiriin. Kansanterveyslain aikana ei lää-
21301: veystyön 5-vuotissuunnitelmissa ole enää hyväk-      kintöhallitus ole kuitenkaan antanut perustaa
21302: synyt kuntien ja kuntainliittojen esittämiä so-      uusia oikoj.ahammaslääkärin tai oikomishoidon
21303: pimuksia oikomishoitopalveluiden ostamisesta         erikoishammaslääkärin virkoja. Ensi vuonna ei
21304: yksityishammaslääkäreiltä. Kyseiset ostosopi-        terveyskeskuksiin saa perustaa yhtään hammas-
21305: mukset muutettiin kansanterveyslain voimaan-         lääkärin virkaa.
21306: tulon jälkeen terveyskeskusten nimiin ja ne hy-         Edellä olevan johdosta vaikeutuu hampaiden
21307: väksyttiin valtionapuun oikeuttaviksi niiden         oikomishoito nii>ssä t·erveyskeskuksissa, jotka
21308: kuntien osalta, joiss•a oli kyseistä toimintaa to-   omien virkojen puuttuessa ovat joutuneet os-
21309: teutettu jo ennen kansanterveyslain voimaantu-       vamaan kyseiset palvelut yksityishammaslääkä-
21310: loa. Oikomishoidon laboratoriokustannuksista         reiltä. Potilaiden mahdollisuudet itse korvata
21311: ei ole suoritettu valtionosuutta.                    suoraan yksityishammaslääkärin suorittamaa
21312:    Kansanterveyslain 6 § :n muutoksella saatet-      verrattain ka111sta oikomishoitoa ovat usein erit-
21313: tiin t·erveyskeskushammaslääkäreiden suori tta-      täin pienet.
21314: man oikomishoidon laboratoriokustannukset               Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21315: valtionapuun oikeuttaviksi tämän vuoden alus-        §:n 1 momenttiin viitaten esi•tämme kunnioitta-
21316: ta lähtien. Terveyskeskushammaslääkäreiden           vasti valuioneuvoston asianomai,sen jäsenen vas-
21317: suorittama oikomishoito ei kuitenkaan tule lä-       tattavaksi s•eutaavan kysymyksen:
21318: hivuosina 1aaj·enemaan oleellisesti, koska resurs-
21319: sipulan takia saatiin v. 1975 järjestelmällisen                Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
21320: hammashoidon ikäluokista tarkastettuakio vain               terveyskeskusten hampaiden oikomis-
21321: 64 %. Kustakin ikäluokasta arvioidaan n. 10 %               hoitosopimuks~a ole enää hyväksytty
21322: tarvitsevan sen laatuista oikomishoitoa, joka il-           vahvistettuihin   5-vuodssuunnitelmiin,
21323: man muuta on käsitettävä terveydenhoidoksi                  ja
21324: ja jota ilman hampaiden perushoi:tokin vaikeu-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21325: tuu. Oikomishoidon hoitoaika vaihtelee yleen-               ryhtyä, jotta maksuttoman hammashoi-
21326: sä yhdestä kolmeen vuoteen. Edullisin hoito-                don ikäryhmille voitaisiin turvata maam-
21327: aika on tavallisesti 9-13 vuoden ikä. Hoito-                me kaikissa terveyskeskuksissa myös
21328: toimenpiteitä tehdään siis pääasiassa niillä ikä-           hampaiden oikomishoito maksutta?
21329: luokilla, jotka kuuluvat maksutloman hammas-
21330:      Helsingi<ssä 18 päivänä lokakuuta 1977.
21331: 
21332:                Marjatta Mattsson                                 Aarne Koskinen
21333:                M. Kainulainen                                    Ensio Laine
21334: 
21335: 
21336: 
21337: 
21338: 0877011168
21339: 2                                               1977 vp.
21340: 
21341: 
21342: 
21343: 
21344:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21345: 
21346:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          hoito osahaan suorittamaan. Sen sijaan maaseu-
21347: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tuterveyskeskuksJssa voidaan tarjota lähinnä
21348: m1es, olette 18 päivänä lokakuuta 1977 päivä-          vain yksinkertaiset toimenpiteet oikomishoidos-
21349: tyn kirjeenne ohel1a toimittanut valtioneuvos-         sa. Vuonna 1975 maassamme o1i terveyskeskuk-
21350: ton as1anomaisel1e jäsenelle jäljennöksen kan-         si•a yhteensä 242 ja näistä 208:ssa annettiin
21351: sanedustaja Mattssonin ym. näin kuuluvasta kir-        enemmän tai vähemmiin oikomishoitopalveluja.
21352: jallisesta kysymyksestä n:o 324:                       Samana vuonna maamme terveyskeskuksissa sai
21353:                                                        noin 11 500 alle 17-vuotiasta oikomishoitoo.
21354:            Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei            Kansanterveysasetuksen 6 §: n mukoon ter-
21355:         terveyskeskusten hampaiden oikomis-            veyskeskus tuottaa kansanterveyslain edellyttä-
21356:         hoitosopimuks1a ole enää hyväksytty            mät palvelut joko omana tJai muuna kunnallise-
21357:         vahvistettuihin 5-vuotissuunnitelmiin, ja      na toimintana. Samoin terveyskeskukset voivat
21358:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ostaa näitä palveluja yliopiston hammaslääketie-
21359:         ryhtyä, jotta maksuttoman hammashoi-           t!een 1aitoksilta. Sen sijaan hamm~shuollossa pal-
21360:         don ikäryhmille voitaisiin turvata maam-       veluj,en hankkiminen tJerveyskeskuksen ulkopuo-
21361:         me kaikissa terveyskeskuksiss'a myös           lelta yksityissektoriltJa on toiminuaa, johon val-
21362:         hampaiden oikomishoito maksutta?               tionavustusta ei myönnetä.
21363:                                                            Koska meillä ei toistaisek"Si ole kunnaltisia
21364:    Vastauksena kysymykseen es<i:tän kunnioitta-        hammasteknillisiä 1aboratorioiua, joista kunnat
21365: vasti seumavaa:                                        voisivat hammasteknillisiä palveluksia hankkia,
21366:    T erv,eyskeskusnen hammashoidossa on joudut-        on sanottua asetusta tämän vuoden alusta myös
21367: tu, johtuen täyttämättömistä hammaslääkärin            muurettu siuen, että hammasteknillisiä palveluk-
21368: viroistia, noudattamaan hammashoidoss,a tärkeys-       sia voidaan ostaa terveyskeskusten ulkopuolelta
21369: järjestystä, jossa ensi sijalla on ollut akuuttihoi-   yksityisistä laboratorioistu ja näitten palvelujen
21370: to, toiselta ennalta ehkäisevä hoito, kolmante-        hankkimisesta aiheutuviin kuluihin suoritetaan
21371: na perushoito, johon myös yhinkerta:inen oiko-         valtionavustusta. Sen slijaan it,se. oikomishoito-
21372: mishoito kuuluu sekä neljäntenä erikoishoito,          palvelusten hankkiminen suor~aan yksityissekto-
21373: johon v,aativampi oikom1shoito sisällytetään.          rilta ei ole sanorun asetuksen mukaan sellaista
21374: Tällä hetkellä ei siis ole voimavaroja täydellisen     toimintaa, jonka . kustJannuksiin voitaisiin val-
21375: hampaiden hoidon järjestämiseen terveyskeskuk-         tionapua myöntää. Tästä johtuen lääkintöh~li­
21376: sissa. Alle 17-vuotiaitten perushoidossakin on         tus ei ole myöskään voinut kuntien ja kuntain-
21377: valtakunnalliseen suunnitelmaan verrattuna jäl-        liittojen kansanterveystyön viisivuotissuunnitel-
21378: keenjääneisyyttä. Noin kolmasosa hoitoon oikeu-        missa hyväksyä sanottuja sopimuksia valtion-
21379: tetuist,a on jäänyt vaille vuositt•airn tapahtuvaa     apuun oikeuttaviksi.
21380: tarkasuusta i·a hoitoa.                                    Kuten muussakin terveyskeskusten Jaqestä-
21381:    Annettujen ohjeitten mukaan oikomishoito            mässä hammashuollossa myös oikomishoidossa
21382: kuuluu kansanterveysLain edellyttämään alle 17-        on pyritty suuntJMmaan painopiste ennaltaeh-
21383: vuotiaitten hammashuoltoon siinä laajuudessa           käisyyn ja varhaishoitoon. Täydennys- j.a jatko-
21384: kuin peruskoulutettu hammaslääkäri sitä pystyy         koulutuksen muodossa pyritään jatkuvasti ter-
21385: suorittamaan. Oikomishoidon tarjonta alle 17-          veyskeskusuen hammaslääkäreitren tietoa ja tai-
21386: vuotiaiHe vaihtele·e eri terveyskeskuksissa. Lä-       toa lisäämään myös oikoml:shoidossa, jotta ter-
21387: hinnä kaupunkien terveyskeskuksissa, joissa on         veyskeskukset entistä tehokkaammin voisivat
21388: oikojahammaslääkär1n virkoja j•a oikojahammas-         ehkäistä j·a riittävän varhaiselLa hoidolla estää
21389: lääkäreitä, pystytään jo vaativampikin oikomis-        asentovirheiden synnyn. Tätä koulutusmuotoa
21390:                                              N:o JZ4                                                    3
21391: 
21392: jatketaan ja tehostenaan myös tulevaisuudessa.     neeksi hammaslääkäriksi ja suodttaa sitä koske-
21393: Näin ollen oikomishoidon antamisen edellytyk-      va tutkinto, joka antaa hänelle erikoishammas-
21394: set paranevat jatkuvasti terveyskeskuksissa.       lääkärin oikeudet sanotulla erikoisalalla. Mah-
21395:    Viime vuosien aikana on myös sa,atu valmiik-    dollisuudet tarjota vaativia orkomishoitopalve-
21396: si määräyks,et, joiden mukaan oikomishoidossa      luja paranevat siis tulevaisuudessa jo sen seikan
21397: voidaan saavuttJaa eri.ko~shammaslääkärin oikeu-   johdosta, että meillä on käytettävissä tarkoituk-
21398: det. Tämä on lisännyt hammaslääkärien kiinnos-     seen erikoiskoulutettua hammaslääkärikuntaa.
21399: trusua kouluttaa itsensä oikomishoitoon perehty-
21400:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1977.
21401: 
21402: 
21403:                                                    Sosiaali- j'a t~erveysmini,steri Pirkko Työtäjärvi
21404: 4                                              1977 vp.
21405: 
21406: 
21407: 
21408: 
21409:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r     T a 1m a n.
21410: 
21411:   I det syfue 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tandregleringar utföras. Vid hälsovårdscentraler
21412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på landsorten kan däremot endast göras enkla
21413: av den 18 oktober 1977 tili vederbörande med-         tandregleringsingrepp. År 1975 fanns det i vårt
21414: lem av statsrådet övers.änt avskrift av följande      1and sammanlagt 242 hälsovårdscentraler och i
21415: av riksdagsman Mattsson m.fl. undertecknade           208 av dessa kunde man, i större eller mindre
21416: spörsmål nr 324:                                      omfattning, erbjuda tandregleringsservice. Sam-
21417:                                                       ma år fick ungefär 11 500 personer under 17
21418:           Är Regeringen medveten om att               år tandregledngsvård vid landets hälsovårds-
21419:        hälsovårdscentralemas avtal om tand-           centraler.
21420:        vegleringsvård inte 1ängre godkänts i de          Enligt 6 § folkhälsoförordningen skall hälso-
21421:        fasts1agna 5-års p1anerna, och                 vårdscentral producera i folkhälsovårdslagen för-
21422:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utsatta tjänster såsom hälsovårdscentralens egen
21423:        ta i avsikt att tiliförsäkra de åldersgrup-    eller annan kommunal verksamhet. Hälsovårds-
21424:        per, som åtnjuter avgiftsfri tandvård,         centralerna kan likaså köpa dessa tjänster hos
21425:        också avgiftsfri tandreglering vid landets     universitetens odontologiska institutioner. Där-
21426:        samtliga hälsovårdscentraler?                  emot är anlitandet av tandvårdstjänster från
21427:                                                       den privata sektorn utanför hälsovårdscentra-
21428:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         len, verksamhet, för viiken statsunderstöd inte
21429: samt anföra följande:                                 beviljas.
21430:    I tandvården vid hälsovårdscentralerna har            Då vi ännu inte har några kommunala tand-
21431: man, på grund av obesatta tandläkartjänster,          tekniska laboratJorier, som kunde erbjuda kom-
21432: blivit tvungen att följ.a en prioritetsordning, där   munerna tandtekn1ska tjänster, har sagda för-
21433: akutvården kommer i först,a rummet, den före-         ordning från ingången av detta år ändrats så,
21434: byggande vården i andra rummet och grundvår-          att tandtekniska tjänster kan köpas utanför häl-
21435: den, dit också enkel tandreglering räknas, i          sovårdscentralerna hos privata laboratorier, och
21436: tredje rummet. I fjärde rummet kommer spe-            statsunderstöd utgår för kostnader som föran-
21437: cialvården, som omfattar den mera krävande            leds av dessa anskaffningar. Däremot är anskaff-
21438: tandregleringsvården. I dagens läge finns det         ning av just tandregleringstjänster direkt från
21439: alltså inte resurser för en fullständig tandvård      den privata sektJorn, enligt sagda förordning,
21440: vid hälsovårdscentralerna. Också grundvården          inte sådan verksamhet, för vars kostnader stats-
21441: för personer under 17 år släpar efter den riks-       bidrag kan beviljas. Medicinalstyrelsen har där-
21442: omfattande planen. Ungefär en tredjedel av dem        för inte heller i kommunernas och kommunal.
21443: som är berätrigade till vård har blivit utan den      förbundens 5-årsplaner för folkhälsoarbetet kun-
21444: årliga undersökningen och vården.                     nat godkänna sagda avtal som berättigande tili
21445:    Enligt utfärdade anvisningar omfattar den i        statsbidrag.
21446: folkhälsolagen förutsatta tandvården för perso-          I tandregleri:ngsvården, liksom i ·annan tand-
21447: ner under 17 år tandreglering, i den utsträck-        vård som hälsovårdscentralema erbjuder, bemö·
21448: ningen grundutbildad tandläkare förmår utföra         dar man sig om att förlägga tyngdpunkten tili
21449: sådant arbete. Möjligheterna tili tandreglering       förebyggande och tidig vård. Avsikten är att
21450: för personer under 17 år varierar vid olika häl-      med fortbildning och vidareutbildning kontinu-
21451: sovårdscentraler. Närmast vid städernas hälso-        erligt öka hälsovårdscentrals tandläkarnas kun-
21452: vårdscentraler, där det finns ortodontisttjänster     skaper och skicklighet också i tandreglering så,
21453: och ortodontister, kan redan mera komplicerade        att hälsovårdscentralerna än mer effektivt kan
21454:                                                N:o 324                                               5
21455: 
21456: förebygga och med tillräckligt tidig vård hindra      tandläkarnas intresse för att utbilda sig tili
21457: uppkomsten av tandställningsfel. Denna utbild-        tandläkare, förtrogna med ortodonti, och för
21458: ningsform skall fortsättas och effektiveras också     att avlägga sådan examen i ortodonti som ger
21459: i framtiden. På detta sät:tt förbättras hälsovårds-   dem specialisträttigheter inom detta område.
21460: centralernas möjligheter att tillhandahålla tand-     Möjligheterna att erbjuda krävande tandregle-
21461: regleringsvård kontinuerligt.                         ringstjänster förbättras således i framtiden re-
21462:    Under de senaste åren har också utarbetats         dan på grund av det faktum, att vi kommer
21463: bestämmelser, enligt vilka man kan få specialist-     att förfoga över en tandläkarkår som är special-
21464: rättigheter inom ortodontin. Detta har ökat           utbildad för detta ändamål.
21465:      Helsingfors den 17 november 1977.
21466: 
21467: 
21468:                                                   Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 
21473: 0877011168
21474:                                              1977 vp.
21475: 
21476: Skriftligt spörsmål nr 325.
21477: 
21478: 
21479: 
21480: 
21481:                                  Melin: Om sammansättningen av föräldraråden och grundskoie-
21482:                                     råden samt !Stadfästelse av vairesultatet.
21483: 
21484: 
21485:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
21486: 
21487:    I förordning om föräldraråd, given den 10        den samt gymnasiernas direktioner, som likaså
21488: mars 1924, stadgas att "vid varje läroverk          väijes av fullmäktige. På direktionerna ankom-
21489: finnes ett särskilt föräldraråd. tili vilket kmn-   mer alla frågor av vikt rörande skolornas för-
21490: munens fullmäktige i vederbörande kommun            valtning medan föräidrarådens främsta uppgift
21491: väija fem medlemmar, företrädesvis bland eie-       enligt förordning om kommunaia och privata
21492: vernas föräidrar . . ."                             läroverk, given den 26 juni 1970, är att "upp-
21493:    I lagen om grunderna för skoisystemet,           rätthålla och främja samarbetet mellan skola
21494: given den 26 juli 1968, stadgas att "tili kom-      och hem".
21495: munens skolväsen ansluten skoia, som saknar            Med hänvisning tili det ovan sagda och med
21496: egen direktion, skall ha ett grundskoieråd, tili    stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. ber
21497: viiket kommunens fullmäktige närmast biand          undertecknad att få ställa följande spörsmåi att
21498: elevernas föräldrar utse fem medlemmar ... "        besvaras av vederbörande mediem av stats-
21499:    Ovanstående bestämmelser har lett tili att       rådet:
21500: i både föräidra- och grundskoleråd inväljes per-               Är Regeringen beredd att vidta åt-
21501: soner, som inte har barn i ifrågavarande skola.             gärder så att i föräidra- och grundskoie-
21502: Efter det att vaien tili föräldraråd för några              råden skulle inväljas enbart personer
21503: år sedan förrättats utgående från politiska                 med barn i ifrågavarande skoia genom
21504: styrkeförhållanden har detta ställvis Iett tili             att i förordningen om föräldraråd stry-
21505: svårigheter att överenskomma vilket patti eller             ka ordet "företrädesvis" samt i lagen
21506: vilka partier, som bör välja medlemmar med                  om grunderna för skoisystemet, 12 §,
21507: barn i ifrågavarande skola.                                 utesiuta ordet "närmast", och
21508:    Man borde kunna överväga förverkligande av                  att föreslå att valet av föräldraråd i
21509: närdemokrati genom att låta vai av föräidraråd              kommuns regi skulle förrättas biand
21510: förrättas biand föräldrarna tili skoians elever.            föräidrarna tili skolans elever och re-
21511:    Samhällets och kommunens intresse i skolor-              sultatet därefter stadfästs av något
21512: na tillvaratages av den kommunaia skoinämn-                 lämpligt kommunalt organ, skolnämnd,
21513:                                                             styreise eller fullmäktige?
21514:      Helsingfors den 18 oktober 1977.
21515: 
21516:                                           Ingvar S. Melin
21517: 
21518: 
21519: 
21520: 
21521: 087701152D
21522: 2                                              1977 vp.
21523: 
21524: Kirjallinen kysymys n:o 325.                                                                Suomennos.
21525: 
21526: 
21527: 
21528: 
21529:                                    Melin: Vanhempainneuvoston ja kouluneuvoston kokoonpanosta
21530:                                       ja vaalin vahvistamisesta.
21531: 
21532: 
21533:                          Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
21534: 
21535:    Maaliskuun 10 päivänä 1924 annetussa ase-          lukioiden johtokunnat, jotka valtuustot myös
21536: tuksessa säädetään, että "jokaisessa oppilaitok-      valitsevat. Johtokunnille kuuluvat kaikki kou-
21537: sessa on erityinen vanhempainneuvosto, johon          lun hallintoa koskevat tärkeät kysymykset van-
21538: asianomaisen kunnan kunnanvaltuusto valitsee          hempainneuvoston tärkeimpänä tehtävänä olles-
21539: viisi jäsentä etupäässä oppilaiden vanhempien         sa kesäkuun 26 päivänä 1970 kunnallisista ja
21540: keskuudesta ... "                                     yksityisistä oppikouluista annetun asetuksen
21541:    Heinäkuun 26 päivänä 1968 annetussa laissa         mukaan "ylläpitää ja edistää koulun ja kotien
21542: säädetään, että "kunnan koululaitokseen kuulu-        välistä yhteistyötä".
21543: valla koululla, jolla ei ole omaa johtokuntaa,           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
21544: tulee olla kouluneuvosto, johon kunnallisval-         tuksen 37 §:n l momentin nojalla allekirjoitta-
21545: tuusto valitsee lähinnä oppilaiden vanhempien         nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21546: keskuudesta viisi jäsentä ... "                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21547:    Ylempänä olevat määräykset ovat johtaneet
21548: siihen, että sekä vanhempain- että peruskoulu-                   Onko Hallitus valmis ryhtymään sel-
21549: neuvostoihin valitaan henkilöitä, joilla ei ole               laisiin toimenpiteisiin, että vanbernpain-
21550: lapsia asianomaisessa koulussa. Vanhempain-                   ia peruskouluneuvostoihin valittaisiin
21551: neuvostovaalien tultua muutama vuosi sitten                   vain sellaisia henkilöitä, joilla on lapsia
21552: suoritetuiksi poliittisten voimasuhteiden mu-                 kysymyksessä olevassa koulussa, poista-
21553: kaan on tämä tietyissä paikoissa johtanut vai-                malla vanhempainneuvostoista annetusta
21554: keuksiin sopia siitä, mikä on se puolue tai                   asetuksessa sana "etupäässä" sekä koulu-
21555: mitkä ovat ne puolueet, jonka tai joiden on                   järjestelmän perusteista annetun lain
21556: valittava sellaisia jäseniä, joilla on lapsia kysy-           12 §: stä sana "lähinnä", ja
21557: myksessä olevassa koulussa.                                      ehdottamaan, että vaalit vanhempain-
21558:    Pitäisi voida harkita lähidemokratian toteut-              neuvostoihin toimitettaisiin kunnan toi-
21559: tamista antamalla niiden vanhempien, joilla on                mesta koulun oppilaiden vanhempien
21560: lapsia koulussa, suorittaa vanhempainneuvosto-                keskuudesta ja että jokin kunnallinen
21561: vaalit.                                                       elin, koululautakunta, hallitus tai val-
21562:    Yhteiskunnan ja kunnan intresseistä kouluis-               tuusto tämän jälkeen vahvistaisi vaalin
21563: sa huolehtii kunnallinen koululautakunta sekä                 tuloksen?
21564:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1977.
21565: 
21566:                                             Ingvar S. Melin
21567:                                                N:o 325                                                3
21568: 
21569: 
21570: 
21571: 
21572:                          Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he II e.
21573: 
21574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja antavat kunnalle mahdollisuuden ottaa huo-
21575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mioon erilaiset olosuhteet valittaessa jäseniä
21576: olette kirjeellänne 18 päivänä lokakuuta 1977          näihin kunnalliseen lautakuntaan verrattaviin
21577: n:o 2071 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         elimiin.
21578: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ingvar           Mikäli mainittua lainsäädäntöä muutettaisiin
21579: S. Melinin tekemän kirjallisen kysymyksen n:o          siten, että mainittujen elinten vaalit toimitta-
21580: 325:                                                   vat oppilaiden vanhemmat taikka siten, että he
21581:            Onko Hallitus valmis ryhtymään sel-         asettavat jotain kunnallista elintä sitovat eh-
21582:         laisiin toimenpiteisiin, että vanhempain-      dokkaat, aiheuttaa tämä tarpeen luoda organi-
21583:         ja peruskouluneuvostoihin valittaisiin         saatio vaaleja tai ehdokasasettelua varten. Täl-
21584:         vain sellaisia henkilöitä, joilla on lapsia   laista kunnallishallinnon yleisestä käytännöstä
21585:         kysymyksessä olevassa koulussa, poista-       poikkeavaa menettelytapaa ei ole toistaiseksi
21586:         malla vanhempainneuvostoista annetusta        kehitetty. Vanhempien suorittaman vaalin on-
21587:         asetuksessa sana "etupäässä" sekä koulu-       gelmana on myös vaihteleva kiinnostus tällais-
21588:         järjestelmän perusteista annetun lain         ten elinten kokoonpanoa kohtaan, jolloin va-
21589:         12 §:stä sana "lähinnä", ja                   linta saattaisi olla sattumanvaraista ja valintaan
21590:            ehdottamaan, että vaalit vanhempain-       vaikuttaa ensisijaisesti ehdokkaiden tai heidän
21591:         neuvostoihin toimitettaisiin kunnan toi-      mahdollisten taustayhteisöjensä aktiivhuus. Ny-
21592:         mesta koulun oppilaiden vanhempien            kyisen menettelyn myönteisenä puolena voi-
21593:         keskuudesta ja että jokin kunnallinen         daan tässä mainita, että se takaa vanhempien
21594:         elin, koululautakunta, hallitus tai val-      mukana olon peruskoulun kouluneuvostossa ja
21595:         tuusto tämän jälkeen vahvistaisi vaalin       oppikoulun vanhempainneuvostossa kodin ja
21596:         tuloksen?                                     koulun yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämi-
21597:                                                       seksi ja antaa toisaalta kunnalle itsehallintonsa
21598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puitteissa mahdollisuuden ottaa huomioon tar-
21599: vasti seuraavaa:                                      peellisina pitämänsä näkökohdat.
21600:    Vanhempien osallistumisen lisääminen kou-              Toisaalta kotien ja koulun välisen yhteistyön
21601: lun toimintaan muun muassa kysymyksessä esi-          kannalta on tärkeätä, että koulu- ia vanhem-
21602: tetyn tapaisilla järjestelyillä on periaatteessa      painneuvostojen jäseninä on henkilöitä, joilla
21603: kannatettavaa. Asiaan liittyy kuitenkin kouluien      on kiinteä yhteys asianomaiseen kouluun. Ope-
21604: erilaisesta koosta ja olosuhteista sekä kunnalli-     tusministeriössä tullaan pääkaupunkiseudunkin
21605: sen itsehallinnon huomioon ottamisesta aiheu-         nyt siirryttyä peruskoulujärjestelmään seuraa~
21606: tuvia ongelmia. Koulujärjestelmän perusteista         maan neuvostojen työskentelyä. Saatujen ko-
21607: annetun lain ja vanhempainneuvostosta anne-           kemusten perusteella voidaan sitten harkita
21608: tun asetuksen nykyiset sanamuodot takaavat            onko aihetta ryhtyä muutoksiin jäsenten valit-
21609: sen, että peruskoulun kouluneuvostossa ja van-        semistapaan ja vaalikelpoisuusperusteiden täs-
21610: hempainneuvostossa on mukana lasten vanhem-           mentämiseksi kysymyksen edellyttämällä taval-
21611: pia. Toisaalta säännökset ovat hyvin joustavia        la.
21612:   Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
21613: 
21614:                                                                  Opetusministeri Kristian Gestrin
21615: 4                                           1977 vp.
21616: 
21617: 
21618: 
21619: 
21620:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
21621: 
21622:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningeri       lighet att · beakta olika omständigheter vid va1
21623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av medlemmar i dessa organ, som är jämför-
21624: nr 2071 av den 18 oktober 1977 till veder-         bara med kommunala nämnder.
21625: börande medlem av statsrådet för avgivande            Om lagstiftningen ändrades så, att valet av
21626: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks-     nämnda organ förrättades av e1evernas för-
21627: dagsman Ingvar S. Melin undertecknade spörs-       ä1drar eller så, att dessa uppställer kandidater
21628: må1 nr 325:                                        som binder något kommunalt organ, uppkom-
21629:                                                    mer ett behov att skapa en organisation för
21630:           Är Regeringen beredd att vidta åt-       va1 eller uppställande av kandidater. Ett sådant
21631:        gärder så att i föräldra- och grundsko1e-   föfaringssätt, som avviker från allmän praxis
21632:        råden skulle inväljas enbart personer       inom kommunalförvaltningen, har ännu inte
21633:        med barn i ifrågavarande skola genom        utvecklats. Ett problem med val som förrättas
21634:        att i förordningen om föräldraråd stry-     av förä1drarna är också det varierande intresset
21635:        ka ordet "företrädesvis" samt i lagen       för sammansättningen av dylika organ. V a1et
21636:        om grunderna för skolsystemet, 12 §,        kunde bli slumpartat och påverkas av i första
21637:        utesluta ordet "närmast", och               hand kandidaternas ellet deras eventuella bak-
21638:           att föres1å att va1et av förä1draråd i   grundsorganisationers aktivitet. Som en positiv
21639:        kommuns regi skulle förrättas b1and         sida hos det nuvarande förfarandet kan näm-
21640:        förä1drarna till sko1ans elever och re-     nas, att det garanterar förä1drarnas medverkan
21641:        sultatet därefter stadfästs av något        i grundskolråd och läroverkens föräldraråd och
21642:        1ämpligt kommunalt organ, skolnämnd,        att det sålunda upprätthåller och utvecklar
21643:        styrelse ellet fullmäktige?                 samarbetet mellan hem och skola. Å andra
21644:                                                    sidan ger förfarandet kommunen en möjlighet
21645:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      att inom ramen för sin självstyrelse beakta de
21646: samt anföra följande:                              synpunkter den finner nödvändiga.
21647:    I prindp bör man understöda en ökning av           Å andra sidan är det med tanke på sam-
21648: föräldrarnas deltagande i sko1verksamheten,        arbetet mellan hem och skola viktigt, att det
21649: bl. a. genom arrangemang i stil med det som        som medlemmar i grundskol- och föräldraråden
21650: föres1ås i spörsmålet. På grund av sko1ornas       finns personer med en fast anknytning till
21651: varierande storlek och omständigheter samt         vederbörande skola. När även huvudstads-
21652: med beaktande av den kommunala sjä1vstyrel-        regionen nu övergått till grundskolsystemet
21653: sen är detta dock förknippat med vissa prob-       kommer undervisningsministeriet att följa med
21654: lem. Den nuvar:mde ordalydelsen i lagen om         arbetet inom råden. På basen av de erfaren-
21655: grunderna för skolsystemet och förordningeri       heter man får kan man sedan överväga; huru-
21656: om föräldraråd garanterar att barnens för-         vida det finns skäl· att vidta ändringar i · sättet
21657: äldrar är representerade · i grundsko1råd ·och     att välja medlemmar och att precisera grunder-
21658: föräldraråd. Å andra sidan är stadgandena          na för valbarheten på · det sätt. som förutsätts
21659: mycket flexibla och ger kommunen en möj-           i spörsmålet.
21660:      Helsingfors den 23 november 1977.
21661: 
21662:                                                          Undervisningsminister Kristian Gestrin
21663:                                             1977 vp.
21664: 
21665: :irjallinen kysymys n:o 326.
21666: 
21667: 
21668: 
21669: 
21670:                                 Söderman ym.: Metalliteollisuuden työllisyystilanteesta Varsi-
21671:                                    nais-Suomen alueella.
21672: 
21673: 
21674:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21675: 
21676:   Keskimääräinen vuotuinen kokonaistyöttö-            Metallityön avoimien työpaikkojen määrä su-
21677: lyys on tällä vuosikymmenellä ollut alimmil-       pistui vuoden 1976 ensimmäisen neljänneksen
21678: lari vuonna 1974, jolloin työttömiä oli 39 000.    1 100:sta 340:een kuluvan vuoden kolmannel-
21679: :ällöin myös työttömyysaste oli alimmillaan        la neljänneksellä.
21680: Ii 1.7 %. Työttömien määrä on kuluvana                Arvioiden mukaan oli pakkolomautettujen
21681: uonna kohonnut korkeimmilleen tällä vuosi-         määrä metalli teollisuudessa tammi-maaliskuus-
21682: ymmenellä. Toukokuussa oli työttömänä              sa 1977 keskimäärin 4 300 ja huhti-kesäkuus-
21683:  36 000 henkilöä ja työttömyysaste oli 6.3 %.      sa 4 600. Edellinen oli runsas neljännes ja jäl-
21684: :yöttömyystilanteen merkittävä heikkeneminen       kimmäinen vajaa kolmannes koko teollisuuden
21685: apahtui vuosien 1976 ja 1977 vaihteessa.           pakkolomautetuista. Pakkolomautukset näyttä-
21686:   Teollisuuden viimeaikaista työllisyystilanteen   vät siis lisääntyneen suhteellisesti enemmän
21687: teikkenemistä kuvaa myös se, että vuoden           metalliteollisuudessa kuin teollisuudessa keski-
21688: .976 jälkipuoliskolla työttömiä teollisuustyön     määrin tämän vuoden alkupuoliskolla. Samaan
21689: takijoita oli keskimäärin kuukaudessa 19 800       suuntaan viittaavat myös arviot lyhennetyllä
21690: a \Tuoden· J 977 ensimmäisellä vuosipuoliskolla    työviikolla olleista. Lyhennettyä työviikkoa te-
21691: 0 29 600.                                          keviä oli metalliteollisuudessa tämän vuoden
21692:   Metallityöväen työttömien työnhakijoiden         tammi-maaliskuussa noin 9 000 ja huhti-
21693: aäärä on kasvanut tuntuvasti nimenomaan ku-        kesäkuussa noin 10 000. Osuus koko teollisuu-
21694: Livana vuonna, · Samalla metallityön hakijoiden    den vastaavista luvuista oli vajaa puolet.
21695: •suus kaikista työnhakijoista sekä teollisuuden
21696: yönhakijoista on tämän vuoden kunakin nel-            Alueellisesti metalliteollisuuden työttömyys
21697: änneksenä ollut korkeampi kuin vastaavana          on pahinta perinnäisillä teollisuusalueilla Varsi-
21698: teljänneksenä viime vuonna.                        nais-Suomi erityisesti mukaan luettuna. Metalli-
21699:   Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen        työväen Liiton kyselyn mukaan työllisyystilan-
21700: •errattuna kasvoi metallityön hakijoiden suh-      ne heikkenee Varsinais-Suomessa 21.7 % :rssa
21701: eellinen määrä vuoden 1977 ensimmäisenä nel-       enemmän työpaikkoja kuin se paranee vastaa-
21702: änneksenä 59.3 %, toisena neljänneksenä            van työntekijämäärän erotuksen ollessa 48.7 %
21703: i9 .2 %    sekä     kolmantena    neljänrieksenä   Varsinais-Suomen metalliteollisuuden työnteki-
21704: .22.0 %. Metallityön työpaikkojen kysynnän         jöistä. Luvut ovat huomattavasti koko maan
21705: a tarjonnan epäsuhde oli vuoden 1976 kol-          lukuja korkeammat. Toukokuussa Varsinais-
21706: nen ensimmäisen neljänneksen aikana hieman         Suomessa      työskenteli    metalliteollisuudessa
21707: >ienempi kuin koko teollisuudessa keskimäärin      2.1 % 4-päiväisellä työviikolla koko maan
21708: a neljäntenä neljänneksenä sama eli runsaat        osuuden ollessa 1.8 %.
21709: 1 työnhakijaa avointa paikkaa kohden.                 Toukokuussa oli Varsinais-Suomen metalli-
21710:    Kuluvan vuoden kahden ensimmäisen nel-          teollisuudessa ilmoitettu lähitulevaisuudessa vä-
21711: änneksen aikana tilanne metalliteollisuudessa      hennettävän 6.0 % työntekijöistä vastaavan ko-
21712: ,ehittyi epäedullisemmaksi kuin koko teolli-       ko maan osuuden ollessa 1.4 %.
21713: uudessa keskimäärin. Kolmannella neljännek-           Tällä hetkellä Varsinais-Suomen metalliteol-
21714: :ellä oli metallityön hakijoita jo 23.7 avointa    lisuudessa on tiedossa ainakin seuraavat toi-
21715:  yöpaikkaa kohden.                                 menpiteet:
21716: ~87701153E
21717: 2                                             1977 vp.
21718: 
21719: -     Ovako supistaa Åminneforsin ja Turun teh-          Oy Wärtsilä Ab lomauttaa ja irtisanoo työr
21720:       tailla. 200 työntekijää lomautetaan epämää-        tekijäitään ja telakkakriisin jatkuessa kiil
21721:       räiseksi ajaksi joulukuussa.                       dyttää toimenpiteitään. Toimenpiteen kol
21722: - Myös Saab-Valmetin joululahja työntekijöil-            teena on jo - mikäli Taalintehtaan ja Tl
21723:       leen (1500) on lomautus 18. 12. 1977-              run telakan tapaukset otetaan huomioo
21724:       6.1. 1978.                                         - lähes tuhat metallialan työntekijää j
21725: - Navire lomauttaa Paraisten tehtailtaan noin            toimihenkilöä.
21726:       110 työntekijää ainakin neljäksi viikoksi      - Nummela Sky-Lift Oy irtisanoi 30 työr
21727:       marraskuun alusta.                                 tekijää.
21728: - Huhtamäen pakkaustehtaasta Polarpakista            - Oy Delta-Plan Ab siirsi 135 työntekijä
21729:       Wihuri-yhtiöön siirtynyt toimitusjohtaja Ju-       4-päiväiseen työviikkoon.
21730:       hani Pesonen ilmoitti jo keväällä, että hä-    - Hakatuote Oy 1omautti 25 työntekijää 2:k!
21731:       nen tehtävänään on leikata yhtiöstä turhat         viikoksi.
21732:       rönsyt. Nyt näitä "rönsyjä" leikataan sa-      - Oy Navire Ab Naantalin telakka lomaut1
21733:       manaikaisesti kun uusia istutetaan Pohjois-        23 työntekijää.
21734:       Amerikan _mantereelle. Teijon tehtaalta           Kuten ylläolevasta ilmenee heikkenevä työ:
21735:       on lopullisesti irtisanottu 54 työntekijää.    lisyystilanne iskee kaikessa ·armottomuudessaac
21736:        Irtisanottujen joukossa on 16 jo 60 vuotta    metalliteollisuuteen Varsinais-Suomen alueelh
21737:       täyttänyttä ja 12 59-vuotiasta työntekijää.    Heikon · lomauttamis- ja 1rt1sanomissuoja~
21738: - Wallac Oy irtisanoi 6() työntekijää 1. 10.         vuoksi toimenpiteet pannaan täytäntöön melk,
21739:       -77 alkaen.                                    mielivaltaisesti ja joskus varsin epäinhimillisell
21740: --'- Oy Fiskars· Ab, puhtitehdas Turku lomaut-       tavalla. Työvoimaviranomaisten tähänastiset toi
21741:       taa 160 työntekijää.                           menpiteet eivät ole olleet riittäviä.
21742: - Jäspi & Mäkinen lomauttaa 69 työntekijää.             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtic
21743:       Kaukora Oy lomauttaa 20 työntekijää.           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän:
21744:       Sähkö Lähteenmäki Oy irtisanoo 39 työn-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va~
21745:       tekijää.                                       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21746:      .Suomen Puhallintehdas Oy irtisanoo 24
21747:       työntekijää. ·                                            Onko Hallitus tietoinen niistä sosias
21748:                                                              lisista ja taloudellisista haitoista, jotk
21749: - Uri Oy siirsi 20 työntekijää 4-päiväiseen ja               johtuvat metalliteollisuuden heikkene
21750:       20 työntekijää 3-päiväiseen työviikkoon.               västä työllisyystilanteesta erityisesti Vat
21751: - Reunanen & Roviala siirsi 25 työntekijää                   sinais-Suomen alueella, ja jos on,
21752:       3-päiväiseen työviikkoon.                                 mihin toimenpiteisiin Hallituksen 01
21753: - Veljekset Rautavuori siirtää 20 työntekijää                tarkoitus ryhtyä tilanteen parantami
21754:       4-päiväiseen työviikkoon.                              seksi?
21755:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1977.
21756: 
21757:          Jacob Söderman                 Olli Helminen                 Ensio Laine
21758:          Juhani Raudasoja               Paula Eenilä                  Oili Suomi
21759:                     Arto Merisaari                         Anna-Liisa Jokinen
21760:                                                N:o 326                                               3
21761: 
21762: 
21763: 
21764: 
21765:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
21766: 
21767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lut 3 % :sta 5 % :iin. Työttömyysaste teollisuu-
21768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dessa on ollut kuitenkin vastaavaa kokonais-
21769: olette 19 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        työttömyysastetta alhaisempi.
21770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Metalliteollisuudessa oli työttömiä työnhaki-
21771: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       joita vuonna 1976 keskimäärin vajaat 4 600.
21772: Jacob Södermanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljän-
21773: sesta kysymyksestä n:o 326:                           neksen aikana vastaava luku on ollut keskimää-
21774:                                                       rin 8 000 tasolla.
21775:           Onko Hallitus tietoinen niistä sosiaa-         Verrattaessa teollisuuden avoimien työpaik-
21776:        lisista ja taloudellisista haitoista, jotka    kojen ja työttömien työnhakijoiden määrää kes-
21777:        johtuvat metalliteollisuuden heikkene-         kenään osoittautuu tilanne vielä edellä kerrot-
21778:        västä työllisyystilanteesta erityisesti Var-   tuakio vaikeammaksi. Metalliteollisuuden osalta
21779:        sinais-Suomen alueella, ja jos on,             kuluvan vuoden kehitys on ollut vielä epä-
21780:           mihin toimenpiteisiin Hallituksen on        edullisempaa kuin teollisuudessa keskimäärin.
21781:        tarkoitus ryhtyä tilanteen parantami-             Pakkolomautusten ja lyhennettyjen työviikko-
21782:        seksi?                                         jen osalta voidaan todeta, että pakkolomautet-
21783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tujen määrä metalliteollisuudessa tammi-maa-
21784: vasti seuraavaa:                                      liskuussa 1977 oli keskimäärin 4 300 ja
21785:                                                       huhti-kesäkuussa 4 600. Edellinen oli runsas
21786:    Tuotannon kasvun ei vuoden 1977 aikana             neljännes ja jälkimmäinen vajaa kolmannes koko
21787: arvioida voimistuvan, eikä siinä myöskään vuo-        teollisuuden pakkolomautetuista. Pakkolomau-
21788: den 1978 aikana voida arvioida tapahtuvan             tukset näyttävät siis tämän vuoden alkupuolis-
21789: oleellista paranemista. Eräillä teollisuudenaloil-    kolla lisääntyneen suhteellisesti enemmän me-
21790: la saattaa tapahtua lievää elpymistä, mutta me-       talliteollisuudessa kuin teollisuudessa keski-
21791: talliteollisuudessa ollaan vasta nyt joutumassa       määrin. Samaan suuntaan viittaavat myös ar-
21792: laman pohjalle. Tämä johtuu muun muassa sii-          viot lyhennetyllä työviikolla olleista. Lyhennet-
21793: tä, että metalliteollisuuden erityispiirteenä on      tyä työviikkoa tekeviä oli metalliteollisuudessa
21794: tuotannon suhteellisen hidas sopeutuminen             tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin 9 000
21795: suhdanteissa tapahtuviin muutoksiin. Metalli-         ja huhti-kesäkuussa noin 10 000, mikä mer-
21796: teollisuuden viennin arvo kasvoi vielä kuluvan        kitsee vajaata puolta koko teollisuuden lyhen-
21797: vuoden alkupuoliskolla lähes 30 %, mutta tä-          nettyä työviikkoa tehneistä.
21798: mä johtui paljolti sellaisista tilauksista, jotka        Alueittaisesta työllisyyskehityksestä todetta-
21799: oli saatu jo vuosia aikaisemmin. Toiminnan            koon, että kokonaistyöttömyysaste eri työvoi-
21800: jatkuvuuden turvaavia uusia tilauksia on sitä         mapiireissä poikkeaa koko maan keskiarvosta,
21801: vastoin saatu vain niukasti. Kotimarkkinoilla         joka vuoden 1977 alkupuoliskolla oli 6 %. Kes-
21802: metalliteollisuuden nykyiseen suhdannekuvaan          kimääräistä suurempi työttömyysaste työvoima-
21803: vaikuttaa erityisesti investointien ja rakennus-      tiedustelun mukaan on ollut Kajaanin, Rova-
21804: toiminnan kehitys, joiden kummankaan kohdal-          niemen, Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Oulun
21805: la ei elpymistä ole näkyvissä.                        ja Mikkelin työvoimapiireissä. Keskimääräistä
21806:    Teollisuuden viimeaikaista työllisyystilanteen     alhaisempi työttömyysaste oli Helsingin, Tu-
21807: heikkenemistä kuvaa se, että työttömien teol-         run, Vaasan, Tampereen ja Kouvolan työvoima-
21808: lisuustyönhakijain oltua vuoden 1976 jälkipuo-        piireissä.
21809: liskolla keskimäärin 17 000 on se vuoden 1977            Metallityöväen Liiton työttömyyskassan mak-
21810:  alkupuoliskolla ollut keskimäärin 29 600. Työt-      samien avustusten perusteella voidaan havaita,
21811:  tömyysasteelia mitattuna vastaava nousu on ol-       että metalliteollisuuden työttömyyden alueittai-
21812: 4                                               1977 vp.
21813: 
21814: nen jaka:antuma on samansuuntainen koko-                 Sekä hallitus että työvoimaministeriö pyrki-
21815: naistyöttömyyden kanssa.                              vät puolestaan kaikin jo käytettävissään olevin
21816:     Varsinais-Suomen metalliteollisuudelle antaa      keinoin työllisyyden ylläpitämiseen myös me-
21817: leimansa telakkateollisuuden keskeinen osuus.         talliteollisuuden alalla. Näistä keinoista mainit-
21818: Turun ja Porin läänin telakoiden työvoiman            takoon suhdanneavustusten ja -lainojen käyttö,
21819: osuus koko maan telalwiden työvoimasta on yli         josta kuluvan vuoden aikana on metalliteolli-
21820: kaksi kolmannesta, yhteensä runsaat 12 000            suuteen suuntautunut kolmannes. Hallituksen
21821: työläistä. Irtisanominen tai 1omauttaminen uh-        piirissä on keskusteltu siitä, miten näiden ja
21822: kaa tämän vuoden loppuun mennessä n. 700              muiden tukimuotojen käyttöä voitaisiin tehos-
21823: henkeä, pidemmällä aikavälillä useita tuhansia        taa ja parantaa niiden kohdentamista suurim-
21824: työläisiä. Telakkateollisuuden vaikeuksilla on        missa vaikeuksissa oleville yrityksille. Tukeen
21825: runsaasti heijastusvaikutuksia muuhun metalli-        tulisi liittää myös valtion valvontaa ja ohjausta
21826: teollisuuteen.                                        tehostavia ehtoja. Edelleen lievennetään teolli-
21827:     Edellä mainituista metalliteollisuuden vai-       suuden työttömyyttä valtion tukitilauksilla,
21828: keuksista tietoisena hallitus .asetti syksyllä toi-   joista tähän mennessä on metalliteollisuuteen
21829: mikunnan, jonka tehtävänä on selvittää me-            ohjautunut valtaosa~ Työllisyyden ylläpitämi-
21830: talliteollisuuden eri toimialojen tuotanto- ja        seen liittyvät, kiireellisinä pidettävät toimenpi-
21831: työllisyysnäkymät lyhyellä, 1-2 vuoden tähtäi-        teet on tarkoitus ottaa esille hallituksessa par-
21832: mellä ja kehittymismahdollisuudet pitemmällä          haillaan valmisteltavana ölevassa uudessa elvy-
21833: tähtäimellä sekä tehdä esityksiä eri toimialojen      tysohjelmassa.
21834: tuotannon ja työllisyyden ylläpitämiseksi lyhyel-        Telakkateollisuustoimikunnan työn yhteydes-
21835: lä aikavälillä ja kilpailukyvyn kehittämiseksi ja     sä on noussut esiin erilaisia ehdotuksia siitä,
21836: tuotannon laajentamiseksi pitemmällä aikavä-          miten valtion osuus teollisuuden tukemisessa
21837: lillä. Erikseen on asetettu toimikunta selvittä-      olisi järjestettävä, mm. esityksiä telakkateolli-
21838: mään vastaavat ongelmat telakkateollisuuden           suuden tai sen osien siirtämisestä valtion hallin-
21839: osalta.                                               taan. Toimikunnan ehdotusten käsittelyn yh-
21840:     Koko metalliteollisuuden ongelmia selvittä-       teydessä nämä esitykset on syytä ennakkoluu-
21841: vän toimikunnan kiireellisimpänä tehtävänä oli        lottomasti tutkia.
21842: selvittää vallitseva tilanne sekä tehdä ne toi-          Hallituksen piirissä valmistellaan myös toi-
21843: menpide-ehdotukset, joilla metallin työllisyys-       menpiteitä työläisten irtisanomissuojan tehosta-
21844: tilannetta voidaan helpottaa jo talvikaudella         miseksi, mikä olisi omiaan hillitsemään lyhyt-
21845: 1977-1978. Toimikunnan esitysten pohjalta             näköisiä ja tarpeettomia tuotannon supistuk-
21846: metalliteollisuuden tilan parantaminen tulee          sia. Hallitus valmistelee myös työttömyysturvan
21847: käsittelyyn kokonaisvaltaisesti.                      yhtenäistämistä ja parantamista.
21848:      Helsingissä, työvoimaministeriössä 23 päivänä marraskuuta 1977.
21849: 
21850:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
21851:                                                N:o 326                                               5
21852: 
21853: 
21854: 
21855: 
21856:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21857: 
21858:   ·. I det syfte ·3 7 § 1 ·mom. riksdagsordningen     grader. Inom industrin har de relativa arbets-
21859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         löshetstalen dock varit lägre än arbeslöshets-
21860: av den 19 .oktoher 1977 tili vederbörande med-        graderna i genomsnitt.
21861: lem av   ·statsrådet för svarande översänt avskrift      Ar 1976 hade metallindustrin i medeltal
21862: .av följande, av riksdagsman Jacob Söderman           något under 4 600 arbetslösa arbetssökande.
21863:  m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 326:            Under 1977 års tre första kvartal har motsva-
21864:                                                       rande siffra hållit sig vid i genomsnitt 8 000.
21865:             Är Regeringen medveten om de so-
21866:          ciala och ekonomiska olägenheter, som           Då industrins lediga arbetsplatser jämförs
21867:          förorsakas av den försämrade sysselsätt-     med antalet arbetslösa arbetssökande, förefal-
21868:          ningssituationen inom · metallindustrin      ler situationen att vara svårare. Och för metall-
21869:          särskilt i Egentliga-Finland, och vilka      industrins del har utvecklingen under inneva-
21870:          åtgärder ämnar Regeringen vidta för          rande år varit ännu ogynnsammare än för in-
21871:          att upphjälpa situationen?                   dustrin i genomsnitt.
21872:                                                          Då cle't gäller permitteringar och förkortad
21873:   Söm svar på detta spörsmål framför jag vörd-        arbetsvecka kan man konstatera, att antalet
21874: samt · följande:                                      permitteringar inom metallindustrin var under
21875:    Produktionsökningen beräknas inte tilita           januari-mars 1977 i medeltal 4 300 och under
21876: under 1977, och någon väsentlig förbättring i         april-juni 4 600. Det förra utgör en dryg
21877: det avseendet kan inte heller förväntas ske           fjärdedel och det senare en knapp tredjedel av
21878: under 1978. Medan vissa industriområden kan           det totala antalet permitteringar inom indust-
21879: räkna med en lindrig återhämtning, håller me-         rin. Under detta års förra hälft förefaller så-
21880: tallindustrin ·först nu på att gå mot konjunk-        ledes Okningen i antalet permitteringar ha varit
21881: tursvackans lägsta punkt. Detta beror bl.a.           relativt sett större i metallindustrin än i den
21882: på att metallindustrins produktion i regel re-        övriga industrin. Uppskattningarna över arbets-
21883: lativt längsamt anpassar sig tili konjunktur-         tagare med förkortad arbetsvecka påvisar sam-
21884: förändringar. Exportens värde inom branschen          ma tendens. 1 metallindustrin arbetade ungefär
21885: ökade ännu under första halvåret 1977 med             9 000 personer i förkortad arbetsvecka under
21886: nära 30 %, vilket dock tili stor del kan till-        januari-mars i år, medan samma siffra för
21887: skrivas beställningar som inkommit redan flera        april-juni uppgick tili omkring 10 000, vilket
21888: år tidigare. Däremot har sådana beställningar         motsvarar knappt hälften av motsvarande siff-
21889: som tryggar produktionens fortbestånd varit få.       ror :för hela industrins del.
21890: På hemmamarknaden påverkas metallindustrins              Om den regionala sysselsättningsutveckling-
21891: nuvarande konjunkturbild av i synnerhet ut-           en kan man påpeka, att den totala arbetslös-
21892: vecklingen inom investeringar och byggnads-           hetsgraden i de olilka arbetskraftsdistrikten av-
21893: verksamhet; båda områden, där någon stimu-            viker från hela landets medeltal, vilket under
21894: lering inte kan skönjas.                              förra hälften av år 1977 uppgick tili 6 %.
21895:    Betecknande för den försämring i industrins        Enligt arbetskraftsenkäten har arbetslöshetsgra-
21896: sysselsättningsläge som skett på senare tid har       den i Kajana, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio, Jy-
21897: varit, att medan antalet arbetslösa industriarbe-     väskylä, Uleåborgs och St Michels arbetskrafts-
21898: tare ännu under senare hälften av 1976 var i          distrikt hållit sig över den genomsnittliga för
21899: medeltal 17 000, har det under första halvåret        hela landet, medan den i Helsingfors, Aho,
21900: 1977 hållit sig vid 29 600 i genomsnitt. Detta        Vasa, Tammerfors och Kouvola arbetskrafts-
21901: innebär en ökning med 3-5 % i arbetslöshets-          distrikt var lägre än genomsnittet.
21902: 087701153E
21903: 6                                            1977 vp.
21904: 
21905:     På basen av de understöd som utbetalats ur      de av läget inom metallindustrin att upptas tili
21906: Metallarbetarnas Förbunds arbetslöshetskassa,       behandling som en helhet.
21907: kan man lägga märke till, att den regionala            Både regeringen och arbetskraftsministeriet
21908: fördelningen av metallindustrins arbetslöshet       strävar till att med alla tillbudsstående medel
21909: visar samma trend som den totala arbetslös·         upprätthålla sysselsättningen också inom me·
21910: heten.                                              tallindustrin. Bland dessa medel må nämnas
21911:     Varvsindustrin intar en central ställning i     användningen av konjunkturunderstöd och
21912: Egentliga-Finlands metallindustri. I Aho och        -lån, av vilka en tredjedel har inriktats på
21913: Björneborgs län uppgår antalet varvsanställda       metallindustrin under innevarande år. Inom
21914: till drygt 12 000 arbetstagare, vilket utgör över   regeringen har man diskuterat, hur dessa och
21915: två tredjedelar av hela landets motsvarande         andra stödformer kunde göras effektivare och
21916: arbetskraft. Före utgången av detta år hotas        hur de bättre kunde dirigeras till företag som
21917: ca 700 personer av uppsägning ellet permitte·       befinner sig i det mest trängda läget. Ukaså
21918: ring, på längre sikt berörs flera tusen arbets·     borde villkor på effektivare statlig övervakning
21919: tagare. V arvsindustrins svårigheter har tydliga    och vägledning fogas till understöd. Vidare
21920: återverkningar på den övriga metallindustrin.       lindras industrins arbetslöshet genom statliga
21921:     Medveten om ovannämnda svårigheter inom         stödbeställningar, av vilka största delen hittills
21922: metallindustrin tillsatte regeringen på hösten      dirigerats till metallindustrin. Avsikten är, att
21923: en kommitte med uppgift att utreda metall-          de åtgärder i anslutning till upprätthållande
21924: industrins olika verksamhetssektorers produk·       av sysselsättningen vilka bör anses brådskande,
21925: tions· och sysselsättningsutsikter på kort, 1-2     tas med i det nya stimulansprogram, som för
21926: års sikt och utvecklingsmöjligheter på längre       närvarande är under beredning hos regeringen.
21927: sikt samt göra framställningar om hur de olika         Kommitten för varvsindustrin har under sitt
21928: verksamhetssektorernas produktion och syssel-       arbete kommit med olika förslag om, hur sta·
21929: sättning kan upprätthållas på kort sikt samt        tens andel av industrins stödjande borde at·
21930: hur konkurrensförmågan kan förbättras och           rangeras, bl.a. har man föreslagit, att varvs·
21931: produktioneo utvidgas på längre sikt. En sär-       industrin ellet delar av den skulle övertas av
21932: skild kommitte har tillsatts för att utreda mot·    staten. Då kommittens förslag kommer att be-
21933: svarande problem för varvsindustrins del.           handlas, är det skäl att fördomsfritt granska
21934:     Bland de mest brådskande uppgifterna för        de~sa framställningar.
21935: kommitten som utreder hela metallindustrins            Inom regeringen bereder man som bäst åt·
21936: problem var att kartlägga den rådande situa-        gärder för effektivering av arbetstagarnas an·
21937: tionen och göra förslag till åtgärder för upp-      ställningstrygghet, något som ~kulle ha en
21938: hjälpande av branschens sysselsättning redan        dämpande inverkan på kortsiktiga och onödiga
21939: under vintersäsongen 1977-78. På basen av           produktionsneds'kärningar. Likaså är systemet
21940: kommittens framställningar kommer upphjälpan-       för tryggheten av arbetslösas utkomst under
21941:                                                     beredning hos regeringen.
21942:      Helsingfors den 23 november 1977.
21943: 
21944:                                                              Arbetskraftsminister Arvo Aalto
21945:                                              1977 vp.
21946: 
21947: Kirjalliqen kysymys n:o 327.
21948: 
21949: 
21950: 
21951: 
21952:                                 Voutilainen ym.: Päivärahaetuuksien saannin vaikeutumisesta
21953:                                    eräissä tapauksissa.
21954: 
21955: 
21956:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21957: 
21958:    Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella on       edellytyksin ovat tarvitsemaansa lääkinnälliseen
21959: vakuutetulle suoritettu päivärahaa korvauksek-     kuntoutukseen oikeutettuja, jäävät sitä vaille
21960: si työkyvyttömyydestä ajalta, jonka hän on ollut   silloinkin, kun juuri sotavamma kuntoutus-
21961: potilaana kuntoutuslaitoksessa saamassa vam-       hoitoa vaatisi.
21962: mansa tai sairautensa takia tarpeellista hoitoa       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21963: ja kuntoutusta. Tähän lain soveltamisessa jo       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
21964: sen voimassaolon alkuaikoina vakiintuneeseen       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21965: käytäntöön on nyt tullut muutos. Sairausva-        raavan kysymyksen:
21966: kuutuslakia täytäntöön pantaessa sitä on ryh-
21967: dytty tulkitsemaan ahtaasti siten, että vakuu-                Onho Hallitus tietoinen sairausvakuu-
21968: tetulle ei enää myönnetä päivärahaa hänen                  tuslain mukaisten päivärahaetuuksien
21969: ammatillisen työkyvyttömyytensä perusteella                saannin vaikeutumisesta tapauksissa, jois-
21970: edellä sanotun kuntoutushoidon ajalta. Muutos              sa vakuutettu on potilaana kuntoutus-
21971: tulee käytännössä johtamaan siihen, että va-               laitoksessa saamassa sairautensa tai vam-
21972: kuutettujen mahdollisuudet hakeutua kuntou-                mansa perusteella tarvitsemaansa lääkin-
21973: tushoitoon työelämän piiristä vaikeutuvat va-              nällistä hoitoa, ja jos on,
21974: kuutetun ja toisaalta myös työnantajan jäädessä               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta am-
21975: ilman päivärahaa hoidon ajalta. Samalla pyrki-             matillinen työkyvyttömyys avohoitoon ja
21976: mys huolehtia kuntoutuksen avulla terveyden                kuntoutukseen liittyvän kuntoutuslaitok-
21977: ja työkyvyn säilymisestä estyy. Muun muas-                 sessa annetun hoidon ajalta edelleen
21978: sa sotainvalidit, jotka edelleen ovat työelä-              tulisi olemaan sairausvakuutuslain mu-
21979: mässä ja jotka sotilasvammalaissa säädetyin                kaiseen päivärahaan oikeuttavana?
21980:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1977.
21981: 
21982:          Uki Voutilainen               Salme Myyryläinen              Meeri Kalavainen
21983:          Jouko Mäkelä                  Seija Karkinen                 Lyyli Aalto
21984:          Olli Helminen                 Uljas Mäkelä                   Bror LiUqvist
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989: 087701136W
21990: 2                                            1977 vp.
21991: 
21992: 
21993: 
21994: 
21995:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21996: 
21997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      useissa ratkaisuissaan vahvistaneet taman kan-
21998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan. Epäselvyyttä tosin on saattanut aiheuttaa
21999: olette 20 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn           se, että jotkut lääkärit ovat antaneet kuntou-
22000: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuslaitoksessa olevalle todistuksen työkyvyttö-
22001: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       myydestä laitoksessa oloajalta vakuutetun todel-
22002: edustaja Uki VoutHaisen ym. näin kuuluvasta         liseen työkykyyn katsomatta.
22003: kirjallisesta kysymyksestä n:o 327:                    Sotainvalideille voidaan sotilasvammalain
22004:                                                     6 §:n 3 momentin ja sen nojalla annetun ase-
22005:           Onho Hallitus tietoinen sairausvakuu-     tuksen perusteella kustantaa kuntoutushoitoa
22006:        tuslain mukaisten päivärahaetuuksien         paitsi alentuneen työ- tai toimintakyvyn palaut-
22007:        saannin vaikeutumisesta tapauksissa, jois-   tamiseksi myös ehkäisevässä tarkoituksessa työ-
22008:        sa vakuutettu on potilaana kuntoutus-        tai toimintakyvyn säilyttämiseksi. Silloin kun
22009:        laitoksessa saamassa sairautensa tai vam-    ansiotyössä oleva sotainvalidi vamman vuoksi
22010:        mansa perusteella tarvitsemaansa lääkin-     on työkyvytön ja on hoidettavana kuntoutus-
22011:        nällistä hoitoa, ja jos on,                  laitoksessa, hänellä on oikeus sairausvakuutus-
22012:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta am-      lain mukaiseen päivärahaan samojen perustei-
22013:        matillinen työkyvyttömyys avohoitoon ja      den mukaan kuin työkyvyttömällä muutoinkin.
22014:        kuntoutukseen liittyvän kuntoutuslaitok-     Jos hoitoa annetaan sen sijaan vain ehkäisevässä
22015:        sessa annetun hoidon ajalta edelleen         tarkoituksessa, päivärahaa ei lain mukaan voida
22016:        tulisi olemaan sairausvakuutuslain mu-       myöntää.
22017:        kaiseen päivärahaan oikeuttavana?               Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentissa on
22018:                                                     säädetty, että sairausvakuutusrahaston varoista
22019:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      on käytettävä vuosittain määrä, joka vastaa
22020: seuraavaa:                                          kahta prosenttia vakuutettujen sairausvakuu-
22021:    Sairausvakuutuslain 14 § :n mukaan korvauk-      tusmaksuina kertyneestä määrästä, sairauksien
22022: seksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä     ehkäisemiseen ja vakuutettujen kuntouttami-
22023: suoritetaan päivärahaa. Saman pykälän mukaan        seen. Käytännössä kuntoutusta on haitannut
22024: työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairau-   se, ettei sellaisellekaan vakuutetulle, joka ei saa
22025: desta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu    päiv.ärahaa, eläkettä tai muuta vastaavaa kor-
22026: on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön         vausta kuntoutushoidon ajalta, voida maksaa
22027: tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on      ansionmenetyksen korvaukseksi kuntoutusrahaa.
22028: siihen läheisesti verrattavaa.                      Sotainvalidille, ~oka on otettu kuntoutuslai-
22029:    Kuntoutuslaitos- tai kylpylähoidon aikana sa-    tdkseen sotilasvammalain 6 §: ssä tarkoitettua
22030: moin kuin esimerkiksi niin sanotuilla terveys-      hoitoa varten, suoritetaan hoidon ajalta sotilas-
22031: matkoilla ollessaan vakuutettu on tosiasialli-      vammalain mukaista päivärahaa tai elinkorkoa
22032: sesti hoidon vuoksi estynyt tekemästä työtään.      täysimääräisenä vahingoittuneen työkykyyn tai
22033: Yksinomaan tällä perusteella päivärahaa ei kui-     vahvistettuun työkyvyttömyysasteeseen katso-
22034: tenkaan voida myöntää, vaan kuten mainitusta        matta. Tämä ei kuitenkaan aina riittävästi kor-
22035: sairausvakuutuslain 14 §:stä ilmenee, päivä-        vaa ansionmenetystä kuntoutuksen ajalta. So-
22036: rahan suorittamisen edellytyksenä on sairau-        siaali- ja terveysministeriössä selvitetäänkin par-
22037: desta johtuva työkyvyttömyys. Vakuutettua           haillaan kysymystä kuntoutettavien ansionmene-
22038: tulisi voida pitää työkyvyttömänä, vaikka hän       tyksen korvaamisesta ja toimeentulon turvaa-
22039: ei sanotunlaisessa hoidossa olisikaan. Laki on      misesta kuntoutuksen aikana.
22040: tältä kohdin selvä ja muutoksenhakuasteet ovat
22041:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1977.
22042: 
22043:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
22044:                                              N:o 327                                               3
22045: 
22046: 
22047: 
22048: 
22049:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
22050: 
22051:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen       entydig och rättsmedelsinstanserna hat i flera
22052: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse      beslut styrkt denna ståndpunkt. Visserligen hat
22053: av den 20 oktobet 1977 tiH vedetbörande            oklarheter kunnat förorsakas av att vissa läkare
22054: medlem av statstådet översänt en avskrift av       givit intyg över arbetsoförmåga tili försäkrad
22055: ett av riksdagsman Uki Voutilainen m.fl. undet-    som erhållet vård i rehabiliteringsanstalt, uta.ti
22056: tecknat skriftligt spötsmål nr 327 av följande     att beakta försäkrads vetkliga arbetsfötmåga.
22057: lydelse:                                               Föt krigsinvalider kan enligt 6 § 3 mom.
22058:                                                    lagen om skada, ådragen i militättjänst och med
22059:            Ät Regeringen medveten om att et-       stöd av denna given förotdning, bekostas teha-
22060:        hållandet av de i sjuk.fötsäkringslagen     bilitering förutom föt återställande av nedsatt
22061:        avsedda dagpenningförmånerna fötsvå-        arbets- och verksamhetsförmåga även i före-
22062:        ras i sådana fall, då fötsäktad som         byggande syfte för bevarande av arbets- och
22063:        patient i tehabiliteringsanstalt erhållet   verksamhetsförmågan. Då förvärvsatbetande
22064:        på gtund av sin sjukdom ellet skada         krigsinvalid på grund av skada är atbetsoförmö-
22065:        nödvändig medicinsk vård, och om så         gen och erhållet vård i rehabiliteringsanstalt,
22066:        ät fallet,                                  äger han rätt att erhålla i sjukförsäkringslagen
22067:            vilka åtgävder ämnar Regeringen vid-    avsedd dagpenning enligt samma grunder som
22068:        taga för att yrkesmässig arbetsofötmåga     övriga atbetsofötmögna. Gives dätemot våtd
22069:        under våtdtid som hänför sig tili öppen     endast i preventivt syfte kan dagpenning en-
22070:        vård ellet rehabilitering vid rehabilite-   ligt lagen inte beviljas.
22071:        ringsanstalt fortfarande skulle berättiga       I 60 § 2 mom. sjukförsäkringslagen stadgas
22072:        tili i sjukfötsäkringslagen avsedd dag-     att av sjukfötsäktingsfondens medel skall åt-
22073:        penning?                                    ligen ett belopp, som motsvatat två ptocent
22074:                                                    av det i form av de försäktades sjukförsäkrings-
22075:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      premiet influtna beloppet, användas föt verk-
22076: samt anföta följande:                              samhet för sjukdomars förebyggande och reha-
22077:    Enligt 14 § sjukförsäkringslagen erlägges       bilitering av de fötsäkrade. I ptaxis hat rehabi-
22078: dagpenning i ersättning föt arbetsoförmåga tili    literingen fötsvåtats av att inte ens åt fötsäktad
22079: följd av sjukdom. Enligt samma paragraf avses      som inte uppbär dagpenning, pension ellet
22080: med atbetsoförmåga av sjukdom framkallat till-     annan motsvarande ersättning föt rehabilite-
22081: stånd, varundet försäkrad, medan sjukdomen         ringstiden kan tehabiliteringspenning utbetalas
22082: vatar, ät oförmögen att utföra sitt sedvanliga     som etsättning för förlust av förtjänst. Tili
22083: eller därmed nära jämförbart arbete.               krigsinvalid, som intagits i rehabiliteringsan-
22084:    Under våtdtid vid rehabilitetings- eller bad-   stalt föt i 6 § lagen om skada, ådragen i mili-
22085: anstalt, såsom även på till exempel så kallade     tärtjänst avsedd vård, erlägges dagpenning för
22086: hälsotesot, ät försäkrad i själva verket på        vårdperioden i enlighet med lagen om skada,
22087: grund av vården föthindrad att utföra sitt         ådragen i militärtjänst eller livränta tili fullt
22088: arbete. Enbatt på denna grund kan dagpenning       belopp utan avseende på skadads arbetsförmåga
22089: likv.äl inte beviljas, utan såsom av 14 § sjuk-    eller fastställd invaliditetsgrad. Detta ersätter
22090: försäkringslagen framgår, utgör fötutsättningen    likväl inte i tillräcklig mån inkomstbortfallet
22091: för erläggandet av dagpenning att arbetsoför-      under rehabiliteringstiden. Därför utreder man
22092: mågan är en följd av sjukdom. Försäkrad            som bäst i social- och hälsovårdsministeriet
22093: borde kunna anses såsom arbetsoförmögen,           frågan om ersättandet av inkomstbortfallet för
22094: även om han inte erhåller vård i en anstalt av     dem som erhåller rehabilitering och tryggandet
22095:  ovannämnda slag. Lagen är på denna punkt          av utkomsten under rehabiliteringstiden.
22096:      Helsingfors den 21 november 1977.
22097: 
22098:                                                                      Ministet Olavi Martikainen
22099:                                                1977 vp.
22100: 
22101: Kirjallinen kysymys n:o 328.
22102: 
22103: 
22104: 
22105: 
22106:                                    P. Puhakka ym.: Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään
22107:                                       otettavista tiedoista.
22108: 
22109: 
22110:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m .i e h e II e.
22111: 
22112:     Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa          vaarantavat henkilöiden intimiteettisuojan. On-
22113: ehdotetaan perustettavaksi valtiokonttoriin           kin kysyttävä, aiotaanko rekisteröidä ihmisten
22114: uutena osastona henkilöstöhallinto-osasto, jon-        poissaoloja, sairauksia, puolueisiin kuulumista
22115: ka tehtäviin kuuluisivat lähinnä valtiovarain-        ja niissä tapahtuvaa toimintaa, työtarmoa jne.?
22116:  ministeriön palkkaosastolta siirrettävät henki·      Aiheellinen on kysymys, mikä on tällaisen hen-
22117: löstöhallinnon tietojärjestelmän kehittämiseen        kilöstörekisterin atk-avain? Onko se sama kuin
22118:  ja ylläpitoon liittyvät tehtävät sekä mm. eräi-      henkilötunnus, jolloin rekisteri on helposti yh-
22119: den muiden henkilöstöhallinnon rekistereiden          distettävissä sairausvakuutusrekisteriin, väestö-
22120:  ylläpitotehtävät. Valtiovarainministeriön palk-      rekisteriin, luottorekistereihin jne.? Ketkä ja
22121: kaosaston tutkimustoimistoon sijoitettu henki-        millä perusteella saavat ajaa yksittäisiä henki-
22122:  löstöhallinnon tietojärjestelmän projekti valmis-    löitä koskevia tietoja rekisteristä?
22123: telee valtionhallintoon keskitettyä tietojärjestel-      Tämänkaltaisiin kysymyksiin tarvitaan vas-
22124:  mää, joka palvelee koko henkilöstöhallintoa          taus ennen kuin henkilöstöhallinnon tietorekis-
22125: suorittamalla tietojenkäsittelyä ja tuottamalla       teri saatetaan valmiiksi. Jos henkilöstöhallinnon
22126:  tietoja henkilöstöhallinnollista päätöksentekoa      tietorekisteri sisältää, kuten on pelättävissä,
22127:  ja suunnittelua varten. Näiden suunnitelmien         henkilöistä yksittäisiä tietoja, jotka ovat lähes
22128:   johdosta nousee eteen monia kysymyksiä, jotka       kenen tahansa käytössä, vaarannetaan tällaisel-
22129:  vaativat selvitystä. Ensinnäkin, miksi tämä mit-     la henkilöstöhallinnon tietojärjestelmällä ihmis-
22130:  tava projekti siirretään yllättäen keskusviras-      ten intimiteettisuoja, ja sellaista ei voida hyväk-
22131:   toon poliittisen kontrollin ulottumattomiin, vai    syä. Ihmisistä yksityiskohtaisten tietojen kerää-
22132: onko tämä osa sitä suunnitelmaa, että valtion         mistä rekisteriin ei muutoinkaan voida sallia.
22133:  koko henkilöasioiden hoito asteittain siirre-           Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
22134:  tään Ruotsin mallin mukaan demokraattisen            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22135:  kontrollin ulkopuoliseen virastoon syrjäyttäen       me valtioneuvoston asianomaisen jii5enen vas-
22136:  samalla entistä enemmän eduskunnan vähäisim-         tattavaksi kysymyksen:
22137:   mätkin mahdollisuudet vaikuttaa valtion hen-
22138:  kilöstöhallinnon suuntaviivojen määrittelyyn?                  Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei
22139:  Toiseksi, millaista organisaatiota tullaan käyt-            valtion henkilöstöhallinnon tietojärjes-
22140:  tämään tietojen keräyksessä?                                telmään oteta ihmisten intimiteettisuo-
22141:     Eräiden ennakkotietojen mukaan henkilöstö-               jaan liittyviä tietoja ja ettei tietojärjes-
22142:  rekisteri tulisi olemaan erittäin yksityiskohtai-           telmää tulla käyttämään esim. ihmisten
22143:   nen. Niin yksityiskohtainen, että niiden tieto-            syrjimiseksi ja että henkilöstöhallinnon
22144:  jen perusteella voisi kirjoittaa lyhyehkön elä-             tietojärjestelmä saatetaan demokraatti-
22145:   mäkerran. Niinpä rekisteriin saattaisi joutua ih-          seen valvontaan?
22146:  misten yksityiselämään liittyviä tietoja, jotka
22147:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1977.
22148: 
22149:          Pauli Puhakka                   Ensio Laine                    M. Kainulainen
22150:          Marjatta Mattsson                                              H. Rekonen
22151: 
22152: 
22153: 087701149A
22154: 2                                               1977 vp.
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                           Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
22160: 
22161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat yhteydessä toisiinsa. Ne on erotettu eri
22162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osiksi, koska kukin palvelee selvästi tiettyä tar-
22163: olette 20 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-         koitusta. Osajärjestelmät ovat henkilötietojär-
22164: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         jestelmä, palkanlaskentajärjestelmä ja tutkimus-
22165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tietojärjestelmä.
22166: P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta               Henkilötietojärjestelmä palvelee viraston tie-
22167: kysymyksestä n:o 328:                                  tojenkäsittelyä. Sen avulla säilytetään ja käsitel-
22168:                                                        lään erilaisia palveluksessa olevasta henkilös-
22169:            Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei     töstä tarvittavia tietoja ( nimikirjat, miehitys-
22170:         valtion henkilöstöhallinnon tietojärjes-       tiedot, koulutus jne.). Järjestelmän käyttöön-
22171:         telmään oteta ihmisten intimiteettisuo-        otto ei aiheuta uusien tietojen keruuta. Suun-
22172:         jaan liittyviä tietoja ja ettei tietojärjes-   nittelun yhteydessä on päin vastoin karsittu tie-
22173:         telmää tulla käyttämään esim. ihmisten         dostoista pois epäoleellisia tietoja.
22174:         syrjimiseksi ja että henkilöstöhallinnon           Palkanlaskentasysteemin avulla lasketaan vi-
22175:         tietojärjestelmä saatetaan demokraatti-        raston palkat atk:n avulla. Tämä systeemi kor-
22176:         seen valvontaan?                               vaa nykyään käytössä olevan vanhentuneen jär-
22177:                                                        jestelmän. Järjestelmän sisältämät tiedot ovat
22178:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         välttämättömiä palkanlaskennassa.
22179: vasti seuraavaa:                                           Tutkimustietojärjestelmä sisältää nykyisen
22180:     Valmisteilla olevan henkilöstöhallinnon tieto-     palkkaosaston ylläpitämän henkilötietorekiste-
22181: järjestelmän avulla on tarkoitus helpottaa hen-        rin. Tåimän teknistä luonnetta muutetaan vastaa-
22182:  kilöstöhallinnossa tarvittavan henkilöstöä kos-       maan muuttunutta tiedon saantia. Tähän saak-
22183: kevan tiedon käsittelyä. Henkilöstöhallinnossa         ka ovat virastot pääosaltaan toimittaneet lomak-
22184: on eräitä toimintarutiineja, jotka sitovat yksi-       keilla henkilötietorekisterin tiedot. Uuden jär-
22185: toikkoiseen työhön melkoisesti henkilöstöä.            jestelmän jälkeen ne saadaan suoraan virasto-
22186: Tyypillisenä esimerkkinä mainittakoon palkan-          kohtaisista sovellutuksista siten kuin virastojen
22187: laskenta. Nämä tehtävät voidaan hoitaa jousta-         kanssa sovitaan.
22188: vammin ja taloudellisemmin automatisoinnin                 Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyt-
22189: avulla. Tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen         töönotto ei siten aiheuta uusien tietojen kerää-
22190: virastot ja laitokset voivat toimittaa keskus-         mistä vaan vähentää tietoja jossain määrin ny-
22191: hallinnon pyytämät tiedot suoraan omista atk-          kyiseen verrattuna. Järjestelmän piiriin ei myös-
22192:  tiedostoistaan tarvitsematta täyttää erillisiä tie-   kään kuulu intiimejä tietoja kuten sairauksia
22193: dustelulomakkeita, kuten nyt on tilanne. Erit-         tai terveydentilaa koskevia tietoja puhumatta-
22194: täin tärkeätä on virastojen ja laitosten kannal-       kaan työtarmoa kuvaavista tiedoista. Poissaolo-
22195: ta, että niiden omat tietotarpeet tulevat ny-          tiedot kuuluvat järjestelmän piiriin, koska sään-
22196:  kyistä paremmin tyydytettyä. Virastokohtainen         nökset edellyttävät esim. palkan vähentämistä
22197:  henkilöstösuunnittelu on mahdollista vasta, kun       poissaolon jatkuttua tietyn ajan. Tässä voidaan
22198: virastojen oma tietopohja on järjestetty.              todeta, että henkilötietojärjestelmän tiedot ovat
22199:     Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä ei siten      aina kunkin henkilön itsensä tarkistettavissa.
22200: ole keskitetty järjestelmä. Sitä on vain suunni-           Suunnitteilla olevassa tietojärjestelmässä tul-
22201: teltu keskitetysti. Tietojärjestelmän käyttö on        laan käyttämään samaa henkilötunnusta kuin
22202:  virastokohtaista.                                     esim. väestörekisterissä. Tämä johtuu ensinnä-
22203:     Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä jakautuu      kin siitä, että tämä tunnus on ollut valtionhal-
22204: kolmeen pääosaan. Kysymys on kuitenkin sa-              linnossa melko yleisessä käytössä jo noin 10
22205: masta järjestelmästä, jonka puheena olevat osat         vuotta. Mitään kielteisiä kokemuksia ei tänä
22206:                                                 N:o .328                                               3
22207: 
22208: aikana ole saatu. Toiseksi muille viranomaisille       johtoryhmä tuli siihen tulokseen, että mmtste-
22209:  ( esim. veroviranomaisille) toimitettavat tiedot      riön osasto ei ole sopiva paikka näin laajojen
22210: tulevat halvemmiksi yhteistä tunnusta käyttäen.        rutiinitehtävien sijoituspaikaksi. Johtoryhmä
22211:     Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän      esitti valtiovarainministeriölle ohjauksen sijoi-
22212: eräänä suunnittelutehtävänä on ollut suunnitel-        tuspaikaksi valtiokonttoria. Valinta johtuu en-
22213: la se organisaatio, jonka avulla tietojärjestelmää     nen muuta siitä, että eläkeosasto ja maksuliike-
22214: ylläpidetään. Yleissuunnitelmassa, joka valmis-        ja kirjanpito-osasto liittyvät tehtäviltään lähei-
22215: tui v. 1974, esitettiin ensimmäisen kerran orga-       sesti ehdotetun henkilöstöhallinto-osaston teh-
22216:  nisoinnin suuntaviivat.                               täviin. Näin ollen valtiokanttorilla on kokemuk-
22217:     Ohjausyksikön (hallituksen esityksessä val-        sia henkilötietojärjestelmän kaltaisten järjestel-
22218: tiokonttorin henkilöstöhallinto-osasto) tehtävä-       mien hoidosta. Valtiokonttorin organisaatio-
22219: nä on ensiksikin huolehtia järjestelmän· käyt-         uudistusta koskevan esityksen mukaisesti tulee
22220:  töönotosta virastoissa ja laitoks1ssa. Toiseksi yk-   valtiokonttorin johtokuntaan kaksi valtiovarain-
22221: sikkö vastaa siitä, että asianomaisten säännös-        ministeriön edustajaa.
22222: ten muutokset otetaan huomioon järjestelmässä             Lopuksi todettakoon vielä, että oikeusminis-
22223:  ( määrittelyissä, ohjelmissa, koodeissa jne.).        teriön henkilörekisterityöryhmä valmistelee par-
22224: Edelleen yksikkö vastaa siitä, että informaatio        haillaan henkilörekistereitä koskevaa lainsäädän-
22225: kulkee yhtäällä virastoihin ja toisaalta valtion       töä. Nämä säännökset tulevat koskemaan myös
22226: tietokonekeskukseen, joka vastaa henkilötieto-         valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää.
22227: keskusrekistereiden ylläpidosta ja palkanlasken-          Edellä sanotun perusteella katson, ettei suun-
22228: nan tietokoneajoista. Ohjausyksikkö vastaa             nitteilla olevaan valtion henkilöstöhallinnon tie-
22229: edellä mainittujen henkilötietokeskusrekisterei-       tojärjestelmään sisälly ihmisten intimiteettisuo-
22230: den päivityksestä ja muusta käytöstä. Myös jär-        jaan liittyviä tietoja ja ettei järjestelmää tulla
22231:  jestelmän edelleen kehittäminen kuuluu ohjaus-        käyttämään ihmisten syrjimiseksi ja että järjes-
22232: yksikölle.                                             telmä tulee olemaan sellaisessa demokraattisessa
22233:     Ottaen huomioon edellä luetellut ohjausyksi-       valvonnassa kuin valtionhallinnon muutkin toi-
22234: kön tehtäväryhmät ja niiden luonteen projektin         minnot.
22235: 
22236:       Helsingissä marraskuun 11 päivänä 1977.
22237: 
22238:                                                                                Ministeri Esko Rekola
22239: 4                                           1977 vp.
22240: 
22241: 
22242: 
22243: 
22244:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l.m a n.
22245: 
22246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det personaladministrativa informationssys-
22247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      temet omfattar tre huvuddelar. Det är dock
22248:  av den 20 oktober 1977 tili vederbörande med-     fråga om ett och samma system, vars delar står
22249: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    i samband med varandra. Delarna har skiljts åt,
22250:  av riksdagsman P. Puhakka m. fl. ställda spörs-   eftersom var och en av dem tydligt fyller en
22251:  mål nr 328:                                       bestämd funktion. De tre delsystemen är per-
22252:                                                    sondatasystemet, löneuträkningssystemet och
22253:           Hur ämnar Regeringen säkerställa, att    forskningsdatasystemet.
22254:        det i statens personaladministrativa in-        Persondatasystemet betjänar ämbetsverkens
22255:        formationssystem inte intas uppgifter,      databehandling. Med hjälp av detta system upp-
22256:        som ansluter sig till intimitetsskyddet,    bevaras och behandlas de olika erforderliga
22257:        och att informationssystemet inte kom-      uppgifterna om den anställda personalen ( mat-
22258:        mer att användas t.ex. för diskrimine-       riklar, bemanningsdata, utbildning osv.). ln-
22259:        ring, samt att systemet underställs de-     förandet av systemet föranleder inte insamling
22260:        mokratisk kontroll?                          av ytterligare data. 1 samband med planeringen
22261:                                                    av informationssystemet har tvärtom oväsentli-
22262:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ga uppgiftet strukits ur registren.
22263: samt anföra följande:                                  Med hjälp av löneuträkningssystemet uträk-
22264:    Med hjälp av det planerade personaladmi-        nas ämbetsverkens löner med användning av
22265: nistrativa informationssystemet har man för av-    adb. Detta system ersätter det nuvarande, för-
22266: sikt att underlätta behandlingen av den infor-     åldrade systemet. De uppgifter som ingår i sys-
22267: mation om personai som behövs i personalad-         temet är nödvändiga vid löneuträkningen.
22268: ministrationen. 1 personaladministrationen finns       Forskningsdatasystemet innehåller det person-
22269: vissa rutiner, vilka binder en ansenlig del av     uppgiftsregister, som för närvarande förs av lö-
22270: personalen vid monotont arbete. Löneuträk-         neavdelningen. Registrets tekniska karaktär änd-
22271: ningen kan nämnas som ett typiskt exempel          ras så, att det motsvarar det förändrade inför-
22272: på detta. Dessa uppgifter kan skötas smidigare      skaffandet av uppgifter. Hittills har ämbets-
22273: och mera ekonomiskt genom automatisering.          verken huvudsakligen utgivit uppgifter ur re-
22274: Sedan informationssystemet tagits i bruk kan        gistret med hjälp av blanketter. När det nya
22275: ämbetsverk och inrättningar direkt från sina        systemet tagits i bruk, erhålls uppgifterna di-
22276: egna adb-register förmedla av centralförvalt-       rekt genom de olika ämbetsverkens databehand-
22277: ningen begärda uppgifter utan att behöva fylla     lingsrutin på sätt man kommer överens om med
22278: i separata förfrågndn~blanketter, vilket nu är      ämbetsverket.
22279: fallet. Det är av stor betydelse för ämbetsverk        lnförandet av det personaladministrativa in-
22280: och inrättningar, att deras egna informations-     formationssystemet föranleder således inte in-
22281: behov tillfredsställs bättre än för närvarande.    samling av nya data utan minskar i någon mån
22282: Personalplanering inom de enskilda ämbets-          den nuvarande datamängden. lntima uppgifter
22283: verken blir möjlig först då man ombesörjt äm-      såsom uppgifter om sjukdomar ellet hälsotill-
22284: betsverkens tillgång tili eget informationsmate-   stånd - för att inte tala om uppgifter om
22285: rial.                                               driftighet i arbetet - ingår inte heller i syste-
22286:    Det personaladministrativa informationssys-      met. Uppgifter angående frånvaro ingår i sys-
22287: temet är således inte ett centraliserat system.    temet, eftersom stadgandena bl.a. förutsättet,
22288: Det har endast planerats centralt. Informations-    att frånvaro som pågått en viss tid, leder till
22289: systemet används separat i de olika ämbets-        avdrag på lönen. Det kan här konstateras, att
22290: verken.                                             persondatasystemets uppgifter alltid kan kont-
22291:                                               N:o 328                                                5
22292: 
22293: rolleras av vederbörande person själv. I det            Med beaktande av styrningsenhetens ovan
22294: planerade informationssystemet kommer man           uppräknade uppgiftsgrupper samt deras karak-
22295: att använda samma personbeteckning som t.ex.        tär, kom projektets ledningsgrupp tili den slut-
22296: i befolkningsregistret. Detta beror för det         satsen, att en avdelning vid ministeriet inte är
22297: första på, att personbeteckningen varit i rätt      en lämplig förläggningsplats för så omfattande
22298:  allmänt bruk inom statsförvaltningen i omkring     rutinuppgifter. Ledningsgruppen föreslog för
22299: 10 års tid. Under denna tid har man inte haft       finansministeriet att styrningen skulle förläggas
22300: några negativa erfarenheter av detta. För det       tili statskontoret. Valet beror främst på att pen-
22301: andra blir det biliigare att ge ut uppgifter tili   sionsavdelningen och avdelningen för betal-
22302:  andra myndigheter ( t.ex. skattemyndigheterna)      ningsrörelse och centralbokföring i fråga om
22303: då gemensamma beteckningar används.                  rsina uppgifter nära ansluter sig tili den före-
22304:     En uppgift vid planeringen av det statliga      slagna personaladministrationsavdelningens upp-
22305: personaladministrativa informationssystemet har     gifter. Statskontoret har således erfarenhet av
22306:  varit att planera den organisation med viiken       system, liknande persondatasystemet. Enligt
22307: datasystemet upprätthålls. I generalplanen, som     förslaget tili reformering av statskontorets or-
22308:  blev färdig år 1974, presenterades första gån-     ganisation kommer två företrädare för finans-
22309: gen riktlinjerna för organisationen.                ministeriet att ingå i statskontorets direktion.
22310:     Styrningsenheten ( i regeringens proposition        Slutligen kan ännu framhållas, att justitie-
22311:  statskontorets     personaladministrationsavdel-   ministeriets arbetsgrupp för personregister som
22312:  ning) har för det första tili uppgift att sörja    bäst bereder lagstiftning angående personregis-
22313: för, att systemet tas i bruk vid ämbetsverk och     ter. Dessa stadganden kommer att gälla också
22314:  inrättningar. För det andra ansvarar enheten       statens personaladministrativa informationssys-
22315: för att ändringar av ifrågavarade stadganden        tem.
22316:  beaktas i systemet ( i definieringarna, program-        På basen av det ovan anförda anser jag, att
22317: men, koderna osv.). Vidare svarar enheten för       det planerade personaladministrativa informa-
22318:  att informationen löper, dels tili ämbetsver-       tionssystemet inte innehåller uppgifter som an-
22319:  ken, dels tili statens datamaskincentral, som      sluter sig tili intimitetsskyddet, att systemet in-
22320:  svarar för upprätthållande av de centrala re-      te kommer att användas för diskriminering
22321:  gistren över personuppgifter samt löneuträk-       samt att det kommer att stå under samma de-
22322:  ningens datakörningar. Styrningsenheten svarar     mokratiska kontroll som också de övriga funk-
22323:  för uppdateringen och den övriga använd-           tionerna inom statsförvaltningen.
22324:  ningen av ovan nämnda centrala register över
22325:  personuppgifter. Det hör också tili styrnings-
22326:  enhetens uppgifter att vidareutveckla systemet.
22327:       Helsingfors den 11 november 1977.
22328: 
22329:                                                                              Minister Esko Rekola
22330: 
22331: 
22332: 
22333: 
22334:  087701149A
22335:                                                           1977 vp.
22336: 
22337: Kirjallinen kysymys n:o 329.
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342:                                                Tenhiälä ym.: Puhelinvirkahlijoiden irtisanomisten välttämisestä.
22343: 
22344: 
22345:                                   E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
22346: 
22347:    Puhelinautomaation edistyttyä ovat yhä                          Tällä hetkel1ä Hämeenlinnan keskuksen
22348: useammat. puhelinliikenteen palveluksessa ole-                  alueella on noin 21 000 puhelinliikenteen ti-
22349: vista .henkilöistä joutuneet työttömyysuhan                     laajaa. Lisä!ksi Hämeenlinnan keskukseen kuu-
22350: alaisiksi. Arvioiden mukaan aivan :Iahi.vuosina                 luu Forssan a:lue, jossa on noin 7 600 tilaajaa
22351: jää 2 500__.:.3 000 puhe!linvirkailijaa vaiHe työtä.            ja tilaajamäärä on Hämeenlinnan keskuksen
22352:    HämeenHnnan alueella tunnetaan suurta huo-                   alueeHa oHut jatkuvasti nousussa. Käsivälittei-
22353: lestuneisuutta posti- ja lennätinhallituksen suun-              sen kaukokeskuksen lakkauttaminen merkitsisi
22354: nitelmista, joiden mukaan Hämeenlinnan käsi-                    välittömästi työttömyyttä noin 20 puhelinvir-
22355: välitteinen kaukokeskus ja valtion puhelin 09                   kailijalle. Tallainen kehitys ei ole oikean suun-
22356: ja 020 ·lakkautettaisiin vuoteen 1980 mennessä.                 taista. Parhaillaan valtion toimenpitein kaikin
22357: Suunnitelman toteutuminen mel!kitsisi, että nu-                 keinoin pyritään helpottamaan kasvussa olevaa
22358: merotiedotukset ja kaukopuhelutilaukset hoi-                    työttömyyttä. Eräänä ratkaisuna olisi tässä ti-
22359: dettaisiin Etelä-Suomen alueella toisten kau-                   lanteessa joustava siirtyminen eläkkeelle, jolloin
22360: punkien vJrkailijoiden toimesta.                                ei tarvitsisi mm. uudelleenkou1utusta ja taat-
22361:  . Esimerkiksi hätäliikenteen turvallinen ja                    taisiin nuorille työntekijöille työpaikkoja.
22362: joustava ·toiminta vaatisi ehdottömasti pitkän                     Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
22363: ammattitaidon omaavan ja paikalliset olosuh-                    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
22364: teet tuntevan henki!ökunnan. Hämeenlinnaan                      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22365: on jliuri. valmistunut katastrofitilanteen vaati~               vaksi seuraavan kysymyksen:
22366: mukset vastaava käsikaukokeskus Myllymäen
22367: luolaan.; Mikäli automaattisessa -kaukoliikentees-                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22368: sä dlmenee vikoja, hoitaa manuaalisen keskuk-                           ryhtyä. puhelinvirkailijoiden irtisanomis-
22369: sen henkilökunta Ji.ikenteen turvallisesti ja var-                      ten välttämiseksi ja heidän toimeen-
22370: masti.                                                                  tuloturvansa takaamiseksi?
22371:              ~ :k{t:iJ.singissä 20 päivänä lokakuuta~ 1977.
22372: 
22373:                              Hannu. Tenhiälä                                 Matti Maijala
22374: 
22375: 
22376: 
22377: 
22378: :_; .·' ;>'···'
22379: 
22380: 
22381: 
22382: 
22383:                   1      '
22384: . - ·; ~ \   1   • ! '
22385: 
22386: 
22387: 
22388: 
22389: 0877011700
22390: 2                                              1977 vp.
22391: 
22392: 
22393: 
22394: 
22395:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e !h e 11 e.
22396: 
22397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Mainittakoon, että asiakkaat saavat edei.Llä esi-
22398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tetyt palvelut samalla taksa1:la kuin tähänkin
22399: olette 20 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn             saakka palvelutason entisestään parantuessa.
22400: kirjeenne oherla toimittanut valtioneuvoston          Henkilökohtaisten telepalveluj.en · osalta · Hä-
22401: asianomaiselle jäsenelle jä~jennöksen kansan-         meenlinnaan on perustettu telepalveluyksikkö,
22402: edustaja Hannu Tenhiälän ym. näin kuuluvasta          josta asiakkaat saavat samasta paikasta kaikki
22403: kirjallisesta kysymyksestä n:o 329:                   tarvitsemansa posti- ja lennätinlaitoksen· tarjoa~
22404:                                                       mat telepalvelut. Kyseisen telepalveluyksikön
22405:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       henkilökunnaHa tulee säilymään myös käs-wälit-
22406:         ryhtyä puhelinvirkailijoiden irtisanomis-     teisen puhelinliikenteen hoidossa tarvittava am-
22407:         ten välttämiseksi ja heidän toimeen-          mattitaito, dota voidaan käyttää erilJ:isen vara-
22408:         tuloturvansa takaamiseksi?                    keskusverkoston yNäpitämisessä mahdollisten
22409:                                                       katastrofitilanteiden sitä vaatiessa. Sensijaan
22410:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         y1einen palvelukeskus d ruuhkautumisalttiina
22411: vasti seuraavaa:                                      py.styisi turvaamaan niitä vaatimuksia, mitä
22412:    Puhelinliikenteen automatisointi on todettu        härt:äliikenteen hoito eddlyttäisi.
22413: eri tutkimuksissa yhdeksi tärkeimmistä yhteis-           Hämeenlinnan käsivälitteisen keskuksen hen-
22414: kunnan ja erityisesti elinkeinoelämän kehitty-        kilökunta käsittää .tällä hetkellä 9 peruspalk-
22415: misen edellytyksistä. Automatisoinnin tärkeyttä       kaista ja 3 ylimääräistä puhelinvirkailijaa sekä
22416: ja kiireellisyyttä on erikoisesti tähdennetty         7 satunnaista apulaista. Peruspalkkaisista neL-
22417: maan kaikkien kuntien tahoha. Näin dllen              jällä puhelinvirhilijalla on mahdollisuus hakea
22418: puhe1inliikenteen automatisointi on äo pitkään        ylimääräistä eläkettä, yhdellä työkyvyttömyYs-
22419: oHut tieto!Hkenteen tärkeimpänä tavoitteena,          eläkettä ja jäljelle jäävistä neljällä on oikeus
22420: ja edelleen pyritään koko maan puhellin!liikenne      lakkautuspalkkaan ellei heille. voida··. osoittaa
22421: täysautomatisoimaan vuoden 1979 loppuun               sopivaksi . katsottavaa uutta työkohdetta.
22422: mennessä.                                                Ennen Hämeenlinnan keskuksen lakkautta-
22423:    Tutkimuksissa on todettu käsivälitteisen pu-       mista pyritää,n kaikille. ko. keskuksen pu,helin-
22424: helinliikenteen voima!kkaastå. vähenevän jo auto-     liikennetehtävistä . vapaotettaville .· .'pttnelinvir-
22425: matisoinnin kehitysvaiheen aikana ja koko             kailijoille osoittamaan uusi työpaikka joko
22426: maan tultua automatiS<>idiiksi'. Käsivä:litteisesti   posti- ja lennätinlaito~sen, muun valtionviraston
22427: hoidettava jäännösliikenne tulee supistumaan          tai -laitoksen, kunnan tai yksityisen työnantajan
22428: lähes olemattomiin eli noin 0,3-0,5 % :iin            palveluksessa. Tätä tehtävää varten toimii posti-
22429: kdkonaisHilkenteestä. Edellä olevan perusteella       ja lennätinlaitoksessa lennätinosaston alaisena
22430: on epätarkoituksenmukaista säilyttää entisel-         päätoiminen sijoitusorganisaatio.
22431: lään käsikaukokeskusverkosto, jonka ylläpito             Kaupunkien ja kuntien palvelukseen sijoit-
22432: runsaan ihmistyövoimatarpeen vuoksi on koh-           tumisen edistämiseksi on liikenneministeriö
22433: tuuttoman epätaloudellista aiheuttaen mm. pu-         asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia
22434: heHmen käyttäjille korotettuja puhelinliikenne-       mahdollisuuksia puhelinliikenteen automatisoin-
22435: tariffeja.                                            nin takia työttömiksi jäävien puhelinvirkailijoi-
22436:    Kun Hämeenlinnan käsi\räHtteinen keskus            den sijoittamista kuntien palvelukseen kodin-
22437: lakkautetaan, tullaan Hämeenlinnan ja Forssan         hoitajan, kotiavustajan, perhepäivähoitajan,
22438: keskusalueiden puhelintilaajat automaattisesti        vanhusten huoltajan yms. tehtäviin.
22439: ohjaamaan käsivälitteisten puhelinpalvelujen 09          Hämeenlinnan kaukokeskuksen puhelinvir-
22440: ja 020 osalta jolro Helsingin tai Lahden ympäri       kailijoiden kohdalla näyttää tällä hetkellä siltä,
22441: vuorokauden auki oleviin palvelukeskuksiin.           että lähes kaikki voidaan sijoittaa posti- ja
22442:                                                   N:o 329                                                 3
22443: 
22444: lennätinlaitoksen piirissä erilaisiin totmtsto-,         tusta hyväksi käyttäen. Niille puhelinliikenne-
22445: vikavalvomo- ja teletarkkailijan tehtäviin Hel-          tehtävistä vapautuville puhelinvirkailijoille, jot-
22446: singin puhelinpiirin alueella. Koska kysymyk-            ka eivät esim. perheolosuhteiden vuoksi voi
22447: sessä on Hämeenlinnan kaupungin alueella si-             vaihtaa asuinpai,kkakuntaa, on pyrittävä löytä-
22448: jaitseva puhelinkeskus, voidaan olettaa, että            mään sopivia työkohteita Hämeenlinnasta val-
22449: vireä ja toiminuoiltaan monipuolinen läänin              tion tarjoamaa työllisyyskoulutusta hyväksi
22450: hallintokeskus pystyy myös tarjoamaan sopivia            käyttäen.
22451: työkohteita valtion tarjoamaa työllisyyskoulu-
22452:               Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1977.
22453: 
22454:                                                                       Liikenneministeri Veikko Saarto
22455: 
22456: 
22457: 
22458: 
22459: i   ~   . .
22460: 4                                           1977 vp .
22461: 
22462: 
22463: 
22464: 
22465:                          . T i .11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
22466: 
22467:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att dirigeras tili servicecentralerna i antingen
22468: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Helsingfors elier Lahti, som är öppna dygnet
22469: av den 20 oktober 1977 tili vederbörande med-      runt. Det kan nämnas att kunderna erhåller
22470: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ovannämnda tjänster till samma taxa som hit-
22471: av riksdagsman Hannu Tenhiälä m. fl. stälida       tills, under det att servicenivån stiger. För den
22472: spörsmål nr 329:                                   personliga teleservicen har i Tavastehus in-
22473:                                                    rättats en teleserviceenhet, där kunderna på
22474:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     samma plats erhåller alla de teletjänster post-
22475:        ta för att förhindra uppsägning av tele-    och telegrafverket erbjuder. Personalen vid
22476:        fonfunktionärerna och för att garantera     ifrågavarande teleserviceenhet kommer även i
22477:        deras utkomstskydd?                         fortsättningen att besitta den yrkeskunskap
22478:                                                    som behövs vid skötseln av manueli telefon-
22479:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     trafik och som kan utnyttjas för att upprätt-
22480: samt anföra följande:                              hålia ett separat reservcentralnät i händelse av
22481:    Automatiseringen av telefontrafiken har i       eventuelia katastrofsituationer. Däremot skulle
22482: olika undersökningar konstaterats vara en av       inte en allmän servicecentral som lätt blockeras
22483: de viktigaste förutsättningarna för samhäliets     vid samtalsruscher, vara i stånd att möta de
22484: och särskilt näringslivets utveckling. Specielit   krav som skötseln av alarmtrafik skulle för-
22485: har landets alla kommuner understrukit att         utsätta.
22486: automatiseringen är viktig och brådskande. Så-         Personalen vid den manuelia centralen i
22487: lunda har en automatisering av telefontrafiken     T avastehus omfattar för tillfäliet 9 telefon-
22488: redan länge varit post- och telekommunika-         funktionärer med grundlön och 3 extraordina-
22489: tionens viktigaste målsättning och man strävar     rie telefonfunktionärer samt 7 .tillfälliga biträ-
22490: tili att helautomatisera hela landets telefon-     den. Av telefonfunktionärerna med grundlön
22491: trafik före utgången av år 1979.                   har fyra möjlighet att söka extra pension, en
22492:     I undersökningar har man konstaterat att       kan söka invalidpension och av de återstående
22493: den manuelia telefontrafiken redan under det       har 4 rätt till lön på indragningsstat, om de
22494: att automatiseringen pågår, kraftigt minskar       inte kan anvisas en lämplig ny arbetsplats.
22495: och att då hela landet automatiserats den åter-    Innan T avastehus central indras försöker man
22496: stående manuelia trafiken kommer att inskrän-      anvisa nya arbetsplatser för alla de telefon-
22497: ka sig tili nära nog ingenting elier ca 0,3-0,5    funktionärer, som befrias från uppgifterna
22498: % av den totala trafiken. Det är därför oända-     inom telefontrafiken vid ifrågavarande central,
22499: målsenligt att bibehålla det manuelia fjärr-       antingen vid post- och telegrafverket, annat
22500: centralnätet i sin tidigare form, då dess under-   stat1igt ämbetsverk eller inrättning elier hos
22501: håli på grund av det stora behovet av mänsklig     kommun elier privat arbetsgivare. För denna
22502: arbetskraft är oskäligt kostsamt och bl. a. för-   uppgift verkar en telegrafavdelningen vid post-
22503: orsakar förhöjda telefontariffer för abonnen-      och telegrafverket underställd placeringsorgani-
22504: terna.                                             sation på heltid.
22505:    Då den manuelia centralen i Tavastehus in-          För att främja en placering i tiänst hos
22506: dras, kommer abonnenterna inom Tavastehus          städer och andra kommuner har trafikministe-
22507: och Forssa centralområden automatiskt, i fråga     riet tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att
22508: om den manuelia telefonservicen 09 och 020,        undersöka möjligheterna att placera de telefon-
22509:                                               N:o 329                                             5
22510: 
22511: funktionärer, som p.g.a. automatiseringen av         telefoncentral som befinner sig inom Tavaste-
22512: telefontrafiken blir arbetslösa, i tjänst hos kom-   hus stads område, kan man anta att även länets
22513: munerna som hemvårdarinnor, hemhjälpare,             livaktiga och mångsidiga administrationscentral
22514: familjedagvårdare, åldringsvårdare och andra         förmår erbjuda lämpligt arbete. För de telefon-
22515: jämförbara uppgifter.                                funktionärer som befrias från uppgifter inom
22516:    Beträffande telefonfunktionärerna vid Tavas-      telefontrafiken och som på grund av t. ex.
22517: tehus fjärrcentral verkar det för tillfället som     familjeförhållanden inte kan byta boningsort,
22518: om nästan alla kunde placeras i olika kontors-,      måste man försöka finna lämpligt arbete i
22519: felövervaknings- och teleobservatörsuppgifter        Tavastehus genom utnyttjande av statens sys-
22520: inom post- och telegrafverket i Helsingfors          selsättningsfrämjande utbildning.
22521: telefondistrikt. Eftersom det är fråga om en
22522:      Helsingfors den 21 november 1977.
22523: 
22524:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
22525: 
22526: 
22527: 
22528: 
22529: 0877011700
22530:                                              1977 vp.
22531: 
22532: Kirjallinen kysymys n:o 330.
22533: 
22534: 
22535: 
22536: 
22537:                                  Tennilä: Rikospoliisin t01mmnasta fasistipropagandan levittä-
22538:                                     mistä koskevassa asiassa.
22539: 
22540: 
22541:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22542: 
22543:    Myös Kemissä ovat fasistimieliset ainekset       sistisen toiminnan. Sittemmin Ka:llinrauta loppu-
22544: ryhtyneet laajasti levittämään propagandaa, joka    tilitti kyseisen työntekijän, mistä nyt syytetään
22545: sisältää avointa ja räikeätä kiihotusta Neuvosto-   Ollikaista ja kunnan työntekijöitä.
22546: liittoa, kommunismia ja ulkopoliittista johtoam-       Kun rikospoliisi ryhtyy toimenpiteisiin fasis-
22547: me vastaan.                                         minvastaisia henkilöitä vastaan, mutta saHii
22548:     Vaikka tällainen fasistinen kiihotus onkin      fasistien harjoittaa vapaasti toimintaansa, se
22549: mitä selvimmin Pariisin rauhansopimuksen ja         osoittaa halua suojella fasisteja. Kaiken järjen
22550: yya-sopimuksen vastaista, eivät viranomaiset ole    mukaanhan myös rikospoliisin tulisi työsken-
22551: siihen kuitenkaan puuttuneet. Päinvastoin rikos-    nellä rikollisiin päämääriin tähtäävää fasistitoi-
22552: poliisi on ryhtynyt kuulustelemaan niitä, jotka     mintaa vastaan, minkä lisäksi myös hailituksen
22553: ovat paheksuneet natsilaishenkisen propagandan      ja eduskunnan tulisi pääuävästi puuttua fasis-
22554: levittämistä.                                       tisen toiminnan organisoijiin kieltämällä fasisti-
22555:     Kem1n kaupungin työntekijäin pääluottamus-      set järjestöt välittömästi. Tätähän rauhansopi-
22556: mies Augusti Ollikainen on näet ollut jo kah-       mus nimenomaisesti ·edeHyttää.
22557: desti rikospoliisin kuulustelussa ja häntä ja          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22558: kunnan työntekijöitä syytetään erään fasisti-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
22559: propagandaa le.vittäneen työntekijän irtisanomi-    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22560: sesta.                                              van kysymyksen:
22561:     Nämä rikospoliisin hämmästyttävät toimet
22562: liittyvät kaupungin työmailla elokuun puoli-                  Mih1n toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22563: välissä •suoritettuun fasistipropagandan levityk-          ryhtyä rikospoliisin toiminnan tutkimi-
22564: seen. Eräässä työmaakopissa pää·luottamusmies              seksi rikospolHsin ryhdyttyä kuulustele-
22565: Ollikainen tiedusteli hakaristilentolehtisten le-          maan fasistipropagandan :levittämistä
22566: vittaJaa, joksi ilmoittautui eräs urakoitsija              paheksunutta pääluottamusmies Olli-
22567: Kallinraudan työntekijä. Ollikainen paheksui               kaista ja Kemin kunnantyöntekijöitä, ja
22568: hänen menettelyään ja myöhemmin myös                       kieltääkseen fasistijärjestöt?
22569: kunnantyöntekijäin ammattiosasto tuomitsi fa-
22570:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
22571: 
22572:                                     Esko-Juhani TennHä
22573: 
22574: 
22575: 
22576: 
22577: 087701137X
22578: 2                                            1977 vp.
22579: 
22580: 
22581: 
22582: 
22583:                             E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.                  1
22584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kehottanut poliisilaitosta suorittamaan asian-
22585: mainitussa tarkoituksessa Te, Hena Puhemies,        mukaisen tutkimuksen, koska eräs Kemin kau-
22586: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-      pungista oleva henkilö oli hänelle osoittamas-
22587: j,eenne n:o 2090 ohella toimittanut valtioneu-      saan kirjoituksessa kertonut erottamisestaan
22588: voston asianomaiselle jäseneHe jäljennöksen         Kalli-Rauta nimisen liikkeen palveluksesta
22589: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjalli-       Kemissä poliittisista mielipiteistään aiheutuneen
22590: sesta kysymyksestä n:o 330, jossa tiedustellaan:    painostuksen vuoksi.
22591:                                                        Tutkinnan asiassa on suorittanut keskus-
22592:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rikospoliisin Lapin lääninosasto ja siitä syntynyt
22593:        ryhtyä rikospoliisin toiminnan tutkimi-      tutkintapöytäkirja on toimitettu edelleen oikeus-
22594:        seksi rikospoliisin ryhdyttyä kuulustele-    kanslerille ja Kemin kaupunginviskaalille.
22595:        maan fasistipropagandan levittämistä            Tutkintaa asiassa ei näin ollen ole suoritettu
22596:        paheksunutta pääluottamusmies Olli-          kysymyksessä tarkoitetussa mielessä.
22597:        kaista ja Kemin kunnantyöntekijöitä, ja         Sisäasiainministeriö on puolestaan marras-
22598:        kieltääkseen fasistijärjestöt?               kuun 4 päivänä 1977 tekemällään päätöksellä
22599:                                                     kieltänyt yhdistyksistä annetun lain nojalla
22600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kysymyksessä ilmeisesti tarkoitettujen eräiden
22601: seuraavaa:                                          rekisteröimättömien yhdistysten toiminnan jat-
22602:   Valtioneuvoston oikeuslkansleri on Kemin          kamisen toistaiseksi ja alistanut kiellon saman
22603: kaupungin poliisilaitokselle lähettämässään syys-   lain nojalla Naantalin kaupungin ,raastuvanoi-
22604: kuun 21 päivänä 1977 päivätyssä kirjeessään         keuden vahvistettavaiksi.
22605:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
22606: 
22607:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22608:                                            N:o .330                                              3
22609: 
22610: 
22611: 
22612: 
22613:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
22614: 
22615:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ställa behörig undersökning med anledning av
22616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     att en i Kemi bosatt person i en till justitie-
22617: nr 2090 av den 21 oktober 1977 tili veder-        kanslern riktad skrivelse anfört att han blivit
22618: börande medlem av statsrådet översänt av-         avskedad från sin anställning vid företaget Kai-
22619: skrift av följande av riksdagsman Esko-Juhani     li-Rauta som en följd av den påtryckning han
22620: Tennilä ställda spörsmål nr 330:                  blivit utsatt för på grund av sina politiska
22621:                                                   åsikter.
22622:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Centralkriminalpolisens länsavdelning i Lapp-
22623:        ta för att undersöka kriminalpolisens      land har verkställt undersökning i ärendet och
22624:        verksamhet sedan kriminalpolisen börjat    undersökningsprotokollet har vidarebefordrats
22625:        förhöra huvudförtroendeman Ollikainen,     tili justitiekanslern och stadsfiskalen i Kemi.
22626:        viiken ogillat spridningen av fascist-         Undersö::.ningen i ärendet har således inte
22627:        propaganda, och kommunalarbetare i         verkställts i den mening som avses i spörsmålet.
22628:        Kemi, samt för att förbjuda fascistiska        Ministeriet för inrikesärendena har för sin
22629:        organisationer?                            del genom ett beslut den 4 november 1977
22630:                                                   med stöd av lagen om föreningar tillsvidare
22631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förbjudit vissa i spörsmålet uppenbarligen av-
22632: samt anföra följande:                             sedda icke registrerade föreningars fortsatta
22633:   Justitiekanslern i statsrådet har i sitt brev   verksamhet och med stöd av samma lag under-
22634: den 21 september 1977 tili polisinrättningen      ställt förbjudet rådstuvurätten i Nådendal för
22635:   Kemi uppmanat polisinrättningen att verk-       fastställelse.
22636:      Helsingfors den 22 november 1977.
22637: 
22638:                                                    Minister för utrikesärendena Eino Uusitalo
22639:                                                  1977 vp.
22640: 
22641: Kirjallinen kysymys n:o 331.
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646:                                     Juvela: Merikarvian ja Siikaisten kuntien siirtämisestä kehitys-
22647:                                        alueiden 1 vyöhykkeeseen.
22648: 
22649: 
22650:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22651: 
22652:    Merikarvian ja Si1kaisten kunnanhallitukset          suhteessa ovat varsin rajoitetut. Siksi valtio-
22653: sekä Satakunnan Maakuntaliitto ovat toimitta-           vallan tulisikin käytännöllisin toimenpitein edis-
22654: neet aluepoliittiselle neuvottelukunnalle kirjel-       tää sekä julkisen että yksityisen yritystoimin-
22655: män, jossa kiinnitetään huomiota kyseisten kun-         nan sijoittumista alueelle. Yritystoiminnan huo-
22656: tien vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Kir-         mioonottaen sijoittuvat Merikarvia sekä Siikai-
22657: jelmässä todetaan, että yhteiskuntarakenteen            nen alueellisesti varsin edullisesti ennen muuta
22658: muutokset ja työtilaisuuksien puute ovat mer-           mkenneyhteyksiensä kannalta katsottuna.
22659: kinneet sitä, että vuoden 1950 tasosta Meri-               Merikarvia ja Siikainen kuuluvat nykyisin
22660: karvian ja Siikaisten kuntien väkiluku on               kehitysalueiden II vyöhykkeeseen. Kuntien
22661: pudonnut melkein puoleen. Työllisyystilanne             olosuhteet ovat kuitenkin monessa suhteessa
22662: on jatkuvasti ollut näissä kunnissa heikko,             täysin verrattavissa kehitysalueiden 1 vyöhyk-
22663: mutta varsin vaikeaksi on tilanne tässä suh-            keen kuntiin. Aluepoliittisen tuen tulisi siten
22664: teessa muodostunut meneillään olevan lama-              todellisen tarpeen mukaisesti kohdistua nykyis-
22665: kauden aikana. Mainittakoon vain, että Meri-            tä enemmän Meri'karvian ja Siikaisten kuntiin.
22666: karvian työttömyysaste ylittää 12 prosenttia.           Tuen lisääminen saattaisi mahdollistaa mm. Sii-
22667:    Väestön ikärakenteen kehitys on niin ikään           kaisten Otamossa sijaitsevan Paraisten Kalkki
22668: molemmissa kunnissa ollut epäsuotuisa. Yli 65-          Oy:n omistaman kalkkiesiintymisen hyödyntä-
22669: vuotiaitten osuus väestöstä on Merikarvialla            misen, jolla jo yksistään luotaisiin alueelle
22670: 13,9 prosenttia ja Siikaisissa 13,4 prosenttia.         useita kymmeniä työpaikkoja.
22671:    Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaisia teki-         Merikarvian sekä Siikai:sten kuntien taholta
22672: jöitä, joilla kehityksen suuntaa voitaisiin muut-       esitettyihin vakaviin perusteluihin nojautuen
22673: taa näiden kuntien kannalta myönteisemmäksi.            ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
22674: Kirjelmässä todetaankin, että taloudellisen ti-         viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen
22675: lanteen parantamiseksi ja yhteiskunnallisen kehi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22676: tyksen turvaamiseksi tulisi ensi sijassa luoda
22677: edellytyksiä pitkäjänteiselle työllisyyspolitiikalle.            Aikooko Hallitus toimia niin, että
22678: Tämä on mahdollista vain sellaisin toimenpitein,               Merikarvian ja Siikaisten kunnat mah-
22679: joilla parannetaan nykyisten yritysten toiminta-               dollisimman pian siirretään kehitysaluei-
22680: mahdollisuuksia ja edistetään uusien yritysten                 den 1 vyöhykkeeseen taikka muuten
22681: sijoittumista. Kuntien mahdollisuudet tässä                    kunnille taattaisiin valtiovallan taholta
22682:                                                                vastaavat edut?
22683:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
22684: 
22685:                                                Aulis Juvela
22686: 
22687: 
22688: 
22689: 
22690: 0877011445
22691: 2                                                1977 vp.
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696:                           Ed u s ku n·n a n He r ta· Puhe m i e he 11 e.
22697: 
22698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kunnan sekä myöhemmin sitä seuranneen alue-
22699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           poliittisen neuvottelukunnan tekemiin esityk-
22700: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn               siin. Nämä esitykset ovat perustuneet laajaan
22701: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            valmistelutyöhön sekä alueellisia kehittyneisyys-
22702: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           eroja koskeviin selvityksiin.
22703: edustaja A. Juvelan näin kuuluvasta kirjalli-              Viimeisimmän tarkistuksen yhteydessä alue-
22704: sesta kysymyksestä n:o 331:                             poliittinen neuvottelukunta totesi, että erityistä
22705:                                                         huomiota tulisi kiinnittää kehitysaluevyöhyk-
22706:           Aikooko Hallitus toimia niin, että            keiden sisäisten erojen huomioon ottamiseen
22707:         Merikarvian ja Siikaisten kunnat mah-           tukien myöntämisessä. Neuvottelukunnan esi-
22708:         dollisimman pian siirretään kehitysaluei-       tyksen mukaisesti valtioneuvoston kanslia on
22709:         den I vyöhykkeeseen taikka muuten               kiinnittänyt tukitoimenpiteitä soveltavien vi-
22710:         kunnille taattaisiin valtiovallan taholta       ranomaisten huomiota siihen, että kehitysaluei-
22711:         vastaavat edut?                                 den ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen hei-
22712:                                                         kommin kehittyneissä kunnissa tulisi harkin-
22713:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nanvarainen kehitysaluepoliittinen tuki pyrkiä
22714: vasti seuraavaa:                                        myöntämään vyöhykkeiden ylärajan mukaisena
22715:                                                         lain periaatteiden mukaisesti. Toisella vyö-
22716:     Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun        hykkeellä enimmäisrajojen mukaisena myönne-
22717: lain ( 451/ 197 5 ) 4 § :ssä säädetään, että alue-      tyt investointi- ja käynnistysavustukset ylittävät
22718:  poliittisia toimenpiteitä varten muodostetaan          useimpien hankkeiden kohdalla ensimmäisen
22719: maan eri alueiden kehittyneisyyden perusteella          vyöhykkeen vähimmäisrajojen mukaisen tuen.
22720: kehitysalueet valtioneuvoston päätöksellä. Kehi-           Nykyinen aluepoliittinen lainsäädäntö on voi-
22721:  tysalueilla tarkoitetaan alueita, joilla taloudelli-   massa vuoden 1979 loppuun. Lainsäädännön
22722:  sen ja muun kehityksen esteenä ovat olennai-           uudistamistyö on käynnistynyt aluepoliittisessa
22723:  sesti vaikeammat olosuhteet kuin maan muilla           neuvottelukunnassa. Lainsäädännön uudistamis-
22724:  alueilla. Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja        työn yhteydessä selvitetään myös alueellisia
22725:  toiseen vyöhykkeeseen. Lain mukaan vyöhyk-             kehittyneisyyseroja sekä nykyisen vyöhykejaon
22726: keet on määrättävä siten, että ne muodostuvat           tarkoituksenmukaisuus ja tarkistamistarve. Val-
22727:  alueiltaan mahdollisimman yhtenäisiksi.                tioneuvoston kanslia tulee valmistelemaan neu-
22728:     Nykyiset kehitysaluevyöhykkeet sekä lisätu-         vottelukunnan ehdotusten pohjalta esityksen
22729: kialueet ja tukialueet on määrätty 5 päivänä            aluepoliittisten toimenpiteiden soveltamisessa
22730:  toukokuuta 1977 annetulla valtioneuvoston              vastaisuudessa käytettäviksi aluejaoiksi. Tässä
22731: päätöksellä ( 374/1977), jolla kumottiin 26             yhteydessä tulee selvitettäväksi myös Merikar-
22732: .päivänä kesäkuuta 1975 annettu valtioneuvos-           vian ja Siikaisten osalta aluejakojen tarkista-
22733:  ton päätös (499/1975).                                 mistarve.
22734:     Kehitysaluevyöhykkeitä sekä lisätukialueita            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
22735:  ja tukialueita koskevat valtioneuvoston päätök-        ettei kehitysalueiden vyöhykejaon tarkistami-
22736: Jset ovat perustuneet kehitysalueiden neuvottelu-       seen tässä vaiheessa ole aihetta.
22737:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
22738: 
22739:                                                                                Ministeri Esko Rekola
22740:                                              N:o 331                                               3
22741: 
22742: 
22743: 
22744: 
22745:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
22746: 
22747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förslag. Dessa förslag har baserat sig på ett
22748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       omfattande beredningsarbete och på utred-
22749: av den 21 oktober 1977 tili vederbörande            ningar angående regionala skillnader i utveck-
22750: medlem av statsJ:"ådet översänt avskrift av         lingen.
22751: följande av riksdagsman A. Juve1a ställda              1 samband med den senaste granskningen
22752: spörsmål nr 331 :                                   konstaterade regionalpolitiska delegationen att
22753:                                                     man, då stöd beviljas, borde fästa särskild upo-
22754:            Har Regeringen för avsikt att handla     märksamhet vid beaktande av de interna skill-
22755:        så, att Merikarvia och Siikainen kom-        naderna inom utvecklingsområdeszonerna. 1
22756:        muner så snart som möjligt ö-verförs         enlighet med delegationens förslag har stats-
22757:        till utvecklingsområdenas 1 zon ellet        rådets kansli uppmärksamgjort de myndigheter
22758:        att kommunerna på annat sätt tillför-        som tillämpar stödåtgärderna på, att man inom
22759:        säkras motsvarande fördela,r från stats-     de svagast utvecklade kommunerna i utveck-
22760:        maktens sida?                                lingsområdenas första och andra zon borde
22761:                                                     försöka bevilja det utvecklingspolitiska stöd
22762:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som är beroende av prövning enligt det för
22763: samt anföra följande:                               zonerna fastställda högsta beloppet, i överens-
22764:                                                     stämmelse med lagens principer. De investe-
22765:    1 4 § lagen om främjande av den regionala        rings- och startbidrag som i andra zonen har
22766: utvecklingen ( 451/75) stadgas: "För vidta-         beviljats enligt högsta belopp överskrider i
22767: gande av regionalpolitiska åtgärder bildas genom    fråga om de flesta projekten det stöd som
22768: statsrådetes beslut, på basen av skillnader i       utgår ·enligt det för första zonen fastställda
22769: utvecklingen mellan landets olika delar, utveck-    lägsta beloppet.
22770: lingsområden." Med utvecklingsområden avses            Den nuvarande regionalpolitiska lagstift-
22771: områden, där väsentligt svårare förhållanden än     ningen är i kraft tili utgången av år 1979.
22772: i landets övviga delar utgör hinder för eko-        Arbetet på revidering av lagstiftningen har
22773: nomisk och annan utveckling. Utvecklings-           inletts i regionalpolitiska delegationen. 1 an-
22774: områdena indelas genom beslut av statsrådet i       slutning tili revideringen av lagstiftningen ut-
22775: en första och en andra zon. Zonerna skall           reds även de regionala skillnadema i utveck-
22776: enligt lagen bildas så, att de utgör så enhetliga   lingen samt ändamålsenligheten i och behovet
22777: områden som möjligt.                                att justera den nuvarande zonindelningen.
22778:    De nuvarande utvecklingsområdeszonema            Statsrådets kansli kommer att på basen av
22779: samt tilläggsstödsområ:dena och stödområdena        delegationens förslag bereda en proposition
22780: har fastställts genom statsrådets beslut av den     angående de områdesindelningar som skall an-
22781: 5 maj 1977 (3 74/77), genom vilket stats-           vändas i framtiden vid tillämpningen av regio-
22782: rådets beslut av den 26 juni 1975 ( 499/7 5)        nalpolitiska åtgärder. 1 samband härmed kom-
22783: upphävdes.                                          mer man även att utreda behovet av juste-
22784:    Statsrådets beslut angående utvecklingsom-       ringar i områdesindelning vad Merikarvia och
22785: rådeszoner samt tilläggsstödsområden och stöd-      Siikainen beträffar. Med stöd av vad ovan
22786: områden har baserat sig på delegationens för        anförts anser Regeringen, att det inte i detta
22787: tltvecklingsområdena och den i dess ställe          skede föreligger orsak tili justeringar av ut-
22788: senare tillsatta regionalpolitiska delegationens    vecklingsområdenas zonindelning.
22789:      Helsingfors den 18 november 1977.
22790: 
22791:                                                                             Minister Esko Rekola
22792:                                               1977 vp.
22793: 
22794: Kirjallinen kysymys n:o 332.
22795: 
22796: 
22797: 
22798: 
22799:                                   J. Mäkelä ym.: Pitkäaikaissairaanhoidon rahoituksen epäkohdista
22800:                                       ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtion-
22801:                                       osuusjärjestelmän järkeistämisestä.
22802: 
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22807: 
22808:    Vanhuusikäisen väestön suhteellinen osuus          le, joilla valtionosuusaste on korkein. Tämä
22809: m viime vuosina ja vuosikymmeninä kasvanut           puolestaan on johtanut siihen, että vanhuksia
22810: ;uomessa erittäin nopeasti. Tällä hetkellä 65         ja pitkäaikaissairaita hoidetaan eri laitoksissa
22811: ruotta täyttäneitä on 10 % koko väestöstä,            korkeatasoisilla ja kalliilla erikoissairaanhoito·
22812: nikä merkitsee yhteensä 450 000 kansalaista.         paikoilla akuuttihoidon vastaavasti kärsiessä.
22813: v.t:uutaman vuoden sisällä määrä ylittää puolen      Tätä kehitystä ei voida pitää tarkoituksenmu-
22814: niljoonan rajan.                                     kaisena sen paremmin kansantalouden kuin
22815:    Korkeaan ikään liittyy väistämättä sairauk-       asiakkaidenkaan kannalta.
22816: den ja ulkopuolisen avun tarpeen lisääntymi-             Kun otetaan huomioon vallitseva taloudelli-
22817: len. Vanhuusikäisen väestönosan voimakkaasti          nen tilanne, ei liene realistista odottaa, että so-
22818: isäännyttyä on myös näiden kansalaisten tarvit-      siaalihuoltoon voitaisiin nopeasti saada saman-
22819: ;emien palvelusten kysyntä voimakkaasti li-           tasoinen valtionosuus kuin esimerkiksi tervey-
22820: ;ääntynyt. Erityisesti tämä koskee pitkäaikais-       denhuollossa on. Tämän vuoksi tulisi sosiaali-
22821: ;airaanhoidon, vanhainkotipalvelujen, vanhusten      ja terveydenhuollon valtionosuudet "tasata"
22822: tsuntojen, kuntoutuksen ja kodinhoitopalvelu-        siten, että korkeata valtionosuutta saavien toi-
22823: en tarpeen lisääntymistä. Vastaavasti tarjotta-      mintojen tukea hiukan vähennettäisiin ja vastaa-
22824: rien palvelusten määrää kuvastanevat hyvin ne        vasti sosiaalihuollon valtionosuutta lisättäisiin.
22825: )itkät jonot, joita lähes koko maassa on van-        Tuloksena olisi koko sosiaali- ja terveystoimen
22826: mksia palveleviin laitoksiin sekä kotonaan asu-      kattava, kuntien kantokykyluokitukseen perus-
22827: rien avohoidon palveluksia tarvitsevien, mutta       tuva porrastettu yhtenäinen valtionosuusasteik-
22828: 1iitä ilman jäävien suuri lukumäärä. Erityisesti     ko. Samalla tulisi koko sosiaali- ja· terveyden-
22829: tsutuskeskuksissa tilanne tässä suhteessa on         huolto saattaa yhtenäisen suunnittelujärjestel-
22830: 1sein katastrofaalinen.                              män piiriin. Niin ikään tulisi tässä yhteydessä
22831:    Merkittävä syy yllä mainittuun tilanteeseen       voimassa olevia valtionosuus- ja suunnittelujär-
22832: m siinä, ettei valtio eräitä sinänsä tärkeitä osa-   jestelmiä huomattavasti yksinkertaistaa siten,
22833: tlueita lukuun ottamatta osallistu käytännölli-      että kunnilla olisi nykyistä laajempi mahdolli-
22834: ;esti katsoen lainkaan kunnan sosiaalitoimen         suus itsenäisesti toteuttaa sosiaali- ja terveyden-
22835: mstannuksiin. Esimerkiksi vanhainkotien ja           huoltoaan paikallisiin oloihin parhaiten sopi-
22836: ranhuksia palvelevien kotiavustajien ylläpidos-      valla tavalla.
22837: a aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan valtion-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22838: >suutta keskimäärin 3 %. Kun valtio vastaa-          tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
22839:  rasti suorittaa terveydenhuollon ja koulutoimen     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22840:  mstannuksiin valtionosuutta runsaasti yli 50        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22841:  ro, osittain jopa 100 %, on selvää, että kunnat     sen:
22842:  >yrkivät suuntaamaan toimintojaan niille aloil-
22843: 1877011711
22844: 2                                         1977 vp.
22845: 
22846:         Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkäaikais-         valtionosuusjärjestelmän järkeistämisek·
22847:      sairaanhoidon epäkohtien poistamiseksi            si?
22848:      ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon
22849:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
22850: 
22851:        Jouko Mäkelä                 Pekka Jokinen                Ralf Friberg
22852:        U. H. Voutilainen            Pauli Räsänen                Lea Sutinen
22853:        Uljas Mäkelä                 Juhani Surakka               Mikko Pesälä
22854:        Jouko Tuovinen               Mauno Forsman                Sylvi Saimo
22855:        Markus Aaltonen              Jalmari Torikka              Kauko Hjerppe
22856:        Peter Muurman                Seppo Westerlund             Väinö Raudaskoski
22857:        Väinö Turunen                Juhani Orrenmaa              Arto Merisaari
22858:        Paula Eenilä                 Juhani Saukkonen             Jarmo Wahlström
22859:        Aimo Ajo                     Matti Luttinen               Pekka Vilmi
22860:        Sakari Knuuttila             Eino Loikkanen               Irma Toivanen
22861:        Maija Rajantie               Paavo Tiilikainen            Mauno Manninen
22862:        Veikko Pajunen               Matti Louekoski              Reino Breilin
22863:        Pentti Rajala                Arvo Ahonen                  Helvi Niskanen
22864:        Matti Puhakka                Bror Lillqvist               Erkki Liikanen
22865:        Pertti Paasio                Jacob Söderman               Oili Suomi
22866:        Kaarina Suonio               Aulis Juvela                 Pauli Uitto
22867:        Meeri Kalavaineo             Eeva Kauppi                  Jermu Laine
22868:        Risto Tuominen               Gunnar Häggblom              Petter Savola
22869:        Helge Siren                  Håkan Malm                   Hannu Tenhiå1ä
22870:        Matti Kuusio                 Erkki Häkämies               Kyllikki Stenros
22871:        Siiri Lehmonen               Terhi Nieminen               Lasse Äikäs
22872:        Erkki Korhonen               Olavi Majlander              Olli Helminen
22873:        Veikko J. Matikkala          Juuso Häikiö                 Kalevi Mattila
22874:        Sauli Hautala                Mikko Asunta                 Lasse Lehtinen
22875:        Eero Lattula                 Niilo Koskenniemi            Sven-Erik Järvinen
22876:        Kerttu Hemmi                 Matti Asunmaa                Seija Karkinen
22877:        Anna-Liisa Hyvönen           Elly Sigfrids                Eino Grönholm
22878:        Kirsti Hollming              Pirkko Aro                   Alvar Saukko
22879:        Ulla Puolanne                Sinikka Luja-Penttilä        Toivo Jokiniemi
22880:        Pertti Salolainen            Juhani Raudasoja             Ulla Järvilehto
22881:        Katri-Helena Eskelinen       Lyyli Aalto                  Impi Muroma
22882:        Alli Vaittinen-Kuikka        Aino Karjalainen             Antero Juntumaa
22883:        Mikko Ekorre                 Juhani Tuomaala              Paavo Vesterinen
22884:        Arto Lampinen                Anneli Kivitie               Salme Myyryläinen
22885:                                     Jorma Rantala
22886:                                                N:o 332                                                 3
22887: 
22888: 
22889: 
22890: 
22891:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22892: 
22893:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       riippumatta, mikä itse hoidon järjestämiseksi
22894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         olisi ollut kokonaistaloudellisesti järkevintä.
22895: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        Erilaiset valtionosuusjärjestelmät ovat niin
22896: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ikään omiaan eriyttämään eri tehtävien toteutta-
22897: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-        mista, mikä puolestaan vaikeuttaa terveyden-
22898: ja Jouko Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjal-          ja sosiaalihuollon laitosten yhteiskäyttöä.
22899: lisesta kysymyksestä n:o 332:                            Voimassaolevalle valtionosuuslainsäädännölle
22900:                                                       on ominaista, että järjestelmä on hallinnollisesti
22901:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkäaikais-      sekava ja monimutkainen. Lisäksi se perustuu
22902:        sairaanhoidon epäkohtien poistamiseksi         osittain kuntien ja valtion väliseen epäluotta-
22903:        ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon          mukseen. Järjestelmä edellyttää useissa tapauk-
22904:        valtionosuusjärjestelmän järkeistämisek-       sissa yksittäisten, usein pientenkin kustannus-
22905:        si?                                            erien tarkoituksenmukaisuuden valvomista. On
22906:                                                       arvioitu, että yksistään sosiaali- ja terveysminis-
22907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teriön hallinnonalalla valtionosuuksien suorit-
22908: vasti seuraavaa:                                      tamisesta, erilaisten selvitysten tarkastamisesta,
22909:    Pitkäaikaista sairaanhoitoa tarvitsevien suuri     hakemuksista, valituksista ja alistuksista aiheu-
22910: osuus kaikista sairaista sekä vanhuusikäisen          tuu valtiolle ja kunnille laskutavasta riippuen
22911: väestönosan nopea kasvu viime vuosina ovat            30-80 miljoonan markan suuruiset vuotuiset
22912: johtaneet pitkäaikaissairaanhoidon palvelusten        hallintokustannukset. Summaa on pidettävä
22913: kysynnän nopeaan lisääntymiseen. Tämä kos-            kohtuuttomana, kun kysymyksessä on kahden
22914: kee paitsi varsinaisen sairaanhoidon myös van-        julkisen vallan, valtion ja kuntien välisen raha-
22915: hainkotipalvelusten, vanhusten asuntojen, kun-        liikenteen hoitaminen.
22916: toutuksen sekä kodinhoitopalvelusten tarpeen             Sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeillä osa-
22917: lisääntymistä. Varsinkin laitoshoidon tarvetta        alueilla voimassaolevasta suunnittelujärjestel-
22918: on lisännyt kotisairaanhoito- ja kodinhoitoapu-       mästä puolestaan on todettava, ettei näitä jär-
22919: palvelusten riittämättömyys sekä kuntoutustoi-        jestelmiä aikoinaan luotaessa ole voitu ottaa
22920: minnan kehittymättömyys ja tällä alalla tarjot-       huomioon uudessa kunnallislaissa tarkoitettua
22921: tavien palvelusten vähäisyys. Laitoshuollon osal-     pakollista kuntasuunnittelua. Erityisesti sosiaa-
22922: ta puolestaan on paikkojen riittämättömyyden          lihuollon toimintojen jääminen lähes kokonai-
22923: ohella pidettävä merkittävänä epäkohtana lai-         suudessaan sektorikohtaisten suunnittelujärjes-
22924: tospaikkojen käytön osaksi epätarkoituksenmu-         telmien ulkopuolelle on keskeinen epäkohta.
22925: kaista jakautumista hoitoa tarvitsevien kesken.          Mainittujen epäkohtien poistamiseksi on so-
22926:    Kuten kysymyksessä todetaan, merkittävänä          siaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä kun-
22927: syynä mainittujen epäkohtien olemassaoloon on         nallisten keskusjärjestöjen kanssa selvitetty
22928: se, ettei valtio osallistu käytännöllisesti kat-      mahdollisuuksia hallinnonalan suunnittelu- ja
22929: soen lainkaan kunnan sosiaalitoimen kustannuk-        valtionosuusjärjestelmien järkeistämiseksi. Tä-
22930: siin. Lisäksi sosiaalihuollon ja terveydenhuol-       män kehittämistyön puitteissa on mahdollista
22931: lon eri toimintamuotojen rahoitusjärjestelmät         päästä ratkaisuihin, jotka osaltaan poistaisivat
22932: poikkeavat muutoinkin huomattavasti toisis-           esteitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen
22933: taan. On luonnollista, että kunnat pyrkivät eri-      järkevältä kehittämiseltä.
22934: laisista rahoitusjärjestelmistä valitsemaan sellai-      Uudistustyön keskeisenä tavoitteena on saat-
22935: set, jotka johtavat mahdollisimman korkeaan           taa kaikki kunnalliset sosiaali- ja terveyspalve-
22936: valtionosuuteen. Näin saatetaan menetellä siitä       lukset samansuuruisen valtionosuuden piiriin
22937: 4                                              1977 vp.
22938: 
22939: vähentämällä jonkin verran korkeata valtion-          ja terveydenhuollon kunta- ja kuntainliittota-
22940: osuutta saavien toimintojen tukea ja vastaavasti      son toiminnot. Myös jokainen kunta laatisi so-
22941: lisäämällä valtionosuutta muilla aloilla. Tällöin     siaali- ja terveydenhuoltoaan varten yhden yh-
22942: kunnille käy myös taloudellisesti mahdolliseksi       teisen koko sosiaali- ja terveystoimen kattavan
22943: ja tarkoituksenmukaiseksi huolehtia mm. van-          toimintasuunnitelman, joka olisi samalla osa
22944: husten ja pitkäaikaissairaiden hoidon järjestä-       kuntasuunnitelmaa. Useista erillisistä suunnitel-
22945: misestä nykyistä järkevämmin. Valtionosuuksien        mista siten luovuttaisiin sekä valtakunnallisella
22946: tasaamisen myötä kävisi myös mahdolliseksi to-        että paikallisella tasolla. Lisäksi aiotaan suun-
22947: teuttaa jo vuosikausia odoteltu sosiaalihuolto-       nitelmiin otettavien asioiden määrää nykyises-
22948: lain uudistus.                                        tään merkittävästi vähentää.
22949:    Tarkoituksena on saada sosiaali- ja terveys-          Uudistussuunnitelma, joka on ministeriössä
22950: hallintoon yksiselitteinen ja selväpiirteinen val-    viimeistelyvaiheessa, on tarkoitus saattaa lähi-
22951: tionosuus- ja suunnittelujärjestelmä. Valtion vi-     aikoina hallituksen käsittelyyn. Vasta tämän jäl-
22952: ranomainen suorittaisi valtionosuudet luotta-         keen on arvioitavissa, missä muodossa ja millä
22953: musperiaatteen mukaisesti kunnan toiminta-            aikataululla uudistussuunnitelma on mahdollis-
22954: suunnitelman ja tilinpäätöksen osoittamiin so-        ta saattaa Eduskunnan käsiteltäväksi.
22955: siaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Ny-           Uudistus suunnitellaan toteutettavaksi anta-
22956: kyisen käytännön mukaisesta menojen yksityis-         malla kaksi hallituksen esitystä, joista toinen
22957: kohtaisesta tarkastuksesta, pistokokeita lukuun-      sisältää sosiaalihuoltolain uudistamisen sekä toi-
22958: ottamatta, luovuttaisiin.                             nen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua
22959:    Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhtey-       ja valtionosuutta koskevat säännökset sekä tar-
22960: dessä pyritään muuttamaan myös sosiaali- ja           vittavat muutokset hallinnonalan muihin lakei-
22961: terveyshallinnon suunnitelmia. Nykyisten usei-        hin. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää ny-
22962: den erillisten suunnitelmien asemesta laadittai-      kyisen suunnitelman mukaan muutoksia noin
22963: siin valtakunnallisella tasolla vain yksi viisivuo-   neljäänkymmeneen sosiaali- ja terveyshallinnon
22964: tissuunnitelma, johon otettaisiin kaikki sosiaali-    lakiin.
22965:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1977.
22966: 
22967:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
22968:                                               N:o 332                                               5
22969: 
22970: 
22971: 
22972: 
22973:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22974: 
22975:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på ordnandet av själva vården. De olika stats-
22976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           andelssystemen är likaså ägnade att differentie-
22977: velse av den 21 oktober 1977 tili vederbörande      ra genomförandet av olika uppgifter, vilket å
22978: medlem av statsrådet för avgivande av svar          sin sida försvårar en gemensam användning av
22979: översänt avskrift av följande av riksdagsman        hälso- och socialvårdens anstalter.
22980: Jouko Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr           Kännetecknande för den gällande statsandels-
22981: 332:                                                lagstiftningen är, att systemet i administrativt
22982:            Vad ämnar Regeringen göra för att        hänseende är rörigt och komplicerat. Dessutom
22983:         avhjälpa missförhållandena i långtids-      baserar det sig delvis på misstroende mellan
22984:         sjukvården och rationalisera hela social-   kommunerna och staten. Systemet förutsätter
22985:         och hälsovårdens statsandelssystem?         i flera fall övervakning av ändamålsenligheten
22986:                                                     hos enskilda, och t.o.m. små kostnadsposter.
22987:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Man har uppskattat att staten och kommuner-
22988: samt anföra följande:                               na, beroende på beräkningssätt enbart inom so-
22989:     Då de patienter som är i behov av lång-         cial- och hälsovårdsministeriets förvaltningsom-
22990: tidssjukvård utgör en stor andel av alla sjuka      råde åsamkas årliga förvaltningskostnader tili
22991: och då åldringarnas andel av befolkningen vuxit     ett belopp av 30-80 milj. mk på grund av
22992: snabbt under de senaste åren, har efterfrågan       utbetalning av statsandelar, kontroll av olika
22993: på långtidssjukvårdens tjänster ökat i snabb        utredningar, ansökningar, besvär och underställ-
22994: takt.                                               ningar. Beloppet måste anses oskäligt, då det
22995:     Förutom den egentliga sjukvården gäller         ju är fråga om skötseln av penningrörelse mel-
22996: detta även det ökade behovet av åldrings-           lan två representanter för den offentliga mak-
22997: hemsservice, åldringsbostäder, rehabilitering       ten, staten och den kommunala sektorn.
22998: samt hemvårdsservice. Isynnerhet har behovet           Vad det planeringssystem som tillämpas
22999: av anstaltsvård ökat på grund av att hem-           inom social- och hälsovårdsministeriets viktiga
23000: sjukvårds- och hemvårdshjälpservicen är otili-      delområden beträffar, bör det konstateras, att
23001: räcklig samt rehabiliteringsverksamheten out-       den obligatoriska kommunalplanering som av-
23002: vecklad och servicen på detta område obetydlig.     ses i den nya kommunallagen inte kunde beak-
23003: Inom anstaltsvården bör utom det otiliräckliga      tas då dessa system på sin tid skapades. Spe-
23004: antalet platser även den delvis ändamålsenliga      ciellt det faktum, att socialvårdens funktioner
23005: fördelningen av anstaltplatserna mellan de vård-    nästan i sin helhet faller utanför planeringssys-
23006: behövande ses som ett stort missförhållande.        temen för de enskilda sektorerna, är ett centralt
23007:     Såsom i spörsmålet konstateras är en viktig     missförhållande.
23008: orsak tili de nämnda missförhållandena det, att        För att avhjälpa de nämnda missförhållande-
23009: staten praktiskt taget inte alls deltar i kostna-   na har social- och hälsovårdsministeriet i sam-
23010: derna för kommunernas socialväsen. Vidare av-       arbete med kommunernas centralorganisationer
23011: viker finansieringssystemen för socialvårdens       utrett vilka möjligheter det finns att rationali-
23012: och hälsovårdens olika verksamhetsformer            sera förvaltningsområdets planering och stats-
23013: också i övrigt avsevärt från varandra. Det är       andelssystem. Inom ramen för detta utveck-
23014: naturligt att kommunerna av de olika finansie-      lingsarbete är det möjligt att nå lösningar, som
23015: ringssystemen försöker välja sådana som leder       skulle avlägsna hindren för en förnuftig utveck-
23016:  tili en så hög statsandel som möjligt. Så kan      ling av social- och hälsovårdens funktioner.
23017: fallet vara oberoende av vad som totalekono-           Ett centralt mål i reformarbete är att bringa
23018: miskt sett hade varit förnuftigast med tanke        alla former av kommunal social- och hälsovårds-
23019: 6                                             1977 vp.
23020: 
23021: service inom ramen för en lika stor statsandel,      hälsovårdens samtliga funktioner på kommun-
23022: genom att i någon mån minska stödet tili de          och kommunalförbundsnivå. Ä ven varje kom-
23023: funktioner som får en hög statsandel och i           mun skulle för sin social- och hälsovård göra
23024: stället öka statsandelen på andra områden. Det       upp en verksamhetsplan, som skulle täcka hela
23025: blir då också ekonomiskt möjligt och ändamåls-       social- och hälsovårdsväsendet och samtidigt ut-
23026: enligt för kommunerna att ordna bl.a. vården av      göra en del av kommunplanen. Man skulle
23027: åldringar och personer, som är sjuka en längre       således frånga systemet med flera separata
23028: tid, förnuftigare än för närvarande. I och med       planer på såväl riksomfattande som lokal nivå.
23029: att statsandelarna utjämnas skulle de även bli       Vidare avser man att avsevärt minska antalet
23030: möjligt att förverkliga den revidering av social-    ärenden som tas med i planen.
23031: vårdslagen, som man väntat på redan i flera             Avsikten är att reformplanen, som är före-
23032: år.                                                  mål för slutlig bearbetning vid ministeriet,
23033:     Avsikten är att få till stånd ett entydigt och   inom en snar framtid skall bringas till behand-
23034: åskådligt statsandels- och planeringssystem för      ling i regeringen. Först därefter är det möj-
23035: social- och hälsovårdsförvaltningen. Statens         ligt att bedöma i viiken form och med viiken
23036: myndighet skulle erlägga statsandelama enligt        tidtabell det är möjligt att bringa reformpla-
23037: förtroendeprincipen för de kostnader för so-         nen tili behandling i riksdagen.
23038: cial- och hälsovården, som anges i kommunens            Enligt planema skulle reformen förverkligas
23039: verksamhetsplan och bokslut. Man skulle från-        genom två regeringspropositioner, av vilka den
23040: gå nuvarande praxis med en detaljerad kontroll       ena innehåller en revidering av socialvårdslagen
23041: av utgifterna, med undantag av stickprov.            och den andra stadganden röra planering av
23042:     I samband med reformen av statsandelssyste-      social- och hälsovården och statsandelen samt
23043: met avser man även att ändra planema för             erforderliga ändringar i förvaltningsområdets
23044: social- och hälsovårdsförvaltningen. I stället för   övriga lagar. Förverkligandet av reformen för-
23045: de nuvarande många separata planerna skulle          utsätter enligt den nuvarande planen ändringar
23046: på riksomfattande nivå utarbetas endast en           i ca fyrtio lagar inom social- och hälsovårds-
23047: femårsplan, i viiken skulle intas social- och        förvaltningens område.
23048:      Helsingfors den 24 november 1977.
23049: 
23050:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
23051:                                               1977 vp.
23052: 
23053: Kirjallinen kysymys n:o 333.
23054: 
23055: 
23056: 
23057: 
23058:                                   Vilmi ym.: Kehitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä maan-
23059:                                      käyttölain perusteella jätettyjen lisämaatoimitusten loppuun-
23060:                                      saattamisesta.
23061: 
23062: 
23063:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23064: 
23065:     Kuluvan vuoden huhtikuun alusta voimaan          lisäaluetta jopa yli 20 vuoden ajan, on selvää,
23066: tulleen maatilalain lopullisessa kolmannessa         että tällainen eduskunnan tahdon vastainen
23067: käsittelyssä 18. 1. 77 eduskunta hyväksyi seu-       menettely on herättänyt erittäin suurta katke-
23068: raavansisältöisen perustelulausuman:                 ruutta ja toivottomuutta. Näin lähinnä sen joh-
23069:     ''Hyväksyessään lakiehdotukset eduskunta         dosta, että uudessa maatilalaissa ei ole enää
23070: edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että       maankäyttölain mukaisia maanhank!kimissään-
23071: kehitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä maan-       nöksiä. Maatilalain mukaan voidaan tilojen
23072: käyttölain perusteelia jätetyt ja keskeneräiset      elinkelpoistamiseen tarvittavaa maata hankkia
23073: sekä toteuttamiskelpoiset lisämaatoimitukset         vain ostamalla tai vaihtamalla näin hankittua
23074: saatetaan päätökseen." Mainittu perustelulau-        maata valtion ja muiden omistamiin maihin.
23075: suma on otettu eduskunnan vastaukseen halli-         Kun maanhankkimiseen ja ostoihin ei ole osoi-
23076: tuksen esitykseen maatilalaiksi ja eräiksi siihen    tettu riittävästi varoja, jää maatilalain mukai-
23077: liittyviksi laeiksi.                                 nen tilojen elinkelpoistaminen kuolleeksi kir-
23078:     Vaikka eduskunnan selvästä kannanotosta on       jaimeksi. Tämän vuoksi olisi ollut kohtuullista,
23079: kulunut jo yli yhdeksän kuukautta, ovat kaikki       että maankäyttölain perusteella jätetyt ja vuosi-
23080: lisämaatoimitukset pysähdyksissä, eikä tuona         kausia vireillä olleet lisämaahakemukset olisi
23081: aikana ole annettu ainoatakaan lisäalueiden anta-    saatettu päätökseen, kuten eduskunta suurella
23082: mista koskevaa toimitusmääräystä. Kuitenkin          ääntenenemmistöllä hyväksymässään peruste-
23083: mm. Kemin ja Rovaniemen maatalouspiireissä           lulausumassa edellytti.
23084: oli vielä vuosi sitten vireillä erilaisia lisämaa-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
23085: ja viljelystilojen muodostamista koskevia hake-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23086: muksia kaikkiaan yli 2 000 hakemusta, mikä           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23087: osoittaa tilojen elinkelpoistamistoiminnan jää-      seuraavan kysymyksen:
23088: neen näillä alueilla pahasti keskeneräiseksi.
23089: Näitä vireille pantuja hakemuksia on lähes                      Milloin Hallitus ryhtyy sellaisiin edus-
23090:  jokaisessa Lapin läänin kunnassa, eniten kui-               kunnan päätöksen mukaisiin toimenpi-
23091: tenkin Koillis-Lapin kunnissa. Kun monet                     teisiin, että kehitysalueen ensimmäisellä
23092: lisäaluetta hakeneista ovat joutuneet uusimaan               vyöhykkeellä maankäyttölain perusteella
23093:  hakemuksensa useita kertoja ja odottamaan                   jätetyt ja keskeneräiset lisämaatoimituk-
23094:  tilansa elinkelpoistamiseen tarvittavaa metsä-              set saatetaan päätökseen?
23095:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23096: 
23097:          Pekka Vilmi               Erkki Korhonen            Mikko Jokela
23098:          Matti Asunmaa             Mauno Manninen            Einari Nieminen
23099:                    Veikko Pihlajamäki             Pentti Poutanen
23100: 
23101: 
23102: 
23103: 
23104: J877011755
23105: 2                                               1977 vp.
23106: 
23107: 
23108: 
23109: 
23110:                          Ed u s kunnan Herra P u J:i e~ m i e he 11 e.
23111: 
23112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuloa. Esimerkiksi Lapin läänissä vahvistui
23113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sanottuna aikana yhteensä kuusi käyttösuunni-
23114: olette 21 päivänä lokakuuta .1977 päivätyn kir-        telmaa; joissa maata käytettiin n. 7 600 heh-
23115: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-        taaria ja joissa perustettiin 92 lisäaluetta ja
23116: omaiselle .jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       9 muuta aluetta.
23117: Pekka Vilmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            Voimassa~ olleita . maansaantihakemuksia jäi
23118: kysymyksestä n:o J:H:                                  Lapin .läänin alueella maatilalain voimaantulon
23119:                                                        johdosta käsittelemättä yhteensä n. 1 000 kpl.
23120:        . Milloi~. Hallitus ryhtyy ~ellaisiin edus-     Maatilahallitus määräsi ennen maatilalain ·mu-
23121:        kupmm päätöksen mukaisiin toimenpi-             kaisten käyttösuunnitelmamääräysten antami-
23122:        teisiin, ett~ 'kehitysalueen ·ensiinni~isellä   seen ryhtymistä. maataloustoimistot lähettämään
23123:        vyöhykkeellä .maankäyttölain perusteella        rauenneiden . maankäyttölain mukaisten toimi-
23124:        jätetyt ja keskeneräiset lisämaatoimitUk-       tusten asiakirjat maatilahallitukselle ehdotuksin
23125:        set saatetaan päätökse~n?                       kurikin asian maatilalain mukaisesta käsittelystä.
23126:    Vastauksena ky&ymykseen esitän kunnioit-            Näiden ehdotusten pohjalta maatilahallitus on
23127: taen s'euraavaa :·· · ·                 · ·            tähän mennessä antanut .. esimerkiksi Rovanie-
23128:                                                        men suunnittelutoimikunnalle 18 maatilalain
23129:    Maatilahallituksen toimesta pyrittiin kuluvan       mukaista . toimitusmääräystä koskien pinta-alal-
23130: vuoden. alkukuukausina saattamaan· loppuun             taan yhteensä n. 5236 hehtaaria ja Kemin
23131: sellaiset · keskerieräiset toteuttamiskelpoisiksi      suunnittelutoimikunnalle 14 määräystä koskien
23132: katsotut maankäyttölain mukaiset katselmustoi-         pinta-alaltaan n. 690 hehtaaria.
23133: mitukset, joissa toimitus oli kenttätöiden tultua         Edellä .olevaan viitaten voidaan katsoa, että
23134: tehdyksi ehtinyt lopettamisvaiheeseen ja joiden        kysym~ksessä tarkoitetussa asiassa on toimittu
23135: osalta siten oli olemassa käytännön edellytykset       Eduskunnan maatilalain hyväksymisen yhteydes-
23136: käyttösuunnitelmien vahvistamiseHe ennen huh-          sä esittämän perustelulausuman· edellyttämällä
23137: tikuun alussa tapaht(inutta maatilalain Voimaan-       tavalla.
23138:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1977.
23139: 
23140:                                                  Maa- ja metsätalo,usministeri Johannes Virolainen
23141: 
23142: 
23143: 
23144: 
23145:                                                                                               •.·   ;;:.··   y
23146:                                                 N:o 333                                                3
23147: 
23148: 
23149: 
23150: 
23151:                             T i 11 R i k s d a g e 11 s He r r Ta 1m a 11.
23152: 
23153:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dispositionsplaner, inom ramen för vilka ca
23154: a11ger har Ni, Herr Talma11, med Eder skri-            7 600 hektar jord användes samt 92 tillskotts-
23155: velse av de11 21 oktober 1977 tili vederböra11de       områden och 9 andra områden inrättades.
23156: medlem av statsrådet översä11t avskrift av föl-            Inom Lapplands läns område blev av gäl-
23157: jande av riksdagsman Pekka Vilmi m.fl. ställda         lande ansökningar om erhållande av jord ca
23158: spörsmål nr 333:                                       1 000 st obehandlade på grund av lagens om
23159:                                                        gårdsbruksenheter ikraftträdande. lnnan några
23160:           När ämnar Regeringen vidta de på             dispositionsplansanvis11ingar i enlighet med
23161:        riksdage11s beslut grundade åtgärder,           lagen om gårdsbruksenheter utfärdades, upp-
23162:        som ·syftar tiltl att slutföra de inom          manade jordbruksstyrelsen lantbruksbyråerna
23163:        utvecklingsområdes första zon på basen          att till jordbruksstyrelsen insända handlingarna
23164:        av jorddispositionslage11 lämnade och           angående de förfallna förrättningarna i e11lig-
23165:        oavslu tade tillskotts jordförrättningarna?     het med jorddispositionslagen jämte fö·rslag
23166:                                                        tili handläggni11g av varje enskilt ärende i en-
23167:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           lighet med lagen om gårdsbruksenheter. På
23168: samt anföra följande:                                  basen av dessa förslag har jordbruksstyrelsen
23169:                                                        t.ex. tili planeringskommissionen i Rovaniemi
23170:    Genom jordbruksstyrelsens försorg strävade          hittills utfärdat 18 förordnanden att hålla för-
23171: man till att u11der detta års första månader           rättning i enlighet med lagen om gårdsbruks-
23172: slutföra sådana oavslutade, såsom ge11omför-           enheter, vilka till arealen berör ca 5 236 hektar,
23173: bara ansedda och på jorddispositionslagen base-        och tili planeringskommissionen i Kemi 14 för-
23174: rade sy11eförrätt11i11gar, där förrättninge11 efter    ordnanden, vilka till arealen berör ca 690
23175: utförda fältarbete11 hade 11ått avslutningsfasen       hektar.
23176: och för vilkas del det så1unda förelåg praktiska           Med hänvisning tili ovanstående kan man
23177: förutsätt11ingar för fastställelse av dispositions-    anse, att det i spörsmålet avsedda ärendet har
23178: planerna innan lagen om gårdsbruksenheter              behandlats så, som förutsätts i ri:ksdagens
23179: trädde i kraft den 1 april. I Lapplands Iän fast-      motiveriQgsuttalande i samband med antagandet
23180: ställdes t.ex. under sagda tid sammanlagt sex          av lagen om gårdsbruksenheter.
23181:       Helsingfors den 24 november 1977.
23182: 
23183:                                                 Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
23184: 
23185: 
23186: 
23187: 
23188:                                               VALTlCY::.·_·,- :, r:~
23189:                                                       KMic:,:_!A
23190:                                            1977 vp.
23191: 
23192: Kirjallinen kysymys n:o 334.
23193: 
23194: 
23195: 
23196: 
23197:                                 Tuovinen ym.: Aittolahden-Väärämäen maantien parantamisesta.
23198: 
23199: 
23200:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
23201: 
23202:    Kesälahden kunnan yksi keskeisimpiä Hiken-      johtaneet tulokseen. Mainittakoon, että edellä
23203: teellisi:ä ongelmia on kunnan pohjoisosan ja       mainittu tieosuus oli muutamia vuosia sitten
23204: kuntakeskuksen välisen tieyhteyden parantami-      TVL:n Pohjois"Karjalan piirin tienpidon toimen-
23205: nen. Tämä Aittalahden-Väärämäen maantie            pideohjelmassa mukana, mutta sen jälkeen se
23206: n:o 480 on sorapintainen, mutkainen, mäki-         on sieltä jätetty pois.
23207: nen ja tästä johtuen erittäin hidaskulkuinen.          Kesälahden kunnan työllisyyden, matkailun
23208: Tie on pituudeltaan 26 kilometriä ja se joh-       kehittämisen ja kuntakokonaisuuden säilyttämi-
23209: taa valtatieltä n:o 6 kantatielle n:o 71. Ke-      seksi ko. tien rakenteen perusparantaminen tu-
23210: väisin ja syksyisin kelirikko tällä tiellä muo-    lisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
23211: dostuu niin pahaksi, että kunnan pohjoisosan           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23212: asukkaat Vilialan ja Hummovaaran kylistä jou-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23213: tuvat matkustamaan Kesälahden kirkonkylälle        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
23214: Puhoksen kautta, mikä luonnollisesti aiheuttaa      tavaksi seuraavan kysymyksen:
23215: lisäkustannuksia matkan pidetessä. Tästä on
23216: myöskin seurauksena se, että Vilialan ja Hum-                 Onko Hallitus tietoinen Aittalahden
23217: movaaran kylien asukkaat joutuvat asioimaan                -Väärämäen välisen maantien n:o 480
23218: melko paljon Kerimäellä taikka Kiteellä ja tämä            erittäin heikosta kunnosta, ja jos on,
23219: hajoittaa pahasti kuntalrokonaisuutta.                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23220:    Kesälahden kunta on tehnyt useita aloitteita            ryhtyä edellä mainitun tieosuuden i:a-
23221: TVL:n Pohjois-Karjalan piirille tämän tien               . kenteen ·parantamiseksi mahdollisimman
23222: perusparantamiseksi, mutta aloitteet eivät ole             pikaisesti?
23223:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23224: 
23225:         JoUiko Tuovinen                Uki Voutilainen                Aili Vaittinen-Kuikka
23226:         Matti Puhakka                  Reino Karpola                  Erkki Korhonen
23227:                                        Lea Sutinen
23228: 
23229: 
23230: 
23231: 
23232: 0877011423
23233: 2                                               1977 vp.
23234: 
23235: 
23236: 
23237: 
23238:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23239: 
23240:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        teita yksittäisinä tapauksina niiden toteuttami-
23241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen näyttää tarpeelliselta. Tämän vuoksi hank-
23242: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päiv.ätyn             keiden toteuttamisen tärkeyttä ja kiireellisyyttä
23243: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston         tulee selvittää vertailemalla niiden parantamis-
23244: asianomaiselle jäsenelle j.äljennöksen kansan-         tarvetta toisiinsa.
23245: edustaja J. Tuovisen ym. näin kuuluvasta kir·             Tätä vertailua suoritetaan kehittämissuunni-
23246: jaUisesta kysymyksestä n:o 334:                        telmien, toimenpideohjelmien, tulo- ja meno-
23247:                                                        arvioeshysten ja työohjelmien laatimisen yhtey-
23248:            Onko Hallitus tietoinen Aittolahden         dessä.
23249:         -Väärämäen välisen maantien n:o 480               Pohjois-Karjalan tv-piirissä on valmistunut
23250:         erittäin heikosta kunnosta, ja jos on,         piirin tievevkon runko- ja kehittämissuunnitelma
23251:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuosille 1978-90. Sen yhteydessä on pyritty
23252:         ryhtyä edellä mainitun tieosuuden ra-          selvittämään kaikki yhteiskunnan tiepiirin ties-
23253:         kenteen parantamiseksi mahdollisimman          tölle asettamat odotukset. Saadun· aineiston poh-
23254:         pikaisesti?                                    jalta suunnitelmassa on vertailvu n. 170 eri
23255:                                                        hankkeen toteuttamisen tärkeyttä ja kiireelli-
23256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          syyttä. Myös Aittolahden-Väärämäen maan-
23257: vasti seuraavaa:                                       tien parantaminen on sisältynyt tarkasteltaviin
23258:    Kesälahden kunnassa sijaitseva Aittolahden          hankkeisiin. Se ei ole kuitenkaan mahtunut
23259: - Väärämäen maantie on sorapäällysteinen ja            tiedossa olevien rahoituskehysten perusteella
23260: noin kuuden metrin levyinen. Tien tasoa kuvaa-         laadittuun edellä mainittuun suunnitelmaan
23261: va, tiellä saavutettavissa oleva turvallinen enim-     vuosiksi 1978-1990 muiden :kiireellisempien
23262: mäisnopeus on keskim. 40 km/h. Tieosuuden              hankkeiden vuoksi.
23263: keskimääräinen liikenne v. 1975 oli n. 180                Yllä mainitun pivkän tähtäyksen suunnitel-
23264: autoa vuorokaudessa. Vuosina 1974-76 tielle            man lisäksi laaditaan vuos1ttain 5-vuotissuunni-
23265: ei ole asetettu kelirikosta johtuvaa painorajoi-       telmia, tulo- ja menoarvio ja valtion työohjel-
23266: tusta.                                                 mat. Mahdollisuudet mm. kysymyksessä tarkoi-
23267:    Tieverkkomme jokaiselta tieosuudelta on löy-        tetun tien parantamisen nopeuttamiseen ratkais-
23268: dettävissä ·sen verran huonolmntoisuutta tai           taan niitä laadittaessa. Tässä yhteydessä ei ole
23269: sellaisia puutteita, ettei tie vastaa kaikkien tien-   mahdollisuutta tehdä ratkaisuja tällaisen yksit-
23270: käyttäjien odotuksia. Tavkasteltaessa näitä koh-       täisen tiehankkeen osalta.
23271:       Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1977.
23272: 
23273:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
23274:                                             N:o 334                                               3
23275: 
23276: 
23277: 
23278: 
23279:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23280: 
23281:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     faH. Därför måste frågan om hur viktigt och
23282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     brådskande det är att förverkliga de olika pro-
23283: av den 21 oktober 1977 tili vederbörand:e         jekten utredas genom en jämförelse av förbätt-
23284: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ringsbehovet för de olika projektens del.
23285: jande av riksdagsman J. Tuovinen m.fl. ställda       Dessa jämförelser görs i samband med upp-
23286: spörsmål nr 334:                                  görandet av utvecklingsplaner, åtgärdsprogram,
23287:                                                   förslag tili inkomst- och utgiftsstater och ar-
23288:          Är Regeringen medveten om det syn-       betsprogram.
23289:        nerligen dåliga skick, i vilket landsväg    · I Norra Karelens väg- och vattenbyggnads-
23290:        nr 480 mellan Aittolahti och Väärä-        distrikt har en stam- och utvecklingsplan röran-
23291:        mäki befinner sig, och om så är fallet,    de distriktets vägnät för åren 1978-90 färdig-
23292:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ställts. I anslutning tili denna har man försökt
23293:        ta för att så snabbt som möjligt för-      utreda alla de förväntningar som samhället
23294:        bättra sagda vägsträckas konstruktion?     ställer på vägarna i distriktet. Utgående från
23295:                                                   det materia! som införskaffats har man jämfört
23296:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     vikten och skyndsamhetsgraden i fråga om
23297: samt anföra följande:                             förverkligandet av ca 170 olika proiekt. Även
23298:    Landsvägen melJan Aittolahti och Väärämäki     en förbättring av landsvägen Aittolahti-Väärä-
23299: i Kesälahti kommun är grusbelagd och ungefär      mäki har ingått i de granskade projekten. Pro-
23300: sex meter bred. Vägens skick åskådliggörs av      jektet har dock, på grund av att andra projekt
23301: att d:en högsta trygga fart, som kan uppnås       varit mera brådskande, inte kunnat inrymmas i
23302: på den, i medeltal är 40 km/h. Den genom-         den ovannämnda, på basen av de nu kända
23303: snittliga trafiken på vägsträckan var år 1975     finansieringsramarna uppgjorda planen för åren
23304: ca 180 bilar i dygnet. Under åren 1974-76         1978-90.
23305: har man inte fastställt någon viktbegränsning        Förutom den ovannämnda planen på lång
23306: på vägen under menföre.                           sikt uppgörs årligen 5-årsplaner, inkomst- och
23307:    På varje vägsträcka inom vårt vägnät kan       utgiftsstat och statens arbetsprogram. Bl.a. frå-
23308: man finna svagheter eUer brister, som gör         gan om möjligheterna att påskynda förbätt-
23309: att vägen inte motsvarar förväntningarna hos      ringen av den i spörsmålet nämnda vägen av-
23310: alla dem som använder sig av den. Då dessa        görs då dessa uppgörs. I detta sammanhang är
23311: fall gransrkas vart och ett för sig, förefa1ler   det inte möjligt att träffa avgöranden för ett
23312: det nödvändigt att vidta åtgärder i samtliga      dylikt enskilt vägprojekts del.
23313:      Helsingfors den 16 november 1977.
23314: 
23315:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
23316:                                              1977 vp.
23317: 
23318: Kirjallinen kysymys n:o 335.
23319: 
23320: 
23321: 
23322: 
23323:                                  Korhonen ym.: Lukion uskonnonopetuksen järjestämisestä.
23324: 
23325: 
23326: 
23327:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23328: 
23329:     Keskiasteen koulunuudistukseen liittyvä ko-     luonnollisesti vaikuttavat kokeilun lopputulok-
23330: keilutoiminta on lukion osalta tarkoitus aloittaa   siin:
23331: mahdollisesti Joensuun korkeakoulun harjoitus-          1. Uskonnon tuntimäärät vähenevät kolman-
23332: koulussa jo syksystä 1978 alkaen. Kokeilu to-       neksella. Tämä johtaa siihen, että opetus jää
23333: teutettaisiin lukion opetussuunnitelmatoimikun-     pintapuoliseksi.
23334: nan mietinnön pohjalta.                                2. Uskonnonlehtoreille ei riitä tarvittavaa
23335:     Talvella 1977 käytiin eduskunnassa laaja        määrää opetustunteja Joensuun harjoituskoulus-
23336: keskustelu keskiasteen koulutuksen uudistami-       sa.
23337: sesta. Tuon keskustelun kuluessa melkein kaik-         Jos uskonnon tuntimäärät jäävät pysyvästi
23338: kien puolueiden kannanotoissa kiinnitettiin         mainitun mietinnön mukaisiksi, siitä on kohta-
23339: huomiota lukion opetussuunnitelmaan ja siinä        lokkaita seurauksia uskonnonopetukselle ja ko-
23340: ennen kaikkea uskonnonopetuksen laajuuteen.         ko yhteiskunnalle. Näistä seurauksista merkittä-
23341:     Eduskunnan suuri enemmistö esitti kannan-       vimmät ovat:
23342: ottonaan, että uskonnonopetuksen tuntimäärää            1. Uskonnon lehtoraatit keskiasteella ja jopa
23343: ei tulisi lukio-opetuksessa supistaa. Eduskunnan    lukion ja peruskoulujen yhteiset lehtoraatit käy-
23344: runsas enemmistö oli sitä mieltä, että uskonnon     vät voimassa olevien säännösten mukaan mah-
23345: kurssimääriä tulisi lisätä suuremmiksi kuin mai-    dottomiksi. Näin käy ainakin yksi- ja kaksi-
23346: nittu komiteanmietintö esittää.                     luokkasarjaisissa lukioissa ja jopa kolmiluokka-
23347:     Myös maamme evankelisluterilaisen kansan-       sarjaisissa lukioissa. Tämä koskee kipeimmin
23348: kirkon johtohenkilöiden ja kasvatusviranomais-      maaseudun kouluja ja alentaa niiden koulujen
23349: ten taholta on viime aikoina vakavasti kiinni-      uskonnonopetuksen tasoa lisäten siten alueellis-
23350:  tetty huomiota lukion uskonnonopetuksen mää-       ta eriarvoisuutta.
23351: rään keskiasteen uudistussuunnitelmien yhtey-          2. Uskonnonopetuksen pedagoginen taso
23352: dessä. Uskonnon tuntimäärähän vähenisi käy-         laskee, mikä edelleen vaikuttaa siihen arvostuk-
23353: tännössä lukion opetussuunnitelmatoimikunnan        seen, mikä uskonnonopetukselle annetaan.
23354: mietinnön mukaan yhdellä kolmanneksella. Li-            3. Uskonnonopetuksen merkitys yhteiskun-
23355: säksi uskonnonopetusta saavien nuorten luku-        taa yhdistävänä ja kokoavana tekijänä vähenee.
23356: määrä alenisi, kun yhä useampi nuori ohjattai-      Tällä olisi kielteisiä heijastusvaikutuksia koko
23357:  siin lukion asemesta keskiasteen ammatillisiin     yhteiskuntaan. Uskonnon merkitys yhteiskun-
23358:  oppilaitoksiin.                                    nalle ja sen jäsenille on voimakkaasti myön-
23359:     Mikäli keskiasteen kokeilua ryhdytään to-       teinen.
23360:  teuttamaan em. mietinnön mukaisesti, on ole-           Edelleen tahdomme tuoda esille, että uskon-
23361:  massa vaara, että lukion uskonnonopetuksen         nonopetuksen säilyttämistä nykyisellään tukee
23362: kurssimäärät jäävät pysyvästi liian vähäisiksi.     myös voimakas kansalaismielipide, joka kaikki
23363:  Siksi on tärkeätä, että jo kokeiluvaiheessa us-    puoluerajat ylittäen on ilmaistu hyvin vakuut-
23364:  konnonopetukselle varataan riittävä kurssimää-     tavasti.
23365:  rä. Tämä on välttämätöntä myös uskonnonope-            Uskonnonopetuksen merkitys ihmisen per-
23366:  tuksen jatkuvan kehittämisen kannalta.             soonallisuuden, humaanisuuden ja tunne-elämän
23367:     Mikäli uskonnonopetusta ryhdytään kokeile-      kehittymisen kannalta on merkittävä. Koulun
23368:  maan mietinnössä esitetyn supistetun vaihtoeh-     tulee tukea oppilasta valinnoissa, "jotka liitty-
23369:  don mukaisena, niin jo kokeiluvaiheessa tulee      vät maailman- ja elämänkatsomuksen muotou-
23370:  mukaan seuraavia kielteisiä tekijöitä, jotka       tumiseen, arvojen, ihanteiden ja eettisten rat-
23371: 0877011891
23372: 2                                           1977 vp.
23373: 
23374: kaisujen selkiinnyttämiseen", kuten todetaan              Aikooko Hallitus ottaa huomioon
23375: lukion opetussuunnitelmatoimikunnan mietin-            eduskunnan enemmistön ilmaiseman
23376: töön liitetyssä vastalauseessa.                        kannan lukion uskonnonopetuksesta va-
23377:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-        raamalla riittävät kurssimäärät jo ko-
23378: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-            keiluvaiheessa lukion uskonnonopetuk-
23379: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-           selle ja siten turvata uskonnonopetuk-
23380: tattavaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:          sen jatkuvan kehittämisen?
23381:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23382: 
23383:         Erkki Korhonen             Ulla Puolanne                 Alvar Saukko
23384:         Veikko J. Matikkala        Jalmari Torikka               Orvokki Kangas
23385:         Raino Westerholm            Irma Koski                   Saimi Ääri
23386:         Antero Salmenkivi           Pekka Jokinen                Pertti Salolainen
23387:         Sauli Hautala               Arto Lampinen                Toivo T. Pohjala
23388:         Pentti Rajala               Lauri Impiö                  Antero Juntumaa
23389:         Bror Lillqvist              Juuso Häikiö                 Olavi Majlander
23390:         Ulla Järvilehto             Sinikka Karhuvaara           Jorma Fred
23391:         Mikko Pesälä                Anna-Liisa Linkola           Impi Muroma
23392:         Tapani Mörttinen            Tuure Junnila                Heimo Linna
23393:         Pekka Vilmi                 Pentti Sillantaus            Kalevi Mattila
23394:         Mikko Asunta                Aino Karjalainen             Einari Nieminen
23395:         Juhani Saukkonen            Elsi Olander                 Salme Myyryläinen
23396:         Mikko Jokela                Matti Hokkanen               Terhi Nieminen
23397:         Marjatta Väänänen           Timo Mäki .                  Irma Toivanen
23398:         Ingvar S. Melin             Juhani Tuomaala              Juhani Sipiläinen
23399:         Ilkka Kanerva               Veikko Pihlajamäki           Mauri Miettinen
23400:         Kullervo Rainio             Petter Savola                Matti Asunmaa
23401:         Erkki Häkämies              Esko J. Koppanen             Kyllikki Stenros
23402:         Georg C. Ehrnrooth          Lea Sutinen                  Mikko Kaarna
23403:         Aili Vaittinen-Kuikka       Sylvi Saimo                  Juhani Orrenmaa
23404:         Eeva Kauppi                 Kerttu Hemmi                 Uljas Mäkelä
23405:         Harri Holkeri               Reino Karpola                Jouko Mäkelä
23406:         Matti Jaatinen              Veikko Vennamo               Håkan Malm
23407:         Anneli Kivitie              Ragnar Granvik               Aimo Ajo
23408:         Pentti Mäki-Hakola          Mauno Manninen               Sakari Knuuttila
23409:         Heikki Jartti               Väinö Raudaskoski            Uki Voutilainen
23410:         Eero Lattula                J. Juhani Kortesalmi         Pentti Poutanen
23411:         Heikki Perho                Matti Maijala                Paula Eenilä
23412:         Erkki Pystynen              Veikko Hanhirova             Sven-Erik Järvinen
23413:         Saara Mikkola               Paavo Vesterinen             Helge Siren
23414:         Kirsti Hollming             Katri-Helena Eskelinen       Hannu Tenhiälä
23415:                     Henrik Westerlund                   Elly Sigfrids
23416:                                              N:o 335                                               3
23417: 
23418: 
23419: 
23420: 
23421:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
23422: 
23423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     naiset kurssit otetaan huomioon, lisääntyisi tun-
23424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      timäärä noin kahdellakymmenellä tunnilla ny-
23425: olette kirjeellänne n:o 2106 21 päivältä loka-     kyisestä.
23426: kuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston asian-          Toimikunnan mietintö on parhaillaan laajalla
23427: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       lausuntokierroksella. Vasta saatuaan eri tahojen
23428: Erkki Korhosen ym. tekemän seuraavan kirjal-       lausunnot opetusministeriö ratkaisee osaltaan,
23429: lisen kysymyksen n:o 335:                          otetaanko toimikunnan laatima ehdotus lukion
23430:                                                    opetussuunnitelmallisen kehittämisen pohjaksi.
23431:           Aikooko Hallitus ottaa huomioon          Mikäli toimikunnan ehdotus, ottaen huomioon
23432:        eduskunnan enemm1ston ilmaiseman            koko keskiasteen koulutuksen uudistamisesta
23433:        kannan lukion uskonnonopetuksesta va-       tehtävät ratkaisut, soveltuu opetussuunnitelmal-
23434:        raamalla riittävät kurssimäärät jo kokei-   lisen uudistamisen linjaksi, tehdään siihen tar-
23435:        luvaiheessa lukion uskonnonopetukselle      vittavat muutokset ja täsmennykset. Siinä yh-
23436:        ja siten turvata uskonnonopetuksen jat-     teydessä lukion opetussuunnitelmaa on tarkas-
23437:        kuvan kehittämisen?                         teltava kokonaisuutena, jolloin erityistä huo-
23438:                                                    miota kiinnitetään myös uskonnonopetuksen
23439:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jatkuvan kehittämisen edellyttämiin oppikurssi-
23440: vasti seuraavaa:                                   määriin. Mahdollinen kokeilu voidaan aloittaa
23441:    Uskontoa opetetaan tällä hetkellä lukion I      vasta tehtävien muutosten ja tarkistusten jäl-
23442: luokalla 2 tuntia, II luokalla 1,5 tuntia ja III   keen.
23443: luokalla 1,5 tuntia eli yhteensä 5 vuosiviikko-       Antaessaan 15. 2. 1977 eduskunnalle selon-
23444: tuntia. Koko lukion aikana oppilas saa näin        teon keskiasteen koulutuksen uudistuksesta
23445: ollen uskonnonopetusta noin 170 tuntia.            hallitus totesi uskonnonopetuksen asemasta
23446:    Lukion opetussuunnitelmatoimikunta (komi-       uudistetussa koulutusjärjestelmässä mm. seu-
23447: teanmietintö 1977:2) on esittänyt uskonnon-        raavaa: "Hallituksen tarkoitus on säilyttää tun-
23448: opetusta pakolliseksi lukion I ja II luokalle      nustuksellinen uskonnonopetus lukion opetus-
23449: yhteensä kolmen kurssin (    =   kolmen vuosi-     ohjelmassa ja huolehtia siitä, että uskonnonope-
23450: viikkotunnin) laajuisena. Tämän lisäksi toimi-     tukselle varattu opetusaika säilytetään entisel-
23451: kunta esittää uskonnonopetusta valinnaiseksi       lään. Hallituksen käsityksen mukaan laajat kan-
23452: lukion viimeiselle luokalle kahden kurssin laa-    salaispiirit maassa katsovat, että tunnustuksel-
23453: juisena oppimääränä. Yhteensä lukiossa voitai-     linen uskonnonopetus kuuluu lukion opetusoh-
23454: siin opiskella uskontoa 190 tuntia, josta kai-     jelmaan. Tämä kansalaismielipide on otettava
23455: kille pakollisen opetuksen osuus olisi 114 tun-    huomioon ja uskonnonopetus siis turvattava."
23456: tia. Pakollisen uskonnonopetuksen määrä vähe-      Hallituksen kanta ei sen jälkeen ole muuttu-
23457: nisi siten 56 tuntia. Sen sijaan, mikäli valin-    nut.
23458:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1977.
23459: 
23460:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
23461: 4                                           1977 vp.
23462: 
23463: 
23464: 
23465: 
23466:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23467: 
23468:   I det syfte 37 § ·1 mom. riksdagsordningen       tas skulle timantalet däremot öka med ca 20
23469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          timmar, jämfört med nuvarande timantal.
23470: velse nr 2106 av den 21 oktober 1977 till ve-         Kommissionens betänkande är för närvaran-
23471: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       de på remiss. Först efter det att undervisnings-
23472: skrift av följande av riksdagsman Erkki Kor-       ministeriet har erhållit utlåtandena från olika
23473: honen m.fl. ställda spörsmål nr 335:               håll avgör ministeriet för sin del, huruvida det
23474:                                                    av kommissionen uppgjorda förslaget skall läg-
23475:           Har Regeringen för avsikt att beakta     gas till grund för utvecklandet av gymnasiets
23476:        den ståndpunkt riksdagens majoritet         läroplan. Hall kommissionens förslag, med hän-
23477:        intar till religionsundervisningen i gym-   syn till de avgöranden som träffas om en re-
23478:        nasiet genom att redan i försöksskedet      form av hela utbildningen på mellanstadiet,
23479:        reservera tillräckligt omfattande kurser    lämpar sig som linje för en läroplansreform,
23480:        för religionsundervisningen och sålunda     kommer det att bli föremål för erforderliga
23481:        säkerställa att denna undervisning fort-    ändringar och preciseringar. I detta samman-
23482:        gående utvecklas?                           hang bör gymnasiets läroplan granskas som en
23483:                                                    helhet, varvid särskild uppmärksamhet ägnas
23484:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      även åt omfattningen av de lärokurser som
23485: samt anföra följande:                              ett kontinuerligt utvecklande av religionsunder-
23486:    Undervisning i religion ges för närvarande 2    visningen förutsätter. En eventuell försöksverk-
23487: timmar i gymnasiets I klass, 1,5 timmar i klass    samhet kan inledas först efter de ändringar och
23488: II och 1,5 timmar i klass III, dvs. sammanlagt     justeringar som kommer att göras.
23489: 5 årsveckotimmar. En elev får således under           Då regeringen 15. 2. 1977 inför riksdagen
23490: hela gymnasietiden ca 170 timmar religions-        avgav en redogörelse om förnyelsen av utbild-
23491: undervisning.                                      ningen på mellanstadiet konstaterade den bl.a.
23492:    Läroplanskommissionen för gymnasiet (kom-       följande i fråga om religionsundervisningens
23493: mittebetänkande 1977: 2) har föreslagit att        ställning inom det reformerade utbildningssys-
23494: religionsundervisningen skall vara obligatorisk    temet: "Regeringen har för avsikt att bibehålla
23495: i gymnasiets I och II klass och omfatta sam-       den konfessionella religionsundervisningen i
23496: manlagt tre kurser ( = tre årsveckotimmar) .       gymnasiets undervisningsprogram och att sörja
23497: Kommissionen föreslår dessutom att religions-      för, att den tid som reserverats för religions-
23498: undervisningen i gymnasiets sista klass skall      undervisningen kommer att förbli oförändrad.
23499: vara valfri med en lärokurs som omfattar två       Enligt regeringens uppfattning anser vidsträckta
23500: kurser. I gymnasiet skulle studier i religion      medborgarkretsar i vårt land, att konfessionell
23501: sammanlagt kunna bedrivas under 190 timmar,        religionsundervisning hör till gymnasiets un-
23502: varav den för alla obligatoriska undervisningen    dervisningsprogram. Denna medborgaropinion
23503: skulle utgöra 114 timmar. Den obligatoriska        bör beaktas och religionsundervisningen således
23504: religionsundervisningen skulle således minska      tryggas." Regeringens ståndpunkt har sedan
23505: med 56 timmar. Om de valfria kurserna beak-        dess inte ändrats.
23506:      Helsingfors den 25 november 1977.
23507: 
23508:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
23509:                                              1977 vp.
23510: 
23511: Grjallinen kysymys n:o 336.
23512: 
23513: 
23514: 
23515: 
23516:                                 Matikkala ym.: Asuinkiinteistön hankinnasta menevän leimaveron
23517:                                  määrästä.
23518: 
23519: 
23520:                        Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
23521: 
23522:   Vuodelta 1956 peräisin olevan leimaverolain      maton. Lähes samoin on asianlaita rivitalon
23523: nukaan kiinteistön luovutuksesta on makset-        kohdalla. Näin ollen leimaverolaki ei kohtele
23524: ava lainhuudatusleimavero, joka on pienim-         tasapuolisesti näitä kahta asumismuotoa. Lisäksi
23525: nillään 4 % ja suurimmillaan 6 %, mikä on          se aikana, jolloin on pyrkimys nykyisen asunto-
23526: naksettava kiinteistön arvon ollessa 20 000        politiikan mukaisesti alentaa asumiskustannuk-
23527: narkkaa suurempi. Eduskunnan käsiteltävänä         sia, tarkoituksella nostaa omakotikiinteistön
23528: tlevan hallituksen esityksen n:o 144 mukaan        hankkijan asumiskustannuksia.
23529: täitä rajoja tultaisiin tarkistamaan ensi vuoden      Asuinkäyttöön hankitun kiinteistön ja asunto-
23530: lusta lukien siten, että 6 % :n suuruinen leima-   osakkeen leimaverojen tulisi edellä mainituista
23531: •ero menisi silloin kun kiinteistön arvo ylit-     syistä olla samat. Nykyiset korkeat asumiskus-
23532: äisi 50 000 mk.                                    tannukset ja niiden alentamiseen tähtäävä asun-
23533:    Rahanarvon jatkuva aleneminen on saanut         topolitiikka puoltavat asuinkiinteistöstä mene-
23534: .ikaan sen, että lähes jokainen omakotikiin-       vän lainhuudatusleimaveron alentamista asunto-
23535: eistö maksaa tällä hetkellä enemmän kuin           osakkeen siirrosta menevän leimaveron tasolle.
23536: iO 000 markkaa. Tämä merkitsee sitä, että          Tällä korjauksella ei myöskään fiskaaliselta kan-
23537: nyös omakotikiinteistöjen kaupan yhteydessä        nalta asiaa tarkasteltuna olisi suurta merki-
23538: audutaan lähes poikkeuksetta suorittamaan          tystä.
23539: uurin mahdollinen 6 % :n leimavero.                   Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
23540:    Asunto-osakkeen ostajat sen sijaan joutuvat     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
23541: •saketta ostaessaan maksamaan saman em. lain       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23542: nukaan tästä arvopaperin siirrosta menevän         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kys~myk­
23543:  ,2 % :n suuruisen leimaveron.                     sen:
23544:    Näiden leimaverolain säännösten johdosta
23545: •vat asuinkiinteistön hankkijat paljon huonom-               Mihin toimenpttetslln Hallitus aikoo
23546: 1assa asemassa kuin asunto-osakkeiden ostajat.            ryhtyä poistaakseen leimaverolaissa ole-
23547: ~umassakin tapauksessa on kuitenkin kysymys               van epäoikeudenmukaisuuden ja saat-
23548: amaan tarkoitukseen eli asuinkäyttöön hanki-              taakseen asuinkiinteistön hankinnasta
23549: usta huoneistosta. Esimerkiksi osakeyhtiömuo-             menevän lainhuudatusleimaveron samak-
23550: oisen paritalon ollessa kysymyksessä sen ja               si 1,2 %: ksi kuin mitä asunto-osakkeen
23551: •makotikiinteistön välinen ero on melkein ole-            hankinnasta menevä siirtoleimavero on?
23552:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23553: 
23554:         Veikko ]. Matikkala           Sauli Hautala                  Jorma Fred
23555:         Antero Juntumaa               E. Korhonen                    Raino Westerholm
23556:                                       Olavi Majlander
23557: 
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 87701138Y
23562: 2                                            1977 vp.
23563: 
23564: 
23565: 
23566: 
23567:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23568: 
23569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tai -osuuskunnan omistamasta tontista on myö
23570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksettu kiinteästä omaisuudesta suoritettav
23571: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-      leimavero vastaavan asteikon mukaan. Täm
23572: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    leimavero luonnollisesti siirtyy huoneiston o~
23573: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tajan maksettavaksi osakkeiden tai osuuksie
23574: Veikko J. Matikkalan ym. näin kuuluvasta kir-       hinnassa. Kun taas osakkeiden tai osuuksie
23575: jallisesta kysymyksestä n:o 336:                    luovutuksesta . suoritettava 1,2 %: n leimaver
23576:                                                     maarataan kauppahinnan mukaan, vaikutta
23577:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tontista suoritettu leimavero myös osakkeide
23578:        ryhtyä poistaakseen leimaverolaissa ole-     siirtoleimaverona suoritettavan leimaveron mäi
23579:        van epäoikeudenmukaisuuden ja saat-          rään. Näin ollen ei voida pitää oikeudenmt
23580:        taakseen asuinkiinteistön hankinnasta        kaisena, että leimavero kiinteän omaisuuden j
23581:        menevän lainhuudatusleimaveron samak-        osakkeiden saannosta määräytyisi saman pt<
23582:        si 1,2 %:ksi kuin mitä asunto-osakkeen       sentin mukaan.
23583:        hankinnasta menevä siirtoleimavero on?           Leimaverotuksen uudistamista harkittaess
23584:                                                      on eri yhteyksissä esitetty ratkaisuksi sitä, ett
23585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       leimaveroa ei olisi suoritettava luovutuksistl
23586: vasti seuraavaa:                                     jotka koskevat asuintarkoitukseen käytettävä
23587:    Kiinteän omaisuuden luovutuksesta valtiolle      kiinteistöä tai omana asuntona käytettävän hu(
23588: suoritettavaa veroa kannetaan useissa maissa.        neiston hallintaan oikeuttavia osakkeita tl
23589: Myös Suomessa perittävistä erilaisista leima-        osuuksia. Tämän toteuttaminen käytännössä o
23590: veroista on lainhuudatuksen yhteydessä kiinteän      kuitenkin hyvin vaikeata. Asuintarkoituksee
23591: omaisuuden luovutuksesta suoritettava leima-         käytettävän kiinteistön tai huoneiston määriw
23592: vero käytännössä tärkein. Lainhuudatusleima-         leminen laissa ei ole mahdollista ilman, ·ett
23593: veron tuotoksi voidaan arvioida noin 150 mil-        syntyy epäselviä rajatapauksia. Nämä taas ov~
23594: joonaa markkaa vuodessa. Leimaveron perimi-          omiaan aiheuttamaan epävarmuutta laintulkir
23595: nen kiinteän omaisuuden luovutuksesta palve-         nassa sekä epäyhtenäistä verotuskäytäntöi
23596: lee myös kiinteistön kirjaamislaitoksen etuja,       Myöskään ei voida · pitää tarkoituksenmuka
23597: koska leimaverolaissa olevat veron korottamista      sena, että vain eräät arvopaperit olisivat leiml
23598: koskevat säännökset ovat käytännössä tehok-          verosta vapaita. Näistä syistä ei ole pidett
23599: kain pakote lainhuudatuksen ajoissa hakemi-          mahdollisena, että asuintarkoitukseen käytetti
23600: seen. Arvopapereiden luovutuksesta suoritet-         vät kiinteistöt ja asuinhuoneiston hallintaa
23601: tava leimavero taas on omiaan tehostamaan            oikeuttavat osakkeet . ja osuudet olisivat leiml
23602: satunnaisten myyntivoittojen verottamista.           verosta vapaita.
23603:    Leimaverolain mukaan kiinteän omaisuuden             Leimaverotuksen uudistamista tutkineen to
23604: luovutuksesta suoritettava leimavero on kieltä-      mikunnan mietinnön pohjalta valtiovarainmini:
23605: mättä melko korkea. Kysymyksen perusteluissa         teriössä on valmisteltu ehdotusta varainsiirt<
23606: on esitetty, että ne, jotka hankkivat omakoti-       verolaiksi. Ehdotus sisältäisi kiinteän omaism
23607: kiinteistön omaksi asunnokseen, ovat leima-          den ja arvopapereiden luovutuksesta suorite
23608: verovelvollisuuden suhteen paljon huonommas-         tavaa, leimaverona kannettavaa veroa koskev~
23609: sa asemassa kuin ne, jotka hankkivat osake-          säännökset. Ehdotusta valmisteltaessa on p~
23610: huoneiston, koska leimavero kiinteän omaisuu-        ritty ottamaan huomioon edellä selostetut kiir
23611: den saannosta on 4, 5 tai 6 %, mutta osak-           teän omaisuuden ja arvopapereiden luovutul
23612: keiden siirtoleimavero on vain 1,2 %. On             seen liittyvät ongelmat. Koska leimavero o
23613: kuitenkin muistettava, että asunto-osakeyhtiön       melko korkea vero, olisi erityisen tärkeätä, ett
23614:                                              N:o 336                                              3
23615: 
23616: verovelvollisuutta koskevat kysymykset tulisi-     taloudelliset syyt ovat toistaiseksi estäneet eh-
23617: vat ratkaistuiksi mahdollisimman oikeudenmu-       dotuksen antamisen Eduskunnalle. Tästä syystä
23618: kaisella tavalla. Leimaverotukseen liittyviä on-   hallitus antaessaan Eduskunnalle budjettiin liit-
23619: gelmia harkittaessa on verotuksellisesti pidetty   tyvän esityksen laiksi leimaverolain muuttami-
23620: eräänä hyvänä ratkaisuna sitä, että leimavero      sesta piti parhaana ratkaisuna ehdottaa vain
23621: kiinteän omaisuuden saannosta määräytyisi yh-      rahanarvon alenemisesta johtuvaa tarkistusta
23622: tenäisen prosentin mUikaan omaisuuden arvosta      kiinteän omaisuuden luovutuksesta suoritetta-
23623: riippumatta. Koska ehdotuksen toteuttaminen        van leimaveron asteikkoon.
23624: kuitenkin alentaisi leimaveron tuottoa, Valtion-
23625:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1977.
23626: 
23627:                                                                           Ministeri Esko Rekola
23628: 4                                             1977 vp.
23629: 
23630: 
23631: 
23632: 
23633:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
23634: 
23635:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för den tomt som ägs av bostadsaktiebolaget
23636: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ellet -andelslaget har erlagts stämpelskatt för
23637: av den 21 oktober 1977 tili vederbörande med-       fast egendom enligt motsvarande skala. Denna
23638: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     stämpelskatt övergår självfallet att betalas av
23639: av riksdagsman Veikko J. Matikkala m. fl.           köparen, genom att den ingår i priset för
23640: undertecknade spörsmål nr 3 36:                     aktierna ellet andelarna. Då åter den stämpel-
23641:                                                     skatt på 1,2 %, som skall erläggas för över-
23642:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           låtelse av aktier eller andelar, bestäms enligt
23643:        vidta i avsikt att eliminera orättvisan      köpesumman, inverkar den stämpelskatt som
23644:        i lagen angående stämpelskatt och            erlagts för tomten också på beloppet av den
23645:        åstadkomma att lagfartsstämpelskatten        stämpelskatt, som i form av överlåtelsestämpel-
23646:        för anskaffning av bostadsfastighet blir     skatt skall erläggas för aktierna. Under sådana
23647:        lika stor som överlåtelsestämpelskatten      förhållanden kan man inte anse det vara rätt-
23648:        för anskaffning av bostadsaktie, d.v.s.      vist, att stämpelskatten för förvärv av fast
23649:        1,2 %?                                       egendom och för aktier skulle fastställas enligt
23650:                                                     samma procentsats.
23651:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Då man övervägt en reform av stämpelbe-
23652: samt anföra följande:                               skattningen, har i olika sammanhang föreslagits
23653:    I många Iänder uppbärs för överlåtelse av        såsom en lösning, att stämpelskatt inte behöver
23654: fast egendom en skatt som erlägges till staten.     erläggas för överlåtelser som gäller fastigheter
23655: Också i Finland är den obligatoriska stämpel-       för bostadsändamål, ej heller aktier och ande-
23656: skatt, som i samband med lagfart uppbärs för        lar, vilka berättigar till innehav av lägenhet,
23657: överlåtelse av ,fast egendom, i praktiken den       viiken används som egen bostad. Att genom-
23658: viktigaste av olika slag av stämpelskatter. In-     föra detta i praktiken är dock mycket svårt.
23659: täkterna av lagfartsstämpelskatten kan upp-         Det är inte möjligt att i lag definiera fastighet
23660: skattas till ungefär 150 miljoner mk om året.       eller bostadslägenhet som används för bostads-
23661: Uppbörden av stämpelskatt tjänar också fastig-      ändamål utan att oklara gränsfall uppstår.
23662: hets registreringens intressen, då stämpelskatte-   Dessa åter är ägnade att framkalla osäkerhet i
23663: lagens stadganden om höjning av skatten i           tolkning av lagen samt oenhetlig beskattnings-
23664: praktiken utgör det mest effektiva påtryck-         praxis. Det kan inte heller anses vara ändamåls-
23665: ningsmedlet för sökande av lagfart i tid. Den       enligt, att endast vissa värdepapper är befriade
23666: stämpelskatt som skall erläggas för överlåtelse     från stämpelskatt. Av dessa orsaker har det
23667: av värdepapper är åter ägnad att effektivera        inte ansetts vara möjligt att befria fastigheter,
23668: beskattningen av tillfälliga försäljningsvinster.   avsedda för bostadsändamål, och aktier och
23669:    Den stämpelskatt som enligt lagen angående       andelar, vilka berättigar till innehav av bostads-
23670: stämpelskatt skall erläggas för överlåtelse av      lägenhet, från stämpelskatt.
23671: fast egendom är onekligen rätt hög. I motive-          På basen av ett betänkande av kommissio-
23672: ringen tili spörsmålet framförs, att den som        nen för reformering av stämpelbeskattningen
23673: anskaffar en egnahemsfastighet till bostad för      har finansministeriet utarbetat ett förslag tili
23674: sig själv, i fråga om stämpelskatteskyldighet       lag om skatt på överlåtelse av tillgångar. För-
23675: är i ett mycket sämre läge än den som an-           slaget innehöll stadganden om skatt som i form
23676: skaffar en aktielägenhet, emedan stämpelskatten     av stämpelskatt skall uppbäras för överlåtelse
23677: för förvärv av fast egendom är 4, 5 ellet 6 %,      av fast egendom och värdepapper. Vid bered-
23678: medan överlåtelsestämpelskatten för aktier är       ningen av förslaget försökte man beakta ovan
23679: endast 1,2 %. Man bör dock beakta, att också        relaterade problem i anslutning tili överlåtelse
23680:                                              N:o 336                                              5
23681: 
23682: av fast egendom och värdepapper. Då stämpel-        stämpelskatten, har statsekonomiska skäl hit-
23683: skatten är en täm.ligen hög skatt, vore det syn-    tills utgjort hinder för avlåtande av en propo-
23684: nerligen viktigt att frågor gällande skatteskyl-    sition i saken till riksdagen. Fördenskull ansåg
23685: dighet löses på ett så rättvist sätt som möjligt.   regeringen, när den i samband med budgeten
23686: Vid övervägande av problemen i anslutning           avlät en proposition tili riksdagen med förslag
23687: tili stämpelbeskattningen har det skattetekniskt    tili lag om ändring av lagen angående stämpel-
23688: ansetts vara en bra lösning, att stämpelskatten     skatt, den bästa lösningen vara, att på grund
23689: för förvärv av fast egendom fastställs enligt       av nedgången i penningvärde endast föreslå en
23690: en enhetlig procentsats oberoende av egen-          justering av skalan för den stämpelskatt som
23691: domens värde. Emedan ett förverkligande av          skall erläggas för överlåtelse av fast egendom.
23692: förslaget dock skulle minska intäkterna av
23693:      Helsingfors den 21 november 1977.
23694: 
23695:                                                                           Minister Esko Rekola
23696: 
23697: 
23698: 
23699: 
23700: 087701138Y
23701:                                                1977 vp.
23702: 
23703: Kirjallinen kysymys n:o 337.
23704: 
23705: 
23706: 
23707: 
23708:                                   Matikkala ym.: Television lupajärjestelmän uudistamisesta.
23709: 
23710: 
23711:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23712: 
23713:    Tämän vuoden syyskuun alussa siirryttiin          taa mustavalkoisen television väritelevisioon.
23714: maassamme uuteen television katselulupajärjes-       Tällöin hän joutuu tarpeettomasti maksamaan
23715: telmään. Uuden järjestelmän mukaan luovut-           lupamaksun mustavalkoisesta vastaanottimesta,
23716: tiin kokonaan ääniradion kuunteluluvasta ja          jota ei lainkaan käytetä. Erityisen kohtuutto-
23717: otettiin käyttöön kokonaan erilliset luvat mus-      malta tämä tuntuu silloin, 'kun lupa maksetaan
23718: tavalkoiselle ja väritelevisiolle. Aikaisemmin oli   kahdessa erässä ja toinen osa erääntyy makset-
23719: mustavalkoisen television katsojalta edellytetty     tavaksi vasta sen jälkeen kun lupa on asian-
23720: voimassaolevaa radiolupaa ja väritelevision kat-     mukaisesti irtisanottu.
23721: sojalta sekä mustavalkoisen television että ääni-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23722: radion lupaa.                                        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
23723:    Uuteen järjestelmään siirryttäessä hyvitettiin    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23724: niille väritelevision katsojille, joiden mustaval-   vaksi seuraavan kysymyksen:
23725: koisen television katseluluvan voimassaoloaikaa
23726: oli vielä jäljellä, vastaava osuus mustavalkoisen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23727: luvan hinnasta. Siirtymäkauden jälkeen mitään               siin television lupajärjestelmän uusimi-
23728: hyvitystä ei ole luvassa.                                   seksi siten, että väritelevisioluvan hank-
23729:    Uusi lupajärjestelmä johtaa kohtuuttomuuk-               kijalle hyvitettäisiin hänen tarpeetto-
23730: siin siinä tapauksessa, että luvanhaltija melko             maksi jäävästä mustavalkoisesta luvas-
23731: pian mustavalkoisen luvan lunastamisen jäl-                 taan sen jäljellä olevaa voimassaoloaikaa
23732: keen joko vastaanottimen rikkoontumisen tai                 vastaava osuus?
23733: muun ennalta arvaamattoman syyn vuoksi vaih-
23734:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23735: 
23736:          Veikko J. Matikkala            Antero Juntumaa                Erkki Korhonen
23737:          Olavi Majlander                Sauli Hautala                  Raino Westerholm
23738:                                         Jorma Fred
23739: 
23740: 
23741: 
23742: 
23743: 0877011434
23744: ')
23745: '-'                                            1977 vp.
23746: 
23747: 
23748: 
23749: 
23750:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23751: 
23752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syyskuun 1 päivän jälkeen siirryttiin väritele-
23753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         visiolupien osalta sellaiseen järjestelmään, että
23754: olette 21 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        väritelevision käyttämisestä suoritetaan vain
23755: jeenne n:o 2108 ohella toimittanut valtioneu-         yksi lupamaksu, olisi ollut kohtuutonta jättää
23756: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     hyvittämättä siitä mustavalkoisen television lu-
23757: sanedustaja Veikko J. Matikkalan ym. näin              vasta tai väritelevision lisäluvasta, joka oli lu-
23758: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 337:       nastettu ennen uuden järjestelmän käyttöönot-
23759:                                                       toa ja jossa vielä oli kelpoisuusaikaa jäljellä,
23760:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tuosta luvasta käyttämättä olevaa osaa. Luvan-
23761:        siin television lupajärjestelmän uusimi-        haltijallahan ei tässä tapauksessa ole ollut mah-
23762:        seksi siten, että väritelevisioluvan hank-     dollisuutta ennakoida järjestelmän muuttumista,
23763:        kijalle hyvitettäisiin hänen tarpeetto-        vaan hän olisi sattumanvaraisesti joutunut joko
23764:        maksi jäävästä mustavalkoisesta luvas-         kärsimään tai hän olisi hyötynyt järjestelmän
23765:        taan sen jäljellä olevaa voimassaoloaikaa      muutoksesta.
23766:        vastaava osuus?                                   V aitioneuvosto lähti päätöstä tehdessään sii-
23767:                                                       tä, että sellaiset väritelevision käyttäjät, jotka
23768:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hanikkisivat vastaanottimensa viime syyskuun 1
23769: vasti seuraavaa:                                      päivän jätkeen, suorittaisivat väritelevisiolupa-
23770:    Valtioneuvoston päätökseen 12 päivältä tou-        maksun täysimääräisenä. Nämä television käyt-
23771: kokuuta 1977 yleisradiovastaanottoa tarkoitta-        täjät voisivat välttyä päällekkäisiltä maksuilta
23772: vista laitteista ja luvista annetun valtioneuvos-     ajoittamalla väritelevision hankintansa lähelle
23773: ton päätöksen 5 §: n voimaantulosäännöksen            mustavalkoisen television käyttämiseen oikeut-
23774: muuttamisesta ei sisälly määräystä siitä, että        tavan luvan päättymistä ja sanomalla tämän
23775: sellaisille uusille väritelevisioluvan haltijoille,   luvan irti. Jos luvanhaitijoille näissäkin tapauk-
23776: jotka ovat lunastaneet väritelevisiolupaosa vii-      sissa hyvitettäisiin tarpeettomaksi käyvän mus-
23777: me syyskuun 1 päivän jälkeen, hyvitettäisiin          tavalkoisen television lupamaksun käyttämättä
23778: heille ehkä tarpeettomaksi jäävän mustaval-           jäävä osa, se aiheuttaisi posti- ja lennätinlaitok-
23779: koisen television lupamaksun käyttämättä jäävä        sessa kulujen lisääntymistä ja siten pienentäisi
23780: osa. Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen        kdko järjestelmän rationalisoimisesta aiheutuvaa
23781: tarkoituksena oli vain poistaa se epäkohta, että      noin 3 miljoonan markan suuruiseksi laskettua
23782: väritelevisiovastaanottimien käyttäjät olisivat       säästöä. Nämä seikat osaltaan lisäisivät vaati-
23783: joutuneet maksamaan vastaanottimiensa käyttä-         muksia lupamaksujen korottamiseksi. Jotta te-
23784: misestä kuluvana vuonna esimerkiksi molem-            levision käyttäjät riittävästi olisivat selvillä
23785: pien kanavien näkyvyysalueella joko 160, 180,         uudesta järjestelmästä ja välttyisivät tarpeetto-
23786: 4 30 tai 650 markkaa riippuen siitä, minä ajan-       milta maksuilta, posti- ja lennätinlaitoksen sekä
23787: kohtana ja missä järjestyksessä hänen vanhan          Oy Yleisradio Ab:n toimesta valistetaan yleisöä
23788: järjestelmän mukaiset mustavalkoisen television       mahdollisuuksista välttyä kaksinkertaisilta mak-
23789: käyttämiseen oikeuttava lupansa ja värilisälu-        suilta.
23790: pansa lankeaisivat maksettaviksi. Kun viime
23791:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
23792: 
23793:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
23794:                                                N:o 337                                                3
23795: 
23796: 
23797: 
23798: 
23799:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
23800: 
23801:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             När man efter den 1 sistlidna september för
23802: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        färgtelevisionslicensernas del övergick tili ett
23803: nr 2108 av den 21 oktober 1977 till veder-           sådant system, att endast en licensavgift erläggs
23804: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       för nyttjande av färgtelevision, hade det varit
23805: av följande av riksdagsman Veikko J. Matik-           oskäligt att inte utge gottgörelse för den out-
23806: kala m. fl. undertecknade spörsmål nr 337:            nyttjade delen av sådan licens för 1svartvit te-
23807:                                                       levision eller tilläggslicens för färgtelevision,
23808:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          som inlösts innan det nya systemet togs i bruk
23809:        avsikt att förnya televisionslicenssyste-     och för viiken giltighetstid ännu återstod. Li-
23810:        met så, att anskaffare av färgtelevisions-    censinnehavaren kunde ju inte i detta fall för-
23811:        licens gottgörs för den del som mot-          utse en ändring av systemet, utan hade helt
23812:        svarar den återstående giltighetstiden av      slumpmässigt antingen blivit lidande eller pro-
23813:        den svartvita licens som blir onödig för      fiterat av systemändringen.
23814:        honom?                                           När statsrådet fattade sitt beslut var utgångs-
23815:                                                      punkten den, att sådana nyttjare av färgtele-
23816:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vision, som anskaffar sin mottagare efter den
23817: samt anföra fö1jande:                                1 sistlidna september, skulle erlägga färgtele-
23818:     I statsrådets beslut den 12 maj 1977 om          visionslicens tili fullt belopp. Dessa televisions-
23819: ändring av ikraftträdelsestadgandet i 5 § stats-     nyttjare kunde undvika dubbla avgifter genom
23820: rådets beslut angående anläggningar för och          att förlägga tidpunkten för sin anskaffning av
23821: tillstånd tili rundradiomottagning ingår ingen       färgtelevision nära slutet av tillståndsperioden
23822: bestämmelse om att sådana nya innehavare av          för svartvit televisionslicens och genom att
23823: färgtelevisionslicens, som har inlöst sin färg-      annullera denna licens. Om licensinnehavarna
23824: televisionslicens efter den 1 sistlidna september,   också i dessa fall skulle gottgöras för den out-
23825: erhåller gottgörelse för den outnyttjade delen       nyttjade delen av den onödigblivna licensavgif-
23826: av licensavgift för svartvit television, som even-   ten för svartvit television, skulle detta för post-
23827: tuellt blir onödig för licensinnehavaren. Avsik-     och telegrafverket medföra en ökning av ut-
23828: ten med ovannämnda statsrådsbeslut var endast        gifterna och därmed minska den tili ca 3 milj.
23829: att avhjälpa det m~ssförhållandet, att innehavare    mk uppskattade inbesparingen genom rationali-
23830: av färgtelevisionsmottagare hade blivit tvungen      seringen av systemet. Dessa omständigheter
23831: att för användningen av sin mottagare under          skulle för sin del öka kraven på en höjning av
23832: innevarande år, t.ex. inom de båda kanalernas        licensavgifterna. I avsikt att i tillräcldig grad
23833: sebarhetsområde, betala antingen 160, 180,           informera televisionsnyttjarna om det nya sys-
23834: 430 eller 650 mk, beroende på vid viiken tid-        temet så, att de slipper onödiga avgifter, kom-
23835: punkt och i viiken ordning hans enligt det           mer post- och telegrafverket samt Oy Yleisradio
23836: gamla systemet tili nyttjande av svartvit tele-      Ab att upplysa allmänheten om möjligheterna
23837: vision berätt'igande licens och tilläggslicens för   att undgå dubbla avgifter.
23838: färgtelevision förfaller tili betalning.
23839:   Helsingfors den 22 november 1977.
23840: 
23841:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
23842:                                                 1977 vp.
23843: 
23844: Kirjallinen kysymys n:o .338.
23845: 
23846: 
23847: 
23848: 
23849:                                     Jartti ym.: Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja
23850:                                         majavakannan vähentämisestä.
23851: 
23852: 
23853: 
23854:                           Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
23855: 
23856:    Savonlinnan ·kaupungin Ahvionsaaren kyläs-             - siitä, että siellä missä rantakaistalla on
23857: sä rantaan rajoittuvilla metsäpalstoilla ovat ma-      koivuja ja kuusia, on nämä kuitenkin säilytet-
23858: javat tehneet ja jatkuvasti ovat tekemässä suur-       tävä maisemallisista syistä, vaikka metsänhoi-
23859: ta vahinkoa seuraavasti:                               dollisesti nämäkin olisi hakattava ja näin syn-
23860:    Majavat, jotka ovat suuresti lisääntyneet,          tyneet aukot olisi istutettava uusilla taimilla.
23861: ovat vuosien mittaan kaataneet ensin rannoilta         Nämä kohdat jäävät siten pysyvästi alituottoi-
23862: kaikki haavat ja huomattavan määrän myöskin            siksi ja kuitenkin alueen metsäveroluokitus on
23863: koivuja. Viime vuosina, kun läheisyydessä ole-         suurimmalta osalta I a- ja I b-luokkaa.
23864: via valtion ja valtionyhtiöiden rantametsiä on            Edellä sanotun perusteella eräät metsänomis-
23865: aukkohakattu, ovat majavien ruoaksi kelpaavat          tajat ovat pyytäneet valtion varoista vahingon-
23866: metsät vähentyneet ja näin ovat majavat en-            korvausta sekä vaatineet, että valtion toimesta
23867: tistä enemmän asustelleet yksityisten omista-          ryhdytään pikaisesti sellaisiin tehokkaisiin met-
23868: mien metsäpalstojen rannoilla tuhoja tekemäs-          sästystoimenpiteisiin, että majavakanta vähenee
23869: sä.                                                    niin pieneen määrään, että niiden metsille
23870:     Nyt yllättäen ovat majavat sitten käyneet          aiheuttamat tuhot loppuvat.
23871: mäntyjen kimppuun niin, että n. 7 km:n pitui-             Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin
23872: selta ja n. 30-40 m:n levyiseltä rantavyöhyk-          ilmoittanut, ettei valtion menoarviossa ole va-
23873: keeltä on melkein kaikista männyistä jyrsitty          rattu määrärahaa majavien aiheuttamien vahin-
23874: kuori juurenniskasta aina 60-70 cm:n kor-              kojen korvaamista varten eikä anomuskirjeessä
23875: keudelle asti niin, että osa puista on jo kuivet-      esitettyjen vahinkojen korvaaminen siten ole
23876: tunut ja viimeksi jyrsityt kuivettuvat myös            mahdollista.
23877: ellei niitä heti hakata pois. Elokuun puolessa-           Maa- ja metsätalousministeriö on samalla il-
23878: välissä on todettu olevan tällaisia jyrsittyjä         moittanut olevansa valmis myöntämään mainit-
23879: puita n. 750 kpl ja tuho näyttää jatkuvan.             tujen tilojen alueelle majavan metsästyslupia
23880:    Nyt, kun kyseiset puut joudutaan kaatamaan          alueen majavakannan sekä niiden aiheuttamien
23881: pois, aiheutuu tästä vahinkoa                          vahinkojen vähentämiseksi. Metsästyslupien
23882:    - siitä, että tukkipuustoa joudutaan myy-           myöntämistä varten ministeriö on pyytänyt yk-
23883: mään kuitupuun hinnalla,                               sityisiä metsänomistajia toimittamaan selvityk-
23884:    - siitä, että pienemmät männyt, jotka lähi-         set alueiden metsästysoikeudesta sekä nimeä-
23885: vuosina olisivat kasvaneet tukkipuuasteelle, jou-      mään sopivaksi katsomansa henkilön majavien
23886: dutaan kaatamaan nyt keskenkasvuisina,                 pyynnin suorittamista varten.
23887:    - siitä, että puut joudutaan myymään nyt               Nämä metsänomistajat eivät ole voineet kui-
23888: ilman järkevää hakkuusuunnitelmaa ja kerää-            tenkaan tyytyä siihen, ettei heille korvata val-
23889: mään ne pieninä erinä pitkin rantakaistoja,            tion toimesta ulkomailta tuotetun rauhoitetun
23890:     - siitä, että rannat tulevat täysin raiska-        majavakannan metsille aiheuttamia tuhoja, jotka
23891: tuiksi siten, että ne puut, jotka olisi pitänyt säi-   lisäksi ovat sellaisia, ettei metsävakuutus korvaa
23892: lyttää, on hakattava pois ja monin paikoin ran-        niitä. Metsänomistajat katsovat, että jos valtion
23893: takaista tulee aivan paljaaksi ja näin rantojen        menoarviossa ei ole varattu määrärahaa maja-
23894: arvo loma-asuntotarkoitukseen laskee ratkaise-         vien vahinkojen korvaamista varten, tulisi sel-
23895: vasti,                                                 lainen varata vaikka uuteen menoarvioon.
23896: 0877011766
23897: 2                                           1977 vp.
23898: 
23899:    Po. metsänomistajat ovat myöskin todenneet,    taan tavattavat majavat saadaan tappaa ja risu-
23900: ettei ole syytä nimetä henkilöä majavien met-     ja maapesät hävittää.
23901: sästämistä varten heidän metsäpalstojensa            Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
23902: alueelle, koska tämä ei ole ratkaisu majavien     tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
23903: tuhojen lopettamiseksi. Yksityiset metsäpals-     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23904: tat muodostavat vain osan kyseisen vesistö-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23905: alueen rantametsistä ja ennen kuin majavakan-
23906: ta saadaan alueelta ratkaisevasti vähenemään,              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23907: on suoritettava samanaikaisesti metsästys myös           ryhtyä Savonlinnan kaupungin Ahvion-
23908: valtion, valtionyhtiöiden ja puutavarayhtiöiden          saaren kylässä olevan poikkeuksellisen
23909: ranta-alueilla. Yksityiset metsänomistajat ovat          runsaan majavakannan metsille aiheut-
23910: sitä vastoin valmiit antamaan suostumuksensa             tamien vahinkojen poistamiseksi ja kor-
23911: siihen, että mikäli valtion toimesta käynniste-          vaamiseksi sekä majavakannan vähentä-
23912: tään metsästysoperaatio, myös heidän alueel-             miseksi, jotta vastaiset tuhot estetään?
23913:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1977.
23914: 
23915:               Heikki Jartti                                  Mauri Miettinen
23916:                                                N:o 338                                               3
23917: 
23918: 
23919: 
23920: 
23921:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23922: 
23923:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ten eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
23924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen, ei korvauksen suorittaminen majavien
23925: olette lokakuun 21 päivänä 1977 päivätyn kir-         aiheuttamien vahinkojen johdosta valtion va-
23926: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      roista ole mahdollista.
23927: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Savonlinnan kaupungin Ahvionsaaren kylässä
23928: Jartin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        ovat majavat aiheuttaneet vahinkoa pääasiassa
23929: myksestä n:o 338:                                     jyrsimällä kuorikerroksen lukuisten rantamän-
23930:                                                       tyjen tyviosasta ja aiheuttamaila näin mäntyjen
23931:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kuivettumista. Vaikka majavien on eräillä paik-
23932:        ryhtyä Savonlinnan kaupungin Ahvion-           kakunnilla pääravinnokseen käyttämänsä lehti-
23933:        saaren kylässä olevan poikkeuksellisen         puiden kuoren lisäksi todettu käyttäneen eten-
23934:        runsaan majavakannan metsille aiheut-          kin keväisin myös mäntyjen kuorikerrosta ra-
23935:        tamien vahinkojen poistamiseksi ja kor-        vinnokseen, ei vastaavan laajuista sekä myö-
23936:        vaamiseksi sekä majavakannan vähentä-          hään syksykesälle jatkuvaa männyn kuoren jyr-
23937:        miseksi, jotta vastaiset tuhot estetään?       simistä ole muilla paikkakunnilla aikaisemmin
23938:                                                       todettu. Majavien puun käyttämisestä suoraan
23939:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      puustolle aiheuttamat vahingot ovat yleensä ol-
23940: vasti seuraavaa:                                      leet vähäisiä majavien vesistöjen patoamisella
23941:        Suomen nykyinen majavakanta on peräisin        ja tulvaamisella aiheuttamiin vahinkoihin ver-
23942: 1930-luvulla tehdyistä istutuksista. Majavakan-       rattuna. Koska paikallisen riistanhoitoyhdistyk-
23943: nan suuruudeksi arvioitiin vuonna 1975 suori-         sen ja riistanhoitopiirin asiasta antamien selvi-
23944: tetun laskennan perusteella 4 000-6 000 yksi-         tysten mukaan alueen majavakanta ei ole mi-
23945: löä, joista pääosa on Pohjois-Karjalan ja Etelä-      tenkään poikkeuksellisen runsas ja koska selvi-
23946: Savon vesistöalueilla.                                tyksen mukaan alueella on runsaasti myös ma-
23947:        Vahinkoja majavat aiheuttavat pääasiassa pa-   javien normaalisti käyttämää lehtipuuravintoa,
23948: foamalla vesiväyliä sekä käyttämällä elinympä-        onkin syytä olettaa männyn kuoren ravinnoksi-
23949: ristönsä puustoa pato- ja pesärakennelmiin sekä       käytön aiheutuvan majavien paikallisesta tot-
23950: ravinnokseen. Näitä vahinkoja on vähennetty           tumuksesta.
23951: ennen muuta säätelemällä majavakannan suu-               Majavien Savonlinnan kaupungin Ahvionsaa-
23952: ruutta metsästyksen avulla. Kuluvana vuonna           ren kylässä aiheuttamat vahingot tullaan otta-
23953: metsästyslupia on myönnetty yhteensä 1 300            maan huomioon majavien ensi kevään ja syksyn
23954: majavan tappamiseksi. Vahinkotapauksissa on           metsästyslupamääriä suunniteltaessa ja ratkais-
23955: normaalin metsästyksen lisäksi myönnetty lupia        taessa. Tavoitteena tulee tällöin olemaan vahin-
23956: merkittävää vahinkoa aiheuttavien majavien vä-        koa aiheuttavan majavakannan vähentäminen
23957: hentämiseksi sekä majavien pesä- ja patoraken-        alueella siten, ettei siitä muodostu kenellekään
23958: teiden purkamiseksi. Tutkimuksen avulla on            kohtuutonta rasitusta sekä mahdollisesti män-
23959: pyritty löytämään keinoja vahinkoarkojen koh-         nyn kuorta poikkeuksellisessa määrin ravinnok-
23960: teiden suojaamiseksi. Koska valtion menoarvios-       seen käyttävän majavayhdyskunnan hävittämi-.
23961:  sa ei ole osoitettu varoja majavien samoin kuin      nen kokonaan. Maanomistajien suostumuksella
23962: ...:.._ hirvieläimiä, petoeläimiä sekä luonnonsuo-    tullaan majavakannan vähentäminen suoritta-
23963: jelulailla rauhoitettuja harvinaisia eläimiä lu-      maan myös kysymyksessä tarkoitetuilla vahin-
23964: kuunottamatta - muidenkaan luonnonvarais-             koalueilla.
23965:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1977.
23966: 
23967:                                                                            Ministeri Veikko Saarto
23968: 4                                            1977 vp.
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23974: 
23975:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        turskyddslagen fredade sällsynta djur - det är
23976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           sålunda inte möjligt att ur statens medel er-
23977: velse av den 21 oktober 1977 till vederbörande      lägga ersättning för skador som förorsakats av
23978: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bävrar.
23979: iande av riksdagsman Jartti m.fl. ställda skrift-      I Ahvionsaari by i Nyslott stad har bävrarna
23980: liga spörsmål nr 338:                               förorsakat skada främst genom att gnaga bort
23981:                                                     barken av nedre delen av ett stort antal tallar
23982:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           vid stranden, vilket medfört att träden torkat.
23983:        vidta för eliminerandet och ersättandet      Bävern använder främst bark av lövträd som
23984:        av de skador på skogen som den ex-           viktigaste näring, men på vissa orter har det
23985:        ceptionellt rikliga bäverstammen i Ah-       konstaterats, att bävern dessutom särskilt om
23986:        vionsaari by i Nyslott stad förorsakat       våren använt tallbark som föda. En så omfat-
23987:        samt för minskning av bäverstammen i         tande skadegörelse som i det relaterade fallet
23988:        avsikt att skador i framtiden förebyggs?     och att företeelsen fortsatt långt in på sensom-
23989:                                                     maren har man emellertid inte tidigare kons-
23990:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-     taterat på andra orter. De skador som bäv-
23991: föra följande:                                      rarna åstadkommit direkt på trädbeståndet har
23992:     Det nuvarande bäverbeståndet i vårt land        i allmänhet varit ringa i jämförelse med de
23993: härstammar från de utsättningar som skedde          skador som föranletts genom uppdämningar och
23994: på 1930-talet. Storleken på bäverbeståndet upp-     översvämningar. Då de utredningar som läm-
23995: skattades vid en räkning som gjordes år 1975        nats av den lokala jaktvårdsföreningen och
23996: tili 4 000-6 000 individ. Av dessa bebor            jaktvårdsdistriktet inte utvisar, att bäverstam-
23997: huvuddelen vattendragsområdena i norra Ka-          men inom området skulle vara exceptionellt
23998: relen och norra Savolax.                            riklig och då enligt uppgift det inom området
23999:     Bävrarna åskadkommer skador närmast ge-         också förekommer rikligt av lövträd som van-
24000: nom att dämma upp vattenleder samt genom            ligen utnyttjas av bävrarna, finns det skäl att
24001: att utnyttja trädbeståndet i närheten av sina       förmoda, att användningen av tallbark som
24002: boplatser som byggnadsmaterial för damm-            näring föranletts av ett lokalt beteendemönster
24003: konstruktioner och bon samt som näring. Dessa       hos bävern.
24004: skador har nedbringats framför allt genom att          De skador som bävrarna i Ahvionsaari by
24005: reglera storleken på bäverstammen genom jakt.       i Nyslott stad förorsakat kommer att beaktas
24006: Under innevarande år har tillstånd beviljats för    vid planerandet av och fattandet av beslut om
24007: dödandet av sammanlagt 1 300 bävrar. Vid            antalet jakttillstånd för bäver under nästa vår
24008: uppkomna skador har utom tillstånd för nor-         och höst. Målet kommer därvid att vara, att
24009: mal jakt också tillåtits gallring av bäverbe-       den bäverstam som inom området föranleder
24010: stånd som åstadkommit betydande skador samt          skada minskas så, att den inte längre för någon
24011: att bävrars bon och dammbyggnader raseras.          innebär en oskälig belastning och dessutom
24012: Genom forskning har man försökt finna utvä-         att det bäversamhälle som i exceptionell om-
24013: gar att skydda för skada ömtåliga objekt. I         fattning använder tallbark som näring even-
24014: statens utgiftsstat har inte anvisats medel för     tuellt helt utrotas. Med tillstånd av markägar-
24015: ersättandet av skador som förorsakats av bäv-       na kommer minskning av bäverbeståndet också
24016: rar eller andra i naturen levande djur - ett        att företas inom det i spörsmålet avsedda ska-
24017: undantag utgör hjortdjur, rovdjur samt i na-        deområdet.
24018:      Helsingfors den 21 november 1977.
24019: 
24020:                                                                             Minister Veikko Saarto
24021:                                             1977 vp.
24022: 
24023: Kirjallinen kysymys n:o 339.
24024: 
24025: 
24026: 
24027: 
24028:                                  Junnila: Oikeiston eristämiseen tähtäävän yhteistyön tehostami-
24029:                                     sesta.
24030: 
24031: 
24032:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24033: 
24034:    Maassamme on äsken vieraillut arvovaltainen     tukensa tälle oikeiston eristämisen politiikalle
24035: Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen val-         Suomessa. Jos näin olisi asianlaita, se merkitsisi
24036: tuuskunta. Käynnin tarkoituksena on ilmeisesti     sellaista ulkopuolista puuttumista Suomen si-
24037: lähinnä ollut tavanmukainen neuvottelu ja in-      säisiin asioihin, inikä mm. olisi selvässä risti-
24038: formaatioiden vaihto NKP:n ja Suomen Kom-          riidassa Helsingin ETY-kokouksen päätösasia-
24039: munistisen Puolueen kesken.                        kirjojen kanssa.
24040:    Suomen Kommunistisen Puolueen puheen-              Asia on kaiken kaikkiaan poliittisesti siksi
24041: johtaja Aarne Saarinen on julkisuudessa selos-     merkittävä, että siihen on pyrittävä saamaan
24042: tanut näitä kahden kommunistisen puolueen          täysi selvyys. Esitän sen vuoksi valtiopäiväjär-
24043: edustajien välisiä keskusteluja ja todennut täl-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
24044: löin mm., että "sekä Nkp:n että Skp:n valtuus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24045: kunnat olivat yksimielisiä siitä, että Suomessa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24046: on vasemmiston ja kaikkien demokraattisten
24047: voimien tehostettava yhteistyötä oikeiston eris-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24048: tämiseksi". (Helsingin Sanomat 22. 10. 1977.)             SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen on
24049:    Suomen Kommunistinen Puolue on pitkään                 julkisuudessa antanut ymmärtää täällä
24050: ajanut oikeiston eristämisen politiikkaa, mikä            äsken vierailleen NKP:n valtuuskunnan
24051: tuon puolueen kannalta on yhtä luonnollista               olleen SKP:n kanssa yksimielinen siitä,
24052: kuin on toisaalta se, että esim. tämän kyselyn            että Suomessa on voimia tehostettava
24053: tekijä on usein esittänyt SKP:n eristämistä               oikeiston eristämiseksi, ja jos on,
24054: uudelleen samanlaiseen hallituspoliittiseen ka-              onko Hallituksen käytettävissä ole-
24055: ranteeniin, missä se oli vuosina 1948-66.                 vien tietojen perusteella puheenjohtaja
24056: Mutta asia saa aivan toisenlaista poliittista             Saarisen väite tosiasioiden mukainen,
24057: kantavuutta, jos pitää paikkansa se puheen-               vai onko tuo väite katsottava lähinnä
24058: johtaja Saarisen väite, että myös NKP:ta edus-            vain yritykseksi antaa lisätehoa SKP:n
24059: tanut arvovaltainen valtuuskunta on antanut               suomalaisen oikeiston suhteen ajamalle
24060:                                                           tunnetulle politiikalle?
24061:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1977.
24062: 
24063:                                           Tuure Junnila
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 
24068: 0877011390
24069: 2                                           1977 vp.
24070: 
24071: 
24072: 
24073: 
24074:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24075: 
24076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               onko Hallituksen käytettävissä ole-
24077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             vien tietojen perusteella puheenjohtaja
24078: olette 24 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn                 Saarisen väite tosiasioiden mukainen,
24079: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              vai onko tuo väite katsottava lähinnä
24080: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             vain yritykseksi antaa lisätehoa SKP:n
24081: edustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjal-           suomalaisen oikeiston suhteen ajamalle
24082: lisesta kysymyksestä n:o 339:                             tunnetulle politiikalle?
24083:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24084:        SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen on         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24085:        julkisuudessa antanut ymmärtää täällä      vasti seuraavaa:
24086:        äsken vierailleen NKP:n valtuuskunnan         Kysymys on kahden puolueen edustajien vä-
24087:        olleen SKP:n kanssa yksimielinen siitä,    lisistä keskusteluista, joiden sisällöstä hallituk-
24088:        että Suomessa on voimia tehostettava       sella ei ole tietoa.
24089:        oikeiston eristämiseksi, ja jos on,
24090:      Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1977.
24091: 
24092:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24093:                                              N:o .339                                            3
24094: 
24095: 
24096: 
24097: 
24098:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24099: 
24100:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 är ordförande Saarinens påstående, på
24101: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             grundval av de uppgifter Regeringen
24102: av den 24 oktober 1977 tili vederbörande                  har tillgång tili överensstämmande med
24103: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 fakta, eller bör detta påstående närmast
24104: följande, av riksdagsledamoten Tuure Junnila              anses vara endast ett försök att ge ökad
24105: ställda skriftliga spörsmål nr 339:                       effekt åt den kända politik gentemot
24106:                                                           den finländska högern som FKP be-
24107:           Är Regeringen medveten om, att                  driver?
24108:        FKP:s ordförande Aarne Saarinen of-
24109:        fentligt låtit förstå, att den delegation      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24110:        från SuKP som nyligen avlade ett besök      samt anföra följande:
24111:        här var enig med FKP om att krafterna
24112:        för att isolera högern bör stärkas i           Det är fråga om diskussioner mellan repre-
24113:        Finland, och om så är fallet,               sentanter för två partier, om vars innehåll
24114:                                                    regeringen inte har några uppgifter.
24115:      Helsingfors den 10 november 1977.
24116: 
24117:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
24118:                                                1977 vp.
24119: 
24120: Kirjallinen kysymys n:o 340.
24121: 
24122: 
24123: 
24124: 
24125:                                    Tennilä: Erään postiautolinjan muuttamisesta.
24126: 
24127: 
24128:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24129: 
24130:    Liikenneyhteyksien heikkouksista jo muu-           tuu sitten henkilöliikennettä käsittäväksi valta-
24131: toinkin kärsivät syrjäseutujen asukkaat samoin        tieltä poikettaessa Kuivaniemen kirkonkylään
24132: kuin postin palveluksessa olevat työntekijät          saakka. Tällöin linja kuitenkin jälleen muuttuu
24133: ovat aiheellisesti huolissaan lausunnoista ja         pelkäksi postinkuljetuslinjaksi. Käytännössä tä-
24134: suunnitelmista, joiden mukaan postiautoliiken-        mä tarkoittaa sitä, että matkustajien on pois-
24135: nettä tulee supistaa. Kuten tunnettua, PLH:n          tuttava postiautosta tienvarteen ja odotettava
24136: uusi pääjohtaja on nimittänyt postiautoliiken-        jatkoyhteyttä jopa yli tunnin postiauton ajaessa
24137: nettä jopa "mätäpaiseeksi".                           tyhjänä Kemiin.
24138:    Postiautoliikenteen supistamisvaatimuksia pe-          Tämänlaatuinen toiminta ei voi olla järkevää
24139: rustellaan postiautoliikenteen tappiollisuudella.     ja siksi asia tuleekin kiireesti järjestää kuntoon
24140: Kuitenkin laskentaperusteet ovat kovasti ky-          s;iten, että reitti on koko osuuddtaan myös
24141: seenalaiset, sillä läheskään kaikkia postiauto-       henkilöliikennereitti. Tämä parantaisi liikenne-
24142: palveluksia ei lasketa tulopuolelle. Sitä paitsi      palveluja sekä postiautotoiminnan kannatta-
24143: jos tahtoa olisi, postiautoliikenteen kannatta-       vuutta.
24144: vuutta voitaisiin edelleen parantaa muun muas-            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24145: sa aikataulujärjestelyillä sekä laajentamalla pos-    §: n 1 momentin perusteella esitän valtioneuvos-
24146: tiautopalveluja vielä nykyisestäänkin. Tilannetta     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
24147: korjaisi jo se, että linjajärjestelyt hoidettaisiin   van kysymyksen:
24148: kaikkialla edes normaalikäytännön mukaisesti.
24149: Nyt tilanne on eräillä reiteillä sellainen, ettei               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24150: voi välttyä ajatukselta, että postiautoliikenteen            ryhtyä muuttaakseen postiautolinjan
24151: tappiollisuutta koetetaan tieten tahtoen lisätä.             Kemi - Olhava - Yli-Olhava - Ruo-
24152:    Esimerkiksi otettakoon Kemistä Olliavaan ja               hola- Harjula- Oijärvi- Lammin-
24153: sieltä edelleen Ruoholaan, Lamminperälle, Har-               perä - Ruohola - Harjula ~ Hyry-
24154: julaan, Kuivaniemen kk:ään ja Kemiin ajettava                oja - Kuivaniemi as. - Kuivaniemi
24155: linja. Tämä linja on nimittäin pelkkä postin-                kk - Kemi koko osuuddtaan myös
24156: kuljetuslinja Kemistä Olhavaan, josta se muut-               henkilöliikennettä palvelevaksi?
24157:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1977.
24158: 
24159:                                          Esko-Juhani Tennilä
24160: 
24161: 
24162: 
24163: 
24164: 0877011401
24165: 2                                              1~77   vp.
24166: 
24167: 
24168: 
24169: 
24170:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24171: 
24172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 rr10111entissa    postinkuljetusautoon muutaman istuimen 6-8
24173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         matkustajaa varten. Auto on ollut myös linja-
24174: olette 25 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        autoksi rekisteröityni, mutta kuitenkin luon-
24175: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teeltaan postinkuljetusautto. Autokalustoa sit·
24176: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       temmin uudistettaessa se on korvattu uudella,
24177: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       normaalilla linja-autokah:Lstolla. jollaisella linjaa
24178: sestä n:o .340:                                       nykyisinkin liikennöldiän. Linj;aa ei kuitenkaan
24179:                                                       tarkoitettu )>äitien llikenneolojen hoitamiseen,
24180:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaan siitä syrjässä olevien alueiden, lähinnä
24181:        ryhtyä muuttaakseen postiautolinjan            Olhava - Oijärvi tieosuuden matkustusmah-
24182:        Kemi - Olhava - Yli-Olhava - Ruo-              doUisuuksien parantamiseen postinjakelun ohes-
24183:        hola- Harjula- Oijärvi- Lammin-                sa. Lisäksi päätiellä on io olemassa linja-auto-
24184:        perä - Ruohola - Harjula - Hyry-               liikennettä, niin vakio- kuin pikavuoroiakin.
24185:        oja - Kuivaniemi as. - Kuivaniemi              On todettava, että jo. nykyisin yksityinen linja-
24186:        kk - Kemi koko osuuddtaan myös                 autovuoro liiken.nöi valtaosaa linjaa eli tieosaa
24187:        henkilöliikennettä palvelevaksi?               Oijärvi- Kuivaniemi- Simo- Kemi em.
24188:                                                       postinkuljetusvuoron edellä.
24189:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Olhavan - Kuivaniemen alueen kuuhressa
24190: vasti seuraavaa:                                      Oulun lääniin ja postaalisesti Oulun lajittelu-
24191:    Kysymyksessä mainittu linja on alunperin           keskusalueeseen posti- ja lennätinhallituksessa
24192: perustettu yksinomaan postinkuljetusta ja jake-       on alettu selvittää mahdollisuuksia parantaa
24193: lua varten ilman, että linjalla olisi ollut edes      alueen asujamiston niin matkustus- kuin posti-
24194: kalustollisesti mahdollisuuksia kuljettaa mat-        palvelujakin. Posti- ja lennätinhallituksesta saa-
24195: kustajia. Koska auto kulkee osan linjaa syrjässä      dun ilmoituksen mukaan ne saattavat saada ai-
24196: valtateiltä tieosilla, joilla 60-luvun alkupuolella   kaan vielä paremman palvelun kuin kysyjän
24197: ei ollut juuri lainkaan linja-autoliikennettä, on     tarkoittamalla muutoksella olisi aikaan saata-
24198: posti- ja lennätinhallitus aikanaan hankkinut         vissa.
24199: liikenneluvan ja asentanut linjaa liikennöivään
24200:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
24201: 
24202:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
24203:                                              N:o .340                                            3
24204: 
24205: 
24206: 
24207: 
24208:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
24209: 
24210:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        försåg postbefordringsbussen som trafikerade
24211: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      linjen med några säten för 6-8 passagerare.
24212: av den 25 oktober 1977 tili vederbörande med-      Bilen var också registrerad som buss, men
24213: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    dock tili sin karaktär en postbefordringsbil.
24214: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål      När bilmaterielen sedermera förnyades, ersattes
24215: nr 340:                                            den med ny, normal bussmateriel, varmed lin-
24216:                                                    jen numera trafikeras. Linjen var dock inte
24217:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     avsedd för trafikförhållandena på huvudvägen
24218:        ta i avsikt att ändra postbusslinjen        utan för att i samband med postutdelningen
24219:        Kemi - Olhava - Yli-Olhava - Ruo-           förbättra resemöjligheterna inom områden bort-
24220:        hola - Harjula - Oijärvi - Lammin-          om huvudvägen, närmast på sträckan Olhava
24221:        perä - Ruohola - Harjula - Hyry-            - Oijärvi. Dessutom finns det nu busstrafik
24222:        oja - Kuivaniemi st - Kuivaniemi            på huvudvägen, med såväl reguljära som snabb-
24223:        kb - Kemi så, att den längs hela            turer. Det kan konstateras att en privat buss-
24224:        sträckan också betjänar persontrafik?       linje nu trafikerar huvudparten av linjen, dvs.
24225:                                                    vägsträckan Oijärvi- Kuivaniemi- Simo-
24226:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Kemi före ovannämnda postbefordringstur.
24227: samt anföra följande:                                 Då Olhava - Kuivaniemi-området tillhör
24228:    Den ·i spönsmålet nämnda linjen inrättades      Uleåborgs Iän och postalt Uleåborgs sorterings-
24229: ursprungligen enbart för postbefordran och         centralområde, har post- och telegrafstyrelsen
24230: utdelning, utan att linjen ens i materielhän-      börjat utreda möjligheterna att förbättra såväl
24231: seende hade haft möjligheter att befordra pas-     rese- som postservicen för områdets befolk-
24232: sagerare. Då bussen kör en del av linjen           ning. Enligt uppgift från post- och telegraf-
24233: bortom huvudvägarna på sträckor, där det           styrelsen kan dessa åtgärder medföra en ännu
24234: under förra hälften av 60-talet knappast före-     bättre service än den av frågeställaren avsedda
24235: kom någon busstrafik alls, anhöll post- och        ändringen.
24236: telegrafstyrelsen i tiden om trafiktilistånd och
24237:      Helsingfors den 18 november 1977.
24238: 
24239:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
24240:                                               1977 vp.
24241: 
24242: Kirjallinen kysymys n:o 341.
24243: 
24244: 
24245: 
24246: 
24247:                                   Knuuttila ym.: Oppilaitoksiin hakeutumisesta aiheutuvista kustan-
24248:                                      nuksista.
24249: 
24250: 
24251:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24252: 
24253:    Vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria hakeu-       useimmat hakemaan samanaikaisesti moniin eri
24254: tuu eri. oppilaitoksiin jatkaakseen ammatti- tai    oppilaitoksiin. Ainakin yksi oppilaitos vaati
24255: korkeakouluopintoja peruskoulutuksen jälkeen.       lisäksi eräistä todistuksista virallisesti oikein to-'
24256: Moniin oppilaitoksiin on järjestetty yhteishaku-    distetut jäljennökset, mikä osaltaan lisää kus-
24257: järjestelmä ja tällöin oppilaitoksiin pyrkiville    tannuksia. Näitä kohtuuttomia kustannuksia
24258: aiheutuvat kustannukset jäävät kohtuullisiksi.      voidaan varmasti vähentää yhteishakujärjestel-
24259: Sen sijaan on suuri joukko myös julkisia ja val-    miä kehittämällä, vaatimalla lääkärintodistukset
24260: tionavustusta saavia oppilaitoksia, joihin opis-    vain hyväksytyiltä, poistamalla pääsykoemaksut
24261: kelemaan pyrkivät joutuvat hakemaan jopa            ja muun muassa luopumalla virallisen oikeaksi
24262: kuhunkin oppilaitokseen erikseen. Kun hake-         todistamisen vaatimuksesta.
24263: miskustannukset esimerkiksi muodostuivat v.            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24264: 1977 Ebeneser-lastentarhaseminaariin pyrit-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24265: täessä vaaditun lääkärintodistuksen, pääsykoe-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24266: maksun, vaadittujen valokuvien ja todistusjäl-      seuraavan kysymyksen:
24267: jennösten osalt~ 169 markaksi ja sairaanhoitaja-
24268: opiston lääkintävoimistelijajaostoon haettaessa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24269: vastaavasti 234 markaksi matka-, majoitus-                  ryhtyä niiden kohtuuttomien kustannus-
24270: sekä puhelin- ja kirjoituskulujen lisäksi, voivat           ten alentamiseksi, joita julkisiin ja val-
24271: hakemiskustannukset todella muodostua huo-                  tionavustusta saaviin eri oppilaitoksiin
24272: mattaviksi. On näet otettava huomioon, että                 pyrkiville aiheutuu niihin hakeutumises-
24273: jatko-opiskelupaikan varmistamiseksi joutuvat               ta?
24274:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1977.
24275: 
24276:          Sakari Knuuttila              Paavo Vesterinen                 Siiri Lehmonen
24277: 
24278: 
24279: 
24280: 
24281: 087701182C
24282: 2                                              1977 vp.
24283: 
24284: 
24285: 
24286: 
24287:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24288: 
24289:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          mukana ovat sairaanhoito-oppilaitokset hakume-
24290: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          nettelyn osalta. Yhteisvalinnan ulkopuolelle jää
24291: mies, olette 25 päivänä lokakuuta 1977 päivä-         eräitä oppilaitosryhmiä ja opintolinjoja niiden
24292: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        valtakunnallisen luonteen tai muun erityissyyn,
24293: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        muun muassa pohjakoulutusvaatimusten vuoksi.
24294: sanedustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuulu-         Esimerkkinä näistä voidaan mainita teknilliset
24295: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 341:             oppilaitokset ja lastentarhanopettajaopistot.
24296:                                                       Edelliseen oppilaitosryhmään on opiskelijat va-
24297:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        littu valtakunnallisesti keskitetysti jo vuodesta
24298:        ryhtyä niiden kohtuuttomien kustan-            1972 lukien. Jälkimmäisen ryhmän, josta ky-
24299:        nusten alentamiseksi, joita julkisiin ja       symyksen perusteluissa on annettu esimerkki,
24300:        valtionavustusta saaviin eri oppilaitok-       oppilasvalintoihin liittyviä kysymyksiä selvite·
24301:        siin pyrkiville aiheutuu niihin hakeutu-       tään parhaillaan kouluhallituksessa. Tavoittee-
24302:        misesta?                                       na on poistaa todetut haitat muun muassa yh-
24303:                                                       tenäistämällä pääsytutkinnot ja mahdollisuuk-
24304:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sien mukaan karsimalla valionoista aiheutuvia
24305: vasti seuraavaa:                                      kustannuksia.
24306:    Keskiasteen oppilaitoksiin kehitetään par-            Kysymyksessä myös esimerkkinä mainittujen
24307: haillaan yhteisvalintajärjestelmää, jonka tavoit-     sairaanhoito-oppilaitoksen lääkintävoimistelija-
24308: teisiin sisältyy muun ohella oppilaitoksiin pyr-      jaostoon pyrkimisestä aiheutuvien kustannusten
24309: kimisen yksinkertaistaminen ja pyrkimisestä           osalta on todettava, että ilmoitettu summa pe-
24310: aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Yh-            rustunee väärinkäsitykseen. Esimerkiksi kustan-
24311: teisvalintajärjestelmä perustuu läänin oppilas-       nukset pyrkimisestä Helsingin IV sairaanhoito-
24312: valintalautakunnasta     annettuun     asetukseen     oppilaitokseen, missä toimii myös lääkintävoi-
24313:  (293/77). Järjestelmä on toteutettu koko             mistelijajaosto, ovat olleet jaostosta riippuen
24314: maassa vuosikymmenen loppuun mennessä.                123-145 markkaa. Summa on sisältänyt mak-
24315: Seuraavana oppilasvalintakautena eli ensi ke-         sut soveltuvuustesteistä, lääkärintarkastuksesta
24316: väänä sen piiriin kuuluvat jo muut oppilasva-         ja laboratoriokokeista. Tämän lisäksi ·hakijalle
24317: linta-alueet paitsi Uudenmaan lääni.                  on aiheutunut menoja todistusten kopioinnista.
24318:    Yhteisvalintajärjestelmä merkitsee hakijalle       Todistusten virallisesti oikeaksi todistamista
24319: yhden hakumenettelyn läpikäymistä siitä riip-         sen sijaan ei ole vaadittu.
24320: pumatta, kuinka moneen oppilaitokseen hakija             Yhteisvalintajärjestelmän ja sen ulkopuolella
24321: pyrkii. Yhteisvalinnassa ovat mukana oppivel-         olevien oppilaitosten oppilasvalinnan kehittämi-
24322: vollisuuden suorittamiseen pohjaavat oppilaitok-      nen on parhaillaan pohdittavana ammattikasva-
24323: set. Siihen kuuluvat siten lukiot, yleiset ammat-     tushallituksen asettamassa työryhmässä. Tässä
24324: tikoulut, kauppaoppilaitokset, kotiteollisuusop-      yhteydessä selvitetään myös, kuinka keskias-
24325: pilaitokset, maatalousoppilaitokset, metsäoppi-       teen oppilaitoksiin pyrkimisestä oppilaille ja
24326: laitokset, kotitalousoppilaitokset, hotelli- ja ra-   oppilaitoksille aiheutuvia kustannuksia voidaan
24327: vintolaoppilaitokset ja kansanopistot. Lisäksi        vähentää.
24328:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1977.
24329: 
24330: 
24331:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
24332:                                               N:o 341                                                    3
24333: 
24334: 
24335: 
24336: 
24337:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24338: 
24339:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gemensamma antagningen faller vissa läro-
24340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anstaltsgrupper och studielinjer, på grund av
24341: av den 25 oktober 1977 tili vederbörande             deras riksomfattande karaktär eller av någon
24342: medlem av statsrådet för avgivande av svar           annan speciell orsak, bl.a. kraven på grundut-
24343: översänt avskrift av följande av riksdagsman         bildning. De tekniska läroanstalterna och barn-
24344: Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade spörsmål        trädgårdslärarinstituten kan nämnas som exem-
24345: nr 341:                                              pel. Redan från år 1972 har studerandena tili
24346:                                                      den förstnämnda läroanstaltsgruppen utsetts
24347:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       genom centraliserat urval på riksplanet. De frå-
24348:        ta för att sänka de oskäliga kostnader,       gor som ansluter sig tili elevvalet inom den
24349:        vilka de som söker inträde i olika of-        senare gruppen, varpå ett exempel har givits
24350:        fentliga och statsunderstödda läroan-         i spörsmålets motivering, utreds för närvarande
24351:        stalter måste erlägga i samband med           i skolstyrelsen. Man strävar tili att avlägsna de
24352:        ansökningarna?                                olägenheter som konstaterats bl.a. genom att
24353:                                                      förenhetliga inträdesförhören och i mån av
24354:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        möjlighet slopa en del av de kostnader som
24355: samt anföra följande:                                föranleds av urvalsförfarandet.
24356:    Man håller för närvarande på att utveckla            I fråga om de kostnader som föranleds av
24357: ett system för gemensam antagning tili läro-         strävan att vinna inträde tili sjukvårdsläroan-
24358: anstalterna på mellanstadiet. Målet är bl.a.         stalternas avdelningar för fysioterapeuter, vilka
24359: att förenkla inträdessökandet tili läroanstalter-    kostnader också nämns som exempel i spörs-
24360: na och minska de av inträdessökandet föran-          målet, bör det konstateras, att den avgivna
24361: ledda kostnaderna. Systemet med gemensam             summan torde bygga på en missuppfattning.
24362: antagning bygger på förordningen om elevan-          T.ex. kostnaderna för att söka inträde tili Hel-
24363: tagningsnämnder i länen (293/77). Systemet           singin IV sairaanhoito-oppilaitos, som även
24364: genomförs i hela landet före utgången av detta       har en fysioterapeutavdelning, har, beroende
24365: årtionde. Under följande elevantagningsperiod,       på viiken avdelning det varit fråga om, utgjort
24366: dvs. nästa vår, omfattar det redan alla elevan-      123-145 mk. Summan har omfattat avgifter
24367: tagningsområden utom Nylands Iän.                    för lämplighetsprövningar, läkarundersökning
24368:    Systemet med gemensam antagning innebär           och laboratorieprov. Sökandena har dessutom
24369: för den som söker inträde att han genomgår ett       haft utgifter för kopiering av betygen. Där-
24370: enda ansökningsförfarande oberoende av det           emot har man inte krävt att betygen officiellt
24371: antal läroanstalter, i vilka han försöker vinna      skall styrkas tili sin riktighet.
24372: inträde. De läroanstalter som bygger på full-           I en arbetsgrupp som tilisatts av yrkesutbild-
24373: gjord läroplikt deltar i den gemensamma an-          ningsstyrelsen håller man för närvarande på att
24374: tagningen. Tili dem hör således gymnasierna,         dryfta utvecklandet av systemet med gemen-
24375: de allmänna yrkesskolorna, handelsläroanstal-        sam antagning och antagningen av elever tili
24376: terna, hemslöjdsläroanstalterna, lanbruksläro-       läroanstalter som står utanför ifrågavarande
24377: anstalterna, forstläroanstalterna, läroanstalterna   systemet. I detta sammanhang utreder man
24378: för huslig ekonomi, läroanstalterna i hotell- och    också, hur de kostnader, som sökandet av in-
24379: restaurangbranschen och folkhögskolorna. I           träde tili läroanstalterna på mellanstadiet med-
24380: fråga om ansökningsförfarandet gäller, att även      för för eleverna och läroanstalterna, skall kunna
24381: sjukvårdsläroanstalterna är med. Utanför den         minskas.
24382:      Helsingfors den 25 november 1977.
24383: 
24384: 
24385:                                                                              Minister lCalevi lCivistö
24386:                                                 1977 vp.
24387: 
24388: Kirjallinen ~ysymys n:o 342.
24389: 
24390: 
24391: 
24392: 
24393:                                    Perho ym.: Toimikunnan asettamisesta tutkimaan uudelleen
24394:                                       hajasijoituskysymystä.
24395: 
24396: 
24397:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24398: 
24399:     Maassamme on viime vuosina yleisesti hy-           myös luonnonolosuhteiden vastainen. Viimeksi
24400: väksytty ·periaate eräiden valtion laitosten ja        mainitusta voidaan esimerkkinä mainita valtion
24401: yritysten hajasijoittamisesta. Johtuen asiaan          siementarkastuslaitoksen sijoituspaikaksi ajatel-
24402: liittyvistä monista sekä taloudellisista että alue-    tu Mikkeli, joka lämpö- ynnä kasvuolosuhteil-
24403: poliittisista kysymyksistä kovin paljoa ei ole täs-    taan ei voi täyttää nykyisen siemenkauppalain
24404: sä sinänsä kannatett.avassa asiassa saatu aikaan,      ko. laitokselle asettamia vaatimuksia kenttäko-
24405: vaikka alkuun sentään on päästy.                       keita silmällä pitäen. Toteutettuna olisi siis ky-
24406:     Viimeksi hajasijoitusta on pyritty toteutta-       symys hajasijoitettavan laitoksen hajasijoittami-
24407: maan v. 1974 jätetyn komiteanmietinnön perus-          sesta.    ·
24408:  teella. Asiasta on viime keväältä olemassa val-          Koko hajasijoituskysymys olisi syytä tutkia
24409: tioneuvoston sen pohjalta tekemä osaratkaisu-          vielä kerran kokonaan uudelleen. Uudelleen
24410: päätöskin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa      tutkimisesta ei lisäksi olisi mitään haittaa koko
24411:  sen toteuttamiseen ei kuitenkaan ole ollut osoi-      asian toteuttamiselle, koska tutkimukset voitai-
24412:  tettavissa varoja ensi vuoden tulo- ja meno-          siin suorittaa aikana, jolloin toteuttamiseen ei
24413:  arvioon.                                              varojen puutteessa kuitenkaan päästä. ·
24414:     Lykkäys on toisaalta koko kysymystä aja-              Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24415:  tellen hyväkin, sillä jo julkistettaessa. ja jatku-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24416:  vasti sen jälkeenkin tuo yllä mainittu päätös         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24417: niin kuin komiteanmietinnön ovat saaneet               seuraavan kysymyksen:
24418:  voimakasta vastustusta eri perustein. Tällaises-
24419:  sa asiassa arvostelu on luonnollistakin ja aina                 Onko Hallitus tietoinen nykyiseen ha-
24420:  odotettavissa tehtiinpä ratkaisu minkä muo-                  jasijoituspakettiin sisältyvistä epäjohdon-
24421:  toisena hyvänsä. Arvostelussa on tehtyä ratkai-              mukaisuuksista ja epätaloudellisuuksista,
24422:  &umallia kohtaan kuitenkin esitetty ilmeisen                 ja
24423:  vahvoja perusteluja, joissa on käynyt selväksi,                 aikooko Hallitus asettaa koko kysy-
24424:  että se nykyisessä muodossaan on paitsi talou-               myksen· uudelleen tutkimista varten par-
24425:  dellisesti kallis ja epätarkoituksenmukainen                 lamentaarisesti ja aluepoliittisesti tasa-
24426:                                                               painoisen toimikunnan?
24427:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1977.
24428: 
24429:                 Heikki Perho                                       Sauli Hautala
24430:                 Toivo T. Pohjala                                   Ilkka Kanerva
24431:                 Einari Nieminen                                    Saara Mikkola
24432:                 Olli Helminen                                      Irma Toivanen
24433:                 Risto Tuominen                                     Mikko Pesälä
24434: 
24435: 
24436: 
24437: 
24438: 0877001154F
24439: 2                                              1977 vp.
24440: 
24441: 
24442: 
24443: 
24444:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24445: 
24446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        töinen osakeyhtiö, jonka tuotantoa on sijoitettu
24447: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        myös kehitysalueille.
24448: hemies, 2.5 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn              Valtioneuvosto on edelleen 28. 4. 1977 päät-
24449: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tänyt laadittaväksi suunnitelmat kuuden viras-
24450: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ton ja laitoksen hajasijoittamisesta seuraavasti:
24451: edustaja Perhon ynnä muiden näin kuuluvasta              - väkuutusoikeus Lahteen vuonna 1980,
24452: kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:
24453:                                                          - riista- ja kalatalouden tutkimuslahds pää-
24454:            Onko Hallitus tietoinen nykyiseen ha-      osin Ouluun vuonna 1982,                ..
24455:         jasijoituspakettiin sisältyvistä epäjohdon-      - valtion maatalouskemian laitos Mikkeliin
24456:         mukaisuuksista ja epätaloudellisuuksista,     vuonna 19'82,
24457:         ja                                               .;._ valtion siementarkastuslaitos Mikkeliin
24458:            aikooko Hallitus asettaa koko kysy-        vuonna 1982,
24459:         myksen uudelleen tutkimista varten par-          - merentutkimuslaitos Turkuun vuonna
24460:         lamentaarisesti ja aluepoliittisesti tasa-    i982 sekä
24461:         painoisen toimikunnan?                           - eläinlääketieteellinen korkeakoulu Kuo-
24462:                                                       pioon vuonna 1983.
24463:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiovarain-
24464: ministeriössä, esitän vastauksena kysymykseen            Tämän ohella ovat parhaillaan opetus~inist~­
24465: kunnioittavasti seuraavaa:                            riössä valmisteilla selvitykset Helsingin. yliopis~
24466:    Viimeaikainen hajasijoitustoiminta perustuu        tossa annettavan metsäopetuksen siirtämisestä
24467: pääosin hajasijoituskomitean 30. 3. 1974 anta-        Joensuun korkeakouluun samoin kufn'siit.ä, mi-
24468: maan mietintöön. Komitean ehdotusten pohjal-          ten Helsingin yliopiston teologisesta tiedeku'n~
24469: ta on tähän mennessä tehty virasto- ja laitoskoh-     nasta voitaisiin puolet siirtää jonldn ri:iuun, lä~
24470: taisia hajasijoituspäätöksiä seuraavasti:             hinnä . Joensuun korkeakoulun yhteyteen•. · : · · ·
24471:    Vuoden 197-6 ttdo- ja menoarvioesityksen              Tulo-. ja menoai:vioehdotuks~~~~:. vu6<;l~ti~
24472: käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi liike-       1978 hallitus ei ehdottanut. mä,ärärah?ja;,h,.ajäl)i~
24473: vaihtoverQ-Qikeuden siirtämisen Vaasaan. Val-         joitukseen. .· · .        . . · .· · · : ' : ,.. ::·· 11 ' ,
24474: tioneuvosto antoi 4. 11. 1976 sul,lllnittelumää-         Käsitellessään siementarkastusläitoksen· s'iirto-
24475: räykset rahapajan siirtämiseksi Rovaniemelle          kysym.ystä. vahiqneuvos!9 on ollut tietW:P.!"!n ky-
24476: vuonna 1980 ja säteilyturvallisuuslaitoks-en siir-    symyksessä viitatuista lämpö- ja kasvuolosuh-
24477: tämiseksi Hämeenlintla'an vuonna 1981. Valtio-        teista Mikkelin seqqu!Ja. On todettu, että eräi-
24478: neuvosto päätti samassa yhteydessä; että vuoden       den talvehtivieP:Ja}ikkeiden ja myöhäislajikkei-
24479: 1977 loppuun mennessä laaditaan selvitykset           den osalta koev;il.j~lyfpimirit~;t jouduttaneen jär-
24480: autorekisterikeskuksen jä väes·iörekisterikeskuk-     jestämään mumllle kuill Mikketiin. Näiden la-
24481: sen toimintojen alueellisesta·. hajauttamisesta.      jikkeiden osalta ,l.aftoksdla y(>isi olla koekenttä
24482: Vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon eduskunta            esimerkiksi Jokioisissa· t:ili Tikkurilassa. Käytän-
24483: hyväksyi määrärahat rahapajan ja säteilyturvalli-     nössä tällaisen järjestelyn mukaan ottaminen siir-
24484: suuslaitoksen siirron suunnitteluun.                  tosuunnitelmaan ei edellyttäisi kohtuuttoman
24485:    Muista hajasijoituskomitean ehdotuksista voi-      vaikeita järjestelyjä.
24486: daan todeta, että valtion opintotukikeskus on            Hajasijoituksen taloudellisuutta sekä siitä ai-
24487: siirtynyt Jyväskylään vuonna 1975 sekä että           heutuvia kustannuksia ja hyötyjä voidaan tar-
24488: TELEVAsta on muodostettu valtionenemmis-              kastella useista eri näkökulmista. Näistä kysy-
24489:                                              N:o 342                                              3
24490: 
24491: myksistä on annettu seikkaperäinen selvitys vas-   E>issä kysymyksissä yksimielinen. Komitean te-
24492: tauksena edustaja Salosen kirjalliseen kysymyk-    kemien ehdotusten toteuttamista ovat kuiten-
24493: seen n:o 109/1977.                                 kin hidastaneet valtiontalouden vaikeudet sekä
24494:    Hajasijoituskomitean kokoonpano oli parla-      hajasijoitettaviksi ehdotettujen virastojen ja
24495: mentaarisesti edustava. Komiteassa oli jäseniä     laitosten taholta esitetyt lausunnot. Hallituksen
24496: useimmista valtiopäivillä edustettuina olevista    alue- ja yhdyskuntapoliittinen ministerivalio-
24497: puolueista ja lisäksi myös ammattiyhdistysliik-    kunta ryhtyy lähiaikoina käsittelemään hajasijoi-
24498: keestä. Komitean jäsenistä kahdeksan oli lähin-    tusasian nykyistä vaihetta. Tässä yhteydessä sel-
24499: nä maamme kehitysalueilta ja neljä lähinnä pää-    vitetään myös onko asian tutkimista varten ai-
24500: kaupunkiseudulta. Komitea oli kaikissa keskei-     hetta asettaa uusi komitea tai toimikunta.
24501:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
24502: 
24503:                                                                          Ministeri Esko Rekola
24504: 4                                            1977 vp.
24505: 
24506: 
24507: 
24508: 
24509:                            Till Riksdagens Herr Talman.
24510: 
24511:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Statsrådet har vidare 28. 4. 1977 beslutat om
24512: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utarbetandet av planer för omlokalisering av
24513: av den 25 oktober 1977 tili vederbörande med-       sex ämbetsverk och inrättningar enligt följande:
24514: lem 'av statsradet för avgivande av svar översänt      - försäkringsdomstolen till Lahti år 1980,
24515: avskrift av följande av riksdagsman Perho m. fl.       - vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, tili
24516: undertecknade spörsmål nr 342:                      största delen, till Uleåborg år 1982,
24517:                                                        - statens lantbrukskemiska anstalt till St
24518:           Är Regeringen medveten om det nu-         Michel år 1982,
24519:        varande decentraliseringspaketets in-           - statens frökontrollanstalt till St Michel
24520:        konsekvenser och olönsamhet, och             år 1982,
24521:          ämnar Regeringen tillsätta en parla-          - haV&forskningsinstitutet till Åbo år 1982
24522:        mentariskt och regionalpolitiskt balanse-    samt
24523:        rad kommission för att på nytt utreda           - veterinärmedicinska högskolan till Kuo-
24524:        hela frågan?                                 pio år 1983.
24525:    Emedan spörsmålet hör till mitt verksamhets-         Härjämte utreder undervisningsministeriet
24526: område inom finansministeriet, får jag såsom         för närvarande frågan om flyttning av forstun-
24527: svar vördsamt anföra följande:                      dervisningen från Helsingfors universitet till
24528:    Decentraliseringsverksamheten under senaste      Joensuu högskola och hur hälften av Helsing-
24529: tid grundar sig till största delen på decentrali-   fors universitets teologiska fakultet kunde an-
24530: seringskommittens betänkande av 30. 3. 1974.        slutas till någon annan, närmast Joensuu hög-
24531: Utgående från kommittens förslag har decentra-      skola.
24532: liseringsbeslut som gäller enskilda ämbetsverk          I statsverkspropositionen för år 1978 före-
24533: och inrättningar hittills fattats som följer:       slog regeringen inga anslag för decentralisering.
24534:    I samband med behandlingen av statsverks-            Vid behandlingen av frågan om en flyttning
24535: propositionen för år 197 6 godkände riksdagen       av frökontrollanstalten har statsrådet varit med-
24536: en flyttning av omsättningsskatterätten till        vetet om värme- och växtförhållandena i St
24537: V asa. Statsrådet utfärdade 4. 11. 197 6 plane-     Micheltrakten, till vilka det hänvisas i spörsmå-
24538: ringsbestämmelser för en flyttning av myntver-      let. Det har konstaterats att man torde vara
24539: ket till Rovaniemi år 1980 och strålsäkerhets-      tvungen att ordna försöksodlingsverksamheten
24540: institutet till Tavastehus år 1981. Statsrådet      för vissa övervintrande sorters och de sena sor-
24541: beslöt samtidigt att utredningar om en regional     ternas del annorstädes än i St Michel. För dessa
24542: decentralisering av bilregistercentralens och be-   sorter kunde anstalten ha ett försöksfält t. ex.
24543: folkningsregistercentralens funktioner skulle       i Jokioinen eller Dickursby. I praktiken skulle
24544: göras, före utgången av år 1977. I statsförslaget   det inte :krävas orimligt svåra åtgärder att ta
24545: för år 1977 godkände riksdagen anslag för pla-      med ett dylikt arrangemang i flyttningsplanen.
24546: nering av flyttningen av myntverket och strål-         Decentraliseringens lönsamhet samt de kost-
24547: säkerhetsinstitutet.                                nader och den nytta som den medför kan be-
24548:    I fråga om decentraliceringskommittens           traktas ur flera olika synvinklar. En detaljerad
24549: övriga förslag kan det konstateras att statens      utredning om dessa frågor ingick i svaret på
24550: studiestödscentral flyttat tili Jyväskylä 1975      riksdagsman Salonens skriftliga spörsmål nr
24551: samt att TELEVA har ombildats till ett aktie-       109/1977.
24552: bolag med statlig majoritet, vars produktion           Decentraliseringskommittens s·ammansättning
24553: har förlagts även till utvecklingsområdena.         var parlamentariskt representativ. Kommitten
24554:                                               N:o 342                                              5
24555: 
24556: hade medlemmar från de flesta i riksdagen före-     verk och inrättningar som föreslagits bli omlo-
24557: trädda partierna och därtill också från fackföre-   kaliserade. Regeringens regional- och samhällspo-
24558: ningsrörelsen. Av kommittens medlemmar kom          litiska ministerutskott börjar under den när-
24559: åtta från vårt lands utvecklingsområden och         maste tiden behandla det nuvarande skedet i de-
24560: fyra närmast från huvudstadsregionen. Kommit-       centraliseringsfrågan. I detta samband utreds
24561: ten var enig i alla centrala frågor.                även huruvida det är skäl att tillsätta en ny
24562:    Förverkligandet av kommittens förslag har        kommitte eller kommission för att undersöka
24563: emellertid fördröjts på grund av statsekonomis-     frågan.
24564: ka svårigheter samt utlåtandena från de ämbets-
24565:      Helsingfors den 22 november 1977.
24566: 
24567:                                                                            Minister Esko Rekola
24568: 
24569: 
24570: 
24571: 
24572: 0877001154F
24573:                                               1977 vp.
24574: 
24575: Kirjallinen kysymys n:o 343.
24576: 
24577: 
24578: 
24579: 
24580:                                   Sinisalo: Uppopuiden nosto-oikeudesta.
24581: 
24582: 
24583:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24584: 
24585:    Maamme vesistöissä, puitten vesikuljetuksiin     olevien puitten nosto- ja omistusoikeus tulisi
24586: käytettyjen vesistöreittien varsilla on varsin      palauttaa ennalleen. Tämä oikeus tulisi käytän·
24587: huomattavasti· ns. uppopuita. Aikaisemmin ylei-     nössä koskemaan lähinnä wosia sitten veslstlJi•
24588: sen puitten irtopuu-uiton yhteydessä puita jäi      hin jääneitä puita, sillä nykyisen nippu-uitto~
24589: vesistöihin huomattavasti.                          järjestelmän woksi ei uitettavia puita sanotta·
24590:    Aikaisemmin näitä puita nostettiin runsaasti     vasti jää vesistöihin.
24591: vesistöistä käyttöön, sillä laki salli määräajan       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24592: hukassa olleisiin puihin nostajalle omistusoikeu-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
24593: den. Kun määräyksiä runsaat kymmenen wotta          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24594: sitten muutettiin ja tällainen oikeus kumottiin,    raavan kysymyksen:
24595: on syntynyt tilanne, että puut jäävät nosta-
24596: matta. Nostoa ei harjoiteta juuri lainkaan yh-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24597: tiöiden tarjoamilla nostopalkkioilla.                        siin, joilla ns. uppopuiden nosto-oikeus
24598:    Tästä on seurauksena paitsi uppopuiden hyö-               turvattaisiin jokamiehen oikeudeksi, jol-
24599: tykäytön estyminen myös vesistöjen käyttäjille               loin vesistöreitteihin jääneiden puiden
24600: aiheutuvat monet haitat. Uppopuut aiheuttavat                hyötykäyttö tulisi turvatuksi ja uppo-
24601: huomattavia vaikeuksia mm. vesiliikenteelle ja               tukeista mm. vesiliikenteelle ja kalas-
24602: erikoisesti verkkokalastukselle.                             tukselle aiheutuva haitta saataisiin pois-
24603:    Edellä sanotusta käy ilmi, että vesistöissä               tumaan?
24604:      Helsingissä 2.5 päivänä lokakuuta 1977.
24605: 
24606:                                            Taisto Sinisalo
24607: 
24608: 
24609: 
24610: 
24611: 087701187}
24612: 2                                               l977·Vp.
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
24618: 
24619:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa· . nostosta ·on ilmoitettava nimismiehelle tai mais-
24620:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, traatille. Nimismiehen ja maistraatin on ilmoi-
24621:  ol~tte 25 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       tettava .asiasta .·edelleen puut!;lvaran omistajalle,
24622: j~enne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jonka on kuukauden kuluessa .ilmoitettava. pui-
24623: o~~iselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-        den nostajalle, aikooko hän ottaa nostetut. puut
24624: ja· Sinisalon näin. kuuluvasta. kirjallisesta kysy- haltuunsa. Puutavaran haltuunotto on toteu-
24625: myk~estä n:o 343:                                     tettava kolmen sellaisen kuukauden aikana, jol-
24626:                                                       loin vesistö on sulana. Mikäli puutavaran omis-
24627:               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- taja ei tee edellä tarkoitettua ilmoitusta tai ei
24628:            siin, joilla ns. uppopuiden nosto-oikeus suorita puiden talteenottoa määräajassa, saa
24629:            turvattaisiin jokamiehen oikeudeksi,. jol- nostaja puut omikseen.
24630:            loin vesistöreitteihin jääneiden puiden       Vesilain 5 luvun 99 §:n mukaan vesioikeus
24631:            hyötykäyttö tulisi turvatuksi ja · uppo~ voi •. viranomaisen .tai haitasta kärsivän hake-
24632:          . tukeista mm. vesiliikenteelle ja kalas- muksesta velvoittaa . vesistön kunnossapitäjän
24633:            Jukselle aiheutuva haitta saataisiin pois- tai, jollei sellaista ole, viimeisen uittajan määrä-
24634:            tumaan?                                    tyssä ajassa puhdistamaan .. vesistön haittaa
24635:                                                       aiheuttavista. uponneista . tai uppoamistilassa
24636: ' · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- olevista puista uhalla, että se tehdään kunnos-
24637: ~ilsti, seuraavaa:                                    sapitäjän tai sanotun uittajan kustannuksella.
24638:   , :Kysymys uppopuiden ·poistamisesta vesistös-         Kun järjestelmät haitallisten uppopuiden
24639: tä on säännelty vesilain 5 luvun 98 ja 99 §:ssä. poistamiseksi vesistöstä ovat jo olemassa ja
24640: Edellisen pykälän mukaan on henkilöllä, joka kun uppopuiden määrä nippu-uiton lisääntymi-
24641: kärsii haittaa uponneesta tai uppoamistilassa sen seurauksena on huomattavasti vähentynyt,
24642: olevasta vesistöön jääneestä uittopuusta, oikeus ei aihetta uppopuiden poistamista koskevien
24643: se nostaa. Nostettuun puuhun sovelletaan .puo~ säännösten muuttamiseen ole.
24644: lestaan vesilain 5 luvun 97 §: ää, jonka mukaan
24645:      Helsingissä 22 päivänä marraskuu ta 1977.
24646: 
24647: 
24648:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
24649:                                               N:o 343                                             3
24650: 
24651: 
24652: 
24653: 
24654:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24655: 
24656:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         magistrat skall meddelas om upptagning. Läns-
24657: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       mannen eller magistraten skall meddela vidare
24658: av den 25 oktober 1977 tili vederbörande med-       om saken tili virkets ägare, som inom en må-
24659: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     nad tili den som upptagit virket skall meddela
24660: av riksdagsman Sinisalo ställda spörsmål nr         huruvida han ämnar taga virket i sin besittning.
24661: 343:                                                Virket skall tagas i besittning under tre sådana
24662:                                                     månader, då vattendraget inte är fruset. Om
24663:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       virkets ägare inte gör ovan avsedd anmälan
24664:        att säkra rätten att lyfta sjunket virke     eller tar virket i besittning inom utsatt tid,
24665:        så, att den blir en allemansrätt, varige-    tillfaller virket den som upptagit det.
24666:        nom skulle kunna tryggas att virke,              Enligt vattenlagens 5 kap. 99 § kan vatten-
24667:        som blivit liggande i vattenlederna, blev    domstolen på ansökan av myndighet eller den,
24668:        utnyttjat och de men, som sjunkna            som lider men, ålägga den som underhåller
24669:        stockar medför bl.a. för vattentrafiken      vattendraget, eller, om sådan person inte finns,
24670:        och fisket, kunde elimineras?                den som senast bedrivit flottning, att inom
24671:                                                     förelagd tid rensa vattendraget från sjunket
24672:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       eller sjunkande virke som förorsakar men, vid
24673: samt anföra följande:                               äventyr att rensandet utförs på underhållarens
24674:    1 vattenlagens 5 kap. 98 och 99 §§ stadgas       eller sagda flottares bekostnad.
24675: om avlägsnande av sjunket virke från vatten-            Då det redan finns ett system för avlägs-
24676: dragen. Enligt den förstnämnda paragrafen är        nande av sjunket virke, som föranleder men,
24677: person som lider men av flottat virke, vilket       flån vattendragen och då mängden sjunket
24678: sjunkit i vattendrag eller kvarblivit där i sjun-   virke minskat avsevärt, på grund av den ökade
24679: kande tilistånd, berättigad att upptaga detta       knippflottningen, föreligger det inte skäl att
24680: virke. På upptaget virke tiliämpas åter vatten-     ändra stadgandena om upptagande av sjunket
24681: lagens 5 kap. 97 §, enligt viiken länsman eller     virke.
24682:      Helsingfors den 22 november 1977.
24683: 
24684: 
24685:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
24686:                                                1977 vp.
24687: 
24688: Grjallinen kysymys n:o 344.
24689: 
24690: 
24691: 
24692: 
24693:                                   Loikkanen: Psoriasis-taudin hoidon aiheuttamien kustannusten
24694:                                      korvaamisesta.
24695: 
24696: 
24697:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24698: 
24699:    Noin kaksi prosenttia maamme väestöstä, eli        töä muutettava siten, että myös psoriasista pi-
24700: t1oin 100 000 henkilöä, sairastaa sekä fyysisesti     dettäisiin sairausvakuutuslaissa tarkoitettuna sel-
24701: !ttä henkisesti vaikeaa ja raskasta, pitkäaikaista    laisena pitkäaikaisena ja vaikeana sairautena,
24702: ia vaikeasti hoidettavaa iho- ja nivelsairautta -     jonka hoitoa varten tarvittavat lääkkeet korva-
24703: Jsoriasista. Vaikeana esiintyessään psoriasis in-      taan potilaalle kokonaisuudessaan.
24704: ~Talidisoi potilaansa ja tekee hänet työkyvyttö-          Koska saadun kokemuksen mukaan ulkomail-
24705: ttäksi. Esimerkiksi sellaisissa ammateissa, joissa    la tapahtuva psoriasiksen ·ilmastohoito on usein
24706: potilas joutuu yleisön kanssa tekemisiin, on iho-     osoittautunut lääke- ja sairaalahoidon veroisek-
24707: :autia sairastavan lähes mahdotonta työskennel-       si, mutta sitä halvemmaksi, olisi tutkittava
24708: lä, vaikka tauti ei sinänsä olekaan tarttuvaa.        mahdollisuuksia myös tämän hoitomuodon kor-
24709: ?soriasispotilaat pyrkivät .yleensä ·vaikeissakin     vaamisesta potilaalle.
24710: Jlosuhteissa suorittamaan työnsä. ja tehtävänsä.          Edellä esitetyn perusteella·· ja valtiopäiväjär-
24711: fämä edellyttää kuitenkin taudin säännöllistä         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
24712: 1oitoa joko kotona, avohoidossa, sairaalassa tai      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24713: 11komailla tapahtuvalla hoidolla.· Tällainen hoi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
24714: to tulee potilaalle kuitenkin sen kalleuden ja
24715: :iheän toistumisen takia kohtuuttoman kalliik-                   Onko Hallitus tietoinen psoriasista
24716: si, jopa usein taloudellisesti ylivoimaiseksi. Täs-           sairastavien erittäin vaikeasta tilasta ja
24717:  ä saattaa olla seurauksena taudin hoidon lai-                siitä, että heillä ei ole nykyisen lainsää-
24718:  minlyöminen sen alkuvaiheessa,· jolloin se kus-              dännön mukaan oikeutta ilmaislääkkei-
24719:  :annuksiltaan olisi halvinta, ja turvautuminen               siin eikä mahdollisuutta saada korvausta
24720:  myöhemmin, taudin pahentuessa, yhteiskunnalle                ulkomailla tapahtuvasta hoidosta, ja
24721:  calliiseen sairaalahoitoon, joka puolestaan poti-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24722:  laan kannalta on nykyjärjestelmässä halvempaa.               ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
24723:    Tämän vuoksi olisi sairausvakuutussäänil.ös-
24724:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1977.
24725: 
24726:                                             Eino Lorkkanen
24727: 
24728: 
24729: 
24730: 
24731: )87701223P
24732: 2                                              1977 vp.
24733: 
24734: 
24735: 
24736: 
24737:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24738: 
24739:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       sesti käytettävät lääkevalmisteet muodostava
24740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          oleellisen osan psoriasiksen hoidosta ja erityi
24741: olette 27 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-         sesti kortisonivoiteiden käyttö on yleistä. Nii
24742: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       den puutteellisesti valvottu pitkäaikainen käytt'
24743: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       laajoilla ihoalueilla voi kuitenkin aiheuttaa se]
24744: Eino Loikkasen näin kuuluvasta kirjallisesta           viä haittavaikutuksia eivätkä kortisonivoitee
24745: kysymyksestä n:o 344:                                  muutoinkaan yksinään ratkaise psoriasikse1
24746:                                                        hoito-ongelmia.
24747:           Onko Hallitus tietoinen psoriasista             Lääkekorvauskustannusten huomattavaan j:
24748:        sairastavien erittäin vaikeasta tilasta ja      suhteellisen nopeaan nousuun on kiinnitettäv
24749:        siitä, että heillä ei ole nykyisen lainsää-     vakavaa huomiota. Vuonna 1976 yli puolet kai
24750:        dännön mukaan oikeutta ilmaislääkkei-           kista sairausvakuutuksen lääkekorvauksista el
24751:        siin eikä mahdollisuutta saada korvausta        238 miljoonaa markkaa käytettiin kokonaat
24752:        ulkomailla tapahtuvasta hoidosta, ja            korvattavien lääkkeiden kustannuksiin. Näi1
24753:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ollen on jouduttu etäälle sairausvakuutuslaki:
24754:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?          1960-luvulla säädettäessä hyväksytystä periaa1
24755:                                                        teesta, jonka mukaan lääkekustannuksia korvat
24756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taessa osakorvausjärjestelmä on ensisijainen.
24757: taen seuraavaa:                                           Näyttää siltä, että tällä hetkellä ei ole talou
24758:    Sairausvakuutuslain 9 § :n muikaan vaikeaa 'ia     dellisiakaan edellytyksiä lääkekorvausjärjestel
24759: pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat välttä-     män kehittämiseen kokonaan korvattavien sai
24760: mättömät lääkkeet korvataan kdkonaan siinä             rauksien lukumäärää lisäämällä. T aloudellisist:
24761: laajuudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä           vaikeuksista huolimatta on mahdollisuuksiel
24762: määrätään. Sai:rausvakuutusasetuksen 3 § :ssä          mukaan pyrittävä niiden vakuutettujen sosiaali
24763: luetellaan ne sairaudet, joita on pidettävä vai-       turvan parantamiseen, jotka joutuvat itse va!
24764: keina ja pitkäaikaisina. Ihotaudeista kuuluu tällä     taamaan keskimääräistä huomattavasti suurem
24765: hetkel'lä ilmaislääkkeiden piiriin kaksi suhteelli-    mista, tarpeellisten lääkkeiden aiheuttamist
24766: sen harvinaista sairautta. Näiden hoidossa koko-      kustannuksista. Psoriasista sairastavien itsensi
24767: naan korvattavia ovat sisäisesti käytettävät kor-      maksettavaksi jääviä hoitokustannuksia on osal
24768: tisonivalmisteet, mutta eivät uiikoisesti käytettä-    taan helpottanut se, että niin sanottu PUVA
24769: vät kortisonivoiteet.                                 hoito on vuonna 1976 otettu sairausvakuutuk
24770:    Psoriasis ei ole ainoa yleinen krooninen iho-       sen korvausten piiriin. Tämän hoidon kustan
24771: tauti, jonka hoidossa käytettävät lääkkeet eivät       nuksista vakuutetulle korvataan kuten yleensäkit
24772: ole kokonaan korvattavia. Harkittaessa ilmais-         lääkärin määräämästä hoidosta noin 75 prosent
24773: lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien määrän li-        tia. Suunnitteilla on myös avohoitona annetta
24774: säämistä ihotautialan sairauksia on tarkastelta-      _vien ihotautialan vaativien paikallishoitotoimen
24775: va laajempana kokonaisuutena. Lisäksi on huo-         piteiden korvaamisen kehittäminen.
24776: mattava, että 1hotautien ohella on useita muita           Ulkomailla tapahtuvan psoriasiksen ilmasta
24777: yleisiä, pitkäaikaisia ja vaikeita sairauksia, joi-   hoidon kustannuksista vakuutetulle suoritetaat
24778: den hoidossa tarvittavat lääkkeet eivät ole ko-        korvausta lääkärinpalkkiosta ja lääkärin määrää
24779: konaan korvattavia. Tyypillisenä esimerkkinä          mästä fysikaalisesta hoidosta. Sairausvakuutus
24780: mainittakoon sepelvaltimotauti.                        asetuksen 7 § :n mukaan matkakustannuksia e
24781:    Psoriasiksen hoidossa sisäisesti käytettävien       korvata. Psoriasispotilaalle uLkomailla annetust:
24782: lääkkeiden asema ei ole vielä vakiintunut. Ulkoi-      hoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamis
24783:                                             N:o 344                                              3
24784: 
24785: ta ei voida tarkastella irrallisena, sillä monet   ja taloudellisesti mahdollista nykyistä laajem-
24786: muitakin sairauksia sairastavat hakeutuvat hoi-    massa määrin korvata ulkomaille sairauden hoi-
24787: toon ulkomaille. Ennen kuin sanottu kysymys         tamiseksi tehdyistä matkoista aiheutuneita kus-
24788: voidaan ratkaista, on harkittava tarkkaan, mil-    tannuksia.
24789: laisissa tapauksissa yhteiskunnan on aiheellista
24790:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1977.
24791: 
24792:                                                                    Ministeri Olavi Martikainen
24793: 4                                              1977 vp.
24794: 
24795: 
24796: 
24797: 
24798:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24799: 
24800:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid vården av psoriasis har situationen i fråga
24801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         om mediciner för invärtes bruk inte ännu sta-
24802: av den 27 oktober 1977 till vederbörande med-         biliserat sig. Läkemedelspreparat för utvärtes
24803: 1em av statsrådet översänt en avskrift av ett av      bruk utgör en väsentlig dd av vården vid pso-
24804: riksdagsman Eino Loikkanen undertecknat               riasis och i synnerhet bruket av cortisonsalvor
24805: skriftligt spörsmål nr 344 av följande lydelse:       är allmänt. Ett bristfälligt övervakat, långvarigt
24806:                                                       bruk av dessa preparat på stora hudområden
24807:           Är Regeringen medveten om den               kan likväl förorsaka tydliga skadeverkningar och
24808:        synnerliga svåra belägenhet de vilka lider     enbart cortisonsalvorna 1öser inte vårdproble-
24809:        av psoriasis befinner sig i samt att de i      met vid psoriasis.
24810:        enlighet med gällande lagstiftning inte            Allvarlig uppmärksamhet bör fästas vid den
24811:        äger rätt till gratismedicin och ej heller     avsevärda och relativt snabba stegringen av läke-
24812:        har möjlighet att erhålla ersättning för       medelsersättningskostnaderna. År 197 6 använ-
24813:        vård utomlands, och                            des över hälften av alla läkemedelsersättningar
24814:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inom sjukförsäkringen, eller 238 miljoner mark,
24815:        taga för avhjälpandet av dessa missför-        till bekostandet av läkemedel som ersättes i sin
24816:        hållanden?                                     helhet. Sålunda har man i hög grad frångått den
24817:                                                       princip, som godkändes då sjukförsäkringslagen
24818:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         stiftades på 1960-talet, enligt viiken systemet
24819: samt anföra följande:                                 med delersättningar är det primära vid ersättan-
24820:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen ersätts nöd-       det av läkemedelskostnaderna.
24821: vändiga läkemede1 vid svår och långvarig sjuk-            Det förefaller som om det för närvarande inte
24822: dom i sin helhet i den omfattning i beslut av         heller fanns ekonomiska förutsättningar att ut-
24823: statsrådet bestämmes. I 3 § sjukförsäkringsför-       veckla systemet med läkemedelsersättningar
24824: ordningen uppräknas de sjukdomar som bör              genom att utöka antale.t läkemedelspreparat
24825: anses såsom svåra och långvariga. Bland de            som ersätts i sin helhet. Oaktat ekonomiska
24826: hudsjukdomar, för vilka gratismedicin kan er-         svårigheter är det skäl att så vitt möjligt efter-
24827: hållas, finns för närvarande två relativt sällsynta   sträva en förbättring av socialskyddet för så-
24828: sjukdomar. Vid vården av dessa hör cortison-          dana försitkrade, vilka själva är tvungna att svara
24829: preparat för invärtes bruk till de mediciner som      för de kostnader vilka föranleds av nödvändiga
24830: ersätts i sin helhet, medan cortisonsalvor för        läkemedel och vilka är större än genomsnittet.
24831: utvärtes bruk inte räknas till dessa.                 De vårdkostnader, som de vilka lider av pso-
24832:    Psoriasis är inte den enda allmänna kroniska       riasis själva skall stå för, har delvis lindrats
24833: hudsjukdom vid vars vård använda mediciner            genom att den så kallade PUVA-behandlingen
24834: inte ersätts i sin helhet. Då man överväger att       år 1976 medtagits bland ersättningar som om-
24835: öka antalet sjukdomar som skall berättiga till        fattas av sjukförsäkringen. Försäkrad erhåller
24836: gratismedicin, bör de sjukdomar som hör till          ersättningar för av denna vård föranledda kost-
24837: hudsjukdomarna granskas ur en vidare synvin-           nader på samma sätt som för av läkare ordine-
24838: kel. Dessutom bör man beakta att det vid sidan        rad vård i allmänhet, eller cirka 75 procent. Ut-
24839: av hudsjukdomar finns många andra allmänna,            vecklandet av ersättningen av krävande lokala
24840: långvariga och svåra sjukdomar, vid vars vård          vårdåtgärder på hudsjukdomarnas område i
24841: nödvändiga mediciner inte ersätts i sin helhet.        form av öppen vård är även under beredning.
24842: Som ett typtskt exempel 'kan man nämna                    Kostnaderna för klimatvård utomlands vid
24843: kransartärsjukdomen.                                   vården av psoriasis erlägges till försäkrad be-
24844:                                                N:o .344                                              5
24845: 
24846: träffande läkararvoden och av läkare ordinerad        tili utländsk vård. Innan sagda fråga kan lösas,
24847: fysikalisk vård. Enligt 7 § sjukförsäkringsför-       måste man noggrant överväga i vilka fall det
24848: ordningen ersätts inte resekostnaderna. Frågan        föreligger skäl för samhället, och är ekonomiskt
24849: om ersättandet av kostnaderna för den vård som        möjligt, att i vidare omfattning än för närvaran-
24850: ges psoriasispatienterna utomlands kan inte un-       de ersätta kostnaderna för de resor som före-
24851: dersökas särskilt för sig, eftersom ett stort antal   tagits utomlands för vård av sjukdom.
24852: patienter med andra sjukdomar även söker sig
24853:       Helsingfors den 28 november 1977.
24854: 
24855:                                                                         Minister Olavi Martikainen
24856: 
24857: 
24858: 
24859: 
24860: 087701223P
24861: Kirjallinen kysymys n:o .345.
24862: 
24863: 
24864: 
24865: 
24866:                                  Vilmi ym.: Työttömyystöinä suoritettavien omakotitalojen läqX;-
24867:                                     eristystöiden avustamista koskevista ohjeista.         . • ,,,
24868:                                                                                                    1   -)
24869: 
24870: 
24871: 
24872: 
24873:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
24874: 
24875:    Työvoimaministeriö on myöntänyt kuluvan          puri- ja talkooapua. Annettuja ohjeita tulisikin
24876: vuoden menoarvion momentin 34.50.61 perus-          kiireesti muuttaa siten, että myönnettävästä
24877: teella valtionavustusta työttömyyden lieventä-      avustuksesta voitaisiin kunnanhallituksen har-
24878: miseen kuntien toimesta jaettavaksi mm. oma-        kinnan mukaan ainakin erityistapauksissa käyt-
24879: kotitalojen ja asuinhuoneistojen lämpökorjaus-      tää 50 prosenttia rakennustarvikkeiden hankin-
24880: töiden suorittamista varten. Työt saadaan suo-      nan avustamiseen.
24881: rittaa kuntien toimesta ja valvonnassa 1. 9. ja        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
24882: 31. 12. 1977 välisenä aikana.                       3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24883:    Avustuksen myöntämistä koskevat ohjeet           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24884: ovat syrjimässä vähävaraisimpia ja köyhimpiä        seuraavan kysymyksen:
24885: vanhuksia lähinnä sen vuoksi, että avustusta
24886: saadaan myöntää vain työpalkkojen osalta 120                  Tietää!kö Hallitus, että työvoima-
24887: markkaa tehtyä työpäivää ja työntekijää !koh-              ministeriön ohjeet työttömyystöinä suo-
24888: den, mutta ei lainkaan rakennustarvikkeiden                ritettavien omakotitalojen ja asuntojen
24889: hankkimiseen. Näin kaikkein vähävaraisimmat,               lämpöeristystöiden avustamiseksi ovat
24890: eli sellaiset, jotka eivät pysty rakennustarvik-           sellaiset, että kaikkein vähävaraisimmat
24891: keita omalla rahalla hankkimaan, jäävät tuon               vanhukset jäävät avustuksen ulkopuo-
24892: ohjeiden mukaan myönnettävän 4 000 markan                  lelle, ja jos tietää,
24893: avustuksen ulkopuolelle. Anomuksia käsitel-                   tuleeko Hallitus ryhtymään toimen:-
24894: täessä ja avustuksia myönnettäessä kunnat ovat             piteisiin avustusten myöntämistä koske~
24895: joutuneet varsin kiusalliseen asemaan, koska               vien ohjeiden muuttamiseksi siten, että
24896: avustuksen ulkopuolelle jäävät useimmiten juu-             myönnettävästä avustuksesta voidaan
24897: ri ne, joille se olisi kaikkein tärkeintä. Monen           erityisistä syistä ja kunnanhallituksetJ.
24898: vanhuksen kohdalla olisi tärkeintä saada avus-             harkinnan mukaan käyttää 50 prosent-
24899: tusta juuri rakennustarvikkeiden hankintaan,               tia rakennustarvikkeiden hankinnan
24900: sillä varsinaisessa rakennustyössä on mahdollis-           avustamiseen?                            ·
24901:  ta ainakin maaseutuoloissa käyttää myös naa-
24902:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1977.
24903: 
24904:                Pekka Vllmi                                      Väinö Raudaskoski
24905: 
24906: 
24907: 
24908: 
24909: 0877012098
24910: 2
24911: 
24912: 
24913: 
24914: 
24915:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24916: 
24917: '; :'WitiöpÖiväjäl:jestykseri 37 s:n. '1 momentissa .. ja näiliin liittyvistä sosiaalikustannuksista.
24918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhen:rles, · Awstuksen osuutta korjaustöiden kokonais-
24919: olette 27 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kustannuksista on sen sijaan vaikea määritellä,
24920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston koska materiaalikustannusten osuus vaihtelee
24921: asianomaiselle jäsenelle . jäljenn()ksen .. k~n~a~- · .:huomattavasti, erilalttuisissa korjaustöissä. Työ-
24922: edustaja Pekka Vilmin ym. näin kuuluvasta voimaministeriö on myöntänyt avustukset kun-
24923: lprj~s~sta kysymyksestä n:o 345:                         nille, jotka. puolestaan ovat päättäneet. nijden
24924: •. .    < · · ··     · · ·· · ·.  ·                      käyttäriiisestä joko· omien kiinteistöjensä taikka
24925:                  Tietäälkö Hallitus, .että työvoima· kuntalai~ten. astm,tojen •korjaustöihin. Niiin ol-.
24926: . .         ··ministeriön ohjeet työttömyystöinä suo- fen ei työvoim::tmfulste1-iö ole a'\rustusta myön~:
24927:   ·· '       ritettavien omakotitalojen ja asuntojen täessääri voinut ottaa huomioon 'asuntojen osaF
24928:              1ämpöeristystöiden · avustamiseksi ovat ta avustuksen ulkoimolelle jäävien kustannus:..
24929:               sellaiset, että kaikkein vähävaraisimmat ten .määrää eikä :b.i,iden kattamista. Yksittäisiä
24930:               vanhukset . jäävät avustuksen ulkopuo- åsuntoj'a · kosKevien· hakemusten käsittely ja
24931:        ·•· " lelle, ja jos tietää,                       asuntojen omistajien taloudellisen aseman ar-
24932:                  tuleeko Hallitus ryhtymään toimen- viointi olisi niin suuritöinen toimenpide, ettei
24933:               piteisiin avustusten myöritälllistä koske- sen toteuttaminen työvoimahallinnon herikilös-
24934:               vien ohjeiden muuttamiseksi siten, että töresursseilla ole käytännössä mahdollista. Näin
24935:               lllyönnettävästä avustuksesta voidaan ollen on · työvoimamitiisteriön tarkoituksena,
24936:               erityisistä syistä ja kunnanhallituksen myös jatlkossa myöntää puheena olevat avus~·
24937: <l.
24938: 
24939: 
24940: 
24941:             · h~rkinnari mukaan käyttää 50 prosent- tukset kunnille, jotka puolestaan annettujen
24942:               tia rakennustarvikkeiden hankinnan           h d
24943:            · avustamiseen?                               o · jei en puitteissa päättävät avustuksen käyttä~
24944:  < :: :, , . ,                                           niis~tä eri kohteisiin. Avustuksen käyttökoh~
24945:                                                          teina tulevat myös jatkossa kysymykseen sekä
24946:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kunnan omat pysyvästi Iämmitettävät kiintei.s-
24947: Vrutti ~eyr~avaa:.                        .              töt että kuntalaisten omistamat asunnot. Asun~
24948:  ::)T~Bvo~~~inist~riÖ on. kuluvan vuoden aika- tojen osalta kunnan viranomaiset päättävät kor-
24949: na .:myöntänyt .kunnille valtionavustusta lämpö- jattavieri asuntojen kiireellisyysjärjestyksestä~
24950: i~oudellisiin korjaustöihin yhteensä n, 30 milj.         'työvoimaministeriön !käsityksen mukaan kun~.
24951: mk•. .Avustus on myönnetty kuluvan vuoden fllit , Qv;:tL tällöjn. . jo. nykyisinkin ottaneet huo~.
24952: W,en()J:lr:vion triomentiha 34.50.61 . (Valtionapu miooh 'sosiaalisei 'näkökohdat, .~mutta . nllniste-:
24953: fYöttomyyden · lieventämiseen~~ jonka.. .peruste- riö ~elvittää ennen .vuoden 1978 •avust\l,spää~,
24954: lujen mukaan avustusta myönnetään sijoitettaes- tösten tekemistä mahdollisuudet" sisäl.lyttaä. sO:
24955: sa työttömiä tai työttömyysuhan alaisia henki- siäalisten näkökohtien huomiöon ottamista kos-
24956: löitä tuotannollisiin tai työttömyyden lieventä- k~va eht<> m}'~ -å~s~späätö~siin, ·Saman: asun-
24957: misen kannalta muuten tarkoituksenmukaisiin non lämpökorjaustyöhön voidaan avustuspää-
24958: töihin. Näin ollen ·on 'avustuksen määrän laske- töksen ehtojen muk,.aan, my.öntää sekä työvoi-
24959: misperusteena käytetty työllistettävien henki- maministeriön avustusta ·eti:ä asuntolainaa. Täl-
24960: löiden palkkauskustannuksia eikä korjaustöistä löin voidaan lämpökorjaustöihin tarvittaviin
24961: aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Avustuksen materiaalihankintoihin tarvittavasta rahoituk-
24962: yksikkökorvausta, 120 markkaa tehdyltä työ- sesta päätettäessä ottaa huomioon myös asun-
24963: päivältä työntekijää kohden, kattaa arviolta non omistajan varallisuus ja sen vaikutus rahoi-
24964: 70-80 % työntekijöiden palkkakustannuksista tuksen järjestämiseen.
24965:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1977.
24966: 
24967: 
24968:                                                                       Työvoimaministeri Arvo Aalto
24969:                                              N:o .34.5                                            3
24970: 
24971: 
24972: 
24973:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24974: 
24975:   1 det syfte 37 § 1 mom. r.iJksdagsordningen      understödets andel av de sammanlagda kost-
24976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      nader som reparationsarbetena åsrunkar, emedan
24977: av den 27 oktoher tili vederbörande medlem         materialkostnadernas andel varierar starkt allt
24978: av statsrådet för besvaroode översänt avskrift     efter typ av reparationsarbete. Arbetskrafts-
24979: av riksdagsman Pekka Vilmi m. fl. ställda          ministeriet har beviljat understöden tili kom-
24980: skriftliga spörsmål nr 34.5:                       munerna, vilka i sin tur antingen beslutit sig
24981:                                                    för att använda dem tili reparationsarbeten av
24982:           Är Regeringen medveten om, att ar-       kommunens fastigheter eller tili reparation av
24983:        betskraftsministeriets direktiv rörande     kommuninvånarnas bostäder. Sålunda har ar-
24984:        stödjandet av värmeisoleringsarbeten,       betskraftsministeriet vid understödets beviljan-
24985:        som gäller egnahemshus och bostäder         de då det gäller bostäder inte kunnat beakta
24986:        och som genomförs som sysselsättnings-      de kostnader som blir utanför understödet eller
24987:        arbeten, är sådana, att de minst be-        hur dessa skall täckas. Arhetskraftsförvalt-
24988:        medlade åldringarna blir utanför, och       ningens nuvarande personresurser är otiliräck-
24989:        om Regeringen är medveten om detta,         liga för att kunna gripa sig an ett så omfattan-
24990:           ämnar den vidta åtgärder för att         de arbete som behandling av ansökningar röran-
24991:        ändra reglerna rörande beviljande av        de enskilda bostäder och prövning av ägarnas
24992:        understöden så, att .50 % av det be-        ekonomiska ställning skulle innebära i prakti-
24993:        viljade understödet av särskilda skäl       ken. Arbetskraftsministeriet kommer därför
24994:        och efter kommunstyrelsens prövning         också framdeles att bevilja de omtalade under-
24995:        kan oovändas för understöd för an-          stöden tili kommunerna, som sedan inom ramen
24996:        skaffande av byggnadsmaterial?              för de utfärdade direktiven besluter om under-
24997:                                                    stödets användning. Såväl kommunens egna
24998:    Som svar på detta anför jag vördsamt föl-       permanent uppvärmda fastigheter som bostäder
24999: jande:                                             ägda av kommunens invånare kommer också
25000:    Arbetskraftsministeriet har under innevaran-    framdeles i fråga såsom objekt för understödets
25001: de år beviljat kommunerna sammanlagt ca 30         användning. De kommunala myndigheterna be-
25002: milj. mark i statsunderstöd för reparationsar-     sluter, då det gäller bostäder, om prioritets-
25003: beten som gäller uppvärmningsekonomi. Un-          ordningen hos de bostäder som skall repareras.
25004: derstödet har utgått från moment 34..50.61 i       Enligt arbetskraftsmyndigheterna har kom-
25005: budgeten rför innevarande år ( Statsunderstöd      munerna redan nu vid fattandet av dylika be-
25006: för lindrande av arbetslösheten), enligt vars      slut tagit hänsyn tili sociala förhållanden, men
25007: motiveringar understöd beviljas då personer,       ministeriet utreder, före fattandet av beslut om
25008: som är arbetslösa eller som hotas av arhets-       understöden år 1978, möjligheterna att införa
25009: löshet, placeras i produktivt arbete eller i ar-   också i understödsbesluten ett villkor om be-
25010: bete som annars är ändamålsenligt med tanke        aktande av sociala synpunkter. Enligt villkoren
25011: på arbetslöshetens lindrande. Utgångspun:kten      för understödsbeslutet kan för uppvärmnings-
25012: för uträknandet av understödsbeloppet har där-     tekniska reparationsarheten av bostad samtidigt
25013: för varit lönekostnaderna för de personer som      beviljas såväl arbetskraftsministeriets understöd
25014: sysselsätts och inte de totala kostnader som       som bostadslån. På så sätt kan bostadsägarens
25015: reparationsarbetena föranleder. Understödets       ekonomiska ställning och dess inverkan på fi-
25016: enhetsersättning, som är 120 mark per utförd       nansieringsarrangemangen också beaiktas då be-
25017: arbetsdag och arbetstagare, täcker uppskatt-       slut fattas om finansieringen av de material-
25018: ningsvis 70-80 % av lönekostnaderna och de         anskaffningar som värmereparationsarbetena
25019: socialkostnader som ansluter sig tili de först     kräver.
25020: nämnda. Det är däremot vanskligt att definiera
25021:      Helsingfors den 30 november 1977.
25022: 
25023: 
25024:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
25025:                                                1977 vp.
25026: 
25027: Kirjallinen kysymys n:o 346.
25028: 
25029: 
25030: 
25031: 
25032:                                   A.-L. Jokinen ym.: Pariisin rauhansopimuksen vastaisen töimin-
25033:                                       nan kieltämisestä.
25034: 
25035: 
25036:                          Ed u s kunnan Herra Puhe. m i e he II e.
25037: 
25038:     Perjantaina lokakuun 21 päivänä televisiossa      toihenkilöt julkisesti ilmoittavat olevansa val-
25039: esitettiin dokumenttiohjelma Pekka Siitoin            miit käyttämään aseellista väkivaltaa muita
25040: -nimisen henkilön johtaman uusfasistisen järjes-      kansalaisia vastaan, ei voi olla lain ja hyvien
25041: tön -       Isänmaallisen Kansanrintaman - toi-       tapojen mukainen. Suomi on Pariisin rauhan-
25042: minnasta Turussa. Ohjelma osoitti, että järjes-       sopimuksessa sitoutunut olemaan sallimatta fa-
25043: tön jäsenille säännöllisesti annetaan sotilaallista   sististen ja yleensä "senluontoisten järjestöjen
25044: koulutusta. Koulutukseen kuuluvat ampuma-             olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena
25045: harjoitukset. Ohjelmassa esiintyneiden uusfasis-      on -kieltää kansalta sen demokraattiset oikeu-
25046: tien lausumista ilmeni, että sotilastaitoja on        det". Kuitenkaan oikeuskaUS'leri ylimpänä syyt-
25047: tarkoitus käyttää kommunisteja vastaan.               täjänä sen enempää kuin sisäasiainministeriö-
25048:     Isänmaallinen Kansanrintama ( IKR) ei toi-        kään eivät o1e ryhtyneet yhdistyslain edellyttä-
25049: mi rekisteröidyn yhdistyksen muodossa. Ohjel-         miin toimiin IKR:n toiminnan johdosta.
25050: ma osoitti kuitenkin, että järjestöllä on kiinteä        Edellä mainitussa ohjelmassa i1meni, että
25051: organisaatio valtakunnanjohtajineen ja piiri-         IKR:n jäsenillä on hallussaan useita ampuma-
25052: komendantteineen. Järjestö on sotilaallisesti         aseita, joit·a käytetään sotilaskoulutukses~a.
25053: organisoitu. Järjestö harjoittaa paitsi sotilaskou-   Ampuma-aselain mukaan ampuma-aseen hallus-
25054: lutusta muun muassa julkaisu- ja muuta pro-           sapitoon tarvitaan poliisin lupa. Lupa voidaan
25055: paganda-toimintaa. Sillä on selkeät .poliittiset      kuitenkin peruuttaa, "jos syytä siihen harkitaan
25056: päämäärät: fasistisen komennon perustaminen           olevan". Ei pitäisi olla pienintäkään epäilystä
25057: Suomeen. Ei voi olla epäilystäkään siitä, ettei-      siitä, että lailliset edellytykset IKR:n jäsenten
25058: kö IKR:aa olisi pidettävä nekisteröimättömänä         ampuma-aseiden hallussapitolupien peruuttami-
25059: yhdistyksenä.                                         seen ovat olemassa. Tiettävästi poliisiviranomai-
25060:     Yhdistyslain mukaan yhdistystä, jonka tar-        set eivät ole ryhtyneet toimiin näiden henki-
25061: koituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin puuttu-      löiden ampuma-aseen hallussapitolupien peruut-
25062:  minen, ei saa muodostaa tai sen toimintaa jär-       tamiseksi ja aseiden takavarikoimiseksi.
25063:  jestää niin, että se jäseniltään vaadittavan kuu-       Yhdistys, jonka tarkoituksiin kuuluu sotilaal-
25064: liaisuuden sekä yhdistyksen joukkomuodostuk-          lisen koulutuksen antaminen jäsenilleen, voi-
25065:  siin ja ryhmityksiin jakautumisen puolesta ta.i      daan yhdistyslaissa säädetyin edellytyksin lak-
25066:  aseelliseen varustautumiseen nähden on katsot-       kauttaa. Luvattoman sotilaskoulutuksen anta-
25067:  tava kokonaan tai joltakin osalta sotilaalliseen     minen sinänsä ei sitä vastoin ole rangaistavaa.
25068:  tapaan j.ärjestctyksi.                               Tästä syystä rikosoikeuskomitea ( komiteanmie-
25069:     Yhdistyslain mukaan rekisteröimätön yhdis-        tintö 197 6: 72) on yksimielisesti ehdottanut,
25070:  tys voidaan rekisteröidyn yhdistyksen tavoin         että rikoslakiin otettaisiin uusi rangaistussään-
25071:  v.irallisen syyttäjän vaatimuksesta julistaa lak-    nös, jossa säädettäisiin rangaistavaksi luvaton
25072:  kautetuksi. Lakkautetun yhdistyksen toiminnan        sotilaskoulutus. Rikoslakia olisi välittömästi
25073:  jatkaminen on rangaistavaa. Sisäasiainministe-       täydennevtävä tällaisella rangaistussäännöksellä.
25074:  riö voi väliaikaisesti kieltää yhdistyksen toimin-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25075:  nan. Näihin toimiin voidaan ryhtyä, jos yhdis-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
25076:  tys toimii vastoin lakia tai hyviä tapoja. Yh-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25077:  distys, jonka toiminta on avoimessa ristiriidassa    raavan kysymyksen:
25078:  Pariisin rauhansopimuksen kanssa ja jonka joh-
25079: 087701200Y
25080: 2                                              1977 vp.
25081: 
25082:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että              seen lainsäädäntö. antaa mahdollisuuden,
25083:         Suomessa esiintyy julkista, Pariisin                ia
25084:         rauhansopimuksen sekä lain ja hyvien                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25085:         tapojen vastaista, järjestäytynyttä, fasis-         mainitun toiminnan sekä yleensä luvat-
25086:         minluontoista toimintaa, jonka estämi-              toman sotilaskoulutuksen kieltämiseksi?
25087:     Helsingissä 27 päivänä loka~uuta 1977.
25088: 
25089:          Anna-Liisa Jokinen              Ensio Laine                  Eino Grönholm
25090:          Niilo Koskenniemi               Oili Suomi                   Kaarina Suonio
25091:          Jarmo Wahlström                 Pauli Uhto                   Pirkko Aro
25092:          Matti Järvenpää                 Kuuno Honkonen               Mrkko Ekorre
25093:          Pertti Paasio                   1.-C. Björklund              Olli Helminen
25094:          Reino Breilin                   Kati Peltola                 Jouko Tuovinen
25095:          Risto Tuominen                  Aulis Juvela                 Helge Siren
25096:          Tellervo Koivisto               Pentti Liedes                Maija· Rajantie
25097:          Lauha Männistö                  Arto Merisaari               Unto Ruotsalainen
25098:          Helge Talvitie                  Irma Rosnell                 Aarne Saarinen
25099:          Terhi Nieminen                  Sakari Knuuttila             Siiri Lehmonen
25100:          Uljas Mäkelä                    Taisto Sinisalo              Toivo Jokiniemi
25101:                                                N:o 346                                                3
25102: 
25103: 
25104: 
25105: 
25106:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he. m i e he 11 e.
25107: 
25108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sessä tarkoitettua toimintaa. Riittävät perusteet
25109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimenpiteille saatuaan sisäasiainministeriö on
25110: olette 27 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-        marraskuun 4 päivänä 1977 tekemällään päätök-
25111: jeenne n:o 2184 ohella toimittanut valtioneu-         sellä väliaikaisesti kieltänyt Isänmaallinen
25112: voston asianomaisdle jäsenelle jäljennöksen           Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura,
25113: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjalli-       Isänmaa ja Vapaus sekä Pegasos-Seura nimisten
25114: sesta kysymyksestä n:o 346, jossa tiedustellaan:      rekisteröimättömien yhdistysten toiminnan jat-
25115:                                                       kamisen toistaiseksi. Yhdistyslain säännösten
25116:            Onko Hallitus ·tietoinen siitä, että       mukaan kielto alistettiin Naantalin kaupungin
25117:         Suomessa esiintyy julkista, Pariisin          raastuvanoikeuden vahvistettavaksi. Raastuvan-
25118:         rauhansopimuksen sekä lain ja hyvien          oikeus on puolestaan marraskuun 17 päivänä
25119:         tapojen vastaista, järjestäytynyttä, fasis-   1977 autamaliaan päätöksellä vahvistanut sano-
25120:         minluontoista toimintaa, jonka estämi-        tun kiellon toistaiseksi. Tämän jälkeen minis-
25121:         seen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden,       teriön toimesta ·tullaan edellä mainitun lain
25122:         ja                                            mukaisesti Naantalin raastuvanoikeudessa vaati-
25123:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        maan mainittujen rekisteröimättömien yhdis-
25124:        ·mainitun toiminnan sekä yleensä luvat-        tysten toiminnan lakkauttamista.
25125:         toman sotilaskoulutuksen kieltämiseksi?          Sisäasiainministeriö ja sen alaiset viran-
25126:                                                       omaiset tulevat edelleen jatkamaan valvontaa,
25127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jonka tarkoituksena on vakuuttua siitä, että
25128: seuraavaa:                                            kaikkien yhdistysten toiminta on lakien ja
25129:   Sisäasiainministeriö ja sen alaiset viran-          hyvien tapojen mukaista.
25130: omaiset seurasivat verraten pitikään kysymyk-
25131:   Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1977.
25132: 
25133: 
25134:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25135: 4                                             1977 vp.
25136: 
25137: 
25138: 
25139: 
25140:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25141: 
25142:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          underlydande myndigheter följde länge med den
25143: anger har Ni, Herr Talman, me.d Eder skrivelse       verksamhet som avses i spörsmå1et. Efter att
25144: nr 2184 av den 27 oktober 1977 till veder-           ha fått tillräckliga grunder för åtgärder har
25145: börande med1em av statsrådet för avgivande           ministeriet för inr1kesärendena genom sitt be-
25146: av svar översänt avskrift av följande av riks-       slut den 4 november 1977 tillsvidare förbjudit
25147: dagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. underteck-         Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengen~
25148: nade spörsmål nr 346:                                tieteen Seura, Isänmaa ja Vapaus samt Pegasos-
25149:                                                      Seura benämnda icke registrerade föreningar.
25150:            Är Regeringen medveten om att det         I enlighet med stadgandena i lagen om för-
25151:         i Finland förekommer öppen, mot freds-       eningar underställdes förbudet rådstuvurätten
25152:         fördraget i Paris samt 1ag och goda          i Nådendal för fastställelse. Rådstuvurätten har
25153:         seder stridande organiserad verksamhet       å sin sida genom uts1ag den 17 november 1977
25154:         av fascistisk natur, vilken verksamhet       fastställt sagda förbud tillsvidare. Härefter kom-
25155:         vår lagstiftning erbjuder möjligheter att    mer ministeriet att, i enlighet med nämnda lag,
25156:         hindra, och                                  vid rådstuvurätten i Nådenda1 kräva att nämnda
25157:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     icke registrerade föreningars verksamhet upp-
25158:         för att förbjuda nämnda verksamhet            hör.
25159:         samt otillåten militärutbildning i allmän-      Ministeriet för indkesärendena och detta
25160:         het?                                         underlydande myndigheter kommer att fortsätta
25161:                                                      med den överva:kning som syftar till att för-
25162:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         säkra sig om att alla föreningars verksamhet
25163: samt anföra fö1jande:                                överensstämmer med 1ag och goda seder.
25164:   Ministeriet för inrikesärendena och detta
25165:     Helsingfors den 28 november 1977.
25166: 
25167: 
25168:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25169:                                                 1977 vp.
25170: 
25171: Skriftligt spörsmål nr 34 7.
25172: 
25173: 
25174: 
25175: 
25176:                                     Melin m.fl.: Om rätt för atbetsgivare att vid beskattningen av-
25177:                                        draga hushållsarbetstagares Iän.
25178: 
25179: 
25180: 
25181:                                T i 11 R i k s d a g 'en s He r r Ta 1m a n.
25182: 
25183:    Lagen om hushållsarbetstagares arbetsförhål-       kraft, leder tili en ökad avbetslöshet i en situa-
25184: lande har nyligen godkänts i riksdagen.. Den          tion då vi redan dras med den största arbets-
25185: nya lagen för med sig välkomna förbättringar          lösheten efter andra världskriget, borde finans-
25186: i    hushållsarbetstagarens arbetsförhållanden,       ministeriet överväga möjligheten att godkänna
25187: även om den tiU största delen endast officiellt       lön åt hushålisarbetstagare som avdragbar kost-
25188: stadfäster förhandenvarande praxis vad arbets-        nad i arbetsgivavens beskattning.
25189: tider, övertidsarbete o.s.v. beträffar.                  Med hänvisning tili det ovansagda och med
25190:    Krav på erläggande av minimilön åt hembi-          stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen bet un-
25191: träde ställer däremot hembiträdenas arbetsgi-         dertecknade att få ställa följande spörsmai att
25192: vare inför övermäktiga svårigheter. Arbetsgivar-      besvaras av vederbörande medlem av stats-
25193: familjen har att utöver biträdets lön erlägga         rådet:
25194: skatter, socialskydds- och APL- avgifter samt
25195: prcmie för obligatorisk olycksfallsförsäkring.                  Är Regeringen medveten om att lagen
25196: Enligt den nuvarande lagen om inlkomst- och                  om hushållsarbetstagares arbetsförhål-
25197: förmögenhetsskatt är ifrågavarande kostnader                 lande och däri ingående stadgande om
25198: inte avdragbara i beskattningen, utan arbetsgi-              erläggande av minimilön åt hembiträde
25199: varen erlägger i praktiken dubbel skatt på sin               ställer många hembiträdens arbetsgivare
25200: egen nettoinkomst. Då minimilönen träder i                   inför övermäiktiga svårigheter, vilka i
25201: kraft kommer den att överstiga de flesta hus-                praktiken kommer att leda tili ökad ar-
25202: håilsarbetsgivarnas betalningsförmåga. Följden               betslöshet bland hushåUsarbetstagarna,
25203: blir en stor mängd arbetslösa hembiträden samt               och om Regeringen delar denna åsikt.
25204: tilltagande svårigheter att ordna barnavård i fa-               är Regeringen beredd för att främja
25205: mil}er; där hembiträdet ofta är en nödvändig                 sysselsättningen för hushåHsarbetstagare
25206: och den enda överkomliga formen av barna-                    att godkänna Iön för hushåHsarbetsta-
25207: vård.                                                        gare som helt eller delvis avdragbar
25208:     För att förhindra en utveckling, enligt viiken           kostnad i arbetsgivarens beskattning?
25209: hushåilsarbetstagarlagen, då den snart träder i
25210:      Helsingfors den 28 oktober 1977.
25211: 
25212:          Ingvar S~ Melin ·                Elly Sigfrids                 Håkan Malm
25213: 
25214: 
25215: 
25216: 
25217: 0877011412
25218: 2                                             1977 vp.
25219: 
25220: Kirjallinen kysymys n:o 347.                                                             Suomennos.
25221: 
25222: 
25223: 
25224: 
25225:                                  Melin ym.: Kotitaloustyöntekijän palkan vähennyskelpoisuudesta
25226:                                     verotuksessa.
25227: 
25228: 
25229: 
25230:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
25231: 
25232:    Eduskunta on ä&kettäin hyväksynyt lain koti-     saan lisääntyvään työttömyyteen tilanteessa, jol-
25233: taloustyöntekijän työsuhteesta. Uusi laki tuo       loin me kärsimme suurimmasta työttömyydestä
25234: tervetulleita parannuksia kotitaloustyöntekijöi-    toisen maailmansodan jälkeen, tulisi valtiova-
25235: den työsuhteisiin, vaikka se suurimmalta osaltaan   rainministeriön harkita mahdollisuutta hyväksyä
25236: vain virallisesti vahvistaa!kin nykyisen käytän-    kotitaloustyöntekijälle maksettu palkka vähen-
25237: nön työaikojen, ylityöajan jne. suhteen.            nyskelpoiseksi menoksi työnantajan verotuk-
25238:    Minimipalkan maksamista kotiapulaiselle          sessa.
25239: koskeva vaatimus asettaa sitä vastoin kotiapu-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
25240: laisten työnantajat ylivoimaisten vaikeuksien       jestykren 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
25241: eteen. Työnantajaperheen on kotiapulaisen pal-      taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
25242: kan lisäksi maksettava veroja, sosiaa1iturvamak-    jäsenen vastattavaksi &euraavan kysymyksen:
25243: suja ja TEL-maksuja sekä maksu pakollisesta
25244: tapaturmavakuutuksesta. Nykyisen tulo- ja                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25245: omaisuusverolain mukaan kysymyksessä olevat                laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
25246: menot eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa,            ja siihen sisältyvä määräys vähimmäis-
25247: vaan työnantaja maksaa käytännössä kaksinker-              palkan maksamisesta kotiapulaiselle aset-
25248: taisen veron omasta nettotulostaan. Minimipal-             taa kotiapulaisen työnantajan ylivoimais-
25249: kan tullessa voimaan •se tulee ylittämään useim-           ten vaikeuksien eteen, jotka käytännössä
25250: pien kotitaloustyöntekijöiden työnantajien mak-            tulevat johtamaan lisääntyvään ~otita­
25251: sukyvyn. Seurauksena tulee olemaan suuri mää-              loustyöntekijöiden työttömyyteen, ja mi-
25252: rä työttömiä kotiapulaisia sekä lisääntyvät vai-           käli Hallitus on tätä mieltä,
25253: keudet järjestää lasten hoito perheissä, joissa               onko Hallitus valmis edistääk&e.en ko-
25254: kotiapulainen on u&ein välttämätön ja ainoa                titaloustyöntekijöiden työllisyyttä hy-
25255: saatavissa oleva lastenhoitomuoto.                         väksymään kotitaloustyöntekijälle mak-
25256:    Sen kehityksen estämiseksi, johon laki koti-            settavan palkan kokonaan tai osittain
25257: taloustyöntekijöiden työsuhteesta tulee johta-             vähennyskelpoi:&eksi menoksi työnanta-
25258: maan tullessaan piakkoin voimaan ja johtaes-               jan verotuksessa?
25259:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
25260: 
25261:           Ingvar S. Melin              Elly Sigfrids                  Håkan Malm
25262:                                               N:o 347                                                3
25263: 
25264: 
25265: 
25266: 
25267:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25268: 
25269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Siten esimer:kiksi verotuksen yksinkertaistamis-
25270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimikunnan mietinnön (1969: B 12) mukaan
25271: olette 28 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       kotitaloustyöntekijän palkan vähentämistä veto"
25272: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuksessa on perusteltu sillä, että molempien
25273: omaiselle jä~enelle jäljennöksen edustaja Meli-      puolisoiden olo ansiotyössä rajoittaa heidän
25274: nin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       mahdollisuuksiaan tehdä itse kotitaloustyötä ja
25275: sestä n:o 347:                                       aiheuttaa siten yleensä lisää elantokustannuksia.
25276:                                                      Tällaisia lisäkustannuksia voivat kuitenkin olla
25277:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        muutkin kuin sanottu palkka. Tämän. vuoksi on
25278:        laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta       aikanaan päädytty esittämään ansiotulon mää·
25279:        ja siihen sisältyvä määräys vähimmäis-        rän perusteella myönnettävää vähennystä sopi·
25280:        palkan maksamisesta kotiapulaiselle aset-     vampana keinona sen seikan huomioon ottami-
25281:        taa kotiapulai·sen työnantajan ylivoimais-    seksi, mitä molempien puolisoiden käyminen
25282:        ten vaikeuksien eteen, jotka käytännössä      ansiotyössä vaikuttaa puolisoiden veronmaksu-
25283:        tulevat johtamaan Jisääntyvään kotita-        kykyyn.
25284:        loustyöntekijöiden työttömyyteen, ja mi-         Niissä tapauksissa, joit)sa vain toinen puoli-
25285:        käli Hallitus on tätä mieltä,                 soism on ansiotyössä ja toinen kotona, ei olisi
25286:           onko HaUitus valmis edistääkseen ko-       mitään vero- tai perhepoliittista perustetta koti-
25287:        titaloustyönte)djöiden työllisyyttä hy-       taloustyöntekijän palkan vähentämiselle. Niitä
25288:        väksymään kotitaloustyöntekijälle mak-        tapauksia varten, joissa molemmat puolisot ovat
25289:        settavan palkan kokonaan tai osittain         ansiotyössä, on voimassa olevassa verolainsää-
25290:        vähennyskelpoiseksi menoksi työnanta-         dännössä jo omaksuttu eräs keino näiden per-
25291:        jan verotuksessa?                             heiden verotuksen lieventämiseksi. Tulo- ja va-
25292:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rallisuusverolain 33 §:n 1 momentin 2 kohdan
25293: taen seuraavaa:                                      mukaan saadaan tehdä valtionverotuksessa niin-
25294:                                                      sanottu ylimääräinen työtulovähennys. Se
25295:    Yleisperiaatteena    verolainsäädännössämme       myönnetään puolisoille siinä tapauksessa, että
25296: on, ettei verovelvollisen ja hänen perheensä         molemmat ovat ansiotyössä ja heillä on alaikäi~
25297: elantokustannuksiksi katsottavia menoja voida        nen lapsi. Vähennyksen saa tällöin pienempi-
25298: vähentää verotuksessa. Kodinhoitoon ja lasten-       tuloinen puolisoista. Kysymyksessä tarkoitet•
25299: hoitoon liittyvät menot ovat tyypillisesti tällai-   tuun ongelmaan onkin pidettävä parhaana ve.:
25300: sia menoja siitä riippumatta, missä muodossa         rotuksellisena ratkaisukeinona sitä, että käytet•
25301: ne suoritetaan. Näin ollen on verolainsäädän-        tävissä olevien valtiontaloudellisten mahdolli~
25302: nössämme omaksuttujen yleisten· periaatteiden        suuksien puitteissa kiinnitetään erityistä huo-
25303: mukaista, ettei kotitaloustyöntekijän palkkaa        miota toisaalta ylimääräisen työtulovähennyk-
25304: voida hyväksyä vähennyskelpoiseksi hänen työn-       sen ja toisaalta alaikäisen lapsen elättämisen pe-
25305: antajansa verotuksessa.                              rusteella myönnettävien. vähennysten suuruu-
25306:    Kysymyksessä olevaa ongelmaa on selvitetty        teen.
25307: verotusta koskevien uudistusten yhteydessä.
25308:      Helsingissä 2i päivänä marraskuuta 1977.
25309: 
25310:                                                                          Ministeri Esko Rekola
25311:    l det syfte 37 § 1 room. t:iksdagsordningen           meringen av beskattningen. Sålunda har t.ex.
25312: anger har Ni, Hert. Talman, med Eder skri·               avdrag av hushållsatbetares lön. vid beskatt-
25313: velse av den 28 .oktohet. 1977 till:vederbörande         ningen, enligt kommissionens för förenkling av
25314: medleni av statsrådet över$.ä.nt avskriftav föL          beskattningen be.tänkande H969: B 12), moti·
25315: jaride av riksdagsman Melin. m .fL stäUda spöt:s-        verats med att båda maikarnas förväriisarhete
25316: mål nr 347:                                              begränsai: deras möjligheter att själva utföra
25317:                                                          hushållsarbete och sålunda i allmänhet föror-
25318:             Är Reg:eringen medveten om att lagen         sakar ökande levnadskostnader. Sådana tilläggs-
25319:          om hushållsarbetstagares arbetsförhål-          kostnader kan dock utgöras. även av andra ut-
25320:          lande och däri ingående stadgande om            gifter än sagda lön. Därför beslöt man föreslå
25321:          erläggande av minimilöri åt hembiträde          eH avdtag, vilket baserar sig på mkomstbelop-
25322:          S.täller · måriga herirbiträdens arbetsgivare   pet, såsom varande en lämpligare metod föt
25323:          inför överrnäktiga svårighetet, vilka i         beaktande av effekten av båda makarnas för-
25324:      . ptaktiken kommer att leda till ökad ar-           värvsarbete på makarnas skattebetalningsför-
25325:       . be.tslöshet bland hushållsarbetstagatna,
25326:                                                          måga.
25327:          och omRc::geringen delar denna åsikt,              I de fall då endast den ena ma!ken förvärvs
25328:        · . är . Regeringen beredd för att ftämja         arbetar och den andra är hemma, funnes det
25329:          ~yssdsätthlngen .för hushållsarbetstagate
25330:                                                          inte något .skatte- ellet' farniljepolitiskt skäl tili
25331:          ait godkänna lön för hushållsarbetsta-          avdrag för hushållsarbetstagarens Iön. I de fall
25332:          gare som helt · eller delvis avdragbar          då båda makarna förvärvsarbetar existerar det
25333:         'kostnad i arbetsgivarens beskattning?           redan i gällande lagstiftningen en metod för att
25334:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             lindra dess>a familjers beskattning. Enligt 3 3 §
25335: samt anföra följande:                                    1 mom. 2 punkten lagen om s:katt på · inkomst
25336:                                                          och förmögenhet får man i statsbeska.ttningen
25337:     En rulmän princip .i vår skattelagstiftning är       göra ett s.k. e}(jtra arbetsinkomstavdrag. Detta
25338: a.tt utgifter, som måste betraktas som den skatt-        avdrag heviljas makat i de fall, då de båda
25339: Sikyldiges och dennes farniljs levnadskostnader,         är i förvärvsarbete - och har ett minderårigt
25340: inte kan avdras vid beskattning. Utgifterna i            barn. Därvid får den av ma:karna, som har lägre
25341: anslutning ti1l sikötsel av hem och barn är ty-          inkomster, göra avdraget. Den i. skattehänseen-
25342: piska · sådana utgifter oberoeride av den form           de bästa lösningen på det problem, som spörs-
25343: i viiken de erläggs. Sålurida står det i sam-            målet avser, måste anses vara, att man ioom
25344: klang med de allmänna principerna j vår skat-            ramen för de till buds · stående statsfinansiella
25345: telagstiftning, att hushållsarbetstagares lön inte       möjligheterna fäster .särsikild vikt å ena sidan
25346: kan godkännas som avdrag vid beskattning av              det extra ,atbetsinkomstavdraget och å andra
25347: aibetsgivai-en. · ._ .                 -                 sidiln storleken. ;av de avdrag som beviljas för
25348:     Problemet har utretts i saroband med refor-          underhåll av minderårigt bart1.
25349:      Hels~gfors den 21 november 1977.
25350: 
25351:                                                                                 Minister Esko Rekola
25352:                                                1977 vp.
25353: 
25354: Kirjallinen kysymys n:o 348.
25355: 
25356: 
25357: 
25358: 
25359:                                    Ahonen: Kinkomaan sairaalan saneeraus- ja laajennustöiden aloit-
25360:                                       tamisesta.
25361: 
25362: 
25363:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25364: 
25365:    Kinkomaan sairaala otettiin käyttöön Keski-        ja henkilökunnalle. On kyseenalaista, voidaan-
25366: Suomen keskusparantolan nimellä 15. 5. 1930.          ko sairaalan toimintaa talvisin jatkaa ajan
25367: Tuberkuloosin sairaalahoidon tarpeen vähen-           oloon. Henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat jok-
25368: tyessä sairaansijoja on voitu varata muuhun           seenkin olemattomat.
25369: käyttöön.                                                Sairaalan muuttunut toiminta ja rakennuksen
25370:    Kinkomaan sairaalassa on tuberkuloosin ja          rappeutuminen johtivat 1970-luvun saneeraus-
25371: muitten keuhkosairauksien hoitoon nykyisin            ja laajennussuunnitelmiin, jotka sosiaali- ja ter-
25372: käytettävissä 118 sairaalan 250 sairaansijasta.       veysministeriö hyväksyi 29. 5. 1974. Syksyllä
25373: 132 sairaansijaa jakautuu sisätautien, ihotau-        1976 tehty kustannusarvio päätyi 24 miljoo-
25374: tien, neurologian, lastentautien ja foniatrian        naan markkaan. Suunnitelma on parhaillaan
25375: kesken. Hoitopäiviä kertyi vuonna 1975 kaik-          lääkintöhallituksen ja rakennushallituksen käsi-
25376: kiaan 57 634, joista tuberkuloosin hoitoon käy-       teltävänä.
25377: tettiin vain 11 138 hoitopäivää.                         Kinkomaan sairaala liitettiin 1972 Keski-
25378:     On selvää, että sairaalan muuttunut toiminta      Suomen keskussairaalan kuntainliittoon. Nykyi-
25379: ei täysitehoisena ole ajan oloon mahdollista          sin kuntainliiton sairaansijoista (811) ja hen-
25380: sairaalarakennuksessa, joka on suunniteltu 50         kilökunnasta (1 500) lähes kolmasosa on Kin-
25381: vuotta sitten tuberkuloosin hoitoon, joka nyt         komaan sairaalassa. Kansantalouden kannalta
25382: muodostaa noin 20 % kokonaiskäytöstä. Ny-             ei liene yhdentekevää, saadaanko keskussairaa-
25383: kyinen toiminta edellyttää aivan toisenlaista         lan sairaansijoista lähes kolmannes kuntoon
25384: valmiutta sekä vuodeosastoilta että toimenpide-       vuosikymmeniksi 24 miljoonalla markalla, vai
25385: yksiköiltä sekä tilojen että kojeiden ja laittei-     joudutaanko uudisrakentamiseen uhraamaan
25386:  den suhteen. Avohoidon edellyttämä polikliinis-      sama summa moninkertaisena.
25387:  ten käyntien määrä on arvioitu noin 17 000/             Rakennusalan vaikea työllisyystilannekin
25388:  vuosi, kun nykyisissä tilapäisissä tiloissa pysty-   puoltaisi saneeraustöiden aloittamista jo tämän
25389:  tään käsittelemään esimerkiksi vuonna 1975           vuoden puolella työllisyystyökohteena.
25390:  vain 3 413 potilasta/vuosi. Allergisten hengi-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25391:  tyselinsairauksien hoito vaatii myös yhä kasva-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
25392:  via tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25393:     Huolimatta lähes 50 vuoden iästä, sairaala-       vaksi seuraavan kysymyksen:
25394:  rakennukseen ei ole tehty peruskorjausta. Pa-
25395:  himpia puutteita on pyritty pienin korjauksin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25396:  vähentämään. Tästä syystä mm. ikkunat, sähkö-               ryhtyä Kinkomaan sairaalan saneeraus-
25397:  johdot ja -laitteet, vesi- ja viemärijohdot ja              ja laajennustöiden aloittamisen suhteen,
25398:  keittiö ovat alkuperäisessä kunnossaan. Erikoi-             niin että sairaalan enempi rappeutumi-
25399:  sesti kylmänä vuodenaikana huoneitten alhai-                nen voitaisiin estää?
25400:  nen lämpötila ja veto ovat haittana potilaille
25401:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
25402: 
25403:                                             Arvo Ahonen
25404: 
25405: 
25406:  087701188K
25407: 2                                            1977 vp.
25408: 
25409: 
25410: 
25411: 
25412:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25413: 
25414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       man. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 24
25415: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra, Puhe-       milj. markkaa ja .se voidaan toteuttaa myös
25416: Iri~es, olette 2~ päivänä lok~kuuta 1977 päi-       vaiheittain, jolloin ensimmäisen vaiheen kus-
25417: vätyn kirjeenne ohella: toimittanut valtioneu-      tannusarvio on noin 9 milj. markkaa. :Raken-
25418: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nushallitus on 8. 11. 1977 hyväksynyt hanketta
25419: kan~anedqstaja Arvo Ahosen . näin ·kuuluvasta       koskevat luonnospiirustukset. Saneeraus- ja
25420: kirjallisesta kysymyksestä n:o 348:                 laajennustöitä koskevat huonetilaohjelmat, pii-
25421:                                                     rustukset ja laitehankintaohjelmat ovat parhail-
25422:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laan lääkintöhallituksen käsiteltävänä.
25423:        ryhtyä Kinkomaan sairaalan saneeraus-           Valtakunnallisen suunnitelman mukaan ra-
25424:        ja laajennustöiden aloittamisen suhteen,     kepnustöiden aloittamiseen on varauduttu
25425:        niin että sairaalan enempi rappeutumi-       vuonna '1979. Ottaen kuitenkin huomioon vai,
25426:        nen voitaisiin estää?                        litsevan · työllisyystilanteen ja hankkeen tekni~
25427:                                                     sen valmiuden sosiaali- ja terveysministeriö on
25428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        esittänyt vuoden 1977 kolmanteen lisämenoar-
25429: vasti seuraavaa: ·                                  vioesitykseen otettavaksi määrärahan mm. ky-
25430:    ~osiaali- ja terveysministeriö on 29. 5. 1974    seessä olevan hankkeen käynnistämiseksi jo ku-
25431: hyväksynyt Kinkomaan sairaalan saneeraus- ja        luvana ·vuonna..        ·
25432: laajennustöitä koskevan penistamissuunnitel-
25433:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
25434: 
25435: 
25436:                                                 Sosiaali- ja. tervey~ministeri. Pirkko Työläjärvi
25437:                                             N:o 348                                             3
25438: 
25439: 
25440: 
25441: 
25442:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1 m a n.
25443: 
25444:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     projektet uppgår tili 24 milj. mk och det kan
25445: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     också realiseras etappvis, varvid den första
25446: av den 28 oktober 1977 tili vederbörande          etappens kostnadsberäkning blir ungefär 9 milj.
25447: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    mk. Byggnadsstyrelsen har den 8 november
25448: jande av riksdagsman Arvo Ahonen underteck-       1977 godkänt skissritningarna tili projektet.
25449: nade spörsmål nr 348:                             De rumsdispositionsprogram, ritningar och ap-
25450:                                                   paraturanskaffningsprogram som gäller sane-
25451:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    rings- och utvidgningsarbetena behandlas som
25452:        ta i avsikt att påbörja sanerings- och     bäst i medicinalstyrelsen.
25453:        utvidgningsarbetena för Kinkomaa sjuk-        Enligt den riksomfattande planen är man
25454:        hus och därmed förhindra att sjukhuset     beredd att inleda byggnadsarbetena år 1979.
25455:        förfaller ytterligare?                     Med beaktande av det rådande sysselsättnings-
25456:                                                   läget och projektets tekniska mogenhetsgrad
25457:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har social- och hälsovårdsministeriet dock före-
25458: samt anföra följande:                             slagit att ett anslag för påbörjande redan detta
25459:    Social- och hälsovårdsministeriet har den 29   år av bl.a. ifrågavarande projekt skall intas
25460: maj 197 4 godkänt anläggningsplanen gällande      propositionen med förslag tili en tredje till-
25461: sanerings- och utvidgningsarbeten för Kinko-      läggsbudget för år 1977.
25462: maa sjukhus. Totalkostnadsberäkningen för
25463:      Helsingfors den 23 november 1977.
25464: 
25465: 
25466:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
25467:                                              1977 vp.
25468: 
25469: Kirjallinen kysymys n:o 349.
25470: 
25471: 
25472: 
25473: 
25474:                                  Tennilä: Ns. käyttörahan korottamisesta.
25475: 
25476: 
25477:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
25478: 
25479:    Kansaneläkelain 43 §: ssä sanotaan, että jos     tataso ja hintojen alituinen kohoaminen edel-
25480: ~läkkeensaaja  saa laitoshoitoa tai hoitoa yksi-    lyttävätkin käyttörahan välitöntä tuntuvaa ko-
25481: :yiskodissa, eläkelaitos voi sosiaalilautakunnan    rottamista, jotta hoitolaitoksissa olevat raskas-
25482: ~sityksestä päättää, että tällaisen hoidon ajalta   ta työtä tehneet vanhukset ja muut hoitoa tar-
25483: moritettava eläke maksetaan lautakunnalle käy-      vitsevat voisivat tyydyttävällä tavalla hoitaa
25484: :ettäväksi eläkkeensaajan hoitokustannusten         välttämättömät henkilökohtaiset menonsa. Käyt-
25485: ~orvaamiseen. Eläkkeensaajalle on kuitenkin         törahan korottaminen on välttämätön askel
25486: mnettava henkilökohtaiseen käyttöön ns. käyt-       kohti vanhusten ja muiden hoitolaitoksissa ole-
25487: töraha, jonka määrästä päätetään asetuksella.       vien oikeudenmukaisempaa kohtelua.
25488: Vastaava ns. käyttöraha on annettava myös sii-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25489: nä tapauksessa, että eläkkeenmaksu on keskey-       §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
25490: tetty mielisairaslain mukaisesti.                   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
25491:    Tällä hetkellä käyttörahan alimmaismäärä on      van kysymyksen:
25492: vain 85 markkaa kuukaudessa (asetus 343/
25493: 77), mikä on aivan liian vähän. Vallitseva hin-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25494:                                                            ryhtyä käyttörahan korottamiseksi?
25495:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
25496: 
25497:                                        Esko-Juhani Tennilä
25498: 
25499: 
25500: 
25501: 
25502: 087701224R
25503: 2                                             1977 vp.
25504: 
25505: 
25506: 
25507: 
25508:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
25509: 
25510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Korkein hoitopäivämaksu kunnallisissa vanhain
25511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kodeissa ja sairaskodeissa sekä kunnalliskodeis
25512: olette 28 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-       sa on nykyisin 12 markkaa. Hoitopäivämak
25513: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suun sisältyy korvaus täyshoidosta, joka käsit
25514: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tää ravinnon, puhtauden, vaatetuksen, televisio
25515: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-       lupamaksut ja lehtitilaukset.
25516: sesta kysymyksestä n:o 349:                             Käyttörahan suuruudessa on kysymys, paits
25517:                                                      eläkkeensaajan henkilökohtaisten tarpeiden at
25518:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vioinnista myös siitä, kuinka paljon sosiaali
25519:         ryhtyä käyttörahan korottamiseksi?           lautakunnan on muilla kuin elåikkeensaajal
25520:                                                      eläkkeestä saatavilla varoilla osallistuttava eläk
25521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keensaajan laitoshoidon kustantamiseen. KUl
25522: vasti seuraavaa:                                     keskimääräinen kansaneläkkeen perusosa j:
25523:    Kansaneläkkeensaajan saadessa huoltoapulain       täysimääräinen tukiosa on tällä hetkellä 44:
25524: mukaisesti laitoshoitoa tai hoitoa yksityisko-       markkaa kuukaudessa, joutuu sosiaalilautakunt
25525: dissa voidaan tällaisen hoidon ajalta suoritetta-    yleensä maksamaan osan eläkkeensaajalle annet
25526: va eläke maksaa sosiaalilautakunnalle käytettä-      tavasta täyshoidosta. Eläkkeensaajalle makset
25527: väksi eläkkeensaajan hoitokustannusten korvaa-       tavan käyttörahan suuruus on aina sama riip
25528: miseen. Sosiaalilautakunnan on tällöin heti          pumatta hänen kansaneläkkeensä suuruudesta
25529: eläke-erän eräännyttyä annettava eläkkeensaa-           Tällä hetkellä ei näytä olevan mahdollisuuk
25530: jalle itselleen määrätty osa eläkkeestä niin sano-   sia lisätä kuntien maksuvelvolli:suutta muutta
25531: tuksi käyttörahaksi. Tämän lisäksi eläkkeensaa-      malla käyttörahan perusteita nykyisestään
25532: jalle on itselleen maksettava huoltoapulain mu-      Käyttörahan suuruuden vahvistamisessa on py
25533: kaisen hoitopäivämaksun ylittävä eläkkeenosa.        ritty nykyisen käytännön mukaan seuraamaa1
25534: Käyttöraha maksetaan myös julkisissa huolto-         kansaneläkkeen r:eaalisen ostoarvon kehitystä
25535: laissa ja työlaitoksissa huollettaville eläkkeen-    Aikoina, jolloin elinkustannusindeksin kehity
25536: saajille ja myös siinä tapauksessa, että kansan-     on ollut nopeaa, myös käyttörahaan on teht:
25537: eläkkeen maksu on keskeytetty niin sanotuilta        nykyistä useammin tarkistuksia. Elinkustannm
25538: kriminaalipotilailta.                                ten nousun huomioon ottaen näyttää siltä, ett
25539:    Asetuksella vahvistettava käyttörahan suu-        ensi vuonna joudutaan jälleen käyttöraha1
25540: ruus on tällä hetkellä 85 ma11kkaa kuukaudessa.      määrää ta11kistamaan.
25541:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1977.
25542: 
25543:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
25544:                                               N:o 349                                              3
25545: 
25546: 
25547: 
25548: 
25549:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25550: 
25551:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i kommunala ålderdomshem och sjukhem samt
25552: mger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       i kommunalhem är för närvarande 12 mark. I
25553: lV den 28 oktober 1977 tili vederbörande med-       vårddagsavgiften ingår ersättning för helpen-
25554: em av statsrådet översänt en avskrift av ett        sion, som omfattar kost, hygien, kläder, tele-
25555: IV riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-       visionslicensavgifter och tidningsprenumeratio-
25556: tat skriftligt spörsmål nr 349 av följande ly-      ner.
25557: lelse:                                                 I fråga om dispositionsmedlens storlek gäller
25558:            Vilka åtgärder kommer Regeringen         det förutom en uppskattning av pensionstaga-
25559:         att vidtaga för höjandet av dispositions-   rens personliga behov även i hur hög grad
25560:         medlen?                                     socialnämnden har att deltaga i kostnaderna
25561:                                                     för pensionstagarens anstaltsvård med andra
25562:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medel än de som uppbäres av pensionstagarens
25563: amt anföra följande:                                pension. Då den genomsnittliga grunddelen av
25564:                                                     folkpensionen och den fulla understödsdelen
25565:   Åtnjuter pensionstagare i enlighet med lagen      för närvarande utgör 441 mark i månaden, blir
25566: >m socialhjälp vård å anstalt eller i enskilt       socialnämnden i allmänhet tvungen att erlägga
25567: 1em, kan pension, som utgår för den tid sådan       en del av den helpension som pensionstagaren
25568: rård varar, erläggas åt sodalnämnden för er-        erhåller. Storleken av de dispositionsmedel
25569: ättande av kostnaderna för pensionstagarens         som skall erläggas tili pensionstagaren är alltid
25570: rård. Socialnämnden bör härvid så snart pen-        densamma oberoende av folkpensionens storlek.
25571: ionsraten förfallit tili betalning lämna pen-          För närvarande torde det inte finnas möj-
25572: iontagaren en fastställd del av pensionen att       ligheter att öka kommunernas betalningsskyl-
25573: mvändas som så kallade dispositionsmedel.           digheter genom att ändra grunderna för de
25574: -Iärutöver bör tili pensionstagaren själv er-       gällande dispositionsmedlen. Vid fastställandet
25575: äggas den del av pensionen som överstiger           av dispositionsmedlens storlek har man efter-
25576: rårddagsavgiften enligt lagen om socialhjälp.       strävat att enligt gällande praxis följa utveck-
25577: )ispositionsmedel erlägges även tili pensions-      lingen av folkpensionernas reella köpvärde.
25578: agare som erhåller vård vid allmänna anstalter      Under tider då levnadskostnadsindexets utveck-
25579: .ch arbetsinrättningar och även i det fall att      ling varit snabb har även större justeringar
25580: ttbetalningen av pension inställts för så kallade   företagits i dispositionsmedlen än för närva-
25581: :riminalpatienter.                                  rande. Med beaktande av stegringen i levnads-
25582:   Den genom förordning fastställda storleken        kostnaderna förefaller det som om man nästa
25583: ,v dispositionsmedlen är för närvarande 85          år vore tvungen att åter justera beloppet av
25584: nark i månaden. Den högsta vårddagsavgiften         dispositionsmedlen.
25585:      Helsingfors den 30 november 1977.
25586: 
25587:                                                                      Minister Olavi Martikainen
25588: Kirjallinen kysymys n:o 350.
25589: 
25590: 
25591: 
25592: 
25593:                                      Uitto: Poliisiasiain neuvottelukuntien toiminnassa esiintyvistä
25594:                                          epäkohdista.
25595: 
25596: 
25597:                            Eduskunnan Herra. Puhemiehelle.
25598: 
25599:     Polllsilakiin lisättiin: vuonna 1973 säännök-        'Dii~mi~spiidssä .·. kaupungkvaftuus1:on. valitsemltl:
25600: set poliisiasiain .neuvottelukunnista,. jotka toimi-     neuvottelukunnan jäsenet ovat tehneet useita
25601: vat sisäasiainministeriön, lääninhallitusten ja po-      esityksiä neuvottelukunnan käsiteltäviksi. asioik-
25602: liisipiirien yhteydessä. Neuvottelukuntajärjestel-       si ja pyrkineet. aktiivisesti vaikuttamaan neuvot-
25603: män yhtenä tarkoituksena oli lisätä poliisin toi-        telukunnan työhön. Neuvottelukunnan toimin~
25604: minnan kansanvaltaista ohjausta ja valvontaa.            ta on kuitenkin täysin keskeytynyt, koska Van-
25605: Tämä tarkoitus ei ole käytännössä toteutunut.            taan piirin nimismies ei ole kutsunut neuvotte-
25606:     Poliisipiirin neuvottelukunta voi vain esityk-       lukuntaa koolle 7. 4. 1976 jälkeen, eli puoleen-
25607: siä ja lausuntoja antamalla pyrkiä vaikuttamaan          toista vuoteen.
25608: paikallispoliisin toimintaan. Esitysten ja lau-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25609: suntojen antamisellakin saattaisi olla merkitys-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25610: tä, jos poliisi suhtautuisi asiallisesti ja yhteistyö~   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25611: haluisesti neuvottelukuntien työhön. Se, että            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25612: neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii polii-
25613: sipiirin päällikkö, rajoittaa jo sinänsä neuvotte-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25614: lukunnan vaikutusmahdollisuuksia ja aloitteel-                   poliisiasiain neuvottelukuntien toimin-
25615: lisuutta. Lisäksi poliisipiirin päällikkö on voi-                nassa esiintyneiden puutteiden korjaa-
25616:  nut pitkäksi ajaksi laiminlyödä neuvottelukun-                  miseksi ja ·poliisihallinnon kansanvaltai-
25617:  nan koolle kutsumisen. Esimerkiksi Vantaan· ni-                 sen ohjauksen kehittämis~i?
25618:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
25619: 
25620:                                                Pauli Uitto
25621: 
25622: 
25623: 
25624: 
25625: 0877012087
25626: 2                                             1977 vp~
25627: 
25628: 
25629: 
25630: 
25631:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25632: 
25633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä mainitussakin · tapauksessa, neuvottelukun-
25634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tien toimintaa ei voida pitää tyydyttävänä. Mi-
25635: olette 28 päivänä . lokakuuta 1977 päivätyli kir-    nisteriön taholta onkiri ktlluvan 'Vuoden aikana
25636: jeenne ri:ö 2218 ohella toimittanut valtioneu-       eri yhteyksis·sä erityisesti poliisipiirien päälli-
25637: voston asianomaiselle jäsenelle· jäljennöksen kan-   köille korostettu neuvottelukuntien toiminnan
25638: sanedustaja Pauli Uiton kirjallisesta kysymyk-       merkitystä ja kehotettu heitä kiinnittämään
25639: sestä n:o 350, jossa tiedustellaan:                  asiaan riittävää huomiota. Niinikään neuvotte-
25640:                                                      lukuntien toiminnan aktivoimiseksi on minis-
25641:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        teriön apuna toimiva poliisiasiain neuvottelu-
25642:        poliisiasiain neuvottelukuntien toimin-       kunta yhteistoiminnassa asianomaisten läänin-
25643:        nassa esiintyneiden puutteiden korjaa-        hallitusten kanssa toimeenpannut kuluvana
25644:        miseksi ja poliisihallinnon kansanvaltai-     vuonna viidessä eri läänissä neuvottelukuntien
25645:        sen ohjauksen kehittämiseksi?                 puheenjohtajille ja jäsenille tässä tarkoituksessa
25646:                                                      yhteisiä neuvottelupäiviä. Neuvottelupäivien
25647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       järjestämistä tullaan edelleen ensi vuonna jat-
25648: seuraavaa:                                           kamaan .
25649:   .Poliisipiirien neuvottelukuntien tähänasti-          Ministeriö pitää poliisipiirien neuvottelukun-
25650: sesta toiminnasta niillä paikkakunnilla, joissa      tien toimintaa tärkeänä ja hyödyllisenä. Tämän
25651: toiminta on ollut keskimääräistä aktiivisempaa,      vuoksi ministeriö tulee edelleen seuraamaan nii-
25652: on saatu verraten myönteisiä kokemuksia. Toi-        den toimintaa ja pyrkii tätä toimintaa edelleen
25653: saalta eräissä poliisipiireissä, kuten kysymykses-   kehittämään.
25654:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1977.
25655: 
25656: 
25657:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25658:                                              N:o .350                                                3
25659: 
25660: 
25661: 
25662: 
25663:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25664: 
25665:   I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen       i vissa polisdistrikt inte anses vara tillfredsstäl-
25666: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lande. Detta gäller t.ex. det i spörsmålet nämn-
25667: nr 2218 av den 28 oktober 1977 tili vederbö-       da fallet. Ministeriet har därför ocks'å under
25668: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       året i olika sammanhang särskilt för cheferna
25669: av följande av riksdagsman Pauli Uitto ställda     för polisdistrikten poängterat vikten av delega-
25670: spörsmål nr 350:                                   tionernas verksamhet och uppmanat cheferna
25671:                                                    att fästa tiliräcklig uppmärksamhet vid frågan.
25672:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Den delegation för polisärenden, som bistått
25673:        vidtr. för att rätta tili de brister som    ministeriet i aktiverandet av delegationernas
25674:        förekommit i delegationernas för po-        verksamhet, har i samarbete med vederbörande
25675:        lisärenden verksamhet och för att ut-       länsstyrelser under innevarande år i fem Iän
25676:        veckla den demokratiska ledningen av        i detta syfte anordnat gemensamma diskussions-
25677:        polisförvaltningen?                         dagar, avsedda för delegationernas ordförande
25678:                                                    och medlemmar. Diskussionsdagar kommer att
25679:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       anordnas också nästa år.
25680: samt anföra följande:                                 Ministeriet anser delegationernas i polis-
25681:    Erfarenheterna av den verksamhet som de-        distrikten verksamhet vara både viktig och
25682: legationerna i polisdistrikten hittills bedrivit   nyttig. Ministeriet kommer därför också i fort-
25683: på orter, där verksamheten varit aktivare än       sättningen att följa med deras verksamhet och
25684: i genomsnitt, har varit förhållandevis positiva.   strävar tili att utveckla denna.
25685: A andra sidan kan delegationernas verksamhet
25686:      Helsingfors den 2 december 1977.
25687: 
25688: 
25689:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25690:                                                                                                                                                  4'•
25691:                                                                                                                                                 .....
25692: 
25693: 
25694: Kirjallinen kysymys n:o .351.
25695: 
25696: 
25697: 
25698: 
25699:                                                                          Tennilä: Vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden ammatti-
25700:                                                           '_ .. , ... :> i. .4~u_t~~ ~oskev!~;: yal~~s.telJ. ;k~sitte}y~_tä.
25701: 
25702: 
25703: 
25704: 
25705:    Hyvin monet ·a!nmattitaudili perusteella elä~                                          tutkimuksissa tultiin kuitenkin siihen oikeaan
25706: kettä · hakeneet ·ovat aiheellisesti tyytymättömiä                                        tulokseen, ·ett:ä kyse on ammatti taudista ..
25707: eläkelaitosten työväenvastaiseen ·asennoitumi-                                               Kun vakuutusoikeus oli tehnyt Harjun asias-
25708: seen ja siihen hitauteen, jolla vakuutusoikeuden                                          sa kielteisen päätöksen ( 1-975-10-28), Harju
25709: päätösten aiheuttamia valitUksia korkeimmassa                                             ei luonnollisestikaan tyytynyt päätökseen tie-
25710: oikeudessa käsitellään.                                                                   täen itse paremmin kuin hyvin mistä vaikeat
25711:    Eräs hyvin paljastava esimerkki vallitsevista                                          käsisairaudet olivat peräisin, vaan valitti pää-
25712: menettelytavoista on. metsätyömies Erkki Har-                                             töksestä korkeimpaan oikeuteen. Valitus jätet-
25713: jun tapaus. Vuonna 1931 syntynyt Harju ehti                                               tiin jo 12. 12.1975, mutta vielä lokakuussa
25714: työskennellä ennen sairastumistaan metsätöissä                                            1977 valitus oli kokonaan käsittelemättä. Har-
25715: eri puolilla Lappia ja Pohjois-Suomea jo vuosi-                                           jun valitusta oli siis makautettu korkeimmassa
25716: kymmenien ajan, sillä hän aloitti työnteon met-                                           oikeudessa vuosikausia, mistä ei voi tehdä mi-
25717: sässä jo 12-Vl.lotiaana. Otettuaan moottorisahan                                          tään muuta johtopäätöstä kuin sen, että oikeus-
25718: käyttöönsä heti kun tämä uusi työkalu alkoi                                               turvaa ei tällaisissa tapauksissa ole. Viivyttely
25719: Lapissa esiintyä ja sahattuaan loppuun yli 10                                             on luonnollisesti aiheuttanut 8-lapsiselle Har-
25720: moottorisahaa, Harju sai metsätyömiehille niin                                            jun perheelle erittäin suuria taloudellisia on-
25721: yleisen tärinän aiheuttaman käsisairauden. Se                                             gelmia.
25722: ilmeni valkosortnisuutena, huonona verenkier-                                                Koska Harjun tapaus ei ole lähimainkaan
25723: tona, kyllllillä ilmoilla käsiä särki, ne olivat                                          ainoa, esitänkin edellä • olevaan ja valtiopäivä-
25724: kankeat jne. Pahanlaatuisten käsivaivojen li-                                             järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
25725: säksi Harjua vaivasi myös selkäsairaus.                                                   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak~
25726:                                                                                           si seuraavan kysymyksen:
25727:    Muoniossa 1973 ·suoritettujen tutkimusten
25728: mukaan Yhä pahenevat käsivaivat olivat työpe-                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25729: räisiä, toisin sanoen kyseessä todettiin olevan                                                     ryhtyä estääkseen vakuutusoikeutta teke.
25730: ammattitauti. Kuitenkin Työterveyslaitos vuon-                                                      mästä virheellisiä päätöksiä ammatti-
25731: na 1974 kiisti tämän, hämmästyttävää kyllä.                                                         tautikysymyksissä ja turvatäkseen sen,
25732: Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa vuon-                                                   . että: valitusten . käsittely ... ~~rkeinimassa
25733: na 1976 suoritetuissa uusissa perusteellisissa                                                      oikeudessa suoritetaan välittömästi?
25734:     , Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1977.
25735:   1_._·:·.<, ~";-~,; : ~-.         .
25736:                              ~~':."- .<_   ;.·.. L.!~~.- -~ -.   ..._)
25737: 
25738: 
25739: 
25740:                                                                            Esko-Juhani Tennilä
25741: 
25742: 
25743: 
25744: 
25745: 087701242A
25746: 2
25747: 
25748: 
25749: 
25750: 
25751:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa             Asioiden käsittelyn viipyminen korkeimmassa
25752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          oikeudessa johtuu sen ratkaistavaksi saatettujen
25753: olette 28 päivänä lokakuuta 1977 päivätyn kir-         asioiden määrän jatkuvasta kasvamisesta, mikä
25754: i~ ohella toimittanut valtioneuyoston asian-           pääasiassa on seurausta hovioikeuksissa synty-
25755: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        neen jutturuuhkan putkaiDiseksi to~eutetusta
25756: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-         ratkaisutehon lisäämisestä hovioilkeusasteella.
25757: sesta kysymyksestä n:o 351:                            V llikka · korkeimlllan oikeudenkin lainkäyttö-
25758:                                                        henikilökuntaa on jonkin verran voitu lisätä, kä-
25759:             .  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    si:ttelemättömien asioiden ruuhkalta ei ole väl-
25760:             ryhtyä estääkseen vakuutusoikeutta teke"   tytty. Oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta
25761:         · · mästä virheellisiä päätöksiä ammatti-      korkeimman oikeuden jäsenmäärän jatkuvaa u~
25762:             tautikysymyksissä ja turvatakseen sen,     säämistä ei !kuiten~aan voida pitää asianmukai~
25763:             että valitusten käsittely korkeimmassa     sena ratkaisuna.··
25764:             oikeudessa suoritetaan välittömästi?
25765:                                                           Oikeusministeriössä on valmistunut ehdotus
25766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hallituksen esitykseksi muutoksenhakua kor-
25767: vasti seuraavaa:                                       keimpaan oikeuteen koskevien säännösten
25768:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu esi-           uudistamisesta. Ehdotuksen mukaan korkein
25769: merkkinä erään ammattitautia koskevan asian            oikeus ottaisi hovioikeuden käsittelemän asian
25770: käsittelemiseen vakuutuso~keudessa ja korkeim-         ratkaistavakseen vain, jos lain soveltamisen kan-
25771: massa· oikeudessa. Tuomioistuinten lainkäyttö-         nalta muissa samanlaisissa asioissa tai oikeus~
25772: toiminnan valvominen ei voimassa olevien sään-         käytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä
25773: nösten mukaan kuulu oikeusministeriölle eikä           saada asiassa ylimmän oikeusasteen ratkaisu
25774: ministeriö siten voi hallintotoimin puuttua yk-        taikka jos asian tutkimiseen on muu erittäin
25775: sittäistapauksessa annettuun tuomioistuimen            painava syy. Lainsäädäntöä täten muuttamalla
25776: ratkaisuun. Hylkäävä . päätö~ jossakin korvaus-        pyritään korkeimman oikeuden osalta estämään
25777: asiassa. ei nähdäkseni kuitenkaan oikeuta päät-        asioiden ruuhkautuminen ja siten nopeuttamaali
25778: telemään:, että vakuutqsoikeus tekisi ammatti-         tJ~keudenkäyntiä.                       ·
25779: tautikysymyksissä virheellisiä ratkaisuja.
25780:     '   .        '                       '
25781: 
25782: 
25783:         Helsingissä' 2 ··päivänä ·joulukuuta· ·1977.
25784: 
25785:                                                                                        .   '
25786: 
25787:                                                                         Oikeusministeri Tuure Salo
25788:                                               N:o 3.51                                                3
25789: 
25790: 
25791: 
25792: 
25793:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25794: 
25795:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen           Den omständigheten att ärendenas handlägg-
25796: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivdse       ning i högsta domstolen dröjer beror på att an-
25797: av den 28 oktober 1977 tili vederbörande med-       talet ärenden som bringas tili dess avgörande
25798: lem av statsrådet översänt en ·avskrift av föl-     ständigt stiger, vilket huvudsakligen är en följd
25799: jande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä            av en effektivitetsökning vid avgörande av
25800: ställda spörsmål nr 351 :                           ärenden på hovrättsnivå, genomförd för upp-
25801:                                                     lösande av den anhopning av ärenden som upp-
25802:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kommit i hovrätterna. Trots att lagskipnings-
25803:        taga för att hindra försäkringsdomstolen     personalen även i högsta domstolen i någon
25804:        från att fatta oriktiga utslag i frågor,     mån kunnat ökas, har en anhopning av obe-
25805:        som rör yrkessjukdom, samt att garan-        handlade ärenden inte kunnat undvikas. Med
25806:        tera, att handläggningen av besvären         tanke på en enhetlig rättspraxis kan en ständig
25807:        i högsta domstolen sker omedelbart?          ökning av högsta domstolens medlemsantal
25808:                                                     dock inte anses utgöra en sakenlig lösning.
25809:    Som svar på spörsmålet framhåller jag hög-           I justitieministeriet har utarbetats ett förslag
25810: aktningsfullt följande:                             tili regeringsproposition angående revision av
25811:    I motiveringen tili spörsmålet har såsom         stadgandena om ändringssökande i högsta dom-
25812: exempel hänvisats tili behandlingen i för-          stolen. Enligt förslaget skulle högsta domstolen
25813: säkringsdomstolen och högsta domstolen av ett       upptaga ett av hovrätten behandlat ärende tili
25814: ärende rörande yrkessjukdom. Övervakningen          avgörande endast, om det med avseende på la-
25815: av domstolarnas lagskipningsverksamhet ankom-       gens tillämpning i andra liknande fall eller med
25816: mer enligt gällande stadganden inte på justitie-    hänsyn tili en enhetlig rättstillämpning är av
25817: ministeriet, varför ministeriet sålunda inte        vikt att erhålla avgörande av högsta instans
25818: genom förvaltningsåtgärder kan ingripa i ett        eller då det föreligger något annat synnerligen
25819: domstolsutslag i ett enskilt fall. Ett förkastan-   vägande skäl för att upptaga ärendet tili pröv-
25820: de utslag i något ersättningsärende berättigar      ning. Genom att på detta sätt ändra lagstift-
25821: likväl inte, enligt vad jag kan finna, tili den     ningen eftersträvar man att i fråga om högsta
25822: slutsatsen att försäkringsdomstolen skulle fatta    domstolen förhindra en anhopning av ärenden
25823: oriktiga ,avgöranden i frågor som rör yrkes-        och på så sätt påskynda rättegången.
25824: sjukdom.
25825:      Helsingfors den 2 december 1977.
25826: 
25827: 
25828:                                                                        Justitieminister Tuure Salo
25829: .J
25830:                                                1971 \11.
25831: 
25832: Kirjallinen kysymys n:o 352.
25833: 
25834: 
25835: 
25836: 
25837:                                    Ekorre: Television uutislähetysten ohjelmajärjestelyistä. ·
25838: 
25839: 
25840:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
25841: 
25842:    Ju1.lciJsuudessa viime päivinä esitettyjen tie-    dotusten toteuttamisen rahoittamiseen käytetä
25843: tojen mukaan Oy Yleisradio Ab:n johto on              budjettivaroja".
25844: suorittanut uutislähetysten ohjelmajärjestelyjä,
25845: jossa yhteydessä arkisin lähetettävät suomen-             Televisiotoimikunta 1977 päätyi yksimieli-
25846: kieliset alkuillan uutislähetykset siirrettäisiin     sesti ehdottamaan lähetysaikojen osalta välit-
25847: vuoden 1978 maaliskuun alusta Jähetettäviksi          tömästi toteutettavina järjestelyinä muun muas-
25848: TV 2 :n lähetysverkon kautta, kun ne nykyisin         sa seuraavaa: "Lauantaisin ja perjantaisin ny-
25849: lähetetään TV 1 :n lähetysverkossa. Kun TV            kyisin noin klo 17.00-18.00 TV 1:SISä olevat
25850: 2:n näkyvyysalue kattaa vain 55 % Suomen              RTV:n lähetysajat siirretään TV 2:n puolelle
25851: pinta-alasta ja 85 % väestöstämme, merkitsisi         kuitenkin siten, että sähkeuutiset ja TV-NYTT
25852: alkuillan uutislähetysten siirtäminen TV 2:een        jäävät myös TV 1: ssä esitettäviksi". Ehdotus
25853: tuntuvaa heikennystä maamme pohjoisimmilla            katsottiin perustelluksi muun muassa sen vuok-
25854: katselualueilla. Esimerkiksi Lapin läänin asuk-       si, ettei siirrosta aiheutuisi Yleisradiolle lisä-
25855: kaista vain vajaa 1/3 voi seurata nykyisin            kustannuksia. Niinikään Televisiotoimikunta
25856: TV 2:n lähetyksiä.                                    1977 ehdotti: "Sähkeuutiset ja TV-NYTT
25857:    Yllättäviä uutisjärjestelyt lähetysverkoston       muutetaan joka päivä lähetettäviksi rinnak-
25858: vaihtamisen osalta ovat senlcin vuoksi, että          kaislähetyksinä TV 1:ssä ja TV 2:ssa nykyi-
25859: liikenneministeriön 8. 12. 1976 asettama Tele-        sinä lähetysaikoinaan". Toimikunnan mielestä
25860: visiotoimikunta 1977 asettui 28. 6. 1977 jättä-       menettely turvaisi ruotsinkielisten uutisten vä-
25861: mässään mietinnöSISä yksimielisesti päinvastai-       littymisen myös suomenkielisille katselijoille
25862: selle kannalle. Omaksumaansa kantaa toimi-            sekä mahdollistaisi osaltaan yhtenäisten ruotsin-
25863: kunta perusteli televisio-ohjelmien näkyvyys-         kielisten ohjelmakokonaisuuksien sijoittelun
25864: alueen laajentamistarpeella sekä sillä, että          klo 18.00 jälkeen joko TV 1:n tai TV 2:n
25865:  maamme ruotsinkielinen väestö on kokonaisuu-         verkolle. Koska TV 2:n verkoSISa on ruotsin-
25866: dessaan TV 2:n näkyvyysalueella. Näin ollen           kielisten uutisten aikaan vapaata aikaa, aiheu-
25867: TV 2:n näkyvyysalueen ulkopuolelle jäävät             tuisi menettelystä toimikunnan arvion mukaan
25868:  asukkaat ovat joko suomen- tai saamenkielisiä.       vain noin 10 000 markan kustannukset vuo-
25869: Mainitun Televisiotoimikunta 1977 :n tehtä-           dessa.
25870:  vänä oli: "1) suunnitella television lähet)IISver-       Mikäli julkisuudessa esitetyt Oy Yleisradio
25871: koston näkyvyysalueen laajentamista niille            Ab:n johdon tekemät päätökset uutisten lähe-
25872:  alueille, joilla suomenkielisen ohjelman näky-       tysjärjestelyistä toteutetaan vuoden 1978 maa-
25873:  vyys on heikko tai olematon, 2) laatia ehdotus       liskuun alusta lukien, heikennetään suuresti
25874: siitä, kuinka ruotsinkielisen televisio-ohjelman      maamme pohjoisilla alueilla asuvien katselu-
25875: päivittäisen hyvään katseluaikaan sijoittuvan         mahdollisuuksia. Suunnitellut järjestelyt eivät
25876:  lähetysajan lisääminen voidaan toteuttaa; pyr-       ole perusteltuja senkään vuoksi, että TV 2:n
25877: kimyksenä tulee olla, että ruotsinkielisen ohjel-     lähetysverkosto on keskeneräinen. Kun liiken-
25878:  man lisääminen toteutetaan yhden kanavan             neministeriön asettama Televisiotoimikunta
25879: puitteissa, 3) selvittää se taloudellisten, tek-      1977:kin ehdotti toisenlaista lähetysjärjestelyä
25880:  nisten ja henkilöresurssien tarve, jota lisätty      näkyvyysalueen laajentamiseksi niillä alueilla,
25881:  tuotanto ja lähetysverkoston parannukset edel-       joilla suomenkielisen ohjelman näkyvyys on
25882:  lyttävät sekä 4) laatia aikataulu ehdotustensa       heikko tai olematon, tulisi hallituksen puuttua
25883:  toteuttamiseksi samoin kuin yksi.löity rahoitus-     kiireesti asiaan ja turvata molempien television
25884:  suunnitelm,a,~ jonka lähtökehtana on, ettei eh-      uutislähetysten lähettäminen TV 1 :n lähetys-
25885: 0877012408
25886: 2                                                                             1977 .tp.
25887: 
25888: verkoston kautta. Näin voltalJSnn varmistaa                                                    Aikooko ,Hallitus ryh~y~. tQimel'ipitei-
25889: myös Lapin läänissä asuvien mahdollisuus seu-                                               siin Oy Yleisradio Ab:n tekemän uutis-
25890: rata alkuillan suomenkielisiä uutislähetyksiä.                                              ten lähetysjärjestelyjä koskevan päätök-
25891:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen                                                sen muuttamisekisi siten, että molem-
25892: 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-                                             pien television uutislähetysten lähettä-
25893: voston asianomaisen jäs~en vastattavaksi seu-                                               minen turvataan TV 1:n lähetysver-
25894: raavan kY'ymyben:                                                                          .ko!ltO&aa?
25895:                Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1977 .
25896:                                                                .   l   ::
25897: 
25898:                                                                             Mikko Ekorre
25899: 
25900:                                                                                                                               ...   ~
25901: 
25902: 
25903: 
25904: 
25905:                                     ,-: .'                 ..
25906:                                                            ·
25907: 
25908: 
25909: 
25910: 
25911: ,,   '·.       :'.: ·'
25912: 
25913:      ''
25914: 
25915: 
25916: 
25917:                                                       .. ; . ~ l
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                             ! .i.
25922: 
25923: 
25924: 
25925: 
25926:                 .i.       ~    '
25927: 
25928: 
25929: 
25930: 
25931:                       1·.:
25932:                       '.'
25933: 
25934: 
25935: 
25936: 
25937:                                              ·~·. '
25938: 
25939:                                                                                                        i',
25940: 
25941: 
25942: 
25943: 
25944:            i          .
25945: 
25946: 
25947: 
25948: 
25949:                                                                                                                       : ).'
25950: 
25951:                                                                                                                    ; ·~
25952:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25953: 
25954:    Valtiopäiväjärjestyksen J7 S:n 1 momentissa              :siSJtli syistä jiiätävii . kymintuen .minuutin pitui-
25955: mwutussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 nen ohjeln'ul'lllili, koskll nämä uutisllhetykset
25956: olette 1. päivänä marraskuuta 1fJ77 piiviityn               lähetetään Sllmii.Stll litudiostA. Alkuillan ·NOt&ill~
25957: kirjeenne n:o 2222 ohella toimittanut valtiO-               kielistä ja suomenkielistli uutislähetystii. ei et1ää
25958: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen              vastaisuudessa voida l!ihettlll samaSStt lähetys-
25959: kansiUledustaja Mikko Ekorren näin kuulu-                   verkossa. Todennäköisesti tähän ratkaisuun
25960: vllSta kirjallisesta kysymyksestä n:o .352:                 ollsi päädytty, .trflikktt päHui.ttislHhetys olisi säi-
25961:                                                              lynyt ennallaan.                 .
25962:            ·.Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-                Hätkintaän siitä kummat · uutiset siirretään
25963:          siin Oy Ylei1lrttdioAh:n tekemiin uutis-           knkkosverkkaön vaikuttivat luonnollisesti mo-
25964:          ten lälletysjärjestelyjä koskevan päätök-
25965:          sen muuttamiseksi siten, että molem-
25966:                                                             ?et seikat .. M:er~ttltvänli p~dettiin, .että ~­
25967:                                                              Illan ruotsinkiehnen uurlslähetys on ruotsm-
25968:          pien television uutislllhet~sten lähettä-           kielisten katsojien pääuutislähetys. Näin ollen
25969:          minen turvataan TV 1: n lähetysver-                pidettiin perusteltuna sitii, että dhn~ pliäuutis-
25970:           kostossa?                                          lähetys säilyy ykkösverkossa. niin kauäfl kuih
25971:                                                             ykkösvellkossa on huomattavasti muutakin .hl:ot-
25972:     Vastauksena kysymyroseen esitän kunnioilt:ta-            sinkielistä ohjeltn~tarjontaa. Toisilaita jo pit-
25973: vasti seuraavaa:                     ·                       käiln IWC\Tision lmomenkieliselle sähkeuutislliht-
25974:    . Oy Yleisradio Ab:n piirissä on pitkään py-              tykselle on yritetty etsiä lähetysAikaa, joka ei
25975: ritty uudistam!Wl television ohjelmakaaviota,                olisi piiällekkäin radion uuti~lähecyksen kanssa.
25976: jonka mukaan ohjelmat sijoitellaan lähetysai-               Näilltii syisdi katsottiin mllhdolliseksi siirtää
25977: koihin. Samanaikaisesti on myös etsitty rAt-                 sähkcruudslähetyl$ kakkosverkkoon, jolloin · sen
25978: käisua, joll!!. voitaisilh uudistaa television uutis-       lähetysaika on vastaisuudessa klo 18 ..30-
25979: ja ajankohtai:sliihetykset. Molemmista näistä               18.40. Ruotsinkielinen TV-Nytt 11äilyy entisellä
25980: lähtökohdista päädylltiin elokuussa 1977 uudis-             paihllaan klo 18.00-18.t:5.
25981:  tukseen, jonka tnukltan illan pliiiuutisliihetys                Uudistuksen yhteydessä on .sovittu myös
25982: televisiossa lähetettäisiin 1. 1. 1978 alkaen klo            siitä, että ns. verkkotiedotusta kllytetälin ny-
25983: 20.30 kahdenkymmenen minuutin mittaisena                    kyistä entmmiin radion ja television uutislähe-
25984: ja uutisliihetystä seuraisi jommalla kummalla                tysten illkt.tmisiUkojen tiedottamlseksi ylebtill~:.
25985: kmavalla ajankohtaislähetys, jonka tuottavat                     Mainos·TV:n uudistusta vastustavan kannm
25986: televisioyksiköiden ~jankohtllistoimitukset ja               vuoksi jouduttiin uudistuksen Aloitus lykkää-
25987:  aluetoiminta. Muilta osin pyrittiin kevään 15178            mään 27. 2. 1978 alkavaksi.
25988: ohjeln'llika&vio säilyttämään mahdollisimman                     Sähkeuutisia seur~ tällä hetkellä noin
25989: enhallaan.                                                  .200 000.......250 000 katsojaa. Näistli Lapin alu-
25990:     Piiäuutislähetyhen siirtäminen nykyistä plJol-          eella on noin ' ' 000. Pääosalle L:~.pin alueen
25991: ta   .tuntia aikti$etnmaksi metkitsee · ohjelma:-           katsojista' on mahdollista' katsoa myös TV 2:n
25992:  kaaviassa sitä, että televisioilta päättyy nykyistä         liihetyksili (Rovaniemen--Kemin alueet}. Näil'l
25993: ·aikaisdtlmin. Toi.S~talta siirto aiheuttaa· ahtnutta        ollen ei sähkeuutisten siirtämiseita ktikkö&verk-
25994:  uutisia. edeltävässä öhjelmistona. Oman vaikeu-             koon koitUisi ratkaisw{lil 'haittAa LapinkMn
25995: .tensa ·. alkuillan·· ohjelmasijoitJteltiun tuo. se tosi-    kannalta; Ohjelmakaavion · uUdistamisella m-
25996:  ~sia,. ~tä . televisiouutiSten tnuui:tuessa värilli-         vutetaan monia 'etuja ja roisulta rad:lofi ja
25997:  sik8L On , alkuillan suomenkielisen ja ruotsil1.-           television :kautta tapahtuvu , u'utistarjonta , klt-
25998:  kh:lis~,. uutislähetykseil vä1iinc cpuhtaasti tekni-       .:taa koko .piihrän
25999:                                                                             .
26000:                                                                                   P,j.ir.t.
26001:                                                                                     ..
26002:                                                                                                 · · ·     ·
26003:        H~lsingissä 2 päiv~nii jouluk~uta l977.
26004:                                                                                          1   ~   '·.
26005: 
26006: 
26007: 
26008: 
26009:                                                                           Liikeooeminrsteri Veikko Saarto
26010:                                               1977 vp.
26011: 
26012: 
26013: 
26014: 
26015:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26016: 
26017:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn!ingen       språkiga och finskspråkiga nyhetssändning kan
26018: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i framtiden inte sändas .över samma nät. San-
26019: nr 2222 av den 1 november 1977 till veder-           nolikt hade man stannat för denna lösning
26020: börande·medlem .av. statsrådet översänt avskrift     .även om huvudnyhetssändningen · gått ut ·som
26021: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre              tidigare.
26022: ställda spörsmål nr 352:             ·                   Många faktorer påverkade givetvis . över-
26023:                                                      vägandet av frågan om vilka nyheter. som skall
26024:           Ämnar· Regeringen vidta· åtgärder för      flyttas till TV 2-nätet. Man tillmätte det tfak-
26025:        att ändra Oy Yleisradio Ab:s beslut            tum, att kvällens svenskspråkiga nyhetssänd-
26026:        om sändningsarrangemang för nyheter-           ning är .de svenskspråkiga . tittarnas huvudny-
26027:        na så, att · sändning av televisionens         hetSISändning, betydelse.. Sålunda ansåg man
26028:        bägge nyhetissändningar säkras i sänd-         det vara.motiverat att denna. huvudnyhetssänd-
26029:        ningsnätet för TV 1?                           ning fortsättningsvis går ut över TV 1-nätet
26030:                                                       så länge det på denna kanal finns ett bety-
26031:    ,Såsom svar på detta \pörsmål får jag vörd·        dande annat svenskspråkigt programutbud. A
26032:  samt anföra följande:                                andra sidan har man redan länge strävat tili
26033:   · Oy Yleisradio Ab har strävat tili att förnya      att finna en sändningstid för televisionens
26034:  telev1sionens programschema, enligt vilket          finskspråkiga telegramnyhetssändning, ·som inte
26035: programmen inplaceras på olika · sändnings-           sammanfaller med raclions nyhetssändning. Av
26036:  tider. Samtidigt har man sökt en modell för          dessa skäl ansåg man det vara möjligt att
26037:  förnyandet av televisionens nyhets- och ak-          flytta telegramnyhetssändningen till TV 2-
26038:  tualitetssändningar. På basen. av dessa utgångS-     nätet, varvid sändningsti:den i. framtiden är
26039:  punkter stannade man i augusti 1977 för en           kloekan 18.30-18.40. Det svenskspråkiga
26040:  reform, som innebär att kvällens huvudnyhets-        TV-Nytt sänds som hittills kl. 18.00-18.15.
26041: !Sändning fr.o.m. 1. 1.1978 skulle inledas               I samband med omställningarna har man
26042:  kloekan 20.30 och vara i tjugo minuter och           även överenskommit om att s.k. nätinformation
26043:  att nyhetssändningen skulle följas av en ak-         används mera än för närvarande i syfte a1tt
26044:  tualitetssändning på någondera kanalen .. Denna      informera publiken · om radions och · TV-ny-
26045:  skulle produceras av televisionsenheterna:s ak-      heternas sändningstider.
26046: _tualitetsredaktioner och de regiohala verksam-          På grund av att Reklam-TV motsatte sig
26047: ,hetsenheterna. I övrigt försökte man så långt        reformen, var man tvungen att framskjuta den
26048: som · möjligt bibehålla programschemat för vå-        så, att den verkställs fr.o.m. tillämpas föl:st
26049: ren 1978 oförändrat.                                  räknat från 28. 2. 1978.
26050:     I progrämschemat betyder det, att huwd-              För tillfället följer ·ungefär 200 00__;_250 000
26051:  nyhetssändningen flytas med en halv timme,           tittare med telegramnyheterna. Av dessa bor
26052:  att TV-kvällen avslutas tidigare än nu är fallet.   ungefär 35 000 i Lappland. Största delen av
26053: A andra sidan orsakar flyttningen · tidsbrist för     tittårna i Lappland har möjlighet att se även
26054:  de · program som fötegår- nyheterna. Ytte~;ligare    sändningarna över TV 2-nätet (Rovaniemi-
26055:  svårigheter i ·inplaceringen av progran:l. under     Kemi•områdena). Sålunda skulle eh · flyttning
26056:  början av kvällen föranleds av det faktum,           av telegramnyheterna ti11 TV 2-nätet inte med-
26057:  att man måste ·lämna en tio minuter lång paus        föra några avgörande olägenheter ens ur lapp-
26058:  mellari den finskspråkiga. och den svensksprå-       ländsk synvinkel. Genom fötnyandet av
26059:  kiga nyhetssändningen av rent tekniska skäl,         programschemat vinner man många fördelar
26060:  då nyhetssändningarna börjar sändas i färg           samtidigt som nyhetsutbudet i radio och tele-
26061:  från samma studio. Kvällens första svensk-           vision täcke~; hela dagen från morgon till kväll.
26062:       Helsingfot!s den 2 december 1977.
26063: 
26064:                                                                       Trafilkminister Veikko Saarto
26065: Kirjallinen kysymys n:o 353.
26066: 
26067: 
26068: 
26069: 
26070:                                    Lattula: Rahjan kansallispuiston perustamisen estämisestä.
26071: 
26072: 
26073: 
26074:                                                                       :           : .'   ..   '- .   .
26075:   Kansaffispu.ist~koritea esittää . Kal~joen . ja rastuskalastuksen ja .tervem~otoisen vap~ajan
26076:                                                             ~   ' -       '   (
26077: 
26078: 
26079: 
26080: 
26081: HimMgan kunnissa sijaitsevaa Rahjan saaristoa vieton paikkana.                      ..·   .    :. .
26082: kansallispuistoksi. ·                       ·             Nyt. pyritään •viemään maakunn~lta edellä
26083:     Kalajoen Rahjankylässä :tänä syksynä pide- 'mainitut aineelliset yksityiset omaisuudet. Li-
26084: tyssä kansalaiskokouksessa oli läsnä arviolta sa- säksi rajoitettaisiin säännöksillä vapaata joka-
26085: takaksikymmentä henkeä. Kokouksessa vastus- miehen virkistys- ja lomailuharrastusta. Näin
26086: tettiin yksimielisesti ja jyrkästi mainitun ko- järkytetään monen toimeentulo aja lisätään työt-
26087: mitean esitystä Rahjan saariston osalta.              tömyyttä sekä maastamuuttoa.
26088:     Saariston kohdalla olevan rannikon asutus on          Asukkaat eivät tietenkään periaatteessa vas-
26089: tyypillistä pienviljelys- ja omakotiasutusta. Vil-    tusta   kohtuullista ja oikeassa paikassa tapah-
26090: jelykset ovat pieniä, keskimäärin huomattavasti tuvaa luonnonsuojelua, Heidän mielestään Rah-
26091: alle 10 ha. Myös metsälöt ovat pieniä, pää- jan saaristo kansallispuistokohteena on kohtuu-
26092: asiassa kotitarvemetsiä. Asukkaat ovat suku- ton rasitus asukkaille ja kansallispuistoksi so-
26093: polvesta toiseen tottuneet hankkimaan lisä- tai pimaton. Asukkaat meren äärellä ovat aina kun-
26094: pääansionsa meren ja saariston antimista tai nioittaneet luontoa eivätkä ole sitä pilanneet,
26095: sillä alueella toimineista talouselämän tarjoa- vaan ovat pitäneet sen pyhänä alueena.
26096: mista työpaikoista eli metsätöistä, puutavaran            K;ans:allispuistoa suunniteltaessa ei ole väli-
26097: uitto-, niputu:s- ja lastaustöistä sekä kalastuk- tetty siitä, että Kalajoen lähes koko teollisuus
26098: sesta, metsästyksestä sekä marjojen ja si:enien satamineen on keskittynyt alueelle tai sen vä-
26099: keräätnisestä.                                        littömään läheisyyteen. Lisäksi alueelle suunni-
26100:     Viime sotien jälkeen saaristoon ,perustettiin tellaan kalanjalostustehdasta. Alueella olevan
26101: rintamamiehille useita kalastustiloja.                kalasataman lisäksi siellä on niputusl'<lituri, jon-
26102:                                                       ka altaassa tullaan niputtamaan vuosittain mm.
26103:     Kansallispuistokomitean suunnitelma on nyt Metsäbotnian tarpeita varten puuta 80 000--
26104:  järkyttänyt alueen asukkaiden mieliä. Tuon 100 000 m3 • Tämä puutavara hinataan Ryöp-
26105:  suunnitelman mukaan vietäisiin Kalajoen alu- pään ohi kulkevaa laivaväylää pitkin. Nipu-
26106:  eelta yksityisiltä pelto. tai laidunmaita noin 30 tettava ja .uitettava puutavara tarvitsee paljon
26107:  tilalta, viisi kalastustilaa, jakokunnalta 93 ha:sta suojaisia merenlahtia varastopaikoiksi.
26108:  70 ha ja loma- sekä kalastustupla Kalajoelta             Edellä oleva.an viitaten ja valtiopäiväjärjes-
26109:  ja Himangan alueelta yhteensä n. 130.                tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
26110:     Suunnitellusta 930 ha:n kansallispuistoaluees- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26111:  ta otettaisiin yksityisiltä elintärkeitä maita 770 vaksi kunnioittaen seur:aavan kysymyksen:
26112:  ha eli 83 % ja kylät menettäisivät rannan eli
26113:  vesirajan kokonaan.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26114:      Saaristomeri on ollut ~ajoen, Ylivieskan,                 ryhtyä, jotta Kalajoen ja Himangan kun-
26115:  Oulaisten, Nivalan ja Alavieskan nuorison ja                  nisS!ll sijaitsevaan Rahjan saaristoon ei
26116:  vanhemman väen ns. jokamiehen veneilyn, har-                  perusteta kansallispuistoa?
26117:    Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1977.
26118: 
26119:                                               Eero Lattula
26120: 
26121: 
26122: 0877012109
26123: 2
26124: 
26125: 
26126: 
26127: 
26128:             ~-.   -:.',
26129: 
26130: 
26131: 
26132: 
26133:                               E d u s ~ u n n a n li e r r a . P u h e m i e h e 11 e,
26134: 
26135:     Valtiopäiväj~rjestyks.en    37 §:n .1 momentis-          Vastauksena kysy:myks~en esitiin kunnioitta-
26136: sa: mainitussa: :tafk()ihiksessa: Te, ·Herra ·PUhe-        vasti seuraavaa: . .      . . . ..   ..
26137: mies, olette kirjeellänne 2 päivältä marraskuU'"
26138: ta_ 1977 n:o 353 Jimettänyt _valtioneuvoston                  Maa- ja metsätalousministeriössä on parhail-
26139: asiariOmmseri· ·jäs~en. va5tatbivaksi · tkansanedus~       laan valmisteilla kansallispuistokomitean mie-
26140: taja Eero Lattulan tekemän seuraävan sisältöi-             tinnöstä hankittujen lausuntojen perusteella
26141: sen kysymyksen:                                            tarkistettu ehdotus kansallis- ja luonnonpuisto-
26142:                           '                        .       verkon kehittämiseksi maassamme. Sanottu eh-
26143:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           dotus on :tarkoitus .saattaa valtioneuvoston käsi·
26144:          ryhtyä, jotta Kalajoen ja Himangan kun-           teltäväks.i vielä tämän. vuoden aikana. Siinä yh-
26145:          niss'a sijaitsevaan Rahjan saaristoon ei          teydessä valtioneuvosto . tulee .. määrittelemään
26146:          perusteta kansallispuistoa?                       kantansa. kansallispuistokomitean. ehdottamaan
26147:                                                            :R_ahjan saariston kansallisphlstohankkeeseen.
26148:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1977.
26149: 
26150: 
26151:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 
26156:                                                                                               .   . ~'
26157:                                            N:o 3.53                                               3
26158: 
26159: 
26160: 
26161: 
26162:                           Tili   Riksd~agen~s       Herr Talman.
26163: 
26164:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Inom jord- och skogsbruksministeriet be-
26165: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     reds för närvarande på grundval av utlåtanden,
26166: nr 353 av den 2 november 1977 tili vederbö-       som har inhämtats över nationalparkskommit-
26167: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      tens betänkande, ett justerat förslag tili utbygg-
26168: av följande av riksdagsman Eero Lattula ställda   nad av ett nät av national- och naturparker i
26169: spörsmål:                                         vårt land. Avsikten är att statsrådet skall börja
26170:                                                   behandla förslaget redan i år. I 'samband här-
26171:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    med kommer statsrådet att fatta ståndpunkt tili
26172:        taga för att någon nationalpark inte       det projekt att inrätta en nationalpark i Rahja
26173:        skall inrättas i Rahja skärgård i Kala-    skärgård som har framlagts av nationalparks-
26174:        joki och Himanka kommuner?                 kommitten.
26175:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26176: samt anföra följande:
26177:   Helsingfors den 30 november 1977.
26178: 
26179: 
26180:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
26181: ]:;::
26182:                                    Eko!re:.. I~,~~~alli~f!~si Kansanrintamaksi itseään kutsuvan jär-
26183:                                       Jeston tOlmmnasta.
26184: 
26185: 
26186:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26187: 
26188:     Eräillä paikkakunnilla Suomessa, muun muas-        löille, jotka haluavat sitoutua sen armeijan pal-
26189: sa Kemin kaupungissa tiistaina ja keskiviikkona        velemiseen määrätyksi ajaksi. Ilmasto siellä on
26190: 2.-3. päivinä marraskuuta 1977, on kotitalouk-         lämmin ja ihmiset mukavia ja palkkarahatkin
26191: siin jaettu IsänmaalliJnen Kansanrintama -nimi-        voi pyytää lähettämään kuukausittain Suomeen
26192: sen järjestön Siniristi- ja Nationalisti-nimisiksi     tai muu'alle. Tässä siis oiva tilaisuus työttömille
26193: viikkojulkaisuiksi nimitettyjä kaksipuolisesti         ansaita rahaa ja tehdä miesten työtä - taistel-
26194: monistettuja lehtisiä, joiss·a hyökätään voimak-       la kommunistisissejä vastaan. Jokainen mieshän
26195: kaasti useissa paikoin hyvinkin karkein sana-          on synnynnäinen sotilas, mikäli on todella mies,
26196: kääntein Suomen tasavallan presidenttiä ja hä-         joten asian pitäisi kiinnostaa jokaista."
26197: nen johtamaansa ulkopolitiikkaa, Suomen tasa-             Suomen eduskunta on hyväksynyt lain, joka
26198: vallan hallitusta ja sen harjoittamaa sisä- ja         velvoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen-
26199: ulkomaankauppapolitiikkaa, Neuvostoliittoa se-         maita koskevien velvoittavien päätösten nou-
26200: kä poliittisia puolueita, erityisesti Suomen Kom-      dattamiseen. Yhdistyneiden Kansakuntien tur-
26201: munistista Puoluetta ja sen jäseniä vastaan.           vallisuusneuvosto on vuonna 1968 hyväksynyt
26202: Eräissä monisteiden kirjoituksissa uhataan Suo-        päätöslauselman, jossa kaikkia YK:n jäsenmai-
26203: men Kommunistisen Puolueen jäsenet jopa tap-           ta veivoitetaan huolehtimaan järjestetyn kans-
26204: paa.                                                   sakäymisen katkaisemisesta Etelä-Rhodesian
26205:     Viimeisimmässä Siniristi-nimisessä monistees-      kanssa. Mainitun YK:n turvallisuusneuvoston
26206: sa kehotetaan tämän ohella Suomen työttömiä            päätöksen velvoitteiden täyttämisestä on annet-
26207: ottamaan yhteyttä Isänmaalliseksi Kansanrinta-         tu asetus heinäkuussa 1968. Siniristi-monistees-
26208: maksi it~eään kutsuvaan järjestöön monisteessa         sa ilmoitettu palkkasotilaiden välitystoiminta
26209: mainitun osoitteen välityksellä. Osoitteesta lu-       rotusortoa harjoittavaan Rhodesiaan on edellä-
26210: vataan välittää sotaväkeä Rhodesian armeijalle,        olevan johdosta lainvastaista. Lisäksi menette-
26211: joka käy monisteessa kerrotun mukaan taiste-           ly on vastoin voimassa olevaa lakia työnvälityk-
26212: lua punaisia terroristeja vastaan. Monisteessa         sestä. Lain muban työvoiman välittäminen
26213: todetaan muun muassa: "IKR voi järjestää työ-          Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen kuu-
26214: tä kaikille Suomen työttömille! Työttömyys on          luu valtion työvoimaviranomaisille. Palkkasoti-
26215: seurausta asiantuntemattomien poliitikkojen            laiden välitystoiminta ja muu kirjoittelu on
26216: hölmöläismäisestä toiminnasta kansan vahingok-         omiaan vaarantamaan myöskin Suomen ulko-
26217: si. IKR:llä on kuitenkin tiedossa tehokas kei-         mailla nauttimaa arvostusta.
26218: no, joka ei tule rasittamaan Suomen valtionta-            Hallituksen tulee kiireesti ryhtyä tehokkai-
26219: loutta pennin edestä. Sensijaan valtio tulee hyö-      siin toimenpiteisiin Suomen ulkopoliittista ar-
26220:  tymään asiasta miljoonia markkoja, kun sen ei         vovaltaa vaarantavan ja muutoinkin lainvastai-
26221: enää tämän jälkeen tarvitse maksaa työttömyys-         sen palkkasotilaiden välitystoiminnan estämisek-
26222: avustuksia näille ihmisille. Tämän vuoksi IKR,         si sekä Isänmaalliseksi Kansanrintamaksi it-
26223: box 313, 20101 Turku 10, kehoittaakin kaikkia          seään kutsuvan järjestön harjoittaman Suomen
26224:  työttömiä ottamaan kirjeitse yhteyden ed. m.          kansalaisiin kohdistuvan pelottelukirjoittelun lo-
26225: osoitteeseen mikäli seuraava asia kiinnostaa hei-      pettamiseksi.
26226:  tä. Rhodesian armeija tarvitsee kipeästi lis·ää so-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
26227:  taväkeä taistelussaan punaisia terroristeja vas-      §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
26228: taan. Tämän vuoksi Rhodesian armeija on val-           ton asiar.omaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
26229:  mis maksamaan loistavaa palkkaa niille henki-         van kysymyksen:
26230: 0877012419
26231: 2                                         lf7tvp.
26232: 
26233:         Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo           leman, Rhodesian armeijalle tapahtuvan
26234:      ryhtyä Isänmaalliseksi Kansanrintamak-           palkkasotilaiden välitystoiminnan estä-
26235:      si itseään kutsuvan järjestön suunnitte-         miseksi?
26236:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1977.
26237: 
26238:                                        Mikko Ekorre
26239:                           Edl.ls.kunnan Herra Euhei.niehelh~.
26240: 
26241:  , Valtiopäiväftirjestyksen 37 .§:a: l roore~ntill,s~      §isiiasiain.,ministeriö ..Ql1 ~rta:skuuft 4"' :päivä-
26242: mainitussa,· tarkoituksessa Te, H~ra Puhemi(!S,         nä ,19:77 tek<l:mälliiän' l!XIätökseilli .Yäliaikaist~sti
26243: olette · .l päivänä marrajkuuta 1977 päivätyn           kieltiinyLis'äbtnaallinen Kans:anrintama :nimisen
26244: kirjeenne mo 222.5 ohella· toimittanut vahio,           rekisteröimättömän .yhdistyksen .toiminnan jat.;
26245: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kamisen toistaiseksi. Naantalin kaupungin raas~
26246: kan11ane.du~taja Mikko Ekm'ten kirjalli~~ta ky-         tuvanoikeus on marraskuun 17 päivänä 1977
26247: :Jytnyk~estä n:o 354, jossa tiedu.stellaan:             antamallaan päätöksellä vahvistanut kiellon. Yh-
26248:                                                         distyslain ·säännösten mukaisessa järjestyksessä
26249:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tullaan mainitussa raastuvanoikeudessa vaati-
26250:         ryhtyä lsänmaalliseksi Kansanrintamak-          maan yhdistyksen toiminJnan lakkauttamista.
26251:         ~i it~€'liiän kutsuvan järjestön suunphte-         Antamansa väliaikaisen toimintakiellon ohel-
26252:         leman, Rhodesjan arml:liiaUe tapa,hwvan         la minist~riö määräsi kesku~rikospoliisin suorit-
26253:         palkkasotilaiden välitystoiminnan estä-         tamaan tutkinnan sen selvittämiseksi, antaako
26254:         mis~ksi?                                        yhdistyksen toiminta aihetta myös rikosoikeu-
26255:                                                         dellisiin toimenpiteisiin. Myös kysymyksessä
26256:    V!ist~mksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tarkoitettu toiminta tutkitaan tässä yhteydessä.
26257: seuraavaa:                                              Tutkinta asiassa on vielä ke~;;ken. ·
26258:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1977.
26259: 
26260:                                                                       Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
26261: 4                                         1977 vp.
26262: 
26263: 
26264: 
26265: 
26266:                         Till    Riksdagens        Herr      Talman.
26267: 
26268:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sitt beslut den 4 novemb:er J9:77 t!!tnpötärt
26269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    förbjudit Isänmaallinen Kansanrintatrul he"
26270: nr 2225 av aen 3 november 1977 till veder-       nämnda icke registrerade förening att tillsvidare
26271: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   fortsätta sin verksamhet. Rådstuvurätten i Nå-
26272: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre un-      dendal har genom sitt utslag den 17 november
26273: dertecknade spörsmål nr 354:                     1977 fastställt förbudet. I den ordning före-
26274:                                                  niqgslagen föreskriver kommer vid nämnda
26275:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen        rådstuvurätt att krävas, att föreningens verk-
26276:        vidta i avsikt att förhindra de planer    sanihet upphör.
26277:        som en organisation, viiken kallar sig        :rvfinisteriet beordrade, samtidigt som det ut-
26278:        Isänmaallinen Kansanrintama, har på       färdåde sitt temporära verksamhetsförbud,
26279:        att värva legosoldater för Rhodesias      centtalkriminalpolisen att undersöka huruvida
26280:        arme?                                     förehingens verksamhet också ger anledning
26281:                                                  tili straffrättsliga åtgärder. Också den i spörs-
26282:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     målet nämnda verksamheten kommer att un-
26283: samt anföra följande:                            dersökas i detta sammanhang. Undersökningar-
26284:   Ministeriet för inrikesärendena har genom      na i ärendet pågår fortfarande.
26285:      Helsingforsden 7 december 1977.
26286: 
26287:                                                  Minister för inrikesärendena Eino U ttsitalo
26288:                                               1977 vp.
26289: 
26290: Kirjallinen kysymys n:o 355.
26291: 
26292: 
26293: 
26294: 
26295:                                   Friberg: Ns. leasing-autojärjestelmässä esiintyvistä epäkohdista.
26296: 
26297: 
26298:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26299: 
26300:    Viime vuosina on ns. leasing-autojärjestelmä      luovutettaessa takaisin omistajayhtiölle mahdol-
26301: yleistynyt Suomessa. Näin maassamme on seu-          lisuuksia veronkiertoon.
26302: rattu kans·ainvälistä kehitystä. Muista maista          Koska leasing-autojärjestelmästä ei· ole kes-
26303: poiketen Suomen verotuksellinen järjestelmä          kusteltu julkisuudessa ja siten ei myöskään ole
26304: sekä tuloverotuksen että autoverotuksen suh-         tietoa siitä, miten tarkasti veroviranomaiset val-
26305: teen kuitenkin poikkeaa siksi huomattavasti          vovat järjestelmän toteutumista; esitän edellä
26306: muista Länsi-Euroopan maista, että järjestel-        olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
26307: mää toteutettaessa on erityisesti seurattava sitä,   menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
26308: ettei järjestelmästä itse asiassa muodostu ve-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26309: ronkiertämismenetelmää niille, jotka esimerkik-
26310: si virka-asemansa vuoksi saavat leasing-auton                   Miten Hallitus valvoo, ettei ns. lea-
26311: palrkkausetuna.                                              sing-autojärjestelmäss·ä esiinny veron-
26312:    Tällöin voidaan mm. kiinnittää huomiota sii-              kiertämistä ja miten mahdollisesti esille
26313: hen, että leasipg-autoa useasti käytetään mui-               tulleet väärinkäytökset on voitu uusin
26314: hin tarkoituksiin kuin verottaja ja työnantaja               määräyksin estää, sekä
26315: ovat aikoneet, esimerkiksi lomailua varten, per-                katsooko Hallitus, että järjestelmä
26316: heen ajoja varten tai lasten koulumatkoja var-               myös valtiontalouden edut huomioon ot-
26317: ten ym.                                                      taen yleens·ä on suositeltava?
26318:    Samoin tulisi selvittää, syntyykö leasing-autoa
26319:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1977.
26320: 
26321:                                               Ralf Friberg
26322: 
26323: 
26324: 
26325: 
26326: 087701246E
26327: 2                                             1977 vp.
26328: 
26329: 
26330: 
26331: 
26332:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26333: 
26334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työnantajien luona toimitettavien enoakan-
26335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkastusten yhteydessä valvotaan, että työnan-
26336: olette 7 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn           tajat ovat ottaneet enoakanpidätystä toimitet-
26337: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taessa huomioon luontaisetuna. palkansaajille
26338: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       luovutetut l<;:asing-autot sekä tehneet eduista ve-
26339: Fribergin. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    rotusta varten asianmukaiset merkinnät palkap-
26340: sestä n:o 355:                                       ~aajien verokirjaan. Mikäli näin ei ole menetel-
26341:                                                      ty, työnantajalle maksuunpannaan laiminlyödyt
26342:           Miten Hallitus valvoo, ettei ns. lea-      enoakanpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturva-
26343:        sing-autojärjestelmässä esiinny veron-        maksun määrät ja palkansaajaa verotetaan .ve-
26344:        kiertämistä ja miten mahdollisesti esille     rottamatta jääneestä luontoisedusta. Toimitettu-
26345:        tulleet väärinkäytökset on · voitu uusin      jen tarkastusten yhteydessä ei ole havaittu, .että
26346:        määräyksin estää, sekä                        työnantajan luovuttaessa leasing-autoja palkan-
26347:           katsooko Hallitus, että järjestelmä        saajien käyttöön olisi yleensä esiintynyt taval-
26348:        myös valtiontalouden edut huomioon ot-        lista enemmän ennakkoperintälaiminlyöntejä~
26349:        taen yleensä on suositeltava?                    Lopullisessa verotuksessa verovelvollista, jol-
26350:                                                      la on autoetu leasing-auton muodossa, verote-
26351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
26352:                                                      taan niin ikään verohallituksen kutakin vuotta
26353: seuraavaa:                                           varten vahvistaman päätöksen mukaisesta auto-
26354:    Verotuksellisesti on leasing-autojärjestelmällä   edun arvosta. Milloin. verovelvollinen tai hänen
26355: merkitystä lähinnä niissä tapauksissa, joissa au-    perheensä on käyttänyt yksityisajoibio työnanta-
26356: ton vuokraa yritys, joka edelleen luovuttaa au-      jan henkilö- tai pakettiautoa, arvioidaan tällai-
26357: ton yrityksen työntekijän käyttöön joko siten,       sen autoedun arvo verohallituksen päätöksen
26358: että auton haltija saa käyttää autoa vain työ-       mukaan joko vapaan autoedun 'tai auton käyttö-
26359: ::~jossaan, tai siten, että hän voi käyttää sitä
26360:                                                      edun mukaisesti. Vapaa-autoetu on kysymyk-
26361: myös henkilökohtaiseen käyttöönsä. Viimeksi          sessä silloin, kun työnantaja suorittaa autosta
26362: mainitussa tapauksessa auton vuokrauksesta ja        johtuvat kustannukset, ja auton käyttöetu sil-
26363: käytöstä aiheutuu tiettyjä verotusseuraamuksia       loin, kun palkansaaja suorittaa ainakin pohto-
26364: sekä auton haltijalle että yritykselle.              ja voiteluainekulut tai muun vastaavan osan
26365:     Ennakkoperintälain mukaan palkkaan luetaan       auton kustannuksista.
26366: luontaisedut, jotka arvioidaan rahaksi verohal-
26367: lituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.           Leasing-yhtiölle vuokrattavaksi tarkoitetut
26368: Verohallituksen ennakkopidätyksissä noudatet-        autot ovat yhtiön käyttöomaisuutta, jonka han-
26369:  tavis'ta luontoisetujen laskentaperusteista anta-   kintamenosta sanottu yhtiö saa tehdä elinkeino-
26370:  missa päätöksissä on määräykset autoeduista ja      tulon verottamisesta annetun lain mukaiset pois-
26371:  niiden raha-arvoista. Päätöksessä tarkoitettu       tot yhtenä eränä menojäännöksestä. Poistot ja
26372:  autoetu on kymyksessä silloin, kun palkansaaja      vuokraustoiminnasta aiheutuneet muut menot
26373:  tai hänen perheensä käyttää yksityisajoibio työn-   leasing-yhtiö saa vähentää vuokraustoiminnasta
26374:  antajan henkilö- tai pakettiautoa. Työnantajan      saamistaan tuloista. Yritys, joka on vuokrannut
26375:  leasing-ehdoilla vuokraamaa autoa käsitellään       auton leasing-yhtiöltä ja antanut sen edelleen
26376: enoakanpidätystä toimitettaessa samalla tavoin       luontaisetuna työntekijän käyttöön, saa vähen-
26377: kuin työnantajan omistamaa tai muulla perus-         tää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä joh-
26378:  teella hallitsemaa autoa. Autoetu on aina ky-       tuneina menoina mm. leasing-yhtiölle maksa-
26379:  symyksessä, kun työnantaja luovuttaa auton           maosa vuokran.
26380:  mainitussa päätöksessä tarkoitetulla tavalla pal-      Auton hankintahintaan sisältyvien verojen sa-
26381:  kansaajan käyttöön.                                  moin kuin auton käytöstä perittävien verojen
26382:                                               N:o -:355                                          3
26383: 
26384: osalta leasing-autot ovat aivan samassa asemas-     lainsäännöksiä tai muita J?ääräyk~iä leasing-
26385: sa kuin kaikki muutkin autot. Leasing-vuokraus-     järjestelmästä, ei viranomaisten astana myos-
26386: toiminnan osalta ei veronkiertoa tiettäväs'ti ole   kään ole enemmän puuttua kyseiseen järjestel-
26387: esiintynyt. Tässä suhteessa verotuksellisesti tai   mään eivätkä viranomaiset voi siten ottaa kan-
26388: veron valvonnan osalta ei leasing-järjestelmästä    taa myöskään järjestelmän tarkoituksenmukai-
26389: ole huomauttamista. Kun meillä ei ole erityisiä     suuteen.
26390:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1977.
26391: 
26392:                                                                         Ministeri Esko Re.kola
26393: 4                                            1977 vp.
26394: 
26395: 
26396: 
26397: 
26398:                           T i 11   Rik sd agens       H err    T a 1 m a n.
26399: 
26400:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sett sätt överlåter en bil till 1öntagarens förfo-
26401: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       gande.
26402: av den 7 november 1977 till vederbörande med-          1 samband med verkställandet av förskotts-
26403: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande     inspektion hos arbetsgivare övervakas, att ar-
26404: av riksdagsman Friberg ställda spörsmål nr          betsgivarna vid verkställandet av förskottsinne-
26405: 355:                                                hållning beaktat de leasing-bilar som överlå-
26406:           Hur övervakar Regeringen att det i        tits tili löntagare som naturaförmån samt att
26407:        det s.k. leasing-bilsystemet inte före-      de för beskattningen i löntagarnas skatteböcker
26408:        kommer kringgående av skattskyldighet        gjort vederbörande anteckningar om förmåner-
26409:        och hur har möjligen framkomna fall av       na. Arbetsgivare, som inte förfarit på detta
26410:        missbruk kunnat förhindras genom nya         sätt, skall debiteras för beloppen av den för-
26411:        bestämmelser, samt                           summade förskottsinnehållningen och arbets-
26412:           anser Regeringen att systemet i all-      givares socialskyddsavgift. Löntagaren beskattas
26413:        mänhet är värt att rekommendera också        för den obeskattade naturaförmånen. 1 samband
26414:        med beaktande av statshushållningens         med de inspektioner som verkställts har inte
26415:        intressen?                                   framgått, att det i allmänhet skulle ha förekom-
26416:                                                     mit flera försummelser att verkställa förskotts-
26417:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       innehållning än vanligt, i samband med att ar-
26418: samt anföra följande:                               betsgivaren överlåtit leasing-bilar tili löntagar-
26419:    Från beskattningssynpunkt är leasing-bilsys-     nas förfogande.
26420: temet av betydelse närmast i de situationer,           Vid den slutliga beskattningen beskattas
26421: då bilen hyrs av ett företag, som överlämnar        skattskyldig med bilförmån i form av leasing-
26422: bilen tili en inom företaget anställd arbetstaga-   bil likaledes för det bilförmånens värde, som
26423: res förfogande antingen så, att innehavaren av      för varje ~r fastställs genom ~skattestyrelsens
26424: bilen endast får använda bilen i arbetssamman-      beslut. Då skattskyldig eller hans familj för pri-
26425: hang, eller så, att han kan använda bilen också     vatkörning använt arbetsgivares pers·on- eller
26426: för privatkörning. 1 sistnämnda fall föranleder     paketbil, beräknas värdet av sådan bilförmån,
26427: hyrningen och användningen av bilen viss·a          enligt skattestyrelsens beslut, antingen enligt
26428: följder för beskattningens del, både för inne-      fri bilförmån eller bruksförmån av bil. Fri bil-
26429: havaren av bilen och företaget.                     förmån föreligger, då arbetsgivaren betalar
26430:    Enligt lagen om förskottsuppbörd hänförs till    kostnaderna för bilen, och bruksförmån av bil,
26431: lönen naturaförmåner, vilka beräknas i pen-         då löntagaren betalar åtminstone konstnaderna
26432: ningen enligt grunder, som fastställs av skatte-    för bränsle och smörjmedel eller annan mots'Va-
26433: styrelsen. 1 skattestyrelsens' beslut om de         rande del av kostnaderna för bilen. Bilar, av·
26434: grunder som skall iakttagas vid beräkning av        sedda för uthyrning, hör tili leasing-bolagens
26435: naturaförmåner vid förskottsinnehå11ning ingår      anläggningstillgångar och de erlagda anskaff-
26436: bestämmelser om bilförmån och dess. penning-        ningsutgifterna kan nämnda bolag enligt lagen
26437: värde. 1 beslutet avsedd bilförmån föreligger,      om beskattning av inkomst av näringsverksam-
26438: då löntagare eller hans familj för privatkörning    het avskriva i en post, som beräknas på ut-
26439: använder arbetsgivares privat- ellet paketbil.      gifrsresten. Leasing-bolag får från inkomsterna
26440: En bil som arbetsgivaren hyrt på leasing-villkor    av uthyrningsverksamheten avdra avskrivningar
26441: behandlas vid förskottsinnehållningar på samma      och andra av uthyrningsverksamheten föranled-
26442: sätt som en bil, vilken arbetsgivaren äger eller    da utgifter. Ett företag, som hyrt en bil av
26443: på andra grunder innehar. Bilförmån föreligger      ett leasing..bolag och överlåtit den tili arbets-
26444: alltid, då arbetsgivaren på i nämnda beslut av-     tagares förfogande som naturaförmån, får bl.a.
26445:                                               N:o 355                                             5
26446: 
26447: avdra den hyra som betalats till leasing-bolaget.   det ingenting att anmärka om leasing-systemet
26448: Hyran betraktas som utgift för inkomstens för-      och dess förhållande till beskattningen ellet
26449: värvande och bibehållande.                          övervakningen av beskattningen. Då vi inte
26450:   Leasing-bilarna är i exakt samma ställning        har några särskilda lagstadganden eller andra
26451: som andra bilar, med hänsyn till de skatter         bestämmelser om leasing-systemet, är det inte
26452: som ingår i bilens anskaffningspris och de          heller myndigheternas sak att vidare befatta sig
26453: skatter som uppbärs för bruket av bilen. Det        med ifrågavarande system. Myndigheterna kan
26454: har veterligen inte förekommit något kring-         således inte heller ta ställning till systemets
26455: gående av skattskyldighet för leasing-uthyr-        ändamålsenlighet.
26456: ningsverksamhetens del. 1 detta avseende finns
26457:      Helsingfors den 28 november 1977.
26458: 
26459:                                                                           Minister Esko Rekola
26460: 
26461: 
26462: 
26463: 
26464: 087701246E
26465:                                                 1977 vp.
26466: 
26467: Grjallinen kysymys n:o 356.
26468: 
26469: 
26470: 
26471: 
26472:                                    Friberg: Ulkosuomalaisten äänestiimisen järjestämiseen liittyvien
26473:                                        epäkohtien korjaamisesta.
26474: 
26475: 
26476: 
26477:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26478: 
26479:     Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus           rohkaisevia. Määrärahoja ennakkotiedottamiseen
26480: ruodelta 1976 käsittelee myös viranomaisten            ei ole lisätty, rahan arvon alenemisen huomioon
26481: nenettelyä kansanedustajain vaaleissa ulko-            ottaen voi olla varma siitä, että määrärahoja ei
26482: naiHa asuvien äänioikeutettujen osalta. Oikeus-        ole entisessäkään määrin käytettävissä.
26483: ransleri on puuttunut asiaan, koska varsinkin             Määrärahojen suppeudesta johtuen on äänes-
26484: tlkosuomalaisten äänestys Ruotsissa herätti            tyspaikkojen lukua jouduttu supistamaan. Nyt
26485: riranomaisten menettelyn suhteen runsaasti             kaavaiHaan tiettävästi aUe 50 äänestyspaikan
26486: brvostelua. Tästä on esimerkkinä oikeuskansle-         avoinna pitämistä. Tämä merkitsee sitä, että
26487: 'ille to1m1tettu Tukho'lman suomenkielisen             äänestäjät Ruotsissa joutuvat taivaltamaan jopa
26488: .osialidemokraattisen     yhdistyksen      kirjelmä,   yli sadan kilometrin matkoja päästäkseen
26489: !räät valitukset lääninoikeuksille sekä edus-          äänestyspaikalle.
26490: mntakyselyt.
26491:     Oikeuskansleri toteaa tämän johdosta, että            Byrokraattinen joustamattomuus on ilmi-
26492: 1y'kyinen äänestyskäytäntö on äänestäjän kau-          selvä myös ennakkoäänestyksen pituuden suh-
26493: lalta ulkomailla paljon vaativampi menettely           teen. Määrärahoja olisi merkittävästi voitu
26494: min Suomessa henkikirjoitetun äänestäminen.            säästää sekä tiedottamista että äänestyspaikko-
26495: fämä johtuu mm. siitä, että äänestäjän on tie-         jen avoinna oloa varten, jos ennakkoäänestys-
26496:                                                        aikaa olisi lyhennetty. Nyt tämä aika sattuu
26497: lettävä, osoittaako hän äänestysasiakirjansa
26498: raalipiirin keskusvaalilautakunnalle vai kunnan        esimerkiksi joulunpyhien aikaan, jolloin ruotsin-
26499:                                                        suomalaiset useasti lomailevat Suomessa sen
26500: ceskusvaalilautakunnalle. Ratkaisu riippuu siitä,
26501:                                                        sijaan että harvat äänestyspaikat tyhjinä odot-
26502: mko äänestäjä yhä kirjoilla Suomessa vai onko
26503:                                                        tavat heitä Ruotsissa.
26504: 1änet otettu vaalipiirin vaaliluetteloon. Tietä-
26505: nättömän piti itsensä ymmärtää etukäteen tie-             Sekä Siirtalaisasiain neuvottelukunta että
26506: lustella asiaa Suomen väestörekisterikeskuk-           Ruotsin suomalaisseurojen Keskusliitto (RSKL)
26507: :elta. Oikeuskansleri toteaakin, että "epätietoi-      ovat esittäneet nykyistä joustavampaa käytän-
26508: :uus ulkomailla asuvien äänioikeutettujen kes-         töä. Tämä saattaa edellyttää vaalilain muutosta.
26509:  mudessa on ollut suuri". Tätä osoittaa myös           Tällaisen muutoksen tekemiseen on vielä -
26510: 1ylättyjen äänien poikkeuksellisen suuri määrä.        tosin niukasti - aikaa. Samoin olisi esitettyä
26511:     Julkisuuteen ei ole tullut tietoja, joiden mn-     arvostelua voitava hyödyntää annettaessa vaa-
26512: caan äänestysmenettelyä ulkosuomalaisten osal-         leista ao. toimeenpanoasetus sekä ao. hallin-
26513:  a olisi pyritty ennalta parantamaan tasavallan        nolliset määräykset.
26514: )residentin pian tapahtuvien valitsijamiesvaalien         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26515:  tlla. Tehostamista voisi tapahtua vaalilakia          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
26516:  nuuttamalla, tehostamalla tiedottamista mah-          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
26517:  lollisuudesta kysyä ennakkoon väestörekisteri-        van kysymyksen:
26518:  ceskukselta merkintää vaaliluetteloon ja ohjeilla
26519:  tloittaa ääntenlaskenta ennen lain määräämää                   Aikooko Hallitus järjestäessiiän ulko-
26520:  riimeistä ajankohtaa ennakkoäänestyksen ollessa              suomalaisten äänestämisen tasavallan
26521:  cyseessä.                                                    presidentin vaHtsijamiesvaaleissa ottaa
26522:     Epäviralliset ennakkotiedot valitsijamiesvaali-           huomioon oikeuskanslerin vuoden 1976
26523:  !n järjestelyistä esimerkiksi Ruotsissa eivät ole            kertomuksessaan esittämät näkökohdat
26524: 187701253N
26525: 2                                       1977 vp.
26526: 
26527:      ja taata varsinkin ruotsinsuomalaisille         vaksi tarvittaessa antaa vaalilain muu
26528:      riittävän rnäärän ennakkoäänestyspaik-          tosesityksen vielä vuoden 1977 valtic
26529:      koja sekä ennakkotiedottamista varten           päiville?
26530:      ja vaalimenettelyn tekemiseksi jousta-
26531:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1977.
26532: 
26533:                                       Ralf Friberg
26534:                                                N:o 356                                                3
26535: 
26536: 
26537: 
26538: 
26539:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26540: 
26541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1978 valitsijamiesten vaaleista ulko-
26542: mainitussa 1tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suomalaisia on oikeusministeriön, ulkoasiain-
26543: olette 7 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            ministeriön ja väestörekisterikeskuksen toimesta
26544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          informoitu jäljempänä selostetulla tavalla. Tie-
26545: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         dotustoimenpiteet on suoritettu oilkeusminis-
26546: edustaja Ralf Fribergin kirjallisesta kysymyk-        teriön asettaman ja sille 30. 3. 1977 mietintönsä
26547: sestä n:o 356:                                        jättäneen Ulkosuomalaisten vaalityöryhmän eh-
26548:                                                       dotusten pohjalta.
26549:           Aikooko Hallitus järjestäessään ulko-
26550:        suomalaisten äänestämisen tasavallan              Tiedottamisessa on enstsljalsesti pyritty
26551:        presidentin valitsijamiesvaaleissa ottaa       saavuttamaan mahdollisimman moni ulkosuoma-
26552:        huomioon oikeuskansler.in vuoden 197 6         lainen henkilökohtaisesti. Väestörekisterikes-
26553:        kertomuksessaan esittämät näkökohdat           kuksen saatua Ruotsin ja Norjan osalta näiden
26554:        ja taata varsinkin ruotsinsuomalaisille        maiden väestökirjanpitoviranomaisten kanssa
26555:        riittävän määrän ennakkoäänestyspaik-          yhteistyönä sekä muutoin ulkoasiainministeriön
26556:        koja sekä ennakkotiedottamista varten          ja Suomen edustustojen avulla tarkistetuksi
26557:        ja vaalimenettelyn tekemiseksi jousta-         noin 121 000 ulkomailla asuvan Suomen
26558:        vaksi tarvittaessa antaa vaalilain muu-        kansalaisen osoitteet lähetetDiin heille kuluneen
26559:        tosesityksen vielä vuoden 1977 valdo-          syyskuun puolivälissä valitsijamiesvaaleja selos-
26560:        päiville?                                      tava henkilökohtainen tiedote. Tiedotteita pos-
26561:                                                       titettiin Ruotsiin noin 113 000 ja loput 62 eri
26562:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maahan. Tiedotteessa ilmoitetaan, mi~kä vaalit
26563: tavasti seuraavaa:                                    ovat kysymyksessä ja ketkä niissä ovat ääni-
26564:                                                       oikeutettuja, milloin ovat varsinaiset vaalipäivät
26565:    Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleja    ja milloin ennakkoäänestys tapahtuu sekä mitkä
26566: varten laaditaan vaalioikeutetuista henkilöistä
26567:                                                       ovat ennakkoäänestyspaikkoja. Lisäksi siinä
26568: kahdenlaiset vaaliluettelot, äänestysalueiden
26569:                                                       selostetaan henkilön mahdollisuus tiedustella
26570: vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot.
26571:                                                       väestörekisterikeskuikselta, tuleeko hänen ni-
26572: Edellisiin otetaan Suomessa 1. 1. 1977 henki-
26573:                                                       mensä otettavaksi vaalipiirin vaaliluetteloon,
26574: kirjoitetut vaalioikeutetut ja jälkimmäisiin muut
26575:                                                       ja ilmoitetaan ennakkotietona se vaalipiiri,
26576: vaalioikeutetut. Henkilöllä, joka lain mukaan
26577:                                                       jonka vaaliluetteloon ao. henkilö tullaan mer-
26578: on otettava vaalipiirin vaaliluetteloon, on mah-
26579:                                                       kitsemään. Tieto on ennakkotieto sen vuoksi,
26580: dollisuus ennakolta tiedusteila väestörekisteri-
26581:                                                       että väestörekisterikeskus lain mukaan vah-
26582: keskukselta, tuleeko hänen nimensä otettavaksi
26583:                                                       vistaa vaalipiirien vaaliluettelot vasta 16. 12.
26584: täl'laiseen luetteloon.
26585:                                                       1977.
26586:     Vuoden 1975 kansanedustajain vaalien jäl-
26587: keen kiinnitettiin huomiota ulkosuomalaisten             Henkilökohtaisen tiedotteen liihettämisestä
26588: huomioon ottamatta jätettyjen äänien suureen          ilmoitettiin tiedotusvälineille 12. 9. 1977 päivä-
26589: määrään. Valtioneuvoston oikeuskansleri esitti        tyllä väestörekisterikeskuksen tiedottedla.
26590: erään kantelun johdosta antamassaan päätök-              Niiden henkilöiden joukossa, joiden osoite-
26591: sessä orkeusministeriölle, että se tutkisi, olisiko   tietoja väestörekisterikeskus sai ulkoasiain-
26592: vaalilakia muuttamalla tai muilla toimenpiteillä,     mmistenon välityksellä, oli 2 233 sellaista
26593: esimerkiksi tehostamalla tiedottamista edellä         henkilöä, jotka ulkomailla oleskelusta huoli-
26594: mainitun ennakkotiedustelun mahdollisuudesta,         matta oli henkikirjoitettu Suomessa 1. 1. 1977
26595: päästävissä äänestysten huomioon ottamisessa          ja otettu äänestysalueen vaaliluetteloon. Jotta
26596: vastaisuudessa parempaan tulokseen.                   näiden henkilöiden mahdolliset väärinkäsitykset
26597: 4                                              1977 vp.
26598: 
26599: suta, kuuluvatko he äänestysalueen vai vaali-         kin pyritty siihen, että äänestyspairkkoja olisi
26600: piirin vaaliluetteloon, tulisivat poistetuiksi,       tasaisesti eri puolilla Ruotsia olevissa suurem-
26601: lähetettiin kullekin asiaa koskeva tiedote.           missa asutuskeskuksissa ja etenkin alueilla,
26602:     Asianomaisi:lle henkilökohtaisesti lähetettyjen   joilla suomalaisia on paljon.
26603: tiedotteiden lisäksi on ulkosuomalaisten infor-          Vaalipiirin vaaliluetteloon merkityn äänes-
26604: moimiseksi vaaleista valmistettu 30 000 kappa-        täjän on osoitettava ennakkoäänestysasiakirjansa
26605: leen painoksena yleinen vaalitiedote, jossa           asianomaisen vaalipiirin keskuslautakunnalle.
26606: selostetaan samat vaaleja koskevat asiat kuin         Viimeistään 14. 1. 1978 ennen kello 12 keskus-
26607: edellä mainitussa henkilökohtaisessa tiedot-          lautakunnalle saapuneet ennakkoäänestysasia-
26608: teessa, siis myös mahdollisuus tehdä väestö-          kirjat tarkastetaan keskuslautakunnan kokouk-
26609: rekisterikeskukselle äänioikeutta koskeva en-         sessa, joka lain mukaan on aloitettava viimeis-
26610: nakkotiedustelu. Näitä tiedotteita on jaettu          tään sanotun määräajan päättyessä. Edustaja
26611: satamiin, laivoihin, passintarkastus- ja rajan-       Fribergin kysymyksen perustelujen mukaan
26612: ylityspaikkoihin sekä Finnairin u1komailla ole-       tehostamista ulkosuomalaisten äänestysmenette-
26613: viin myyntikont:toreihin, minkä lisäksi niitä on      lyn osalta voisi tapahtua ohjeiUa aloittaa en-
26614: toimitettu Ruotsissa toimiville suomalaisseu-         nakkoäänes tysasiakirjojen tarkastaminen ennen
26615: roiHe.                                                larssa määrättyä viimeistä ajankohtaa.
26616:    Er1tyisesti Ruotsissa asuville suomalaisille          Oikeusministeriön 19. 10. 1977 asianomai-
26617: tarkoitettua vaali-informaatiota on myös annettu      sille vaaliviranomaisille annettujen ohjeiden
26618: Suomen Sanoma Finlandsnytt -nimisessä, Siirto-        mukaan edellä 'tarkoitetun lainsäännöksen sana-
26619: laisasiain neuvottelukunnan julkaisemassa leh-        muoto ei estä aloittamasta ennakkoäänestysasia-
26620: dessä, jota jaetaan muun muassa jokaiseen             kirjojen tarkastamista saapuneiden asiakirjojen
26621: suomalaistalouteen Ruotsissa, sekä Ruotsin            osalta jo edellisinä päivinä. Mikäli ennakko-
26622: radion välityksellä.                                  äänestysasiakirjat on osoitettu väärälle vaalivi-
26623:     Asetus ennakkoäänestysparkkoina olevista          ranomaiselle, on ne ohjeiden mukaan viipymättä
26624: Suomen edustustoista tulevissa valitsijamiesten       ohjattava oikealle vastaanottajalle. Vastaavat
26625: vaaleissa on annettu 7. 10. 1977 ja sitä on           ohjeet sisältyivät vuoden 1975 vaaleissa annet-
26626: muutentu 8. 12. 1977. Sen mukaan ennakko-             tuihin ohjeisiin.
26627: äänesty,spaikkojen määrä on yhteensä 153,                Vuoden 1975 vaaleissa ennakkoäänestysasia-
26628: niistä 29 Ruotsissa. Vastaavat luvut vuoden           kirjoja tarkastettaessa havaittiin ulkomailla asu-
26629: 1975 kansanedustajain vaaleissa olivat 161 ja         vien Suomen kansalaisten olleen useissa tapauk-
26630: 47.                                                   sissa epätietoisia siitä, oliko heidät otettu
26631:    Ennakkoäänestys ulkomailla tapahtuu 27. 12.        äänestysalueiden vaaliluetteloihin vai vaali-
26632: 1977-7. 1. 1978 välisenä aikana. Suuri osa            piirien vaaliluetteloihin. Sanottu syy vaikutti
26633: Ruotsissa asuvista suomalaisista vieHää joulun        yhtenä tekijänä uLkosuomalaisten huomioon
26634: ja uudenvuoden välisen ajan Suomessa. Näin            ottamatta jätettyjen äänten suureen määrään.
26635: ollen heillä on mahdollisuus käyttää äänioikeut-      Edellä selostetuista tiedotustoimenpiteistä huoli-
26636: taan jossakin niistä 862 postitoimipaikasta,          matta on mahdoHista, että edelleen tulee esiin-
26637: jotka on mäiirätty 7. 10. 1977 annetulla asetuk-      tymään väärinkäsityksiä vaaliluetteloihin kuulu-
26638: sella:. Ruotsissa olevia ennakkoaänestyspaikkoja      misen suhteen. Tästä syystä henkikirjoittajia ja
26639: onkin katsottu mahdolliseksi vähentää vuoden          vaaHpiirien keskuslautakuntia tullaan kehotta-
26640: 1975 vaaleihin verrattuna. Paikkakuntavalin-          maan yhteistyöhön, jotta väärälle vaaliviran-
26641: nassa on lähdetty edellisissä vaaleissa saaduista     omaiselle osoitetut ennakkoäänestysasiakirjat
26642: kokemuksista. Ennakkoäänestyspaikkoja on vä-          vmtatsun mahdollisuuksien mukaan ohjata
26643: hennetty ennen kaikkea Tukholman lähiympä-            o~kealle vastaanottajalle.
26644: ristöstä, mutta on myös luovuttu eräistä sellai-         Ulkosuomalaisten äänioikeuden käytön edel-
26645: sista paikoista, joissa äänestäminen vuoden           lytyksiä koskevia erillisiä lainsäädäntöuudis-
26646: 1975 vaaleissa oli vähäistä. Samalla on kuiten-       tuksia ei ole vireillä.
26647:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
26648: 
26649:                                                                         Oikeusministeri Tuure Salo
26650:                                                N:o 356                                               5
26651: 
26652: 
26653: 
26654: 
26655:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26656: 
26657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Justitieministeriet, mtmsteriet för utrikes-
26658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ärendena och befolkningsregistercentralen har
26659: av den 7 november 1977 tili vederbörande              informerat i utlandet bosatta finländare om
26660: medlem av stat!srådet översänt avskrift av föl-       1978 års elektorsval på nedan nämnda sätt.
26661: jande av riksdagsman Ralf Friberg ställda             Informationsåtgärderna har vidtagits på basen
26662: spörsmål nr 356:                                      av de förslag som gjorts av arbetsgruppen för
26663:                                                       valarbete bland utlandsfinländare. Arbetsgrup-
26664:            Ämnar tRegeringen, då den ordnar           pen har tillsatts av justitieministeriet och den
26665:        utlandsfinnarnas röstande i valet av           avgav sitt betänkande 30. 3. 1977.
26666:        elektore.r för valet av republikens pre-          I informationen har man i första hand strä-
26667:        sident, beakta de synpunkter, som jus-         vat :till att personligen nå så många utlands-
26668:        titiekanslern framförde i sin berättelse       finnar som möjligt. Efter att befolkningsregis-
26669:        för år 1976, samt särskilt för sverige-        tercentralen för Sveriges och Norges del i sam-
26670:        finländarnas qel säkerställa tillräckligt      arbete med dessa länders befolkningsregistre-
26671:        många förhandsröstningsställen och äm-         ringsmyndigheter samt i övrigt med hjälp av
26672:        nar den ännu tili 1977 års r1ksdag vid         ministeriet för utrikesärendena och de finska
26673:        behov avlåta en proposition om ändring         beskickningarna lyckats kontrollera ca 121 000
26674:        av vallagen i syfte att underlätta för-        i utlandet bosatta finska medborgares adres-
26675:        handsinformation och avgöra valproce-          ser, tillställdes dessa medborgare i medlet av
26676:        duren smidigare?                               september ett personligt meddelande, i vilket
26677:                                                       redogjordes för elektorsvalet. Tili Sverige pos-
26678:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tades ca 113 000 meddelanden och resten tili
26679: samt anföra följande:                                 62 olika länder. I meddelandet redogjordes för
26680:    För vai av elekrorer för valet av republikens      vilket vai det gäller, vilka personer som är
26681: president uppgörs över valberättigade två slags       röstberättigade, när de egentliga valdagarna in-
26682: vallängder, vallängder för röstningsområde och        faller och när förhandsröstningen försiggår samt
26683: vallängder för valk:rets. I de förra upptas val-      var förhandsröstningsställena kommer att vara
26684: berättigade, som varit mantalsskrivna i Finland       belägna. Dessutom redogjordes i meddelandet
26685: 1. 1. 1977, och i de senare andra valberättigade.     för möjligheten att hos befolkningsregistercen-
26686: Person, som enligt lagen skall upptas i valläng-      tralen förftåf J sig om huruvida ens namn kom-
26687: den för valkrets, har möjlighet att på förhand        mer att införas i vallängden för valkret~n,
26688: hos befolkningsregistercentralen förfråga sig         och som förhandsinformation meddelades i vii-
26689: om huruvida hans namn skall upptas i en så-           ken valkrets vede.rbörande person kommer att
26690: dan vallängd.                                         upptas i vallängden. Det är här fråga om för-
26691:    Efter 1975 års riksdagsmannaval noterades          handsinformation, eftersom befolkningsregister-
26692: att antalet obeaktade röster var stort för de         centralen enligt 1agen fastställer vallängderna
26693: i utlandet bosatta finländarnas del. Justitie-        för valkretsarna först 16. 12.1977.
26694: kanslern i statsrådet föreslog för justitieministe-      Befolkningsregistercentralen informerade i ett
26695: riet i ett ~beslut med anledning av ett klago-        meddelande, daterat 12. 9. 1977, informations,
26696: mål, att ministeriet skulle undersöka om man          media om avsändandet av de pers0nljga, med-
26697: genom att ändra vallagen eller vidta andra åt-        delandena.
26698: gärder, t.ex. genom att effek:tivera informatio-         Bland de pe.rsoner, vilkas adressuppgifter
26699: nen om möjHgheten tili ovannämnda förhands-           befolkningsregistercentralen erhöll genom mi-
26700: förfrågan, i fortsättningen kunde nå bättre re-       nisteriets för utrikesärendena förmedling, fanns
26701: sultat i beaktandet av röstningarna.                  2 233 personer, som trots vistelse i utlandet
26702: 087701253N
26703: 6                                              1977 vp.
26704: 
26705: var mantalsskrivna i Finland 1. 1. 1977 och           Samtidigt har man dock försökt ombesörja att
26706: hade införts i vallängden för röstningsområde.        röstningsställena jämnt förläggs till större bo-
26707: För att avlägsna eventuella micssförstånd, som        sättningscentra runtom i Sverige och i syn-
26708: bland dessa personer kan ha uppstått beträf-          nerhet tili områden, där det bor mycket fin-
26709: fande huruvida de införts i vallängden för röst-      ländare.
26710: ningsområde ellet valkrets, tillställdes var och          Röstande som upptagits i vallängden för val-
26711: en ett meddelande i frågan.                           krets sb:ll adressera sina förhands~röstnings­
26712:    De i utlandet bosatta finländarna har infor-       handlingar till centralnämnden i vederbörande
26713: merats om valen i de personliga meddelanden           valkrets. De förhandsröstningshandlingar som
26714: som tillställts vedevbörande. Därtill har ett all-    har inkommit till centralnämnden senast 14. 1.
26715: mänt valmeddelande distribuerats i en upplaga         1978 före kloekan 12 granskas vid central-
26716: av 30 000 exemplar. Detta valmeddelande klar-         nämndens möte, vilket enligt lagen ska:ll in-
26717: lägger samma frågor som ovannämnda person-            ledas senast vid utgången av sagda fatalietid.
26718: liga meddelande. Däri redogör~ såled~s även           Enligt motiveringarna i riksdagsman Fribergs
26719: för möjligheten att hos befolkmngsreglstercen-        spörsmål kunde röstningsförfarandet för i ut-
26720: tralen göra förhandsförfrågningar ~et~äffande         landet bosatta finländares del effektiveras ge-
26721: rösträtten. Dessa meddelanden har d1str1buerats       nom direktiv om att inleda granskningen av
26722: till hamnar, fartyg, pas,skontroller och gräns-       förhandsröstningshandlingarna före den i lagen
26723: övergång&ställen samt till Finnairs försäljnings-     stadgade sista tidpunkten. Enligt direktiven
26724: kontor i utlandet, liksom också till i Sverige        19. 10. 1977 från justitieministeriet tili veder-
26725: verkande föreningar för finländare.                   börande valmyndigheter hindrar ordalydelsen
26726:     Valinformation, avsedd särskilt för i Sverige     i ovan avsedda 1lagstadgande inte, att gransk-
26727: bosatta finländare, har också ingått i tidning-       ningen av förhandsröstningshandlingar för de
26728: en Suomen Sanoma Finlandsnytt, utgiven av             inkomna handlingarnas del inleds tedan under
26729: Delegationen för emigrantärenden och distri-          de föregående dagarna. Hall förhandsröstnings-
26730: buerad bl.a. till alla finländska hushåll i Sverige   handlingarna har riktats till fel va1myndighet,
26731: samt genom förmedling av Sveriges radio.              skall de enligt direktiven ofördröjligen diri-
26732:     En förordning om vilka finska representa-         geras till rätt mottagare. Motsvarande direktiv
26733: tioner som i de kommande elektorsvalen kom-           ingår i de direktiv som gavs i samband med
26734: mer att vara förhandsröstningsställen har ut-          197 5 års vai.
26735: färdats 7. 10. 1977 och den har ändrats 8. 12.
26736: 1977. Enligt förordningen är det sammanlagda              Vid granskningen av förhandsröstningshand-
26737: antalet förhandsröstningsställen 153 och av des-      lingar i samband med 1975 års val, befanns
26738: sa finns 29 i Sverige. Motsvarande siffror vid        att i utlandet bosatta finska medborgare i flera
26739: 1975 års riksdagsval var 161 och 47.                  fall varit omedvetna om huruvida de uppta-
26740:     Förhandsröstningen i utlandet försiggår un-       gits i vallängderna för rösrningsområde ellet
26741: der tiden 27. 12. 1977-7. 1. 1978. En stor del        för valkrets. Ovannämnda faktum var en av
26742: av de finländare som är bosatta i Sverige till-       orsakerna till att antalet obeaktade röster
26743: bringar tiden mellan jul och nyår i Finland.           för utlandsfinländarnas del blev stort. Trots
26744: De har således möjlighet att utöva sin rösträtt       ovan beskrivna informationsåtgärder är det
26745: vid någon av de 862 postanstalter, som fast-          möjligt att det alltjämt kommer att in:
26746: slagits genom förordning 7. 10. 1977. Man har          troffa missförstånd i fråga om upptagande 1
26747: därför mycket riktigt ansett att förhandsröst-        vallängd. Av denna anledning kommer härads-
26748: ningsställenas antal i Sverige kan minskas,           skrivare och valkretsce.ntralnämnder att uppma-
26749: jämfört med 1975 års val. Då man valt röst-           nas att samatlbeta så att de fövhandsröstnings-
26750: ningsorter har man utgått från erfarerrheterna        handHngar som h~r sänts till fel valmyndighet
26751: av 197 5 års val. Förhandsröstningsställena har       kan dirigeras tili rätt mottagare.
26752: minskats framför allt i närheten av Stockholm,            Inga särskilda reformer av lagstiftninge~ ?.m
26753: men man har också indragit vfssa ställen där          förutsättningarna för i utlandet bosaua fmlan-
26754: röstningsdeltagandet i 1975 års vai var lamt.         dares utövning av rösträtten, är anhängiga.
26755:       Helsingfors den 8 december 1977.
26756: 
26757:                                                                        Justitieminister Tuure Salo
26758:                                               1977 vp.
26759: 
26760: Kirjallinen kysymys n:o 357.
26761: 
26762: 
26763: 
26764: 
26765:                                   Vilmi ym.: Maankäyttölain perusteella tehtyjen lisämaahakemus-
26766:                                      ten käsittelemisestä.
26767: 
26768: 
26769:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
26770: 
26771:     Lapin lääni on koko maan mustinta muutto-           Jollei yhteiskunnan taholta haluta tarkoituk-
26772:  tappioaluetta, jossa lyhyenä aikana tapahtunut      sellisesti odottaa sitä, että sitkeimmätkin kehi-
26773: voimakas väestökato on jo nyt suuresti vaikeut-      tysalueen ihmiset kyllästyvät jatkuvaan odotta-
26774: tamassa jäljelle jääneen väestön elämää ja kai-      miseen ja muuttavat pois, on vihdoinkin ryh-
26775: kenlaisia toimintoja. Eräs keskeisimpiä perus-       dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin näiden kes-
26776: syitä muuttoliikkeeseen ja väestökatoon on ol-       keneräisiksi jääneiden lisämaatoimitusten pää-
26777: lut se, että ns. Lapin vanhat tilat ovat monilla     tökseen saattamiseksi. Se on täysin mahdollista
26778: alueilla jääneet kokonaisuudessaan valtiovallan      myös maankäyttölain mukaan lisämaata hake-
26779: suorittamien tilojen elinkelpoistamistoimenpitei-    neiden osalta, sillä maatilalain lopullisessa kol-
26780: den ulkopuolelle.                                    mannessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi äänin
26781:    Pahin on tilanne Koillis-Lapin kuntien, eri-      127-59 maatilalain perusteluissa lausuttavaksi
26782: tyisesti Sallan kunnan alueella, missä mm.           seuraavaa:
26783: maankäyttölain mukaiset toimenpiteet jäivät eri-        "Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta
26784: näisistä syistä johtuen pahasti kesken. Useim-       edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että ke-
26785: pien vanhojen pientilojen osalta ei näitä tilojen    hitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä maan-
26786: elinkelpoistamistoimenpiteitä ehditty edes lain-     käyttölain perusteella jätetyt ja keskeneräiset
26787: kaan aloittaa, vaikka lisämaita koskevat hake-       sekä toteuttamiskelpoiset lisämaatoimitukset
26788: mukset olivat olleet pitkään vireillä. Mainitta-     saatetaan päätökseen."
26789: koon, että yksin Sallan kunnan alueella jäi to-         Eduskunta on lausunut asiasta selvän käsityk-
26790: teuttamatta maankäyttölain aikana lisäaluetta        sensä. Tätä maamme korkeimman lainsäätäjän
26791: hakeneista suuri määrä sellaisia lisäaluehake-       kannanottoa on myös hallituksen ja viranomais-
26792: muksia, jotka oli kiireellisyysjärjestyksessä ase-   ten noudatettava.
26793: tettu etusijalle, ja jossa maatalousyrityksen säi-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
26794: lyvyys ja voimaperäisyys edellyttivät lisäalueen     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26795: antamista ensi tilassa. Tällaisina alueina mainit-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26796: takoon Pahkakummun-Ahvenselän alue, jossa            seuraavan kysymyksen:
26797: olisi käytettäväksi lisäalueina eräitä palstoja ja
26798: jossa hakijoina on 8 tilaa, samoin Onkamojär-                  Tietääkö Hallitus, että Lapin läänissä
26799: ven ja Sallansivun alueet, jossa on hakijoina 4             ja erityisesti Sallan kunnan alueella on
26800: tilaa, Saijan-Kotalan alue, jossa hakijoina 4               suuri määrä maankäyttölain perusteella
26801: tilaa, Saija-Kotalan alue, hakijoina 3 tilaa ja             jätettyjä lisämaahakemuksia toteuttamat-
26802: Paloperän alue, jossa hakijoina useita tiloja.              ta, ja jos tietää,
26803: Lisäksi on todettava, että mainituilla alueilla                tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
26804: on jo jossain määrin maatilahallituksen hallin-             teisiin mainittujen lisämaahakemusten
26805: taan hankittua maata käytettäväksi lisäalueiksi.            käsittelyn jatkamiseksi ja toimitusten
26806:                                                             päätökseen saattamiseksi?
26807:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
26808: 
26809:          Pekka Vilmi                    Matti Asunmaa                  Pentti Poutaneo
26810: 
26811: 
26812: 
26813: 087701254P
26814: 2                                           1977 vp.
26815: 
26816: 
26817: 
26818: 
26819:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26820: 
26821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen kunnioittaen tois-
26822: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tan kansanedustajien Pekka Vilmin ym. teke-
26823: olette 8 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         män suunnilleen samansisältöisen kirjallisen ky-
26824: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston        symyksen n:o 333 johdosta aikaisemmin esit-
26825: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tämääni sekä lisäksi ilmoitan seuraavaa:
26826: edustaja Pekka Vilmin ym. näin kuuluvasta kir-        Maankäyttölain nojalla muodostettiin Sallan
26827: jallisesta kysymyksestä n:o 357:                   kunnassa kuluvan vuoden alussa ennen maatila-
26828:                                                    lain voimaantuloa yhteensä 54 lisäaluetta. Lisä-
26829:           Tietääkö Hallitus, että Lapin läänissä   maata koskeneita maansaantihakemuksia jäi
26830:        ja erityisesti Sallan kunnan alueella on    tästä huolimatta Sallassa ajanpuutteen ja toimi-
26831:        suuri määrä maankäyttölain perusteella      tusten osittaisen keskeneräisyyden vuoksi lopul-
26832:        jätettyjä lisämaahakemuksia toteuttamat-    lisesti käsittelemättä 117 kappaletta. Tähän
26833:        ta, ja jos tietää,                          mennessä on Sallan alueelle annettu kaksi maa-
26834:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-     tilalain mukaista toimitusmääräystä. Muutoin
26835:        teisiin mainittujen lisämaahakemusten       on eduskuntakysymyksen johdannossa tarkoite-
26836:        käsittelyn jatkamiseksi ja toimitusten      tuilla Sallan alueilla valmistelutyö toimitusmää-
26837:        päätökseen saattamiseksi?                   räysten antamiseksi vielä meneillään.
26838:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
26839: 
26840: 
26841:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
26842:                                               N:o 357                                                3
26843: 
26844: 
26845: 
26846: 
26847:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
26848: 
26849:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
26850: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise        samt upprepa vad jag tidigare anfört såsom
26851: av den 8 november 1977 tili vederbörande             svar på det av riksdagsman Pekka Viimi m.fl.
26852: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ställda spörsmålet nr 333 med ungefär samma
26853: jande av riksdagsman Pekka Vilmi m.H. ställda        innehåll som detta spörsmåi, samt därtill fram-
26854: spörsmål nr 357:                                     hålla föijande:
26855:                                                         Med stöd av jorddispositionslagen bildades i
26856:           Är Regeringen medveten om, att i           början av innevarande år innan Iagen om gårds-
26857:        Lapplands Iän, och särskilt på Salla          bruksenheter trädde i kraft, sammanlagt 54
26858:        kommuns område, en stor del av de             tillskottsområden i Salla kommun. Trots detta
26859:        ansökningar om erhållande av tillskotts-      biev i Salla, på grund av tidsbrist och delvis
26860:        jord, som inlämnats på basen av jord-         ofullbordade förrättningar, 117 ansökningar om
26861:        dispositionslagen inte har lett till resul-   erhållande av tillskottsjord inte siutligt behand-
26862:        tat, och                                      Iade. Hittills har för Sallaområdets del givits
26863:           kommer Regeringen att vidta åtgär-         två förrättningsförordnanden i enlighet med
26864:        der för fortsättande av behandlingen av       lagen om gårdsbruksenheter. I övrigt bereds
26865:        nämnda ansökningar och för att få för-        fortfarande givandet av förrättningsförordnan-
26866:        rättningarna siutförda?                       den inom de i spörsmålets inledning avsedda
26867:                                                      områdena i Salla.
26868:      Helsingfors den 9 december 1977.
26869: 
26870: 
26871:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
26872:                                               1977 vp.
26873: 
26874: Kirjallinen kysymys n:o 358.
26875: 
26876: 
26877: 
26878: 
26879:                                   Hemmi: Ammattikasvatushallituksen organisaation uudistami~
26880:                                     sesta.
26881: 
26882: 
26883:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26884: 
26885:    Ammattikasvatushallinnon organisaation uu-        lähentämään toisiinsa; osoituksena tästä oti
26886: distaminen ei useista yrityksistä huolimatta ole     sosiaali- ja terveysministeriön perustaminen
26887: toteutunut, vaikka tarvetta siihen on todettu        v. 1968; lääninhallitusten sosiaali- ja terveys-
26888: olevan. Erityisen uudistuksen tarpeessa olisi        osastojen perustaminen v. 1971; kansanterveys-
26889: ollut ja edelleen on terveydenhuollon opetuk-        Lain v. 1972 suositukset kuntatason yhteisistä
26890: sen alue.                                            sosiaali- ja terveyslautakunnista.
26891:    Terveydenhuolto-opetuksen toimisto kuuluu            Sosiaaliturvan alueella ei ole toistaiseksi var·
26892: ammattikasvatushallituksen hoito- ja talousope-      sinaista omaa keskiasteen koulutusjärjestelmää.
26893: tuksen osastoon, joka yleisen ammattiopetuk-         Sosiaalihuollossa työskentelee lähes kaikkia
26894: sen osaston jälkeen on kolmanneksi suurin            terveydenhuolto-oppilaitosten kouluttamia hen"
26895: AKH:n osastoista. Hoito- ja talousopetuksen          kilöryhmiä. Terveydenhuollon opetussuunnitel~
26896: osaston alaisuuteen kuuluu kaikkiaan 150 oppi-       matoimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö
26897: laitosta, joista 86 on terveydenhuoltoalan oppi-     1977: 3 ) sisältyy nyt eräitä sosiaaliturvan
26898: laitosta ja 64 talous- ja kotitalousopetuksen        alueelle tulevia keskiasteen koulutusammatteja,
26899: oppilaitos ta.                                       joihin koulutus aloitettaneen ainakin sosiaali~
26900:    Terveydenhuoltoalan 86 oppilaitoksessa opis-      neuvojan ja lähikasvattajan ammattiin valmista-
26901: kelee tällä hetkellä 13 863 opiskelijaa, talous-     vina. Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoi-
26902: ja kotitalousoppilaitoksissa 5 537 opiskelijaa.      mikunnan ehdotus sosiaaliturvan ja sosiaali-
26903: Yhteensä ko. osaston opiskelijamäärä on              huollon keskiasteen koulutuksen liittämisestä
26904: 19 400.                                              terveydenhuoltoalan keskiasteen koulutuksesta
26905:     AKH:ssa on esim. maa- ja metsäopetuksella        vastaavaan hallintoon olisi taloudellisesti par-
26906: omat osastonsa. Maatalousosastolla on 60 oppi-       hain ja luontevin ratkaisu ottaen huomioon
26907: laitosta, joissa opiskelijoita 3 975. Metsäope-      keskus- ja muilla virastotasoilla sekä työelämän
26908: tuksella on 26 oppilaitosta, joissa opiskelijoita    piirissä molempien tehtäväkokonaisuuksien jo
26909: 895. Merenkulkuopetuksella on erillinen toi-         tapahtuneen lähentymisen ja yhdentymisen.
26910: mistonsa, jossa opiskelijamäärä on 1 138. Näistä        Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimi-
26911: oppilaitoksista valmistuu henkilöstöä varsin         kunta toteaakin mietinnössään ( Komiteanmie-
26912: suppeille aloille.                                   tintö 1977: 3) terveyden ja sosiaaliturvan kes-
26913:     On siis todettava, että terveydenhuolto-         kiasteen koulutuksen hallinnon organisatori-
26914: opetuksen asema ei nykyisellään ole oikeassa         sesta järjestelystä seuraavaa: "Sosiaaliturvan ja
26915: ja oikeudenmukaisessa suhteessa muiden               sosiaalihuollon keskiasteen koulutuksen hallinto
26916: AKH:n koulutusalojen kanssa. Terveydenhuol-          on siirrettävä ammattikasvatushallituksen alai-
26917:  to-opetuksen oppilaitoksissa ( 86) suoritetaan      seksi terveydenhuollon koulutuksen yhteyteen.
26918:  nykyisin yhteensä 31 erillistä perus- ja erikois-   Ammattikasvatushallituksen       terveydenhuolto-
26919:  tumistutkintoa.                                     opetuksen toimiston voimavaroja ja asemaa
26920:     Terveydenhuolto-opetuksen tehtävänä on           on edeltävässä yhteydessä ratkaisevasti lisät-
26921:  kouluttaa henkilökuntaa pääasiassa lakisäätei-      tävä."
26922:  sen terveydenhuoltopalvelujärjestelmän moniin          Edellä selostetut seikat ovat perusteltuja nä-
26923:  eri ammatteihin ja tehtäviin, joita edellä mai-     kökohtia terveydenhuolto-opetuksen toimiston
26924:  nittu tutkintojen lukuisuuskin osoittaa.            nykyistä itsenäisemmän aseman saavuttamiseksi,
26925:     Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa pyritään     sen valmiuksien ja resurssien lisäämiseksi.
26926: 087701260W
26927: 2                                               l977 vp.
26928: 
26929:   Vaikka terveydenhuollon opetussuunnitelmatoi-           Terveydenhuoltopalvelujärjestelmämme vaatii
26930:   mikunnan ehdotukset terveydenhuollon ja so-          runsaasti henkilökuntaa. Henkilöstöpolitiikan
26931:   siaaliturvan koulutuksen uudistamiseksi eivät        eräänä keskeisimmistä edellytyksistä on kiin-
26932:   sellaisinaan toteutuisikaan, terveydenhuoho-         teän vuorovaikutussuhteen ylläpitäminen alan
26933:   opetuksen toimiston asema hoito- ja talous-          koulutukseen.
26934:   opetuksen toimistossa olisi kiireisesti muutet-         Terveydenhuoltokoulutuksen asiantunti joiden
26935:  -tava 'Sen joustavuuden ja päätäntävallan lisää-      ja siitä päättäjien sekä väestön terveydenhuol-
26936:   misen ja edistämisen vuoksi.                         topalveluista hallinnollisen ja taloudellisen vas-
26937:      Ihanteena ja tavoitteena olisi terveydenhuol-     tuun kantajien yhteistyö aivan ilmeisesti edistyy
26938:   to-opetuksen oma osasto, mutta tässä vaikeassa       ja virhelaskelmat vähenevät, mikäli terveyden-
26939: . taloudellisessa tilanteessa tällaiseen tavoittee-    huolto-opetuksen toimiston asema ammattikas-
26940:   seen ei liene mahdollisuuksia. Sen. sijaan ter-      vatushallinnossa itsenäistetään ja eriytetään.
26941:   yeydenhuolto~opetuksen toimiston muuttamises-           Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
26942:  'ta itsenäiseksi erilliseksi toimistoksi nykyisessä   jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
26943:   osastossa voitaneen pitää toteuttamiskelpoisena      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26944:   ta~kaisuna. Tällöin uudistuskäytännössä mer-         vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
26945:   kitsisi sitä, että terveydenhuolto-opetuksen toi-
26946:   ·misto olisi edustettuna ammattikasvatushallin-                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
26947:   non kollegiossa, jossa päätetään tärkeistä tulo-            toimenpiteisiin ammattikasvatushalli tuk-
26948:   ja menoarvioista, uusista toimista, opiskelija-             sen hoito- ja talousopetuksen organisaa-
26949:   valintaa, opetusta. ym. koskevista asioista.                tion muuttamiseksi siten, että tervey-
26950:   Uudistus merkitsisi myös tarvittavan ja riittä-             denhuolto-opetuksen toimisto muute-
26951:   vän suoran informaation kulkemista toimis-                  taan itsenäiseksi erilliseksi toimistoksi,
26952:   tosta ja to1mistobn.                                        ellei sitä tässä vaiheessa voida muuttaa
26953:  : Asioiden käsittely ja tiedonvälitys nopeutuisi             omaksi osastoksi?
26954:   j~ joustavoituisi, millä olisi merkityksensä lu-
26955:   kuisille terveydenhuoltoalan oppilaitosten om11-
26956:  le suunnitelmille ja käytännön työlle.
26957:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
26958: 
26959:                                              Kerttu Hemmi
26960:                                               N:o 358                                               3
26961: 
26962: 
26963: 
26964: 
26965:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
26966: 
26967:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ammattikasvatushallituksen organisaatio on
26968: mainitussa fatkoituksessa Te, Herra Puhemies,       todettu monissa yhteyksissä epätarkoituksen•
26969: olette kirjeellänne 8 päivänä marraskuuta 1977      mukaiseksi. Esimerkiksi koko viraston toimin-
26970: n:o 2268 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      tatavoitteiden kannalta keskeisten päätösten
26971: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hem-       teko, mikä monessa tapauksessa edellyttää osas-
26972: min kirjallisen kysymyksen n:o .358:                tojen pyrkimysten rajoittamista ja sopeuttamis-
26973:                                                     ta viraston kokonaiskehyksiin, tuottaa oppilai-
26974:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin     toskohtaiseen osastojakoon perustuvassa orga-
26975:        toimenpiteisiin ammattikasvatushallituk-     nisaatiossa suuria va1keuksia. Viime vuosina
26976:        sen. hoito- ja talousopetuksen organisaa-    kokonaistavoitteista lähtevän päätöksenteon
26977:        tion muuttamiseksi siten, että tervey-       tarve on lisääntynyt ja ilmeisesti lisääntyy edel-
26978:        denhuolto-opetuksen toimisto muute-          leenkin koulutukseen tulevien ikäluokkien pie-
26979:        taan itsenäiseksi erilliseksi toimistoksi,   nentyessä, koulutukseen käytettävissä olevien
26980:        ellei sitä tässä vaiheessa voida muuttaa     resurssien saannin vaikeutuessa ja ennen kaik-
26981:        omaksi osastoksi?                            kea keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa-
26982:                                                     nossa. Myös päätöksenteon delegointi alueta-
26983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       solle edellyttää nykyisestä osastojaosta poikkea-
26984: vasti seuraavaa:                                    vaa organisaatiota. Opetusministeriö asettikin
26985:    Ammattikasvatushallituksen nykyinen orga-        vuonna 1972 toimikunnan suunnittelemaan
26986: nisaatio on muodostunut kauppa- ja teollisuus-      ammattikasvatushallituksen organisaation uudis-
26987: ministeriön ammattikasvatusosastosta. Vuonna        tamista.
26988: 1968 se siirrettiin opetusministeriön alaisuu-         Ammattikasvatushallinnon organisaatiotoimi-
26989: teen ja samassa yhteydessä ammatdkasvatushal-       kunta (komiteanmietintö 197 3:41 ) ehdotti
26990: lituksen alaisuuteen siirrettiin terveydenhuolto-   uuden organisaation pohjaksi maHeja, joissa
26991: alan opetus.                                        pääpaino oli toimintoihin perustuVialla osasto-
26992:    Ammatdkasvatushallitus jakautuu nykyisin         jaolla siten, että nykyisen seitsemän osaston ja
26993: seuraaviin seitsemään osastoon ja ·kolmeen eril-    kolmen erillisen toimiston sijasta olisi kolme
26994: liseen toimistoon: yleiseen osastoon, teknillisen   osastoa: yleinen osasto, suunnittelu- ja kehittä-
26995: opetuksen osastoon, ammattiopetuksen osas-          misosasto sekä opetusasiainosasto. Antamassaan
26996: toon, hoito- ja talousopetuksen osastoon, kaup-     lausunnossa ammattikasvatushallitus asettui
26997: paopetuksen osastoon, metsäopetuksen osas-          äänestyksen jälkeen kannattamaan toimikun-
26998: toon ja maatalousopetuksen osastoon sekä me-        nan esitystä.
26999: renkulkuopetuksen toimistoon, ammattikurssi-           Ammattikasvatushallituksen       organisaation
27000: toimistoon ja suunnittelutoim~stoon. Tervey-        uudistaminen on viivä'Stynyt ensisijaisesti uuden
27001: denhuollon opetus kuuluu hoito- ja talousope-       organisaation perusmallia koskevan erimielisyy-
27002: tuksen osaston terveydenhuolto-opetuksen toi-       den takia. Yksimielisyyttä on ilmennyt toisaal-
27003: miston toimialaan.                                  ta siitä, että ammattikasvatushallituksen osas-
27004:    Ammattikasvatushallituksen nykyinen orga-        tojen ja erillisten toimistojen määrä on liian
27005: nisaatio perustuu osaksi elinkeinojakoon ja         suuri ja toisaalta siitä, ettei nykyinen osasto-
27006: osaksi koulutustasojakoon, minkä lisäksi hoito-     jako ole kokonaisuudessaan johdonmukainen
27007: ja talousopetuksen osastolle kuuluu kaksi, toi-     eikä luo riittäviä edellytyksiä koko viraston toi-
27008: sistaan suhteeLlisen kaukana olevaa koulutus-       minnan ohjaamiselle. Erimielisyydet koskevat
27009: alaa, nimittäin terveydenhuolto-opetus ja ta-       osastojaon perusteita eli sitä, pitäis~kö uuden
27010: lousopetus.                                         organisaation perustua elinkeinopohjaiselle vai
27011: 4                                            1977 vp.
27012: 
27013: toimintopohjaiselle osastojaolle. Esimerkiksi          Esitetyn perusteella hallitus ei pidä tarkoi-
27014: ammattikasvatushallinnon organisaatiotoimikun-      tuksenmukaisena sellaisia ammattikasvatushalli-
27015: ta ehdotti toimintopohjaista organisaatiota,        tuksen organisaation uudistamistoimenpiteitä,
27016: mutta esityksessään tulo- ja menoarvioksi vuo-      joilla keskusviraston osastojen tai erillisten toi-
27017: delle 1975 hallitus ehdotti nykyiseen elinkeino-    mistojen määrä lisääntyy vielä nykyisestäänkin.
27018: pohjaiseen organisaatioon perustuvaa ratkaisua.     Sen sijaan hallitus pyrkii ratkaisuun, joka pa-
27019: Tämän esityksen Eduskunta hylkäsi lopullisesti      rantaa viraston mahdollisuuksia sen koko toi-
27020: vuoden 1975 toisen lisämenoarvion käsittelys-       minnan kannalta keskeisten tavoitteiden saa-
27021: sä. Tämän jälkeen opetusministeriö on vuosien       vuttamisessa ja joka samalla antaa eri koulutus-
27022: 1977 ja 1978 tulo- ja menoarvioesitysten val-       aloja edustaville hallintoyksiköille, mukaan lu-
27023: misteluvaihees,sa esittänyt viraston organisaa-     kien terveydenhuolto-opetus, nykyistä itsenäi-
27024: tion uudistamista viranomaisvalmistelussa syn~      semmän aseman koko. viraston toiminnan ke-
27025: tyneen toimintopohjaisen organisaation pohjal-      hysten rajoissa.
27026: ta, mutta kummallakaan kerralla hallitus ei ole
27027: esitystä lopulliseen tulo- ja menoarvioesitykseen
27028: sisällyttänyt.
27029:      Hels1ngissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
27030: 
27031:                                                                              Ministeri Kalevi Kivistö
27032:                                                                                                         5
27033: 
27034: 
27035: 
27036: 
27037:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27038: 
27039:    I det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för undervisningen i vård och h:uslig ekonomi
27040: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         två :utbildningsområden, som ligger relativt
27041: rir 2268 av den 8 november 1977 tili veder-           långt från varandra, nämligen hälsovårds:under-
27042: böratide niedlem av statsrådet översänt avskrift      visningen och hushålls:undervisningen.
27043: av 'följande av dksdagsman Herpmi ställda                 Det har i flera sammanhang konstaterats att
27044: ~pörsmål nr 3 58:                                     yrkes:utbildningsstyrelsens organisation inte är
27045:                                                       ändamålsenlig: Emedan organi:sationen gr:undar
27046:             Ämnar Regeringen vidta brådskande         sig på en :uppdelning i avdelningar i enlighet
27047:          åtgärder i syfte att ändra organisatio-      med de olika typerna av läroanstalter, möter
27048:          nen inom yrkes:utbildningsstyrelsen i        det exempelvis stora svårigheter att fa:tta be-
27049:         frå:ga om :undervisningen i vård och          sl:ut av central betydelse för målen för hela äm-
27050:        · h:uslig ekonomi därhän, ·Mt byrån för        hetsverkets atbete. Detta beror på att ·ett dy-
27051:          hälsovårds:undervisningen ombildas tili      likt besl:utsfattande i många fall förutsätter att
27052:          en självständig, fristående byrå, såvida     avdelningarhas strävanden. ·begränsas och an-
27053:          den inte i detta skede kan ombildas tili     passas tili helheten inom ämbetsverket. Under
27054:       .~ (fn siirskild avdelning?                     de senaste åren har behovet av ett besl:uts-
27055:                                                       fattande med sikte på samfällda mål ökat, och
27056:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         det kommer :uppenbarligen att öka ytterligare
27057: samt anföra följande:                                 då de årsklasser som :utbildas blir mindre och
27058:   Y rkes:utbildningsstyrelsens n:uvarande organi-     tillgången på :utbildningsres:urser försvåms samt
27059: sation har v:uxit fmm :ur handelS- och ind:ustri-     i synnerhet då en reform av skolans me1lan-
27060: ministeriets avdelning för yrkes:utbildning. Ar       stadium genomförs. Också en regional dele-
27061: 1968 :underställdes denna avdelning :undervis-        gering av besl:utsfattandet påkallar en organi-
27062: ningsministeriet och samtidigt :underställdes         sation som avviker från den n:uvarande :uppdel-
27063: hälsovårds:utbildningen yrkes:utbildningsstyrel-      ningen i avdelningar. Undervisningsministeriet
27064: sen.                                                  tillsatte därför år 1972 en kommission, som
27065:    Y rkes:utbildningsstyrelsen är i detta n:u :upp-   fiok i :uppdrag •att planera en reform av yrkes-
27066: delad på sj:u avdelningar och tre fristående          urbi'ldningsstyrelsens organisation.
27067: byråer som följer: en allmän avdelning, en av-            Kommissionen för yrkes:utbildn·ingsförvalt-
27068: delning för yrkes:underv1sningen, en avdelning        ningens organisering föreslog ( kommittebetän-
27069: för den tdkniska :undervisningen, en avdelning        kande 1973:41) att tili gr:und för en ny orga-
27070: för handels:undervisningen, en avdelning för          nisation skallläggas modeller, där h:uv:udvikten
27071: :undervisning i vård och h:usHg ekonomi, en           fästs vid en :uppdelning i avdelningar, som ba-
27072: avdelning för lantbr:uks:undervisningen ooh en        serar sig på f:unktioner. Vid ämbetsverket sk:ul-
27073: avdelning för forst:undervisningen samt en yr-        le då i stäl'let för de n:uvarande sj:u avdelningar-
27074: kesk:ursbyrå, en byrå för sjöfarts:undervisningen     na och tre fristående byråerna finnas tre avdel-
27075: och en planeringsbyrå. HäJ.sovårds:undervis-          ningar, nämligen en allmän avdelning, en pla-
27076: ningen hör tili det verksamhetsområde som             nerings- och :utvecklingsavdelning samt en av-
27077: sköts av byrån för hälsovårds:undervi:sningen         delning för :undervisningsfrågor. Y rkesutbild-
27078: inom avdelningen .för undervisningen i vård           ningsstyrelsen :understödde i ett :utlåtande efter
27079: och h:uslig ekonomi.                                  omröstning kommissionens förslag.
27080:    Yrkes:utbildningsstyrelsens n:uvarande orga-           En reform av yrkes:utbHdningsstyrelsens or-
27081: nisation gr:undar sig dels på en indelning enligt     ganisation har framför allt fördröjts genom
27082: näringsgrenar, dels på en indelning enligt :ut-       meningsskiljaktigheter angående den gr:und-
27083: bildningsnivåer. Dess:utom handhar avdelningen        läggande modellen för den nya organisationen.
27084: 087701260W
27085: 6                                             1977 vp.
27086: 
27087: Enighet har rått å ena sidan om att antalet av-      1977 och 1978 föreslagit att ämbetsverkets or-
27088: delningar och fristående byråer inom yrkesut-        ganisation skall förnyas på grundval av den vid
27089: bildningsstyrelsen är alltför stort, å andra sidan   ämbetsmannaberedningen utformade, funktions-
27090: om att den nuvarande uppdelningen i avdel-           baserade organisationsmodellen. Regeringen har
27091: ningar inte är helt fäljdriktig och inte slmpar      emellertid inte någondera gången upptagit
27092: tillräckliga betingelser för en styrning av arbe-    förslaget i den slutgiltiga statsverkspropositio-
27093: tet inom hela ämbetsverket. Meningsskiljaktig-       nen.
27094: heterna gäller grunderna för uppdelningen i av-         På grundval av det ovan anförda finner rege-
27095: delningar, dvs. om hu~vida en ny organisation        ringen det inte ändamålsenligt att sådana åt-
27096: borde baseras på en uppdelning i avdelningar         gärder vidtas för förnyelse av yrkesutbildtiings-
27097: enligt näringsgrenar eller enligt funktioner.        styrelsens organisation, att antalet avdelnittgar
27098: Kommissionen       för    yrkesutbildningsförvalt-   eller fristående byråer vid detta centrala äm~
27099: ningens organisering föreslog t. ex. en funk-        betsverk ytterligare ökas. Däremot försöker
27100: tionsbaserad organisation. Regeringen föreslog       regeringen finna en lösning som förbätttar äm:
27101: däremot i statsverkspropositionen för år 197.5       betsverkets möjligheter att nå mål med centr:d
27102: en lösning, som grundade sig på den nuvarande,       betydelse för hela dess arbete och som tillika
27103: på näringsgrenar baserade organisationen. Riks-      ger förvaltningsenheter, som företräder olika
27104: dagen avböjde definitivt detta förslag under         utbildningsområden - däribland även hälso-
27105: behandlingen av den andra tilläggsbudgeten för       vårdsutbildningen - en mera självständig ställ-
27106: år 1975. Sedan dess har undervisningsministe-        ning än hittihls inom gränsema för hela ämbets-
27107: riet vid beredningen av statsförslagen för åren      verkets funktion.
27108:      Helsingfors den 9 december 1977.
27109: 
27110:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
27111:                                                     1977 \ip,
27112: 
27113: Kirjallinen kysymys n:o 359.
27114: 
27115: 
27116: 
27117: 
27118:                                         Impiö: Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvien Pohjois-Suomen
27119:                                            lukioiden . oppj)aiden Sftattamises:ta ruotsin kielen opetuksen
27120:                                            tuntimäärissä tasa-arvoiseen asemaan maamme muiden lukio-
27121:                                            opi~k.elijoiden kanssa .
27122: 
27123: 
27124: 
27125:                               . Ed u s kunnan Herra. Puhe m i e he 11 e.
27126: 
27127:    ·Peruskoulun· toteuttaminen maassatnme aloi-             etelämpänä. Opetuksen määrissä on jo sellai-
27128: tettiin Lapista. Tuolloin painotettiin sitä,. mi-           nen ero, joka käytännössä heikentää Pohjois-
27129: ten tätä tietä Lapin läänin koulutuskysymyk-                Suomen lukioissa opiskelevien oppilaiden mah-
27130: set nousevat · myönteisessä mielessä esiin · ja            ·dollisuuksia ·ylioppilaskirjoituksissa ja jatkaa
27131: alueeri nuoriso pääsee parhaimmista koulutus-               entuudestaan · tuttua linjaa pyrittäessä. korkea-
27132: palveluista aikaa myöten osalliseksi. Viime ai-             kouluopintoihin. Onhari tunnettua, että tähän-
27133: koina syntyneet ongelmat ovat olleet odotet-                kin saakka Lapin läänistä korkeakouluihin pyr-
27134: tmi suurempia. Jatkuvilsti nousee uusia kysy-               kivilHi on ollut voitettavanaan suurempia vai-
27135: myksiä. Eräs niistä on lukion ruotsin kielen                keUksia kuin ·'Etelä-Suomen saman ikäluokan
27136: opetuksen määrä.                                            ylioppilailla. ·                        ·
27137:    . Osa peruskoulun. suorittaneista on siirtynyt              Epäkohtien tullessa esiin on valtiovallan ta-
27138: lukioon. Ensimmäiset peruskoulusta lukioon                  holla pyritty niihin puuttumaan välittömästi.
27139: siirtyneet· · oppilaat tulevat·· · saamaan ·· Lapin         Edellä esiintuotu epäkohta on nopeilla · toimen-
27140:  alueella yhteensä 684 tuntia ruotsin kielen                piteillä ainakin jossakin määrin korjattavissa.
27141:  opetusta ·lukion suoritettuaan. Peruskoulussa                 Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
27142: mainitusta määrästä on annettu opetusta 399                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27143: tuntia ja lukiossa yhteenlaskettu tuntimäärä on             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27144: 285 tuntia. Seuraavat ikäluokat tulevat saa-                vaksi seuraavan kysymyksen:
27145: maan ruotsin kielen· opetusta peruskouluss·a
27146: 342 tuntia ja lukiossa 285 tuntia, yhteensä                            Onko Hallitus tietoinen siitä;· että
27147:  627 tuntia.                                                        Pohjois-Suomessa ·peruskoulun suoritta-
27148:      Vertailun vuoksi todettakoon, että siellä,                     neet lukion oppilaat saavat eräissä ta-
27149:  inissä vielä ori ··luettu po. kieltä keskikoulun                   pauksissa huomattavasti väheQtmän
27150:  lukusiit;tnnitelman mukaan, tulevat oppilaat saa-                ..ruotsin kielen opetusta valmistautu~s~
27151:  maan ruotsjn kielen opetusta yhteensä 703                          saan ylioppilaskirjoituksiin kuin saman
27152:  tuntia, mistä perusKoulun osiius on 418 tuntia                    ·ikäluokan Etelä-Suomen oppilaat,· fa .Jo~
27153:  ja lukion osuus 285 tuntia. ..                    . >              on, . .                . ..            .
27154:     ·Saniail i'kähiokan opp.illaat \naLm:istaiHuvat sa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27155:  moihin ylioppilaskirjoituksiin. Lapin alueen· op-                  ryhtyä epäkohdan. korjaamiseksi riiit1,
27156:  pilaid~n osuus ~ot~in kielen opetuksen osalta                     ·että ylioppilaskokelaat ovat opetuksen
27157:  on eQsimmäisen peruskoulun suorittaneen ikä-                       tuntimäärien osalta ·· tasa-arvoisia koko
27158: ':luokan 'kohdalla .19: ·.·tuntia ja .. seuraavien ·ikä-            maassa?
27159:  luokkien kohdalla 76 tuntia: pienempi kuin
27160:          .,
27161:  ·'            B:elsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
27162: 
27163:                                                     'Lauri Impiö
27164:                                                                    ,._:_,
27165:       . ;-..
27166: 
27167: 
27168: 087701255R
27169: 2                                                  1977 vp.
27170: 
27171: 
27172: 
27173: 
27174:                             Ed u s k u nn a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
27175: 
27176:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tia eli 22 % tämän kielen opetusajasta perus-
27177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             koulussa. Eroa ei voida pitää kohtuullisena,
27178: olette kirjeellänne n:o 2269 8 päivältä marras-           vaan se tuottaa oppilaille vaikeuksia erityisesti
27179: kuuta 1977 lähettänyt valtioneuvoston asian-              lukion alussa siellä, missä peruskoululaiset
27180: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              siirtyvät lukioon yhdessä keskikoululaisten
27181: Lauri Impiön tekemän seuraavan /kirjallisen               kanssa ja viimeistään ylioppilastutkintoa suo-
27182: kysymyksen n:o 359:                                       ritettaessa. Näin suuri lukusuunnitelmien ero
27183:                                                           koskee oppilaita, jotka siirtyvät peruskoulusta
27184:           , Onko .Hallitus tietoinen siitä, että          lukioon lukuvuonna 1978/79 ja sen jälkeen.
27185:          Pohjois-Suomessa peruskoulun suoritta-              Ongelma ei kosk~ yksin Pohjois-Suomea.
27186:          neet lukion oppilaat saavat eräissä ta-          Peruskoulun ns. pistetoteutuksen johdosta
27187:          pauksissa huomattavasti vähemmän                 opiskellaan . saman opetussuunnitelman mukaan
27188:          ruotsin kielen opetusta valmistautues~           useilla paikkakunnilla myös Etelä- ja Keski-
27189:        · saan .ylioppilaslkirjoituksiin kuin saman        Suomessa. Jo ensi kevätlukukauden päättyessä
27190:          ikäluokan Etelä-Suomen oppilaat, ja jos          saa peruskoulun opetussuunnitelman mukaisen
27191:          on,                                              päästötodistuksen yhteensä noin 21 300 oppi-
27192:             mihin toiinenpiteisiin Hallitus aikoo         lasta, joista Lapin läänissä noin 5 800.
27193:          ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi niin,                Epäkohdan korjaamiseen tähtääviä toimen-
27194:          että ylioppilaskokelaat ovat opetuksen           piteitä on valmisteltu kouluhallituksessa. Siinä
27195:          tuntimäärien osalta , tasa-arvoisia koko         yhteydessä on mm. esitetty, että lukuvuoden
27196:          maassa?                                          1978/79 alusta järjestettäisiin niille oppilaille,
27197:                                                           jotka ovat. opiskel!leet peruskoulun tuntijaon
27198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             mukaan, lukion ensimmäisellä luokalla ruotsin
27199: vasti seuraavaa:                                          kielessä lisäopetusta yhden vuosiviikkotunnin
27200:    Lukioon siirtyminen toisaalta keskikoulun,             ajan ( 38 tuntia). Selvitystä jatlkettaessa ope-
27201: toisaalta peruskoulun lukusuunnitelman poh-               tusministeriössä kiinnitetään huomiota siihen,
27202: jalta on seurausta peruskoulujärjestelmän vä-             että ylioppilastutkintoon osallistuessaan koke-
27203: hittäiSestä toteuttamisesta. Ongelmien vähentä-           laat ovat opetuksen tuntimäärien suhteen tasa-
27204: miseksi lähennettiin keskikoulun lukusuunni-              arvoisl;!ssa asemassa koko maassa riippumatta
27205: t~lll1aa asetuksilla (261/2. 4.1971 ja 374/4.5.           siitä, minkä lukusuunnitelman mukaan. he ovat
27206: .1973) peruskoulun opetussuunnitelmaan. Tä-               opiskelleet ko, oppiaineita peruskoulussa tai
27207: män jälkeen toisen oppilaalle vieraan kielen,             keskikoulussa.
27208: joka sugmen.kielis!ssä peruskouluissa on yleensä             Kysymyksessä esitetty ongelma liittyy myös
27209: ruotsin. kj.~li, .. t\U;ltimäärä oli keski.kQulussa 0,5   siihen selvitystyöhön, jota suoritetaan valtio-
27210: V;UOSiv:iikkotuntia eli .yhteensä 19 tuntia suu-          neuvoston 29. 11. 1976 asettamassa kieliko-
27211: rempi kuin peruskoulussa. Tällöin ero ei vielä            miteassa. Komitean. · tehtävänä · on · selvittää,
27212: ollut merkittävän suuri.                                  missä laajuudessa Suomen opetus- ja koulu-
27213:    Valtioneuvoston päätöksellä ( 13. 3. 1975)             järjestelmän piirissä opiskellaan toista . koti-
27214:  muutettiin peruskoulun tuntijakoa siten, että            maista kieltä ja vieraita kieliä sekä tehdä eh-
27215: peruskoulun toisen oppilaalle vieraan kielen              dotus maan kulttuuripolitiikkaan ja kielitai-
27216:  tuntimääräksi tuli 9 tuntia molemmilla taso-             don tarpeeseen pohjautuvan toisen kotimaisen
27217: kursseilla aikaisempien tuntimäärien oltua 5,5            kielen ja vieraiden kielten monipuolisen ope-
27218:  ja 10,5. Pitkän kurssin ero keskikoulun luku-            tusohjelman turvaamisesta maan koulujärjestel-
27219:  suunnitelman mukaiseen ruotsin kielen oppi-              mässä ja muussa opetustoiminnassa. Tehtävää
27220:  määrään verrattuna on siten 2 vuosiviikkotun-            suol'ittaessaan komitean on otettava mahdolli-
27221:                                              N:o 3.59                                                           3
27222: 
27223: simman suuressa määrin huomioon maan eri               Kuten edellä esitetystä käy ilmi Hallituksen
27224: osien erityispiirteet sekä alueellisen tasapuoli-   toimesta valmistellaan kysymyksessä esitetyn
27225: suuden asettamat vaatimukset. Komitean on           epäkohdan korjaamiseen lyhyellä ja pitkällä ai·
27226: määrä saada tehtävänsä suoritetuksi kesäkuun        kavälillä tähtääviä toimenpiteitä.
27227: loppuun mennessä vuonna 1978.
27228:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
27229: 
27230:                                                                Opetusministeri Kristian Gestrin
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235:                                                                                          ' ' : .. ( '   i   ~
27236: 4                                                1977:vp.
27237: 
27238: 
27239:      '·· !     ~ .
27240: 
27241: 
27242: 
27243: 
27244:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27245: 
27246:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skolan. Skillnaden kan inte anses skälig, då
27247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          den medför svårigheter för eleverna särskilt
27248: nr 2269 av den 8 november 1977 till veder-             i början av gymnasiet på de orter, där eleverna
27249: börande medlem .av statsrådet för avgivande            från grundskolan överflyttas till gymnasiet till-
27250: av svar översänt följande av riksdagsman Lauri         sammans med dem som gått genom mellan-
27251: Impiö undertecknade spörsmål nr 359:                   skola, och senast vid av·läggandet av student-
27252:                                                        examen. Den stora skilinaden mellan läro-
27253:                 Är Regeringen medveten om att de       planerna gäller således de elever som övergår
27254:              gymnasieelever i norra Finland, som       från grundskola till gymnasium läsåret 1978/
27255:              genomgått grundskola, i vissa fall får    79 och därefter.
27256:              avsevärt mindre undervisning i svenska       Problemet gäller inte enbart norra Finland.
27257:              då de bereder sig för studentskriv-       På grund av det s.k. punktförverkligandet av
27258:              ningarna än eleverna i samma årsklass     grundskolan sker undervisningen enligt samma
27259:              i södra Finland, och om så är fallet,     läroplan också på många orter i södra och
27260:                 vilka åtgärder ämnar Regeringen        mellersta Finland. Redan i slutet av nästa
27261:              vidta för att rätta till detta missför-   vårtermin kommer sammanlagt ca 21 300
27262:              hållande så, att abiturienterna med av-   elever att erhålla avgångsbetyg enligt grund-
27263:              seende på antalet undervisningstimmar     skolans läroplan, varav ca 5 800 i Lapplands
27264:              kommer i samma ställning i hela lan-      Iän.
27265:              det?                                         Atgärder i syfte att rätta tili missförhållan-
27266:                                                        det har beretts i skolstyrelsen. I detta sam-
27267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          manhang har bl. a. föreslagits att för de elever,
27268: samt anföra följande:                                  som studerat enligt grundslkolans timfördel-
27269:    Övergången till gymnasium från å ena sidan          ning, från början av läsåret 1978/79 skulle
27270: mellanskolans läroplan och å andra sidan               ordnas tilläggsundervisning i svenska under en
27271: grundskolans läroplan är en följd av det steg-         årsveokotimme .r gymnasiets första lkilass ( 38
27272: visa förverkligandet av grundskolsystemet. I           timmar). Undervisningsministeriet kommer
27273: avsikt att minska problemen närmades mellan-           vid de fortsatta utredningarna att fästa sär-
27274: skolans läroplan till grundskolans läroplan            skild uppmärksamhet vid att alla abiturienter,
27275: genom förordningar (261/2. 4. 1971 och 374/            då de deltar i studentexamen, i hela landet är
27276: 4. 5. 197 3). Hädanetter var antalet timmar            jämställda vad beträffar antalet undervisnings-
27277: i det andra främmande språket, vilket i finska         timmar, oberoende av enligt viiken läroplan
27278: grundskolor i allmänhet är svenska, i mellan-          de har studerat ifrågavarande läroämnen i
27279: skolan 0,5 årsveckotimmar eller sammanlagt             grundskolan eller i mellanskolan.
27280: 19 timmar större än i grundskolan. Skillnaden             Det i spörsmålet berörda problemet ansluter
27281: då inte ännu var avsevärd.                             sig även till det utredningsarbete som utförs
27282:    Genom statsrådets beslut (13. 3. 1975)              i den språkkommitte, viiken tillsatts av stats-
27283: ändrades timfördelningen i grundskolan så, att         rådet 29. 11. 1976. Kommitten har tili upp-
27284: antalet timmar i det andra främmande språket           gift att utreda i viiken utsträckning det andra
27285: blev 9 på båda nivåkurserna, medan det ti-             inhemska språket och utländska språk studeras
27286: digare antalet timmar varit 5,5 respektive 10,5        inom ramen för Finlands undervisnings- och
27287: Skillnaden mel1an den längre kursen och läro-          skolsystem samt att framlägga förslag till
27288: kursen i svenska enligt mellanskolans läro-            tryggande av ett på landets kulturpolitik och
27289: plan är således 2 årsveckotimmar eller 22 o/o          behovet av språkkunskaper grundat mångsidigt
27290: av undervisningstiden i detta språk i grund-           undervisningsprogram för det andra inhemska
27291:                                             N:o 359                                            5
27292: 
27293: språket och främmande språk inom landets             Såsom av det ovanstående framgår håller
27294: skolsystem och övriga undervisningsverksam-       man, på uppdrag av regeringen, på att bereda
27295: het. Kommitten skall i så stor utsträckning       åtgärder i syfte att på kort och lång sikt av-
27296: som möjligt beakta landets olika delars särdrag   lägsna det missförhållande som framlagts i
27297: samt de krav den regionala jämlikheten ställer.   spörsmålet.
27298: Kommitten skall slutföra sin uppgift före ut-
27299: gången av juni 1978.
27300:      Helsingfors den 9 december 1977.
27301: 
27302:                                                       Undervisningsminister Kristian Gestrin
27303: 
27304: 
27305: 
27306: 
27307: 08770125.5R
27308:                                               1977 vp.
27309: 
27310: Kirjallinen kysymys n:o 360.
27311: 
27312: 
27313: 
27314: 
27315:                                   Luja-Penttilä ym.: Raskaana olevien naisten irtisanomissuojan te-
27316:                                      hostamisesta.
27317: 
27318: 
27319:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27320: 
27321:    Raskaana olevien naisten trttsanomlSla työ-       Jotta suoja turvaisi myös synnytyslomalta palaa_,
27322: paikoiltaan tapahtuu jatkuvasti. Etenkin nyt -       van työntekijän työsuhteen pysyvyyden, tulisi
27323: vaikean työttömyyden vallitessa - työnantaja         tämä suoja ulottaa kestämään vuoden synnytys•
27324: sano1st mielellään irti työntekijänsä, jonka         tapahtuman yli.
27325: äitiysloma kestää seitsemän kuukauden ajan.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes~
27326: Raskaana olevia naisia varten on tosin työsopi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27327: muslaissa erityissuoja synnytysloman ajaksi,         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
27328: mutta käytännössä voidaan aina etsiä muu syy         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27329: irtisanomiselle kuin raskaus, joka kuitenkin on
27330: todellinen syy. - Tällainen menettely voitaisiin                Tietääkö Hallitus, että raskaana ole-
27331: estää parantamalla raskaana olevan naisen irti-              via naisia sanotaan jatkuvasti irti työ-
27332: sanomissuojaa siten, että työnantajalla ei ole sen           paikoistaan, ja jos tietää,
27333: jälkeen, kun hän on saanut tietää työntekijän                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27334: raskaudesta, lainkaan oikeutta sanoa häntä irti.             siin raskaana olevien naisten irtisaiw-
27335:                                                              missuojan parantamiseksi?
27336:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
27337: 
27338:                Sinikka Luja-Penttilä                             Meeri Kalavainen
27339:                Pirkko Aro                                        Salme Myyryläinen
27340: 
27341: 
27342: 
27343: 
27344: 087701247F
27345: 2                                             1977 vp.
27346: 
27347: 
27348: 
27349: 
27350:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27351: 
27352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on tietoinen siitä, ettei näillä sään-
27353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nöksillä ilmeisesti turvata riittävästi raskaana
27354: olette 8 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn           tai synnytyslomalla olevien työntekijöiden työs-
27355: kir,jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        säpysymisoikeutta. Viranomaisten tietoon on
27356: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tullut esimerkiksi tapauksia, joissa työnantaja
27357: edustaja Luja-Penttilän ym. näin kuuluvasta kir-     on päättänyt työntekijän työsuhteen ennen syn-
27358: jallisesta kysymyksestä n:o 360:                     nytysloman alkua raskauden vuoksi.
27359:                                                         Samoin on puutteena pidetty sitä, ettei laissa
27360:           Tietääkö Hallitus, että raskaana ole-      määritelty irtisanomissuoja ulotu siihen synny-
27361:        via naisia sanotaan jatkuvasti irti työ-      tysloman osaan, johon työntekijä työehto· tai
27362:        paikoistaan, ja jos tietää,                   työsopimuksen mukaan on oikeutettu lakisää·
27363:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teisen synnytysloman jälkeisenä aikana. Tällai·
27364:        siin raskaana olevien naisten irtisano-       set määräykset ovat viime aikoina yleistyneet
27365:        missuojan parantamiseksi?                     työehtosopimuksissa työmarkkinain keskusjär·
27366:                                                      jestöjen tehtyä tätä koskevan suosituksen.
27367:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Raskaana olevien naisten irtisanomissuojan
27368: vasti seuraavaa:                                     parantaminen liittyy osana yleiseen työntekijäin
27369:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työn-        työsuhdeturvan parantamiseen. Hallituksen tar-
27370: antaja ei saa irtisanoa tai purkaa naispuolisen      koituksena on hallitusohjelmansa mukaan tehos-
27371: työntekijän työsopimusta synnytysloman aikana.       taa tätä työsuhdeturvaa ja hallitus on myös teh-
27372: Laki kieltää myös työnantajaa irtisanomasta tai      nyt päätöksen työntekijöiden pakkolomautus- ja
27373: purkamasta työntekijän työsopimusta päätty-          irtisanomissuojan parantamista tarkoittavan sel-
27374: mään synnytysloman alkaessa tai aikana saa-          vitystyön aloittamisesta. Tämä työ on aloitettu
27375: tuaan tietää työntekijän olevan raskaana. Näistä     sosiaali- ja terveysministeriön viime elokuussa
27376: kielloista ei voida toisin sopia. Lisäksi yleistä    asettamassa toimikunnassa, joka työnsä aikana
27377: irtisanomissuojaa on yleensä tulkittu siten, ettei   käsittelee myös raskaana olevien naisten irtisa-
27378: raskaus ole hyväksyttävä irtisanomisen syy.          nomissuojan parantamista.
27379:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
27380: 
27381:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
27382:                                               N:o 360                                              3
27383: 
27384: 
27385: 
27386: 
27387:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27388: 
27389:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      lig grad kan trygga rätten att kvarstå i arbete
27390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      för havande eller på barnbördsledighet varande
27391: av den 8 november 1977 tili vederbörande           arbetstagare. Myndigheterna har fått kännedom
27392: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     t.ex. om fall, där arbetsgivare på grund av
27393: jande av riksdagsman Luja-Penttilä m. fl. under-   havandeskap har avslutat arbetstagares arbets-
27394: tecknade spörsmål nr 360:                          förhållande innan barnbördsledigheten börjar.
27395:                                                    Likaså har det ansetts vara en brist, att det i
27396:           Är Regeringen medveten om att            lagen definierade uppsägningsskyddet inte om-
27397:        havande kvinnor fortsättningsvis blir       fattar den del av barnsbördsledigheten, tili vii-
27398:        uppsagda från sina arbetsplatser, och om    ken arbetstagare enligt kollektivavtal eller ar-
27399:        så är fallet,                               betsavtal är berättigad under tiden efter den
27400:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i        lagstadgade barnsbördsledigheten. Sådana be-
27401:        syfte att förbättra uppsägningsskyddet      stämmelser har under senaste tid blivit allt
27402:        för havande kvinnor?                        vanligare i kollektivavtalen, sedan arbetsmark-
27403:                                                    nadscentralorganisationerna kommit med en re-
27404:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kommendation i frågan.
27405: samt anföra följande:                                  En förbättring av uppsägningsskyddet för
27406:    Enligt gällande lagstiftning får arbetsgivare   havande kvinnor ingår som ett led i det allmän-
27407: inte uppsäga eller häva kvinnlig arbetstagares     na förbättrandet av arbetstagarnas anställnings-
27408: arbetsavtal under barnbördsledighet. Lagen för-    skydd. Regeringens avsikt är att, i överensstäm-
27409: bjuder också arbetsgivare att uppsäga eller häva   melse med sitt regeringsprogram, ytterligare
27410: arbetstagares arbetsavtal med verkan från bör-     förbättra detta anställningsskydd, och rege-
27411: jan av barnbördsledigheten eller under tiden för   ringen har likaså fattat ett beslut om att påbörja
27412: denna ledighet, sedan han fått vetskap om ar-      ett utredningsarbete med sikte på att förbättra
27413: betstagares havandeskap. Angående dessa för-       arbetstagarnas tvångspermitterings- och uppsäg-
27414: bud kan ej annorlunda överenskommas. Därtill       ningsskydd. Detta arbete har inletts i en kom-
27415: har det allmänna uppsägningsskyddet oftast         mission som social- och hälsovårdsministeriet
27416: tolkats så, att havandeskap inte är något god-     tillsatte senaste augusti, och denna kommission
27417: tagbart skäl för uppsägning.                       skall under arbetets gång också behandla frågan
27418:    Regeringen är medveten om, att man med          om ett förbättrat uppsägningsskydd för havande
27419: dessa stadganden uppenbarligen inte i tillräck-    kvinnor.
27420:      Helsingfors den 8 december 1977.
27421: 
27422:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
27423:                                               1977 vp.
27424: 
27425: Kirjallinen kysymys n:o 361.
27426: 
27427: 
27428: 
27429: 
27430:                                   Tuovinen ym.: Edustustojen vierminedistämistoiminnan epäkoh-
27431:                                      dista.
27432: 
27433: 
27434:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27435: 
27436:    Huolimatta kauppataseemme paranemisesta           toiminnan tueksi, tulisi kohtuullisten tuotto-
27437: on vientimme kasvanut varsin epäedullisesti.         vaatimusten mukaan jokaisen markan tuottaa
27438: Näennäinen kauppataseen tasapainottuminen            vähintään kymmenkertaisen vuotuisen viennin-
27439: johtuu pääosin tuonnin vähenemisestä erityi-         lisäyksen.
27440: sesti investointitavaroiden osalta. Puunjalostus-       Kaupallisten edustajien tehtävänä on välittää
27441: teollisuutemme markkinaosuudet ovat pienen-          tietoja asemamaansa olosuhteista ja markkinoi-
27442: tyneet voimakkaasti. Uusvientimme ja metalli-        den erityispiirteistä sekä liikeyhteyksiä Suo-
27443: teollisuuden tilauskannat ovat romahtaneet.          men kaupalle ja teollisuudelle. Ulkoministeriö
27444:    Näissä vaikeissa olosuhteissa tulee kaikki voi-   ja ulkomaankauppaliitto ovat tätä varten luo-
27445: mavarat keskittää uusien vientituotteiden            neet muun muassa kaupallisten sihteereiden
27446: markkinaimiseksi ja uusien markkina-alueiden         verkoston. Lisäksi edustustojen henkilökunnan
27447: valtaamiseksi. Valtio varaa viennin tukemiseen       tulee avustaa yrityksiä markkinointitutkimus-
27448: varsin huomattavia summia ( K-takuut, vienti-        matkoilla, liikeneuvotteluissa ja viennin alkuvai-
27449: luotot, vientitakuut, vienninedistämisavustuk-       heessa valtiovalta maksaa jopa puolet yritysten
27450: set, kehitysaluerahaston avustukset jne.). Vai-      matkakustannuksista.
27451: tio rahoittaa myös ulkomaankauppaliiton toi-            Edustustojen vienninedistämistoiminnan on
27452: mintaa. Varsinkin vientiä aloittaville yrityksille   lukuisten vientiä harjoittavien yritysten taholta
27453: on taloudellista tukea tärkeämpää asiantunteva       väitetty olevan erittäin tehotonta. Valtion mil-
27454: vientineuvonta ja oikeat tiedot markkina-aluees-     jardien markkojen vientitukitoimenpiteet ovat
27455: ta. Maamme viralliset ulkomaanlähetystöt ja          siis hukkaan heitettyä rahaa.
27456: kaupalliset edustustot ovat laajimpia ja mah-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
27457: dollisuuksiltaan parhaimpia resursseja.              tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
27458:    Ulkoministeriön ja edustustojen toiminnassa       mentin perusteella valtioneuvoston asianomai-
27459: on kuitenkin viime vuosina esiintynyt jatku-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27460: vasti epäselvyyksiä ja henkilöristiriitoja. Maam-    sen:
27461: me kannalta on haitallisinta haluttomuus ja te-
27462: hottomuus vienninedistämistoiminnassa. Luot-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27463: tamuspula yritysten ja kaupallisten viranomais-              maamme ulkomaisten edustustojen vien-
27464: ten välillä ei lisää luottamusta ulkomaisten os-             ninedistämistoiminnassa on monia epä-
27465: tajien silmissä.                                             kohtia ja tehottomuutta, ja, jos on,
27466:    Pienienkin edustustojen kulut ovat useita                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27467: satoja tuhansia markkoja vuodessa. Jos nämä                  ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi
27468: varat käytettäisiin tehokkaasti uuden Vienti-                ja viennin edistämisen tehostamiseksi?
27469:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
27470: 
27471:          Jouko Tuovinen               Meeri Kalavainen             Risto Tuominen
27472:          Sven-Erik Järvinen           Matti Luttinen               Seppo Tikka
27473:          Paula Eenilä                 Uljas Mäkelä                Lasse Lehtinen
27474:          Jouko Mäkelä                 Väinö Turunen                Aimo Ajo
27475:          Juhani Raudasoja             Matti Louekoski              Pentti Rajala
27476:          Kaisa Raatikainen            Eino Grönholm                Maija Rajantie
27477:          Sinikka Luja-Penttilä        Veikko Pajunen               Reino Breilin
27478:                     Paavo Tiilikainen                  Seija Karkinen
27479: 0877012386
27480: 2                                             1977 vp.
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27486: 
27487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yksi kauppapolitiikkamme keskeisiä tavoit-
27488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teita on maamme viennin edistäminen sekä kil-
27489: olette 8 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn          pailuasemamme turvaaminen vientimarkkinoil-
27490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lamme. Ulkoasiainministeriön ja ulkomaanedus-
27491: kanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     tuksen toimintaa vienninedistämisen alalla: voi-
27492: tietoon saarettavaksi jäljennöksen edustaja         daan luonnehtia niiden . kehysten luomiseksi,
27493: Tuovisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    joiden puitteissa vientiä voidaan tarkoituksen-
27494: myksestä n:o 361:                                    m~Jkaisesti harjoittaa. Edellä mainittu toiminta
27495:                                                     kuuh;m ulkomailla. edustustajemme tehtäväkent~
27496:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tään poliittisten, konsuläätist_en yn:i. tehtävien
27497:        maamme ulkomaisten edustustojen vien-        lisäksi.     .       _
27498:        ninedistämistoiminnassa on monia epä-           Maamme edustusteille osoitettujen lqmpallis-
27499:        kohtia ja tehottomuutta, ja jos on, ·        ten toimeksiantojen lisääntyessä vientimme
27500:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kasvun ja monipuolistumisen myötä perustettiin
27501:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi       vuonna 1960 ensimmäiset kaupallisten sihtee-
27502:        ja viennin edistämisen tehostamiseksi?       rien toimet edustustojen yhteyteen. Peru.stelui-
27503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        na olivat silloin lisäksi maksutase-, teoHista-
27504: vasti seuraavaa:                                    mis- ja työllisyyssyyt. Ensimmäisten kehitys-
27505:                                                     maihin perustettujen toimien jälkeen on keski-
27506:    Esitetyn kysymyksen alkukappaleessa viita-       tytty nimenomaan teollistuneisiin markkinata-
27507: taan "markkinaosuuksien voimakkaaseen piec          lousmaihin ja sosialistisiin maihin .sekä v. 1973
27508: nentymiseen" sekä "tilauskannan romahtami-          öljykriisin jälkeen öljyntuottajamaihin. Niinpä
27509: seen" eräiden teollisuudenalojen osalta. Tämä       vuosina 1973-77 perustettiin Iraniin ja Saudi-
27510: arvio on osittain oikea - nimenomaan metalli-       Arabiaan sijoitettujen edustustojen lisäksi kau-
27511: teollisuuden osalta -      mutta osittain se on     pallisten sihteerien toimet Iraniin, Nigeriaan,
27512: myös liian kärjistetty. Kokonaisuudessaan an-       Libyaan, Saudi-Arabiaan, Indonesiaan, Vene-
27513: tavat vientinäkymät kuitenkin aihetta huoles-       zuelaan, Irakiin, Algeriaan, Egyptiin sekä Nor-
27514: tumiseen.                                           jaan. Kaupallisten sihteerien verkosto käsittää
27515:    Ensisijaisesti· on syytä todeta; että vienti-    tällä hetkellä yhteensä 69 kaupallista neuvosta,
27516: menestyksen avainkysymys on tuotteittemme           -sihteeriä, -avustajaa sekä 13 kaupallista har-
27517: hintakilpailukyky, jota ilman vientiponnistuk-      joittelijaa yhteensä 50 toimipaikassa. Toimis-
27518: set eivät voi tuottaa toivottuja tuloksia. Var-     tojen lukumäärään nähden verkosto onkin saa-
27519: sin·· tuoreiden selvitysten mukaan on maamme        vuttamassa sille asetetut tavoitteet. Toimistojen
27520: viennin hintakilpailukyky tuntuvasti laskenut       sijaintia voidaan markkinatilanteiden vaihtuessa
27521: tärkeimpiin     kilpailijamaihimme    verrattuna.   lisäksi joustavasti siirtää.
27522: Markkinaosuudet on kyetty toistaiseksi tyydyt-         Vuonna 1970 tapahtuneen vienninedistämis-
27523: tävästi säilyttämään siten, että yritykset ovat     toiminnan uudelleenorganisoinnin mukaisesti
27524: useissa tapauksissa toimineet kannattamatto-        verkoston hallinto jäi edelleen ulkoasiainminis-
27525: masti. Kun vientiyritykset ovat tämän seurauk-      teriölle, mutta kaupallisten sihteerien toimin-
27526: sena voimakkaasti velkaantuneet, tarvitaan pi-      nalliseksi yhteydenpitokeskukseksi tuli Suomen
27527: kaisia ja tuntuvia· kilpailukykyämme parantavia     Ulkomaankauppaliitto, joka toimii läheisessä yh-
27528: toimenpiteitä, jotta toimintaa voidaan edes ny-     teistyössä sekä Suomen viranomaisten että suo-
27529: kyisessä laajuudessa jatkaa. ·                      malaisten yritysten kanssa viennin edistämisek-
27530:    Edellä olevan lisäksi·' pyydän kysymyksen        si. Eräänä työmuotona · mainittakoon Suomen
27531: johdosta esittää seuraavaa:                         Ulkomaankauppaliiton yhteyteen muodostetut
27532:                                                N:o 361                                                  3
27533: 
27534: 24 viennin yhteistyöryhmää, joissa t01m11 noin        ottamatta. Vientiyrityskentän ja sen järjestöjen
27535: 600 yritystä eli lähes puolet kaikista säännöl-       käsitystä kaupallisten sihteerien verkoston toi-
27536: lisesti vientiä harjoittavista yrityksistä. Kau-      minnallisesta suorituskyvystä ja merkityksestä
27537: palliset sihteerit ovat luonnollisesti suorassa       voitaneen päinvastoin yleensä pitää hyvinkin
27538: yhteydessä myös yrityskenttään.                       myönteisenä. Sen sijaan ulkoasiainministeriön
27539:     Kaupallisten sihteerieri verkoston kasvaessa      samoin kuin Suomen Ulkomaankauppaliiton
27540:                                                       näkemyksen mukaan puuttuu näyttöä kysymyk-
27541: vientiteollisuuden vaatimusten mukaisesti on
27542:                                                       sessä mainittujen "lukuisten yritysten" esittä-
27543: toimeksiantojen ja annettujen tehtävien määrä
27544:                                                       mien vienninedistämistoimien tehottomuutta
27545: ja vaatimustaso jatkuvasti kasvanut asettaen
27546: täten entistä suurempia vaatimuksia myös kau-         koskevan yleistävän väittämän tueksi.
27547: pallisten sihteerien toiminnalle. Kaupallisten           Kaupallisten sihteerien verkoston kustannuk-
27548: sihteerien valintaan on pätevän henkilöstön           set ovat kirjanpidollisesti edustustojen muiden
27549: saamiseksi kiinnitetty erittäin suurta huomio-        kustannusten yhteydessä, mutta prosentuaali-
27550: ta, minkä lisäksi heille järjestetään valmentau-      sesti edustustojen kokonaiskustannuksista las-
27551: tumiskursseja ennen asemamaahan siirtymistään.        kien tämän verkoston kustannukset ovat n. 17
27552: Ajan tasalla maamme taloudellisesta kehityk-          milj. markan suuruusluokkaa vuodessa (luku
27553: sestä kaupalliset sihteerit pidetään vuosittain       2 4 .1 0. ) . Edellä mainittujen ulkoasiainminis te-
27554: järjestettävien neuvottelupäivien aikana. Ku-         riön kautta kulkevien vienninedistämistoimen-
27555: luvana vuonna kaupallisten sihteerien neuvot-         piteiden lisäksi valtio on osoittanut viennin-
27556: telupäivien yhteydessä kaupalliset sihteerit kä-      edistäruistoimintaan kauppa- ja teollisuusminis-
27557: vivät yhteensä 1 888 neuvottelua eri yritysten        teriön kautta muita määrärahoja, jotka vuo-
27558: kanssa. Vuonna 1976 yritykset puolestaan te-          den 1978 tulo- ja menoarvioesityksessä ovat
27559: kivät kaupallisille sihteereille 13 100 rekisteröi-   seuraavat (luku 32.60. ulkomaankaupan edis-
27560: tyä toimeksiantoa. Verkoston henkilöstöä voi-         täminen ) :
27561: daankin pitää varsin kielitaitoisilla ja viennin-         Ulkomaankaupan vientiä
27562: edistäruistehtäviin hyvin perehtyneinä sekä               edistävien järjestöjen toi-
27563: maamme teollisuuden tuntemusta omaavina                   minnan tukeminen . . . . .  9,78 milj. mk
27564: erikoismiehinä. Mainittakoon vielä, että kau-             Vienninedistämismäärärahat 55,5
27565:  pallisten sihteerien toiminta tapahtuu edustus-                                              "
27566:                                                       -   Vientikampanjatoiminnan
27567:  ton päällikön valvonnan alaisena, minkä lisäksi          virkamatkat ........... .    0,3
27568:  toimintaa valvotaan säännöllisten raporttien,            Vientitakuut .......... . 450,0     "
27569:  tarkastusmatkojen ym. yhteydessä.                        Vientiluotot ........... . 210,0    "
27570:     Kaupallisten sihteerien verkoston nopean                                                        "
27571:  kasvun ja toiminnan lisääntyessä on erääksi             Valtion vienninedistämistoimintaan osoitetut
27572:  epäkohdaksi osoittautunut kaupallisten sihtee-       määrärahat ovat näin ollen ensi vuoden bud-
27573:  rien toimistoissa vallitsevan sihteerityövoiman      jettiesityksessä edellä mainitut kaupallisten sih-
27574:  sekä kaupallisen ja teknisen avustajahenkilö-        teerien verkoston kustannukset n. 17 milj.
27575:  kunnan riittämättömyys. Tämä on osaltaan             markkaa sekä kauppa- ja teollisuusministeriön
27576:  otettu huomioon viimeksi ulkoasiainministeriön       luvulta 32.60. ulkomaankaupan edistämiseen
27577:  vuoden 1978 budjettiesityksessä sekä tekeillä        osoitetut määrärahat 725,58 milj. markkaa eli
27578:  olevassa vuosia 1979-1982 koskevassa talous-         yhteensä n. 7 42,5 milj. markkaa.
27579:  suunnitelmassa. Nykyisen laman jatkuessa on             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
27580:  vienninedistämistoiminnan tehokkuuden lisää-         että vienninedistämiskoneisto on ulkoasiainhal-
27581:  minen katsottu kuitenkin siksi kiireelliseksi,       linnon piirissä viime vuosina kehittynyt voi-
27582:  että ministeriön taholta pyritään määrätietoi-       makkaasti, ja että sitä esiintyvien tarpeiden mu-
27583:  sesti löytämään myös muita keinoja sen hyväk-        kaisesti kehitetään edelleen, samoin kuin että
27584:  si. Myös on syytä todeta katriäärivirkamiesten       se voi suoriutua annetuista vienninedistämis-
27585:  ja kaupallisten sihteereiden samoin kuin yritys-     tehtävistä, joskin puutteita on nimenomaan tu-
27586:  kentän ja edustustojen välinen hyvä ja kiinteä       kihenkilöstön osalta.
27587:  yhteistyö, minkä yhteydessä ei käsitykseni mu-          Valmisteltaessa hallituksen elvytysohjelmaa
27588:  kaan ole ollut todettavissa keskinäisen luotta-      suoritti kauppapoliittinen neuvotteluryhmä,
27589:  muksen puutetta tai henkilöristiriitoja mahdol-      jossa ovat ulkoasiainministeriön lisäksi edustet-
27590:  lisia satunnaisia yksittäistapauksia ehkä lukuun-    tuina valtiovarainministeriö, kauppa- ja teolli-
27591: 4                                            1977 vp.
27592: 
27593: suusministeriö sekä Suomen Pankki, laajan sel-     miseksi yksityiskohtainen ehdotus, ,jonka hyväk-
27594: vityksen viennin edistämisen eri keinoista ja      symistä ulkoasiainministeriö pitää välttämättö-
27595: mahdollisuuksista. Sen yhteydessä todettiin, et-   mänä.
27596: tei oleellisia aukkoja toiminnassa ollut löydet-     Esitettyjen seikkojen valossa katson, ettei
27597: tävissä. Kartoituksen tuloksena esitettiin kui-    kysymys anna Hallituksen taholta aihetta mui-
27598: tenkin hallitukselle eräiden puutteiden poista-    hin erillisiin toimenpiteisiin.
27599:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1977.
27600: 
27601:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
27602:                                                N:o 361                                               5
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
27608: 
27609:    1 det 'Syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Utöver det som ovan sagts ber jag att med
27610: anger har Ni, Herr Talman 1 med Eder skrivelse        anledning av spörsmålet få anföra följande:
27611: av den 8 november 1977 tili vederbörande                 Ett av de centrala målen för vår handels-
27612: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        politik är att främja vårt lancls export samt
27613: jande av riksdagsman Tuovinen m.fl. ställda           trygga dess konkurrensposition på våra export-
27614: spörsmål nr 361:                                      marknader. Den verksamhet, som ministeriet
27615:                                                       för utrikesärendena och utrikesrepresentatio-
27616:            Är Regeringen medveten om, att den         nen bedriver på exportfrämjandets område,
27617:         exportfrämjande verksamhet som be-            innebär att man skapar ramar, inom vilka ex-
27618:         drivs vid vårt lands utländska beskick-       porten kan skötas på ett ändamålsenligt sätt.
27619:         ningar kännetecknas av många miss-            1 utlandet hör den ovan nämnda verksamheten
27620:         förhållanden och bristande effektivitet,      tili våra beskickningars arbetsfält, vid sidan
27621:          och om så är fallet,                         av politiska, konsulära m.fl. uppgifter.
27622:            vilka åtgärder ämnar Regeringen                Då de merkantila uppdrag, som ålades vårt
27623:         vidta för att avlägsna dessa missförhål-      lands beskickningar, ökade i samband med att
27624:         landen och effektivera exportfrämjan-         vår export växte och blev mångsidigare, inrätta-
27625:          det?                                         des år 1960 de första handelssekreterarbefatt-
27626:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningarna vid beskickningarna. Detta motive-
27627: samt anföra följande:                                 rades då ytterligare med skäl som hänförde sig
27628:    I spörsmålets första stycke hänvisas tili "en      tili betalningsbalansen, industrialiseringen och
27629: kraftig minskning av marknadsandelarna" samt          sysselsättningen. Efter de första befattningarna,
27630: "orderstockens plötsliga nedgång" i fråga om          som inrättades i utvecklingsländerna, har man
27631: vissa industrigrenar. Denna bedömning är del-         koncentrerat sig särskilt på industrialiserade
27632: vis riktig - särskilt för metallindustrins del-       Iänder med marknadsekonomi och på de socia-
27633: men delvis alltför tilispetsad. Som helhet be-        listiska länderna, samt efter 197 3 år·s oljekris
27634: traktade ger exportutsikterna dock anledning          även på de oljeproducerande länderna. Under
27635: tili bekymmer.                                        åren 1973-77 inrättades därför, utom de be-
27636:     Det är i första hand skäl att konstatera,         skickningar som förlagts tili Iran och Saudi-
27637: att nyckeln tili en framgångsrik export står          Arabien, handelssekreterarbefattningar i Iran,
27638: att finna i våra produkters förmåga tili pris-        Nigeria, Libyen, Saudi-Arabien, Indonesien,
27639: konkurrens. Om denna förmåga saknas kan               Venezuela, Irak, Algeriet, Egypten samt Norge.
27640: exportansträngningarna inte leda till önskat          Nätet av handelssekreterare täcker för närva-
27641: resultat. Enligt utredningar, som gjorts helt         rande sammanlagt 69 handelsråd, -sekreterare
27642: nyligen, har vår exports förmåga till priskon-        och -attacheer samt 13 praktikanter på sam-
27643: kurrens märkbart försämrats i förhållande till        manlagt 50 verksamhetsorter. Med hänsyn tili
27644: våra viktigaste konkurrentländer. Man har hit-        antalet byråer håller nätet på att nå de upp-
27645: tills på ett tillfredsställande sätt lyckats bevara   ställda målen. Då marknadssituationerna växlar
27646: marknadsandelarna genom att företagen i               kan byråernas placering dessutom smidigt änd-
27647: många fall har upprätthållit en verksamhet            ras.
27648: som inte har varit lönsam. Då exportföretagen             1 ·enlighet med den omorganisering av vevk-
27649: som en följd härav thar blivit starkt skuld-          samheten för exportfrämjande som genomför-
27650: satta, krävs det snabba och kännbara åtgärder         des år 1970 handhade ministeriet för utrikes-
27651: i syfte att förbättra vår konkurrensförmåga           ärendena fortfarande administrationen av han-
27652: och för att verksamheten skall kunna fortsätta        delssekreterarnätet, men funktionellt kontakt-
27653: ens i nuvarande omfattning.                           centrum för handelssekreterarna blev Finlands
27654: 6                                           1977 vp.
27655: 
27656: Utrikeshandelsförbund, som i nära samarbete och handelssekreterarna och likaså mellan
27657: både med myndigheterna i Finland och de företagsfältet och beskickningarna. Enligt min
27658: finländska företagen arbetar för att främja ex- uppfattning har man inte i anslutning tili
27659: porten. Som en arbetsform kan nämnas de 24 detta samarbete kunnat lägga märke till nå-
27660: samarbetsgrupper för exporten, som har bil- gon brist på ömsesidigt förtroende ellet tili
27661: dats i anslutning till Finlands Utrikeshandels- personliga konflikter, möjligen med undantag
27662: förbund. Inom dessa samarbetsgrupper verkar för rent tillfälliga enskilda fall. Den uppfatt-
27663: ca 600 företag, dvs. nästan hälften av alla de · ning om handelssekreterarnätets prestations-
27664: företag som regelbundet bedriver export. Han- förmåga och betydelse som råder på export-
27665: delssekreterarna står naturligtvis i direkt kon- företagens fält och inom deras organisationer
27666: takt också med företagsfältet.                    torde tvärtom i allmänhet kunna anses · vara
27667:     Då nätet av handelssekreterare har vidgats mycket positiv. Enligt ministeriets för utrikes-
27668: i enlighet med exportindustrins krav har både ärendena och Finlands U trikeshandelsförbunds
27669: antalet uppdrag och förelagda uppgifter samt mening saknas det bevis till stöd för det gene-
27670: anspråksnivån fortgående stegrats, och därmed raliserande påstående om de exportfrämjande åt-
27671: har också allt större krav ställts även på han- gärdernas bristande effektivitet som framförts
27672: delssekreterarnas verksamhet. I syfte att få av de i spörsmålet nämnda "talrika företagen".
27673: en kompetent personai har man fäst synnerligen       Kostnaderna för nätet av handelss·ekreterare
27674: stor uppmärksamhet vid valet av handelssek- framgår av bokföringen i samband med be-
27675: reterare, och man anordnar dessutom förbere- skickningarnas övriga kostnader, men om de
27676: dande kurser för dem innan de reser till sta- räknas i procent av beskickningarnas totala
27677: tioneringslandet. Genom de rådplägningsdagar, kostnader är deras storleksklass ca 17 milj. mk
27678: som årligen arrangeras, hålls handelssekrete- per år ( kapitel 24.10.). Utöver de ovan nämn-
27679: rarna a jour med vårt lands ekonomiska ut- da åtgärder för exportfrämjande som kanalise-
27680: veckling. I anslutning till de rådplägningsdagar ras genom ministeriet för utrikesärendena, har
27681: som hölls innevarande år förde handelssekre- staten genom handels- och industriministeriet
27682: terarna sammanlagt 1 888 underhandlingar anvisat andra anslag för den exportfrämjande
27683: med olika företag. År 1976 gav företagen för verksamheten. Dessa anslag .är i ·statsverkspro-
27684: sin del 13 100 registrerade uppdrag åt han- positionen för år 1978 följande (kapitel 32:60.
27685: delssekreterarna. Man kan i själva verket anse Utrikeshandelns främjande):
27686: att nätets personai består av språkkunniga och
27687: med exportfrämjandet väl förtrogna specialister,      Stödjande av verksamheten
27688: som därtill har kännedom om vårt lands in-            inom utrikeshandelns ex-
27689: dustri. Det kan ännu nämnas, att handelssek-          portfrämjande organisatio-
27690: reterarnas verksamhet övervakas av beskick-           ner ................. .      9,78 milj. mk
27691:  ningens chef och att den dessutom kontrolleras - Anslag för export-
27692: i samband med regelbundna rapporter, inspek-          främjande ........... . 55,5          .,
27693:  tionsresor m.m.                                  - Tjänsteresor för export-
27694:     Då nätet av handelssekreterare snabbt har         kampanjverksamheten . . .    0,3
27695:  vuxit och verksamheten har utvidgats, har den - Exportgarantier ....... . 450,0            "
27696:  brist på sekreterare samt på merkantila och - Exportkrediter ....... . 210,0               "
27697:  tekniska medhjälpare, som råder vid handels-                                                "
27698: sekreterarnas byråer, framstått som ett miss-        De  anslag som staten i budgetpropositionen
27699:  förhållande. Detta har senast beaktats i minis- för nästa år anvisar för den •exportfrämjande
27700:  teriets för utrikesärendena budgetförslag för år verksamheten utgörs under sådana förhållan-
27701:  1978 samt i den ekonomiska plan för åren den av de ov:an nämnda . kostnaderna på ,ca
27702:  1979-82 som håller på att utarbetas. Då den 17 milj. mk för handelssekreterarnätet samt de
27703:  rådande recessionen fortgår har en ökning av anslag på 725,58 milj. mk som under handels-
27704:  den exportfrämjande verksamhetens effektivitet och industriministeriets kapitel 32.60. anvisas
27705:  likväl ansetts vara så brådskande, att man från för utrikeshandelns främjande, dvs. samman-
27706:  ministeriets sida målmedvetet försöker finna lagt ca 742,5 milj. mk.
27707:  även andra medel för ändamålet. Det är också        På grund av det ovan anförda kan det
27708:  skäl att konstatera det goda och fasta sam- konstateras, att utrikesförvaltningens maskineri
27709:  arbete, som råder mellan karriärtjänstemännen för exportfrämjande har utvecklats kraftigt
27710:                                              N:o 361                                                  7
27711: 
27712: under de senaste åren, och :att man fortfaran-        heter för främjande av exporten. I detta sam-
27713: de utvecklar det i enlighet med de behov som          manhang konstaterades, att inga väsentliga
27714: gör sig gällande, samt att det är i stånd att         luckor i verksamheten kunde påvisas. Som ert
27715: utföra de förelagda exportfrämjande uppgifter-        resultat av kartläggningen framlades dock för
27716: na, även om brister existerar speciellt i fråga       regeringen ett detaljerat förslag tili avlägsnande
27717: om den biträdande personalen.                         av vissa brister. Ministeriet för utrikesärendena
27718:    Vid utarbetandet av regeringens stimulans-         anser det vara nödvändigt att detta förslag
27719: program gjorde handelspolitiska delegationen,         godkänns.
27720: där utom ministeriet för utrikesärendena fi-             I belysning av de här framlagda omstän-
27721: nansministeriet, handels- och industriministeriet     digheterna anser jag att spörsmålet inte ger
27722: samt Finlands Bank är representerade, en om-          anledning tili andra fristående åtgärder från
27723: fattande utredning om olika medel och möjlig-         Regeringens sida.
27724:      Helsingfors den 30 november 1977.
27725: 
27726:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
27727:                                                 1977 vp.
27728: 
27729: Kirjallinen kysymys n:o 362.
27730: 
27731: 
27732: 
27733: 
27734:                                    Juvela: Länsisaksalaisten yritysten työaikalain vastaisesta menet-
27735:                                        telystä Olkiluodon atomivoimalatyömaalla.
27736: 
27737: 
27738:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27739: 
27740:    Olkiluodon atomivoimalatyömaalla Eurajoella           Ti~rtnteen Olkiluodon atomivoimalatyömaalla
27741: jatkuu selkkaus, joka koskee työaikalain sekä         tekee vakavaksi se, että kysymyksessä on ni-
27742: voimassaolevan työehtosopimuksen määräysten           menomaan ulkomaalaisten yritysten toiminta,
27743: noudattamista. Selkkauksen ovat aiheuttaneet          joka välillisesti kohdistuu myös suomalaisiin
27744: kaksi Saksan Liittotasavallasta olevaa yritystä       työntekijöihin. Mainittakoon vain, että esim.
27745: ( Mannesmann ja ARG) , jotka ovat kieltäyty-          työsuojelua ko. saksalaisyritykset tulkitsevat
27746: neet noudattamasta Suomen työaikalain ja alalla       väljemmin kuin muut.
27747: voimassa olevien työehtosopimusten määräyksiä            Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
27748: työntekijäin työ- ja vapaa-ajasta. Kyseisten län-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtio-
27749: sisaksalaisten yritysten toimintaan liittyy lisäksi   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27750: välillisesti aliurakoitsijana toimivan Asennus-       seuraavan kysymyksen:
27751: palvelu-nimisen liikkeen yrityskohtaiseen pää-
27752: luottamusmieheen Erkki Myllyharjuun kohdis-                    Tietääkö Hallitus, että Olkiluodon
27753: tunut painostus. Näin sen vuoksi, että Mylly-               atomivoimalatyömaalla Eurajoella on
27754: harju on aktiivisesti toiminut siihen suuntaan,             syntynyt vakava selkkaus kahden länsi-
27755: että kyseiset länsisaksalaiset yritykset saatettai-         saksalaisen yrityksen kieltäytyessä nou-
27756: siin noudattamaan lakia ja työehtosopimuksia.               dattamasta työaikalain ja työehtosopi-
27757: Tämän seurauksena on ollut se, että mainituille             musten määräyksiä, ja
27758: saksalaisyrityksille aliurakointitöitä tekevä liike            aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
27759: on kieltäytynyt antamasta pääluottamusmies                  tilanne ensi tilassa selvitetään ja erityi-
27760: Myllyharjulle töitä. Ilmeistä lisäksi on, että              sen vaikean työllisyystilanteen huo-
27761: länsisaksalaiset yritysjohtajat pyrkivät keinotte-          mioonottaen ulkomaisen työvoiman
27762: lemaan työluvilla ja hankkimaan työmaalle lisää             mahdollinen lisävärväys Olkiluotoon es-
27763: ulkomaalaista työvoimaa, joka on nöyrempää ja               tetään?
27764: kuuliaisempaa tottelemaan saksalaisten yritys-
27765: johtajien Suomen lakien vastaista menettelyä.
27766:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
27767: 
27768:                                              Aulis Juvela
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773: 087701261X
27774: 2                                             1977 vp.
27775: 
27776: 
27777: 
27778: 
27779:                         Eduskunnan Herra Puh-emiehelle.
27780: 
27781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tellään asiaa parhaillaan. Pyrkimyksenä on, että
27782: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämänkaltaisten tilanteiden syntyminen muun
27783: olette 10 päivänä marraSkuuta 1977 päivätyn          muassa tiedotustoimintaa tehostamalla ennakol-
27784: kirjeenne . ohella toimittanut valtioneuvoston       ta ehkäistäisiin.
27785: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Tutun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelu-
27786: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta       toimiston toimesta on Olkiluodon atomivoima-
27787: kysymyksestä n:o 362:                                latyömaalla suoritettu useita työsuojelua kos-
27788:                                                      kevia tarkastuksia. Tarkastusten yhteydessä
27789:           Tietääkö Hallitus, että Olkiluodon         saksalaisille työnantajille on annettu ohjeet
27790:        atomivoimalatyömaalla Euraioella on           noudattaa Suomen työaikalakia. Lisäksi työsuo-
27791:        syntynyt vakava selkkaus kahden länsi-        jelupiirin työsuojelutoimisto päätöksellään velc
27792:        saksalaisen yrityksen kieltäytyessä nou-      voitti yhden saksalaisista työnantajista toimit-
27793:        dattamasta työaikalain ja työehtosopi-        tamaan työsuojelutoimistolle työmaalla pidetyn
27794:        musten määräyksiä, ja                         työaikakirjanpidon tai jäljennöksen siitä. Kun
27795:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     työsuojelutoimiston antamia ohjeita ei noudatet-
27796:        tilanne ensi tilassa selvitetään ja erityi-   tu, teki työsuojelutoimisto asiasta ilmoituksen
27797:        sen vaikean työllisyystilanteen huo-          asianomaiselle viralliselle syyttäjälle. Nyttem-
27798:        mioonottaen ulkomaisen työvoiman              min asia on lepoaikojen järjestelyn osalta saa-
27799:        mahdollinen lisävärväys Olkiluotoon es-       tettu myös työneuvoston käsiteltäväksi.
27800:        tetään?                                           Kysymyksessä viitataan myös ulkomaisen
27801:                                                      työvoiman käytön mahdollisiin lisäämissuunni-
27802:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          telmiin Olkiluodon atomivoimalatyömaalla. Tä-
27803: taen seuraavaa:                                      män johdosta todetaan seuraavaa.             ·
27804:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen           Sisäasiainministeriölle esitetyistä- työlupaha-
27805: Olkiluodon atomivoimalatvömaalla ilmenneistä         kemuksista on pääteltävissä, että ulkomaisen
27806: epäselvyyksistä, jotka koskevat työaikalainsää-      työvoiman käyttöä kysymyksessä olevalla työ-
27807: dännön noudattamisvelvollisuutta. Ministeriö         paikalla on jossain määrin pyritty lisäämään.
27808: on kirjeellään 8. 8. 1977 kehottanut työsuojelu-     Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon
27809: hallitusta sopivalla tavalla selvittämään, mihin     mukaan on sisaasiainministeriö maassamme val-
27810: toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, jotta työsuo-      litsevan työllisyystilanteen vuoksi kuitenkin jär-
27811: jelusäännösten soveltamiskelpoisuutta koskevat       jestelmällisesti hylännyt viimeaikaiset .työlupa-
27812: erimielisyydet ja epäselvyydet voitaisiin vastai-    hakemukset Olkiluodon atomivoimalatyömaata
27813: suudessa välttää myös silloin, kun työnantaja        varten.
27814: on ulkomaalainen. Työsuojeluhallituksessa käsi-
27815:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1977.
27816: 
27817:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
27818:                                               N:o 362                                             3
27819: 
27820: 
27821: 
27822: 
27823:                            T i II R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
27824: 
27825:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       situationer bl. a. genom effektivare informa-
27826: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise       tion.
27827: av den 10 november 1977 tili vederbörande               På försorg av arbetarskyddsbyrån i Åbo och
27828: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Björneborgs arbetarskyddsdistrikt har flera
27829: jande av riksdagsman Juvela ställda spörsmål        inspektioner av arbetarskyddet verkställts på
27830: nr 362:                                             arbetsplatsen vid det blivande atomkrafverket
27831:                                                     i Olkiluoto. I samband med inspektionerna
27832:           Är Regeringen medveten om, att det        har de tyska arbetsgivarna getts direktiv om
27833:        på arbetsplatsen vid det blivande atom-      att efterleva den finska arbetstidslagen. Dess-
27834:        kraftverket i Olkiluoto i Euraåminne         utom ålades en av de tyska arbetsgivarna,
27835:        uppstått allvarliga konflikter då två        genom ett beslut av arbetarskyddsbyrån i
27836:        västtyska företag vägrat föija bestäm-       arbetarskyddsdistriktet, att tili arbetarskydds-
27837:        melserna i arbetstidslagen och kollektiv-    byrån inlämna en på arbetsplatsen förd redo-
27838:        avtalen, och                                 visning över arbetstiden eller kopia därav. Då
27839:           ämnar Regeringen tillse, att situa-       arbetarskyddsbyråns direktiv inte följdes,
27840:        tionen omgående utreds samt att, med         gjorde arbetarskyddsbyrån en anmälan om
27841:        beaktande av det särdeles svåra syssel-      ärendet tili vederbörande allmänna åklagare.
27842:        sättningsläget, ytterligare värvning av      Sedermera har ärendet, tili den del det gäller
27843:        utländsk arbetskraft tili Olkiluoto hin-     ordnandet av viiotider, också underställts
27844:        dras?                                        arbetsrådet för behandling.
27845:                                                         I spörsmålet hänvisas också tili eventuella
27846:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      planer på att öka användningen av utländsk
27847: samt anföra följande:                               arbetskraft på arbetsolatsen vid det blivande
27848:     Social- och hälsovårdsministeriet är med-       atomkraftverket i Oikiluoto. Med aniedning
27849: vetet om de oklarheter beträffande skyldig-         härav kan följande konstateras.
27850: heten att efterleva arbetstidslagstiftningen, som       Av ansökningar om arbetstillstånd, riktade
27851: förekommit på arbetsplatsen vid det blivande        tili ministeriet för inrikesärendena, kan den
27852: atomkraftverket i Olkiluoto. Ministeriet har        siutsatsen dras, att man i någon mån strävat
27853: i sin skrivelse 8. 8. 1977 uppmanat arhetar-        tili att öka användningen av utländsk arbets-
27854: skyddsstyrelsen att på lämpligt sätt utreda,        kraft på ifrågavarande arbetspiats. Enligt vad
27855:  vilka åtgärder som erfordras för att man i         social- och hälsovårdsministeriet erfar har dock
27856: fortsättningen skall kunna undvika oenighet         ministeriet för inrikesärendena på grund av
27857: och oklarheter beträffande tillämpningen av ar-     det svåra sysselsättningsläget i vårt land under
27858: betarskyddsstadgandena också då det är fråga        den senaste tiden systematiskt avslagit ansök-
27859: om en utländsk arbetsgivare. Saken behandlas        ningarna om arbetstillstånd som gäller arbets-
27860: som bäst i arbetarskyddsstyrelsen. Strävan är,      platsen vid det blivande atomkraftverket i
27861: att på förhand förhindra uppkomsten av dylika       Olkiluoto.
27862:      Helsingfors den 12 december 1977.
27863: 
27864:                                              Social- och hålsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
27865:                                                19i7 vp.
27866: 
27867: Kirjallinen kysymys n:o 363.
27868: 
27869: 
27870: 
27871: 
27872:                                    Kortesalmi: Peruskoulun yläasteen opetuksen aikaansaamisesta
27873:                                       Hailuotoon.
27874: 
27875: 
27876:                          E d u s k, u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27877: 
27878:    Hailuodon saariyhdyskunnassa koetaan erit-         opettajia on laajalti työttöminä,       niin ·
27879:                                                                                                    työtä
27880: täin epäoikeudenmukaisena se. että tälle saa-         vailla olevien opettajien joukosta var~ti ·löy-
27881: relle ei ole järjestetty peruskoulun yläasteen        tyy sellaisiakin, jotka haluaisivat asettua . teke-
27882: opetusta, vaan oppivelvolliset lapset pakotetaan      mään koulutustaan ja kutsumustaan vast~vaa
27883: käymään yläasteen oppimäärä mantereella. Tätä         työtä myös saariyhdyskunnassa. Hailuodössa
27884: pidetään Hailuodossa suurena epäkohtana sekä          ollaan myös sitä mieltä, että täällä . Pohian-
27885: koteja että lapsia kohtaan. Pitäjässä toivotaan       lahden perukoilla tulisi kouluasioissa   Ottaa  esi-
27886: aivan oikeutetusti, että oppivelvollisuuden nou-      merkkiä Etelä-Suomen saaristokuntien koulu-
27887: dattaminen ei tulisi saarelaislapsille ja -kodeille   järjestelyistä. Myös oikean kehitysaluepolitiikan
27888: sen raskaammaksi kuin mantereella asuville-           mukaista olisi se, että Hailuodon kouluoloja
27889: kaan. Hailuotolaiset vaativat, että yläaste opet-     kehitettäisiin ja saariväestön tulevaisuuden-
27890: tajineen saadaan kotisaarelle, sillä koulutiloista    uskoa tälläkin tavoin vahvistettaisiin. . . ,
27891: ei katsota olevan puutetta. Jos näin tehtäisiin,         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27892: Hailuodon lapset saisivat asua kotonaan 15-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27893: vuotiaiksi asti eikä lasten koulunkäynnin vuok-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen v•statta-
27894: si perheiden tarvitsisi muuttaa mantereelle eikä      vaksi seuraavan kysymyksen:                ·
27895: kunnan menettää verotuloja tämän vuoksi.
27896: Lisäksi mainittakoon, että. lasten kuljetus ja                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ·pe-
27897: majoitus mantereella tulee huomattavan kal-                   ruskoulun yläasteen opetuksen. aikaan-
27898: liiksi veronmaksajille. Katsotaan, että kun                   saamiseksi pikaisesti Hailuotooq? .
27899:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
27900: 
27901:                                          J. Juhani Kortesalmi
27902: 
27903: 
27904: 
27905: 
27906: 087701280}
27907: 2                                            1977 vp.
27908: 
27909: 
27910: 
27911: 
27912:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27913: 
27914:    .Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         telmien mukaan Hailuodon kunta yhdessä
27915: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     Oulunsalon kanssa kuuluvat Kempeleen ylä-
27916: mie;s, olette 10 päivänä marraskuuta 1977 päi-      asteen piiriin, koulukeskuksen sijaitessa Kem-
27917: vätyn · kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     peleen kunnassa.
27918: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Hailuodon kunnassa ei missään vaiheessa
27919: kansanedustaja Kortesalmen tekemästä kirjalli-      ole ollut omaa koulukeskusta, vaan kunta on
27920: sesta kysymyksestä n:o 363:                         muodostanut yhteisen kunnallisen keskikoulun
27921:                                                     piirin Siikajoen, Lumijoen ja entisen Revon-
27922:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pe-       lahden kuntien kanssa. Väestö- ja oppilasmäärä-
27923:        ruskoulun yläasteen opetuksen aikaan-        muutosten vuoksi ei tällaista piirijakoa pidetty
27924:        saamiseksi pikaisesti Hailuotoon?            tarkoituksenmukaisena. Missään suunnitteluvai-
27925:                                                     heessa Hailuodon kunta ei ole esittänyt vaati-
27926:   . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      muksia oman yläasteen saamiseksi, koska n .
27927: vasti .. seuraavaa:                                 900 asukkaan väestöpohjalla ja noin 10 oppi-
27928:     Peruskoulun yläasteen sijaintikunnista sa-      laan keskimääräisellä ikäluokalla ei pystytä
27929: moih kuin kuntien yhteistoiminnasta on annet-       järjestämään tyydyttävää yläasteen opetusta.
27930: tu määräykset valtioneuvoston 23 päivänä maa-       Kun oppilaiden kuljetus ja majoitus on pys-
27931: liskuuta 1972 vahvistamissa koulujärjestelmän       tytty järjestämään ilman kohtuutonta haittaa,
27932: perusteista annetun lain ( 467 /68) 15 §:ssä        ei hallituksen käsityksen mukaan näissä oloissa
27933: tarkoitetuissa alueellisissa toimeenpanosuunni-     voida perustaa Hailuotoon omaa yläasteen pii-
27934: telmissa. Ennen toimeenpanosuunnitelmien vah-       riä. Yläasteen vaatimia koulutiloja ja varusteita
27935: vistamista varattiin kunnille tilaisuus lausunnon   ei kunnassa ole, minkä vuoksi ratkaisu vaatisi
27936: antamiseen. Vahvistettujen toimeenpanosuunni-       lisärakentamista.
27937:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
27938: 
27939:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
27940:                                              N:o 363                                             3
27941: 
27942: 
27943: 
27944: 
27945:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27946: 
27947:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vid skolcentret befinner sig          Kempele
27948: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kommun.
27949: av den 10 november 1977 tili vederböran-              Karlö kommun har i intet skede haft något
27950: de medlem av statsrådet översänt avskrift          eget skolcentrum, utan kommunen har till-
27951: av följande av riksdagsman Kortesalmi ställda      sammans med Siikajoki och Lumijoki kom-
27952: spörsmål nr 363:                                   muner samt den tidigare Revolax kommun
27953:                                                    bildat ett gemensamt kommunalt mellanskole-
27954:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      distrikt. På grund av förändringar i befolk-
27955:        att på Karlö snabbt få tili stånd under-    ningsmängd och elevantai ansåg man inte
27956:        visning på grundskolans högstadium?         denna distriktsindelning vara ändamålsenlig.
27957:                                                    Karlö kommun framlade inte i något som helst
27958:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skede av planeringen krav på ett eget hög-
27959: samt anföra följande:                              stadium, eftersom man med en befolkning på
27960:    Bestämmelser om de kommuner där grund-          ca 900 personer och årsklasser om i medeltal
27961: skolans högstadien placeras samt om kom-           10 elever inte kan arrangera tillfredsställande
27962: munernas samarbete har utfärdats i de av stats-    undervisning på högstadienivå. Då elevtrans-
27963: rådet den 23 mars 1972 fastställda regionala       porter och inkvartering har kunnat ordnas
27964: verkställighetsplanerna, som avses i 15 § lagen    utan alltför stora olägenheter, kan man enligt
27965: om grunderna för skolsystemet ( 467 /68).          regeringens åsikt inte under dessa omständig-
27966: Innan verkställighetsplanerna fastställdes be-     heter grunda ett eget högstadiedistrikt på
27967: reddes kommunerna möjlighet att avge ut-           Karlö. I kommunen finns inte de skolutrym-
27968: låtande. Enligt de fastställda verkställighets-    men och den utrustning som ett högstadium
27969: planerna tillhör Karlö kommun, tillsammans         kräver, varför en dylik lösning skulle kräva
27970: med Oulunsalo, Kempele högstadiedistrikt, var-     uppförande av nya byggnader.
27971:      Helsingfors den 15 december 1977.
27972: 
27973:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
27974:                                                1977 vp.
27975: 
27976: Kirjallinen kysymys n:o 364.
27977: 
27978: 
27979:                                   Kortesalmi ym.: Hyötdkön alueen jakamisesta lisämaik,si viJje-
27980:                                      lijöiHe.
27981: 
27982:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27983: 
27984:     Kuusamossa sijaitseva yli 4 000 hehtaaria        metdn kävely- ja soutumatkoja kaukais1lle sel-
27985: laaja Hyteikön alue on aikanaan hankittu             kosniityilleen. Talvella heinät ;ajettiin hevospe-
27986: Kuusamon ja Sallan pitäjien tnaanhankintalain        liss~ ja poroilla sydänmailta ~otiin. Ei kuusa-
27987: mukaan sitä varten, että alueelle muodostettai-      molainen talonpoika pitkiä taipa!leita nytkään
27988: siin useita kymmeniä viljelystiloja käsittävä asu-   pelkää. Siis kuusamolaisesta näköku1lmasta kat-
27989: tusalue. Maassamme harjoitetun lyhytnäköisen         sottuna Hyöteikön alueen lisämaiden jaikamisen
27990: maata1ouspolitiikan vuoksi alue on suudmmalta        vvivytte!ly et:inäisin verukkein ei kestä todelli-
27991: osin jätetty käyttämättä alkuperäiseen tarkoi-       suuspohjaista kriittistä tarlms·telua. Hyöteikön
27992: tukseensa. Vain· !kolmekymmentäviisi lisäaluetta     alue on jaettava suoraan talonpoikaiseen yksi-
27993: on muodostettu. Hyöteikön alueen eriUisi:stä         tyiskäyttöön ja -omistutkseen eli lisämailksi tar-
27994: palstoista ja lähellä sijaitsevan Kuparivaaran       vitseville· viJjelijöille.
27995: asutusalueen vapaina olleista tiloista. Pääosa          Ede~Uä olevan lisäksi todettakoon, että suo-
27996: Hyöteikön a'luetta di tuhansia hehtaareja lojuu      malaisen .talonpojan }a viljelijän tulevaisuuden-
27997: siis viclä käyttämättä asutus- ja maatilatarkoi-     uskoa olisi kaikin keinoin pyrittävä vahvista-
27998: tukslln. Tämä on erittäin suuren luokan asutus-      maan ennen kuin maataJous ja itsenäinen talon-
27999: ja maatilaoolouspoliittinen skandaaJi ja vielä       poi:kaisel~mä lopuUisesti romahtavat. Maata-
28000: aikana, jolloin kymmenet kuusamolaiset pienet        lous !kamppailee erityisesti Pohjois-Suomessa
28001: ja keskisuuret tilat kipeästi tarvitsevat lisämaa-   suurissa vaikeuksissa ja sitä varjostavat juuri
28002: ta elinkelpoisuutensa nostamis·eksi ja maaseu-       nyt myös Kuusamossa mm. suuret valtion luon-
28003: dun autioitumisen jarruksi.                          nonsuojeluhankkeet. Talonpoikaista maanomis-
28004:     Mutta maatiilahallitus viivyttelee lisämaiden    tusta olisi kaikin tavoin pyrittävä lujittamaan
28005: iakamisessa odottaen, että ilisämaiksi sopivat       ja vahvistamaan sekä jakamaan aktiiv~vi1jeli­
28006: Hyötei:kön maat muodostettaisiin yhteismet-          jöi1le tarpeellista lisämaata, mihin juuri Kuusa-
28007: säksi ja jaettaisiin yhteismetsäosuutena lisämaan    mossa Hyöteikön alue on mitä sopivin.
28008: tarvitsijoille. Kuusamolaiset maantarvitsijat kui-      Hallitus ei saa Hyöteikön lisäma!1ksi jakami-
28009: tenkin haluavat nopeasti lisämaita ja nimen-         sen asiassa enää viikkoakaan viivytellä.
28010: omaan suoraan omaan ja itsenäiseen yksityis-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28011: omistukseen ilman yhteismetsän väHkäsiä.             päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
28012:    Lisämaiden antamvsta Hyöteikön alueesta           me v,a:ltioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28013: maantarvitsijoille on viivytelty 1ja estelty myös    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28014: smä perusteella, että eräiden täältä Hsämaita
28015: anoneiden tilojen talouskeskukset ovat muka                     Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi
28016: liian !kaukana Hyötdköstä ja kyseisestä ano-                miin Kuusamon Hyöteikön alueen käyt-
28017: tusta lisämetsäpalstasta. Tähän on todettava,               tämättömien maiden ja metsien jaka-
28018: että nykyisen tievevkoston j~a moottori'ajoneuvo-           miseksi oikeudenmukaisesti lisämaiksi
28019: kannan huomioon ottaen ei esim. Kuusamon                    Kuusamon lisämaata tarvitsevi~le viljeli-
28020: pitäjän alueella ole mistään kohti mikään met-              jöilJle suoraan yksityiseen omistukseen
28021: säpalsta ylivoimaisen matkan päässä tilan kes-              ja omaan itsenäiseen käyttöön ilman
28022: kuksesta. MuistutettaJkoon Helsingin virastoja              enempiä viivyttelyjä sekä myös tulevai-
28023: myös siitä, että vuosisatoja ja vielä 1940-luvulle          suudenuskon palauttamiseksi Kuusamon
28024: asti kuusamolainen talonpoika teki jopa 40 kilo-            viljelijäväestöl1e?
28025:   Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1977.
28026: 
28027:                   J. Juhani Kortesalmi                           Veikko Vennamo
28028: 0877012641
28029: 2                                             1977 vp.
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28035: 
28036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 monrentissa              suudenuskon palauttamiseksi Kuusamon
28037: mainitussa tarlwituksessa Te, Herra Puhemies,                viljelijäväestölle?
28038: olette 10 .päivänä marraskuuta 1977 päivätyn
28039: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston             Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
28040: asianomaisell1e jäsenelle vastattavaksi jäljennök-   taen seuraavaa:
28041: sen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen ym.
28042: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o          Kysymyksessä tarkoitetun Kuusamon kun-
28043: 364:                                                 nassa oleVIan Hyöteikön alueen käyttöön maa-
28044:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-     tHalain ( 188/77) nojalla liittyvät seitkat ovat
28045:         miin Kuusamon Hyöteikön alueen käyt-         parhai!Uaan ,k\iireellisesti selvitettävänä. T atlkoi-
28046:         tämättömien maiden ja metsien jaka-          tuksena on nimenomaan ~seLvittää, onlko sanot-
28047:         miseksi oikeudenmukaisesti lisämaiiksi       tu n. 4 000 hehtaaria käsittävä ailue tarkoituk-
28048:         Kuusamon lisämaata tarvitsevillle viljeli-   senmukaista käyttää maatiloja varten muodos-
28049:         jöHle suoraan yksityiseen omistukseen        tettavana yhteismetsänä, kuten asianlaita näyt-
28050:         ja omaan .itsenäiseen käyttöön ilman         täisi olevan, vai jalmmll!lla rse tiloille metsälisä-
28051:         enempiä· viivyttelyjä sekä myös tulevai-     alueina.
28052:     Helsingi,ssä 12 päivänä jou1utkuuta 1977.
28053: 
28054: 
28055:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
28056:                                               N:o 364                                               3
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28062: 
28063:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen               ställa framtidstron    hos   odlarbefolk-
28064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               ningen [ Kuusamo?
28065: av den 10 november 1977 tHl VJederhörailde
28066: med!lem .av statsrådet översänt avskrift av            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28067: fö1j,a!flde av r1ksdagsman J. Juhani Kortesalmi      samt ·anföra följande:
28068: m. fl. ställda spörsmål nr 364:                        De omständigheter som ansluter sig tili dis-
28069:                                                      poneringen av Hyteikkö-området i Kuusamo
28070:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          kommun med stöd av lagen om gårdsbruksen-
28071:        åtgärder för att rättvist fördela den         heter ( 188/77) utreds för tillfället i brådskan-
28072:        oanvända mat!ken och skogen i Hyöteik-        de ordning. Avsikten är uttryckligen att utreda
28073:        kö i Kuusamo som tillskottsjord mellan        huruvida det är ändamålsenJigt att disponera
28074:        de odlare i Kuusamo, vi1ka är i behov         sagda område på ungefär 4 000 hektar såsom
28075:        ·av tillllskottsjord, direkt, i pri'vat ägo   samfälld skog, bildad för gårdsbruksenheterna,
28076:        och för eget självständigt bruk samt          vHket kunde tyckas vara fallet, eller att fördela
28077:        utan förhalning och ämnar Regeringen          det mellan lägenheterna som skogstiUskotts-
28078:        vidta brådskande åtgärder för att åter-       områden.
28079:   Hdsingfors den 12 december 1977.
28080: 
28081: 
28082:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
28083:                                               1977 vp.
28084: 
28085: Kirjallinen kysymys n:o 365.
28086: 
28087: 
28088: 
28089: 
28090:                                   Juvela ym.: Suomen ulkomaankaupassa esiintyvistä vinoutumista.
28091: 
28092: 
28093:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28094: 
28095:    Suhdannelama koettelee rajusti suomalaista        Saksan Liittotasavallan (Länsi-Saksan), Japa-
28096: yhteiskuntaa. Sen näkyvin ja samalla huoles-         nin ja Amerikan Yhdysvaltain kaupassamme.
28097: tuttavin tunnusmerkki on työttömyys, työn-           Jo vuosia on ollut sääntönä, että kauppavaih-
28098: tekijäin ja toimihenkilöiden joukkoirtisanomi-       tomme Länsi-Saksan, Japanin ja USA:n kanssa
28099: set ja pakkolomautukset. Työttömyysluvut lä-         on ollut voimakkaasti alijäämäistä ja siten erit-
28100: hentelevät tällä hetkellä jo 150 OOO:n rajaa         täin vahingollista maallemme. Samaan aikaan
28101: ja eräiden ennusteiden mukaan työttömien             kun Suomi on sijoittanut suunnattomia sum-
28102: määrä saattaa keskitalveen mennessä kohota           mia kallista valuuttaa Länsi-Saksan, Japanin
28103: jopa 250 OOO:een. Se on pelottava luku.              ja USA:n markkinoille, nämä maat ovat jär-
28104:    Eräänä painavana osasyynä talouselämäämme         jestelmällisesti harjoittaneet suomalaisten vien-
28105: koetteleviin vaikeuksiin ovat ulkomaankaupas-        tituotteiden aliarvostamista ja syrjintää. Näin
28106: samme esiintyvät pahat vinoutumat. Ne liit-          itsenäisyytemme juhlavuotena voidaankin va-
28107: tyvät pääasiassa ns. länsikauppaamme. Ulko-          rauksetta sanoa, että Länsi-Saksan, Japanin ja
28108: maankauppaahan on kahdensuuntaista. Myön-            USA:n kanssa käymämme kauppa on ollut
28109: teisestä kaupankäynnistä mainittakoon kauppa-        maamme kannalta mitä suurimmassa määrin
28110: vaihtomme Neuvostoliiton kanssa, joka pitkä-         epäisänmaallista toimintaa, koska se yksipuoli-
28111: aikaisiin, luotettaviin sopimuksiin perustuen        suudessaan on suuntautunut tosiasiassa maam-
28112: tarjoaa jatkuvasti useille kymmenille tuhansille     me kansantalouden etuja vastaan. Näin ennen
28113:  työläisille ja toimihenkilöille pysyvän työpaikan   kaikkea siksi, että olemme varsin yksipuoli-
28114: ja toimeentuloturvan. Tällainen kaupankäynti         silla hankinnoilla tukeneet kyseisten vauraiden
28115: on luonnollisesti kansantaloutemme kannalta          kapitalistimaiden teollisuutta samaan aikaan
28116: hyvin edullista. Täysin päinvastainen on tilanne     kun oman maamme tuotantoelämä on kamp-
28117:  sen sijaan eräiden rikkaimpien kapitalistimai-      paillut ja kamppailee jatkuvasti menekkivai-
28118: den kanssa käymämme kaupan suhteen: Suomi            keuksien ja vakavan työttömyyden kourissa.
28119: tarjoaa voimakkaalla ylituonnillaan työtilaisuuk-       Kauppamme vinosuuntauksesta Länsi-Saksan,
28120: sia ko. maiden teollisuudelle saamatta ostoil-       Japanin ja Amerikan Yhdysvaltain kanssa ker-
28121: leen vastaavaa kompensaatiota.                       tovat alla olevat vientiä ja tuontia koskevat
28122:     Räikein ja samalla huolestuttavin kauppa-        numerot vuosilta 1971-1976.
28123:  poliittinen vääristymä on jo kauan jatkunut
28124: 
28125: 
28126:                                         Saksan Liittotasavalta
28127:               vuosi           vienti             tuonti                 ylijäämä ( +)
28128:                                                                                 (-)
28129:               1971          1 028,86          1 974,07                  945,21 milj. mk
28130:               1972          1 247,19          2 359,78                1112,58      "
28131:               1973          1510,84           3 076,59                1 565,75     "
28132:               1974          1 778,72          3 946,42                2 167,7      "
28133:               1975          1 740,35          4 414,08                2 673,73     "
28134:               1976          2 407,80          4 570,54                2 162,74     "
28135:                                                                  -   10 627,71 milj. mk
28136: 
28137: 087701278F
28138: 2                                          1977 vp.
28139: 
28140:                                                Japani
28141:              vuosi          vienti             tuonti                 ylijäämä ( +)
28142:                                                                                (-)
28143:               1971          18,22          232,32                     214,1 milj. mk
28144:               1972          53,23          254,23                     201,0
28145:               1973         111,10          369,56                     258,46     "
28146:               1974         173,09          367,70                     194,61     "
28147:               1975          99,85          452,74                     352,89     "
28148:               1976         165,15          445,37                     280,22     "
28149:                                                                                  "
28150:                                                                 -   1 501,28 milj. mk
28151: 
28152:                                      Yhdysvallat (USA)
28153:               vuosi         vienti             tuonti                 ylijäämä ( +)
28154:                                                                             ('-)
28155:               1971         469,65          498,46                    28,81 milj. mk
28156:               1972         578,19          576,93                + 1,26 "
28157:               1973         652,13          788,20                   136,07
28158:               1974         766,13        1 901,25               -1135,12       "
28159:               1975         641,60        2 114,23               -1472,63       "
28160:               1976         659,48        2 154,42               -1494,94       "
28161:                                                                                "
28162:                                                                 - 4 266,31 milj. mk
28163: 
28164:    Edellä olevat numerot kertovat hätkähdyttä-      ja USA:n taloutta. Tämän vuoksi pidämmekin
28165: vällä tavalla, miten vakavasta epäsuhteesta         välttämättömänä ja kiireisenä asiana, että ulko-
28166: Länsi-Saksan, Japanin ja USA:n kaupassamme          asiainministeriö ryhtyy toimenpiteisiin edellä
28167: tosiasiassa on kysymys. Niinpä vientimme            mainittujen maiden kanssa käymässämme kau-
28168: Länsi-Saksaan teki vv. 1971-76 9,7 miljardia        passa esiintyvän vakavan epäsuhteen korjaami-
28169: markkaa, kun samaan aikaan tuonti ylitti 20         seksi. Samalla odotamme, että ne syyt, miksi
28170: miljardia markkaa. Vajetta tappioksemme ker-        tilanteen on sallittu jo vuosia jatkua näin
28171: tyi näin ollen kuuden vuoden aikana peräti          epänormaalina ja vahingollisena maallemme,
28172: 10,6 miljardia markkaa. Japanin vientimme           ensi tilassa selv1tetään eduskunnalle.
28173: oli vuosina 1971-76 620,6 miljoonaa mark-              Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
28174: kaa, kun tuonti ylitti samana ajankohtana 2,1       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämmekin
28175: miljardia markkaa. Vajetta tappioksemme muo-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28176: dostui 1,5 miljardia markkaa. Amerikan Yhdys-       vaksi seuraavan kysymyksen:
28177: valtain kaupassa syntyi vajausta kuuden vuoden
28178: aikana 4,2 miljardia markkaa. Yhteissummal-                   Miten on mahdollista; että kauppa-
28179: taan Länsi-Saksan, Japanin ja USA:n kaUIP-                 vaihtomme Saksan Liittotasavallan, J apa-
28180: pamme alijäämäksi vuosilta 1971-76 muodos-                 nin ja Amerikan Yhdysvaltain kanssa
28181: tuu niinkin valtava luku kuin 16,4 miljardia               on jo vuosia sallittu jatkua maallemme
28182: markkaa.                                                   erittäin epäedullisena, ja
28183:    Kun työllisyystilanne maassamme huononee                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kan-
28184: nopeasti ja teollisuutemme kamppailee menek-               santaloutemme kannalta vahingollisen
28185: kivaikeuksien saartamana, on käsittämätöntä,               kauppapoliittisen vääristymän oikaise-
28186: että me olemme jatkuvalla voimakkaalla tuonti-             miseksi?
28187: voittoisuudella tukeneet Länsi-Saksan, Japanin
28188:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
28189: 
28190: 
28191:           Aulis Juvela                Aarne Saarinen                  1.-C. Björklund
28192:                                              N:o 365                                                3
28193: 
28194: 
28195: 
28196: 
28197:                         Ed u s kunnan H e r r a Puhe m i e he 11 e.
28198: 
28199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kauppatilastot OECD-maiden kanssa käymäs-
28200: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tämme kaupasta tarjoavat sopivan lähtökohdan
28201: olette 11 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         länsikaupan tarkastelulle. Lähes kaikki tär-
28202: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keimmät läntiset kauppakumppanimme kuulu-
28203: kanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     vat OECD:hen. Tilastolukujen perusteella on
28204: tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja         todettavissa, että tuonti OECD-maista ajan-
28205: Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     jaksona 1971-1976 oli yhteensä 94,6 miljardia
28206: myksestä n:o 365:                                   markkaa. Vienti oli vastaavana ajanjaksona
28207:                                                     74,9 miljardia markkaa. Kaupan yhteenlaskettu
28208:           Miten on mahdollista, että kauppa-        alijäämä oli 18,6 miljardia markkaa. Viennin
28209:        vaihtomme Saksan Liittotasavallan, Japa-     suhde tuontiin oli 79/100. Koko kauppa·vaih-
28210:        nin ja Amerikan Yhdysvaltain kanssa          dossamme 1971-1976 viennin suhde tuontiin
28211:        on jo vuosia sallittu jatkua maallemme       oli 83/100.
28212:        erittäin epäedullisena, ja
28213:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kan-         Kaupan alijäämä on epäilemättä mittava.
28214:        santaloutemme kannalta vahingollisen         Kokonaisuutena tarkasteltuna länsikaupan tasa-
28215:        tkauppapoiliilttisen vääristymän oikaise-    paino on kuitenkin ratkaisevasti parempi kuin
28216:        miseksi?                                     mitä Saksan Liittotasavallan, Yhdysvaltain ja
28217:                                                     Japanin kanssa käydyn kaupan tilastot antavat
28218:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aiheen olettaa.
28219: vasti seuraavaa:                                       OECD-maiden kanssa käyty kauppa on kulu-
28220:     Kysymyksen asettelun suhteen on otettava        vana vuonna kääntynyt ylijäämäiseksi. Aika-
28221: huomioon, että sekä markkinatalousmaiden että       välillä tammi-lokakuu 1977 vienti nousi 16,9
28222: kehitysmaiden kanssa käymämme kauppa on             miljardiin markkaan tuonnin ollessa 16 mil-
28223: luonteeltaan monenkeskistä kauppaa, jota käy-       jardia markkaa. Ylijäämä oli 846 miljoonaa
28224: dään vapaasti vaihdettavin valuutoin. Vien-         markkaa. Tämän kehityksen myötä kauppa
28225: timme markkinatalousmaihin ja tuontimme niis-       Yhdysvaltain kanssa on tasoittunut. Alijäämät
28226: tä eivät ole maakohtaisesti sidottuja toisiinsa,    eräiden muiden maiden kanssa ovat kuitenkin
28227: ja mistä maasta hyvänsä saadut vientitulot          edelleen suuret. Saksan Liittotasavallan suh-
28228: voidaan käyttää ostoiihin mistä tahansa sa-         teen alijäämä oli 858 miljoonaa markkaa,
28229: maan järjestelmään kuuluvasta maasta. Pyr-          Japanin osalta 491 miljoonaa markkaa ja Puo-
28230: kimyksenä ei periaatteessa ole viennin ja tuon-     lan kanssa käydyssä kaupassa 379 miljoonaa
28231: nin tasapainottaminen kunkin kauppakumppa-          markkaa.
28232: nin kanssa erikseen. Yksittäisten maiden kans-         Kuluvan vuoden tyydyttävä tilanne johtuu
28233: sa käydyssä kaupassa kertyneet alijäämät ovat       kuitenkin paljolti taloudellisen toimeliaisuuden
28234: vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin perustuvien     hiljentymisestä, mikä on ollut omiaan hillitse-
28235: järjestelyjen puitteissa tasoitettavissa, mikäli    mään tuonnin kasvua. Pitemmällä tähtäyksellä
28236: kauppa muiden maiden kanssa osoittaa ylijää-        tasapainon saavuttaminen ulkomaankaupassa tu-
28237: mää. Näin esimerkiksi Ison-Britannian kanssa        lee edelleen, mdllä niin kuin monessa muussa-
28238: käymämme kauppa, joka perinteisesti on ollut        kin maassa, olemaan 'talouspolitiikan keskeisim-
28239: ylijäämäistä, on ollut omiaan tasoittamaan länsi-   piä ongelmia.
28240: kauppaa yleensäkin. Aikavälillä 1971-197 6              Taloutemme kapeasta raaka-aine- ja teollisesta
28241:  ylijäämää on tä,ssä kaupassa kertynyt kaiken       pohjasta johtuu, että meidän on pakko tuoda
28242:  kaikkiaan 4,9 miljardia markkaa.                   suurin osa tarvitsemistamme raaka-aineista, tuo-
28243: 4                                            1977 vp.
28244: 
28245: tantotarvikkeista ja investointitavaroista. Tuon-   tuotteiden markkinointia. Kysymyksen esittä-
28246: tia ei voida vähentää tavalla, joka oleellisesti    jien mainitsemat maat- Saksan Liittotasavalta,
28247: parantaisi kaupan tasapainoa. Pysyvän tasa-         Yhdysvallat ja Japani ovat ~ässä mielessä mark-
28248: painon saavuttaminen ulkomaankaupassa edel-         kinoittensa laajuuden ja ostovoiman puolesta
28249: lyttää viennin määrätietoista kasvattamista.        keskeisellä sijalla. Viime vuosina vientiä näi-
28250: Viennin kasvu puolestaan riippuu ratkaisevasti      hin maihin on pyritty määrätietoisesti kehittä-
28251: tuotteittemme hintaki1pailukyvystä. Tehtyjen        mään ja laajentamaan. Vientiyrityksemme ovat
28252: selvitysten mukaan on hintakilpailukyky hei-        esimerkiksi Saksan Liittotasavaltaan 1970-luvul-
28253: kentynyt voimakkaasti vuodesta 1972 lukien.         la perustaneet kuutisenkymmentä uutta myynti-
28254: Kilpailukyvyn kohentaminen onkin viime aikoi-       toimistoa. Samoin on kaupallisten sihteerien
28255: na työllisyyden säilyttämisen ohella muodostu-      verkostoa näissä maissa vahvistettu. Mainitta-
28256: nut talouspolitivkan ehkä tärkeimmäksi yksittäi-    koon· vielä, että joulukuussa 1977 lähtee
28257: seksi kysymykseksi. Hallituksen valmisteilla        Japaniin talousvaltuuskunta, jonka eräänä ta-
28258: olevassa elvytysohjelmassa hintakilpailukyvyn       voitteena on luoda pohjaa maamme vientipon-
28259: parantaminen on tärkeä päämäärä.                    nisteluille. Tämänlaatuiset markkinointiponnis-
28260:    Rinnan kilpailukyvyn parantamiseen tähtää-       telut tuottavat kuitenkin tulosta vasta· vähi-
28261: vien toimenpiteiden kanssa on luonnollisesti        tellen.
28262: kaikin tavoin pyrittävä tehostamaan· Vienti-
28263:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
28264: 
28265: 
28266:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
28267:                                               N:o 365                                                5
28268: 
28269: 
28270: 
28271: 
28272:                            T i II R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
28273: 
28274:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en granskning av västhandein. Nästan alla
28275: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skriveise       våra viktigaste handeispartner i västländerna
28276: av den 11 november 1977 tili vederbörande            hör tili OECD. På basen av de statistiska
28277: mediem av statsrådet för avgivande av svar           siffrorna kan det konstateras, att importen
28278: översänt avskrift av följande av riksdagsman         från OECD-Iänderna under perioden 1971-
28279: Juvela m.fl. undertecknade spörsmål nr 365:          1976 sammaniagt uppgick tili 94,6 miljarder
28280:                                                      mark. Exporten uppgick under motsvarande
28281:           Hur är det möjligt, att man redan          tid tili 74,9 miljarder mark. Det sammanlagda
28282:        i många år har Iåtit vårt handelsutbyte       underskottet var 18,6 miljarder mark. För-
28283:        med Förbundsrepubliken Tyskland, Ja-          hållandet mellan export och import var 79/100.
28284:        pan och Amerikas Förenta Stater fortgå        Åren 1971-1976 var exportens förhå1Iande
28285:        på ett sätt, som är synnerligen oför-         tili importen inom vårt handelsutibyte i dess
28286:        månligt för vårt Iand, och                    helhet 83/100.
28287:           vad ämnar Regeringen göra för att              Underskottet i handeln är otvivelaktigt bety-
28288:        korrigera denna med hänsyn till vår           dande. Jämvikten inom västhandeln är dock
28289:        folkhushållning skadliga handelspolitiska     som helhet betraktad i avgörande grad bättre
28290:        snedvridning?                                 än vad statistiken över handeln med Förbunds-
28291:                                                      repubiiken Tyskiand, Förenta Staterna och
28292:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        J apan ger aniedning att anta.
28293: samt anföra följande:                                    Handeln med OECD-Iänderna har under
28294:    Med hänsyn till frågeställningen bör det          innevarande år visat ett överskott. Under
28295: beaktas, att vi både med marknadshushåilnings-       perioden januari-oktober 1977 steg exporten
28296: Iänderna och utvecklingsländerna bedriver en         tili 16,9 miijarder mark, medan importen
28297: multilateral handel med fritt konvertibia vaiu-      uppgick tili 16 miljarder mark. Överskottet
28298: tor. Vår export tili marknadshushållningslän-        var 846 miljoner mark. I samband med denna
28299: derna och vår import från dem är inte bundna         utveckling har handeln med Förenta Staterna
28300: tili varandra särskilt för varje Iands del, och      utjämnats. Underskotten i handeln med vissa
28301: exportintäkterna från viiket Iand som heist          andra Iänder ·är dock fortfarande stora. I
28302: kan användas tili inköp från varje annat Iand        handein med Föribundsrepubliken Tyskiand
28303: som hör tili samma system. I princip strävar man     uppgick underskottet tili 858 milioner mark,
28304: inte till att särskilt för varje handeispartners     i handeln med Japan till 491 miffjoner mark
28305: del baiansera export och import. Underskott          och i handein med Polen tili 379 miijoner
28306: som uppkommit genom handel viiken bedrivits          mark.
28307: med enskilda Iänder kan utjämnas genom ar-               Den tilifredsställande situationen under inne-
28308: r>angemang, baserade på fritt konvertibla valutor,   varande år beror dock tili stor del på en för-
28309: såvida handein med andra Iänder uppvisar             svagad ekonomisk aktivitet, något som har varit
28310: överskott. Så har t.ex. vår handei med Stor-         ägnat att dämpa importens tillväxt. Uppnåen-
28311: britannien, som traditionellt visar överskott,       det av balans i utrikeshandein kommer på
28312: varit ägnad att allmänt taget utjämna väst-          längre s,ilkt fo11tfarande, hos oss liksom i många
28313: handein. Under perioden 1971-1976 har                andra Iänder, att vara ett av den ekonomiska
28314: överskottet i denna handel u:ppgått tili sam-        politikens mest centraia probiem.
28315:  maniagt 4,9 miljarder mark.                             Emedan vår ekonomi, både med hänsyn till
28316:     Statistiken över vår handei med OECD-            råvaror och industri, bygger på en smai bas
28317: Iänderna erbjuder en 1ämplig utgångspunkt för        är vi tvungna att importera största deien av
28318: 6                                            1977 vp.
28319: 
28320: de råvaror, produktionsförnödenheter och inves-     förbättra konkurrensförmågan bör man givetvis
28321: teringsvaror som vi behöver. Importen kan           på allt sätt försöka effektivera marknadsföringen
28322: inte minskas på ett sätt, som i väsentlig grad      av exportprodu!kterna. De av spörsmåJ.sställarna
28323: skulle förbättra jämvikten i handeln. För att       nämnda länderna - Förbundsrepubliken Tysk-
28324: vi skall kunna uppnå en bestående balans i          land, Förenta Staterna och J apan - intar i
28325: utrikeshandeln är det nödvändigt att målmed·        denna mening en central ställning med hänsyn
28326: v·etet utveckla exporten. En ökning av exporten     till sina marknaders omfattning och köpkraft.
28327: är åter i avgörande grad beroende av våra           Under de senaste åren har man målmedvetet
28328: produkters möjligheter att konkurrera i fråga       strävat till att utveckla och utvidga exporten
28329: om priserna. Enligt de utredningar som gjorts       till dessa länder. Under 1970-talet har våra
28330: har förmågan till priskonkurrens kraftigt försva-   exportföretag t.ex. grundat ett sextiotal nya
28331: gats från och med år 1972. Under den senaste        exportkontor i Förbundsrepubliken Tyskland.
28332: tiden har höjningen av konkurrensförmågan,          Nätet av handelssekreterare har likaså förstärkts
28333: vid sidan av upprätthållandet av sysselsätt-        i dessa länder. Det kan ännu nämnas, atJt en
28334: ningen, i själva verket blivit den kanske vikti-    ekonomisk delegation res.er till Japan i decem-
28335: gaste enskilda frågan inom den ekonomiska           ber, i syfte att skapa en bas för vårt lands
28336: politiken. 1 det stimulansprogram som rege-         eportansträngningar. Sådana försök till en
28337: ringen håller på att bereda är fö11bättrandet       aktiv marknadsföring leder dock till resultat
28338: av priskonkurrensförmågan ett viktigt mål.          endast småningom.
28339:    Vid sidan av de åtgärder som syftar till att
28340:     Helsingfors den 9 december 1977.
28341: 
28342: 
28343:                                                     M1nister för utdkesärendena Paavo Väyrynen
28344:                                                1977 vp.
28345: 
28346: Kirjallinen kysymys n:o 366.
28347: 
28348: 
28349: 
28350: 
28351:                                   Aaltonen ym.: Opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolella an-
28352:                                      nettavan ammatillisen peruskoulutuksen asemasta.
28353: 
28354: 
28355:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28356: 
28357:    Valtioneuvosto teki 30. 5. 1974 periaatepää-         - poliisialan oppilaitokset (mm. poliisiko-
28358: töksen keskiasteen koulutuksen kehittämisestä.       kelas-, poliisimiehistö-, poliisialipäällystö" ja
28359: Päätöksen perusteella opetusministeriö asetti        poliisipäällystökurssit)
28360: kaikkiaan· 14 toimikuntaa uudistamaan perus-            - teollisuusvartijakoulutus
28361: koulun, · lukion ja ammatillisten oppilaitosten
28362: opetussuunnitelmia sekä suunnittelemaan keski-          Oikeusministeriö:
28363: asteen koulutuks'en kokeilutoimintaa. Opetus-           - vankeinhoitoalan koulutus (mm. vartija-
28364: suunnitelmatoimikuntien mietinnöt ovat valmis-       ja ylivartijakurssit)
28365: tuneet kuluvan vuoden alkupuolella. Opetus-             Valtiovarainministeriö:
28366: ministeriö on pyytänyt mietintöjen yleisistä osis-      - tullialan koulutus
28367: ta lausunnot viime lokakuua 15 päivään men-
28368: nessä. Keskiasteen koulunuudistuksen kehysla-           Puolustusministeriö
28369: kia valmistellaan parasta aikaa hallituksen si-         - toimiupseeri- ja upseerikoulutus, värvät-
28370: vistyspoliittisessa ministerivaliokunnas'Sa.         tyjen koulutus
28371:    Edellä mainitut toimenpiteet koskevat vain
28372: opetusministeriön hallinnonalan koulutusta.             Opetusministeriön hallinnonalan ulkopuoli-
28373: Hallitus on ·kuitenkin selonteossaan eduskun-        sessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden
28374: nalle keskiasteen koulutuksen uudistamisesta         määrä on vuosittain lähes 2 000.
28375:  15 päivänä helmikuuta 1977 ilmoittanut käsi-           Opetusministeriön hallinnonalan keskiasteen
28376: tyksenään, että uudistuksessa valittuja kehittä-     ammatillinen koulutus järjestetään laaja-alaisiksi
28377: misperiaatteita tulisi soveltaa myös opetusminis-    peruslinjoiksi, jotka muodostetaan saman työalan
28378: teriön hallinnonalan ulkopuolella järjestettävän     koulu- (työntekijä-) ja opistoasteen opintolin-
28379: keskiasteen koulutuksen kehittämiseen                joista. Petoslinjojen puitteissa annettavalla am-
28380:    Opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolella      matillisella koulutuksella pyritään muun muas-
28381: annetaan keskiasteen ammatillista peruskoulu-        sa seuraaviin tavoitteisiin:
28382: tusta mm. seuraavasti:                                  - kaikilla peruskoulun suorittaneilla on kel-
28383:     Liikenneministeriö:                              poisuus pyrkiä opistoasteen opintoihin,
28384:    - rautatieliikenteen oppilaitokset (mm. ase-         - lähtiessään ammatilliseen koulutukseen
28385: mamies, junamies, vaihdemies, junansuorittaja,       oppilas valitsee ensin alan ja vasta sen jälkeen
28386:  veturimies, konduktööri, toimistovirkamies)         opintojen tason,
28387:         tietoliikenteen oppilaitokset (mm. posti-       - kaikilla peruslinjan yleisjakson oppilailla
28388: liikenne-, teleliikenne-, toimistovirkamies-, pos-   on . mah?o~l~suus valit~ er~koistumisopinnot
28389: timies- ja varastomestarikurssit)                    useista erdalSlsta koulu- Ja opistoasteen erikois-
28390:                                                      tumislinjoista,
28391:   Sisäasiainministeriö:                                - opistoasteen opinnot suorittavilla on kel-
28392:   - rajavartioalan oppilaitokset (mm. raja- ja       poisuus pyrkiä ainakin saman alan korkeakoulu-
28393: merivartijat)                                        opintoihin,
28394:   - palontorjunta-alan oppilaitokset (mm.               - peruslinjojen puitteissa järjestettävällä
28395: palomiehet, paloesimiehet ja palomestarit sekä       koulutuksella pyritään nykyisten opintolinjojen
28396: palotarkastajat)                                     antamaa kapea-alaista ammattitaitoa laaja-alai-
28397: 0877012951
28398: 2                                             1977 vp.
28399: 
28400: sempaan ammattitaitoon, joka sisältää erikois-       linnanalan ulkopuolella annettava ammatillinen
28401: tumisopintojen lisäksi koko työalaan liittyviä       peruskoulutus on pääasiallisesti huomattavasti
28402: valmiuksia,                                          lyhyempää. Mikäli koulutuspituudet säilytetään
28403:     - kaikille peruslinjan puitteissa opiskelevil-   nykyisellään, ei laadullisia tavoitteita eikä tasot-
28404: le oppilaille pyritään antamaan ammattitaidon        lista vastaavuutta opetusministeriön alaiseen
28405: lisäksi yhteiskunnan, persoonallisuuden kehittä-     koulutukseen voida saavuttaa. Myös työnteki-
28406: misen ja jatko-opintojen kannalta tarpeellista       jäin mahdollisuudet liikkua ammatista toiseen
28407: yleiss'sivistävää opetusta.                          ja ammattialueelta toiselle ratkaisevasti heikke-
28408:     Jotta opetusministeriön hallinnonalan ulko-       nevät.
28409: puolella annettavaa ammatillista peruskoulutus-          Käytännössä jatko-opintokelpoisuuden s-aa-
28410: ta saavat eivät keskiasteen koulutusuudistuk-        vuttaminen merkinnee sitä, että esimerkiksi rau-
28411: sen toteuduttua jäisi väliinputoajiksi, mikä vaa-    tatie- ja tietoliikenteen alalla tutkinnon suorit-
28412: ra näyttää ilmeiseltä, on myös tätä koulutusta        taneet voisivat jatkaa mm. teknillisessä ja hal-
28413: kehitettävä edellä mainitun valtioneuvoston pe-      linnollisessa koulutuksessa, palontorjunta-alan
28414: riaatepäätöksen ja valmisteilla olevan puitelain      tutkinnon suorittaneet mm. kone- ja rakennus-
28415: periaatteiden mukaisesti. Ensinnäkin on tärkeä-      alan koulutuksessa, poliisialan työntekijät voisi-
28416: tä, että tämä koulutus tulisi vetovoimaitaan          vat suuntautua mm. hallinto- ja oikeustieteelli-
28417:  ( kilpailukyvyltään) samanlaiseksi kuin opetus-      siin opintoihin, vankeinhoitoalan työntekijät
28418: ministeriön alainen ammatillinen koulutus. Tär-       hallinto-, sosiaali- ja oikeustieteellisiin sekä tul-
28419: keys korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun       lialan työntekijät hallinnollisiin opintoihin. ·
28420: koko ikäluokalle voidaan taata ammatillinen              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28421: koulutuspaikka. Edelleen on lähdettävä siitä,        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentriin esitäm-
28422: että kaikki työntekijäryhmät saavat laadullisesti    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28423: yhtä korkeatasoisen ja sisältöisesti vertailukel-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28424: poisen ammatillisen koulutuksen, mikä käytän-        sen:
28425: nössä merkitsee muun muassa sitä, että po. aloil-                Onko Hallitus tietoinen, että keski-
28426: la koulutukseen sisällytetään riittävä määrä                  asteen koulutusta uudistettaessa merkit-
28427: yleissivistäviä aineita.                                      tävä osa eli kaikki opetusministeriön
28428:     Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudis-               hallinnonalan ulkopuolella annettava
28429: tamisen yhteydessä tapahtuva koulutuksen orga-                ammatillinen peruskoulutus on jäämässä
28430: nisoiminen peruslinjoiksi sisältää mm. s·en, että             uudistuksen ulkopuolelle, ja jos on,
28431: kouluasteen koulutuksen pituus tulee pääsään-                    mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
28432: töisesti olemaan kaksi vuotta, minkä ajan puit-               Hallitus aikoo ryhtyä asiantilan korjaa-
28433: teissa asetetut laadulliset tavoitteet voitaneen              miseksi?
28434: tyydyttävästi saavuttaa. Opetusministeriön hal-
28435:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
28436: 
28437:          Markus Aaltonen                Paula Eenilä                     Risto Tuominen
28438:          Pertti Paasio                                                   Juhani Surakka
28439:                                               N:o .366                                                  3
28440: 
28441: 
28442:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28443: 
28444:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      että monet ammatillista peruskoulutusta järjes-
28445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tävät valtion laitokset joutuvat asettamaan työn-
28446: olette· 11 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         tekijöilleen myös tiettyjä erityisiä koulutusvaa-
28447: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         timuksia, keskiasteen koulunuudistuksen peri-
28448: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        aatteiden soveltaminen ko.laitosteli järjestämään
28449: edustaja Markus Aaltosen ym. näin kuuluvasta         koulutukseen edellyttää huolellista suunnittelua
28450: kirjallisesta kysymyksestä n:o 366:                  ja vaatii myös lisäresursseja. Uudistuksen ulot-
28451:                                                      tamista opetusministeriön hallinnonalan ulko-
28452:           Onko Hallitus tietoinen, että keski-       puolelle jäävään koulutukseen ei ole pidetty täs-
28453:         asteen koulutusta uudistettaessa merkit-     sä vaiheessa tarkoituksenmukaisenå myöskään
28454:         tävä osa eli kaikki opetusministeriön         siitä syystä, että se lisäisi olennaisesti uudistuk-
28455:         hallinnonalan ulkopuolella annettava         sen toteuttamisesta muutenkin aiheutuvia hal-
28456:       · ammatillinen peruskoulutus on jäämässä       linnollisia ongelmia.
28457:         uudistuksen ulkopuolelle, ja jos on,             Ammatillista peruskoulutusta autavien val-
28458:            mihin konkreettisiin toimenpiteisiin       tion laitosten kannalta on tärkeää, että niiden
28459:         Hallitus aikoo ryhtyä asiantilan korjaa-      järjestämä ammatillinen koulutuS' vastaa tasol-
28460:         mis·eksi?                                     taan ammattikasvatushallituksen alaisten oppi-
28461:                                                       laitosten antamaa koulutusta ja että ne pystyvät
28462:     Vastauks'ena kysymykseen esitän kunnioitta-      kilpailemaan korkeatasoisesta työvoimasta mui-
28463: vasti seuraavaa:                                      den työnantajien kanssa. Näiden laitosten pal-
28464:     Valtioneuvoston 30. 5. 1974 tekemän peri-         veluksessa olevien ja niiden palvelukseen tule-
28465: aatepäätöksen mukaan keskiasteen koulunuudis-         vien työntekijöiden kannalta on välttämätöntä,
28466: tus kohdistuu kouluhallituksen alaiseen lukio-        että heillä on ammattikasvatushallituksen alai-
28467: koulutukseen ja ammattikasvatushallituksen            sissa oppilait<;>ksissa opintonsa suorittaneisiin
28468: alaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen.            nähden suurin piirtein yhtäläiset mahdollisuudet
28469:     Uudistuksen jatkosuunnittelun tapahduttua         jatko-opintoihin ja ammatillisdla uralla etene-
28470: edellä mainitun periaatepäätöksen pohjalta, on        miseen.
28471: uudistuksen ulkopuolelle jäänyt muiden kuin              Opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolel-
28472: edellä mainittujen viranomaisten järjestämä ja        le jäävän ammatillisen peruskoulutuksen keski-
28473: valvoma ammatillinen peruskoulutus. Keskias-          tetty uudistaminen on tarkoitus aloittaa sen jäl-
28474: teen koulunuudistuksen rajaamiseen periaate-          keen, kun hallitus on antanut Eduskunnalle
28475: päätöksen yhteydes·sä edellä esitetyllä tavalla on    keskiasteen koulunuudistusta koskevan kehys-
28476: päädytty monista syistä. Opetusministeriön hal-       lakiesityksen. Tässä yhteydessä selvitetään muun
28477: linnonalan ulkopuolelle jäävä ammatillinen kou-       muassa, missä määrin valtion laitokset antavat
28478: lutus palvelee valtion omia laitoksia, jotka mo-      sdlaista ammatillista peruskoulutusta, joka oli-
28479:  nessa tapauksessa ovat alansa ainoita työnanta-      si tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä am-
28480:  jia. Tästä johtuen niiden järjestämää ammatil-       mattikasvatushallituksen alaisissa julkisissa op-
28481:  lista koulutusta on kehitetty osittain toisenlai-    pilaitoksisa. Samassa yhteydessä on tarkoitus
28482:  sista lähtökohdista kuin yleisille työmarkki-        selvittää, missä määrin keskiasteen koulunuudis-
28483: noille kiouluttavien, ammattikasvatushallituksen      tuksen pääperiaatteita voidaan soveltaa valtion
28484:  valvonnan alaisten oppilaitosten antamaa ope-        laitosten järjestämään ammatilliseen peruskoulu-
28485:  tusta. Esimerkiksi keskimääräiset koulutuspi-        tukseen, minkälaisia muutoksia ja lisäkustan-
28486:  tuudet samoin kuin yleissivistävän aineksen          nuksia tästä aiheutuu sekä minkälaista aikatau-
28487:  osuudet ovat ensin mainitussa koulutuksessa          lua noudattaen uudistus on mahdollista käytän-
28488: vähäisemmät kuin ammattikasvatushallituksen           nössä toteuttaa.
28489:  alaisissa oppilaitoksiss·a. Tämän takia ja siksi,
28490:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1977.
28491: 
28492: 
28493:                                                                             Ministeri Kalevi Kivistö
28494: 4                                            1977 vp.
28495: 
28496: 
28497:                          T i 11   Riksdagens          Herr     T a 1m a n.
28498: 
28499:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        relseh. Av denna orsak och på grund av att
28500: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        många statliga verk som anordnar facklig grund-
28501: se av den 11 november 1977 till vederbörande        utbildning är tvungna att också ställa vissa
28502: medlem av statsrådet för avgivande av svar          särskilda utbildningskrav på sina arbetstagare,
28503: övetsänt avskrift av följande av riksdagsman        kräver tillämpningen av mellanstadiereformens
28504: Markus Aaltonen m. fl. undertecknade spörs·mål      principer på den utbildning, som ifrågavaran-
28505: nr 366:                                             de verk anordnar, omsorgsfull planering och
28506:                                                      mera resurser. Det har i detta skede inte heller
28507:             Är Regeringen medveten om att en         ansetts ändamålsenligt att utsträcka reformen
28508:          betydande sektor, dvs. all den fackliga     tili den utbildning som står utanför undervis-
28509:          grundutbildning som ges utanför under-     ningsministeriets förvaltningsotriråde, på grund
28510:       .. visningsministeriets förvaltningsområde,    av att den då väsentligt skulle öka. de ad-
28511:          kommer att falla utanför mellanstadie-     ministrativa problem som reformen också eljest
28512:         .reformen, och om så är fallet,             förorsakar.
28513:             vilka konkreta åtgärder ämnar Re-            För de statliga verk som ger facklig grund-
28514:          geringen vidta för att råda bot på detta   utbildning är det viktigt, att denna fackliga ut-
28515:          sakförhållande?                            bildning till sin nivå motsvarar den utbildning
28516:                                                      som ges av läroanstalter, vilka underlyder yr-
28517:    Såsom svar på detta spörs·mål får jag vörd-      kesutbildningssstyrelsen, och att verken förmår
28518: samt anföra följande:                               konkurrera om högklassig arbetskraft med andra
28519:    Enligt statsrådets principbeslut 30. 5. 1974      arbetsgivare. Från de arbetstagares synpunkt,
28520: berör mellanstadiereformen den gymnasiala ut-       som är anställda och kommer att anställas inom
28521: bildning som underlyder skolstyrelsen och den        dessa verk, är det nödvändigt att ha i stort sett
28522: fackliga grundutbildning som underlyder yrkes-      likadana möjligheter till fortsatta studier och
28523: utbildningsstyrelsen. Då de fortsatta förberedel-    avancemang inom branschen som de, vilka ut-
28524: serna för . reformen skett utgående från ovan        examinerats från läroansta.lter underlydande yr-
28525: nämnda principbeslut, har den fackliga grund-        kesutbildningsstyrelsen.
28526: utbildning som anordnas och övervakas av                 Avsikten är att en centraliserad reform av
28527: andra än ovan nämnda myndigheter kommit             den fackliga grundutbildning, som står utanför
28528: att stå utanför reformen.                            undervisningsministeriets förval tningsområde,
28529:    Att mellanstadiereformen i samband med            skall inledas efter det att regeringen till riks-
28530: principbeslutet begränsades på ovan anfört sätt     dagen avlåtit en ramlagsproposition med för-
28531: har många olika orsaker. Den facldiga utbild-        slag till reform av utbildningen på mellansta-
28532: ningen utanför undervisningsministeriets för-        diet. T detta sammanhang utreds bl.a. i viiken
28533: valtningsområde betjänar statens egna verk, vil-     mån de statliga verken ger sådan facklig grund-
28534: ka i många fall är de enda arbetsgivarna inom       utbildning som på ett ändamålsenligt sätt kunde
28535: branschen. På grund härav har den fackliga ut-       anordnas vid offentliga läroanstalter som un-
28536: bildning som ·dessa anordnar utvecklats delvis       derlyder yrkesutbildningsstyrelsen. I detta sam-
28537: från andra utgångspunkter än undervisningen          manhang avs·er man att utreda i viiken mån
28538: vid · undervisningsanstalter som ger utbildning     mellanstadiereformens huvudprinciper kan till-
28539: för den llllmänna arbetsmarknaden och som står      lämpas på den fackliga grundutbildning som an-
28540: under yrkesutbildningens tillsyn. T.ex. den ge-     'Otdnas av statens verk, vilka slag av ändringar
28541: nomsnittliga ·längderi för utbildningen liksom       och merkostnader detta medför samt med viiken
28542: det alfmänbildande lärostoffets andel är mindre      tidtabell det i praktiken är möjligt att genom~
28543: i den förstnämnda utbildningen än vid de läro-      föra reformen.
28544: anstalter som underlyder yrkesutbildningssty-
28545:      Helsingfors den 16 december 1977.
28546: 
28547: 
28548:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
28549:                                                1977 vp.
28550: 
28551: Kirjallinen kysymys n:o 367.
28552: 
28553: 
28554: 
28555: 
28556:                                   Merisaari ym.: Työsuhdesaatavien käsittelyn epäkohdista oikeus-
28557:                                      istuimissa.
28558: 
28559: 
28560:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28561: 
28562:    Työntekijäin työsuhdesaatavien käsittelyssä        istuin olisi työtuomioistuin. Kanne jätettiin
28563: tuomioistuimissa on vakavia epäkohtia.                siis tutkimatta. Seuraavana vuonna Turun hovi-
28564:    Tuomioistuimet eivät monasti tiedä, mikä           oikeus palautti jutun, koska kanteessa ei ollut
28565: on oikea oikeuspaikka työsuhdesaatavia koske-         kysymys työehtosopimuksen tulkintariidoista ja
28566: van asian tutkimiselle. Ei ole harvinaista, että      sitä paitsi työnantaja ei ollut edes sidottu sii-
28567: alioikeudet jättävät tutkimatta työsuhdesaatavia      hen työehtosopimukseen, johon saatavat perus-
28568: koskevia kanteita sillä perusteella, että luullaan    tuivat. Alioikeus otti jutun nyt tutkittavakseen.
28569: asian kuuluvan työtuomioistuimelle. Laitto-           Saadakseen varmuuden siitä, mitä työehtosopi-
28570: masti tutkimatta jätetyt jutut palautetaan sitten     musta on sovellettava tapaukseen, raastuvan-
28571: aikanaan hovioikeudesta tai korkeimmasta oi-          oikeus päätti kevättalvella 1976 pyytää työtuo-
28572: keudesta takaisin alioikeuteen. Koska tuoma-          mioistuimen lausunnon työtuomioistuinlain 39
28573: ritkaan eivät näytä tuntevan asiaa, lainsäädän-       §:n nojalla. Lausuntoa ei ole vielä marraskuus-
28574: nössä täytyy olla jotain vikaa. Nykyinen asiain-      sa 1977 saatu, vaikka työtuomioistuimessa näi-
28575: tila tuottaa asianomaisille ja valtiolle paljon       nä parina vuotena on käsitelty lukuisia juttuja.
28576: turhaa vaivaa ja kustannuksia sekä edistää edel-      Alioikeus on joutunut lykkäämään jutun kä-
28577: leen jutturuuhkaa ylioikeuksissa.                     sittelyä kerta toisensa jälkeen työtuomioistui-
28578:    Työntekijöitten vireillepanemat työsuhdesaa-       men lausuntoa turhaan odotellessaan. Tänä ai-
28579: tavia koskevat oikeudenkäynnit viivästyvät            kana inflaatio on kuluttanut jo ainakin puolet
28580: kohtuuttomasti myös siitä syystä, että työ-           työntekijäin palkkasaatavista, eikä edes ali-
28581: tuomioistuin on erittäin hidas tuomioistuin.          oikeuden päätöstä ole saatu aikaan.
28582: Lisäksi työtuomioistuimessa on omaksuttu la-             Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
28583: kiin perustumaton käytäntö, jonka mukaan              päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
28584: eräät - lähinnä työnantajapuolen vireille pane-       teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28585: mat - jutut käsitellään kiireellisinä ohi muit-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28586: ten juttujen. Käsittelyjärjestys suosii työnantaja-
28587: puolta.                                                        Onko Hallitus tietoinen työsuhde-
28588:     Esimerkkinä mainittakoon seuraava tapaus.                saatavien käsittelyn epäkohdista työtuo-
28589: Työntekijät nostivat kanteen työnantajaansa                  mioistuimessa, ja jos on,
28590: vastaan lomaltapaluurahoista. Juttu tuli vireille              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28591:  kesällä 1975, jolloin Turun raastuvanoikeus hy-             ryhtyä näitten oikeusturvaa loukkaavien
28592:  välksyi työnantajan väitteen, että oikea tuomio-            epäkohtien poistamiseksi?
28593:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
28594: 
28595:           Arto Merisaari                 Helge Talvitie                 Pauli Uitto
28596: 
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 0877013305
28601: 2                                            1977 Vp.
28602: 
28603: 
28604: 
28605: 
28606:                           ',..    .                      .   .   ..
28607:                         Edusklin.nan Herra Puhe.miehelle.
28608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pyytää työtuomioistuimelta lausunnon asiassa,
28609: mainitussa tarkoituksessa Te, Berta Puhemies,       jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto-
28610: olette 11 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn        sopimusolojen tuntemusta. Lausuntomenettelyllä
28611: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pyritään työehtosopimusten yleissitovuuspiirissä
28612: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      esille tulleiden tulkintakysymysten selvittämi-
28613: edustaja Arto Merisaaren ym. näin kuuluvasta        seen ja erityisesti siihen, että tällaiset kysy-
28614: kirjallisesta kysymyksestä n:o 367:                mykset ratkaistaan yhtenäisellä tavalla työehto-
28615:                                                    sopimusten varsinaisessa sitovuuspiirissä ja
28616:           Onko Hallitus tietoinen työsuhde-        yeissitovuuspiirissä.
28617:        saatavien käsittelyn epäkohdista työtuo-       Lausuntopyyntömenettely luonnollisesti hi-
28618:        mioistuimessa, ja jos on,                    dastaa jonkin verran asian käsittelyä. On kui-
28619:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tenkin odotettavissa, että työtuomioistuimen
28620:        ryhtyä näitten oikeusturvaa loukkaavien     annettua lausuntopyyntöjen johdosta riittävästi
28621:        epäkohtien poistamiseksi?                   ennakkoratkaisuja eri aloilta ne julkistettuina
28622:                                                    ovat omiaan vähentämään lausuntopyynnön
28623:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tekemisen tarvetta ja siten nopeuttavat muissa
28624: vasti seuraavaa:                                   tuomioistuimissa käsiteltävinä olevien riitojen
28625:    Työehtosopimusten varsinaisessa, työehto-       ratkaisemista.
28626: sopimuslain mukaisessa sitovuuspiirissä voi-          Puuttumatta t~s~ä yhteydessä kysymyksen
28627: daan tehokkaasti huolehtia siitä, että tulkinta-   perusteluissa mamlttuun yksittäistapaukseen,
28628: kysymykset selvitetään ja työehtosopimusten        jonka käsittelyn pitkittymiseen on vaikuttanut
28629: ehtoja käytännössä . noudatetaan. Kun vuoden       työtuomioistuimelta pyydetty työehtosopimuk-
28630: 1970 työsopimuslakiin eduskuntakäsittelyssä        sen soveltamisalaan liittyvä lausunto, on to-
28631: lisättiin . säännökset työehtosopimusten yleis-    dettava, että lausunnon antaminen vaatii työ-
28632: sitovuudesta, jäi riittävää huomiota vaille ky-    tuomioistuimelta huomattavasti enemmän voi-
28633: symys siitä, miten tähän yleis~itovuuteen pe-      mavaroja ja omaa työpanosta kuin työtuom1o~
28634: rustuvat oikeudet ovat käytännössä toteutetta-     istuimen ratkaisuvaltaan kuuluvain riita-asiain
28635: vissa.                                             käsitteleminen.        .
28636:    Vuoden 1970 työsopimuslain voimaantulon            Työtuomioistuimesta vuonna 1974 annetun
28637: jälkeen onkin esiintynyt tapauksia, joissa esi-    uuden lain voimaan tultua. on työtuomioistui:
28638: merkiksi hovioikeus on tullut eri tulokseen        meen saapuvien asioiden määrä noussut.
28639: kuin alioikeus siitä, kuuluuko jokin työsuhde-        Työtuomioistuimen toimintaedellytyksiä on
28640: saatavaa koskeva riita yleisen tuomioistuimen      voitu parantaa, mutta valtiontaloudellisista syis-
28641: vai· työtuomioistuimen toimivaltaan .. Työehto-    tä on voimavarojen lisääminen jäänyt riittä-
28642: sopimusten yleissitovuuteen liittyviä tulkinta-    mättömäksi. Käytettävissä olevin keinoin pyri-
28643: kysymyksiä on niin ikään esiintynyt.               tään siihen, että kaikki työtuomioistuimen kä-
28644:    Vuonna 197 4 työtuomioistuimesta annetun        siteltäväksi saatetut asiat saadaan päätökseen
28645: uuden lain mukaan muut tuomioistuimet voivat       kohtuullisessa ajassa.
28646:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1977.
28647: 
28648: 
28649:                                                                       Oikeusministeri Tuure Salo
28650:                                               N:o 367                                               3
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 
28655:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28656: 
28657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        betsdomstolen begära utlåtande i mål, vars
28658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           avgörande förutsätter särskild kännedom om
28659: velse av den 11 november 1977 tili vederbö-         kollektivavtalsförhållanden. Medelst förfarandet
28660: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        med begärande av utlåtande eftersträvar man
28661: av följande av riksdagsman Arto Merisaari           en utredning av tolkningsfrågor, som upp-
28662: m. fl. ställda spörsmål nr 367:                     kommit inom ramen för kollektivavtalens all-
28663:                                                     mänt bindande verkan, och isynnerhet tili att
28664:           Är Regeringen medveten om miss-           dylika frågor får en enhetlig lösning såväl
28665:        förhållandena vid handläggningen vid         inom den egentliga ramen för kollektivavtalens
28666:        arbetsdomstol av fordringar, som grun-       bindande verkan som inom ramen för deras
28667:        dar sig på arbetsförhållande, och så-        allmänt bindande verkan.
28668:        framt så är fallet,                              Förfarandet med begärande av utlåtande
28669:           vilka åtgärder ärnar Regeringen vid-      fördrojer självfallet i någon mån målets hand-
28670:        taga för avskaffande av dessa rätts-         läggning. Det är dock att förvänta, att efter
28671:        skyddet kränkande missförhållanden?         det arbetsdomstolen i anledning av begärda ut-
28672:                                                    låtanden fattat prejudicerande avgöranden i
28673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tillräckligt antal inom olika områden, dessa
28674: samt anföra följande:                               är, sedan de bragts tili offentligheten, ägnade
28675:    Inom den egentliga ramen för lagens om          att minska behovet att begära utlåtande och
28676: kollektivavtal bindande verkan kan man ef-         att på så sätt göra avgörandet av tvister, som
28677: fektivt sörja för att tolkningsfrågorna blir ut-   handläggs vid andra domstolar, snabbare.
28678: redda och att villlmren i kollektivavtalen iakt-        Utan att i detta sammanhang ingå på det
28679: tages i praktiken. Då man tili 1970 års lag om     enskilda fall, som nämns i spörsmålets moti-
28680: arbetsavtal vid riksdagsbehandlingen fogade        vering och vars handläggning fördröjts bl. a.
28681: stadganden om kollektivavtalens allmänt bin-       tili följd av att av arbetsdomstolen begärts
28682: dande verkan, ägnades inte tillräcklig uppmärk-    ett utlåtande, som ansluter sig tili tillämpnings-
28683: samhet åt frågan därom, hur de rättigheter,        området för kollektivavtal, bör det konstateras,
28684: som grundar sig på denna allmänt bindande          att avgivandet av utlåtande kräver av arbets-
28685: verkan, skall kunna förverkligas i praktiken.      domstolen avsevärt mera resurser och egen
28686:    Sålunda har det efter ikraftträdandet av        arbetsinsats än handläggningen av tvistemål,
28687: 1970 års lag om arbetsavtal inträffat fall, i      i vilket arbetsdomstolen har avgöranderätt.
28688: vilka t. ex. hovrätten kommit tili ett annat           Efter ikraftträdandet av den nya lagen av
28689: resultat än underrätten i fråga om huruvida        år 1974 om arbetsdomstolen har antalet mål,
28690: en viss tvist angående fordran, som grundar        som inkommit tili arbetsdomstolen ökats.
28691: sig på arbetsförhållande, hör tili allmän dom-     Verksamhetsförutsättningarna för arbetsdom-
28692: stols eller arbetsdomstols behörighet. Likaså      stolen har kunnat förbättras, men av stats-
28693: har det förekommit tolkningsfrågor, som haft       finansiella skäl har utökaudet av resurserna
28694: anslutning tili kollektivavtalens allmänt bin-     förblivit otillräckligt. Med tilibudsstående me-
28695: dande verkan.                                      del strävar man till att de ärenden, som
28696:    Enligt den nya lagen av år 1974 om arbets-      bringas att handläggas av arbetsdomstolen,
28697: domstolen kan de övriga domstolarna av ar-         skall fås slutbehandlade inom en skälig tid.
28698:      Helsingfors den 16 december 1977.
28699: 
28700: 
28701:                                                                       Justitieminister Tuure Salo
28702:                                                  1977 vp.
28703: 
28704: ~irjallinen kysymys n:o 368.
28705: 
28706: 
28707: 
28708:                                     Söderman: Postipalvelujen kehittämissuunnitelimien epäkohdista
28709:                                        maaseudun postin'kannossa.
28710: 
28711:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28712: 
28713:    Eri puodilla valtakuntaa on ilmennyt pelkoa             On ymmärrettävää, että asulcltaat pitävät täl-
28714: i:itä, että postinkulun uudelleen järjestely ai-        laisia sUunnitelmia käsittämättöminä. Periaat·
28715: teuttaa palvelujen heikkenemistä etenkin suur-          teessa ei voida hyväksyä s1tä, että luonnoJ·lisena
28716: en keskustaajamien ul!kopuoldla, lähinnä maa-           pidettyä tiedonkulkua vaikeutetaan ja jo vuosi-
28717: eudulia~                                                kymmeniä sitten saavutettua pailvelutasoa hu-
28718:     Posti- ja [ennätinhaUituksen mukaan .valta-         salaisia !kuulematta heikennetään.
28719: :unta jaetaan suhteeNisen harvaan runkokuJje-              Arveluttavinta on ratkaisujen virkavakai-
28720: Uiksin hoidettavaan aluelaj~tteluvetdrostooo.           suus. Kuntien kantaa ei ole kysytty. Maakunta-
28721:     Esimerkiksi Salon .ja Kemiön seuduHa on             ja· seutukaavaliiton lausuntoa ei ole kuultu.
28722:  nyös esiintyoyt.levottomuutta niiden tietojen          Työntelkijäjätjestöt eivät liioin ole voineet vie-
28723:  ~erusteelia, joita silloin tällöin on .vuotanut jul-   lä esittää mie'lipidettään. Varsinldn nykyisen la-
28724: d.suuteen. Syksyliä 1976 annetussa.valtiontilin-        man vallitessa pos.tin palveluksessa olevat työn-
28725:  a~kastajien lausunnossa suunnitelmaa ei tosin          tekijät pelkäävät työpaikkojensa menettämistä
28726: ,idetty SaJon osalta tarkoituksenmukaisena ja           suunnitelman toteutuessa.              · ·
28727: ~del1isesti kannattavana. Sen !katsottiin ai-              VaJ:Litsevan käsityksen mukaan jokaista seu-
28728: J.eUttavan· työpaikkojen menetystä ja palvelujen        dun asukasta koskettavan kauaskantoisen rat-
28729: 1eidd<enemistä.                                         kaisun pitäis1 itseasiassa perustua kansalaisten
28730:     Suunnitelman ajatuksena näyttää olevan se,          ja heitä edustavien yhteisöjen mielipiteisiin.
28731: ltti kaikki ne paikk.akunnat, joiden postinume-         Asioista on keskusteltava. Ne on määrätietoi-
28732: ~o aikaa 25 Jlä, eivät enää saisi postiaan Salon        sesti julkistettava.
28733: (autta, kuten nykyään tapahtuu, vaan jakelu                Eräiden julkisuudessa olleiden tietojen poh-
28734: >iirrettäisun Turun aluelajiri:elukeskukseen. Sa-       jalta tunnetaan se, että liikenneministeri Saarto
28735: on kautta hoidettaisiin vain kaupungin ja sen           olisi. 22. 9. 1977 päivätyllä lkirjeeliään antanut
28736: rälittömässä · läheisyydessä .olevien paikkojen         kehotuksen eräille keskushallituksille keskeyt-
28737: JOStin jakelu.                                          tää keskittämissuunnitelmien valmistelu ennen
28738:     Postin kulku tulisi olennaisesti hidastumaan        etupiirien kannan kuulemista.. Mainitusta kir-
28739: linakin Dragsfjärdissä, Halikossa, Kemiössä,            jelmästä huo.llmatta on kuitenkin ilmennyt, että
28740: (iikalassa, Kiskossa, Kuusjoella, Muurlassa,            posti- ja lennätfuballituksen suunnitteluryhmän
28741: ?erniössä, Perttelissä, S~omusjärvellä; Särkisa-        edustaja· on Sa:loo -posti-.. ja .1ennätinkoottorissa
28742: ossa ja Västanfjärdissä. Toimenpiteiden koh-            antanut ymmä.rtää, että alueella toteutetaan al-
28743: :eeksi joutuisi näissä kunnissa yhteensä noin           kupel"äistä suunnitelmaa.
28744: ~0 000~35 000 asukasta.                                    EdeHä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28745:     Niinpä tilanne muodostuisi esimerkiksi Ha-          tyksen 37 ~ :n 1 tl'lOOlentin perusteella esitän
28746: 1kossa seuraavaksi: Jos kirkonkylästä lähettää          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28747: :mst~kortin läheHä sijaitsevalle Märynummelle,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28748: H:aj~ tai Angelniemdle, kortti matkaa en-
28749: ;in Turkuun, joutuu siellä lajitteluun ja palaa                    Onko Hallitus tietoinen postipalvelu-
28750: nainituiHe paikkakunnille takaisin !kierrettyään                jen kehittämissuunnitelmien mahdolli-
28751: v:Li 100 kilometrin matkan, vaikka lähetys- ja                  sista epäkohdista maaseudun postinkan-
28752: <rastaanottopaikkojen väli on vain muutama ki-                  non osalta, ja jos on,
28753: tometri.                                                           mihin toimenpiteisiin HalHtuksen on
28754:                                                                 tarkoitus ryhtyä?
28755:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
28756: 
28757:                                              Jacob Söderman
28758: )877012962
28759: 2                                              1977 vp.
28760: 
28761: 
28762: 
28763: 
28764:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e b e 11 e.
28765: 
28766:   V aitiopäiväjärjestyksen 37. § :n 1 momentissa      kulkunopeutta .koskevat. posti- ja lennätinhalli
28767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tukselle osoitetut huomautukset selvästi vähen
28768: olette 1.1 päivänä marraskuuta. 1977 päivätyn         tyneet. Tehtyjen otantatutkimusten avulla ..or
28769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          voitu todeta 1. Judkan kirjepostfu ~ulkevan lä
28770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         heuäjältä vastaanottajalle yhdessä työpäivässi
28771: edustaja Jacob Södermanin kir:jallisesta kysy-        nofu 95 % :sti.
28772: myksestä n:o 368:                                        Lajittelukeskusjärjestelmässä Salon alue [ähi-
28773:                                                       ympäristöineen kuuluu Turun lajittelukeskus·
28774:              Oniko Hallitus tietoinen postipalvelu-   alueeseen. Järjestelmän toteuttamisen yhteydes·
28775:       .. .jen kehitiämissuu11nitelmien mahdolli-      sä tullaan myös joitakin rurrlrokuljetusyhteyksif
28776:           si~ia epäkohdista maaseudun postinkan-
28777:                                                       järjestelemään uudelleen. Tällöin: tulee Salor.
28778:          -non osalta, ja jos on, .                    ympäristöalueen asukkaiden postaalfuen . palve·
28779:              mihin toimenpiteisiin Hallituksen· on    lutaso säilymään vähintään nykyisellä tasolla ..
28780:           tarkoitus ryhtyä?                              Myöskään alueen sisäisessä postintkulussa
28781:                                                       esim. Halikon kirkonkylän ja Hajalan välillä,
28782:  _Vast;:mksena kysymy1kseen esitän kunnioitta-        ei tapahdu lajittelukeskusjärjestelmään siirryt·
28783: vasti seuraavaa:   -                                  täessä palvelutason heikentymistä, koska la:jit·
28784:     Postitoimessa on vuonna 1970 tehdyn pää-          teinkeskuksen työrytmi takaa Halikosta lähete·
28785: töksen mukaisesti· siirrytty asteittafu postin kul-   tyn ··kirjeen seuraavan työpäivän postinkantoon
28786: jetusten ja käsittelyn osalta 1ajittelukeskusjär-     Hajalassa.
28787: jestelmään, josta on maininta Hallituksen esi-           Lajittelukeskusjärjestelmään siirtyminen ei
28788: tyksessä· Eduskunnalle valtion tulo- ja menoar-       aiheuta· muutoksia Salon· postikorittorin työvoi-
28789: vidksi vuodelle 1974 ja vuodelle 1975. Järjes-        man määrään, koska posti- .ja lennätinhallituk-
28790: telmän odotetaan toteutuvan koko maassa vuo-          sen selvitysten mukaan käsittelytyöstä vapautu-
28791: teell 1980 mennessä.                                  vat työntekijät tarvitaan postinkanto" ja asia-
28792:   · Lajittelukeskusjärjestelmän av.ulla voidaan       kaspalvelu tehtäviin.
28793: postin käsittelyä keskittämäLlä vähentää yksit-          Kyselyn perusteluissa mainittu liikenneminis-
28794: täisen postilähetyksen käsittelykertoja ja pääs-      teriön kirjeellä n:o 1527/20/77/22.9.1977 an-
28795: tä mielekkäisifu kuljetusyksikköihin varmen-          nettu. ohje ei koske kyseessä olevan eduskun-
28796: taen täten postinkulkua. Tällä hetikeHä toimi-        nan. hyväksymän ja yleensä palvelutasoa paran-
28797: vien lajittelukeskusalueiden osalta on postin         tavan ·lajittdukeskusjärjestelmän toteuttamista.
28798:                     .                -
28799:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta ~977.
28800: 
28801: 
28802:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
28803:                                              N:o 368                                             3
28804: 
28805: 
28806: 
28807: 
28808:                           T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28809: 
28810:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tydligt minskat i fråga om de sorterings-
28811: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          centralsområden som nu finns. Genom sampel-
28812: velse av den 11 november 1977 till vederbö-        undersökningar har man kunnat konstatera, att
28813: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       brevpost av 1 klass tili ca 95 % befordras från
28814: av följande av riksdagSrlllan Jacob Söderman       avsändaren till mottagaren på en arbetsdag.
28815: ställda spörsmål nr 368:                              1 sorteringscentralsystemet hör Salo område
28816:                                                    jämte närmaste omgivning tili Åbo sorterings-
28817:           Är Regeringen medveten om even-          centralsområde. 1 samband med att systemet
28818:        tuella missförhållanden i pla:nerna för     införs tkommer också vissa stamtransportför-
28819:        utvecklandet av postservicen vad post-      bindelser att omorganiseras. Härvid kommer
28820:        utbäringen på landsbygden beträffar,        den nuvarande postala servicenivån för in-
28821:        och om så är fallet,                        vånarna i Salo-trakten att hållas åtminstone på
28822:           tili vHka åtgärder ämnar Regeringen      nuv,arande nivå.
28823:        skrida i saken?                                Övergången tili sorteringscentralsystemet
28824:                                                    kommer inte heller att innebära en sänkning
28825:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd-       av servicenivån i den interna postgången i om-
28826: sa:mt anföra följande:                             rådet, t.ex. mellan Halikko kyrkby och Hajala.
28827:    lnom postväsendet har man, i enlighet med       Sorteringscentralens arbetsrytm garanterar näm-
28828: ett heslut ~rån år 1970, i fråga om posttrans-     ligen att ett hrev 150m sänts från Halikko kom-
28829: porter och ~behandling gradvis övergått tili det   mer med i följande dags postutbäring [ Hajala.
28830: sorteringscentra1system, som är omnänmnt i         Övergången tili sorteringscentralsystemet med-
28831: regeringens propositioner tili riksdagen angåen-   för inte några förändringar i antalet anställda
28832: de statsförslagen för åren 1974 och 1975. Sys-     vid postkontoret i Sa!lo. Enligt post- och tele-
28833: temet väntas bli: genomfört i hela landet före     grafstyrelsens utredningar hehövs nämligen de
28834: ingången av år 1980.                               arbetstagare som frigörs från behandlingsarbe-
28835:    Genom att centralisera postbehandlingen         tet i uppgifter i anslutning tili postuthärings-
28836: med ihjä'lp av sorteringscentra:lsystemet, kan     och kundservice.
28837: man minska lbehandlingsomgångarna för de en-          1 motiveringen tili spörsmålet nämnda direk-
28838: skilda postförsändelserna. Härigenom kan man       tiv i trafikministeriets skrivelse nr 1527/20/
28839: åstadkomma ändamålsenliga transportenheter,        77/22.9.1977 herör inte införandet av ifråga·
28840: och på sätt göra postgången säkrare.               varande sorteringscentralsystem, som godkänts
28841:    Antalet anmäl)kningar som riktats till post-    av rilksdagen och som allmänt höjer service-
28842: och telegra:fstyrelsen angående postgången har     nivån.
28843:      Helsingfors den 12 december 1977.
28844: 
28845: 
28846:                                                                      TraHkminister Veikko Saarto
28847:                                               1977 vp.
28848: 
28849: Kirjallinen kysymys n:o 369.
28850: 
28851: 
28852: 
28853: 
28854:                                  Aalto: Kunnallisten viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden eläke-
28855:                                     hakemusten käsittelyn kestoajasta.
28856: 
28857: 
28858:                         Ed u s kun n a n Herra P u he m i e he II e ..
28859: 
28860:     Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin     den kohdalla 6 kk:n käsittelyaika ei ole lain-
28861: eläkelain (202/64) mukaan kunnan ja kun-            kaan harvinainen. Jos hakija ei saa eläikdaitok-
28862: tainliiton viranhaltijan ja työntekijän elaketur-   selta myönteistä päätöstä, vaan joutuu hake-
28863: vasta huolehtii julkiso~keudellinen kunnallinen     maan muutosta eläkelauta:kunnalta, [opullinen
28864: eläkdlaitos, joka on sisäasiainministeriön val-     ratkaisu viipyy vielä huomattavan paljon
28865: vonnan alainen. Eläkkeet myöntää kunnallinen        kauemmin.
28866: elakelaitos, jonka päätaksiin voidaan hakea            Tämä johtaa eliiJkkeen:hakijan kannalta koh-
28867: muutosta eltäkelaitoksen yhteydessä olevalta        tuuttomiin seuraamuksiin varsin:k1n niissä ta-
28868: eläkelautakunnalta.                                 pauksissa, joissa eläkehakemus on eläkelaitok-
28869:     Kunnallisen eläkelaitoksen ohjeiden mukaan      sen päätokscl:lä kokonaan hylätty.
28870: vimhuuseläkettä tulee haikea noin yhtä kuu-            EdeLlä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
28871: kautta ennen elakkeelle siirtymistä. Työkyvyt-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän vaJ.tioneu-
28872: tömyyseläkehakemus tulee Jähettää eHrkelaitok-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
28873: seLle heti, kun on 1käynyt selville, että työky-    raavan kysymyksen:
28874: vyttömyys on riittävän pitkäaikainen. Eläkelai-
28875: toksen itsensä ilmoittamien tietojen mukaan                   0111ko Hahlitus tietoinen siitä, että
28876: vanhuuseläkehakemuksen käsittely vie keski-                kunnallisten viranhaltijoiden ja toimi-
28877: määrin 1-3 kuukautta. Keskimääräinen käsit-                henkilöiden eläkeha'kemusten käsittely
28878: teilyaika lienee todellisuudessa lähempänä ylä-            kestää kohtuuttoman kauan, ja millai-
28879: kuin alarajaa ja useissa tapauksissa käsittely-           .siin toimenpiteisiin Hallitus aikoo. ·ryh-
28880: lllika ylittää huomattavastikin laitoksen ilmoit-          tyä sanotun epäkohdan korjaamiseksi?
28881: taman ylärajan. Esim. työkyvyttömyyseläkkei-
28882:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1977.
28883: 
28884:                                             Lyyli Aaito
28885: 
28886: 
28887: 
28888: 
28889: 0877012973
28890: 2                                             1977 vp.
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 
28895:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28896: 
28897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miseen saakka ovat selvillä, eläkelaitos on ke-
28898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hottanut hakijoita panemaan hakemuksensa vi-
28899: olette 15 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn           reille noin kuukautta ennen eräkkeelle siirty-
28900: kirjeenne ohe1la toimittanut v.!ill.tioneuvoston      mistä. Kun eläkehak,etnukset kuitenkin monis-
28901: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sa tapauksissa jätetään paljon aikaisemmin, rat-
28902: edustaja Lyyli Aallon näin kuuluvasta kirjalli-       kaisua varten joudutaan odottamaan pa1kkatie-
28903: sesta kysymyksestä n:o 369:                           toja. Käsittelyaika tulee tällöin vastaavasti pi-
28904:                                                       temmäksi ja huonontaa tHastoa käsittelyajoista.
28905:           Oniko Hallitus tietoinen siitä, että        Työkyvyttömyyseläkehakemusten osalta voi-
28906:        kunnallisten viranhaltijoiden ja toimi-        daan ~todeta, että siirtymäaika työelämästä eläk-
28907:        henkilöiden eläkehakemusten käsittely          keeLle muodostuu usein pittkäksi, koska kun-
28908:        kestää kohtuuttoman kauan, da millai-          nalristen virka- ja työehtosopimusten mukainen
28909:        siin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-       sairausajan palkkaus on pitkältä ajalta eläkettä
28910:        tyä sanotun epäkohdan korjaamiseksi?           suurempi ja koska toisaalta sairauden ja työky-
28911:                                                       vyttömyyden alkukuukausina ei useinkaan pys-
28912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tytä luotettavasti arvioimaan, tuleeko työkyvyt-
28913: vasti seur:aavaa:                                     tömyys jatkumaan vähintään vuoden, mikä on
28914:    Kunnallinen eläkejärjestelmä poikkeaa TEL-         edelll.ytyksenä eläkkeen myöntämiselle.
28915: järjestelmästä mm. siten, että siinä otetaan             Kun kuluvana vuonna on toimitettu ns. vä-
28916: huomioon pailvelussuhteet myös aja-lta ennen          h1mmäiseläkkeiden tarkistaminen ja .se on kun-
28917: 1. 7. 1962. Kun. näitä pal:vdusaikoja ei ole re-      naJlisessa eläkelaitoksessa vaatinut noin 6 000
28918: kisteröity samalla tavalla kuin 1. 7. 1962 jä1kei-    vanhan eläkeasian uuden käsittelyn, joka on
28919: set palvelussuhteet, vanhat palvelussuhteet on        jouduttu suorittamaan käsin, 'kuluvana vuonna
28920: selvitettävä kunkin ha!kemuksen osaita erik-          eläkeasiain käsittelyssä on aiheutunut sellaista
28921: seen. Koska el~kkeeseen oikeuttavaksi pailve-         viivästymistä, jota ei ole voitu välttää. Eläke-
28922: lusaja!kSi luetaan myös hakijan sotatilan aikai-      laitos on kiinnittänyt huomiota myös siihen,
28923: nen sotapalvelus, virkateitse joudutaan usein         että eläkejärjestelmien monimutkaisuuden ta-
28924: hankkimaan selvitys sota-arkistosta tai sotatapa-     kia henkilökunnan kouluttaminen tehtäviinsä
28925: turma-arkistosta. Työkyvyttömyyseläkehakemus-        ·kestää useita kuukausia. Kun eläkejärjestellmät
28926: ten käsittelyn yhteydessä joudutaan tavanomai-        ovat oHeet jatkuvan kehityksen alaisia, tämä
28927: sen selvityksen lisäksi hankkimaan selvitystä         asettaa erityisiä vaatimuksia eläkeasioita hoita-
28928: hak~jan terveydentilasta lääkärintodistuksia an-      valle henkilöstölle.
28929: taneilta lääkäreiltä tai niiltä sairaaJ.oilta tai        Edellä mainitun huomioon ottaen ja kun
28930: muiha Jaitoksiilta, joissa hakija on ollut tutkit-    kunnallisessa eläkelaitoksessa on pirkäJ:le val-
28931: tavana tai hoidettavana.                              misteltuna toimenpiteet laitoksen tietOkonekan-
28932:    Kunnatliselta eläkelaitokselta saadun selvi-       nan saattamiseksi ajanmukaiselle tasolle ja toi-
28933: tyksen mukaan keskimääräinen käsittelyaika            mistossa on vireillä muitakin rationalisointi- ja
28934: vanhuus- ja perhe-elakkeiden osailta on 2-3           uudelleenjärjestelyjä eläkeasiain käsittelyn no-
28935: kuukautta ja tyokyvyttömyyseläkkeiden osalta          peuttamiseksi, ei tässä vaiheessa ole katsottava
28936: 3-5 kuukautta. Kun vanhuuseläkehakemus                oilevan aihetta toimenpiteisiin asiassa halHtuk-
28937: voidaan ratkaista vasta sen jälkeen, kun lopul-       sen taiholta.
28938: liset palkkatiedot virka- tai työsuhteen päätty-
28939:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1977.
28940: 
28941: 
28942:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
28943:                                                N:o .369                                              3
28944: 
28945: 
28946: 
28947: 
28948:                            T i B R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
28949: 
28950:    I det syfte 3 7 § 1 mom. :riksdagsordningen        löneuppgifterna ända fram tili den tidpunkt då
28951: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tjänste- eller arbetsavtalsförhållandet upphörde,
28952: av den 15 novemher 1977 tili vederhörande             har pensionsanstalten uppmanat sökandena att
28953: medlem av statsrådet översänt avskrift av             anhängiggöra sin pensionsansökan ungefär en
28954: följande av riksdagsman Lyyli Aalto stäHda            månad före pe111Sioneringen. Då pensionsansök-
28955: spörsmål nr 369:                                      ningarna dock i många fall inlämnas mycket
28956:                                                       tidigare, måste uppgifter om lönen inväntas
28957:           Är Regeringen medveten om att be-           före avgörandet. Behandlingstiden förlängs då
28958:        handlingen av kommunala tjänste1nne-           på motsvarande sätt och försämrar statistiken
28959:        havares och funktionärers pensionsan-          över behandlingstiderna. I fråga om ansök-
28960:        sökningar dröjer oskäligt länge och vil-       n:ingar om invalidpension kan man konstatera,
28961:        ka åtgärder ämnar Regeringen vidta för         att tiden för övergången från arbetslivet till
28962:        att rätta tili sagda missförhållande?          pensioneringen ofta blir lång då avlöningen för
28963:                                                       sjukdomstiden enligt de kommunala tjänste-
28964:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och arbetskollektivavtalen under lång tid är
28965: sa~mt anföra foljande:
28966:                                                       större än pensionen och då man under de
28967:    Det kommunala pensionssystemet avviker             första månaderna av inva'liditet och sjukdom
28968: från APL•systemet bl. a. i det avseendet, att         ofta inte tillförlitligt kan uppskatta huruvida
28969: man i det förstnämnda beaktar tjänstgörings-          invaliditeten kommer att bestå minst ett år,
28970: förhållanden även under tiden före 1. 7. 1962.         vilket sistnämnda faktum är ett villkor för be-
28971: Då dessa tjänstgöringsförhållanden inte regist-        viljande av pension.
28972: rerats på samma sätt som tjänstgöringsförhål-             Då de s.k. minimipensionerna under inne-
28973: landena efter 1. 7. 1962, måste des·sa gamla           v~rande år justerats, har detta krävt nybehand-
28974: tjänstgöringsförhållanden utredas separat för          Hng av ungefär 6 000 gamla pensionsärenden
28975: varj·e ansökan. Då även sökandes tkrigstjänst          vid kommunala pensionsanstalten. Då man
28976: under krigstilistånd räknas tili tjänstgöringstid      varit tvungen att sköta denna justering för
28977: som 'berättigar ti'll pension, blir man ofta           hand, har behandlingen av pensionsärenden
28978: tvungen att tjänstevägen framskaffa en utred-          under detta år oundvikligen lett till dröjsmål.
28979: ning från krigsarkivet eller krigsolycksfaJlsarki-     Pensionsanstalten har även fäst uppmärksam-
28980: vet. I samband med behandlingen av ansökan             het vid att personalutbildningen på grund av
28981: om invalidpension måste man förutom den                det invecklade pensionssystemet räcker flere
28982: sedvanliga utredningen ans~aHa även en utred-          månader. Då pensionssystemen utvecklats kon-
28983: ning över sökandens häsloti!lstånd av de läkare        tinuer1igt, ställer detta speciella krav på den
28984: som utfärdat läkarintyg eller av de sjukhus            personai som handlar pensionsärenden.
28985: ~ller andra anstalter där sökanden undersökts             Med heaktande av ovanstående och då man
28986: eller vårdats.                                         vid kommunala pensionsanstalten långt förhe-
28987:     Enligt en utredning, som erhållits från kom-       rett åtgärder för att modernisera anstaltens
28988: munala pensionsanstalten, är den genomsnitt-           datamaskinpark samt då även andra rationali-
28989: liga behandlingstiden för ansökningar om ål-           seringar och nyarrangemang för att påskynda
28990:  ders- och familjepension 2-3 månader och in-          behandlingen av pensionsärenden är aktuella
28991:  validpensioner 3-5 månader. De fråga om he-           inom byrån, kan man inte i detta skede anse
28992:  viljande av ålderspension kan avgöras först           att det föreligger skäl tili åtgärder från rege-
28993:  efter det att man har tillgång tili de slutgiltiga    ringens sida.
28994:       Helsingfors den 16 december 1977.
28995: 
28996: 
28997:                                                           Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
28998:                                                  1:977 v.p.
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:                                     Tuovinen ym.: Puutavara-autojen kuormituksia loskevan c;päkoh-
29004:                                        dan korjaamisesta.
29005: 
29006: 
29007:                            Eduskunnan Herra Puhe.mie.helle.
29008: 
29009:     Puutavaran kummitusmääräysten valvonnas-             varastot eivät olosuhteittensa puolesta salli eril-
29010: sa on ~todettu ajoneuvokohtaisen, irwtettavan            listen kuormaajien laajamittaista käyttöä.
29011:  kourakuo.rmaimen kuljettamisesta aiheutuvan                . Suoraan teollisuuslaitoksille tapahtuvissa 'kul-
29012: .ylikuormitusta. Tilapäisissäkin ,kuormaimen              jetuksissa nn huomioon otettavaa, että teolli-
29013: kuljettamistapauksissa todettu ylikuorma johtaa           suuslaitosten koneellinen purkauskapasiteetti
29014:  rangaistusvaatimukseen ja edelleen myös hyvin           vaihtelee varsin huomattavasti. Vaikka valtaosin
29015: ,helposti liikenneluvan menetykseen sekä yrittä-          tehtaille päättyvissä kuljetuksis·sa ei tarvitse-
29016: ;jän .elinkeinotoiminnan keskeytymiseen.                 :kaan kuljettaa auton ·kuormainta mukana, on
29017:     Tilanteita, joissa edellä viitatun kaltaista         tuo kuormaimen mukana kuljettaminen välttä-
29018:  kuormitusmääräyksistä poikkeamista tapahtuu,             mätöntä monissa erityistapauksissa ja erityisesti
29019:  syntyy mm. silloin, kun peräkkäiset kuormat             välttämätön pienehköille sahalaitoksille tapahtu-
29020:  joudutaan hakemaan eri paikoista, ellei aivan            vissa kuljetuksiss·a. Näillä viimeksi mainituilla
29021:  päinvastaisilta .suun."1ilta ·niin ainakin eri metsä-    joudutaan kuormat purkamaan ajoneuvokoh-
29022:  tien varresta. Tällöin joudutaan kuormain 1nil-          taisella kuormaimella.
29023:  jettamaan mukana, jotta vältyttäisiin kustannuk-
29024:  siltaan kalliilta hukka-ajolta, koska vähäisen lop-          Auton irrotettavan kourakuormaimen vaiku-
29025: pukuorman tai pelkän kuormaimen noutaminen                tus kuorman osana ja siten varsinaista kuormaa
29026:  järeällä kuorma-autokalustolla suoritettuna ei ole       vetoautossa pienentävänä on tuoretta puutava-
29027:  mielekästä. Niin ikään kuormaimen tällaisessa            raa kuljetettaessa keskimäärin 2 500-3 000 kg
29028:  yhteydessä mukana kuljettamisen aiheuttaa                eli hieman yli 20 prosenttia. Voimass·a olevien
29029:  eräissä tapauksiss·a kuormaimelle soveltuvan ir-         määräysten mukaan kuormaimen saa tilapäises-
29030:  rotus- ja säilytyspaikan puuttuminen.                    ti kuljettaa kuorman osana ja rekisteriotteeseen
29031:     Erittäin merkittävänä tulee kuormaimen mu-            on ajcneuvon kantavuus merkitty kuormaimen
29032:  kana kuljettamista edellyttävä sellainen kuljetus-       kanssa. Kuljctettaessa kuivaa kuitupuuta kuor-
29033:  tehtävä, jossa myös kuljetettavan puutavaran             maimen mukanaolo aiheuttaa helposti ylityksen
29034:  purkauspäässä tarvitaan auton omaa kuormaus-             kuorman korkeudessa, vaikka ajoneuvossa ei
29035:  nosturia. Tällaisia puutavaran kuljetuksia ovat          painoilista ylikuormaa olisikaan.
29036:  mm. rautatiekuljetuksiin tapahtuvat alkukulje-               Kuormaimen vaikutus vetoauton kantavuut-
29037:  tukset kuorma-autoilla. Alkukuljetuksen tapah-           ta pienentävänä on huomattava, joten on luon-
29038:   tuessa kuorma-autoilla on joko rautatieasemalle         nollista, että liikenteenharjoittajat, jotka saavat
29039:  varastointia tai suoraan vaunuun kuormaamista           kuljetusmaksun kuljettamansa puutavaramäärän
29040:  varten kuljetettava kuormain auton mukana.               mukaan, jättäisivät hyötykuorman kustannuksel-
29041:   Rautatieasemien palkkinosturit, missä niitä on,        la tapahtuvan kuormaimen kuljettamisen pois,
29042:   eivät poista tätä tarvetta, johtuen rautatieka-         mikäli olosuhteet olisivat järjestetyt sdlaisiksi,
29043:  luston ja autokaluston toisistaan poikkeavasta           että se olisi mahdollista. Kun näin ei ole, jou-
29044:   mitoituksesta. Niin ikään palkkinosturillakin pu-       tuvat puutavarakuorma-autoilijat eräissä tapauk-
29045:   rettavan autokuorman lisäksi on rautatievau-            sissa ylikuormatilanteisiin, joista on seuraamuk-
29046:  nuun tulevaa kuormaa täydennettävä joko au-              sena sakottaminen ja pahimmass·a tapauksessa
29047:   ton perävaunusta tai asemavarastosta auton             liikenneluvan menettäminen. Elinkeino-oikeuk-
29048:  kourakuormaimella. Tämä tilanne tulee ilmei-             siin ja liikennelupaan kajoamista tällaisissa ta-
29049:   sesti olemaan jatkuva, koska rautatieasemien           pauksissa on kuitenkin pidettävä kohtuuttoma-
29050: 0877012984
29051: 2                                             1977 vp.
29052: 
29053: na rangaistuksena nimenomaan edellä selostetut       valtioneuvoston asianomais'en jäsenen vastatta-
29054: olosuhteet ja tietyt pakottavat syyt huomioon        vaksiseuraavan kysymyksen:
29055: ottaen.
29056:                                                                Onko Hallitus tietoinen puutavaran
29057:    Myöskään kansantalouden kannalta ei tunnu                autoilla tapahtuvassa kuljetuksessa kuor-
29058: mielekkäältä, että pakottavissa tapauksissa suo-            mitusmääräyksissä olevasta epäkohdasta,
29059: ritettu kuormaimen mukana kuljettaminen vä-                 jonka mukaan irrotettavan puutavaran
29060: hentää vetoauton hyötykuormaa yli 20 prosent-               kourakuormaimen kuljettaminen pakot-
29061: tia. Niin ikään tällaisissa tapauksissa tapahtu-            tavissakaan tapauksissa ei ole luvallista
29062: va määräaikainenkin liikenneluvan menetys on                auton rekisteriin merkittyä kantavuutta
29063: katsottava kohtuuttomaksi. Kun sitä paitsi on               ylittäen ja että tapauksissa, joissa tuol-
29064: tapahtunut, että nämä liikenneluvan peruutuk-               laisi!l kuormaimen kuljettamisesta aiheu-
29065: sia aiheuttaneet "ylikuormasynnit" seuraavat lii-           tuneita ylikuormituksia on tapahtunut,
29066: kenteenharjoittajaa varsin pitkän ajan, muodos-             autoilijoilta on sakkorangaistuksen ohel-
29067: tuu tuo kohtuuttomuus sitäkin suuremmaksi.                  la vielä erikseen saatettu peruuttaa lii-
29068: On nimittäin ollut tapauksia, joissa kahtena ai-            kennelupa määräajaksi ellei kokonaankin
29069: kaisempana vuotena saadut pari ylikuormas·ak-               ja siten autollijaa rangaistu päällekkäi-
29070: koa ovat vaikuttaneet siihen, että kuluvana                 sesti kahdella eri rangaistuksella yhden
29071: vuonna saatu ensimmäinen ylikuormasta aiheu-                rikkoinuksen seuraamuksena, ja
29072: tunut rangaistusvaatimus on aiheuttanut liiken-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29073: neluvan määräaikaisen peruutuksen.                          ryhtyä tämän puutavara-autojen kuormi-
29074:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tuksia koskevan epäkohdan korjaami-
29075: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                seksi?
29076:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1977.
29077: 
29078:          Jouko Tuovinen                 Erkki Korhonen                 Pauli Puhakka
29079:          Aimo Ajo                       Maija Rajantie                 Bror Lillqvist
29080:          Pentti Rajala                  Lea Sutinen                    Jouko Mäkelä
29081:          Arvo Ahonen                    Uki Voutilainen                Veikko Pajunen
29082:                                                N:o 370
29083: 
29084: 
29085: 
29086: 
29087:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29088: 
29089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta syistä kokonais- ja akselipainoja ei voida
29090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korottaa.
29091: olette kirjeellänne 16 päivältä marraskuuta 1977        Liikenneministeriö on antanut entytssaan-
29092: n:o 370 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        nökset nosturin kuljettamisesta kuorma-autossa
29093: sen jäsenen vastattavaksi edustaja Tuovisen ym.       (13. 2. 1975). Käytettäessä irrotettavaa nostu-
29094: tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen:             ria tehdään auton rekisteriotteeseen erityinen
29095:                                                      merkintä siitä tavarakantavuudesta, joka salli-
29096:           Onko Hallitus tietoinen puutavaran         taan nosturin ollessa asennettuna. Tätä pienen-
29097:        autoilla tapahtuvassa kuljetuksessa kuor-     nettyä kantavuutta määrättäessä s·allitaan asen-
29098:        mitusmääräyksissä olevasta epäkohdasta,       nuksen tilapäisyydestä johtuen 5 prosentin yli-
29099:        jonka mukaan irrotettavan puutavaran          tys autolle vahvistettuun taka-akselipainoon.
29100:        kourakuormaimen kuljettaminen pakot-          Nosturia käytettäessä on sallittu kuorman paino
29101:        tavissakaan tapauksissa ei ole luvallista     siis tiedossa eikä pakottavaa syytä ylikuormituk-
29102:        auton rekisteriin merkittyä kantavuutta       seen ole.
29103:        ylittäen ja että tapauksissa, joissa tuol-       Tiellä sallitut kokonais- ja akselipainot koro-
29104:        laisia kuormaimen kuljettamisesta aiheu-      tettiin 1. 7. 1975 alkaen nykyisiin määriinsä,
29105:        tuneita ylikuormituksia on tapahtunut,        jotka vastaavat kansainvälisesti sallittuja arvoja.
29106:        autoilijoilta on sakkorangaistuksen ohel-     Samalla tuli mahdolliseksi kuormittaa autoja nii-
29107:        la vielä erikseen saatettu peruuttaa lii-     den valmistajien sallimilla ja kestä~yden huo-
29108:        kennelupa määräajaksi ellei kokonaankin       mioon ottaen teknillisesti mahdollisilla painoil-
29109:        ja siten autoilijaa rangaistu päällekkäi-     la. Näin oLlen ylikuorman käyttö muodostaa
29110:        sesti kahdella eri rangaistuksella yhden      selvästi liikenneturvallisuutta vaarantavan teki-
29111:        rikkomuksen seuraamuksena, ja                 jän.
29112:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Ammattimaisesta moottoria joneuvoliiken tees-
29113:        ryhtyä tämän puutavara-autojen kuormi-        tä annetun asetuksen (646/70) 24 §:n mukaan
29114:        tuksia koskevan epäkohdan korjaami-           voi liikenneluvan myöntänyt viranomainen pe-
29115:        seksi?                                        ruuttaa liikenneluvan määräajaksi tai koko-
29116:                                                      naan, jos liikenneluvan haltija ei enää täytä lii-
29117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kenneluvan saannin edellytyksiä tai jos lupaeh-
29118: vasti seuraavaa:                                     toja ei noudateta tahi liikennettä muutoin asian-
29119:    Ajoneuvon kuorman suuruus vaikuttaa mer-          mukaisesti hoideta. Liikenneluvan saaja on siis
29120: kittävästi sekä itse ajoneuvoon että a~oneuvos­      vastuussa siitä, että liikennettä hoidetaan asian-
29121: ta tiehen kohdistuviin rasituksiin. Autot on         mukaisesti, mikä merkitsee myös, että annettu-
29122: suunniteltu ja rakennettu tiettyä kokonaispai-       ja s·äännöksiä ja määräyksiä sen hoitamisessa
29123: noa ja akselipainoja varten ja tiellä sallitut ko-   noudatetaan.
29124: konais- ja akselipainot on rajoitettu tien ra-          On huomattava, että ammattimainen autolii-
29125: kenne ja kestävyys huomioon ottaen tiettyihin        kenne on ohjesääntöinen elinkeino, jota suojel-
29126: enimmäisarvoihin, jotka on määrätty moottori-        Iaan valtiovallan taholta tieliikennelain ja am-
29127: ajoneuvoasetuksen (330/57) 36 §:s·sä. Kun            mattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä an-
29128: ajoneuvoon kiinnitetään sen mukana kuljetetta-       netun asetuksen säännösten perusteella sekä
29129: via varusteita, vaikuttaa niiden paino auton hyö-    liikennelupapolitiikan avulla. Sen harjoittajalta
29130: tykuormaa vähentävästi, koska edellä mainituis-      on myös voitava vaatia ammattimaiseen liiken-
29131: 4                                           1977 vp.
29132: 
29133: teeseen liittyvien sääntöjen ja määräysten nou-    kaiseen kehittymiseen terveen kilpailun pohjal-
29134: dattamista. Jatkuvat ylinopeus- ja ylikuormitus-   la, eikä tilanne ministeriön käsityksen mukaan
29135: rikkomukset vaikuttavat liikenneturvallisuuden     edellytä eikä salli noudatetun käytännön tai an-
29136: lisäksi haitallisesti myös kuljetusalan asianmu-   nettujen ohjeiden lieventämistä.
29137:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1977.
29138: 
29139: 
29140:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
29141:                                               N:o ,370                                                  5
29142: 
29143: 
29144: 
29145: 
29146:                            T i II R i k s d a g en s He t t Ta 1m a n.
29147: 
29148:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen         nämnda skäl inte kan höja totalvikten och axel-
29149: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse        trycket.
29150: nt 370 av den 16 novembet 1977 tili vedetbö-            Trafikministeriet har utfärdat särskilda be-
29151: tande medlem av statstådet övetsänt avsktift av      stämmelser om transport av lyftkran på lastbil
29152: följande av tiksdagsman Tuovinen m. fl. ställda       (13. 2. 1975). Då man använder en löstagbar
29153: spötsmål:                                            lyftkran, görs en särskild anteckning i bilens
29154:                                                      registerutdrag om den godsbärighet som är till-
29155:           Ät Regeringen medveten om det miss-        låten då lyftkranen är installerad. Då denna
29156:        förhållande som råder i lastningsbestäm-      minskade bärighet bestäms, tillåts' på grund av
29157:        melserna för trävarutransporter med bil       installationens temporära karaktär, att det bak-
29158:        och som beror på att det inte ens i           axeltryck som fastställts för fordonet överskrids
29159:        trängande situationer är tillåtet att         med 5 procent. Vid användning av lyftkran kän-
29160:        transportera en löstagbar trävarugrip-        ner man allt så tili den tillåtna lastvikten och
29161:        lastare så, att fordonets' i registret an-    några trängande skäl för överlastning finns inte.
29162:        tecknade bärighet överskrids, och att            De tillåtna totalvikterna och axeltrycken på
29163:        det i fall, då överlastning på grund av       vägar höjdes· 1. 7. 1975 tili sin nuvatande nivå,
29164:        transport av dylika lastare ägt rum,          viiken motsvarar de internationella tillåtna vär-
29165:        har hänt, att trafikidkaren, förutom att      dena. Samtidigt blev det möjligt att helasta for-
29166:        han ådömts bötet, även har fått sitt          donen med vikter, som tillåtits av deras tillver-
29167:        trafiktillstånd indraget för viss tid ellet   kare och som med beaktande av hållbarheten är
29168:        t.o.m. helt, och sålunda har bestraffats      tekniskt möjliga. Sålunda utgöt överlastning en
29169:        dubbelt med två olika straff för en för-      klar fara för trafiksäkerheten.
29170:        s·eelse, och                                     Enligt 24 § förordningen om yrkesmässig mo-
29171:           vilka åtgärdet ämnar Regeringen vid-       torfordonstrafik ( 646/70) kan myndighet, som
29172:        ta för att rätta tili detta missförhållande   beviljat trafiktillstånd, återkalla trafiktillståndet
29173:        som gäller lastningen av trävarubilar?        föt viss tid ellet helt, om innehavaren av till-
29174:                                                      ståndet inte längre uppfyllet förutsättningarna
29175:    Såsom svar på detta spörsmåi fåt jag vördsamt     föt erhållande av ttafiktillstånd ellet om inte
29176: anföra följande:                                     villkoten i tillståndet iakttas, ellet om trafiken
29177:    Lastens storlek inverkat i hög grad på fordo-     eljest inte sköts på behörigt sätt. Innehavaren
29178: net självt och på de påfrestningat som själva        av trafiktillstånd är alltså ansvatig föt att trafi-
29179: vägunderlaget uts'ätts för. Bilarna har planerats    ken sköts på behötigt sätt, viiken även inne-
29180: och konstruerats för en viss totalvikt och ett       bät att de stadganden och bestämmelset som
29181: visst axeltryck, och den totalvikt samt det axel-    givits skall iakttas.
29182: tryck, som är tillåtna på vägarna, har, med be-         Det bör observeras, att ytkesmässig fordons-
29183: aktande av vägens konstruktion och hållfasthet,      trafik ät en teglementetad näring som statsmak-
29184: begränsats tili viss'a maximivärden, vilka be-        ten beskyddat medelst stadgandena i lagen om
29185: stämts i 36 § motorfordonsförordningen. Då           vägttafik och fötotdningen om ytkesmässig mo-
29186: man tili fordonet ansluter utrustning, som med-      totfordonstrafik samt med hjälp av ttafiktill-
29187: följer detsamma, sänker denna utrustnings vikt       ståndspolitiken. Man måste också kunna kräva,
29188: fordonets nyttovikt, eftersom man av ovan-           att den som idkar sådan ttafik iakttat de stad-
29189: 2 0877012984
29190: 6                                             1977 vp.
29191: 
29192: ganden och bestämmelser som gäller yrkesmässig       av transportbranschen på basen av sund kon-
29193: trafik. Ständiga förseels·er i fråga om hastighet    kurrens. Enligt ministeriets uppfattning varken
29194: och lastning inverkar menligt inte bara på trafik-   förutsätter ellet tillåter läget en uppmjukning
29195: säkerheten utan även på en sakenlig utveckling       av iakttagen praxis eller utfärdade direktiv.
29196:      Helsingfors den 1 december 1977.
29197: 
29198: 
29199:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
29200:                                               1977 vp.
29201: 
29202: Kirjallinen kysymys n:o 371.
29203: 
29204: 
29205: 
29206: 
29207:                                   Perho: Nautakarjan vuotaloisten torjumisesta.
29208: 
29209: 
29210:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29211: 
29212:    Maassamme on talvikautena 1976-77 suori.          junta-aineessa. Kun on pelättävissä, että torjun-
29213: tettu Friitala Oy:ssä raakavuotatutkimus, jonka      taan ei voida ryhtyä ajoissa tai se tulee tästä
29214: tuloksena voitiin todeta ulkomailla yleisesti        syystä vain osittain hoidettua, saattaa osoittau-
29215: esiintyvän loisen, karvataskupunkin, levinneen       tua tarpeelliseksi kiinnittää jo tässä vaiheessa
29216: myös meidän maahamme huolestuttavassa mää-           valtiovallan taholta vakavaa huomiota asiaan ja
29217: rin.                                                 tarvittaessa tukea torjuntaa valtion varoin.
29218:    Kun maailman väkiluku kasvaa nopeammin               Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29219: kuin voidaan olettaa sen edellyttämän karjan-        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
29220: kasvatuksen voivan kasvaa, tulee raakavuoden         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29221: maailmanmarkkinahinta ilmeisesti jatkuvasti          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29222: kohoamaan. Kun myös Suomessa karjamäärä
29223: on laskussa, jota aiotaan lisäksi maatalouspoliit-              Onko Hallitus tietoinen karvatasku-
29224: tisin keinoin vielä vauhdittaakin, on tulevaisuu-            punkin leviämisestä maahamme ja onko
29225: dessa entistä merkittävämpää, että kotimainen                harkittu sen torjunnan nopeata alkuun-
29226: vuota on laadullisesti mahdollisimman hyvää.                 saattamista tarvittaessa valtion tuen tur-
29227:    Karvataskupunkin torjunta on kallis toimen-               vin?
29228: pide, koska se edellyttänee upotuskastelua tor-
29229:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
29230: 
29231:                                             Heikki Perho
29232: 
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 0877013261
29237: 2                                             1977 vp.•
29238: 
29239: 
29240: 
29241:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29242: 
29243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         netelmää eikä valtiovallan toimenp1tem tiettä-
29244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          västi missään maassa Euroopassa Neuvostoliit-
29245: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            toa lukuunottamatta sitä vastusteta. Siellä tauti
29246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           esiintyy suurissa karjayksiköissä pahanlaatuisena
29247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          aiheuttaen todettavia sairauden oireita ja myös-
29248: edustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta          kin merkittäviä tappioita karjataloudelle.
29249: kysymyksestä n:o 371:                                     Taudin torjuntaan ei valtion kustannuksella
29250:                                                        ole katsottu olevan aihetta, koska koko maata
29251:            Onko Hallitus tietoinen karvatasku-         ei missään tapauksessa saada demodekoosista va-
29252:         punkin leviämisestä maahamme ja onko           paaksi ja koska sen vastustaminen yksityisissä
29253:         harkittu sen torjunnan nopeata alkuun-         karjoissa ei aiheuta suuria kuluja vaan eläimen
29254:         saattamista tarvittaessa valtion tuen tur-     omistaja kykenee halutessaan omilla toimenpi-
29255:         vin?                                           teillään tautia torjumaan. Vastustamistyön on-
29256:                                                        nistumisessa ei ole niinkään kyse rahallisista
29257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kustannuksista vaan ensisijaisesti karjanomista-
29258: taen seuraavaa:                                        jalle aiheutuvasta merkittävästä lisätyöstä. Nyc
29259:    Nautojen karvataskupunkin eli demodekoosin          kyisten hoitomenetelmien mukaan demode-
29260: esiintymiseen maa- ja metsätalousministeriön           koottinen eläin pitää eristää muista eläimistä ja
29261: eläinlääkintöosasto alkoi kiinnittää huomiota          pestä huolellisesti lääkeliuoksella kolmasti n.
29262: vuonna 1973 neuvostoliittolaisen eläinlääkärin         kahden. viikon välein. Jokaisen pesukerran jäl-
29263: hylätessä monia Neuvostoliittoon vietäväksi tar-       keen kuivikkeet on vaidettava, parret ja varus,
29264: jottuja hiehoja demodekoottisina. Tämän jäl-           teet on puhdistettava ja käsittely on uusittava
29265: keen maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-       kolmen kuukauden kuluttua. Yhteen käsittelyyn
29266: töosasto on seurannut jatkuvasti karvataskupun-        tarvittava lääkeliuos maksaa n. 4 mk.
29267: kin esiintymistä.                                         Harva eläimen omistaja viitsii nähdä run~
29268:    Viimeksi kuluvan vuoden maaliskuussa maa-           saasti vaivaa ja olla kiinnostunut sellaisen tau-
29269: ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto          din vastustamisesta, joka ei aiheuta hänelle itsel-
29270: suoritti kyselyn koskien demodekoosin levinnei-      . leen haittaa eikä suoranaista taloudellista tap-
29271: syyttä. Kysely suoritettiin keväällä, jolloin kar-     piota. Eläimen omistajahan saa eläimestä myy-
29272: vataskupunkin aiheuttamat oireet ovat selvim-          dessään sen teuraaksi saman hinnan riippumatta
29273: mät. Eläinlääkärien antamien vastausten perus-         sen vuodan arvoa alentavasta mahdollisesta kar-
29274: teella todettiin demodekoottisia eläimiä olevan        vataskupunkkitartunnasta. Tämänkin johdosta
29275: n. 8 % tutkitusta 2 189 eläimestä. Kyselyn tu-         karvataskupunkkitartunnan eli demodekoosin
29276: loksista voitiin myös päätellä, että demodekoo-        torjunta ei ilmeisesti tulisi johtamaan tulok-
29277: sia esiintyy koko maassa. Kuitenkin määrä oli          siin, vaikka siihen ryhdyttäisiin valtion tuen
29278: pienempi kuin mitä aikaisempien tietojen perus-        turvin. Sen sijaan on valistustyöllä pyritty ja
29279: teella oli odotettavissa.                              pyritään saamaan karjanomistajia omatoimisesti
29280:    Kuluneen syksyn vientieläinten valinnassa de-       vastustamaan tautia. Myöskin on teurastamojen
29281: modekoosia esiintyi vain muutamassa vientiin           kanssa, tosin tuloksetta, neuvoteltu erillisestä
29282: tarjottavassa eläimessä.                               vuodan hinnoittelun käyttöönotosta, jolla saavu-
29283:    Karvataskupunkki ei ole tiettävästi Suomen          tettaisiin muitakin etuja, kuten lantahautuman
29284: oloissa aiheuttanut eläimille sairauden oireita.       aiheuttamien vuotavirheiden ja Jantaisten eläin-
29285: Pääasiallinen haitta on ollut hiehojen viennissä       ten teurastamohygieenisten haittojen vähenemi-
29286: Neuvostoliittoon. Vuotien laatu kuitenkin epäi-        nen sekä eläinsuojelullisesti eläinten maatiloilla
29287: lemättä kärsii karvataskupunkkitartunnasta.            tapahtuvan hoidon kohentuminen.
29288:    Taudin torjuntaan ei ole mitään varmaa me-
29289:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1977.
29290: 
29291:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
29292:                                               N:o .371                                             3
29293: 
29294: 
29295:                            T ili R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
29296: 
29297:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       inte med åtgärder från statens sida i något euro-
29298: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       peiskt land, utom i Sovjetunionen. Där före-
29299: av den 18 november 1977 tili vederbörande           kommer sjukdomen i svårartad form i stora
29300: medlem av statsrådet för avgivande av svar          boskapsenheter och vållar påvisbara sjukdoms-
29301: översänt avskrift av följande av riksdagsman        sympton och avsevärda förlusten för boskaps-
29302: Perho undertecknade spörsmål nr .3 71:              skötseln.
29303:                                                        Det har inte ansetts motiverat att bekämpa
29304:           Är Regeringen medveten om att             sjukdomen på statens bekostnad, eftersom hela
29305:        hårsäckkvalster spridit sig tili vårt land   landet i inget fall kan befrias från demodecos
29306:        och har man övervägt att snabbt sätta        och eftersom dess motarbetande inom enskilda
29307:        i gång med bekämpandet av detta              besättningar inte förorsakar stora utgifter, utan
29308:        kvalster vid behov med stöd från statens     djurägaren, om han så vill, med egna åtgärder
29309:        sida?                                        kan bekämpa sjukdomen. För att motarbetandet
29310:                                                     skall lyckas krävs inte så stora kostnader, utan
29311:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i första hand extra arbete för boskapsägaren.
29312: samt anföra följande:                               Enligt nuvarande behandlingsmetoder måste ett
29313:    Veterinäravdelningen vid jord- och skogs-        demodecotiskt djur isoleras från övriga djur och
29314: bruksministeriet började fästa avseende vid         tvättas omsorgsfullt med en läkemedelslösning
29315: förekomsten av hårsäckkvalster ellet demodecos      tre gånger med ca två veckors mellanrum. Efter
29316: hos nötkreatur år 197 3, då en sovjetisk vete-      varje tvättning måste ströet bytas, båsen och
29317: rinär på grund av demodecos underkände flera        utrustningen rengöras, och behandlingen skall
29318: kvigor som erbjudits för export tili Sovjet-        upprepas efter tre månader. Den läkemedels-
29319: unionen. Efter det har veterinäravdelningen vid      lösning som behövs för en behandling kostar ca
29320: jord- och skogsbruksministeriet fortlöpande         4 mk.
29321: följt med förekomsten av hårsäckkvalster.              Få djurägare gör sig så stort besvär och sak-
29322:    Senast i mars detta år gjorde veterinäravdel-    nar intresse för att motarbeta en dylik sjuk-
29323: ningen vid jord- och skogsbruksministeriet en       dom, som inte medför olägenheter ellet direkta
29324: förfrågan om demodecosens utbredning. För-          ekonomiska förluster för honom själv. Djur-
29325: frågningen gjordes på våren, då de sympton          ägaren får ju, då han säljer djuret tili slakt,
29326: som hårsäckkvalstret förorsakar är tydligast        samma pris oberoende av eventuell hårsäckr
29327: iakttagbara. På basen av veterinärernas svar        kvalstersmitta, som sänker hudens värde. Detta
29328: konstaterades demodecos hos ca 8% av 2 189          är också en orsak tili att bekämpningen av hår-
29329: undersökta djur. Av resultaten kunde man även       säckkvalstersmitta ellet demodecos uppenbart
29330: dra den slutsatsen att demodecos förekommer         inte skulle leda tili resultat, fastän bekämp-
29331: i hela landet. Förekomsten var dock mindre än       ningsåtgärder skulle vidtas med stöd från sta-
29332: vad man kunde vänta sig på grund av tidigare        tens sida. Däremot har man försökt och för-
29333: uppgifter.                                          söker man alltjämt att genom upplysningsarbete
29334:     Då man denna höst valde djur för expori:,       få boskapsägarna att på eget initiativ motarbeta
29335: förekom demodecos endast hos något enstaka          sjukdomen. Också med slakterierna har för-
29336: av de erbjudna djuren.                              handlingar förts, visserligen utan resultat, om
29337:    Såvitt man vet har inte hårsäckkvalstret i       att särskilt införa prissättning på hudar, vari-
29338: finländska förhållanden förorsakat sjukdoms-        genom även andra fördelar kunde nås. Så skulle
29339: symptom hos djur. Den största olägenheten har       t.ex. de men som beror på gödselskada samt
29340: förekommit vid exporten av kvigor tili Sovjet-      de slakterihygieniska olägenheterna tili följd av
29341: unionen. Hudarnas kvalitet blir dock otvivelak-     djur som är nedsmutsade med spillning minska
29342: tigt lidande genom hårsäckkvalstersmittan.          och djurskötseln på brukningsenheterna bli
29343:     Det finns ingen säker metod att bekämpa         bättre ur djurskydssynpunkt.
29344:  sjukdomen och såvitt man vet motarbetas den
29345:      Helsingfors den 14 december 1977.
29346: 
29347:                                               Jord- och skogsbruksmin1ster Johannes Virolainen
29348:                                                  1977 vp.
29349: 
29350: Kirjallinen kysymys n:o 372.
29351: 
29352: 
29353: 
29354: 
29355:                                      Tuovinen ym.: Urheilujalkineiden halpatuonnin estämisestä.
29356: 
29357: 
29358:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29359: 
29360:    Jo vuosia jatkunut jalkinetuonnin kehitys               Yllä olevat luvut osoittavat paitsi halpatuon-
29361: niin sanotuista halpatuontimaista on saanut             nin haitat kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyl-
29362: viime aikoina .entistä huolestuttavampia piir-          le myös sen, että suomalaisten urheilujalkinei-
29363: teitä. Erityisen voimakkaasti ovat haittatekijät        den vientimahdollisuudet ovat heikot. Suuriin
29364: tulleet esiin urheilujalkineiden kohdalla, jossa        volyymeihin pääseminen on vaikeutunut jopa
29365: korkealaatuinen kotimainen ,teollisuus on jmitu-        kotimaisilla markkinoilla samanaikaisesti kun
29366: massa ahdinkoon ja menekkivaikeuksiin sekä              maassamme on tapahtumassa siirtymää kansan-
29367: sitä kautta yhä kasvavien työllisyys- ja kannat-        taloudellisesti epäterveisiin kulutustottumuksiin.
29368: tavuusongelmien ··eteen kuten Ruotsissa ,jo yllä        Urheilujalkineiden kaupan osalta Suomesta on
29369: mainituista syistä on tapahtunut.                       hyvää vauhtia kehittymässä dumppausmaa.
29370:                                                            Halpatuontimaissa tuotetut urheilujalkineet
29371:  . Tullitilastot ajalta 1. 1.-30. 6. 1977 osoitta-      ovat yleensä miltei poikkeuksetta ·rakenteeltaan
29372: vat seuraavia arvoja:                                   epäonnistuneita ja raaka-aineiden valinnan sekä
29373:         Nimike             Paria     Mmk Keskihinta/
29374:                                                         jalkineiden muotoilun kannalta virheellisiä jälji-
29375:                                          pari           telmiä käyttöominaisuuksiltaan korkealuokkai-
29376: Tuonti Nahkapäälliset 256 656 5,7 22,18 mk              sista, kestävistä ja turvallisista urheilujalkineis-
29377:        Tekstiilipääll. · 290 406 4,6 15,84 mk           ta. Tämän vuoksi on käyttäjien jalkojen ja selän
29378:                                                         terveys suuressa vaarassa.
29379: Vienti Nahbpäälliset         24 568 1,2 50,64 mk           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29380:        Tekstiilipääll.       45 685 2,1 46,24 mk        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29381:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29382:   Suur1mmat nahkapäällisten urheilujalkineiden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29383: tuontimaat ovat olleet:
29384:                          Paria     Mmk    Keskihinta/
29385:                                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29386: Maa
29387:                                           pari                  ryhtyä halpatuontimaista tapahtuvan
29388: Tsekkoslovakia            89 000   1,6     17,97 mk             urheilujalkineiden tuonnin · estämiseksi
29389: Puola ......... .         45 000   1,4     31,05 .tnk           tai rajoittamiseksi?
29390: Italia ......... .       .43 000   0,95    21,18 mk
29391: Korean tasavalta .        34 000   0,65    17,47 mk
29392: Kiina ......... .         45 000   0,41     9,28 mk
29393:    Helsingissä 18 päivänä ma;rraskuuta 1977.
29394: 
29395:         ·· Jouko Tuovinen                    Seppo Westerlund               Jalmari Torikka
29396:            Pentti Ra:jala                    Veikko J. Matikkala            Hannu Tenhiälä
29397:            Markus Aaltonen                   Pekka Jokinen                  Peter Muurman
29398:            Risto. Tuominen                 · Mauri Miettinen               ·Pentti Poutanen
29399:            Matti Ll!ttinen · · .             Ingvar S. Melin.               Juhafii. Tuomaala
29400:          .·Matti Louekoski                   Ilkka Kaneiva ·                Olli Helminert· . ·
29401:                                              Eero Lattula
29402: 
29403: 
29404: 
29405:  087701305B
29406: 2                                              1977 vp.
29407: 
29408: 
29409: 
29410: 
29411:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29412: 
29413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen kehitys saisi aiheuttaa vakavia vahinkoja
29414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kookeatasoiselle kotimaiselle tuotannolle ja työl-
29415: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            lisyydelle. Uudessa tilanteessa tarvitaan riittävä
29416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sopeutumisaika. Monessa tapauksessa halpatuot-
29417: kanslialle valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        teet eivät myöskään täytä kohtuullisia laatu-
29418: tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja Tuo-       vaatimuksia., ;a ovat siten kuluttajan kannalta
29419: visen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          epäsuotavia.
29420: myksestä n:o 372:                                         Toistaiseksi ei kansainvälisellä tasolla ole py:s•
29421:                                                        tytty kehittämään riittäviä keinoja halpatuon-
29422:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nin aiheuttamien ongelmien hallitsemiseksi.
29423:        ryhtyä halpatuontimaista tapahtuvan             Kansainvälisen kaupankäynnin yleissäännöt,
29424:        urheilujalkineiden tuonnin estämiseksi          jotka on laadittu pari-kolmekymmentä vuotta
29425:        tai rajoittamiseksi?                            sitten, eivät ole sellaisenaan käyttökelpoisia
29426:                                                        tämän uudenlaatuisen ongelman ratkaisemiseen.
29427:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Perinteisiä suojalausekkeita, jotka antavat oi-
29428: vasti seuraavaa:                                       keuden tuonnin väliaikaiseen hillitsemiseen, jou-
29429:     Kysymyksessä kosketeliaan erittäin tärkeätä        dutaan käyttämään hyvin harkiten ja säästeli-
29430: asiaa, joka on hyvin ajankohtainen niin Suomes-        äästi, koska suojatoimenpiteiden leviämisellä -
29431: sa kuin varsin yleisesti muissakin teollisuus-         etenkin juuri nyt vallitsevassa tilanteessa -
29432: maissa. Niin sanottujen halpatuotantomaiden            olisi hyvin haitallinen vaikutus varsinkin pien-
29433: nopea tunkeutuminen perinteisille markkinoille          ten ja ulkomaankaupasta suuresti riippuvaisten
29434: on saanut aikaan valtavia sopeutumis- ja raken-        maiden vientiin, tuotantoon ja työllisyyteen.
29435: neongelmia useissa perinteisissä teollisuusmaissa          Suomi onkin pyrkinyt ja pyrkii aktiivisesti
29436: muun muassa tekstiili- ja vaatetussektorilla,           edelleen vaikuttamaan siihen, että kansainväli-
29437: kenkäteollisuudessa, elektroniikka-alalla sekä          sellä tasolla saataisiin luoduksi säännöstö, jonka
29438: laivojen tuotannoss·a. Tekniikan siirtämisen            turvin halpatuonnin aiheuttamat vakavat häiriöt
29439: helppous ja nopeus antavat aiheen pelätä tämän-        voitaisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin
29440: tapaisen kehityksen leviävän yhä useammille             estää tai niitä lieventää. Käynnissä olevissa
29441: aloille. Kun nämä rakenteelliset ongelmat ovat          GATT: in monenkeskisissä kauppaneuvotteluis-
29442: ajallisesti sattuneet yhteen viime vuosikymme-          sa on Suomi yhdessä muiden pohjoismaiden
29443: nien vaikeimman talouslaman kanssa, ei vaka-            kanssa esittänyt, että GATT:in suojalauseketta
29444: vilta häiriöiltä kotimaisessa tuotannossa 'ja työl-     olisi voitava soveltaa siten. että tähän ongel-
29445: lisyydessä ole voitu välttyä. Halpatuontikin            maan voitaisiin paremmin puuttua.
29446: toteuttaa kansainvälisen työnjaon periaatetta,             Urheilujalkineiden kotimainen tuotanto li-
29447: jonka mukaan käytetään hyväksi kunkin maan              sääntyi lievästi vuosina 1975-1977. Samaan
29448: suhteellisesti edullisempia tuotantoresursseja.         aikaan myös kotimainen kulutus on selvästi
29449: Kuluttajienkin edun mukaista on saada tuot·             noussut. Tuonnin lisääntymisen vuoksi kotimai-
29450: teita mahdollisimman edullisesti, kunhan nämä         . nen markkinaosuus on kuitenkin laskenut 45
29451: tuotteet vain täyttävät riittävät laatuvaatimuk-        %:sta 42 %:iin. Tuonti on vaikuttanut nimen-
29452: set. Halpatuonnin kasvu on usein kuitenkin              omaan       tekstiilipäällysteisten lenkkitossujen
29453: niin nopeaa, että kotimaiselle teollisuudelle jää       markkinatilanteeseen. Niiden kotimainen mark-
29454: riittämättömästi aikaa sopeutua muuttuneeseen           kinaosuus on pudonnut roimasti, 48 % :sta 20
29455:  tilanteeseen. Ei voida pitää oikeana, että tällai-      % :iin. Nahkapäällisillä varustettujen lenkkitos-
29456:                                               N:o 372                                                  3
29457: 
29458: sujen markkinaosuus on sen sijaan noussut 43            Vienti laski vuodesta 1975 vuoteen 1976
29459: % :sta 55 % :iin. Tekstiilipäällysteisten urheilu-   puoleen, mutta on uudestaan kuluvana vuonna
29460: jalkineiden osuus tuotannosta on 27 %. Koti-         osoittanut nousua. Syyskuun loppuun mennessä
29461: maisen tuotteen hintataso on 2-3.,kertainen          oli urheilujalkineita viety jo enemmän kuin
29462: tuontitavaran hintatasoon verrattuna.                viime vuonna yhteensä. Halpahintaisten urhei-
29463:    Tuonnin kehityksen selvittämistä haittaa ur-      lujalkineiden tunkeutuminen vientimarkkinoil-
29464: heilujalkineiden käsitteen epämääräisyydestä         lemme vaikeuttaa kuitenkin viennin merkittä-
29465: johtuva luokittelu useaan eri tullinimikkeeseen.     vää lisäämistä.
29466: Vuotta 1975 koskevat luvut eivät eräiden nimi-          Kysymyksessä kiinnitetään huomiota myös
29467: kemuutosten vuoksi ole täysin vertailukelpoi-        siihen, että halpatuotantomaissa valmistetut
29468: sia myöhempien lukujen kanssa. Hallituksen           urheilujalkineet ovat yleensä rakenteeltaan epä-
29469: hankkimasta tilastoselvityksestä ilmenee kuiten-     onnistuneita ja raaka-aineiden valinnan sekä
29470: kin, että nimenomaan kuluvan vuoden aikana           jalkineiden muotoilun kannalta virheellisiä jäl-
29471: on tuonti noussut ripeästi. Syyskuun loppuun         jitelmiä käyttöominaisuuksiltaan korkealuokkai-
29472: mennessä oli urheilujalkineiden tuonti jo ylit-      sista, kestävistä ja turvallisista urheilujalkineis-
29473: tänyt vuoden 1976 luvut. Erityisen voimak-           ta. Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että kulut-
29474: kaasti on kasvanut tekstiilipäällysteisten urhei-    tajaa voidaan suojata laatuominaisuuksiltaan
29475: lujalkineiden tuonti, joka syyskuun loppuun          kehnojen urheilujalkineiden aiheuttamilta jalko-
29476: mennessä oli ylittänyt 42 % :lla vuoden 1976         jen ja selän terveyteen kohdistuviita vaaroilta,
29477: tuontimäärät.                                        ja tulee selvittämään mahdollisuuksia kulutta-
29478:    Kuten edustaja Tuovisen ym. kysymyksessä-         jansuojan parantamiseen tässä suhteessa.
29479: kin on todettu, on tuonti keskittynyt viiteen            Vaikka kotimainen tuotanto onkin edelleen
29480: maahan, jotka toimitusmäärien perusteella ovat       ollut Iievässä nousussa, on Hallitus hyvin tie-
29481: suuruusjärjestyksessä Etelä-Korea, Kiina, TSek-      toinen halpatuontimaista ja erityisesti kysymyk-
29482: koslovakia, Italia ja Puola. Näiden viiden maan      sessä tarkoitetuista maista tapahtuvan tuonnin
29483: tuonti on 77 % urheilujalkineiden tuonnista.         voimakkaan lisäyksen kotimaiselle tuotannolle
29484: Vuodesta 1975 lähtien tuonti näistä maista on        ja työllisyydelle aiheuttamasta uhasta. Ko. tuot-
29485: noussut erittäin voimakkaasti, varsinkin Etelä-      teiden tuontikiintiöitä Puolasta ja Kiinasta ei
29486: Koreasta ja Kiinasta. Ylivoimaisesti halvimmat       ole korotettu viimeksi käydyissä kauppaneuvot-
29487: urheilujalkineet tulevat Kiinasta; niiden tuonti-    teluissa. Hallitus tulee tiiviisti seuraamaan
29488: hinta on 3,40-8,90 mk/pari. Tuonnin keski-           tuonnin kehitystä, jotta tarpeellisiin neuvotte-
29489: hinta on kuluvana vuonna ollut 17,20-22,40           luihin ja muihin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
29490: mk/pari, ja vastaavien kotimaisten tuotteiden        tarpeen mukaan.
29491: vientihinta keskimäärin 41,- - 51,- mk/
29492: pari.
29493:   Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
29494: 
29495: 
29496:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo     Väyryn~n
29497: 4                                              1977 vp.
29498: 
29499: 
29500: 
29501: 
29502:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
29503: 
29504:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sättningen allvarliga skador. 1 den nya situa-
29505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tionen krävs en tillräckligt lång anpassningstid.
29506: av den 18 november 1977 tili vederbörande             1 många fall uppfyller lågprisprodukterna inte
29507: medlem av statsrådet för avgivande av svar            heller skäliga kvalitetskrav, varför de är mind-
29508: översänt avskrift av följande av riksdagsman          re öns:kvärda från konsumenternas synpunkt.
29509: Tuovinen m. fl. undertecknade spörsmål nr                 Tillsvidare har man på internationell nivå
29510: 372:                                                  inte kunnat finna tiUräckliga medel att behärs-
29511:                                                       ka de problem som lågprisimporten förorsakar.
29512:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        De allmänna reglerna i den internationella han-
29513:        ta i syfte att förhindra eller begränsa        deln, vilka utarbetades för tjugo-trettio år
29514:        importen av sportskor från lågpris-            sedan, är inte som sådana användbara för att
29515:        länder?                                        lösa detta nya problem. Man är tvungen att
29516:                                                       tillämpa de traditionella skyddsklausuler, som
29517:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medger rätt att temporärt minska importen,
29518: samt anföra följande:                                 endast efter noggrant övervägande och spar-
29519:     1 spörsmålet berörs en synnerligen viktig         samt, eftersom en utbredning av skyddsåtgär-
29520: fråga, som är mycket aktuell såväl i Finland som      derna- speciellt i den rådande situationen-
29521: i många andra industrialiserade länder. De s.k.       skulle ha en mycket menlig inverkan i synner-
29522: lågprisländernas snaJbba intrång på den traditio-     het på små och av utrikeshandeln i hög grad
29523: nella marknaden har medfört stora anpassnings-        beroende länders export, produktion och syssel-
29524: och strukturproblem i flera traditionella indus-      sättning.
29525: triländer bl.a. inom textil- och beklädnads-              Finland har strävat och strävar alltjämt ak-
29526: sektorn, skoindustrin, elektronikbranschen samt       tivt tili att på internationell nivå bidra till att
29527: fartygsproduktionen. Det finns skäl att befara        skapa regler, med stöd av vilka de allvarliga
29528: att en dylik utveckling sprider sig tili allt flera   störningar som följer med lågprisimporten
29529: branscher genom att tekniken kan överföras            ändamålsenligare än för närvarande kunde för-
29530: lätt och snabbt. Då dessa strukturella problem        hindras eller lindras. 1 GATT:s multilaterala
29531: tidsmässigt har sammanfallit med de senaste           handelsförhandlingar, vilka förs för närvarande,
29532: årtiondenas svåraste 1ågkonjunktur, har allvar-       har Finland tillsammans med de övriga nordiska
29533: liga störningar i den inhemska produktioneo           länderna föreslagit, att GATT: s skyddsklausul
29534: och sysselsättningen inte kunnat undvikas.            borde kunna tillämpas på så sätt, att man
29535: Även lågprisimporten följer den internationella       bättre kunde ta itu med detta problem.
29536: arbetsfördelningens princip, enligt viiken varje          Den inhemska produktioneo av sportskor
29537: lands relativt sett förmånligaste produktionsre-      ökade något under åren 197 5-1977. Samti-
29538: surser utnyttjas. Det ligger även i konsumen-         digt har även den inhemska konsumtionen stigit
29539: ternas intresse att få produkter så förmånligt        klart. Genom att importen ökat, har den in-
29540: som möjligt, bara dessa produkter uppfyller           hemska marknadshandeln emellertid sjunkit
29541: tillräckliga kvalitetskrav. Lågprisimportens till-    från 45 % tili 42 %. lmporten har inverkat
29542: växt är dock ofta så snabb, att den inhemska          på marknadssituationen speciellt i fråga om
29543: industrin inte hinner anpassa sig till den för-       textilbeklädda träningsskor. Deras inhemska
29544: ändrade situationen. Det kan inte anses vara          marknadsandel har sjunkit betydligt, från 48
29545: rätt att en dylik utveckling får åsamka den            % till 20 %. Mal'knadsandelen för läderbe-
29546: högklassiga inhemska produktioneo och syssel-         klädda träningsskor har däremot stigit från
29547:                                                N:o 372                                               5
29548: 
29549: 43 % tili 55 % . De textilbeklädda sportskor-             Exporten sjönk från år 1975 tili år 1976
29550: nas andei av produktionen är 27 %. Den in-            med hälften, men har under innevarande år
29551: hemska produktens prisnivå är 2-3 gånger              ånyo visat en stigande tendens. Vid utgången
29552: så hög som importvarans prisnivå.                     av september hade redan exporterats mera
29553:    Den kiassificering i flera olika tullpositioner,   sportskor än under senaste år sammanlagt. Låg-
29554: som är en föijd av att begreppet sportskor är         prissportskornas intrång på vår exportmarknad
29555: så obestämt, medför oiägenheter för utredning-        försvårar emellertid en större ökning av ex-
29556: en av importens utveckling. Siffrorna för år          porten.
29557: 1975 är på grund av vissa positionsändringar              1 spörsmålet fästs avseende även vid att de
29558: inte helt jämförbara med senare siffror. Av en        sportskor, som tillverkats i lågprisländerna, i
29559: statistisk utredning, som regeringen införskaf-       allmänhet är misslycka:de tili sin konstruktion
29560: fat, framgår dock att importen ökat avsevärt,         samt att de med hänsyn tili valet av råmaterial
29561: speciellt under innevarande år. Vid utgången          och formgivningen är felaktiga imitationer av
29562: av september hade importen av sportskor redan         hållbara och pålitliga högklassiga sportskor.
29563: överskridit siffrorna för år 1976. Importen av        Regeringen anser det vara mycket viktigt att
29564: textilbeklädda sportskor har ökat speciellt kraf-     konsumenten kan skyddas mot de faror som
29565: tigt och hade vid utgången av september över-         sportskor med dåliga kvalitativa egenskaper
29566: stigit 1976 års importmängder med 42 %.               medför för fötter och rygg, och kommer att
29567:    Såsom riksdagsman Tuovinen m. fl. konstate-        utreda möjligheterna att förbättra konsument-
29568: rar i sitt spörsmål, har importen koncentre-          skyddet i detta hänseende.
29569: rats tili fem Iänder. Med hänsyn tili Ieverans-           Även om den inhemska produktionen hit-
29570: mängderna är dessa Iänder i storieksordning           tills alltjämt stigit något, är regeringen mycket
29571: Sydkorea, Kina, Tjeckosiovakien, ltalien och          medveten om det hot, som den kraftigt ökade
29572: Poien. lmporten från dessa fem Iänder utgör           importen från lågprisländerna och speciellt de
29573: 77 % av importen av sportskor. Från och med           i spörsmålet avsedda länderna utgör fö,r den
29574: år 1975 har importen från dessa Iänder stigit         inhemska produktionen och sysselsättningen.
29575: synnerligen kraftigt, i synnerhet importen från       lmportkvoterna för ifrågavarande produkter
29576: Sydkorea och Kina. De billigaste sportskorna          från Polen och Kina ökades inte vid de senaste
29577: kommer från Kina och deras importpris är              handelsunderhandlingarna. Regeringen kommer
29578: 3,40-8,90 mk per par. lmportens medelpris             att intensivt följa med importens utveckling så,
29579: har under innevarande år varit 17,20-22,40            att erforderliga underhandlingar kan inledas
29580: mk per par och exportpriset på motsvarande            och andra åtgärder vidtas efter behov.
29581: inhemska produkter i genomsnitt 41,00-51,00
29582: mk per par.
29583:    Helsingfors den 15 december 1977.
29584: 
29585: 
29586:                                                       Minister för utr1kesärendena Paavo Väyrynen
29587: 
29588: 
29589: 
29590: 
29591: 087701305B
29592:                                               1977 vp.
29593: 
29594: Kirjallinen kysymys n:o .373.
29595: 
29596: 
29597: 
29598: 
29599:                                   Saukko: Peruskoulun oppilaskohtaisten käyttömenojen korotta-
29600:                                      misesta.
29601: 
29602: 
29603:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
29604: 
29605:    Oppilasmäärien aleneminen aiheuttaa etenkin       laskohtaisten menojen asutusrakennekohtaiset
29606: pienten ala-asteiden osalta jatkuvasti oppilas-      markkamäärät ovat vielä antamatta, samoin lisä-
29607: kohtaisten menojen kasvua. Kuitenkaan valtio-        avustuspäätös vuodelta 1975. Uusi koulutoimen
29608: neuvoston tähänastisissa ratkaisuissa ei ole otet-   lainsäädäntö on kehitteillä ja alustavasti kaa-
29609: tu huomioon niitä alueellisia eroja, joita asutus-   vailtu tulevan voimaan 1. 8. 1978. Kuntien
29610: rakenneryhmän sisällä voi esiintyä. Eräissä pien-    koulutoimen sisällyttäminen kuntien valtion-
29611: ten koulujen kunnissa vahvi:stetuiUa oppilas-        osuuslain piiriin on samaan aikaan edessä.
29612: kohtaisilla markkamäärillä voidaan hoitaa vain          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29613: koulutyöntekijäin palkat sosiaalimenoineen sekä      § :n 1 momentin säännöksiin viitaten esitän
29614: huoneistomenot.                                      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29615:    Pienten koulujen toimintaedellytykset on vii-     vaksi seuraavan kysymyksen:
29616: me aikojen lainsäädännössä otettu entistä myön-
29617: teisemmin huomioon mm. alentamalla 2-opetta-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että pe-
29618: jaisen koulun opettajain palkkauksen valtion-               ruskoulun oppilaskohtaisia käyttömenoja
29619: apuun oikeuttavaa oppilasminimiä ja tekemällä               tulisi huomattavasti korottaa nimen-
29620: 1-opettajaisen koulun toimintaedellytykset ai-              omaan sellaisten kuntien osalta, joissa
29621: nakin teoreettisesti mahdolliseksi ( PkA 181 a              on paljon pieniä kouluja KjL 26 § :n
29622: §) sekä luvattu oppilasmäärien väheneminen                  muutoksen perustelujen edellyttämällä
29623: ottaa huomioon oppilaskohtaisia menoja ennalta              tavalla, jotta pienten koulujen toiminta-
29624: määrättäessä (KjL 26 § 2 mom. muutoksen pe-                 edellytykset myös taloudellisesti turvat-
29625: rustelut). Käytännössä tämä koskee harvaan-                 taisiin, ja
29626: asuttuja kuntia eli nimenomaan näiden kuntien                  jos Hallitus on näistä seikoista tietoi-
29627: taloudelliset mahdollisuudet on hoidettava sa-              nen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin se
29628: malla kertaa, jotta kouluilla olisi riittävät elä-          aikoo ryhtyä nykyisten epäkohtien kor-
29629: misen mahdollisuudet käytännössä.                           jaamiseksi esim. oppilaskohtaisten käyt-
29630:    Vuoden 1976 tilinpäätökseen perustuvat ja                tömenojen, lisäavustuksen ja edelleen
29631: 1978 ennakkoon määrättävät peruskoulun Oppi-                uuden koululainsäädännön kautta?
29632:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
29633: 
29634:                                             Alvar Saukko
29635: 
29636: 
29637: 
29638: 
29639: 0877013272
29640: 2                                             1977 vp.
29641: 
29642: 
29643: 
29644: 
29645:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29646: 
29647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtioneuvosto vahvistaa etukäteen valtionavun
29648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perusteena olevan markkamäärän erityyppisiä
29649: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn          kuntia varten. Sekä kuntien että valtion kan-
29650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nalta selvästi merkityksellisin menoerä on opet-
29651: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tajiston palkat, joiden osuus on noin puolet
29652: edustaja Saukon tekemästä kirjallisesta kysy-        käyttömenoista ja joihin kunta saa valtionapua
29653: myksestä n:o 373:                                    kantokykyluokasta riippuen 81-90 prosenttia.
29654:                                                      Kyyditysmenojen osuus on noin 10 prosenttia
29655:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että pe-    ja valtionapu 84-93 prosenttia. Koska näihin
29656:        ruskoulun oppilaskohtaisia käyttömenoja       yli kaksi kolmasosaa kokonaismenoista käsittä-
29657:        tulisi huomattavasti korottaa nimen-          viin kustannuksiin valtionapu maksetaan todel-
29658:        omaan sellaisten kuntien osalta, joissa       listen menojen mukaan, tulevat erilaiset kustan-
29659:        on paljon pieniä kouluja KjL 26 §:n           nusten suuruuteen vaikuttavat tekijät täysimää-
29660:        muutoksen perustelujen edellyttämällä         räisesti huomioon otetuiksi valtionapua makset-
29661:        tavalla, jotta pienten koulujen toiminta-      taessa.
29662:        edellytykset myös taloudellisesti turvat-         Peruskoulun muiden käyttömenojen osalta
29663:        taisiin, ja                                   on todettava, että valtionapuperuste määritel-
29664:           jos Hallitus on näistä seikoista tietoi-   lään keskimääräisten oppilasta kohti maksetta-
29665:        nen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin se       vien kustannusten perusteella. Keskiarvolaskel-
29666:        aikoo ryhtyä nykyisten epäkohtien kor-        massa samaan maksuluokkaan pyritään valikoi-
29667:        jaamiseksi esim. oppilaskohtaisten käyt-      maan kustannusmuodostukseltaan samankaltai-
29668:        tömenojen, lisäavustuksen ja edelleen         sia kuntia. Koulujärjestelmälain nykyisen sana-
29669:        uuden koululainsäädännön kautta?               muodon mukaan muiden käyttömenojen lasken-
29670:                                                      nallinen maksuperuste tulee määrätä "asutuksen
29671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rakenteen puolesta erityyppisiä kuntia varten".
29672: vasti seuraavaa:                                     Tähänastisten kokemusten perusteella käyttö-
29673:    Peruskoulun valtionapujärjestelmä muodos-         kelpoisin lain sanan:modon täyttävä ja erilaiset
29674: tuu kolmesta elementistä: opettajien ja asun-        kuntakohtaiset 9lot huomioon ottava ryhmitys
29675: tolanhoitajien palkkaukseen myönnettävästä           voidaan muodostaa maaneliökilometriä kohti
29676: valtionavusta, oppilaiden kyyditykseen ja ma-        laskettavan asukastiheyden mukaan, ottamalla
29677: joitukseen myönnettävästä valtionavusta sekä         lisäksi huomioon kunnan taajamoitumisaste.
29678: näiden ulkopuolelle jäävistä muista käyttöme-         Niinikään saaristokunnat on ryhmitelty poik-
29679: noista, joihin ei kuitenkaan lueta rakennuspää-       keuksellisuutensa vuoksi omaksi ryhmäkseen.
29680: oman korkoa ja kuoletusta, velkojen korkoja ja           Kun valtionapuperuste vahvistetaan kunta-
29681: kuoletuksia, oppilaiden terveydenhoidon, ham-         kohtaisesti eikä esimerkiksi koulumuotokohtai-
29682: paanhoidon ja kesäsiirtolain kustannuksia eikä        sesti, tulee näin laskettu keskiarvo pienemmäksi
29683: hallinnon kustannuksia. Valtionavun ulkopuo-          kuin yksikkökustannuksiltaan kalliimpien pien-
29684: lelle jäävien kustannuserien määrä on n. 3 %          ten koulujen koulukohtaiset kustannukset, mut-
29685: käyttökustannusten kokonaismäärästä. Kahteen          ta tämä epäkohta korjaantuu siten, että samaan
29686: ensiksi mainittuun menoryhmään valtionapu             asutusrakenneryhmään pyritään valikoimaan sa-
29687: maksetaan todellisten, hyväksyttävien menojen         mankaltaisia kuntia, jolloin tämän ryhmän kes-
29688: mukaan, sitä vastoin kolmanteen ryhmään kuu-          kiarvossa tulee huomioon otetuksi pienten kou-
29689: luvista, varsin erilaisista ja eriarvoisista meno-    lujen lisäkustannukset. Saadut kokemukset ovat
29690: lajeista koostuvista kustannuksista valtionapu        osoittaneet, että nykyisen lain sanamuodon ra-
29691: maksetaan laskennallisin perustein siten, että        joissa tehdyissä asutusrakenneryhmissä saattaa
29692:                                             N:o 37.3                                              3
29693: 
29694: samaan ryhmään tulla kustannuksiltaan huomat-      riön asettamassa opetusalan valtionosuustyöryh-
29695: tavastikin poikkeavia kuntia, mutta järjestelmän   mässä valmistellaan parhaillaan uusia peruskou-
29696: lyhyen käyttöajan sekä sen huomioon ottaen,        lun valtionapusäännöksiä ja lain sanamuodon
29697: että eräisiin asutusrakenneryhmiin on koulun-      tarkistaminen tältä osin selvitetään tässä yhtey-
29698: uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi tullut vain    dessä. Kokonaan uusittua peruskoululainsäädän-
29699: muutamia kuntia, on vaikea osoittaa, millä         töä ei saada valmiiksi 1. 8. 1978 mennessä, mut-
29700: muulla tavoin kunnat voitaisiin nykyisen lain      ta sitä vastoin uudet valtionapusäännökset pyri-
29701: mukaisesti ryhmitellä oikeudenmukaisemman          tään saattamaan voimaan 1. 1. 1979 lukien.
29702: lopputuloksen aikaansaamiseksi. Opetusministe-
29703:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1977.
29704: 
29705:                                                               Opetusministeri Kristian Gestrin
29706: 4                                              1977 vp.
29707: 
29708: 
29709: 
29710: 
29711:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a ~ m a n.
29712: 
29713:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         der så, att statsrådet på förhand fastställer det
29714: anger har Ni, Herr Talman, med eder skrivelse        belopp som ligger till grund för statsunderstö-
29715: av den 18 november 1977 till vederbörande            det för de olika kommunernas del. Den klart
29716: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       mest betydande utgiftsposten såväl för kommu-
29717: jande av riksdagsman Saukko ställda spörsmål         nerna som för staten utgörs av lärarkårens lö-
29718: nr 373:                                              ner. Deras andel är ca hälften av driftsutgif-
29719:            Är Regeringen medveten om att man         terna, och statsunderstödet till kommunerna är
29720:        på det sätt motiveringen för ändringen        - beroende på bärkraftsklass - 81-90 pro-
29721:         av 26 § lagen om grunderna för skol-         cent. Utgifterna för skjutsning utgör ca 10
29722:        väsendet förutsätter, betydligt borde         procent och statsunderstödet är 84-93 pro-
29723:         höja driftsutgifterna per elev i grund-      cent. Då statsunderstödet för dessa kostnader,
29724:         skola, framför allt i fråga om sådana        som utgör över två tredjedelar av de totala ut-
29725:        kommuner, i vilka det finns många             gifterna, utgår enligt de faktiska utgifterna, be-
29726:        mindre skolor, för att dessa skolornas        aktas olika faktorer som påverkar kostnadernas
29727:        verksamhetsförutsättningar skall kunna        storlek till sitt fulla belopp då statsunderstöd
29728:         tryggas även i ekonomiskt hänseende,         utbetalas.
29729:        och såframt Regeringen är medveten               Vad grundskolans övriga utgifter beträffar
29730:        om dessa omständigheter,                      kan konstateras, att grunderna för statsunder-
29731:            vilka brådskande åtgärder ämnar den       stödet beräknas enligt medeltalet för kostnader-
29732:        vidta för att rätta till de nuvarande         na per elev. I kalkylen över detta medeltal
29733:        missförhållandena genom t.ex. ökade           försöker man i samma betalningsklass place-
29734:        driftsutgifter per elev; tilläggsunderstöd    ra kommuner, i vilka kostnadsuppbyggnaden är
29735:        och dessutom genom en ny skollagstift-        likartad. Enligt den nuvarande ordalydelsen i
29736:        ning?                                         lagen om grunderna för skolsysteinet skall den
29737:                                                      kalkylerade betalningsgrunden för övriga drifts-
29738:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utgifter bestämmas "för kommuner av olika
29739: samt anföra följande:                                typ med avseende på bosättningens struktur".
29740:    Statsunderstödssystemet för grundskolan be-       Enligt erfarenheterna hittills är den mest ända-
29741: står av tre element: statsunderstöd som beviljas     målsenliga grupperingen, som beaktar lagens
29742: för avlöning av lärare och elevhemsföreståndare,     ordalydelse och förhållandena i de olika kom-
29743: statsunderstöd för elevskjutsning och inkvar-        munerna, den som görs på basen av invånar-
29744: tering samt andra driftsutgifter som faller utan-    tätheten per kvadratkilometer, då man samti-
29745: för ramen för dessa. Till nämnda driftsutgifter      digt beaktar förekomsten av tätt bebyggda om-
29746: hänförs dock inte räntor och amorteringar på         råden i kommunen. Skärgårdskommunerna har
29747: byggnadskapitalet, räntor och amorteringar på        på grund av sina speciella egenskaper gruppe-
29748: skulder, elevhälsovård, tandvård, kostnader för      rats separat.
29749: sommarkolonier eller administration. Beloppet           Då utgångspunkten för fastställande av grun-
29750: av de kostnader, för vilka statsunderstöd inte       derna för statsunderstöd är kommunen och inte
29751: erhålles, är ca 3 % av driftskostnadernas total-     t.ex. skolformen, kommer det sålunda uträk-
29752: belopp. För de två förstnämnda utgiftsgrupper-       nade medeltalet att bli lägre än kostnaderna i
29753: na erläggs statsunderstöd enligt de faktiska,        de mindre skolorna, där dessa kostnader per en-
29754: godtagbara utgifterna. Beträffande den tredje        het blir större, men detta missförhållande av-
29755: gruppen, som består av kostnader för synner-         hjälps genom att man i samma bosättnings-
29756: ligen olikartade utgifter av olika viktighetsgrad,   strukturgrupp försöker placera kommuner av
29757: erlägges statsunderstöd enligt kalkylerade grun-     likartad typ, varvid i medeltalet för denna
29758:                                              N:o 373                                              5
29759: 
29760: grupp kommer att beaktas merkostnaderna för        munerna enligt den nuvarande lagen kunde
29761: de mindre skolorna. Erfarenheterna har visat,      grupperas så, att ett mera rättvist resultat kun-
29762: att i de bosättningsstrukturgrupper som bildats    de nås. I en av undervisningsministeriet tillsatt
29763: i överensstämmelse med ordalydelsen i den nu-      statsandelsarbetsgrupp bereds som bäst nya
29764: varande lagen, i samma grupp kan komma att         stadganden angående statsunderstöd för grund-
29765: finnas kommuner, som i kostnadshänseende           skolan och i anslutning tili detta utreds frågan
29766: skiljer sig avsevärt från varandra. Med beaktan-   om justering av lagens ordalydelse till dessa de-
29767: de av den korta tid systemet har varit i bruk      lar. En helt ny grundskollagstiftning kan inte
29768: och då det i vissa bosättningsstrukturgrupper      färdigställas tili 1. 8. 1978, men man försöker
29769: på grund av a1Jt skolreformen inte ännu helt       bringa de nya stadgandena om statsunderstöd
29770: genomförts ingår endast ett fåtal kommuner,        i kraft från 1. 1. 1979.
29771: är det svårt att ange, på vilket annat sätt kom-
29772:      Helsingfors den 20 december 1977.
29773: 
29774:                                                          Undervisningsminister Kristian Gestrin
29775: 
29776: 
29777: 
29778: 
29779: 0877013272
29780:                                              1977 vp.
29781: 
29782: Kirjallinen kysymys n:o 374.
29783: 
29784: 
29785: 
29786: 
29787:                                  Ahde ym.: Kunnallisten perhepäivähoitajien työttömyysturvasta.
29788: 
29789: 
29790:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29791: 
29792:    Vuonna 1973 voimaan tulleen lasten päivä-        mään. Nykyiset lomautukset esimerkiksi tekstii-
29793: hoitolain myötä on maahamme syntynyt työolo-        li- ja liikealoilla ovat puolestaan aiheuttaneet li-
29794: suhteiltaan poikkeava, mutta kuitenkin kun-         sääntyvää työttömyyttä kunnallisille perhepäi-
29795: nallisen valvonnan ja määräysten alaisena oleva     vähoitajille.
29796: työntekijäryhmä, kunnalliset perhepäivähoitaja!.       Ei voi olla oikein, että kunnalliset perhepäi-
29797: Heitä on tällä hetkellä kuntien palveluksessa       vähoitaja!, jotka tekevät koko kansakunnan
29798: noin 16 000.                                        kannalta merkittävää työtä, ovat yhteiskunnan
29799:    Kunnallisten perhepäivähoitajien lukumäärä       antaman turvan suhteen eriarvoisessa asemassa.
29800: on viime vuosina voimakkaasti kasvanut ja hei-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
29801: dän asemansa kuntien palveluksessa vakiintu-        tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
29802: nut. Kuitenkin vanhentunut työlainsäädäntö          tin perusteella valtioneuvoston asianomaisen
29803: jättää heidät monessa tapauksessa niiden lakien     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29804: määräysten ulkopuolelle, joita on laadittu
29805: yleensä työntekijäin turvaksi.                                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29806:    Erityisen epäoikeudenmukaisena perhepäivä-               kunnalliset perhepäivähoitajat ovat työt-
29807: hoitajat ovat nykyisen työttömyyden vallitessa              tömyysturvaltaan eriarvoisessa asemassa
29808: kokeneet sen, että he ovat jääneet muille työn-             muihin työntekijöihin verrattuna, ja jos
29809:  tekijöille kuuluvan työttömyysturvan ulkopuo-              on,
29810: lelle. Vaikea yleinen työllisyystilanne varsinkin              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29811:  naisten kohdalla aiheuttaa perhepäivähoitajille            ryhtyä kunnallisten perhepäivähoitajien
29812: kestämättömän tilanteen siitäkin huolimatta,                saattamiseksi työttömyyskorvausmahdol-
29813:  että heillä olisi valmiutta muuhunkin työelä-              lisuuden piiriin?
29814:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
29815: 
29816:                Matti Ahde                                        Uljas Mäkelä
29817: 
29818: 
29819: 
29820: 
29821:  0877013283
29822: 2                                            1977 vp.
29823: 
29824: 
29825: 
29826: 
29827:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
29828: 
29829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tömyyskorvausta, koska hänen ei voida katsoa
29830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jääneen työtä vaille sillä tavoin kuin työllisyys-
29831: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         laissa tarkoitetaan.
29832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Jos kunnallinen perhepäivähoitaja on oman
29833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taloutensa ohella hoitanut vain yhtä tai kahta
29834: edustaja Matti Ahteen ym. näin kuuluvasta kir-      vierasta lasta, on hänen yleensä katsottava teh-
29835: jallisesta kysymyksestä n:o 374:                    neen päivähoitajana vain osa-aikatyötä, eikä hän
29836:                                                     tällöin päivähoitotyön lakatessa voi välittömästi
29837:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       saada työttömyyskorvausta. Sama sääntö koskee
29838:        kunnalliset perhepäivähoitajat ovat työt-    kaikkia sellaisia osa-aikatyötä tehneitä henki-
29839:        tömyysturvaltaan eriarvoisessa asemassa      löitä, jotka eivät ole osa-aikatyössä ollessaan
29840:        muihin työntekijöihin verrattuna, ja jos     hakeneet normaalia kokoaikatyötä. Näille hen-
29841:        on,                                          kilöille varataan yleensä enintään kolmen kuu-
29842:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kauden aika työhön tai koulutukseen hakeutu-
29843:        ryhtyä kunnallisten perhepäivähoitajien      mista varten. Tämän määräajan kuluttua myös
29844:        saattamiseksi työttömyyskorvausmahdol-       heille voidaan suorittaa työttömyyskorvausta,
29845:        lisuuden piiriin?                            mikäli he voivat ja ovat halukkaita ottamaan
29846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vastaan normaalia kokoaikatyötä.
29847: vasti seuraavaa:                                       Henkilö, jonka on katsottava tekevän päivä-
29848:    Työttömyyskorvausnormista siihen liittyvine      hoitajana osa-aikatyötä, voi saada ns. soviteltua
29849: korvauksensaantirajoituksineen on pyritty laa-      työttömyyskorvausta, mikäli hänen kuukausi-
29850: timaan siten, ettei se sulje korvausjärjestelmän    tulonsa muodostuvat pienemmiksi kuin kor-
29851: ulkopuolelle mitään nimenomaista työntekijä-        keimman päiväkorvauksen mukainen työttö-
29852: ryhmää. Järjestelmä sisältää nykyisellään kui-      myyskorvaus kuukaudessa, edellyttäen, että hän
29853: tenkin erinäisiä työttömäksi jääneen ja työttö-     on valmis ottamaan vastaan normaalia kokoai-
29854: myyskorvausta hakevan henkilön perhe- ja            katyötä.
29855: asuinolosuhteisiin liittyviä rajoituksia. Työvoi-       Työvoimaministeriön yleistavoitteena on työt-
29856: maministeriön päätöksessä työllisyysasetuksen       tömyysturvajärjestelmän kattavuuden paranta-
29857: soveltamisesta on muun muassa määrätty, ettei       minen, korvausjärjestelmien yhtenäistäminen ja
29858: työttömyyskorvausta saa suorittaa henkilölle,       korvausten tason korottaminen.
29859: joka perheeseen kuuluvana hoitaa ruokakunnan            Eräiden erikoisryhmien - mm. iltaopiskeli-
29860: taloutta, mikäli ruokakunnan jäsenten määrään       joiden - kohdalla on heikkenevän työllisyysti-
29861: ja huollettavuuteen taikka muihin olosuhteisiin     lanteen ja ryhmien asemaan liittyvien erityis-
29862: nähden on ilmeistä, ettei henkilö ole työmark-      syiden johdosta katsottu tarpeelliseksi muuttaa
29863: kinoiden käytettävissä. Tätä sääntöä soveltaen      työmarkkinoiden käytettävissä oleva -käsitteen
29864: voidaan kunnalliselle perhepäivähoitajalle suo-      tulkintaa. Työttömyysturvan parantamista ja
29865: rittaa päivähoitotyön kokonaan loppuessa työt-      yhtenäistämistä käsiteltäessä olisi ilmeisesti tar-
29866: tömyyskorvausta, jos hän on halukas ja voi ot-      koituksenmukaista tarkistaa myös kunnallisten
29867: taa vastaan normaalia kokoaikatyötä. Jos päivä-     perhepäivähoitajien osalta noudatettavia kor-
29868: hoitotyö kuitenkin osittain jatkuu tai perhepäi-    vausperusteita. Tarkistukseen antaa aihetta
29869: vähoitajalla on muu sellainen este, ettei hän        myös se, että osa-aikatyötä tultaneen vastaisuu-
29870: voi ottaa vastaan normaalia kokoaikatyötä ko-        dessa yleisin työvoimapoliittisin perustein ny-
29871: tinsa ulkopuolelta, ei hänelle voida maksaa työt-    kyistä enemmän suosimaan.
29872:                                              N:o 374                                             3
29873: 
29874:    Mainitun tarkistustyön yhteydessä tulisi sel-       henkilö on valmis ottamaan vastaan perhe-
29875: vittää erityisesti                                     ja asuinolosuhteisiinsa soveltuvaa työtä ku-
29876:     mahdollisuudet työttömyyskorvauksen saa-           ten esimerkiksi perhepäivähoitajan tehtävät.
29877:     miseen myös silloin, kun henkilö on valmis        Työvoimaministeriö saattaa nämä kysymykset
29878:     vastaanottamaan osapäivätyötä,                 työttömien toimeentuloturvan yhtenäistämistä
29879:     kokoaikatyön vastaanottamiseen veivoitta-      selvittävän toimikunnan ja työttömyyslakikomi-
29880:     vien normien tarkistaminen silloin, kun        tean käsittelyyn.
29881:      Helsingissä, työvoimaministeriössä 21 päivänä joulukuuta 1977.
29882: 
29883:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
29884: 4                                             1977 vp.
29885: 
29886: 
29887: 
29888: 
29889:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29890: 
29891:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          met, kan arbetslöshetsersättning inte utbetalas
29892: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       tili henne, då hon inte kan anses ha blivit utan
29893: av den 18 november 1977 tili vederbörande            arbete i den mening som avses i lagen om sys-
29894: medlem av statsrådet för svarande översänt           selsättning.
29895: avskrift av följande, av riksdagsman Matti Ahde          Kommunal familjedagvårdare som vid sidan
29896: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 37 4:           av sitt eget hushåll har skött endast ett eller
29897:                                                      två främmande barn, bör anses ha haft endast
29898:           Är Regeringen medveten om att kom-         deltidsarbete som familjedagvårdare och kan
29899:        munala familjedagvårdare befinner sig i       därför inte omedelbart, då dagvårdsarbetet upp-
29900:        en annorlunda position än övriga ar-          hör, få arbetslöshetsersättning. Samma regel
29901:        betstagare, då det gäller arbetslöshets-      gäller för samtliga personer, som inte sökt nor-
29902:        tidens utkomsttrygghet, och                   malt heltidsarbete under den tid de varit del-
29903:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tidsanställda. Dessa personer reserveras i all-
29904:        för att möjligheten att få arbetslöshets-     mänhet högst tre månaders tid under vars för-
29905:        ersättning kunde utsträckas tili att om-      lopp de kan söka sig till arbete eller utbildning.
29906:        fatta också kommunala familjedagvår-          Efter nämnda karenstid kan arbetslöshetsersätt-
29907:        dare?                                         ning erläggas även tili dem, ifall de kan eller
29908:                                                      är villiga att ta emot normalt heltidsarbete.
29909:    Som svar på detta spörsmål framför jag                Person som bör betraktas arbeta som dag-
29910: vördsamt följande:                                   vårdare på deltid, kan erhålla s.k. jämkad
29911:    Man har strävat tili att uppgöra arbetslös-       arbetslöshetsersättning, ifall hennes månadsin-
29912: hetsersättningsnormerna med tilihörande be-          komst understiger den högsta dagsersättningen
29913: gränsningar om rätten tili arbetslöshetsersätt-      enligt arbetslöshetsersättning per månad, för-
29914: ning så, att ersättningssystemet inte uttryckligen   utsatt att hon är beredd att ta emot normalt
29915: utestänger någon grupp av arbetstagare. Syste-       heltidsarbete.
29916: met innehåller emellertid för närvarande vissa           Arbetskraftsministeriets generella mål är att
29917: begränsningar som gäller de personers, vilka         utvidga de arbetslösas utkomstskyddssystem,
29918: blivit arbetslösa och söker arbetslöshetsersätt-     förenhetliga ersättningssystemen och förhöja
29919: ning familje- och bostadsförhållanden. 1 arbets-     ersättningsnivån.
29920: kraftsministeriets beslut om tillämpningen av            För vissa särgruppers - bl.a. aftonstuderan-
29921: förordningen om sysselsättning har bl.a. stad-       des - vidkommande har man, med beaktande
29922: gats, att arbetslöshetsersättning inte får utbe-     av den nedgående sysselsättningen och särskilda
29923: talas tili person, som såsom tillhörande famil-      skäl som ansluter sig tili nämnda gruppers ställ-
29924: jen sköter matlagets hushåll, ifall det med tan-     ning, ansett det nödigt att ändra tolkningen av
29925: ke på matlagets persanantai och behovet av           begreppet "står till arbetsmarknadens förfo-
29926: omvårdnad eller övriga omständigheter är up-         gande". Vid behandling av förbättrande och
29927: penbart, att personen inte står tili arbetsmark-     förenhetligande av utkomsttryggheten bland de
29928: nadens förfogande. Genom att tillämpa denna          arbetslösa vore det uppenbarligen ändamålsen-
29929: regel kan arbetslöshetsersättning erläggas tili      ligt att omvärdera de gällande ersättningsgrun-
29930: kommunal familjedagvårdare, om hon är viliig         derna även för de kommunala familjedagvårdar-
29931: eller kan ta emot normalt heltidsarbete, då          nas del. Denna omvärdering motiveras också av
29932: dagvårdsarbetet upphört helt. Om dagvårdsar-         att deltidsarbete i framtiden kommer att gyn-
29933: betet dock delvis fortgår eller familjedagvårda-     nas mer än hittills på allmänna arbetskraftspoli-
29934: ren har annat sådant förhinder, att hon inte         tiska grunder.
29935: kan ta emot normalt heltidsarbete utanför hem-
29936:                                              N:o 374                                               5
29937: 
29938:    I samband med ovannämnda revideringsarbe-            som familjedagvårdare, som med tanke på
29939: te borde särskilt följande frågor utredas               hennes familje- och bostadsförhållanden är
29940: - möjligheterna att erhålla arbetslöshetsersätt-        lämpligt.
29941:     ning även i de fall då vederbörande per-          Arbetskraftsministetiet överför dessa frågor
29942:     son är beredd att ta emot deltidsarbete,       tili de kommitteer som utreder förenhetligandet
29943: - omvärdering av de normer som gäller plik-        av de arbetslösas utkomsttrygghet och revide-
29944:     ten att ta emot heltidsarbete i de fall, då    rar sysselsättningslagstiftningen, för behandling.
29945:     personen är beredd att ta emot arbete, t.ex.
29946:      Helsingfors den 21 december 1977.
29947: 
29948:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
29949: 
29950: 
29951: 
29952: 
29953: 0877013283
29954:                                               1977 vp.
29955: 
29956: Kirjallinen kysymys n:o 375.
29957: 
29958: 
29959: 
29960: 
29961:                                  Majlander ym.: Vapaa-ajattelijain Hiton toiminnasta.
29962: 
29963: 
29964:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e II e.
29965: 
29966:    Vapaa-ajattelijain Liitto, joka on saanut val-      On myös aiheellista kiinnittää huomiota sii-
29967: tion tukea ja jolle Hallitus esittää vuoden         hen seikkaan, että Tasavallan Herra Presidentin
29968: 1978 budjetissa myönnettäväksi 50 000 mark-         kuva ja nimi on otettu korostamaan Vapaa-ajat-
29969: kaa, on ryhtynyt jakamaan "Osallistu jaloon         telijain Liiton Ev.lut. kirkkoa parjaavaa ja häpäi-
29970: kilpaan - jokainen voittaa!" -nimistä esitettä.     sevää esitettä, vaikka Tasavallan päämies on
29971: Esitteen toisella sivulla on suurennettu kuva       mainitun kirkon jäsen. Sopivuuden rajat on
29972: 500 markan setelistä, jossa on Herra Tasaval-       mielestämme törkeästi ylitetty. Onko Vapaa-
29973: lan Presidentin kuva. Esitteen toisella puolella    ajattelijain Liitolle kenties myönnetty korkeal-
29974: on epämääräistä ja valheellista tekstiä, joka on    ta taholta tällainen lupa?
29975: kohdistettu Ev.lut. kirkkoa vastaan.                   Kun Vapaa-ajattelijain Liitto harjoittaa tä-
29976:    Esitteen ensimmäinen otsikko kertoo "kir-        mänkaltaista toimintaa ja tälle toiminnalle hal-
29977: VJesmies Taisto Nopsan nostaneen 500 markan         litus jälleen esittää tukea valtion budjetin kaut-
29978: voiton kun erosi kirkosta". Kysymyksen tekijä       ta, on se herättänyt oikeutettua ihmettelyä
29979: ei ole katsonut asiakseen jäljittää kirvesmies      laajoissa kansalaispiireissä, jotka kysyvät: Onko
29980: Taisto Nopsaa varmistuakseen mainitun henk:iJ-      tällainen toimitnta sopivuuden rajoissa puhumat-
29981: lön äyrimäärän suuruudesta ja onko mainitun-        takaan laillisuudesta?
29982: laista hyvätuloista kirvesmiestä olemassakaam..        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
29983: Se jääköön oikeusviranomaisten tutkittavaksi,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29984: jos katsotaan tarpeelliseksi.                       tämme valtioneuV10Ston asianomaisen jäsenen
29985:    Erityistä huomiota haluamme kiinnittää seu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29986: raavaan kappaleeseen, joka alkaa otsikolla:
29987: "Kuinka avioliitostasi syntyvät lapset kaste-                 Onko Hallitus tietoilnen Vapaa-ajat-
29988: taan?" Vastaus: "K a s t e on mielestäni no i-             telijain Liiton RL 10 luvun 2 §:n vas-
29989: t u u t t a, joka ei kuulu nykyaikaan. Kaste on            taisesta toiminnasta, ja jos on,
29990: ollut alun perin paholaisen häätämistä lap-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29991: sesta ... "                                                ryhtyä sanotun lainkohdan noudatta-
29992:    Viitaten rikoslain 10 luvun 2 §:ään to-                 miseksi?
29993: teamme, että tämä es~te selvästi julkisesti her-
29994: jaa sitä, mitä tässä maassa toimivassa uskonto-
29995: kunnassa muutoin pidetään pyhänä.
29996:   Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
29997: 
29998:           Olavi Majlander              Sauli Hautala                  Veikko J. Matikkala
29999:           Jorma Fred                   Impi Muroma                    Raino Westerholm
30000:           .Aintero Juntumaa                                           Erkki Korhonen
30001: 
30002: 
30003: 
30004: 
30005: 087701347P
30006: 2                                            1977 vp.
30007: 
30008: 
30009: 
30010: 
30011:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30012: 
30013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      42 § :n mukaan nostettava syyte, "jos havai-
30014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan, että ilmestyneet painotuotteet ovat sisäl-
30015: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         lykseltään rikollisia".
30016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kysymyksessä tarkoitettu rikoslain 10 luvun
30017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       2 §:n säännös koskee Suomessa toimivissa us-
30018: edustaja Olavi Majlanderin ym. näin kuuluvas-       kontokunnissa pyhänä pidetyn julkista herjaa-
30019: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 375:              mista tai häpäisemistä. Laissa tarkoitetaan py-
30020:                                                     hän käsitteellä sellaista, jota kohtaan uskonto-
30021:            Onko Hallitus tietoinen Vapaa-ajat-      kunnassa tunnetaan suurta kunnioitusta. Teko
30022:         telijain Liiton RL 10 luvun 2 §:n vas-      edellyttää tahallisuutta.
30023:         taisesta toiminnasta, ja jos on,               Kysymyksen oheen on liitetty esite "Osal-
30024:            mihin toimenpiteis1in Hallitus aikoo     listu jaloon kilpaan - jokainen voittaa". Esit-
30025:         ryhtyä sanotun lainkohdan noudatta-         teen kääntöpuolella olevien merkintöjen mu-
30026:         miseksi?                                    kaan siinä oleva haastattelu on suoritettu Va-
30027:                                                     paa-ajattelijain Liiton toimesta.
30028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Esitteestä puuttuvat painovapauslaissa edel-
30029: vasti seuraavaa:                                    lytetyt merkinnät kirjapainosta, jossa esite on
30030:    Vapaaseen yhteiskuntajärjestykseemme kuu-        painettu, painopaikasta ja -vuodesta sekä kus-
30031: luu eräänä sen perusperiaatteena painovapaus.       tantajasta, mikäli esitteellä on sellainen.
30032: Sen olemukseen kuuluu, että jokaisella Suomen          Edellä mainittujen painovapauslain vaatimien
30033: kansalaisella on oikeus kirjoituksen tai kuval-     tietojen ja sen selvittämiseksi, kuka tai ketkä
30034: lisen esityksen painosta julkaisemiseen kenen-      ovat laatineet ja painattaneet esitteen ja sitä
30035: kään sitä ennakolta estämättä. Sanotun oikeu-       levittäneet, oikeusministeriö on pyytänyt sisä-
30036: den käyttämiseen sitä rajoittavana tekijänä liit-   asiainministeriötä toimituttamaan poliisitutkin-
30037: tyy myös vastuu siitä, ettei painotuotteita käy-    nan.
30038: tetä oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen loukkaa-       Pyydettyjen tutkimusten tultua suoritetuiksi
30039: miseen. Oikeusministeriölle onkin painovapaus-      oikeusministeriö ryhtyy asian mahdollisesti vaa-
30040: lain 40 §: ssä säädetty velvollisuus valvoa tuon    timiin toimenpiteisiin.
30041: lain noudattamista; niinpä ministeriön on lain
30042:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
30043: 
30044: 
30045:                                                                      Oikeusministeri Tuure Salo
30046:                                               N:o 375                                               3
30047: 
30048: 
30049: 
30050: 
30051:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30052: 
30053:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ligt lagens 42 § väcka åtal, "om det befin-
30054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nes, att utkomna tryckalster äro tili sitt inne-
30055: velse av den 18 november 1977 tili veder-           håll förgripliga."
30056: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         Ifrågavarande stadgande i strafflagens 10 §
30057: av följande av riksdagsman Olavi Majlander          2 mom. gäller offentligt smädande eller skym-
30058: m. fl. ställda spörsmål nr 375:                     fande av vad inom i Finland verksamt tros-
30059:                                                     samfund hålls heligt. 1 lagen avses med be-
30060:           Är Regeringen medveten om Vapaa-          greppet heligt sådant, inför vilket man inom
30061:        ajattelijain Liitto benämnda förbunds        trossamfund känner stor vördnad. Gärningen
30062:        mot SL 10 kap. 2 § stridfl!nde verksam-      förutsätter uppsåt.
30063:        het, och om så är fallet,                       Tili spörsmålet har fogats en broschyr "Osal-
30064:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      listu jaloon kilpaan - jokainen voittaa". En-
30065:        ta för att tilise att sagda 1agrum följs?    ligt anteckningarna på broschyrens frånsida har
30066:                                                     den däri ingående intervjun gjorts på åtgärd
30067:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av Vapaa-ajattelijain liitto.
30068: samt anföra följande:                                  Broschyren saknar de i tryckfrihetslagen för-
30069:    En av de fundamentala rättigheterna i vår        utsatta anteckningarna om det tryckeri, där
30070: fria samhällsordning är tryckfriheten. Tili dess    broschyren är tryckt, tryckningsort och -år samt
30071: väsen hör, att varje medborgare i Finland har       förläggare, såvida broschyren har en sådan.
30072: rätt att i tryck publicera skriftlig eller bild-       Justitieministeriet har begärt att ministeriet
30073: lig framställning utan att någon på förhand         för inrikesärendena skall låta verkställa polis-
30074: förhindrar det. Tili utövningen av sagda rätt       undersökning för att klarlägga de i tryckfri-
30075: hör såsom en begränsande faktor även ansva-         hetslagen förutsatta uppgifterna samt för ut-
30076: ret för att ett tryckalster inte används på         redande av vem eller vilka som uppgjort och
30077: ett sätt som kränker rätts- och samhällsord-        låtit trycka broschyren samt spridit densamma.
30078: ningen. För justitieministeriet har i 40 § tryck-      Efter det de begärda undersökningarna ut-
30079: frihetslagen stadgats skyldighet att övervaka att   förts, kommer justitieministeriet att skrida tili
30080: nämnda lag följs; sålunda bör ministeriet en-       i ärendet eventuellt påkallade åtgärder.
30081:   Helsingfors den 22 december 1977.
30082: 
30083: 
30084:                                                                       Justitieminister Tuure Salo
30085:                                               1977 vp.
30086: 
30087: Skriftligt Spörsmål nr 376.
30088: 
30089: 
30090: 
30091: 
30092:                                   H. Westerlund m. fl.: Oin snabb ändring av inkomstskatteför-
30093:                                      ordningen för gårdsbruk.
30094: 
30095: 
30096: 
30097:                             Tili R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
30098: 
30099:     Genom förordning nr 1042 av den 23 de-              Under de senaste tio åren har förmögenhets-
30100: cember 1976 ändrades inkomstskatteförord-            beskattningen för skog avsevärt skärpts och allt
30101: ningen för gårdsbruk eller skogsskatteförord-        mindre lägenheter har blivit förmögenhetsbe-
30102: ningen med motivering att man vid riksskogs-         skattade. Förmögenhetsskatteskalan har ·inte
30103: taxeringen funnit skiljaktigheter mellan virkes-     kontinuerligt korrigerats i takt med inflationen
30104: beståndet i skogarna och tidigare fastställda        utan man har ytterligare totalt sett skärpt den
30105: grunder. Ändringarna i grunden för skogsbe-          under de senaste åren. För att återställa lönsam-
30106: skattningen skulle träda i kraft för skatteåret      heten inom skogsbruket borde förmögenhets-
30107: 1977.                                                skatten helt avskaffas.
30108:     Trots starkt delade åsikter bland fackfolk om        Med hänvisning tili det sagda och hänvisande
30109: nödvändigheten att ändra grunderna för skogs-        tili riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. framställer
30110: markens avkastning, genomfördes dessa över-          undertecknade följande spörsmål tili veder-
30111: raskande snabbt och som följd av detta alltför       börande rriedlem av statsrådet:
30112: generellt.
30113:     Skattekubikmeterns sammansättning överens-                 Är Regeringen medveten om att
30114: stämmer inte med de verkliga förhållandena.                 ändringen av inkomstskatteförordningen
30115: Den ändrade strukturen för skattekubikmetern                för gårdsbruk ( 1042/76) var förhastad
30116: är fel speciellt inom den södra regionen. Som               och att denna inte tili alla delar
30117: exempel kan nämnas att bl. a. inom betydande                baserar sig på faktiska förhållanden utan
30118: områden i landets södra regioner barrtimmeran-              att en del verkligt kännbara faktorer
30119: delen är minst 10 %-enheter för hög. Likaså                 förbisetts samt att därigenom inkomst-
30120: innehåller den beräknade skattekubikmetern för              skatten på skog kraftigt stigit och att
30121: stor andel granmassaved, medan den övriga                   denna utökad med förmögenhetsskatten
30122: massaveden som en följd härav i motsvarande                 blivit så dräpande att skogens årliga tili-
30123: grad är för låg.                                            växt i många fall inte mera räcker tili
30124:     Hänsyn har inte tagits tili den stora frekvens          för betalning av skogsskatten, och om
30125: av rotröta i granbestånd, .som förekommer ända              så är fallet,
30126: upp tili 30% i timmerdelen och som förorsakar                  vilka åtgärder har Regeringen vid-
30127: produktionsbortfall och värdeförlust.                       tagit eller ämnar den vidtaga för att
30128:      Vid . bestämmandet av olika skogsskatteom-             snabbt ändra nämnda inkomstskatte-
30129: råden har man inte alls tagit hänsyn tili faktorer          förordning så att 1977 års beskattning
30130: som verkar sänkande på virkesproduktionen                   kan ske enligt tidigare grunder samt för
30131:  inom olika regioner. Sådana är skogsmarkens                att helt revidera förmögenhetsbeskatt-
30132:  stenbundenhet, fuktighetsförhållanden, minskad             ningen av skog, viiken redan som be-
30133:  tiliväxt i skogar i tätorters närhet och förlängd          skattningsform är unik och som på
30134: omloppstid, storm- och snöskador i områden                  grund av inflationens och progressivite-
30135:  med tätt vägnät och kraftledningsgator o.s.v.              tens inverkan numera är av direkt kon-
30136:                                                             fiskatorisk natur?
30137:       Helsingfors den 18 november 1977.
30138: 
30139:          Henrik Westerlund              Håkan Malin                    Mikko Kaarna
30140: 087701345M
30141: 2                                              1977 vp.
30142: 
30143: Kirjallinen kysymys n:o 376.                                                                Suomennos.
30144: 
30145: 
30146: 
30147:                                   H. Westerlund ym.: Maatilatalouden tuloveroasetuksen pikaisesta
30148:                                      muuttamisesta.
30149: 
30150: 
30151:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30152: 
30153:     Joulukuun 23 päivänä 1976 annetulla asetuk-           Kymmenen viimeisen vuoden aikana metsän
30154: sella n:o 1042 maatilatalouden tuloveroasetuk-        varallisuusverotus on suuresti voimistunut ja
30155: sen muuttamisesta muutettiin maatilatalouden          )'lhä pienemmät tilat ovat joutuneet ma:k&amaan
30156: tuloveroasetusta eli metsäveroasetusta sillä pe-      varallisuusveroa. Varallisuusveroasteikkoa ei ole
30157: rusteella, että valtakunnan metsävaroja arvioi-       jatkuvasti korjattu inflaation vauhdissa, vaan
30158: taessa oli todettu eroja metsien puuvarojen ja        sitä on viime vuosina kokonaisuutena ottaen
30159: aikaisemmin vahvistettujen perusteiden välillä.       edelleen kovennettu. Metsätalouden kannatta-
30160: Oli tarkoitus, että metsäverotuksen perusteita        vuuden palauttamiseksi tulisi varallisuusvero
30161: koskevan muutoksen piti tulla voimaan siten,          kokonaan poistaa.
30162: että se koskisi verovuotta 1977.                          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
30163:    Huolimatta siitä, että ammattimiesten kes-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
30164: kuudessa esiintyi kovin erilaisia käsityksiä vält-    neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen jä-
30165: tämättömyydestä muuttaa metsämaan tuoton              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30166: perusteita nämä toteutettiin yllättävän nopeasti
30167: ja tästä johtuen liian ylimalkaisesti.                           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30168:    Verokuutiometrin kokoonpano ei vastaa to-                  maatilatalouden tuloveroasetuksen muut-
30169: dellisia olosuhteita. Verokuutiometrin muutet-                taminen ( 1042/76) oli hätiköity ja että
30170: tu rakenne on väärä erityisesti eteläisellä alueel-           tämä ei kaikilta osin perustu todel-
30171: la. Esimerkkinä voi mainita, että mm. huo-                    lisiin olosuhteisiin, vaan että joukko
30172: mattavilla alueilla maan eteläisillä vyöhykkeillä             todella tuntuvia tekijöitä on jätetty huo-
30173: havupuun osuus on vähintään 10 %-yksikköä                     mioimatta, ja että metsästä maksettava
30174: liian korkea. Samoin laskettu verokuutiometri                 tulovero on tämän takia voimakkaasti
30175: sisältää liian suuren osuuden kuusimassapuuta                 noussut ja että tämä lisättynä omaisuus-
30176: muun massapuun ollessa tämän seurauksena                      verolla on tullut niin tappavaksi, että
30177: vastaavassa määrin liian alhainen.                            metsän vuotuinen lisäkasvu monessa ta-
30178:    Ei ole otettu huomioon sitä, että kuusimet-                pauksessa ei enää riitä metsäveron mak-
30179: sissä esiintyy paljon lahoja puita ja että nämä               samiseen, ja jos Hallitus on tietoinen,
30180: voivat muodostaa jopa 30 % puuosasta ja siten                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
30181: aiheuttaa tuotannon vähenemistä ja arvon me-                  tynyt tai aikoo ryhtyä nopeasti muut-
30182: netystä.                                                      taakseen mainittua tuloveroasetusta si-
30183:    V ahvistettaessa metsäveroalue ei ole lain-                ten, että vuodelta 1977 toimitettava
30184: kaan otettu huomioon niitä tekijöitä, jotka vai-              verotus voidaan toimittaa aikaisempien
30185: kuttavat alentavasti puun tuotantoon eri                      perusteiden mukaisena sekä kokonaan
30186: alueella. Tällaisia ovat metsämaan kivikkoi-                  uudistaakseen metsän varallisuusvero-
30187: suus, kosteusolosuhteet, pienempi kasvu metsis-               tuksen, joka jo verotusmuotona on
30188: sä, jotka sijaitsevat taajamien läheisyydessä, pi-            ainutlaatuinen ja jolla inflaation ja
30189: dentynyt kiertoaika, myrsky ja lumivahingot                   progression vaikutuksen johdosta ny-
30190: alueilla, joilla on tiheä tieverkosto taikka voi-             kyään on suorastaan konfiskatorinen
30191: mavirtaväyliä jne.                                            luonne?
30192: 
30193:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1977.
30194: 
30195:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                      Mikko Kaarna
30196:                                              N:o376                                                3
30197: 
30198: 
30199: 
30200: 
30201:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30202: 
30203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisesti hyväksyi tutkimukset. Metsäveroperus-
30204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teiden muuttamisen perusteena olleet tutki-
30205: olette 18 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         mukset on tehty parhaalla käytettävissä oleval-
30206: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        la asiantuntemuksella.
30207: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. H.           Valtiovarainministeriö asetti 8. 11. 1977 työ-
30208: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      ryhmän selvittämään, onko olemassa metsäve-
30209: kysymyksestä n:o 376:                               rotusta koskevia uusia tutkimustuloksia tai
30210:                                                     muita sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteel-
30211:           Onko Hallitus tietoinen s11ta, että       la olisi aihetta muuttaa maatilatalouden tulo-
30212:        maatilatalouden tuloveroasetuksen muut-      veroasetuksen metsäveroalueita, metsäveroluku-
30213:        taminen ( 1042/76) oli hätiköity ja että     ja, verokuutiometrin rakennetta ja puun kas-
30214:        tämä ei kaikilta osin perustu todel-         vatuksen kuluja koskevia säännöksiä. Työryh-
30215:        lisiin olosuhteisiin, vaan että joukko       mä on antanut muistionsa valtiovarainministe-
30216:        todella tuntuvia tekijöitä on jätetty huo-   riölle 9. 12. 1977.
30217:        mioimatta, ja että metsästä maksettava          Metsäveroaluejaon osalta työryhmä esitti
30218:        tulovero on tämän takia voimakkaasti         Karvian, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien
30219:        noussut ja että tämä lisättynä omaisuus-     siirtämistä    lieveropään    metsäveroalueeseen.
30220:        verolla on tullut niin tappavaksi, että      Muilta osin työryhmä piti aluejakoa oikeana.
30221:        metsän vuotuinen lisäkasvu monessa ta-       Työryhmä tosin totesi, että Uudenmaan ranni-
30222:        pauksessa ei enää riitä metsäveron mak-      kolla ja saaristossa metsän tuotto on selvästi
30223:        samiseen, ja jos Hallitus on tietoinen,      vähäisempää kuin saman metsäveroalueen muis-
30224:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-   sa metsissä. Tuottoperusteissa olevien epäkoh-
30225:        tynyt tai aikoo ryhtyä nopeasti muut-        tien korjaaminen edellyttäisi kuitenkin Uuden-
30226:        taakseen mainittua tuloveroasetusta si-      maan rannikkokuntien jakamista kahteen met-
30227:        ten, että vuodelta 1977 toimitettava         säveroalueeseen, mikä ei käytettävissä olevien
30228:         verotus voidaan toimittaa aikaisempien      tietojen pohjalta ole mahdollista.
30229:        perusteiden mukaisena sekä kokonaan
30230:         uudistaakseen metsän varallisuusvero-          Metsän kasvun tasoa ilmaisevien metsävero-
30231:         tuksen, joka jo verotusmuotona on           lukujen osalta työryhmä katsoi, että Pohjois-
30232:         ainutlaatuinen ja jolla inflaation ja       Suomessa kesällä 1977 valmistuneen valtakun-
30233:        progression vaikutuksen johdosta ny-         nan metsien 6. inventoinnin tulokset tulisi ot-
30234:         kyään on suorastaan konfiskatorinen         taa huomioon metsäveroluvuissa. Uusia metsä-
30235:        luonne?                                      verolukuja koskevat laskelmat ovat kuitenkin
30236:                                                     vielä kesken, joten uudet luvut voidaan ottaa
30237:                                                     käyttöön vasta vuodelta 1978 toimitettavassa
30238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       verotuksessa. Etelä-Suomessa ei metsäverolu-
30239: vasti seuraavaa:                                    kuihin vaikuttavia uusia selvityksiä ole valmis-
30240:    Maatilatalouden tuloveroasetuksen muutta-        tunut.
30241: minen 23. 12. 1976 metsäverotuksen tuottope-           Verokuutiometrin rakenteen tukkiosuuden
30242: rusteiden osalta perustui verohallituksen esityk-   määrään vaikuttavista tekijöistä työryhmä oli
30243: siin, jotka oli laadittu metsäntutkimuslaitoksen    tarkastellut lahovikaisuuden huomioon ottamis-
30244: tekemien tutkimusten perusteella. Metsäntut-        ta ja tukkipuuksi luettavan puun määrämitto-
30245: kimuslaitoksen suorittamat tutkimukset käsitel-     ja ja laatutekijöitä. Työryhmä ei kuitenkaan
30246: tiin ennen verohallitukselle toimittamista met-     ehdottanut voimassaolevan verokuutiometrin
30247: säntutkimuslaitoksen kollegiossa, joka yksimie-     rakenteen muuttamista. Lahovikaisuuden vai-
30248: 4                                             1977 vp.
30249: 
30250: kutuksesta tukkipuun osuuteen valmistuvat tar-      tuksen olennaiseen muuttamiseen olisi aihetta.
30251: kemmat selvitykset metsäntutkimuslaitoksessa        Metsäverotuksen tasoa ja metsäverojärjestel-
30252: vasta syksyllä 1978.                                män perusteita koskevat kysymykset ovat met-
30253:    Puun kasvatuksen kustannusten kehitykses-        säverotuksen kehittämiskomitean selvitettävä-
30254: tä ei ole olemassa vuosia 1976 ja 1977 koske-       nä. Komitean työn on määrä valmistua maalis-
30255: via tutkimuksia. Kun puun kasvatuksen kulu-         kuun 1978 loppuun mennessä, minkä jälkeen
30256: jen pidemmän aikavälin kehityksestä ei ole ole-     metsäverotuksen mahdollinen kokonaisuudistus
30257: massa luotettavia arvioita, ei työryhmä esittä-     voidaan ottaa harkittavaksi.
30258: nyt myöskään kustannusvähennystä suurennet-            Metsän varallisuusverotuksen osalta on to-
30259: tavaksi.                                            dettava, että vuodelle 1978 säädettyä varalli-
30260:    Työryhmän selvityksen perusteella on ilmeis-     suusveroasteikkoa on kokonaisuudessaan lieven-
30261: tä, ettei metsäveroperusteissa ole sellaisia vir-   netty ja lisäksi verotettavan varallisuuden ala-
30262: heellisyyksiä, että maatilatalouden tuloveroase-    raja on korotettu 100 000 markaksi.
30263:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
30264: 
30265:                                                                           Ministeri Esko Rekola
30266:                                               N:o 376                                               5
30267: 
30268: 
30269: 
30270: 
30271:                           T i 11   Ri k sd agen s      H er r   T a 1 m a n.
30272: 
30273:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Finansministeriet tilisatte 8. 11. 1977 en ar-
30274: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         betsgrupp för att utreda huruvida det före-
30275: se av den 18 november 1977 tili vederbörande         ligger nya undersökningsresultat eller andra nya
30276: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       omständigheter angående skogsbeskattningen,
30277: jande av riksdagsman H. Westerlund m. fl. un-        på grundval av vilka det skulle vara skäl att
30278: dertecknade spörsmål nr 3 76:                        ändra inkomstskatteförordningens för gårds-
30279:                                                      bruk stadganden om skogsskatteområden,
30280:           Är Regeringen medveten om att              skogsskattetal, skattekubikmeterns struktur och
30281:        ändringen av inkomstskatteförordningen        utgifterna för vård av skog. Arbetsgruppen har
30282:        för gårdsbruk (1042/76) var förhastad         9. 12.1977 ingivit en promemoria tili finans-
30283:        och att denna inte tili alla delar            ministeriet.
30284:        baserar sig på faktiska förhållanden utan        Beträffande indelningen i skogsskatteområ-
30285:        att en del verkligt kännbara faktorer         den föreslog arbetsgruppen att Karvia, Pudas-
30286:        förbisetts samt att därigenom inkomst-        järvi och Taivalkoski kommuner skulle över-
30287:        skatten på skog kraftigt stigit och att       föras tili ett område med lindrigare skogsbe-
30288:        denna utökad med förmögenhetsskatten          skattning. I övrigt ansåg arbetsgruppen om-
30289:        blivit så dräpande att skogens årliga tili-   rådesindelningen vara riktig. Visserligen kons-
30290:        växt i många fall inte mera räcker tili       taterade arbetsgruppen att skogsavkastningen
30291:        för betalning av skogsskatten, och om         på den nyländska kusten och i skärgården är
30292:        så är fallet,                                 betydligt mindre än i andra skogar inom samma
30293:           vilka åtgärder har Regeringen vid-         skogsskatteområde. En korrigering av missför-
30294:        tagit eller ämnar den vidtaga för att         hållandena i avkastningsgrunderna skulle dock
30295:        snabbt ändra nämnda inkomstskatte-            förutsätta att de nyländska kustkommunerna
30296:        förordning så att 1977 års beskattning        indelades i två skogsskatteområden, vilket inte
30297:        kan ske enligt tidigare grunder samt för      är möjligt utgående från tiligängliga uppgifter.
30298:        att helt revidera förmögenhetsbeskatt-           Beträffande skogsskattetalen, vilka anger
30299:        ningen av skog, viiken redan som be-          skogens tiliväxtnivå, ansåg arbetsgruppen att
30300:        skattningsform är unik och som på             resultaten av den 6 inventeringen av rikets
30301:        grund av inflationens och progressivite-      skogar, som i norra Finland blev färdig som-
30302:         tens inverkan numera är av direkt kon-       maren 1977, borde beaktas i skogsskattetalen.
30303:        fiskatorisk natur?                             Uträkningen av de nya skogsskattetalen är dock
30304:                                                       ännu inte färdig, varför de nya talen kan tas
30305:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         i bruk först vid den beskattning som verkställs
30306: samt anföra följande:                                 för år 1978. I södra Finland har inga nya ut-
30307:    Ändringen av inkomstskatteförordningen för        redningar, som inverkar på skogsskattetalen,
30308: gårdsbruk 23. 12. 1976 tili den del den gäller       blivit färdiga.
30309: avkastningsgrunderna för skogsbeskattningen             Av de faktorer,. som påverkar mängden tim-
30310: grundade sig på skattestyrelsens förslag, vilka      mer i en skattekubikmeters struktur, hade ar-
30311: hade gjorts upp på basen av skogsforsknings-         betsgruppen granskat beaktandet av rötskada
30312: institutets undersökningar. Skogsforsknings-         samt de dimensioner och kvalitetsfaktorer som
30313: institutets undersökningar behandlades i insti-      gäller för trä, som betraktas som timmer. Ar-
30314: tutets kollegium, där de också godkändes en-         betsgruppen föreslog dock inte någon ändring
30315: hälligt, innan de skickades tili skattestyrelsen.    av den gällande skattekubimeterns struktur.
30316: 6                                             1977 vp.
30317: 
30318: Närmare utredningar angående rötskadors in-         skulle vara skäl att väsentligt ändra inkomst-
30319: verkan på andelen timmer kommer att bli fär-        skatteförordningen för gårdsbruk. Frågorna om
30320: diga vid skogsforskningsinstitutet först hösten     skogsbeskattningens nivå och grunderna för
30321: 1978.                                               skogsskattesystemet är under utredning i kom-
30322:    Det finns inte undersökningar för åren 1976      mitten för revidering av skogsbeskattningen.
30323: och 1977 angående utvecklingen av kostna-           Komittens arbete skall vara färdigt tili slutet
30324: derna för vården av skog. Då det inte finns till-   av mars 1978, varefter en eventuell totalrevi-
30325: förlitliga beräkningar angående utvecklingen av     dering av skogsbeskattningen kan tas under
30326: utgifterna för skogsvård på längre sikt, före-      övervägande.
30327: slog arbetsgruppen inte heller att konstnads-          Beträffande förmögenhetsbeskattningen av
30328: avdraget skulle ökas.                               skog kan det konstateras, att förmögenhetsskat-
30329:    På basen av arbetsgruppens utredning är det      teskalan för år 1978 i sin helhet har lindrats
30330: uppenbart att det inte i grunderna för skogsbe-     samtidigt som den undre gränsen för beskatt-
30331: skattningen finns sådana felaktigheter, att det     ningsbar förmögenhet höjts tili 100 000 mk.
30332:      Helsingfors den 22 december 1977.
30333: 
30334:                                                                           Minister Esko Rekola
30335:                                                1977 vp,
30336: 
30337: Kirjallinen kysymys n:o 377.
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342:                                   Kortesalmi ym.: Kokeiluista korvata tiesuola hiekalla eräillä tie-
30343:                                      osuuksilla.
30344: 
30345: 
30346:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30347: 
30348:    Lehtiuutisen mukaan (Auto- ja Kuljetusala          mille ja leveämmille teille kuin Jämsän~Kuh~
30349: n:o 21/1977) tie~ ja vesirakennuslaitos lopet-        moisten tieosuudelle. Vaarallisia kokeilualueita
30350: taa lähestyvänä. talvena. teiden suolauksen eräillä   on muuallakin, esim: Pori-'-Helsinki ja Pori~
30351: maamme . vilkasliikentelsimmillä pääväylillä,         Tampere -osuus. Viittaa:tnme vielä lähemmin
30352: Päätös uhkaa vaarantaa autonkuljettajien työ-         yllä mainitun AKT-lehden numeroon 21/77,
30353: turvallisuuden sekä myös yleisen liikennetur-         jossa asiaa on seikkaperäisemmin selvitetty sekä
30354: vallisuuden. Vastuunsa tuntevat autonkuljetta~        etusivulla että sivulla 8.
30355: ja:t ovat ryhtyneet toimiin päätöksen kumoami-           Edellä, esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30356: seksi. Mm. nelostie kuuluu suolaamattomuus-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
30357: kokeilun piiriin. Tien vaarallisimmat osuudet         me ·valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30358: ovat välillä Jämsä-Kuhmoinen. Tämä väli on            tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
30359: noin 40- km ja on jo kuivallakin kelillä aiheutta-
30360: nut kuljettajille vaikeuksia mutkaisuutensa: ja                 Tietääkö Hallitus, että. sen alainen
30361: kapeutensa vuoksi. Mutta erityisesti talvella on             keskusvirasto tie- ja· vesirakennuslaitos
30362: tapahtunutkin tällä osuudella useita vakavia on~             on päättänyt ryhtyä lähestyvänä talve-
30363: nettomuuksia ja kalustohäviökin on ollut suuri.              na kokeiluihin, joissa tiesuola korvataan
30364: Autonkuljettajat ovat nyt erityisen huolissaan               hiekalla ja tällaista kokeilua tiettävästi
30365: siitä, mitä tapahtuu, kun nelostielle ei enää si-            aiotaan panna toimeen hyvin vaarallisil-
30366: rotella suolaa ja kun tuuli pyyhkii kuivan hie-              lakin tieosuuksilla kuten esim. Jämsä-
30367: kari pois tieltä.                    ·                       Kuhmoinen -välillä ja muuallakin, ja
30368:     Varsinkin Jämsän.;_Kuhmoisten välillä on li·                että autonkuljettajat ja erityisesti kii-
30369: säksi seJlaisia nousuja, että pitkällä ja raskaalla          tolinja-autonkuljettajat ·ovat näistä ko-
30370: yhdistelmäajoneuvolla ajettaessa vauhtia on li-              keiluista työ- ja liikenneturvallisuutensa
30371: sättävä, ja jos tiellä ei ole sulaa pintaa, on tämä          vuoksi erittäin huolissaan, sekä
30372: erittäin vaarallinen tilanne liikenneturvallisuu-               aikooko Hallitus ehkäistä tällaiset ko-
30373: den kannalta, koska raskasta yhdistelmää on                  keilut mainituilla hyvin vaarallisiksi
30374: liukkaalla tiellä erittäin vaikeata hallita ja pi-           kat:sottavilla ·tieosuuksilla sekä kehottaa
30375: tää maantiellä. Erityisen vaarallisena tilanteen             TVL:ää siirtämään kokeilut turvallisem-
30376: kokevat kiitolinja-autonkuljettajat. Heidän mie-             mille tieosuuksille?
30377: le~tään TVL:n kokeilut· tulisi siirtää suorem-
30378: 
30379:       Helsingissä 21 ·päivänä marraskuuta ·1977.
30380: 
30381:                 J. Juhani Kortesalmi                              Veikko Vennamo
30382: 
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 087701354X
30387: 2                                              1977 vp.
30388: 
30389: 
30390: 
30391: 
30392:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30393: 
30394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtatie 2 Palojärvi-Pori
30395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            Valtatie 4 Lahti-Jyväskylä
30396: olette 21 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn              Kantatie 41 Auran asema-Tampere
30397: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
30398: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Suolaamattomilla teillä liukkaudentorjunta
30399: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. näin kuu-          hoidetaan pääsääntöisesti suolatonta hiekkaa
30400: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 377:           käyttäen. Hiekoitus suoritetaan mahdollisimman
30401:                                                       tehokkaasti. Eräissä poikkeuksellisen jyrkissä
30402:           Tietääkö Hallitus, että sen alainen         mäissä on päätetty suolaamattomillakin teillä
30403:        keskusvirasto tie- ja vesirakennuslaitos       käyttää suolaa tarpeen niin vaatiessa.
30404:        on päättänyt ryhtyä lähestyvänä talve-            Tutkimuksen on suunniteltu kestävän kolme
30405:        na kokeiluihin, joissa tiesuola korvataan      talvikautta siten, että eri talvina liukkaudentor-
30406:        hiekalla ja tällaista kokeilua tiettävästi     juntamenetelmiä vaihdetaan eri tieosilla kes-
30407:        aiotaan panna toimeen hyvin vaarallisil-       kenään.
30408:        lakin tieosuuksilla kuten esim. Jämsä-            Erilaisten liukkaudentorjuntamenetelmien tut-
30409:        Kuhmoinen -välillä ja muuallakin, ja           kimus suoritettiin aikaisemmin talvella 1970-
30410:           että autonkuljettajat ja erityisesti kii-   71. Tulosten mukaan teiden suolaamisesta luo-
30411:        tolinja-autonkuljettajat ovat näistä ko-       puminen ei vaikuttanut poliisin tietoon tullei-
30412:        keiluista työ- ja liikenneturvallisuutensa     den liikenneonnettomuuksien kokonaismäärään.
30413:        vuoksi erittäin huolissaan, sekä .             Sen sijaan kokeilun vaikutuksesta henkilövahin-
30414:           aikooko Hallitus ehkäistä tällaiset ko-     koihin johtaneiden onnettomuuksien määrään ei
30415:        keilut mainituilla hyvin vaarallisiksi         saatu täyttä selvyyttä. Surmansa saaneiden mää-
30416:        katsettavilla tieosuuksilla sekä kehottaa      rää suolan käytöstä luopuminen vähensi jon-
30417:        TVL:ää siirtämään kokeilut turvallisem-        kin verran. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä,
30418:        mille tieosuuksille?                           miten paljon suolaamattomuus vaikutti sellais-
30419:                                                       ten lievien onnettomuuksien määrään, jotka ei-
30420:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vät tulleet poliisin tietoon.
30421: vasti seuraavaa:                                         Vuonna 1970-71 tehdyssä kokeilussa var-
30422:    Tie- ja vesirakennuslaitos on kuluvan vuo-         sinkin henkilöautojen nopeudet laskivat jonkin
30423: den syksyllä aloittanut erilaisia liukkaudentor-      verran suolaamattomilla teillä. Osa kuorma-au-
30424: juntamenetelmiä koskevan tutkimuksen eräillä          toista siirtyi. käyttämään muita reittejä.
30425: Etelä- ja Keski-Suomen valta- ja kantateillä.            Edellä mainitun kokeilun tulosten arviointia
30426: Kokeiltavat menetelmät ovat:                          vaikeutti mm. silloinen poikkeuksellisen leuto
30427:    1. Tehostettu suolaus
30428:                                                       talvi. Nyt aloitettu liukkaudentorjunta- ja   ·m-
30429:                                                       kenneturvallisuustutkimus· on edellistä .laajempi
30430:    2. Nykyisen käytännön mukainen suolaus             ja monipuolisempi. Mm. onnettomuustutki-
30431:    3. Suolaamaton tie                                 muksia kokeilun aikana suorittavat Liikenneva-
30432:    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää edellä        kuutusyhdistyksen johdolla toimivat liikenne-
30433: mainittujen talviajan liukkaudentorjuntamene-         vahinkojen tutkijalautakunnat. Tämän lisäksi lii-
30434: telmien vaikutusta kunnossapitokustannuksiin,         kenneturvallisuustutkimusta tehdään tie- ja ve-
30435: liikenneturvallisuuteen ja ajomukavuuteen.            sirakennushallituksen normaalin, poliisin anta-
30436:    Tutkimuskohteeksi on valittu yht. n. 1 500         miin tietoihin perustuvan onnettomuustilaston
30437: km valta- ja kantateitä. Tutkimuksen ensimmäi-        avulla. Tutkimuksen suorittamiseen osallistuvat
30438: sessä vaiheessa (talvella 1977-78) suolaamat-         myös Liikenneturva, Liikennevakuutusyhdistys
30439: tomat tieosuudet ovat:                                ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutki-
30440:                                              N:o 377                                                 3
30441: 
30442: muksen seurantaryhmään kuuluvat lisäksi Auto-       daan käyttöön nyt aloitetun kokeilun myötä.
30443: liiton, Linja-autoliiton, Suomen Kuorma-autolii-    Kokeilussa on seuraajina mukana myös paljon
30444: ton, Suomen Taksiliiton, Auto- ja liikennetoi-      tien käyttäjien ja liikenneturvallisuusalan edus-
30445: mittajien sekä poliisin edustajat.                  tajia. Liikenneministeriö tulee asettamaan seu-
30446:     Talviajan liukkaan kelin onnettomuuksien        rantaryhmään myös oman edustajansa. Sekä lii-
30447: estämisessä on kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa:       kenneministeriö että tieviranomaiset · tulevat
30448: toisaalta teiden suolaamisen tehostaminen yhdis-    seuraamaan kokeilua ja liikenneturvallisuutta
30449: tettynä nastarengaskieltoon ja toisaalta suolaa-    sen aikana varsin kiinteästi. Kokeilun aikana
30450: maton tie (hiekoituksen tehostaminen) yhdis-        ryhdytään tarvittaessa kaikkiin mm. liikenne-
30451: tettynä .nastarengaspakkoon. Tie- ja vesiraken-     turvallisuuden .vaatimiin toimenpiteisiin. Ko-
30452: nuslaitos tutkii nyt mainittuja liukkaudentorjun-   keilu voidaan lopettaa joko kokonaan tai mää-
30453: tamenetelmiä välimuotoineen nykyisen nasta-         rätyillä teillä tai tieosilla, kokeiluteitä voidaan
30454: rengaskäytännön vallitessa.                         vaihtaa jne. Liikenneministeriö pitää tarvitta-
30455:     Julkisuudessa on paljon keskusteltu puolesta    van tiedon kokoamiseksi kokeilua tarpeellisena
30456: ja vastaan teiden suolaamisesta tai suolaamatta     ja katsoo, että se. tulee toteuttaa suunnitellulla
30457: jättämisestä. Päätöksen tekemistä varten tarvi-     ja edellä selostetulla tavalla.
30458:  taan tosiasioita ja kokeiltua tietoa. Näitä Saa-
30459:      Helsingissä joulukuun 23 päivänä 1977.
30460: 
30461:                                                            Liikenneministeri Veikko Saarto
30462: 4                                               1977 Vp.
30463: 
30464: 
30465: 
30466: 
30467:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
30468: 
30469:     · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        manlagt ca 1 500 km riks- och stamväg. I un-
30470: äng~r har Ni, H~rr T alman, med Eder skrivel·          dersökningens första skede {vintern 1977-
30471: se av den 21 november 1977 tili vederbörande           78) är de osaltade vägavsnitten:
30472: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-
30473: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi                  Riksväg 2 Palojärvi-Björneborg
30474: m.fl. ställda spörsmål nr 377:         ·                   Riksväg 4 · Lahti-Jyväskylä
30475:                                                            Stamväg 41 Aura station----:Tammerfors
30476:             Är Regeringen medveten om, att ett             På de osaltade vägarna bekämpas ·halkan hu-
30477:          av dess underlydande centrala ämbets-         vudsakligen genom användande av osaltad sand.
30478:          verk, väg- och vattenbyggnadsverket,          Sandningen utförs så effektivt som möjligt. I
30479:          har beslutat, att inkommande vinter in-       vissa exceptionellt branta backar har man be-
30480:          leda en experimentverksamhet, där väg-        slutat använda sait även på osaltade vägar, då
30481:          saltet ersätts med sand, och att sådana       behov därtili föreligger.
30482:          experiment veterligen är avsedda att              Undersökningen har planerats pågå under tre
30483:          verkställas även på synnerligen farliga       vinterperioder så, att metoderna för bekämp-
30484:          vägavsnitt, såsom t. ex. mellan Jämsä          ningen av halka under de olika vintrarna byts
30485:          och Kuhmoinen och även på andra stäl-         sinsemellan på de skilda vägavsnitten.
30486:          len, och
30487:             att chaufförerna, särskilt expresslinje-       En undersökning av de olika metoderna för
30488:          chaufförerna, med tanke på sin egen           bekämpningen av halka verkställdes vintern
30489:          arbets- och trafiksäkerhet är ytterst         1970-71. Enligt resultaten inverkade ett av-
30490:          oroade av dessa experiment, och               stående från saltning av vägarna inte på det
30491:             ämnar Regeringen förhindra dylika          totala antal trafikolyckor som kom till polisens
30492:          experiment på sagda vägavsnitt, vilka         kännedom. Experimentets inverkan på antalet
30493:          bör anses som farliga, samt uppmana           tili personskador ledande olyckor har däremot
30494:          väg- och vattenbyggnadsverket att över-       inte helt kunnat utredas. Avstående från bruk
30495:          föra sin experimentverksamhet till säk-       av salt minskade i någon mån antalet om-
30496:          rare vägavsnitt?                              komna. I undersökningen utreddes inte hur
30497:                                                        mycket saltfriheten inverkade på antalet smärre
30498:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          olyckor, som inte kommit tili polisens känne-
30499: samt anföra följande:                                  dom.
30500:                                                            Under experimentet 1970-71 sjönk speciellt
30501:    Väg- och vattenbyggnadsverket har under hös-        personbilarnas hastighet i någon mån på de
30502: ten innevarande år inlett en undersökning rö-          osaltade vägarna. En del lastbilar övergick tili
30503: rande olika metoder för förebyggande av halka          att använda andra rutter.
30504: på vissa riks- och stamvägar i södra och mel-
30505: lersta Finland. Experimentmetoderna är:                    Bedömningen av resultaten av ovan nämnda
30506:                                                        experiment försvårades bl. a. av den exceptio-
30507:    1. Effektiverad saltning                            nellt blida vintern. Den nu inledda halkbekämp-
30508:    2. Saltning enligt nuvarande praxis                 nings- och trafiksäkerhetsundersökningen är
30509:    3. Osaltad väg                                      mera omfattande och mångsidigare än den tidi-
30510:    Målet med undersökningen är att utreda hur          gare. Under den tid experimentet pågår verk-
30511: ovan nämnda metoder för förebyggande av                ställer de under Trafikförsäkringsföreningens
30512: halka vintertid inverkar på underhållskostnader-       ledning verkande trafikskadekommissionerna
30513: na, trafiksäkerheten och körkomforten.                 bl. a. olycksundersökningar. Dessutom verk-
30514:    Tili undersökningsobjekt har utsetts sam-           ställs trafiksäkerhetsundersökningar med tili-
30515:                                               N:o 377                                              5
30516: 
30517: hjälp av väg- och vattenbyggnadsstyrelsens          för och emot saltande ellet icke saltande av vä-
30518: normala olycksstatistik, viiken baserar sig på      garna. För beslutsfattandet fordras fakta och
30519: på polisens uppgifter. I undersökningen deltar      empiriska kunskaper. Dessa erhålls genom det
30520: dessutom Trafikskyddet, Trafikförsäkrings-          nu inledda experimentet. Experimentet följs
30521: föreningen och Statens tekniska forsknings-         även av företrädare för många vägnyttjare och
30522: central. Tili uppföljningsgruppen för undersök-     trafiksäkerhetsbranschen. Trafikministeriet kom-
30523: ningen hör dessutom företrädare för Automo-         mer även att utse sin egen representant i upp-
30524: bilförbundet, Linja-autoliitto, Suomen Kuorma-      följningsgruppen. Såväl trafikministeriet som
30525: autoliitto, Suomen Taksiliitto, Auto- ja liiken-    vägmyndigheterna kommer att ytterst noggrant
30526: netoimittajat samt polisen.                         följa med experimentet och trafiksäkerheten
30527:    Vid förhindrandet av olyckor i hait väglag       under den tid experimentet pågår. Under experi-
30528: vintertid finns det två ytterlighetsalternativ:     mentet vidtas vid behov alla de åtgärder som
30529: å ena sidan en effektiverad saltning av vägarna i   bl. a. trafiksäkerheten kräver. Experimentet kan
30530: förening med dubbdäcksförbud och å andra si-        avslutas antingen helt eller på vissa bestämda
30531: dan osaltad väg ( effektiverad sandning) i fö-      vägar eller vägavsnitt, experimentvägarna kan
30532: rening med obligatoriska dubbdäck. Väg- och         bytas ut mot andra o.s.v. Trafikministeriet anser
30533: vattenbyggnadsverket undersöker nu nämnda           att experimentet är nödvändigt för insamlandet
30534: halkbekämpningsmetoder jämte mellanformer           av erforderliga uppgifter och finner, att det bör
30535: mot bakgrunden av rådande dubbdäckspraxis.          genomföras på planerat och ovan redovisat sätt.
30536:    I offentligheten har förts många diskussioner
30537:      Helsingfors den 23 december 1977.
30538: 
30539:                                                             Trafikminister Veikko Saarto
30540: 
30541: 
30542: 
30543: 
30544: 087701354X
30545:                                                1977 vp.
30546: 
30547: Kirjallinen kysymys n:o .378.
30548: 
30549: 
30550: 
30551: 
30552:                                    M. Tuominen: Sosialistisia maita koskevan tutkimuksen ja ope-
30553:                                      . tuksen edellytysten parantamisesta.
30554: 
30555: 
30556:                        . E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30557: 
30558:    Presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton        henee. Mm. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran · kes-
30559: kork:eimman neuvoston puhemiehistön pu-               kusjohtokunta käsitteli runsas vuosi sitten
30560: heenjohtajan pääsihteeri L. 1. Brezhnevin vii-        nykyistä huolestuttavaa tilannetta tällä ·alalla
30561: me keväänä allekirjoittama molempien maiden           ja esitti valtiovallalle koko joukon toimen-
30562: taloudellisen yhteistyön kehittämisen 15-vuo-         piteitä venäjan kielen· opetuksen lisäämiseksi
30563: dsohjelma on merkitykseltään uraauurtava eri          eri koulutusasteilla.              ··
30564: järjestelmiin kuuluvien maiden yhteistyön to-            Tässä asiassa ei ole tapahtunut . edistystä.
30565: teuttamisessa. _Ohjelma avaa reaalisia näkymiä        Julkisuudessa näkyneiden tietojen mukaan ~ou­
30566: Suomen nytkyisten suurten taloudellisten vai-         lulaisista 92 % opiskelee englannin, kieltä,
30567: keuksien helpottamiseen, työttömyyden vähen-          venäjän kieltä alle 1 %. Nykyiset koulutuksen
30568: tämiseen. Ohjelma noudattaa yya-sopimuksen            säästötoimet uhkaavat edelleen huonontaa ti-
30569: ja ETYK:n päätösasiakirjan periaatteita käytän-       lannetta.
30570: nössä ja osoittaa rauhanomaisen rinnakkaiselon           Lähes neljä vuotta sitten tammikuun 16
30571: suuret myönteiset mahdollisuudet. Ohjelman            päivänä 197.3 suuri joukko maamme opetus-,
30572: avaamien arvok:kaiden näköalojen toteuttami-          dokumentointi-, tietopalvelu- ja kulttuurivaihto-
30573: nen edellyttää valtiovallan ja talouselämän           tehtävissä olevia johtavia henkilöitä kääntyi
30574: edustajien aktiivista ja aloitteellista toimintaa.    opetusministeriön puoleen osoittaen· yhteistoi-
30575: On ·pältstävä j'arrutuksesta, jota Suomen ja          minnan kehittämistä sosialististen maiden karts"
30576: Neuvostoliiton yhteistyö kohtaa jatkuvasti eri        sa haittaavan tutkijavoimien vähäisyyden, do-
30577: aloilla maamme vahingoksi. Voidaksemme hyö-           kumentaatio- ja tietopalvelun niukkuuden sekä
30578: dyntää teollista ym. yhteistoimintaa Neuvosto-        sosialististen maiden oloja ja tiedepolitiikkaa
30579: liiton ja muiden sosialististen maiden kanssa on      tuntevien ja näiden maiden kieliä taitavien opet-
30580: luotava tälle yhteistoiminnalle tiedolliset ja tai-   tajien puutteen. Edistystä tällä alalla ei· kuiten-
30581: dolliset edellytykset. Useissa länsimaissa on         kaan ole tapahtunut. Huolimatta asiasta teh~
30582: alettu lisätä venäjän kielen opiskelua, kouluttaa     dyistä periaatepäätöksistä yliopistojen ja kor~
30583: idänkaupan asiantuntijoita perehtymään sosia-         keakoulujen sosialistimaita koskevaa opetusta
30584: lististen maiden kaupan rakentees·een jne. Täl-       ei laajenneta, alan harvat tutkijat ovat suurissa
30585: laisen toiminn~n lalminlyönti Suomess~ voi            vaikeuksissa määrärahojen puuttuessa.
30586: ennen pitkää vaarantaa meillä yya-sopimuksen             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen .37
30587: ansiosta olevan edullisen etulyöntiaseman. Liin-      §:n 1 momenttiin nojautuen esitän valtioneu-
30588: simaissa on kUnnostus kauppaan ja taloudelli~         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ~u~
30589: seen yhteistyöhön SEV-rilaiden kanssa nopeasti        raavan kysymyksen:                           · · ·
30590: kasvamassa. ·
30591:     Kansantaloutemme -:- puhumattakaan l,rult-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30592: tuurin - kehitykselle tuottaa jo nyt ja vielä                ryhtyä sosialistisia maita koskevan- tUt-
30593: enemmän tulevaisuudessa vahinkoa se, ~ttä                    kimuksen_ ja opetuksen ede!J.ytysten pa-
30594: venäjän kielen opetuksen osuus kouluissa vä-                 rantamiseksi?
30595:       Helsjpgissä 22_ päivänä marraskuuta 1977.
30596: 
30597:                                           Mirjam Tuominen
30598: 
30599: 087701346N
30600: 2                                               1977 vp.
30601: 
30602: 
30603: 
30604: 
30605:                           Eduskunnan He_rra. Puhemiehelle.
30606: 
30607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          minen on enty1sesti Jyväskylän yliopiston
30608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra P~nlies,            yhteydessä . toimivan korkeakoulujen kielikes-
30609: olette kirjeellänne 22 päivältä marraskuuta             kuksen tehtävä. Korkeakoulujen kielikeskus on
30610: _1977 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen           äskettäin saanut valmiiksi ensimmäisen venä-
30611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Tuo-            jän kielen-· opetusmaieriaalin. Korkeakoulujen
30612: misen kirjallisen kysymyksen n:o 378:                   kielikeskuksen tarkoituksena on edelleen jatkaa
30613:                                                         venäjän kielen oppimateriaalin kehittämistyötä.
30614:           Mihin toinienpiteisiin Hallitus aikoo         Lisäksi venäjän kielen oppimateriaalin tuotta-
30615:         ryhtyä sosialistisia maita koskevan tut-        miseen on tarkoitus suunnata myös opetus-
30616:         kimuksen ja opetuksen edellytysten pa-          ministeriön käytössä olevia oppimateriaalituo-
30617:         rantamiseksi?                                   tannon edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja.
30618:                                                            Venäjän· kielen ohella on korkeakoululaitok-
30619:    . -Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sessa voimakkaasti laajennettu myös muiden
30620: taen Seura:avaa:                                        sosialististen maiden kielten opetusta. Saksan
30621:       Korkeakoululaitoksessa on 1970-luvulla ke-        ja myös unkarin kielen opetuksella on Suomen
30622: hitetty voimakkaasti Euroopan sosialististen            korkeakoululaitoksessa ollut perinteisesti vank-
30623: maiden kielten . ja erityisesti venäjän kielen          ka asema. Asianomaisten maiden kanssa sal-
30624: opetusta. Tällä hetkellä on viidessä korkeakou-         mittujen kulttuurinvaihtosopimusten perusteella
30625: lussa venäjän kielen professorin .virka. Näistä         on korkeakoululaitokseen viime vuosina perus-
30626: viroista neljä on perustettu 1970-luvulla:              tettu seuraavia lehtorin toimia: vuonna 1974
30627: vuonna 1972 Jyväskylän yliopistoon, vuonna              bulgarian lehtorin toimi Helsingin yliOpistoon,
30628: i 974 .Tampereen yliopistoon ( slaavilainen filo~       vuonna 1975 puolan lehtorin toimi Tampereen
30629: \QSial ja Joensuun korkeakouluun ja tänä                yliopistoon, unkarin kielen lehtorin toimi · Jy-
30630: vuonna Åbo Akademiin. Lisäksi venäjän. kielen           väskylän yliopistoon ja romanian kielen lehto-
30631: ptofessorin virka on Helsingin yliopistossa:            rin toimi Turun yliopistoon, vuonna 1976
30632:   . Iuikille opiskelijoille tarkoitettua lehtorei~      tSekin kielen lehtorin toimi Jyväskylän yli-
30633: den antamaa venäjän kielen opetusta on kai,             opistoon ja vuonna 1977 saksankielen (Saksan
30634: k,is~ yliopistoissa ja korkeakouluissa lukuun           Demokraattinen Tasavalta) lehtori Helsingin
30635: ottamatta Kuopion korkeakoulua, eläinlääke.,            yliopistoon. Syyslukukaud~ .1978 . alusta on
30636: lieteeilistä korkeakoulua ja svenska social- och        tarkoitus palkata serbokroatian kielen lehtori
30637: kommunalhögskolania, joissa muidenkin vierai-           Helsingin. yliopistoon. Lisäksi.. vuoden 1978
30638: den kielten opetuksen järjestäminen on vasta            tulo~ ja menoarvioesitykseen sisältyy määräraha
30639: suunnitteilla ja liitt}ry . korkeakoulututkintojen      puolan kielen· lehtorin ja slovakian kielen leh-
30640: uudistamistyöhön. Venäjän _kielen opetusta on           torin. palkkaamiseksi korkeakoululaitokseen.
30641: lisäksi Kouvolan, Tampereen ja Savonlinnan                 Opetusministeriö -pyrkii ·. sosialistisia • )llaita
30642: kieli-instituuteissa. Savonlinnan kieli-instituutis-    koskevan tutkimuksen ja opetuksen edellytys;
30643: ~-- 'Venäjän kielen opetus aloitettiin syysluku-        ten parantamisek$i muun . muassa poistamaan
30644: ~udella 1976..                                          opiskelijoiden ja Opettajien puutteellisesta kidi-
30645:  ":V~· venäjän kielen opetusresursSeja on               taidosta johtuvia esteitä ja tukemaan. käytet-
30646: vo1tu lisätä, on opetuksen kehittämistä vai-            tävissi ·olevin määrärahoin sosialistisia, maita
30647: keuttanut soveltuvan oppimateriaalin niukkuus.          koskevan oppimateriaalin tuottamista. Sosialis-
30648: Käynnissä olevan korkeakoulututkintojen uudis-         .tisten maiden .kanssa tehtyjen· kulttuUrinvaihto-
30649: tamistyön eräänä tavoitteena on opiskelijoiden          sopimusten pohjalta laadittujen kulttuurin-
30650: vieraiden kielten taidon parantaminen. Kielen-          vaihto-ohjelmien puitteissa on jatkuvasti kehi-
30651: opetuksessa tarvittavan oppimateriaalin tuotta-         tetty. myös opiskelijoiden, opettajien ja tutki-
30652:                                               N:o 378                                                  3
30653: 
30654: joiden vaihtoa. Opetusministeriön käsityksen          teen ja kulttuurin alalla sekä valtionhallinnossa.
30655: mukaan kulttuurinvaihtosopimuksilla on erit-          Selvityksen perusteella voidaan todeta, että
30656: täin tärkeä merkitys sosialistisia maita koske-       mm. julkaisujen vaihtotoiminnan ansiosta, jota
30657: van tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä             maamme tieteelliset kirjastot ja laitokset pe-
30658: kehitettäessä.                                        rinteisesti harjoittavat sosialististen maiden vas-
30659:     Opetusministeriön toimeksiannosta on tie-         taavien laitosten kanssa, on tiedontarpeet koh-
30660: teellisen informoinoin neuvostossa laadittu sel-      tuullisesti tyydytettävissä jo nykyisin mm. tek-
30661: vitys, joka koskee Itä-Euroopan sosialistisia         niikan ja luonnontieteiden sekä lääketieteen
30662: maita koskevaa tiedontarvetta maassamme sekä          aloilla. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden
30663: näitä maita koskevan tiedon saatavuutta. Sel-         aloilla on tiedonvälityksessä ongelmia, jotka
30664: vityksessä todettiin, että sosialistisiin maihin      suurelta osin johtuvat tarvittavan kielitaidon
30665: liittyvää tietoa tarvitaan mm. tieteellisessä tut-    puutteesta. Selvityksen johdosta valmistellaan
30666: kimuksessa, talouselämän piirissä, opiskelussa,       opetusministeriössä tällä hetkellä sen edellyttä·
30667: joukkotiedotuksessa, kirjastotoiminnassa, tai-        miä jatkotoimenpiteitä.
30668:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1977.
30669: 
30670: 
30671:                                                                    Opetusministeri Kristian Gestrin
30672: 
30673: 
30674: 
30675: 
30676:                                                      Y..Ai·~SLIA
30677: 4                                           1977 vp.
30678: 
30679: 
30680: 
30681: 
30682:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30683: 
30684:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      examina är att förbättra studerandenas kun-
30685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     skaper i främmande språk. Producerandet av
30686: av den 22 november 1977 tili vederbörande         de vid språkundervisningen erforderliga läro-
30687: medlem av statsrådet översänt avskrift av         medlen ankommer särskilt på högskolornas
30688: följande av riksdagsman M. Tuominen ställda       språkcentral som verkar i anslutning tili Jyväs-
30689: spörsmål nr 378:                                  kylä universitet. Högskolornas språkcentral har
30690:                                                   nyss färdigställt det första läromedelsmaterialet
30691:           Vilka åtgärder har Regeringen för       i ryska språket. Högskolornas språkcentral har
30692:        avsikt att vidta i syfte att förbättra     för avsikt att fortsätta arbetet på utvecklandet
30693:        förutsättningarna för att bedriva forsk-   av läromedlen i ryska språket. Avsikten är
30694:        ning och undervisning rörande de socia-    dessutom att även de anslag som står tili
30695:        listiska länderna?                         undervisningsministeriets disposition för främ-
30696:                                                   jandet av läromedelsproduktionen skall inriktas
30697:    Som svar på spörsmålet anför jag högakt-       på producerandet av läromedel i ryska språket.
30698: ningsfullt följande:                                 Vid sidan av ryska språket har man inom
30699:    Under 1970-talet har man inom högskole-        högskoleväsendet kraftigt utvidgat undervis-
30700: väsendet kraftigt utvecklat undervisningen i      ningen i de övriga socialistiska ländernas språk.
30701: de språk som talas i Europas socialistiska        Undervisningen i tyska och ungerska språken
30702: länder, och särskilt i ryska språket. I detta     har traditionellt innehaft en stark position
30703: nu har fem högskolor en professur i ryska         inom Finlands högskoleväsende. På grundvalen
30704: språket. Av dessa tjänster är fyra inrättadc      av avtal om kulturellt utbyte, vilka ingåtts
30705: under 1970-talet: år 1972 vid Jyväskylä uni-      med vederbörande Iänder, har inom högskole-
30706: versitet, år 1974 vid Tammerfors universitet      väsendet under de senaste åren inrättats följan-
30707: ( slavisk filologi) och vid Joensuu högskola,     de lektorsbefattningar: år 1974 en befattning
30708: samt i år vid Aho Akademi. Dessutom finns         som lektor i bulgariska vid Helsingfors uni-
30709: det en professur i ryska språket vid Helsing-     versitet, år 1975 en befattning som lektor i
30710: fors universitet.                                 polska vid Tammerfors universitet, en befatt-
30711:    För alla studerande avsedd, av lektorer med-   ning som lektor i ungerska vid Jyväskylä uni-
30712: delad undervisning i ryska språket finns vid      versitet och en befattning som lektor i
30713: samtliga universitet och högskolor, med undan-    rumänska vid Aho universitet, år 1976 en be-
30714: tag av Kuopio högskola, veterinärmedicinska       fattning som lektor i tjeckiska vid Jyväskylä
30715: högskolan och svenska social- och kommunal-       universitet och år 1977 en befattning som
30716: högskolan, vid vilka även undervisningen i        lektor i tyska ( Tyska Demokratiska Re-
30717: övriga främmande språk först nu håller på         publiken) vid Helsingfors universitet. Avsikten
30718: att planeras och ansluter sig tili reformen av    är, att början av höstterminen 1978 anställa
30719: högskoleexamina. Undervisning i ryska språket     en lektor i serbokroatiska vid Helsingfors
30720: meddelas dessutom vid språkinstituten i Kou-      universitet. Dessutom ingår i statsverksproposi-
30721: vola, Tammerfors och Nyslott. Vid språk-          tionen för år 1978 ett anslag för avlönande
30722: institutet i Nyslott inleddes undervisningen i    av en lektor i polska och en lektor i slovakiska
30723: ryska språket höstterminen 1976.                  inom högskoleväsendet.
30724:    Fastän undervisningsresurserna i ryska            Undervisningsministeriet strävar tili att för-
30725: språket har kunnat utökas, har undervisningens    bättra förutsättningarna för bedrivande av
30726: utvecklande försvårats av den knappa tili-        forskning och undervisning rörande de socia-
30727: gången tili lämpliga läromedel. En av mål-        listiska länderna bland annat genom att av-
30728: sättningarna för reformeringen av högskole-       lägsna de hinder som beror på studerandenas
30729:                                              N:o 378                                             5
30730: 
30731: och lärarnas bristfälliga språkkunskaper, samt     tiska länderna behövs bl. a. i vetenskapliga
30732: genom att medelst tillbudsstående anslag un-       undersökningar, inom näringslivet, i studier,
30733: derstödja producerandet av läromedel rörande       inom massinformationen, inom biblioteksverk-
30734: de socialistiska länderna. Inom ramen för          samheten, inom området för konst och kultur
30735: program, som uppgjorts på basen av avtal om        samt inom statsförvaltningen. På basen av
30736: kulturellt utbyte med de socialistiska länderna,   utredningen kan man konstatera, att kunskaps-
30737: har man kontinuerligt utvecklat även utbytet       behovet i skälig utsräckning kan tillgodoses
30738: av studerande, lärare och forskare. Enligt         redan bl. a. inom tekniken och naturveten-
30739: undervisningsministeriets åsikt har dessa avtal    skaperna samt läkarvetenskapen, tack vare
30740: en synnerligen stor betydelse vid utvecklandet     bl. a. den utväxling av publikationer som vårt
30741: av förutsättningarna för bedrivande av forsk-      lands vetenskapliga bibliotek och inrättningar
30742: ning och undervisning rörande de socialistiska     traditionellt bedriver med motsvarande inrätt-
30743: länderna.                                          ningar i de socialistiska länderna. Inom sam-
30744:    På uppdrag av undervisningsministeriet har      hällsvetenskaperna och de humanistiska veten-
30745: man i rådet för vetenskaplig information verk-     skaperna existerar kommunikationsproblem
30746: ställt en utredning som gäller behovet av kun-     som tili stor del beror på avsaknaden av er-
30747: skaper om östeuropas socialistiska Iänder i        forderliga språkkunskaper. Med anledning av
30748: vårt land, samt tillgängligheten hos kun-          utredningen bereder man inom undervisnings-
30749: skaperna rörande dessa länder. I utredningen       ministeriet för närvarande de vidare åtgärder,
30750: konstaterades, att kunskaper om de socialis-       vilka förutsätts av utredningen.
30751:      Helsingfors den 23 december 1977.
30752: 
30753: 
30754:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
30755:                                               1977 vp.
30756: 
30757: Kirjallinen kysymys n:o 379.
30758: 
30759: 
30760: 
30761: 
30762:                                   Tikka: ·Kymen läänin syrjinnästä koulurakennUsten rakennuslupia
30763:                                      myönnettäessä.
30764: 
30765: 
30766:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30767: 
30768:    Opetusministeriö on marraskuun puolessa           on rakennusalan työttömyys ennätyssuurta ja
30769: välissä myöntänyt rakennusluvan 25 koulura-          rakennusalalla on työttömiä huomattavasti
30770: kennuksen rakentamiseksi. Päätöksen mukaan           enemmän kuin yhdessäkään ns. tkehitysaluepii-
30771: nyt aloitettavien rakennustöiden rakennusavus-       rissä.
30772: tuksiin valtio sijoittaa l<ähes 40 miljoonaa mark-      Myös valmiita suunnitelmia on olemassa. Ky-
30773: kaa ja lainoitukseen 13,5 miljoonaa markkaa.         men lääninha}lituksen esityksessä on kaikkiaan
30774:    Kymen lääniin saatiin vain yksi rakennuslu-       seitsemän koulurakennusta, joista lähes kaik-
30775: pa. Se myönnettiin Vehkalahden kunnan Uuden          kien suunnitelmat ovat siinä pisteessä, ettei
30776: Summan koulun 1aajennukseen ja peruskorjauk-         töitten miltei välittömään aloittamiseen ole es-
30777: seen.                                                teitä.
30778:    Vuosittain on Kymen lääniin saatu '1upa nor-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30779: maalisti kahden· koulurakennuksen rakentamis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
30780: ta varten, jo1nakin vuosina jopa kolmea koulu-       tioneuvoston ,as1anomaisen jäsenen vastattavak-
30781: rakennusta varten. Kun päätöstä perustellaan         si seuraavan kysymyksen:
30782: julkisuudessa sillä, että on tarkoitus helpottaa
30783: rakennusalan työllisyystilannetta, on Kymen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30784: läänin lähes täydellinen syrjäänjättäminen entis-           ryhtyä estääkseen Kymen ~äänin syrjin-
30785: tä vaikeampaa ymmärtää. Kouvolan työvoima-                  nän koulurakennusten rakennusLupia
30786: piirissä ja nimenomaan Kymen läänin alueella                myönnettäessä?
30787:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
30788: 
30789:                                             Seppo Tikka
30790: 
30791: 
30792: 
30793: 
30794: 087701348R
30795: 2                                             1977 vp.
30796: 
30797: 
30798: 
30799:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30800: 
30801:    Valtiopäiväjärjes~sen 37 §:n 1 momentissa        missä tuo tarve on olemassa. Mitään läänikoh-
30802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tais.ila lupakiintiöitä ei milloinkaan ole vaihvis-
30803: olette kirjee1.1änne 22 ·päivältä marraskuuta . tettu. Myöskään kysymyksessä oleva lainsäädän-
30804: 1977 n:o 2411 lähettänyt valtioneuvoston tö ei: edellytä rakennuslupien alueellisen jakau-
30805: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tumisen säätelyä.
30806: taja Seppo Tikan seuraavan kirjallisen kysy-           Kysymyksessä tarkoitettujen vuoden 1978
30807: myksen n:o 379:                                     määrärahoista rahoitettavien koulurakennus-
30808:                                                     hankkeiden va[takunnallisessa kiireellisyysjärjes-
30809:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tyksessä Kymen läänin hankkeet sijoittuivat
30810:          ryhtyä estääkseen Kymen läänin syrjin- 10. ja 32. sekä 61. sijalle. Kun rakennusavus-
30811:          nän koulurakennusten rakennuslupia tuksiin käytettävissä oleva määräraha riitti vain
30812:          myönnettäessä?                             25 hatnkkeen rahoittamiseen, voitiin Kymen
30813:                                                     läänin hankkeista vain 10. sijalla ölleelle Uu-
30814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- den-Summan koulun laajennustyölle myöntää
30815: taen seuraavaa:                                     rakennuslupa. Mitenkään poikkeuksellista ei si-
30816:    Peruskoulurakennusten rakennusluvan myön- ten oUut se, että Kymen lääniin ei myönnetty
30817: tämisperusteista sekä menettelystä rakennuslu- useampaa rakennuslupaa.
30818: pia myönnettäessä on säädetty väliaikaisesta           Se, ·että Kymen lääniin on joinakin vuosina
30819: poik!keuksesta kansakoululakiin ja lakiin koulu- myönnetty useampia rakennuslupia, on yksin-
30820: järjestelmän perusteista 31. 12. 1975 annetussa kertaisesti johtunut siitä, että Kymen läänissä
30821: laissa ( 1080/7 5) sekä tämän lain täytäntöön- on tuolloin ollut kiireellisempiä koulurakennus-
30822: panosta ja soveltamisesta 30. 1. 1976 annetussa hankkeita kuin tämänkertaisessa mkennuslu-
30823: asetuksessa ( 69/76). Mainitun asetuksen 1 § :n pien jaossa. Tässä yhteydessä haluan mainita,
30824: mukaan opetusministeriö myöntää rakennuslu- että Keski-Suomen lääniin ja Pohjois-Karjalan
30825: vat vuosittain yhdellä kertaa, sitten kun koulu- lääniin myönnettiin nitin ikään vain yksi raken-
30826: ha.Uitus on tehnyt yhtenäisen ehdotuksen raken- nuslupa.
30827: nushlpien myöntämisestä ja asia on ollut val-          Kun kysymyksen perusteluissa viitataan työl-
30828: mistavasti käsiteltävänä valtioneuvoston raha- lisyysnäkOkohtiin, on todettava, että käytettä-
30829: asiainvaHokunnassa. Rakennuslupien myöntä- vissä olevilla koulurakennusmäärärahoilla ei
30830: misessä on siten kysymys vuosittaisten tarkoi- voida rahoittaa komuraikennushankkeita pelkäs-
30831: tukseen osoitettujen määrärahojen jakamisesta tään työl1isyyden elvyttämiseksi, koska ensisijai-
30832: kunnille koulurakennushankkeiden valtakunnal- sena luvan myöntämisperusteena on opetustila-
30833: lisesti arvioidun kHreellisyysjärjesty'ks,en perus- tarpeen tyydyttämisen kiireellisyys.
30834: te·ella.                                               Ennen valtioneuvoston raha-asiainvaliokun-
30835:    Koulurakennusten rakennuslupia myöntäes- nassa tapahtuvaa lupahakemusten valmistava~
30836: sään opetusministeriöllä on ohjeena edellä mai- käsittelyä kouluhallituksen ehdotuksesta raken-
30837: nitun [ain 1 §:n 2 momentin säännös, joka nuslupien myöntämiseksi hankitaan kuiten'kin
30838: kuuluu seuraavasti: "Rakennusluvan antamista aina työvoimaministeriön lausunto. Viime mar-
30839: harkittaessa on edtyistä huomiota kiinnitettävä raskuun 9 päivänä antamassaan lausunnossa
30840: niihin tapauksiin, jolloin puuttuu !koulun toi- työvoimaministeriö on työllisyysnäkökohtien
30841: m1nnalle välttämätön huonetila, jota ei ole muu- perusteella puoltanut Kymen läänin hankkeista
30842: toin ·saatavissa kohtuullisin ehdoin." Tämän vain edellä mainittua Uuden-Summan koulura-
30843: vuoksi lupahakemusten käsittelyssä on paino- kennushanketta.
30844: tettu tuota laissa mainittua toiminna·llista näkö-     Edellä esitetyn perusteeHa totean, ettei Ky-
30845: kohtaa. Raikennushankkeet on pantu valtakun- men läänin kohdalta ole tapahtunut mitään syr-
30846: naUiseen kiireelHsyysjärjestykseen edellä esite- jintää !koulurakennusten rakennuslupia myön-
30847: tyn näkökohdan mukaan harkitun tilatarpeen nettäessä.
30848:  akuuttisuuden perusteella riippumatta siitä,
30849:       HclS<ingissä 23 päivänä jouJtukuuta 1977.
30850: 
30851:                                                                 Opetusministeri Kristian Gestrin
30852:                                              N:o 379                                               3
30853: 
30854: 
30855: 
30856:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30857: 
30858:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utrymmesbehovet samt oberoende av, var detta
30859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      behov existerar. Några länsbestämda tillstånds-
30860: nr 2411 av den 22 november 1977 tili veder-        kvoter har anldrig fastställts. Ifrågavarande 1ag-
30861: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     stiftning förutsätter inte heiler någon reglering
30862: av fö1jande av rilksdagsman Seppo Tikka ställda    av byggnadstillståndens regionala fördelning.
30863: spörsmå1 nr 3 79:                                     I den riksomfattande skyndsamhetsordning-
30864:                                                    en för de ifrågavarande skoLbyggnadsprojekt,
30865:          Vilika åtgärder ämnar Regeringen          som skal1 finansieras med 1978 års anslag,
30866:        vidta för att förhindra diskrimineringen    placerar .sig pvojekten i Kymmene Iän på 10,
30867:        av Kymmene Iän vid heviljandet av           32 och 61 p1ats. Då det för byggnadsunder-
30868:        byggnadstillstånd för skolbyggnader?        stöd tiHbudsstående anslaget förslog endast tili
30869:                                                    finansieringen av 25 projekt, kunde av projek-
30870:     Som svar på spörsmalet anför jag högakt-       ten i Kymmene Iän byggnadstiHstånd bev1~jas
30871: ningsfu!Wt följande:                               endast för utvidgningsarbetet vid Uuden-Sum-
30872:     Angående grunderna för beviljandet av hygg-    man koulu, vilket projekt befann sig på 10
30873: nadstillstånd för grundsko1byggnader samt om       plats. Det var sålunda på intet sätt exceptio-
30874: förfarandet vid bevi1jandet av byggnadstill-       nellt, att flera tillstånd inte bevi1jades för
30875: stånd har stadgats i 1agen den 31 december         Kymmene län.
30876: 1975 om temporärt undantag från folkskollagen         Att för Kymmene Iän vissa år 'beviljats flera
30877: och 1agen om grunderna för skolsystemet            byggnadstillstånd har he1t enikelt berott på, att
30878: (1080/75), samt i förordningen den 30 januari      det i Kymmene Iän då funnits mera brådskan-
30879: 197 6 om ve11kställigheten och thllämpningen av    de skolbyggnadsprojekt oo vid fördelningen av
30880: denna ~ag ( 69/76). Enligt 1 § sagda förord-       byggnadstillstånden denna gång. I detta sam-
30881: ning beviljar undervisningsministeriet bygg-       manhang önskar jag nämna, att för Mellersta
30882: nadstillstånd årligen på en gång, sedan skol-      Finlands och Norra Karelens 'Iän Hkaså bevilja-
30883: styre1sen uppgjort enhetligt förs1ag tiU bevil-    des endast ett bygggnadstillstånd.
30884: jande av byggnadstillstånd och ärendet under-         Då i spörsmålets motiveringar hoovisas tiH
30885: gått förberedande behandling i statsrådets fi-     sysselsättningssynpunkter måste det konstate-
30886: nansutskott. Det är såilunda vid bevi1jandet av    ras, att skolbyggnadsprojekt inte kan Hnansie-
30887: byggnadstiHstånd fråga om fördelning av för        ras genom tillbudsstående skolbyggnadsanslag
30888: ändamålet anvisade anslag tili kommunerna på       enbart för att på så sätt stimulera sysselsätt-
30889: grundvalen av en uppskattad skyndsamhets-          ningen, emedan den primära grunden för bevil-
30890: ordning som gäller hela riket.                     jandet av tililstånd är behovet att i bråndskan-
30891:     Vid beviljandet av byggnadstiUstånd för        de ordning erhåHa undervisningslokaJiteter.
30892: skolhyggnader följer undervisningsministeriet         Före den förberedande behandlingen i stats-
30893: det stadgande i 1 § 2 mom. sagda fag, vilket       rådets finansutskott av ansökan om t.Hlstånd
30894: 1yder: "Vid prövningen av huruvida byggnads-       införskaffas dock aiitid arbetskraftsministe-
30895: tii1lstånd skahl beviljas bör särskHd uppmärk-     riets utl'åtande över skoJstyrelsens förslag tili
30896: satnhet fästas vid de fall då skola saiknar för    beviljande av byggnadstilhtånd. I sitt utlåtande
30897: dess y,erksamhet nödvändiga ,~okaHteter, som       av den 9 november 1977 har arbetskraftsmi-
30898: icke oonars kan erhåiias på skä!liga villkor."     nisteriet, på basen av sysselsättningssynpunk-
30899: Fördensiku.ll har man vid handläggningen av        ter, av Kymmene Iäns projekt förordat endast
30900: ansökningar om tillstånd betonat den i lagen       det berörda projektet som gäller Uuden-Sum-
30901: nämnda funiktionella synpunkten. Byggnadspro-      man koulu.
30902: jekten har ,stä1lts :i en skyndsamhetsordning         På basen av det ovan anförda konstaterar
30903: som gäller hela riket, en:ligt ovoo anförda syn-   jag, att det inte för Kymmene läns vidkom-
30904: punkt och på basen av det berälknade akuta         mande skett någon diskriminering vid beviljan-
30905:                                                    det av byggnadstiNstånd för sikolbyggnader.
30906:      Helsingfors den 23 december 1977.
30907: 
30908: 
30909:                                                         Undervisningsminister Kristian Gestrin
30910:                                                 1977 vp.
30911: 
30912: Kirjallinen kysymys n:o 380.
30913: 
30914: 
30915: 
30916: 
30917:                                    Rosnell: Varrkilaolosuhteiden parantamisesta.
30918: 
30919: 
30920:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30921: 
30922:    Maamme vankiloissa esiintynyt syömälakko            vakavaa huomiota asiaan. Suurin osa vankien
30923: oli vankien mielenosoitus vankiloissa esiintyviä       esittämistä vaatimuksista edellyttäisi määräraha~
30924: epäkohtia vastaan, vankilaolosuhteiden paranta-        jen lisäämistä sekä vankiloiden rakentamiseen
30925: miseksi ja vankien ihmisarvon ja oikeusturvan          että niiden käyttömenoihin. Ilmeisesti tarvittai~
30926: puolesta.                                              siin myös muutosta asenteisiin vankeihin suh-
30927:     Vankien syömälakon aikana on tullut selväs-        tauduttaessa. Vankilahenkilökunnan lisääminen
30928: ti ilmi, että pääsyinä huonoihin olosuhteisiin         ei riitä, vaan heidän valintaansa ja sopivuuteen-
30929: ovat vankiloiden yliasutus, avolaitospaikkojen         sa vankilatyöhön olisi suhtauduttava suurella
30930: vähyys. Osa vankiloista on vanhoja ja epäkäy-          harkinnalla ja tarkkuudella. Vankilahenkilökun-
30931: tännöllisiä eikä niitä ole peruskorjattu. Vanhois-     nan kouluttamiseen tulee kiinnittää nykyistä
30932: !!a, peruskorjaamattomissa vankiloissa ruokailun,      suurempaa huomiota ja asettaa lähtökohdaksi
30933: hygienian ja, vapaa-aikatoiminnan järjestäminen        vankien ihmisarvon tunnustaminen ja tavoit-
30934: tuottaa vaikeuksia. Uusissakin vankiloissa, ku-        teeksi vankien auttaminen palaamaan vankila-
30935: ten Hämeenlinnan naisvankilassa, olosuhteet            ajan jälkeen sekä ruumiillisesti että henkisesti
30936: ovat huonontuneet, sillä sinne on vankilapaik-         terveinä vapauteen.
30937: kojen puutteen vuoksi sijoitettu myös miesvan-            Mielestämme vankien aseman parantaminen
30938: keja. Tämä on merkinnyt naisvankien olosuh-            vaatii kokonaisvaltaista selvitystä ja hallituksen
30939: teiden huononemista, mm. vapaa-aikatilojen vä-         toimesta toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen
30940: henemistä.                                             selvittämistä.
30941:     Vankien syömälakon aikana huomiota on eri-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
30942:  tyisesti kiinnitetty ns. suljettuun osastoon, jossa   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
30943: vanki joutuu olemaan yksinään. Vankilaviran-           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu~
30944:  omaisten taholta on sanottu, että suljetun osas-      raavan kysymyksen:
30945: ton perustaminen johtuu tavoitteesta taata sekä
30946:  vankien että vartijoiden turvallisuus. Suljetun                Onko Hallitus tietoinen maamme
30947: psaston perustamiseen ja vankien vapaa-aikojen                vankiloissa vallitsevista puutteista ja
30948:  kaventamiseen lienee jouduttu osittain siitä                 epäkohdista, ja
30949:  syystä, että työvoimaa vankiloissa on niukasti.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30950:     Kun on ilmeisen selvää, että vankien mielen-              ryhtyä vankilaolosuhteiden parantami-
30951:  osoituksen taustana on vankilaoloissamme esiin-              seksi ja vankien oikeusturvan lisäämi-
30952:  tyvät epäkohdat, hallituksen olisi kiinnitettävä             seksi?
30953:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
30954: 
30955:                                               Irma Rosnell
30956: 
30957: 
30958: 
30959: 
30960: 0877013316
30961: 2                                               1977 vp.
30962: 
30963: 
30964: 
30965: 
30966:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30967: 
30968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tospaikkojen tarve vuosikymmenen vaihteessa
30969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          olisi nykyisensuuruisella vankiluvulla 800-
30970: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            1 000 uutta avolaitospaikkaa. Jonkin verran
30971: l,drjeenne n:o 2424 ohella toimittanut valtio-         uusia avolaitospaikkoja saadaan muuttamalla
30972: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       eräitä vankilaosastoja avolaitoksiksi. Tämä kui~
30973: kansanedustaja Irma Rosnellin kirjallisesta ky-        tenkin vähentää rangaistuslaitosten kokonais-
30974: symyksestä n:o 380, jossa tiedustellaan:              paikkamäärää.
30975:                                                           Vuodesta 1973 lähtien keskivankiluku on
30976:           Onko Hallitus tietoinen maamme              kasvanut n. 4 800 vangista 5 500 vankiin. Sa-
30977:        vankiloissa vallitsevista puutteista ja        maan aikaan myös valtiontaloudellinen tilanne
30978:        epäkohdista, ja                                on nopeasti vaikeutunut. Viime vuosina van-
30979:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keinhoitolaitoksen toimintaedellytyksiä on kui-
30980:        ryhtyä vankilaolosuhteiden parantami-           tenkin lisätty seuraavasti. Vuosikorjausten lisäk-
30981:        seksi ja vankien oikeusturvan lisäämi-          si on tehty eräitä peruskorjauksia, joista huo-
30982:        seksi?                                         mattavampia ovat vankimielisairaalan ja Suke-
30983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           van keskusvankilan Iskolan osaston peruskor-
30984: taen seuraavaa:                                       jaukset. Vankeinhoitolaitoksen kulutusmenot
30985:                                                       ovat vuodesta 197 4 lähtien kasvaneet keskimää-
30986:   . Vankeinhoidon tämän hetken suurimpia on-           rin 4 % vuodessa, joskin pääosa tästä kasvusta
30987: gelmia ovat korkea vankiluku ja vanha rangais-        aiheutuu vankiluvun noususta, työtoiminnan laa-
30988: tuslaitoskanta. Rangaistuslaitokset ovat pääosin      jenemisesta ja avolaitospalkkausjärjestelmästä.
30989: peräisin 1800-luvulta. Vuosikorjauksiin käyte-            Avolaitospaikkojen määrä on kasvanut vuo-
30990: tään vuosittain n. 2 miljoonaa markkaa. Vanki-        den 197 4 alussa olleista 526 paikasta 1 120
30991: paikkojen tason nostaminen on mahdollista vain        paikkaan 1. 12, 1977 mennessä. Vankien työllis-
30992: erityismäärärahoin. Toisaalta vanhojen vankila-       tämiseksi eri laitosten yhteyteen on rakennettu
30993: osastojen saneeraaminen nykyajan vaatimuksia          useita teollisuushalleja ja vielä joitakin on suun-
30994: vastaaviksi vähentää käytettävissä olevia vanki-      nitteilla. Yhteensä nämä hallit tarjoavat noin
30995: paikkoja. ·                                           250 uutta työpaikkaa.
30996: ; Rangaistuslaitosten kirjoissa oli 1.12. 1977           Vankeinhoitolaitoksen henkilökunnan koulu-
30997: yhteensä 5 700 vankia. Näistä 1 022 oli sijoitet-     tuksen edistämiselle on nyttemmin luotu aikai-
30998: tu avolaitoksiin. Oikeusministeriön vahvistama        sempaa paremmat edellytykset, kun vuonna
30999: vånkipaikkåluku on 4 414. Näistä avolaitospaik-       197 6 perustettu Vankeinhoidon koulutuskeskus
31000: koja on 1 120. Ylimajoitus keskittyy siten sul-       on aloittanut toimintansa. Sen toimintaa vai-
31001: jettuihin rangaistuslaitoksiin. Tosiasiassa puute     keuttaa kuitenkin vielä vakinaisen henkilökun-
31002: on kuitenkin nimenomaan avolaitospaikoista.           nan puute.
31003: Suljettuja rangaistuslaitoksia joudutaan pitämään        Vaikka vankeinhoitolaitoksen resurssiongel-
31004: ylikuormitettuina lähinnä juuri avolaitospaikko-      mia jouduttaneen lähivuosina ilmeisesti ratkai-
31005: jen puutteen vuoksi. Ainoastaan naisvankeja           semaan määrärahojen, vankipaikkojen ja henki-
31006: varten olemassa olevat tilat ovat riittäviä ja tar-   lökunnan lisäyksillä, on pitkällä tähtäyksellä har-
31007: koituksenmukaisia.                                    kittava muitakin keinoja. Pääasiallisena syynä
31008:    Tarvittavien avolaitospaikkojen perustaminen       vai!keaan tilanteeseen rangaistuslaitoksissa voi-
31009: nopeasti ei ole mahdollista. Jo yhden työsiirtola-    daan pitää suurta vankilukua. Ennen rangais-
31010: paikan kustannukset ovat työkohteesta riippuen        tuslaitosten lisärakentamiseen ryhtymistä olisi
31011: 60 000-150 000 markkaa vuodessa ja avolai-            selvitettävä, onko vankilukua pitkällä tähtäyk-
31012:                                                  N:o 380                                               3
31013: 
31014: sellä mahdollista alentaa. Oikeusministeriö on-        sia vankeja painostavia ja päihdeongelmaisia
31015: kin vuonna 1975 asettanut toimikunnan, jonka           vankeja sekä näille osastoille vapaaehtoisesti
31016: muun muassa tulee selvittää vankeinhoidon re-          esim. vankien keskinäisten riitaisuuksien joh-
31017: surssitarpeet lähivuosikymmenenä sekä esittää          dosta pyytäneitä vankeja. Osastojen avulla mui-
31018: keinoja vankiluvun alentamiseksi. Toimikunta           ta rangaistuslaitososastoja voidaan pitää vaikeas-
31019: luovuttaa mietintönsä lähiviikkoina.                   sakio ylimajoitustilanteessa avoimempina.
31020:    Suuren vankiluvun aiheuttamasta ahtaudesta             Mitä tulee vankien oikeusturvan järjestämi-
31021: johtuneet jorkin mielenosoitukselliset liikehdin·      seen on todettava, että vangilla on jo vanhas-
31022: nät eri rangaistuslaitoksissa ovat saaneet huo-        taan ollut oikeus kannella mistä tahansa häntä
31023: mattavaa julkisuutta osakseen. Ehkä eniten huo-        koskevasta asiasta suljetussa kirjeessä vankein-
31024: miota on saanut se, että muutamissa laitoksissa        hoitolaitosta valvoville viranomaisille. Hän voi
31025: vankeja on väliaikaisesti sijoitettu erillisille       esittää asiansa myös suullisesti rangaistuslaitok-
31026: osastoille, joissa vankien liikkumis- ja osallistu-    sissa käyville tarkastajille. Viime vuosina viran.
31027: misrajoitukset laitoksen toimintaan ovat suu-          omaisille saapuneista kanteluista päätellen vanl
31028: rempia kuin muilla osastoilla. Tällaiset osastot       git eivät näytä joutuneen kärsimään oikeustur-
31029: ovat kuitenkin käytännössä osoittautuneet erit·        van puutteesta.
31030: täin tarpeellisiksi. Niihin sijoitetaan lähinnä toi-
31031:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
31032: 
31033:                                                                  Oikeusministeri Tuure Salo
31034: 4                                            1977 Vp.
31035: 
31036: 
31037: 
31038: -.i
31039: 
31040: 
31041: 
31042: 
31043:                            T i 11 R i ~ s d a ~ e n s H e r r T a 1m a n.
31044: 
31045: ~- 1 detsyfte 31 § 1 mom, riksdagsordningen         ter dagens fångtal. Några nya platser får man
31046: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       genoin att omän:dra 'några fängelseavddninga):
31047: nr 2424 av den 22 novetnber 1977 tili veder-        tili öppna anstalter. Detta minskar dock straff~.
31048: börande medlem av. statsrådet ö.versänt. avskrift   anstalternas totala platsanta1.
31049: av följande av rik~?dägsman Irma Rosnell ställda        Från år 1973 här det årliga niedelantalet
31050: spörsmål nr 380:                   ·            ·   fångar ökat från ca 4 800 fångar tili 5 500fån·
31051:                                                     g·ar. Samtidigt har även. den statsekonomiska
31052:           Är Regeringen medveten om de              situationen snabbt försämrats. Under de senaste
31053:        brister och missförhållanden, som råder      åreri. har fångviltd'svetkets ve.rksamhet'störutsätt-
31054:        i vårt lands fängelser, och                  ningar ändå förbättrats på följande sätt. 1 tillägg
31055:           vilka . .~_tgärder . äpmar : Regeringen   till årsreparationerna har man genomfört några
31056:        vidta för att förbättra fängelseförhållan-   grundreparationer, av vilka de mest betydande
31057:        dena och öka fångarnas rättsskydd?           varit grundreparationerna av sinnessjukhuset
31058:   Som svar på spörsmålet framhåller jag hög-        för fångar och lskola avdelning vid centralfän-
31059: aktningsfullt fö1jande:                             gelset i Sukeva. Fångvårdsverkets konsumtions-
31060:                                                     utgifter har från år 197 4 ökat årligen med 4 %
31061:    Fångvårdens största problem idag är det stora    i genomsnitt, fastän en stor del av denna ökning
31062: fångtalet och de gamla straffanstalterna. Straff-   beror på ökningen av fångtalet, utvidgandet av
31063: anstalterna härstammar i huvudsak från 1800-        arbetsverksamheten samt lönesystemet på de
31064: talet. För årsreparationer används årligen ca 2     öppna anstalterna.
31065: miljoner mark. En höjning av fångplatsernas             Antalet platser på de öppna anstalterna har
31066: standard är möjligt endast med specialanslag.       ökat från 526 platser i början av år 1974 till
31067: De gamla fängelseavdelningarnas sanering så,        1 120 platser 1. 12. 1977. För att sysselsätta
31068: att de motsvarar nutidens krav, minskar å andra     fångarna har man i samband med många anstal-
31069: sidan antalet tillgängliga fångplatser.             ter byggt flera industrihallar och några är ännu
31070:    På straffanstalterna fanns sammanlagt 1. 12.     under planering. Tillsammans erbjuder dessa
31071: 1977 5 700 inskrivna fångar. Av dessa var           hallar ca 250 nya arbetsplatser.
31072: 1 022 placerade på öppna anstalter. Det av jus-         För att främja utbildningen av fångvårdsver-
31073: titieministeriet fastställda fångplatsantalet är    kets personai har man numera skapat bättre för-
31074: 4 414. Av dessa finns 1 120 platser på öppna        utsättningar än tidigare, då den år 1976 grun-
31075: anstalter. Överbeläggningen koncentrerar sig så-    dade fångvårdens utbildningscentral påbörjat
31076: ledes tili de slutna anstalterna. 1 verkligheten    sin verksamhet. Dess verksamhet försvåras dock
31077: är det dock brist på platser på de öppna anstal-     ännu av bristen på heltidsanställd personai.
31078: terna. De slutna anstalterna hålles överbelagda         Fästan fångvårdsverkets resursproblem inom
31079: närmast just på grund av bristen på platser i de    de närmaste åren tydligen måste lösas genom att
31080: öppna anstalterna. Endast utrymmena för             öka anslagen, fångplatserna och personalen,
31081: kvinnliga fångar är tillräckliga och ändamålsen-     måste man på lång sikt överväga andra metoder.
31082: liga.                                               Den huvudsakliga otsaken till den svåra situa-
31083:     Det är inte möjligt att snabbt inrätta de er-   tionen på straffanstalterna måste anses vara det
31084: forderliga platserna på öppna anstalter. Utgif-     höga fångtalet. lnnan man påbörjar byggandet
31085:  terna för en arbetslkoloniplats är, beroende på    av straffanstalter, borde man utreda huruvida
31086: arbetsuppgiften, 60 000-150 000 mark per år         det på lång sikt finns möjligheter att sänka
31087: och behovet av dessa platser vore vid de-           fångtalet. Justitieministeriet har år 1975 tilisatt
31088: cennieskiftet 8001-1 000 nya platser, räknat ef-    en kommission, som har till uppgift att bl. a.
31089:                                                N:o 380                                                5
31090: 
31091: utreda fångvårdens resursbehov under närmaste        rusmedelsproblem samt fångar som frivilligt
31092: årtionde och att föreslå åtgärder för minskande      bett om placering där t. ex. på grund av interna
31093: av fångtalet. Kommissionen avger sitt betän-         stridigheter mellan fångarna. Med hjälp av dessa
31094: kande inom de närmaste veckorna.                     avdelningar kan även vid stor överbeläggning
31095:    Den demonstrationsoro inom de olika straff-       andra avdelningar vid straffanstalten hållas
31096: anstalterna, som förorsakats av den trängsel,        mera öppna.
31097: som är en följd av det stora fångtalet, har or-         Vad ordnandet av fångarnas rättsskydd be-
31098: sakat stor publicitet. Den kanske största upp-       träffar, kan konstateras att fånge sedan gammalt
31099: märksamheten har tilidragit sig, att på några        har haft rätt att klaga i viiken som helst sak,
31100: anstalter fångar tilifälligt placerats på separata   som angår honom, i slutet brev tili de myndig-
31101: avdelningar, där begränsningarna av fångarnas        heter som övervakar fångvårdsverket. Fånge
31102: rörelsemöjligheter och deltagande i anstaltens       kan också framföra sin sak muntligen tili de
31103: verksamheter har varit strängare än på andra         inspektörer som besöker straffanstalten. Av de
31104: avdelningar. Sådana avdelningar har dock i           klagomål som under de senaste åren kommit tili
31105: praktiken visat sig vara mycket nödvändiga. På       myndigheterna kan dras den slutsatsen att fån-
31106: dessa avdelningar placeras närmast fångar som        garna inte verkar att lida av brister i sitt rätts-
31107: utövar påtryckning på andra fångar, fångar med       skydd.
31108:       Helsingfors den 15 december 1977.
31109: 
31110:                                                                 Justitieminister Tuure Salo
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 
31115: 08'77013316
31116:                                                1977 vp.
31117: 
31118: Kirjallinen kysymys n:o 381.
31119: 
31120: 
31121: 
31122:                                    Saukko: Maatalouden opetuksesta kotitalousoppilaitoksissa.
31123: 
31124:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
31125: 
31126:    Kotitaloudellisilla tiedoilla ja kotitalouksien       Uuden suunnitelman mukaan käden taitoa opet-
31127: hoitotavoilla on huomattava yhteiskunnallinen            tavat emäntäkoulut muutetaan miltei lukiota
31128: ja kansantaloudellinen, jopa maailmantaloudelli-         vastaavaksi teoreettiseksi oppilaitokseksi.
31129: nenkin merkitys. Koko yhteiskunnan kannalta ei              Nykyisessä emäntäkoulussa on käytännön
31130: voi olla merkityksetöntä, mitkä ovat kansalais-          opetuksella pääpaino. Teoria-aineita on 1/3 ja
31131: ten keskuudessa vallitsevat arvot ja mitä hyveitä        käytännön aineita 2/3 kymmenen kuukauden
31132: yhteiskuntamme jäsenten toivotaan omaksuvan.             pituisesta kurssista. Käytännön opetusaineet ny-
31133:    Maatalouden asemasta kiinnostuneet tahot              kyisin ja keskiasteen koulunuudistussuunnitel~
31134: ovat huolestuneita emäntäkoulujen kohtalosta             man mukaan ovat seuraavat:
31135: siirryttäessä keskiasteen koulunuudistukseen.
31136: Ammattiaineet                                         Nykyisin h/v    Uudessa suunnitelmassa    Muutos     %
31137:                                                                            h/vuodessa             h
31138: Ruokatalousaineet ...................... .               470                  380              -  90      19,1
31139: Kodinhoito ............................ .                225                  114              -111       49,3
31140: Käsityöt .............................. .                250                    57             -193       77,2
31141: Puutarha ............................. .                 245                    57             -188       76,7
31142: Maatalous ............................. .                155                                   -155      100,0
31143: Lastenhoito ........................... .                100                    57             -  43      43,0
31144: 
31145:    Kotitalousalan keskiasteen koulunuudistus-            se, että emäntäkoulut ovat hyvin suositussa ase-
31146: suunnitelmassa tärkeät, kotitaloudenhoitoon              massa hakijoiden keskuudessa nykyisillä opetus-
31147: paljon vaikuttavat tiedot ja taidot ovat saaneet         ohjelmillaan.
31148: vain valinnaisaineiden paikan. Valinnaisaineiden            Edellä olevaan: viitaten esitän valtiopäiväjär-
31149: yhteismäärä on 133 h. Valinnaisaineita on suun-          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella vai~
31150: niteltu varsin runsaasti; kielet, lastenhoito, lii-      tieneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
31151: kunta, tekstiilityöt, maatalous, kankaankudon-           si seuraavan kysymyksen:
31152: ta ja puutarhanhoito. Oppilas ei kuitenkaan voi
31153: valita kahta ainetta enempää peruslinjan pakol-                         Onko Hallitus tietoinen siitä, että ko-
31154: listen aineitten lisäksi. Näin tärkeät lastenhoito,                  titalousalan keskiasteen koulunuudistus-
31155: maatalous, puutarhanhoito, kankaankudonta, kä-                       suunnitelmissa maatalous on kokonaan
31156: sityöt saattavat jäädä lähes kokonaan oppilaan                       poistettu pakollisten aineitten luette-
31157: opiskelusta pois.                                                    losta ja samoin on vähennetty muitakin
31158:    Käden taidon kehittäminen ja ylläpitäminen                        käden taitoa ja luovuutta lisääviä ainei-
31159: kansamme perinteitten vastaisesti on todettu                         ta teoreettisten aineitten hyväksi, ja jos
31160: tarpeettomaksi, koska koulunuudistus ei näitä                        on,
31161: nimeksikään sisällä. Yleissivistävät aineet vie-                        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryh-
31162: vät liian suuren osan käytännön ainmattiaineis-                      tyä, että maatalouden opetus ja muut
31163: ta. Kotitalousoppilaitosten opetussuunnitelmis-                      käytännön aineet säilyisivät pakollisina
31164: sa on varmasti korjaamisen varaa, mutta on us-                       aineina kotitalousoppilaitoksissa keski"
31165: kallettua entisen näin täydellinen romuttami-                        asteen uudistuksen jälkeenkin?
31166: nen. Näin jyrkkää muutosta ei tue myöskään
31167:        Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31168: 
31169:                                             Alvar Saukko
31170: 087701352V
31171: 2                                             1977 vp.
31172: 
31173: 
31174: 
31175: 
31176:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31177: 
31178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tateknikon, ravitsemisteknikon, siivoustekni-
31179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kon, pesulateknikon sekä kotitalousopettaja-ko-
31180: olette kirjeellänne 22 päivänä marraskuuta 1977      titalouskonsulentin koulutusammatteihin.
31181: n:o 2425 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          Koti- ja laitostalouden peruslinjan yleisjakson
31182: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sau-        tehtävänä on muun muassa antaa laaja-alaiset
31183: kon kirjallisen kysymyksen n:o 381:                  perusvalmiudet alan erikoistumisopinnoille.
31184:                                                      Näin ollen se ei yksinään johda ammattiin vaan
31185:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ko-    siihen tarvitaan lisäksi peruslinjan jonkin erikois-
31186:        titalousalan keskiasteen koulunuudistus-      tumislinjan opinnot. Vasta yleisjakson ja eri-
31187:        suunnitelmissa maatalous on kokonaan          koistumislinjan muodostamasta kokonaisuudes-
31188:        poistettu pakollisten aineitten luette-       ta muodostuu koulutusammatti. Tämän takia
31189:        losta ja samoin on vähennetty muitakin        ei voida myöskään verrata nykyisen emäntäkou-
31190:        käden taitoa ja luovuutta lisääviä ainei-     lun eri aineiden tuntimääriä koti- ja laitostalou-
31191:        ta teoreettisten aineitten hyväksi, ja jos    den pelkän peruslinjan yleisjakson tuntimääriin,
31192:        on,                                           kuten kysymyksen perusteluissa on tehty, vaan
31193:            mihin toimenpiteisiin se aikoo ryh-       vertailukohteeksi tulee ottaa maatilanemäntä-
31194:        tyä, että maatalouden opetus ja muut          maatilamatkailuyrittäjän koulutusammatin ope-
31195:        käytännön aineet säilyisivät pakollisina      tussuunnitelma kokonaisuudessaan.
31196:        aineina kotitalousoppilaitoksissa keski-          Toimikunnan ehdotuksen mukaan koti- ja
31197:        asteen uudistuksen jälkeenkin?                laitostalouden peruslinjan yleisjaksolla olisivat
31198:                                                      maatalous, puutarhanhoito, tekstiilityöt, lasten-
31199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hoito ja kudonta valinnaisia aineita. Näistä ai-
31200: vasti seuraavaa:                                     neista sisältyisi kuitenkin tekstiilitöitä ja puu-
31201:    Kotitalousalan opetussuunnitelmatoimikunnan       tarhanhoitoa myös kaikille yhteiseen opetukseen.
31202: ehdotus (Komiteanmietintö 1977: 8) perustuu          Valinnaisaineiden kurssisuunnitelmat toimikun-
31203: valtioneuvoston 30 päivänä toukokuuta 1974           ta on mitoittanut siten, että opiskelija voi va-
31204: tekemään periaatepäätökseen niistä suunnittelu-      lita niistä kaksi ainetta. Kaikissa niissä kotita-
31205: ja kehittämisperiaatteista, joiden mukaan am-        lousoppilaitoksissa, joissa oppilaitoksen tilat ja
31206: matillisissa oppilaitoksissa ja lukiossa annettava   opettajavoimat sen sallivat, tarjotaan opiskeli-
31207: koulutus on nivellettävä peruskoulujärjestel-        joille mahdollisuus opiskella myös maataloutta
31208: mään ja korkeakouluissa annettavaan koulutuk-        ja puutarhanhoitoa yleisjakson aikana. Maati-
31209: seen. Mainitun periaatepäätöksen mukaan am-          lanemäntä-maatilamatkailuyrittäjän        koulutus-
31210: matilliset opinnot organisoidaan laaja-alaisiksi      ammattiin aikovan tulisi toimikunnan ehdotuk-
31211: peruslinjoiksi, jotka yhteisen yleisjakson jälkeen    sen mukaan valita jo yleisjaksolla maatalouden
31212: eriytyvät eriasteisiksi erikoistumislinjoiksi.       ja puutarhanhoidon oppikurssit.
31213:    Toimikunnan ehdottaman koti- ja laitostalou-          Verrattaessa emäntäkoulun nykyisiä tunti-
31214: den peruslinjan yleisjakso kestäisi yhden vuo-       määriä maatilanemäntä-maatilamatkailuyrittäjän
31215: den, minkä jälkeen alkavat erikoistumislinjat         koulutusammatin koko opetussuunnitelman tun-
31216: johtaisivat yhdessä yleisjakson kanssa koulu-         timääriin, todetaan, että viimeksimainitussa ope-
31217: asteella laitoshuoltajan, pesulatyöntekijän, ra-      tussuunnitelmassa maatalouden, kodinhoidon,
31218: vitsemisalan työntekijän, kodinhoitajan ja maa-       ruokatalousaineiden ja lastenhoidon kokonais-
31219: tilanemäntä-maatilamatkailuyrittäjän koulutus-       tuntimäärät muodostuvat emäntäkoulujen vas-
31220: ammatteihin ja opistoasteella kotitalousneuvon-       taavia tuntimääriä suuremmiksi. Vain käsitöissä
31221:                                                  N:o 381                                                3
31222: 
31223: ja puutarhanhoidossa tuntimäärät jäävät emän-          tyille erikoistumislinjoille jo yleisjakson aikana.
31224: täkoulun vastaavia tuntimääriä pienemmiksi.            Tältä osin toimikunnan esitykset otetaan vielä
31225:    Kotitalousalan opetussuunnitelmatoimikun-           perusteellisen tarkastelun kohteeksi, koska lau-
31226: nan ehdotukseen ei ole vielä voitu ottaa viral-        suntovaiheen jälkeen tehtävässä virallisessa kan-
31227: lista kantaa. Opetusministeriö on saanut lausun-       nanotossa pidetään yhtenä lähtökohtana sitä,
31228: not toimikunnan mietinnön yleisestä osasta. Am-        että yleisjakson jälkeen jokaisella sen pakolliset
31229: mattikasvatushallitus tulee hankkimaan asiantun-       oppimäärät suorittaneella on kelpoisuus kaikkiin
31230: tijoiden kannanotot mietinnön erillisosista, jot-      peruslinjan erikoistumisopintoihin. Maatalous-
31231: ka sisältävät opetussisältöjä koskevat toimikun-       ja muiden käytännön aineiden asema koti- ja
31232: nan ehdotukset.                                        laitostalouden peruslinjan yleisjakson opetukses-
31233:    Opetusministeriön saamissa lausunnnoissa on         sa määräytyy toisaalta tämän tavoitteen pohjalta
31234: kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että          ja toisaalta sen perusteella, minkälaisia vaati-
31235: toimikunta esittää koti- ja laitostalouden perus-      muksia työelämä ja sen muutokset asettavat ope-
31236: linjalla valinnaisiksi ammattiaineita, joiden valin-   tukselle.
31237: ta merkitsee ammatillista suuntautumista tie-
31238:       Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1977.
31239: 
31240: 
31241:                                                                   Ministeri Kalevi Kivistö
31242: 4                                              1977 vp.
31243: 
31244: 
31245: 
31246: 
31247:                             T U 1 Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
31248: 
31249:  · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnihgen          re, bespisningspersonal, hemvårdare och lanthus-
31250: anget har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        mor-företagare inom gårdsturism, samt på insti-
31251: nr 2425 av den 22 november 1977 till veder-           tutnivå till utbildningsyrkena hemhushållnings-
31252: börande medlem av statsrådet för avgivande av         tekniker, näringstekniker, städtekniker, tvätteri-
31253: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       tekniker och lärare för huslig ekonomi-hemhus-
31254: man Saukko undertecknade spörsmål nr 381:             hållningskonsulent.
31255:                                                          Avsikten med den allmänna perioden på
31256:           Är Regeringen medveten om, att från         grundlinjen för den husliga sektorn är bl. a. att
31257:        skolreformplanerna för mellannivån inom        ge omfattande grundfärdigheter för specialise-
31258:        området för den husliga ekonomin lant-         ringsstudier i branschen. Den leder således inte
31259:        bruket helt har lämnats utanför för-           ensam tili ett yrke, utan därtill behövs studier
31260:        teckningen över obligatoriska ämnen            inom någon av grundlinjens specialiseringslin-
31261:        samt att även andra ämnen som ökar             jer. Först den helhet, som utgörs av den allmän-
31262:        händighet och kreativitet minskats till        na perioden och en specialiseringslinje, ger ett
31263:        förmån för teoretiska ämnen, och om            utbildningsyrke. Av denna anledning kan man
31264:        så är fallet,                                  inte heller jämföra den nuvarande husmoders-
31265:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att      skolans timantal i olika ämnen med timantalet
31266:        undervisningen i lantbruk och övriga           under enbart den allmänna perioden av grund-
31267:        praktiska ämnen skall bibehållas som           linjen för den husliga sektorn, såsom gjorts i
31268:        obligatoriska ämnen vid läroinrättningar       motiveringen tili spörsmålet, utan som jämfö-
31269:        för huslig ekonomi även efter reformen         relseobjekt måste tas hela läroplanen för ut-
31270:        på mellannivå?                                 bildningsyrket     lanthusmor-företagare    inom
31271:                                                       gårdsturism.
31272:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Enligt kommissionens förslag skulle i den
31273: samt anföra följande:                                 allmänna perioden av grundlinjen för den hus-
31274:    Läroplanskommissionens för huslig ekonomi          liga sektorn ingå lantbruk, trädgårdsskötsel,
31275: förslag ( Kommittebetänkande 1977: 8) grun-           textilarbeten, barnavård och vävning som valfria
31276: dar sig på statsrådets principbeslut av den 30        ämnen. Av dessa ämnen skulle dock textilarbe-
31277: maj 197 4 angående de planerings- och utveck-         ten och trädgårdsskötsel också ingå i den för
31278: lingsprinciper, enligt vilka undervisningen i         alla gemensamma undervisningen. Kommis-
31279: yrkesläroanstalterna och gymnasiet skall sam-         sionen har dimensionerat kursplanerna för de
31280: manfogas med grundskolsystemet och utbildnin-         vaHtia ämnena så, att en studerande kan välja
31281: gen vid högskolorna. Enligt nämnda princip-           två ämnen. Vid alla de läroinrättningar för hus-
31282: beslut organiseras de fackliga studierna till vitt-   lig ekonomi, där inrättningens utrymmen och
31283: omfattande grundlinjer, som efter en gemen-           lärarkrafter det medger, erbjuds de studerande
31284: sam allmän period förgrenar sig till specialise-      en möjlighet att studera även lantbruk och träd-
31285: ringslinjer på olika nivåer.                          gårdsskötsel under den allmänna perioden. Den
31286:    Den allmänna perioden av grundlinjen för den       som ämnar söka sig till utbildningsyrket lant-
31287: husliga sektorn skulle enligt kommittens förslag      husmor-företagare inom gårdsturism borde en-
31288: vara ett år, och de olika specialiseringslinjerna,    ligt kommissionens förslag redan under den all-
31289: som börjar därefter, skulle tillsammans med           männa perioden välja lärokurserna i lantbruk och
31290: den allmänna perioden på skolnivå leda till ut-       trädgårdsskötsel.
31291: bildningsyrkena anstaltsvårdare, tvätteriarbeta-         Vid en jämförelse av de nuvarande timanta-
31292:                                               N:o 381                                             5
31293: 
31294: len vid husmodersskola med timantalet för hela      ämnen på grundlinjen för den husliga ekonomin
31295: läroplanen för utbildningsyrket lanthusmor-före-    föreslår sådana yrkesämnen, vilkas vai innebär
31296: tagare inom gårdsturism kan man konstatera, att     inriktning på vissa specialiseringslinjer redan
31297: timantalet i lantbruk, hemvård, kostläroämne-       under den allmänna perioden. Tili denna del
31298: na och barnavård är större än motsvarande tim-      kommer kommissionens förslag ännu att upp-
31299: antal i husmodersskolorna. Endast i handarbete      tas tili noggrann granskning, eftersom en ut-
31300: och trädgårdsskötsel blir timantalet mindre än      gångspunkt i det officiella ställningstagande,
31301: motsvarande timantal i husmodersskolan.             som kommer att göras efter utlåtandeskedet, är,
31302:     Man har ännu inte kunnat ta officiell ställ-    att var och en som avlagt de obligatoriska läro-
31303: ning tili det förslag som framlagts av läroplans-   kurserna under den allmänna perioden skall kun-
31304: kommissionen för huslig ekonomi. Undervis-          na välja specialiseringsstudier vid viiken spe-
31305: ningsministeriet har erhållit utlåtandena om den    cialiseringslinje som helst. Viiken ställning
31306: allmänna delen av kommissionens betänkande.         lantbruks- och övriga praktiska ämnen kommer
31307: Yrkesutbildningsstyrelsen kommer att inför-         att få inom undervisningen under den allmänna
31308: skaffa sakkunnigutlåtanden om betänkandets          perioden av grundlinjen för den husliga sektorn
31309: separata delar, vilka innehåller kommissionens      fastställs å ena sidan utgående från denna mål-
31310: förslag tili undervisningens innehåll.              sättning och å andra sidan från de krav arbets-
31311:     I de utlåtanden som undervisningsministe-       livet och förändringarna i detta kommer att
31312:  riet har erhållit har uppmärksamhet fästs bl. a.   ställa på undervisningen.
31313: vid det faktum, att kommissionen såsom valfria
31314:       Helsingfors den 27 december 1977.
31315: 
31316: 
31317:                                                                Minister Kalevi Kivistö
31318: 
31319: 
31320: 
31321: 
31322:  087701352V
31323:                                                1977 vp.
31324: 
31325: Kirjallinen kysymys n:o 382.
31326: 
31327: 
31328: 
31329: 
31330:                                    Sinisalo: Puolan Kansantasavallan karissa neuvotelluu kauppa-
31331:                                        sopimuksen voimaansaattamisesta.
31332: 
31333: 
31334:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31335: 
31336:    Kaupan esteiden poistamista koskevat järjes-       ta jättäminen on merkinnyt loukkausta niihin
31337: telyt sosialististen maiden kanssa liitettiin osak-   poliittisiin sitoumuksiin, joihin maamme BBC-
31338: si Suomen ·kauppapoliittista kokonaisratkaisua,       vapaakauppasopimuksen yhteydessä sitoutui.
31339: joka tehtiin maamme solmiessa vapaakauppaso-             Viittaukset eräisiin tasapainottomuustekijöi-
31340: pimuksen EEC:n kanssa.                                hin Puolan kaupassa ei näin ollen voi omata
31341:    Eräiden maiden osalta kaupan esteiden pois-        asiassa ratkaisevaa merkitystä, koska Suomi on
31342: tamista koskevat sopimukset onkin tehty ja            poliittisessa kokonaisratkaisussa sitoutunut täl-
31343: saatettu voimaan.                                     laisiin järjestelyihin ja esim. EEC-järjestelyjen
31344:    Puolan Kansantasavallan kanssa tällainen so-       esteenä myöskään ei pidetty eräiden .vapaa-
31345: pimus neuvoteltiin valmiiksi ja allekirjoitettiin     kauppasopimuksen piiriin kuuluvien maiden
31346: 29 päivänä syyskuut:;t 1976. Hallitus jätti loka-     kanssa tapahtuvan kaupan epätasapainoisuutta.
31347: kuussa 197 6 sopimuksen eduskunnan käsiteltä-         Lisäksi on nähtävä, että Puolan kaupan kehi-
31348: väksi. Sopimuksen mukaiset kaupan esteiden            tys on kulkenut tasapainottuvaan suuntaan.
31349: poistamista koskevat järjestelyt piti saatettaman        Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle on eri
31350: voimaan asteittain siten, että sopimusta olisi        yhteyksissä hallitusten taholta selvitetty, että
31351: sovellutettu käytäntöön 1. 1. 1977 alkaen.            edellytetyt lisäselvitykset eivät vaadi kovin-
31352:    Hallituksen esityksen käsittely ja sopimuksen      kaan paljon aikaa eikä laajempia neuvotteluja.
31353: vahvistaminen on kuitenkin pysähtynyt edus-           Nyt kuitenkin sopimuksen vahvistaminen on
31354: kunnan valiokuntakäsittelyyn, koska hallituk-         viivästynyt eduskunnassa vuodella, ja kun hal-
31355: set ovat ilmoittaneet, että ennen asian lopullis-     litus ei ole antanut tarvittavia uus:ia esityksiä,
31356: ta vahvistamista olisi saatava joitakin lisäsel-      on sopimuksen voimaansaattaminen yhä edel-
31357: vityksiä. Tämä on johtanut siihen, että sopi-         leen epäselvä.
31358: musta ei ole saatettu voimaan. Asia on nyt               Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
31359: täysin riippuvainen hallituksen kannanotoista,        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
31360: sillä eduskunta ei voine vahvistaa sopimusesi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31361: tystä, joka on sidottu jo taakse jääneisiin aika-     vaksi seuraavan kysymyksen:
31362:  määriin.
31363:    Tällainen käänne kauppajärjestelyissä Puolan                  Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
31364: kanssa on herättänyt aiheellista julkistakin huo-             aikonut ryhtyä saattaakseen voimaan
31365: miota. Onhan olemassa kaikki perusi:eei: pää-                 Puolan Kansantasavallan kanssa valmiik-
31366: tellä, että sopimuksen voimaansaattamisen es-                 si neuvotelluo ja allekirjoitetun kaupan
31367: tyminen on vaikeuttanut maittemme keskeistä                   esteiden vastavuoroista poistamista kos-
31368: taloudellista yhteistyötä.                                    kevan sopimuksen, jota on edellytetty
31369:    Lisäksi on todettava, että P1,1olan kanssa jo              myös ns. Suomen kauppapoliittisessa
31370: valmiiksi neuvotelluu sopimuksen vahvistamat-                 kokonaista tkaisussa?
31371:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31372: 
31373:                                             Taisto Sinisalo
31374: 
31375: 
31376: 
31377: 0877012995
31378: 2                                            1977 vp.
31379: 
31380: 
31381:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h ell e.'
31382: 
31383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      tava huomioon se seikka, että Suomen ja Puo-
31384: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       lan välinen kauppavaihto on ollut koko 1970-
31385: mies, olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päi-      luvun ajan voimakkaasti Suomelle alijäämäistä.
31386: vätyn kirjeenne' ·ohella toimittanut valtioneu-    VuoSien 1910-1976 yhteenlaskettu vaje on
31387: voston kanslialle valtioneuvoston·· asianomaisen   1,3 mrd. markkaa, josta vuoden 1976 osuus
31388: jäsenen tietoon saatettavaksi jäljennöksen edus-   on 207 milj. markkaa. Kuluvana vuonna vaje
31389: taja Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   on lähtenyt syvenemään entistä voimmakkaam-
31390: symyksestä n:o 328:                                min, tammi~lokakqun vaje nousee 379 milj.
31391:                                                    markkaan. Huolestuttavaa tässä kehityksessä on
31392:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   se, että. Sl1omen • .vienti,. joka on tän~ aikana
31393:        aikonut ,(ryhtyä . saattaakseen vo1maan     kasvanut keskimääräisesti 28 %, ·on · kUiten-
31394:        Puolan Kansantasavallan kanssa valmiik-     kin Puolaan supistunut 20 %. Kun KEVSOS-
31395:        si neuvotelluu ja allekirjoitetun kaupan    sopimuksen ansiosta tuonti Puolasta vapautuu
31396:        esteiden vastavuoroista poistamista kos-    tulleista ja määrällisistä rajoituksista, on ole-
31397:        kevan sopimuksen, jota on edellytetty       massa vaara, että kauppa kehittyy entistäkin
31398:        myös ns. Suomen kauppapoliittisessa         tasapainottomampaan suuntaan, ellei ole var-
31399:        kokonaisratkaisussa?                        muutta siitä, että vientimme Puolaan saa täy-
31400:                                                    simääräisesti vastaavat edut. Siksi on ollut vält-
31401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tämätöntä tarkoin selvittää sopimuksen vaiku-
31402: vasti seuraavaa:                                   tukset vientimme kannalta.
31403:    Suomen ja Puolan Kansantasavallan välinen          Edellä olevan perusteella en voi yhtyä ky-
31404: sopimus kaupan esteiden vastavuoroisesta pois-     symyksessä esitettyyn toteamukseen, jonka mu-
31405: tamisesta ( ns. KEVSOS~sopimus) allekirjoitet-     kaan Puolan kaupan kehitys olisi kulkenut ta-
31406: tiin Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1976.        sapainottuvaan suuntaan, niin toivottavaa kuin
31407: Sopimuksen esduskuntakäsittely keskeytyi kui-      se olisikin.
31408: tenkin marraskuussa 197 6 sen johdosta, että          En myöskään voi yhtyä siihen käsitykseen,
31409: Suomen ja Puolan välisessä kauppavaihdossa         että kyseisen sopimuksen vahvistamatta jättä-
31410: ilmeni seikkoja, jotka antoivat aiheen selvit-     minen olisi merkinnyt loukkausta Suomen
31411: tää yksityiskohtaisemmin ennen sopimuksen          omaksumiin kansainvälisiin sitoumuksiin. Kau-
31412: lopullista hyväksymistä, millä tavoin KEVSOS-      pan esteiden vastavuoroista poistamista koske-
31413: sopimus vaikuttaa suomalaisten tarjousten kil-     vat sopimukset eräiden sosialististen maiden
31414: pailuasemaan Puolan markkinoilla.                  kanssa muodostavat osan Suomen kauppapoliit-
31415:    Ulkoasiainministeriö on selvittänyt kuluneen    tista kokonaisratkaisua ja näitä koskevat neu-
31416: vuoden aikana useissa neuvotteluissa Puo-          vottelut ovat Suomesta riippumattomista syis-
31417: lan ulkomaankauppaviranomaisten kanssa KEV-        tä edenneet eri tahtia. Tässä tapauksessa on
31418: SOS-sopimuksen toimintaa ja vaikutusta Suo-        ollut syytä poikkeuksellisesti vielä sopimuksen
31419: men vientituotteiden kohteluun ja kilpailuase-     allekirjoittamisen jälkeen hankkia lisäselvityk-
31420: maan Puolassa. Selvitystyö on pitkittynyt osit-    siä siitä, miten toinen sopimuspuoli käytännös-
31421: tain sen vuoksi, että Puolan edustajien anta-      sä turvaa vastavuoroisesti ne edut, jotka se
31422: mat tiedot sopimuksen vaikutuksesta eivät yh-      saa Suomen markkinoilla.
31423: teydenpidon alkuvaiheessa olleet riittäviä. Sel-      Ulkoasiainministeriön suorittama selvitystyö
31424: vitystyö on sittemmin kuitenkin edistynyt ja       on nyt päätösvaiheessa ja edellytän sen johta-
31425: tällä hetkellä sitä ollaan saattamassa päätök-     van asian myönteiseen tulokseen. Tämän tul-
31426: seen. Tätä koskeva viimeinen kirjeiden vaihto      tua valmiiksi hallitus tulee antamaan asiasta
31427: on tarkoitus suorittaa kuluvan kuun aikana.        uuden esityksen Eduskunnalle.
31428:    Sopimuksen merkitystä arvioitaessa on otet-
31429:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1977.
31430: 
31431: 
31432:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
31433:                                              N:o 382                                               3
31434: 
31435: 
31436: 
31437: 
31438:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
31439: 
31440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sista skriftväxlingen i frågan skall ske under
31441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           innevarande månad.
31442: velse av den 22 november 1977 tili veder-              Vid en bedömning av avtalets betydelse är
31443: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      det skäl att beakta den omständigheten, att
31444: av följande av riksdagsman Sinisalo ställda         handelsutbytet mellan Finland och Polen under
31445: spörsmål nr 382:                                    hela 1970-talet för Finlands del har känneteck-
31446:                                                     nats av ett kraftigt underskott. Under åren
31447:           Vilka åtgärder har Regeringen äm-         1970-1976 uppgick det sammanlagda under-
31448:        nat vidta för att det avtal om ömse-         skottet tili 1,3 miljarder mark, varav andelen
31449:        sidigt avvecklande av hindren för han-       år 1976 var 207 milj. mark. Innevarande år
31450:        deln, varom underhandl1ngarna med            har · underskottet hlivit allt större så, att det
31451:        Folkrepubliken Polen slutförts så, att       för tiden januari-oktober utgör 379 mi1j. mk
31452:        avtalet undertecknats, skall bringas i       Det är ett oroande drag i denna utveckling,
31453:        kraft? Avtalet har förutsatts även i         att Finlands export, som under denna tid vuxit
31454:        Finlands ·s.k. handelspolitiska helhets-     med i medeltal 28 %, dock i förhållande ti1l
31455:        lösning?                                     Polen har minskat med 20 %. Då importen
31456:                                                     från Polen som en följd av KEVSOS-avtalet
31457:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       befrias från tullar och kvantitadva begränsning-
31458: samt anföra följande:                               ar, föreligger det en fara för att handeln ut-
31459:    Det mellan Finland och Folkrepubliken Po-        vecklas i en ännu mera obalanserad riktning,
31460: len ingångna avtalet om ömsesidigt avvecklan-       om det inte finns någon garanti för att vår
31461: de av hindren för handeln ( det s.k. KEVSOS-        export tili Polen i full utsträckning erhåller
31462: avtalet) undertecknades i Helsingfors den 29        samma förmåner. Det har därför varit nöd-
31463: september 1976. Avtalets behandling i riksda-       vändigt att noggrant klargöra avtalets verk-
31464: gen avbröts dock 1i november 1976, emedan           ningar med hänsyn tili vår export.
31465: det i handelsutbytet mellan Finland och Polen           På basen av det som anförts här ovan kan
31466: framkom omständigheter, som gjorde det be-           jag inte förena mig om det i spörsmålet fram-
31467: fogat att innan avtalet slutligt godkänns mera      förda påståendet, att handeln med Polen skul-
31468: ingående utreda på vilket sätt KEVSOS-avtalet       le ha utvecklats i en mera balanserad riktning,
31469: påverkar de finska offerternas konkurrensställ-     hur önskvärt detta än vore.
31470: ning på den polska marknaden.                           Jag kan inte heller förena mig om uppfatt-
31471:     Under det gångna året har ministeriet för        ningen, att det skulle ha inneburit ett brott
31472:  utrikesärendena vid flera underhandlingar med       mot de ·av Finland godtagna internationella
31473:  Polens utrikeshandelsmyndigheter utrett KEV-        utfästelserna att inte ratificera ifrågavarande
31474:  SOS-avtalets funktion ·och dess inverkan på         avtal. A vtalen med vissa socialistiska länder
31475:  sättet att förhålla sig tili Finlands exportpro-    om ett ömsesidigt avvecklande av hindren för
31476:  dukter samt på dessa produkters konkurrens-         handeln utgör en del av den handelspolitiska
31477:  position i Polen. Utredningsarbetet har delvis      helhetslösningen för Finlands del, och under-
31478:  fördröjts av den anledningen, att de uppgif-        handlingarna om dessa avtal har av skäl, vilka
31479:  ter Polens representanter lämnade om avtalets       inte beror på Finland, avancerat i olika takt.
31480:  verkningar under det första kontaktskedet inte      I detta fall har man undantagsvis haft orsak
31481:  var tillräckliga. Senare har utredningsarbetet      att ännu efter det avtalet undertecknats an-
31482:  dock gått framåt, och för närvarande håller         skaffa tilläggsutredningar om hur den andra
31483:  man på att slutföra det. Avsikten är att den        avtalsparten i praktiken reciprokt tryggar de
31484: 4                                          1977 vp.
31485: 
31486: förmåner, som den erhåller på den finska mark-   de, och jag förutsätter att det kommer att leda
31487: naden.                                           tili ett positivt resultat. Då arbetet blivit fär-
31488:   Det av ministeriet för utrikesärendena ut-     digt kommer regeringen att avlåta en ny pro·
31489: förda utredningsarbetet är nu i sitt slutske-    position i ärendet tili riksdagen.
31490:      Helsingfors den 12 december 1977.
31491: 
31492: 
31493:                                                  Minister för utrike~ärendena Paavo Väyrynen
31494:                                              1977 vp.
31495: 
31496: Kirjallinen kysymys n:o 383.
31497: 
31498: 
31499: 
31500: 
31501:                                  Tuomaala ym.: Hirvien kasvavalle heinälle aiheuttamien vahinko-
31502:                                     jen korvaamisesta.
31503: 
31504: 
31505:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31506: 
31507:   Hirvieläinten tuottamien vahinkojen korvaa-       ollen hirvien aiheuttamat vahingot ovat samoin
31508: miseksi annettavista avustuksista 28 päivänä        huomattavasti lisääntyneet ja kohdistuneet yhä
31509: tammikuuta 1974 annettua maa- ja metsätalous-       enemmän myös kasvavaan heinään ja säilörehu-
31510: ministeriön päätöstä (78/74), sellaisena kuin se    nurmeen. Sanotut vahingot ovat yleensä suurim-
31511: on 17 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa pää-         millaan ns. vihreään linjaan perustuvissa lypsy-
31512: töksessä ( 515/7 6), ovat hirvivahingoista kärsi-   karjatalouksissa.
31513: mään joutuneet viljelijät jo pitkään esittäneet        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
31514: korjattavaksi.                                      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
31515:   Voimassa olevien säännösten mukainen kor-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31516: vausjärjestelmä on puutteellinen mm. siltä osin     seuraavan kysymyksen:
31517: kuin on kyseessä hirvien kasvavalle heinälle ai-
31518: heuttamien vahinkojen korvaaminen. Sanotun                    Millaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin
31519: päätöksen 1 § :n mukaan näet kasvavalle hei-               Hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä
31520: nälle aiheutuneista vahingoista ei jostain syystä          hirvien kasvavalle heinälle ja säilörehu-
31521: makseta avustusta.                                         nurmille aiheuttamien laajojen vahinko-
31522:    Kuten tiedetään, hirvien määrä on viime ai-             jen korvaamiseksi?
31523: koina tuntuvasti lisääntynyt maassamme. Näin
31524:   Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31525: 
31526:          Juhani Tuomaala               Marjatta Mattsson              Paavo Vesterinen
31527:          Hannu Tenhiälä                Juhani Orrenmaa                Alvar Saukko
31528:          Markus Aaltonen               Esko Pekonen                   Marjatta Väänänen
31529:                                        Ragnar Granvik
31530: 
31531: 
31532: 
31533: 
31534: 087701342]
31535:                                                  1977 Vp.
31536: 
31537: 
31538: 
31539: 
31540:                           E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31541: 
31542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          avustusta sen mukaan kuin jäljempänä maara-
31543: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu:hemies,          tään. Avustusta ei kuitenkaan suoriteta kasva-
31544: olette marraskuun 22 päivänä 1977 päivätyn              valle heinälle,. eikä olki-, naatti- tai perUnan\Tar-
31545: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sisadolle eikä koirille aiheutuneiden vahinkojen
31546: asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen kansan-         korvaamiseksi".
31547: edustaja Tuomaalan yni. näin kuuluvasta kirjal-            Päätöksen mukaan hirvieläinten aiheuttamien
31548: lisesta kysymyksestä n:o 383:                           vahinkojen korvaamisessa pyrkimyksenä on kor-·
31549:                                                         vauksen suorittaminen todella merkittävissä va-
31550:          , Millaisiin kiireellisiin . toimenpiteisiin   hinkotapauksissa siten, ettei hirvieläimistä muo-
31551:        llallitus 9n ryhtynyt .tai . aikoo· ryhtyä       dostu millekään väestöryhmälle kohtuutonta ra-
31552:         hirvien kasvavalle heinälle ja säilörehu-       situsta. Heinän varsin hyvän jälkikasVukyvyn
31553:         nurmille aiheuttamien la~jojen vahinko-         j9hdosta hirvieläinten kasvavalle heinälle ja ~äi~
31554:         jen korvaamiseksi?                              lörehuriurmille aiheuttamat vahingot ovat. yleen~
31555:                                                         s.ä ,vä:Q.äisiä. Varsinkin pienehköt syönti- ja tal-
31556:     Vastauksena~ kysymykSeen esitän kunnioitta-         laamisvahingot korjautuvat itsestään· Jyhye~sä
31557: vasti. seuraavaa: c •       .
31558:                                                         ajassa samaan tapaan kuin laidunnurini, joka jat-
31559:   · Hirvieliii~i6t tuoi~~mie.tl: ~ahinkojen :korvaa-    ~aa kasvuaan vaikka ~otieläiniet käyttävät sitä
31560: miseksi annettavista avustuksista 'åtinetun maa-        j~tkuvasti. ravinnokseen. Kun 4irvieläiriten · ~as:
31561: ja metsätalousministeriön päätöksen (78/74) 1           vavalle. heinälle ja säilörehunurinille aiheutta"
31562: §:n mukaan "Muiden hirvieläinten paitsi poro-           mien . vaikeasti selvitettävissä olevien vahinko-
31563: jen pelto- ja muille viljelyskasveille sekä puutar-     jen arviointikustannukset nousevat lisäksi hel-
31564: halle, kootulle ,sadolle, kotieläimille, moottori-      posti vahinkojen määrään verra~tuna suhteetto-
31565: ajoneuvoille ·jä tfi~tsälle' ~uod:amien vahinkojen      miui suuriksi, ei tällaisia vahinkoja ole. tarkoitus
31566: korvaamisek~i. voidaan . antaa valtion varoista         toistaiseksi korvata.         ·
31567:   Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1977.
31568: 
31569: 
31570:                                                                                Ministeri Veikko Saarto
31571:                                              N:o 383                                             3
31572: 
31573: 
31574: 
31575: 
31576:                            T ill R i k s d a g e n ,s H e r r T a 1m a n.
31577: 
31578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Bidrag erlägges likväl icke för ersättande av
31579: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     skador på växande hö, halm- och blastskörd
31580: av den 22 november 1977 till vederbörande         ellet hund."
31581: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Enligt beslutet eftersträvas vid ersättande av
31582: följande av riksdagsman Tuomaala m. fl. ställda,  de skador som orsakats av hjortdjur erläggande
31583: så lydande skriftliga spörsmål nr 383:            av skadeersättningar i verkligt betydande skade-
31584:            Vilka brådskande åtgärder har Rege- fall sålunda, att inte hjortdjuren för någon be-
31585:         ringen vidtagit eller ämnar vidta för er- folkningsgrupp skall medföra en oskälig belast-
31586:         sättande av de omfattande skador som ning. På grund av den skäligen goda återväxt-
31587:         älgarna förorsakat på vallat för hö och kraft som vallväxterna uppvisar är i allmänhet
31588:         ensilage?                                 de skador som hjortdjur åstadkommer på vallar
31589:                                                   för hö och ensilage i allmänhet ringa. Särskilt
31590:                                                   de mindre skadorna i form av avbetning och
31591:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an- nedtrampning återställs av sig själva på kort tid
31592: föra följande:                                    på samma sätt som betesvall, som fortsätter att
31593:    Enligt 1 § jord- och skogsbruksministeriets växa även om husdjuren fortlöpande använder
31594: beslut om bidrag för ersättande av skador, för- gröda som föda. Emedan de skador som hjort-
31595: orsakade av hjortdjur (78/74) kan "För ersät- djur förorsakar på vallat för höskörd och ensi-
31596: tande av skador, som av hjortdjur, renar undan- lage är svåra att utreda och värderingskost-
31597: tagna, orsakats åker-, och andra odlingsväxter naderna härför lätt skulle stiga tili oskäliga be-
31598: samt trädgård, stackad skörd, husdjur, motor- lopp jämförda med skadornas omfattning, är
31599: fordon och skog kan av statsmedel erläggas det inte avsikten att tillsvidare ersätta sådana
31600: bidrag i enlighet med vad nedan föreskrives. skador.
31601:   Helsingfors den 19 december 1977.
31602: 
31603: 
31604:                                                                         Minister Veikko Saarto
31605:                                               1977 vp.
31606: 
31607: Kirjallinen kysymys n:o 384.
31608: 
31609: 
31610: 
31611: 
31612:                                    Härkönen ym.: Metsäverotuksen ep.äkohtien korjaamisesta.
31613: 
31614: 
31615:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31616: 
31617:    Metsäverotuksen kiristyminen aiheuttaa yik-        rotusperusteita ei nyt kiireesti muuteta, niin
31618: sity1smetsänomis.tajille suuria vailkeuksia yli-      ensi vuonna joudutaan vieläkin epäoikeuden-
31619: suurten verojen maksamisessa. Verotuksen ki-          mukaisemman verotuksen kohteeksi.
31620: ristymiiJ~en johtuu noin runsas vuosi sitten ta-         On myöskin aiheellista huomata, että met-
31621: pahtuneesta mets.äverotusperusteiden muutta-          sästä saatu tulo ei kuulu ns. erillisverotuk-
31622: misesta, joka tapahtui kahdella eri järjestelmäl-     sen piiriin, siitä ei saa tehdä mitään tulon
31623: lä. Ns. verdkuution rakennetta muutettiin siten,      hankkimisesta aiheutuvia vähennyksiä niin
31624: että ,sahapuun osuus verokuutiometrin laske-          kuin muusta tulosta saa tehdä. Tästäkin aiheu-
31625: misperusteissa lisääntyi lähes puolella aikaisem-     tuu met,sätu1on osalta muita tulonsaajaryhmiä
31626: paan verrattuna. Sen lisäksi muutettiin vielä         paljon ankarampi verotus. Maa- ja metsätalou-
31627: tuottolukuja eri läänien kesken.                      den osalta onkin todettava, että maatalouden
31628:    Nyt on ollut selvästi havaittavissa, että nä-      tuotanto-omaisuuteen kohdistetaan kohtuutto-
31629: mä laskelmat, joihin nämä muutokset perustui-         man korkea verorasitus ilman että siitä saa teh-
31630: vat, olivat virheellisiä, ja kun liså'ksi nyt tämä    dä minkäänlaisia vähennyksiä. Epäkohdan kor-
31631: ylisuuri tuotto vaikuttaa myös varallisuusvero-       jaamisdla on käsitytksemme mukaan niin kiire,
31632: tukseen siten, että metsän tuotto kerrotaan           että minkäänlaisten komiteoiden työn tuloksia
31633: kymmenellä ja näin saatu tulos liitetään sitten       ei saisi odottaa, vaan tulisi tämän vuoden
31634: asianomaisen varallisuusverotuksen kohteena           osalta toteuttaa jo verotusperusteiden oikaisu
31635: olevaksi omaisuudeksi, merkitsee tämä sitä, et-       viivytyksettä.
31636: tä monessa tapauksessa metsän tuotto ei riitä            Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
31637: verojen ma!fusutin. Tämä ei tietenkään voi olla       taen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
31638: o1kein, kun vielä otetaan huomioon, että tällä        tin perusteella valtioneuvoston asianomaisen
31639: kertaa metsäkaupat ovat lähes kokonaan py-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31640: sähdyksissä ja monella yksityismetsänomista-
31641: jalla ei näin ollen ole rahaa ylisuurten metsä-                 Milloin Hallitus aikoo muuttaa met-
31642: verojen maksamiseen. Metsäverotusta olisi kii-               säverotuksen    oikeudenmukaisemmaksi
31643: reelHsesti alennettava ja olisi mitä toivottavin-            sekä antaa eduskunnalle lakiehdotuk-
31644: ta, että hallitus tätä tarkoittavat oikaisut suo-            sen tulo- ja varallisuusverolain muutta-
31645: rittaisi kiireellisesti ilman viivyttelyjä. Asialla          miseksi metisäverotuksen epäkohtien
31646: olisi ·senkin vuoksi kiire' kun lopulliset   vero-           korjaamiseksi, ja
31647: tusperusteet tämän vuoden osalta vahvistetaan                  ehtirkö tämä oikaisu tapahtua jo tä-
31648: aivan lähiviikkoina, ja jos virheellisiä metsäve-            män vuoden osalta?
31649:   Helsingis,sä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31650: 
31651:          Es'lro Härkönen                 Pentti Poutanen               Saimi Ääri
31652:          Mikko Kaarna                  · Matti Asunmaa                 Einari Nieminen
31653:          Matti Maijala                   Veikko Hanhirova              Pekka Vilmi
31654:          Veikko Pihlajamäki              Lea Sutinen                   Heikki Perho
31655: 
31656: 
31657: 
31658: 
31659: 087701350T
31660: 2                                           1977 vp.
31661: 
31662: 
31663: 
31664: 
31665:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31666: 
31667:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       keviin tutkimuksiin. Uudet tuottoperus,teet
31668: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       merkitsevät useilla alueilla melko huomatta-
31669: mies, olette 22 päivänä marraslkuuta 1977 päi-     vaa muul:osta metsän arvioituun tuottoon, kos-
31670: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      ka aikaisemmat tuottoperusteet perustuivat
31671: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed.   pääosin 1950-luvun alussa vallinneisiin metsä-
31672: Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     olosuhteisiin. Metsäveroperusteiden muutok-
31673: symyksestä n:o 384:                                sen aiheuttaman siirtymäkauden tasoittamhek-
31674:                                                    si säädettiin verokuutiometrin rakennetta ja
31675:          Milloin Hallitus ai'koo muuttaa met-      puun kasvatuksen kuluja koskevat säännökset
31676:        säverotuksen    oikeudenmukaisemmaksi       tulemaan voimaan porrastetusti kolmen vuoden
31677:        sekä antaa edul$ikunnalle lakiehdotuk-      aikana v. 1977-79. Asetuksen muutos ei si-
31678:        sen tulo- ja varallisuusverolain muutta-    ten vaikuttanut met:säveroa korottavasti vuo-
31679:        miseksi metsäverotuksen epäkohtien          delta 1976 toimitetussa verotuksessa. Todetta-
31680:        korjaamiseksi, ja                           koon myös, ettei vuodelta 1977 määrättyjä
31681:          ehtiiikä tämä oikaisu tapahtua jo tä-     veroennakoita korotettu asetuksen muutoiksen
31682:        män vuoden osalta?                          johdosta, joten asetuiksen vaikutus tulee otet-
31683:                                                    tavaksi huomioon vasta lopullisen verotuksen
31684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        yhteydes,sä.
31685: Mvasti seuraavaa:                                     Maatilatalouden tuloveroasetuksen muutta-
31686:    Metsätalouden tulon verotus tapahtuu ns.        minen oli välttämätöntä, jotta asetus vastaisi
31687: pinta-alaperusteisen verotusjärjestelmän mukai-    maatilatalouden tuloverolain 11 § :n 1 momen-
31688: sesti arvioimalla metsätalouden puhdas tulo        tin tarkoitusta. Metsätalouden tuottoperustei-
31689: keskimääräisten tuottoperusteiden avulla. Met-     den olennaiseen tarkistamiseen ei 9. 12. 1977
31690: sätalouden tulnna pidetään sitä tuottoa, jonka     valmistuneen työryhmäselvityksen mukaan ole
31691: samanlaatuisen metsämaan arvioidaan vero-          aihetta uusimpienkaan tutkimusten perus.teeJ.-
31692: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltänee-      la. Metsäverotuksen keventäminen metsävero-
31693: nä hakkuuvuonna keskimäärin hehtaaria kohti        tuksen tuottoperusteita muuttamalla ei siten
31694: antaneen. Pinta-alaperusteisessa verotusjärjes-    ole perusteltua.
31695: te1mässä verotettava metsätulo poikkeaa usein         Metsätalouden puhdasta tuottoa pidetään tu-
31696: huomattavasdkin todelHsista kantorahatuloista.     lo- ja varallisuusverolaissa pääomatulona, joka
31697: Vuosina 1976 ja 1977 ero on erityisen suuri,       kuuluu puolisoiden erilHsverotuksen piiriin vain
31698: koska toisaalta verotkuutiometrin raha-arvoon      2 000 markan määrään asti. Erillisverotus on
31699: vaikuttaa aikaisempien vuosien korkea kanto-       tuloverotuksessa u1otettu koskemaan vain ansio-
31700: hintataso ja toisaalta puun reaalinen hinta on     tuloja. Metsätalouden tulon luonteen huomioon-
31701: laskenut ja ha~kkuut ovat huomattavasti su-        ottaen ei ole olemassa perusteita metsätulon
31702: p~stuneet.                                         asettamiselle eri asemaan muihin pääomatuloi-
31703:    Metsäverotuksen tuottoperusteet on vahvis-      hin nähden.
31704: tettu 23. 12. 1976 annetussa asetuksessa maa-         Metsäverotuksen lieventäminen edelJyttää
31705: tilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta       lainsäädäntötoimia joko metsäverojärjestelmän
31706: ( 1042/7 6). Asetuksen muuttaminen perustui        muuttamiseksi tai metsän verotusta koskevien
31707: samana vuonna metsäntutJkimuslaitokses,sa val-     tulo- ja varallisuusverolain säännösten uudista-
31708: mistuneisiin metsäverolukuja, verokuutiometrin     miseksi. Mahdollisten lainsäädännöllisten muu-
31709: rakennetta ja puun hsvatuksen kuluja kos-          tosten valmistelua varten valtioneuvosto asetti
31710:                                             N:o 384                                                3
31711: 
31712: kesällä 1976 komitean, jonka tehtäviin kuulu-      uudistus voisi toteutua arkai,sintaan vuoden
31713: vat sekä metsäverotuksen taJsoa että metsäve-      1979 alusta lukien. Todett~koon lopuksi, että
31714: rojärjestelmää koskevi,en kysymysten selvittely.   maatilatalouden harjoittajien poikkeuiksellisen
31715:    Metsäverotu'ksen ikehittämisik:omitean työn     vaikean taloudellisen aseman huomioonottaen
31716: on määrä valmistua maaliskuun 1978 loppuun         hallitus 0111 antanut eduskuooalle esityiksen lyk-
31717: mennessä. Komitean työn valmistuttua otetaan       käyksen myöntämisestä maatilatalouden har-
31718: harkittavaksi, onko mensäverotuksen uudista-       joittajiile vuodelta 1976 toimitetun verotuksen
31719: mista tarkoittaviin lainsäädäntötoimim ryhty-      veronkannossa.
31720: minen aiheellista. Todennäköisesti metsävero-
31721:   Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
31722: 
31723: 
31724:                                                                           Ministeri Esko Rekola
31725: 4                                            1977 vp.
31726: 
31727: 
31728: 
31729: 
31730:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31731: 
31732:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de s!kogs&kattetal, s!katte'kubikmeterns struktur
31733: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         och kostnaderna för skogsvård, ,som samma
31734: se av den 22 november 1977 tili vederböran-          år slutfördes vid skogsfonskningsinstitutet. De
31735: de medlem av statJsrådet översänt av~krHt av         nya intäktsgrunderna betyder inom många om-
31736: följande av riksdagsman Härkönen m. fl. un-          råden en avsevärd ändring av den beräknade
31737: dertecknade spörsmål nr 384:                         intäkten, då de tidigare intäktsgrunderna i hu-
31738:                                                      vudsak baserade sig på förhållandena under
31739:           När ämnar Regeringen ändra s'kog,s-        början av 1950_,talet. I avsikt att utjämna den
31740:        beslkattningen så, att den blir mera          övergångsperiod, 1Som ändringen av skogsbe-
31741:        rättvis, och när ämnar Regeringen tili        s'kattningsgrunderna medförde, gavs 'stadgande-
31742:        dksdagen avlåta en proposition med            na om skattekubikmeterns struktur och kost-
31743:        förslag tili ändring av lagen om :skatt       naderna för skogsvård så, att de gradvis träd-
31744:        på ilnkomst och förmögenhet i syfte att       de i kraft under tre år, 1977-79. Ändringen
31745:        avlägsna missförhållandena i skogsbe-         av förordningen hade således inte någon höjan-
31746:        skattningen, och                              de effekt på s!kogsskatt:en i den beskattning
31747:           hinner denna korrigering göras så          som vetlkställdes för år 1976. Det kan också
31748:        att den gäller redan detta år?                konstateras att skatteförskotten för år 1977
31749:                                                      inte höjes på grund av ändringen av förord-
31750:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen, varför förordningens inverkan kommer
31751: samt anföra följande:                                att beaktas först i samband med den slutliga
31752:    Beskattning av inkomst av :skogsibruk sker        beskattningen.
31753: enligt det s.k. arealbaserade beskattningssyste-        Ändringen av irikomstskatteförordningen för
31754: met genom uppskattning av nettoinkomsten             gårdsbru:k måste genomföras för att förord-
31755: av skogsbru!k: med hjälp av genomsnittliga in-       ningen skall mot,svara avsikten med 11 § 1
31756: täktsgrunder. Såsom inkomst av skogsbruk an-         mom. inkomstskattelagen för gårdsbruk. Någon
31757: ses den intäkt som skogsmarker av samma              orsak tili en väsentlig justering av skogsbru-
31758: shg uppskattas ha gett i medeltal per hektar         ikets intäktsgrunder föreligger enligt den ar-
31759: det avverkningsår, som utgår under skatte-           betsgruppsutredning som blev färdig den 9 de-
31760: året, och de två närmast föregående avverk-          cember 1977, inte ens på basen av de färskaste
31761: ningsåren. I det arealbaserade beskattnings,sys-     undersökningarna. En lindring av skogsbes!katt-
31762: temet avviker den beskattningsbara skogsin-          ningen utan att ändra s!kogsbeskattningens in-
31763: komsten ofta i betydande grad från de fak-           täktsgrunder är sålunda inte motiverad.
31764: tiska rotprisinkomsterna. Åren 1976 och 1977            Netroinkomsten av skogsbruk anses i lagen
31765: är skillnaden speciellt stor, dels emedan s!katte-   om skatt på inkomst och förmögenhet vara ka-
31766: kubikmeterns penningvärde påverkas av tidi-          pitalinkomst, som endast tili ett belopp av
31767: gare års höga rotprisnivå, dels emedan virkets       upp till 2 000 mk hänförs till området för
31768: realpris har sjunkit och avverkningarna har          äkta makars särbeskattning. Särbeskattningen
31769: minskat avsevärt.                                    har i in!komstbeskattningen utsträckts till att
31770:    Skogsbeskattningens intäktsgrunder har fast-      gälla endast förvärvsinkomster. Med beaktande
31771: slagits i förordningen den 23 december 1976          av skogsbruksinkomstens natur finns det inga
31772: om ändring av i:nkomstskatteförordningen för         grunder för att försätta skogsinkomsten i sär-
31773: gårdsbruk ( 1042/76). Änddngen av förord-            ställning jämfört med andra kapitalinkomster.
31774: ningen baserade sig på de undersökningar gällan-        En lindring av skogsbeskattningen föruusät-
31775:                                             N:o 384                                              5
31776: 
31777: ter lagstiftningsåtgärder som går ut antingen     av mars 1978. Sedan kommitten fått arbetet
31778: på att ändra skogsskattesystemet eller att re-    slutfört, skall övervägas om det är motiverat
31779: formera de •stadganden i lagen om skatt på in-    aH vidta några lagstiftningsåtgärder i syfte
31780: komst och förmögenhet som gäller beskattning      att reformera skogsbeskattningen. Sannolikt
31781: av silrog. För en beredning av eventuella lag-    skuUe reformen av skogsbeskattning kunna
31782: ändringar til1satte statsrådet sommaren 1976      genomföras tidigast från början av år 1979.
31783: en kommitte, tili vars uppgifter hör att ut-      Slutligen kan det konstateras, att regeringen,
31784: reda frågor i anknytning tili såväl skogsbe-      med beaktande av gårdsbruksidkarnas excep-
31785: sikattningens nivå som skogsbeskattningssyste-    tionellt svåra ekonomisika rsituation, tili riks-
31786: met.                                              dagen har avlåtit en proposition om beviljan-
31787:    Kommkten för revidering av skogsbeskatt-       de av uppskov för gårdsbruksidkare i skatte-
31788: ningen skall slutföra sitt anbete före utgången   uppbörden för 1976 års beskattning.
31789: 
31790:   Helsingfors den 22 december 1977.
31791: 
31792: 
31793:                                                                          Minister Esko Rekola
31794: 
31795: 
31796: 
31797: 
31798: 087701350T
31799:                                               1977 vp.
31800: 
31801: Kirjallinen kysymys n:o 385.
31802: 
31803: 
31804: 
31805:                                   Junnila ym.: Valtion teollisuusyhtiöiden tappiollisesta toimin-
31806:                                      nasta.
31807: 
31808: 
31809:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31810: 
31811:     Parissa sanomalehdessä, joista toinen on         ajan oloon ylipäänsä taloudellisesti mielekästä
31812: ruotsinmaalainen, on äskettäin ollut uutinen         harjoittaa valtion budjettivaroihin turvautuen
31813: kirjelmästä, jonka joukko sosialidemokraattisia      näin ylettömän tappiolliseksi muodostuvaa teol-
31814: virkamiehiä on lähettänyt puolueensa johdolle        lista toimintaa.
31815: ja jossa kosketeliaan kahden nimeltä mainitun           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
31816: valtionyhtiön, nimittäin Enso-Gutzeit Oy:n ja        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
31817: Valmet Oy:n asemaa. Puuttumatta lainkaan             tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
31818: tuossa kirjelmässä siitä kertoneen uutisen mu-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31819: kaan esitettyihin väitteisiin koti- ja ulkomai-      sen:
31820: sista "presidentin miehistä", joiden käsiin on                   Onko Hallitus tietoinen eräiden so-
31821: Suomessa kerääntynyt poikkeuksellinen talou-                 sialidemokraattisten virkamiesten laati-
31822: dellisen vallan keskittymä, on sen sijaan kiin-              masta, kahta nimeltä mainittua valtion-
31823: nitettävä huomiota kirjelmään sisältyneisiin tie-            yhtiötä koskevasta kirjelmästä tai aina-
31824:  toihin noiden kahden valtionyhtiön viime vuo-               kin tällaisesta kirjelmästä kertovista sa-
31825: sina kärsimistä tavattomista tappioista. Niiden              nomalehtiuutisista, ja jos on,
31826: mukaan noiden yhtiöiden yhteenlaskettu vuo-                      pitävätkö näissä yhteyksissä esitetyt
31827:  tuinen tappio nousee 700 miljoonaan mark-                    tiedot asianomaisten yhtiöiden kärsimis-
31828:  kaan, ja suhteellisen lyhyessä ajassa ne ovat                tä tappioista yhtä tosiasioiden kanssa,
31829:  näin ollen menettäneet yli 3 miljardia mark-                 sekä
31830:  kaa.                                                            onko tätä luokkaa oleva tappiollisuus
31831:     Jos tällaiset väitteet ovat tosiasioiden mu-              ominaista vain noille mainituille valtion
31832:  kaisia, niihin puuttumista myöskään eduskun-                 teollisuusyhtiöille vai onko teollisuus-
31833:  tatasolla ei voida välttää. Kun mainitut kaksi               toiminnan tappiollisuus hallituksen käsi-
31834:  yhtiötä ovat valtionyhtiöitä, niiden kärsimät                tyksen mukaan suunnilleen saman ta-
31835:  taloudelliset menetykset joudutaan aikanaan ra-              soista yleensäkin maamme metsä- ja
31836:  hoittamaan valtion budjetin kautta ja siis ve-               metalliteollisuudessa, joita teollisuuden-
31837:  ronmaksajien kustannuksella. Tuon uutisessa                  aloja nuo kaksi yhtiötä edustavat, ja
31838:  mainitun kirjelmän mukaan yhtiöiden osake-                      onko Hallitus selvillä siitä, että täl-
31839:  pääomia on jo viimeksi kuluneiden viiden vuo-                laisten tappiolukujen osoittama maam-
31840:  den aikana jouduttu korottamaan yhteensä lä-                 me perusteollisuuksien kannattavuuskrii-
31841:  hes 700 miljoonalla markalla, ja se on ilmei-                si vaatii olennaisesti tehokkaampia ja
31842:   sesti vasta alkua, jos väitetyt tappioluvut ovat            syvemmälle meneviä elvytystoimenpitei-
31843:   todenmukaisia. Voidaan syystä kysyä, onko                   tä kuin Hallitus tähän mennessä on
31844:                                                               käytännössä kyennyt aikaansaamaan?
31845:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31846: 
31847:                 Tuure Junnila                                     Arto Lampinen
31848:                 Pentti Mäki-Hakola                                Toivo T. Pohjala
31849:                                             Heikki J artti
31850: 
31851: 
31852:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31853:  0878000046
31854:                                                1977 vp.
31855: 
31856: Kirjallinen kysymys n:o 386.
31857: 
31858: 
31859: 
31860: 
31861:                                   Pohjala ym.: Valtatie 2:n liukkaudentorjuntatutkimuksesta.
31862: 
31863: 
31864:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31865: 
31866:    Liikennöitsijät ovat huolestuneina panneet        mukaisuuden. Talviliukkauden torjuntakeinojen
31867: merkille taas tapahtuvan kokeilun valtatie 2:n        "tutkimus" valtatie 2:lla lisää tarpeettomasti
31868: suolaamatta jättämisestä eli hiekoittamisesta.       tiemestaripiirien työtä ja sen lopputulosta on
31869: Aikaisemmasta vastaavasta kokeilusta kokemus         pidettävä selvänä nollatutkimuksena edellyttäen
31870: oli täysin kielteinen. Eikä vain meillä Suomessa     kuitenkin, että ihmishenkiä ei menetetä eikä
31871: vaan myös vastaavissa olosuhteissa ulkomailla.       ruumiinvammoja eikä omaisuusvahinkoja aiheu-
31872: TVH olisi saanut täysin yksimielisen kielteisen      teta.
31873: lausunnon ko. tietä käyttäviltä liikennöitsijöiltä      Onko tällainen kokeilu-tutkimus mielekäs
31874: aikaisempien kokemusten perusteella ilman uut-       valtion varainkäytön kannaltakaan?
31875: ta kokeilua ja tutkimusta.                              Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31876:    Kielteisistä perusteluista mainittakoon:          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31877:    - työturvallisuuden vaarantaminen,                neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31878:    - ihmishenkien menetyksen riski,                  seuraavan kysymyksen:
31879:    - kalusto- ja tavaravahingot,                               Onko Hallitus tietoinen, että mm.
31880:    - henkilöautoliikenteen vaarantaminen ja                 valtatie 2:lla suoritetaan TVL:n toimes-
31881:    - yleisen      liikenneturvallisuuden    jyrkkä          ta ns. liukkaudentorjuntatutkimus, mikä
31882:        alentaminen.                                         tarkoittaa tien suolaamatta jättämistä ja
31883:    Tämän kaiken tuntien kokemuspohjalta lii-                vaikeuttaa jälleen kerran liikennettä, ja
31884: kennöitsijät pitävät kokeilua epämielekkäänä ja             jos on,
31885: vaarallisena. -Ei kai todella voi olla kysymyk-                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän no!-
31886: sessä tutkimus ja kokeilu, jossa ihmishenkien               latutkimuksen aiheuttamien mahdollis-
31887: menetys ja omaisuusvahingot sanelevat kokei-                ten vahinkojen ja onnettomuuksien estä-
31888: lun päämäärän, onnistumisen ja tarkoituksen-                miseksi?
31889:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
31890: 
31891:          Toivo T. Pohjala               Kirsti Hollming                Matti Kuusio
31892:          Heikki Perho                   Saara Mikkola                  Uljas Mäkelä
31893:          Tuure Junnila                  Pentti Rajala                  Irma Koski
31894:                                         Anneli Kivitie
31895:                                         Saimi Ääri
31896: 
31897: 
31898: 
31899: 
31900: 087701355Y
31901: 2                                            1977 vp.
31902: 
31903: 
31904: 
31905: 
31906:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31907: 
31908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tehokkaasti. Eräissä poikkeuksellisen jyrkissä
31909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     mäissä on päätetty suolaamattomillakin teillä
31910: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn       käyttää suolaa tarpeen niin vaatiessa.
31911: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Tutkimuksen on suunniteltu kestävän kolme
31912: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     talvikautta siten, että eri talvina liukkaudentor-
31913: edustaja Toivo T. Pohjalan ym. näin kuuluvas-     juntamenetelmiä vaihdetaan eri tieosilla keske-
31914: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 386:            nään.
31915:                                                       Erilaisten liukkaudentorjuntamenetelmien tut-
31916:            Onko Hallitus tietoinen, että mm. kimus suoritettiin aikaisemmin talvella 1970-
31917:         valtatie 2:lla suoritetaan TVL:n toimes- 71. Tulosten mukaan teiden suolaamisesta luo-
31918:         ta ns. liukkaudentorjuntatutkimus, mikä puminen ei vaikuttanut poliisin tietoon tullei-
31919:         tarkoittaa tien suolaamatta jättämistä ja den liikenneonnettomuuksien kokonaismäärään.
31920:         vaikeuttaa jälleen kerran liikennettä, ja Sen sijaan kokeilun vaikutuksesta henkilövahin-
31921:         jos on,                                    koihin johtaneiden onnettomuuksien määrään
31922:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän no!- ei saatu täyttä selvyyttä. Surmansa saaneiden
31923:         latutkimuksen aiheuttamien mahdollis- määrää suolan käytöstä luopuminen vähensi jon-
31924:         ten vahinkojen ja onnettomuuksien estä- kin verran. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, mi-
31925:         miseksi?                                  ten paljon suolaamattomuus vaikutti sellaisten
31926:                                                   lievien onnettomuuksien määrään, jotka eivät
31927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tulleet poliisin tietoon.
31928: vasti seuraavaa:                                      Vuonna 1970-71 tehdyssä kokeilussa var-
31929:    Tie- ja vesirakennuslaitos on kuluvan vuoden sinkin henkilöautojen nopeudet laskivat jonkin
31930: syksyllä aloittanut erilaisia liukkaudentorjunta- verran suolaamattomilla teillä. Osa kuorma-
31931: menetelmiä koskevan tutkimuksen eräillä Etelä- autoista siirtyi käyttämään muita reittejä.
31932: ja Keski-Suomen valta- ja kantateillä. Kokeilta-      Edellä mainitun kokeilun tulosten arviointia
31933: vat menetelmät ovat:                              vaikeutti mm. silloinen poikkeuksellisen leuto
31934:    1. Tehostettu suolaus                          talvi. Nyt aloitettu liukkaudentorjunta- ja lii-
31935:    2. Nykyisen käytännön mukainen suolaus         kenneturvallisuustutkimus on edellistä laajempi
31936:    3. Suolaamaton tie                             ja monipuolisempi. Mm. onnettomuustutkimuk-
31937:    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää edellä sia kokeilun aikana suorittavat Liikennevakuu·
31938: mainittujen talviajan liukkaudentorjuntamene- tusyhdistyksen johdolla toimivat liikennevahin-
31939: telmien vaikutusta kunnossapitokustannuksiin, kojen tutkijalautakunnat. Tämän lisäksi liiken-
31940: liikenneturvallisuuteen ja ajomukavuuteen.        neturvallisuustutkimusta tehdään tie- ja vesira-
31941:    Tutkimuskohteeksi on valittu yht. n. 1 500 kennushallituksen normaalin, poliisin antamiin
31942: km valta- ja kantateitä. Tutkimuksen ensimmäi- tietoihin perustuvan onnettomuustilaston avul-
31943: sessä vaiheessa (talvella 1977-78) suolaamat- la. Tutkimuksen suorittamiseen osallistuvat
31944: tomat tieosuudet ovat:                            myös Liikenneturva, Liikennevakuutusyhdistys
31945:    Valtatie 2 Palojärvi-Pori                       ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutki-
31946:    Valtatie 4 Lahti-Jyväskylä                      muksen seurantaryhmään kuuluvat lisäksi Auto-
31947:     Kantatie 41 Auran asema-Tampere                liiton, Linja-autoliiton, Suomen Kuorma-autolii-
31948:    Suolaamattomilla teillä liukkaudentorjunta ton, Suomen Taksiliiton, Auto· ja liikennetoi-
31949: hoidetaan pääsääntöisesti suolatoota hiekkaa mittajien sekä poliisin edustajat.
31950: käyttäen. Hiekoitus suoritetaan mahdollisimman         Talviajan liukkaan kelin onnettomuuksien es-
31951:                                              N:o 386                                               3
31952: 
31953: tämisessä on kaksi äärimmäistä vaihtoehtoa: toi-   tien käyttäjien ja liikenneturvallisuusalan edus-
31954: saalta teiden suolaamisen tehostaminen yhdis-      tajia. Liikenneministeriö tulee asettamaan seu-
31955: tettynä nastarengaskieltoon ja toisaalta suolaa-   rantaryhmään myös oman edustajansa. Sekä lii-
31956: maton tie (hiekoituksen tehostaminen) yhdis-       kenneministeriö että tieviranomaiset tulevat
31957: tettynä nastarengaspakkoon. Tie- ja vesiraken-     seuraamaan kokeilua ja liikenneturvallisuutta
31958: nuslaitos tutkii nyt mainittuja liukkaudentor-     sen aikana varsin kiinteästi. Kokeilun aikana
31959: juntamenetelmiä välimuotoineen nykyisen nasta-     ryhdytään tarvittaessa kaikkiin mm. liikennetur-
31960: rengaskäytännön vallitessa.                        vallisuuden vaatimiin toimenpiteisiin. Kokeilu
31961:    Julkisuudessa on paljon keskusteltu puolesta    voidaan lopettaa joko kokonaan tai määrätyillä
31962: ja vastaan teiden suoJaamisesta tai suolaamatta    teillä tai tieosilla, kokeiluteitä voidaan vaihtaa
31963: jättämisestä. Päätöksen tekemistä varten tarvi-    jne. Liikenneministeriö pitää tarvittavan tiedon
31964: taan tosiasioita ja kokeiltua tietoa. Näitä saa-   kokoamiseksi kokeilua tarpeellisena ja katsoo,
31965: daan käyttöön nyt aloitetun kokeilun myötä.        että se tulee toteuttaa suunnitellulla ja edellä
31966: Kokeilussa on seuraajina mukana myös paljon        selostetulla tavalla.
31967:      Helsingissä joulukuun 23 päivänä 1977.
31968: 
31969: 
31970:                                                            Liikenneministeri Veikko Saarto
31971: 4                                             1977 vp.
31972: 
31973: 
31974: 
31975: 
31976:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31977: 
31978:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ligt. I vissa exceptionellt branta backar har
31979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      man beslutat använda salt även på osaltade
31980: av den 22 november 1977 till vederbörande          vägar, då behov därtill föreligger.
31981: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Undersökningen har planerats pågå under tre
31982: jande av riksdagsman Toivo T. Pohjala m. fl.       vinterperioder så, att metoderna för bekämp-
31983: ställda spörsmål nr 386:                           ningen av halka under de olika vintrarna byts
31984:                                                    sinsemellan på de skilda vägavsnitten.
31985:           Är Regeringen medveten om, att på            En undersökning av de olika metoderna för
31986:        åtgärd av väg- och vattenbyggnadsver-       bekämpningen av halka verkställdes vintern
31987:        ket bl. a. på riksväg 2 genomförs en        1970-71. Enligt resultaten inverkade ett av-
31988:        s. k. balkbekämpningsundersökning, vii-     stående från saltning av vägarna inte på det
31989:        ken innebär att vägen lämnas osaltad        totala antal trafikolyckor som kom till poliseos
31990:        och att trafiken ännu en gång försvåras,    kännedom. Experimentets inverkan på antalet
31991:        och om så är fallet,                        till personskador ledande olyckor har däremot
31992:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          inte helt kunnat utredas. Avstående från bruk
31993:        vidta för att förhindra av denna noll-      av salt minskade i någon mån antalet omkomna.
31994:        undersökning förorsakade eventuella         I undersökningen utreddes inte hur mycket salt-
31995:        skador och olyckor?                         friheten inverkade på antalet smärre olyckor,
31996:                                                    som inte kommit till poliseos kännedom.
31997:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Under experimentet 1970-71 sjönk speciellt
31998: samt anföra följande:                               personbilarnas hastighet i någon mån på de
31999:    Väg- och vattenbyggnadsverket har under          osaltade vägarna. En del lastbilar övergick till
32000: hösten innevarande år inlett en undersökning       att använda andra rutter.
32001: rörande olika metoder för förebyggande av              Bedömningen av resultaten av ovan nämnda
32002: halka på vissa riks- och stamvägar i södra och     experiment försvårades bl. a. av den exceptio-
32003: mellersta Finland. Experimentmetoderna är:         nellt blida vintern. Den nu inledda halkbekämp-
32004:    1. Effektiverad saltning                         nings- och trafiksäkerhetsundersökningen är
32005:    2. Saltning enligt nuvarande praxis             mera omfattande och mångsidigare än den tidi-
32006:    3. Osaltad väg                                  gare. Under den tid experimentet pågår verk-
32007:    Målet med undersökningen är att utreda hur      ställer de under Trafikförsäkringsföreningens
32008: ovan nämnda metoder för förebyggande av            ledning verkande trafikskadekommissionerna
32009: halka vintertid inverkar på underhållskostnader-   bl. a. olycksundersökningar. Dessutom verkställs
32010: na, trafiksäkerheten och körkomforten.             trafiksäkerhetsundersökningar med tillhjälp av
32011:   Tillundersökningsobjekt har utsetts samman-      väg- och vattenbyggnadsstyrelsens normala
32012: lagt ca 1 500 km riks- och stamväg. I undersök-    olycksstatistik, vilken baserar sig på poliseos
32013: ningens första skede (vintern 1977-78) är de       uppgifter. I undersökningen deltar dessutom
32014: osaltade vägavsnitten:                             Trafikskyddet, Trafikförsäkringsföreningen och
32015:    Riksväg 2 Palojärvi-Björneborg                  Statens tekniska forskningscentral. Till uppfölj-
32016:    Riksväg 4 Lahti-Jyväskylä                       ningsgruppen för undersökningen hör dessutom
32017:    Stamväg 41 Aura station-Tammerfors              företrädare för Automobilförbundet, Linja-auto-
32018:    På de osaltade vägarna bekämpas halkan          liitto, Suomen Kuorma-autoliitto, Suomen Tak-
32019: huvudsakligen genom användande av osaltad          siliitto, Auto- ja liikennetoimittajat samt poli-
32020: sand. Sandningen utförs så effektivt som möj-      sen.
32021:                                               N:o 386                                              5
32022: 
32023:    Vid förhindrandet av olyckor i hait väglag        trafiksäkerhetsbranschen. Trafikministeriet kom-
32024: vintertid finns det två ytterlighetsalternativ: å   mer även att utse sin egen representant i upp-
32025: ena sidan en effektiverad saltning av vägarna       följningsgruppen. Såväl trafikministeriet som
32026: i förening med dubbdäcksförbud och å andra          vägmyndigheterna kommer att ytterst noggrant
32027: sidan osaltad väg ( effektiverad sandning) i        följa med experimentet och trafiksäkerheten un-
32028: förening med obligatoriska dubbdäck. Väg- och       der den tid experimentet pågår. Under experi-
32029: vattenbyggnadsverket undersöker nu nämnda           mentet vidtas vid behov alla de åtgärder som
32030: halkbekämpningsmetoder jämte mellanformer           bl. a. trafiksäkerheten kräver. Experimentet kan
32031: mot bakgrunden av rådande dubbdäckspraxis.          avslutas antingen helt eller på vissa bestämda
32032:    I offentligheten har förts många diskussioner    vägar eller vägavsnitt, experimentvägarna kan
32033: för och emot saltande eller icke saltande av        bytas ut mot andra o.s.v. Trafikministeriet an-
32034: vägarna. För beslutsfattandet fordras fakta och     ser att experimentet är nödvändigt för insam-
32035: empiriska kunskaper. Dessa erhålls genom det        landet av erforderliga uppgifter och finner, att
32036: nu inledda experimentet. Experimentet följs         det bör genomföras på planerat och ovan redo-
32037: även av företrädare för många vägnyttjare och       visat sätt.
32038:      Helsingfors den 23 december 1977.
32039: 
32040: 
32041:                                                              Trafikminister Veikko Saarto
32042: 
32043: 
32044: 
32045: 
32046: 2   087701355Y
32047:                                              1977 vp.
32048: 
32049: Kirjallinen kysymys n:o 387.
32050: 
32051: 
32052: 
32053: 
32054:                                  Tuovinen: Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta matkaiJuliiken-
32055:                                     teelle.
32056: 
32057: 
32058:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
32059: 
32060:    Suomen ja Neuvostoliiton välisen turistilii-        Niiralan raja-aseman tavaraliikenne lähinnä
32061: kenteen kasvaessa nykyiset rajanylityspaikat        rautateitse on kasvanut viime vuosina valta-
32062: eivät tule riittämään. Lisäksi on huomattava,       vasti. Sen vuosittainen kasvu on ollut 30-40
32063: ettei maittemme välisen rajan keskiosissa ole        %. Siksi raja-aseman ratapihaa on jouduttu
32064: vielä yhtään rajanylityspaikkaa matkailijoille.     useita kertoja laajentamaan. Suomen puolella
32065: Mielestäni tällaiseksi sopii erinomaisesti Niira-   on parannettu myös maantieyhteyksiä ja lisää
32066: lan raja-asema Värtsilän kunnassa.                  on suunnitteilla. Rautatie ja maantie kulkevat
32067:    Erityisen suuri merkitys Niiralan avaami-        raja-asemalla rinnakkain, joten tavaraliikennettä
32068: sella henkilöliikenteelle olisi Suomen ja Neu-      varten siellä toimivat tulli ja rajavartiosto voi-
32069: vostoliiton välisen matkailun kehittämiselle.       vat palvella pienin lisäyksin myös henkilölii-
32070: Ainakin silloin, jos olisi mahdollista päästä       kennettä. Mainittakoon edelleen, että Niiralaan
32071: Laatokan pohjoispuolitse Sortavalan kautta          rakennetaan parhaillaan uutta rajavartioasemaa.
32072: Petroskoihin, tulisi tätä reittiä kulkemaan suuri      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
32073: osa matkailijoita. Myös Viipuriin, Leningradiin     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
32074: ja muualle Neuvostoliittoon suuntautuvasta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32075: turismista kulkisi huomattava osa Niiralan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32076: kautta. Tämä koskee nimenomaan Suomen ja
32077: Skandinavian keski- ja pohjoisosien asukkaita.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32078: Lisäksi on otettava huomioon Neuvostoliitosta              ryhtyä Niiralan rajanylityspaikan avaa-
32079: Suomeen suuntautuva turismi sekä Niiralan                  miseksi myös matkailuliikenteelle?
32080: yhdessä Vaalimaan, Nuijamaan ja Rajajoosepin
32081: kanssa tarjoamat erilaiset reitinvalintavaihto-
32082: ehdot.
32083:   Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
32084: 
32085:                                          Jouko Tuovinen
32086: 
32087: 
32088: 
32089: 
32090: 0877013560
32091: 2                                           1977 vp.
32092: 
32093: 
32094: 
32095: 
32096:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32097: 
32098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         olevan edellytyksiä henkilöliikenteen avaami-
32099: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      selle Niiralasta Neuvostoliittoon.
32100: hemies, olette 22 päivänä marraskuuta 1977            Suomen ja Neuvostoliiton rautatieviranomais-
32101: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      ten kesken käydyissä neuvotteluissa on myös
32102: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    todettu, että ottaen huomioon molemminpuo-
32103: kansanedustaja Jouko Tuovisen näin kuulu-          lisen matkustustarpeen on tarkoituksenmukaista
32104: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 387:          kehittää vain Vainikkalan kautta tapahtuvaa
32105:                                                    henkilöliikennettä.
32106:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Maantieyhteys Niiralan rajanylityspaikalle on
32107:        ryhtyä Niiralan rajanylityspaikan avaa-     valtatieltä n:o 6 Onkamosta lähtevä 35 km:n
32108:        miseksi myös matkailuliikenteelle?          pituinen maantie n:o 490. Sen alkuosa Onka-
32109:                                                    mosta Lahdenvaaraan on hyväkuntoista seits'!-
32110:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      män metrin levyistä öljysoratietä, kun taas
32111: vasti seuraavaa:                                   15 km:n pituinen loppuosa Lahdenvaarasta
32112:    Henkilöliikenteen matkoista Neuvostoliit-       Niiralaan on tasoltaan heikompaa. Tieosuuden
32113: toon tehdään neljäsosa rautateitse ja tämä ta·     Lahdenvaara-Niirala perusparannussuunnitel-
32114: pahtuu Vainikkalan raja-aseman kautta. Mää-        maa laaditaan Pohjois-Karjalan tie- ja vesira-
32115: rän odotetaan lähivuosina kasvavan vuoden          kennuspiirissä ja toimenpideohjelman mukaan
32116: 1978 keväällä kulkuun asetettavan Helsinki-        hankkeen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa
32117: Leningrad päiväpikajunan vaikutuksesta. Lisäk-     vuonna 1983. Tiedossa on, että Neuvostoliiton
32118: si kansainvälistä liikennettä Länsi-Euroopasta     puolella tiestö sekä huoltoasema- ja hotelli-
32119: Neuvostoliittoon pyritään markkinoimaan ni-        verkko eivät ole vielä riittäviä kansainväliseen
32120: menomaan Vainikkalan kautta tapahtuvana.           matkailuliikenteeseen. Edellä sanottuun viita-
32121:    Kun henkilöliikenteen painopiste on selvästi    ten liikenneministeriö katsoo, ettei toistaiseksi
32122: Helsinki-Leningrad suunnalla ja kun matkus-        ole edellytyksiä matkailuliikenteen avaamiselle
32123: tajamäärät Niiralan kautta tuskin tulisivat ole-   Niiralan kautta esim. Petroskoihin ja sieltä
32124: maan sitä luokkaa, että junaliikennettä olisi      edelleen Leningradiin ja muualle Neuvosto-
32125: tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti kannat-    liittoon.
32126: tavaa hoitaa sieltä, rautatiehallitus ei katso.
32127:      Helsingissä joulukuun 16 päivänä 1977.
32128: 
32129: 
32130:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
32131:                                              N:o 387                                              3
32132: 
32133: 
32134: 
32135: 
32136:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32137: 
32138:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningar föreligga för att öppna persontrafik
32139: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      från Niirala tili Sovjetunionen.
32140: av den 22 november 1977 tili vederbörande             Vid överläggningar mellan järnvägsmyndig-
32141: medlem av statsrådet översänt avskrift av          heterna i Finland och Sovjetunionen har man
32142: följande av riksdagsman Jouko Tuovinen un-         också konstaterat att det med beaktande av
32143: dertecknade spörsmål nr 387:                       det ömsesidiga resebehovet är ändamålsenligt
32144:                                                    att utveckla endast persontrafiken över Vai-
32145:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     nikkala.
32146:        ta i avsikt att öppna gränsövergångs-          Landsvägsförbindelsen tili Niirala gransover-
32147:        stället vid Niirala också för turist-       gångsställe är den 35 km långa landsvägen
32148:        trafiken?                                   nr 490, som börjar i Onkamo vid riksväg
32149:                                                    nr 6. Början av denna landsväg, från Onkamo
32150:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili Lahdenvaara, är en i gott skick varande
32151: samt anföra följande:                              sju meter bred oljegrusbelagd väg, medan den
32152:    Av persontrafikens resor tili Sovjetunionen     15 km långa slutdelen, från Lahdenvaara tili
32153: görs en fjärdedel per tåg och detta sker över      Niirala, är av sämre kvalitet. En grundförbätt-
32154: Vainikkala gränsstation. Antalet resor väntas      ringsplan för vägavsnittet Lahdenvaara-Niirala
32155: öka under de närmaste åren som en följd av         görs upp vid Norra Karelens väg- och vatten-
32156: att ett dagsnälltåg våren 1978 sätts i trafik      byggnadsdistrikt och enligt åtgärdsprogrammet
32157: på sträckan Helsingfors-Leningrad. Dessutom        skall projektet börja förverkligas år 1983.
32158: vinnlägger man sig om att marknadsföra den         Vetskap föreligger om att vägnätet samt ser-
32159: internationella trafiken från Västeuropa tili      vicestationerna och hotellen på den sovjetiska
32160: Sovjetunionen uttryckligen över Vainikkala.        sidan ännu inte förslår för den internationella
32161:    Då tyngdpunkten i persontrafiken klart          turisttrafikens behov. Med hänvisning tili det
32162: ligger på linjen Helsingfors-Leningrad och         ovan framförda anser trafikministeriet att det
32163: då passagerarunderlaget över Niirala knappast      ännu inte finns förutsättningar för att öppna
32164: skulle bli så stort att det vore rationellt och    turisttrafik över Niirala tili exempelvis Pet-
32165: ekonomiskt lönsamt att sköta tågtrafiken där-      roskoi och därifrån vidare tili Leningrad och
32166: ifrån, anser järnvägsstyrelsen inga förutsätt-     andra orter i Sovjetunionen.
32167:      Helsingfors den 16 december 1977.
32168: 
32169: 
32170:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
32171:                                              1977 vp.
32172: 
32173: Kirjallinen kysymys n:o 388.
32174: 
32175: 
32176: 
32177: 
32178:                                  Perho ym.: Hukka:kauralain yksinkertaistamisesta.
32179: 
32180: 
32181:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
32182: 
32183:    Hukkakauran torjunnasta annetun lain             ja useiden lomakkeiden täyttämisiä. Hukka-
32184: (178/76) 11 §:n mukaan valtion varoista kor-        kauralaki onkin lisännyt tuntuvasti maatalous-
32185: vataan puolet niiden torjunta-aineiden kustan-      sihteerien töitä niissä kunnissa, joissa on pal-
32186: nuksista, jotka ovat tarpeen käyttää hukka-         jon hukkakauraa. Esimerkkinä lain toimeen-
32187: kauran hävittämisvelvollisuuden täyttämiseksi.      panon jäykkyydestä voidaan mainita torjunta-
32188: Korvaus maksetaan viljelijöille jälkikäteen ha-     suunnitelman laatiminen. Maatalouslautakunta
32189: kemuksen perusteella. Korvausmenettely on           tekee esityksen sen laatimisesta maataloustoi-
32190: käytännössä osoittautunut erittäin jäykäksi ja      mistolle. Mikäli maataloustoimisto toteaa tor-
32191: hankalaksi. Korvausten suorittaminen on vie-        juntasuunnitelman tarpeelliseksi, se ryhtyy toi-
32192: nyt melko pitkän ajan.                              menpiteisiin torjuntasuunnitelman laatimiseksi
32193:    Viljelijät ovat esittäneet, että torjunta-       saatuaan siihen maatilahallituksen luvan. Tor-
32194: aineita tulisi subventoida valtion varoista suo--   juntasuunnitelman vahvistaa maatilahallitus.
32195: raan torjunta-aineiden valmistajalle tai maa~          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32196: hantuojalle. Tällä tavalla voitaisiin korvaus-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
32197: menettelyä tuntuvasti yksinkertaistaa. Torjun-      nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32198: ta-aineiden näennäinen halpeneminen lisännee        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32199: jossain määrin niiden käyttöä ja tehostanee si-
32200: ten hukkakauran torjuntaa. Pitemmällä aika-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32201: välillä tämä merkitsee hukkakauran torjuntaan              ryhtyä hu:kkakauralain mukaisen tor-
32202: tarvittavien valtion varojen supistumista.                 junta-ainekorvauksen maksamismenette-
32203:    Hukkakau11alaitn toimeenpano on käytännössä             lyn yksinkertaistamiseksi sekä lain toi-
32204: osoittautunut varsin byrokraattiseksi. Lain toi-           meenpanon muuttamiseksi joustavam-
32205: meenpanoviranomaisilta vaaditaan katselmuksia              maksi?
32206:       Helsi:ngissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
32207: 
32208:          Heikki Perho                  Toivo Yläjärvi                 Toivo T. Pohjala
32209: 
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 0877013571
32214: 2                                           1977 vp.
32215: 
32216: 
32217: 
32218: 
32219:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32220: 
32221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 moment~ssa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,      vasti seuraavaa:
32223: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            Hukkakauran torjunnasta annetussa laissa
32224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ( 178/76) säädettyjen korvausten maksaminen
32225: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ja hukkakauran torjuntasuunnitelman laatimi-
32226: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta         nen on, kuten kysymyksessä todetaan, osoittau-
32227: 'kirjallisesta kysymyksestä :n:o 388:              tunut melko hitaaksi ja työlääksi tehtäväksi.
32228:                                                    Tämän vuoksi selvitetäänkin parhaillaan, mi-
32229:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ten säännoksiä olisi muutettava, jotta lain täy-
32230:        ryhtyä huklkakauralain mukaisen tor-        täntöönpano saataisiin yksinkertaisemmaksi.
32231:        junta-ainekorvauksen maksrunismenette-
32232:        lyn yksinkertaistaniiseksi sekä lain toi-
32233:        meenpanon muuttamiseksi joustavam-
32234:        maksi?
32235:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1977.
32236: 
32237: 
32238:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
32239:                                             N:o 388                                            3
32240: 
32241: 
32242: 
32243: 
32244:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32245: 
32246:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordn~ngen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32247: anger har Ni Herr Talman, med Eder skr1velse       samt anföra följande:
32248: av den 22 ~ovember 1977 tili vederbörande             Uthetalningen av de i lagen om bekämpning
32249: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     av flyghavre (178/76) stadgade ersättningarna
32250: jande av riksdagsman Heikki Perho m. fl. un-       och uppgörandet av en plan för bekämpning
32251: dertecknade spörsmål nr 388:                       av flyghavre har, såsom i spörsmålet konsta-
32252:                                                    teras, visat sig var,a en rätt tidsödande och
32253:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          avhetsdryg uppgift. Fördenskull pågår också
32254:        vidta i avsikt att förenkla det i lagen     som bäst en utredning angående hur stadgan-
32255:        om bekämpning av flyghavre före-            dena kunde ändras i syfte att åstadkomma en
32256:        skrivna förfarandet för utbetalning av      förenkling av lagens verkställighet.
32257:        ersättning för bekämpningsmedel, samt
32258:        ·att åstadkomma en sådan ändring att
32259:        verkställigheten av lagen blir smidigare?
32260:      Helsingfors den 27 december 1977.
32261: 
32262: 
32263:                                             Jord- och skogshruksminister Johannes Virolainen
32264:                                               1977 vp.
32265: 
32266: Kirjallinen kysymys n:o 389.
32267: 
32268: 
32269: 
32270: 
32271:                                   Perho ym.: Perintö- ja lahjaverolainsäädännön tarkistamisesta.
32272: 
32273: 
32274:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32275: 
32276:     Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n soveltamises-   arvoja. Perintöveroluokka on IV. Perintö- ja
32277: sa on tapahtunut vuoden 1976 [opulla ratkai-         lahjaveroksi lautakunta määräsi 430 413 mark-
32278: sevaa laatua oleva muutos, joka on muuttanut         kaa, johon tulee sivuperinnöstä vielä kunnallis-
32279: vuodesta 1944 vallinneen tilanteen maatilojen        veroa noin 120 000 markkaa. Perinnön saajan
32280: kohdalla epäyhtenäiseen ja monesti täysin koh-       ei ole mahdollista myydä metsäänsä siinä mää-
32281: tuuttamaan verotukseen.                              rin, että hän saisi syntyneet verot maksettua.
32282:     Viime vuoden loppupuolelle asti käytettiin       Myösikään lainarahoituksella ei verovelvollisella
32283: lahja- ja perintöverotuksessa ja varallisuusvero-    ole tlillaisissa tapauksissa nykyisessä taloudelli-
32284: tuksessa samoja perusteita. Näin ollen esim. met-    sessa tilanteessa useinkaan mahdollisuuksia ve-
32285: sämaan perintöveroarvot m:iäräytyvät tuottope-       rovelasta selviytyä.
32286: rusteiden mukaisesti. Nopeasti yleistyy nyt kui-        Kun yleisessä tiedossa on perintö- ja lahja-
32287: tenkin sellainen menettely, että käypänä hin-        verotuksessa syntynyt ja yleistä · oikeustapaa
32288: tana pidetäänkin perintö- ja lahjaverotuksessa       vastaan oleva lain soveltamisessa tapahtunut
32289: todennäköistä tilan myyntihintaa. Kun maatila-       muutos, niin edellä olevaan ja valtiopäiväjärjes-
32290: kauppoja tehdään vuosittain verolautakuntien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32291: alueella hyvin vähän tai ei ollenkaan, ei maa-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse·
32292: tilojen hinnoissa kehity sellaista edes jossain      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32293: mliärin vakiintunutta· tasoa kuin esim. asunto-
32294: osakkeissa jollakin määrätyllä alueella. Päinvas-               Onko Hallituksella tarkoitus antaa
32295:  toin, mikäli samalla paikkakunnallla olisi useam-          eduskunnalle esitys perintö- ja lahjave-
32296: pia maatiloja myytävänä, tapahtuisi niiden hin-              rolain 10 §:n tarkentamisesta siten, että
32297:  tatasossa suuri aleneminen väistämättömästi.               perintö- ja lahjaverotuksessa käytettäi-
32298:     Perintö- ja lahjaverolautakunnilla ei myös-              siin samoja perusteita kuin varallisuus-
32299: kliän ole mahdollisuuksia selvittää tilakohtaises-          verotuksessa, ja
32300: ti esim. puuston määriä, alueellisia peltojen hin-              onko .samalla kunnallisverotusta kos-
32301: taeroja jne. Kun kaikesta huolimatta nopeasti               kevaa lainsäädäntöä tarkoitus esittää
32302: yleistyvän käytännön mukaisesti lautakunnat                 muutettavaksi siten, että sivuperinnön
32303: ovat l~teneet määrittä:mään tilojen todennä-                ja lahjan verotuksesta kunnallisverotuk-
32304: köisiä kauppahintoja, on verotuskliytännössä                sessa luovutaan, ja
32305: jouduttu kestämättömään tilanteeseen.                           että siirtymäsäännökset muutosten
32306:    Esimerkkinä verotuskäytännöstä voidaan ot-               osalta kirjoitetaan sellaisiksi, että muu-
32307: taa sukulaiselta peritty tila, jonka peltopinta-            tettuja säännöksiä sovellettaisiin kaik-
32308: ala on 7,98 ha ja kasvullinen metsämaa 70,33                kiin lain voimaan tullessa vireillä ole-
32309: ha; Tilalla ei ole mitään tontti- tai muita lisä-           viin tapauksiin?
32310:                             ..
32311:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
32312: 
32313:          Heikki Perho                   Arto Lampinen                   Veikko Pihlajamäki
32314:          Toivo T. Pohjala               Toivo Yläjärvi                  Esko Härkönen
32315:                                         Paavo Vesterineo
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 0877013327
32320: 2                                              1977 vp.
32321: 
32322: 
32323: 
32324: 
32325:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32326: 
32327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta merkitsevät poikkeamista käyvän arvon pe-
32328: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        riaatteista.
32329: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 .päivätyn            Varallisuusverotuksessa omaisuus arvioidaan
32330: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         verovuoden päättymishetken arvoon. Perintöve-
32331: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       ron perusteeksi ,pannaan taas se vero, .mikä
32332: Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa.
32333: myksestä n:o 389:                                    On olemassa lukuisia korkeimman hallinto-oi-
32334:                                                      keuden päätöksiä siitä, ettei varallisuusverotuk-
32335:             Onko Hallituksella tarkoitus antaa sessa käytettyjä verotusarvoja ole sovellettu pe·
32336:         eduskunnalle esitys perintö- ja lahjave- rintö- ja lahjave:rotukseS$8. Varallisuusverotuk~
32337:         rolain 10 §:n tarkentamisesta siten, että sessa käytettyJä arvoja on mm. korotettu, kun
32338:         perintö- ja lahjaverotuksessa käytettäi" on ollut ky~ymys maatalousmaasta (KHO 14. 3.
32339:         siin samoja perusteita kuin varallisuus- 1972 t. 93.5) ja maatalouskiinteistöstä. (KHO
32340:         verotuksessa, ja                             2. 5.1974 n:o 1905), arava-asunnon arvosta
32341:             onko .samalla kunnallisverotusta kos- (KHO 1969 II 607) ja asunto-osakkeen arvos-
32342:         kevaa lainsäädäntöä tarkoitus esittää ta (KHO 1969 II 59S, KHO 4. 12. 1974 t.
32343:         muutettavaksi siten, että sivuperinnön 4739 .ja 4740 sekä KHO 8. 4.197.5 t. 1417).
32344:         ja lahjan verotuksesta kunnallisverotuk- Kuten edellä mainituista tapauksista jo ilme-
32345:         sessa luovutaan, ja                          nee, ei nykyinen oikeuskäytäntö ole muotou-
32346:             että siirtymäsäännökset muutosten tunut vasta vuoden 1976 aikana, niin kuin ky-
32347:          osalta kirioitetaan sellaisiksi, ett:i muu- symyksen perusteluissa esitetään, vaan jo aikai-
32348:          tettuja säännÖ'ksiä ·sovellettaisiin kaik· semmin.
32349:         'kiin lain voimaan tulles.sa vireillä ole-       Tulo- ja varallisuusverolain 22 S:n 1.momen·
32350:          viin tapauksiin?                             tin 1 kohdan .mukaan veronalaiseksi tuloksi ei
32351:                                                      katsota, mitä on saatu avio·oikeuden nojalla,
32352:    Vastauksena kysymytkseen esitän kunnioittaen naitnaos.ana tai etuosana jakamattomasta pesäs-
32353: seuraavaa:                                            tä, perintönä, testaltlentilla taikka lahjtlna, kui·
32354:                                                       tenkin niin, ettii perinnöstä, testrunentista ui
32355:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n mukaan omai- lahjasta, joka on tullut muulle kuin ·puolison~
32356: suus arvioidaan niiden perusteiden mukaan, taikka suoraan ylenevää tai alenevaa polvea ole-
32357: iotka ovat voimassa omaisuuden arvioimisesta valle perilliselle, on :Suoritettava veroa kunnal-
32358: tulo- ja omaisuusverotuksessa. Perintö- ja lah- le. Siten tälläkin hetkellä voimassa olevan lain-
32359: javerolain säätämisen aikaan vuonna · 1940 oli säädännön mukaan on ns. siwperinnöstä suo-
32360: voimassa vuoden 1924 tulo~ ja omaisuusvero- ritettava kunnallisveroa.
32361: laki, jonka mukaan omaisuus arvioitiin aina k;ty.        Perintöverotuksessa on omaisuuden arvostU&
32362: vän arvon mukaan.                                     muodostunut epäyhtenäiseksi. Verohallitus on
32363:    Perintö- ja lahjaverolain säätämisen jälkeen kyllä ohjeillaan jatkuvasti pyrkinyt täm!in epä-
32364: on säädetty ensin tulo- ja omaisuusverolaki yhtenäisyyden poistamiseen, mutta voimassa ole-
32365:  (888/43) ja sen jälk~en tulo- ja varallisuusvero- van lain puitteissa ei ilmeisesti ole riittäviä mah-
32366: laki ( 104 3/7 4), joiden lakien omaisuuden ar· dollisuuksia yhtenäisen käytännön aikaansaami-
32367: vostamissäännökset pääsääntöisesti määräävät, seen. Nykyinen perintö- ja lahjaverolaki on vuo-
32368: että omaisuus on arvostettava käyvän arvon mu- delta 1940. Vaikka sitä on sen jälkeen muutet-
32369: kaan. Kumpaankin lakiin sisältyy kuitenkin sään- tu, ei sen voida katsoa muutoinkaan kaikilta osin
32370: nöksiä, jotka määrättyjen omaisuuslajien osal- enää täyttävän perintö- ja lahjaverolaille asetet-
32371:                                               N:o 389                                               3
32372: 
32373: tavia vaatimuksia. Perintö- ja lahjaverolain         javerolain osittaista uudistamista siten, että
32374: uudistamista on tutkinut toimikunta, jonka mie-     omaisuuden arvostuksesta annettaisiin eri omai-
32375: tintö on valmistunut vuonna 1973 (Komitean-         suusryhmien osalta yksityiskohtaiset, lähinnä va-
32376: mietintö 197 3: 107). Mietintö sisälsi ehdotuk-     rallisuusverotuksen perusteisiin nojautuvat sä:in-
32377: sen uudeksi perintö- ja lahjaverolaiksi. Mm. tä-    nokset. Täten voitaisiin turvata arvostusperus-
32378: män ehdotuksen pohjalta on mahdollista jatkaa       teiden yhtenäinen soveltaminen. Hallituksen esi-
32379: perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistuksen       tys asiasta pyritään antamaan mahdollisimman
32380: valmistelua. Kokonaisuudistusta ei kuitenkaan       pian. Esityksessä tullaan ottamaan kanta myös
32381: voida toteuttaa kovin nopeasti. Tämän vuoksi        siihen, mistä ajankohdasta lukien uusia säännök-
32382: ja kun edellä .selostettujen epäkohtien poistami-   siä olisi sovellettava.
32383: nen on kiireellinen tehtävä, on tässä vaiheessa         Perintö- ja lahjaverolainsäädännön kokonais-
32384: tarkoituksenmukaista suorittaa nykyisen lain        uudistusta jatkettaessa kartoitetaan perintö- ja
32385: puitteissa pahimpien epäkohtien poistamiseen        lahjaverotusongelmat kokonaisuudessaan. Täl-
32386: tähtääviä osauudistuksia. V altiovarainministe-     löin tulee myös sivuperinnön kunnallisverotusta
32387: riössä valmistellaan parhaillaan perintö- ja lah-   koskeva kysymys ratkaistavaksi.
32388:      He1singissä 20 päivänä joulukuuta 1977.
32389: 
32390:                                                                            Ministeri Esko Rekola
32391: 4                                            1977 vp.
32392: 
32393: 
32394: 
32395: 
32396:                           T i 11   Ri ksdagens       H err     T a 1 m a n.
32397: 
32398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I    förmögenhetsbeskattningen uppskattas
32399: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        egendomen tili sitt värde vid skatteårets slut.
32400: se av den 22 november 1977 till vederbörande        Till grund för arvsskatt åter läggs det värde
32401: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     egendomen har då skattskyldigheten ip.träder.
32402: jande av riksdagsman Perho m. fl. ställda spörs-    Det finns ett stort antal avgöranden från högsta
32403: mål nr 389:                                         förvaltningsdomstolen, enligt vilka de i förmö-
32404:                                                    genhetsbeskattningen använda beskattningsvär-
32405:           Ämnar Regeringen avge en proposi-         dena inte har tillämpats vid beskattningen av
32406:        tion tili riksdagen med förslag till pre-    arv och gåva. De i förmögenhetsbeskattning
32407:        cisering av 10 § lagen om skatt på arv       använda värdena har höjts bl.a. när det varit
32408:        och gåva så, att vid arvs- och gåvo-         fråga om lantbruksjord (HFD 14. 3. 1972 1.
32409:        beskattning skulle användas samma            935) och lantbruksfastighet (HFD 2. 5. 1974
32410:        grunder som vid förmögenhetsbeskatt-         nr 1905), värdet på aravabostad ( HFD 1969
32411:        ning, och                                    II 607) och värde på bostadsaktie ( HFD 1969
32412:           ämnar man samtidigt föreslå att lag-      II 595, HFD 4. 12. 1974 1. 4739 och 4740
32413:        stiftningen om kommunalbeskattning           samt HFD 8. 4. 1975 1. 1417). Såsom av ovan
32414:        ändras så, att man avstår från beskatt-     nämnda fall framgår, har nuvarande rättspraxis
32415:        ningen av sidoarv och gåva vid kommu-       inte utformats först under år 1976, såsom i mo-
32416:        nalbeskattningen, och                        tiveringen för spörsmålet anförs, utan redan ti-
32417:           att övergångsstadgandena i fråga om      digare.
32418:        dessa ändringar formuleras så, att de           Enligt 22 § 1 mom. 1 punkt lagen om skatt
32419:        ändrade stadgandena tillämpas på alla       på inkomst och förmögenhet anses inte som
32420:        de fall som är anhängiga då lagen träder    skattepliktig inkoms't vad som förvärvats genom
32421:        i kraft?                                    giftorätt eller fördel av oskiftat bo, genom arv,
32422:                                                    testamente eller gåva, likväl så, att för arv, tes-
32423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tamente eller gåva, som tillfallit annan än make
32424: samt anföra följande:                              ellet arvinge i rätt upp- eller nedstigande led,
32425:    Enligt 10 § lagen om skatt på arv och gåva      skall erlägga1; skatt till kommun. Enligt nu gäl-
32426: uppskatta-s egendom enligt de grunder som gäller   lande lagstiftning skall således erläggas kom-
32427: för uppskattning av förmögenhet vid inkomst-       munalskatt för s.k. sidoarv.
32428: och förmögenhetsbeskattning. Då lagen om .skatt        I arvbeskattningen har det sätt på vilket
32429: på arv och gåva stiftades år 1940 gällde 1924      egendom uppskattas blivit oenhetligt. Skatte-
32430: års lag 0111 inkomst- och förmögenhetsskatt, en-   styrelsen har visserligen genom sina direktiv
32431: ligt viiken egendom alltid uppskattades enligt     fortgående försökt avskaffa denna oenhetlighet,
32432: gängse värde.                                      men inom ramen för nuvarande lagstiftning är
32433:    Efter stiftandet av lagen om skatt på arv       det uppenbart, att tillräckliga möjligheter för
32434: och gåva stiftades för.st lagen om inkomst- och    åstadkommande av en enhetlig praxis inte före-
32435: förmögenhetsskatt ( 888/4 3 ) och därefter lagen   ligger. Den nuvarande lagen om skatt på arv
32436: om skatt på inkomst och förmögenhet (1043/         ooh gåva härstammar frå11 år 1940. Trots att
32437: 7 4). Stadgandena i dessa lagar om uppskattning    den därefter har ändrats, kan man inte heller
32438: av förmögenhet bestämmer i regel att förmö-        eljest anse att den längre tili alla delar skulle
32439: genhet skall uppskattas enligt gängse värde. I     fylla de krav som bör ställas på en lag om skatt
32440: båda lagarna ingår dock stadganden, vilka i        på arv och gåva. Frågan om en revidering av
32441: fråga om vissa slag av egendom innebär en          lagen om skatt på arv och gåva har undersökts
32442: avvikelse från principen om gängse värde.          av en kommission, vars betänkande blev färdigt
32443:                                             N:o 389                                               5
32444: 
32445: år 197 3 ( Kommittebetänkande 197 3: 107). Be-     grunderna       för  förmögenhetsbeskattningen,
32446: tänkandet innehöll förslag tili en ny lag om       skulle utfärdas angående uppskattning av värde
32447: skatt på arv och gåva. Bl.a. med detta förs'lag    på olika slag av egendom. På detta sätt kunde
32448: som grund är det möjligt att fortsätta bered-      man trygga, att grunderna för uppskattning
32449: ningen av en totalrevidering av lagen om skatt     tillämpas på ett enhetligt sätt. Man strävar tili
32450: på arv och gåva. Det är dock inte möjligt att      att så snart som möjligt avlåta regeringens pro-
32451: förverkliga denna totalrevidering i en särskilt    position i ärendet.
32452: snabb takt. Fördenskull och då avlägsnandet av         I propositionen kommer man även att ta ställ-
32453: de ovan anförda bristerna är en brådskande upp-    ning tili frågan, från viiken tidpunkt de nya
32454: gift, är det i detta skede ändamålsenligt, att     stadgandena borde tillämpas.
32455: inom ramen för den nuvarande lagen skrida              Vid det fortsatta arbetet på en totalrevide-
32456: till pattielia revideringar, som syftar tili att   ring av lagstiftningen om beskattningen på arv
32457: avskaffa dessa missförhållanden. Inom finans-      och gåva kartläggs problemen i anslutning tili
32458: ministeriet bereds som bäst en partiell revide-    arvs- och gåvoskatt i deras helhet. Härvid kom-
32459: ring av lagen om skatt på arv och gåva så, att     mer även frågan om kommunalbeskattning av
32460: detaljerade stadganden, som närmast bygger på      sidoarv att avgöras.
32461:      Helsingfors den 20 december 1977.
32462: 
32463:                                                                           Minister Esko Rekola
32464: 1
32465: 1
32466: 1
32467:     1
32468:     1
32469:     1
32470:         1
32471:         1
32472:         1
32473:             1
32474:             1
32475:             1
32476:                 1
32477:                 1
32478:                 1
32479:                     1
32480:                     1
32481:                     1
32482:                         1
32483:                         1
32484:                         1
32485:                             1
32486:                                                1977 vp.
32487: 
32488: Kirjallinen kysymys n:o 390.
32489: 
32490: 
32491: 
32492: 
32493:                                   Friberg ym.: Vankeinhoitolaitdksessa esiintyvistä epäkohdista.
32494: 
32495: 
32496:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32497: 
32498:    Suomen vankiloiden vakava ylikuormitus,          ilmapiiriä ja niin henkilökuntaa kuin vankeja
32499: tilanahtaus, heikko hygienia vanhoissa laitok-      kuormittavien epäkohtien korjaamista koskeva
32500: sissa, vankityön puute sekä henkilökunnan           vaatimus käy yhä polttavammaksi.
32501: riittämättömyys ovat johtaneet hyvin vaikei-            Liikehdintä Suomen vankiloissa on tänä
32502: siin olosuhteisiin sekä vankien että henkilö-       syksynä saavuttanut ehkä laajimmat rauhanai-
32503: kunnan kannalta.                                    kaiset mittasuhteensa. Sinänsä tämä todistanee
32504:    Vankeinhoitohenkilökunnan työterveystutki-       vankilaolojen kehityksen kulkeneen yleisiä
32505: mus osoitti hiljattain, että vankiloiden henkilö-   odotuksia vastaamattomaan suuntaan.
32506: kunnalla on hälyyttävän runsaasti sydän- ja             Eräät vankiloiden suljetuilla osastoilla val-
32507: verisuonisairauksia sekä muita stressisairauk-      litsevat olosuhteet ovat, ottaen huomioon myös
32508: sia. Vaikeat laitosolosuhteet ovat heijastuneet     henkilökunnan vähälukuisuuden ja eräiden van-
32509: myös vankien sairastuvuuteen. Tilanne purkau-       kien taipumuksen väkivaltaisuuteen, olleet
32510: tuu paitsi sairastuvuuden lisääntymisenä myös       kummastuttavia. Täten esimerkiksi Riihimäen
32511: järjestyshäiriöinä, jotka puolestaan ovat johta-    keskusvankilan suljetulla osastolla vanki joutuu
32512: neet vankiloiden sisällä turvaamisjärjestelyihin,   olemaan 24 tuntia kerrallaan ilman varsinaista
32513: joita ei voida pitää vuonna 1975 voimaan tu1-       yhteyttä ulkomaailmaan. Hän saa kerran vii-
32514: leen uuden rangaistusten täytäntöönpanoase-         kossa saunoa, jaloitella kerran päivässä eikä
32515: tuksen hengen ja tarkoituksen mukaisina.            hänelle ole suunniteltu selliin minkäänlaista
32516:    Avolaitospaikkoja ei ole lisätty rangaistusten   to1mmtaa. Samoin salliteettiolosuhteet ovat
32517: täytäntöönpanosta annetun asetuksen edellyttä-      kestämättömät koska haisevat ulosteastiat ovat
32518: mällä tavalla. Suuri osa avolaitoskelpoisista       avoimina sellissä läpi suurimman osaa vuoro-
32519: vangeista joudutaan säilyttämään suljetuissa        kauttJa.
32520: laitoksissa. Vankdlahenkilökunnan määrää ei            Syntyneet syömälakot ovat suoranaisesti
32521: ole lisätty edes suhteessa vankimäärän lisäyk-      vaaralliset myös sellaisten vankien terveydelle,
32522: seen, Vlaikka vankien ja henkilökunnan luku-        jotka esimerkiksi käyvät työssä. Syömälakko
32523: määräsuhde on Suomessa puolta heikompi              saattaa heikentää vangin yleiskuntoa ja valp-
32524: kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vanhat       pautta siinä määrin, ettei esimerkiksi ole suo-
32525: tilat ja riittämätön henkilökunta supistavat        tavaa, että hän joutuisi vankilan työpajan ko-
32526: työtoiminnan ja mielekkään vapaa-aikatoimin-        neiden kanssa tekemisiin. Siksi tulisi harki1Ja,
32527: nan järjestämisen mahdollisuuksia. Kaiken li-       johtaako syömälakko esimerkiksi töiden tiet-
32528: säksi myös vankeinhoitolaitos on joutunut val-      tyyn keskeyttämiseen vankiloissa. Näin ei ole
32529: tion säästötoimien kohteeksi.                       toistaiseksi tapahtunut.
32530:    On kohtuutonta odottaa, että vankeinhoito-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
32531: laitos, jonka tehtävänä on huolehtia vapaus-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
32532: rangaistusta suorittavien ihmisten jokapäiväi-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32533: sistä tarpeista, antaa mahdollisuuksien mukaan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32534: hoitoa, kuntoutusta ja koulutusta sekä yllä-
32535: pitää järjestystä ja turvallisuutta laitoksissa,               Onko Hallitus tietoinen vankeinhoi-
32536: pystyisi nykyisissä olosuhteissa suoriutumaan               tolaitoksessa esiintyvistä epäkohdista,
32537: tehtävästään. Vankeinhoidon kehitys ei ole                  ja jos on,
32538: vain pysähtynyt, vaan se on peräti taantunut.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32539: Käytännön vaikeudet ovat kärjistäneet laitos-               ryhtyä sen turvaruniseksi, että käytäntö
32540: 0877013338
32541: 2                                          1977 vp.
32542: 
32543:         vankiloissa ei ajaudu nstlrutaan ran-         henkilökunnan lisäämiseksi ja vankila-
32544:         gaistusten täytäntöönpanosta annetun          olojen kohentamiseksi?
32545:         asetuksen kanssa sekä vankeinhoito-
32546:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
32547: 
32548:           Ralf Friberg               Seppo Tikka               Paula Eenilä
32549:           Kaarina Suonio             Erkki Tuomioja            Matti Puhakka
32550:                                             N:o 390                                                 3
32551: 
32552: 
32553: 
32554: 
32555:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
32556: 
32557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toskanta. Pääosaltaan 1800-luvulta pera1sm
32558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olevien     rangaistuslaitosten     vuosikorjaukset
32559: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn        ovat viime vuosina olleet n. 2 miljoonaa mark-
32560: kirjeenne n:o 2508 ohella toimittanut valtio-      kaa vuodessa. Vankipaikkojen tasoa pystytään
32561: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    nostamaan vain erityismäärärahoin. Tällöin
32562: kansanedustaja Ralf Fribergin ym. kirj<allisesta   vankipaikkojen kokonaismäärä kuitenkin pie-
32563: kysymyksestä n:o 390, jossa tiedustellaan:         nenee, koska korjausten yhteydessä varataan
32564:                                                    entisiä sellitiloja yhteiskäyttöön ja laitoshygie-
32565:           Onko Hallitus tietoinen vankeinhoi-      nian parantamiseen.
32566:        tolaitoksessa esiintyvistä epäkohdista,        Kirjoissa olevien vankien luku 1. 12. 1977
32567:        ja jos on,                                  oli yhteensä 5 700, joista avolaitoksissa 1 022.
32568:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Oikeusministeriön va:hvistamia vankipaikkoja
32569:        ryhtyä sen turv9Jamiseksi, että käytäntö    oli kaikkiaan 4 414, joista avolaitospaikkoja
32570:        vankiloissa ei ajaudu ristiriitaan ran-     1 120. Työohjelmien mukainen avolaitospaik-
32571:        gaistusten täytäntöönpanosta annetun        kamäärä on kuitenkin vain 977 paikkaa.
32572:        asetuksen kanssa sekä vankeinhoito-            Vankiluku on viime vuosina kasvanut no-
32573:        henkilökunnan lisäämiseksi ja vankila-      peasti. Koko vuoden keskimääräinen vankilu-
32574:        olojen kohentamiseksi?       ·              ku vuoMa 1973 oli 4 802, vuonna 1974
32575:                                                     (RTA-paketti annettiin) 5 104, vuonna 1975
32576:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         (RTA-paketti tuli voimaan) 5 452, ja vuonna
32577: taen seumavaa:                                     1976 5 596 vankia. Vankiluvun kasvun ohella
32578:    Vuosikymmenen valmisteilla ollut rangais-       vankiloissa olevat vangit ovat tulleet vaikea-
32579: tusten täytäntöönpanoa koskeva laaja lakiko-       hoitoisemmiksi.      Päivittäisestä    vankiluvusta
32580: konaisuus (ns. RTA-pal;:etti) tuli voimaan         1. 10. 1977 enää 28,3 % oli ensikertaisia.
32581: 1. 7. 1975. Sen välittömästi toteuttamia uudis-       Samanaikaisesti vankiluvun kasvun kanssa
32582: tuksia olivat mm. siirtyminen yksilajiseen va-     valtiontaloudellinen tilanne on nopeasti hei-
32583: pausrangaistukseen, avolaoitostoiminnan erään-     kentynyt. Säästötoimien vuoksi kuitenkin vain
32584: lainen vakinaistaminen sekä luopuminen kaa-        8 tointa koko vankeinhoitolaitoksessa on
32585: vamaisesta progressiivijärjestelmästä. Suurelta    vuonna 1977 jätetty täyttämättä. Päätoimista
32586: osin RTA-paketti on kuitenkin tavoitteellinen.     henkilökuntaa 30. 9. 1977 oli kaikkiaan 2 297
32587: Eräitä    uuden    täytäntöönpanolainsäädännön     henkilöä.
32588: edellyttämiä tavoitteita, kuten esim. ~volaitos­      Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huoli-
32589: to~minnan laajentaminen, johon on lakisäätei-      matta vankeinhoitolaitoksen toiminvaedellytyk-
32590: neo velvollisuus, voidaan toteuttaa vain sitä      siä on viime vuosina kuitenkin lisätty seuraa-
32591: mukaa kuin tarkoitusta varten myönnetään           vasti. Vuosikorjausten lisäksi on tehty eräitä
32592: määrämhoja. Toisten tavoitteiden toteuttami-       peruskorjauksia, joista huomattavimpia ovat
32593: nen, kuten esim. siviilityön lisääminen, riippuu   vankimielisai11aalan ja Sukevan keskusvankilan
32594: taas enemmän sellaisista ulkoisista olosuhteis-    Iskolan osaston peruskorjaukset. Vankeinhoi-
32595: ta kuin työllisyystilanteesta ja saaduista koke-   tolaitoksen kulutusmenot ovat vuodesta 1974
32596: muksista.                                          lähtien kasvaneet keskimäärin 4 % vuodessa,
32597:    Suurimpia esteitä RTA-paketin pitkän täh-       joskin pääosa tästä kasvusta aiheutuu vanki-
32598: täyksen tavoitteiden toveuttamiselle ovat lä-      luvun noususta, työtoiminnan laajenemisesta ja
32599: hinnä korkea vankiluku ja vanha rangaistuslai-     avolaitospalkkausjärjestelmästä. Avolaitospaik-
32600: 4                                            1977 vp.
32601: 
32602: kojen määrä on kasvanut vuoden 1974 alussa          tähtäyksellä mahdollista alentaa. Oikeusminis-
32603: olleista 526 paikasta 1 120 paikkaan 1. 12.         teriö onkin vuonna 1975 asettanut toimikun-
32604: 1977 mennessä. Vankien työllistämiseksi eri         nan, jonka mm. tulee selvittää vankeinhoidon
32605: laitosten yhteyteen on rakennettu useita teolli-    resurssitarpeet lähivuosikymmenenä sekä esit-
32606: suushalleja ja vielä joitakin on suunnitteilla.     tää keinoja vankiluvun alentamiseksi. Toimi-
32607: Yhteensä nämä hallit tarjoavat noin 250 uutta       kunta luovuttaa mietintönsä lähiviikkoina.
32608: työpaikkaa.                                            Suljetuissa laitoksissa vallitsevan ahtauden
32609:    Suljettuja rangaistuslaitoksia joudutaan pitä-   ja siitä johtuvien heijastusvaikutusten vuoksi
32610: mään ylikuormitettuina lähinnä siksi, ettei         vankeinhoitolaitoksessa on jouduttu käyttä-
32611: avolaitospaikkoja ole vielä tarvetta vastaavasti.   mään lainsäädännön sallimia rajoitustoimenpi-
32612: Kun yhden työsiirtoJapaikan hinta vaihtelee         teitä. Näistä näkyvimmin ovat saaneet huo-
32613: työkohteesta riippuen 60 000-150 000 mar-           miota muutamissa laitoksissa olevat osastot,
32614: kan välillä vuodessa, ei avolaitospaikkojen no-     joihin sijoitetaan lähinnä toisia vankeja painos-
32615: pea lisääminen ole mahdollista. Jonkin verran       tavia ja päihdeongelmaisia sekä niille vapaa-
32616: paikkoja voidaan kuitenkin saada muuttamalla        ehtoisesti pyrkineitä vankeja. Rajoitustoimen-
32617: nykyisiä laitoksia avolaitoksiksi. Tällöin koko-    piteiden johdosta voidaan muita vankilaosas-
32618: naispaikkaluku kuitenkin vähenee, koska avo-        toja pitää suuresta yliasutustilanteesta huoli-
32619: laitoksen paikkanormitukset edellyttävät työ-       matta suhteellisen avoimina.
32620: ohjelmien mukaisia muita vankiloita pienem-            Niille vangeille, joita joudutaan sijoittamaan
32621: piä ohjevahvuuksia.                                 muita suljetummille osastoille, ei voida järjes-
32622:    Vaikka vankeinhoitolaitoksen resurssiongel-      tää varsinaista työtoimintaa. Toisaalta kaikille
32623: mia jouduttaneen lähivuosina ilmeisesti ratkai-     vangeille ei yliasutustilanteessa riittäisi työtä
32624: semaan määrärahojen, vankipaikkojen ja hen-         muutoinkaan, koska työpaikat on voitu mitoit-
32625: kilökunnan lisäyksillä, on pitkällä tähtäyksellä    taa vain laitosten paikkaluvun, eikä ylimmän
32626: harkittava muitakin keinoja. Pääasiallisena syy-    vankiluvun mukaan. Toisaalta erilleen sijoitet-
32627: nä vaikeaan tilanteeseen rangaistuslaitoksissa      tujen vankien askartelu- ja ulkoilumahdolli-
32628: voidaan pitää suurta vankilukua. Ennen ran-         suuksia on käytettävissä olevien resurssien puit-
32629: gaistuslaitosten lisärakentamiseen ryhtymistä       teissa lisätty.
32630: olisi selvitettävä, onko vankilukua pitkällä
32631:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
32632: 
32633: 
32634:                                                                      Oikeusministeri Tuure Salo
32635:                                                N:o 390                                                5
32636: 
32637: 
32638: 
32639: 
32640:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32641: 
32642:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         senaste åren använts ca 2 miljoner mank per
32643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        år. Fångplatsernas standard kan höjas endast
32644: nr 2508 av den 22 november 1977 tili veder-          med hjälp av specialanslag. Då minskar .dock
32645: börande medlem av statsrådet översänt av-            fångplatsernas totalantal, ty i samband med
32646: skrift av följande av riksdagsman Ralf Friberg       renoveringarna reserveras tidigare cellutrymmen
32647: m. fl. ställda spörsmål nr 390:                      för gemensamt bruk och för förbättring av
32648:                                                      anstaltshygienen.
32649:           Är Regeringen medveten om de miss-            De inskrivna fångarnas antal var 1. 12. 1977
32650:        förhållanden som råder inom fångvårds-        sammanlagt 5 700, av vilka 1 022 var på öppna
32651:        verket, och om så är fallet,                  anstalter. Av de av justitieministeriet fastställda
32652:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            fångplatserna fanns inalles 4 414, av dessa om-
32653:        vidta för att trygga, att praxis på           fattar de öppna anstalterna 1120 platser. En-
32654:        fängelserna icke kommer i konflikt            ligt arbetsprogrammen är platsantalet på öppna
32655:        med förordningen om verkställighet av         anstalter dock endast 977.
32656:        stooff samt för att öka fångvårdsperso-          Fångtalet har under de senaste åren ökat
32657:        nalen och förbättra fängelseförhållan-        snabbt. Hela årets genomsnittssiffra under år
32658:        dena?                                         1973 var 4 802, år 1974 (SV-paketet gavs)
32659:                                                      5 104 och år 1975 (SV-paketet trädde i kraft)
32660:    Som svar på spörsmålet framhåller jag hög-        5 452. Ar 1976 var siffran 5 596 fångar. Vid
32661: aktningsfullt följande:                              sidan av ökningen av fångtalet har de på an-
32662:    Det omfattande lagkomplex angående verk-          stalterna intagna fångarna blivit allt mer svår-
32663: ställighet av straff ( det s.k. SV-paketet), som     behandlade. Av det dagliga fångantalet var
32664: beretts under ett årtionde, trädde i kraft 1. 7.     1. 10. 1977 endast 28,3 % intagna för första
32665: 1975. Omedelbart genomförda reformer var             gången.
32666: bl. a. övergången tili endast ett slag av frihets-      Samtidigt med ökningen av fångtalet har
32667: straff, ett slags stabilisering av de öppna an-      den statsekonomiska situationen snabbt för-
32668: stalternas verksamhet samt avskaffande av det        sämrats. På grund av sparåtgärder har under
32669: schematiska progressivsystemet. Tili stor del        år 1977 inom hela fångvårdsverket endast 8
32670: innehåller SV-paketet dock målsättningar.            befattningar lämnats obesatta. Den heltidsan-
32671: Några mål, som den nya verkställighetslagstift-      ställda personalen uppgick 30. 9. 1977 tili
32672: ningen förutsätter, t.ex. utvidgandet av de          2 297 personer.
32673: öppna anstalternas verksamhet, som lagen för-           Trots den svåra ekonomiska situationen har
32674: pliktar tili, kan uppnås endast i den mån det        fångvårdsverkets verksamhetsförutsättningar un-
32675: beviljas medel för ändamålet. Uppnåendet av          der de senaste åren ändå förbättrats på föl-
32676: andra mål, som t.ex. ett ökat bruk av civilt         jande sätt. I tiliägg tili årsreparationerna har
32677: arbete, beror åter mera på sådana yttre om-          man genomfört några grundreparationer, av
32678: ständigheter som sysselsättningssituationen och      vilka de mest betydande varit grundrepara-
32679: erhållna erfarenheter.                               tionerna av sinnessjukhuset för fångar och Is-
32680:    De största hindren för uppnåendet av SV-          kola avdelning vid Centralfängelset i Sukeva.
32681: paketets långsiktsmål är närmast det höga fång-      Fångvårdsverkets konsumtionsutgifter har från
32682: talet och de gamla straffanstalterna. För års-       år 1974 ökat årligen med 4% i genomsnitt,
32683: reparationer av de i huvudsak från 1800-talet        fastän en stor del av denna ökning beror på
32684: härstammande straffanstalterna har under de          ökningen av fångtalet, utvidgandet av arbets-
32685: 6                                           1977· vp.
32686: 
32687: verksamheten samt lönesystemet på de öppna         sänka fångtalet. Justitieministeriet har år 1975
32688: anstalterna. Antalet platser på öppna anstalter    tillsatt en kommission, som har till uppgift att
32689: har ökat från 526 platser i början av år 1974      bl. a. utreda fångvårdens resursbehov under
32690: tili 1120 platser 1. 12. 1977. För att syssel-     närmaste årtionde och att föreslå åtgärder för
32691: sätta fångarna har man i samband .med många        minskande av fångtalet. Kommissionen avger
32692: anstalter byggt flera industrihallar, och några    sitt betänkande inom de närmaste veckorna.
32693: är ännu under planering. Tillsammans erbjuder          På grund av trängseln på de slutna anstal-
32694: dessa hallar ca 250 nya arbetsplatser.             terna och de därav beroende återverkningarna
32695:    De slutna anstalterna måste hållas överbe-      har man inom fångvårdsverket varit tvungen
32696: lagda närmast av den orsaken, att platser på       att använda sig av begränsningsåtgärder, som
32697: öppna anstalter inte ännu finns i tillräckligt     tillåtes i lagen. Mest har uppmärksammats de
32698: antaL Då priset på en arbetskoloniplats varierar   avdelningar på några anstalter, där man främst
32699: beroende på arbetsuppgiften mellan 60 000-         placerar fångar som utövar påtryckning på
32700: ~150 000 mark per år, är det inte möjligt att      andra fångar, fångar med rusmedelsproblem
32701: öka dessa platser i snabb takt. I någon mån        och fångar som frivilligt bett om placering på
32702: kan sådana platser dock fås genom att om-          sådana avdelningar. På grund av dessa be-
32703: vandla nuvaninde anstalter till öppna anstalter.   gränsningsåtgärder kan andra fängelseavdelning-
32704: Totabnta~et platser minskar dock i så fall, ty     ar trots den stora överbeläggningen hållas re-
32705: platsnotmeringarna på öppna anstalter förut-       lativt öppna.
32706: sätter mindte riktnumerär, beroende på arbets-         För de fångar som måste placeras på mera
32707: programmen.                                        slutna avdelningar kan inte anordnas egentlig
32708:     Fastän .fångvårdsverkets resursproblem inom    arbetsverksamhet. Å ena sidan kunde alla
32709: de närmaste åren tydligen måste lösas genom        fångar i en överbeläggningssituation inte heller
32710: att öka anslagen, fångplats·erna och personalen,   annars sysselsät,tas, ty arbetsplatserna hru: be-
32711: måste man på lång sikt överväga andra meto-        räknats efter platsantalet och inte efter det
32712: der; Den huVildsakliga otsaken till den svåra      högsta fångtalet. Å andra sidan har man i mån
32713: situationen på straffanstalterna måste anses       av resurser ökat hobby- och motionsmöjlighe-
32714: \rar det höga fångtalet. Innan. man påbörjar       terna för de fångar som placerats på de sär-
32715: byggandet :av straffanstalter, borde man utreda    skilda avdelningarna.
32716: huruvida det på lång sikt finns möjligheter att
32717:     Helsingfors den 15 december 1977.
32718: 
32719: 
32720:                                                                      Justitieminister Tuure Salo
32721:                                              1977 vp.
32722: 
32723: Skrifdigt spörsmål nr 391.
32724: 
32725: 
32726: 
32727: 
32728:                                  Malm m. fl.: Om ändring av den nuvarande beskattningen en-
32729:                                     ligt prövning.
32730: 
32731: 
32732:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32733: 
32734:     Statsmakten har under de ·senaste åren vid-     hus ooh andelsaffärer. Småbutikerna håller sig
32735: tagit olika -åtgärder för att stöda de små bu-      dock i allmänhet med ett varusortiment, som
32736: tikerna i glesbygden. Trots detta förekommer        inte i högre grad s:kiljer sig från andra af.-
32737: det fortfarande en ganska stor butiksdöd.           färers, utom att utbudet givetvis är mera be-
32738:     På butiksägarhåll anser man att den Jrom-       gränsat.
32739: munala beskattningen av rörelseinkomst enligt          Den kommunala beskattningen av rörelsein-
32740: prövning tvingar många ägare till små butik:er      komst enligt prövning är okänd i andra Iän-
32741: .att lägga ned verksamheten.                        der och belastar därför våra företag speciellt.
32742:     En affärsinnehavare kan sällan, trots att om-   Utan att åsidosätta kommunernas berättigade
32743:  sättningen för affären är liten, klara ·sig utan   anspråk på kommunalskatt av företagen kun~
32744: anställd personai genom att innehavaren dess-       de man ändra prövningsbeskattningen tili en
32745: utom utanför affären under öppethållningstid        skatt av kostnadsnatur. Denna skatt kunde
32746: måste uträtta olika ärenden som hör till verk-      t.ex. baseras på företagens omsättning, vilket
32747:  samheten. I ,praktiken är det därför ofta så,      också väsentligt skulle förbättra de skatts:kyl"
32748:  att butiken ;köts av den anställda personen,       digas rättsskydd.
32749: medan ägarens arbetsinsats är mindre omfat-            Med hänvisning till ovanstående ber under~
32750:  tande. Däremot är det vanligt att affärsinneha-    tecknade att i den ordning 37 § 1 mom.
32751:  varens arbetsinsats i beskattningen värderas       riksdagsordningen föreskriver tili vederbörande
32752:  vara minst lika stor som den anställdas, trots     medlem av statsrådet få ställa följande spörs~
32753:  att butikens låga omsättning klart ger belägg      mål:
32754:  för att butiken inte kan ge sysselsättning åt
32755:  två personer på heltid.                                    · - Är Regeringen medveten om att den
32756:     I samband med omfångsbeskattningen före-               kommunala beskattningen av rörelsein-
32757:  kommer också en annan olägenhet, som har                  komst enligt prövning särskilt drabbar
32758:  upprört många småbutiksinnehavare. Skatte-                småbutikerna, och om så är,
32759:  myndigheterna betraktar i allmänhet småbuti-                   har Regeringen för avsikt att utreda
32760:  ker som specialaffärer och beskattar dessa en-            möjligheterna att ändra den nuvarande
32761:  ligt en högre prövningsprocent än t.ex. varu-             prövningsbeskattningen? ·
32762:       Helsingfors den -22 november 1977..
32763: 
32764:          Håkan Malm                    Ragnar Granvik                 Elly Sigfrids
32765: 
32766: 
32767: 
32768: 
32769: 0877013349
32770: 2                                            1977 vp.
32771: 
32772: Kirjallinen kysymys n:o 391.                                                            Suomennos.
32773: 
32774: 
32775: 
32776: 
32777:                                  Malm ym.: Nykyisen harkintaverotusmenettelyn muuttamisesta.
32778: 
32779: 
32780:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32781: 
32782:    Valtiovalta on viime vuosina ryhtynyt erilai-    prosentin mukaan kuin esim. tavarataloja ja
32783: siin toimenpiteisiin haja-asutusalueiden pienten    osuusliikkeitä. Pienliikkeet pitävät kuitenkin
32784: kauppojen tukemiseksi. Tästä huolimatta esiin-      yleensä tavaravalikoimaa, joka ei paljonkaan
32785: tyy edelleen varsin laajasti kauppakuolemaa.        eroa muiden kauppojen tavaravalikoimasta
32786: Kauppojen omistajat ovat sitä mieltä, että kun·     muilta osin kuin että tarjonta on luonnollisesti
32787: nallinen liiketulon harkintaverotus pakottaa        rajoitetumpi.
32788: monet pienten kauppojen omistajat lopettamaan          Liiketulon kunnallinen harkintaverotus on
32789: toimintansa.                                        tuntematon muissa maissa ja rasittaa tämän
32790:    Liikkeenharjoittaja tulee harvoin toimeen,       vuoksi erityisesti meidän yrityksiämme. Sivuot-
32791: vaikka liikkeen liikevaihto olisikin pieni, ilman   tamatta kuntien oikeutetut kunnallisveroa kos-
32792: palkattua henkilökuntaa, koska liikkeenharjoit·     kevat ja liikkeisiin kohdistuvat vaatimukset voi-
32793: tajan on kaupan aukioloaikana liikkeensä ulko-      taisiin kuitenkin muuttaa harkintaverotus kulu·
32794: puolella toimitettava erilaisia asioita, jotka      luonteiseksi veroksi. Tämä vero voisi perustua
32795: kuuluvat toimintaan. Käytännössä on sen vuok-       esim. yritysten liikevaihtoon, mikä myös oleelli-
32796: si usein niin, että palkattu henkilö hoitaa kaup·   sesti parantaisi verovelvollisten oi:keussuojaa.
32797: paa omistajan työpanoksen ollessa suppeampi.           Ylempänä olevaan viitaten allekirjoittaneet
32798: Sitä vastoin on tavallista, että liikkeenharjoit·   esittävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
32799: tajan työpanos arvostetaan vähintään yhtä isok-     mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
32800: si kuin hänen palveluksessaan olevan henki-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32801: lön, vaikka kaupan vähäinen liikevaihto selvästi
32802: todistaa, että kauppa ei voi työllistää koko-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32803: päivätoimisesti kahta henkilöä.                             kunnallinen liiketulon harkintaverotus
32804:    Harkintaverotuksen yhteydessä esiintyy myös              kohdistuu erityisesti pienkauppoihin, ja
32805: eräs toinen epäkohta, joka harmittaa monia                  jos on,
32806: pienliikkeenharjoittajia. Veroviranomaiset kat·                aikooko Hallitus tutkia mahdollisuu-
32807: sovat yleensä pienkauppojen olevan erikoisliik-             det muuttaa nykyistä harkintaverotusta?
32808: keitä ja verottavat näitä korkeamman havkinta-
32809:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
32810: 
32811:          Håkan Malm                    Ragnar Granvik                  Elly Sigfrids
32812:                                                N:o 391                                                 3
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32818: 
32819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lytysten vallitessa käytettävä liikkeenharjoitta-
32820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jien kunnallisverorusta toimitettaessa harkinta-
32821: olette 22 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn          verotusta.
32822: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Edustaja Malmin Y'ID· kysymyksessä katso-
32823: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       taan, että liiketulon harkintaverotus kohdistuisi
32824: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       erityisesti pienkauppoihin. Tämän johdosta on
32825: myksestä n:o 391:                                    todettava, että yksityisiä liikkeenharjoittajia
32826:                                                      vuodelta 1976 verotettaessa harkintaverotus
32827:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        kohdistui 886 verovelvolliseen eli noin 2 % :iin
32828:        kunnallinen liiketulon harkintaverotus        kaikista liikkeenharjoittajista ja että harkinnalla
32829:        kohdistuu erityisesti pienkauppoihin, ja      lisätty määrä oli keskimäärin 25 800 markkaa
32830:        jos on,                                       harkintaverotettua verovelvollista kohti. Osake-
32831:           aiikooiko Hallitus tuvkia mahdollisuu-     yhtiöistä ja osuuskunnista verotettiin harkin-
32832:        det muuttaa nykyistä harkintaverorusta?       nalla 9 666 verovelvollista, mikä vastaa 21 %
32833:                                                      kaikista edellä mainituista yhteisöistä. Harkin-
32834:    Vastauksena kysym)"kseen esitän kunnioit-         nalla lisätty määrä oli ollut keskimäärin 140 200
32835: taen seuraavaa:                                      markkaa mainittua yhteisöä kohti. Käytettävissä
32836:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan            ei ole tietoja siitä, miten harkintaverotus koh-
32837: mukaan, jos kunnallisverotusta toimitettaessa        distui toisaalta yksityisistä liikkeenharjoittajista
32838: liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsinai-   ja toisaalta osakeyhtiöistä ja osuuskunnista kes-
32839: sesta maatalouskiinteistöstä saaru sanotussa py-     kisuuriin ja suuriin yrityksiin. Mikään ei kui-
32840: kälässä säädetyin tavoin vahvistettu verotettava     tenkaan viittaa siihen, että harkintaverotusta
32841: tulo on jäänyt niin vähäiseksi, että sitä kiin-      olisi käytetty erityisen useissa tapauksissa tai
32842: teistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen kat-      ankarana pienkauppojen kunnallisverotusta toi-
32843: soen ei voida hyväksyä kunnallisveron suoritta-      mitettaessa.
32844: misen perusteeksi, taikka jos tä:llaista tuloa ei       Yksityisliikkeen harkintaverotusta toimitet-
32845: ole jäänyt lainkaan, on verotusta toimitettaessa     taessa liikkeenharjoittajan liikkeen hyväksi te-
32846: huolellisesti tutkittava kiinteistön käyttötapa ja   kemä työ arvioidaan työn määrän ja laadun pe-
32847: liikkeen toimiala sekä niiden muu laatu ja tuot-     rusteella. Työpanoksen arvoksi tulee siten
32848: tavuus, niin myös aikaisempien ja verovuoden         yleensä samasta työstä vieraalle henkilölle mak-
32849: vuosivaihto, tuotto ja toiminnan muu laajuus         settavaa palkkaa vastaava määrä. Eri yritysmuo-
32850: sekä jatkuva toimiruismahdollisuus ynnä varal-       tojen välistä vertailua suoritettaessa jätetään
32851: lisuusasema ja kaikki ne muut asian haarat,          vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi yksityis-
32852: jotka voiv,at olla johtona asian arvostelemi-        liikkeiden osalta liikkeenharjoittajan oman työn
32853: seen. Verolautakunnan on sen jälkeen, annet-         arvo lukuun ottamatta. Kun näin menetellään,
32854: tuaan verovelvolliselle tilaisuuden selvityksen      voidaan todeta, että yritysmuodolla tai liikkeen
32855: esittämiseen, harkittava se kohtuullinen määrä,      suuruudella ei juuri ole vaikutusta harkintave-
32856:  jonka perusteella verotus on toimitettava. Har-     rotuksen tasoon. Tasoerot ovat vähäisiä ja ai-
32857: kintaverotusta ei kuitenkaan sovelleta liikkeestä    heutuvat liiketaloudellisista seikoista.
32858: saatuun tuloon viitenä ensimmäisenä verovuo-            Edustaja Ma1min ym. kysymyksen peruste-
32859:  tena liikkeen perustamisesta lukien, milkäli sitä   luissa esitetään kauppojen omistajien olevan
32860: ei voida katsoa perustetun ennestään olemassa        sitä mieltä, että harkintaverotus pakottaa mo-
32861:  olevan liikkeen toiminnan jatkamista varten.        net pienten kauppojen omistajat lopettamaan
32862:     Säännöksen sanamuoto on sikäli ehdoton,          toimintansa. Eräässä muutamia vuosia sitten
32863:  että verolautakunnan on laissa säädettyjen edel-    tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että vain
32864: 4                                             1977 vp.
32865: 
32866: kaksi prosenttia liikkeensä lopettaneista on itse    takin harvoilta yrityksiltä. Tällöin harkinta-
32867: ollut sitä mieltä, että valtion- ja kunnanverotus    verotusmahdollisuudella on verorasituksen ta-
32868: on ollut heidän liikkeen lopettamisensa syynä,       saista jakaantumista edistävä ja veroäyrien hin-
32869: joten käytettävissä olevat tiedot eivät tue ky-      nan vaihtelussa tapahtuvia muutoksia estävä
32870: symyksessä esitettyä näkemystä.                      va1kutus. Harkintaverotusta koskevien säännös-
32871:    Harkintaverotuksella on edelleenkin merki-        ten muuttaminen tai tarkistaminen on siten
32872: tystä kuntien verotulojen täydentämiskeinona.        merkittävä kunnallistaloudellinen kysymys.
32873: Näin on asianlaita varsinkin sellaisissa kunnissa,   Tässä vaiheessa ei ole syytä harkintaverotusta
32874: joissa huomattava osa verotuloista kertyy joil-      koskevien säännösten muuttamiseen.
32875:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1977.
32876: 
32877:                                                                            Ministeri Esko Rekola
32878:                                              N:o .391                                               5
32879: 
32880: 
32881: 
32882: 
32883:                            T i 11 R i k s d a g e n s He t t T a 1m a n.
32884: 
32885:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen           Stadgandets otdalydelse är såtillvida absolut
32886: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse       att skattenämnden, när i lagen stadgade för-
32887: av den 22 novembet 1977 tiH vederbötande            utsättningat föreligget, vid verkställande av
32888: meillem av statstådei: övetsänt avskrift av föl-    kommunalbeskattning av rötelseidkare skall till-
32889: jande av tiksdagsman Malm m.fl. ställda spöts-      lämpa beskattning enligt prövning.
32890: mål nr 391:                                             I det av riksdagsman Malm m1l. ställda
32891:                                                     spötsmålet anses, att beskattningen av rörelse-
32892:          Ät Regeringen medveten om att den          inkomst enligt prövning särskilt drabbar små-
32893:        korumunala beskattningen av rörelsein-       butikerna. Med anledning härav !kan konsta-
32894:        komst enligt ptövning särskilt dtabbat       teras, att vid beskattningen av privata rörelse-
32895:        småbutikerna, och om så är,                  idkare för åt 1976 beskattning enligt ptövning
32896:          har Regeringen för avsikt att utteda       verkställdes i fråga om 886 skattskyldiga, dvs.
32897:        möjligheterna att .ändra den nuvarande       ungefät 2 % av samtliga idkare av rörelse, och
32898:        prövningsbeskattningen?                      att det genom ptövning tiUagda beloppet i
32899:                                                     medeltal utgjotde 25 800 matk per skattskyldig
32900:    Såsom svar .på spörsmålet får jag vördsamt       som beskattats enligt prövning. Av aktiebolagen
32901: anföra följande:                                    och andelslagen beskattades enligt ptövning
32902:    Enligt 72 § 1 mom. 4 p. beskattningslagen        9 666 skattskyldiga, vilket motsvatar 21 % av
32903: bör, såsom i lagen sägs, om vid vetkställandet      samtliga ovan nämnda samfund. Det genom
32904: av kommunalbeskattning den på i sagda para-         j:>tövning tillagda beloppet hade i medeltal ut-
32905: graf stadgat sätt fastställda beskattningsbara      gjort 140 200 mark per samfund. Det före-
32906: inkomsten av törelse ellet annan fastighet än       ligger inte några uppgiftet om, hur beskatt-
32907: egentlig lantbruksfastighet blivit så ringa, att    ningen enligt prövning drabbar de mellanstora
32908: den med beaktande av fastighetens ellet tötel-      och stora fötetagen bland å ena sidan de pri-
32909: sens art och omfång icke kan godkännas såsom        vata rörelseidkarna, å andra sidan bland aktie-
32910: grund för erläggande av kommunalskatt, ellet        bolagen och andelslagen. lngenting tyder dock
32911: om sådan inkomst alls icke uppkommit, nog-          på, att beskattning enligt ptövning skulle ha
32912: grant undersökas sättet för nyttjandet av fas-      tillämpats i särskilt många fall ellet strängt
32913: tigheten och tötelsens verksamhetsområde samt       vid verkställande av kommunalbeskattningen av
32914: detas beskaffenhet och avkastningsförmåga i         småbutiker.
32915: övtigt, så ock årsomsättningen, avkastningen            Vid verkställandet av beskattning enligt
32916: och verksamhetens övriga omfattning under ti-       prövning av privat törelse uppskattas törelse-
32917: digare år och undet skatteåret samt de fort-        idkarens arbete tili förmån för rörelsen på
32918: satta verksamhetsmöjligheterna och förmögen-        basen av omfattningen och arten av arbetet.
32919: hetsställningen liksom även alla övriga omstän-     Arbetsinsatsens värde kommer sålunda i allmän-
32920: digheter, som kan utgöra ledning vid bedöm-         het att bli ett belopp som motsvarar den lön
32921: ning av saken. Skattenämnden bör efter att den      som för samma arbete erlägges åt främmande
32922: skattskyldige beretts tillfälle att fötete utred-   person. När olika företagsformer jämförs sinse-
32923: ning, pröva det skäliga belopp, på grund av         mellan lämnas - föt uppnående av jämför-
32924: vilket beskattning böt verkstä1las. Beskattning     barhet - i fråga om privata rörelser värdet
32925: enligt prövning tillämpas dock inte på inkomst      av rörelseidkarens eget atbete utan beaktande.
32926: från rörelse under de fem första skatteåren         Då man förfar på detta sätt kan konstateras,
32927: räknat från rörelsens grundande, försåvitt denna    att företagsformen eller rörelsens storlek knap-
32928: ej kan anses ha grundats föt fortsättande av        past har någon invetkan på nivån hos beskatt-
32929: tidigare förefintlig rörelses verksamhet.           ningen enligt prövning. NivåskiUnaderna är
32930: 0877013349
32931: 6                                           1977 vp.
32932: 
32933: ringa och beror av företagsekonomiska om-          de betydelse som en metod för komplettering
32934: ständigheter.                                      av de kommunala skatteintäkterna. Så är fallet
32935:    I motiveringen för det spörsmål som ställts     speciellt i de kommuner, i vilka en avsevärd
32936: av riiksdagsmoo Malm m.fl. framförs, att butiks-   del av skatteintäkterna inflyter från några få
32937: ägarna anser att beskattningen enligt prövning     företag. Härvid främjar möjligheterna att till-
32938: tvingar många småbutiksägare att lägga ned         lämpa beskattning enligt prövning en jämn
32939: sin verksamhet. I en undersökning som gjordes      fördelning av skattebördan och har en för-
32940: för några år sedan har konstaterats, att endast    hindrande inverkan på fluktuationer i uttaxe-
32941: två procent av dem som lagt ned sina butiker       ringen per skattöre. En ändring ellet justering
32942: själva varit av den åsikten, att den kommuna:la    av stadgandena angående beskattning enligt
32943: och statliga beskattningen har varit orsak till    prövning är sålunda en betydelsefull kommu-
32944: deras butik lagts ned. Sålunda stöder inte de      nalekonomisk fråga. I detta skede föreligger
32945: uppgifter som står tili buds den uppfattning       inte orsak till ändring av stadgandena gällande
32946: som framförts i spörsmålet.                        beskattning enligt prövning.
32947:    Beskattningen enligt prövning har fortfaran-
32948:      Helsingfors den 20 december 1977.
32949: 
32950:                                                                          Minister Esko Rekola
32951:                                                 1977 vp.
32952: 
32953: Skriftligt spörsmål nr 392.
32954: 
32955: 
32956: 
32957: 
32958:                                    Taxell m.fl.: Om problemen vid idkande av busstrafik.
32959: 
32960: 
32961:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
32962: 
32963:    Busstrafiken spelar en avgörande roll för att          - bussarnas motorfordonsskatt avskaffas
32964: upprätthålla trafikservicer: i synnerhet i gl:,s-         - omsättningsskatten på bussmaterielen av-
32965: bygderna. Vårt land har 1 dag ett mycket val-          skaffas
32966: utvecklat busstrafiknät. Enligt uppgift är ser-           - skatten på bussförsäkringar avskaffas.
32967: viceutbudet i körda kilometer per invånare det            Den totala kostnadssänkande effekten av
32968: klart största i Europa. Omvänt är relationstalet       dessa åtgärder beräknas till 11,5 %, varav
32969: mellan använda och utbjudna passagerarplats-           bränsleskatten står för 8,2 %. Det totala in-
32970: kilometer det lägsta i Europa.                         komstbortfallet för staten beräknas tili 108
32971:    Samtidigt som avfolkningen i glesbygden har         miljoner mark, och om man beaktar minskade
32972: inverkat negativt på busstrafikens situation har       reseavdrag i beskattningen och andra motsva-
32973: kostnadskrisen även drabbat denna företags-            rande faktorer 55-60 miljoner mark.
32974: form. Busstrafikens verksamhetsförutsättningar            Det kan nämnas att busstrafiken i dag åt-
32975: har därför allvarligt försvagats, och tili följd       njuter betydande samhällsstöd i. de andra n;>t-
32976: av kostnad&krisen inte endast i glesbygden.            diska länderna, i Danmark t.ex. 1 form av ohka
32977: Samtidigt har nya administrativ~ bestämme!ser          typer av skattefrihet och skattelättnader för
32978: -    vilkas utformning busstraftkanterna mte           busstrafiken.
32979: haft möjlighet att p~verka - ~La: i ~råga.. om
32980: hur tidtabeller fastställs och trafiktillstand, okat      Om busstrafiken i detta läge försätts i så-
32981: byråkratin och även i övr!g~ fungerat so~ e~t          dana svårigheter att servicenivån sjunker kom-
32982: osäkerhetsmoment för traftkidkarna. Det ar na-         mer den tidigare höga nivån sannolikt aldrig
32983: got som inte uppmuntrar tili nya satsningar.           mera att uppnås. Det vore därför angeläget för
32984:                                                        samhället att med tillbudsstående medel och
32985:    Busstrafiken står för den största delen av          inom ramen för existerande resurser sörja för
32986: den trafik som sker med kollektivtrafikmedel.          att servicenivån inom denna trafiksektor kan
32987: Det ligger därför ett betydande samhällsintresse       upprätthållas. Frågans regionalpolitis~a .. bety-
32988: i att fortsättningsvis hålla servicenivån inom         delse kan inte överskattas. En starkt forsamrad
32989: branschen hög. Den enda möjligheten att nå             trafikservice skulle innebära ett dråpslag mot
32990: detta mål är att garantera fortsatt lönsamhet          strävandena att ge glesbygdsbefolkningen sam-
32991: och tryggade verksamhetsförutsättningar. Olika         ma förutsättningar som befolkningen i andra
32992: bestämmelser av administrativ karaktär kan inte        delar av landet.
32993: i någon mån som har betydelse f~rhindra en
32994: serviceförsämring om lönsamheten 'SJunker. Det            Hänvisande till det ovan anförda får vi i
32995: är inte möjligt att förbättra lönsamheten genom        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
32996: att kraftigt höja biljettpriserna, en sådan åtgärd     föreskriver till vederbörande medlem av stats-
32997: har endast ett negativt inflytande på passage-         rådet ställa följande spörsmål:
32998: rarmängderna och ökar alltså inte lönsamheten.
32999:                                                                  Är Regeringen medveten om den för-
33000:    Från busstrafikanternas sida har man nämnt                 sämrade lönsamhet som drabbat huss-
33001: följande fyra möjlighete; att sänk~. ~usstrafi­               trafiken i vårt land med de negativa
33002: kens kostnader för att sa brorosa hoJnmgen av                 konsekvenser detta innebär för möjlig-
33003: passageraravgiftema:                                          heterna att upprätthålla trafikservicen
33004:    - rätt ges att använda skattefritt bränsle i               i synnerhet i glesbygderna samt om
33005: bussar                                                        busstrafikanternas reaktioner i anledning
33006: 0877013582
33007: 2                                         1977 vp.
33008: 
33009:      av en del nya stela administrativa be-             vilka åtgärder avser Regeringen vidta
33010:      stämmelser beträffande busstrafiken, och        för att bibehålla busstrafikservicen på
33011:      om så är,                                       en hög nivå?
33012:     Helsingfors den 22 november 1977.
33013: 
33014:             Christoffer Taxell                           Håkan Malm
33015: 
33016: 
33017: 
33018: 
33019:                                                                                        ... i
33020:                                                                                                        3
33021: 
33022: Kirjallinen kysymys n:o 392.                                                                Suomennos.
33023: 
33024: 
33025: 
33026: 
33027:                                    Taxell ym.: Linja-autoliikenteen harjoittamiseen liittyvistä ongel-
33028:                                       mista.
33029: 
33030: 
33031:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33032: 
33033:    Linja-autoliikenteellä on ratkaiseva asema            - annetaan oikeus käyttää linja-autoissa ve-
33034: erityisesti haja-asutusalueiden liikennepalvelujen    rovapaata polttoainetta
33035: ylläpitäjänä. Maallamme on tänä päivänä erit-            - linja-autojen moottoriajoneuvovero pois-
33036: täin hyvin kehittynyt linja-autoliikenneverkosto.     tetaan
33037: Tietojen mukaan palvelujen tarjonta ilmaistuna           - linja-autotarvikkeiden     liikevaihtovero
33038: ajettuina kilometreinä per asukas on selvästi         poistetaan
33039: korkein Euroopassa. Kääntäen suhdeluku käy-              - linja-autovakuutusten vero poistetaan.
33040: tettyjen ja tarjottujen matkustajapaikkakilomet-
33041:                                                          Näiden toimenpiteiden kustannuksia alenta-
33042: rien välillä on alhaisin Euroopassa.
33043:                                                       van kokonaistehon lasketaan nousevan 11,5
33044:    Samanaikaisesti kun väestökato haja-asutus-
33045:                                                       %:iin, mistä polttoaineveron osuus on 8,2 %.
33046: alueilla on vaikuttanut kielteisesti linja-autolii-
33047:                                                       Valtion tulojen kokonaisvähennyksen lasketaan
33048: kenteen tilanteeseen kustannuskriisi on iskenyt
33049:                                                       nousevan 108 miljoonaan markkaan, ja mikäli
33050: myös tähän yritysmuotoon. Linja-autoliikenteen
33051:                                                       otetaan huomioon pienentyneet matkakustan-
33052: toimintamahdollisuudet ovat tämän vuoksi va-
33053:                                                       nusvähennykset verotuksessa sekä muut vastaa-
33054: kavasti huonontuneet ja kustannuskriisin tulok-       vat tekijät, 55-60 miljoonaan markkaan.
33055: sena muuallakin kuin haja-asutusalueilla. Sa-
33056: manaikaisesti ovat uudet hallinnolliset määräyk-         Voidaan mainita, että linja-autoliikenne saa
33057: set - joiden muotoiluun linja-automatkustajat         nykyisin huomattavaa yhteiskunnan tukea muis-
33058: eivät ole voineet vaikuttaa - mm. aikataulujen        sa pohjoismaissa, Tanskassa esim. linja-autolii-
33059: vahvistuksen ja liikennelupien osalta, lisänneet      kenteen erilaisten verovapauksien ja verohelpo-
33060: byrokratiaa ja muutenkin toimineet liikenteen-        tusten muodossa.
33061: harjoittajien kannalta epävarmuustekijänä. On            Jos linja-autoliikenne tässä tilanteessa saate-
33062: olemassa jotakin, mikä ei kannusta uusiin pa-         taan sellaisiin vaikeuksiin, että palvelutaso las-
33063: noksiin.                                              kee, ei todennäköisesti tulla koskaan enää saa-
33064:    Linja-autoliikenne vastaa suurimmasta osasta       vuttamaan a~kaisempaa korkeata tasoa. Olisi
33065: siitä liikenteestä, joka tapahtuu yleisillä liiken-   tämän vuoksi toivottavaa, että yhteiskunta käy-
33066: nevälineillä. Tämän vuoksi siihen, että alan          tettävissä olevin keinoin sekä olemassa olevien
33067: palvelutasoa pidetään korkeana, liittyy huomat-       resurssien puitteissa huolehtisi siitä, että palve-
33068: tava yhteiskuntaintressi. Ainoa keino saavut-         lutaso tällä liikennesektorilla voidaan ylläpitää.
33069: taa tämä päämäärä on taata jatkuva kannatta-          Kysymyksen aluepoliittista merkitystä ei voida
33070: vuus sekä turvata toimintaedellytykset. Hal-          yliarvioida. Voimakkaasti huonontunut liikenne-
33071: linnolliset määräykset eivät voi merkittävässä        palvelu merkitsisi kuoliniskua pyrkimyksille an-
33072: määrin estää palvelujen huonontumista, mikäli         taa haja-asutusalueiden väestölle samat edelly-
33073: kannattavuus laskee. Ei ole mahdollista paran-        tykset kuin väestölle maan muissa osissa.
33074: taa kannattavuutta nostamalla voimakkaasti               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
33075: lippujen hintoja, tällaisella toimenpiteellä on       jestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla allekirjoit-
33076: vain kielteinen vaikutus matkustajien määrään         taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
33077: eikä se siten lisää kannattavuutta.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33078:    Linja-autoliikenteen harjoittajien taholta on
33079: esitetty seuraavat neljä keinoa alentaa linja-auto-            Onko Hallitus tietoinen huonontu-
33080: liikenteen kustannuksia matkustajamaksujen                   neesta kannattavuudesta, joka on iske-
33081: korottamisen jarruttamiseksi:                                nyt maamme linja-autoliikenteeseen nii-
33082: 4                                          1977 vp.
33083: 
33084:      ne kielteisine vaikutuksineen, jotka tällä       vien uusien jäykkien hallinnollisten
33085:      on mahdollisuuksiin ylläpitää liikenne-          määräysten johdosta, ja jos on,
33086:      palvelua erityisesti haja-asutusalueilla,           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33087:      sekä linja-autoliikenteen harjoittajien          ryhtyä säilyttääkseen linja·autoliikenne-
33088:      reaktioista linja-autoliikennettä koske-         palvelut korkealla tasolla?
33089:     Helsirrgissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
33090: 
33091:             Christoffer Taxell                            Håkan Malm
33092:                                                N:o 392                                               5
33093: 
33094: 
33095: 
33096: 
33097:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
33098: 
33099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaan asuttujen alueiden joukkoliikennejärjeste-
33100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyt. Työryhmän ehdotuksen mukaan mahdolli-
33101: olette kirjeellänne 22 päivältä marraskuuta          set verohelpotukset tulisi tässä vaiheessa kuiten-
33102: 1977 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         kin suunnata valikoivasti niihin kohteisiin, jois-
33103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taxellin        sa vaikutukset olisivat suurimmat.
33104: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen            Ministeriö asetti 19. 8. 1977 työryhmän, jon-
33105: kysymyksen n:o 392:                                  ka tehtävänä on selvittää eri liikennemuotojen
33106:                                                      ja -lajien kansantaloudelle aiheuttamien kustan-
33107:           Onko Hallitus tietoinen huonontu-          nusten määrä. Työssä määritetään myös linja-
33108:        neesta kannattavuudesta, joka on iske-        autoliikenteen kansantaloudelliset kustannukset.
33109:        nyt maamme linja-autoliikenteeseen nii-       Erityistä huomiota kiinnitetään mm. liikenne-
33110:        ne kielteisine vaikutuksineen, jotka tällä    muotojen energiatalouteen sekä työllisyys- ja
33111:        on mahdollisuuksiin ylläpitää liikenne-       ulkomaankauppavaikutuksiin. Eri liikennemuo-
33112:        palvelua erityisesti haja-asutusalueilla,     tojen kansantaloudelliset kustannukset ja em.
33113:        sekä linja-autoliikenteen harjoittajien       vaikutukset tullaan määrittämään myös nykyi-
33114:        reaktioista linja-autoliikennettä koske-      sestä poikkeavia liikennemuotojen välisiä työn-
33115:        vien uusien jäykkien hallinnollisten          jakovaihtoehtoja vastaaviksi. Työn valmistuttua
33116:        määräysten johdosta, ja jos on,               15. 1. 1978 jälkeen liikenneministeriö antaa
33117:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valtiovarainministeriölle mahdollisen kokonais-
33118:        ryhtyä säilyttääkseen linja-autoliikenne-     valtaisen esityksensä liikennemuotojen välisen
33119:        palvelut korkealla tasolla?                   työnjaon sekä tariffi-, vero- ja maksuperusteiden
33120:                                                      kehittämisen suunnasta.
33121:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:         Liikenneministeriö on lisäksi ryhtynyt toi-
33122:    Liikenneministeriö on tietoinen linja-autolii-    menpiteisiin alueellisen ja kuntatason henkilölii-
33123: kenteen ylläpitämiseen erityisesti haja-asutus-      kenteen suunnittelun edistämiseksi. Suunnitte-
33124: alueilla liittyvistä vaikeuksista. Ministeriö on     lun yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota
33125: selvittänyt ja selvittää parhaillaan eri liikenne-   liikenteen toiminnalliseen järjestämiseen liitty-
33126: muotojen kansantaloudellisia kustannuksia ja         vien kysymysten lisäksi myös linja-autoliiken-
33127: kustannusvastaavuutta sekä on toisaalta tehos-       teen kannattavuuteen. Suunnittelusta saatavien
33128: tanut joukkoliikenteen suunnittelutoimia.            kokemusten perusteella voidaan nykyistä pa-
33129:    Ministeriön asettama liikenteen kustannus-        remmin määritellä joukkoliikenteen ylläpitämi-
33130: vastaavuutta ja sen edellyttämää vero-, maksu-       sen edellyttämät keinot sekä tämänhetkisillä
33131: ja tariffipolitiikkaa selvittänyt työryhmä totesi    suunnittelualueilla että koko maan tasolla.
33132: julkisen vallan tulojen linja-autoliikenteestä ol-      Mitä taas suunnitteluun yksityisen linja-auto-
33133: leen vuonna 1976 24 miljoonaa markkaa pie-           liikenteen sisällä tulee on siinä todettava esiin-
33134: nemmät kuin vastaavien julkisen vallan kustan-       tyvän vakavia puutteita jos yhtenäisestä suun-
33135: nusten; vuoden 1977 alusta toteutettu poltto-        nittelusta yleensäkään voidaan puhua. Näyttää
33136: aineiden valmistevevon korotus vähensi samo-         olevan mahdotonta saada aikaan edes yhtenäisiä
33137: jen laskelmien mukaan alijäämää 10 miljoonaan        liikennealueellisia aikatauluvihkoja eri liiken-
33138: markkaan vuodessa. Pidemmällä tähtäyksellä           nöitsijöiden toimesta, vaikka yhtenäisellä infor-
33139: alijäämä pienenisi siten, että vuonna 1985 linja-    maatiolla olisi selvästi palvelutasoa nostava ja
33140: autoliikenne nykyisillä veroperusteilla vastaisi     linja~autoliikenteen kannattavuutta parantava
33141: kokonaan julkiselle vallalle aiheuttamistaan kus-    vaikutus.
33142: tannuksista. Työryhmä ehdottikin mietittäväksi          Kysymyksessä viitataan uusiin hallinnollisiin
33143: keinoja, joilla linja-autoliikenteen verorasitusta   määräyksiin, joiden väitetään lisänneen byrokra-
33144: voitaisiin keventää tarkoituksena ylläpitää har-     tiaa ja aiheuttavan liikenteenharjoittajien kan-
33145: 6                                            1977 vp.
33146: 
33147: nalta epävarmuustekijöitä. Viittausta ei yksilöi-   Liikenneministeriö pitää näitä uudistuksia erit-
33148: dä, mutta sillä tarkoitettaneen menettelyä, jon-    täin aiheellisina, koska ne osaltaan edistävät lii-
33149: ka mukaan liikenteen supistuksia tutkitaan ai-      kennepalvelujen säilyttämistä kysyjien tarkoitta-
33150: kaisempaa huolellisemmin ja lisätään kuntien        malla korkealla tasolla.
33151: mahdollisuuksia lausua käsityksiään liikenteestä.
33152:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1977.
33153: 
33154: 
33155:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
33156:                                               N:o .392                                              7
33157: 
33158: 
33159: 
33160: 
33161:                            T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
33162: 
33163:   I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen         med vilka medel busstrafikens skattetunga kun-
33164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de Iindras så, att glesbygdernas kollektivtrafik-
33165: av den 22 november 1977 tili vederbörande            arrangemang kan upprätthållas. Enligt arbets-
33166: medlem av statsrådet för avgivande av svar           gruppens förslag borde eventuella skattelättna-
33167: översänt följande av riksdagsman Taxell m.fl.        der i detta skede dock inriktas selektivt på
33168: undertecknade spörsmål nr 392:                       de punkter, där verkningarna skulle vara störst.
33169:                                                         Ministeriet tillsatte 19. 8. 1977 en arbets-
33170:           Är Regeringen medveten om den för-         grupp med uppgift att utreda beloppet av de
33171:        sämrade lönsamhet som drabbat buss-           kostnader som olika trafikformer och -slag
33172:        trafi:ken i vårt land med de negativa         åsamkar folkhushållet. I arbetet bestäms även
33173:        konsekvenser detta innebär för möjlig-        busstrafikens nationalekonomiska kostnader.
33174:        heterna att upprätthålla trafikservicen       Speciellt avseende fästes bl.a. vid trafikformer-
33175:        i synnerhet i glesbygderna samt om            nas energihushållning samt verkningarna på
33176:        busstrafikanternas reaktioner i anledning     sysselsättningen och utrikeshandeln. Man kom-
33177:        av en del nya stela administrativa be-        mer att bestämma de olika trafikformernas na-
33178:        stämmelser beträffande busstrafiken, och      tionalekonomiska kostnader och ovan nämnda
33179:        om så är,                                     verkningar så, att de motsvarar också sådana
33180:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta      arbetsfördelningsalternativ mellan trafikformer-
33181:        för att bibehålla busstrafikservicen på       na som avviker från det rådande läget. Efter
33182:        en hög nivå?                                  det att arbetet blivit färdigt 15. 1. 1978 fram-
33183:                                                      lägger trafikministeriet eventuellt för finansmi-
33184:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nisteriet ett övergripande förslag angående ut-
33185: samt anföra följande:                                veckling av arbetsfördelningen mellan trafik-
33186:    Trafikministeriet är medvetet om de svårig-       formerna samt tariff-, skatte- och avgiftsgrun-
33187: heter som är förknippade med upprätthållandet        derna.
33188: av busstrafiken, i synnerhet i glesbygderna. Mi-        Trafikministeriet har vidare vidtagit åtgärder
33189: nisteriet har utrett och håller för närvarande på    i syfte att främja planeringen av persontrafiken
33190: att utreda olika trafikformers nationalekono-        på regional och kommunal nivå. Förutom vid
33191: miska kostnader och kostnadsansvarigheten.           frågor, som gäller en funktionell organisering
33192: Ministeriet har också intensifierat planeringen      av trafiken, kommer man i samband med pla-
33193: av kollektivtrafiken.                                neringen att fästa avseende vid busstrafikens
33194:    Den arbetsgrupp, som ministeriet tillsatt för     lönsamhet. På basen av erfarenheterna av pla-
33195: att utreda trafikens kostnadsansvarighet och         neringen kan man bättre än för närvarande
33196: den därav förutsatta skatte-, avgifts- och tariff-   bestämma vilka medel som upprätthållandet av
33197: politiken, konstaterade att den offentliga mak-      kollektivtrafiken förutsätter, såväl inom de om-
33198: tens inkomster av busstrafiken år 1976 var 24        råden som för närvarande är under planering
33199: milj. mk lägre än den offentliga maktens mot-        som på riksnivå.
33200: svarande kostnader; den höjning av accisen på           I fråga om planeringen inom den privata
33201: bränsle som genomfördes från början av år            busstrafiken bör det konstateras, att där före-
33202: 1977 minskade enligt samma beräkningar un-           kommer allvarliga brister, om man överhuvud-
33203: derskottet tili 10 milj. mk per år. På längre        taget kan tala om en enhetlig planering. Det
33204: sikt skulle underskottet minska så, att busstra-     förefaller vara omöjligt att få tili stånd enhet-
33205: fiken år 1985, med nuvarande skattegrunder,          liga tidtabellshäften för trafikområdena på åt-
33206: helt och hållet skulle svara för de kostnader        gärd av de olika trafikidkarna, fastän en enhet-
33207: den åsamkar den offentliga makten. Arbets-           lig information klart skulle höja servicenivån
33208: gruppen föreslog också att man skulle överväga       och busstrafikens lönsamhet.
33209: 8                                             1977 vp.
33210: 
33211:    I spörsmålet hänvisas till de nya administra-    dersöks mera omsorgsfullt än tidigare och kom-
33212: tiva bestämmelserna, vilka påstås ha ökat byrå-     munernas möjlighet att uttala sin åsikt om tra-
33213: kratin och fungerat som ett osäkerhetsmoment        fiken ökas. Trafikministeriet anser dessa refor-
33214: för trafikidkarna. Detta påstående preciseras       mer vara synnerligen motiverade, eftersom de
33215: inte närmare, men därmed torde avses det för-       främjar bibehållandet av trafikservicen på den
33216: farande, enligt vilket trafikinskränkningarna un-   höga nivå som frågeställarna avser.
33217:      Helsingfors den 23 december 1977.
33218: 
33219: 
33220:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
33221:                                               1977 vp.
33222: 
33223: Kirjallinen kysymys n:o 393.
33224: 
33225: 
33226: 
33227: 
33228:                                   Tennilä: Metsähallituksen eraan alueen vuO!k:raamisesta Kemin
33229:                                      Jahti- ja Kalamiehet r.y:Ne.
33230: 
33231: 
33232:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
33233: 
33234:    Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y. on pääasiassa     vapaa metsästysoikeus vain maata omistaville
33235: kemiläisten työläisten Ja toimihenki:löiden jär-     pai.klk:akuntalaisi:J!le, mutta kaupungissa asuvat
33236: jestö, jonka jäsenmäärä on noin 500. Yhdistyk-       työläiset ja toimihenkiJöt 'saavat tyytyä rajoi-
33237: sellä on ohlut vuosina 197{}..-1975 vuokralJa        tettuun määrään metsästyslupia. Metsähal!lituk-
33238: 3 600 hehtaarin suuruinen Kirakkalehdon alue,        sen omaksumaan menettelytapaan onkin halli-
33239: joka kuuLuu metsähallituksen Kemin hoito-            tu!ksen lujasti puututtava ja nimenomaisesti
33240: alueeseen.                                           niin, että valtion maiden vuokraamisella luo-
33241:    Vuokrasopimukseen liittyi riistanhoitovelvol-     daan kaupunkien työläisten ja toimihenkilöiden
33242: lisuus, min!kä Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y.       metsästysjärjestöille kunnolliset toimintaedel-
33243: myös Kemin hoitoalueen mielestä kiitettävällä        lytykset. Kemin Jahti- ja Kalamiesten uudel-
33244: tavall'a suoritti. Kuitenkin metsäiha!llitus jätti   leen esittämä anomus Kirakka1ehdon vuokraa-
33245: vuokrasopimuksen Kira!kkalehdosta uusimatta.         misesta on sitäkin kohtuullisempi, kun tiede-
33246:    Metsähallituksen menettely on tuomittavaa,        tään, että vuokra-alue on 3 600 hehtaarin laa-
33247: siHä myös kaupungissa asuville riistanhoitoa ja      juinen, mutta metsähallhuksen maa-alue yksis-
33248: metsästystä harrastaviifle on annettava kunnol-      tään Kemin hoitoalueen puitteissa on yhteensä
33249: liset edellytykset täihän toimintaan. Vuokraso-      yli 100 000 hehtaarin ~laajuinen.
33250: pimuksen uusimatta jättäminen on sitäkin häm-           EdeNä dievaan ja vahiopäiväjärjestyksen
33251: mästyttävämpää, kun tiedetään, että Kemin            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
33252: Jahti- ja Ka:Lamiehet r.y:n suorittama tunnoMi-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33253: nen riistanhoitotyö on lisännyt riistakantaa         seuraavan kysymyksen:
33254: alueella ja on näin ollen ollut myös paikalltisen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33255: väestön etujen mukaista.                                    ryhtyä turvatakseen Kemin Jahti- ja
33256:    Ei: voida pitää missään tapauksessa hyväk-               Kalamiehet r.y:Ne vuokra-alueen Kirak-
33257: syttävänä sitä, että valtion maille myönnetään              !kalehdosta metsähallituksen maalta?
33258:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
33259: 
33260:                                         Esko-Juhani Tennilä
33261: 
33262: 
33263: 
33264: 
33265: 0877013593
33266: 2                                             1977 vp.
33267: 
33268: 
33269: 
33270: 
33271:                          E d u s kunnan He r r a P u he m i e h e 11 e.
33272: 
33273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tää myös muille, jotka ovat vai11a metsästys-
33274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maata. Metsästysoikeus voidaan, paikallis~lle
33275: olette 23 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn            asulcl<.aalle lain mukaan ehkä kuuluvaa metsäs-
33276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tysoikeutta loukkaamatta, myös vuokrata lä~
33277: asianomaiselle ,jäsenelle jäLjennöksen kansan-         hinnä rekisteröidylle yhdistykselle tai yksityi~
33278: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta          selile henlcilölle, joka sitoutuu toimeenpanemaari
33279: kirjallisesta kysym~ksestä n:o 393:                    järjestetyn riistanhoidon da tehokkaan valvon-
33280:                                                        nan."
33281:          Mihin toimenpiteisiin Haffilitus aikoo           Metsästyslain 3 §:n 2 momentti sisältää
33282:        ryhtyä turvatakseen Kemin Jahti- ja             maksuttoman ja saalismäärään nähden rajoitta-
33283:        Kalamiehet r.y:lle vuokra-alueen Kirak-         mattoman oikeuden metsästää omassa asuin~
33284:        kalehdosta metsähallituiksen maalta?            kunnassaan dievilla valtion mailla. Lainkohdan
33285:                                                        määräykset eivät kuitenkaan anna paikkakunta-
33286:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         laisille yksinomaista oikeutta metsästämiseen
33287: seuraavaa:                                             valtion maihla, vaikka säännoksiä on joskus
33288:    Määräyikset metsästyksestä valtion alueilla         näin pyritty tulkitsemaan. Metsähai1lituksella on
33289: sisältyvät huhtikuun 13 päivänä 1962 annet-            oikeus ja velvollisuus tälläkin alueelia valvoa
33290: tuun metsästyslakiin ( 290/62) sekä metsästyk-         kaikkien Suomen kansalaisten metsästysetua.
33291: sestä ja riistanhoidon järjestämisestä valtion         Kun muun muassa Lapin läänissä on eräitä
33292: omistamiHa maHla marraskuun 9 päivänä 1962             kuntia, joihin ei kuulu lainkaan tai ei ainakaan
33293: annettuun asetukseen ( 566/62). Metsästys!lain         riittävästi metsästykseen kdlvoll:ista maata, on
33294: 3 §:n 1 momentin mukaan "Oikeus metsästää              metsahaJil.itus katsonut kohtuulliseksi, että näi-
33295: va:ltion viranomaisten hallinnassa ja hoidossa         den asukkaille varataan mahdollisuus lunastaa
33296: olevillla val:tion mailla voidaan antaa luvan no-      metsästyslupia asuinkuntansa uilkopuolella ole-
33297: jalla käytettäväksi tai vuokrata. Paikallisen sekä     valle valtion maail.e.
33298: myös metsästysmaata vailJa dlevan väestön etu              1970~luvun aJlussa oli metsähallinnon Perä-
33299: on täl1öin lähinnä otettava huomioon." Lain            Pohjolan· piirikunnassa 12 metsästysvuokra-
33300: 3 § :n 2 momentin mukaan "Lapin läänin kun-          , aluetta ja ainaiki:n 8 aluetta odotti vuokrasopi-
33301: nissa sekä Oulun lääniin kuuluvissa Kajaanin           muksen laatimista. Alueiden kysyntä oli no-
33302: kaupungissa ja Kajaanin maalaiskunnassa sekä           peasti kasvamassa, sillä Lapin läänissä oli jo
33303: Hyrynsahnen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon,               silloin noin 250 metsästysyhdistystä ja uusia
33304: Pudasjärven, Pudlangan, Ristijärven, Sotkamon,         perustettiin. Tällöin havaittiin ilmeisiä erimieli-
33305: Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan ja Vuoli-           syyksiä vuokramiesten ja pai,kaHisten metsästys-
33306: joen kunnissa on paikallisilla asukkaiHa oikeus        oikeuden omaavien järjestäytymättömien met-
33307: metsästää valtion mailla, mikäli niiden käy-           sästäjien välillä metsästyksestä vuokra-alueilla,
33308: töstä ei toisin ole Iaissa säädetty tai vastedes       koska vuokramiehinä saattoivat olla vain tois-
33309: säädetä." Asetuksen (566/62) 3 §:n mukaan              paikkakuntalaiset. PaikaUiselle väestöllehän ei
33310: "Paikalliseen väestöön kuuluvalle henkilölle           voitu vuokrata metsästysoHreuksia, jotka heille
33311: voidaan antaa lupa metsästää metsähallituksen          jo muutoinkin kuuluivat.
33312: hallinnassa olevilla alueilla, mikäli hänellä ei          EdeLlä sanotun johdosta mets®aUitus teki
33313: metsästyslain 3 § :n 2 momentin mukaan tai             toukokuun 14 päivänä 1975 periaatepäätöksen
33314: erityisten määräysten nojalla jo muutoin ole           metsästysvuokrauksien lopettamisesta metsäs-
33315: metsästysoikeutta. Sellainen lupa voidaan myön-        tyslain 3 § :n 2 momentin tarkoittamilla alueil-
33316:                                              N:o 393                                              3
33317: 
33318: la. Koska kysymyksessä tarkoitettua Kemin           voimassa tulee maa- ja metsätallousministeriö
33319: Jahti- j.a Kalamiehet r.y:tä ei voitu sen suorit-   harkitsemaan erikseen. Edellä selostetu.lrla ta-
33320: tamasta arvokkaasta riistanhoitotyöstä huoli-       valla Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y:n jäse-
33321: matta asettaa vuokraukseen nähden erikaisase-       nillä on sen sijaan mahdollisuus saada metsäs-
33322: maan muihin yhdistyksiin verrattuna, jätti met-     tyslupia valtion maalle sekä osahlistua riistan-
33323: sähallitus tässä yhteydessä myös mainitun yh-       hoitotyöhön metsähaliJ.ituiksen ohjeiden mukai-
33324: distyksen vuokrasopimuksen uusimatta. Metsä-        sesti.
33325: hallituksen em. periaatepäätöksen pysyttämistä
33326:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1977.
33327: 
33328: 
33329:                                                                         Ministeri Veikko Saarto
33330: 4                                             1977 vp.
33331: 
33332: 
33333: 
33334: 
33335:                            T i 11 R i k s d a g e n 'S H e r r T a 1 m a n.
33336: 
33337:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          andra, som sakna ja'ktmark. J akträtt ma aven,
33338: anger har Ni, Hetr Talman, med Eder sikrivelse       utan intrång i ortsbo enligt lag möjligen till-
33339: av den 23 november 1977 til1 vederbörande            kommande jakträtt, utarrenderas närmast till
33340: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       registrerad förening ellet enskild person, som
33341: jande av riksdagsman Esko~Juhani Tennilä             förbinder sig att anordna organiserad jaktvård
33342: stäHda skriftliga spörsmål nr 393:                   ooh effektiv tillsyn."
33343:                                                          3 § 2 mom. jaktlagen innehåller avgiftsfri
33344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och i fdga om mängden byte obegränsad rätt
33345:        ta för att trygga Kemin Jahti- ja Kala-       till jakt på staten tillhöriga marker i hemkom-
33346:        miehet r. y. benämnda törenings arrende       munen. Bestämmelserna i detta lagrum ger
33347:        av område inom Kirakkalehto, som              emellertid inte ortsborna exklusiv rätt till jakt
33348:        ligger på forststyrelsens mark?               på statens marker, fastän man ibland önskat
33349:                                                      tolka stadgandena på detta sätt. Forststyrelsen
33350:    Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt           äger rätt och skyldighet att även inom detta
33351: anföra följande:                                     område bevaka alla Hnska medborgares fördel
33352:    Stadgandena om jakt på statens områden            i fråga om jrukt. Då det bl.a. i Lapplands län
33353: ingår i jaktlagen ( 290/62) av den 13 april          finns vissa kommuner, vilka inte a1ls eller åt-
33354: 1962 samt i fö:rordningen om jakt och ord-           minstone inte i tillräcklig grad innefattar för
33355: nande av jaktvården på staten tillhöriga om-         jakt duglig mark, har forststyrelsen ansett det
33356: råden (566/62) av den 9 november 1962.               vara skäligt att dessa invånare bereds möjlig-
33357: 3 § 1 mom. jaktlagen lyder: "Jakträtt på sta-        het att inlösa jakttillstånd på statens market
33358: ten tillhöriga market, som äro underställda          utanför hemkommunen.
33359: statsmyndighets förvaltning och vård, må upp-            I början av 1970-talet .fanns i forstförvalt-
33360: }åtas i stöd av tillstånd eller arrenderas. Främst   ningens nordliga disttikt 12 arrendeområden
33361: bör dä'rvid beaktas ortsbefolkningens samt den       för jakt och åtminstone i fråga om 8 områden
33362: befolknings, som icke har jaktmarker, intres-        förestod uppgörande av anrendeavtal. Efter-
33363: sen." Lagens 3 § 2 mom. har följande lydelse:        frågan på områden växte i sMbb takt, ty i
33364: "I Lapplands läns kommuner samt i Kajana             Lapplands län fanns redan cirka 250 jakt-
33365: stad och Kajana landskommun ävensom Hy-              föreningar och nya grundades. Man kunde
33366: rynsaLmi, Kuhmo, Kuusamo, Paltamo, Pudas-            emellertid lägga märke till uppenbara motsätt-
33367: järvi, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomus-        ningar i fråga om jakten på amendeområdena
33368: salmi, Taivalkoski, Vaala och Vuolijoki kom-         mellan arrendatorerna och de 1okala ortsborna,
33369: muner i Uleåborgs län äga på orten bosatta rätt      som innehade jakträtt men var oorganiserade
33370: att jaga på statens i 1 mmn. avsedda market i        som jägare, medan endast utsocknes ikunde
33371: kommunen, försåvitt om deras användning icke         vara anendetagare. Den lokala befo]kningen
33372: i fag annorlunda är stadgat eller framdeles          kunde ju inte få arrendera jakträttigheter, som
33373: stadgas." Enligt 3 § förordningen (566/62)           den också annars hade.
33374: kan "Den, som tillhör ortsbefolkningen ... be-           På grund av det ovan nämnda fattade forst-
33375: viljas tillstånd att jaga på områden, som äro        styrelsen den 14 maj 1975 ett principbeslut
33376: understäUda forststyrelsens förvahning, därest       om att upphöra med utarrendering av jakträtt
33377: han icke enligt 3 § 2 mom. jaktlagen eller med       på områden, som avses i 3 § 2 mom. jakt-
33378: stöd av särskilda stadganden redan annars har        lagen. Då den i spörsmålet avsedda föreningen
33379: jakträtt. Sådant tillstånd må beviljas även          Kemin Jahti- ja Kalamkhet ry. inte trots det
33380:                                              N:o 393                                               5
33381: 
33382: värdefulla viltvårdsarbete den utfört kunde ges    vida forststyrelsens ovanrrämnda principbeslut
33383: en särstäLlning i jämförelse med andra före-       skall forts.ätta att gälla. På ovan förklarat sätt
33384: ningar i fråga om arrende, avstod forststyrelsen   har emellertid medlemmarna i Kemin Jahti- ja
33385: i detta sammanhang från att förnya arrende-        Kalamiehet ry. däremot möjlighet att få jakt-
33386: avtalet med nämnda förening. Jord- och skogs-      tillstånd på statens marker samt att delta i vilt-
33387: bruik:sministeriet kommer skilt att pröva, huru-   vårdsarbetet enligt forstsyrelsens anvisningar.
33388:      Helsingfors den 21 december 1977.
33389: 
33390: 
33391:                                                                          Minister Veikko Saarto
33392: 
33393: 
33394: 
33395: 
33396: 0877013593
33397:                                               1977 vp.
33398: 
33399: Kirjallinen kysymys n:o 394.
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404:                                  Tuovinen: Kolmivuorotyön teettänri!sestä työllisyyskurssilaisilla.
33405: 
33406: 
33407:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33408: 
33409:    Aivan viime aikoina on käynyt ilmi, että         silaisia yritystensä tuotannollisia päämääriä
33410: joissakin tapauksissa ilmeisestikin niin sano-      hyödyttävinä.
33411: tuilla erityiskursseilla yrityksissä tapahtuvaa        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
33412: koulutusta, työllisyyskoulutukseen liittyviä työ-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
33413: harjoittelujaksoja, on teetetty yötyönä.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33414:    Yöllä tapahtuvasta työharjoittelusta eivät op-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33415: pilaat ole saaneet mitään erityistä korvausta,
33416: koska työehtosopimukset eivät koske oppilaita                 Onko Hallitus tietoinen kolmivuoro-
33417: eikä työllisyyskurssisäännöstö tunne yöharjoit-            työn teettämisestä työllisyyskurssilaisilla,
33418: telusta (joka liittyy kolmivuorotyöhön) mak-               ja jos on,
33419: settavaa erillistä korvausta.                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33420:    Käsitykseni mukaan yötyöt työllisyyskoulu-              ryhtyä työllisyyskoulutuksen ohjeistojen
33421: tuksessa eivät ole välttämättömiä, koska samat             muuttamiseksi niin, että kolmivuoro-
33422: asiat voidaan opettaa päiväsaikaan normaalin               harjoittelu mahdollistaisi aina koulutus-
33423: työajan puitteissa. Näin ollen työllisyyskoulu-            tuen lisäksi myös ko. alan työehtoso-
33424: tuslain ja siihen liittyvän asetuksen perusteella          pimuksen mukaiset vuorotyökorvauk-
33425: yrittäjät käyttävätkin hyväkseen työllisyyskurs-           set?
33426:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
33427: 
33428:                                           Jouko Tuovinen
33429: 
33430: 
33431: 
33432: 
33433:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33434: 
33435: 
33436: 
33437: 
33438: 0878000057
33439:                                              1977 vp.
33440: 
33441: Kirjallinen kysymys n:o 395.
33442: 
33443: 
33444: 
33445: 
33446:                                  Kortesalmi: Asuntotuotannon edistämisestä.
33447: 
33448: 
33449:                         Ed u sk u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33450:    Maassamme kärsitään edelleenkin asuntopu-        taminen kohdistuu erityisesti asuntolainoitet-
33451: lasta viime vuosikymmenten .voimakkaasta ra•        tuun ja myös vuokra-asuntotuotantoon.
33452: kentamisesta huolimatta. Uusia kunnollisia             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33453: asuntoja tarvitaan ja vanhoja asuntoja on kor-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
33454: jattava. Jotta asumisväljyys voitaisiin nostaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33455: kansainvälisen normin tasolle eli yhteen huo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33456: neeseen henkilöä kohti, on maassamme las~
33457: kettu tarvittavan 70 000 uuden asunnon raken-                 Tietääkö Hallitus, että asuntotuotanto
33458: tamista vuosittain kymmenen lähimmän vuoden                on maassamme jopa alentunut vuosien
33459: aikana. Asuntotuotannon nostaminen tähän                   1974-75 tasosta ja aikooko Hallitus
33460: helpottaisi tuntuvasti myös vaikeata rakennus·             ryhtyä kiireesti toimiin asuntotuotan-
33461: alan cja rakennusaine- ja -tarviketeollisuuden             tomme kohottamiseksi 70 000 asuntoon
33462: työttömyyttä; Näitä tosiasioita tarkastellen tun-          vuodesM. lähimmän kymmenen vuoden
33463: tuu edesvastuuttomalta se, että maamme asun"               aikana, jotta maassamme voitaisiin tur-
33464: totuotanta on jopa alentunut vuosien 1974-                 vata edes kansainvälinen asumisväljyys
33465: 75 tasosta niin, että ensi vuonna rakennushalli-           (yksi henkilö huonetta kohden) ja
33466: tuksen arvion mukaan supistuma on jopa                     samalla taattaisiin lisääntyviä työmah-
33467: 7 000 asuntoa ja että asuntotuotannon supis-               dollisuuksia rakennusalan työttömille
33468:                                                            sekä rakennustarviketeollisuudellemme?
33469:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1977.
33470: 
33471:                                        J. Juhani Kortesalmi
33472: 
33473: 
33474: 
33475: 
33476: 087701351U
33477: 2                                           1977 vp.
33478: 
33479: 
33480: 
33481: 
33482:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33483: 
33484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuosittainen tuotantomäärämme ylittää Euroo-
33485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pan muiden maiden tuotäntotason mitattuna
33486: olette 23 päivänä marraskuuta 1977 päi,vätyn       asuntojen luvulla suhteessa asukas.
33487: kirjeenne n:o 2511 ohella toimittanut valtio-         Tuotettavien asuntoj.en vuotuiseksi tavoit-
33488: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    teeksi on valtakunnallista .asunto-ohjelmaa val-
33489: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin          misteltaessa (Komiteanmietintö 1976: 36) kat-
33490: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 395,     sottu vuot(:!en · 1980 mennessä keskimäärin
33491: jossa tiedustellaan:                               57 000 asuntoa ja vuoteen 1985 mennessä
33492:                                                    keskimäärin 52 000 asuntoa vuodessa. Tällöin
33493:           Tietääkö Hallitus, että asuntotuotanto   on otettu huomioon sekä tavoitteet ahtaasti
33494:        on maassamme jopa alentunut vuos,ien        asumisen poistamisesta ja arviot · asuntojen
33495:        1974-75 tasosta ja aikooko Hallitus         poistuman kehityksestä.
33496:        ryhtyä kiireesti toimiin asuntotuotan-         Vaikka kysymyksessä mainittu asumisväl-
33497:        tomme kohottamiseksi 70 000 asuntoon        jyystavoite, yksi henkilö huonetta kohti, on
33498:        vuodessa lähimmän kymmenen vuoden           maassamme keskimäärin saavutettu jo v. 1971,
33499:        aikana, jotta maassamme voitaisiin tur-     ahtaasti asumista esiintyy edelleenkin. Vuonna
33500:        vata edes kansainvälinen asumisväljyys      197 6 suoritetun asunto- ja elinkeinotutkimuk-
33501:        (yksi henkilö huonetta kohden) ja           sen tiedot tulevat antamaan tuoretta aineistoa
33502:        samalla taattaisiin lisääntyviä työmah-     asuntotuotantotavoitteiden tarkistamiselle.
33503:        dollisuuksia rakennusalan työttömille          Lisäksi on todettava, että va~kka asuntojen
33504:        sekä rakennustarviketeollisuudellemme?      lukumääräisessä tuotannossa onkin tapahtunut
33505:                                                    laskua vuosien 1974-7 5 huippuluvuista, lasku
33506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuotetuissa asuntoneliömetreissä ei ole ollut
33507: vasti seuraavaa:                                   yhtä suuri. Vuonna 1974 valmistui asuin-
33508:    Vuonna 197 4 saavutettiin asuntotuotantom-      rakennuksia kaikkiaan 5,1 milj. m2 ja vuonna
33509: me tähänastinen lukumääräisesti suurin taso,       1976 noin 4,3 milj. m2• Koska tuotannon
33510: yli 73 000 asuntoa, mitä on pidettävä kansan-      lasku on tapahtunut pääasiassa kerrostalojen
33511: talouden voimavarat ylittävänä määränä. Tuo-       osalta, on valmistuvien asuntojen keskipinta-
33512: tanto on mainitun vuoden jälkeen supistunut,       ala kasvanut esimerkiksi vuoden 1974 keski-
33513: mutta pysynyt kuitenkin suurena. Nykyinenkin       määräisestä 69 m2 :stä 76 m2 :iin vuonna 1976.
33514:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1977.
33515: 
33516: 
33517:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
33518:                                             N:o 395                                              3
33519: 
33520: 
33521: 
33522: 
33523:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33524: 
33525:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       om man jämför antalet bostäder med invånar-
33526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      antalet.
33527: nr 2511 av den 23 november 1977 tili veder-           Enligt det riksomfattande bostadsprogram-
33528: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     met (Kommittebetänkande 1976: 36) är den
33529: av följande av ri:ksdagsman J. Juhani Korte-       årliga målsättningen för bostadsproduktionen
33530: salmi ställda spörsmål nr 395:                     att fram tili år 1980 producera i medeltal
33531:                                                    57 000 bostäder per år och fram tili år 1985
33532:           Är Regeringen medveten om, att           52 000 bostäder. Härvid har man beaktat
33533:        bostadsproduktionen i vårt land t. o. m.    både strävandena att avlägsna trångboddheten
33534:        har minskat jämfört med produktioneo        och uppskattningarna av hur bostadsavgången
33535:        åren 1974-75 och ämnar Regeringen           kommer att utvecklas.
33536:        i brådskande ordning vidta åtgärder för        Fastän den i spörsmålet nämnda målsätt-
33537:        att höja bostadsproduktionen till 70 000    ningen för boendetätheten, en per,son per rum,
33538:        bostäder per år under de närmaste tio       i vårt Iand i genomsnitt uppnåddes redan år
33539:        åren vilket är nödvändigt för att i vårt    1971, förekommer fortfarande trångboddhet.
33540:        land lwnna säkr.a åtminstone den inter-     Uppgifterna från den bostads- och närings-
33541:        nationella boendetätheten (en person        undersökning som gjordes år 197 6 kommer
33542:        per rum). Samtidigt skulle de avbets-       att etibjuda :fiärskt materia! för en revidering
33543:        lösa inom byggnadsbranschen samt vår        av ·bostadsproduktionens målsättningar.
33544:        byggvaruindustri säkras avbetstillfällen?      Ytterligare bör det konstateras att minsk-
33545:                                                    ningen, jämfört med toppnoteringen åren
33546:    Såsom svar på detta spör,smål får jag vörd-     1974-75, i antalet producerade bostäder inte
33547: samt anföra följande:                              är lika stor räknat i bostadskvadratmeter. År
33548:    År 197 4 nådde vår bostadsproduktion sin        1974 produceras inalles 5,1 milj. m2 bostads-
33549: högsta nivå beträffande antalet producerade        hus och år 1976 ca 4,3 milj. m2 • Eftersom
33550: bostäder, vilket antal uppgick tili över 73 000.   produktionsminskningen i huvudsak har gällt
33551: Detta antal måste anses överskrida folkhus-        bos·täder i våningshus, har de producerade
33552: hållets resurser. Produktioneo har minskat         bostädernas genomsnittliga yta okat från t. ex.
33553: efter sagda år, men har alltj>ämt förbHvit stor.   den genomsnittliga ytan av 69 m2 år 1974 tili
33554: Även vår nuvarande årliga produktion över-         76 m2 år 1976.
33555: stiger produktionsnivån i det övriga Europa,
33556:      Helsingfors den 23 december 1977.
33557: 
33558: 
33559:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
33560:                                              1977 vp.
33561: 
33562: Kirjallinen kysymys n:o 396.
33563: 
33564: 
33565: 
33566: 
33567:                                  Kortesalmi ym.: Metsäverotuksen lieventämisestä.
33568: 
33569: 
33570:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33571: 
33572:    Yksityismetsänomistajien asema on varkeu-           Kun yksityismetsänomistus on joutunut ta-
33573: tunut tuntuvasti nykyisen vasemmisto-keskus-        loudeLlisesti näin ahtaa11e, metsät ovat vaarassa
33574: talaisen hallitussuuntauksen aikana, jota myös      joutua pois maataloudenharjoittajien ja muiden
33575: tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitet-       yksityismetsänomistajien omistuksesta yhtiöille,
33576: tavasti pönkittää. Maatilatalouksien sekä mui-      valtiolle ja keinottelijoille. Tässä tilanteessa
33577: den pienmetsänomistajien tilanne on tällä het-      hallitukselta odotetaan koko maassa seLkeää lin-
33578: keUä se, ettei puu käy kaupaksi ja kantohin-        jaa yksityismetsätalouden puolesta, onhan haHi-
33579: nat ovat ennätysmäisesti alentuneet. Kuitenkin      tuksessa keskustapuolueeseenkin lukeutuvia mi-
33580: vastuuhlisten yksityismetsänomistajain maksetta-    nistereitä. Talonpojan asemaa ei ole enää varaa
33581: vrksi lankeavat monet metsätalouden maksut:         vähääkään heikentää sitä on nyt kiireesti nos-
33582: metsänhoitomaksu sekä metsän pinta·a:lavero ja      tettava.
33583: tuottovero, samoin ojitus- ja kanavointimaksut         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33584: sekä muutkin metsänparannusmaksut ja metsä-         paivä}ärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
33585: autoteiden rakentamisesta aiheutuvat lainojen       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33586: korot ja kuoletukset. Toisaalta maahamme tuo-       tattavalksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
33587: daan jatkuvasti huomattavat määrät puuraaka-
33588: ainetta erityisesti Neuvostoliitosta.                        Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
33589:    Valitettavasti jopa presidenttiehdokkaaksi              miin yksityismetsät,alouden kohtuutto.
33590: vielä kerran asettunut Urho Kekkonen on jul-               mien vero- ym. rasitusten lieventämi-
33591: kisesti taannoin todennut televisiossa, että               seksi ja tulevaisuudenuskon palauttami-
33592: metsäveroa voidaan nostaa.                                 seksi maaseudullemme ja yksityismet-
33593:                                                            sänomistajille?
33594:   Helsing1ssä 23 päivänä marraskuuta 1977.
33595: 
33596:                   J. Juhani Kortesalmi                          Vei;kko Vennamo
33597: 
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 087701353W
33602: 2                                             1977 vp.
33603: 
33604: 
33605: 
33606: 
33607:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
33608: 
33609:     VfJJlt~opäivä,järjestyksen 37 §:n 1 momentissa   metsätulon ja todellisten kantorahatulojen ero
33610: mainitus,sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on vuosina 1976 ja 1977 erityisen suuri, koska
33611: olette 23 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn          toisaalta verokuutiometrin raha-arvoon varkut-
33612: kirjeenne ohdla toimittanut valtioneuvoston          taa a~kaisempien vuosien kotikea kantohintataso
33613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Korte-     ja toisaalta puun reaalinen hinta on laskenut ja
33614: sfJJlmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ha!kkuut huomattavasti supistuneet. Pinta-ala-
33615: myksestä n:o 396:                                    perusteisen verojärjesteLmän tuottoperusteet on
33616:                                                      vahvistettu 23. 12. 1976 annetussa asetuksessa
33617:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     maatalouden tu1overoasetuksen muuttamisesta
33618:         miin yksityismetsätalouden kohtuutto-        ( 1042/76). Metsäverotuksen tuottoperusteet
33619:         mien vero- ym. rasitusten lieventämi-        perustuvat samana vuonna va:lmistuneisiin tut-
33620:         seksi ja tulevaisuudenuskon palauttami-      kimuksiin, eikä niiden olennaiseen muuttami-
33621:         seksi maaseudullemme ja yksityismet-         seen ole ilmennyt olevan aihetta.
33622:         sänomistajille?                                 Metsäverojärjestelmän kokonaisuudistus on
33623:                                                      valtioneuvoston 23. 6. 1976 asettaman metsä-
33624:   Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-        verotuksen kehittämiskomitean selvitettävänä.
33625: vasti seuraavaa:                                     Komitean työn on määrä valmistua maaliskuun
33626:   Todel!listen kantorahatulojen ja verotetun         1978 loppuun. Ennen komitean työn valmistu-
33627: metsätulon erisuuruus lyhyellä aikavälillä joh-      mista ei ole aiheellista ryhtyä metsäverojärjes-
33628: tuu metsäverotuksessa soveHettavasta pinta-ala-      telmän muuttamista tarkoittaviin toimenpitei-
33629: perusteisesta verojärjeste1mästä. Verotettavan       siin.
33630:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
33631: 
33632: 
33633:                                                                            Ministeri Esko Rekola
33634:                                             N:o 396                                              3
33635: 
33636: 
33637: 
33638: 
33639:                           T i H R ±k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33640: 
33641:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     prisinkomsterna är under åren 1976 och 1977
33642: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     speciellt stor, dels emedan skattekubikmeterns
33643: av den 23 november 1977 tili vederbörande         penningvärde påverkas av tidigare års höga
33644: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    rotprisnivå, dels emedan virkets rea1pris har
33645: jande av ribdagsman Kortesalmi m.fl. stäHda       sjunkit och avverkningarna har minskat avse-
33646: spörsmål nr 396:                                  värt. Avkastningsgrunderna för det arealbasera-
33647:                                                   de skattesystemet hat fastställts i förordningen
33648:           Har Regeringen för avs1kt att i         den 23 december 1976 om ändring av inkomst-
33649:        brådskande ordning vidta åtgärder för      skatteförordningen för gårdsbruk ( 1042/76).
33650:        lättande av det privata skogshrukets       Avkastningsgrunderna för skogsbeskattningen
33651:        oskäliga skatte- m.fl. bördor och för      baserar sig på samma år färdigställda under-
33652:        återställande av framtidstron hos de       sökningar, och det har inte förekommit skäl
33653:        privata skogsägarna och på landsbygden?    att väsentLigen ändra dem.
33654:                                                      Frågan om en totalrevidering av skogsskatte-
33655:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     systemet föreligger för utredning i den av stats-
33656: samt anföra följande:                             rådet den 23 juni 1976 tillsatta kommitten för
33657:   Den oHka 1storleken av de faktiska rotprisin-   revidering av skogsbeskattningen. Kommittens
33658: komsterna och den beskattade sikogsinkomsten      arbete skaJil s:1utföras före utgången av mars
33659: under korta tidsavsnitt kommer sig av det vid     1978. Det är inte skäl att innan kommittens
33660: skogsbeskattningen tillämpade area1baserade       arbete slutförts skrida tili åtgärder som avser
33661: skattesystemet. Skihlnaden mellan den beskatt-    att ändra skogsskattesystemet.
33662: ningsbara skogsinkomsten och de faktiska rot-
33663:   Helsingfors den 22 december 1977.
33664: 
33665: 
33666:                                                                           Minister Esko Rekola
33667:                                 j
33668:                                 j
33669:                             j
33670:                             j
33671:                         j
33672:                         j
33673:                     j
33674:                     j
33675:                 j
33676:                 j
33677:             j
33678:             j
33679:         j
33680:         j
33681:     j
33682:     j
33683: j
33684: j
33685:                                             1977 vp.
33686: 
33687: Kirjallinen kysymys n:o 397.
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 
33692:                                 A.-L. Jokinen: Kansalaisopistojen malliohjesäännön aikaansaami-
33693:                                     sesta.
33694: 
33695: 
33696:                         E d u s kun n a n Herra Puh e m i e he II e.
33697: 
33698:    Kansalaisopistojen malliohjesääntöä ei ole      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
33699: vieläkään saatu, vaikka ·tätä edellyttävä laki     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33700: on ollut jo kolmisen vuotta voimassa. Kun          vaksi seuraavan kysymyksen:
33701: laki edellyttää, että esim. viiden kunnan yhtei-
33702: seen opiston johtokuntaan tulisi valita edus-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33703: tajat jokaisesta kunnasta, niin käytäntö on               ryhtyä kansalaisopistojen malliohjesään-
33704: edelleenkin se, että vain aikaisempi isäntäkunta          nön aikaansaamiseksi ja lain edellyttä-
33705: valitsee johtokunnan. Myöskään uuden kun-                 män käytännön toteuttamiseksi niin,
33706: nallislain myötä ei tämä uudistus käytännössä             että kaikki asianomaiset kunnat saavat
33707: toteutunut, vaikka näin lupailtiin.                       edustajansa yhteiseen kansalaisopiston
33708:    Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-          johtokuntaan?
33709:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1977.
33710: 
33711:                                        Anna-Liisa Jokinen
33712: 
33713: 
33714: 
33715: 
33716: 0877013604
33717: 2                                             1977 vp.
33718: 
33719: 
33720: 
33721: 
33722:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
33723: 
33724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sin toiminta-alueeseen. Opiston hallinto oli
33725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem.ies,       tällöin järjestetty siten, että omistajakunta
33726: olette 24 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn          asetti ohjesäännön perusteella johtokunnan,
33727: kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuvoston        johon muiden sopimuskuntien edustajat voivat
33728: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        osallistua ja käyttää puhevaltaa.
33729: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta             Säädöspohja kuntien väliselle yhteistyölle
33730: kirjallisesta kysymyksestä n:o 397:                  kansalais- ja työväenopistojen hallinnossa luo-
33731:                                                      tiin 1. 8, 1974 voimaan tulleella kansalais- ja
33732:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työväenopistojen valtionavusta annetun asetuk-
33733:         ryhtyä kansalaisopistojen malliohjesään-     sen muutoksella (537 /74), jonka 3 §:n mu-
33734:         nön aikaansaamiseksi ja lain edellyttä-      kaan kuntien välisin sopimuksin voidaan ·mää·
33735:         män käytännön toteuttamiseksi niin,          rätä, että muiden kuin omistajakunnan val•
33736:         että kaikki asianomaiset kunnat saavat       tuustot valitsevat osan johtokunnan jäsenistä.
33737:       · edustajansa yhteiseen kansalaisopiston       Asetuksen muutoksen jälkeen muiden kuntien
33738:         johtokuntaan?                                edustajat osallistuvat siten päätöksentekoon
33739:                                                      johtokunnassa. Asetuksessa on kuntien välinen
33740:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhteistoiminta opistojen hallinnossa jätetty
33741: vasti seuraavaa:                                     kuntien itsensä päätettäväksi, mutta sikäli kuin
33742:    Viranomaisen vahvistama ohjesääntö on voi-        kunnat ovat sisällyttäneet opiston ohjesääntöön
33743: massa olevan kansalais- ja työväenopistojen          määräyksen tästä yhteistyöstä, on ohjesäännöt
33744: valtionavusta annetun lain (521/62) 4 §:n            viranomaisen toimesta aina myös tältä osin
33745: mukaan opistolle myönnettävän valtionosuuden         vahvistettu. Kouluhallituksen hyväksymiin mal-
33746: ja -avustuksen sekä korkotukilainan edellytyk-       liohjesääntöihin vuosilta 197 5 ja 1977 sisältyy
33747: senä. Ohjesääntöjen vahvistaminen on lain voi-       ohjaava määräys useamman kunnan alueella
33748: maan tulosta 1. 1. 1975 saakka kuulunut kou-         toimivan kansalais- ja työväenopiston johto-
33749: luhallitukselle ja tuosta ajankohdasta lukien        kunnan jäsenen vaalista.
33750: lääninhallituksille. Ohjesääntöjen vahvistamista        Edellä olevan perusteella on katsottava, että
33751: varten on kouluhallitus hyväksynyt malliohje-        voimassa olevat säädökset tai hallinnolliset
33752: säännöt vuosina 1963, 1975 ja 1977.                  määräykset mahdollistavat kysymyksessä tar-
33753:    Lain voimassaolon alkuaikoina useamman            koitetun, kaikkien asianomaisten kuntien edus-
33754: kunnan alueella toimivat kansalais- ja työväen-      tajien valitsemisen useamman kunnan alueella
33755: opistot perustettiin tavallisesti siten, että yksi   toimivan kansalais- tai työväenopiston johto-
33756: kunnista oli opiston omistaja ja ylläpitäjä mui-     kuntaan.
33757: den kuntien llittyessä kuntien välisin sopimuk-
33758:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1977.
33759: 
33760:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
33761:                                              N:o 397                                              3
33762: 
33763: 
33764: 
33765: 
33766:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
33767: 
33768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Institutets förvaltning ordnades härvid så, att
33769: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ägarkommunen på basen av reglementet tili-
33770: av den 24 november 1977 tili vederbörande           satte en direktion, i viiken företrädare för
33771: medlem av statsrådet översänt avskrift av          de övriga avtalskommunerna kunde delta och
33772: följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen          hade yttranderätt.
33773: ställda spörsmål nr 397:                               En på stadganden baserad grund för kom-
33774:                                                     munalt samarbete i förvaltningen av med-
33775:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      borgar- och arbetarinstituten skapades genom
33776:        ta för att åstadkomma ett modellregle-       den ändring av förordningen om statsunder-
33777:        mente för medborgarinstituten och för-      stöd åt medborgar- och arbetarinstitut, viiken
33778:        verkliga den praxis lagen förutsätter        trädde i kraft 1. 8. 1974 (537 /74). Enligt
33779:        så, att alla berörda kommuner blir          3 § i denna förordning kan genom avtal mellan
33780:        representerade i den gemensamma di-         kommunerna bestämmas, att fullmäktige i
33781:        rektionen för kommunernas medborgar-        andra kommuner än den som äger institutet
33782:        institut?                                   utser en del av medlemmarna i institutets
33783:                                                    direktion. Efter ändringen av förordningen
33784:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     deltar företrädare för de andra kommunerna
33785: samt anföra följande:                              således i beslutsfattandet i direktionen. I för-
33786:    Förutsättning för beviljande av statsandel      ordningen har det kommunala samarbetet i
33787: och -understöd samt räntestödslån åt med-          fråga om institutens förvaltning överlåtits åt
33788: borgarinstitut är enligt 4 § gällande lag om       kommunerna själva, men i den mån kom-
33789: statsunderstöd åt medborgar- och arbetarinsti-     munerna i institutets reglemente har infört
33790: tut (521/62), att institutet har ett av myn-       en bestämmelse om detta samarbete, har myn-
33791: dighet fastställt reglemente. Sedan lagen trädde   digheterna alltid även tili denna del fastställt
33792: i kraft har fastställandet av reglementena fram    ifrågavarande reglementen. De av skolstyrelsen
33793: tili 1. 1. 1975 ankommit på skolstyrelsen och      åren 1975 och 1977 godkända modellregle-
33794: från och med sagda tidpunkt på länsstyrelserna.    mentena innehåller en vägledande bestämmelse
33795: Med tanke på fastställandet av reglementena        rörande vai av direktionsmedlem i medborgar-
33796: godkände skolstyrelsen åren 1963, 1975 och         och arbetarinstitut som verkar inom flera
33797: 1977 modellreglementen.                            kommuners områden.
33798:     Under den första tiden då lagen hade trätt         På grund av det ovan sagda kan man anse,
33799: i kraft grundades de medborgar- och arbetar-       att de gällande stadgandena eller administrativa
33800: institut som verkade inom flera kommuner i         bestämmelserna gör det möjligt att på sätt
33801: allmänhet så, att en av kommunerna ägde            som avses i spörsmålet utse företrädare för
33802: och upprätthöll institutet, medan de övriga        alla berörda kommuner tili direktionen för ett
33803: kommunerna genom avtal mellan kommunerna           medborgar- eller arbetarinstitut, som verkar
33804: anslöt sig tili institutets verksamhetsområde.     inom området för flera kommuner.
33805:      Helsingfors den 28 december 1977.
33806: 
33807:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
33808: Kirjallin,en kysymys n:o 398.
33809: 
33810: 
33811: 
33812: 
33813:                                   Hemmi: Ristirannan ja Kantojoen välisen tieosuuden päällystä-
33814:                                     misestä;•
33815: 
33816: 
33817:                          Eduskunnan Herra.Puhemie'helle.
33818: 
33819:    Uuden 5-tien osuuden valmistuttua välillä         tien varrella. Varsinkiri ·tnatkail~Ili~et .ja· tyolli--
33820: Viipusjätvi-P~toniemi on ·matkailullisesti    tär-   syysnäkök6hdat 'hilomioiden tu1i~i.' t~uus Idi~
33821: keä . tieosuus Kantojoki-Ristiranta jäänyt tois•     reellisesti ·'päällystää. ·•   ·          ' '
33822: puoliseen ~tsemaan. Tie on sorapäällysteinen            Eddlä olevaan \riitateri jil ·våltiopäivåjärjes-
33823: ja tiettävästi TVL:lla ei ole suunnitteilla tien     tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän
33824: päällystäinistä. Sen sijaan vanhasta 5-tiestä so-    valtio'neuvoston asianorhaisen jäs~rien. vastatta-
33825: rapäällystediän väli Patoniemi. Tie välillä Risti-   vaksi ·kunnioittavåsH seti~Man kysymyksen:
33826: ranta-Kantojoki on vilkkaasti liikennöity mai-
33827: semallisen kauneutensa vuoksL Lisäksi tietä                    · Mihin · kii'reellisiin töimenp1te1snn
33828: käyttää kuusi edestakaista linja-autovuoroa päi-             Hallitus aikoo ryhtyä, jotta matkaHul-
33829: vittäin. Mainit~akoon, että eräs Kuusamon                    lisesti · tätkeä' 5~tieri osuus Välillä· Risti-
33830: tunnetpimpia · matkailuyrityk&iä sijahsee · tämän            ranta-Kantojoki päällystettii!Siiri? · '
33831:     ··.:Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1977.
33832: 
33833:                                            Kerttu He~mi _ ·                                              . ·.
33834:                                                                                                   .;:;
33835: 
33836: 
33837: 
33838:                                                                                   y;•,·           •
33839:                                                                                    ..   ~ ~   ;
33840: 
33841: 
33842: 
33843: 
33844: 0877013615
33845: 2                                            1977" vp.
33846: 
33847: 
33848: 
33849: 
33850:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
33851: 
33852:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa       Koko maan sorapäällysteisistä yleisistä teistä
33853: mainitussa tarkoituksessa Te,· Herra Puhemies,      on tällä hetkellä n. 25 000 km vilkkaammin
33854: olette 25 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         liikennöityjä kuin kysymyksessä tarkoitettu tie-
33855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osuus.
33856: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kuusamon kunnan alueen työllisyyttä pyri~
33857: edustaja K. Remmin näin kuuluvasta kirjalli-        tään hoitamaan hankkeilla Rantalahti _;... Lapin
33858: sesta kysymyksestä n:o 398:                         tiepiirin raja ja Mäkelän-Multaisniemen ·pai·
33859:                                                     kallistien liittymä,· joiden molempien hankkei~
33860:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin       den työvoimavahvuutta voidaan vielä. suuhni~
33861:        Hallitus aikoo ryhtyä, jotta matkailul-      tellusta määrästä .lisätä, mikäli talvelle 1978
33862:        lisesti tärkeä 5-tien osuus välillä Risti-   tehdään lisätyöohjelmia.
33863:        ranta~Kantojoki päällystettäisiin?
33864:                                                        Ristirannan-Kantojoen välisen paikallistien
33865:                                                     päällystäminen ei sisälly tie- ja vesirakennus-
33866:   Vastauksena kysymykseen. esitän kuimioitta-       laitoksen toimintasuunnitelmiin.
33867: vasti seuraavaa;·         ·
33868:                                                        Mikäli ko. päällystystyön suorittamista esim.
33869:    Kysymyksessä tarkoitettu tieosuus Risti-         työllisyys- tai matkailusyistii joudutaan nopeut-
33870: ranta-Kantojoki on muutettu syksyllä 1977           tamaan, ratkaistaan asia valtion vuosittaisten
33871: paikallistieksi uuden valtatien n:o 5 osuuden       työllisyysohjelmien laatimisen yhteydessä. Täl.
33872: Viipusjärvi-Patoniemi valmistuttua. Tieosuu-        laiseen yksittäiseen hankkeeseen ei tässä yhtey-
33873: den liikennemäärä v. 1975 oli n. 320 autoa/         dessä ole mahdollisuutta ottaa muulla tavalla
33874: vrk. Tästä liikenteestä suurin osa lienee kulu-     kantaa.
33875: vana syksynä siirtynyt käyttämään uutta Vii-
33876: pusjärven-Patoniemen tietä. Uutta liikenne-
33877: laskentaa ei ole suoritettu.
33878:      Helsingissä joulukuun 23 päivänä 1977.
33879: 
33880:                                                              Liikenneministeri Veikko Saarto
33881:                                             N:o .398                                             3
33882: 
33883: 
33884: 
33885: 
33886:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33887: 
33888:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen        Av hela landets grusbelagda allmänna vägar
33889: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     är för närvarande ca 25 000 km livligare tra-
33890: av · den 25 november 1977 tili vederbörande       fikerade än det i spörsmålet avsedda vägav-
33891: medlem av statsrådet översänt avskrift av         snittet.
33892: följande av riksdagsman K. Hemmi ställda             Sysselsättningen inom Kuusamo kommuns
33893: spörsmål nr .398:                                 område söker man ordna medelst projekten
33894:                                                   Rantalahti - Lappi vägdistrikts gräns samt
33895:           Vilka brådskande åtgärder ämnar         Mäkelä-Multaisniemi bygdevägs anslutning.
33896:        Regeringen vidta för att den i turist-     Båda projektens arbetskraftsnumerär kan ytter-
33897:        hänseende viktiga 5-vägens avsnitt         ligare utökas utöver den planerade, såvida man
33898:        mellan Ristiranta och Kantojoki skall      för vintern 1978 uppgör tiliäggsarbetsprogram.
33899:        förses med beläggning?                        I väg- och vattenbyggnadsverkets verksam-
33900:                                                   hetsplaner ingår inte att förse bygdevägen
33901:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     mellan Ristiranta och Kantojoki med belägg-
33902: samt anföra följande:                             ning.
33903:    Det i spörsmålet avsedda vägavsnittet Risti-      Såvida utförandet av beläggningsarbetet
33904: ranta-Kantojoki har hösten 1977 ändrats tili      måste påskyndas, t.ex. av sysselsättningsskäl
33905: bygdeväg efter det att den nya riksvägen nr 5     eller på grund av turismen, avgörs ärendet i
33906: på sträckan Viipusjärvi-Patoniemi blivit fär-     samband med uppgörandet av statens årliga
33907: dig. Vägavsnittets trafikmängd var år 1975        sysselsättningsprogram. I detta sammanhang
33908: ca .320 bilar/dygn. Största delen av denna        är det inte möjligt att inta någon annan stånd-
33909: trafik torde under innevarande höst ha över-      punkt till ett dylikt enstaka projekt.
33910: gått tili att använda den nya Viipusjärvi-
33911: Patoniemivägen. Någon ny vägtrafikräkning
33912: har inte verkställts.
33913:      Helsingfors den 2.3 december 1977.
33914: 
33915:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
33916:      y   ~·   •
33917: ''
33918:                                               1977 vp.
33919: 
33920: Kirjallinen kysymys n:o 399.
33921: 
33922: 
33923: 
33924: 
33925:                                  Voutilainen ym.: Pielisen-Koitajoen aluekomitean ehdotusten
33926:                                     toteuttamisesta.
33927: 
33928: 
33929:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33930: 
33931:    Pohjois-Karjalan lääni on kansantulonsa puo-        Komitea antoi joukon merkittäviä toimenpi-
33932: lesta maan heikoimpia alueita. Myös työttö-         de:.ehdotuksia, jotka nimenomaan kohdistuivat
33933: myysaste on 1970-luvulla ollut hälyttävän kor-      komitean toimeksiannon mukaisiin toimenpitei-
33934: kealla. Viime vuosina on keskusteltu ns. Itä-       siin Pohjois-Karjalan kehittämiseksi. Komitean
33935: Suomi -projektin käynnistämisestä Lappi·pro-        monet esitykset ovat kuitenkin jääneet suu-
33936: jektin mallin tapaisesti.                           rempaa huomiota ja toimenpiteitä vaille. Kun
33937:    Itä-Suomi maantieteellisenä alueena ei ole       hiljattain on julkistettu kansallispuistokomitean
33938: itsestään selvyys, vaan varsin hajanainen alue.     mietintö, jonka ehdotukset osittain olivat myös
33939: Joissakin yhteyksissä esimerkiksi Kainuu lue-       Pielisen aluekomitean toimeksiannossa, olisi
33940: taan Itä-Suomeen kuuluvaksi. Kuitenkin Kai-         hallituksen nopeasti otettava kantaa mihin
33941: nuu on irtautunut rintamasta, ja on viralli-        suuntaan esimerkiksi luonnonsuojelutoimenpi-
33942: sesti muodostettu ns. Kainuu-projekti Kosta-        teitä olisi kehitettävä. Koska myös monet muut
33943: muksen jälkihoidon merkeissä.                       Pielisen-Koitajoen aluekomitean ehdotukset
33944:    Kuitenkin osalla Pohjois-Karjalaa on ollut       merkitsisivät Pohjois-Karjalan olojen parantu-
33945: varsin merkittävä yhteinen hanke valtioneuvos-      mista ja myös työllisyyttä ajatellen tarjoaisi-
33946: ton asetettua marraskuun 11 päivänä 1972            vat helpotusta vaikeaan työllisyystilanteeseen,
33947: komitean, jonka toimeksianto komitean mietin-       olisi hallituksen ryhdyttävä nopeisiin toimen-
33948: nön 1974: 153 johdannon mukaan oli seuraava:        piteisiin sanotun komitean ehdotusten toteut-
33949:    "Valtioneuvosto asetti marraskuun 11 päi-        tamiseksi.
33950: vänä 1972 komitean suorittamaan tarpeelliset           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
33951: selvitykset ja laatimaan ehdotukset maa- ja ve-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
33952: sialueiden moninaiskäytöstä Koitajoen ja Pieli-     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
33953: sen vesistöalueilla huomioon ottaen luonnon-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33954: suojelun, maa- ja metsätalouden, kalastuksen,       sen:
33955: matkailun, uiton, voimatalouden, teollisuuden
33956: ja muun elinkeinotoiminnan osittain toisistaan               Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toi-
33957: poikkeavat tarpeet. Komitean on lisäksi määri-             menpiteisiin Pohjois-Karjalan kannalta
33958: teltävä alueet, jotka olisi säilytettävä luonnon-          merkittävän Pielisen-Koitajoen alueko-
33959: tilassa tieteellistä tutkimustyötä varten."                mitean ehdotusten toteuttamiseksi?
33960:   Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1977.
33961: 
33962:                Uki Voutilainen                                  Matti Puhakka
33963:                Pauli Puhakka                                    Aili Vaittinen-Kuikka
33964:                Lea Sutinen                                      Reino Karpola
33965:                Erkki Korhonen                                   Jouko Tuovinen
33966: 
33967: 
33968: 
33969: 
33970: 087701366A
33971: 2                                            1977 vp.
33972: 
33973: 
33974: 
33975: 
33976:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
33977: 
33978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koituksiin on eduskunnalle annettu hallituksen
33979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esitys laiksi luonnollisten henkilöiden ja yksi-
33980: olette 25 päivänä marraskuuta 1977 päivätyn         tyisoikeudellisten yhteisöjen oikeudesta hank-
33981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kia maa- ja metsätalousmaata sekä eräiksi sii-
33982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hen liittyviksi laeiksi.
33983: edustaja Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kir-          Komitean kalastusta koskevien ehdotusten
33984: jallisesta kysymyksestä n:o 399:                    johdosta on vesihallitus rakentanut Enoon yh-
33985:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     den luonnonravintolammikon ja suorittanut
33986:        piteisiin Pohjois-Karjalan kannalta mer-     maastotutkimuksia eräiden muiden luonnonva-
33987:        kittävän Pielisen-Koitajoen aluekomi-        rainhoitolammikoiden rakentamiseksi. Vesihal-
33988:        tean ehdotusten toteuttamiseksi?             litus on myös suorittanut uittorakenteiden ja
33989:                                                     -laitteiden poistamisia sekä hakenut kahden
33990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         uittosäännön kumoamista.
33991: tavasti seuraavaa:                                     Matkailun osalta on toteutettu komitean eh-
33992:    Pielisen-Koitajoen aluekomitean ehdotuksis-      dotus laivalaiturien rakentamisesta Nurmek-
33993: ta on merkittävä osa jo toteutettu, minkä li-       seen, Juukaan ja Lieksaan. Lisäksi on Pielisjoen
33994: säksi osa ehdotuksista on yksityiskohtaisem-        laiva- ja nippu-uittoväylä rakennettu käyttökun-
33995: man suunnittelun kohteena.                          toon ja maantien Koli-Herajoki suunnittelu
33996:    Maa- ja metsätalouden osalta on toteutettu       aloitettu. Niin ikään on ryhdytty toimenpitei-
33997: komitean ehdotukset, jotka koskevat maatila-        siin Vuonislahti-Koli talvitien ylläpitämiseksi
33998: hallituksen ostotoiminnan kohdistrunista ensi       valtion toimesta.
33999: sijassa pysyville maatalousalueille, maatilahal-       Komitean uittoa koskevat ehdotukset sisäl-
34000: lituksen ja metsähallituksen yhteistoimintaa val-   tyvät pääosin sellaisinaan parhaillaan vireillä
34001: tion maanostotoiminnassa sekä maatilahallituk-      olevaan Pielisen uittosäännön uudistamiseen.
34002: sen ja metsähallituksen välisten aluevaihtojen         Komitean vesien säännöstelyä koskevista eh-
34003: suorittamisen jatkamista. Maa-alueiden siirty-      dotuksista on toteutettu pohjapadon rakenta-
34004: misen estämiseksi maatilataloudesta muihin tar-     minen Lylykoskeen.
34005:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1977.
34006: 
34007: 
34008:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
34009:                                             N:o 399                                            3
34010: 
34011: 
34012: 
34013: 
34014:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
34015: 
34016:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     tili riksdagen avlåtits en regeringsproposition
34017: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         med förslag tili lag om naturliga personers
34018: velse av den 25 november 1977 till veder-         och privaträttsliga samfunds rätt att förvärva
34019: börande medlem av statsrådet för avgivande        jord- och skogsbruksjord samt vissa därtill an-
34020: av svar översänt avskrift av följande av          slutna lagar.
34021: riksdagsman Voutilainen m. fl. undertecknade          Med anledning av kommiw!ns förslag rö-
34022: spörsmål nr 399:                                  rande fisket har vattenstyrelsen byggt en na-
34023:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder      turdamm i Eno och utfört terrängundersök-
34024:        i syfte att förverkliga de förslag som     ningar med tanke på byggandet av andra na-
34025:        framställts av kommiw!n för Pielinen-      turdammar. Vattenstyrelsen har även låtit av-
34026:        Koitajoki-området och som är av be-        lägsna flottningsanläggningar och -anordningar
34027:        tydelse för Nordkarelen?                   samt ansökt om upphävande av två flottnings-
34028:                                                   stadgor.
34029:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I fråga om turismen har kommittens förslag
34030: samt anföra följande:                             om byggande av fartygsbryggor i Nurmes, Juu-
34031:    En betydande del av de förslag som fram-       ka och Lieksa genomförts. Vidare har Pielis-
34032: ställts av kommitten för Pielinen-Koitajoki-      joki fartygs- och flottled byggts ut så, att
34033: området har redan förverkligats, varutöver en     den är användbar, och planeringen av lands-
34034: del av förslagen är föremål för en mera de-       vägen Koli-Herajoki inletts. Likaså har man
34035: taljerad planering.                               vidtagit åtgärder för att upprätthålla en vin-
34036:    För jord- och skogsbrukets del har de för-     terväg mellan Vuonislahti och Koli på åtgärd
34037: slag förverkligats, som gäller dirigering av      av staten.
34038: jordbruksstyrelsens köpverksamhet tili i första       Kommittens förslag rörande flottning ingår
34039: hand bestående jordbruksområden, jordbruks-       tili största delen som sådana i den för när-
34040: styrelsens och forststyrelsens samarbete i sta-   varande aktuella reformen av flottningsstadgan
34041: tens markköp samt fortsättande av ägobyten        för Pielinen.
34042: mellan jordbruksstyrelsen och forststyrelsen.         Av kommittens förslag om vattenreglering
34043: I syfte att förhindra att markområden över-       har byggandet av en bottendamm i Lylykoski
34044: går från gårdsbruket tili andra ändamål har       förverkligats.
34045:      Helsingfors den 27 december 1977.
34046: 
34047: 
34048:                                            Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
34049:                                               1977 vp.
34050: 
34051: Skriftligt spörsmål nr 400.
34052: 
34053: 
34054: 
34055: 
34056:                                   Taxell: Om tryggande av underhåll för bam genom skatteavdrag.
34057: 
34058: 
34059:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
34060: 
34061:     Enligt lagen om underhåll för barn äger          skattningen göra något avdrag som baserar sig
34062: barnet rätt till ett tillräckligt underhåll. Detta   på underhållsskyldigheten. Speciellt svår är si-
34063: innebär att de materiella och andliga behov          tuationen för sådana som har underhållsskyldig-
34064: som motiverar barnets utvecklingsnivå skall          het i förhållande till flera barn, t.ex. för dem
34065: tillgodoses samt kostnaderna för den vård och        som har familj med barn och därutöver under-
34066: utbildning barnet behöver. Vid en bedömning          hållsskyldighet för barn från tidigare äktenskap.
34067: av omfattningen av föräldrarnas underhålls-             I Sverige får den underhållsskyldige göra ett
34068: ansvar beaktas även barnets förmåga och möj-         avdrag i beskattningen, i år maximerat tili ett
34069: ligheter att själv svara för sitt underhåll.         belopp om 2 500 kr för varje barn. Om under-
34070:     Barnets rätt att erhålla underhåll av sina       hållet erlagts på grund av dom medges avdrag
34071: föräldrar upphör enligt huvudregeln att gälla        också om barnet är över 18 år. Nämnas kan
34072: när bamet fyller 18 år men föräldrarna kan           att denna avdragsrätt i Sverige inte motsvaras
34073: ytterligare åläggas att svara för kostnaderna        av någon skyldighet för mottagaren att ta upp
34074: för barnets utbildning efter det att bamet upp-      bidraget som inkomst i sin deklaration.
34075: nått nämnda ålder.                                      I dag är situationen hos oss i allmänhet den
34076:     Föräldrar som inte på annat sätt sörjer för      att underhållet av den underhållsskyldige upp-
34077: barnets underhåll betalar underhållsbidrag tili      ges som för stort, medan det ur vårdnadsha-
34078: barnet. Bidragets belopp och sättet för dess er-     varens synvinkel är för litet. Vore det tillåtet
34079: läggande fastställs antingen genom avtal eller       att i beskattningen göra ett avdrag motsvarande
34080: dom.                                                 underhållet ellet en del av det, kunde underhål-
34081:     Barnets trygghet tili underhåll kan, trots att   let något höjas samtidigt som man väsentligt
34082: reformer på detta område har genomförts, fort-       underlättade de underhållsskyldigas möjligheter
34083: farande anses vara otiliräckligt. Enligt en un-      att betala underhåll.
34084: dersökning som giordes år 1971 betalades för-           Med hänvisning tili ovanstående ber under-
34085: skott på underhållsbidrag tili ca 30 000 skils-      tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
34086: mässobarn, dessa barn blev alltså helt eller         dagsordningen föreskriver tili vederbörande
34087: delvis utan underhållsbidrag. Genom att in-          medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
34088: drivningsmetoderna i praktiken inte tryggar          mål:
34089: barnets underhållsbidrag tiliräckligt väl borde
34090: också andra möjligheter att stärka barnets ställ-               Avser Regeringen pröva möjligheter-
34091: ning övervägas.                                               na att bättre än hittills trygga barnens
34092:     De underhållsbidrag som skall erläggas blir               rätt tili underhåll genom att införa ett
34093: ofta ekonomiskt mycket betungande för de un-                  system med avdrag i beskattningen för
34094: derhållsskyldiga, vilka inte har rätt att i be-               underhåll till barn?
34095:       Helsingfors den 25 november 1977.
34096: 
34097:                                          Christoffer Taxell
34098: 
34099: 
34100: 
34101: 
34102: 0878000068
34103: 2                                              1977 vp.
34104: 
34105: Kirjallinen kysymys n:o 400.                                                                  Suomennos.
34106: 
34107: 
34108: 
34109: 
34110:                                    Taxell: Lapsen elatuksen turvaamisesta verovähennyksiä hyväksi-
34111:                                       käyttäen.
34112: 
34113: 
34114:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34115: 
34116:    Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain        vaikea tilanne on sellaisille, joilla on elatusvel-
34117: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatuk-          vollisuus useampaan lapseen nähden, esim. sel-
34118: seen. Tämä merkitsee sitä, että lapsen kehitys-       laisilla, joilla on perhe, jossa on lapsia, ja joilla
34119: tason edellyttämät aineelliset ja henkiset tar-       lisäksi on elatusvelvollisuus aikaisemmasta avio-
34120: peet on tyydytettävä. Samoin on vastattava            liitosta oleviin lapsiin nähden.
34121: niistä kuluista, jotka aiheutuvat lapsen huol-           Ruotsissa elatusvelvollisella on oikeus tehdä
34122: losta ja koulutuksesta. Arvioitaessa vanhempien       verotuksessaan vähennys, jonka korkein määrä
34123: huoltovelvollisuuden laajuutta otetaan huomi-         tänä vuonna on 2 500 kruunua lasta kohti. Mi-
34124: oon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse           käli elatusapua on maksettu tuomion perusteel-
34125: vastata elatuksestaan.                                la, vähennys sallitaan myös, vaikka lapsi on yli
34126:    Pääsäännön mukaan lapsen oikeus saada ela-         18 vuotta. Voidaan todeta, että tämän vähen-
34127: tusta vanhemmiltaan lakkaa lapsen täytettyä           nysoikeuden vastapainona ei Ruotsissa ole ela-
34128: 18 vuotta, mutta vanhemmat voidaan vielä              tusavun vastaanottajalla velvollisuutta ilmoittaa
34129: velvoittaa vastaamaan lapsen koulutuksesta ai·        se tulona veroilmoituksessaan.
34130: heutuvista menoista senkin jälkeen kun lapsi on
34131: saavuttanut mainitun iän.                                 Meillä tilanne tänään on myös se, että ela-
34132:    Vanhemmat, jotka eivät muulla tavalla vastaa       tusvelvollinen pitää elatusapua liian suurena,
34133: lapsen elatuksesta, maksavat lapselle elatusapua.     kun se taas huoltajan näkökulmasta katsottuna
34134: Elatusavun määrä sekä suoritustapa vahviste-          on liian pieni. Mikäli olisi sallittua verotuksessa
34135: taan joko sopimuksella tai tuomiolla.                 tehdä vähennys, joka vastaisi elatusapua tai osaa
34136:    Vaikka uudistuksia tällä alalla on toteutettu,     siitä, elatusapua voitaisiin jonkin verran korot-
34137: lapsen elatusturvaa voidaan edelleen pitää riit-      taa samanaikaisesti kuin helpotettaisiin elatus-
34138: tämättömänä. Erään, vuonna 1971 toimeenpan-           velvollisten mahdollisuuksia maksaa elatusapua.
34139: nun tutkimuksen mukaan maksettiin elatustuen            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
34140: ennakkoa n. 30 OOO:lle avioerolapselle, nämä          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
34141: lapset jäivät siten kokonaan tai osittain ilman       nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34142: elatusapua. Koska perimismenetelmä käytän-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34143: nössä ei turvaa riittävän hyvin lapsen elatus-
34144: avun saamista, olisi harkittava myös muita                        Aikooko Hallitus tutkia mahdolli-
34145: mahdollisuuksia hoitaa lapsen asemaa.                          suuksia tähänastista paremmin turvata
34146:    Maksettavat elatusavut ovat usein taloudelli-               lapsen oikeuden elatusapuun ottamalla
34147: sesti erittäin raskaita elatusvelvollisille, joilla            käyttöön järjestelmän, jonka mukaan
34148: ei ole oikeutta verotuksessaan tehdä elatusvel-                lapselle maksettu elatusapu olisi vero-
34149: vollisuuteen perustuvia vähennyksiä. Erityisen                 tuksessa vähennyskelpoinen?
34150:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1977.
34151: 
34152:                                           Christoffer Taxell
34153: 
34154: 
34155: 
34156: 
34157:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34158:                                                 1977 vp.
34159: 
34160: KirjaHinen kysymys n:o 401.
34161: 
34162: 
34163: 
34164: 
34165:                                    Luttinen: Lahden ohitustiehankkeen toteuttamisen nopeuttami-
34166:                                       sesta.
34167: 
34168: 
34169:                           E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
34170: 
34171:    Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesi-          kehittämissuunnitelmassa on hankeluettelot
34172: tyksen perustduissa edellytetään Lahden ohitus-        laadittu vähimmäisvaihtoehdon pohjalta ja toi-
34173: tien rakentamista välillä Renkomäki-Joutjärvi.         ·saalta siinä on esitetty myös enimmäisvaihto-
34174:    TVL:n Hämeen piiri on laatinut piirin tien-         ehto rakentamiselle, pitäisi ainakin siinä ta-
34175: pidon toimenpideohjelman vuosille 1979-1983            pauksessa, että rakentamiseen voidaan käyttää
34176: ja tieverkon runko- ja kehittämissuunnitelman          yli 50 milj. markkaa vuodessa, ottaa Lahden
34177: vuosille 1978-1990. Mainittu Renkomäen-                ohitustien rakentaminen ensisijaisesti ohjel-
34178: Joutjärven välinen hanke puuttuu niin toimen-           maan.
34179: pideohjelmasta kuin runko- ja kehittämissuun-             Näyttää siis todennäköiseltä, että M 5:n ra-
34180: nitelmastakin. Edes tätä ohitustien osaa ei ole        kentaminen siirtyy normaaleilla määrärahoilla
34181: suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 1990 men-           1990-luvun puolelle. Tämän vuoksi olisi M 5:n
34182: nessä.                                                 rakentamiseen saatava erityismääräraha.
34183:    Pohjois-eteläsuuntaisen ohikulkutien puuttu-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
34184: mista on pidettävä varsin haitallisena Lahden           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteelia esitän
34185: kaupungin liikenteen kannalta. TVL:n Hämeen            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34186: piiri on sijoittanut vuosittain alueelleen raken-       vaksi seuraavan kysymyksen:
34187: tamiseen varatusta noin 50 milj. markasta Lah-
34188: den kaupunkiseudulle noin 10 milj. marrokaa.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34189: Mikäli Lahden kaupunkiseudulle huomioiden                     ryhtyä Lahden ohitustiehankkeen to-
34190: sen tiestöllisen jälkeenjääneisyyden sijoitettaisiin          teuttamisen nopeuttamiseksi ja mm.
34191: vuosittain noin 15 milj. markkaa, voitaisiin ohi-             tien Renkomäki-Joutjärvi välisen osan
34192: kulkutie M 5 ja siihen etelän suuntaan liittyvä               rakentamiseksi valtion vuoden 1978
34193: oikaisu nykyiselle vt 4-5:lle sisällyttää ohjel-              tulo- ja menoarvioesityksen peruste-
34194: miin ensi vuosikymmenelle. Kun runko- ja                      luissa edellytetyllä tavalla?
34195:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1977.
34196: 
34197:                                              Matti Luttinen
34198: 
34199: 
34200: 
34201: 
34202:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34203: 
34204: 
34205: 
34206: 
34207: 0878000079
34208:                                              1977 vp.
34209: 
34210: Kirjallinen kysymys n:o 402.
34211: 
34212: 
34213: 
34214: 
34215:                                  Sinisalo: Vainikkalan raja-aseman paloturvallisuustoimenpiteiden
34216:                                      lisäämisestä.
34217: 
34218: 
34219:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
34220: 
34221:    Vainikkalan raja-asemalla Lappeenrannassa        toimesta suoritettu, mutta toimenpiteet eivät
34222: käsitellään vuosittain miljoona tonnia palavia      kuitenkaan vastaa suuronnettomuusuhan torju-
34223: nesteitä ja muita vaarallisia aineita. Vaarallis-   miselle asetettavia vaatimuksia.
34224: ten aineiden rautatiekuljetukset näyttävät tällä       Tämän vuoksi asiassa olisi asianomaisen mi-
34225: asemalla lisääntyvän edelleen mm. myös kaut-        nisteriön taholta ryhdyttävä kiireellisiin ja riit-
34226: takulkuliikenteen kasvun myötä.                     täviin toimenpiteisiin.
34227:    Lappeenrannan kaupungin taholta on eri yh-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34228: teyksissä kiinnitetty valtiovallan huomiota         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
34229: mm. paloturvallisuusvaaroihin. Huomioonottaen       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
34230: liikenteen mittasuhteet ja turvallisuustoimien      raavan kysymyksen:
34231: laajuuden voidaankin edellyttää, että esim.
34232: sammutusvesihuollon järjestämistä ja raskaan                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
34233: sammutus- ja kaasunsuojelukaluston hankintaa                aikonut ryhtyä, jotta Lappeenrannan
34234: ei voi asettaa taloudellisine rasitteineen Lap-             Vainikkalan asemalla, jossa käsitellään
34235: peenrannan kaupungille. Kysymys on valtakun-                lisääntyvässä määrin palavia nesteitä ja
34236: nallisen tason turvallisuustoimista.                        muita vaarallisia aineita, olisi varaudut-
34237:    Tiettävästi eräitä selvityksiä mm. palokun-              tu riittäviin turvallisuustoimiin onnet-
34238: tien yhteistyöstä onkin sisäasiainministeriön               tomuusuhan johdosta?
34239:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1977.
34240: 
34241:                                           Taisto Sinisalo
34242: 
34243: 
34244: 
34245: 
34246:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34247: 
34248: 
34249: 
34250: 
34251: 087800008A
34252:                                               1977 vp.
34253: 
34254: Kirjallinen kysymys n:o 403.
34255: 
34256: 
34257: 
34258:                                   M. Tuominen ym.: Fasistisen toiminnan estämisestä maassamme.
34259: 
34260: 
34261:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34262: 
34263:    Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuk-         jen jälkeen osoittaen, että poliisin suojelutoi-
34264: sen perustalta tapahtunut suotuisa kehitys           met oli laiminlyöty tai olivat riittämättömät.
34265: maassamme on vahvistanut Suomen turvalli-               Kokemus vahvistaa, että fasistinen terrori
34266: suutta ja. kansainvälistä asemaa. Se on voimis-      kohdistetaan aina ensiksi kommunisteihin ja
34267: tanut demokraattista kehitystä ja lujittanut         ulotetaan sitten kaikkia demokraattisia järjes-
34268: rauhaa sekä on saanut kansamme valtaenem-            töjä ja kansalaisia vastaan. Sen tarkoituksena
34269: mistön kannatuksen. Nämä myönteiset tulok-           on luoda hysterian ja pelon ilmapiiri, jonka
34270: set on saatu jatkuvassa kamppailussa äärioikeis-     vallitessa äärioikeisto pyrkii toteuttamaan ta-
34271: ton ja taantumuspiirien demokraattisille ja          voitteitaan mitätöidä voimassa olevat valtio-
34272: rauhanvoimille vihamielistä toimintaa vastaan.       sopimukset täydellisen suunnanmuutoksen ai-
34273:    Viime aikoina on kuitenkin aiheellista levot-     kaansaamiseksi sisä- ja ulkopolitiikassa. On
34274: tomuutta herättänyt järjestyneen fasistisen toi-     kiinnitettävä vakavaa huomiota myös siihen,
34275: minnan hälyttävä kasvu. Hakaristitunnuksin           että Suomessa toimivilla fasisteilla on todettu
34276: on levitetty väkivaltaista kiihotusta maamme         olevan vilkkaat yhteydet Nato-maissa toimiviin
34277: virallista ulkopolitiikkaa, valtiosopimuksia ja      uusfasistisiin järjestöihin.
34278: demokraattisia oikeuksia vastaan, julkaistu ke-         Kaikki viivyttely fasistisen ja fasisminluon-
34279: hotuksia "taisteluun suur-Suomen puolesta" ja        teisen toiminnan tehokkaaksi ehkäisemiseksi
34280: "Karjalan takaisin valtaamiseksi" sekä uhkailtu      vain rohkaisee entistä väkivaltaisempiin ter-
34281: väkivallanteoilla ja terrorilla kansalaisjärjes-     roritekoihin.
34282: töjä ja kansalaisia. Vaasassa paljastui pommi,          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
34283: joka oli kirjeitse lähetetty SDNL:n piiritoimis-     §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
34284: toon, ja vain sattuma esti räjähdyksen ja vau-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
34285: riot. Sisäasiainministeriö ryhtyi asiallisiin toi-   raavan kysymyksen:
34286: menpiteisiin kieltäen neljä fasistista järjestöä.
34287:    Kuitenkin rikollinen fasistinen toiminta jat-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34288: kuu entistä vaarallisempana. Poliittinen murha-             ryhtyä estääkseen kansalaisten demok-
34289: pohto kirjapaino Kursiivissa oli kohdistettu                raattisia oikeuksia uhkaavan fasistisen
34290: kommunistista julkaisua Tiedonautajaa vastaan.              ja fasisminluonteisen toiminnan maas-
34291: Tämä vakava rikos tapahtui useiden uhkailu-                 samme?
34292:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1977.
34293: 
34294:          Mirjam Tuominen              Eino Grönholm                    Marjatta Mattsson
34295:          Kauko Hjerppe                Sakari Knuuttila                 Mavkus Kainulainen
34296:          Peter Muurman                Pirkko Aro                       Irma Rosnell
34297:          Meeri Kalavaineo             Bror Lillqvist                   Pentti Liedes
34298:          Tellervo Koivisto            I.-C. Björklund                  Anna-Liisa Hyvönen
34299:          Matti Puhakka                Erkki Liikanen                   Arto Merisaari
34300:          Jacob Söderman               E.-J. Tennilä                    Unto Ruotsalainen
34301:          Taisto Sinisalo              Toivo Jokiniemi                  Lauha Männistö
34302:          Anneli Kivitie               Oili Suomi                       Siiri Lehmonen
34303:                         Pauli Puhakka                Ensio Laine
34304: 
34305:     Vastausta ei ole ,annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34306: 087800009B
34307:                                                1977 vp.
34308: 
34309: Kirjallinen kysymys n:o 404.
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 
34314:                                   Härkönen ym.: Autonkäyttöön liittyvän verotuksen alentami-
34315:                                      sesta.
34316: 
34317: 
34318:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34319: 
34320:    Valtio kerää kuluvana vuonna tieliikenteeltä       korottaa sitä vuosittain inflaation edellyttä-
34321: erilaisina veroina ja maksuina noin 4,5 mil-          mällä tavalla.
34322: jardia markkaa, mutta käyttää tienpidon me-              Yhdeksässä Suomeen verrattavissa olevassa
34323: noihin vain noin 2 miljardia markkaa. Tämä           Euroopan maassa (Hollanti, Belgia, Englanti,
34324: tulojen ja menojen epäsuhde tulee vuonna              Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksan Liitto-
34325: 1978 tulo- ja menoarvioesityksen perusteella          tasavalta ja Sveitsi) on bensiinin veroton hima
34326: edelleenkin kasvamaan.                                keskimäärin 69,5 penniä litralta, kun se Suo-
34327:    Auto- ja moottoripyöräverolakiin (vuodelta         messa on peräti 101 p/1. Onkin kohtuutonta,
34328: 1968) perustuva autovero on yhdessä muiden            että meillä bensiinin veroton hinta on päässyt
34329: autonkäyttöön liittyvien verojen kanssa tehnyt        näin korkeaksi, ja olisi kiireellisesti selvitettävä,
34330: yksityisauton käytön maassamme kalleimmaksi           onko meillä esim. muita maita korkeammat
34331: koko Länsi-Euroopassa. Vuosina 1971-76                jalostuskustannukset. Tavoitteena pitäisi olla
34332: autovero on noussut 2,7-kertaiseksi ja henkilö-      bensiinin hinnan alentaminen vastaamaan kan-
34333: auton ohjehinta on samana aikana noussut              sainvälistä tasoa.
34334: 2,3-kertaiseksi. Tänä päivänä on keskimäärin             Myös katsastusmaksujen kohdalla meillä on
34335: puolet uuden henkilöauton hankintahinnasta           huomattavia       epäkohtia.      Maksuperustelain
34336: veroja ja veronluonteisia maksuja. Korkea auto-       ( 238/7 3) mukaan katsastusmaksujen tulisi
34337: vero on myös aiheuttanut kysynnän suuntau-           peittää vain katsastustoiminnasta valtiolle ai-
34338: tumista pieniin autoihin, mikä vaikuttaa hei-        heutuvat kustannukset. Kuitenkin maksut ku-
34339: kentävästi liikenneturvallisuuteen.                  luvanakin vuonna tuottavat valtiolle noin 10
34340:    Kohtuutonta autoveroa olisi tuntuvasti alen-      miljoonan markan ylijäämän.
34341: nettava. Veroa alentamalla autojen hinnat saa-
34342: taisiin kohtuulliselle tasolle ja autontarvitsijat       Moottoriajoneuvovero määräytyy autotyyp-
34343: voisivat ostaa nykyistä turvallisempia ja talou-     pien ja ajoneuvojen painon perusteella. Ny-
34344: dellisempia ajoneuvoja.                              kyisenlaista porrastusta ei voida perustella eri
34345:    Autovero on nykyisin 145% auton verotus-          autotyyppien teitä kuluttavalla perusteella. Ve-
34346: arvosta vähennettynä 2 500 markalla, kuiten-         ron määräksi tulisi määrätä yksi luku, ja vero-
34347: kin aina vähintään 50 prosenttia verotusarvos-       tuotto pysyisi jokseenkin ennallaan, jos veron
34348: ta. Prosenttimäärä on tehty pysyväksi ensi           määräksi säädettäisiin 16 markkaa kultakin
34349: vuoden alusta alkaen ja vähennysosa 2 500 mk         kokonaispainon 100 kilogrammalta tai sen
34350: on jatkuvasta markan arvon heikkenemisestä           osalta riippumatta ajoneuvon tyypistä tai ko-
34351: huolimatta ollut sama vuodesta 1968 lähtien.         konaispainoluokasta.
34352: Jotta päästäisiin kohtuulliseen hintatasoon ja           Myös dieselöljyn hinta on meillä useisiin
34353: edes vähän lähemmäksi kansainvälistä käytän-         muihin Euroopan maihin verrattuna huomatta-
34354: töä, olisi autoveron määrä laskettava esimer-        vasti korkeampi. Korkea hinta johtuu paitsi
34355: kiksi 140 prosenttiin ja vähennysosaan tehtävä       valmisteveron suuresta osuudesta myös hintaan
34356: markan arvon heikkenemistä vastaava inflaatio-       sisältyvästä ns. piilevästä verosta.
34357: tarkistus. Tukkuhintaindeksillä mitattuna 2 500          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
34358: markkaa pitäisi muuttaa 6 300 markaksi ja            järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
34359: 087800010C
34360: 2                                            1977 vp.
34361: 
34362: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            korkeimman autonkäyttöön liittyvän ve-
34363: vaksi seuraavan kysymyksen:                               rotuksen alentamiseksi vastaamaan ny-
34364:                                                           kyistä paremmin valtiolle tieliikenteestä
34365:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           aiheutuvia kustannuksia?
34366:         siin meillä vallitsevan Länsi-Euroopan
34367:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1977.
34368: 
34369:                 Esko Härkönen                                   Matti Asunmaa
34370: 
34371: 
34372:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34373:                                                1977 vp.
34374: 
34375: Kirjallinen kysymys n:o 405.
34376: 
34377: 
34378: 
34379: 
34380:                                    Vilmi: Maatila-asetuksen 42 § :n muuttamisesta.
34381: 
34382: 
34383:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34384: 
34385:     Hallitus on muuttanut viikko sitten tapah-        lelle. Tämä merkitsee suoranaista katastrofia
34386: tuneessa presidentin esittelyssä maatila-asetusta     Lapin asuttuna säilyttämisen kannalta, sillä jos
34387: arveluttavaan suuntaan. Tapahtuneen muutok-           yksityisiltä viljelijöiltä kielletään maanostolai-
34388: sen jälkeen maanostolainaa ei myönnetä enää           nat, saavat puutavarayhtiöt lähes yksinoikeudel-
34389: kehitysalueellakaan maatilan hankintaan, ellei        la hankkia Lapin tilat omistukseensa. Tästä
34390: viljelijä perheineen voi saada tilalta pääasiallis-   syystä maanostolainojen kohdalla tehty asetuk-
34391: ta toimeentuloa. Ennen muutosta voimassa ol-          sen muutos tulisi kiireesti peruuttaa ja tätä
34392: leen asetuksen mukaan voitiin maanostolainaa          koskeva maatila-asetuksen 42 § palauttaa 13
34393: myöntää Lapissa ja kehitysalueella, jos viljelijä     päivänä toukokuuta 1977 hyväksyttyyn muo-
34394: perheineen voi saada siltä myös tilan ulkopuo-        toon.
34395: Jelta saatavat ansiotulot huomioon ottaen pää-           Maatilalain toteuttamiseen pttatsl paasta
34396: asiallisen toimeentulonsa.                            myös muilta osin. Vaikka lain hyväksymisestä
34397:     Hallituksen toteuttama maatila-asetuksen          on kulunut jo yli 10 kuukautta, ovat erityisiä
34398: muutos merkitsee erityisesti Lapin ja kehitys-        tukitoimenpiteitä koskevat toimeenpano-ohjeet
34399: alueen ensimmäisen vyöhykkeen osalta tuntu-           edelleenkin antamatta. Mm. kolmen pohjoisim-
34400: vaa huononnusta tilojen elinkelpoistamistoimin-       man kunnan, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
34401: nassa. Se romuttaa suurelta osin maatilalain          kuntien alueita koskevat karjarakennusten ra-
34402: perustarkoituksen: maaseudun asuttuna säilyt-         kennusavustusten ja pellon sekä laitumen rai-
34403: tämisen. Muutoksella estetään pienten tilojen         vausavustusten myöntämistä koskevat yksityis-
34404: elinkelpoistaminen, sillä kehitysalueen ensim-        kohtaiset perusteet puuttuvat, mikä on synnyt-
34405: mäisellä vyöhykkeellä on runsaasti sellaisia pien-    tänyt epävarmuutta ja hidastanut suuresti näi-
34406: tilallisia, jotka saavat osan perheen toimeen-        den kuntien maatilatalouden kehittämistä. Sa-
34407:  tulosta joko metsätöistä, poronhoidosta tai pal-     moin syrjäkylien sähköistämislainojen myöntä-
34408: veluelinkeinoista. Kun tällaisen pientilan pelto-     mistä koskevia perusteita tulisi muuttaa siten,
34409:  alue saattaa olla vain 5-6 hehtaaria ja tilan        että myös 67 vuotta vanhemmille tilojen hai-
34410:  koko pinta-ala 50-60 hehtaaria, on tällaisen         tijoille voitaisiin myöntää sähköistämislainaa.
34411:  tilan haltijan pakko käydä tilan ulkopuolella        Muuten käytännössä käy niin, että jos lainoi-
34412:  ansiotöissä. Maanostolainan evääminen tällai-        tuksen ulkopuolelle jätetään ikääntyneet tilojen
34413:  sessa tapauksessa on täysin kohtuutonta. Ny-         haltijat, he eivät kykene tulemaan mukaan
34414:  kyisenä vaikeana työttömyyskautena suunnitte-        oman kyläyhteisönsä sähköistämistä koskevaan
34415:  lee moni asuntoa vailla oleva nuori perhe tilan      hankkeeseen, ja näin koko hanke saattaa tästä
34416:  ja asunnon hankkimista maaseudulta, mutta            syystä raueta, koska kustannukset jäljelle jää-
34417:  lainoitusmahdollisuuksien puuttuessa oman ko-        neiden tilojen osalta muodostuvat kohtuutto-
34418:  din hankkiminen jää toteutumatta. Kun esi-           man suuriksi. Jotta vielä sähköä vailla olevat
34419:  merkiksi Lapin läänin alueen maatilatalouk-          syrjäkylät voitaisiin saattaa sähköistyksen pii-
34420:  sista on viimeisen 10 vuoden aikana joutunut         riin, tulisi sähköistämislainaa antaa jokaiselle
34421:  lopettamaan tuotantonsa lähes 2/3, ja vain 1/3       tilalle tilan omistajan iästä riippumatta.
34422:  on enää varsinaisia maatilatalouden harjoitta-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
34423:  jia, joista niistäkin huomattava osa saa tuloja      § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
34424:  myös tilan ulkopuolelta, tulisi valtaosa Lapin       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
34425:  tiloista jäämään maanostolainoituksen ulkopuo-       van kysymyksen:
34426: 087800011D
34427: 2                                            .1977 'tP·
34428: 
34429:           Tietääkö Hallitus, että hiljattain hy-               milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
34430:        väksytty maatila-asetuksen 42 § :n muu-              siin syntyneen pientiloja koskevan epä-
34431:        tos merkitsee Lapin ja kehitysalueen I               kohdan korjaamiseksi, ja milloin Halli-
34432:        vyöhykkeen osalta tuntuvaa huonon-                   tus antaa maatilalain puuttuvat toi-
34433:        nusta aikaisempaan verrattuna, koska                 meenpano-ohjeet kolmen pohjoisimman
34434:        maanostolainaa ei enää myönnetä sel-                 kunnan, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
34435:        laiselle viljelijälle, joka on hankkinut             kuntien alueella myönnettävien karja-
34436:        osan toimeentulosta tilan ulkopuoldta,               rakennusten rakentamisavustusten sekä
34437:        ja jos tietää~              ·                        pellon ja laitumen raivauspalkkioiden
34438:                                                             osalta?
34439:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1977.
34440: 
34441:                                             Pekka Vilmi
34442: 
34443: 
34444:     Vastausb\ ei ole ,annettu ~nnen valtiopährien päättyrnist!i.
34445:                                                1977 vp.
34446: 
34447: Kirjallinen kysymys n:o 406.
34448: 
34449: 
34450:                                   Salmenkivi ym.: Yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennusten
34451:                                      myöntämisessä ilmenneistä epäkohdista.
34452: 
34453:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
34454: 
34455:     Yhteiskunnallisesti merkittävää totmmtaa          ravintoloiden yhteinen liikevaihto on noin 15
34456: harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veron-     miljoonaa markkaa. Helsingin Työväenyhdistyk-
34457: huojennuksista annetun lain (As.kok. 680/             selle on myönnetty ravintolatoimintansa tuo-
34458: 1976, HE n:o 47/1976 vp.) säätämisen yh-              tosta täydellinen verovapaus tuloverosta.
34459: teydessä Kansallisen Kokoomuksen vastalau-               Nämä ravintolat olivat vanhan käytännön
34460: seessa valtiovarainvaliokunnan mietintöön n:o         mukaan maksaneet veroa normaaliin tapaan
34461: 34/1976 vp. korostettiin, ettei yleishyödyllis-       liiketoiminnastaan. Kokoomuksen eduskunta-
34462: ten yhteisöjen verovapautta ole syytä laajentaa.      ryhmä ei hyväksy eikä pidä suoritettua veron-
34463: Kokoomuksen mielestä olisi ollut parempi pyr-         huojennusmenettelyä lain mukaisena. Eduskun-
34464: kiä määrittelemään laissa ne toimialat, joille        taryhmän mielestä ravintola Duunarin ja Paasi-
34465: verovapaa liiketoiminta tulisi sallia, kuin an-       ravintolan Helsingin Työväenyhdistyksen kaut-
34466: taa yhteisöille tässä suhteessa vapaat kädet.         ta saarnat veronhuojennukset merkitsevät suurta
34467: Edelleen Kokoomus lain käsittelyn yhteydessä          haittaa ja kannattavaisuuden vähenemistä vas-
34468: korosti, että veroa maksavien yritysten kannal-       taavaa toimintaa harjoittaville elinkeinonhar-
34469:  ta ovat verovapaat yhteisöt kohtuuttoman edul-       joittajille, jotka maksavat normaalisti veroa.
34470: lisessa kilpailuasemassa, jos liiketoimintaa har-        Menettely on kaiken kaikkiaan jo periaatteel-
34471: joitetaan muutoin samoin edellytyksin.                lisestikin väärä ja aiheuttaa suurta katkeruutta
34472:     Kokoomus painotti myös, että lain säätämi-        raskaan verotaakan alla painiskelevien yrittä-
34473:  nen laajentaa verovapauden saajien piirin niin       jien ja tavallisten palkanansaitsijoiden keskuu-
34474:  suureksi, että voi syntyä lukuisia uusia "por-       dessa. Samoin laki näyttää merkinneen uuden
34475:  saanreikiä" verolainsäädäntöömme. On esim.           epädemokraattisen rahoituskanavan avaamista
34476:  erittäin tulkinnanvaraista, mikä on sellaista        eräille puolueille.
34477: lain 2 §: n mukaista muille elinkeinonharjoitta-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
34478:  jille aiheutettua "haittaa, joka ei ole vähäinen".   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
34479:  Kokoomus vaatikin lain 2 §:ää tiukennettavak-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34480:  si siten, että keskeisenä arviointiperusteena oli-   sen jäsenen vastattavaksi seuraaTan kysymyk-
34481:  si ollut se, merkitseekö yhteisön tiettyä liike-     sen:
34482:  toimintaa koskeva veronhuojennus haittaa ja                       Onko Hallitus tietoinen, että yleis-
34483:  kannattavaisuuden vähenemistä vastaavaa toi-                   hyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuk-
34484:  mintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille.                sia on myönnetty laajaa liiketoimintaa
34485:      Nyt on paljastunut, että lain perusteella on               harjoittaville yhteisöille, ja
34486:  myönnetty huomattavia verohelpotuksia laajaa                      mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
34487:  liiketoimintaa harjoittavalle Helsingin Työväen-               seen elinkeinonharjoittajat lain edellyt-
34488:  yhdistykselle, joka omistaa mm. suuret ravin-                  tämään tasaveroiseen kilpailuasemaan
34489:   tolat Duunarin ja Paasiravintolan. Jo näiden                  alansa toiminnassa?
34490:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1977.
34491: 
34492:           Antero Salmenkivi              Eero Lattula                    Pertti Salolainen
34493:           Mikko Asunta                   Heikki Jartti                   Pentti Sillantaus
34494:           Eeva Kauppi                    P. Mäki-Hakola                  Ulla Puolanne
34495:           Matti Jaatinen                 Kirsti Hollming                 Irma Koski
34496:           Anna-Liisa Linkola             Toivo T. Pohjala                Elsi Olander
34497:           Aili Vaittinen-Kuikka          Saara Mikkola                   Tapani Mörttinen
34498:           Esko J. Koppanen               Sinikka Karhuvaara              Juuso Häikiö
34499:           Erkki Häkämies                 Timo Mäki                       Matti Hokkanen
34500:           Erkki Pystynen                 Pekka Jokinen                   Arto Lampinen
34501:           Heikki Perho                   Mauri Miettinen
34502: 
34503:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34504:  OR7R00012E
34505:                                                1977 vp.
34506: 
34507: Kirjallinen kysymys n:o 407.
34508: 
34509: 
34510: 
34511: 
34512:                                    Kortesalmi: Eräälle henkiilölle suoritetusta lahjuksesta.
34513: 
34514: 
34515:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
34516: 
34517:    Valtionyhtiö Valmet Oy on kirjallisten to-         verolakien mukaisesti ja siitä on veronpidätys
34518: disteiden mukaan maksanut ilman hyväksyttä-           suoritettu. Väitteiden mukaan suuri osa lah-
34519: viä perusteita eräälle henkilölle huomattavia         juksista siirtyy saajalle verottajan ohi.
34520: summia lahjarahaa. Tämä henkilö ei kuiten-               Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
34521: kaan ole ollut päivääkään Valmet Oy:llä työssä        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
34522: eikä tehnyt muutakaan työtä Valmetin hyväksi.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34523: Sanomalehtiuutisen (Suomen Uutiset 1. 12.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34524: 1977) mukaan kyseinen henkilö kuitenkin
34525: kiinnostaa maassamme valtaapitävää henkilö-                     Tietääkö Hallitus, että valtionyhtiö
34526: ryhmittymää, jota myös K-linjaksi kutsutaan,                 Valmet Oy on kirjallisen todisteen mu-
34527: jotta hän vaikenisi valtaapitävälle ryhmitty-                kaan maksanut lahjusrahaa huomattavia
34528: mäTie vaarallisista tiedoista. Todettakoon vielä,            summia eräälle henkilölle, jotta hän
34529: että maassamme rehottavista väärinkäytöksistä                vaikenisi K-linjan valtaryhmittymälle
34530: ja lahjuksista sekä etenkin juuri monista Val-               epämieluisista tiedoista, ja
34531: met Oy:n hämäräperäisistä talous- ja vero-                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34532: asioista ovat nimenomaan Ruotsin lehdet viime                lahjusten maksun lopettamiseksi ja syyl-
34533: aikoina kirjoittaneet, erityisesti Expressen-lehti.          listen saattamiseksi lailliseen edesvas-
34534:    Alussa mainitulle henkilölle maksettu 6 000               tuuseen?
34535: markan lahjusraha on suoritettu muodollisesti
34536:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1977.
34537: 
34538:                                          ]. Juhani Kortesalmi
34539: 
34540: 
34541:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34542: 
34543: 
34544: 
34545: 
34546: 087800013F
34547:                                               1977 vp.
34548: 
34549: Kirjallinen kysymys n:o 408.
34550: 
34551: 
34552: 
34553: 
34554:                                   Lattula: Kansallispuistokomitean mietinnössä Pudasjärven kun-
34555:                                       nan alueelle ehdotetuista aluevarauksista.
34556: 
34557: 
34558:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34559: 
34560:    Kansallispuistokomitean mietinnössä on eh-           Kyseiset puistohankkeet Pudasjärvellä ovat
34561: dotettu Pudasjärven kunnan osalta yhteensä           käsittämättömän ylimitoitettuja. Ne aiheuttai-
34562: n. 84 000 hehtaaria aluevarauksia.                   sivat monien tilojen joutumista metsättömiksi
34563:    Pudasjärven kunta on lähettänyt maa- ja           ja elinkelvottomiksi. Jo nyt ehkäistyvät yksi-
34564: metsätalousministeriölle perusteellisen lausun-      tyisten metsänhoidolliset toimenpiteet. Myös
34565: tonsa ko. mietinnöstä. Viittaan lausunnossa          poronhoidolle tulisi haittavaikutuksia. Tulisi
34566: esitettyihin yksityiskohtaisiin perusteluihin -      tappioita omassa työssä ja kyläkuolemia. Työ-
34567: joita en ryhdy nyt toistamaan - ja totean,           paikkoja menetettäisiin n. 120. Kuntalaiset
34568: että kansallispuistokomitean suunnitelmat ovat       ovat esittäneet varsin pessimistisiä arveluja sii-
34569: Pudasjärven kohdalla täysin mahdottomat.             tä, onko paikallista väestöä kohta olemassa,
34570: Mietintö on suorastaan shokki Pudasjärven            jos mietintö toteutuu. Myös luonnonvarojen
34571: kuntalaisille. Useat kymmenet alueen ihmiset         järkevälle käytölle komitean mietinnön toteu-
34572: ovat ottaneet yhteyden allekirjoittaneeseen kan-     tuminen Pudasjärvellä toisi pelkkää vahinkoa.
34573: sanedustajaan ja järkyttyneinä ilmaisseet mie-       Luonnonsuojelutoimet kunnan alueella ovat jo
34574: tinnön aiheuttaman huolestuneisuutensa sekä          varsin pitkään olleet hyvin huomattavia.
34575: pyytäneet toimenpiteitä hankkeen estämiseksi.           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34576:    Pudasjärvellä oli 24. 11. 1977 laajapohjainen     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
34577: yleinen kokous, jossa kaikilta tahoilta esitettiin   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
34578: jyrkkä vastustus kansallispuistokomitean mie-        raavan kysymyksen:
34579: tinnössä Pudasjärven kunnan alueelle ehdote-
34580: tuista aluevarauksista. Näin tekivät erityisesti               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34581: metsähallinto ja yksityiset metsänomistajat.                 ryhtyä, että kansallispuistokomitean eh-
34582: Perustellusti todettiin myös metsäkoneyrittä-                dottamat suunnitelmat Pudasjärven
34583: jäin jo nyt joutuneen kärsimään ja tulevaisuu-               osalta hylätään?
34584: dessa yhä enemmän pelkästä komitean mie-
34585: tinnöstä.
34586:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1977.
34587: 
34588:                                             Eero Lattula
34589: 
34590: 
34591: 
34592: 
34593:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34594: 
34595: 
34596: 
34597: 
34598: 087800014H
34599:                                                 1977 vp.
34600: 
34601: Kirjallinen kysymys n:o 409.
34602: 
34603: 
34604: 
34605: 
34606:                                    Asunta ym.: Tampereen patteriston säilyttämisestä Tampereen
34607:                                       laheisyydessä.
34608: 
34609: 
34610:                           Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
34611: 
34612:    Joulukuun l päivänä 1977 julkisuuteen an-              Erityisesti on myös huomattava, että Tam-
34613: netun tiedon mukaan Tampereen ilmatorjunta-            pereen uuden lentokentän valmistuttua Pirkka-
34614: patterista tullaan siirtämään Ouluun Pohjan-           laan ja Satakunnan lennoston siirryttyä sinne
34615: maan . tykistörykmentiltä vapautuviin tiloihin.        on puolustuksellisesti arveluttavaa jättää koko
34616: Siirto on suunniteltu tapahtuvaksi vuoden 1980         alue vaille patteriston tarjoamaa kapasiteettia.
34617: aikana. Aikaisempien tietojen mukaan patte-               On myös huomattava, että patteriston siirto
34618: rista oli suunniteltu siirrettäväksi Pirkkalaan        merkitsee kunnille lisääntyviä vaikeuksia työl-
34619: rakennettavan Tampereen uuden lentokentän              lisyyden hoitamisessa. Tampereen seutu on
34620: yhteyteen~                                             tällä hetkellä maan vaikeinta työttömyysaluetta.
34621:    Vatialassa sijaitseva Tampereen ilmatorjunta-          Pirkkalan lentokentän suunnittelun yhtey-
34622: patterista on ainoa varsinainen asevelvollisten        dessä on Pirkanmaalla lähdetty siitä, että pat-
34623: koulutusyksikkö Pirkanmaalla. Se sijaitsee             terista säilyy Tampereen läheisyydessä. Ellei
34624: maan toiseksi suurimman kaupungin, Tampe-              Pirkkalaan voida rakentaa uusia tiloja patte-
34625: reen läheisyydessä. On mitä tähdellisintä, että        ristoa varten, ovat nykyiset tilat Kangasalan
34626: pitkälle teollistuneessa noin 400 000 asukkaan         Vatialassa kunnostettavissa kohtuullisin kustan-
34627: maakunnassa, missä on runsaasti erilaisia yh-          nuksin.
34628: teiskunnallisten toimintojen kannalta herkästi            Edellä sanotun perusteella ja viitaten. valtio-
34629: haavoittuvia kohteita kuten elintärkeitä tuo-          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
34630: tantolaitoksia, varmuusvarastoja,· puolustuksel-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
34631: lisia investointeja ja järjestelmiä, vallitsee riit-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
34632: tävä puolustuksellinen valmius. Puolustusvoi-
34633: main yksiköiden panos myös rauhanajan kriisi-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä Tampereen
34634: ja katastrofitilanteita ajatellen on mitä merkit-             patteriston säilyttämiseksi Tampereen
34635: tävin. Puolustusvoimain ja siviiliyhteiskunnan                läheisyydessä ja riittävän puolustuksel-
34636: yhteistoiminnan merkitystä ei voida myöskään                  lisen ja kriisiaikaisen puolustuskapasi-
34637: aliarvioida niiden palvelusten vuoksi, joita mo-              teetin varmistamiseksi Pirkanmaalla?
34638: lemmat voivat toisilleen antaa.
34639:       Hdsingissä 2 päivänä joulukuuta 1977.
34640: 
34641:                 Mikko Asunta                                       Matti Maijala
34642:                 Erkki Pystynen                                     Antero Juntumaa
34643:                                           Eino Loikkanen
34644: 
34645: 
34646: 
34647: 
34648: 087701367B
34649: 2                                             1977 vp.
34650: 
34651: 
34652: 
34653: 
34654:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
34655: 
34656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           (Hämeen työsuojelupiirin pöytäkirja n:o 407/
34657: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        12. 2. 1976). Vatialan kasarmialueen rakennus-
34658: hemies, olette kirjeenne n:o 2643 ohella 2          ten peruskorjaus ei ole mahdollista, vaan
34659: päivänä joulukuuta 1977 lähettänyt valtioneu-        alueelle tarvittavat tilat olisi rakennettava
34660: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       uudestaan, Toinen, myös kysymyksen perus-
34661: sanedustaja Mikko Asunnan ym. tekemän seu-           teluissa mainittu vaihtoehto siirtää patterista
34662: raavan sisältöisen kysymyksen:                       Pirkkalaan· rakennettavan lentokentän yhtey-
34663:                                                      teen edellyttäisi kokonaan uusien kasarmitilo-
34664:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Tampereen        jen rakentamista sekä viivyttäisi patteriston
34665:        patteriston säilyttämiseksi Tampereen         siirtoa nykyisistä heikoista tiloista. Tampereen
34666:        läheisyydessä ja riittävän puolustuksel-     Ilmatorjuntapatteriston jättäminen Vatialaan
34667:        lisen ja kriisiaikaisen puolustuskapasi-      tai sen siirto Pirkkalaan aiheuttaisi kymmenien
34668:        teetin varmistamiseksi Pirkanmaalla?         miljoonien markkojen rakennuskustannukset.
34669:                                                     Tämä ei olisi nykyisen taloudellisen tilanteen
34670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikana tarkoituksenmukaista, varsinkaan, kun
34671: vasti seuraavaa:                                    Oulussa on riittävästi valmista kasarmitilaa
34672:    Tampereen Ilmatorjuntapatteriston siirto         Pohjanmaan Tykistörykmentin siirtyessä So-
34673: Ouluun kuuluu puolustusvoimien rauhanajan           dankylään. Siirtämällä Tampereen Ilmatorjunta-
34674: organisaation kehittämisohjelmaan. Tämän oh-        patterista Ouluun voidaan Pirkkalan rakennus-
34675: jelman kokonaispäämääränä on saada maavoi-          tarve vähentää vain Satakunnan Lennostoa kos-
34676: mien joukko-osastojen sijoitukset, määrät ja        kevaksi.
34677: kokoonpanot vastaamaan 1980- ja 1990-lukujen            Vatialan majoitustilojen ahtaudesta johtuen
34678: vaatimuksia.     Pohjois-Suomeen suunnitellut       Tampereen llmatorjuntapatteriston varusmies-
34679: joukko-osastojen siirrot perustuvat Toisen Par-     vahvuus ori ollut alueen väestömäärään näh-
34680: lamentaarisen Puolustuskomitean mietintöön.         den vähäinen. Tästä johtuen siirto aiheuttaa
34681: Komitea antaa suosituksen Pohjois-Suomen            Pirkanmaan alueella varusmiesten palvelus-
34682: puolustusvalmiuden lisäämisestä ja korostaa         paikkojen valintamahdollisuuksiin ja lomamat-
34683: alueen ilmapuolustuksen merkitystä.                 koihin vain vähäisiä muutoksia. Noin 80-150
34684:    Ke}:littämisohjelmaan sisältyvä päätös siirtää   km:n säteellä Tampereelta sijaitsee nykyisin
34685: nimenomaan Tampereen Ilmatorjuntapatterista         8 varuskuntaa, joten tamperelaiset nuorukaiset
34686: Ouluun perustuu sijoitusvaihtoehdoista tehtyi-      voidaan sijoittaa· varusmiespalvelukseen verrat-
34687: hin tutkimuksiin. Eräänä siirtoon vaikuttavista     tain lähelle kotipaikkaansa.
34688: tekijöistä on ollut Tampereen Ilmatorjunta-             Tampereen Ilmatorjuntapatteriston siirto vai-
34689: patteriston kestämättömäksi muodostunut ka-         keuttaa Tampereen.. sc:;w:lun työllisyystilannetto
34690: sarmitilanne. Varus111iesten majoitus on aikoi-     ja vähentää toistais!'!ksi valmiutta kriisi- ja
34691: naan konekorjaamoksi ·tarkoitetussa rakennuk-       katastrofitilanteissa · Pirkaml1aalla. Tilanne pa-
34692: sessa, joka on ahdas ja jonka sosiaaliset tilat     ranee kuitenkin Satakunnan Lennoston siirryt-
34693: ovat erittäin heikot. Luokkatilat puuttuvat ko-     tyä kokonaisuudessaan lentotukikohdan valmis-
34694: konaan, joten oppitunnit pidetään käytävällä        tuttua Pirkkalaan. Alueen puolustuksellista val-
34695: ja kesällä ulkona. Ruokala, esikunta ja sotilas-    miutta ei aiota heikentää, sillä valtakunnan
34696: koti sijaitsevat sodan aikana rakennetuissa pa-     puolustaminen ja kriisiajan puolustuskapasiteet-
34697: rakeissa. Sauna on pieni ja heikkokuntoinen.        ti perustuu liikekannallepanossa perustettavan
34698: Uudelle tykkikalustolle ei ole varastotilaa. Ka-    ja ryhmitettävän reservin tarkoituksenmukai-
34699: sarmirakennuksen kellaritiloissa sijaitseva kor-    seen käyttöön. Reserviläisjoukkojen perusta-
34700: jaamo ei täytä nykyisiä työsuojeluvaatimuksia       minen on Pirkanmaalla nopeampaa ja helpom-
34701:                                              N:o 409                                            3
34702: 
34703: paa kuin Pohjois-Suomessa, missä väestön vä-          Hallitus pitää Tampereen Ilmatorjuntapatte-
34704: hyys asettaa omat rajoituksensa ja aiheuttaa       riston siirtoa Ouluun perusteltuna, eikä katso
34705: aikaa vieviä siirtoja. Rauhanaikainen kriisival-   aiheelliseksi, että puolustusvoimien rauhanajan
34706: mius Pirkanmaalla perustuu jo edellä mainit-       organisaation kehittämisohjelmaan tehtäisiin
34707: tujen lähivaruskuntien joukkojen käyttöön.         tältä osin muutoksia.
34708:      Helsingissä joulukuun 27 päivänä 1977.
34709: 
34710:                                                            Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
34711: 4                                           1977 vp.
34712: 
34713: 
34714: 
34715: 
34716:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
34717: 
34718:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i dåligt skick. För den nya pjäsmaterielen finns
34719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      inte något lagerutrymme. Reparationsverk-
34720: nr 2643 av den 2 december 1977 tili veder-         staden i kasernbyggnadens källarutrymmen
34721: börande medlem av statsrådet för avgivande         uppfyller inte nuvarande arbetarskyddskrav
34722: av svar översänt följande av riksdagsman            ( T avastehus arbetarskyddsdistrikts protokoll nr
34723: Mikko Asunta m. fl. undertecknade spörsmål:        407/12. 2. 1976). Det är inte möjligt att
34724:                                                    grundreparera Vatiala kasernområdes byggna-
34725:           V ad ämnar Regeringen göra för att       der, utan de utrymmen som behövs på om-
34726:        behålla Tampereen Ilmatorjuntapatteris-      rådet måste byggas på nytt. Det andra alter-
34727:        ta i närheten av Tammerfors och för         nativet, som också nämns i motiveringen till
34728:        att i Pirkanmaa säkerställa en försvars-    spörsmålet, att ansluta sektionen till det flyg-
34729:        kapacitet som är tillräcklig för försvar    fält som byggs i Birkala, skulle förutsätta,
34730:        och i kristid?                              att helt nya kasernutrymmen byggs, och detta
34731:                                                    skulle fördröja sektionens förflyttning från de
34732:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nuvarande dåliga utrymmena. Att låta sek-
34733: samt anföra följande:                               tionen stanna i Vatiala eller förflytta den till
34734:    En förflyttning av Tampereen Ilmatorjunta-      Birkala skulle medföra tiotals miljoner mark
34735: patterista till Uleåborg ingår i programmet        i byggnadskostnader. Detta vore inte ändamåls-
34736: för utvecklande av försvarsmaktens fredstida       enligt i nu rådande ekonomiska situation, i
34737: organisation. Hela målet för detta program         synnerhet som det i Uleåborg finns tillräckligt
34738: är att få landsstridskrafternas truppförband att   med färdigt utbyggda kasernutrymmen, då
34739: motsvara kraven under 1980- och 1990-talen         Pohjanmaan Tykistörykmentti flyttar till So-
34740: vad förläggning, numerär och sammansättning        dankylä. Genom att förflytta Tampereen Ilma-
34741: beträffar. De planerade förflyttningarna av        torjuntapatterista tili Uleåborg kan byggnads-
34742: truppförband till norra Finland grundar sig        behovet i Birkala minskas så att det gäller
34743: på Andra Parlamentariska Försvarskommittens        endast Satakunnan Lennosto.
34744: betänkande. Kommitten rekommenderar en                 På grund av att inkvarteringsutrymmena i
34745: ökning av norra Finlands försvarsberedskap         Vatiala är trånga har Tampereen Ilmatorjunta-
34746: och betonar den betydelse områdets luftförsvar     patteristos beväringsnumerär varit låg i för-
34747: har.                                               hållande till befolkningsmängden inom om-
34748:    Det i utvecklingsprogrammet ingående be-        rådet. På grund härav föranleder förflyttningen
34749: slutet att flytta just Tampereen Ilmatorjunta-     endast smärre ändringar inom Pirkanmaa-
34750: patterista till Uleåborg grundar sig på under-     området vad beväringarnas möjligheter att välja
34751: sökningar av olika förläggningsalternativ. En av   tjänstgöringsplats och deras permissionsresor
34752: de faktorer som inverkar på förflyttningen har     beträffar. För närvarande är 8 garnisoner be-
34753: varit kasernsituationen, som blivit ohållbar för   lägna på ett avstånd av högst 80-150 km
34754: Tampereen Ilmatorjuntapatterista. Beväringar-      från Tammerfors, varför ynglingarna från
34755: na är inkvarterade i en byggnad som på sin         Tammerfors kan placeras relativt nära sin hem-
34756: tid var avsedd till maskinreparationsverkstad.     ort för att fullgöra värnplikten.
34757: Byggnaden är trång och har de sociala ut-              En flyttning av Tampereen Ilmatorjuntapat-
34758: rymmena synnerligen svaga. Klassutrymmen           terista försvårar sysselsättningsläget i Tammer-
34759: saknas helt, varför undervisningen sker i          forsregionen och sänker tillsvidare beredskapen
34760: korridoren och sommartid utomhus. Matsalen,        för kris- och katastrofsituationer i Pirkanmaa.
34761: staben och soldathemmet är förlagda i baracker      Situationen kommer dock att förbättras när
34762: som byggdes under kriget. Bastun är liten och      Satakunnan Lennosto efter det att flygbasen
34763:                                               N:o 409                                             5
34764: 
34765: blivit färdig, i sin helhet flyttar tili Birkala.   flyttningar. Den fredstida krisberedskapen i
34766: Det är inte meningen att försvaga områdets          Pirkanmaa baserar sig på användningen av
34767: försvarsberedskap, ty landets försvar och den       trupperna i ovan nämnda närliggande gar-
34768: kristida försvarskapadteten baserar sig på en       nisoner.
34769: ändamålsenlig användning av den reserv som             Regeringen anser det vara motiverat att för-
34770: ställs upp och grupperas vid mobilisering.          flytta Tampereen Ilmatorjuntapatterista tili
34771: Uppställandet av reservisttrupper går snabbare      Uleåborg och anser inte att det är befogat
34772: och lättare i Pirkanmaa än i norra Finland,         att tili dessa delar göra ändringar i programmet
34773: där den ringa befolkningsmängden ställer sina       för utvecklande av den fredstida organisa-
34774: begränsningar och föranleder tidskrävande för-      tionen.
34775:      Helsingfors den 27 december 1977.
34776: 
34777:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
34778:                                              1977 vp.
34779: 
34780: Kirjallinen kysymys n:o 410.
34781: 
34782: 
34783: 
34784: 
34785:                                  Söderman ym.: Yleisradion ääni- ja kuvaohjelmien saattamisesta
34786:                                     merenkulkijain ulottuville.
34787: 
34788: 
34789: 
34790: 
34791:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34792: 
34793:    Tämän vuoden helmikuun 2 päivänä esitet-            Työympäristön virikkeettömyyteen liittyvä
34794: tiin hallituksen vastattavaksi 106 kansanedus-      sosiaalisten suhteiden rajoittuneisuus aiheuttaa
34795: tajan allekirjoittama kirjallinen kysymys (n:o      vieraantumista yhteiskunnasta ja jopa omai-
34796: 9/1977 vp.), jossa pyydettiin hallitukselta sel-    sista. Työn mielekkyyttä on myös vaikeampaa
34797: vitystä siitä, mitä hallitus aikoo tehdä koti-      tiedostaa, jos on vaikeuksia yhdistää oma työ
34798: maan televisio-ohjelmien saattamiseksi meren-       laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiin tai tu-
34799: kulkijain ulottuville ja sähkötysuutisten lähet-    levaisuuden odotuksiin.
34800: tämiseksi aluksille.                                   Suoritettujen tutkimusten mukaan uutisten
34801:    Vastauksessaan liikenneministeriö ilmoitti Oy    saanu kotimaasta ja yhteydenpito kotimaahan
34802: Yleisradio Ab:n suhtautuvan periaatteessa           koetaan kaikkein vaikeimpana ongelmana me-
34803: myönteisesti videokasettien levittämiseen suo-      renkulkijoiden keskuudessa. Tätä vieraantumis-
34804: malaisille aluksille. Edelleen liikenneministeriö   ta ja henkistä stressiä voitaisiin parhaiten estää
34805: ilmoitti tutkivansa mahdollisuuksia saada tämä      parantamalla tiedonvälitystä. Tekniikka on sitä
34806: toiminta valtion suoran rahoituksen piiriin, sa-    varten olemassa niin aluksilla kuin maissakin.
34807: malla kun ministeriö selvittää videokasetti-        Tarvitaan siis vain ohjelmia.
34808: palvelun toteuttamisen käytännölliset edellytyk-       Merenkulkijat, laivanvarustajat ja edellisten
34809: set. Tämän jälkeen onkin sähkötysuutisten toi-      myötävaikutuksella lakisääteinen merimiespal-
34810: mittaminen suomalaisille aluksille vihdoinkin       velutoimisto ovat aktiivisesti lukuisissa neu-
34811: alkanut lokakuun alusta. Muilta osin ovat toi-      votteluissa ja kirjelmissä pyrkineet vuodesta
34812: menpiteet kesken.                                   1972 lähtien vakuuttamaan Yleisradiolle ja val-
34813:    Eristyneisyys muusta yhteisöstä kuuluu lai-      tiovallalle kysymyksen tärkeyttä ja kiireellisen
34814: vatyön luonteeseen. Rauhallisempi työtahti ja       ratkaisun tarvetta. Kuitenkin vielä 27. 11. 1977
34815: pitkät merimatkat jättivät kuitenkin aikaa          Aho Underrättelser -nimisessä lehdessä julkais-
34816: myös rentoutumiselle ja vähensivät työn hen-        tussa haastattelussa Yleisradion johto ilmoittaa
34817: kistä rasittavuutta. Teknisen kehityksen myö-       välinpitämättömästi paketoineensa merimiesten
34818: tä on laivatyö muuttanut luonnettaan. Samalla       oikeuden saada Yleisradion ohjelmia samaan
34819: kun välitön yhteys maihin satama-aikana on          nippuun useiden muiden ratkaisemattomien ky-
34820: yhä rajoitetumpaa, on työtahti kiristynyt, mie-     symysten kanssa.
34821: histöjen lukumäärä vähentynyt ja työ tullut            Suomen Merimies-Unioni ei ole katsonut voi-
34822: yksitoikkoisemmaksi.                                vansa odottaa kauempaa tyhjiä lupauksia, vaan
34823:    Mielenterveyseläkkeiden        prosentuaalinen   on lähettänyt Yleisradiolle kirjelmän, jossa
34824: osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on huolestut-        suostutaan odottamaan kasettipalvelun aloitta-
34825: tavasti kohonnut merenkulkijoiden keskuudes-        mista korkeintaan vuoden 1977 loppuun. Mai-
34826: sa. Kun merimieseläkekassan maksamista työky-       nittakoon, että esim. Norjassa on lainsäädän-
34827: vyttömyyseläkkeistä vuonna 1975 muodostivat         nöllä turvattu merenkulkijoiden oikeus saada
34828: mielenterveyssyistä aiheutuneet vähän yli 17 %,     yleisradion ohjelmia.
34829: oli vastaava luku vuoden 1976 lopussa lähes            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
34830: 19%.                                                päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
34831: 087800015]
34832: 2                                          1977 vp.
34833: 
34834: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-              Mitä Hallitus aikoo tehdä Yleisradion
34835: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                        ääni- ja kuvaohjelmien saattiuniseksi
34836:                                                         merenkulkijain ulottuville?
34837:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1977.
34838: 
34839:         Jacob Söderman               Siiri Lehmonen               Maija Rajantie
34840:         Helge Siren                  Pentti Liedes                Arvo Ahonen
34841:         Uljas Mäkelä                 Aarne Pulkkinen              Juhani Orrenmaa
34842:         Tellervo Koivisto            Seppo Westerlund             Matti Maijala
34843:         Ralf Friberg                 Kerttu Hemmi                 Elly Sigfrids
34844:         Erkki Liikanen               Sinikka Luja-Penttilä        Arto Lampinen
34845:         Juhani Raudasoja             Jorma Rantala                Toivo T. Pohjala
34846:         Matti Luttinen               Sven-Erik Järvinen           Aimo Ajo
34847:         Salme Myyryläinen            Matti Kuusio                 Niilo Koskenniemi
34848:         Gunnar Häggblom              Olli Helminen                Paavo Vesterinen
34849:         Antero Juntumaa              Paula Eenilä                 Ensio Laine
34850:         Lauha Männistö               Jouko Tuovinen               Paavo Tiilikainen
34851:         Sinikka Karhuvaara           Jermu Laine                  Toivo Jokiniemi
34852:         Orvokki Kangas               Impi Muroma                  Sylvi Saimo
34853:         Seppo Tikka                  Ulla Järvilehto              Irma Koski
34854:         Pertti Paasio                Veikko J. Matikkala          Antero Salmenkivi
34855:         Juhani Surakka               Hannu Tenhiälä               E.-J. Tennilä
34856:         Mikko Jokela                 Juhani Saukkonen             Esko Pekonen
34857:         Juuso Häikiö                 Einari Nieminen              Alvar Saukko
34858:         Jutta Zilliacus              Mikko Pesälä                 Heimo Rekonen
34859:         Anneli Kivitie               Toivo Yläjärvi               Aarne Koskinen
34860:         Aino Karjalainen             Sakari Knuuttila             Irma Toivanen
34861:         Juhani Sipiläinen            Eino Grönholm                Seija Karkinen
34862:         Pekka Jokinen                Helvi Niskanen               Bror LiUqvist
34863:         Mauri Miettinen              Mirjam Tuominen              Pauli Uitto
34864:         1.-C. Björklund              Anna-Liisa Hyvönen           Matti Louekoski
34865:         Oili Suomi                   Arto Merisaari               Matti Järvenpää
34866:         Marjatta Mattsson            Aulis Juvela                 Raino Westerholm
34867:         Elsi Olander                 Anna-Liisa Jokinen           Ragnar Granvik
34868:         Matti Puhakka                Ulla-Leena Alppi             Aarne Saarinen
34869:         Veikko Pajunen               Osmo Vepsäläinen             Reino Breilin
34870:         Pentti Rajala                Uki Voutilainen              Ulf Sundqvist
34871:         Unto Ruotsalainen            Taisto Sinisalo              Ahti Karjalainen
34872:         Meeri Kalavainen             Kyllikki Stenros             Reino Karpola
34873:         Irma Rosnell                 Kauko Hjerppe                Lyyli Aalto
34874:                                      Harri Holkeri
34875: 
34876: 
34877: 
34878: 
34879:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34880:                                             1977 vp.
34881: 
34882: Kirjallin,en kysymys n:o 411.
34883: 
34884: 
34885: 
34886: 
34887:                                  Tenhiälä ym.: Päijänne-tunnelin rakentamisen aiheuttamista hai-
34888:                                     toista.
34889: 
34890: 
34891:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
34892: 
34893:    Pääkaupunkiseudun vedentarpeen turvaami-        toksen apuun. Korkeimman hallinto-oikeuden
34894: seksi rakennetaan Päijänteeltä Asikkalanselältä    kanta oli lopulta kaivon kuivumisesta kärsi-
34895: ns. Päijänne-tunneli Vantaalle Silvolan veden-     mään joutuneelle myönteinen.
34896: ottamoon. Tunnelin pitäisi valmistua vuoteen          Tunnelityömaan aiheuttama vahinko paikal-
34897: 1982 mennessä. Tunnelin rakennustyöt on aloi-      lisille asukkaille kaivojen kuivuessa on koh-
34898: tettu Asikkalanselältä vuonna 1973 ja sen pi-      tuuttoman suuri. Rakennustyöt olisi pyrittävä
34899: täisi valmistua vuoteen 1982 mennessä. Tun-        suorittamaan siten, että vahinkojen tuottami-
34900: nelin pituudeksi tulee kaikkiaan 120 km.           nen kaikin keinoin pyrittäisiin estämään. Jos
34901: Tunnelin rakentamisesta on paikallisille asuk-     kuitenkin vahinkoja syntyy, ne olisi korvattava
34902: kaille aiheutunut monenlaista haittaa. Päijän-     kaikissa tapauksissa täysimääräisinä ja ilman,
34903: teen vedenpinnan laskeminen haittaa kalastusta     että asukkaat joutuvat turvautumaan oikeuden-
34904: ja vaikeuttaa kalojen kutemista. Lisäksi raken-    käyntimenettelyyn.
34905: nustyössä käytettävistä räjähteistä joutuu saas-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
34906: teita pohjavesiin.                                 järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
34907:    Suurimmat vaikeudet ovat kuitenkin tällä        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34908: hetkellä kaivojen kuivumisessa vesien virratessa   vaksi seuraavan kysymyksen:
34909: tunneliin. Tunnelia rakentava yhtiö on ajat-
34910: tanut vedenpuutteeseen joutuneille talouksille               Tietääkö Hallitus, että ns. Päijänne-
34911: vettä. Veden laatu ei kuitenkaan ole ollut tyy-           tunnelin rakentaminen on aiheuttanut
34912: dyttävää kaikissa tapauksissa ja monia muita-             kohtuuttomia vaikeuksia paikallisille
34913: kin hankaluuksia on ilmennyt. Vedenkuljetus               asukkaille ja että vahinkojen korvaa-
34914:  on myös saatettu äkkiä lopettaa ja veden saa-            minen ei ole tapahtunut tyydyttävällä
34915: miseksi on jouduttu turvautumaan oikeuslai-               tavalla?
34916:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1977.
34917: 
34918:                Hannu Tenhiälä                                  Mikko Pesälä
34919: 
34920: 
34921: 
34922: 
34923:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34924: 
34925: 
34926: 
34927: 
34928: 087800016K
34929: 'j!;::'-i
34930:                                               1977 vp.
34931: 
34932: Kirjallinen kysymys n:o 412.
34933: 
34934: 
34935: 
34936: 
34937:                                   Jokiniemi ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäämisestä.
34938: 
34939: 
34940:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34941: 
34942:    Hallituksen piirissä on käyty keskustelua elä-    kaan työtä, jää taloudellinen apu vain sosiaali-
34943: keikärajan alentamisesta sillä perusteella, että     lautakunnan varaan. Tämä on mielestämme ih-
34944: vapautuviin työpaikkoihin voitaisiin sijoittaa       misarvoa alentavaa ja synnyttää oikeutettua
34945: uusia työntekijöitä, lähinnä nuoria työttömiä.       katkeruutta valtiovaltaa kohtaan, ovathan he
34946: Tähän keskusteluun on puututtu myös julki-           tehdessään pitkän päivätyön valtion palveluk-
34947: suudessa ja siinä on nähty keino lieventää vai-      sessa luottaneet valtion eläketurvaan.
34948: keaksi muodostunutta työttömyyttä. Tällä het-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
34949: kellä tilastot kuitenkin osoittavat, että eri elä-   sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
34950: kelaitokset ovat hylänneet sairauden perusteella     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34951: työkyvyttömyyseläkettä hakevia aikaisempaa           vaksi seuraavan kysymyksen:
34952: enemmän, vaikka nyt edellytettäisiinkin päin-
34953: vastaista kehitystä. Valitettavana esimerkkinä                 Onko Hallitus tietoinen, että esim.
34954: tästä on mm. valtiokonttori, joka yksistään tä-             valtion polttoainekeskuksen Kokkolan
34955: män vuoden aikana on hylännyt pieneltä Vapon                konekorjaamolla työskentelevien laillis-
34956: Kokkolan konekorjaamoita kolmen työntekijän                 tetulta lääkäriltä saamaa todistusta työ-
34957: työkyvyttömyyseläkehakemukset, vaikka kaik-                 kyvyttömyydestä ei eläkkeen käsitte-
34958: kien hakijoiden lääkärintodistuksista ilmeni sel-           lyssä ole otettu huomioon, ja
34959: västi, että he ovat pysyvästi työhönsä kykene-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34960: mättömiä. Nämä päätökset ovat saattaneet sai-               valtion palveluksessa olevien eläketur-
34961: raat ja heidän perheensä erittäin vaikeaan ta-              van parantamiseksi silloin, kun laillis-
34962: loudelliseen asemaan, kun haettua eläkettä ei               tettu lääkäri antaa todistuksen työkyvyt-
34963: ole tullutkaan. Kun työnantaja ei voi näille                tömyydestä, mutta valtiokonttori kui-
34964: sairaille ihmisille tarjota entistä eikä muuta-             tenkin epää työkyvyttömyyseläkkeen?
34965:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
34966: 
34967:                Toivo Jokiniemi                                   Pauli Räsänen
34968: 
34969: 
34970: 
34971: 
34972:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34973: 
34974: 
34975: 
34976: 
34977: 087800017L
34978:                                                 1977 vp.
34979: 
34980: Kirjallinen kysymys n:o 41.3.
34981: 
34982: 
34983: 
34984: 
34985:                                    Junnila ym.: Vuoden 1978 kiitos-, katumus- ja rukouspäiviä kos-
34986:                                       kevan julistuksen sisällöstä.
34987: 
34988: 
34989:                           E d u s k u n n a n Herra P u he m i e h e II e.
34990: 
34991:    Tasavallan presidentti on kuluvan joulukuun         rien Venäjän luhistuminen Saksan sotatouruen
34992: 2 päivänä päättänyt opetusministeriön esittelys-       seurauksena ensimmäisessä maailmansodassa.
34993: tä antaa julistuksen vuonna 1978 vietettävästä            Kun näistä muista tekijöistä kokonaan vaie-
34994: neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä.          taan ja ainoana Suomen itsenäistymiseen vai-
34995: Tuon julistuksen keskeisenä aiheena on se, että        kuttaneena maailmanhistoriallisena tapahtumana
34996: Suomen itsenäisyys on kuluvana vuotena saa-            mainitaan Neuvostoliiton antama, sinänsä mer-
34997: vuttanut kuuden vuosikymmenen iän.                     kittävä tunnustus Suomen itsenäisyydelle, se on
34998:    Julistuksessa viitataan itsenäistymisen edel-       niin epäasiallista yksipuolisuutta, että se jopa
34999: lytyksenä olleeseen Suomen sisäiseen kehityk-          vaikuttaa yritykseltä väärentää tarkoitukselli-
35000: seen autonomian kaudella. Mutta julistuksessa          sesti historiaa.
35001: puututaan myös maamme itsenäistymisen ulko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35002: puolisiin edellytyksiin seuraavalla tavalla:           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35003:    "1 tsenäisyyden saavuttamisen tekivät mah-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35004: dolliseksi maailmanhistorialliset olosuhteet. En-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35005: simmäisenä ulkovaltana uusi Neuvostovaltio
35006: tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35007: viimeisenä päivänä."                                          ensi vuoden kiitos-, katumus- ja rukous-
35008:    Julistus on tältä osaltaan siinä määrin yksi-              päiviä koskevaan julistukseen sisältynyt
35009: puolinen, että se on herättänyt laajaa ihmette-               viittaus niihin maailmanhistoriallisiin
35010: lyä. Voidaan kysyä, onko ylipäänsä ollut tar-                 olosuhteisiin, jotka tekivät Suomen itse-
35011: peellista, että tällaisessa kirkollisessa julistuk-           näisyyden saavuttamisen mahdolliseksi,
35012: sessa on puututtu niihin kuuden vuosikymme-                   on yksipuolisuutensa vuoksi herättänyt
35013: nen takaisiin maailmanhistoriallisiin olosuhtei-              laajaa ihmettelyä, ja jos on,
35014: siin, jotka osaltaan myötävaikuttivat siihen, et-                eikö olisi ollut parempi, että tällai-
35015: tä Suomen itsenäistyminen kävi mahdolliseksi.                 sessa julistuksessa olisi tyydytty Suomen
35016: Mutta jos näin tehdään, silloin on välttämättä                itsenäistymiseen johtaneen sisäisen ke-
35017: otettava huomioon myös eräät muut asiaan vai-                 hityksen toteamiseen ja sen sijaan väl-
35018: kuttaneet, uuden Neuvostovaltion taholta tul-                 tetty sellaista uskonnon ja ulkopolitiikan
35019: lutta Suomen itsenäisyyden muodollista tunnus-                epäasiallista toisiinsa kytkemistä, mikä
35020: tamista olennaisesti painavammat maailmanhis-                 nyt näyttää olleen julistuksen eräänä
35021: torialliset tekijät. Sellainen oli erityisesti tsaa-          tavoitteena?
35022:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
35023: 
35024:                 Tuure Junnila                                      P. Mäki-Hakola
35025: 
35026: 
35027: 
35028: 
35029:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35030: 
35031: 087800018M
35032:                                                         1977 vp.
35033: 
35034: Kirjallinen kysymys n:o 414.
35035: 
35036: 
35037:                                            Kuusio ym.: Ns. erityisvaaraliisten työpaikkojen työturvallisuu-
35038:                                               den valvonnan tehostamisesta.
35039: 
35040:                                   E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35041: 
35042:    Maassamme on sattunut viime vuosina etal-                      Viimeaikainen kansainvälinen kehitys työsuo-
35043: tä katastrofitluonteisia tai muuten vakavia työ-              jelun tarkastuksessa on suuntautunut erityisvi-
35044: tapaturmia erityisvaarallisilla työpaikoiNa. Eri-             ranomaisvalvonnan siirtämiseen yksistään työ-
35045: tyisesti Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnet-                suojeluviranomaisten suoritettavaks·i.
35046: tomuus vuonna 1976, Lui:konlahden kaivoson-                       Edellä olevan perusteella on työsuojeluun
35047: nettomuus syksyllä 1976 ja nyt Raikka Oy:n                    liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien risti-
35048: räJähdysonnettomuus Raumalla antavat aiheen                   riitaisuuksista ja epäselvyyksistä johtuvat haitat
35049: huoleen työntekijöiden turvahlisuudesta näillä                työpaikkojen turva.l:lisuuden takaamisessa pois-
35050: riskialttiihla työpaikoilla.                                  tettava ensi tilassa. Jo työsuojeluorganisaatio-
35051:     Näissä tapauksissa on yhteistä työpaikkojen               toimikunnan mietinnössä ( 1971: B 8 7) on esi-
35052: tai onnettomuudet aiheuttaneen va"<~ratekijän                 tetty kiireellisesti asetettavaksi komitea tai toi-
35053: kuuluminen kauppa- ja teollisuusministeriön                   mikunta selvittämään tarvittavia toimenpiteitä
35054: valvontaan. Kauppa- ja teollisuusmin~steriön                  kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalana
35055: perustehtävänä on tuotantotoiminnan ja muun                   suoritettavien työsuojeluun liittyvien tarkastus-
35056: elinikeinoelämän edistäminen. Kauppa- ja teol-                ja valvontatehtävien siirtämiseksi työsuojeluhal-
35057: lisuusministeriöllä ei ole selviä lainsäädännöm-              linnossa hoidettavaksi.
35058: siä velvoitteita työntekijöiden turvallisuuden ja                 Nykyinen tilanne eri viranomaisten erilaises-
35059: terveellisyyden suojelemiseksi ja edistämis·eksi.             ta suhtautumisesta työturvallisuuteen on vaa-
35060: Nititä valvontatehtäviä on erityisesti perusteltu             rantanut ratkaisevas•ti erityisvaarallisten työ-
35061: niihin liittyvän ympäristön ja omaisuuden tur-                paikkojen valvontaa. Siksi olisi selvitettävä,
35062: van kannalta. Nämä esimerkit osoittavat käy-                  millä tavoin työsuojelun valvontaa voitaisiin
35063: tännössä, että onnettomuustilanteessa korvaa-                 siirtää yksistään sosiaali- ja terveysministeriön
35064: matuomat vahingot kohdistuvat ensi sijassa                    alaiseksi toiminnaksi.
35065: työntekijöihin.                                                   Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
35066:     On selvää, että millään valvonna~la ja ennak-             järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojaHa valtio-
35067: kotarkastubella ei täysin voida poistaa onnet-                neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35068: tomuuksien riskiä suorittipa valvontaa mikä vi-               seuraavan kysymyksen:
35069: ranomainen tahansa. Kuitenkin nykyinen tilan-
35070: ne, valvontavelvollisuuden jakaantuminen kaup-                          Oniko Hallitus tietoinen siitä, että ns.
35071: pa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja ter-                    erityisvaarallisten työpaikkojen valvon-
35072: veysministeriön kesken, luo sekaannusta ja epä-                      nassa työturvallisuuden kannalta on
35073:  selvyyttä käytännön valvontatoiminnassa. Eril-                      esiintynyt puutteita ja vaarantanut ko.
35074: linen haNinto luo tehtäväjakoon epäselvyyttä:                        alojen työn turva:Hisen jatkamisen, ja
35075:  toisaalta työsuojeluviranomaiset eivä,t usein-                      jos on,
35076:  kaan paneudu erillisvalvonnan piiriin kuuluviin                        ailkooko Hallitus ohjata esimerkiksi
35077:  turvahlisuuskysymykslin, 'koska niitä valvoo eri-                   työturvallisuuslain ja eräiden erityisla-
35078:  tyi:sviranomainen, ja toisa8ilta nämä erityisviran-                 kien valvonnan yksinomaan työsuojelu-
35079:  omaiset voivat jättää omassa tarkastustoimin-                       viranomaisten suoritettavaksi tai aikoo-
35080: nassa!:tn työnte!kijöiden turvallisuuteen vaikutta-                  ko Hallitus ryhtyä muihin toimenpitei-
35081: vat nälkäkohdat vähemmiille huomio1Ie, koska                         siin, joilla työsuojeluviranomaisten ja
35082:  eivät tunne yileistä työsuojelutoimenpiteiden ta-                   muiden tarkastusviranomaisten yhteis-
35083:  soa. Eri viranomaisten toimesta on myös an-                         toimintaa voitaisiin tehostaa?
35084: nettu keskenään ristiriitaisia turv·allisuusohjeita
35085:  täUaisia työpaikkoja varten.
35086:             Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
35087: 
35088:                    Matti Kuusio                  Olli Helminen                  Juhani Raudasoja
35089: 
35090:             Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35091: J"\n""rnnl"\1'\-fnlii.T
35092:                                                 1977 vp.
35093: 
35094: Kirjallinen kysymys n:o 415.
35095: 
35096: 
35097: 
35098: 
35099:                                    Järvilehto ym.: Syöpäinva!lideja koskevan lainsäädännön uudista-
35100:                                        misesta.
35101: 
35102: 
35103:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35104: 
35105:    Syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on pa-         alusta loppuun. Työssä käyvät syöpäpotilaat jää-
35106: hasti vanhentunut johtuen syövän aikaisemmas-          vät invalidirahalain ulkopuolelle sen takia, että
35107: ta huonosta ennusteesta. Syöpäinvalidien määrä         heidän sairautensa on jatkuvaa, vaikka he muu-
35108: on lisääntynyt, koska syöpä on yleistynyt, mutta       ten olisivat taloudellisen tuen tarpeessa ja jo
35109:  syöpäkuolleisuus pysynyt ennallaan tai alen-          syöpätautien stressaavuuden vuoksi ansaitsisivat
35110:  tunut.                                                tämän sisurahan.
35111:     Pitkäaikainen sairaus tuo mukanaan taloudel-          Uusia syöpäsairaustapauksia ilmenee vuosit-
35112: lisia huolia, esim. hoitopäivämaksu-, poliklinik-      tain n. 12 000. Syöpä on todellinen kansantauti.
35113: ka-, matka- ja lääkekuluja. Työkyky ja ansiotaso       Taloudellisten rasitteiden lisäksi syöpään sairas-
35114: laskevat. Lainsäädäntöteitse on useiden kroonik-       tuneiden mielentasapaino joutuu kovalle koe-
35115: koryhmien asemaa parannettu ja monissa sai-            tukselle taudin vakavuuden, voimakkaiden ja
35116: rausryhmissä ilmaislääkitys on viety pitkälle. In-     väsyttävien lääkkeiden, joissakin tapauksissa
35117: validihuoltolain perusteella korvataan useille         hormonitoiminnan lopettamisen ja pitkän seu-
35118: pitkäaikaissairaille ilmainen hoito siltä osin         ranta-ajan johdosta. Syöpäpotilaat-Cancerpa-
35119: kuin se aikuisilla kestää yli 30 vuorokautta ja        tienterna r.y. on yrittänyt toiminnallaan korjata
35120: lapsilla 14 vuorokautta, mikäli potilaat ovat vä-      aukkoja potilaiden mielenterveydellisessä kun-
35121: hävaraisia tai varattomia. Invalidirahalain            toutuksessa. Tämän järjestön Raha-automaatti-
35122: etuuksilla taas tuetaan tiettyjä invalidiryhmiä.       yhdistykselle osoitetut avustusanomukset on
35123:     Syöpäpotilaat ovat jääneet useimpien edellä        kuitenkin evätty. Rahoituksen saaminen tulevai-
35124: mainittujen etuuksien ulkopuolelle, vaikka he-         suudessakin tätä tietä on erittäin epävarmaa,
35125: kin ovat invalideja. Parannuksia on tapahtunut,        koska hallitus suunnittelee Raha-automaattiyh-
35126: mm. ilmaiset rintaproteesit ja rintasyövän, koh-       distyksen varojen jakamista mm. poliittisille
35127:  tusyövän, eturauhassyövän ja leukemian ilmais-        nuorisojärjestöille sosiaali- ja terveysalan järjes-
35128: lääkitys on saatu. Kuitenkaan eivät mm. maksa-,        töjen iisäksi ja asemesta.
35129: maha- ja keuhkosyöpäpotilaiden lääkkeet kuulu             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
35130: tältä osin sairausvakuutuslain piiriin. Syöpäpoti-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
35131: laita ei myöskään pidetä invalidihuoltolain mu-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
35132: kaisina invalideina kuin joissakin tapauksissa.        tavaksi seuraavan kysymyksen:
35133:  Sairaalakorvauksia he eivät sanotun lain nojalla
35134: saa lainkaan. Merkitsee suurta eriarvoisutta esi-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35135: merkiksi se, että tuberkuloosipotilaat saavat                  syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on
35136: maksuttoman hoidon tuberkuloosilain nojalla                    vanhentunut, ja jos on,
35137:  ensimmäisestä hoitopäivästä asti, mutta keuhko-                  mitä Hallitus aikoo tehdä syöpäpoti-
35138:  syöpäpotilas maksaa itse hoitopäiväkulunsa                    laiden taloudellisten ja henkisten rasit-
35139:                                                                teiden lieventämiseksi?
35140:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1977.
35141: 
35142:          Ulla Järvilehto                  Olavi Majlander                 Antero Juntumaa
35143:          Impi Muroma                      Jorma Fred                      Erkki Korhonen
35144:                                           Raino Westerholm
35145: 
35146:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35147: 087800020P
35148: 1
35149: 1
35150: 1
35151: 1
35152:     1
35153:     1
35154:     1
35155:     1
35156:         1
35157:         1
35158:         1
35159:             1
35160:             1
35161:             1
35162:             1
35163:                 1
35164:                 1
35165:                 1
35166:                                                 1977 vp.
35167: 
35168: Kirjallinen kysymys· n:o 416.
35169: 
35170: 
35171: 
35172: 
35173:                                    Ekorre ym.: Vapaamatkaoikeuden turvaamisesta siviilipalvelus-
35174:                                       miehille Finnair Oy:n maakuljetuksissa .
35175: 
35176: 
35177:                          . E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35178: 
35179:    Niille asevelvollisuusikäisille miehille, jotka       Siviilipalvelusmiehiin sovelletaan terveyden-
35180: eivät vakaumuksensa vuoksi tahdo suorittaa            hoidon, lomien, matkalippujen ja muiden varus-
35181: aseellista palvelusta, on järjestetty lakiin perus-   miehille myönnettyjen etuuksien suhteen pää-
35182: tuva mahdollisuus ja oikeus joko aseettomaan          sääntöisesti samoja määräyksiä kuin aseellista
35183: palvelukseen tai siviilipalvelukseen. Siviilipal-     palvelusta suorittaviin varusmiehiin. Siviilipal-
35184: velusaika on 360 päivää palvelukseenastumis- ja       velusmiehillä on siten oikeus yhdeksään edesta-
35185: kotiuttamispäivä mukaanluettuina. Sen lisäksi,        kaiseen maksuttomaan matkaan palveluspaikan
35186: mitä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa      ja kotipaikan välillä.
35187: on säädetty, sovelletaan siviilipalvelusmiehiin          Erityistehtävänsä ja palveluspaikkansa usein
35188: työvoimaministeriön 26. 6. 1975 antamaa pää-          hyvin syrjäisen sijainnin vuoksi ilmailuhallituk-
35189: töstä siviilipalveluksen järjestämisessä ja suorit-   sen alaisuudessa lentoasemilla työpalvelustaan
35190: tamisessa noudatettaviksi määräyksiksi. Ilmailu-      suorittavat siviilipalvelusmiehet joutuvat eriar-
35191: hallituksen alaisissa tehtävissä työskenteleviin      voiseen asemaan muihin varusmiehiin nähden
35192: siviilipalvelusmiehiin sovelletaan lisäksi ilmailu-   matkustusmahdollisuuksien suhteen. Esimerkik-
35193: hallituksen antamia määräyksiä ja ohjeita.            si Oulun lentoasemalla käy paikallisliikenteen
35194:    Siviilipalvelus ilmailuhallituksen alaisuudessa    linja-autovuoro vain pari kertaa päivässä ja sen
35195: on järjestetty siten, että siviilipalvelusmiehet      aikataulut eivät sovellu siviilipalvelusmiesten
35196: saavat ensin palo- ja pelastuskoulutuksen Hel-        vapaa-aikoihin eivätkä työaikoihin. Lähimmälle
35197: sinki-Vantaan lentoaseman palokunnassa, jon-          paikallisliikenteen pysäkille on lisäksi matkaa
35198: ka jälkeen heidät osoitetaan erikseen nimetyille      kaksi kilometriä. Jyväskylässä matkaa paikallis-
35199: lentoasemille. Tällä hetkellä työskentelee Hel-       liikenteen pysäkille kertyy viisi kilometriä. Ai-
35200: sinki-Vantaan lentoasemalla 25, Oulun lento-          noat lentoasemilta kaupunkeihin kulkevat sään-
35201: asemalla 13 ja Jyväskylän lentoasemalla 14 si-        nölliset linja-autoyhteydet ovat Finnairin maa-
35202: viilipalvelusmiestä. Vuoden 1978 aikana lento-        kuljetukset. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan
35203: asemilla työskentelevien määrää on suunniteltu        tule kysymykseen, sillä matkan hinta on hyvin
35204: lisättäväksi siten, että Oulun lentoasemalle osoi-    korkea. Edestakainen matka Helsinki-Vantaan
35205: tettaisiin lisää kolme siviilipalvelusmiestä sekä     lentoasemalta kaupunkiin maksaa 14 markkaa,
35206: Vaasan ja Turun lentoasemille kummallekin 14          Oulun lentoasemalta 13 markkaa, Jyväskylän
35207: siviilipalvelusmiestä. Tänä vuonna työskentelee       lentoasemalta 14 markkaa, Vaasan lentoasemal-
35208: kolmella lentoasemalla yhteensä 52 siviilipalve-      ta 11 markkaa ja Turun lentoasemalta 9 mark-
35209: lusmiestä ja vuonna 1978 viidellä lentoasemalla       kaa. Siviilipalvelusmiehen päiväraha on tällä het-
35210: yhteensä 83 siviilipalvelusmiestä.                    kellä 4,50 markkaa nousten vuoden 1978 heinä-
35211:    Lentoasemilla siviilipalvelusmiehet suoritta-      kuun alussa 5,00 markkaan päivässä. Ilmaismat-
35212: vat ensisijaisesti palo- ja pelastustoimeen kuulu-    kojen käyttäminen palveluspaikan ja kaupungin
35213: via tehtäviä, mutta osallistuvat myös lentoase-       välisiin matkoihin ei ole tarkoituksenmukaista.
35214: milla tarvittaviin kunnossapito-, siivous-, huolto-   Ne on jätettävä palveluspaikan ja kotipaikan
35215: ja muihin töihin, mikäli se voi tapahtua lento-       välisiin matkoihin.
35216: aseman hälytys- ja toimintavalmiutta heikentä-           Siviilipalvelusmiehet ovat aseellista palvelus-
35217: mättä. Näin ollen siviilipalvelusmiehet edistävät     ta suorittavia varusmiehiä huonommassa ase-
35218: työpanoksellaan lentoasemien toimintaa sekä           massa senkin vuoksi, että varusmiesalennuksen
35219: lentomatkustajien turvallisuutta ja viihtyvyyttä.     saamiseksi esimerkiksi rautateillä ja elokuva-
35220: 087800021R
35221: 2                                               1977 vp.
35222: 
35223: teattereissa tulisi käyttää erityistä "varuspukua",      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
35224: jollaista siviilipalvelusmiehillä ei ole. Lentoase-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
35225: milla ilmailuhallituksen alaisissa työtehtävissä       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35226: palvelevien siviilipalvelusmiesten vaikeata ase-       kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
35227: maa voitaisiin tuntuvasti helpottaa järjestämällä
35228: heille oikeus maksuttorniin matkoihin Finnairin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35229: järjestämissä henkilökuljetuksissa lentoasemien              siin vapaamatkaoikeuden turvaamiseksi
35230: ja kaupunkien välillä. Kustannuksiltaan järjeste-            Finnair Oy:n maakuljetuksissa ilmailu-
35231: ly ei muodostu vaikeaksi, koska maakuljetuksis-              hallituksen alaisissa työtehtävissä Hel-
35232: sa on runsaasti käyttämätöntä matkustajatilaa                sinki-Vantaan, Oulun, Jyväskylän,
35233: kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla siviilipalve-         Vaasan ja Turun lentoasemilla palvele-
35234: lusmiehet suorittavat palvelustaan lentoasemil-              ville siviilipalvelusmiehille?
35235: la.
35236:      ·Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
35237: 
35238:          Mikko Ekorre                     Jarmo Wahlström              Arto Merisaari
35239: 
35240: 
35241: 
35242: 
35243:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35244:                                               1977 vp.
35245: 
35246: Kirjallinen kysymys n:o 417.
35247: 
35248: 
35249: 
35250: 
35251:                                   Holkeri: Valtioneuvoston yksipuolisesta suhtautumisesta vuoden
35252:                                      1918 kansalaissodassa kaatuneisiin.
35253: 
35254: 
35255:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
35256: 
35257:    Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlallisuuk-       ton seppele laskettiin 10 vuotta aikaisemmin
35258: siin liittyen ,suorittivat valtioneuvoston edusta-   itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien yhteydessä.
35259: jat 6. 12. 1977 seppeleenlaskun Helsingissä             Edellä olevan johdosta esitän valtiopäiväjär-
35260: Hietaniemen sankarimuistomerkille sekä vuo-          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
35261: den 1918 kansalaissodassa vakaumuksensa puo-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35262: lesta kaatuneiden muistomerkille Malmin hau-         kysymyksen:
35263: tausmaalla. Sen sijaan kansalaissodan toisen osa-
35264: puolen kaatuneiden muistoa ei valtioneuvosto                  Mihin perustuu valtioneuvoston yksi-
35265: huomioinut. Helsingin kaupungissa on kuiten-                puolinen suhtautuminen vuoden 1918
35266: kin myös vapaussodan kaatuneiden muistomerk-                kansalaissodassa kaatuneiden muistoon?
35267: ki Vanhan kirkon puistossa, jolle valtioneuvos-
35268:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
35269: 
35270:                                             Harri Holkeri
35271: 
35272: 
35273: 
35274: 
35275:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35276: 
35277: 
35278: 
35279: 
35280: 087800022S
35281: 
35282:                                            VALTiOi~CUVOSTON
35283:                                                  KANSLIA
35284:                                               1977 vp.
35285: 
35286: Kirjallinen kysymys n:o 418.
35287: 
35288: 
35289: 
35290: 
35291:                                   E. Laine ym.: Tullilain 72 §:n muuttamisesta.
35292: 
35293: 
35294:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35295: 
35296:    Viime marraskuussa hyväksytyllä tullilain         maan maksuaikaa toimituksille, mikä edellyt-
35297: muutoksella annettiin tullihallitukselle oikeus      täisi vapaavaraston käyttöä, koska tavara on
35298: rajoittaa vapaavarastojen käyttöä. Rajoitusoi-       Suomen Pankin määräysten mukaan maksettava
35299: keuden käyttäminen saattaa jossakin tapauk-          ennen tullausta. Kyseinen laki puolestaan voi
35300: sessa olla aiheellista. Kun rajoitusoikeutta ei      johtaa siihen, ettei vapaavarastaa ole käytettä-
35301: kuitenkaan ole tarkemmin määritelty, on mah-         vissä. Näyttäisi näin ollen siltä, että kyseinen
35302: dollista lähteä siitä, että millä hetkellä hyvänsä   laki aiheuttaa kohtuutonta haittaa SEV-kaupal-
35303: saattaa syntyä tilanne, jossa vapaavarastaa ei ole   le, jota kuitenkin tulisi kehittää ja laajentaa.
35304: käytettävissä. On esitetty väitteitä, joiden mu-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
35305: kaan mainitunkaltaisen säännöksen olemassaolo        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
35306: laissa aiheuttaa mm. SEV-maista tapahtuvan           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35307: tuonnin rajoittamista. Esimerkkinä mainitta-         vaksi seuraavan kysymyksen:
35308: koon eräs turkulainen musiikki-instrumentteja
35309: myyvä yritys, joka ilmoittaa mainitun lain joh-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35310: dosta olevansa pakotettu vähentämään tilauk-                ryhtyä tullilain 72 §:n SEV-maiden
35311: siaan Saksan Demokraattisesta Tasavallasta ja               kanssa tapahtuvalle kaupankäynnille
35312: Tshekkoslovakiasta.                                         mahdoHisesti aiheuttamien haittojen
35313:    Mainitussa tapauksessa on perusteluna mai-               estämiseksi?
35314: nittu, että tavaran toimittaja on valmis anta-
35315:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
35316: 
35317:                Ensia Laine                                       Oili Suomi
35318: 
35319: 
35320: 
35321: 
35322:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35323: 
35324: 
35325: 
35326: 
35327: 087800023!
35328:                                               1977 vp.
35329: 
35330: Kirjallinen kysymys n:o 419.
35331: 
35332: 
35333: 
35334: 
35335:                                   Söderman ym.: Valtion telakkateollisuusyhtiön perustamisesta.
35336: 
35337: 
35338:                       E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
35339: 
35340:    Suomen laivanrakennusteollisuuden osuus            luvana vuonna se on jo paikoitellen 35-40 %
35341: koko maailman tilauskannasta on erikoistumi-         koko .metalliteollisuuden työttömyydestä. Vuo-
35342: sen ja noususuhdanteen myötä kasvanut 1970-           den 1978 aikana tilanteen odotetaan huono"
35343: luvulla 0.5 prosentista 1.9 prosenttiin vuonna       nevan. Pahimmassa tapauksessa läänin telakoi-
35344: 1976. Suomi lisäsi näin ollen taloudellisen           den työvoima laskee eräiden selvitysten mu-
35345: nousukauden myötä laivanrakennuskapasiteet-          kaan 12 750 henkilöstä 7 000 henkilöön vuo-
35346: tiaan valloittama.Jl.a muiden maiden markkina-       den 1978 loppuun mennessä.
35347: osuuksia. Tällä hetkellä arvioidaan .maailman            Telakoitten tilanne on Turun ja Porin lää-
35348: ~den tilauSkannan pudonneen vuoden                   nissä seuraavanlainen: Oy Wärtsilä Ab:n Turun
35349: 1970 tasolk. EEC-maat ovat ilmoittaneet vä-          telakat todennäköisesti irtisanovat tai 1omaut-
35350: heniävänsä telakkateollisuuden työpaikkoja vii-       tavat 400 työntekijää ja siirtävät 900 työnte-
35351: den vuoden kuluessa 45 %. Myös Suomen lai-           kijää lyhennettyyn työviikkoon vuoden lop-
35352: vanrakennusteollisuudella näyttää olevan edes-       puun mennessä. Lomautettaviin kuuluu myös
35353: sään huomattava ja tuskin tilapäinen supistu-        lähes 100 toimihenkilöä ja lyhennetyn työvii-
35354: minen.                                               kon tekeviin 400 toimihenkilöä.
35355:    Turun ja Porin läänin osuus Suomen laivan-            Oy Laivateollisuus Ab:n telakan käyttöaste
35356: rakennusteollisuudesta on aina ollut huomat-         näyttää laskevan 90 %, mikä saattaa aiheuttaa
35357: tava. Yhdestätoista maamme suur1mmasta te-           työvoiman määrän vähenemisen noin 20 hen-
35358: takasta kahdeksan sijaitsee läänin alueella. Tu-     gellä lähitulevaisuudessa.
35359: run ja Porin läänin telakkateollisuuden työn-            Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon telakalla
35360: tekijöiden ja toimihenkilöiden osuus koko            ori irtisanottu syyskuun alussa noin 30 toimi-
35361: maan luvuista on ollut viime vuosina 64-76           henkilöä ja irtisanottaneen vielä noin 80 työn-
35362:  %. Tämän vuoksi maamme telakkateollisuu-            tekijää. Irtisanotuksi joutuu ns. välillinen työ-
35363: teen kokonaisuudessaan liittyvät tekijät ovat sel-   voima: siivoojat, kuljetustyöläiset, korjausmie-
35364: laisinaan kohdistettavissa Turun ja Porin lää-       het jne. Mahdollisia ammattitaitoisten metalli-
35365: nin alueella toimiviin telakoihin. Läänin tela-      miesten lomauttamisia tapahtuu.
35366: koiden tuotannosta viennin osuus on vaihdel-            Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakka
35367: lut 70 % :n yläpuolella. Neuvostoliiton vienti        turvautunee myös työvoiman vähennyksiin vuo-
35368: on ollut viime vuosina tästä yli puolet.             den 1978 jälkipuoliskolla, ellei telakka saa
35369:    Läänin telakoiden tilauskantaan kuului ku-        uusia tilauksia.
35370: luvan vuoden syyskuun alussa noin 60 alusta.             Oy Navire Ab on myös varautunut työlli-
35371: Näistä vajaat 40 toimitetaan vuoden 1978 lop-        syys- ja rahoitusongelmiin vuoden 1978 puoli-
35372: puun mennessä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki          välissä, ellei yhtiö saa uusia tilauksia.
35373: vuoden 1978 jälkeen toimitettavat alukset on            Hollming Oy vähentänee samoin työnteki-
35374: tilattu Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton kauppa      jöitten määrää kahdella sadalla kesäkuussa
35375: antaa näin ollen maamme telakoille tärkeän           1978, ellei uusia tilauksia saada.
35376: peruskuormituksen.                                      Laivanrakennusteollisuuden supistuksilla on
35377:    Vuonna 1974 ja 1975 metalliteollisuudessa         luonnollisesti laajoja heijastus- ja sivuvaikutuk-
35378:  työttömyys oli hyvin vähäistä. Turun ja Porin       sia koko Suomeen, mutta ennen kaikkea hait-
35379: läänin telakkateollisuuden osuus siitä oli noin      tavaikutukset koskevat Turun ja Porin läänin
35380: 5 %. Vuonna 1976 tilausten vähetessä telak-          metallialalla toimivaa palkkatyöväestöä.
35381: kateollisuuden osuus kohosi 10-12% ja ku-               Useat eri viranomaiset ja yhteisöt sekä am-
35382: 087800024U
35383: 2                                             1977 vp.
35384: 
35385: mattiyhdistysliike ovat eri yhteyksissä kiinnit-     ja Porin läänin telaiko~ta laajat tOlmmnan su-
35386: täneet valtiovallan vakavaa huomiota läänin          pistukset, jotka kohdistuvat kielteisimmin työn-
35387: telakkateollisuuden nykytilaan ja tulevaisuuden      tekijöihin ja toimihenkilöihin sekä heidän per-
35388: näkymiin. Turun ja Porin lääninhallitus sekä         heenjäseniinsä. Heikon lomauttamis- ja irtisa-
35389: läänin teollisuustoimikunta ovat esittäneet ra-      nomissuojan vuoksi toimenpiteet pannaan täy-
35390: kennemuutoksen mukanaan tuomien vaikeuk-             täntöön melko mielivaltaisesti.
35391: sien voittamiseksi muun muassa Neuvostoliiton           Toimenpiteiden sosiaaliset ja taloudelliset
35392: laivatilausten tilapäistä kasvattamista runkoso-     vaikutukset ovat varsin kielteiset läänin ja sen
35393: pimuksen jälkipuoliskon kustannuksella. Ruot-        kuntien kehityksen kannalta.
35394: salainen työväenliitto on liittokokouksessaan           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
35395: 12-13. 11. 1977 ja Varsinais-Suomen sos.-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
35396: dem. piirijärjestö piirikokouksessaan 20. 11.        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35397: 1977 ehdottanut valtion telakkateollisuuden          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35398: perustamista kiinteiden kustannusten vähentä-
35399: miseksi ja tarpeettoman keskinäisen kilpailun                  Onko Hallitus tietoinen Suomen te-
35400: poistamiseksi ja erityisesti työtilaisuuksien tur-          lakkateollisuuden vaikeuksien kohdistu-
35401: vaamiseksi. Metallityöväen Liiton viime liitto-             misesta valtaosin Turun ja Porin lääniin
35402: kokouksen hyväksymässä periaateohjelmassa                   ja tästä aiheutuvista sosiaalisista ja ta-
35403: esitetään samanlaista ratkaisua. Ruotsissa yksi-            loudellisista haitoista läänin väestölle, ia
35404: tyisessä omistuksessa olevat telakkayhtiöt ha-              jos on,
35405: keutuivat äskettäin vapaaehtoisesti valtion te-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35406: lakkayhtiön piirissä tapahtuvaan yhteistyöhön.              siin valtion telakkateollisuuden perusta-
35407:    Kuten ylläolevasta ilmenee uhkaavat Turun                miseksi?
35408:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
35409: 
35410:                Jacob Söderman                                    Anna-Liisa Jokinen
35411:                Paula Eenilä                                      Ensio Laine
35412:                Reino Breilin                                     Arto Merisaari
35413:                Pertti Paasio                                     Oili Suomi
35414: 
35415: 
35416: 
35417: 
35418:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35419:                                               1977 vp.
35420: 
35421: Kirjallinen kysymys n:o 420.
35422: 
35423: 
35424: 
35425: 
35426:                                  Tennilä: Kansaneläkelaitoksen menettelystä erästä eläkehakemus-
35427:                                     ta koskevassa asiassa.
35428: 
35429: 
35430:                      E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35431: 
35432:    Maamme vähävaraiset ihmiset ovat tyyty-          nosta huolimatta. Kansaneläkelaitoksen menet-
35433: mättömiä kansaneläkelaitoksen toimintaan. Eri-      tely on sitäkin arveluttavampaa ja tuomitta-
35434: tyisesti on oikeutettua arvostelua lisännyt se,     vampaa, kun Raatikainen on jälleen joutumassa
35435: että eläkkeiden myöntämisperusteita on kiris-       leikkaukseen uuden kasvaimen vuoksi. Pitääkö
35436: tetty. Tämä on merkinnyt sitä, että hyvin           ihmisen tässä maassa kuolla ennen kuin kansan-
35437: monet vakavasti sairastuneet ihmiset on jä-         eläkelaitos suostuu myöntämään, että ihmisen
35438: tetty kylmästi vaille eläkettä.                     työkyky on mennyt?
35439:    Eräs epäoikeudenmukaisesta kohtelusta kär-          Hallituksen onkin viipymättä puututtava
35440: simään joutunut on pelkosenniemeläinen Eino         kansaneläkelaitoksen byrokraattiseen ja tun-
35441: Raatikainen. Vuonna 1923 syntynyt Raatikai-         teettomaan menettelytapalinjaan niin, että eläk-
35442: nen on tehnyt elämänsä ajan raskaita töitä.         keiden myöntämisperusteet saatetaan oikeuden-
35443: Sitten hän kuitenkin sairastui syöpään ja hä-       mukaiselle perustalle.
35444: nelle suoritettiin keuhkoleikkaus Oulussa elo-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
35445: kuussa 1976. Sairastuminen on luonnollisesti        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
35446: jättänyt Raatikaiseen vakavat jälkensä ja niinpä    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35447: hän kärsii vaikeasta hengenahdistuksesta heti,      seuraavan kysymyksen:
35448: kun rasitus nousee. Kun kävelykin tuottaa
35449: vaikeuksia, miten voidaan ajatella, että Raati-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35450: kainen kykenisi jatkamaan raskaiden sekatöiden              ryhtyä tutkiakseen kansaneläkelaitokse.l
35451: tekemistä. Muunlaisiin, kevyisiin töihin hänellä            menettelyn Eino Olavi Raatikaisen
35452: taas ei ole mitään mahdollisuutta päästä.                   (henkilötunnus 050423-035H) eläkeha-
35453:    Työeläkekassa onkin myöntänyt Raatikaiselle              kemuksen osalta ja turvatakseen Raa-
35454: työkyvyttömyyseläkkeen, mutta kansaneläkelai-               tikaiselle hänelle kuuluvat kansaneläke-
35455: tos on hylännyt Raatikaisen hakemuksen eläk-                etuudet?
35456: keelle siirtymistä puoltavasta lääkärinlausun-
35457:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1977.
35458: 
35459:                                        Esko-Juhani Tennilä
35460: 
35461: 
35462: 
35463: 
35464:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35465: 
35466: 
35467: 
35468: 
35469: 087800025V
35470:                             j
35471:                             j
35472:                         j
35473:                         j
35474:                     j
35475:                     j
35476:                 j
35477:                 j
35478:             j
35479:             j
35480:         j
35481:         j
35482:     j
35483:     j
35484: j
35485: j
35486:                                               1977 vp.
35487: 
35488: Kirjallin,en kysymys n:o 421.
35489: 
35490:                                   Raatikainen ym.: Helsingin seutukaavasta poistetuista alueista.
35491: 
35492:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
35493: 
35494:    Sisäasiainministeriö on äskettäin vahvistanut     rakentamiseen. Samalla alueille muodostuu osin
35495: Helsingin seutukaavan. Kyseessä on ns. va~he­        perusteettomistakin rakentamistoiveista johtu-
35496: kaava, joss>t määritellään seudun suojelu-, vir-     nutta odotusarvoa, joka nos:taa maan hintatasoa.
35497: kistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Kaavaa         Täten maan haniDkiminen näiltä alueilta esi-
35498: voidaan näin ollen pitää eräänlaisena Helsingin      merkiksi virkistystarkoituksiin tai maatilalle
35499: seudun viherkaavana.                                 lisäalueeksi tulee entistä kalliimmaksi.
35500:     Seutukaavaliiton kaavaehdotuksesta on kui-          Sisäasiainministeriön päätös on myös peri-
35501: tenkin poistettu huomattavia eriluokkaisia vi-       aatteelliselta kannalta varsin arveluttava ennen
35502: heralueita. Näin on kaava alkuperäisestä tar-        ka1kkea ·sen vuoksi, että siinä on osin kumottu
35503: koituksestaan pahasti vesittynyt. Tällöin on         seutukaavaliiton liittovaltuuston yksimielinen
35504: myös poikettu seutukaavaliiton yksimielisestä        päätös. Seutukaavaehdotus syntyi pitkän ja
35505: ehdotJuksesta.                                       huolellisen valmistelutyön tuloksena ja se pe-
35506:     Seutukaavasta on poistettu noin 4 000 ha,        rustui useassa portaassa tapahtuneeseen luotta-
35507: joista suurin osa on maa- ja metsätalousalueita      musmieskäsittelyyn, jossa päätös lopulta oli
35508: Vihdin, Nurmijärven ja osaksi myös Espoon            yksimielinen. Tähän ehdotukseen ei tiettävästi
35509: kunnan alueilta. Suunniteltujen MM2-alueiden         ollut laillisuuden kannalta huomauttamista.
35510: tarkoitus oli turvata riittävän laajojen yhtenäis-   Maa- ja metsätalousalueiden poistaminen kaa-
35511: ten vyöhykkeiden säilyminen maa- ja metsä-           vasta perustui pelkästään tarkoituksenmukai-
35512: talouskäytössä ja samalla turvata mahdollisuu-       suusharkintaan. Ei myöskään ole esitetty mi-
35513: det jokamiehenoikeudella •tapahtuvan ulkoilun        tään asiallisia perusteluja sille, minkä vuoksi
35514: ja virkistyksen harjoittamiselle Helsingin seu-      seutukaavaliiton ehdotuksesta tältä osin täytyi
35515: dulla. Mm. pääkaupunkiseudun sosialidemo-            poiketa.
35516: kraattiset kunnallisjärjestöt ja seudun luonnon-        Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
35517: suojeluyhdistys olivat vaatineet kaavan vahvis-      3 7 § :n 1 momenttiin viitaten allekirjoittaneet
35518: tamista ehdotetussa muodossaan. Maa- ja met-         kunnioittavasti esittävät valtioneuvoston asian-
35519:  sätalousalueiden poistaminen kaavasta on sitä-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
35520: kin ihmeteltävämpää, kun MM2-merkintä ei             myksen:
35521: juuri mitenkään olisi haitannut maa- ja metsä-
35522: talouden ta1]peisiin tapabtuvaa tai muutakaan                  Minkä vuoksi Helsingin seutukaavaa
35523: hajarakentamista näillä alueilla. Se olisi ainoas-          vahvistettaessa seutukaavaliiton yksi-
35524: taan estänyt alueiden käyttämisen tulevaisuu-               mielisestä ehdotuksesta poiketen kaa-
35525: dessa taaja-asutukseen, esimerkiksi kerrostalo-             vasta on poistettu huomattavia maa- ja
35526:  tuotantoon. Käsityksemme mukaan Helsingin                  metsätalousalueita sekä eräitä muitakin
35527:  seutu on kuitenkin jo nyt niin tiiviisti raken-            viheralueita, ja
35528: nettu, ettei täällä - jo päätettyjen ja suunni-                onko Hallitus valmis ryhtymään pikai-
35529:  teltujen alueiden lisäksi - tarvitse ottaa uusia           siin toimiin, jotta
35530:  a1udta kerrostalotuotantoon, vaan päin vastoin                1) Helsingin seudulla voitaisiin tur-
35531: pitäisi tähdätä siihen, että riittävän suuret               vata riittävän laajojen alueiden säilymi-
35532:  vyöhy~keet kaupunkimaisen asutJuksen lomassa               nen maa- ja metsätalouskäytössä sekä
35533:  voidaan säilyttää maa- ja metsätalouskäytössä.             estää rakentamispyrkimyksiin perustuva
35534:     Maa- ja metsätalousalueiden poistaminen seu-            keinottelu näillä alueilla,
35535:  tukaavas•ta luo edellytykset edelleen spekuloida              2) Helsingin seudun yli 700 000
35536:  sillä mahdollisuudella, että näitä alueita tule-           asukkaan ulkoilun ja virkistyksen tar-
35537:  vaisuudessa voitaisiin käyttää tehokkaaseen                peet voitaisiin tehokkaasti turvata?
35538:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1977.
35539: 
35540:           Kaisa Raatikainen             Vdkko Pajunen                  Kaarina Suonio
35541:           Pirkko Aro                    Erkki Tuomioja                 Matti Louekoski
35542:           Sven-Erik Järvinen            Sinikka Luja-Penttilä
35543: 
35544:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35545:     087800026W
35546:         1
35547: 
35548: 
35549: 
35550: 
35551:     1
35552: 
35553: 
35554:     1
35555: 
35556: 
35557: 
35558: 
35559: 1
35560: 
35561: 
35562: 1
35563:                                                1977 vp.
35564: 
35565: Kirjallinen kysymys n:o 422.
35566: 
35567: 
35568: 
35569: 
35570:                                   Breilin ym.: Keskuslämmityskattiloiden saattamisesta hyötysuhde-
35571:                                       normiston piiriin.
35572: 
35573: 
35574:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35575: 
35576:    Maamme kiinteistöjen lämmitykseen ener-           sestikin ainoastaan osaratkaisuin, niin lienee
35577: gian lähteenä käytetään pääosaLta tuonnin            tarkoituksenmukaista, että tämänsuuntaisiin
35578: varassa olevaa öljyä. Viimeaikainen kehitys          ratkaisuihin pyritään.
35579: on johtanut siihen, että entistä enemmän tar-           Keskitetynkin lämmönjakelun jälkeen, mikäli
35580: vitaan valuuttaa tai maamme tuotteita maksa-         tämäntyyppiset lämpökeskukset yleistyvät, ta-
35581: maan tuontienergian hinta. Monin eri toimen-         pahtuu suuri osa tarvittavasta lämmön valmis-
35582: pitein on pyritty siihen, että lämmityskustan-       tamisesta edelleenkin erilaisten keskuslämmi-
35583: nuksis,sa saataisiin aikaan säästöä.                 tyskattiloiden avulla. Niin kuin yleisesti tiede-
35584:    Kansalaisten valmiutta ymmärtää energian          tään, näiden kattiloiden tehovaatimuksille ei
35585: saaston metkitystä on pyritty edistämään.            aseteta erityisiä vaatimuksia, vaikka yksin kan-
35586: Kieltämättä näillä toimenpiteillä on päästykin       santaloudelliset syyt ,tätä edellyttäisivät. Erityi-
35587: suoranaiseen säästöön energian kulutuksen mit-       sesti niin sanotut pienkattilat muodostavat
35588: taamisessa. Valistustoiminnan heikkoutena tah-       mitä kirjavimman ja epätaloudellisen kokonai-
35589: too olla kuitenkin asian nopea unohtaminen.          suuden alalla. Tuodaanpa maahan tiettävästi
35590: Näin on käynyt valitettavasti näissäkin tapauk-      pienkattilatyyppiä, jonka teho liikkuu noin
35591: sissa.                                               50 % :n vaiheilla.
35592:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ja asunto-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
35593: hallituksen toimesta on niin ikään laadittu          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
35594: ohjeita ja määräyksiä lämmön säästämiseksi.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35595: Onkin sanottava, että pysyvät ohjeet ja mää-         vaksi seuraavan kys,ymyksen:
35596: räykset tuottavat parhaat ,tulokset taloudelliseen
35597: säästöön pyrittäessä.                                          Onko Hallitus harkinnut mahdolli-
35598:    Maamme energian hankinta ja kulutus kai-                 suuksia asettaa keskuslämmityskattilat
35599: paavat kokonaisohjelman ja keskitetyn han-                  hyötysuhdenormiston piiriin kansanta-
35600: kintajärjes.telmän. Kun tuloksiin päästään ilmei-           loudellisiin, valuutta- ja työllisyyspoliit-
35601:                                                             tisiin näkökohtiin nojaten?
35602:      HeJ.singis,sä 13 päivänä joulukuu ta 1977.
35603: 
35604:          Reino Breilin                  Olli Helminen                   Uljas Mäkelä
35605: 
35606: 
35607: 
35608: 
35609:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35610: 
35611: 
35612: 
35613: 
35614: 087800027X
35615:                                               1977 vp.
35616: 
35617: Kirjallinen kysymys n:o 42.3.
35618: 
35619: 
35620: 
35621: 
35622:                                  Saukko: Kohtuullisen kantohintatason saavuttamisesta.
35623: 
35624: 
35625:                         E d u s k u n n a n H e r r a: P u h e m i e h e 11 e.
35626: 
35627:     Vuoden 1976 lopulla annetulla maatilata-        1978/79 loppuun saakka noudatettavista havu-
35628: louden tuloveroasetuksen muutoksella ( 1042/        tukkien, vanerikoivun, kuusikuitupuun, mänty-
35629: 76) tarkistettiin keskeisiä metsätalouden veron-    kuitupuun ja lehtikuitupuun kantohinnoista si-
35630: alaiseen tuloon ja varallisuuteen vaikuttavia       ten, että sopimus tukee metsäteollisuuden kil-
35631: tuottoperusteita. Verohallituksen ylitarkastaja     pailukykyä."
35632: Lasse Loven on kuluvan vuoden marraskuun               Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
35633: Verotus-lehdessä tarkastellut näiden metsävero-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
35634: perusteitten tarkistusten vaikutuksia. Erittäin     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
35635: perustellun tarkastelun jälkeen hän tulee seu-      si seuraavan kysymyksen:
35636: raavaan lopputulokseen artikkelissaan: "Tarkis-
35637: tukset, jotka tapahtuivat sattumalta länsikau-                 Onko Hallitus tietoinen sllta, että
35638: pan syvän aallonpohjan aikana, tulevat ilmei-               laman aikana suoritettu maatilatalouden
35639: sesti aiheuttamaan monelle metsänomistajalle                tuloveroasetuksen muutos on omiaan
35640: vaikeita maksuongelmia. Tilanne johtanee                    aiheuttamaan metsänomistajille vaikeita
35641: väistämättä puun ylitarjontaan ja hintojen las-             maksuongelmia, jotka samalla johtavat
35642: kuun, jolloin metsäteollisuus saanee devalvaa-              väistämättä puun ylitarjontaan ja kan-
35643:  tioiden lisäksi myös raaka-aineen halpenemisen             tohintojen alenemiseen varsinkin, kun
35644:  tuottaman elvytysruiskeen." Tämän jälkeen hal-             Hallitus velvoittaa metsänomistajien
35645: lituspuolueet ovat 7. 12. 1977 hyväksyneet                  järjestöt sopimaan kantohinnoista siten,
35646: asiakirjan taloudellisen elvytysohjelman jatko-             että sopimus tukee metsäteollisuuden
35647:  toimenpiteistä. Tämän asiakirjan sivulla 2 to-             kilpailukykyä, ja jos on,
35648: detaan kantohinnoista seuraavaa: "Hallitus                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35649:  edellyttää, että metsäteollisuutta ja metsän-              ryhtyä, että järkevän metsätalouden
35650: omistajia edustavat järjestöt sekä valtioneuvos-            vaatima kohtuullinen kantohintataso
35651:  to pääsevät kuluvan vuoden loppuun mennessä                saavutettaisiin myös tulevana sopimus-
35652: neuvotteluteitse sopimukseen hakkuuvuoden                   kautena?
35653:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1977.
35654: 
35655:                                            Alvar Saukko
35656: 
35657: 
35658: 
35659: 
35660:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35661: 
35662: 
35663: 
35664: 
35665: 087800028Y
35666:                                               1977 vp.
35667: 
35668: Kirjallinen kysymys n:o 424.
35669: 
35670: 
35671: 
35672: 
35673:                                  Luttinen: Pilkkiongiinnan saattamisesta ns. jokamiehenoikeudeksi.
35674: 
35675: 
35676:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35677: 
35678:    Vapaa-ajan virkistyskalastus on Suomessa laa-    mättömät vapaa-ajankalastajat ovat esittäneet,
35679: jojen kansalaispiirien suosiossa. Tämän harras-     että onginta, jossa .vieheenä käytetään piikkiä
35680: tuksen parissa toimii noin kaksi miljoonaa kan-     tai koukkua luonnollisella syötillä, tulisi saada
35681: salaista, jotka edustavat kaikkia yhteiskunta-      tasaveroisiksi siten, että molempia voisi harras-
35682: piirejä.                                            taa muuallakin kuin oman kunnan alueella. Va-
35683:    Vapaa-ajankalastus on ulkoilua ja kuntoilua,     paa-ajankalastajien toiveet on eduskunnalle esi-
35684: jossa saalis ei ole ensisijainen tavoite, vaan      tetty mm. Suomen Kalamiesten Keskusliiton
35685: luonnossa liikkuminen, virkistyminen ja kun-        viime vuonna luövuttamassa kansalaisadressissa,
35686: non kohottaminen.                                   jonka oli allekirjoittanut 80 000 kansalaista -
35687:    Suosituin vapaa-ajan kalastusmuoto on on-        mukaan lukien 104 kansanedustajaa.
35688: ginta, jossa vieheenä käytetään piikkiä tai kouk-      Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella ei
35689: kua luonnollisella syötillä.                        kalastuslainsäädäntökomitean mietintö sisällä
35690:    Maamme vesistöt kestävät hyvin sen saaliin       ehdotusta pilkkiönginnan saattamisesta ns. jo-
35691: talteenoton, joka on mahdollista em. kalastus-      kamiehenoikeudeksi, vaikka vapaa-ajankalasta-
35692: tavoilla saada.                                     jat näin toivoivat tapahtuvan.
35693:    On myös perusteltua todeta, että mainituilla        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
35694: tavoilla kalastettaessa suoritetaan samalla ve-     tyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella esitän
35695: sien hoitoa, koska onkijoiden pääasiallinen saa-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35696: lis on ahven.                                       vaksi seuraavan kysymyksen:
35697:    Piikkionginta ja kesäisin luonnollista syöt-
35698: tiä käyttäen tapahtuva onginta oman kunnan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
35699: alueella ovat täysin toisiinsa rinnastettavat ka-          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kalastuslain-
35700: lastusmuodot. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä               säädännön muuttamiseksi siten, että
35701: eri asemassa, vaikka asiaan on kiinnitetty .va-            onginta, jossa vieheenä käytetään piik-
35702: kavaa huomiota jo usean vuoden ajan. Sekä                  kiä tai koukkua luonnollisella syötillä,
35703: vapaa-ajankalastajien järjestöt että järjestäyty-          saatetaan jokamiehenoikeudeksi?
35704:   Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
35705: 
35706:                                           Matti Luttinen
35707: 
35708: 
35709: 
35710: 
35711: 087701368C
35712: 2                                             1977 vp.
35713: 
35714: 
35715: 
35716: 
35717:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
35718: 
35719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           joitettu kotikuntaan, on vapautettu kalastuk-
35720: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        senhoitomaksusta.
35721: hemies, olette 15 päivänä ioulukuuta .. 1977            Viime vuosikymmeninä on jäältä tapahtuva
35722: päivätin ·kirjeenne ohella toimittanut valtio-       pilkkiminen saavuttanut maassamme yhä li-
35723: neuvoston asbnomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sääntyvää merkitystä virkistys- ja ulkoilumuo-
35724: kansanedustaja Luttisen näin kuulUvasta kirjal-      tona. Koska pilkkimisen harrastajista huomat-
35725: lisesta kysymyksestä n:o 424:                        tava osa on · kalavettä omistamattomia, on
35726:                                                      useilla valtiopäivillä ollut esillä ehdotus pilk-
35727:           Mihin. toimenpiteisiin Hallitus on         k~misen rinnastamisesta onkimiseen ja sen saa-
35728:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä· kalastuslain-     minen siten yleisen kalastusoikeuden piiriin.
35729:         säädännön muuttamiseksi ~iten, että          Myös kalastuslainsäädäntökomitea, joka jätti
35730:         onginta, jossa vieheenä käytetään pilk-      mietintönsä 30. 9. 1977, on todennut, että se
35731:         kiä tai koukkua luonnollisella syötillä,     ei pidä pilkkimisoikeutta koskevan kysymyk-
35732:         saatetaan .jokamiehenoikeudeksi?             sen nykyistä järjestelyä tyydyttävänä ja on esit-
35733:                                                      tänyt oikeutta laajennettavaksi. Komitean eh-
35734:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dotuksen mukaan olisi jokaisella kunnassa muu-
35735: vasti seuraavaa:                                     toin kuin tilapäisesti asuvalla oikeus saada lupa
35736:    Nykyisen kalastuslain· ns. yleiskalastusoikeuk-   harjoittaa piikkimistä kunnassa olevalla yksi-
35737: siin kuuluvaa onkimisoikeutta koskevat mää-          tyisellä vesialueen omistajan osoittama:lla alueel-
35738: räykset sisältyvät sen 4 §:ään, jorika mukaan        la. Komitean pilkkimisoikeutta koskevaan eh-
35739: joka.isella kunnassa asuvalla on oikeus eräin        dotukseen· liittyy kuusi eriävää mielipidettä,
35740: rajoituksin onkia kunnassa olevalla ·vesialueelia    joista kolmessa katsotaan oikeuden laajentami-
35741: omistusoikeussuhteista ··riippumatta; Tämä oi-       nen riittämättömäksi ja kolmessa taas liian
35742: keus tarkoittaa kalastusasetuksen 2 §: n mu-         laajaksi.
35743: kaan nykyisin ainoastaan sellaista .·onkimista,         Maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja
35744: jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan       metsästysosastolla valmistellaan komitean eh-
35745: kädessä taikka käden ulottuvilla eikä viehee-        dotuksen saattamista eduskunnan käsiteltäväk-
35746: nä ole pilkki, uistin tai muu keinotekoinen          si. Lainvalmistelutyön lähtökohtana on onki-
35747: laite eli käytännössä onkimista ns. mato-ongel-      misen ja pilkkimisen tekeminen jokamiehenoi-
35748: la. Tämän oikeuden käyttäminen, joka on ra-          keudeksi kaikilla vesialueilla.
35749:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1977.
35750: 
35751: 
35752:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
35753:                                              N:o 424                                                 3
35754: 
35755: 
35756: 
35757: 
35758:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35759: 
35760:    I det syfte, 37 § 1 mom. riksdagsordningen       rätt, som är inskränkt tili hemkommunen, är
35761: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           befriad från fiskevårdsavgift.
35762: velse av den 15 december 1977 tili veder-              Under de senaste årtiondena har pilkfisket
35763: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      från is i vårt land uppnått en alltmera ökan-
35764: av följande av riksdagsman Luttinen ställda         de betydelse som rekreationsform och ett sätt
35765: skriftliga spörsmål nr 424:                         att idka friluftsliv. Då en betydande del av
35766:                                                     dem som intresserar sig för pilkfiske är icke
35767:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        vattenägare, har det under flera riksdagar be-
35768:        tagit el1er avser att vidta för ändran-      handlats förslag om att pilkfiske skulle jäm-
35769:        det av fiskerilagstiftningen så, att mete,   ställas med mete och sålunda ingå i den all-
35770:        vid vilket som fångstdon användes pilk       männa fiskerätten. Också kommitten för fis-
35771:        eller krok med naturligt agn, skulle         kerilagstiftning, som avlämnade sitt betänkan-
35772:        göras tili en allemansrätt?                  de 30. 9. 1977 har konstaterat, att den inte
35773:                                                     anser nuvarande arrangemang i fråga om rät-
35774:                                                     ten tili pilkfiske tillfredsställande och har fö-
35775:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          reslagit att denna rätt skulle utvidgas. Enligt
35776: anföra följande:                                    kommittens förslag skulle envar i kommun
35777:    I den nuvarande lagen om fiske ingår             annat än tillfälligt bosatt ha rätt att bedriva
35778: bestämmelserna om mete, som tilihör de al1-         pilkfiske i kommunen på privatägt område,
35779: männa fiskerättigheterna, i 4 §, enligt vii-        som anvisas av enskild vattenägare. Tili kom-
35780: ken envar i kommun bosatt är berättigad att         mittens förslag om pilkfiskerätten ans1uter sig
35781: med vissa inskränkningar meta på inom kom-          sex reservationer. I tre av dessa anses utvidg-
35782: mun befintligt vattenområde oberoende av ägo-       ningen av rätten otillräcklig och i tre åter
35783: rättsförhållanden. Denna rätt avser i 2 § för-      alltför omfattande.
35784: ordningen om fiske nu endast sådant mete,              Vid jord- och skogsbruksministeriets avdel-
35785: vid vilket spöet eller reven befinner sig i         ning för jakt och fiske pågår beredning för
35786: eller inom räckhåll för den metandes hand           att kommittens förslag skall fås under behand-
35787: och där agnet icke utgöres av pilk, drag, eller     ling i riksdagen. Lagberedningsarbetet har som
35788: annat konstgjort bete eller i praktiken mete        utgångspunkt, att mete och pilkfiske skall bli
35789: med krok och mask. Användandet av denna             varmansrätt inom alla vattenområden.
35790:   Helsingfors den 27 december 1977.
35791: 
35792: 
35793:                                                                             Minister Veikko Saarto
35794:                                               1977 vp.
35795: 
35796: Kirjallinen kysymys n:o 425.
35797: 
35798: 
35799: 
35800: 
35801:                                   Vesterinen ym.: Kotimaisen energian käytön tehostamisesta met-
35802:                                      sätöissä.
35803: 
35804: 
35805:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35806: 
35807:    Pitkät noususuhdanteet toivat metsiimme           Samalla voitaisiin keventää maatalouden ylituo-
35808: metsäkoneet ja raivasivat pois hevoset metsis-       tantopulmaa, sillä yksi hevonen vaatii elääk-
35809: tämme. Ansioiden menetys, lisääntynyt työttö-        seen peltoa toista hehtaaria vuodessa. Kasvat-
35810: myys ja maaseudun autioituminen ovat olleet          tamalla esimerkiksi 30 000 hevosta saataisiin
35811: seurauksena. Metsäkoneet käyttävät polttoai-         energian tuotantoon noin 50 000 hehtaaria
35812: neenaan vaihtotasetta rasittavaa ulkomaista          peltoa. Samalla säästettäisiin kalliiseen tuonti-
35813: kallista polttoöljyä. Puutavarateollisuus suorit-    öljyyn käytettävää valuuttaa huomattavat mää-
35814: taa puutavaran ulosoton metsistä vakituisilla        rät.
35815: työyksiköillään ja näiden monitoimikoneilla.            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
35816: Metsähallitus on muun muassa äskettäin hank-         järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
35817: kinut Lapin metsiin uuden monitoimikoneen            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
35818: korvaamaan ihmistyötä.                               tavaksi seuraavan kysymyksen:
35819:    On kiistattomasti mm. Ruotsissa todettu,
35820: että kone ei voita hevosta harvennushakkuu-                   Onko Hallitus tietoinen, että koti-
35821: alueilla eikä se taloudellisesti voita sitä aukko-          maisen energian käytön mahdollisuudet
35822: paikoissakaan. Olisikin kiireellisesti työhevos-            on kohta kokonaan menetetty puun
35823: kantaa lisättävä, koulutusta annettava nuorille             korjuussa, ja jos on,
35824: hevosen käytössä metsätöissä. Kehittämällä sa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35825: malla työmenetelmiä sekä metsäajossa käytet-                ryhtyä kotimaisen energian käytön te-
35826: täviä hevostyövälineitä voitaisiin tällä tavalla            hostamiseksi metsätöissä?
35827: parantaa sivuansiomahdollisuuksia maaseudulla.
35828:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
35829: 
35830:                Paavo Vesterinen                                  Matti Maijala
35831:                Petter Savola                                     Kalevi Mattila
35832: 
35833: 
35834: 
35835: 
35836:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35837: 
35838: 
35839: 
35840: 
35841: 0878000290
35842:                                                1977 vp.
35843: 
35844: Kirjallinen kysymys n:o 426.
35845: 
35846: 
35847: 
35848: 
35849:                                    Härkönen ym.: Lomalautakunnan harkintaoikeuden poistami-
35850:                                       sesta maatalousyrittäjän sijaisapua myönnettäessä.
35851: 
35852: 
35853:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35854: 
35855:    Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä          ei kuitenkaan riitä vielä SIJatsavun saamiseen,
35856: hallituksen esitys n:o 231 maatalousyrittäjän         vaan maatalouslautakunta myöntää sijaisavun
35857: vuosiloman ja sijaisavun järjestämisestä. Tämä        käyttämisen selvissäkin tapauksissa. Tuntuisi
35858: laki, joka on suunniteltu tulevaksi voimaan           kohtuulliselta, että maatalousyrittäjän osalta
35859: huhtikuun 1 päivänä 1978, suo maatalousyrit-          myös tämäntapaisesta harkinnasta voitaisiin
35860: täjille mahdollisuuden sijaisavun saamiseen           luopua ja että maatalousyrittäjät voisivat sijais-
35861: poikkeuksellisissa olosuhteissa, jolloin he ovat      apua saada yksistään lääkärintodistuksen pe-
35862: tilapäisesti estyneet hoitamasta yritystään. Si-      rusteella ilman minkäänlaista maatalouslauta-
35863: jaisavun saaminen on tarkoitettu pääasiassa           kuntien tai jonkin muun elimen tarveharkintaa.
35864: karjataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille.       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
35865: Tämän lakiesityksen osalta on todettava, että         järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
35866: periaatteessa se tietää parannusta nykyiseen          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35867: maatalousväestön lomajärjestelyyn. Tosin loma-        vaksi seuraavan kysymyksen:
35868: aika maatalousyrittäjän osalta jää edelleenkin
35869: vähäiseksi. Toivottavaa olisi, että mahdollisim-                Onko Hallituksella tarkoituksena jat-
35870: man pian maatalousväestölle ja karjataloutta                 kossa kehittää maatalousväestön loma-
35871: harjoittaville yrittäjille voitaisiin tarjota samat          etujen järjestämistä samalle tasolle kuin
35872: lomaedut kuin on toisenkin työssä olevilla kan-              mitä vuosilomaedut ovat muilla aloilla,
35873: salaisilla. Heikkoutena tähän nykyiseen laki-                esim. toisen työssä olevilla kansalaisilla,
35874: ehdotukseen jää se, että sijaisavun saaminen on              ja
35875: liian monimutkainen. Kun muut kansalaiset                       aikooko Hallitus myös jatkossa pois-
35876: saavat sairausloman lääkärintodistuksen perus-               taa lomalautakuntien tarveharkinnan
35877:  teella, on maatalousyrittäjän osalta tähän jä-              sekä antaa sellaisen lakiehdotuksen
35878:  tetty vielä maatalouslautakuntien harkintaoi-               eduskunnalle, että sairausloma voidaan
35879: keus, jolla tarkoitetaan sitä, että sen lisäksi,             karjataloutta harjoittaville maatalous-
35880: että lääkärintodistuksella on todettu maatalous-             yrittäjille myöntää yksistään lääkärin-
35881: yrittäjä tilapäisesti kykenemättömäksi sairau-               todistuksen perusteella ilman tarvehar-
35882: den, tapaturman tai muun syyn vuoksi hoita-                  kintaa?
35883: maan normaaleja päivittäisiä tehtäviään, tämä
35884:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1977.
35885: 
35886:          Esko Härkönen                   Sylvi Saimo                    Matti Maijala
35887:          Paavo Vesterinen                Matti Asunmaa                  Heimo Linna
35888: 
35889: 
35890: 
35891: 
35892:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35893: 
35894: 
35895: 0878000301
35896:                                                1977 vp.
35897: 
35898: Kirjallinen kysymys n:o 427.
35899: 
35900: 
35901: 
35902: 
35903:                                    Luttinen: Tolkkoon rautatien, alikulkusillan ja tiejärjestelyn
35904:                                       toteuttamisesta.
35905: 
35906: 
35907:                          E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
35908: 
35909:    Lahden työvoimatoimiston alueella työttö-          mattava työmatka- ja raskas rekka-autoliikenne.
35910: mien työnhakijoiden määrä oli 12. 11. 1977            Kätkölän kunta on laadituttanut alikulkusillan
35911: mennessä kohonnut 3 850:een. Näistä raken-            suunnitelmat si~hen liittyvine liikennejärjeste-
35912: nusalan työttömien osuus 700 edusti n. 12 %           lyineen ja VR:n tarkoitus on tehdä siltapiirus-
35913: rakennusalan työvoimasta. Koska tilanne muu-          tukset. Alikulkusillan ja järjestelyjen kokona1s-
35914: taman viime kuukauden aikana on Lahden                kustannukset on arvioitu n. 2.3 mmk:ksi, josta
35915: seudulla muodostunut mkennusalalla näinkin            sillan osuus on n. 1.5 mmk. Hankkeen raken-
35916: hälyttäväksi, olisi välttämätöntä, että kaikki        tamistöiden aloittamisella olisi työttömyyttä
35917: ne rakennuskohteet, jotka suunnittelun ja toteu-      helpottava vaikutus.
35918: tuksensa puolesta yhteiskuntataloudellisin perus-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
35919: tein olisi mahdollista käynnistää, voitaisiin työt-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
35920: tömyyden helpottamiseksi aloittaa.                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35921:    Keväällä 1977 käynnistyi rataosalla Riihi-         vaksi seuraavan kysymyksen:
35922: mäki-Lahti-Kouvola sähköjunalii:kenne, joka
35923: heikensi liikenneturvallisuutta radan monilla                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35924: ylityspaikoilla. Erääksi vaarallisimmista taso-              ryhtyä Tolkkoon rautatien alikulkusillan
35925: ylikäytävistä jäi tällöin Järvelässä Koskisen                ja tiejärjestelyjen toteuttamiseksi kulu-
35926: sahan käyttämä ns. Tolkkoon alikulkusillan                   van talven aikana?
35927: paikka, jonka poikki päivittäin tapahtuu huo-
35928:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1977.
35929: 
35930:                                             Matti Luttinen
35931: 
35932: 
35933: 
35934: 
35935:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35936: 
35937: 
35938: 
35939: 
35940: 0878000323
35941:                                                1977 vp.
35942: 
35943: Kirjallinen kysymys n:o 428.
35944: 
35945: 
35946: 
35947: 
35948:                                   Uitto: Dieselveron joustavan palautusmenettelyn järjestämisestä.
35949: 
35950: 
35951:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35952: 
35953:     Maamme työllisyystilanteen edelleen jatkues-     aikaa - jopa viikkoja - ja sen johdosta monet
35954: sa enttam vaikeana ovat monet keskisuuret            autoilijat ovat menettäneet työtilaisuuksia. Ta-
35955: ja pienet yrittäjät joutuneet myös suureen           vallisimmin tibpäiskuljetuksissa ei ole aikaa
35956: taloudelliseen ahdinkoon.                            pitkäaikaisiin odotuksiin.
35957:     Erityisesti kuorma-autoilijat ovat taloudelli·      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
35958: sen laman takia ahtaalla. Hehän joutuvat mak-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
35959: samaan ajoneuvoosa dieselveron, vaikkei ajo-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35960: neuvo olisikaan liikenteessä.                        vaksi seuraavan kysymyksen:
35961:     Välttyäkseen dieselverosta heidän on pois-
35962: tettava ajoneuvonsa rekisteristä. Tähän ratkai-                Tietääkö Hallitus, että taloudellisessa
35963: suun ovatkin monet kuorma-autoilijat eri puo-               ahdingossa kamppaileville kuorma-auto-
35964: lilla maatamme joutuneet turvautumaan.                      yrittäjille aiheutuu suuria vaikeuksia
35965:     Käytännössä on kuitenkin ilmennyt vaikeuk-              dieselveron palautukseen ja uudelleen-
35966: sia saada viivytyksettä ajoneuvo uudelleen                  katsastukseen liittyen, ja
35967: rekisteriin, sillä toimenpide vaatii ajoneuvon                 aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
35968: katsastuksen. Katsastukseen pääseminen on                   miin dieselveron palautuksen järjestä-
35969: joissakin tapauksissa vienyt kohtuuttomasti                 miseksi joustavasti?
35970:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1977.
35971: 
35972:                                              Pauli Uitto
35973: 
35974: 
35975: 
35976: 
35977:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35978: 
35979: 
35980: 
35981: 
35982: 0878000334
35983:                 1
35984: 
35985: 
35986: 
35987: 
35988:             1
35989: 
35990:             1
35991: 
35992: 
35993: 
35994: 
35995:         1
35996: 
35997:         1
35998: 
35999: 
36000: 
36001: 
36002:     1
36003: 
36004:     1
36005: 
36006: 
36007: 
36008: 
36009: 1
36010: 
36011: 1
36012:                                                1977 vp.
36013: 
36014: Kirjallinen kysymys n:o 429.
36015: 
36016: 
36017: 
36018: 
36019:                                   Ahonen: Keski-Suomen terveyskeskusten sairaaloiden leikkaus-
36020:                                      toiminnan lopettamisesta.
36021: 
36022: 
36023:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36024: 
36025:    Lääkintöhallitus on palauttaessaan Keuruun-        on erittäin tärkeä Keski-Suomen läänissä, jossa
36026: Multian, Laukkaan-Hankasalmen, Saarijärven            keskussairaalan lisäksi on vain yksi - Joki-
36027: -Karstulan seudun ja Äänekosken-Suolahden             laakson aluesairaala. Leikkauksia on tehty työ-
36028: seudun kansanterveystyön kuntainliittojen toi-        ikäiselle väestölle sellaisista vaivoista, jotka
36029: mintasuunnitelmat vuosille 1978-1980 väli-            a~heuttavat potilaille kipua ja työtehon alene-
36030: päätöksenään ilmoittanut, että anestesialääkä-        mista, mutta eivät useinkaan oikeuttaisi pääsyä
36031: rin ja Saarijärven-Karstulan seudun terveys-          keskussairaalan leikkausjonoon. Erikoislääkä-
36032: keskuksessa myös kirurgian erikoislääkärin kans-      reiden konsultoinnin on todettu suoritettujen
36033: sa tehdyt sopimukset hylätään. Jos tämä lää-          toimenpiteiden lisäksi selvästi vaikuttaneen
36034: kintöhallituksen välipäätöksissä esitetty kannan-     myös terveyskeskuksen muun hoitotason kohoa-
36035: otto toteutuu, se merkitsee, että kaikissa Keski-     miseen.
36036: Suomen terveyskeskusten sairaaloissa loppuu              Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
36037: kokonaan leikkaustoiminta, koska Keski-Suo-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36038: men keskussairaala ei nykyisellä henkilökuu-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36039: nallaan voi missään tapauksessa suorittaa kirur-      vaksi seuraavan kysymyksen:
36040: gisia toimenpiteitä terveyskeskuksissa eikä
36041: myöskään lisätä niitä keskussairaalassa.                         Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36042:    Vastaavanlaista toimintaa on Keski-Suomen                  lääkintöhallituksen kannanoton mukaan
36043: läänin alueella olevissa paikallissairaaloissa har-           kaikkien Keski-Suomen terveyskeskus-
36044: joitettu jo ennen kansanterveyslain voimaan-                  ten sairaaloiden le1kkaustoiminta lope-
36045: tuloa ja nämä erikoislääkäreiden sopimukset                   tetaan, ja jos on,
36046: on hyväksytty kaikkien neljän terveyskeskuksen                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
36047: vuosien 1977-1981 toimintasuunnitelmissa.                     tällaisen tilanteen syntymisen estämi-
36048: Tällainen alueellinen sairaanhoidon porrastus                 seksi?
36049:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
36050: 
36051:                                              Arvo Ahonen
36052: 
36053: 
36054: 
36055: 
36056:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36057: 
36058: 
36059: 
36060: 
36061:  0878000345
36062:                                                 1977 vp.
36063: 
36064: Kirjallinen kysymys n:o 430.
36065: 
36066: 
36067:                                    Räsänen: Kotimaisen tietokonealan tuotannon kehittämisestä.
36068: 
36069:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36070: 
36071:    Tietokoneiden käyttö maamme julkisen hal-           Kotimaahan sijoitetut hankinnat lisäisivät run-
36072: linnon, liike-elämän ja teollisuuden piirissä on       saasti pysyviä työpaikkoja ja helpottaisivat vai-
36073: viime vuosien aikana suuresti lisääntynyt ja           keaa työttömyystilannetta etenkin jos tieto-
36074: tulee todennäköisesti tulevaisuudessa edelleen         konealan teollisuutta sijoitettaisiin maamme
36075: lisääntymään. Käytössä on jo nyt monia laajoja         kehitysalueille.
36076: tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirto-ja etäis-      Tietokonealan kotimaisen teknologian kehit-
36077: käsi ttel ylai tteineen.                               täminen on myös maamme kansantalouden
36078:    Tietokoneet ja tietokonejärjestelmät on han-        kehityksen kannalta erittäin tärkeä tuotannon
36079: kittu yleensä kokonaistoimituksina alan suu-           alue, joka alan nopean kehityksen johdosta
36080: rimmilta ulkomaisilta yrityksiltä, vaikka Suo-         ansaitsisi valtiovallan erityistä huomiota.
36081: messa on jo olemassa omaa tietokoneiden tuo-              Huolimatta siitä, että maassamme valmiste-
36082: tantoa ja kapasiteettia kehittää edelleen käy-         taan monipuolisia tietokonejärjestelmiä ja alan
36083: tössä olevan ammattitaidon puitteissa tieto-           teollisuudella on mahdollisuuksia kehittyä kil-
36084: konealaa niin, että myös suurten tietokone-            pailukykyiseksi tuonnin kanssa, ei mahdolli-
36085: järjestelmien sekä eräiden yksiköiden ja pie-          suuksia kotimaisen tuotannon suosimiseen ole
36086: nempien järjestelmäkokonaisuuksien valmista-           riittävästi käytetty hyväksi edes julkisen hal-
36087: minen Suomessa tulee kannattavaksi.                    linnon ja yliopistojen viimeaikaisissa suurissa
36088:    Vuonna 1974 mietintönsä jättänyt tietokone-         tietokonehankinnoissa, vaan hankinnat on suun-
36089: poliittinen komitea kiinnitti jo aikoinaan huo-        nattu ulkomaisten suuryhtiöiden laitteistoihin.
36090: miota tietokonealan kotimaisen tuotannon kehit-        Todettakoon tässä yhteydessä, että tietokone-
36091: tämisen mahdollisuuksiin. Komitea suositteli           poliittinen komitea kiinnitti mietinnössään huo-
36092: mm. teollisuuspoliittisen tuen antamista koti-         miota myös mahdollisuuteen saada kriisitilan-
36093: maiselle tietokoneteollisuudelle kiinnittäen eri-      teessa maahan tietokoneiden varaosia ja esitti
36094: tyistä huomiota pienois- ja pienten tietokonei-        epäilyjä varaosien saannista urkomaisille koneil-
36095: den sekä niihin perustuvien järjestelmien sekä         le. Tämäkin näkökohta puoltaa kotimaisen tie-
36096: päälaitteiden kotimaisen tuotannon tukemiseen          tokoneteollisuuden kehittämistä. Lisäksi koti-
36097: ja tuotannon edellytysten parantamiseen.               maisen tietokonealan kehittämisellä ja kotimai-
36098:    Hankintapolitiikan osalta komitea suositteli        sen tuotannon suosimisella on tietenkin huo-
36099: mm. julkisen sektorin tietokonehankintojen             mattavaa kansantaloudellista merkitystä.
36100: suorittamista mahdollisuuksien mukaan koti-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36101: maasta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tulisi        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
36102: komitean mielestä lisätä suunnitelmallisuutta          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36103: tietokonehankinnoissa sekä saattaa tiedot odo-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36104: tettavissa olevista hankinnoista niin julkisella
36105: kuin yks1tyiselläkin sektorilla tietokonealan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36106: kotimaisten valmistajien tietoon.                             ryhtyä kotimaisen tietokonealan tuotan-
36107:    Komitean esittämiä suosituksia voidaan pitää               non kehittämiseksi ja tietokoneiden, tie-
36108: oikeaan osuneina, sillä tietokonehankinnoissa                 tojenkäsittelyjärjestelmien ja niiden osien
36109: on kysymys usein varsin suurista rahasum-                     hankintojen suuntaamiseksi mahdolli-
36110: mista, joiden sijoittaminen ulkomaisiin hankin-               suuksien mukaan Suomessa valmistet-
36111: toihin lisää maamme kauppataseen vajausta.                    tuihin tuotteisiin?
36112:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1977.
36113: 
36114:          Pauli Räsänen                    Taisto Sinisalo                Pauli Uitto
36115:          Aulis Juvela                     Erkki Tuomioja                 I.-C. Björklund
36116:          Aarne Saarinen                   Kuuno Honkonen                 Unto Ruotsalainen
36117:          Anna-Liisa Jokinen               Toivo Jokiniemi                Siiri Lehmonen
36118:                                           Seppo Tikka
36119: 
36120:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36121: 0878000356
36122:                                                  1977 vp.
36123: 
36124: Kirjallinen kysymys n:o 431.
36125: 
36126: 
36127: 
36128: 
36129:                                    Kanerva: Postin laatikkoonkannosta.
36130: 
36131: 
36132:                           E cl u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36133: 
36134:    Hallituksen toimenpiteistään vuonna 1973            tilanne säilytetään huhtikuun 13. päivän mukai-
36135: antaman kertomuksen johdosta on eduskunta              sena. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ne
36136: lausunut postin kannosta omakoti- ja rivitalo-         taloudet, jotka ennen mainittua päivää olivat
36137: alueilla seuraavaa: "Eduskunta ei hyväksy teh-         laatikkoonkannon piirissä, saavat postinsa edel-
36138: tyjä suunnitelmia postin laatikkoonkantoon siir-       leen laatikkoon kannettuna. Samalla tavoin
36139: tymiseksi omakoti- ja rivitaloalueilla ja edellyt-     uusilla omakoti-, rivitalo- ja niihin verrattavilla
36140: tää, että hallitus antaa posti- ja lennätinhallituk-   asuma-alueilla sovelletaan yhä edelleen laatik-
36141: selle ohjeet hyväksyä omakoti- ja rivitaloalueilla     koonkan toperiaateetta.
36142: loukkuunkannon noudatettavaksi kanto tavaksi."            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
36143:    Taajama-alueiden omakoti- ja rivitaloalueilla       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
36144: tapahtuu postin kotiinkanto tällä hetkellä siten,      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
36145: että noin puolet kyseisten alueiden asukkaista         raavan kysymyksen:
36146: saa postinsa laatikkoonkantona ja puolet luuk-
36147: kuunkantona. Eduskunnan edellä mainitun pää-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36148: töksen johdosta on posti- ja lennätinhallitus                 ryhtyä, jotta posti- ja lennätinhallitus
36149: tiettävästi päättänyt toistaiseksi luopua laatik-             toteuttaisi ne toimenpiteet, joihin edus-
36150: koonkannon lisäämistoimenpiteistään. Posti- ja                kunnan edellä todettu lausuma antaa
36151: lennätinhallitus pitää periaatteenaan sitä, että              aihetta?
36152:       Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1977.
36153: 
36154:                                              Ilkka Kanerva
36155: 
36156: 
36157: 
36158: 
36159:       Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36160: 
36161: 
36162: 
36163: 
36164: 0878000312
36165:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025